Wikikirjasto:Kaikki sivut otsikon mukaan järjestettynä

<mediawiki xmlns="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.3/" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.3/ http://www.mediawiki.org/xml/export-0.3.xsd" version="0.3" xml:lang="fi">
  <siteinfo>
    <sitename>Wikikirjasto</sitename>
    <base>http://fi.wikibooks.org/wiki/Etusivu</base>
    <generator>MediaWiki 1.10alpha</generator>
    <case>first-letter</case>
      <namespaces>
      <namespace key="-2">Media</namespace>
      <namespace key="-1">Toiminnot</namespace>
      <namespace key="0" />
      <namespace key="1">Keskustelu</namespace>
      <namespace key="2">Käyttäjä</namespace>
      <namespace key="3">Keskustelu käyttäjästä</namespace>
      <namespace key="4">Wikikirjasto</namespace>
      <namespace key="5">Keskustelu Wikikirjastosta</namespace>
      <namespace key="6">Kuva</namespace>
      <namespace key="7">Keskustelu kuvasta</namespace>
      <namespace key="8">Järjestelmäviesti</namespace>
      <namespace key="9">Keskustelu järjestelmäviestistä</namespace>
      <namespace key="10">Malline</namespace>
      <namespace key="11">Keskustelu mallineesta</namespace>
      <namespace key="12">Ohje</namespace>
      <namespace key="13">Keskustelu ohjeesta</namespace>
      <namespace key="14">Luokka</namespace>
      <namespace key="15">Keskustelu luokasta</namespace>
    </namespaces>
  </siteinfo>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Kaikki sivut otsikon mukaan järjestettynä</title>
    <id>2</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>4321</id>
      <timestamp>2004-08-13T13:00:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>24.29.135.164</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td align=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;/w/wiki.phtml?title=Toiminnot:Allpages&amp;amp;from=Main_Page&quot; title =&quot;Toiminnot:Allpages&quot;&gt;Main Page&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;:n ja &lt;/td&gt;&lt;td align=&quot;left&quot;&gt;Main Page:n välillä&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;
</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:25%.png</title>
    <id>4</id>
    <revision>
      <id>27173</id>
      <timestamp>2006-12-31T15:20:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>sama lisenssi kuin en-wikibooksissa</comment>
      <text xml:space="preserve">25%-kuva en-wikibooksista

==Lisenssi==

{{GFDL}}

[[Luokka:Laatu ikonit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Tallennusloki</title>
    <id>5</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>4324</id>
      <timestamp>2004-11-23T17:56:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Troyhy</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <comment>Tallennettin &quot;Hupu2.png&quot;: Hullu Puutarhuri 2 logo</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;ul&gt;&lt;li&gt;23. marraskuuta 2004 kello 17:56 [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] Tallennettin &quot;[[:Kuva:Hupu2.png|Hupu2.png]]&quot; &lt;em&gt;(Hullu Puutarhuri 2 logo)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;18. marraskuuta 2004 kello 18:37 [[Käyttäjä:Addic|Addic]] Tallennettin &quot;[[:Kuva:Ostokset.jpg|Ostokset.jpg]]&quot; &lt;em&gt;(Puutarhurin ostokset)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;17. marraskuuta 2004 kello 22:54 [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] Tallennettin &quot;[[:Kuva:Tetrahydrocannabinol.png|Tetrahydrocannabinol.png]]&quot; &lt;em&gt;(Kopioitu http&amp;#58;//upload.wikimedia.org/wikipedia/en/6/65/Tetrahydrocannabinol.png)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;16. marraskuuta 2004 kello 21:43 [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] Tallennettin &quot;[[:Kuva:Porisee.jpg|Porisee.jpg]]&quot; &lt;em&gt;(Bubbler porisee)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;16. marraskuuta 2004 kello 21:42 [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] Tallennettin &quot;[[:Kuva:Pistokas.jpg|Pistokas.jpg]]&quot; &lt;em&gt;(Bubbler pistokas)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;16. marraskuuta 2004 kello 20:15 [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] Tallennettin &quot;[[:Kuva:Hempcar.gif|Hempcar.gif]]&quot; &lt;em&gt;(Hamppuauto)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;16. marraskuuta 2004 kello 19:06 [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] Tallennettin &quot;[[:Kuva:Laatikko2.jpg|Laatikko2.jpg]]&quot; &lt;em&gt;(Laatikko Maalattuna)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;16. marraskuuta 2004 kello 19:05 [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] Tallennettin &quot;[[:Kuva:Kansi.jpg|Kansi.jpg]]&quot; &lt;em&gt;(Bubbler Kansi)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;16. marraskuuta 2004 kello 19:04 [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] Tallennettin &quot;[[:Kuva:Kansi1.jpg|Kansi1.jpg]]&quot; &lt;em&gt;(Bubbler Kansi)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;15. marraskuuta 2004 kello 13:15 [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] Tallennettin &quot;[[:Kuva:Laatikko.jpg|Laatikko.jpg]]&quot; &lt;em&gt;(Bubler_laatikko)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;14:39 syys 27, 2004 [[Käyttäjä:Eleknad|Eleknad]] Tallennettin &quot;[[:Kuva:Ohjelmoinnin_perusteet_helloworld.png|Ohjelmoinnin_perusteet_helloworld.png]]&quot; &lt;em&gt;(Kuva ensimmäisestä ohjelmointiesimerkistä)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;19:02 elo 27, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] Tallennettin &quot;[[:Kuva:Go_To_List_of_All_Textbooks.png|Go_To_List_of_All_Textbooks.png]]&quot; &lt;em&gt;(en-wikibooksista)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;18:53 elo 27, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] Tallennettin &quot;[[:Kuva:100%.png|100%.png]]&quot; &lt;em&gt;(100%, en-wikibooksista)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;18:48 elo 27, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] Tallennettin &quot;[[:Kuva:50%.png|50%.png]]&quot; &lt;em&gt;(50%, en-wikibooksista)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;18:47 elo 27, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] Tallennettin &quot;[[:Kuva:25%.png|25%.png]]&quot; &lt;em&gt;(25%-kuva en-wikibooksista)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;

&lt;/ul&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:50%.png</title>
    <id>6</id>
    <revision>
      <id>27174</id>
      <timestamp>2006-12-31T15:21:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>sama lisenssi kuin en-wikibooksissa</comment>
      <text xml:space="preserve">50%, en-wikibooksista

==Lisenssi==

{{GFDL}}

[[Luokka:Laatu ikonit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Fysiikan oppikirja</title>
    <id>7</id>
    <revision>
      <id>24513</id>
      <timestamp>2006-11-20T14:04:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>364</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Kappaleet */</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikipedia|Fysiikka|Fysiikka}}
'''Fysiikka''' on tiede, joka tutkii luonnonilmiöitä, erityisesti aineen ja säteilyn käyttäytymistä ja vuorovaikutuksia. Fysiikan ja muutamien toisten tieteiden, kuten tähtitieteen ja kemian välinen raja on usein häilyvä ja epämääräinen. Luonnontieteiden lisäksi on esimerkiksi yhteiskuntatieteitä ja humanistisia tieteitä. Fysiikka voidaan jakaa karkeasti soveltavaan ja teoreettiseen fysiikkaan, mutta myös näiden raja on usein huonosti määritelty.

Fysiikka tutkii kaikkia luonnon ilmiöitä ja kappaleita sekä niiden välisiä vuorovaikutuksia. Fysiikka tulee kreikan kielen sanoista ''episteme physike'', joka tarkoittaa suomeksi ''oppi luonnosta''.

== Kappaleet ==

#[[Fysiikan oppikirja/Mittaaminen|Mittaaminen]]
#[[Fysiikan oppikirja/Liike ja voima|Liike ja voima]]
#[[Fysiikan oppikirja/Ääni|Ääni]]
#[[Fysiikan oppikirja/Valo|Valo]]
#[[Fysiikan oppikirja/Lämpö|Lämpö]]
#[[Fysiikan oppikirja/Energia|Energia]]
#[[Fysiikan oppikirja/Sähkö|Sähkö]]
#[[Fysiikan oppikirja/Sähkömagneettinen kenttäteoria|Sähkömagneettinen kenttäteoria]]
#[[Fysiikan oppikirja/Ydin ja ydinsäteily|Ydin ja ydinsäteily]]
#[[Fysiikan oppikirja/Suppea suhteellisuusteoria|Suppea suhteellisuusteoria]]

==Liitteet==
# [[Fysiikan oppikirja/Suureet|SI-järjestelmän perussuureet]]
# [[Fysiikan oppikirja/Mekaniikan peruslait|Mekaniikan peruslait]]

[[Luokka:Fysiikan oppikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Fysiikan oppikirja/Mittaaminen</title>
    <id>8</id>
    <revision>
      <id>24195</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:50:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerab</comment>
      <text xml:space="preserve">== Tieteellinen tutkimus ==
Tiede jaetaan tiedon laadun perusteella kahteen ryhmään: reaalitieteisiin ja käsitteellisiin tieteisiin. Reaalitieteet jaetaan usein luonnontieteisiin, humanistisiin tieteisiin eli ihmistieteisiin sekä yhteiskuntatieteisiin. Käsitteellisiin tieteisiin sisältyy matematiikka ja logiikka.

Luonnontieteiden pohjana pidetään luonnontieteellistä menetelmää. Hermeneutikot pitävät sen lisäksi pätevänä hermeneuttista menetelmää.

Yksi tieteenfilosofian kysymyksiä on, kuinka erilaisia luonnontieteet ja ihmistieteet loppujen lopuksi ovat. Realistisen käsityksen mukaan molemmissa voidaan vedota syysuhteellisiin (kausaalisiin) syihin, vaikka vain jälkimmäisessä on toimijoiden omilla käsityksillä merkitystä.

Tieteellinen tutkimus jakautuu perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen. Perustutkimus tavoittelee tietoa, josta ei välttämättä ole suoraan käytännöllistä hyötyä. Soveltava tutkimus yrittää saavuttaa perustutkimuksen antaman tiedon avulla tietoa jotakin käytännöllistä tavoitetta varten. Lisäksi voidaan vielä erottaa kehittämistyö, joka perustuu tutkimustuloksiin ja pyrkii kehittämään uusia tai parempia välineitä, menetelmiä tai palveluja.

Tutkimuksen päätyypit ovat laadullinen eli kvalitatiivinen ja määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus. Laadullinen tutkimus tutkii asioita laadullisesti. Määrällinen tutkimus mittaa asioiden määrää tai suuruutta. Sen etuna on, että tuloksia voidaan käsitellä matemaattisesti.

== Mittaamisen perusteet ==

Immanuel Kantin mukaan asia on sitä enemmän tiedettä, mitä enemmän se perustuu matematiikkaan. Myös filosofi Benedict de Spinoza oli samaa mieltä. Hän mielestä ilman matematiikkaa ihminen olisi tuomittu ikuiseen pimeyteen.

Matemaatiikka luo perusteet muiden tieteiden, esim. fysiikan alalla todellisuuden mallintamiselle ja siihen taas voi perustua käytännöllisemmät insinööritieteet. Tällä tavalla ymmärrettynä matematiikka on mm. kaiken teknologian takana tai sen ylempi taso. Matematiikka, tiede ja tekniikka liittyvät siis toisiinsa. Tämän rakennelman mukaan uusi matematiikka ennakoi uusia tieteen aloja ja edelleen uutta teknologiaa. Jälkimmäisestä esimerkkinä käy George Boolen kehittämä Boolen algebra, digitaalitekniikka ja tietokoneet.


[[Luokka:Fysiikan oppikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Fysiikan oppikirja/Liike ja voima</title>
    <id>9</id>
    <revision>
      <id>17873</id>
      <timestamp>2006-08-31T12:58:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">==Liike-energia==

Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikkeeseen varautunutta energiaa. Kappaletta kiihdytettäessä sen kiihdyttämiseen käytetty energia varastoituu kappaleen liike-energiaksi. Klassisen fysiikan mukaan levosta liikkeelle lähtevän kappaleen liike-energia voidaan laskea kaavasta:

&lt;math&gt;E_k=\frac{1}{2}mv^2&lt;/math&gt;

Kaavasta nähdään, että liike-energia on suoraan verrannollinen nopeuden neliöön ja suoraan verrannollinen kappaleen massaan. Tästä syystä esimerkiksi auton jarrutusmatka 100km/h nopeudesta on huomattavasti pidempi kuin 80km/h nopeudesta.

Liike-energian (kuten muidenkin energian muotojen) yksikkö on joule (J):

&lt;math&gt;[E_k] = [m]*[v]^2 = kg * (\frac{m}{s})^2 = \frac{kg*m^2}{s^2} = J&lt;/math&gt;

==Potentiaalienergia==

Potentiaalienergia on kappaleeseen varastoitunutta energiaa. Energia varastoituu kappaleeseen, kun kappaleeseen kohdistetaan voima, joka aiheuttaa muutoksen kappaleessa. Esimerkkejä potentiaalienergiasta ovat jouseen varastoitunut voima ja kappaleen asemaan nostettaessa varastoituva energia. Jousta jännitettäessä tehdään työtä jousen jäykkyysvoimia vastaan. Kappaletta nostettaessa taas tehdään maan painovoimaa vastaan työtä, joka varastoituu kappaleen asemaan potentiaalienergiaksi. Nostotyön varastoima potentiaalienergia voidaan laskea kaavasta:

&lt;math&gt;E_{pot}=mgh&lt;/math&gt;

==Energian säilymislaki==
Energian säilymislaki on yksi luonnon peruslaeista, sen mukaan energian määrä eristetyssä systeemissä (eli energiaa ei siirry systeemin ulkopuolelle tai ulkopuolelta systeemiin) on vakio. Yksinkertaisimmillaan energian säilymislakia voidaan soveltaa potentiaalienergian ja kineettisen energian välillä:
&lt;math&gt;E_{pot}^{alussa} + E_{kin}^{alussa} = E_{pot}^{lopussa} + E_{kin}^{lopussa}&lt;/math&gt;

''Palloa (massa m=0,5kg) heitetään kohtisuoraan ylöspäin siten, että sille annetaan liike-energiaa 50J. Kuinka korkealle pallo nousee? Oletetaan, että liike-energia muuttuu kappaleen potentiaalienergiaksi eli ilmanvastusta ei huomioida.

'''Ratkaisu''':
Valitaan potentiaalienergian nollatasoksi heittokorkeus, jolloin &lt;math&gt;E_{pot}^{alussa}=0&lt;/math&gt;. Kun kaikki liike-energia on muuttunut potentiaalienergiaksi, pallo on korkeimmassa kohdassaan. Tällöin &lt;math&gt;E_{kin}^{lopussa}=0&lt;/math&gt;. Saadaan yhtälö:

&lt;math&gt;E_{pot}^{alussa} + E_{kin}^{alussa} = E_{pot}^{lopussa} + E_{kin}^{lopussa}&lt;/math&gt;

&lt;math&gt;0J + E_{kin}^{alussa} = E_{pot}^{lopussa} + 0J&lt;/math&gt;

&lt;math&gt;E_{kin}^{alussa} = m*g*h || : (m*g)&lt;/math&gt;

&lt;math&gt;h = \frac{E_{kin}^{alussa}}{m*g}&lt;/math&gt;

&lt;math&gt;h = \frac{50J}{0,5kg*9,81\frac{m}{s^2}}&lt;/math&gt;

&lt;math&gt;h = 10,1936 m&lt;/math&gt;

&lt;u&gt;Vastaus: 10,2 metrin korkeuteen.&lt;/u&gt;

==Kiihtyvyys==

Kiihtyvyys (tunnus α) kuvaa kappaleen nopeuden muutosta tietyssä ajassa. Sen yksikkö on SI-järjestelmässä m/s² (eli m/s / s). Negatiivinen kiihtyvyys tarkoittaa liikkeen hidastumista. Suuri positiivinen kiihtyvyys vastaa nopeaa nopeuden kasvua. Tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä loppunopeus &lt;math&gt;v = v_0 + at&lt;/math&gt; ja kuljettu matka &lt;math&gt;x = x_0 + v_0t + \frac{1}{2}at^2&lt;/math&gt;.

Kiihtyvyys on matkan toinen derivaatta ajan suhteen. Se on vektorisuure eli sillä on aina suunta ja suuruus.

Törmäyksessä tapahtuvaa äkkinäistä nopeuden laskua mitataan usein yksikön g avulla, joka on maan vetovoiman aiheuttama putoamiskiihtyvyys (n. 9,81 m/s²). Esimerkiksi jos kiihtyvyys on 49 m/s² voidaan sen sanoa olevan 5 g. Tämä helpottaa suurten kiihtyvyyksien hahmottamista.

==Massa==

Massa (tunnus m) kuvaa aineen määrää ja sen hitautta, suurimassainen kappale kiihtyy hitaammin kuin pienempimassainen, jos voima on sama. Arkikielen ilmaisuna käytetään myös &quot;kappaleen painoa&quot;. Massan SI-järjestelmän mukainen perusyksikkö on kilogramma. Toinen suurissa massoissa käytetty yksikkö on tonni ( 1000 kg ). Atomimassoja mitattaessa käytetään atomimassayksikköä (u = 1,6605402 * 10&lt;sup&gt;-27&lt;/sup&gt; kg) joka on 1/12 hiili-12 atomin massasta.

==Voimien yhteisvaikutus==

Voima (tunnus usein F, painovoimasta G, jännitysvoimasta T ja pinnan tukivoimasta N) vaikuttaa, kun jokin laite tai esim. ihminen vetää tai työntää jotakin kappaletta. Kaikki kappaleet vaikuttavat toisiinsa painovoimalla. Voiman yksikkö SI-järjestelmässä on newton (N = kg*m/s²). Voima F aiheuttaa Newtonin toisen lain mukaisesti kiihtyvyyden kappaleelle. F = ma Voimaa voidaan mitata yksinkertaisesti esim. jousivaa'alla.

Voima on fysiikassa ilmiö, joka muuttaa kappaleen liiketilaa.

==Kitka==

Kitka eli liikevastus on pintojen epätasaisuudesta johtuva vastustava voima, joka ilmenee kahden toisiaan koskettavan pinnan liikkuessa vastakkain. Kitka on ilmiö, jonka voittamiseksi kappaleen on tehtävä työtä yhtälön W=Fs mukaisesti. Tällöin kappaleeseen varastoitunutta energiaa muuttuu muiksi energian muodoiksi, mm. lämmöksi. Kitkan eri lajeja ovat vierimiskitka, pyörimiskitka, sekä liukumiskitka. Kappaleen lähtökitka on suurempi kuin kappaleen liikkumiskitka. Kitkavoima on yhtä suuri kuin kitkakertoimen µ (joka on tapauskohtainen) ja kappaleen pintaa vastaan kohtisuoran tukivoiman tulo.

Esimerkiksi 10,0kg massainen kappale liukuu jäällä, ja kappaleen ja jään välinen liukukitkakerroin on 0,05. Kuinka suuri työ on tehtävä (eli kuinka paljon energiaa on käytettävä kappaleen työntämiseen), jotta kappale liukuisi tasaisella nopeudella 15,0m matkan (vihje: kappaleen nopeus ei muutu, jos siihen vaikuttavien voimien summa on 0; tässä tapauksessa siis on työnnettävä kappaletta yhtä suurella voimalla kuin millä kitka vastustaa liikettä).&lt;br&gt;
'''Ratkaisu:''' Ratkaistaan ensin pinnan tukivoima N, joka on kappaleen paino:

&lt;math&gt;N = mg = 10,0kg * 9,81 \frac{m}{s^2} = 98,1 N&lt;/math&gt;

Tukivoiman perusteella voidaan laskea kitkavoima:

&lt;math&gt;F = &lt;/math&gt;µ&lt;math&gt;*N = 0,05 * 98,1N = 4,905N&lt;/math&gt;

Tehtävä työ W saadaan voiman ja matkan tulona:

&lt;math&gt;W = F*s = 4,905N * 15,0m = 73,575J&lt;/math&gt;

&lt;u&gt;Vastaus: 73,6 Joulea&lt;/u&gt;

==Paine==

Paine (tunnus p) ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa voimaa. Paineen yksikkö SI-järjestelmässä on pascal (Pa = N / m²).

Kineettisen kaasuteorian mukaan kaasun paine syntyy aiheutuu hiukkasten (atomit, molekyylit yms.) törmäilystä pintaan. Törmätessään ne antavat pintaan liikemääräimpulssin, jonka ansiosta kappale alkaisi liikkumaan partikkeleistä poispäin. Esimerkiksi ilmakehässä oleva esine ei lähde liikkumaan mihinkään suuntaan, koska sen joka puolella on ilmamolekyylejä, jotka kaikki tönivät sitä poispäin ja kumoavat toistensa vaikutuksen.

Jos tässä ilmakehässä olevan kappaleen sisällä ei olisi ilmamolekyylejä niin tiheästi kuin sen ympärillä, ei sisällä olevien molekyylien kappaleen seinämien sisäpintoihin aiheuttama paine pystyisi kumoamaan ulkopuolella olevien ilmamolekyylien aiheuttamaa painetta, jolloin kappale puristuisi kasaan, jos seinämät eivät kestäisi paine-eron aiheuttamaa voimaa.


[[Luokka:Fysiikan oppikirja]]

Katso myös SI-järjestelmän [[Fysiikan oppikirja/Suureet|Suureet]].</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Fysiikan oppikirja/Ääni</title>
    <id>10</id>
    <revision>
      <id>12578</id>
      <timestamp>2006-05-27T10:30:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Fysiikan oppikirja]]</comment>
      <text xml:space="preserve">==Yleistä==

Ääni määritellään pitkittäisiksi aalloiksi jotka kulkevat kiinteässä, nestemäisessä tai kaasumaisessa väliaineessa. Luonnon äänet koostuvat useista eri ääneksistä, mutta siniääneksen voidaan katsoa olevan &quot;puhdas&quot; ääni, jolla on vain yksi taajuus ja amplitudi. 

Ihminen prosessoi korviensa välittämää ääntä monin tavoin niin, että äänestä erotetaan informaatiota ja ääntä tulkitaan ihmisen havaintomaailman perusteella, yhdistäen muistikuviin ja opittuun tietoon.

Ihmisen kuuloalue on noin 16-20000 Hz ja se huononee iän mukana.

==Taajuus==

Taajuus on tietyssä ajassa tapahtuva toistojen määrä. Taajuutta voidaan mitata määrittelemällä ensin jokin aikayksikkö, ja tutkimalla sen jälkeen kuinka monta kertaa jokin ilmiö tapahtuu tämän aikayksikön aikana. Kun kertojen lukumäärä jaetaan aikayksiköllä, saadaan taajuus. Jos taas tiedetään kahden tapauksen välinen aika T (eli jakso), saadaan taajuus tämän ajan käänteisluvusta 1/T.

Taajuuden yksikkö on 1/s, jota kutsutaan nimellä hertsi (tunnus Hz), joka tulee saksalaisen fyysikon Heinrich Rudolf Hertzin nimestä. Yksi hertsi kertoo tapahtuman toistuvan kerran sekunnissa - kymmenellä hertsillä toistoja on kymmenen sekunnissa.

Sähkötekniikan sini-signaaleilla puhutaan usein myös kulmataajuudesta. Taajuuden f ja kulmataajuuden ω välillä on seuraava riippuvuus:

 ω = 2π·f 

==Äänenvoimakkuus==

Äänenvoimakkuus on määre, jolla yleensä mitataan havaittua äänenvoimakkuutta eli sitä, kuinka kovana jokin ääni koetaan. Tällöin on kyse subjektiivisesta, havaitusta äänenvoimakkuudesta eli äänekkyydestä, jonka mittayksikkö on soni. Äänenvoimakkuudella voidaan myös tarkoittaa äänipainetasoa, jota mitataan desibeleinä (dB) ja joka kertoo äänen fysikaalisen voimakkuuden.

Äänekkyys ja äänipainetaso eivät ole suoraan verrannollisia toisiinsa, johtuen ihmisen kuulon toiminnasta. Näiden välisenä yhteytenä kuitenkin toimii äänekkyystaso (yksikkö foni), joka on kokeellisesti määritelty niin, että sen lukuarvo on 1 kHz:n ääneksen tapauksessa sama kuin ääneksen äänipainetaso desibeleinä.

==Värähdysliike==
...

==Aaltoliike==
...

==Äänen synty ja eteneminen==
...

==Ääniaaltojen ominaisuuksia==
...


[[Luokka:Fysiikan oppikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Fysiikan oppikirja/Valo</title>
    <id>11</id>
    <revision>
      <id>24585</id>
      <timestamp>2006-11-22T11:35:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>213.255.162.170</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Aalto-hiukkas-dualismi */</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Chicago Union Station 1943.jpg|thumb|250px|Tavallinen valo ei ole koherenttia. Siksi raon läpi kulkenut valonsäde leviää nopeasti.]]

Valo on sähkömagneettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa. Valoa lyhytaaltoisempaa säteilyä kutsutaan ultravioletiksi, ja pitempiaaltoista infrapunaiseksi. Valon kolme perusulottuvuutta ovat kirkkaus (eli amplitudi), väri (eli aallonpituus) ja polarisaatio (eli värähtelykulma). Aalto-hiukkas-dualismin vuoksi valolla on samanaikaisesti sekä hiukkasten että aaltojen ominaisuudet.

Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä. Sähkömagneettisessa aaltoliikkeessä vuorottelevat sähkö- ja magneettienergia. Myös radioaallot ovat sähkömagneettista aaltoliikettä, mutta niissä aallonpituus on millimetreistä kilometreihin, kun taas näkyvän valon aallonpituus on noin 400nm - 700 nm.

==Historiaa==

Jo hyvin varhain tähtitieteilijät pitivät itsestään selvänä, että valo kulkee suoraviivaisesti. Aristoteles otaksui valonsäteiden lähtevän katsojan silmistä. Sensijaan arabialainen al-Haytham (965-1038) hylkäsi Aristotelen käsityksen ja otaksui valon tulevan kohteesta katsojan silmiin. Hänen mukaansa valolähde koostui erillisistä valopisteistä. Hän myös katsoi valon säteiden olevan peräisin auringosta tai liekeistä, jotka heijastuvat esineistä ja tulevat katsojan silmään. Englantilainen Robert Grosseteste (1168-1253) selitti silmään tulevan valon aiheuttavan valon aistimuksen. 

Uudella ajalla eli tarkemmin 1600 luvulla Christiaan Huygens ja Isaac Newton kiistelivät valon luonteesta. Huygens esitti aaltoteorian, jonka mukaan valo on aaltoliikettä ja etenee eetterissä. Hän oletti valon koostuvan pienistä palloista, jotka etenivät sysäyksinä. Newtonin mukaan valo oli hiukkasia. Newton päihitti Huygensin arvovallallaan. Vasta kun James Maxwell (1831-1879) osoitti valon olevan sähkömagneettista aaltoliikettä, Huygensin aaltoteoria sain ansaittua huomiota.

==Värit==

[[Kuva:PrismAndLight.jpg|thumb|250px|Prisma jakaa valon eri aallonpituuksiin eli väreihin.]]

Väri on fysiikan kannalta jokin sähkömagneettisen säteilyn aallonpituus väliltä 400 - 700 nm. Käytännössä samankaltaisia sävyjä ei voi rajattomasti erottaa toisistaan, ja isokin sävyalue voidaan niputtaa yhden värin nimiin. Päävärit ovat Punainen, keltainen ja sininen. Näistä muodostuvat kaikki muut värit. Sähkömagneettisessa spektrissä värit ovat toisiensa jatkona.

===Punainen===

Punainen on näkyvän valon väri. Sen aallonpituus on noin 700 millimetrin miljoonasosaa eli 700 nm. Punainen on yksi kolmesta perusväristä sinisen ja keltaisen ohella. Näitä värejä eri suhteissa yhdistelemällä saadaan aikaan kaikki mahdolliset värisävyt.

Oranssi sijoittuu värispektrissä punaisen ja keltaisen väliin aallonpituuden ollessa n. 620-585 nanometriä.

===Keltainen===

Keltainen on yksi pääväreistä. Sen aallonpituus on noin 570 millimetrin miljoonasosaa eli 570 nm.

Vihreä muodostuu kahdesta pääväristä, sinisestä ja keltaisesta. Sen aallonpituus on noin 540 nm.

===Sininen===

Sinisen aallonpituus on noin 460 nm.

Syaani on aito spektrinen väri, mutta sama värisävy saadaan sekoittamalla yhtä suuri määrä vihreää ja vaalensinistä. Syaanin aallonpituus on noin 490 nm.

Violetti on sinisen ja punaisen sekoitus. Violetiksi kutsutaan myös &quot;syvän sinistä&quot;. Spektrillä olevan violetin aallonpituus on noin 400 nm.

==Valaistus==
 - valovoima
 - valovirta
 - valaistus

==Valon nopeus==
:&lt;math&gt;v=\lambda f&lt;/math&gt;,

jossa ''&amp;lambda;'' on aallonpituus, ''f'' on taajuus ja ''v'' on valon nopeus.  Jos valo kulkee tyhjiössä, niin ''v'' = ''c'', joten

:&lt;math&gt;c=\lambda f&lt;/math&gt;,

jossa ''c'' on valon nopeus.  ''v'' voidaan ilmaista myös kaavalla

:&lt;math&gt;v = \frac{c}{n}&lt;/math&gt;

jossa ''n'' on vakio ([[taittoindeksi]]), joka riippuu läpäistävän aineen ominaisuuksista.


==Aalto-hiukkas-dualismi==
Aalto-hiukkas-dualismin mukaan sähkömagneettisella säteilyllä on sekä aaltojen, että hiukkasten ominaisuuksia. Esimerkiksi valosähköinen ilmiö perustuu säteilyn hiukkasluonteeseen ja säteilyn kvantittumiseen.

==Heijastuminen (reflektio) ==

Kun valo tulee sileään kiiltävään pintaan, se heijastuu siten, että heijastuva säde on yhtä suuressa kulmassa tulevan säteen kanssa. Tulokulma ja heijastuskulma mitataan pinnan normaalista.

==Taittuminen (refraktio) ==

Kun valon säde tulee kahden valoa läpäisevän aineen rajapintaan, se taipuu. Kun se tulee optisesti harvemmasta aineesta tiheämpään se taipuu kohti pintojen yhteistä normaalia ja päinvastoin. Esimerkiksi, kun valo tulee ilmasta veteen (tai lasiin) se kääntyy kohti veden (tai lasin) pinan normaalia. 

==Sironta==
Ulkoinen kenttä (esim valo) saa atomin värähtelemään. Tämän värähtelyn amplitudi on suuri atomin resonanssitaajuuden läheisyydessä. Resonanssitaajuuksilla atomi saattaa 'imaista' fotonin energian ja jokin elektroneista siirtyy ylemmälle energiatasolle. Harvoilla aineilla kuten kaasut, saattaa elektronin siirtyessä alemmalle energiatasolle,  syntyä fotoni. Kun taas ollaan resonanssitaajuuden ala tai yläpuolella atomin 'elektronipilvi' värähtelee sähköisen dipolin tapaan. Tämän värähtelyn taajuus on sama kuin vaikuttavan kentän. Sironnaksi kutsutaan tätä tapahtumaa jossa ulkoinen kenttä saa elektronipilven värähtelemään ja uudelleen emittoiduksi (sähköisen dipolin ansiosta).

(Resonanssitaajuudet ovat usein ultravioletin tai sinisen alueella, joka selittää että näemme taivaan sinisenä. Taivaanranta saattaa näyttää punaiselta koska siniset aallonpituudet taittuu pois, matkalla horisontista havaintopisteeseen.)

==Linssit==

Linssit ovat kuperia tai koveria. Ne voivat olla myös näiden yhdistelmiä siten, että toinen puoli on kupera ja toinen kovera. Toinen puoli voi olla myös taso. 

Kupera linssi kokoaa valokimpun ja kovera linssi hajoittaa sen. Suurennuslasi on kaikessa yksinkertaisuudessaan kupera linssi. Se kokoaa kaukaa tulevat yhdensuuntaiset säteet yhteen pisteeseen, polttopisteeseen. Polttopistenimitys tulee siitä, että kuperaa linssiä voidaan käyttää polttolasina. Se muodostaa Auringosta pistemäisen kuvan ja kokoaa tähän pisteeseen linssiin tulevan auringon lämmön. Silmälaseja, jotka ovat kuperat merkitään + merkkisinä (esim. +3). Ne joiden täytyy pitää kirjaa kaukana lukiessaan ilman laseja, voivat kuperien linssien avulla tuoda kirjan lähelle. Suurta tarkkuutta vaativissa töissä kuperat lasit toimivat suurennuslaseina. 

Kovera linssi pienentää kuvaa. Itse asiassa kovera linssi ei muodosta kuvaa ollenkaan vaan silmä muodostaa kuvan koveran linssin läpi katsottaessa. Sanotaan, että kovera linssi antaa valekuvan. Likinäköiset käyttävät koveria silmälaseja, koska se vie kuvan kauemmaksi silmästä. 

{{Wikipedia|Valo|Valo}}

[[Luokka:Fysiikan oppikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Fysiikan oppikirja/Energia</title>
    <id>12</id>
    <revision>
      <id>24592</id>
      <timestamp>2006-11-22T12:06:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>213.255.162.170</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Yleistä */</comment>
      <text xml:space="preserve">==Yleistä==

Energiaa on kaikki se joka pystyy vaikuttamaan johonkin. Se voi kiihdyttää jotakin tai hidastaa jotakin. Joule (1 J = 1 Nm) on SI-järjestelmän perusyksikkö työlle ja energialle. 
Energialla käsitetään yleensä kykyä tehdä työtä: liike-energia, potentiaalienergia, sähkömagneettinen energia... 

Suhteellisuusteorian mukaan myös aine (massa) on energiaa. Energia voi vapautua aineesta esimerkiksi ydinreaktiossa. Energia ja massa ovat siis saman asian eri ilmenemismuotoja.

Tätä massan ja energian yhteyttä kuvaa Einsteinin suppea suhteellisuusteoria E = mc².

==Energian säilyminen ja huononeminen==
Energian säilymislain mukaan energiaa ei synny tai häviä. Energian määrä maailmankaikkeudessa on siis vakio. Energia voi tosin muuttaa ilmenemismuotojaan ja energian sanotaan &quot;huononevan&quot;, kun se muuttu kohti lämpöä, mikä on &quot;huonointa&quot; energiaa, koska sen muuttaminen miksi tahansa muuksi energiamuodoksi vaatii ulkopuolista energiaa. Esimerkiksi liike-energia voi ja muuttuukin kitkan vaikutuksesta lämmöksi, mutta lämpö ei voi muuttua itsestään liike-energiaksi. Tätä epäjärjestyksen mittaa kuvaa suure entropia. Lämpöopin toisen pääsäännön mukaan kaikki tapahtumat kulkevat kohti suurempaa entropiaa (eli epäjärjestystä).

==Energian varastoituminen==
Energiaa voi varastoitua potentiaalienergiaksi muuttumalla. Nostettaessa kappaletta ylöspäin siihen varastoituu gravitaatiovuorovaikutuksen energiaa, pudotettaessa tämä energia sitten vapautuu. Myös polttoaineet ovat hyvä esimerkki varastoituneetsta energiasta; niihin on varastoitunut Auringon säteilemää energiaa, joka vapautuu poltettaessa.

==Energian siirtyminen==
Energiaa siirtyy kolmella tavalla; johtumalla (esim. koskettaessa), kulkeutumalla (esim. ilman tai veden mukana) ja säteilemällä (esim. Auringon energia siirtyy maahan säteilemällä).

==Lämpölaajeneminen==
Lämpölaajenimesessa aineen molekyylit/ atomit alkavat liikkumaan vapaammin, vaatien enemmän tilaa. Aineet siis laajenevat, kun lämpötilaa nostetaan.

==Olomuodon muutokset==
Aineella on 3 eri pääolomuotoa, jotka vaihtelevat eri lämpötiloissa. Kiinteä, neste ja kaasu. Muita olomuotoja ovat mm. plasma. Olomuodon  muutos on 
fysikaalinen muutos, missä ei muodostu uusia aineita. Esimerkkki fysikaalisesta aineen olomuodon muutoksesta; vesi jäätyy, nesteestä kiinteäksi aineeksi. Eli siis:
kiinteä: jää,
Neste: Vesi,
Kaasu: Vesihöyry

===Aineen olomuodon muutokset===
*[[w:Härmistyminen|Härmistyminen]] eli kaasun muuttuminen suoraan kiinteäksi
*[[w:Höyrystyminen|Höyrystyminen]] tai [[kiehuminen]] eli nesteen muuttuminen kaasuksi
*[[w:Jähmettyminen|Jähmettyminen]] eli nesteen muuttuminen kiinteäksi. Jäätyminen on nimitys nestemäisen veden muuttumisesta kiinteäksi. 
*[[w:Sulaminen|Sulaminen]] eli kiinteän aineen muuttuminen nestemäiseksi
*[[w:Sublimoituminen|Sublimoituminen]] eli kiinteän aineen muuttuminen suoraan kaasuksi
*[[w:Tiivistyminen|Tiivistyminen]] eli kaasun muuttuminen nesteeksi

==Liike ja energia==

Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikeeseen varautunutta energiaa. Kappaletta kiihdytettäessä sen kiihdyttämiseen käytetty energia varastoituu kappaleen liike-energiaksi. Kapaaleen liike-energia voidaan laskea kaavasta:&lt;br&gt;
::&lt;math&gt;E_k=\frac{1}{2}mv^2&lt;/math&gt;

==Energia ja työ==
...

==Teho==
Teho kertoo kuinka nopeasti työ tulee tehdyksi ja sen yksikkö on 1 W (Watti) ja tunnus P (Power).
Teho saadaan työ jaettuna työhön käytetyllä ajalla.

==Yksinkertaiset koneet==
...

==Painopiste ja tasapaino==
...


[[Luokka:Fysiikan oppikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Fysiikan oppikirja/Sähkö</title>
    <id>13</id>
    <revision>
      <id>23477</id>
      <timestamp>2006-11-12T16:20:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>212.149.207.253</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Mitä on sähkö? */</comment>
      <text xml:space="preserve">==Mitä on sähkö?==

Olemme kaiken aikaa tekemisissä sähkön kanssa. Jokaisella on jonkinlainen käsitys sähköstä. 

Aineessa on kaksi sähköistä hiukkastyyppiä elektroneja ja protoneja. Näillä on kuitenkin erilainen sähkövaraus. Ne vetävät toisiaan puoleensa. Protonin sähkövarausta on alettu kutsua positiiviseksi ja elektronin negatiiviseksi. Voimaa, joka vaikuttaa protonien ja elektronien välillä, kutsutaan sähkövoimaksi tai sähköiseksi vuorovaikutukseksi. Sähkövoima on perusvuorovaikutus. Aikaisemmin on käsitelty toista perusvuorovaikutusta, nimittäin gravitaatiota.

Protonit ovat osina atomien ytimissä tai ne voivat yksinäänkin muodostaa ytimen. Vedyn ydin on pelkkä protoni. Sähkövoima pitää elektroneja ydintä ympäröivillä radoilla. Pienet määrät protoneja ja elektroneja voi liikkua yksinään atomien ulkopuolella. Jos kappaleeseen kulkeutuu ylimääräisiä elektroneja, tulee kappale negatiivisesti sähköiseksi. Protonit tekevät kappaleen positiivisesti sähköiseksi. Erinimiset sähkövaraukset vetävät toisiaan puoleensa ja samannimiset hylkivät. Kaksi positiivisesti varautunutta kappaletta hylkivät toisiaan. Nykyisen käsityksen mukaan sama hiukkanen, fotoni, joka muodostaa valon ja muun sähkömagneettisen säteilyn toimii myös sähköisen vuorovaikutuksen välittäjänä.

Sähköinen vetovoima on yksi voimista, jotka pitävät aineen koossa.

==Sähköiset perussuureet==
=== Sähkövirta ===
Sähkövirta on yksi SI-järjestelmän perussuureista. Määritelmä on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa äärettömän pitkässä, yhdensuuntaisessa ja suorassa johtimessa joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat 1 metrin päässä toisistaan tyhjiössä, saa aikaan johtimien välille &lt;math&gt;2 * 10^{-7}&lt;/math&gt; newtonin voiman johtimen metriä kohden.

Sähkövirran yksikkö on amppeeri (A) ja SI-järjestelmän tunnus I.

== Jännite ==
Jännite kuvaa kahden kappaleen välisen sähköisten potentiaalien välistä eroa. Täsmällisemmin määriteltynä jännite on varauksen sähköinen potentiaalienergia jaettuna varauksen suuruudella, eli &lt;math&gt;V = E_p / Q&lt;/math&gt;. 

Jännitteen yksikkö on voltti (V) ja tunnus U.

== Teho ==
Teho on jännitteen ja virran tulo, eli &lt;math&gt; P = U * I&lt;/math&gt;.

== Sähköenergia ==
Sähköenergiaa mitataan laskemalla kuinka kauan (aika t) kuinka suurta tehoa (teho P) kulkee. Teho on puolestaa jännitteen U ja virran I tulo. Näin ollen energia on:

:&lt;math&gt;E_{\mathrm{s\ddot{a}hk\ddot{o}}}=P\cdot t=U\cdot I\cdot t&lt;/math&gt; &lt;!-- mistä ä ja ö?! --&gt;&lt;!-- \ddot toimii näköjään, \mathrm lisätty muotoseikkana. Ed. reps ! --&gt;

==Sähkövaraus==
Sähkövaraus, Q, on yksi alkeishiukkasten perusominaisuuksista. Sähkövarauksinen hiukkanen luo ympärilleen magneettikentän ja magneettikenttä vaikuttaa varautuneeseen hiukkaseen. Tämä on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen perusta. Negatiivisesti varautuneessa kappaleessa on elektroneja enemmän kuin protoneja ja positiivisesti varautuneessa päinvastoin.

Sähkövarauksen yksikkö on Coulombi, C, joka vastaa noin 6,24 · 10&lt;sup&gt;18&lt;/sup&gt; alkeisvarausta (yhden elektronin varaus). Joskus, erityisesti akuissa ja paristoissa, sähkövarauksen yksikkönä käytetään amppeerituntia Ah

==Sähkökenttä==

==Virtapiiri==
Suljettu virtapiiri on johtimien ja sähkölaitteiden muodostama sähkövirran kulkureitti. Avoimesta virtapiiristä ei virta kulje lävitse, virtapiiri voidaan katkaista tarkoituksellisesti esimerkiksi katkaisijalla.

==Sähköiset mittalaitteet ==
 - galvanometri

==Ohmin laki==

Ohmin lain mukaan metallijohtimesa jännitehäviö on vakiolämpötilassa verrannollinen sähkövirtaan, &lt;math&gt;U = R\cdot I&lt;/math&gt;, U = jännite, R = resistanssi, I = sähkövirta. Ohmin lain pätevyys on rajallinen, sillä se on voimassa vain vakiolämpötilassa oleville metallijohtimille. Lämpötilan kasvaessa myös resistanssi yleensä kasvaa jyrkästi.

Ohmi (tunnus Ω) on sähköinen vastus, johon aiheutuu voltin jännitehäviö ampeerin virralla. Ohmi on SI-järjestelmässä resistanssin, reaktanssin ja impedanssin yksikkö. Ohmin käänteisyksikkö on siemens.

1 Ω = 1 V/A.

Ohmin laki kertoo

==Sähköllä siirretään energiaa==
...

===Johdin===

Sähköjohdin on lankamainen tai monesta langasta kerrattu sähköä johtava materiaali. Sähköjohtimet tehdään yleensä kuparista tai alumiinista ja ne eristetään muovi- tai kumieristevaipalla.

Moninapaista johdinta kutsutaan kaapeliksi. Sähköjohtimia ja -kaapeleita valmistetaan moniin käyttötarkoituksiin ja monenlaisiin olosuhteisiin: niitä valmistetaan mm. korkeille jännitteille, korkeisiin lämpötiloihin ja kestämään erityistä mekaanista rasitusta (robottikaapelit) ja kemiallista rasitusta (erityiset vaippamateriaalit). Radiotekniikassa ja tietoliikenteessä tarvitaan suojattuja kaapeleita (rakenteeseen lisätty suojavaippa).

Johtimen paksuus ilmaistaan poikkipinta-alana/mm². Yleisimmät paksuudet ovat 0,5; 0,75; 1,0; 1,5; 2,5; 4; 6; 10; 16; 25 mm² ja niin edelleen. Kaapelin virran kesto riippuu poikkipinta-alasta - tavanomaisissa olosuhteissa noin 1,5 mm² kuparijohdin kestää 10 A virran.

==Magneettikenttä==

==Kestomagneetti==

Magneetti on kappale, joka luo ympärilleen magneettikentän. Luonnossa magneettisia aineita ovat eräät rautapitoiset malmit. Magneettikenttä muodostuu magneetissa, kun malmin yksittäiset atomit tai molekyylit ovat järjestäytyneet samansuuntaisesti esimerkiksi ulkoisen magneettikentän ohjaamina. Siten magneettinen malmi kertoo syntyaikansa ja -paikkansa magneettikentän suunnan.

Magneetit ovat kaksinapaisia. Napoja nimitetään S- ja N-navoiksi (engl. South ja North, etelä ja pohjoinen). Kompassineulan N-napa on se, joka osoittaa kohti pohjoista. Samannimiset magneetin navat hylkivät toisiaan ja erinimiset vetävät toisiaan puoleensa.

==Sähkömagneetti==

Sähkövirta sähköjohtimessa tai käämissä luo ympärilleen myös magneettikentän.

==Induktio==
Johteen ympärillä muuttuva magneettikenttä synnyttää eli indusoi johteeseen jännitteen. Ilmiötä käytetään hyväksi muun muassa generaattoreissa.

Jos johtimessa kulkee sähkövirta synnyttää se ympärilleen magneettikentän. Jos virta katkaistaan nopeasti, muuttuu magneettikenttä, mikä indusoi johtimeen jännitteen, jonka aiheuttaman virran suunta on vastakkainen katkaistun virran suunnalle. Ilmiötä kutsutaan itseinduktioksi.


[[Luokka:Fysiikan oppikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Fysiikan oppikirja/Ydin ja ydinsäteily</title>
    <id>14</id>
    <revision>
      <id>24584</id>
      <timestamp>2006-11-22T11:29:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>213.255.162.170</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily */</comment>
      <text xml:space="preserve">==Atomi ytimen rakenne==

Atomin ytimessä on [[w:Protoni|protoneja]] ja [[w:Neutroni|neutroneja]]. Koska protonien sähkövaraus on positiivinen ja ne hylkivät toisiaan, ytimen pitäisi hajota sähköisesti. Näin ei kuitenkaan käy, vaan atomin ydintä pitää koossa ytimen hiukkasten välinen vahva vuorovaikutus. Se on paljon voimakkaampi kuin sähköinen vuorovaikutus. Neutronit ovat varauksettomia, joten niihin ei kohdistu sähköisiä poistovoimia. Kuitenkin vahva vuorovaikutus pitää myös neutroneja paikoillaan, joten neutronit ovat sitoutuneet ytimeen lujemmin kuin protonit. Samasta syystä neutronit ovat välttämättömiä suurten ytimien koossapysymiseksi. Vahva vuorovaikutus on hyvin lyhyillä etäisyyksillä — alle 0.4 fm (femtometri, 1*10&lt;sup&gt;-15&lt;/sup&gt; m) —  poistovoima, mutta kauemmaksi mentäessä se muuttuu vetovoimaksi, kunnes noin 2 fm etäisyydellä voima alkaa heiketä voimakkaasti.

Koska vahva vuorovaikutus heikkenee nopeasti, ei suurissa ytimissä synny ytimen vastakkaisilla puolilla olevien nukleonien välille voimakasta vetovoimaa, mikä on yksi syy siihen, että raskaiden ydinten rakenne on löyhempi kuin keveiden ydinten.

Fissiossa ydin halkeaa kahdeksi pienemmäksi ytimeksi ja osa sen ydinpotentiaalista vapautuu ja muuttuu lämpöenergiaksi.

==Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily==

Ydinsäteilyä ovat alfa-, beta-, neutroni- ja gammasäteily. Ionisoivaa säteilyä ovat ydin-, röntgen- ja ultraviolettisäteily.
 
Alfahajoamisessa ydin lähettää eli emittoi alfahiukkasen, joka koostuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista. Käytännössä alfahiukkanen on siis heliumydin. Alfahiukkasen poistuttua ytimen massaluku pienenee neljällä ja protoniluku kahdella, joten hajoamisen tuloksena muodostunut ydin on kaksi paikkaa alkuperäistä ydintä edellä jaksollisessa järjestelmässä. Alfasäteilyä hyödynnetään esimerkiksi palohälyttimissä. Suuren kokonsa vuoksi alfahiukanen ionisoi voimakkaasti kohtaamaansa ainetta, ja on ihmiselle vaarallista. Suuren kokonsa ja sähkövarauksen takia alfahiukkasen kantama ilmassa on kuitenkin vain kymmeniä senttejä, ja paperiarkki riittää pysäyttämään sen.

Beetahajoamisessa ydin lähettää joko elektronin ja antineutriinon (B- -hajoaminen) tai positronin ja neutriinon (B+ -hajoaminen). B- -hajoamisen tapauksessa yksi ytimen neutroneista muuttuu protoniksi, ja ydin emittoi elektronin ja antineutriinon. B+ -hajoamisessa protoni muuttuu vastaavasti neutroniksi, ja ydin emittoi positronin ja neutriinon. Massaluku pysyy kummassakin tapauksessa samana, mutta B- -hajoamisessa protoniluku kasvaa yhdellä ja B+ -hajoamisessa pienenee yhdellä.

Radioaktiivisen kappaleen aktiivisuus ilmaisee, kuinka monta ydinsäteilyhiukkasta kappaleesta lähtee sekunnissa. Radioaktiivisen aineen puoliintumisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kuluessa näytteen aktiivisuus vähenee puoleen alkuperäisestä. 

Säteilyannoksella mitataan säteilyn biologista vaikutusta ihmiseen.


[[Luokka:Fysiikan oppikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:100%.png</title>
    <id>15</id>
    <revision>
      <id>27170</id>
      <timestamp>2006-12-31T15:19:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>sama lisenssi kuin en-wikibooksissa</comment>
      <text xml:space="preserve">100%, en-wikibooksista

==Lisenssi==

{{GFDL}}

[[Luokka:Laatu ikonit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Talousmatematiikka</title>
    <id>17</id>
    <revision>
      <id>16729</id>
      <timestamp>2006-08-16T11:02:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>rv - vandalismia</comment>
      <text xml:space="preserve">== Osio 1 ==

#[[Talousmatematiikka/Verotus|Verotus]]
#[[Talousmatematiikka/Katelaskuja|Katelaskuja]]
#[[Talousmatematiikka/Indeksit|Indeksit]]
#[[Talousmatematiikka/Yksinkertainen korkolasku|Yksinkertainen korkolasku]]
#[[Talousmatematiikka/Talousmatematiikka 1 kertaustehtäviä|Kertaustehtäviä]]

== Osio 2 ==

#[[Talousmatematiikka/Valuutat|Valuutat]]
#[[Talousmatematiikka/Koronkorko|Koronkorko]]
#[[Talousmatematiikka/Lukujonot ja sarjat|Lukujonot ja sarjat]]
#[[Talousmatematiikka/Jaksollisten suoritusten loppuarvo|Jaksollisten suoritusten loppuarvo]]
#[[Talousmatematiikka/Diskonttaus|Jaksollisten alkuarvo eli diskonttaus]]
#[[Talousmatematiikka/Talousmatematiikka 2 kertaustehtäviä|Kertaustehtäviä]]

== Osio 3 ==

#[[Talousmatematiikka/Pitkäaikaiset lainat|Pitkäaikaiset lainat]]
#[[Talousmatematiikka/Lainalaskelmia|Lainalaskelmia]]
#[[Talousmatematiikka/Osamaksurahoitus|Osamaksurahoitus]]
#[[Talousmatematiikka/Leasing-rahoitus|Leasing-rahoitus]]

[[Luokka:Talousmatematiikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Talousmatematiikka/Verotus</title>
    <id>18</id>
    <revision>
      <id>27017</id>
      <timestamp>2006-12-27T22:20:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>m</comment>
      <text xml:space="preserve">== Arvonlisävero (ALV) ==

Arvonlisävero on kulutusvero ja se kohdistuu tavaroiden ja palveluiden kuluttamiseen. Arvonlisävero lisätään lähes kaikkien tavaroiden ja palveluiden nettohintaan. 

Nimitys arvonlisävero johtuu siitä, että veroa tilitetään valtiolle eri vaiheissa määrästä, jolla tavaran arvo on lisääntynyt. Viime kädessä kuluttaja maksaa arvonlisäveron, jonka eri vaiheiden myyjät (valmistaja, tukkukauppias ja vähittäiskauppias) tilittävät valtiolle.

Arvonlisäveron perusteena on veroton myyntihinta. Sen suuruus on yleensä 22% verottomasta hinnasta. Joidenkin tuotteiden osalta veroprosentin suuruuteen on säädetty poikkeus. Vuoden 1998 vaihteessa on arvonlisäverouudistus. 

Koska ALV lasketaan verottomaasta hinnasta, on se perusarvo eli 100%. Jos tiedetään veroton hinta, on arvonlisävero helppo laskea. Kuluttaja tietää yleensä vain myyntihinnan eli verollisen hinnan, jolloin laskuista ei selvitä yhtä helpolla.

==Ansiotuloverotus==

Ennakkovero peritään työnantajan toimesta etukäteen verokortin prosenttien mukaisesti.  Ennakonpidätysprosentit määräytyvät niiden tietojen perusteella, mitä verottajalle on kertynyt edellisiltä vuosilta. Jos verotettava tulo muuttuu edellisestä vuodesta runsaasti, palautetaan liikaa maksettu summa tai veroa peritään jälkikantona lisää.

Tarkka verotus lasketaan seuraavana vuonna veroilmoituksen ja työnantajan tietojen perusteella. Veroja keräävät kunnat, valtio ja kirkko.

Verotettava tulo saadaan, kun tulosta tehdään mahdolliset vähennykset. Verotettava tulo voi valtion- ja kunnallisverotuksessa olla eri suuri, sillä niissä sovelletaan vähennyksiä eri tavalla.

Valtionverotuksen lopullinen vero määräytyy  progressiivisesti. Tuloveroasteikko määritellään kunakin vuonna budjettineuvotteluissa.


'''Kunnan tulovero'''

Kunnallisverotuksessa määrättävän verotettavan tulon perusteella maksetaan kunnan tuloveroa. Esimerkiksi kunnan äyrihinta 18 snt tarkoittaa, että jokaisesta verotettavan tulon eurosta menee veroa 18 snt eli  prosentteina 18%. Kunnat päättävät alueellaan sovellettavasta äyrin hinnasta vuosittain erikseen. Vuonna 2001 kuntien tuloveroprosentti on keskimäärin 17,68 prosenttia. 

Luettelo kuntien tuloveroprosenteista ja kirkollisveroäyrien hinnoista ovat
valtionvarainministeriön kotisivuilla : www.vero.fi/vero-ohjeet/ayrit01.html


'''Kirkollisvero'''

Kirkollisveroa maksavat evankelisluterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien jäsenet.  Veroprosentti vaihtelee kunnittain. Vuonna 2001 keskimääräinen kirkollisäyrin hinta oli 1,30 äyriä, joka lasketaan kunnallisverotuksen verotettavasta tulosta.


'''Sairausvakuutusmaksu'''

Vakuutetun sairausvakuutusmaksu on 1,50 prosenttia, paitsi eläketulosta se on 1,20 prosenttiyksikköä korkeampi. Sairausvakuutusmaksun saaja on Kansaneläkelaitos. Perusarvona käytetään kunnallisverotuksen verotettavaa tuloa.
Edellä mainittujen verojen lisäksi bruttopalkasta pidätetään työntekijän työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Työnantaja hoitaa usein myös ammattiyhdistysten jäsenmaksujen perimisen. Näitä ei tarkasteta seuraavana vuonna vaan työnantaja tilittää se suoraan bruttopalkasta työeläkelaitokselle, työttömyyskassojen keskuskassaan ja yhdistykselle. 

'''Marginaali- eli rajaveroprosentti''' ilmoittaa, kuinka monta prosenttia lisätulosta menee veroa.

==Pääomatulojen verotus==

Pääomatuloja ovat korkotulo, pörssiyhtiöstä saatu osinkotulo, vuokratulo, voitto-osuus, henkivakuutuksen tuotto, maa-aineksista saadut tulot ja kiinteän tai irtaimen omaisuuden luovutuksesta saatu voitto (luovutusvoitto) sekä muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. 

Pääomatulosta vähennetään ensin tulon hankkimisesta aiheutuneet kulut. Näin saadusta nettotulosta maksetaan veroa 29%. Tämä verokanta on ollut voimassa vuoden 2000 alusta lähtien. (Sitä ennen veroprosentti oli 28%.)

Verollisten pankkitilien koroista maksettavaa veroa nimitetään lähdeveroksi. Korkotulon lähdeverotus koskee vain yksityisten henkilöiden ja kuolinpesien saamia korkotuloja. Korkotulon lähdeveron perii koron maksaja kuten pankki, huoltokonttori tai joukkovelkakirjan liikkeellelaskija, joten niitä ei ilmoiteta veroilmoituksessa.

==Lahja- ja perintöverotus==

Valtio perii lahjoituksista ja perinnöistä veroa perintö- ja lahjaveroasteikon mukaan. Veron määrään vaikuttaa myös lahjoittajan ja lahjoituksen saajan sukulaisuussuhde.

Alle 3400 euron lahjat ovat kuitenkin verovapaita. Tosin kolmen vuoden kuluessa annetut samalta henkilöltä saadut lahjat lasketaan yhteen ja veron suuruus määräytyy yhteissumman mukaan. 

*Arvopaperilahjoituksien verotusarvo perustuu niiden käypään arvoon. 
*Lahjaluonteisessa kaupassa on maksettava lahjaveroa, jos hinta tai vastike on enintään kolme neljäsosaa käyvästä arvosta. 
*Sukupolvenvaihdoksessa lahjaveroa ei peritä, jos kauppahinta on enemmän kuin 50 prosenttia käyvästä arvosta. 

Perintöverotuksessa pesän varat arvostetaan käypään arvoon vainajan kuolinhetkellä. Käyvällä arvolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä myyntihintaa. Veroa on suoritettava 3400 euroa tai sitä suuremmasta perintöosuudesta. 


'''Lahjaveroilmoitus'''

Lahjansaajan on kolmen kuukauden kuluessa lahjoituksesta annettava verotoimistolle lahjaveroilmoitus. Lomakkeita saa verotoimistoista. Ilmoitusta ei tarvitse antaa, jos lahja on 3400 euroa. Veroilmoitus on kuitenkin tehtävä, jos samalta antajalta saa kolmen vuoden kuluessa useampia lahjoja, joiden arvo nousee yhteensä 3400 euroa tai yli. 
Arvopaperien lahjoituksista kannattaa yleensä ilmoittaa, vaikka lahjan arvo olisi alle 3400 euroa. Tällöin arvopapereille saadaan lahjaverotuksessa vahvistettu arvo. Jos lahjansaaja myy arvopaperit, myyntivoittoa laskettaessa käytetään hankintamenona lahjaverotuksessa vahvistettua arvoa tai vaihtoehtoisesti hankintameno-olettamaa.

{{Wikipedia|Vero|Vero}}

[[Luokka:Talousmatematiikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Talousmatematiikka/Katelaskuja</title>
    <id>19</id>
    <revision>
      <id>24146</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:34:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">==Katetuottolaskentaa==

Katetuottohinnoittelun perusteella arvioidaan yrityksen kannattavuutta. Kannattavuutta mitataan joko absoluuttisella eli euromääräisillä tai suhteellisilla tunnusluvuilla. Usein laskelmien lähtökohtana on yrityksen liikevoitto, joten sekä ostoissa että myynnissä käytetään arvonlisäverottomia arvoja eli käytetään nettokirjausmenettelyä. Kateajattelua käytetään kaupan alan yrityksiin. Esimerkiksi teollisuudessa on selvää siirtymistä muihin laskentamalleihin.

Myyntituotto saadaan, kun kerrotaan yksikköhinta suoritemäärällä.

Muuttuvat kustannukset riippuvat oleellisesti tuotannon määrästä. Näitä ovat esimerkiksi ylityöpalkkiot, koneiden energiakulutus ja raaka-ainekulut.

Kiinteitä kustannuksia ovat esimerkiksi tila- ja laitevuokrat, kiinteät palkat, lainanhoitokulut (korot ja poistot), markkinointikulut, konttoritarvikkeet, puhelinkulut ja edustuskulut. Ne eivät muutu, vaikka tuotannon määrä vähän muuttuukin. 

Myyntikate (katetuotto) tarkoitta tulosta, joka jää jäljelle, kun liikevaihdosta vähennetään muuttuvat kustannukset. Katetuotolla yrityksen tulee kattaa toiminnan aiheuttamat kiinteät kustannukset ja voittotavoite. 

Prosentteina myyntikate lasketaan myyntituotosta. Eri toimialoilla katetuottoprosentit ovat erilaiset, esimerkiksi päivittäistavarakaupassa noin 20%  ja erikoistavarakaupassa 25- 40%.

Tulos kertoo onko yritys kannattava. Tulos saadaan, kun myyntikatteesta vähennetään kiinteät kulut. Suhteellinen tulos% lasketaan myyntituotosta. Loogisesti jos tulos on negatiivinen, niin toiminta on tappiollista, ja jos tulos on positiivinen , niin toiminta on kannattavaa.

Kriittisessä pisteessä (KRP)  myyntituotto (liikevaihto) on juuri sen suuruinen, että liiketoiminnan kulut saadaan katettua. Tunnusluku siis osoittaa sen toiminnan laajuuden, jolla liiketoiminta muuttuu kannattavaksi. Kriittisessä pisteessä  tulos on nolla. Tällöin ei synny voittoa eikä tappiota. Kriittinen piste lasketaan joko euroin tai tuoteyksikköinä.

Jos yritys  myy (valmistaa) vain yhtä tuotetta, voidaan kriittinen piste laskea myös tuoteyksikkönä. Kriittisen pisteen yksikkömäärä ilmoittaa silloin, kuinka monen tuoteyksikön katetuotto tarvitaan kiinteiden kustannusten kattamiseen.

==Kustannus- ja tuottofunktio ja kriittinen piste==

Kriittinen piste saataisiin määrättyä myös algebrallisesti ratkaisemalla yhtälö T(x)=K(x), missä

*T(x) on tuottofunktio ja x on suoritemäärä
*K(x) on kustannusfunktio ja x on suoritemäärä

tai graafisesti piirtämällä yllä olevat funktiot samaan koordinaatistoon. Kriittinen piste on näiden leikkauspisteessä.

[[Luokka:Talousmatematiikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Talousmatematiikka/Indeksit</title>
    <id>20</id>
    <revision>
      <id>12839</id>
      <timestamp>2006-05-29T13:34:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Talousmatematiikka]]</comment>
      <text xml:space="preserve">==Ryhmäindeksit: Kuluttajahintaindeksi (KHI) ja Elinkustannusindeksi==

===Kuluttajahintaindeksi===
Kuluttajahintaindeksi kuvaa kuluttajahintojen muutosta keskivertokuluttajan kulutusrakenteen mukaisesti. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisesti inflaation mittarina. Kuluttajahintaindeksin kulutusrakenne pohjautuu tällä hetkellä vuoden 1995 otantamenetelmällä tehtyyn kotitaloustiedusteluun. Edellinen kulutusrakenne tutkittiin 1990. Uusia tuotteita ovat mm. matkapuhelin ja -puhelut, saumuri, kannettavat CD-soittimet, pesäpallo-ottelu, tuoreyrtti, naudan sisäfile ja pakastetaikina. Indeksistä poistettiin mm. äänittämätön kasetti, tennispallo ja nautasikapurkki.

Päivittäistavaroiden hintoja keräävät Tilastokeskuksen 67 haastattelijaa. Kestokulutushyödykkeiden, vaatteiden ja palveluiden hintakeruun eli ns alueittain keskitetyn keruun tekevät Tilastokeskuksen 15 erikoiskoulutettua haastattelijaa. Lisäksi keskitetysti suoraan Tilastokeskuksessa kerätään ne hinnat, jotka ovat joko samat koko maassa, perustuvat muihin tilastoihin tai joiden hintakeruu muutoin on järkevintä hoitaa keskitetysti. Indeksi sisältää 442 tavaraa ja palvelua ja yli 50 000 hintaa. Tietoja kerätään yhteensä 110 kunnasta ja noin 2000 eri liikkeestä.

Hinnat kerätään kunkin kuukauden puolivälissä ja indeksin julkaisupäivä on joka kuukauden 14. päivä tai sitä lähinnä oleva arkipäivä klo 7.00.

Hinnat kerää ja indeksipisteet laskee Tilastokeskus. Kuukausittainen kokonaisindeksi lasketaan painotettuna keskiarvona osaindekseistä, jotka taas lasketaan Laspeyresin hintaindeksikaavalla.

===Elinkustannusindeksi===
Elinkustannusindeksi vastaa kuluttajahintaindeksiä ja se kuvaa yksityisessä kulutuksessa käytettävien hyödykkeiden hintoja. Sitä käytetään pitemmän aikavälin tarkasteluissa. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleensä vain alle viiden vuoden tarkasteluissa.

[[Luokka:Talousmatematiikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Talousmatematiikka/Valuutat</title>
    <id>21</id>
    <revision>
      <id>24624</id>
      <timestamp>2006-11-23T06:31:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Euromaat ja yhteisvaluutta euro */  Euron kuva</comment>
      <text xml:space="preserve">==Euromaat ja yhteisvaluutta euro==

[[Kuva:CO1EURO 50.JPG|thumb|Eurokolikon etupuoli]]

Euromaiden kansallisia valuuttoja ei ole enää olemassa, vaan ne ovat euron ilmentymiä, joiden väliset kiinteät muuntokertoimet määritettiin Euroopan keskuspankissa 31.12.1998 (Kreikan drakma 1.1.2001 alkaen). Muuntokertoimet kertovat yhden euron arvon kansallisena valuuttana.

Muunnoksia vanhoista kansallisista valuutoista euroihin tarvitaan vielä tulevaisuudessakin, kun halutaan vertaillalla vanhoja tilastotietoja uusiin euromääräisiin hintoihin.

Euromaita ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa ja Suomi.

==Euro ja muut valuutat==

Euroopan keskuspankki (EKP) on päättänyt julkaista päivittäin 17 euroalueen ulkopuolisen valuutan valuuttakurssit euroa vastaan. Kurssit perustuvat päivittäiseen klo 15.15 Suomen aikaa tapahtuvaan kansallisten keskuspankkien yhteispuheluun. Kurssit ovat viitteellisiä keskikursseja ja perustuvat sen hetken markkinahintoihin.

Suomen Pankki julkaisee kurssit päivittäin heti, kun EKP on julkaissut oman kurssilistansa. Siihen sisältyvät 4.1.1999 alkaen paitsi EKP:n julkaisemat kurssit ja eräiden muiden ulkomaisten valuuttojen kurssit. 

EKP:n julkaisemat valuuttakurssit ilmaistaan siten, että ne osoittavat yhden euron arvon kunakin valuuttana (epäsuora noteeraus). Vanhat markkakurssit ilmaistiin aikaisemmin kunkin valuuttayksikön arvon markkoina (suora noteeraus).

==Devalvaatio ja revalvaatio==

Valuutan kansainvälisen arvon eli ulkoisen arvon muuttuessa valuutta joko revalvoituu tai devalvoituu. Euron arvo voi muuttua suhteessa euroalueen ulkopuolisiin valuuttoihin. Euromaiden valuuttojen välillä tämä ei ole mahdollista.

*Devalvaatiossa valuutan ulkoinen arvo alenee suhteessa muihin valuuttoihin.
*Revalvaatioissa valuutan ulkoinen arvo kohoaa suhteessa muihin valuuttoihin. 

Käytettäessä kelluvia kursseja, kuten eurokin on, tapahtuu arvon muutoksia päivittäin: devalvoituminen ja revalvoituminen. 

Maan hallitus voi myöskin tarkoituksellisesti muuttaa valuuttansa arvoa pysyvästi muihin valuuttoihin nähden: revalvointi ja devalvointi. Tästä on esimerkkinä Brasilian realin irrottaminen valuuttaputkesta keväällä 1999, jonka jälkeen real menetti arvostaan noin 40% sekä Argentiinan peson devalvointi 28,6 prosentilla suhteessa dollariin vuoden 2002 alussa.

===Mitä devalvaatio merkitsee?===
Devalvaatiolla pyritään yleensä parantamaan oman vientiteollisuuden hintakilpailukykyä ulkomailla ja toisaalta vähentämään tuontitavaroiden menekkiä kotimarkkinoilla. Ainakin lyhyellä aikavälillä kilpailukyky paranee, koska yritykset saavat enemmän kotimaan valuuttaa vientituotteistaan tai vientiyritys voi alentaa tuotteidensa hintoja ulkomailla. Devalvaatio aiheuttaa inflaatiota, koska ulkomailta tuotujen tavaroiden hinnat nousevat. Lisäksi ulkomaisten valuuttalainojen korkomenoja ja kuoletuksia joudutaan maksamaan heikentyneellä kotimaan valuutalla. 

Aiemmin devalvaatiota ja revalvaatiota käytettiin Suomessa talouspoliittisena työkaluna. Devalvaation avulla voitiin parantaa suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Nykyisin euron ulkoisen arvon muutoksia ei normaaliolosuhteissa käytetä, mutta euroalueen ulkopuoliset maat voivat yhä poliittisella päätöksellä  devalvoida tai revalvoida valuuttansa.

Revalvoineessa maassa tuontitavaroiden hinnat ja ulkomaille suoritettavat maksut halpenevat. Sen sijaan revalvoineen maan tuotteet ulkomailla nousevat.

[[Luokka:Talousmatematiikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Talousmatematiikka/Pitkäaikaiset lainat</title>
    <id>22</id>
    <revision>
      <id>24196</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:50:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] teke</comment>
      <text xml:space="preserve">Tässä tarkastellaan asuntolainoja , joiden laina-aika on yli vuosi.

Pitkäaikaiset lainat ovat joko kiinteäkorkoisia, jolloin  korkokanta on  koko laina-ajan sama  tai määräajan sama (esimerkiksi 3 vuotta jne.)  tai vaihtuvakorkoisia, jolloin lainan korko muodostuu viitekorosta + pankin marginaalikorosta.  Viitekorko on  sidottu pankin primekorkoon tai   euriborkorkoon. Tällöin korkokantaa tarkistetaan esimerkiksi puolen vuoden tai 3 kuukauden  välein tai  vuoden  välein. Marginaalikoron suuruus riippuu  mm. asiakassuhteesta ja mihin tarkoitukseen laina on otettu (autolaina tai asuntolaina jne.). 
Pankin Internet-sivuilla on lainalaskureita, joilla voi vertailla erilaisia maksutapoja.

Pankin kanssa voi myös sopia lyhennysvapaista jaksoista , jolloin maksetaan pelkästään korkoa lainajäännökselle, mutta lyhennyksiä ei makseta.
Pankkilainoihin on mahdollista liittää myös vakuutus, joka turvaa lainan takaisinmaksun esimerkiksi kuoleman tai vakavan sairauden varalta. Vakuutusmaksun suorittamisen voi sopia pankin kanssa. 

Tällä hetkellä vuotuisista asuntolainan koroista 29% voidaan vähentää maksettavista veroista. 
Siis sinä maksat 71% asuntolainan  todellisista  vuotuisista koroista , kun verovähennys otetaan huomioon.

Esimerkeissämme tasaerät poikkeavat hiukan pankin laskelmista, koska pankki pyöristää tasaerä johonkin sopivaan markkamäärään, jolloin viimeinen tasaerä on eri suuri kuin edelliset tasaerät  johtuen pyöristyksistä. Lisäksi pankeissa  korot lasketaan todellisten päivien mukaan (366 tai 365 päivää). Me laskemme esimerkeissä korot saksalaisen koronlaskutavan mukaan. Ero ei kylläkään ole mitenkään merkittävä.

Pankit ilmoittavat lainojen korkokannat vuosittaisina korkokantoina. Laskuissa se on muutettava vastaamaan maksettavien erien maksuväliä! Eli korkokanta on muutettava relatiivisesti vastaamaan kahden peräkkäisen lainan hoitomaksun maksuväliä.

==Tasalyhennyslainat==

TASALYHENNYSLUOTOSSA (LAINASSA)  kaikki lyhennykset ovat yhtä suuria.  Tämä johtaa maksurasituksen etupainoiseen jakautumiseen, koska luoton korkomenot ovat alussa suuremmat kuin myöhemmin, kun lainaa on jo lyhennetty.
*laina pienenee aina lyhennyksen määrällä
*korko lasketaan jäljellä olevasta lainasta
*lyhennys on aina sama
*maksuerä  = korko + lyhennys
*korot muodostavat aritmeettisen lukujonon (olettaen, että korkokanta pysyy vakiona)

Tasalyhennyslainan etuna on lainapääoman nopeampi pieneneminen annuiteettilainaan (kts. kappale 2) verrattuna.
Korkomenot ovat koko laina-ajan pienemmät kuin annuiteettilainassa. Nopeammasta lainapääoman pienenemisestä on hyötyä, jos lainan korkokanta nousee.

==Tasaerälainat eli annuiteettilainat==

Tasaerä- eli annuiteettilainassa lyhennyksen ja koron summa pysyy koko laina-ajan samana eli maksurasitus on tasainen. Viitekoron muuttuessa on kaksi vaihtoehtoa: joko laina-aikaa pidennetään, jotta tasaerä säilyy ennallaan (kiinteä tasaerälaina) tai tasaerää tarkistetaan korkoprosentin muutosten mukaisesti, jolloin laina-aika pysyy samana. Laskemalla saatu tasaerä yleensä pyöristetään sopivaan tasalukuun ja poikkeamat huomioidaan viimeisessä tasaerässä. 

Tasaerän suuruus määräytyy siten, että tasaerien yhteinen alkuarvo on oltava sama kuin lainan määrä sen ottohetkellä. Tällöin alkuarvon kaava kääntyy vain toisinpäin murtolukujen laskusääntöjen mukaan.

==Kiinteä tasaerälaina==

Kiinteässä tasaerälainassa tasaerä on koko laina-ajan vakio, vaikka lainan korkokanta muuttuisikin. Jos lainan korkokanta nousee, laina-aika pitenee. Vastaavasti jos lainan korkokanta laskee, laina-aika vastaavasti lyhenee. Tällainen järjestely on yleistä.

==Todellinen vuosikorko==

Todellinen vuosikorko kertoo lainasta asiakkaalle aiheutuvat kokonaiskustannukset vertailukelpoiseksi prosenttiluvuksi muutettuna. Yhtenäisestä laskutavasta johtuen eri pankkien luottoja voidaan verrata todellisen koron avulla, vaikka eri pankeilla kustannukset jakaantuvat eri tavalla korkoon, lainaa nostettaessa perittäviin perustamiskustannuksiin ja maksuerien yhteydessä perittäviin käsittelykuluihin. 

Vuodessa oletetaan olevan 365 päivää (karkausvuonna 366 päivää). Kun maksujen tarkkoja päivämääriä ei tunneta, vakiovuodessa oletetaan olevan 12 yhtä pitkää kuukautta (eli esimerkiksi 3 kuukautta on 3/12 vuotta).

[[Luokka:Talousmatematiikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Talousmatematiikka/Osamaksurahoitus</title>
    <id>23</id>
    <revision>
      <id>12844</id>
      <timestamp>2006-05-29T13:34:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Talousmatematiikka]]</comment>
      <text xml:space="preserve">== Osamaksurahoituksen kulku ==
#Myyjä ja asiakas tekevät osamaksukauppasopimuksen.
#Asiakas maksaa myyjälle kaupantekohetkellä käteisosuuden.
#Myyjä siirtää osamaksusopimuksen rahoitusyhtiölle.
#Rahoitusyhtiö maksaa myyjälle tuotteen käteishinnan ja käteiserän erotuksen.
#Rahoitusyhtiö laskuttaa asiakasta osamaksuista
#Asiakas maksaa osamaksuerät ja korot rahoitusyhtiölle.

Tällä hetkellä osamaksurahoitusta käytetään lähes pelkästään moottoriajoneuvojen, raskaiden työkoneiden ja kestokulutustuotteiden myyjäyrityksille tarkoitettu rahoituspalveluna. Perinteisellä pankkilainalla rahoitetaan nykyisin enää alle viidennes autokaupoista. (Lähde: Kauppalehti Saldo 18.01.2002)

Osamaksurahoituksen antaa joko autoliikkeen oma tai sitten jonkin pankin omistama rahoitusyhtiö.

Tavallisesti käsirahaa vaaditaan 20 prosentista aina 40 prosenttiin asti ostettavan auton iästä riippuen. Käsirahaksi käy myös vaihdossa tuleva autosi. Rahoitettavalle osuudelle myönnetään jopa 60 kuukauden maksuaikaa. Uusi autosi käy vakuudeksi ja voit myös maksaa loppuvelan kokonaan pois kerralla näin halutessasi kesken sopimuskauden.

Osamaksurahoituksen todelliset vuosikorot vaihtelevat automerkeistä riippuen yhdestä aina lähes kymmeneen prosenttiin. Uusien autojen ostajat saavat tavallisesti kaikkein edullisimman tarjouksen, jossa myös vaadittavan käsirahan osuus on pienin.

[[Luokka:Talousmatematiikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Talousmatematiikka/Leasing-rahoitus</title>
    <id>24</id>
    <revision>
      <id>24926</id>
      <timestamp>2006-11-25T09:38:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/84.230.141.130|84.230.141.130]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:84.230.141.130|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">Leasing-rahoitus on pitkäaikaista vuokrausta ilman omistustavoitteita. Leasingrahoitus sopii erityisesti laitteille, joiden taloudellinen käyttöikä on lyhyt ja laitekannan halutaan pysyvän teknisesti ajan tasalla. Leasingillä rahoitetaan mm. atk-laitteita, kassapäätteitä, kopiokoneita, puhelinjärjestelmiä ja telefaxeja. Kohteiksi soveltuvat hyvin myös yrityksen henkilö- ja pakettiautot. 

Mitä etuja on vuokrauksesta ?
#Tuotteen vuokrat ovat kokonaan vähennyskelpoisia yrityksen verotuksessa.
#Asiakas säästää omaa pääomaa ja vähentää luottorajojen ja pankkitakuiden tarvetta.
#Vanhoista koneista pääsee helposti eroon ja uusin tekniikka on koko ajan käytettävissä.
#Aiheutuvat kulut ovat tarkkaan selvillä kuukausitasolla.

Vuokraushetkellä laitteelle määritetään arvo, joka sillä on leasing sopimuksen päätyttyä eli jäännösarvo. Yleensä se määritellään prosentteina hankintahinnasta. Vuokrakauden lopussa voi olla mahdollisuus lunastaa vuokrattu laite/tuote itselleen jäännösarvon ilmoittamalla hinnalla ja hankkia laitteelle itse ostaja. Jos olet pitänyt laitetta hyvin, voit saada siitä enemmän kuin tuon jäännösarvon. Yleensä jäännösarvo on pienempi kuin laitteen todellinen arvo.

Rahoitusyhtiö perii vuokrat määritellyn korkojakson alussa etukäteen. Tasasuuret vuokrat lasketaan käyttäen jaksollisten suoritusten peruskaavoja ja ideana on, että vuokrilla tulee kattaa hankintakustannukset. Muista: korkokanta tulee muuttaa vastaamaan relatiivisesti korkojaksoa.

'''Rahoitusleasing'''

Rahoitusleasing on pitkäaikainen vuokrasopimus, jossa maksetaan kuukausittain auton käytöstä.

'''Huoltoleasing'''

Huoltoleasing on määräaikainen vuokrasopimus, joka sisältää myös määräaikaishuollot sekä normaalista auton kulumisesta aiheutuvat korvaukset.

[[Luokka:Talousmatematiikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Äidinkieli/Selkeän tekstin opas</title>
    <id>26</id>
    <revision>
      <id>24733</id>
      <timestamp>2006-11-24T13:18:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Marginaalit */ kh</comment>
      <text xml:space="preserve">[[kuva:Letter dice d6.JPG|thumb|Asettelu hukassa?]]

==Miten kirjoitat helposti luettavaa tekstiä?==

Hyvä kirjoittaja osaa selkeyttää tekstiään jäsentämällä sen ja herättää näin lukijan kiinnostuksen käyttämällä harkitusti tehokeinoja.

Hyvä kirjoittaja pystyy laatimaan tekstin, jonka sisällöstä vastaanottaja saa mahdollisimman vähällä vaivalla selkeän käsityksen. Hyvä kirjoittaja ottaa myös huomioon, että useimmat asiakirjaa lukevat henkilöt ovat nopeita lukijoita. Hyvä kirjoittaja antaakin heille mahdollisuuden käyttää tätä taitoaan.

Erityisen nopealukuista pitää olla verkossa julkaistavan tekstin. Tekstiä luetaan näytöltä 20 - 25 % hitaammin kuin paperilta, siksi verkkoteksti täytyy laatia erityisen helposti silmäiltäväksi ja luettavaksi.

==Asiakirjan tekstin jakaminen kappaleiksi==

Huolellisesti tehty kappalejako antaa lukijan katseelle tehokkaita kohdistuspisteitä.

*Uusi kappale erotetaan edellisestä tyhjällä rivillä.
*Ei liian pitkiä kappaleita. 
*Kirjoituksen ensimmäisen kappaleen tulisi olla huomattavasti muita lyhyempi (suositus n. neljä riviä).
*Pitkissä teksteissä kappaleiden pituutta on hyvä vaihdella, sillä samanmittaiset kappaleet väsyttävät lukijaa.
*Yksivirkkeisiä kappaleitakin tarvitaan. Niitä saa olla kuitenkin peräkkäin enintään kaksi. Samoin kuin liikaa pituutta on syytä varoa myös kappaleiden lyhyyttäkin.

==Marginaalit==

Suomalaisen asiakirjastandardin mukaan asiakirjan vasempaan reunaan jätetään 4,6 senttimetrin levyinen tyhjä alue. Tätä aluetta kutsutaan marginaaliksi. Marginaali lyhentää luettavaa tekstiriviä ja tekee näin tekstistä helposti luettavaa.

==Sivuotsikot==

Marginaali lyhentää siis luettavia rivejä. Tämän lisäksi se jättää tilaa sivuotsikoita varten. 

Oikein käytettyinä sivuotsikoista muodostuu asiakirjan vasempaan reunaan pääasioiden sisällysluettelo. Älä siis käytä sivuotsikoita liikaa. Jos sivuotsikoita on paljon, tekstistä tulee vaikeasti hahmotettavaa. 

==Tekstiä ehostavat tehokeinot==

Tehokeinojen avulla voidaan korostaa tekstistä haluttuja kohtia. Käytä tehokeinoja kuitenkin harkitusti, sillä liiallisesti käytettynä ne tekevät tekstistä sekavaa ja vaikeasti luettavaa.

*Lihavointi ja alleviivaus
*Varjostus ja merkkilajin muuttaminen
*Suuraakkoset	

Useita tehokeinoja ei pidä käyttää yhtä aikaa. Toisin sanoen lihavoitua tekstiä ei pidä alleviivata jne.

==Tekstin tavutus==

Lyhyissä asiakirjoissa tekstin tavuttaminen ei ole suositeltavaa, sillä jokainen tavujako merkitsee luettavuuden häiriötä. Suomen pitkät sanat aiheuttavat kuitenkin paljon tavujakoja, joille ei voi mitään.

Seuraavien sääntöjen käyttäminen lisää tekstin luettavuutta:

#Älä jaa sanaa vokaalien välistä (puoli-amme).
#Säilytä yhdyssanan oikea hahmo.
#Älä erota yhtä kirjainta eri riville. (a-sia. asi-a). Sääntö koskee myös yhdyssanoja (ylio-pisto, asi-amies).
#Ethän myöskään jaa sivun viimeistä sanaa, koska tällöin lukija joutuu usein kääntämään edellisen sivun takaisin ja tarkistamaan sanan.
#Jaa kaksiosaiset yhdyssanat yhdysosien välistä (nopea-lukuinen eikä nopea-lu-kuinen).

==Sanojen pituudet ja lyhenteet==

Pääsääntönä voidaan sanoa, että pitkät sanat ja jokainen lyhenne heikentää luettavuutta. 

Kokonainen sana on helpompi lukea kuin lyhennetty. Tavallisimmat vakiolyhenteet ja varsinkin numeroiden yhteydessä mittayksiköiden merkit ovat kuitenkin turvallisia käyttää kohtuudella.

Käytä pitkän sanan asemesta lyhyempää, samaa tarkoittavaa sanaa. Esimerkiksi henkilökunta-henkilöstö, kokonaisuudessaan-kokonaan, mielenkiintoinen-kiintoisa.

Suosi yleiskielen sanoja ja käytä erikoiskielen termejä harkiten, varsinkin kun kirjoitat asiaa tuntemattomille. Erikoiskieliä ovat muun muassa hallinnon, tietojenkäsittelyn ja [[Äidinkieli/Lääketieteellinen teksti|terveys-]] sekä laki- ja insinöörikieli.

== Verkkoteksti ==

Verkkotekstiä koskevat samat säännöt kuin muitakin tekstejä. Kuitenkin sitä laadittaessa on hyvä ottaa huomioon se, että näytöltä luetaan hitaammin kuin paperilta. Toisaalta myös verkkotekstejä käytetään hieman eri tavalla ja eri tarkoituksiin kuin esimerkiksi kirjaa. Verkkotekstejä luetaan yleensä samaan tapaan kuin sanomalehteä.

Hyvän verkkotekstin ominainaisuuksia ovat seuraavat:

* lyhyys ja ytimekkyys, mutta sisältöä on oltava 
* sopiva informaatiomäärä jokaisella sivulla, ei liikaa eikä liian vähän
* naseva, kertova otsikointi
* ymmärrettävyys, luettavuus ja silmäiltävyys
* tavallista keveämpi jaksotus (virke- ja kappalerakenne)
* vuorovaikutteinen, keskusteleva sävy.

Lyhyys on hyve verkossa, mutta siihen pitää edetä tiivistämisen kautta. Sisällyksekkään lyhyen verkkotekstin taustalla on usein viisi kertaa pitempi luonnos. Lyhyyden pyrkimys ei saa myöskään johtaa informaatiorakenteen pilkkomiseen, vaan läheisesti yhteen kuuluvat asiat on parempi esittää samassa kokonaisuudessa.

Verkkotekstin kiinnostavuuteen vaikuttavat samat tekijät kuin muunkin tekstin: lukijan tarpeiden huomioon ottaminen, omaperäisyys ja yllätyksellisyys. Persoonallinen äänensävy kiinnostaa lukijaa enemmän kuin persoonaton yleisesitys.

== Silmäiltävyys tukee nopeaa lukemista == 

Tekstin silmäiltävyyttä parantavat

# otsikot
# kappalejako
# kapea tekstipalsta
# kirjasinkoko ja -tyyppi
# harkitut korostuskeinot.

==Luettavuus==

Luettavuuteen vaikuttavat seuraavat asiat:

tutut ja lyhyet sanat, 
virkeen pituus, 
oikeinkirjoitus, 
kevyet kappaleet, 
tekstin persoonallisuus sekä 
typografia. 
Nämä seikat sopivat yleisohjeiksi, mutta niitä ei pidä seurata orjallisesti. Esimerkiksi virkepituutta tärkeämpi on itse asiassa se, kuinka selkeä on virkkeen rakenne. Jos kirjoittaja pystyy hallitsemaan pitkän virkkeen ja jakamaan sen selkeästi pienempiin osiin, pituus ei ymmärtämistä haittaa. Liian lyhyet virkkeet ja sivulauseiden liika karttaminen voivat tehdä teksistä vaikeata, koska asioiden väliset yhteydet saattavat jäädä epäselviksi.

Tärkeää on pystyä kuljettamaan ajatusta eteenpäin lauseesta toiseen. Tämän vuoksi lauseet alkavat usein tutulla teemalla, jota kuvaillaan reemalla. Tietoa voidaan esittää joko siten, että peräkkäisillä lauseilla on yhteinen teema (toisto) tai seuraava lause alkaa edellisen lauseen reemalla (teemaprogressio). Yksinkertaisissa lauseissa teema on verbiä ennen oleva osa ja reema verbin jälkeen tuleva kuvaus. Esimerkiksi näin:

Suomessa (teema) on 630 000 eläkeläistä (reema). 
Eläkeläisten määrä (teema) on kasvanut viime vuosina (reema). (Teemaprogressio) 
Eläkeläisten määrä (teema) vaikuttaa voimakkaasti sosiaalimenoihin (reema). (Toisto) 
Samoin lyhyet sanat ovat yleensä helppoja, koska ne tapaavat olla myös tuttuja, paljon käytettyjä ilmauksia. Kuitenkaan lyhyys tai pituus sinänsä ei ole tae sen paremmin helppoudesta kuin vaikeudestakaan.

Pitkiä kappaleita pidetään usein vaikealukuisina, ja yleisesti voidaankin suositella suhteellisen lyhyitä kappaleita. Ymmärrettävyys kuitenkin kärsii, jos teksti koostuu pelkistä yhden virkkeen kappaleista. Näin asiat eivät muodosta mielekkäitä kokonaisuuksia vaan pirstoutuvat helposti erillisiksi faktaluetteloiksi.


[[Luokka:Äidinkieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Äidinkieli/Oikeinkirjoitusopas</title>
    <id>27</id>
    <revision>
      <id>27073</id>
      <timestamp>2006-12-29T03:13:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tronic</username>
        <id>606</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Kirjoitusvirheitä</comment>
      <text xml:space="preserve">[[kuva:Leaning_tower_of_pisa_4.png|thumb|Pisan torni rakennustyöt aloitettiin 1173 ja saatiin päätökseen vasta kaksisataa vuotta myöhemmin, kun maa rakennuksen alla ei kestänyt sen painoa ja torni alkoi kallistumaan. Myöhemmin kellotornista on tullut maailmankuuluu virheestään.]]

Tämä luku kertoo ortografiasta. Ortografia eli oikeinkirjoitus on kielen kirjoituksen säännöstö. Ortografia kattaa sekä sanojen kirjoituksen että välimerkit (myös suomen pilkkusäännöt).

Suurin osa maailman kielien oikeinkirjoitusjärjestelmistä on äännepohjaisia, eli niissä kirjoitetun kielen yksiköt vastaavat tavalla tai toisella puhutun kielen äänteitä. Tiukan foneemiperiaatteen mukaan kielen tulisi toteuttaa ideaalia &quot;luetaan niin kuin kirjoitetaan&quot;. Suomen ortografia on uskollinen foneemiperiaatteelle. Poikkeuksia foneemiperiaatteesta on silti suomenkin ortografiassa.

==Puhutun kielen ja kirjakielen erot==

Tiukan foneemiperiaatteen mukaan kielen tulisi toteuttaa ideaalia &quot;luetaan niin kuin kirjoitetaan&quot;, eli jokaista kielen merkitsevää äännettä (eli foneemia) pitäisi vastata tasan yksi kirjain (tai grafeemi). Tämäkään määritelmä ei ole mitenkään yksiselitteinen — on usein huomattavan vaikeaa rajata merkitsevien foneemien joukkoa (joka usein vielä vaihtelee murteesta toiseen) tai edes kielen grafeemien joukkoa, erityisesti jos ne koostuvat useammasta merkistä — mutta kaikkien luonnollisten kielten ortografia kuitenkin poikkeaa tästä vaihtelevin määrin.

Suomen ortografia on moniin muihin kieliin (esim. englantiin ja ranskaan) verrattuna hyvin uskollinen foneemiperiaatteelle. Poikkeuksia foneemiperiaatteesta on silti suomenkin ortografiassa.

Merkittävin ja tunnetuin poikkeus on ŋ-äänne (&quot;äng&quot;), joka on eri foneemi kuin /n/, mutta jolla ei ole aakkostossa omaa kirjaintaan.  Äänne kirjoitetaan monimutkaisten sääntöjen mukaan joko n- tai g-kirjaimena: lyhyt /ŋ/ sanassa ''keŋkä'' kirjoitetaan &quot;ke'''n'''kä&quot;, kun taas pitkä /ŋ/ taivutusmuodossa ''keŋŋän'' kirjoitetaan &quot;ke'''ng'''än&quot;. Poikkeuksia ja hankalasti määriteltäviä lisäsääntöjä on kuitenkin lukuisia, erityisesti lainasanoissa: ''eŋlanti'' kirjoitetaan &quot;e'''ng'''lanti&quot;, ''maŋneetti'' kirjoitetaan &quot;ma'''g'''neetti&quot;, ''koŋgestio'' kirjoitetaan &quot;ko'''n'''gestio&quot;, jne. Jukka Korpela on ehdottanut, että ängää alettaisiin merkitä espanjan kielessä esiintyvällä ñ-kirjaimella, joka ei tosin espanjassa tarkoita ängää, vaan liudentunutta n:ää.

Osittainen lista muista merkittävistä poikkeuksista:

* pitkät vokaalit merkitään kahdentamalla vokaali
** peräkkäiset lyhyet vokaalit pitää siten erottaa välimerkillä: &quot;tasa-arvo&quot;, &quot;ruo'on&quot;
** vokaalin pituus oikeinkirjoituksessa määräytyy usein lähdekielen eikä suomen lausumisen perusteella: ''symbooli'' &amp;rarr; &quot;symboli&quot;, ''Austraalia'' &amp;rarr; &quot;Australia&quot;; nykyään tosin kirjoitetun kielen mukainen lausumisasu valtaa alaa yhä enenevässä määrin
* h äännetään soinnillisena &quot;huomenna&quot; tai soinnittomana &quot;kahden&quot;
* loppukahdennuksen merkitsemättä jättäminen: ''Tulep pian'' &amp;rarr; &quot;Tule pian&quot;
* assimilaation merkitsemättä jättäminen: ''Olempa'' &amp;rarr; &quot;Olenpa&quot;
* konsonanttien kahdentaminen tai kahdentamatta jättäminen lainasanoissa
** kaksoiskonsonantti kirjoitetaan yhtenä: ''kamppanja'' &amp;rarr; &quot;kampanja&quot;, ''samppoo'' &amp;rarr; &quot;sampoo&quot;
** yksi konsonantti kirjoitetaan kahtena: ''penisiliini'' &amp;rarr; &quot;penisilliini&quot;, ''asistentti'' &amp;rarr; &quot;assistentti&quot;
* lainasanojen alkuperäisen kirjoitusmuodon säilyttäminen: ''pitsa'' &amp;rarr; &quot;pizza&quot; (myös &quot;pitsa&quot;), ''siti'' &amp;rarr; &quot;city&quot;
* soinnillisten klusiilien g and b merkitseminen vaikka ne voidaankin arkikielessä lausua soinnittomina: ''kreippi'' &amp;rarr; &quot;greippi&quot;, ''panaani'' &amp;rarr; &quot;banaani&quot;; toisaalta sivistyneeseen lausumiseen b ja g kuuluvat p:stä ja k:sta erillisinä äänteinä
* &quot;nf&quot;, ja &quot;mf&quot; luetaan ''µf'': &quot;sinfonia&quot; &amp;rarr; ''siµfonia''
* tarkoituksella erotetut homonyymit: ''sian''/''sijan'', ''haltia''/''haltija''
* yksittäiset poikkeukset: ''ruuan'' &amp;rarr; &quot;ruoan&quot;, ''sydämmen'' &amp;rarr; &quot;sydämen&quot;

==Oikeinkirjoitus==

===Virke===

Virke koostuu vähintään yhdestä päälauseesta, jonka lisäksi siinä voi olla useita muita pää- ja sivulauseita. Virke alkaa isolla kirjaimella ja loppuu lopetusmerkkiin eli pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin.

====Välimerkit====

====Piste, huutomerkki ja kysymysmerkki====

===Kappale===

====Kappalejako====

===Otsikot===

====Väliotsikot====

====Numerointi====

==Kirjoittaminen==

===Kaunokirjallisuus===

====Runot====

===Tieteellinen kirjoittaminen===

Tiivistelmän yleisimmät virheet:
*väärä persoonamuoto
*avainsanat vääriä

Sisällysluettelon yleisimmät virheet:
*lukujen numerointi ja disposition asettelu (orvot alaluvut)
*liikaa päälukuja

Lähdeviittiden ja lähdeluettelon yleisimmät virheet:
*kaikki mahdolliset virheet

Asettelun yleisimmät virheet:
*tavutus puuttuu
*pseudokappaleita
*vasen marginaali liian kapea

Kuvien käytön ja taulukoiden käytön yleisimmät virheet:
*numerointi yleensä on, mutta otsikot puuttuvat (samoin lähteet)
*otsikon paikka usein väärä

Liitteiden virheet:
*otsikot puuttuvat

[[Luokka:Äidinkieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Englannin kieli</title>
    <id>28</id>
    <revision>
      <id>22701</id>
      <timestamp>2006-11-07T06:34:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>päivitys mallineen muuttoksen takia</comment>
      <text xml:space="preserve">{{InterWiki|kielikoodi=en|versio=Englannin}}
&lt;br&gt;
&lt;center&gt;
&lt;big&gt;'''Englannin kieli'''&lt;/big&gt;
{| cellpadding=&quot;5&quot;
|
{| border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;width:100px; border-collapse:collapse;&quot;
|align=&quot;center&quot;|[[Image:Flag of the United Kingdom.svg|100px]]
|}
|
{| border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;width:100px; border-collapse:collapse;&quot;
|align=&quot;center&quot;|[[Image:Flag of the United States.svg|100px]]
|}
|
{| border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;width:110px; border-collapse:collapse;&quot;
|align=&quot;center&quot;|[[Image:Flag of Canada.svg|110px]]
|}
|
{| border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;width:110px; border-collapse:collapse;&quot;
|align=&quot;center&quot;|[[Image:Flag of Australia.svg|110px]]
|}
|
{| border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;width:110px; border-collapse:collapse;&quot;
|align=&quot;center&quot;|[[Image:Flag of Ireland.svg|110px]]
|}
|
{| border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;width:80px; border-collapse:collapse;&quot;
|align=&quot;center&quot;|[[Image:Flag of South Africa.svg|80px]]
|}
|}
[[Image:BigBen 1 db.jpg|300px]]
&lt;/center&gt;

== Englanti vieraana kielenä ==

*[[Englannin kieli/Johdanto|Johdanto]]
*[[Englannin kieli/Peruskielioppi|Peruskielioppi]]
*[[Englannin kieli/Substantiivit|Substantiivit]]
*[[Englannin kieli/Verbit|Verbit]]
*[[Englannin kieli/Pronominit|Pronominit]]
*[[Englannin kieli/Adjektiivit|Adjektiivit]]
*[[Englannin kieli/Adverbit|Adverbit]]
*[[Englannin kieli/Muut|Muut]]
*[[Englannin kieli/Kehittynyt|Kehittynyt]]
*[[Englannin kieli/Partisiippi|Partisiippi]]
*[[Englannin kieli/Gerundi|Gerundi]]
*[[Englannin kieli/Appositio|Appositio]]
*[[Englannin kieli/Prepositiot|Prepositiot]]

==Historia==
*[[Englannin kieli/Kielen historia|Historia]]
*[[Englannin kieli/Kulttuuri|Kulttuuri]]

==Sanasto==
*[[Englannin kieli/Substantiivisanasto|Substantiivit]]
*[[Englannin kieli/Verbisanasto|Verbit]]

==Listat==
*[[Englannin kieli/Epäsäännölliset verbit|Epäsäännölliset verbit]]

[[Luokka:Englannin kieli]]
[[Luokka:89 Kielet]]

[[de:Englisch]]
[[en:English]]
[[es:Inglés]]
[[fr:Enseignement de l'anglais]]
[[it:Corso di inglese]]
[[he:אנגלית למתחילים]]
[[ja:英語]]
[[pl:Angielski]]
[[pt:Inglês]]
[[sv:Engelska]]
[[th:ภาษาอังกฤษ]]
[[zh:英语]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Saksan kieli</title>
    <id>29</id>
    <revision>
      <id>24659</id>
      <timestamp>2006-11-23T13:49:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/80.222.67.85|80.222.67.85]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:80.222.67.85|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Anna|Anna]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">{| cellpadding=&quot;10&quot; align=&quot;center&quot;
|-
| [[Image:Flag of Germany.svg|Saksan lippu|200px|left]][[image:Flag of Austria.svg|Itävallan lippu|200px|right]]
|-
| &lt;center&gt;&lt;big&gt;&lt;big&gt;Saksan kieli&lt;/big&gt;&lt;/big&gt;&lt;/center&gt;
|-
|}
{| align=&quot;center&quot;
|-
| [[image:Switzerland_flag 300.png|Sveitsin lippu|200px|center]]&lt;/TD&gt;
| [[Image:Liechtenstein flag 300.png|Lichtensteinin lippu|200px|center]]&lt;/TD&gt;
| [[Image:Luxembourg flag 300.png|Luxemburgin lippu|200px|center]]&lt;/TD&gt;
| [[Image:Flag of Belgium.svg|Belgian lippu|200px|200px|center]]&lt;/TD&gt;
|-
|}
&lt;center&gt;'''[[Saksan kieli#Sisällysluettelo|Sisällysluettelo &gt;&gt;]]'''&lt;/center&gt;

==Sisällysluettelo==

*[[Saksa/Yleistä|Yleistä]]
*[[Saksa/Kielioppi|Kielioppi]]
*[[Saksa/Sanasto|Sanasto]]

[[Luokka:Saksan kieli]]
[[Luokka:89 Kielet]]

[[ca:Alemany]]
[[en:German]]
[[es:Alemán]]
[[fr:Enseignement de l'allemand]]
[[it:Corso di tedesco]]
[[he:גרמנית]]
[[ja:ドイツ語]]
[[sv:Tyska]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ido</title>
    <id>30</id>
    <revision>
      <id>23268</id>
      <timestamp>2006-11-10T17:38:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>InterWiki malline</comment>
      <text xml:space="preserve">{{InterWiki|kielikoodi=io|versio=Idon}}
Ido on esperantosta muokattu kansainvälinen apukieli, jonka Louis de Beaufront julkaisi vuonna 1907. Vaikka idon käyttäjäkunta on pienentynyt aina viime vuosikymmeninä, on sillä edelleen joitakin puhujia ympäri maailmaa, kuitenkin eniten Euroopasta.

== Kirjaimisto ==

'''a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z'''.  Digrammit: '''ch  sh  qu'''. Diftongit: '''au  eu'''.

=== Ääntäminen ===

'''Vokaalit'''  a e i o u  äännetään yleensä kuten suomessa: sama 'sama' || selektante 'valikoiden' || kavali 'hevoset' || koridoro 'käytävä' || multa 'monta'.

i – äännetään konsonantin jäljessä j-mäisenä: Italia [i.ta.lja].
u – äännetään q:n, g:n ja k:n jäljessä w-mäisenä: quanto [kwan.to] 'määrä' || linguo [lin.gwo] 'kieli' || vakua [va.kwa] 'tyhjä'.

'''Diftongit'''  au  eu  äännetään kuten suomessa: autoro 'kirjailija', Europa. Muut vokaalien yhdistelmät äännetään erillisinä: manuo [ma.nu.o] 'käsi' || cielo [ci.e.lo] 'taivas' || antee [an.te.e] 'aiemmin' || triimo [tri.i.mo] 'kolmannes'.

'''Konsonantit''' h k l m n p r s t v (ja d) äännetään kuten suomessa: masto 'masto' || helpo 'apu' || korento 'sähkövirta' || patro 'isä' || savar 'tietää'.

Konsonantit b d g f äännetään kuten suomen laina- ja sivistyssanoissa: babilar 'lörpötellä' || dormigar 'nukuttaa' || fido 'usko'.
* c – äännetään affrikaattana ts: cent [tsent] 'sata'
* ch – äännetään suhu-affrikaattana tš: chefo [tšefo] 'päällikkö'
* sh – äännetään suhu-ässänä š: shako [šako] 'šakki'
* j – äännetään soinnillisena suhu-ässänä ž (ei j): jurnalo [žurnalo] 'sanomalehti'. Myös hieman affrikaattamainen ääntämys on mahdollinen: manjar [man(d)žar] 'syödä'
* y – äännetään kuten suomen j: yaro 'vuosi'
* z – äännetään soinnillisena ässänä (ei ts): zero 'nolla'
* x – äännetään ks: maximo [ma.ksi.mo] 'maksimi'
* w – äännetään bilabiaalisena (ylä- ja alahuuli yhtyvät): watto 'watti'
* qu – äännetään kw: quik 'heti' (q:n jäljessä voi olla vain u)
* ng – äännetään erillisinä n.g, ei kuten suomen äng-äänne: linguo [lin.gwo] 'kieli' || sango [san.go] 'veri'.

=== Painotus ===

Pääsääntö on, että toiseksi viimeinen tavu on painollinen: incidento [in.tsi.dén.to] 'välikohtaus' || encefalo [en.tse.fá.lo] 'aivot' || broshuro [bro.šú.ro] 'esite' || aquo [á.kwo] 'vesi'.

Kun toiseksi viimeinen tavu on lyhyt, paino siirtyy lähemmäs sanan alkua. Tällöin toiseksi viimeinen vokaali on yleensä i tai u, joka samalla muuttuu konsonanttimaisemmaksi: pekunio [pe.kú.njo] 'raha' || revuo [ré.vwo] 'aikakauslehti'.

Infinitiivin tunnus on aina painollinen: lektar [lektár] 'lukea' || dormar [dormár] 'nukkua'.

== Artikkeli ==

Epämääräistä artikkelia ei ole: tablo '[[pöytä]]', stulo 'tuoli'. Määräinen artikkeli on la: la tablo, la stulo '(puheena oleva) [[pöytä]], tuoli'. Artikkeli voidaan lyhentää vokaalilla alkavan sanan edellä: l'adreso 'osoite', l'idealo 'ihanne'. Myös muutamien prepositioiden yhteydessä on mahdollista tiivistää seuraavasti: da la = da l' = dal.

Monikollista määräistä artikkelia le voidaan käyttää, jos monikollisuus ei ilmene mistään muusta lauseenjäsenestä: le 3 'kolmet', le yes e le no 'kyllä ja ei (vastaukset)'.

== Sanavarat ==

Idon sanavarat perustuvat Euroopan suuriin kieliin: ranskaan, englantiin, saksaan, espanjaan, italiaan ja venäjään. Monessa tapauksessa näiden kielten yhteinen aines koostuu sanoista, jotka ovat lähtöisin latinasta. Myös sivistyssanoista tuttua kreikkalaista sanastoa on mukana. Osa sanastosta periytyy esperantosta.

== Sanaluokat ==

Idon sananmuodosta voi nähdä, mihin sanaluokkaan sana kuuluu. Substantiivi päättyy -o, adjektiivi ja possessiivipronomini -a, adverbi -e, infinitiivi -ar, finiittinen verbi -s, substantiivin ja adjektiivin monikko päättyy -i.

Kansainvälisesti tunnetut maiden ym. nimet (eli substantiivit) säilyttävät tutun muotonsa: Italia, Portugal, Peru, Gabon. Sen sijaan maan nimessä oleva -lando saa substantiivin o-tunnuksen: Finlando.

=== Substantiivi ===

Substantiivin tunnus on sananlopun -o: domo 'talo', nubo 'pilvi'. Myös adjektiivi voi esiintyä substantiivina, kun tunnuksena on -o: belo 'kaunotar', sinistro 'vasuri'. Samoin partisiipin voi substantivoida: lektanto 'lukija', iranto 'se, joka menee'. 

Verbistä voidaan tehdä vastaava substantiivi: savar 'tietää' –&gt; savo 'tieto'. Deverbaalisessa substantiivissa on mukana edelleen verbisyyttä: danko 'kiitos, kiittäminen'.

=== Adjektiivi ===

Adjektiivin tunnus on sananlopun -a: bona 'hyvä', granda 'suuri'. Myös partisiipit ovat adjektiivisia: sidanta 'istuva', lektita 'luettu'. Substantiivistakin saadaan adjektiivi: papera chapelo 'paperinen hattu', paperihattu'.

Attribuutin voi sijoittaa substantiivin eteen tai jälkeen: nova libri = libri nova 'uudet kirjat'. Jos attribuutteja on useita, ne voidaan sijoittaa niin substantiivin eteen kuin jälkeenkin: bela linguo internaciona 'kaunis kansainvälinen kieli'. Yleensä pitkä (ja attribuutin määritteitä sisältävä) adjektiivi sijoitetaan pääsanan jälkeen. Myös keskenään samanarvoisten attribuuttien luettelo sijoitetaan pääsanan jälkeen: la homi instruktita, senpartisa, e prudenta 'koulutetut, puolueettomat ja järkevät ihmiset'.

Adjektiivin -a voi jäädä valinnaisesti pois: Bon(a) jorno! 'Hyvää päivää!'. Tunnus jätetään pois yleensä silloin, kun seuraava sana alkaa vokaalilla:  kordial amiko 'sydämellinen ystävä'.

=== Adverbi ===

Adverbin tunnus on sananlopun -e: rapide 'nopeasti', bone 'hyvin'. Tavallisesti adverbi muodostetaan adjektiivista, mutta sen voi muodostaa myös substantiivista: nokto 'yö' –&gt; nokte 'yöllä', hemo 'koti' –&gt; heme 'kotona'.

Adverbi sijoitetaan määritettävän sanan eteen: aparte facile memorebla vorti 'erityisen helposti muistettavat sanat' (aparte facile + facile memorebla).

=== Vertailuasteet ===

Adjektiivien vertailu muodostetaan sanoilla plu ja maxim sekä min ja minim:
forta 'vahva', plu forta 'vahvempi' maxim forta 'vahvin'; saja 'viisas', min saja 'vähemmän viisas, tyhmempi', minim saja 'vähiten viisas, tyhmin'.

Myös adverbeilla on vertailuasteet: plu rapide 'nopeammin', maxim bone 'parhaiten'.

== Monikko ==

Monikon tunnus on -i. Sen voi liittää niin substantiiviin kuin adjektiiviin: libri 'kirjat', flori 'kukat', novi 'uudet', populari 'suositut'. Monikollista substantiivia määrittävä attribuutti on aina yksikkömuotoinen: negra kati 'mustat kissat'. Myös predikatiivilauseen predikaatti on yksikössä:
l'elekti esas importanta. 'Vaalit ovat tärkeät.'

Suomen kielen plurale tantum -sanat ovat idoksi yksiköllisiä: pantalono 'housut', cizo 'sakset'. Monikko muodostetaan normaalisti: pantaloni 'monet housut'.

== Verbi ==

=== Finiittinen verbi ===

Finiittisen verbin tunnus on -s jokaisessa persoonassa ja kummassakin luvussa: iras 'menen, menet, menee, menemme, menette, menevät'. Ennen tunnusta oleva -a- merkitsee '''preesensiä'''.

'''Preteritin''' tunnus on -is: kantis 'lauloin, lauloit, (jne.)'. 

'''Futuurin''' tunnus on -os: trovos 'löydän, löydät, (jne.)' (suomessa preesens ilmaisee myös futuuria). 

'''Konditionaali''' ilmaistaan päätteellä -us: povus 'voisin, voisit, (jne.)'. 

Koska idon verbistä ei ilmene subjektia, täytyy aina käyttää verbin yhteydessä persoonapronominia tai muuta sanaa, josta subjekti ilmenee.

'''Imperatiivin''' pääte on -ez: venez! 'tule!', irez! 'menkää'. Myös imperatiivi on monipersoonainen, joten myös itseä voi käskeä: me irez! 'menenpä!'. Imperatiivimuotoinen sana (1) täytyy kääntää suomeksi joskus optatiivisena (2) tai konditionaalisena (3): 
Takaze  irez (2) e  dicez (1) a li, ke li  venez (3) direkte a me. 
'Siinä tapauksessa tulkoot (2), ja sano (1) heille, että he tulisivat (3) suoraan minun luokseni.'

=== Passiivi ===

Aktiiviverbistä voidaan muodostaa passiivinen es-suffiksilla (vrt. esas 'olla').
:vidas –&gt; videsas 'nähdään (nyt)'
:trovos –&gt; trovesos 'löydetään (myöhemmin)'
:lektus –&gt; lektesus 'luettaisiin' (jne.).

Passiivilauseessa verbin objekti sijaitsee ennen verbiä (subjektin paikalla): Ni trovesos. 'Teidät löydetään.' (Vrt. La hundo trovos ni. 'Koira löytää teidät.')

=== Partisiippi ===

Partisiipeilla on sekä aktiivin (-nta) että passiivin (-ta) muodot. Muotoihin sisältyvät myös tempuksen tunnukset (a, i, o).

Aktiivi
:Preesens: flug.a.nta 'lentävä'
:Preteriti: flug.i.nta 'lentänyt'
:Futuuri: flug.o.nta 'lentävä'

Passiivi
:Preesens: skrib.a.ta 'kirjoitettava'
:Preteriti: skrib.i.ta 'kirjoitettu'
:Futuuri: skrib.o.ta 'kirjoitettava'

Partisiipit toimivat kuten adjektiivit määritteinä: hundo dorminta 'nukkuva koira', lavita vesti 'pestyt vaatteet', letro skribota 'kirje, joka tullaan kirjoittamaan'.

=== Liittotempukset ===

Esas 'olla' -verbistä ja partisiipeista voidaan muodostaa eräänlaisia liittotempuksia.

Näillä '''aktiivin''' rakenteilla on selkeät vastineet suomessa:
:me esas vidinta 'olen nähnyt'
:me esis skribinta 'olin lukenut'.

Idon järjestelmä tuottaa loogisia ja ymmärrettäviä yhdistelmiä, vaikka suomennokset ovatkin hieman erikoisia:
:me esos vendinta 'tulen olemaan myynyt'
:me esos flugonta 'olen oleva lentämään tuleva' (jne.).

Aktiivin liittomuotojen kanssa käytetään subjektia: Me esas lektinta. 'Minä olen lukenut.' Nämä ovat oikeastaan predikatiivilauseita, kuten Ol esas nova. 'Se on uusi' ('se = uusi'). 

Partisiipilla voi olla myös täydennyksiä, esim. Me esas lektinta la libro. 'Minä olen kirjan lukenut.' Normaali is-preteritinen lause Me (tra)lektis la libro vastaa suomessa menneen ajan lauseita 'Minä olen lukenut kirjan', 'Minä luin kirjan'.

Vaihtoehtoisessa ilmauksessa voidaan käyttää ab-suffiksia:
:me esas vidinta = me vid.ab.as 'olen nähnyt'
:me esis skribinta = me skrib.ab.is 'olin lukenut'
:me esos vendinta = me vend.ab.os 'olen myyvä' (jne.).

Näillä '''passiivin''' rakenteilla on selkeät vastineet suomessa:
:me esas amata 'olen rakastettu'
:me esas trovita 'olen löydetty', 'minut on löydetty'
:me esis vidita 'olin nähty', 'minut oli nähty'.

Idon järjestelmä tuottaa loogisia ja ymmärrettäviä mutta käytännössä ehkä harvinaisia yhdistelmiä:
:me esas vidata 'olen nähtävä'
:me esos trovita 'olen oleva löydetty'
:me esis vidota 'olin nähdyksi tuleva'
:me esus lektita 'olisin luetuksi tullut' (jne.).

Passiivin liittomuotojen kanssa lauseen toimija tai tekijä ilmaistaan agenttirakenteella, jossa käytetään da-prepositiota: Ni esis salvata da nia hundo. Suomen kieli vaatii näissä rakenteissa aktiivilauseen ja subjektin: 'Koiramme pelasti (on pelastanut) meidät.' (Vrt. ni esis salvata 'meidät on pelastettu'.)

Myös passiivin yhteydessä voidaan käyttää vaihtoehtoisesti ab-suffiksia:
:me esabis amata 'minä olen ollut rakastettu'
:me esabus amata 'minä olisin ollut rakastettu'
:ol esabis facita = ol fac.es.ab.is 'se oli tehty'.

== Pronomini ==

=== Persoonapronominit ===

Yksikkö
:me 'minä'
:tu 'sinä' (käytetään vain läheisten kesken)
:vu 'Te' (yksiköllinen; käytetään tuttavallisessakin puheessa)
:lu 'hän, se' || il, ilu 'hän' (miehestä) || el, elu 'hän (naisesta) || ol, olu 'se'

Monikko
:ni 'me'
:vi 'Te; te' (monikko sanasta vu)
:ili 'he' (monikko sanasta ilu) || eli 'he' (monikko sanasta elu) || oli 'ne' (monikko sanasta olu) || li 'he, ne' (monikko sanasta lu eli sanoista ilu, elu, olu)

Lisäksi käytetään pronomineja
:on, onu (yleispersoona). Esimerkki yleispersoonainen on-sanasta: On dicez to quon on volas. 'Sanottakoon, mitä halutaan.', 'Kukin sanokoon, mitä (kukin) haluaa.'
:su (refleksiivinen, joka viittaa 3. persoonaan).

Koska suomessa on vain yksi ''hän''-sana, täytyy il ja el joskus osoittaa tarkemmin:
Il manjis pomi ed el drinkis lakto. 'Poika (= hän) söi omenaa ja tyttö (= hän) joi maitoa.'

Kun joukkoa ihmisiä puhutellaan sanalla vu, kaikkia teititellään. Joukossa voi olla henkilöitä, joiden kanssa voisi sinutella, mutta tällaisessa yhteydessä teitittelystä ei ole mitään haittaa.

Refleksiivisessä ilmauksessa osoitetaan, että toiminto kohdistuu itseen. Tällöin objekti on sama kuin subjekti:
:Me lavis me. 'Peseydyin' (”Minä pesin minut.”)
:Vu lavas vu. 'Te peseydytte.'
:Vu ruinos vu. 'Te tuhoatte itsenne.'
3. persoonassa käytetään sanaa su: El lavas su. 'Hän peseytyy.' Li lavus su. 'He peseytyisivät.'

=== Possessiivipronominit ===

Possessiivipronominin merkkinä on -a:
:mea 'minun'
:tua 'sinun'
:vua 'Teidän'
:lua 'hänen; sen' || ilua 'hänen' (miehestä) || elua 'hänen' (naisesta) || olua 'sen'
:nia 'meidän'
:via 'Teidän'
:lia 'heidän'
:onua (yleispersoonan)
:sua 'hänen / sen / heidän / niiden oma'.

Esimerkkejä:
Ilu havas elua biciklo. 'Hänellä (= pojalla) on tytön polkupyörä'.
Ol esas certe mea. 'Se on varmasti minun.'
Nia kato e vua hundo esas en mea domo. 'Meidän kissamme ja Teidän koiranne ovat minun talossani.'
El manjis sua pomi. 'Hän söi omia omeniaan.'

Suomessa usein riittää pelkkä possessiivisuffiksi:
Mea filio trovis vua klefo. '(Minun) poikani löysi (Teidän) avaimenne.'

=== Muita pronomineja ===

Demonstratiivipronomineja
:ca, ica 'tämä'; ci, ici 'nämä' (– substantiivisena co, ico).
:ta, ita 'tuo, se'; ti, iti 'nuo, ne' (– substantiivisena to, ito). 

Persoona- ja demonstratiivipronominin voi yhdistää: ilca 'se mies', elca 'se nainen', olca 'se (siinä)'.

Relatiivi- ja interrogatiivipronomini
:qua 'kuka, mikä, joka'; qui 'ketkä, mitkä, jotka' (– substantiivisena quo).

Esimerkkejä:
ilta qua volas 'se mies, joka haluaa'.
la homi qui venis 'ihmiset, jotka tulivat'.
la kati quin me vidis 'ne kissat, jotka näin'.

Indefiniittipronomineja
:ula 'joku'; uli 'jotkut' (– substantiivisena ulu)
:nula 'ei kukaan, mikään'; nuli (– nulu)
:irga 'jokin'; irgi (– irgu)
:altra 'muu'; altri (– altru)
:kelka 'jonkin verran'; kelki (– kelku)
:singla 'yksittäinen'; singli (– singlu)
:omna 'kaikki'; omni (– omnu)
:multa 'paljon'; multi (– multo)
:poka 'vähän'; poki (– poko)
:plura 'moni'; pluri.
:ipsa 'itse'.

Esimerkkejä:
Il parolis a singlu. 'Hän puhui yhdelle.'
Omna homo (= homi) esas mortiva. 'Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia.', 'Jokainen ihminen on kuolevainen.'
Mea kuzino ipsa respondis. 'Serkkutyttöni vastasi itse.'
Ta afero produktis multo. 'Se juttu tuotti paljon (= monia).'

Indefiniittipronomineista voidaan muodostaa myös adverbeja, esim.
ipse 'itsekseen', omne 'kaikin', single 'kukin', poke 'vähän, harvoin'.

== Numerot ==

Idon lukusanat 1–10 ovat un, du, tri, quar, kin, sis, sep, ok, non, dek. Tavallisimmat tasaluvut ovat cent 'sata', mil 'tuhat', miliono 'miljoona'.

Yhdyssanaiset lukusanat muodostetaan siten, että '''e(d)''' merkitsee 'ja' sekä '''a''' merkitsee kerrannaista:
:dek-e-tri '13'
:kin-a-dek-e-sis '56'
:mil e non-a-cent e sis-a-dek-e-du '1962'
:triacent e quaradek e kinamil e sisacent e sepadek ed ok '345 678'.

Muita lukuihin liittyviä ilmauksia:
:10 - 7 = 3 : dek minus sep esas tri.
:4 + 5 = 9 : quar plus kin esas non.
:2 · 4 = 8 : duople quar esas ok.
:2&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt; : du potenco tria.
:3/2 : radiko tria di du.

== Sananmuodostus ==

Idon sanoja voidaan muodostaa käyttämällä johtimia ja prefiksejä:

:persist.em.es.o 'toimeliaisuus, sinnikkyys'1. 'pysyä, kestää', 2. halukkuus, innokkuus, 3. olotila, 4. substantiivi.

:bir.if.eri.o 'olutpanimo'1. 'olut', 2. tuottaa jotakin, 3. paikka jossa tehdään jotakin, 4. substantiivi.

:ri.san.esk.int.e 'tullen uudestaan terveeksi'1. 'uudelleen', 2. 'terve', 3. alkaminen, 4. partisiippi, 5. adverbiaali.

Lisäksi sanoja muodostetaan yhdistämällä jo valmiita sanoja.

=== Johtimet ===
*ach – kielteinen sävy: hund.ach.o 'rakki'
*ad – toistuvuus, pysyvyys: parol.ad.o 'puhuminen'.
*ag – kantasanan ilmaiseman välineen käyttö: martel.ag.ar 'vasaroida'.
*aj (1) – ominaisuus, laatu: bel.aj.o 'koriste, kaunis esine'.
*aj (2) – materiaali: silk.aj.o 'silkkikangas'.
*aj (3) – tekemisen passiivinen kohde: drink.aj.o 'juoma'.
*al – johonkin liittyvä: autun.al.a 'syksyinen', natur.al.o 'luonnollisuus'.
*an – jäsen, johonkin kuuluva: klub.an.o 'kerholainen', Japoni.an.a 'japanilainen'.
*ar – ryhmä, kollektiivi: libr.ar.o 'kirjasto, kirjakokoelma', har.ar.o 'hiukset, tukka'.
*ari – tekemisen kohde, joka saa jotakin: send.ari.o 'vastaanottaja', pag.ari.o 'maksun saaja'.
*atr – samankaltaisuus: metal.atr.a 'metallimainen', blu.atr.a 'sinertävä'.
*e – jonkin värinen: or.e.a 'kullanvärinen', sang.e.o 'verenväri'.
*ebl – mahdollinen: drink.ebl.a 'juotav(iss)a', kred.ebl.a 'luotettav(iss)a'.
*ed – jonkin täysi: bok.ed.o 'suuntäysi', glas.ed.o 'lasillinen'.
*eg – äärimmäinen määrä: rich.eg.o 'upporikas', varm.eg.a 'kuuma'.
*em – johonkin taipuvainen, halukas: labor.em.a 'työteliäs', atak.em.a 'hyökkääväinen'.
*end – pakollisuus: pag.end.a 'maksettava', fac.end.a 'tehtävä'.
*er (1) – jotakin harrastava: fum.er.o 'tupakoitsija', pesk.er.o 'kalastelija'.
*er (2) – ominaisella tavalla toimiminen: rept.er.o 'matelija', remork.er.o 'hinaaja'.
*eri – laitos, toimintapaikka: distil.eri.o 'tislaamo', libr.eri.o '(laina)kirjasto'.
*es (1) – ominaisuus: bel.es.o 'kauneus', qual.es.o 'laadukkuus'.
*es (2) – toimia, olla jonakin: host.es.ar 'olla isäntänä', simil.es.ar 'olla samanlainen'.
*esk – alkaminen: sid.esk.ar 'istuutua', sav.esk.o 'tietää saaminen'.
*esm – järjestyslukusana: kin.esm.a 'viides', un.esm.o 'ensimmäinen'.
*estr – päällikkö, johtaja: urb.estr.o 'kaupunginjohtaja', nav.estr.o '(laivan) kapteeni'.
*et (1) – pienempi koko, voima: river.et.o 'puro', humid.et.a 'kosteahko'.
*et (2) – hellittely: matr.et.o 'äiti rakas'.
*ey – tekopaikka: lav.ey.o 'pesuhuone', koqu.ey.o 'keittiö'.
*i – hallintoalue: duk.i.o 'herttukunta', rej.i.o 'kuningaskunta'.
*ier (1) – jotakin kantava, tuottava: pom.ier.o 'omenapuu', te.ier.o 'teepensas'.
*ier (2) – jotakin kannattava: kandel.ier.o 'kynttilänjalka'.
*ier (3) – jotakin pitävä, omistava: miliard.ier.o. 'miljardööri', rent.ier.o 'koroillaeläjä'.
*if – tuottaa, tehdä jotakin: sudor.if.ar 'hikoilla', flor.if.o 'kukinta'.
*ig – muuttaa, tehdä joksikin: korekt.ig.ar 'korjata', fix.ig.o 'kiinnitys'.
*il – väline, laite: bar.il.o 'este', bros.il.o 'harja', telefon.il.o 'puhelin'.
*im – murto-osa: du.im.o 'puolikas', tri.im.o 'kolmannes'.
*in – naispuolinen, naaras: spoz.in.o 'vaimo', kaval.in.o 'tamma'.
*ind – jonkin arvoinen: respekt.ind.a 'kunnioitettava', am.ind.a 'rakastettava'.
*ism – oppijärjestelmä, aatesuunta: katolik.ism.o 'katolilaisuus', real.ism.a 'realisminen'.
*ist (1) – kannattaja: social.ist.o 'sosialisti', ideal.ist.a 'idealistinen'.
*ist (2) – ammattilainen: pesk.ist.o 'kalastaja', dent.ist.o 'hammaslääkäri'.
*iv – johonkin kykenevä: aston.iv.a 'hämmästyttävä', nutr.iv.o 'ravitseva aine'.
*iz – varustaa jollakin: lum.iz.ar 'valaista', butr.iz.ar 'voidella (voilla)'.
*op – ryhmittäisyys: quar.op.e 'nelittäin', temp.op.e 'ajoittain'.
*opl – kerrannaisuus: du.opl.a 'kaksinkertainen', tri.opl.a 'kolminkertainen'.
*oz – sisältää kantasanan ilmaisemaa: danjer.oz.a 'vaarallinen', kuraj.oz.o 'rohkea, uskalikko'.
*ul – miespuolinen, uros: spoz.ul.o '(avio)mies', kat.ul.o 'kolli'.
*ur – toiminnan tulos: pikt.ur.o 'piirros', skult.ur.o 'veistos'.
*uy – säiliö: violin.uy.o 'viulukotelo', te.uy.o 'teepurkki'.
*yun – nuori eläin: bov.yun.o 'vasikka', hund.yun.o 'koiranpentu'.

=== Prefiksit ===
Idon keskeisiä prefiksejä ovat seuraavat:
*bo – sukulaisuus avion kautta: bo.patrulo 'appi'.
*des – vastakohta: des.facila 'vaikea', des.avantajo 'haitta', des.amar 'vihata'.
*dis – eroaminen, hajaantuminen: dis.donar 'jaella', dis.semar 'levittää, kylvää'.
*ex – entinen: ex.oficiro 'entinen upseeri'.
*ge – aviosukulaiset: ge.avi 'isovanhemmat'.
*mi – puoli: mi.horo 'puolituntinen', mi.cirklo 'kaari, puoliympyrä'.
*mis – väärin: mis.komprenar 'ymmärtää väärin', mis.uzo 'väärinkäyttö'.
*ne – kielto (ei vastakohta!): ne.posibla 'mahdoton', ne.afabla 'epäystävällinen', ne.richa 'ei rikas'.
*par – kokonaan, läpeensä: par.lektar 'lukea kokonaan', par.kurar 'juosta päästä päähän'.
*para – jotakin vastaan: para.pluvo 'sateenvarjo', para.vento 'tuulilasi'.
*pre – aiempi, edellinen: pre.nomo 'etunimi', pre.dicar 'ennustaa'.
*pseudo – väärä, ei-oikea: pseudo.amiko 'valheellinen ystävä', pseudo.nimo 'salanimi'.
*retro – takaisin: retro.irar 'mennä takaisin', retro.venar 'palata'.
*ri – toisto: ri.facar 'tehdä uudestaan', ri.freshigar 'virkistää'.
*sen – ilman, vailla: sen.denta 'hampaaton', sen.senca 'merkityksetön'.
*stif – puolisukulaisuus: stif.matro 'äitipuoli'.
*vice – varallaolo, sijaisuus: vice.prezidanto 'varapresidentti'.

Myös prepositioita voidaan käyttää prefikseinä, esim. kontre 'vastaan': kontre.febra 'kuumeenvastainen'.

=== Yhdyssanat ===
Yhdyssanojen muodostaminen on idossa helppoa. Sanaluokkaa osoittavan loppuvokaalin voi jättää pois yhdyssanan alkuosasta:
:vapornavo 'höyrylaiva'
:kristalklara 'kristallinkirkas'
:amoletro 'rakkauskirje'.

Yhdyssanoja muodostettaessa täytyy ottaa huomioon mahdollisesti syntyvät konsonanttirykelmät: mieluummin letrobuxo 'postilaatikko' kuin letrbuxo.

Selkeyden vuoksi on aina mahdollista käyttää yhdyssanan osien välissä yhdysviivaa: vid-punto 'näkökohta', skrib-tablo 'kirjoituspöytä'. Myös sanaluokkaa osoittavan loppuvokaalin voi pitää mukana: mar-salo = maro-salo 'merisuola'.

Yhdyssanailmauksen tilalla voi käyttää myös analyyttista rakennetta: marala salo, salo di maro 'merisuola', letro di amo 'rakkauskirje'.

Tyypissä, jossa määrite kertoo, mikä kantasanan ilmoittama kohde on, voidaan vastaavassa sanaliitossa käyttää johtamatonta a-adjektiivia määritteenä: respondo-letro (letro = respondo) = responda letro 'vastauskirje' Vrt. skribo-tablo (tablo ≠ skribo).

== Käänteinen sanajärjestys ==

Normaali sanajärjestys on SVO. Verbin suoraa komplementtia (objektia) ei siis merkitä, koska sen sijainti verbin jäljessä kertoo funktion:
:Me vidas muso. 'Minä näen hiiren.'
:Me havas libro. 'Minulla on kirja.'

Kysymyslauseissa on käytettävä järjestystä OSV. Tällöin suora komplementti merkitään päätteellä -n:
:Quon vu vidas? 'Minkä Te näette?'
:Quanta homin l'alkoholismo domajas? 'Kuinka monta ihmistä alkoholismi pilaa?'

Jos kirjoittaja tahtoo esim. temaattisista syistä, verbin määritteen voi sijoittaa ennen predikaattia (verbiä):
:Muson me vidas. 'Hiiren minä näen.'
:Katin me prizas. 'Kissoista minä pidän.'

== Konjunktiot ==

Tavallisimmat konjunktiot ovat seuraavat:
:e (myös: ed)  'ja, sekä' || o (myös: od)  'tai, vai' || ma  'mutta' || ke  'että' || se  'jos' || nam  'sillä' || e(d) … e(d)  'sekä … että' || o(d) … o(d)  'joko … tai' || sive … sive  'joko … tai' || nek … nek  'ei … eikä'.

== Prepositiot ==
Esimerkkejä:
*a(d) – Me iras a la rivero. 'Minä menen joelle.' Me sendas to ad amiko. 'Minä lähetän sen ystävälle.'
*alonge – Irez alonge la hego. 'Menkää pensasaidan vartta.'
*an – Ne marchez an la maro. 'Älkää kävelkö meren rantaan.'
*ante – Il departis ante me. 'Hän lähti ennen minua.'
*apud – Sideskez apud me. 'Istuutukaa viereeni.'
*avan – Vu konstruktos la paviliono avan la domo. 'Te rakennatte puutarhamajan talon eteen.'
*che – Me esis che mea onklino. 'Minä olin tätini luona.'
*cirkum – La hundo kuris cirkum ilu. 'Koira juoksi miehen ympärillä.'
*cis – Venez cis la hego. 'Tulkaa aidalle asti.'
*da – Ta varo esis komprata da me. 'Tuo tavara on minun ostamani.'
*de – La hundo saltis de la barelo. 'Koira hyppäsi tynnyriltä.' Taso de kafeo. 'Kuppi kahvia.'
*di – La libro di Petrus 'Petruksen kirja'.
*dop – Il arivis dop me. 'Hän saapui minun takani.'
*dum – Il dormis dum la koncerto. 'Hän nukkui konsertin aikana.'
*ek – El iris ek la kafeerio. 'Hän tuli kahvilasta.' Vazo ek oro 'vaasi kullasta', 'kultavaasi'.
*en – En la jorno il dormas. 'Päivällä hän nukkuu.' Il marchas en la chambro. 'Hän kävelee huoneessa.'
*exter – Exter konkurso 'kilpailun ulkopuolella'.
*for – Il habitas pasable for hike. 'Hän asuu melko kaukana.'
*inter – Il pozis su inter ni du. 'Hän asettui meidän kahden väliin.'
*kontre – Ka vu votas kontre la propozo? 'Äänestättekö ehdotusta vastaan?'
*koram – Il dicis to koram vua gepatri. 'Hän sanoi sen vanhempienne läsnäollessa.'
*kun – Il promenas kun amiki. 'Hän käveli ystäviensä kanssa.'
*lor – Lor mea mariajo 'häitteni aikana (aikaan)'.
*malgre – Il sucesis malgre omna obstakli. 'Hän onnistui kaikista vastuksista huolimatta.'
*per – Skribar per plumo 'kirjoittaa kynällä.'
*po – Me kompris dek sigari po un euro. 'Minä ostin 10 sikaria eurolla.'
*por – Ica papero esas por tu. 'Tämä paperi on sinulle.'
*pos – To eventis pos mea departo. 'Se tapahtui lähtöni jälkeen.'
*preter – Ni iris preter lia fenestri. 'Menimme heidän ikkunoittensa ohi.'
*pri – Libri pri filozofio 'filosofian kirjoja'.
*pro – Me tremas pro koldeso. 'Minä tärisen kylmän takia.'
*proxim – Me plantacigis arbusti proxim la domo. 'Minä istutin pensaita talon viereen.'
*segun – El agis segun sua opiniono. 'Hän toimi käsityksensä mukaisesti.'
*sen – Il arivis sen sua amiko. 'Hän saapui ilman ystäväänsä.'
*sub – La kato dormas sub la tablo. 'Kissa nukkuu pöydän alla.'
*super – La muevi flugas super la maro. 'Lokkeja lentää meren yllä.'
*sur – La navi vehigas sur l'oceano vari. 'Laivat kuljettavat valtamerellä tavaroita.'
*til – Ni irez til la frontiero. 'Tulkaa rajalle (saakka).'
*tra – Li pasis tra la foresto. 'He kulkivat metsän läpi.'
*trans – Ne irez trans la lago. 'Älkää menkö järven yli (toiselle puolelle).'
*ultre – Ultre mea matrala linguo, me savas la Germana. 'Äidinkieleni lisäksi osaan saksaa.'
*vice – Il ludas vice laborar. 'Hän leikkii työnteon sijaan.'
*ye – Ye l'angulo di la strado 'kadunkulmassa'. Ye la lasta foyo 'viime kerralla'.

[[Luokka:89 Kielet]]

[[en:Ido]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Työoikeus</title>
    <id>31</id>
    <revision>
      <id>26887</id>
      <timestamp>2006-12-25T16:28:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>m</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Justice and law.png|right|250px]]
Tämä kirja on opas Työoikeuteen. Tämän opintokokonaisuuden aikana opit työoikeuden perusteet. Opit asioita työsuhteen aloittamiseen liittyvistä toimenpiteistä, työnantajan ja työntekijän velvollisuuksista, työajoista, vuosilomista, työsuhteen lopettamisesta ja yt-menettelystä.

==Kirjan sisältö==

#[[Työoikeus/Työoikeus ja yhteiskunta|Työoikeus ja yhteiskunta]]
#[[Työoikeus/Työsuhteen aloittaminen|Työsuhteen aloittaminen]]
#[[Työoikeus/Osapuolten velvollisuudet|Osapuolten velvollisuudet]]
#[[Työoikeus/Työaika|Työaika]]
#[[Työoikeus/Vuosiloma|Vuosiloma]]
#[[Työoikeus/Työsuhteen päättäminen|Työsuhteen päättäminen]]
#[[Työoikeus/Yt-menettely|Yt-menettely]]


{{Työoikeus}}

[[Luokka:Työoikeus|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Työoikeus/Työoikeus ja yhteiskunta</title>
    <id>33</id>
    <revision>
      <id>15572</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:19:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">==Yleistä työoikeudesta==

Työoikeus laajasti ymmärrettynä käsittää sekä työsuhteet että virkasuhteet. Tässä opintojaksossa keskitytään kuitenkin vain yksityisoikeudellisiin työsuhteisiin.

Työsuhteessa sovelletaan &quot;työlainsäädäntöön&quot; kuuluvia lakeja kuten Työsopimuslaki, Työaikalaki, Vuosilomalaki, Työeläkelait, tapaturmavakuutuslait sekä työehtosopimuksia. Muissa kuin työsuhteissa ei näiden lakien mukanaan tuomaa turvaa ole käytettävissä.

Työoikeudessa – kuten muissakin oikeudenaloissa Suomessa - vaikuttaa vahvasti sopimusvapauden periaate. Sen mukaan kukin saa itsenäisesti päättää mm. tekeekö sopimuksen, kenen kanssa tekee sopimuksen, mitä ehtoja sopimukseen ottaa mukaan sekä missä muodossa (suullisesti, kirjallisesti tai hiljaisesti) sopimus tehdään. Työoikeuden alalla on sopimusvapautta useissa kohdissa kuitenkin rajattu. Ns. pakottavin lainsäännöksin on pyritty suojaamaan työtekijää, joka työsuhteessa on heikompi osapuoli. Suojan tarvetta on nähty varsinkin olevan sellaisilla keskeisillä työnteon alueilla kuten työajan, työnteko-olosuhteiden ja työsuhteen päättämismenettelyn osalta. Pakottavista lainsäännöksistä osapuolet eivät voi keskenään sopia työntekijän asemaa huonontavaan suuntaan. Sopimusvapautta rajoittaa myöskin hyvin laajasti työehtosopimusten määräykset. Niiden soveltamisesta ei voida poiketa silloin, kun työntekijä kuuluu työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. 

Kun lakeja Suomessa säädetään, voidaan valita lain esitystapa kahdella tavalla. Joko säädetään hyvin yksityiskohtaisia ja tarkkoja lakeja tai sitten ns. väljiä lakeja, jotka kirjoitetaan hieman laajemmin ja epätäsmällisemmin. Yksityiskohtaisten lakien etuna on se, että ne kertovat lain lukijalle tarkasti, miten asiassa tulee toimia. Ongelmana on lainsäädännön runsaus, kun jokainen asia on tarkasti säännelty. Ongelmana on myös se, että kun ajat ja olosuhteet muuttuvat, lait vanhentuvat. Työoikeus on kuitenkin kirjoitettu suureksi osaksi hyvin yksityiskohtaisesti ja tarkasti. Hyviä ja tarkkuudessaan jopa hauskoja esimerkkejä löytyy paljon mm. Nuorten työntekijöiden suojelusta annetusta asetuksesta (27.6.1986/508

Ns. väljien lainsäädäntöjen hyvänä puolena on se, että ne ovat tavallaan aina voimassa. Lakia ei tarvitse muuttaa, vaikka yhteiskunta muuttuisi – ongelmasta päästään muuttamalla lainsäädännön tulkintaa eri oikeuksissa. Tämä aiheuttaa kuitenkin kansalaisille melkoisia haasteita, jotta hän pystyy selvittämään, mikä on lakipykälän sen hetkinen oikea tulkinta.

Tällaisissa laintulkintaongelmissa ratkaisua voi hakea esimerkiksi:
#lakien valmisteluasiakirjoista (komiteamietinnöt, hallituksen esitykset, eduskunta-asiakirjat)
#Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksistä ja muista oikeustapauksista.
#oikeustieteellisistä kirjoituksista
#asianosaisen aihealueen asiantuntijalta

==Ammattiyhdistysliikkeen ja työoikeuden historiaa==

Tehtaiden lisääntyessä Suomessa alettiin keskustella myös työntekijöiden suojelemisesta. Syynä olivat ulkomailta kantautuneet tiedot työläisten kurjien olojen synnyttämistä levottomuuksista. Päähuomio kiinnitettiin lapsityövoiman käytön rajoittamiseen. Alaikäisten työntekijöiden osuus alkoikin laskea 1880-l. alkupuolella. Syynä eivät kuitenkaan olleet viranomaisten määräykset vaan teollisuuden rakennemuutos: työvoimaa tarvittiin nyt voimaa ja taitoa vaativiin töihin.

Ensimmäiset työväenyhdistykset aloittivat toimintansa Helsingissä ja Vaasassa v. 1884. Näiden ensimmäisten työväenyhdistysten taustalla oli ylhäältä alaspäin suunnattu valistusajattelu, wrightiläisyys. Pyrkimyksenä oli poistaa tai lieventää epäkohtia, esim. lyhentää työaikaa, mutta toisaalta estää &quot;liialliset vaatimukset&quot;.

Ensimmäiset ammattiyhdistykset olivat pieniä käsityöläisyhdistyksiä, joihin saattoivat kuulua jäseninä sekä työnantajat että työntekijät. Esimerkiksi Tampereen vanhin ammattiyhdistys on Tampereen maalarien ammattiyhdistys, joka perustettiin 29.10.1889. Muita alkuvaiheen yhdistyksiä perustivat mm. suutarit, räätälit ja kirjanpainajat.

1890-luvun loppupuolella yhdistysten luonne alkoi muuttua työntekijäjärjestöiksi. Samalla ammattiosastoja alkoi syntyä myös teollisuuden työntekijöiden pariin. Myös ensimmäiset ammattialakohtaiset koko maata kattavat syntyivät. Näistä vanhimpana pidetään v. 1894 perustettua Suomen Kirjaltajain Liittoa.

Suurlakko v. 1905 merkitsi pitkään patoutuneen kuohunnan esillepääsyä. Työväelle ja ammatilliselle liikkeelle lakolla oli erityisesti merkitystä työväen joukkovoiman esiintuomisessa. Työläisjärjestöihin liittyi runsain määrin uusia jäseniä.

Työajan lyhentäminen kahdeksaan tuntiin oli työväen keskeisenä vaatimuksena 1907-1917.

Yleensä se esitettiin numeroin 8-8-8 eli 8 tuntia työtä, 8 tuntia lepoa ja 8 tuntia valistusta. 

Kansalaissodan jälkeistä aikaa ay-liikkeessä sävyttivät sisäiset ristiriidat. Sosialidemokraattisten ja kommunististen jäsenten käsitykset ay-liikkeen tehtävistä, suhteista poliittisiin puolueisiin, kansainvälisestä toiminnasta ja menettelytavoista törmäsivät vastakkain. 

Toinen maailmansota ja sen jälkeinen aika merkitsi ay-liikkeen lopullista läpimurtoa Suomessa.

Valtiovallan ja työnantajajärjestön suhtautuminen muuttui. Tähän vaikutti vuoden 1940 &quot;tammikuun kihlaus&quot;, jolloin SAK tunnustettiin tasavertaiseksi sopimuskumppaniksi. Ensimmäinen koko maata käsittävä yleissopimus solmittiin v. 1944.

Sodan jälkeen yli 420.000 työntekijää meni lakkoon kolmeksi viikoksi (1.3.-20.3.1956). Lakko päättyi vain näennäiseen voittoon, sillä lakkolaiset saivat läpi vaatimuksensa 12 markan yleiskorotuksesta, jonka tosin inflaatio söi pienessä ajassa.

==Työmarkkinajärjestelmä==

(Työehtosopimuslaki 7.6.1946/436)

Suomessa työmarkkinajärjestelmällä on erittäin keskeinen rooli yhteiskunnan keskeisten arvojen ohjaamisessa. Työmarkkinaosapuolina ovat työnantajapuolta edustavat liitot sekä työntekijäpuolta edustavat liitot. Usein valtio on mukana näiden osapuolten välisissä ratkaisuissa. Tällöin puhutaan ns. kolmikantaratkaisusta.

Tulopolitiikalla tarkoitetaan eri eturyhmien ja hallituksen välistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on sopeuttaa kansantalouden kokonaistulojen kasvu ja jakautuminen muihin talouspolitiikan realiteetteihin, esimerkiksi reaalitulojen kasvu tuottavuuden kehitykseen ja saavuttaa alhainen inflaatio. 

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu on hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimus talous-, tulonjako- ja sosiaalipoliittisista toimista. 

Työehtosopimus on kirjallinen sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja tai työnantajien rekisteröity yhdistys tekee yhden tai useamman rekisteröidyn työntekijöiden yhdistyksen kanssa niistä ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava. Työehtosopimusten tarkoitus on yhtenäistää eri työsuhteissa noudatettavia ehtoja, taata työrauha sopimuskaudelle sekä luoda toimintasäännöt erimielisyyksien selvittämiseksi.

Työehtosopimus sitoo sopimuksen tehneitä (osallisia) sekä sopimuksen tehneen yhdistyksen jäseniä (alayhdistyksiä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä). Kaikki työnantajat eivät ole jäseninä sellaisessa yhdistyksessä, joka on osallisena työehtosopimuksessa. Tällaiset työnantajat eivät ole velvollisia noudattamaan alan työehtosopimusta, ellei kyseessä ole ns. yleissitova työehtosopimus. 

Työehtosopimus on yleissitova (Työsopimuslaki 55/2001 2 luku 7 § ) mikäli tietyllä elinkeinoalalla ollaan solmittu sellainen työehtosopimus joka on &quot;valtakunnallinen ja asianomaisella alalla edustavana pidetty&quot;. Yleissitovaa työehtosopimusta ei voi saavuttaa paikallisesti tai yrityskohtaisesti sovittu työehtosopimus, vaikka sen olisivat solmineet valtakunnalliset työmarkkinajärjestöt. Asiaa varten perustettu lautakunta tekee ratkaisun siitä, mitkä työehtosopimukset kulloinkin täyttävät yleissitovuudelle asetetut kriteerit.

==Työriitojen sovittelu==

(Laki työtuomioistuimesta 31.7.1974/646 ja Laki Työriitojen sovittelusta 27.7.1962/420)

Työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmä koostuu kolmesta osasta:

#työmarkkinajärjestöjen omasta toiminnasta; 
#työriitojen sovittelujärjestelmästä ja 
#työtuomioistuimesta. 

Työtuomioistuin ratkaisee viime kädessä muun muassa voimassa olevista työ- ja virkaehtosopimuksista syntyneet tulkinta- ja soveltamisriidat eli oikeusriidat. Keskeisin asema hyvin toimivassa työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmässä on työmarkkinajärjestöillä.

Työmarkkinajärjestöt vastaavat työehtosopimusten neuvottelemisesta ja tekemisestä. Hyvinkin toimivassa työmarkkinajärjestelmässä ajaudutaan sopimusneuvotteluissa toisinaan umpikujaan niin, että työ- tai virkaehtosopimusta ei saada aikaan ilman ulkopuolista apua. Yleisen edun vuoksi valtio ei ole katsonut voivansa jättää pelkästään järjestöjen oman toiminnan varaan sellaisia tilanteita, joissa työ- tai virkaehtosopimusneuvottelujen kariutuminen on johtamassa työtaistelutoimenpiteisiin. Työriitojen sovittelusta annetulla lailla valtio on asettanut työmarkkinajärjestöjen käyttöön sovittelukoneiston, jonka tehtävänä on johdattaa riitapuolet neuvotteluratkaisuun.

Työriidan johdosta toimeenpantavasta työnseisauksesta tai sellaisen laajentamisesta on ilmoitettava asianomaiselle sovittelijalle ja vastapuolelle viimeistään kaksi viikkoa ennen työnseisauksen tai sen laajentamisen alkamishetkeä. Ilmoitusvelvollisuus koskee vain nk. eturiitoja, koska oikeusriidat kuuluvat työtuomioistuimen tai välimiesten ratkaistaviin.

Työriitojen sovitteluun osallistuminen ei ole vapaaehtoista, vaan pakollista. Suomessa on siis voimassa pakkosovittelu. Sen sijaan työriidan osapuolten ei ole pakko hyväksyä sovittelijan sovintoehdotusta. Suomessa ei ole työriitojen pakkosovintoa.

Työriitojen sovittelijoina toimivat valtakunnansovittelija ja kuusi piirisovittelijaa, joista yksi toimii myös valtakunnansovittelijan varamiehenä.

Tavalliset riidat työasioissa ratkaisee työnantajan kotipaikan tai työntekijän asuinkunnan käräjäoikeus. 

==Lakien ja säädösten hierarkia==

Samaa työoikeudellista asiaa koskevia ehtoja tulee usein vastaan monesta erilaisesta yhteydestä. 

Työsuhteessa sovellettava etusijajärjestys:

#EU:n perustamissopimuksen määräykset
#pakottavat suomalaiset lainsäännökset
#yleissitovat työehtosopimukset 
#työehtosopimuksen määräykset 
#pakottavat säännökset, joista voidaan poiketa työehtosopimuksella
#työsopimuksen määräykset
#työehtosopimuksen määräykset, joista voidaan poiketa työsopimuksella
#tahdonvaltaiset lainsäädökset
#työnantajan määräykset
#Työpaikan käytäntö ja vakiintuneet tavat 

Työnantajan tulkintaetuoikeus. Työnantaja voi antaa työnjohto-oikeutensa perusteella määräyksiä. Työntekijän on noudatettava myöskin ristiriitatilanteissa työnantajan ilmoittamia työoikeudellisia tulkintoja, kunnes riita on ratkaistu. Riita voidaan lopullisesti ratkaista joko neuvottelumekanismin kautta tai tuomioistuimen päätöksellä.

Työoikeudessa vaikuttaa vahvasti työntekijän (heikomman osapuolen) suojelun periaate. Tästä on johdettu ns. edullisemmuussääntö, jonka mukaan epäselvissä laintulkintatilanteissa tulisi valita se laintulkinta, joka on edullisempi työntekijälle. Tämä selitetään usein sillä, että työnantaja on ollut määräävässä asemassa työsopimusta laadittaessa. Jos hän ei ole ottanut sopimukseen jostain asiasta ehtoa tai on muotoillut ehdon epäselväksi, on tilannetta tulkittava laatijan vahingoksi. 

==Työoikeus Euroopan Unionissa==

Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1994 allekirjoittamalla liittymissopimuksena ns. Rooman sopimuksen. Tässä sopimuksessa säännellyt asiat tulivat suoraan jokaista suomalaista velvoittavaksi. Rooman sopimus käsittelee työoikeutta lähinnä takaamalla Euroopan alueella työvoiman vapaan liikkumisen yhtenä kansalaisten perusoikeutena.

Eurokansalaisille tulee siis taata mahdollisuus vapaaseen työnhakuun koko yhteisön alueella. Tämä tarkoittaa, että hänellä on mm; oikeus saapua maahan ja poistua sieltä, oleskeluoikeus, oikeus työn hakemiseen, työsopimuksen solmimiseen sekä ammattiyhdistystoimintaan.

{{Työoikeus}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Työoikeus/Työsuhteen aloittaminen</title>
    <id>34</id>
    <revision>
      <id>19573</id>
      <timestamp>2006-09-24T14:21:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Jaajaajoo|Jaajaajoo]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Jaajaajoo|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">Työsopimuksen solmiminen ja työsuhteen alkaminen tuo mukanaan monia yksilölle merkittäviä asioita. Työstä karttuu mm. sairausvakuutus-, työttömyys-, tapaturmavakuutus-, ryhmähenkivakuutus- ja palkkaturvaa sekä mahdollisuus äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaan, hoitovapaaseen, erorahaan ja aikuiskoulutuslisään ja eläketurvaan. Näitä etuja ei ole niillä, jotka eivät tee työtä työsuhteessa. 

Työllisyyslaki 13.3.1987/275, Työttömyysturvalaki 24.8.1984/602, Työsopimuslaki 26.1.2001/55, Sairausvakuutuslaki, Palkkaturvalaki 10.8.1973/649) .

==Eläketurva==

Yksityisalojen työntekijät kuuluvat yleensä TEL- järjestelmän piiriin (Työntekijäin eläkelaki). TEL-järjestelmässä työeläkettä karttuu, kun työsuhde on kestänyt yhden kuukauden. 

LEL- järjestelmän (Lyhytaikaissa työsuhteissa olevien työntekijöiden eläkelaki) piirissä ovat maa-, metsä-, satama ja rakennustyöntekijät (eivät toimihenkilöt). 

Vuoden 1998 alusta pätkätöiden eläketurva parani. Työnantajan on maksettava eläkevakuutusmaksu kaikista työsuhteista. 

Työnantajan on maksettava vakuutusmaksu kuukausittain. Työntekijän on hyvä tarkistaa esim. tilinauhasta että työnantaja on perinyt palkansaajan maksuosuuden (4,7%). Samoin on hyvä tarkistaa säännöllisesti Eläketurvakeskuksen työsuhderekisteristä että työnantaja on suorittanut omat vakuutusmaksunsa. 

==Työsuhteen tunnusmerkit==

Jotta kysymyksessä olisi työsuhde, täytyy seuraavien edellytysten täyttyä (kaikkien):

#Työntekijä (ihminen) tekee työtä
#työtä tehdään työnantajalle (eikä itselle, kuten yrittäjät) 
#työntekijä saa työstään vastiketta (talkootyö tai hyväntekeväisyystyö ei ole työsuhteessa tehtävää työtä) 
#työtä tehdään työnantajan direktio-oikeuden alaisuudessa (esim. toimitusjohtajilta usein puuttuu heitä koskeva valvonta, jolloin he eivät ole työsuhteessa) Työnantajan direktio-oikeus (työnjohto- ja valvontaoikeus) tarkoittaa oikeutta päättää työntekijän toimenkuvasta, työn tekotavasta, laadusta, tekopaikasta, tekoajasta sekä oikeus valvoa kaikella tavalla työn suorittamista. 

Kotona tehdystä työstä (ns. etätyö) puuttuu osin työnteon valvonta. Pelkästään se, että työ tehdään kotityönä, ei kuitenkaan estä työsuhteen olemassaoloa.

Työvoiman vuokraus. Useat yritykset tarvitsevat työ- ja ruuhkahuippujen tasaamiseksi tilapäisesti ulkopuolista työvoimaa. Nykyään on yleistynyt käytäntö, jossa tällaista työvoimaa hankitaan vuokraamalla toisen yrityksen työntekijöitä tekemään omia työtehtäviä. On syntynyt kokonaan uusi elinkeinonala – työvoiman vuokraaminen. Näissä tilanteissa työvoiman vuokranantajalla ja työntekijällä on sopimus, jonka perusteella tämän tulee myös huolehtia työntekijän palkan ja siihen liittyvien sivukustannusten maksamisesta. Työvoimaa käyttöönsä vuokraavalla yrityksellä on työvoiman käyttöoikeus ja siihen liittyvä työnjohto- ja valvontaoikeus.

==Työsopimuksen tekeminen==

Työsopimus voidaan solmia kestoltaan joko: 

#toistaiseksi voimassa olevaksi tai
#määräajan voimassa olevaksi (TSL 1 luku 3 §), jolloin vaaditaan perusteltu ja todellinen syy työsuhteen määräaikaisuudelle. Ns. ketjusopimukset katsotaan sallituiksi, mikäli määräaikaisuudelle on olemassa todellinen syy.

Alaikäinen työntekijä: 

(Työsopimuslaki 26.1.2001/55 ja L nuorista työntekijöistä 19.11.1993/998)

Vajaavaltaisella (alaikäisellä) työntekijällä tarkoitetaan alle 15-vuotiata henkilöitä ja niitä, jotka eivät ole suorittaneet oppivelvollisuuttaan. Vajaavaltaisen edunvalvojalla (vanhan lain mukaan &quot;holhoojan&quot;) on oikeus saada tieto työsopimuksesta ja oikeus työsopimuksen purkamiseen. Tietyt työt ovat kokonaan nuorilta kiellettyjä (A nuorten työntekijöiden suojelusta 27.6.1986/508 ja TyöMp nuorille sopivista kevyistä töistä 22.12.1993/1431 ja TyöMp nuorille työntekijöille vaarallisista töistä 23.10.1996/756)

Työsopimuksen muodolle ei ole asetettu mitään rajoituksia. Työsopimus voidaan siis tehdä osapuolten vapaasti valitsemalla tavalla ja se on normaalisti: 

*kirjallinen,
*suullinen,
*ns. hiljainen (ilman kirjallista tai suullista sopimusta osapuolet tietävät tietyn sisältöisen sopimuksen syntyneen. Voi tapahtua esim. &quot;lyömällä kättä päälle&quot; tai nyökkäämällä hyväksyvästi, tms.).
*ns. sähköinen sopiminen. (Uusi Työsopimuslaki nostaa sähköisen sopimisen ensimmäisenä merkittävänä suomalaisena lainsäädäntönä yhdeksi sopimisen mahdollisuudeksi 

Työnantajalla on velvollisuus antaa kirjallisesti selvitys keskeisistä työsuhteen ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä ilman työntekijän erillistä pyyntöä

Kilpailukieltosopimus. Työsopimukseen voidaan erityisen painavasta syystä ottaa kilpailukieltoehto. Sen mukaan työntekijä sitoutuu tekemästä työsuhteen päätyttyä työsopimusta sellaisen uuden työnantajan kanssa, joka harjoittaa vanhan työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Samalla työntekijä sitoutuu siihen, ettei itse ala harjoittaa vanhan työnantajansa kanssa kilpailevaa toimintaa.

Kilpailukieltosopimuksen lähtökohtana on lähinnä työnantajan liikesalaisuuksien suojaaminen. Tällainen sopimus voidaan tehdä vain jos työnantajan toiminnan laatu vaatii erityistä liike- tai ammattisalaisuuksien suojaa ja kyseinen työntekijä on tekemisissä ko. salaisuuksien kanssa. Lisäksi kilpailukieltosopimus on mahdollinen silloin, jos työnantaja on järjestänyt työntekijälle työhön liittyvän erikoiskoulutuksen.

Kilpailukieltosopimus voidaan kestoltaan solmia enintään kuuden kuukauden ajaksi työsuhteen päättymisestä lukien (jos työnantaja korvaa työntekijälle tulonmenetyksen, voi se olla vuoden mittainen). Kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän toimintaa vain, milloin työsuhde päättyy työntekijän aloitteesta tai työntekijästä johtuvasta syystä. 

Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa myös sopimussakkoa koskeva ehto. Siinä voidaan sopimuksen vastaisesti toimiva työntekijä määrätä maksamaan enintään kuuden kuukauden palkkaansa vastaava määrä työnantajalle.

Kilpailukieltosopimuksen enimmäispituutta koskevat ja sopimussakkoa koskevat määräykset eivät koske toimitusjohtajan välittömänä alaisena työskenteleviä eikä yrityksen johtoon osallistuvaa työntekijää.

==Työsopimuksen ehtojen muuttaminen==

Työsopimusta ei tule tehdä ehdoiltaan liian ahtaaksi, vaan siinä olisi hyvä ennakoida työhön myöhemmin tehtävät muutokset. Työnantaja ei voi direktio-oikeutensa perusteella siirtää työntekijää sellaisiin tehtäviin, jotka olennaisesti poikkeavat työsopimuksessa sovituista. Työ saattaa kuitenkin vähäisissä määrin muuttua ilman että olisi kysymys laittomasta työsopimuksen muuttamisesta. Varsinkin, jos kysymys on tekniikan tai yhteiskunnan kehittymisen mukanaan tuomista muutoksista työolosuhteisiin.

Työsopimuksen ehtoja ei voida yksipuolisesti muuttaa, ellei muutoksen perusteena ole erityisen painava syy. Milloin työnantajalla olisi oikeus irtisanoa työntekijän työsopimus, voi hän tarjota ehdoiltaan muutettua työsopimusta työntekijälle. Työsopimuksen ehtoja voidaan muuttaa myös työehtosopimuksen määräyksin sekä tietenkin työntekijän ja työntekijän välisellä uudella sopimuksella.

==Koeaika==

'''Koeajasta''' on mahdollista sopia työsopimusta tehtäessä. Sen enimmäispituus on normaalisti neljä kuukautta (max. 6 kk, jos työnantaja järjestää työntekijälle työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisena yli neljä kuukautta). Määräaikaisissa työsuhteissa koeajan pituus ei voi olla enempää kuin puolet työsopimuksen kestosta.

Koeajasta ja sen pituudesta pitää selvästi ja nimenomaisesti sopia. Siitä voi olla määräys myös työehtosopimuksessa. Tällöinkin ehto on tuotava työntekijän tietoon työsopimusta solmittaessa. Työehtosopimuksen koeaikaa koskeva määräys ei sido järjestäytymätöntä työntekijää.

Työsopimuslaki, 1. Luku 4§: Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa 2 luvun 2§:n 1 momentissa tarkoitetuilla tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteilla. Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimusta laiminlyötyään tämän pykälän 3 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa.

{{Työoikeus}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Työoikeus/Osapuolten velvollisuudet</title>
    <id>35</id>
    <revision>
      <id>15384</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:13:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">==Työntekijän velvollisuudet==

#Työn tekeminen sopimuksen mukaan
#Työnantajan direktio-oikeuden perusteella antamien ohjeiden noudattaminen 
#Työturvallisuuden noudattaminen. Työntekijän on omatoimisesti noudatettava työturvallisuuden edellyttämää varovaisuutta. Hänellä velvollisuus ilmoittaa työnantajalle käytössään olevissa koneissa, laitteissa sekä työ- ja suojeluvälineissä havaitsemistaan vioista. Lisäksi hänen on kieltäydyttävä tekemästä vaarallista työtä (Työturvallisuuslaki 29.1.1993/144 9c §).
#Kilpaileva työsopimus. Työntekijä ei saa tehdä työsuhteen voimassaoloaikana toisella sellaista työtä, joka olisi hyvän tavan vastaista toimintaa työnantajaa kohtaan. Työntekijä ei myöskään saa työskennellä toisen palveluksessa siten, että aiheuttaa työnantajalle vahinkoa. Nämä säännöt on helppo ymmärtää siten, että työnantajan kilpailijan kanssa ei voi (ilman työnantajan lupaa) olla työsuhteessa. Säännöt voivat kuitenkin rajoittaa työntekijän työntekomahdollisuuksia täysin muillakin toimialoilla. Työnantajalla on oikeus nimittäin vaatia, että työntekijä antaa koko työpanoksensa työnantajalle. Jos työntekijä työskentelee päivittäin kahdessa - kolmessa eri työpaikassa, ei hän täysimääräistä työpanostaan voine antaa. 

Työnantajan liike- ja ammattisalaisuudet ja lahjonta. Työntekijä ei saa työsuhteen aikana ilmaista muille tai käyttää omaksi hyödykseen työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia, jotka on hänelle uskottu tai jotka hän on muuten saanut tietoonsa. Työntekijä ei myöskään saa vaatia tai ottaa vastaan lahjaa tai muuta etua. (Kts. myös Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa 22.12.1978/1061 4 § ja Rikoslaki 24.8.1990/769 4 – 8 §:t)

==Työnantajan velvollisuudet==

1. Työnantajan on maksettava palkkaa sovitun perusteen mukaan (työn vaativuus, henkilön pätevyys tai työsaavutus). Maksu tulee tapahtua sovitun palkanmaksukauden lopussa vähintään kerran kuukaudessa. 

Työnantajan tulee maksaa kaikki palkkasaatavat työntekijälle heti työsuhteen päätyttyä. Mikäli palkanmaksu tällöin viivästyy, on työntekijällä oikeus ns. odotusajan palkkaan. Työntekijän vaatiessa odotusajan palkkaa, hänelle on maksettava täysi palkka niiltä päiviltä, joina hän on palkkaansa joutunut odottamaan. Odotusajan palkan maksimimäärä on kuuden päivän palkkaa vastaava määrä.

Kuittaus on toimenpide, jolla vastakkain velat saadaan ainakin osittain suoritettua. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun työntekijällä on palkkasaatavia ja työnantajalla on työsuhdeasunnosta vuokrasaatavia vuokralaiselta tai kun työntekijä on aiheuttanut työsuhteessa sellaisen vahingon, jonka hän joutuu korvaamaan työnantajalle. Työnantajalla on oikeus kuitata osa työntekijälle maksettavasta palkasta. Palkasta on kuitenkin jätettävä kuittaamatta kaksi kolmasosaa sekä Oikeusministeriön kulloinkin vahvistaman suojaosuuden määrä (A suojaosuudesta palkan ulosmittauksessa 24.11.1989/1031 muutoksineen) 

Palkkaturvalain mukaan valtio turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvan palkka- tms- saatavan, mikäli työnantaja on maksukyvytön konkurssin tai muun syyn johdosta. Palkkaturvana maksetaan kolmen kuukauden kuluessa ennen hakemuksen jättämistä erääntyneet työsuhteesta johtuvat saatavat.

2. Turvallisten työolosuhteiden järjestäminen. 

3. Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu (Työsopimuslaki 17 § 3 momentti). Työnantajan on kohdeltava kaikkia työntekijöitään tasapuolisesti työntekijöiden syntyperästä, uskonnosta, sukupuolesta, iästä, poliittisesta näkemyksestä, ammattiyhdistystoiminnasta tai muista näihin syihin rinnastettavista syistä riippumatta. Tasapuolisen kohtelun on toteuduttava työhönottotilanteessa ja kaikissa tilanteissa työsuhteen aikana. 

Lisäksi työntekijöiden tasapuolista kohtelua pyrkii osaltaan edistämään Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta 8.8.1986/609 ja 17.2.1995/206. Se velvoittaa työnantajan edistämään tasa-arvoa työelämässä mm. vaatimalla ns. tasa-arvosuunnittelua ja kieltämällä sukupuoleen perustuvan syrjinnän mm. työhönottovalinnoissa, palkkauksessa, työn järjestämisessä, muissa työsuhteen ehdoissa sekä irtisanomisessa ja lomauttamisessa. Laki myöskin kieltää kaikenlaisen sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun.

Epäillyissä Tasa-arvolain rikkomistilanteissa työnantajan on annettava selvitys työntekijälle toiminnastaan. Lain vastaisesta syrjinnästä työnantaja voi joutua maksamaan hyvitystä työntekijälle 15.600 – 51.900 mk. Lain noudattamista valvovat tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvolautakunta. Valvontavelvollisuus on myös jokaisella työnantajalla.

==Korvausvelvollisuus työsuhteessa tapahtuneista vahingoista==

(Työsopimuslaki sekä Vahingonkorvauslaki 31.5.1974/412)

Vahingonkorvausvelvollisuutta koskevan pääsäännön mukaan jokainen, joka aiheuttaa toiselle vahingon joko tahallaan tai (yleensä) törkeällä tuottamuksella, on velvollinen korvaamaan sen.

Työantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälleen aiheuttamansa vahingon, jos työnantaja tahallaan tai huolimattomuudestaan jättää noudattamatta lain tai työsopimuksen velvoitteita. Tällöin vahingot on korvattava kokonaisuudessaan – mitään kohtuullisuusharkintaa ei sovelleta vahingonkorvauksen suuruutta määrättäessä. 

Työnantaja on ensisijassa velvollinen korvaamaan sen vahingon, jonka työntekijä on virheellään tai laiminlyönnillään työtehtäviä tehdessään aiheuttanut. Vahingonkärsijänä voi olla esimerkiksi työntekijän työtoveri, työnantajan asiakas tai jopa kokonaan ulkopuolinen taho. Vahingonkärsijän on tällöin haettava korvausta työnantajalta (vastuun kanavointisäännös). Näin turvataan vahingonkärsineen oikeus saada vahinko korvatuksi. 

Mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon ja työnantaja on sen joutunut kanavointisäännöksen perusteella maksamaan, voi työnantaja vaatia työntekijää osallistumaan takautumisoikeuden perusteella vahingon korvaamiseen. Maksettavan korvauksen määrää kohtuullistetaan vastaamaan työntekijän taloudellista kykyä. Jos työntekijä on tahallaan aiheuttanut vahingon, ei kohtuullistamissäännöstöä voida kuitenkaan soveltaa. 

==Työsuojelu==

Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelu on työsuojelun perustavoite. Työkyvyn ylläpitäminen, terveys työssä ja tapaturmantorjunta ovat keskeisiä osatavoitteita. Työnteon turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat hyvin hoidetun työsuojelun lisäksi myös muut tekijät, kuten työn häiriötön kulku, tuotteiden ja palvelujen hyvä laatu, ajanmukainen tuotantoteknologia ja pätevä johto. Työsuojelu on integroitu yhä enemmän yritysten koko toimintaan ja työtä tehdään kiinteässä yhteistyössä johdon ja henkilöstön kanssa. 

Työsuojeluhallinto on eritellyt toimintakenttäänsä sekä valtakunnallisella että piirihallinnon tasolla. Toimintaa suunnataan erittelyn perusteella tehokkaasti sinne, missä toiminnan vaikuttavuus ja tarve on suurin. Työsuojeluhallinto arvostaa toiminnassaan perinteisen tarkastus- ja valvontatoiminnan rinnalla monimuotoisten ohjaus-, neuvonta- ja tiedotusmenetelmien kehittämistä. Eurooppalainen toimintaympäristö ja kansainvälinen yhteistyö vaativat hallinnolta uusia näkökulmia ja tarkastelutasoja. 

Työsuojelun organisaatio työpaikalla koostuu työsuojelupäälliköstä, työsuojeluvaltuutetusta (kun työnantajan palveluksessa on jatkuvasti yli 10 h:löä), työsuojelutoimikunnasta (kun työnantajan palveluksessa on yli 20 h:löä). Työsuojelun toteutumista valvovat mm. yllätystarkastuksia tekemällä työsuojelutarkastajat sekä työsuojelutoimistot. 

==Työturvallisuus==

(Työturvallisuuslaki 28.6.1958/299, 16.1.1987/27, 29.1.1993/144, 11.6.1993/509 ja 23.5.1997/461 sekä L nuorista työntekijöistä 19.11.1993/998 3 luku

Työturvallisuudesta huolehtiminen on kummankin työsuhteen osapuolen velvollisuus. Työnantajan huomioitava työtehtäviä järjestellessään kaikki työntekijää koskevat kohtuulliset riskitekijät, kuten työn laatu, työolosuhteet, työntekijän ikä ja ikääntyminen, sukupuoli sekä ammattitaito. Työnantajan tulee tarjota työtä tehtäväksi sellaisissa olosuhteissa, jotka eivät vaaranna työntekijän terveyttä mukaan lukien sikiölle ja perimälle aiheutuva vaara. Työntekijällä oikeus (ja velvollisuus) kieltäytyä vaarallisesta työstä.

Työturvallisuuslaissa erityisiä määräyksiä mm. työn ja työvälineiden mitoittamisesta. Siinä on myöskin tarkkoja terveydellisiä määräyksiä koskien esimerkiksi istuimia, ruokailutiloja, yötyön järjestämistä, työhuoneen rakennetta ja tilavuutta, ilmanvaihtoa, valaistusta, lämpötilaa ja kosteutta, pölyä, savua, kaasua ja höyryä. Tärkeitä lain kohtia ovat myös työn tauotusta ja työaikaa sekä paloturvallisuutta ja ensiapua koskevat määräykset. Erityisen riskialttiille työaloille on lisäksi omat säännöksensä. 

Työantaja vastaa kolmelta eri kantilta työturvallisuuden toteutumisesta. Työnantajalla on tekninen vastuu, koulutusvastuu sekä valvontavastuu. Työnantaja (se yksittäinen henkilö, jonka vastuulla on ollut järjestää) voidaan tuomita rangaistukseen Työturvallisuuslain rikkomisesta.

{{Työoikeus}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Työoikeus/Työaika</title>
    <id>36</id>
    <revision>
      <id>15342</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:09:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">==Säännöllinen työaika==

(Työaikalaki 2 ja 3 luvut ja L nuorista työntekijöistä 19.11.1993/998 4 §)

Työaikaan lasketaan kuuluvan vain työn suorittamiseen menevä aika. Esimerkiksi työmatkaan kuluva aika ei yleensä ole työaikaa. Työaikaan lasketaan mukaan kuitenkin kaikki se aika, mikä työntekijän on oltava työnantajan palveluksessa. Tähän aikaan kuuluu mm. työnteon vaatiman suojavarustuksen pukeminen ja asentaminen. Tarkan työajan seurannan aikana (kellokortit ja muut kulunvalvontalaitteet) työajan tarkasta alkamis- ja päättymishetkestä on joillain aloilla alkanut esiintyä ongelmia.

Säännöllinen työaika on työaikalain mukaan enintään 8 tuntia päivässä ja enintään 40 tuntia viikossa (voi olla keskimääräinen). Työehtosopimuksissa ollaan eri aloilla poikettu merkittävästi näistä säännöksistä työntekijälle edulliseen suuntaan.

Työnteko on mahdollista järjestää nykyään ns. liukuvana työaikana. Tällöin työaikalain mukaiset enimmäistyöajat voidaan ylittää enintään kolmella tunnilla päivittäin. Työtä voidaan teettää myös ns. jaksotyönä laissa erikseen mainituilla työaloilla

==Ylityö==

Mikä tahansa työajan jälkeen tehtävä työ ei ole ylityötä. Ylityöstä sovitaan aina erikseen ja se on tarkkaan lailla ja työehtosopimuksilla säädeltyä. Ylityön osalta noudatetaan työaikalakia, ellei työehtosopimuksessa ole sovittu toisin.

Ylityötä on kahdeksan tunnin työpäivän tai 40 tunnin viikkotyöajan ylitse menevä työ. Ylityöksi työ muuttuu vain, jos se tehdään työnantajan määräyksestä. Kahdeksan tunnin rajaa noudatetaan, vaikka työpäivän pituudeksi olisi sovittu lyhyempi aika. Kaupanalalla päivittäiset ylityörajat ovat korkeammat.

Ylityöhön vaaditaan aina työntekijän suostumus. Pääsääntöisesti suostumus on kysyttävä kutakin ylityökertaa varten erikseen.

Kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta päivässä maksetaan normaalin palkan lisäksi 50 prosenttia normaalista palkasta. Seuraavilta tunneilta ylityökorvaus on 100 prosenttia.

Viikottaisesta ylityöstä maksetaan pääsääntöisesti 50 prosentin korvaus. Joillakin aloilla 5—8 ensimmäisen ylityötunnin jälkeen korvaus nousee 100 prosenttiin. Rajat vaihtelevat työehtosopimuksittain. Pyhä- ja juhlapäivän aattona tehtävästä työstä maksetaan ylityökorvaus työehtosopimusten mukaisesti.

Ensisijaisesti ylityökorvaus maksetaan lain mukaan päivittäisestä ylityöstä, vasta toissijaisesti viikottaisesta ylityöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lauantaina tehtävä työ on viikottaista ylityötä, jos se tehdään normaalin 40 tunnin työviikon lisäksi.

Työntekijä voi pitää ylityökorvauksen halutessaan palkallisena vapaana. Mikäli työnantaja ei suostu antamaan työntekijän esittämää ajanjaksoa vapaaksi, työntekijä voi vaatia korvauksen rahana.

Ylityökorvaus lasketaan työntekijän säännöllisen työajan keskituntiansion perusteella. Keskituntiansio saadaan laskemalla joko edellisen tilikauden tai vuosineljänneksen ajalta työntekijän ansio kaikkine lisineen ja luontaisetuineen ja jakamalla se sitten jakson aikana tehdyillä tunneilla. Ansioon ei voi kuitenkaan laskea mukaan ylityö- ja sunnuntailisiä. 

Ylityöt on merkittävä tarkkaan ylös. Työnantajan kuuluu tehdä työaikaseuranta ja ylityökirjanpito. Pääluottamusmiehen on hyvä aika ajoin tarkistaa kirjanpidon oikeellisuus.

Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden aikana. Kaiken kaikkiaan ylitöitä saa tehdä kalenterivuodessa korkeintaan 250 tuntia. Rajat ovat samat kaikissa EU-maissa.

Jos työehtosopimus sallii, voidaan paikallisesti sopia tarkastelujaksoksi kalenterivuosi ja ylityörajaa voidaan sopia nostettavan enintään 80 tunnilla. Tällöin puhutaan lisäylityöstä. Neljän kuukauden ylityörajaa ei saa kuitenkaan ylittää.

Työaikalain rikkomisesta voidaan tuomita joko sakkoihin vai vankeuteen. Vaikka työntekijä olisi suostunut ylitöihin enemmän kuin laki sallii, se ei vaikuta työnantajan saamaan tuomioon.

==Lisätyö==

Jos työaika on sovittu lyhyemmäksi ajaksi kuin kahdeksaksi tunniksi päivässä tai 40 tunniksi viikossa, normaalin työajan lisäksi tehtävä työ on alkuun lisätyötä. Työnantajan aloitteesta tehdystä lisätyöstä maksetaan normaali tuntipalkka.

Kun työtä tehdään enemmän kuin kahdeksan tuntia päivässä tai 40 tuntia viikossa, se on ylityötä, mikäli työnantaja on siihen käskenyt. 

==Hätätyö==

Hätätyö on aina ylityötä. Työnantaja voi määrätä työntekijän hätätyöhön, jos tuotanto uhkaa keskeytyä tai ihmishenkiä on vaarassa eikä toimenpiteitä voida siirtää tuonnemmaksi. Uhan täytyy ilmaantua yllättäen. Hätätyösäännöstöä käytetään jonkin verran väärin mm. suurten tilausten ja yrityksen myynti- ja messutapahtumien yhteydessä. Hätätyö saa maksimissaan kestää kahden viikon ajan. Sen jälkeen työnantajalle asian ei katsota enää olevan &quot;yllättävä&quot; ja hänellä on ollut riittävästi aikaa järjestää asia kuntoon muilla keinoilla.

Työtekijä ei saa kieltäytyä tulemasta tekemään hätätyötä, mikäli työnantaja kutsuu. Kieltäytyminen saattaa olla jopa työsopimuksen purkuperuste. Työnantajan on ilmoitettava välittömästi hätätyöstä työsuojeluhallinnolle.

==Yötyö==

Yötyötä on kello 23 – 6 välisenä aikana tehty työ. Yötyön tekeminen on sallittua vain Työaikalain 26 §:ssä mainituilla työaloilla, joissa työn luonne vaatii ehdottomasti yöllä tehtävän työn hyväksymistä. Tällaisia aloja on yleisesti kaikki ne alat, joissa työ järjestetty kolmeen tai useampaan vuoroon sekä erilaiset yhteisten ja yksityistenkin alueiden kunnossapitoon liittyvät työt, sanomalehden tekoon liittyvät eräät työt, terveydenhuoltoon liittyvät eräät työt sekä leipomoalan eräät työt.

==Lepoajat==

(Työaikalaki 6 luku ja L nuorista työntekijöistä 19.11.1993/998 8 §)

Aina, kun päivittäinen yhtäjaksoinen työ ylittää kuuden tunnin rajan, on työntekijällä oltava vähintään tunnin mittainen lepoaika, jonka aikana työntekijän on pääsääntöisesti päästävä poistumaan työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästäkin lepoajasta, ei kuitenkaan alle 30 minuutin lepoajasta. Mikäli lepoaika on alle tunnin, ei työntekijälle tarvitse antaa mahdollisuutta poistua työpaikalta. 

Työaikalaki ei tunne kahvitaukoja, eikä muita vastaavia taukoja. Nämä yleisesti käytössä olevat tauot tulevat useilla aloilla työehtosopimusten ehdoista, ja saattavat sen vuoksi olla työnantajaa velvoittavia. Usein työnantaja on työpaikkakohtaisesti sopinut tiettyjen taukojen pitämisestä tai tauot ovat voineet muodostua pitkäaikaisen tavan mukaisesti. 

Työntekijälle on annettava viikoittaista vapaa-aikaa pääsääntöisesti sunnuntaiksi. Yhtäjaksoisen vapaa-ajan tulee olla vähintään 35 tuntia.

{{Työoikeus}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Työoikeus/Vuosiloma</title>
    <id>37</id>
    <revision>
      <id>15664</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:22:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">==Vuosiloman kertyminen==

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.-31.3., jonka aikana lomapäiviä kertyy, kun työssäolopäiviä on kuukaudessa vähintään 14. Alle vuoden työsuhteissa lomaa kertyy silloin 2 pv/kk, vuotta pidemmässä 2,5 /kk. Monissa työehtosopimuksissa on sovittu paljonkin suuremmista lomaeduista. Lyhytaikaisissa tai osa-aikaisissa töissä lomaa kertyy sellaiselta kuukaudelta, jolloin työntekijä on ollut saman työnantajan töissä vähintään 35 tuntia (Vuosilomalaki 3 §).

Loma-ajalta kuuluu maksaa vuosilomapalkkaa, jonka suuruus määräytyy joko vuosilomalain (Vuosilomalaki 7 §) tai alakohtaisten työehtosopimusten mukaisesti. Lomaltapaluurahasta on sovittu työehtosopimuksissa. 

Jos työsuhde on niin lyhyt, ettei lomaoikeutta synny, on työntekijällä oikeus lomakorvaukseen sen jälkeen, kun hän on ollut samassa työsuhteessa vähintään kuusi työtuntia (alkaen 1.4.1998) lomanmääräytymisvuoden aikana. Lomakorvaus on yleensä 8,5 % palkasta tai 11 % kun työsuhde on jatkunut vähintään vuoden (Vuosilomalaki 9-13 §). Eräissä työehtosopimuksissa on omia määräyksiä lomakorvausten kertymisestä ja maksamisesta.

==Vuosiloman ajankohta==

Vuosiloma tulee antaa kesälomana lomakauden (toukokuun 2. päivä – syyskuun 30. päivä) välisenä aikana. Työnantaja voi vapaasti määrätä vuosiloman ajankohdan. Ilman työntekijän suostumusta lomaa tai sen osaa ei voi määrätä alkavaksi työntekijän vapaapäivänä. Vuosiloman 24 lomapäivää ylittävä loman osa (ns. talviloma) voidaan antaa työnantajan määräämänä ajankohtana lomakauden jälkeen, mutta ennen seuraavan lomakauden alkamista. Kausiluontoisissa töissä, joissa loman antaminen lomakauden aikana tuottaisi vaikeuksia yrityksen toiminnalle, työnantaja voi yksipuolisesti siirtää loman lomakauden ulkopuolelle. 

==Työssäoloon verrattavat päivät==

Vuosilomalain 3 §:ssä on luettelo niistä päivistä, jotka rinnastetaan työssäolopäiviin työntekijän vuosilomaoikeutta laskettaessa. Vuosilomaa kerryttävät sen mukaan mm. työntekijän vuosilomana pitämät päivät, sairauspoissaolot ja kuntoutuspäivät (max. 75 päivää/ lomanmääräytymisvuosi), äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, lomauttaminen (max. 30 päivää kerrallaan), opintovapaa (max. 30 päivää kerrallaan) (Opintovapaalaki 9.3.1979/273 muutoksineen) sekä työn edellyttämään koulutukseen osallistuminen

Mikäli työntekijä on sairauden vuoksi työkyvytön, ei hän ole velvollinen työskentelemään. Sairaudestaan työntekijä on velvollinen esittämään työnantajan vaatiessa lääkärintodistuksen. Työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa seitsemän arkipäivän ajan (TES:ssä usein laajempi velvollisuus), sen jälkeen (aletaan maksaa sairasvakuutuksen mukaista päivärahaa). Mikäli työntekijä on tahallaan aiheuttanut itselleen työkyvyttömyyden, ei työnantajalla ole palkanmaksuvelvollisuutta, eikä myöskään sairausvakuutuslain (Sairausvakuutuslaki 4.7.1963/364) mukaista korvausta makseta. 

Lapsen äkillisen sairastumisen vuosi vanhemmat voivat pitää enintään neljä työpäivää ns. tilapäistä hoitovapaata. Lakien mukaan työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta näissä tilanteissa, mutta usean alan työehtosopimukset takaavat sen maksamisen.

Äitiysloman pituus on 105 arkipäivää. Se alkaa äidin valinnan mukaan 50 – 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Äitiysloman ajalta maksetaan Sairasvakuutuslain (Sairausvakuutuslaki 4.7.1963/364) mukaista äitiyspäivärahaa. Monien työehtosopimusten mukaan työnantaja maksaa äidille palkkaa koko äitiysloman ajan. Äitiysloman jälkeen työntekijällä (joko äiti tai isä) on oikeus jäädä hoitovapaalle, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.

Äitiyslomaa seuraavaa 158 arkipäivän pituista aikaa kutsutaan vanhempainlomaksi. Jompikumpi puolisoista on tällä ajalla oikeutettu vanhempainrahaan.

Työnantaja on velvollinen vapauttamaan isän (sekä avoliitossa että avioliitossa syntyneen lapsen isän) työstä isyysloman ajaksi. Se on kestoltaan 6 – 12 päivää lapsen syntymän yhteydessä. Isyysloman pitämisestä on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kuukautta ennen lapsen laskettua syntymäaikaa. Lisäksi isällä on oikeus kuuden arkipäivän pituiseen ns. omaan lomaan äitiys- tai vanhempainrahakautena.

==Lomaraha==

Lainsäädännössämme ei ole säännöksiä lomaltapaluurahasta (eli ns. lomarahasta). Sitä maksetaan siis vain, jos siitä on työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa erikseen sovittu.

==Lomakorvaus==

Jos työntekijä on työsopimuksensa mukaisesti työssä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, ettei hänelle kerry täysiä lomanmääräytymiskuukausia, on hän oikeutettu saamaan lomakorvauksen. Korvauksena maksetaan 8,5 % ja työsuhteen jatkuttua yli vuoden 11 % lomanmäärytymisvuoden palkasta.

{{Työoikeus}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Työoikeus/Työsuhteen päättäminen</title>
    <id>38</id>
    <revision>
      <id>15457</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:16:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">==Työntekijän lomauttaminen==

Lomauttamisella tarkoitetaan työnteon ja palkan maksamisen keskeyttämistä toistaiseksi tai määräajaksi lakkauttamatta kuitenkaan työsuhdetta. Se voidaan toteuttaa myös osittaisena niin, että päivittäistä tai viikottaista työaikaa lyhennetään. 

Lomauttamisesta voidaan sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Työnantaja voi myös yksipuolisella päätöksellään lomauttaa työntekijän silloin, kun hänellä olisi sen sijasta oikeus joko irtisanoa tai purkaa työsopimus. 

Työntekijä voidaan lomauttaa enintään 90 päiväksi, jos työ on tilapäisesti vähentynyt. Lomautus täytyy lopettaa, kun syy lomauttamiselle päättyy. Työntekijää ei saa lomauttaa lainkaan, jos työntekijälle voitaisiin järjestää muita töitä, tai jos hänelle voidaan tarjota sopivaa koulutusta.

Lomautuksen aloittaminen edellyttää, että asiasta neuvotellaan YT-lain mukaan. Lomautuksesta on myös annettava ennakkoilmoitus heti kun peruste on tullut työntekijän tietoon ja viimeistään 3 kuukautta ennen lomautuksen alkamista. Varsinainen lomautusilmoitus on annettava vähintään 14 vuorokautta ennen lomautuksen alkamista.

Määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää ei voida yksipuolisesti lomauttaa.

==Työsopimuksen irtisanominen==

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus voidaan päättää puolin ja toisin irtisanomiseen. Irtisanomismenettelyn osalta on tarkasti noudatettava lain määräyksiä ja irtisanomisaikoja. Irtisanomisajat on lueteltu Työsopimuslain 6 luvussa.

Kun työnantaja irtisanoo työsopimuksen, on hänellä oltava joko ns. taloudellinen ja tuotannollinen peruste (ns. kollektiivinen irtisanomisperuste) tai työntekijästä johtuva asiallinen ja painava syy. Lisäksi irtisanominen on mahdollista liikkeen luovutuksen yhteydessä sekä työnantajan kuoleman tai konkurssin ja saneerausmenettelyn alkamisen yhteydessä. 

Työntekijästä johtuva asiallinen ja painava syy ei ole ainakaan työntekijän sairaus, lailliseen lakkoon osallistuminen, poliittiset tai uskonnolliset mielipiteet, yhdistystoiminta, sukupuoli eikä raskaus. Myöskään äitiys-, isyys tai vanhempainloman eikä hoitovapaan aikana työntekijää ei saa irtisanoa.
 
Käytännössä hyväksyttäviä työntekijöistä johtuvia irtisanomisperusteita ovat olleet mm. työntekijän töiden laiminlyönti, selvä (ja jatkuva) huolimattomuus, sopeutumattomuus ammattiin, järjestyssääntöjen tai työehtojen rikkominen, perusteeton poissaolo sekä vahingon aiheuttaminen työnantajalle. 

Tuotannollis–taloudellisista syistä irtisanominen voidaan toteuttaa vain jos työ on vähentynyt &quot;vähäistä suuremmassa määrin&quot;, työn vähentyminen ei ole luonteeltaan tilapäistä sekä jos työntekijää ei voida kohtuudella ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin.

Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun irtisanomissuoja on laaja. Työnantajan suorittama irtisanominen vaatii normaaliedellytysten lisäksi sen, että ne työntekijät, joiden luottamushenkilönä hän on antavat suostumuksensa irtisanomiseen. 

==Työsopimuksen purkaminen==

Sekä toistaiseksi voimassa oleva työsopimus että määräaikainen työsopimus on purettavissa, mikäli työsuhteen osapuoli olennaisella tavalla rikkonut työsuhteesta johtuvia velvollisuuksiaan. Purkaminen vaatii kumman tahansa osapuolen toimesta toteutettuna lain mukaan ns. &quot;erittäin painavan syyn&quot; olemassaoloa. 

Työnantajan osalta hyväksyttäviä purkuperusteita ovat mm. työntekijän harhaanjohtaminen, työturvallisuuden vaarantaminen, päihtyneenä esiintyminen työpaikalla, törkeä kunnianloukkaus, väkivalta, liikesalaisuuksien väärinkäyttö, lahjusrikos, pysyvä työkyvyttömyys, työvelvoitteen laiminlyönti (jolloin on aina ensin varoitettava) sekä laiton työtaistelutoimenpide. Mikäli työntekijä on poissa työpaikaltaan vähintään viikon pätevää estettä ilmoittamatta, työnantajalla on oikeus pitää sopimusta purkautuneena.

Työntekijän hyväksyttäviä purkuperusteita ovat mm. työnantajan tekemä olennainen harhauttaminen, työntekijän maineen tai siveellisyyden vaarantuminen, törkeä kunnianloukkaus, liian vähäinen työmäärä, palkan maksun laiminlyönti. 

Purkuperusteeseen on puolin ja toisin vedottava välittömästi, viimeistään 14 päivän kuluessa. Työsopimus päättyy välittömästi purkuilmoitukseen.

==Korvaus perusteettomasta sopimuksen päättämisestä==

Työnantajan on maksettava työntekijälle korvausta perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä 3-24 kuukauden palkkaa vastaava määrä sekä selvitettävä työsuhteen jatkamisen edellytykset.

{{Työoikeus}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Työoikeus/Yt-menettely</title>
    <id>39</id>
    <revision>
      <id>19537</id>
      <timestamp>2006-09-24T14:20:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Jaajaajoo|Jaajaajoo]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Jaajaajoo|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Jarkko Piiroinen|Jarkko Piiroinen]] tekemään versioo</comment>
      <text xml:space="preserve">Lain yhteistoiminnasta yrityksissä (YT-laki 22.9.1978/725) ovat valmistelleet vuonna 1978 työmarkkinoiden keskusjärjestöt. Lain tarkoituksena on yrityksen toiminnan ja työolojen kehittäminen sekä työnantajan ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen tehostaminen, joilla lisätään työntekijöiden ja toimihenkilöiden mahdollisuutta vaikuttaa työtään ja työpaikkaansa koskevien asioiden käsittelyyn.

YT-säännöksiä noudatettava, kun yrityksessä on vähintään 30 työntekijää. Lisäksi lakia on noudatettava, kun työnantaja tuotannollisista ja taloudellisista syistä on irtisanomassa tai uudelleen järjestämässä työoloja, kun toimenpiteet kohdistuvat vähintään 10:een työntekijään.

==Neuvottelumenettely==

Osapuolina yhteistoimintamenettelyssä ovat työnantaja ja henkilöstön edustaja(t). Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä varten voidaan perustaa neuvottelukunta osapuolten sopimuksella.

Neuvottelumenettelyn tavoitteena on yhteisymmärrys työantajan ja henkilöstön välillä. Muita tavoitteita ovat mm. henkilöstön informointi päätösten perusteista sekä myös työnantajan informointi henkilöstölle tärkeistä seikoista. Työnantajan on neuvoteltava toimenpiteen perusteluista ja vaikutuksista ja vaihtoehdoista.

Työnantajan tulee antaa henkilöstölle tarpeelliset tiedot yt-menettelyn toteuttamiseksi. Neuvotteluesitys tulee toimittaa kirjallisesti vähintään kolme päivää ennen yt-menettelyn aloittamista. Työnantaja täyttää lain mukaisen neuvotteluvelvoitteen, normaalisti, kun asia käsitelty neuvottelukunnassa.

==Kesto==

Irtisanomisen, osa-aikaistamisen ja lomauttamisen osalta vaaditaan lisäksi, että asiasta on neuvoteltu vähintään 7 päivää. Mikäli toimenpiteet kohdistuvat vähintään 10 henkilöön on asiasta neuvoteltava vähintään 6 viikkoa. Neuvotteluvelvoitteen täytettyään työnantajalla on aina oikeus tehdä päätös haluamallaan tavalla.

{{Työoikeus}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Filosofia</title>
    <id>40</id>
    <revision>
      <id>27830</id>
      <timestamp>2007-01-09T06:21:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>/* Filosofit */ -Korjasin linkin.</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikipedia|Filosofia|Filosofia}}
'''Filosofia''' eli viisaustiede on tieteenala, joka tutkii todellisuutta, tietoa ja inhimillistä elämää koskevia yleisiä käsityksiä sekä niiden perusteita. Filosofian harjoittajaa kutsutaan filosofiksi.

Vaikka filosofiaa voidaan pitää tieteenä, se poikkeaa muista argumentoivan luonteensa johdosta: kyse on tyypillisesti juuri ihmisen näkökulmasta asioihin ja niiden merkityksiin.

Filosofia wikikirjan tavoitteena on kertoa filosofiasta ja sen tunnetuista uraanuurtajista.

==Kappaleet==
*[[Filosofia/Johdanto filosofiaan|Johdanto filosofiaan]]
*[[Filosofia/Ontologia|Ontologia]]
*[[Filosofia/Epistemologia|Epistemologia]]

==Filosofit==
*[[Filosofia/Immanuel Kant|Immanuel Kant]]
*[[Filosofia/Ludwig Wittgenstein|Ludwig Wittgenstein]]
*[[Filosofia/Robert Nozick|Robert Nozick]]
*[[Filosofia/Sokrates|Sokrates]]
*[[Filosofia/Platon|Platon]]
*[[Filosofia/Aristoteles|Aristoteles]]
[[Luokka:Filosofia|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Filosofia/Johdanto filosofiaan</title>
    <id>41</id>
    <revision>
      <id>12668</id>
      <timestamp>2006-05-27T18:04:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>194.100.2.66</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">'''Filosofia''' on kirjaimellisesti suomennettuna viisauden rakastamista, tai kuten [[Robert Nozick]] on sanonut, viisaudesta puhumisen rakastamista.

Aristoteles jakoi filosofian käytännölliseen ja teoreettiseen. Käytännöllinen filosofia käsittelee sitä miten tulisi toimia tietyjen päämäärien saavuttamiseksi ja teoreettisen filosofian tehtävänä on kuvailla maailmaa. Useissa yliopistoissa filosofian opiskelu jaetaan teorettiseen ja käytännölliseen filosofiaan, joista edellistä opiskellaan humanistisessa ja jälkimmäistä valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Jako on kuitenkin melko sumea ja molemmissa opiskellaan molempia.

==Nykyfilosofia==

Metafilosofiset näkemykset ovat kautta aikain jakaantuneet positivistisiin ja tulkitseviin koulukuntiin. Jako näkyy enemmän tai vähemmän nykyfilosofiassakin.

Filosofisia koulukuntia ovat olleet muun muassa marxismi, hermeneutiikka, pragmatismi, fenomenologia, uustomismi, analyyttinen filosofia ja eksistentialismi. Nämä ovat kaikki olleet hyvin monimuotoisia suuntauksia. Jaosta analyyttiseen (loogiseen) ja mannermaiseen (elämänfilosofiseen, nykyisin ehkä lähinnä hermeneutiikkaan ja fenomenologiaan perustuvaan) filosofiaan pyritään nykyisin eroon. Mielenfilosofiakin tutkii tietoisuutta ja sen sisältöjä koulukunnista paljoa piittaamatta.

==Filosofi==

Filosofi on filosofian harjoittaja. Sanana filosofi tarkoittaa viisauden rakastajaa (kreikan sanoista philos rakastaa, ja sophia viisaus).

Sanat filosofia ja filosofi ottivat ensimmäisenä käyttöön Sokrates ja hänen oppilaansa. Sokratesta voidaankin pitää ensimmäisenä varsinaisena filosofina sanan nykyisessä merkityksessä. Sokrateen ja hänen oppilaidensa ajattelu perustui kuitenkin aiempaan ns. esisokraattiseen perinteeseen ja sofisteihin, joita voidaan pitää yhtä lailla filosofisina. Myös Sokrates tunnettiin aluksi sofistina. Sanalla tarkoitettiin viisauden opettajaa. Sokrates kuitenkin vastusti sofisteja, ja sana sai negatiivisen sävyn - sitä voisi kuvata suomennos &quot;viisastelija&quot;.

Filosofilla voidaan tarkoittaa akateemisen filosofian tutkinnon suorittanutta henkilöä. useammin sana kuitenkin viittaa keneen tahansa ihmiseen, joka harjoittaa filosofian tiedollisia hyveitä eli osaa ajatella taitavasti. Jossakin merkityksessä liki jokainen ihminen on filosofi.

==Filosofian kolme pääosa-aluetta==

*'''Ontologia''' eli oppi olemassaolosta tutkii todellisuutta (sitä mitä on olemassa) käsitteellisesti.
*'''Epistemologia''' eli tietoteoria tutkii mitä tieto on, mitä voimme tietää ja miten saamme uutta tietoa.
*'''Etiikka''' eli moraalifilosofia tutkii, mitä voidaan sanoa moraalisesti hyväksi tai pahaksi ja miten tulisi elää.

[[Luokka:Filosofia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Filosofia/Ontologia</title>
    <id>42</id>
    <revision>
      <id>17412</id>
      <timestamp>2006-08-25T13:29:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>MarjaO</username>
        <id>279</id>
      </contributor>
      <comment>/* Onko vapaa tahto vain illuusiota? */</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikipedia|Ontologia|Ontologia}}
'''Ontologia''' eli oppi olevaisesta on filosofian osa-alue, jonka tarkoitus on miettiä millainen ympäröivä maailma todellisuudessa on. Ontologia esittää kysymyksiä todellisuuden luonteesta ja siitä, mikä on todellista.

==Perinteiset ontologiset näkökulmat==

===Mitä maailma on?===
* '''Materialismi''' maailma on ainetta tai energiaa.
* '''Idealismi''' maailma on henkeä tai ideoita.

===Onko maailma olemassa?===
* '''Realismi''' maailma on olemassa meistä riippumatta.

===Riippuuko maailma meistä vai onko se itsenäinen?===
* '''Subjektivismi''' maailman olemassaolo riippuu meistä
* '''Objektivismi''' maailma on olemassa meistä riippumatta

===Montako maailmaa on olemassa?===
* '''Monismi:''' &quot;Maailma on viime kädessä yksi.&quot;
* '''Dualismi:''' &quot;On olemassa kaksi itsenäistä olevaisen lajia eli substanssia.&quot;
* '''Pluralismi:''' &quot;On olemassa useita itsenäisiä substansseja.&quot;

===Onko vapaa tahto vain illuusiota?===
* '''Determinismi''' ihmiset eivät ole tietoisia niistä seikoista, jotka heidän toimiaan ohjaavat, ja tiede ei ole vain vielä keksinyt niitä kaavoja, joilla tulevaisuuden voi ennustaa.
* '''Indeterminismin''' mukaan on joko aitoja sattumia tai ihmisillä on vapaa tahto, jota he toteuttavat. Asiat voisivat siten tapahtua myös toisin.

[[Luokka:Filosofia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Filosofia/Epistemologia</title>
    <id>43</id>
    <revision>
      <id>16653</id>
      <timestamp>2006-08-16T10:26:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikipedia|Epistemologia|Epistemologia}}
'''Epistemologia''' eli '''tietoteoria''' on filosofian osa-alue, joka pyrkii selvittämään, mitä voimme tietää ja millainen tieto on oikeaa tietoa.

[[Luokka:Filosofia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Psykologia</title>
    <id>44</id>
    <revision>
      <id>15322</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:06:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{wikipedia|Psykologia|Psykologia}}
Psykologia on sananmukaisesti oppi mielestä. Psykologia tutkii ihmisten käyttäytymistä, kokemusta ja inhimillisen toiminnan säännönmukaisuuksia, esimerkiksi mielen toimintaa, oppimista, tunteita, ihmissuhteiden toimintaa ja aistihavaintojen tulkintaa. Se pyrkii vastaamaan esimerkiksi sellaisiin kysymyksiin kuten miten persoonallisuus kehittyy, kuinka paljon geenit ja ympäristö voivat vaikuttaa yksilöön, miten muisti toimii, mitä on tietoisuus ja mistä erilaiset mielenterveydelliset häiriöt johtuvat.

Psykologia voi tutkia mielen sisäisiä tapahtumia ja niiden vaikutusta käyttäytymiseen tai pelkästään ulkoista käyttäytymistä. Tutkimustapoina voi olla esimerkiksi kokeellinen tutkimus joka soveltuu hyvin kognitiivisten toimintojen tutkimiseen, haastattelu, kenttätutkimus, erilaiset testit tai fenomenologinen tutkimus jota käytetään humanistisessa psykologiassa.

==Psykologian perusteet==

'''Osa 1 - Mitä psykologia on?'''

# [[Psykologia/Psykologia tieteenalana|Psykologia tieteenalana]]

'''Osa 2 - Mitä psykologia tutkii ja miten?'''

# [[Psykologia/Psykologia ja ihminen|Psykologia ja ihminen]]
# [[Psykologia/Tiedonkeruumenetelmät|Tiedonkeruumenetelmät]]
# [[Psykologia/Älykkyystestit|Älykkyystestit]]
# [[Psykologia/Kyselytutkimukset|Kyselytutkimukset]]
# [[Psykologia/Dokumentit|Dokumentit]]

'''Osa 3 - Psykologian historiaa'''

# [[Psykologia/Psykologian historia|Psykologian historia]]


'''Osa 4 - Koulukunnat ja suuntaukset'''

# [[Psykologia/Koulukunnat ja suuntaukset|Koulukunnat ja suuntaukset]]


'''Osa 5 - Ihmiskäsityksiä'''

# [[Psykologia/Ihmiskäsitys|Ihmiskäsitys]]


'''Osa 6 - Oppiminen'''

# [[Psykologia/Oppiminen|Oppiminen]]

==Ihminen tiedonkäsittelijänä - kognitiivinen psykologia==

'''Osa 1 - Kognitiivinen psykologia'''

# [[Psykologia/Kognitiivinen psykologia|Kognitiivinen psykologia]]


'''Osa 2 - Tietoisuus'''

# [[Psykologia/Tietoisuus|Tietoisuus]]


'''Osa 3 - Tarkkaavaisuus ja havaitseminen'''

# [[Psykologia/Tarkkaavaisuus ja havaitseminen|Tarkkaavaisuus ja havaitseminen]]


'''Osa 4 - Muisti'''

# [[Psykologia/Muisti|Muisti]]


'''Osa 5 - Oppiminen'''

# [[Psykologia/Oppiminen|Oppiminen]]

'''Osa 6 - Ajattelu'''

# [[Psykologia/Käsitteet ja kieli]]
# [[Psykologia/Ongelmanratkaisu ja luovuus]]

[[Luokka:Psykologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Psykologia/Tiedonkeruumenetelmät</title>
    <id>45</id>
    <revision>
      <id>15597</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:20:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] tekemään versioon</comment>
      <text xml:space="preserve">==1. Havainnointi==

Tutkija ei ole riippuvainen tutkimuskohteensa yhteistyöhalusta, kun hän hankkii tietoa havainnoimalla. Tutkija saattaa vaikkapa matkustella bussilla ympäri kaupunkia tehden samalla havaintoja kanssamatkustajistaan. Hänen kiinnostuksenkohteisiinsa voi kuulua esimerkiksi se, ketkä juttelevat bussissa, mistä aiheesta jutellaan tai ehkä hän tarkkailee vain sitä, kuka istuutuu kenenkin viereen.

Tämän tyylinen havainnointiin perustuva tutkimus voidaan suorittaa periaatteessa neljällä eri tavalla. Ensimmäisessä tapauksessa tutkija kertoo tutkittaville, että hän on nyt tutkimassa heitä. Hän voi myös olla tutkittavien kanssa hyvinkin vilkkaassa vuorovaikutuksessa. Toiseksi tutkija voi ostallistua aktiivisesti tutkittavan ryhmän aktiviteetteihin, mutta ei kerrokaan että on tekemässä tutkimusta. Kolmanneksi tutkija voi vetäytyä täydellisesti taustalle tarkkailemaan tutkittavien ollessa kuitenkin tietoisia tarkkailusta. Neljänneksi tutkija voi tarkkailla, mutta jättää kertomatta siitä kohteilleen.

==2. Psykologiset testit==

Psykologiassa testeillä on varsin pitkä historia. Vielä 1800-luvun alkupuolella astronomia oli hyvin kehittymätön tiede: saatu informaatio oli riippuvaista havainnoitsijan kyvystä tehdä oikeita merkintöjä erilaisia astronomian ilmiöistä. Noin vuonna 1800 eräs Greenwichin astronomi huomasi, että hänen assistenttinsa aikamerkinnät poikkesivat hänen itsensä tekemistä, vaikka kyseessä oli sama astronominen ilmiö. Niinpä hän antoi assistentilleen potkut. 

Asia olisi ehkä jäänyt siihen, ellei saksalainen astronomi olisi kiinnostunut asiasta. Saksalaisella tarkkuudella hän ryhtyi vertaaman omia ja kollegansa merkintöjä, jotka koskivat samaa ilmiötä. Verrattaessa tuloksia hän joutui hämmästyksekseen toteamaan, että tulokset poikkesivat toisistaan. Niinpä hän päätteli, että astronomien havaintojen välillä on eroja.

Sir Francis Galton kirjoitti ihmisen älykkyydestä ensimmäisen kerran kirjassaan, jossa hän käsitteli ihmisen älykkyyden periytyvyyttä. Galton oli huomannut, että joillakin aloilla lahjakkaat ihmiset olivat yllättävän usein sukua toisilleen.

Galton kehitteli myöhemmin testejä, joilla mitattiin ihmisten aistien tehokkuutta. Hänen mielestään älykkyys oli sama kuin aistien erottelukyky: mitä tarkemmat aistit, sitä älykkäämpi ihminen on. Galton avasi vuonna 1884 Lontoossa älykkyyden tutkimista varten antropometrisen laboratorion, jossa ihmiset kävivät mittauttamassa älykkyyttään. Galtonin laboratorio toimi kuuden vuoden ajan, jolloin siellä testattiin yli 9000 ihmistä. Tuolloin keskityttiin mittaamaan aistien toimintaa sekä käytettiin erilaisia motoriikkaa mittaavia testejä.

Kyseinen kehitystrendi sai haastajan vuonna 1896, kun A. Binet ja V. Henri julkaisivat kirjoituksensa, jossa he kritisoivat sitä, että älykkyys voitaisiin mitata sensorisilla ja motorisilla testeillä. Vaihtoehdoksi he esittivät testejä, jotka pureutuisivat enemmän sellaisiin seikkoihin kuin muisti, keskittyminen, logiikka, mielikuvitus jne. 

Vuonna 1905 Alfred Binet laati yhdessä Théodore Simonin kanssa testin, joka koostui muutamasta kymmenestä tehtävästä. Testin tarkoituksena oli erottaa heikkolahjaiset lapset omille luokilleen. Vuonna 1908 laaditussa versiossa tehtävät järjestettiin ikäryhmittäin sen mukaan, miten hyvin ne sopivat kunkin ikätason lapsille. Kunkin ikäryhmän tehtäviksi valittiin sellaisia tehtäviä, jotka 60-90 % sen ikäisistä oli kyennyt ratkaisemaan.

Uudessa älykkyystestin versiossa vuonna 1911 Binet käytti käsitettä älykkyysikä, jolla voitiin mitata vain samanikäisiä keskenään. Älykkyyden tutkimus, testien kehittely ja käyttö kokivat voimakkaan kehittymisen 1950-60-luvulla. Tämän jälkeen älykkyyden tutkimus ja testit joutuivat kovan kritiikin kohteeksi. Innostus älykkyystestien käyttöön väheni huomattavasti. 

Kaikkia testejä tulisikin arvioida niiden luotettavuuden ja validiteetin suhteen. Validiteetilla tarkoitetaan sitä, että testi mittaa sitä mitä sen oletetaan mittavaan.

[[Luokka:Psykologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Psykologia/Älykkyystestit</title>
    <id>46</id>
    <revision>
      <id>19557</id>
      <timestamp>2006-09-24T14:21:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Jaajaajoo|Jaajaajoo]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Jaajaajoo|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Jarkko Piiroinen|Jarkko Piiroinen]] tekemään versioo</comment>
      <text xml:space="preserve">Sekä älykkyystestit että koulutus vaikuttivat varsinkin toisen maailmansodan
jälkeen toisiinsa hyvin voimakkaasti niin, että kouluopetus suuntautui sellaisten taitojen kehittämiseen, joita älykkyystesteissä mitataan. Älykkyystestit mittaavat enimmäkseen loogista päättelykykyä, joka kehittyy esimerkiksi matematiikkaa opiskelemalla.

Yhdysvalloissa testattiin useaan otteeseen 1960-luvulla eri rotujen välisiä eroja älykkyysosamäärässä. Saatiin tuloksia, joiden mukaan mustat ovat keskimäärin 15-20 pistettä valtaväestöä &quot;tyhmempiä&quot;. Myöhemmät testaukset ja etenkin testausasetelmien arviointi kuitenkin kertoivat, että nämä tutkimustulokset kuuluvat lähinnä kategoriaan huuhaa. Keskimääräisellä ihmisellä älykkyysosamäärä on 100.

Kognitiivisen psykologian ansiosta näkemys siitä, mitä älykkyys on, on pikkuhiljaa laajenemassa. Älykkyystestit mittaavat enimmäkseen loogisten suhteiden tajuamista, joka on todella pieni osa älykkyydestä. Kaiken lisäksi älykkyystestejä voi teoriassa harjoitella, vaikkei vastauksia ja tulkintanormeja tuntisikaan.

Älykkyystestit kelpaavatkin ennustuskriteereiksi vain yleisellä
tasolla. Huippuälykkäiden joukossa on myös syrjäytyneitä. Yksilötasolla on
toisen käyttäytymisen ennustaminen mahdotonta. Pelkkä kognitiivinen suorituskyky ei takaa menestystä elämässä, oma suuntautuminen vaikuttaa yhtälailla.

[[Luokka:Psykologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Psykologia/Kyselytutkimukset</title>
    <id>47</id>
    <revision>
      <id>15576</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:20:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] tekemään versioon</comment>
      <text xml:space="preserve">Kyselytutkimukset jaetaan yleensä kahteen pääryhmään, haastatteluihin ja kyselylomakkeisiin. Haastattelututkimukset perustuvat siihen, että tutkija haastattelee henkilöitä. Hän saattaa esimerkiksi keskustella vanhempien kanssa lasten kasvatuksesta. Kyselylomakkeet perustuvat puolestaan siihen, että koehenkilö saa lomakkeen vastattavakseen. Lomakkeessa voi olla valmiita vaihtoehtoja, joiden välillä täytyy valita tai sitten henkilö saa kirjoittaa vastauksensa paperille omin sanoin.

[[Luokka:Psykologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Psykologia/Dokumentit</title>
    <id>48</id>
    <revision>
      <id>25008</id>
      <timestamp>2006-11-25T20:49:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>rv - vandalismia</comment>
      <text xml:space="preserve">==Dokumentit eli valmiit aineistot==

Aina tutkijan ei välttämättä tarvitse kerätä tietoja, koska tieto on jo olemassa jossakin. Tutkija voi olla kiinnostunut vaikkapa tekemään yhteenvedon aikaisemmista tutkimuksista. Kannattaa muistaa, että Tilastokeskus tekee tilastoja monelta eri elämänalueelta. On myös mahdollista tutkia ihmisten henkilökohtaisia dokumentteja, kuten esimerkiksi päiväkirjoja ja kirjeitä, mutta lupa on kohteliasta pyytää. Tiedotusvälineet ovat yksi tutkimuskohde: joku psykologi saattaa olla tekemässä tälläkin hetkellä tutkimusta tietokonepelien väkivallasta tai &quot;Salattujen elämien&quot; elämänmenosta.

[[Luokka:Psykologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Psykologia/Koulukunnat ja suuntaukset</title>
    <id>49</id>
    <revision>
      <id>15488</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:17:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] tekemään versioon</comment>
      <text xml:space="preserve">==Psykoanalyysi==

Psykoanalyysin isä on '''Sigmund Freud''' (1856-1939), joka loi yksinään kokonaisen koulukunnan. Freud oli alun perin lääkäri, joka hoiti mm. neurooseja. Hän perusti vuonna 1896 yksityisvastaanoton ja samoihin aikoihin hän aloitti myös julkaisutoimintansa. Freudilla oli tapana joutua huonoihin väleihin työkavereidensa kanssa. Alussa hän teki yhteistyötä Josef Breuerin kanssa, mutta heidän välinsä katkesivat 1905, koska Breuerilla oli erilainen käsitys ihmisen seksuaalisuudesta kuin Freudilla. Myöhemmin Freud teki läheistä yhteistyötä Jungin kanssa, mutta myös heidän välinsä katkesivat. 

Yksi merkittävimmistä tapahtumista Freudin uralla oli vuonna 1896 pidetty luento, jossa hän käsitteli lasten seksuaalisuutta. Luento aiheutti tuolloin aikamoisen skandaalin, mutta siitä huolimatta psykoanalyysi löi itsensä läpi 1900-luvun alussa. Psykoanalyysista tuli muoti-ilmiö, joka levisi romaaneihin ja näytelmiin. 

Psykoanalyysi eroaa suhteellisuusteoriasta ja muistakin luonnontieteistä siinä, että psykoanalyysi ei voi saavuttaa lopullista ja ehdottoman varmaa tietoa. Siinä suhteessa se asettuu vastapooliksi luonnontieteille, jotka meidän aikanamme edustavat pikkuporvarillista ideologista filosofiaa.

Psykiatrian piirissä on suhteellisen tavallista, että potilasta voidaan 
hoitaa useaa erilaista lähestymistapaa käyttäen. Joskus kuitenkin vain
yksi tapa osoittautuu muita selvästi paremmaksi. Psykoanalyysin 
kohdalla on oltu muita teorioita toiveikkaampia ja yritetty soveltaa sitä 
väkisin sellaisissa tilanteissa, missä sen teoriassa pitäisi toimia 
mutta käytännössä tuloksia ei saada.

Freudin hoitomenetelmäksi muodostui vapaa assosiaatio. Potilas makasi sohvalla eikä nähnyt terapeuttiaan, joka oli sohvan päässä kuuntelemassa. Potilas kertoili vapaasti asioista, jotka juolahtivat hänen mieleensä. Terapeutti vain kuunteli, ja hän puuttui keskustelun kulkuun vain silloin, kun huomasi, että potilas ei halunnut kertoa jostakin asiasta. 

Freudin mukaan psyykkisistä sairauksista paraneminen oli mahdollista vain silloin, kun potilas tulee tietoiseksi pahoista muistoistaan. Freud käytti menetelmänään vapaata assosiaatiota. Potilaalle kiusalliset asiat eivät kuitenkaan tahtoneet tulla mieleen, koska potilaan alitajunta puolusti häntä pitämällä ikävät muistot itsellään. Freud halusi kuitenkin päästä tuon muurin läpi, minkä vuoksi terapiassa ollut potilas saattoi terapian aikana huutaa ja itkeä, koska alitajunnan murtaminen ei ollut helppoa eikä nopeaa. 

Vapaissa assosiaatiotilanteissa potilaat kertoivat usein lapsuudenaikaisista seksuaalista ongelmistaan. Tästä Freud teki johtopäätöksen, jonka mukaan seksuaalisuus on ihmisen perusvietti, joka aiheuttaa ihmiselle ongelmia. Näiden havaintojen pohjalta Freud kehitteli mm. Oidipus- ja Elektra-kompleksit, joiden mukaan lapsi kokee 5-6-vuotiaana vetoa vastakkaista sukupuolta olevaan vanhempaansa. Tämän seurauksena hän alkaa kilpailla samaa sukupuolta olevan vanhempansa kanssa. Kyseessä on sikäli ongelmallinen tilanne, että tunne on kielletty, koska lapsen täytyy rakastaa sekä isäänsä että äitiänsä.

On pantava merkille myös, että psykoanalyysi ei ole Freudin yksin kehittämä, vaan hänellä oli laaja piiri ihmisiä, joiden kanssa hän kävi keskusteluja läpi. Usein psykoanalyysista keskusteltaessa jumiudutaan kokonaan Freudiin ja hänen ajatteluunsa ja myöhempiä vaikuttajia kuten Anna Freudia, Adleria, Kleinia, Frommia ja Lacania ei juurikaan oteta huomioon. Uusia psykodynaamisia näkemyksiä ovat egopsykologia ja objektisuhteiden psykologia. Kuuluisaa psykologia Erik H. Eriksonia voidaan pitää egopsykoanalyytikkona. Margaret Mahlerin varhaislapsuuden vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteiden teoriaa pidetään vakiintuneena esimerkkinä objektisuhdeteorioista. Nykypäivänä psykoanalyysi on yhdystymässä neurotieteiden kanssa. Neuropsykoanalyysin kärkinimi on tällä hetkellä Fred M. Levin.

== Behaviorismi ==

Behaviorismi nousi oppimisen tutkimuksen valtasuuntaukseksi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Sen keskeisempänä ajatuksena oli tutkia oppimista luonnontieteellisen puolueettomuuden näkökulmasta. Ihmisen ja eläinten käyttäytymisen katsottiin olevan samankaltaista, osiin pilkottavissa olevaa.  
Oppimisen perusperiaate on muotoiltu behaviorismissa ärsyke-reaktio -kytkennäksi, jota säädellään vahvistamisella. Teoreettisena tavoitteena on käyttäytymisen kontrollointi ja ennustaminen. Oppijoiden tietoisuutta, tunteita yms. ei oteta huomioon. Oppimisessa korostuu oppijan ulkoinen säätely. &quot;Helppona&quot; ja opettajan työn kannalta johdonmukaisena mallina se on levinnyt laajaan käyttöön ilman suurempia kyseenalaistamisia. 

== Kognitiivinen psykologia ==

Kognitiivisen psykologian teoreettinen lähestymistapa korostaa käsitystä ihmisestä tietojen prosessoijana. Suuntauksen juuret ovat yhtä lailla tietojenkäsittelyssä kuin psykologiassa: se tutkii sekä ihmisten että koneiden älyä.

Lapsi muodostaa oppimisprosessissa havaintojensa perusteella jäsentyneitä toiminta- tai tietokokonaisuuksia eli skeemoja. Skeemat kehittyvät akkomodaation ja assimilaation välityksellä. Assimilaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa vanhaan skeemaan &quot;sulautetaan&quot; uutta informaatiota. Akkomodaatiossa vanhaa skeema hylätään kokonaan ja korvataan uudella.

[[Luokka:Psykologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Psykologia/Ihmiskäsitys</title>
    <id>50</id>
    <revision>
      <id>15385</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:13:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] tekemään versioon</comment>
      <text xml:space="preserve">== Ihmiskäsityksiä ==

'''Ihmiskuva''' on käsitys ihmisestä: millainen hänen perusolemuksensa on ja mitkä tekijät määräävät hänen toimintaansa. Ihmisen perusolemuksen kysymys ei ole vain psykologinen, vaan pikemminkin filosofinen ja elämänkatsomuksellinen.

Psykologian eri koulukunnissa ja suuntauksissa pohditaan myös ihmiskuvaa: ne eivät yksinkertaisesti voi sivuuttaa sitä olankohautuksella. Ihmiskuvan tarve astuu kuvaan jo siinä vaiheessa, kun asetetaan tutkimusongelmaa. Tutkimukset toisaalta vahvistavat jokaisen koulukunnan aiempia ihmiskäsityksiä. Tämän lisäksi ihmiskäsityksillä on aina laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Mikäli vaikkapa yhteiskunnassa on vallalla käsitys, jonka mukaan ihminen on paha, niin viranomaisilla riittää varmasti puuhaa kun he miettivät erilaisia rangaistuksia ja kieltoja. Lisksi valistukseen panostetaan, sillä pahastahan täytyy tehdä hyvä.

* '''Behavioristit''' uskovat ihmisen olevan passiivinen olio, johon voidaan vaikuttaa ulkoisilla palkkioilla ja rangaistuksilla. 
* '''Psykoanalyyttisen''' näkemyksen mukaan ihmisen toimintaa ohjaavat hänen irrationaaliset viettinsä, jotka ovat peräisin sekä yhteiskunnallisesta arvomaailmasta että biologisesta perimästä. Vietit elävät omaa elämäänsä tiedostamattomassa mielen osassa, jota nimitetään usein alitajunnaksi. Ihmisen toiminta ohjautuu yhteiskunnallisen arvomaailman ja biologisten tarpeiden dynamiikassa. Ihmisen psyyken yhteiskunnallisesti muodostunutta osaa nimitetään superegoksi ja biologista osaa &lt;i&gt;id&lt;/i&gt;iksi. Ego(minä/ihminen) on se joka muodostuu näiden kahden ristipaineen summana.
* '''Humanistisen psykologian''' mukaan ihminen on ainutkertainen olento ja itse vastuullinen oman toimintansa ohjaamisesta. Humanistinen psykologia näkee ihmisen tiedostavana ja empaattisena olentona, jonka pyrkimyksenä on itsensä kehittäminen ja aktiivinen kasvaminen. 
* '''Kognitiivinen psykologia''' näkee ihmisen aktiivisena tiedon käsittelijänä. Ihminen ohjaa omaa toimintaansa tiedon avulla. Toiminnan ohjaus on tietoista, mikä erottaa ihmisen eläimestä.

[[Luokka:Psykologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Linux</title>
    <id>51</id>
    <revision>
      <id>25992</id>
      <timestamp>2006-12-12T13:30:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>lazarus linkki kuntoon</comment>
      <text xml:space="preserve">Linux on suomalaisen Linus Torvaldsin kehittämä vuonna 1992 julkaistu käyttöjärjestelmän ydin, joka on Unix-yhteensopiva, mutta ei perustu Unixin koodiin. Siksi Linuxia kutsutaan Unix-klooniksi. Linux-ydin on käyttöjärjestelmän oleellinen osa, mutta yksinään hyödytön. Nimeä Linux käytetään kuitenkin myös puhuttaessa käyttöjärjestelmästä, jonka ydin on Linux. Ytimen lisäksi kokonaiseen käyttöjärjestelmään kuuluu myös joukko sovellusohjelmia, jotka Linuxin tapauksessa ovat useimmiten GNU-projektin tuottamia työkaluja. Suositellaankin Linux-pohjaisten käyttöjärjestelmien kutsumista GNU/Linux-käyttöjärjestelmiksi.

Linux on vapaa ohjelmisto, minkä takia kuka tahansa voi tehdä siihen muutoksia. Linux on julkaistu GNU GPL -lisenssillä.

==Kappaleet==
=== Perusteet ===

*[[/GNOME-työpöydän käyttö/]]
*[[/KDE-työpöydän käyttö/]]
*[[/Xfce-työpöydän käyttö/]]
*[[/Linux-ylläpito/]]

=== Asennus ===

*[[/Fedoran asennus/]]
*[[/Debianin asennus/]]
*[[Lazarus/Lazaruksen asennus|Lazaruksen asennus]] (Osa [[Lazarus]] kirjaa)
*[[Ubuntu tutuksi/Asentaminen|Ubuntun asentaminen]] (Osa kirjaa [[Ubuntu tutuksi]])
*[[/Puppy linuxin asennus/]]
*[[/Gentoon asennus/]]
*[[/Susen asennus/]]
*[[/Tukaani Linuxin asennus/]]

=== Ohjelmat ===
*[[/OpenNTPD/]]

=== Verkkokäyttö ja vaativa ylläpito ===

*[[/Linux ja yleisimmät verkkopalvelut/]]
*[[/Vaativa Linux-ylläpito/]]

[[Luokka:Linux]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tietoliikenne</title>
    <id>52</id>
    <revision>
      <id>24209</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:51:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerab</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Image:Phone handset.jpeg|200px|right]]
'''Tietoliikenteellä''' tarkoitetaan yleensä tietojen eli datan välittämistä käyttäjältä toiselle. Nykyinen tietoliikenne on hyvin nopeaa, ja sille on ominaista myös nopea teknologinen kehitys.
&lt;!--Nykyisin on käytössä joukko standardeja eri tietoliikenteen haaroille.--&gt;

Nykyisin tietoliikenteellä tarkoitetaan puhelimien välistä liikennettä ja ns. laajakaistoja, jotka tuovat Internetin ja muut palvelut käyttäjän saataville. Tietoliikenteeseen kuuluu kuitenkin paljon muutakin kuin puhelin- ja Internet-liikenne.

Tämän Wikikirjan tarkoitus on kuvailla eri tietoliikenteen haaroja sekä tietoliikenteen historiaa. Käyttäjälle annetaan myös perustietoa yleisesti tunnetuista standardeista.

== Sisältö ==

#[[/Nykyaikainen tietoliikenne|Nykyaikainen tietoliikenne - johdanto aiheeseen]]
#[[/Tietoliikenteen historiaa|Tietoliikenteen historiaa]]
#[[/Radio ja televisio|Radio ja televisio]]
#[[/Puhelin ja puhelinlinjat|Puhelin ja puhelinlinjat]]
#*[[/Lankapuhelin|Lankapuhelin ja lankapuhelinverkot]]
#*[[/Matkapuhelin|Matkapuhelin ja matkapuhelinverkot]]
#[[/Internet ja muut IP-verkot|Internet ja muut IP-verkot]]
#*[[/Tiedonsiirto|Tiedonsiirto]]
#*[[/Digitaaliset tietoverkot|Digitaaliset tietoverkot]]
#*[[/Internet-protokollat|Internet-protokollat]]
#[[Lähteitä]]

[[Luokka:Tietoliikenne]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tietoliikenne/Nykyaikainen tietoliikenne</title>
    <id>53</id>
    <revision>
      <id>24211</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:52:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] teke</comment>
      <text xml:space="preserve">==Tietoliikenne tänä päivänä==

Tietoliikenne on tiedon välittämistä paikasta toiseen. Ennen puhelimen, lennättimen ja radion keksimistä kirjeposti oli tärkein tietoliikenteen väline. Nykyisin tietoliikenne on puheen, kuvan ja datan siirtoa tietoverkoissa. 

Tietoliikenteen kehitys alkoi puhelimen ja langallisen lennättimen keksimisestä 1870-luvulta alkaen. Lisää vauhtia antoi radion ja langattoman lennättimen keksiminen 1900-luvun alussa.  Tietoliikenteen merkitys yhteiskunnassamme on 1950-luvulta alkaen kasvanut jatkuvasti elektroniikan kehitykseen perustuvien tehokkaiden päätelaitteiden (puhelin, matkapuhelin, telefax, tietokoneliitännät) ja siirtotekniikan (optiset kuidut, tietoliikennesatelliitit, langaton siirto) ansiosta. Tietoliikennetekniikan kehitystä ohjataan lukuisilla kansainvälisillä sopimuksílla ja standardeilla. &lt;!--Nykyisin tiedon jakamiseen ja välittämiseen on useita eri tapoja ja standardeja.--&gt;

[[Luokka:Tietoliikenne]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tietoliikenne/Internet-protokollat</title>
    <id>54</id>
    <revision>
      <id>15638</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:21:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] tekemään versioon</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Protokolla''' tarkoittaa tiettyjä sääntöjä tai toimintatapoja, joiden mukaan tiedonvälitys tapahtuu. Protokollia määrittelevät erilaiset standardointielimet, joista tärkeimpiä ovat Internet Engineering Task Force (IETF), Institute of Electrical and Electronics Engineers (IEEE), International Standards Organization (ISO) ja International Telecommunications Union Telecommunication Standardization Sector (ITU-T).

Tavallisimmat Internet-protokollat ovat TCP/IP (''Transmission Control Protocol/Internet Protocol''), UDP/IP (''User Datagram Protocol/Internet Protocol''), HTTP (''HyperText Transfer Protocol'') ja FTP (''File Transfer Protocol'').

== TCP/IP ==
*ARPANET
*DoD/IP
*Varsinainen TCP/IP
*OSI-malli
[[Kuva:OSI-malli.jpg|OSI-malli]]

== UDP/IP ==

== HTTP ==

== FTP ==

== Sovellukset ==

Selaimen päätarkoitus on selata verkkosivuja, joita siirretään Internetissä HTTP-protokollan välityksellä. Sivua ladattaessa selain hakee pyydetyltä WWW-palvelimelta HTML-kielisen dokumentin, jonka se sitten jäsentää ja muotoilee asetelluksi sivuksi teksteineen, kuvineen ja muine mahdollisine elementteineen.

IRC (Internet Relay Chat) eli ''irkki'' mahdollistaa reaaliaikaisen keskustelun Internet-käyttäjien välillä. IRC on vanhin Internetin pikaviestipalvelu (''instant messenger''). Sillä voidaan suoraan keskustella muiden saman kanavan käyttäjien kanssa.

== Verkon hallinta ja tietoturva ==

[[Luokka:Tietoliikenne]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Matemaattisia ongelmia</title>
    <id>56</id>
    <revision>
      <id>27030</id>
      <timestamp>2006-12-28T13:03:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>{{Ei kuulu kirjaan}}</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Ei kuulu kirjaan}}

Tämä sivu sisältää matemaattisia ongelma. Sivulta [[Ohje:TeX-opas]] saat apua kaavoihin.

==Tehtäviä==
(puuttuvia tehtäviä voi lisätä)

===Tehtävä 1.===

Määritä kaikki ei-negatiiviset kokonaislukunelikot &lt;math&gt; (a,b,c,n) &lt;/math&gt; joille pätee &lt;math&gt; n^a+n^b = n^c &lt;/math&gt; (lukuteoria, helpohko) (VP, tosin plagioitu)

===Tehtävä 2.=== 

Määritä kaikki alkuluvut p, joiden kymmenjärjestelmäesityksestä voidaan poistaa vapaavalintaiset numerot (jättäen ainakin yhden jäljelle) niin, että jäljelle jäävä luku on myös alkuluku. (Esimerkiksi 13 -&gt; 3 tai 253 -&gt; 23 tai 5) (lukuteoria)

===Tehtävä 3.===

Todista, ettei ole olemassa sellaista joidenkin kolmen peräkkäisen positiivisen kokonaisluvun summaa, joka voitaisiin esittää myös joidenkin kolmen peräkkäisen positiivisen kokonaisluvun neliöiden summana. (lukuteoria, varsin helppo)(VP)


===Tehtävä 4.===

Olkoon n mielivaltainen positiivinen kokonaisluku. Voidaanko Fibonaccin lukujonosta löytää luku, joka on jaollinen n:llä? (lukuteoria, helpohko)

===Tehtävä 5.=== 

Todista, että &lt;math&gt; {2p \choose p} \equiv 2 \pmod{p^2}&lt;/math&gt; kaikilla alkuluvuilla p. (lukuteoria, helpohko)

===Tehtävä 6.=== 

Ratkaise välillä [-2,2] ryhmä &lt;br/&gt;&lt;br/&gt;&lt;math&gt;\left\{\begin{matrix} a+b+c+d+e &amp; = &amp; 0 \\ a^3+b^3+c^3+d^3+e^3 &amp; = &amp; 0 \\ a^5+b^5+c^5+d^5+e^5 &amp; = &amp; 10 \end{matrix}\right.&lt;/math&gt;

===Tehtävä 7.=== 

Todista, että jos positiivisella kokonaisluvulla n on pariton alkulukutekijä, niin on olemassa joukon &lt;math&gt; (1,2,3, ... n) &lt;/math&gt; permutaatio &lt;math&gt; (a_1, a_2,... a_n) &lt;/math&gt; siten, että pätee yhtälö &lt;math&gt; \sum_{k=1}^n k\cos \left(\frac{2a_k\pi}{n}\right) = 0 &lt;/math&gt; .(algebra/kombinatoriikka, haastavahko) (LA)

===31.8.2004 Lisää tehtäviä (LA):===

===Tehtävä 8.=== 

Olkoon ABCD jännenelikulmio, jonka lävistäjien leikkauspiste on O. (Jokin) pisteiden D ja O kautta kulkeva ympyrä leikkaa janat AD ja CD pisteissä M ja N. Suorat OM ja BA leikkaavat pisteessä R, ja suorat ON ja CB leikkaavat pisteessä T. Lisäksi R ja T ovat samalla puolella suoraa BD kuin A.
&lt;br/&gt; Osoita, että O, R, T ja B ovat saman ympyrän kehällä.
&lt;br/&gt; (geometria, sopii suomalaisellekin)

===Tehtävä 9.=== 

Olkoon ABCD konveksi ympyrän ympärille piirretty nelikulmio. Puolisuorat AB ja DC leikkaavat pisteessä E, ja samoin puolisuorat DA ja CB leikkaavat pisteessä F. (Siis esimerkiksi piste B on janalla AE, mutta A ei ole janalla BE.) Olkoot X, Y ja Z tässä järjestyksessä kolmioiden AFB, BEC ja ABC sisään piirrettyjen ympyröiden keskipisteet. Suora XZ leikkaa suorat EA ja ED pisteissä K ja L, tässä järjestyksessä, ja edelleen suora YZ leikkaa suorat FC ja FD pisteissä M ja N. 

Osoita, että &lt;math&gt; EK=EL &lt;/math&gt; jos ja vain jos &lt;math&gt; FM=FN.&lt;/math&gt; 

(geometria, vaativa mutta mahdolinen)

===Tehtävä 10.=== 

Olkoot a, b ja c välin [-1,1] lukuja ja x,y,z välin [0,1) lukuja. Etsi seuraavan lausekkeen suurin mahdollinen arvo: &lt;math&gt; {(1-a)(1-b)(1-c)} \over {(1-bz)(1-cx)(1-ay)} &lt;/math&gt;&lt;br/&gt;
(algebra, varsin helppo)

===Tehtävä 11.===
Määritellään &lt;math&gt;x_k = \frac{k}{101} &lt;/math&gt;. Laske summa &lt;math&gt; \sum_{k=0}^{101} \frac{{x_k}^3}{1-3x_k + 3x_k^2}&lt;/math&gt;.

(algebra, aika helppo)

===Tehtävä 12.=== 

Sovitaan merkinnästä &lt;math&gt;[a][b]&lt;/math&gt; = kymmenjärjestelmän luku, jossa luvun a perään on kirjoitettu luvun b numerot. Määritellään sitten lukujono &lt;math&gt;a_1 = 0,1&lt;/math&gt;;  &lt;math&gt;a_{n} = [a_{n-1}][n!]&lt;/math&gt;. Osoita, että näin määritelty lukujono suppenee. Onko raja-arvo rationaalinen?

(Huom. lukujono suppenee kohti raja-arvoa A, jos ja vain jos jokaisella positiivisella reaaliluvulla b on olemassa kokonaisluku N siten, että aina kun n&gt;N, &lt;math&gt;\left| {a_n-A} \right| &lt; b &lt;/math&gt;)

(monelta osa-alueelta, kuitenkin aika helppo)

===Tehtävä 13.=== 

On annettuna alkuluku p. Funktio f on määritelty kaikilla kokonaisluvuilla ja se saa vain kokonaislukuarvoja. Lisäksi tiedetään, että &lt;math&gt;f(m) = f(n) &lt;/math&gt; kaikilla &lt;math&gt;m \equiv n \pmod{p}&lt;/math&gt; ja että &lt;math&gt;f(mn) = f(m)f(n)&lt;/math&gt; kaikilla m,n. Määritä mahdolliset f:t.

(lukuteoria, ratkeava)

===28.9. (LA)===

===Tehtävä 14.=== 

(2 osakysymystä)  Tarkastellaan laatikkoa, jossa voi olla sinisiä palloja S, punaisia palloja P ja valkoisia palloja V. Palloja muutetaan toisiksi seuraavien operaatioiden avulla: &lt;br/&gt; P+P -&gt; V &lt;br/&gt; S+S -&gt; V &lt;br/&gt; V+V -&gt; S+P &lt;br/&gt; S+V -&gt; P &lt;br/&gt; P+V -&gt; S &lt;br/&gt; 
Alkutilanteessa laatikossa on 2000 valkoista palloa V, muunvärisiä ei lainkaan. Äärellisen monen operaation jälkeen laatikossa on kolme palloa - osoita, että tasan yksi niistä on valkoinen. Selvitä lisäksi, voidaanko alkutilanteesta päästä tilanteeseen, jossa laatikossa on vain yksi pallo jäljellä.

(kombinatoriikka)


===Tehtävä 15.=== 

Pelaaja A yrittää selvittää kokonaislukua X, 0&lt;X&lt;101. A saa vuorollaan valita mitkä tahansa kokonaisluvut M ja N, joille 0&lt;M&lt;101 ja 0&lt;N&lt;101. Tämän jälkeen A:lle annetaan luku syt(N, X+M). &lt;br/&gt; Osoita, että A voi selvittää X:n seitsemän kysymyksen jälkeen. &lt;br/&gt; Jos intoa riittää, osoita, että A voi selvittää X:n jo kuuden kysymyksen jälkeen silläkin lisärajoituksella, että M ja N ovat alle 85. (Tämäkään ei ole vielä aivan rajatapaus.)

(kombinatoriikka)


===8.11. (LA) ===

Tehtävä 16. Tasossa on annettu suorakulmio S, joka on jaettu pienempiin suorakulmioihin. Tiedetään, että jokaisen pienen suorakulmion jokin sivu on kokonaisluvun pituinen. Osoita, että S:n jokin sivu on kokonaisluvun pituinen.

(kombinatoriikka; tähän on aika häijy malliratkaisu)

===16.11.===
(TT)
Tehtävä 17. Todista, että &lt;math&gt; \sum_{i=0}^n {2i \choose i}{2(n-i) \choose n-i} = 4^n &lt;/math&gt;.

===30.12. (LA)===

===Tehtävä 18.=== 

Ympyrän pinta-ala on &lt;math&gt; \pi R^2 &lt;/math&gt; ja pallon tilavuus &lt;math&gt; \frac{4}{3} \pi R^3 &lt;/math&gt;. Määritä n-ulotteisen R-säteisen &quot;pallon&quot; n-ulotteinen mitta.

===Tehtävä 19.=== 

Olkoon annettuna n kokonaislukua &lt;math&gt;a_1, a_2, ...,a_n&lt;/math&gt;, joiden neliösumma S on positiivinen. Tarkastellaan n:n ulottuvuuden tasojen (hypertasojen) joukkoa J, joka toteuttaa seuraavat ehdot:

a) J:n tasot ovat vektoria &lt;math&gt;(a_1, a_2, ... , a_n)&lt;/math&gt; vastaan kohtisuorassa.

b) kaikki J:n tasot sisältävät äärettömän monta n-ulotteisen avaruuden kokonaislukukoordinaattista pistettä.

Määritä J:n tasojen lyhin mahdollinen etäisyys toisistaan (tavanomaisella euklidisella normilla mitattuna).

===17.2. (TT)===

===Tehtävä 20.=== 

Monta kokonaislukuratkaisua on yhtälöillä &lt;math&gt; \frac{1}{x} + \frac{1}{y} = \frac{1}{N},  x^2-y^2=N   &lt;/math&gt;, joissa N on positiivinen kokokonaisluku.

===15.3. (VP)===

===Tehtävä 21.=== 

Todista, ettei &lt;math&gt; 4x^3+4x^2+4x+1 &lt;/math&gt; ole neliöluku millään positiivisella kokonaisluvulla x.

===1.4. (JS)===

===Tehtävä 22.=== 

Olkoon annettu mxn-shakkilauta, jonka ruudun sivun pituus on 1. Siveltimellä, jonka leveys on 1, maalataan shakkilaudalle viiva siten että siveltimen keskikohta on aina laudan lävistäjän päällä ja sivellin on koko ajan kohtisuorassa lävistäjää vastaan. Laske kuinka monen ruudun kautta viiva kulkee.

===17.7. (LA)===

===Tehtävä 23.=== 

Pallon pinnalla on n pistettä &lt;math&gt; A_k &lt;/math&gt; . Olkoon G näiden pisteiden painopiste, ja &lt;math&gt; B_k &lt;/math&gt; pallon ja suoran &lt;math&gt; GA_k &lt;/math&gt; toinen leikkauspiste, &lt;math&gt; 1 \le k \le n &lt;/math&gt;. Todista epäyhtälöt &lt;math&gt; \prod_{k=1}^n \left|{GA_k}\right| \le \prod_{k=1}^n \left|{GB_k}\right| &lt;/math&gt; ja &lt;mat

===17.7. (LA)===

===Tehtävä 24.=== 

Reaaliluvut a,b,c,x,y ja z ovat epänegatiivisia, ja &lt;math&gt; a+x = b+y = c+z =k &lt;/math&gt;. Todista epäyhtälö &lt;math&gt; ay + bz + cx \le k^2 &lt;/math&gt; .

===24.7. (JS)===

===Tehtävä 25.=== 

Kolmion ABC ala on 1. Valitaan sivuilta AB, BC, AC pisteet F, D, E, tässä järjestyksessä, siten että AF/BF=r, BD/CD=s, CE/AE=t. Olkoon janojen AD ja BE leikkauspiste G, AD:n ja CF:n leikkauspiste I, BE:n ja CF:n leikkauspiste H. Osoita että kolmion GHI ala on
&lt;math&gt;\frac{(rst-1)^2}{(rs+r+1)(rt+t+1)(st+s+1)}&lt;/math&gt;

==Ratkaisuja==
(puuttuvia kohtia voi täyttää)

===1.===

* Kun n=0, yhtälö toteutuu &lt;math&gt;\forall a,b,c&lt;/math&gt;
* Kun n=1, &lt;math&gt;\not\exists a,b,c&lt;/math&gt;, joille yhtälö toteutuisi
* Kun n=2, &lt;math&gt;a+1 = b+1 = c&lt;/math&gt;
* Kun n&gt;2, 
::jos a=b, niin &lt;math&gt; 2*n^a = n^c &lt;/math&gt; eli &lt;math&gt; n|2 \implies n \le 2 \implies \mathcal{RR} &lt;/math&gt;.
.
::jos a&lt;b, niin &lt;math&gt; (n^{b-a}+1)n^a = n^c &lt;/math&gt; eli &lt;math&gt; n|n^{b-a}+1 \implies \mathcal{RR} &lt;/math&gt;.

Siispä ainoat ratkaisut ovat (a, b, c, 0) ja (a+1, a+1, a, 2) &lt;math&gt;\forall a,b,c \in \mathbb{Z}_+ &lt;/math&gt;

===2.===

Tehtävän ehdot täyttävän alkuluvun numeroiden täytyy olla alkulukuja. Näin ollen luvussa saa esiintyä numerot 2,3,5 ja 7. Numerot 2 ja 5 saavat olla vain ensimmäisenä, koska muuten saataisiin kahdella tai viidellä jaollinen luku numeroita poistamalla. Yksinumeroiset luvut ovat 2,3,5 ja 7 ja kaksinumeroiset 23, 37, 53, 73. Luvussa ei saa olla kahta samaa numeroa peräkkäin, koska tällöin syntyisi 11 jaollinen osa.Kolminumeroiset kandidaatit ovat siis 237, 373, 537 ja 737. Vain 373 on alkuluku. Nelinumeroinen 3737 = 37*101, joten tehtävässä kysytyt luvut ovat
{2, 3, 5, 7, 23, 37, 53, 73, 373}. 

===3.===

(n - 1) + n + (n + 1) = 3n = 0 mod 3  , mutta &lt;math&gt; (n - 1)^2 + n^2 + (n + 1)^2  =  3n^2 + 2&lt;/math&gt; = 2 mod 3. 

===4. (VP)===

Voidaan, itse asiassa äärettömän monta.
Tarkastellaan Fibonaccin lukujonoa modulo n (eli jonon jäsenten jakojäännöksiä jaettaessa n:llä). Selvästikin jonon on oltava jostain indeksistä lähtien jaksollinen, sillä jonon jokaisen jäsenen arvo riippuu vain kahden edellisen jäsenen arvosta, jotka taas voivat kumpikin saada enintään n eri arvoa (0,1,2,..,n-1). Jakson pituus &lt;math&gt; k \leq n^2  &lt;/math&gt;. Nyt itse asiassa ko. jonon on oltava jaksollinen jokaisella kokonaislukuindeksillä &quot;molempiin suuntiin&quot;, sillä jonon edellinen jäsen voidaan laskea yksikäsitteisesti kahdesta seuraavasta. Nyt siis &lt;math&gt; F_0 = 0, F_1 = 1, F_2 = 1, ... &lt;/math&gt;(mod n), joten jollain &lt;math&gt;1 \leq k \leq n^2  &lt;/math&gt; pätee &lt;math&gt; F_{km} = F_0 = 0 &lt;/math&gt;(mod n), eli &lt;math&gt; n | F_{mk} (&lt;/math&gt; kaikilla &lt;math&gt;m \in \mathbb{Z})  &lt;/math&gt;.

===5.(VP)===

Selvästi/tunnetusti (2p yli p) = &lt;math&gt; {2p \choose p} = {p \choose 0}^2 + {p \choose 1}^2 + ... + {p \choose p}^2 &lt;/math&gt; . p on alkuluku, joten &lt;math&gt; p | {p \choose k} = {p(p-1)..(p-k+1) \over { 1 \cdot 2 \cdot .. \cdot k}}  &lt;/math&gt; (1 &lt; k &lt; p) &lt;math&gt; \implies p^2 | {p \choose k}^2 &lt;/math&gt;, ja &lt;math&gt; {p \choose 0}^2 = {p \choose p}^2 = 1 &lt;/math&gt;, joten  &lt;math&gt; {2p \choose p} = 1+0+0+...+0+1 = 2&lt;/math&gt; (mod &lt;math&gt; p^2 &lt;/math&gt; )

===6.===

Tämä on vain yksi ratkaisu, muitakin voi ehkä olla.&lt;br\&gt;
Normeerataan kaikki muuttujat jakamalla ne samalla vakiolla 2. Viimeisen yhtälön oikea puoli on tällöin &lt;math&gt; \frac{5}{16} &lt;/math&gt;. Valitaan uusiksi muuttujiksi kompleksisten yksikköjuurten &lt;math&gt; z_i = \sqrt[5]{1} &lt;/math&gt; reaaliosat. Enemmän tai vähemmän tunnetusti näiden muuttujien summa on geometrisen summan &lt;math&gt; 1 + \sqrt[5]{1} + ... (\sqrt[5]{1})^4 = \frac{z_1^5 -1}{z_1-1} = 0 &lt;/math&gt; reaaliosa 0.

Potenssisummia voidaan muokata kirjoittamalla &lt;math&gt; z = \operatorname{Re}(z) + i\operatorname{Im}(z) &lt;/math&gt;, käyttämällä binomikaavaa ja havaitsemalla &lt;math&gt; (\operatorname{Im}(z))^2 = 1-(\operatorname{Re}(z))^2 &lt;/math&gt; (vrt. &lt;math&gt; \operatorname{Re}(z) = \cos\phi, \operatorname{Im}(z) = \sin\phi &lt;/math&gt;).

Koska &lt;math&gt; \operatorname{syt}(3,5) =1 &lt;/math&gt;, saadaan viidennen asteen kompleksisten yksikköjuurten kuutioiden (geometriseksi) summaksi 0, ja toisaalta tämän summan reaaliosalle saadaan auki kirjoittamalla &lt;math&gt; 0 = \operatorname{Re}(0) = \sum_{i=1}^5 [2(\operatorname{Re} z_i)^3 + \operatorname{Re} z_i] = 2\sum_{i=1}^5 (\operatorname{Re} (z_i))^3 &lt;/math&gt;. Myös toinen yhtälö toteutuu. Vääntämällä lisää saadaan viidensien potenssien summan reaaliosaksi &lt;math&gt; 16\sum_{i=1}^5 (\operatorname{Re}(z))^5 &lt;/math&gt;, joka on toisaalta &lt;math&gt; \operatorname{Re}(1 + 1 + 1 + 1 +1) = 5 &lt;/math&gt;. Siis viimeinenkin yhtälö toteutuu.

Alkuperäisen yhtälön ratkaisuksi kelpaavat siis luvut &lt;math&gt; 2\operatorname{Re}(\sqrt[5]{1}) &lt;/math&gt;, missä juuret ovat eri kompleksijuuria.

(JS) Olkoon ''a''=2 cos ''x''. Tällöin 2 cos 5''x'' =''a''&lt;sup&gt;5&lt;/sup&gt;-5''a''&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;+5''a'', jolloin
&lt;math&gt;\sum 2\operatorname{cos} 5x=\sum a^5-5\sum a^3+5\sum a=10.&lt;/math&gt; Siis cos 5x=cos 5y=...=10, eli &lt;math&gt;x,y,\cdots \in \{2/5k\pi|k\in\mathbb{Z}\}&lt;/math&gt;. Mutta &lt;math&gt;\operatorname{cos }2\pi/5=(\sqrt{5}-1)/4,\operatorname{cos }4\pi/5=-(\sqrt{5}+1)/4,\operatorname{cos }0=1&lt;/math&gt;, joten &lt;math&gt;a,b,c,d,e\in \{\frac{\sqrt{5}-1}{2},-\frac{\sqrt{5}+1}{2},2\}.&lt;/math&gt; Koska &lt;math&gt;\sum a=0&lt;/math&gt;, on yksi luvuista 2, kaksi luvuista &lt;math&gt;-\frac{\sqrt{5}+1}{2}&lt;/math&gt; ja muut yhtäsuuria kuin &lt;math&gt;\frac{\sqrt{5}-1}{2}&lt;/math&gt;. Nyt on helppo varmistaa, että myös &lt;math&gt;\sum a^3=0&lt;/math&gt;.

===7. (TT)===

Koska säännöllisen monikulmion kärkivektoreiden summan keskiarvo on keskipiste, saadaan &lt;math&gt; \sum_{k=1}^n \cos ({2k\pi \over n}) = 0 &lt;/math&gt;. Toisaalta &lt;math&gt; \cos ({2k\pi \over n}) =  \cos ({2(n-k)\pi \over n})&lt;/math&gt;.   Todistetaan väite aluksi parittomilla luvuilla n. Alun nojalla riittää löytää joukon {1,2, ... ,n} luku a niin, että loput luvut voidaan jakaa pareihin, joissa kussakin lukujen summa on 2a. Tämä onnistuu, kun valitaan a = (n+1)/2 ja muodostetaan parit 
{1,n}, {2,n+1}, ..., {a-1,a+1}. 
On vielä todistettava, että  väite on voimassa, kun n = 2^t * p, jossa p on pariton ja t &gt; 0.
Tehdään tämä induktiolla eksponentin t suhteen. Tapauksessa t=1 voidaan joukko {1,2,...,n} jakaa osiin {2,4,...,n} ja {1,3,...,n-1}. Koska väite on totta luvulle p, voidaan osa {2,4,...,n} hoitaa joukon {1,2,...,p} permutaatiolla. Koska joukon
{1,3,...,n-1} synnyttämä monikulmio on p-kulmion peilikuva y-akselin suhteen, jää jäljelle löytää joukon {p+1,p+2,...,n} alkio a niin, että edellä esitetty jako pareihin voidaan toteuttaa. Valitaan a = (n+p+1)/2 ja muodostetaan parit {p+1,n}, {p+2,n-1},
..., {a-1,a+1}. Tällöin (p+1+i) + (n-i) = p+n+1 = 2a. 

Oletetaan, että väite pätee arvolla t ja todistetaan se arvolla t+1. Jaetaan joukko {1,2,...,n} taas osiin

{1,3,...,n-1} ja {2,4,...,n}. Nyt joukon {2,4,...,n} muodostama monikulmio vastaa 2^t * p -kulmiota ja induktio-oletuksen nojalla se voidaan hoitaa joukon {1,2,...,2^t*p} permutaatiolla. Joukon {1,3,...,n-1} muodostama monikulmio on symmetrinen x-akselin suhteen eikä yksikään pisteistä ole x-akselilla. Riittää löytää joukon {2^t *p + 1,...,n} jako pareihin niin, että kussakin parissa on sama lukujen summa. Tämä on helppoa. Valitaan vain ensimmäinen ja viimeinen, toinen ja toiseksi viimeinen jne.

===8. (VP)===

(Tässä yhteydessä ABC = kulma ABC) Kehäkulmalauseesta saadaan &lt;math&gt; NOM = 180 - ADC = CBA \implies ROT = 180 - CBA = RBT \implies &lt;/math&gt; R, T, B, O samalla ympyrällä, mot..

===10.(VP)===

Jakamalla lauseke &quot;riippumattomiin&quot; osiin &lt;math&gt; {(1-a) \over (1-y a)} \cdot {(1-b) \over (1-z b) } \cdot {(1-c) \over (1-x c)} &lt;/math&gt; voidaan havaita, että lauseke saa suurimman arvonsa, kun kukin yksittäinen osa saa suurimman arvonsa. Selvästikin yksittäisten osien suurin mahdollinen arvo on &lt;math&gt;{ {1-(-1)} \over {1-(-1) \cdot 0}} = 2 &lt;/math&gt;, joten koko lausekkeen suurin mahdollinen arvo on &lt;math&gt; 2^3 = 8 &lt;/math&gt;

===11.(VP)===

Selvästi &lt;math&gt; \sum_{k=0}^{101} \frac{{x_k}^3}{1-3x_k + 3x_k^2} = \sum_{k=0}^{101} \frac{{x_k}^3}{(1-x_k)^3 + x_k^3} = \sum_{k=0}^{101} \frac{{x_k}^3}{x_k^3 + x_{101-k}^3} = &lt;/math&gt;
&lt;br\&gt;
&lt;math&gt; 
\frac{1}{2} \cdot ( \sum_{k=0}^{101} \frac{{x_k}^3}{x_k^3 + x_{101-k}^3}+\sum_{k=0}^{101} \frac{{x_k}^3}{x_k^3 + x_{101-k}^3} ) = \frac{1}{2} \cdot ( \sum_{k=0}^{101} \frac{{x_k}^3+x_{101-k}^3}{x_k^3 +x_{101-k}^3}) = 51&lt;/math&gt;

===12. (TT)===

Koska lukujono on kasvava ja selvästi ylhäältä rajoitettu, on raja-arvo olemassa. Oletetaan, että raja-arvo A on rationaalinen ja sen jakso on k. Luvussa A on mielivaltaisen pitkiä peräkkäisistä nollista koostuvia osuuksia, joten on oltava k = 0. Tämä on kuitenkin mahdotonta, koska A on päättymätön. A on siis irrationaalinen.

===13. (TT)===

Koska f(0) * f(0) = f(0), saadaan f(0) = 0 tai 1. Jos f(0) = 1, niin f(x) = f(x)*1 = f(x)*f(0) = f(x*0) = f(0) = 1 kaikilla x.
Vastaavasti f(1)*f(1) = f(1), joten f(1) = 0 tai 1. Jos f(1) = 0, niin f(x) = f(x*1) = f(x)*f(1) = 0. Todetaan, että identtiset kuvaukset f = 0 ja f = 1 antavat ratkaisun. Voidaan olettaa f(0) = 0 ja f(1) = 1. Arvolla p = 2 saadaan ratkaisu f(x) = 0 parillisilla ja 1 parittomilla x. Tästä lähtien voidaan olettaa, että p on pariton. Jos p jakaa luvun x, niin f(x) = 0. Muussa tapauksessa syt(x,p) = 1 ja Fermat'n pienen lauseen nojalla &lt;math&gt; x^{p-1} \equiv 1 \pmod{p}&lt;/math&gt;. Täten 
&lt;math&gt; f(x)^{p-1} = f(x^{p-1}) = f(1) = 1&lt;/math&gt; eli &lt;math&gt; f(x) = \pm 1&lt;/math&gt;. Voidaan todistaa, että &lt;math&gt;\mathbb{Z}_p^*&lt;/math&gt; on syklinen ryhmä kertolaskun suhteen, joten sillä on virittäjä g. Tällöin f(g) = -1 tai 1. Jos f(g) = 1, niin f(x) = 1 kaikilla x ,joille syt(x,p) = 1. Todetaan, että tämä funktio täyttää tehtävän ehdot. Jos f(g) = -1, niin f(x) on 1 kaikilla neliöjäännöksillä ja -1 muilla (syt(x,p) = 1). Saadaan

&lt;math&gt; f(x) = \left\{\begin{matrix} (x/p) &amp;, syt(x,p) = 1 \\ 0 &amp;, muuten \end{matrix}\right.&lt;/math&gt; , jossa &lt;math&gt; (x/p) = x^{\frac{p-1}{2}} \pmod{p} &lt;/math&gt; on Legendren symboli. Ominaisuuksista (x+kp/p) = (x/p) ja (xy/p) = (x/p)(y/p) seuraa, että kyseinen funktio toteuttaa tehtävän ehdot.

===15. (VP)===

(seuraavassa x modulo n tarkoittaa lukua 1&lt;= c &lt;=n, joka on kongruentti x kanssa modulo n)
Tehtävä onnistuu itse asiassa 5 kysymyksellä. Ensimmäiset 4 kysymystä tapahtuvat luvuilla M = 60 = 2*2*3*5, ja N = 1,2,3, ja 4. Näillä 4 kysymyksellä saa selvitettyä arvot x modulo 4, x modulo 3 ja x modulo 5, sillä x = k (modulo c) &lt;-&gt; x +(-k) = 0 (modulo c) -&gt; c jakaa syt(x+(-k), c). 4,3,5 ovat pareittain keskenään jaottomia, joten itse asiassa 3 em. modulon perusteella voidaan laskea yksikäsitteisesti x modulo 60 (kiinalainen jakojäännöslause). Jos x modulo 60 &gt; 40, niin on oltava x = (x modulo 60). Jos taas x modulo 60 &lt;=40, niin x:llä on vain 2 vaihtoehtoa ((x modulo 60) tai (x modulo 60) + 60), joista x:n saa selvitettyä 1 kysymyksellä esim. tarkistamalla vastaako x modulo 7 ensimmäisen vaihtoehdon vastaavaa em. kuvatulla tavalla. Yhteensä siis enintään 4+1 = 5 kysymystä.

===16. (TT)===

Tod 1: Väritetään mustiksi suorakaiteet, joiden korkeus on kokonaisluku. Tämän jälkeen väritetään valkoisiksi jäljelle jäävistä suorakaiteista ne, joiden kanta on kokonaisluku. Tehtävän oletusten perusteella jokainen suorakaide tulee väritetyksi.
Tutkitaan suorakaiteiden kulmapisteitä. Huomataan, että jokaisessa pisteessä yhtyy kaksi tai neljä suorakaiteen nurkkaa. Näin ollen nurkat voidaan jakaa pareihin, ja kiinnittää tämä jako. Ainoa poikkeus on ison suorakaiteen kulmapisteet, joissa on vain yksi suorakaiteen nurkka. Aletaan nyt konstruoida polkua, joka alkaa vasemmasta ylänurkasta ja jatkaa matkaansa mustien suorakaiteiden pystysivuja ja valkoisten suorakaiteiden vaakasivuja. Tälläinen polku etenee kumpaankin suuntaan kokonaislukuaskelin. Jokaisessa kulmapisteessä jatketaan polkua sitä suorakaidetta pitkin, jonka sopimamme jako antaa pariksi tulosuorakaiteelle. Jos polku tulee ison suorakaiteen nurkkaan eli poikkeuspisteeseen, niin se pysähtyy. Koska polku on yksikäsitteinen, ei se voi tehdä lenkkiä muuten kuin palaamalla alkuun. Tämä on kuitenkin mahdotonta, koska alkuun ei ole kuin yksi reitti. Toisaalta polku ei voi pyöriä loputtomasti kuvion sisällä, koska suorakaiteita on äärellinen määrä. Näin ollen polku päätyy lopulta johonkin nurkkaan ja pysähtyy. Tästä seuraa, että kahdella nurkalla on kokonaislukuetäisyys sekä vaaka- että pystysuunnassa. Tämä todistaa, että ainakin yksi ison suorakaiteen sivuista on kokonaisluvun mittainen. 

Tod 2: (JS) &lt;br/&gt; Huomataan, että &lt;math&gt;\int_a^b \sin 2 \pi x dx=0&lt;/math&gt; jos ja vain jos ainakin toinen luvuista a-b ja a+b on kokonaisluku. Nyt kaikilla suorakulmioilla T joiden vasen alakulma on (0,0) ja joiden sivut koordinaattiakseleiden suuntaiset, on &lt;math&gt;\int\int_T \sin 2\pi x \sin 2 \pi y=0&lt;/math&gt; joss vähintään yksi T:n sivuista on kokonaislukupituinen. Ensimmäisen integraalin perusteella integraali häviää kaikilla pienillä suorakulmioilla, joten se häviää myös isommassa suorakulmiossa.

===17===

17 http://www.artofproblemsolving.com/Forum/viewtopic.php?t=40150

Todistetaan ensiksi seuraava Vandermonden identiteetti:

Lemma: &lt;math&gt;\sum_{k=0}^n \frac{(a)_k(b)_{n-k}}{k!(n-k)!}=\frac{(a+b)_n}{n!}&lt;/math&gt;.

Tod. &lt;math&gt;(1-z)^{-(a+b)}=(1-z)^{-a}(1-z)^{-b}&lt;/math&gt; ja väite seuraa sarjakehitelmien kertomista.

Tällöin siis &lt;math&gt;\sum_{i=0}^n{-\frac{1}{2}\choose i}\cdot {-\frac{1}{2}\choose {n-1}}={-1 \choose n}&lt;/math&gt;.
Nyt saadaan

&lt;math&gt;{-\frac{1}{2}\choose i}=\frac{\left ( -\frac{1}{2}\right )\cdot \left ( -\frac{1}{2}-1\right )}{i!}\cdot \dots \cdot \left ( -\frac{1}{2}-i+1\right )&lt;/math&gt;

&lt;math&gt;=\frac{1}{i!}\left ( -\frac{1}{2} \right )\cdot \left ( -\frac{1}{2}-1 \right ) \cdot \dots \cdot \left (-\frac{1}{2}-i+1 \right )&lt;/math&gt;

&lt;math&gt;=\frac{1}{i!}\left (-\frac{1}{2} \right ) \cdot \left ( -\frac{3}{2} \right ) \cdot \dots \cdot \left ( -\frac{2i-1}{2} \right ) &lt;/math&gt;

&lt;math&gt;=\frac{1}{i!}\cdot \left ( -\frac{1}{2} \right )^i \cdot (1 \cdot 3 \cdot \dots \cdot (2i-1))&lt;/math&gt;
Koska

&lt;math&gt;1\cdot 3\cdot ...\cdot\left(2i-1\right)=\frac{1\cdot 2\cdot 3\cdot ...\cdot\left(2i\right)}{2\cdot 4\cdot 6\cdot ...\cdot\left(2i\right)}&lt;/math&gt;

&lt;math&gt;=\frac{1\cdot 2\cdot 3\cdot ...\cdot\left(2i\right)}{\left(2\cdot 1\right)\cdot\left(2\cdot 2\right)\cdot\left(2\cdot 3\right)\cdot ...\cdot\left(2\cdot i\right)}=\frac{1\cdot 2\cdot 3\cdot ...\cdot\left(2i\right)}{2^i\cdot\left(1\cdot 2\cdot 3\cdot ...\cdot i\right)}=\frac{\left(2i\right)!}{2^i\cdot i!}&lt;/math&gt;

Tämä sievenee muotoon

&lt;math&gt;{-\frac{1}{2}\choose i}=\frac{1}{i!}\cdot \left ( -\frac{1}{2} \right )^i \cdot \frac{(2i)!}{2^i \cdot i!}=\frac{1}{i!}\cdot \frac{(-1)^i}{2^i}\cdot \frac{(2i)!}{2^i\cdot i!}=\frac{(-1)^i}{(2^i)^2}\cdot \frac{(2i)!}{i!\cdot i!}
&lt;/math&gt;

&lt;math&gt;=\frac{(-1)^i}{4^i}\cdot \frac{(2i)!}{i!\cdot (2i-i)!}=\frac{(-1)^i}{4^i}\cdot {2i\choose i}&lt;/math&gt;

Vastaavasti

&lt;math&gt;{-\frac{1}{2}\choose n-i}=\frac{(-1)^{n-1}}{4^{n-1}}\cdot {2(n-i) \choose n-i}&lt;/math&gt;

Binomikertoimen määritelmän perusteella on voimassa

&lt;math&gt;{-1 \choose n}=\frac{(-1)(-2)\cdot ... \cdot (-1-n+1)}{n!}=\frac{(-1)(-2)\cdot ... \cdot (-n)}{n!}&lt;/math&gt;

&lt;math&gt;\frac{(-1)^n \cdot (1 \cdot 2 \cdot ... \cdot n)}{n!}=\frac{(-1)^n\cdot n!}{n!}=(-1)^n.&lt;/math&gt;

Siten identiteetti &lt;math&gt;\sum_{i=0}^n {-\frac{1}{2} \choose i} \cdot {-\frac{1}{2} \choose n-1}={-1 \choose n}&lt;/math&gt; tulee muotoon

&lt;math&gt;\sum_{i=0}^n \left ( \frac{(-1)^i}{4^i} \cdot {2i \choose i}\right ) \cdot \left ( \frac{(-1)^{n-i}}{4^{n-i}} \cdot {2(n-i)\choose n-i}\right )=(-1)^n,&lt;/math&gt;
joka sievenee edelleen lausekkeeksi
&lt;math&gt;\sum_{i=0}^n \frac {(-1)^n}{4^n} \cdot {2i \choose i} \cdot {2(n-i) \choose n-i}=(-1)^n.&lt;/math&gt;

Kertomalla molemmat puolet luvulla &lt;math&gt;\frac{4^n}{(-1)^n}&lt;/math&gt;, saadaan
&lt;math&gt;\sum_{i=0}^n {2i \choose i}\cdot {2(n-i) \choose n-i}=4^n&lt;/math&gt;
&lt;br/&gt;&lt;br/&gt;&lt;br/&gt;

===19. (VP)===

Suuntavektori on &quot;kokonaislukuvektori&quot;, joten melko selvästi mikäli jollain J:n 'hypertasolla' (tästedes 'taso') on ainakin 1 kokonaislukukoordinaattinen piste, on sillä niitä äärettömän monta (1). Nyt pienin mahdollinen etäisyys J:n kahden tason välillä on symmetriasyistä sama, kuin esim. pienin mahdollinen etäisyys origon kautta kulkevan J:n tason (tästedes K) ja muiden J:n tasojen välillä. Koska J:n kaikki tasot ovat samansuuntaisia, on J:n jokaisen tason etäisyys K:stä sama kuin saman tason minkä tahansa pisteen kohtisuora etäisyys K:sta, ja erityisesti jokaisen/(minkä tahansa) kokonaislukukoordinaattisen pisteen. Jokaisella J:n tasolla on ainakin yksi kokonaislukukoordinaattinen piste, ja jokaista kokonaislukukoordinaattista pistettä vastaa ainakin yksi sellainen taso J:ssä, johon se kuuluu (seuraus kohdasta (1)), joten siis pienin mahdollinen etäisyys K:n ja J:n muiden tasojen välillä on sama, kuin pienin mahdollinen etäisyys K:n ja minkä tahansa kokonaislukukoordinaattisen pisteen, joka ei kuulu K:hon, välillä. Riittää siis hakea pienin mahdollinen nollasta poikkeava etäisyys &lt;math&gt; f(x_1,x_2,...,x_n) &gt; 0&lt;/math&gt;, jossa &lt;math&gt; x_1,x_2,...,x_n \in \mathbb{Z}&lt;/math&gt;, ja &lt;math&gt; f(x_1,x_2,...,x_n) = \frac{a_1 x_1 + a_2 x_2 + .. + a_n x_n} { \sqrt{a_1 ^2 + .. + a_n^2}} &lt;/math&gt;. Nyt osoittajan jokainen termi on määritelmän mukaan jaollinen lukujen &lt;math&gt;a_1,a_2,..,a_n &lt;/math&gt; suurimmalla yhteisellä tekijällä, joten koko osoittaja on jaollinen ko. tekijällä. Tästä seuraa, että osoittajan positiiviset arvot ovat vähintään tuon suurimman tekijän kokoisia. Toistaalta, on olemassa sellaiset kertoimet &lt;math&gt; x_1, x_2, .. , x_n&lt;/math&gt;, joilla osoittaja on juuri tuo &lt;math&gt; syt(a_1,..,a_n)&lt;/math&gt;, tällaiset kertoimet saa selville esim. soveltamalla eukleideen algoritmia lukuihin &lt;math&gt; a_1 , a_2 &lt;/math&gt;, sitten lukuihin &lt;math&gt; syt(a_1,a_2), a_3 &lt;/math&gt;, sitten lukuihin &lt;math&gt; syt(syt(a_1,a_2), a_3), a_4 &lt;/math&gt;, jne.. Pienin mahdollinen etäisyys on siis &lt;math&gt;\frac{syt(a_1,a_2,...,a_n)}{\sqrt{a_1 ^2 + a_2 ^2+ .. + a_n ^2}}&lt;/math&gt;

===20. (LA)===

Tarkastellaan ensin yhtälöä &lt;math&gt; \frac{1}{x} + \frac{1}{y} = \frac{1}{N} &lt;/math&gt;. Etsitään x:ää muodossa &lt;math&gt; x = N \frac{p+q}{q}, syt(p,q)=1 &lt;/math&gt;, mikä edustaa mielivaltaista kokonaislukua. Tällöin vaaditun yhtälön kanssa on yhtäpitävää &lt;math&gt; y = N \frac{p+q}{p} &lt;/math&gt;. x ja y ovat kokonaislukuja täsmälleen silloin kun p ja q ovat N:n tekijöitä, sillä syt(p,p+q)=syt(q,p+q)=1. Eri ratkaisuja x,y saadaan aina kun suhde &lt;math&gt; \frac{q}{p} &lt;/math&gt; saa eri arvoja, ja kirjoittamalla N:n alkutekijähajotelma &lt;math&gt; N = {r_1}^{a_1}{r_2}^{a_2}...{r_n}^{a_n} &lt;/math&gt; voidaan todeta tällaisiksi suhteiksi luvut &lt;math&gt; {r_1}^{b_1}{r_2}^{b_2}...{r_n}^{b_n} &lt;/math&gt;, missä &lt;math&gt; -a_k &lt;= b_k &lt;= a_k &lt;/math&gt; sekä edellisten vastaluvut lukuun ottamatta tapausta &lt;math&gt; \frac{p}{q} = -1 &lt;/math&gt; eli &lt;math&gt; x=y=0 &lt;/math&gt;. Kelvollisia suhteita &lt;math&gt; \frac{p}{q} &lt;/math&gt; ja siis ratkaisuja on &lt;math&gt; 2(2a_1+1)(2a_2+1)...(2a_n+1)-1 &lt;/math&gt;.

Yksinkertaisuuden vuoksi tarkastellaan toisessa yhtälössä ensin tapaukset, joissa &lt;math&gt; x+y &gt; 0 &lt;/math&gt;, jolloin &lt;math&gt; x-y = \frac{N}{x+y} &gt; 0 &lt;/math&gt;. Kirjoittamalla &lt;math&gt; x-y=k &gt; 0 &lt;/math&gt; saa yhtälö muodon &lt;math&gt; k(2y+k)=N &lt;/math&gt;.&lt;br/&gt;
Jos &lt;math&gt; N = 4M &lt;/math&gt;, on &lt;math&gt;k = 2l&lt;/math&gt;, ja edelleen &lt;math&gt; l(y+l) = M &lt;/math&gt;. Tässä l:n on oltava M:n (positiivinen) tekijä, ja toisaalta tällöin kelvollinen ratkaisu saadaan täsmälleen valitsemalla &lt;math&gt; y = \frac{M}{l} - l &lt;/math&gt;. Ratkaisuja saadaan siis tässä tapauksessa yhtä monta kuin &lt;math&gt;\frac{N}{4}&lt;/math&gt;:llä on positiivisia tekijöitä.

Olkoon sitten N jaoton neljällä. Koska &lt;math&gt;k \equiv 2y+k \pmod{2}&lt;/math&gt;, N:n ollessa muotoa 2*(2r+1) ei ratkaisuja ole lainkaan. Olkoon siis N pariton. Yhtälöstä nähdään heti, että k:n on oltava N:n tekijä. Toisaalta jos k on mikä tahansa N:n tekijä, ratkaisu saadaan täsmälleen valinnalla &lt;math&gt;y= \frac{\frac{N}{k} - k}{2} &lt;/math&gt;, joka on kokonaisluku. Ratkaisuja on tällöin yhtä monta kuin N:n positiivisia tekijöitä.

Tapaus &lt;math&gt;x+y= 0 &lt;/math&gt; ei tuota ratkaisua, ja ratkaisut &lt;math&gt; (x,y)&lt;/math&gt;, joille &lt;math&gt; x+y&lt;0 &lt;/math&gt; vastaavat bijektiivisesti jo käsiteltyjä ratkaisuja &lt;math&gt;(-x,-y)&lt;/math&gt;, sillä &lt;math&gt; (-x)+(-y)&gt;0&lt;/math&gt; ja &lt;math&gt; (-x)^2-(-y)^2=x^2-y^2 &lt;/math&gt;. Täten ratkaisuja on yhteensä kaksi kertaa edellä mainitut määrät. Käyttämällä hyväksi N:n alkutekijähajotelmaa &lt;math&gt; N = 2^{a_1}{r_2}^{a_2}...{r_n}^{a_n} &lt;/math&gt; voidaan ratkaisujen lukumäärä ilmaista kaikissa tapauksissa muodossa &lt;math&gt; 2|a_1 - 1|(a_2+1)(a_3+1)...(a_n+1) &lt;/math&gt;.

Todettakoon vielä, että yhtälöillä ei ole yhteisiä ratkaisuja. Tämä nähdään eliminoimalla yhtälöparista N ja laventamalla nimittäjät: &lt;math&gt; (x+y)^2(x-y) = xy &lt;/math&gt;. Jotta kaikki lausekkeet olisivat mielekkäitä, eivät x ja y voi olla nollia. Jos nyt &lt;math&gt; x=ar, y=br &lt;/math&gt;, missä &lt;math&gt; syt(a,b)=1 &lt;/math&gt;, saadaan
&lt;math&gt; (a+b)^2(a-b)r = ab &lt;/math&gt;. Tämä tarkoittaa, että sekä a+b että a-b jakavat ab:n. Jos alkuluku p jakaa a+b:n, voidaan olettaa, että p jakaa a:n. Tällöin p jakaa luvun &lt;math&gt;(a+b)-a = b&lt;/math&gt;. a:n ja b:n yhteistekijättömyyden nojalla on oltava &lt;math&gt;|a+b|=1&lt;/math&gt;.
Aivan vastaavasti saadaan &lt;math&gt;|a-b|=1&lt;/math&gt;, ja &lt;math&gt;0=(a+b)^2-(a-b)^2=4ab&lt;/math&gt;. Tämä tarkoittaa, että joko x tai y on nolla - ristiriita, ja yhtälöillä ei voi olla yhteistä kokonaislukuratkaisua.

===21.(JS)===

(Kysyin apua Dr Voglerilta, The Math Forumista) Elliptisen yhtälön aste on 0 ja torsioryhmä Z/3Z, joten yhtälöllä on täsmälleen kolme pistettä, joissa kumpikin koordinaatti on rationaalinen. Helposti huomataan, että ne ovat (0,-1), (0,1) ja (0,1,0), joka on äärettömyydessä. Siten positiivisia rationaaliratkaisuja ei ole.

===24. (TT)===
Jos &lt;math&gt; a \le z &lt;/math&gt;, niin lauseke ay + bz + cx kasvaa valinnalla y = 0, b = k. Siis
&lt;math&gt; ay + bz + cx \le 0 + kz + cx \le kz + ck = k(c + z) = k^2.&lt;/math&gt; Jos &lt;math&gt; a &gt; z &lt;/math&gt;, niin vastaavasti
&lt;math&gt; ay + bz + cx \le ak + 0 + cx \le ak + kx = k(a + x) = k^2.&lt;/math&gt;

==Erilaisia kaavoja==

&lt;math&gt; e^{i \pi} + 1 = 0&lt;/math&gt;&lt;br/&gt;

&lt;math&gt; 0 \leq x_1,x_2, ... ,x_n \in \real \rightarrow&lt;/math&gt;&lt;br/&gt;
&lt;math&gt; max(x_1,x_2, ... , x_n) \geq \frac{x_1+x_2+ ... +x_n}{n} \geq \sqrt[n]{x_1 x_2 ... x_n} \geq \frac{n}{\frac{1}{x_1}+\frac{1}{x_2}+ ... + \frac{1}{x_n}} \geq min(x_1,x_2, ... , x_n) &lt;/math&gt; 

(Aritmeettis-geometris-harmoninen epäyhtälö)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Osallistu Wikikirjaston kehittämiseen</title>
    <id>57</id>
    <revision>
      <id>16772</id>
      <timestamp>2006-08-16T11:30:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">{{wikikirjasto-ohje}}

Tiedät tilanteita, jolloin perinteiset kirjat eivät riitä tai niitä ei ole tarjolla. Tämä projekti voi olla silloin apunasi, sillä monet ihmiset ovat luoneet siitä kattavan kokonaisuuden ja voit käyttää sitä vapaasti ja jopa muokata tarpeittesi mukaan. Auta meitä luomaan tästä projektista kattava.

Wikikirjaston tavoite on luoda vapaasti lisensioituja kirjoja, joita kuka tahansa voi muokata ja lisätä niihin tärkeitä tietoja, jolloin niistä muodostuu yhä kattavampia teoksia.

Ota Wikikirjastosta osia teksteihin, jotka sinua itseäsi kiinnostavat ja muokkaa niistä edelleen parempia. Wikikirjasto on jatkuva projekti joka ei lopu, sillä sitä täydennetään ja parannetaan koko ajan. 

===Opettajat===

Joskus eteesi tulee tilanteita jolloin perinteiset kirjat eivät auta sinua tarpeeksi. Tässä projektissa toimivat opettajina kaikki kirjoittajat. Näiden kirjojen tekstit ovat vapaasti kopioitavissa ja muokattavissa vapaasti. Wikikirjaston tekstejä voit käyttää siellä missä sitä tarvitset; luokassa, luennolla tai missä vain.

===Opiskelijat===

Yksi ja paras tapa ''oppia'' jotain on ''opettaa'' se jollekin toiselle. Haasta itsesi ja näe miten hyvin tiedät asiasta. Tämä sivusto antaa sinulle mahdollisuudet käyttää ja työstää tekstiä liittyen aiheeseen mitä opettelet. Ota materiaalia ja täydennä sitä vapaasti, voit jopa julkaista sitä!

===Teollisuuden johtajat===
Tämän päivän opiskelijat ovat huomisen työmiehiä. Auta heitä saamaan käsiinsä tieto, ja voit olla varma siitä että saat sen moninkertaisena takaisin.

===Humanistit===

Kaikki tällä sivustolla tuotettu materiaali julkaistaan lisenssillä, joka takaa, että tieto pysyy vapaana aina. Jokaisen tiedonmurusen, jonka lisäät avoimeen tekstikirjaan, myötä jätät kädenjälkesi maailman tietovarastoon. Kyse on antamisesta ihmiskunnalle ja muiden auttamisesta.

[[Luokka:Wikikirjaston ohje]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Toivotut Wikikirjat</title>
    <id>58</id>
    <revision>
      <id>28046</id>
      <timestamp>2007-01-18T12:21:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Luonnontieteet */ ornitologia pois (kts [[Lintukirja)]])</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Onko sinulla toive jostain tietokirjasta, jonka haluaisit nähdä täällä? Lisää se alla olevaan luetteloon!'''
'''Jos koet että voisit kirjoittaa jostain allaolevasta vaikka tietokirjan alkua, ole hyvä ja aloita milloin vain!''' MediaWikin tekemän listan näet sivulla [[Toiminnot:Wantedpages]].

=== Kielet ===

*[[Maltan kieli|Malta]]
*[[Zulun kieli|Zulu]]
*[[Heprean kieli]]
*[[Pohjoissaame]]
*[[Hindin kieli]]

=== Tekniikka ===
*[[Henkilöauton tekniikkaa - huolto ja korjaaminen]]
*[[Moottoripyörän tekniikkaa - huolto ja korjaaminen]]

=== Tietokoneet ===
*[[Tietokonegrafiikka:3D]]
*[[Tietokoneen kokoaminen]] (mallia saa ainakin [[:en:How To Assemble A Desktop PC]])
*[[Lähiverkkoyhteyden rakentaminen]]

==== Tietokoneohjelmat ====
*[[Adobe InDesign]]
*[[Adobe Illustrator]]
*[[Adobe PhotoShop]]
*[[MediaWiki]]
*[[Adventure Game Studio]]

==== Ohjelmointikielet ====
*[[Visual Basic]]
*[[CSS]]
*[[J2SE]]
*[[J2EE]]
*[[J2ME]]

=== Humanistiset tieteet ===
*[[Hallinto]]
*[[Sosiologia]]

=== Taloustiede ===
*[[Tuotantotalous]]
*[[Talous]]

=== Tiede ===
*[[Tietojenkäsittelytiede]]
*[[Lentokonesuunnittelu]]

===Sertifikaatti-harjoittelu===
*[[Oracle]]

===Yleistä===

*[[Opiskelutaidot]]:
** [[Ajanhallinta]]
** [[Pikalukeminen]]
** [[Muistiinpanot]]
*[[Lääkärikirja]]
*[[Taijiquan]]
*[[Valveunet]]


===Luonnontieteet===

*[[Dinosaurukset]]

=== Historia ===
*[[Ruotsin historia]]
*[[Viron historia]]

===Wikijunior===
kts. [[Wikijunior]]

===Wikiopiskelu===
kts.[[Wikiopiskelu]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Osasto</title>
    <id>59</id>
    <revision>
      <id>27667</id>
      <timestamp>2007-01-05T19:34:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>84.248.92.189</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Taiteet, liikunta */</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Osastot:Nav}}

[[Kuva:Open book nae 02.png|left]]
Wikikirjaston '''Osastot''' ovat aihepiiriryhmiä, jotka kokoavat yhteen lähiaihealueiden '''Kirjahyllyjä'''. Kirjahyllyt puolestaan ovat yksittäisistä wikikirjoista koostuvia, osastoja kapea-alaisempia aihealueita. Esimerkiksi Uskonto voi olla osasto, josta löytyvät uskonnonfilosofian ja käytännöllisen teologian kirjahyllyt. Osastot ja kirjahyllyt ovat avuksi kirjojen aihepiirien ja sisällön luokittelussa samoin kuin Wikikirjaston kirjavalikoiman selaamisessa.

Tämän sivun tarkoituksena on opastaa sinua eri ryhmittelyihin avoimen sisällön tekstikirjoissa, jotka ovat jo tai tulevat joku päivä tälle sivustolle. Tällä hetkellä sivu on luonnosmainen ehdotus Wikikirjaston rakenteesta. Wikikirjastossa käytetään [http://ykl.kirjastot.fi/mainclasses.aspx yleisten kirjastojen kymmenluokittelua].

==Filosofia, psykologia, rajatieto==
*[[Filosofia]] &lt;!-- 11 --&gt;
*[[Psykologia]] &lt;!-- 14 --&gt;
*[[Yleinen tiede]] [[kuva:00%.png]] &lt;!-- 16.7 --&gt;
*[[Elämänkatsomustieto]] &lt;!-- 17.07 --&gt;

==Uskonto==

==Yhteiskunta==
*[[Tilastotiede]] &lt;!-- 31 --&gt;
*[[Työoikeus]] &lt;!-- 33.44 --&gt;

==Maantiede, matkailu, kansatiede==
*[[Kulttuuriperintö ja identiteetti]] &lt;!-- 49 --&gt;

==Luonnontieteet, matematiikka, lääketiede==

=== Matematiikka ===
*[[Diskreetti matematiikka]] [[Kuva:00%.png]] &lt;!--51--&gt;
*[[Matematiikan perusteita]] [[Kuva:25%.png]]
*[[Matematiikan erityisopetus]] &lt;!-- 51.07 --&gt;
*[[Geometria]] [[Kuva:25%.png]] &lt;!--51.2--&gt;

===Fysiikka=== &lt;!-- luokka 53 --&gt;
*[[Fysiikan oppikirja]] [[kuva:00%.png]]
*[[Klassinen mekaniikka]] [[kuva:00%.png]]

===Kemia=== &lt;!-- luokka 54 --&gt;
*[[Yleinen kemia]] [[kuva:25%.png]]
*[[Orgaaninen kemia]] [[kuva:25%.png]]

===Fyysinen maantiede, geologia=== &lt;!-- luokka 55 --&gt;

*[[Maapallo]] [[kuva:00%.png]]
*[[Paleontologia]]
*[[Elämän historia]]

===Biologia=== &lt;!-- luokka 56 --&gt;

*[[Yleinen biologia]] [[kuva:25%.png]]
*[[Solubiologia]] [[kuva:00%.png]]
*[[Biokemia]] [[kuva:25%.png]]
*[[Kasvitiede]] [[kuva:00%.png]] &lt;!-- luokka 57 --&gt;

===Lääketiede===
*[[Ihokarvojen ajaminen]] [[kuva:00%.png]] &lt;!-- 59.31 --&gt;
*[[Sukupuolenkorjausprosessi Suomessa]] [[kuva:100%.png]] &lt;!-- 59.35 --&gt;

==Tekniikka, teollisuus, käsityö, maa- ja metsätalous, kotitalous, liiketalous, liikenne==

===Sovelletut tieteet=== &lt;!-- 60 --&gt;

*[[Lujuusoppi]]

===ATK, automaatio, säätö- ja systeemitekniikka=== &lt;!-- 61 --&gt;
*[[Tietoturva]]

====Ohjelmointi, ohjelmointikielet==== &lt;!-- 61.3 --&gt;
'''Myös tietokoneohjelmia käsittelevät teokset.'''
*[[Blender 3D]]
*[[C]]
*[[Common Lisp]]
*[[CoolBasic]]
*[[Excel]]
*[[GIMP]]
*[[Ohjelmoinnin perusteet]]
*[[Pascal]]
*[[Pro/ENGINEER]]
*[[Python]]

====Tietokoneet==== &lt;!-- 61.4 --&gt;
'''Myös käyttöjärjestelmät.'''
*[[Tietokoneet]]
*[[Ubuntu tutuksi]]
*[[Unix/Linux]]
*[[Vapautta tietoyhteiskuntaan!]]
*[[Windows-opas]]

====Tietoliikenne, viestintätekniikka, multimedia==== &lt;!-- 61.7 --&gt;
*[[Mobilemail ja SMS]]
*[[Tietoliikenne]]
*[[IRC]] &lt;!-- 61.721 --&gt;
*[[PHP]] &lt;!-- 61.722 --&gt;
*[[ProCaster DVD-002]] &lt;!-- 61.742 --&gt;
*[[Topfield TF5X00]]

===Metalliteollisuus, konetekniikka, liikennevälineet, sähkötekniikka===
*[[Sähkötekniikka]]
*[[Elektroniikka]]

===Maanviljelys, puutarhanhoito, hyötykasvit===
*[[Hupu 2]] [[Image:75%.png]] 
*[[Kodin ruukkukasvit]]
*[[Puutarha]]

===Kotitalous===

*[[Keittokirja]] [[kuva:25%.png]]
*[[Vegaanin keittokirja]] [[kuva:00%.png]]
*[[Baarikaappi]] [[kuva:00%.png]]
*[[Lemmikit ja kotieläimet]] [[kuva:00%.png]]

===Liiketalous===
*[[Yritys]] [[kuva:50%.png]]
*[[Talousmatematiikka]] [[Kuva:25%.png]] &lt;!--luokka 69 --&gt;
*[[Tilintarkastus]]

===Maa- ja metsätalous, elintarviketeollisuus===
*[[Sienikirja]] [[Kuva:25%.png]]

==Taiteet, liikunta==
*[[Öljyvärimaalausopas]] [[kuva:50%.png]] &lt;!--74.21 --&gt;
*[[Graafinen suunnittelu]] &lt;!-- 75.1 --&gt;
*[[Digikuvaus]] &lt;!-- 75.72 --&gt;
*[[Säveltäminen]]
*[[Kitarakirja]]
*[[Askartelu]]
*[[Erätaidot]]

==Kaunokirjallisuus, kirjallisuustiede, kielitiede==

===Vitsit=== &lt;!-- 84 --&gt;
*[[Vitsit]] [[kuva:00%.png]]

===Suomalais-ugrilaiset kielet=== &lt;!-- luokka 88 --&gt;

*[[Suomen kieli]] [[Kuva:00%.png]]
*[[Äidinkieli]] [[Kuva:25%.png]]

===Muut kielet===
*[[Ruotsin kieli]] [[Kuva:00%.png]]
*[[Saksan kieli]] [[Kuva:50%.png]]
*[[Englannin kieli]] [[Kuva:00%.png]]
*[[Ranskan kielioppi]] [[Kuva:00%.png]]
*[[Portugalin kieli]]
*[[Latinan kieli]] [[Kuva:25%.png]]
*[[Thain kieli]] [[Kuva:00%.png]]
*[[Japani]] [[Kuva:25%.png]]
*[[Klassinen egypti]] [[Kuva:00%.png]]
*[[Indonesia]]
*[[Esperanton kieli]] [[Kuva:00%.png]]
*[[Novial]]

==Videopelit==

* [[Tietokone- ja konsolipelien läpipeluuohjeet]] [[Kuva:00%.png]] 

==Muut==
**[[Rpm käyttöohjeet]]
:[[Toiminnot:Allpages|Luettelo kaikista kirjojen luvuista]]
**[[Leikkikirja]] [[kuva:00%.png]]
**[[Suomen historia]] [[kuva:75%.png]]
**[[Maailman historia]] [[kuva:50%.png]]
**[[Politiikka]] [[kuva:00%.png]]
**[[korttipelit]][[kuva:75%.png]]

{{Osastot:Nav}}

==Ulkopuoliset linkit==
* [http://www.internetix.fi Ilmaisia tekstikirjoja] lukio- ja ammattikouluopiskeluun. Tekijänoikeuksien alaisia.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Fromwikipedia</title>
    <id>65</id>
    <revision>
      <id>4381</id>
      <timestamp>2004-08-27T20:47:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TJ</username>
        <id>2</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tarjoaa Wikikirjat, vapaa tietokirjasto</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Aboutwikipedia</title>
    <id>66</id>
    <revision>
      <id>4382</id>
      <timestamp>2004-08-27T20:48:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TJ</username>
        <id>2</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tietoa Wikikirjoista</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Sitesubtitle</title>
    <id>68</id>
    <revision>
      <id>4384</id>
      <timestamp>2004-08-27T20:50:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TJ</username>
        <id>2</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Vapaa tietokirjasto</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Monobook.js</title>
    <id>70</id>
    <revision>
      <id>18988</id>
      <timestamp>2006-09-14T17:07:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">/*
&lt;pre&gt;
*/

ta = new Object();
ta['pt-userpage'] = new Array('.','Oma käyttäjäsivu');
ta['pt-anonuserpage'] = new Array('.','IP-osoitteesi käyttäjäsivu');
ta['pt-mytalk'] = new Array('n','Oma keskustelusivu');
ta['pt-anontalk'] = new Array('n','Keskustelu tämän IP-osoitteen muokkauksista');
ta['pt-preferences'] = new Array('','Omat asetukset');
ta['pt-watchlist'] = new Array('l','Lista sivuista, joiden muokkauksia tarkkailet');
ta['pt-mycontris'] = new Array('y','Lista omista muokkauksista');
ta['pt-login'] = new Array('o','Kirjaudu sisään tai luo tunnus');
ta['pt-anonlogin'] = new Array('o','Kirjaudu sisään tai luo tunnus');
ta['pt-logout'] = new Array('o','Kirjaudu ulos');
ta['ca-talk'] = new Array('t','Keskustele sisällöstä');
ta['ca-edit'] = new Array('e','Muokkaa tätä sivua');
ta['ca-addsection'] = new Array('+','Lisää kommentti tälle sivulle');
ta['ca-viewsource'] = new Array('e','Näytä sivun lähdekoodi');
ta['ca-history'] = new Array('h','Sivun aikaisemmat versiot');
ta['ca-protect'] = new Array('=','Suojaa tämä sivu');
ta['ca-delete'] = new Array('d','Poista tämä sivu');
ta['ca-undelete'] = new Array('d','Palauta tämä sivu');
ta['ca-move'] = new Array('m','Siirrä tämä sivu');
ta['ca-watch'] = new Array('w','Lisää tämä sivu tarkkailulistallesi');
ta['ca-unwatch'] = new Array('w','Poista tämä sivu tarkkailulistaltasi');
ta['search'] = new Array('f','Etsi sivu');
ta['p-logo'] = new Array('','Etusivu');
ta['n-mainpage'] = new Array('z','Mene etusivulle');
ta['n-portal'] = new Array('','Keskustelua projektista');
ta['n-currentevents'] = new Array('','Taustatietoa tämänhetkisistä tapahtumista');
ta['n-recentchanges'] = new Array('r','Lista tuoreista muutoksista');
ta['n-randompage'] = new Array('x','Avaa satunnainen sivu');
ta['n-help'] = new Array('','Ohjeita');
ta['n-sitesupport'] = new Array('','Tue sivuston toimintaa');
ta['t-whatlinkshere'] = new Array('j','Lista sivuista, jotka viittavat tänne');
ta['t-recentchangeslinked'] = new Array('k','Viimeisimmät muokkaukset sivuissa, joille viitataan tältä sivulta');
ta['feed-rss'] = new Array('','RSS-syöte tälle sivulle');
ta['feed-atom'] = new Array('','Atom-syöte tälle sivulle');
ta['t-contributions'] = new Array('','Näytä lista tämän käyttäjän muokkauksista');
ta['t-emailuser'] = new Array('','Lähetä sähköpostia tälle käyttäjälle');
ta['t-upload'] = new Array('u','Tallenna kuvia tai muita mediatiedostoja');
ta['t-specialpages'] = new Array('q','Näytä toimintosivut');
ta['ca-nstab-main'] = new Array('c','Näytä sisältösivu');
ta['ca-nstab-user'] = new Array('c','Näytä käyttäjäsivu');
ta['ca-nstab-media'] = new Array('c','Näytä mediasivu');
ta['ca-nstab-special'] = new Array('','Tämä on toimintosivu');
ta['ca-nstab-wp'] = new Array('c','Näytä projektisivu');
ta['ca-nstab-image'] = new Array('c','Näytä tiedostosivu');
ta['ca-nstab-mediawiki'] = new Array('c','Näytä järjestelmäviesti');
ta['ca-nstab-template'] = new Array('c','Näytä malline');
ta['ca-nstab-help'] = new Array('c','Näytä ohjesivu');
ta['ca-nstab-category'] = new Array('c','Näytä luokkasivu');


/* Javascript for the user toolbar
 * Author:  Niklas Laxström [[w:fi:user:Nikerabbit]]
 * License: Public domain
 * Version: 1 (firefox fix)
 * Version: 2 Should work on most of the browsers
 * Version: 3 Area is hidden until activated with js
 * Version: 4 add missing check
 * Version: 5 some weird bugs
 */

/* Globals */

var btb_area = 'btb-area';
var btb_sc = 'btb-sc';
var btb_f = 'btb-f';
var btb_i_sc = 'btb-i-sc';
var btb_i_f = 'btb-i-f';

var clientPC = navigator.userAgent.toLowerCase(); // Get client info
var is_ie = ((clientPC.indexOf('msie')!=-1) &amp;&amp; (clientPC.indexOf('opera')==-1));

function initializebuttons() {
 if (window.addEventListener) window.addEventListener(&quot;load&quot;,buttons,false);
 else if (window.attachEvent) window.attachEvent(&quot;onload&quot;,buttons);
}

/* Call our initializer */
if (window.addEventListener) window.addEventListener(&quot;load&quot;,main_buttons,false);
else if (window.attachEvent) window.attachEvent(&quot;onload&quot;,main_buttons);


function main_buttons() {
 area = document.getElementById(btb_area);

 /* Don't waste time trying now */
 if (!area) return;

 addSpecialCharacter('”', 'Kaareva lainausmerkki');
 addSpecialCharacter('’', 'Kaareva puolilainausmerkki');
 addSpecialCharacter('–', 'Ajatusviiva 1');
 addSpecialCharacter('—', 'Ajatusviiva 2');
 addSpecialCharacter('·', 'Kertomerkki');
 addSpecialCharacter('°', 'Astemerkki');
 addSpecialCharacter('š', 'Pieni hattu-s');
 addSpecialCharacter('Š', 'Iso hattu-s');
 addSpecialCharacter('ž', 'Pieni hattu-z');
 addSpecialCharacter('Ž', 'Iso hattu-z');
 addSpecialCharacter('ß', 'Saksalainen kaksois-s');
 addSpecialCharacter('¹', 'Yläindeksi 1');
 addSpecialCharacter('²', 'Yläindeksi 2');
 addSpecialCharacter('³', 'Yläindeksi 3');
 addSpecialCharacter('&amp;nbsp;', 'Sitova välilyönti');

 addSpecialCharacter('←', 'Nuoli vasemmalle');
 addSpecialCharacter('→', 'Nuoli oikealle');

 addFeatureButton('{{ros', 'kaa}}', '', 'R', 'Roskamalline');
 addFeatureButton('&lt;!-- ', ' --&gt;', ' ', 'Kommentti', 'Lisää sivulle kommentti, joka ei näy luettaessa sivua');
 addFeatureButton('*~~~~~ — ', ' – ~~~', '!', '*~', 'Rötös');

 area.style.display = 'block';
}

function addSpecialCharacter(f1, ftitle) {
 k = document.getElementById(btb_sc);
 if ( k ) {
  if ( !is_ie ) {
   mySpan = document.createElement('span');
   myText = document.createTextNode(f1);
   mySpan.appendChild(myText);

   myOnClick = document.createAttribute('onclick');
   myOnClick.nodeValue = &quot;insertTags('&quot; + f1 + &quot;', '', '')&quot;;
   mySpan.setAttributeNode(myOnClick);

   myClass = document.createAttribute('class');
   myClass.nodeValue = btb_i_sc;
   mySpan.setAttributeNode(myClass);

   myTitle = document.createAttribute('title');
   myTitle.nodeValue = ftitle;
   mySpan.setAttributeNode(myTitle);

   // Some spacing
   k.appendChild(document.createTextNode(' '));
   k.appendChild(mySpan);

  } else {
   // The nonstandard way
   k.innerHTML += &quot; &lt;span onClick=\&quot;javascript:insertTags('&quot; + f1 + &quot;','','');\&quot; class=\&quot;&quot; + btb_i_sc + &quot;\&quot; title=\&quot;&quot; + ftitle + &quot;\&quot; &gt;&quot; + f1 + &quot;&lt;/span&gt;&quot;;
  }
 }
}

function addFeatureButton(f1, f2, f3, ftext, ftitle) {
 k = document.getElementById(btb_f);
 if ( k ) {
  if ( !is_ie ) {
   mySpan = document.createElement('span');
   myText = document.createTextNode(ftext);
   mySpan.appendChild(myText);

   myOnClick = document.createAttribute('onclick');
   myOnClick.nodeValue = &quot;insertTags('&quot; + f1 + &quot;','&quot; + f2 + &quot;','&quot; + f3 + &quot;')&quot;;
   mySpan.setAttributeNode(myOnClick);

   mySpan.title = ftitle;

   myClass = document.createAttribute('class');
   myClass.nodeValue = btb_i_f;
   mySpan.setAttributeNode(myClass);

   // Some spacing
   k.appendChild(document.createTextNode(' '));
   k.appendChild(mySpan);

  } else {
   // The nonstandard way
   k.innerHTML += &quot; &lt;span onClick=\&quot;javascript:insertTags('&quot; + f1 + &quot;','&quot; + f2 + &quot;','&quot; + f3 + &quot;');\&quot; class=\&quot;&quot; + btb_i_f + &quot;\&quot; title=\&quot;&quot; + ftitle + &quot;\&quot; &gt;&quot; + ftext + &quot;&lt;/span&gt;&quot;; 
  }
 }
}


// ============================================================
// BEGIN Enable multiple onload functions

// setup onload functions this way:
// aOnloadFunctions[aOnloadFunctions.length] = function_name; // without brackets!

if (!window.aOnloadFunctions) {
  var aOnloadFunctions = new Array();
}

window.onload = function() {
  if (window.aOnloadFunctions) {
    for (var _i=0; _i&lt;aOnloadFunctions.length; _i++) {
      aOnloadFunctions[_i]();
    }
  }
}

// END Enable multiple onload functions
// ============================================================

// ============================================================
// BEGIN Dynamic Navigation Bars

// set up the words in your language
var NavigationBarHide = 'Piilota';
var NavigationBarShow = 'Näytä';

// set up max count of Navigation Bars on page,
// if there are more, all will be hidden
// NavigationBarShowDefault = 0; // all bars will be hidden
// NavigationBarShowDefault = 1; // on pages with more than 1 bar all bars will be hidden
var NavigationBarShowDefault = 0;


// shows and hides content and picture (if available) of navigation bars
// Parameters:
//     indexNavigationBar: the index of navigation bar to be toggled
function toggleNavigationBar(indexNavigationBar)
{
   var NavToggle = document.getElementById(&quot;NavToggle&quot; + indexNavigationBar);
   var NavFrame = document.getElementById(&quot;NavFrame&quot; + indexNavigationBar);

   if (!NavFrame || !NavToggle) {
       return false;
   }

   // if shown now
   if (NavToggle.firstChild.data == NavigationBarHide) {
       for (
               var NavChild = NavFrame.firstChild;
               NavChild != null;
               NavChild = NavChild.nextSibling
           ) {
           if (NavChild.className == 'NavPic') {
               NavChild.style.display = 'none';
           }
           if (NavChild.className == 'NavContent') {
               NavChild.style.display = 'none';
           }
           if (NavChild.className == 'NavToggle') {
               NavChild.firstChild.data = NavigationBarShow;
           }
       }

   // if hidden now
   } else if (NavToggle.firstChild.data == NavigationBarShow) {
       for (
               var NavChild = NavFrame.firstChild;
               NavChild != null;
               NavChild = NavChild.nextSibling
           ) {
           if (NavChild.className == 'NavPic') {
               NavChild.style.display = 'block';
           }
           if (NavChild.className == 'NavContent') {
               NavChild.style.display = 'block';
           }
           if (NavChild.className == 'NavToggle') {
               NavChild.firstChild.data = NavigationBarHide;
           }
       }
   }
}

// adds show/hide-button to navigation bars
function createNavigationBarToggleButton()
{
   var indexNavigationBar = 0;
   // iterate over all &lt; div &gt;-elements
   for(
           var i=0; 
           NavFrame = document.getElementsByTagName(&quot;div&quot;)[i]; 
           i++
       ) {
       // if found a navigation bar
       if (NavFrame.className == &quot;NavFrame&quot;) {

           indexNavigationBar++;
           var NavToggle = document.createElement(&quot;a&quot;);
           NavToggle.className = 'NavToggle';
           NavToggle.setAttribute('id', 'NavToggle' + indexNavigationBar);
           NavToggle.setAttribute('href', 'javascript:toggleNavigationBar(' + indexNavigationBar + ');');

           var NavToggleText = document.createTextNode(NavigationBarHide);
           NavToggle.appendChild(NavToggleText);

           // add NavToggle-Button as first div-element 
           // in &lt; div class=&quot;NavFrame&quot; &gt;
           NavFrame.insertBefore(
               NavToggle,
               NavFrame.firstChild
           );
           NavFrame.setAttribute('id', 'NavFrame' + indexNavigationBar);
       }
   }
   // if more Navigation Bars found than Default: hide all
   if (NavigationBarShowDefault &lt; indexNavigationBar) {
       for(
               var i=1; 
               i&lt;=indexNavigationBar; 
               i++
       ) {
           toggleNavigationBar(i);
       }
   }

}

aOnloadFunctions[aOnloadFunctions.length] = createNavigationBarToggleButton;

// END Dynamic Navigation Bars
// ============================================================


function addLoadEvent(func) 
{
  if (window.addEventListener) 
    window.addEventListener(&quot;load&quot;, func, false);
  else if (window.attachEvent) 
    window.attachEvent(&quot;onload&quot;, func);
}

// etusivulle ylävälilehtiin &quot;etusivu&quot; - ei tavallinen sivu
// - sama koskien Wikijuniorin etusivua

addOnloadHook(mainpg);
addOnloadHook(wikjpg);

function mainpg() 
{
var site = location.href;
if (site == 'http://fi.wikibooks.org/wiki/Etusivu')
  {
      if(document.getElementById('ca-nstab-main'))
      {
      document.getElementById('ca-nstab-main').firstChild.innerHTML = 'Etusivu';
      }   
  }
else if(document.title.indexOf(&quot;Etusivu&quot;) != -1)
  {
      if(document.getElementById('ca-nstab-main'))
      {
      document.getElementById('ca-nstab-main').firstChild.innerHTML = 'Etusivu';
      }   
  }
}

function wikjpg() 
{
var site = location.href;
if (site == 'http://fi.wikibooks.org/wiki/Wikijunior')
  {
      if(document.getElementById('ca-nstab-main'))
      {
      document.getElementById('ca-nstab-main').firstChild.innerHTML = 'Wikijunior';
      }   
  }
else if(document.title.indexOf(&quot;Wikijunior&quot;) != -1)
  {
      if(document.getElementById('ca-nstab-main'))
      {
      document.getElementById('ca-nstab-main').firstChild.innerHTML = 'Wikijunior';
      }   
  }
}


/* END */


/*
&lt;/pre&gt;
*/</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Recentchanges</title>
    <id>72</id>
    <revision>
      <id>4386</id>
      <timestamp>2004-09-22T08:35:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TJ</username>
        <id>2</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Palautettiin viimeiseen TJ:n tekemään muutokseen.</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;small&gt;&lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;{{NUMBEROFARTICLES}}&amp;nbsp;&lt;/small&gt;&lt;font size=4&gt;'''|'''&lt;/font&gt;&amp;nbsp;'''[http://meta.wikipedia.org/wiki/Special:Recentchanges Meta-Wikipedia] [http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Recentchanges Wikipedia] [http://fi.wiktionary.org/wiki/Toiminnot:Recentchanges Wikisanakirja] [http://fi.wikiquote.org/wiki/Toiminnot:Recentchanges Wikisitaatti]
&lt;font size=4&gt;'''|'''&lt;/font&gt;

Tältä sivulta voi seurata tuoreita Wikikirjoihin tehtyjä muutoksia.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Poistoloki</title>
    <id>82</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>4388</id>
      <timestamp>2004-12-19T01:26:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <comment>poistettiin &quot;Suomen kieli&quot;: content was: 'hyvinvointitappio'</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;ul&gt;&lt;li&gt;19. joulukuuta 2004 kello 01:26 [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] poistettiin &quot;Suomen kieli&quot; &lt;em&gt;(content was: &amp;#39;hyvinvointitappio&amp;#39;)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;18:47 marras 5, 2004 [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] poistettiin &quot;Keskustelu käyttäjästä:Gaeilgeoir&quot; &lt;em&gt;(content was: &amp;#39;vittu&amp;#39;)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;18:46 marras 5, 2004 [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] poistettiin &quot;Main Page&quot; &lt;em&gt;(vanhentunut sivu?)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;18:44 marras 5, 2004 [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] poistettiin &quot;Käyttäjä:Gaeilgeoir&quot; &lt;em&gt;(content was: &amp;#39;perkele paskanokka&amp;#39;)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;18:44 marras 5, 2004 [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] poistettiin &quot;Keskustelu käyttäjästä:130.232.120.127&quot; &lt;em&gt;(content was: &amp;#39;perkele paskanokka&amp;#39;)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;20:42 loka 7, 2004 [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] poistettiin &quot;Wikikirjat:Tietoja&quot; &lt;em&gt;(ennen blankkoa: &amp;#39;088989899787878&amp;#39;)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;08:40 syys 22, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin &quot;Täysivaltaisuus&quot; &lt;em&gt;(content was: )&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;08:38 syys 22, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin &quot;Kaikki hyvät sivut&quot;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;08:37 syys 22, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin &quot;Wikikirjat:Ohje&quot; &lt;em&gt;(content was: &amp;#39;lISÖÖHYVVIIJUTTUJ&amp;#39;)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;08:37 syys 22, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin &quot;Keskustelu:Fysiikan oppikirja: Sisältö&quot; &lt;em&gt;(content was: &amp;#39;212233223232323232323232323233&amp;#39;)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;08:37 syys 22, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin &quot;Käyttäjä:Tmh&quot; &lt;em&gt;(content was: &amp;#39;56565621251546525121255654521&amp;#39;)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin &quot;Wikikirjat:Tietoja&quot; &lt;em&gt;(content was: &amp;#39;Wikikirjat on Wikipedian kaksonen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että siinä on monia Wikipedian artikkeleita varmistaakseen sen ,että to...&amp;#39;)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin &quot;Carrols&quot;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin &quot;Matkapuhelin&quot; &lt;em&gt;(content was: &amp;#39;Matkapuhelin on laite, jolla soitetaan puheluita ulkona toisille ihmisille.&amp;#39;)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin &quot;GSM&quot;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin &quot;Aku Ankka-lehti&quot; &lt;em&gt;(content was: &amp;#39;Aku Ankka-lehti on suomalainen lehti joka julkaisee Aku Ankkaa. Lehteä julkaisee Sanoma magazines.&amp;#39;)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin &quot;MTV3&quot;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin &quot;Portit ja kortit&quot;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin &quot;Oheislaitteet&quot;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin &quot;Windows&quot;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin &quot;Hiiri&quot;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;09:46 syys 2, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin &quot;Kaikki hyvät sivut&quot; &lt;em&gt;(content was: )&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;19:31 syys 1, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin &quot;Digi-tv&quot;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;19:30 syys 1, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin &quot;Wikikirjat:Ohje&quot; &lt;em&gt;(content was: &amp;#39;llöklöklkölök&amp;#39;)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;19:30 syys 1, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin &quot;Wikipedia:Community Portal&quot; &lt;em&gt;(content was: &amp;#39;portaali&amp;#39;)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;19:30 syys 1, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin &quot;Kaikki hyvät sivut&quot; &lt;em&gt;(content was: &amp;#39;&amp;#91;&amp;#91;Oheislaiteliitännät]] &amp;#91;&amp;#91;Linux-käyttöjärjestelmä]] &amp;#91;&amp;#91;Carrols]] &amp;#91;&amp;#91;MTV3]] &amp;#91;&amp;#91;GSM]] &amp;#91;&amp;#91;Matkapuhelin]]&amp;#39;)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;19:30 syys 1, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin &quot;Oheislaiteliitännät&quot;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;19:30 syys 1, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin &quot;Linux-käyttöjärjestelmä&quot;&lt;/li&gt;

&lt;/ul&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Block log</title>
    <id>84</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>4389</id>
      <timestamp>2004-11-05T18:43:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <comment>blocked &quot;193.229.223.151&quot; with an expiry time of indefinite: häiriköinti</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;ul&gt;&lt;li&gt;18:43 marras 5, 2004 [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] blocked &quot;193.229.223.151&quot; with an expiry time of indefinite &lt;em&gt;(häiriköinti)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;08:14 syys 23, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] blocked &quot;193.229.219.150&quot; with an expiry time of indefinite &lt;em&gt;(vandalisointi)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;08:07 syys 23, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] blocked &quot;193.229.219.149&quot; with an expiry time of indefinite &lt;em&gt;(vandalisointi)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;08:40 syys 22, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] blocked &quot;193.229.219.151&quot; with an expiry time of indefinite &lt;em&gt;(vandalisointi)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] blocked &quot;193.229.223.210&quot; with an expiry time of 560 hours &lt;em&gt;(vandalisointi)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] blocked &quot;Elisa Peelo&quot; with an expiry time of 2400 hours &lt;em&gt;(vandalisointi)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;09:46 syys 2, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] blocked &quot;80.186.49.235&quot; with an expiry time of 240 hours &lt;em&gt;(-)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;

&lt;/ul&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lazarus/Lazaruksen asennus</title>
    <id>85</id>
    <revision>
      <id>19195</id>
      <timestamp>2006-09-17T07:15:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin :-</comment>
      <text xml:space="preserve">Graafisen ohjelmointiympäristö [[w:Lazarus|Lazaruksen]] asentaminen.

== MS Windowsiin asentaminen ==

Lazarus asennetaan MS Windowsiin niin että näpäytetään hiirellä kaksi kertaa Lazaruksen exe-loppuista asennustiedostoa. Asennusohjelmassa hyväksytään (valitaan) asennusohjelman asennuskieleksi suomi ja hyväksytään Lazaruksen lisenssi. Tämän jälkeen hyväksytään kaikki oletuksena olevat tiedot. Asennuksen jälkeen voi alkaa tekemään omia ohjelmia Lazaruksella.

== Linuxiin asentaminen ==
Koska Lazarus käyttää [[w:FreePascal|FreePascal]]ia, sen asentaminen vaatii ensin FreePascalin asentamisen. Lazaruksen asentaminen tapahtuu kolmessa osassa, koska Lazaruksen taustalla oleva FreePascal kehittyy eri tahdissa kuin Lazarus. Eli jos on asentanut jo Lazaruksen tukeman FreePascal-version, niin sitä ei tarvitse asentaa enää silloin, kun Lazaruksesta tulee kyseistä FreePascalia tukeva versio.

=== Linuxin RPM-asennus ===
Yksi tapa asentaa Lazarus Linuxissa on [[w:RPM Package Manager|RPM Package Manager]]in käyttäminen. Ensin haetaan omalle koneelle tarvittavat, valmiit rpm-paketit. Nämä paketit tunnistaa i386.rpm päätteestä. Päätteenä voi olla myös i586.rpm jne.

Haettavat rpm paketit voisivat olla vaikkapa:
* fpc-1.9.5-040808.i386.rpm
** Tämä on FreePascal kääntäjän versio 1.9.5 joka on tehty 8 elokuuta 2004. 
* fpcsrc-1.9.5-040808.i386.rpm
** Tässä on FreePascal kääntäjän version 1.9.5 lähdekoodit joka on tehty 8 elokuuta 2004.
* lazarus-0.9.2.1-fpc_1.9.5_040808.i386.rpm
** Tässä on Lazaruksen version 0.9.2.1 versio joka vaatii vähintään FreePascal kääntäjän 1.9.5 version joka on tehty 8 elokuuta 2004

[[RPM Package Managerin käyttöohjeet|RPM-asennus]] tapahtuu pääkäyttäjänä pääteohjelman komentoriviltä. Ensin kirjoitetaan
rpm komento -Uvh valinnalla jonka jälkeen tulee rpm-paketin nimi.

Kirjoita yksi rivi kerrallaan risuaidan (#) jälkeinen teksti:
* # rpm -Uvh fpc-1.9.5-040808.i386.rpm
* # rpm -Uvh fpcsrc-1.9.5-040808.i386.rpm
* # rpm -Uvh lazarus-0.9.2.1-fpc_1.9.5_040808.i386.rpm

== Mac OS X asennus ==

Asennetaan ensin FreePascal kääntäjän (FPC)  fpc-*-macosx.dmg-tiedosto (tähti eli * tiedostonimenvälissä tarkoittaa versionumeroa). Sen jälkeen asennetaan FreePascalin lähdekoodit fpcsrc-*-macosx.dmg-tiedosto. Ja lopuksi asennetaan Lazarusen lazarus-*-macosx.dmg-tiedosto.


==Linkkejä==
* [https://sourceforge.net/projects/lazarus/ Lazaruksen imuroitavat tiedostot]
* [http://www.de.freepascal.org/lazarus/ Tuoreimmat versiot(näitä versioita ei ole paljoakaan testailtu)]
* [http://www.skinhat.com/lazarus GLScene for Lazarus Install]
* [http://wiki.lazarus.freepascal.org/index.php/Installing_Carbon_on_OSX Installing Carbon on OSX]

[[Luokka:Lazarus|Asentaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Rpm käyttöohjeet</title>
    <id>86</id>
    <revision>
      <id>4391</id>
      <timestamp>2005-06-14T06:36:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Iirolaiho</username>
        <id>61</id>
      </contributor>
      <comment>Laitettiin redirect</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[RPM Package Managerin käyttöohjeet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>RPM Package Managerin käyttöohjeet</title>
    <id>87</id>
    <revision>
      <id>24193</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:50:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerab</comment>
      <text xml:space="preserve">;[[w:RPM Package Manager|RPM Package Managerin]] käyttöohjeet 

Esimerkkikomentoja: 
	 	
*'''rpm -Uvh tiedosto.i386.rpm''' asentaa tiedosto-nimisen rpm-paketin ja jos paketista on asennettuna vanhempi versio niin päivittää sen uudempaan

*'''rpm -qip tiedosto.i386.rpm''' tulostaa näytölle tiedosto-nimisen rpm-paketin informaation.

*'''rpm -qfp tiedosto.i386.rpm''' tulostaa näytölle tiedosto-nimisen rpm-paketin sisältämät tiedostot.

*'''rpm -qa''' antaa listan kaikista koneeseen asennetuista rpm-paketeista.

*'''rpm -ql ohjelma''' antaa listan asennetun ohjelma nimisen paketin tiedostoista.

*'''rpm -e ohjelma''' poistaa ohjelma nimisen paketin kaikine tiedostoineen


* Eräs [[Lazaruksen asennus|käyttöesimerkki]]

[[Luokka:Unix/Linux]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Kahvihuone/Community Portal</title>
    <id>88</id>
    <revision>
      <id>25267</id>
      <timestamp>2006-11-30T17:16:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Wikikirjasto:Community Portal” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Kahvihuone/Community Portal”: Arkistointi.</comment>
      <text xml:space="preserve">== Wikikirjasto: lounasravintola ==

== WikiBooks-kuva ==
Saiskohan vasemman yläkulman logon vaihdettua suomenkieliseen? --[[Käyttäjä:Tmh|Toni]] 15:59 syys 14, 2004 (UTC)
:Ilmeisesti kukaan ei ole vielä Suomen Wikikirjaston logoa tehnyt? Eiköhän se muutu sitten kun joku sen tekee. Itsesestäni ei siihen ole. Jos joku sen joskus tekee voisi käydä sanomassa siitä Wikipedian puolella, niin ehkä joku ylläpitäjä sen onnistuu laittamaan sen uuden logon - en tiedä. Minua ihmetyttää tämä projektin nimi? Ilmeisesti Wikikirjasto voitti äänestyksen, mutta kaikki linkit on Wikikirjat nimellä. --[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 3. maaliskuuta 2005 kello 14:47 (UTC)

==Uusi etusivu==
Olen tehnyt ehdotuksen [[etusivu/Uusi_etusivu|uudesta etusivusta]]. Tarkoituksena on siis en-wikibooksin mukaiset mallinteet ryhmille, jos kannatusta löytyy se voidaan liittää etusivuksi. Mielessäni on siis tuoda en-wikibooksin mukaiset mallinteet Wikikirjastoon. Mitä mieltä ollaan?--[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 7. maaliskuuta 2005 kello 16:17 (UTC)
*'''Kannatan'''. Ehdotuksesi toimii paljon paremmin kuin nykyinen. --[[Käyttäjä:Stonda|Stonda]] 8. maaliskuuta 2005 kello 02:59 (UTC)
*'''Kannatan'''. Mutta sanahan on ''malline'' [http://jadesukka.paivola.net/sana?word=malline]. --[[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 8. maaliskuuta 2005 kello 12:38 (UTC)

==Sana &quot;moduuli&quot;==
Tiedän, että WikiBooksissa käytetään sanoja ''textbook modul'', mutta emmekö voisi keksiä sanalle hieman paremman / kertovamman suomennokson kuin ''moduuli''? - [[Käyttäjä:Hupu23ditor|Hupu23ditor]] 30. huhtikuuta 2005 kello 16:42:22 (UTC)
* En näe tuolle mitään estettä. Eli jos joku keksii tuolle, jonkun käytettävämmän nimen niin siittä vaan vaihtamaan. Ei ole vielä niin moneen paikkaa kirjoitettu, joten sekin sitten menee helposti. --[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 30. huhtikuuta 2005 kello 21:33:43 (UTC)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Ohje</title>
    <id>94</id>
    <revision>
      <id>27951</id>
      <timestamp>2007-01-14T10:07:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>uo – Ei tarvita kahta erillistä ohjesivua :)</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ohje:Ohje]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Kuvat</title>
    <id>95</id>
    <revision>
      <id>16711</id>
      <timestamp>2006-08-16T10:51:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tommi S.</username>
        <id>422</id>
      </contributor>
      <comment>Palautus vandalismin jälijltä</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikikirjasto-ohje}}
Jokaisella sivulla olisi hyvä olla ainakin yksi kuva. Wikikirjastossa käytössä olevat kuvat on tallennettu sen omaan tiedostokantaan, jossa olevien kuvien hakeminen ja liittäminen artikkeliin on yksinkertaista. Rekisteröityneet käyttäjät voivat tallentaa tietostokantaan lisää kuvia. 

== Käytössä olevien kuvien tiedostokannan hakeminen ==

Kuvattomaan artikkeliin on hyvä hakea aluksi edes joten kuten sopivaa kuvaa joko Wikikirjaston tiedostokannasta, tai laajemmasta Wikimedia Commonsin tietodostokannasta. Molemmista voi hyvin pienellä vaivalla liittää kuvan tekstiin.

Suomenkielisen Wikikirjaston kannassa olevia kuvia ja muita multimediatiedostoja voi selata sivuilla [[Toiminnot:Imagelist|luettelo kuvista]] tai [[Toiminnot:Newimages|uudet kuvat]]. Edellisessä on hyvä soveltaa selaimen omaa tekstihakua, jälkimmäisessä sivulla olevaa hakua tiedostojen nimistä. Napsauttamalla tiedoston nimeä pääsee tiedoston omalle tietokantasivulle.

[[:Commons:|Wikimedia Commonsin]] kannassa olevia kuvia voi selata käyttämällä sen hakua, joka toimii samoin kuin Wikikirjaston. Commonsissa kuvat on koottu artikkelien kaltaisille sivuille aiheittain. Napsauttamalla kuvaa pääsee sen omalle tietokantasivulle. On huomattava, että Commons on monikielinen, joten hakijan on ehkä paras käyttää englanninkielisiä hakusanoja.

Jos sopiva kuva löytyy, merkitse tiedoston nimi muistiin.

== Yksinkertainen ohje kuvan käyttämiselle artikkelissa ==

[[Kuva:Variymp.gif|thumb|Väriympyrä]]
Helpoin tapa lisätä Wikikirjaston tai Commonsin kannasta löytyvä kuva on lisätä artikkelin ensimmäiselle riville koodi &lt;center&gt;&lt;nowiki&gt;[[Kuva:TiedostonNimi.jpg|thumb|Kuvateksti]]&lt;/nowiki&gt;&lt;/center&gt; 
missä TiedostonNimi.jpg on kuvatiedoston nimi tiedostokannassa, ja Kuvateksti on artikkelissa kuvan alla näkyvä teksti. Esimerkiksi koodi 
&lt;center&gt;&lt;nowiki&gt;[[Kuva:Variymp.gif|thumb|Väriympyrä]]&lt;/nowiki&gt;&lt;/center&gt; antaa vieressä näkyvän kuvan kehyksineen.

Tällä syntaksilla kuva sijoittuu aina oikeaan laitaan, ja sen leveys on vakio. Se saattaa olla liian pieni artikkelia varten, tai joskus kuva on mielekäs ilman kehystä ja kuvatekstiä. Seuraavassa luvussa on kattavat ohjeet kuvan esittämiselle.

== Laajennettu syntaksi ==

Kuvan voi liittää artikkeliin halutun kokoisena, haluttuun paikkaan ja kuvatekstille varatun kehyksen kanssa tai ilman. Yleinen muoto on 
&lt;center&gt;&lt;nowiki&gt;[[Kuva:TiedostonNimi.jpg|vaihtoehto1|...|vaihtoehtoN|Kuvateksti]]&lt;/nowiki&gt;&lt;/center&gt;
Jos kuvaan ei tule kuvatekstiä, on viimeinen &lt;nowiki&gt;|&lt;/nowiki&gt; silti jätettävä paikalleen.

Käytettävissä ovat seuraavat vaihtoehdot:
;&lt;tt&gt;thumb&lt;/tt&gt;: näyttää kuvan kuvatekstikehyksellä varustettuna, jossa on pienennettyä kuvaa merkitsevä symboli, oletusarvoisesti 180 pikseliä leveänä ja oikeassa laidassa
;&lt;tt&gt;frame&lt;/tt&gt;: näyttää kuvan täysikokoisena kuvatekstikehyksellä varustettuna, oletusarvoisesti oikeassa laidassa
;&lt;tt&gt;right&lt;/tt&gt;: sijoittaa kuvan oikeaan laitaan. Tämä on &lt;tt&gt;thumb&lt;/tt&gt;-vaihtoehdon oletusarvo.
;&lt;tt&gt;left&lt;/tt&gt;: sijoittaa kuvan vasempaan laitaan.
;&lt;tt&gt;center&lt;/tt&gt;: sijoittaa kuvan keskelle. Tällöin teksti ei kierrä kuvan kylkiä pitkin.
;&lt;tt&gt;none&lt;/tt&gt;: sijoittaa kuvan tekstin sekaan samaan paikkaan kuin koodi. Tarpeellinen, jos kuva halutaan sijoittaa esimerkiksi taulukon soluun.
;&lt;tt&gt;''n''px&lt;/tt&gt;: suurentaa tai pienentää kuvan &lt;tt&gt;''n''&lt;/tt&gt; pikseliä leveäksi.

Vaihtoehdot erotetaan toisistaan putkimerkillä &lt;nowiki&gt;|&lt;/nowiki&gt;. Järjestelmä ohittaa tunnistamattomat vaihtoehdot, ja viimeiseksi jäävä vaihtoehto näytetään kuvatekstinä. 

=== Esimerkkejä syntaksin käytöstä ===
[[Kuva:Variymp.gif|thumb|300px|Väriympyrä]]
[[Kuva:Variymp.gif|left|]]
# &lt;nowiki&gt;[[Kuva:Variymp.gif|thumb|300px|Väriympyrä]]&lt;/nowiki&gt;
#* kuva, joka on 300 pikseliä leveä
# &lt;nowiki&gt;[[Kuva:Variymp.gif|left|]]&lt;/nowiki&gt;
#* vasemmassa laidassa oleva kuva ilman kuvatekstiä

== Kuvan tallentaminen ==

Jos haluat käyttää omaa kuvatiedostoa artikkelissa, on se ensin tallennettava Wikimedia Commonsiin tai suomenkieliseen Wikikirjastoon. 

Wikikirjastossa ollaan kuitenkin tarkkoja tekijänoikeuskysymyksissä niin kuvien kuin artikkeleiden tekstinkin suhteen. Älä tallenna kuvaa, jota ei tekijänoikeuksiensa vuoksi voi käyttää Wikikirjastossa. Tiedosta erityisesti, ettei kuvia saa umpimähkäisesti kopioida ja tallentaa muilta nettisivuilta. Jos omistat tekijänoikeudet itse, voit tietenkin luovuttaa ne [[w:fi:GFDL|GFDL]]-lisenssin mukaisesti. Joka tapauksessa, tutustu ensin [[Wikipedia:Kuvien käyttösäännöt|kuvien käyttösääntöihin]]. 

Mielekkäin tapa tallentaa kuva on tehdä se [[:Commons:|Wikimedia Commonsin]] palvelimelle. Tällöin se on kaikkien Wikimedian hankkeiden käytössä, mutta käyttöliittymä on vain englanniksi. Mene aluksi [[:Commons:Special:Upload|Upload file]] -sivulle. Hae tallennettava tiedosto ''Browse...'' -painikkeen takaa. Kirjoita tämän jälkeen ''Summary''-kenttään englanniksi tietoa kuvan tekijänoikeudesta ja siitä, mitä se esittää. Ilman tietoa tekijänoikeuksista kuva poistetaan. Liitä kuvaan sopiva ''copyright tag'' sivulta [[:Commons:Commons:Copyright tags|Copyright tags]].

Jos haluat käyttää suomenkielistä käyttöliittymää, tai luovuttaa kuvan vain suomenkielisen Wikikirjaston käyttöön, voit tallentaa sen tämän Wikikirjaston palvelimelle. Tämä onnistuu klikkaamalla vasemmasta laidasta [[Toiminnot:Upload|tallenna tiedosto]], joka vie sivulle [[Toiminnot:Upload]]. Kirjoita yhteenvetoon suomeksi tietoa kuvan tekijänoikeudesta ja siitä, mitä se esittää. Lisää siihen ehdottomasti tekijänoikeutta vastaava malline sivulta [[Ohje:Malline#Tekijänoikeus]].

*Anna tiedostolle sopiva nimi, koska nimeä ei voi muuttaa tiedoston lähettämisen jälkeen. Varmista, että tiedoston tiedostopääte on oikea.
*Jos haluat korvata kuvatiedoston, anna tiedostolle sama nimi. Muussa tapauksessa käytä jotakin toista nimeä.

Anna kuvalle mielellään ennen tallennusta vielä kuvaava nimi. Kirjoita kuvauksista myös mahdollisimman laajat. Tämä maksimoi hakuominaisuudet muille käyttäjille, että kuva voidaan liittää myöhemmin muihin tarpeellisiin artikkeleihin. Merkitse myös tallentamasi kuva tarkkailulistallesi, että saat tiedon, jos siihen tehdään muokkauksia.

===Tiedostomuodot===

Kuvien lisäksi Wikikirjastossa voi käyttää muita mediatiedostoja &quot;inline&quot; eli sivun sisällä:
* kuvat &amp;mdash; tiedostomuoto mieluiten: [[w:PNG|PNG]], [[w:JPEG|JPEG]]. 
* [[w:TeX|TeX]] &amp;mdash; katso [[Ohje:TeX-opas]]
* äänet &amp;mdash; mieluiten muodossa Ogg [[wikipedia:en:Vorbis|Vorbis]]. 

Kuvien kokoa saatetaan rajoittaa teknisesti, ja kuvien tulisi aina olla kohtuullisen kokoisia.

[[Luokka:Wikikirjaston ohje]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohjelmoinnin perusteet</title>
    <id>96</id>
    <revision>
      <id>28034</id>
      <timestamp>2007-01-17T17:04:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Ensimmäinen tietokoneohjelmani */ kh, lisenssitön kuva pois</comment>
      <text xml:space="preserve">Ohjelmoinnilla tarkoitetaan tietokoneelle tehtävän ohjelman, tietokoneohjelman toteuttamista.

Ohjelmoinnissa tarvitaan ohjelmointikieltä sekä [[w:Ohjelmointikieli|ohjelmointikielestä]] riippuen joko kääntäjää tai tulkkia. Ohjelmaa voidaan ajatella komentosarjana, jonka tietokone suorittaa ohjelman käyttäjän pyynnöstä.

== Ohjelmointikielten jaottelu ==
Ohjelmointikielet jaetaan niiden kieliopin mukaan lausekielisiin ja konekielisiin ohjelmointikieliin. Lausekieliset ohjelmointikielet muodostuvat lausekkeista, joissa käytetään luettavissa olevia komentoja. Konekieliset ohjelmat ovat vain tietyn tietokonetyypin ymmärtämässä muodossa.

Ohjelmointikielet voidaan jaotella myös niiden suoritustavan mukaan käännettäviin ja tulkattaviin kieliin. Käännettävä kieli käännetään ohjelmointikielen kääntäjällä lausekielestä tietokoneen ymmärtämään konekieleen ennen ohjelman suorittamista. Tulkattava ohjelmointikieli tulkataan konekielelle ohjelman suorituksen aikana.

Kolmas tietokoneohjelmien jaottelu jakaa ohjelmointikielet proseduraalisiin ja olioperustaisiin ohjelmointikieliin. Proseduraalinen ohjelmointikieli jäsennetään suoritettaviin ohjelmalohkoihin aliohjelmien eli funktioiden avulla, kun taas olio-ohjelmoinnissa pyritään toteuttamaan ohjelmointiongelmasta olioita, jotka toimivat itsenäisesti.

Yleisiä nykyisin käytössä olevia käännettäviä ohjelmointikieliä ovat C ja C++. C-kieli on proseduraalinen, ja C++ on C-kielen pohjalta kehitetty olio-ohjelmointikieli. WWW:n yleistyminen on tuonut käyttöön runsaasti tulkattavia skriptikieliä, joista yleisimpiä ovat JavaScript, Perl, PHP sekä ASP.

Tämän kirjan esimerkeissä käytetään JavaScriptiä, joka on www-selaimissa toimiva skriptikieli.
=== JavaScript ja WWW:n selainohjelmointi ===
JavaScript on alunperin [http://www.netscape.com Netscapen] kehittämä kieli, jonka tarkoitus on tuoda vuorovaikutteisuutta (eli interaktiivisuutta) www-sivuille. Netscapen jalanjälkiä seuraten Microsoft toteutti omalle Internet Explorer -selaimelleen JavaScriptistä oman JScript-skriptikielen. Kaikki nykyaikaiset www-selaimet tukevat JavaScriptiä, mutta valitettavasti kaikkien selainohjelmien JavaScript-toteutus poikkeaa hieman toisistaan. JavaScript on standardoitu EcmaScript-nimelle, ja selainohjelmat tukevat EcmaScript-standardin yleisimpiä määrityksiä kohtuullisen hyvin. EcmaScript-standardin voit ladata osoitteesta http://www.ecma-international.org/publications/files/ecma-st/ECMA-262.pdf

== Ohjelmointiympäristö ==
Ohjelmointiympäristö on ohjelma, jolla ohjelmoija toteuttaa ohjelmistoa. Yksinkertaisimmillaan ohjelmointiympäristö on tekstieditori, jolla tuotetaan lähdekoodia. 

&lt;!-- Tähän tulee kuvaus yleisimmistä ohjelmointiympäristöistä.

Yleisesti käytettyjä ohjelmointiympäristöjä ovat:
* Microsoft Visual Studio .NET
* Borland C++?
* Borland Delphi
* TrollTech Qt Designer
* Blade
* Emacs ja XEmacs
* Vi ja Vim
* ??

--&gt;

Tämän kirjan esimerkkien ja harjoitusten toteuttamiseen tarvitaan seuraavat ohjelmat:

* WWW-selainohjelma (ilmeisesti sinulla on sellainen, koska luet tätä kirjaa)
* Tekstieditori (käyttöjärjestelmäsi mukana toimitettu editori riittää tähän)

== Ensimmäinen tietokoneohjelmani ==
Koska JavaScript toimii www-selaimessa, kaikki kirjan ohjelmaesimerkit ja harjoitukset tallennetaan HTML-sivuina (monimutkaisemmat ohjelmat voidaan tallentaa myös erillisinä JavaScript-tiedostoina, mutta sen opit myöhemmin). Jos olet opiskellut HTML-kielen perusteet, sinulla on riittävä osaaminen jotta pääset alkuun. Jos HTML-kieli ei ole sinulle tuttu, sinun kannattaa perehtyä johonkin HTML-oppaaseen.

Ohjelmoinnin opiskelu kannattaa aloittaa tekemällä, joten avaa tekstieditori ja kirjoita siihen seuraava lähdekoodi:


 &lt;!DOCTYPE html 
     PUBLIC &quot;-//W3C//DTD XHTML 1.0 Transitional//EN&quot;
     &quot;http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-transitional.dtd&quot;&gt;
 &lt;HTML&gt;
 &lt;HEAD&gt;
 &lt;TITLE&gt;Ensimmäinen JavaScript-ohjelmani&lt;/TITLE&gt;
 &lt;/HEAD&gt;
 &lt;BODY&gt;
 Alla oleva rivi on tulostettu JavaScriptin avulla:&amp;lt;BR/&amp;gt;
 &lt;SCRIPT language=&quot;javascript&quot;&gt;
 document.writeln('Hello world');
 &lt;/SCRIPT&gt;
 &lt;/BODY&gt;
 &lt;/HTML&gt;

Tallenna tiedosto nimellä helloworld.html, ja avaa tiedosto selainohjelmassa.
Jos esimerkkitiedoston tallennus onnistui, ja sait avattua tiedoston selaimessasi pitäisi näkyä tämän kaltainen teksti.

Alla oleva rivi on tulostettu JavaScriptin avulla
Hello world

=== Hello World rivi riviltä ===

Käytämme ohjelmoinnissa yksinkertaisuuden vuoksi tuttua ympäristöä, mutta älä huoli: voimme käydä tästä huolimatta hyvin läpi kaikki tärkeimmät ohjelmointiin liittyvät seikat. Koska kyseessä on ensimmäinen esimerkki, lienee tarpeen tutkia ohjelman sisältö tarkkaan.
 &lt;!DOCTYPE html 
     PUBLIC &quot;-//W3C//DTD XHTML 1.0 Transitional//EN&quot;
     &quot;http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-transitional.dtd&quot;&gt;
 &lt;HTML&gt;
 &lt;HEAD&gt;
 &lt;TITLE&gt;Ensimmäinen JavaScript-ohjelmani&lt;/TITLE&gt;
 &lt;/HEAD&gt;
 &lt;BODY&gt;
 Alla oleva rivi on tulostettu JavaScriptin avulla:&amp;lt;BR/&amp;gt;
Ohjelman ensimmäiset yhdeksän riviä kuuluvat tavalliseen HTML-asiakirjaan, emmekä tarkastele rivien sisältöä tarkemmin. Seuraava rivi kiinnostaa meitä jo enemmän:
 &lt;SCRIPT language=&quot;javascript&quot;&gt;
Tämä rivi kertoo selainohjelmalle, että tulossa on JavaScript-kielistä lähdekoodia. Tämän &amp;lt;SCRIPT&amp;gt;-tagin jälkeiset rivit annetaan JavaScript-tulkin suoritettavaksi.
 document.writeln('Hello world');
Tämä rivi sisältää jo oikeaa ohjelmointia - klassisen Hello World -rivin. Rivi alkaa ohjelmointikielen komennolla, ja komentoa pyydetään tulostamaan teksti 'Hello World'. Juuri tämän tekstin näet selaimen ikkunassa kuten pitääkin.
 &lt;/SCRIPT&gt;
JavaScript-koodilohko päätetään &amp;lt;/SCRIPT&amp;gt; -tagiin. Loput rivit päättävät HTML-asiakirjan:
 &lt;/BODY&gt;
 &lt;/HTML&gt;

== Tietokoneohjelman peruskäsitteitä ==

=== Syöte ja tuloste ===
Syöte tarkoittaa ohjelman saamia tietoja, ja tuloste ohjelman antamia tietoja. Yksinkertaisesti toimivaa ohjelmaa voidaan kuvata seuraavasti:


Syöte --&gt; Ohjelma --&gt; Tuloste


Todellisuudessa ohjelmat ovat harvoin tällaisia: yleensä ohjelma ottaa syötettä ja antaa tulostetta vuorotellen koko ohjelman suoritusajan. Voit ajatella esimerkkinä vaikka kuvankäsittelyohjelmaa:

Käyttäjä antaa ohjelmalle syötettä hiiren ja näppäimistön avulla. Lisäksi ohjelma ottaa syötettä kiintolevyltä lukemalla esimerkiksi avattavan kuvatiedoston. Kuvankäsittelyohjelma tulostaa muokattavaa kuvaa näyttöön jatkuvasti - aina kun käyttäjä muuttaa jotakin, kuva tulostetaan näyttöön. Käyttäjä saattaa pyytää ohjelmaa tulostamaan kuvan tulostimelle tai tiedostoon, jolloin kuva tallennetaan.
WWW-selainohjelmoinnissa syötettä voidaan ottaa vastaan esimerkiksi tunnistamalla HTML-lomakkeen elementtien arvoja tai hiiren liikkeitä, tai ottamalla vastaan käytäjän antamaa näppäimistösyötettä kysymysikkunassa. Tulostetta voidaan antaa esimerkiksi selaimen tilariville, asiakirjaan tekstinä, muuttamalla lomake-elementtien sisältöä, vaihtamalla kuvia tai näyttämällä käyttäjälle huomautusikkuna.

=== Muuttujat ===
Muuttuja on ohjelmoijan kannalta tiedon varastointipaikka. Ohjelmoija tallentaa muuttujiin tietoa tiedon käsittelemistä varten. Muuttuja määritellään esittelemällä muuttuja, ja usein muuttujalle annetaan myös arvo esittelyn yhteydessä:
 var x=1;
Ylläolevassa esimerkissä määritellään muuttuja x, ja sen arvoksi sijoitetaan 1. Muuttujasta tulee lukumuuttuja, ja sen arvoa voidaan käsitellä kuten lukuja käsitellään: laskemalla. Muuttujan arvo voidaan myös tulostaa:
 document.writeln(x);
==== Muuttujien tietotyypit ====
Muuttujan tietotyyppi vaikuttaa siihen, kuinka muuttujan sisältöä voidaan käsitellä. Eri ohjelmointikielissä muuttujien tietotyypit vaihtelevat, mutta useimmissa tietotyypit ovat samankaltaisia kuin JavaScriptissä. JavaScriptissä muuttujan tietotyyppi voi olla:
# Määrittelemätön (''engl''. Undefined)
# Tyhjä (''engl''. Null)
# Totuusarvo eli tosi tai epätosi (''engl''. True tai False)
# Merkkijono (''engl''. String)
# Luku (''engl''. Number)
JavaScript on heikosti tyypitetty ohjelmointikieli. Ohjelmoijan kannalta heikosti tyypitetty ohjelmointikieli on helppo, koska muuttujien tietotyyppejä ei tarvitse määritellä muuttujaa määriteltäessä, ja muuttujan tietotyyppiä voidaan muuttaa helposti.

== Tietokoneohjelman lauserakenne ==

* Ehtolauseet
* Toistorakenteet
== Aliohjelmat eli funktiot ==
Ohjelmoija määrittelee usein suoritettavista toimenpiteistä
=== Aliohjelman määrittely ===
Aliohjelma määritellään avainsanalla function:
 function varoitus()
 {
 alert('Olet tekemässä jotakin vaarallista');
 }
Function-avainsanan jälkeen annetaan *aliohjelman nimi*. Lohkosulkujen sisällä oleva ohjelmakoodi on aliohjelman runko, joka suoritetaan aliohjelmaa kutsuttaessa.
=== Aliohjelman kutsuminen ===
Aliohjelmaa kutsutaan sen nimellä:
 varoitus();
Huomaa, että aliohjelman nimen jälkeen kirjoitetaan sulkumerkit auki ja kiinni.
=== Aliohjelman parametrit ===
Parametrien avulla välitetään tietoja aliohjelmalle. Aliohjelmaparametrien tarkoitus on tehdä aliohjelmasta monipuolisempi: samaa aliohjelmaa voidaan käyttää useissa eri tilanteissa. Aliohjelman vastaanottamat parametrit mainitaan aliohjelman määrittelyssä:
 function varoitus(varoitusteksti)
 {
 alert(varoitusteksti);
 }
Ylläolevassa esimerkissä oleva aliohjelma varoitus() ottaa yhden parametrin (jonka nimi on varoitusteksti). Samaa aliohjelmaa voidaan käyttää varoitustekstistä riippumatta. Aiempi ilman parametriä toimiva aliohjelma tulosti aina saman varoitustekstin. Parametri annetaan aliohjelman kutsussa sulkumerkkien sisällä:
 varoitus('Kiintolevytila on täynnä!');

==Katso myös==

* [http://www.mureakuha.com/ Mureakuha.com] 
* [http://wiki.mureakuha.com/wiki/Etusivu Mureakuha.com sivuston wiki] paljon eri ohjelmointikielille suunnattuja oppaita.
* [http://www.ohjelmointiputka.net Ohjelmointiputka.net]


[[Luokka:Ohjelmoinnin perusteet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Koristehampun kasvatusopas</title>
    <id>99</id>
    <revision>
      <id>27060</id>
      <timestamp>2006-12-28T16:15:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Hupu 2” uudelle nimelle ”Koristehampun kasvatusopas”: noin triljoona kertaa järkevämpi nimi</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOTOC__ __NOEDITSECTION__
&lt;div style=&quot;text-align: center; padding: 40px 5px 5px 5px; border: 1.2px solid #bfffbf; background-color: #f2fff2; color: green; -moz-border-radius: 1em; border-radius: 1em;&quot;&gt;
&lt;!--{{  suositeltu  }}--&gt;
&lt;big&gt;'''''Hullu Puutarhuri 2 &amp;ndash; Koristehampun kasvatusopas'''''&lt;/big&gt;&lt;br&gt;
Wikikirjastoversio&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
[[Kuva:Illustration Cannabis sativa0.jpg|350px|center|]]

&lt;blockquote style=&quot;border: 1px dashed #bfffbf; padding: 20px 5px 5px 5px; color: black; text-align: left; -moz-border-radius: 0.5em; border-radius: 0.5em;&quot;&gt;
&lt;center&gt;
'''Lupaan, että en tule soveltamaan oppaan sisältöä Suomessa laittomien huumausaineiden* valmistamiseen:'''
&lt;br&gt;&lt;br&gt;
'''[[Hupu 2/Johdanto|Kyllä, lupaan]] &amp;mdash; [[Etusivu|En lupaa]]'''
&lt;/center&gt;
&lt;br&gt;&lt;br&gt;
&lt;small&gt;&lt;nowiki&gt;*&lt;/nowiki&gt; Hampun kasvattaminen huumausainekäyttöön, samoin kuin kannabiksen hallussapito, myynti, levitys ja käyttö on kiellettyä Suomen rikoslain 50. luvun 1. §:n mukaan.&lt;/small&gt;
&lt;/blockquote&gt;
&lt;/div&gt;
[[de:Hanf-Anbau]]

[[Luokka:Hupu 2]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Linux/KDE-työpöydän käyttö</title>
    <id>101</id>
    <revision>
      <id>25891</id>
      <timestamp>2006-12-10T08:43:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">==Sisäänkirjautuminen ja käytön lopettaminen==
Kirjaudut sisään koneelle heti sen käynnistymisen jälkeen. Jotta voit kirjautua sisään tarvitset tunnuksen ja salasanan. Uloskirjautuminen tapahtuu K-valikon alta kohdasta ”Kirjaudu ulos...”. Sieltä pystyt valitsemaan Koneen sammuttamisen, uudelleen käynnistämisen ja istunnon lopettamisen väliltä.
===Hiiren käyttö===
Valikot avautuvat yhdellä hiiren painalluksella.
Pikavalikko aukeaa hiiren oikealla painikkeella.

===Näppäimistön käyttö===

Tässä hieman näppäinkomentoja Linux-aloittelijoille...

*&lt;tt&gt;ctrl+f&lt;/tt&gt;: find (niinkuin Windowsissakin)
*&lt;tt&gt;alt+tab&lt;/tt&gt;: ikkunan vaihto (taaskin niinkuin Windowsissa)
*&lt;tt&gt;ctrl+tab&lt;/tt&gt;: työpöydän vaihto
*&lt;tt&gt;ctrl+esc&lt;/tt&gt;: (aukaisee järjestelmänvalvonnan, vähän kuin tehtävienhallinta Windowsissa)
*&lt;tt&gt;Windows&lt;/tt&gt;-näppäin: tekee saman KDE:ssä, kuin Windowsissakin
*&lt;tt&gt;ctrl+alt+del&lt;/tt&gt;: antaa sammuttamisvalikon (kuten Windowssissakin)

==KDE:n työpöytä==
===KDE:n paneeli===

KDE-paneelin vasemmasta nurkasta pääsee ''K-valikkoon'' (Periaatteessa identtinen Windowsin Käynnistä-valikon kanssa).

KDE-paneelin keskellä on laatikkorypäs, joka ilmaisee missä (monennessako) työpöydässä olet.

Sisältää pikakuvakkeet ''Konquer''-selaimeen, omiin tiedostoihin, asetuksiin ja konsoliohjelmaan.

KDE-paneeli näyttää oikealla puolella aktiiviset ikkunat sekä kellon.

Hiiren oikealla korvalla pääsee säätelemään KDE-paneelin asetuksia mm. Paneelin automaattimen piilotus, nurkka, leveys sekä korkeus.

===K-valikko===
Paneelin vasemmasta alareunasta löytyvä K-valikko vastaa windowsin käynnistä-valikkoa.
Sieltä löydät pikakuvakkeet tärkeimmille ja usein käytetyille ohjelmille.

Toiminnot-alavalikosta löydät kirjanmerkit sekä pikaselain -valikon, jolla on helppo ja nopea navigoida hakemistoja.

===Työpöydät===
Sisältää kuvakkeet jotka nopeuttavat ja helpottavat koneen käyttöä.
Linuxissa toisin kuin Windowsissa on useita työpöytiä samanaikaisesti
mahdollistaen useiden ikkunoiden samanaikaisen selailun,
jotka luovat visuaalisen perustan tietokoneen käytön helpottamiseksi.
Näkymä perustilassa voi sisältää myös taustakuvan.
Työpöydän alareunassa sijaitsee myös tehtäväpalkki.
Kuvaketta napsauttaessa; jää alle kun ikkunat avautuvat.

===Tehtäväpalkki===
Jos haluat muuttaa tehtäväpalkin asetuksia, paina kakkos-työpöytänappulan vierestä VIELÄ pienempää nappulaa. Valitse esiintulevasta valikosta &quot;SOVELMAN TEHTÄVÄPALKKI ASETUKSET&quot;... Jos halajat nähdä kaikkien työpöytien auki olevat ikkunat niin paina ruksi kohtaan &quot;NÄYTÄ KAIKKIEN TYÖPÖYTIEN IKKUNAT&quot;.

===Kello ja kalenteri===
Paneelin oikeassa alareunassa oleva kello näyttää asetuksista riippuen kellonajan sekä päivämäärän. Kelloa napsauttamalla saadaan näkyviin kalenteri.

Kellon asetuksia voi muokata valitsemalla kellon pikavalikosta kohdan '''Kellon asetukset'''. Asetuksissa voi muuttaa kellon tyyliä eli onko kello analoginen vai digitaalinen, paljas tai epätarkka. Humoristinen epätarkka kello kertoo kellonajan sanallisesti. Kellon värejä voi myös muuttaa asetuksissa.

==Roskakori==
Toimii kuten Windowssissakin eli voidaan säilöä turhat tiedostot ja poistaa sen jälkeen

==Ikkunoiden käsittely==
==Tiedostonhallinta==
Voit avata tiedostonhallinnan napsauttamalla K-valikon kohtaa Koti ('''Home'''). Kotikansion kuvake on myös työpöydällä, ja se voi olla myös paneelissa. Avautuvassa ikkunassa näet kotikansiosi sisällön.
===Navigointipaneeli===
Asetuksistasi riippuen tiedostonhallintaikkunan vasemmassa reunassa näkyy navigointipaneeli. Navigointipaneelin saa näkyviin tai piilotettua valikosta '''Ikkuna-&gt;Näytä navigointipaneeli'''. Ota navigointipaneeli näkyviin, ellei se jo ole näkyvillä.
===Tiedostojen etsiminen===
Tiedostoja voi etsiä tiedostonhallintaikkunassa tai K-valikosta löytyvällä '''Etsi tiedostoja''' -ohjelmalla.

===Kansiorakenteessa liikkuminen===
Kansiosta toiseen voi siirtyä napsauttamalla kansiota hiiren vasemmalla painikkeella. Kansiorakenteessa voi siirtyä ylöspäin napsauttamalla työkalurivin vasemmassa reunassa olevaa Ylös-painiketta.
===Tiedostojen valinta===
Jos haluat avata tiedoston, napsauta tiedostoa kerran hiiren vasemmalla painikkeella. Jos haluat vain valita tiedoston, paina hiiren painike alas tiedoston vieressä olevalla tyhjällä alueella, ja siirrä sitten hiiren osoitin tiedoston kohdalle. Tiedoston nimi ja kuvake korostetaan sinisellä värillä, kun tiedosto on valittu.

Useita tiedostoja voit valita valitsemalla alueen tiedostonhallintaikkunassa: aloita valinta tyhjällä alueella, ja valitse haluamasi tiedsotot.
===Tiedostojen siirtäminen ja kopiointi===
===Kansioiden luominen ja poistaminen===
Uuden kansion voi luoda tiedostonhallintaikkunassa avaamalla hiiren oikealla painikkeella pikavalikon, ja valitsemalla pikavalikosta kohdan '''Luo uusi -&gt; Kansio...'''.

Kansion voi poistaa valitsemalla kansion, ja painamalla '''Delete''' -painiketta. Jos haluat poistaa kansion pysyvästi, paina ensin vaihtopainike '''Shift''' pohjaan, ja paina sitten '''Delete'''. Toinen tapa poistaa kansioita löytyy kansion pikavalikon kohdasta '''Poista'''.

===Vapaa kiintolevytila===
Koneella olevan vapaan levytilan näkee Tietokeskuksessa, joka löytyy K-valikon kohdasta '''Järjestelmä'''. Avaa tietokeskus, ja valitse sieltä kohta '''Osiot'''.

==Tulostaminen==
==Apuohjelmien käyttäminen==
===Kedit-tekstieditori=== Kedit:in avulla voit muokata pelkkää tekstiä (siis ei muotoilua) sisältäviä tiedostoja. Kedit on hieman monipuolisempi kuin Windowsin Muistio (Notepad).
===KWrite-tekstieditori=== Myöskin pelkän tekstin muokkaukseen mutta huomattavasti monipuolisempi kuin Kedit. 


===KCalc-laskin===
KCalc on KDE-ryhmän kehittämä laskin, jossa on tietokonelaskimen perustoiminnot.

===Kolourpaint===
Periaatteessa Kolourpaint on identtinen windowsin paintin kanssa, ja sitä käytetään samalla tavalla. Kuvat tallennetaan oletuksena PNG -muodossa

===Muistilaput===
Muistilaput onvat käteviä, kun sinun pitää muistaa jotain. Avaa muistilappuohjelma, ja kirjoita asia, jonka tahdot muistaa. Saat lapun esiin paneelin oikeasta kulmasta.

==Työpöydän muokkaaminen==
===Paneelin muokkaaminen===
===Ohjauskeskuksen käyttäminen===
K-valikon kohdasta '''Asetukset''' löytyvä Ohjauskeskus on paikka, jossa näet tietoja käyttöjärjestelmästäsi ja jossa voit muokata sen asetuksia. Kun käynnistät Ohjauskeskuksen, näet käyttämäsi käyttöjärjestelmän ja sen version.

===Työpöydän teemat===
===Värit ja kirjasimet===

[[Luokka:Linux]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Psykologia/Psykologia tieteenalana</title>
    <id>102</id>
    <revision>
      <id>12235</id>
      <timestamp>2006-05-26T10:09:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Psykologia]]</comment>
      <text xml:space="preserve">==Psykologia tieteenalana==

Psykologia on nykyään yksi tieteenaloista. Psykologinen tieto perustuu täten tieteellisesti tutkittuihin tosiasioihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että psykologisten teorioiden pätevyys pyritään tarkastamaan myös käytännössä. Vaatimus tieteellisyydestä erottaa aidon psykologian arkipäivän &quot;keittiöpsykologiasta&quot;, jota muiden muassa tiedotusvälineet meille syöttävät eri muodoissa.

Tieteellisyyden vaatimuksen seurauksena psykologia eroaa tavallisesta arkipäivän psykologiasta vähintään viidessä eri kohdassa. Ensinnäkin psykologia tavoittelee täsmällisempiä ilmaisuja esimerkiksi käsitteiden määrittelyn osalta. Toiseksi sille on täysin ominaista kriittinen suhtautuminen kuvauksiin, selityksiin ja päätelmiin. Kolmanneksi se pyrkii kuvaamaan tapahtumia mahdollisimman puolueettomasti. Neljänneksi psykologia hankkii tietoa järjestelmällisellä tavalla. Psykologiset tutkimukset pohjautuvat aina johonkin tutkimusmenetelmään. Viidenneksi psykologi pyrkii aina liittämään uudet tutkimustulokset osaksi aiempaa tietoa, esimerkiksi jotakin teoriaa. 

Psykologian tieteellisyyden vaatimuksen johdannaisena psykologian sisällä esiintyy tietysti myös paljon eri suuntausten välisiä kiistoja. Nämä erimielisyydet koskevat vaikkapa sitä, millä tavalla ihmisen toimintaa tulisi tutkia. Lisäksi psykologialle on tyypillistä avoimuus kritiikille, koska kunkin tieteenalan on rakennettava perustansa vahvalle pohjalle. 

==Psykologia on monta eri osa-aluetta==

Psykologia jaetaan moneen eri osa-alueeseen. Yliopistojen kohdalla jaottelu tehdään yleensä tutkimuksen kohteen mukaan. Tällöin luokitteluna voi olla esimerkiksi alla oleva: 

* Oppimisen psykologia 
* Persoonallisuuden psykologia 
* Sosiaalipsykologia (ihminen ryhmässä) 
* Differentiaalipsykologia (ihmisten välinen erilaisuus) 
* Kognitiivinen psykologia (ajattelu, älykkyys, muisti) 
* Kehityspsykologia 
* Motivaatiopsykologia 
* Havaintopsykologia 
* Neuropsykologia 

Psykologia voidaan jakaa myös sovellusalueen mukaan. Psykologian sovellusalueet ovat laajentuneet merkittävästi tutkimustiedon lisääntyessä. Toisaalta psykologisen tiedon kysyntä on myös kasvanut. Nykyisin esimerkiksi seuraavat psykologian sovellusalueet ovat jo varsin arkipäiväisiä ilmiöitä: 

* Liikennepsykologia 
* Työpsykologia 
* Urheilupsykologia 

==Psykologia on sitä mitä psykologit tekevät==

Psykologit sijoittuvat työelämässä melkoisen vaihtelevasti. Osa valmistuneista psykologeista jää yliopistolle tutkijoiksi tai kouluttamaan tulevia psykologeja. Toiset sijoittuvat eri ammatteihin kuten: 
* koulupsykologi 
* ammatinvalintapsykologi 
* työpsykologi

[[Luokka:Psykologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Psykologia/Psykologia ja ihminen</title>
    <id>103</id>
    <revision>
      <id>12236</id>
      <timestamp>2006-05-26T10:09:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Psykologia]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Psykologian tärkeimpänä tutkimuskohteena on '''ihminen'''. Psykologeja kiinnostavat mm. ihmisen kehitys, äly, tunteet, sosiaalisuus, havaitseminen ja käyttäytyminen. Saadakseen tarvitsemaansa tietoa tutkijat käyttävät hyväkseen erilaisia '''tutkimusmenetelmiä'''. 

* hallittu koe suoritetaan laboratoriossa. 
* kenttätutkimus suoritetaan tavanomaisissa olosuhteissa. 
* tapaustutkimus eli ''case study'' perustuu siihen, että tutkitaan tiettyä yksilöä tai ryhmää. 
* toimintatutkimus on sellainen tutkimus, jolla pyritään samaan aikaan sekä tutkimaan toimintaa että muuttamaan sitä.

[[Luokka:Psykologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Bureaucrat log</title>
    <id>104</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>4403</id>
      <timestamp>2004-10-07T19:03:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TJ</username>
        <id>2</id>
      </contributor>
      <comment>Rights for user &quot;Nikerabbit&quot; set &quot;+sysop&quot;</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;ul&gt;&lt;li&gt;19:03 loka 7, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] Rights for user &quot;Nikerabbit&quot; set &quot;+sysop&quot;&lt;/li&gt;

&lt;/ul&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Matematiikan perusteita</title>
    <id>107</id>
    <revision>
      <id>25666</id>
      <timestamp>2006-12-05T15:57:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anr</username>
        <id>566</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>typo</comment>
      <text xml:space="preserve">Matematiikka on tiede, joka käsittelee rakenteiden mallintamista, muutosta ja avaruuksia. Matemaattisen formalismin mukaan matematiikka on aksiomaattisesti määriteltyjen abstraktien rakenteiden tutkimista symbolisen logiikan ja matemaattisen merkintäjärjestelmän keinoin. Muitakin näkemyksiä on. Matematiikkaa voi ajatella fysikaalisten ja käsitteellisten suhteiden ilmaisemisen kielenä, jonka kielioppi ja käsitteistö on määritelty äärimmäisen tarkkaan. Tämä mahdollistaa asioiden ilmaisemisen tarkasti.

Matematiikka ei suoranaisesti tutki ympäröivää, fysikaalista maailmaa, vaan käsitteellisiä riippuvuussuhteita. Tämän takia sitä ei yleensä lueta luonnontieteisiin. Vaikka matematiikan tutkimusalueet pohjautuvat usein luonnontieteisiin, erityisesti fysiikkaan, tutkitaan matematiikassa myös puhtaasti matematiikan sisäisiä alueita, joille ei ole (vielä) löydetty sovellusalueita millään muulla tieteenalalla. Tällaiset matematiikan sisäisten tutkimusten tulokset voivat antaa hyödyllisiä työkaluja muiden matematiikan alueiden tutkimuksissa. Matematiikan tutkija - matemaatikko - näkee matematiikan usein enemmänkin taiteena kuin tieteenä.

Sana matematiikka tulee kreikan sanasta μάθημα (máthema), joka tarkoittaa tiedettä, tietoa tai oppimista; μαθηματικός (mathematikós) tarkoittaa &quot;halukas oppimaan&quot;.

==Lukujärjestelmä==
Numerot ovat merkistön merkkejä, joita voidaan käyttää joko lukujen tai numerosarjojen ilmaisemiseen.

Länsimaissa on yleisesti käytössä arabialaiset numerot kymmenkantaisessa lukujärjestelmässä. Tässä järjestelmässä on käytössä seuraavat numerot (merkitykseltään pienimmästä suurimpaan):

0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9

===Luvut===
Luvut ovat abstrakteja käsitteitä, jotka mittaavat mm. suuruutta sekä järjestystä. Lukumäärää ilmaisevia lukuja sanotaan kardinaaliluvuiksi, järjestystä ilmaisevia lukuja puolestaan kutsutaan järjestysluvuiksi eli ordinaaliluvuiksi. Luvut koostuvat yleensä numeroista. Tapaa, jolla numeroista koostetaan lukuja, kutsutaan lukujärjestelmäksi.

Matemaattisessa mielessä luvut ovat joidenkin matemaattisten avaruuksien alkioita ja niiden muodostaminen on riippuvainen järjestelmäkohtaisista sopimuksista. Käytössä on erilaisia lukuavaruuksia, kuten reaaliluvut, rationaaliluvut, irrationaaliluvut, kokonaisluvut sekä luonnolliset luvut.

Länsimaissa käytetään yleisesti ns. arabialaisia numeroita järjestelmässä, jonka kantaluku on 10. Tässä järjestelmässä luvut muodostetaan numeroista 0-9 sekä desimaalierottimesta, joka on maasta riippuen yleensä pilkku tai piste. Lukuun peräkkäin kirjoitetuista numeroista oikeanpuoleisin on vähiten merkitsevä ja merkitys kasvaa vasemmalle mennessä kantaluvun verran. Eli esim. 123 tarkoittaa samaa kuin 3 + 2*10 + 1*100 ( =3*10^0 + 2*10^1 + 1*10^2 ). Vastaavasti desimaalierottimen oikealla puolella olevat numerot ilmaisevat luvun osia. Desimaalierotinta ei aina merkitä näkyviin..

On myös muita tapoja merkitä luvun osia. Näistä esimerkkinä murtoluvut. Kokonaisluvut ja luvun osat murtolukuina voidaan merkitä myös samaan lukuun peräkkäin ilman yhteenlaskuoperaattoria.

===Luonnolliset luvut===
Luonnollisten lukujen joukkoon &lt;math&gt;\mathbb N&lt;/math&gt; määritellään kuuluvaksi joko '''positiiviset''' &lt;math&gt;\{1, 2, 3, \dots\}&lt;/math&gt; tai '''ei-negatiiviset''' &lt;math&gt;\{0, 1, 2, \dots\}&lt;/math&gt; kokonaisluvut. Se, kuuluuko nolla luonnollisiin lukuihin riippuu siitä, miten joukko määritellään. Luonnolliset luvut ovat helppoutensa vuoksi ensimmäiset lapsille opetettavat luvut. Luonnollisilla luvuilla on kaksi päätarkoitusta: niitä voidaan käyttää laskemiseen (&quot;pöydällä on kolme omenaa&quot;) tai niillä voidaan ilmaista järjestystä. Lukuteoria tutkii luonnollisten lukujen syvällisempiä ominaisuuksia, kuten alkulukujen jakaumaa.

====Luonnollisten lukujen ominaisuuksia====
Olkoot &lt;math&gt;a, b, c \in \mathbb N&lt;/math&gt;. Tällöin
:#&lt;math&gt;a + (b + c) = (a + b) + c&lt;/math&gt;
:#&lt;math&gt;a + b = b + a&lt;/math&gt;
:#&lt;math&gt;a(bc) = (ab)c&lt;/math&gt;
:#&lt;math&gt;ab = ba&lt;/math&gt;
:#&lt;math&gt;\exists 0 \in \mathbb{N}&lt;/math&gt; siten, että &lt;math&gt;a + 0 = 0 + a = a&lt;/math&gt;
:#&lt;math&gt;\exists 1 \in \mathbb{N}&lt;/math&gt; siten, että &lt;math&gt;a1 = 1a = a&lt;/math&gt;
:#&lt;math&gt;a(b + c) = ab + ac&lt;/math&gt;
:#&lt;math&gt;a &lt; b \vee a = b \vee b &lt; a&lt;/math&gt;
:#&lt;math&gt;a &lt; b \wedge b &lt; c \Rightarrow a &lt; c.&lt;/math&gt;

==Yleisimmät laskutoimitukset==
Laskutoimitukset ovat kuvauksia &lt;math&gt;E \times E \to E&lt;/math&gt;. Esimerkiksi 1+1=2 on laskutoimitus joukossa &lt;math&gt;\mathbb{Z_+}&lt;/math&gt;.

Yleisimmät laskutoimitukset ovat: yhteenlasku, vähennyslasku, kertolasku ja jakolasku. Lisäksi on muita laskutoimituksia, kuten potenssiinkorotus ja neliöjuuri.

===Yhteenlasku===
Yhteenlasku on yksi aritmeettisista peruslaskutoimituksista, ensimmäinen koululaisille opetettavista. Yhteenlaskuoperaatio yhdistää kaksi lukua, summattavaa, kolmanneksi luvuksi, summaksi. Esimerkiksi 1+2=3. 

===Vähennyslasku===
Vähennyslasku on eräs aritmeettisista peruslaskutoimituksista. Se kuvataan miinusmerkillä &lt;math&gt;- \,&lt;/math&gt;:
&lt;math&gt;a - b = c \,&lt;/math&gt;
(luetaan: &quot;a miinus b on yhtä kuin c&quot;) &lt;math&gt;a&lt;/math&gt; on vähennettävä, &lt;math&gt;b&lt;/math&gt; vähentäjä ja &lt;math&gt;c&lt;/math&gt; lukujen ero eli erotus.

Vähennyslasku on yhteenlaskun käänteisoperaatio. Kun lukuun &lt;math&gt;a&lt;/math&gt; ensin lisätään luku &lt;math&gt;b&lt;/math&gt; ja sitten vähennetään sama &lt;math&gt;b&lt;/math&gt;, saadaan &lt;math&gt;a&lt;/math&gt;:
&lt;math&gt;(a + b) - b = a \,&lt;/math&gt;
Edelleen
&lt;math&gt;a - b = a + (-b) \,&lt;/math&gt;

===Kertolasku===
Kertolasku on yksi aritmeettisista laskutoimituksista. Kertolasku on lyhennysmerkintä toistetulle yhteenlaskulle, jossa samaa luku lasketaan yhteen tietyn monta kertaa. Esimerkiksi 3 · 2 on sama kuin 2 + 2 + 2, eli 2 laskettuna yhteen itsensä kanssa 3 kertaa. Kertolaskun tulosta kutsutaan tuloksi ja tulon ensimmäistä jäsentä kerrottavaksi ja jälkimmäistä kertojaksi.

Kertolaskua merkitään tavallisesti ·-merkillä. Joskus käytetään myös ×-merkkiä ja varsinkin tietokoneissa *-merkkiä. Luvuilla laskettaessa kertomerkki merkitään aina näkyviin, mutta algebrassa se jätetään usein pois. Esimerkiksi x · y = xy, mutta aina kirjoitetaan 5 · 4.

===Jakolasku===
Jakolasku on yksi aritmeettisista laskutoimituksista. Se on kertolaskun käänteisoperaatio. Jakoyhtälö liittyy kiinteästi jakolaskuun.

Jos

:a × b = c, 
missä b ei ole nolla,

:a = c ÷ b 
(lue &quot;c jaettuna b:llä&quot;). Esimerkiksi 12 ÷ 3 = 4, sillä 4 × 3 = 12.

Yllä lukua a nimitetään osamääräksi, lukua c jaettavaksi ja b jakajaksi.

Jakolaskua merkitään usein c : b, c / b tai &lt;math&gt; \frac{c}{b} \ &lt;/math&gt;. Aina jakolaskua ei suoriteta, vaan luku voidaan suoraan ilmoittaa muodossa &lt;math&gt;\frac{c}{b} \ &lt;/math&gt;. Tällöin puhutaan murtoluvuista.

Jos luvut c ja b ovat kokonaislukuja, &lt;math&gt; \frac{c}{b} \ &lt;/math&gt; on rationaaliluku.

===Potenssi===
Luku korotettuna positiiviseen kokonaislukupotenssiin tarkoittaa laskutoimitusta, jossa kantaluku kerrotaan itsellään eksponentin määräämän lukumäärän verran:

&lt;math&gt;x^n = x\cdot x\cdot x\cdot x..., &lt;/math&gt; missä
''x'' on kantaluku ja ''n'' on eksponentti.

Esimerkiksi:
&lt;math&gt;4^3 = 4\cdot 4\cdot 4 = 64&lt;/math&gt;

Potenssien laskusääntöjä:
Olkoon m ja n positiivisia kokonaislukuja. Tällöin
&lt;math&gt;x^{m+n} = x^m\cdot x^n&lt;/math&gt; ja &lt;math&gt;(x^m)^n = x^{mn}&lt;/math&gt;.
Jos &lt;math&gt;x \not = 0&lt;/math&gt;, on &lt;math&gt;x^0=1&lt;/math&gt;. 
Potenssi voidaan myös laajentaa muillekin kuin kokonaislukueksponenteille, esimerkiksi kokonaislukujen käänteisluvuille, jolloin saadaan juurifunktiot. Juurifunktio on potenssifunktion käänteisfunktio.

===Prosentti===
Prosenttilaskutaidosta on hyötyä, sillä jokainen törmää prosentteihin elämässään. Jokainen on joskus ostanut jotain alennusmyynnistä tai muuten alennettuun hintaan. Uutisista kuulee säännöllisesti ennusteita talouskasvulle tai työttömyysasteelle. Palkankorotukset ilmoitetaan prosentteina ja lainalle joutuu maksamaan korkoa, joka usein kerrotaan prosenteissa.

Prosentti tulee latinan sanoista ''per'' -sta, -lta ja ''centum'' sata. Yksi prosentti tarkoittaa siis yhtä sadasta (jotakin).

&lt;table border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;0&quot;&gt;
&lt;tr height=&quot;10&quot; bgcolor=&quot;blue&quot;&gt;&lt;td width=&quot;10&quot; bgcolor=&quot;black&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;

&lt;tr height=&quot;10&quot; bgcolor=&quot;blue&quot;&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;

&lt;tr height=&quot;10&quot; bgcolor=&quot;blue&quot;&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;

&lt;tr height=&quot;10&quot; bgcolor=&quot;blue&quot;&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;

&lt;tr height=&quot;10&quot; bgcolor=&quot;blue&quot;&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;

&lt;tr height=&quot;10&quot; bgcolor=&quot;blue&quot;&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;

&lt;tr height=&quot;10&quot; bgcolor=&quot;blue&quot;&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;

&lt;tr height=&quot;10&quot; bgcolor=&quot;blue&quot;&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;

&lt;tr height=&quot;10&quot; bgcolor=&quot;blue&quot;&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;

&lt;tr height=&quot;10&quot; bgcolor=&quot;blue&quot;&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td width=&quot;10&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

Prosentin merkkinä on %. Siis 1 % = 1/100. 

Esimerkiksi 1 prosentti 100:sta on 1, 2 prosenttia 100:sta on 2, jne. 100 % 100:sta on 100.

Paljonko on n prosenttia luvusta a? Ongelman ratkaisu alkaa jakamalla luku a sadalla, jolloin saadaan selville, paljonko on 1 prosentti a:sta. Tämän jälkeen kerrotaan saatu osuus luvulla n, jolloin saadaan n % a:sta.

'''Esimerkki:''' Olkoon tarkastelun kohteena luku 24. Kysytään paljonko on

-- 1 prosentti

-- 2 prosenttia

-- 50 prosenttia siitä?

'''Vastaus:'''

-- 1 prosentti 24:sta on 24/100 = 0,24

-- 2 prosenttia 24:sta on 2·(24/100) = 0,48  

-- 50 prosenttia 24:sta on 50·(24/100) = 12.

Esimerkissä kahdessa alimmassa kohdassa lasketaan ensin 1 % 24:sta = 0,24 ja kerrotaan se halutulla prosenttiluvulla 2 tai 50. Käytännössä tämä tarkoittaa kertomista murtoluvulla.
Esimerkiksi, &lt;math&gt;2 \cdot \frac{24}{100} = 24 \cdot \frac{2}{100} = 0,48&lt;/math&gt;.

Murtoluvut voidaan toisaalta esittää desimaalilukuina tai likiarvoina. Näin koska 2/100 = 0,02 ja 50/100 = 0,5, nähdään, että 2 % 24:sta = 0,02 · 24 = 0,48 ja 50 % 24:sta = 0,5 · 24 = 12. Tässä kohden on huomautettava, että 0,48 ei yleisesti ole 48 %, koska prosenteilla viitataan aina (sadasosa)osuuteen jostakin, mutta 0,48 on luku.

Näillä kahdella tavalla - murtoluvuilla ja desimaaliluvuilla - on omat etunsa. Murtolukuja ei voi tavallisesti kirjoittaa laskimeen, mutta desimaalilukuja voi. Toisaalta desimaaliluvuilla voi olla vaikeampi paperille tai päässälaskussa, jossa murtoluvut ovat omiaan.


Kysymys: Auto maksaa 16 400 euroa. Auton käsiraha on 15 prosenttia. Paljonko käsirahaa on maksettava, jotta auton voi ostaa?

16 400 · 15  / 100 = ?

tai

16 400 · 0,15 = ?

tai selkeimmin

15/100 · 16 400 € = 2460 €.

====Prosenttiarvo====
Prosenttiarvo saadaan kertomalla perusarvon sadasosa prosenttiluvulla tai kertomalla perusarvo prosenttikertoimella (prosenttiluku / 100).


==Tehtäviä==

[[/Matemaattisia ongelmia/]]

[[Luokka:Matematiikan perusteita]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Hiekkalaatikko</title>
    <id>108</id>
    <revision>
      <id>28105</id>
      <timestamp>2007-01-21T14:10:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tommi S.</username>
        <id>422</id>
      </contributor>
      <comment>Tyhjensin hiekkalaatikon</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Ole hyvä ja tee muokkauksesi tämän rivin alapuolelle}}
&lt;!-- Muokkaukset tämän rivin alle, kiitos!--&gt;
:Hiekkalaatikko</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Iirin kieli</title>
    <id>110</id>
    <revision>
      <id>24569</id>
      <timestamp>2006-11-21T17:53:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Kuva</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Gaeltacht.svg|thumb|Aluetta, missä iiriä puhutaan paljon]]
Iiri (iirinkielinen nimi Gaeilge, Munsterin murteella Gaelainn tai Gaoluinn) on Irlannin ensimmäinen virallinen kieli. Vuosina 2003–2004 järjestetyn Stádas-kampanjan jälkeen Irlannin hallitus haki sille myös virallisen kielen asemaa Euroopan unionissa, joka sille kesäkuussa 2005 päätettiin antaa vuodesta 2007 alkaen. Iiri on kelttiläinen kieli ja kuuluu kelttikielten ns. Q-kelttiläiseen tai gaelilaiseen (goidelilaiseen) alaryhmään. Iirin kielen lähimmät sukulaiset ovat Skotlannin Ylämaan gaelin tai skottigaelin kieli (Gàidhlig) sekä Mansaaren 1970-luvulla sukupuuttoon kuollut, mutta kielenharrastajien vielä ylläpitämä manksin kieli (engl. Manx Gaelic, omakielinen nimitys Gaelg tai Çhengey-ny-Mairey Vannin). Kaukaisempaa sukua ovat kymri (wales) ja Bretagnessa puhuttu bretoni, jotka kuuluvat kelttiläisessä kieliryhmässä toiseen alaryhmään, brittiläisiin kieliin eli P-kelttiläisiin kieliin. Nämä eroavat iiristä ja muista goidelilaisista kielistä hämmästyttävän paljon: esimerkiksi kymri on iirinpuhujalle tuoreita englantilaisia lainasanoja lukuun ottamatta täysin vieras ja käsittämätön kieli.

== Mutaatiot ==

Kaikille kelttiläisille kielille ovat ominaisia mutaatiot. Mutaatioilla tarkoitetaan sanan ensimmäisessä äänteessä tapahtuvia muutoksia, jotka periaatteessa aiheuttaa sanaa edeltävä kieliopillinen partikkeli, mutta jotka voivat muuttua täysin kieliopillisen luonteisiksi, jos partikkeli on kovin heikko ja painoton ja katoaa kielestä jättäen jälkeensä ''pelkän'' mutaation. Iirissä tärkeä esimerkki tällaisesta kehityksestä on verbien preteritin (menneen ajan muodon) ensimmäisen konsonantin heikentyminen. Alkujaan verbimuotoa edelsi partikkeli ''do'', joka aiheutti heikennykseksi kutsutun mutaation: ''cruinnigh!'' &quot;kerää! kokoa!&quot;, '''''do''' c'''h'''ruinnigh sé'' &quot;hän keräsi, kokosi&quot;; nykykielessä sanotaan (eräitä murteita lukuunottamatta) kuitenkin vain ''chruinnigh sé'', jolloin ''do''-partikkelista muistuttaa enää alkukonsonantin heikennys ''c'' -&gt; ''ch''.

=== Heikennys ===

Heikennys (iiriksi ''séimhiú'', englanniksi nykyään yleensä ''lenition'') merkitään lisäämällä ensimmäisen konsonantin jälkeen h-kirjain. Aiemmin sen sijasta käytettiin kirjaimen yläpuolelle asetettavaa pistettä (se kehittyi keskiajan latinankielisten käsikirjoitusten tavasta sijoittaa vahingossa kirjoitetun kirjaimen päälle piste, ns. ''punctum delens'', sen merkiksi, ettei kirjainta kuulunut lukea - tämä oli siistimpää kuin yliviivaaminen), ja tätä tapaa saattaa nähdä nykyäänkin, ennen muuta silloin kun iiriä kirjoitetaan vanhanaikaisella, ns. gaelilaisella kirjaimistolla. 

Heikennykselle ovat alttiita b, c, d, f, g, m, p, s ja t, jotka siis heikennettyinä kirjoitetaan bh, ch, dh, fh, gh, mh, ph, sh ja th. Ne äännetään seuraavasti:

''bh'' [&amp;beta;] on huulilla äännetty soinnillinen hankausäänne, eli lausumistapa on kuin &quot;v&quot;:llä, mutta huulet ovat kuin &quot;b&quot;:ssä. Se on lähinnä w ilman huulten pyöristystä. 

''ch'' on saksan ich- tai ach-äänne, riippuen siitä, onko se ns. ahtaassa (engl. ''slender'', iir. ''caol'') vai leveässä (engl. ''broad'', iir. ''leathan'') asemassa, ts. onko ensimmäinen sitä seuraava vokaali ahdas eli liudentava (e, i) vai leveä eli liudentamaton (a, o, u). Huomaa, että iirin oikeinkirjoituksessa saatetaan lyhyiden vokaalien kirjaimia käyttää pelkkinä liudennus- tai liudentamattomuusmerkkeinä (iir. ''sleamhnóg'') varsinkin pitkien vokaalien (''á, é, í, ó, ú'') edellä tai jäljessä.

''dh'' '''ei''' ole enää vuosisatoihin ollut englannin ''th'' sanassa ''this'', vaan äännetään nykyään aivan samalla tavalla kuin iirin ''gh''. Tämä tarkoittaa, että se on kuten suomalainen j ollessaan ahtaassa asemassa, mutta leveässä asemassa (ja konsonantin edellä myös ahtaassa) se lausutaan äänteenä, joka foneettisessa kirjoituksessa merkitään kreikkalaisella gamma-kirjaimella ja joka on saksan ach-äänteen soinnillinen vastine. Ranskalainen kurkku-r tulee aika lähelle tätä äännettä.


''fh'' on pelkkä paikanpitäjä - sitä ei äännetä ollenkaan. (Joskus tosin esim. sanan ''féin'' &quot;itse&quot; puhekielinen ääntämistapa ''héin'' saatetaan kirjoittaa ''fhéin'', mutta tämä on harhaanjohtavaa, eikä sitä suositella standardikielessä.) Murteissa vokaalialkuisten sanojen eteen saattaa siksi kehittyä sinne kuulumaton alku-f, esimerkiksi &quot;avaa!&quot; on standardikielessä ''oscail'', mutta Ulsterissa usein ''foscail'' - menneen ajan muoto ''d'oscail sé'' voisi näet ääntämisen puolesta yhtä hyvin olla ''d'fhoscail sé''.


''mh'' äännetään samalla tavalla kuin ''bh'', mutta vieressä oleva vokaali voi saada nasaalisen (nenäsointisen) värityksen.

''ph'' äännetään kuten f. Tosin iirin f-äänne on perinteisesti eronnut meille tunnetusta f-äänteestä samalla tavalla kuin iirin bh eroaa meikäläisestä v:stä - bh ja iirin f ovat bilabiaalisia (kahdella huulella äännettäviä) äänteitä, kun taas suomen v ja meille tunnettu f ovat labiodentaalisia (ylähampaat alahuulta vasten äännettäviä) äänteitä.


''th'' ja ''sh'' äännetään molemmat h-äänteenä. Ne heikennetään kuitenkin vain silloin kun niitä seuraa vokaali, ''-n-'', ''-r-'' tai ''-l-''. Huomaa, että ''sh''-ta ei äännetä samalla tavalla kuin englannissa: pelkkä s-kirjain kuulostaa ahtaassa asemassa (i:n tai e:n edellä tai jäljessä) samalta kuin englannin sh, minkä huomaa esimerkiksi sellaisista lainasanoista kuin ''siopa'' &quot;kauppa&quot;, ''siúráilte'' &quot;varma&quot;.

=== Pimennys ===

Pimennys (engl. ''eclipsis'', iir. ''urú'') johtuu siitä, että edelläoleva kieliopillinen partikkeli on aikaisemmin päättynyt nasaalikonsonanttiin. (Skottigaelissa pimennys on vasta kehittymässä, ja siellä partikkeli on yleensä säilyttänyt nasaalikonsonanttinsa!) Pimennys koskee konsonantteja b, c, d, f, g, p ja t, ja tapahtuu yksinkertaisesti siten, että soinnittomat konsonantit muuttuvat soinnillisiksi ja soinnilliset nasaaleiksi. Vokaalit pimennetään lisäämällä niiden eteen n-. 

Kirjoitettuna pimennetyt konsonantit näyttävät aika pelottavilta: pimennystä ei näet merkitä vaihtamalla kirjainta, vaan kirjoittamalla pimennyksen aiheuttama ääntämys alkuperäisen eteen: ''mbean'', ''gcnoc'', ''ndéanann'', ''bhfráma'', ''bpearsa'' ja ''dtír'' äännetään ikään kuin ne kirjoitettaisiin ''mean'', ''gnoc'', ''néanann'', ''bhráma'', ''bearsa'' ja ''dír''. Sitä vastoin sanan ''ngleann'' alussa todella on äng-äänne.

Pimennyksen merkitseminen tällä tavalla helpottaa lukemista ja sanojen hakemista sanakirjasta, koska alkuperäinen sanavartalo on aina tunnistettavissa ja samalta kuulostavat sanat voidaan pitää erillään toisistaan. Tätä voidaan havainnollistaa vaikkapa siteeraamalla sananlasku ''ní hé lá na báistí lá na bpáistí'' &quot;sadepäivä&quot; - oikeastaan &quot;sateen päivä&quot; - &quot;ei ole lasten päivä&quot;. ''Lá na báistí'' &quot;sadepäivä&quot; ja ''lá na bpáistí'' &quot;lasten päivä&quot; äännetään tarkalleen samalla tavalla, mutta kirjoitettuna ero on selvä.

Silloin kun pimennetty sana kirjoitetaan isolla kirjaimella, pimennettyä ääntämistä ilmaiseva kirjain jää pieneksi: Irlannin kansallislaulun nimi ''Amhrán na bhFiann'' &quot;Sotajoukkojen laulu&quot;, joka sisältää pimennetyn F:n, on tästä hyvä esimerkki. Vokaalit pimentävä n-kirjain erotetaan tavuviivalla: ''ceol na n-éan'' &quot;lintujen laulu&quot;, mutta tavuviiva jää pois ison kirjaimen edessä: ''Eoghainín na nÉan'' &quot;Lintujen pikku Eoghain&quot; (novellin nimi), ''Tír na nÓg'' &quot;Nuorten maa&quot; (mytologinen käsite). Jälkimmäisessäkin tapauksessa jotkut voivat käyttää tavuviivaa selvyyden vuoksi: ''Eoghainín na n-Éan'', ''Tír na n-Óg''.

=== Sananalkuinen t- ===

==== Sananalkuinen t- vokaalin edellä ====

Vokaalialkuisiin maskuliinisiin yksiköllisiin substantiiveihin, jotka ovat nominatiivissa, lisätään määräisen artikkelin ''an'' jäljessä t-äänne: ''athair'' &quot;isä&quot;, ''an t-athair'' &quot;isä, ''the father, der Vater, fadern''&quot;. Tämäkin t jää pieneksi ison kirjaimen edessä: ''an tAthair Peadar'' &quot;isä Peadar&quot; (katolisen papin arvonimi), ''An tInbhear Mór'' &quot;Iso jokisuu&quot; (kaupungin nimi Irlannissa, englanniksi Arklow).

==== Sananalkuinen t- konsonantin edellä ====

T:n, d:n ja s:n heikentämistä rajoittaa iirissä sääntö - eräissä tapauksissa varsin ankara sääntö, toisissa pelkästään taipumus - jota kutsutaan dentals-säännöksi: konsonantit d, n, t, l ja s eivät voi heikentää toisiaan. (L:n ja n:n heikennystä ei merkitä kirjoituksessa, vaikka joidenkin iirinpuhujien kielessä onkin kuultavissa ero.) Tämän takia d- ei heikenny ilmauksessa ''fear an dorais'' &quot;ovimies&quot;, vaikka p- heikentyykin täysin vastaavassa asemassa: ''fear an phoist'' &quot;postimies&quot;: määräinen artikkeli loppuu n:ään. Kuitenkin, jos periaatteessa heikennettävissä oleva s- aloittaa sanan määräisen artikkelin heikentävien muotojen jäljessä (maskuliini yksikön genetiivi, feminiini yksikön nominatiivi), määräinen artikkeli muuttaa sen t:ksi. Tämä kirjoitetaan samalla tavalla kuin heikennys, eli sekä uusi ääntämys (t-) että alkuperäinen ääntämys (s-) jäävät näkyviin: ''solas'' (mask.) &quot;valo&quot;, ''teach an tsolais'' &quot;majakka&quot; (sananmukaisesti &quot;valon talo&quot;, vrt. engl. ''lighthouse''); ''sráid'' (fem.) katu, ''An tSráid Mhór'' &quot;Pääkatu&quot; (sananmukaisesti &quot;Suuri katu&quot;).

=== Sananalkuinen h- ===

Sananalkuinen h- on ns. hiatuskonsonantti, eli se on syntynyt erottamaan kahta vokaalia toisistaan. Se esiintyy esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä:

- Kun possessiivipronomini ''a'' &quot;hänen&quot; viittaa naiseen, se ei heikennä konsonanttia, mutta lisää h:n vokaaliin: ''a ainm'' &quot;hänen nimensä&quot; (miehen), mutta ''a hainm'' &quot;hänen nimensä&quot; (naisen). Vrt. ''a charr'' &quot;hänen autonsa&quot; (miehen), mutta ''a carr'' &quot;hänen autonsa&quot; (naisen). 

- Määräisen artikkelin muoto ''na'' lisää seuraavaan vokaaliin h:n, jos se on feminiinin yksikön genetiivi tai monikon (feminiinin tai maskuliinin) nominatiivi: ''acmhainn'' &quot;resurssi&quot;, ''easpa na hacmhainne tábhachtaí seo'' &quot;tämän tärkeän resurssin puuttuminen&quot;, ''na hacmhainní nádúrtha'' &quot;luonnonresurssit, luonnonvarat&quot;. Sitä vastoin monikon genetiivin ''na'' pimentää: ''athroinnt na n-acmhainní nádúrtha'' &quot;luonnonvarojen uusjako&quot;.

== Substantiivit ==

Iirin substantiivit jakaantuvat kahteen sukuun - maskuliiniin ja feminiiniin - ja niillä on nykykielessä kolme elävää sijamuotoa: nominatiivi, genetiivi ja vokatiivi (puhuttelusija). Erityistä datiivimuotoa ei nykystandardi tunnusta, vaikka siitä onkin jäljellä kivettyneitä jäänteitä. Silloin kun se esiintyy, se esiintyy yksinkertaisten prepositioiden jäljessä. 

=== Substantiivit ja määräinen artikkeli ===

Iirissä ei ole epämääräistä artikkelia, ainoastaan määräinen. Artikkelittomat substantiivit ovat lähtökohtaisesti epämääräisiä.

Maskuliinisuudella ja feminiinisyydellä on merkitystä siltä kannalta, millaisia mutaatioita sanassa esiintyy määräisen artikkelin jälkeen. Määräinen artikkeli on yksikön nominatiivissa ''an'', monikon nominatiivissa ja genetiivissä ''na''. Maskuliinien genetiivissä artikkelin muoto on ''an'', feminiinien genetiivissä ''na''.

Yksikössä ''an'' aiheuttaa heikennyksen maskuliinien genetiivissä ja feminiinien nominatiivissa. ''Na'' lisää h:n vokaalialkuisiin sanoihin feminiinin genetiivissä ja monikon nominatiivissa, mutta monikon genetiivin ''na'' pimentää.

Jos määräisen artikkelin edellä on jokin yksinkertainen prepositio, esim. ''ag'' &quot;luona, kohdalla, omistuksessa&quot;, ''ar'' &quot;päällä&quot; ym., se ei aiheuta muutoksia monikollisen artikkelin jälkeisen substantiivin alkuäänteisiin. Sitä vastoin yksikössä yhdistelmä &quot;yksinkertainen prepositio&quot; + &quot;määräinen artikkeli&quot; tavallisesti pimentää alkukonsonantin. Tärkeimmät poikkeukset tästä ovat yhdistelmät ''sa'', ''san'' (sama kuin ''ins an'', tulee prepositiosta ''i'' -ssa, -ssä ja artikkelista ''an'') sekä ''don'' ja ''den'' (''do'' -lle tai ''de'' -lta sulautuneena määräiseen artikkeliin), jotka tavallisesti heikentävät. Murteittain nämäkin yhdistelmät saattavat pimentää; toisaalta Ulsterin murteessa myös kaikki  pimentävät yhdistelmät heikentävät. Vrt. seuraavia esimerkkejä:

'''Yleissääntö''': ''ag an bhfear'' &quot;miehellä&quot; (Munster, Connacht ja standardi), ''ag an fhear'' &quot;miehellä&quot; (Ulster)

'''Don, den''': ''don fhear'' &quot;miehelle&quot; (Ulster, Connacht ja standardi), ''don bhfear'' &quot;miehelle&quot; (Munster)

'''Sa/san (&lt;- ins an)''': ''sa cheantar'' &quot;seudulla&quot; (Ulster, Munster ja standardi); ''sa gceantar'' (Connacht).

=== Substantiivien taivutus ===

Tavallinen tapa taivuttaa maskuliineja genetiivissä on viimeisen konsonantin muuttaminen leveästä ahtaaksi lisäämällä sen eteen ''-i-'': ''scéal'' &quot;tarina&quot;, ''fear inste an scéil'' &quot;tarinan kertonut mies&quot;. Jos tällainen maskuliini päättyy ''-ach'', ''ch'' muuttuu genetiivissä ''gh'':ksi: ''státseirbhíseach'' &quot;valtion virkamies&quot;, gen. ''státseirbhísigh''. Tällä tavalla taipuvien maskuliinien monikko muodostetaan usein (mutta ei läheskään aina) samalla tavalla kuin niiden yksikön genetiivi; tällaisessa tapauksessa monikon genetiivi on samanlainen kuin yksikön nominatiivi.

Tavallinen tapa taivuttaa feminiinejä genetiivissä on lisätä loppuun ''-e''. Jos viimeinen konsonantti on leveä, se muuttuu ahtaaksi: ''fuinneog'' &quot;ikkuna&quot;, ''fráma na fuinneoige'' &quot;ikkunan kehys&quot;. Tällä tavalla taipuu vain pari maskuliinia, ennen muuta ''im'' &quot;voi&quot;, gen. ''ime'', ja ''sliabh'' vuori, gen. ''sléibhe''. (Vokaalinmuutos ''ia''-&gt;''éi'' on varsin tavallinen, kun loppukonsonantti muuttuu leveästä ahtaaksi, vrt. esim. maskuliinia ''iasc'' &quot;kala&quot;, gen. ja monikko ''éisc''.) Feminiinit, jotka loppuvat ''-ach'', ovat tämän taivutusluokan erikoistapaus: ''baintreach'' &quot;leski&quot;, gen. ''baintrí'' (alkujaan ''baintrighe'').

Molemmilla suvuilla esiintyy ''-a''-loppuisia genetiivejä. Tällainen ''-a'' muuttaa ahtaan loppukonsonantin leveäksi: ''feirmeoir'' &quot;farmari, maanviljelijä&quot;, gen. ''feirmeora''.

Eräillä, varsinkin -ir-loppuisilla feminiineillä on ''-ach''-loppuinen genetiivi: ''cathair'' kaupunki, gen. ''cathrach'', ''cathaoir'' tuoli, gen. ''cathaoireach''. (Huomaa kuitenkin, että ''camhaoir'' &quot;aamuhämärä, aamunkoitto&quot; saa tavallisesti genetiivin ''camhaoire''. Muoto ''camhaoireach'' kuuluu etupäässä Ulsterin murteeseen, jossa -ach-genetiivi on tavallinen jopa lainasanoissa: ''stil'' &quot;viinapannu&quot;, gen. yleensä ''stile'', mutta Ulsterissa ''stileach''.) Huom: kuitenkin myös kirjakielessä lainasanoilla ''traein'' &quot;juna&quot; ja ''craein'' &quot;nosturi&quot; on -ach-genetiivi: ''traenach, craenach''. Nämä ovat saaneet tukea ja mallia äänteellisesti samantapaisesta sanasta ''cráin'' &quot;emakko&quot;, gen. ''cránach''. 

Perussanastossa on joitakin täysin epäsäännöllisiä genetiivejä, esim. ''bean'' &quot;nainen&quot;, gen. ''mná''.

Täysin päätteettömiä genetiivejä esiintyy sanoilla, jotka päättyvät painottomaan -e- tai -a-vokaaliin: niillä ikään kuin on jo pääte, niin ettei niihin enää voi lisätä mitään. On ilman muuta selvää, ettei kaikkia englantilaisia lainasanojakaan ole vielä saatu mukaan iirin taivutusjärjestelmään.

Monikko voidaan ilmaista hyvinkin eri tavoin. Monikonpäätteiden vaihtelevuudesta saa kuvan seuraavista esimerkeistä: ''fuinneog'' &quot;ikkuna&quot;, mon. ''fuinneoga''; ''riachtanas'' &quot;välttämättömyys, tarve, tarvike&quot;, mon. ''riachtanaisí'', ''léine'' &quot;paita&quot;, mon. ''léinte'', ''páirc'' &quot;puisto, pelto&quot;, mon. ''páirceanna'', ''bliain'' &quot;vuosi&quot;, mon. ''blianta'', ''oíche'' &quot;yö&quot;, mon. ''oícheanta''. Monikonpääte ''-anta'' on käytössä lähinnä aikaan viittaavilla sanoilla, vrt. myös ''am'' &quot;aika&quot;, ''amanta'', ''lá'' &quot;päivä&quot;, ''laethanta'', ''uair'' &quot;tunti, kerta&quot;, ''uaireanta''. Yleisesti ottaen monikonpäätteet -í, -anna ja -acha ovat leviämässä laajempaan käyttöön, ja useiden monikonpäätteiden latominen peräkkäin kuuluu osana rentoon puhekieleen: esimerkiksi ''léinte''-monikkoa voidaan &quot;parannella&quot; yksiselitteisemmäksi lisäämällä siihen muutama muu monikonpääte näin:

''léinte'' + ''-í'' = ''léintí''

''léintí'' + ''-acha'' = ''léintíocha''

''léintíocha'' + ''-í'' = ''léintíochaí''

''Léine''-sanan monikkoina esiintyvät standardimuodon ''léinte'' lisäksi niin ''léinteacha'', ''léintíocha'' kuin ''léintíochaí'', eikä yksikään näistä ole puhekielessä erityisen virheellinen. Kirjakielessä puhekielen uuvuttavia monikonpääteketjuja tosin voidaan katsoa pitkään. Toisaalta niistä lasketaan mielellään myös leikkiä.

Jos monikon päätteenä on -a, tai jos monikon merkkinä on vain viimeisen konsonantin liudennus (ja siihen mahdollisesti liittyvä vokaalimuutos, esim. ''iasc'' &quot;kala&quot;, ''éisc'' &quot;kalat&quot;), monikko on ns. heikko, eli se menettää monikonmerkkinsä tai loppu-a:nsa monikon genetiivissä. Sellaiset monikot kuin -ta, -te, -tha, -the, -í, -acha, -anna ja -anta ovat sitä vastoin vahvoja, eli monikon genetiivi on sama kuin monikon nominatiivi (paitsi jos -acha-monikkoa käyttävä sana on feminiini, jonka yksikön genetiivinpääte on -ach). Ulsterin murteessa tosin on ainakin ennen esiintynyt sellaista, että -anna- ja -acha-päätteistä on tiputettu viimeinen vokaali monikon genetiivissä pois, tai sellaisiin monikkoihin kuin ''scéalta'' tai ''léinte'' on voitu lisätä genetiivin päätteeksi -ach: ''scéaltach'', ''léinteach''. 

Iirissä esiintyy jonkin verran englannista lainattua -s-monikkoa, mutta sen ei voi sanoa olevan missään mielessä leviämässä - esimerkiksi kymrin (walesin) kieleen englannin monikko-s on omaksuttu jo paljon aikaisemmin, osaksi kymrin erittäin mutkikasta monikonpäätevalikoimaa. Iirissä sen käyttö rajoittuu tavallisesti kaksi- tai useampitavuisiin englantilaislainoihin: ''leoraí'' &quot;kuorma-auto, rekka&quot;, mon. ''leoraíos''; tämän lisäksi huomaa ''leaid'' &quot;häiskä, jätkä, jäbä&quot; (engl. ''lad''), mon. ''leads'' (kirjakielen monikkosuositus ''leaideanna'' lienee murteille vieras).
Sen käytöstä iirinkielisissä sanoissa on jonkin verran esimerkkejä: Connemaran murteessa vokaalienvälinen -h-äänne on usein hävinnyt, joten sanan ''céilí'' &quot;tanssiaiset, iltamat&quot; standardikielinen monikko ''céilithe'' äännetään siellä tarkalleen samalla tavalla kuin yksikkö. Tästä syystä englantilaisen mallin mukaan muodostettua monikkoa ''céilíos'' on pidettävä murteen kannalta aika tarpeellisena.

Iirissä voidaan johtaa kollektiivisubstantiiveja johtopäätteellä -ra, vrt. ''iníon'' &quot;tytär&quot;, ''iníonra'' &quot;tyttöjoukko, tyttöjengi&quot;; ''mac'' &quot;poika&quot;, ''macra'' &quot;poikajoukko, nuorukaisjengi&quot;. Tämä -ra esiintyy parissa tapauksessa monikonpäätteenä: ''laoch'' &quot;sankari&quot;, ''laochra'' &quot;sankarit&quot;, ''gníomh'' &quot;teko&quot; ''gníomhartha'' (vanh. ''gníomhra'') &quot;teot&quot;. Connemaran murteessa tämä -ra kuitenkin saatetaan erityisesti feminiineillä lisätä -acha-monikonpäätteen eteen ylimääräisenä r:nä, vrt. ''carraig'' &quot;kallio&quot;, mon. ''carraigreacha'' (standardikielellä ''carraigeacha''), ''tonn'' &quot;aalto&quot;, mon. ''tonntracha'' (standardikielellä ''tonnta''). Connemaran murteessa esiintyy myös harvinainen monikon pääte -íl: ''plump'' &quot;pum!&quot;, &quot;pam!&quot;, &quot;jysäys&quot;, mon. ''plumpaíl'' &quot;jysyt&quot;. Muissa murteissa ja standardikielessä tämä on verbaalisubstantiivin merkki, joten niissä ''plumpaíl'' tarkoittaa pikemminkin &quot;jyske, jysähtely&quot;.

== Adjektiivit ==

Adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan suvussa, sijassa ja luvussa: ''an fear mór'' &quot;suuri, iso mies&quot;, ''éacht an fhir mhóir'' &quot;suuren miehen uroteko&quot;, ''na fir mhóra'' &quot;isot miehet&quot;, ''bád na bhfear mór'' &quot;isojen miesten vene&quot;; ''an bhean mhór'' &quot;suuri, iso nainen&quot;, ''eachtra na mná móire'' &quot;suuren naisen seikkailu&quot;, ''na mná móra'' &quot;suuret naiset&quot;, ''ollscoil na mban mór'' &quot;suurten naisten yliopisto&quot;, ts. &quot;yliopisto, josta on valmistunut merkittäviä naisvaikuttajia&quot;. 

:maskuliini, yksikön nominatiivi: ''an fear mór'' (adjektiivin perusmuoto)
:maskuliini, yksikön genetiivi:   ''an fhir mhóir'' (heikennys, loppukonsonantin pehmennys)

:feminiini, yksikön nominatiivi:  ''an bhean mhór'' (adjektiivin perusmuoto heikennettynä)
:feminiini, yksikön genetiivi:    ''na mná móire'' (adjektiivin loppuun lisätään -e, tarvittaessa edessä oleva konsonantti pehmennetään)

Viimeiseen tapaukseen on yksi poikkeus: ''-úil''-loppuisten adjektiivien feminiini genetiivimuoto ei lopu ''-úile'', vaan ''-úla'': ''an bhean dhathúil'' &quot;kaunis nainen&quot;, ''teach na mná dathúla'' &quot;kauniin naisen talo&quot;.

Monikossa pääte on nominatiivissa -a, genetiivissä päätteetön. Huomaa kuitenkin, että pehmeään (slender) konsonanttiin päättyvät monikkomuodot heikentävät adjektiivin monikon nominatiivissa:

:''na fir '''mh'''óra'' &quot;suuret miehet&quot;, mutta
:''na mná '''m'''óra'' &quot;suuret naiset&quot;

Sitä paitsi sellaiset monikonpäätteet kuin -anna, -acha, -anta, -ta, -te, -í pysyvät muuttumattomina monikon genetiivissä, joten myös niitä seuraava adjektiivi on muuttumaton:

:''na páirceanna móra'' &quot;suuret puistot&quot;
:''is é Baile Átha Cliath cathair na bpáirceanna móra'' &quot;Dublin on suurten puistojen kaupunki&quot;

mutta:

:''na fir mhóra'' &quot;suuret miehet, suurmiehet&quot;
:''ollscoil na bhfear mór'' &quot;suurmiesten yliopisto&quot;


Kuten esimerkeistä näkyy, adjektiivi voi edellä olevan substantiivin suvusta ja sijasta riippuen heikentyä ja saada päätteitä; esimerkiksi painottomaan -a:han tai -e:hen päättyviin adjektiiveihin ei kuitenkaan voida lisätä päätteitä, ja myös muiden adjektiivien kohdalla päätteiden käyttö on puhekielessä vähentynyt, koska alkuheikennykset yleensä kertovat riittävän tarkkaan, missä mennään. Adjektiiviattribuutteja ei elävässä iirissä yleensäkään mielellään raahata pääsanan mukana. Jos halutaan kääntää iiriksi vaikkapa sellainen lause kuin: ''Julmalla, väkivaltaisella miehellä oli kolme herttaista, kilttiä poikaa'', luonteva tapa on: ''Bhí fear ann, agus ba chruálach, foréigneach an cineál fear a bhí ann. Bhí triúr mac muiríne air, agus iad maith macánta.'' &quot;Oli mies, ja hän oli julma ja väkivaltainen luonteeltaan. Hänellä oli kolmen pojan verran perhettä, ja he olivat kilttejä ja herttaisia.&quot;

Adjektiivien komparaatio on iirissä hankalaa, koska iirin adjektiiveilla on vain yksi vertailumuoto, joka voi lauseyhteydestä riippuen olla komparatiivi tai superlatiivi: ''Sceimhlitheoir cruálach is ea é Máirtín. Is cruálaí Séamus ná Máirtín. Is é Cathal is cruálaí acu go léir.'' &quot;Máirtín on julma terroristi. Séamus on julmempi kuin Máirtín. Cathal on heistä kaikista julmin.&quot; 

On aika tavallista, että adjektiivin sijasta käytetään jotain etuliitettä, jolla on adjektiivinen merkitys. Kun sanan alkuun lisätään tällainen etuliite, se aiheuttaa alkukonsonantin heikkenemisen (kuten yleensäkin tapahtuu iirin yhdyssanoissa): ''dea-'' &quot;hyvä&quot;, ''duine'' &quot;ihminen&quot;, ''dea-dhuine'' &quot;hyväsydäminen, hyvä ihminen&quot;, ''droch-'' &quot;huono, paha&quot;, ''seans'' &quot;mahdollisuus, tilaisuus, onni&quot; ''drochsheans!'' &quot;eipä onnistu!&quot;. Tällaiset etuliitteet ovat muodolliselta kannalta yhdyssanan määriteosia eikä niitä voi taivuttaa eikä komparoida. Kannattaa kuitenkin huomata, että mielellään etuliitteenä käytettävä sana ''sean'' (''seanfhear'' &quot;vanha mies&quot;, ''seanbhean'' &quot;vanha nainen&quot;, ''seancharr'' &quot;vanha auto&quot;, ''seanteach'' &quot;vanha talo&quot;) on adjektiivi ja voidaan irrottaa erilliseksi sanaksi, jolloin se voidaan myös komparoida: ''seanfhear is ea é Cathal'' &quot;Kalle on vanha mies&quot; ''is ea, ach tá Uilliam níos sine ná Cathal: dháiríre tá Uilliam chomh sean leis na sléibhte'' &quot;niin on, mutta Ville on vanhempi kuin Kalle: totta tosiaan,  Ville on vanha kuin taivas (iiriksi sananmukaisesti ''vanha kuin vuoret'')&quot;.

Tavallisesti adjektiivin komparatiivi/superlatiivimuoto on sama kuin sen feminiinin yksikön genetiivi: ''dathúil - níos dathúla'', ''cruálach - níos cruálaí'', ''trom - níos troime'', jne. Iirissä on kuitenkin kourallinen epäsäännöllisiä komparatiiveja/superlatiiveja. (Ohessa kaikkien komparatiivi/superlatiivimuotojen edessä on ''níos'', joka tekee niistä nimenomaan komparatiiveja. ''Is'' voi tehdä tästä muodosta merkitykseltään komparatiivin tai superlatiivin sen lauseyhteyden mukaan.)

:''gránna'' ruma - ''níos gráinne''
:''álainn'' kaunis - ''níos áille''
:''maith'' hyvä - ''níos fearr''
:''olc'' paha - ''níos measa''
:''dona'' huono - ''níos measa''
:''beag'' pieni - ''níos lú''
:''mór'' suuri, iso - ''níos mó''
:''furasta'' helppo - ''níos fusa''
:''ionúin'' rakas - ''níos ansa''
:''te'' lämmin - ''níos teo'' - tämä tosin on myös tämän adjektiivin epäsäännöllinen genetiivi- ja monikkomuoto
:''breá'' kiva - ''níos breátha'' - samoin tämä on myös sekä feminiini genetiivi että monikko

Murteittain esiintyy myös muita erityispiirteitä; esimerkiksi yksitavuisten adjektiivien komparatiiviin lisätään Connachtin murteissa ''-cha'' tai ''-chte'', siis ''níos teocha/teoichte'', ''níos breácha/breáichte''. Ulsterissa taas esim. adjektiivilla ''gránna'' &quot;ruma, hirveä&quot; on komparatiivi ''níos gráice''.

Kun halutaan sanoa, että jokin asia &quot;tulee paremmaksi&quot; tai &quot;tulee huonommaksi&quot;, iirille tyypillinen ilmaisutapa on, että se &quot;menee parannukseen&quot; tai &quot;menee huonoutta kohti&quot;: ''tá sé ag dul i bhfeabhas'' (''feabhas'' &quot;hyvyys, paremmuus, hyvä laatu&quot;; i-preposition jälkeen tulee pimennys), ''tá sé ag dul chun donais'' (''donas'' &quot;huonous&quot;; chun-preposition jälkeen tulee genetiivi).

== Pronominit ==

=== Persoonapronominit ===

Iirin persoonapronominit ovat

''mé'' minä

''tú'' sinä

''sé'' hän, se (maskuliini)

''sí'' hän, se (feminiini)

''muid'' me

''sinn'' me

''sibh'' te

''siad'' he

Erityisiä objektimuotoja ovat

''thú'' sinut, sinua

''é'' hänet, häntä, sen, sitä (maskuliini)

''í'' hänet, häntä, sen, sitä (feminiini)
 
''iad'' heidät, heitä

Erikoistapaus ovat ''sinn'' ja ''muid''. Monien iirinpuhujien kielessä ''muid'', joka on alkujaan ollut verbin pääte ja irtautunut siitä vasta murteissa, klassisen kielen hävittyä, erilliseksi sanaksi, on yksinomaan subjektipronomini (&quot;me&quot;) ja alkuperäinen pronomini ''sinn'', joka tunnetaan Sinn Féin -puolueen nimestä, ennen kaikkea objektin merkki (&quot;meidät&quot;). Tämä sinänsä kätevä käytäntö ei kuitenkaan ole yksinomainen eikä standardi. Esimerkiksi verraten elinvoimaisessa Connemaran murteessa ''muid'' on molemmissa asemissa tavallisin. Murteista tunnetaan myös sekamuoto ''muinn''.

Donegalin itäisimmissä iirinkielisissä kylissä (esim. Ros Goill) kuulee myös muotoja ''ibh'', ''inn'', eikä ainoastaan objektimuotoina. Samoissa murteissa ''í'', ''é'' ja ''iad'' esiintyvät myös subjekteina. Tämä lienee ollut käytäntö myös nyttemmin sukupuuttoon kuolleissa nykyisen Pohjois-Irlannin alueen murteissa, ja skottigaelissa se on yhä elävää kieltä. Iirissä kyse on kuitenkin häviävistä perifeerisistä murteista, joiden puhujat itsekin pyrkivät noudattamaan kirjakielen standardia, jos ylipäätään käyttävät iiriä kirjallisesti. 

Persoonapronomineilla on myös erityiset painokkaat muodot: ''mise'', ''tusa''(objektimuoto ''thusa''), ''seisean'' (objektimuoto ''eisean''), ''sise'' (objektimuoto ''ise''), ''muidne''/''sinne'' (myös kirjoitustapoja ''muidinne'', ''sinn-ne'' näkee), ''sibhse'', ''siadsan'' (objektimuoto ''iadsan''). Persoonapronominien painokkuutta voi lisätä myös sanalla ''féin'' &quot;itse&quot; (joka äännetään usein ''héin'', toisaalta edellisen sanan päättyessä -m:ään se voidaan ainakin Munsterin murteessa ääntää myös ''péin'').

''Tú/tusa''-pronominin objektimuotoa ''thú/thusa'' ei käytetä niin johdonmukaisesti objektimuotona kuin muotoja ''é, í, iad'' jne. Iirin ääntämistä koskeva ns. ''dentals''-sääntö sanoo, että konsonantteja d, t ja s ei mielellään heikennetä konsonanttien d, n, t, l, s (muistisana: ''dentals'') jäljessä. Näiden konsonanttien jälkeen saatetaan siksi käyttää objektimuodon sijasta ''tú, tusa''-muotoja. Samasta syystä kopulalauseissa ei käytetä th-alkuisia muotoja, vaikka muista pronomineista käytettäisiinkin erillisiä objektimuotoja, jos sellaisia on.

=== Possessiivipronominit ===

Iirin possessiivi- eli omistuspronomineja kutsutaan joskus possessiivisiksi adjektiiveiksikin. Ne asetetaan substantiivin eteen, ja ne laukaisevat erilaisia mutaatioita.

''mo'' &quot;minun&quot;. Tämä aiheuttaa substantiiville heikennyksen (''séimhiú''): ''carr'' &quot;auto&quot;, ''mo charr'' &quot;minun autoni&quot;. Jos seuraava sana alkaa vokaalilla (tai fh:lla, joka tunnetusti on pelkkä mykkä merkki), tämä kirjoitetaan ''m''':nä, siis ''m'fheirm'' &quot;minun maatilani&quot;, ''m'athair'' &quot;minun isäni&quot;.

''do'' &quot;sinun&quot;. Myös tämä aiheuttaa substantiiville heikennyksen ja muuttuu muotoon ''d''' vokaalin tai ''fh-'':n edellä.

''a'' &quot;hänen, sen&quot; (maskuliininen). Tämäkin aiheuttaa alkukonsonantille heikennyksen.

''a'' &quot;hänen, sen&quot; (feminiininen). Tämä ei vaikuta seuraavan sanan alkukonsonanttiin, mutta se liittää ensimmäiseen vokaaliin ''h-'':n. ''A ainm'' &quot;hänen nimensä&quot; (miehen), mutta ''a hainm'' &quot;hänen nimensä&quot; (naisen).

Monikon possessiivipronominit aiheuttavat kaikki pimennyksen:

''ár'' &quot;meidän&quot;: ''ár dteach'' &quot;meidän talomme&quot;, ''ár gcarr'' &quot;meidän automme&quot;, ''ár n-ollscoil'' &quot;meidän yliopistomme&quot;;

''bhur'' (Ulsterin murteessa myös ''mur'') &quot;teidän&quot;: ''bhur dteach'' &quot;teidän talonne&quot;, ''bhur n-ollscoil'' &quot;teidän yliopistonne&quot;;

''a'' &quot;heidän&quot;: ''a dteach'' &quot;heidän talonsa&quot;, ''a n-ollscoil'' &quot;heidän yliopistonsa&quot;


Possessiivipronomineja voidaan vahvistaa päätteillä samalla tavalla kuin persoonapronomineja. Pääte lisätään tällöin possessiivipronominin pääsanaan:

:''mo charrsa'' &quot;MINUN autoni&quot;
:''mo theachsa''&quot;MINUN taloni&quot;
:''m'athairse'' &quot;MINUN isäni&quot;

(substantiivin loppukonsonantin liudennuksesta tai liudentumattomuudesta riippuen painottava pääte on joko ''-se'' tai ''-sa'', vrt. ''mé - mise'')

:''do charrsa'' &quot;SINUN autosi&quot;
:''do theachsa'' &quot;SINUN talosi&quot;
:''d'athairse'' &quot;SINUN isäsi&quot;

(tässäkin substantiivia jatketaan joko ''-se''- tai ''-sa''-päätteellä sen loppukonsonantin laadun mukaan; vrt. ''tú - tusa'')

:''a charrsan'' &quot;HÄNEN autonsa&quot; (miehen)
:''a theachsan'' &quot;HÄNEN talonsa&quot; (miehen)
:''a athairsean'' &quot;HÄNEN isänsä&quot; (miehen)

(nyt substantiiviin lisättävä painottava liite on ''-sean'' tai ''-san'', vrt. ''sé - seisean'')

=== Demonstratiivipronominit ===

Demonstratiivipronominien ''tämä, tuo, se'' iirinkieliset vastineet ovat ''seo'', ''sin'' ja ''siúd''. Tavallisesti ne yhdistetään vastaaviin kolmannen persoonan persoonapronomineihin: ''sé seo'', ''é seo'', ''sí seo'', ''í seo'', ''siad seo'', ''iad seo'', ''sé sin'', ''é sin'', ''sí sin'', ''í sin'', ''siad sin'', ''iad sin'', ''sé siúd'', ''é siúd'', ''sí siúd'', ''í siúd'', ''siad siúd'', ''iad siúd''. Samaa kantaa ovat myös paikka-adverbit ''anseo'' &quot;tässä, täällä&quot;, ''ansin'' &quot;siellä, siinä; silloin&quot;, ''ansiúd'' &quot;tuolla (kaukana)&quot;. 

Munsterin murteessa ''seo'', ''sin'' ja ''siúd'' saavat leveään (broad) konsonanttiin päättyvän sanan jäljessä rinnakkaismuodot ''so'', ''san'' ja ''súd'', siis esim. ''é seo, é sin, é siúd'', mutta toisaalta ''iad so, iad san, iad súd''. Huomaa myös, että adverbit ''anseo, ansin, ansiúd'' esiintyvät Munsterin murteissa muodossa ''anso, ansan, ansúd''.

=== Muita pronomineja ===

Iirissä pronominit ovat yleensä adjektiivisia tai kierretään adjektiivityyppisillä ilmauksella, ne eivät siis esiinny yksinään. ''Cách'' &quot;jokainen&quot; ei ole kaikille murteille tyypillinen; yleensä se kierretään ilmauksilla, joissa esiintyy ainoastaan substantiivin yhteydessä mahdollinen pronomini ''gach'': ''gach duine'' &quot;jokainen, joka ihminen&quot;, myös ''gach aon duine'' (Ulsterissa tämä lyhenee muotoon ''achan duine'', Connemarassa ''chaon duine''), ''aon'' &quot;yksi&quot;; sekä ''gach uile dhuine'' (Connemarassa ''chuile dhuine''), ''uile'' &quot;kaikki&quot;. Huomaa kuitenkin ''gach'' &quot;kaikki&quot; sivulauseen edellä: ''labhair mé le gach dá raibh ann'' &quot;puhuin kaikkien läsnäolleiden kanssa&quot; (&quot;jokaisen niistä, jotka olivat läsnä&quot;).

''Uile'' &quot;kaikki&quot; voidaan asettaa yksiköllisen substantiivin eteen. Tällöin substantiivi heikkenee, ''uile'' puolestaan noudattaa mutaatioiden osalta substantiivin sijaa ja lukua: ''an t-uile dhomhan'' &quot;koko maailma, kaikki maailma&quot;, ''muintir an uile dhomhain'' &quot;koko maailman asukkaat&quot;. Tavallisempaa on kuitenkin käyttää ''uile''-sanaa adjektiivisesti pääsanansa perässä, kuten tavallisia adjektiiveja: ''an domhan uile, muintir an domhain uile''. Jälkimmäinen tapa on yksinomainen silloin kun pääsana on monikollinen. Adjektiivista ''uile''-sanaa voidaan vahvistaa tai se voidaan kokonaan korvata ilmauksella ''go léir'': ''na daoine uile, na daoine go léir, na daoine uile go léir''. Viimeinen kolmesta variantista esiintyy käytännössä lähinnä kuluneessa muodossa ''na daoine uilig''. Monissa murteissa ''uilig'' tai ''uiliug'' onkin korvannut ''uile'' -sanan kokonaan silloin kun se esiintyy pääsanansa perässä. Tämä johtuu pitkälti siitä, että ''uile'' saattaa äännettäessä helposti sekaantua sanaan ''eile'' = &quot;muu, toinen, eri&quot;.

''Ceachtar'' &quot;kumpi(kaan)&quot; esiintyy yleensä kielteisten tai rajoittavien ilmausten yhteydessä ja mieluummin substantiivisena, harvemmin adjektiivin tavoin toiseen substantiiviin liitettynä: ''an bhfaca tú ceachtar acu?'' &quot;näitkö kumpaakaan niistä?&quot; Harvinaisempi rinnakkaismuoto ''neachtar'' on varattu yksinomaan kielteisiin lauseyhteyksiin: ''ní fhaca mé neachtar acu'' &quot;en nähnyt kumpaakaan niistä&quot;.

=== Pronominien tapaan käytettyjä substantiiveja ===

Eräitä iirin substantiiveja käytetään kuten pronomineja. Tällöin niiden kanssa mahdollisesti käytetyt artikkelit eivät yleensä aiheuta minkäänlaisia alkumutaatioita.

:''oiread'' tai ''an oiread'' &quot;kerta, verta&quot;.
:''an iomarca'' &quot;liikaa, liian paljon, liian suuri määrä&quot;
:''barraíocht'' &quot;liikaa, liian paljon, liian suuri määrä&quot;. Tämä on erityisesti Ulsterin murteelle tyypillinen sana. Eteläisemmissä murteissa käytetään mieluummin ilmausta ''an iomarca''.
:''an méid'' &quot;se; niin paljon (kuin jaksaa, tekee, jaksoi, teki ym.), se mikä on tehty (sanottu) ym.; kaikki (asiaan liittyvä)&quot;
:''an iomad, an iliomad'' &quot;suuri määrä&quot;. Artikkelin jälkeinen t- tulee kuitenkin lisätä, jos tämän substantiivin perässä ei ole sanaa, joka ilmoittaisi, ''mitä'' meillä on suuri määrä: ''chonaic mé an iliomad iontas sna tíortha coimhthíocha'' &quot;näin paljon ihmeitä (''iontas'') ulkomailla&quot;, mutta ''chonaic mé an t-iliomad sna tíortha coimhthíocha'' &quot;näin ulkomailla paljon&quot; (ts. paljon kaikenlaista).

== Kopula ==

Kopulalla tarkoitetaan iirin kielessä erityistä olla-verbiä, joka yhdistää toisiinsa kaksi substantiivia, kaksi pronominia tai pronominin ja substantiivin. Kopulan tehtävänä on iirissä  luokitella (&quot;auto on ajoneuvo&quot;, &quot;hauki on kala&quot;, &quot;mies on ihminen&quot;), samaistaa (&quot;Mary McAleese on Irlannin presidentti&quot;, &quot;minä olen Kake&quot;, &quot;hän on se, joka tämän teki&quot;) tai painottaa (&quot;se on Moskovasta kun puhutaan&quot;).

=== Esimerkkejä luokittelulauseista ===

''Is gléas siúil í an gluaisteán.'' Auto on kulkuneuvo.

''Is iasc é an liús.'' Hauki on kala.

''Is duine é an fear.'' Mies on ihminen.

''Is toradh é an t-úll.'' Omena on hedelmä.

''Is bia úll.'' Omena on ruokaa.

Luokittelulauseissa luokiteltava on yleensä (koko lajin edustajana) määräisessä muodossa ja luokkaa ilmaiseva sana epämääräisessä. Tällöin sanajärjestys on 1) kopula, 2) luokka, 3) kolmannen persoonan objektimuotoinen pronomini, joka noudattaa luokiteltavan sukua ja lukua, 4) luokiteltava sana määräisessä muodossa.

Pronominin käytöstä huomaa, että maskuliiniin ''gluaisteán'' viitataan feminiinisellä pronominilla. Näin tehdään aina, kun kyseessä on kulkuneuvo tai kirja.

Jos luokiteltava on ainesana tai sitä käsitellään sellaisena, sillä ei ole määräistä artikkelia eikä sitä edellä artikkeli. Vrt. yllä &quot;omena on hedelmä&quot;, jossa ajatellaan omenaa (''úll'') konkreettisena kappaleena, mutta &quot;omena on ruokaa&quot;, jossa se mielletään aineeksi.

Jos luokiteltava on tekoa ilmaiseva substantiivi tai muuten abstrakti, sen määräinen artikkeli jää pois, eikä sen edessä oleva pronomini noudata välttämättä sukuakaan:

''Is cuidiú mór é comhairle mhaith.'' Hyvä neuvo on suuri apu.

Koska ''comhairle'' &quot;neuvo, suunnitelma, päätös, päätetty asia&quot; on feminiini, sen jäljessä tuleva adjektiivi ''maith'' &quot;hyvä&quot; on heikennettynä. Miksei sen edessä sitten ole määräistä artikkelia (''an chomhairle mhaith'') eikä feminiinistä pronominia (''í'')? Siksi, että tämä ei aivan tarkkaan ottaen luokittele hyvän neuvon käsitettä alakäsitteeksi suuren avun yläkäsitteeksi, vaan luokiteltavana on pikemminkin hyvän neuvon ajateltu sisältö. Pronomini ''é'' ei niinkään viittaa kiistämättömän feminiiniin '''substantiiviin''' ''comhairle'' kuin siihen ajateltuun viestiin tai sanottavaan, joka tuo neuvo on. Ja sellaisiin asiasisältöihin iiri viittaa aina maskuliinisella pronominilla. Maskuliinista pronominia käytetään yleisesti silloin, kun ei muuten osata päättää, kumpi pronomini olisi parempi, ja puhekielessä se onkin vallannut alaa feminiiniseltä siellä, missä ei ole selvästi kyse feminiinisestä henkilöstä (tai kulkuneuvoista) - pronominien käyttö on siis kehittymässä englannin mukaiseksi.

Huomaa vielä vaihtoehtoinen luokittelulauseen rakenne:

''gléas siúil is ea í an gluaisteán'' = ''is gléas siúil í an gluaisteán''

Tässä rakenteessa kummittelee vielä neutri pronomini ''ea'', jota käytetään eräissä kopularakenteissa, vaikka iiristä onkin neutri suku hävinnyt. Tämä ''is ea'' -rakenne on erityisen tyypillinen eteläisille (Munsterin) murteille.

=== Esimerkkejä samaistuslauseista ===

''Is í Máire Mhac Ghiolla Íosa Uachtarán na hÉireann.'' Mary McAleese on Irlannin presidentti.

''Is mise Kake.'' Minä olen Kake.

''Is tusa Reiska.'' Sinä olet Reiska.

''Is eisean an duine a rinne seo.'' Hän on se, joka tämän teki. 

=== Esimerkkejä painottavasta kopulasta ===

''Is eisean a rinne seo.'' Hän se tämän teki.

''Is ó Mhoscó atá an scairt ghutháin ag teacht.'' Puhelu tulee Moskovasta, &quot;se on Moskovasta kun puhutaan.&quot;

== Muut verbit ==

=== Taivutusluokat ===

Iirin säännölliset verbit jaetaan kahteen taivutusluokkaan (konjugaatioon). 

Ensimmäiseen luokkaan kuuluu verbejä, joilla on yksitavuinen verbivartalo. 

Toiseen luokkaan kuuluvien verbien verbivartalo on kaksitavuinen. Ne saavat pidennetyn päätteen. Esim. preesensissä taivutuspäätteen eteen asetetaan pitkä ''-í-''. Futuurissa ja konditionaalissa taas käytetään pitkää ''-ó-'':ta, joka ahtaan konsonantin jäljessä kirjoitetaan ''-eo-''. Pitkän ''-í-'':n käytössä esiintyy jonkin verran murre-eroja, mutta pitkä ''-ó-'' on kaikissa murteissa toisen konjugaation futuurin ja konditionaalin tunnus.

=== Preesens ===

==== Säännöllisten verbien yleispreesens ====

Yleispreesens, joka ilmaisee tavallisesti esiintyvää tai toistuvaa tekemistä, muodostetaan lisäämällä verbin käskymuotoon pääte ''-ann'', pitkän í:n jäljessä ''-onn'':

1. taivutusluokka

:''caitheann mé'' &quot;minä heitän, kulutan, käytän vaatteita, ammun, poltan tupakkaa&quot;
:''caitheann tú'' &quot;sinä heität&quot; ym.
:''caitheann sé, sí'' &quot;hän heittää&quot; jne.
:''caitheann muid'' &quot;me heitämme&quot; ym.
:''caitheann sibh'' &quot;te heitätte&quot; jne.
:''caitheann siad'' &quot;he heittävät&quot; ym.

2. taivutusluokka

:''labhraíonn mé'' &quot;minä puhun&quot;, &quot;minulla on tapana puhua&quot;
:''labhraíonn tú'' &quot;sinä puhut, sinulla on tapana puhua&quot;
:''labhraíonn sé, sí'' &quot;hän puhuu&quot;
:''labhraíonn muid'' &quot;me puhumme&quot;
:''labhraíonn sibh'' &quot;te puhutte&quot;
:''labhraíonn siad'' &quot;he puhuvat&quot;

Suomen passiivia vastaavan impersonaalimuodon pääte on ''-t(h)ar, -t(h)ear'':

:''caitear'' &quot;heitetään, ammutaan, kulutetaan&quot; jne. 
:''labhraítear'' &quot;puhutaan&quot;

Erityisiä persoonapäätteitä käytetään enää lähinnä vain eteläisessä (Munsterin) murteessa:

:''caithim'' = ''caitheann mé''
:''caithir'' = ''caitheann tú''
:''caithimid'' = ''caitheann muid''
:''caithid'' (myös ''caithid siad'') = ''caitheann siad''

:''labhraím'' = ''labhraíonn mé''
:''labhraír'' = ''labhraíonn tú''
:''labhraímid'' = ''labhraíonn muid''
:''labhraíd'' (myös ''labhraíd siad'') = ''labhraíonn siad''

Kirjakielessä näistä ovat yleisessä käytössä lähinnä vain ''caithim/labhraím'' ja ''caithimid/labhraímid''. Monikon toisella persoonalla ei ole edes Munsterin murteessa enää erityistä päätettä, vaan sielläkin sanotaan ''caitheann sibh/labhraíonn sibh''. Myös yksikön toisessa persoonassa ''caitheann tú'', ''labhraíonn tú'' on nykyään Munsterissakin tavallinen. 

Vanhassa kirjakielessä esiintyi säännöllisilläkin verbeillä erityinen riippumaton preesensmuoto, jota käytettiin päälauseissa, ja ''-ann/-íonn''-päätteiset muodot esiintyivät yksinomaan verbipartikkelien (''go'' &quot;että&quot;, ''ní'' &quot;ei&quot;, ''nach'' &quot;eikö, ettei&quot;, ''an'' &quot;-ko,-kö&quot;, ''cha(n)'' &quot;ei&quot;) jäljessä: ''amharcaidh sé'' &quot;hän katsoo&quot;, ''ní amharcann sé'' &quot;hän ei katso&quot;. Tämä vastakkainasettelu ei kuitenkaan esiinny enää nykyiirissä, vaikka ''amharcaidh''-tyyppisiä preesensmuotoja saattaa nähdä 1900-luvun alkupuolen kirjallisuudessa jonkinlaisena tyylillisenä finessinä.

==== Kestopreesens ====

Englannin ''-ing''-preesensiä (ts. tekee juuri nyt, on tekemässä - ns. kestopreesens) vastaava muoto on oikeastaan olemassa vain yhdellä verbillä, olla-verbillä ''bí!/bheith'', jonka kestopreesens on ''tá'':

:''tá mé'' &quot;olen&quot;
:''tá tú'' &quot;olet&quot;
:''tá sé'' &quot;hän on&quot;
:''tá muid'' &quot;me olemme&quot;
:''tá sibh'' &quot;te olette&quot;
:''tá siad'' &quot;he ovat&quot;
:
:''táthar'' &quot;ollaan&quot;

Jos verbiin liittyy jokin verbipartikkeli (''go'' &quot;että&quot;, ''an'' &quot;-ko, -kö&quot;, ''nach'' &quot;eikö; ettei&quot;, ''ní'' &quot;ei&quot;, ''chan'' &quot;ei&quot;), käytetään epäsäännöllistä vartaloa ''fuil'':

:''níl mé'' &quot;en ole&quot; (&lt; aiemmin ''ní fhuil mé'')
:''chan fhuil mé'' &quot;en ole&quot; (yksinomaan Ulsterin murteessa - ja skottigaelissa - käytetty muoto)
:''deir Seán go bhfuil mé...'' &quot;Seán sanoo että minä olen...&quot;
:''deir Seán nach bhfuil mé...'' &quot;Seán sanoo että minä en ole...&quot;
:''an bhfuil mé...?'' &quot;olenko minä...?&quot;
:''nach bhfuil mé...?'' &quot;enkö minä ole...?&quot;
:''an bhfuiltear...?'' &quot;ollaanko...?&quot;

Ns. suorassa relatiivilauseessa käytetään ''tá''-vartaloa, johon liitetään painoton relatiivipartikkeli ''a'': ''an fear atá ag obair ansin'' &quot;mies, joka on siellä töissä&quot;. Epäsuorassa relatiivilauseessa käytetään ''fuil''-vartaloa: ''an fear a bhfuil an galar air'' &quot;mies, jolla on tauti&quot;.

Munsterin murteessa ''nach fuil'' saa muodon ''ná fuil''. Munsterin iirille ominaista on myös ''tá''-muodon t:n heikentäminen, siellä ei siis sanota ''tá'' [tα:] vaan pikemminkin ''thá''[hα:]. Yleensä munsterilaisetkaan eivät kuitenkaan kirjoita tätä t:tä th:na, paitsi hyvin tarkasti murteen äänteitä noudattavissa kansanperinneteksteissä, joissa muutenkin voi esiintyä monenlaisia omia oikeinkirjoitusvirityksiä. 

Munsterin murteessa käytetään myös yhä verbinpäätteitä:

:''táim'' &quot;minä olen&quot;
:''taoi'' &quot;sinä olet&quot;
:''tá sé, sí'' &quot;hän on&quot;
:''táimid'' &quot;me olemme''
:''tánn sibh'' &quot;te olette&quot;
:''táid'' &quot;he ovat&quot; 

Muoto ''taoi'' esiintyy Munsterissakin harvoin; sen sijasta käytetään yleensä muotoa ''tánn tú''. Vastaavia päätteitä esiintyy myös ''fuil''-vartalon kanssa: ''go bhfuilim, go bhfuileann tú/sibh, go bhfuilimid, go bhfuilid''. Yleispreesensille ominaisen ''-nn''-päätteen tuominen kestopreesensiin on yksinomaan munsterilainen piirre, muut päätteet saattavat esiintyä muissakin murteissa kysymykseen vastattaessa: ''An bhfuil siad anseo? - Táid.'' &quot;Ovatko he täällä? - Ovat.&quot; (myös ''Tá'' yksinään on käypä vastaus) - ''Táid''-muodon pleonastinen käyttö yhdessä vastaavan pronominin kanssa (''Táid siad'' pro ''Tá siad'') on sekin munsterilainen murrepiirre.

==== Epäsäännöllisten verbien preesens ====

'''Epäsäännöllisten verbien''' yleispreesensissä esiintyy vielä erityisiä epäsäännöllisiä muotoja. 

- Verbin ''cluin(stin), clois(teáil)'' &quot;kuulla&quot; preesens on yleensä säännöllinen (''cluineann, cloiseann''), mutta Ulsterissa käytetään yhä muotoa ''chluin''.

- Verbin ''déan(amh)'' &quot;tehdä&quot; preesens on kirjakielessä säännöllinen (''déanann/ní dhéanann''), mutta sekä Connachtissa että Ulsterissa esiintyy muoto ''ghní'' (tai ''ní'', tässä sanassa kirjoituksen ''gh-'':ta ei äännetä mitenkään), ja ainoastaan riippuvaiset muodot, jotka esiintyvät partikkelien ''go'', ''nach'' jälkeen, muodostetaan vartalosta ''déan-'': ''go ndéanann'', ''ní dhéanann''. Ulsterin murteessa myös riippuvaiset muodot ovat hieman epäsäännöllisiä: ''ní theán'', ''go dteán'', ''nach dteán'', ''cha dteán''. 

- Verbin ''abair(t)'' &quot;sanoa&quot; preesens muodostetaan vartalosta ''deir'', ja standardikirjakielessä se ei saa ''-ann''-päätettä. Sellaiset muodot kuin ''deireann'' ovat toki tavallisia puhekielessä. Riippuvaiset muodot voidaan muodostaa ja muodostetaankin ''deir''-vartalosta (''go ndeir sé'' ym.), mutta perinteisesti ne on luotu säännöllisesti ''abair''-vartalosta: ''go n-abraíonn sé''. Näin tehdään vieläkin Ulsterin murteessa. ''Abraíonn'' ilman verbipartikkelia käytettynä kuuluu yksinomaan murteisiin ja hiomattomaan puhekieleen.

- Verbin ''faigh/fáil'' &quot;löytää, saada&quot; standardinmukainen muoto luodaan säännöllisesti ''faigh''-vartalosta. Alun perin on kuitenkin käytetty muotoa ''gheibh'', ja ''faigh''-vartalo on jäänyt käytettäväksi yksinomaan ''go''-, ''nach''- ja muiden partikkelien kanssa. Näin tehdään usein vieläkin Ulsterin murteessa: ''gheibh''/''go bhfaigheann''. Munsterissa taas vartalo ''gheibh'' on yleistetty myös riippuvaisiin muotoihin: ''go ngeibheann''. 

Muoto ''gheibh'' on alkujaan ollut päätteetön, mutta luonnollisesti sellainen muoto kuin ''gheibheann'' on puhekielessä aivan mahdollinen.


- Verbin ''feic(eáil)'' &quot;nähdä&quot; preesens on standardikielessä säännöllinen: ''feiceann/go bhfeiceann''. Tämä on myös Connachtin murteen tapa. Ulsterissa ja Munsterissa esiintyy kuitenkin  myös vanha riippumaton preesensmuoto ''do-chí'', joka Ulsterissa on kehittynyt muotoon ''tchí'' tai ''tí'', Munsterissa ''chí'' sekä säännöllistetyllä päätteellä ''chíonn'' tai ''cíonn''. Ulsterissä säilytetään yhä vastakohtaisuus ''tchí/go bhfeiceann'', kun taas Munsterissa ''cí''-vartaloa käytetään myös verbipartikkelien jäljessä: ''go gcíonn'', ''go gcítear'' jne.


- Verbin ''tar/teacht'' &quot;tulla&quot; preesens muodostetaan säännöllisesti ''tag''-vartalosta: ''tagann/go dtagann''. Ulsterissa käytetään kuitenkin muotoa ''thig'' tai ''tig''. Luonnollisesti muoto ''tigeann'' on varsin tavallinen erityisesti verbipartikkelien jäljessä (''go dtigeann'').


- Verbin ''tabhair(t)'' &quot;antaa; viedä&quot; preesens muodostetaan vartalosta ''tug-'': ''tugann, go dtugann''. Ulsterissa käytetään kuitenkin yhä muotoa ''bheir'', ja ''tug''-vartaloa näkee vain verbipartikkelien jäljessä: ''bheir''/''go dtugann''.

- Vaikka verbillä ''bí/tá/bheith'' &quot;olla&quot; on epäsäännöllinen kestopreesens ''tá'', sen yleispreesens ''bíonn'' on yleensä säännöllinen. Ulsterissa esiintyy joskus muotoa ''bí''.

=== Preteriti (&quot;past tense&quot;) ===

Säännöllisten verbien preteriti muodostetaan yksinkertaisesti heikentämällä verbivartalon ensimmäinen konsonantti:

1. taivutusluokka:

:''chaith mé''
:''chaith tú''
:''chaith sé''
:''chaith muid''
:''chaith sibh''
:''chaith siad''

2. taivutusluokka:

:''labhair mé''
:''labhair tú''
:''labhair sé''
:''labhair muid''
:''labhair sibh''
:''labhair siad''

Historiallisesti ottaen tämän heikennyksen aiheuttaa verbin eteen asetettava partikkeli ''do'', ts. ''do chaith sé, do labhair sé''. Tämä partikkeli kuuluu nykyään lähinnä vain Munsterin murteeseen yhtä poikkeustapausta lukuunottamatta: vokaalin (tai ääntämättä jäävän heikennetyn ''fh'':n) edessä partikkeli kirjoitetaan näkyviin muodossa ''d''': ''d'fhliuch sé'' &quot;hän kostutti&quot;, ''d'oscail sé'' &quot;hän avasi&quot;.


Preteritin persoonaton muoto muodostetaan päätteellä ''-adh'' tai ''-íodh''. Kirjoituksen loppukonsonantti ''-dh'' äännetään Ulsterissa [u], Connachtissa [u] tai [w], Munsterissa [g] tai sitten ach-äänteenä.

Merkillepantavaa on, että useimmissa murteissa (ainoa poikkeus on pieni Ring of Waterfordin murre) preteritin persoonaton muoto ei heikenny, kuten persoonamuodot. Sitä vastoin vokaaliin liitetään yleensä ''h-'': ''caitheadh''  (vain Waterfordissa ''chaitheadh''), ''hosclaíodh''. Muoto ''osclaíodh'' ilman alku-h:ta on standardikielen mukainen, mutta useimpien murteiden vastainen, ja useimmat kirjailijat käyttävät tässä h:ta suosituksista välittämättä.

Sivulauseissa käytettäviin verbipartikkeleihin lisätään preteritissä yleensä ''-r'', ja kaikki ''-r''-loppuiset partikkelit laukaisevat periaatteessa heikennyksen: 

:''gur chaith mé'' &quot;että minä kulutin, heitin, ammuin&quot;
:''ar chaith tú?'' &quot;kulutitko, heititkö, ammuitko sinä?&quot;
:''níor chaith sé'' &quot;hän ei kuluttanut, heittänyt, ampunut''
:''char chaith sé'' &quot;hän ei kuluttanut, heittänyt, ampunut''
:''nár chaith sé?'' &quot;eikö hän kuluttanut, heittänyt, ampunut?&quot;
:''nár chaith sé'' &quot;että hän ei kuluttanut, heittänyt, ampunut&quot;

Persoonaton, autonominen muoto vastustaa kuitenkin aina heikennystä: ''gur '''c'''aitheadh'', ''nár '''c'''aitheadh'', ''ar '''c'''aitheadh?'' 

Munsterin murteissa esiintyy yhä verbipäätteiden järjestelmä:

:M. ''do chaitheas'' = ''chaith mé''
:''do chaithis'' = ''chaith tú''
:''do chaith sé'' = ''chaith sé''
:''do chaitheama(i)r'' = ''chaith muid''
:''do chaitheabhair'' = ''chaith sibh''
:''do chaitheadar'' = ''chaith siad''

:''do labhraíos'' = ''labhair mé''
:''do labhraís'' = ''labhair tú''
:''do labhair sé'' = ''labhair sé''
:''do labhraíoma(i)r'' = ''labhair muid''
:''do labhrabhair'' = ''labhair sibh''
:''do labhraíodar'' = ''labhair siad''

Kaikki verbipäätteet eivät kuulu yksinomaan Munsterin murteisiin. Kirjakielessä muodot ''chaitheamar'' (ei ''-amair'', joka on yksinomaan Munsterin murretta) ja ''chaitheadar'' ovat yhä varsin tavallisia, ja ''chaitheas'', ''chaithis'' esiintyvät myös muita kuin Munsterin murretta äidinkielenään puhuvien kirjailijoiden iirissä. Sitä vastoin pääte ''-abhair'' (tai ''-úir'') monikon toisessa persoonassa kuuluu jokseenkin yksinomaisesti Munsterin murteeseen.

Munsterilaisessa puhekielessä myös -r-loppuiset verbipartikkelit saattavat korvautua preesensissä käytetyillä: ''go n-ólas'' &quot;että join&quot; (pro ''gur ólas'' tai ''gur ól mé''), jotka tällöin voivat pimentää myös persoonattoman muodon: ''go gcaitheadh'' &quot;että heitettiin&quot; (pro ''gur caitheadh''). Käytäntö näkyy usein myös kirjallisuudessa, Munsterin murretta äidinkielenään puhuvilla kirjoittajilla (tyypillinen esimerkki on Maidhc Dainín Ó Sé). Tätä tapaa ei kuitenkaan ole syytä jäljitellä kirjoitetussa kielessä lukuunottamatta selviä murreoppaita ja murrenäytteitä. Esimerkiksi Connemaran murteessa moinen ei kävisi päinsäkään, sillä ilmausten ''go gcaithfidh mé'' (futuuri) ja ''gur chaith sé'' (preteriti) välillä ei sikäläisen, sananloppuista -idh:ta ja vokaalien välistä [h]-äännettä heikentävän ääntämyksen (''go gca' sé'' ja ''gur cha' sé'') vuoksi ole juuri muuta eroa kuin verbipartikkeli ja c:n heikennys. Munsterissa tällaisia ongelmia ei ole, koska siellä sananloppuinen -idh on aina selkeä -[ig], ja myös vokaalien välinen [h] varsin kuuluva - siksi ''go gcaith'' ja ''go gcaithfidh'' kuulostavat siellä hyvin erilaisilta.

==== Epäsäännöllisten verbien preteriti ====

Epäsäännöllisten verbien preteritissä esiintyy usein autonomisen muodon tunnuksen ''-adh'' sijasta tunnus ''-thas''. Lisäksi ne käyttävät mielellään muiden verbimuotojen verbipartikkelisarjaa (''go, nach, ní, chan'') preteritille ominaisten -r-loppuisten (''gur, nár, níor, char'') asemesta.

Verbillä ''beir/breith'' &quot;synnyttää; tarttua, saada kiinni&quot; käytetään standardikielessä yksinomaan preteritivartaloa ''rug-'':

''rug mé (= rugas), rug tú (= rugais), rug sé, rug muid (= rugamar), rug sibh (= rugabhar), rug siad (= rugadar)'', impersonaalimuoto ''rugadh''. Käytännössä kuitenkin Ulsterin murteessa käytetään mielellään säännöllistä muotoa ''beireadh'' ja Connachtin murteessa ''rugthas'' (tai ''rugús'', joka on muotojen ''rugadh'' - ääntämys kuten ''rugú'' - ja ''rugthas'' sekoitus) tarkoittamaan &quot;otettiin kiinni, tartuttiin&quot; (tämän kanssa prepositio ''ar'' on välttämätön). ''Rugadh'' viittaa näissä murteissa siis yksinomaan synnyttämiseen. U. ''beireadh ar an choirpeoir'', Co. ''rugthas ar an gcoirpeoir'' &quot;rikollinen saatiin kiinni&quot;, mutta ''rugadh sa bhliain 1945 é'' &quot;hän syntyi (hänet synnytettiin) vuonna 1945&quot;. Myös persoonallisten muotojen säännöllinen muodostaminen ''beir''-vartalosta on yleistä (''bheir mé'' ym.), mutta laskettaneen yhä murteeksi tai puhekieleksi. 

''Rug''-muotojen kanssa käytetään ainakin standardikielessä -r-loppuisia partikkeleita: ''níor rug, char rugadh, ar rug?''.


Verbillä ''cluin[stin], clois[teáil]'' &quot;kuulla&quot; on preteritimuoto ''chuala'', autonominen muoto ''chualathas''. Munsterissa käytetään muotoa ''(do) chuala'' merkityksessä &quot;kuulin&quot;, ts. samalla tavalla kuin muissa murteissa ilmausta ''chuala mé''. Muoto ''chualas'' on kyllä olemassa, mutta sitä käytetään harvemmin, koska se voi sekaantua autonomiseen muotoon ''chualathas''. Muuten erityiset munsterilaiset muodot muodostetaan tavanomaisen kaavan mukaan päätteillä ''-is, -amair, -abhar, -adar''. Molempien verbipartikkelisarjojen käyttö on tavallista: ''níor chuala'' tai ''ní chuala'', ''gur chuala'' tai ''go gcuala''; -r-loppuiset ovat enemmän standardikielen mukaisia.


Verbillä ''déan/déanamh'' &quot;tehdä&quot; on epäsäännöllinen preteritimuoto ''rinne''. Sen riippuvainen muoto muodostetaan vartalosta ''dearna'': ''ní dhearna, go ndearna, nach ndearna''. (Muodot ''gur rinne'', ''nár rinne'' ym. ovat olemassa, mutta kuuluvat lähinnä vain eräisiin connachtilaisiin murteisiin). Ulsterissa ''rinne'' esiintyy myös skottigaelia muistuttavassa muodossa ''rinn'', ja riippuvaisen muodon vartalo on ''tearn'': ''cha dtearn, ní thearn, nach dtearn''. Autonominen muoto muodostetaan päätteellä ''-adh'': ''rinneadh, ní dhearnadh'', U. ''ní thearnadh, cha dtearnadh''. Munsterin murteissa preteritivartalo on kuitenkin ''dein'': ''dheineas, dheinis, dhein sé, dheineamair, dheineabhair, dheineadar, deineadh''. 

Verbillä ''abair/abairt'' &quot;sanoa&quot; on epäsäännöllinen preteritimuoto ''dúirt''. Munsterilaistyyppiset persoonamuodot luodaan kuitenkin vartalosta ''dúr-'': ''dúrais, dúirt sé, dúramar, dúrabhar, dúradar'', samoin autonominen muoto ''dúradh''. Huomaa kuitenkin, että ensimmäisen persoonan yksikkö ei Munsterissakaan ole yleensä ''dúras'', vaan mieluummin ''duart'' tai ''dúrt''. Käytännössä murteissa mielletään alku-d usein vokaalialkuisten säännöllisten verbien preterititunnukseksi (''d'úirt''), joten sekä Ulsterissa että Connachtissa analogiamuodot ''níor 'úirt, nár 'úirt, gur 'úirt'' ja autonominen muoto ''húradh'' standardimuotojen ''ní dhúirt, nach ndúirt, go ndúirt, dúradh'' sijasta ovat varsin tavallisia.

Verbin ''faigh/fáil'' &quot;löytää, saada&quot; preteriti muodostetaan vartalosta ''fuair'': ''fuair mé, fuair tú...'', impersonaalimuoto ''fuarthas''. Connachtin murteissa esiintyy lisäksi täysin epäsäännöllinen impersonaalimuoto ''fríth'' tai ''frítheadh''. Fuair-vartalosta johdettujen muotojen kanssa käytetään poikkeuksetta partikkeleita go, ní, nach jne. Lisäksi ní-partikkeli ei heikennä, vaan pimentää: ''ní bhfuair''. Sitä vastoin ''chan''-partikkeli heikentää aina: ''chan fhuair''. 


Verbin ''tabhair/tabhairt'' &quot;antaa, viedä&quot; preteriti (ja monet muutkin muodot) luodaan vartalosta ''t(h)ug-'': ''thug mé, thug tú, thug sé...thug siad; tugadh''. Yleensä käytetään -r-loppuisia partikkeleita: ''níor thug mé''. Munsterin lisäksi myös Ulsterissa esiintyy sellaisia muotoja kuin ''ní thug'', ''go dtug'' (ja koska kyse on Ulsterista, myös ''cha dtug''), mutta impersonaalimuodossa on Ulsterissa aina -r: ''níor tugadh'', ''char tugadh''.


Verbin ''ith/ithe'' preteriti on nykykielessä täysin säännöllinen: ''d'ith, níor ith'' jne. Vanha epäsäännöllinen preteriti ''d'uaidh'' saattaa hyvin harvoin vilahtaa murteellisissa sanonnoissa (ainoa tämän kirjoittajan tuntema esimerkki on idiomaattinen ilmaus ''ocras an cheapaire nár uaidh tú'' = &quot;sen voileivän nälkä, jota et syönyt&quot;, ts. turhanaikainen menetettyjen mahdollisuuksien itkeskely; kielikuva olisi täysin ymmärrettävä, vaikka sanonta säännöllistettäisiin muotoon ''ocras an cheapaire nár ith tú'', eikä jälkimmäistäkään versiota voine pitää virheenä).

=== Futuuri ===

=== Konditionaali ===

=== Imperfekti (&quot;Habitual Past Tense&quot;) ===

=== Konjunktiivit (&quot;Subjunctive&quot;) ===

=== Verbipartikkelit ===

=== Verbaalisubstantiivi ===

=== Verbin partisiippi ===

== Prepositiot ==

== Lauseoppi ==

=== Päälause ===

=== Sivulause === 

=== Lauseenvastike ===

== Murteet ==

=== Munsterin murre ===

=== Connachtin murre ===

=== Ulsterin murre ===

[[Luokka:89 Kielet]]

[[en:Irish]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Baarikaappi</title>
    <id>112</id>
    <revision>
      <id>26879</id>
      <timestamp>2006-12-25T09:07:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>siistintä</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOTOC__
&lt;center&gt;&lt;big&gt;'''Baarikaappi'''&lt;/big&gt;&lt;br&gt;
''Perusdrinkit''&lt;br&gt;
[[Image:Flaming cocktails.jpg|450px]]&lt;/center&gt;

==Johdanto==

Tervehdys, tuleva drinkkimestari, kotibaarin omistaja tai vain satunnainen harrastaja! Luet parhaillaan opasta drinkkien maailmaan. Tervetuloa tutustumaan, kokeilemaan – ja miksei myös lisäämään omia reseptejäsi. Toivottavasti opus antaa sinulle muutamia vinkkejä ja niksejä.

[[w:|Wikipedia]], vapaa tietosanakirja määrittelee drinkin seuraavasti: &quot;Drinkki on alkoholipohjainen juomasekoitus. Alkoholien lisäksi käytetään drinkkeihin yleensä alkoholittomia juomia kuten virvoitusjuomia, mehuja ja niin edelleen. Usein juomat ovat koristeellisia ja niiden maut ovat hyvin vaihtelevia. Drinkkejä voi tehdä myös alkoholittomina.&quot;

== [[Baarikaappi/Raaka-aineet|Raaka-aineet]] ==

Alkoholijuoma on päihteenä käytettävä alkoholipitoinen juoma. Alkoholijuomien vaikuttava aineosa on etanoli. Se on keskivahva huume.

Perinteisiä mietoja alkoholijuomia ovat sahti, olut ja viini. Väkevistä alkoholijuomista tunnetuimpia ovat kirkkaat viinat, viskit ja liköörit.

;Drinkkien perusraaka-aineet:

*[[Baarikaappi/Raaka-aineet#Vodka|Vodka]]
*[[Baarikaappi/Raaka-aineet#Gini|Gini]]
*[[Baarikaappi/Raaka-aineet#Viski|Viski]]
*[[Baarikaappi/Raaka-aineet#Rommi|Rommi]]
*[[Baarikaappi/Raaka-aineet#Tequila|Tequila]]
*[[Baarikaappi/Raaka-aineet#Brandy|Brandy]]
*[[Baarikaappi/Raaka-aineet#Likööri|Likööri]]
*[[Baarikaappi/Raaka-aineet#Kuohuviini|Kuohuviini]]

== [[Baarikaappi/Lasit|Lasit]] ==
[[kuva:Margarita.jpg|thumb|257px|Margarita]]
Erilaisille drinkeille on erilaisia laseja.
*Martini-lasi
*Cocktail-lasi
*Collins-lasi
*On The Rocks-lasi
*High ball-lasi
*Shottilasi
*Kuohuviinilasi
*Grogilasi

== Drinkit ja Ohjeet ==


*[[Baarikaappi/Akkuhappo|Akkuhappo]]
*[[Baarikaappi/Asterix|Asterix]]
*[[Baarikaappi/Bloody Mary|Bloody Mary]]
*[[Baarikaappi/Gin Tonic|Gin Tonic]]
*[[Baarikaappi/Kelkka|Kelkka]]
*[[Baarikaappi/Long Island Ice Tea|Long Island Ice Tea]]
*[[Baarikaappi/Margarita|Margarita]]
*[[Baarikaappi/Marskin Ryyppy|Marskin Ryyppy]]
*[[Baarikaappi/Musta Ryssä|Musta Ryssä]]
*[[Baarikaappi/Piña Colada|Piña Colada]]
*[[Baarikaappi/Sininen Enkeli|Sininen Enkeli]]
*[[Baarikaappi/Valkovenäläinen|Valkovenäläinen]]
*[[Baarikaappi/Ville Vallaton|Ville Vallaton]]
*[[Baarikaappi/Virtanen|Virtanen]]
*[[Baarikaappi/Virtanen Afrikassa|Virtanen Afrikassa]]
*[[Baarikaappi/Vodkamartini|Vodkamartini]]

== Katso aiheesta Wikipediasta ==

*[[w:Alkoholijuoma#Historia|Alkoholijuomien historia]]
*[[w:Etanoli|Alkoholi (etanoli)]]

[[de:Cocktails]]
[[en:Bartending]]
[[it:Libro di cucina/Cocktail]]
[[sv:Drinkboken]]

[[Luokka:Baarikaappi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Baarikaappi/Valkovenäläinen</title>
    <id>119</id>
    <revision>
      <id>24925</id>
      <timestamp>2006-11-25T09:38:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/84.230.141.130|84.230.141.130]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:84.230.141.130|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Skorpion87|Skorpion87]] tekemään vers</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Valkovenäläinen'''

Sekoitetaan Long Drink-lasiin:&lt;br&gt;
*2cl Vodkaa&lt;br&gt;
*2cl Kahvilikööriä&lt;br&gt;
*Maitoa&lt;br&gt;
*Jäitä&lt;br&gt;

Katso sukulainen [[Baarikaappi/Musta Ryssä|Musta Ryssä]]

[[Luokka:Baarikaappi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Sivun muokkaaminen</title>
    <id>120</id>
    <revision>
      <id>23537</id>
      <timestamp>2006-11-14T08:34:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Linkit, URL:t, Kuvat */  yksi jäi</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikikirjasto-ohje}}
Tämä sivu esittelee tärkeimmät '''sivujen muokkaamisessa tarvittavat koodit'''.

Valitsemalla sivun ylälaidassa kielekerivistössä olevan &quot;'''muokkaa'''&quot;-linkin, esillä oleva sivu tulee muokattavaksi. Sivun muokkaamisen jälkeen painetaan &quot;Tallenna sivu&quot;-painiketta. Sivua voi myös esikatsella ennen tallentamista &quot;Esikatsele&quot;-painikkeella.  &quot;Yhteenveto&quot;-kenttään laitetaan lyhyt kuvaus tekemistäsi muutoksista. Se tulee näkymään [[Toiminnot:Recentchanges|Tuoreet muutokset]] -sivulla.

Usein voi olla näppärää kopioida teksti ensin johonkin tekstieditoriin, muokata sitä siellä ja lopuksi kopioida teksti takaisin nähdäksesi, millaiselta sivu näyttää. Tällä tavoin voi myös pitää paikallista kopiota sivusta ja tehdä muutoksia ilman yhteyttä Wikikirjastoon.

Alla olevien taulukoiden oikeassa sarakkeessa näkyy artikkeliin kirjoitettava koodi, vasemmassa se, miltä se näyttää artikkelia luettaessa. Voi olla hyödyllistä pitää tätä sivua auki erillisessä selaimen ikkunassa. Muokkaamista voi kokeilla vapaasti [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikossa]].

== Luvut, kappaleet, listat ja viivat ==

&lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot; width=&quot;70%&quot;&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;Muotoiltu teksti&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Kirjoitettu koodi&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
== Uusi luku ==
=== Kohta ===
==== Alikohta ====
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;

== Uusi luku ==

=== Kohta ===

==== Alikohta ====
&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
Yhdellä rivinvaihdolla 
ei ole vaikutusta.

Mutta tyhjä rivi 
aloittaa uuden kappaleen.
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Yhdellä rivinvaihdolla 
ei ole vaikutusta.

Mutta tyhjä rivi 
aloittaa uuden kappaleen.&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
* Listoja voi tehdä helposti:
** jokainen rivi aloitetaan tähdellä
** useampi tähti tarkoittaa syvempää tasoa
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;* Listoja voi tehdä helposti:
** jokainen rivi aloitetaan tähdellä
** useampi tähti tarkoittaa syvempää tasoa
&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
# Numeroiduilla listoilla voi
## myös tehdä listoja,
## joita on helppo seurata.
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;# Numeroiduilla listoilla voi
## myös tehdä listoja,
## joita on helppo seurata.&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
:Rivejä voi
::sisentää
:::useita tasoja
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;:Rivejä voi
::sisentää
:::useita tasoja&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Vaakaviiva: yläpuoli
----
ja alapuoli.
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Vaakaviiva: yläpuoli
----
ja alapuoli.&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Allekirjoitus lisätään jokaiseen keskustelusivulle tehtyyn kommenttiin:&lt;br/&gt;
- [[Käyttäjä:Matti|Matti]] 5. toukokuuta 2005 kello 16:46:15 (UTC)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Allekirjoitus keskustelusivulle:
~~~~&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

== Linkit, URL:t, Kuvat ==

&lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot;&gt;&lt;tr&gt;

&lt;th&gt;Muotoiltu teksti&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Kirjoitettu koodi&lt;/th&gt;

&lt;/tr&gt;&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;

Linkki: [[tervetuloa Wikikirjastoon]].
* Artikkelin nimi alkaa automaattisesti isolla kirjaimella.

&lt;/td&gt;&lt;td&gt;

&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Linkki [[tervetuloa Wikikirjastoon]].&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;

&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;

Sama artikkeli, mutta eri teksti: [[tervetuloa Wikikirjastoon|tervetuloa]].

&lt;/td&gt;&lt;td&gt;

&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Sama artikkeli, mutta eri teksti: 
[[tervetuloa Wikikirjastoon|tervetuloa]].&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;

&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;

Päätteet yhdistetään linkin tekstiin: [[metri]]ä, [[koira]]lla

&lt;/td&gt;&lt;td&gt;

&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Päätteet yhdistetään linkin 
tekstiin: [[metri]]ä, [[koira]]lla&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;

&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;
Uudelleenohjaus toiseen sivuun&lt;/td&gt;&lt;td&gt;

&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;#REDIRECT [[Yhdysvallat]]&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;

&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;

Linkki Wikikirjaston ulkopuolelle: [http://www.nupedia.com Nupedia], [http://www.nupedia.com]

&lt;/td&gt;&lt;td&gt;

&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Linkki Wikikirjaston ulkopuolelle: 
[http://www.nupedia.com Nupedia], [http://www.nupedia.com]&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;

&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;

Tai anna suoraan URL: http://www.nupedia.com.
*Tekee paperitulosteesta käyttökelpoisemman. 

On olemassa erityinen tapa linkittää erikielisiä samaa aihetta käsitteleviä artikkeleita, katso [[Wikipedia:Kieltenväliset linkit|Kieltenväliset linkit]].

&lt;/td&gt;&lt;td&gt;

&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Tai anna suoraan URL: 
http://www.nupedia.com.&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;
*URL:ssä jokaisen merkin pitää kuulua seuraaviin: A-Z a-z 0-9 ._\/~%-+&amp;amp;#?!=()@ \x80-\xFF. Jos URL:ssä on muita merkkejä, ne on muutettava, esim. ^ pitää kirjoittaa %5E (Katso [[w:fi:ASCII|ASCII]]). 

&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;

Kuva: [[Kuva:Wiki.png|80px|Wikikirjaston logo]] &lt;br/&gt;
&lt;br/&gt;
* Vain Wikikirjastoon tai [[commons:Etusivu|Commonsiin]] tallennettuja kuvia voi käyttää. Kuvia voi tallettaa [[Toiminnot:Upload|tallennussivulta]]. Tallennettuja kuvia löytyy [[Toiminnot:Imagelist|kuvalistasta]].

&lt;/td&gt;&lt;td&gt;

&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;
Kuva: [[Kuva:Wiki.png|80px]]&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;
tai mieluummin vaihtoehtoisella tekstillä &lt;br/&gt;&lt;br/&gt;
&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;[[Kuva:Wiki.png|80px|Wikikirjaston logo]] &lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;

&lt;div class=&quot;floatright&quot;&gt;[[Kuva:Wiki.png|80px|Wikikirjaston logo]]&lt;br/&gt;Hei, minä olen kuvateksti.&lt;/div&gt;
Kuvan lisääminen tekstin oheen oikealle, kuvatekstin kera, onnistuu esimerkiksi näin.
* Kuva ensin, sitten teksti.

&lt;/td&gt;&lt;td&gt;

&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;&lt;div class=&quot;floatright&quot;&gt;[[Kuva:Wii.png|90px|Wikikirjaston logo]]
&lt;br/&gt;Hei, minä olen kuvateksti.&lt;/div&gt;&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;
Toinen tapa lisätä kuvateksti on liittää kuvaan &quot;frame&quot; määre. Tämä kehys näyttää samalta kuin pikkukuvia &quot;thumb&quot; määreellä luotaessa:
&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;[[Kuva:Wiki.png|frame|Wikipedian logo]]
&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;

&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;/table&gt;

== Merkkien muotoilu ==

&lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot;&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;Muotoiltu teksti&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Kirjoitettu teksti&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;
''Kursivoitu'', '''lihavointi''', '''''molemmat'''''.
*Nämä ovat siis moninkertaisia heittomerkkejä ('), eivät lainausmerkkejä (&quot;).
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;''Kursivoitu'', '''lihavointi''', '''''molemmat'''''&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr valign=top&gt;
&lt;td&gt;&lt;tt&gt;Tekniset termit&lt;/tt&gt; kirjoitetaan konekirjoitusfontilla.
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;&lt;tt&gt;Tekniset termit&lt;/tt&gt; kirjoitetaan konekirjoitusfontilla.&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=top&gt;
&lt;td&gt;Voit käyttää &lt;small&gt;pienikokoisia kirjaimia&lt;/small&gt; esimerkiksi &lt;small&gt;mallineissa&lt;/small&gt;.
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Voit käyttää &lt;small&gt;pienikokoisia kirjaimia&lt;/small&gt; esimerkiksi &lt;small&gt;mallineissa&lt;/small&gt;&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;Voit &lt;strike&gt;yliviivata oman kommenttisi pois jos muutat mieltäsi&lt;/strike&gt;
ja &lt;u&gt;alleviivata&lt;/u&gt;.&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt; Voit &lt;strike&gt;yliviivata oman kommenttisi pois jos muutat mieltäsi&lt;/strike&gt;
ja &lt;u&gt;alleviivata&lt;/u&gt;.
&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=top&gt;
&lt;td&gt;
'''Merkkejä:'''&lt;br/&gt;
&amp;iquest; &amp;iexcl; &amp;laquo; &amp;raquo; &amp;sect; &amp;para;&lt;br/&gt;
&amp;dagger; &amp;Dagger; &amp;bull; &amp;mdash;
&amp;trade; &amp;copy; &amp;reg; &amp;cent; &amp;euro; &amp;yen; &lt;br/&gt;
&amp;pound; &amp;curren;
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;

&amp;amp;iquest; &amp;amp;iexcl; &amp;amp;laquo; &amp;amp;raquo; &amp;amp;sect; &amp;amp;para;
&amp;amp;dagger; &amp;amp;Dagger; &amp;amp;bull; &amp;amp;mdash;

&amp;amp;trade; &amp;amp;copy; &amp;amp;reg; &amp;amp;cent; &amp;amp;euro; &amp;amp;yen; 
&amp;amp;pound; &amp;amp;curren;

&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;td&gt;Alaindeksi: x&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;&lt;br/&gt;
Yläindeksi: x&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;Alaindeksi: x&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;
Yläindeksi: x&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;
&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

== Muuttujia ==
{|
|-
! Koodi
! Tulos
|-
| &lt;nowiki&gt;{{CURRENTMONTH}}&lt;/nowiki&gt; || {{CURRENTMONTH}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{CURRENTMONTHNAME}}&lt;/nowiki&gt;
| {{CURRENTMONTHNAME}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{CURRENTMONTHNAMEGEN}}&lt;/nowiki&gt;
| {{CURRENTMONTHNAMEGEN}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{CURRENTDAY}}&lt;/nowiki&gt; || {{CURRENTDAY}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{CURRENTDAYNAME}}&lt;/nowiki&gt; || {{CURRENTDAYNAME}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{CURRENTYEAR}}&lt;/nowiki&gt; || {{CURRENTYEAR}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{CURRENTTIME}}&lt;/nowiki&gt; || {{CURRENTTIME}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{NUMBEROFARTICLES}}&lt;/nowiki&gt;
| {{NUMBEROFARTICLES}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{PAGENAME}}&lt;/nowiki&gt; || {{PAGENAME}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{PAGENAMEE}}&lt;/nowiki&gt; || {{PAGENAMEE}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{NAMESPACE}}&lt;/nowiki&gt; || {{NAMESPACE}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{localurl:pagename}}&lt;/nowiki&gt;
| {{localurl:pagename}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{localurl:&lt;/nowiki&gt;''Wikipedia:Sandbox''&lt;nowiki&gt;|action=edit}}&lt;/nowiki&gt;
| {{localurl:Wikipedia:Sandbox|action=edit}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{SERVER}}&lt;/nowiki&gt; || {{SERVER}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:1}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:1}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:2}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:2}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:3}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:3}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:4}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:4}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:5}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:5}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:6}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:6}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:7}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:7}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:8}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:8}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:9}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:9}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:10}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:10}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:11}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:11}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:12}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:12}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:13}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:13}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:14}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:14}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:15}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:15}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:-1}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:-1}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:-2}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:-2}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:project}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:project}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{SITENAME}}&lt;/nowiki&gt; || {{SITENAME}}
|}

NUMBEROFARTICLES: tietokannassa olevat artikkelit, joissa on linkki ja jotka eivät ole uudelleenohjaussivuja.

== Poistamiset ==

Sivulle, jolla on yli neljä otsikkoa luodaan automaattisesti sisällysluettelo. Jos tämä ei ole toivottavaa (esim. lyhyet sivut, luettelot), voit lisätä tekstin &lt;nowiki&gt;__NOTOC__ &lt;/nowiki&gt;.

Sivun oikeassa reunassa olevat ''muokkaa''-linkit voi poistaa (esim. jos kuvat sotkevat ne) lisäämällä tekstin &lt;nowiki&gt;__NOEDITSECTION__ &lt;/nowiki&gt;.

[[Luokka:Wikikirjaston ohje]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kasvitiede</title>
    <id>122</id>
    <revision>
      <id>27446</id>
      <timestamp>2007-01-03T08:53:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>{{Suunnitelma puuttuu}}</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Suunnitelma puuttuu}}
{{Wikipedia|Kasvitiede|Kasvitiede}}
Kasvitiede eli botaniikka on kasveja tutkiva biologinen tieteenhaara. Sen tutkimusalueita ovat mm. kasvien kasvu, lisääntyminen, aineenvaihdunta, kehitys, taudit ja evoluutio.

==Kasvitieteen haarat==

Kasvitiede jakautuu useihin haaroihin:

# '''Kasvimorfologia''', eli muoto-oppi, tutkii lähinnä kasvien ulkomuotoa ja niiden eri osien keskinäisiä asentosuhteita. Tässä mielessä siitä käytetään myös nimityksiä '''organologia''' ja '''organografia'''. 
# '''Kasvianatomia''', jonka kohteena on kasvien etupäässä vain mikroskooppisesti tutkittava sisärakenne, solukot (solukko-oppi eli histologia)tai yksittäiset solut ja niiden osat (soluoppi eli sytologia). 
# '''Kasvifysiologia''' tutkii kasvien elintoimintoja: aineenvaihduntaa, kasvua, kehitystä, lisääntymistä ja liikkeitä. 
#'''Kasviekologia''' selvittelee kasvien riippuvuutta ilmasto-, maaperä- ym. ympäristötekijöistä sekä sopeutumista niihin. 
#'''Kasvisystematiikka''' eli kasvitaksonomia tutkii kasvien välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja ja pyrkii järjestämään maapallon kaikki kasvimuodot keskinäisen sukupuoleisuuden perusteella yhtenäiseen luontaisjärjestelmään. 
#'''Kasvimaantiede''' tutkii kasvien esiintymistä luonnossa. Tällöin kasvistollinen, eli floristinen kasvimaantiede kohdistaa huomionsa kasvilajien, -sukujen jne. levinneisyyteen suhteellisen suurilla alueilla, kun taas kasvillisuustiede, eli kasvisosiologia, tutkii kasvien ryhmittymistä kasvustoiksi ja kasviyhdyskunniksi. 
#'''Kasvipaleontologian''' eli fotopaleontologian kohteina ovat muinaisaikojen kasvit geologisina aikakausina. 
#'''Perinnöllisyystiede''' eli genetiikka tutkii läheisessä yhteistyössä eläintieteen vastaavan haaran kanssa periytymistä ja muuntelua kasvikunnassa.

==Mikä kasvi on?==

Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä. Ne muodostavat kasvikunnan (Plantae), yhden aitotumaisten eliöiden kolmesta pääryhmästä eläinten ja sienten ohella.

Kasvit poikkeavat eläimistä ja sienistä monella tavalla. Ne eivät yleensä kykene liikkumaan paikasta toiseen, vaan pysyvät koko elämänsä tietyllä kasvualustalla. Niillä ei ole lihaksia eikä myöskään hermosoluja. Kasvit ovat yleensä omavaraisia eli autotrofisia, sillä ne hankkivat tarvitsemansa aineet yhteyttämisen avulla. Kasvisolut poikkeavat eläinsoluista muun muassa kiinteällä, selluloosasta koostuvalla soluseinällään ja väriaineita sisältävillä plastideillaan.

Vielä 1900-luvulla kasvikuntaan kuuluviksi käsitettiin sienet, levät sekä kaikki yksisoluiset eliöt alkueläimiä lukuun ottamatta. Nykykäsityksen mukaan vain sammalet sekä putkilokasvit, eli ns. versokasvit (embryofyytit), kuuluvat kasvikuntaan. Tästä huolimatta erityisesti monisoluiset levät luokitellaan kasveiksi useissa yhteyksissä. Johtuen kasvi-käsitteen löyhästä liitoksesta nykyisen systematiikan kanssa ei käsitteelle voida asettaa täysin yksiselitteisiä rajoja.

Vaikka kasvit eivät ole yhtä pitkälle kehittyneitä kuin eläimet, ovat ne maapallon hallitseva ja näkyvin elämänmuoto. Ne muodostavat levien kanssa suurimman osan planeettamme biomassasta. Lähes ainoina omavaraisina eliöinä kasvit ovat ravintoketjun perusta, ja ne ovat luoneet ilmakehän runsaan happipitoisuuden tuottamalla kaasua yhteyttämisellä. Nykyisen kaltainen elämä maapallolla on pitkälti kasvien ansiota.

Kasvilajeja tunnetaan nykyisin noin 325 000.

==Katso myös==
[[Hupu 2]]

[[Luokka:Kasvitiede]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Laatikko.jpg</title>
    <id>124</id>
    <revision>
      <id>6336</id>
      <timestamp>2005-07-09T10:20:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Bubbler-laatikko. Vanhaa hupumateriaalia, kuvan luultavasti ottanut [[Käyttäjä:Addic|Addic]].

{{GFDL}}

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Pascal</title>
    <id>125</id>
    <revision>
      <id>15374</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:13:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">Pascal oli alun perin proseduraalinen ohjelmointikieli. Proseduraalisella ohjelmointikielellä tarkoitetaan käskyjen laittamista peräkkäin. Ohjelmointi proseduraalisella tavalla on tehtävän jakamista osatehtäviin, ja näiden jakamista edelleen, kunnes tuloksena on niin yksinkertaisia tehtäviä, että ne voidaan suoraan kirjoittaa ohjelmariviksi.

Karkeana esimerkkinä voidaan pitää syntymäpäiväjuhlien järjestämistä. Sen osatehtävä on täytekakun tekeminen, ja tämän osatehtävä on kakkupohjan leipominen. Esimerkiksi yhden kananmunan rikkominen voisi vastata analogiassa lopullisen ohjelmakoodin yhtä riviä. Muita proseduraalisia ohjelmointikieliä ovat C ja Ada.

Nykyään Pascal-kieltä on kehitetty lisäämällä siihen olio-ohjelmointiin liittyviä ominaisuuksia. Lisäksi siihen kuuluu poikkeukset ja niiden hallinta. Olio-ohjelmointi (''object-oriented programming'') on ohjelmoinnin lähestymistapa, jossa ohjelmointiongelmien ratkaisut jäsennetään olioiden yhteistoimintana.

Olio-ohjelmoinnin kaksi koulukuntaa ovat ''skandinaavinen'' ja ''amerikkalainen''. Skandinaavinen koulukunta hahmottaa olio-ohjelmoinnin reaalimaailman simulointina; oliokielistä ensimmäinen, Simula, kuuluu skandinaaviseen koulukuntaan. Amerikkalainen koulukunta on syntynyt Smalltalkin esimerkin ympärille; tälle koulukunnalle oleellista on ohjelman jäsentäminen olioiden yhteistoiminnan avulla riippumatta siitä, simuloiko tämä jäsennys millään tavalla reaalimaailmaa.

== Esimerkkiohjelma ==

Mielestämme helppo tapa perehtyä johonkin ohjelmointikieleen on käytännöntaso, siksi paneudummekin heti ensimmäiseksi raakaan ohjelmointiin. Aloitamme perinteeksi tulleella Hei Maailma-ohjelmalla, joka siis kirjoittaa ruudulle &quot;Hei Maailma&quot; ja se on sitten siinä. Ohjelmointikielissä jopa yhdenkin sanan kirjoittamiseen tarvitaan useampi rivi.

 program HeiMaailma;
 begin
   WriteLn('Hei Maailma!');
 end.  

Kaikki ohjelmat alkavat &quot;Program&quot; avainsanalla, ja ohjelmalohko on rajattu &quot;Begin&quot; / &quot;End&quot; avainsanoilla.  Puolipiste erottaa lauseet, ja ohjelma loppuu pisteeseen.

==Ympäristöt==

[[w:Delphi| Delphi ]] on Borlandin tekemä graafinen ohjelmankehitysympäristö ja ohjelmointikieli. Delphi mahdollisti julkaisuvuonnaan 1995 ensimmäisenä visuaalisen Windows -lomakkeiden editoinnin yhdistettynä olio-ohjelmointiiin.

Linux-ympäristöön Delphistä on tehty oma versionsa, joka tunnetaan nimellä Kylix. Kylix sisältää myös muita ominaisuuksia, kuten C++-kääntäjän.

[[w:Lazarus|Lazarus]] on moniin käyttöjärjestelmiin tehty avoimen koodin graafinen ohjelmankehitysympäristö ja se pohjautuu FreePascaliin.

[[w:FreePascal| FreePascal]] on moniin käyttöjärjestelmiin tehty perinteinen kääntäjä.

==Historia==

Pascal on ollut erityisen suosittu opetuskieli 1970-luvulta lähtien, mutta tässä käytössä sen syrjäytti C-ohjelmointikieli 1990-luvun alkupuolella markkinavoimien pakottamana.

Ammattikäyttöön Pascal-kieli tuli Borlandin [[w:Turbo Pascal|Turbo Pascal]]-kielen ansiosta 1980-luvulla. Silloiset Turbo-Pascalin ylivoimaiset ominaisuudet aiheuttivat sen, että muut ohjelmointikieliä tekevät ohjelmointitalot (mm Microsoft) luopuivat vähitellen omista Pascal-kääntäjistä.

== Pascalin kielioppi ==

[[w:Pascal-ohjelmointikieli|Pascalin]] kielioppi on pääpiirteissään seuraavanlainen

Kaikki ohjelmat alkavat &quot;Program&quot; avainsanalla, ja ohjelmalohkot on rajataan &quot;Begin&quot; ja &quot;End&quot; avainsanoilla. Puolipiste erottaa lauseet, ja ohjelma loppuu pisteeseen. Kommentit ympäröidään aaltosulkeilla { } tai sulje ja tähti-pareilla (* *). Yhden rivin kommentti merkitään kahdella kauttaviivalla '//' tämä on käytössä vain uusissa Pascal toteutuksissa. Välilyöntejä ja rivinvaihtoja (tai muita tyhjeitä) ei huomioida käännettäessä muualla kuin merkkijonovakioiden sisällä.

*[[Pascal/Varatut sanat|Pascalin varatut sanat]]

=== Muuttujat ===

 - tyypit
 - sijoitus
 - laskenta

=== Ehtorakenteet ===
 - if then else 
 - repeat
 - while
 - for

=== Proseduurit ja funktiot ===


[[Luokka:Pascal]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Pascal/Varatut sanat</title>
    <id>126</id>
    <revision>
      <id>12737</id>
      <timestamp>2006-05-28T17:01:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Pascal]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Pascal]]in varatut sanat

* '''and'''
* '''array'''
* '''as'''
* '''asm'''
* '''begin'''
* '''case'''
* '''class'''
* '''const'''
* '''constructor'''
* '''destructor'''
* '''div'''
* '''do'''
* '''downto'''
* '''else'''
* '''end'''
* '''except'''
* '''exports'''
* '''file'''
* '''finally'''
* '''for'''
* '''function'''
* '''goto'''
* '''if'''
* '''implementation'''
* '''in'''
* '''inherited'''
* '''initialization'''
* '''inline'''
* '''interface'''
* '''is'''
* '''label'''
* '''library'''
* '''mod'''
* '''nil'''
* '''not'''
* '''object'''
* '''of'''
* '''or'''
* '''packed'''
* '''procedure'''
* '''program'''
* '''property'''
* '''raise'''
* '''record'''
* '''repeat'''
* '''set'''
* '''shl'''
* '''shr'''
* '''string'''
* '''then'''
* '''to'''
* '''try'''
* '''type'''
* '''unit'''
* '''until'''
* '''uses'''
* '''var'''
* '''while'''
* '''with'''
* '''xor'''

[[Luokka:Pascal]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kansi1.jpg</title>
    <id>128</id>
    <revision>
      <id>6339</id>
      <timestamp>2005-07-09T10:21:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Bubblerin kansi päällystettynä foliolla. Vanhaa hupumateriaalia, kuvan luultavasti ottanut [[Käyttäjä:Addic|Addic]].

{{GFDL}}

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kansi.jpg</title>
    <id>129</id>
    <revision>
      <id>4425</id>
      <timestamp>2005-05-16T09:03:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Bubblerin kansi

{{GFDL}}

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Pistokas.jpg</title>
    <id>132</id>
    <revision>
      <id>6334</id>
      <timestamp>2005-07-09T10:18:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Pistokas bubblerin ruukussa. Vanhaa hupumateriaalia, kuvan luultavasti ottanut [[Käyttäjä:Addic|Addic]].

{{GFDL}}

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Porisee.jpg</title>
    <id>133</id>
    <revision>
      <id>6332</id>
      <timestamp>2005-07-09T10:17:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Bubbler toiminnassa. Vanhaa hupumateriaalia, kuvan luultavasti ottanut [[Käyttäjä:Addic|Addic]].

{{GFDL}}

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Ostokset.jpg</title>
    <id>136</id>
    <revision>
      <id>4430</id>
      <timestamp>2004-12-31T11:16:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu2</username>
        <id>16</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Puutarhurin ostokset

Piirtänyt: m a k e / Hamppuforum (2002)

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Thain kieli</title>
    <id>137</id>
    <revision>
      <id>23262</id>
      <timestamp>2006-11-10T17:19:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>InterWiki malline</comment>
      <text xml:space="preserve">{{InterWiki|kielikoodi=th|versio=Thain}}
{{rajaus|[[Image:Flag of Thailand.svg|250px|center]]}}

Thain kieli (ภาษาไทย phaasaa Thai) on Thaimaan virallinen kieli. Aiemmin sinotiibetiläisiin kieliin mukaan luettu thai luokitellaan nykyään yleensä omaan tai-kielten perheeseen kuuluvaksi.

Thain kieli on analyyttinen ja tonaalinen. Toonit, monimutkainen ortografia ja erilainen fonetiikka tekevät thain kielen oppimisen länsimaisille hankalaksi.

==Kielioppaat==
#[[Thai/Turistisanakirja|Turistisanakirja]]
#[[Thai/Kielioppi|Kielioppi]]

[[Luokka:89 Kielet]]
[[Luokka:Thain kieli]]

[[en:Thai]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Hupu2.png</title>
    <id>139</id>
    <revision>
      <id>4432</id>
      <timestamp>2005-05-18T20:25:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>85.76.79.162</ip>
      </contributor>
      <comment>Luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">Hullu Puutarhuri 2 -logo

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Monobook.css</title>
    <id>144</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>13844</id>
      <timestamp>2006-06-15T11:07:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>lisätty Näytä/Piilota-toiminneen vaatimat tyylitiedot</comment>
      <text xml:space="preserve">/*
&lt;pre&gt;
*/

.newpage {color:green; font-weight:bold;}
.minoredit, .minor {color:gray;}

/* The styles of the new toolbar */

#btb-area { 
  margin-top:      0em;
  border:          1px solid silver;
  padding:         0.5em;
  display:         none; /* To be overridden from js */
}

.btb-i-sc {
  border-bottom:   1px solid gray;
  border-right:    1px solid gray;
  padding-left:    0.3em;
  padding-right:   0.3em;
  background:      silver;
  font-size:       medium;
  cursor:          pointer;
}

.btb-i-f {
  padding:         0.1em;
  background:      #ffd;
  border:          1px solid #aa8;
  font-size:       x-small;
  color:           gray;
  text-decoration: underline;
  cursor:          pointer;
}

#fiwiki-templatetable {
  padding:         0.5em;
  border:          1px solid #aa8;
}


.fiwiki-templatefeature {
  padding:         0.1em;
  background:      #ffd;
  border:          1px solid #aa8;
  font-size:       x-small;
  color:           gray;
  text-decoration: underline;
  cursor:          pointer;
}

/* Special:Allpages uudelleenohjaukset */
.allpagesredirect a {
    color: #aaaaaa;
    background: none;
}


div.NavFrame {
        margin: 0px;
        padding: 2px;
        border: 1px solid #aaaaaa;
        text-align: center;
        border-collapse: collapse;
}

div.NavFrame + div.NavFrame {
        border-top-style: none;
        border-top-style: hidden;
}
div.NavPic {
        background-color: #ffffff;
        margin: 0px;
        padding: 2px;
        float: left;
}
div.NavFrame div.NavHead {
        height: 1.6em;
        font-weight: bold;
        font-size: 100%;
        background-color: #efefef;
}
div.NavFrame p {
        font-size: 100%;
}
div.NavFrame div.NavContent {
        font-size: 100%;
}
div.NavFrame div.NavContent p {
        font-size: 100%;
}
div.NavEnd {
        margin: 0px;
        padding: 0px;
        line-height: 1px;
        clear: both;
}
.NavToggle {
   float:right;
}


/*
&lt;/pre&gt;
*/</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Blockedtext</title>
    <id>207</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>24486</id>
      <timestamp>2006-11-19T14:20:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>fix</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=center style=&quot;background: #fee; border: 1px solid #aaa; padding: .3em; margin-bottom: 3px; width: auto;&quot;
| valign=top style=&quot;padding-right: 4px; padding-left: 4px;&quot; | [[Kuva:Stop_bad_orthography.png|40px]]
| &lt;big&gt;'''Yritit muokata sivua tai luoda uuden sivun. $1 on estänyt muokkausoikeutesi joko käyttäjänimesi tai Internet-osoitteesi perusteella.'''


Annettu syy estolle on:&lt;br&gt;'''$2'''&lt;br&gt;
&lt;/big&gt;
Jos haluat tietää milloin esto päättyy, katso [[Special:Ipblocklist|estolista]].

==Syytön?==
*'''Jos käytät yleisessä käytössä olevaa konetta''', joku on saattanut häiriköidä koneelta ennen sinua.
*'''Jos käytät Internet-operaattorisi välityspalvelinta''', todennäköisesti jokin toinen saman operaattorin asiakas on häiriköinyt Wikikirjastossa. Poista välityspalvelin käytöstä tai ota yhteyttä järjestelmänvalvojaasi.
*'''Jos käytössäsi on ADSL-, modeemi- tai niihin verrattava yhteys''' (dynaaminen IP-osoite), osoitteen aikaisempi haltija on saattanut häiriköidä Wikikirjastossa.
*On myös mahdollista, että sinut on estetty syyttä, esimerkiksi koska jaat IP-osoitteen jonkun häiriköivän käyttäjän kanssa.

Ota yhteys [[Käyttäjä:$1|sinut estäneeseen ylläpitäjään]] tai [mailto:info-fi@wikimedia.org suomenkieliseen tukisähköpostiin]. Ilmoita IP-osoitteesi, joka on $3.

==Syyllinen?==
*Kun estoaikasi on kulunut loppuun, voit jatkaa Wikikirjaston muokkaamista.
*Eston kiertäminen ei ole sallittua, ja voi johtaa uusiin estoihin. Estetyn käyttäjän estoaikana tekemät muokkaukset ja luomat artikkelit voidaan poistaa.
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Contribslink</title>
    <id>259</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>25736</id>
      <timestamp>2006-12-06T19:48:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Mzlla|Mzlla]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Mzlla|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:MediaWiki default|MediaWiki default]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">muokkaukset</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Copyrightpage</title>
    <id>263</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>14729</id>
      <timestamp>2006-07-17T22:09:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>linkki korjattu oikealle sivulle</comment>
      <text xml:space="preserve">{{ns:project}}:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Doubleredirectstext</title>
    <id>313</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>27188</id>
      <timestamp>2007-01-01T06:57:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;b&gt;Huomio:&lt;/b&gt; Tässä listassa saattaa olla virheitä. Yleensä kyseessä on sivu, jossa ensimmäisen #REDIRECTin jälkeen on tekstiä.&lt;br /&gt;Jokaisella rivillä on linkit ensimmäiseen ja toiseen uudelleenohjaukseen sekä toisen uudelleenohjauksen kohteen ensimmäiseen riviin, eli yleensä ”oikeaan” kohteeseen, johon ensimmäisen uudelleenohjauksen pitäisi osoittaa.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Editingold</title>
    <id>323</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>27499</id>
      <timestamp>2007-01-04T07:19:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>wikipediasta</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div id=&quot;editingold&quot; style=&quot;background: #FFBDBD; border: 1px solid #BB7979; color: #000000; margin: 2em 0 1em; padding: .5em 1em; vertical-align: middle; clear: both;&quot;&gt;'''Varoitus''': Olet muokkaamassa vanhaa versiota tämän sivun tekstistä. Jos tallennat sen, kaikki tämän version jälkeen tehdyt muutokset katoavat.&lt;/div&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Movepagetext</title>
    <id>541</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>25634</id>
      <timestamp>2006-12-05T13:04:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>fix</comment>
      <text xml:space="preserve">Alla olevalla lomakkeella voit nimetä uudelleen sivuja, jolloin niiden koko historia siirtyy uuden nimen alle. Vanhasta sivusta tulee uudelleenohjaussivu, joka osoittaa uuteen sivuun. Vanhaan sivuun suunnattuja linkkejä ei muuteta, joten muista tehdä tarkistukset kaksinkertaisten tai rikkinäisten uudellenohjausten varalta. '''Olet vastuussa siitä, että linkit osoittavat sinne, mihin niiden on tarkoituskin osoittaa.'''&lt;br \&gt;Huomaa, että sivua '''ei''' siirretä mikäli uusi otsikko on olemassaolevan sivun käytössä, paitsi milloin kyseessä on tyhjä sivu tai uudelleenohjaus, jolla ei ole muokkaushistoriaa. Tämä tarkoittaa sitä, että voit siirtää sivun takaisin vanhalle nimelleen mikäli teit virheen, mutta et voi kirjoittaa olemassa olevan sivun päälle. Jos on tarvetta siirtää sivu jo olemassa olevan sivun päälle, ota yhteyttä [[Wikikirjasto:Ylläpitäjät|ylläpitäjään]].</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Mycontris</title>
    <id>550</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>25735</id>
      <timestamp>2006-12-06T19:48:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>muokkaukset -&gt; omat muokkaukset, koska näin on sisarprojekteissakin ja tämä on mielestäni selkeämpi</comment>
      <text xml:space="preserve">Omat muokkaukset</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Range block disabled</title>
    <id>705</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>13851</id>
      <timestamp>2006-06-15T11:31:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>typot</comment>
      <text xml:space="preserve">Ylläpitäjän oikeus luoda alue-estoja ei ole käytössä.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Recentchangestext</title>
    <id>722</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>22359</id>
      <timestamp>2006-11-02T12:40:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tummensin loputkin projektit</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;{{NUMBEROFARTICLES}}
&lt;big&gt;'''|'''&lt;/big&gt; '''[[:meta:Special:Recentchanges|Meta-Wiki]] – [[:w:Toiminnot:Recentchanges|Wikipedia]] – [[:wikt:Toiminnot:Recentchanges|Wikisanakirja]] –  [[:q:Toiminnot:Recentchanges|Wikisitaatit]] – [[:s:Toiminnot:Recentchanges|Wikiaineisto]] 

&lt;small&gt;
''' [[Wikikirjasto:Ajankohtaista|Ajankohtaista Wikikirjastossa]] – [[Wikikirjasto:Kahvihuone|Kahvihuone]] – [[Wikikirjasto:Poistettavat sivut|Poistettavat]] – [[:Luokka:Roskaa|Roskat]] – [[Toiminnot:Newpages|Uudet sivut]]'''
&lt;/small&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Sharedupload</title>
    <id>778</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>6353</id>
      <timestamp>2005-07-16T16:45:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <comment>wikipediasta</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;br clear=all&gt;
&lt;div style=&quot;width: 80%; padding: 4px; background: #f7f8ff; border: 1px solid gray; margin: 0 auto; text-align: left;&quot; align=&quot;left&quot;&gt;Tämä kuvatiedosto on [[:Commons:Etusivu|Wikimedia Commonsista]]. Kuva on Wikimedia-projektien yhteiskäytössä. '''[[:Commons:Image:{{PAGENAMEE}}|Kuvan sivulla Commons-wikissä]] ja alla''' on lisätietoja kuvasta ja sen käyttöoikeustiedot.
&lt;div align=&quot;right&quot;&gt;&lt;small&gt;[[Special:Whatlinkshere/Template:Commons|kaikki Commons-kuvat suomenkielisessä Wikikirjastossa]]&lt;/small&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;
&lt;br clear=all&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Sitesupport-url</title>
    <id>827</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>5119</id>
      <timestamp>2005-05-04T18:35:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TJ</username>
        <id>2</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">http://wikimediafoundation.org/wiki/Lahjoitukset</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Summary</title>
    <id>850</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>20006</id>
      <timestamp>2006-10-03T11:59:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">&lt;div id=&quot;btb-area&quot;&gt;&lt;span id=&quot;btb-sc&quot;&gt;&lt;/span&gt; &lt;span id=&quot;btb-f&quot;&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;
Yhteenveto (&lt;a href=&quot;{{localurle:Wikikirjasto:Yhteenveto}}&quot; target=&quot;blank&quot; title=&quot;Lisätietoja yhteenvetokentästä&quot;&gt;?&lt;/a&gt;)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Talk</title>
    <id>856</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>25737</id>
      <timestamp>2006-12-06T19:50:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>pieni alkukirjain</comment>
      <text xml:space="preserve">keskustelu</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Userstatstext</title>
    <id>978</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>18394</id>
      <timestamp>2006-09-05T12:47:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Rekisteröityneitä käyttäjiä on '''$1'''. Näistä '''$2''' ($4%) on ylläpitäjiä ($3) ja '''1''' byrokraatteja ([[Wikikirjasto:Byrokraatit]])</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Tynkä</title>
    <id>1050</id>
    <revision>
      <id>27041</id>
      <timestamp>2006-12-28T13:49:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tyngän selitys</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;br clear=&quot;all&quot;/&gt;
{| align=&quot;center&quot; style=&quot;margin-bottom: 3px;&quot;
|
{| class=&quot;expansion&quot; style=&quot;background: #f7f8ff; border: 1px solid #aaa; padding: .2em .4em .2em .2em; font-size: 95%; width: auto;&quot;
| rowspan=&quot;3&quot; style=&quot;padding-right: 6px; padding-left: 4px;&quot; | [[Kuva:Wiki_letter_w.svg|40px|]]
| ''Tämä sivu on [[wikikirjasto:tynkä|tynkä]] eli lyhyt artikkeli. Voit auttaa Wikikirjastoa [[Ohje:Kuinka muokkaan sivua|laajentamalla sivua]].''
|-
|}
|- align=&quot;right&quot;
| &lt;small&gt;[[Wikikirjasto:Wikiprojekti Tyngät|Wikiprojekti tyngät]] | [[Special:Whatlinkshere/Template:Tynkä|kaikki tyngät]]&lt;/small&gt;
|}
&lt;includeonly&gt;[[Luokka:Tyngät]]&lt;/includeonly&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Tyngät</title>
    <id>1051</id>
    <revision>
      <id>13995</id>
      <timestamp>2006-06-17T08:30:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>luokiteltu Wikikirjaston ylläpitoon</comment>
      <text xml:space="preserve">Vajavaisia sivuja, jotka tarvitsevat täydennystä.

[[Luokka:Wikikirjaston ylläpito]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sukupuolenkorjausprosessi Suomessa</title>
    <id>1052</id>
    <revision>
      <id>26934</id>
      <timestamp>2006-12-25T23:50:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikeudet */ hupsista</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikipedia|Transsukupuolisuus|Transsukupuolisuus}}
[[Image:Transgender-intersexual symbol.svg|200px|right]]
'''Sukupuolen korjausprosessi''' on prosessi, joka koostuu tutkimuksista, hoidosta ja seurannasta, ja jonka tarkoituksena on palauttaa [[w:Transsukupuolisuus|transsukupuolinen]] henkilö takaisin yhteiskuntaan jatkamaan elämäänsä hänen kokemassaan sukupuolessa.

Tämä wikikirja käsittelee sukupuolen korjausta pääasiassa hoitoprosessin etenemisen kannalta, eikä niinkään pyri selittelemään sen perusteita, joista voi lukea esimerkiksi [http://www.trasek.net Potilasyhdistys Trasekin kotisivuilta].


== Aluksi ==

=== Olenko minä transsukupuolinen? ===

Niin, siinäpä se. Tämä on ehkä prosessin kaikkein hankalin osuus – selvittää omat tuntemuksensa asian suhteen. Omaa sukupuoltaan ei voi järjellä päätellä mistään. Tätä ovat kyllä jo monet yrittäneet ja epäonnistuneet. Lopulta kysymys on siitä, että sitä ei voi oikein mistään päätellä. Se on vain se oma tuntemus, kokemus siitä, että kumpaa sukupuolta on, vai onko jotakin siitä väliltä.

Asian tekee hankalaksi kulttuurin primitiivisyys sukupuolen käsittelyssä, mikä näkyy yleisessä kyvyttömyydessä keskustella asiasta. Pelkästään peruskäsitteistä voi olla ylivoimaista päästä yksimielisyyteen. Kulttuurissa tabuilla on taipumus jäädä hämäriksi. Tabut synnyttävät voimakkaita mielikuvia ja ennakkoasenteita, joista yksilön on vaikeaa tai mahdotonta päästä eroon.

Päästäkseen millään tavalla alkuun sukupuolenvaihdoksen tarpeen ymmärtämisessä, on ensiksi opiskeltava ja pohdittava sukupuolen käsitettä ja merkitystä. Tätä kautta transsukupuolinen voi ymmärtää kuuluuko jompaan kumpaan sukupuoleen vai protestoiko epäsopivia ja arkaaisia kulttuurin sukupuolistereotypioita vastaan. Hankalammassa transsukupuolisuuden tapauksessa puhutaan sukupuolidysforiasta; kun kyseessä on lääketieteellistä väliintuloa vaativaa vähäisempi tunne, puhutaan sukupuolisesta epämukavuuden tunteesta (eng. 'gender discomfort'). 

Monet sukupuolenkorjausprosessin läpikäyneet ovat sanoneet, että kaikkein hankalinta prosessissa oli siihen hakeutuminen, ja olen taipuvainen uskomaan tämän. Tämän kysymyksen pohtiminen saattaa olla todella sydäntäraastavaa, ja suosittelen todella lämpimästi etsimään ihmisiä, jotka tuntevat tämän sukupuolialueen problematiikkaa.

==== Mistä tukea? ====
{{Nosto|Epävarmat yksilöt saattavat antaa kohtuuttoman myönteisen kuvan omasta prosessistaan.}}
Tukea ja keskusteluseuraa saa ainakin [http://www.transtukipiste.fi transtukipisteeltä] (TTP). Ihminen johon kannattaa ottaa yhteyttä on erityissosiaalityöntekijä Maarit Huuska, puh. (09) 681 258 40,
trans.tuki@seta.fi. Toinen vaihtoehto on ottaa yhtettä [http://www.trasek.net Potilasyhdistys Trasek:iin].

Internetistä löytyy kaikenlaisia resursseja. Niitä lukiessaan kannattaa olla tarkkana: aivan kaikkea ei todellakaan kannata uskoa, ja monesta väittämästä ei kannata välittää. Transsukupuolisuus on paljolti huonosti ja väärin ymmärretty, minkä seurauksena epätarkkaa tai väärää tietoa sekä värittyneitä mielipiteitä löytyy riittämiin.

Kannattaa muistaa, että sukupuolenkorjausprosessin läpi käyneet ja sitä läpi käymässä olevat epävarmat yksilöt saattavat antaa kohtuuttoman myönteisen kuvan omasta prosessistaan halutessaan puolustella omia valintojaan kun taas selkeästi epäonnistuneet usein häpeävät hiljaa, eikä heidän äänensä siten tule kuuluviin. Äänekkäämmän ihmisryhmän kuulijalle voi helposti syntyä epärealistisen myönteinen kuva hoitoprosessista ja hoitojen jälkeisen elämän haasteista.

Monet transihmiset kuitenkin sopeutuvat siihen lopputulokseen, minkä he haluamillaan hoidoilla saavuttavat. Kasvaessaan ihmisenä usein huomaa, että omat tavoitteet ja ymmärtämisen tavat voivat muuttua radikaalistikin prosessin aikana. Onhan tosiseikka, että maailma on tänä päivänä kaikesta huolimatta transihmisille paljon miellyttävämpi paikka kun parikymmentä vuotta sitten.

===== Keskustelupalstat =====

Seksuaalinen tasasavertaisuus ry:llä (Seta) on [http://keskustelu.seta.fi/index.php Internet-keskustelupalsta], jolle osallistuakseen pitää ensin rekisteröityä ja sen jälkeen ''Groups''-linkistä liittyä palstalle. Osallistumishakemuksen käsittely voi kestää jonkin aikaa. (Palsta oli vuosia moderoimattomana, millä on ollut omat seurauksensa.) Toinen suomenkielinen palsta löytyy [http://www.suomi24.fi/ Suomi24.fi:stä], mutta sen varsin avoimesta politiikasta johtuen häiritseviä sivullisia on siellä varsin usein.

Useimpia ulkomaalaisia palstoja ei valitettavasti voi suositella varauksetta, sillä erityisesti useimmissa USA:ssa sijaitsevissa palstoissa on se ongelma, että siellä sallittu puhe antaa tilaa vain hyvin kapealle sukupuolikäsitykselle. Voi arvella, että se johtuu kyseisen yhteiskunnan täkäläistäkin rajoittuneimmista käsityksistä sukupuolten ja sukupuoliroolien osalta.

Omien tietojen lisäämisessä palstoille kannattaa käyttää harkinnanvaraa. Tuntuu olevan lähes säännönmukaista, että palstojen ylläpito kieltäytyy käyttäjän lähtiessä poistamaan tämän viestit, vaikka alunperin olisivatkin sen luvanneet. Muun muassa tästä syystä palstoilla ei ole syytä käyttää omaa nimeään eikä yleistä sähköpostiosoitettaan, eikä muitakaan henkilökohtaisia asioita kannata levitellä. On perin pirullinen tilanne huomata, että henkilökohtaiset asiat jäävät useiden tuhansien käyttäjien palstalle ilman mitään keinoa saada niitä sieltä enää pois.

Alla on listattu muutama ulkomainen palsta, joista en kyllä voi suositella ensimmäistäkään. Palstat ovat varsin voimakkaasti painottuneet maailmankuvaan, jossa keskeisimpänä on assimiloituminen yhteiskuntaan hinnalla millä hyvänsä, usein erityisesti leikkauksia painottaen ja niitä epärealistisestikin ihannoiden. Näillä palstoilla pyöriminen helposti antaa varsin pinnallisen käsityksen prosessista, ja vaarana on oman maailmankuvan vääristyminen Hollywood-suuntaan. Lisäksi on huomautettava, että ainakin Yhdysvalloissa käytetään osittain eri mittoja kuin täällä, ja tämä tulee esille ainakin hormonien viitearvoissa ja mittaustuloksissa. Niitä siis ei voi suoraan soveltaa.

* http://forum.genderpeace.com/
* http://beginninglife.com/newforum/
* http://forum.trueselves.com

===== IRC-kanavat =====
{{Wikipedia|IRC|IRC}}
Internet Relay Chat (IRC) -kanavilla on mahdollista keskustella anonyymisti reaaliajassa muiden samanmielisten kanssa. Tässä muutama kokeilunarvoinen:
* server: irc.foreverchat.net
** channel: #finntrans
** channel: #transsexual_support

Gender-vapaa vyöhyke samaiselta serveriltä kantaa nimeä:
* #asennevamma

=== Haasteet ja mahdollisuudet ===
{{Nosto|Suurimmat haasteet kohdataan henkisellä puolella.}}
Sukupuolen korjausprosessista kunnialla selviämiseen on ihan hyvät mahdollisuudet, etenkin jos asiat ovat elämässä sukupuoli-identiteettiä lukuunottamatta kunnossa. Prosessin suurimmat haasteet kohdataan henkisellä puolella, vaikka fyysisissä korjauksissakin on omat riskinsä. Erityisesti kannattaa pitää huolta siitä, että on sosiaalinen tukiverkko: tämän prosessi kanssa niitä vaikeampiakin aikoja tulee aivan varmasti, ja tällöin rakkaat ja läheiset ihmiset tulevat tarpeeseen. Vertaistukea ja yksityiskonsultointia on mahdollista saada Transtukipisteeltä.

Prosessin alkuvaiheessa haasteena on oman transsukupuolisuuden tunnistaminen ja hyväksyminen. Tämä on monille melkoinen pala nieltäväksi, ja siihen liittyy monenlaisia tunteita. Onneksi aivan kaikki näistä tuntemuksista eivät sentään ole vain ja ainoastaan sieltä ikävästä päästä.

Jatkossa henkisenä haasteena on prosessin pituus, eli sen hidas ja hankala eteneminen, sekä muitten ihmisten kohtaaminen transihmisenä. Tätä monesti pelätään enemmän kuin aiheellistakaan, mutta on ihan viisasta pohtia sitä, millä tavalla ja missä tilanteissa ympäristöään näistä asioista informoi.

Prosessin loppuvaiheen haasteena on se, että opitaan elämään risaisen elämänhistorian kanssa ja tehdään siihen liittyviä valintoja ja päätöksiä. Jotkut prosessin läpikäyneet ovat hyvinkin avoimia taustastaan, mutta toiset näkevät paremmaksi olla hyvin hissunkissun näistä asioista ja saattavat ihan hyvin muuttaa paikkakuntaa, ammattiaan ja myös sukunimensä. Jälkimmäisen ratkaisun huono puoli on se, että saattaa joutua elämään koko elämänsä peläten historiansa nousevan jostain esiin sopimattomassa tilanteessa, kun taas edellisen ongelmana on se, että voi olla vaikeaa tulla hyväksytyksi kaikissa yhteksissä oman sukupuolensa täysiarvoisena jäsenenä, kun ihmiset tietävät historian painolastin.

Loppuvaiheen haasteisiin kuuluu myös väistämättä, että opitaan elämään saavutetun sukupuolisen ulkomuodon kanssa. Vaikka sukupuolenkorjausprosessin tulokset ovat yleensä hyviä, eivät ne koskaan pääse aivan siihen, millaista se olisi ollut, jos prosessia ei olisi tarvinnut läpikäydä. &lt;!-- Edellinen lause todella vaikea muotoiltava, työstettävä vielä --&gt; Luuranko jää alkuperäisen kokoiseksi ja muotoiseksi, eikä sukuelimiäkään voida korjata sellaisiksi, että ne lasten saamiseen toimisivat.

==== Sopeutumisen vaiheet ====

Sopeutumistyö täytyy tehdä ensisijaisesti itse, mutta on hyvä ymmärtää, että myös läheiset ja tuttavat joutuvat käymään läpi hyvin samankaltaisen sopeutumisprosessin. Usein, jos ihmiset eivät ole kovin läheisiä, he hyvin nopeasti päätyvät asian kanssa johonkin lopputulokseen, on se sitten transihmisen kannalta hyvä tai huono. Sen sijaan läheisimmillä ihmisillä on vahvemmat siteet transihmiseen, minkä vuoksi he painivat asian kanssa rankemmin. Toisinaan koko sopeutumisprosessista selviäminen voi kestää kauankin.

Menetykseen ja kuolemaan on esitetty muun muassa seuraavat sopeutumisen vaiheet:

* Kieltäminen
* Kaupanteko
* Viha
* Epätoivo
* Hyväksyntä
{{Nosto|Oma kokemus sukupuolesta on tullut jäädäkseen ja sen kanssa on elettävä.}}
Näitä samoja vaiheita käy läpi myös sekä transihminen ja hänen läheisensä. Toiset transihmiset saattavat pitkäänkin '''kieltää''' itseltään oman transkokemuksensa. Tällaiset ihmiset saattavat hyväksyä tai huomata sen vasta myöhemmällä iällä. '''Kaupanteko''' voi olla sellaista, että sanoo itselleen: &quot;Jos annan itseni pukeutua kuten haluan, niin minun ei tarvitse käydä sukupuolenvaihtoprosessia läpi.&quot; '''Vihaa''' saatetaan kokea &quot;omaa kohtaloa&quot; kohtaan: &quot;Miksi minä? Tämä on niin epäoikeudenmukaista!&quot; '''Epätoivo''' ja toivottomuus tulevat kuvaan yleensä siinä vaiheessa, kun kaikki henkilökohtaiset resurssit ovat kuluneet loppuun, ja tajutaan, että oma kokemus sukupuolesta on tullut jäädäkseen ja sen kanssa on elettävä. '''Hyväksyntä''' tulee, kun oma identitetti on vahvistunut ja ihminen on monelta osin rakentanut itseään uudestaan.

Toisille transkokemus on läsnä jo varhaislapsuudesta lähtien, mikä on sinänsä hankalaa, koska lapsella ei oikein ole välineitä käsitellä asiaa. &lt;!-- Todella oudosti sanottu lapsesta, vaatii uudelleenmuotoilun. --&gt;

Näitä vaiheita voidaan käydä läpi eri järjestyksessä kuin missä ne on tässä esitetty, ja niissä saatetaan poukkoilla edestakaisin. Jotkut negatiiviset kokemukset saattavat heittää transihmisen taaksepäin, kun taas positiiviset kokemukset saattavat nopeuttaa hyväksyntään pääsemistä.

Läheiset käyvät läpi näitä aivan samoja vaiheita omaa tahtiaan. Onkin transihmisen oman edun mukaista tuntea nämä vaiheet ja varautua niihin, jotta läheisten kommentteja ja suhtautumista on helpompi ymmärtää. Kieltäminen ja kaupanteko on hyvin tavallisia, mutta vihaa ja epätoivoakin voi kohdata.

Esimerkkejä:

* Kieltäminen – &quot;Mä en kyllä siis kerta kaikkiaan näe sitä naista sinussa.&quot;
* Kaupanteko – &quot;No voit sä noita vaatteita käyttää, kunhan et mene niitten kanssa ulos.&quot; 
* Viha – &quot;Jos sä sen teet, niin mä kyllä pidän huolen, että sulle ei jää kiekkoakaan, ei kattoa pään päälle, eikä rihman kiertämään päällä pidettäväksi.&quot;
* Epätoivo – &quot;Mitä olen tehnyt, jumalani, että lapsestani tuli tällainen?&quot;

On ymmärrettävä, että mitä läheisemmästä ihmisestä on kyse, niin sitä suurempi on hänen tunnetason sitoutumisensa sinuun. Tämän vuoksi tämän prosessin läpikäynti on raskainta nimenomaan paitsi itselle, niin myös niille kaikkein läheisimmille ihmisille. Näitä yleensä ovat vanhemmat, sisarukset, lapset ja puolisot.

==== Oman olemisen oikeutus ====

Joskus on tilanteita, joissa on tärkeintä tehdä oikein itseään kohtaan, että
jaksaa tehdä myöhemmin oikein muita kohtaan. Toivoisin transihmisten pitävän
tämän ajatuksen mielessä. On nimittäin niin, että monet transihmiset
nimenomaan sillä verukkeella jarruttelevat oman prosessinsa aloittamista, että
he eivät voi tehdä sitä jollekin läheiselleen.

Tehdä mitä?

Olla oma itsensä. Elää ihmisarvoinen elämä. Tulla kohdatuksi sellaisena, kuin 
miten itsensä kokee. Tämä lista kuulostaa suurin piirtein ihmisarvoisen elämän 
perusteiden esittelyltä.

Suomalaisen yhteiskunta on toistaiseksi riittävän heteronormatiivinen asettaakseen yksilölle vahvoja ennakko-odotuksia sen mukaan, syntyykö biologisesti tytöksi vai pojaksi. Yhteiskunnan normit sanelevat hyvin pitkälle sosiaaliset pelisäännöt sille, miten tulisi olla, miten tulisi esiintyä ja millaiset ovat hyväksyttäviä tapoja elää.
{{Nosto|Yhteiskunnan normit sanelevat, millaiset ovat hyväksyttäviä tapoja elää.}}
Lienee turvallista väittää, että ihminen ei saavuta onnellisuutta elämässään, jos hän ehdoin tahdoin ja kaikin voimin toimii itseään vastaan. Näin voisi kuvailla sitä, mitä jotkut transihmiset tekevät yrittäessään elää biologisessa sukupuolessaan. Naimisiin meneminen, lasten hankkiminen ja sotaan lähteminen ovat esimerkkejä epätoivon huudoista, joita transihminen saattaa päästää pyrkiessään viimeisillä voimillaan jatkamaan biologisessa sukupuolessaan. Hän saattaa yrittää joko äärimmäisin keinoin sitoutua biologiseen sukupuoleensa tai koettaa päästä enemmän tai vähemmän tuottamuksellisesti pois tästä elämästä.

Transihmiset ovat aivan tavallisia ihmisiä. He ovat naisia ja miehiä tai jotain siltä väliltä, joiden ei ymmärretä olevan sitä mitä he ovat. Oma kokemus omasta sukupuolesta on se ainoa oikea. Oma kokemus omasta sukupuolesta ei voi olla väärä – eikä väärin. Sitä ei tule tulkita miksikään muuksi kuin mitä se on.

On melko epätavallista olla transihminen, mutta se on kirous heille, jotka
eivät osaa katsoa kolikon kääntöpuolta ja lahja heille, jotka osaavat.
Transkokemus ja sukupuolen korjausprosessin läpikäyminen on raskasta, mutta
toisaalta se vahvistaa ja aikuistaa aikuistakin ihmistä, ja antaa täysin 
ainutlaatuisen näkökulman yhteiskuntaan, ihmisyyteen ja maailmaan.

Transihmiselle, joka alkaa olla sinut itsensä kanssa, on päivänselvää,
että tämä on ainut tapa, jolla hän saattaa elää onnellisen elämän. Jos
olet yksi heistä, luota itseesi, rakasta itseäsi ja pidä nyt huoli itsestäsi,
että jaksat sitten jatkossa pitää huolta myös muista.

=== Transihmisten yhteiskunnallinen asema ===

==== Tilanne käytännössä ====

Transihmiset ovat länsimaisissa yhteiskunnissa olleet perin näkymätön ilmiö.
Johtuen yhteiskunnan heteronormatiivisuudesta
transihmisen asema yleensä koetaan aluksi hyvin vaikeaksi. 

Ei ole tavatonta, että jotkut perheenjäsenet eivät pysty suhtautumaan tilanteeseen,
ehkä koskaan. 

Osa transihmisistä vaihtavat ammattia sukupuolen korjausprosessin jälkeen ja
tämä useasti johtuu siitä, että ollaan alun perin valittu sellainen ammatti
muitten odotusten vuoksi, mikä ei lopulta itseä miellytä. Monet transihmiset
kuitenkin jatkavat siinä ammatissa ja työpaikassa missä he ovat olleet
prosessiin lähtiessään. Pääsääntöisesti voitanee sanoa, että mitä korkeammin
koulutetussa ympäristössä työskennellään, sitä vähemmän ongelmia on
odotettavissa.

==== Oikeudet ====
{{Nosto|Transihmisten syrjintä on EU:ssa ja Suomessa kielletty sukupuoleen perustuvana syrjintänä.}}
Lainaus Setan julkaisusta [http://www.seta.fi/fi/eihanheterotkaan.pdf Eihän heterotkaan kerro...]:

:''&quot;Vuonna 1995 voimaan astunut uudistettu rikoslaki ja vuonna 2001 voimaan tullut työsopimuslaki sisältävät selvän maininnan siitä, että syrjintä työssä tai työhönotossa on kielletty seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Edellä mainituissa laeissa ja hallituksen esityksessä käytetään käsitettä sukupuolinen suuntautuminen, mutta sillä tarkoitetaan homo-, bi- ja hetero- seksuaalisuutta. Transihmisten syrjintä on EU:ssa ja Suomessa omaksutun linjan mukaan kielletty sukupuoleen perustuvana syrjintänä.&quot;''

== Transnaisten hoidot ==

=== Karvanpoisto ===

Kuinka paljon karvoja tarvitsee poistaa on henkilökohtaista sekä siksi, että
ihmisille kasvaa eri määrä karvoja, mutta myös siksi, että eri ihmiset
sietävät itsessään eri määrän karvoja. Olennaista kuitenkin on, että
partakarvojen poistaminen on tehty kunnolla. Muun kropan osalta kysymys on
vähän henkilökohtainen. Toiset poistavat karvansa likipitäen viimeistä myöten,
ja toiset taas eivät juuri mitään muuta poistakaan kuin partakarvansa, ja
toteavat, että voivat ja jaksavat elää muitten karvojensa kanssa.

On yksilöllistä, että kuinka paljon hormonikorvaushoito vaikuttaa karvojen
kasvuun. Vartalon karvat kyllä ohenevat ja vaalenevat, mutta toisille saattaa
silti jäädä häiritsevää karvaa, jos karvankasvu on ollut runsasta. Toiset taas
pääsevät kuin koira veräjästä, kun karvat katoavat aivan riittämiin ihan ilman
karvanpoistojakin. Kasvojen osalta näin ei kuitenkaan ole käytännössä
kenenkään asiat.

Karvanpoistossa kannattaa huomioida sellainen seikka, että toiset kertovat,
että heidän ihonsa kestää hormonikorvaushoidon aloittamisen jälkeen
huomattavasti vähemmän pahoinpitelyä &amp;mdash; eli lienee viisasta aloittaa
karvanpoisto hyvissä ajoin ennen hormonikorvaushoitoa, jos siihen on
taloudelliset mahdollisuudet.

==== Parran poistaminen ====

Jos ei itse epäile asiaansa (eli sitä, että onko transsukupuolinen vai ei), 
niin karvanpoisto kannattaa aloittaa niin nopeasti, kuin mahdollista. Jos ei
ole asiastaan aivan varma, mutta tietää, että haluaa elää ilman kasvojen
karvoitusta, niin karvanpoisto kannattaa aloittaa niin pian kuin mahdollista.

Syynä tähän on se, että karvanpoisto kasvoista on todella hidasta. On ihan
tavallista, että tähän menee kaksikin vuotta, esimerkiksi 14 kertaa laserissa,
tai jopa satoja tunteja neulaepilaatioita.

===== Laser =====
Laser kuitenkin tehoaa vain ihmisille, joilla on tumma karva ja mielellään
vaalea iho. Laserin teho perustuu nimenomaan karvan (karvatupen) ja ihon
värien kontrastiin. Näin ollen, on usein niin, että jos satut olemaan vaalea,
niin laser ei auta sinua. Tällöin on käytettävä neula-epilaatioita
hoitomenetelmänä, mitä ei ainakaan tietääkseni tarjota virallisen
hoitoprosessin kautta.

Nykyisin on niin, että kun olet saanut diagnoosin transsukupuolisuudestasi, voit silloin myös saada lähetteen laseriin, ja nämä käynnit ovat hyvin edullisia (poliklinikkamaksu, 22 euroa / kerta).  Töölöön hankittu laser on  aleksandriitti-laser. Normaali hoitojakso on 5 kertaa (tarvittaessa 2 lisää), mikä yleensä riittää jos on jo hormonihoidossa, mutta ei välttämättä ole riittävästi.

Ongelmana tässä on se, että jos odotat tähän saakka, niin voitanee sanoa, että
sukupuolenkorjauksesi viivästyy ehkä jopa vuodella, koska et pääse laseriin
ennen kuin sinulla on diagnoosi, ja diagnoosin saa nopeimmillaankin reilussa
puolessa vuodessa. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun pitäisi päästä aloittamaan
tosielämän koetta tilanne on todella hankalaa, jos partakarvojen poistaminen on
pahasti kesken. Tämä kannattaa ehdottomasti huomioida.

Laserissa suositellaan käytäväksi n. kuuden viikon välein (diodi-laser), 4-5 viikkoa (aleksandriitti-laser),
että iho ehtii palautua hoitokertojen välillä ja lepovuorossa olleet karvat kasvaa, joten vuoteen ei mahdu kymmentäkään
hoitokertaa. Erityisesti tämä pitää paikkansa siksi, että koska hoitavia lääkäreitä on vain muutamia, tulee helposti hoitotaukoja aivan heidän lomiensa vuoksi, tyypillisesti heinä- elokuussa sekä joulun seudulla. Lisäksi hoitoja ei anneta kesällä käsitellyn ihon aurinkoherkkyyden vuoksi. Mikäli päivettyy kesällä, myös syksyllä tulee sen vuoksi taukoa. Käytännössä kahdeksaankin hoitokertaan vuodessa voi olla aika tyytyväinen.

Yksi hoitokerta maksaa yksityisellä noin 250 euroa, riippuen vähän hoitokertojen 
määrästä, hoidon kestosta ja siitä mitä saa itse sovittua hoitavan lääkärin kanssa.

Laseria on tarjolla pääkaupunkiseudulla ainakin näissä paikoissa:

http://www.mehilainen.fi/
&lt;br&gt;http://www.laseri.fi/

Ja Tampereella:

http://www.koskiklinikka.fi

Ja Lahdessa

http://www.hemo.fi/

Hormonikorvaushoito ohentaa ja vaalentaa karvoja, ja tekee ihon herkemmäksi.
Tämänkin vuoksi olisi hyvä aloittaa laser ennen hormonikorvaushoidon
aloittamista. Myöhemmin karvojan voi olla vaikeampi saada pois, ja se on sen
lisäksi vielä tuskallisempaakin. 

Optimaalista hoitotuloksen kannalta olisi, että hoidettavan testosteronitasot
olisi pudotettu antiandrogeeneilla. Näitä ei kuitenkaan ole aivan helppo saada
ennen virallista HRT:tä, mutta toiset ovat saaneet niitä vetoamalla yksityisellä
lääkärillä esim. häiritsevään seksuaalisuuteen.

===== Valoimpulssihoidot =====

Näistä on ilmeisesti saatu viimeaikoina lupaavia tuloksia, suosittelen ottamaan selvää asiasta tarkemmin.

===== Neulaepilaatio =====

Perinteisin ja varmin tapa.

=== Tutkimuksiin hakeutuminen ===

Tutkimuksiin on hyvä hakeutua nopeasti, koska ne kestää kauan, ja
tutkimusjakson kestäessä tulee todella monta kertaa aika pitkäksi, kun
odottelee itse hoitoja. Tämän lisäksi tutkimuksiin pääsyä voi joutua
jonottomaan, usein vähintään kuukauden, mutta myös varsinkin kesäaikaan, kun
ihmiset on lomilla, niin odotukset saattavat venyä tästäkin pitemmiksi.

Yleisesti ottaenkin viivytyksiin kannattaa varautua, on typpillistä, että
aivan kaikki venyy. Ensin odotat sitä, että sinut kutsutaan tutkittavaksi, kun
olet hakenut lähetteen, sitten odotat, että asiat etenisivät niin paljon, että
sinulle tehdään psykiatrin ja psykologin tutkimukset, sitten odotat sitä, että
saat ajan hormonipoliklinikalle, minne saattaa olla esimerkiksi viiden
kuukauden jono.

Eli heti kun vaan tuntuu siltä, että tietää, että tämä on se polku jota minun
tarvitsee kulkea, niin paperit sisään niin nopeasti kuin mahdollista ! Sitä
kyllä kerkee moneen kertaan miettiä, että mitä on tekemässä ennen kuin yhtään
mitään prosessin etenemisen suhteen tapahtuu.

=== Tutkintaosuus ===

Tutkintaosuus kestää vähintään kuusi kuukautta HYKS:issa tai TAYS:issa, joten tähän kannattaa varautua. Alle kuuden kuukauden ei tapahdu
yhtään mitään hoitotoimenpiteitä. Joissakin tapauksissa tämä tutkimusjakso voi
venyä vielä tästäkin huomattavasti lisää, mutta näissä tapauksissa on yleensä muita
syitä, jotka vaikuttavat prosessin kulkuun, kuten esim. pahat riidat puolison
kanssa tai tutkittavan itsensä epäröinti, tms.

Tutkintaosuus koostuu pääasiassa siitä, että näet muutaman kerran psykiatrin,
joka haastattelee sinua, kerran psykologin ja tapaat HYKS:issä omahoitajaasi parin -
kolmen viikon välein. Tämän lisäksi järjestetään omaistapaaminen, jossa joku
omaisistasi pyydetään paikalle juttelemaan psykiatrin ja omahoitajan ja
tutkittavan kanssa. TAYS ei käytä omahoitajaa, vaan tavataan psykiatria. Käytännössä siis ravaat HYKS:issa kertomassa kuulumisia
omahoitajalle, ja muutaman kerran on sitten vähän siitä poikkeavaa ohjelmaa.

Psykologin visiitti kestää kokonaisen päivän, koska se teetätetään avustavalla
psykologilla, jolla on virka muualla. Tämä voi olla hieman raskaahkoa, kun
tehdään haastattelu ja paljon erilaisia testejä älykkyystesteistä
mustetahratestihin.

Kun tutkittava saa diagnoosin, niin sen jälkeen tapaamisissa käynti on
seurantaa. Voi kuitenkin hyvin olla, että sinulle ei kerrota sitä, että olet
jo saanut diagnoosin. Tätä voi kysyä tietenkin suoraan, tai sitten sen voi
saada selville epäsuorasti kuten saamalla lähetteen hormonipoliklinikalle,
minne sinua ei voida lähettää ennen kuin olet saanut diagnoosin.

Tutkintaosuudesta ei ole kauheasti erityistä mainittavaa, se koostuu
muutamista haastatteluista ja sitten ihan arkipäiväistenkin asioitten
puhumisesta, siinä pyritään myös käsittelemään samalla niitä solmuja joita
omaan elämään on voinut syntyä, koska katsotaan, että
tutkittavan/potilaan kannalta on optimaalista, että hänen muutkin asiansa ovat
tasapainossa, kun hoitoja aletaan tehdä.

Tapaamisissa kannattaa olla ihan oma itsensä, eikä mitään sen kummempaa. Olen
kuullut, että poikkeavista seksuaalisista taipumuksista ei välttämättä kannata
mainita, mutta en tiedä pitääkö tämä paikkaansa. Joka tapauksessa seksuaalisuus
on erillinen asia kuin sukupuolikokemus, joten tämä asia on irrelevantti
diagnoosin suhteen, mutta en ole varma katsooko hoitohenkilökunta asiaa tästä
näkökulmasta.

=== Hormonikorvaushoito ([[#Termejä|HRT]]) ===

==== Pitkät jonot ====

Koska STM:n asetuksessa puhutaan moniammatillisesta työryhmästä, niin käytetään omaa endokrinologia, vaikka psykologin palvelut voidaankin
jostakin syystä hankkia ulkopuolelta. Tämän erittäin ikävä puoli on siinä,
että Helsingissä Naistenklinikan hormonipoliklinikalle on melkein aina kuukausien jono.
Vuonna 2004 tämä jono oli yli viiden kuukauden mittainen ! Käytännössä
kuitenkin voi soitella peruutusaikojen perään ja sellaisen saaminen on 
aivan mahdollista. Jos sinulle sanotaan puhelimessa, että sopivaa
peruutusaikaa ei ole saatavilla sen vuoksi, että sinulle on varattu n.s.
&quot;pitkä aika&quot;, niin tämä ei pidä paikkaansa. Varattu aika on 30 minuutin
mittainen. Peruutusaikoja voi pyytää numerosta 471 72884 (pääkaupunkiseudun
suunta) arkisin kello 12 - 14. Poliklinikkamaksu on 22 euroa.

Vuonna 2004 hoitava endokrinologi on Tiitinen.

==== Hormonien tuottamat muutokset ====

Miehestä naiseksi transsukupuolisille määrätään jokin anti-androgeeni ja
jokin estrogeeni. Transmiehillä taas käsittääkseni määrätään vain
testosteronivalmiste.

Transnaisilla anti-androgeenien tarkoitus on saada testosteronitaso putoamaan
biologisen naisen tasolle ja estrogeenien tarkoitus on aikaansaada henkilön
naisellistumisen. Muutokset pitävät sisällään ainakin seuraavaa:

* Rinnat alkavat kasvaa.
* Iho pehmenee naiselliseksi. On sanottu, että ihosta tulee myös läpinäkyvämpi, ja mustelmia tulee helpommin.
* Miehinen seksuaalinen halukkuus katoaa. Monilla spontaanit erektiot katoavat hoidon jatkuessa, ja lopulta erektioiden aikaansaaminen alkaa olla melko mahdotonta. Jos penistä ei käytetä, se alkaa surkastua.
* Rasva siirtyy naisellisemmille alueille, vatsan alueelta enemmän alavatsaan, takamukseen ja reisiin.
* Lihakset pienenevät, erityisesti ylävartalosta. Tämän seurauksena lihasvoima heikkenee.  Ilmeisesti erityisen hyvin tämä pitää paikkansa sellaisten lihasten osalta, joita ei ole harjoitettu ja joita ei harjoiteta.
* Karvankasvu hidastuu, karvat vaalenevat ja pehmenevät.
* Tunteet tulevat näkyvämmiksi. Testosteroni estää mm. kyynelehtimistä.
* Maku-, haju- ja tuntoaistit herkistyvät.
** Myös värinäkö saattaa herkistyä.
* Migreenialttius lisääntyy.
* Syvän laskimoveritulpa riski kasvaa hieman, erityisesti tupakoivilla.
* On esitetty, että sydän- ja verisuonitautien riski pienenee. Tämä ei ehkä kuitenkaan pidä paikkaansa ja asia saattaa jopa olla päinvastoin.
* Ilmeisesti luustokin hieman haurastuu, transnaisten tulee biologisten naisten lailla kiinnittää huomiota osteoporoosiriskiin.
* Aineenvaihdunta hidastuu, ja energiantarve laskee biologisen naisen tasolle. Unentarve kasvaa ja väsymyksen tunne voi lisääntyä.
* Kasvoihin tulee naisellista pyöreyttä, tämäkin liittyy rasvan uudelleenjärjestymiseen.
* Aataminomena ei häviä, mutta rasvan kertyminen kaulalle peittää jonkin verran sitä. Itse asiassa naisillakin on aataminomena, se on vain pienempi. Jos aataminomena on häiritsevä, se voidaan poistaa helposti paikallispuudutuksessa. Tähän voi saada lähetteen foniatrilta, jonne voi päästä virallisen hoitoprosessin edetessä.
* Ääni ei nouse, koska kurkunpää, &quot;voice box&quot;, on kehittynyt testosteronin läsnäollessa.  Tämän asian korjaamiseksi tarvitaan harjoittelua.
* Luuston koko ei muutu.

Käytännössä muutokset tapahtuvat verkkaisesti. Suurin osa muutoksista tapahtuu
kahden ensimmäisen vuoden aikana, mutta niitä saattaa hissukseen tapahtua
vielä vuosia tämän jälkeen. On yksilöllistä, että missä vaiheessa muutokset
ovat niin näkyviä, ettei niitä voida enää halutessa peitellä ja on käytännössä
tehtävä nimenmuutos ja alettavaa elää koetussa sukupuolessa.

==== Hormonien muodot ====

Perinteisesti estrogeenit on annettu pillerimuodossa.
Nykyään käytetään myös hormonilaastaria tai -geeliä. Injektioita
ei ainakaan virallisen prosessin endokrinologi ole määrännyt. Pillereissä
on hieman korkeampi syvän laskimoveritulpan riski kuin laastareissa, geelissä tai
injektioissa. Pillereitä yleensä syödään päivittäin, injektioita
administroidaan yhden - kolmen viikon välein, ja tätä voidaan tukea vielä
estrogeelillä.

Pari estrogeenipillerimerkkiä on valmistettu mikrokiteisessä muodossa ja näitä voidaan ottaa kielen alla liuottamalla. Tällä tavalla imeytyminen on kokonaisuudessaan tehokkaampaa ja vähemmän maksaa rasittavaa. Helsingin Naistenklinikka ei näitä määrää, koska heiltä puuttuu kokemus ao. läkkeistä ja niiden käytöstä. Kuitenkin toiset endokrinologit pitävät sublinguaalista administrointia kaikkein fysiologisimpana tapana.

Anti-androgeenit tulevat aina pillerimuodossa.

==== Hormonien korvattavuus ====

Hormonit ovat alkuvaiheessa peruskorvattavia (vuoden 2006 alusta 42%) lääkkeitä. B-todistuksella haetaan erityiskorvattavuutta, todistuksen voi pyytää lääkelain perusteella kun hormoneja on käytetty yli puoli vuotta. Estrogeenit ovat täysin korvattavia
ja anti-androgeenit peruskorvattavia. Vuoden 1998 jälkeen tehdyissä päätöksissä on ikäraja korvattavuudelle: Miehet 60 vuotta ja naiset 50 vuotta. Ikärajapäätöksestä on saatu ennakkopäätös. Etelä-Suomen sosiaalivakuutuslautakunnan päätöksen perusteella eräältä potilaalta on poistettu ikäraja hormonien erityiskorvattavuudesta. Mikäli vielä saa KELA:sta päätöksen määrä-ajaksi, tulee tehdä valitus sosiaalivakuutuslautakuntaan ja vedottava tähän ennakkopäätökseen.

Finasteridiinkin voi saada peruskorvauksen.

Estradioleista Estrofem ei ole lainkaan korvattava.

==== Finasteridi ====

Finasteridiä määrätään miestyyppisen kaljuuntumisen pysäyttämiseksi.
Tämä kaljuuntuminen johtuu paitsi perintötekijöistä, niin myös siitä,
että osa testosteronista muuntuu elimistössä di-hydro-testosteroniksi (DHT),
mikä vahingoittaa hiusjuuria.

Ilmeisesti DHT:n taso ei laske [[#Termejä|HRT]]:n avulla transnaisessa normaalitasolle.
Sukupuolenkorjausleikkauksen jälkeenkin taso on laskenut vasta noin puoleen.
Tämän vuoksi finasteridin syöminen on monien tekemä valinta. Finasteridiä
saa, kun vain pyytää sitä lääkäriltä. Sitä ei ole mitenkään erityisesti
säännöstelty, vaan se on aivan normaali reseptilääke.

Finasteridi kannattaa ottaa Finasterid (tai Gefina) - nimisen valmisteen
muodossa, koska se on huomattavasti halvempi vaihtoehto kuin varsinaisesti
miestyyppisen kaljuuntumisen ehkäisyyn tarkoitettu Propecia. Edellisessä finasteridin
määrä on 5 mg / tabletti, missä jälkimmäisen on 1 mg. Pillerit on melko
helppo jakaa neljään, mistä saadaa 1,25 mg:n annos, mikä on tähän
tarkoitukseen aivan sopiva.

Mahdolliset sivuvaikutukset ovat harvinaisia, ja niihin kuuluu ihottuma
sekä mahdollinen rintojen vähäinen kasvu ja miestyyppisen seksuaalisuuden
heikkeneminen ja joskus impotenssi. Impotenssi kuitenkin yleensä häviää,
kun käyttöä jatketaan. Siemennesteen laatu saattaa hieman heiketä.

Erityisesti kannattaa huomioida, että biologisten naisten ei suositella
käsittelevän finasteridi - tuotteita ollenkaan, koska ne saattavat aiheuttaa
sikiövaurioita. Tarkempaa tietoa allaolevasta linkistä:

* http://www.otispregnancy.org/pdf/propecia.pdf

==== Hormonitasot ====

Hormonitasojen tulisi olla kohdallaan, että ihminen voi hyvin. On tavallista, että korvaushoito aloitetaan varmuuden vuoksi varsin konservatiivisilla annoksilla. Ehkäpä tämä on viisastakin. Kannattaa kuitenkin olla hereillä sen suhteen, että minkälaisia oireita liian alhaisista tai korkeista tasoista voi seurata. Helpointa tietenkin on mittauttaa hormonitasot aika ajoin. Virallisessa prosessissa tätä ei kuitenkaan tunnuta tekevän, koska on kuulemma vaikeaa tietää, että milloin tasot tulee mitata. 

Toiset tahot lähtevät siitä, että tasojen on oltava tarpeeksi korkeat hyvinvoinnin saavuttamiseksi (vähintään 0.6 ((estradioli)) matalimmillaan), joten mitattava arvo olisi alataso, esim. ennen päivän toista hormoniannosta.

Liian matalat hormonitasot aiheuttavat transnaisilla samanlaisia oireita kuin biologisilla naisilla on vaihdevuosina. Eräitä tyypillisiä tällaisia ovat: vetämättömyys, yöheräily, yöhikoilu ja kuumat aallot. Jos huomaa itsessäsi näitä oireita, lienee paikallaan keskustella endokrinologisi kanssa siitä, että olisiko aika nostaa annoksia tai joissain tapauksissa vaihtaa lääkitystä.

Greippimehu saattaa vaikuttaa estrogeenikorvaushoitoon ja jotkut suosittelevat sen välttämistä. Asiasta on hieman vaihtelevanlaatuista tietoa.

===== Hoitajan soittoajat =====

Jos tarvitset muutosta hormoniannoksiisi puuteoireiden vuoksi, eräs
mahdollisuus on koettaa saada reseptiä uusittua puhelimitse.

Naistenklinikan hoitajan soittoajat ovat vuoden 2004 lopulla seuraavat:
 Ma, Ti 9.30 -&gt;
 Ke, To 12.30 -&gt;
 Puh. (09) - 471 7 29 25

==== Laboratorion aukioloajat ====

Poliklinikan näytteenotto klo 7.30-15.15. (2005-02-15)

Ref:
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,966,4144,3784

=== Aataminomena ja äänihuulioperaatio ===

Foniatri laatii lähetteen aataminomenan (kilpiruston) pienennykseen ja äänihuulioperaatioon (androphonia).
Leikkauksiin on erikoistunut Heikki Rihkanen, joka toimii Meilahden Silmä- ja Korvasairaalassa. Aataminomenaa pienennetään yleensä niin paljon kuin voidaan, ilman että menetetään kurkunpään tuki äänihuulille. Äänihuulioperaatiossa äänen korkeutta pyritään nostamaan lyhentämällä äänihuulien aktiivista osuutta. Tämä tapahtuu  niin että yleensä 1/3 äänihuulien yhdessä olevasta päästä ommellaan yhteen. Suurempaa osuutta ei mielellään suljeta, koska siitä voi aiheutua että puhuminen tulee työlääksi. Vuoden 2006 aikana on tullut käyttöön uusi tekniikka, jossa laserilla tehdään äänihuuliin hallittu paloarpi. Arpi kiristää äänihuulia 2-3 kuukaudessa ja antanee tarvittavan korjauksen ääneen.

=== Sukuelinten korjausleikkaus (SRS) ===

Lain astuttua voimaan 2003, kaikki sukuelinten korjausleikkaukset Suomessa keskitettiin Helsinkiin Töölön sairaalan plastiikkakirurgiselle osastolle. Alussa leikkauksia teki vain Sinikka Suominen. Keväästä 2006 alkaen myös Maija Kolehmainen on alkanut leikkaamaan yksin (aikaisemmin leikkasivat vain yhdessä). Nyt MtoF leikkauksia lääkärit leikkaavat erikseen ja FtoM potilaita yhdessä.

Käytännössä edellytetään leikkaukseen pääsyyn uuden sukupuolen vahvistamista virallisesti. Jono leikkaukseen venähti aloituksen jälkeen pitkäksi, koska muualta maasta tuli enemmän potilaita kuin oli odotettu. Jonon pituus oli kesäkuussa 2006 noin vuosi. Odotettavissa on jonon lyheneminen jossakin määrin, koska toinenkin lääkäri leikkaa osan potilaista. Kuulemma tavoite on päästä hoitotakuun mukaiseen kuuteen kuukauteen, mutta päästäänkö siihen koskaan jäänee nähtäväksi.

Leikkauksiin voi mennä myös ulkomaille. Thaimaassa on useita asiaan perehtyneitä kirurgeja, joiden hoidossa on käyty Suomestakin. Hintaa näille leikkauksille kuitenkin usein tulee varsin runsaasti, ja komplikaatioiden sattuessa voi olla perin ikävää lähteä niinkin kauaksi niitä korjauttamaan.

=== Muut mahdolliset kirurgiset operaatiot ===

==== Kasvojen naisellistamisleikkaus (FFS) ====

Tämä on operaatio, jota ei Suomessa virallisen hoitoprosessin kautta tueta
millään lailla, ja tämä on näin ollen kustannettava yksityisesti.

FFS poikkeaa kauneusleikkauksesta sikäli melkoisesti, että sen tavoite ei ole
ehostaa ihmisen ulkonäköä, vaan sen tarkoitus on korjata ne muutokset
kasvoissa ja kallon kasvo-osassa, mitkä testosteroni on aiheuttanut
transnaiselle.

FFS:ään erikoistuneita kirurgeja löytyy maailmalta, mutta Suomessa tähän
erikoistuneita kirurgeja ei tiettävästi ole. Eräs tunnettu kirurgi on Dr.
Suporn, http://srs-thailand.com/.

FFS:n tarve syntyy biologisperusteisesti sen takia, että testosteroni
aiheuttaa muutoksia kasvojen ihoon sekä kallon muotoon (ainakin) kasvojen
osalta. Testosteroni kasvattaa leukaa, (nenää), ja &quot;apinapengertä&quot;, eli
silmäkulmien luistoa. Transnaiset, jotka ovat eläneet miehenä ovat
kerryttäneet kasvoihinsa näitä testosteronin aiheuttamia muutoksia. Nämä
muutokset saattavat aihettaa sosiaalista haittaa, kansanomaisesti sanoen - &quot;ei
mene naisesta läpi miehekkäiden kasvonpiirteidensä vuoksi&quot;.

FFS:n tarve määrittyy myös psykologisesti, sillä eri ihmisillä on erilainen
toleranssi sen suhteen, että kuinka täydellisesti heidän tulee vaikuttaa
kokemansa sukupuolen edustajalta. Monille riittää se, että he &quot;menevät naisena
läpi&quot; huolimatta testosteronin aiheuttamista kasvomuutoksista, toisille taas
on ihan elämän ja kuoleman kysymys todella poistattaa kaikki viitteetkin
itsestään siihen suuntaan, että he ovat joskus olleet biologisesti miehiä.

FFS - operaation tulokset taitavilla kirurgeilla ovat ilmeisimmin keskimäärin
hyvinkin asiakkaita tyydyttäviä, mutta pieniä komplikaatioita sattuu silloin
tällöin, kuten esim. hermostovaurioita, joiden vuoksi tuntoaisti ei ole
kasvojen alueella kaikin osin normaali. 

FFS - operaatiot maksavat tuhansia euroja.

FFS - operaatioon ryhtyvän on tärkeää varmistaa hoidon takuu - eli jos jotain
korjattavaa jää, niin miten jälkihoito hoidetaan ? Tästä kannattaa sopia jo
etukäteen.

Erityisen tärkeää on varmistaa, että hoidettavan ja kirurgin näkemykset siitä
mitä ollaan tekemässä on kaikilta osin täysin samanlaiset. Toisinaan kirurgin
näkemys hyvästä lopputuloksesta voi olla hyvinkin erilainen, kuin potilaan. Eli
tämä asia kannattaa selvittää perinpohjin ja huolellisesti. Muutoin saatetaan
jälkeenpäin joutua korjaamaan tulosta, joka on kirurgin mielestä hyvä, muttei
miellytä asiakasta.

==== Mammoplastia ====

Kysymys on siis rintojen kirurgisesta kauneus/suurennusoperaatiosta.

Naisilla on hyvin erikokoisia rintoja. Toiset naiset kokevat omat rintansa riittämättömiksi, ja tässäkään transnaiset eivät ole erikoisasemassa. Itse asiassa, transnaiset ovat tässä biologisia naisia huonommassa asemessa, sillä vaikka hormonikorvaushoito kasvattaa transnaiselle (liki) sen kokoiset rinnat kuin hänellä olisi biologisena naisena ollut, niin transnaisella on kuitenkin suurempi luuranko, kuin biologisella naisella. Rinnat siis näyttävät suhteessa pienemmiltä. Syy tähän on se, että jos transnainen ei aloita jo tyttönä hormonikorvaushoitoa, kuten esimerkiksi Thaimaassa monesti tehdään, niin testosteroni kasvattaa transnaiselle luurangon, joka koollisesti vastaa miehen luurankoa.

Yleensä rintojen suurennusta ei tehdä hoidon osana ja operaatio on tehtävä omin varoin. Tämä operaatio on Suomessakin mahdollinen, mutta toinen vaihtoehto on teettää se ulkomailla. Tämänkin operaation kohdalla kannattaa tarkasti harkita todellinen tarve tällaiselle kirurgiselle operaatiolle, ja kannattaa pohtia sen terveysvaikutuksia. Erityisesti kannattaa ottaa selvää siitä, että miten jatkohoito tapahtuu ongelmatilanteessa, ja kenen varoin —
toisin sanoen, kannattaa varmistaa hoitotakuu.

Joissakin poikkeuksellisissa tilanteissa kun rintojen kasvu on täysin riittämätön, voidaan harkita rintojen suurentamista leikkauksella virallisenkin hoidon osana.

Hieman yleistäen voitanee sanoa, että rintakirurgia on nykyisin asiantuntevien kirurgien tekemänä melko turvallinen operaatio.

== Nimen ja henkilötunnuksen muuttaminen ==

Nimen muuttaminen virallisen prosessin mukaan tapahtuisi siinä vaiheessa, kun
[[#Termejä|HRT]] on aloitettu ja oltaisiin sellaisessa vaiheessa, josta on luontevaa
siirtyä RLT:hen. Mitä tämä kunkin henkilön kohdalla tarkoittaa on
henkilökohtaista, mutta käytännössä viimeistään siinä vaiheessa on
aiheellista muuttaa nimi, kun hormonien aiheuttamat muutokset ovat niin
näkyviä, että ei enää meinaa &quot;mennä läpi&quot; korjaamattoman nimen mukaisessa
sukupuolessa.

Käytännössä nimenmuuttamisen käytännöt vaihtelee paikkakunnittain vaikka virkamiehiä on ohjeistettu asiasta. Toiset
saattavat saada nimensä helpommin muutettua, kuin toiset ja lyhyesti sanoen
eri paikkakunnilla asuvat ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa.

Jokatapauksessa nimenmuuttamisesta haaveilevan olisi suotavaa olla käytännössä
sukupuolessaan riittävän läpimenevä, että tämä ei ole ongelma ja sitten on
oltava jokin henkikirjoittajalle riittävä dokumentti, joka esitetään
tälle häntä tavattaessa. Maistraattiin voi marssia heti muutospaperit
saatuaan, ja nimenmuutos tulee voimaan välittömästi. Kela-kortti uudella nimellä
tulee postissa kotiin. Henkilöllisyys täytyy tietenkin todistaa jollakin dokumentilla.
Jos haluaa olla varma siitä, että nimen saa muutettua ongelmitta tällöin lienee oltava puolto nimenmuuttamiselle joko HYKS:in tai TAYS:in hoitavalta psykiatrilta.

Tiedetään kuitenkin, että nimilaki ei juuri nimenomaan edellä mainittua puoltoa vaadi ja että muitakin dokumentteja on paikkakunnasta riippuen hyväksytty.

Tyypillinen ongelmatilanne on sellainen, jossa transihminen on aloittanut
syystä tai toisesta hormonikorvaushoidon virallisen prosessin ulkopuolella.
Tällöin hänelle on saattanut jo syntyä aivan todellinen tarve nimen
muuttamiseen ja muuttamattomasta nimestä on jo aivan selvää haittaa käytännön
elämässä. Voi kuitenkin käydä niin, ettei nimenmuuttamiseen tulee puoltoa
ylimmältä taholta sen vuoksi, että diagnoosia ei tehdä alle kuudessa
kuukaudessa, onkin sanottu, että &quot;omat hormonit eivät nopeuta prosessia&quot;. 
(Ilmeisesti tämä on Holin kommentti, ja hän ei enää työskentele transihmisten
parissa HYKS:issa.) Tällaisessa hyvin hankalassa tilanteessa kannattaa kysyä neuvoa Trasek:ista
ja/tai Transtukipisteeltä. Toisinaan jotakin on tehtävissä, tämä kuitenkin
riippuu siitä, että mikä tilanne tarkemmin on, ja millä paikkakunnalla henkilö
asuu.

Toinen hankala tilanne voi syntyä siten, että saa puollon psykiatrilta nimenmuutokseen
hyvissä ajoin, ja menee muuttamaan nimensä ennen kuin on kokemassaan sukupuolessa läpimenevä.
Sopiva aika [[#Termejä|HRT]]:llä on yksilöllinen, mutta sellainen arvio on esitetty, että 
6 - 9 kuukautta olisi useimmille suurin piirtein sopiva aika. Puollon nimenmuuttamiseen voi saada piankin sen jälkeen, kun on päässyt virallisen prosessin mukaiseen
hormonikorvaushoitoon.

=== Henkilötunnuksen muuttaminen &quot;Hetu&quot; ===

Kun henkilö täyttää lain ja asetuksen edellytykset uuden sukupuolen vahvistamiseksi, maistraatti muuttaa väestötietojärjestelmään henkilön sukupuolen ja samalla antaa uuden sukupuolen mukaisen henkilötunnuksen loppuosan. Edellytyksiä on mm. molempien tutkimusryhmien puoltolausunto, steriilystodistus (vuoden hormonihoidon katsotaan riittävän) ja riittävän pitkä RLT. Työryhmän lääkäri laatii puoltolausunnon maistraattia varten.

=== Muutettavia dokumentteja, papereita jne. ===

Dokumentteja muutettaessa on syytä pysyä kovana, jos ei halua, että oma transsukupuolisuus on jokaisen yrityksen ja yhdistyksen rekistereissä. Näinpä onkin viitattava henkilöntietosuojalakiin, jos vaikkapa pankki- tai vakuutusvirkailija haluaa ottaa nimen- tai hetunmuutospaperistasi kopion. Heillä 'ei' ole oikeutta siihen. Voi sanoa vaikkapa: &quot;Koska kyseessä on arkaluontoinen tieto, niin henkilöntietosuojalaki kieltää teitä ottamasta tästä paperista kopiota.&quot; Muutoinkaan heillä ei ilmeisimminkään ole oikeutta merkkailla tietoihinsa, että miksi niitä on muutettu.

Dokumentteja, joita tarvitsee muuttaa on jonkinverran, mm.

* henkilöllisyystodistus
* ajokortti
* passi
* bussikortti

Tärkeintä on saada jokin henkilöllisyystodistus ja pankki- ja luottokortit kuntoon. 
Pankkiasiat ainakin korttien vuoksi joutuu käytännössä käymään selvittämässä
pankissa paikan päällä. Nordea kyllä päivittää henkilötietosi väestörekisteristä,
mutta kortit on silti edelleen vanhalla nimellä.

Tämän lisäksi nimeä saa muuttaa monista paikoista, joista kaikki
eivät varmasti heti tule mieleen, mm.

* Kerhot, yhdistykset, harrasteryhmät
* ammattiliitot, opiskelijajärjestöt
* kaikki terveydenhuoltoosi osallistuvat instanssit
* etc.

==== Muutokset suoraan netistä ====

Netistä onnistuu tietojen muuttaminen ainakin seuraavissa paikossa:

* Saunalahti: http://saunalahti.fi/asiakaspalvelu/netmuutoslomake.php
* Unicef: maailmanlapsilisa@unicef.fi
* E.ON (ent. Espoon Sähkö): asiakaspalvelu@eon.fi
* Tekniikan Akateemisten Liitto (TEK): https://reki.tek.fi/www/henkiloperustiedot
* niin &amp; näin - Filosofinen Aikakauslehti: http://www.netn.fi/netn_til.html (sivun alalaidasta)

=== Tosielämän koe (RLT) ===

Tosielämän kokeen idea on se, että sen aikana transihminen integroituu
yhteiskuntaan jatkamaan elämäänsä koetun sukupuolen jäsenenä. Virallisen
hoitoprosessin osalta tähän jaksoon kuuluu lähinnä seurantaa ja mahdollisten
ongelmien ratkomista keskustellen. Tosielämän kokeen &quot;onnistunut
suorittaminen&quot; on edellytys sille, että voi saada puollon henkilötunnuksen
muuttamiseksi ja hyväksynnän sukuelinten korjausleikkaukseen Suomessa.

Käytännössä sukuelinten korjausleikkaukseen voi hakeutua ulkomaille, mutta
hetu:n muuttamiselle tämän kokeen &quot;läpäiseminen&quot; lienee ehdoton edellytys.

Tosielämänkoetta on kritisoitu mm. siksi, että toiset väittävät, ettei sen
&quot;läpäiseminen&quot; millään lailla ennakoi sitä, että miten tyytyväinen
transihminen on sukuelinten korjausleikkauksen jälkeiseen elämään. Onkin
esitetty, että itse leikkaustulokset laatu olisikin tärkeämpi tekijä tämän
suhteen.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ainakin Suomessa hoitava henkilökunta on
ainakin pääasiasiallisesti vakuttuunut Tosielämän kokeen hyödyllisyydestä, ja
tuskinpa se nyt kenellekään suureksi haitaksi on, että saa omaa elämänsä elää
kokemassaan sukupuolessa. Ainona ongelmana saattavat todella olla Hetu ja SRS,
jos elämänlaatu alenee ihan vain siksi, että nämä kaksi asiaa ovat koko tämän
ajan korjaamatta.

== Transmiesten hoidot ==

== Termejä ==
* HRT — &quot;Hormone Replacement Therapy&quot; (Hormonikorvaushoito)
* RLE — &quot;Real-life Experience&quot; (Tosielämänkoe)
* SRS — &quot;Sex Reassignment Surgery&quot; (Sukuelinten korjausleikkaus)
* FFS — &quot;Facial Feminization Surgery&quot; (Kasvojen naisellistamisleikkaus)
* TTP — &quot;Transtukipiste&quot;

== Linkkejä ja resursseja ==

* [http://www.trasek.net/ Potilasyhdistys Trasek ry]
* [http://www.trasek.net/ukk38.htm Trasek / Usein Kysytyt Kysymykset 38]
* [http://www.trasek.net/lakiasiat.htm Trasek / Lakiasiat]

* [http://www.transtukipiste.fi/ Transtukipiste (TTP)]
* [http://www.transtukipiste.fi/transsukupuolisuus/index.php TTP / Transsukupuolisuus (mm. Lait ja asetukset)]

* [http://www.valt.helsinki.fi/sosio/tutkimus/equal/pdf/Equb.pdf Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä / Jukka Lehtonen (toim.)]
* [http://www.seta.fi/fi/eihanheterotkaan.pdf Eihän heterotkaan kerro...  Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä.]

[[Luokka:Sukupuolenkorjausprosessi Suomessa]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Hupu 2/Yleistä</title>
    <id>1061</id>
    <revision>
      <id>24924</id>
      <timestamp>2006-11-25T09:38:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/84.230.141.130|84.230.141.130]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:84.230.141.130|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:213.243.184.30|213.243.184.30]] tekemä</comment>
      <text xml:space="preserve">{{hupu2}}


== Kannabiksen historiaa ==
=== Tuhansien vuosien yhteinen taival ===

; Alkukulttuuri [[w:fi:Aasia|Aasiassa]] :

Kiinalaiset omaksuivat hampun sekä lääkekasviksi että kuitukäyttöön. Luonnonlääkkeenä hamppu oli tunnettu [[w:fi:Kiina|Kiinassa]] jo tuhansia vuosia. Ensimmäiset kudotut kankaat olivat hamppua, ja ne ovat peräisin ajalta 7000-8000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Hamppu oli Keski-Aasiassa ensimmäinen viljelty kuitukasvi.

Sata vuotta ennen ajanlaskumme alkua kiinalaiset valmistivat käärepaperia, ja vuonna 105 jKr. keisarillisen palatsin ministeri Tsai Lun onnistui valmistamaan kirjoituspaperia. Vanhimmat päivätyt paperit on löydetty Gobin erämaasta, ja ne ovat peräisin vuosilta 265-334 jKr. Kiinalaiset valmistivat paperia kuitukasveista - kuten mulperipensas, kiinanruoho (rami), [[w:fi:Pellava|pellava]] ja hamppu - sekä ramin, pellavan ja hampun lumpuista. Kuudensadan vuoden ajan vain kiinalaiset osasivat valmistaa ohutta mutta erittäin kestävää hamppupaperia. Vuonna 751 arabit voittivat kiinalaisen armeijan kuuluisassa Talasin taistelussa. Sotavankien joukossa oli paperintekijöitä, minkä seurauksena Samarkandista tuli paperin maailmankaupan keskus.

{{Hupu2ref|seppälä1998}}

=== Hamppu saapuu Eurooppaan ===
Arvellaan, että hamppu tuotiin Aasiasta [[w:fi:Eurooppa|Eurooppaan]] noin 1500 eKr. Kesti kuitenkin kauan, ennen kuin se tuli tunnetuksi koko Euroopassa. 400-luvulla eKr [[w:fi:Herodotos|Herodotos]] kertoi, että [[w:fi:Skyytit|skyytit]] kasvattivat hamppua huumaavien vaikutusten ja [[w:fi:Traakia|traakialaiset]] kuitujen takia. Roomalaiset levittivät hampun viljelyn koko Eurooppaan, joskin kasvi oli paikoin jo pohjoisemmassakin tunnettu.

Vanhin hampun viljelyyn kehottava laki Euroopassa oli itsensä [[w:fi:Kaarle_Suuri|Kaarle Suuren]] laatima [[w:fi:800-luku|800-luvulla]]. [[w:fi:Viikingit|Viikingit]] omaksuivat hampun jo varhaisessa vaiheessa käyttäen sitä mm. köysiin, purjeisiin, vaatteisiin ja kalaverkkoihin, sillä hamppu kestää pitkään hapertumatta kosteudenkaan haittaamatta sitä. 850 jKr rakennettujen viikinkilaivojen jäännöksistä on löydetty hampunsiemeniä. Hamppukuitujen voimin viikingit matkasivat Pohjois-Amerikan länsirannikolle ja ovat luultavasti vieneet kasvin mukanaan.

Saksilaiset kirjasivat lääkinnälliseen kirjallisuuteensa hamppurohtojen reseptejä. Hamppua käytettiin paitsi ravintona, myös yleisrohtona erilaisiin vaivoihin, hammassärystä ja synnytyskivuista kuumetauteihin ja reumatismiin. Keskiajalla pellava- ja hamppukulttuuri kukoistivat Euroopassa. Kaikki käyttövaatteet oli valmistettava kotona kasvatetusta pellavasta, hampusta ja villasta.

[[w:fi:1400-luku|Viidennellätoista vuosisadalla]] Euroopan mahtikansat mittelivät voimiaan merivaltoina. [[w:fi:Espanja|Espanja]], [[w:fi:Alankomaat|Hollanti]] ja [[w:fi:Iso-Britannia|Iso-Britannia]] olivat käyneet idän kanssa kauppaa Silkkitien kautta, mutta meriteitse aukenivat huomattavasti suuremmat kaupankäynnin mahdollisuudet. Laivojensa varustamiseen nämä maat tarvitsivat ennenkokemattoman paljon hamppukuitua, sillä vain pisimmät ja vahvimmat hamppukuidut muotoutuivat suuriksi purjeiksi ja paksuiksi köysiksi, jotka olivat riittävän säänkestäviä pitkillä matkoilla itään.

Briteillä oli saarivaltana ongelmallisemmat olosuhteet. Niinpä [[:en:Wikipedia:Henry_VIII_of_England|kuningas Henry VIII]] määräsi vuonna 1533 kaikki maanviljelijät kasvattamaan neljänneseekkerin hamppua tai pellavaa jokaista kuudettakymmenettä eekkeriä maata kohden. [[:en:Wikipedia:Elizabeth_I_of_England|Kuningatar Elisabeth]] toisti määräyksen vuonna 1563, mutta säännös kumottiin vuonna 1593, koska maanviljelijät eivät huonon korvauksen tähden halunneet kasvattaa kuituja valtiolle. Vuonna 1663 Britannia määräsi siirtolaistyöläisiä kuitujen muokkaukseen ja asetti [[w:fi:Irlanti|Irlannin]] tuottamaan hamppu- ja pellavavaatteita emämaalle verovapaana. [[w:fi:Englanti|Englanti]] myös osti jopa 97 % hampustaan [[w:fi:Venäjä|Venäjältä]] pysyäkseen vallassa merivoimin.

{{Hupu2ref|seppälä1998}}

=== Hamppu uudella mantereella ===

[[w:fi:Kristofer_Kolumbus|Kristofer Kolumbus]] purjehti hamppupurjein [[w:fi:Atlantin_valtameri|Atlantin]] yli vuonna [[w:fi:1492|1492]]. Merivaltojen laivanvarustus oli täysin riippuvaista hamppukuidun määrästä. Raportit siitä, että hamppu kasvoi hyvin uudessa maassa, antoivat merivalloille uuden mahdollisuuden lisätä laivojensa määrää ja sen myötä myös valtaansa maailmassa.

Jo ennen Kolumbusta viikingit olivat luultavasti kuljettaneet hampunsiemeniä mukanaan ylittäessään Atlantin ja vieraillessaan uudessa maassa ensimmäisen vuosituhannen vaihteessa. Hamppua oli kuitenkin viljelty Amerikan mantereella myös ennen viikinkejä. Luultavasti aikoinaan Kiinasta, Beringin salmen kautta, nykyiseen [[w:fi:Alaska|Alaskaan]] vaeltaneet kansat olivat tuoneet hampun mukanaan. Varhaisista uuden maan ja Euroopan välisistä tiedotteista on jäänyt tietoja, joiden mukaan länsirannikolta olisi löytynyt luonnonvaraiseen elämään sopeutunut kannabislajike, &quot;villihamppu&quot;.

Ensimmäiset eurooppalaiset uudisasukkaat Amerikan mantereella alkoivat viljellä hamppua omiin ja emämaidensa tarpeisiin. Vuoteen 1690 mennessä [[w:fi:Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]] oli riittävästi hamppua, pellavaa ja [[w:fi:Puuvilla|puuvillaa]] niin, että siellä voitiin aloittaa teollinen paperituotanto.

[[w:fi:1800-luku|1800-luvun]] alussa [[w:fi:Yhdysvallat|Yhdysvallat]], kuten monet Euroopankin maat, olivat luoneet vahvat kauppasuhteet maataloustuotteista Venäjän kanssa. Yhdysvaltojen tuontituotteista kymmenen prosenttia oli venäläisiä - niistä tärkeimpiä olivat rauta, hamppu ja pellava.

[[w:fi:Teollinen_vallankumous|Teollisuuden vallankumouksen]] ensiaskelia 1800-luvun puolivälissä olivat uudet mekaaniset ratkaisut hamppukuidun käsittelyssä. Vuonna 1882 pelkästään [[w:fi:New_York|New Yorkissa]] oli kymmeniä kuitujen muokkaukseen keskittyneitä tehtaita. Oli suhteellisen yksinkertaista saada aikaan [[w:fi:Selluloosa|selluloosaa]] ja kuitua, mutta [[w:fi:Kemia|kemian]] alan kehitys tämän vuosisadan puolella antoi mahdollisuuksia myös uudenlaiseen hampun hyödyntämiseen.

[[Image:Hempcar.gif|frame|right|Hamppuauto]]
[[w:fi:1930-luku|1930-luvulla]] Fordin moottoriyhtiö kehitti polttoaineiksi etyyliasetaattia, [[w:fi:Metanoli|metanolia]] ja muita yhdisteitä hampusta. Fordilla oli suunnitelmia hamppupolymeereistä (selluloosasta) tehdystä muovista, joka olisi käytännöllinen materiaali miltei mihin tahansa. Valmistettiin auto, jonka materiaalit olivat &quot;kasvaneet maasta&quot;, eli ne olivat täysin hampusta ja muista kasveista jatkojalostettuja. Auto kulki hamppupolttoaineella. Lehdet Mechanical Engineering ja Popular Mechanics julkaisivat 1937 artikkelit kuvineen aiheesta.

Nämä kehitysaskeleet - biomuovi ja nopea kuidunjalostus - olivat valmiina siirtämään teollistuneet maat uuteen hampun hyödyntämisen aikakauteen. Kuitenkin petrokemian tuotteet ja puu sekä puuvilla korvasivat hampun myöhemmin [[w:fi:1900-luku|1900-luvulla]], sillä hampun kasvatus julistettiin Yhdysvalloissa laittomaksi.

{{Hupu2ref|seppälä1998}}

=== Hampun historia Suomessa ===

Suomessa on selvitetty eri viljelykasvien varhaishistoriaa mm. seuraavia tieteenaloja soveltaen:

* ''Paleoekologia'': Järvien pohjalietteen kerrostumista on otettu kairaamalla näytteitä, joista on selvitetty siitepölyanalyysin avulla eri viljelykasvien varhaisinta esiintymistä sekä viljelyn yleistymistä ja ajoitettu nämä vaiheet radiohiilimenetelmällä.
* ''Makrofossiilitutkimus (paleoetnobotaniikka)'': On tutkittu maaperän kerrostumissa säilyneitä kasvijäänteitä ja kasvinosia, kuten siemeniä ja hedelmiä. Nämäkin löydöt on ajoitettu radiohiilimenetelmällä.

Perinteisen käsityksen mukaan hampunviljely levisi Suomeen Venäjältä [[w:fi:Karjala|Karjalan]] kautta joskus [[w:fi:Keskiaika|keskiajan]] lopulla. Hamppua tiedetään viljellyn mm. Itä-Karjalassa [[w:fi:1300-luku|1300-luvulla]].

Suomen vanhin varma hamppulöytö on [[w:fi:Ahvenanmaa|Ahvenanmaalta]]. [[w:fi:Kastelholm|Kastelholman]] linnan läheltä löydetystä asuinpaikka- ja hautakomplekseista on tavattu makrofossiilitutkimuksissa hampun pähkylöitä eli siemeniä. Ne on ajoitettu viikinkiajalle (v. 800-1050). Laajalti Lounais-Suomessa ([[w:fi:Turku|Turun]] alueella) tehdyissä kaivauksissa on tavattu hampun pähkylöitä pitkältä yhtenäiseltä ajanjaksolta noin vuosilta 1100-1500. Hamppu oli kauppatavaraa. Tavallisesti sitä vietiin kuiduiksi työstettynä, joten siinä ei ollut siemeniä mukana. Pähkylälöydöt osoittavat siis, että löytöalueilla todella viljeltiin hamppua, eikä kyse ollut tuontihampusta.

[[w:fi:Etelä-Savo|Etelä-Savossa]] hamppu yleistyi siitepölytutkimuksen mukaan [[w:fi:1400-luku|1400]]-[[w:fi:1500-luku|1500-luvulla]]. Sen viljely oli laajimmillaan [[w:fi:1700-luku|1700-luvulla]] ja [[w:fi:1800-luku|1800-luvun]] alkupuolella. Hampun viljelykulttuuria ja sen pitkää historiaa arvioitaessa jälkimmäinen huomio on erityisen painava. Se kertoo, milloin hampusta tuli &quot;koko kansan kasvi&quot; ja milloin sen taloudellinen merkitys oli suurimmillaan.

Hampunviljely on Suomessa vanhempaa kuin aiemmin on uskottu. Se on nuorempaa kuin viljan viljely, mutta sen läpimurto ja yleistyminen osuu ainakin Keski- ja Itä-Suomessa pitkälti yksiin maanviljelyn &quot;toisen ekspansion&quot; eli [[w:fi:1400-luku|1400]]-[[w:fi:1500-luku|1500-luvun]] uudisasutuksen kanssa. Tänä kautena paikallaan pysyvä maatalousasutus lujittui merkittävästi. Sisä-Suomessa maaviljelykulttuurin alku eli &quot;ensimmäinen ekspansio&quot; ajoittuu tätä vaihetta vielä noin 700-900 vuotta varhaisempaan aikaan. On mahdollista, että tämä sisämaassa maanviljelyä harjoittanut &quot;kantaväestö&quot; viljeli jo hamppua, mutta sitä ei ole osoitettu sitovasti ainakaan vielä. Lounais-Suomen vanhalla peltoviljelyalueella on hamppua viljelty kiistatta ainakin tuhat vuotta.

Makrofossiilitutkimuksissa tehtyjen varhaisten hamppulöytöjen pohjalta voisi arvailla, että hampunviljely on saattanut levitä Lounais-Suomeen Keski-Euroopan, [[w:fi:Baltian maat|Baltian]] tai [[w:fi:Skandinavia|Skandinavian]] kautta eikä välttämättä Venäjältä. Itä-Suomeen kasvi levisi luultavasti Venäjältä, kuten tähän asti onkin oletettu. Useiden tutkijoiden mukaan hampunviljely on Suomessa vanhempaa kuin pellavanviljely. Pellavan oletetaan levinneen Suomeen keskiajalla [[w:fi:Ruotsi|Ruotsin]] kautta.

{{Hupu2ref|seppälä1998}}

=== Kannabiksen kriminalisoinnin lyhyt historia ===

Kannabiksen laajamittainen kriminalisointi alkoi [[w:fi:1900-luku|1900-luvulla]] Yhdysvaltojen toimesta. Kannabiksen valvonta perustuu lähes täysin Yhdysvaltojen aloitteisiin ja sen kehitykseen maailman johtavaksi suurvallaksi.

Yhdysvalloissa oli vuonna 1910 käsiteltävänä lakiesitys, joka koski silloin käytössä olevia lääkeaineita (Foster Anti-Narcotic Bill). Lakiesityksen tarkoituksena oli tutkia lääkkeinä käytettyjen aineiden turvallisuutta. Kannabis oli mukana tässä lakiesityksessä, mutta se kumottiin, koska kannabiksen ei katsottu olevan riippuvuutta aiheuttava.

==== Kauhukampanjointi syntyy ====

Paineet kannabiksen kriminalisointiin tulivat etupäässä Yhdysvaltojen lounaisista [[w:fi:Yhdysvaltojen osavaltiot|osavaltioista]], joihin oli muuttanut merkittäviä meksikolaissiirtokuntia joissa käytettiin marihuanaa. Kauhukampanjointi alkoi siellä kiertäviltä lahkosaarnaajilta ja paikallisilta sheriffeiltä, joiden omat rasistiset mielipiteet yhdistyivät uutta, vierasperäistä nautintoainekulttuuria vastaan. Samoin valkoisen rodun ylivaltaa ajavat liikkeet ottivat nopeasti marihuanan [[w:fi:Propaganda|propagandansa]] välineeksi.

Monet pohjoisetkin osavaltiot halusivat kannabiksen vastaisen lainsäädännön, koska niihin oli alkanut muuttaa afroamerikkalaista väestöä. Propagandan mukaan myös heidän keskuudessaan käytettiin marihuanaa.

Tiedotusvälineitä tehokkaasti käyttämällä amerikkalaiseen valkoiseen keskiluokkaan saatiin lietsottua kammo kannabista kohtaan. Lehdistöön levitettiin perättömiä tietoiskuja ja kohu-uutisia, kuinka yhden marihuanasavukkeen poltettuaan nuori mies saattoi raiskata tyttöystävänsä ja surmata vanhempansa.

Kannabiskiellon perustaksi muodostunut kauhukampanjointi oli osaksi peräisin [[w:fi:Kalifornia|Kaliforniasta]], missä lähinnä [[w:fi:Oopiumi|oopiumin]] polttamista (kiinalaisten siirtolaisten mukanaan tuoma tapa) vastaan suunnattuun lainsäädäntöön otettiin mukaan myös kannabis.

Vuonna 1913 kannabis kiellettiin Kaliforniassa osavaltiolaissa osana oopiumin polttoon käytettävien välineiden kieltävää lakia. Laki jäi tuolloin pienelle huomiolle, koska kannabiksen nautintokäyttö oli minimaalista eikä aiheuttanut julkista uutisointia.

Vuonna 1915 lakia täsmennettiin kieltämällä kannabis samalla pykälällä oopiumin, [[w:fi:Morfiini|morfiinin]] ja [[w:fi:Kokaiini|kokaiinin]] kanssa. Tämäkään laki ei aiheuttanut julkisuutta, mutta se oli luonteeltaan ennaltaehkäisevä eikä sen vaikutuksia osattu ennakoida.

Pian tämän jälkeen syttyi [[w:fi:Ensimmäinen_maailmansota|ensimmäinen maailmansota]] johon Yhdysvallat liittyi vuonna [[w:fi:1917|1917]], samana vuonna kun alkoholin kieltolaki säädettiin. Siitä alkoi Yhdysvaltojen matka kohti maailman mahtavimman valtion asemaa ja sen sisäpolitiikka alkoi yhä enemmän vaikuttaa kansainväliseen politiikkaan. Tämä näkyi selvästi kannabiksen julkisen kuvan muuttuessa lääkkeestä &quot;tappajaruohoksi&quot;.

==== Kieltolaki ====
{{Wikipedia|Kieltolaki|Kieltolaki}}
[[w:fi:1920-luku|1920]]- ja [[w:fi:1930-luku|1930]]-luvut olivat kansainvälisen sääntelyn aikaa. Tuolloin solmittiin sarja sopimuksia, jotka koskivat perinteisten huumausaineiden kauppaa. Kriminaalipolitiikka ei ollut korostettuna, vaan kansainvälisellä yhteistyöllä pyrittiin pääsemään sopimukseen siitä, että huumausaineiden laiton kauppa ja käyttö saataisiin mahdollisesti lopetettua maailmasta. Esimerkiksi maissa, joissa päädyttiin alkoholin täyskieltoon, alkoholin ostajaa ja käyttäjää ei rangaistu.

Vuonna 1920 Yhdysvaltain kieltolakiviranomaiset saivat valvottavakseen myös huumausaineet ja valtiovarainministeriön kieltolakiosastoon perustettiin huumausainejaosto.

Geneven konferenssissa vuosina 1924-1925 kannabiksen kontrollia tuotiin esille vaihtelevin keinoin. Vuoden 1925 kansainvälisessä oopiumisopimuksessa myös kannabiksen kansainvälinen kauppa rajoitettiin vain [[w:fi:Lääketiede|lääketieteellisiin]] ja tieteellisiin tarkoituksiin.

Alkoholikieltolaki oli [[w:fi:1930-luku|1930-luvulle]] tultaessa alkanut osoittautua huonoksi ratkaisuksi Yhdysvalloissa. Varsinkin poliisin maine oli yleisön silmissä menetetty. Ennen 1930-lukua parikymmentä osavaltiota oli säätänyt marihuanan käyttöä rajoittavia lakeja.

==== Marihuanavero 1937 ====

Koska kannabiksen liittovaltiotasoinen kieltolaki törmäsi [[w:fi:Perustuslaki|perustuslaillisiin]] ongelmiin, keksittiin marihuanan siirtovero &quot;[[Wikipedia:1937_Marijuana_Tax_Act|Marihuana Tax Act]]&quot;. Ilmiasultaan se ei ollut kieltolaki, vaan liittovaltiotasoinen verolaki, joka velvoitti kaikki tuottajat, kauppiaat ja kannabista määräävät lääkärit rekisteröitymään ja maksamaan valtiolle kannabiksen välityksestä lisenssimaksua. Lisäksi heidän täytyi pitää kirjaa välityksestä.

Edelleenkään lain säätäminen ei herättänyt minkäänlaista huomiota, joten Amerikan lääkäriliitto [[:en:Wikipedia:American_Medical_Association|(AMA)]] heräsi sen seurauksiin liian myöhään. AMA vastusti kannabiksen kieltämistä, koska se oli vähintään 28:ssa lääkkeessä käytetty aineosa.

Lainvalmistelun kuuleminen kesti vain kaksi tuntia, jolloin AMA:n edustaja yritti vielä esittää eriävän kantansa, mutta hänet keskeytettiin. Kuulemistilaisuudessa hän arvosteli mm. sitä, että lakiesityksen todistusaineistona käytettiin pelkkiä sensaationhakuisia lehtijuttuja, mutta terveys- tai kouluviranomaisten materiaalia ei oltu huomioitu.

Marihuanan verolaki lopetti tehokkaasti kannabiksen taloudellisen hyödyntämisen ja tieteellisen tutkimisen. Muu kuin lääketieteellinen käyttö, josta maksettiin veroa, oli kielletty rangaistusten uhalla - sakoista lähtien (100$/unssi) aina viiden vuoden vankeusrangaistukseen saakka. Kaikenlainen hampun käyttö, jopa kuituviljely, joutui kärsimään lain käytäntöön soveltamisesta.

Lyhesti sanottuna alkoholin kieltolain jälkeinen raittiusliike, kieltolakia toteuttaneet poliisivoimat, rasistinen kulttuuri, valtataistelu [[w:fi:Liittovaltio|liittovaltion]] ja osavaltioiden sekä demokraattien ja [[w:fi:Yhdysvaltojen_Republikaaninen_puolue|republikaanien]] välillä johti lain käyttöönottoon. Joukkoon pitää lisätä vielä kamppailu kemian- ja öljyteollisuuden ja perinteisen hampputeollisuuden välillä Yhdysvalloissa.

Perinteiset öljykasvit oli helppo korvata maasta melkein ilmaiseksi pulppuavalla mineraaliöljyllä, lääketeollisuus keskittyi [[w:fi:Patentti|patentoitaviin]] [[w:fi:Molekyyli|molekyyleihin]] ja tarvittavat hamppukuidut saatiin Yhdysvaltojen siirtomaasta [[w:fi:Filippiinit|Filippiineiltä]]. Tässä maailmassa ei ollut kannabikselle sijaa.

Ennen [[w:fi:Toinen_maailmansota|toista maailmansotaa]] oli näin luotu kansainvälisen huumevalvonnan sopimuspuitteet, valvontabyrokratian raamit ja Yhdysvalloissa kannabiksen demonisointikampanja. Näiden kaikkien yhdistäminen loi nykyisen kannabiksen kieltävän lainsäädännön.

==== Kannabis kriminalisoidaan 1950-luvulla ====

[[w:fi:Yhdistyneet_kansakunnat|YK:n]] huumausainetoimikunta alkoi käsitellä kannabista vuonna 1946 ja alkuun esitetyt kannat olivat ristiriitaisia. [[w:fi:Meksiko|Meksikon]] ja [[w:fi:Intia|Intian]] edustajien mukaan kannabiksen käytöstä ei ollut ilmennyt haittaa ja sen kieltäminen voisi johtaa paljon haitallisemman alkoholin käyttöön.

Vuonna 1951 pakollinen minimirangaistus huumerikoksista säädettiin kahdeksi vuodeksi.

Vuonna 1952 [[w:fi:WHO|WHO]] antoi ilman mitään todisteita tai selityksiä lausunnon, jonka mukaan kannabistuotteilla ei ole lääketieteellistä käyttöä.

Vuonna 1956 huumerikoksista saattoi saada jopa kuolemanrangaistuksen. Lakien täytäntöönpanoon liittyi myös [[w:fi:Sensuuri|sensuuri]]: huumeista ei saanut kirjoittaa tai puhua ja lakien arvosteleminen tulkittiin näiden lakien rikkomiseksi.

WHO:n lausuntoon viitaten YK:n huumausainetoimikunnalla oli vuonna 1953 kannabiksen suhteen kaksi erilaista versiota tulevaksi YK:n &quot;huumausaineyleissopimukeksi&quot;, joka hyväksyttiin vuonna 1961. Kannabiksen asettamiseksi valvontaan tuli harkita seuraavia seikkoja:
* väitetyt lääkinnälliset vaikutukset
* kannabiksen käytön sosiaalinen hyväksyminen
* hampun teollinen käyttö
* riski laittoman kaupan synnylle.
Tähän liittyen YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö toi esille raportin, jossa esiteltiin hampun korvaamista muilla luonnonkuiduilla sekä mahdollisuus jalostaa &quot;huumeeton&quot; hamppulajike. Vuonna 1955 huumausainetoimikunta asetti kannabiksen alustavasti huumausaineyleissopimuksen IV listalle, jotta se voitaisiin kieltää kokonaan.

Vuosina 1955-1960 aiheesta tuli lisää materiaalia 20 eri valtiosta, joissa kannabiksen käytöllä oli pitkät perinteet, mutta päätös oli jo tehty. YK:n talous- ja sosiaalineuvosto oli jo kehottanut jäsenvaltioita kieltämään kannabiksen käytön lääkkeenä, mikä ratkaisi sen kannan, että kannabis voitiin asettaa täyskieltoon vailla lääketieteellistä käyttötarkoitusta. Missään vaiheessa kriminalisointiprosessia ei asettu kyseenalaiseksi sitä, miksi lääketieteellinen käyttötarkoitus ylipäänsä oli peruste kieltää kannabiksen käyttö. Esimerkiksi alkoholin sallimisessa tätä kriteeriä ei tarvittu.

==== Kriminalisointi Suomessa ====

[[w:fi:1900-luku|1900-luvun]] alkupuolella huumekysymystä ei Suomessa koettu mitenkään polttavaksi, erityistoimia vaativaksi sosiaaliseksi ongelmaksi. Esimerkiksi raittiusopin kirjassa todettiin [[w:fi:1930-luku|1930-luvulla]] seuraavasti: &quot;Kaikeksi onneksi nämä huumausaineeet ([[w:fi:Oopiumi|oopiumi]], [[w:fi:Morfiini|morfiini]] ja [[w:fi:Kokaiini|kokaiini]]) ovat kuitenkin, varsinkin meillä, yhteiskunnallisesti vaarattomampia kuin [[w:fi:Alkoholijuoma|väkijuomat]], sillä niiden käyttö supistuu pieneen piiriin&quot; (Rauhala 1930, 48). Sotia edeltävän ajan huumeongelman ydin oli morfiini, minkä lisäksi raportoitiin vähäisestä oopiumin ja kokaiinin käytöstä. Käyttäjät olivat yksittäistapauksia ja heidän sosiaalinen taustansa oli verrattain korkea.

[[w:fi:1960-luku|1960-luvulla]] huumeiden käytössä tapahtui oleellinen muutos. Tuolloin Suomeenkin todettiin levinneen kansainvälisiä kehitystrendejä. Uudet aineet, kuten kannabis ja [[w:fi:LSD|LSD]], yhdistettiin keskiluokkaista arvomaailmaa pilkkaaviin protestiliikkeisiin. Hyvin merkittävä muutos oli myös se, että maahan muodostuivat nyt ensi kertaa salakuljetukseen perustuvat huumemarkkinat. Huumekysymyksen yhteiskunnallinen sääntely joutui 1960-luvulla perusteellisen uudelleenarvioinnin kohteeksi. Kiivaan keskustelun, debatin, kamppailun ja konfliktien jälkeen huumeet määriteltiin uudeksi yhteiskunnallisia toimia vaativaksi sosiaaliseksi ongelmaksi. Asetustasolla huumeiden käyttö määriteltiin rikokseksi vuonna 1966 ja vuosikymmenen lopulla huumeasiat siirrettiin huoltopoliisilta rikospoliisille, jonka puitteisiin perustettiin huumeisiin erikoistuneita yksiköitä.

Huumekysymyksen yhteiskunnallinen määrittelyprosessi Suomessa huipentui vuoden 1972 huumausainelain säätämiseen. Erimielisyydet huumekysymyksen määrittelyssä tiivistyivät kysymykseen huumeiden käytön rangaistavuudesta. Hallituksen esityksessä käyttöä ei määritelty rangaistavaksi teoksi. [[w:fi:Eduskunta|Eduskunnassa]] lakivaliokunta (LaVL 2/1971) suositteli käytön kriminalisointia, kun taas talousvaliokunta (TaVM 12/1971) asettui hallituksen linjalle. Suuressa valiokunnassa (S.V.M. 168/1971) '''arpa ratkaisi kiistan kriminalisoinnin eduksi''', joka hyväksyttiin myös lopullisessa äänestyksessä äänin 92 puolesta - 80 vastaan.

==== Länsimaisen päihdekulttuurin ristiretki ====

Kannabiksen kansainvälinen kielto voidaan nähdä myös eräänlaisena [[w:fi:Länsimaat|länsimaisen]] päihdekulttuurin ristiretkenä, jossa länsimainen päihdekulttuuri pakotettiin toisiin kulttuureihin. Intia vastusti päätöksiä voimakkaasti, koska sillä oli laaja ja perinteinen kannabiksen käyttökulttuuri. Tämän vuoksi Intialle myönnettiin 25 vuotta lisäaikaa kieltolain toteuttamiseksi ja virallisesti Intia kielsi kannabiksen käytön vasta 1989.

Nykyään huumeiden kansainväliseen kriminaalikontrolliin on kuitenkin alkanut kohdistua kritiikkiä: sen varjolla langetetaan esimerkiksi Aasiassa useita [[w:fi:Kuolemanrangaistus|kuolemantuomioita]] vuodessa. [[w:fi:Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikassa]] Yhdysvaltojen huumeiden vastaiset joukot levittävät terroria maaseudulla. Perinteisten huumausaineiden käyttöalueella varsinkin [[w:fi:Heroiini|heroiinin]] käyttö on lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun. Oikeusjärjestelmä on ylikuormitettu johtuen alati kasvavasta huumerikosten ja -tuomioiden määrästä. Huumesodan &quot;mallimaassa&quot; Yhdysvalloissa on ohitettu jo kahden miljoonan vangin raja huumerikollisten kattaessa siitä suurimman osan.

[[Kuva:Tapsa-sarjakuva.jpg|thumb|&quot;Traaginen sarjakuva&quot; kannabiskieltolain ilmenemismuodoista]]

YK on ajanut itsensä sellaiseen tilanteeseen, että sen oma huumevalvontajärjestelmä rikkoo YK:n peruskirjaa [[w:fi:Ihmisoikeudet|ihmisoikeuksista]]. Huumeiden kriminaalikontrollin vastustaminen on [[w:fi:Rasismi|rasismin]] tapaan ihmisoikeuskysymys.

; Toivoa paremmasta huomisesta? :

Kannabis on huumausaineista eniten käytetty ja sen kriminalisoinnin takia kannabiksen kuluttajat joutuvat herkästi tekemisiin myös muiden [[w:fi:Päihde|huumausaineiden]] käytön kanssa. Tämän vuoksi monissa valtioissa ollaan ajamassa läpi erilaisia depenalisointiin (rangaistuksen poistamiseen), dekriminalisointiin (rangaistuspykälien poistamiseen) tai legalisointiin (aineen ottamiseen pois rikosoikeudellisesta piiristä) perustuvia lainsäädännön liberalisointeja kannabiksen osalta.

Pelkkää hallussapidon depenalisointia ja dekriminalisointia voisi kritisoida siitä, että ne poistavat lainsäädännön tuomat haitat käyttäjiltä, mutta eivät salli kannabiksen laillista kauppaa. Näin ollen tämä oikeuskäytäntö ilman kotikasvatuksen depenalisointia tai dekriminalisointia johtaa tilanteeseen, jossa ammattirikollisuuden kauppaamalle kannabikselle olisi entistä avoimemmin kysyntää.

Kannabis olisi mitä parhain ase yhteiskunnalle taistelussa järjestäytynyttä rikollisuutta ja huumeiden monia lieveilmiöitä vastaan. [[w:fi:Poliitikko|Poliitikoilta]] ja päättäjiltä vaaditaan kuitenkin avarakatseisuutta hyväksyä tosiasiat ja toimia niiden mukaisesti kohti parempaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa.
Asiasta kiinnostuneiden kannattaa lukea Tapio Onnelan toimittama [http://www.kaapeli.fi/visio/huumesota/ &quot;Pyhä huumesota - huumepolitiikan pelkoja ja utopioita&quot;] -kirja.

== Kannabiksen farmakologiaa ==

[[Image:THC structure.png|thumb|300px|right|C&lt;sub&gt;21&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;30&lt;/font&gt;&lt;/sub&gt;O&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt; THC-molekyyli]]
Vaikka kannabiksen [[w:fi:Kemia|kemiaa]] alettiin tutkia yli 150 vuotta sitten, vasta vuonna [[w:fi:1964|1964]] onnistuttiin ensimmäisen kerran eristämään kannabiksesta puhdas delta-1-tetrahydrokannabinoli (delta-1-THC) {{Hupu2ref|mechoulam1973}}, toiselta nimeltään delta-9-tetrahydrokannabinoli, delta-9-THC tai vain THC. Vuonna [[w:fi:1970|1970]] se todettiin hampun keskeisimmäksi psykoaktiiviseksi komponentiksi. Tämän jälkeen on Cannabis-lajin kasveista pystytty eristämään noin 60 muuta ainesosaa, joita nimitetään yhteisellä nimikkeellä kannabinoidi. Kannabinoideja ei ole löydetty toistaiseksi mistään muusta kasvista. Kaiken kaikkiaan hamppukasveista on eristetty tähän mennessä yli 400 kemiallista yhdistettä.

Kannabistuotteitten erittäin vaihtelevat psykoaktiiviset vaikutukset ovat kuitenkin pitkään askarruttaneet tutkijoita. Jos THC olisi ainoa psykoaktiivinen komponentti, kannabista nauttimalla aikaansaadun päihtymistilan pitäisi olla voimakkuudeltaan suoraan verrannollinen nautitun kannabiksen THC-pitoisuuteen. Kemialliselta koostumukseltaan erilaiset kannabistuotteet tuottavat kuitenkin myös laadullisesti erilaisen päihtymistilan, millä ei aina ole lineaarista korrelaatiota THC-pitoisuuden kanssa. Lisää päänvaivaa aiheuttaa sekin löytö, että elimistössä ja verenkierrossa mitattu THC-pitoisuus ei sekään täysin vastaa kannabiksen päihtymyksen subjektiivista voimakkuutta ja ominaisuuksia.

THC:n lisäksi ainoat kannabinoidit, joilla on huomattu olevan sellaisenaan tai THC:hen yhdistettynä psykoaktiivisia vaikutuksia, ovat CBD (kannabidiol) ja CBN (kannabinoli). THC on suhteellisen voimakas psykoaktiivinen aine, joka aiheuttaa hyvin vahvan päihtymyksen jopa 1-2 mg:n annoksilla suonensisäisesti annosteltuna (testattu laboratorio-olosuhteissa syntetisoidulla THC:llä). Tavanomaiset käyttötavat kuitenkin hukkaavat suuren osan aktiivisista ainesosista. Polttamalla kannabista siitä siirtyy elimistöön yleensä 5-15 % poltettavan materiaalin THC:stä, riippuen henkilön polttotekniikasta. Syötynäkään psykoaktiivisia ainesosia ei jää jäljelle juuri enempää. CBD:llä ja CBN:llä on suhteellisen vähäinen puuduttava tai sedatiivinen vaikutus sellaisina annoksina, joina tavallisen kannabiksenkäyttäjän voidaan olettaa niitä elimistöönsä saavan. Viime vuosina tehtyjen tutkimusten valossa näyttää siltä, että nämä aineet voimistavat joitakin THC:n kipua lievittäviä vaikutuksia, vähentävät THC:n joitakin psykoaktiivisia vaikutuksia ja hidastavat THC:n vaikutuksen alkamista sellaisissa annoksissa, jotka tulevat kyseeseen kannabiksen &quot;keskivertokuluttajista&quot; puhuttaessa {{Hupu2ref|karnio1973}} {{Hupu2ref|hollister1975}} {{Hupu2ref|adams1996}} {{Hupu2ref|rinaldi1996}}.

CBD:n on lisäksi havaittu olevan monien kannabiksen lääkinnällisten vaikutusten takana, esimerkiksi sen on todettu vähentävän [[w:fi:Epilepsia|epileptisiä]] kohtauksia {{Hupu2ref|cunha1980}}, auttavan kroonisesta unenpuutteesta kärsiviä {{Hupu2ref|carlini1979}} ja vähentävän haitallista lihasnykimistä {{Hupu2ref|carlini1979}} {{Hupu2ref|sandyk1986}}.

THC ja CBD vaikuttavat myös muiden psykoaktiivisten aineiden kanssa yhdessä. THC:n on huomattu hidastavan useimpien kehon [[w:fi:Solu|solujen]] toimintaa ja se selittää osan kannabiksen vaikutuksista. Siten esimerkiksi kannabiksen vaikutuksen alaisena [[w:fi:Alkoholijuomat|alkoholin]] imeytyminen on hitaampaa, sillä vatsan kyky siirtää ravinteita kehoon on hidastunut. Näiden kahden kannabinoidin on myös todettu vaikuttavan [[w:fi:Nikotiini|nikotiinin]], rauhoittavien lääkkeiden, [[w:fi:Amfetamiini|amfetamiinin]], [[w:fi:Kokaiini|kokaiinin]], [[w:fi:Opiaatti|opiaattien]] ja monien muiden psykoaktiivisten aineiden metaboliaan ja [[w:fi:Farmakologia|farmakologiaan]]. Tutkimusta tällä alueella kuitenkin joudutaan tekemään vielä pitkään.

; THC- ja CBD-pitoisuudet eri alalajeissa :

Hampun kuivatun emikukinnon THC-pitoisuus vaihtelee kuituhampun 0.001 %:sta aina viimeisimpien huippuunsa jalostettujen sisälajikkeiden 25 %:iin asti. Keskiarvoina voidaan kuitenkin pitää hieman alle 10 % THC-pitoisuutta tällä hetkellä. Cannabis indica -alalajilla on Cannabis sativa -alalajia enemmän CBD:tä kukinnoissaan, mikä muodostaa peruseron alalajien antamalle päihtymystilalle. Alkuperäisia alalajeja on kuitenkin jo ehditty risteyttää niin paljon, että suurin osa lajikkeista onkin nykyään molempien alalajien risteymiä.

=== Kannabinoidireseptorit CB&lt;sub&gt;1&lt;/sub&gt;, CB&lt;sub&gt;1A&lt;/sub&gt; ja CB&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt; ===

Ihmisissä ja useissa muissa [[w:fi:Nisäkkäät|nisäkkäissä]] luonnollisesti esiintyvä (eli endogeeninen) kannabinoidireseptorien [[w:fi:Aivojen välittäjäaine|välittäjäaine]] on anandamidi {{Hupu2ref|hart1997}}. Sen tehtävä on vielä epäselvä, mutta sen arvellaan olevan muun muassa aivojen [[w:fi:Dopamiini|dopamiini]]tason ja monien kehon sisäisten ärsykkeiden hienosäätelijä. THC kiinnittyy kannabinoidireseptoreihin vain keskivahvasti, mutta kuitenkin endogeenistä anandamidia hiukan vahvemmin. THC toimii reseptorin toimintaa kiihdyttäen, eli agonistina. Tämä onkin todettu kannabiksen ensisijaiseksi päihtymystilan aiheuttajaksi. Kannabiksen alhainen myrkyllisyys johtuu ilmeisesti siitä, että kannabinoidireseptoreja on hyvin vähän hengitystä ja muita tarpeellisia ruumiintoimintoja ohjaavissa aivojen osissa.

CB&lt;sub&gt;1&lt;/sub&gt;- ja äskettäin löydetty alityyppi CB&lt;sub&gt;1A&lt;/sub&gt;-reseptorit ovat toiminnaltaan lähes identtiset, CB&lt;sub&gt;1&lt;/sub&gt;-reseptorin ollessa kehon vallitseva kannabinoidireseptori ja CB&lt;sub&gt;1A&lt;/sub&gt;:n esiintymisen ollessa noin 20 % päätyyppireseptorin määrästä. CB&lt;sub&gt;1&lt;/sub&gt;-tyypin reseptoreja on enimmäkseen keskushermostossa ja harvakseltaan ääreishermostossa. CB&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;-reseptoreja on puolestaan lähinnä immuniteettimekanismeihin liittyvillä alueilla imusolmukkeissa ja tämä reseptorityyppi vastaa kannabiksen immuniteettia muuntavista ominaisuuksista. CB&lt;sub&gt;1&lt;/sub&gt; toimii siten pääsääntöisenä kannabiksen keskushermoston tilan muuttajana. {{Hupu2ref|karnio1973}}

THC hajoaa elimistössä varsin monia teitä ja sillä onkin yli sata [[w:fi:Aineenvaihdunta|metaboliittia]], kuten on muutamalla muullakin tunnetulla kannabinoidilla. Kannabinoidien, etenkin THC:n, hajoamisesta ilmeisesti vastaa sytokromi-[[w:fi:Entsyymi|entsyymi]] P450 2C9. Tämä entsyymi toimii [[w:fi:Katalyytti|katalyyttina]] delta-9-THC:n hajoamiseksi 11-hydroksi-delta-9-THC:ksi, joka on itse delta-9-THC:tä psykoaktiivisempi. Tämä selittänee sen, että joskus kannabiksen vaikutus alkaa voimakkaammin tuntua vasta minuuttien kuluessa polttamisesta, eikä välittömästi, kuten useiden muiden poltettavien psykoaktiivisten aineiden kohdalla. Lisäksi oraalisesti käytettynä huomattavasti suurempi osuus delta-9-THC:stä metabolisoituu 11-hydroksi-delta-9-THC:ksi, joka luonnollisesti vaikuttaa päihtymyksen vahvuuteen ja kvalitatiivisiin ominaisuuksiin. 11-hydroksi-delta-9-THC hajoaa puolestaan delta-9-THC-11-oic-hapoksi, joka on pääsääntöinen [[w:fi:Aineenvaihdunta|metabolia]]tuote kannabiksella ja poistuu suurimmalta osin ulosteessa (yli 60 %) ja virtsan kautta (~30 %). Tämä metaboliitti on myös yleisimmin huumetesteissä hyödynnettävä [[w:fi:Molekyyli|molekyyli]], jonka huumetesterit havaitsevat. Yksikään THC:n metaboliiteista ei ole vesiliukoinen, mutta useat metaboliitit, itse THC mukaanluettuna, ovat rasvaliukoisia ja liukenevat [[w:fi:Solu#Solukalvo|solukalvojen]] lipideihin. Rasvaliukoisuus ja solukalvoille liukeneminen aiheuttavat sen, että isolla osalla kannabiksen metaboliiteista on suhteellisen pitkä [[w:fi:Puoliintumisaika|puoliintumisaika]] kehossa. Kannabiksen käyttömäärä ei näytä vaikuttavan metaboliaan merkittävästi {{Hupu2ref|kelly1992}}, mutta metaboliittien kasautuminen solukalvoille johtaa kroonisilla käyttäjillä varsin pitkiin metaboliittien kehosta häviämisaikoihin ja siten myös käyttö näkyy testeissä sitä pidempään mitä kauemmin kannabista on käytetty yhtäjaksoisesti.

{{Hupu2ref|goodman}}


== Haittavaikutukset ja myytit ==

Kannabis on kaikesta positiivisuudestaan huolimatta päihde. Jokaisella päihteellä on myös omat negatiiviset puolensa, jotka kannattaa tiedostaa, oli suhde kyseiseen päihteeseen mikä tahansa.

Kannabiksen haittavaikutuksista löytyy varsin ristiriitaisia tietoja ja harhaluuloja. Tähän osioon on kirjattu vain niitä haittoja, jotka ovat tieteellisesti todistettuja. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että mikään kannabiksen haitoista ei ole suurempi kuin alkoholin tai tupakan haitoista, lukuunottamatta lainsäädännön mukanaan tuomia lisärasitteita. Haittojen mittasuhteita esitetäänkin mm. vertaamalla kannabista tupakkaan tai alkoholiin sen mukaan, kumpi on paremmin vertailukelpoinen.

Tekstissä on lopuksi käyty läpi myös kannabikseen ja sen käyttöön liittyviä uskomuksia, [[w:fi:Myytti|myyttejä]], joille ei ole tieteellistä näyttöä. Näiden luulojen totuuspohja on selitetty kunkin myytin jälkeen lähdeviitteineen. [[Image:Hashish.jpg|thumb|140px|DEA:n takavarikoima murrettu hasispala;&lt;br&gt;PL on suomalaisten nimitys heikkolaatuiselle hasikselle.]]

&lt;div id=&quot;PL&quot;&gt;&lt;/div&gt;
;&quot;PL&quot;&lt;nowiki&gt;:&lt;/nowiki&gt;n ja puhtaan kannabiksen erot:
Tässä luvussa käsitellään puhtaita kannabistuotteita, kuten puhdasta hasista ja kukkaa, eikä varsinaisesti ns. katulätkää, peruslätkää eli &quot;pl&quot;:ää (engl. [[w:en:Hashish#Soap bar|Soap bar]]), jota katukauppiailta useimmiten ostetaan. Tämän pl:n haittapuolet ovat varsin erilaiset ja vähemmän selkeät johtuen siitä, että katukauppatuotteiden puhtaudesta ja muista ainesosista ei voi milloinkaan olla varma. Kadulta ostettu hasis on harvoin hyvälaatuista ja sen joukossa voi olla jopa terveydelle haitallisia &quot;lisäaineita&quot;. Eräs merkittävistä haitoista on myös usein tapahtuva rikollisorganisaatioiden tukeminen.

=== Fyysiset haitat ===
Kannabiksen vaikuttavat aineet (mm. THC ja CDB) eivät aiheuta merkittäviä fyysisiä haittoja. Yhtään kannabiksen aiheuttamaa kuolemantapausta tai myrkytystä ei tunneta. {{Hupu2ref|hall1998}}

Kannabiksen polttamisessa syntyvä savu ja sen sisältämät [[w:fi:Kemikaali|kemikaalit]] - terva, [[w:fi:Karsinogeeni|karsinogeenit]] ja [[w:fi:Hiilimonoksidi|häkä]] - ovat sen sijaan myrkkyjä, jotka aiheuttavat somaattisia oireita etenkin, jos niille altistuu toistuvasti. Oletettavasti kannabiksen poltossa syntyvä savu sisältää enemmän pienhiukkasia kuin esimerkiksi tupakan savu. Toisaalta kannabissavua yleensä hengitetään huomattavasti harvemmin ja vähemmän kuin tupakansavua, johtuen erilaisista käyttötavoista. {{Hupu2ref|hall1998}}

Raskauden aikaiseen kannabiksenkäyttöön tulisi suhtautua kuin tupakointiin, ennen kaikkea savun sisältämien haitallisten aineiden vuoksi {{Hupu2ref|english1997}}. Todennäköisesti kannabiksen - samoin kuin tupakankin - käyttö raskauden aikana voi lisätä ennenaikaisen synnytyksen vaaraa. Raskauden aikaisten psykoaktiivisten aineiden vaikutusta sikiöön ja syntymän jälkeiseen elämään ei ole juurikaan tutkittu, joten siihen on syytä suhtautua varovaisesti.

=== Psyykkiset haitat ===
Psyykkinen [[w:fi:Riippuvuus|riippuvuus]] - kannabis saattaa muodostaa käyttäjälleen riippuvuuden, kuten kaikki muutkin päihteet. Kannabisriippuvuuden vaikeusaste muodostuu vain harvoin vakavaksi ja sen luonne on psyykkinen; fyysinen riippuvuus on pahimmillaankin lievä. Kannabiksen vieroitusoireet ovat unettomuus, hikoileminen ja rauhattomuus {{Hupu2ref|kiianmaa1998}}. KTL:n addiktiopotentiaaliraportissa marihuanan vertailuluku on hieman yli 20, kun esimerkiksi [[w:fi:Nikotiini|nikotiinilla]] luku on lähes sata ja [[w:fi:Etanoli|alkoholilla]] yli 80. ([http://www.ktl.fi/org/esittely/huttunen/huumeiden-addiktiopotentiaali.pdf KTL:n tutkimuksen lähde])

Kognitiiviset häiriöt - kannabis on päihde, joka vaikuttaa ajan-, paikan- ja tilannetajuun päihtymyksen aikana. Kannabispäihtymys heikentää suoriutumista vaativissa tehtävissä, esimerkiksi autolla ajossa. {{Hupu2ref|heishman1997}} {{Hupu2ref|kurtzhaler1999}}

Kannabis heikentää päihtymyksen aikana ajattelu- ja havaintotoimintoja sekä muistia {{Hupu2ref|adams1996}} {{Hupu2ref|hall1998}}. Se heikentää myös päihtyneen henkilön tarkkaavaisuutta ja motorista koordinaatiota {{Hupu2ref|adams1996}}. Lisäksi kannabis vaikuttaa subjektiiviseen ajantajuun siten, että kulunut aika yliarvioidaan {{Hupu2ref|adams1996}}. Erityisesti kokemattomilla kannabiksen käyttäjillä voi esiintyä [[w:fi:Ahdistus|ahdistus]]- ja paniikkireaktioita, joilla yleensä on jossain määrin yhteyttä käyttäjän yleiseen [[w:fi:Mielenterveys|mielenterveyden]] tilaan.

Kannabiksen pitkäaikaiskäytön vaikutukset - kannabiksen pitkäaikaiskäytöllä saattaa olla lieviä vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, joskin tutkimustulokset ovat ristiriitaisia {{Hupu2ref|hall1998}}. Äskettäin raportoidun laajan epidemiologisen tutkimuksen mukaan kannabiksen pitkäaikaiskäytöllä ei ole pysyviä negatiivisia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin {{Hupu2ref|lyketsos1999}}.

Mielenterveysongelmat - kannabiksen käytöllä on tutkimusten mukaan yhteys skitsofrenian puhkeamiseen, muttei itse taudin esiintymistiheyteen. Kyse lienee siitä, että kannabiksen käyttö edesauttaa [[w:fi:Skitsofrenia|skitsofrenian]] puhkeamista siihen ennestään alttiilla henkilöillä. A. Tien ja J. Anthony (1990) päätyivät epidemiologisessa tutkimuksessaan tulokseen, jonka mukaan alkoholin käyttöön liittyvä [[w:fi:Psykoosi|psykoosi]]riski on nelinkertainen verrattuna kannabiksen käytön psykoosiriskiin {{Hupu2ref|tien1990}}.

Amotivaatiosyndrooma - kannabiksen käyttöön yhdistetystä amotivaatiosyndroomasta, joka esiintyy myös suomalaisessa huumevalistuksessa, ei ole tieteellistä näyttöä {{Hupu2ref|adams1996}}. Kannattaa kuitenkin muistaa, että minkä tahansa päihteen liiallinen käyttö johtaa todennäköisesti henkiseen taantumiseen virikkeiden puuttumisen vuoksi.

=== Myytit ===
*MYYTTI : Kannabis tuhoaa aivoja.
*SELITYS : Kannabiksen psykoaktiiviset aineet eivät aiheuta minkään aivojen osien hajoamista tai tuhoutumista (Hall &amp; Solowij 1998). Kannabis vaikuttaa elimistössä olevien kannabisreseptorien kautta, toisin kuin esim. alkoholi, joka vaikuttaa suoraan [[w:fi:Neuroni|hermosoluihin]] (ja myös kaikkiin muihin elimistön [[w:fi:Solu|soluihin]]) kemiallisesti. Kannabisreseptoreja on ainakin kahta eri tyyppiä, joista toiset (CB&lt;sub&gt;1&lt;/sub&gt;) sijaitsevat aivoissa ja sitovat psykoaktiivisia kannabinoideja ja toiset (CB&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;) paikantuvat perifeerisiin kudoksiin ja sitovat enemmän ei-psykoaktiivisia kannabinoideja. On totta, että kannabis muuttaa aivokemiaa päihtymyksen ajaksi, mutta tuo muutos ei ole tuhoava vaan palautuu normaaliksi päihtymyksen jälkeen.


*MYYTTI : Kannabis aiheuttaa flashback-ilmiöitä.
*SELITYS : Ihminen saattaa kokea jonkin asian selvinpäin erikoisena, koska on kiinnittänyt siihen erityistä huomiota kannabispäihtyneenä. Ilmiötä voidaan verrata déjà vu -ilmiöön, mutta todellista flashback-efektiä ei ole havaittu.


*MYYTTI : Kannabis aiheuttaa väkivaltaisuutta.
*SELITYS : Tutkimukset kumoavat tämän väitteen {{Hupu2ref|abel1977}}. On mahdollista että, joku yksilö on kannabispäihtyneenä väkivaltainen, mutta tämä on yksilön ominaisuus - ei kannabiksen. Lähes poikkeuksetta kannabiksen vaikutus on yleisesti mieltä rauhoittava, toisin kuin mm. alkoholin, joka useimmilla ihmisillä saa aikaan kiihtyneisyyttä ja siitä seuraavaa aggressiivisuuskynnyksen alenemista.


*MYYTTI : Kannabis varastoituu kehon rasvakudoksiin ja vaikuttaa kuukausienkin kuluttua.
*SELITYS : Myytti on totta siltä osin, että kannabiksen rasvaliukoiset hajoamistuotteet (metaboliitit) varastoituvat kehoon. Tässä suhteessa kannabista voidaan verrata esimerkiksi rasvaliukoiseen D-vitamiiniin; rasvakudoksiin varastoituneet metaboliitit muuttuvat vähitellen vesiliukoisemmiksi ja poistuvat elimistöstä. Rasvakudoksesta vapautuvat psykoaktiiviset aineet esiintyvät niin pieninä pitoisuuksina, ettei niiden vaikutusta ihmiseen ole voitu mitata - psykoaktiivisesti vaikuttavat määrät kannabisyhdisteitä näkyisivät tehdyissä tutkimuksissa.


*MYYTTI : Kannabiksen kerta-annos vaikuttaa jopa viikkoja.
*SELITYS : Kannabispäihtymyksen kesto riippuu annoksesta ja nautintatavasta; poltettuna kannabis vaikuttaa tyypillisesti 1-4 tuntia, syötynä vaikutukset voivat kestää pidempäänkin (6-8 tuntia). Kannabiksen vaikuttavat ainesosat - THC ja CDB - kuitenkin hajoavat tai varastoituvat kehon rasvaan varsin nopeasti. Kannabiksen hajoamistuotteet eivät ole psykoaktiivisia, ja kuten edellisessä myytissä todettiin, ei rasvaan varastoitunut psykoaktiivinen aine vaikuta. Myytti on syntynyt siitä, että kannabiksen hajoamistuotteet voidaan testata vielä viikkojenkin jälkeen, vaikka varsinainen päihtymys on kadonnut aikapäivää sitten.


*MYYTTI : Kannabiksen käyttäminen johtaa muiden huumeiden käyttöön.
*SELITYS : Kannabiksen fyysisistä tai henkisistä vaikutuksista mikään ei johda toisten huumeiden kokeilemiseen. Sen sijaan yksilön omat motiivit saattavat saada pontta kannabiksen kokeilemisesta. Suurin ongelma on siinä, että kannabis on laitonta. Huumekauppiaille on kannattavampaa tyrkyttää muita aineita kuin kannabista, sillä kannabiksen riippuvuuspotentiaali on alhainen, mutta esimerkiksi [[w:fi:Heroiini|heroiinin]] riippuvuuspotentiaali on hyvin korkea. Nämä ongelmat ovat sosiaalisia ja lainsäädännöllisiä, eivätkä ne aiheudu kannabiksen vaikutuksista. Ongelma voitaisiin ainakin osittain ratkaista erottamalla esimerkiksi [[w:fi:Alankomaat|Hollannin]] tapaan kannabismarkkinat kovien huumeiden markkinoista.


*MYYTTI : Kannabis on huume.
*SELITYS : Tyypillisesti huumeina pidettyjen aineiden ominaisuuksiksi lasketaan korkea addiktiopotentiaali, kallis hinta, laittomuus, käyttäjien todellisuuspakoisuus ja syrjäytyminen, vahva kytkös ammattirikollisuuteen ja väkivalta - sekä aineesta johtuvat kuolemat ja riippuvaisten tekemät rikokset. Kannabiksen ominaisuuksista &quot;huumeen&quot; kriteerit täyttää lähinnä laittomuus, ja joissain tapauksissa kytkös ammattirikollisuuteen - nämäkin ovat yksinomaan lainsäädännöllisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi alkoholi täyttää huomattavasti enemmän kohtia &quot;huumekriteerilistalta&quot; kuin kannabis. Vaikutuksia tarkasteltaessa kannabiksesta olisikin parempi puhua päihteenä kuin huumeena.

== Miksi kasvattaa hamppua? ==

Syitä ryhtyä kasvattamaan kannabiskasvia eli hamppua on varmasti lähes yhtä monta kuin kasvattajiakin. Monilla ihmisillä on halu rentoutua jonkin päihdyttävän aineen kanssa, mutta he eivät koe esimerkiksi [[w:fi:Alkoholijuomat|alkoholin]] sopivan itselleen sen haitallisten vaikutusten vuoksi. Valitettavasti Suomessa vielä nykyäänkin yleisin kannabistuote on maahan salakuljetettu hasis, johon liittyy monia riskejä. Tämä &quot;[[#PL|PL]]&quot; eli &quot;peruslätkä&quot; on vähintäänkin heikkolaatuista ja sisältää useimmiten epämääräisiä, jopa terveydelle vaarallista jatkeaineita (mm. turvetta, lantaa, kenkälankkia ja tärpättiä). Kotikasvatettu kannabis ei sisällä mitään ylimääräistä, ja on lähes poikkeuksetta laadukkaampaa kuin katukaupassa liikkuva hasis.

Kotikasvatus on tehokas vastaisku järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, sillä edellämainittua katukauppaa pyörittävät kansainväliset rikollisjärjestöt. Vaikka ostaisikin PL-hasista parhaalta kaveriltaan, tukee silti välillisesti toiminnallaan rikollisjärjestöjä, jotka vahvojen huumeiden kaupan (mm. [[w:fi:Heroiini|heroiini]], [[w:fi:Amfetamiini|amfetamiini]]) lisäksi pyörittävät mm. [[w:fi:Prostituutio|prostituutiota]] ja asekauppaa.

Kasvattaminen eliminoi tehokkaasti [[w:fi:Porttiteoria|porttiteorian]], jonka mukaan kannabis on portti koviin huumeisiin. Nykytilanteessa porttiteoria voi katukaupan osalta tavallaan pitää paikkansa, mutta ei kannabiksen ominaisuuksista johtuen - samat henkilöt, jotka myyvät &quot;pilveä&quot;, myyvät usein myös kovia huumeita (esimerkiksi amfetamiinia). Rahanahneet myyjät, &amp;quot;diilerit&quot;, saattavat tyrkyttää näitä kannabiksesta kiinnostuneille ostajille, sillä niistä saa paljon suuremman voiton ja addiktiopotentiaali on aivan eri luokkaa kuin kannabiksella. Näissä tilanteissa tietämättömillä tai &quot;epätoivoisilla&quot; on pienempi kynnys siirtyä kovien ja vaarallisten aineiden maailmaan. Monilla kotikasvattajilla ei ole lainkaan diilerikontakteja, joten tällaista tilannetta ei edes pääse syntymään.

Kotikasvatetun kannabiksen hinta on todella alhainen ostettuun verrattuna. Kun pakolliset lamput ja muut välineet on hankittu, kannabis ei maksa muuta kuin sähkölaskun ja lannotteiden hinnan verran.

Useat sairaat ihmiset ovat löytäneet helpotusta elämäänsä kannabiksesta, jota on käytetty lääkkeenä jo tuhansia vuosia. Joitakin kannabislajikkeita onkin jalostettu juuri lääkinnällisiä tarkoituksia silmälläpitäen, esimerkiksi poistamaan kipua ja lievittämään [[w:fi:Syöpä|syöpäpotilaiden]] [[w:fi:Sädehoito|sädehoidon]] sivuvaikutuksia. Kannabis on tehokas lääke esimerkiksi MS-taudista ja glaukoomasta eli silmänpainetaudista kärsiville. Kroonisista sairauksista kärsivien henkilöiden kannattaakin ottaa selvää, olisiko kannabiksesta apua heidän vaivaansa. Tuloksia on saavutettu kivun lievityksen lisäksi mm. [[w:fi:Astma|astman]] hoidossa. 

Edellämainittujen asioiden lisäksi hampun (kuten muidenkin viherkasvien kasvattaminen) on erittäin positiivinen ja inhimillinen kokemus. Kasvattaja saa nähdä kannabiksen elämänkaaren siemenestä täydelliseen kukkaloistoon. Kasvattamalla hamppua ihminen voi tuntea jatkavansa tuhansia vuosia jatkunutta ihmisen, kasvien ja luonnon yhteiseloa!

{{Hupu2}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Hupu 2/Sisäkasvatus</title>
    <id>1062</id>
    <revision>
      <id>28023</id>
      <timestamp>2007-01-15T21:46:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anr</username>
        <id>566</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">{{hupu2}}


== Johdanto ==
TODO: Tähän sisäkasvatuksen hyödyistä ja haitoista, kasvatuksen aloittamisesta ja monista eteen tulevista valinnoista. Laajasti!

Hamppua voi kasvattaa lähes missä tahansa. Hyviä kasvatuspaikkoja ovat mm. kellarit, vajat, varastot, ullakot, komerot ja kaapit. Tilan tulisi kuitenkin riittää korkeudeltaan 60 - 90 cm pituisille kasveille. Jo metrin korkuisesta tilasta voi rakentaa puutarhan. Korkeutta tarvitaan silti usein enemmän, sillä monet sativa-painotteiset lajikkeet kasvavat jopa 1.5 - 2 metrin mittaisiksi. Mikäli tilaa ei kuitenkaan ole pystysuunnassa riittävästi, voidaan käyttää erilaisia kasvatustyylejä.

Kasvatustila on syytä suunnitella huolella. Puutarhan koko määrää tarpeellisen valotehon ja valoteho taas tarvittavan ilmanvaihdon. Kasvatustilan sisäseinien tulisi olla mahdollisimman hyvin valoa heijastavaa. Lämpö on valaisinten pääasiallinen sivutuote, joten on ensiarvoisen tärkeää huolehtia tehokkaasta ilmanvaihdosta. Liian korkeat lämpötilat voivat pilata koko sadon. Heikolla ilmanvaihdolla voi olla myös paljon vakavampia seurauksia, sillä tehokkaat valaisimet tuottavat tarpeeksi lämpöä sytyttääkseen pahimmassa tapauksessa tulipalon.

== Peruselementit ==


=== Valo ===
Kasvi tarvitsee valoa [[w:fi:Yhteyttäminen|yhteyttämiseen]], sillä ilman valoa kasvi ei kykene valmistamaan ravintoa ja ilman ravintoa kasvi lopulta kuihtuu. Ilman auringonvaloa kasvatustilassa on tietysti täysin pimeää, joten ratkaisuna tähän on valaistusjärjestelmä. Keinovalaistus ei ole yhtä hyvä ja tehokas kuin aurinko johon kasvit ovat tottuneet, mutta keinovaloa voi mm. ohjailla mielensä mukaan eikä pilvisiä päiviä tule vastaan.

Valaistusjärjestelmän kokoonpano riippuu kasvatustilan koosta sekä käytettävissä olevista rahavaroista. Sopivimpia valaisimia ovat loisteputkivalaisimet sekä kaasupurkausvalaisimet (HID, high intensity discharge), joista tärkeimpiä ovat monimetalli- (MH, metal halide) ja SpNa- eli suurpainenatriumvalaisimet (HPS, high pressure sodium).

Hehkulamppuja ei kannata edes harkita: joko ne kärventävät taimet kuoliaiksi tai niiden ollessa kauempana taimista tulee laihoja ja vähälehtisiä. Halogeenivalaisimet ovat vain 50 % tehokkaampia hehkulamppuja, joten sama pätee niihinkin.

==== Valojakso ====
Itämis-, kasvu- ja pistokkaiden juurruttamisvaiheessa kannabiksen valontarve on 18-24 tuntia vuorokaudessa. Tavallisin valojakso näissä vaiheissa on &lt;code&gt;18/6&lt;/code&gt;, eli kasvit saavat päivittäin 18 tuntia valoa ja 6 tuntia pimeyttä. Kasvuvaiheessa kasvit eivät tarvitse lainkaan lepoa, joten aivan yhtä hyvin valaisimia voidaan pitää päällä ympäri vuorokauden. Kahden edellä mainitun väliltä oleva &lt;code&gt;21/3&lt;/code&gt; -valojakso on havaittu erittäin toimivaksi, sillä kasveille jää sopivasti aikaa lämpösäteilystä palautumiseen. 

Kukkimisvaiheen voi sisätiloissa aloittaa milloin itse haluaa, kunhan vain vaihtaa valojakson 12 tuntiin. Kukkimisvaiheessa valoa siis annetaan 12 tuntia vuorokaudessa. Valojakson vaihto saa kannabiksessa aikaan kukkimisreaktion, jonka jälkeen ensimmäiset merkit kukinnoista ilmenevät 1-2:ssa viikossa.

Kukkimisvaiheessa valojakson täsmällisyys on erityisen tärkeää. Epäsäännöllinen valaisu voi johtaa siihen, että kukkiminen ei ala kunnolla tai emikasveista tulee hermafrodiitteja, eli ne alkavat tuottaa myös hedekukintoja. Kukkimisvaiheen aikana pimeän jakson tulisi olla katkeamaton. Työtä helpottamaan on hyvä ostaa erillinen ajastin, joka huolehtii virran katkaisusta ja sytyttämisestä. Automaattisia ajastimia löytyy lähes kaikista halpahalleista. Ajastimen toimivuus kannattaa tarkastaa jo ennen kukituksen alkamista, jotta epämiellyttäviltä yllätyksiltä säästytään.

Huom! Osa halvimmista ajastimista ei välttämättä toimi luotettavasti jos käytössä on &quot;raskaan sarjan&quot; valojärjestelmä (esim. 400 W SpNa). Ajastin, josta löytyy merkintä &lt;code&gt;16(4)A&lt;/code&gt; on kohtalaisen luotettava jopa 600 watin valaisimelle, mutta mieluummin näin isolle valaisimelle &lt;code&gt;16/8A&lt;/code&gt; tai &lt;code&gt;16/10&lt;/code&gt;. Pienemmillä merkinnöillä varustetut ajastimet, esimerkiksi &lt;code&gt;16(2)A&lt;/code&gt; ja &lt;code&gt;10(4)A&lt;/code&gt; eivät toimi 400 wattisella luotettavasti. Ajastimeen tulee kytkeä aina vain yksi suuritehoinen valaisin.

Uudelleen vegettäessä (''Re-veg'') valojakso vaihdetaan kukkimisvaiheesta takaisin kasvuvaiheeseen - siirryttäessä on parasta pitää valaisimia päällä ympäri vuorokauden. Uudelleenvegetys tehdään yleensä kukkimisen jälkeen ja tällöin tarkoituksena on toisen sadon saaminen samaisesta kasvista. Uudelleenvegetyksen jälkeen valojakso vaihdetaan takaisin kukkimisvaiheeseen, tätä kutsutaan uudelleenkukittamiseksi ja tuloksena on toinen ja alkuperäistä pienempi sato.

Kasvatustila on myös syytä eristää, ettei ulkoa tuleva valo pääse häiritsemään pimeää jaksoa. Pääsääntönä voidaan pitää, että pimeän aikana kasvatustilassa ei saisi olla kuunvaloa vahvempaa valaistusta. Tarkoituksena on kuitenkin tiivistää kasvatustila mahdollisimman täydellisesti. Täysin pimeänä kasvatustila on kasveille kaikista turvallisin ja erinomaisesti tiivistetyssä kasvatustilassa ilmanvaihto on myös täsmällisempää. Jos kasveja on aivan pakko käsitellä pimeän jakson aikana, tulisi se tehdä vihreässä valossa. Vihreä valo ei häiritse kasveja samalla tavalla kuin 'normaali' valo.

==== Spektri ja värilämpötila ====
[[Image:Chlorophyll ab spectra.png|thumb|80px|right|Klorofylli a:n ja b:n hyödyntämät 
aallonpituudet.]] Kasvit yhteyttävät käyttämällä [[wikipedia:fi:Valo|valon]] spektristä '''vain''' sinisiä ja punaisia aallonpituuksia. Kasvien lehtivihreä eli klorofylli on vihreää, koska valosta jää jäljelle vain kasvin käyttämätön aallonpituus eli vihreä, mikä heijastuu silmiimme ja saa näin kasvin lehdet näyttämään vihreiltä.

[[Image:Spectrum4websiteEval.png|thumb|right|Valon spektri.]]Auringonvalo on vaaleaa, koska se sisältää tasaisesti kaikkia valon aallonpituuksia - auringonvalo on siis väritasapainossa. Monimetalli ja useimmat loisteputket tuottavat enemmän sinisiä ja SpNa taas enemmän punaisia valon aallonpituuksia. Tämän vuoksi monimetallin valo on vaaleaa ja natikan punertavaa; tämän ilmoittaa värilämpötila, jonka yksikkö on Kelvin (K). Sinertävän valon värilämpötila on korkea ja punertavan matala. Monimetallivalon värilämpötila on noin 5&amp;nbsp;500 K ja natikan noin 2&amp;nbsp;000 K. Loisteputkissa ja ESL-valaisimissa noin 3&amp;nbsp;000 K on warmwhite, hieman yli 4&amp;nbsp;300 K coolwhite ja suunnilleen 6&amp;nbsp;400 K daylight.

[[Image:Color temp2.png|thumb|180px|right|Valon värilämpötila.]]Kasvit kasvavat hyvin korkeilla värilämpötiloilla, koska tällainen valo mukailee kevään ja alkukesän kasvukautta. Tällöin kasveista tulee paremmin tiiviitä, lehteviä, lyhyitä ja tiiviimpikukintoisia. Kukinta tapahtuu taas hyvin matalilla värilämpötiloilla, sillä &quot;lämmin valo&quot; mukailee loppukesän ja syksyn valoa sekä aktivoi kukintoja kasvattavat hormonit. Matalilla värilämpötiloilla kasveista tulee hieman pitempiä ja laihempia, mutta kukinnoista taas suurempia (riippuen toki valon määrästä). Kasvuvaiheeseen sopivat siis erityisesti sinertävämmät ja kukitukseen punertavammat värisävyt.

Spektrillä ei lopulta ole kovin suurta väliä, kunhan käytetään kasvatukseen soveltuvia varmoja valaisimia ja valoa annetaan kasveille riittävästi. Natikan ja monimetallin spektritkään eivät ole loisteliaita, vaan sopivuuden ratkaisee lähinnä valoteho. Auringon spektriä mukailevat &quot;erikoisloisteputket&quot; ovat erinomaisia, mutta kalliita ja heikon läpäisytehon vuoksi niitä tarvitaan joka tapauksessa useita kappaleita.

==== Puutarhan valontarve ====
[[Image:Cannabis growing.jpg|thumb|Noin kymmenen pientä kasvia 400 watin suurpainenatriumin alla.]]
Puutarhan tarvitsema valaistus riippuu kasvatustilan pinta-alasta sekä kasvien korkeudesta. Valon intensiteetti pienenee neljäsosaan matkan kaksinkertaistuessa, joten pitkiin ja kapeisiin tiloihin kannattaa sijoittaa useampi pienempitehoinen valaisin kuin yksi iso. Pienempitehoisia valaisimia käytettäessä valon tunkeutuvuus kuitenkin huononee myös hieman, eli valo ei ylety yhtä hyvin alaoksistoille kuin suurempitehoisia valaisimia käytettäessä. Kasvit eivät voi saada liikaa valoa, mutta lämpötilat sen sijaan voivat nousta liian korkeiksi.

Kasvuvaiheessa hampun tulisi saada valoa '''1500-3000 [[w:fi:Luumen|lumenia]] jokaista neliöjalkaa (30 x 30 cm) kohti'''. Kasvit, jotka saavat 3000 lumenia, kasvavat tietenkin nopeammin ja tiiviimmiksi kuin vähemmän valoa saavat yksilöt. Kukitusvaiheessa hampun tulisi saada valoa vähintään 3000 lumenia jokaista neliöjalkaa kohti. Vähemmän valoa saavat yksilöt kukkivat tietysti heikommin ja paljon valoa saavat taas huomattavasti runsaammin. Usein hyvin menestyvissä puutarhoissa kasvit saavat kukitusvaiheessa 4&amp;nbsp;000-6&amp;nbsp;000 lumenia neliöjalalle.

Oheisesta taulukosta käy ilmi tärkeimpien valaisintyyppien antama kokonaisvalaisuteho, hyötysuhde, niiden valaisema alue sekä valon tunkeutuvuus lehtikerroksiin:
&lt;center&gt;
{|style=&quot;background-color: #f2fff2; border: solid 1px #bfffbf; text-align: left; padding: 1em;&quot; valign=top|                      
|-
!Valaisin&lt;br&gt;(tyyppi ja teho)
!Kokonaisteho&lt;br&gt;(lumenia)
!Hyötysuhde&lt;br&gt;(lumenia / 100 W)
!Valaistu alue&lt;br&gt;(neliöjalkaa)
!Valon tunkeutuvuus&lt;br&gt;(cm)
|-
|Energiansäästölamppu 11 W
||600||5 454||0.1 - 0.3||10
|-
|Energiansäästölamppu 15 W
||900||6 000||0.2 - 0.5||15
|-
|Energiansäästölamppu 23 W
||1 500||6 500||0.4 - 1||20
|-
|60 cm loisteputki 18 W
||1 200||6 660||0.4 - 1||10
|-
|120 cm loisteputki 36 W
||2 900||8 000||0.8 - 1.5||15
|-
|150 cm loisteputki 58 W
||4 700||8 100||1.2 - 3||15
|-
|Monimetalli 150 W
||11 250||7 500||3 - 7||50
|-
|Monimetalli 400 W
||32 000||8 000||8 - 20||80
|-
|Suurpainenatrium 70 W
||6 500||9 200||1.5 - 3.5||35
|-
|Suurpainenatrium 150 W
||17 000||11 300||3 - 7||55
|-
|Suurpainenatrium 250 W
||32 000||12 800||5 - 12||60 - 70
|-
|Suurpainenatrium 400 W
||55 000||13 750||8 - 20||80 - 90
|-
|Suurpainenatrium 600 W
||90 000||15 000||12 - 30||100
|-
|Suurpainenatrium 1 000 W
||130 000||13 000||20 - 50||130 - 150
|}
&lt;/center&gt;

==== Sopivat valaisimet ====


; &lt;u&gt;Kaasupurkausvalaisimet&lt;/u&gt; :

Hampunkasvatuksen tosissaan ottavalle tulee ennemmin tai myöhemmin ajankohtaiseksi kaasupurkausvalaisimen hankinta. Kaasupurkausvalaisimen hyötysuhde on huomattavasti parempi kuin loisteputkien: yksi 400 W valaisin vastaa valaisuteholtaan jopa viittätoista 120 cm loisteputkea. Valo on myöskin paljon keskittyneempää, joten se tunkeutuu tehokkaasti syvemmälle lehtikerroksiin. Kaasupurkausvalaisimet tulevat ajan mittaan edullisemmiksi ja tuottavat ratkaisevasti paremman sadon kuin loisteputket. Valaisimina ne ovat erittäin kirkkaita ja tehokkaita, joten kasvatustilassa ollessaan on hyvä pitää aurinkolaseja. Edullisia kaasupurkausvalaisimia saa hankittua postitse esimerkiksi Saksasta tai suomalaisistakin liikkeistä. Kasvatukseen sopivia tämän ryhmän valaisintyyppejä on kaksi:

'''Suurpainenatrium''' (natikka, SpNa, HPS - High Pressure Sodium) on kasveille kukkimisvaiheessa paras valonlähde. Sen tuottama valo on pääosin spektrin punertavasta päästä ja valon värilämpötila on hyvin matala. Kannabiskasvit, kuten muutkin viherkasvit kasvavat suuremmiksi ja tuuheammiksi sekä tuottavat enemmän satoa kun ne saavat paljon valoa. SpNa-valaisimet tuottavat kuitenkin melko paljon lämpöä, joten kun niitä käytetään ahtaissa tiloissa, tulee tuuletus ja paloturvallisuus olla kunnossa. Valaisimia löytyy hyvin monen tehoisia, kokoisia ja hintaisia. Tehot lähtevät 70 watista jatkuen aina useampaan kilowattiin asti. Yli 1&amp;nbsp;000 W lamput ovat kuitenkin erittäin harvinaisia kotikäytössä. Vaikka SpNa on parempi kukitukseen, valaisinta voi huoletta käyttää myös kasvullisissa vaiheissa - parhaan tuloksen saa käyttäen tällöin spektriltään tasapainotettua polttimoa. Spektriltään tasapainotettu polttimo tuottaa sinistä valoa 30-40 % enemmän kuin tavallinen polttimo. 

Hyviä kukituspolttimoita ovat mm.: Philips Son-T, Osram Nav-T ja Sylvania SHP-TS.&lt;br&gt;
Spektriltään tasapainoitettuja polttimoita ovat mm.: Philips Agro HPS+, Osram Plantastar ja Sylvania GroLux.

'''Monimetallivalaisin''' (MH - Metal Halide) on toinen suosittu valaisinvaihtoehto. Monimetalli kehitettiin hieman ennen suurpainenatriumeja elohopeavalaisimen pohjalta, ja tarkoitus oli valmistaa mahdollisimman hyvin päivänvaloa vastaava valonlähde. Monimetalli on teholtaan lähes suurpainenatriumvalaisimen luokkaa, mutta sen spektri on paljon sinertävämpi. Monimetallivalaisimet ovat ideaalisia kasvuvaiheeseen. Ne tuottavat kuitenkin melko paljon lämpöä, joten ahtaissa tiloissa tulee tuuletuksen ja paloturvallisuuden olla kunnossa. Monimetallivalaisinten tehot lähtevät 150 watista jatkuen aina kilowattiin asti. Kilowatin lamput ovat kuitenkin kotikäytössä erittäin harvinaisia, sillä kasvuvaihe onnistuu murto-osalla tästä valotehosta. Suurissa puutarhoissa kukkimisvaiheessa käytetään sekoitussuhdetta kaksi SpNa-valaisinta / yksi monimetalli; näin valon spektriin saadaan lisää sinertäviä aallonpituuksia. Monimetallia ei suositella kukintavaiheen ainoaksi valaisimeksi.

''Kasvatukseen huonosti sopivat kaasupurkausvalaisimet''

''Elohopeavalaisin'' (HQL, MV - Mercury Vapor) edustaa vanhempaa, 1930-luvulla kehitettyä teknologiaa. Valaisin on monimetallin kaltainen, mutta spektristä puuttuu liian paljon tärkeitä aallonpituuksia ja hyötysuhde (valomäärä/watti) on huono. Valaisin kuluttaa paljon sähköä ja tuottaa suhteellisesti paljon lämpöä. Elohopeavalaisin sopiikin lähinnä lisävalaisimeksi tai kohtalaisesti kasvuvaiheeseen. Lämmöntuoton takia valaisinta ei saada kovin lähelle latvoja, ja ilmanvaihdon tulee olla hyvin kunnossa. Valaisimen polttimot kestävät kaksi kertaa muita kaasupurkauspolttimoita kauemmin.

''Matalapainenatrium'' (MpNa, LPS - Low Pressure Sodium) ei sovellu äärimmäisen kapean spektrinsä vuoksi lainkaan kasvivalaisimeksi.

; Tehot ja etäisyydet :

Parhaita kaasupurkausvalaisimia hyötysuhteeltaan ovat 400- ja 600-wattiset. Pienemmissä tiloissa voi käyttää 70-250 w valaisimia. Pienempien valaisinten hyötysuhde on kuitenkin suurempia huonompi. Kaasupurkausvalaisimet tuottavat huomattavasti lämpöä, minkä vuoksi valaisimen etäisyyttä kasveihin on oltava paljon enemmän kuin loisteputkia käytettäessä. Kasvuvaiheen alussa valaisin täytyy muistaa pitää kaukana, sillä pienet taimet eivät kestä paahtavaa valoa. Alkuvaiheissa turvallinen etäisyys latvoihin on valaisimen tehosta riippuen 40-80 cm, 600 ja 1000 watin valaisimilla vieläkin kauempana. Yli kuukauden ikäisille ja kukkimisvaiheessa oleville kasveille valaisin tulee pitää mahdollisimman lähellä latvoja.

Kaasupurkausvalaisimia käytettäessä on tehokas tuuletin välttämätön, jotta tulikuumasta polttimosta hohkaavaa lämpö saadaan puhallettua pois kasvin latvaa polttamasta. esim halkaisijaltaan 30 cm pöytätuulettimen puhaltaessa täydellä teholla kasvien latvoja sekä polttimoa, voidaan valaisimen lähimmäksi turvalliseksi etäisyydeksi laskea heijastimen alareunasta kasvin latvaan olevan kukinnan aikana 1/10 valaisutehosta (esim. 250 W = 25 cm). Jos kämmenselkää tuntuu kuumalta kasvin latvojen tasolla pidettynä (yli 32`C), on tuuletus riittämätön tai valaisin liian lähellä.

; SpNa-valaisimen osat :

SpNa-valaisinkokonaisuuteen kuuluu polttimo ja sen kanta, heijastin sekä liitäntälaite johtoineen. Liitäntälaite voi olla erillinen tai se voi olla koteloitu valaisimeen. Liitäntälaite eli polttimon ja töpselin väliin tuleva yksikkö koostuu kuristinkelasta (muuntajan näköinen painava möykky), sytyttimestä sekä yleensä myös kompensointikondensaattoreista. 250 W polttimolle sopii vain 250 W liitäntälaite sekä 400 W polttimolle vain 400 W liitäntälaite jne. Purkausvalaisinta koottaessa sekä johdotettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota johtojen riittävään paksuuteen sekä liitosten huolellisesti ruuvattuun ja pitävään liittämiseen liittimiin. Sytyttimen antama 5000 V sytytyspiikki käräyttää ajan myötä huonon liitoksen sulattaen johtimen ja liittimen savun kauniisti saattelemana. '''Älä kasaa itse valaisinta, jos et varmaksi tiedä, miten se tapahtuu.'''

SpNa-osasetin kokoamisohje löytyy [[Hupu 2/Liitteet#SpNa-osasetin kokoaminen|täältä]].


; &lt;u&gt;Loisteputkivalaisimet&lt;/u&gt; :

Loisteputkivalaisimet ovat halvin tyydyttävän tuloksen tuottava valinta hampunkasvattajalle. Loisteputkivalaisimet olivat ennen kaasupurkausvalaisimia sisäkasvattajan ainoa valaisinvaihtoehto. Loisteputkivalaisimilla päästään kohtuullisen hyviin lopputuloksiin, mutta valaisimia täytyy pitää lähellä latvoja riittävän valaistuksen takaamiseksi, koska putkien pieni teho jakautuu laajalle alueelle. Käytännössä valaisimien täytyy olla muutaman sentin päässä latvoista, joten niitä täytyy nostaa lähes päivittäin. Tämä on pieni kompastuskivi, ja usein loisteputkivalaisimia käytetäänkin vain kasvuvaiheessa sekä valona pistokkaille, emokasveille jne. Kasvulliseen vaiheeseen loisteputkivalaisimet soveltuvat erinomaisesti, sillä valon jakautumisella ei ole niin suurta väliä ja spektri saadaan erityisen soveltuvaksi. Kasvulliseen vaiheeseen paras sekoitussuhde värilämpöjen puolesta on kaksi daylight-putkea / yksi warmwhite-putki, kukkimisvaiheeseen taas päinvastoin.

'''Loisteputket''' ovat pituutensa ja valon jakautumisen ansiosta varsin kömpelöitä valonlähteitä. 120 cm ja 150 cm pituiset loisteputket mahtuvat vain harvan kasvattajan kasvatustilaan. Vaikka mahtuisivatkin, kannattaisi suureen puutarhaan jo hankkia monimetallivalaisin. Loisteputket ovat kuitenkin erinomainen valonlähde kasvullisiin vaiheisiin. Kukkimisvaiheessa loisteputket ovat taas hyviä kasvatustilan seinustoille pystysuuntaisiksi lisävalaisimiksi tuomaan valoa myös alaoksistoille.

Loisteputkien tehot ovat väliltä 15–58 W ja ne tuottavat tehosta riippuen 800-4&amp;nbsp;500 lumenia. Pelkkiä putkia myyvät lähes kaikki marketit, valaisinrunkoja saa marketeista, kirpputoreilta, sähkötarvikeliikkeistä yms. Putkien hinnat ovat noin 4-8 euroa, valaisinrungot 15 euroa ja siitä ylöspäin. Kirpputoreilta ja romuliikkeistä saattaa löytää hyviä ja toimivia valaisimia edullisesti. Loisteputket soveltuvat idätys-, kasvu- ja kukkimisvaiheisiin sekä lisävalaisimiksi.

'''Energiansäästölamput''' eli ESL-valaisimet ovat kuin normaaliin E27-lampunkantaan sopivia, moneen kertaan taivuteltuja loisteputkia. Ne ovat yleensä vain 15 cm pitkiä eli reilusti kookkaita loisteputkia pienempiä. Energiansäästölamput ovatkin käyttökelpoinen valonlähde pienimuotoiseen kasvatukseen. Energiansäästölamput sopivat myös pienen kokonsa ansiosta pieniin ja ns. stealth-tiloihin sekä tuomaan lisävaloa alaoksistoille. Energiansäästölamput antavat loisteputkia kohdistuneempaa valoa ja asentaminen on erittäin helppoa. Energiansäästölamppujen pienenä ongelmana on kuitenkin lampunkantaan rakennettu elektroniikka - se tuottaa ylimääräistä lämpöä.

Energiansäästölamppujen tehot ovat yleensä väliltä 9-23 W, vaikka paljon suurempiakin on markkinoilla. Lumeneja energiansäästölampusta irtoaa tehonsa mukaan 400-1&amp;nbsp;500. Energiansäästölamppuja saa lähes kaikista marketeista ja halpahalleista 2-20 eurolla. Energiansäästölamput soveltuvat idätys-, kasvu- ja kukkimisvaiheisiin sekä lisävalaisimiksi. Nykyään erikoisliikkeissä myydään myös 125-200 W ESL-lamppuja, joissa on myös eri spektrivaihtoehtoja kasvatuksen eri vaiheisiin. 125 W ESL-lampusta irtoaa n. 8&amp;nbsp;000 lumenia ja 200w lampusta n. 13&amp;nbsp;500 lumenia.

'''Pienloisteputket''' ovat loisteputken ja energiansäästölampun välimaastosta. Kasvatuksessa niitä käytetään harvoin johtuen niiden pienestä, 9-11 W tehosta sekä kiinteästä lampunjalasta. Pienloisteputket tuottavat tehonsa mukaan 600-900 lumenia. Valaisimia saa lähes kaikista marketeista, koko valaisin maksaa noin 15-20 euroa ja pelkkä putki noin 5 euroa. Pienloisteputket sopivat idätykseen, valoksi pienille taimille ja myöhemmässä vaiheessa lisävalaisimeksi alaoksistoille.

Tietoa loisteputkivalaisimien toiminnasta löydät [[w:Loisteputki|tästä]] Wikipedian artikkelista. ESL-valaisimilla kasvattamisesta kerrotaan erikseen ja laajasti [[Hupu_2/Sisäkasvatus#ESL-kasvatus|täällä]].

==== Heijastus ====
Valaisin tarvitsee heijastimen, sillä sen puuttuessa noin puolet valotehosta kohdistuu kattoon (eli toisin sanoen menee hukkaan). Heijastin kohdistaa valoa erinomaisesti ja saat lähes kaiken valon suuntautumaan alaspäin. Usein kaasupurkaus- ja loisteputkivalaisimia ostettaessa heijastin sisältyy pakettiin. 

Vaakatasossa olevan ESL-valaisimen yläpuolelle heijastimen asentaminen on tärkeää. Kohtuullisesti toimivia ja halpoja ratkaisuja ovat mm. Pringles-purkin tai vaikka oluttölkin puolikkaista tehdyt heijastimet. Suuritehoisemmille ESL-valoille on tarjolle myös niille mitoitettuja valmisheijastimia.

Myös itse kasvatustilan seinien valonheijastavuus on tärkeä tekijä kasvatuksen onnistumisen kannalta. Lisätietoa asiasta on [[Hupu_2/Sisäkasvatus#Kasvatustila|kasvatustilan käsittelyn]] yhteydessä.

==== Lisätietoa valaisimista ====
[[Hupu_2/Liitteet#SpNa-osasetin kokoaminen|Liitteet: SpNa-osasetin kokoaminen]]

=== Ilma ===
Kasvin kannalta ilmassa oleellisia ovat lämpötila, kosteus ja ilman hiilidioksidipitoisuus. Lämpötilan ja hiilidioksidin vuoksi kasvatuskaapin ilmaa on vaihdettava riittävän tiuhaan tahtiin, joten ilmanlaadun kannalta ilmanvaihto on hyvin tärkeä tekijä.

==== Lämpötila ja kosteus ====
Hampulle ihanteellisin lämpötila on valojen päällä ollessa 25-27 °C ja pimeään aikaan 17-20 °C. Alle 18 asteessa yhteyttäminen ja kasvu hidastuvat. Hamppu sietää melko viileitäkin lämpötiloja, mutta 13 asteessa sen kasvu hidastuu lähes pysähtymispisteeseen. Kun lämpötila nousee yli 27 asteen, kasvu hidastuu jälleen ja kasvi käyttää valtaosan energiastaan lämpö- ja nestetasapainon ylläpitoon. Korkeampi, noin 30 asteen lämpötila voi tosin jopa nopeuttaa kasvua, mikäli kasvit saavat samalla intensiivistä valoa ja runsaasti hiilidioksidia, eikä ilmankosteus ole kovin alhainen. Korkea yli 24 °C lämpötila pimeään aikaan saa kasvin venymään pituutta. Kasvin THC-pitoisuus on kuitenkin korkeimmillaan 25 °C päivälämpötilassa ja 19 °C yölämpötilassa kasvaneissa yksilöissä. Lämpötilan noustessa 25 °C:ta ylemmäksi THC:n hajoaminen muiksi yhdisteiksi nopeutuu olennaisesti. Yhteyttäminen ja kasvu keskeytyvät lähes kokonaan, kun lämpötila nousee yli 35 asteen.

Valojen ollessa sammutettuina yhteyttäminen keskeytyy ja hengitys alkaa: Pimeässä kasvi ottaa happea ja tuottaa hiilidioksidia käyttäen kerääntyneet yhteyttämistuotteet energian tuottamiseen ja kasvikudoksen muodostamiseen. Tällöin kasvit viihtyvät parhaiten hieman viileämmässä n. 19 °C lämpötilassa. Lämpötila laskeekin yleensä automaattisesti, kun sammutetut valaisimet eivät tuota lisälämpöä, mutta ilmanvaihdon tulisi toimia riittävän hyvin myös pimeän aikaan.

Hampulle ihanteellisin ilman suhteellinen kosteus on 40-65 %. Korkeampi kosteus altistaa hampun etenkin kukintavaiheessa homeille ja muille kasvitaudeille. Liian kuiva ilma puolestaan luo edellytykset punkkien leviämiselle. Huoneilma on yleensä varsin kuivaa. Tilannetta voi parantaa suihkuttelemalla kasveja säännöllisesti vedellä. Kaasupurkausvalaisimia käytettäessä on syytä varoa, ettei vettä roisku polttimolle. Yksikin vesipisara saattaa johtaa arvokkaan polttimon rikkoutumiseen.

==== Ilmanvaihto ====
TODO: Missä tiedot järeämmistä ilmanvaihtajista?

Pienen kasvatuskomeron ilmanvaihto järjestyy helposti tuulettamalla se huoneeseen. Huoneilma täyttää kohtuullisesti hampun lämpötilavaatimukset. Tosin etenkin käytettäessä korkeatehoisia monimetalli- tai suurpainenatriumvalaisimia pienessä komerossa lämpötila kohoaa helposti yli 30 asteen, jolloin tehokkaan tuuletuksen järjestäminen on välttämätöntä. Tuulettimia pitäisi olla vähintään kaksi; yksi tuloilmaa ja yksi poistoilmaa varten. Tehokkain ja paras järjestely on asentaa sisääntulevan ilman puhallin lattianrajaan ja poistoilmapuhallin vastapäisen seinän ylänurkkaan sekä komeron sisälle pöytätuuletin (jos vain mahtuu) puhaltamaan kuumuuden pois polttimon alta latvoilta ja heiluttelemaan kasveja. 12&quot; n. 20 € pöytätuuletin on ehdoton ostos jokaiseen vaatehuoneeseen.

Tuulettimesta on hyötyä paitsi ilmanvaihdon parantajana, myös kasvien vahvistajana: pieni heilumisliike tekee varsista tukevampia.

; Tietokone- ja laitetuulettimet :

Lämpimän ilman poistamiseen ja viileän ilman tuomiseen sopivat hyvin erikokoiset tietokone- ja laitetuulettimien nimellä myytävät tuulettimet. Näitä saa mm. 60*60 mm, 80*80 mm ja 120*120 mm kokoisina, mutta 120*120 mm pienemmät puhaltavat yleensä liian vähän ilmaa suhteessa niiden tuottamaan meluun. Isot tuulettimet siis siirtävät jo pienillä pyörimisnopeuksilla kohtalaisesti ilmaa, jolloin ne pysyvät silti vielä hiljaisina.

Nämä tuulettimet liitetään normaalisti tietokoneen virtalähteeseen, mutta kasvatustilaan ei moista kannata asentaa. Homma hoituu helpoimmin huokealla säädettävällä tasavirtalähteellä esim: 6-14 VDC/ 800mA. Jännitelähteen virrantuotto (mA) määrälle ei ole ylärajaa, mutta sen pitää pystyä tuottamaan enemmän virtaa kuin puhaltimet ottavat. Tuulettimet on helppo liittää jännitelähteen + ja - johtoihin esim abico liittimillä(+ punaiseen johtoon, musta miinukseen).
Jännitettä säätelemällä säädetään puhaltimien pyörimisnopeutta, joka määrää samalla ilman virtausmäärän ja melutason. Näitä säädettäviä tasavirtalähteitä saa mm. jokaisesta elektroniikkaliikkeestä. Kaikki tuulettimet eivät toimi alhaisilla jännitemäärillä kuten 6 V ja saattavat jopa pysähtyä, jolloin ilma ei enää kierrä kaapissa. Turvalliseksi todettu säätöalue on 7-12 V.

Tuulettimia ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota äänenvoimakkuuteen (yksikkö dB) ja ilmansiirtokykyyn (käytetyt yksiköt CFM eli kuutiojalkaa minuutissa ja m³/h). Hyviä valmistajia ovat mm. Papst ja Nexus. Ainakin Papstilta löytyy myös verkkojännitteellä (230V AC) toimivia ja monen tehoisia kuulalaakeroituja metallirunkoisia 120*120 mm laitetuulettimia, joita voi kytkeä halutessa myös kaksi sarjaan, jolloin yhdelle jää 115 V jännitettä ja pyörimisnopeuden myötä myös dB-taso laskee. HUOM! Jos et ole &quot;sähkömies&quot;, jätä nämä verkkojännitteellä toimivat laadukkaammat ja hintavammat puhaltimet rauhaan.

==== Hiilidioksidi (CO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;) ====

Hiilidioksidi (CO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;) on väritön ja hajuton, ilmaa raskaampi kaasu, jota esiintyy pieninä määrinä ilmassa ja suurempina määrinä ihmisen uloshengityksessä. Viherkasveille hiilidioksidi on välttämätön ainesosa.

Kasvit käyttävät hiilidioksidia fotosynteesissä, jossa hiilidioksidi jakautuu hiileksi ja hapeksi. Kasvi käyttää pienen osuuden hapesta ja vapauttaa loput takaisin ilmakehään. Hiili sitoutuu veteen valon vaikutuksesta ja muodostaa sokerimolekyylejä. Kun kasvi saa ravinteita, nämä molekyylit muuttuvat hiilihydraateiksi. Näin viherkasvi muuttaa auringon säteilyenergian sille sopivaan muotoon, kemialliseksi energiaksi.

Yhteyttämisprosessiin vaikuttavat siis neljä eri tekijää: valo, hiilidioksidi, vesi ja typpi. Prosessi on yhtä tehokas kuin sen heikoin lenkki, joten pelkkä hiilidioksidin antaminen kasveille ei riitä, jos ne eivät saa typpeä tai valoa riittävästi. Lisähiilidioksidin avulla kasvit sietävät 3-5 astetta korkeampia lämpötiloja, joskin samalla niiden vedenkulutus ja ravinnetarve kasvavat.

Hiilidioksidia on ilmakehässä 300-600 p.p.m. (parts per million), mutta monet kasvit kykenevät käyttämään sitä jopa 1500 p.p.m. muuten optimaalisissa kasvuoloissa. Kasvunopeus lisääntyy normaalisti 40-50 %, mutta jopa 200 % tuloksia on saavutettu.

; &lt;u&gt;Hiilidioksidin tuottaminen&lt;/u&gt; :

'''Pullotettu hiilidioksidi'''

''Hiilidioksiditarpeen laskeminen:''&lt;br&gt;
Oletetaan, että tilan normaali CO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;-pitoisuus on 300 ppm, jolloin 1500:n tasolle nostettaessa hiilidioksidia täytyy lisätä 1200 ppm.

Seuraavaksi lasketaan tilan koko kuutiojalkoina. Jos kyseessä on 60 x 60 x 180 -kokoinen kaappi (cm), koko jalkoina on 2' x 2' x 6' eli 24 kuutiojalkaa. Tilavuus kerrotaan &quot;lisäyskertoimella&quot; (0,0012) eli 24 x .0012 = .0288 (lisättävän hiilidioksidin määrä kuutiojaloissa)

Haluttu määrä jaetaan virtausnopeudella, ts. sen perusteella, montako kuutiojalkaa tunnissa hiilidioksidia virtaa. Jos virtausnopeus on esimerkiksi 5 kuutiojalkaa tunnissa, aikaa tilan täyttämiseen menee 0,0288 / 10 = 0,00288 tuntia, eli reilu puolitoista minuuttia.

''Hiilidioksidipullon hankkiminen:''&lt;br&gt;

Sammutinhuolto: Myynnissä lähinnä käytettyjä 6 kg pulloja. Myös 2-kiloisia voi löytyä. 6 kg hinta on 168 euroa (sisältäen ensimmäisen täytön) ja 23 euroa per täyttö.

AGA: Pullon voi ostaa tai vuokrata. Vuokrapullo käydään vaihtamassa uuteen, ja kymmenen kilon hiilidioksiditäyttö maksaa noin 50 euroa. Omistuspulloja AGA ei täytä, vaan täyttö tulee hoitaa itse paikallisesti, mikä on hieman vuokrapullojen vaihtoa edullisempaa. Omistuspullo on katsastettava kymmenen vuoden välein.

'''Hiilidioksiditabletit'''

Hiilidioksiditabletteja saa mm. Viherpeukusta edullisesti. Yksi tabletti riittää 100 litraan vettä.

Yleistä
CO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;-tabletit vaikuttavat suoraan kasvin juuriin, kasvin kasvu kiihtyy huomattavasti. Vain terveet ja hyväkuntoiset kasvit voivat hyötyä CO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;-tableteista. Tabletteja voi käyttää useamman kerran viikossa. Yliannostus ei ole vahingollista, mutta ei myöskään tuota lisähyötyä. Tabletit saattavat laskea nesteen pH-arvoa hetkellisesti.

Huom.: Hiilidioksidin lisääminen juuri ennen pimeän tuloa ei tuota tulosta, koska kasvi ei ota vastaan hiilidioksidia pimeässä. Tabletit sitovat hiilidioksidia vedessä 4-6 tuntia.

'''Hiilidioksidigeneraattorit'''

Hiilidioksidigeneraattori on laite, joka muuntaa esimerkiksi propaania hiilidioksidiksi polttoreaktion avulla. Tämä hiilidioksidi voidaan sitten suihkuttaa kasveille. CO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;-generaattoreita ei toistaiseksi kotimaasta saa, mutta mm. [http://www.greenair.com/ Greenairin sivuilta] voi löytää lisätietoa. Generaattorin hinta on mallista riippuen 300-500 euroa (+toimituskulut).

'''Käymisen yhteydessä syntyvä hiilidioksidi'''

Vanhin tunnettu ja edelleen yleinen järjestelmä on laittaa kasvukaappiin esimerkiksi kiljuämpäri käymään. Kiljuohjeita emme jakele, mutta kannattaa huomioida ämpäriä sijoittaessa, että hiilidioksidi on ilmaa raskaampaa - jos ämpäri on lattialla, hyöty kiljupöntöstä on varsin pieni.

Lisäksi perinteisen, hedelmättömän kiljun valmistaminen on laissa kielletty, joten sitä ei voi suositella. Jos käymisreaktion myötä haluaa kuitenkin hiilidioksidia tuottaa, kotiviini on ainakin maistuvampi vaihtoehto.

=== Vesi ===
Jokainen elävä kasvi sisältää vähintään 80 % vettä. Vesi kuljettaa ravinteita juurien kautta kasvin varteen, josta se kulkeutuu oksien kautta lehtiin.

==== Kastelu ====
Kasteluveden tulisi olla happipitoista ja haaleaa. Helpoin tapa on seisottaa vettä yön yli tai vähintään muutaman tunnin ajan ennen kastelua. Nopea tapa lisätä veden happipitoisuutta on laittaa veteen hieman vetyperoksidia, joka hajoaa tällöin välittömästi vedeksi ja hapeksi.

Kasteluveden määrään vaikuttavat kasvatustilan lämpötila sekä etenkin ruukkujen ja kasvien koko. Myös huoneilman kosteus ja maaperän koostumus vaikuttavat vedentarpeeseen. Yleensä kastelussa on kuitenkin kyse terveestä järjestä. Kunhan ei hukuta kasveja jatkuvalla kastelulla ja antaa mullan kuivua muutaman senttimetrin syvyyteen kasteluiden välillä, ongelmia ei pitäisi syntyä. Kasvi ei tee rutikuivalla mullalla juuri mitään - kuten ei hapettoman litimäräksi kastellullakaan.

Taimien ollessa vielä pieniä tulee vettä lisätä hillitysti, etteivät pienokaiset pääse hukkumaan. Varsinkin suurissa astioissa pienet kasvit hukkuvat helposti. Kasvun edistyessä vedentarve kasvaa huomattavasti. Tässä vaiheessa kannattaakin kastella kerralla kunnolla ja sen jälkeen odottaa mullan kuivuvan muutaman senttimetrin syvyyteen.

Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, ettei kasveja yleensä tulisi kastella kuin enintään joka toinen päivä. Tämä ehkäisee homeiden ja sienien leviämistä. Erityisen tärkeää tämä on kukkimisen aikana, jolloin kasvit ovat herkimmillään mätänemiselle ja homeelle. Mikäli kasvit tarvitsevat päivittäistä kastelua, tämä voi viitata liian pieniin ruukkuihin; jos kasvi on jo kukinnassa, ei ruukkua kannata lähteä enää vaihtamaan vaan kärsivällinen, useammin tapahtuva kastelu on parempi vaihtoehto.

Hyvä tapa määritellä tarvittavan veden määrä on ns. &quot;ruukunnostotekniikka&quot;. Ensimmäisellä kerralla kasteltaessa annetaan veden tulla läpi pohjassa olevista rei'istä. Tämän jälkeen nostetaan ruukkua ja tunnustellaan painoa. Mullan kuivuessa paino vähenee, joten nostaessa ruukkua uudelleen voi puutarhuri selvästi tuntea, kuinka paljon vettä on kulunut. Kosteusmittarit ovat myös varteenotettava vaihtoehto, mutta em. nostotekniikka on varmatoiminen ja täysin ilmainen.

Kastelu on helppoa, mutta huolimattomasti sitä ei kannata tehdä. Kastelukannusta korkealta tuleva &quot;kaatosade&quot; saa maa-aineksen paakkuuntumaan ja kasaantumaan, eikä tällä tavoin kastellen juuripaakku kerää nestettä tasapuolisesti, vaan ruukkuun jää &quot;märkiä länttejä&quot; kuivien viereen - tämän seurauksena kasvualusta on huonommin kasvin hyödynnettävissä ja kasvu kärsii.

==== Sumuttelu ====
Sumuttelu lisää kasveille tärkeää ilmankosteutta. Myös osa lehdille kertyneestä tomusta ja liasta huuhtoutuu pois. Kasvit hyötyvät ilmankosteudesta suuresti, sillä tällöin lehdet eivät haihduta vettä yhtä tehokkaasti kuin kuivassa ilmastossa. Osaltaan ilmankosteuden vuoksi lehdet kasvavat leveiksi, eli pinta-alaa energiantuotantoon on enemmän. 

Sumutusveden tulisi aina olla happipitoista sekä huoneenlämpöistä. Helpoin tapa on seisottaa vettä yön yli, tai vähintään muutaman tunnin ajan ennen sumutusta. Pullon käsin ravistelu ja vetyperoksidi käyvät happipitoisuuden nostamiseen. Vetyperoksidia lisätään hieman veteen, jolloin se hajoaa välittömästi vedeksi ja hapeksi. Sumutusvedeksi erinomainen vaihtoehto on puhdas lähdevesi (ilman ravinteita).

Sumutinpulloon kannattaa panostaa, sillä usein muutaman lisäeuron satsauksella saa paljon hienojakoisemmalla suuttimella varustetun pullon. Käytä aina kaikkein hienojakoisinta suutinta, näin ei muodostu suuria pisaroita ja ilmaan jää enemmän kosteutta. Suuret pisarat voivat luoda ns. suurennuslasiefektin, jonka seurauksena lehtiin ilmestyy kellertäviä laikkuja. Hyvän suihkepullon saa myös esimerkiksi vanhasta desinfiontisuihkepullosta, jossa on usein pieni suutin.
 
Kasveja voi sumuttaa muutamaan kertaan päivässä, mutta se tulisi tehdä valoisaan aikaan. Jos vesi jää lehdille ja lehtihankoihin kun valot on sammutettu, sienten itiöt, joita on aina ympäristössä suurin määrin, alkavat itää. Seurauksena voi olla lehtivaurioita. Kukintavaiheessa tiiviit kukinnot ovat erittäin alttiita homehtumiselle, joten kasvin sumuttelu kannattaa lopettaa kukitusvaiheessa kokonaan. 

Ilmankosteuden suhteen kultainen keskitie on paras. Kasvatustilan suhteellinen ilmankosteus ei missään nimessä saisi nousta yli 80 %:iin, koska tällöin sienet ja homeet saisivat liian hyvät elinolosuhteet. Riittävällä kosteudella ja sumuttelulla voidaan torjua kehrääjäpunkkien ilmestymistä, silloin ilmankosteuden tulisi olla yli 50 %.

=== Kasvualusta ===
Hyvä kasvualusta takaa juurille vettä, happea ja ravinteita. Se myös ankkuroi kasvin paikoilleen, näin estäen sen kaatumisen. Kasvualusta ei saa kuivua liiaksi, joten veden määrästä on pidettävä huolta. Kasvualustat voidaan helposti jakaa kahtia multaan ja veteen. Seuraavaksi kerrotaan pH:sta, mullasta ja vedestä kasvualustoina sekä tarvittavista väliaineista.

; Mikä on pH? : [[Kuva:PH ravinteiden saanti.jpg|right|200px]]
Kasvualustan happamuutta tai emäksisyyttä kuvastaa pH-arvo, joka vaihtelee yhden ja neljäntoista välillä. Luku 1 tarkoittaa erittäin hapanta, kun luku 14 taas erittäin emäksistä. Neutraali pH on siitä väliltä, eli tasan seitsemän. Hapan kasvualusta on siis alle kuusi ja emäksinen yli seitsemän. Apteekeista, akvaarioliikkeistä, puutarhamyymälöistä ja erilaisista kasvatustarvikemyymälöistä löytää pH-mittareita eri hintaisina eri käyttötarkoituksiin. Kasvualustassa pH:lla on suuri merkitys, sillä liian hapan tai emäksinen pH estää ravinteiden tehokkaan imeytymisen. Kasvualustan pH-arvoa voidaan säädellä happamilla ja emäksisillä liuoksilla. Täytyy muistaa, että pH-asteikko on logaritminen, joten pH 5.0 on kymmenen kertaa happamampi kuin pH 6.0. Eli jos säädät pH:n huolimattomasti vaikkapa kuudesta neljään, kasvualusta on yht'äkkiä sata kertaa alkuperäistä happamampi. Happamuuden säätöliuokset ovat helppo keino mokata koko kasvatus - käytä niitä vain kun tiedät tarvitsevasi ja kun tiedät osaavasi käyttää. Muutosten jälkeen pH tulisi mitata pariinkin otteeseen, jotta nähdään, pysyykö kasvualustan happamuusarvo vakaana.

==== Multa ====
Multa takaa kasville alkuvaiheen ravinteet, joten multaa ei tarvitse lannoittaa 2-3 viikkoon. Multa myös imee suuren osan kasteluvedestä itseensä. Tämän takia kasvualusta pysyy kosteana ja juuria ei saa tukehdutettua aivan helposti. Multa toimii myös puskurina pH:n nousuille ja laskuille, joten ravinteidensaanti pysyy tasaisena. Mullan rakenne ja ominaisuudet vaikuttavat siihen, kuinka kasvin juuret kasvavat ja imevät ravinteita ja vettä. Vääränlainen multa voi pilata koko kasvatusprojektin, vaikka muut osa-alueet olisivatkin optimaaliset. Onneksi hamppu on kasvina varsin sopeutuvainen, joten kovin helposti ei vääränlaista maata saa kasvilleen tarjoiltua.

Mullan tulisi olla rakenteeltaan mahdollisimman muhevaa ja ilmavaa. Tällaisessa maassa kasvin juuret kasvavat nopeasti, ja siten pääsevät levittäytymään koko kasvatusastiaan nopeasti. Koko kasvatusastian leveydelle kasvaneet juuret saavat tietysti parhaan hyödyn tilastaan. Hyvä maa imee vettä sitä mukaa kun sitä kaadetaan, turhia lammikoita ei pitäisi syntyä.

Useimmat markettimullat soveltuvat hampun kasvualustaksi. Multiin lisätään lähes aina ravinteita ja pH-arvot voivat poiketa suuresti toisistaan. Multaseoksen pH- ja ravinnearvot löytyvät paketin kyljestä, pH:n tulisi olla välillä 6.0 - 7.0.

Mullan ravinnearvoja ei tarvitse erityisemmin miettiä, kunhan seos sisältää pääravinteinaan typpeä (N), fosforia (P) ja kaliumia (K). Biolanin musta multa on käytännössä todettu varmaksi valinnaksi ja sillä on valmiiksi sopiva pH-arvo. Biolanin musta multa on kohtalaisen vahvasti lannoitettua, joten idättämiseen ravinnepitoisuus voi olla liian suuri. Kaktusmulta on sellaisenaan hyvää, sillä siinä oleva hiekka tuo ilmavuutta. Kaktusmulta tarvitsee useammin kastelua ja lannoitusta.

Oman - tai vaikka naapurinkin - kompostin multa kelpaa hampulle siinä missä mikä tahansa muukin multa. Tosin kompostimullasta kannattaa mitata sekoittamisen jälkeen pH, jotta voidaan olla varmoja sen sopivuudesta. On hyvä myös tietää, mitä kompostissa on muhinut - on ikävää, jos kasviin siirtyy vaikkapa myrkyllisiä raskasmetalleja.

Mullan rakennetta voi säädellä siten, että sekaan lisätään ilmavuutta ja kosteudensitomista parantavia [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Väliaineet|väliaineita]]. Väliaineista mm. kevytsoraa ja perliittiä voidaan lisätä multaan noin 25 %, näin kasvualustasta saadaan mukavan ilmava. Jos multaan lisää esim. perliittiä sekä vermikuliittia, saadaan kasvualustasta sekä ilmava, että hyvin kosteutta sitova. Kasvatusastia on myös hyvä salaojittaa, parhaiten tämä onnistuu kevytsoralla. Kevytsoraa laitetaan tällöin 2-3 sentin kerros astian pohjalle. Mullan pinta voidaan myös kattaa parin sentin kevytsorakerroksella, jolloin alla olevan mullan kosteus pysyy tasaisena.

''Varoitus!'' Biolanin Musta Multa on satunnaiserittäin aivan liian vahvasti lannoitettua pienille taimille. Mikäli kasvisi ei vain tunnu kasvavan juurikaan pinnalle nousemisen jälkeen tai jättää nousematta pinnalle ja muut olosuhteet ovat kunnossa, tämä on mahdollinen syy ongelmiin. Suositeltavampia vaihtoehtoja pikkutaimille ovat erikoismullat (taimi- ja kylvömulta) tai ns. halpamullat, jotka ovat miedommin valmislannoitettuja.


; Maaperän kemia ja pH-arvo :
Väliaineiden lisäämisen jälkeen on multaseoksen pH syytä mitata esim. lakmuspaperilla. Multa kastellaan, sen annetaan seisoa noin tunnin ajan, kastellaan uudestaan kevyesti ja paperiliuska laitetaan syvälle multaan. Arvon tulisi olla välillä 6.0 - 7.0, muussa tapauksessa ravinteiden imeytyminen häiriintyy ja kasvissa alkaa pian ilmetä [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Ravinneongelmat|puutostiloja]]. Hamppu pitää lievästi happamasta maasta, joten optimaalinen pH löytyy väliltä 6.1 - 6.6. Happamuuden kannalta &quot;varmaksi valinnaksi&quot; on todettu ainakin Biolanin Musta multa + kevytsora, jolloin pH-arvoa ei tarvitse mitata.

Eloperäinen kasvualusta, jota multa edustaa, sisältää valtavasti pieneliöitä. Litrassa multaa on noin miljardi erilaista ja kokoista pieneliötä, joista kaikkien toimintaa ja merkitystä ei edes tunneta. Tämän vuoksi multaa sanotaan eloperäiseksi, eli se on hyvin eläväistä. Pieneliöistä on suuresti hyötyä, mutta ne voivat kuolla liian happamassa tai emäksisessä maassa. Multakasvatuksessa ei missään nimessä saa käyttää vetyperoksidia, sillä se tappaa pieneliöt kuin salamaniskusta.

Liian hapanta (pH &lt; 6) maata voi neutraloida dolomiittikalkilla. Dolomiittikalkin pH-arvo on 7 eli neutraali, mistä johtuen se on idioottivarma maaperän neutraloija: se ei nosta maaperän pH-arvoa yli seitsemän, vaikka sitä lisättäisiin kuinka paljon. Liika kalkitus voi kuitenkin haitata ravinteiden imeytymistä maaperästä, joten sitä ei kannata lisätä enempää kuin on tarpeen. Dolomiittikalkki on edullisinta ostaa 40 kilon säkeissä puutarhatarvikeliikkeistä. Kalkin on oltava hienojakoista/helposti liukenevaa, jotta se vaikuttaa heti. Dolomiittikalkkia voi liuottaa vedessä välillä sekoitellen ja kastella sitten tällä kalkkimössöllä maaperän ja sekoittaa huolella. Nykyään kasvatustarvikeliikkeissä myydään myös emäksistä ja puskuroitua pH-Up -liuosta.

Liian emäksistä (pH &gt; 7) maata voi neutraloida kasteluveteen sekoitetuilla happamilla aineilla, kuten typpi- ja fosforihapoilla. Näitä happoja myydään myös kasvatustarvikeliikkeissä puskuroituna, pH-Down -nimisenä tuotteena. Myöskin etikkaa voi käyttää pH:n alentamiseen.

Happamien ja emäksisten aineiden kanssa tulee olla varovainen, sillä ne ovat vahvoja ja muuttavat pH:ta hyvin herkästi suuntaan tai toiseen. Muutosten jälkeen pH tulisi mitata pariinkin otteeseen, jotta nähdään, pysyykö mullan happamuusarvo vakaana.

==== Hydro ====
Epätasaisemman ravinteiden saatavuuden takia pH:lla on suurempi merkitys kuin mullassa.

; Lämpötila, pH, TDS, EC ja PPM :
[TODO: TDS, EC ja PPM]

Yleisten suositusten mukaan vesiviljelyssä ravinneliuoksen pH-arvon tulisi olla väliltä 5,2 - 5,8, koska tällöin kasvi pystyy hyödyntämään koko kirjon ravinteita mahdollisimman tehokkaasti. Yleensä pH on hyvä säätää 5,2 tienoille, ja antaa sen ajan kanssa nousta kuuden pintaan, jotta kaikki ravinteet tulevat varmasti hyödynnetyksi. Kun pH nousee yli kuuden, kannattaa se laskea takaisin 5,2 tienoille. Eri lajikkeilla ja vesiviljelymenetelmillä on pieniä poikkeavuuksia optimaalisen pH:n suhteen; ne kasvattaja kyllä itse oppii ajan ja kokemuksen kautta löytämään.

Ravinneliuoksen pH mitataan seuraavasti: lisää lannoitteet veteen ja anna liuoksen seistä useamman tunnin ajan. Jos lisäät lannoitteet suoraan esim. bubbleriin, niin anna liuoksen hapettua kaikessa rauhassa. Vasta pari tuntia lannoitteiden lisäämisen jälkeen mitataan pH, parhaiten se onnistuu kalliilla, tarkat arvot näyttävällä mittarilla.

Jos ravinneliuoksen pH-arvoa joutuu korjaamaan, täytyy noudattaa suurta varovaisuutta: pH-down- ja pH-up -liuokset ovat voimakkaita happoja ja emäksiä ja vaarallisia ihollekin joutuessaan - saati silmiin. Huuhtele aina mittasi ja astiasi kunnolla ja vältä roiskeita. Pienissä, 10-20 litran vesimäärissä tarvittava korjausliuos voi olla vain millilitran luokkaa, ja mitattavissa pisaroina! Jos pH-arvo menee reilusti liian alas, ota uusi vesi ja aloita alusta. Älä korjaa pH:ta montaa kertaa eri suuntiin.

Optimaalinen ravinneliuoksen lämpötila on 24 °C, koska tällöin suurin osa ravinteista ovat parhaiten kasvin hyödynnettävissä, ja ravinneliuos kykenee sitomaan itseensä eniten happea. Korkeampi lämpötila lisäisi kasvien yhteyttämistä ja joidenkin ravinteiden imeytymistä, mutta kuitenkin on suositeltavaa välttää yli 25 °C lämpötiloja, sillä juurimädän vastustuskyky ja nesteen hapensitomiskyky heikkenevät huomattavasti.

Tähän joku halukas voi vääntää juttua näiden pohjalta:
[http://www.overgrow.com/growfaq/73]
[http://www.overgrow.com/growfaq/1248]
[http://www.overgrow.com/growfaq/741]

==== Väliaineet ====
Mullan tulee olla hyvin vettä läpäisevää, kuohkeaa ja hengittävää. Multaan voi myös lisätä tavallista soraa tai hiekkaa, mutta ne turhaan lisäävät kasvatusastian painoa ja hankaloittavat täten astian liikuttamista. Vesiviljelyssä käytetään yleensä (muttei aina) väliainetta, jonka tarkoitus on antaa kasville tukea ja juurille suojaa. Väliaineissa on runsaasti valinnanvaraa. Väliaineet jaetaan kahteen pääluokkaan: aktiivisiin ja inaktiivisiin, eli inertteihin. Aktiivisia ovat esimerkiksi kaikki turpeet, sillä ne pystyvät pidättämään ravinteita. Inaktiiviseen luokkaan kuuluvat esimerkiksi ravinteita pidättämättömät kivivilla ja perliitti.
[[Kuva:Kevytsora.jpg|right]]
'''Kevytsora''' (aka Leca-sora) on poltettua savea ja raekooltaan väliltä 4-16 mm. Kevytsora on erinomainen mullan kuohkeuttaja, sillä sen epätasainen pinta sitoo vettä sekä ilmaa. Kevytsoran pH on neutraali tai lievästi hapan, eikä rakeet sisällä lainkaan ravinteita. Multaan kevytsoraa tulee sekoittaa noin 25 %, mieluiten eri raekokoja - näin mullasta saadaan entistä kuohkeampi. Kevytsoralla voidaan myös salaojittaa kasvatusastia, ja mullan pinnalla kevytsorakerros tasaa mullan kosteuden. Vesiviljelyssä kevytsora on erinomainen väliaine mm. bubblerin verkkoruukkuun. Kevytsora on niin puhdasta ja hygienistä, että bakteereilla, sienillä tai muilla tuholaisilla ei ole siinä juuri minkäänlaisia elinmahdollisuuksia. Kevytsora on edullisinta rakennustarvikeliikkeissä; 50 litran säkki maksaa vain hieman alle kymmenen euroa. Kevytsora on syytä huuhtoa huolellisesti ennen käyttöönottoa, jotta sorasta saataisiin epäterveellinen ja paikkoja sotkeva pöly pois. Helpoiten tämä onnistuu alkuperäispakkauksessa, pistele säkin alaosaan reikiä (esim.naulalla) ja laske suuaukosta vettä kunnes rei'istä valuva vesi on puhdasta.

'''Turve''' on soista nostettua orgaanista ainesta, joka sopii erinomaisesti multakasvatukseen. Turpeen lisäksi multaan on hyvä sekoittaa esimerkiksi kevytsoraa. Turpeen pH on väliltä 3.5 - 4.5, joten sen matala pH auttaa pitämään mullan happamana. Turve sitoo hyvin vettä ja ravinteita, joten ylikastelua on varottava. Turve on säkissään kuivaa ja tiivistä. Säkistä turve nostetaan vesiastiaan, siellä se hitaasti pehmenee käyttökelpoiseksi.

'''Kivivilla''' (aka vuorivilla) on synteettisesti valmistettu pääosin emäksisistä kivilajeista. Sitä käytetään laajalti ääni- ja lämpöeristeenä. Kivivilla on inaktiivinen kasvualusta, joka pystyy pidättämään vettä ja ilmaa. Ravinteita se ei pidätä ja näin ollen se onkin erittäin herkkä ravinnepitoisuuksien ja pH:n vaihteluille. Kivivillassa hapenkuljetus perustuu kapillaari-ilmiöön, joten sen pienet kuljetusreiät tukkeutuvat helposti levästä.

'''Perliitti''' on vulkaanista kiveä, joka on kivivillan tavoin inaktiivinen kasvualusta - se ei siis pidätä ravinteita. Perliitti on kevyttä ja ulkonäöltään valkoista, raekoko on yleensä väliltä 1-5 mm. Perliitti on pH-arvoltaan neutraalia, sekä puhdasta taudeista, tuholaisista ja rikkakasveista. Perliitti lisää maan huokoisuutta ja ilmavuutta, mutta sillä on huono vedenpidätyskyky. Perliitistä lähtee terveydelle vaarallista pölyä, joten ennen käyttöönottoa se täytyy kastella. Perliittiä myyvät hyvinvarustetut puutarhatarvikeliikkeet.

'''Vermikuliitti''' on pH-arvoltaan lähes neutraalia kuitua, joka sisältää jonkin verran ravinteita. Se on erittäin imukykyistä ja voi pitää sisällään jopa 3-4 kertaa oman painonsa vettä ja ravinteita. Tästä syystä sitä ei tulisi puristaa tiiviiksi istutuksen yhteydessä. Vermikuliitti parantaa maaperän vedensitomisominaisuuksia ja rakennetta. Vermikuliitista lähtee karsinogeenista ''asbestia'', joten se täytyy kastella ennen käyttöönottoa. Vermikuliitti on ominaisuuksiltaan perliitin vastakohta.

Kookospähkinäkuitu on myös toimiva ratkaisu ainakin drip-feed hydroissa. Todettu toimivaksi.

=== Ravinteet ===
Pääravinteisiin kuuluvat typpi (N), fosfori (P) ja kalium (K).

(TODO: suositeltavat N-P-K-arvot kasvu -ja kukitusvaiheeseen ?) 

Typellä on kaikkein vahvin vaikutus kasvin kasvuun. Se on hampulle &quot;perusruokaa&quot;, jonka avulla kasvaa vahva ja elinvoimainen kasvi. Kaikki tavalliset lannoitteet sisältävät kohtuullisesti typpeä ja niitä voi käyttää kasvuvaiheessa. Typen saantia ei pitäisi koskaan estää täysin tai kasvin kasvaminen tyrehtyy.

Fosfori on kasville tärkeä aine muodostettaessa uutta solukkoa sekä yhteyttämisen kannalta. Fosforia tarvitaan erityisesti heti itämisen jälkeen ja kukkimisvaiheessa.

Vastustuskyky taudeille ja tukeva varsi ovat kaliumin ansiota. Kalium vaikuttaa myös muiden ravinteiden imeytymiseen. Kaliumintarve on suurimmillaan nuorilla kasveilla, mutta sitä tarvitaan myös terveiden kukintojen muodostamiseen.

Tyypilliset lisä- tai sivuravinteet ovat kalsium (Ca), rikki (S) ja magnesium (Mg). Näistä ongelmaksi saattaa muodostua lähinnä magnesium, jota saattaa joutua lisäämään erikseen puutoksen iskiessä. Sopiva magnesiumin lähde on magnesiumsulfaatti, jota saa apteekeista.

Hamppu tarvitsee myös joukon hivenaineita. Näistä ei tule tyypillisesti koskaan pulaa, sillä useimmat lannoitteet ja multaseokset sisältävät näitä luonnostaan riittävästi.

[[Hupu_2/Sisäkasvatus#Ravinneongelmat|Täältä]] löydät tarkempaa tietoa ravinteista ja asiaa ravinneongelmista.

==== Lannoitteet ====
[TODO: Nykyaikaistusta, N-P-K suositukset vege- ja kukkimisvaiheessa]slep

Myytävissä lannoitteissa on mainittu NPK-arvo, joka kertoo, missä suhteessa kyseinen lannoite sisältää pääravinteita. Hampun ravinteidentarve vaihtelee suuresti kasvuvaiheiden mukaan.

Kasvulliseen vaiheeseen soveltuvat useimmat huonekasveille tarkoitetut valmisteet (esim. Substral). Kukkimisvaiheessa kasvi tarvitsee vähemmän typpeä, jota tavalliset mm. Substral sisältää tällöin liikaa. Tämän vuoksi on syytä käyttää pelkästään kukkimisvaiheeseen tarkoitettua lannoitetta, esim. Suomen kannabisyhdistyksen PK-eliksiiriä tai jotain ulkomaisista lannoitteista. Puutarhan syyslannoitteet (syysravinne, PK-syyslannos) sopivat hampunkin kukintaan, mutta annostelu voi olla hankalampaa.

Ravinteiden lisäksi voidaan käyttää myös merileväuutetta. Merileväuute kiihdyttää maaperässä olevien hyödyllisten mikro-organismien toimintaa, sitä kautta tehostaen ja tasapainottaen kasvien ravinteidenottoa. Merileväuute on normaalin lannoituksen lisänä annettava kasvinhoitoaine, se ei korvaa varsinaista lannoitusta.

Kukituksen loppuvaiheeseen on nykyään tarjolla myös viimeisen viikon-parin aikana käytettäviä erikoisaineita (mm. Ripen ja Final solution), joiden tarkoitus on tiivistää kukintoja, suurentaa kukintojen kokoa ja parantaa näin ollen kukinnan lopputulosta. Valmisteet ovat ulkomaisia, mutta niitä saa nykyään myös Suomesta monista kasvatustarvikeliikkeistä.

==== Lannoitus ====
[TODO: Tähän kerätään ensiksi hajanaisia tietoja, kysymys kuuluu: Kuinka lannoitetaan? Multa+vesi]

Lannoittaessa on parempi lannoittaa vähän ja useammin kuin harvoin suurilla annoksilla. Kasvun alkuvaiheissa hyvä multa tarjoaa tarvittavat ravinteet ainakin kahdeksi, tai jopa kolmeksi viikoksi. Vedessä viljeltäessä ravinteet annetaan eri tavalla, sekä veden arvoja on seurattava tarkemmin. Ravinteita lisättäessä kannattaa noudattaa paketin kyljessä olevia ohjeita, sillä ylilannoitus voi tappaa koko kasvin yhdessä yössä. Suurin osa lannoitteista ovat hyvinkin happamia, joten ne helposti laskevat lannoiteveden pH:ta useammankin yksikön.

Multakasvatuksessa lannoiteveden pH olisi hyvä mitata ja säätää kohdalleen. Pääsääntöisesti kaikki veden pH-arvot väliltä 6.0 - 6.5 ovat aivan sopivia. Usein toimivaksi lannoiteveden pH-arvoksi on havaittu 6.2.

Yleisesti ottaen suomalainen talousvesi kelpaa vesiviljelyyn hyvin, kunhan happamuuden tarkistaa ja tarvittaessa säätää kohdalleen. Lannoitteet sekoitetaan aina veteen yksi kerrallaan erikseen, vahvoja lannoiteliuoksia ei saa sekoittaa keskenään &quot;raakana&quot;.

Oli kyseessä sitten vesiviljelyjärjestelmän säiliö tai multaviljelijän kastelukannu, lannoitettu vesi tulee aina suojata valolta. Jos veteen pääsee valoa (varsinkin päivänvaloa, tai kasvatuslamppujen), siihen ilmaantuu hyvin nopeasti levää ja vesi pilaantuu muutamassa päivässä.

Kemiallisia lannoitteita käytettäessä vesiviljelyjärjestelmien veteen on hyvä lisätä loraus laimeaa vetyperoksidia. Tämä tarjoaa hieman ylimääräistä happea ja lisäksi auttaa pitämään järjestelmän puhtaana bakteereista ja muista elämänmuodoista joita et halua viljellä.

Kivivillaviljelyn lannoituksessa olennaista on 'viemäriveden' pH- sekä EC-arvojen tarkkailu. Lannoiteveden pH ei saisi heittää enempää kuin yhden kokonaisluvun kasteluveteen verrattuna. EC-arvo ei myöskään saisi ylittää arvoa 2.7ms, joka on teoreettinen maksimiarvo (joku voisi vielä tuplavarmistaa maxarvon ja pyyhkiä tämän sulkulausekkeen sitten pois) hampun hyväksymälle lannoiteveden ravinnepitoisuudelle. Mikäli edes jompikumpi em. arvoista ylittyy: on kasvatusastiat huuhdeltava pH-arvoltaan sopivaksi säädetyllä vedellä, ts. kivivillan halutuksi pH-arvoksi. Huuhtelu tehdään siten, että kasvatusastiat täytetään ensin huuhteluvedellä, jonka jälkeen viemärit avataan ja pumppaamista jatketaan, kunnes ulos valuvan veden pH-arvo on ainakin lähes sama kuin huuhteluun käytetyn veden ja EC-arvo on pudonnut riittävästi. Kukkimisvaiheen aikana huuhtelun saattaa joutua tekemään jopa 4-7 päivän välein.

==== Lehtiruokinta ====
Kuten kaikki kasvit, myös hamppu kykenee imemään ravinteita lehtiensä kautta. Varsinkin lehtien alapinnat imevät tehokkaasti kosteutta ja [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Ravinteet|ravinteita]]. Tätä voi hyödyntää [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Sumuttelu|sumuttelemalla]] lehtiä miedolla ravinneliuoksella (1/4 tavallisesta vahvuudesta). [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Lannoitteet|Lannoitteita]] käyttäessä kannattaa lehtiruokinta aloittaa kasvin ollessa noin kuukauden ikäinen.

Lehtiruokinnasta on hyötyä erityisesti silloin, kun kasvi ei pysty käyttämään hyödyksi [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Kasvualusta|kasvualustan]] ravinteita, esimerkiksi väärän pH:n tai liiallisen suolojen määrän takia. Lehtiruokintaa käytettäessä on hyvä välillä käyttää vain pelkkää vettä. Yhtäaikainen lannoittaminen lehtiruokinnalla ja kastelulla ei ole suositeltavaa ylilannoitusriskin vuoksi. [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Kukkimisvaihe|Kukkimisvaiheessa]] lehtiruokinta voi taas edistää [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Sienitaudit|homeiden]] kehitystä, joten sitä on syytä välttää.

Käytä sumutinpulloa, joka pystyy tuottamaan mahdollisimman hienojakoista sumua. Sumuta kasvit päältä ja nosta käsillä oksia, että saat kasteltua myös lehtien alapinnat.

== Puutarhan perustaminen ==
=== Ostoslista ja alkutoimet ===
[TODO: Hiontaa ja linkitykset laajempaan aiheen käsittelyyn]

[[Image:ostokset.jpg|thumbnail|Puutarhurin ostokset]]
Esimerkki aloittelevan puutarhurin ostoslistasta:
* Valonlähde (riippuen tarpeesta, ESL-valoja/loisteputkia, monimetallivalaisin tai SpNa-valaisin)
* tuulettimia (laite-, tietokone-, pöytä-)
* astia maaperälle (esim. kukkaruukku tai 10 litran ämpäri)
* multaa
* kevytsoraa
* sumutinpullo 
* kastelukannu
* lannoitteet (esim. ruusulannos (NPK), suoja-/syysravinne (PK))
* suurennuslasi (noin 25x-30x)
* lämpömittari 
* ajastin (24 h)
* jatkoroikkia/jakorasioita
* siemeniä/pistokkaita

Kannabis tarvitsee paljon tilaa juurille kasvaakseen kunnolla. Kasvukauden alkuvaihessa riittää pienempikin ruukku. Yläpäästä katkaistu mehu- tai maitotölkki sopivat itäneille siemenille. Toinen kätevä vaihtoehto on käyttää turpeesta puristettuja ruukkuja, joita käyttäessä kasvin juuret eivät kärsi siirrettäessä suurempaan astiaan, sillä 'ruukun' voi laittaa sellaisenaan isompaan astiaan. Turveruukut saattavat kuitenkin hieman hidastaa juurtumista isompaan astiaan. Pieniä ruukkuja käytettäessä tulisi 2-3 viikon kuluttua istutuksesta siirtyä suurempaan.

Pienin tyydyttävän lopputuloksen antava ruukku on 15x15x15 cm kokoinen kuutio. 10 litran muoviämpäri (hinnat alkaen alle euron/kpl) on taloudellisin ruukku. Ruukun (astian) pohjalla tulisi aina olla mahdollisimman paljon reikiä, joista ylimääräinen kasteluvesi pääsee poistumaan. Yksi reikä ei riitä, se saattaa tukkeutua tai ruukkuun jäädä vesitaskuja, jolloin kasvi altistuu juurien tukehtumiselle, homeille ja taudeille. Lisäksi kasvu on nopeampaa, kun multa voi &quot;hengittää&quot; paremmin. Ruukkujen alle kannattaa laittaa aluslautaset.

Älä missään tapauksessa tingi ruukun koosta, vaan laita taimi jo muutaman viikon sisällä suureen ruukkuun. Hamppu oireilee monin tavoin, mikäli juurilla ei ole tarpeeksi kasvutilaa (mm. hidastunut kasvu, pienet ohuet lehdet, läikät lehdissä ja jatkuva lehtien roikkuminen johtuen pienemmän juuriston pienestä imupinta-alasta).

Voit laittaa aivan ensimmäiseksi ruukkuun pohjan osittain tai kokonaan peittävän hyönteisverkon tai sukkahousujen palasen, jotta kevytsoraa ja multaa ei valu ruukkua nostettaessa jatkuvasti pohjan rei'istä aluslautaselle (todella ärsyttävää).

Ruukun pohjalle tulisi laittaa riittävä kerros helposti vettä läpäisevää materiaalia - esimerkiksi kiviä, ruukunsirpaleita tai lecasoraa. Tämän vettä läpäisevän kerroksen päälle sitten itse kasvatusmultaseos (esim. 75 % multaa, loput lecasoraa). Myös päälle voi kasvin istuttamisen jälkeen halutessaan laittaa muutaman sentin lecasoraa, jolloin homeet pysyvät kurissa. Pinnalla oleva lecasora estää kosteuden haihtumista, jolloin soran alla olevan mullan kosteus on sama koko ruukussa.

Vähimmäisvalaistus kohtalaisen sadon saamiseksi on 4 kpl 120 sentin (36 W) loisteputkia. SpNa-valaisin (150-600 W) on kunnollisen sadon saamiseksi (lähes) välttämättömyys, varsinkin suuremmiksi kasvatettaville yrteille. SpNa-lampun alla kasvaneiden kasvien lehtihaarojen välit ovat lähempänä toisiaan ja kasvit lyhyempiä ja leveämpiä, mikä usein on myös tilan kannalta hyvä asia.

Yleensäkin kasveille kannattaa antaa mahdollisimman paljon valoa alusta alkaen, jotta ne eivät kuluttaisi kasvuenergiaansa turhaan pitkän hontelon varren kasvattamiseen. Taimi-/vegevaiheessa kasvit voivat olla ympärivuorokautisessa valossa, joskin muutamien tuntien valoton jakso vuorokaudessa lisää kokemusten mukaan kasvua.

Lampuissa olevien heijastinpintojen lisäksi kannattaa seinät, katto (ja miksei lattiakin) päällystää kasvatustilan ympäriltä osittain tai kokonaan mylar-kalvolla, mustavalkomuovilla (alumiinipaperikin välttää) tai vastaavalla, jotta valo saadaan mahdollisimman hyvin hyötykäyttöön. Myös valkoiseksi maalatut pinnat heijastavat valoa hyvin.

Varsinkin kaasupurkausvalaisimien kohdalla (jotka tuottavat paljon lämpöä) on lämpömittari kannattava hankinta lämpötilan seurantaan.

=== Siementen hankkiminen ===
[TODO: Esim. ohjeet Seedsdirectiltä ja Dr. Chronicilta tilaamiseen]

Suomen [[w:fi:Euroopan_unioni|EU]]-jäsenyyden ansiosta laadukkaiden kannabissiementen tilaaminen on helpottunut. Mm. hollantilaisilta ja brittiläisiltä siemenfirmoilta voi turvallisesti hankkia siemeniä. Siemenet myydään yleensä joko 10 tai 15 kappaleen paketeissa. Hinta vaihtelee lajikkeesta ja firmasta riippuen. Halvimmat siemenet ovat 10-20 euron hintaluokassa, kun taas kulinaristiset herkut maksavat reilusti yli sadan euron.

Aloittelevan puutarhurin ei välttämättä kannata aluksi tuhlata rahojaan kalliisiin siemeniin, vaan hankkia esimerkiksi Nirvanan edullisia, mutta monien mielestä vallan mainioita siemeniä. Mikäli sattuu tuntemaan jo aiemmin kasvattaneita henkilöitä, kannattaa heiltä myös kysyä siemeniä - parhaassa tapauksessa saattaa jopa saada pistokkaita, joiden sukupuoli on jo etukäteen tiedossa.

==== Pistokkaat ====
Puutarhuri voi myös kasvattaa hampun toisesta kasvista otetusta versosta, pistokkaasta. Tällöin etuna on se, että voidaan olla varmoja kasvin sukupuolesta ja geeniperimästä. Katso kohta: [[#Pistokkaiden_otto|Pistokkaiden otto]]

=== Kasvatustila ===

; Tilan koko :
Metrin korkuisesta tilasta voi jo rakentaa puutarhan, jossa useat [[Hupu_2/Kannabislajikkeet#Cannabis-suvun alalajit|indica]]painotteiset lajikkeet kasvavat hyvin. [[Hupu_2/Kannabislajikkeet#Cannabis-suvun alalajit|Sativa]]painotteiset lajikkeet vaativat yleensä paljon pidemmän kasvutilan, jolloin kasvatustilan olisi hyvä olla 1,5-2 metriä korkea. Vaikka sativat kasvavatkin korkeiksi, voi halutessaan kasvien pituuteen vaikuttaa käyttämällä erilaisia [[Hupu_2/Sisäkasvatus#Matalien ja pienten kasvatustilojen menetelmiä|kasvatustekniikoita]]. Valaisimen tehosta riippuu kuinka korkeiksi kasvit kannattaa kasvattaa, koska valo ei pysty kunnolla tunkeutumaan useiden lehtikerrosten läpi alaoksistoon asti. Lisäksi ruukut, valaisin ja valaisimen kuuma-alue vievät yllättävän paljon kasvien kasvutilaa. Valaisimen yläpuolelle tulee myös jättää tilaa: valaisin ei voi olla esimerkiksi suoraan puulevyssä kiinni.

Kasvien ja lamppujen väliin voi laittaa lasilevyn (korvaa esim. yksi kaapin hylly lasitasolla) jolloin tuuletusta voi usein  hallita paremmin. Jos SpNA-lamput ovat lasissa kiinni tulee käyttää karkaistua lasia; tavallinen ikkunalasi tms. hajoaa parissa päivässä lämpötilanvaihtelusta. Helpointa on ottaa tarkka mitta hyllytasosta ja tilata lasi lasiliikkeestä, mainitse että lasi tulee vasten kuumaa lamppua. On myös mahdollista laittaa polttimo lasiputkeen ja jäähdyttää sitä ajamalla putkeen ilmaa tuulettimella. SpNA-lamppujen kaikki muut osat paitsi polttimo kannattaa myös sijoittaa joko tilan ulkopuolelle tai mahdollisimman lähelle ilman poistoa. Polttimon virransyöttö on integroiduissa lamppuratkaisuissa usein toteutettu varsin lyhyellä johdonpätkällä, sen voi korvata parin metrin pätkällä tavallista 2x1,5mm sähköjohtoa. (Huomaa, että edellämainitun muutostyön saa suorittaa vain sähköalan ammattilainen)

Tarvittava pohjapinta-ala riippuu valaistuksen tehosta, kasvien lukumäärästä ja käytetyistä kasvatustekniikoista. Normaalissa multakasvatuksessa yhden kasvin ruukku vie noin neliöjalan (30 cm x 30 cm) verran pinta-alaa. Kasvit kuitenkin kasvavat neliöjalkaa leveämmiksi - varsinkin jos ne latvotaan. Kasvatusta suunniteltaessa tulee miettiä, haluaako kasvattaa kasvit tiiviisti vai hieman harvemmin ja onko tarkoitus [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Latvominen|latvoa]] kasveja. Kasvuvaiheen pituus vaikuttaa myös kasvien leveyteen olennaisesti. Jos kasvatetaan siemenistä, urosten poistamisen jälkeen kasvutilaa tulee luonnollisesti lisää.

; Valaistus :
Kasvatustilaan olisi hyvä saada mahdollisimman paljon valoa, katso lisätietoja [[Hupu_2/Sisäkasvatus#Puutarhan valontarve|täältä]]. Valaistusta ei voi lisätä loputtomiin, koska lämpötilat tulevat nopeasti vastaan.

; Kasvatustilan heijastavuus :

Kasvatustila on syytä vuorata valoa heijastavalla materiaalilla, näin saadaan seinille suuntautuva valo heijastumaan kasveille. Seinät ja katto, miksei lattiakin on hyvä päällystää, osittain tai tietysti mieluiten kokonaan. Eräät kasvattajat päällystävät jopa ruukutkin. Tärkeimmät alueet ovat kuitenkin seinät valaisimesta alaspäin, aina ruukkuihin asti. Mylar ja mustavalkomuovi tulee kiinnittää huolellisesti, sillä turhat rypyt vievät heijastuskykyä ja huonosti kiinnitetty kalvo on varsinainen tulipaloriski.

Heijastavissa materiaaleissa on eroja, niin heijastuskyvyssä kuin kestävyydessä. Seuraavasta taulukosta näet erilaisten materiaalien heijastuskyvyn:

   '''Materiaali:                            Heijastuskyky:'''
   Mylar                                    90 – 98 %
   Foylon                                   92 - 95 %
   Mustavalko-muovi                         85 - 90 %
   Normaali valkoinen maali                 60 - 90 %
   Tavallinen peili                         82 - 87 %
   Kiiltävä valkoinen maali                 70 - 80 % 
   Alumiinifolion matta puoli               50 - 70 % 
   Musta maali                                 &lt; 10 %

Hyvin paljon heijastuskykyyn vaikuttaa materiaalin rypistyminen, jonka seurauksena mm. alumiinifolion heijastuskyky pienenee paljon entisestään. Heijastavat materiaalit kannattaa pitää puhtaina, säännöllinen kostean rätin kanssa tehtävä puhdistus ei ole pahitteeksi.

* Mylar on [[w:fi:DuPont|DuPontin]] kehittämä ja [[w:fi:NASA|NASA]]:n laajasti käyttämä, erinomaisesti valoa heijastava materiaali. Mylar on syytä kiinnittää huolellisesti, näin materiaalista saadaan kaikki hyöty irti. Mylar kestää korkeitakin lämpötiloja ja toistaa spektrin erinomaisesti. Mylaria saa puutarha-alan erikoisliikkeistä, mutta se on hintavaa.

* Foylon on eräänlaista foliokangasta, joka kestää hyvin kulutusta ja tulta. Foylon heijastaa valoa erinomaisesti ja luultavasti spektrinkin, koska sitä käytetään laajalti kasvihuoneissa. Foylon on helppo asentaa ja sitä voi tilata ulkomailta.

* Mustavalkomuovin (&quot;mv-muovi&quot;) valkoinen puoli heijastaa valoa kiitettävästi, musta puoli sen sijaan estää lähestulkoon valon läpipääsyn. Mustavalkomuovi on syytä kiinnittää huolellisesti. Mustan puolen ansiosta siitä voi myös tehdä hieman valoa lävitse päästävät kasvatustilan seinät. Mv-muovin valkoinen puoli toistaa spektrin erinomaisesti. Mv-muovia saa puutarha-alan erikoisliikkeistä, ja se on Mylaria edullisempaa.

* Valkoinen maali ajaa asian paremmin kuin hyvin, eikä rypistymisestä ja seinältä irtoamisesta ole pelkoa. Normaali (puolihimmeä) valkoinen heijastaa usein valoa paremmin kuin kiiltävä valkoinen. Tosin normaalin valkoisen puhdistaminen voi olla hieman hankalampaa kuin kiiltävän. Valkoiset maalit toistavat koko spektrin erinomaisesti. Eri maaleissa on jonkin verran eroja.

* Alumiinifolio ei ole hyvä materiaali valon heijastamiseen, sillä folio rypistyy ja halkeilee helposti. Alumiinifolion kiiltävä puoli voi muodostaa 'kuumia kohtia', joten käytä folion himmeää puolta. Alumiinifolio heijastaa valoa hyvin, mutta toistaa spektrin huonosti. Jos kuitenkin lopulta päädyt folioon, kannattaa ostaa vahvempaa laatua. 

* Tavallisia, suoria peilejä voi käyttää, jos muuta ei löydy. Pelit heijastavat valoa hyvin, mutta valo kohdistuu pienelle alalle. Peilien heijastamasta spektristä ei ole tarkkaa tietoa. Heijastuskyky ei upouudesta peilistä voi oikeastaan huonontua, sillä peilit eivät rypisty ja lasipinta on erittäin helppo puhdistaa. Peilit ovat kalliita ja heijastusmateriaaleina vain keskinkertaisia, joten niitä ei kuitenkaan erikseen kannata lähteä ostamaan.

; Ilmanvaihto ja hajunpoisto :
Hyvä [[Hupu_2/Sisäkasvatus#Ilmanvaihto|ilmanvaihto]] poistaa ylimääräistä lämpöä ja takaa kasveille tuoretta ilmaa. Valaisimen teho määrää ilmanvaihdon tehontarpeen, sillä kuumana käyvän valaisimen tuottamaa lämpöä täytyy kuljettaa kasvatustilan ulkopuolelle. Tuulettimia tai tuulettimen tehoa pitäisi löytyä niin paljon, että kasvatustilan ilma (siis tilavuus) vaihtuisi 2-3 kertaa minuutissa. Jos kasvatustilan lämpötilat eivät pysy kurissa, ilmanvaihtoa täytyy luonnollisesti lisätä. Tietokone-/laitetuulettimien järkevä asettelu kasvatustilan sisällä voi vähentää kasvien kuumuutta. Hyvä ilmanvaihto on myös tärkeä elementti homeen ehkäisyssä. Tarkempaa tietoa ilmanvaihdon järjestämisestä löytyy [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Ilmanvaihto|täältä]].

[[Hupu_2/Sisäkasvatus#Haju|Hajunpoisto]] on erittäin tärkeä elementti kasvatuksessa, sillä tuhdit hajut voivat helposti kaataa koko kasvatuksen. Siksi onkin tärkeää, että hajunpoisto on asianmukainen. Paras ase hajuja vastaan on ilmanvaihtoon tai erilliseen tuulettimeen liitettävä [[Hupu_2/Sisäkasvatus#Haju|aktiivihiilisuodatin]]. Hajunpoiston tärkeyttä ei pysty kylliksi painottamaan.

[[Hupu_2/Sisäkasvatus#Hiilidioksidi|Hiilidioksidin]] puute on kasvua rajoittava tekijä, joten sitä voidaan joutua keinotekoisesti lisäämään. Hyvin ilmastoidussa kasvatustilassa siihen ei kuitenkaan ole tarvetta. Lisäyskeinoja löydät [[Hupu_2/Sisäkasvatus#Hiilidioksidi|täältä]].

'''Esimerkki tuuletustarpeesta'''&lt;br&gt;
Esim. halutaan kasvattaa 6 kasvia mullassa.

Pohja: 6 ruukkua = n. 6 neliöjalkaa + tilaa tuulettimelle kasvatuksen alussa ja oksille =&gt; 8    neliöjalkaa pinta-alaa&lt;br&gt;
Valaistus: 8 neliöjalkaa =&gt; 160...400 W SpNa, käytännössä siis 150 W, 250 W tai 400 W&lt;br&gt;
Korkeus: 30 cm ruukku + 1 m kasvi + 50 cm tilaa lampulle = 1.8 m&lt;br&gt;
Tuuletus: 8 neliöjalkaa (pohja) x 6 jalkaa (korkeus) = 50 kuutiojalkaa =&gt; tarvitaan vähintään 100 cfm (kuutiojalkaa minuutissa) tuuletin, mielellään 150 cfm.

Tilaa suunniteltaessa kannattaa tuuletus, etäisyydet, valaistus jne. arvioida aina yläkanttiin. Kaikki luvut ovat vain arvioita, eikä tarvittavaa tilaa voida arvioida tarkalleen etukäteen.

Kolmiosainen laskutoimitus kasvatustilan suunnitteluun löytyy  [[Hupu_2/Liitteet#Laskutoimituksia|täältä]].

=== Yleistä kasvatuksesta ===
[TODO: Kooste kasvattamisesta + linkitykset ja aloittelijan yleisiä virheitä]

:: Muotoilkaa joku tämä: Älä kohella

=== Lisätietoa kasvatustiloista ===
[TODO: Esimerkit kuvineen eri kokoonpanojen ( ESL/loisteputki/SpNa/multa/hydro) hyödyistä/haitoista/huomioon otettavista seikoista&lt;br&gt;
-heinahattu hoitaa stealth, kasvatuskaapit-juttua-]

== Hampun elinkaari ==
=== Idätys ===
Useat vanhemmat lähteet suosittelevat siementen idättämistä vesilasissa. Monissa paikoin kerrotaan lisäksi että ne siemenet, jotka jäävät kellumaan veden pinnalle, eivät lähde itämään. '''Huom:''' tämä '''ei''' kuitenkaan ole ehdoton merkki siemenen itämisestä tai itämättömyydestä - myös kellumaan jäävät siemenet voivat itää, ja toisaalta uppoavat olla itämättä.

Yksi vaihtoehto vesilasi-idätykselle on asettaa siemenet lautaselle kahden kostutetun pumpulinpalan väliin. Aseta päälle toinen lautanen ja laita siemenet lämpimään ja pimeään paikkaan. Lämpötilan olisi hyvä olla 26 ja 30 celsiusasteen välillä, mutta 30 astetta ei paljoa kannata ylittää. Hyviksi todettuja paikkoja ovat mm. jääkaapin päällinen ja aina päällä oleva [http://fi.wikipedia.org/wiki/CRT CRT]-kuvaputki. Mikäli sopivaa pumpulia ei löydy, siemenet voidaan idättää vastaavalla tavalla myös suodatinpaperin tai talous/wc-paperin välissä. Siementen laadusta riippuen siemenet halkeavat ja idut ilmestyvät näkyviin 1-14 päivän kuluessa. Voit odotella, että tämä itu kasvaa yli senttimetrin pituiseksi ennen istuttamista multaan.

Myös pelkkä lasillinen vettä pimeässä paikassa riittää idätykseen ja sopii varsinkin niille, jotka pelkäävät unohtavansa pitää idätysmateriaalin kosteana.

Älä turhaan hypistele itäviä siemeniä, ja käsittele niitä muutenkin mahdollisimman varovasti ongelmien ehkäisemiseksi.

Siementen idättäminen ennen istutusta ei ole pakollista, vaan siemenet voidaan myös istuttaa suoraan multaan. Idättämällä voi kuitenkin varmistaa, että siemenet ovat elinvoimaisia. Idättäminenkään ei takaa kaikkien versojen pinnalle nousemista, mutta antaa hyvin suuntaa.

Itämisen jälkeen siemenet istutetaan multaan noin sentin syvyyteen. Paina sormellasi pieni kolo kosteaan multaan, ja aseta sinne itänyt siemen &quot;ituosa&quot; alaspäin. Luotisuorassa juuren ei tarvitse olla, sillä juurella on muutenkin taipumus kääntyä oikeaan suuntaan - muuten kasvin selviytymismahdollisuudet luonnossa olisivat melko heikot! Jos sinulla on puhtaat pinsetit, käytä niitä siemenen siirtämiseen. Peittele kevyesti, mutta älä tiivistä multaa liikaa. Tässä vaiheessa on hyvin tärkeää pitää multa kosteana, kunnes versot nousevat pintaan. Hyvä keino varmistaa pysyvä kosteus on asettaa tuorekelmua ruukkujen päälle. Tuorekelmu pitää kosteuden tehokkaasti ruukkujen sisällä.

Jos kaikki menee hyvin, nousee pintaan yleensä lähes valkoinen koukussa oleva varsi, jonka molemmat päät ovat mullassa, mutta toinen niistä suoristuu usein jo muutaman tunnin kuluessa tuoden pinnalle pallukan, joka alkaa avautumaan sirkkalehdiksi. Kasvi voi hyvinkin nousta myös suoraan ylös siemenkuori mukanaan, jolloin kuori tipahtaa viimeistään silloin, kun lehdet alkavat aukeamaan. Tässä vaiheessa ei kannata yrittää turhaan avustaa kasviaan, sillä sen voi tyriä helposti hengiltä. Selvästi irtonaisen siemenkuoren voi silti puhaltaa tai tönäistä herkästi pois.

Verson noustua esiin multaa ei kannata kastella, ennen kuin se on kuivaa muutaman senttimetrin syvyydeltä. Tämä johtuu siitä, etteivät hampun juuret ole vielä kehittyneet tarpeeksi ja kasvi voi &quot;tukehtua&quot; liiasta vedestä. Ensimmäisen viikon aikana ei siis yleensä tarvitse kastella lainkaan.

Idätyksen voi tehdä myös turveruukussa, jolloin uudelleenistutus on helppoa: kasvi istutetaan ruukkuineen isompaan astiaan.

=== Kasvuvaihe ===
Kasvuvaiheessa kannabis tarvitsee valoa 18-24 tuntia vuorokaudessa. Koska näissä vaiheissa kasvit eivät tarvitse lainkaan lepoa, voidaan lamput pitää päällä ympäri vuorokauden. Kasvuvaiheen pituus riippuu lajikkeesta, kasvutavasta sekä tavoitteesta. Pituus voi vaihdella kolmesta viikosta kymmeneen viikkoon. 

Lannoitteena kasvuvaiheeseen soveltuvat useimmat runsastyppiset huonekasveille tarkoitetut valmisteet (kuten Substral).

==== Uudelleenistutus ====
Kun idätysvaiheen astia käy juuristolle pieneksi, on aika uudelleen istuttaa kasvi suurempaan ruukkuun. Ensimmäiseksi kannattaa suojata käytettävä alue esim. sanomalehdillä, sillä mullalla on tapana hyppelehtiä ympäriinsä sotkemaan paikkoja. Varaa käyttöösi myös veitsi, tylppäkärkinen voiveitsi soveltuu tähän parhaiten.

Täytä uudet ruukut multa- ja kevytsorasekoituksella. Kaiva multaan sopiva reikä, jotta kasvi mahtuu siihen sopivasti. Muista painella multa sopivan tiukaksi.

Työnnä veitsi reunaa myöten ruukkuun ja nosta kasvia painamalla veitsellä alaspäin. Kun multapaakku on irronnut ruukun reunoista, tartu varresta ja nosta. Kasvi nousee helposti, joten siirrä se uuteen ruukkuun. Paina kasvia kevyesti alaspäin, ettei juurien alapuolelle muodostu aukkoa. Lisää tarpeeksi multaa ja painele jälleen multa tiukemmaksi. Jos kasvi on venynyt tarpeettoman pitkäksi, voit haudata vartta multaan korkeuden säätelemiseksi.

Kastele pelkällä vedellä shokin välttämiseksi. Uusi multa sisältää huomattavasti ravinteita, joten kannattaa odottaa ainakin viikko ennen lannoitteiden lisäämistä.

[[Kuva:Latvomiset.gif|thumb|190px|right]]
==== Latvominen ====
Latvominen on helpoimpia tapoja säädellä kasvin liikakasvua. Leikkaamalla kaikki kasvit saman pituisiksi, taataan tasainen valonsaanti kaikille kasveille. Kannabis säätelee kasvuaan tuottamalla kasvua hidastavia hormoneja. Ylin latva tuottaa tällaista hormonia. Hormoni estää sivulatvoja kasvamasta liian nopeasti. Latvomalla ylimmät latvat saadaan kasvi kasvamaan tehokkaasti sivulle. Tätä ei kuitenkaan voi suositella, jos käytettävissä on vähän kasvatustilaa, sillä kasvi täyttää nopeasti ympärillään olevan tilan. Ylin latva on myös aina kasvin tehokkain osa ennen kukintojen ilmaantumista. Tästä johtuen latvomista käytetään yleensä niihin taimiin, jotka kasvavat huomattavasti muita nopeammin.

==== FIM-latvominen ====
Lyhenne ''FIM'' tulee englanninkielen sanoista '''F'''uck '''I''' '''M'''issed. Tämä latvomistapa on siitä kiitollinen, että onnistuessaan se tuottaa kahden päähaaran sijasta useita haaroja itse latvomiskohdasta. Epäonnistuessaankin FIM toimii kuin normaali latvominen.

FIM-tekniikassa katkaistaan hampusta kasvukärki siten, että kasvukärjen aivan alaosa ja sen sivuilla olevat alkulehdet jäävät jäljelle. FIM-tekniikan teho perustuu siihen, että kasvukärjen alaosassa olevat solut ovat erittäin taipuvaisia kehittämään lisävarsia ja kasvamaan. Kun kasvukärjen yläpää katkaistaan, saavat nuo solut annoksen hormonia, joka kehottaa haarautumaan - lopputulos on monta uutta kasvukärkeä.

FIM-latvonnassa leikkauksen tulisi olla kuppimainen. Oikea tekniikka on suorittaa leikkaus esim. terävällä askarteluveitsellä alaviistoon ja kiertäen kasvin varren ympäri jolloin kasvukärjen esilehdet ja ulkosyrjä pysyvät ehjänä.

[[Image:Cannabis flowering28.jpg|thumb|120px|right|Northern lights,&lt;br&gt;28. kukkimispäivä]]

=== Kukkimisvaihe ===
Kukkiminen on kannabiksen elinkaaren olennaisin vaihe. Kukituksen alussa yksi tärkeimmistä asioista on hedekasvien (uroskasvien) tunnistaminen. Uroskasvit on hyvä poistaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta pystytään kasvattamaan kallisarvoista sinsemillaa (emi- eli naaraskasvien hedelmöittymättömiä kukintoja).

Muutamaa päivää ennen valojakson vaihtamista lyhyempään siirrytään typpivoittoisesta lannoitteesta fosforivoittoiseen. Tähän käy erinomaisesti esim. Suomen kannabisyhdistyksen tarjoama [http://www.sky.org/tilaukset/pk.html Kapteeni Hapon PK-eliksiiri] (PK-eliksiiri soveltuu kukkimisen kaikkiin vaiheisiin) tai alan kasvatusliikkeissä myytävät lannoitteet.

Tämän jälkeen vaihdetaan valojakso 12/12:een, eli kaksitoista tuntia valoa ja kaksitoista tuntia pimeyttä. Jos haluaa varmistua, että kasvit alkavat nopeasti kukkia, voidaan valojakso säätää 11/13:een. Tämän hyöty on havaittavissa lähinnä hitaasti kukinnan käynnistävillä sativoilla. Käytännössä tehokkaampi tapa saada kasvit nopeasti kukkimaan on käyttää jo vegetatiivisessa vaiheessa selkeän pimeävaiheen (4-6 h) sisältävää valojaksoa. 

Kannabis kukkii 6-13 viikkoa, siementuottajan ilmoittama kukinta-aika on suuntaa antava. Jos et tiedä tai muista arvioitua kukinta-ajan pituutta, kannattaa arvio etsiä [http://kalainfo.hamppu.net/ KaLaInfosta]. Kun tiedät arvioidun kukinta-ajan, voit helposti laskea arvioidun valmistumisajankohdan [http://kukituslaskuri.hamppu.net/ kukituslaskurilla].

[[Image:Cannabis male flowers.JPG|thumb|right|120px|Melko pitkälle edennyt uros- eli hedekukinto (etäisesti banaaniterttua muistuttava rypäs).]][[Image:Cannabis female.jpg|thumb|150px|left|Naaras näyttää sukupuolensa]]
==== Sukupuolen tunnistaminen ====
Esikukinnot muodostuvat kasveihin tavallisesti noin yhden viikon sisällä lannoitteiden ja valojakson vaihtamisen jälkeen. Esikukintojen ilmestyminen riippuu aivan lajikkeesta ja muutenkin kasvin perimästä, toiset vain aloittavat kukkimisen myöhemmin. Myös kasvuvaiheen lopun suuret typpimäärät voivat hidastaa kukintojen ilmestymistä.

Uros- eli hedekukinnot ovat vaalenvihreitä tai kellertäviä, etäisesti banaaniterttua muistuttavia ryppäitä. Naaras- eli emikukinnot ovat valkoisia haituvia, jotka muistuttavat V-kirjainta. Urospuoliset kukinnot ilmaantuvat yleensä ensimmäisenä, joten ne on helppo tunnistaa. Hedekasvit myös usein kasvavat hieman pidemmiksi kuin naaraat ja aloittavat kukkimisen aiemmin.

==== Kukinnan elinkaari ====

Kun kasvi aloittaa kukinnan, se alkaa vähitellen käyttää yhä enemmän energiaa kukintojen muodostamiseen. Riittävän valoenergian saamiseksi kasvi käyttää pääasiassa aurinkolehtiään niin kauan kuin niitä on jäljellä.

[[Image:Cannabis flowering.jpg|thumb|right|120px|Northern lights,&lt;br&gt;58. kukkimispäivä]]Kukituksen aikana kasvi käyttää alalehdistään vähitellen ravinteet loppuun, minkä seurauksena lehdet alkavat kellastua ja pudota. Tämä on normaali vaihe kukintaa, eikä lehtiä ole tarpeen karsia sen enempää kuin mitä niitä putoaa. Lehtien irtoaminen on hieman lajikekohtaista, ja osa kasveista on elinkaarensa lopussa lähes lehdettömiä.

Kukintojen turpoaminen alkaa kukituskaaren puolivälin tuntumassa ja jatkuu lähes loppuun saakka. Erityisesti viimeisen kolmanneksen aikana &quot;karvat&quot; alkavat ruskettua vauhdilla, kun kasvi valmistautuu syksyn tuloon.

==== Huuhtelu ennen sadonkorjuuta ====
Sadonkorjuuseen kannattaa valmistautua huuhtelemalla ruukut vähintään viikkoa ennen varsinaista kaatopäivää. Tämä parantaa huomattavasti sadon makua, joidenkin lähteiden mukaan kannabis myös palaa paremmin, jos kasvit huuhdellaan ennen sadonkorjuuta. Vähintäänkin kastelu tulisi kukinnan loppuvaiheessa suorittaa pelkällä vedellä, vaikka varsinaista huuhtelua ei tehtäisikään.

Nykyään on olemassa myös viimeiselle parille viikolle tarkoitettuja ravinneseoksia, jotka tiivistävät kukintoja, parantavat makua ja jopa lisäävät hieman kukinnon määrää. Tällaisia aineita ovat mm. Ripen ja Final solution, joita voi ostaa useista suomalaisista kasvatustarvikeliikkeistä.

=== Sadonkorjuu ===
==== Milloin sato on valmis? ====
[[Image:Cannabis trichomes.JPG|thumb|Trikoomat (&quot;trikomit&quot;) nähtynä mikroskoopin läpi]]
[[Image:Cannabis ripening.JPG|thumb|Kasvi, jonka karvat ovat rusehtuneet]]
Sisätiloissa indicat saavuttavat kypsyyden yleensä kahdeksassa viikossa. Sativat tunnetusti kypsyvät hitaammin, noin 10-15 viikossa.

Optimaalisen ajankohdan valitseminen onkin sadonkorjuun vaikeimpia osuuksia. Sisä- ja ulkokasvatuksessa pätevät täysin erilaiset aikataulut. Myös lajikkeiden välillä on eroja. Valitsemalla ajankohdan oikein, voi puutarhuri vaikuttaa huomattavasti tulevan sadon laatuun.

Emikukinnot muodostuvat alhaalta ylöspäin, muodostaen tiiviitä ryppäitä. Kypsymisen aikana kukintojen valkoiset haituvat alkavat tummentua, jolloin haituvien väri vaihtelee punaisesta ruskeaan. Ensimmäiseksi tummuvat vanhimmat, alimpana olevat haituvat. Indicoilla tämä tapahtuu yleensä kukkimisjakson kuudennella viikolla, jolloin myös verhiöt alkavat turvota.

Verhiöiden turpoaminen onkin parhaimpia merkkejä kukintojen kypsyydestä. Sinsemillakin näyttää melkein olevan täynnä siemeniä, vaikka todellisuudessa näin ei tietenkään ole. Tämä vaihe tapahtuu indicoilla noin seitsemännellä viikolla, jolloin myös suurin osa haituvista on tummentunut.

Kahdeksannen viikon alussa kasvit ovatkin jo niin paksussa hartsihuurteessa, ettei niistä malta millään pitää näppejään erossa... Mutta kun on jaksanut odottaa näin pitkään, ei muutaman päivän lisäodotus haittaa. Viimeisellä viikolla kannabiksen thc-pitoisuus nousee huippuunsa, jonka jälkeen se alkaa vähitellen laskea ja hajota muiksi yhdisteiksi.

==== Sadonkorjuujuhla ====
Useat kasvattajat pitävät hamppua pimeässä vähintään vuorokauden ennen varsinaista sadonkorjuuta. Tällä menetelmällä pyritään puristamaan viimeisetkin pisarat THC:tä kasvista.

Kasvit on myös syytä huuhdella hyvin ennen varsinaista sadonkorjuuta. Kasvualustan huuhtelusta kerrotaan [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Huuhtelu ennen sadonkorjuuta|täällä]].

Varustaudu sadonkorjuuseen hyvillä sterilisoiduilla saksilla ja veitsellä. Varaa myös sanomalehtiä tai muu suojaava peite työpöydälle. Varaa myös astia suuremmille lehdille, jotka poistetaan heti. Jos et aio 'tuplakukittaa' satoasi, katkaise kasvit varren alaosasta. Tässä vaiheessa ensikertalainen yleensä huomaa, kuinka vahvaa hampun kuitu onkaan. Tervettä kasvia saa tylsemmällä veitsellä katkoa hiki hatussa. Hyvä tapa on tehdä viilto, jonka jälkeen taittaa kasvia alaspäin ja jatkaa veitsellä vuolevaa liikettä. Sivuleikkureilla varsi menee usein aika vaivattomasti poikki.

Kun kasvit on katkottu, poista suurimmat auringonlehdet ja muut ylimääräiset lehdet. Jätä kuitenkin hartsisimmat pikkulehdet paikoilleen.

==== Lehtien fermentointi ====
Lehteä voi käsitellä fermentoimalla, jotta saadaan aromikkaampaa ja pehmeämpää poltettavaa materiaalia. Fermentoimalla voi hyödyntää myös hampun aurinkolehdet, joissa on vähän tai ei ollenkaan thc:tä ja valmistaa näin tupakan korviketta.

Fermentoitavia lehtiä tarvitaan melkoisesti. Yhteen erään menee noin viiden kaappikasvin lehdet. Toimenpiteet tehdään juuri karsituille, tuoreille lehdille.

Tarvikkeiksi tarvitaan puolen litran pakastemarjarasia, musta jätesäkki, pakkausteippiä ja itse lehtimateriaali. Poista kasvimateriaalista lehtien kanta ja varret. Ota kourallinen lehtiä ja purista se tiukaksi mytyksi nyrkkiisi, kierrä mytty toisella kädellä halki ja laita ne sitten pakasterasiaan TIIVIISTI. jatka tätä kunnes rasia on täynnä - sinne menee yllättävän paljon lehteä (puolen litran rasiaan menee n. viiden kukituksesta poistetun kasvin lehdet...). Rasia on saatava suhteellisen täyteen lehtimateriaalia.

Kun purkki on täynnä osittain murskattua ja rytistettyä materiaalia, sulje se. Jos olet kuivattanut kasvia jostain syystä ja lehdissä ei ole kovin paljoa nestettä, lisää tilkka vettä. Teippaa kansi kiinni suhteellisen huolellisesti, ilmaa pitäisi päästä sisään aivan pikkuisen.

Leikkaa mustasta jätesäkistä sopiva kaistale, johon voit siististi kietoa purkin. Jätesäkin tehtävä on pitää ilmaa ja valoa loitolla ja toisaalta hajua sisällä. Sen jälkeen purkki laitetaan lämpimään paikkaan, jossa lämpötila nousee tarpeeksi korkealle (30-40 astetta on varsin sopiva; vaikkapa natikan hukkalämpöä voi hyödyntää näin). Lämpötilan ei kuitenkaan tarvitse olla jatkuvasti korkea.

Sitten vain odotetaan. Noin puolentoista viikon jälkeen kannattaa vilkaista, millaisessa vaiheessa fermentointi on. Materiaalin pitäisi olla väriltään vihertävänruskeaa ja kosteaa. Avaa purkki ja haista varovaisesti - tuoksun tulisi olla vahva, epämiellyttävä, ehkä hiukan äitelä kompostoituvan heinän haju. Pöyhi materiaalia siten, että se saa ilmaa ja sekoittuu hyvin. Sekoita materiaalia niin, että laidoilla olleet lehdet menevät sisemmäksi ja keskellä purkkia olleet lehdet siirtyvät ulommaksi. (Kyllä - se on oksettava homma - pitele nenästä kiinni...) Teippaa purkki takaisin kiinni ja anna fermentoinnin jatkua. Toista tarkastelua viikon välein; kun materiaali alkaa olla enimmäkseen ruskeaa (muttei kompostoitunutta), on aika kuivata materiaali, jolloin siitä tulee aromikasta &quot;blandispurua&quot;.

==== Kukintojen kuivattaminen ====
Katkomisen jälkeen kasvit laitetaan tavallisesti roikkumaan katosta nurin päin. Kuivatuspaikan tulisi olla viileä, pimeä ja sen pitäisi omata hyvä tuuletus, ettei hometta pääse muodostumaan kukintojen pintaan. Kasveja kannattaakin käydä katsomassa ainakin kerran päivässä.

Homeen ilmaantuessa eristä muu osa kukinnosta esimerkiksi muovipussilla, etteivät homeitiöt pääse leviämään kukintoa käsiteltäessä. Leikkaa homehtunut kohta mahdollisimman tarkasti pois.Tämän jälkeen kuivaa kukinnot nopeasti esimerkiksi mikroaaltouunissa. (Huom: Edellistä menetelmää ei kuitenkaan suositella jos home on levittäytynyt laajalle alueelle, sillä home on äärimmäisen epäterveellistä hengitettynä tai syötynä. Homeisen kukinnon polttaminen saattaa aiheuttaa hengitystieinfektion!)

Kasvit ovat kuivia, kun paksuimmatkin oksat katkeavat helposti. Tämän jälkeen kukinnot kannattaa jatkokuivata hitaasti kypsyttäen, mikä oikein tehtynä parantaa kannabiksen makua entisestään.

==== Curing - hidas kypsytys ====
''Curing'' eli maun parannus tehdään edellä mainitun peruskuivauksen jälkeen. Tässä vaiheessa kukintojen pitäisi olla päältä kuivia, mutta sisältä hieman kosteita.

Tässä kohtaa puhtaus on valttia, sillä home syntyy juuri bakteerien ja mikrobien lisääntymisen tuloksena. Lasipurkit voi sterilisoida kätevästi pesemällä ne ja kuumasteriloimalla ne valmiiksi lämmitetyssä uunissa. Muista, että kaikki lasiastiat eivät välttämättä kestä suuria lämpötiloja. Lämpötiloja kuumailmasterilointia varten:&lt;br&gt;
- 160ºC 2 h&lt;br&gt;
- 170ºC 1 h&lt;br&gt;
- 180ºC 30 min

Myös mm. kotiviinin tekoon tarkoitetut puhdistus- ja desinfiointiaineet ovat tarkoitukseen sopivia.

Ensimmäiseksi kukinnot asetetaan paperipussiin. Parhaiten tähän soveltuvat ruskeat valkaisemattomat paperipussit, jotka eivät sisällä tarpeettomia kemikaaleja. Aseta kukinnot väljästi pusseihin, jotta ilma pääsee kiertämään. Voit tehostaa tuuletusta tekemällä muutamia reikiä pussin yläpuolelle. Muista tarkistaa pussit päivittäin. Kukinnot kuivuvat lähes täysin noin 1-4 viikossa.

Paperipusseissa &quot;pinnalta rapeiksi&quot; kuivuneet kukinnot asetetaan väljästi lasipurkkeihin, jotka suljetaan tiiviisti. Purkit säilytetään viileässä ja suojassa valolta.

[[Image:ST-3-bud.jpg|thumb|230px|Hyvin kuivattua eli &quot;curetettua&quot; Sweet Tooth #3 -kukkaa]]

Kasvin omat sokerit alkavat pilkkoutua. Lehtivihreä alkaa hajota muiksi entsyymeiksi, jonka ansiosta lehdet muuttavat väriään. Mausta tulee täyteläinen ja pehmeä.

Lasipurkkimenetelmän aikana on erityisen tärkeää tarkkailla kukintojen tilannetta. Purkki kannattaakin aluksi tuulettaa päivittäin. Tämä käy yksinkertaisesti avaamalla lasipurkki tunnin ajaksi. Tutki kukintoja ja hajua - jos hometta muodostuu, sen kyllä haistaa ja näkee. Kääntele myös kukintoja hellästi, että kaikki kohdat saavat ilmaa.

Homeen muodostuessa eristä homeinen kukinto kokonaan. Myös muut kukinnot on syytä siirtää kuivempaan ympäristöön. Viikon kuluttua voit jo jättää tarkkailun vähemmälle. Yleensä riittää, että purkin avaa päivittäin. Kukinnot ovat valmiita, kun sisällä oleva oksa katkeaa napsahtaen. Tämän jälkeen kukinnot voidaankin jättää lasipurkkiin huolettomasti pitkäksikin aikaa.

==== Pidempiaikainen säilytys ====
Säilytykseen vaikuttavat monet tekijät, kuten kuinka kauan kannabista aiotaan säilyttää ja kuinka suuria määriä aiotaan säilyttää. Pienet määrät, joita ei aiota säilyttää kauaa, voidaan säilöä yksinkertaisesti pimeään ja kuivaan paikkaan ilmatiiviiseen rasiaan tai esimerkiksi ehjiin minigrip-pusseihin. Lasipurkit ovat suositeltavia. Yli kuukauden säilytettävät tarpeet kannattaa jo säilöä jääkaappiin. Jos kannabista on yli kolmen kuukauden tarpeisiin, kannattaa harkita pakastusta. Pakastus ei heikennä tehoa erityisemmin, jollei purkkia oteta jatkuvasti pois pakkasesta. Näin tehtäessä kosteutta imeytyy kasvin ulkoisiin lehtikudoksiin, jolloin maku ja laatu heikkenevät. Pakasta sopivan pienissä erissä ja varaa jääkaappiin sen verran, että sinun ei tarvitse olla jatkuvasti aukomassa pakastinta.

== Suvun jatkaminen ==
=== Siementen tuottaminen ===
Siementen kasvattaminen kotikonstein on hyvä keino säästää halutun lajikkeen geenejä ja saada aikaiseksi suuri määrä helposti säilytettäviä potentiaalisia kasvinalkuja.

Siementen tuottaminen on yksinkertaisimmillaan varsin suoraviivaista: tarvitaan vain uros- ja naaraskasvi ja annetaan luonnon hoitaa tehtävänsä. Käytännössä kuitenkin on kasvattajilla usein pyrkimyksenä pitää naaraat ilman hedelmöitystä, jotta kukinnoista tulisi isoja ja kauniita.

Keinohedelmöitys on hyvä tapa, mikäli haluaa tuottaa sekä sinsemillaa että saada jonkin verran siemeniä. Tällöin pitää olla kaksi erillistä kasvatusosastoa, toisessa kasvatetaan urokset ja toisessa naaraat. Käytännössä ei tarvi kasvattaa kuin yksi uros, sillä yhdestäkin poikakasvista irtoaa muutama miljardia siitepölyhiukkasta, joilla pystyy siementämään vaikka kokonaisen puutarhan täynnä naaraita.

Kannattaa huomioida, että urosten kasvatushuoneella on oltava kokonaan oma ilmanvaihtonsa, sillä siitepölyhiukkaset kulkeutuvat hyvin helposti ilman mukana naaraiden luokse, jos niillä vain siihen on mahdollisuus. Samoin urosten käsittelyn jälkeen kannattaa pudistella vaatteet ulkona ja pestä kädet kyynärpäitä myöten. Käsissä oleva siitepöly voi riittää yksistäänkin siementämään kokonaisen naaraskasvin. Mikäli naaraita on useampia samassa tilassa, haluat pölyttää vain pienen osan ja kasvatustilan tuloilma on aktiivinen, ole tarkkana. Pölytetty kasvi tulisi asettaa niin, että puhaltava tuloilma ei levitä siitepölyä muihinkin naaraskasveihin, jolloin odotettu kukintosato pienenee huomattavasti.

Uroskasvit aloittavat ja saavat kukintansa päätökseen huomattavasti nopeammin kuin naaraskasvit. Kasvatettuaan tarpeeksi palkoja ne alkavat hiljalleen aukeilla ja ripotella siitepölyä ympäriinsä. Tässä vaiheessa tehdään keinohedelmöitys.

Helpoin tapa tehdä rajattu hedelmöitys on kietoa muovipussi uroskasvin oksan ympärille, jossa on avautuneita hedekukintoja, ja ravistaa. Sitten muovipussi viedään naaraskasvin luo varovasti, laitetaan yksi kukkiva oksa kassiin ja ravistetaan voimakkaasti. Todennäköisesti naaraskasvin oksan jokainen kukinto saa osansa siitepölystä.

Toinen tapa on ravistella siitepölyä minigrip-pussiin ja sitten joko sormella tai pumpulipuikolla hieroa sitä naaraan kukintoryppääseen. Kannattaa myös merkitä hedelmöitetty oksa vaikkapa nauhalla, ettei sitä turhaan vaikkapa silvo makupaloiksi. Vähitellen silmän harjaantuessa siemeniä sisältävät kukinnot oppii kyllä erottamaan sinsemillasta.

Kolmas tapa on sekoittaa kerätty siitepöly pieneen vesimäärään ja hedelmöitää haluttu kukinto esim. pipetin avulla. Tämä on ehkä varmin tapa välttyä ilmassa leviävältä siitepölyltä, joka pahimmillaan pölyttää koko komeron. 

Siitepölyä voi myös säilöä helposti - se kannattaa jatkaa tavalliseen vehnäjauhoon 50/50-suhteella ja sitten pakastaa tuoreena. Vuoden pakastimessa ollut siitepöly on lähes yhtä toimivaa kuin tuorekin. Myös viileä, pimeä ja kuiva paikka käy siitepölyn säilytykseen varsinkin lyhyemmäksi ajaksi, mutta myös yli vuoden ikäistä, kuivassa säilytettyä siitepölyä on käytetty onnistuneesti.

Hedelmöityksen tapahduttua siirrytään käyttämään runsaasti typpeä ja kaliumia sisältävää lannoitetta. Fosforin tarve on pienimmillään siemententuoton aikana. Siemenet ovat kypsymässä, kun siemenkota murtuu ja tumma siemen pilkistää esiin - kypsä siemen irtoaa hellästi sormenpäällä liikuttamalla. Terveet siemenet ovat kovia, tummia ja kohtalaisen suuria. Siemenet kypsyvät 4-12 viikon kuluessa, kuten myös kyseisen kasvin kukinnotkin. Kokonaan siemennetty kasvi laittaa kaiken energiansa siementen tuottamiseen ja se käytännössä kuihtuu pystyyn - siemenet ovat valmiita kun kasvi kuolee lopullisesti.

Kun siemenet on korjattu talteen, niitä on hyvä säilyttää parista viikosta kuukauteen kuivassa ja pimeässä paikassa, jotta siemen saa tarvitsemansa lepojakson ja sen kasvuvalmius aktivoituu - tämän jälkeen siemen on valmis itämään.

Siemennetyn naaraskasvin kukinnot sisältävät lähes yhtä paljon thc:tä kuin siementämättömän, mutta kukintojen koko on huomattavasti pienempi ja ne sisältävät siemeniä. Kuitenkaan siemennettyä kasvia ei kannata heittää menemään vaan antaa sille arvoisensa polttohautaus vaikkapa bongissa siementen poistamisen jälkeen.

=== Pistokkaiden otto ===
[[Kuva:Pistokkaat.jpg|thumbnail|Juuri otetut pistokkaat (mexican sativa).]]

Pistokkaalla tarkoitetaan kasvista otettua osaa, josta kasvatetaan uusi kasvi, ja joka omaa saman sukupuolen ja geeniperimän kuin emokasvinsa.

Pistokkaat ovat erittäin käytännöllinen tapa kasvattaa halutusta kasvista monta jälkeläistä ilman, että tarvitsee tuottaa siemeniä. Hampunkasvattajan kannalta pistokkaiden suurin etu on, että kasvatettavan kasvin sukupuolesta voidaan olla varmoja, ja pistokkaita voi ottaa mieluisasta kasvista tai sen aiemmin otetuista pistokkaista rajattomasti. Kerrotaan, että joillain vanhan polven kannabiksenkasvattajilla on 15 vuotta vanhoja emokasveja, joista saa jatkuvasti lisää pistokkaita.

Paras aika ottaa pistokkaat kasvista on silloin, kun kasvi on vegevaiheessa ja se on kasvattanut noin 5-6 lehtiparia. Pistokkaiden ottaminen on parasta ja luonnollisinta tehdä silloin, kun kasville tehdään latvominen - latvotut kasvukärjet ovat jo itsessään pistokkaaksi kelpaavia. Pistokkaita voi ottaa periaatteessa milloin tahansa, mutta vegevaiheessa onnistumismahdollisuudet ja juurtumisnopeus on suurin.

Pistokkaat voi leikata myös sivuvarsista - ainoa rajoitus on, että pistokkaan on oltava kasvava osa kasvista. Hyvässä pistokkaassa on kasvukärki sekä yksi pari kehittyviä aurinkolehtiä - myös suurempia pistokkaita voi ottaa, mutta niiden juurten kehitys kestää kauemmin, eikä niiden ohut varsi välttämättä pysty imemään tarpeeksi nestettä.

Noin tunti ennen pistokkaiden leikkaamista kannattaa kasvit kastella huolellisesti, jotta varret ovat mahdollisimman täynnä nestettä.

Pistokkaan varsi katkaistaan ensin emokasvista hiukan sitä kohtaa alempaa, josta varsinainen pistokasleikkaus tehdään. Pistokkaan imupinta leikataan (mielellään veden alla) 45-75 asteen kulmassa viistoon viiltävällä liikkeellä - työkaluna parhaita ovat ohuet katkoteräveitset tai partaterät. Tällä estetään nesteen kuljetussuonten litistyminen tukkoon, mikä saattaisi tapahtua esim. saksilla leikatessa.

Pistokkaaseen tulisi jättää vartta yli kaksi senttiä ennen aurinkolehtiparia. Tarkoitus on, että pistokas saa etenkin nesteensä suoraan varrella imemällä, ennenkuin juuristo alkaa kasvaa.

Leikatun pistokkaan varsi upotetaan välittömästi veteen leikkaamisen jälkeen. Tämä siksi, että leikkauskohtaan nopeasti muodotuvat ilmakuplat saattavat estää pistokasta saamasta vettä, ja se kuolee herkästi.

Sopiva astia pistokkaalle on esim. muovinen kertakäyttömuki, joka peitetään mustalla muovilla. Mukin suulle laitetaan foliota, ja foliopalaan tehdään varrelle sopivan kokoinen reikä. Kertakäyttömuki täytetään päivän seisoneella hanavedellä, mukaan voi laittaa hiukan (laimennussuhde 1/8 normaalista) vegevaiheen epäorgaanista lannoitetta (esim. Substral) ja/tai hiukan merileväuutetta, mutta tämä ei ole pakollista. Seuraavaksi pistokkaan varsi laitetaan foliossa olevaan reikään ja tarkastetaan, että varren leikattu osa on veden alla.

Ihanteelliset olosuhteet pistokkaalle ovat noin 25 C° lämpötila, kohtuullinen valaistus (muutama energiansäästölamppu 20-30 cm korkeudella sopii erinomaisesti) sekä noin 75 % ilmankosteus. Pistokkaan tilaa on syytä seurata aluksi tunneittain. Mikäli pistokas osoittaa kuihtumisen ja nuutumisen merkkejä, pitää se siirtää kosteampaan paikkaan ja suihkuttaa sumutinpullolla. Sopiva kosteus saavutetaan siten, että  kostutettuja sanomalehtiä ja kylmälaukku peitetään läpinäkyvällä muovilla, jossa on muutama reikä ilmanvaihdolle. Joskus pistokkaat nuutuvat muutamassa minuutissa leikkaamisen jälkeen ja muuttuvat veltoiksi ja nahkeiksi - silloin pistokkaan vedensaanti on estynyt jostain syystä. Tälläistä pistokasta ei edes kannata yrittää virvoittaa.

Pistokkaiden tilaa seurataan parin viikon ajan ja säädellään niiden oloja tarpeen mukaan. Mikäli pistokkaat pärjäävät nuutumatta ilman kosteuskoteloa, ei sitä kannata käyttää turhaan. Pistokkaan aurinkolehdet saattavat alkaa kellastua, mikä on täysin normaalia - kasvi kerää ravinteita kasvukärkeensä. Myös leikkauskohta saattaa tummentua, mutta syytä huoleen ei ole niin kauan kuin kasvukärki voi hyvin.

Noin kahden viikon kuluttua pitäisi pistokkaiden leikkauspinnan alkaa muodostaa juuria. Pistokas on istutusvalmis sitten, kun juuri on n. 5 sentin pituinen ja kehittänyt useita sivuhaaroja.

Istutus tapahtuu kätevästi esimerkiksi kirkkaaseen muovimukiin, tällä kertaa mukin pohjaan tehdään reikiä. Muki täytetään lähes täyteen multa/väliaineseosta, pistokkaan juuri laitetaan mullan päälle ja hellävaraisesti lisätään multaa juuren päälle ja lopuksi kastellaan kohtuullisesti. Hellävaraisuus on tässä vaiheessa kriittistä: muodostunut vesijuuri irtoaa TODELLA herkästi taimesta. Mikäli juuri irtoaa, voi pistokkaan laittaa takaisin juurrutusnesteeseen ja kosteuslaatikkoon, jolloin se todennäköisesti selviää.

Heti multaistutuksen jälkeen taimi siirretään takaisin kosteisiin olosuhteisiin - esim. edellä mainittuun styrox-laatikkoon. Tässä vaiheessa pistokas on alttein kuolemaan, mutta mikäli juurtuminen alkaa, noin 1-3 päivässä pistokas on jo täysin valmis kasvamaan aikuiseksi kasviksi. Juurten kasvu on helppo todeta kirkkaan mukin läpi ja uusien juurten ilmaantuminen osoittaa, että kasvin voi ottaa pois kosteasta astiasta, sillä se pystyy imemään jo tarvittavan kosteuden mullasta.

Erilliset juurrutusnesteet ja -hormonit helpottavat juurruttamista, mutta ne eivät ole pakollisia, sillä laimealla ravinnevedellä onnistuminen on lähes yhtä varmaa. Lisäksi pistokkaita voi ottaa kohtuukokoisesta puskasta suuria määriä, jolloin muutama epäonnistunut pistokas ei haittaa mitään, eivätkä kalliit juurrutusnesteet ole hintansa arvoisia. Tosin jotkut lajikkeet - erityisesti puhtaat indicat - ovat vaikeita juurrutettavia, jolloin niillä erillisten hormonien käyttö saattaa olla jopa pakollista.

Etenkin leikkaamiseen käytetyt välineet ja pistokkaan ensimmäinen päivä pitäisi pyrkiä pitämään suhteellisen steriilinä, vaikka pistokas kehittää suojan bakteereille kuitenkin suhteellisen nopeasti leikkauskohtaan. Mikäli juurrutusnesteessä ilmenee samentumista tai muuta kasvustoa - useimmiten   levää tai limaa - tulee neste ja astia vaihtaa.

== Matalien ja pienten kasvatustilojen menetelmiä ==
=== ScrOG - Screen Of Green ===
ScrOG tulee englanninkielisistä sanoista Screen of green. ScrOGilla tarkoitetaan erityisesti pienitehoisilla SpNa-valaisimilla pienessä tilassa tapahtuvaa kasvatusta varten kehitettyä kasvatusmenetelmää, jossa kannabiskasvit taivutetaan kasvamaan verkon alla. Kukkimisvaiheessa kasvin oksien annetaan kasvaa verkon alta valoa kohti. Verkon ansiosta kaikki oksien latvat ovat suunnilleen samalla korkeudella ja näin ollen saavat yhtä paljon valoa. Ideaalisessa ScrOGissa kukitusvaiheen lopussa verkon koko pinta-ala on täynnä kukintoterttuja. Sadon määrä on huomattavasti suurempi perinteiseen kasvatustyyliin verrattuna.

Tässä osiossa käsitellään alkuperäistä ns. flat-ScrOGia, jossa verkko on vaakatasossa kasvien yläpuolella. Muita ScrOG-versioita ovat mm. sylinteri-ScrOG ja vertikaalinen ScrOG. Lisätietoa näistä menetelmistä löytyy [http://growfaq.medicalgarden.org/growfaq/ GrowFAQ]:ista, mm. [http://growfaq.medicalgarden.org/growfaq/766.htm tästä FAQ:ista].

==== ScrOGin rakentaminen ====
[[Kuva:Scrog.gif|right|155px|Scrogin idea]]
ScrOG-menetelmä on tarkoitettu lähinnä emipistokkaista ja feminisoiduista siemenistä kasvatusta varten. Tavallisista siemenistä kasvatettaessa mahdolliset hedekasvit hankaloittavat kasvatusta ja niiden verkon alta irti repiminen jättää verkkoon/kasvustoon ikäviä aukkoja, joiden täyttäminen ei välttämättä onnistu. 

Pistokkaiden ja verkon lisäksi mitään erityisvälineitä ei ScrOGia varten tarvita. Verkoksi käy oikeastaan mikä tahansa verkko, jonka aukot ovat sopivan kokoisia. Kanaverkko on tarkoitukseen sopiva, kuten myös puutarhaliikkeissä myytävä taimiverkko. Muovinen taimiverkko on suositeltavin, koska se taipuu hyvin ja on helppo leikata sopivaan muotoon. Verkossa olevien aukkojen tulee olla sen kokoisia, että kasvin suurimmat oksat mahtuvat kasvamaan niistä läpi. 

Verkon tulee olla kasvatustilan pinta-alan kokoinen ja muotoinen. Jos tila on suljettu, kuten kaappi tai tarkoitusta varten rakennettu boksi, voi verkon kiinnittää helposti seiniin. Jos tila taas on avoin eikä verkkoa saa kiinni mihinkään, verkon kiinnittämistä varten kannattaa nikkaroida erillinen kehikko.

Tehokkaan ScrOGin vaatima minimivalomäärä on 50 W / neliöjalka. Eli esim. 150 W SpNa-valaisin riittää korkeintaan kolmen neliöjalan alalle ja 400 W valaisin taas hieman vajaalle neliömetrille.

Verkko viritetään yleensä 20-30 cm korkeudelle ruukkujen yläpuolelle. Verkon ja ruukkujen välillä tilaa tulee olla vähintään sen verran, että kasveja pystyy kastelemaan ja taivuttelemaan verkon alle.

==== Kasvin kasvattaminen verkkoon ====
ScrOGissa kasvien määrällä ei sinänsä ole väliä. Verkon voi täyttää vain yhdellä tai useammallakin kasvilla. Kasvien määrästä riippuu hieman, miten kasvatus tapahtuu. Peukalosäännön mukaan kasveja tulee olla korkeintaan yksi per neliöjalka (30 cm * 30 cm).

ScrOGin ideana on, että kasvin annetaan kasvaa vegetatiivisella valojaksolla, kunnes sen latva on kiinni verkossa. Tässä vaiheessa valojakso vaihdetaan jaksoon 12/12 ja aloitetaan kukkimisvaihe. Näin siis noudatettaessa kasvi per neliöjalka-sääntöä. Jos kasveja on harvemmassa ja verkko on suuri, annetaan kasvien kasvaa verkkoon kiinni ja täyttää osa verkosta. Yleispätevää neuvoa siitä, miten paljon kasvia tulisi kasvattaa verkkoon ennen valojakson vaihtoa, on vaikea antaa. Tämä johtuu eri lajikkeiden erilaisista kasvuominaisuuksista. Lajikkeen ominaisuuksien tunteminen helpottaa arviointia.

Kukitusvaiheen alussa tapahtuvan nopean kasvupyrähdyksen avulla verkko täytetään latvoilla (budsite) siten, että kasvin latvan annetaan kasvaa pari senttiä verkon läpi, jonka jälkeen se taivutetaan takaisin verkon alle vaakatasoon. Kasvupyrähdys kestää yleensä lajikkeesta riippuen 2-4 viikkoa.

Kasvi alkaa hyvin nopeasti haarautua ja kasvattaa uusia latvoja. Kaikki latvat taivutetaan verkon alle. Tässä vaiheessa tulee olla tarkkana ja pyrkiä taivuttamaan latvat siten, että koko verkon pinta-ala tulee täyteen. Parhaassa tapauksessa verkon jokaisessa aukossa on yksi pieni latva. Kun verkko on täynnä, annetaan latvojen kasvaa verkosta läpi valoa kohti.

; Latvaston muovaaminen :
Kun latvojen annetaan kasvaa verkosta läpi, tulee niiden kasvaa hieman kulhomaiseen muotoon. Korkeimpien latvojen tulee olla sivuilla ja matalampien keskellä suoraan lampun alla. Latvoja voi sitoa verkkoon kiinni esim. narulla. Näin niiden kasvusuuntaa voidaan ohjata halutunlaiseksi. Kulhomainen muoto mahdollistaa sen, että lamppu voidaan asettaa mahdollisimman lähelle latvoja maksimaalisen valotehon takaamiseksi. Jos pisimmät oksat ovat keskellä, joutuu lamppua pitämään korkeammalla. Näin valotehoa menee hukkaan lyhimpien latvojen osalta.

Kasvupyrähdyksen jälkeen verkon tulisi olla täynnä pieniä kukintoja. Tässä vaiheessa tulee pitää huoli, etteivät lehdet pääse varjostamaan latvoja. Latvoja pimentäviä aurinkolehtiä voi leikellä pois varjostamasta. Liiallista leikkelyä tulee kuitenkin välttää, sillä aurinkolehdet ovat tärkeitä kasvin hyvinvoinnin kannalta.

; Alaosan parturointi :
Kun verkko on täysi, sen alapuolelle jää jonkin verran lehtiä ja pieniä roskaoksia, jotka eivät yllä verkkoon. Näistä pikkuoksista voi ottaa pistokkaita kätevästi, jos niitä tarvitsee. Verkon alla olevaa kasvustoa aletaan hiljalleen leikellä pois, koska se vain kuluttaa kasvin energiaa. Lehtiä tulisi poistaa muutama kerrallaan joka päivä. Ei siis kaikkia samana päivänä, koska kasvi voi mennä shokkiin liiallisesta parturoinnista. Verkon yläpuolelta lehtiä ei tule poistaa, jos ne eivät varjosta kukintoja.

; Sekalaista tietoa :
Tuuletuksen tulee olla tehokasta varsinkin kukitusvaiheessa, kun verkko on täynnä kukintoja. Ilman pitää päästä kiertämään tiiviin kukintolatvaston välissä homeongelmien välttämiseksi.

Latvomisesta verkkokasvatuksen yhteydessä on kaksi koulukuntaa. Toiset vannovat latvomisen nimeen ja toiset ovat sitä mieltä, että [[Hupu_2/Sisäkasvatus#Latvominen|latvominen]] ei kannata. Jos kasveja haluaa latvoa, tulisi se tehdä ennen kuin kasvin päälatva yltää verkkoon.

==== Mikä lajike ScrOGiin? ====
Lähes mikä tahansa lajike käy verkkokasvatusta varten. Jäykkäoksaisia lajikkeita kuitenkin kannattaa välttää, koska niiden oksat saattavat murtua liiasta taivuttelusta. Korkeakasvuisten sativa-lajikkeiden hallitseminen sisätiloissa myös helpottuu ScrOGin avulla. Erinäisillä alan sivustoilla on suositeltu mm. seuraavia lajikkeita: Cinderella99, Apollo 11 ja Sweet Tooth #3.

Eri tyyppisten lajikkeiden kasvattaminen yhtä aikaa saman verkon alla ei ole suositeltavaa, koska se vaikeuttaa latvaston pitämistä tasapituisena.

==== Esimerkki eräästä ScrOG-kasvatuksesta ====
Tässä kasvatuksessa valaisimena toimi 150 W SpNa. Kasvatustilana toimi perinteinen vaatekaappi, jonka pinta-ala oli 55 * 55 cm. Verkko oli vaatekaapin pinta-alan kokoinen ja muotoinen. Lajikkeina oli 2 kpl Amsterdam Seedbankin White Widowia ja yksi SensiSeedsin Big Bud. Kaikki kasvit olivat pistokkaita. Kasvualustana oli multa 10 litran ämpäreissä. Lannoitteina käytettiin Substralia, Ruukunvoimaa, merileväuutetta ja PK-eliksiiriä.

Kireästä aikataulusta johtuen kasvatuksen tuli tapahtua mahdollisimman nopeasti. Koska kukitusajasta ei voi tinkiä, täytyi vegetatiivisen kasvuvaiheen olla lyhyt. Kasvatuksen kokonaiskesto oli 72 päivää.

Pistokkaiden juurruttua ne siirrettiin ämpäreihin ja valon alle kasvamaan. Aluksi kasvit saivat kasvaa vapaasti ilman verkkoa. Viikon kuluttua verkko kiinnitettiin 15 cm korkeudelle ämpäreiden reunasta ja 20 cm korkeudelle mullasta (ämpärit eivät olleet aivan täynnä multaa). 15 cm oli hieman liian matalalla ja vaikeutti kasvien kastelemista. Kasvuvaiheessa lamppu oli n. 30 sentin korkeudella kasvien latvoista.

Kasvit ylsivät verkkoon 10-14 päivän kuluttua pistokkaiden juurtumisesta. Heti alussa huomasi, että Big Bud oli huomattavasti reheväkasvuisempi kuin White Widowit. 14 päivän kasvuvaiheen jälkeen valojakso vaihdettiin 12/12:aan ja kukitusvaihe aloitettiin. Kasvit olivat tällöin kiinni verkossa ja muutama latva oli jo jouduttu taivuttamaan verkon alle.

Valojakson vaihdon jälkeen kasvit (varsinkin Big Bud) alkoivat haarautua ja kasvaa todella nopeasti. Joka päivä piti taivutella latvoja verkon alle. WW:t lopettivat pituuskasvunsa 2-3 viikon kuluttua valojakson vaihdosta. Tässä vaiheessa latvojen taivuttelu lopetettiin ja niiden annettiin kasvaa verkon läpi. BB kuitenkin jatkoi kasvuaan vielä viikon, mikä aiheutti ongelmia. BB:n suurimmat latvat nimittäin osuivat juuri valaisimen alapuolelle. Koska verkko oli keskeltä aivan täynnä kasvustoa, BB:n latvoja ei voinut enää taivuttaa. Tämä aiheutti sen, että valaisinta täytyi nostaa hieman. Valaisin nostettiin 15 cm korkeudelle BB:n korkeimmista latvoista. Koska White Widowien latvat olivat matalammalla, valotehoa meni hieman hukkaan. Myös yksi reuna verkosta jäi tyhjäksi hieman epäonnistuneen taivuttelun johdosta. Loppujen lopuksi verkon pinta-alasta tuli täyteen n. 80 %.

Verkon alapuolista kasvustoa alettiin poistaa n. kahden viikon kuluttua valojakson lyhentämisestä. Trimmausta kesti n. 2 viikkoa, jonka jälkeen verkon alla ei ollut jäljellä juuri mitään muita kasvin osia kuin varret.

Kukitusvaihe kesti 58 päivää, josta viimeiset viisi päivää kasvit olivat täydessä pimeydessä vuorokauden ympäri. Satoa kolmesta kasvista yhteensä tuli n. 70 grammaa trimmattua, tehokasta kukkaa ja jonkun verran lehteä. Tämä kaikki vain reilussa 10 viikossa. Täydellä verkolla kasvit olisivat luultavasti tuottaneet lähemmäs 100 grammaa kukkaa.

Vertauksen vuoksi aikaisemmin toteutettu perinteinen puskatyylinen kasvatus tuotti kahdesta kasvista samoilla välineillä n. 40 g kukkaa 16 viikossa (tuntematon lajike siemenestä, kasvuvaihe 5 viikkoa ja kukitusvaihe 11 viikoa). 

==== Lisätietoja ScrOGista ====
Jos tai jokin ScrOGiin liittyvä asia jäi epäselväksi, löydät lisätietoa mm. [http://growfaq.medicalgarden.org/growfaq/ Marijuana GrowFAQ]:ista. Myös suomalaiselta [http://www.hamppu.net/forum/ Hamppuforumilta] voi hakea ScrOGiin liittyvää tietoa, esimerkiksi hakusanalla [http://www.hamppu.net/forum/search.php?search_keywords=scrog ''scrog''].

=== SOG - Sea Of Green ===
&quot;''Till we found the sea of green -- Sky of blue and sea of green in our yellow submarine.''&quot; - Beatles, Yellow Submarine (1968)

SOG on lyhenne sanoista '''S'''ea '''O'''f '''G'''reen eli suomennettuna vihreä meri. SOG on kasvatusmenetelmä, jossa kasvatetaan nopealla syklillä useita pienempiä kasveja samassa tilassa keskittäen kasvuvoimat lähinnä pääkukintoihin. Tämä on pitkäkestoisen puskakasvatuksen vastakohta, jossa kasvaisi vain yksi tai muutama isompi kasvi. 

SOG-kasvatusta harjoittavat lähestulkoon kaikki useampia ruokakasveja tuottavat puutarhat. Hampun nautintoaineeksi kasvatukseen SOG sopii myös oikein mainiosti, vaikkakin Suomen laki tulkitseekin helposti tällaiset kymmenien kasvien puutarhat törkeiksi huumausainelain rikkomisiksi - satohan on kuitenkin vain sama kuin muutamalla isommalla kasvilla, mutta nopeammin saavutettavissa.

SOG:issa pyritään maksimoimaan sato valotehoon, virrankulutukseen ja tilaan nähden, samoin kuin ScrOG-menetelmässäkin. Erona on lähinnä se, ettei ScrOG:ia voida tehokkaasti hyödyntää isommissa kasvatuksissa ja tiloissa. SOG:issa kasveja ei tarvitse juurikaan käännellä ja väännellä kasvatuksen aikana. Molemmille kasvatustavoille yhteistä on sadon maksimointi sekä kasvatuksen tapahtuminen vain ja ainostaan valituista emoista otetuilla pistokkailla. SOG:issa kasvatusaika on minimoitu, joten satoa saadaan nopeammin ja useammin. Yhdellä kukitustilalla voidaan saada jopa kuusi satoa vuodessa, sadon ollessa noin 0,5-1 g / Watti tai noin 7-30 g / kasvi. Tästä voidaan suuntaa antavasti laskea, kuinka paljon kasveja täytyy  valaisimien alla olla, jotta tavoiteltu sato voidaan saavuttaa.

; SOG-menetelmän tehokkuus :
Esimerkkinä 400 W SpNa yhden m&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt; tilassa, jolla tavoitellaan kunnioitettavaa 400 g satoa, eli gramma / watti.

* 1 kpl kasveja ( 400 g / kasvi ), tarvitaan todennäköisesti kuukausien kasvuvaihe&lt;br&gt;
* 4 kpl kasveja ( 100 g / kasvi ), tarvitaan 1-2 kk kasvuvaihe&lt;br&gt;
* 9 kpl kasveja ( 44 g / kasvi ), tarvitaan noin 20 päivän kasvuvaihe&lt;br&gt;
* 36 kpl kasveja ( 11 g / kasvi ), kasvuvaihetta ei tarvita lainkaan tai korkeintaan viikko.

Minkä näistä uskoisit pystyväsi saavuttamaan?

Nämä luvut saavutetaan varmemmin 600 W valaistuksella. Todennäköisimmin sato 36 kasvilla on kuitenkin luokkaa &gt;7 g / kasvi, eli kokonaissato on 250-400 g kuivattua kukintoa SOG-menetelmällä. Yhdellä tai kahdella kasvilla ei todennäköisesti saavuteta tällaista satoa eikä ainakaan SOG:in tarvitsemassa ajassa.

; SOG-kasvatuksen toimintamalli :
Toimintamalli on yksinkertainen, tässä esimerkki 60 päivän lajikkeella.&lt;br&gt;
{| cellpadding=&quot;5&quot;
|-
| viikko 1 || Pistokkaiden otto soveltuvista emoista sekä pistokkaiden juurrutuksen aloittaminen&lt;br&gt;
|-
| viikko 2 
|| Lisää juurikasvua ja lyhyt, keskimäärin noin 5 päivän kasvuvaihe&lt;br&gt;
|-
| viikko 3 
|| Juurrutetut pistokkaat siirretään kukkimisvaiheeseen (10-60 kasvia/m&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt; tai 1-6 kasvia/neliöjalka)&lt;br&gt;
|-
| viikko 4 
|| Pistokkaat kasvavat ja alkavat siirtyä kukkimisjaksolle&lt;br&gt;
|-
| viikko 5 
|| Kasvu nopeimmillaan, kasvit voivat helposti tuplata tai triplata kokonsa, tätä kestää noin kolme viikkoa. Esikukinnot alkavat ilmestyä.
|-
| viikko 6 
|| Lisää venymistä ja kukintojen turpoaminen alkaa - kukkimislannoite 100 %&lt;br&gt;
|-
| viikko 7 
|| Venyminen alkaa loppua normaalilla indicapohjaisella 6 viikon lajikkeella, kukinnot turpoavat edelleen. Tässä vaiheessa otetaan myös uudet pistokkaat emoista juurtumaan.&lt;br&gt;
|-
| viikko 8 
|| Lopullinen korkeus saavutetaan, ja suurin osa karvoista ruskettuvat. Turpoaminen jatkuu ja kahdeksannen viikon lopulla on aika aloittaa kasvualustan huuhtelu.&lt;br&gt;
|-
| nowrap=&quot;nowrap&quot; | viikko 9 
|| Huuhtelu ja kypsytys, viimeinen viikko. Aika aloittaa trikomien värien tarkkailu.
|}
Huomioi että todellinen ajoitus riippuu lajikkeesta ja kasvatusolosuhteista.

; Milloin SOG-kasvatus on järkevää? :
SOG on järkevää kun halutaan useampia satoja tai enemmän kukintoa samalla sähkölaskulla.
Pienissä tiloissa saavutetaan parhaat tulokset todennäköisimmin yhdellä tai korkeintaan muutamalla latvotulla kasvilla, jotka kasvatetaan sellaisenaan tai käytetään ScrOG-menetelmää. Isommissa tiloissa voidaan saada huippusatoja kasvattamalla isoja pensaita ajan kanssa, tai jopa suorastaan puita, jotka varmasti tuottavat ison sadon per kasvi.

; Mitä SOG-kasvatukseen tarvitaan? :
Tärkein! Tarvitaan pistokkaita - paljon hyviä pistokkaita. Pistokkaita varten tarvitaan mahdollisimman hyvät juurrutusolosuhteet: juurrutusalustaksi bubbler tai aeroklooneri (muita ei kannata juurikaan käyttää), loisteputkia jne. Mahdollisimman hyvä kasvualusta ja olosuhteet (luonnollisesti). SOG-kasvatusta voi harjoittaa myös mullassa (vähintään 20 päivän kasvuvaihe tarvitaan), mutta vesiviljely on helpoin, nopein ja tehokkain tapa.

; Miten SOG-kasvatus aloitetaan? :
* Ensiksi kasvatetaan siemenistä (ellei ole mahdollisuutta saada hyviä pistokkaita) kymmeniä tai tarpeen mukaan jopa satoja kasveja, joista valitaan parhaat emoiksi. Emokasvien tärkeitä ominaisuuksia ovat: lyhyt kukituksen kesto, nopea kukkimisen alkaminen, nopea kasvu ja kuitenkin suhteellisen lyhyt koko, kasvit eivät saa myöskään haarautua kovin paljon. Parhaat tulokset saadaan vasta kun otetaan pistokkaita sellaisesta emosta joka on kasvanut yli kuusi kuukautta.&lt;br&gt;
* Emokasveista otetaan pistokkaita, joiden tulee olla mahdollisimman samankaltaisia, eli samamäärä lehtiä, samankokoisia jne. Yhdestä emosta voi saada 10 tai jopa 20 pistokasta kerralla.&lt;br&gt;
* Pistokkaat juurrutetaan bubblerissa tai aerokloonerissa.&lt;br&gt;
* Kun pistokkaat ovat juurtuneet ne siirretään lyhyeen kasvuvaiheeseen juurtumaan lisää (mullassa vähintään 20 päivää ja aero-/bubbler-virityksissä 0-20 päivää).&lt;br&gt;
* Kasvit siirretään kukkimaan.&lt;br&gt;

Kuten huomataan, SOG-kasvatuksessa toimitaan lähinnä pistokkaiden kanssa, suurin osa ajasta meneekin niihin. Pistokkaita kannattaa ottaa reilusti enemmän kuin mitä tulevaan kasvatukseen tarvitaan. Sellaiset pistokkaat jotka eivät juurru nopeasti voidaan heittää huoletta menemään.

; Soveltuvia lajikkeita :
Lähestulkoon kaikki lajikkeet soveltuvat SOG-kasvatukseen. Paras tulos saavutetaan sellaisilla lajikkeilla, joiden kukkimisaika on 8 viikkoa tai alle, ja jotka eivät kasva pitkiksi tai tuuheiksi. Esimerkkejä sopivista lajikkeista:
* [http://kalainfo.hamppu.net/?ak-47 AK-47 / 48]
* [http://kalainfo.hamppu.net/?flo Flo]
* [http://kalainfo.hamppu.net/?lifesaver Lifesaver]
* [http://kalainfo.hamppu.net/?northern+lights Northern Lights]
* [http://kalainfo.hamppu.net/?oasis Oasis]
* [http://kalainfo.hamppu.net/?shiva Shiva]
* [http://kalainfo.hamppu.net/?sweet+tooth+%233 Sweet Tooth #3]

; SOG-kasvatustapoja :
Jatkuvasadonkorjuinen SOG: Sadonkorjuu esimerkiksi kerran kuukaudessa, jolloin sinulla on kahta tai vaikkapa kolmea eri aikaan kukkimisvaiheeseen siirrettyä kasvisarjaa koko ajan kukkimassa, sitä mukaan kun korjaat sadon laitat uudet pistokkaat kukitukseen jne. Erittäin nopeasyklinen kasvatustapa, jota käyttävät lähes kaikki ammattikasvattajat. Todennäköisesti haluat kuitenkin myös muuta aikaa kuin hamppuaikaa. Lisäksi kasvatustila on hyvä siivota kasvukertojen välissä huolellisesti kasvitautien ja tuholaisongelman välttämiseksi.

Lisäksi on olemassa pysty- ja vaaka-asentoisten valaisimien kasvatukset, sekä tornin mallinen SOG, joka on todellinen valotehon maksimoija.&lt;br&gt; 

; Lisätietoa SOG-menetelmästä :
SOG-menetelmistä löydät lisätietoa [http://growfaq.medicalgarden.org/growfaq/ GrowFAQ]:ista, esimerkiksi artikkelista [http://growfaq.medicalgarden.org/growfaq/826.htm &quot;What is the Sea of Green method?&quot;]. Myös suomalaiselta [http://www.hamppu.net/forum/ Hamppuforumilta] voi etsiä SOG:iin liittyvää tietoa, esimerkiksi kirjoittamalla hakuun avainsanaksi [http://www.hamppu.net/forum/search.php?search_keywords=sog '''sog'''].

=== ESL-kasvatus === 
[[Image:Energiesparlampe.jpg|thumb|75px|23 W ESL]]
Tässä kappaleessa käsitellään koristehampun kasvattamista pienoisloisteputkilla ja energiansäästölampuilla.

==== Riittävästi valoa ====
Puutarhassa olisi hyvä olla valoa n. 3000 lm (lumenia) / neliöjalka. Tästä jokainen voi itse laskea, montako lamppua yhtä kasvia kohden tulisi varata. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon myös se, että loistevalaisimien valon tunkeutuvuus ei ole kovinkaan hyvä. Jos kasvi saa valoa vain ylhäältä päin, jäävät alaoksat hyvin vähälle valolle mikä taas johtaa kasvin hitaaseen kasvuun ja pienentää oleellisesti kukintojen määrää. Tämän vuoksi on suositeltavaa hankkia lisävalaistusta myös ala- ja keskioksille. Tämä kuitenkin taas rajoittaa kasvien määrää pienessä tilassa.

Välttävään tulokseen voidaan päästä niinkin pienellä kuin 1000 lumenin valoteholla per neliöjalka, mutta näin vähäisillä valotehoilla sadon määrään vaikuttavat muut tekijät (mm. lannoitus, lämpötila ja kastelu) kasvattavat merkitystään.

==== Energiansäästölamppujen kokoaminen ====
[ TODO: Kokonaista tekstiä ohjeeseen ]

Tässä esitellään kaksi vaihtoehtoista tapaa kytkeä energiansäästölamput, yksihaarainen ja kaksihaarainen.
{|
|--
|  [[Kuva:ESL-kytkentä-1.gif]]
|  [[Kuva:ESL-kytkentä-2.gif|380px]]
|--
|}
==== Esimerkkejä ESL-järjestelmistä ====
[ TODO: esimerkkejä, kuvia ]
==== Lajikkeen valinta ====
Lajikkeiden erityisominaisuudet korostuvat etenkin silloin, kun valotehoa on 3000 lm / kasvi tai vähemmän. Villin sativalajikkeen kasvattaminen voikin osoittautua painajaiseksi ESL-kasvattajalle. Siksi onkin aiheellista tutustua eri lajikkeisiin miettien omia tarpeitaan, ja tämän perusteella tehdä kompromisseja lajikkeiden suhteen. Lajikkeet, joiden tiedetään kasvattavan paljon kukintoja tai olevan erityisen helppoja kasvattaa, soveltuvat parhaiten ESL-kasvatukseen. Aloittelijalle soveltuvia lajikkeita ovat mm. Northern lights, Oasis (NL #2), Shiva, Super Skunk, Skunk #1, Afghani, Shiva shanti, California orange ja Lowryder (erittäin pieniin tiloihin). Lisää tietoa lajikkeista löytyy [[Hupu_2/Kannabislajikkeet#Lajikekuvaukset|täältä]].

Puhtaat indicat ja indicapainotteiset lajikkeet soveltuvat varsin hyvin kasvatettaviksi pienilläkin valotehoilla. Tietyt sativa-indica -hybridit soveltuvat myös oikein hyvin, mutta lajikkeen ominaisuuksiin kannattaa perehtyä ennen siementen hankkimista.

Puhtaan tai lähes puhtaan sativalajikkeen kasvatus pienellä valoteholla on kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Sativa-lajikkeilla kun on tapana venyä enemmän kuin keskivertokasvattajan kaapissa olisi tilaa. Pienellä valoteholla kasvi venyy vielä entistä enemmän, eikä kasvin ohut varsi jaksa kannatella vähäistenkään kukintojen painoa. Sato saattaa myös jäädä melko pieneksi. Jos tavoitteena on kuitenkin kasvattaa sativa-lajikkeita energiansäästölamppujen alla, on suositeltavaa käyttää mahdollisimman lyhytkasvuista ja mahdollisimman suuren sadon tuottavaa lajiketta, mahdollisimman lyhyellä kukinta-ajalla. Näin saatetaan päästä kohtuulliseen lopputulokseen. Tällaiset sativa-ESL-yhdistelmät ovat kuitenkin melko kokeellisia ja saattavat tuottaa takaiskuja, joten ensikertalaisen ei kannata niitä välttämättä yrittää, vaan valita mieluummin kasvi, josta pienillä virheilläkin saa paljon irti.

==== Kasvatus ====
Hampun ESL-kasvatukseen pätevät samat perussäännöt kuin esimerkiksi SpNa-valaisintakin käytettäessä. Koska ESL:t eivät tuota valotehoa ikinä liikaa, kannattaa kasvattajan harkita [[Hupu_2/Sisäkasvatus#ScrOG_-_Screen_Of_Green|ScrOG:n]] tai taivuttelun käyttöä maksimoidakseen valotehon hyödyn. ESL-valaisimet eivät valaise tehokkaasti kovin syvälle, joten mahdollisimman tasainen latvusto auttaa valotehon hyötykäytössä merkittävästi. Sama pätee kaikkiin heikkotehoisiin valaisimiin, jotka eivät lämpene voimakkaasti. Tehokkaalla taivuttelulla tai ScrOG:n käytöllä useammat latvat saavat maksimaalista valoa ja täten saatavan sadon määrä kasvaa. Tällöin myös vaivalloinen valojen hajasijoittelu kasvin ympärille tulee tarpeettomaksi.

; Kun verso nostaa päätään :
* Pienten taimien valontarve ei ole kovin suuri, joten pelkkä pöytälamppukin (11 W pienoisloisteputki, näitä saa kirpputoreilta usein parilla eurolla) riittää tässä vaiheessa. Nämä lamput eivät käy kovinkaan kuumina, joten sopiva etäisyys kasviin on suunnilleen 3-5 cm. Jos käytössäsi on 23 W energiansäästölamppu, kannattaa lamppu asettaa n. 7-10 sentin päähän kasvin latvasta.

* Kasvi alkaa kaivata lisää valoa, kun se on kasvattanut itselleen kaksi ensimmäistä paria &quot;kunnollisia&quot; lehtiä, eli kolme seuraavaa lehtiparia sirkkalehtien jälkeen. Mikään ei tietenkään kiellä kasvattamasta heti alkuun isommallakin lampulla. Tärkeintä kuitenkin on se, että kasvi on riittävän lähellä lamppua eikä lämpötila ole liian korkea.

* Kasvia kannattaa tarkastella ainakin pari kertaa päivässä. Etenkin kastelun jälkeen kasvilla on tapana hieman venähtää ja koska etäisyys lamppuun ei ole suuri, on vaarana, että kasvi polttaa itsensä.

; Kasvuvaihe :[[Kuva:Esl.jpg|thumb|right|Koristehamppua pienloisteputkien valossa.]]
* Jos käytössäsi on eritehoisia lamppuja, siirrä viimeistään tässä vaiheessa tehokkain lamppu valaisemaan kasvin latvaa. Etäisyys valaisimeen n. 5-10 cm.

* Kasvia on hyvä sumutella silloin tällöin. Kasvi nauttii kosteasta ilmasta. Lisäksi kosteus suojaa kasvia vihannespunkeilta. Liika kosteus kuitenkin altistaa kasvin erilaisille kasvitaudeille sekä homeelle. Sumuttele kasvia esim. parin päivän välein.

* Alempia oksia valaisevat lamput kannattaa myös sijoittaa riittävän etäälle, koska kasvi kääntelee lehtiään valoa kohden ja näin ollen saattaa polttaa lehtensä. 10-15 cm etäisyys riittää.

* Jos kasvi/kasvit joutuvat olemaan useampia vuorokausia yksin, on hyvä siirtää valaisimet normaalia kauemmaksi. Hamppu ehtii parissa päivässä kurottaa yllättävän pitkälle.

* Kasvia kannattaa käännellä muutaman päivän välein. Näin kasvi saadaan kasvamaan tasaisesti joka suunnalta.

* Oskilloiva (sivusuuntaan kääntyilevä) tuuletin on hyvä apu vahvistamaan kasvin vartta. Huomaa kuitenkin, että ilman kierrättäminen suljetussa tilassa nostaa huomattavsti kaapin lämpötilaa johtuen siitä, että se sekoittaa ilmanvaihdon (Ilma ei mene reiästä sisään ja toisesta ulos vaan &quot;sisään, sekaisin, kuumenee, uudestaan sekaisin, kuumenee --&gt; ulos.&quot;) Jos tuuletinta ei ole käytössä, vartta voi yrittää vahvistaa ravistelemalla kasvia muutamia kertoja päivässä. Älä kuitenkaan käytä liikaa voimaa, ettei varsi katkea.

* Kasvi on valmis siirrettäväksi kukitukseen 25-35 cm mittaisena. Valaisimien värilämpötilasta johtuen kasvi saattaa aloittaa kukkimisen ilman valojakson vaihtamista. Esikukinnot ilmestyvät yleensä kasvin ylimpään kolmannekseen, päävarren ja siitä lähtevien oksien liittymäkohtaan. Esikukinta alkaa epämääräisillä vihreillä pallukoilla. Selkeän varren päässä roikkuva pieni pallukka on melko varma merkki hedekasvista. Emikasvin tunnistaa viimeistään siitä, kun pallukoista alkaa työntyä valkoisia haituvia. Esikukinta tarkoittaa sitä, että kasvi on valmis aloittamaan kukintansa. Välttääkseen riskiä siitä, että kasvi muuttuu hermafrodiitiksi, on suositeltavaa siirtää kasvi 12/12-valojaksoon. Jos lannoitusta ei vielä ole vaihdettu kukituslannoiteeseen, siirry viimeistään tässä vaiheessa käyttämään matalatyppistä PK-lannoitetta.

; Kukkimisvaihe :[[Kuva:pienloisteputkien_tulos.jpg|thumb|right|Pienloisteputkien alla kukintovaiheeseen asti kasvanut yksilö.]]

Yleiset hampun kukitusohjeet pätevät myös ESL-valaisimia käytettäessä. Tässä on kuitenkin listattu muutamia vinkkejä kukitukseen.

* Puutarhan valot ovat nyt 12 tuntia päällä ja 12 tuntia pois päältä. Valojakson ei tarvitse olla aivan minuutilleen tarkka, mutta mitä tarkempi, sitä parempi. Pistorasiaan liitettävä ajastin maksaa alle 10 €, tämä laite säästää kasvattajan hermoja koko rahan edestä. Jos päätät kukittaa kasvisi ilman ajastinta, kasvit olisi hyvä saada valoon/pimeään ainakin puolen tunnin tarkkuudella. Joskus kasvit kestävät yllättävänkin suuria heilahteluja valojaksossa muuttumatta hermafrodiiteiksi, mutta tämä on täysin yksilöllinen ominaisuus.

* Kannattaa varautua hieman pidempään kukkimisaikaan kuin mitä siementoimittaja ilmoittaa, sillä vähäisestä valomäärästä johtuen kukkimisaikakin saattaa venyä parilla viikolla.

* Ala- ja keskioksien lisävalot kannattaa suunnata mahdollisimman tarkasti kukintoihin sadon määrän lisäämiseksi.

* Kasvin sumuttelu kannattaa lopettaa kukkimisvaiheessa kokonaan, etteivät kukinnot homehdu.

* Kukkimisvaiheessa kasvi tarvitsee paljon valoa. Mikäli kaapin perällä lojuu ylimääräisiä energiansäästölamppuja, kannattaa nekin ripustaa nyt puutarhaa valaisemaan.

== Vesiviljely ==
Tästä osa on siirtynytkin [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Kasvualusta|tänne]] -- Katsokaa siis minne lisäätte ja mitä, ja koittakaa pitää hommassa punainen lanka.

=== Yleistä [ TODO ] ===
TODO: Lannoitteiden käytöstä, perustyypit hydroissa, jne..

=== Esimerkkejä vesiviljelyjärjestelmistä [ TODO ] ===
TODO

=== Bubbler ===
==== Laatikon valinta ja muokkaus ====
Laatikon koko riippuu kasvatusmetodista ja kasvatettavien kasvien määrästä. Esimerkkitapauksessa käytetään 26 litran vetoista laatikkoa, jonka saa marketista kannen kera n. 3 euron hintaan. Laatikkoon on tarkoitus istuttaa kaksi pistokasta. 10 l vettä bubblerissa vastaa suunnilleen 30 l juuritilaa multakasvatuksessa. Ennen käyttöä laatikko kannattaa maalata mustaksi lämpömaalilla, ettei valo pääse laatikosta läpi ja aiheuta ravinneliuoksessa levää, joka puolestaan voi aiheuttaa juurien mädäntymistä. Tämän jälkeen muista pestä laatikko huolellisesti miedolla saippualiuoksella, jottei muovista irtoa ikäviä aineita ravinneseokseen.

Laatikon kansi tarvitsee vielä aukot verkkoruukuille, joten sitä varten leikataan kanteen niin monta aukkoa kun tarve on. Esimerkkitapauksessa käytetään kahta fetajuustopurkista tehtyä verkkoruukkua. Kanteen on lisäksi tehtävä aukko ilmaletkulle. Tämän jälkeen laatikon kansi maalataan pohjasta mustaksi ja päältä valkoiseksi tai vaihtoehtoisesti peitetään se heijastavalla materiaalilla (mylar, mv-muovi, folio).

Suositeltava materiaali laatikoille on kova tai elintarvikemuovi. Pehmeästä muovista tehdyistä laatikoista saattaa irrota myrkkyjä jos veden ph on matala.
{|
|--
| [[Kuva:Laatikko.jpg|thumb|150px|Bubbler-laatikko ennen muokkausta]]
| [[Kuva:Kansi.jpg|thumb|150px|Bubblerin kansi leikattuna]]
| [[Kuva:Kansi1.jpg|thumb|150px|Kansi vuorattu foliolla]]
|--
|}

==== Ilmapumppu, ilmakivet, letkut ja liittimet ====
Tarvittavat välineet löydät eläin-/akvaariokaupasta. Ilmapumpun kapasiteetti riippuu laatikon koosta sekä ilmakivien määrästä, mutta nyrkkisääntönä voitaneen pitää sitä, että mitä tehokkaampi pumppu, sitä enemmän hyötyä siitä on. Tehokkaampi pumppu tai liian vähän ilmakiviä tarkoittaa luonnollisesti kovempaa meteliä, joka vaikeuttaa stealth-kasvatusta. Esim. 400 l/h pumppaava pumppu tuottaa jo huomattavaa (joskaan ei häiritsevää) ääntä.

[http://growfaq.medicalgarden.org/growfaq/745.htm GrowFAQ]:n mukaan kannattaa hankkia pumppu, joka pumppaa vähintään 0,5-0,6 l/min jokaista vesitilan gallonaa (~4 litraa)&lt;!-- 3,79l --&gt;  kohti. Eli tämän mukaan vaikkapa 20 litran bubblerin kaveriksi tulisi olla vähintään 2,5 litraa minuutissa pumppaava pumppu. Nämä ovat kuitenkin vain ohjeellisia arvoja, eivät absoluuttisia minimiarvoja.

Ilmamäärällä 0,5 litraa ilmaa / minuutti / 4 litraa vettä saadaan seuraavan taulukon arvot:

{| border=&quot;1&quot; style=&quot;border:1px&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;3&quot;
|--
! Bubblerin koko, litraa || Suositeltu pumpun ilmamäärä
|-
| 10  || 75 l/h (1,25 l/min)
|-
| 20  || 150 l/h (2,5 l/min)
|-
| 25  || 188 l/h (3,13 l/min)
|-
| 50  || 375 l/h (6,25 l/min)
|-
| 100  || 750 l/h (12,5 l/min)
|-
|}

Esimerkkitapauksen 26 l vetoisessa laatikossa pärjää kyllä mainiosti jo n. 80 l/h pumpulla. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että ravinnenesteen huono hapetus voi altistaa kasvin juuristo-ongelmille. Pienitehoisemman pumpun kanssa kannattaakin olla erityisen tarkkana, että hapetus toimii, eivätkä esimerkiksi ilmakivet ole päässeet tukkeutumaan.

Ilmakiviä on montaa eri tyyppiä. On olemassa ns. suihkuverhoja, suorakaiteita, pyöreitä ja ties mitä. Pienet kuplat periaatteessa hapettavat ravinneliuosta paremmin, mutta toisaalta pienikuplaiset kivet voivat helpommin tukkeutua. Tässä tapauksessa valittiin neljä isoa, neliön muotoista ilmakiveä (n. 2 euroa/kpl). Ilmakiviä on helppo myös lisätä jälkikäteen, jos ilmapumppua vaihdetaan tai halutaan enemmän kuplia. Ilmakiviä kannattaa ostaa aina muutama varalle, sillä ne ovat bubblerissa kulutustavaraa.

Ilmaletkua tarvitaan n. 1,5 metriä tai enemmän, jos halutaan sijoittaa pumppu kauemmas laatikosta. Pätki letkusta neljä pientä pätkää, joihin ilmakivet kiinnitetään. Letkun toiseen päähän tulee toisille ilmakiville T-liitin ja toiseen &quot;plusliitin&quot;, jonka kautta ilmakivet yhdistetään ilmapumppuun.
{|
|--
| [[Kuva:Liittimet.jpg|thumb|150px|Letkut, ilmakivet, liittimet]]
| [[Kuva:Laatikko_porisee.jpg|thumb|150px|Laatikko porisee]]
|--
|}
Aseta pumppu bubblerin lopullisessa sijoituspaikassa niin, että se on veden pintatason yläpuolella estääksesi kohtalokkaan yhdistetyn vesi- ja sähkövahingon. Varsinkin pienempien ilmapumppujen sijoittelua helpottaa se, että ne voidaan laittaa roikkumaan esimerkiksi rautalangan avulla kasvatustilan katosta. Pumpun &quot;roikkuessa&quot; myös syntyvä ääni on huomattavasti pienempi verrattuna siihen, jos pumppu olisi jotain pintaa vasten.

==== Istuttaminen ====
[[Kuva:Pistokas.jpg|thumb|150px|Pistokas ruukussa]]
Bubbleriin istuttaminen on kaikkein helpointa suorittaa juurtuneilla pistokkailla, mutta myös mullasta voidaan siirtää kasvit suoraan kevyt-/lecasoran sekaan. Aukkoihin voi myös laittaa kivivillakuutiot ja idättää siemenet niissä. Kivivilla on hyvä peittää esimerkiksi foliolla, mustavalkomuovilla tai kerroksella kevytsoraa, muutoin sen pinnalle voi tulla erilaisia levä- ja sienikasvustoja.

Esimerkkitapauksessa pistokas laitettiin verkkoruukkuun (fetajuustopurkki), jonne sekaan laitettiin kevytsoraa. Ruukut siirrettiin tämän jälkeen bubbleriin ja bubbleri oli käyttövalmis.

Veden pH-arvo tulisi olla n. 5.2 - 6.5. Lannoitteita aletaan käyttää vasta parin päivän kuluttua istutuksesta ja silloinkin miedoilla annoksilla (1/4 tai 1/3 normaalista). Lannoitteiden käytössä tulee olla erittäin varovainen varsinkin vegetatiivisen kasvun alussa. Varovaisessa lannoittamisessa suihkepullo on avuksi, eli pöntössä voi olla pelkkää vettä tai laiha lannoiteliuos, ja suihkepullolla annetaan tarvittavat typet yms. lehtiruokintana. Näin on hyvä toimia varsinkin ylilannoitustilanteen sattuessa. Bubblerin hyvä ja huono puoli on ravinteiden välitön siirtyminen kasvin käyttöön, ja se luo otollisen tilanteen ylilannoitukselle, mutta toimii myös toiseen suuntaan eli helpottaa ylilannoituksesta toipumista nopealla huuhtoutumisella.

==== Kasvatus bubblerissa ====
[[Kuva:Porisee.jpg|thumb|150px|Bubbler toiminnassa]]
Vettä tulisi olla pöntössä ainakin ilmakivet peittävä määrä, mutta ei niin, että ruukkujen pohja ottaa veteen. Aluksi se voi olla kuitenkin tarpeen kun juuret eivät vielä yllä veteen, vaikka roiskuvat vesipisarat yleensä pitävätkin verkkoruukun kosteana. Vedet tulisi vaihtaa kerran viikossa tai kun vesi on laatikosta loppumassa. Veden vaihdon yhteydessä olisi hyvä pestä ilmakivet, letkut ja laatikko sekä huuhdella juuret.

Kukitusvaiheessa muu laitteisto (ilmapumppu, kasvatustilan tuuletukset) kannattaa pitää päällä myös pimeän aikana. Ilmapumppua ei tarvitse aivan koko aikaa pyörittää, mutta esimerkiksi 12 tunnin tauko hapettamisessa ei ole hyväksi lannoiteliuokselle eikä juurille.

Lisätietoa: [http://growfaq.medicalgarden.org/growfaq/ GrowFAQ: : Hydroponics : Bubblers (DWC)]

=== Drip feed &quot;Etolahydro&quot; ===
; Tarvikkeet :
* 2 varastolaatikkoa
* 1,5 m laboratorioletkua
* 2 m sähköputkea (läpimitta 15 mm)
* 2 kpl tulppia (sähköputkeen sopivia)
* 1 kpl T-liitin (laboratorioletkuun sopiva)
* 1 kpl akvaariopumppu (esim. Sicce Nova tai Eheim)
* Kevytsoraa
{|
|--
| [[Kuva:Laatikot.jpg|thumb|150px|Laatikot]]
| [[Kuva:Tarvikkeet.jpg|thumb|150px|Tarvikkeet]]
|--
|}
; Kokoaminen :
# Laita laatikot päällekkäin ja tee ylemmän laatikon pohjaan pieniä reikiä sentin välein (esim. naulalla) ja yksi isompi reikä laboratorioletkulle. Pienten reikien tulisi olla niin pieniä, että kevytsora ei mahdu niistä läpi.
# Sähköputkesta katkaistaan 2 kpl varastolaatikon sisään mahtuvia paloja.
# Mittaa laboratorioletkusta alemman laatikon alaosasta ylemmän laatikon yläosaan yltävä letkun pätkä (saa olla vähän pidempikin). Leikkaa laboratorioletkusta myös kaksi noin 10 cm mittaista pätkää.
# Laita tulpat katkaistuihin sähköputken pätkiin. Tee reikiä noin 1-2 cm välein putkiin, suoraan linjaan.
# Kastelijan kasaamiseen tarvitset T-liittimen ja 2 laboratorioletkun pätkää. Letkut kiinnitetään sähkoputkiin ja vapaat letkun päät liitetään T-liittimeen.
# Akvaariopumppu laitetaan alempaan varastolaatikkoon. Pumppuun kiinnitetään letku, joka yltää alemmasta laatikosta ylemmän laatikon yläosaan.
# Ylempi laatikko täytetään kevytsoralla ja alemmasta laatikosta ylempään laatikkoon tulevaan laboratorioletkuun kiinnitetään kastelija.
# Yli jäävillä sähköputken pätkillä kannattaa kallistaa alempaa laatikkoa pumpun suuntaan ja ylempää laatikkoa toiseen suuntaan. Syy tähän kallistelemiseen on se, että pumppu ottaa tehokkaammin alemman lannoitesäiliönä toimivan laatikon tyhjäksi.
{|
|--
| [[Kuva:Kastelija.jpg|thumb|150px|Kastelijan rakennus]]
| [[Kuva:Kastelija2.jpg|thumb|150px|Valmis kastelija]]
| [[Kuva:Pumppulaatikossa.jpg|thumb|150px|Akvaariopumppu]]
| [[Kuva:Kasaus.jpg|thumb|150px|Ylälaatikko]]
|--
|}
==== Etola-hydron käyttö ====
Kevytsoran voi peittää muovilla tai foliolla, mikä vähentää lannoiteliuoksen haihtumista. Lisäksi se heijastaa valoa takaisin kasveille ja voi estää mahdollisen levän muodostumista. Muoviin/folioon tehdään reiät kasveja varten.

Alempi laatikko toimii ravinneliuossäiliönä, josta pumpataan liuosta ylemmän laatikon läpi takaisin alempaan. Näin ollen ravinneliuos huuhtelee juuria, ja kiertäessään lious samalla hapettuu. Riittäväksi havaittu pumpun käyntiaika on 15 minuuttia / 2 tuntia. Tosin pumppua voi pitää myös koko ajan päällä, siitä ei ole haittaa. Ohjeessa kuvatun kokoiseen järjestelmään voi laittaa 2-4 kasvia.

Ec:n tai pH:n mittaamisen takia ylempää laatikkoa ei tarvitse irrottaa alemmasta. Riittää, että kastelijan irroittaa pumpunletkusta ja pumppaa pienen määrän ravinneliuosta erilliseen astiaan, josta sitten voi mitata pH:n/ec:n.

=== Aero ===
==== Toimintaperiaate ====
Juuret roikkuvat ilmassa suljetussa tilassa jossa niiden päälle ruiskutetaan
hienojakoista ravinnesumua. Tehokas vesipumppu työntää paineella vettä
letkustoon josta se purkautuu ylemmässä astiassa sumuna juurten päälle.

'''Hyvää/huonoa'''
*+rehevä kasvu
*-kallis
*-työläs rakentaa
*-kasvia tuettava paljon
*-juuret kärsivät nopeasti jos pumppu hajoaa

'''Tarvikkeet'''
* Tehokas vesipumppu
* Jämäkkää letkua 13mm
* Jämäkkää letkua 4,6mm
* Sumusuutinta 4kpl
* T-liitin sumusuuttimeen 4,6mm 4kpl
* T-liitin 4,6mm
* L-liitin 4,6mm 4kpl
* Supistin 13mm&gt;4,6mm
* Kaksi pinottavaa astiaa
* Astiaan sopiva kansi 1kpl
* mahdollisesti maalia/teippiä ja jätesäkkejä
* Verkkoruukku(ja)

==== Rakentaminen ====
# Aseta astiat päällekäin. 
# Tee kanteen verkkoruukulle reikä ja aseta ylemmän astian päälle. 
# Maalaa tai teippaa astiat valotiiviiksi. 
# Tee ylemmän astian pohjaan paljon pieniä tai vahtoehtoisesti muutama iso reikä. Tee vielä yksi 13mm reikä pohjan reunaan (ei kulmaan) letkua varten. 
# Aseta pumppu alemman astian pohjalle. 
# Kiinnitä 13mm letku pumppuun ja vie se reiän läpi ylemmän astian seinustalle.
# Kiinnitä 4,6mm letku paksumpaan letkuun supistimen avulla. 
# Vie letku puoleen väliin ylemmän astian seinustaa ja kiinnitä T-liitin (lopuksi kuumaliimaa).
# Laita pieni pala letkua toiseen vapaana olevaan liittimeen ja kiinnitä toiseen päähän sumusuuttimen T-liitin. Laita taas pala letkua ja toiseen päähän L-liitin (astian kulmaan, korkeus suunnassa puoleen väliin). Ja taas pala letkua &gt; sumusuuttimen liitin &gt; letkua &gt; L-liitin. Jatka kunnes letkusto palaa T-liittimelle ja jokaisella seinustalla on sumusuuttimelle liitin.
#Kiinnitä sumusuuttimet paikoilleen. Tässä vaiheessa kiinnitetään kaikki L- ja sumusuuttimet liittimet kuumaliimalla seiniin kiinni. Kuumaliima pitää mutta sen saa tarvittaessa purettua melko helposti.

== Ongelmat kasvatuksessa ==
TODO

=== Ravinneongelmat ===
TODO: Vaatii vielä hienosäätöä jollain tasolla. Linkki Ravinteet-osioon? Ja vielä lisäselkeytystä. Egh. Tähän 12-vaiheiseen juttuun. Ja jos jotain linkkejä tarvii lisää? Ja raudan kohdalle lisää pH-arvoja!

; Ravinneongelmien ratkaisu :
Aloita kohdasta 1. Kun uskot löytäneesi ongelman, lue Ravinteet-osiosta lisää aiheesta. Diagnosoi huolellisesti ennen suurten muutosten tekemistä.

#Jos ongelma koskee vain kasvin ala- tai keskiosaa: kohta 2. &amp;hArr; Jos ongelma koskee vain kasvin yläosaa tai kasvukärkiä: kohta 10. &amp;hArr; Jos ongelma näyttää koskevan koko kasvia tasaisesti: kohta 6.
#Lehdet ovat tasaisen keltaiset tai vaaleanvihreät, lehdet kuolevat ja putoavat. Kasvu on hidasta. Lehtien reunat eivät ole silminnähden käpristyneet ylös. &amp;raquo; Typen (N) puutos. &amp;hArr; Muu ongelma: kohta 3.
#Lehtien reunat ovat kääntyneet ylöspäin ja kärjet ovat mahdollisesti vääntyneet. Lehdet kellertävät (ja mahdollisesti muuttuvat ruskeiksi), mutta suonet säilyvät melko vihreinä. &amp;raquo; Magnesiumin (Mg) puutos. &amp;hArr; Muu tapaus: kohta 4.
#Lehdet muuttuvat ruskeiksi tai keltaisiksi. Keltaisia, ruskeita tai kuolleita laikkuja etenkin lehden mahdollisesti käpertyneiden reunojen tuntumassa. Kasvi voi olla liian pitkä. &amp;raquo; Kaliumin (K) puutos. &amp;hArr; Muu ongelma: jatka lukemista.
#Lehdet ovat tummanvihreät tai punaiset/violetit. Varsissa ja ruodeissa voi olla violettia tai punaista. Lehdet saattavat kellastua tai käpristyä alas. Lehdet putoilevat helposti. Kasvu saattaa olla hidasta ja lehdet pieniä. &amp;raquo; Fosforin (P) puutos. &amp;hArr; Muu ongelma: kohta 6.
#Lehtien kärjet ovat keltaiset, ruskeat tai kuolleet. Kasvi vaikuttaa muuten terveeltä ja vihreältä. Varret saattavat olla pehmeät. &amp;raquo; Ylilannoitus (erityisesti typpi (N)), ylikastelu, vahingoittuneet juuret tai riittämätön mullan ilmavuus (käytä enemmän hiekkaa tai perliittiä). Toisinaan syynä liian vähäinen typpi (N), fosfori (P) tai kalium (K). &amp;hArr; Muu ongelma: kohta 7.
#Lehdet ovat käpristyneet alaspäin kuten pässin sarvet, ja ne ovat tummanvihreät, harmaat, ruskeat tai kullanväriset. &amp;raquo; Ylilannoitus (liikaa typpeä (N)). &amp;hArr; Muu ongelma: kohta 8.
#Kasvi on kuihtunut, vaikka multa on kosteaa. &amp;raquo; Ylilannoitus, läpimärkä multa, vahingoittuneet juuret, tauti; kuparin puutos (hyvin epätodennäköistä). &amp;hArr; Muu ongelma: kohta 9.
#Kasvit eivät kuki, vaikka ne saavat 12 tuntia pimeyttä yli kahden viikon ajan. &amp;raquo; Pimeäjakso ei ole täydellisen pimeä. Liikaa typpeä (N). Liikaa karsimista tai pistokkaiden ottoa. &amp;hArr; Muu ongelma: kohta 10.
#Lehdet ovat keltaiset tai valkoiset, mutta suonet ovat enimmäkseen vihreät. &amp;raquo; Raudan (Fe) puutos. &amp;hArr; Muu ongelma: kohta 11.
#Lehdet ovat tyvestä alkaen vaaleanvihreät tai keltaiset, kun taas lehtien reunat säilyvät vihreinä. Suonien välissä saattaa olla kuolleita laikkuja. Lehdet eivät ole vääntyneet. &amp;raquo; Mangaanin (Mn) puutos. &amp;hArr; Muu ongelma: kohta 12.
#Lehdet ovat vääntyneet, mutta muuten varsin samanlaiset kuin kohdassa 11. &amp;raquo; Sinkin (Zn) puutos. &amp;hArr; Muu ongelma: kohta 13.
#Lehdet vääntyvät, minkä jälkeen ne muuttuvat ruskeiksi tai kuolevat. &amp;raquo; Lamppu on liian lähellä kasvia. Harvoin kyseessä on kalsiumin (Ca) tai boorin (B) puutos. &amp;hArr; Muussa tapauksessa kyseessä on ehkä vain heikko yksilö.


; Ravinteet :
Typpi - kasvit tarvitsevat kasvuvaiheessa runsaasti typpeä, mutta sitä on helppo yliannostella. Lorautitko liikaa? Huuhtele multa pelkällä vedellä. Liukoinen typpi (erityisesti nitraatti) imeytyy juuriin nopeimmin, kun taas liukenemattoman typen (kuten urean) on ensin tultava mullassa olevien mikrobien hajottamaksi, jotta juuret voisivat hyödyntää sen. Vältä ammoniumnitraatin liiallista käyttöä, koska se voi häiritä muiden ravinteiden toimintaa. Liiallinen typpi viivästyttää kukinnon alkamista. Kukituksen loppuvaiheessa kasveille tulee antaa niukasti typpeä maun parantamiseksi.

Kalium - liika natrium (Na) voi syrjäyttää kaliumin aiheuttaen näin kaliumin puutoksen. Korkea suolapitoisuus voi johtua leivinjauheesta (natriumbikarbonaatilla tehdystä pH:n nostosta), liiasta lannoitteesta tai vettä pehmentävien suodattimien käytöstä (näitä ei tule käyttää). Jos ongelmana on natrium, huuhdo multa. Kaliumin imeytyminen voi estyä liiasta kalsiumista, ammoniumnitraatista tai mahdollisesti kylmästä säästä johtuen.

Fosfori - vähäinen puutos on normaalia kukinnon aikana, mutta liika on tietysti liikaa. Punaiset ruodit ja varret ovat monille lajikkeille ominaisia, minkä lisäksi kyseessä saattaa olla yhtäaikainen typpi-kalium-magnesiumpuutos, joten punaiset varret eivät ole varma merkki fosforin puutoksesta. Liika fosfori voi aiheuttaa raudan puutoksen.

Magnesium - magnesiumin puutos on melko tavallinen, koska hamppu käyttää sitä paljon ja monissa lannoitteissa ei ole sitä tarpeeksi. Magnesiumin puutoksen voi korjata helposti liuoksella, jossa on teelusikallinen epsomsuoloja 15 litrassa (jauhetaan ja liuotetaan ensin kuumaan veteen) tai lehtiruokinnalla, jolloin liuoksessa on teelusikallinen kahdessa litrassa. Kun teet multaseosta, käytä puoli teelusikallista dolomiittista kalkkikiveä multalitraa kohden saadaksesi tarvittavan magnesiumin. Magnesiumin imeytyminen voi estyä, jos kalsiumia, klooria tai ammoniumnitraattia on liikaa. Älä käytä liikaa magnesiumia, koska se voi estää muiden ravinteiden imeytymisen.

*** pH: multa + vesi molemmat!
Rauta - kasvit eivät voi käyttää rautaa hyväkseen, jos veden tai mullan pH on liian korkea. Jos puutosta ilmenee, laske pH noin 6,5:een (kivivillassa noin 5,7:ään) ja varmista, ettet käytä liikaa fosforia, joka voi estää raudan imeytymisen. Käytä kelaattiyhdisteistä rautaa imeytyvyyden maksimoimiseksi. Lue lannoitteen tuoteseloste - kelaattiyhdisteinen rauta on voitu ilmaista esim. termillä &quot;rauta EDTA&quot;. Raudan liiallinen käyttö ilman riittävää fosforin lisäämistä voi aiheuttaa fosforin puutteen.

Mangaani - mangaanin imeytyminen estyy, jos pH on liian korkea tai rautaa on liikaa. Käytä kelaattiyhdisteistä mangaania.

Sinkki - myös sinkin imeytyminen estyy, jos pH on liian korkea. Sinkin, raudan ja mangaanin puutos esiintyy usein yhtä aikaa, ja aiheuttajana on yleensä liian korkea pH. Älä käytä liikaa hivenaineita. Laske pH:ta, jos se on ongelmana, jolloin kasvi pystyy käyttämään ravinteet. Käytä lehtiruokintaa, jos kasvi näyttää erityisen heikolta. Käytä kelaattiyhdisteistä sinkkiä.

Varmistu veden laadusta - Kalkkeutuneet hanat ja suihkun suuttimet merkitsevät, että käyttövesi on &quot;kovaa&quot;, mikä johtuu yleensä liiallisesta mineraalipitoisuudesta. Jos vesijohtoveden liuenneiden hiukkasten pitoisuus on yli 200 ppm (miljoonasosaa), vesi on &quot;kovaa&quot; ja vaatii tämän vuoksi lähempää tarkastelua etenkin jos kasveilla on kroonisia ongelmia. Pyydä vesilaitokselta alueesi vesijohtovettä koskeva analyysi, joka yleensä kattaa pH:n, liuenneiden hiukkasten pitoisuuden ja mineraalitason (myös saasteet, karsinogeenit yms.). Tämä on tavanomainen pyyntö etenkin nykypäivänä, joten se ei herätä erityistä huomiota. 

*** tämä kaipaa lisäinfoa
Tavanomaiset vedensuodattimet eivät alenna korkeaa liuenneiden hiukkasten tasoa, mutta hintavammat käänteisosmoosiin perustuvat laitteet, tislausvälineet ja ioninpoistolaitteet toimivat halutulla tavalla. Digitaalinen liuenneiden hiukkasten pitoisuusmittari (tai sähkönjohtavuusmittari) on hyödyllinen väline lannoiteliuoksen ravinnetason tarkkailussa ja se maksaa itsensä takaisin ennen kuin aavistatkaan.

; Yleisiä lannoitusvinkkejä :

Hamppu on hyvin sopeutuvainen kasvi, mutta mitä paremmin kasvin tarpeet otetaan huomioon lannoitettaessa kasvia ja mitä tarkemmin mahdollisia puutostiloja tarkkaillaan (ja korjataan), sitä kiitollisemmin hamppu kasvaa ja kukkii, mikä näkyy myös sadossa.

*** onko lannoitesuhteet tarkastettu ja ajantasaistettu? Jos ovat ok, niin sitten ei mitään.
Nyrkkisääntönä on käyttää enemmän typpeä ja vähemmän fosforia kasvuvaiheen aikana ja päinvastoin kukitusvaiheen aikana. Pyri pitämään N:P:K -suhteena kasvuvaiheessa noin 10:7:8 (tämä on tietysti sama suhde kuin 20:14:16) ja kukitusvaiheessa 4:8:8. Tarkista pH ravinteiden lisäämisen jälkeen. Jos käytät vesisäiliötä, pidä vesi liikkeessä ja vaihda vesi kahden viikon välein. Yleinen liuenneiden hiukkasten ohjearvo on: taimet = 50-150 ppm; juurtumattomat pistokkaat = 100-350 ppm; pienet kasvit = 400-800 ppm; isot kasvit = 900-1800 ppm; viimeinen kukitusviikko = vaihda pelkkään veteen. Nämä ovat vain ohjearvoja, ja monet tekijät voivat muuttaa kasvien tarvitseman määrän. Etenkin eräät orgaaniset ravinteet ovat &quot;näkymättömiä&quot; liuenneiden hiukkasten mittareille, joten käytä liuenneiden hiukkasten mittaustulosta vain todellisen ravinnetason arviona. Jos et ole varma uudesta lannoitteesta, noudata lannoitteen tomaatille tarkoitettuja ohjeita. Kasvata lähellä muutama tomaatti tai retiisi vertailua varten.

PH - Veden pH:n tulee ravinteiden lisäämisen jälkeen olla noin 5,9 - 6,5 (kivivillassa 5,5 - 6,1). Yleisesti ottaen hivenaineiden (raudan, sinkin, mangaanin, kuparin) imeytyminen estyy pH:n noustessa yli 7,0:n (emäksinen), kun taas pääravinteiden (typen, fosforin, kaliumin, magnesiumin) saanti voi vaikeutua happamassa mullassa tai vedessä (alle 5,0). Vesijohtovesi on usein liian emäksistä. Paljon turvetta tai muuta orgaanista ainesta sisältävällä mullalla on taipumus happamuuteen, minkä voi korjata lisäämällä dolomiittista kalkkikiveä. Mullan testaussarjojen tarkkuus vaihtelee, ja yleensä hinnalle saa vastinetta paremman mittaustarkkuuden muodossa. Veden mittauksessa voidaan käyttää akvaarioliikkeistä saatavia väriä vaihtavia, halpoja pH-testejä. Nämä ovat kuitenkin epätarkkoja. Investoi digitaaliseen, mielellään vedenkestävään pH-mittariin. Tätä ei tarvitse katua.

Kylmyys - Kylmä sää (alle 10°C) voi estää fosforin imeytymisen. Jotkin lajikkeet kuten päiväntasaajan seudun sativat eivät viihdy kylmässä ilmanalassa. Jos juuret pidetään lämpiminä, kasvi sietää normaalia alhaisempiakin lämpötiloja.

Kuumuus - Jos lamput ovat liian lähellä kasvia, kärjet saattavat käpristyä, kuivua ja näyttää palaneilta, mikä muistuttaa ravinneongelmaa. Kun pidät kättä minuutin ajan kasvien kärkien tasalla, sen ei pitäisi tuntua kuumalta. Nosta lamppuja ja/tai suuntaa tuuletin kuumalle alueelle. Huoneen lämpö tulee pitää alle 29°C - tai alle 33°C, jos käytät lisähiilidioksidia.

Kosteus - Ohuet, lakastuneet lehdet voivat johtua alhaisesta kosteudesta. Yleensä 40-80% kosteus on sopiva.

Home ja sienet - Tummat laikut lehdillä ja kukinnoissa saattavat olla hometta. Alenna kosteutta ja lisää ilmanvaihtoa, jos home tuottaa ongelmia. Poista kaikki kuolleet lehdet olivatpa ne missä tahansa. Pidä puutarha puhtaana. 

Hyönteiset - Lehtien päällä olevat valkoiset laikut voivat johtua alapuolella olevista punkeista.

Suihkeet - Lehtiruokintasuihkeella voi kirkkaiden lamppujen alla olla &quot;suurennuslasivaikutus&quot; . Tästä voi aiheutua pieniä valkoisia, keltaisia tai palaneita täpliä, jotka voidaan sekoittaa ravinneongelmiin. Jotkin suihkeet voivat aiheuttaa myös kemiallisia reaktioita.

Riittämätön valaistus - pitkäkasvuisuus johtuu usein vääränlaisesta valaistuksesta. Älä käytä tavallisia hehkulamppuja (&quot;kasvilamppuja&quot;) tai halogeenejä hampun kasvattamiseen. Investoi loistelamppuihin (hyvä) tai kaasupurkausvalaisimiin (paljon parempi), jotka tuottavat intensiivistä valoa, jota hamppu tarvitsee hyvää kasvua ja tiheitä kukintoja varten. Kaikkein parasta on kasvattaa auringonvalossa.

Pistokkaat - juurtumattomien pistokkaiden kellastuvat lehdet voivat johtua liiasta valosta, tai siitä että varsi ei kosketa kunnolla juurrutusalustaa. Kytke mahdollinen hiilidioksidin tuotto pois päältä, kunnes pistokkaat ovat juurtuneet. Liika lannoittaminen saattaa kuihduttaa tai lakastuttaa pistokkaat - tavallinen vesijohtovesi riittää pistokkaille.

=== Tuholaiset ===
TODO: Kuvia yleisimmistä ötököistä tai (mieluummin) linkit kuviin johonkin?

Kasvatusharrastuksesi jatkuessa tulet ennemmin tai myöhemmin törmäämään tuhohyönteisiin. Usean kasvin tilassa valloille päässeet tuholaiset pystyvät tekemään kasveista selvää jälkeä. Sisätiloissa tuholaiset löytävät ihanteellisen ympäristön täynnä ruokaa ilman luonnollisia vihollisia.

On hyvä tietää, miltä tuholaiset näyttävät, missä kohtaa kasvia ne voivat asustaa ja millaisia ovat tyypilliset oireet. Kaikki oireet eivät kuitenkaan johdu tuholaisista, vaan usein ravinteista.

Suurennuslasi ja jokapäiväinen tai vähintään muutaman päivän välein tehty tarkastus voi pelastaa puutarhan täystuholta. Usein tuholaiset lymyävät lehtien alapinnoilla. Tarkan kuvan tuholaisista ja niiden aikaansaannoksista saadakseeen täytyisi suurennuslasin olla ainakin 8-kertaiseksi suurentava. Tärkeintä on kuitenkin kasvien säännöllinen tarkkailu.

Normaalille kasville torjunta olisi helpompaa, mutta hamppuun ei kemiallisia torjunta-aineita kannata ruiskuttaa. Biologiset torjunta-aineet eivät ole myrkyllisiä, joten niitä voidaan käyttää seuraavien tuholaisten poistoon. Neem-öljy on eräs luonnollinen ja tehokas hyönteismyrkky, jota valmistetaan Neem-puun siemenistä puristamalla. Mäntysuopaliuos on toinen luonnollinen torjunta-aine, joka tehoaa joihinkin tuholaisiin. Kaupassa löytyvistä torjunta-aineista voi käyttää pyretriinipohjaisia torjunta-aineita (pyretriini on nopeasti hajoava luonnon hyönteismyrkky).

'''Vihannespunkit''' (''Tetranychus urticae'')

Vihannespunkki on epäviralliselta nimeltään kehrääjäpunkki, nimi juontuu punkin kehräämästä seitistä. Vihannespunkit ovat useimmiten oranssinsävyisiä alle 0,5 mm pitkiä hämähäkkieläimiä. Näitä ei pitäisi ilmestyä, jos ilmankosteus on yli 50 %. Vihannespunkit on helppo tunnistaa kehruuseiteistä, mutta usein silloin on jo liian myöhäistä. Jos hamppusi lehdet muuttuvat likaisen keltaisiksi ja alkavat vähitellen putoilla, voi kasvissa olla vihannespunkkeja.

Vihannespunkkien ehkäisemiseksi kannattaa kasveja tutkia muutaman päivän välein suurennuslasilla. Niiden aiheuttamat vauriot ilmenevät pieninä, vaaleina pisteinä lehdissä. Näistä pisteistä vihannespunkit ovat alhaalta päin imeneet kasvin nesteitä. Aloita katsomalla lehtien alapintoja, yleensä nämä erittäin pienet hämähäkkieläimet viihtyvät siellä. Munat ovat pyöreitä, ulosteet kuin pieniä pisteitä. Voit myös löytää tyhjiä kuoriutumisnahkoja tai ohuita kehruuseittejä. Jos punkkeja on paljon ja ne ovat ehtineet kutoa seittiä, niistä voi olla hyvin vaikeaa päästä kokonaan eroon.
 
Vihannespunkit viihtyvät kuivassa ja lämpimässä kuten muutkin hämähäkkieläimet, joten helpoin torjuntakeino on nostaa ilmankosteutta. Ripusta kostea pyyhe kasvatustilaan tai sumuttele säännöllisesti vedellä, varsinkin lehtien alapintoja. Lämpötilan pitäminen matalana huonontaa lisääntymismahdollisuuksia. Valitettavasti vihannespunkit pysyvät hengissä myös viileämmässä ja aloittavat rajun lisääntymisen heti lämpötilan noustua.
 
Jos huomaat vihannespunkkien valloittaman kasvin, poista se heti kasvatustilasta. Näin pystyt pelastamaan muut kasvit tartunnalta. Käsittele kasvi torjunta-aineella ja sumuta kunnolla. Nosta kasvatustilan ilmankosteus yli 50 prosenttiin ja laita kasvi takaisin kasvatustilaan. Seuraa tilannetta muutaman päivän ajan. Usein pelkkä sumutus ja ilmankostuden nosto riittävät. 

'''Ansarijauhiaiset''' (''Trialeurodes vaporariorum'')

Täysikasvuinen jauhiainen on valkoinen ja omistaa siivet. Nämä 1,5–2 mm pitkät hyönteiset lehahtavat ilmaan kasvia kosketettaessa. Toukat ovat muodoltaan soikeita ja litteitä, väriltään vaaleita tai värittömiä ja asustavat lehtien alapinnoilla. Myös munat sijaitsevat lehtien alapinnoilla, yleensä keskisuonen ympärillä tai sivusuonten kohdilla tiiviinä ryppäinä. Aluksi ne ovat lähes värittömiä, myöhemmin tummahkoja tai mustia.
 
Aikuiset ja toukat imevät kasvin nesteitä ja erittävät tahmeaa ulostetta lehdille. Nesteiden imeminen ei vioita kasvia kovin pahasti, vaikka aiheuttaakin nuorten osien epämuodostuneisuutta. Tahmea uloste sen sijaan on erittäin hyvä kasvualusta haitallisille sienille ja homeille.

Jauhiaiset lisääntyvät nopeasti ja valtaavat pian kaikki muutkin kasvit. Niistä on vaikea päästä eroon, ja sen vuoksi ne on hävitettävä heti, kun ne ilmestyvät (ja havaitaan). Suurennuslasilla kannattaa tarkkailla päivittäin, jolloin tartunnan saamisen jälkeen voit vielä pelastaa kasvisi. Jos tuhot ovat jo edenneet pitkälle, on kasvi heitettävä menemään.

Mäntysuopaliuos sopii jauhiaisten hävittämiseen. 20-50 millilitraa nestemäistä mäntysuopaa sekoitetaan hyvin litraan lämmintä vettä ja kasvi ruiskutetaan kauttaaltaan tällä liuoksella. Myös neem-öljyä ja torjunta-aineita voi käyttää.

'''Hyppyhäntäiset''' (''Collembola'')

Hyppyhäntäiset ovat pieniä, 1-4 mm:n pituisia valkoisia tai harmaita matoja. Suurennuslasilla katsottaessa niillä on kuitenkin kuusi jalkaa ja lyhyet tuntosarvet. Ne siis eivät ole matoja vaan alkeellisia, kosteassa viihtyviä hyönteisiä. Vakavia vaurioita ne eivät hampulle aiheuta, mutta niiden ilmaantuminen kertoo ylikastelusta. Näitä ei siis ilmesty, jos annat mullan kuivua muutaman sentin syvyyteen kastelukertojen välillä ja kastelet järkevillä vesimäärillä.

Hyppyhäntäiset eivät kuitenkaan voi elää vedessä, joten torjunta on helppoa. Upotat vain ruukun reunoja myöten huoneenlämpöiseen veteen ja pidät pinnan alla noin puoli tuntia. Silloin osa hyönteisistä nousee kellumaan pinnalle ja loput hukkuvat. Poista pinnalla kelluvat talouspaperilla. Tämän jälkeen nosta ruukku hitaasti ylös ja huuhtele ruukku, reunat ja vettä sisältänyt astia tarkoin.

Toista käsittely tarvittaessa, jos hyppyhäntäiset ilmestyvät uudelleen.

'''Lehtikirvat''' (''Aphididae'')

Lehtikirvat ovat alle 4 mm pitkiä hyönteisiä, jotka imevät kasvista nesteitä. Onneksi ne ovat kaikista helpoimmin havaittavia tuholaisia. Lehtikirvat elävät lehtien alapinnoilla ja nuorissa latvaversoissa, jotka saattavat olla täysin niiden peitossa. Lehtikirvat lisääntyvät suotuisissa oloissa nopeasti. Lehdet ja versot käpristyvät ja lopulta kuivuvat. Lehtikirvat myös tartuttavat kasveihin virustauteja ja erittävät lehdille tahmeaa ulostetta. Tämä tahmea uloste on erittäin hyvä kasvualusta haitallisille sienille ja homeille. 

Lehtikirvat on onneksi helppo hävittää. Sekoita 20-50 ml nestemäistä mäntysuopaa hyvin litraan lämmintä vettä ja ruiskuta kasvi kauttaaltaan tällä liuoksella. Torjunta-aineita voit myös käyttää.

'''Kilpikirvat''' (''Coccidae'')

Kilpikirvat näyttävät pieniltä ruskeilta kohoumilta kasvien suonissa ja jäävät usein havaitsematta. Havaittaessa niitä voi jo olla liikaa. Jos kasvi on pahoin saastunut, se on järkevintä heittää pois.

Aikuiset kilpikirvat eivät liiku ollenkaan, ne vain imevät kasvista ravintoa paikoillaan. Toukat sen sijaan etsiytyvät sopiviin kohtiin ja alkavat muodostaa suojakseen kovaa kilpeä, jonka valmistumisen jälkeen ne eivät enää ikinä liiku. Kilpikirva pitää itseään paikoillaan hyvin kehittyneen kärsänsä avulla ja munat kehittyvät kilven takareunan alle. Kun toukka kuoriutumisen jälkeen etsii sopivaa kohtaa, saattavat ne tällöin vaeltaa ja tartuttaa toisen kasvin.

Kilpikirvoja on vaikea saada pois, sillä myrkyt tepsivät vain kilpeä valmistaviin toukkiin. Aikuiset kilpikirvat raaputetaan irti esim. teroitetulla puutikulla tai ohuella, teräväkärkisellä veitsellä. Toukat hävitetään ruiskutuksella (esim. pyretriinillä tai Neem-öljyllä), joka toistetaan 2-3 kertaa runsaan viikon välein.

'''Villakilpikirvat''' (''Pseudococcius citri'')

Villakilpikirvat eivät ole yleisiä asuinhuoneissa. Ne näyttävät pieniltä vaaleilta pumpulitupoilta, sillä ne erittävät valkeita vahalankoja, jotka pian peittävät niiden ruumiit. Tämän suojakerroksen takia ne ovat vastustuskykyisiä hävitysyrityksille. Villakilpikirvat ovat 3-4 millimetrin mittaisia ja ne elävät lehtihangoissa, lehtien poimuissa, varren haaroissa ja muissa suojaisissa kohdissa. Villakilpikirvat raaputetaan irti ja kasvi ruiskutetaan torjunta-aineella.

'''Ripsiäiset''' (''Thysanoptera'')

Jos hamppusi lehdille ilmestyy harmaanvalkeita laikkuja, kyseessä voivat olla ripsiäiset. Nämä laikut vähitellen yhtyvät ja saavat hopeisen kimalluksen. Lehtien alapinnoilla näkyy ulosteita pieninä pilkkuina.

Aikuiset ripsiäiset omaavat neljä siipeä ja ovat 1-2 mm pituisia sekä kapeita. Ne lennähtävät ilmaan kasvia koskettaessa. Ripsiäisten munia ei tarvitse edes hedelmöittää, joten ne lisääntyvät todella helposti. Yleensä munat löytyvät kasvin nuorimmista osista. Vihertävänkeltaiset toukat asustavat lehtien alapinnoilla ja niitä on todella vaikea havaita.

Ripsiäiset selviytyvät yleensä torjunta-aineista ja siksi niitä vastaan on vaikea taistella. Käsittely on tehtävä toistuvasti kerran viikossa, kunnes ripsiäiset pysyvät kurissa.

'''Harsosääski''' (''Sciaridae'')

Harsosääskeä kutsutaan usein virheellisesti kukkakärpäseksi tai banaanikärpäseksi. Harsosääski on hentorakenteinen ja noin 2-3 mm pituinen musta lentävä hyönteinen. Aikuinen harsosääski näyttää aivan pieneltä mustalta kärpäseltä, joka etenee vaappuvasti lentäen. Yleensä harsosääsket ilmestyvät asuntoon mullan välityksellä, kokemusten mukaan ainakin Biolan musta multa sisältää usein harsosääsken munia. Harsosääski viihtyy kosteassa mullassa, ja munii mullan pintakerroksiin. Munista kehittyy noin 3-5 mm pituisia toukkia, jotka ovat nuorena lasimaisen läpikuultavia ja myöhemmin valkoisia. Toukan pää on musta. Aikuiset harsosääsket syövät pääosin levää tai ruukkujen pinnassa olevaa hometta eivätkä siten vahingoita kasveja. Sen sijaan toukat syövät levän lisäksi myös taimien hiusjuuria ja saattavat siten runsaana esiintyessään haitata taimien kasvua.&lt;br&gt;
Mullan tulisi aina kuivua parin senttimetrin syvyyteen, myöskin kahden sentin kevytsorakerros mullan pinnalla auttaa harsosääskien torjunnassa. Aikuisia harsosääskiä voi hävittää kärpässumutteilla. Toukkia torjutaan kastelemalla multa 2-3 % mäntysuopaliuoksella tai pyretriinillä pakkauksen ohjeen mukaan. Käsittely on uusittava 2-3 kertaa viikon välein.

=== Kasvitaudit ===
Hamppu on altis monille erilaisille taudeille. Niistä pahimpia ovat erilaiset virus- ja bakteeritaudit. Virustaudeista aiheutuvat vauriot muistuttavat usein ravinteista tai väärästä pH:sta aiheutuvia. Jos kyseessä kuitenkin on virustauti, ei mitään enää ole tehtävissä.&lt;br&gt;
Bakteeritauteja ovat erilaiset homeet, sienet ja mädät. Usein bakteeritaudeilla on hyvin tunnusomainen ulkonäkö. Mahdollisimman hyvissä oloissa kasvava ja kasvupaikassaan viihtyvä hamppu välttyy helpommin bakteeritaudeilta. Jos se kaikesta huolimatta sairastuu, parantuu se myös helpommin. Kasvuolosuhteet sekä lajikkeen luontainen vastustuskyky ovat avaimet hampun terveeseen elinkaareen.

; Levä :
[[Kuva:Spyrogyra-bgiu.jpg|thumb|Hyvin rehevää leväkasvustoa ulkona]]
Levä on itse asiassa kasvi kuten hamppukin. Väriltään se on vihertävää tai rusehtavaa. Levä tarvitsee valoa, happea ja ravinteita elääkseen. Kahta jälkimmäistä vesiviljelyssä riittää yllin kyllin. Levän kolmesta elinehdosta emme voi poistaa kahta viimeistä, joten ratkaisuna on valo.&lt;br&gt;
Valoa ei saa missään nimessä päästää kasvatusastiaan, joten astia täytyy suojata valolta. Valon estämiseen sopii kaikki tumma, kuten mm. musta maali ja jätesäkit, tai valoa heijastavat materiaalit (esim. alumiinifolio). Varsinkin kivivillassa levästä tulee ongelma, koska levä tukkii helposti kivivillan pienet, kapillaari-ilmiöön perustuvat hapenottoaukot. Levä tukkii myös usein ilmakivet, ja pahasti levitessään letkut ja muut ahtaat paikat. Parhaiten levää voi ennaltaehkäistä tiivistämällä kasvatusastian valolta ja tarkkailemalla astiaa säännöllisesti.

==== Virustaudit ====
[[Kuva:Tobacco mosaic virus structure.png|thumb|300px|Mosaiikkiviruksen rakenne.]]
Virukset ovat kasvissa hyvin ikäviä, sillä niitä ei voi nähdä. Se olisi mahdollista vasta 10 000 kertaa suurentavalla elektronimikroskoopilla, joita ei aivan joka taloudesta löydy. Virukset ilmenevät monin eri tavoin. Kasvi voi myös olla oireeton, mutta kuitenkin saastuttaa muita kasveja. Virustauteja on vaikea tunnistaa, sillä usein samanlaisia oireita aiheutuu esimerkiksi ravinne- tai tuholaisongelmista.

Jos kasvisi on vielä taimi ja kasvattelee ensimmäisiä lehtiparejaan, ei lehtien vääntyilystä tarvitse huolehtia. Usein ensimmäiset lehdet ovat epämuodostuneita. Jos kasvisi on juuri istutettu pistokas, joka on otettu varsinkin kukituksen aikana, ei myöskään ole syytä huoleen. Kukkimisvaiheesta kasvuvaiheeseen siirtyminen on kasville shokki ja aiheuttaa oireita. Usein myös liian lähellä oleva kuuma valaistus saa kasvin lehdet käpertymään, jolloin kannattaa tarkistaa lämpötila latvan tasolta.

Jos hamppusi on aikuinen ja lehdet käpertyvät ja muuttuvat keltaisiksi, on kasvisi '''voinut''' saada tartunnan.
 
Tavallinen oire on mosaiikkitauti, jossa vihreisiin lehtiin alkaa muodostua vihertävänkeltaisia laikkuja. Keltaisia laikkuja voi myös olla renkaina, jolloin kyseessä on rengaslaikkutauti. Lehdet voivat kellastua ja pudota kokonaan, vaikka kyse ei olisi ravinneongelmista - tosin varsin usein kyse on juuri ravinteista.
 
Virusten valloittaman kasvin lehdet voivat olla ryppyisiä ja epänormaalin paksuja tai ohuita. Ne voivat myös omata ruskeita eli kuolleita laikkuja. Usein nämä kuolleet laikut kuitenkin aiheutuvat vahvan lannoitteen tai pH:n-alentajan jäämisestä lehdille.

Kasvu voi pysähtyä ja hamppu jäädä kääpiökasvuiseksi. Kukkiminen ja hedelmöittyminen on heikkoa. Kuitenkin tämä(kin) yleensä johtuu valaistuksen tai ravinteiden vähäisyydestä, myös hiilidioksidin puute tai riittämätön ilmanvaihto voi olla mahdollinen ongelmien aiheuttaja. Toisinaan on siis todella vaikea erottaa, onko kyse viruksesta vai jostain muusta ongelmasta.
 
Virukset voivat tarttua monella tavalla, esimerkiksi jos kasvit koskettavat toisiaan tai omien käsiesi kautta. Jos kosketat saastunutta kasvia ja sen jälkeen tervettä, voi tartunta olla mahdollinen. Usein pistokkaisiin iskee kasvitauteja, varsinkin jos niitä on otettu saastuneesta emosta. Siemenissä viruksia kulkee harvoin.

Jos olet lopulta varma siitä, että kasvia vaivaa jokin virustauti, on kasvi parasta heittää pois, ruukkuineen ja multineen.

[[Kuva:Harmaahome2.jpg|thumb|Harmaahomeen saastuttama varsi.]][[Kuva:Harmaahome kukinnossa.jpg|thumb|140px|Harmaahomeen valloittama kukinto (engl. Bud rot).]]
==== Sienitaudit ====
Sieni-itiöitä lentelee koko ajan ympärillämme olevassa ilmassa, ja kämmenillämme niitä on tuhansia. Otollisissa olosuhteissa kasviin kiinnittyneet itiöt alkavat kuitenkin itää ja lisääntyä. Ne kykenevät helposti pilaamaan sadon, jos muutamaan asiaan ei kiinnitetä huomiota. Ilmankosteus täytyy pitää matalana, enintään 80 %:ssa ja ilmanvaihto riittävänä. Ilman täytyy myös olla liikkeessä kasvien välissä; varsinkin tiiviissä kasvatustyyleissä, kuten SOG:ssa ja ScrOG:ssa tämä on erityisen tärkeää. Vältä pimeänjakson aikana tapahtuvaa ilmankosteuden nousemista ja yleistä kasvien vahingoittamista. Pidä kasvatustila puhtaana; poista aina kuolleet ja vioittuneet lehdet.&lt;br&gt;
'''Huom!''' Lopeta kasvien sumuttelu kokonaan kukkimisvaiheessa, jotta kukinnot eivät homehdu. Homeen ja sienien valloittamat kasvinosat eivät myöskään sovellu käytettäväksi, sillä poltettaessa ne voivat aiheuttaa vakavan hengitystieinfektion.

'''Harmaahome''' ''(Botrytis)''

Harmaahome on hamppuun ilmestyvistä homeista yleisin. Se ilmenee aluksi valkoisina homepisteinä, jotka muuttuvat pian harmaiksi. Tartunta lähtee usein liikkeelle heikosta kasvikudoksesta, kuten esimerkiksi pistokkaanotto-kohdasta tai vahingoittuneista lehdistä. Kukintoihin levitessään harmaahomeesta muodostuu varsinainen riesa. Poista aina kuolleet ja vahingoittuneet tai homeen valloittamat kasvinosat. Alenna kasvatustilan ilmankosteutta ja tehosta ilmanvaihtoa - ilman täytyy myös liikkua kasvien välissä. Homepesäkkeen luokse on hyvä asentaa hehkulamppu tai energiansäästölamppu, sillä valo ja lampun kuivattama ja lämmittämä ilma tuhoavat harmaahometta tehokkaasti.

'''Härmä''' ''(Erysiphales)''[[Kuva:Härmä.jpg|thumb|140px|Kuvassa etualalla härmän valloittama lehti. Ylempänä ja vasemmalla     pieniä, pölyisiä ja pistemäisiä pesäkkeitä.]]

Härmä on yleinen ja nopeasti leviävä kasvitauti. Härmä viihtyy viileässä, varjoisassa ja huonon ilmanvaihdon omaavissa kohdissa. Korkea ilmankosteus, jollainen yllättää usein varsinkin öisin, saa härmän itämään.

Aluksi tartunta ilmenee pieninä ja vaaleina, hieman harmahtavina pölyn näköisinä laikkuina. Sormella pyyhkäistessä härmää irtoaa. Muutamassa päivässä härmä levittää itiöitä yllättävän laajalle alueelle, tällöin kasvatustilassa niitä lentelee miljoonia, etsien otollisia lisääntymisalueita.&lt;br&gt;
Pitkälle edenneen härmän valloittamat lehdet ovat kuin tasaisesti valkoisen pölyn peitossa. Ensiksi valloittuvat alempana olevat lehdet ja lopulta härmän ylöspäin levitessä kukinnot ovat vaarassa. Kukinnot pelastaaksesi voit joutua korjaamaan sadon etuajassa.

Härmä on vaikea hävittää kokonaan, sillä sen pysäyttäminen vaatii nopeaa tunnistusta. Paras ehkäisykeino on ilmankosteuden pitäminen matalana, mieluiten välillä 50-60 %. Pimeän valojakson aikana tapahtuvaa ilmankosteuden nousua tulee välttää, näin härmä ei lähde itämään. Ilman täytyy liikkua kasvien välissä, sekä mahdollisesti ilmanpuhdistimella voit merkittävästi vähentää ilmassa leijailevia itiöitä. Poista aina kaikki härmän valloittamat lehdet.

Härmää voi hävittää ruokasoodalla eli toisin sanoen natriumbikarbonaatilla. Annostuksena 4 ml ruokasoodaa sekoitetaan hyvin litraan vettä, tällä liuoksella sumutetaan härmän valloittamat osat tai kokonainen kasvi. Käyttökertojen välillä lehdet täytyy sumuttaa pelkällä vedellä, koska kasvit eivät liiemmin pidä suurista ja toistuvista määristä natriumia. Kaupallisista torjunta-aineista ainakin Neem-öljy ja GH:n Plant Shield toimivat.

'''Nokisienet''' ''(Capnodium)''

Varsinkin jauhiaisten, lehtikirvojen, kilpikirvojen ja villakilpikirvojen tahmeissa ulosteissa (eli nk. mesikasteessa) kasvaa usein nokisieniä. Nämä ulosteet toimivat erinomaisena kasvualustana kaikenlaisille sienille. Nokisienet eivät pahemmin vahingoita kasvia, mutta tekevät siitä ruman ja estävät sen lehtien toimintaa. On kuitenkin sääli, jos sienet leviävät kukintoihin, sillä niiden valloittamia osia ei tule polttaa. Torjuntakeinona hävitetään tahmeaa ulostetta tuottavat tuholaiset ja pidetään ilmankosteus matalana, enintään 80 %:ssa. Ilmanvaihtoa kannattaa lisätä. Poista sienien valloittamat lehdet ja pidä kasvatustila muutenkin puhtaana.

[[Image:Roots.JPG|thumb|140px|Terve juuristo.]]
[[Kuva:Juurimätä.jpg|thumb|140px|Juurimädän mädättämät juuret.]]

'''Juurimätä''' ''(Pythium)''
 
Vesiviljelyssä juurimätä on vakava ja yleinen juuriston sienitauti. Juurimätä aiheuttaa kasvun hidastumista, satojen pienenemistä tai pahimmassa tapauksessa jopa kasville kuoleman. Pahasti tuhoutunut juuristo ei voi parantua, mutta nopeasti havaittaessa ja torjuttaessa juuristo voi vielä palautua terveen vaaleaksi.

Esiasteella juurimätä usein ilmenee kellertävinä ja roikkuvina lehtinä, mikä kylläkin voi johtua ravinteista, ravinneliuoksen väärästä pH-arvosta tai juurien hapenpuutteesta. Ravinneliuoksen pH-arvo ei enää luonnollisesti nouse, vaan sen sijaan alkaa laskea, veden ravinnepitoisuus taasen nousee ja kasvit ottavat tavallista vähemmän vettä. Juurenpäät voivat palaa, mikä taas kerran voi johtua jostakin muusta, kuten tässä tapauksessa valosta tai ylilannoituksesta. Varmin juurimädän tunnusmerkki ovat rusehtuvat juuret.

Myöhemmin juurimätä ilmenee rusehtavina, haisevina ja limaisina juurina - kasvin vihreät osat voivat tästä huolimatta näyttää terveiltä. &quot;Juuret haisevat aivan viemäriltä&quot; -lausahdus kuvailee tilannetta hyvin. Lopuksi juuret muuttuvat vielä ruskeammiksi ja alkavat kuolla, lopulta kasvin vihreät osat kärsivät pahasti ja lehdet alkavat kuihtua.

Juurimätää voidaan enneltaehkäistä juuria säännöllisesti tarkkailemalla, näin juurien muutokset havaitaan ajoissa. Kasvatusastian/ -järjestelmän vedet on hyvä vaihtaa viikoittain ja kaikki järjestelmän veteen koskettavat osat tulee steriloida. Yleensäkin kaikenlainen sterilonti onnistuu parhaiten ja turvallisimmin vetyperoksidilla, sitä voi ostaa erivahvuisina apteekeista ja kasvatustarvikeliikeistä. Ravinneliuoksen pH-arvo tulee pitää alle 6.2 ja lämpötila alle 25 °c, nämä ehkäisevät juurimädän ilmestymistä suuresti.&lt;br&gt;

Kun huomaat juurien muuttuneen rusehtaviksi: puhdista juuret ja steriloi varsinkin kasvatusastia tarkoin vetyperoksidilla, poista useimmat pahasti tuhoutuneet juurenpätkät, ja vaihda kasvatusastiaan/ -järjestelmään uudet vedet. Toista tarvittaessa.

=== Haju ===
Kasvi lajikkeesta riippuen saattaa alkaa kasvatuksen edetessä tuoksua voimakkaasti ja haju on helposti tunnistettavissa hampun tuoksuksi. Tämä saattaa houkutella paikalle kutsumattomia vieraita. Vaikein tilanne on kerrostaloissa jossa postiluukusta rappukäytävään leviävät tuoksut kantautuvat parhaimmassa tapauksessa ylimmästä kerroksesta aina ulko-ovelle asti. Siksi hajunpoisto onkin tärkeää ja se onnistuukin helposti tee-se-itse laitteilla ja pienella panostuksella. 

==== Hajunpoisto ====
TODO: Erillinen luku diy-hajunpoistojärjestelmiä koskien? + lisää muita hajunpoistajia kuin ionisaattori?

Paras ase hajuja vastaan on aktiivihiilisuodatin. Aktiivihiilisuodattimen toiminta-ajatus on johtaa ilmaa aktiivihiilirakeiden läpi. Aktiivihiili sitoo itseensä lähes kaiken ylimääräisen ilmasta, joten suodatettu ilma on puhdasta ja hajutonta. Suodatin ei ole ikuinen, koska aktiivihiilirakeet kyllästyvät, eli niiden suodattavuus alenee ajan kuluessa. Keskimäärin kyllästyminen tapahtuu 3-12 kuukaudessa, riippuen suodatettavan ilman laadusta ja käytön tiheydestä. Aktiivihiilen suodatusominaisuudesta kertonee erittäin paljon se seikka, että 1 gramma aktiivihiiltä &quot;sisältää&quot; 500-1000 m² pinta-alaa. Tämä kyseinen pinta-ala koostuu aktiivihiilen huokoisesta rakenteesta mahdollistaen tehokkaan hajujen sitomisen.

Aktiivihiilisuodatin asennetaan kasvatustilaan lämpimämpään ylälaitaan, josta se johdetaan asianmukaisesti mitoitetulla puhaltimella kasvatustilan ulkopuolelle. Ilmanvaihdosta ulostulevan ilman pitäisi olla lähes tuoksutonta. Suodattimen ja puhaltimen lisäksi tarvitset useimmiten järjestelmään ilmastointiputkea. Valmiita järjestelmiä voi ostaa alan erikoisliikkeistä, jos on epävarma itse rakennetun järjestelmän toimivuudesta. Oikein suunnitellulla ilmanvaihtojärjestelmällä pidät myös kasvatustilan lämpötilan hallinnassa.

; Muita hajunpoistajia :

Edullisemmilla ionisaattoreilla ei ole huomattavaa vaikutusta tuoksun hallintaan. Mikäli perheessä on kuitenkin muutenkin käyttöä ionisaattorille, hieman suurempi kertainvestointi parempaan laitteeseen eliminoi ilmasta myös hajuja, epäpuhtauksia ja esimerkiksi sieni-itiöitä.

=== Loma-ajan kastelu ===
Kun tiedossa on viikon pituinen etelänmatka, jäävät kasvit pitkäksi aikaa ilman hoivaa. Viikon aikana multa alkaa kuivua, ja kasvit kurottavat kohti tulikuumaa valaisinta. Kun palaat lomanvietosta, saattavat latvat olla palaneina heijastimen sisässä. Valaisin täytyykin nostaa tavallista korkeammalla matkalle lähtiessä. Vaikka hyvä ystävä lupaisikin huolehtia kastelusta, voi usein olla parempi huolehtia asiasta itse - jää myös paljon vähemmän huolehdittavaa. Kaikilla ei välttämättä edes ole luotettavaa ystävää, joten tarvitaan jonkinlainen kosteutta säilyttävä järjestelmä. Tehokas ilmanvaihto ja suuritehoiset valaisimet kuivattavat tietysti huomattavasti nopeammin kuin pienimuotoinen ESL-kasvatus.

'''Muovipussi'''

Muovipussi pitää mullan kosteuden sisällään viikon ajan. Multa kastellaan kunnolla ja ruukun ympärille sidotaan muovipussi. Älä sido liian tiukkaan - pussissa ei saa tulla ilmatonta, joten jätä pussi hieman auki varren ympäriltä.

'''Sanomalehti'''

Viikon ajan voi mullan pitää kosteana sanomalehtien avulla. Multa kastellaan kunnolla, ja mullan päälle laitetaan reilu kerros märkää sanomalehteä. Sanomalehti tulee asettaa varren ympärille halkion avulla. Märkä sanomalehti pitää hyvin kosteutta allaan.

'''Kastelulanka'''

Kastelulanka on eräänlainen kastelija, jossa lanka imee vettä tarvittaessa. Kastelulanka koostuu ohuen muoviletkun sisässä olevasta puuvillalangasta. Kastelulangan toinen pää painetaan multaan ja toinen pää vedellä täytettyyn pulloon. Kasvi imee vettä vain niin paljon kuin tarvitsee - multa ei siis kastu liikaa. Kastelulangan on oltava liossa ja vedellä kyllästetty ennen käyttöön ottamista.

'''Turveastia'''

Turpeella täytetyssä astiassa kasvit tulevat toimeen 2-3 viikkoa. Tarvitaan suuri astia ja reilusti turvetta. Turve täytyy laittaa likoon muutama päivä ennen matkalle lähtöä, näin se ehtii imeä vettä mahdollisimman paljon. Turpeen on oltava kostean ja märän rajamailla.

Turvetta laitetaan 5-10 sentin kerros suuren astian pohjalle, ja ruukku asetetetaan turpeen päälle. Tämän jälkeen ruukun sivuille jäävät raot tukitaan turpeella. Myös ruukun pinta tulee peittää turpeella, tämä on kaikista tärkeintä muoviruukkua käytettäessä! Jätä kuitenkin varren ympärille pieni ilmatila. Saviruukulle aivan mahtava, turpeen sijasta voi käyttää myös vaahtomuovia.

'''Altakastelu'''

Altakasteluruukusta on hyötyä matkailijalle. Altakasteluruukussa kastelua tarvitaan vain muutaman viikon välein. Myös kasvit hyötyvät altakasteluruukusta ja kasvattavat vahvat juuret joilla imevät vettä ruukun alla olevasta kastelutilasta. Altakasteluruukut minimoivat mullassa asustelevien tuholaisten määrän kukkaruukussa, sillä kukka kastellaan putken kautta juurille, ja multa ei kostu läpimäräksi.

== Kotikasvatuksen ekologia ==

Kannabiksen kotiviljely on lähes poikkeuksetta eettisempää kuin hasiskauppaan sekaantuminen, mutta ekologista se ei välttämättä ole. Vaikka hamppu yhteyttää voimakkaasti ja parantaa havaittavasti huoneilmaa, se vaikutus tuskin riittää korvaamaan keinoviljelyn aiheuttamien sähkö-, materiaali- ja joskus vesikulujen haitallista vaikutusta ympäristöön.

Kasvatuslamput ja tuulettimet syövät satoja watteja sähköä, vesiviljelyjärjestelmät juovat litroittain vettä. Kemialliset lannoitteet ovat kulutustavaraa, joiden valmistus ja jakelu kuormittaa ympäristöä. Valaisimet ja sähkölaitteet voivat olla huolimattomasti asennettuina vaarallisia.

Eettisesti valveutunut kotipuutarhuri joutuu väistämättä harkitsemaan ekologisia kysymyksiä.
Kuinka suuri sato on riittävä ja kuinka voimakkaalla lampulla sen saa? Kuinka paljon valoa kasvit tarvitsevat eri kasvuvaiheissa? Kuinka paljon oma sähkönkulutus kuormittaa ympäristöä? Mikä kasvatusjärjestelmä on taloudellinen mutta antaa hyvän sadon? Olisiko ulkokasvatus hyvä vaihtoehto?

Ekologinen kasvattaja pyrkii tuottamaan satonsa tehokkaasti ja turvallisesti. Oikeussaleissa asiantuntemusta pidetään usein raskauttavana seikkana, mutta ekologinen hampuusi hankkii ammattitaitoa ollakseen mahdollisimman harmiton. Hyvä hyötysuhde merkitsee minimaalisia ympäristövaikutuksia jokaista kerättyä grammaa kohden.


Seuraavat neuvot auttavat kotiviljelijöitä vähentämään ympäristökuormitustaan:

* Osta sopivan kokoinen lamppu eli tuota vain omiin ja lähipiirisi tarpeisiin. Ylimitoitetut sadot kasvattavat paitsi ekologista jalanjälkeä myös tuotantokustannuksia, rikosoikeudellisten seuraamusten riskiä, yleistä kuumotusta ja joskus liiallista käyttöä.
* Käytä kasvuvaiheessa kevyempää valaisinta ja säästä teholamput kukitusta varten.
* Vältä tarpeetonta valaistusta. Kasvuvaiheen 18/6-valojakso kuluttaa lähes 25 % vähemmän sähköä kuin ympärivuorokautinen valaistus. Lisäksi monien mielestä kasvit hyötyvät kasvuvaiheessakin yöllisestä lepojaksosta, jolloin ne saavat kerätä voimiaan.
* Osta ekosähköä. Muutaman prosentin lisä sähkölaskussa on käypä hinta kestävämmästä valinnasta.
* Sijoita kasvatustilaasi. Kertapanostus tehokkuuteen maksaa itsensä nopeasti takaisin, kun sama sähkölasku tuottaakin muhkeamman lopputuloksen.
* Sijoita laatuun. Halvat ajastimet, ESL-lamput ja polttimot kärähtelevät tämän tästä, ja niiden yletön kulutus syö paitsi luonnonvaroja, myös rahaa.
* Suosi taloudellisia kasvatusjärjestelmiä. Tehokas ravinnejakelu vähentää kulutetun veden ja lannoitteiden määrää, mikä näkyy lompakon lihomisena ja ekologisen jalanjäljen kutistumisena.
* Käytä vesipumppua harkiten. Tarpeettoman tehokas nestekierto voi vesiviljelyjärjestelmissä lisätä vedenkulutusta dramaattisesti ilman, että kasvit hyötyvät siitä merkittävästi.
* Valitse laadukas ja tuottoisa lajike. Suuri sato lyhyessä ajassa tarkoittaa hyvää hyötysuhdetta.
* Käytä luomulannoitteita. Niiden valmistus on ekologisempaa ja ne ovat usein myös laadukkaampia.
* Kiinnitä erityistä huomiota turvallisuuteen. Palo- ja sähköturvallisuudesta huolehtiminen vähentää taloon ja asukkaisiin kohdistuvia riskejä. Se mikä suojelee asuinympäristöä vaaroilta on ekologista.


Kannabiksen kasvattaminen kesäisin ulkoilmassa ja kasvihuoneissa poistaisi suurimman yksittäisen ekologisen haittatekijän, sähkönkulutuksen. Sen lisäksi hamppu parantaa maaperän koostumusta ja valmistaa sitä mahdollisia muita viljakasveja varten.

Kannabiskiellon vallitessa [[Hupu 2/Ulkoviljely|ulkoviljely]] on kuitenkin vaikeaa, sillä laiton kasvi ei nauti oikeusturvaa. Ulkokasveja on hankala piilottaa katseilta ja ne ovat alttiita virkavallan ja varkaiden väliintulolle. Paremmin Suomen oloihin soveltuvien lajikkeiden jalostuskin on haasteellinen prosessi, kun yksi ratsia voi tehdä tyhjäksi vuosien työn.

On paradoksaalista, että rikollisesti maahantuotu, etelän auringon alla kasvatettu kannabis on alkujaan ekologisempaa tavaraa kuin kotimainen kaappikukinto. Reilun kaupan tuote se ei kuitenkaan missään nimessä ole, eikä pohjolaan rahtauksensa jälkeen ansaitse myöskään erityistä luonnonystävän mainintaa.


{{Hupu2}}


[[Luokka:Hupu 2]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Hupu 2/Ulkoviljely</title>
    <id>1063</id>
    <revision>
      <id>24153</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:37:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">{{hupu2}}

== Johdanto ==
Ulkoviljely on paitsi vaihtelua sisäkasvatukseen, myös mahdollisuus niille, jotka eivät jostain syystä pysty kotonaan sisällä hamppua viljelemään. Hamppu on varsin sopeutuvainen kasvi ja myös Suomessa on mahdollista kasvattaa ulkona jopa kukintoa. Ulkokasvatus on varsin erilaista kuin sisäkasvatus monessa suhteessa: samanlaisia erikoismenetelmiä ei voida käyttää, mutta toisaalta kasvit voidaan jättää selviytymään enemmän oman onnensa nojaan. Kannattaa pitää mielessä myös se, että kasvien kasvaessa vapaasti luonnossa, ei kulu sähköä eikä naapurin piipahtaminen iltakahveella kotonasi aiheuta kuumottavaa tunnetta takaraivossa vaatekaapin raosta tihkuvan keltaisen valon takia.

Ulkokasvatuksessa on myös tekijöitä, joihin kasvattaja ei itse voi juurikaan vaikuttaa - etenkin sääolot - ja siksi ulkokasvatusten lopputuloksesta ei voi milloinkaan olla täysin varma, vaikka itse tekisi parhaansa kasvien hyvinvoinnin eteen. Koska Suomen kesä on hyvin valoisa, kasvit eivät saa saa useimpien lajikkeitten tarvitsemaa pimeää aikaa kukkimisen aloittamiseen ja usein kukinto jää pieneksi jos sitä tulee ollenkaan. Jos kukkia ei tullut, ei kannata vaipua epätoivoon sillä lehdet ja varret voi käyttää hyödyksi valmistamalla esimerkiksi varsista kannabisvoita ja lehdistä leivoksia. Näissä tapauksissa määrä korvaa laadun, kolmimetrisen hamppujättiläisen lehtien määrää tulee usein aliarvioitua. Ulkona kasvaessa kasvin tila on rajoittamaton ja monet oikeat ulkolajikkeet ottavatkin luonnossamme aivan uudet mittasuhteet, jolloin syyskuussa voi lehtiä ja varsia tulla yllättävän suuria määriä.

== Lajikkeen valitseminen ==
Suomen pohjoisen sijainnin vuoksi kesä on hyvin valoisa, mutta toisaalta lyhyt. Periaatteessa monikin lajike kykenee eloon Suomen kesässä, mutta kukinnan alku ja valmistuminen voi olla epävarmaa valoisampien öiden takia. Jos olet aloittelija kasvatuksessa ja tavoittelet ainoastaan lehteä sekä kokemusta, voit onnistua millä tahansa lajikkeella. Valitse tällöin mieluiten mahdollisimman suureksi kasvavia kasveja, jolloin lehteäkin tulee eniten.

Joillakin hamppulajikkeilla (mm. ruderalis-alalajista jatkojalostetut lajikkeet) on ns. '''autoflower'''-ominaisuus. Autoflower-lajikkeilla kukinta alkaa valojaksosta riippumatta ja valojakso ei myöskään vaikuta kukinnan pituuteen. Tunnetuin puhdas autoflower-lajike on LowRyder.

Myös ns. '''pitkänpäivän lajikkeet''' voivat ehtiä kukkia Etelä-Suomessa. Joillain mm. vuoristoisilla alueilla kasvavilla hampuilla löytyy ominaisuutta aloittaa kukinta pitkänpäivän (18 valoa, 6 pimeyttä) ja puolipitkänpäivän (16/8) valojaksoissa. Tällainen pitkänpäivän kukintaominaisuus on jalostettu suhteellisen vakioksi ns. early-lajikkeisiin (mm. Early Girl, Early Pearl). Kaikki nykyiset &quot;earlyt&quot; vaativat poikkeuksetta vähintään kuukauden mittaisen esikasvatuksen ollakseen sukukypsiä (kykeneviä kukkimaan) siinä vaiheessa, kun päivä lyhenee 18:aan tuntiin. Helsingin korkeudella tämä tapahtuu noin heinäkuun puolessa välissä, pohjoisemmassa myöhemmin.

Usein (varsinkin puhekielessä) sekä varsinaisia autoflower-lajikkeita (lähinnä Lowryder ja sen risteytykset) että Suomessa kukkimaan kykeneviä pitkänpäivän lajikkeita sanotaan autoflower-lajikkeiksi.

Osa &quot;autoflower-lajikkeista&quot; aloittaa kukintansa hieman myöhemmässä iässä (varsinkin suuremmiksi kasvavat pitkänpäivän lajikkeet), joten näiden kasvien kasvatus kannattaa aloittaa hyvissä ajoin sisätiloissa, jolloin ne ovat ulkokauden alussa jo kohtuullisen kokoisia.

'''Seuraavat lajikkeet on havaittu Suomessa hyvin tai kohtalaisesti menestyviksi''':
* [http://kalainfo.hamppu.net/?big+thc BIG thc]
* [http://kalainfo.hamppu.net/?doubleruder Doubleruder]
* [http://kalainfo.hamppu.net/?early+girl Early Girl]
* [http://kalainfo.hamppu.net/?early+pearl Early Pearl]
* [http://kalainfo.hamppu.net/?early+special Early Special]
* [http://kalainfo.hamppu.net/?early+misty Early Misty]
* [http://kalainfo.hamppu.net/?fin+420 FIN 420]
* [http://kalainfo.hamppu.net/?jeppis+girl Jeppis Girl]
* [http://kalainfo.hamppu.net/?jeppis+joy Jeppis Joy]
* [http://kalainfo.hamppu.net/?jeppis+pearl Jeppis Pearl]
* [http://kalainfo.hamppu.net/?lowryder Lowryder]
* Mr. Grow
* [http://kalainfo.hamppu.net/?passion+%231 Passion #1]
* [http://kalainfo.hamppu.net/?pekin+pehku Pekin Pehku]
* Purple Finn
* [http://kalainfo.hamppu.net/?purple+power Purple Power]
* [http://kalainfo.hamppu.net/?ruderalis+indica Ruderalis Indica]
* [http://kalainfo.hamppu.net/?ruderalis+skunk Ruderalis Skunk]
* [http://kalainfo.hamppu.net/?stuporsonic Stuporsonic]

Luonnollisesti em. lajikkeiden risteytykset ovat myös potentiaalisia ulkokasveja.

[[Hupu_2/Linkit#Siemenpankkeja|Siementoimittajia]]

== Ulkokasvatuksen aikataulu ==

'''Maaliskuu''': valmistelu ja [[Hupu_2/Sisäkasvatus#Idätys|idätys]]:
* voit idättää pitkään esikasvatettavien kasvien siemenet sekä mahdollisen ulkokasvien pistokasemokasvin siemenet

'''Huhtikuu''': valmistelu, idätys ja [[#Esikasvatus|esikasvatus]]: 
* alkukuukaudesta &quot;earlyt&quot;, loppukuussa autoflower-siemenet

[[Kuva:Ulkohampuusi.png|thumb|right]] '''Toukokuu''': idätys, [[#Esikasvatus|esikasvatus]], istutus:
* [[#Kasvatuspaikan valmistelu|kasvatuspaikat voi käydä valmistelemassa]] roudan sulettua
* nyt idätettävät autoflowerit valmistuvat heinä-elokuussa
* toukokuun puolivälistä lähtien [[#Istutus|taimia voi viedä ulos]], etenkin etelässä

'''Kesäkuu''': (idätys), [[#Istutus|istutus]] ja kasvukausi:
* kesäkuussa myös pienet taimet pärjäävät jo hyvin ulkona ja 10.6. jälkeen on &quot;varmaa istutusajankohtaa&quot;
* kesäkuun lopussa alkaa olla viimeinen hetki idättää autoflower-siemeniä, jos niistä haluaa ulkona valmista kukkaa
* sukupuolien paljastuttua voidaan [[#Hedekasvien poistaminen|poistaa hedekasvit]]

'''Heinäkuu''': [[#Kasvatus|kasvun aikaa]], [[#Sadonkorjuu|sadonkorjuu]]:
* muista rikkakasvien [[#Kitkeminen|kitkeminen]], jotta ne eivät pääse valtaamaan istutuksiasi
* heinäkuun aikana suoritetaan useimmat ulkopölytykset
* ensimmäiset autoflower-kasvit voivat valmistua heinäkuun lopulla; sadonkorjuu

'''Elokuu''': [[#Kasvatus|kasvun aikaa]], [[#Sadonkorjuu|sadonkorjuu]]:
* sadonkorjuu; useimmat autoflowerit ja aikaisimmat &quot;earlyt&quot;
* elokuun alussa ehtii vielä suorittamaan ulkopölytyksiä

'''Syyskuu''': loppukasvu, sadonkorjuu:
* [[#Sadonkorjuu|sadonkorjuu]]; viimeiset autoflowerit syyskuun alkupuolella, &quot;earlyt&quot; ennen syyskuun loppua

Lämpimämmillä seuduilla ja paikoilla kasvit saattavat pärjätä ulkona jopa lokakuun alulle, joskin hallojen saapuessa ne kannattaa yleensä korjata viimeistään pois.

[[Image:Ruovesi Forest.jpg|thumb|right|Nuorta koivikkoa, koivumetsä Ruovedellä]]
== Kasvatuspaikan valitseminen ==
Hyvien siementen saamisen ohella parhaan kasvatuspaikan valinta on tärkein tekijä, jonka viljelijä kohtaa. Eräs parhaista paikoista on peltoalue, jolla kasvaa puita ja pensaita. Purojen ja jokien penkereet ovat myös hyviä paikkoja. Tällöin kannattaa kuitenkin ottaa huomioon mahdollisten tulvien vaikutukset. Kasvattajien tiedetään vieneen hamppuja ruukuissa kallioisille ja vuoristoisille alueille. Tämä mahdollistaa hyvän auringonvalon saannin, vaikka maaperä onkin kivinen ja ravinteeton. Paikan kaivaminen alueelle, jossa on paksuja mutta lyhyitä pensaita, on myös hyvä vaihtoehto. Tiheät pensaat kasvavat tarpeeksi isoiksi, jotta ne toimivat jonkinlaisena näkösuojana sekä toimivat esteenä läpikululle.

=== Maaperä ===
Kunnon maaperän löytäminen on vaikeaa, mutta ilman sitä ei saa paljoa niitettävää. Jos löydät paikan, jolla on muuten loistavat ominaisuudet, mutta surkea maaperä, voi maaperää tuoda paikalle kasvin tarpeiden verran. Jos maa on valmiiksi hyvin rikasta ja kuohkeaa, ei lisämultaa ulkoviljelyssä välttämättä tarvita; useimmiten kuitenkin mullan lisääminen kasvatuspaikalle on jos ei välttämätöntä, niin ainakin erittäin suotavaa.

Hamppu kannattaa sijoittaa mielummin aurinkoiseen alavaan rinteeseen, etteivät pienimmätkin hallayöt vie kovan uurastuksen tuloksia mennessään. Ylempänä rinteessä maaperä on usein liian kuivaa. Maaperän voi tietysti myös tehdä itse paikan päälle, mutta aina ei sitäkään tarvitse niin tarkasti toteuttaa, jotta tulos olisi hyvä.

Maaperä on usein rikkainta peltoalueilla, joilla on ollut kasvillisuutta vuosikausien ajan. Pellot kierrättävät ravinteita maaperässä ja muodostavat paksun kerroksen orgaanista ainetta. Tällainen maaperä ei tarvitse paljoakaan valmisteluja kasvatuksen aloittamiseen, kun taas muunlaiset maapohjat vaativat enemmän vaivannäköä. Hiekkaiset maaperät tarvitsevat usein päällysmultaa. Saviset maaperät tarvitsevat mullan tapaan jotain väliainetta, kuten turvetta ja hiekkaa, jotka sekoitetaan saveen. 

Hamppu viihtyy mukavasti maaperällä, jonka [[wikipedia:fi:Happamuus|pH]]-arvo on lievästi hapan tai neutraali. Maaperän tulee olla vettä &quot;sitovaa&quot;, mutta silti ilmavan kuohkeaa ja vettä läpäisevää. Sopivin paikka on sellainen, joka upottaa joka askeleella, koska multa on sopivan kuohkeaa, ei siis mutaista vaan kuohkeaa (tuon tuntee jaloissaan). Hamppu tarvitsee paljon ravinteita, varsinkin typpeä, kaliumia ja magnesiumia kuluu kasvuaikana runsaasti. Luonnollisesti fosforiakin tarvitaan alussa ja runsaan kukinnan aikaansaamisessa. Yleensä nämä ravinteet löytyvät jo maaperästä silloin, kun siinä kasvaa muita samoissa olosuhteissa viihtyviä kasveja. Muuten ravinteita voi itse tarpeen mukaan lisätä. [[Image:Lehto.JPG|thumb|right|Tervaleppämetsää Helsingin Roihuvuoressa]]

'''Hyvän kasvatusmaaperän tuntomerkkejä'''

Mikäli omaa pihaa ei ole, kannattaa kasvatuspaikkaa lähteä etsimään joutomailta, kesantopelloilta ja kenties erilaisilta niityiltäkin. [[wikipedia:fi:Lepät|Lepikko-]] ja [[wikipedia:fi:Pajut|pajukkopaikat]] soveltuvat useimmiten hyvin kasvatukseen, kuten muutkin rehevät [[wikipedia:fi:Lehtimetsä|lehtimetsät]], kunhan maa ei ole kasvatusalueella vetistä.

Luonnonkasvit paljastavat jotakin maan sen hetkisestä kunnosta. Niitä sanotaan '''osoitinkasveiksi'''. Osoitinkasvit voivat kertoa maan ravinnetaloudesta, märkyydestä, kuivuudesta, tiivistyneisyydestä ja happamuudesta.

Jos kasvupaikalta löytyy [[wikipedia:fi:Nokkonen|nokkosta]], se on hyvä merkki. Jos nokkosia esiintyy runsaasti, maa on todennäköisesti viljavaa ja sen pH on todennäköisimmin sopivasti 6,3-6,8. Runsas nokkosten määrä kertoo myös siitä, että maassa on helppoliukoista typpeä, joten mitään peruslannoitusta ei yleensä tarvita. [[wikipedia:fi:Ahomansikka|Ahomansikka]] eli tutummin &quot;metsämansikka&quot; viihtyy neutraalissa tai hieman happamassa maaperässä, jollainen on sopiva maaperä myös hampulle. Ahomansikka ja nokkonen viihtyvät usein lähekkäin. Tuttu [http://jata.vampula.net/kasvio/html/metsaapila.htm metsäapila] on myös merkki neutraalista ja hyvästä maasta.

Hyvälle maaperälle riittää maan kääntäminen ja kevyt mullan lisäys. Usein näissä paikoissa on paljon kastematoja, joten multa on kuohkeaa. Kevyt kalkitus (noin 0,5 dl / kasvi) on myös hyväksi kasvualustaan sekoitettuna. 

Huonomman maaperän merkkejä ovat [[wikipedia:fi:Maitohorsma|maitohorsma]] (savinen ja märkä maa), [[wikipedia:en:Oxeye_daisy|päivänkakkara]] (kuiva ja hiekkainen maa) sekä [[wikipedia:fi:Leskenlehti|leskenlehti]] (raaka, savinen ja märkä maa). Mikäli kasvatus tapahtuu tällaisessa maaperässä, pohjamaa tulee kalkita runsaasti ja multaa on lisättävä huomattavasti enemmän, mieluusti vähintään 10 litraa per kasvi. Käännä maa huolella, sekoita siihen runsaasti kalkkia (noin 1-4 dl / kasvi) ja lisää uusi multa. Kalkitseminen tasoittaa pH:ta sopivaan suuntaan ja auttaa kasvia käyttämään maaperän ravinteita.

=== Kastelun asettamat vaatimukset ===
Lyhyt etäisyys veden äärelle on myös hyvin tärkeää. Paikka vesistön lähettyvillä olisi suotavin, sillä veden kantaminen viljelmälle voi tulla rasittavaksi ja vaaralliseksi, varsinkin jos kasvatuspaikkoja on useita tai edes yksi suuri. Kastelun tarve aiheuttaa useita riskejä. Pahin näistä on se, että joku huomaa sinut ja kasvisi - mahdollisesti poliisi. Toiseksi pahin on suojaavan kasvuston vaurioituminen, koska joudut kulkemaan sen läpi veden hakuun. Useampien vedenhakukertojen seurauksena on vaara, että reitti tulee näkyväksi. Kastelutiheys riippuu ilmojen herrasta ja hän voi vaatia tekemään odottamattomia vierailuja viljelmille. Tavoitteena on luonnollisesti näiden vierailujen minimointi.

=== Valon määrä ===
Auringonvalo ei ole yhtä tärkeä vaikuttaja kuin kaksi edellistä tekijää, mutta kuitenkin erittäin oleellinen. Kasvien tulisi sijaita paikassa, johon paistaa vähintään viisi tuntia vuorokaudessa suoraa auringonvaloa + nousevan auringon säteet. Luonnollisesti mahdollisimman suuri valon määrä on hyväksi, mutta paikan valinnassa se on vain yksi tekijä muiden joukossa huomioitavaksi.

Parhaaseen paikkaan paistaa sekä aamun nouseva- että illan laskeva aurinko. Keskipäivän paahteelle olisi hyvä olla lyhytaikainen kevyt varjo, kuten korkea puu kasvin eteläpuolella, varsinkin jos ei ole kastelumahdollisuuta ja maaperä on kuivahkoa. Nouseva aamuaurinko lämmittää kasvin kylmänkin yön jälkeen nopeasti kasvuun, milloin hiilidioksidi pitoisuus on luonnossa korkeimmillaan (lähes kaikki kasvit &quot;hengittävät&quot; pimeässä yössä happea tuottaen hiilidioksidia). Monien kasvien tavoin myös Hamppu hyötyy eniten aamuauringosta, jolloin kasvi kasvaa suurimman osan sen vuorokauden aikaisesta kasvusta. Myös viileän illan laskeva aurinko pitää kasvin lämpimänä ja kasvussa, kun varjossa on jo liian viileää (16 °C tai vähemmän) ja kasvu pysähtyisi.

Jotkin lajikkeet pitävät enemmän epäsuorasta kuin suorasta auringonvalosta. Ympärillä olevat muut kasvit saavat usein kasvaa mielellään suojakasvustoksi ja tarjoavat hyvää epäsuoraa valoa, mutta jotkin todella rehevät ja nopeakasvuiset lajit saattavat jättää pienet hampuntaimet liikaakin varjoonsa.

===Turvatekijät===
Turvatekijöillä ei ole mitään tekemistä biologisten edellytysten kanssa. Mahdollisuus, että ei-halutut ihmiset paikantavat viljelmäsi on monissa paikoissa todellinen ja tämän ehkäiseminen on valintaprosessissa otettava huomioon. Suojauksen tulisi olla riittävän korkea, ettei sen taakse näy sekä tarpeeksi tiheä, ettei kasvien lähelle ole helppo kulkea. Paras lehvästö tämän saavuttamiseksi on iso tilkku epämiellyttäviä pensaita. Jos tällaista ei ole saatavilla, pyri löytämään lehvästö, joka kasvaa 1,5-2 metrin korkuiseksi ja on tarpeeksi kaukana paikoista, joissa ihmisiä saattaa kuljeskella.

Kyky kätkeä kasveja muiden sekaan on taidetta ja tässäkin harjoitus tekee mestarin. Eräs suosittu tekniikka on piilottaa hamput pensaiden eteläpuolille niin, että ohikulkijat eivät huomaa niitä. Kasvit saavat riittävästi valoa huolimatta suuremman pensaan ympäröinnistä. Paras piilopaikka on sellainen, johon ihmisten näkökenttä ei ulotu ja jossa on lähes mahdoton liikkua. Alueilla, joilla muu kasvillisuus ei nouse metriä korkeammaksi, voidaan joutua latvomaan tai kiinnittämään latva maahan narulla, jotta kasvit pysyisivät riittävän matalina. Lyhyen ja vähäisen aluskasvillisuuden alueilla saattaa olla huono maaperä tai alue on mahdollisesti korkealla, jossa kuivuminen on nopeampaa. Ole siis tarkkana, jos tarkoituksena on viljellä tehokkaasti, koska ulkokasvattajan tulee käyttää luonnollista maisemaa hyväkseen.

Paitsi ihmiset, myös eläimet voivat olla vaaraksi kasviesi hyvinvoinnille, ja joissain tapauksissa voi olla turvallisinta [[#Pieneläimiltä suojaaminen|suojata kasveja pieneläimiä vastaan]]. 

Paikan voi katsoa valmiiksi jo edellisenä kesänä - maasto ja varsinkin kasvillisuus voi olla hyvin erilainen loppukesästä kuin alkukeväästä.

==Kasvatuspaikan valmistelu==

===Maan kääntäminen===

Maan kääntämisen tavoitteena on kuohkeuttaa maata, jolloin se on juuristolle parempaa ja myös tasalaatuisempaa. Maan kääntämistä varten on olemassa lyhyt- ja pitkävartisia möyhentimiä. Myös istutuskuokka, pieni talikko tai tarvittaessa istutuslapiokin käyvät tähän tarkoitukseen. Mikäli mitään näistä ei löydy, vahva keppi ajaa asiansa, mutta työ vie tällöin huomattavasti enemmän aikaa. Jos sinulla ei ole lapiota, kannattaa ehdottomasti panostaa n.10-15 eur retkilapioon (&quot;kenttälapio&quot;), jonka saa taitettua kasaan ja jota on helppo kuljettaa vaikka repussa. Retkilapioita saa suurten kauppaketjujen tavarataloista ja kaikista hyvin varustetuista halpatavarakaupoista.

Maata olisi hyvä kääntää noin 30 cm syvyydeltä. Mikäli teet mullasta jonkinlaisen kumpareen, suhteessa vähempi kääntäminen riittää, mutta täysin kääntämättä maata ei kannata jättää.

===Maaperän parantaminen===
Istutuspaikan maaperään kannattaa sekoittaa 5-20 litraa multaa kasvia kohden. Mullan tulisi olla tavallista rikkaampaa, jotta se kestäisi pidempään sekoittuessaan alkuperäiseen maahan. Kalkki saattaa olla tarpeellista pH-arvojen tasaamiseksi.

===Pieneläimiltä suojaaminen===
Hamppu maistuu useammallekin eläimelle hirvestä jänikseen. Mitä syvemmällä metsässä ollaan, sitä suuremmaksi kasvaa isompien eläinten riski; pienemmät voivat kuitenkin olla ongelmia myös asutusalueilla. Eläimiä voi karkoittaa varsinaisten esteiden lisäksi myös esimerkiksi koirankarvatuppojen, virtsan ja hiusten avulla.

Pieneläimistä yleisimmin tuhoja aiheuttaa etana, varsinkin etanoille suotuisina kesinä. Etanoille maistuvat pienet hamput kokonaan ja suuremmista lehdet. Etanat pitävät turpeen tuoksusta, joten turvetta (kuten Jiffy-turvepellettejä) kannattaa välttää esikasvatuksessa. Istutuksen ja kasvatuksen yhteydessä jatketaan [[#etanatorjunta|etanoiden torjuntaa]].

Pienet taimet voivat joutua lintujen suihin etenkin, jos ne &quot;paistavat taustamaisemasta läpi&quot;. Usein kasvatuksen naamioiminen (peittämällä multa) riittää pitämään linnut poissa. Mikäli taimia on paljon, voi niiden yläpuolelle virittää palan kanaverkkoa estämään lintujen liian lähelle tunkeutuminen.

Mikäli seudulla on runsaasti jäniksiä tai muita kasveja popsivia luonnon eläimiä, voi valmistelutöiden ohessa halutessaan rakentaa viljelysten ympärille reilun puolen metrin korkuisen aidan, joka pitää pienet eläimet loitolla. Osta kanaverkkoa, jonka silmän halkaisija on noin viisi senttiä. Kerää alueelta riittävästi keppejä, joilla voit tukea aitaa n. puolen metrin välein. Ympäröi alue maahan isketyillä kepeillä ja sido verkko kiinni. Jätä verkon ylä- ja alapäähän teräviä piikkejä ja taita yläosa ulospäin ja alaosa sisäänpäin, jotta se ei rohkaise eläimiä hyppäämään yli. Naamioi aita maastoon sopivaksi.

== Kasvatus ==
=== Esikasvatus ===
Tärkeä ulkokasvatuksen valintatekijä liittyy siihen, onko sisällä tapahtuvaan esikasvatukseen mahdollisuutta tai aikaa.

;Istutus ilman esikasvatusta :
Tehoistutus siemenillä on mahdollista, jos sinulla on runsaasti siemeniä. Suuressa osassa Suomea kasvukausi on niin lyhyt, että siemenestä kasvattaen kasvit eivät ehdi aloittaa kukintaansa kesän aikana. Siemenestä kasvattaminen ei ole siis yleensä kovin kannattavaa. Poikkeuksen tähän tekevät nopeat autoflower-lajikkeet, kuten Lowryder ja autoflower-ominaisuudella varustetut Lowryder-risteytykset.

;Esikasvatus sisällä :
Ulkokasvit voi idättää sekä lyhyesti esikasvattaa sisällä ja istuttaa taimina ulos. Mitä suurempi taimi, sitä varmemmin se pärjää Suomen kesässä. 30-40 cm korkea taimi pärjää melko varmasti ulko-olosuhteissa, jos kasvatuspaikka ja maaperä ovat toimivia. Iso taimi ehtii kasvaa myös suuremmaksi ja monista isoista ulkolajikkeista ehtii Suomessakin tulla reilusti miestä suurempia syyskuuhun mennessä, jos esikasvatus on tehty hyvin. Tällä tavoin toimittaessa siemenet kannattaa kylvää sisällä viimeistään noin kuukautta ennen suunniteltua ulosvientiä. Pitkä esikasvatus siis kannattaa, mutta sen ongelma on itse istutustapahtuma. 30-40 cm kokoiset taimet vievät tilaa, alkavat painaa ja ne tunnistaa jo kauempaakin &quot;mielenkiintoisemmiksi kasveiksi&quot;. Pienempiä taimia istuttaessa taimista voi valita vahvimmat yksilöt; ruipelot taimet vievät aikaa ja vaivaa kuitenkaan todennäköisesti selviämättä. Valinta esikasvatuksen pituudesta on omakohtainen &quot;kompromissi&quot; ulosviennin riskien ja taimien selviämistodennäköisyyden suhteen.

'''Emikasvien istutus:''' Sisällä idättäessä ja esikasvattaessa sukupuoli voidaan määritellä kasvattamalla hamppu noin 10 cm korkuiseksi ja lyhentämällä valojakso 8 tuntiin. Hedekasvit tunnistaa 1-2 viikon kuluessa. Metodin käyttö vaatii mahdollisuutta kontrolloida valojaksoa sekä sisäkasvatuksen aloittamista aikaisemmin. Autoflower-lajikkeilla sukupuoli näkyy esikasvatuksen valaistuksesta riippumatta usein 2-3 viikon iässä, jolloin voidaan hylätä hedekasvit ja viedä ulos pelkät emikasvit. Jos istutat useille eri alueille emikasveja, sijaintikartan tekeminen on suositeltavaa, kunhan muistat pitää sen poissa vääristä käsistä. Hyvä keino kartan naamiointiin on hankkia ns. &quot;taikakynä&quot;, jota pystyy lukemaan vain UV-valossa. Avaimenperä-UV-valaisimella varustettuja kynäpaketteja löytyy useimmista kirja- ja lelukaupoista muutaman euron hintaan. Silti on aina hyvä muistaa, että kaikki toimien kirjallinen dokumentointi lisää riskejä.

'''Pistokkaat:''' Mikäli aloitat ulkoprojektit hyvissä ajoin, voit kasvattaa sisällä naaraspuolisen emokasvin, josta otat pistokkaita ja viet juurtuneet pistokkaat (varmoja naaraita) ulos. Ulkona kasvavia emikasveja voi myös hyödyntää ottamalla niistä pistokkaita talven sisäkasvatuksia varten. Pistokaskohtien määrää voi lisätä hieman pienellä latvomisella sopivassa kohdin kesää.

=== Taimien kuljettaminen ===

Esikasvatettujen taimien kuljettamiseen kasvatuspaikalle on monia tapoja. Mikäli kasvatuspaikalle on paljon matkaa, voi auto olla ainoa käytännöllinen vaihtoehto. Pientä mielikuvitusta käyttäen taimia voi kuljettaa hyvin myös esimerkiksi pyöräillen tai bussilla matkaa taittaen, alla on tähän muutamia ideoita.

'''Muovipussi''' ruukun ympärille, pussi reppuun ja menoksi. Tämä soveltuu pienemmille taimille, ja suuremman kasvin latva saattaa kärsiä kuljetuksen aikana. Kuljetustapa on hieman epävakaa, ja sopii pienten taimierien kuljetukseen.

'''Pahviputki''', jollaista käytetään esimerkiksi julisteiden postitukseen, soveltuu hyvin pienille ruukuille ja taimille. Putki on myös varsin tukeva, ja taimi pysyy hyvin suojattuna. 

'''Maitotölkki''' voi toimia edullisempana versiona pahviputkesta. Voit myös esikasvattaa pikkutaimet halkaistun maitotölkin alapuolikkaassa, jonka jälkeen kuljetuksen ajaksi teippaat yläosan tölkkiin kiinni. 

'''Pahvilaatikko''' soveltuu etenkin useiden pienten taimien yhtäaikaiseen kuljetukseen. Valitse riittävän korkea laatikko - jos pahvilaatikko suljetaan huolella eikä sen päälle tule painoa, pieni varren taittuminen ei aiheuta pysyvää vahinkoa.

'''Pakastepussissa''' on mahdollista sekä esikasvattaa että kuljettaa taimet. Täysin reiätöntä pussia on vaikea pitää kosteustasapainoltaan hyvänä, joten on kannattaa tehdä pohjaan pari pientä reikää jo esikasvatuksen ajaksi, minkä jälkeen pussin voi laittaa pienen tölkin tai ruukun sisään pysymään tukevasti aloillaan. Useamman taimen kuljetus hoituu vaikkapa laatikossa tai muovipussissa. Perillä istutuspaikalla pussin pohjaan tehdään leveä viilto, jonka jälkeen pussin saa liu'utettua &quot;kasvin ylitse&quot; (älä jätä muovipusseja luontoon!). Menetelmä soveltuu erityisesti, mikäli tarkoituksena on esikasvattaa useita pieniä taimia.

=== Istutus ===
[[Kuva:hiekkainenmaa.jpg|thumb|80px|right|hiekkaisen maan istutus]]
[[Kuva:savimaa.jpg|thumb|80px|right|savisen maan istutus]]
;Hiekkapitoinen maa: Vettä hyvin läpäisevällä hiekkapitoisella (tai hyvin salaojitetulla) maalla kasvit istutetaan ympäröivän maan tasalle tai hieman kuoppaan. Mikäli maa on erittäin kuivaa ja vettä läpäisevää, perusmaahan kaivetun kuopan pohjalle voi laittaa savea tai mutaa, joka pidättää kastelu- ja sadevettä istutuskuopassa kasvin käytössä hieman pidempään.

;Savimaa: Vettä huonosti läpäisevällä savi- tai hiesupitoisella maalla istutuskuopan pintamaa on hyvä muotoilla niin, että se jää ympäröivää maata korkeammalle. Pohjamaata kannattaa kuohkeuttaa hiekalla mikäli mahdollista, ja savisen istutuskuopan pohjalle voi laittaa kiviä salaojituksen parantamiseksi. Pohjamaa ja lisämulta muotoillaan pieneksi kummuksi tai useampia kasveja istutettaessa loivaksi harjuksi, josta liika vesi valuu pois. Tavoitteena on, että juuristo ei jää seisomaan vedellä täyttyneeseen kuoppaan sateen jälkeen.

Multa tulee tiivistää istutuksen jälkeen, sillä muutoin istutuspaikka voi painua kuopalle ja kasvit hukkua ensimmäisen runsaan sateen aikana. Jalalla polkemista parempi tapa on tiivistää maa kastelemalla. [[Kuva:multasakinleikkaus.jpg|thumb|100px|left|kasvusäkin leikkaus]]

;Kasvusäkki: Kasvusäkiksi käyvät paitsi kaupan valmiit kasvusäkit (mm. [http://www.biolan.fi/suomi/puutarhanhoito/multatuotteet_maanparannusaineet/lisatietoja_kasvusakki.htm Biolanilla]), myös esimerkiksi kesäkukkamultaseokset (lannoitettuun multaan on lisätty kalkkia ja kevytsoraa) tai tavallinen, peruslannoitettu multasäkki (varo liian vahvasti lannoitettua, mikäli esikasvatat kasvusäkissä). Kasvusäkki on hyvä vaihtoehto etenkin, jos maaperä on huonoa tai ajatus suuremmasta maankääntämistyöstä tuntuu epämieluisalta. Kasvusäkkiä käyttäessäsi et tarvitse välttämättä lainkaan ruukkuja.

Tee säkkiin kuvan mukaiset viillot, taimiviiltoja tulee sen verran kuin taimia säkkiin laitat; ohjearvona voi sanoa, että yhdelle kasville olisi hyvä varata säkistä 10 l multatilaa. Voit tehdä koko esikasvatuksen säkissä (jopa idättää siemenet säkissä) tai istuttaa ulkona esikasvatetut taimet säkkiin. Jos kasvusäkki näkyy liian kauas &quot;luonnon seasta&quot;, voit naamioida sitä vaikkapa heinillä ja ruoholla.

&lt;div id=&quot;etanatorjunta&quot;&gt;&lt;/div&gt;
;Etanoiden torjunta: [[Image:Limax cinereoniger.JPG|thumb|right|Ukkoetana]]
Istutuksen yhteydessä ja kasvatuksen aikana etanoita voidaan torjua tekemällä viljelysten ympärille erilaisia etana-ansoja. Yksi vaihtoehto on käyttää torjunta-ainetta sisältäviä kaupasta saatavia ansoja, jotka tappavat etanat. Luonnonmukaisempi on ns. olutansa: kaivetaan maahan laakea jyrkkäreunainen kippo, johon kaadetaan olutta. Humalan tuoksu houkuttelee etanat kippoon, josta ne eivät pääse pois ja hukkuvat.

Toinen keino ehkäistä etanoiden aiheuttamia tuhoja on hankaloittaa niiden kulkemista salaattipöytään. Etanat pitävät itsensä kosteana erittämällään limalla. Kulkureitille levittetty (hienojakoinen) kalkki, talkki, turve tai tuhka pakottaa etanat erittämään limaa runsaasti ja tämä koituu etanoiden tuhoksi. Varsinkin tuhka muuttaa voimakkaasti maaperän pH:ta emäksiseen suuntaan, joten liian lähelle kasveja sitä ei pidä laittaa.

Huonona puolena näissä torjuntakeinoissa on, että ansat ja kulkuesteet joudutaan huoltamaan aina sateen jälkeen.

Jo hieman isommille hampuille hyvän suojan hyvän suojan etanoita ja jänöjäkin vastaan saa tekemällä päävarren ympärille suojauksen silikoniletkulla. Otetaan 10-15 senttimetrin (riippuen suojattavan varrenosan pituudesta) pätkä silikoniletkua, jonka halkaisija on 1-2 cm. Leikataan silikoniletku spiraalimaisesti halki toisesta päästä toiseen päähän, jonka jälkeen letkun voi pujottaa varren ympärille. Silikoniletku antaa mukavasti periksi ja kuitenkin menee riittävän tiiviisti varren ympärille. Silikoniletkun päälle sivellään viikoittain tiikeribalsamia. Näin suojataan suoraan syömiseltä lähinnä vain kasvin päävarsi, mutta toisaalta juuri sen kautta etanat kulkevat myös kasvin lehtiä syömään, minkä tämä suojaus estää.

=== Kitkeminen ===
Kolmen viikon kuluttua kasvien tai siementen istutuksesta on aika palata kitkemään rikkakasvillisuus. Kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä kitkennästä toimenpide uusitaan. Kolmas kerta on valinnainen ja riippuu paljolti rikkakasvillisuuden määrästä, sitkeydestä ja hampun omasta koosta. Tähän mennessä hampun pitäisi olla riittävän iso kilpailemaan elintilasta. Mikäli paikalla on runsas aluskasvillisuus, toistuvien kitkemismatkojen tekeminen saattaa olla tarpeellista. Muista, ettei kitkeminen tarkoita kaiken kasvillisuuden tuhoamista metrin alueelta. Rikkaruohot auttavat kasvisi piilottamisessa ja suojaavat sitä nälkäisiltä eläimiltä. Lähikasvillisuus voi myös estää aurinkoa haihduttamasta vettä maaperästä. Ole siis tarkkana: toisinaan on helpompaa vahingoittaa pienten hamppujen juuria kuin yrittää päästä eroon rikkakasveista.

=== Lannoittaminen ===
Ulkokasvien lannoittamiseen on olemassa monia tapoja, eikä mitään yksiselitteisesti parasta vaihtoehtoa ole. Perusperiaatteena tulee muistaa, että lannoitus ulkona on &quot;hidas prosessi&quot;. Hitaasti liukenevia ravinteita ulkona käyttämällä voidaan lannoittamisessa päästä hyvin vähällä. Sekä yleis- että syyslannoitukseen riittää molempiin yksi kerta hidasliukoisilla ravinteilla. Ravinteita ei kannata antaa aivan kasvin &quot;juurille&quot;, vaan esimerkiksi kehälle, jonka etäisyys kasvin päävarresta on (kasvin tulevasta koosta riippuen) 15-30 cm.

'''Yleislannoitukseen''' sopiva ajankohta on noin viidennen lehtiparin vaiheilla, usein kesäkuun puolivälin jälkeen. Lannoite voidaan sekoittaa tai ripotella maahan tai antaa kasteluveden mukana. Erittäin nopeille autoflowereille (Lowryder ja tietyt risteytykset) ei yleislannoitusta kannata antaa lainkaan. Yleislannoitukseen soveltuvat esimerkiksi [http://www.biolan.fi/suomi/puutarhanhoito/lannoitteet/lisatietoja_yleislannoite.htm Biolan Yleislannoite] tai [http://www.kekkila.fi/TRek.nsf/FSharrastajat?OpenFrameSet&amp;Frame=mainframe&amp;Src=/TRek.nsf/Tuotteet/62030?OpenDocument&amp;AutoFramed Kekkilän perennaravinne], kuten myös kaikki sisäkasvatukseen soveltuvat ravinteet - tosin liiallinen nopealiukoisuus ei tuota ulkona erityistä hyötyä, ja kalliit ravinteet valuvat maaperässä helposti hukkaan. 

'''Syyslannoitus''' annetaan kasville yleislannoituksen tapaan. Sopiva ajankohta syyslannoitukselle riippuu kasvin arvioidusta korjuuajankohdasta; mikäli kasvia pidetään &quot;loppuun asti&quot;, syysravinne on hyvä antaa heinäkuun puolivälin jälkeen. Nopeammin valmistuvilla kasveilla sopiva ajankohta on ensimmäisten esikukkien ilmestyessä. Sopivia syysravinteita ovat kukitukseen sopivat, PK-voittoiset ravinteet. Edullisempina pakkauksina saa esimerkiksi [http://www.kekkila.fi/TRek.nsf/FSharrastajat?OpenFrameSet&amp;Frame=mainframe&amp;Src=/TRek.nsf/Tuotteet/62047?OpenDocument&amp;AutoFramed Kekkilän Syysravinnetta] ja [http://www.biolan.fi/suomi/puutarhanhoito/lannoitteet/lisatietoja_pklannoite.htm Biolanin Syksyn PK-lannoitetta].

=== Hedekasvien poistaminen ===
[[Image:Cannabis male flowers.JPG|thumb|100px|Hedekukintoja]]
Hedekasvit alkavat kukkia ja pölyttää muita kasveja mahdollisesti jo heinäkuussa, mikäli lajike sopii ilmastoon ja olosuhteet ovat olleet suotuisat. Kukinta-aika riippuu lajikkeesta ja tämä määrää ajan, jolloin hedekasvit kannattaa poistaa.

Hedekasvien oikea-aikainen tunnistaminen on ratkaisevaa sadon turvaamiseksi. Emikasvi voi joko tuottaa suuren siemenettömän kukinnon, suuren kukinnon muutamilla siemenillä tai suuren kukinnon, joka koostuu kuitenkin lähinnä siemenistä. Toivottavin tapaus (siemenetön kukinto) saavutetaan poistamalla hedekasvit ennen kuin ne ehtivät avata kukintojaan. Jos poistat kasvit muutaman hedekukinnon avautumisen jälkeen, ei emikukinto tällöinkään täyty siemenistä. Kolmannessa tapauksessa hedekasvien kukkiminen on päässyt tapahtumaan vapaasti. Tällöin voi kasvattajan pää hajota, koska suuret määrät emikasveja voivat tuottaa 90 % siemeniä poltettavan kukinnon määrästä. Toisaalta siemeniä tarvitaan tuleviin projekteihin. Muutaman sadan hyväsukuisen siemenen tuottaminen tulevaisuutta varten takaa jatkuvuuden.

=== Home ===
[[Kuva:Harmaahome kukinnossa.jpg|thumb|Harmaahomeen valloittama kukinto (engl. Bud rot).]]
Poliisien, varkaiden, eläinten ja hyönteisten lisäksi home on eräs mahdollinen ongelma kasvatuskauden aikana. Kun kukinnot ovat puolessa välissä elinkaartaan, ne tulevat alttiiksi homeelle ja kukintojen mädäntymiselle. On todettu, että parhaat olosuhteet homeen kehittymiselle ovat 16-27 asteen lämpötila ja korkea kosteusaste. Home tuhoaa kasvin ja leviää hyvin nopeasti. Itiötyyppinen home leviää ilman välityksellä, joten sitä on mahdotonta estää leviämästä otollisissa olosuhteissa. Jos asiat alkavat mennä pieleen ja home iskee kasveihisi, sinun täytyy poistaa home välittömästi tai se leviää kasvin muihin osiin ja mahdollisesti myös muihin kasveihin. Jotkut kasvattajat poistavat vain sen osan kukintoa, joka on saanut tartunnan, toiset taas poistavat koko oksan. Kokonaisen oksanhaaran poistaminen varmistaa, että home on kokonaan eliminoitu, sekä mahdollistaa sadon maistamisen muutama viikko ennen aikaa. Pääasia homeen poistamisessa on varovaisuus. Jos home on itiötyyppistä, varomattomat nykäykset kukinnosta vapauttavat itiöitä, jotka saattavat levitä viereisiin kukintoihin. Varo myös koskettamatta hometta sormillasi, sillä leviäminen on mahdollista myös niiden välityksellä.

== Sadonkorjuu ==
Sadonkorjuun oikea ajoitus riippuu monista tekijöistä: kukintojen kehityksestä, säästä, homeista, varkaista sekä luonnossa liikkujista. Jotkut hamppulajikkeet kypsyvät aiemmin kuin toiset, riippuen leveyspiiristä, jolla lajike on kehitetty. Sää saattaa myös pakottaa aikaisempaan toimintaan. Jos ankarat pakkaset suuntaavat kohti, on parempi uskoa meteorologeja ja korjata ainakin suurin osa talteen. Toinen syy aikaiseen korjaamiseen on home. Jos viljelmä on paljastunut tai vaarassa paljastua, on tietenkin pakko toimia. Esimerkiksi pellon laitamilla sijaitsevat kasvit on raivattava ennen kuin maajussit korjaavat oman satonsa. Myös metsästys-, marjastus- ja sienestyskausien alut on syytä huomioida. Sadonkorjuu on parasta suorittaa kuivalla säällä ja alkavan hämärän aikaan, jolloin pimeys antaa suojaa, mutta toisaalta ei tarvita huomiota herättävää taskulamppua tms. Jos liikut autolla, laita autoosi valmiiksi uusi Wunderbaum-tuoksukuusi pysäytetyksi joutumisen varalta. Ota mukaan terävät sakset/leikkurit, sekä muovikasseja tai jätesäkkejä.

Sadonkorjuuta mahdollisesti seuraavan jatkokäsittelyn tarkemmat ohjeet löydät [[Hupu_2/Sisäkasvatus#Sadonkorjuu|Sisäkasvatus-osiosta]].

== Ulkoviljelijän linkkejä ==

;Sää:
'''A-J''' &lt;br&gt; 
[http://www.kuokka.net/saa/ Helsinki (Meri-Rastila)] - [http://opko.laurea.fi/saa-asema/Current_Vantage_Pro_Plus.htm Hyvinkää] - [http://saa.aina.fi/ Hämeenlinna] - [http://weather.jns.fi/ Joensuu] &lt;br&gt;
'''K-O''' &lt;br&gt;
[http://pp.kpnet.fi/halko-kari/Current_Vantage_Pro.htm Kokkola] - [http://weather.savonia-amk.fi/ Kuopio] - [http://saapalvelu.etela-karjala.fi/index.php?kunta=Lappeenranta&amp;alue=Kimpinen Lappeenranta] - [http://www.lepaa.hamk.fi/saa/ Lepaa] - [http://www.vaski.net/lohja1.htm Lohja] - [http://arirosti.net/saa/saa.php Nauvo] &lt;br&gt;
'''P-Ö''' &lt;br&gt;
[http://weather.tp.spt.fi/ Pori] - [http://www.wunderground.com/global/stations/02944.html Tampere] - [http://at8.abo.fi/cgi-bin/get_weather Turku] &lt;br&gt;
&lt;br&gt;
[http://finnish.wunderground.com/global/FI.html Weather underground] - yli 30 paikkakuntaa, 7 pv ennusteet &lt;br&gt;
[http://www.ilmatieteenlaitos.fi Ilmatieteenlaitos] - 42 Suomen paikkakunnan ulkoilman lämmöt, paineet, kosteudet, päivänpituudet ja paljon muuta.
&lt;br&gt;
;Yleistä tietoa:
[http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_25.html Auringon säteilyn] jakautuminen alueittain &lt;br&gt;
[http://www.vihrealohikaarme.com/viesti-93011.html#93011 Tietoa maaperästä kertovista osoitinkasveista] &lt;br&gt;
[http://www.suomenniittysiemen.fi/niittyohje/puutarhan.hoito.muokkaus.t.htm Niittymaan muokkaus] &lt;br&gt;
[http://www.hamppu.net/forum/viewtopic.php?t=99 Nopeampi kukinta &quot;esipimeän&quot; avulla] - ohjeet&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
;Työkaluja ja tarvikkeita puutarhurille:
[http://puutarha.net/kauppa/ Puutarha.net kauppa]

{{Hupu2}}

[[Luokka:Hupu 2]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Hupu 2/Hampun hyöty- ja viihdekäyttö</title>
    <id>1064</id>
    <revision>
      <id>24633</id>
      <timestamp>2006-11-23T12:03:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Hampunsiemenet */ oho</comment>
      <text xml:space="preserve">{{hupu2}}

TODO, varsinkin lakiasiat

== Kannabis Suomessa ja maailmalla ==

Kannabis on maailman ylivoimaisesti käytetyin laiton [[w:fi:Päihde|päihde]]. Maailmassa ei ole maata, jossa kannabista ei käytettäisi. [[w:fi:Yhdistyneet_kansakunnat|YK]]:n arvion mukaan viime vuonna ainakin 150 miljoonaa ihmistä maailmassa käytti kannabista. Tilastojen kärkipäähän sijoittuvissa [[w:fi:Papua-Uusi-Guinea|Papua-Uusi-Guineassa]] ja [[w:fi:Mikronesia|Mikronesiassa]] lähes kolmannes aikuisväestöstä käytti kannabista vuonna [[w:fi:2004|2004]] {{Hupu2ref|unodc2004}}. Kannabiksen kieltolain alkuperämaassa [[w:fi:Yhdysvallat|USA]]:ssakin aikuisväestöstä noin 12% käytti kannabista viime vuonna (12 month prevalence) ja 40% on kokeillut joskus elämässään (lifetime prevalence). Euroopassa suurkuluttajamaihin voidaan lukea [[w:fi:Tanska|Tanska]], [[w:fi:Espanja|Espanja]], [[w:fi:Tsekki|Tsekki]], [[w:fi:Ranska|Ranska]] ja [[w:fi:Iso-Britannia|Iso-Britannia]], joiden aikuisväestöistä vajaa kolmannes on sitä joskus kokeillut ja vajaa viidennes käyttänyt edeltävän vuoden aikana {{Hupu2ref|emcdda2004}}. Suomessa vastaavat lukemat olivat 14% ja 7.1% (2002).

== Hampun hyötykäyttö ==
===Hamppukuitu ja -tekstiilit===
{{Wikipedia|Hamppu#Hamppukuitu|Hamppu / hamppukuitu}}
[[Image:Hemp stem fibre.jpg|left|thumb|Varren kuituja.]]
Hamppukuidun tunnetuin käyttökohde on hamppuköysi, mutta hampusta saatavista kuiduista voidaan valmistaa myös kestäviä kankaita, selluloosaa paperin raaka-aineeksi sekä teollista raaka-ainetta käytettäväksi eristeenä, levyinä tai huonekalujen materiaalina.
{{Hupu2ref|vaarna1965}}

'''Hamppukuitutuotteita Suomessa:'''&lt;br&gt;
[http://www.kukin.to/ Kukinto Ay] - hampputekstiilit

Suomesta löytyy myös muutamia hamppukuidun itse käsittelyyn ja käyttöön liittyviä yrityksiä.
&lt;!-- TODO: Muut hamppukuitujen, -tekstiilien ja -köysien valmistajat Suomessa? --&gt;

===Hamppu lääkkeenä===

Kannabista on käytetty maailmanlaajuisesti lääkkenä jo tuhansia vuosia - ja käytetään edelleen. Yhdysvalloissa vuonna 1937 säädetty Marihuana Tax Act kuitenkin vaikeutti kannabiksen lääketieteellistä tutkimusta ja käyttöä. Kannabis julistettiin Yhdysvalloissa &quot;tappajaruohon&quot; asemaan, ja vuonna [[w:fi:1952|1952]] maailman terveysjärjestön WHO:n antama lausunto varmisti, ettei kannabiksella ole lääketieteellistä käyttöä.

Yleistä-osiossa on kerrottu tarkemmin [[Hupu_2/Yleistä#Kannabiksen kriminalisoinnin lyhyt historia|kannabiksen kriminalisoinnista]].

Kannabiksen lääketieteellisten mahdollisuuksien kartoitus on kuitenkin jatkunut, ja aiheessa riittää paljon tutkittavaa. Tähän mennessä kannabiksen eduista monien sairauksien lääkinnässä on jo saatu paljon todisteita. Erään ongelman kuitenkin muodostaa maailmanlaajuinen laittomuus, sillä vain muutamissa valtioissa lääkekannabis on erotettu huumeista. Kannabiksella on tähän mennessä tieteellisesti todistettu olevan ainakin seuraavia lääkinnällisiä käyttötarkoituksia: [[Image:Drug bottle containing cannbis.jpg|thumb|120px|Lääkepullo vuodelta 1906]]

* Kivun lievitys&lt;br&gt;
* Pahoinvoinnin ja oksentelun hillitseminen&lt;br&gt;
* Ruokahalun kiihottaminen&lt;br&gt;

Kannabiksen on todettu auttavan mm. [[:en:Wikipedia:Glaucoma|glaukoomaan]], [[w:fi:Syöpä|syovässä]] [[w:fi:Kemoterapia|kemoterapian]] sivuvaikutuksiin, [[:en:Wikipedia:Multiple_sclerosis|MS-tautiin]], [[w:fi:AIDS|AIDS:iin]], [[w:fi:Astma|astmaan]], [[w:fi:Epilepsia|epilepsiaan]], [[:en:Wikipedia:Migraine|migreeniin]], [[w:fi:Anoreksia|syömishäirioihin]], [[:en:Wikipedia:Mania|maniaan]] ja [[w:fi:Masennus|depressioon]], [[:en:Wikipedia:Sleep disorder|uniongelmiin]] ja kovia särkyjä tuottaviin sairauksiin.{{Hupu2ref|sky-lääke}} 

Kannabis on lääkkeenä paitsi toimiva myös suhteellisen turvallinen. Vuosittain tuhansittain ihmisiä kuolee synteettisiin lääkkeisiin, kannabikseen ei sen sijaan ole tiettävästi kuollut yhtäkään. Tarvittava annos voidaan nauttia polttamalla, höyrystämällä eli vaporisoimalla, oraalisesti tai voiteena. Polttaminen on vaihtoehdoista yleisin ja vaikutukset alkavat nopeasti. Vaporisoimisessa kannabiksen vaikuttavat aineet höyrystetään kasvimateriaalin pinnalta keuhkoihin ilman palamisreaktiota, joten se soveltuu hyvin keuhko-ongelmaisille ja on muillekin terveellisempi vaihtoehto. Vaikka kannabiksen polttaminen kuulostaakin varsin ei-lääkinnälliseltä toimenpiteeltä, se saattaa höyrystämisen ohella olla korvaamaton nautintatapa esim. pahoinvointitapauksissa, jolloin syöty lääke ei pysy vatsassa. Oraalisesti eli suun kautta ottamalla vaikutukset alkavat polttamista hitaammin mutta kestävät kauan. Harvinaisin keino ovat voiteet, joista lääkitys imeytyy elimistöön ihon kautta.{{Hupu2ref|erowid-lääke}}

Jos olet kiinnostunut kannabiksen käytöstä lääkkeenä, ota perusteellisesti selvää sairaudestasi ja kannabiksen mahdollisista vaikutuksista kyseiseen sairauteen. Keskustele asiasta myös lääkärisi kanssa.

Hampunsiemenet ovat toimiva keino monien sairauksien ennaltaehkäisemiseen niiden tasapainoisesta ravintokoostumuksesta johtuen. Hampunsiementen erinomaista rasvahappokoostumusta voidaankin pitää lähes 'lääkkeenä'.

===Hampunsiemenet===

[[Kuva:Hemp seeds.jpg|thumb|Viisi hampun siementä. Keskimmäinen on hieman rikkoutunut.]]

Hampunsiemenet sisältävät helposti imeytyvässä muodossa olevaa [[w:fi:Proteiini|proteiinia]] 25 % ja monityydyttämätöntä [[w:fi:Rasva|rasvaa]] 33 % {{Hupu2ref|lassilantila}}. Siemenet ja niistä puristettu öljy ovat gluteenittomia ja [[w:fi:Kolesteroli|kolesterolittomia]]. Tietysti kumpaankaan em. tuotteeseen ei sisälly hampun päihdyttäviä ainesosia.

Aiemmin soijapavun luultiin olevan kasvikunnan eniten [[w:fi:Aminohappo|aminohappoja]] sisältävä jäsen, sillä se sisältää jopa 18 aminohappoa kahdestakymmenestä. Kuitenkin uudempien tutkimusten mukaan hampunsiemenet sisältävät kaikki ihmisen terveydelle välttämättömät 20 aminohappoa.{{Hupu2ref|pantterit-ravinto}}

Hampunsiemenet sisältävät paljon terveellisiä ja ihmiselle tärkeitä omega-3, -6, ja -9 [[w:fi:Välttämättömät_rasvahapot|rasvahappoja]]. 
Hampunsiementen monityydyttämätön ja paljon rasvahappoja sisältävä rasva koostuu pääosin ''linolihaposta'' (LA, omega-6), jota on siemenistä 55 % ja ''alfalinoleenihaposta'' (ALA, omega-3), jota on 20-25 %. Hampunsiemenet sisältävät myös erittäin harvinaista ja terveellistä ''gammalinolihappoa'' (GLA, omega-6) 4 % ja ''stearidonihappoa'' (SDA, omega-3) suunnilleen 2 %. {{Hupu2ref|finola}}

Rasvahappoja on siis samassa suhteessa kuin terveessä ihmiskudoksessa. Kyseiset rasvahapot kiihdyttävät [[w:fi:Aineenvaihdunta|aineenvaihduntaa]], jonka vuoksi rasvaa palaa nopeammin ja liikunnan jälkeinen lihasten palautuminen nopeutuu. Nämä rasvahapot myös pitävät ihmisen virkeänä.
 
Hampunsiemeniä voi syödä sellaisenaan tai niitä voi idättää esimerkiksi salaatteihin, jolloin siementen ravintoarvo paranee entisestään. Hamppuöljyn käyttö ei ole suositeltavaa paistamiseen tai leivontaan, koska yli 150 asteen lämpötiloissa 'hyvät' rasvahapot muuntuvat 'huonoiksi'.{{Hupu2ref|kukinto-ravinto}}

[[w:fi:Kasvissyönti|Kasvissyöjien]] ja korkeasta kolesterolista tai verenpaineesta kärsivien tulisi säännöllisesti nauttia hamppupohjaisia elintarvikkeita. Myös [[w:fi:Keliakia|keliaakikoiden]], laihduttajien ja urheilijoiden kannattaa kokeilla.

Suomessa on nykyään yksi merkittävä siementen ja siemenöljyn tuottaja, [http://www.finola.com Finola Ky]. Fin-314®, 'Finola', on Suomen kesäoloihin erityisesti jalostettu hamppulajike, joka kasvaa lyhyeksi, yksivartiseksi ja valmistuu nopeasti Suomen kesässä.&lt;br&gt;

'''Hampunsiementuotteita Suomessa:'''&lt;br&gt;
[http://www.finola.com Finola Ky] - hampunsiemenet ja siemenöljy&lt;br&gt;
[http://www.kolumbus.fi/m.tormanen/tuotteet.htm Olli luomutila] - luomuhamppuherkkuja
&lt;!-- TODO: Muita hampunsiementuotelinkkejä Suomessa? --&gt;

== Käyttö nautintoaineena ==
=== Polttaminen ===
Vaikka polttaminen ei välttämättä olekaan keuhkojen kannalta paras tapa nauttia kannabista, se on edelleen suosituin menetelmä pääosin helppoutensa vuoksi. Poltteluvälineitä on nykyään myös hyvin monenlaisia, joiden joukosta jokainen varmasti löytää suosikkinsa.

; Sätkä (jointti, spliffi...) : [[Image:Unrolled joint.jpg|thumb|left|140px|Jointti ennen käärintää]][[Image:Joint.jpg|thumb|Hamppusätkä eli jointti]] Hamppusätkä eli jointti eroaa tavallisesta sätkästä kartiomaisen muotonsa ansiosta: jointti muuttuu paksummaksi mentäessä kauemmaksi filtteristä. Tavanomaisen filtterin sijaan jointeissa käytetään yleensä rullattua pahvisiivua. Tavallinen filtteri suodattaa paremmin mm. tervan, mutta toisaalta siihen jää myös vaikuttavia aineita. Nykyään tarjolla on hyvä välivaihtoehto: aktiivihiilifiltteri, joka suodattaa savusta epäpuhtauksia ja tekee savusta miellyttävän viileää laskematta juurikaan sen tehoa.

; Piippu : [[Image:Fangspipe ubt.jpeg|thumb|Tavallista hienompi, meripihkasta ja luusta valmistettu piippu.]]Sätkää edeltänyt keksintö tupakkapuolelta on myös vahvana vaikuttajana hamppua poltettaessa. [[w:fi:Piippu|Piippua]] on helppo käyttää ja niitä on helposti saatavilla, joten se on vakiinnuttanut asemansa poltteluvälineiden joukossa. Savu on jopa pistelevämpää kuin sätkästä nautittuna sillä se menee keuhkoihin suoraan eikä filtterin läpi, mutta jossain piipuissa on filtteri (ja tiettyihin erikoispiippuihin sopivat jopa edellä mainitut aktiivihiilifiltterit). Piippuja on myös erilaisia sekä muodon, pituuden että materiaalin suhteen. Paras vaihtoehto perustuu pitkälti omiin mieltymyksiin. Suora piippu on vain suora putki, eikä 90 asteen kulmaa esiinny - näitä kutsutaan chillumeiksi ja niitä ei imetä suoraan putken suusta vaan erityisen käsiotteen avulla. Piippu on myös halpa ja kestää kauan, jos se muistetaan puhdistaa välillä karstasta.

; Vesipiippu : [[Image:Bong.jpg|thumb|120px|&quot;Bong&quot;-tyyppinen vesipiippu]] Vesipiipun etu verrattuna tavalliseen piippuun on se, että savu kulkeutuu keuhkoihin veden kautta. Tästä seuraa rauhallinen pulina ja savun viileneminen. Myös osa savun hiukkasista jää veteen (näiden seassa mm. pieniä määriä vaikuttavia aineita, mutta enimmässä määrin haitallisia aineita). Savu kertyy vesitilan yläpuolella olevaan savutilaan, josta se voidaan imeä kätevästi yhdellä kerralla keuhkoihin. Savutilan tyhjennys tapahtuu vapauttamalla sormi ns. hitholen eli &quot;potkun&quot; päältä pois, jolloin ilmaa pääsee savutilaan suoraan eikä pesän kautta. Savu on veden ansiosta kosteaa ja viileää ja sitä on mukavampi hengittää. Toiset käyttävät vesipiipun kanssa kuumaa, toiset kylmää vettä. Kuumaa vettä käytettäessä savun seassa on enemmän vesihöyryä, joka helpottaa savun hengittämistä. Vesipiippuja on eri näköisiä ja kokoisia, mutta toimintaperiaate on kaikissa sama, paitsi hookahissa, jossa savu imetään letkun avulla savutilasta keuhkoihin ja hitholea ei ole ollenkaan.

; Älyämpäri (kyykkä, gravity bong) : Älyämpäri on poltteluvälineistä &quot;tehokkain&quot;, sillä sen idea on saada pesällisestä hamppua n. 1,5 litraa todella tiheää savua. Yksinkertaisimman älyämpärin saa täyttämällä esimerkiksi ämpärin vedellä, poistamalla virvoitusjuomapullosta pohjan ja asentamalla pullonsuun kohdalle irrotettavan pesän. Pullo upotetaan vesiastiaan niin, että se täyttyy sisältä vedellä. Tämän jälkeen pesä laitetaan paikalleen ja sytytetään se vetäen pulloa hitaasti ylös (pois vedestä). Näin pulloon syntyvä tyhjä tila täyttyy savulla. Kun pullo on ylhäällä (reunat vielä vesipinnan alapuolella), pesä otetaan pois ja imaistaan ainakin osa savuista keuhkoihin. Toinen koulukunta suosii pullon upottamista ämpäriin, jolloin savu kulkeutuu rauhallisemmin keuhkoihin. Vaihtoehtoinen tapa on yksinkertaisesti nostaa pullo ämpäristä ja imeä savut keuhkoihin. Älyämpärillä polttaminen on keuhkoille hyvin rasittavaa eikä ensikertalaisen kannatakaan moisesta laitteesta hamppua nauttia.

; Vaporisaattori - vaihtoehto polttamiselle : Vaporisaattorin perusidea eroaa piipusta siten, että hamppu höyrystetään, eikä sitä missään vaiheessa sytytetä palamaan. Edullisia vaporisaattoreita on markkinoilla hyvin vähän, halvimpien vaihtoehtojen muistuttaessa hehkulamppua. Näissä laitteissa hamppu laitetaan pallon sisälle ja suukappale ruuvataan kiinni. Palloa lämmitetään liekillä ja ravistellaan välillä, jolloin hamppu alkaa höyrytä ja syntyvä höyry imaistaan keuhkoihin. Tällä tavoin hampusta nauttiminen ei rasita keuhkoja juuri ollenkaan ja onkin siksi erittäin suositeltava vaihtoehto polttamiselle.

=== Syöminen ===
Kannabiksen nauttiminen syömällä tai juomalla on polttamista terveellisempi tapa päihtyä kannabiksesta, sillä hengitystiet eivät joudu rasitukselle savun takia. Syötynä kannabis alkaa vaikuttaa 1-2 tuntia syömisen jälkeen riippuen vatsalaukun sisällöstä ja vaikutus kestää 2-5 tuntia riippuen syödyn kannabiksen määrästä. Koska tämä viiveaika on pitkä, on kannabiksen syömisessä sellainen riski, että syödään useampia annoksia jo tunnin sisällä kuvitellen, ettei mutustellut kannabisherkut oikein tuottaneet haluttua päihtymystä ja parin tunnin jälkeen koetaan elämän epämiellyttävimpiä kokemuksia ylensyödyn kannabismäärän alkaessa toimia. Tästä johtuu Hollannissa oraalisesti nautittavien kannabistuotteiden siirto vahvoihin huumeisiin - [[w:fi:Amsterdam|Amsterdamin]] asukkaat kyllästyivät pilvituristien sairaalareissuihin heidän syötyään liian paljon kaupasta ostamiaan kannabissuklaita tai -leivonnaisia.

Hamppu tuo mukanaan ruokaan monien kuitujen lisäksi oman makunsa ja sitä käytetäänkin myös toisinaan mausteena. Maku on kuitenkin melko mieto ja saattaa peittyä vahvempien mausteiden alle, mausta ei siten voi usein kertoa onko ruoassa kannabista paljon, vähän vai ei lainkaan. 

; Kannabisvoi :
Kannabiksen aktiiviset ainesosat ovat rasvaliukoisia, mikä mahdollistaa kannabisvoin eli cannabutterin valmistuksen. Kannabisvoita voidaan käyttää leivoksissa, ruoassa tai sellaisenaan leivän päällä normaalin voin tapaan; sen käyttömahdollisuudet ovat rajattomat. Lisäksi suun kautta nautittuna kannabis ei tärvele keuhkoja ja on siten hyvin suositeltava käyttömuoto.

Kannabisvoin valmistuksessa on kaksi erillistä koulukuntaa. Toiset käyttävät valmistuksessa vain rasvaa, toiset myös vettä.

Tarvikelistalle kuuluvat ensimmäiseksi voi ja kattila. Kattilan on hyvä olla noin viiden litran vetoinen. Sekoittamiseen tarvitaan puulasta tai -haarukka ja lopputuloksen siivilöintiin pienireikäinen siivilä.

; Kannabisvoin valmistus käyttäen vettä :
Aseta kattila liedelle (mieto lämpö) ja laita rasva kattilaan sulamaan. Kun rasva on sulanut, kaada kattilaan vettä niin että nestettä on kattilassa noin puolet. Lisää joukkoon oman maun mukaan kannabista (kukkaa, lehteä ja/tai varsia) mahdollisimman pieneksi rouheeksi jauhettuna. Hauduta seosta miedolla lämmöllä kokoajan hämmentäen vähintään 45 minuuttia. Varo, ettei seos pala pohjaan tai neste kiehu kattilasta yli. Helpomman keinon suovat haudutuskattilat joissa on kiehuva vesi ja haudutustila erikseen. Näin keitos ei mene pilalle vaikka se unohtuu vähän pitemmäksikin aikaa liedelle, koska se ei ole suorassa kosketuksissa lämmönlähteen kanssa ja lämpötila ei nouse yli kiehumispisteen. Muuten ohjeet ovat tälle menetelmälle samat kuin muutenkin vettä käytettäessä, mutta seosta on hyvä haudutella vähintään tunti.

Kun seosta on haudutettu tarpeeksi, seos siivilöidään toiseen astiaan. HUOM! seos on todella kuumaa, joten toisen astian on hyvä olla lämpöä kestävää (esim. kattila). Purista siivilässä olevasta mössöstä loputkin nesteet astiaan. Aseta astian päälle kansi ja säilytä astiaa viileässä yön yli. Siivilöidyt ainekset voi heittää kompostiin. Seuraavana päivänä astiasta voidaan kerätä kannabisvoi, sillä rasva on saostunut astiassa veden päälle. Veden voi kaataa viemäriin.

; Kannabisvoin valmistus ilman vettä :
Alkuvalmistelut kuten edellä, mutta jätä vesi pois kattilasta kokonaan. Lämmitä seosta kunnes rasva saa tummanvihreän värin. Tämän jälkeen kaada rasva siivilän läpi astiaan. Painele lusikalla loputkin rasvapisarat siivilän läpi. Aseta rasva jääkaappiin jäähtymään. Muutaman tunnin kuluttua kannabisvoi on jähmettynyt.

; Lopuksi joitakin vinkkejä kannabisvoin tekoon :
* Hauduta seosta vähintään 45 minuuttia.
* Hauduta miedolla lämmöllä niin, ettei seos kiehu. Varo pohjaanpalamista!
* Hyväksi havaittu suhde on 100g rasvaa ja 50g ruohoa, jolloin kahdessa grammassa voita on yhden ruohogramman kannabinolit. Sopiva kannabis-rasva suhde riippuu yrtin tehokuudesta ja myös omista mieltymyksistä.
* Mitä enemmän kattilassa on ruohoa ja samalla mitä vähemmän rasvaa, sen voimakkaampi on lopputulos.
* Voiseos tuoksuu melko voimakkaasti kuumana. Hajuja voi hieman vähentää pitämällä liesituuletinta kovemmalla ja kattilassa kantta paikallaan.
* Kasvimateriaalista on mahdollista voin siivilöinnin jälkeen ennen kompostiin heittämistä keittää (usein melko voimakaskin) kannabiskaakao.
* Aloittelevan on syytä olla varovainen cannabutteria nautittaessa, sillä vaikutus ei tunnu heti. Tavallisesti vaikutus alkaa 30-120 minuuttia nauttimisen jälkeen.

== Kannabis ja virkavalta ==

'''TODO'''

=== Miten välttää virkavaltaa? ===

Hamppua kasvatellessa, koristekäyttöön tai muuten, saattaa aina välillä iskeä &quot;kuumotukseksi&quot; kutsuttu tunne, että poliisit on jäljillä ja naapurit tietää ja kohtanetulee ja...

Seuraavassa on neuvoja, miten voit minimoida kotikasvatuksen paljastumisen (ja turhan hermoilun) riskiä:

#'''Sosiaaliset turvatoimet'''&lt;br&gt;
#* Älä kerro kenellekään, että kasvatat. Kenenkään ei tarvitse tietää ja kertomisesta ei ole sinulle mitään hyötyä. Poliisien lisäksi ovellesi saattaa ilmaantua muutakin epämääräistä ainesta. Jos vahinko on jo tapahtunut, tee erittäin selväksi, että sana ei saa levitä.
#* Jos kerroit, niin älä ainakaan myy. Myymällä saat ehkä huumekauppiaan maineen, eikä virkavalta suhtaudu heihin kovin suopeasti.
#* Ole hyvä naapuri. Äänekkäät karnevaalit keskellä yötä asunnossasi ja muu epäilyttävä toiminta johtavat siihen, että naapurit vihaavat sinua tarpeeksi soittaakseen virkavallan (muista syistä) paikalle. Hyvällä käytöksellä saa paljon anteeksi naapureilta.
#'''Tilat'''&lt;br&gt;Sosiaalisella minimoinnillakaan ei paljoa pelasteta, jos postiluukustasi paistaa keinoaurinko ja rappukäytävä haisee Jamaikalle.&lt;br&gt;
#* Pyri aina estämään valon karkaaminen asunnostasi ulos. Mikään ei ole epäilyttävämpää kuin valokiila, joka muodostaa tutunnäköisiä varjokuvia seinään. Natikan valon kyllä tunnistavat ne, joita se kiinnostaa. Vedä paksut verhot ikkunan eteen aina kun ihailet puutarhaasi - varsinkin iltaisin, jolloin valaistuksesi erottuu selvemmin.
#* Haju (tuoksu) on toisinaan ongelma, josta ei helposti pääse eroon. Ensiksikin kannattaa pitää huoli siitä, että ulko-ovi ja eteisen ovi ovat tiiviit, jolloin hajut pääsevät ikkunasta ulkoilmaan ja katoavat pakokaasun sekaan. Jos kasvatustilasi on erillinen huone, voit rajoittaa tiivistämisen siihen (mikäli tuuletus on muutoin hoidettu). Tämä on myös halpaa, sillä tiivistenauha ei paljoa maksa. Vähänkään isomman puutarhan kanssa leikittäessä kannattaa yleensä rakentaa aktiivihiilisuodatin, jolloin tuulettimien kautta kulkevan poistoilman tuoksut jäävät aktiivihiileen.
#* Turvalukkoon kannattaa satsata. Sen saa asentaa vuokrakämppäänkin (tosin se on muutettaessa yleensä jätettävä paikoilleen) ja ilman sen avainta kukaan ei pääse asuntoosi. Isännöitsijä joutuu nöyrästi sopimaan kanssasi vesimittarin lukuajat ja muut tarkastukset sen sijaan, että rynnisi paikalle koska sattuu.
#'''Laitteisto'''&lt;br&gt;
#* Rahalla saa ja hevosella pääsee. 600 W SpNa valaisee kivasti ja johtaa väistämättä suuriin satoihin ja huumaavaan tuoksuun, puhumattakaan sähkölaskusta. Vainoharhaisimmat puhuvat jo siitä, että sähkölaitokset seuraisivat kulutustasi ja soittavat tarvittaessa poliisit paikalle. Pienillä lampuilla taas sato on luonnollisesti pieni, mutta niin ovat vastaavasti muutkin haitat. Tämä on makukysymys. 
#* Hajunpoistoon kannattaa panostaa ensimmäisestä kasvatuksesta asti. Vaikka joistain on varmasti kivaa, että kämppä tuoksuu siltä itseltään, kostautuu tämä varmasti jossain vaiheessa.
#* Kasvatustilan, oli se sitten kaappi tai vaatekomero, on hyvä sijaita katseilta piilossa. Vaikka puutarhurilla usein onkin yleensä täysi kontrolli siihen kuka kämppään pääsee, on kurjaa, jos vieraita ei voi kutsua kylään kiinnijäämisen pelossa. Tila kannattaa myös tiivistää ja kätkeä mahdollisimman hyvin: erillinen lukko kaapin ovessa saattaa olla ainoa asia, joka erottaa puskasi uteliailta silmiltä.
#'''Yleinen lainkuuliaisuus'''&lt;br&gt;
#* Älä veljeile rikollisten kanssa. Poliisit seuraavat ja kuuntelevat huumerikollisia, ja pidätyksen yhteydessä saatat myös sinä joutua tulilinjalle. 
#* Kuten ensimmäisessä kohdassa mainittiin, äänekkäät kekkerit vetävät järjestyksenturvaajia paikalle.
#* Autolla ajaminen päihtyneenä on vain tyhmää.
#* Älä kuljeta satoa mukanasi. Useamman kymmenen, jopa sadan gramman pussukka tuoksuu jo melkoisesti ja kiinnijäämisen yhteydessä rangaistukset tulevat olemaan sen mukaiset. 
#* Älä leiki huumekauppiasta ja toitota julkisilla paikoilla puutarhastasi ja päihtymistottumuksistasi. Joku saattaa olla sinua ovelampi.


=== Lainsäädäntö ===

{{Wikipedia|Huumausainerikos Suomessa|Huumausainerikos Suomessa}}

----

'''Suomen rikoslaki'''

[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L50 '''50 LUKU''' Huumausainerikoksista]


'''1 §'''&lt;br&gt; 
Huumausainerikos

Joka laittomasti
# valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta taikka viljelee oopiumiunikkoa, kokapensasta tai '''hamppua käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena''',
# tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta,
# myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta, tai
# pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta, (13.7.2001/654)
on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.


'''2 §'''&lt;br&gt;
Törkeä huumausainerikos

Jos huumausainerikoksessa

# rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä huumausainetta,
# tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä,
# rikoksentekijä toimii sellaisen rikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen ryhmän jäsenenä,
# aiheutetaan usealle ihmiselle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa, tai
# levitetään huumausainetta alaikäisille tai muuten häikäilemättömällä tavalla

ja huumausainerikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä huumausainerikoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.


'''2 a §'''&lt;br&gt;
Huumausaineen käyttörikos

Joka laittomasti käyttää taikka omaa käyttöä varten pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta, on tuomittava huumausaineen käyttörikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.


'''3 §'''&lt;br&gt;
Huumausainerikoksen valmistelu

Joka tehdäkseen 1 §:n 1–3 kohdassa tarkoitetun rikoksen valmistaa, tuo maahan, hankkii tai vastaanottaa tällaisen rikoksen tekemiseen soveltuvan välineen, tarvikkeen tai aineen, on tuomittava huumausainerikoksen valmistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.


'''4 §'''&lt;br&gt;
Huumausainerikoksen edistäminen

Joka

# huumausaineen laitonta valmistusta, viljelyä, maahantuontia tai maastavientiä varten valmistaa, kuljettaa, luovuttaa tai välittää välineitä, tarvikkeita tai aineita tietäen, että niitä käytettäisiin tähän tarkoitukseen, tai
# varoja lainaamalla tai muuten rahoittamalla edistää huumausainerikosta tai sen valmistelua taikka 1 kohdassa tarkoitettua toimintaa tietäen, että rahoitus käytetään tähän tarkoitukseen,

on tuomittava, jollei teko ole rangaistava osallisuutena huumausainerikokseen tai törkeään huumausainerikokseen, huumausainerikoksen edistämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.


'''5 §'''&lt;br&gt;
Määritelmät&lt;br&gt;

Huumausaineena pidetään tässä luvussa huumausainelaissa (1289/93) tarkoitettua huumausainetta.

Erittäin vaarallisella huumausaineella tarkoitetaan huumausainetta, jonka käyttöön liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara, lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva vakavan terveydellisen vaurion vaara tai voimakkaat vieroitusoireet.

'''6 §'''&lt;br&gt;
Menettämisseuraamus&lt;br&gt;

Valtiolle menetetyksi on tuomittava:
# välineet, tarvikkeet tai aineet, joita on käytetty tässä luvussa tarkoitetun rikoksen tekemiseen tai jotka on tähän tarkoitukseen hankittu; sekä
# edellä 4 §:n 2 kohdassa tarkoitetut varat siinäkin tapauksessa, että teko on rangaistava huumausainerikoksena tai törkeänä huumausainerikoksena; varojen menettämiseen on tuomittava rahoittaja, rahoituksen vastaanottaja tai kumpikin yhteisvastuullisesti.

Muutoin on noudatettava, mitä 10 luvussa säädetään.


'''7 §'''&lt;br&gt;
Toimenpiteistä luopuminen&lt;br&gt;

Huumausaineen käytöstä ja huumausaineen käyttöön liittyvästä muusta tässä luvussa mainitusta rikoksesta voidaan, sen lisäksi mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) tai tässä laissa säädetään, jättää syyte nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos rikosta on huumausaineen määrä ja laatu, käyttötilanne sekä olosuhteet muutoinkin huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Syyte voidaan myös jättää nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos tekijä on hakeutunut sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään hoitoon.

=== Jos jäät kiinni ===

'''TODO'''

'' Parempi teksti lakiasioista on mahdollisesti tulossa myöhemmin. [http://www.hamppu.net/forum/viewtopic.php?t=4698 Tämän threadin pohjalta] (Oikeudet ja velvollisuudet kotietsinnässä, asianajajat ja oikeusavustajat, jne.) ''

*Kiinnijäädessäsi ole vaiti. Poliisit yrittävät kuulusteluissa lypsää sinusta hiostamalla tietoa. Muista, että sinun ei tarvitse syytetyn asemassa kertoa yhtään mitään. Valehtelu, valikoiva tietojen kertominen tai poliisien kanssa juttelu saattaa tuntua houkuttelevalta ajatukselta, mutta on hyvin vaarallista. Kuulustelu on tilanne, josta poliiseilla on sinua vähintäänkin satoja kertoja enemmän kokemusta. Kuulustelija pystyy päättelemään asioita jo pelkästään siitä, mihin kysymyksiin suostut vastaamaan. Olemalla hiljaa yksinkertaisesti kieltäydyt pelaamasta heidän peliään.

Jos haluat väitellä puuhiesi laillisuudesta, on sille oikea paikka tuomioistuin. Poliisilla ei ole valtaa sinulle lopulta annettavaan (mahdollisesti vapauttavaan) tuomioon. Amerikkalaisista poliisisarjoista tutut &quot;kerro meille kaikki, niin pääset helpolla&quot; -tilanteet ovat yksinomaan yhdysvaltalaisen oikeusjärjestyksen omituisuuksia. Puhumalla poliisille Suomessa voit ainoastaan pahentaa tilannettasi.

*Jos et ole irroittanut kasvista yhtään osaa, sano että tiedät Suomen lain, ja että sen mukaan koristehampun viljeleminen ei ole rikos.
*Älä mainitse poliisille kenestäkään kuka tietäisi asiasta, toisia ei kannata vetää mukaan mihinkään hankaluuksiin.
*Pyydä takavarikointitodistukset jos kasvisi kuitenkin takavarikoidaan.
*Kiistä myyntitarkoitus, jota sinulla luultavasti ei ollutkaan.


{{Hupu2}}


[[Luokka:Hupu 2]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Hupu 2/Kannabislajikkeet</title>
    <id>1065</id>
    <revision>
      <id>15410</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:14:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Rh</username>
        <id>227</id>
      </contributor>
      <comment>palautettu (vandalisointia)</comment>
      <text xml:space="preserve">{{hupu2}}


{| border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;2&quot; align=&quot;right&quot; style=&quot;margin: 0 0 0.5em 1em;&quot;
!bgcolor=&quot;#f2fff2&quot;|[[w:fi:Hamppu|Hamppu]]
|-
|align=&quot;center&quot;|[[Kuva:pienloisteputkien_tulos.jpg|140px]]
|-
!bgcolor=&quot;#f2fff2&quot;| [[w:fi:Tieteellinen_luokittelu|Tieteellinen luokittelu]]
|-
|
{| align=&quot;center&quot;
|[[w:fi:Kunta_(biologia)|Kunta]]:
|[[w:fi:Kasvit|Plantae]]
|-
|[[w:fi:Kaari|Kaari]]:
|[[w:fi:Siemenkasvit|Magnoliophyta]]
|-
|[[w:fi:Luokka_(biologia)|Luokka]]:
|[[w:fi:Kaksisirkkaiset|Magnoliopsida]]
|-
|[[w:fi:Lahko_(biologia)|Lahko]]:
|[[w:fi:Rosales|Rosales]]
|-
|[[w:fi:Heimo_(biologia)|Heimo]]:
|[[w:fi:Hamppukasvit|Cannabaceae]]
|-
|[[w:fi:Suku|Suku]]:
|'''''Cannabis'''''
|-
|[[w:fi:Laji|Laji]]:
|'''''sativa'''''
|}
|}
== Hamppu kasviluokituksessa ==
[[Wikipedia:Carl_von_Linne|Carl von Linné]] (ennen aatelointia Carl Linnaeus) luokitteli Cannabis sativan vuonna 1753 yksilajiseksi suvuksi. Hampun tieteellisen nimen lajiosa johtuu latinan adjektiivista ''sativus'', joka on tässä [[Latinan kieli|latinan kieliopin]] vaatimassa feminiinimuodossa ''sativa'', koska ''Cannabis'' on suvultaan feminiininen. Sana ''sativus'' on klassillisessa latinassa hyvin harvinainen. Sen merkitys on ’viljelty tai istutettu’ eli vastakohta luonnossa kasvavalle. Yksilajisella luokittelulla kaikki kannabislajikkeet olisivat lajia Cannabis sativa L. (L. tarkoittaa Linnéä). Myöhemmin on ehdotettu myös useampilajisia luokitteluja. Melko yleinen luokittelu on jakaa hamppu kolmeen lajiin: Cannabis sativa, Cannabis indica ja Cannabis ruderalis. Yksilajisessa luokittelussa nämä eri muodot voidaan ajatella Cannabis sativa L. lajin alalajeiksi (subspecies, subsp.), muunnoksiksi (varietas, var.) tai lajin eri muodoiksi (forma, f.), seuraavaan tapaan:
* Cannabis indica: Cannabis sativa L. subsp. indica tai Cannabis sativa L. var. indica.
* Cannabis ruderalis: Cannabis sativa L. f. ruderalis, myös Cannabis sativa L. subsp. spontanea.


Melko usein sekoitetaan toisiinsa sanat &quot;laji&quot; ja &quot;lajike&quot;. Näistä &quot;lajike&quot; on tieteellisesti epämääräisempi käsite ja tarkoittaa yleensä jalostamalla luotua erityistä viljelymuotoa, jonka ominaisuudet ovat periytyviä. Englannin kielessä vastineena on siis lähinnä &quot;cultivar&quot; (viljelylajike), mutta sana &quot;lajike&quot; saatetaan mainita myös sanan &quot;strain&quot; tai &quot;variety&quot; (muunnelma) vastineena. Kauppanimet kuten Northern Lights, Haze ja Skunk#1 voidaan ajatella hampun lajikkeina.

== Cannabis-suvun alalajit ==
Cannabis-suvun alalajit ovat syntyneet, kun hamppu on sopeutunut erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin. Kyseessä on sama laji, mutta kasville kehittyi eri alueiden olosuhteiden mukaiset ominaisuudet ja 'tuntomerkit'. [[#Indica|Indicat]] jäivät tuulisiin vuoristoihin ja [[#Sativa|sativat]] lämpimille trooppisille seuduille. Ruderalis erikoistui päiväneutraaliksi ja levittäytyi pohjoiseen. Luonnollisestikin raja näiden alalajien välillä on monin paikoin varsin häilyvä. Niiden esiintymisalueiden välisillä siirtymävyöhykkeillä ja monesti muuallakin tapaa hamppuja, jotka eivät selvästi edusta kumpaakaan ääripäätä, vaan omaavat jossain määrin molempien alalajien ominaisuuksia. Tämäkin on vasta alkua, erityisesti ihmisen jalostuksen tuloksena on syntynyt monenlaisia [[#Hybridit|hybridejä]], jopa hamppuja, jotka eivät näytä hampuita laisinkaan, esimerkkeinä [http://www.cannabisculture.com/articles/1651.html Australian Bastard Cannabis] ja siitä jatkojalostettu &quot;Dizzy&quot; (näitä lajiketta ei tiettävästi ole kaupallisesti saatavilla).

=== Indica ===
Indicat ovat alkuperältään kotoisin Keski-Aasian hasista tuottavista maista, kuten Afganistanista, Nepalista ja Pakistanista. Indicat ovat lyhyitä ja leveitä kasveja, myös kasvin lehdet ovat erittäin leveät ja usein hyvin tummanvihreät. Indicat kukkivat nopeasti, noin 6-8 viikossa ja sadot ovat suuria. Kukinnot ovat tiiviitä ja paksuja. Indicat kasvavat hyvin vähemmässäkin valossa, joten ESL-kasvattajat suosivat usein indicaisia lajikkeita. Tuoksukirjo on laaja Afghanin voimakkaasta hasiksen tuoksusta aina mietoon ja hedelmäiseen tuoksuun. Indicoissa on korkeat CBD- ja CBN-pitoisuudet, mikä voi tehdä pilvestä ns. jumittavan. Lääkinnällisesti indican päihtymystila lievittää kipua (myös päänsärkyä ja migreenejä) ja pahoinvointia, rentouttaa lihaksia, vähentää stressiä ja kiukkuisuutta, auttaa saamaan unta ja kiihottaa ruokahalua.

Indica kukkii pääsääntöisesti helpommin kuin sativa, 11-10 tuntiakin pimeää riittää, joskin kukinta alkaa huomattavasti hitaammin kuin 12/12 jaksolla. Pieni osa kasveista voi kukkia myös hampuille harvinaisilla 18/6- ja 16/8-valojaksoilla.

=== Sativa ===
Sativat ovat &quot;indicoiden vastakohta&quot;. Alkuperältään ne ovat kotoisin Meksikosta, Kolumbiasta, Thaimaasta ja Afrikan tietyistä osista. Ne omaavat vaaleammanvihreät ja paljon kapeammat lehdet kuin indicat. Sativat kasvavat pitkiksi, jonka vuoksi ne tarvitsevat korkean kasvatustilan. Sativat myös vaativat paljon valoa, joten ESL-kasvattajalle sana sativa on painajainen, ne tuppaavat venyä tavallisestikin paljon ja ESL:eillä vieläkin enemmän. Sativat kukkivat 10-16 viikossa. Kukinnot ovat hajanaisesti pitkin kasvia, eikä indicamaista suurta tiivistä kukintoa muodostu, minkä takia sadot jäävät tyypillisesti pienemmiksi kuin indicoilla. Sativapilvi on pirteä ja energinen, johtuen pienistä CBD- ja CBN-pitoisuuksista. Lääkinnällisesti sativan päihtymystila lievittää pahoinvointia, päänsärkyä ja migreenejä, vähentää masentuneisuutta, antaa energisyyttä ja kiihottaa ruokahalua.

=== Ruderalis ===
Ruderalis on kotikasvattajalle hampuista harvinaisin. Ruderalis on kotoisin entisen Neuvostoliiton alueelta, jossa se kasvaa villinä teiden varsilla ja talojen seinustoilla. Ruderalis omaa niinsanotun autoflower-ominaisuuden, eli sen saa kukkimaan lyhyemmälläkin kuin 12 tunnin yöllä. Kukituksen käynnistyminen ei siis vaadi 12/12-valojaksoon vaihtoa, vaan kukinta voi tapahtua esimerkiksi 18/6-valorytmillä, tai jopa kokonaan ilman pimeää jaksoa, näin ollen ruderalis mahdollistaa kauniisti kukkivan hampun kasvatuksen Suomen valoisassa mutta lyhyessä kesässä. Vaikka paikoin ns. landrace-ruderalikset voivat omata (vastoin yleistä luuloa) yllättävästikin tehoa, niin yleensä puhtaan ruderaliksen THC-pitoisuus on alhainen, alle 0.5 % vaikuttavien aineiden ollessa lähinnä CBD ja CBN. Ruderalista on risteytetty muihin lajikkeisiin pääasiallisesti sen autoflower-ominaisuuden takia.

&lt;div id=&quot;Hybridit&quot;&gt;&lt;/div&gt;
; Hybridit : 
Hybridit, eli näiden kolmen edellämainittujen alalajien väliset risteytykset. Nykyään lähes kaikki lajikkeet ovat risteytyksiä, tästä kertovat merkinnät 60/40 sativa, eli sativaa on lajikkeessa arvioidusti 60 %. Hybrideissä pyritään saamaan esille alalajien parhaat ominaisuudet, kuten esimerkiksi indicoiden suuret sadot ja ruderaliksen autoflower.

== Lajikekuvaukset ==

Koska kaikkien lajikkeiden esittely ei olisi mahdollista, käydään tässä läpi muutamia ns. peruslajikkeita ja klassikoita, joista aloittelevan hampuusin on hyvä aloittaa. Lisää lajikkeita ja lajiketietoutta löytää [[#Lajiketietokannat|lajiketietokannoista]]

; [http://kalainfo.hamppu.net/?afghan Afghan]
: Eräs indicaklassikko, joka ei kanna perimässään tippaakaan sativaa. Tuuhea ja satoisa kasvi, joka on kuitenkin erittäin voimakkaasti tuoksuva eikä siten kaikkien kasvattajien mieleen. Nopeahko valmistumaan (kukitusaika 50-60 päivää), kukka on erittäin vahvaa ja jumittavaa. Saatavuus: mm. [http://www.nirvana-shop.com/cannabis_seeds.php Nirvana].&lt;br&gt;

; [http://kalainfo.hamppu.net/?blueberry Blueberry]
: Paljolti värinsä ansiosta maineeseen noussut indicavoittoinen lajike. Riittävän alhaisissa kasvatuslämpötiloissa (etenkin pimeään aikaan) Blueberryn lehdet muuttuvat sinivioletin sävyisiksi. Ei kovin satoisa, mutta muuten miellyttävä lajike. Kukkaa pidetään jossain määrin jumittavana, mutta kuitenkin samalla &quot;virikkeellisenä&quot; poltettavana. Saatavuus: mm. [http://www.dutch-passion.nl/engels/welcome.html Dutch Passion].&lt;br&gt;

; [http://kalainfo.hamppu.net/?early+pearl Early Pearl]
: Tämä lajike on klassisen [http://www.hamppu.net/forum/viewtopic.php?t=16801 Early Girlin] ja Kalifornialaisen ulkosativan risteytys. Se onkin EG:n ohella eräs ensimmäisistä Suomessa menestyksellisesti kasvatetuista ulkolajikkeesta. Ei omaa varsinaista autofloweria, mutta on early. Vaatii kuitenkin pitkän, ainakin 2 kuukauden esikasvatuksen aloittakseen kukintansa ajoissa. Pilvi on melko sativaista ja 200-300cm korkeaksi kasvava kasvi tuottaa sitä runsaasti. Lajike on tunnettu hyvästä homeen sidostaan. Laadukkaita siemeniä myy ainakin [http://www.sensiseeds.com/ml/shop.asp?MainLev=3 Sensi Seeds] 

; [http://kalainfo.hamppu.net/?g13 G13]
: Legenda, jonka kohdalla totta ja tarua on enää vaikea erottaa. G13-lajikkeen siemeniä ei ole tiettävästi missään jaossa (eikä G13-uroksia maailmassa yhtään kappaletta), ja nykyään ylipäänsä tarjolla on lähinnä enemmän tai vähemmän hämäriä risteytyksiä muiden lajikkeiden kanssa. G13:n sanotaan olevan Yhdysvaltain hallituksen kehittämä lajike, joka on todella vahva (monien mielestä maailman vahvin) indica ilman vainoharhaisuutta.&lt;br&gt;

; [http://kalainfo.hamppu.net/?haze Haze]
: Klassikkosativa, joka vaikuttaa monien nykysativoiden taustoissa. Kukitusaika 60-90 päivää. Sadon määrä ei ole Hazen vahvuus, mutta &quot;haze-pilvi&quot; on kokemisen arvoinen. Haze on periaatteessa puhdas sativa - mikäli tilaat siemenesi esim. [http://www.homegrown-fantaseeds.com/ Homegrown Fantaseedsiltä] - mutta esimerkiksi [http://www.nirvana-shop.com/cannabis_seeds.php Nirvanan] &quot;Hazessa&quot; on mukana indicaa, jolla on lyhennetty kukitusaikaa ja pyritty suurentamaan satoa.&lt;br&gt;

; [http://kalainfo.hamppu.net/?lowryder Lowryder]
: Lyhyessä ajassa klassikkomaineen saanut, mielipiteet jakava lajike. Lowryder on tarkoitettu pieniin kasvatustiloihin: kasvi on valmistuessaan yleensä 10-50 cm korkea. Lowryder onkin kannabismaailman todellinen miniatyyri, eikä koon vuoksi yleensä puhuta kovinkaan suurista sadoista. Se on kuitenkin paitsi pieni, myös autoflower-lajike, ja siksi saavuttanut jo suosiota myös suomalaisessa ulkokasvatuksessa.

; [http://kalainfo.hamppu.net/?nortti Northern lights]
: Legendaarinen, palkittu ja vanha lajike. Nopea lajike (40-60 päivää siementen alkuperästä riippuen), joka on erittäin satoisa, usein hajultaan hyvin hallittavissa ja helppo kasvattaa. Alkuperäistä &quot;Norttia&quot; on vaikea/kallis saada - parhaan metsästäjille siemeniä tarjoavat mm. [http://www.sensiseeds.com/ml/shop.asp?MainLev=3 Sensi Seeds] ja [http://www.highestseeds.com/ Sagarmatha seeds] (NL #9) - mutta &quot;halpisnortin&quot; siemeniä saa mm. [http://www.nirvana-shop.com/cannabis_seeds.php Nirvanalta].&lt;br&gt;

; [http://kalainfo.hamppu.net/?ruderalis+indica Ruderalis indica]
: Perusindicaa, joka on tullut tunnetuksi ruderalis-taustansa vuoksi. Kasveista noin neljännes omaa autoflower-ominaisuuden, ja lajike on eräs Suomen oloihin sopivista (ja jopa kukkimana saaduista) harvoista ulkolajikkeista. Helppo ja halpa peruslajike vaikkapa ensimmäisiin ulkokokeiluihin. Saatavuus: [http://www.sensiseeds.com/ml/shop.asp?MainLev=3 Sensi seeds].&lt;br&gt;

; [http://kalainfo.hamppu.net/?skunk#1 Skunk #1]
: Tuuhea ja helppo lajike, jota on kuitenkin Nortin tapaan vaikea löytää enää &quot;alkuperäisenä&quot;. Tuoksultaan nimensä mukaisesti vahva. Nopeimmat Skunk #1:t (mm. [http://www.sensiseeds.com/ml/shop.asp?MainLev=3 Sensi seeds]) kukkivat 45-60 päivässä, mutta sativaisemmat yksilöt voivat viedä 70-80 päivää. Siemeniä on tarjolla Sensin lisäksi mm. [http://www.dutch-passion.nl/engels/welcome.html Dutch Passionilla] ja [http://www.nirvana-shop.com/cannabis_seeds.php Nirvanalla]. Alkuperäistä skunkkia halajavan sensijaan kannattaa kokeilla Flying Dutchman:in &quot;the pure&quot; nimistä lajiketta.&lt;br&gt;

; [http://kalainfo.hamppu.net/?white+widow White Widow]
: Voimakastuoksuinen ja vahva lajike, joka alunperin oli sativaisempi hybridi - nykyään useimmat White widow -kasvit ovat hyvinkin indicaisia ja poltto jumittavaa. Kasvi on loppuvaiheessa kukintaa valkoisen &quot;sokerihuurteen&quot; peitossa, mistä nimikin juontanee osittain juurensa. Saatavuus: sativaisempi versio mm. [http://www.dutch-passion.nl/engels/welcome.html Dutch Passion] ja [http://www.highqualityseeds.nl/ High Quality seeds], indicaisempi versio mm. [http://www.nirvana-shop.com/cannabis_seeds.php Nirvana].

== Lajiketietokannat ==
Lajiketietokannoista löytyy tietoa sadoista lajikkeista ja risteytyksistä, joten tietokantoihin kannattaa tutustua ajan kanssa. Suomalaisille käytännöllisin lajiketietokanta on hamppu.net:issä oleva [http://kalainfo.hamppu.net/ KaLaInfo], varsinkin kun Overgrow-sivuston sulkemisen myötä Internetistä poistui lajikemäärältään kattavin lajiketietokanta Strainguide.

=== KaLaInfo-tietokanta ===
[http://kalainfo.hamppu.net KaLaInfo] on kotimainen lajiketietokanta, eräs maailman laajimmista ja monipuolisimmista. Tässä muutamia ohjeita KaLaInfon käyttöä varten ja sen lukemiseen.

; Haku :
Lajikehaku: kirjoita etsittävän lajikkeen nimi tai osa nimestä *-merkeillä, esim. ''Blue*''&lt;br&gt;
Vapaasanahaku: jos haluat esim. sog-kasvatukseen soveltuvan lajikkeen, kokeile ''sog*''&lt;br&gt;
Luokitushaku: luokitushaun avulla voit etsiä tietyt kriteerit täyttäviä lajikkeita (esim. nopea, suurisatoinen)

; Kuinka lukea KaLaInfoa :

&lt;u&gt;''Lajiketyyppi''&lt;/u&gt;&lt;br&gt;
Lajiketyyppi - niiltä osin kuin se on mainittu varmana tietona - on omiaan kertomaan lajikkeen / hybridin vakaudesta ja ominaisuuksista. &quot;Vakautettu lajike&quot; tai &quot;IBL&quot; viittaavat usein vakaimpiin, jo pitkänkin historian omaaviin lajikkeisiin. &quot;F1-risteytys&quot; on kahden vakautetun lajikkeen tai IBL-lajikkeen risteytys, jonka jälkeläiset ovat vielä yleensä varsin tasalaatuisia.

&lt;u&gt;''Genotyyppi''&lt;/u&gt;&lt;br&gt;
Genotyyppi ilmaisee sitä, kuinka vahvasti lajike on &quot;kallellaan&quot; indicaan tai sativaan päin. Erikseen ovat sataprosenttiset indica ja sativa, sen lisäksi on olemassa terminsä indicaiselle sekä sativaiselle hybridille ja noin 50/50-suhteessa sekoittuneen hybridin kohdalla lukee &quot;hybridi, indica-sativa&quot;.

&lt;u&gt;''Vaikutus''&lt;/u&gt;&lt;br&gt;
KaLaInfon kuvausteksteissä kuvaillaan lajikkeen vaikutuksia vielä tarkemmin, mutta tämä kenttä on vastaava kuin Strainguiden 'effects'-kohta. Vaihtoehdot sativaisimmasta indicaisimpaan ovat: korkealentoista, melko korkealentoista, tasapainotettu, melko jumittavaa ja jumittavaa. Mikäli lajikkeella esiintyy huomattavasti vaihtelua vaikutuksissa, tässä kohdalla saattaa lukea myös viittaus siihen.

&lt;u&gt;''Kuvaus''&lt;/u&gt;&lt;br&gt;
Toisin kuin useimmissa muissa lajiketietokannoissa, KaLaInfossa lajikkeen kuvaus ei ole myyjän itsensä, vaan ns. puolueettoman tahon tekemä. Itse kehujen esittäminen jätetään pääasiassa käyttäjien kerrottavaksi - tasapuolisuuden vuoksi.

{{Hupu2}}

[[Luokka:Hupu 2]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Hupu 2/Linkit</title>
    <id>1066</id>
    <revision>
      <id>24229</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:55:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:80.186.223.86|80.1</comment>
      <text xml:space="preserve">{{hupu2}}

==Kasvatus==
=== Kasvatustarvikkeita ===
*[http://viherpeukku.com/catalog/ ViherPeukku] - Puutarha-alan erikoisliike. Valaisimet, lannoitteet ja vesiviljelyjärjestelmät
*[http://www.valoverstas.com/catalog/ ValoVerstas] - Laaja valikoima erilaisia lannoitteita, hormoneja, valaisimia ja vesiviljelytarvikkeita ym.
*[http://www.pispalanpalmu.fi/catalog/default.php PispalanPalmu] -  Uudehko kotimainen kasvatustarvikkeita myyvä verkkokauppa. Myymälät Turussa ja Tampereella
*[http://www.finnparttia.fi/ Finnparttia Oy] - Sähköalaan erikoistunut suomalainen yritys. Tuoteluettelosta löytyvät niin kootut valaisimet kuin myös osat johdoista kuristimiin ja polttimoihin + paljon muuta
*[http://www.viherrinki.fi/ Viherrinki] - Puutarha-alan yritys
*[http://www.jimmspc-store.fi/getpage.php?komponentit_fi&amp;MainProdGroup=92&amp;SubProdGroup=9203&amp;MenuGroup= Jimm's PC Store-vesipumput] -  Hyvin vesiviljelyjärjestelmiin soveltuvia vesipumppuja
*[http://www.hanfburg.de/store/ Hanfburg] - Mm. edullisia SpNa-valaisimia myyvä saksalainen nettikauppa
*[http://www.flashback.de/base.php?&amp;gruppe=2 Flashback] - Laaja saksalainen tarvikekauppa
*[http://babelfish.altavista.com/ Altavistan Babelfish-käännössivu] - Erittäin hyvä apuväline saksalaisten nettikauppojen sivujen &quot;sinnepäin&quot;-kääntämiseen. Helpottaa tilaamista saksaa osaamattomille. Kaupan osoite vain URL-kenttään, kieleksi Saksa-englanti, niin homma helpottuu huomattavasti

===Muita tarvikkeita===
*[http://www.corestore.fi/ CoreStore.fi] -  Kotimainen poltteluvälineitä ja muuta tavaraa myyvä verkkokauppa.
*[http://www.piippu.com/ Piippu.com]
*[http://www.valoverstas.com/catalog/index.php?cPath=26 ValoVerstas]
*[http://www.grasscity.com/ Grasscity.com] - Hollantilainen headshop. Edulliset hinnat ja kiinteät postikulut tilauksille
*[http://www.hempsteri.fi/catalog/default.php Hempsteri] -  Uudehko kotimainen poltteluvälineitä ja muuta tavaraa myyvä verkkokauppa. Myymälät Helsingissä, Turussa ja Tampereella
*[http://www.eksootika.ee/files/avaleht.html Kõnelev Trumm / Eksootika] -  Tallinnassa, hotelli Virun kulmassa sijaitseva putiikki, jossa voi käydä vilkaisemassa vesipiippuja Viron reissun yhteydessä
*[http://www.flashback.de/ Flashback] - Laaja saksalainen tarvikekauppa. Valikoimistä löytyy kaikki tarvittava kasvatusvälineistä lamppuihin ja poltteluvälineisiin
*[http://www.everyonedoesit.com/online_headshop/ EveryoneDoesIt.com] - Brittiläinen headshop. Paljon poltteluvälineitä, siemeniä sekä muita tarvikkeita
*[http://www.eurowide.fi/ Eurowide] - Runsaasti erilaisia vaakoja (mm. Pesola) myyvä Helsinkiläisyritys, myös piippujen maahantuontia
*[http://www.clasohlson.fi/ Clas Ohlson] - Runsaasti rakennus-, sähkö- ja askartelutarvikkeita kasvatusympäristön rakenteluun.
*[http://www.biltema.fi/ Biltema] - Runsaasti halpoja (ja laadultaan vaihtelevia) rakennus-, sähkö- ja askartelutarvikkeita kasvatusympäristön rakenteluun. Ostaja kavahtakoon.
*[http://www.etola.fi/teollisuusetola/ Teollisuus-Etola] Vesiviljelyyn soveltuvia letkuja, liittimiä yms. tarvikkeita.
*[http://www.effex.ee/ www.effex.ee] Tallinnalainen sähkötarvikekauppa. Edullisehkot hinnat.
*[http://www.bebek.fi/ Bebek] Bebekistä saa vesiviljelyssä tarpeellisia mittalaseja ja pipettejä (tuoteryhmä &quot;laboratoriolasit ja tarvikkeet&quot;).

===Siemenpankkeja===
*[http://www.seedboutique.com/ Seed Boutique] - Siementoimittaja Englannissa, laajat valikoimat, nopea ja luotettava palvelu.
*[http://www.drchronic.com/ Dr. Chronic's Seeds] -  Siementoimittaja Englannissa, laajat valikoimat. Jälleenmyy mm. Lowryder-lajikkeen siemeniä.
*[http://www.sensiseeds.com/ Sensi Seeds] - Siemenpankki Hollannissa. Laaja valikoima siemeniä + muuta alaan liittyvää oheismateriaalia kuten valaisimet, kasvatusjärjestelmät, lannoitteet ja hormonit, kirjallisuutta, hamppukrääsää&lt;br&gt;
*[http://www.dutch-passion.nl/ Dutch Passion] - Siemenpankki Hollannissa.
*[http://www.nirvana.nl/ Nirvana] - Siemenpankki Hollannissa.
*[http://www.cannabis-seedbank.nl/ The Cannabis SeedBank Amsterdam] - Siemenpankki Hollannissa.
*[http://www.seriousseeds.com/ Serious Seeds] - Siemenpankki Hollannissa
*[http://www.cybercomm.nl/~paradise/ Paradise Seeds] - Siemenpankki Hollannissa
*[http://www.aloha.nl/ AlohaSeeds] - Siemenpankki Hollannissa.
*[http://www.hempqc.com/ Heaven's Stairway] - Siemenpankki Kanadassa.
*[http://www.quebecseedbank.com/ Quebec Seed Bank] - Siemenpankki Kanadassa.

===Tietoa hamppulajikkeista===
*[http://kalainfo.hamppu.net/ KaLaInfo] - Suomen paras lajikeopas
*[http://cannagenetic.phpwebhosting.com/index.php Cannagenetics] - Cannageneticsin uusi sivu, jolta löytyy jonkin verran tietoa

===Kasvatusohjeita===
*[http://www.sky.org/julkaisut/hupu/ Hullu Puutarhuri] - Legendaarinen hampun kasvatusopas
*[http://www.sky.org/data/grow/ Marijuana Grower's Guide] - Ed Rosenthalin ja Mel Frankin kirjoittama, vuonna 1992 julkaistu kasvatusopas
*[http://www.sky.org/data/oppaat/mjgrowers.html Marijuana Grower's Handbook] - Toinen Ed Rosenthalin kirjoittama opas
*[http://www.overgrow.com/growfaq/ Overgrow GrowFAQ]
*[http://www.cannabisworld.org/vbportal/forums/archive/?s=4adf91ec1c1c56b799c689349b3fddf1&amp;menu=5/ Cannabis World Online Archive]
*[http://www.marijuana.com/Bible.php Marijuana.com Cultivation Bible]

===Muita ohjeita===
*[http://www.nirvana-shop.com/rollingjoint/menu.htm Handbook: Rolling a Joint] - Ohjeita jointin käärintään
*[http://www.sky.org/data/oppaat/cooking.html Cooking with Cannabis] - Adam Gottliebin kirjoittamia kokkausohjeita
*[http://www.erowid.org/plants/cannabis/cannabis_faq_eat.shtml Cannabis Eating FAQ] - Erowid Cannabis Vaultin ruokaohjeita
*[http://www.drugs-plaza.com/recipes.htm Drugs Plaza] - Ruokaohjeita

==Tietoa hampusta==
===Päihteenä===
*[http://www.lycaeum.org/ The Lycaeum] - Paljon asiaa kannabiksesta, mm. kirjoja, foorumeita, linkkejä..
*[http://www.erowid.org/plants/cannabis/cannabis.shtml Erowid Cannabis Vault] - Laajasti kannabistietoutta

===Hyötykasvina===
*[http://www.kukin.to/tietosivut/hamppu/pohninaseppala.html Kukinto tietosivut] - Asiaa hampun hyötykäytöstä
*[http://www.palladiumkirjat.fi/hamppu.htm Hamppu hyötykasvina] - Tietoa hampusta hyötykasvina mm. kuidut, kangas, öljy, energia ym sekä historiaa
*[http://www.siemenkauppa.com/ Siemenkauppa.com] - Suomessa toimiva hampputuotteita myyvä yritys, ei myy kuitenkaan kasvatukseen tarkoitettuja siemeniä

==Päihdepoliittisia järjestöjä==
*[http://www.sky.org/ SKY - Suomen kannabisyhdistys] - Uutisia, linkkejä ja muuta mukavaa
*[http://www.hppry.org/ Hppry] - Humaania Päihdepolitiikkaa ry on päihdepoliittinen yhdistys, jonka pyrkimyksenä on edistää haittojen vähentämisen politiikkaan liittyviä toimenpiteitä suomalaisessa päihdetyössä ja lainsäädännössä
*[http://www.vihreetpantterit.org/ Vihreet pantterit] - Ajavat asiaa ympäristöystävällisistä vaihtoehdoista ja terveellisistä elämäntavoista. Toimivat varsinkin Turun alueella
*[http://www.senliscouncil.net/ Senlis Council] - Huumepolitiikan &quot;Think Tank&quot;, joka koostuu reformia kannattavista akateemikoista, poliitikoista ja viranomaisista
*[http://www.encod.org/ European Coalition for Just and Effective Drug Policies] - Eurooppalaisen päihdepolitiikan reformia ajavien järjestöjen kattojärjestö ENCOD
*[http://www.norml.org/ NORML] - Yhdistys jonka tavoitteena on kannabislakien uudistaminen USA:ssa
*[http://www.drugpolicy.org/ Drug Policy Alliance] - Amerikkalainen harm reduction -politiikkaa ajava järjestö
*[http://www.ukcia.org/ UK Cannabis Internet Activists] - Hamppuaktivismia Iso-Britanniassa
*[http://www.swecan.org/ Swecan - Swedish Cannabis Organisation ] - Ruotsalainen kannabisjärjestö. Vastaa lähinnä hamppu.netiä hieman isommassa mittakaavassa

===Terveysvaikutukset ja lainsäädäntö===
*[http://www.jackherer.com/chapters.html The Emperor Wears No Clothes] - Jack Hererin kirjoittama kirja
*[http://www.kaapeli.fi/viridis/archive/kesa00/saarnio.html Alkoholin ja kannabiksen haittavaikutusten kautta suomalaiseen huumausainepolitiikkaan] - Pekka Saarnion kirjoittama artikkeli verkkolehti Viridiksessä
*[http://www.geocities.com/kannabistietoutta/info.html Kannabistietoutta] - Kokoelma linkkejä ja artikkeleita  kannabiksen terveysvaikutuksista ja päihdepolitiikasta
*[http://www.newscientist.com/hottopics/marijuana/ New Scientist] - New Scientist -lehden kannabisartikkeleita
*[http://www.bbc.co.uk/science/hottopics/cannabis/ BBC - Hot Topics - Cannabis] - BBC:n tietopaketti kannabiksesta
*[http://adrugwarcarol.com/ A Drug War Carol] - Huumesodan historiaa sarjakuvamuodossa

==Keskustelua, luettavaa ja sekalaisia sivustoja==
===Keskustelupalstoja===
*[http://www.hamppu.net/forum Hamppu.net - Hamppuforum] - Suomen suurin ja todella turvallinen keskustelupalsta. Täältä voit kysellä lisäneuvoja suomenkielellä.
*[http://groups.google.com/group/finet.harrastus.hamppu finet.harrastus.hamppu] - Uutisryhmä finet.harrastus.hamppu. Linkki ryhmään Google groups -palvelun kautta.
*[http://www.icmag.com/ic/ International Cannagraphic Magazine Forums] - Lehden alati kasvava keskustelupalsta
*[http://www.hempcultivation.com/420/ Marijuana Cultivation Discussion Community] Hemp Cultivation.comin forum 
*[http://www.cannabisworld.org/vbportal/forums/index.php Cannabis World] - Englanninkielinen sekä laadukas forum
*[http://www.hg420.com/ hg420.com] - Uudehko englanninkielinen forum
*[http://boards.cannabis.com/ Cannabis.com Message Boards] - Englanninkielinen
*[http://forum.grasscity.com/ Grasscity.com Forums] - Englanninkielinen
*[http://www.dcfonline.dk/forum/index.php Dansk Cannabis Forening] - Tanskalainen kannabisfoorumi
*[http://www.norcan.org/ Norcan] - Norjalainen kannabisfoorumi
*[http://www.swecan.org/modules.php?name=Forums Swecan Forum] - Swedish Cannabis Organizationin ruotsinkielinen keskustelupalsta

===Lehdet ja ohjelmat===
*[http://www.hightimes.com/ High Times] - Arvostettu hamppulehti
*[http://www.icmag.com/ International Cannagraphic] - Eurooppalainen kannabisaiheinen lehti. Myös mm. forum ja kuvagalleria
*[http://www.cannabisculture.com/ Cannabis Culture] - Internet-lehti
*[http://www.pot-tv.com/ Pot-tv] - Internet TV, sisältää mm. monta sataa tuntia videoita, tuhansia kuvia ja ruokaohjeita
*[http://www.archive.org/movies/details-db.php?collection=feature_films&amp;collectionid=Hemp_for_victory_1942 Hemp for Victory] - Amerikkalainen propaganda-elokuva

===Kannabiskahviloita===
*[http://www.coffeeshop.freeuk.com/ACDfrmGu.html Amsterdam Coffeeshop Directory] - Sivusto, jolta löytyvät Amsterdamin kahvilat sekä kahvilat sisältävä keskustan kartta
*[http://www.homegrownfantasy.org/ Homegrown Fantasy] - Amsterdamissa
*[http://www.channels.nl/amsterdam/kadinsky.html Kadinsky Coffeeshop] - Amsterdamissa

===Sekalaisia sivustoja===
*[http://www.highgrow.us/download.php High Grow 4.20] - Hampunkasvatuspeli
*[http://www.cannabis.com/ Cannabis.com]
*[http://www.smokersguide.com/sg/index.html Smokers Guide]
*[http://dmoz.org/World/Suomi/Vapaa-aika/P%c3%a4ihteet/ Google directory - Suomi - päihteet] - linkkejä
*[http://www.420girls.com/ 420girls.com] - Tytöt tykkäävät hampusta.
{{Hupu2}}


[[Luokka:Hupu 2]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Hupu 2/Liitteet</title>
    <id>1067</id>
    <revision>
      <id>21088</id>
      <timestamp>2006-10-16T01:05:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Addic</username>
        <id>18</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Polttelusanasto */  pari lisäystä ja aakkostusvirheen korjaus</comment>
      <text xml:space="preserve">{{hupu2}}


==Mittayksiköitä ja kertoimia ==

&lt;code&gt;
Lämpötila:&lt;br&gt;
Fahrenheit -&gt; Celsius: C=((F-32) * 5) / 9&lt;br&gt;
Celsius -&gt; Fahrenheit: F=((9 * C) / 5) + 32&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
PITUUS:&lt;br&gt;
tuuma (inch, in, &quot;)_________________ 1 in = 25,4 mm = 2,54 cm&lt;br&gt;
senttimetri (cm) ___________________ 1 cm = 0,394 in&lt;br&gt;
jalka (foot/feet, ft) ______________ 1 ft = 12 in = 0,3048 m&lt;br&gt;
metri (m) __________________________ 1 m = 3,281 ft&lt;br&gt;
jaardi (yard, yd) __________________ 1 yd = 0,9144 m&lt;br&gt;
maili (mile) _______________________ 1 mile = 1609 m&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
MASSA:&lt;br&gt;
unssi (ounce, oz) __________________ 1 oz = 28,35 g&lt;br&gt;
gramma (g) _________________________ 1 g = 0,035 unssia (oz)&lt;br&gt;
naula, pauna (pound, lb, lbs) ______ 1 lbs = 16 oz = 453,6 g&lt;br&gt;
kilogramma (&quot;kilo&quot;, kg) ____________ 1 kg = 1000 g = 2,205 lbs&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
PINTA-ALA:&lt;br&gt;
neliömetri _________________________ 1 m&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt; = 10,76 neliöjalkaa (ft&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;)&lt;br&gt;
neliöjalka _________________________ 1 ft&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt; = 0,093 neliömetriä (m&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;)&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
TILAVUUS:&lt;br&gt;
millilitra (milliliter, ml) ________ 1 ml = 1 cm&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt; = 0,001 l&lt;br&gt;
litra (liter, l) ___________________ 1 l = 1000 ml = 1 dm&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt; = 0,001 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;&lt;br&gt;
kuutiojalka (ft&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;) __________________ 1 ft&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt; = 0,028 kuutiometriä (m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;) = 28 l&lt;br&gt;
kuutiometri (cubic meter, m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;)_______ 1 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt; = 1000 dm&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt; = 1000 l&lt;br&gt;
gallona, US (gal) __________________ 1 gal (US) = 3,785 l&lt;br&gt;
gallona, UK (gal) __________________ 1 gal (UK) = 4,546 l&lt;br&gt;
kuppi, US (cup) ____________________ 1 cup = 0,225 l&lt;br&gt;
teelusikallinen (teaspoon,tsp) _____ 1 tsp = 5 ml&lt;br&gt;
ruokalusikallinen (tablespoon,tbs) _ 1 tbs = 15 ml&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
VIRTAUS (esimerkiksi tuulettimien):&lt;br&gt;
litraa minuutissa ____________________________________ 1 l/min = 0,06 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/h&lt;br&gt;
kuutiojalkaa minuutissa (cubic feet per minute, cfm) _ 1 cfm = 28,3 l/min = 1,70 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/h&lt;br&gt;
kuutiometri tunnissa _________________________________ 1 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/h = 0,589 cfm&lt;br&gt;
kuutiojalkaa tunnissa (cubic feet per hour, cfh) _____ 1 cfh = 0,47 l/min = 0,028 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/h&lt;br&gt;
kuutiometri minuutissa _______________________________ 1 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/min = 35,34 cfm
&lt;/code&gt;

==Laskutoimituksia==
&lt;!-- TODO: Tähän esim. vesiviljelyyn liittyviä (EC, ppm-arviot) laskuja. &lt;br&gt; 
TULOSSA: Mahdollisesti suht pian olisi tulossa yksi uusi kaava tuon alla olevan lisäksi, jolla voisi laskea Cooltuben/lämpökilven antaman hyödyn. -Entalpia &lt;br&gt;--&gt;
; Arvioitu lämpötila, ilmanvaihto ja valaistus :

Kaava on tarkoitettu laskettavaksi ilman Cool tubea tai ns. lämpökilpeä. Kaavalla voi laskea helposti lähtötiedoista kolmen tyyppisiä vastauksia.&lt;br&gt;
Kaava on suhteellisen tarkka ja käyttö helppoa, täytät vain kaavan kohdat ja tämän jälkeen lasket ohjeiden mukaisesti. Tämä on vain kasvatustilan suunnittelua helpottava väline, ei suinkaan absoluuttinen totuus. &lt;!-- (Kaava muutettu reilusti yksinkertaisemmaksi 17.11.2005)&lt;br&gt; --&gt;

Lasketaan helposti kaavalla:
'''V = (3 x P) / &amp;Delta;T''' 
{|style=&quot;background-color:#F0F8FF; border: solid 1px #B9D3EE; padding: 1em;&quot; valign=top|                      
!Selitteet
|- 
|V = Ilmanvaihdon nopeus (m³/h) 
|- 
|P = Valoteho Watteina (W) 
|-
|&amp;Delta;T = Kasvatustilan ja korvausilman välinen lämpötilaero (Celsius) 
|-
|Ilmanvaihto:
|-
|m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/h = 0.588 CFM
|-
|CFM = 1.7 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/h
|}


; 1. Mikä lämpötila kasvatustilassani tulee olemaan? :

Esimerkki: valaistus = 400 W, ilmanvaihto = 240 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/h ja kasvatustilaan tuleva korvausilma 21 astetta.

 V = (3 x P) / &amp;Delta;T 
 =&gt; &amp;Delta;T = (3 x P) / V 
 =&gt; &amp;Delta;T = (3 x 400) / 240 = 5
 =&gt; T = 5 + 21 = 26 astetta

Tulos tarkoittaa täysin ilmamassaltaan sekoittuneen kasvatustilan lämpötilaa.&lt;br&gt;

; 2. Kuinka paljon tarvitsen ilmanvaihtoa? :

Esimerkki: valaistus = 400 W, kasvatustilaan tuleva korvausilma 21 astetta ja kasvatustilan lämpötila ei saa nousta 26 astetta korkeammaksi.

 V = (3 x P) / &amp;Delta;T 
 =&gt; V = (3 x 400) / (26-21)
 =&gt; V = 1200 / 5 
 =&gt; V = 240 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/h 

Ilmanvaihtoa rakennettaessa täytyy ottaa huomioon ilman virtauksen vaimentuminen, esim. aktiivihiilen tai pitkän ja mutkaisen ilmastointiletkun toimesta.

; 3. Mikä on sopivin SpNa-valaisin kasvatustilaani? :

Esimerkki: ilmanvaihto 240 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/h, kasvatustilaan tuleva korvausilma 21 astetta ja kasvatustilan lämpötila ei saa nousta 26 astetta korkeammaksi.

 V = (3 x P) / &amp;Delta;T 
 =&gt; P = (V x &amp;Delta;T) / 3
 =&gt; P = (240 x (26-21)) / 3
 =&gt; P = 400 W

==Hamppusanastoa ==

===Kasvatussanasto===

; Bubbler, &quot;Kuplittaja&quot; : Englannin sanasta bubble eli kuplia. Vesiveljelyjärjestelmä, jossa kasvin juuret ovat ravinneliuoksessa jota hapetetaan ilmapumpun avulla. Pumpun käydessä ravinneliuos siis kuplii, josta järjestelmän nimi juontaa juurensa

; Cooltube : Kaasupurkauspolttimon ympärille asennettu ilmajäähdytetty lasiputki, joka alentaa valaisimen tuottamaa lämpöä jopa 40 %. Lisäksi viileämpää valaisinta voi pitää lähempänä kasveja ilman latvojen palamista.

; DWC : Deep Water Cultivation.&lt;br&gt;
; SWC : Shallow Water Cultivation. Sama järjestelmä kuin bubbler, mutta nimellä viitataan kasvatusastian syvyyteen. Matalia SWC-järjestelmiä käytetään usein pienissä tiloissa tapahtuviin kasvatuksiin.

; Dripper, Drip Feed, &quot;Etola&quot; : Engl. tippua, pisaroida. Vesiviljelyjärjestelmä, jossa ravinneliuos pumpataan vesipumpulla kasvatusastian yläosaan ja valutetaan pisaroina väliaineen päälle, josta se tihkuu alas kasvien juurien kautta.

; Ebb &amp; Flow, Vuoksi ja luode (vuorovesi) : Vesiviljelyjärjestelmä, jossa kasvatusastia pumpataan täyteen erillisestä astiasta ravinneliuoksella. Järjestelmästä riippuen vesi valuu itsekseen pois kasvatusastian alaosasta tai se pumpataan takaisin ravinneliuossäiliöön.

; ESL : Energiansäästölamppu, tunnetaan myös loistelamppuina ja miniloisteputkina. Sopii kasvivaloksi spektrinsä ja valo/sähkönkulutus/lämmöntuotto -suhteensa vuoksi. Soveltuu varsinkin pieniin tiloihin, joihin ei pystytä järjestämään tarpeeksi tehokasta tuuletusta isommille lampuille. Valon tyyppi soveltuu parhaiten kasvien kasvuvaiheeseen.

; Haku, search : [http://www.hamppu.net/forum/ Hamppuforumin] [http://www.hamppu.net/forum/search.php/ hakukone]. Uutta aihetta tehdessä kannattaa ensin katsoa, onko aiheesta keskusteltu aiemmin tai onko ongelmaasi jo vastattu aiemmin.

; Hermafrodiitti, hermis, &quot;transu&quot;, friikki : Usein valojakson häiriintymisen aiheuttama tila kasvissa, jolloin se kasvattaa sekä uros- että naaraskasvin osia. Hemafrodiitit voivat pölyttää itsensä tai muut samassa tilassa olevat naaraskasvit, jolloin kukinnoista voi löytyä siemeniä. Hemafrodiitit yleensä hävitetään pian niiden huomaamisen jälkeen.

; Hupu : '''Hu'''llu '''Pu'''utarhuri. Hampunkasvatuksen suomalainen perusteos. Tämä tulisi kaikkien aloittavien kasvattajien lukea ainakin pariin kertaan läpi ennenkuin tulee kyselemään [http://www.hamppu.net/forum/ hamppuforumilta] apuja. Alkuperäinen, vuonna 1995 julkaistu Hullu Puutarhuri -koristehampun kasvatusopas on luettavissa [http://www.sky.org/julkaisut/hupu/ täällä]. Nyt luet Hullu Puutarhuri 2 -koristehampun kasvatusoppaan wikibooks-versiota, keskeneräinen julkaisu löytyy [http://www.hamppu.net/hupu2/hupu2.html täältä].

; Kivivilla, vuorivilla, engl. rockwool : Yksi suosituimmista väliaineista vesiviljelyssä. Kivivillaa myydään usein erikokoisina valmiina kuutioina kasvatustarvikeliikkeissä. Käytetään useimmiten siementen idätykseen ja pistokkaiden juurrutukseen. Ei pidä sekoittaa lasivillaan vaikka molempia eristyksessä käytetäänkin.

; Kukitus : Kasvin kukkimisvaihe. Kukkimis- ja kasvuvaiheen välillä vaihdetaan muuttamalla kasvien saamaa valomäärää. Kasvuvaiheessa kasvit saavat valoa 24-18h/vrk ja kukkimisvaiheessa 12h/vrk.

; Lekasora, Lecasora, lecamurske, hydrosora : Ruskeita, paahdetusta savesta valmistettuja huokoisia papanoita, joita käytetään mullan korvikkeena vesiviljelyssä sekä multakasvatuksessa maanparannukseen ja salaojitukseen. Erittäin kevyttä, kelluvaa ja huokoisuutensa vuoksi hyvin kosteutta pitävää materiaalia. Saatavana erikokoisina rakeina useimmista marketeista. Huoltoasemilta, rautakaupoista ja vastaavista saa erittäin edullisesti isoja säkkejä. Hydrosora vastaa tavallista lecasoraa, mutta se on usein isorakeisempaa.

; Monimetalli-, metallihybridi, MH-valaisin : SpNa:n kaltainen erikoislamppu, joka soveltuu myös kasvatuskäyttöön. Lampun spektri sopii parhaiten kasvien kasvuvaiheeseen.

; Natikka, SpNa (engl. HPS, High Pressure Sodium) : Suurpainenatriumvalaisin soveltuu kasvien kasvatukseen, koska se lähettää pääosin kasveille sopivaa spektriä. Suurpainenatriumvalaisin kuitenkin sopii parhaiten kukkimisvaiheeseen, mutta sitä voi myös huoletta käyttää kasvuvaiheessa. Kannabiskasvit, kuten muutkin viherkasvit kasvavat suuremmiksi ja tuuheammiksi, sekä tuottavat enemmän satoa kun ne saavat enemmän valoa. SpNa-valaisimet tuottavat kuitenkin melko paljon lämpöä, joten kun niitä käytetään ahtaissa tiloissa, tulee tuuletus ja paloturvallisuus olla kunnossa. Valaisimia löytyy hyvin monen tehoisia, kokoisia ja hintaisia. Tehot lähtevät 70 watista jatkuen aina useampaan kilowattiin asti. Yli 1000W lamput ovat kuitenkin erittäin harvinaisia kotikäytössä. Edullisia valaisimia saa hankittua postitse esimerkiksi Saksasta tai hieman vaivattomammin suomalaisistakin alan liikkeistä.

; Overgrow, OG : [http://www.overgrow.com/ Overgrow] eli kanadalainen, maailman suurin kannabisaiheinen sivusto. Sieltä löytyvät mm. laajat [http://www.overgrow.com/growfaq/ FAQ-], [http://www.overgrow.com/strainguide/ Strainguide] (lajiketietokanta) ja [http://www.overgrow.com/edge/index.php keskustelualueet] sekä rekisteröityneille käyttäjille ilmainen [http://www.overgrow.com/edge/gallery.php kuvagalleria].

; Pistokas, pistari, klooni, &quot;poikanen&quot; : kasvista otettu taimi, jolla on samat geenit ja muut ominaisuudet kuin emokasvillaan. Pistokkaita otetaan yleensä varmistuneista ja hyviksi havaituista naaraskasveista, jolloin myös pistokkaasta kasvava kasvi on naaras.

; ScrOG - Screen of green (&quot;vihreä verkko&quot;) : Ahtaan tilan kasvatusmenetelmä, jossa kasvien latvoja taivutellaan läpi vaakatasossa olevasta verkosta, jolloin kasvi tuottaa useita latvuksia ja näin useita pieniä kukkaterttuja.

; SOG - Sea of Green (&quot;vihreä meri&quot;) : kasvatusmenetelmä, jossa kasveille annetaan vain lyhyt kasvuvaihe. Kasveista tulee lyhyempiä ja pienempiä, jolloin satokin jää kasvia kohden pienemmäksi, mutta kasvit saadaan valmiiksi nopeammin ja niitä saa pieneen tilaan useampia.

; Stealth : Hyvin naamioiduista sisäkasvatustiloista käytetty termi. Kasvatustiloja on rakennettu mm. kaiutinlaatikoihin, kirjahyllyihin ja muihin huonekaluihin. Hyvin toteutettua stealth-ratkaisua on usein erittäin vaikea, tai jopa mahdoton huomata.

; Vege, vegetys, vegetatiivinen vaihe : Hampun kasvatuksessa kasvin kasvuvaihe. Englanninkielisistä sanoista vegetative state.

===Polttelusanasto===

Kannabiksen käyttöön liittyviä slangisanoja on valtava määrä ja uusia keksitään jatkuvasti &amp;mdash; tässä on muutamia yleisimpiä, kaikkia ei ole yritettykään listata.

; Agentti, venäläinen, hylsy : Tavallisen kaupan tupakan kuoriin rakennettu kannabissavuke, jota voi poltella melko huomaamattomasti julkisillakin paikoilla. Tyhjiä kuoria ja täyttökoneita näkee ainakin ulkomaisissa kaupoissa jonkin verran. Niitä voi kysellä myös tupakkatarvikeliikkeistä ja isompien markettien tupakkaosastolta.

; Bluntti (engl. blunt): Sikarilehteen kääritty hamppusätkä.

; Bongi, vesipiippu, vesibongi : Englannin sanasta &quot;bong&quot;. Kannabiksen poltteluun tarkoitettu väline, usein lasinen, muovinen tai keraaminen. Vesibongissa on vesitila jonka läpi savu suodattuu viilentäen savuja sekä jättäen osan tervasta veteen. Vesipiippuja on melko helppo rakentaa myös itse helposti saatavista ja edullisista tarvikkeista. Erilaisia variaatioita löytyy runsaasti, mm. jääbongi, jossa on erillinen tila jääpaloja tai -murskaa varten, sekä hookah.

; Budi: ks. kukka

; Cannabutter, butter : Hampun vaikuttavien aineosien rasvaliukoisuutta voidaan käyttää hyväksi liuottamalla sitä voihin, jolloin voidaan helposti valmistaa erilaisia leivonnaisia.

; Charas : Fingerhash, &quot;sormihasis&quot;, esimerkiksi nepalilainen hasis. Valmistetaan hankaamalla ensin käsien välissä kukintoja, ja tämän jälkeen pyörittämällä hartsista palloja.

; Chilu, chilumi : Hampun poltteluun tarkoitettu väline. Chilu on kuin tavallinen piippu mutta suora. Yksinkertaisimmillaan vain toisesta päästä kapeneva putki. Usein puuta tai keramiikkaa.

; Dulla: hasis. Ks. myös PL

; Fikti, putki : vaaka (joskus viitataan yleisiin Pesola-merkkisiin jousivaakoihin)

; Filtteri, filsu, pahvi, roach, tippi, breitti : sätkän imukkeena käytettävä osa. Filtteri voi olla kaupasta hankittu sätkäfiltteri tai pahvista rullattu. Myös uudelleen käytettäviä pahvista ja puusta tehtyjä filttereitä on olemassa. Pahvifiltterin ei ole tarkoitus suodattaa mitään, vaan estää huulien palaminen poltettaessa sekä kasvimateriaalin tuleminen suuhun. Ks. jointti. Myös Martikais-piippujen varsina käytettäviä kaisloja voi käyttää imukkeenä, jolloin sätkä kääritään osittain varren ympärille.

; Ganja : mm. Keski-Amerikassa ja Intiassa käytettävä termi kannabiksesta.

; Green Dragon : Hamppuviina. Vahvoihin alkoholijuomiin voi liuottaa kannabista, jolloin saadaan vähän absintin kaltaista hamppuviinaa.

; Hasis, hasa, &quot;hassis&quot; : englannin sanasta &quot;hash&quot;. Kannabiksesta saadusta hartsista puristettu valmiste. Vaihtelee mustasta vaalean ruskeaan ja kivikovasta sormiin tarttuvan löysään. Hyvä &quot;oikea&quot; hasis on usein erittäin voimakasta vahvuudeltaan, Suomessa laadukasta hasista ei juurikaan saa kuin itse tekemällä, kaduilla myytävästä hasiksesta voit lukea lisää kohdasta &quot;PL&quot;

; Hitti [ottaa hitit] : (engl. hit = isku, lyönti, osuma) savut jotka imaistaan poltteluvälineestä, eli yhdet henkoset, myös paukku [ottaa paukut], pajarit, pajautukset [pajauttaa] hiisata, hiisinki, hiisailla, pössytellä, savut = kaikilla viitataan vähän asiayhteydestä riippuen kannabiksen polttamiseen tai kannabikseen yleensä. [&quot;tuliko pajarit mukaan?&quot; tai &quot;tuutko meille hiisaamaan?&quot;]

; Hiisaus, hiisata : ks. hitti

; Hithole, hitti : Usein bongeissa oleva reikä, joka päästetään irti samalla imien kun bongin savutilassa on tarpeeksi savua. Tällöin bongin savutilassa oleva savu tulee nopeasti keuhkoihin ja hitholen kautta savutilaan tulee tilalle ilmaa.

; Hookah, shisha : eräs vesipiippuvariaatio. Hookaheilla on pitkä perinteet idässä, joten hienoja hookaheja voi nähdä esimerkiksi paikallisen kebab-puljun ikkunassa :) Idea on sama kuin bongissa (eli vesipiipussa) mutta savu imetään keuhkoihin letkun avulla. Hookahissa saattaa olla useitakin letkuja, jolloin sitä voi käyttää monta ihmistä yhtäaikaa. Shisha-nimeä käytetään myös itämäisesta hedelmä-/makutupakasta.

; Jointti, joonas, jopo, jojo, jones, jouni, sätkä, spliffi... : Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tulee englannin sanasta &quot;joint&quot; ja tarkoittaa kannabissätkää. Hamppusätkä eli jointti eroaa tavallisesta sätkästä usein kartiomaisen muotonsa ansiosta; jointti muuttuu paksummaksi mentäessä kauemmaksi filtteristä. Lisäksi hamppusätkä on usein huomattavasti pidempi kuin tavallinen tupakka. Tavanomaisen filtterin sijaan jointeissa käytetään yleensä rullattua pahvi- tai paperisiivua. Tavallinen filtteri on kuitenkin suositeltavampi, sillä vaikuttavien ainesosien lisäksi siihen jää mm. tervaa enemmän kiinni kuin paperista rullattuun filtteriin. Paperifilttereillä on kuitenkin oma fanaattinen kannattajajoukkonsa.

; Kaboom : Yleensä lasinen putki jossa pesä päällä(itsekyhätyissä on tehty havaintoja jopa tukevien(juliste tms.) pahviputkien käytöstä). Polttelu tapahtuu imemällä putki täyteen pidellen toista kättä putken päässä. tämän jälkeen käsi otetaan pois ja imetään putki tyhjäksi.

; Kannabis : ks. marihuana

; Keuhko, läpsy, (engl &quot;lung&quot;) : Eräs variaatio &quot;älystä&quot;. Usein 1-2L pullosta ja muovipussista rakennettu poltteluväline. Pullosta poistetaan pohja, johon teipataan ilmatiivis pussi. Pullon suuhun laitetaan pesä ja pesään poltettava materiaali. Vetämällä pussia ulos pullosta, savua tulee pulloon. Pesä irroitetaan ja pussia sisäänpäin työntämällä &quot;pakotetaan&quot; savu keuhkoihin.

; Knaster : Melko yleinen kuituhampusta tai muista yrteistä tai kasveista valmistettu jatkeaine ja palamisen parantaja esimerkiksi tehokkaan kukinnon polttamiseen sätkästä, ks. mikseri

; Kukka, kuku, kukinto, budi, sinsemilla, sensimilla, sensi, gugu, ququ, qq jne. : Tarkoittaa naaraspuolisen kannabiskasvin hedelmöittämätöntä kukintoa, joka on kannabiskasvissa eniten huumaavia aineita sisältävä osa.

; Laatta, lätkä, läpy : ks. PL

; Lehti, &quot;ruoho&quot;, heinä (engl. weed tai grass) : Kannabiskasvin lehtiosa. Jenkit käyttävät &quot;weed&quot; sanaa myös kukinnosta. Huonoa heinää sanotaan usein kenkäheinäksi.

; Marihuana, marijuana : Marihuanalla tarkoitetaan kannabiskasvien huumaavia osia, eli esimerkiksi lehtiä ja naaraskukintoja. &quot;Mari&quot;, myssy, möyhy, pilvi, poltto jne. Ks. myös hasis, hitti, lehti, PL.

; Martikainen :, legendaarinen käsinvalmistettu lasipiippu, joka koostuu lasisesta pesästä ja siihen liitettävästä kaislaruo'osta. Uusia kaisloja saa ilmaiseksi rannoilta. Alkuperäiset Martikaiset ovat numeroituja ja signeerattuja eikä niitä enää saa uutena. Ks. filtteri

; Mikseri : Kannabikseen joukkoon sekoitettu kasvimateriaali, jolla laimennetaan poltettavaa seosta ja parannetaan palamisominaisuuksia sekä makua. Yleensä miksereinä käytetään Knasteria, hampun lehtiä, tupakkaa, nokkosta, minttua jne. Vaikka moni hampunpolttaja polttaa myös tupakkaa, ei tupakan lisääminen varsinkaan paahtamattomana ole monien tupakoimattomien mieleen. Ks. Knaster ja Paahtaminen

; Mässyt, mäiskeet, mätöt : engl. &quot;munchies&quot; Kannabiksen nauttimisesta usein seuraava akuutti lähes kyltymätön nälkä, jolloin tulee usein syötyä ihan uskomattomia määriä ruokaa. Mässyruokaa on useimmiten kaikki rasvainen, sokerinen jne mahdollisimman epäterveellinen. Mässyillä tarkoitetaan myös välillä &quot;hyvyyksiä&quot; eli herkkuja. [&quot;mennään hakemaan kaupasta vähän mässyjä&quot; tai &quot;huh, mitkä mässyt oli, söin kolme pussia sipsejä, 2 litraa kolaa ja paketin karjalanpiirakoita appelssiinimarmeladilla voideltuna, mitähän sit söisin?]

; Paahtaminen, riistäminen : Usein mikserinä käytetyn tupakan &quot;liekittäminen&quot; niin, että suuri osa nikotiinista ja muista myrkyistä palaa pois. Mikserinä käytettävän tupakan paahtaminen on erityisen suositeltavaa varsinkin tupakoimattomien hampunpolttajien läsnäollessa. Ks. Mikseri

; Paukku, paukut : ks. hitti

; Pesä, beissi : Piipun tulipesä. Siis osa, johon poltettava tavara laitetaan. Pesä löytyy mm. piipusta ja bongeista.

; PL, paskalätkä, peruslätkä, lätkä, läpy, läpykkä, laatta, kiekko, kömy, nippi, sniiba, eki, hasa, biitti, kengänpohja, dulla... jne. : PL:llä viitataan kadulla liikkuvaan, useimmiten melko huonolaatuiseen hasikseen. Briteissä PL tunnetaan mm. nimellä &quot;soap&quot; tai &quot;soapbar&quot; eli saippua. Huonolaatuinen hasis voi käytännössä sisältää lähes mitä vain, ei ole kovin harvinaista, että lisäaineena on käytetty esimerkiksi pihkaa, vanhentuneita lääkkeitä, liuottimia, opiaatteja, lantaa, hiekkaa, kenkälankkia, moottoriöljyä, kumia, muovia, kahvia ym vain joitakin mainitakseni. Kadulta ostetusta hasiksesta on siis lähes mahdoton tietää mitä se sisältää kannabiksesta saadun hartsin lisäksi. PL on melko eurooppalainen (lähinnä pohjoismaat ja britannia) ilmiö, rapakon takana siitä ei ole kuultukaan.

; Raakis, raakkis, &quot;raakkikset&quot; : raaka, esim. pelkän kukinnon polttaminen &quot;raakkikset kukkaa&quot;

; Sinsemilla, sensimilla, sensi : naaraspuolisen kannabiskasvin hedelmöittämätöntä kukintoa, ks. kukka

; Säätö, säätäminen : yleisnimitys kaikelle poltettavan hankintaan liittyvälle toiminnalle, esim myyjille tai tutuille kasvattajille tehty soittokierros on säätämistä. &quot;Saatko säädettyä viikonlopuksi paukut?&quot;, &quot;se viikonlopun säätö kusi, mitäs nyt?&quot;

; Vajarit : övereiden vastakohta, eli tila jossa ei ole polttanut tarpeeksi haluttujen vaikutusten aikaansaamiseksi.

; Vaporisaattori, vapo, &quot;kräkipiippu&quot; : Vaporisaattorin perusidea eroaa piipusta siten, että hamppu höyrystetään, eikä sitä missään vaiheessa sytytetä palamaan. Edullisia vaporisaattoreita on markkinoilla hyvin vähän, halvimpien vaihtoehtojen muistuttaessa hehkulamppua. Näissä laitteissa hamppu laitetaan pallon sisälle ja suukappale ruuvataan kiinni. Palloa lämmitetään liekillä ja ravistellaan välillä, jolloin hamppu alkaa höyryämään ja syntyvä höyry imaistaan keuhkoihin. Tällä tavoin hampusta nauttiminen ei rasita keuhkoja juuri ollenkaan ja onkin siksi erittäin suositeltava vaihtoehto polttamiselle.

; Vesipiippu : Yhteisnimitys sekä bong- että hookah-tyyppisille piipuille, joissa savu suodatetaan veden läpi. Ks. bong, hookah.

; Väsäri, väspi : paperi, kortti, kulho tai vastaava jonka päällä poltettavat sekoitetaan ja kääritään jointiksi tai täytetään pesä. Paperi/korttiväsärissä on yleensä yksi tai useampi taitos helpottamaan poltettavien paikallaanpysymistä. Taitoksen avulla saa myös helposti ja tarkasti kaadettua poltettavat suoraan pesään. Helpommillaan väsärin voi tehdä vaikkapa postikortista taittamalla sen pituussunnassa kahtia.

; Väsätä : tehdä, koota, ~valmistella, valmistaa. [&quot;Väsäänkö meille savut?&quot;]

; Äly, älyämpäri, kyykkä (engl. gravity bong) : Alipainetta hyväksi käyttävä yksinkertainen laite, jossa ensin imetään savua (useimmiten) pulloon, josta on pohja leikattu pois. Tämän jälkeen savu imetään painetta hyväksi käyttäen keuhkoihin. Kokomattomalle polttelijalle äly voi helposti aiheuttaa liiankin vahvan pilven. Myös useita variaatioita kuten esimerkiksi vesiputous. Perustoimintaperiaate on kuitenkin kaikissa sama.

; Överit : Engl. od eli overdose (ruots. över eli yli). Vähän harjaanjohtava termi, koska hampulla ei voi oikeasti terveydelle vaarallista yliannostusta saada. Övereillä tarkoitetaan kuitenkin sellaista pistettä, että olo ei enää tunnu hyvälle. Överit menee usein ohi parissa tunnissa, minkä aikaa kannattaa ottaa ihan rauhallisesti vaikka sängyllä maaten. Överit ottanutta kaveria on joko hyvä rauhoitella ja puhua mukavia, tai antaa hänen olla rauhassa, tilanteen ja henkilön mielentilan arvioiden. Mitään hetkessä toimivaa parannuskeinoa tilaan ei kuitenkaan ole.

1 g = gee, gemmi, ketola, ykkönen&lt;br&gt;
2 g = kakkonen, sorsa&lt;br&gt;
5 g = vitonen, femma&lt;br&gt;
10 g = kymppi&lt;br&gt;
100 g = heikki, hekta, hekto, hehto&lt;br&gt;

== SpNa-osasetin kokoaminen ==
TODO: Tekstin muokkausta?
{|style=&quot;background-color: #FFFFFF; border: solid 1px #CDC9C9; padding: 1em;&quot; valign=top|                      
!Tarvikkeet
|-
| &amp;mdash; kuristin/sytytinpaketti
|-
| &amp;mdash; E40-lampunkanta
|-
| &amp;mdash; suojamaadoitettu pistotulppa (SUKO)
|-
| &amp;mdash; sopivaa sähköjohtoa (esim. 3 x 1.5 mm&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt; monisäikeinen kaapeli)
|-
| &amp;mdash; työkaluja, vähintään ruuvimeisseli ja sakset
|}
Johdosta leikataan kaksi pätkää. Ensimmäistä käytetään kuristinmoduulin ja pistotulpan välillä, toista kuristinmoduulin ja lampunkannan välillä. Mikäli lampunkanta on kiinni metallisessa heijastimessa, kannattaa myös heijastin suojamaadoittaa (keltavihreä johdin), jolloin käytetään kolmijohtimista johtoa kuristimen ja polttimon välillä. 
Joissakin sähkötarvikkeita myyvissä liikkeissä on tarjolla valmiita liitinjohtoja, joiden toisessa päässä on pistotulppa ja toisessa valmiiksi kuoritut johtimet. Tällainen on mainio valinta virtajohdoksi valaisimelle. Voit myös ostaa haluamasi pituisen suojamaadoitetun jatkojohdon ja katkaista siitä pistorasiaosan pois. Tämä on kuitenkin epäkäytännöllistä ja kallista, ellei pistorasiaosalle ole mitään käyttöä.

Aloita kuorimalla johdon uloin kuori/vaippa terävällä puukolla 2,5cm matkalta (molempien johtojen molemmista päistä) varoen viiltämästä sisempien johtimien kuoria rikki. Poista halkaistut kuoriosat ja käännä sisältä paljastuvat johtimet erilleen. Poista näiden johtimien eriste n. 6-8 mm:n matkalta. Kierrä johtimien kuparisäikeet tiukoiksi nippupäiksi pistotulppaan, lampunkantaan ja sokeripalaan pujottamista varten.
; Yksivaiheisen liitännän eurooppalaiset harmonisoidut värikoodit ovat : 
* vaihejohdin on ruskea tai musta
* nollajohdin on sininen
* suojamaa on keltavihreä

Avaa pistotulpan kuori. Aseta johtimet pistotulppaan siten, että voit kiinnittää johdon kuorimattomasta kohdastaan vedonpoistajan avulla tukevasti. Maadoitetussa jatkojohdossa on KOLME johdinta. Keltavihreä suojamaa- johdin kiinnitetään aina maadoitusmerkillä (pystyviiva ja sen alla kaksi vaakaviivaa) merkittyyn liittimeen. Tämä on yleensä keskimmäinen liitin josta jatkuu johdin laitteen metallirunkoon. Jätä keltavihreä suojajohdin (maadoitusjohdin) niin pitkäksi, että se irtoaa vasta viimeisenä, jos johtimet luiskahtavat pois vedonpoistimesta.[[Kuva:Pistotulppa.jpeg|thumb|Klikkaa kuvaa nähdäksesi tarkemmin.]]
HUOM! Maadoitusjohtimen kytkeminen muualle kuin maadoitusliittimeen tuottaa hengenvaarallisen virhekytkennän. Sinistä nolla johdinta EI saa myöskään missään nimessä kytkeä laitteen runkoon/suojamaahan missään pistotulppa liitäntäisissä kojeissa mukaan lukien valaisimet. Jos olet purkanut vanhan loisteputkivalaisimen kiinteästä katto- tai seinäasennuksesta, varmista onko valaisimen sisällä tehty tätä &quot;nollausta&quot; runkoon ja onko valaisinta suojamaadoitettu Kelta-vihreällä johdolla. Jos kytket tällaisen nollatun valaisimen pistotulppaliitäntäiseksi, on valaisimen nollajohtimen liittimestä runkoon liitetty johdin poistettava! Jos nollaus runkoon jätetään paikoilleen, on töpselin satuttava aina tuurilla &quot;oikeinpäin&quot; seinään: Jos töpseli käännetäänkin toisinpäin seinään pääsee vaihe kulkemaan nollajohdita pitkin runkoon ja avot, valaisimesta tulee hengenvaarallinen hippiansa.

Kun maadoitusjohto on kytketty, voit kytkeä nolla- (sininen) ja vaihejohtimen (ruskea/musta) pistokkeen nastoihin. Ruuvaa johtimet huolellisesti kiinni pistotulpan liittimiin. Kuparilangan säikeet eivät saa jäädä harottamaan, sillä ne saattavat yltää johtimesta toiseen, jolloin seurauksena on oikosulku.

Kun olet saanut johdotuksen valmiiksi, tarkasta huolellisesti tekemäsi kytkentöjen oikeellisuus. Kun olet todennut ne hyviksi ja oikeiksi, kiristä johdon vedonpoisto kunnolla.

Pujota tämän jälkeen pistotulpallisen johdon toisen pään johtimet kuristinpaketissa olevaan sokeripalaan, oikeille kohdilleen (katso kuvat erilaisista kuristinpaketeista, lue kuristimen mukana tulleet ohjeet). Jälleen keltavihreä tulee maadoitusmerkillä varustettuun kohtaan, ja sen pitäisi olla niin pitkä, että se irtoaa vasta viimeisenä, jos johtimet irtoavat.

Toinen johto asennetaan kuristimen ja lampunkannan välille. Pujota toisesta johdosta kaksi johdinta (ruskea/musta ja sininen) oikeisiin sokeripalan kohtiin kuristinpaketissa, ja toisen pään vastaavat johtimet lampunkantaan, ja ruuvaa kiinni. Mikäli lampunkannassa tai heijastimessa on vedonpoistaja, käytä sitä! Yleisestikään ottaen johdot eivät saisi riippua kytkentöjensä varassa!

Keltavihreä suojamaa tulisi kytkeä kaikkiin lampun runko- ja metalliosiin, myös heijastimeen. Kuristimen ja polttimon välillä kulkee korkea jännite, ja polttimon lämpö kuumentaa sähköjohtoa, mikä haurastuttaa johdon eristeitä. Eristeen pettäessä jompi kumpi johtimista saattaa ottaa kiinni heijastimeen (tai johonkin muuhun metalliosaan). Suojamaadoituksen käyttö estää onnettomuudet tällaisessa tilanteessa polttamalla sulakkeen.
[[Kuva:Kuristin.jpeg|thumb|Päällä olevaan sokeripalaan on kytketty vasempaan reunaan ylhäältä alas lukien pistokkeesta tulevan johdon nollajohdin (sininen), suojamaa (keltavihreä) ja vaihe (ruskea/musta). Näiden alla on lampulle menevät johdot, joiden kytkentäjärjestyksellä ei ole väliä.]]
Jos monisäikeisen kuparijohdon kaikkien säikeiden saaminen samaan kytkentäpaikkaan luotettavasti ja kätevästi tuntuu vaikealta ja haluaisit pitää ne näppärästi yhtenä pakettina kiinitettäessä, eikä normaali johtimen säikeiden kiertämien riitä, silloin johtimien päissä voi käyttää asennusta helpottamaan tätä varten myytäviä johtimen päähän asennettavia puristetavia pieniä holkkeja.

Johtoa ei saa missään nimessä juottaa ennen ruuviliitäntään laittamista, koska ohutsäikeinen kuparijohdin tulee juotettaessa kovaksi ja hauraaksi. Kova ja hauras tinattu johdin katkeaa helposti. Lisäksi juotetulla johdolla on erilainen lämpölaajenemiskerroin kuin ruuviliitoksella, joten liitos löystyy ajan kuluessa - kun se lämpenee ja kylmenee - sekä samassa tuo pehmeä tina muotoutuu uudelleen. Tämä aiheuttaa ylimenoresistanssin kasvamista, mikä voi tulla kohtalokkaaksi jossain myöhemmässä vaiheessa (isolla kuormalla tai oikosulkutilanteessa vaarallista kuumenemista ja mahdollisesti liittimen ympäristöön roiskuvaa tinaa).

Valaisin tulisi kytkeä aina suojamaadoitettuun pistorasiaan, muuten suojamaadoituksesta ei ole hyötyä mahdollisessa vikatilanteessa.

'''Mikäli et ole varma sähkömiehen taidoistasi, jätä homma sellaiselle joka sen osaa!'''

== Tekijät ==
Addic, 
[[Käyttäjä:Entalpia|Entalpia]], 
[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]],
heinahattu,
Reijo Hitler,
[[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]],
sekä lukuisat muut [http://www.hamppu.net/forum/ Hamppuforumin] käyttäjät.

== Lähdeluettelo ==
# {{Hupu2reflist|hart1997}}       Roy H. Hart: On the Cannabinoid Receptor: A study in Molecular Psychiatry (J. Psychiatric Times, July 1997, issue 7)
# {{Hupu2reflist|rinaldi1996}}    Rinaldi-Carmona M, Calandra B, Shire D, Bouaboula M, Oustric D, Barth F, Casellas P, Ferrara P, Le Fur G. Characterization of two cloned human CB1 cannabinoid receptor isoforms.. J Pharmacol Exp Ther. 1996;278(2):871-878.
# {{Hupu2reflist|karniol1973}}    Karniol, I.G., Carlini, E.A.: Pharmacological Interaction between Cannabidiol and Delta 9-Tetrahydrocannabinol. Psychopharmacologia. Vol 33. 53-70, 1973.
# {{Hupu2reflist|cunha1980}}      Cunha, J.M., et al, 1980. Chronic Administration of Cannabidiol to Healthy Volunteers and Epileptic Patients. Pharmacology . 21 175-185.
# {{Hupu2reflist|carlini1979}}    Carlini, E.A., Masur, et al, 1979. Possivel Efeito Hipnotico do Cannabidiol no ser Humano. (In Portuguese) Ciencia E Cultura 3l (3) 315-322.
# {{Hupu2reflist|sandyk1986}}     Sandyk, Consroe, et al, 1986. Effects of Cannabidiol in Huntington's Disease. Neurology. Vol.36 (Suppl. 1) 342.
# {{Hupu2reflist|hollister1975}}  Hollister LE, Gillespie H.: Interactions in man of delta-9-tetrahydrocannabinol. II. Cannabinol and cannabidiol, Clin Pharmacol Ther. 1975 Jul;18(1):80-3.
# {{Hupu2reflist|mechoulam1973}}  Mechoulam, R., ed. Marijuana: Chemistry, Pharmacology, Metabolism and Clinical Effects. New York: Academic Press, 1973.
# {{Hupu2reflist|adams1996}}      Adams, I.B., and Martin, B.R. Cannabis: Pharmacology and toxicology in animals and humans. Addiction 91(11):1585-1614, November 1996.
# {{Hupu2reflist|kelly1992}}      Kelly, P., and Jones, R.T. Metabolism of tetrahydrocannabinol in frequent and infrequent marijuana users. J Anal Toxicol 16:228-235, 1992.
# {{Hupu2reflist|abel1977}} Abel, E. : The relationship between cannabis and violence: A review. Psychological Bulletin 84 (1977) , 193-211.
#Adams, I. &amp; Martin, B. : Cannabis: Pharmacology and toxicology in animals and humans. Addiction 91 (1996) , 1585-1614.
# {{Hupu2reflist|english1997}}    English, D. &amp; Hulse, G. : Maternal cannabis use and birth weight: A meta-analysis. Addiction 92 (1997) , 1553- 1560.
# {{Hupu2reflist|hall1998}}       Hall, W. &amp; Solowij, N. : Adverse effects of cannabis. Lancet 352 (1998) , 1611-1616.
# {{Hupu2reflist|heishman1997}}   Heishman, S. &amp; Arasteh, K. &amp; Stitzer, M. : Comparative effects of alcohol and marijuana on mood, memory and performance. Pharmacology, Biochemistry and Behavior 58 (1997) , 93-101.
# {{Hupu2reflist|kiianmaa1998}}   Kiianmaa, K. &amp; Hyytiä, P. : Päihteiden vaikutusten neurobiologinen perusta. Teoksessa: Salaspuro, M. &amp; Kiianmaa, K. &amp; Seppä, K. (toim. ) : Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim, 1998.
# {{Hupu2reflist|kurzthaler1999}} Kurzthaler, I. &amp; Hummer, M. &amp; Miller, C. &amp; Sperner- Unterweger, B. &amp; Günther, V. &amp; Wechdorn, H. &amp; Battista, H. -J. &amp; Fleischhacker, W. : Effect of cannabis use on cognitive functions and driving ability. Journal of Clinical Psychiatry 60 (1999) , 395-399.
# {{Hupu2reflist|lyketsos1999}}   Lyketsos, C. &amp; Garrett, E. &amp; Liang, K. -Y. &amp; Anthony, J. : Cannabis use and cognitive decline in persons under 65 years of age. American Journal of Epidemiology 149 (1999) , 794-800.
# {{Hupu2reflist|tien1990}}       Tien, A. &amp; Anthony, J. : Epidemiological analysis of alcohol and drug use as risk factors for psychotic experiences. Journal of Nervous and Mental Disease 178 (1990) , 473-480.
# {{Hupu2reflist|seppälä1998}}    Seppälä Nina: [http://www.kukin.to/tietosivut/hamppu/pohninaseppala.html Opinnäytetyö], Varsinais-Suomen maaseutuammattioppilaitos, 1998
# {{Hupu2reflist|ihalainen1993}}  Ihalainen J.K. : HAMPPU SUOMESSA. Hypnopoliittinen instituutti Palladium 1993
# {{Hupu2reflist|paakkunainen1995}} Paakkunainen Riikkamaria: Vaatteiden ympäristöhaitat - miten suunnittelija voi vaikuttaa. Teollisen korkeakoulun suunnittelusarja, WSOY 1995
# {{Hupu2reflist|vaarna1965}}     Pentti Vaarna: Tekstiiliraaka-aineet, WSOY 1965
# {{Hupu2reflist|unodc2004}}      UNODC World Drug Report 2004
# {{Hupu2reflist|emcdda2004}}     EMCDDA Annual Report 2004
# {{Hupu2reflist|goodman}}        Neil Goodman: An Overview of the Endogenous Cannabinoid System (http://www.erowid.org/plants/cannabis/cannabis_pharmacology2.shtml )
# {{Hupu2reflist|sky-lääke}}      http://www.sky.org/data/laaketiede/laake.html
# {{Hupu2reflist|erowid-lääke}}   http://www.erowid.org/plants/cannabis/cannabis_medical.shtml
# {{Hupu2reflist|lassilantila}}   http://www.lassilantila.fi/luomu10.html
# {{Hupu2reflist|pantterit-ravinto}} http://www.vihreetpantterit.org/content.php?type=article&amp;doc=0005
# {{Hupu2reflist|finola}}         http://www.finola.com/#product
# {{Hupu2reflist|kukinto-ravinto}}  http://www.kukin.to/tietosivut/hamppu/hamppuruokapoh.html

{{Hupu2}}


[[Luokka:Hupu 2]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Hupu 2/Kysytyimmät aiheet</title>
    <id>1068</id>
    <revision>
      <id>15428</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:15:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Rh</username>
        <id>227</id>
      </contributor>
      <comment>palautettu (vandalisointia)</comment>
      <text xml:space="preserve">{{hupu2}}


 Tämän tekstin alla voit esittää kysymyksiä, joita haluaisit Hupu 2:n käsittelevän:
----
Hupu2/keskustelu ja Hupu2/keskustelu/tehtäväluettelo sisältävät vielä asioita tekemättömistä jutuista. Yksi tärkeimpiä on lähdeluettelon ja lähteitten viimeistely, mm. [[Hupu_2/Yleistä]] kohdalta. Ei oikein voi 100% valmiiksi sanoa kun ei ole noita tehty. 

Ns. TODO-keskustelu pitäisi keskittää, ettei sitä olisi monessa paikkaa. Ehkä tehtävälista tämän sivun alaisuuteen? Joka tapauksessa mihin tahansa tehdäänkin, niin sinne pitäisi kerralla koota kaikki tekemättä olevat jutut mitä on listattu moninaisissa paikoissa. Ehkä ne vanhat listat voisi samalla muokata tyhjiksi, ja linkittää sinne missä on koottu todo-lista. En tiedä, viisaammat saa jatkaa.

- Addic

:Sivulla [[Keskustelu:Hupu 2]] riittää mielestäni tilaa, ja tarvittaessa sivua voidaan lyhentää arkistoimalla alasivuille. Tärkeä kysymys myös olisi, pitäisikö kirjan sivuja jakaa alasivuille, koska nyt sivut ovat hyvin pitkiä ja lataavat kauan (esim. [[Hupu 2/Sisäkasvatus]]). Tyyliin: [[Hupu 2/Sisäkasvatus/peruselementit]] jne. Nykyisellään yhdellä sivulla voi olla lukijalle liikaa tekstiä, jolloin pääkohdat hukkuvat lisätietojen sekaan. &amp;ndash;[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 5. joulukuuta 2005 kello 10:38:32 (UTC)
----
Onko hampun siementen tilaaminen/maahantuominen laillista? Tiedon tästä voisi myös lisätä kirjaan...
----
Käsitelkää enemmän kaikkia kannabisruokaohjeita :)
----
Tahtoisin tietää kuinka suuri tulisi valon ja kasvien välisen etäisyyden olla kun käytössäni on 600W spna-valaisin, joka on cooltuben sisässä? onko etäisyys sama kasvu- ja kukitusvaiheessa??
Apua!! :*)

:Mitä minä teen -kysymykset tulisi esittää [http://www.hamppu.net/forum/disclaimer.php?redirect=/forum Hamppuforumilla], josta luulisi saavan vastauksen. Jos tämä kirja ei vielä käsittele asiaa, voit lisätä tiedon vastauksen saatuasi jottei muiden tarvitse kysyä samaa. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 15. elokuuta 2005 kello 14:35:07 (UTC)
----
HuPu:un olisi mielestäni hyvä saada osio, jossa käsitellään tilanteita jolloin sadon nopea kypsyttäminen on tarpeellista, tai jopa välttämätöntä. Esimerkiksi asioita jotka nopeuttavat sadon kypsymistä ja myöskin esimerkiksi tietoa siitä, kuinka fataalisti sadon ennen aikainen niitto vaikuttaa satoon.

[[Luokka:Hupu 2]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Tapsa-sarjakuva.jpg</title>
    <id>1069</id>
    <revision>
      <id>5355</id>
      <timestamp>2004-12-31T11:13:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu2</username>
        <id>16</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">&quot;Traaginen sarjakuva aiheesta&quot;

Piirtänyt: '''m a k e''' / Hamppuforum [http://p084.ezboard.com/fgrowguidefrm10.showMessage?topicID=1560.topic]

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Hupu2-kuvat</title>
    <id>1071</id>
    <revision>
      <id>12672</id>
      <timestamp>2006-05-28T08:09:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Hupu 2]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Hupu 2]] -kirjassa esiintyviä kuvia.

[[Luokka:Hupu 2]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Hupu2</title>
    <id>1072</id>
    <revision>
      <id>26881</id>
      <timestamp>2006-12-25T09:29:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>muokkauslinkki, navigaatiomalline-luokka, väliviivat</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;br clear=all /&gt;
{| align=center width=&quot;82%&quot; style=&quot;background-color: #f2fff2; border: 1px solid #bfffbf;&quot;
!style=&quot;background-color: #bfffbf; text-align: center;&quot;| &lt;b&gt;&lt;font size=&quot;2&quot; color=&quot;green&quot;&gt; '''Hullun Puutarhurin kappaleet'''&lt;/font&gt;&lt;/b&gt;
|-
|align=center|
[[Hupu 2/Johdanto|Johdanto]]&amp;nbsp;[[Kuva:100%.png]] –
[[Hupu 2/Yleistä|Yleistä]]&amp;nbsp;[[Kuva:50%.png]] –
[[Hupu 2/Sisäkasvatus|Sisäkasvatus]]&amp;nbsp;[[Kuva:75%.png]] –
[[Hupu 2/Ulkoviljely|Ulkoviljely]]&amp;nbsp;[[Kuva:100%.png]] –
[[Hupu 2/Hampun hyöty- ja viihdekäyttö|Hampun hyöty- ja viihdekäyttö]]&amp;nbsp;[[Kuva:75%.png]] – 
[[Hupu 2/Kannabislajikkeet|Kannabislajikkeet]]&amp;nbsp;[[Kuva:75%.png]]
[[Hupu 2/Linkit|Linkit]]&amp;nbsp;[[Kuva:100%.png]] –
[[Hupu 2/Liitteet|Liitteet]]&amp;nbsp;[[Kuva:75%.png]] –
[[Hupu 2/Kysytyimmät aiheet|Kysytyimmät aiheet]]
&lt;span style=&quot;float: right;&quot;&gt;&lt;small&gt;({{muokkauslinkki}})&lt;/small&gt;&lt;/span&gt;
|}

[[Luokka:Hupu 2]]
&lt;noinclude&gt;[[Luokka:Navigaatiomallineet]]&lt;/noinclude&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ruotsin kieli</title>
    <id>1075</id>
    <revision>
      <id>24741</id>
      <timestamp>2006-11-24T13:34:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Yleistä parantelua</comment>
      <text xml:space="preserve">{{InterWiki|kielikoodi=sv|versio=Ruotsin}}
&lt;br&gt;
&lt;center&gt;&lt;big&gt;'''Ruotsin kieli'''&lt;/big&gt;&lt;/center&gt;
{| cellspacing=&quot;15&quot; style=&quot;margin: auto;&quot;
|[[image:Flag of Sweden.svg|150px|Flag of Sweden]]
|[[image:Flag of Finland.svg|150px|Flag of Finland]]
|}

Ruotsi on germaanisten kielten skandinaaviseen kieliryhmään kuuluva kieli, jota puhuu maailmanlaajuisesti noin 9 miljoonaa ihmistä. Ruotsin kieli on Ruotsin kansalliskieli ja suomen lisäksi toinen virallinen kieli Suomessa. Suomalaisista noin viisi prosenttia puhuu ruotsia äidinkielenään. Ruotsissa sillä on käytännössä virallisen kielen asema, vaikka maan lainsäädäntö ei käsitettä tunne. Ruotsi on myös yksi Euroopan unionin (EU) virallisista kielistä.

==Sisältö==

Kielioppia:
* [[Ruotsin kieli/Sanajärjestys|Sanajärjestys]]
* [[Ruotsin kieli/Verbien taivutus|Verbien taivutus]]
* [[Ruotsin kieli/Substantiivien taivutus|Substantiivien taivutus]]
* [[Ruotsin kieli/Adjektiivien taivutus|Adjektiivien taivutus]]

Listoja:
* [[Ruotsin kieli/Prepositiot|Prepositiot]]
* [[Ruotsin kieli/Pronominit|Pronominit]]
* [[Ruotsin kieli/Konjunktiot|Konjunktiot]]
* [[Ruotsin kieli/Lukusanoja|Lukusanoja]]
* [[Ruotsin kieli/Epäsäännölliset verbit|Epäsäännölliset verbit]]

==Katso myös==

{{Wikipedia|rutosi|Ruotsi}}

[[Luokka:89 Kielet]]
[[Luokka:Ruotsin kieli]]

[[de:Schwedisch]]
[[en:Swedish]]
[[nl:Zweeds]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Fysiikan oppikirja/Suureet</title>
    <id>1079</id>
    <revision>
      <id>24923</id>
      <timestamp>2006-11-25T09:37:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/84.230.141.130|84.230.141.130]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:84.230.141.130|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Jarkko Piiroinen|Jarkko Piiroinen]] tek</comment>
      <text xml:space="preserve">Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä (Système International d'Unités) on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä. SI-järjestelmästä päätetään kansainvälisen mitta- ja painotoimiston (Bureau International des Poids et Mesures) järjestämissä konferensseissa. 

SI-järjestelmä perustettiin 1960 ja viimeisin lisäys siihen on tehty 1971. SI-järjestelmän mittayksiköitä voi käyttää maailmanlaajuisesti, ja useissa maissa lainsäädäntö määrää niiden käytön. Eräät maat, etupäässä Yhdysvallat ja Iso-Britannia, käyttävät edelleen järjestelmän ulkopuolisia mittayksiköitä, mutta nämäkin yksiköt on määritelty SI-yksiköiden avulla. 

SI-järjestelmä koostuu seitsemästä perusyksiköstä. Muut paitsi kilogramma on määritelty pohjautuen luonnonilmiöihin ja -vakioihin. Kilogramma pohjautuu prototyyppikappaleeseen.

==Suureet==

&lt;table border=&quot;1&quot; cellspacing=0 cellpadding=5&gt;
&lt;caption&gt;TAULUKKO - '''SI-järjestelmän perusyksiköt'''&lt;/caption&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;Mitattava suure&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Suureen tunnus&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Yksikön nimi&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Yksikön tunnus&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;pituus ja etäisyys&lt;/td&gt; &lt;td&gt;s&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;metri&lt;/td&gt; &lt;td&gt;'''m'''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=4&gt;Metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299&amp;nbsp;792&amp;nbsp;458 sekuntia. (1983, 17. CGPM)&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;massa&lt;/td&gt; &lt;td&gt;m&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;kilogramma&lt;/td&gt; &lt;td&gt;'''kg'''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=4&gt;Kilogramma on yhtä suuri kuin kansainvälisen kilogramman prototyypin massa. (1889 ja 1901, 1. ja 3. CGPM)&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;aika&lt;/td&gt; &lt;td&gt;t&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;sekunti&lt;/td&gt; &lt;td&gt;'''s'''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=4&gt;Sekunti on 9&amp;nbsp;192&amp;nbsp;631&amp;nbsp;770 kertaa sellaisen säteilyn jaksonaika, joka vastaa cesium 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä. (1967, 13. CGPM)&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;sähkövirta&lt;/td&gt; &lt;td&gt;I&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ampeeri&lt;/td&gt; &lt;td&gt;'''A'''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=4&gt;Ampeeri on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat 1 metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2·10&lt;sup&gt;-7&lt;/sup&gt; newtonin voiman johtimen metriä kohti. (1948, 9. CGPM)&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;termodynaaminen lämpötila&lt;/td&gt; &lt;td&gt;T&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;kelvin&lt;/td&gt; &lt;td&gt;'''K'''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=4&gt;Kelvin on 1/273,16 veden kolmoispisteen termodynaamisesta lämpötilasta. (1967, 13. CGPM)&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;ainemäärä&lt;/td&gt; &lt;td&gt;n&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;mooli&lt;/td&gt; &lt;td&gt;'''mol'''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=4&gt;Mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään samanlaista perusosasta kuin 0,012 kilogrammassa hiili 12:ta on atomeja. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä. (1971, 14. CGPM)&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;valovoima&lt;/td&gt; &lt;td&gt;I&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;kandela&lt;/td&gt; &lt;td&gt;'''cd'''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=4&gt;Kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka lähettää tiettyyn suuntaan monokromaattista 540·10&lt;sup&gt;12&lt;/sup&gt; hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti. (1979, 16. CGPM)&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

== Kerrannaisyksiköt ==

SI-järjestelmässä on määritelty seuraavat suureiden kerrannaisyksiköt:

{{Matemaattiset kerrannaisyksiköt}}

== Lisätietoja ==

CGPM on yleinen paino- ja mittakonferenssi (Conférence Générale des Poids et Mesures)

Lisää SI-järjestelmän yksiköitä löytyy Wikipediasta [[w:Kansainvälinen yksikköjärjestelmä|Kansainvälinen yksikköjärjestelmä]].


[[Luokka:Fysiikan oppikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Biologia</title>
    <id>1080</id>
    <revision>
      <id>12430</id>
      <timestamp>2006-05-26T16:08:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Biologia” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Biologia”: meta-sivu</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Biologia''' tutkii elävien olentojen (eliöiden) ominaisuuksia ja käyttäytymistä. Sen tutkimusalaan kuuluvat biokemialliset ja elollisen luonnon prosessit mm. yhteyttäminen jossa syntyy hiilidioksidista ja vedestä energiaa. Biologia tutkii eläimiä ja niiden käyttäytymistä. Biologian osa-alueita ovat esimerkiksi eläintiede, kasvitiede, kudosoppi, biotekniikka ja ekologia.
{{Kehitysasteet}}
==Kirjat== {{Malline:Wikipedia|Biologia|Biologia}}
*[[Yleinen biologia]] [[kuva:25%.png]]
*[[Biokemia]]  [[kuva:25%.png]]
*[[Kasvitiede]]  [[kuva:00%.png]]
**[[Hupu_2|Hullu Puutarhuri 2]] [[kuva:75%.png]]
*[[Solubiologia]] [[kuva:00%.png]]


&lt;center&gt;[[Kuva:Biologia.jpg]]&lt;/center&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Yleinen biologia/Yhteyttäminen</title>
    <id>1081</id>
    <revision>
      <id>15361</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:10:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Yhteyttäminen eli fotosynteesi on biokemiallinen prosessi, jossa kasvit (ja muut eliöt) tuottavat hiilidioksidista ja vedestä auringon säteilyenergian avulla happea sekä glukoosia, jota kasvi käyttää ravintona. Yhteyttävää pigmenttiä kutsutaan lehtivihreäksi eli klorofylliksi. Klorofylliä on kasvien (lehti)solujen viherhiukkasissa eli kloroplasteissa.

 6H2O + 6CO2 + valo → C6H12O6 (glukoosi) + 6O2

Kuusi molekyyliä vettä H2O ja kuusi hiilidioksidia CO2 muodostavat glukoosin lisäksi kuusi happimolekyyliä. Perusreaktio aikaisemmin jo ennen yhteyttämistä oli sähköinen veden hajoittaminen vedyksi ja hapeksi ja yhteyttämisessä tämä toteutuu suoraan valokvantin energiasta. Toinen sähköinen eli ionisoiva reaktio on hiilidioksidin jakaminen CO- ja happi-ioneiksi.

Perustuote on glukoosi eli rypälesokeri (C6H12O6). Glukoosi puolestaan on koko kasvien ainestuotannon lähtökohta. Yhteyttämiseen kuluva aika on sekunnista kolmeen sekuntiin valon aallonpituuden mukaan.

Syanobakteerit olivat ensimmäisiä yhteyttäviä eliöitä. Kasvien kloroplastit ovat endosymbioositeorian mukaan syntyneet kasvisolujen sisään joutuneista syanobakteereista. Myös levät voivat yhteyttää (esim. sinilevät). Leviä on sekä yksi-, että monisoluisia. Jäkälä puolestaan on sienen ja mahdollisesti useammankin leväosakkaan symbioosi, jossa on ominaisuuksia molemmista.

Yhteyttämisen myötä happi tuli hiilidioksidin sijasta typen rinnalle ilmakehän toiseksi ainesosaksi. Happamuus väheni huomattavasti ilmasta ja vesistä, mikä mahdollisti monipuolisemman biodiversiteetin.

==Sokerit==
Sokerit ovat laaja joukko kemiallisia yhdisteitä, joita käytetään eliöissä energian varastointiin. Kasveissa olevat varastoidut sokerit toimivat ihmisten ja eläinten ravintoaineena. Ihmisen päivittäisestä energiantarpeesta yli puolet tulee erilaisista hiilihydraateista. Aivot käyttävät ensisijaisesti glukoosia energianlähteenään.

Yleisimmin käytetty sokeri on ruokosokeri (C12H22O11).

===Monosakkaridit===

Monosakkaridit ovat perussokereita, niissä on yksi sakkaridirengas, jossa on viisi tai kuusi hiilimolekyyliä ja liittyneenä muita ryhmiä. Viisihiiliset renkaat ovat pentooseja, kuusihiiliset heksooseja.

Tärkeimmät heksoosit ovat:

* glukoosi (rypälesokeri) (C6H12O6)
* fruktoosi (hedelmäsokeri) (C6H12O6)
* galaktoosi (C6H12O6)

Glukoosissa, fruktoosissa ja galaktoosissa on rengasmuodossa hiilirenkaassa viisi hiilimolekyyliä ja yksi happimolekyyli. Renkaaseen on liittynyt hydroksyyliryhmiä, joiden sijainti vaikuttaa molekyylin ominaisuuksiin. Luonnossa heksoosit esiintyvät pääasiassa rengasmuodossa, mutta reagoivat avoketjuisina.

Glukoosi on verenkierrossa käyttökelpoisessa muodossa, käytettäväksi soluissa energian tuotantoon. Glukoosia saadaan runsaasti makeista hedelmistä, marjoista ja hunajasta, sen pitoisuutta veressä säätelee insuliini. Fruktoosia on myös marjoissa, kasviksissa ja hunajassa. Maksa muuntaa galaktoosia ja fruktoosia glukoosiksi, joten ne imeytyvät hitaammin.

Pentooseja:

* riboosi (C5H10O5)
* deoksiriboosi (C5H10O4)

Riboosi ja deoksiriboosi ovat DNA:n ja RNA:n rakennusaineita.

===Disakkaridit===

Monimutkaisemmat disakkaridit koostuvat kahdesta sakkaridista jotka yhdistyvät glykosidisidoksella vesimolekyylin lohjetessa. Sidoksessa on happiatomin muodostama silta. Disakkaridit hajoavat ruuansulatuksessa entsyymien vaikutuksesta monosakkarideiksi, jotka imeytyvät suolen seinän läpi. Kuutta yleisintä mono- ja disakkaridia nimitetään ravitsemustaulukoissa sokereiksi. Kaikki maistuvat makeilta.

Tärkeimmät disakkaridit ovat:

* sakkaroosi (ruokosokeri) (C12H22O11)
* maltoosi (mallassokeri) (C12H22O11)
* laktoosi (maitosokeri) (C12H22O11)

Sakkaroosi koostuu glukoosista ja fruktoosista. Sitä saadaan sokerijuurikkaasta ja ruo'osta.

Maltoosi (glukoosi+glukoosi) esiintyy maltaissa, se on oluen valmistuksessa alkoholiksi käyvä sokeri.

Laktoosi (glukoosi+galaktoosi) esiintyy maitotuotteissa. Se aiheuttaa vatsavaivoja ihmisille, joilta puuttuu laktoosia hajottava laktaasi-entsyymi, laktoosin hajoamisen estyessä paksusuolen bakteerit käyttävät sen ravintonaan.

===Polysakkaridit===

Polysakkaridit ovat useammasta kuin kahdesta sakkaridista muodostuvia polymeerejä. Niitä ei voi enää perinteisessä mielessä pitää &quot;sokereina&quot;.

* glykogeeni
* tärkkelys
* kuitu

Glykogeeni on hiilihydraattien varastomuoto soluissa. Soluissa entsyymit varastoivat glykoosia haaroittuneeseen glykogeeni-molekyyliin, josta se vapautetaan tarvittaessa. Kasveilla varastomuoto on tärkkelys.

Tärkkelys koostuu kymmenistä-sadoista glukoosimolekyyleistä. Sitä esiintyy viljan jyvissä ja perunassa, jossa se toimii kasvien vararavinnon varastointimuotona. Ihmisen ruoansulatus pilkkoo tärkkelyksen glukoosiksi.

Selluloosa kostuu jopa miljoonista glukoosimolekyyleistä. Sitä esiintyy kasvien varsissa ja puiden rungoissa. Se ei hajoa ihmisen ruoansulatuksessa, mutta on suoliston toiminnalle tärkeä kuitu. Kasvinsyöjien suolisto pystyy hajottamaan selluloosaa ravinnoksi. Eräs tärkeä selluloosan käyttötarkoitus on paperituotteiden valmistus.

Harvinaisempia sokereita ihmisen elimistö ei pysty hajottamaan, vaan suoliston bakteerit käyttävät ne ravinnokseen tuottaen kaasua. Herneissä ja pavuissa on tälläisiä harvinaisista oligosakkarideja, joissa sakkarideihin sitoutuu myös aminohappoja.

[[Luokka:Yleinen biologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Biokemia</title>
    <id>1082</id>
    <revision>
      <id>27437</id>
      <timestamp>2007-01-03T08:38:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>{{Suunnitelma puuttuu}} kirjassa oltava muutakin kuin selostusta perusosista</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Suunnitelma puuttuu}}
{{Wikipedia|Biokemia|Biokemia}}
'''Biokemia''' tutkii eliöissä tapahtuvia kemiallisia reaktioita sekä eliöiden perusosien kuten proteiinien, hiilihydraattien, lipidien, nukleohappojen ja muiden soluissa esiintyvien biomolekyylien rakennetta ja toimintaa.

==Kappaleet==
# [[/Proteiini|Proteiini]]
# [[/Hiilihydraatti|Hiilihydraatti]]
# [[/Hormoni|Hormoni]]
# [[/DNA|DNA]]

[[Luokka:Biokemia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Yleinen biologia</title>
    <id>1084</id>
    <revision>
      <id>27450</id>
      <timestamp>2007-01-03T09:09:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>Suunnitelma puuttuu</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Suunnitelma puuttuu}}
{{Wikipedia|Biologia|Biologia}}
Biologia tutkii elävien olentojen (eliöiden) ominaisuuksia ja käyttäytymistä. Sen alle kuuluvat biokemialliset ja luonnolliset luonnon prosessit mm. yhteyttäminen jossa syntyy hiilidioksidista ja vedestä energiaa. zoologia tutkii eläimiä ja niiden käyttäytymistä, kun taas kasvitiede tutkii kasveja.

==Kappaleet==
# [[Yleinen biologia/Yhteyttäminen|Yhteyttäminen]]
# [[Yleinen biologia/Ravinto|Ravinto]]

[[Luokka:Yleinen biologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Biokemia/DNA</title>
    <id>1086</id>
    <revision>
      <id>24635</id>
      <timestamp>2006-11-23T12:20:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>2 kuvaa 1 aniaatio</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:ADN animation.gif|thumb|Animaatio DNA:n rakenteesta]]

'''Deoksiribonukleiinihappo''' eli '''DNA''' on nukleiinihappo, joka sisältää kaikkien eliöiden solujen ja joidenkin virusten geneettisen materiaalin. Eliön lisääntyessä geneettinen materiaali kopioituu ja välitetään jälkeläisille.

Monisoluisissa eliöissä ja joissain bakteereissa olevat solut ovat eukaryoottisia eli aitotumallisia. Niissä DNA on kromosomeissa solun tumassa. Prokaryoottisissa, eli alkeistumallisissa soluissa DNA on soluliman seassa. Myös solussa olevissa soluelimissä, mitokondrioissa ja kloroplasteissa on oma DNA:nsa.

==Molekyylin rakenne==

[[Kuva:DNA-labels.png|thumb|DNA:n kemiallinen rakenne]]

DNA koostuu kahdesta makromolekyylistä, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa typpiemäsosien välisin vetysidoksin muodostaen kaksoiskierteen. Nämä molekyylit koostuvat kolmenlaisista yksiköistä:

* pentoosisokeri
** deoksiriboosi
* typpiemäkset
**adeniini (A)
** guaniini (G)
** sytosiini (C)
** tymiini (T)
* fosforihappo

Kun sokeriin esteröityy fosforihappo, saadaan nukleotidi. Nukleotidit polymerisoituvat esterireaktiolla, jolloin syntyy nukleiinihappoketju.

Sekundaarirakenteena on kaksoiskierre, α-helix, jossa emäsparit liittyvät oikeakätisesti yhteen siten että muodostuu A-T ja C-G pareja. Yhdessä helixin kierteessä on kymmenen emäsparia.

==Geeni==
Geeni on perintötekijöitä, jotka periytyvät vanhemmilta lapsille lisääntymisessä. Suppeimmillaan geeni sisältää rakennusohjeet tietyn proteiinin rakentamiseen elimistössä. Geenit ja niiden aktivoituminen määräävät kaikkien eliöiden ulkoasun ja ominaisuudet. Ihmisellä geenit on tallennettu solun tumasta löytyviin kromosomeihin.

Geeni, eli pätkä DNA:ta proteiniinin valmistuskoodina on esimerkki myös elämän tiedon koodista, sen tasoista ja siitä miten määrä muuttuu tietyn kynnyksen jälkeen laaduksi. Jos X on proteiinin koodaamiseen tarvittava määrä kodoneja (aminohappoja), niin pienemmillä määrillä ei ole vielä uutta merkitystä, ne ovat vain X - Y (Y&lt;X) kappaletta peräkkäisiä kodoneja. X kappaletta kodoneja on sitten proteiinin koodi.

Kuten tiedossakin yleisesti, geeneissäkin on havaittu tasoja. Siis:

* geneejä, jotka kontrolloivat proteiinien valmistusta
* geenejä, jotka kontrolloivat geenejä (käynnistävät ja estävät geenejä käynnistymästä)
* ja todennäköisesti myös geenejä, jotka kontrolloivat geenejä jotka kontrolloivat geenejä.

==RNA==
RNA on ribonukleiinihappo, jota käytetään solun sisällä tiedon siirtoon ja jossain tapauksissa geneettisenä materiaalina.

RNA eroaa DNA:sta rakenteeltaan seuraavasti: deoksiriboosin tilalla polynukleotidiketjussa on riboosi ja tymiinin tilalla emäksenä on urasiili.

RNA:lla on useita käyttötarkoituksia ja tyyppejä: lähetti-RNA eli mRNA kuljettaa DNA:sta kopioitua tietoa tumasta solulimaan, jossa sen perusteella tuotetaan proteiineja ribosomeissa. Kukin RNA-molekyyli kopioi vain lyhyen osan yhden DNA:n informaatiosta, joten RNA-molekyylit ovat lyhyempiä kuin DNA ja useimmiten niissä on vain yksi säie.

Muita RNA:n tyyppejä ovat siirtäjä-RNA (tRNA) ja ribosomi-RNA (rRNA). Siirtäjä-RNA toimii aminohappojen kuljettajana tuoden valkuaisainetta valmistavalle ribosomille omaa koodaustaan vastaavan aminohapon. Ribosomi-RNA:ta on ribosomissa joka rakentaa proteiineja aminohapoista.

Joissain viruksissa geneettisenä materiaalina on kaksisäikeinen RNA (dsRNA).

==Proteiinisynteesi ja kopioituminen==

[[Kuva:Dna-split.png|thumb|200px|DNA kahdentuminen]]

Geenissä sarja DNA:n nukleotidejä muodostaa ohjeen proteiinin valmistamiseen. Kolmen peräkkäisen emäksen jakso on kodoni, se määrää proteiinisynteesissä käytettävät aminohapot. Kullekin aminohapolle on ainakin yksi tai useampia kodoneja. Lisäksi on aloitus- ja lopetuskodoneja, jotka kuvaavat geneettisen koodin alkua tai loppua.

Valmistettaessa proteiineja DNA:n perusteella kaksoiskierre avautuu helikaasi-entsyymin avulla, ja DNA:n sisältämästä informaatiosta valmistetaan kopio käyttäen vain toista ketjua lähetti-RNA:na (engl. messenger RNA, mRNA). Lähetti-RNA-molekyyli siirtyy solun tumasta solulimaan ribosomille, jossa polypeptidien valmistus tapahtuu.

Proteiinien synteesi alkaa (aitotumallisessa solussa) tumassa, jossa DNA:n transkriptio tapahtuu. Transkriptiossa DNA:sta kopioidaan mRNA joka on peilikuva alkuperäiselle geenille. Transkriptiota ohjaavat useat transkriptiofaktorit, jotka säätelevät kyseisen geenin kopiointia mRNA:ksi. mRNA kulkee tumakalvon läpi tumahuokosten kautta solulimaan. Ennen kuin mRNA:sta aletaan tekemään proteiineja tapahtuu mRNA:n splicing. Splicing tarkoittaa intronien poistamista geenin koodaavien osien (eksonien) välistä. Splicing voi tapahtua monella tavalla, ja joskus voi muutama eksonikin poistua mRNA:sta. Vaihtoehtoisen splicingin avulla yhdestä geenistä saadaan useita hieman erilaisia proteiineja. Splicingin jälkeen on vuorossa mRNA:n translaatio: mRNA:n nukleotidijärjestys muutetaan proteiinin aminohappojärjestykseksi. mRNA:n kolmen peräkkäisen emäksen muodostava kodoni vastaa aina tiettyä aminohappoa. Koska neljästä emäksestä saadaan 64 erilaista kolmen emäksen yhdistelmää, ja aminohappoja on vain n. 20, niin jokaista aminohappoa vastaa usea kodoni (yhdistelmä). Translaatio tapahtuu joko soluliman vapaissa ribosomeissa tai endoplasmakalvostoon kiinnittyneissä ribosomeissa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa proteiini jää solulimaan tai kulkeutuu tumaan. Jälkimmäisessä tuotetaan proteiineja eksosytoitaviksi (ks. alla) tai kalvoproteiineiksi (esim. solukalvolle, tumakalvolle, endoplasmakalvostolle). Translaatiossa ribosomi kiinnittyy mRNA-ketjuun. tRNA-molekyylit (siirtäjä-RNA, engl. transfer RNA l. tRNA) käy sovittamassa omaa antikodoniaan (kodonin peilikuva) mRNA:n kodoniin. Jos ne täsmäävät, niin tRNA jää paikalle, ja ribosomi siirtyy seuraavan kodonin kohdalle. Näin aminohappoketju pitenee, kunnes tullaan lopetuskodonin (ACT, ATC tai ATT) kohdalle. Proteiinin täytyy seuraavaksi laskostua, ja siihen liitetään endoplasmakalvostossa ja Golgin laitteessa hiilihydraattiosia.

Solun jakautumisessa sen DNA on myös kopioitava. Kopioidessa DNA:n kaksoiskierre avautuu ja DNA:n molemmat säikeet täydennetään täydelliseksi kopioksi.

DNA:n epäsymmetrisyyden vuoksi entsyymit voivat lukea sitä vain yhteen suuntaan, jota nimitetään 5′-3′ -suunnaksi. DNA-polymeraasi-δ täydentää toista säiettä 5′-3′ -suuntaan ja DNA-polymeraasi-ε toista säiettä. Koska toista säiettä ei voi kopioida kerralla, polymeraasi-ε tuottaa kopioita 100-200 emäsparin palasissa, Okazaki-fragmenteissa, jotka toinen entsyymi, DNA-ligaasi, yhdistää yhtenäiseksi ketjuksi. Lopputuloksena syntyy kaksi täydellistä kopiota DNA:sta, joissa molemmissa toinen ketju on alkuperäinen ja toinen täydennetty.

Ihmisen yhden kromosomin DNA:ssa on keskimäärin 150 miljoonaa emäsparia, joita voidaan kopioida 50 emäsparia sekunnissa. Kokonaisuudessaan kopiointi kestää vain tunnin, kun se aloitetaan monesta kohtaa yhtäaikaisesti. Kopioinnissa on virheenkorjausmekanismeja, joiden ansiosta keskimäärin vain yksi 10 miljardista emäsparista kopioituu väärin.

[[Luokka:Biokemia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Biokemia/Proteiini</title>
    <id>1087</id>
    <revision>
      <id>27189</id>
      <timestamp>2007-01-01T06:58:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>painuotus</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Proteiini''' eli ''valkuaisaine'' on pitkästä aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste. Proteiinit ovat kaikkien solujen rakennusainetta ja välttämättömiä elintoiminnoille. Proteiinit ovat myös tärkeitä ravintoaineita. Jotkin proteiinit toimivat entsyymeinä. Proteiineja muodostuu elimistössä DNA:n koodaamina aminohapoista.

==Rakenne==
Proteiinien rakennetta luokitellaan neljästä näkökulmasta:

* Primäärinen rakenne on aminohappojen järjestys.
* Sekundaarisella rakenteella viitataan muun muassa proteiinin muotoon vaikuttaviin rikkisiltoihin ja vetysidoksiin. Tunnetuimmat sekundaarirakenteet ovat α-kierteet (helix) ja β-laskokset (lamelli). α-helix on yleinen rakenne pallomaisilla eli globulaarisilla proteiineilla.
* Tertiäärinen rakenne tarkoittaa proteiinin avaruudellista rakennetta kokonaisuudessaan. Proteiinin denaturoituessa lämpötilan tai kemikaalin vaikutuksesta tertiäärirakenne hajoaa.
* Kvaternaarinen rakenne tarkoittaa usean proteiinin ryhmittymää.

===Aminohapot===
Aminohapot ovat orgaanisen kemian yhdisteitä, joissa on sekä amiiniryhmä (-NH2) että karboksyyliryhmä (-COOH). Amiiniryhmä on emäs ja karboksyyliryhmä happo.

Alfa-aminohapot, joissa amiini- ja karboksyyliryhmä liittyvät samaan hiileen, ovat biokemiassa keskeisiä molekyylejä.

Aminohapovat voivat polymerisoitua, jolloin ne muodostavat peptidejä. Kaikki proteiinit ovat muodostuneet useista kymmenistä polymerisoituneista aminohapoista (polypeptidi). Jotkut hormonit ovat oligopeptidejä, jotka koostuvat muutamista aminohapoista.

==Proteiinin eri muodot==
===Entsyymit===
Entsyymit ovat biologisia katalyytteja. Entsyymit ovat tyypillisesti proteiineja, mutta myös RNA-molekyylit voivat olla entsyymejä. Monissa proteiinientsyymeissä aktiivinen keskus koostuu muusta kuin aminohapoista, usein aminohappoihin koordinoituneesta yhdestä tai useammasta metalli-ionista. Tavallisimpia näistä ovat kupari-, rauta- ja sinkki-ionit.

Ilman entsyymejä kemialliset reaktiot tapahtuisivat soluissa liian hitaasti, eikä elämä olisi mahdollista. Entsyymit nopeuttavat reaktioita vähintään tuhatkertaisesti, joskus jopa 10&lt;sup&gt;17&lt;/sup&gt;-kertaisesti. Entsyymit ovat erittäin spesifejä katalyytteja, jotka katalysoivat usein vain harvoja reaktiotia.

====Laktaasi====
Laktaasi on laktoosia eli maitosokeria pilkkova entsyymi. Suomalaisessa väestössä on tavallista, että laktaasin tuotanto ohutsuolessa jatkuu imeväisiän jälkeenkin, mutta noin joka kuudennella suomalaisella laktaasintuotanto loppuu imetyksen jälkeen. Laktaasin tuotanto saattaa vähetä myös vanhuuden myötä.

Laktoosi-intoleranssi on tila, jossa henkilö ei tuota laktaasia, vaan laktoosia sisältävien maitotuotteiden nauttiminen aiheuttaa mm. ripulia ja vatsakipuja. Nykyään on myynnissä laktaasivalmisteita, joita käyttämällä laktoosi-intolerantikko voi käyttää laktoosia sisältäviä tuotteita.

[[Luokka:Biokemia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Yleinen kemia/Atomi</title>
    <id>1088</id>
    <revision>
      <id>23996</id>
      <timestamp>2006-11-17T00:09:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Skorpion87</username>
        <id>171</id>
      </contributor>
      <comment>lisäystä. Jatkan kunhan jaksan</comment>
      <text xml:space="preserve">{{wikipedia|Atomi|Atomi}}
Atomi on alkuaineen kemiallisesti pienin osa. Sana tulee alun perin kreikan sanasta atomos tarkoittaen jakamatonta. Käsitteenä atomi on siis hyvin vanha. Jo Demokritos ehdotti, että kaikki koostuu atomeista ja tyhjyydestä, ja, koska atomeissa ei ole tyhjyyttä, ne ovat jakamattomia, sillä ainoastaan tyhjyys voi erottaa kappaleet toisistaan. Atomit eivät kuitenkaan ole nykytiedon mukaan jakamattomia vaan koostuvat pienemmistä alkeishiukkasista.

Suurin osa atomista on tyhjää. Atomin keskellä on pieni positiivinen ydin, joka muodostuu nukleoneista: positiivisesti varautuneista protoneista (p+) ja varauksettomista neutroneista (n0). Ytimen hiukkasten lukumäärä on atomin massaluku.

Ytimen ympärillä on negatiivisesti varautuneista elektroneista koostuva elektroniverho. Perustilassaan atomit ovat sähköisesti neutraaleja, jolloin protoneja ja elektroneja on yhtä paljon. Atomit luokitellaan tavallisesti järjestysluvun mukaan, joka vastaa protonien lukumäärää. Eri alkuaineet löytyvät jaksollisesta järjestelmästä. Saman alkuaineen atomeja, joiden järjestysluku on siis sama mutta joilla on erilainen massaluku, kutsutaan isotoopeiksi. Isotooppien kemialliset ominaisuudet ovat samanlaisia, mutta ne voivat erota esimerkiksi radioaktiivisuutensa puolesta.

Atomin ydin määrää alkuaineen, mutta elektroniverho sen, millaisia ioneja ja yhdisteitä voi syntyä. Elektroniverhossa ovat mahdollisia vain tietyt muutokset, jotka määräytyvät elektronien energiatilan mukaan.

Yksinkertaisin atomi on vetyatomi, jonka järjestysluku on 1 ja jossa on yksi protoni ja yksi elektroni.

Ioneja muodostuu, kun atomi tai kemiallinen yhdiste luovuttaa tai ottaa vastaan yhden tai useamman elektronin.

===Protoni===

Protoni on alkeishiukkanen, jolla on positiivinen 1,6 × 10-19 coulombin sähkövaraus. Sen massa on 938 MeV (1.6726231 × 10-27 kg, mikä on noin 1800 kertaa elektronia suurempi). Protoni on havaintojen mukaan hyvin stabiili, sen puoliintumisaika on vähintään 1035 vuotta. Protonit ovat atomien osasia, muita ovat elektronit ja neutronit. Atomien ytimet muodostuvat protoneista ja varauksettomista neutroneista. Vetyioni on protoni, sillä normaali vetyatomi 11H (eli ei deuterium tai tritium) pääsee oktettiin luovuttamalla ainoan elektroninsa pois.

===Neutroni===

Neutroni on sähkövaraukseton alkeishiukkanen, jonka massa on 940 MeV. Useimpien atomien ydin muodostuu protoneista ja neutroneista. Neutronit ovat ytimen ulkopuolella epävakaita, jolloin niiden puoliintumisaika on noin 15 minuuttia. Hajoamistuotteena syntyy elektroni ja antineutriino. Neutroni on eräs baryoneista, ja muodostuu kahdesta alas-kvarkista ja yhdestä ylös-kvarkista.

== Alkuaine==
Alkuaine määritellään aineeksi, jota ei kemiallisessa prosessissa voida jakaa tai muuttaa toiseksi aineeksi. Virallisesti varmennettuja alkuaineita tunnetaan nykyään 112 erilaista.
	
Alkuaineet koostuvat atomeista, joiden ytimissä on yhtä monta protonia ja joita kiertää yhtäläinen määrä elektroneja. Protonien määrä kertoo atomin järjestysluvun eli niin kutsutun atomiluvun. Saman alkuaineen atomeilla on siten sama järjestysluku. Maankuoren atomien määrästä arvioidaan olevan happiatomeja n.60 %, joten massan perusteella se on maapallolla yleisin alkuaine.

'''Massaluku''' on atomin ytimessä olevien nukleonien lukumäärä eli protonien ja neutronien lukumäärien summa. Massaluku ilmoitetaan alkuaineen nimen jälkeen tai merkitään yläindeksillä kemiallisen merkin vasemmalle puolelle. Esimerkiksi hiili-12:ssa (12C) on 6 protonia ja 6 neutronia.

'''Järjestysluku''' Kemiassa ja fysiikassa järjestysluku (Z) on atomin ytimessä olevien protonien lukumäärä. Esimerkiksi hiilen järjestysluku on kuusi (Z = 6), koska hiiliatomin ytimessä on kuusi protonia. Jaksollisessa järjestelmässä alkuaineet on järjestetty kasvavan järjestysluvun mukaisesti.

=== Isotooppi===

Alkuaineta joiden atomeissa  on sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja sanotaan kyseisen alkuaineen isotoopeiksi. Alkuaineilla on yleensä vain hyvin pieni määrä vakaita isotooppeja eikä lyijyä raskaammilla aineilla ole yhtäkään. Liian raskas tai kevyt isotooppi hajoaa radioaktiivisesti. Nimitys isotooppi on laina &quot;samanpaikkaista&quot; tarkoittavasta kreikankielisestä sanasta ja viittaa siihen, että saman alkuaineen isotoopit ovat alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä samassa paikassa.

Kaikilla alkuaineilla on useampia isotooppeja. Hyvä esimerkki on kloori, joka esiintyy luonnostaan seoksena, jossa noin 3/4 atomeista on atomimassaltaan 35 ja 1/4 on massaa 37. Keskimääräinen atomimassa on siis 35,5 g/mol. Alkuaineilla on yleensä vain hyvin pieni määrä vakaita isotooppeja eikä lyijyä raskaammilla aineilla ole yhtäkään. Liian raskas tai kevyt isotooppi hajoaa radioaktiivisesti. Ns. isotooppisäteilylähteet sisältävät jotain vakaaksi liian raskasta isotooppia alkuaineesta, jonka luonnossa esiintyvät isotoopit ovat vakaita. Esimerkiksi koboltin luonnolliset isotoopit ovat vakaita aineita, mutta sen epävakaita isotooppeja käytetään sädehoidossa.

== Yhdiste==

Vain harvat alkuaineet esiintyvät luonnossa vapaina aineina vaan yleensä ne ovat erilaisina yhdisteinä. Yhdisteet ovat kahdesta tai useammasta alkuaineesta koostuva aine, jolla on tietty koostumus. Esimerkiksi vesi on yhdiste, jossa on vetyatomeja kaksi kertaa niin paljon kuin happiatomeja. 


[[Luokka:Yleinen kemia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Biokemia/Hormoni</title>
    <id>1091</id>
    <revision>
      <id>15668</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:22:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">'''Hormonit''' osallistuvat lähes kaikkiin elimistön aineenvaihduntaprosesseihin. Hormonit ovat kemiallisia viestiaineita, jotka kulkeutuvat syntypaikastaan verenkierron mukana kaikkialle. Hormoni voi vaikuttaa vain sellaiseen soluun, jonka pinnassa on erikoistuneita vastaanottajia eli reseptoreja; erittäin pienet määrät vaikuttavat. Hormoneja tuottavat eri puolilla olevat umpirauhaset. Aivolisäke säätelee muiden umpirauhasten toimintaa.

Kasvuhormoni rakentaa elimistöä, lisää valkuaisaineiden valmistusta, säätelee luiden pituuskasvua ja kasvattaa lihaskudosta. Kilpirauhashormonit määräävät aineenvaihdunnan perustahdin. Insuliini edistää verensokerin eli glukoosin sisäänottoa solujen varastoihin. Insuliinin vastavaikuttajahormoni on glukagoni, joka vapauttaa vereen sokeria maksasta.

Hermostolla ja hormonitoiminnalla on yhteinen keskus väliaivojen pohjassa. Sinne tulee sekä hermosolujen välittämää, että verenkierron tuomaa tietoa elimistön sisältä ja ulkopuolelta. Väliaivojen pohja säätelee hormonituotantoa. Aivolisäkkeen hormonit vaikuttavat vuorostaan muihin umpirauhasiin. Hermosto ja hormonit toimivat yhdessä esimerkiksi silloin kun suutumme, pelästymme tai stressaannumme. Pitkittynyt stressi kuluttaa energiavarastoja, hidastaa ruuansulatusta ja nostaa verenpainetta.

==Insuliini==
Insuliini on hormoni, joka säätelee sokeriaineenvaihduntaa elimistössä. Insuliinia tuottavat haimassa sijaitsevat beetasolut. Rakenteeltaan insuliini on monimutkainen aminohappoketju, jonka aminohappojärjestyksessä on eri eläinlajien välillä pieniä eroja. Insuliinin vastavaikuttaja on glukagoni.

Insuliinin puutoksesta tai insuliinin käsittelyn heikkenemisestä elimistössä johtuvaa sairautta nimitetään diabetekseksi. Diabetesta hoidetaan insuliinipistoksilla tai insuliinin käyttöä tehostavilla lääkkeillä. Aiemmin hoitoon käytettiin eläinten haimoista uutettua insuliinia. Nykyisin käytetään pääasiassa bioteknisesti tuotettua ihmisinsuliinia.

Ihmisen luontaisen insuliinin kanssa samanlaisen ihmisinsuliinin lisäksi diabeteksen hoitoon on kehitetty insuliinianalogeja, joissa insuliinimolekyylin ominaisuuksia on muutettu. Muutoksilla nopeutetaan tai hidastetaan insuliinin vaikutusta elimistössä, ja näin tasoitetaan diabetesta sairastavan henkilön veren glukoosipitoisuuden vaihteluita.

Lispro on nopeavaikutteinen insuliinianalogi, jossa lysiinin ja proliinin paikkaa aminohappoketjussa on vaihdettu. Hidasvaikutteisia analogeja ovat glargiini ja detemir. Glargiinissa aminohappoketjuun on lisätty glysiini ja kaksi arginiinimolekyyliä. Detemirissä insuliinimolekyylin rasvahapposivuketjua on muutettu siten, että se sitoutuu verenkierrossa albumiiniin ja näin tasoittaa insuliinin imeytymistä.

==Glukanoli==
Glukagoni säätelee sokeriaineenvaihduntaa. Sitä erittävät haiman alfasolut veren glukoosipitoisuuden laskiessa. Se toimii insuliinin vastavaikuttajana tehostamalla maksan glykogeenivarastojen vapautumista ja glykoneogeneesia.

==Melatoniini==
Melatoniini on ihmisen elimistön tuottama ns. &quot;pimeähormoni&quot;, jota erittyy pääasiassa aivojen ympäröimästä käpyrauhasesta.

Melatoniini toimii kehon biologisena kellona, eli säätelee unta ja auttaa unensaantia. Melatoniini toimii myös tehokkaana antioksidanttina, koska se pääsee helposti solujen sisälle solukalvon läpi. Se säätelee kasvuhormonin, prolaktiinin, kilpirauhashormonin ja kortikosteroidien erityksen vuorokausirytmiä, vahvistaa puolustusjärjestelmää, vaikuttaa mielialaan ja hidastaa iän myötä tulevia muutoksia elimistössä. Melatoniinia erittyy vähemmän, jos ihmisellä on stressiä.

Melatoniinia erittyy aika tarkasti nisäkkäiden vuorokausirytmin mukaisesti: Öisin ja talviaikaan, jolloin ei saada auringonvaloa, eritys on suurempaa. Valo vaikuttaa silmien ja hermoston kautta käpyrauhaseen, jolloin melatoniinia ei erity ollenkaan. Kehon biologinen kello elää todellisuudessa n. 25h vuorokausirytmiä, jota maapallon vuorokausirytmi &quot;hienosäätää&quot;. Siltikään biologinen vuorokausirytmi ei häviä, vaikka ihminen eläisi jatkuvasti hämärässä.

Tavallisesti melatoniinia erittyy eniten lapsena (7—12 -vuotiailla), ja iän myötä eritys vähenee (yli 70-vuotiaalla eritys on jo runsaasti vähentynyt).

[[Luokka:Biokemia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Biokemia/Hiilihydraatti</title>
    <id>1092</id>
    <revision>
      <id>15382</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:13:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] tekemään versioon</comment>
      <text xml:space="preserve">Hiilihydraatit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta. Hiilihydraatti on yksi kolmesta perusravintoaineesta.

Kemiassa hiilihydraatit ryhmitellään sokeriyksiköiden lukumäärän mukaan monosakkardeihin, disakkardeihin ja polysakkardeihin. Ravitsemustieteessä hiilihydraatit jaetaan sokereihin, tärkkelykseen ja ravintokuituun.

Mono- ja disakkaridien, sokerien ja niiden varastomuodon, kasveissa tärkkelyksen ja eläimissä glykogeenin tehtävä elimistössä on energian varastointi. Monimutkaisemmat polysakkaridit toimivat rakennusaineina kasveissa ja eläimissä.

Puhtaiden hiilihydraattien empiirinen kaava on CxH2xOx.

==Sokerit==
Sokerit ovat hiilestä, hapesta ja vedystä koostuvia rengasrakenteisia molekyylejä. Renkaiden lukumäärän mukaan sokerit jaotellaan ryhmiin: monosakkaridit, disakkaridit ja polysakkaridit.

===Monosakkaridit===
Monosakkaridit ovat perussokereita, niissä on yksi sakkaridirengas, jossa on viisi tai kuusi hiilimolekyyliä ja liittyneenä muita ryhmiä. Viisihiiliset renkaat ovat pentooseja, kuusihiiliset heksooseja.
Glukoosi rengasmuodossa
Glukoosi rengasmuodossa

Tärkeimmät heksoosit ovat:

* glukoosi (rypälesokeri) (C6H12O6)
* fruktoosi (hedelmäsokeri) (C6H12O6)
* galaktoosi (C6H12O6)

===Disakkaridit===
Monimutkaisemmat disakkaridit koostuvat kahdesta sakkaridista jotka yhdistyvät glykosidisidoksella vesimolekyylin lohjetessa. Sidoksessa on happiatomin muodostama silta. Disakkaridit hajoavat ruuansulatuksessa entsyymien vaikutuksesta monosakkarideiksi, jotka imeytyvät suolen seinän läpi. Kuutta yleisintä mono- ja disakkaridia nimitetään ravitsemustaulukoissa sokereiksi. Kaikki maistuvat makeilta.
Sakkaroosi
Sakkaroosi eli ruokosokeri

Tärkeimmät disakkaridit ovat:

* sakkaroosi (ruokosokeri) (C12H22O11)
* maltoosi (mallassokeri) (C12H22O11)
* laktoosi (maitosokeri) (C12H22O11)

Sakkaroosi koostuu glukoosista ja fruktoosista. Sitä saadaan sokerijuurikkaasta ja ruo'osta.

===Polysakkaridit===
Polysakkaridit ovat useammasta kuin kahdesta sakkaridista muodostuvia polymeerejä. Niitä ei voi enää perinteisessä mielessä pitää &quot;sokereina&quot;.

* glykogeeni
* tärkkelys
* kuitu

[[Luokka:Biokemia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Yleinen biologia/Ravinto</title>
    <id>1093</id>
    <revision>
      <id>15697</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:24:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Ravinto on ainetta, jota eliöt käyttävät energianlähteenä. Yleensä ravinto on peräisin eläimistä tai kasveista. Ravinto koostuu pääasiassa tärkeimmistä ravintoaineista hiilihydraatista, proteiinista ja rasvasta. Ravinnossa tulee olla myös hivenaineita ja vitamiineja, jotka ovat elämälle välttämättömiä. Ruoassa on myös kuituja, joita ihmisten elimistö ei pysty pilkkomaan, vaan ne kulkevat elimistön läpi sellaisenaan.

==Ravintoaineet==

Hiilihydraateissa, kuten sokerissa ja tärkkelyksessä, on energiaa 17 kJ / g. Terveessä ravitsemuksessa suurin osa energiasta tulee hitaista hiilihydraateista, joita saa esimerkiksi täysjyväriisistä ja täysjyväviljasta. Yli puolet energiasta tulisi saada hiilihydraateista.

Proteiineissa, joita saa esimerkiksi lihasta, kalasta ja monista palkokasveista, on energiaa 17 kJ / g eli yhtä paljon kuin hiilihydraateissa. Terveellisessä ravitsemuksessa proteiineista saadaan 10 % - 15 % energiasta. Myös proteiinien laatu vaikuttaa: kala ja kasvikunnan proteiinit ovat punaista lihaa terveellisempiä valintoja.

Rasvassa on energiaa 38 kJ / g, eli yli kaksi kertaa enemmän kuin proteiineissa ja hiilihydraateissa. Suositusten mukaan päivittäisestä energiasta n. 30-40 % tulisi saada rasvasta, jotta välttämättömien rasvahappojen saanti tulisi taattua. Ihmisen elimistö osaa käsitellä parhaiten tyydyttymättömiä rasvahappoja, kuten oliiviöljyä tai rypsiöljyä. Koska rasvassa on erittäin paljon energiaa, rasvaa tarvitaan tilavuutena ja painona ajatellen paljon vähemmän kuin hiilihydraatteja ja proteiineja. Veren rasva-arvot riippuvat enemmän rasvan laadusta kuin määrästä. Riittävällä hyvien rasvojen syömisellä arvot pysyvät helpommin hyvinä.

==Lautasmalli==

Lautasmalli on käytännöllinen ohje hyvään ravitsemukseen. Mallin mukaan lautasesta pitää ruokaillessa peittää

* Puolet vihanneksilla ja kasviksilla
* Neljännes perunoilla, riisillä tai pastalla
* Neljännes lihalla tai kalalla

Aterian kanssa sopii myös pari palaa leipää (suosi ruisleipää), sipaisu margariinia ja lasillinen maitoa. Jälkiruoaksi marjoja tai hedelmiä.

Suomessa lautasmalli on yleisesti hyväksytty, ja lääkärit ja kansanterveysjärjestöt suosittelevat sen käyttöä. Tosin viralliset ravitsemussuositukset ovat kohdanneet viime vuosina ankaraa kritiikkiä ravitsemustieteen arvostetuimmiltakin tutkijoilta (katso alla kohta Tutkimusta ravinnosta).

==Tutkimusta ravinnosta==

Yksittäiset tutkimukset ravinnosta antavat usein hyvinkin yllättäviä tuloksia verrattuna yleisiin ravintosuosituksiin. Ravinnosta annetut väestösuositukset taas kuvaavat useiden asiatuntijoiden ja organisaatioiden yhteistä käsitystä. Suositukset perustuvat useisiin tutkimuksiin ja laajoilla otoksilla pitkän ajan kuluessa tehtyihin kokeisiin. Siksi yhden tutkimuksen tuloksista ei pidä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Mutta toisaalta viralliset suositukset saattavat laahata useita vuosia tutkimustiedon perässä ennen kuin niihin tehdään korjauksia. Virallisiin suosituksiin saattavat myös vaikuttaa maatalouspoliittisen intressit, jolloin suosituksia ei tehdä pelkästään lähtökohtana ihmisten terveys.

Willett'in mallin, ns. Harvardin ruokapyramidin mukaan pitäisi käyttää vain vähän sellaisia hiilihydraatteja, jotka nostavat verensokerin nopeasti. Näillä ruoka-aineilla sanotaan olevan korkea glykeeminen indeksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi perunaa tulisi syödä huomattavasti vähemmän kuin mitä suomalaisten suositusten mukaan tehdään.

Harvardin ruokapyramidi poikkeaa myös monissa muissa suhteissa virallisista suomalaisista ravitsemussuosituksista.

[[Luokka:Yleinen biologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Unix</title>
    <id>1094</id>
    <revision>
      <id>25882</id>
      <timestamp>2006-12-10T08:41:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Unix on laitteistoriippumaton käyttöjärjestelmä, joka syntyi vuonna 1969. Alkuperäistä Unix-käyttöjärjestelmää ei tiettävästi käytetä nykyään enää missään, mutta Unix elää siitä polveutuneiden ilmaisten ja kaupallisten käyttöjärjestelmien Solariksen muodossa.

Yksi uusimmista tulokkaista Unix-järjestelmien laajaan kirjoon on Linux. Linux ei kuitenkaan ole juurikaan sukua vanhoille Unix-järjestelmille, vaan on kirjoitettu lähes kokonaan uusiksi. Unixin käyttö oli aiemmin keskittynyt lähinnä suuriin monen käyttäjän keskuskoneympäristöihin, kunnes suomalainen Linus Torvalds alkoi 1991 kehitellä ilmaista Linuxia kalliin Unixin korvikkeeksi.

==Historia==

Unixin pääarkkitehteinä toimivat Brian Kernighan ja Dennis Ritchie, jotka kehittivät myös C-ohjelmointikielen Unix-järjestelmänsä pohjaksi. Kehitystyön aikana he olivat töissä AT&amp;T -yhtiössä. AT&amp;T kehitti Unix-järjestelmää aina viidenteen versioon, System V:hen asti. Tässä vaiheessa Yhdysvaltain kilpailuviranomaiset pitivät AT&amp;T:tä liian monialaisena yrityksenä ja käskivät sen jakaa liiketoimintonsa useampiin yrityksiin.

Unix-järjestelmää pidettiin hyvänä keksintönä, mutta AT&amp;T:llä ei ollut enää resursseja sen kehitykseen. Niinpä AT&amp;T päätti tarjota Unix-järjestelmänsä lähdekoodin yliopistoille ja tutkimuslaitoksille ilmaiseksi. Innokkaimpana Unix-järjestelmän kimppuun kävi Berkeleyn yliopisto Kaliforniassa, joka hiljalleen kirjoitti koko Unix-järjestelmän uusiksi. Myöhemmin AT&amp;T sai jatkaa Unix-järjestelmän kehitystyötä System V-järjestelmästä.

Tästä syntyi vielä nykypäivänäkin selvästi näkyvä ero kahden Unix-päähaaran välillä. Osa nykyisistä Unix-järjestelmistä polveutuu Berkeleyn yliopiston Berkeley Software Distribution (BSD) -haarasta, osa taas System V Release 4 (SVR4) -haarasta.

[[Luokka:Unix]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Yleinen kemia</title>
    <id>1096</id>
    <revision>
      <id>27426</id>
      <timestamp>2007-01-03T08:27:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>{{Suunnitelma puuttuu}}</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Suunnitelma puuttuu}}
{{Wikipedia|Kemia|Kemia}}
Kemia on eksakti luonnontiede. Se tutkii aineiden ominaisuuksia, rakenteita ja käyttäytymistä sekä etsii keinoja aineiden tunnistamiseksi ja valmistamiseksi. Kemiantutkimuksen tuloksia ovat esimerkiksi muovit, maalit, lääkkeet, lannoitteet, polttoaineet, metalliseokset, ja torjunta-aineet, joista jotkin ovat ympäristömyrkkyjä.

==Kappaleet==

# [[Yleinen kemia/Perusteet|Perusteet]]
# [[Yleinen kemia/Atomi|Atomi]]

[[Luokka:Yleinen kemia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Yleinen kemia/Perusteet</title>
    <id>1097</id>
    <revision>
      <id>20949</id>
      <timestamp>2006-10-14T13:53:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/62.248.151.133|62.248.151.133]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:62.248.151.133|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">Kemiassa perushiukkasia ovat atomit, jotka koostuvat protoneista, neutroneista ja [[elektroni|elektroneista]]. Kemiallisten aineiden moninaisuus pohjautuu atomien kykyyn yhdistyä [[molekyyli|molekyyleiksi]]. Yhdistävää voimaa sanotaan kemialliseksi sidokseksi.

Molekyylin sisältämät aineet ilmoitetaan alkuaineet listaavassa kemiallisessa kaavassa. Esimerkiksi vesi, jonka kaava on H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;O, koostuu kahdesta vetyatomista ja yhdestä happiatomista. Alkuainekaava ei yksilöi molekyyliä: C&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;6&lt;/sub&gt;O voi olla joko etanoli tai dietyylieetteri. Atomien järjestyksen kertoo rakennekaava.

Atomit, joissa on yhtä monta protonia, ovat samaa alkuainetta. Alkuaineet on järjestetty rakenteen perusteella alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään, jossa toisiaan kemiallisesti muistuttavat alkuaineet ovat samassa ryhmässä.

Koska pienissäkin määrissä kemiallisia yhdisteitä on valtavasti molekyylejä, on otettu käyttöön ainemäärän yksikkö mooli. Esimerkiksi 50 grammassa metanolia on noin 940 000 000 000 000 000 000 000 molekyyliä eli 1,6 moolia.

==Seokset==
Aineet jaetaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. Seosten tärkeä erityistapaus on liuos. Seosten osia voidaan erottaa esimerkiksi suodattamalla, tislaamalla, haihduttamalla, uuttamalla, seulomalla tai liuottamalla.

==Reaktiot==

Aineiden muuttumista toisiksi aineiksi sanotaan kemiassa reaktioksi. Olomuodon vaihtumista ei pidetä kemiallisena reaktiona vaan fysikaalisena prosessina, koska siinä ei synny uusia sidoksia. Reaktion nopeutta voidaan suurentaa lisäämällä reagoivia aineita, nostamalla lämpötilaa tai käyttämällä sopivaa katalyyttiä. Reaktiossa joko sitoutuu tai vapautuu lämpöä.

==Nimeäminen==

Kemian alkuaikoina yhdisteitä ei nimetty minkään järjestelmän mukaan. Siksi vieläkin puhutaan triviaalinimin ilokaasusta tai muurahaishaposta, kun tarkoitetaan dityppimonoksidia tai metaanihappoa. Systemaattisen nimeämisen tavoitteena on, että jokainen yhdiste voidaan nimetä yksikäsitteisesti ja että jokaisesta nimestä selviää, miten yhdisteen atomit ovat järjestyneet. Systemaattisen nimistön pohjana ovat kemian järjestö IUPAC:n suositukset.

Mutkikkaiden yhdisteiden systemaattiset nimet ovat pitkiä, joten yhdisteille keksitään triviaalinimiä. Ibuprofeeni, englanniksi ''ibuprofen'', on saanut nimensä osiensa mukaan isobutyylistä (ibu), propaanihaposta (pro) ja fenyylistä (fen). Sen systemaattinen nimi on 2-(p-isobutyylifenyyli)propaanihappo.

[[Luokka:Yleinen kemia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Öljyvärimaalausopas</title>
    <id>1099</id>
    <revision>
      <id>22617</id>
      <timestamp>2006-11-06T18:09:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[kuva:Palette.jpg|thumb|''Maalaus kädenkäänteessä?'']]
[[Image:Mona Lisa.jpeg|right|thumb|Mona Lisa on yksi tunnetuimpia maalauksia. Sen on maalannut puupaneelille Leonardo da Vinci]]

Öljyvärimaalausopas on tietopaketti päästäksesi alkuun öljyvärimaalauksessa.

Öljyvärimaalaus on helpompaa kuin esimerkiksi vesivärimaalaus. Vaikket pitäisikään vesivärimaalauksesta niin se ei tarkoita sitä ettetkö pitäisi öljyvärimaalauksesta. Öljyvärien voisi kuvailla olevan kuin hammastahnaa. Siksi öljyväri on ihanteellista maaliainetta joko siveltimellä tai maalausveitsellä levitettäväksi tahnamaisuutensa takia. Värejä on helppo hallita sillä ne eivät valu vesivärien tapaan, värien sekoittaminen on helppoa ja sekoittamalla saadaan syntymään useita eri värisävyjä. 

Öljyvärit ovat pellavaöljypohjaisia, hitaasti kuivuvia maaleja, joille eri aineista valmistettu pigmentti antaa värin. Öljyväri ei liukene veteen ja niillä maalattaessa joudutaan käyttämään erilaisia paloherkkiä ja myrkyllisiä liuottimia. Pellavaöljyn lisäksi käytetään muitakin, muun muassa unikkoöljyä.

Värejä tiedetään käytetyn jo 1200-luvulla Englannissa, joskin valmistusmenetelmät ja maalien ominaisuudet ovat kehittyneet huomattavasti. Kaikkein tunnetuimmat ja todentuntuisimmat maalaukset on usein tehty juuri öljyväreillä.

== Varusteet ==

[[Kuva:Pittura-Painting4.JPG|thumb|Kuva maalarin tarvikkeista. Paletti, siveltimet ja värit.]]

Maalauspohjan suhteen öljyvärit eivät ole tarkkoja; maalata voidaan useille eri pinnoille. Pohjina voidaan käyttää paksua pahvia, kovalevyä tai kehykseen pingotettua kangasta. Pohja käsitellään yleensä aineella, joka ei päästä värin öljyä imeytymään tai vetistämään maalausalustaa; Useimmiten käytetään gessopohjustusta. Käsittely voidaan tehdä myös lateksimaalilla. Yleensä öljyvärimaalaukseen tarkoitetut pohjat on tehty kiilakehykseen eli puurimojen avulla pingoitettuun pellava- tai muuhun tukevaan kankaaseen, joka on pohjustettu maalausta varten valmiiksi, jolloin ne ovat valmiita maalaamiseen.

Siveltimiä tulee olla useita erintyyppisiä. Siveltimiä on hyvä olla maalaamista aloittaessa useita kokoja. Hyvät siveltimet ovat tasapäisiä ja tiukkaharjaksisia. Hyviä siveltimiä myydään alan erikoisliikkeissä, mutta tavallisia sarjoja myydään melkein missä tahansa kaupassa. 

Ohentimena käytetään tärpättiä, jota on saatavana myös hajuttomana. Hajuttoman tärpätin käyttö on suositeltavaa. Ohentimena voidaan myös käyttää myös pellavaöljyä.  Sivellinten pesuun mielellään mäntysaippuaa, joka on hyvin hellävarainen siveltimille.

Piirtämiseen käytetään hiiltä ja sen kiinnittämiseen fiksatiivia. Lyijykynän käyttö ei ole suositeltavaa sen jälki katoaa nopeasti jo pienenkin maalikerroksen alle. Lyijykynää voi kuitenkin käyttää maalauksen hahmottelemiseen. Hahmotelmaa ei välttämättä tarvitse tehdä lainkaan maalauspinnalle, mikäli olet varma taidoistasi.

Maalauspaletti on yksi tärkeimmistä maalarin työkaluista, siinä sekoitetaan värisävyt. Aina ei saatavilla ole oikeaa palettia sen korvikkeena voidaan käyttää alumiini-, voi-, tai pergamenttipaperia tms. Värien sekoittamiseen tarvitaan kuitenkin tasainen pohja.

Öljyvärejä maalaamiseen. Helpoimpia ovat tinaputkissa myytävät valmiiksi sekoitetut öljymaalituubit. Suositeltavat värisävyt seuraavassa kappaleessa.

Lisäksi kädenulottuvilla on hyvä olla talouspaperia, suttupaperia, muovimukeja ja sanomalehtiä tai muuta suojamateriaalia.

== Huomioitava ja valmistelu ==

Öljyväreistä ja tärpätistä lähtee huuruja, joita ei kannata haistella. Tämän takia olisi hyvä työskennellä hyvin ilmastoidussa tilassa tai ulkona. Jos ilmastointi on huono, sinun ei kannata maalailla samassa tilassa montaa tuntia. 

Ennenkuin voit aloittaa maalaamisen, tarvitset edellämainittuja varusteita. Hiili ei ole välttämätön. Tarvitset myös talouspaperia,  suttupaperia ja muovimukeja tärpättiä ja pellavaöljyä varten. Pidä kaikki tarvikkeet ulottuvillasi. Maalauspohja asetetaan sellaiseen asentoon, jossa maalaaminen onnistuu parhaiten. Suurikokoiset maalaukset on helpointa maalata pystyasennossa. Mitään erityistä maalaustelinettä ei välttämättä tarvita varsinkaan pienikokoista työtä tehdessä. Hyviä niksejä maalauspohjan kiinnittämiseksi alustaansa on esimerkiksi sinitarra. Maalauspaikka on hyvä suojata. Maalatessasi pöydän päällä, vuoraa se sanomalehdillä. Parhaita vaatteita ei kannata laittaa päälle maalatessa sillä öljyväri ei lähde suosiolla irti. Jos vahinko käy, irrota tahra tärpättiin kostutetulla kankaanpalalla.

== Maalit ja värit ==

[[Kuva:Artists_paints.jpg|thumb|Kuva kaupan värivalikoimasta. Vasemman puolimmaiset hyllyt ovat öljyvärejä.]]

Seuraavassa on ammattilaiselle ja miksei amatöörillekin sopivat värit. Lihavoidulla tekstillä ovat tärkeimmät värit, jotka riittävät ainakin aluksi. Lisäksi värejä on kuvailtu niiden käyttötavan tai ominaisuuksien mukaan lyhyesti. Kuitenkin parhaiten oppii kokeilemalla. 

Nykyisin öljyvärien pigmenttihiukkasia voidaan valmistaa keinotekoisista aineista, mutta luonnollisten aineiden kuten eri maalajien ja metalliyhdisteiden, erityisesti -oksidien, käyttö on hyvin yleistä.

# Kadmiuminkeltainen vaalea ei sitruuna '''Cadmium''' 
# Napolinkeltainen, jota on monta eri sävyä. Se ei ole sekoiteväri, mutta hyvä ruskeiden vaalentajana. 
# '''Okra''' on kellertävänruskea, lämmin maaväri. Tärkeä väri maisemamaalarin ja muotokuvamaalarin paletilla. 
# Kadmiuminpunainen '''Cadmium Red Hue'''. Se on vaalea ja lämmin. 
# Alitsariinikarmosiini, '''Alizarin Crimson''' on punainen joka pääsee parhaiten oikeuksiinsa sellaisenaan käytettynä. Hyvä väri myös sekoitettaessa ruskeaa. Kokeile ensin hyvin pienellä määrällä; alitsariinikarmosiini värjää voimakkaasti!  
# Ruskeat:  
## Raaka siena. Punertava ruskea.
## Poltettu siena. Ominaisuuksiltaan komea ja kuultava. 
## Luonnon umbra '''Raw Umber''' Hillitty ruskea sävy vaaleisiin lämpimiin sävyihin.
## Caput mortum (kuolleen kallo), violettisävyinen ruskea; sekoitusvärinä loistava. 
# '''Permanenet mauve''' -violetti. 
# Siniset: 
## Ultramariinin sininen '''French Ultramarine''' 
## Preussin sininen tai pariisinsininen '''Prussian Blue'''. Se on kirkas, puhdas, sekoitusvärinä hyvä, yksin huono. Ei hyvä valkoiseen sekoitettuna.
## Kölnin sininen on vaalea ja makea. Käyttökelpoinen tehdessä vihreitä sävyjä.
## Samanlainen on serulean sininen. Samantyyppiset ominaiduuset Kölnin sinisen kanssa.
## Kobolttisininen on hohtava, arvokas sininen. Sellaisenaan käytettynä parhaimmillaan, mutta sopii myös sekoitukseen. Tätä väriä kannattaa hankkia jos hinta ei hirvitä. Saatavana myös edullisena &quot;Cobalt blue hue&quot; -jäljitelmänä joka ei kuitenkaan yllä edes samaan sarjaan aidon kobolttisinisen kanssa.  
:* '''HUOMAA''' Siniset vierekkäin tuntuvat &quot;eri lämpöisiltä&quot;.Punaiset ja keltaiset vierekkäin eivät ole yhtä tehokkaita.
# Vihreät: 
## Becherin vihreä on lämpöisempi kuin viridian ja riittoisampi ja halvempi. 
## Terra verte on väriltään &quot;maavihreä&quot;. Hyvin käyttökelpoinen sellaisenna käytettävä, kuultava,sekoituksissa häviävä/alistuva, maavihreä tarvitsee allensa valkeaa. Terra vertellä on hyvä hillitä punaista ja sinistä (vihreän sekoituksissa) 
# Valkoiset: 
# Alusmaalausvalkoinen(alkylihartsi) on paksua öljymäistä nopeasti kuivuvaa, (merkkinä esim Crumbacher - Talas). 
## Peittovalkoisena ja sekoituksessa Winsor Newton on valkoisuutensa säilyttävä.
## Titaanivalkoinen  '''Titanium White''' riittoisa ja peittävä. Sinkkivalkoinen on kuultavampaa. 
:* '''HUOMAA''' Valkoisilla väreillä on kaikilla taipumus kellastua vanhentuessaan. 

=== Muita ohjeita maalaamisen ===

*Tuoreet värit eivät tarvitse juuri ohenteita. Vanhat kuivemmat ohennetaan tärpätin ja pellavaöljyn sekoituksella.
*Värien valonkestävyys ilmoitetaan tähtimerkinnällä. Kolmen tähden merkintä takaa hyvän pysyvyyden. Metallipigmentit (esimerkiksi kobolttisininen, kadmiumkeltainen) ovat yleensä kestävimpiä. Halvat yhden tähden kiinalaiset värit eivät sekoitu kunnolla. 
*Hyviä värimerkkejä ovat Rowney, Rembrandt, Winsor Newton, Lefranc et Bourgeois, Becker, Talens ja Blockx.

== Maalaus ==

'''Tärpättiä''' käytetään vähän samaan tapaan kuin vesivärimaalauksessa vettä; maali liukenee tärpättiin kuten vesiväri veteen. Tärpätti tulee vaihtaa suht usein kun se tulee likaiseksi. Maalia voi toki käyttää ilman tärpättiä, mutta silloin sitä kuluu enemmän jos se on paksua ja huonosti levittyvää. Sulauttamiset tehdään tärpättiin kostutetulla siveltimellä. Tärpättiä voi käyttää myös pyyhekumina. Laita tärpättiä talouspaperiin ja pyyhi pieleen mennyt kohta pois. Toinen tapa korjata virhe on se että odotat kunnes maali kuivuu ja maalaat uuden version päälle. Muista kuitenkin että tärpätti kuluttaa siveltimet nopeasti, joten puhdistukseen on hyvä käyttää vettä, jos värien irroitus onnistuu sillä helposti. 

'''Pellavaöljyllä''' maalia voi saada kuultavammaksi ja juoksevammaksi. Sitä tarvitaan vain hyvin vähän mukin pohjalla. Usein käytetään myös ns. maalausnestettä joka on tärpätin ja pellavaöljyn seos.

'''Värit''' sekoitetaan ottamalla siveltimeen useaa väriä. Jos tarvitset jotain väriä paljon, voit sekoittaa värin erikseen ja ottaa sekoitetusta väriklimpistä aina siveltimellä. Kannattaa käyttää siveltimessä vähintään kahta väriä, jolloin väreistä tulee elävämpiä. (Tämä tietysti riippuu tekniikasta jota haluat käyttää; ainoastaan kokeilemalla voit löytää tekniikan jolla pääset haluamaasi lopputulokseen.)

[[Kuva:Variymp.gif|thumb|Väriympyrä. Oikealta ylhäältä aloittaen oranssi, keltainen, vihreä, sininen, violetti ja punainen.]]

'''Väri vaalennetaan:''' 

* Pohjalla
* Valkoisella värillä
* Tummemmalla ympäristöllä

'''Väri tummennetaan:''' 

* Luonnon umbran ruskealla. Ei mustalla.
* Saman värin tummemmalla sävyllä.

Oheista väriympyrää voi käyttää apuna sekoittaessa värejä. Esimerkiksi violettia saa sekoittamalla punaista ja sinistä keskenään. Väriympyrässä vastakkaiset värit toistensa vastakohta, kuin musta ja valkoinen. Mustaa väriä saa sekoittamalla tummia värejä keskenään. Harmaata saa sekoittamalla mustaa ja valkoista keskenään. Käyttämällä maalauksessasi toisilleen vastakkaisia värejä saat ne hohtamaan.


Ennen maalausta pohjaan voi myös piirtää luonnoksen kuvasta.

== Lopputoimet ==

Pese siveltimet huolella. Jos jätät siveltimen pesemättä se menee piloille. Sivellinten pesuun mielellään mäntysaippuaa, joka on hyvin hellävarainen siveltimille. Tärpätti irroittaa myös värin siveltimistä, mutta siveltimen karvat voivat tämän jälkeen alkaa &quot;sojottaam&quot; minne sattuu, joten tärpätin käyttöä on mietittävä tarkoin. 

Työn kuivuminen kestää noin kaksi viikkoa. Varo märkää maalia.

== Lähteet ==

* [http://jussi.tahti.net/oljyvari.html Öljyväriopas]

[[Luokka:Öljyvärimaalausopas]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Variymp.gif</title>
    <id>1100</id>
    <revision>
      <id>5385</id>
      <timestamp>2005-02-24T22:14:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tuike</username>
        <id>37</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Väriympyrä

Piirsin kuvan itse. Se on sama kuin Wikipedian puolella.
--[[Käyttäjä:Tuike|Tuike]] 24. helmikuuta 2005 kello 21:42 (UTC)

{{GFDL}}

Apua! Gnu-härän kuvaa ei tule vaikka laitoin tuon koodin ihan oikein!
--[[Käyttäjä:Tuike|Tuike]] 24. helmikuuta 2005 kello 22:14 (UTC)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Matematiikan kirjahylly</title>
    <id>1101</id>
    <revision>
      <id>23728</id>
      <timestamp>2006-11-15T08:48:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Uudelleen ohjaussivulle [[Wikikirjasto:Luonnontieteiden osasto]]</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Luonnontieteiden osasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Yritys/Perustaminen</title>
    <id>1102</id>
    <revision>
      <id>22463</id>
      <timestamp>2006-11-04T14:42:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Osuuskunta */  Osuuskunta toimimaan</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Image:Porcelain_Workshop%2C_Jingdezhen%2C_Jiangxi%2C_China.jpg|thumb|Käsityöläisyrittäjä.]]
Yritys on on yleisessä kielenkäytössä käytetty yhteisnimike yhden tai useamman henkilön harjoittamalle, yleensä taloudellista hyötyä tavoittelevalle, toiminnalle. Yritystoiminnan harjoittamiseksi yrittäjä/yrittäjät perustavat usein yhtiön jonka puitteissa ja nimissä yritystoimintaa harjoitetaan. Yrityksen perustaminen tulee yleensä kysymykseen silloin, kun on idea ja halua sen toteuttamiseksi. Suomessa on suuri joukko pieniä yrityksiä, jotka ovat yhden tai kahden ihmisen ylläpitämiä. Yritys on harvoin suuri ja runsaasti voittoa tuottava elin; suurin osa Suomessa olevista yrityksistä on pieniä.

==Yritysmuodon valiseminen==

Liikemuotoja on Suomessa useita. Tavallisimmat yritysmuodot ovat yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta. Yksittäiselle yrittäjälle tavallisin vaihtoehto on näistä ensimmäinen, joka on mainituista helpoiten perustettava. 

Oman yhtiön perustaminen vaatii rekisteröitävän toiminimen, joka on yhtiön nimi. Kommandiittiyhtiö ja osakeyhtiö ovat tavallisimmat liikemuodot silloin, kun osapuolia on enemmän. Osakeyhtiö on byrokratialtaan raskain yhtiömuoto, mutta verotuksen kannalta usein edullisin, mikäli yrityksen voitto omistajaa kohti on useita kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.

Lisäten edelliseen riippuen valitusta yritysmuodosta myös laki asettaa yrityksen päätöksenteolle, hallinnolle ja kirjanpidolle eriasteisia vaatimuksia pienimmistä ( yksityinen elinkeinonharjoittaja) suurimpaan (julkinen osakeyhtiö). Varsinkin pienimuotoisen toiminnan harjoittamiseksi osakeyhtiö on usein liian raskassoutuinen (byrokraattinen), kun taas pienimmillä yhtiöillä joille ei aseteta samoja byrokraattisia vaatimuksia, on toisia kielteisiä puolia (avoimessa yhtiössä täydellinen taloudellinen vastuu toisten yhtiömiesten tekemistä veloista ja sitoumuksista).

===Yksityinen elinkeinonharjoittaja===

Yksityinen elinkeinonharjoittaja on byrokratialtaan kevyin yhtiömuoto. Se soveltuu hyvin pienimuotoiseen yritystoimintaan. Esimerkiksi kampaamot, kioskit ja yhden hengen asiantuntijayritykset ovat usein yksityisiä elinkeinonharjoittajia.

===Avoin yhtiö===

===Osuuskunta===

Osuuskunta on yhteisö, jonka jäsenmäärää ja osuuspääomaa ei ole ennalta määrätty. Osuuskunta on itsenäinäinen, oikeushenkilö. Osuuskunnan jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yrityksen velvoitteista ellei säännöissä toisin määrätä. Osuuskunnan korkein päättävä elin on osuuskunnan kokous. Osuuskunnalla on hallitus ja suuremmilla voi olla hallintoneuvosto. Osuuskunnalla voi olla myös toimitusjohtaja.

Osuuskunnan voi perustaa vähintään kolme jäsentä, ne voivat olla niin henkilö-, yritys- kuin yhteisöjäseniäkin. Osuuspääomalle ei ole minimivaatimusta, kaikki osuusmaksut ovat yhtäsuuria.

Osuuskunnalla voi olla liityttäessä maksettavan osuusmaksun lisäksi esim. liittymismaksu. Osuusmaksu palautetaan osuuskunnasta erottaessa.

Tarkempia tietoja osuuskunnista katso: [[Yritys/Osuuskunta|Osuuskunta]]

===Osakeyhtiö===

Osakeyhtiö on itsenäinen, oikeustoimikelpoinen toimija (oikeushenkilö). Osakeyhtiön osakkaat eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön velvotteista. Osakeyhtiö voi olla joko yksityinen tai julkinen. Julkisten osakeyhtiöiden osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena.

Osakeyhtiö voidaan perustaa, kun yhtiölle saadaan riittävä pääoma, joka on yksityisen osakeyhtiön kohdalla vähintään 2 500 euroa ja julkisella yhtiöllä vähintään 80 000 euroa. Yhtiön kaikkien osakkeiden tulee olla saman arvoisia ja osakkeita voi olla yksi tai useampia.

Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö (esimerkiksi osakeyhtiö) ja vähintään yhdellä perustajista tulee olla kotipaikka Euroopan talousalueella (tosin tähän voi hakea poikkeuslupaa). Osakeyhtiön perustaja ei voi olla konkurssissa tai vajaavaltainen.

====Vastuu osakeyhtiössä ja osuuskunnassa====

Usein kuulee sanottavan, että Oy ja Osk on turvallinen tapa yrittää koska &quot;yrittäjä ei ole vastuussa yhtiön velvoitteista&quot; toisin kuin vaikkapa yksityinen elinkeinonharjoittaja. Tämä on totta vain puoliksi. Nyrkkisääntönä on, että oli yhtiömuoto mikä tahansa, joutuu tahallisista töppäilyistä vastuuseen. Vaikka yrittäjän vastuu teoriassa rajoittuu vain yritykseen sijoitettuun pääomaan, voidaan hänet saada edesvastuuseen yhtiön hallituksen jäsenenä tehdyistä virheistä. Osakeyhtiön tai osuuskunnan taakse ei myöskään pysty piiloutumaan rikosoikeudellista vastuuta.

====Perustamiskirja====

Yhtiötä perustettaessa pitää laatia perustamiskirja, joka on päivättävä ja allekirjoitettava kaikkien osakkaiden toimesta. Perustamiskirjassa tulee olla ehdotus yhtiöjärjestykseksi sekä perustajan täydellinen nimi ja osoite. Jos perustaja on luonnollinen henkilö tulee perustamiskirjaan kirjata hänen asuinpaikka ja suomalainen henkilötunnus tai syntymäaika, jos suomalaista henkilötunnusta ei ole. Oikeushenkilön kohdalla täytyy perustamiskirjaan merkitä kotipaikka, rekisterinumero ja rekisteri, johon oikeushenkilö on merkitty.

Edellä mainitun lisäksi perustamiskirjaan merkitään kustakin osakkeesta yhtiölle maksettava määrä. Jos yhtiön osakkeella ei ole nimellisarvoa tulee perustamiskirjassa selvittää mikä osa osakkeesta yhtiölle maksettavasta määrästä merkitään osakepääomaan. Perustamiskirjassa on lisäksi määriteltävä aika, jonka kuluessa osakkeet on merkittävä ja mihinkä mennessä osakkeet on maksettava.

Perustamiskokouksen koollekutsumisesta täytyy sopia perustamiskirjassa, ellei perustamiskokousta pidetä ilman kutsua tai kokousta jätetä pitämättä. Perustamiskirjassa määritellään myös yhtiön perustamisesta yhtiön maksettavaksi tulevat kulut (asianajopalkkiot jne.) tai kulujen arvioitu enimmäismäärä.

==Pienyrityksen perustaminen ja ammatinharjoittaja==

Pelkistetyimmässä muodossa yrittäjä ei perusta yritystoimintaa varten mitään juridista yksikköä, ei edes toiminimeä vaan yrittäjä pelkästään pyrkii hankkimaan - menemättä toisen palvelukseen työntekijänä - itsenäisesti varoja. Esimerkki sellaisesta yrittäjästä voisi olla vaikkapa kotoaan puhelinmyyntiä harjoittava kotirouva. Tosin yleinen kielenkäyttö ei taivu helposti pitämään tämänkaltaista toimintaa yrityksenä eikä yritystoimintana. Näille on kuitenkin yleensä ominaista tietty vähimmäispysyvyys, erillinen vaikka mahdollisesti jopa mitättömän pieni organisaatio ja jotain yritystoimintaa varten hankittua omaisuutta, ja ainakin toiminimi.

Yritystoiminnan puitteiden kasvaessa puhutaan esim. parturi/kampaamosta, kirjanpitäjästä tai siivojaporukasta. Nämä ovat saattaneet vuokrata yritystoiminnalleen omat toimitilat, ja hankkia sille jotain omaisuutta, mutta edellenkin nämä voivat harjoittaa yritystoimintaansa ns. toiminimellä (toiminimi on nimensä mukaan pelkkä nimi, se nimitys, jota yrittäjä käyttää tarkoittaessaan yritystään) Mitään juridista merkitystä ei sillä, että käyttää toiminnastaan nimeä ei ole. Tosin toiminimi nauttii suojaa eivätkä muut saa käyttää toisen rekisteröityä toiminimeä. Edellenkään ei siis juridista muutosta ole tapahtunut: omaisuuden hankkinut omistaa itse sen omaisuuden jonka hän on hankkinut ja hän on velvollinen maksamaan vuokran. Mitään erillistä juridista yksikköä ei synny sen vuoksi, että yritystoimintaa harjoittava/harjoittavat käyttävät toiminnastaan jotain (toimi)nimeä tai tekevät toiminnastaan ilmoituksen.

Yksinomaan yritystoiminnan laajuus ei liioin edellytä oman erillisen jurisen yksikön perustamista. Suuryrityksiäkin on harjoitettu ilman erillistä juridista yksikköä, niin, että kaikki on tapahtunut juridisesti yrittäjän omissa nimissä, vaikka yrittäjällä on ollut satoja työntekijöitä. Juridisesti on kysymyksessä ollut yksityishenkilö, jolla on palveluksessaan työntekijöitä, joka maksaa omasta taskustaan näille palkat ja omistaa omissa nimissään merkittävänkin yritysvarallisuuden.

===Yrityksen nimi?===

Sopivan nimen keksiminen yritykselle on olennainen osa yrityksen imagon suunnittelua. Yksityisyrittäjälle usein helpoin ratkaisu on käyttää omaa nimeään yrityksen nimenä. Tähän liittyy kielteisenä puolena se, että jos yritystoiminta ei menestykään, saattaa oma nimi tahraantua. Mieleenjäävä ja erottuva nimi on tärkeä positiivisen brändin luomisen kannalta.

Yrityksen nimi ei saa olla sekoitettavissa toisen jo olemassa olevan yrityksen nimeen. Nimi ei saa olla loukkaava tai hyvän tavan vastainen.

Käytännön tietoa toiminimiyrityksen rekisteröimisestä löydät [[Yrityksen perustaminen/Ammatinharjoittaja|täältä]].

==Termit==

Edellä mainittujen kohtien jälkeen on perehdyttävä vielä kerran yrityksen voimavaroihin ja liikeidean kannattavuuteen ja niistä on mahdollisesti tehtävä asiakirjat pääoman saamiseksi.

===Liikeidea===

Yrityksen perustaminen lähtee liikkeelle liikeideasta. Liikeidea on jokin palvelu, palvelukokonaisuus, tuote tai tuotteet, jota yritys tuottaa ja markkinoi. Yrityksen perustaminen keskittyy liikeideaan — on punnittava liikeidean kannattavuus. 

Liikeidea voidaan kopioida jo markkinoilla olevista malleista sallituissa rajoissa; esimerkiksi patentit voivat rajoittaa liikeideaa. Liikeidea voidaan myös kehittää jo markkinoilla olevasta liikeideasta seuraavalle vaiheelle tai siihen voidaan liittää lisää ominaisuuksia. Liikeidea kehitetään yleensä oman osaamisen varaan (esimerkiksi puuseppä perustaa yrityksen, joka on keskittynyt puun jalostamiseen).

===Liiketoimintasuunnitelma===

Liiketoimintasuunnitelma on kirjallinen tai mietitty kokonaisuus yhtiön tavoitteista ja suunnitelmista. Toimintasuunnitelma ei välttämättä ole aina sama: sitä on kehitettävä mahdollisten markkinoiden vuoksi, tai muista syistä. Liiketoimintasuunnitelman tekeminen auttaa arvioimaan yritysidean toteuttamiskelpoisuutta. Mikäli yrityksen perustamiseen on tarkoitus hakea ulkopuolista rahoitusta, on liiketoimintasuunnitelman kirjoittaminen välttämätöntä. Käytännössä kaikki rahoittajat (pankit, pääomasijoittajat) vaativat yrittäjältä huolellisesti laaditun liiketoimintasuunnitelman.

===Pääoma===

Pääoma on yrityksessä joko omaa tai lainattua. Lisäksi valtiolta on saatavana starttirahaa yrityksen perustamiselle. Yrityksen menot ovat yleensä perustamisen alkuvaiheessa suuremmat kuin tulot. Toimintasuunnitelma on hyvä olla usein paperilla mahdollisten lainojen saamiseksi.

===Kassa===

Kassavirta on yritykseen sisään tuleva omaisuus. Kassavirta on pidettävä positiivisena, tai yrityksen olemassaolo voi olla muuten vaarassa. Kassavirta koostuu yrityksen myymistä tuotteista.

===Budjetti===

Yleensä yrityksen ylläpitoon liittyy budjetti, jonka rajoissa yritystä kehitetään ja siihen investoidaan. Budjetti antaa toimintaraamit eli rahamäärän käytettäviin investointeihin. Budjetista voidaan laatia minimibudjetti ja tavoitebudjetti. Lisäksi kuukausittain tehdään budjetti, jossa otetaan huomioon kuukaudessa olevat menot ja tulot ja hahmotellaan vuosibudjettia.

Minimibudjetti on budjetti, joka määrää minimitavoitteen, jonka yli on päästävä. Se voi myös olla tehty pahimpia odotuksia odottaen.

Tavoitebudjetti on tehty tavoitteeksi, johon pyritään toimintakauden aikana. Tavoitebudjetti on usein viitteellinen.

==Aiheesta muualta==
{{wikipedia|Yritys|Yritys}}
* [http://www.oulu.ouka.fi/ouluseutu/yrityspalvelut/perustamisopas/index.htm Yrityksen perustamisopas] Ilmainen ja melko kattava opas yrityksen perustamista harkitsevalle. On kirjoitettu Oulun seutua silmällä pitäen mutta sisältää paljon yleistäkin tietoa yrityksen perustamisesta ja eri yhtiömuodoista.
*[http://www.finnvera.fi/ Finnveran sivut - tietoa yrityksen perustamisesta ja rahoituksen hankkimisesta]
*http://www.te-keskus.fi/
*http://www.yrityssuomi.fi/
*[http://www.nyppi.net/Uudenmaan%20yrityshautomot.htm Uudenmaan yrityshautomot]
* [http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet/nimiohjeet.html Ohjeita yrityksen nimeämiseen]


[[Luokka:Yritys]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:GFDL</title>
    <id>1104</id>
    <restrictions>edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed</restrictions>
    <revision>
      <id>25438</id>
      <timestamp>2006-12-02T09:22:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Suojasi sivun Malline:GFDL: Tärkeä malline [edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed]</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;!-- comment to force linebreak --&gt;
{| align=center border=0 cellpadding=4 cellspacing=4 style=&quot;border: 1px solid #CC9; background-color: #F1F1DE&quot;
|- 
|[[Kuva:Heckert GNU white.svg|70px|center|]]
| style=&quot;font-size: 80%&quot; | Tämän dokumentin kopiointi, levittäminen sekä muokkaaminen on sallittua GNU Free Documentation Licensen version 1.2 tai uudemman Free Software Foundationin julkaiseman version mukaisesti, ilman muuttumattomuuslauseketta tai kansitekstejä. Tätä koskee [[w:Wikipedia:Vastuuvapaus|vastuuvapaus]].&lt;br /&gt;Kopio lisenssistä (englanniksi) löytyy [[:en:Wikipedia:Text_of_the_GNU_Free_Documentation_License|täältä]].
&lt;div align=&quot;right&quot;&gt;&lt;SMALL&gt;[[:en:Template:GFDL|English statement]]&lt;/SMALL&gt;&lt;/div&gt;
|}
[[Luokka:GFDL-kuvat|{{PAGENAME}}]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Luonnontieteiden kirjahylly</title>
    <id>1105</id>
    <revision>
      <id>23729</id>
      <timestamp>2006-11-15T08:49:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Uudelleen ohjaussivulle [[Wikikirjasto:Luonnontieteiden osasto]]</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Luonnontieteiden osasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Humanististen tieteiden osasto</title>
    <id>1106</id>
    <revision>
      <id>27725</id>
      <timestamp>2007-01-06T06:36:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Muut kielet */</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Osastot:Nav}}
{{Humanististen tieteiden osasto}}
{{Kehitysasteet}}


'''Kieli''' on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla. Näitä merkkejä nimitetään kielellisiksi ilmauksiksi. Puhutuissa kielissä kuuluvia (auditiivisia) merkkejä tuotetaan puhe-elimillä. Kirjoitetussa kielessä kielelliset ilmaukset on tehty silmin nähtäviksi eli luettaviksi. Viitotuissa kielissä kielelliset ilmaukset ovat visuaalisia, eivät auditiivisia.

Kieli on kommunikoinnin ja abstraktin ajattelun väline. Sitä on pidetty eräänä olennaisena erona ihmisen ja muiden eläinten välillä. Useimmat eläimet tosin viestivät jollakin tavalla, mutta ihmiskieli on kehittynyt selvästi pisimmälle. Eräät kädellisten yksilöt, kuten simpanssit ja gorillat, ovat ihmisten koulutuksessa oppineet ilmaisemaan monimutkaisiakin käsitteitä viittomilla.

Kieli mahdollistaa abstraktina ajatteluna tulevaisuuden ja menneisyyden käsittelyn. Se laajentaa olemisen tulemiseksi. Kieli siis laajentaa ja tehostaa niiden vasteiden määrää, joilla yksilö voi sopeutua ympäristöönsä, erityisesti yhteisönä, yhteistyötä tekevänä yksilöiden kokonaisuutena.

==Kirjat==

'''Aktiiviset wikikirjat:'''

===Suomalais-ugrilaiset kielet===

*[[Suomen_kieli|Suomi]] [[Kuva:00%.png]]
*[[Viron_kieli|Viro]] [[Kuva:00%.png]]
*[[Äidinkieli]] [[Kuva:25%.png]]

===Muut kielet===

*[[Englannin_kieli|Englanti]] [[Kuva:00%.png]]
*[[Esperanton_kieli|Esperanto]] [[Kuva:00%.png]]
*[[Idon_kieli|Ido]] [[Kuva:25%.png]]
*[[Iirin_kieli|Iiri]] [[Kuva:25%.png]]
*[[Indonesian_kieli|Indonesia]] [[Kuva:25%.png]]
*[[Italian kieli|Italia]]  [[Kuva:00%.png]]
*[[Japanin_kieli|Japani]] [[Kuva:25%.png]]
*[[Ruotsin_kieli|Ruotsi]] [[Kuva:25%.png]]
*[[Klassinen egypti]] [[Kuva:00%.png]]
*[[Latinan_kieli|Latina]] [[Kuva:25%.png]]
*[[Puolan_kieli|Puola]] [[Kuva:00%.png]]
*[[Ranskan_kielioppi|Ranskan kielioppi]] [[Kuva:25%.png]]
*[[Rarotongan kieli|Rarotonga]] [[Kuva:25%.png]]
*[[Saksan_kieli|Saksa]] [[Kuva:50%.png]] 
*[[Thain_kieli|Thai]] [[Kuva:00%.png]]
*[[Tuvalun kieli|Tuvalu]] [[Kuva:25%.png]]

===Historiaan liittyvät wikikirjat===

*[[Maailman historia]] [[Kuva:25%.png||]]
*[[Suomen historia]] [[Kuva:25%.png||]]

===Ehdotetut kieliin liittyvät wikikirjat===


*[[Espanjan_kieli|Espanja]] [[Kuva:00%.png]]
*[[Fonetiikka|Fonetiikka]] [[Kuva:00%.png]]
*[[Hebrean_kieli|Hebrea]] [[Kuva:00%.png]]
*[[Interlinguan_kieli|Interlingua]] [[Kuva:00%.png]]
*[[Kreikan_kieli|Kreikka]] [[Kuva:00%.png]]
*[[Lojban_kieli|Lojban]] [[Kuva:00%.png]]
*[[Romanian_kieli|Romania]] [[Kuva:00%.png]]

[[Luokka:Osastot]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Wikikirjasto on vapaa tekstikirjakokoelma</title>
    <id>1108</id>
    <revision>
      <id>17066</id>
      <timestamp>2006-08-17T14:51:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>80.186.210.242</ip>
      </contributor>
      <comment>Kirjoitusvirheiden paikkailu</comment>
      <text xml:space="preserve">{{wikikirjasto-ohje}}

Wikikirjaston kirjat ovat vapaan lisenssin alaisia eli ne ovat ilmaisia ja vapaasti kopioitavissa. Kuka tahansa voi käyttää Wikikirjastosta löytyvää materiaalia vapaasti omaan tarkoitukseensa. Lisenssi siis antaa sinulle mahdollisuuden muokata materiaalia haluamallasi tavalla ja valtuudet vapaasti julkaista sitä, kunhan se julkaistaan saman lisenssin alaisena.

==Wikikirjasto on ilmainen==

Olisitko valmis uhraamaan kymmeniä euroja painettuun kirjaan, jos saisit saman sisällön sähköisessä muodossa ilmaiseksi? Emme voi tarjota sähköisiä tai painettuja kopioita tekijänoikeuksilla suojatuista kirjoista, mutta voimme tarjota Wikikirjaston käyttäjien vapaasti kirjoittamia kokonaisuuksia (wikikirjoja). 

Wikikirjaston tekijänoikeudet ovat sen muokkaajilla ja lukijoilla. Jokainen voi myös tulostaa materiaalia omalla tulostimellaan. Tulevaisuudessa pyrimme myös julkaisemaan materiaalia eri formaatissa, jolloin voit ladata sen koneellesi (PDF ei toistaiseksi käytössä).

==Tekstien synty ja kehitys==

Wikikirjaston tekstit luovat Wikikirjaston käyttäjät, jotka kirjoittavat omista kiinnostuksen kohteistaan. Kirjat eivät synny hetkessä, sillä kirjoittamiseen tarvitaan valtava tietomäärä ja aikaa. Yksittäisen Wikikirjaston käyttäjän ei tarvitse kirjoittaa kaikkea, sillä muut käyttäjät muokkaavat, lisäävät ja täydentävät tekstiä. Tämä on Wikikirjaston idea ja vahvuutemme.

Wikikirjaston käyttäjät muokkaavat kirjojen ja sivujen tekstejä kaiken aikaa. Kirjan luonti on siis jatkuva prosessi, joka ei lopu koskaan. Kirjasta tehdään siis edelleen täydellisempää ja kattavampaa teosta. Mitä enemmän meitä muokkaajia ja lukijoita on sitä nopeammin ja tehokkaammin virheet korjataan ja tietomäärä lisääntyy.

==Luomisen tuska==

Olemme jokainen yksilöitä ja siksi kaikki muutokset joita tehdään Wikikirjastoon eivät tyydytä kaikkia. Pyrimme ja toivomme jokaiselta rakentavaa keskustelua, jotta riidat voidaan ratkaista, jokaista tyydyttävällä tavalla. Riitatilanteita tulee ja niistä pitää keskustella sivun keskustelusivulla. Wikikirjaston käyttäjät voivat vaihtaa mielipiteitään keskustelusivulla niin jokaisen henkilökohtaisella kuin sivun keskustelusivulla. Muokkaussodat eivät johda tulokseen.

==Vapaa saatavuus==

Wikikirjasto on avoin kaikille, jopa rekisteröimättömille käyttäjille, jotka voivat myös muokata tekstejä. Wikikirjastoa voivat käyttää kaikki!

[[Luokka:Wikikirjaston ohje]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Wikikirjasto-ohje</title>
    <id>1109</id>
    <revision>
      <id>23535</id>
      <timestamp>2006-11-14T08:27:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Vaihdoin oikean logon</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div align=&quot;right&quot; style=&quot;width:280px; border:1px solid gray; background: #f9f9f9; float:right; padding: 0.5em; margin-left: 2em; margin-bottom: 2em; text-align: left;&quot; width=&quot;30%&quot;&gt; 
&lt;div style=&quot;margin-bottom: .7em; padding: .5em .5em .3em .5em; background:#ccccff&quot;&gt;
&lt;div style=&quot;float: left; margin-right: 1em;&quot;&gt;[[Kuva:Wiki.png|40px|none]]&lt;/div&gt;
'''&lt;span style=&quot;font-variant: small-caps; letter-spacing: .6px;&quot;&gt;opas wikikirjastoon&lt;/span&gt;'''&lt;br&gt;
&lt;small&gt;Avoimeen oppimisympäristöön.&lt;small&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;div style=&quot;margin-left: .5em&quot;&gt;
'''&lt;span style=&quot;font-variant: small-caps; letter-spacing: .6px; font-size: 90%;&quot;&gt;wikikirjasto&lt;/span&gt;'''
[[Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon|Tervetuloa Wikikirjastoon]] | 
[[Wikikirjasto:Wikikirjasto on vapaa tekstikirjakokoelma|Wikikirjasto on vapaa tekstikirjakokoelma]] | 
[[Wikikirjasto:Osallistu Wikikirjaston kehittämiseen|Osallistu Wikikirjaston kehittämiseen]]

'''&lt;span style=&quot;font-variant: small-caps; letter-spacing: .4px; font-size: 90%;&quot;&gt;käyttö&lt;/span&gt;'''
[[Ohje:Etsiminen|Etsiminen]] | 
[[Ohje:Keskustelusivu|Keskustelusivu]] | 
[[Ohje:Kuvat|Kuvat]] | 
[[Ohje:Sivun aiemman version palauttaminen|Sivun aiemman version palauttaminen]] |
[[Ohje:Kuinka muokkaan sivua|Kuinka muokkaan sivua]] |  
[[Ohje:Sivun muokkaaminen|Sivun muokkaaminen]] | 
[[Ohje:Sivun poistaminen|Sivun poistaminen]] | 
[[Ohje:Uuden kirjan aloittaminen|Uuden kirjan aloittaminen]] | 
[[Ohje:Uuden sivun aloittaminen|Uuden sivun aloittaminen]] | 
[[Ohje:Wikikirjaston selaaminen|Wikikirjaston selaaminen]] | 
[[Ohje:Yleisiä ohjeita|Yleisiä ohjeita]] | 
[[Ohje:Aineiston lajittelu|Aineiston lajittelu]] | 
[[Ohje:TeX-opas|TeX-opas]] | 
[[Ohje:Malline|Malline]]

'''&lt;span style=&quot;font-variant: small-caps; letter-spacing: .4px; font-size: 90%;&quot;&gt;tekijänoikeudet&lt;/span&gt;'''
[[Wikikirjasto:Tietoja|Tietoja]] | 
[[Wikikirjasto:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet|Wikikirjasto ja tekijänoikeudet]] | 

'''&lt;span style=&quot;font-variant: small-caps; letter-spacing: .4px; font-size: 90%;&quot;&gt;lisäapua&lt;/span&gt;'''
[[Wikikirjasto:Kysy kirjastonhoitajalta|Kysy kirjastonhoitajalta]] | [[Wikikirjasto:UKK|Usein kysytyt kysymykset]] | [[Wikikirjasto:Kahvihuone|Kahvihuone]] | [[:w:Wikipedia:IRC-kanavat|Wikipedian IRC-kanava]] | [[:w:Wikipedia:Ohje|Wikipedian ohje]]

&lt;small&gt;Wikikirjasto on aatteellisen Wikimediasäätiön projekti.&lt;/small&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;

[[Luokka:Wikikirjaston ohje]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Yleisiä ohjeita</title>
    <id>1110</id>
    <revision>
      <id>20576</id>
      <timestamp>2006-10-12T16:00:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Linkittäminen toiseen projektiin */  Incubator lisätty</comment>
      <text xml:space="preserve">{{wikikirjasto-ohje}}
Tämä sivu esittelee tärkeimmät sivujen muokkaamisessa tarvittavat koodit. Täydellinen opas löytyy Wikipedian [[:w:Wikipedia:Koodiopas|koodioppaasta]].

Valitsemalla sivun ylälaidassa kielekerivistössä olevan &quot;edit&quot;-linkin, esillä oleva sivu tulee muokattavaksi. Sivun muokkaamisen jälkeen painetaan &quot;Tallenna sivu&quot;-painiketta. Sivua voi myös esikatsella ennen tallentamista &quot;Esikatsele&quot;-painikkeella. &quot;Yhteenveto&quot;-kenttään laitetaan lyhyt kuvaus tekemistäsi muutoksista. Se tulee näkymään [[Toiminnot:Recentchanges|Tuoreet muutokset]]-sivulla.

Usein voi olla näppärää kopioida teksti ensin johonkin tekstieditoriin, muokata sitä siellä ja lopuksi kopioida teksti takaisin nähdäksesi, millaiselta sivu näyttää. Tällä tavoin voi myös pitää paikallista kopiota sivusta ja tehdä muutoksia ilman yhteyttä Wikipediaan.

==Linkit==

Wikikirjastossa voi tehdä linkkejä mistä tahansa sanasta. Linkki tehdään yleensä sanaan mikä katsotaan tarpeelliseksi tai sanasta mikä tarvitsee selitystä. Linkin voi tehdä  wikikirjaston sisäisesti samaan nimiseen artikkeliin laittamalla sen kaksois- sulkeisiin. Seuraavasti:  &lt;nowiki&gt;[[sana]]&lt;/nowiki&gt; tai mikäli aiheen otsikko on eri kuin mihin sana viittaa voidaan se kirjoittaa seuraavasti &lt;nowiki&gt;[[otsikko|sana]]&lt;/nowiki&gt;. Suomen kielessä sanaa joutuu myös usein taivuttamaan se voidaan tehdä seuraavasti: &lt;nowiki&gt;[[sana]]ssa&lt;/nowiki&gt; tai noudattamalla edellä mainitusti: &lt;nowiki&gt;[[Sana|sanoista]]&lt;/nowiki&gt;

===Luokan linkitys===

Jos haluat tehdä linkin johonkin luokaan niin se onnistuu näin, muista kumminkin kaksoispiste (:) luokat edessä koska muuten luokitan sivun:

*&lt;nowiki&gt;[[:Luokka:Wikikirjasto]]&lt;/nowiki&gt;
*Näyttää valmiina tältä.[[:Luokka:Wikikirjasto]]

==Linkittäminen toiseen projektiin==

Sana voidaan myös linkittää [[w:|Wikipediaan]] seuraavasti: &lt;nowiki&gt;[[w:sana|sana]]&lt;/nowiki&gt; tai mihin tahansa Wikikirjaston sisarprojekteihin seuraavasti:

* Wikipedia: &lt;nowiki&gt;[[w:sana|sana]]&lt;/nowiki&gt;
* Wikisitaatit: &lt;nowiki&gt;[[q:sana|sana]]&lt;/nowiki&gt;
* Wikisanakirja: &lt;nowiki&gt;[[wikt:sana:sana]]&lt;/nowiki&gt;
* Wikiaineisto &lt;nowiki&gt;[[s:sana|sana]]&lt;/nowiki&gt;
* Wikiversity &lt;nowiki&gt;[[v:sana|sana]]&lt;/nowiki&gt;
* Metawiki &lt;nowiki&gt;[[m:sana|sana]]&lt;/nowiki&gt;
* Wikimedia Commons &lt;nowiki&gt;[[commons:kuva|kuva]]&lt;/nowiki&gt;
* Wikinews &lt;nowiki&gt;[[wikinews:uutinen|uutinen]]&lt;/nowiki&gt;
* Wikispecies &lt;nowiki&gt;[[wikispecies:sana|sana]]&lt;/nowiki&gt;
* Wikimedia Incubator &lt;nowiki&gt;[[incubator:sana|sana]]&lt;/nowiki&gt;
Luokan linkitys tapahtuu samalla periaattella, kuin yllä:

* &lt;nowiki&gt;[[w::Luokka:wikipedia]]&lt;/nowiki&gt;
* [[w::Luokka:wikipedia]]

==Kielten välinen linkitys (Interwiki)==

Kielten välinen linkitys eli interwikitys tapahtuu muun kielisiin wikikirjastoihin näin:

Otetaan maan kielitunnus esimerkiksi en. Sitten tehdään näin:

* Näin &lt;nowiki&gt;[[:en:wikijunior]]&lt;/nowiki&gt;
* Näyttää valmiina tältä: [[:en:wikijunior]]
* Jos haluat luoda linkin johonkin muuhun ja muunkieliseen projektiin: &lt;nowiki&gt;[[:w:en:mainpage]]&lt;/nowiki&gt;
* Näyttää tältä [[:w:en:mainpage]]

Jos haluat saada sivun vasempaan palkkiin näkymään sivun muun kieliset versiot teen näin: 

*&lt;nowiki&gt;[[en:wikijunior]]&lt;/nowiki&gt;

Luokan linkitys muun kieliseen wikikirjastoon.

*&lt;nowiki&gt;[[:en:category:wikibooks]]&lt;/nowiki&gt;
*[[:en:category:wikibooks]]

Luokan linkitys muunkieliseen projektiin.

*Näin &lt;nowiki&gt;[[:w:en:category:wikipedia]]&lt;/nowiki&gt;
*[[:w:en:category:wikipedia]]

==Kappaleet ja otsikot==

Yhdellä rivinvaihdolla ei Wikikirjastossa ole merkitystä vaan uusi kappale aloitetaan kirjoittamalla ennen uutta kappaletta tyhjä rivi.

Otsikot onnistuvat Wikikirjastossa ”on”-merkillä (=). Suuri otsikko kirjoitetaan kahdella &lt;nowiki&gt;==&lt;/nowiki&gt;-merkillä otsikon otsikon molemmin puolin. Pienemmässä otsikossa on kolme ja alikohdassa neljä jne.

==Listat, sisennykset ja viivat==

Listoja voidaan tehdä tähti (*) merkillä rivin alkuun, jokainen kohta kirjoitetaan erilliselle riville. Wikikirjastossa tähti merkki näyttää seuraavalta:

* tähti-merkki näyttää tältä.

Numerollisia listauksia voidaan tehdä risuaita (#) merkillä, se näyttää tältä

# risuaita näyttää tältä.
# ja seuraava tältä. 

Listauksia voidaan myös sekoittaa ja lisäämällä listaan alikohta kahdella merkillä (**). Lisäksi tektiä voi sisentää kaksoispisteellä (:)

* Kohta
**Alikohta
#Numerot
:Kaksoispiste toimii näin

Viivan käyttöä on harkittava ja sitä on käytettävä vain tarpeellisissa kohdissa se saadaan kirjoittumalla tekstiin neljä viivaa (-).

[[Luokka:Wikikirjaston ohje]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Uuden sivun aloittaminen</title>
    <id>1111</id>
    <revision>
      <id>16013</id>
      <timestamp>2006-08-08T11:11:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Wikikirjaston ohje]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{wikikirjasto-ohje}}
Selaillessasi Wikikirjastoa huomaat &quot;avoimen linkin&quot; eli punertavan sanan tai fraasin, sitä napsauttamalla pääset suoraan muokkaamaan uutta artikkelia fraasin ilmaisemasta aiheesta. Jos teet niin vahingossa, pääset takaisin tekemättä muutoksia painamalla muokkaussivun keskeytä-linkkiä tai selaimesi paluunäppäintä. Älä luo tyhjiä sivuja tai sivuja, joissa on vain &quot;fdsajklgfdarew&quot; tai muuta vastaavaa höpöhöpöä. Sellaiset sivut ärsyttävät, turhauttavat ja vievät ylläpidon aikaa.

== Uusi sivu ilman aiempaa linkkiä ==

Uuden tekstin luominen Wikikirjastoon aivan tyhjästä käy helpoiten lisäämällä jollekin sivulle linkki, ts. kirjoittamalla sana tai sanoja &lt;nowiki&gt;[[&lt;/nowiki&gt;- ja &lt;nowiki&gt;]]&lt;/nowiki&gt;-merkkien väliin, esim. ''&lt;nowiki&gt;[[ihka uusi sivu]]&lt;/nowiki&gt;''. Tämän jälkeen linkistä pääsee sivulle ''http://fi.wikibooks.org/wiki/ihka_uusi_sivu'' eli Linkin tekstistä tulee artikkelin otsikko.

Jos et keksi mitään soveliasta artikkelia, johon sen voisit lisätä, voit käyttää esimerkiksi [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikkoa]], jossa saa vapaasti mellastaa ja kokeilla kaikenlaista, tai sitten vaikka omaa käyttäjäsivuasi, jos sinulla on käyttäjätunnus.

=== Uusi sivu URL-osoitetta muokkaamalla ===

Sivun voi myös luoda lisäämällä haluamasi sivun nimen wikin URL:iin. Esimerkiksi tämä sivu olisi voitu aloittaa kirjoittamalla selaimeen URL &lt;tt&gt;&lt;nowiki&gt;http://fi.wikibooks.org/wiki/Uuden_artikkelin_luominen&lt;/nowiki&gt;&lt;/tt&gt;. Jos haluat luoda sivun lentopallosta, se tapahtuu muokkaamalla osoiteriviä vastaavalla tavalla, eli muotoon ''http://fi.wikibooks.org/wiki/Lentopallo''.

Yritä keksiä myös sivulle linkki, jotta se ei jäisi orvoksi. Katso kirjahyllyjä ja valise oikea kirja ja mahdollisesti liitä artikkeli sopivan kirjan jatkoksi.

Ennen uuden artikkelin aloittamista kannattaa tarkistaa, ettei linkin nimessä ole '''kirjoitusvirheitä'''. Tarkista myös onko kyseisestä aiheesta jo artikkelia olemassa jollain muulla nimellä (sivun vasemmassa laidassa on hakukenttä). 

Katso myös Wikipedian [[:w:Wikipedia:Merkitsemiskäytäntöjä|merkitsemiskäytäntöjä]], joita kannattaa noudattaa ennen kuin tarkemmin sovitaan Wikikirjaston puolella. Katso ohjeesta '''Tekstikirjojen standardit'''.

== Sivujen uudelleenohjaus==

Jos artikkelin otsikolla on synonyymejä, on tärkeää ja hyödyllistä lisätä näille hakusanoille uudelleenohjaus kyseiseen artikkeliin. Näin Wikipedian hakua käyttävät lukijat löytävät sen helpommin, eikä kukaan voi vahingossa harhautua kirjoittamaan samasta aiheesta uutta artikkelia toisella otsikolla.

Uudelleenohjaus toimii lisäämällä halutun hakusanan tyhjälle sivulle koodin &lt;nowiki&gt;#REDIRECT [[artikkelin nimi]]&lt;/nowiki&gt;. Tämä ohjaa uuteen artikkeliin, vaikka komennon jälkeen olisikin tekstiä. Jos komennon edessä on merkkejä, uudelleenohjaus ei toimi. Huomaa, että risuaidan ja REDIRECTin välissä ei saa olla välilyöntejä. Kannattaa myös kopioida yhteenvetoon koko &lt;nowiki&gt;#REDIRECT [[artikkelin nimi]]&lt;/nowiki&gt;, jotta toiset huomaisivat uudelleenohjauksen helpommin.

Wikikirjastossa ei myöskään vielä ole moduulia uudelleen ohjauksiin kirjojen kappaleisiin, jotka ovat muotoa ''kirja:kappale''.

[[Luokka:Wikikirjaston ohje]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiversity</title>
    <id>1112</id>
    <revision>
      <id>17409</id>
      <timestamp>2006-08-25T11:59:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Ilmoitus wikiversityn laittamisesta omalle domainilleen lisätty sivun alkuun.</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOTOC__  __NOEDITSECTION__
&lt;center&gt;&lt;div style=&quot;text-align: center; width: 70%; margin-bottom: 1em; padding: 0.5em; background-color: #ffffff; border: 2px solid #fc6;&quot;&gt;
'''Wikiversity''' on siirretty omalle [http://wikiversity.org domainilleen]. Äänestyksen '''suomenkielisen wikiversity'''n luomiseksi löydät [http://meta.wikimedia.org/wiki/Requests_for_new_languages#Finnish_Wikiversity täältä].
&lt;/div&gt;&lt;/center&gt;

&lt;div style=&quot;text-align: center; margin-top: 2em;&quot;&gt;&lt;big&gt;Tervetuloa '''Wikiversityyn''', ilmaiseen ja avoimeen opiskeluympäristöön.&lt;/big&gt;&lt;br&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;padding-top: 1px&quot;&gt;
&lt;div style=&quot;float: right; text-align: right; padding-right: 3px;&quot;&gt;
[[#Wikiversityn_osiot|Wikiversityn osiot]]&lt;br/&gt;
[[#Sisarhankkeet|Sisarhankkeet]]&lt;br/&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;!-- please place notices, announcements, etc here! --&gt;


{| cellspacing=3 width=&quot;100%&quot;
|- valign=&quot;top&quot;
|width=&quot;65%&quot; bgcolor=&quot;#f0f0ff&quot; style=&quot;border:1px solid #c6c9ff;padding:1em;padding-top:0.5em;&quot;|
==Uusia kursseja==
*[[:en:Wikiversity:School of Economics|School of Economics]]
*[[:en:Wikiversity:School of Literature and English Studies|School of Literature and English Studies]]
*[[:en:Wikiversity:Educational standards organisations|Educational standards organisations]]
*[[:en:Wikiversidad:Departamento de Química|Departamento de Química]] - Spanish School of Chemistry
*[[:en:Wikiversity:School of Classics|School of Classics]]
*[[:en:Wikiversity:School of Music|School of Music]]
*[[:en:Wikiversidad:Departamento de Lingüística|Departamento de Lingüística]] - Spanish School of Linguistics
*[[:en:Wikiversity:Translation practice course|Translation practice course]]
*[[:en:Wikiversity:School of Mathematics|School of Mathematics]]
*[[:en:Wikiversity:School of Project Management|School of Project Management]]


===Etsi kursseja===
Voit [[#Wikiversityn_osiot|selata]] osioiden mukaan lajiteltuja kursseja. Jos et löydä tiettyä kurssia, voit [[:en:Wikiversity:Course_requests|pyytää]] sellaista tai [[:en:Wikiversity:Adding_a_course|aloittaa kirjoittamisen aivan itse]].

|width=&quot;35%&quot; bgcolor=&quot;#ffffec&quot; style=&quot;border:1px solid #faf9b2;padding:1em;padding-top:0.5em;&quot;|
===Tietoa Wikiversitysta===
Wikiversity on uusi idea luoda wiki-pohjainen oppimisympäristö, josta löydät tekstejä ja jossa voit luoda niitä itse. Wikiversityä kehitetään tällä hetkellä ensi sijassa englanniksi, mutta tulevaisuudessa siitä on määrä tehdä monikielinen hanke.

*'''Wikiversityssä ei tällä hetkellä ole juuri mitään, katso seuraavat englanninkieliset artikkelit: [[:en:Wikiversity:Vision|entry point]], [[:en:Wikiversity:Alternative_Theory|rough theory]] ja [[:en:Wikiversity:Forms:Circle|example]]

===Keskustelua Wikiversitystä===
Tällä hetkellä Wikiversity on kiinnitetty osaksi Wikikirjasto (WikiBooks) hanketta, mutta tulevaisuudessa se voi muodostua omaksi hankkeekseen. Aiheeseen voi paremmin tutustua englanniksi sivun linkeistä tai voit keskustella aiheesta [[Keskustelu:Wikiversity|keskustelusivulla]] suomeksi.

|-
|colspan=2 bgcolor=&quot;#fffffc&quot; style=&quot;border:1px solid #cfcfcf;padding:1em;padding-top:0.5em;padding-bottom:0em;&quot;|
===Wikiversityn osiot===
Jos haluat luoda uuden kurssin, kannattaa lukea englanniksi [[:en:Wikiversity:Creating_a_new_School|tämä]].

*[[:en:Wikiversity:Physical_Sciences|'''Physical Sciences''']]
**[[:en:Wikiversity:School of Astronomy|School of Astronomy]]
**[[:en:Wikiversity:School of Chemistry|School of Chemistry]]
**[[:en:Wikiversity:School of Computer Science|School of Computer Science]]
**[[:en:Wikiversity:School of Geology|School of Geology]]
**[[:en:Wikiversity:School of Mathematics|School of Mathematics]]
**[[:en:Wikiversity:School of Physics|School of Physics]]
**[[:en:Wikiversity:School of Electronics|School of Electronics]] [[image:25%.png]]
*[[:en:Wikiversity:Life_Sciences|'''Life Sciences]]
**[[:en:Wikiversity:School of Biology|School of Biology]]
**[[:en:Wikiversity:School of Botany|School of Botany]]
**[[:en:Wikiversity:School of Medicine|School of Medicine]]
**[[:en:Wikiversity:School of Zoology|School of Zoology]]
*[[:en:Wikiversity:Humanities|'''Humanities''']]
**[[:en:Wikiversity:School of Art and Design|School of Art and Design]]
**[[:en:Wikiversity:School of Literature and English Studies|School of Literature and English Studies]]
**[[:en:Wikiversity:School of Law|School of Law]]
**[[:en:Wikiversity:School of Linguistics|School of Linguistics]]
**[[:en:Wikiversity:School of Music|School of Music]]
**[[:en:Wikiversity:School of Philosophy|School of Philosophy]]
**[[:en:Wikiversity:School of Theology|School of Theology]]
**[[:en:Wikiversity:School of Classics|School of Classics]]
*[[:en:Wikiversity:Practical Arts and Sciences|'''Practical Arts and Sciences''']]
**[[:en:Wikiversity:School of Business|School of Business]]
**[[:en:Wikiversity:School of Education|School of Education]]
**[[:en:Wikiversity:School of Engineering|School of Engineering]]
**[[:en:Wikiversity:School of Health Informatics|School of Health Informatics]]
**[[:en:Wikiversity:School of Library and Information Science|School of Library and Information Science]]
**[[:en:Wikiversity:School of Public Service|School of Public Service]]
**[[:en:Wikiversity:School of Governmental Theory|School of Governmental Theory]]
**[[:en:Wikiversity:School of Photography/ in German see wikibooks|School of Photography/ in German see wikibooks]]
**[[:en:Wikiversity:School of Project Management|School of Project Management]]
*[[:en:Wikiversity:Social Sciences|'''Social Sciences''']]
**[[:en:Wikiversity:School of Anthropology|School of Anthropology]]
**[[:en:Wikiversity:School of Communication|School of Communication]]
**[[:en:Wikiversity:School of Economics|School of Economics]]
**[[:en:Wikiversity:School of Geography|School of Geography]]
**[[:en:Wikiversity:School of History|School of History]]
**[[:en:Wikiversity:School of Political Science|School of Political Science]]
**[[:en:Wikiversity:School of Psychology|School of Psychology]]
**[[:en:Wikiversity:School of Sociology|School of Sociology]]

*[[:en:Wikiversity:Reading Lists|'''Reading Lists''']]
**[[:en:SLES Reading Lists|School of Literature and English Studies Reading Lists]]


----
===Sisarhankkeet===
{{Sisarprojektit}}

[[de:Wikiversity]]
[[en:Wikiversity]]
[[es:Wikiversidad]]
[[fr:wikiversité]]
[[it:Wikiversity]]

[[Luokka:Wikikirjasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Tietoja</title>
    <id>1113</id>
    <revision>
      <id>24944</id>
      <timestamp>2006-11-25T09:38:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/84.230.141.130|84.230.141.130]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:84.230.141.130|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">{{wikikirjasto-ohje}}
Wikikirjasto on vapaa kirjatietokanta (asiakokonaisuuksia, oppaita, ohjeita, vinkkejä ja niksejä) jota muokataan yhteistyössä useiden lukijoiden kesken. Sivusto on wikipohjainen, mikä tarkoittaa että kuka tahansa voi muokata mitä tahansa artikkelia napsauttamalla sivun yläosan ''muokkaa''-linkkiä ja tekemällä muokkaukset jotka astuvat välittömästi sivun tallennuksen jälkeen voimaan.

Wikikirjaston sisältö noudattaa [[w:GNU Free Documentation License|GNU Free Documentation]] -lisenssin ehtoja, mikä tarkoittaa sitä, että Wikikirjasto on ja tulee olemaan ilmainen ja vapaasti kopioitavissa. Katso [[Wikikirjasto:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet|Wikikirjasto ja tekijänoikeudet]] koskien yksityiskohtia vapaan sisällön periaatteesta.

==Wikikirjaston alkutaipale==
Englannin kielinen Wikibooks on [[Wikimedia:Etusivu|Wikimedia]]-projekti, joka aloitettiin 10. heinäkuuta 2003. Suomenkielinen vastine, Wikikirjasto, sai alkunsa englanninkielisen Wikibooksin puolella, ja siirtyi omaan osoitteeseensa 27. elokuuta 2004 ja on yksi aatteellisen Wikimediasäätiön projekti.

==Wikiversity==
Wikikirjaston uusimpia hankkeita on [[Wikiversity]], se on suunniteltu kaikenlaisen opetusmateriaalin kehittymiseen muokkauspaikaksi. Wikiversity on kirjaosasto Wikikirjaston sisällä, mistä opiskelumateriaali on järjestyksessä ja helposti noudettavissa.

==Wikijunior==
Englanninkielisen Wikibooksin innoittama Wikikirjaston uutuus [[Wikijunior]] on hanke, jonka tarkoitus on wikikirjojen tuottaminen ala-aste-ikäisille lapsille. Wikijunior-projektin kirjoja kehitetään wikikirjastossa, johon niitä on ilmaantunut jo muutamia.

==Lisätietoa Wikikirjastosta==
* [[Tervetuloa Wikikirjastoon|Tervetuloa Wikikirjastoon]] – Johdatus Wikikirjaston maailmaan
* [[Wikikirjasto:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet|Wikikirjasto ja tekijänoikeudet]] – Wikikirjaston sisällön vapaudesta sekä sisällön käytöstä
* [[Wikikirjasto:Kahvihuone|Kahvihuone]] - Keskustelua projektista

[[Luokka:Wikikirjaston ohje]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:00%.png</title>
    <id>1114</id>
    <revision>
      <id>27172</id>
      <timestamp>2006-12-31T15:20:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>sama lisenssi kuin en-wikibooksissa</comment>
      <text xml:space="preserve">0%, en-wikibooks

==Lisenssi==

{{GFDL}}

[[Luokka:Laatu ikonit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:75%.png</title>
    <id>1115</id>
    <revision>
      <id>27175</id>
      <timestamp>2006-12-31T15:21:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>sama lisenssi kuin en-wikibooksissa</comment>
      <text xml:space="preserve">75%, en-wikibooks

==Lisenssi==

{{GFDL}}

[[Luokka:Laatu ikonit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Humanistiset tieteet/Indoeurooppalaiset kielet</title>
    <id>1119</id>
    <revision>
      <id>26813</id>
      <timestamp>2006-12-24T09:08:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>small caps</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Image:Nuvola apps fonts.png|left|64px|]]
&lt;div style=&quot;font-size: 14px; text-align: center;&quot;&gt;'''Indoeurooppalaiset kielet'''&lt;/div&gt;
'''&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps&quot;&gt;germaaniset kielet&lt;/small&gt;'''
- [[Englannin kieli]] [[Kuva:00%.png||]]
- [[Norjan kieli]] [[Kuva:00%.png||]]
- [[Ruotsin kieli]] [[Kuva:25%.png||]]
- [[Saksan kieli]] [[Kuva:00%.png||]]
'''&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps&quot;&gt;romaaniset kielet&lt;/small&gt;'''
- [[Italian kieli]] [[Kuva:00%.png||]]
- [[Latinan kieli]] [[Kuva:00%.png||]]
- [[Portugalin kieli]] [[Kuva:00%.png||]]
- [[Ranskan kielioppi]] [[Kuva:25%.png||]]
'''&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps&quot;&gt;muut indoeurooppalaiset kielet&lt;/small&gt;'''
- [[Iirin kieli]] [[Kuva:75%.png||]]
- [[Puolan kieli]] [[Kuva:00%.png||]]
&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Template:Humanistiset tieteet/Indoeurooppalaiset kielet}})&lt;/div&gt;
&lt;br \&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Iiri</title>
    <id>1121</id>
    <revision>
      <id>5404</id>
      <timestamp>2005-03-05T13:39:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>Iiri moved to Iirin kieli</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Iirin kieli]]
</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:ESL-kytkentä-1.gif</title>
    <id>1131</id>
    <revision>
      <id>5409</id>
      <timestamp>2005-04-13T21:43:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu2</username>
        <id>16</id>
      </contributor>
      <comment>tekijä</comment>
      <text xml:space="preserve">Näin tehdään ESL-valaisimien yksihaarainen kytkentä.

Kuva: '''Dub kostaja''' / Hamppuforum
{{GFDL}}
[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:ESL-kytkentä-2.gif</title>
    <id>1132</id>
    <revision>
      <id>5410</id>
      <timestamp>2005-04-13T21:43:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu2</username>
        <id>16</id>
      </contributor>
      <comment>tekijä</comment>
      <text xml:space="preserve">Näin tehdään ESL-valaisimien kaksihaarainen kytkentä

Kuva: '''Dub kostaja''' / Hamppuforum
{{GFDL}}
[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Esl.jpg</title>
    <id>1133</id>
    <revision>
      <id>5411</id>
      <timestamp>2005-05-16T09:01:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Koristehamppua pienloisteputkien valossa.

{{GFDL}}

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Pienloisteputkien tulos.jpg</title>
    <id>1134</id>
    <revision>
      <id>5412</id>
      <timestamp>2005-05-16T09:02:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Pienloisteputkien alla kukintovaiheeseen asti kasvanut yksilö.

{{GFDL}}

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Scrog.gif</title>
    <id>1135</id>
    <revision>
      <id>5413</id>
      <timestamp>2005-04-13T21:42:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu2</username>
        <id>16</id>
      </contributor>
      <comment>tekijä</comment>
      <text xml:space="preserve">Scrog

Kuva: '''Dub kostaja''' / Hamppuforum

{{GFDL}}
[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Liittimet.jpg</title>
    <id>1136</id>
    <revision>
      <id>6335</id>
      <timestamp>2005-07-09T10:20:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Bubblerissa tarvittaa letkua, ilmakiviä ja liittimiä. Vanhaa hupumateriaalia, kuvan luultavasti ottanut [[Käyttäjä:Addic|Addic]].

{{GFDL}}

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Laatikko porisee.jpg</title>
    <id>1137</id>
    <revision>
      <id>6337</id>
      <timestamp>2005-07-09T10:20:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Bubbler porisee. Vanhaa hupumateriaalia, kuvan luultavasti ottanut [[Käyttäjä:Addic|Addic]].

{{GFDL}}

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Tarvikkeet.jpg</title>
    <id>1138</id>
    <revision>
      <id>6330</id>
      <timestamp>2005-07-09T10:16:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Drip feedin rakennustarvikkeet. Vanhaa hupumateriaalia.

{{GFDL}}

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kastelija2.jpg</title>
    <id>1139</id>
    <revision>
      <id>5417</id>
      <timestamp>2005-05-16T09:05:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Valmis kastelija

{{GFDL}}

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kasaus.jpg</title>
    <id>1140</id>
    <revision>
      <id>5418</id>
      <timestamp>2005-05-16T09:06:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Näyttää jo hyvältä

{{GFDL}}

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kastelija.jpg</title>
    <id>1141</id>
    <revision>
      <id>5419</id>
      <timestamp>2005-05-16T09:05:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Kastelijaa lähdetään tekemään näin

{{GFDL}}

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Pumppulaatikossa.jpg</title>
    <id>1142</id>
    <revision>
      <id>6331</id>
      <timestamp>2005-07-09T10:16:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Drip feedin pumppu kiinni laatikossa. Vanhaa hupumateriaalia.

{{GFDL}}

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Laatikot.jpg</title>
    <id>1143</id>
    <revision>
      <id>5421</id>
      <timestamp>2005-05-16T09:05:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Drip feediin tarvittavat laatikot

{{GFDL}}

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Solubiologia</title>
    <id>1144</id>
    <revision>
      <id>24567</id>
      <timestamp>2006-11-21T16:36:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>88.113.105.118</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Elämän synty */</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Elainsolu.png|thumb|Eläinsolu]]
==Mitä elämä on?==

Elämä on moniulotteinen käsite, jolla ei ole yksinkertaista määritelmää.

Elämä voi tarkoittaa:
* Meneillään olevaa prosessia, jonka osana elävät asiat ovat.
* Aikaa organismin syntymän ja kuoleman välillä.
* Tilaa, joka on jollain syntyneellä, mutta ei vielä kuolleella asialla, toisin sanoen &quot;mikä tekee jostain elävän?&quot;

Elämän määrittely olisi suhteellisen helppoa, jos pitäydyttäisiin vain siinä, millaista elämää maapallolla on nyt, mutta kun otetaan huomioon kysymykset elämän synnystä maapallolla, maan ulkopuolisesta eämästä ja keinotekoisesta elämästä.

===Elämän synty===

Elämän synnyn selittämiseksi ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä, ilmiön kattavasti selittävää mallia. Useimmat elämän syntyä selittävät mallia pitävät sisällän kuitenkin seuraavat kolme ajatusta:

* Maapallon olosuhteet synnyttivät nykyiselle elämälle välttämättömiä perusmolekyylejä.
* Fosfolipidit muodostivat spontaanisti lipidikaksoiskalvoja, jotka ovat soluseinämien perusrakennusaineita.
* Erityiset RNA-molekyylit, ribotsyymit ovat alkaneet monistaa itseään.

Siitä, miten molekyylit ovat muodostuneet eläviä kokonaisuuksia, on kolme eri teoriaa.

''Geenit'' ensin tai ''RNA''-maailma-teorian mukaan RNA oli ensimmäisten solujen ilmestymistä pääasiallinen tai todennäköisesti ainoa elämän muoto Maassa. Teoriaa tukee RNA:n kyky säilyttää, siirtää ja monistaa geneettistä tietoa ja sen lisäksi toimia kemiallisia reaktioita katalysoivana molekyylinä, ribotsyyminä.

Aineenvaihdunta ensin -teorian mukaan yksinkertaisia reaktioita ja aineenvaihduntaa on ollut ennen geenien syntyä. Aineenvaihdunta tarkoittaa tässä kemiallisten reaktioiden ketjua, jossa on yksistä prosesseista vapautuva energia siirtyy toisen prosessin käyttöön, mikä lopulta johtaa monimutkaisempien molekyylien syntyyn.

Sekamallit ovat suosiota lisääviä malleja, jotka yhdistävät ajatuksia molemmista edellä mainituista malleista.

==Eliö==

Eliö eli organismi on yhdestä tai useammasta solusta koostuva elävä olento. Eliöt rakentuvat vain elollisessa luonnossa esiintyvistä hiilen orgaanisista yhdisteistä. Niille on ominaista aineenvaihdunta, syntymä, kuolema ja kyky (tarkoitus) lisääntyä. Eliöiden varhainen kehityshistoria on edelleen hämärän peitossa, mutta otaksutaan, että ne syntyivät Maan alkumerissä yli kolme miljardia vuotta sitten. Aikojen kuluessa eliökunta on monipuolistunut ja kehittynyt evoluution myötä.

Eliökunta on yhteisnimitys kaikille eliölajeille ja -luokille. Se jakaantuu kuntiin, joita vallalla olevan käsityksen mukaan on kuusi. Kunta on taksonomian korkein ryhmä.

===Eliöiden luokittelun historia===

Eliöt on perinteisesti jaettu eläin- ja kasvikuntaan, ja sienten sekä bakteerien katsottiin kuuluvan kasveihin. Vuonna 1894 Ernst Haeckel ehdotti yksisoluisten alkueliöiden erottamista omaksi kunnakseen, mutta se sai yleisen hyväksynnän vasta paljon myöhemmin. Robert Whittaker erotti vuonna 1959 bakteerit muista alkueliöistä sekä sienet kasveista. Vuonna 1977 Carl Woese erotti vielä arkkibakteerit bakteereista RNA-tutkimusten perusteella. Vuonna 1990 hän esitti lisäksi kolmijakoa esitumallisiin bakteereihin ja arkkibakteereihin sekä aitotumallisiin eliöihin (Eucaryota). Woesen kuuden eliökunnan luokittelu on nykyään saavuttanut lähes standardin aseman.

===Luokittelu===

Arkkieliöt eli arkkibakteerit (Archaebacteria)
* '''Bakteerit''' eli alkeiseliöt (Eubacteria) 
myös syanobakteerit eli sinilevät
* '''Alkueliöt''' eli yksisoluiset eliöt eli protistit (Protista) 
* '''Hiivasienet''''
** '''Levät''' (Algae)
** '''Alkueläimet''' (Protozoa)
* '''Eläinkunta''' (Animalia) 
** '''Sienieläinmäiset''' (Parazoa)
** '''Agnotozoa'''
** '''Monisoluiset''' eläimet (Metazoa, Histozoa)
* '''Sienikunnan''' monisoluiset eliöt (Fungi)
* '''Kasvikunta''' (Plantae) 
** '''Sammalet''' (Bryophyta)
** '''Putkilokasvit''' (Tracheobionta, Cormobionta)

==Solu==

Solut voidaan jakaa esitumallisiin ja aitotumallisiin. Esitumallisiin kuuluvat lähinnä bakteerit, aitotumallisiin eläin- ja kasvisolut.

===Solun rakenne===

====Aitotumallisen solun rakenne====

Solua rajaa solukalvo. Solukalvon sisäpuolelle jää solulima, jossa on useita soluorganelleja. Tuma sijaitsee solulimassa tumakalvon ympäröimänä. Tumalimassa on perintötekijät DNA:han koodattuna.

====Esitumallisen ja aitotumallisen solun suurimmat erot====

Esitumallinen solu tarkoittaa käytännössä tumatonta. Esitumallisilta puuttuu myös soluorganelleista ehkä tärkein: mitokondrio. Aitotumallisten solujen mitokondrio muistuttaakin esitumallista solua, ja epäillään mitokondrioiden syntyneen, kun aitotumallinen solu on kaapannut esitumallisen sisäänsä. Jatkossa käsitellään aitotumallista solua, mikäli ei toisin mainita.

====Solukalvo====

Solua rajaa solukalvo: rasvahappokaksoiskalvo, jossa rasvahappojen hydrofiiliset (&quot;vettä rakastavat&quot;) osat ovat kalvon pinnoilla, hydrofobiset (&quot;vesikauhuiset&quot;) osat kalvon keskellä. Solukalvo ympäröi solulimaa, joka käsittää kaiken solukalvon sisälle jäävän. Solukalvossa on runsaasti proteiineja, joista osa läpäisee solukalvon molemmilta puolilta, osa vain toiselta puolelta. Kalvoproteiineissa on myös kiinni hiilihydraattiosia. Esimerkkejä kalvoproteiineista ovat mm. ionikanavat, ionipumput ja reseptorit.

====Tuma====

Tuma sijaitsee solulimassa ja sitä ympäröivä tumakalvo. Tumakalvo on solukalvon tavoin rasvahappokaksoiskalvo. Toisin kuin solukalvo, tumakalvo ei ole tiivis. Siinä on paljon tumahuokosia, joiden läpi mRNA ja muut molekyylit pääsevät solulimaan. Geenit sijaitsevat tuman kromosomeissa koodattuina DNA:han.

====Solulima====

Solulimassa sijaitsee useita soluorganelleja (soluelimiä). Solulimassa on myös runsaasti proteiineja ja RNA:ta. Proteiinisynteesi tapahtuu solulimassa. Soluliman ionipitoisuus poikkeaa huomattavasti solua ympäröivästä. Solukalvon Na-K-pumput kuljettavat jatkuvasti natriumia pois solusta ja kaliumia sisään. Tähän kuljetukseen tarvitaan ATP:n energiaa. Na-K-pumpun toiminnan seurauksena solulima on negatiivisesti varautunut solunulkopuoliseen matriksiin (Extracellular matrix, ECM) verrattuna. Varaus on edellytys hermo- ja muiden solujen toiminnalle, ja sen häviäminen johtaa solun kuolemaan.

====Solun tukiranka====

Solun tukirankana solulimassa on mikrotubuluksia, mikrofilamentteja ja välikokoisia säikeitä. Mikrotubulukset toimivat solun sisäisessä kuljetuksessa tuman ja solun reunaosien välillä: dyneiini ja kinesiini moottoriproteiinit liikkuvat mikrotubuluksia pitkin ja vievät mukanaan proteiineja tms. solun muihin osiin. Mikrofilamentteihin kuuluu mm. lihassolun aktiini. Lihassolun supistuessa limittäin järjestyneet myosiinimolekyylit tarttuvat aktiinimolekyyliin ja vetävät aktiineja hieman lähemmäs. Seurauksena on lihassolun lyheneminen. Vastaavaa aktiinin ja myosiinin interaktiota tapahtuu muissakin soluissa, mutta vähemmän dramaattisin seurauksin. Välikokoiset säikeet vaihtelevat solutyypin mukaan. Solun tukirangan komponentit toimivat yhdessä pitäen yllä solun muotoa.

===Soluelimet===

====Kalvorakenteiset soluelimet====
* Solukalvo
* Tumakotelo
* Mitokondrio
* Endoplasmakalvosto
* Golgin laite
* Eriterakkulat
* Endosomit
* Lysosomit
* Peroksisomit
* Kuljetusrakkulat

====Kalvottomat soluelimet====

* Mikrotubulukset
* Mikrofilamentit
* Välikokoiset filamentit
* Sentriolit
* Ribosomit
* Glykogeeni
* Rasvapisarat
* Proteasomit

===Solun toiminta===

====Energian tuotanto====

Solu ottaa energian ECM:stä pääosin glukoosina ja rasvahappoina. Rasvahapot pilkotaan solulimassa, jolloin syntyy NADH:ta. Glukoosi pilkotaan mitokondrion sitruunahappokierrossa, jolloin syntyy CO2:ta, NADH:ta ja FADH2:ta Mitokondrion hengitysketjussa NADH ja FADH2 luovuttavat protoninsa. Seurauksena mitokondrion sisemmän kalvon eri puolille syntyy protonikonsentraariogradientti. Protonipumppu antaa protonikonsentraation tasoittua tekemällä samalla ADP:sta ja fosfaatista ATP:ta. ATP on solun perusenergiavaluutta, jota entsyymit käyttävät reaktioihinsa. ATP:n huono puoli on, että sitä ei voida säilöä suuria määriä.
ei pidä paikkaansa, ei sitten lainkaan! yksisoluiset veljemme ahmii kitaansa planktonia. ainoastaan ja kokoajan.

====Endo- ja eksosytoosi====

Solu ottaa aineita ympäristöstään endosytoosilla, joka voidaan jakaa kahteen: fagosytoosiin (&quot;solusyönti&quot;) ja pinosytoosiin (&quot;solun juominen&quot;). Molemmissa tapahtumissa solun ulkopuolella olevat molekyylit kiinnittyvät solukalvon reseptoreihin ja saavat aikaan solukalvon vetäytymisen kuopalle. Kuoppa syvenee, ja lopulta kuoppa irtoaa solun sisälle endosomina ja solukalvo umpeutuu kiinnittymällä vastakkaiseen reunaan. Endosomi yhdistyy solussa lysosomin kanssa. Lysosomi sisältää entsyymejä, jotka hajottavat endosomin sisällön solun käyttöön. Esimerkkinä fagosytoosista on, kun fagosytoivat solut (makrofagit, neutrofiilit) syövät bakteereja ja tappavat ne sisällään. Jotkin bakteerit esim. tuberkuloosi ja shigella voivat elää solun sisällä estämällä endosomin ja lysosomin fuusiota. Fagosytoosin jälkeen ns. myöhäinen endosomi yleensä liitetään uudestaan kalvolle eksosytoosilla, jolloin sen sisältämät kuona-aineet vapautuvat soluvälitilaan. Eksosytoosi on käänteinen endosytoosille.

[[Luokka:Solubiologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Wikipedia ja tekijänoikeudet</title>
    <id>1145</id>
    <revision>
      <id>5423</id>
      <timestamp>2005-03-14T14:48:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">==Wikikirjasto: Wikikirjasto ja tekijänoikeudet.==

Englanninkielinen alkuteksti: [http://www.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Copyrights wikipedia:copyrights]

Wikikirjasto-projektin tavoitteena on luoda vapaasti saatavissa oleva ''tietokirjasto''. Käyttämämme lisenssi takaa vapaan pääsyn Wikikirjaston ja muihin Wikipedian sisarprojektien sisätöihin samaan tapaan kuin vapaaohjelmistoihin on vapaa pääsy. Wikikirjaston sisältöä saa siis kopioida, muokata ja levittää, mutta vain mikäli edelleenjaettavien versioiden lisenssiehdot ovat samat, ja selkeästi ilmoitetaan Wikikirjaston ja Wikipedia tietolähteeksi.

'''Nykyisen tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön ja tekijänoikeutta koskevien käytäntöjen johdosta on lakiteknisiin seikkoihin  kiinnitettävä huomiota. Siten voidaan varmistaa, että työn tuloksia voidaan pitää yleisön saatavilla, ja samalla pitää projekti lainmukaisena.''' Näiden päämäärien mahdollistamiseksi on kaikki Wikikirjastossa ja Wikipediassa julkaistava teksti yleisön saatavissa [http://www.wikipedia.org/wiki/GNU_FDL/ GNU Free Documentation License:n] (GFDL) ehtojen mukaisesti. Koko teksti on saatavissa (englanniksi, englanninkielinen muoto katsotaan laillisesti sitovaksi, koska Wikipedian palvelin sijaitsee Yhdysvalloissa) osoitteesta [http://www.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Text_of_the_GNU_Free_Documentation_License Wikipedia:Text of the GNU Free Documentation License].

Kaikkien Wikikirjasto artikkeleiden tekstiä saa kopioida, levittää ja muokata Free Software Foundationin julkaiseman ''GNU Free Documentation Licensen 1.1'' tai minkä hyvänsä myöhemmän version mukaisesti. GNU Free Documentation Licensen määritelmien mukaisia kansitekstejä (&quot;Cover Texts&quot;) tai vakiolukuja (&quot;Invariant Sections&quot;) ei saa käyttää. Yksityiskohtaisempaa tietoa aiheesta saa alla olevasta luvusta &quot;Käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet&quot; sekä yllä mainitusta GNU Free Documentation License -dokumentista.

Oleellisesti tämä tarkoittaa sitä, että artikkelit tulevat pysymään ikuisesti ilmaisina ja vapaasti levitettävinä. Kuka tahansa saa käyttää niitä alla esiteltävien rajoitusten mukaisesti. Rajoitusten tarkoitus on varmistaa artikkelien pysyminen ilmaisina ja vapaasti levitettävinä.

Lue lisää aiheesta [[:w:|Wikipedian]] puolelta [[:w:Wikipedia:Wikipedia ja tekijänoikeudet|Wikipedia ja tekijänoikeudet]].</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Yleinen tiede</title>
    <id>1146</id>
    <revision>
      <id>15469</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:16:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] tekemään versioon</comment>
      <text xml:space="preserve">==Tiede==

Tieteen tavoitteena on kuvata, selittää ja hallita todellisuutta. Tähän tiede pyrkii luomalla teorioita, jotka ovat käsitteiden avulla muodostettuja väitejoukkoja. Tieteellistä tietoa ei tulisi väittää täysin oikeaksi, sillä tieteellinen päättely perustuu havaintoihin, joita voidaan tulkita väärin. Tiede pyrkii antamaan meille totuuteen perustuvan todellisuuskäsityksen. 

Tiede erotetaan yleensä tekniikasta, joka korostaa todellisuuden hallintaa ja käyttöä. Usein teknologian kehitys tukee myös tieteiden kehitystä.

Käsite tiede viittaa sekä yliopistoinstituutioon että siellä tehtävään, tieteellisyyden kriteerit täyttävään tutkimukseen. Tieteellä tarkoitetaan välillä myös tutkimuksen tuloksia, tieteellistä tietoa.

Tieteen tunnusmerkeiksi mainitaan usein järjestelmällisyys, objektiivisuus, kriittisyys, edistyvyys ja itsenäisyys. Tiedettä pidetään myös itseäänkorjaavana. Monet tieteenfilosofit ovat kyseenalaistaneet nämä tunnusmerkit. On myös kiistelty siitä, onko olemassa yksi perustava tieteellinen menetelmä eli kokeellinen tutkimus, vai joukko menetelmiä, jotka täyttävät tieteellisyyden ehdot.

Tieteellisen tiedon on oltava puolueetonta ja hyvin perusteltua. Tutkimukset julkaistaan, jotta tulokset ovat yleisesti saatavilla ja tiedeyhteisö voi arvioida niiden merkityksen. Tutkimus on selostettava niin, että kokeet voidaan toistaa tai lähteet tarkistaa. Näkemystä, jonka mukaan emme voi saavuttaa lopullista varmaa tietoa, sanotaan fallibilismiksi. Nykytieteissä on yleistä ajatella, että tiede on todellisuuden kuvausta, mutta silti erehtyväistä toimintaa. 


===Itsetietoisuus===
Tietoisuus on hajanainen käsite filosofiassa, johon liittyy itsetietoisuus, havaitsemiskyky, ajattelukyky ja kyky erottaa oma itsensä ympäristöstä. Myös intentionaalisuus on tietoisuuden ominaisuus. Arkikielenkäytössä tietoisuus tarkoittaa tajuissaan olemista, verrattuna nukkumiseen.

Tietoisuuden ominaisuus on perinteisesti osoitettu erilliselle sielulle, mutta mielen ja ruumiin ongelma filosofiassa on siirtymässä yhä enemmän ja enemmän neurologiseksi ongelmaksi, tietoisuuden siirtyessä aivojen (ja ympäristön) ominaisuudeksi.

Tietoisuuden ongelma liittyy myös eettisiin piirteisiin. Useimmiten jonkinlainen tietoisuuden taso on tae tietyistä absoluuttisista oikeuksista. Minkä ikäisellä sikiöllä voidaan katsoa olevan tietoisuus? Kuinka kehittynyt tietoisuus milläkin eläimillä on? Milloin tietokoneella voidaan sanoa olevan tietoisuus, ja milloin tietokoneen sammuttamista voidaan pitää murhana? Neurologiset löydöt viitoittavat tietä yhä tarkempaan ja tarkempaan selvitykseen.

==Tieteen lajit==
Tiede jaetaan tiedon laadun perusteella kahteen ryhmään: '''reaalitieteisiin''' ja '''käsitteellisiin tieteisiin'''. Reaalitieteet jaetaan usein luonnontieteisiin, humanistisiin tieteisiin eli ihmistieteisiin sekä yhteiskuntatieteisiin. Käsitteellisiin tieteisiin sisältyy matematiikka ja logiikka. Tilastotiede on menetelmätiede, jota hyödynnetään usealla eri tieteenalalla.

Luonnontieteiden pohjana pidetään luonnontieteellistä menetelmää. Hermeneutikot pitävät sen lisäksi pätevänä hermeneuttista menetelmää.

Yksi tieteenfilosofian kysymyksiä on, kuinka erilaisia luonnontieteet ja ihmistieteet loppujen lopuksi ovat. Realistisen käsityksen mukaan molemmissa voidaan vedota syysuhteellisiin (kausaalisiin) syihin, vaikka vain jälkimmäisessä on toimijoiden omilla käsityksillä merkitystä.

===Tieteen filosofia===
Tieteenfilosofia on filosofian ala, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta ja tieteellistä toimintaa. Se tarkastelee tieteen käsitteitä, teorioita ja ongelmia sekä sitä, miten tieteessä päätellään tietoa ja keksitään teorioita. Tieteenfilosofia ei pelkästään kuvaile tiedettä vaan myös arvostelee sitä ja esittää uusia ajatustapoja.

Tieteenfilosofia tutkii paitsi tieteitä yleisesti myös yksittäisiä tieteenaloja. Esimerkiksi matematiikan filosofia selvittää matemaattisten väitteiden totuuksia ja matemaattisten objektien, kuten lukujen, olemassaoloa. Jokaisella tieteenalalla on omat ontologiset alkuoletuksensa. Esimerkiksi fysiikassa luotetaan siihen, että syyseuraussuhde on olemassa. Tavallaan koko kokeellinen tutkimus perustuu kausaliteetin olettamiseen sekä induktion eli kokemuksista päättelyn hyväksymiseen tiedon perustana.

Filosofian aloista tieteenfilosofia tukeutuu etenkin tieto-oppiin ja logiikkaan. Tieteen etiikka liittyy läheisesti tieteenfilosofiaan. Tieteenfilosofia voi olla myös kriittistä ja pyrkiä tarkastelemaan tapaa, jolla tiede uusintaa vallitsevia valtasuhteita.

===Humanistiset tieteet===
Humanistiset tieteet ovat ryhmä akateemisia tieteitä, joita yhdistää kiinnostus ihmisen toiminnan eri puoliin. Humanistiset tieteet ovat tutkimustavaltaan usein kvalitatiivisia ja siten eivät useimmiten tuota tieteellisiä lainalaisuuksia.

Akateemisessa maailmassa humanistiset tieteet ovat yksi kolmesta modernin länsimaisen tieteentutkimuksen osa-alueesta.

====Humanististen tieteiden luokittelu====
Suomalaisessa yliopistomaailmassa humanistisiin tieteisiin lasketaan kuuluvaksi

* Arkeologia
* Filosofia (teoreettinen)
* Fonetiikka
* Historia
* Kansatiede
* Kielitiede
* Kirjallisuustieteet
* Kulttuuriantropologia
* Museologia
* Teologia
* Taidehistoria
* Uskontotiede

===Luonnontieteet===
Luonnontieteisiin kuuluvat muun muassa:

* tähtitiede eli astronomia, joka tutkii tähtiä ja avaruutta
* lääketiede, joka soveltavana tieteenä on keskittynyt ihmisen sairauksien ymmärtämiseen
* biologia, joka tutkii elävien olentojen, eliöiden ominaisuuksia ja käyttäytymistä
* ekologia, joka tutkii eliöiden ja niiden luonnonympäristön välisiä suhteita
* fysiikka, joka tutkii luonnonilmiöitä, erityisesti ainetta ja sen aiheuttamia vaikutuksia ja reaktioita
* kemia, joka tutkii alkuaineiden ja niiden yhdisteiden rakennetta ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita
* geotieteet eli maatieteet, jotka tutkivat Maata

==Tieteen historia==
Tieteen historia on olennaisesti lineaarinen ja länsimainen. Se alkaa antiikin Kreikasta ja kulkee hellenismin ja Rooman imperiumin kautta arabikulttuurin lyhyeen kukoistukseen, minkä jälkeen painopiste siirtyy kristilliseen Eurooppaan. 

Aristoteleen mukaan tiede tutkii ilmiöiden perimmäisiä syitä ja on ehdottoman varmaa. Aristotelesta pidettiin pitkään tieteen esikuvana, jonka tuloksiin uskottiin ilman kokeellisia perusteita. Jo antiikin tähtitieteessä luovuttiin silti perimmäisten syiden etsimisestä. Tämä erotti tieteen filosofiasta ja erityisesti metafysiikasta. 1600-luvulla kokeellinen menetelmä sai uusia kannattajia, ja nykyaikaiset luonontieteet syntyivät. Tieteen varmuus kyseenalaistettiin lopullisesti 1800-luvulla. Moni kokeellinen tiede on toisaalta syntynyt vasta 1800- tai 1900-luvulla. Esimerkiksi psykologia erkaantui filsoofiasta kokeelliseksi tieteeksi 1800-luvun lopulla.

Isaac Newton toi matematiikan ja luonnonlakien esittämisen yhtälöinä tieteelliseen paradigmaan, ja 1900-luvun alussa Albert Einsteinin ajatukset siivittivät modernin fysiikan käyntiin. Kvanttifysiikka onkin muokannut paljon länsimaisten ihmisten käsitystä tieteestä.

Uusia tieteitä kehittyy koko ajan entisistä. Esimerkiksi kognitiotiede tuli mahdolliseksi, kun alettiin kiinnostua tekoälyn mahdollisuuksista ja samalla tapahtui voimakasta neurotieteiden kehitystä.

==Tieto==
Tieto on Filosofian tietoteorian (epistemologia) mukaan tosi, hyvin perusteltu uskomus. Tämän Platonilta peräisin olevan määritelmän hyvä puoli on se, että siinä kuvataan kolme tiedolle tärkeää ominaisuutta. Määritelmän ongelmana on se, että totuuden ja uskomusten suhdetta on vaikea kuvata. On myös yllättävän vaikea määritellä, mikä muodostaa riittävän tai hyvän perusteen tiedolle.

Epistemologia on filosofian osa-alue, joka tutkii tietoa ja siitä, mitä voimme tietää. Tieteenfilosofia on se laajempi filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon perusteita ja pohjaa.

Systeemiteorian mukaan tieto on ero, jolla on merkitystä systeemilleen.

Informaatioteorian (ks. Claude Shannon) mukaan tieto on kyllä/ei-päätös ja yksi tiedon yksikkö on bitti. Tätä mallia käytetään myös viestinnän teorioissa.  Vaikka bitti kertoo tiedon määrän, se ei kerro tiedon olennaisuutta. Esimerkiksi sanassa ''lämpömittari'' on 12 kirjainta, mutta myös sanassa ''ökrähpöhqxzy'' on 12 kirjainta (''lähde: Hans Baeyer: Informaatio''). Niinpä on yritetty kehittää myös muita informaation mittayksiköitä.

===Informaatioteoria===
Teorian perustana on tiedon määritteleminen bittinä eli yhtenä kyllä/ei-päätöksenä. Tämän perusteella Shannon kehitti matematiikan haaran, jonka avulla tiedon määrää voidaan käsitellä tarkasti. Shannon määritteli mm. termit informaation entropia ja redundanssi.

Claude Shannon (1916 - 2001) oli amerikkalainen matemaatikko. Shannonin työ on luonut pohjan mm. tietoliikenteen koodaukseen ja tiedon salaukseen. Shannon toimi MIT-yliopistossa ja Bell-laboratoriossa.

Shannon julkaisi 1948 artikkelin A Mathematical Theory of Communication, jossa tutkitaan tiedon perusolemusta.

Shannon kehitti myös Nyqvistin näytteenottoteoriaa, jonka mukaan analoginen signaali voidaan palauttaa näytteistä, jotka otetaan kaksinkertaisella taajuudella kuin mikä itse signaali on. Tätä hyödynnetään esimerkiksi digitaalisessa puhelintekniikassa siten, että koska puhelinkojeen toistama suurin taajuus on noin 4000 Hz, digitaalinen keskus lähettää toiseen päähän 8000 näytettä puheesta sekunnissa. Fourier-muunnosten avulla Shannon todisti Nyqvistin teorian, jonka mukaan analoginen signaali saadaan palautettua teoriassa täydellisesti näistä 8000 näytteestä. Teoria tunnetaankin nykyisin Nyqvistin-Shannonin näytteenottoteoreemana.

[[Luokka:Yleinen tiede]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Orgaaninen kemia</title>
    <id>1147</id>
    <revision>
      <id>27425</id>
      <timestamp>2007-01-03T08:26:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>{{Suunnitelma puuttuu}}</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Suunnitelma puuttuu}}
{{Wikipedia|Orgaaninen kemia|Orgaaninen kemia}}
Orgaaninen kemia tutkii orgaanisia yhdisteitä. Suurin osa tunnetuista yhdisteistä on orgaanisia. Orgaaniset yhdisteet sisältävät aina hiiltä.

Orgaaninen yhdiste on jokin hiilen yhdiste. Suurin osa tunnetuista yhdisteistä on juuri orgaanisia yhdisteitä. Niistä muodostuvat niin ihmiset, eläimet kuin kasvitkin.

==Orgaanisen kemian rakennusaineet==

Hiilen lisäksi orgaanisissa yhdisteissä on lähes aina myös vetyä. (Orgaaninen yhdiste ei välttämättä aina sisällä hiiltä. Esim. hydratsiini N&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt; ja sulfamidi N&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt;O&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;S). Muita mahdollisia hiilirunkoon liittyneitä atomeja on esimerkiksi happi, typpi, rikki, kloori ja bromi. Pelkkä hiilen läsnäolo ei kuitenkaan tee yhdisteestä orgaanista: hiilidioksidi sisältää hiiltä, mutta sitä ei kuitenkaan lasketa kuuluvaksi orgaanisiin yhdisteisiin. Alun perin orgaanisilla yhdisteillä tarkoitettiinkin vain eloperäisiä yhdisteitä, kunnes huomattiin, että orgaanisia yhdisteitä voidaan syntetisoida myös epäorgaanisista lähtöaineista.

Orgaanisten yhdisteiden yksinkertaisin muoto ovat alkaanit, joissa hiiliatomit ovat liittyneet toisiinsa yksinkertaisin sidoksin. Hiilirungossa voi olla myös kaksoissidoksia ja kolmoissidoksia. Kaksoissidoksellisia yhdisteitä kutsutaan alkeeneiksi ja kolmoissidoksellisia yhdisteitä alkyyneiksi. Orgaanisessa yhdisteessä voi olla myös monia substituentteja: alkoholi-, amiini-, karboksyylihappo- ja eetteriryhmiä jne. Yhdistettä, jossa on sekä karboksyylihappo- että amiiniryhmä, sanotaan aminohapoksi.

===Alkaani===

Alkaani on hiilivety, jossa hiiliatomien välillä on vain yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia. Koska alkaaneissa ei ole kaksois- eikä kolmoissidoksia, ne ovat tyydyttyneitä hiilivetyjä.

Jos alkaanissa ei ole rengasta, sen yleinen kaava on C&lt;sub&gt;n&lt;/sub&gt;H2&lt;sub&gt;n+2&lt;/sub&gt;. Yksinkertaisin alkaani on metaani (CH&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt;).

====Alkaanien ominaisuuksia====

Alkaanit eivät reagoi kovin helposti, koska niiden hiili-hiili- ja vety-hiilisidokset ovat vakaita. Ne eivät liukene veteen myöskään käytännössä ollenkaan ja vettä kevyempiä.
Haaroittumattomien alkaanien kiehumispisteet suurenevat hiiliketjun pituuden kasvaessa.
Huoneenlämpötilassa ja normaalipaineessa suoraketjuiset alkaanit metaanista butaaniin ovat kaasuja, pentaanista C17H36:een nesteitä ja siitä eteenpäin kiinteitä aineita.

===Aminohapot===

Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on sekä amiiniryhmä (-NH&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;) että karboksyyliryhmä (-COOH). Amiiniryhmä on emäksinen ja karboksyyliryhmä hapan. Aminohapot esiintyvät tavallisimmin kahtaisioneina, jolloin karboksyyliryhmästä irronnut vetyatomi on liittynyt aminoryhmään. Näin muodostunut COO&lt;sup&gt;-&lt;/sup&gt;-ryhmä voi sitten toimia emäksenä ja NH3&lt;sup&gt;+&lt;/sup&gt;-ryhmä happona. Koska aminohappo sekä happo että emäs, sitä sanotaan amfiproottiseksi yhdisteeksi.

Alfa-aminohapot, joissa amiini- ja karboksyyliryhmä liittyvät samaan hiileen, ovat biokemiassa keskeisiä molekyylejä.

====Aminohappojen ominaisuuksia====

Aminohapovat voivat polymeroitua, jolloin ne muodostavat peptidejä. Kaikki proteiinit ovat muodostuneet useista kymmenistä, jopa sadoista tai tuhansista polymerisoituneista aminohapoista (polypeptidi). Proteiinien rakenneosina esiintyy noin 20 erilaista alfa-aminohappoa - kaikkia lajeja ei kuitenkaan ole mukana jokaisessa proteiinissa. Proteiinien aminohapot ovat optisesti aktiivisia ja kaikki L-isomeerejä lukuunottamatta yksinkertaisinta happoa eli glysiiniä, jonka alfa-hiiliatomiin on amino- ja karboksyyliryhmän lisäksi liittynyt kaksi vetyatomia.

===Hiili===

Hiili on alkuaine. Hiili-12-isotoopin atomimassa on tasan 12 g/mol. Hiili-alkuaineen kemiallinen merkki on C ja järjestysluku on 6. Yleinen ei-metallinen, neliarvoinen alkuaine, hiili omaa useita allotrooppisia muotoja.

Hiili kemiallisesti mielenkiintoinen kyky sitoutua itseensä ja laajoin eri muodoin muihin alkuaineisiin muodostaen lähes 10 miljoonaa tunnettua yhdistettä. Kun yhdistetään happeen niin muodostaa hiilidioksidia joka on äärimmäisen tärkeää kasveille. Kun yhdistetään vetyyn, saadaan hiilivetyjä, jotka ovat oleellisia teollisuudelle fossiilisten polttoaineiden muodossa. Kun yhdistetään sekä happeen että vetyyn, saadaan monia yhdisteitä, mm. rasvahappoja, jotka ovat oleellisia elämälle ja estereitä jo antaa aromit monille hedelmille. Isotooppia hiili-14 (C-14) käytetään radioaktiivisessa iänmäärityksessä, kuten arkeologiassa.

Hiili on merkittävä alkuaine monista syistä. Sen eri muotoihin sisältyy yksi pehmeimmistä aineista (grafiitti) ja yksi kovimmista aineista (timantti). Lisäksi sillä on suuri taipumus sitoutua muihin pieniin atomeihin, hiili itse mukaanluettuna, sen pieni koko tekee siitä kykenevän muodostamaan moninkertaisia sidoksia.

===Vety===

Vety on erittäin kevyt ja tulenarka väritön kaasu. Sen toista ja kolmatta isotooppia käytetään tulevaisuudessa muun muassa fuusioreaktoreissa. Luonnossa vety esiintyy kaksiatomisina H2-molekyyleinä. Lisäksi luonnossa on vähäisiä määriä deuterium-isotooppia.

Tavallinen vety-atomin ydin muodostuu yhdestä protonista, deuterium-isotooppi yhdestä protonista ja yhdestä neutronista ja tritium-isotooppi yhdestä protonista ja kahdesta neutronista.

[[Luokka:Orgaaninen kemia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tietokoneet</title>
    <id>1149</id>
    <revision>
      <id>16632</id>
      <timestamp>2006-08-16T10:24:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOEDITSECTION__ [[Kuva:Computer-aj aj ashton 01.svg|right]]
==Johdanto==

Tietokone on ohjelmoitava kone, joka käsittelee tietoa. Tietokone toimii sen ''suorittimen'' eli prosessorin ohjauksessa. Suoritin vastaanottaa tietoja syötteinä, mukaan lukien keskusmuistista tulevat ohjelmat, joita se suorittaa. Erilaisia suorittimia on kuitenkin pääsuorittimen lisäksi myös muissa tietokonelaitteiston osissa (esimerkiksi näytönohjaimessa), koska luonnollisesti suorittimen kuormittaminen keskeytyksillä heikentää tietokoneen suorituskykyä.

Useimmiten tietokoneesta puhuttaessa tarkoitetaan modernia tietokonelaitteistoa, jota käytetään esimerkiksi monissa toimisto- ja muissa työtehtävissä. Ensimmäiset tietokoneet rakennettiin toisen maailmansodan aikana Saksan salakirjoitussanomien murtamiseen (Colossus) ja ampumataulukoiden laskemiseen (ENIAC).

==Sisällys==

*[[Tietokoneet/Tietokoneen rakenne|Tietokoneen rakenne]]
*[[Tietokoneet/Käyttöjärjestelmä|Käyttöjärjestelmä]]
*[[Tietokoneet/Tietokone tulevaisuudessa|Tietokone tulevaisuudessa]]
*[[Tietokoneet/Lisätietoa|Lisätietoa]]

[[Luokka:Tietokoneet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Klassinen mekaniikka</title>
    <id>1150</id>
    <revision>
      <id>25160</id>
      <timestamp>2006-11-28T16:29:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>192.84.179.189</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Kinematiikka */</comment>
      <text xml:space="preserve">Klassisen mekaniikan eli Newtonin mekaniikan (mekaniikka ennen Albert Einsteinia sekä suhteellisuusteoriaa) osa-alueita ovat kinematiikka (oppi liikeilmiöistä), dynamiikka (liikeilmiöt sekä voimavaikutukset), sekä statiikka (kappaleiden tasapainoehdot).

Newton (tunnus N) on voima, joka tarvitaan yhden kilogramman suuruisen massan kiihdyttämiseen kiihtyvyydellä 1 m/s². Newton on SI-järjestelmässä voiman yksikkö. Se on nimetty Isaac Newtonin mukaan.

Maapallo vetää painovoimallaan puoleensa maanpinnalla olevaa 102-grammaista kappaletta noin newtonin voimalla.

Jos kappaleen vetämiseen kuluu joulen verran energiaa ja kappaletta vedetään metrin matka, käytettävä voima on newtonin suuruinen.

&lt;math&gt;1 \, \operatorname{N} = 1 \, \frac{\operatorname{kg} \cdot \operatorname{m}}{\operatorname{s}^2} = 1 \, \frac{\operatorname{J}}{\operatorname{m}}&lt;/math&gt;

==Isaac Newton==
 
Sir Isaac Newton (25. joulukuuta 1642–20. maaliskuuta 1727) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi. Hän loi perustan klassiselle mekaniikalle teoksessaan Philosophiae Naturalis Principia Mathematica vuonna 1687. Principiassa Newton esitteli painovoima- ja liikelakinsa. Newtonia pidetään Gottfried Leibnizin ohella differentiaali- ja integraalilaskennan keksijänä.

==Kinematiikka==

Kinematiikan peruslakeja ovat matkan, nopeuden, vauhdin sekä kiihtyvyyden määrittelyt.

==Dynamiikka==

Dynamiikan peruslakeja ovat voiman ja sen aiheuttaman kiihtyvyyden keskinäinen riippuvuus, jatkavuuden laki, sekä voiman ja vastavoiman laki.

===Mekaniikan I peruslaki eli jatkavuuden laki (myös Newtonin I laki)===

Kappale jatkaa tasaista suoraviivaista liikettään ellei jokin voimista pakota sitä muuttamaan liiketilaansa :(ts. kappaleeseen vaikuttavien voimien summa on nolla).
Esimerkiksi heitettyyn palloon ei enää kohdistu heittovoimaa pallon irrottua kädestä. Pallon liike selittyy jatkavuuden lailla, ja jos palloon eivät vaikuttaisi gravitaatio ja ilmanvastus, pallon liike jatkuisi alkuperäisellä nopeudella alkuperäiseen suuntaan.

===Mekaniikan II peruslaki eli dynamiikan peruslaki (myös Newtonin II laki)===

Voima synnyttää liikemäärän muutoksia (&quot;pallot&quot;), ja liikemäärän muutokset synnyttävät voimaa (&quot;virtaukset&quot;). Siksi tässä laissa riittää miettimistä, jos haluaa tietää että mikä on syy ja mikä on seuraus. Aina kun syy ja seuraus tapahtuvat samaan aikaan, niin on vaikea sanoa, että kumpi aiheutti kumman.

Hiukkasjoukkoon eli massaan (jäykkä kappale tai virtaus) vaikuttava voima yrittää muuttaa massan liikemäärää. Neljä erilaista esimerkkitapausta:

1) Painovoima kiskoo omenaa alaspäin. Koska omenan massa on vakio, niin sen vauhti kiihtyy jos voimaa ei vastusteta. Nopeuden suunta on koko ajan sama kuin voiman suunta eli alaspäin.

2) Lentokoneen siipi sysää reitillään olevan ilman alaspäin suuntautuvaan liikkeeseen. Reaktiovoima nostaa konetta. Reaktiovoiman synnyttää paine-ero siiven ylä- ja alapinnan välillä. Tässäkin voima syntyy lähinnä nopeuden muutoksesta. Koska virtauksessa ei ole jäykkää kappaletta kuten esimerkissä 1), niin massan sijasta käytetään tiheyttä.

3) Veneen tai lentokoneen potkuri antaa edessään olevalle massalle lisää vauhtia virtauksen suunnan pysyessä lähes ennallaan. Sama kuin esim. 2), mutta tässä muuttuu nopeus eikä suunta, siivessä oli toisin päin.

4) Biljardipallot törmäävät epäkeskeisesti. Nopeuden lisäksi suunta muuttuu.

Kaikissa ylläolevissa esimerkeissä liikemäärä säilyy, koska se säilyy aina. Kaava kertoo riippuvuussuhteen, mutta ei syy/seuraus- suhdetta:

&lt;math&gt; F(t) = \frac{\operatorname{d}(mv)}{\operatorname{d}t}= ma(t)&lt;/math&gt;

Kun kappaleeseen vaikuttava kokonaisvoima, eli kaikkien kappaleeseen vaikuttavien voimien summa, on erisuuri kuin nolla, kappale on kiihtyvässä liikkeessä. Mitä suurempi on kappaleeseen kohdistuva kokonaisvoima, sitä suurempi kiihtyvyys kappaleella on. Vastaavasti mitä suurempi kappaleen massa on, sitä pienempi on kappaleen kiihtyvyys. Newtonin yhtälössä esiintyvä massa on kappaleen hidas massa. Hidas massa kuvaa kappaleen kykyä vastustaa liiketilan muutosta.

Edellinen yhtälö on Newtonin II laki tapauksessa, jossa massa pysyy vakiona. Suhteellisuusteoriassa massa muuttuu nopeuden funktiona, eli Newtonin II laki pitää esittää muodossa &lt;math&gt; F(t) = \frac{\operatorname{d}mv}{\operatorname{d}t}&lt;/math&gt; - suppea suhteellisuusteoria ei siis ole ristiriidassa Newtonin II lain kanssa. Massa voidaan pitää vakiona pienillä nopeuksilla (suhteessa valonnopeuteen), koska suhteellisuusteorian vaikutus on tuolloin pieni. Puhutaankin ongelman ratkaisemisesta klassisesti, ts. relativistiset efektit ovat mitättömiä.

Tilanne, jossa kappaleeseen kohdistuu vakiovoima, sekä massa on vakio, on vuorovaikutusten erityistapaus. Tällöin kappaleen kiihtyvyys on vakio:

&lt;math&gt; F = ma &lt;/math&gt;.

===Mekaniikan III peruslaki eli voiman ja vastavoiman laki (myös Newtonin III laki)===

Jos kappale A vaikuttaa jollakin voimalla kappaleeseen B, vaikuttaa B A:han samansuuruisella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Tämä kuvaa mm. raketin periaatetta - kun raketista poistuu massaa taaksepäin, aiheutuu vastakkaissuuntainen rakettia eteenpäin työntävä voima.!!

* Voima ja vastavoima vaikuttavat aina eri kappaleisiin!
* Kaikilla voimilla on vastavoimat.

==Statiikka==

Statiikka tutkii kappaleiden tasapainoa. Etenemisen suhteen tasapainossa olevan kappaleen nopeus ei muutu ts. sen kiihtyvyys on nolla. Newtonin toisen lain mukaisesti tällöin kappaleeseen vaikuttavien voimien summa on nolla. Pyörimisen suhteen kappale on tasapainossa mikäli sen pyörimisnopeus ei muutu. Tällöin kappaleeseen vaikuttavien momenttien summa on nolla mielivaltaisen akselin suhteen. Momentti saadaan kertomalla keskenään voima ja sen vaikutussuoran lyhin etäisyys pyörimisakseliin nähden. &lt;math&gt;M=F*r&lt;/math&gt;

[[Luokka:Klassinen mekaniikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kevytsora.jpg</title>
    <id>1152</id>
    <revision>
      <id>5430</id>
      <timestamp>2005-05-16T08:59:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Kevytsora

{{GFDL}}

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Geometria</title>
    <id>1153</id>
    <revision>
      <id>22350</id>
      <timestamp>2006-11-02T07:31:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Origo */  Nollan perään suluissa (0)</comment>
      <text xml:space="preserve">Geometria on matematiikan ala, joka tutkii kuvioita ja kappaleita sekä niiden ominaisuuksia.

Geometrian peruskäsitteitä ovat mm. piste, suora, taso, avaruus, ympyrä, ellipsi, kolmio, neliö, pallo, sylinteri, kartio, säännöllinen monitahokas, käyrä, pinta, kappale, kulma, pituus, pinta-ala ja tilavuus.

Geometria voidaan jakaa esim. seuraavasti tutkittujen kohteiden ja käytettyjen menetelmien perusteella:

*Tasogeometria - kaksiulotteinen geometria 
*Avaruusgeometria - kolmiulotteinen geometria 
*Euklidinen geometria - tutkii ilmiöitä esim. xy-tasossa tai xyz-avaruudessa 
*Epäeuklidinen geometria - tutkii esim. geometriaa pallon pinnalla 
*Analyyttinen geometria - koordinaatistoon sijoitettujen kuvioiden ja kappaleiden analysointia yhtälöiden ja epäyhtälöiden avulla 
*Trigonometriasta on apua monien geometristen ongelmien numeeriseen ratkaisemiseen.

==Koordinaatisto==

Koordinaatisto on geometrinen järjestelmä alueen kuvaamiseen ja sen mittasuhteiden, sijaintien tms. ilmoittamiseen.

Koordinaatistossa pisteitä on sijoitettu avaruuteen ja pisteille on annettu koordinaatit niiden paikantamista varten. Koordinaatit voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia.

Pisteillä on yhtä monta koordinaattia kuin koordinaatistossa on ulottuvuuksia. Ulottuvuuksien ja niitä vastaavien koordinaattien niminä on useimmiten x, y ja z.

===Suorakulmainen koordinaatisto===

Yleisimmin koordinaatistolla käsitetään, etenkin matematiikassa, suorakulmaista eli karteesista koordinaatistoa. Suorakulmaisessa koordinaatistossa on ulottuvuuksien mukainen määrä akseleita, jotka on nimetty kuvaamansa ulottuvuuden mukaan. Akselit ovat toisiaan vastaan kohtisuorassa, ja ne kulkevat koordinaatiston nollapisteen eli origon kautta sekä leikkaavat toisensa siinä.

Koordinaatistolle on annettu myös mittayksikkö, ja niinpä kunkin pisteen koordinaatit ilmoittavat matkan, joka kutakin akselia tulee kulkea, jotta päästäisiin merkittyyn pisteeseen.

Kun koordinaatistolla kuvataan tasoa, käytetään kahta akselia: vaakasuunnan kuvaamiseen x-akselia ja pystysuunnalle y-akselia. Kolmiulotteisessa avaruudessa tarvitaan puolestaan kolme akselia: x-, y- ja z-akselit.

Koordinaatit ilmoitetaan merkitsemällä ne sulkeisiin ja erottamalla kunkin ulottuvuuden koordinaattiluku pilkulla, esim. (2, -3). Jos koordinaatit sisältävät desimaalipilkkuja, ne erotetaan toisistaan puolipisteellä, esim. (4,5; 2,25; -6,8).

===Napakoordinaatisto===

Napakoordinaatistossa koordinaatit esitetään kiertokulman &amp;phi; ja säteen r funktiona. Muunnoskaavat karteesisen ja napakoordinaatiston välillä ovat

&lt;math&gt;
\begin{matrix}
x=r \cdot \cos{\phi}\\
y=r \cdot \sin{\phi}.
\end{matrix}

 &lt;/math&gt;

===Sylinterikoordinaatisto===

Sylinterikoordinaatisto on kolmiulotteinen koordinaatisto, jossa x- ja y-tasossa käytetään napakoordinaatistoa ja sen lisäksi z-suunnassa karteesista z-koordinaattia. Koordinaatin muodostaa siis kolmikko (&amp;phi;,r,z).

===Pallokoordinaatisto===

Pallokoordinaatisto on sylinterikoordinaatiston tapaan kolmiulotteisen avaruuden koordinaatisto. Siinä pisteiden ajatellaan sijaitsevan pallopinnalla. Koordinaatit määrittävät säde r, atsimuuttikulma &amp;phi; sekä korotus- eli elevaatiokulma &amp;theta;. Korotuskulma on tavallisesti rajattu välille &lt;math&gt;-\pi/2&lt;\theta&lt;\pi/2&lt;/math&gt; yksikäsitteisyyden saavuttamiseksi. Muunnoskaavat karteesiseen koordinaatistoon ovat

&lt;math&gt;
\begin{matrix}
x=r \cdot \cos{\phi}\cdot \cos{\theta}\\
y=r \cdot \sin{\phi}\cdot \cos{\theta}\\
z=r \cdot \sin{\theta}.
\end{matrix}
&lt;/math&gt;


===Origo===

Origo on suorakulmaisen koordinaatiston nollapiste, jossa kaikkien koordinaattien arvo on nolla (0) ja koordinaatistoakselit leikkaavat toisensa.

==Yhtälö==

Yhtälö on kahden lausekkeen merkitty yhtäsuuruus. Yhtä suuriksi merkityt lausekkeet eivät suinkaan välttämättä ole täsmällisesti toistensa vastineita, vaan yhtälöstä pyritään selvittämään, millä muuttujien arvoilla lausekkeiden arvot ovat samat. Aina muuttujille ei ole saatavissa lukuarvoa, vaan niille saadaan jonkinlainen lauseke, jolloin vastaus riippuu muista yhtälön muuttujista. Kun muuttujia on vain yksi, sitä merkitään yleensä kirjaimella x (fysiikan sovelluksissa käytetään ratkaistavan suureen symbolia).

Yhtä suuriksi merkityille lausekkeille saa teoriassa tehdä lähes mitä tahansa yhteisiä laskuoperaatioita. Yhtälöstä saadaan oikeat ratkaisut tehdyistä operaatioista riippumatta. Näitä operaatioita voivat olla esim. yhteen-, vähennyslasku sekä kerto- ja jakolasku nollasta poikkeavalla luvulla.

Yhtälössä toimivat muuttujina vaaka-akseli x, jolloin se antaa arvon pystyakselille y, tai toisinpäin.

==Trigonometria==

Trigonometriaksi kutsutaan suorakulmaisia kolmioita ja sen kulmia käsittelevää matematiikan alaa. Siihen kuuluvat olennaisesti trigonometriset funktiot, joista tärkeimmät ovat sini, kosini ja tangentti. Muita ovat sekantti, kosekantti ja kotangentti. Trigonometriassa suorakulmaa vastapäätä olevaa sivua kutsutaan hypotenuusaksi ja suorakulman viereisiä sivuja kateeteiksi. Trigonometristen funktioiden, sinilauseen ja kosinilauseen avulla voidaan vastata kaikkiin kolmion sivuja ja kulmia koskeviin kysymyksiin.

Geometriassa kolmio voidaan piirtää käyttäen apuna koordinaatistoa. Suorakulmainen kolmio voidaan piirtää kahden koordinaatistoon sijoitetun pisteen avulla.

[[Luokka:Geometria]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Wikikirjaston ylläpito</title>
    <id>1156</id>
    <revision>
      <id>27272</id>
      <timestamp>2007-01-02T10:09:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Wikikirjasto:Käyttöliittymän l10n” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Wikikirjaston ylläpito”: Poistettu Wikipediassakin</comment>
      <text xml:space="preserve">Testit:

== Muuttujia ==
{|
|-
! Koodi
! Tulos
|-
| &lt;nowiki&gt;{{CURRENTMONTH}}&lt;/nowiki&gt; || {{CURRENTMONTH}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{CURRENTMONTHNAME}}&lt;/nowiki&gt;
| {{CURRENTMONTHNAME}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{CURRENTMONTHNAMEGEN}}&lt;/nowiki&gt;
| {{CURRENTMONTHNAMEGEN}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{CURRENTDAY}}&lt;/nowiki&gt; || {{CURRENTDAY}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{CURRENTDAYNAME}}&lt;/nowiki&gt; || {{CURRENTDAYNAME}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{CURRENTYEAR}}&lt;/nowiki&gt; || {{CURRENTYEAR}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{CURRENTTIME}}&lt;/nowiki&gt; || {{CURRENTTIME}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{NUMBEROFARTICLES}}&lt;/nowiki&gt;
| {{NUMBEROFARTICLES}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{PAGENAME}}&lt;/nowiki&gt; || {{PAGENAME}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{PAGENAMEE}}&lt;/nowiki&gt; || {{PAGENAMEE}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{NAMESPACE}}&lt;/nowiki&gt; || {{NAMESPACE}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{localurl:pagename}}&lt;/nowiki&gt;
| {{localurl:pagename}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{localurl:&lt;/nowiki&gt;''Wikipedia:Sandbox''&lt;nowiki&gt;|action=edit}}&lt;/nowiki&gt;
| {{localurl:Wikipedia:Sandbox|action=edit}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{SERVER}}&lt;/nowiki&gt; || {{SERVER}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:1}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:1}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:2}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:2}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:3}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:3}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:4}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:4}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:5}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:5}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:6}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:6}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:7}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:7}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:8}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:8}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:9}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:9}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:10}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:10}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:11}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:11}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:12}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:12}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:13}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:13}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:14}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:14}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:15}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:15}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:0}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:0}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:-1}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:-1}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:-2}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:-2}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{ns:project}}&lt;/nowiki&gt; || {{ns:project}}
|-
| &lt;nowiki&gt;{{SITENAME}}&lt;/nowiki&gt; || {{SITENAME}}
|}

== Taivutukset ==
*{{GRAMMAR:genitive|{{SITENAME}}}} (yön)
*{{GRAMMAR:partitive|{{SITENAME}}}} (yötä)
*{{GRAMMAR:elative|{{SITENAME}}}} (yöstä)
*{{GRAMMAR:inessive|{{SITENAME}}}} (yössä)
*{{GRAMMAR:illative|{{SITENAME}}}} (yöhön)

[[Luokka:Wikikirjaston ylläpito]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Esperanto</title>
    <id>1158</id>
    <revision>
      <id>23267</id>
      <timestamp>2006-11-10T17:37:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>InterWiki malline</comment>
      <text xml:space="preserve">{{InterWiki|kielikoodi=eo|versio=Esparanton}}
&lt;center&gt;[[Image:Flag of Esperanto.svg|350px]]&lt;br /&gt;
&lt;big&gt;'''Lernu Esperanton &amp;ndash; Opi esperantoa'''&lt;/big&gt;
&lt;/center&gt;


== Bonvenon! ==

'''Esperanto''' on kaikkien aikojen puhutuin keinotekoinen kieli. Sen nimi tulee salanimestä ''Dr. Esperanto'', jonka alla ''L. L. Zamenhof'', puolalainen silmälääkäri, julkaisi kielen vuonna 1887. Hänen tarkoituksenaan oli luoda helposti opittava, neutraali kieli käytettäväksi lingua francana kansainvälisessä kommunikoinnissa esimerkiksi englannin sijaan. Vaikka mikään ylikansallinen elin ei ole ottanut sitä virallisesti käyttöön, esperantolla on kasvava puhujayhteisö, joka on käyttänyt kieltä jatkuvasti sen julkaisemisen jälkeen. Nykyään esperantoa käytetään monenlaiseen toimintaan, kuten matkustamiseen, kirjeenvaihtoon, kulttuurivaihtoon, kokouksiin, kirjallisuuteen ja kielineuvontaan. Esperanto on tiettävästi ainoa keinotekoinen kieli, jolla on syntyperäisiä puhujia.

Esperantoa on helpompi oppia kuin mitään luonnollista kieltä. Sen kielioppi on täysin säännöllistä ja uusien sanojen muodostaminen on helppoa. Sanasto perustuu paljolti esimerkiksi romaanisiin kieliin, joiden osaamisesta on paljon hyötyä esperantoa opiskeltaessa, ja toisin päin.

Lue lisää [[:w:Esperanto|Wikipedian esperantoa käsittelevästä artikkelista]].

== Sisällysluettelo ==

=== Liitteet ===
* [[Esperanto/Etu- ja jälkiliitteet|Etu- ja jälkiliitteet]]
* [[Esperanto/Lyhenteet|Lyhenteet]]
* [[Esperanto/Prepositiot|Prepositiot]]
* [[Esperanto/Taulukkosanat|Taulukkosanat]]
* [[Esperanto/Kielioppi (Zamenhof)|Kielioppi (Zamenhof)]]
== Linkkejä ==
* [http://www.lernu.net/lernu.php?lingvo=fi lernu!] &amp;ndash; monikielinen ja -puolinen sivusto esperanton oppimiseksi
* [http://pacujo.net/esperanto/kurssi/ Marko Rauhamaan kurssi]

[[Luokka:89 Kielet]]
[[Luokka:Esperanto]]

[[de:Esperanto]]
[[et:Esperanto]]
[[en:Esperanto]]
[[es:Esperanto]]
[[eo:Esperanto por komencantoj]]
[[fr:Espéranto]]
[[id:Bahasa Esperanto]]
[[he:אספרנטו]]
[[ms:Bahasa Esperanto]]
[[nl:Esperanto]]
[[ja:エスペラント]]
[[pl:Esperanto]]
[[pt:Esperanto]]
[[sv:Esperanto]]
[[zh:世界语]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:PH ravinteiden saanti.jpg</title>
    <id>1159</id>
    <revision>
      <id>5436</id>
      <timestamp>2005-05-16T08:59:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Kuva pH:n vaikutuksesta ravinteiden saantiin mullassa ja vedessä (eli hydrossa).

{{GFDL}}

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon</title>
    <id>1160</id>
    <revision>
      <id>23498</id>
      <timestamp>2006-11-13T13:27:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>fix</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Malline:Wikikirjasto-ohje}}'''Wikikirjasto''' on yksi [[Wikimedia:Etusivu|Wikimedian]] hankkeista ja muunmuassa [[w:etusivu|Wikipedian]] sisarhanke. Wikikirjaston tarkoituksena on rakentaa yhdessä tietokirjoja, oppaita, ohjeita, niksejä ja vinkkejä. Aihe on vapaa, mutta tarkoitus on rakentaa kokonaisuuksia (kirjoja). Hankkeemme on nuori, mutta se kasvaa kovaa vauhtia. Muita hankkeita voit katsoa [[Malline:Sisarprojektit|sisarprojektit]] sivulta. Jos olet kiinnostunut, voit rekisteröityä Wikikirjastoon [http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Toiminnot:Userlogin&amp;type=signup luomalla käyttäjätunnuksen].

==Lukeminen==
Lukeminen on Wikikirjastossa helppoa ja yksinkertaista. Etusivulla on linkit kirjahyllyihin ja osa kirjoista on esillä suoraan etusivulla. Halutessasi voit myös käyttää hakua (sivun vasemmassa laidassa), jolla pystyt hakemaan kiinnostamaasi aihetta eri kirjoista. Voit myös otsikon tietäessäsi perinteisesti muokata sivun osoitetta, sillä jokaisen sivun otsikko vastaa sivua Wikikirjastossa (fi.wikibooks.org/wiki/Sivun_nimi).

Kukaan meistä ei voi taata kirjojen oikeellisuutta ja luotettavuutta, mutta mahdollisista asiavirheistä, puutteista ja erimielisyyksistä voidaan keskustella sivun '''keskustelusivulla''' tai ne voidaan korjata suoraan tekstiin. Voit osallistua keskusteluun keskustelusivulla vaikka et olisikaan rekisteröitynyt, kunhan muistat allekirjoittaa oman kommenttisi.

==Muokkaaminen==

Kuka tahansa on tervetullut muokkaamaan tätä Wikikirjastoa jopa ilman rekisteröintiä. Sivun muokkaus on helppoa ja erittäin tärkeä osa Wikikirjastoa. Muokkaus onnistuu helposti painamalla välilehteä '''muokkaa''' eikä sinun suinkaan tarvitse olla rekisteröitynyt, tosin se on suositeltavaa. Rekisteröityneillä käyttäjillä on nimimerkit, joilla heidän kaikki muutoksensa näkyvät. Rekisteröimättömät käyttäjät tunnistetaan IP numeroistaan. Muokkamista voi kokeilla [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikossa]]

Monien mielestä tämän kaltaiset projektit kuten (esimerkiksi Wikikirjasto ja Wikipedia), jotka ovat kenen tahansa muokattavissa ovat pelottavia. Me uskomme kuitenkin siihen että ennen pitkää tämä on vahvuus, sillä kuka tahansa voi myös korjata virheen tai poistaa tahallisesta sotkemisesta aiheutuneet ongelmat. Tämän kaltaisten projektien suuri käyttäjämäärä vaikuttaa sen laajuuteen ja luotettavuuteen eli mitä suurempi määrä ihmisiä projektilla on sitä todennäköisemmin ja nopeammin joku korjaa virheet.

Tallentaessasi muokkaamasi sivun muutokset astuvat ne välittömästi voimaan ja ovat heti kaikkien luettavissa ja edelleen muokattavissa. Vanhat versiot eivät kuitenkaan katoa vaan ovat edelleen kaivettavissa esiin historiasta, sivu voidaan jopa palauttaa vanhaan jos se on tarpeellista esimerkiksi töhrimisen (vandalismin) takia tai elleivät muokkaajat pääse sopuun sivun yksityiskohdista.

==Kirjoittaminen==

Kirjoita rohkeasti ja aloita uusia sivuja, joista ennen pitkää muodostuu kirjoja useine sivuineen. - Tuskin sellaista aihetta on mistä joku toinen ei olisi kiinnostunut. Puuttuuko kirjasta mielestäsi tärkeä kappale, sivu, aihe tai vain muutama lause? Sinun on mahdollista kirjoittaa se vaikka heti, jopa ilman rekisteröimistä painamalla vain muokkaa välilehteä. Sinun ei tule huolestua liikaa virheistäsi – Sillä virheen korjaaminen on yhtä helppoa kuin sinun tekemäsi muokkaus. Mitä enemmän muokkaajia on sitä todennäköisemmin joku korjaa mahdolliset virheesi. Muokkamista voi kokeilla [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikossa]]


Huomaathan kuitenkin että kaikki aineisto mitä Wikikirjastossa on ja mitä sinä sinne lisäät on kaikille vapaasti käytettävissä, kaikkien muokattavissa ja se ei tarvitse kenenkään erillistä lupaa kopiointiin. '''Hanke on GNU Free Documentation License (GFDL) lisenssin alainen''', lisenssiä ja englanninkielisiä sääntöjä voit tarkistella [[Malline:GFDL|täällä]].


&lt;center&gt;
{|  style=&quot;background-color: #FFFFFF; border: solid 1px; #33333 padding: 1em;&quot; valign=top |                   
|--
|[[Kuva:Stop hand.png|35px|center]]
|--
| '''On erittäin tärkeää, että et kirjoita tai kopioi näille sivuille tekijänoikeuksilla suojattua materiaalia!'''
|}&lt;/center&gt;

[[Luokka:Wikikirjaston ohje]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Etsiminen</title>
    <id>1162</id>
    <revision>
      <id>16789</id>
      <timestamp>2006-08-16T11:33:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">{{wikikirjasto-ohje}}
Wikikirjastossa on sisäinen haku usein poissa käytöstä, koska se rasittaa paljon tietokantaa ja hidastaa muiden käyttäjien sivulatauksia. Voit kuitenkin käyttää Google-hakukonetta etsiäksesi tietoa eri kirjoista.

Kirjat on luokiteltu [[w:Yleinen kymmenluokittelu|yleisten kirjastojen kymmenluokittelun]] mukaisesti ([http://ykl.kirjastot.fi/]). Kaikki kirjat kuuluvat luokkaan [[:Luokka:Kaikki kirjat]].

== Kuinka käytän hakua ==

Vasemmassa laidassa on hakutoiminto. Kirjoita hakusana ja paina Siirry. Jos haluamaasi sivua ei suoraan löydy ehdottaa Wikikirjasto sinua siirtymään sinua Googlen hakutoimintoon, joka oletuksena etsii tietoa tämän projektin sisältä.

==Haku==

Mitä tarkemmin tiedät ja millä sanoilla etsit palauttaa usein mitä todennäköisimmin sivua kiinnostavat sivut.

==Kirjainkoko==

Usein ei ole merkitystä millä kirjainkoolla haet tietoa. Sanat &quot;KIRJA&quot;, &quot;kirja&quot; ja &quot;KiRjA&quot; palauttavat saman haun, joten ei ole merkitystä millä koolla haet jotain osaa.

==Sanat==

Sanat ovat ensiarvoisen tärkeitä hakua käytettäessä. Kannattaa välttää lyhyitä sanoja kuten &quot;ja&quot;, &quot;ne&quot; ja &quot;se&quot;. Sillä näitä sanoja sisältävät tekstit usein paljon. Lisäksi huomaathan että &quot;kirjasta&quot;, &quot;kirjoissa&quot; ja &quot;kirja&quot; palauttavat eri haut, siksi on usein suositeltavaa käyttää sanasta perusmuotoja.

[[Luokka:Wikikirjaston ohje]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Kuinka muokkaan sivua</title>
    <id>1163</id>
    <revision>
      <id>16712</id>
      <timestamp>2006-08-16T10:52:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tommi S.</username>
        <id>422</id>
      </contributor>
      <comment>Palautus vandalismin jälijltä</comment>
      <text xml:space="preserve">{{wikikirjasto-ohje}}
Wikikirjasto toimii wiki pohjaisesti, tarkoittaen kenen tahansa pystyvän muuttamaan moduulin sisältöä. Kuitenkin jokaisessa muokkauksesta edellinen versio jää näkyviin '''historia'''-sivulle, jolta se on mahdollista palauttaa.

==Välilehdet==

Sivun muokkaaminen käy helposti '''muokkaa'''-välilehdeltä. Linkki löytyy otsikon yläpuolelta kolmantena välilehtenä. Jokaisella moduulilla on myös '''keskustelu'''-sivu, jota voidaan käyttää moduulista keskusteltaessa mahdollisista erimielisyyksistä, tai muusta tilanteesta.

===Muokkaa===

Muokkaa välilehdeltä löytyy itse sivun sisältö jota voidaan muokata. Tämän jälkeen on yhteenveto laatikko, johon kirjoitettu teksti näkyy historia-sivulla. Tässä käyttäjät voivat ilmaista tekemiään muutoksia artikkeliin.

Kirjautuneet käyttäjät voivat myös valita kohdan, jossa ilmoittavat muokkauksen tapahtuvan pienenä. Kaikki käyttäjät eivät välttämättä huomioi pieniä muutoksia. Kirjautuneet käyttäjät voivat myös listata moduuleita tarkkailulistalleen.

==Sivun tallentaminen==

'''Tallenna sivu'''-painike tallentaa tehdyt muutokset tietokantaan. Hyväksyttävää on useimmiten kuitenkin käyttää ennen tallentamista '''Esikatselua''', jolla voidaan tarkistaa tehtyjen muutosten toimivuus. Sivua ei kuitenkaan tallenneta ennen kuin Tallenna sivua on käytetty.

Kirjautuneet käyttäjät näkyvät sivuhistoriassa ja muilla sivuillaan käyttäjänimellään, kun vielä rekisteröimättömät näkyvät koneensa IP:llä.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Uuden kirjan aloittaminen</title>
    <id>1164</id>
    <revision>
      <id>27447</id>
      <timestamp>2007-01-03T09:04:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>kirjan esittämät kysymykset</comment>
      <text xml:space="preserve">{{wikikirjasto-ohje}}
Wikikirjastossa voit paitsi osallistua jo aloitettujen kirjojen kirjoittamiseen, myös aloittaa kokonaan uuden kirjan haluamastasi aiheesta. Ennen uuden kirjan aloittamista mieti kuitenkin tarkkaan seuraavia kysymyksiä:

* '''Miksi kirjoitat?''' Aiotko jatkaa kirjan kirjoittamista alunkin jälkeen?
* '''Kelle kirjoitat?''' Kirjan kohderyhmä on hyvä mainita kirjan johdannossa.
* '''Mistä kirjoitat?''' Mikä on kirjasi aihepiiri? Mihin kysymyksiin kirjan on tarkoitus vastata? Voisiko sen sisällyttää johonkin jo olemassaolevaan kirjaan? Jos luot kirjan aiheesta ''Hilavitkutin-B-18-C -mallin korjaus'', tuotat muille käyttäjille turhaa vaivaa kirjojen yhdistämisessä.
* '''Millainen kirjoitussuunnitelma sinulla on?''' Pidä parhaasi mukaan huoli siitä, että muutkin aihepiiriäsi tuntevat pääsevät mukaan kirjan kirjoittamiseen. Kirjaa kirjoitussuunnitelmasi kirjan keskustelusivulle tai kirjan sisällysluetteloksi kirjan alkuun. Kirjoita suunnitelmaan ylös ne kysymykset, joihin kirjan on tarkoitus vastata. Suunnitelman teossa voit käyttää apuna vaikkapa [[Malline:Tehtäväluettelo|tehtäväluetteloa]].

Kun nämä asiat ovat sinulle selvillä, olet enemmän kuin tervetullut aloittamaan uuden wikikirjan kirjoittamisen! Aloita wikikirja [[ohje:Kuinka aloitan uuden sivun|kuin loisit uuden sivun]].

==Valmis teksti Wikikirjastoon?==
:''Katso myös:  [[Ohje:Aineiston lajittelu]]
'''Jos olet luonut tekstin valmiiksi ilman Wikikirjastoa''' ja se on mielestäsi erittäin laaja voit pistää sen kaikkien luettavaksi [[s:Etusivu|Wikiaineistoon]]. Wikikirjasto on ensisijaisesti kirjojen kirjoittamista ja kehittämistä varten ja vasta toissijaisesti tekstien esillepanoa varten. Mikäli haluat muiden osallistuvan kirjasi kehittämiseen edelleen, on Wikikirjasto kuitenkin oikea paikka. Tässä tapauksessa tarkistathan vielä:

* Tiedäthän [[Wikikirjasto:Wikikirjasto_on_vapaa_tekstikirjakokoelma|mikä Wikikirjasto oikeasti on]] ja mihin se on tarkoitettu?
* Eihän aloittamaasi kirjaa ole jo aloitettu?
* Voisiko tekstisi toimia jo olemassaolevan kirjan laajennuksena ennemmin kuin itsenäisesti?
* Kannattaisiko kirjoituksesi liittää ainakin aluksi johonkin muuhun kirjaan kasvamaan?

==Kirjan jakaminen sivuiksi==

Useat projektissa alkavat kirjat kirjoitetaan hyvin lyhyiksi ja käyttäjät laajentavat niitä pikkuhiljaa, kunnes niistä tulee isompia. Laaja kirja on hyvä pilkkoa omille sivuilleen, jolloin selaaminen ja muokkaaminen helpottuu. Kirjan alkuvaiheissa ylimääräisistä sivuista voi kuitenkin olla haittaakin.

Samaan kirjaan kuuluvat osiot tai sivut kannattaa selkeyden vuoksi niputtaa nimeämällä kukin sivu seuraavasti: ''Kirjannimi/Sivunnimi''. Wikikirjaston sivu ''Kirjannimi'' voi toimia kirjan etusivuna, johdantona ja sisällysluettelona, josta on linkit kirjan muihin osioihin. Tällöin voit viitata kirjan alemmalla tasolla oleviin sivuihin linkittämällä ne seuraavasti: &lt;nowiki&gt;[[/alasivu/]]&lt;/nowiki&gt;. Näin sinun ei tarvitse kirjoittaa &lt;nowiki&gt;[[Kirjannimi/alasivu]]&lt;/nowiki&gt;. Samalla tasolla oleviin sivuihin voit viitata kirjoittamalla &lt;nowiki&gt;[[../toinensivu/]]&lt;/nowiki&gt;.

==Piristystä ja luettavuutta==

* '''Rakenne on luettavuutta.''' Usein sanotaan, että sisällysluettelo on kirjan tärkein sisältö. Tämä on totta etenkin Wikikirjastossa, jossa erilaisten ihmisten kirjoitustavat yhdistyvät. Käytä siis kuvaavia väliotsikoita, jotka kiteyttävät kattamansa aiheen sisällön. Jaa teksti sopivan mittaisiin kappaleisiin.
* '''Kuvat piristävät tekstiä.''' Oikein käytettynä kuvat tekevät kirjan sisällöstä, tiedosta ja sanomasta käytettävämpää ja muistettavampaa. Siksi kuvia on hyvä lisätä rytmittämään, havainnollistamaan ja selkeyttämään tekstiä.
* '''Rikasta kieltä on antoisa lukea.''' Pyri siis soljuvaan ja selkeään kielenkäyttöön. Toisaalta jos et koe itseäsi kynäniekaksi, anna muiden tehdä homma puolestasi.

==Kirjan nimeäminen==

Kirjasi tarvitsee tietenkin kuvaavan nimen. Kirjan nimen tulisi kertoa kirjahyllyä selaavalle henkilölle, mistä kirjassa on kyse. Näin lukija voi päätellä, kannattaako hänen edes avata kirjaa. Usein pelkkä aihepiirin nimi on selkein otsake kirjalle. Toisinaan nimestä on kuitenkin mahdollista tehdä iskevämpikin.
;Esimerkki 1 – [[Hupu2]]
:* Kirjan nimi on lyhenne sanoista &quot;Hullu Puutarhuri&quot;. Lukijalla ei ole kuitenkaan mitään tapaa tietää tätä.
:* Lyhenteen avaamisen jälkeenkään lukijalle ei avaudu, mitä kirja tarkalleen käsittelee.
;Esimerkki 2 – [[Ubuntu tutuksi]]
:* Kirjan aihetta on aihepiiriä tuntemattomalle todella hankala summata otsikossa.
:* Tästä huolimatta kirjan nimi on innostava ja lämminhenkinen: lukija ymmärtää, että kyseessä on mukava johdatus johonkin hassunnimiseen asiaan. Kirjahylly, josta kirja löytyy, kertoo loput.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Keskustelusivu</title>
    <id>1165</id>
    <revision>
      <id>16788</id>
      <timestamp>2006-08-16T11:33:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">{{wikikirjasto-ohje}}
'''Keskustelusivu'''-sivu on yksi wikien ominaisuuksista. Tällä sivulla Wikikirjaston käyttäjät voivat vaihtaa mielipiteitään sivuista. Keskustelusivulle pääsee painamalla otsikon päällä olevaa toista välilehteä. Tämä sivu johtaa sivun omalle keskustelusivulle. Keskustelu toimii sivuavaruudessa Keskustelu:sivun nimi, näin voidaan käyttää suoraa linkkiä halutulle sivulle URL:ssa.

== Keskustelusivun rakenne ==

Keskustelusivulla voidaan vaihtaa mielipiteitä sivun neutraalista näkökulmasta tai sivun ristiriitaisista näkökulmista sekä äänestää niistä. Uuden keskustelun voi aloittaa välilehdestä '''+'''.
jolloin kirjoitetaan aiheen uusi otsikko ja omat mielipiteet.

Keskustelusivulla voidaan vaihtaa mielipiteitä aiheista käyttämällä jokaisen otsikon '''muokkaa'''-toimintoa oikeassa laidassa. Mielipiteisiin vastaaminen tapahtuu usein sisentävästi, jolloin käytetään kaksoispistettä ( : ) sisentämään omaa tekstiä. Useaa kaksoispistettä käyttämällä teksti sisentyy yhden pykälän jokaista kaksoispistettä kohti.

Keskustelusivun omat kommentit on aina allekirjoitettava. Wikeissä tämä käy helposti kirjoittamalla kommentin loppuun &lt;nowiki&gt;--~~~~&lt;/nowiki&gt; tai painamalla sivun yllä näkyvistä pikanäppäimistä allekirjoitusta.

Sivu tallennetaan käyttäen painiketta '''Tallenna sivu'''.

[[Luokka:Wikikirjaston ohje]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Sivun aiemman version palauttaminen</title>
    <id>1166</id>
    <revision>
      <id>16713</id>
      <timestamp>2006-08-16T10:52:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tommi S.</username>
        <id>422</id>
      </contributor>
      <comment>Palautus vandalismin jälijltä</comment>
      <text xml:space="preserve">{{wikikirjasto-ohje}}
Wikikirjasto on vapaa kaikille sen käyttäjille ja kaikki sen käyttäjät voivat muokata artikkeleita, artikkeleita sotketaan eli vandalisoidaan. Sivun vanhan version voi kuitenkin aina korvata wikissä.

==Kuinka korvan sivun nykyisen version vanhemmalla==

* Sinun on valittava '''historia'''-välilehdeltä haluamasi vanhempi versio painamalla päivämäärän päältä. Esimerkiksi ''3. maaliskuuta 2005 kello 18:59:41''.
*Eteesi aukeaa sivun aikaisempi versio, jonka jälkeen painat '''muokkaa'''-välilehteä.
*Kirjoita yhteenvetoon ''palautus'' ja paina '''Tallenna sivu'''.

==Jatkuva käyttäjän vandalisointi==

Jotkin käyttäjät muokkaavat sivuja, ehkä tietämättään että se haittaa muiden wikikäyttäjien käyttöä, ja aiheuttaa heille lisää työtä. Tällaisissa tapauksissa on hyvä informoida käyttäjää esimerkiksi heidän keskustelusivuillaan. Ylläpitäjille on mahdollisuus estää jatkuvat vandalisoinnit poistamalla käyttäjältä mahdollisuus muokkaukseen. Ota yhteyttä jatkuvissa vandalisoinneissa ylläpitäjiin.

[[Luokka:Wikikirjaston ohje]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Sivun poistaminen</title>
    <id>1167</id>
    <revision>
      <id>23507</id>
      <timestamp>2006-11-13T23:35:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">{{wikikirjasto-ohje}}

Tavalliset Wikikirjaston käyttäjät eivät voi poistaa jo luotuja sivuja. Jos poistat sivulta kaiken tekstin, se ei häviä. Ainoa seuraus on se, että sivu jää tyhjäksi, (tätä pidetään vandalismina eli tahallisena sotkemisena) mutta historia-sivulla on sivun aikaisemmat muokkaukset. Sivujen poistoon pystyvät ainoastaan [[wikikirjasto:ylläpitäjät|ylläpitäjät]].

Mikäli sivu on [[Wikikirjasto:Roska|roskaa]], laita sen alkuun &lt;nowiki&gt;{{roskaa}}&lt;/nowiki&gt;-komento, jolloin sivu merkitään roskaksi. Ylläpito huomaa roskat ja voi poistaa sivun. Roskamalline näytää tältä: 

&lt;div name=&quot;Roskaa&quot; class=&quot;boilerplate metadata&quot; id=&quot;attention&quot; style=&quot;background-color: #fee; margin: 0 1em; padding: 0 10px; border: 1px solid #aaa;&quot;&gt;
[[Kuva:Keep tidy.svg|left|92px]]
'''Tämä kuva tai sivu on merkitty poistettavaksi välittömästi [[:Wikikirjasto:Roska|roskana]].'''

Jos olet eri mieltä, kerro mielipiteesi keskustelusivulla. Jos korjaat ongelman tai merkintä on mielestäsi ilmeisen virheellinen, poista tämä huomautus. Älä kuitenkaan poista huomautusta, jos olet luonut tämän sivun tai kuvan.
&lt;div align=&quot;right&quot;&gt;&lt;small&gt;[[:Luokka:Roskaa|kaikki roskat]]&lt;/small&gt;&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;

Voit myös valita &lt;nowiki&gt;{{Roskaa/Koska}}&lt;/nowiki&gt;-mallineen. Käytä sitä näin: &lt;nowiki&gt;{{Roskaa/Koska|syy}}&lt;/nowiki&gt;. Roskaa/Koska malline näyttää tältä: &lt;div name=&quot;Roskaa&quot; class=&quot;boilerplate metadata&quot; id=&quot;attention&quot; style=&quot;background-color: #fee; margin: 0 1em; padding: 0 10px; border: 1px solid #aaa;&quot;&gt;
[[Kuva:Keep tidy.svg|left|92px]]
'''Tämä kuva tai sivu on merkitty poistettavaksi välittömästi [[:Wikikirjasto:Roska|roskana]], koska {{{1}}}.'''

Jos olet eri mieltä, kerro mielipiteesi keskustelusivulla. Jos korjaat ongelman tai merkintä on mielestäsi ilmeisen virheellinen, poista tämä huomautus. Älä kuitenkaan poista huomautusta, jos olet luonut tämän sivun tai kuvan.
&lt;div align=&quot;right&quot;&gt;&lt;small&gt;[[:Luokka:Roskaa|kaikki roskat]]&lt;/small&gt;&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;.

Mikäli haluat ohjata sivun toiselle sivulle, voit asettaa uudelleenohjauksen käyttäen koodia '''&lt;nowiki&gt;#REDIRECT [[Sivun nimi]]&lt;/nowiki&gt;'''.

== Sivun siirtäminen ==

Kaikki rekisteröityneet käyttäjät voivat vaihtaa sivun nimeä. Tämä tapahtuu siirrä-välilehdeltä, jolla annetaan uuden sivun nimi. Sivua ei voida kuitenkaan siirtää jo olemassa olevan sivun päälle vaan ylläpitäjän on poistettava sivu. Vanhasta sivun osoitteesta tehdään automaattinen uudelleenohjaus uudelle sivulle. Sivun siirtäjän on kuitenkin huomattava että kaikki olemassa olevat linkit kuitenkin osoittavat edelleen vanhaan osoitteeseen ja nämä sivun linkit on korjattava. Linkit näet vasemmassa reunassa olevan sivupalkin työkalut osasta (tänne viittaavat sivut).

[[Luokka:Wikikirjaston ohje]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Topfield TF5X00</title>
    <id>1168</id>
    <revision>
      <id>27594</id>
      <timestamp>2007-01-05T11:51:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Care</username>
        <id>556</id>
      </contributor>
      <comment>/* Luvut */  Korjataan se typo pois (kohdesivu siirretty)</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä käyttöohje on suunnattu Topfield TF5X00, tuttavallisesti &quot;Toppy&quot; PVR-laitteen käyttäjille. Toppy on kiintolevyllä varustettu kahden virittimen digitv-boksi. Laite sisältää mahdollisuuden tietojen siirtoon tietokoneen ja Topfieldin välille USB 2.0 -portin kautta. Tarkempia tietoja löytyy [http://www.topfield.fi/html/sivu.cfm?id=171 maahantuojan suomenkielisistä esitteistä] (PDF-tiedostoja).

Tässä käyttöohjeessa kiinnitetään vähemmän huomiota itse laitteen peruskäyttöön. Toki kaikki materiaali on tervetullutta. Sitäkin enemmän keskitymme tiedostojen siirtoon ja siihen liittyviin asioihin. Lisäksi laitteen päivittämiseen ja sen &quot;rautaan&quot;.

Kaikenlainen materiaali on tervetullutta. Ole hyvä ja muokkaa rohkeasti ylhäältä kohdasta ''muokkaa''. Ohjeita saat vasemman kulman kohdasta ''Ohje''.

== Luvut ==

* [[/Kytkentä/]]
* [[/Käyttövinkkejä/]]
* [[/Virhetilanteet ja niistä toipuminen/]]
* [[/Tallennusten hallinta/]]
* [[/Tiedonsiirto Toppyn ja tietokoneen välillä/]]
* [[/TAP-ohjelmat/]]
* [[/Firmware (versiot, bugit, myös &quot;virallinen&quot; bugilista)/]]
* [[/Kiintolevyn vaihto/]]
* [[/Tekniset tiedot/]]
* [[/Linkit/]]


[[Luokka:Topfield TF5X00|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Kuinka tutkin wikikirjoja</title>
    <id>1169</id>
    <revision>
      <id>21376</id>
      <timestamp>2006-10-17T19:50:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Robot: Fixing double redirect</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ohje:Wikikirjaston selaaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Etsiminen</title>
    <id>1170</id>
    <revision>
      <id>5447</id>
      <timestamp>2005-03-29T14:32:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>Wikibooks:Etsiminen siirretty sivulle Ohje:Etsiminen</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ohje:Etsiminen]]
</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Kuinka aloitan uuden sivun</title>
    <id>1171</id>
    <revision>
      <id>18997</id>
      <timestamp>2006-09-14T17:41:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kaksinkertainen uudelleenohjaus yksinkertaiseksi</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ohje:Uuden sivun aloittaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Keskustelusivu</title>
    <id>1172</id>
    <revision>
      <id>5449</id>
      <timestamp>2005-03-29T14:34:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>Wikibooks:Keskustelusivu siirretty sivulle Ohje:Keskustelusivu</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ohje:Keskustelusivu]]
</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Kuinka käytän kuvia sivuilla</title>
    <id>1173</id>
    <revision>
      <id>18995</id>
      <timestamp>2006-09-14T17:40:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kaksinkertainen uudelleenohjaus yksinkertaiseksi</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ohje:Kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Kuinka palautan sivun aiemman version</title>
    <id>1174</id>
    <revision>
      <id>18996</id>
      <timestamp>2006-09-14T17:41:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kaksinkertainen uudelleenohjaus yksinkertaiseksi</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ohje:Sivun aiemman version palauttaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Kuinka poistan sivuja</title>
    <id>1175</id>
    <revision>
      <id>17074</id>
      <timestamp>2006-08-17T15:11:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kaksinkertainen uudelleenohjaus yksinkertaiseksi</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ohje:Sivun poistaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Kysy kirjastonhoitajalta</title>
    <id>1179</id>
    <revision>
      <id>16739</id>
      <timestamp>2006-08-16T11:14:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">Miten wikikirjaston sivulta viitataan oikeaoppisesti wikipediaan ? täydellisellä http://fi.wikipedia.org/wiki/sana vai kuinka ?
:Kyllä sen tietenkin noin voi tehdä, mutta ei suositeltavaa. Helpommalla pääsee kun kirjoitat vain '''&lt;nowiki&gt;[[w:sana|sana]]&lt;/nowiki&gt;'''. Se näyttää tekstissä tältä [[w:sana|sana]]--[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 30. maaliskuuta 2005 kello 13:53:24 (UTC)

Mitenkä sitten, jos tahtoo linkin en -wikipediaan? --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 5. kesäkuuta 2006 kello 08.44 (UTC)

::&lt;nowiki&gt;[[:w:en:Batman|Batman]]&lt;/nowiki&gt;, [[:w:en:Batman|Batman]]. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 5. kesäkuuta 2006 kello 08.50 (UTC)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Kuinka muokkaan sivua</title>
    <id>1180</id>
    <revision>
      <id>17072</id>
      <timestamp>2006-08-17T15:10:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kaksinkertainen uudelleenohjaus yksinkertaiseksi</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ohje:Sivun muokkaaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Ajankohtaista</title>
    <id>1181</id>
    <restrictions>edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed</restrictions>
    <revision>
      <id>26740</id>
      <timestamp>2006-12-22T08:32:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>huumoria pois, ei anna parasta kuvaa</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Ordinateur table 1990.svg|100px|right]]

*'''Wikikirjastossa''' on 700  sivua. 700. oli [[Mozilla-opas/Lähteet]] &lt;small&gt;(10.12.2006)&lt;/small&gt;
*Talven 2006–2007 [[Wikikirjasto:Vuodenajan yhteistyö|yhteistyökirja]] on [[Vapautta tietoyhteiskuntaan!]]
*Suomenkielinen Wikikirjasto on ottanut uuden logon käyttöön Wikikirjaston kielistä ensimmäisenä! &lt;small&gt;(14.11.2006)&lt;/small&gt;&lt;/br&gt;

&lt;div align=&quot;right&quot;&gt;[[Wikikirjasto:Ajankohtaista/Arkisto|Arkistot...]]&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Malline:Ajankohtaista}})&lt;/div&gt;
&lt;br \&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Ajankohtaista</title>
    <id>1182</id>
    <restrictions>move=sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>27255</id>
      <timestamp>2007-01-02T08:44:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>w</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;margin: 20px; margin-right:20px; border: 2px solid #dfdfdf; background-color: #F8F8FF; align: center;&quot;&gt;
&lt;div style=&quot;padding: 0.3em 1em 0.7em 1em;&quot;&gt;
&lt;center&gt;
Tänään '''{{CURRENTDAYNAME}}na, {{CURRENTMONTHNAME}}n {{CURRENTDAY}}. päivänä''' suomenkielisessä Wikikirjastossa on '''{{NUMBEROFARTICLES}}''' sivua.
&lt;/center&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;
{| cellspacing=&quot;3&quot; width=&quot;100%&quot;  
|width=&quot;100%&quot; colspan=&quot;2&quot;| 
{|
|style=&quot;padding-right: 1em;&quot;|
Wikikirjasto pyytää '''sinua''' kirjoittamaan! Yhdessä voimme luoda ilmaisen, avoimista wikikirjoista koostuvan kirjaston. Aloittamiseen saat apua [[Ohje:Ohje|ohje]]-sivulta; muokkausharjoittelua varten meillä on [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikko]], jossa voit kokeilla toimintoja täysin vapaasti.
|}
|-
|width=&quot;50%&quot; valign=&quot;top&quot; style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 0.5em; padding-left: 1em; padding-top: 0.5em; padding-bottom: 0.5em;&quot;|
==Ajankohtaista==
{{Ajankohtaista}}

|width=&quot;50%&quot; valign=&quot;top&quot; style=&quot;border: 1px solid gray; padding-left: 1em;&quot;|

==[[Wikikirjasto:Vuodenajan yhteistyö|Vuodenajan yhteistyökirja]]==
'''''[[Vapautta tietoyhteiskuntaan!]]''''' on talven 2006 - 2007 yhteistyökirja.

Tervetuloa mukaan kirjoittamaan Vapautta tietoyhteiskuntaan! -opasta avoimen tietoyhteiskunnan puolesta. Tässä ohjeita kirjan kirjoittamiseen: 

* Tarkoitus on kirjoittaa täysin aloittelijoille, joilla on vain aivan perustiedot tietokoneista.
* Tekstin tulee huomioida kohderyhmä mahdollisimmman hyvin ja näin pyrkiä selkokieliseen ilmaisuun välttäen teknisiä termejä.
* Wikikirjan ideana on olla oppikirja, jossa kokonaisuus etenee johdonmukaisesti alusta loppuun.
* Ohjeita voi selkeyttää kuvakaappauksilla
* On tärkeää, että ohjeissa selitetään mitä ollaan tekemässä, jotta lukija ymmärtää mistä on kysymys.
* Mitä tahansa aina otsikoista ja rakenteesta lähtien saa ja on toivottavaa muokata!

|-

|valign=&quot;top&quot; style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 0.5em; padding-left: 1em; padding-top: 0.5em; padding-bottom: 0.5em;&quot;|

==Halutut kirjat==
# [[Yleinen suhteellisuusteoria]]
# [[Matematiikan alkeet]]
# [[Usein kysytyt kysymykset]]
# [[Espanjan kieli]]
# [[Romanian kieli]]
# [[Henkilöauton tekniikkaa - huolto ja korjaaminen]]
# [[Lääkärikirja]]
# [[Tietokonetiede]]

&lt;div align=&quot;right&quot;&gt;[[Wikikirjasto:Toivotut Wikikirjat|Lisää...]]&lt;/div&gt;

|valign=&quot;top&quot; style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 0.5em; padding-left: 1em; padding-top: 0.5em; padding-bottom: 0.5em;&quot;|

==Mitä voit tehdä==
Tavalliset ihmiset, kuten '''sinä''', rakentavat koko ajan tätä projektia. Alla on esimerkkejä kirjoista joiden kirjoittamiseen sinäkin voit osallistua! Osallistu myös [[Wikikirjasto:Wikiprojektit|wikiprojekteihin]].
* [[Ruotsin kieli]]
* [[Yleinen biologia]]
* [[Tietokoneet]]
* [[Matematiikan perusteita]]
* [[Vitsit]]
* [[Kodin ruukkukasvit]]

|-

|valign=&quot;top&quot; style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 0.5em; padding-left: 1em; padding-top: 0.5em; padding-bottom: 0.5em;&quot;|

== Äänestykset ==
* Poistoäänestykset sivulla [[Wikikirjasto:Poistettavat sivut]]
* Ylläpitäjäehdokkaista äänestetään sivulla [[Wikikirjasto:Ylläpitäjät]].
* Byrokraattiehdokkaista äänestetään sivulla [[Wikikirjasto:Byrokraatit]].

|}
__NOTOC__</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Sima</title>
    <id>1183</id>
    <revision>
      <id>26521</id>
      <timestamp>2006-12-18T16:00:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>keittokirja mallineeseen</comment>
      <text xml:space="preserve">{{ Keittokirja |
Nimi = Sima |
Kuva = [[Kuva:Sima.jpg|thumb|250px|Kuvassa näkyy lasillinen simaa]] |
Annoksia = 9 litraa |
Aika =  |
Vaikeustasokuva =  |
}}

{{Wikipedia|Sima|Sima}}

Ohje siman valmistukseen. Siman määräksi tulee noin 9 litraa.

Sima on tavallisesti hiivan avulla veteen valmistettava alkoholi- ja virvoitusjuoma, jossa käytetään perinteisesti hunajaa ja mallasta, nykyisin myös fariinisokeria ja sitruunaa. Suomessa sima on suosittu vappujuoma.

==Ainekset==

*8 litraa vettä
*400 grammaa kidesokeria
*400 grammaa fariinisokeria
*2 desilitraa [[w:siirappi|siirappia]]
*2–4 sitruunaa
*1/4 teelusikallista hiivaa
*[[w:rusina|rusinoita]]

==Valmistus==

Puhdista huolellisesti muoviämpäri tai kymmenen litran kattila. Kaada sokerit ja siirappi astian pohjalle. Keitä noin puolet (3–4 litraa) vedestä, kaada se astiaan ja sekoita niin, että sokerit liukenevat. Lisää tämän jälkeen loput vedestä. Pese sitruunat, viipaloi ne ja laita ne nesteeseen kellumaan. Odota, kunnes neste on kädenlämpöistä, jolloin voit lisätä hiivan. Anna siman käydä astiassa huoneenlämmössä yön yli peitettynä. Pullota sima seuraavana päivänä mielellään lasipulloihin. Lisää jokaiseen pulloon vielä muutama rusina ja teelusikallinen sokeria. Sulje korkit kevyesti, ja anna käydä 2–3 päivää, jolloin rusinat nousevat pintaan ja sima on juomakelpoista. Tämän jälkeen simaa voi säilyttää kylmässä, jossa se on parhaimmillaan noin viikon kuluttua.

[[Luokka:Keittokirja|Sima]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Munakas</title>
    <id>1184</id>
    <revision>
      <id>15320</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:06:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Ohje kahden munan munakkaan valmistamiseen.

==Ainekset==

* kaksi munaa
* vettä, maitoa tai kermaa
* mausteita suolaa, pippuria.
* nokare voita tai öljyä
* täytteeksi vihanneksia, makkaraa, kasviksia ymu.

==Ohje==

# Kaada munat astiaan ja lisää muutama ruokalusikka vettä, maitoa tai kermaa. Lisää munakkaaseen mausteita; suolaa ja pippuria (täytteen voi myös lisätä tässä vaiheessa).
# Kaada seos kuumalle pannulle, johon on laitettu nokare voita tai öljyä.
# Anna munakkaan jähmettyä.
# Sammuta keittolevy. Aseta täytteet munakkaan puoliskolle ja peitä pannu kannella.
# Odotota hetki kunnes täytteet lämpenevät ja taita munakkaan puolisko toisen päälle.
# Valuta reunaa pitkin lautaselle.

[[Luokka:Keittokirja|Munakas]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Keittokirja</title>
    <id>1187</id>
    <revision>
      <id>12496</id>
      <timestamp>2006-05-26T17:59:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:68.2 Ruuanvalmistus. Ruokakulttuuri]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Tälle sivulle on kerätty lista keittokirjaan sisältyvistä artikkeleista.

[[Luokka:68.2 Ruuanvalmistus. Ruokakulttuuri]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja</title>
    <id>1188</id>
    <revision>
      <id>28160</id>
      <timestamp>2007-01-24T17:54:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>82.181.231.198</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Linkit */</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOTOC__
[[Kuva:Foodlogo.svg|81px|center|]]

&lt;div style=&quot;margin-top: 2em; text-align: center;&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;font-size: 160%; font-weight: bold;&quot;&gt;Keittokirja&lt;/span&gt;

''Reseptejä kaikkialta maailmasta''
&lt;/div&gt;

{| cellspacing=&quot;3&quot;
|- valign=&quot;top&quot; 
| width=&quot;50%&quot; bgcolor=&quot;#f0f0ff&quot; style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1em; padding-top: 0;&quot; |
&lt;big&gt;'''Suositeltu resepti'''&lt;/big&gt;
{{Resepti}} 
| width=&quot;50%&quot; bgcolor=&quot;#fff0f0&quot; style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1em; padding-top: 0; &quot;|
&lt;big&gt;'''Raaka-aine'''&lt;/big&gt;
{{Raaka-aine}}
|-
|}

==Johdanto==
Keittokirja on tarkoitettu kaikelle ruokaan, juomaan ja muuhun syömiseen liittyvälle materiaalille. Keittokirjaan voit lisätä omia lempiruokiasi, niiden valmistamiseen liittyviä niksejä ja muuta ruokaan liittyvää. Drinkeille on kuitenkin oma kirjansa nimeltä [[Baarikaappi]]. Vegaanisia reseptejä on [[Vegaanin keittokirja]]ssa.

Tervetuloa peremmälle. Hankkeemme on vielä melko nuori ja sisältää vain muutamia ruokia, mutta toki sinäkin voit liittää siihen lisää.

* Välipalareseptejä löydät kirjasta [[Wikijunior Välipalakirja]].

=Keittokirjan sisältö=

Tässä koko Keittokirjan sisältö on jaettu osiin lukemisesi helpottamiseksi.

==[[:Luokka:Keittokirja|Reseptit]]==
&lt;!--Jaetaan myöhemmin juomiin, leivonnaisiin jne. ja reseptit aakkosjärjestykseen--&gt;

===Leivonnaistet===

====Makeat====

* [[Keittokirja/Amerikkalainen pannukakku|Amerikkalainen pannukakku]]
* [[Keittokirja/Appelsiinikakku|Appelsiinikakku]]
* [[Keittokirja/Banaanikakku|Banaanikakku]]
* [[Keittokirja/Kampanisut|Kampanisut (tortut)]]
* [[Keittokirja/Kanadalainen piimäpannari|Kanadalainen piimäpannari]]
* [[Keittokirja/Kuningatarpiirakka|Kuningatarpiirakka]]
* [[Keittokirja/Mustikkapiirakka|Mustikkapiirakka]]
* [[Keittokirja/Porkkanakakku|Porkkanakakku]]
* [[Keittokirja/Tulinen suklaakakku|Tulinen suklaakakku]]
* [[Keittokirja/Vohvelit|Vohvelit]]

====Suolaiset====

* [[Keittokirja/Keskiaikainen porsaspiiras|Keskiaikainen porsaspiiras]]
* [[Keittokirja/Pinaattipiirakka|Pinaattipiirakka]]
* [[Keittokirja/Pizza|Pizza]]
* [[Keittokirja/Sienipiirakka|Sienipiirakka]]

===Pääruuat===

* [[Keittokirja/Hampurilainen|Hampurilainen]]
* [[Keittokirja/Katkarapuspagetti|Katkarapuspagetti]]
* [[Keittokirja/Makaronilaatikko|Makaronilaatikko]]
* [[Keittokirja/Makkarakeitto|Makkarakeitto]]
* [[Keittokirja/Munakas|Munakas]]
* [[Keittokirja/Paella|Paella]]
* [[Keittokirja/Pasta|Pasta]]
* [[Keittokirja/Porilainen|Porilainen]]
* [[Keittokirja/Rosvopaisti|Rosvopaisti]]
* [[Keittokirja/Targeri|Targeri]]
* [[Keittokirja/Tortilla|Tortilla]]
* [[Keittokirja/Valkosipulipasta|Valkosipulipasta]]

====Kastikkeet====

* [[Keittokirja/Jauhelihakastike|Jauhelihakastike]]
* [[Keittokirja/Kirjolohikastike|Kirjolohikastike]]
* [[Keittokirja/Marinarakastike|Marinarakastike]]

===Juomat===

* [[Keittokirja/Sima|Sima]]
* [[Keittokirja/Vadelmanlehtijuoma|Vadelmanlehtijuoma]]

===Jälkiruuat===

* [[Keittokirja/Tiramisu|Tiramisu]]

===Muut===

* [[Keittokirja/Frittitaikina|Frittitaikina]]
* [[Keittokirja/Leipäjuusto|Leipäjuusto]]
* [[Keittokirja/Maitojuusto|Maitojuusto]]
* [[Keittokirja/Marmeladi|Marmeladi]]

==[[w:Allergia|Allergiat]]==

==Ruoka-aineet==
:[[w:ananas|ananas]], [[w:appelsiini|appelsiini]], [[w:banaani|banaani]], [[w:couscous|couscous]], [[w:durra|durra]], [[w:greippi|greippi]], [[w:hunaja|hunaja]], [[w:kaali|kaali]], [[w:kananmuna|kananmuna]], [[w:kaura|kaura]], [[w:kerma|kerma]], [[w:kiivi|kiivi]], [[w:lanttu|lanttu]], [[w:lehtisalaatti|lehtisalaatti]], [[w:maissi|maissi]], [[w:maito|maito]], [[w:mandariini|mandariini]], [[w:mango|mango]], [[w:ohra|ohra]], [[w:omena|omena]], [[w:paprika|paprika]], [[w:pepino|pepino]], [[w:peruna|peruna]], [[w:porkkana|porkkana]], [[w:pähkinä|pähkinä]], [[w:päärynä|päärynä]], [[w:riisi|riisi]], [[w:ruis|ruis]], [[w:ruokasuola|ruokasuola]], [[w:selleri|selleri]], [[w:sipuli|sipuli]], [[w:sitruuna|sitruuna]], [[w:soija|soija]], [[w:sokeri|sokeri]],[[w:vadelma|vadelma]], [[w:vehnä|vehnä]], [[w:viinirypäle|viinirypäle]], [[w:valkosipuli|valkosipuli]], [[w:voi|voi]]

'''Sienet löydät [[Sienikirja]]sta.'''

==Linkit==

* [http://plaza.fi/ellit/ideakeittio/ruokaohjeet/ Ideakeittiö: noin 1000 ruokaohjetta]
* [http://tols17.oulu.fi/~pkeisane/sivut/kokkaus.html Keskiaikaisia reseptejä]
* [http://www.kotikokki.net/ Kotikokki.net - yli 2000 reseptiä ihmisiltä toisille]
* [http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/sanaind.html Raholan syötäviä sanoja]
* [http://www.ruokaohjereseptit.fi/ Reseptit ja ruokaohjeet]

[[Luokka:Keittokirja|*]]

[[bg:Готварска книга]]
[[da:WikiKogebogen]]
[[de:Kochbuch]]
[[en:Cookbook]]
[[eo:Kuirlibro]]
[[es:Artes culinarias]]
[[fr:Livre de Cuisine]]
[[he:ספר מתכונים]]
[[it:Ricettario]]
[[ja:料理本]]
[[lt:Receptai]]
[[nl:Kookboek]]
[[pl:Książka kucharska]]
[[pt:Livro de Receitas]]
[[ro:Carte de bucate]]
[[simple:Cookbook]]
[[sv:Kokboken]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tilastotiede</title>
    <id>1189</id>
    <revision>
      <id>26624</id>
      <timestamp>2006-12-20T15:57:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>luokka fix</comment>
      <text xml:space="preserve">Tilastotiede on matematiikan haara, joka keskittyy mitattavan aineiston analysointiin ja tulkintaan. Aineiston perusteella voidaan tehdä tulevaisuutta koskevia ennusteita eli arvioida todennäköisyyttä, jolla jokin tapahtuma realisoituu, tai arvioida otoksen luotettavuutta. Tilastotieteeseen liittyy läheisesti todennäköisyyslaskenta. Tilastoja voidaan esittää graafisesti tai numeerisesti. Johtopäätöksiä tehtäessä on kuitenkin oleellista valita oikeat parametrit tulkinnan pohjaksi — tilastot voivat olla myös harhaanjohtavia.

Ennen aineiston käsittelyä on tiedettävä millä mitta-asteikolla kukin havainto on mitattu.

Tilastotieteen sovellusalueita ovat mm. vakuutustiede ja taloustiede.

==Mitta-asteikot==

Tilastotieteessä mitta-asteikolla tarkoitetaan sitä, millaisia vertailuja ja laskutoimituksia tilastoaineistolle voidaan tehdä. Havaintojen mitta-asteikko määrää ne tilastolliset välineet, joita analyysissä voidaan käyttää.

Yleensä käytetään neljää mitta-asteikkoa: luokitteluasteikko eli nominaaliasteikko, järjestysasteikko eli ordinaaliasteikko, välimatka-asteikko eli intervalliasteikko ja suhdeasteikko eli absoluuttinen asteikko

===Luokitteluasteikko eli nominaaliasteikko===

Tällä asteikolla voidaan tilastoida havaintoja, jotka voidaan luokitella johonkin ryhmään (esim. nainen/mies tai moottoripyörä/polkupyörä/henkilöauto).

===Järjestysasteikko eli ordinaaliasteikko===

Tämän asteikon ryhmät voidaan järjestää jonkin kriteerin avulla (esim. mineraalien kovuusluokka: pehmeä, normaali, kova tai sotilasarvot: miehistö/aliupseeri/upseeri).

===Välimatka-asteikko eli intervalliasteikko===

Tällä asteikolla voidaan havainnosta laskea erotus (esim. fahrenheitasteikko ja celsiusasteikko).

===Suhdeasteikko eli absoluuttinen asteikko===

Tämän asteikon muuttujilla on yksikäsitteinen nollapiste, joten muuttujien välillä voidaan laskea osamääriä (esim. lämpötila kelvineinä tai henkilön vuosittaiset tulot).

==Käsitteitä==

Huomaa että ennen aineiston käsittelyä on tiedettävä mitä mitta-asteikkoa käytät.

===Frekvenssi===

Frekvenssi kertoo kuinka monta havaintoa on annetussa havaintoluokassa.

===Keskiluku===

Aritmeettinen keskiarvo on havaintojen summa jaettuna havaintojen lukumäärällä. Puhekielessä keskiarvo tarkoittaa yleensä aritmeettista keskiarvoa.

===Moodi===

Moodi eli tyyppiarvo on aineiston useimmin esiintyvä arvo, joka voidaan esittää jopa muuttujalle joka saa vain luokitteluarvoja, kuten nainen/mies.

===Mediaani===

Mediaani on järjestetyn aineiston keskimmäinen luku. Mediaanin laskemiseksi täytyy muuttujan arvoja voida vertailla (suurempi, pienempi, yhtä suuri). Eli mediaani on järjestetyn joukon keskimmäinen alkio. Jos alkioiden määrä on parillinen, mediaaniksi lasketaan usein kahden keskimmäisen luvun keskiarvo tai ilmoitetaan molemmat alkiot.

Esimerkiksi jo henkilöiden sotilasarvoista voi laskea mediaanin.

Esimerkki: Joukon { 2, 2, 3, 8, 14 } mediaani on 3. Joukon { 2, 2, 3, 8 } mediaani on 2,5 tai { 2, 3 }.

====Muut keskiluvut====

Muita keskilukuja ovat mm. geometrinen keskiarvo ja harmoninen keskiarvo.

Usein puhutaan myös nk. painotetusta keskiarvosta, jolloin havainnon frekvenssillä tai jollain muulla muuttujalla korjataan laskelmia.

===Hajontaluvut===

Hajontalukuja tilastolliselle aineistolle ovat: varianssi ja keskihajonta.

varianssi &lt;math&gt;\sigma^{2} = \frac{\Sigma _{i=1} ^{n} (x_{i} - \mu)^2}{n}&lt;/math&gt;

keskihajonta &lt;math&gt;\sigma = \sqrt{\sigma^{2}} = \sqrt{\frac{\Sigma _{i=1} ^{n} (x_{i} - \mu)^2}{n}}&lt;/math&gt;

missä n on tilastoarvojen määrä, &amp;mu; on keskiarvo ja x&lt;sub&gt;i&lt;/sub&gt; on tilastoarvo i.

otoskeskihajonta &lt;math&gt;\sigma&lt;/math&gt;&lt;sub&gt;n-1&lt;/sub&gt; = &lt;math&gt;\sqrt{\frac{\Sigma _{i=1} ^{n} (x_{i} - \mu)^2}{n-1}}&lt;/math&gt;

Varianssi on myös satunnaismuuttujille määritelty tunnusluku. Odotusarvon avulla merkittynä satunnaismuuttujan &lt;math&gt;X&lt;/math&gt; varianssi on &lt;math&gt;\mathbb{D}^2 X = \mathbb{E}(X-\mathbb{E}X)^2&lt;/math&gt;.

===Todennäköisyys===

Todennäköisyys tai todennäköisyyslaskenta, jonka synnytti tutkimus uhkapelien kannattavuudesta. Nykyaikainen tutkimus käyttää apuvälineinä erityisesti mittateoriaa ja analyysiä. Peruskäsitteitä ovat todennäköisyysmitta, odotusarvo, satunnaismuuttuja ja jakauma. Arkikielen käsitettä todennäköisyys kuvaa satunnaisten tapahtumien jakaumia tai epätäsmällisen tiedon varmuutta.

====Perusteet====

Nykymatematiikassa todennäköisyyden teoria on kehitetty mittateoreettisesta näkökulmasta siten, että monet todennäköisyyden peruskäsitteet yhtenevät mittateorian kanssa: tapahtumien joukko on sigma-algebra, todennäköisyys on mitta, satunnaismuuttuja on mitallinen kuvaus ja odotusarvo on integraali perusjoukon yli.

Koulumatematiikassa käytetään havainnollisempaa lähtökohtaa opetettaessa todennäköisyyslaskentaa, missä aloitetaan tarkastelu symmetrisistä alkeistapauksista ja muista jakaumista.

==Ohjelmia==

* [[/Tilastollista tutkimusta Spss-ohjelmalla/]]

==Linkit==
* [[w:Todennäköisyys|Wikipedian artikkeli todennäköisyydestä]]

[[Luokka:Tilastotiede|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Pistotulppa.jpeg</title>
    <id>1190</id>
    <revision>
      <id>6702</id>
      <timestamp>2005-08-19T13:34:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>213.138.134.17</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Johtojen kytkentä pistotulppaan. Vanhaa hupumateriaalia.

{{GFDL}}

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kuristin.jpeg</title>
    <id>1191</id>
    <revision>
      <id>6338</id>
      <timestamp>2005-07-09T10:21:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Vanhaa hupumateriaalia, kuvan luultavasti ottanut [[Käyttäjä:Addic|Addic]].

{{GFDL}}

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Aineiston lajittelu</title>
    <id>1192</id>
    <revision>
      <id>28050</id>
      <timestamp>2007-01-18T12:50:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">{{wikikirjasto-ohje}}
Aatteellisen Wikimediasäätiöllä on monia projekteja, ja on hyvä tuntea niiden tarkoitukset. Jokainen projekti on tarkoitettu eri tyyppiselle materiaalille, jotka tosin osittain voidaan luokitella päällekkäin. Suomen kielisiä projekteja ovat ''wikipedia'', ''Wikisanakirja'', ''Wikikirjasto'', ''Wikisitaatit'' ja ''Wikiaineisto''. Projekteja joita ei vielä ole alettu suomentamaan ovat ''Wikinews'', ''Wikiversity'', Jokaiselle projektille on oma tarkoituksensa.

Wikimedian-projekteihin ei saa liittää tekijänoikeuksilla suojattua materiaalia. Voit kuitenkin lahjoittaa itse kirjoittamaasi materiaalia, jolloin siitä tulee vapaasti muokattavaa ja kopioitavaa.

==Wikipedia==

'''[[w:Etusivu|Wikipedia]]''' on tietosanakirja, joka on tarkoitettu pitkille, useamman kappaleen mittaisille artikkeleille. Sitä pienemmät artikkelit merkitään tynkä- tai minitynkäartikkeleiksi ja ne eivät täytä artikkelin määritelmää Wikipediassa.

Minitynkäartikkelit sopivat kuitenkin Wikisanakirjaan. Wikipediaa ei myöskään ole tarkoitettu tietokirjamaisille esseille, vaan niiden parempi sijoituspaikka on usein Wikikirjasto. Mikäli aineisto on erittäin laaja, sen voi myös liittää Wikiaineistoon.

==Wikisanakirja==

'''[[wikt:Etusivu|Wikisanakirja]]''' ottaa vastaan sanojen määritelmiä. Sen tavoitteena on luoda kaikkien kielten välinen vapaa sanakirja. Wikisanakirjan määritelmät eivät ole kovin pitkiä ja ne määrittelevät sanan eri merkityksiä.

==Wikikirjasto==

'''[[Etusivu|Wikikirjasto]]''' – tämä sivusto – on kokoelma kirjoja ja tekstejä. Wikikirjastossa ei ole artikeleita vaan sivuja, jotka ovat osia kirjasta tai kirjan etusivuja.Tästä on tosin poikkeus, sillä [[Wikijunior]]-sivut ovat vain Wikijunioreja. Wikikirjastoon kuuluu kaikki tietokirjamainen aineisto. Wikikirjaston kirjat kirjoitetaan usein hyvin pieninä.

==Wikisitaatit==

'''[[q:Etusivu|Wikisitaattien]]''' tarkoituksena on yhteistoiminnallisesti koota kattava valikoima eri henkilöiden sitaatteja, puheita ja kirjoituksia sekä sananlaskuja ja anekdootteja. Wikisitaatit sisältävät pienen johdatuksen, jonka jälkeen on kokoelma sitaatteja. Pääartikkeli sijaitsee usein Wikipediasssa ja Wikisitaateista on linkki Wikipedian artikkeliin.

==Wikiaineisto==

'''[[s:Etusivu|Wikiaineisto]]''' on tarkoitettu valmiille teksteille. Niiden alkukieli voi olla mikä tahansa, tai ne voivat olla käännöksiä. Wikiaineistoon kuuluvat vain valmiit teokset.

[[Luokka:Wikikirjaston ohje]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Härmä.jpg</title>
    <id>1194</id>
    <revision>
      <id>6340</id>
      <timestamp>2005-07-09T10:22:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Härmän valloittamat lehdet. Pienennetty eräästä Commonsin kuvasta.

{{GFDL}}

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Äidinkieli/Kirjallinen julkaisu</title>
    <id>1195</id>
    <revision>
      <id>18630</id>
      <timestamp>2006-09-07T14:50:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Maailmassa on käytössä runsas joukko eri satandardeja, kirjallisiin julkaisuihin. Tässä käsittelemme lähinnä suomalaista vakiintunutta käytäntöä. Standardeilla saadaan helposti yhtenäinen ulkoasu julkaistavalle materiaalille. Useat koululaitokset edellyttävät tekstin muotoilemista kirjalliseen julkaisuun esimerkiksi insinööri- tai lopputöhön.

Tämän projektin tekstiä ei ole muotoiltu sivulle valmiiksi, muuten kuin kappalejaoitukseltaan ja muuten teksiin vaikuttavin seikoin. Lisäksi koulut voivat kieltää suorat lainakset, vaikka ne olisivat julkaisijan kannalta vapaita, kuten tämä. Tämän projektin materiaalia voi käyttää työn lähteenä.

Seuraavassa on esitelty käytössä olevaa sivun asettelua, kuitenkin ohjeet voivat vaihdella.

==Sivun asettelu==

Useissä töissä sivut tehdä sivun toiselle puolelle, mahdollista on myös kopioida sivun molemmille puolille. Yleisesti kattavampi työ sisältää seuraavat osat: kansi, sisällysluettelo, johdanto, itse käsittely, johtopäätökset, yhteenveto, lähdeluettelo ja liitteet.

Sivut tulostetaan yleensä A4 paperille. Marginaalit ovat vasemmalta 35 mm, oikealta 20 mm, ylhäältä 20 mm ja alhaalta 25 mm. Numerointi tapahtuu yleensä sivun oikeaan yläkulmaan. Sivut painetaan yleensä yksipuoleisina.

Leipätekstinä käytetään yleensä Times-tyypin fontteja. Tekstin koko on yleensä 12 ja riviväli 1,5. Teksti tasataan vasempaan laitaan.

Kuvien ja kaavioiden suositellaan olevan pelkistettyjä ja alkavat hiukan marginaalista oikealle.

Lisäksi on muistettava yleiset tekstin kirjoittamisen säänöt, kuten; kappalejako, otsikot, otsikkojen numerointi, madollisten synonyymien käyttö jne.

[[Luokka:Äidinkieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Juurimätä.jpg</title>
    <id>1196</id>
    <revision>
      <id>5473</id>
      <timestamp>2005-05-16T09:08:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Juurimätä 

{{GFDL}}

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Harmaahome kukinnossa.jpg</title>
    <id>1198</id>
    <revision>
      <id>5474</id>
      <timestamp>2005-05-16T09:07:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Harmaahomeen valloittama kukinto

{{GFDL}}

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Kehitysasteet</title>
    <id>1200</id>
    <revision>
      <id>7654</id>
      <timestamp>2005-11-20T21:47:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <comment>kuvatekstit</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=center style=&quot;background-color: #f0f0ff; border: 1px solid #C6C9FF;&quot;
!colspan=5 text-align=&quot;center&quot; | Kirjojen kehitysasteet
|-
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0 3px;&quot;| Aloitettu: [[Kuva:00%.png|0 %]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0 3px;&quot;| Kehittyvä: [[Kuva:25%.png|25 %]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0 3px;&quot;| Puolivalmis: [[Kuva:50%.png|50 %]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0 3px;&quot;| Kehittynyt: [[Kuva:75%.png|75 %]]
|style=&quot;padding: 0 3px;&quot;| Ensimmäinen luonnos valmis: [[Kuva:100%.png|100 %]]
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Sisarprojektit</title>
    <id>1201</id>
    <revision>
      <id>27488</id>
      <timestamp>2007-01-04T02:15:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Aulis Eskola</username>
        <id>165</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kv</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Wikikirjastoa''' hallinnoi voittoa tavoittelematon &lt;span class=&quot;plainlinks&quot;&gt;[http://wikimediafoundation.org/ Wikimedia Foundation]&lt;/span&gt; -säätiö. Säätiö hoitaa myös Wikikirjaston sisarhankkeita, joihin kuuluvat muun muassa:
{| border=&quot;0&quot; width=&quot;100%&quot; align=&quot;center&quot; cellpadding=&quot;2&quot;
|- valign=&quot;top&quot;
| [[Kuva:Wikimedia-logo.svg|35px|Meta-Wiki]]
| '''[[m:Etusivu|Meta-Wiki]]'''&lt;br /&gt;Projektien&lt;br&gt;koordinointi
| [[Kuva:Wikipedia-logo.png|35px|Wikipedia]]
| '''[[:w:|Wikipedia]]'''&lt;br /&gt;Vapaa tietosanakirja
| [[Kuva:Commons-logo.svg|35px|Wikimedia Commons]]
| '''[[:commons:Etusivu|Commons]]'''&lt;br /&gt;Jaetut mediatiedostot
| [[Kuva:Wiktionary-logo-en.png|35px|Wikisanakirja]]
| '''[[:wikt:|Wikisanakirja]]'''&lt;br /&gt;Vapaa sanakirja
|- valign=&quot;top&quot;
| [[Kuva:Wikiquote-logo.svg|35px|Wikisitaatit]]
| '''[[:q:|Wikisitaatit]]'''&lt;br /&gt;Vapaa sitaattikokoelma
| [[Kuva:Wikisource-logo.svg|35px|Wikiaineisto]]
| class=&quot;plainlinks&quot; | '''[[s:Etusivu|Wikiaineisto]]'''&lt;br /&gt;Vapaiden tekstien arkisto
| [[Kuva:Wikispecies-logo.svg|35px|Wikispecies]]
| '''[[Wikispecies:Etusivu|Wikispecies]]'''&lt;br /&gt;Lajien luettelo
| [[Kuva:Wikinews-logo.svg|45px|Wikinews]]
| class=&quot;plainlinks&quot; | '''[[Wikinews:|Wikinews]]'''&lt;br /&gt;Uutispalvelu
|- valign=&quot;top&quot;
| [[Kuva:Wikiversity-logo-Snorky.svg|45px|Wikiversity]]
| class=&quot;plainlinks&quot; | '''[http://en.wikiversity.org/wiki/Wikiversity:Main_Page Wikiversity]'''&lt;br /&gt;Vapaa oppimisympäristö
| [[Image:Incubator-notext.svg|35px|Wikimedia Incubator]]
| class=&quot;plainlinks&quot; | '''[[incubator:|Incubator]]'''&lt;br /&gt;Uusien projektien hautomo
|}
&lt;/div&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Biologia.jpg</title>
    <id>1207</id>
    <revision>
      <id>6341</id>
      <timestamp>2005-07-09T10:23:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Katso: [[:en:Image:Biology.jpg]]
{{GFDL}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Wikipedia</title>
    <id>1208</id>
    <revision>
      <id>16342</id>
      <timestamp>2006-08-15T19:22:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>väli korvattu yhdysviivalla</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div class=&quot;noprint&quot; style=&quot;clear: right; border: solid #aaa 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 90%; background: #f9f9f9; width: 250px; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: right;&quot;&gt;
&lt;div style=&quot;float: left;&quot;&gt;[[Kuva:Wikipedia.png|50px|none|Wikipedia]]&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;margin-left: 60px;&quot;&gt;[[w:Etusivu|Wikipedia]]-tietosanakirjassa on artikkeli aiheesta:
&lt;div style=&quot;margin-left: 10px;&quot;&gt;'''''[[w:{{{1}}}|{{{2}}}]]'''''&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Luettelo Wikikirjaston kielistä</title>
    <id>1211</id>
    <revision>
      <id>23265</id>
      <timestamp>2006-11-10T17:26:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Turha linkkin korjaus oikeasta uudellenohjaukseen pois</comment>
      <text xml:space="preserve">Taulukossa esitetyt kielten nimet ovat nimet siinä muodossa, joissa Wikikirjaston ohjelmisto ne esittää (tammikuussa 2005). Taulukko sisältää luettelon kaikista Wikikirjastoista, myös niistä jotka eivät vielä ole toiminnassa. Joillekin niistä Wikikirjastoista jotka eivät vielä ole toiminnassa, ohjelmisto ei osaa muodostaa kielilinkkejä.
{| border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;
|- bgcolor=&quot;#efefef&quot;
! kielitunnus ja linkki !! kieli !! omankielinen nimi !! translitteroitu omankielinen nimi
|-
| [[:aa:|aa]]
| [[afar]]
| Afar
| Afar
|-
| [[:ab:|ab]]
| [[abhaasi]]
| Abkhazian
| Abkhazian
|-
| [[:af:|af]]
| [[afrikaans]]
| Afrikaans
| Afrikaans
|-
| [[:ak:|ak]]
| [[akan]]
| Akana 
| Akana 
|-
| [[:ale:|ale]]
| [[aleutin kieli|aleutti]]
| (Aleut)
| (Aleut) 
|-
| [[:als:|als]]
| [[elsassi]]
| Alemannisch 
| Alemannisch 
|-
| [[:am:|am]]
| [[Amharan kieli|amhara]]
| አማርኛ
| Amaarenyaa 
|-
| [[:an:|an]]
| [[aragonia]]
| Aragonés
| Aragones
|-
| [[:ang:|ang]]
| [[muinaisenglanti]]
| Anglo Saxon
| Anglo Saxon
|-
| [[:ar:|ar]]
| [[arabian kieli|arabia]]
| العربية
| Arabiiya
|-
| [[:arc:|arc]]
| [[aramea]]
| ܕܥܒܪܸܝܛ
| 
|-
| [[:as:|as]]
| [[assami]]
| অসমীয়া
| Asamiiyaa 
|-
| [[:ast:|ast]]
| [[asturian kieli|asturia]]
| Asturianu 
| Asturianu
|-
| [[:av:|av]]
| [[avaari]]
| Авар 
| Avar
|-
| [[:ay:|ay]]
| [[aimara]]
| Aymar 
| Aymar
|-
| [[:az:|az]]
| [[azeri]]
| Azərbaycan 
| Azerbaycan
|-
| [[:ba:|ba]]
| [[baškiiri]]
| Башҡорт 
| Bashkort
|-
| [[:ban:|ban]]
| [[balin kieli|bali]]
| ?
| Balinese
|-
| [[:be:|be]]
| [[valkovenäjän kieli|valkovenäjä]]
| Беларуская
| Belaruskaja
|-
| [[:bg:|bg]]
| [[bulgarian kieli|bulgaria]]
| Български 
| Bulgarski 
|-
| [[:bh:|bh]]
| [[bihari]]
| भोजपुरी 
| Bihara
|-
| [[:bi:|bi]]
| [[bislama]]
| Bislama 
| Bislama
|-
| [[:bm:|bm]]
| [[bambara]]
| Bambara
| Bambara
|-
| [[:bn:|bn]]
| [[bengalin kieli|bengali]]
| বাংলা - (Bangla) 
| Bangla
|-
| [[:bo:|bo]]
| [[tiibetin kieli|tiibet]]
| Bod skad 
| Bod skad
|-
| [[:br:|br]]
| [[bretoni]]
| Brezhoneg 
| Brezhoneg
|-
| [[:bs:|bs]]
| [[bosnian kieli|bosnia]]
| Bosanski 
| Bosanski 
|-
| [[:bug:|bug]]
| [[bugin kieli|bugi]]
| (Buginese) 
| Buginese
|-
| [[:ca:|ca]]
| [[katalaanin kieli|katalaani]]
| Català 
| Catala
|-
| [[:ce:|ce]]
| [[tšetšeenin kieli|tšetšeeni]]
| Нохчийн
| Nokchiin
|-
| [[:ch:|ch]]
| [[chamorron kieli|chamorro]]
| Chamoru 
| Chamoru
|-
| [[:chm:|chm]]
| [[niittymari]]
| ?
| Meadow Mari
|-
| [[:cho:|cho]]
| [[Choctawin kieli|Choctaw]]
| Choctaw 
| Choctaw
|-
| [[:chr:|chr]]
| [[cherokeen kieli|cherokee]]
| ᏣᎳᎩ
| Tsalagi
|-
| [[:chy:|chy]]
| [[Cheyennen kieli|cheyenne]]
| Tsetsêhestâhese
| Tsetsehestahese
|-
| [[:co:|co]]
| [[korsikan kieli|korsika]]
| Corsu 
| Corsu
|-
| [[:cr:|cr]]
| [[creen kieli|cree]]
| Nehiyaw
| Nehiyaw
|-
| [[:crh:|crh]]
| [[krimintataari]]
| (Crimean Tatar language)
| Crimean Tatar language
|-
| [[:cs:|cs]]
| [[tšekin kieli|tšekki]]
| Česky 
| Cesky
|-
| [[:csb:|csb]]
| [[kašubin kieli|kašubi]]
| Kaszëbscziej 
| Kaszebscziej 
|-
| [[:cv:|cv]]
| [[tšuvassin kieli|tšuvassi]]
| Чӑваш - (Ĉăvaŝ)
| Chavash
|-
| [[:cy:|cy]]
| [[kymrin kieli|kymri]]
| Cymraeg 
| Cymraeg 
|-
| [[:da:|da]]
| [[tanskan kieli|tanska]]
| Dansk 
| Dansk
|-
| [[:de:|de]]
| [[saksan kieli|saksa]]
| Deutsch 
| Deutsch
|-
| [[:dv:|dv]]
| [[divehi]]
| Dhivehi 
| Dhivehi
|-
| [[:dz:|dz]]
| [[dzongkha]]
| Dzongkha
| Dzongkha
|-
| [[:ee:|ee]]
| [[Ewen kieli|ewe]]
| Eve
| Eve
|-
| [[:el:|el]]
| [[kreikan kieli|kreikka]]
| Ελληνικά 
| Ellinika
|-
| [[:en:|en]]
| [[englannin kieli|englanti]]
| English
| English
|-
| [[:eo:|eo]]
| [[esperanto]]
| Esperanto 
| Esperanto 
|-
| [[:es:|es]]
| [[espanjan kieli|espanja]]
| Español 
| Espanol 
|-
| [[:et:|et]]
| [[viron kieli|viro]]
| Eesti 
| Eesti 
|-
| [[:eu:|eu]]
| [[baskin kieli|baski]]
| Euskara 
| Euskara 
|-
| [[:fa:|fa]]
| [[persian kieli|persia]]
| فارسی
| Faarsii
|-
| [[:ff:|ff]]
| [[Fulfulden kieli|fulfulde]]
| Fulfulde
| Fulfulde
|-
| [[Etusivu|fi]]
| [[suomen kieli|suomi]]
| Suomi
| Suomi
|-
| [[:fiu:|fiu]]
| [[karjalan kieli]]
| Karjala
| Karjala
|-
| [[:fj:|fj]]
| [[fidžin kieli|fidži]]
| Na Vosa Vakaviti 
| Na Vosa Vakaviti
|-
| [[:fo:|fo]]
| [[fääri]]
| Føroyskt 
| Foroyskt 
|-
| [[:fr:|fr]]
| [[ranskan kieli|ranska]]
| Français 
| Francais
|-
| [[:fur:|fur]]
| [[friulin kieli|friuli]]
| Furlan
| Furlan
|-
| [[:fy:|fy]]
| [[friisi]]
| Frysk 
| Frysk
|-
| [[:ga:|ga]]
| [[iiri]]
| Gaeilge 
| Gaeilge
|-
| [[:gay:|gay]]
| [[Gayon kieli|gayo]]
| (Gayo) 
| Gayo
|-
| [[:gd:|gd]]
| [[gaeli]]
| (Gilbertese) 
| (Gilbertese)
|-
| [[:gil:|gil]]
| [[kiribati|kiribatin kieli]]
| Gàidhlig 
| Gaidhlig
|-
| [[:gl:|gl]]
| [[Galician kieli|galicia]]
| Galego 
| Galego
|-
| [[:gn:|gn]]
| [[guarani]]
| Avañe'ẽ 
| Avanee
|-
| [[:got:|got]]
| [[gootin kieli|gootti]]
| 𐌲𐌿𐍄𐌹𐍃𐌺
| Gutisk
|-
| [[:gu:|gu]]
| [[gudžaratin kieli|gudžarati]]
| ગુજરાતી
| Guoraatii
|-
| [[:gv:|gv]]
| [[manx]]
| Gaelg 
| Gaelg 
|-
| [[:ha:|ha]]
| [[hausa]]
| هَوُسَ
| Hausa 
|-
| [[:haw:|haw]]
| [[Havaijin kieli|havaiji]]
| Hawai`i
| Hawaii
|-
| [[:he:|he]]
| [[heprea]]
| עברית 
| Ivrit
|-
| [[:hi:|hi]]
| [[hindi]]
| हिन्दी 
| Hindii
|-
| [[:ho:|ho]]
| [[hiri-motu]]
| Hiri Motu
| Hiri Motu
|-
| [[:hr:|hr]]
| [[kroatian kieli|kroatia]]
| Hrvatski 
| Hrvatski
|-
| [[:ht:|ht]]
| [[haitin kieli|haiti]]
| Ayisyen 
| Ayisyen
|-
| [[:hu:|hu]]
| [[unkarin kieli|unkari]]
| Magyar 
| Magyar
|-
| [[:hy:|hy]]
| [[Armenian kieli|armenia]]
| Հայերեն 
| Haybodon
|-
| [[:hz:|hz]]
| [[Hereron kieli|herero]]
| Otsiherero
| Otsiherero
|-
| [[:ia:|ia]]
| [[interlingua]]
| Interlingua 
| Interlingua
|-
| [[:id:|id]]
| [[indonesia]]
| Bahasa Indonesia 
| Bahasa Indonesia
|-
| [[:ie:|ie]]
| [[interlingue]]
| Interlingue 
| Interlingue
|-
| [[:ig:|ig]]
| [[igbo]]
| Igbo 
| Igbo
|-
| [[:ii:|ii]]
| [[pohjois-ji]]
| Yi
| Yi
|-
| [[:ik:|ik]]
| [[Inupiaqin kieli|inupiaq]]
| Iñupiak 
| Inupiak
|-
| [[:inh:|inh]]
| [[inguušin kieli|inguuši]]
| (Ingush) 
| (Ingush)
|-
| [[:io:|io]]
| [[ido]]
| Ido 
| Ido
|-
| [[:is:|is]]
| [[islannin kieli|islanti]]
| Íslenska 
| Islenska
|-
| [[:it:|it]]
| [[italian kieli|italia]]
| Italiano 
| Italiano
|-
| [[:iu:|iu]]
| [[inuktitut]]
| ᐃᓄᒃᑎᑐᑦ
| Inuktitut
|-
| [[:ja:|ja]]
| [[japanin kieli|japani]]
| 日本語
| Nihongo
|-
| [[:jbo:|jbo]]
| [[lojban]]
| Lojban 
| Lojban
|-
| [[:jv:|jv]]
| [[jaavan kieli|jaava]]
| Bahasa Jawa 
| Bahasa Jawa 
|-
| [[:ka:|ka]]
| [[georgian kieli|georgia]]
| ქართული 
| Kartuli
|-
| [[:kaa:|kaa]]
| [[karakalpakin kieli|karakalpakki]]
| (Karakalpak)
| (Karakalpak)
|-
| [[:kg:|kg]]
| [[Kongon kieli|kongo]]
| Kongo 
| Kongo
|-
| [[:ki:|ki]]
| [[Kikujun kieli|kikuju]]
| Kikuyu 
| Kikuyu
|-
| [[:kj:|kj]]
| [[Kuanjaman kieli|kuanjama]]
| Kuanyama
| Kuanyama
|-
| [[:kk:|kk]]
| [[kasakki]]
| қазақша 
| Kazaksha
|-
| [[:kl:|kl]]
| [[kalaallisut]]
| Kalaallisut 
| Kalaallisut
|-
| [[:km:|km]]
| [[khmerin kieli|khmer]]
| ភាសាខ្មែរ 
| Phaasaakhmaero
|-
| [[:kn:|kn]]
| [[kannada]]
| ಕನ್ನಡ 
| Kannadda
|-
| [[:ko:|ko]]
| [[Korean kieli|korea]]
| 한국어
| Hangugeo
|-
| [[:kr:|kr]]
| [[Kanurin kieli|kanuri]]
| Kanuri
| Kanuri
|-
| [[:ks:|ks]]
| [[kašmiri]]
| कश्मीरी - (كشميري) 
| Kashmiirii
|-
| [[:ku:|ku]]
| [[kurdin kieli|kurdi]]
| Kurdî 
| Kurdi
|-
| [[:kv:|kv]]
| [[Komin kieli|komi]]
| Komi 
| Komi
|-
| [[:kw:|kw]]
| [[kornin kieli|korni]]
| Kernewek 
| Kernewek
|-
| [[:ky:|ky]]
| [[kirgiisin kieli|kirgiisi]]
| Kırgızca 
| 
|-
| [[:la:|la]]
| [[latina]]
| Latina 
| Latina
|-
| [[:lb:|lb]]
| [[letzeburg]]
| Lëtzebuergesch 
| Letzebuergesch
|-
| [[:lg:|lg]]
| [[gandan kieli|ganda]]
| Luganda 
| Luganda
|-
| [[:li:|li]]
| [[limburgi]]
| Limburgs 
| Limburgs
|-
| [[:ln:|ln]]
| [[lingala]]
| Lingala
| Lingala
|-
| [[:lo:|lo]]
| [[lao]]
| Pha xa lao
| Pha xa lao
|-
| [[:lt:|lt]]
| [[liettuan kieli|liettua]]
| Lietuvių 
| Lietuviu
|-
| [[:lv:|lv]]
| [[latvian kieli|latvia]]
| Latviešu 
| Latviesu
|-
| [[:mdf:|mdf]]
| [[mokšan kieli|mokša]]
| (Moksha)
| (Moksha)
|-
| [[:mg:|mg]]
| [[malagasi]]
| Malagasy 
| Malagasy
|-
| [[:mh:|mh]]
| [[Marshallin kieli|marshall]]
| Ebon 
| Ebon
|-
| [[:mi:|mi]]
| [[maorin kieli|maori]]
| Māori 
| Maori
|-
| [[:mk:|mk]]
| [[makedonian kieli|makedonia]]
| Македонски 
| Makedonski 
|-
| [[:ml:|ml]]
| [[malajalam]]
| മലയാളം
| Malayaallam
|-
| [[:mn:|mn]]
| [[mongolin kieli|mongoli]]
| Монгол 
| Mongol
|-
| [[:mo:|mo]]
| [[moldavia]]
| Moldoveana 
| Moldoveana
|-
| [[:mr:|mr]]
| [[marathin kieli|marathi]]
| मराठी
| Bharaatthii 
|-
| [[:ms:|ms]]
| [[malaijin kieli|malaiji]]
| Bahasa Melayu 
| Bahasa Melayu
|-
| [[:mt:|mt]]
| [[maltan kieli|malta]]
| bil-Malti
| bil-Malti
|-
| [[:mus:|mus]]
| [[muskogin kieli|muskogi]]
| Mvskoke
| Muscogee
|-
| [[:my:|my]]
| [[burman kieli|burma]]
| Myanmasa
| Myanmasa
|-
| [[:myv:|myv]]
| [[ersän kieli|ersä]]
| (Erzya)
| (Erzya)
|-
| [[:na:|na]]
| [[naurun kieli|nauru]]
| Ekakairũ Naoero 
| Ekakairu Naoero
|-
| [[:nah:|nah]]
| [[nahuatl]]
| Nahuatl 
| Nahuatl
|-
| [[:nds:|nds]]
| [[alasaksa]]
| Plattdüütsch 
| Plattduutsch
|-
| [[:ne:|ne]]
| [[nepali]]
| नेपाली 
| Nepaalii
|-
| [[:ng:|ng]]
| [[ndonga]]
| Ndonga 
| Ndonga
|-
| [[:nl:|nl]]
| [[hollannin kieli|hollanti]]
| Nederlands 
| Nederlands 
|-
| [[:nn:|nn]]
| [[uusnorjan kieli|uusnorja]]
| Norsk (nynorsk)
| Norsk (nynorsk)
|-
| [[:no:|no]]
| [[norjan kieli|kirjanorja]]
| Norsk 
| Norsk
|-
| [[:nv:|nv]]
| [[navahon kieli|navaho]]
| Diné bizaad 
| Dine bizaad
|-
| [[:ny:|ny]]
| [[Tšewan kieli|tšewa]]
| Chi-Chewa 
| Chi-Chewa
|-
| [[:oc:|oc]]
| [[oksitaani]]
| Occitan 
| Occitan
|-
| [[:om:|om]]
| [[oromon kieli|oromo]]
| Oromoo 
| Oromoo
|-
| [[:or:|or]]
| [[orijan kieli|orija]]
| Oriya 
| Oriya
|-
| [[:os:|os]]
| [[osseetin kieli|osseetti]]
| (Ossetian) 
| (Ossetian)
|-
| [[:pa:|pa]]
| [[pandžabi]]
| पंजाबी / ਪਜਾਬੀ / پنجابي
| Pajaabii
|-
| [[:pi:|pi]]
| [[palin kieli|pali]]
| पािऴ
| 
|-
| [[:pl:|pl]]
| [[puolan kieli|puola]]
| Polski 
| Polski
|-
| [[:ps:|ps]]
| [[pašton kieli|pašto]]
| پښتو
| Pashtuu 
|-
| [[:pt:|pt]]
| [[portugalin kieli|portugali]]
| Português 
| Portugues
|-
| [[:qu:|qu]]
| [[ketšua]]
| Runa Simi 
| Runa Simi
|-
| [[:rm:|rm]]
| [[retoromaani]]
| Rumantsch 
| Rumantsch
|-
| [[:rn:|rn]]
| [[Rundin kieli|rundi]]
| Kirundi 
| Kirundi
|-
| [[:ro:|ro]]
| [[romanian kieli|romania]]
| Română 
| Romana
|-
| [[:roa-rup:|roa-rup]]
| [[aromania]]
| Armâneashti
| Armaneashti
|-
| [[:ru:|ru]]
| [[venäjän kieli|venäjä]]
| Русский 
| Russkii 
|-
| [[:rw:|rw]]
| [[ruandan kieli|ruanda]]
| Kinyarwanda 
| Kinyarwanda 
|-
| [[:sa:|sa]]
| [[sanskrit]]
| संस्कृत 
| Samskrta 
|-
| [[:sah:|sah]]
| [[jakuutti|jakuutin kieli]]
| (Yakut)
| (Yakut)
|-
| [[:sc:|sc]]
| [[sardi]]
| Sardu
| Sardu
|-
| [[:scn:|scn]]
| ?
| Sicilianu
| Sicilianu
|-
| [[:sd:|sd]]
| [[sindhin kieli|sindhi]]
| सिनधि
| Sinadhi 
|-
| [[:se:|se]]
| [[pohjoissaame]]
| Sámegiella
| Samegiella 
|-
| [[:sg:|sg]]
| [[sangon kieli|sango]]
| Sangro 
| Sangro
|-
| [[:si:|si]]
| [[singalin kieli|singali]]
| Simhala 
| Simhala
|-
| [[:simple:|simple]]
| helppo [[englannin kieli|englanti]]
| Simple English
| Simple English
|-
| [[:sk:|sk]]
| [[slovakin kieli|slovakki]]
| Slovenčina 
| Slovencina
|-
| [[:sl:|sl]]
| [[sloveenin kieli|sloveeni]]
| Slovenščina
| Slovenscina
|-
| [[:sm:|sm]]
| [[samoan kieli|samoa]]
| Gagana Samoa 
| Gagana Samoa
|-
| [[:sn:|sn]]
| [[shonan kieli|shona]]
| chiShona 
| Chishona
|-
| [[:so:|so]]
| [[somalin kieli|somali]]
| Soomaaliga 
| Soomaaliga 
|-
| [[:sq:|sq]]
| [[albanian kieli|albania]]
| Shqip 
| Shqip 
|-
| [[:sr:|sr]]
| [[serbian kieli|serbia]]
| Српски / Srpski 
| Srpski
|-
| [[:ss:|ss]]
| [[siswati]]
| SiSwati 
| Siswati
|-
| [[:st:|st]]
| [[sothon kieli|sotho]]
| seSotho 
| Sesotho
|-
| [[:su:|su]]
| [[sundan kieli|sunda]]
| Bahasa Sunda 
| Bahasa Sunda
|-
| [[:sv:|sv]]
| [[ruotsin kieli|ruotsi]]
| Svenska 
| Svenska
|-
| [[:sw:|sw]]
| [[swahili]]
| Kiswahili 
| Kiswahili
|-
| [[:ta:|ta]]
| [[tamilin kieli|tamili]]
| தமிழ்
| Tamilll
|-
| [[:te:|te]]
| [[telugun kieli|telugu]]
| తెలుగు 
| Telugu
|-
| [[:tg:|tg]]
| [[tadžikin kieli|tadžikki]]
| Тоҷикӣ 
| Tochikja 
|-
| [[:th:|th]]
| [[thain kieli|thai]]
| ไทย 
| Thai
|-
| [[:tlh:|tlh]]
| [[Klingonin kieli|klingon]]
| tlhIngan Hol
| tlhIngan Hol
|-
| [[:ti:|ti]]
| [[tigrinjan kieli|tigrinja]]
| Tigrinya 
| Tigrinya
|-
| [[:tk:|tk]]
| [[turkmeenin kieli|turkmeeni]]
| تركمن / Туркмен
| Turkmen
|-
| [[:tl:|tl]]
| [[tagalog]]
| Tagalog 
| Tagalog
|-
| [[:tn:|tn]]
| [[tswanan kieli|tswana]]
| Setswana 
| Setswana
|-
| [[:to:|to]]
| [[tongan kieli|tonga]]
| Tonga 
| Tonga
|-
| [[:tpi:|tpi]]
| [[tok-pisin]]
| Tok pisin 
| Tok pisin
|-
| [[:tr:|tr]]
| [[turkin kieli|turkki]]
| Türkçe 
| Turkce
|-
| [[:ts:|ts]]
| [[tsonga]]
| Xitsonga 
| Xitsonga 
|-
| [[:tt:|tt]]
| [[tataarin kieli|tataari]]
| Tatarça
| Tatarca
|-
| [[:tum:|tum]]
| [[Tumbukan kieli|tumbuka]]
| chiTumbuka
| chiTumbuka
|-
| [[:tw:|tw]]
| [[twi]]
| Twi 
| Twi
|-
| [[:ty:|ty]]
| [[Tahitin kieli|tahiti]]
| Reo Mā`ohi
| Reo Maohi
|-
| [[:tyv:|tyv]]
| [[tuvan kieli|tuva]]
| (Tuvinian)
| (Tuvinian)
|-
| [[:udm:|udm]]
| [[udmurtin kieli|udmurtti]]
| удмурт кыл 
| Udmurt kyl
|-
| [[:ug:|ug]]
| [[uiguurin kieli|uiguuri]]
| Oyghurque 
| Oyghurque
|-
| [[:uk:|uk]]
| [[ukrainan kieli|ukraina]]
| Українська 
| Ukrainska
|-
| [[:ur:|ur]]
| [[urdu]]
| اردو
| Urdu
|-
| [[:uz:|uz]]
| [[uzbekin kieli|uzbekki]]
| Ўзбек 
| Uzbek
|-
| [[:ve:|ve]]
| [[Vendan kieli|venda]]
| Venda
| Venda
|-
| [[:vi:|vi]]
| [[vietnamin kieli|vietnam]]
| Tiếng Việt
| Tieng Viet
|-
| [[:vo:|vo]]
| [[volapük]]
| Volapük 
| Volapuk
|-
| [[:wa:|wa]]
| [[vallonin kieli|valloni]]
| Walon 
| Walon
|-
| [[:wo:|wo]]
| [[wolof]]
| Wollof 
| Wollof
|-
| [[:xal:|xal]]
| [[oiraatin kieli|oiraatti]]
| (Kalmyk) 
| (Kalmyk)
|-
| [[:xh:|xh]]
| [[xhosa]]
| isiXhosa 
| Isixhosa
|-
| [[:yi:|yi]]
| [[jiddiš]]
| ייִדיש 
| Yidish
|-
| [[:yo:|yo]]
| [[joruban kieli|joruba]]
| Yorùbá 
| Yoruba
|-
| [[:za:|za]]
| [[zhuangin kieli|zhuang]]
| Cuengh 
| Cuengh
|-
| [[:zh:|zh]]
| [[kiinan kieli|kiina]]
| 中文  
| Zhongwen 
|-
| [[:zh-min-nan:|zh-min-nan]]
| 
| Bân-lâm-gú
| Ban-lam-gu
|-
| [[:zu:|zu]]
| [[zulun kieli|zulu]]
| isiZulu
| Isizulu
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Hupu 2/Johdanto</title>
    <id>1216</id>
    <revision>
      <id>27089</id>
      <timestamp>2006-12-29T09:43:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=&quot;center&quot; style=&quot;background-color: #f2fff2; border: 1px solid #bfffbf; padding: 1em; width: 450px; text-align: left;&quot;                   
|- valign=top |
|[[Kuva:Hupu2.png|60px|center]]
|-
| &amp;mdash; '''Teos julkaistaan ainoastaan informaatiotarkoituksessa'''
|-
| &amp;mdash; '''Teoksen tekijät eivät kehota ketään rikkomaan Suomen lakia'''
|-
| &amp;mdash; '''Teoksen tekijät eivät vastaa teoksen mahdollisesta väärinkäytöstä'''
|}


== Alkusanat ==
Tämän oppaan tarkoitus on tarjota kaikille asiasta kiinnostuneille mahdollisuus perehtyä [[w:Hamppu|hampun]], maailman kenties kiistellyimmän kasvin kasvatukseen. Toisin kuin useimmat luulevat, hampun kasvatus ei ole erityisen vaikeaa. Kunhan kasvin perustarpeet täyttyvät, ei hyväntuoksuisen hampun kasvatus vaadi aloittelijaltakaan liikoja.

Useimmissa ihmisissä jo sanat hamppu ja [[w:fi:Kannabis|kannabis]] herättävät vastustusta. Suurin syy siihen on vääristellyn informaation omaksuminen. Kannabiksen (hampun, marihuanan, ruohon, pilven jne.) vaikutusta ihmiseen on liioiteltu kymmenien vuosien ajan, mikä on synnyttänyt ns. kannabisfobiaa. Perusteeton pelottelu on ylimitoitettuine varoituksineen peittänyt taakseen paitsi kannabiksen hyvät puolet, myös sen reaaliset haitat. Lisäksi se on osaltaan auttanut synnyttämään vastakohdakseen fanaattista kannabismyönteisyyttä. Lienee selvää, etteivät aidosti puolueettomat tutkimukset ole aina sopineet kummankaan ideologisen ääripään tarkoituksiin.
Me, toisen polven hullut puutarhurit haluamme omalta osaltamme korjata asiaa pyrkimällä tarjoamaan ajanmukaisen tietopaketin kannabisasian eri puolista ja kannabiksen vaikutuksista.

Vaikka kannabis on todettu useissa arvovaltaisissa tutkimuksissa laillisia [[w:fi:Päihde|päihteitämme]] - [[w:fi:Alkoholijuoma|alkoholia]] ja [[w:fi:Tupakka|tupakkaa]] - haitattomammaksi, niin sen valmistus, hallussapito, käyttö tai myynti nautintoaineeksi on yhä laitonta Suomessa. Siksi tämä teos julkaistaan ainoastaan informaatiotarkoituksiin. Emme kehota ketään rikkomaan Suomen lakia.

Niiden, jotka suunnittelevat rikkovansa tai jo rikkovat huumausainelakia on hyvä muistaa, että kannabis on mietoudestaan huolimatta yhä päihde sanan varsinaisessa merkityksessä. Kannabiksenkäyttö ei ole koskaan pelkkä poliittinen valinta, vaan vaikuttaa aina tavalla tai toisella elämään ja kehitykseen ihmisyksilönä. Oman tajunnantilansa muuttaminen tuo mukanaan vastuun omaa itseään ja ympäristöään kohtaan. Laillisten päihdevaihtoehtojen kuluttajista poiketen kannabiksenkäyttäjällä on lisäksi ylimääräinen vastuu siitä, ruokkiiko hän valinnoillaan järjestäytynyttä rikollisuutta. Laittomasti maahantuodun hasiksen myyntihinnasta merkittävä osa menee alamaailman taskuun. Kotona kasvatettu kannabis puolestaan lihottaa eniten sähkölaitoksen lompakkoa.

Me, tämän kirjan kirjoittamiseen osallistuneet emme usko kontrollipolitiikan voivan poistaa kannabiksenkäyttöä maailmasta tai olevan paras tapa hillitä sen aiheuttamia ongelmia. Kontrollipolitiikkaa pitäisikin kutsua kontrollinmenetyspolitiikaksi, sillä se on vapauttanut kannabiksen verotus- ja valvontakoneiston ulottumattomiin, pimeille markkinoille. Uskomme, että haitoista saa parhaan otteen tarttumalla niihin - ei potkimalla niitä maton alle.

Suomalaisen [[w:fi:Päihdepolitiikka|päihdepolitiikan]] muuttamista toimivampaan suuntaan ajavat mm. [http://www.sky.org/ Suomen kannabisyhdistys] ja [http://www.hppry.org/ Humaania päihdepolitiikkaa ry]. Halutessasi voit tukea em. järjestöjen toimintaa.

== Taustaa ==

Suomen Kannabisyhdistyksen tekemä hampun kasvatusopas [http://www.sky.org/julkaisut/hupu/ Hullu Puutarhuri] on opastanut viherpeukaloita hampun kasvatuksen kiehtovaan maailmaan jo vuosia. Teosta ei kuitenkaan ollut päivitetty pitkään aikaan ja siitä puuttui mm. riittävä ohjeistus suosituksi tulleiden vesiviljelytekniikoiden hyödyntämiseen. Tuoreemmalle versiolle oli siis kysyntää.

[http://www.hamppu.net/forum/ Hamppuforum-keskustelupalstalla] esitettiin alunperin keväällä 2002 idea paremman version kirjoittamisesta. Ajatus sai välittömästi kannatusta, joten projekti sai alkunsa. Työ on edennyt vaihtelevalla rytmillä; välillä opasta on laajennettu nopeasti ja toisinaan on ollut hiljaisempia kausia.

Projektista haluttiin hyvin kattava, jotta siitä olisi apua aina vasta-alkajasta kokeneemmallekin kasvattajalle. Opas painottuu kuvaamaan tarkasti sisätiloissa tapahtuvan kasvatuksen, koska Suomen sääolosuhteissa ulkokasvatus on vain kausittainen harrastus. Tarjoamme kuitenkin perustiedot myös kesällä ulkona tapahtuvaan kasvatukseen.

Hullu puutarhuri 2 ei rajoitu pelkästään kasvatukseen. Teokseen on mahdutettu myös historiaa, kulttuuria, politiikkaa ja tietoa hampun terveydellisistä vaikutuksista.

&lt;!--Jättäisitkö sotkematta, kiitos!--&gt;
&lt;center&gt;'''&lt;font size=&quot;+1&quot; color=&quot;green&quot;&gt;Mukavia lukuhetkiä!&lt;/font&gt;


{{Hupu2}}
&lt;br&gt;
;Muokkaamiseen saat apua [[Ohje:Ohje|ohje]]-sivulta, toivomuksia voit esittää [[Hupu 2/Kysytyimmät aiheet|kysytyimmät aiheet]] -sivulla.:
&lt;/center&gt;

[[Luokka:Hupu 2]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Kielilinkit</title>
    <id>1219</id>
    <revision>
      <id>19878</id>
      <timestamp>2006-09-30T05:25:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Suomensin (jotka osasin)</comment>
      <text xml:space="preserve">; &lt;small&gt;Yli 1000 sivun Wikikirjastoja:&lt;/small&gt;
&lt;div style=&quot;font-size:120%; margin-left: 2em; margin-right: 2em;&quot;&gt;
[[:de:|Deutsch&amp;nbsp;(saksa)]]
- [[:en:|English; (englanti)]]
- [[:es:|Español&amp;nbsp;(espanja)]]
- [[:fr:|Français&amp;nbsp;(ranska)]]
- [[:hu:|Magyar&amp;nbsp;(unkari)]]
- [[:it:|Italiano&amp;nbsp;(italia)]]
- [[:nl:|Nederlands&amp;nbsp;(hollanti)]]
- [[:pl:|Polski&amp;nbsp;(puola)]]
- [[:pt:|Português&amp;nbsp;(portugali)]]
&lt;/div&gt;

; &lt;small&gt;Yli 100 sivun Wikikirjastoja:&lt;/small&gt;
&lt;div style=&quot;font-size:100%; margin-left: 2em; margin-right: 2em;&quot;&gt;
[[:ar:|العربية&amp;nbsp;(arabia)]]
- [[:id:|Bahasa Indonesia&amp;nbsp;(indonesia)]]
- [[:bg:|&amp;#1041;&amp;#1098;&amp;#1083;&amp;#1075;&amp;#1072;&amp;#1088;&amp;#1089;&amp;#1082;&amp;#1080;&amp;nbsp;(bulgaria)]]
- [[:ca:|Català&amp;nbsp;(katalaani)]]
- [[:zh:|中文&amp;nbsp;(kiina)]]
- [[:cs:|&amp;#269;e&amp;#0353;tina&amp;nbsp;(tsekki)]]
- [[:da:|Dansk&amp;nbsp;(tanska)]]
- [[:ang:|Englisc&amp;nbsp;(vanha englanti)]]
- [[:eo:|Esperanto; (esperanto)]]
- [[:gl:|Galego&amp;nbsp;(gallego)]]
- [[:he:|&amp;#1506;&amp;#1489;&amp;#1512;&amp;#1497;&amp;#1514;&amp;nbsp;(heprea)]]
- [[:ja:|&amp;#26085;&amp;#26412;&amp;#35486;&amp;nbsp;(japani)]]
- [[:ko:|&amp;#54620;&amp;#44397;&amp;#50612;&amp;nbsp;(korea)]]
- [[:mk:|Македонски&amp;nbsp;(makedonia)]]
- [[:no:|Norsk&amp;nbsp;(Norja)]]
- [[:ru:|&amp;#1088;&amp;#1091;&amp;#1089;&amp;#1089;&amp;#1082;&amp;#1080;&amp;#1081;&amp;nbsp;(venäjä)]]
- [[:sq:|Shqip&amp;nbsp;(albania)]]
- [[:sk:|Slovenska&amp;nbsp;(slovakia)]]
- [[:sv:|Svenska&amp;nbsp;(ruotsi)]]
- [[:ta:|தமிழ்&amp;nbsp;(tamil)]]
- [[:th:|ไทย&amp;nbsp;(thai)]]
- [[:tr:|Türkçe&amp;nbsp;(turkki)]]
&lt;/div&gt;

; &lt;small&gt;Yli 10 sivun Wikikirjastoja:&lt;/small&gt;
&lt;div style=&quot;font-size:90%; margin-left: 2em; margin-right: 2em;&quot;&gt;
&lt;small&gt;
[[:hy:|Հայերեն&amp;nbsp;(armenia)]]
- [[:be:|Беларуская&amp;nbsp;(valkovenäjä)]]
- [[:bo:|Bosanski&amp;nbsp;(bosnia)]]
- [[:su:|Basa&amp;nbsp;Sunda&amp;nbsp;(sundan)]]
- [[:cv:|Чӑваш&amp;nbsp;(chuvach)]]
- [[:cy:|Cymraeg&amp;nbsp;(walesi)]]
- [[:na:|Dorerin&amp;nbsp;Naoero&amp;nbsp;(nauruan)]]
- [[:el:|Ελληνικά&amp;nbsp;(kreikka)]]
- [[:et:|Eesti&amp;nbsp;(viro)]]
- [[:fa:|&amp;#1601;&amp;#1575;&amp;#1585;&amp;#1587;&amp;#1740;&amp;nbsp;(persian/farsi)]]
- [[:el:|&amp;#917;&amp;#955;&amp;#955;&amp;#951;&amp;#957;&amp;#953;&amp;#954;&amp;#940;&amp;nbsp;(kreikka)]]
- [[:hr:|Hrvatski&amp;nbsp;(croatian)]]
- [[:ia:|Interlingua]]
- [[:ie:|Interlingue]]
- [[:is:|Íslenska&amp;nbsp;(islanti)]]
- [[:ku:|Kurdî&amp;nbsp;/&amp;nbsp;كوردی&amp;nbsp;(kurdi)]]
- [[:la:|Latina&amp;nbsp;(latina)]]
- [[:lt:|Lietuvių&amp;nbsp;(liettua)]]
- [[:ml:|മലയാളം&amp;nbsp;(malaji)]]
- [[:mr:|मराठी&amp;nbsp;(marathi)]]
- [[:ro:|Român&amp;#259;&amp;nbsp;(romania)]]
- [[:simple:Main Page|Simple&amp;nbsp;English (helppo englanti)]]
- [[:sr:|&amp;#1089;&amp;#1088;&amp;#1087;&amp;#1089;&amp;#1082;&amp;#1080;&amp;nbsp;(serbia)]]
- [[:sl:|Slovenščina&amp;nbsp;(slovenia)]]
- [[:te:|తెలుగు&amp;nbsp;(telugru)]]
- [[:tt:|Tatar]]
- [[:vi:Trang Chính|Tiếng&amp;nbsp;Việt&amp;nbsp;(vietnam)]]
- [[:ur:|اردو&amp;nbsp;(urdu)]]
- [[:uk:|&amp;#1091;&amp;#1082;&amp;#1088;&amp;#1072;&amp;#1111;&amp;#1085;&amp;#1089;&amp;#1100;&amp;#1082;&amp;#1072;&amp;nbsp;(Ukraina)]]
&lt;/small&gt;
&lt;/div&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Thai/Kielioppi</title>
    <id>1220</id>
    <revision>
      <id>12420</id>
      <timestamp>2006-05-26T15:59:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Thain kieli]]</comment>
      <text xml:space="preserve">*[[Thai:Yleistä|Yleistä]]
*[[Thai:Historia|Historia]]
*[[Thai:Kirjaimisto|Kirjaimisto]]
**[[Thai:Konsonantit|Konsonantit]]
***[[Thai:Konsonanttiluokat|Konsonanttiluokat]]
****[[Thai:Alakonsonantit|Alakonsonantit]]
****[[Thai:Keskikonsonantit|Keskikonsonantit]]
****[[Thai:Yläkonsonantit|Yläkonsonantit]]
***[[Thai:Sointuvat loppuäänteet|Sointuvat loppuäänteet]]
***[[Thai:Sulkevat loppuäänteet|Sulkevat loppuäänteet]]
***[[Thai:Aloittavat konsonantit|Aloittavat konsonantit]]
***[[Thai:Lopettavat konsonantit|Lopettavat konsonantit]]
**[[Thai:Vokaalit|Vokaalit]]
**[[Thai:Numerot|Numerot]]
**[[Thai:Toonimerkit|Toonimerkit]]

[[Luokka:Thain kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline</title>
    <id>1221</id>
    <revision>
      <id>5492</id>
      <timestamp>2005-05-21T12:33:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ohje:Malline]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Proxy</title>
    <id>1223</id>
    <revision>
      <id>23994</id>
      <timestamp>2006-11-16T20:14:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>luokitus includeonly:ksi (tämän mallineen ei ole tarkoitus kuulua luokkaan)</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div class=&quot;boilerplate metadata&quot; id=&quot;proxy&quot; style=&quot;margin: 0 2.5%; background: #ffd; padding: 0 10px; border: 1px solid #aa8;&quot;&gt;
'''Tämän anonyymin käyttäjän IP-osoite kuuluu yleiselle välityspalvelimelle tai yhteiskäytössä olevalle tietokoneelle:''' ''{{{1}}}''&lt;br /&gt;
Tästä osoitteesta tehdyt muokkaukset kuuluvat todennäköisesti eri henkilöille. Jos käytät tätä osoitetta, voit erottua muista käyttäjistä hankkimalla käyttäjätunnuksen.

Tälle osoitteelle jätetyt viestit eivät välttämättä saavuta tarkoitettua vastaanottajaansa.
&lt;/div&gt;

&lt;includeonly&gt;[[Luokka:Yhteiskäyttöosoitteet]]&lt;/includeonly&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Commons</title>
    <id>1224</id>
    <revision>
      <id>13033</id>
      <timestamp>2006-05-31T07:27:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Kompak</username>
        <id>114</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div class=&quot;noprint&quot; style=&quot;clear: right; border:solid #aaa 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 90%; background: #f9f9f9; width: 250px; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: right;&quot;&gt;
&lt;div style=&quot;float: left;&quot;&gt;[[Image:Commons-logo-en.png|40px|none|Commons]]&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;margin-left: 60px;&quot;&gt;[[Commons:Etusivu|Wikimedia Commonsissa]] on materiaalia aiheesta '''[[Commons:{{{1}}}|{{{2}}}]]'''.&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Tekijänoikeus</title>
    <id>1225</id>
    <restrictions>edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed</restrictions>
    <revision>
      <id>28117</id>
      <timestamp>2007-01-22T13:32:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;br clear=all&gt;
&lt;div class=&quot;boilerplate metadata&quot; id=&quot;copyvio&quot; style=&quot;background: #ffd; border: 1px solid #aa8; margin: 0 2.5%; padding: 0 10px&quot;&gt;
'''Tämän sivun tai kuvan sisällön epäillään olevan [[w:Tekijänoikeus|tekijänoikeus]]rikkomus.'''&lt;br /&gt;
Asiasta keskustellaan kirjan keskustelusivulla.
&lt;/div&gt;
&lt;includeonly&gt;[[Luokka:Tekijänoikeusongelmat]]&lt;/includeonly&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:V</title>
    <id>1226</id>
    <revision>
      <id>5497</id>
      <timestamp>2005-04-26T15:48:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">&lt;div class=&quot;boilerplate metadata&quot; id=&quot;attention&quot; style=&quot;background-color: #fee; margin: 0 2.5%; padding: 0 10px 5px 10px; border: 1px solid #aaa;&quot;&gt;
'''Käytät IP-osoitetta, joka on estetty toistuvan [[w:Vandalismi|vandalismin]] vuoksi.'''&lt;br&gt;
Jos esto on mielestäsi virheellinen, voit keskustella siitä [[Toiminnot:Listadmins|ylläpitäjän]] kanssa.
&lt;/div&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Test</title>
    <id>1227</id>
    <revision>
      <id>13915</id>
      <timestamp>2006-06-15T20:53:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>wikikoodia hieman siistitty</comment>
      <text xml:space="preserve">'''[[Tervetuloa Wikikirjastoon]]!''' Kokeilit suomenkielisen Wikikirjaston muokkaamista, ja testisi on nyt poistettu. Jos haluat harjoitella lisää ennen kuin ryhdyt vakavissasi lisäämään Wikikirjaston kirjamäärää, käytä [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikko]]a, jossa voit kokeilla toimintoja vapaasti. Lisää tietoa muokkaamisesta on [[Ohje:Ohje|ohjesivuilla]].</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Test2</title>
    <id>1228</id>
    <revision>
      <id>27861</id>
      <timestamp>2007-01-11T14:11:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>fix</comment>
      <text xml:space="preserve">Olet kirjoittanut asiattomuuksia sivuille, ole hyvä ja lopeta se. Sitä pidetään vandalismina. Jos jatkat sivujen töhrimistä, muokkausoikeutesi voidaan poistaa. Voit kokeilla muokkaamista rauhassa [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikolla]]. Kiitos!</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Käyttäjätunnus</title>
    <id>1229</id>
    <revision>
      <id>20440</id>
      <timestamp>2006-10-10T13:02:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>linkki suoraan käyttäjätunnuksen luontisivulle</comment>
      <text xml:space="preserve">Olet kirjoittanut Wikikirjastoon aktiviisesti, ja siksi sinun kannattaisi &lt;span class=&quot;plainlinks&quot;&gt;[http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Toiminnot:Userlogin&amp;type=signup rekisteröidä]&lt;/div&gt; itsellesi käyttäjätunnus. Rekisteröinti ei vaadi sähköpostiosoitetta eikä henkilökohtaisia tietoja, ja käyttäjätunnuksesta on monenlaista etua:
*Saat oman käyttäjäsivun jossa voit kertoa itsestäsi ja jolle voit kerätä hyödyllisiä linkkejä, ja oman keskustelusivun, jossa voit kommunikoida muiden kanssa.
*Muokkauksesi ja asetuksesi säilyvät vaikka IP-osoitteesi vaihtuisi ja näet kaikki muokkauksesi &quot;omat muokkaukset&quot;-sivun kautta.
*Voit siirtää sivuja ja lisätä kuvia.
*Voit äänestää mahdollisissa äänestyksissä.
*Voit luoda itsellesi ''tarkkailulistan'' sivuista, joita haluat seurata muita tarkemmin.
*Voit mukauttaa Wikikirjaston ulkoasua vapaasti luomalla oman tyylitiedoston.
*Voit asettua ehdolle ylläpitäjäksi.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Käyttäjätunnus2</title>
    <id>1230</id>
    <revision>
      <id>5501</id>
      <timestamp>2005-04-26T16:01:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tulet IP-osoitteesta, jota käyttävät monet eri henkilöt, ja siksi '''sinun kannattaisi rekisteröidä itsellesi käyttäjätunnus'''. Käyttäjätunnuksesta on monenlaista etua:
*Erotut muista samasta IP-osoitteesta tulevista.
*Saat oman käyttäjäsivun jossa voit kertoa itsestäsi ja jolle voit kerätä hyödyllisiä linkkejä.
*Muokkauksesi ja asetuksesi säilyvät vaikka IP-osoitteesi vaihtuisi.
*Voit siirtää sivuja ja lisätä kuvia.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Allekirjoitus</title>
    <id>1231</id>
    <revision>
      <id>5502</id>
      <timestamp>2005-04-26T16:05:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Muistathan allekirjoittaa kaikki keskusteluviestisi sekä äänesi äänestyksissä. Se tekee keskustelujen seuraamisesta helpompaa. Allekirjoituksen voi lisätä helposti klikkaamalla tekstinmuokkausruudun yläpuolella olevan työkalurivin toiseksi viimeistä kuvaketta, tai kirjoittamalla &lt;nowiki&gt;~~~~&lt;/nowiki&gt; (neljä tildeä).</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Kuvakaappaus</title>
    <id>1232</id>
    <restrictions>edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed</restrictions>
    <revision>
      <id>25437</id>
      <timestamp>2006-12-02T09:21:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Suojasi sivun Malline:Kuvakaappaus: Tärkeä malline [edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed]</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=center border=0 cellpadding=4 cellspacing=4 style=&quot;border: 1px solid #CC9; background-color: #F1F1DE&quot;
|- 
|[[Kuva:Achtung.svg|60px|left]]
| style=&quot;font-size: 90%&quot; | Tämä kuvakaappaus on tekijänoikeudella suojatusta elokuvasta, televisio-ohjelmasta, tietokoneohjelmasta tai -pelistä. Kuvaa käytetään Wikikirjastossa Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeuden ja Yhdysvaltojen tekijänoikeuslain ''fair use'' -oikeuden nojalla. Kuvakaappauksen lähde on mainittava.
|}
[[Luokka:Kuvakaappaukset|{{PAGENAME}}]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:PD/USA</title>
    <id>1233</id>
    <revision>
      <id>13912</id>
      <timestamp>2006-06-15T20:32:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>luokitus includeonlyksi jottei malline itse näy luokassa</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;br style=&quot;clear:both&quot; /&gt;
{| align=&quot;center&quot; style=&quot;width:80%; background-color:#F1F1DE; border:1px solid #CC9; padding:5px;&quot;
|-
|[[Image:Great Seal of the US.png|64px]]
|&lt;center&gt;Tällä kuvalla ei ole tekijänoikeuksia, sillä sen on tehnyt Yhdysvaltain liittovaltion hallitus, virasto tai työntekijä virkatoimessaan. Tämä pätee maailmanlaajuisesti.&lt;/center&gt;
|}
&lt;includeonly&gt;[[Luokka:Yhdysvaltain hallituksen Public Domain -kuvat|{{PAGENAME}}]]&lt;/includeonly&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:PD/Oma</title>
    <id>1234</id>
    <restrictions>edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed</restrictions>
    <revision>
      <id>25440</id>
      <timestamp>2006-12-02T09:23:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Suojasi sivun Malline:PD/Oma: Tärkeä malline [edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed]</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;br style=&quot;clear:both&quot; /&gt;
{| align=&quot;CENTER&quot;  style=&quot;width:80%; background-color:#F1F1DE; border:1px solid #CC9;  padding:5px;&quot;
| [[Image:PD-icon.svg|64px]]
| &lt;center&gt;Minä, tämän kuvan tekijänoikeuksien omistaja, luovun tekijänoikeuksistani kuvaan ja annan kaikille oikeuden käyttää kuvaa vapaasti ja korvauksetta.&lt;/center&gt;
|}
[[Luokka:Public domain -kuvat|{{PAGENAME}}]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Vanha</title>
    <id>1235</id>
    <restrictions>edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed</restrictions>
    <revision>
      <id>25441</id>
      <timestamp>2006-12-02T09:23:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Suojasi sivun Malline:Vanha: Tärkeä malline [edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed]</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;center&gt;
&lt;div class=&quot;boilerplate&quot; id=&quot;pd&quot; style=&quot;width: 95%; margin: 0 auto; text-align: justify; background: #F1F1DE; padding: 0 10px; border: 1px solid #CC9;&quot;&gt;
Tämän kuvan tekijänoikeus on poistunut teoksen vanhuuden vuoksi sekä Suomen että Yhdysvaltojen tekijänoikeuslain mukaan.
&lt;/div&gt;
&lt;/center&gt;
[[Luokka:Vanhat kuvat|{{PAGENAME}}]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Kiistanalainen</title>
    <id>1236</id>
    <revision>
      <id>13031</id>
      <timestamp>2006-05-31T07:26:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Kompak</username>
        <id>114</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=center class=&quot;kiistanalainen&quot; style=&quot;background: #ffd; border: 1px solid #aaa; padding: .3em; margin-bottom: 3px; width: auto;&quot;
| style=&quot;padding-right: 4px; padding-left: 4px;&quot; | [[Image:Stop_hand.png|40px|]]
| '''Aihe on kiistanalainen.'''&lt;br&gt;Lue keskustelusivu ennen suurten muutosten tekemistä. Erimielisyyden ilmetessä perustele kantasi keskustelusivulla.
|}

[[Luokka:Kiistanalaiset artikkelit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Suojattu</title>
    <id>1237</id>
    <revision>
      <id>22731</id>
      <timestamp>2006-11-07T13:13:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Suojatut sivut]]
{| align=center class=&quot;protected&quot; style=&quot;background: white; border: 1px solid #aaa; padding: .2em; margin-bottom: 3px; font-size: 95%; width: auto;&quot;
| style=&quot;padding-right: 4px; padding-left: 4px;&quot; | [[Kuva:Nuvola_mimetypes_encrypted.png|40px|]]
| '''Tämä sivu on suojattu muutoksilta vandalismin tai muokkausriitojen takia. Ongelmista keskustellaan keskustelusivulla.'''&lt;br&gt;&lt;small&gt;Suojaus ei ota kantaa siihen, onko nykyinen versio muita parempi. Voit halutessasi tarkastella sivun vanhempia versioita.&lt;/small&gt;
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Logo</title>
    <id>1240</id>
    <restrictions>edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed</restrictions>
    <revision>
      <id>25442</id>
      <timestamp>2006-12-02T09:24:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Suojasi sivun Malline:Logo: Tärkeä malline [edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed]</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;center&gt;
&lt;div class=&quot;boilerplate&quot; id=&quot;pd&quot; style=&quot;width: 95%; margin: 0 auto; text-align: justify; background: #F1F1DE; padding: 0 10px; border: 1px solid #CC9;&quot;&gt;
Tämä on tekijänoikeudella suojattu yrityksen tai yhteisön logo. Kuvaa käytetään Wikikirjastossa Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeuden ja Yhdysvaltojen tekijänoikeuslain ''fair use'' -oikeuden nojalla. Logon käyttö ei merkitse suhdetta Wikikirjaston ja logon omistavan yrityksen tai yhteisön välillä. Logo ja sen mahdollisesti esittämä tavaramerkki ovat omistajansa omaisuutta.
&lt;/div&gt;
&lt;/center&gt;
[[Luokka:Logot|{{PAGENAME}}]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Cc-by-2.0</title>
    <id>1241</id>
    <restrictions>edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed</restrictions>
    <revision>
      <id>25443</id>
      <timestamp>2006-12-02T09:24:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Suojasi sivun Malline:Cc-by-2.0: Tärkeä malline [edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed]</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=&quot;center&quot; border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;4&quot; cellspacing=&quot;4&quot; style=&quot;border: 1px solid #CCCC99; background-color: #F1F1DE;&quot;
|- 
| [[Image:CC_SomeRightsReserved.png]]
| style=&quot;font-size: 80%;&quot; | 
Tämän kuvan käyttöoikeudet määräytyvät Creative Commonsin
[http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/deed.fi Nimi mainittava] 2.0 -käyttöoikeussopimuksen mukaisesti.
|}
&lt;br clear=&quot;all&quot; /&gt;

[[Luokka:Cc-by-2.0 -kuvat|{{PAGENAME}}]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Cc-by-sa-2.0</title>
    <id>1242</id>
    <restrictions>edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed</restrictions>
    <revision>
      <id>25444</id>
      <timestamp>2006-12-02T09:24:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Suojasi sivun Malline:Cc-by-sa-2.0: Tärkeä malline [edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed]</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=&quot;center&quot; border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;4&quot; cellspacing=&quot;4&quot; style=&quot;border: 1px solid #CCCC99; background-color: #F1F1DE;&quot;
|- 
| [[Image:CC_SomeRightsReserved.png]]
| style=&quot;font-size: 80%;&quot; | 
Tämän kuvan käyttöoikeudet määräytyvät Creative Commonsin
[http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/deed.fi Nimi mainittava &amp;mdash; Sama lisenssi] 2.0 -käyttöoikeussopimuksen mukaisesti.
|}
&lt;br clear=&quot;all&quot; /&gt;
&lt;includeonly&gt;[[Luokka:Cc-by-sa-2.0 -kuvat|{{PAGENAME}}]]&lt;/includeonly&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Cc-by-1.0</title>
    <id>1245</id>
    <restrictions>edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed</restrictions>
    <revision>
      <id>25445</id>
      <timestamp>2006-12-02T09:25:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Suojasi sivun Malline:Cc-by-1.0: Tärkeä malline [edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed]</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=&quot;center&quot; border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;4&quot; cellspacing=&quot;4&quot; style=&quot;border: 1px solid #CCCC99; background-color: #F1F1DE&quot;
|-
| align=&quot;center&quot; |&lt;!-- Unfree image removal --&gt; &lt;br/&gt;[[Kuva:Cc-by white.png|24px|Creative Commonsin Nimi mainittava -tunnus]]
| align=&quot;center&quot; style=&quot;font-size: 80%&quot; |[[Media:{{PAGENAME}}|Tämän kuvan]] käyttöoikeudet määräytyvät Creative Commonsin
[http://creativecommons.org/licenses/by/1.0/deed.fi Nimi mainittava] 1.0 -käyttöoikeussopimuksen mukaisesti.
|}
&lt;br clear=&quot;all&quot;&gt;
[[Luokka:Cc-by-1.0 -kuvat|{{PAGENAME}}]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Epäselvä</title>
    <id>1247</id>
    <revision>
      <id>5513</id>
      <timestamp>2005-05-08T19:01:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">&lt;br clear=all&gt;
&lt;div class=&quot;boilerplate metadata&quot; id=&quot;copyvio&quot; style=&quot;background: #ffd; border: 1px solid #aa8; margin: 0 2.5%; padding: 0 10px&quot;&gt;
'''Tämän kuvan [[w:Tekijänoikeus|tekijänoikeudesta]] tai levitysoikeudesta ei ole tietoa.'''&lt;br /&gt;
Tekijänoikeudeltaan epäselvät kuvat saatetaan poistaa Wikikirjastosta. Jos olet kuvan lisännyt henkilö tai sinulla on tietoa kuvasta, täydennä tälle sivulle tieto kuvan tekijänoikeudesta ja levitysoikeudesta käyttämällä mielellään jotain [[Ohje:Malline#Tekijänoikeus ja levitysoikeus|siihen suunniteltua mallinetta]], ja poista sitten tämä huomautus. Asiasta voi keskustella kuvan keskustelusivulla.
&lt;/div&gt;
[[Luokka:Tekijänoikeudeltaan epäselvät kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:CeCILL</title>
    <id>1248</id>
    <revision>
      <id>5514</id>
      <timestamp>2005-04-26T16:48:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">&lt;!-- comment to force linebreak --&gt;
{| align=center border=0 cellpadding=4 cellspacing=4 style=&quot;border: 1px solid #CC9; background-color: #F1F1DE&quot;
|- 
| [[Image:Liberty-CeCILL.jpg]]
| style=&quot;font-size: 80%&quot; | Tämä työ on vapaa, voit levittää ja muokata sitä CeCILL-lisenssin mukaisesti.

CeCILL-lisenssin ehdot löytyvät sivulta [http://www.cecill.info/index.en.html www.cecill.info].
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Kaksoislisenssi/Ccbysa</title>
    <id>1249</id>
    <revision>
      <id>7454</id>
      <timestamp>2005-10-29T08:28:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kuva</comment>
      <text xml:space="preserve">{| cellspacing=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;1&quot; style=&quot;background: #f7f8ff; border: 1px solid #88a; padding: 5px; font-size: 80%;&quot;
|- style=&quot;text-align: center;&quot;
| style=&quot;background: #ccf;&quot; |'''Kaksoislisensoitu Creative Commons Nimi mainittava&amp;mdash;Sama lisenssi versio 2.0 -käyttöoikeussopimuksella'''
| style=&quot;width: 88px; padding-left: 6px;&quot; |[[Image:CC_SomeRightsReserved.png]]
|-
| colspan=&quot;2&quot; |Lisensoin kaikki muokkaukseni, ellei toisin mainita, sekä [[Wikikirjasto:Wikikirjasto_ja_tekijänoikeudet|GFDL]]- että Creative Commons [http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/deed.fi Nimi mainittava&amp;mdash;Sama lisenssi versio 2.0] -käyttöoikeussopimuksella. Huomaa, että muut muokkaajat eivät ole välttämättä tehneet näin, joten jos haluat käyttää muokkauksiani Creative Commons -ehdoilla, lue [[:meta:Guide_to_the_CC_dual-license|ohjeet]] (englanniksi).
|}

[[Luokka:Muokkaukset GFDL- ja Creative Commons by-sa 2.0 -lisensseillä|{{PAGENAME}}]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:ESA</title>
    <id>1250</id>
    <revision>
      <id>5516</id>
      <timestamp>2005-04-26T16:52:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{| align=center border=0 cellpadding=4 cellspacing=4 style=&quot;border: 1px solid #CC9; background-color: #F1F1DE&quot;
|- 
|[[Kuva:Logo ESA.png|100px|center|]]
| style=&quot;font-size: 80%&quot; | Tätä [[w:ESA|ESA]]:n sivulta otettua kuvaa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.&lt;br&gt;
''Voit vapaasti käyttää tätä kuvaa, kunhan käyttö ei ole kaupallista. Kuvia ei saa muokata. Jos aiot käyttää kuvia verkkosivuilla, muista mainita että kuva on ESA:lta peräisin.''
|}
[[Luokka:ESA-kuvat|{{PAGENAME}}]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Logo ESA.png</title>
    <id>1251</id>
    <revision>
      <id>27204</id>
      <timestamp>2007-01-01T08:27:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>ESA lisenssi on varmaan hyvä?</comment>
      <text xml:space="preserve">{{ESA}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Taideteos</title>
    <id>1252</id>
    <restrictions>edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed</restrictions>
    <revision>
      <id>25448</id>
      <timestamp>2006-12-02T09:26:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Suojasi sivun Malline:Taideteos: Tärkeä malline [edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed]</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=center border=0 cellpadding=4 cellspacing=4 style=&quot;border: 1px solid #CC9; background-color: #F1F1DE&quot;
|- 
|[[Kuva:Achtung.svg|60px|left]]
| style=&quot;font-size: 90%&quot; | '''Tämä kuva on tekijänoikeuden alaisesta taideteoksesta.''' Sen käyttö perustuu tekijänoikeuslain (1961/404) 25 §:ään, jonka mukaan julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen. '''Kuvan muu käyttö on kiellettyä.'''
|}
[[Luokka:Sitaattikuvat taideteoksista|{{PAGENAME}}]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Cc-by-sa-1.0</title>
    <id>1254</id>
    <restrictions>edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed</restrictions>
    <revision>
      <id>25446</id>
      <timestamp>2006-12-02T09:25:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Suojasi sivun Malline:Cc-by-sa-1.0: Tärkeä malline [edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed]</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=&quot;center&quot; border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;4&quot; cellspacing=&quot;4&quot; style=&quot;border: 1px solid #CCCC99; background-color: #F1F1DE&quot;
|-
| align=&quot;center&quot; |&lt;!-- Unfree image removal --&gt;&lt;br/&gt;[[Kuva:Cc-by white.png|24px|Creative Commonsin Nimi mainittava -tunnus]][[Kuva:Cc-sa white.png|24px|Creative Commonsin Sama lisenssi -tunnus]]
| align=&quot;center&quot; style=&quot;font-size: 80%&quot; |Tämän kuvan käyttöoikeudet määräytyvät Creative Commonsin
[http://creativecommons.org/licenses/by-sa/1.0/deed.fi Nimi mainittava-Sama lisenssi] 1.0 -käyttöoikeussopimuksen mukaisesti.
|}
&lt;br clear=&quot;all&quot;&gt;
[[Luokka:Cc-by-sa-1.0 -kuvat|{{PAGENAME}}]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Cc-sa-1.0</title>
    <id>1255</id>
    <restrictions>edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed</restrictions>
    <revision>
      <id>25447</id>
      <timestamp>2006-12-02T09:25:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Suojasi sivun Malline:Cc-sa-1.0: Tärkeä malline [edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed]</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=&quot;center&quot; border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;4&quot; cellspacing=&quot;4&quot; style=&quot;border: 1px solid #CCCC99; background-color: #F1F1DE&quot;
|-
| align=&quot;center&quot; |&lt;!-- Unfree image removal --&gt;&lt;br/&gt;[[Kuva:Cc-sa white.png|24px|Creative Commonsin Sama lisenssi -tunnus]]
| align=&quot;center&quot; style=&quot;font-size: 80%&quot; |Tämän kuvan käyttöoikeudet määräytyvät Creative Commonsin
[http://creativecommons.org/licenses/sa/1.0/deed.fi Sama lisenssi] 1.0 -käyttöoikeussopimuksen mukaisesti.
|}
&lt;br clear=&quot;all&quot;&gt;
[[Luokka:Cc-sa-1.0 -kuvat|{{PAGENAME}}]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Baarikaappi/Bloody Mary</title>
    <id>1256</id>
    <revision>
      <id>23683</id>
      <timestamp>2006-11-15T00:34:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Skorpion87</username>
        <id>171</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Bloodymarry edited.jpg|thumb|200px]]
Sekoitetaan Long Drink-lasiin: &lt;br&gt;
*4 cl Vodkaa&lt;br&gt;
*Tomaattimehua &lt;br&gt;
*Tabascoa&lt;br&gt;
*Pippuria&lt;br&gt;
*Suolaa&lt;br&gt;
*Worcestershiren kastiketta&lt;br&gt;
*Sitruunaviipale&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
Muunnos:&lt;br&gt;
Tavalliseti juoma sekoitetaan vodkaan, mutta sen voi &lt;br&gt;
tehdä myös &quot;meksikolaisittain&quot; tequilaan.
&lt;br&gt;
Huom! Yleensä myös mukaan laitetaan varsiselleri!
{{Wikipedia|Bloody Mary|Bloody Mary}}

[[en:Bartending:Bloody Mary]]

[[Luokka:Baarikaappi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Sienipiirakka</title>
    <id>1258</id>
    <revision>
      <id>22767</id>
      <timestamp>2006-11-07T16:34:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/84.249.10.168|84.249.10.168]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:84.249.10.168|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">Ohje sienipiirakan valmistamiseen.

==Ainekset==

=== Pohja ===
Tämä ohje sopii 23 cm halkaisiltaan olevalle lasivuoalle.
* 150 g margariinia
* 3 dl vehnäjauhoja
* 2 rkl kylmää vettä

=== Täyte ===
* n. 200 g [[Sienikirja/Suppilovahvero|suppilovahveroita]]
*: Voit käyttää myös [[Sienikirja/Kantarelli|kantarellejä]] tai [[Sienikirja/Mustatorvisieni|mustatorvisieniä]].
* sipulia maun mukaan

* 3 kananmunaa
* 2,5 dl kermaa
* suolaa
* valkopippuria

==Ohje==

# Sekoita pohjan ainekset keskenään ja laita vartiksi jääkaappiin.
# Paista sienet ja sipulit.
#: '''Vinkki''': Jos käytät sieniä suoraan pakkasesta, laita paistinpannu miedolle lämmölle ja kansi päälle. Näin sienet sulavat tasaisemmin ja ilman huomion tarvetta.
# Sekoita munat, kerma ja mausteet keskenään.
# Painele taikina vuoan pohjalle.
# Levitä jäähtynyt sieni-sipulisekoitus pohjan päälle.
# Kaada lopuksi muna-kermasekoite sienien päälle.
# Paista 225 asteessa 30-35 minuuttia.

[[Luokka:Keittokirja|Sienipiirakka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Mustikkapiirakka</title>
    <id>1259</id>
    <revision>
      <id>24213</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:52:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] teke</comment>
      <text xml:space="preserve">{{ Keittokirja |
Nimi = Mustikkapiirakka |
Kuva = [[Kuva:Vaccinium corymbosum(01).jpg|200px]] |
Annoksia = Uunipellillinen |
Aika = 40 minuuttia |
Vaikeustasokuva = [[Kuva:2 viidestä.gif]] |
}}

Ohje kuohkean '''mustikkapiirakan''' valmistamiseen.

==Ainekset==
Tämä ohje josta saat piirakan jonka koko on uunipellinen.
* 4 munaa
* vajaa 4 dl sokeria
* 6 dl vehnäjauhoja
* reilu 1 tl leivinjauhetta
* 300 g sulatettua rasvaa
* 1 pss mustikoita


# Vatkaa munat ja sokeri keskenään vaahdoksi.
# Lisää jauhot mieluiten sihdin läpi.
#:Vinkki: Sekoita leivinjauhe ensin 1 desilitraan vehnäjauhoja.
# Sekoita kattilassa sulatettu rasva joukkoon.
# Levitä taikina leivinpaperin päälle uunipellille.
# Ripottele mustikat tasaisesti levitettyyn taikinaan. 
# Mustikat voivat olla myös jäisiä.
# Paista 200 asteessa noin 25 minuuttia.

[[Luokka:Keittokirja|Mustikkapiirakka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Banaanikakku</title>
    <id>1260</id>
    <revision>
      <id>23169</id>
      <timestamp>2006-11-09T16:37:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dronir</username>
        <id>189</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{ Keittokirja |
Nimi = Banaanikakku |
Kuva = [[Kuva:Banana.arp.750pix.jpg|200px]] |
Annoksia = kakku |
Aika = 1 tunti |
Vaikeustasokuva = [[Kuva:4 viidestä.gif]] |
}}

Ohje '''banaanikakun''' valmistamiseen.

== Ainekset ==
* 150 g voita
* 3 dl sokeria
* 2 kananmunaa
* 3,5 dl vehnäjauhoja
* 3 tl leivinjauhetta
* 0,5 tl neilikkaa
* 2 tl kanelia
* (1 tl muskottipähkinää)
* 2 tl vaniljasokeria
* 5 banaania
* korppujauhoja

== Ohje ==

# Vatkaa ensin voi ja sokeri vaahdoksi.
# Lisää munat yksitellen.
# Sekoita kuiva-aineet keskenään ja lisää seos taikinaan.
# Survo banaanit haarukalla ja lisää sekaan.
# Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan.
# Paista 200 asteessa noin 40-50 min.
# Uunista otettaessa kakun kypsyyttä voi koetella esimerkiksi hammastikulla, johon kypsän kakun ei pitäisi tarttua.
# Parhaimmillaan vasta viikon tai kahden vanhana.

[[Luokka:Keittokirja|Banaanikakku]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Appelsiinikakku</title>
    <id>1261</id>
    <revision>
      <id>16644</id>
      <timestamp>2006-08-16T10:25:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">{{ Keittokirja |
Nimi = Appelsiinikakku |
Kuva = [[Kuva:Ambersweet oranges.jpg|200px]] |
Annoksia = kakku |
Aika = 1 tunti |
Vaikeustasokuva = [[Kuva:4 viidestä.gif]] |
}}

Ohje '''appelsiinikakun''' valmistamiseen.

== Ainekset ==
* 200 g voita 
* 2,5 dl sokeria 
* 3 kananmunaa 
* 3,5 dl vehnäjauhoja 
* 1 tl leivinjauhetta 
* ½ appelsiinin mehu ja raastettu kuori 
;Päällys
* ½ appelsiinin mehu 
* tomusokeria 

== Ohje ==
# Vatkaa ensin voi ja sokeri vaahdoksi.
# Lisää munat yksitellen, koko ajan vatkaten.
# Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään ja lisää taikinaan.
# Kaada taikinaan lopuksi appelsiinin mehu ja raastettu kuori. Pese kuori hyvin ennen raastamista.
# Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan.
# Paista 175 asteessa uunin alaosassa noin 45 min.
# Kakku on kypsä kun se alkaa irrota vuoan reunoista.
# Jäähdytä kakku haaleaksi ennen kumoamista.
# Sekoita tomusokeriin appelsiinin mehua, kunnes seos on sopivan sakeaa. Valuta kakun pintaan.

[[Luokka:Keittokirja|Appelsiinikakku]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Vitsit</title>
    <id>1262</id>
    <revision>
      <id>22195</id>
      <timestamp>2006-10-28T06:21:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* '''Vitsikirja''' */  wikitystä</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;center&gt;
&lt;big&gt;&lt;big&gt;&lt;big&gt;
&lt;span style=&quot;font-size: 160%; font-weight: bold;&quot;&gt;&lt;center&gt;&lt;span style='color: Orange'&gt;Vitsit&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;
''Nauru pidentää ikää.''&lt;br&gt;
&lt;/center&gt;

&lt;center&gt;[[Kuva:Crystal Clear app amor.png]][[Kuva:Crystal Clear app ksmiletris.png]][[Kuva:Crystal Clear app gadu.png]]&lt;center&gt;

==Johdanto==

Tämän hankkeen tarkoitus on koota vapaan sisällön vitsikirja. Wikikirjasto on ensisijassa tarkoitettu informatiiviselle aineistolle, mutta eiköhän siihen muutama poikkeus sallita, sillä emme ota elämää liian vakavasti.

Vitsikantamme on vielä melko pieni, mutta toki sinä voit sitä halujesi mukaan laajentaa. Tervetuloa mukaan. Otamme vastaan mielellämme mitä moninaisempia vitsejä ja hauskoja kertomuksia.

Ja sitten ettei kaikki periaattemme tulisi unohdetuiksi...

==Mikä on vitsi?==

:Lisätietoa Wikipedian artikkelissa [[w:Vitsi|vitsi]].

Vitsi on kertomus, joka voi pukea tavallisenkin tapahtuman huvittavaan muotoon. Erityisesti suullisesti kerrottaessa kerrontatapa vaikuttaa paljon siihen, onko vitsi hauska vai ei. Vitsit tuntuvat yleisesti seuraavan loogisen tarinan kaavaa ja ne tuntuvat tutuilta tarinoilta kuulijalle, kunnes lopussa on odottamaton käänne.

Vitsit sisäistetään läheisesti huumoriin. Erilaisia huumorikäsityksiä on yhtä useita kuin on ihmisiäkin. Nuoret ja lapset pitävät usein slapstickistä eli pelleilystä, kun taas vanhemmat arvostavat enemmän satiiria. Usein huumorissa hauskaa on yllätyksellisyys.

==Nauru pidentää ikää?==

Usein nauraminen ja huumori sekoitetaan onnellisuuteen, mikä ei vastaa koko kuvaa. Jos ihminen todella on onnellinen vaikkapa saavutettuaan jonkin suuren tavoitteen elämässään, hän ei yleensä naura. Pikemminkin nauru on jännittyneisyyden purkautumista. Vitsien tapauksessa jännitystä on luotu tarinan myötä ja ihmisten odotukset ovat kasvaneet, kunnes vitsi pääsee huipentumaansa ja energia vapautuu.

== Sisällysluettelo ==

*[[Vitsit/Pikku-Kalle|Pikku-Kalle]]
*[[Vitsit/Kekkoskaskut|Kekkoskaskut]]
*[[Vitsit/Blondi|Blondi]]
*[[Vitsit/Sekalaiset|Sekalaiset]] &amp;ndash; etsivät paikkaansa
*[[Vitsit/Nonsense|Nonsense]] – ns. puujalkavitsejä (järjettömiä tai muuten vain tyhmiä)

[[Luokka:Vitsit|*]]

&lt;!--Kieltenväliset linkit--&gt;
[[en:Jokebook]]
[[de:Witzbuch]]
[[fr:blagues]]
[[ro:bancuri]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Vitsit/Pikku-Kalle</title>
    <id>1263</id>
    <revision>
      <id>27213</id>
      <timestamp>2007-01-01T13:46:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>83.245.233.212</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Pikku-Kalle meni kauppaan. Hän osti sieltä kurkun, tiun kananmunia ja kaksisataa grammaa maksaa. Kaupasta poistuttuaan auto töytäisi Pikku-Kallen kumoon suojatiellä. Hätääntynyt autoilija säntäsi autostaan ulos, ja kysyi Pikku-Kallelta tämän vointia. Pikku-Kalle vastasi: &quot;Kurkku meni poikki, munat liiskaksi ja maksa halkesi.&quot;
----
Pikku-Kalle jäi auton alle matkalla kotiin jääkiekkomaaottelusta. Kuljettaja juoksi hädissään autosta ulos ja kysyi, miten kävi. Pikku-Kalle vastasi: &quot;Suomi voitti 4&amp;ndash;1.&quot;
----
Pikku-Kalle tuli koulusta ja sanoi: -Isä! Isä! Opin koulussa monta uutta sanaa! -No, oliko teillä äidinkieltä? Isä kysyi. Ei, vaan opettaja kompastui kynnykseen! Pikku-Kalle vastasi.
----
Pikku-Kalle oli ensimmäistä päivää koulussa ja opettaja kyseli oppilaitten nimiä. Pikku-Ville kertoi vuorollaan: &quot;Ville&quot;. Tähän opettaja vastasi: &quot;Eieiei! Täällä ei käytetä lempinimiä. Sinun oikea nimesihän on Viljami&quot;. Seuraavaksi tuli Pikku-Kallen vuoro. Kalle mietti hetken ja huusi sitten iloisesti: &quot;Kaljami!&quot;
----
Pikku-Kalle vietiin ensimmäistä kertaa kirkkoon. Kun pappi saapui alttarille mustassa asussaan, Kalle nousi ylös ja huusi lujaa: &quot;Katso, äiti! Lepakkomies!&quot;
----
Pikku-Kalle ajoi pyörällä korttelia ympäri ja äiti katseli portailta. Ensin Pikku-Kalle huusi: &quot;Katso äiti, minä osaan ajaa vain yhdellä jalalla&quot;. Toisella kierroksella Pikku-Kalle huusi: &quot;Katso äiti, minä osaan ajaa yhdellä kädellä!&quot;. Kolmannella kierroksella Pikku-Kalle huusi: &quot;Katso äiti, minä osaan ajaa ilman käsiä!&quot; Seuraavan kerran kun Pikku-Kalle tuli äitinsä kohdalle hän sanoi: &quot;Katfo äiti, minä ofaan ajaa ilman hampaita.&quot;
----
Pikku-Kalle kysyi ruotsalaisilta turisteilta: &quot;Mikä erottaa ihmiset apinoista?&quot; &quot;No mikä?&quot; kysyivt ruotsalaiset. &quot;Pohjanlahti.&quot;
----
Pikku-Kalle oli jäänyt kiinni tupakan poltosta koulussa. Opettaja soitti Pikku-Kallen isälle:
&quot;Teidän lapseltanne on löytynyt Marlboro-aski.&quot; &quot;Kauheaa!&quot; sanoi isä. &quot;Yleensä hän polttaa Belmontia!&quot;
----
Pikku-Kalle oli uskonnon tunnilla. Opettaja lukee: &quot;Jeesus teki vedestä viiniä!&quot; Pikku-Kalle huutaa: &quot;Meidän isä on Jeesusta mahatavampi!&quot; Opettaja vastaa: &quot;Miten niin?&quot; Pikku-Kalle: &quot;Se osaa muutta veden pontikaksi!&quot;
----
Pikku-Kalle laski kaidetta alas. Isää se alkoi ärsyttää, ja hän naulasi ison naulan kaiteen päähän. Kalle huomasi sen ja laskeminen loppui. Sitten Matti-setä tuli kylään. Hän leikki Kallen kanssa, ja alkoi laskea kaidetta alas. Kohta kuului &quot;Iik&quot;-huuto. Pikku-Kalle kysyi: &quot;Miten kävi, Matti-setä?&quot; Siihen vastattiin: &quot;Sano tädiksi vaan!&quot;
----
Pikku-Kalle ja äiti olivat saunassa. Sitten Pikku-Kalle huusi: &quot;Äiti, mä näen sun vittus!&quot; Äiti raivostui otti Kallen hiuksista kiinni, pyöritti Pikku-Kallen päätä ja kysyi mitä nyt näet? &quot;Kiuas, ämpäri, vittu, kiuas, ämpäri, vittu...&quot;
----
Pikku-Kallen muummo lukee Kallelle kirjaa: &quot;Ja niin Kuningatar synnytti tyttären kuninkaalle.&quot; Sitten Kalle kysyy: &quot;Mitä synnyttäminen on?&quot; Siihen mummo vastaa että: &quot;No, se on vähän niinkuin lahjottaminen..&quot; Seuraavana päivänä Kallella on papukaija koulussa, koska hän pitää esitelmän. Kun esitelmä oli luettu, opettaja kysyy Kallelta, mistä hän oli saanut papukaijan. Siihen Kalle vastasi: &quot;Mummo synnytti sen minulle.&quot;
----
Koulussa opettaja kysyy oppilailta, haluavatko he päästä taivaaseen. Kaikki muut viittasivat paisi Pikku-Kalle. Opettaja kysyy Kallelta: &quot;Etkö halua taivaaseen?&quot; Kalle vastaa: &quot;Kai minä haluaisin, mutta isällä on yritys, jonka minä perin, mutta se menee päin helvettiä.&quot;
----
Pikku-Kalle tulee kouluun tunnin myöhässä.Opettaja kysyy miksi Kalle tuli myöhässä. &quot;Myöhästyin koska minut ryöstettiin matkalla.&quot; &quot;No mitä sinulta vietiin?&quot; &quot;Läksyt.&quot;
----
Pikku-Kallen perheessä oli kaikilla muilla yskä paitsi Pikku-Kallella. Kalle meni kouluun ja opettaja sanoi Kallelle: &quot;Onpa outoa, että sinulla ei ole yskää.&quot; Sitten Pikku-Kalle pieraisi ja sanoi: &quot;Minulla onkin pyrstöyskä!&quot;
----
Isä opetti Pikku-Kallelle, ettei ollut sopivaa sanoa &quot;Minua pissattaa&quot;.
&quot;Kun sinua pissattaa, sano vaikka, että sinua laulattaa.&quot; 
Seuraavana päivänä Pikku-Kalle meni yökylään mumminsa luokse. Hän heräsi yöllä ja sanoi: &quot;Mummi, minua laulattaa&quot;.
&quot;Nyt on jo liian myöhä lauluun&quot;, Mummi vastasi.
&quot;Mutta kun mua laulattaa ihan hirveästi.&quot;
&quot;No laula sitten, mutta ihan hiljaa mummin korvaan.&quot;

----

&quot;Äiti, millainen hedelmä on vihkoosi?&quot; Pikku-Kalle kysyy. &quot;Miten niin? Eihän sellaista hedelmää ole&quot;, äiti kummastelee. &quot;No kun opettaja antoi tehtäväksi piirtää vihkoosi ananas, omena ja banaani.&quot;

----

Pikku-Kalle tulee kouluun monen päivän lintsaamisen jälkeen. &quot;Koulussa on käytävä!&quot; opettaja raivoaa kovaäänisesti Kallelle. &quot;No onhan täällä luokkiakin&quot;, Kalle vastaa.
[[Luokka:Vitsit|Pikku-Kalle]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Kahvihuone</title>
    <id>1287</id>
    <restrictions>move=sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>28162</id>
      <timestamp>2007-01-25T06:14:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Taiteille oma osasto? */ luettelo ehdokkaista</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikikirjasto|Kahvihuone]]

[[Kuva:Kahvihuone.jpg|thumb|right|200px|Kahvin nauttimista palestiinalaisessa kahvilassa]]
'''Tällä sivulla keskustellaan Wikikirjastosta.''' &lt;!-- Usein kysyttyjä kysymyksiä löytyy [[Wikikirjasto:UKK|täältä]]. --&gt; Lisää kysymyksesi '''alimmaiseksi''' ja '''anna''' aiheelle '''otsikko''', niin saamme sivun pysymään järjestyksessä ja keskustelua on helppo seurata. Muistathan myös '''allekirjoittaa viestisi''' ja '''sisentää kommenttisi'''.''&lt;br&gt;&lt;br&gt;
Arkistoidut keskustelut löydät [[/Arkisto/]]sta.
&lt;div align=&quot;center&quot;&gt;
&lt;big&gt;'''&lt;span class=&quot;plainlinks&quot;&gt;[{{SERVER}}{{localurl:Wikikirjasto:Kahvihuone|action=edit&amp;section=new}} Lisää uusi aihe]&lt;/span&gt;'''&lt;/big&gt;
&lt;/div&gt;
__NEWSECTIONLINK__

&lt;big&gt;'''Älä käytä kahvihuonetta jos...'''&lt;big&gt;&lt;small&gt;
* Haluat raportoida vandalismista. Käytä [[Wikikirjasto:Vandalismiuutiset|Vandalismiuutiset]].&lt;/small&gt;


&lt;!---------------------------- Tämän viivan alle, kiitos -----------------------------------&gt;

== [[Terveydenhuollon kieliopas]] ==

Minusta tämä sopisi paremmin wiktonaryyn liitteeksi???--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 8. lokakuuta 2006 kello 07.03 (UTC)

:Totta, kirja on pelkkä sanalista. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 8. lokakuuta 2006 kello 12.52 (UTC)

Sama mielipide.--[[Käyttäjä:Vilkku|Vilkku]] 8. lokakuuta 2006 kello 16.27 (UTC)

:Laitoin keskustelua wikisanakirjan puolelle (kahvihuoneeseen). --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 8. lokakuuta 2006 kello 17.00 (UTC)

::Siellä asiaa on kannatettu.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 10. lokakuuta 2006 kello 11.23 (UTC)

:::Ei sitä silti vielä kannata laittaa roskaksi... --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 10. lokakuuta 2006 kello 12.49 (UTC)

== [[Käyttöohjeet]] ==

Minusta tämä voisi olla kirjahylly??--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 9. lokakuuta 2006 kello 13.37 (UTC)

:Käyttöohjeet löytyvät kirjahyllystä Sekalaiset omasta väliotikostaan. Eli ehdotan, että kirjan alasivut yhdistetään tarpeen mukaan muihin kirjoihin tai luodaan uusia kirjoja, ja sivu tuhottaisiin. Mielipiteitä? --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 9. lokakuuta 2006 kello 15.47 (UTC)

::Tämä on vaikea tapaus. Jos käyttöohjeita saataisiin enemmän, mielestäni tämä puolustaisi paikkaansa kirjahyllynä - mutta en tiedä onko kukaan niitä kirjoittamassa. Toisaalta, on varsin vaikeata saada muita kirjoja, joihin kaikki käyttöohjetyyppiset ohjeet saataisiin yhdistettyä. Näistä kahdesta vaihtoehdosta kannatan kuitenkin kirjahyllyttämistä, tai sitten pitämistä nykytilanteessa, mikä ei kyllä sekään ole hyvä vaihtoehto. --[[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 9. lokakuuta 2006 kello 17.14 (UTC)

:::
Niin vaikea asia kirjahyllyyn kuuluivat kirjat voisivat olla ne mitkä ovat nyt siinä sekalaisten osassa, mutta minusta esimerkiksi [[Mobilemail ja SMS]] on käyytöohje se voisi olla kahdessa kirjahyllyssä.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 10. lokakuuta 2006 kello 11.22 (UTC)
:::: Kannanottoja!--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 12. lokakuuta 2006 kello 17.43 (UTC)

:::::OK, keskustelun pohjalta siitä voi kyllä tehdä kirjahyllyn. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 13. lokakuuta 2006 kello 04.20 (UTC)

Eli kelpaako kaikille kaksois kirjahyllyys--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 13. lokakuuta 2006 kello 11.20 (UTC)

:Mielestäni tämä asia on tärkeä ja se ratkaistaan mahdollisimman pian! --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 14. lokakuuta 2006 kello 13.10 (UTC)

:Ottakaa kantaa--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 15. lokakuuta 2006 kello 05.22 (UTC)

::Kantaa tarvitaan tämä on tärkeä asia--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 15. lokakuuta 2006 kello 16.54 (UTC)

:::Koska kellään ei ole sitä vastaan, niin tätä voisi alkaa tekemään. --[[Käyttäjä:137.163.16.208|137.163.16.208]] 16. lokakuuta 2006 kello 08.31 (UTC)

== Bugi ==

En saa linkkejä en-boksiin näkymään. Näkyvät vain muokkausikkunassa?--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 11. lokakuuta 2006 kello 11.40 (UTC)

:Ei ole bugi. Mikäli linkität vain esimerkiksi &lt;nowiki&gt;[[en:Main Page]]&lt;/nowiki&gt;, tuo tulkitaan interwiki-linkiksi, ja se näkyy tuolla vasemmassa laidassa kielilinkkien kohdalla. Sama toimii kaikilla muilla Wikibookseilla.

:Siinä tapauksessa että haluat linkittää johonkin sivuun tai artikkeliin toisessa Wikibooksissa, laita kaksoispiste sivunimen eteen, eli &lt;nowiki&gt;[[:en:Main Page]]&lt;/nowiki&gt;, joka näyttää [[:en:Main Page]]. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 11. lokakuuta 2006 kello 13.01 (UTC)

::Aha kiitos ohjeen kirjoittaja oli ohjeen tarpeessa. :-) 
--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 11. lokakuuta 2006 kello 15.35 (UTC)

== [[Käyttäjä:Urpo-Einari]] ==

Onko tämä asiallinen käyttäjäsivu? Ei taida poistakaa.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 12. lokakuuta 2006 kello 12.56 (UTC)

:Poistettu. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 12. lokakuuta 2006 kello 20.13 (UTC)

== Vandaaleista ==
Täällä wikikirjastossa toi vandalismin määrä ryöstäytyy tällä menolla käsistä.--[[Käyttäjä:Vilkku|Vilkku]] 14. lokakuuta 2006 kello 15.51 (UTC)

Se on vain se yksi ja sama joka käyttää ip-muunninta.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 14. lokakuuta 2006 kello 17.53 (UTC)

jaaha.....vai se pikku paskiainen(sori toi paskiainen)--[[Käyttäjä:Vilkku|Vilkku]] 14. lokakuuta 2006 kello 18.10 (UTC)

se sama vandaali tyhjensi kahvihuoneenkin.....--[[Käyttäjä:Vilkku|Vilkku]] 14. lokakuuta 2006 kello 18.11 (UTC)

Se taitaapi olla ''levykevandaali''. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 15. lokakuuta 2006 kello 04.29 (UTC)

oliks se levykevandaali se sitkein vandaali?--[[Käyttäjä:Vilkku|Vilkku]] 15. lokakuuta 2006 kello 05.56 (UTC)

Se vandaali joka riehu elis ammuna täällä sano kesksutelusivullaan että se on levykevandaali.--[[Käyttäjä:Vilkku|Vilkku]] 15. lokakuuta 2006 kello 06.03 (UTC)

Uskon, että se oli. Toivotaan ettei tee comebackia.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 15. lokakuuta 2006 kello 16.55 (UTC)

totta.....wikiaineistossakin riehuu vandaaleita.....jotkut matkii jopa käyttäjätunnuksia......--[[Käyttäjä:Vilkku|Vilkku]] 17. lokakuuta 2006 kello 13.59 (UTC)

Wikiaineistossa,wikisanakirjassa ja wikiaineistossa ja muualla tää vandlaismi ryöstäytyy käsistä.Melkein joka päivä jossain vandaaleita.--[[Käyttäjä:Vilkku|Vilkku]] 17. lokakuuta 2006 kello 17.14 (UTC)

:Pelkäävät meitä ja aktiivisia käyttäjiä:

* [[Käyttäjä:Aulis Eskola|Aulis Eskola]]
* [[Käyttäjä:Hartz|Hartz]]
* [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]]
* [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]]
* [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]]
* [[Käyttäjä:Samulili|Samulili]]
* [[Käyttäjä:TeVe|TeVe]]
* [[Käyttäjä:Tigru|Tigru]]
* [[Käyttäjä:TJ|TJ]]
--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 9. marraskuuta 2006 kello 15.26 (UTC)

::Just,Just.Ne vandaalit on mun mielestä tyhmiä kun ne sitä vandalismia harjottaa.....tänää niitä riehu wikiaineistossa ja wikisitaateissa.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 12. marraskuuta 2006 kello 15.49 (UTC)

== [[Matematiikan perusteita]] ==

Mielestäni kirjan nimi voisi olla matematiikka ja sen yksi osio voisi olla perusteita?--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 15. lokakuuta 2006 kello 05.21 (UTC)

== Käyttäjälaatikoista ==
Kun on olemassa semmonen wikijunior-käyttäjälaatikko niin voisiko wikiopiskelusta tehdä samanlaisen?--[[Käyttäjä:Vilkku|Vilkku]] 15. lokakuuta 2006 kello 06.23 (UTC)

:Ihan rauhassa. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 15. lokakuuta 2006 kello 14.15 (UTC)
::Joo tee vaan Edit: joku unohti allekirjoituksen--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 16. lokakuuta 2006 kello 11.38 (UTC)

Tein ([[Malline:Wikiopiskelu käyttäjälaatikko|kts]])--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 16. lokakuuta 2006 kello 15.25 (UTC)

kiitti--[[Käyttäjä:Vilkku|Vilkku]] 17. lokakuuta 2006 kello 05.52 (UTC)

== Ylläpitäjät huomio!!!! ==

Voisitteko suomentaa loputkin lokit ja sitten viellä toiminnon list of wikimedia wikies. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 17. lokakuuta 2006 kello 11.49 (UTC)

:Korjasin äkkisältään huomaamani epäkohdat. Jos löytyy lisää niin kirjoittele. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 17. lokakuuta 2006 kello 19.44 (UTC)

::Ainakin seuraavat user creation log = tunnuksen luonti loki, user rename log= tunnuksen uudelleennimeämis loki ja user bot status log= botti merkintä loki. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 18. lokakuuta 2006 kello 04.07 (UTC)

:::Myös nämä käännetty. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 18. lokakuuta 2006 kello 06.54 (UTC)

::::Ja viellä ainakin nämä: [[Toiminnot:Linksearch]] ja [[Toiminnot:ExpandTemplates]] Mikä muuten jälkimmäinen on--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 18. lokakuuta 2006 kello 12.43 (UTC)

:::::Ensimmäinen käännetty. Jälkimmäistä en tarkkaan tiedä, mikä se on, niin en mennyt kääntämään. Tuo nimi olisi vapaasti käännettynä &quot;laajenna mallineita&quot;, ja päättelin pikaisesti, että se saattaisi olla jonkinlainen mallineiden testaussysteemi. Voin olla kyllä väärässäkin. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 18. lokakuuta 2006 kello 21.31 (UTC)

::::::En ole varma, mutta sain sellaisen käsityksen, että sillä pystytään muokkaamaan esim. mallineen &lt;nowiki&gt;{{PAGENAME}}&lt;/nowiki&gt; kaltaisia mallineita, joita ei &quot;tavallisesti&quot; voi muokata. Mutta kuten sanoin, en ole läheskään varma. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 19. lokakuuta 2006 kello 04.45 (UTC)

::::::ExpandTemplates on työkalu jonka avulla voidaan kääntää lennossa mallineita, näppärä työkalu jos tekee if-expr-switch-mallineita kun ei tarvitse lukuisia tallennuksia vain testatakseen mallineen toimivuutta. --[[Käyttäjä:Agony|Agony]] 19. lokakuuta 2006 kello 04.50 (UTC)
::::::: Löysin taas uuden mm tuoreissa muutoksissa näkyvä mediawiki talk. En ole saanut viellä oikeuksia en muuternkaan osaisi varmaan suomenteaa. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 2. marraskuuta 2006 kello 06.24 (UTC)

== Kirjahyllyistä 1 ==

Tuolla ylempänä ehdotin, että sama kirja voisi olla kahdessa kirjahyllyssä ja, että perustettaisiin uusi käyttöohjeet kirjahylly. Tämä asia olisi nyt ratkaistava lisäksi ehdotan myös humaanistettieteet kirjahyllyä. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 22. lokakuuta 2006 kello 05.16 (UTC)

mulle on aivan sama et miten täällä säädetään jotain.kysy viellä muilta.--[[Käyttäjä:Vilkku|Vilkku]] 22. lokakuuta 2006 kello 07.11 (UTC)

:Mielipiteeni on, että kirja voisi olla aivan hyvin kahdessa tai useammassa kirjahyllyssä, mikäli se sopii niihin kaikkiin. Lisää mielipiteitä toivotaan. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 22. lokakuuta 2006 kello 13.13 (UTC)
::Tarvitaan lisää kommentteja.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 23. lokakuuta 2006 kello 16.20 (UTC)

::Ei näytä mielipiteitä olevan, joten siitä vaan tekemään. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 23. lokakuuta 2006 kello 16.54 (UTC)
:::Voin alkaa tekemään huomenna jos ehditte voitte tehdä nyt. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 25. lokakuuta 2006 kello 05.39 (UTC)

::::Tarvitaan ainakin mallineet [[Malline:Käyttöohjeet|Käyttöohjeet]], joka tulee etusivulle. Voi kopsata vaikkapa mallineesta [[Malline:Wikijunior|Wikijunior]] --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 25. lokakuuta 2006 kello 07.12 (UTC)
:::::Ok tänään ei riitä aikaa. Vähän sitä tuo kun vie. Kiitos neuvvosta.  --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 25. lokakuuta 2006 kello 11.38 (UTC)

:::::::Eipä mitään, voin alkaa itsekin niitä katsoa, kunhan kokeisiin lukemiselta ehtii. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 25. lokakuuta 2006 kello 17.00 (UTC)
::::::::En ehtinyt tehdä loppuun, kuvia voi etsiä commosista.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 26. lokakuuta 2006 kello 12.02 (UTC)

== [[Vitsit]] ==

Minusta sopisi wikiaineistoon.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 23. lokakuuta 2006 kello 14.47 (UTC)

ei wikikirjaston kirjoja ruveta lemppaamaan wikiaineistoon(mun oma mielipide pidä kysy muilta...)--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 23. lokakuuta 2006 kello 15.38 (UTC)

:Wikikirjasto on tarkoitettu enemmänkin ohje- ja oppikirjamaisille teksteille. Vitsit sopisivat mielestäni paremmin wikiaineistoon samoin kuin runot yms. —[[Käyttäjä:Jarkko_Piiroinen|Jarkko Piiroinen]] 23. lokakuuta 2006 kello 15.43 (UTC)

miksi? vitisikirja on kirja joten se kuuluu wikirjstooon.PISTE--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 23. lokakuuta 2006 kello 15.47 (UTC)

:Wikikirjastossa kehitetään uusia wikikirjoja. Olemassa oleva aineisto kuuluu wikiaineistoon. Eri asia on sitten, että laksetaanko vitsit &quot;valmiiksi aineistoksi&quot;. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 23. lokakuuta 2006 kello 16.09 (UTC)
:.Vitsit varmaan ovat tekijänoikeudeltaan vapaita, ehkä sitaatti oikeuden turvin. Tietysti ongelmaksi muodostuu itsekeksityt vitsit tosin en tiedä onko niitä. minusta se kuulu silti wikiaineistoon. Tämä on vaikeahko asia. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 23. lokakuuta 2006 kello 16.15 (UTC)

mielestäni vitsejä ei pitäisi siirtää wikiaineistoon.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 23. lokakuuta 2006 kello 16.46 (UTC)

:Vitsin voi kertoa monilla eri tavoilla, eikä vitseillä ole tietääkseni tekijänoikeutta. Sanoisin kuitenkin, että jonkun tietyn vitsikirjan sisällön voisi laittaa wikiaineistoon kun sen tekijänoikeus on vanhentunut, mutta nykymuodossaan vitsikirja sopii enemmän Wikikirjastoon. '''Mielipiteitä?''' --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 23. lokakuuta 2006 kello 16.54 (UTC)

vitsikirja jää wikikirjastoon.'''PISTE!!!'''--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 23. lokakuuta 2006 kello 18.55 (UTC)

: Otetaan rauhallisesti =) Vitsikirja sopii kuin sopiikin Wikikirjastoon. Wikiaineisto on [http://fi.wikisource.org/wiki/Wikiaineisto:Mik%C3%A4_on_Wikiaineisto%3F jo julkaistuja teoksia varten]. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 24. lokakuuta 2006 kello 00.04 (UTC)

::Ok &lt;small&gt;kommentin jätin minä itse, mutta unohdin allekirjoittaa hupsis &lt;small&gt; --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 26. lokakuuta 2006 kello 05.18 (UTC)

Esittäisin kirjan Vitsit siirtämistä nimelle Vitsikirja. Arkikielessä vitsejä sisältäviä kirjoja yleensä kutsutaan vitsikirjoiksi. ja nimi Vitsit ei ole yhtenäinen muiden kirjojen nimien kanssa, tuo nimi viittaisi vain sekalaiseen kokoelmaan tietoa, kun taas Vitsikirja olisi selkeästi kirja. --[[Käyttäjä:80.223.109.231|80.223.109.231]] 26. lokakuuta 2006 kello 22.21 (UTC)

Mielestäni vitsit on hyvä nimi tuolle vitsikirjalle.Ei ruveta sitä nyt siirtelemään--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 27. lokakuuta 2006 kello 07.18 (UTC)

:Vitsikirjan voisi laittaa uudelleenohjaukseksi. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 27. lokakuuta 2006 kello 11.24 (UTC)

totta......hyvä idis....--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 27. lokakuuta 2006 kello 11.39 (UTC)

:Teenpä sen nyt, kun on aikaa. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 27. lokakuuta 2006 kello 12.08 (UTC)

::Tehty on. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 27. lokakuuta 2006 kello 12.10 (UTC)

== Logoäänestys ==

Muistattehan [http://meta.wikimedia.org/wiki/Wikibooks/logo#.23A_.28Abstract_book-in-circle.29_--_colours_will_have_to_be_changed_to_non-Wikimedia_colours äänestää Wikikirjaston logosta] viimeisellä kierroksella! Oma suosikkini on jäämässä häviölle yhyy yhyy =) –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 24. lokakuuta 2006 kello 00.19 (UTC)

:Asiasta on myös etusivulla. Äänestäkää ihmeessä, tässä on kyse koko wikikirjaston ulkoasusta! --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 24. lokakuuta 2006 kello 04.34 (UTC)
::Niin ihan itkettää kun oma suosikki häviää :-(. Äänestäkää silti. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 24. lokakuuta 2006 kello 05.00 (UTC)

== Yhteistyökirja ==

Saisiko kirjan [[Vapautta tietoyhteiskuntaan!]] mitenkään tapetille? Kirjan aihe on hyvä, mutta siinä ei ole mitään muuta kuin johdanto. Meillähän on jo tämän syksyn yhteistyökirjana [[Kodin ruukkukasvit]], mutta kai tähänkin nyt jotain voisi keksiä. Ehdotan, että etusivulle tehdään tilaa vaikkapa siihen Ajankohtaista-mallineen alapuolelle, johon laitettaisiin kirjoja, joita kannattaa laajentaa. Mielipiteitä, ehdotuksia? --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 26. lokakuuta 2006 kello 04.31 (UTC)

:Itse kannatan kuukauden yhteistyökirjaa.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 26. lokakuuta 2006 kello 05.16 (UTC)

kuukauden yhteistyökirja on mielestäni paras ratkaisu.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 26. lokakuuta 2006 kello 09.26 (UTC)

:Hmm joo. Minusta tuo [[Vapautta tietoyhteiskuntaan!]] voi olla seuraavan vuodenajan (talven) yhteistyökirja, eli vaikkapa joulukuun alussa sen siihen voisi laittaa. Toisaalta olisi hyvä idea laittaa etusivulle kirjoja, jotka kaipaavat laajentamista, mutta eikö Wikikirjaston ideana ole se, että kaikkia kirjoja saa ja kannattaa laajentaa. Silleenkin tuo on vähän hassua pyytää laajennusta juuri tiettyyn kirjaan, kun ruukkukasvituntijan on vaikea kirjoitella esimerkiksi juuri tuohon tietoyhteiskunnan vapaus -kirjaan, kun taas sitä aihetta tunteva ei välttämättä ole kiinnostunut ruukkukasveista.

:Edellisillä syillä kannatan osallistumiskehotuslätkänä vain tuota ''Kuukauden yhteistyökirja''a, toki tuon Vapautta tietoyhteiskuntaan! -kirjan keskustelusivulla voi toivoa osallistumista, ja keskustella siitä, jolloin kirja tulisi huomatuksi ainakin tuoreissa muutoksissa. Tai sitten jos huomaat(te) Internetissä (IRC:issä, foorumeilla) aiheesta kiinnostuneita, heillehän voi kohteliaasti mainita tästä wikikirjasta. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 26. lokakuuta 2006 kello 10.22 (UTC)

Minusta olisi parasta muuttaa se lkuukauden yhtistyöksi. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 26. lokakuuta 2006 kello 10.39 (UTC)

:Vuodenajan yhteistyö on kyllä parempi. Kuukauden yhteistyötä voi harkita, kun Wikikirjasto on laajentunut tarpeeksi. Ja jos kaikki ovat sitä mieltä, ettei etusivua muuteta, niin laitetaan [[Vapautta tietoyhteiskuntaan!]] sitten vain talven yhteistyökirjaksi. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 26. lokakuuta 2006 kello 12.06 (UTC)

:: Muutin kuukauden yhteistyökirja-lätkän vuodenaikamuotoon keväällä, kun se oli unohtunut jonkun kirjan sivulle moneksi kuukaudeksi, eikä kirjaan tullut mitaan muutoksia siita huolimatta. Wikikirjasto on viela toistaiseksi sen verran hiljainen ja pienen (mutta hyvan!) porukan juttu, etta kuukauden yhteistyo on valitettavan lyhyt ja toimimaton aika. Tassa vaiheessa yhteistyokirja on hyva valita vuodenajaksi eli noin kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, jotta mitaan oikeaa yhteistyota paasisi syntymaan. Aiheeksi on hyva valita sellainen, johon ''nykyiset muokkaajat'' olisivat innostuneita ja kyvykkaita osallistumaan.
:: Niin ikaan aloittamaani Vapautta tietoyhteiskuntaan! -kirjaan piti olla kirjoittajia, mutta janistivat, pentele. Ehka heidat saataisiin houkuteltua mukaan, mikali wikikirjailijat olisivat touhussa mukana :)
:: Kevaan yhteistyokirjastahan voidaan vaikka pitaa aanestysta asiaankuuluvalla sivulla. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 28. lokakuuta 2006 kello 03.41 (UTC)

:::Joo joku äänestys sivu pitäisi tehdä. Puuttuuko dilaudidilta muuten ääkköset siellä Uudessa Seelannissa? :-) --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 28. lokakuuta 2006 kello 03.59 (UTC)

::::Laitetaanpa vaikka sivulle [[Wikikirjasto:Vuodenajan yhteistyö]] se äänestys vaikkapa samantien talven yhteistyökirjasta. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 28. lokakuuta 2006 kello 04.56 (UTC)

:::::Tigru kylla niita saa mutta se on niin vaivalloista :) Voisko yhteistyovuodenajat alkaa aina joulukuun, maaliskuun, kesakuun ja syyskuun alussa joten aanestyskin vois kestaa siihen asti. Tai aanestyksen voisi avata vasta kuukautta ennen uuden &quot;vuodenajan&quot; alkamista. Tosin talven yhteistyokirjasta tuskin tulee kiistaa, kyse on vaan millon se tulee voimaan. Otanpa muuten yhteytta niihin alkuperasiin kirjoittelijatyyppeihin. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 28. lokakuuta 2006 kello 09.32 (UTC)

::::::::Otetaan vaikkapa ne ajankohdat käyttöön, kellään ei varmaan ole mitään sitä vastaan. Se kuukausi on hyvä äänestysaika. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 28. lokakuuta 2006 kello 10.03 (UTC)

:::::::::Ok sopii--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 28. lokakuuta 2006 kello 17.11 (UTC)

== Äänestämisen vähimmäisedellytykset ==

Keskustelimme mzllan kanssa äänestämisen vähimmäisedellytyksistä [[Keskustelu käyttäjästä:Dilaudid|keskustelusivullani]] sen jälkeen kun omin päin laitoin [[Wikikirjasto:Ylläpitäjät]]-sivulle aiempaa tarkemmat äänestämisen vähimmäisehdot. Elän käsityksessä, että 20 muokkausta on yleinen alaraja äänestämiselle muissa Wikimedia-projekteissa, mutta varmuuden vuoksi tästä on varmaan ihan hyvä sopia erikseen. Aiheesta on keskusteltu [[w:Keskustelu_Wikipediasta:%C3%84%C3%A4nestys#.C3.84.C3.A4nestysoikeuden_m.C3.A4.C3.A4ritt.C3.A4minen|Wikipediankin puolella]]. Summaten konsensus oli, että äänestämiselle on hyvä olla selkeät rajat, joskin selkeissä rajoissa on huonotkin puolensa. Jos muokkausten määrällinen raja pidetään Wikikirjastossa sopivan alhaisena, kiistoja tuskin syntyy ja systeemi ei monimutkaistu entisestään. Pitäiskös asiasta ihan äänestää ja tehdä käytäntö? –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 29. lokakuuta 2006 kello 04.15 (UTC)

:Kyllä pitäisi ja 20 on ihan hyvä. Jos tänne on vaikka joku tullut wikipedian puolelta tehdään tästä käytäntö.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 29. lokakuuta 2006 kello 04.29 (UTC)

::[[Kuva:Symbol_support_vote.svg|15px]]'''Kannatan''' käytäntöajatusta. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 29. lokakuuta 2006 kello 05.25 (UTC)

::minäkin kannatan käytätäntöajatusta.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 29. lokakuuta 2006 kello 07.50 (UTC)

:::&lt;strike&gt;Oikeastaan '''vastustan''' käytäntöajatusta, ainakin vielä.&lt;/strike&gt; &lt;small&gt;ks. alempaa&lt;/small&gt; Wikipediassa on esitetty myös joitakin hyviä perusteita vastustaa, mutta lyhyesti niistä kooten olen sitä mieltä, että minusta tälläiset ylimääräiset tarkat säännöt ja käytännöt eivät edistä sitä, mitä näissä projekteissa pohjimmiltaan on tarkoitus tehdä.

:::Nykytilanne on äärimmäisen epäselkeä, ja se ei ole kaikilla edes tiedossa. Ymmärtääkseni nykytilanne kaikissa projekteissa on se, että mitään tarkkoja määriä ei ole sovittu eikä voimassa. Kukin äänenhylkääjä tekee siis päätöksen itse. Nyt näiden tarkkojen määrien kirjaamisesta sääntöihin on alettu puhumaan, ensiksi Wikipediassa ja sitten meillä. Minusta tämä on väärä tapa lähestyä sitä, mitä tuolla säännöllä käytännössä haetaan, eli sock puppettien (saman henkilön useiden tunnusten) käytön estämistä äänestyksissä.

:::Wikipediassa puolustan käytäntöajatusta lähinnä siitä syystä, että siellä on osoitepaljastinoikeudellisia käyttäjiä, jotka voivat tarkastaa, onko epäilty käyttäjätunnus sock puppet, ja hylätä äänen sillä perusteella. Meillä tälläinen ei ole mahdollista, kun ei ole osoitepaljastajia. Meillä siis olisi mahdollista, että joku käyttäjä rekisteröityisi, muokkaisi omaa sivuaan 20 kertaa, ja sitten äänestäisi. Tämä olisi teknisesti mahdollista tehdä monta kertaa =&gt; äänestyksiä olisi helppo vääristää.

:::Näillä perusteilla esitän, että ei luoda uutta käytäntöä, vaan pysytään siinä vanhassa. Eli ääniä voidaan hylätä käyttäjältä, joka on liian uusi, jolla on liian vähän muokkauksia tai muokkaukset kohdistuu omaan käyttäjäsivuun. Minusta tuon vanhan käytännön kanssa ei ole ollut mitään epäselvyyksiä tällä puolella, Wikipediassa isompana projektina joskus on ollut kiistoja hylätyistä äänistä, vaikkei sielläkään usein. Kun tästä joskus tulee suurempi projekti, ja saamme osoitepaljastinkäyttäjiä, ja nähdään miten sisarprojektimme on toiminut, niin asiaa kannattanee käsitellä uudelleen. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 29. lokakuuta 2006 kello 16.09 (UTC)

:::: Vaan onko meilla viela varsinaisesti vanhaakaan kaytantoa – tai muutenkaan muunlaisia toimintaohjeita, jotka joku on kirjannut jollekin sivulle, mutta asiasta ei ole yhdessa sovittu? 20 muokkausta olisi tietenkin vain vahimmaisvaatimus, eika sulkisi pois muita vaatimuksia, kuten rehellisen pelin. Ja tarkoituksena ei mielestani ole ainoastaan kasinukkejen torjuminen vaan myos pienenpieni edellytys Wikikirjaston toiminnan tuntemisesta ja sen yhteistyohon osallistumisesta. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 30. lokakuuta 2006 kello 05.36 (UTC)

::::: No vanha käytäntöhän on tavallaan mainittu lauseessa &quot;Lisätietoja löytyy Wikipedian ylläpitäjäsivuilta&quot;. Tuolla Wikipedian puolellahan tämä on esitetty.

::::: Mutta '''kannatan''' 20 muokkauksen alarajaa sillä edellytyksellä, että ääniä voidaan hylätä edelleen tervettä järkeä käyttäen siinä tapauksessa, että on esimerkiksi huomattu tunnuksen olevan luotu äänestystä varten jne. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 30. lokakuuta 2006 kello 07.53 (UTC)

::::::Uusi idea vähän muokattu olisi, että tarvitaan 20 edit countisia ''main'' kategoriaan menevää moukkausta eli normaalien sivujen muokkausta. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 30. lokakuuta 2006 kello 12.28 (UTC)

::::::: Kaikkien lisatarkennuksien haittapuolena on tietenkin kaytannon monimutkaistuminen. Pidan itsekin tapauskohtaista muokkausten laadun tarkastelua ja saantojen yksinkertaisuutta tarkeampana kuin muokkausten lukumaararajaa. Ehka asiasta voisi aanestaa ja asettaa vastakkain kummatkin ehdotukset. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 31. lokakuuta 2006 kello 03.01 (UTC)

== Tuo logon näkyvyys selaimessa välilehdessä tai vastaavassa. ==

Logon näkyvyys selaimessa välilehdessä tai vastaavassa on nytten wikipedian logo onko mahdollista vaihtaaa siihen wikikirjaston logo. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 2. marraskuuta 2006 kello 15.54 (UTC)

:Tarkoitat varmaan wikikirjaston faviconia. Se ei ole pelkästään Wikipedian logo, vaan myös en-wikibooks käyttää sitä. Nähdäkseni sitä ei kannata vaihtaa. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 2. marraskuuta 2006 kello 18.26 (UTC)

== Uusi ja (mahtavan hieno) logomme ==

[[Kuva:Wikibooksfirehazard1.svg|thumb|Uusi uljas logomme]]
Eli kymysys kuuluu otetaanko tämä käyttöön ja miten otetaan. Sitten päästäänkin
jo [[#Logosta|yllä]] käytyyn keskusteluun logon suomentamisesta [[Käyttäjä:Alfred Dengan|Alfred Dengan]] ehdotti, että logon puhtaakisi piirtoa pyydetäisiin käyttäjältä [[commons:User:Schaengel89|Schaengel89]]. Ennen tätä [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] ehdotti tuon moton ''THINK FREE. LEARN FREE.'' suomentamista esimerkiksi tämmöiseksi &quot;Ajattele vapaasti. Opi ilmaiseksi.&quot;. Lopuksi [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ehdotti viellä tekstin laittamista kahteen riviin, koska suomen kielinen on sen verran pidempi. Lopuksi minä tulin tylsänä ja sanoin, ettei logoa kannata suomentaa viellä, koska metassa oli menossa äänestys. Nyt äänestys on päättynyt joten &quot;Think free. Learn free.&quot; :-) --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 7. marraskuuta 2006 kello 12.46 (UTC) Ps osaatteko laitaa tuon turhan kursivoinnin pois.

[[Kuva:Fi-wikibookslogo.png|thumb|Ehdotus logon suomennokseksi.]]
:Teinpä tästä uudesta logosta suomenkielisen version. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 7. marraskuuta 2006 kello 12.56 (UTC)

::Esitän edelleen lausetta &quot;Ajattele vapaasti. Opi ilmaiseksi.&quot; - mielestäni tuo kuvaa paremmin projektin teemaa (ilmaistahan täältä on oppia), ja vältetään tuon vapaasti-sanan toistoa - englannin kieleen free-sanan toisto sopii paremmin. Mielestäni suomenkielisen logon teksti on liian harmaa, kannatan kirjoitusta kapiteelikirjaimin (suurin kirjaimin) niin projektin nimelle kuin tuolle tunnuslauseelle ja itse asiassa pidän tuon alkuperäisen fonteistakin hieman enemmän. Muita mielipiteitäkin saa toki esittää, mutta mielestäni voitaisiin pyytää tuon alkuperäisen logon tekijältä myös toinen versio suomenkielisin tekstein, jolloin voitaisiin verrata kumpi on siistimpi. Kiitoksia Jääpingviinille kuitenkin aktiivisuudesta. :) -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 7. marraskuuta 2006 kello 14.18 (UTC)

:::Korjaan jahka ehdin. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 7. marraskuuta 2006 kello 14.28 (UTC)

::::JES!! hyvä et tuli uus logo!! Aloin joc kyllästyy vanhaa--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 7. marraskuuta 2006 kello 14.31 (UTC)

[[Kuva:Fi-wikibookslogo2.png|thumb|Uusi suomennosehdotus Mzllan ehdotuksen pohjalta.]]
:::::Tässä olisi sitten mzillan ehdotuksen mukainen, uusi suomennos. Kommentteja, ehdotuksia? --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 7. marraskuuta 2006 kello 14.34 (UTC)

[[Kuva:Fi-wikibookslogo3.png|thumb|Kolmas, toisen pohjalta paranneltu suomennosehdotus.]]
Teinpä tässä vielä kolmannen suomennoksen, jossa tekstiä on vähän tummennettu, ja lause '''Ajattele vapaasti. Opi ilmaiseksi''' on boldilla. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 7. marraskuuta 2006 kello 14.39 (UTC)

:Voin tehdä myös neljännen, jossa olisi myös Wikikirjasto boldilla. Kommentteja? --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 7. marraskuuta 2006 kello 14.40 (UTC)

Kannatan lausetta &quot;Ajattele vapaasti. Opi ilmaiseksi.&quot; Mielestäni logon piirtoa kannattaa pyytää henkilöltä, joka tekee muutkin, jotta saadaan tekstit oikealla fontilla, koolla ja täydellisesti x,y-akseleille. En tiedä pitääkö kuva muuntaa png-kuvaksi, mutta arvelisin että pitää kuorman vuoksi. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 7. marraskuuta 2006 kello 14.59 (UTC)

:Olen samaa mieltä kuin Hartz. Tein nämä vain luonnoksiksi. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 7. marraskuuta 2006 kello 15.05 (UTC)

::Kysyin käännöstä logon tekijältä, [http://en.wikipedia.org/wiki/User:Smurrayinchester Smurrayinchesteriltä]. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 7. marraskuuta 2006 kello 15.21 (UTC)

::Minä kävin varmistamsaassa asian eli sanoin, että niin on todella päätetty toivottavasti uskoo. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 7. marraskuuta 2006 kello 16.20 (UTC)

:::OK. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 7. marraskuuta 2006 kello 16.39 (UTC)

:::: Kiitos kaikille yritteliaisyydesta mutta suomenkielisen logoversion tekemiseen tarvitaan kylla graafinen suunnittelija. Nama versiot on, jos rehellisia ollaan, ikava kylla typografialtaan hirvittavia. :P Jos alkuperainen tekija voi hoitaa homman niin hienoa, muutoin ma voin tehda sen (jahka kerkean). Paaotsikon fontti on Gill Sans ja allaoleva kursiivi teksti samaten, luulisin.

:::: Pitaako pitaa aanestys Wikikirjaston iskulauseesta? –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 8. marraskuuta 2006 kello 03.40 (UTC)

:::::Kuten olen aiemmin sanonut, nämä versiot ovat luonnoksia (En ole mikään ammattilainen tietokonegrafiikassa!) :) --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 8. marraskuuta 2006 kello 05.34 (UTC)

::::::Mun mielestä toi kolmas suomennos on hyvä--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 8. marraskuuta 2006 kello 05.55 (UTC)

:::::::Pyhh. Mitä sitä nyt logoa vaihtamaan kun nykyinen on hienompi kuin nuo..?

[[Kuva:Fi-wikibookslogo5.png|thumb|Gill Sans -fontilla tehty suomennos.]]
Tein tuolla Dilaudidin mainitsemalla Gill Sans -fontilla uuden logosuomennoksen. Huomatkaa, että nämä ovat vain luonnoksia, logon tekijäähän on pyydetty suomentamaan logo. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 8. marraskuuta 2006 kello 09.52 (UTC)

:Pyysin tätä yleisesti tuolla Metassa, kun logon alkuperäinen tekijä ei näy vastanneen. Tuolla Metassa näkyi olevan pyyntöjä myös muille projekteille. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 9. marraskuuta 2006 kello 07.55 (UTC)

[[Kuva:Fi-wikibookslogo6.svg|thumb|[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilan]] versio.]]
:: Ohessa mun versio. Välitys näyttää oudolta kehyksen kanssa. Kelpaako?
:: Muuten, pitikö logon värejä muuttaa? –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 9. marraskuuta 2006 kello 08.53 (UTC)

:::Dilaudidin versio on näistä ehdottomasti paras. Metassa taisi kyllä olla keskustelua värien muuttamisesta, mutta en muista tarkkaan. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 9. marraskuuta 2006 kello 08.55 (UTC)

:::: Värienmuuttamiskeskustelua oli, ymmärtääkseni päätos oli negatiivinen. Ja Dilaudidille tiedoksi, projektien logojen tulee olla png-muotoisia. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 9. marraskuuta 2006 kello 13.27 (UTC)

::::: Jeh. Tallensin nyt myös [[:Kuva:Fi-wikibookslogo6.png|PNG-muotoisen version]]. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 9. marraskuuta 2006 kello 15.46 (UTC)

:: Esittäisin, että jätettäisiin nyt pyyntö että tämän projektin logo tulisi täällä olevasta tiedostosta, ja laitettaisiin siihen paikalle tuo Dilaudidin versio. Sen pystyy siis vaihtamaan, jos Metaan tai logon tekijän sivuille jätetty kysely tuottaa tulosta. Mutta tuossa logomuutoksessa ylempien tahojen toimelta menee kuitenkin myös jonkin aikaa. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 9. marraskuuta 2006 kello 18.39 (UTC)

:::OK minun puolestani. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 9. marraskuuta 2006 kello 19.00 (UTC)

::::Pyyntö jätetty. Tuo tarkoittaa sitä että kun jollain nimeltämainitsemattomalla Brionilla on aikaa, niin tuossa logona näkyy meidän [[:Kuva:Wiki.png]]. Uuden logoversion pystyy siis vaihtamaan meidän projektin ylläpitäjät -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 9. marraskuuta 2006 kello 21.38 (UTC)

:::::Ja nyt se sitten vaihtui, kiitos tuon Tim Starlingin. :) -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 14. marraskuuta 2006 kello 15.30 (UTC)

::::::Aika nätti toi uus logo--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 14. marraskuuta 2006 kello 15.49 (UTC)
:::::::Loistavaa!--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 14. marraskuuta 2006 kello 16.41 (UTC)

:::::::Hieno on. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 14. marraskuuta 2006 kello 17.47 (UTC)

Taidetaan muuten olla ensimmäinen uuden logon käyttöön ottanut Wikikirjasto. Jopa englanninkielisessä on vielä vanha logo! --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 14. marraskuuta 2006 kello 17.49 (UTC)
:Meillä on siis mahtavan aktiivinen ja loistava ryhmä \0/ --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 14. marraskuuta 2006 kello 17.59 (UTC)

::Laitoin asiasta Ajankohtaista -mallineeseen. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 14. marraskuuta 2006 kello 18.18 (UTC)
::\0/ Loistavaa. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 14. marraskuuta 2006 kello 18.21 (UTC)

:::Hyvä että saatiin uus hieno logo.'''
paljon parempi''' kuin vanha logo--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 14. marraskuuta 2006 kello 18.22 (UTC)

== Kirjahyllyistä 2 ==

'''Keskustelu  siirretty sivulle [[Wikikirjasto:Kahvihuone/Osastot]] suuren kokonsa vuoksi.''' --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 15. marraskuuta 2006 kello 19.01 (UTC)

== Wikiopiskelun logo ==

[[Kuva:Wikiopiskeluehd.png|thumb]]
Pitäisiköhän myös Wikiopiskelun logo vaihtaa? Entinenhän perustui wikikirjaston vanhaan logoon. Laitan tähän oheen ehdotukseni uudeksi logoksi. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 9. marraskuuta 2006 kello 16.32 (UTC)

: Mitä muissa projekteissa on juteltu tästä? Parasta lienee noudattaa yhteistä linjaa, joskin mikä tahansa on kyllä parempi kuin nykyinen logo =) –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 9. marraskuuta 2006 kello 17.17 (UTC)

::[[:Kuva:Wikiversity-logo-Snorky.svg]]? --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 9. marraskuuta 2006 kello 17.53 (UTC)

::: Multakin menee projektit sekaisin, mutta Wikiopiskelu on ilmeisesti sama kuin [[:en:Wikistudy|Wikistudy]]. Erikseen on Wikiyliopisto eli [[:en:Wikiversity|Wikiversity]], jota ei suomeksi vielä ole. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 9. marraskuuta 2006 kello 18.09 (UTC)

:::'''Vastustan.''' Mielestäni ainoastaan wikiversity.org:in alaisissa hankkeissa tulee käyttää tuota logoa. Meidän Wikiopiskelu on kehitetty Wikiversityn idean pohjalta, mutta ei kuitenkaan ole sama projekti, niin sen yhteydessä ei pitäisi käyttää tuota logoa. Jääpingviinin ehdotus kuulostaa paremmalta, tai sitten, jos valitsisi noista logokilpailulaisista jonkin muun, joka olisi melko samannäköinen kuin Wikikirjastoon valittu logo. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 9. marraskuuta 2006 kello 18.19 (UTC)
::::Tämä wikiopikselu juttu on mennyt vähän poskelleen muuttenkin aluksi sain sellaisen käsityksen, että wikiopiskelu on kuin wikijunior mutta vanhemmille, mutta näin ei olekkaan. En-wikibooksissa on normaalien kirjahyllyjen lisäksi ikäjaetellut kirjahyllyt jotka olivat wikijunior 7-12 vuotiaille (tästä voi tulla oma projekti), wikistudy (wikiopiskelu), wikiversity (yliopistoon on laajentunut omaksi projektiksi) ja wikiprofesional ammatti käyttöön. Minulle myös kerrottiin, että wikiopiskelu kirjoja ei kirjoiteta yleensä sitä varten vaan jo valmiit kirjat (tietysti voidaan myös tehdä) laitetaan sinne eikä niiden nimi ole esimerkiksi [[wikiopiskelu historia]] --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 9. marraskuuta 2006 kello 18.59 (UTC)

:::Ahaa, eli Wikiopiskelu on yläaste- ja lukioikäisille suunnattu alihanke. Luulin että kaikki nämä kasataan Wikiversityyn (&quot;opiskeluhankkeeseen&quot;). --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 10. marraskuuta 2006 kello 20.49 (UTC)

Tämä olisi mielestäni hyvä wikiopiskelun etusivulle: [[Kuva:Klassenzimmer1930.jpg|thumb|logo wikiopiskelun etusivulle]] --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 9. marraskuuta 2006 kello 19.02 (UTC)

:::::Wikiopiskelu on tehty täysin suomenkielisessä wikikirjastossa englanninkielisen Wikistudyn pohjalta. Koska projektit ovat kuitenkin erilaisia, ei niitä tule mielestäni sekoittaa. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 9. marraskuuta 2006 kello 19.04 (UTC)
::::::Huomauttaisin, että ne ovat vain kirjahyllyjä ja että, ilmeisesti tässsä on tulevaisuudessa jakaa koko wikikirjasto yllä mainitsemani ryhmiin.  --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 10. marraskuuta 2006 kello 05.36 (UTC)

:::::::Mulle on aivan sama vaihtuuko wikiopiskelun logo vai ei.Siinä mun mielipide--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 11. marraskuuta 2006 kello 06.21 (UTC)

Miksi tätä logoa ei käytetä muissa wikibookseissa? Ei ainakaan wikibooks.org tai en.wikibooks.org. Tuntuu että täällä on hätiköity logon vaihtamisessa. Tuo ei ilmeisesti siis ole virallinen logo jos sitä ei muuallakaan käytetä? &amp;ndash; [[Käyttäjä:Linnea|linnea]] 29. joulukuuta 2006 kello 10.16 (UTC)

:Muunkielisissä projekteissa ei Wikiopiskelulle (Wikistudy) ole omaa logoa. Tämä on siis ensimäinen ehdotus. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 29. joulukuuta 2006 kello 10.19 (UTC)

:Linnea, tunnut nyt sekoittavan Wikiopiskelun ja Wikikirjaston logot. Meta-wikin Wikibooks-logokeskustelu on niin sekavaa ettei siitä eikä sen lopputulemista ota selvää erkkikään, mutta olet oikeassa että logo ei erinäisten Metassa tapahtuneiden sekoilujen johdosta olekaan &quot;lopullinen&quot; ja Wikikirjasto on ottanut sen käyttöön ennenaikaisesti. Logon värit muuttunevat tulevaisuudessa. Mutta logo on nyt täällä käytössä, odotellaan lopullista ennemmin kuin siirrytään takaisin vanhaan. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 29. joulukuuta 2006 kello 10.23 (UTC)

::Siis tuleeko Wikiopiskelun logo muuttumaan?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 29. joulukuuta 2006 kello 12.16 (UTC)
:::Jos joku keksii sille hyvän, koska ainakaan Wikirjaston logoa ei sille kannata antaa. Wikikirjaston logon kanssa olen Dilaudidin kanssa samoilla linjoilla. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 29. joulukuuta 2006 kello 15.13 (UTC)

== Hiekkalaatikko ==

Mielestäni hiekkalaatikon nimi pitäisi muuttaa. Kaikissa wikipedioissa ja muissa on tuo sama nimitys ja minusta se on typerä. Hiekkalaatikkohan on leikkipaikka ja wikeissä sinne käsketään kaikki uudet tulokkaat, koska heidän uskotaan olevan toistaitoisia joka asiassa. Lisäksi hiekkalaatikko nimestä tulee ärsyttävästi mieleen kissanhiekkalaatikko. Parempi olisi joku vähemmän siellä työskentelevien ihmisten arvoa alentava nimitys, suurin osa heistä ei kuitenkaan ole mitään hiekkalaatikolla leikkiviä pikkukakaroita! --[[Käyttäjä:84.231.15.158|84.231.15.158]] 11. marraskuuta 2006 kello 19.48 (UTC)
:Mikä olisi mielestäsi parempi nimi. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 12. marraskuuta 2006 kello 05.33 (UTC)

::Itse en kannata nimen vaihtoa, mutta jos se vaihdetaan, niin testisivu olisi yksi hyvä. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 12. marraskuuta 2006 kello 07.20 (UTC)

:::Vastustan nimen vaihtoa.Ja jos se on aivan pakko vaihtaa niin kannatan minäkin tekstisivua.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 12. marraskuuta 2006 kello 07.45 (UTC)

:Vastustan nimen vaihtoa. Hiekkalaatikko on hyvä nimi. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 14. marraskuuta 2006 kello 18.28 (UTC)
::::Samaa mieltä, koska voit käyttää harjoittelu sivunasi vaikka omaa käyttäjäsivuasi. Kunhan palautat muokkaukset. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 14. marraskuuta 2006 kello 18.30 (UTC)


Hiekkalaatikon nimi TÄYTYY muuttaa. Se on totuus. --[[Käyttäjä:84.231.4.55|84.231.4.55]] 14. marraskuuta 2006 kello 18.39 (UTC)--[[Käyttäjä:84.231.4.55|84.231.4.55]] 14. marraskuuta 2006 kello 18.39 (UTC)

:Miksi sen nimi on niin ehdotonta muuttaa?????????--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 15. marraskuuta 2006 kello 05.55 (UTC)

:Sinun kannattaa perustella, miksi tuo pitäisi muuttaa. Tuollainen vetoaminen ei auta mihinkään. Itse tällä hetkellä vastustan muuttamista, pidän sopivana nimeä Hiekkalaatikko. Ja toisekseen, minusta olisi ehdottomasti järkevintä mikäli nimi muutettaisiin samalla kertaa kaikissa suomenkielisissä projekteissa. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 15. marraskuuta 2006 kello 09.34 (UTC)

Mzllan perusteet ovat loistavat.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 15. marraskuuta 2006 kello 09.39 (UTC)

:Totta--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 15. marraskuuta 2006 kello 15.54 (UTC)
== Wikijuniorista ==

Siis saako wikijunior-kirjoja muokata kun en  oo ihan varma kun sen etusivulla on ylhäällä se tiedote.....--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 15. marraskuuta 2006 kello 15.56 (UTC)
Saa muokatta, mutta uutta kirjaa ei juuri nyt kannata aloittaa, sivun kylläkin.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 15. marraskuuta 2006 kello 16.33 (UTC)

ok.asia selvä--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 15. marraskuuta 2006 kello 16.35 (UTC)

:Juttuhan on, että Wikijunioreita saa muokata entiseen malliin, mutta että Wikijuniorin asema ei ole vielä päätetty, tuleeko siitä osasto vai kirjahylly. Tähän liittyviä muutoksia ei kannata tehdä, ennen kuin asiasta on selvyys. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 15. marraskuuta 2006 kello 18.50 (UTC)

== ''Minä''-muodossa olevat kirjat ==

Meillä on olemassa muuttamia minä muodossa olevia kirjoja ainakin [[Säveltäminen sinfoniaorkesterille]] ja tämäkin on vähän sen tyylinen [[Sukupuolenkorjausprosessi Suomessa]]. Mitä näiden kanssa tehdään.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 16. marraskuuta 2006 kello 13.37 (UTC)

:En tiiä--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 16. marraskuuta 2006 kello 13.48 (UTC)
::Mielipiteitä?--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 16. marraskuuta 2006 kello 13.56 (UTC)
:::[[Säveltäminen sinfoniaorkesterille]]kirjasta sen verran että laitan sen osaksi Säveltäminen kirjaa. Tällaiselle nimelle: [[Säveltäminen/Säveltäminen sinfoniaorkesterille]].--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 16. marraskuuta 2006 kello 14.02 (UTC)

:Ymmärtääkseni [[Sukupuolenkorjausprosessi Suomessa]] -kirjassa ei ole mitään vikaa, se käsittelee asioita ns. passiivisesta näkökulmasta. [[Säveltäminen sinfoniaorkesterille]] -kirjan johdanto on toki minämuotoista, mistä voisi päästä eroon, mutta ei tuota johdantoa voi kokonaan hävittää. Yksi ehdotus voisi olla, että tuo johdanto muutettaisiin passiivimuotoiseksi, tyyliin: &quot;kirjan kirjoittaminen alkoi koska ensimmäisellä kirjoittajalla oli kokemusta sinfonian säveltämisestä&quot; jne. Muita mielipiteitä? -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 16. marraskuuta 2006 kello 14.25 (UTC)

::Kannatan johdannon muuntamista passiivimuotoon. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 16. marraskuuta 2006 kello 16.36 (UTC)
:::Toteutan ja jos löydän muita vastaavia teensamaan tapaan.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 16. marraskuuta 2006 kello 16.41 (UTC)

==Lähteistä==
Sen verran mitä pikaisesti vilkuilin, niin lähteiden suhteen täällä on surkea tilanne. Täällä olisi mielestäni vielä tärkeämpää merkitä lähteitä kuin itse wikipediassa, kun on kyse kirjoista. Tietenkin esim. kielioppi on samaa lähteestä riippumatta, mutta muuten siis. Pääosin ja ainakin alkuun riittäisi varmaan sellainen &quot;yleiset lähteet&quot; -tyyppinen juttu tarkkojen lähdeviitteiden sijasta. -- [[Käyttäjä:Velma|Velma]] 16. marraskuuta 2006 kello 18.28 (UTC)

:Just.....Mun puolesta lähteitä vois ruveta merkkailee mutta kysy viellä ylläpidolta.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 16. marraskuuta 2006 kello 18.33 (UTC)
::Esimerkiksi [[sienikirja]]ssa olen tehnyt [[Malline:sienikirja]]n jonka botti ([[Käyttäjä:Anna]]) on lisännyt joka alasivulle, olen samaa mieltä että tähän pitää panostaa.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 16. marraskuuta 2006 kello 18.36 (UTC)

:::Totta.Tehää lähteitten merkaamisesta käytäntö!--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 16. marraskuuta 2006 kello 18.56 (UTC)

::::Kannatan ajatusta, että lähteet tulisi merkitä. Poikkeuksena tästä voisi olla Wikipedia. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 17. marraskuuta 2006 kello 12.08 (UTC)
:::::Mutta toivoisin itseasiassa kuulevani [[Malline:Sienikirja]] idean toimivuudesta.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 17. marraskuuta 2006 kello 12.54 (UTC)

Kommentoin sienikirjamallinetta mallineen keskustelusivulle. Mutta siis hyvä että lähdeasia sai kannatusta. :) Kunhan nyt sitten vaan saataisiin homma toimimaan.... --[[Käyttäjä:Velma|Velma]] 25. marraskuuta 2006 kello 08.59 (UTC)

:Voisko sen homman laittaa toimimaan?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 30. marraskuuta 2006 kello 20.03 (UTC)
::Ehdotan (samoin kuin Jääpingviini keskustelu sivuillaan)), että jokaiselle kirjalle luodaan sivu '''Kirjannimi/Lähteet''' jossa kerrotaan lähteet ja mitä lähdettä missäkin on käytetty.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 2. joulukuuta 2006 kello 06.45 (UTC)

:::Ok--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 2. joulukuuta 2006 kello 06.47 (UTC)
::::Viellä kysyisin sitä, että pitäisikö minun poistaa  [[Mallinne:Sienikirja]]sta lähteet tämän päätöksen perusteella.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 2. joulukuuta 2006 kello 06.54 (UTC)

:::::En tiedä....ja pitäisikö minun poistaa sitten lähteet sivulta [[Wikiopiskelu Suomen historia/Itsenäinen valtio]]--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 2. joulukuuta 2006 kello 07.16 (UTC)
::::::Ei missään tapauksessa aina vain parempi, jos ne ovat jokaisella sivulla erikseen, mutta esimerkiski [[sienikirja]]ssa on joka sivulla samat lähteet, ja tuon akia loin mallinen.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 2. joulukuuta 2006 kello 07.43 (UTC)

::::::::Aha....Mutta kun olen käyttänyt samaa kirjaa joka sivulla lähteenä.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 2. joulukuuta 2006 kello 07.45 (UTC)

== Teknologia-kirjahyllyn &quot;Tietokoneohjelmat ja ohjelmointi&quot;-mallineen muokkaus ei onnistu. ==

Jos painan nappia (muokkaa) kyseisellä kohdalla, päädyn tyhjälle sivulle. Puuttuuko oikeudet, enkö osaa, vai onko jotain rikki? [[Käyttäjä:Mjkorhon]]

:Linkki oli rikki, korjasin asian. Pääset muokkaamaan sivua [http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Malline:Teknologia/Tietokoneohjelmat&amp;action=edit täältä]. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 20. marraskuuta 2006 kello 12.28 (UTC)

::Kiitos! t. [[Käyttäjä:Mjkorhon|Mjkorhon]] 20. marraskuuta 2006 kello 19.04 (UTC)

== [[Unix/Linux]] ==

Tuskaa tämän kanssa, sivun nimi ei toimi (ei kirjan nimessä voi olla kautta merkkiä) ja muutenkin pitäisi päättää kumpaa kirja kösittelee unixia vai Linuxia. Oma mielipiteeni on, että tehdään kummastakin oma kirja.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 25. marraskuuta 2006 kello 06.20 (UTC)

:Kannatan Tigrun ideaa. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 25. marraskuuta 2006 kello 07.44 (UTC)

::Samaa mieltä Jääpingviinin ja Tigrun kanssa.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 29. marraskuuta 2006 kello 16.25 (UTC)
::Pitääpä toteuttaa.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 30. marraskuuta 2006 kello 15.15 (UTC)

:::'''Vastustan''' oman kirjan tekemistä. Unix ja Linux on kuitenkin niin samankaltaisia, ja Unix-käyttäjiä ei ole nykyään niin paljoa, joten pidän todennäköisenä että siitä ei mitään kunnollista kirjaa tulisi syntymään. Esitän kirjan siirtämistä joko nimelle &lt;tt&gt;Unix ja Linux&lt;/tt&gt; tai &lt;tt&gt;*nix&lt;/tt&gt;, joka on yleinen kutsumanimi Unix-pohjaisille käyttöjärjestelmille (jollainen Linuxkin siis on). -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 1. joulukuuta 2006 kello 08.37 (UTC)
::::Jääpingviini jakoi enemmistön kannan mukaan.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 10. joulukuuta 2006 kello 15.59 (UTC)

== [[Wikikirjasto:Community Portal]] ==

Pitäisi varmaan arkistoidia, kun tuolla ei ole keskustelua viime aikoina pahemmin käyty. :-) --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 30. marraskuuta 2006 kello 14.25 (UTC)

:Arkistoin. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 30. marraskuuta 2006 kello 17.14 (UTC)

== [[Kirjallisuus]] ==

Kannattaako tällainen kirja luoda? Aihe on kuitenkin erilainen kuin [[Äidinkieli]]. Kirja kertoisi Suomalaisen ja ulkomaisen kirjallisuuden kirjallisuuden historiasta ja nykypäivästä, ja sisältäisi tietoa klassikkokirjoista. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 30. marraskuuta 2006 kello 17.28 (UTC)

:Joko osaksi [[Äidinkieltä]] tai omaksi, mutta mielummin osasksi. (Mikä riimi)--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 30. marraskuuta 2006 kello 18.56 (UTC)

::Kannattaa luoda, ja tuossahan voi monessa kohtaa linkittää Wikiaineistoon. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 1. joulukuuta 2006 kello 08.37 (UTC)
:::Jep. Tee vaan--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 1. joulukuuta 2006 kello 10.24 (UTC)

== [[Käyttöohjeet/.rec tiedostojen käyttö]] ==

Mitenkäs tämän sivun kanssa tehdään? Yhdistetäänkö, tuhotaanko, vai laitetaanko omaksi kirjakseen? [[Käyttöohjeet]] -sivu kannattaa varmaan kuitenkin tuhota, sen niminen kirjahylly on kuitenkin jo olemassa, ja kyseinen sivu on käytännössä kirjalista. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 30. marraskuuta 2006 kello 17.35 (UTC)

:Tuhotaan kummatikin ensimmäinen on kirjalista, ja toisessa on kehnokieli maalikolle aivan epäselvä teksti ja sisällöltäkin aika vaisu.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 30. marraskuuta 2006 kello 18.54 (UTC)

::Samaa mieltä olen Tigrun kanssa.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 30. marraskuuta 2006 kello 19.59 (UTC)

:::''.rec tiedostojen käyttö'' poistettu roskana (tekijänoikeusrikkomus), ja kannatan myös tuon kirjalistan poistamista tai uudelleenohjaamista kirjahyllyyn. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 1. joulukuuta 2006 kello 08.37 (UTC)

== Erikoiskirjojen osasto ==

Pitäisikö [[:Malline:Wikijunior]] jakaa useampiin mallineisiin kirjojen aiheen mukaan, kuten on toimittu muidenkin osastojen kohdalla? Wikiopiskelussa on vielä niin vähän kirjoja, ettei sen mallinetta kannata alkaa vielä jakamaan. Laitan ehdotuksen Wikijunior -mallineiksi sivulle [[Käyttäjä:Jääpingviini/Portaali]]. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 11. joulukuuta 2006 kello 05.37 (UTC)

:Kelpais mulle eli kannatan ehdotusta että wikijunior mallinen jaetaan.Ja toi Jääpingviinin ehdotus wikijunior-mallineiksi on kyllä ihan hyvä.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 11. joulukuuta 2006 kello 11.26 (UTC)
::Kannatan ehdottomasti.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 11. joulukuuta 2006 kello 12.40 (UTC)
:::Toteutetaanko?--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 16. joulukuuta 2006 kello 12.51 (UTC)

:::Mun puolesta sen vois toteuttaa.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 16. joulukuuta 2006 kello 13.10 (UTC)
::::Vastustuksen puutteessa toteutettu.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 24. joulukuuta 2006 kello 05.33 (UTC)

== Ehdotus matematiikkaa käsittelevistä kirjoista. ==

Nykytilanne on liian sotkuinen joten ehdotan, että hyödynnämme [[Wikijunior]]ia ja [[Wikiopiskelu]]a kerrankin. Teen tämän nyt kiireellä, enkä ehdi tarkemmin turisemaan. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 14. joulukuuta 2006 kello 06.34 (UTC)
:Eli ehdotukseni on tällainen...

* [[Matematiikan perusteita]] ja [[Matematiikan erityisopetus]] → [[Wikijunior Matematiikka]]
* [[Diskreetti matematiikka]] osaksi [[Matematiikka]]-wikikirjaa
* [[Geometria]] pysyy omanaan
* [[Tilastotiede]] pysyy omanaan
* [[Talousmatematiikka]] pysyy omanaan

Wikiopiskelua ei siis toistaiseksi tarvita. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 16. joulukuuta 2006 kello 12.50 (UTC)
:Kommentteja! --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 18. joulukuuta 2006 kello 13.09 (UTC)

:OK idea. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 18. joulukuuta 2006 kello 18.34 (UTC)

== [[Filosofia]] ==

meiltä löytyy tällainen vanhahko kirja, joka etsii kirjahyllyä, vaihtoehtoja on mielestäni 2

* [[Malline:Humanistiset tieteet/Filosofia]] uusi kirjahylly
* [[ Malline:Humanistiset tieteet/Historia]] tai tämän siirto [[Malline:Humanistiset tieteet/Muut]]-nimelle

allekirjoittanut kannattaa jälkimmäistä vaihtoehtoa. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 18. joulukuuta 2006 kello 13.13 (UTC)
: Hups siis jälkimmäisen vaihtoehdon mukaan [[Malline:Humanistiset tieteet/Muut]] pitäisi siirtää [[Malline:Humanistiset tieteet/Muut kielet]] ja [[Malline:Humanistiset tieteet/Historia]] edellisen nykyiselle nimelle. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 19. joulukuuta 2006 kello 06.27 (UTC)

:: Musta uusi kirjahylly filosofialle on parempi vaihtoehto. Historia säilyköön omanaan. Eikö kielille pitäisi olla ihan oma kirjahyllynsä? –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 19. joulukuuta 2006 kello 09.41 (UTC)
:::Kielille on omat kirjahyllynsä (3), mutta ne kuuluvat humanistististen tieteiden osastoon (katso [[Wikikirjasto:Kahvihuone/Osastot]]).--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 19. joulukuuta 2006 kello 11.35 (UTC)
:::Joka tapauksessa mielestäni [[Malline:Humanistiset tieteet/Muut]] tulee siirtää nimelle [Malline:Humanistiset tieteet/Muut kielet]].--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 19. joulukuuta 2006 kello 11.37 (UTC)
::::Hmm.. Hiukan sekavaa. Ehkäpä osastojen ja kirjahyllyjen eron (ja erottelun tarpeen) voisi tehdä selväksi jollain varsinaisella sivulla kuten [[Wikikirjasto:Osasto]]. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 19. joulukuuta 2006 kello 23.39 (UTC)
:::::Osastot ovat vähän niinkuin yläkirjahyllyjä, ja kirjahyllyt taas samoja kuin ennenkin, tosin niiden määrä on moninkertaistunut. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 20. joulukuuta 2006 kello 05.01 (UTC)
::::::Kirjoittelin aihetta hieman auki sivulle [[Wikikirjasto:Osasto]]. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 20. joulukuuta 2006 kello 19.39 (UTC)
::::::: Mutta tämä asaia koskee [[filosofia]]a, mielipiteitä siitä.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 21. joulukuuta 2006 kello 04.52 (UTC)
Dilaudid teki. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 21. joulukuuta 2006 kello 10.28 (UTC)
: Jeps. Loin [[Malline:Humanistiset tieteet/Filosofia|Filosofialle uuden kirjahyllyn]], siirsin [[Malline:Humanistiset tieteet/Muut]] → [[Malline:Humanistiset tieteet/Muut kielet]] ja jätin [[Malline:Humanistiset tieteet/Historia|Historia]]n paikalleen. Etusivulle en saanut tarvittavia muutoksia tehtyä – onko siihen muuten mahdollista saada muokkausoikeudet ryhtymättä ylläpitäjäksi? –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 21. joulukuuta 2006 kello 10.32 (UTC)

::Valitettavasti ei (tietääkseni...) --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 21. joulukuuta 2006 kello 10.51 (UTC)
::::Mutta ylläpitäjäksi voi ryhtyä ja mikä etusivulla on vikana?--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 21. joulukuuta 2006 kello 10.54 (UTC)

:::::Kävin itsekin katsomassa etusivua, ja eihän siinä mitään vikaa tosiaan ole. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 21. joulukuuta 2006 kello 10.57 (UTC)

::::::Olisin vain oikaissut mallineiden uudelleenohjaukset... –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 21. joulukuuta 2006 kello 11.56 (UTC)

::::::Tehty. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 21. joulukuuta 2006 kello 13.08 (UTC)

== [[Creatures]] ==

Kannattaako luoda uusi kirja, vai laittaa osaksi kirjaa [[Tietokone ja konsolipelien läpipeluuohjeet]]? --[[Käyttäjä:62.236.100.238|62.236.100.238]] 25. joulukuuta 2006 kello 12.44 (UTC)

: Oletan että kyseessä on tietokonepeli jolle olisit valmis kirjoittamaan läpipeluuohjeet. Hyvä! Aloittaisin kirjoittamisen osana läpipeluuohjekirjaa. Jos osuudesta tulee valtava, voi sen myöhemmin helposti siirtää omaksi kirjakseen. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 25. joulukuuta 2006 kello 14.05 (UTC)

::Pelaan itsekin kyseistä peliä, siihen ei ole mahdollista kirjoittaa &quot;Läpipeluuohjeita&quot;, kyseessä kun on ''Artifical life'' -peli, jossa yritetään pitää huolta ekosysteemistä ja edesauttaa evoluutiota pelin maailmassa. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 25. joulukuuta 2006 kello 18.12 (UTC)

:::Eli kannattaa varmaan tehdä oma kirja. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 25. joulukuuta 2006 kello 19.23 (UTC)

:::: Ah, ymmärrän. Vaihtoehtoisesti Tietokone- ja konsolipelien läpipeluuohjeet -kirjan voisi muuttaa kattamaan läpipeluuohjeiden lisäksi pelejä laajemmalti? –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 26. joulukuuta 2006 kello 08.54 (UTC)

:::::Peleistä saa varmaan irti niin paljon asiaa, että sen voisi laittaa Sekalaisten osaston kirjahyllyksi. Mielipiteitä? --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 26. joulukuuta 2006 kello 14.39 (UTC)

Siihen asti, kun asiasta saadaan selvyys, kirjaa voi kehittää sivulla [[Käyttäjä:Jääpingviini/Creatures]]. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 26. joulukuuta 2006 kello 14.46 (UTC)

::::::Kannatan vaikka onkohan sekalaiset paras osasto.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 26. joulukuuta 2006 kello 15.13 (UTC)

:::::::Sekalaisiin kuuluvat kaikenlaiset oppaat. [[Tietokone ja konsolipelien läpipeluuohjeet]] kannattaa varmaan säilyttää, mutta isommista kokonaisuuksista, kuten Creaturesista, voi tehdä omat kirjansa. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 28. joulukuuta 2006 kello 12.25 (UTC)

::::::::'''Kannatan'''--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 28. joulukuuta 2006 kello 13.26 (UTC)

== Wikipediasta liimattu sisältö ==

Wikikirjan [[Politiikka]] sisältö on suoraan kopiotu ja liimattu Wikipediasta. Minusta wikikirjan pohjan tulee olla jotain muuta kuin Wikipediasta leikattu ja liimattu artikkeli – on oltava syy siihen, ''miksi'' aiheesta ollaan kirjoittamassa wikikirjaa eikä tietosanakirja-artikkelia.

Wikipediaa voi erinomaisesti käyttää wikikirjan kirjoittamisen tukena ilmankin, että kopioi sen sisältöä suoraan. Siitä tuskin tulee mitään, että Wikipedia-artikkeleja leikataan ja liimataan Wikikirjastoon &quot;pohjiksi&quot;. Useissa muissa Wikimedian projekteissa transwiki-leikkaa-liimaukset on käsittääkseni kielletty, ja niin tulisi meilläkin olla. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 26. joulukuuta 2006 kello 08.36 (UTC)

:Kannatan Dilaudidin näkemystä. Tässä on luettelo kirjoista joita tulee muokata.

* [[Politiikka]]
* [[Tähtitiede]]
* [[Historia]] (osa) --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 26. joulukuuta 2006 kello 15.16 (UTC)

== Kirjojen suunnitteleminen ==

[[Ohje:Uuden kirjan aloittaminen|Kirjan kirjoittamista]] ei tokikaan voi aloittaa tyhjästä, vaan aluksi tarvitaan kirjan tärkein osa, sen selkäranka: suunnitelma. Ilman suunnitelmaa kirjan kirjoittaminen on vaikeaa: ei ole selvää, mihin kirjan on tarkoitus olla menossa, vaikka suunta on juuri se mitä tarvitaan kun on kyse wikin kautta tapahtuvasta usean osallistujan kirjoittamisesta.

Tällä hetkellä Wikikirjastossa on aivan liikaa [[:Luokka:Suunnitelma puuttuu|suunnitelmattomia kirjoja]] (eikä kaikkia ole edes merkitty). Mietin, tarvitsisimmeko jonkin foorumin, jossa kirjojen suunnitelmia voisi yhteistuumin rakentaa ja arvioida? Ainakin [[:en:Wikijunior:New_Title_Suggestions|en-Wikibooksin Wikijunior-puolella]] jotain tällaista on jo olemassa. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 3. tammikuuta 2007 kello 09.07 (UTC)
:Mielestäni suunnitelmista voidaan keskustella sivulla [[Wikikirjasto:Wikiprojekti Suunnitelma puuttuu]] tai sen alasivulla. Eli kannatan ehdotusta. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 3. tammikuuta 2007 kello 18.36 (UTC)

::Minäkin olen sitä mieltä että suunnitelmasta voidaan keskustella.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 3. tammikuuta 2007 kello 19.10 (UTC)

== Onko osoitteen muutos mahdollista? ==

En tiedä tuliko tämä oikeaan paikkaan mutta kysyn kuitenkin:
Olen tehnyt ohjekirjan Tiira-havaintojärjestelmästä. BirdLife Suomen toimistolta (ylläpitää järjestelmää) ilmoittivat, että haluavat muuttaa Tiira-havaintojärjestelmän nimen Tiira-lintutietopalveluksi. Eli muutos onnistuu kyllä normaali tekstissä mutta onnistuuko se tuossa osoitteessa: http://fi.wikibooks.org/wiki/Tiira-havaintojärjestelmä?
--[[Käyttäjä:Jjy|Jjy]] 14. tammikuuta 2007 kello 09.45 (UTC)
:Onnistuu ja minä voin tehdä sen, muutos tapahtuu painamalla historia välilehden vieressä olevaa siirrä välilehteä.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 14. tammikuuta 2007 kello 10.47 (UTC)
::Tehty--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 14. tammikuuta 2007 kello 10.55 (UTC)
:::Kiitos paljon! --[[Käyttäjä:Jjy|Jjy]] 14. tammikuuta 2007 kello 14.46 (UTC)

== Taiteille oma osasto? ==

Olisivatkohan taiteet riittävän merkittävä aihe [[Wikikirjasto:Osasto|osastoksi]]--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 22. tammikuuta 2007 kello 14.36 (UTC)

: Varmasti. Eri asia kuitenkin on, onko kirjoja aiheesta riittävästi. Luulen että on järkevää rakentaa osastot sen mukaan, miten Wikikirjastossa kulloinkin aihepiireittäin on kehittyviä kirjoja. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Dilaudid|κ]], [[Toiminnot:Muokkaukset/Dilaudid|μ]])&lt;/small&gt; 24. tammikuuta 2007 kello 08.07 (UTC)
::Tässä listaa, [[Askartelu]], [[Taikuus]], [[Säveltäminen]], [[Öljyvärimaalausopas]], [[Graafinen suunnittelu]] ja [[Kitarakirja]]. Veikkaanpa myös, ettei luettelo ole täydellinen.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 25. tammikuuta 2007 kello 06.14 (UTC)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Kuinka sivuja muokataan</title>
    <id>1288</id>
    <revision>
      <id>17071</id>
      <timestamp>2006-08-17T15:10:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kaksinkertainen uudelleenohjaus yksinkertaiseksi</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ohje:Sivun muokkaaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Ohje</title>
    <id>1291</id>
    <restrictions>move=sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>26847</id>
      <timestamp>2006-12-24T13:59:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>m + otsikko</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOTOC__
__NOEDITSECTION__
&lt;!--- &quot;Tulokas?&quot; SIDEBAR ---&gt;
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt;
&lt;div style=&quot;width:60%; margin-left:20%; margin-right:20%; border: 1px solid #ffff40&quot;&gt;
&lt;h2 style=&quot;text-align:center; border:0px; margin-bottom:0px; padding:0.1em; background: #ffff40&quot;&gt;Uusi tulokas?&lt;/h2&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;width:60%; margin-left:20%; margin-right:20%; border: 1px solid #ffff40&quot;&gt;
&lt;div style=&quot;padding:0.3em; background:#fffff4&quot;&gt;
Käy katsomassa [[Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon|tervetuliais]]sivua niin pääset alkuun, tai lue [[Wikikirjasto:Tietoja|lisätietoa]] hankkeesta. Muokkauskokeiluja voit tehdä [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikossa]].
&lt;p&gt;
'''Apua uusille käyttäjille ja keskustelua Wikikirjaston [[Wikikirjasto:Kahvihuone|Kahvihuoneessa]].'''&lt;p&gt;
Jos haluat kysyä yksityisesti suomenkieliseen Wikikirjastoon, sen käyttöön tms. liittyvissä asioissa, voit ottaa yhteyttä sähköpostitse [mailto:info-fi@wikimedia.org Wikimedian suomenkieliseen sähköpostitukeen, info-fi@wikimedia.org].
&lt;br/ &gt;
&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td style=&quot;padding:0.3em&quot;&gt;

==Johdatus Wikikirjastoon==
{{Malline:Wikikirjasto-ohje}}
*[[Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon|Tervetuloa Wikikirjastoon]]
*[[Wikikirjasto:Wikikirjasto on vapaa tekstikirjakokoelma|Wikikirjasto on vapaa tekstikirjakokoelma]]
*[[Wikikirjasto:Osallistu Wikikirjaston kehittämiseen|Osallistu Wikikirjaston kehittämiseen]]

==Wikikirjaston käyttö==

*[[Ohje:Etsiminen|Etsiminen]]
*[[Ohje:Keskustelusivu|Keskustelusivu]]
*[[Ohje:Kuinka muokkaan sivua|Kuinka muokkaan sivua]]
*[[Ohje:Kuvat|Kuvat]]
*[[Ohje:Sivun aiemman version palauttaminen|Sivun aiemman version palauttaminen]]
*[[Ohje:Sivun muokkaaminen|Sivun muokkaaminen]]
*[[Ohje:Sivun poistaminen|Sivun poistaminen]]
*[[Ohje:Uuden kirjan aloittaminen|Uuden kirjan aloittaminen]]
*[[Ohje:Uuden sivun aloittaminen|Uuden sivun aloittaminen]]
*[[Ohje:Wikikirjaston selaaminen|Wikikirjaston selaaminen]]
*[[Ohje:Yleisiä ohjeita|Yleisiä ohjeita]]
*[[Ohje:Aineiston lajittelu|Aineiston lajittelu]]
*[[Ohje:TeX-opas|TeX-opas]]
*[[Ohje:Malline|Malline]]

==Wikikirjaston tekijänoikeudet==

*[[Wikikirjasto:Tietoja|Tietoja]]
*[[Wikikirjasto:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet|Wikikirjasto ja tekijänoikeudet]]

==Lisäapua==

*[[Wikikirjasto:Kysy kirjastonhoitajalta|Kysy kirjastonhoitajalta]]
*[[Wikikirjasto:UKK|Usein kysytyt kysymykset]]
*[[Wikikirjasto:Ylläpitäjät|Ylläpitäjät]]
*[[Wikikirjasto:Kahvihuone|Kahvihuone]]
*[[:w:Wikipedia:IRC-kanavat|Wikipedian IRC-kanava]]
*[[:w:Wikipedia:Ohje|Wikipedian ohje]]

[[Luokka:Wikikirjaston ohje]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Malline</title>
    <id>1292</id>
    <revision>
      <id>27955</id>
      <timestamp>2007-01-14T10:23:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>/* Käyttäjille tiedottaminen */ {{allekirjoittamaton}}</comment>
      <text xml:space="preserve">Wikirjaston mallineiden (englanniksi template) avulla kirjoihin voidaan lisätä samanlaisia elementtejä, kuten vaikka navigaatiolinkkejä tai huomautuksia. Esimerkiksi luettelo ohjeista löytyy mallineesta [[Malline:Wikikirjasto-ohje]], johon viitataan erityisellä merkinnällä kullakin ohje-sivulla seuraavasti: &lt;nowiki&gt;{{Wikikirjasto-ohje}}&lt;/nowiki&gt;.

[http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Toiminnot%3APrefixindex&amp;from=&amp;namespace=10 Kaikki mallineet]

==Yleiset huomautukset==
{| border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;10&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;
!Malline
!Esimerkki
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Tynkä}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Tynkä|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Tynkä|linkit]]&lt;br&gt;Sivun loppuun&lt;/small&gt;
|{{Tynkä}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Juonipaljastus}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Juonipaljastus|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Juonipaljastus|linkit]]&lt;br&gt;Tekstin alkuun&lt;/small&gt;
|{{Juonipaljastus}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Vääränimi|oikeaotsikko}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Vääränimi|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Vääränimi|linkit]]&lt;br&gt;Sivun alkuun&lt;/small&gt;
|{{Vääränimi|oikeaotsikko}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Suositeltu}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Suositeltu|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Suositeltu|linkit]]&lt;br&gt;Kirjan alkuun&lt;/small&gt;
|{{Suositeltu}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Käännettävä}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Käännettävä|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Käännettävä|linkit]]&lt;br&gt;Sivun alkuun&lt;/small&gt;
|{{Käännettävä}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Proxy|proxyn kuvaus}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Proxy|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Proxy|linkit]]&lt;br&gt;Käyttäjäsivun alkuun&lt;/small&gt;
|{{Proxy|proxyn kuvaus}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Ajankohtaista}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Ajankohtaista|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Ajankohtaista|linkit]]&lt;br&gt;Sivuilla [[Wikikirjasto:Ajankohtaista|Ajankohtaista]] ja [[Etusivu]]&lt;/small&gt;
|{{Ajankohtaista}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Wikipedia|Osoite|Aihe}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Wikipedia|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Wikipedia|linkit]]&lt;br&gt;Sivulle tai kirjan loppuun&lt;/small&gt;
|{{Wikipedia|Osoite|Aihe}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Commons|Osoite|Aihe}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Commons|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Commons|linkit]]&lt;br&gt;Sivulle tai kirjan loppuun&lt;/small&gt;
|{{Commons|Osoite|Aihe}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Wiktionary|Osoite|Aihe}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Wiktionary|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Wiktionary|linkit]]&lt;br&gt;Sivulle tai kirjan loppuun&lt;/small&gt;
|{{Wiktionary|Osoite|Aihe}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Wikisitaatti|Osoite|Aihe}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Wikisitaatti|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Wikisitaatti|linkit]]&lt;br&gt;Sivulle tai kirjan loppuun&lt;/small&gt;
|{{Wikisitaatti|Osoite|Aihe}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Wikiaineisto|Osoite|Aihe}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Wikiaineisto|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Wikiaineisto|linkit]]&lt;br&gt;Sivulle tai kirjan loppuun&lt;/small&gt;
|{{Wikiaineisto|Osoite|Aihe}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Tehtäväluettelo}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Tehtäväluettelo|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Tehtäväluettelo|linkit]]&lt;br&gt;'''Keskustelusivulle'''&lt;/small&gt;
|{{Tehtäväluettelo}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{NowCommons|nimi}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:NowCommons|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:NowCommons|linkit]]&lt;br&gt;Kuvasivulle&lt;/small&gt;
|{{NowCommons|Nimi}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Malline:Yhteistyökirja}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Malline:Yhteistyökirja|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Malline:Yhteistyökirja|linkit]]&lt;br&gt;Kirjan etusivulle&lt;/small&gt;
|{{Malline:Yhteistyökirja}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Malline:Videotiedosto}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Malline:Videotiedosto|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Malline:Videotiedosto|linkit]]&lt;br&gt;Videon kohdalle&lt;/small&gt;
|{{Malline:Videotiedosto}}
|}

==Ongelmat==
{| border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;10&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;
!Malline
!Esimerkki
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Neutraalius}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Neutraalius|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Neutraalius|linkit]]&lt;br&gt;Sivun alkuun&lt;/small&gt;
|{{Neutraalius}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Kiistanalainen}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Kiistanalainen|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Kiistanalainen|linkit]]&lt;br&gt;Sivun alkuun&lt;/small&gt;
|{{Kiistanalainen}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Tekijänoikeus}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Tekijänoikeus|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Tekijänoikeus|linkit]]&lt;br&gt;Sivun alkuun&lt;/small&gt;
|{{Tekijänoikeus}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Suojattu}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Suojattu|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Suojattu|linkit]]&lt;br&gt;Sivun alkuun&lt;/small&gt;
|{{Suojattu}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Tarkistettava}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Tarkistettava|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Tarkistettava|linkit]]&lt;br&gt;Sivun alkuun&lt;/small&gt;
|{{Tarkistettava}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Proxyesto|proxyn kuvaus}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Proxyesto|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Proxyesto|linkit]]&lt;br&gt;Estosyyksi&lt;/small&gt;
|{{Proxyesto|proxyn kuvaus}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Suunnitelma puuttuu}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Suunnitelma puuttuu|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Suunnitelma puuttuu|linkit]]&lt;br&gt;Sivun alkuun&lt;/small&gt;
|{{Suunnitelma puuttuu}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Ei kuulu kirjaan}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Malline:Ei kuulu kirjaan|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Malline:Ei kuulu kirjaan|linkit]]&lt;br&gt;Sivun alkuun&lt;/small&gt;
|{{Ei kuulu kirjaan}}
|}

==Tekijänoikeus ja levitysoikeus==
{| border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;10&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;
!Malline
!Esimerkki
|-
|&lt;nowiki&gt;{{GFDL}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:GFDL|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:GFDL|linkit]]&lt;/small&gt;
|{{GFDL}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{GFDL/Oma}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:GFDL/Oma|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:GFDL/Oma|linkit]]&lt;/small&gt;
|{{GFDL/Oma}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{PD/USA}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:PD/USA|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:PD/USA|linkit]]&lt;/small&gt;
|{{PD/USA}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{PD/Luopunut}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:PD/Luopunut|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/PD/Luopunut|linkit]]&lt;/small&gt;
|{{PD/Luopunut}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{PD/Oma}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:PD/Oma|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:PD/Oma|linkit]]&lt;/small&gt;
|{{PD/Oma}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Vanha}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Vanha|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Vanha|linkit]]&lt;/small&gt;
|{{Vanha}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Logo}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Logo|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Logo|linkit]]&lt;/small&gt;
|{{Logo}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Cc-by-2.0}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Cc-by-2.0|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Cc-by-2.0|linkit]]&lt;/small&gt;
|{{Cc-by-2.0}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Cc-by-sa-2.0}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Cc-by-sa-2.0|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Cc-by-sa-2.0|linkit]]&lt;/small&gt;
|{{Cc-by-sa-2.0}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Cc-by-1.0}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Cc-by-1.0|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Cc-by-1.0|linkit]]&lt;/small&gt;
|{{Cc-by-1.0}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Cc-by-sa-1.0}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Cc-by-sa-1.0|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Cc-by-sa-1.0|linkit]]&lt;/small&gt;
|{{Cc-by-sa-1.0}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Cc-sa-1.0}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Cc-sa-1.0|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Cc-sa-1.0|linkit]]&lt;/small&gt;
|{{Cc-sa-1.0}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Kuvakaappaus}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Kuvakaappaus|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Kuvakaappaus|linkit]]&lt;/small&gt;
|{{Kuvakaappaus}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Taideteos}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Taideteos|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Taideteos|linkit]]&lt;/small&gt;
|{{Taideteos}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{ESA}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:ESA|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:ESA|linkit]]&lt;/small&gt;
|{{ESA}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Tekijänoikeus}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Tekijänoikeus|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Tekijänoikeus|linkit]]&lt;br&gt;Artikkelin alkuun&lt;/small&gt;
|{{Tekijänoikeus}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Epäselvä}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Epäselvä|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Epäselvä|linkit]]&lt;br&gt;Kuvasivun alkuun&lt;/small&gt;
|{{Epäselvä}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Kaksoislisenssi/Ccbysa}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Kaksoislisenssi/Ccbysa|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Kaksoislisenssi/Ccbysa|linkit]]&lt;br&gt;Käyttäjäsivulle&lt;/small&gt;
|{{Kaksoislisenssi/Ccbysa}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{PD/Oikeudeton}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:PD/Oikeudeton|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:PD/Oikeudeton|linkit]]&lt;br&gt;Kuvasivulle&lt;/small&gt;
|{{PD/Oikeudeton}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Vapaa}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Vapaa|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Vapaa|linkit]]&lt;br&gt;Kuvasivulle&lt;/small&gt;
|{{Vapaa}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Vapaa/NimiMainittava}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Vapaa/NimiMainittava|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Vapaa/NimiMainittava|linkit]]&lt;br&gt;Kuvasivulle&lt;/small&gt;
|{{Vapaa/NimiMainittava}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{CeCILL}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:CeCILL|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:CeCILL|linkit]]&lt;br&gt;Käyttäjäsivulle&lt;/small&gt;
|{{CeCILL}}
|-
|}

==Poistot==
{| border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;10&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;
!Malline
!Esimerkki
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Poistettava}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Poistettava|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Poistettava|linkit]]&lt;br&gt;Sivun alkuun&lt;/small&gt;
|{{Poistettava}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Roskaa}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Roskaa|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Roskaa|linkit]]&lt;br&gt;Sivun alkuun&lt;/small&gt;
|{{Roskaa}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Roskaa/Koska|poistosyy}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Roskaa/Koska|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Roskaa/Koska|linkit]]&lt;br&gt;Sivun alkuun&lt;/small&gt;
|{{Roskaa/Koska|poistosyy}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Kopio|Lähde}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Kopio|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Kopio|linkit]]&lt;br&gt;Sivun alkuun. Jos lähdesivun osoite päättyy numeroon, niin sen ympärille täytyy laittaa &lt;nowiki&gt;osoite&lt;/nowiki&gt;, jotta malline toimisi.&lt;/small&gt;
|{{Kopio}}
|-
|}

==Suojaukset==

{| border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;10&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;
!Malline
!Esimerkki
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Osittainsuojattavaa}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Osittainsuojattavaa|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Osittainsuojattavaa|linkit]]&lt;br&gt;Sivun alkuun&lt;/small&gt;
|{{Osittainsuojattavaa}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Kokonaansuojattavaa}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Kokonaansuojattavaa|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Kokonaansuojattavaa|linkit]]&lt;br&gt;Sivun alkuun&lt;/small&gt;
|{{Kokonaansuojattavaa}}
|-
|}

==Yhdistämiset==

{| border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;10&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;
!Malline
!Esimerkki
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Yhdistettävä}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Yhdistettävä|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Yhdistettävä|linkit]]&lt;br&gt;Sivun alkuun&lt;/small&gt;
|{{Yhdistettävä|yhditettävä sivu}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Malline:Yhdistettävä/Koska}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Malline:Yhdistettävä/Koska|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Malline:Yhdistettävä/Koska|linkit]]&lt;br&gt;Sivun alkuun&lt;/small&gt;
|{{Malline:Yhdistettävä/Koska|yhditettävä sivu|yhdistämis syy}}
|-
|}

==Sisällysluettelot==
{| border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;10&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;
!Malline
!Esimerkki
|-
|&lt;nowiki&gt;{{PieniTOC}} HUOM! muista tämän kanssa __NOTOC__-merkintä&lt;/nowiki&gt;
|{{PieniTOC}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{PieniTOC_numeroilla}}&lt;/nowiki&gt;
|{{PieniTOC numeroilla}}
|-
|}

==Käyttäjille tiedottaminen==
{| border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;10&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;
!Malline
!Esimerkki
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Tervetuloa}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br /&gt;&lt;small&gt;Käyttäjän keskustelusivulle, allekirjoita&lt;/small&gt;
|{{Tervetuloa}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Test}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;Käyttäjän keskustelusivulle, allekirjoita&lt;/small&gt;
|{{Test}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Test2}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;Käyttäjän keskustelusivulle, allekirjoita&lt;/small&gt;
|{{Test2}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Käyttäjätunnus}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;Käyttäjän keskustelusivulle, allekirjoita&lt;/small&gt;
|{{Käyttäjätunnus}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Käyttäjätunnus2}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;Käyttäjän keskustelusivulle, allekirjoita&lt;/small&gt;
|{{Käyttäjätunnus2}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Allekirjoitus}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;Käyttäjän keskustelusivulle, allekirjoita&lt;/small&gt;
|{{Allekirjoitus}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Allekirjoittamaton|&lt;/nowiki&gt;''Kommentin jättäjän käyttäjätunnus tai IP-osoite''&lt;nowiki&gt;}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br /&gt;&lt;small&gt;Allekirjoittamattoman kommentin jälkeen&lt;/small&gt;
|{{Allekirjoittamaton|TJ}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{V}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;Huomatus estosta&lt;/small&gt;
|{{V}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Keskustelusivuni}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br /&gt;&lt;small&gt;Oman keskustelusivun alkuun&lt;/small&gt;
|{{Keskustelusivuni}}
|}

==Sekalaisia==
{| border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;10&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;
!Malline
!Esimerkki
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Nosto|Esiin nostettava lause}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Malline:Nosto|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Malline:Nosto|linkit]]&lt;br&gt;Leipätekstin sekaan&lt;/small&gt;
|{{Nosto|Esiin nostettava lause}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Resepti}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br&gt;&lt;small&gt;[[Template:Resepti|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:resepti|linkit]]&lt;br&gt;'''Keittokirjan etusivulle'''&lt;/small&gt;
|{{Resepti}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Käyttäjälaatikko|black|kornsilk|yellow|[[Kuva:Foodlogo.svg|50px]]|Tämä käyttäjä pitää ruuanlaitosta.}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br /&gt;&lt;small&gt;Käyttäjäsivulle kertomaan käyttäjän kiinnostuksen kohteista.&lt;/small&gt;
|{{Käyttäjälaatikko|black|kornsilk|yellow|[[Kuva:Foodlogo.svg|50px]]|Tämä käyttäjä pitää ruuanlaitosta.}}
|-
|&lt;nowiki&gt;{{Papukaijamarkki|syy|allekirjoitus}}&lt;/nowiki&gt;&lt;br /&gt;&lt;small&gt;Palkinto ansioituneelle käyttäjälle. Allekirjoita!&lt;/small&gt;
|{{Papukaijamerkki|syy|allekirjoitus}}

|}

[[Luokka:Wikikirjaston ohje]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Käännettävä</title>
    <id>1294</id>
    <revision>
      <id>13037</id>
      <timestamp>2006-05-31T07:28:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Kompak</username>
        <id>114</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=center border=0 cellpadding=4 cellspacing=4 style=&quot;border: 1px solid #CCCC99; background-color: #ffd&quot;
|- 
| [[Kuva:Stop_hand.png|30px]]
| style=&quot;font-size: 90%&quot; | '''Tämä teksti on tuotu vieraskielisestä lähteestä ja sen käännös on keskeneräinen'''.&lt;br&gt; Voit auttaa Wikikirjastoa tekemällä käännöksen loppuun.
|}
[[Luokka:Käännettävät]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Roskaa</title>
    <id>1295</id>
    <revision>
      <id>19018</id>
      <timestamp>2006-09-15T12:11:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Linkin muutos wikikirjastoon</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div name=&quot;Roskaa&quot; class=&quot;boilerplate metadata&quot; id=&quot;attention&quot; style=&quot;background-color: #fee; margin: 0 1em; padding: 0 10px; border: 1px solid #aaa;&quot;&gt;
[[Kuva:Keeptidy.png|left|92px|]]
'''Tämä kuva tai sivu on merkitty poistettavaksi välittömästi [[Wikikirjasto:Roska|roskana]].'''

Jos olet eri mieltä, kerro mielipiteesi keskustelusivulla. Jos korjaat ongelman tai merkintä on mielestäsi ilmeisen virheellinen, poista tämä huomautus. Älä kuitenkaan poista huomautusta, jos olet luonut tämän sivun tai kuvan.
&lt;div align=&quot;right&quot;&gt;&lt;small&gt;[[:Luokka:Roskaa|kaikki roskat]]&lt;/small&gt;&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;&lt;includeonly&gt;
[[Luokka:Roskaa]]&lt;/includeonly&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Roskaa</title>
    <id>1296</id>
    <revision>
      <id>26274</id>
      <timestamp>2006-12-15T12:51:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>luokka fix</comment>
      <text xml:space="preserve">Nämä sivut on merkitty poistettavaksi välittömästi [[Wikikirjasto:Roska|roskana]] (lukuun ottamatta sivua &quot;[[Ohje:Malline]]&quot;).

Jos olet eri mieltä, kerro mielipiteesi kirjan/sivun keskustelusivulla. Jos korjaat sivun tai merkintä on mielestäsi ilmeisen virheellinen, poista huomautus. Älä kuitenkaan poista huomautusta, jos olet luonut kyseisen sivun.

[[Luokka:Wikikirjaston ylläpito|Luokka:Roskaa]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Teknologian kirjahylly</title>
    <id>1301</id>
    <revision>
      <id>23717</id>
      <timestamp>2006-11-15T08:21:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>uudelleenohjaus osastoon</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Teknologian osasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Osastot:Nav</title>
    <id>1302</id>
    <revision>
      <id>23774</id>
      <timestamp>2006-11-15T18:53:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Wikikirjasto:Osasto|'''Osastot''']]: [[Wikikirjasto:Luonnontieteiden osasto|Luonnontiede]] &amp;ndash; 
[[Wikikirjasto:Humanististen tieteiden osasto|Humanistiset tieteet]] &amp;ndash; 
[[Wikikirjasto:Sekalaisten osasto|Sekalaiset]] &amp;ndash;
[[Wikikirjasto:Teknologian osasto|Teknologia]] &amp;ndash; 
([[Wikijunior]])</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Rarotongan kieli</title>
    <id>1308</id>
    <revision>
      <id>24933</id>
      <timestamp>2006-11-25T09:38:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/84.230.141.130|84.230.141.130]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:84.230.141.130|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;center&gt;&lt;big&gt;'''Rarotongan kieli'''&lt;/big&gt;&lt;/center&gt;

[[Kuva:Rarotonga Island interior.jpg|center|400px|thumb|Rarotongan maastoa]]


==Yleistä==
'''Rarotonga''' on austronesialainen kieli. Sitä puhutaan pääasiassa Cookinsaarilla. Rarotonga on hyvin läheistä sukua maorin kielen kanssa ja sitä kutsutaankin joskus &quot;Cookinsaarten maoriksi&quot;. Lisäksi rarotonga muistuttaa tuamotua ja tubuaita. Rarotongaa puhuu äidinkielenään kaikkiaan noin 42 669 ihmistä. Kielessä on 13 aakkosta.

===Nominit===

===Muut sanat===

===Sanastoa===
*a = neljä
*aere ra = näkemiin
*aia = hän, se
*akara = katsoa
*akarakara = katso ympärille
*akarongo = kuuntele
*Atua = Jumala
*au = minä
*e a'a = mitä?
*'e a'a moni? = kuinka paljon?
*'e 'ia? = kuinka monta?
*'itu = seitsemän
*here = rakkaus, kauneus
*inangaro = haluta, tehdä mieli
*ine = rakkaus, kauneus
*ingoa = nimi 
*iti = pieni
*iva = yhdeksän
*kare = ei tai nolla
*ki teia ra = tänään
*kiaorana = hei (tervehdys)
*ko 'ai? = kuka?
*koe = sinä
*korua = te kaksi
*koutou = te kaikki
*maitaki = hyvä, hyvää
*mama = äiti
*marae = temppeli
*mataora = iloinen
*maunga = vuori
*moana = valtameri
*nga'uru = kymmenen
*'oire = kylä
*ono = kuusi
*papa = isä
*papa'a = eurooppalainen
*pe'ea? = kuinka? miten?
*po = ilta
*popongi = aamu
*taku = minä, minun
*tamáine = tytär
*tamároa = poika
*táne = mies, aviomies
*tei 'ea? = missä?
*teia = tämä
*tera = se
*toku = minä, minun
*toru = kolme
*umu = uuni
*va'ine = nainen, vaimo
*varu = kahdeksan

[[Luokka:89 Kielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet</title>
    <id>1311</id>
    <revision>
      <id>16740</id>
      <timestamp>2006-08-16T11:14:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">{{wikikirjasto-ohje}}
Wikikirjasto-projektin tavoitteena on luoda vapaasti saatavissa oleva kirjakokoelma. Käyttämämme lisenssi takaa vapaan pääsyn Wikikirjaston sisältöön samaan tapaan kuin [[w:Vapaaohjelmisto|vapaaohjelmistoihin]] on vapaa pääsy. Wikikirjaston sisältöä saa siis kopioida, muokata ja levittää, mutta vain mikäli edelleenjaettavien versioiden lisenssiehdot ovat samat, ja selkeästi ilmoitetaan Wikikirjasto tietolähteeksi.

Wikikirjaston päämäärien mahdollistamiseksi on kaikki Wikikirjastossa julkaistava teksti yleisön saatavissa [http://www.wikipedia.org/wiki/GNU_FDL/ GNU Free Documentation License:n] (GFDL) ehtojen mukaisesti. Koko teksti on saatavissa (englanniksi, englanninkielinen muoto katsotaan laillisesti sitovaksi, koska Wikikirjaston palvelin sijaitsee Yhdysvalloissa) osoitteesta [http://www.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Text_of_the_GNU_Free_Documentation_License Wikipedia:Text of the GNU Free Documentation License].

Kaikkien Wikikirjaston sivujen tekstiä saa kopioida, levittää ja muokata [[w:fi:Free Software Foundation|Free Software Foundationin]] julkaiseman ''GNU Free Documentation Licensen 1.1'' tai minkä hyvänsä myöhemmän version mukaisesti. GNU Free Documentation Licensen määritelmien mukaisia kansitekstejä (&quot;Cover Texts&quot;) tai vakiolukuja (&quot;Invariant Sections&quot;) ei saa käyttää. Tämä tarkoittaa sitä, että artikkelit tulevat pysymään ikuisesti ilmaisina ja vapaasti levitettävinä. Kuka tahansa saa käyttää niitä alla esiteltävien rajoitusten mukaisesti. Rajoitusten tarkoitus on varmistaa artikkelien pysyminen ilmaisina ja vapaasti levitettävinä.

== Wikikirjaston käyttö lähteenä ==
Voit halutessasi käyttää osia Wikikirjastosta kirjassa, artikkelissa, verkkosivulla tai muussa julkaisussa, mutta sinun on noudatettava GFDL:n ehtoja, mikä sisältää muun muassa seuraavat velvoitteet:

* julkaisusi on lisensoitava GFDL:n mukaisesti,
* sinun on ilmoitettava alkuperäisen artikkelin lähde (luku 4B), ja
* sinun on kerrottava missä alkuperäinen teksti on saatavilla (luku 4J). (Wikikirjaston sivun  alkuperäinen teksti on sen wiki-teksti.)

Esimerkiksi Wikikirjaston artikkelia &quot;[[Baarikaappi]]&quot; käyttävän artikkelin tekijänoikeushuomautus voisi olla seuraava:
:''Tämä artikkeli on lisensoitu GNU Free Documentation Licensen mukaisesti, eli voit kopioida ja muokata sitä vapaasti niin kauan kuin koko työ, mukaan lukien lisäykset, julkaistaan yksinomaan GNU Free Documentation Licensen mukaisesti lisensoituna. Lisenssin yksityiskohdat ovat nähtävissä osoitteessa http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html. Tässä artikkelissa käytetään materiaalia Wikikirjaston kirjasta &quot;Baarikaappi&quot;, joka on saatavissa osoitteesta http://fi.wikibooks.org/wiki/Baarikaappi.''

== Sitaatit ==

Ilman tekijän lupaa kuvia ja tekstiä voi lainata Wikikirjastoon '''vain erityistapauksissa'''. Tällaisia erityistapauksia ovat muun muassa kuvat taideteoksista, kuvakaappaukset ja tekijänoikeudeltaan vanhentuneet teokset. Ensisijaisesti Wikikirjastossa käytetään materiaalia ainoastaan tekijänoikeuksien omistajan luvalla.

== Osallistujien oikeudet ja velvollisuudet ==

Jos lähetät materiaalia Wikikirjastoon, lisensoit sen samalla GFDL:n mukaisesti, lukuun ottamatta kansitekstejä (&quot;Cover Texts&quot;) ja vakiolukuja (&quot;Invariant Sections&quot;). Jotta voisit lähettää materiaalia, sinulla on oltava oikeus tämän lisensoinnin tekemiseen, eli joko

* sinulla on tekijänoikeus kyseiseen materiaaliin, esimerkiksi koska olet kirjoittanut sen itse, tai
* olet hankkinut materiaalin lähteestä, joka sallii GFDL:n mukaisen lisensoinnin, esimerkiksi koska materiaali on julkista tai julkaistu GFDL-lisenssillä.

Ensimmäisessä tapauksessa tuottamasi materiaalin tekijänoikeudet säilyvät sinulla. Voit julkaista ja lisensoida sen uudelleen haluamallasi tavalla. GFDL-lisenssiä ei kuitenkaan voi poistaa, eli Wikikirjastoon sijoitettu GFDL:n mukaan lisensoitu materiaali pysyy GFDL:n mukaan lisensoituna ikuisesti. Toisessa tapauksessa, siis käyttäessäsi ulkopuolista GFDL-materiaalia, sinun on ilmoitettava alkuperäinen lähde historiasivulla tai [[Ohje:Keskustelusivu|keskustelusivulla]] ja annettava linkki alkuperäiskopion verkko-osoitteeseen. Jos alkuperäismateriaali vaatii GFDL:n mukaisia vakiolukuja (&quot;invariant sections&quot;), sinun on liitettävä ne Wikikirjaston sivulle. Sekä ulkopuolinen materiaali että GFDL:n mukainen vakiolukuja sisältävä teksti on syytä korvata itse tuotetulla tai muulla vapaammin lisensoidulla tekstillä, milloin se vain on mahdollista.

== Erityisluvat ==

Jos saat tekijänoikeuden haltijalta Wikikirjaston lisenssiehtojen mukaisen erityisluvan, siitä on ilmoitettava (nimet ja päivämäärät mukaan lukien). Laita ilmoitus kuvan (tai muun tiedoston) kuvailusivulle, '''Viitteet'''-lukuun tai artikkelin keskustelusivulle. Alkuperäiset GFDL:n mukaan lisensoidut tai julkiset kuva- ja äänitiedostot ovat paljon parempia kuin rajoitetulla luvalla käytetyt tiedostot. Osoitteessa 
[http://www.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Boilerplate_request_for_permission Wikipedia:Boilerplate request for permission] on kirjepohja, jossa pyydetään tekijänoikeuden haltijaa antamaan lupa julkaista työ GFDL:n mukaisesti.

Älä koskaan käytä muiden tekijänoikeuksia loukkaavaa materiaalia. Se voi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin ja vahingoittaa projektia. Jos et ole varma, kirjoita materiaali itse.

Huomaa että tekijänoikeuslaki suojelee ajatusten ''luovaa ilmaisua'', ei itse tietoa tai ajatuksia. On siis täysin laillista lukea esim. tietosanakirjan artikkeli (tai jokin muu teos), muotoilla se uudelleen omin sanoin ja lähettää se Wikikirjastoon (Katso myös [[w:Plagiointi|plagiointi]]).

==  Tekijänoikeuden suojaamiin teoksiin linkittäminen ==
Tekijänoikeuden suojaamiin teoksiin linkittäminen ei yleensä ole ongelma, kunhan varmistut, ettei kyseessä oleva sivu loukkaa '''jonkun muun''' tekijänoikeuksia. Tekijänoikeuksia loukkaaviin sivuihin '''ei''' pidä linkittää. Tekijänoikeutta rikkovaan materiaaliin linkittäminen saattaa olla tekijänoikeusrikkomus.

== Jos löydät tekijänoikeutta rikkovaa materiaalia ==
Jos löydät tekijänoikeutta rikkovaa materiaalia Wikikirjastosta, sinun kannattaa ottaa asia esille kyseisen sivun keskustelusivulla. Ylläpito tarkistaa tilanteen ja toimii sen mukaisesti. Hyödyllisintä on antaa URL tai muu viittaus alkuperäiseen lähteeseen.

Joissakin tapauksessa kyseessä on väärä hälytys. Tekstin lähettäjä voi itse asiassa olla alkuperäisen tekstin tekijä. Tällöin hänellä on oikeus julkaista se Wikikirjastossa GFDL:n mukaisesti. Joskus muualta verkosta voi löytyä Wikikirjastosta kopioitua tekstiä. Molemmissa tapauksissa on hyvä ilmoittaa asiasta keskustelusivulla, jotta väärä hälytys ei toistu tulevaisuudessa.

Jos kyseessä on tekijänoikeuden loukkaus, ylläpito poistaa suojatun materiaalin, ilmoittaa keskustelusivulla loukkauksesta sekä antaa alkuperäisen lähteen. Jos tekijältä saadaan myöhemmin lupa, materiaali voidaan palauttaa sivulle.

Mikäli käyttäjä jatkaa tekijänoikeuksien suojaaman materiaalin postittamista asianmukaisten varoitusten jälkeen, häntä voidaan projektin suojelemiseksi estää kirjoittamasta.

[[Luokka:Wikikirjaston ohje]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:TeX-opas</title>
    <id>1313</id>
    <revision>
      <id>26523</id>
      <timestamp>2006-12-18T16:10:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>linkki oikealle sivulle</comment>
      <text xml:space="preserve">{{wikikirjasto-ohje}}
TeX-koodin avulla voit luoda monimutkaisia matemaattisia ja tieteellisiä kaavoja Wikikirjastoon. TeX-koodi laitetaan &lt;nowiki&gt;&lt;math&gt; ... &lt;/math&gt;&lt;/nowiki&gt; -koodien sisään. Rivinvaihtoja ei huomioida sivua näytettäessä, ja siksi rivinvaihtojen käyttäminen on järkevää koodin selkeyden kannalta.

Viimeisin ajan tasalla oleva versio tästä sivusta löytyy [[meta:Help:Displaying a formula|MediaWikistä]].

== Erikoismerkit ==
&lt;table border=&quot;1&quot;&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;Toiminto&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Syntaksi&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Miltä se näyttää&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Tavalliset funktiot (oikea tapa)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\sin x + \ln y +\operatorname{sgn} z&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\sin x + \ln y +\operatorname{sgn} z&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Tavalliset funktiot (väärä tapa)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;sin x + ln y + sgn z&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;sin x + ln y + sgn z\,&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Modulo-aritmetiikka&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;s_k \equiv 0 \pmod{m}&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;s_k \equiv 0 \pmod{m}&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Derivaatat&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\nabla \partial dx&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\nabla \partial dx&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Joukot&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\forall x\not\in\empty\subseteq A\cap B\cup \exists \{x,y\}
\times C&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\forall x \not\in \empty \subseteq A\cap B\cup \exists
\{x,y\} \times C&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Logiikka&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;p\wedge \bar{q} \rightarrow p\vee \bar{q} \Rightarrow \Leftrightarrow &lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;p\wedge \bar{q} \rightarrow p\vee \bar{q} \Rightarrow
\Leftrightarrow&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td rowspan=&quot;2&quot;&gt;Juuri&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\sqrt{2}\approx 1.4&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\sqrt{2}\approx 1.4&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;\sqrt[n]{x}&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\sqrt[n]{x}&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Relaatiot&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\sim \simeq \cong \le \ge \equiv \approx \ne&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt; \sim \ \simeq \ \cong \ \le \ \ge \ \equiv \ \approx \ \ne&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Geometria&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\angle \perp \|&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\angle \perp \|&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Erikoismerkit&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\oplus \otimes \pm \mp \hbar \dagger \ddagger \star \circ \cdot
\bullet \infty&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\oplus \otimes \pm \mp \hbar \dagger \ddagger \star \circ
\cdot \bullet\ \infty&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Kirjainten tarkkeet&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\dot x \ddot y \bar{ab} \hat q&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\dot x \ddot y \bar{ab} \hat q&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

== Ala- ja yläindeksit == 
&lt;table border=&quot;1&quot;&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;Toiminto&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Syntaksi&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Miltä se näyttää&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Yläindeksi&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;a^2&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;a^2&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Alaindeksi&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;a_2&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt; a_2 &lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td rowspan=&quot;2&quot;&gt;Ryhmittely&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;a^{2+2}&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;a^{2+2}&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;a_{i,j}&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;a_{i,j}&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Ylä- ja alaindeksien yhdistely&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;x_2^3&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;x_2^3&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Derivaatta (oikein)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;x'&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;x'&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Derivaatta (HTML:ssä väärin)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;x^\prime&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;x^\prime&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Derivaatta (PNG-kuvassa väärin)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;x\prime&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;x\prime&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Summa&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\sum_{k=1}^N k^2&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\sum_{k=1}^N k^2&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Tulo&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\prod_{i=1}^N x_i&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\prod_{i=1}^N x_i&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Raja-arvo&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\lim_{n \to \infty}x_n&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\lim_{n \to \infty}x_n&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Integraali&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\int_{-N}^{N} e^x\, dx&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\int_{-N}^{N} e^x\, dx&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Viivaintegraali&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\oint_{C} x^3\, dx + 4y^2\, dy&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\oint_{C} x^3\, dx + 4y^2\, dy&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;
== Murtoluvut, matriisit, moniriviset oliot == 
&lt;table border=&quot;1&quot;&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;Toiminto&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Syntaksi&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Miltä se näyttää&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Murtoluku&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\frac{2}{4} tai {2 \over 4}&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\frac{2}{4}&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Binomikertoimet&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\binom{n}{k} tai {n \choose k}&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;{n \choose k}&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td rowspan=&quot;6&quot;&gt;Matriisit&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\begin{pmatrix} x &amp; y \\ z &amp; v \end{pmatrix}&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\begin{pmatrix} x &amp; y \\ z &amp; v
\end{pmatrix}&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;\begin{bmatrix} 0 &amp; \cdots &amp; 0 \\ \vdots &amp;
\ddots &amp; \vdots \\ 0 &amp; \cdots &amp;
0\end{bmatrix}&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\begin{bmatrix} 0 &amp; \cdots &amp; 0 \\ \vdots
&amp; \ddots &amp; \vdots \\ 0 &amp; \cdots &amp;
0\end{bmatrix} &lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;\begin{Bmatrix} x &amp; y \\ z &amp; v \end{Bmatrix}&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\begin{Bmatrix} x &amp; y \\ z &amp; v
\end{Bmatrix}&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;\begin{vmatrix} x &amp; y \\ z &amp; v \end{vmatrix}&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\begin{vmatrix} x &amp; y \\ z &amp; v
\end{vmatrix}&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;\begin{Vmatrix} x &amp; y \\ z &amp; v \end{Vmatrix}&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\begin{Vmatrix} x &amp; y \\ z &amp; v
\end{Vmatrix}&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;\begin{matrix} x &amp; y \\ z &amp; v \end{matrix}&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\begin{matrix} x &amp; y \\ z &amp; v
\end{matrix}&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Tapauskohtaiset ehdot&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;f(n)=\left\{\begin{matrix} n/2, &amp; \mbox{jos }n\mbox{ on parillinen} \\ 3n+1, &amp; \mbox{jos }n\mbox{ on pariton}
\end{matrix}\right.&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;f(n)=\left\{\begin{matrix} n/2, &amp; \mbox{jos }n\mbox{ on parillinen} \\ 3n+1, &amp; \mbox{jos }n\mbox{ on pariton} \end{matrix}\right. &lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Moniriviset yhtälöt&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\begin{matrix}f(n+1)&amp;=&amp; (n+1)^2 \\ \ &amp;
=&amp; n^2 + 2n + 1\end{matrix}&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\begin{matrix}f(n+1)&amp;=&amp; (n+1)^2 \\ \ &amp; =&amp; n^2 + 2n + 1\end{matrix}&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;
== Kirjasimet == 
&lt;table border=&quot;1&quot;&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;Toiminto&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Syntaksi&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Miltä se näyttää&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;[[Kreikkalaiset aakkoset]]&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\alpha \beta \gamma \Gamma \phi \Phi \Psi\ \tau \Omega&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\alpha\ \beta\ \gamma\ \Gamma\ \phi\ \Phi\ \Psi\ \tau\ \Omega&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Blackboard bold -kirjasin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;x\in\mathbb{R}\sub\mathbb{C}&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;x\in\mathbb{R}\subset\mathbb{C}&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;lihavointi (vektorit)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\mathbf{x}\cdot\mathbf{y} = 0&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\mathbf{x}\cdot\mathbf{y} = 0&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;lihavointi (kreikkalaiset aakkoset)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\boldsymbol{\alpha}+\boldsymbol{\beta}+\boldsymbol{\gamma}&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\boldsymbol{\alpha}+\boldsymbol{\beta}+\boldsymbol{\gamma}&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Fraktur-kirjasin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\mathfrak{a} \mathfrak{A} \mathfrak{B}&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\mathfrak{a} \mathfrak{A} \mathfrak{B}&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Script-kirjasin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\mathcal{ABC}&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\mathcal{ABC}&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;[[Heprea]]laiset aakkoset&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\aleph \beth \gimel \daleth&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\aleph\ \beth\ \gimel\ \daleth&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Ei-kursivoidut kirjaimet&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\mbox{abc}&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\mbox{abc}&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;/table&gt;
== Sulkujen käyttö suurissa teksteissä == 
&lt;table border=&quot;1&quot;&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;Toiminto&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Syntaksi&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Miltä se näyttää&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Väärin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;( \frac{1}{2} )&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;( \frac{1}{2} )&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Oikein&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\left( \frac{1}{2} \right)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\left ( \frac{1}{2} \right )&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;
Määritteiden \left ja \right kanssa voi käyttää erilaisia erottimia:
&lt;table border=&quot;1&quot;&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;Toiminto&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Syntaksi&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Miltä se näyttää&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Sulut&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\left( A \right)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\left( A \right)&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Hakasulkeet&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\left[ A \right]&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\left[ A \right]&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Aaltosulkeet&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\left\{ A \right\}&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\left\{ A \right\}&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Kulmasulkeet&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\left\langle A \right\rangle&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\left\langle A \right\rangle&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Pystyviivat&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\left| A \right|&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\left| A \right|&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Käytä \left. ja \right. -määritteitä jos et halua erottimen näkyvän:&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;\left. {A \over B} \right\} \to X&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;\left. {A \over B} \right\} \to X&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;
== Välistys ==
Huomaa, että TeX hoitaa välistyksen automaattisesti, mutta joissain tapauksissa voit tarvita manuaalista välistyksen säätöä.
&lt;table border=&quot;1&quot;&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;Toiminto&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Syntaksi&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Miltä se näyttää&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Kaksoisnelikirjainväli&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;a \qquad b&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;a \qquad b&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Nelikirjainväli&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;a \quad b&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt; a \quad b&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Tekstiväli&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;a\ b&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;a\ b&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Suuri väli&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;a\;b&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;a\;b&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Keskisuuri väli&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;a\&amp;gt;b&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;[not supported]&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Pieni väli&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;a\,b&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;a\,b&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Ei väliä&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ab&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;ab\,&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Negatiivinen väli&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;a\!b&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;math&gt;a\!b&lt;/math&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

== Pakotettu PNG-mallinnus ==

Kaavat voidaan pakottaa mallinnettavaksi PNG-kuvina lisäämällä koodi \,\! (pieni väli ja negatiivinen väli, jotka kumoavat toisensa) johonkin kohtaan koodin sisään (vaikkapa loppuun).

Pakottaminen voi olla hyödyllistä jos halutaan säilyttää yhtenevä ulkoasu sivulla tai välttää HTML-kielestä johtuvia näyttöongelmia.
== Ulkoisia linkkejä ==

* [[w:PDF|PDF]]-muodossa oleva dokumentti, joka esittelee TeXiä laajemmin: http://www.ctan.org/tex-archive/info/gentle/gentle.pdf
* LaTeXin lukuisat laajennukset: http://www.ams.org/tex/amslatex.html
* Joukko vapaassa levityksessä olevia matematiikkabittikarttoja: http://us.metamath.org/symbols/symbols.html [[http://www.dsl-fuchs.de/freenet-dsl.htm freenet dsl]]
* TeX-velho (TeX Wizard): http://de.geocities.com/richyfourtythree/texwizard.html

[[Luokka:Wikikirjaston ohje]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Vastuuvapaus</title>
    <id>1315</id>
    <revision>
      <id>24945</id>
      <timestamp>2006-11-25T09:38:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/84.230.141.130|84.230.141.130]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:84.230.141.130|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Hupu23ditor|Hupu23ditor]] tekemään ve</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size:200%;padding:1em&quot;&gt;&lt;center&gt;
Wikikirjasto ei takaa tietojen oikeellisuutta&lt;/center&gt;&lt;/div&gt;

'''Wikikirjasto''' on vapaasti muokattavissa oleva kirjakokoelma. Kuka tahansa, jolla on Internet-yhteys, voi muokata Wikikirjaston sivuja.

Wikikirjastosta löytyy paljon arvokasta ja totuudenmukaista tietoa, mutta '''Wikikirjasto EI kuitenkaan voi taata Wikikirjastossa olevan tiedon oikeellisuutta.'''

:'''Kukaan Wikikirjaston kanssa tekemisissä oleva ei ole millään tavalla vastuussa virheellisten tai loukkaavien tietojen olemassaolosta tai niiden käytöstä.'''

Wikikirjastossa oleva tieto tarjotaan käyttäjille ilmaiseksi ja ilman velvoitetta; tämän sivuston käyttö ei luo sinun, Wikikirjaston tai kenenkään Wikikirjastoon liittyvän henkilön välille sopimus- tai vastuusuhdetta. Sinulla on rajattu oikeus käyttää ja kopioida materiaalia Wikikirjastosta, mutta tämä käyttöoikeus ei muodosta tai implikoi minkäänlaista sopimuksellista tai muunkaltaista korvausvastuuta.

Wikikirjasto saattaa sisältää muiden osapuolten tavaramerkkejä tai muita lailla suojattuja immateriaalisia hyödykkeitä. Ne kuuluvat omistajilleen eikä niiden käyttö Wikikirjastossa anna sinulle tai kenellekään muulle oikeutta käyttää niitä muussa yhteydessä. Jos toisin ei mainita, Wikikirjastolla ei ole tosiasiallista suhdetta tavaramerkkeihin tai niiden omistajiin eikä Wikikirjasto siten voi myöntää sinulle tai kenellekään muulle oikeutta käyttää kyseessä olevia tavaramerkkejä.

Huomaa, että Wikikirjastosta löytyvä tieto saattaa rikkoa sen valtion lakeja, joiden alueelta käytät Wikikirjastoa. Wikikirjasto ei rohkaise tai yllytä rikkomaan paikallisia lakeja tai asetuksia, mutta koska Wikikirjaston tieto on fyysisesti talletettu Yhdysvaltoihin, Wikikirjasto nauttii tallennuspaikassaan Yhdysvaltain perustuslain ja Yhdistyneiden kansakuntien Yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen kaikille suomaa sananvapautta. Valtiosi lait eivät välttämättä takaa tätä vapautta, ja siksi Wikikirjasto ei voi olla vastuussa mahdollisista rikkomuksista, joita teet käyttäessäsi Wikikirjastoa tai luodessasi hyperlinkkejä muista hyperdokumenteista Wikikirjastoon.

'''&lt;big&gt;Jos tarvitset tarkkoja neuvoja jostain aiheesta (esimerkiksi lääketieteellisiä tai lainopillisia neuvoja), käänny osaavan asiantuntijan puoleen.&lt;/big&gt;'''

'''&lt;big&gt;Vaikka virheellisiä tietoja pyritään korjaamaan Wikikirjastossa, kenelläkään ei ole velvollisuutta korjata niitä, ja tästä syystä kaikki Wikikirjastosta löytyvä tieto toimitetaan sinulle ilman takuuta oikeellisuudesta tai sopivuudesta mihinkään käyttötarkoitukseen.&lt;/big&gt;'''</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet</title>
    <id>1316</id>
    <revision>
      <id>5572</id>
      <timestamp>2005-05-09T17:35:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <comment>Ohje:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet siirretty sivulle Wikikirjasto:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet]]
</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tervetuloa Wikikirjastoon</title>
    <id>1317</id>
    <revision>
      <id>5573</id>
      <timestamp>2005-05-09T17:40:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <comment>Tervetuloa Wikikirjastoon siirretty sivulle Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon]]
</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Baarikaappi/Raaka-aineet</title>
    <id>1320</id>
    <revision>
      <id>20591</id>
      <timestamp>2006-10-13T08:33:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/194.197.196.6|194.197.196.6]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:194.197.196.6|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">==Vodka==
Vodka on kirkas ja tyypillisesti väritön viina. Vodkaa valmistetaan yleensä viljasta, mutta sitä voidaan tislata muistakin tärkkelystä sisältävistä aineksista, esimerkiksi perunasta, maissista tai sokerijuurikkaasta. Lukuun ottamatta muutamia maustettuja versioita, vodka sisältää ainoastaan vettä ja etanolia. Yleisimmät valmistusmaat ovat Venäjä, Puola, Suomi, Yhdysvallat, Kanada ja Ruotsi.

Vilja liotetaan veteen ja annetaan sen käydä. Sen jälkeen se tislataan valmistustavasta riippuen esimerkiksi kolmeen kertaan. Tislaus hävittää aineesta epäpuhtaudet. Tisle laimennetaan veteen, jolloin siitä tulee alkoholiltaan 32—47 tilavuusprosentin vahvuista nestettä. Lopuksi neste suodatetaan aktivoidun puuhiilisuodattimen läpi. Tuloksena syntyy vodkaa.

Vodkaa voidaan nauttia joko raakana, jolloin se usein jäähdytetään kylmäksi, tai vastaavasti juomasekoituksina. Vodka-merkkejä: Finlandia vodka, Koskenkorva vodka, Absolut vodka ja Smirnov vodka.

==Gini==
Gini on alkoholijuoma, joka valmistetaan tislaamalla viljasta ja katajanmarjoista. Katajanmarjat antavat ginille sen tunnistettavan ominaismaun. Perinteisen ginin maku on hyvin kuiva.

Ginistä tuli 1700-luvulla hyvin suosittu juoma Englannissa, kun valtio salli huonolaatuisen viljan käytön ginin valmistamiseen. Samalla valtio asetti tiukat määräykset ulkomailta tuotavalle alkoholille. Se oli halpaa ja siitä tuli köyhemmän kansanosan suosikkijuoma. 1800-luvulla ginistä tuli arvostetumpi juoma ja keksittiin useita ginipohjaisia juomasekoituksia. Nykyisin gini liitetään vahvasti englantilaiseen kulttuuriin.

==Viski==
Viski on viljasta tislaamalla valmistettua vahvaa alkoholijuomaa. Säädösten mukaan viskinä voidaan pitää vähintään kolme vuotta vanhennettua 40 prosenttista juomaa. Sana viski (englanniksi whisky), tulee gaelinkielen sanoista uisge beatha tai usquebaugh, eli suomeksi elämän vesi. Sanalla whisky viitataan yleensä nimenomaan Skotlantilaisiin ja nykyisin myös Kanadalaisiin viskeihin. Whiskey sen sijaan tarkoittaa muualla, kuten Yhdysvalloissa tai Irlannissa valmistettuja viskejä.

===Käyttö===
Tunnetuin tapa nauttia viski lienee juoda se jäiden kera on the rocks. Monien mielestä tämä kuitenkin pilaa erityisesti laadukkaiden viskien aromit ja tekee niistä katkeran makuisia. Kylmä myös turruttaa makuhermoja. Toisaalta jo ennestään katkeran makuisia, usein halpoja viskejä, kylmyys ja jäästä sulava vesi saattaa hieman parantaa. Jos viskiä halutaan laimentaa siihen voidaan sekoittaa hieman puhdasta lämmintä vettä. Parhaimmillaan tämä avaa viskin makua. Veden lisääminen voi olla erityisesti tarpeen tynnyrivahvuisille viskeille (ns. barrel strenght, cask strenght, natural cask strenght), jotka usein ovat liian vahvoja (n. 60 %) sellaisenaan nautittavaksi jo pelkän alkoholipitoisuutensa vuoksi. Single malt -viskejä ei kannata maistella suorasta &quot;on the rocks&quot;-lasista, vaan ylöspäin kapenevasta aromilasista (&quot;snifteristä&quot;), joka tuo aromit paremmin esille. Myös &quot;sherry copita&quot; -tyyppinen lasi sopii mainiosti.

Viskejä voidaan käyttää myös drinkkien pohjana. Tunnetuin ja helpoin lienee viskikola, jota on saatavana myös valmiina tölkeissä. Lisäksi useissa muissa drinkeissä käytetään viskiä. Viskejä voidaan käyttää myös liköörien pohjana. Tunnetuimpia lienevät Irlantilaisiin viskeihin pohjautuvat kermaliköörit Baileys Irish Cream ja Saint Brendan’s.

===Historia===
Viskin alkuperä ajoittuu vuoden 500 jKr. tienoille Skotlantiin. Sinne se lienee saapunut Irlantilaisten munkkien mukana. Tätä aikaisemmin tiedettiin mietojen alkoholijuomien tuottaminen käymisen avulla. Luultavasti lähi-idästä munkit olivat oppineet tislauksen, jolla mieto alkoholi saatettiin muuttaa väkeväksi. Tätä juomaa kutsuttiin elämän vedeksi tai latinaksi aqua vitaeksi.

==Rommi==
Rommi on sokeriruo'osta valmistettava alkoholijuoma. Rommit jakautuvat kahteen pääluokkaan sen mukaan onko ne valmistettu sokeriruo'on mehusta vai melassista.

Tislauksen jälkeen rommi on tulisen ja raa'an makuista, minkä vuoksi useimmiten rommi ikäännytetään, jolloin sen maku muuttuu pehmeämmäksi ja hienommaksi. Nykyään rommi ikäännytetään useimmiten tammitynnyreissä. Ikäännyttäminen voi viedä yhdestä kolmeenkymmeneen vuotta tai jopa kauemmin. Ikäännyttämisen aikana rommista tulee ensin kullanväristä ja myöhemmin tummemman ruskeata.

===Historia===
Rommin valmistus alkoi eurooppalaisten viedessä Karibian merelle sokeriruo'on, missä se kasvoi erityisen hyvin. Karibian meren saarilla aloitettiin sokerin valmistus, ja huomattiin, että valmistuksessa jäljelle jäänyt melassi saatiin käymään. Käynyt melassi tislattiin ja tuloksena saatiin rommia. Nimi rommi tuli sanasta &lt;i&gt;rumballion&lt;/i&gt;, mikä tarkoittaa 'elämöintiä' tai 'meteliä'.

Rommilla uskottiin olevan parantavia vaikutuksia ja sitä juotiin troopisen ympäristön aiheuttamiin sairauksiin. Sokeriplantaasin omistajat myivät rommia edullisesti laivaston aluksille, jotta ne viettäisivät aikaansa saarten lähistöllä suojana merirosvoilta. Laivastoissa aloitettiinkin jakamaan miehistölle rommia sen hyvän säilyvyyden vuoksi. Alkoholista johtuvien ongelmien vuoksi rommia jouduttiin laimentamaan vedellä. Laimennettua rommiannosta alettiin kutsua nimellä grog. Pitkillä merimatkoilla huomattiin myös, että rommin maku parani sen ikääntyessä.

1700-luvulla rommista tuli Iso-Britannian suosituin juoma syrjäyttäen ginin. Samalla Britanniassa säädettiin laki, jossa kiellettiin siirtokuntien välinen kaupankäynti väkijuomilla. Siitä seurasi massiivinen rommin salakuljetus Iso-Britanniassa. Myöhemmin kehitettiin keino saada sokerijuurikkaasta sokeria, ja Karibian sokerin valmistus romahti. Melassia ei saatu enää samalla tavalla, joten rommin valmistus väheni.

==Tequila==

Tequila on alkoholijuoma, jota valmistetaan osassa Meksikoa. Tequila on väkevää viinaa ja sen alkoholipitoisuus on yleensä 40%-vol. Tequilan valmistus on hyvin rajoitettua ja valvottua, ja tuotantoalue rajoittuu viiteen maakuntaan, jotka ovat Jalisco, Guanajuanto, Michoacan, Nayaritand ja Tamaulipas. Tequila valmistetaan agave-kasvin ytimestä, joka jää jäljelle kun kasvin miekkamaiset lehdet leikataan pois. Agave sotketaan usein kaktuksiin, vaikka se kuuluu liljakasveihin. Kasvin ytimestä puristetaan mehua, jonka annetaan käydä, minkä jälkeen mehu tislataan kahdesti.

Tequilalla on kolme laatuluokkaa, jotka ovat kirkas Silver eli Blanco, vaalean kellertävä Resposado eli Gold, ja Anjeno jonka väri on täyteläisen ruskea. Laatuluokat tulevat valmistustavasta, eli silver on suoraan tisleestä pullotettua, resposado on levännyt tammitynnyreissä vähintään kaksi kuukautta, ja anjeno vähintään vuoden.

==Likööri==
Likööri on alkoholijuoma. Se on usein makea ja vahva juoma, jolla on useita erilaisia valmistusmenetelmiä. Erilaisia likööreitä on maailmassa valtavasti. Likööriä käytetään aterianjälkeisenä jälkiruokana, cocktailien ainesosana ja ”lemmenleikkien ilojuomana”. Likööreissä on tavallisesti runsaasti sokeria, jopa puoli kiloa litrassa. Alkoholipitoisuus vaihtelee 15–55%-vol välillä.

Likööreitä ei kannata säilyttää avattuna kovin pitkään, minkä takia liköörit pakataan yleensä korkeintaan puolen litran pulloihin.

===Alkuperä===
Liköörin valmistus alkoi aikakautena, jolloin ei vielä hallittu tislausta kunnolla. Tisle oli pahanmakuista, joten siihen alettiin uuttaa erilaisia aromaattisia aineksia. Koska uutetut aineet olivat samoja yrttejä kuin lääketieteessä käytettävät yrtit, alettiin likööriä käyttämään lääkeaineena. Luostarit olivat yleisiä liköörin valmistuspaikkoja. Tästä ovat saaneet alkunsa perinteiset luostariliköörit.

Liköörit saivat myös lemmenjuoman maineen. Myöhemmin makeista likööreistä tuli jälkiruoka aterioille. Cocktailien tullessa muotiin liköörit tulivat suurimpaan suosioonsa niiden ainesosana.

===Valmistus===
Liköörit valmistetaan joko tislaamalla käyneet raaka-aineet tai uuttamalla tai liuottamalla alkoholiin erilaisia maustavia ainesosia. Alkoholi voi olla kirkasta viinaa tai vaikka viskiä, konjakkia tai rommia, jotka antavat alkoholipitoisuuden lisäksi likööriin myös oman ominaismakunsa. Yleensä likööreissä käytetään kirkasta alkoholia, joka on neutraalia ja antaa muille makuaineille tilaa.

Uuttamisen ja liottamisen erona on se, että uutettaessa raaka-aineita hieman lämmitetään, liuottaminen tapahtuu kylmässä alkoholissa ja on sen vuoksi paljon hitaampaa. Makua antavat raaka-aineet uutetaan alkoholiin samaan tapaan kuin giniä valmistettaessa. Usein alkoholin, uuteaineiden ja sokerin sekoitusta korjataan väriaineilla, joiden käyttö on tarkkaan määrätty EU:ssa ja käytetty väri täytyy ilmaista E-numerokoodilla.

==Kuohuviini==
Kuohuviini on alkoholijuoma, joka sisältää hiilihappoa. Se valmistetaan yleensä kaksinkertaisella käymisellä. Samppanja- ja siirtokäymismenetelmiä käytettäessä toinen käyminen tapahtuu pullossa, tankkikäymismenetelmällä painetankeissa. Kuohuvuus viiniin voidaan saada aikaan myös impregnoimalla siihen hiilihappoa samalla tavalla kuten virvoitusjuomia valmistettaessa.

Kuohuviiniä käytetään yleensä juhlajuomana. Tunnetuin kuohuviinilaatu on samppanja.

[[Luokka:Baarikaappi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Topfield TF5X00/DVDn Poltto</title>
    <id>1322</id>
    <revision>
      <id>28098</id>
      <timestamp>2007-01-20T19:06:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>128.214.0.29</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tämä sivu on pahasti kesken!

'''Ohjelmia ohjeessa:'''
* ProjectX.jar (ilmainen ja välttämätön)
** [http://sourceforge.net/projects/project-x/ Ohjelman kotisivu]
** [http://www.doom9.org/index.html?/DigiTV/projectx-fullguide.htm Doom9] jakaa valmiiksi käännettyä .jar-tiedostoa
* [http://www.ifoedit.com IfoEdit] (ilmainen ja välttämätön) tai ReJig (ilmainen ja välttämätön) tai [http://www.videohelp.com/~liquid217/dvdauthorgui.pl DVDAuthorGUI] (ilmainen ja välttämätön)
* [http://download.videohelp.com/GFD/ GUI for dvdauthor] (ilmainen, ProjectX, tämä ja poltto-ohjelma riittävät koko hommaan) 
* [http://www.dvdshrink.org/ DvdShrink] (ilmainen ja valinnainen)
* [http://www.mediachance.com/dvdlab/ DvdLab] (kaupallinen ja valinnainen) huom! pro versio ja &quot;ei-pro&quot; toimii eri tavalla


== Yksinkertainen DVD-teksteillä ==

* Demuxataan ProjextX.jar:illa, ja valitaan dvb-tekstin tallennusmuodoksi .sup
* Syötetään video, audio ja sup tiedosto IFOeditille ja authoroidaan DVD:n filut IFOeditillä. Tekstitysten värit kopioitava/asetettava.
* Poltto levylle (DVDShrink/Nero tms.)

(Saadaan yhdellä videolla DVD ilman menuja ja valinnaiset tekstit.)

=== ProjectX ===

''(Kursiivilla maksukanavat, joissa tekstit ns. teletextinä)''

# add .rec-file
# info-välilehti: katso sivu, jolla fin-tekstit ovat. Discoveryssa 694. Huomaa, että sivunumeron voi myös syöttää alasvetovalikkoon 
# Subtitle-välilehti: teletext pages to decode: kaikki null ''(teletext pages to decode: ensimmäiseen 694, muut null)''
## language: auto
## subtitle export formats: SUP
## IRD color model: YLE
# valitse work-osiosta “demux”
# paina Go!

ProjectX tekee tiedostot (*.m2v, *.mpa, *.sup , *.sup.IFO) samaan kansioon, missä .rec-tiedostokin on. Osa kanavista polttaa tekstit kuvaan, jolloin ulos tulee vain kuva ja ääni.


=== IfoEdit ===

'''Luo uusi DVD'''

# Luo uusi: &quot;DVD Author &gt; Author new DVD&quot;
# Syötä tiedostot. (*.m2v,*.mpa/*.ac3,*.sup ja celltimes.txt, katso alla.)
# Valitse audio- ja tekstitysrivi ja korjaa kieliasetus alasvetolaatikosta.
# Valitse kohdehakemistoksi tyhjä kansio.
# Korjaa värit...


'''Tekstin värien muokkaus'''

''(Jos teet useamman videon DVD:tä dvdlabilla/DVDShrinkillä, jätä tämä viimeiseksi! Katso alempana.)''

Tekstin värien korjaus on tehtävä, että tekstit näkyvät oikein. 

Muokataan juuri authoroitu dvdfilu tekstin värien osalta näin: [http://forum.dvbtechnics.info/attachment.php?attachmentid=135 Kuva]

Otetaan sieltä *.sup.IFO -tiedostosta arvot tuolla copyllä ja sitten paste arvot tuonne juuri authoroituun *.IFO -tiedostoon, kuten kuvassa. Tallenna uudelleen.

Vielä rautalangasta ja kuviin viitaten:

# Avaa &quot;File &gt; Open&quot; ProjectX:n tuottaman [nimi].sup.ifo.
# Valitse tästä juuri avaamastasi [nimi].sup.ifo filusta kuvan 2 näyttämän kohdan ja sen jälkeen &quot;Subtitle Color &gt; Copy Colors from this PGC&quot;
# Valitset kuvan 3 osoittaman kohdan uudessa, IfoEditin tuottamassa filussa, ja valitset &quot;Subtitle Color &gt; Paste Colors into this PGC&quot;
# Vielä &quot;File &gt; Save&quot;. 


'''Chapterit eli luvut'''

Luo tekstitiedosto, jonka sisältö on seuraavantapainen:

 7500
 15000
 22500
 30000
 37500
 jne.

Luvut ovat freimilukuja, joiden kohdalta haluat uuden luvun (chapter) alkavan. 7500 framea on siis 25 framea kertaa 60 sekuntia kertaa 5 minuuttia eli näin saa viiden minuutin tasasuuruiset chapterit. Kukin rivi sisältää siis vain yhden kokonaisluvun. 

Windowsin komentoriviltä saat kahden tunnin elokuvaan luotua ko. tiedoston kätevästi for-loopilla näin: &quot;c:\&gt; for /L %i in (7500,7500,180000) do echo %i &gt;&gt; celltimes.txt&quot;. Vaihda viimeinen luvuista niin suureksi kuin elokuvan mitta on...

Tai sitten voit tehdä tiedostosta &quot;tarpeeksi&quot; pitkän, jolloin sama filu kelpaa aina.

=== ReJig ===

Vaihtoehtoisesti teet tämän vaiheen käsittelyn ReJig ohjelmalla, jossa värien käsittely on vähemmän käsityötä vaativaa. Samanlainen celltimes.txt filu tarpeen jos haluat tehdä kappaleet.

Tämän tuloksena on siis myös yhden nauhoituksen DVD-rakenne, jota on käsiteltävä alla olevan ohjeen mukaan jos haluaa useampia samalle ja jos haluaa menuja.

=== DVDAuthorGUI ===

# Valitse &quot;add title&quot;
# Mene kansioon, jossa on dvb tiedostot ja valitse ainoa tiedosto minkä voi valita
# Valitse tämän jälkeen ainoa äänitiedosto
# Valitse extras valikosta &quot;add/edit subtitles&quot;
# Paina &quot;add subtitle&quot; nappia ja valitse tiedostotyypiksi sup pääte, jolloin oikea tiedosto löytyy.
# Valitse väreiksi 000000, 707070 ja FCFCFC
# Paina extra valikossa &quot;edit language tags&quot; nappia. Voit määritellä tekstityskielen ja ääniraidan kielen. Tekstityskieleksi sopii laittaa FINNISH FI
# Valitse chapters ja kirjoita kappaleiden ajat. Ne ovat muotoa HH:MM:SS, eli tunnit, minuutit ja sekunnit kaksoispisteellä erotettuna.

 Esim:
 00:00:00.00
 00:05:00.00
 00:10:00.00
 00:15:00.00
 00:20:00.00
 jne...
Näin tulee kappaleet viiden minuutin välein.

Lopuksi paina &quot;author dvd&quot; nappia. Täytyy vain kirjoittaa kansion nimi johon tulee lopulliset tiedostot.

Huom. Tiedostojen on oltava sen nimisessä kansiossa, ettei siinä ole ä tai ö kirjaimia, muuten ohjelma antaa virheilmoituksen kun authorointi alkaa. Jos käyttäjätunnuksena on tälläinen kansio, tee vaikka c aseman juureen kansio, jossa on tiedostot.

== Useamman videon DVD ==

Jos halutaan useamman videon dvd, kunkin tallenteen filut tallennetaan omaan kansioon. ifoedit/rejig lopetetaan ja uudelleen käyntiin jokaiselle tallenteelle. &quot;DVD author&quot; onnistuu vain kerran sama rumba seuraavalla ja seuraavalla filulla. jokaisen ifoedit/rejig rundin jälkeen filut omaan hakemistoon.

=== Useampi video, ei menuja ===

DVDShrinkillä (ilmainen) valitsee re-author toiminnon ja tuo jokaisesta hakemistosta ensimmäisen VOBin importilla, niin ohjelma tunnistaa muutkin vobit samaksi ohjelmaksi. niin monta kuin riittää tilaa ja sitten poltto.

Nyt sinulla on dvd jossa on monta videota ja valinnaiset tekstit, muttei menuja.

Tekstitykset:

Dvd-authorointiohjelma ei saa &quot;riisua&quot; subpicture streamia vobeista, jotta tämä onnistuu.

Sama onnistuu myös suoraan DVDAuthorGui-ohjelmalla, kun lisää AddTitle-valikon kautta tarvittavat tiedostot (kuva+ääni) peräkkäin. Tuloksena olevat tiedostot voi polttaa DVD:lle, jolloin DVD-soittimen Next-näppäimellä pääsee siirtymään seuraavan ohjelman alkuun.

=== Useampi video ja menut ===

Yksi ohjelma joka [toimii] toimi ainakin aiemmin on DVDlab (standardiversio; pro jossa on subtitles-tuki riisuu, standardiversio jossa &quot;ei ole tukea&quot; eli ei ymmärrä riisua).

[ Tätä ohjelmaa on nähtävästi &quot;paranneltu&quot; eli ei enää näytä &quot;päästävän&quot; subtitles streamia mukaan lopulliseen videoon. ]

DVDlab pro ei riisu tekstityksiä, jos matskun tuo projektiin file-valikon Attach external VTS -komennolla. Menun on oltava VMG-tyyppinen ja jokaisen elokuvan ifo-filut on tuotava erikseen
tuolla Attach external VTS:llä.

Kannattaa kokeilla tätä:
[http://www.videohelp.com/~liquid217/dvdauthorgui.pl DVDAuthorGUI]. Kyseessä on erittäin näppärä graafinen käyttöliittymä DVDAuthor-pakettiin juuri useampivideoisen, menut sisältävän DVD:n tekemiseen. Uusimmassa versiossa on myös tuki SUP-tekstityksille, joten ProjectX tuottaa kaiken tarvittavan tämän käyttämiseen. Ihan hyvät arvot tekstityksen väreille ovat 000000, 707070 ja FCFCFC.

[http://download.videohelp.com/GFD/ GUI for dvdauthor] on vaihtoehtoinen graaginen käyttöliittymä samaan pakettiin.
GFD on aloittelijalle helppokäyttöisempi, tarvittavat asiat paremmin esillä ja käyttöohjeet kunnossa. Sen avulla on helppo ja nopea tehdä DVD, jossa on haluttu taustakuva ja videot tekstipohjaisina &quot;nappuloina&quot;. Osaa tehdä chapterit itse ilman ulkoisia aputiedostoja. Sup-tekstityksien värit on helpointa antaa RGB-tiedostona, jossa tosin pitää olla lueteltuna väripaletin 16 riviä.
Ei tee ISO-imagea, mutta osaa polttaa levyn suoraan Nerolla.

== Ohjelman pakkaus ==

Jos tallennettava ohjelma ei mahdu DVD-levylle, se voidaan pakata pienempään tilaan. Pakkaaminen onnistuu ilmaisella DVDShrink ohjelmalla. Ohjelman käynnistämisen jälkeen, valitaan &quot;open files&quot; ja valitaan kansio, joka sisältää pakattavat DVD-muotoiset tiedostot. Tämän jälkeen painetaan &quot;Backup!&quot;-nappia. Lopuksi voi valita, tallennetaanko lopputulos suoraan DVD-levylle vai image-tiedostoksi, jonka voi myöhemmin polttaa levylle haluamallaan dvd-poltto-ohjelmalla.

== Ohjelman poltto dvd:lle ==

Kun dvd:n authorointi on valmis, tiedostot voi kopioida dvd:lle. Tämä onnistuu esim. Nero ohjelmalla, joka tulee usein optisen aseman kylkiäisenä. Nero express ohjelmassa valitaan ensin &quot;dvd&quot;, sitten &quot;kuva ja video&quot; ja lopuksi &quot;Polta DVD-videotiedostot&quot; Sitten valitaan vain kansio, johon on tehty dvd-videotiedostot. Jos on käytetty DVDShrink ohjelmaa pakkaamiseen, tulee dvd-videotiedostojen sijaan valita &quot;polta image levylle&quot; 

Tavallisella dvd tallentimella tallennettaessa ohjelmia SP nopeudella ohjelmaa mahtuu kaksi tuntia yhdelle yksikerroksiselle dvd-levylle. Digiboksilla tallennettua ohjelmaa voi sen sijaan mahtua lähes kolme tuntia, koska se mahtuu tiiviimpään tilaan. Jos dvd-poltto-ohjelma ilmoittaa, että ohjelma ei mahdu levylle, se on käsiteltävä DvdShrink ohjelmalla.

[[Luokka:Topfield TF5X00]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Indonesia</title>
    <id>1323</id>
    <revision>
      <id>23266</id>
      <timestamp>2006-11-10T17:31:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>InterWiki malline</comment>
      <text xml:space="preserve">{{InterWiki|kielikoodi=id|versio=Indonesian}}
&lt;center&gt;
{|
|--
|[[Image:Indonesia flag large.png|170px]]
|[[Image:LocationIndonesia.png]]
|--
|}
&lt;/center&gt;
*[[Indonesia/Yleistä|Yleistä]]
*[[Indonesia/Kirjoittaminen|Kirjoittaminen]]
*[[Indonesia/Lausuminen|Lausuminen]]
*[[Indonesia/Kielioppi|Kielioppi]]
*[[Indonesia/Sanasto|Sanasto]]


==Linkkejä==
*[[:id:|Halaman Utama]] - Indonesiankielinen Wikikirjasto
*[http://www.seasite.niu.edu/indonesian/percakapan/indonesia7days/indo7days_fs.htm Indonesian in 7 days]

[[Luokka:89 Kielet]]
[[Luokka:Indonesia]]

[[en:Indonesian]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Indonesia/Kielioppi</title>
    <id>1324</id>
    <revision>
      <id>15619</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:21:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">== Verbit ==
Indonesian kielessä ei käytetä lainkaan aikamuotoja. Jos sanot indonesiankielisen lauseen lisäämättä siihen mitään ajan määrettä, ei voida tietää, mikä aikamuoto on kyseessä.

Juuri meneillään olevaa tapahtumaa kuvataan indonesian kielessä lisäämällä lauseeseen sana ''sedang'' tai ''lagi''. Esimerkki:

* Saya makan apel. = Minä syön omenaa.
* Saya sedang makan apel. = Minä syön [tällä hetkellä] omenaa.

== Adjektiivit ==
Indonesian kielessä adjektiivi tulee yleensä substantiivin jälkeen.

== Substantiivit ==
Substantiiveista voi muodostaa superlatiivin lisäämällä sanan eteen tavun ''ter''.
== Pronominit ==
Indonesian kielessä sekä subjektiiviset että objektiiviset pronominit ovat samat. Pronominit ovat:

&lt;table border=1&gt;
&lt;tr&gt;&lt;th&gt;'''Suomennos'''&lt;/th&gt;&lt;th&gt;'''Pronomini'''&lt;/th&gt;&lt;th&gt;'''Puhekielessä''' &lt;/th&gt;&lt;th&gt;'''Pääte'''&lt;/th&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td&gt;Minä         &lt;/td&gt;&lt;td&gt; Saya   &lt;/td&gt;&lt;td&gt; Aku   &lt;/td&gt;&lt;td&gt; -ku&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td&gt;Sinä / te       &lt;/td&gt;&lt;td&gt; Anda   &lt;/td&gt;&lt;td&gt; Kamu  &lt;/td&gt;&lt;td&gt; -mu&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td&gt;Hän &lt;/td&gt;&lt;td&gt; Beliau &lt;/td&gt;&lt;td&gt; Dia   &lt;/td&gt;&lt;td&gt; -nya&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td&gt;Me &lt;/td&gt;&lt;td&gt; Kita   &lt;/td&gt;&lt;td&gt; Kita  &lt;/td&gt;&lt;td&gt; Kita&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td&gt;Me &lt;/td&gt;&lt;td&gt; Kami   &lt;/td&gt;&lt;td&gt; Kami  &lt;/td&gt;&lt;td&gt; Kami&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td&gt;He      &lt;/td&gt;&lt;td&gt; Mereka &lt;/td&gt;&lt;td&gt; Mereka &lt;/td&gt;&lt;td&gt; Mereka&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;

&lt;/table&gt;

Huomaa, että indonesian kielessä on kaksi sanaa sanalle &quot;me&quot;. Jos puhuteltava on mukana, käytetään sanaa &quot;kita&quot;, muussa tapauksessa sanaa &quot;kami&quot;. Esimerkki:
*''Ini buku kita.'' = ''Tämä on meidän [puhujan ja puhuteltavan] kirjamme''.
*''Ini buku kami.'' = ''Tämä on meidän [puhujan ja jonkun muun, muttei puhuteltavan] kirjamme''.

== Partikkelit ==
# '''di''' = -ssa, -ssä (jossain paikassa)
# '''pada''' = -lla, -llä (jollain henkilöllä)
# '''ke''' = -hin, -een jne (johonkin paikkaan)
# '''kepada''' = -lle (jollekin henkilölle)
# '''dari''' = -sta (jostain paikasta)
# '''untuk''' = -lle (jollekin henkilölle)

== Numeraalit ==
&lt;table border=1&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td&gt;0 = nol&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td&gt;1 = satu&lt;/td&gt;&lt;td&gt;11 = sebelas&lt;/td&gt;&lt;td&gt;21 = dua puluh satu&lt;/td&gt;&lt;td&gt;101 = seratus satu&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td&gt;2 = dua&lt;/td&gt;&lt;td&gt;12 = dua belas&lt;/td&gt;&lt;td&gt;22 = dua puluh dua&lt;/td&gt;&lt;td&gt;200 = dua ratus&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td&gt;3 = tiga&lt;/td&gt;&lt;td&gt;13 = tiga belas&lt;/td&gt;&lt;td&gt;30 = tiga puluh&lt;/td&gt;&lt;td&gt;300 = tiga ratus&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td&gt;4 = empat&lt;/td&gt;&lt;td&gt;14 = empat belas&lt;/td&gt;&lt;td&gt;40 = empat puluh&lt;/td&gt;&lt;td&gt;400 = empat ratus&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td&gt;5 = lima&lt;/td&gt;&lt;td&gt;15 = lima belas&lt;/td&gt;&lt;td&gt;50 = lima puluh&lt;/td&gt;&lt;td&gt;500 = lima ratus&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td&gt;6 = enam&lt;/td&gt;&lt;td&gt;16 = enam belas&lt;/td&gt;&lt;td&gt;60 = enam puluh&lt;/td&gt;&lt;td&gt;600 = enam ratus&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td&gt;7 = tujuh&lt;/td&gt;&lt;td&gt;17 = tujuh belas&lt;/td&gt;&lt;td&gt;70 = tujuh puluh&lt;/td&gt;&lt;td&gt;700 = tujuh ratus&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td&gt;8 = delapan&lt;/td&gt;&lt;td&gt;18 = delapan belas&lt;/td&gt;&lt;td&gt;80 = delapan puluh&lt;/td&gt;&lt;td&gt;800 = delapan ratus&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td&gt;9 = sembilan&lt;/td&gt;&lt;td&gt;19 = sembilan belas&lt;/td&gt;&lt;td&gt;90 = sembilan puluh&lt;/td&gt;&lt;td&gt;900 = sembilan ratus&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td&gt;10 = sepuluh&lt;/td&gt;&lt;td&gt;20 = dua puluh&lt;/td&gt;&lt;td&gt;100 = seratus&lt;/td&gt;&lt;td&gt;1000 = seribu&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

[[Luokka:Indonesia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Indonesia/Yleistä</title>
    <id>1325</id>
    <revision>
      <id>12589</id>
      <timestamp>2006-05-27T10:36:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Indonesia]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikipedia|Indonesia|Indonesia}}
'''Indonesian kieli''' eli ''Bahasa Indonesia'' on Indonesian virallinen kieli. Sitä puhuu äidinkielenään 20-30 miljoonaa ihmistä, vieraana kielenä yli 140 miljoonaa ihmistä pääasiassa Indonesiassa. Indonesia kuuluu länsi-malaiji-polynesialaisiin kieliin, ja on erittäin läheistä sukua malaijille.

Indonesian kieli erosi malaijin kielestä virallisesti Bahasa Indonesia -konferenssissa Jakartassa 28. lokakuuta 1928, ja siitä tehtiin samalla Indonesian saariston virallinen kieli. Saaristossa puhuttu kieli poikkesi toki tätä ennenkin melko paljon mantereella puhuttavasta malaijista. Indonesia itsenäistyi 17. elokuuta 1945, ja indonesian kieli on tämän jälkeen muuttunut nopeaa tahtia, erityisesti sanastoltaan, joka on laajentunut lainasanoilla. Lainoja on otettu erityisesti jaavan, sanskritin, [[Englannin kieli|englannin]] ja [[Hollannin kieli|hollannin]] kielistä, uskonnon ansiosta myös arabialaisperäisiä sanoja on melko paljon.

[[Luokka:Indonesia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Indonesia/Kirjoittaminen</title>
    <id>1326</id>
    <revision>
      <id>16724</id>
      <timestamp>2006-08-16T11:01:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>rv - vandalismia</comment>
      <text xml:space="preserve">Indonesiaa kirjoitetaan latinalaisella aakkostolla ja lausutaan yleisesti ottaen niin kuin kirjoitetaankin, ja melko pitkälle samalla tavalla kuin suomea. Merkittävimmät poikkeavuudet kirjoituksen ja lausumisen välillä ovat:
# E-kirjain. Indonesian kielessä on kolme erilaista lausumistapaa kirjaimelle e: (1) kuten ''a'' englannnin sanassa ''make'', (2) kuten suomen ''e'' ja (3) kuten ''e'' englannin sanassa ''open''. Näitä kolmea ei normaalisti erotella mitenkään painetussa tekstissä,  osa oppikirjoista käytettää merkintöjä (1) é, (2) è (3) e. Indonesian eri murteissa é ja è poikkeavat usein huomattavasti näistä ohjeista. 
# Jotkut lainasanat lausutaan kuten kielessä josta ne on lainattu.
# Indonesian kirjoitustapa uudistettiin vuonna 1972, uuden kirjoitustavan nimi on EYD: Ejaan Yang Disempurnakan (perfect spelling). Muutokset olivat: ch =&gt; kh, dj =&gt; j, j =&gt; y, nj =&gt; ny, sj =&gt; sy.
# Ennen vuotta 1972 voimassa ollut kirjoitustapa käytti ''angka dua'':a, yläindeksiä osoittamassa sanan kahdennusta, EYD:ssä sanat kirjoitetaan väliviivalla erotettuna, esim. buku² vs. buku-buku.
# Useilla sanoilla, erityisesti puhekielessä, on useita kirjoitus- tai lausuntatapoja.

[[Luokka:Indonesia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Indonesia/Lausuminen</title>
    <id>1327</id>
    <revision>
      <id>15938</id>
      <timestamp>2006-08-06T08:29:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/CD ON LEVYKE|CD ON LEVYKE]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:CD ON LEVYKE|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">Indonesiassa on kahdeksan vokaalia. Ne ovat ''i'', edellä mainitut kolme ''e'':tä, ''a'', ''u'' ja kaksi ''o'':ta, joista toinen on kuin suomen ''o'', toinen hieman u-maisempi. Molempia kirjoitetaan yleensä ''o'':lla, jälkimmäisessä käytetään joissakin oppikirjoissa akuuttia aksenttia, ''ó''. Diftongeja on neljä ''éy'' (kuten suomen ''ei''), ''ai'' (kuten suomessa), ''ow'' ja ''au'' (kuten suomessa). 

Konsonanteista suomen ääntämyksestä poikkeavat:
* ''c'' lausutaan kevyehkönä ''tj''-tapaisena äänteenä
* ''j'' lausutaan ''dj''-tapaisena äänteenä
* ''y'' lausutaan kuten suomen ''j''
* ''ngg'' on äng-äänne (''ng''), jota seuraa ''g''-äänne
* ''q''-kirjaimella merkitään glottaaliklusiilia (kurkunpään sulkeumaäännettä), kuten viivalla englannin lausahduksessa ''uh-oh'', joka siis indonesiaksi kirjoitettaisiin ''oqo'' tai ''aqow''.

Sanan paino indonesiassa on sanan toiseksi viimeisellä tavulla, paitsi jos siinä on vokaali ''e'', jolloin paino on viimeisellä tavulla.

[[Luokka:Indonesia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Indonesia/Sanasto</title>
    <id>1328</id>
    <revision>
      <id>24265</id>
      <timestamp>2006-11-17T17:01:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Jarkko Piiroinen|J</comment>
      <text xml:space="preserve">== Tervehdyksiä ==

* ''Hyvää huomenta'' = Selamat pagi
* ''Hyvää iltapäivää'' = Selamat siang
* ''Hyvää iltaa'' = Selamat sore
* ''Hyvää yötä'' = Selamat malam/tidur(nukkumaan mennessä)

== Hyvästelyjä==

* ''Hyvästi'' = Selamat tinggal
* ''Nähdään myöhemmin'' = Sampai jumpa (lagi)
* ''Nähdään huomenna'' = Sampai besok


== Kysymyssanoja ==

* ''Missä?'' = Dimanakah?
* ''Kuinka?'' = Bagaimana?
* ''Milloin?'' = Kapan?
* ''Mitä?'' = Apa?
* ''Miksi?'' = Mengapa?
* ''Kuka?'' = Siapakah?
* ''Mikä?'' = Yang manakah?


== Hauskoja sanoja ==
Indonesiassa on lukuisia suomalaisista hauskannäköisiä sanoja, esimerkiksi:
* ''rumah'' = talo
* ''jalan'' = tie, katu, kävely
* ''kura-kura'' = kilpikonna
* ''jari'' = sormi
* ''kari'' = curry
* ''mari'' = näkemiin, ''let's'', ja paljon muuta
* ''silakan'' = kohteliaisuussana, vähän kuten englannin ''please'' tai saksan ''bitte''
* ''silakan masuk'' = tulkaa sisään
* ''kita'' = me (mukaan lukien puhuteltava)
* ''kamu'' = sinä (tuttavallinen)
* ''aku'' = minä
* ''satu'' = yksi
* ''lima'' = viisi
* ''sama'' = sama
* ''baik'' = hyvä
* ''air'' = vesi

[[Luokka:Indonesia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Latinan kieli</title>
    <id>1329</id>
    <revision>
      <id>22704</id>
      <timestamp>2006-11-07T06:36:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>päivitys mallineen muuttoksen takia</comment>
      <text xml:space="preserve">{{InterWiki|kielikoodi=la|versio=Latinan}}

*[[Latinan kieli/Yleistä|Yleistä]]
*[[Latinan kieli/Ääntäminen|Ääntäminen]]
*[[Latinan kieli/Oikeinkirjoitus|Oikeinkirjoitus]]
*[[Latinan kieli/Kielioppi|Kielioppi]]
*[[Latinan kieli/Aakkoset|Aakkoset]]


==Katso myös==

===Kirjallisuutta===
*Tuomo Pekkanen ja Reijo Pitkäranta, ''Nykylatinan sanakirja'' (SKS 2006)
*Reijo Pitkäranta, ''Suomen kirkkojen latina'' (SKS 2004)  
*Reijo Pitkäranta, ''Suomi-latina-suomi-sanakirja'' (WSOY 2001)
*Tuomo Pekkanen, ''Ars Grammatica Latinan kielioppi'' (Yliopistopaino 2002)
*Erkki Palmén ja Tuomo Pekkanen, ''Elementa Linguae Latinae'' (Gaudeamus 1983)

===Internet===
* [[w:fi:Rooman valtakunta|Rooman valtakunta]]
* [[:la:|Latinankielinen Wikikirjasto]] 
* [http://www.yle.fi/fbc/latini/ Nuntii Latini] - Yleisradion latinankieliset uutiset (myös teksti-tv:n sivu 365)

[[Luokka:89 Kielet]]
[[Luokka:Latinan kieli]]

[[de:Latein]]
[[en:Latin]]
[[es:Latín]]
[[eo:Klasika Latina]]
[[fr:Méthode latine]]
[[it:Corso di latino]]
[[he:לטינית]]
[[nl:Latijn]]
[[ja:ラテン語]]
[[pl:Łacina]]
[[sv:Lär dig latin]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Latinan kieli/Ääntäminen</title>
    <id>1330</id>
    <revision>
      <id>15614</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:20:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] tekemään versioon</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Codex bezae latin.jpg|thumb|Osa latinankielisen Raamatun käsikirjoitusta 500-luvulta.]]
Kielien ääntämiskäytäntö normaalisti vaihtelee ajan kuluessa. Näin on käynyt myös latinalle. Äänteiden äännearvot muuttuivat jo Rooman aikoina useaan otteeseen. Tämä on voitu havaita esimerkiksi tutkimalla piirtokirjoituksissa esiintyviä kirjoitusvirheitä, jotka kielivät sanojen todellisesta ääntämisestä kunakin aikana.

Nykyään Suomessa käytetään yleensä latinan klassista ääntämystä, joka on tiedeyhteisön uudelleenkonstruointi tasavallan loppuaikojen oletetusta ääntämyksestä. Latinaa lausutaan periaatteessa hyvin samalla tavalla kuin suomea. Kuitenkin:
* c lausutaan aina k:na; esim. ''circus'' [kirkus]
* ae ja oe lausutaan ee, paitsi jossain kreikkalaisissa lainasanoissa kuten ''aer'' [aer], ilma
** Joissain suomalaisissa oppilaitoksissa, kuten Turun yliopistossa, noudatetaan kuitenkin arkaaisempaa tasavallanaikaista latinan ääntämystä, jolloin diftongit ae ja oe saavat niiden alkuperäisen foneettisen asun [ai] ja [oi].
* qu lausutaan kv; esim. ''quasi'' [kvasi]

Keskiaikaisen latinan ääntämissäännöt eroavat edellämainituista seuraavasti:
*c äännetään s:nä tai ts:nä etuvokaalin edessä
*ti äännetään [tsi] jos sitä seurasi vokaali; esim. ''tristitia'' [tristitsia]
*sc äännetään etuvokaalin edellä s

Latinassa ei merkitä pitkiä vokaaleja erikseen. Vokaalien kesto (kvantiteetti) on kuitenkin voitu päätellä latinalaisen metriikan perusteella, joka perustui yksinomaan avoimien ja suljettujen tavujen kvantiteettiin.
Tämän perusteella on esimerkiksi todettu sanan ''plus'' (enemmän) antiikinaikaiseksi ääntämiseksi [pluus], kun taas sana ''minus'' (vähemmän) on äännetty [minus], eli lyhyellä vokaalilla. Pitkän ja lyhyen vokaalin erosta ei voida kuitenkaan olla täysin varmoja, ja on epäilty, että pitkät vokaalit ovat tosiasiassa olleet puolipitkiä kuten italian kielessä. Muussa tapauksessa sellaisten pelkästään pitkiä vokaaleja sisältävien sanojen kuten ''infinitivo'' [iinfiiniitiivoo] oikea ääntäminen on voinut olla melkoisen työlästä. Ainoa keino varmasti tietää kaikkien vokaalien pituus latinassa on tarkastaa sanakirjasta, joissa pitkät vokaalit on useimmiten merkitty kirjaimen päälle piirretyllä vaakaviivalla.

Maailmasta löytyy myös useita muita latinan ääntämistapoja. Esimerkiksi saksalaiset lausuvat c:n ts, englantilaiset s ja italialaiset italian kielen mukaisesti. Ääntämistä on kuitenkin pyritty yhtenäistämään klassiseen käytäntöön.

[[Luokka:Latinan kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Latinan kieli/Oikeinkirjoitus</title>
    <id>1331</id>
    <revision>
      <id>16959</id>
      <timestamp>2006-08-17T08:41:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/LEVYKEVANDALISMIA|LEVYKEVANDALISMIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:LEVYKEVANDALISMIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] tekem�</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Latinan kieli/Aakkoset|Latinan aakkosista]] puuttui antiikin aikana monia nykyisistä kirjaimista. &quot;J&quot;, &quot;U&quot; ja &quot;W&quot; on keksitty myöhemmin ja esimerkiksi &quot;K&quot; ja &quot;Y&quot; esiintyivät vain harvoissa sanoissa. Pieniä kirjaimia ei ollut. Välimerkkejä ei käytetty lukuunottamatta joissain piirtokirjoituksissa esiintyvää sanojen väleissä käytettyä pistettä. Kirjainten ulkomuoto vaihteli, nykyisen näköisiä kirjaimia käytettiin lähes ainoastaan kalleimmissa piirtokirjoituksissa.

Näistä syistä mikä tahansa nykyinen oikeinkirjoitussääntö on uudenaikainen sopimus, joka eroaa jotenkin antiikin käytännöstä. Suomessa yleisin käytäntö on kirjoittaa isolla lauseen ensimmäinen kirjain. Lisäksi isolla kirjoitetaan erisnimet (esim. ''Roma'') ja erisnimistä johdetut adjektiivit (esim. ''Romanus'',''Romana''). Muuten käytetään pieniä kirjaimia. Usein käytetään myös kirjaimia &quot;J&quot; ja &quot;U&quot; näitä äänteitä alunperin kuvanneiden kirjainten &quot;I&quot; ja &quot;V&quot; tilalla, joskin &quot;J&quot;-kirjainta hieman harvemmin. Esimerkiksi nimi GAIVS IVLIVS CAESAR kirjoitetaan useimmiten Gaius Julius Caesar tai Gaius Iulius Caesar. Kirjainta &quot;W&quot; ei usein käytetä edes nykyisissä lainasanoissa. Tämän vuoksi Wikipedia on latinaksi ''Vicipaedia''.

Latinankielisen tekstin välimerkit kirjoitetaan yleensä kirjoittajan äidinkielen mukaisesti. Täten suomea äidinkielenään puhuva käyttää latinankielisessä tekstissä suomen välimerkkisääntöjä.

Muita vaihtoehtoisia oikeinkirjoitussääntöjä: 
* Ei käytetä pieniä kirjaimia ollenkaan. Ei käytetä kirjaimia &quot;J&quot; ja &quot;U&quot;. Käytetään välimerkeistä vain pistettä tai sitten ei mitään.
* Käytetään pieniä kirjaimia. Suurella kirjoitetaan vain erisnimet, ei esimerkiksi lauseen ensimmäistä sanaa.
* Kirjoitetaan suurella samat sanat kuin kirjoittajan äidinkielessä (esimerkiksi kaikki substantiivit, kuten saksassa).

==Nykyaikaiset nimet latinankielisessä tekstissä==

Kun käytetään nykyaikaisia nimiä (tai lainasanoja) latinankielisessä tekstissä, niitä tarvitsee joskus taivuttaa. Tämähän on tilanne, johon ajaudutaan suomessakin, kun tulee tarvetta taivuttaa ulkomaisia sanoja. Käytäntöjä on monia, seuraavassa muutamia:
* Sanoja ei taivuteta. Esimerkiksi hepreankieliset nimet eivät taipuneet antiikin aikanakaan, joten myös nykyiset nimet voidaan jättää taivuttamatta. Jos sijamuodon ilmaiseminen on välttämätöntä, käytetään jotain tilkesanaa, josta muoto näkyy.
* Sanoja taivutetaan suoraan. Valitaan sopiva deklinaatio, ja liitetään raa'asti sanaan latinankieliset päätteet.
* Nimistä voidaan muodostaa latinankielinen muoto. Usein esimerkiksi etunimi palautetaan aikaisempaan muotoon, josta se on johdettu. Toimii hyvin pyhimyksistä johdettujen nimien ja muiden ulkomaalaisperäisten nimien kohdalla. Tämän jälkeen taivutetaan vain etunimeä, ja sukunimi jätetään ennalleen. Esimerkiksi George W. Bush on latinankielisessä Wikipediassa Georgius W. Bush. Esimerkiksi Mari voi olla ''Maria'', Olli voi olla ''Olavus'', Juho voi olla ''Iohannes''. Latinankielisen nimen valinta on tietysti täysin vapaata. Jos nimi ei juonnu yhteiseuroopalaisesta nimiperinteestä (esim. Aino tai Mohammed), joutuu valinnan joka tapauksessa tekemään itse.

[[Luokka:Latinan kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Latinan kieli/Kielioppi</title>
    <id>1332</id>
    <revision>
      <id>15631</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:21:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Seuraavassa käydään lyhyesti läpi latinan kieliopin muutamia piirteitä. Pitkät vokaalit on monin paikoin merkitty pituusmerkillä (macron), taivutuspäätteet erotettu sanasta yhdysviivalla.

===Substantiivit ja adjektiivit===

Latinan kielessä on useita taivutusmuotoja, kuten suomen kielessäkin. Siinä on substantiiveilla 7 sijamuotoa: nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, ablatiivi, lokatiivi ja vokatiivi. Näistä kaksi viimeistä ovat harvinaisempia. Sukuja on kolme, maskuliini, neutri ja feminiini. Suku voi määräytyä sanan muodosta (kieliopillinen suku) tai merkityksestä (luonnollinen suku). Lukuja eli numeruksia ovat yksikkö ja monikko. Lisäksi sanoissa ''duo'' (kaksi) ja ''ambo'' (molemmat) on säilynyt kaksikko eli duaali.

Adjektiivit taipuvat pääsanan mukana samassa sijassa, luvussa ja suvussa. Koska päätteet kertovat sanan tehtävän lauseessa, sanajärjestys on useimmiten vapaa ja subjektia ei ilmaista, jos asiayhteys sen paljastaa.
''Mater cibum parat'' &gt; ''&quot;Äiti ruokaa tekee&quot;'' (tavallinen järjestys). 
''Mater parat cibum'' &gt; ''&quot;Äiti tekee ruokaa&quot;''. 

Substantiivit jaetaan viiteen deklinaatioon. Deklinaatiot on helpointa erottaa genetiivn päättestä. Niiden taivutus ei ole täysin suoraviivaista, eikä sitä voida kokonaisuudessaan esittää tässä. Kolme ensimmäistä deklinaatiota ovat kahta viimeistä yleisempiä. Kreikkalaiset lainasanat säilyttävät usein taivutuksensa. Seuraavassa käydään läpi joitain esimerkkejä. Taivutuskaavojen suomennokset on annettu sijamuotojen yleisimpien merkitysten mukaan. Ablatiiville ei ole annettu suomennosta, koska sillä on hyvin monia käyttöjä. Esimerkiksi preposition ''in'' yhteydessä se tarkoittaa päätteitä -ssa/-ssä.

==== I deklinaatio ====
Genetiivin pääte ''-ae''. 

{| border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot;
|+'''silva densa, tiheä metsä (f.)'''
!align=&quot;left&quot; |Sija
!colspan=&quot;2&quot;|Yksikkö
!colspan=&quot;2&quot;|Monikko
|-
|nominatiivi || ''silv-a dens-a'' || tiheä metsä 
| ''silv-ae dens-ae''|| tiheät metsät
|-
|akkusatiivi || ''silv-am dens-am'' || tiheää metsää
| ''silv-ās dens-ās''|| tiheitä metsiä
|-
|genetiivi   || ''silv-ae dens-ae'' || tiheän metsän 
|  ''silv-ārum dens-ārum''|| tiheiden metsien
|-
|datiivi     || ''silv-ae dens-ae'' || tiheälle metsälle 
| ''silv-īs dens-īs''|| tiheille metsille
|-
|ablatiivi   || ''silv-ā dens-ā'' || 
| ''silv-īs dens-īs''|| 
|}

Ensimmäisen deklinaation sanat ovat feminiinejä, paitsi tietyt luonnollista sukua noudattavat sanat kuten ''nauta'' (merimies) ja ''agricola'' (maanviljelijä), jotka voivat olla maskuliineja.

==== II deklinaatio ====
Genetiivin pääte ''-i''.

Toiseen deklinaatioon kuuluu us- loppuisia sanoja, kuten ''annus'' (vuosi), er- loppuisia sanoja, kuten ''puer'' (poika) ja ''ager'' (pelto), sekä um- loppuisia sanoja, kuten ''verbum'' (sana). Seuraavassa ensimmäisen tyypin taivutus.

{| border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot;
|+'''taurus magnus, suuri härkä (m.)'''
!align=&quot;left&quot;|Sija
!colspan=&quot;2&quot;|Yksikkö
!colspan=&quot;2&quot;|Monikko
|-
|nominatiivi || ''taur-us magn-us''  || suuri härkä
| ''taur-ī magn-ī'' || suuret härät
|-
|akkusatiivi || ''taur-um magn-um''  || suurta härkää
| ''taur-ōs magn-ōs'' || suuria härkiä
|-
|genetiivi   || ''taur-ī magn-ī''  || suuren härän
|  ''taur-ōrum magn-ōrum'' || suurten härkien
|-
|datiivi     || ''taur-ō magn-ō''  || suurelle härälle
| ''taur-īs magn-īs'' || suurille härille
|-
|ablatiivi   || ''taur-ō magn-ō''  || 
| ''taur-īs magn-īs'' || 
|}

Toisen deklinaation us- ja er- loppuiset sanat ovat maskuliineja, um- loppuiset neutreja. Poikkeuksia tähän mm. ''Aegyptus'' (Egypti) ja ''humus'' (maa, multa) jotka on feminiinejä, sekä ''virus'' (myrkky) ja ''pelagus'' (meri), jotka ovat neutreja.

Niillä us- loppuisista sanoista, joita voidaan puhutella, on e- päätteinen vokatiivi. Tätä käytetään puhutellessa, esimerkiksi ''serve!'' (orja!).

==== III deklinaatio ====
Genetiivin pääte ''-is''. Deklinaatioon kuuluu varsin erinnäköisiä sanoja, mm. ''rex'' (kuningas), ''labor'' (työ, kärsimys), ''carmen'' (laulu). Feminiinit ja maskuliinit taipuvat samoin.

{| border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot;
|+'''rex audax, rohkea kuningas (m.)'''
!align=&quot;left&quot;|Sija
!colspan=&quot;2&quot;|Yksikkö
!colspan=&quot;2&quot;|Monikko
|-
|nominatiivi || ''rēx audāx''  || rohkea kuningas
| ''rēg-ēs audāc-ēs'' || rohkeat kuninkaat
|-
|akkusatiivi || ''rēg-em audāc-em'' || rohkeaa kuningasta
| ''rēg-ēs audāc-ēs'' || rohkeita kuninkaita
|-
|genetiivi   || ''rēg-is audāc-is''  || rohkean kuninkaan
|  ''rēg-um audāc-ium'' || rohkeiden kuninkaiden
|-
|datiivi     || ''rēg-ī audāc-ī'' || rohkealle kuninkaalle 
| ''rēg-ibus audāc-ibus'' || rohkeille kuninkaille
|-
|ablatiivi   || ''rēg-e audāc-ī'' || 
| ''rēg-ibus audāc-ibus''  || 
|}

{| border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot;
|+'''carmen breve, lyhyt laulu (n.)'''
!align=&quot;left&quot;|Sija
!colspan=&quot;2&quot;|Yksikkö
!colspan=&quot;2&quot;|Monikko
|-
|nominatiivi || ''carmen brev-e''  || lyhyt laulu
| ''carmin-a brev-ia'' || lyhyet laulut
|-
|akkusatiivi || ''carmen brev-e''  || lyhyttä laulua
| ''carmin-a brev-ia'' || lyhyitä lauluja
|-
|genetiivi   || ''carmin-is brev-is''  || lyhyen laulun
| ''carmin-um  brev-ium'' || lyhyiden laulujen
|-
|datiivi     || ''carmin-ī brev-ī''  || lyhyelle laululle
| ''carmin-ibus brev-ibus'' || lyhyille lauluille
|-
|ablatiivi   || ''carmin-e brev-ī''  || 
| ''carmin-ibus brev-ibus'' || 
|}

====IV deklinaatio====
Genetiivin pääte ''-us''. Mm. sanat ''fructus'' (hedelmä) ja ''cornu'' (sarvi).

{| border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot;
|+'''fructus, hedelmä (m.)'''
!align=&quot;left&quot;|Sija
!colspan=&quot;2&quot;|Yksikkö
!colspan=&quot;2&quot;|Monikko
|-
|nominatiivi || ''frūctus''  || hedelmä
| ''frūctūs'' || hedelmät
|-
|akkusatiivi || ''frūctum'' || hedelmää
| ''frūctūs'' || hedelmiä
|-
|genetiivi   || ''frūctūs''  || hedelmän
|  ''frūctuum'' || hedelmien
|-
|datiivi     || ''frūctuī'' || hedelmälle
| ''frūctibus'' || hedelmille
|-
|ablatiivi   || ''frūctū'' || 
| ''frūctibus''  || 
|}

{| border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot;
|+'''cornu, sarvi (n.)'''
!align=&quot;left&quot;|Sija
!colspan=&quot;2&quot;|Yksikkö
!colspan=&quot;2&quot;|Monikko
|-
|nominatiivi || ''cornū''  || sarvi
| ''cornua'' || sarvet
|-
|akkusatiivi || ''cornū'' || sarvea
| ''cornua'' || sarvia
|-
|genetiivi   || ''cornūs''  || sarven
|  ''cornuum'' || sarvien
|-
|datiivi     || ''cornuī'' || sarvelle
| ''cornibus'' || sarville
|-
|ablatiivi   || ''cornū'' || 
| ''cornibus''  || 
|}

====V deklinaatio====
Genetiivin pääte ''-ei''. Harvat, mutta yleiset sanat, kuten ''dies'' (päivä) ja ''res'' (mm. asia).

{| border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot;
|+'''dies, päivä (m.)'''
!align=&quot;left&quot;|Sija
!colspan=&quot;2&quot;|Yksikkö
!colspan=&quot;2&quot;|Monikko
|-
|nominatiivi || ''diēs''  || päivä
| ''diēs'' || päivät
|-
|akkusatiivi || ''diem'' || päivää
| ''diēs'' || päiviä
|-
|genetiivi   || ''diēī'' (*  || päivän
|  ''diērum'' || päivien
|-
|datiivi     || ''diēī'' (* || päivälle
| ''diēbus'' || päiville
|-
|ablatiivi   || ''diē'' || 
| ''diēbus''  || 
|}

{| border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot;
|+'''res, asia (f.)'''
!align=&quot;left&quot;|Sija
!colspan=&quot;2&quot;|Yksikkö
!colspan=&quot;2&quot;|Monikko
|-
|nominatiivi || ''rēs''  || asia
| ''rēs'' || asiat
|-
|akkusatiivi || ''rem'' || asiaa
| ''rēs'' || asioita
|-
|genetiivi   || ''reī'' (*  || asian
|  ''rērum'' || asioiden
|-
|datiivi     || ''reī'' (* || asialle
| ''rēbus'' || asioille
|-
|ablatiivi   || ''rē'' || 
| ''rēbus''  || 
|}

&amp;#x2A;) E on pitkä jos sitä edeltää vokaali.

===Verbit===
Latinan verbien pääluokat ovat aktiivi ja passiivi. Moduksia ovat indikatiivi, konjunktiivi ja imperatiivi. Tempuksia ovat preesens, imperfekti, I futuuri, II futuuri, perfekti ja pluskvamperfekti. Konjugaatioita on neljä. Verbien taivutusta varten on tunnettava taivutuskaavojen lisäksi jokaisen verbin teema, esim. ''amo, amavi, amatum, amare'' (rakastaa). Latinan verbien muoto-oppi on hyvin säännöllinen. Epäsäännöllisiä ovat lähinnä olla- verbi ''sum, fui, esse'' ja sen johdannaiset, tahtoa- verbi ''volo, volui, velle'' ja sen johdannaiset ja muutama muu. Sanakirjassa verbit ilmoitetaan yleensä indikatiivin preesensin ensimmäinen persoona, esimerkiksi ''amo'' (rakastan).

==Esimerkkejä==
Yleisimmin latinasta tunnetaan lentävät lauseet, joista useimmat ovat peräisin keskiajalta. Esimerkiksi:
* ''Alea iacta est.'' - Arpa on heitetty (Julius Caesar)
* ''Ceterum censeo Carthaginem esse delendam.'' - Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on hävitettävä. (Cato)
* ''Quo vadis, Domine?'' - Minne menet, Herra? (Paavali)
* ''Inter arma silent leges.'' - Lait vaikenevat aseiden keskellä. (Cicero)
* ''Panem et circenses!'' - Leipää ja sirkushuveja! (Juvenalis)
* ''Concordia res parvae crescunt.'' - Yhteisymmärryksessä pienet asiat kasvavat. (Ateneumin kyljessä. Usein tämä jatkuu ''discordia maximae dilabuntur'' - epäsovussa suurimmatkin tuhoutuvat.)
* ''O tempora, o mores!'' - Oi aikoja, oi tapoja! (Cicero)
* ''Repetitio mater studiorum'' - Kertaus (on) opintojen äiti
* ''Mens sana in corpore sano.'' - Terve sielu terveessä ruumiissa.
* ''Nomen est omen'' - Nimi on enne
* ''Carpe diem'' - Tartu päivään (Horatius)
* ''Nosce te ipsum'' - Tunne itsesi
* ''In hoc signo vinces.'' - Tässä merkissä voitat. (Konstantinus Suuri väitti kuulleensa taivaasta.)
* ''Divide et impera'' - Hajoita ja hallitse (viittaa Rooman politiikkaan)
* ''Vade mecum!'' - Kulje kanssani.
* ''Omnia mea mecum porto.'' - Kaiken omani kannan mukanani. (Simonides tai Bias)
* ''Non scholae, sed vitae discimus.'' - Emme opiskele koulua vaan elämää varten. Alunperin lause kuului päinvastoin ''Non vitae, sed scholae discimus.'' - Emme opiskele elämää vaan koulua varten. Tällä Seneca päivitteli sitä, että koulusta oli tullut ihmisille liian tärkeää.
* ''Qualis rex, talis grex'' - Millainen kuningas, sellainen lauma.
* ''Audentes Fortuna iuvat.'' - Onnetar suosii rohkeita (Vergilius, Aeneis 10,284)

===Lyhyt latinan oppitunti===
Latinaa ei yleensä opetella kuten nykykieliä, vaikka sellainenkin muoti koulutusjärjestelmäämme tiettävästi on ilmestynyt. Koska kahvikupin tilaamisesta latinaksi ei juuri ole hyötyä, tavoitteena on oppia kielioppi ja muinaisten tekstien tulkintaa. Lääkäreille, juristeille ja muille työssään jonkin verran latinaa tarvitseville opetetaan kieltä heidän omista käytännöllisistä lähtökohdistaan. Latinan oppikirjat ovat säilyneet liki samannäköisinä jo noin tuhannen vuoden ajan.

Seuraavassa muutaman lauseen lyhyt ja yksinkertainen &quot;kappale&quot;, joka on suomennettu sanasta sanaan. Suomennokseen on myös merkitty joidenkin latinankielisten sanojen muodot. Siitä nähdään latinan rakenne, ja miten kielioppiosassa esitettyjä sanoja voidaan käyttää. 

{| border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot;
|-
|''Saturnus erat deus antiquus.'' 
|-
|Saturnus oli jumala muinainen. 
|-
|''Olim agricolae Saturno sacrificabant.'' 
|-
|Muinoin maanviljelijät(''mon. nom.'') Saturnukselle(''yks. dat.'') uhrasivat. 
|-
|''Romani deis templa aedificabant.'' 
|-
|Roomalaiset(''mon. nom.'') jumalille(''mon. dat.'') temppeleitä rakensivat. 
|-
|''Romani ite domum''
|-
|Roomalaiset(''mon. nom.'') menkää (''imperatiivi'') kotiin (''lokatiivi'')
|}

Otetaan esimerkiksi lause ''Romani ite domum''. Sana ''Romanus'' taipuu kuten ''annus'', eli se on toista deklinaatiota. Näin ollen sen monikon nominatiivi on ''Romani''. &quot;Menkää&quot; on käsky, joten tulee käyttää imperatiivia. Roomalaisia on monta, joten imperatiivin pitää olla monikossa ''ite''. Meneminen on liikettä jotain kohti, joten tulee käyttää ''ad'' -prepositiota ja akkusatiivia. ''Domus'', kotiin, on kuitenkin poikkeus, sillä sen yhteydessä tulee käyttää lokatiivia ''domum''.

Latinasta kiinnostuneita kehotetaan tutustumaan artikkelin lopussa annettuun kirjallisuuteen. Alkuun pääsemiseksi tarvitaan sekä kielioppi että tekstikirja.
*

[[Luokka:Latinan kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Latinan kieli/Aakkoset</title>
    <id>1333</id>
    <revision>
      <id>21697</id>
      <timestamp>2006-10-22T20:20:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>84.230.156.222</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Pienet kirjaimet */</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Latinalainen aakkosto''' tai '''roomalaiset kirjaimet''' on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä. Se kehittyi kreikkalaisesta etruskien aakkoston (vanha italia) kautta Apenniinien niemimaalla 700-luvulla eaa.


{| align=&quot;center&quot; border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;8&quot; bgcolor=&quot;#EFEFEF&quot; style=&quot;font-size:20px; text-align:center;&quot;
|-
| A || B || C || D || E || F || I || H || I || K || L
|-
| M || N || O || P || Q || R || S || T || V || X
|}


* Ensimmäinen I tarkoitti kreikan Zeta-kirjainta
* C:tä käytettiin G:n ja K:n sijaan
* Toinen I vastasi kirjaimia I ja J
* R kirjoitettiin yleensä P:nä
* V vastasi kirjaimia U, V ja W.

Myöhemmin Zeta korvattiin G:llä ja kreikan valloituksen jälkeen 100-luvulla eaa Y ja Z omaksuttiin [[kreikan kieli|kreikasta]]. Kirjaimet J, U ja W lisättiin keskiajalla. Roomalaisten käytössä aakkostossa oli vain isot kirjaimet, pienet kirjaimet muodostuivat kursiivista keskiajalla. 
==Nykyiset kirjaimet==
===Isot kirjaimet===
{| align=&quot;center&quot; border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;8&quot; bgcolor=&quot;#EFEFEF&quot; style=&quot;font-size:20px; text-align:center;&quot;
|-
| A || B || C || D || E || F || G || H || I || J || K || L || M
|-
| N || O || P || Q || R || S || T || U || V || W || X || Y || Z
|}

===Pienet kirjaimet===

{| align=&quot;center&quot; border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;8&quot; bgcolor=&quot;#EFEFEF&quot; style=&quot;font-size:20px; text-align:center;&quot;
|-
| a || b || c || d || e || f || g || h || i || j || k || l || m
|-
| n || o || p || q || r || s || t || u || v || w || x || y || z
|}


Kaikki länsieurooppalaiset kielet käyttävät nykyisin latinalaista aakkostoa ja se on levinnyt myös muiden alueiden kielien kirjoitusjärjestelmäksi, jossain tapauksissa syrjäyttäen vanhemman järjestelmän, esimerkiksi [[turkin kieli|turkissa]] ja vietnamissa. Tarpeen vaatiessa kirjaimistoon on lisätty uusia kirjaimia tai tarkkeita olemassaoleviin kirjaimiin. Tällaisia ovat:

*Treema, eli kirjaimen yläpuoliset pisteet: ü, ä, ö
*Sedalji (koukku): ç, ş
*Ogonek (häntä): ą, ę
*Akuutti: á, í, é
*Graavi: à, è
*Karon (hattu): š, ž, č
*Sirkumfleksi: ô, ê
*Tilde: ã, õ, ñ
*Makron (pituusmerkki): ā, ē, ī
*Breevi (Lyhyysmerkki): ă, ĕ, ğ
*Yläpuolinen ympyrä ja pisteet, alapuolinen pilkku ja poikkiviiva: Å, Ŀ, Ț, Ł

Joihinkin kieliin on jäänyt kirjaimia aikaisemmista kirjoitusjärjestelmistä, kuten [[islannin kieli|islannin]] thorn (Þ, þ) tai [[muinaisenglanti|muinaisenglannin]] ja keskienglannin wynn (&amp;#x01F7;, &amp;#x01BF;). Jotkin kirjaimet ovat syntyneet kahden aikaisemman kirjaimen yhdistelminä, kuten Œ œ, Æ æ ja [[saksan kieli|saksan]] ß.

[[Luokka:Latinan kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Latinan kieli/Yleistä</title>
    <id>1334</id>
    <revision>
      <id>19553</id>
      <timestamp>2006-09-24T14:21:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Jaajaajoo|Jaajaajoo]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Jaajaajoo|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Latina''' (''lingua Latina'') on kieli, jota puhuttiin antiikin aikana Roomaa ympäröivällä Latiumin alueella. Siitä tuli Rooman valtakunnan pääkieli. Romaaniseen kieliryhmään kuuluvat kielet kuten espanja ja ranska ovat kehittyneet latinasta. Latina oli pitkään Länsi-Euroopan lingua franca, ennen kuin ranska syrjäytti sen. Latinan kieltä käytetään edelleen esim. lääketieteen tautiluokituksissa ja eliöiden tieteellisissä nimissä.

[[Luokka:Latinan kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Japani</title>
    <id>1335</id>
    <revision>
      <id>28118</id>
      <timestamp>2007-01-22T13:54:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>59.188.143.201</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Katso myös */</comment>
      <text xml:space="preserve">{{InterWiki|kielikoodi=ja|versio=Japanin}}
{{Wikipedia|Japanin kieli|japanin kieli}}
{{rajaus|[[Kuva:Flag of Japan.svg|400px|center]]}}

*[[Japani/Yleistä|Yleistä]]
*[[Japani/Romanisaatio|Romanisaatio]]
*[[Japani/Kirjoittaminen|Kirjoittaminen]]
*[[Japani/Ääntäminen|Ääntäminen]]
*[[Japani/Kielioppi|Kielioppi]]


==Katso myös==
* [http://www.kanjikaveri.net/ Kanjikaveri] - sivuilla voit opiskella kirjoittamaan japanilaisia tavu- ja kanji-kirjoitusmerkkejä, tutustua japanin kieliopin perusteisiin sekä etsiä sanoja [[http://www.kanjikaveri.net/sanakirja/sanakirja.php suomi-japani-suomi -sanakirjasta]]. Sivuston yhteydessä toimiin myös aktiivinen [[http://www.kanjikaveri.net/foorumi/index.php keskustelufoorumi]].
*[[:ja:|Japaninkielinen Wikikirjasto]]
*[http://brng.jp/50renshuu.pdf Japani aakkoset harjoitus (PDF)]

[[Luokka:89 Kielet]]
[[Luokka:Japani]]

[[da:Boghylde:Japansk]]
[[de:Japanisch]]
[[en:Japanese]]
[[es:Japonés]]
[[fr:Japonais:Table des matières]]
[[HE:יפנית]]
[[ja:日本語]]
[[pl:Japoński]]
[[pt:Japonês]]
[[zh:日语]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Japani/Yleistä</title>
    <id>1336</id>
    <revision>
      <id>15674</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:22:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] tekemään versioon</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Japanin kieltä''' puhuu noin 125 miljoonaa ihmistä pääasiassa Japanissa. Se muodostaa Okinawan kielen ja muiden Ryukyu-saarilla puhuttujen kielten kanssa japanilaisten kielten kielikunnan.

Japanin kielen juurista ei ole varmaa näyttöä. Muun muassa korean kielellä ja altailaisilla kielillä on arveltu olevan yhteisiä juuria japanin kanssa, mutta ainuttakaan tällaisista teorioista ei ole pitävästi todistettu. Japania pidetäänkin isolaattikielenä: se on kehittynyt eristyksissä muista kielistä ainakin tuhansien vuosien ajan.

Japanin kirjoitusjärjestelmä käsittää kolme eri merkistöä. Kirjoitetun japanin kielen oppimisen suurin haaste lienee tuhansien kiinalaisten kirjoitusmerkkien eli ''kanjien'' oppiminen. Japanilaiset oppivat kirjoitustaidon verrattaen myöhään ja lainasivat kirjoitusmerkit kiinan kielestä. Myös sanastoa on lainattu jonkin verran kiinasta, mutta kielinä japanilla ja kiinalla ei ole muuta yhteistä.

Kanji-merkit harvoin itsessään kertovat mitään siitä miten ne kuuluu ääntää; ääntämisasu pitää tietää. Noin 3000 kanji-merkin tuntemusta pidetään auttavan lukutaidon alarajana.

Kaksi muuta merkistöä ovat tavu- eli ''kana''-merkistöjä. Kummatkin ovat kehittyneet ja yksinkertaistuneet huomattavasti kanji-merkeistä. ''Hiragana'' eli &quot;naisten kirjoitus&quot; on muodoiltaa pehmeää ja kaarevaa. Se opetellaan japanilaisissa kouluissa ja kielikursseilla järjestyksessä ensin. Taivutukset ja partikkelit kirjoitetaan pääsääntöisesti hiraganalla. Joissain – erityisesti lapsille suunnatuissa – julkaisuissa tai kanjin ollessa harvinainen kanjin ääntämisasu esitetään ''furiganalla'', pienillä hiragana -merkeillä kanjin vieressä.

''Katakana'', &quot;miesten kirjoitus&quot;, puolestaan on kulmikasta ja jämerää. Sillä kirjoitetaan lainasanat — huomattava osa japanin sanastosta on lainattu englannista — ja ulkomaalaiset erisnimet. Sitä käytetään myös tekstin korostamiseen esimerkiksi mainonnassa.

Myös länsimaisia (&quot;roomalaisia&quot;) kirjaimia eli ''roomajia'' käytetään muiden merkkien seassa toisinaan.

Japanin kielioppi on suhteellisen yksinkertaista. Siinä on havaittavia rakenteellisia yhtäläisyyksiä suomen kanssa, esimerkiksi sanavartaloon liitettävien päätteiden käyttö. Japanin lausuminen on myös hyvin helppoa suomalaisille, kun taas esimerkiksi englanninkielisille se tuottaa suuria vaikeuksia.

[[Luokka:Japani]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Japani/Kirjoittaminen</title>
    <id>1337</id>
    <revision>
      <id>15696</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:24:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] tekemä</comment>
      <text xml:space="preserve">Japania kirjoitetaan kolmea eri merkistöä käyttäen. Nämä merkistöt ovat hiragana(ひらがな), katakana (カタカナ) ja kanji (漢字). Kaksi ensimmäistä ovat toisiaan muistuttavia tavumerkistöjä, joissa molemmissa on 46 merkkiä (jos 46:sta perusmerkistä johdetut tavut otetaan mukaan voidaan merkkien määräksi lukea 71), ja joita käytetään hieman eri tarkoituksiin.

Hiragana on ns. yleismerkistö, jota käytetään japania kirjoitettaessa pääasiassa kieliopillisten rakenteiden ja päätteiden ilmaisuun ja japanilaisiin sanoihin, joille ei ole sopivaa kanjia. Katakanoilla kirjoitetaan enimmäkseen vierasperäisiä lainasanoja, paitsi kiinalaisia, ja niitä käytetään myös, kun esim. ulkomaisia nimiä transkriboidaan japaniksi. Katakanoilla kirjoitetaan usein myös eläinten ja luonnon ääniä kuvaavia sanoja ja kasvien ja eläinten nimiä. Katakanaa käytetään paljon myös esim. mainoksissa, koska se herättää huomiota, hieman kuten latinalaisten aakkosten isot kirjaimet.

Molemmissa merkistöissä on samat tavut (n. 50 kappaletta), vaikkakin katakanoilla voidaan ilmaista hieman enemmän äänteitä käyttämällä useampia merkkejä yhdessä (Sopeutettu katakana). Hiraganoista ja katakanoista käytetään yhteisnimitystä kana.

Kanji-kirjoitusmerkit ovat alunperin kiinalaisia kirjoitusmerkkejä, jotka ilmaisevat tavujen sijaan kokonaisia merkityksiä. Näitä kirjoitusmerkkejä on useita tuhansia, mutta Japanin hallitus on määritellyt vain noin 2000:n merkin (jooyoo kanji 常用漢字, päivittäisesti käytettävät kanjit) joukon välttämättömäksi päivittäiseen elämään. Japaninkieliset sanat voidaan aina kirjoittaa myös hiraganoilla, mutta tämä on huomattavasti enemmän tilaa ja aikaa vievää, ja vaikeuttaa myös tekstin ymmärtämistä johtuen japanin kielen suuresta homonyymien määrästä sekä siitä, että kirjoitetussa tekstissä ei käytetä sanavälejä. Joissain julkaisuissa merkitään etenkin harvinaisten kanji-merkkien yläpuolelle tai viereen ääntämisasu pienin hiraganoin (ns. furigana). Tätä kirjoitustapaa käytetään erityisesti silloin, kun kanjimerkki on harvinainen tai jos julkaisu on suunnattu lapsille.

Japanin kielen kirjoittamisessa käytetään jonkin verran myös latinalaisia aakkosia.  Niillä merkitään etenkin länsimaisia lyhenteitä, esimerkiksi yritysten nimilyhenteitä. Japanissa on tyypillistä liittää yritysten tai tuotteiden nimiin länsimaisia kirjaimia, kuten esimerkiksi &quot;HDI ビル&quot; (''etchi-dii-ai biru''). Nämä aakkoskirjaimet lausutaan liki poikkeuksetta englantilaisittain, joskin lausuminen toki sovitetaan japaniin sopivaksi.  Japaniksi aakkoset tunnetaan nimellä rōmaji(ローマ字), nimi jota käytetään myös japanin kielen translitteroinnista latinalaisilla aakkosilla. 

Kanji-merkistö tarjoaa omat merkkinsä numeroille (一二三四五, eli 12345), mutta päivittäisessä käytössä näitä ei juuri tapaa. Tavallisessa tekstissä numeroina käytetään länsimaisia numeroita, suuria kerroinnumeroita (esim. man, 万, 10 000)lukuun ottamatta.

Perinteinen japanin kirjoitustapa on ylhäältä alas ja oikealta vasemmalle, vaikkakin nykyään käytetään myös hyvin paljon tapaa kirjoittaa länsimaisittain vasemmalta oikealle. Kuitenkin romaanit, runot jne. kirjoitetaan edelleen ylhäältä alas, oikealta vasemmalle ja länsimaisittain ajatellen kirjan takaa alkuun. Kirjat ja sarjakuvalehdet tehdäänkin luettavaksi oikealta alkaen, joten länsimaisen lukijan silmissä etukansi onkin takakansi. Sen sijaan esitteet ja mainosmateriaalit ovat yleensä luettavissa vasemmalta alkaen.

[[Luokka:Japani]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Japani/Ääntäminen</title>
    <id>1338</id>
    <revision>
      <id>12596</id>
      <timestamp>2006-05-27T10:47:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Japani]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Japanin ääntäminen on suomalaisittain helpohkoa.  Vokaalit (aeiou) ovat laajalti yhteneviä suomen kanssa, kieli ei ole merkittävässä määrin tonaalinen eikä esim. painotus ole yleensä ratkaisevaa.  Myöskään suomalaisittain vieraita ääniä ei juuri ole, lukuun ottamatta japanin l/r- ja ch/j-äänteitä. Japanin kielessä ei ole erikseen l- ja r-äännettä, vaan yksi äänne, joka on ikään kuin r ilman varsinaista resonointia. Samaten transkriboitaessa vierasta kieltä käytetään samoja merkkejä sekä l- että r-kirjaimen transkriboimiseksi. Sama pätee myös v- ja b-äänteisiin.

Latinalaisilla aakkosilla transkriboidun tai kana-aakkosilla kirjoitetun japanin lausuminen on melko helppoa, sillä kuten suomessa, myös japanissa yhtä kirjainta tai tavua vastaa yleensä tietty äänne joka ei muutu sanasta toiseen (ns. foneemiperiaate).  Tiettyjä poikkeuksia kuitenkin on, erityisesti liitepartikkelien osalta ja n-kirjaimen lausumisessa (joka edustaa jopa neljää eri äännettä, joista suomalainen korva erottaa helposti n- ja ng-äänteet).

==Japanin transkriptio suomalaisella ortografialla==
[[Japanin kieli|Japanin]] merkistön voi transkriboida suomalaisella oikeinkirjoitussäännöstöllä lähes täydellisesti. Englantia puhuvissa maissa yleiseen Hepburn-järjestelmään verrattuna Hepburnin &quot;y&quot; on suomalainen &quot;j&quot;, &quot;sh&quot; on &quot;š&quot;, &quot;ch&quot; on &quot;tš&quot; ja &quot;j&quot; on &quot;dž&quot;.

Alla esitetyt äänteet vastaavat suomalaista kirjoitusjärjestelmää vain muutamin poikkeuksin. Poikkeuksena on japanilainen r, joka on yhdistelmä suomalaista r:ää, l:ää ja d:tä. Toisella tavoin esitettynä japanilainen r on kuin suomalainen r, mutta hyvin pehmeä ja siinä on vain yksi &quot;tärähdys&quot; kitalakea vasten. Myös japanilainen u on sekoitus suomalaista u:ta ja y:tä, vastaten pitkälti ruotsin kielen u:ta.

* Japanin kielessä diftongi ou ääntyy lähes aina oo, kuten myös ei -&gt; ee. Esimerkiksi sana 先生 (せんせい, sensei, opettaja) äännetään usein &quot;sensee&quot;. Tapauksissa, joissa diftongi ylittää esimerkiksi Kanji-merkin rajan, äänteet ovat periaatteessa erillisiä jolloin ne äännetään kuten kirjoitetaan. Esimerkiksi nimi 亀井 (かめい) äännetään useammin &quot;kamei&quot; kuin &quot;kamee&quot;.
* Keskellä sanaa g yleensä vastaa suomalaista äng-äännettä (ŋ), puhdas g-äänne se on vain sanan alussa.[http://homepage1.nifty.com/forty-sixer/bidakuon.htm] Samoin ng äännetään kuin suomessa, eli kahdella äng-äänteellä (ŋŋ), kuten myös nk (ŋk). Toisaalta äng-merkki (ŋ) ei ole yleisesti käytössä suomalaisessa ortografiassa, joten sen käyttämistä voidaan kyseenalaistaa.
* は (ha) äännetään wa jos se on partikkelina, kuten myös を (wo) o ja へ (he) e.
* っ eli pieni tsu-kirjain merkitsee äänen katkoa, ja sitä käytetään kaksoiskonsonanttien esittämiseen (merkkiä seuraava konsonantti kahdennetaan).
* ん eli yksittäinen n lausutaan yleensä m-äänteenä p-, b- ja m-äänteiden edellä, eli samoin kuin suomessa.

Seuraavassa on esimerkki ääntämistavasta. 
{| border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;0&quot;
|-
| '''Kanji''' || 今日の授業は一時からです。その前に学生食堂で食べます。看護婦になりたい。乾杯！
|-
| '''Hiragana''' || きょうのじゅぎょうはいちじからです。そのまえにがくせいしょくどうでたべます。かんごふになりたい。かんぱい！
|-
| '''Hepburn''' || Kyō no jugyō wa ichiji kara desu. Sono mae ni gakuseishokudō de tabemasu. Kangofu ni naritai. Kanpai!
|-
| '''Suomalainen ortografia''' || Kjoo no džuŋjoo wa itšidži kara desu. Sono mae ni gakuseešokudoo de tabemasu. Kaŋŋofu ni naritai. Kampai!
|-
| '''Käännös''' || Tänään oppitunti on kello yhdeltä alkaen. Sitä ennen syön opiskelijaruokalassa. Haluan sairaanhoitajaksi. Kippis!
|}

Olettaen että lukija huomaa lukea ng:n ja nk:n suomalaiseen tapaan, voidaan niiden tapauksissa jättää äng-merkit käyttämättä. Tällöin esimerkiksi sana かんごふ voidaan kirjoittaa kangofu. Sanansisäisen g:n vaatimalle yksittäiselle äng-äänteelle ei kuitenkaan ole vastinetta tavallisessa suomalaisessa kirjoituksessa, joten sitä merkitään yhdellä äng-merkillä.

Huomionarvoista on myös että alla oleva järjestelmä ei ole yleisessä käytössä missään, varsinkaan Suomen ulkopuolella, joten se on avuksi vain äänneasun havaitsemisessa.

==Hiragana==
&lt;blockquote&gt;
&lt;table cellspacing=&quot;0&quot; border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;5&quot;&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12354;&amp;nbsp;''a''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12356;&amp;nbsp;''i''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12358;&amp;nbsp;''u''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12360;&amp;nbsp;''e''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12362;&amp;nbsp;''o''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12363;&amp;nbsp;''ka''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12365;&amp;nbsp;''ki''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12367;&amp;nbsp;''ku''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12369;&amp;nbsp;''ke''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12371;&amp;nbsp;''ko''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12365;&amp;#12419;&amp;nbsp;''kja''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12365;&amp;#12421;&amp;nbsp;''kju''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12365;&amp;#12423;&amp;nbsp;''kjo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12373;&amp;nbsp;''sa''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12375;&amp;nbsp;''ši''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12377;&amp;nbsp;''su''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12379;&amp;nbsp;''se''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12381;&amp;nbsp;''so''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12375;&amp;#12419;&amp;nbsp;''ša''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12375;&amp;#12421;&amp;nbsp;''šu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12375;&amp;#12423;&amp;nbsp;''šo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12383;&amp;nbsp;''ta''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12385;&amp;nbsp;''tši''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12388;&amp;nbsp;''tsu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12390;&amp;nbsp;''te''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12392;&amp;nbsp;''to''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12385;&amp;#12419;&amp;nbsp;''tša''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12385;&amp;#12421;&amp;nbsp;''tšu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12385;&amp;#12423;&amp;nbsp;''tšo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12394;&amp;nbsp;''na''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12395;&amp;nbsp;''ni''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12396;&amp;nbsp;''nu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12397;&amp;nbsp;''ne''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12398;&amp;nbsp;''no''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12395;&amp;#12419;&amp;nbsp;''nja''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12395;&amp;#12421;&amp;nbsp;''nju''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12395;&amp;#12423;&amp;nbsp;''njo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12399;&amp;nbsp;''ha''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12402;&amp;nbsp;''hi''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12405;&amp;nbsp;''fu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12408;&amp;nbsp;''he''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12411;&amp;nbsp;''ho''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12402;&amp;#12419;&amp;nbsp;''hja''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12402;&amp;#12421;&amp;nbsp;''hju''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12402;&amp;#12423;&amp;nbsp;''hjo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12414;&amp;nbsp;''ma''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12415;&amp;nbsp;''mi''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12416;&amp;nbsp;''mu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12417;&amp;nbsp;''me''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12418;&amp;nbsp;''mo''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12415;&amp;#12419;&amp;nbsp;''mja''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12415;&amp;#12421;&amp;nbsp;''mju''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12415;&amp;#12423;&amp;nbsp;''mjo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12420;&amp;nbsp;''ja''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12422;&amp;nbsp;''ju''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12424;&amp;nbsp;''jo''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12425;&amp;nbsp;''ra''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12426;&amp;nbsp;''ri''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12427;&amp;nbsp;''ru''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12428;&amp;nbsp;''re''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12429;&amp;nbsp;''ro''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12426;&amp;#12419;&amp;nbsp;''rja''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12426;&amp;#12421;&amp;nbsp;''rju''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12426;&amp;#12423;&amp;nbsp;''rjo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12431;&amp;nbsp;''wa''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12434;&amp;nbsp;''o''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12435;&amp;nbsp;''n''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;8&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12364;&amp;nbsp;''ga''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12366;&amp;nbsp;''gi''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12368;&amp;nbsp;''gu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12370;&amp;nbsp;''ge''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12372;&amp;nbsp;''go''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12366;&amp;#12419;&amp;nbsp;''gja''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12366;&amp;#12421;&amp;nbsp;''gju''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12366;&amp;#12423;&amp;nbsp;''gjo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12374;&amp;nbsp;''za''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12376;&amp;nbsp;''dži''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12378;&amp;nbsp;''zu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12380;&amp;nbsp;''ze''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12382;&amp;nbsp;''zo''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12376;&amp;#12419;&amp;nbsp;''dža''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12376;&amp;#12421;&amp;nbsp;''džu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12376;&amp;#12423;&amp;nbsp;''džo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12384;&amp;nbsp;''da''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12386;&amp;nbsp;''dži''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12389;&amp;nbsp;''zu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12391;&amp;nbsp;''de''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12393;&amp;nbsp;''do''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12400;&amp;nbsp;''ba''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12403;&amp;nbsp;''bi''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12406;&amp;nbsp;''bu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12409;&amp;nbsp;''be''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12412;&amp;nbsp;''bo''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12403;&amp;#12419;&amp;nbsp;''bja''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12403;&amp;#12421;&amp;nbsp;''bju''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12403;&amp;#12423;&amp;nbsp;''bjo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12401;&amp;nbsp;''pa''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12404;&amp;nbsp;''pi''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12407;&amp;nbsp;''pu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12410;&amp;nbsp;''pe''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12413;&amp;nbsp;''po''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12404;&amp;#12419;&amp;nbsp;''pja''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12404;&amp;#12421;&amp;nbsp;''pju''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12404;&amp;#12423;&amp;nbsp;''pjo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;
&lt;/blockquote&gt;

==Katakana==
&lt;blockquote&gt;
&lt;table cellspacing=&quot;0&quot; border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;5&quot;&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12450;&amp;nbsp;''a''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12452;&amp;nbsp;''i''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12454;&amp;nbsp;''u''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12456;&amp;nbsp;''e''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12458;&amp;nbsp;''o''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12459;&amp;nbsp;''ka''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12461;&amp;nbsp;''ki''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12463;&amp;nbsp;''ku''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12465;&amp;nbsp;''ke''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12467;&amp;nbsp;''ko''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12461;&amp;#12515;&amp;nbsp;''kja''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12461;&amp;#12517;&amp;nbsp;''kju''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12461;&amp;#12519;&amp;nbsp;''kjo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12469;&amp;nbsp;''sa''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12471;&amp;nbsp;''ši''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12473;&amp;nbsp;''su''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12475;&amp;nbsp;''se''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12477;&amp;nbsp;''so''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12471;&amp;#12515;&amp;nbsp;''ša''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12471;&amp;#12517;&amp;nbsp;''šu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12471;&amp;#12519;&amp;nbsp;''šo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12479;&amp;nbsp;''ta''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12481;&amp;nbsp;''tši''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12484;&amp;nbsp;''tsu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12486;&amp;nbsp;''te''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12488;&amp;nbsp;''to''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12481;&amp;#12515;&amp;nbsp;''tša''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12481;&amp;#12517;&amp;nbsp;''tšu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12481;&amp;#12519;&amp;nbsp;''tšo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12490;&amp;nbsp;''na''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12491;&amp;nbsp;''ni''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12492;&amp;nbsp;''nu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12493;&amp;nbsp;''ne''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12494;&amp;nbsp;''no''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12491;&amp;#12515;&amp;nbsp;''nja''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12491;&amp;#12517;&amp;nbsp;''nju''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12491;&amp;#12519;&amp;nbsp;''njo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12495;&amp;nbsp;''ha''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12498;&amp;nbsp;''hi''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12501;&amp;nbsp;''fu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12504;&amp;nbsp;''he''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12507;&amp;nbsp;''ho''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12498;&amp;#12515;&amp;nbsp;''hja''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12498;&amp;#12517;&amp;nbsp;''hju''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12498;&amp;#12519;&amp;nbsp;''hjo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12510;&amp;nbsp;''ma''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12511;&amp;nbsp;''mi''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12512;&amp;nbsp;''mu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12513;&amp;nbsp;''me''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12514;&amp;nbsp;''mo''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12511;&amp;#12515;&amp;nbsp;''mja''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12511;&amp;#12517;&amp;nbsp;''mju''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12511;&amp;#12519;&amp;nbsp;''mjo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12516;&amp;nbsp;''ja''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12518;&amp;nbsp;''ju''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12520;&amp;nbsp;''jo''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12521;&amp;nbsp;''ra''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12522;&amp;nbsp;''ri''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12523;&amp;nbsp;''ru''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12524;&amp;nbsp;''re''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12525;&amp;nbsp;''ro''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12522;&amp;#12515;&amp;nbsp;''rja''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12522;&amp;#12517;&amp;nbsp;''rju''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12522;&amp;#12519;&amp;nbsp;''rjo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12527;&amp;nbsp;''wa''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12530;&amp;nbsp;''o''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12531;&amp;nbsp;''n''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;8&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12460;&amp;nbsp;''ga''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12462;&amp;nbsp;''gi''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12464;&amp;nbsp;''gu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12466;&amp;nbsp;''ge''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12468;&amp;nbsp;''go''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12462;&amp;#12515;&amp;nbsp;''gja''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12462;&amp;#12517;&amp;nbsp;''gju''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12462;&amp;#12519;&amp;nbsp;''gjo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12470;&amp;nbsp;''za''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12472;&amp;nbsp;''dži''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12474;&amp;nbsp;''zu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12476;&amp;nbsp;''ze''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12478;&amp;nbsp;''zo''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12472;&amp;#12515;&amp;nbsp;''dža''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12472;&amp;#12517;&amp;nbsp;''džu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12472;&amp;#12519;&amp;nbsp;''džo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12480;&amp;nbsp;''da''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12482;&amp;nbsp;''dži''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12485;&amp;nbsp;''zu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12487;&amp;nbsp;''de''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12489;&amp;nbsp;''do''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12496;&amp;nbsp;''ba''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12499;&amp;nbsp;''bi''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12502;&amp;nbsp;''bu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12505;&amp;nbsp;''be''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12508;&amp;nbsp;''bo''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12499;&amp;#12515;&amp;nbsp;''bja''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12499;&amp;#12517;&amp;nbsp;''bju''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12499;&amp;#12519;&amp;nbsp;''bjo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12497;&amp;nbsp;''pa''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12500;&amp;nbsp;''pi''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12503;&amp;nbsp;''pu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12506;&amp;nbsp;''pe''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12509;&amp;nbsp;''po''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12500;&amp;#12515;&amp;nbsp;''pja''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12500;&amp;#12517;&amp;nbsp;''pju''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12500;&amp;#12519;&amp;nbsp;''pjo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;
&lt;/blockquote&gt;

==Ylimääräiset katakanat==
(Näitä käytetään lähinnä muiden kielten äänteiden esittämiseen.)
&lt;blockquote&gt;
&lt;table border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot;&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12452;&amp;#12455;&amp;nbsp;''je''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12454;&amp;#12451;&amp;nbsp;''wi''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12454;&amp;#12455;&amp;nbsp;''we''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12454;&amp;#12457;&amp;nbsp;''wo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12532;&amp;#12449;&amp;nbsp;''va''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12532;&amp;#12451;&amp;nbsp;''vi''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12532;&amp;nbsp;''vu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12532;&amp;#12455;&amp;nbsp;''ve''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12532;&amp;#12457;&amp;nbsp;''vo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12471;&amp;#12455;&amp;nbsp;''še''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12472;&amp;#12455;&amp;nbsp;''dže''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12481;&amp;#12455;&amp;nbsp;''tše''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12486;&amp;#12451;&amp;nbsp;''ti''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12488;&amp;#12453;&amp;nbsp;''tu''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12487;&amp;#12451;&amp;nbsp;''di''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12489;&amp;#12453;&amp;nbsp;''du''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12484;&amp;#12449;&amp;nbsp;''tsa''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12484;&amp;#12451;&amp;nbsp;''tsi''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12484;&amp;#12455;&amp;nbsp;''tse''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12484;&amp;#12457;&amp;nbsp;''tso''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12501;&amp;#12449;&amp;nbsp;''fa''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12501;&amp;#12451;&amp;nbsp;''fi''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12501;&amp;#12455;&amp;nbsp;''fe''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12501;&amp;#12457;&amp;nbsp;''fo''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&amp;#12501;&amp;#12517;&amp;nbsp;''fju''&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;
&lt;/blockquote&gt;

[[Luokka:Japani]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Japani/Kielioppi</title>
    <id>1339</id>
    <revision>
      <id>19548</id>
      <timestamp>2006-09-24T14:21:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Jaajaajoo|Jaajaajoo]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Jaajaajoo|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">===Taivutus===
Japanin kielessä sekä verbit että adjektiivit taipuvat, mutta eivät persoonamuodoissa. Japania kirjoittaessa on huomattava, etta kanjeilla kirjoitettu sanavartalo ei koskaan muutu, vaan taivutusmuodot kirjoitetaan sanan perään kana-merkeillä (''okurigana'' eli &quot;saattava ''kana''&quot;).

Kuten suomen kielessä, futuuria ei tunneta ja japanissa on vain preesens (''-u'') ja imperfekti (''-ta''). Taivutukset voivat silti olla varsin monimutkaisia: 食べる ''taberu'' (syödä) voi taipua muotoon 食べさせられた ''tabesaserareta'' (syötätettää), ts. kausatiivin passiivin imperfekti, ja apuverbejä käytetään runsaasti.  Erityisesti puhekielessä onkin yleistä, että lause koostuu yksinomaan verbeistä: ''motte kite iru'', kirj. &quot;ottaen-tullen-on&quot; olisi tyypillinen tapa ilmaista &quot;otin mukaani&quot;, jos tekijä ja kohde on määritelty jo aiemmin.

Adjektiivit taasen eivät taivu suomen lailla substantiivin mukaan, vaan verbien lailla mm. kielteiseksi ja aikamuodon mukaan: 赤い ''akai'' (punainen) &gt; 赤くない ''akakunai'' (ei punainen) &gt; 赤くなかった ''akakunakatta'' ([ei ollut] punainen - adjektiivi on menneessä muodossa, joten sille ei ole suoraa suomenkielistä vastinetta).

Japanin substantiivit eivät taivu koskaan. Suomen kielen substantiivien taivutuksia vastaavia merkityksiä saadaan aikaan liitepartikkeleilla. Liitepartikkelit kirjoitetaan hiraganalla sanan loppuun.

Yleisimpiä liitepartikkeleita ovat

* は ''ha'' - äännetään ''wa'', käytetään lauseen teeman merkkinä, ks. edellä
* が ''ga'' - käytetään subjekti- ja objektityyppisiin merkityksiin
* の ''no'' - käytetään genetiivin tyyppisiin merkityksiin
* を ''wo'' - äännetään ''o'', käytetään yleensä objektin muodostamiseen
* に ''ni'' - perusmerkitys &quot;jossakin&quot;, &quot;jonnekin&quot;
* へ ''he'' - äännetään ''e'', perusmerkitys &quot;jonnekin&quot;
* で ''de'' - perusmerkitys &quot;jossakin&quot;, &quot;jollakin&quot;

Esimerkiksi 人は バスで　東京へ　行く　, ''hito wa basu de Tookyoo he iku'' = Bussilla Tokioon menevä ihminen.

Japanin kielessä ei ole varsinaista monikkoa. Sanoista käytetään samoja muotoja riippumatta siitä, onko puheen kohteita yksi vai useampia.

Lukumääriä ilmoittaessa on käytettävä erityisiä laskusanoja: &quot;kolme kurkkua&quot; on japaniksi ''kyuuri san-pon'', kirjaimellisesti &quot;kurkku kolme-(pitkulainen)&quot;, kun taas &quot;kolme paperia&quot; on ''kami san-mai'', &quot;paperi kolme-(litteä)&quot;. Käytettävä laskusana riippuu laskettavien kohteiden laadusta. Esimerkiksi Akira Kurosawan elokuva Seitsemän samuraita on japaniksi ''Shichi-nin-no samurai'' (七人の侍) eli Seitsemän (ihmistä) samuraita, mutta eläinsatu Seitsemän samuraita on ''Shichi-hiki-no samurai'' (七匹の侍) eli Seitsemän (eläintä) samuraita.

Monikollisia ilmaisuja voidaan lisäksi tietyissä tapauksissa muodostaa muutamilla liitepartikkeleilla kuten ''-ra'', ''-tachi'' ja ''-gata'' sekä toistamalla sana kahteen kertaan. Toistossa sanan jälkimmäisen kerran aloittava konsonantti usein muuttuu soinnilliseksi. Esimerkkejä: ''watashi'' = minä, ''watashitachi'' = me, minun seurueeni; 
''hito'' = ihminen, ''hitobito'' = ihmiset

===Kohteliaisuus===
Japanin kielessä käytetään runsaasti ilmaisuja, jotka määrittelevät puhujan ja kuulijan välisiä '''kunnioitus- ja kohteliaisuussuhteita'''. Niitä ilmaistaan muun muassa nimien ja henkilöä tarkoittavien substantiivien jälkiliitteillä, substantiivien etuliitteillä ja monilla verbimuodoilla. 

Esimerkiksi isää tarkoittava sana ''otoosan'' sisältää kaksi kunnioitusta ilmaisevaa osaa, etuliitteen ''o-'' ja jälkiliitteen ''-san''. Jälkiliite ''-san'' voidaan lisätä lähes aina henkilön nimeen häntä puhuteltaessa. Sitä voimakkaampia kunnioituksen ilmaisuja ovat esimerkiksi ''-sama'' (tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin mestari, herra tai rouva) ja ''-sensei'' (opettaja, lääkäri). Tuttavalliset jälkiliitteet ''-kun'' (miehille) tai ''-chan'' (naisille ja pienille lapsille) puolestaan kertovat, että kuulija on samalla tasolla tai alempana kuin puhuja.

Verbimuodoista esimerkiksi desu-verbin ja verbin masu-muodon käyttö lisäävät ilmaisun kohteliaisuusastetta. Kun sanotaan että ruoka oli hyvää (oishii), on kohteliaampaa sanoa ''oishii desu'' kuin pelkästään ''oishii''. Kiitos taas on kohteliaampi, kun sanotaan ''arigatoo gozaimasu'' eikä pelkästään ''arigatoo''.

[[Luokka:Japani]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:ST-3-bud.jpg</title>
    <id>1340</id>
    <revision>
      <id>24358</id>
      <timestamp>2006-11-18T11:52:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Vitsit/Kekkoskaskut</title>
    <id>1344</id>
    <revision>
      <id>16984</id>
      <timestamp>2006-08-17T08:43:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/LEVYKEVANDALISMIA|LEVYKEVANDALISMIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:LEVYKEVANDALISMIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] tekemään ver</comment>
      <text xml:space="preserve">Presidentti Urho Kekkonen teki usein maakuntamatkoja. Erään kerran erääseen maalaistaloon oli saatu presidentti vieraaksi. Emäntä oli kattanut kauniisti, pannut parasta pöytään. Kekkosen kaataessa maitoa kahviinsa läikähti kannusta pisara maitoa pöytäliinalle. Presidentti ryhtyi  kömpelyyttään pahoittelemaan ja emäntä vakuutteli asian mitättömyyttä pöytäliinaa pyyhkiessään. Isännän vuorostaan kaataessa maitokannu lipesi kädestä ja putosi sisältöineen lattialle haljeten moneksi kappaleeksi. &quot;Toinen tohelo!&quot;, tiuskaisi emäntä selvästi tuskastuneena.

Parin viikon kuluttua presidentin vierailusta saapui taloon paketti. Runsaiden pakkauspapereiden keskeltä löytyi uusi maitokannu sekä kortti tekstillä: &quot;Siltä ensimmäiseltä tohelolta. Terveisin UKK.&quot;

[[Luokka:Vitsit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Latvomiset.gif</title>
    <id>1348</id>
    <revision>
      <id>6329</id>
      <timestamp>2005-07-09T10:15:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Latvomisten erot. Vanhaa hupumateriaalia. {{GFDL}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:GFDL-kuvat</title>
    <id>1349</id>
    <revision>
      <id>14323</id>
      <timestamp>2006-06-27T18:54:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Kuvat ovat [[w:fi:GFDL|GFDL]]-lisenssillä varustettuja.

[[Luokka:Kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Wiktionary</title>
    <id>1350</id>
    <revision>
      <id>5602</id>
      <timestamp>2005-05-22T15:14:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">&lt;div class=&quot;noprint&quot; style=&quot;clear: right; border: solid #aaa 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 90%; background: #f9f9f9; width: 250px; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: right;&quot;&gt;
&lt;div style=&quot;float: left;&quot;&gt;[[Image:Wiktionary.png|50px|none|Wiktionary|]]&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;margin-left: 60px;&quot;&gt;Etsi '''''[[wikt:{{{1}}}|{{{2}}}]]''''' [[:wikt:Etusivu|Wikisanakirjasta]], vapaasta sanakirjasta&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Wikisitaatti</title>
    <id>1351</id>
    <revision>
      <id>5603</id>
      <timestamp>2005-05-22T15:14:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">&lt;div class=&quot;noprint&quot; style=&quot;clear: right; border: solid #aaa 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 90%; background: #f9f9f9; width: 250px; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: right;&quot;&gt;
&lt;div style=&quot;float: left;&quot;&gt;[[Image:Wikiquote.png|50px|none|]]&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;margin-left: 60px;&quot;&gt;[[q:|Wikisitaateissa]] on kokoelma '''''[[q:{{{1}}}|{{{2}}}]]'''''-sitaatteja.&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Wikiaineisto</title>
    <id>1352</id>
    <revision>
      <id>12695</id>
      <timestamp>2006-05-28T11:00:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>82.212.68.183</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">&lt;div class=&quot;noprint&quot; style=&quot;clear: right; border: solid #aaa 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 90%; background: #f9f9f9; width: 250px; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: right;&quot;&gt;
&lt;div style=&quot;float: left;&quot;&gt;[[Image:Wikisource-logo.png|50px|Wikiaineisto]]&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;margin-left: 60px;&quot;&gt;[[oldwikisource:Main_Page:Suomi|Wikiaineistossa]] on lähdetekstiä aiheesta: 
&lt;div style=&quot;margin-left: 10px;&quot;&gt;'''''[[Wikisource:{{{1}}}|{{{2}}}]]'''''&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Tehtäväluettelo</title>
    <id>1353</id>
    <revision>
      <id>13988</id>
      <timestamp>2006-06-16T15:34:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>luokitus includeonlyyn jottei malline itse näy luokassa</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;table style=&quot;background:transparent; margin-left:15px&quot;&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th rowspan=&quot;2&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;&lt;/th&gt;
&lt;th align=&quot;left&quot;&gt; 
&lt;big&gt;[[Image:Evolution-tasks.png|32px]] [[w:fi:Wikipedia:Tehtäväluettelo|Vielä tekemättä]] kirjassa [[{{PAGENAME}}]][{{SERVER}}{{localurl:{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}|action=purge}} :]&lt;/big&gt;
&lt;td align=&quot;right&quot;&gt;&lt;small&gt;[{{SERVER}}{{localurl:{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}/Tehtävät|action=edit}} muokkaa luetteloa] - [{{SERVER}}{{localurl:{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}/Tehtävät|action=watch}} tarkkaile luetteloa]&lt;/small&gt;
&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;
&lt;td colspan=&quot;2&quot; valign=&quot;top&quot; style=&quot;background:#efefef; padding:5px; margin: 5px; border: 1px dotted black;&quot;&gt;
{{{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}/Tehtävät}}
&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;/table&gt; &lt;includeonly&gt;[[Luokka:Avoimet tehtävät|{{PAGENAME}}]]&lt;/includeonly&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Vääränimi</title>
    <id>1354</id>
    <revision>
      <id>13039</id>
      <timestamp>2006-05-31T07:28:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Kompak</username>
        <id>114</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">:''Teknisistä rajoituksista johtuen artikkelin yllä näkyvä otsikko on virheellinen. Oikea otsikko on '''{{{1}}}'''.''</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Juonipaljastus</title>
    <id>1355</id>
    <revision>
      <id>27032</id>
      <timestamp>2006-12-28T13:11:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>linkki pois toimimattomana</comment>
      <text xml:space="preserve">----
&lt;center&gt;'''Varoitus!''' Seuraava teksti paljastaa '''yksityiskohtia juonesta!'''&lt;/center&gt;
----</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Suositeltu</title>
    <id>1356</id>
    <revision>
      <id>13038</id>
      <timestamp>2006-05-31T07:28:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Kompak</username>
        <id>114</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div class=&quot;noprint&quot; style=&quot;clear: right; border: solid #f0c816 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 80%; background: #ffd; width: 200px; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: right; font-family: Verdana,Arial,Helvetica;&quot;&gt;
&lt;div style=&quot;float: left;&quot;&gt;[[Kuva:Noia 64 apps keditbookmarks.png|50px]]&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;margin-left: 60px;&quot;&gt;Tämä kirja on [[Wikikirjasto:Laadukkaat kirjat|laadukas]], lukemisen arvoiseksi valittu kirja.&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;
[[Luokka:Laadukkaat kirjat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Neutraalius</title>
    <id>1357</id>
    <revision>
      <id>13032</id>
      <timestamp>2006-05-31T07:26:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Kompak</username>
        <id>114</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=center class=&quot;kiistanalainen&quot; style=&quot;background: #ffd; border: 1px solid #aaa; padding: .3em; margin-bottom: 3px; width: auto;&quot;
| style=&quot;padding-right: 4px; padding-left: 4px;&quot; | [[Image:Stop_hand.png|40px|]]
| '''Tämän sivun [[Wikipedia:Neutraali näkökulma|neutraalista näkökulmasta]] keskustellaan'''. Voit kirjoittaa mielipiteesi [[Keskustelu:{{PAGENAME}}|sivun keskustelusivulle]].
|}
[[Luokka:NPOV-ongelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Tarkistettava</title>
    <id>1358</id>
    <revision>
      <id>13028</id>
      <timestamp>2006-05-31T07:26:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Kompak</username>
        <id>114</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=center class=&quot;kiistanalainen&quot; style=&quot;background: #ffd; border: 1px solid #aaa; padding: .3em; margin-bottom: 3px; width: auto;&quot;
| style=&quot;padding-right: 4px; padding-left: 4px;&quot; | [[Image:Stop_hand.png|40px|]]
| '''Tämän sivun faktojen paikkaansapitävyys on kyseenalaistettu, ja artikkeli tarvitsee tarkistamista.'''&lt;br&gt; [[Keskustelu:{{PAGENAME}}|Sivun keskustelusivulla]] voi keskustella epäselvyyksistä.
|}
[[luokka:Tarkistettava]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:PieniTOC</title>
    <id>1359</id>
    <revision>
      <id>5611</id>
      <timestamp>2005-05-21T22:10:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[#A|A]] [[#B|B]] [[#C|C]] [[#D|D]] [[#E|E]] [[#F|F]] [[#G|G]] [[#H|H]] [[#I|I]] [[#J|J]] [[#K|K]] [[#L|L]] [[#M|M]] [[#N|N]] [[#O|O]] [[#P|P]] [[#Q|Q]] [[#R|R]] [[#S|S]] [[#T|T]] [[#U|U]] [[#V|V]] [[#W|W]] [[#X|X]] [[#Y|Y]] [[#Z|Z]] [[#Å|Å]] [[#Ä|Ä]] [[#Ö|Ö]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:PieniTOC numeroilla</title>
    <id>1360</id>
    <revision>
      <id>5612</id>
      <timestamp>2005-05-21T22:11:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[#0-9|0-9]] [[#A|A]] [[#B|B]] [[#C|C]] [[#D|D]] [[#E|E]] [[#F|F]] [[#G|G]] [[#H|H]] [[#I|I]] [[#J|J]] [[#K|K]] [[#L|L]] [[#M|M]] [[#N|N]] [[#O|O]] [[#P|P]] [[#Q|Q]] [[#R|R]] [[#S|S]] [[#T|T]] [[#U|U]] [[#V|V]] [[#W|W]] [[#X|X]] [[#Y|Y]] [[#Z|Z]] [[#Å|Å]] [[#Ä|Ä]] [[#Ö|Ö]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Proxyesto</title>
    <id>1361</id>
    <revision>
      <id>13027</id>
      <timestamp>2006-05-31T07:25:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Kompak</username>
        <id>114</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div class=&quot;boilerplate metadata&quot; id=&quot;attention&quot; style=&quot;background-color: #fee; margin: 0 2.5%; padding: 0 10px 5px 10px; border: 1px solid #aaa;&quot;&gt;
'''Käytät yleistä välityspalvelinta tai yhteiskäyttökonetta ({{{1}}}), joka on estetty toistuvan häiriköinnin vuoksi.'''&lt;br&gt;
Todennäköisesti joku organisaatiosi jäsen tai Internet-palveluntarjoajasi asiakas on häiriköinyt Wikikirjastossa käyttäen samaa välityspalvelinta tai konetta kuin sinä. Jos haluat muokata, poista välityspalvelin käytöstä tai ota yhteys järjestelmänvalvojaasi. Voit myös keskustella estosta ylläpitäjän kanssa.
&lt;/div&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Poistettava</title>
    <id>1362</id>
    <revision>
      <id>23993</id>
      <timestamp>2006-11-16T20:13:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>mallineen ulkoasullinen korjaus</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div class=&quot;boilerplate metadata&quot; id=&quot;attention&quot; style=&quot;background-color: #fee; margin: 0 2.5%; padding: 0 10px 5px 10px; border: 1px solid #aaa;&quot;&gt;
[[Kuva:Keeptidy ask.png|left|92px|]]
'''Tämän sivun poistamista on ehdotettu, ja äänestys on käynnissä.'''&lt;br /&gt;
Voit lukea perustelut ja äänestää '''[[Wikikirjasto:Poistettavat sivut/{{PAGENAME}}|tämän kirjan äänestyssivulla]]'''.
Älä poista tätä huomautusta ennen kuin äänestys on päättynyt. Voit kuitenkin parannella tätä sivua äänestyksen aikanakin.


&lt;/div&gt;

&lt;includeonly&gt;[[Luokka:Poistettavat]]&lt;/includeonly&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:PD/Luopunut</title>
    <id>1363</id>
    <restrictions>edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed</restrictions>
    <revision>
      <id>25439</id>
      <timestamp>2006-12-02T09:23:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Suojasi sivun Malline:PD/Luopunut: Tärkeä malline [edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed]</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;br style=&quot;clear:both&quot; /&gt;
{| align=&quot;CENTER&quot;  style=&quot;width:80%; background-color:#F1F1DE; border:1px solid #CC9;  padding:5px;&quot;
| [[Image:PD-icon.svg|64px]]
| &lt;center&gt;Tämän kuvan tekijänoikeuksien haltija on luopunut tekijänoikeuksistaan. Tämä pätee maailmanlaajuisesti.&lt;/center&gt;
|}
[[Luokka:Public domain -kuvat|{{PAGENAME}}]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:PD/Oikeudeton</title>
    <id>1364</id>
    <restrictions>edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed</restrictions>
    <revision>
      <id>25453</id>
      <timestamp>2006-12-02T09:28:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Suojasi sivun Malline:PD/Oikeudeton: Tärkeä malline [edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed]</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;br style=&quot;clear:both&quot; /&gt;
{| align=&quot;CENTER&quot;  style=&quot;width:80%; background-color:#F1F1DE; border:1px solid #CC9;  padding:5px;&quot;
| [[Image:PD-icon.svg|64px]]
| &lt;center&gt;Tämä kuva ei ole valokuva eikä ylitä teoskynnystä, joten sillä ei ole tekijänoikeuden suojaa.
&lt;/center&gt;
|}
[[Luokka:Public domain -kuvat|{{PAGENAME}}]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Malline/Tehtävät</title>
    <id>1365</id>
    <revision>
      <id>5617</id>
      <timestamp>2005-05-22T15:12:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hupu23ditor</username>
        <id>46</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">'''Mallineen käyttöohjeet:'''
*Lisää &lt;nowiki&gt;{{tehtäväluettelo}}&lt;/nowiki&gt; keskustelusivun alkuun.
*Valitse näin luodun luettelon ''muokkaa''-linkki ja kirjoita tehtävälista.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Jakoavain.jpg</title>
    <id>1369</id>
    <revision>
      <id>5621</id>
      <timestamp>2005-05-24T13:46:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Muokattu kuvasta [http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Adjustable_wrench.jpg]. PD, kuten ennen muokkaamistakin. {{PD/Luopunut}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Yhteistyökirja</title>
    <id>1370</id>
    <revision>
      <id>25425</id>
      <timestamp>2006-12-02T08:47:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Talvi jatkuu viellä ensivuonnakin</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div class=&quot;noprint&quot; style=&quot;clear: right; border: solid #ABB6BA 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 80%; background: #E7E7E7; width: 200px; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: right; font-family: Verdana,Arial,Helvetica;&quot;&gt;
&lt;div style=&quot;margin-left: 25px;&quot;&gt;Tämä kirja on talven 2006 - 2007 [[Wikikirjasto:Vuodenajan yhteistyö|yhteistyökirja]], eli siitä vain muokkaamaan!&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;float: left;&quot;&gt;[[Kuva:Jakoavain.jpg|200px]]&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kodin ruukkukasvit</title>
    <id>1371</id>
    <revision>
      <id>25688</id>
      <timestamp>2006-12-06T07:40:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Vaihdoin kuukaudekasvin pitää senkin joskus vaihtua</comment>
      <text xml:space="preserve">{{ Kuukauden kasvi |
Kuva = Kuva:Asparagus plumosus.JPG |
Teksti = '''Unelma''' (Asparagus plumosus) on yleinen huonekasvi, joka on sukua ruokaparsalle (Asparagus officinalis) ja hienohelmalle (Asparagus sprengeri). |
Lue lisää = Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Unelma |
}}
==Sisällys==


*[[Kodin ruukkukasvit|Etusivu]]
*[[Kodin ruukkukasvit/Johdanto|Johdanto]]
*[[Kodin ruukkukasvit/Yleistä|Yleistä]]
*[[Kodin ruukkukasvit/Hoito-ohjeita|Hoito-ohjeita]]
*[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit|Kasvit]]
**[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit|Viherkasvit]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Anopinkieli|Anopinkieli]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Arabiankahvi|Arabiankahvi]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Hienohelma|Hienohelma]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Huonevehka|Huonevehka]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Ihmepensas|Ihmepensas]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Joulutähti|Joulutähti]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Jukkapalmu|Jukkapalmu]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Juorut|Juorut]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Kirjovehka|Kirjovehka]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Kultaköynnös|Kultaköynnös]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Kääpiöbanaani|Kääpiöbanaani]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Malakanlaikkuvehka|Malakanlaikkuvehka]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Muratti|Muratti]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Nukkumatti|Nukkumatti]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Peikonlehti|Peikonlehti]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Pullojukka|Pullojukka]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Rönsylilja|Rönsylilja]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Sädekaisla|Sädekaisla]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Unelma|Unelma]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Verililjapuu|Verililjapuu]]
**[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit|Kukkivat ruukkukasvit]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Apostolinmiekka|Apostolinmiekka]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Flamingokukka|Flamingokukka]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Kiinanruusu|Kiinanruusu]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Kliivia|Kliivia]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Krysanteemi|Krysanteemi]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Paavalinkukka|Paavalinkukka]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Pelargoni|Pelargoni]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Ritarinkukka|Ritarinkukka]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Ruukkuatsalea|Ruukuatsalea]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Soihtuköynnös|Soihtuköynnös]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Syklaami|Syklaami]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Verenpisara|Verenpisara]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Viirivehka|Viirivehka]]
**[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kaktukset ja mehikasvit|Kaktukset ja mehikasvit]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kaktukset ja mehikasvit#Rahapuu|Rahapuu]]
***[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kaktukset ja mehikasvit#Joulukaktus|Joulukaktus]]
*[[Kodin ruukkukasvit/Linkit|Linkit]]

{{Kodin ruukkukasvit}}

[[Luokka:Kodin ruukkukasvit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kodin ruukkukasvit/Johdanto</title>
    <id>1372</id>
    <revision>
      <id>25687</id>
      <timestamp>2006-12-06T07:40:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Tieto [[Puutarha]]sta</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämän hankkeen tarkoitus on koota vapaan sisällön kodin viherkasvikirja. Kirjakaupoissa vastaavat maksavat maltaita hienoine kuvineen. Jos meistä vain löytyy yritystä, voimme luoda vastaavan yhdessä - ilmaiseksi - kaikkien vapaasti käytettäväksi. Wikimedia Commonsin mahtavat, korkearesoluutioiset kuvat ja kymmenisen kiinnostunutta ihmistä voivat tehdä tästä totta - oletko '''sinä''' yksi heistä?

Osallistuaksesi sinun ei tarvitse tietää tietotekniikasta mitään, sinun ei tarvitse ottaa kuvia, mutta sisältöä tulisi luoda. Kirjoita tekstiä vaikka jukkapalmusta (katso ettei ole jo kirjoitettu) ja oikolue nopeasti. Lisää tekstisi aakkosten mukaan listaan. Lopusta huolehtivat varmasti muut kirjoittajat; tekstin viereen ilmestyy kuva ja mahdollisesti kuvan ylle commons-linkki. Muut saattavat muokata kirjoitustasi, ja juuri se on Wikikirjaston idea. Se on ainoa tapa kirjan kehittymiseen. Ole rohkea!

Huomaa kuitenkin, että tämä kirja on Suomessa yleisille huonekasveille, ei koivuille ja omenapuille! Tällainen hanke on [[Puutarha]]-wikikirja. ! Jos haluat tuoda jotain '''tähän''' hankkeeseen liittyvää esille, niin kerro ne keskustelusivuilla, jotka löytyvät sivun ylälaidoista.

Pyrimme osaltamme hälventämään ennakkoluuloja kasvin hankinnasta ja sen ylläpidosta. Osaltaan kerromme hyvinkin tarkasti kasvin tarpeista. Toivomme kuitenkin ettet pelästy vaan ryhdyt rohkeasti toimeen.

Kannustamme jokaista hankkimaan kotiinsa kukan tai viherkasvin. Osa kasveista on helppohoitoisempia kuin toiset. Voit aloittaa vähän huoltoa tarvitsevista kasveista ja innostuksen lähdettyä liikkeelle voit ottaa jatkaa eteenpäin...


{{Kodin ruukkukasvit}}

[[Luokka:Kodin ruukkukasvit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kodin ruukkukasvit/Kasvit</title>
    <id>1373</id>
    <revision>
      <id>15512</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:18:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Kodin ruukkukasvit}}

&lt;!--Kirjoita kasveista oikeaan luokkaan; jos et tiedä mihin kasvi kuuluu, laita tekstisi tälle sivulle (siis älä luokittele, jos et tiedä). Kun olet kirjoittanut oikealle sivulle aakkosen mukaan, niin laita linkki tältä sivulle kyseiseen kasviin, aakkosjärjestyksessä.--&gt;


==[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit|Viherkasvit]]==

:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Anopinkieli|Anopinkieli]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Arabiankahvi|Arabiankahvi]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Hienohelma|Hienohelma]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Huonevehka|Huonevehka]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Ihmepensas|Ihmepensas]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Joulutähti|Joulutähti]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Jukkapalmu|Jukkapalmu]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Juorut|Juorut]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Kirjovehka|Kirjovehka]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Kultaköynnös|Kultaköynnös]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Kääpiöbanaani|Kääpiöbanaani]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Malakanlaikkuvehka|Malakanlaikkuvehka]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Muratti|Muratti]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Nukkumatti|Nukkumatti]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Peikonlehti|Peikonlehti]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Pullojukka|Pullojukka]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Rönsylilja|Rönsylilja]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Sädekaisla|Sädekaisla]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Unelma|Unelma]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Verililjapuu|Verililjapuu]]

==[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit|Kukkivat ruukkukasvit]]==

:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Apostolinmiekka|Apostolinmiekka]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Flamingokukka|Flamingokukka]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Kiinanruusu|Kiinanruusu]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Kliivia|Kliivia]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Krysanteemi|Krysanteemi]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Paavalinkukka|Paavalinkukka]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Pelargoni|Pelargoni]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Ritarinkukka|Ritarinkukka]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Ruukkuatsalea|Ruukuatsalea]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Soihtuköynnös|Soihtuköynnös]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Syklaami|Syklaami]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Verenpisara|Verenpisara]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Viirivehka|Viirivehka]]

==[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kaktukset ja mehikasvit|Kaktukset ja mehikasvit]]==

:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kaktukset ja mehikasvit#Rahapuu|Rahapuu]]
:[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kaktukset ja mehikasvit#Joulukaktus|Joulukaktus]]


&lt;!--Kiitos!--&gt;

{{Kodin ruukkukasvit}}

[[Luokka:Kodin ruukkukasvit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Kodin ruukkukasvit</title>
    <id>1374</id>
    <revision>
      <id>12156</id>
      <timestamp>2006-05-26T07:29:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>w-fix</comment>
      <text xml:space="preserve">{|align=center style=&quot;background-color: #f2fff2; border: 1px solid #bfffbf;&quot;
!colspan=8 style=&quot;background-color: #bfffbf; text-align: center;&quot;| &lt;b&gt;&lt;font size=&quot;2&quot; color=&quot;green&quot;&gt; '''Kodin ruukkukasvien kappaleet'''&lt;/font&gt;&lt;/b&gt;
|-
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Kodin ruukkukasvit|Etusivu]] [[Kuva:100%.png]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Kodin ruukkukasvit/Johdanto|Johdanto]] [[Kuva:100%.png]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Kodin ruukkukasvit/Yleistä|Yleistä]] [[Kuva:50%.png]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Kodin ruukkukasvit/Hoito-ohjeita|Hoito-ohjeita]] [[Kuva:50%.png]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Kodin ruukkukasvit/Kasvit|Kasvit]] [[Kuva:50%.png]]
|style=&quot;padding: 0px 3px;&quot;| [[Kodin ruukkukasvit/Linkit|Linkit]] [[Kuva:25%.png]]
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kodin ruukkukasvit/Hoito-ohjeita</title>
    <id>1375</id>
    <revision>
      <id>19915</id>
      <timestamp>2006-10-01T06:11:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Sumuttelu */ Linkitin  vihannes punkin</comment>
      <text xml:space="preserve">Sijoita kasvit kotona valoisaan paikkaan, mutta ei suoraan auringon paisteesee eikä vetoisaan paikkaan. Kukan nuppujen avautumista auttaa kuitenkin muutaman tunnin päivittäinen auringonpaiste.

Kasvit tulisi kastella aina, kun mullan pinta on kuiva. Kaktuksia ja muita niiden sukuisia kasveja ei pidä kastella yhtä usein. Nyrkkisääntö on, että pari kertaa viikossa riittää, mikäli kastelu on kunnollinen.

Kasvit tulisi lannoittaa keväällä. Nuppu- ja kukinta-aikana kasveja tulisi lannoittaa useammin, noin kerran viikossa.

==Multa==
Multa takaa kasville alkuvaiheen ravinteet, joten multaa ei tarvitse lannoittaa ensimmäiseen kuukauteen tai kahteen. Multa myös imee suuren osan kasteluvedestä itseensä. Tämän takia kasvualusta pysyy kosteana ja juuria ei saa tukehdutettua aivan helposti. Multa toimii myös puskurina pH:n nousuille ja laskuille, joten ravinteidensaanti pysyy tasaisena. Mullan rakenne ja ominaisuudet vaikuttavat siihen, kuinka kasvin juuret kasvavat ja imevät ravinteita ja vettä. Vääränlainen multa voi pilata kasvin, vaikka muut osa-alueet olisivatkin optimaaliset. Onneksi useimmat kasvit ovat varsin sopeutuvaisia, joten kovin helposti ei vääränlaista maata saa kasvilleen tarjoiltua.

Mullan tulisi olla rakenteeltaan mahdollisimman muhevaa ja ilmavaa. Tälläisessä maassa kasvin juuret kasvavat nopeasti, ja siten pääsevät levittäytymään koko kasvatusastiaan nopeasti. Koko kasvatusastian leveydelle kasvaneet juuret saavat tietysti parhaan hyödyn tilastaan. Hyvä maa imee vettä sitä mukaa kun sitä kaadetaan, turhia lammikoita ei pitäisi syntyä.

Markettimullat soveltuvat kasvualustaksi. Multiin lisätään lähes aina ravinteita ja pH-arvot voivat poiketa suuresti toisistaan. Multaseoksen pH- ja ravinnearvot löytyvät paketin kyljestä, pH:n tulisi olla välillä 6.0 - 7.0.

Mullan ravinnearvoja ei tarvitse erityisemmin miettiä, kunhan seos sisältää pääravinteinaan typpeä (N), fosforia (P) ja kaliumia (K). Kaktusmulta on kuivan alueen kasveille sellaisenaan hyvää, sillä siinä oleva hiekka tuo ilmavuutta. Kaktusmultaan istutettu kasvi tarvitsee useammin kastelua ja lannoitusta.

Oman - tai vaikka naapurinkin - kompostin multa kelpaa siinä missä mikä tahansa muukin multa. Tosin kompostimullasta kannattaa mitata sekoittamisen jälkeen pH, jotta voidaan olla varmoja sen sopivuudesta. On hyvä myös tietää, mitä kompostissa on muhinut - on ikävää, jos kasviin siirtyy vaikkapa myrkyllisiä raskasmetalleja.

Mullan rakennetta voi säädellä siten, että sekaan lisätään ilmavuutta ja kosteutta sitovia väliaineita. Väliaineista mm. kevytsoraa ja perliittiä tulee lisätä multaan noin 25%, jotta kasvualustasta saadaan mukavan ilmava. Jos multaan lisää esim. perliittiä sekä vermikuliittia, saadaan kasvualustasta sekä ilmava, että hyvin kosteutta sitova. Kasvatusastia on myös hyvä salaojittaa, parhaiten tämä onnistuu kevytsoralla. Kevytsoraa lisätään tällöin 2-3 sentin kerros astian pohjalle. Multa voidaan myös päällystää parin sentin kevytsorakerroksella, tällöin alla olevan mullan kosteus pysyy tasaisena.

===Maaperän kemia ja pH-arvo===

Väliaineiden lisäämisen jälkeen on multaseoksen pH syytä mitata esim. lakmuspaperilla. Multa kastellaan, sen annetaan seisoa noin tunnin ajan, kastellaan uudestaan kevyesti ja paperiliuska laitetaan syvälle multaan. Arvon tulisi olla välillä 6.0 - 7.0, muussa tapauksessa ravinteiden imeytyminen häiriintyy ja kasvissa alkaa pian ilmetä puutostiloja.

Eloperäinen kasvualusta, jota multa edustaa, sisältää valtavasti pieneliöitä. Litrassa multaa on noin miljardi erilaista ja erikokoista pieneliötä, joista kaikkien toimintaa ja merkitystä ei edes tunneta. Tämän vuoksi multaa sanotaan eloperäiseksi, eli se on hyvin eläväistä. Pieneliöistä on suuresti hyötyä, mutta ne voivat kuolla liian happamassa tai emäksisessä maassa.

Liian hapanta (pH &lt; 6) maata voi neutraloida dolomiittikalkilla. Dolomiittikalkin pH-arvo on 7 eli neutraali, mistä johtuen se on idioottivarma maaperän neutraloija: se ei nosta maaperän pH-arvoa yli seitsemän, vaikka sitä lisättäisiin kuinka paljon. Liika kalkitus voi kuitenkin haitata ravinteiden imeytymistä maaperästä, joten sitä ei kannata lisätä enempää kuin on tarpeen. Dolomiittikalkki on edullisinta ostaa 40 kilon säkeissä puutarhatarvikeliikkeistä. Kalkin on oltava hienojakoista/helposti liukenevaa, jotta se vaikuttaa heti. Dolomiittikalkkia voi liuottaa vedessä välillä sekoitellen ja kastella sitten tällä kalkkimössöllä maaperän ja sekoittaa huolella. Nykyään kasvatustarvikeliikkeissä myydään myös emäksistä ja puskuroitua pH-Up -liuosta.

Liian emäksistä (ph &gt; 7) maata voi neutraloida kasteluveteen sekoitetuilla happamilla aineilla, kuten typpi- ja fosforihapoilla. Näitä happoja myydään myös kasvatustarvikeliikkeissä puskuroituna, Ph-Down -nimisenä tuotteena. Myös etikkaa voi käyttää pH:n alentamiseen.

Happamien ja emäksisten aineiden kanssa tulee olla varovainen, sillä ne ovat vahvoja ja muuttavat pH:ta hyvin herkästi suuntaan tai toiseen. Muutosten jälkeen pH tulisi mitata pariinkin otteeseen, jotta nähdään, pysyykö mullan happamuusarvo vakaana.

===Väliaineet===
Mullan tulee olla hyvin vettä läpäisevää, kuohkeaa ja hengittävää. Multaan voi myös lisätä tavallista soraa tai hiekkaa, mutta ne lisäävät turhaan kasvatusastian painoa ja hankaloittavat täten astian liikuttamista. Väliaineissa on runsaasti valinnanvaraa. Väliaineet jaetaan kahteen pääluokkaan: aktiivisiin ja inaktiivisiin, eli inertteihin. Aktiivisia ovat esimerkiksi kaikki turpeet, sillä ne pystyvät pidättämään ravinteita. Inaktiiviseen luokkaan kuuluvat esimerkiksi ravinteita pidättämätön perliitti.
[[Kuva:Kevytsora.jpg|right]]
'''Kevytsora''' (aka Leca-sora) on poltettua savea ja raekooltaan väliltä 4-16 mm. Kevytsora on erinomainen mullan kuohkeuttaja, sillä sen epätasainen pinta sitoo vettä sekä ilmaa. Kevytsoran pH on neutraali tai lievästi hapan, eikä rakeet sisällä lainkaan ravinteita. Multaan kevytsoraa tulee sekoittaa noin 25 %, mieluiten eri raekokoja - näin mullasta saadaan entistä kuohkeampi. Kevytsoralla voidaan myös salaojittaa kasvatusastia, ja mullan pinnalla kevytsorakerros tasaa mullan kosteuden. Kevytsora on niin puhdasta ja hygienistä, että bakteereilla, sienillä tai muilla tuholaisilla ei ole siinä juuri minkäänlaisia elinmahdollisuuksia. Kevytsora on edullisinta rakennustarvikeliikkeissä; 50 litran säkki maksaa vain muutaman euron. Kevytsora on syytä pestä huolellisesti ennen käyttöönottoa, sillä rakeiden pinta on usein pölyinen.

'''Turve''' on soista nostettua orgaanista ainesta, joka sopii erinomaisesti multakasvatukseen. Turpeen lisäksi multaan on hyvä sekoittaa esimerkiksi kevytsoraa. Turpeen pH on väliltä 3.5 - 4.5, joten sen matala pH auttaa pitämään mullan happamana. Turve sitoo hyvin vettä ja ravinteita, joten ylikastelua on varottava. Turve on säkissään kuivaa ja tiivistä. Säkistä turve nostetaan vesiastiaan, siellä se hitaasti pehmenee käyttökelpoiseksi.

'''Perliitti''' on vulkaanista kiveä, joka on kivivillan tavoin inaktiivinen kasvualusta - se ei siis pidätä ravinteita. Perliitti on kevyttä ja ulkonäoltään valkoista, raekoko on yleensä väliltä 1-5 mm. Perliitti on pH-arvoltaan neutraalia, sekä puhdasta taudeista, tuholaisista ja rikkakasveista. Perliitti lisää maan huokoisuutta ja ilmavuutta, mutta sillä on huono vedenpidätyskyky. Perliitistä lähtee terveydelle vaarallista pölyä, joten ennen käyttöönottoa se täytyy kastella. Perliittiä myyvät hyvinvarustetut puutarhatarvikeliikkeet.

'''Vermikuliitti''' on pH-arvoltaan lähes neutraalia kuitua, joka sisältää jonkin verran ravinteita. Se on erittäin imukykyistä ja voi pitää sisällään jopa 3-4 kertaa oman painonsa vettä ja ravinteita. Tästä syystä sitä ei tulisi puristaa tiiviiksi istutuksen yhteydessä. Vermikuliitti parantaa maaperän vedensitomisominaisuuksia ja rakennetta. Vermikuliitista lähtee karsinogeenista ''asbestia'', joten se täytyy kastella ennen käyttöönottoa. Vermikuliitti on ominaisuuksiltaan perliitin vastakohta.

==Vesi==
Jokainen elävä kasvi sisältää vähintään 80 % vettä. Vesi kuljettaa ravinteita juurien kautta kasvin varteen, josta se kulkeutuu oksien kautta lehtiin.

===Kastelu===
Kasteluveden tulisi olla happipitoista ja haaleaa. Helpoin tapa on seisottaa vettä yön yli tai vähintään muutaman tunnin ajan ennen kastelua. Nopea tapa lisätä veden happipitoisuutta on laittaa veteen hieman vetyperoksidia, joka hajoaa tällöin välittömästi vedeksi ja hapeksi.

Kasteluveden määrään vaikuttavat kasvatustilan lämpötila, ruukkujen ja kasvien koko. Myös huoneilman kosteus ja maaperän koostumus vaikuttavat vedentarpeeseen. Yleensä kastelussa on kuitenkin kyse terveestä järjestä. Kunhan ei hukuta kasveja jatkuvalla kastelulla ja antaa mullan kuivua muutaman senttimetrin syvyyteen kasteluiden välillä, ongelmia ei pitäisi syntyä.

Taimien ollassa vielä pieniä, tulee vettä lisätä hillitysti, etteivät pienokaiset pääse hukkumaan. Varsinkin suurissa astioissa pienet kasvit hukkuvat helposti. Kasvun edistyessä vedentarve kasvaa huomattavasti. Tässä vaiheessa kannattaakin kastella kerralla kunnolla ja sen jälkeen odottaa mullan kuivuvan muutaman senttimetrin syvyyteen.

Nyrkkisääntönä voidaankin pitää sitä, ettei kasveja saisi kastella kuin enintään joka toinen päivä. Tämä ehkäisee homeiden ja sienien leviämistä. Tämä on erityisen tärkeää kukkimisen aikana, jolloin kasvit ovat herkimmillään mätänemiselle ja homeelle. Jos kasveja täytyy kastella päivittäin, ovat ruukut selvästi liian pieniä.

Hyvä tapa määritellä tarvittavan veden määrä on ns. &quot;ruukunnostotekniikka&quot;. Ensimmäisellä kerralla kasteltaessa annetaan veden tulla läpi pohjassa olevista rei'istä. Tämän jälkeen nostetaan ruukkua ja tunnustellaan painoa. Mullan kuivuessa paino vähenee, joten nostaessa ruukkua uudelleen voi puutarhuri selvästi tuntea, kuinka paljon vettä on kulunut.

Kosteusmittarit ovat myös varteenotettava vaihtoehto, mutta edellä mainittu nostotekniikka on varmatoimisin ja täysin ilmainen.

===Sumuttelu===
Sumuttelu lisää kasveille tärkeää ilmankosteutta. Myös osa lehdille kertyneestä tomusta ja liasta huuhtoutuu pois. Kasvit hyötyvät ilmankosteudesta suuresti, sillä tällöin lehdet eivät haihduta vettä yhtä tehokkaasti kuin kuivassa ilmastossa. Osaltaan ilmankosteuden vuoksi lehdet kasvavat leveiksi, eli pinta-alaa energiantuontoon on enemmän. 

Sumutusveden tulisi aina olla happipitoista sekä huoneenlämpöistä. Helpoin tapa on seisottaa vettä yön yli, tai vähintään muutaman tunnin ajan ennen sumutusta. Käsin ravistelu, ilmapumpulla kuplitus ja vetyperoksidi käyvät happipitoisuuden nostamiseen. Vetyperoksidia lisätään hieman veteen, ja tällöin se hajoaa välittömästi vedeksi ja hapeksi. Sumutusvedeksi erinomainen vaihtoehto on puhdas lähdevesi ilman ravinteita.

Sumutinpulloon kannattaa panostaa, sillä usein muutaman lisäeuron satsauksella saa paljon hienojakoisemmalla suuttimella varustetun pullon. Käytä aina kaikkein hienojakoisinta suutinta, näin ei muodostu suuria pisaroita ja ilmaan jää enemmän kosteutta.

Jos vesi jää lehdille ja lehtihankoihin yöksi, sienten itiöt, joita on aina ympäristössä suurin määrin, alkavat itää. Seurauksena voi olla lehtivaurioita. Sumuttelulla voidaan torjua [[Kodin ruukkukasvit/Hoito-ohjeita#Vihannespunkit (Tetranychus urticae)|vihannespunkkien]] ilmestymistä, silloin ilmankosteuden tulisi olla yli 50 %.

==Ravinteet==

Pääravinteisiin kuuluvat typpi (N), fosfori (P) ja kalium (K). 

Typellä on kaikkein vahvin vaikutus kasvin kasvuun. Se on kasveille &quot;perusruokaa&quot;, jonka avulla kasvaa vahva ja elinvoimainen kasvi. Kaikki tavalliset lannoitteet sisältävät kohtuullisesti typpeä ja niitä voi käyttää kasvuvaiheessa. Typen saantia ei pitäisi koskaan estää täysin tai kasvin kasvaminen tyrehtyy.

Fosfori on kasville tärkeä aine muodostettaessa uutta solukkoa sekä yhteyttämisen kannalta. Fosforia tarvitaan erityisesti heti itämisen jälkeen ja kukkimisvaiheessa.

Vastustuskyky taudeille ja tukeva varsi ovat kaliumin ansiota. Kalium vaikuttaa myös muiden ravinteiden imeytymiseen. Kaliumintarve on suurimmillaan nuorilla kasveilla, mutta sitä tarvitaan myös terveiden kukintojen muodostamiseen.

Tyypilliset lisä- tai sivuravinteet ovat kalsium (Ca), rikki (S) ja magnesium (Mg). Näistä ongelmaksi saattaa muodostua lähinnä magnesium, jota saattaa joutua lisäämään erikseen puutoksen iskiessä. Sopiva magnesiumin lähde on magnesiumsulfaatti, jota saa apteekeista.

Kasvit tarvitsevat myös joukon hivenaineita. Näistä ei tule tyypillisesti koskaan pulaa, sillä useimmat lannoitteet ja multaseokset sisältävät näitä luonnostaan riittävästi.

===Lannoitteet===

Myytävissä lannoitteissa on mainittu NPK-arvo, joka kertoo, missä suhteessa kyseinen lannoite sisältää pääravinteita. Kasvien ravinteidentarve vaihtelee suuresti kasvuvaiheiden mukaan.

Kasvulliseen vaiheeseen soveltuvat useimmat runsastyppiset huonekasveille tarkoitetut valmisteet (esim. Substral). Kukkimisvaiheessa kasvit tarvitsevat vähemmän typpeä, jota tavalliset lannoitteet (ml. Substral) sisältävät tällöin liikaa. Tämän vuoksi on syytä käyttää pelkästään kukkimisvaiheeseen tarkoitettua lannoitetta. Välttävästi kukkimisvaiheeseen soveltuu Biolanin Ruukunvoima, mutta se ei sisällä lainkaan fosforia. Tästä johtuen kukintojen koko kärsii huomattavasti. Myös puutostilojen esiintyminen voi olla huomattavasti yleisempää.

Ravinteiden lisäksi voidaan käyttää myös merileväuutetta. Merileväuute kiihdyttää maaperässä olevien hyödyllisten mikro-organismien toimintaa, sitä kautta tehostaen ja tasapainottaen kasvien ravinteidenottoa. Merileväuute on normaalin lannoituksen lisänä annettava kasvinhoitoaine, se ei korvaa varsinaista lannoitusta.

===Lannoitus===

Lannoittaessa on parempi lannoittaa vähän ja useammin kuin harvoin suurilla annoksilla. Kasvun alkuvaiheissa hyvä multa tarjoaa tarvittavat ravinteet ainakin kuukaudeksi. Ravinteita lisättäessä kannattaa noudattaa paketin kyljessä olevia ohjeita, sillä ylilannoitus voi tappaa koko kasvin yhdessä yössä. Suurin osa lannoitteista ovat hyvinkin happamia, joten ne helposti laskevat lannoiteveden pH:ta useammankin pykälän. Lannoiteveden pH olisi hyvä mitata ja säätää kohdalleen. Pääsääntöisesti kaikki veden pH-arvot väliltä 6.0 - 6.5 ovat aivan sopivia.

====Lehtiruokinta====
Kaikki kasvit kykenevät imemään ravinteita lehtiensä kautta. Varsinkin lehtien alapinnat imevät tehokkaasti kosteutta ja ravinteita. Tätä voi hyödyntää sumuttelemalla lehtiä miedolla ravinnelioksella (1/10 - 1/4 tavallisesta vahvuudesta).

Lehtiruokinnasta on hyötyä erityisesti silloin, kun kasvi ei pysty käyttämään hyödyksi kasvualustan ravinteita, esimerkiksi väärän pH:n tai liiallisen suolojen määrän takia. Lehtiruokintaa käytettäessä on hyvä välillä käyttää vain pelkkää vettä. Yhtäaikainen lannoittaminen lehtiruokinnalla ja kastelulla ei ole suositeltavaa ylilannoitusriskin vuoksi. Kukkiessa lehtiruokinta voi taas edistää homeiden kehitystä, joten sitä on syytä välttää.

Käytä sumutinpulloa, joka pystyy tuottamaan mahdollisimman hienojakoista sumua. Sumuta kasvit päältä ja nosta käsillä oksia, että saat kasteltua myös lehtien alapinnat.

===Ravinneongelmat===
Aloita kohdasta 1. Kun uskot löytäneesi ongelman, lue Ravinteet-osiosta lisää aiheesta. Diagnosoi huolellisesti ennen suurten muutosten tekemistä.

#Jos ongelma koskee vain kasvin ala- tai keskiosaa: kohta 2. &amp;hArr; Jos ongelma koskee vain kasvin yläosaa tai kasvukärkiä: kohta 10. &amp;hArr; Jos ongelma näyttää koskevan koko kasvia tasaisesti: kohta 6.
#Lehdet ovat tasaisen keltaiset tai vaaleanvihreät, lehdet kuolevat ja putoavat. Kasvu on hidasta. Lehtien reunat eivät ole silminnähden käpristyneet ylös. &amp;raquo; Typen (N) puutos. &amp;hArr; Muu ongelma: kohta 3.
#Lehtien reunat ovat kääntyneet ylöspäin ja kärjet ovat mahdollisesti vääntyneet. Lehdet kellertävät (ja mahdollisesti muuttuvat ruskeiksi), mutta suonet säilyvät melko vihreinä. &amp;raquo; Magnesiumin (Mg) puutos. &amp;hArr; Muu tapaus: kohta 4.
#Lehdet muuttuvat ruskeiksi tai keltaisiksi. Keltaisia, ruskeita tai kuolleita laikkuja etenkin lehden mahdollisesti käpertyneiden reunojen tuntumassa. Kasvi voi olla liian pitkä. &amp;raquo; Kaliumin (K) puutos. &amp;hArr; Muu ongelma: jatka lukemista.
#Lehdet ovat tummanvihreät tai punaiset/violetit. Varsissa ja ruodeissa voi olla violettia tai punaista. Lehdet saattavat kellastua tai käpristyä alas. Lehdet putoilevat helposti. Kasvu saattaa olla hidasta ja lehdet pieniä. &amp;raquo; Fosforin (P) puutos. &amp;hArr; Muu ongelma: kohta 6.
#Lehtien kärjet ovat keltaiset, ruskeat tai kuolleet. Kasvi vaikuttaa muuten terveeltä ja vihreältä. Varret saattavat olla pehmeät. &amp;raquo; Ylilannoitus (erityisesti typpi (N)), ylikastelu, vahingoittuneet juuret tai riittämätön mullan ilmavuus (käytä enemmän hiekkaa tai perliittiä). Toisinaan syynä liian vähäinen typpi (N), fosfori (P) tai kalium (K). &amp;hArr; Muu ongelma: kohta 7.
#Lehdet ovat käpristyneet alaspäin kuten pässin sarvet, ja ne ovat tummanvihreät, harmaat, ruskeat tai kullanväriset. &amp;raquo; Ylilannoitus (liikaa typpeä (N)). &amp;hArr; Muu ongelma: kohta 8.
#Kasvi on kuihtunut, vaikka multa on kosteaa. &amp;raquo; Ylilannoitus, läpimärkä multa, vahingoittuneet juuret, tauti; kuparin puutos (hyvin epätodennäköistä). &amp;hArr; Muu ongelma: kohta 9.
#Kasvit eivät kuki, vaikka ne saavat 12 tuntia pimeyttä yli kahden viikon ajan. &amp;raquo; Pimeäjakso ei ole täydellisen pimeä. Liikaa typpeä (N). Liikaa karsimista tai pistokkaiden ottoa. &amp;hArr; Muu ongelma: kohta 10.
#Lehdet ovat keltaiset tai valkoiset, mutta suonet ovat enimmäkseen vihreät. &amp;raquo; Raudan (Fe) puutos. &amp;hArr; Muu ongelma: kohta 11.
#Lehdet ovat tyvestä alkaen vaaleanvihreät tai keltaiset, kun taas lehtien reunat säilyvät vihreinä. Suonien välissä saattaa olla kuolleita laikkuja. Lehdet eivät ole vääntyneet. &amp;raquo; Mangaanin (Mn) puutos. &amp;hArr; Muu ongelma: kohta 12.
#Lehdet ovat vääntyneet, mutta muuten varsin samanlaiset kuin kohdassa 11. &amp;raquo; Sinkin (Zn) puutos. &amp;hArr; Muu ongelma: kohta 13.
#Lehdet vääntyvät, minkä jälkeen ne muuttuvat ruskeiksi tai kuolevat. &amp;raquo; Lamppu on liian lähellä kasvia. Harvoin kyseessä on kalsiumin (Ca) tai boorin (B) puutos. &amp;hArr; Muussa tapauksessa kyseessä on ehkä vain heikko yksilö.

====Ravinteet====

'''Typpi''' - kasvit tarvitsevat kasvuvaiheessa runsaasti typpeä, mutta sitä on helppo yliannostella. Lorautitko liikaa? Huuhtele multa pelkällä vedellä. Liukoinen typpi (erityisesti nitraatti) imeytyy juuriin nopeimmin, kun taas liukenemattoman typen (kuten urean) on ensin tultava mullassa olevien mikrobien hajottamaksi, jotta juuret voisivat hyödyntää sen. Vältä ammoniumnitraatin liiallista käyttöä, koska se voi häiritä muiden ravinteiden toimintaa. Liiallinen typpi viivästyttää kukinnan alkamista.

'''Kalium''' - liika natrium (Na) voi syrjäyttää kaliumin aiheuttaen näin kaliumin puutoksen. Korkea suolapitoisuus voi johtua leivinjauheesta (natriumbikarbonaatilla tehdystä pH:n nostosta), liiasta lannoitteesta tai vettä pehmentävien suodattimien käytöstä (näitä ei tule käyttää). Jos ongelmana on natrium, huuhdo multa. Kaliumin imeytyminen voi estyä liiasta kalsiumista, ammoniumnitraatista tai mahdollisesti kylmästä säästä johtuen.

'''Fosfori''' - vähäinen puutos on normaalia kukinnan aikana, mutta liika on tietysti liikaa. Punaiset ruodit ja varret ovat monille lajeille ominaisia, minkä lisäksi kyseessä saattaa olla yhtäaikainen typpi-kalium-magnesiumpuutos, joten punaiset varret eivät ole varma merkki fosforin puutoksesta. Liika fosfori voi aiheuttaa raudan puutoksen.

'''Magnesium''' - magnesiumin puutos on melko tavallinen, koska useat kasvit käyttävät sitä paljon ja monissa lannoitteissa ei ole sitä tarpeeksi. Magnesiumin puutoksen voi korjata helposti liuoksella, jossa on teelusikallinen epsomsuoloja 15 litrassa (jauhetaan ja liuotetaan ensin kuumaan veteen) tai lehtiruokinnalla, jolloin liuoksessa on teelusikallinen kahdessa litrassa. Kun teet multaseosta, käytä puoli teelusikallista dolomiittista kalkkikiveä multalitraa kohden saadaksesi tarvittavan magnesiumin. Magnesiumin imeytyminen voi estyä, jos kalsiumia, klooria tai ammoniumnitraattia on liikaa. Älä käytä liikaa magnesiumia, koska se voi estää muiden ravinteiden imeytymisen.

'''Rauta''' - kasvit eivät voi käyttää rautaa hyväkseen, jos mullan pH on liian korkea. Jos puutosta ilmenee, laske pH noin 6,5:een ja varmista, ettet käytä liikaa fosforia, joka voi estää raudan imeytymisen. Käytä kelaattiyhdisteistä rautaa imeytyvyyden maksimoimiseksi. Lue lannoitteen tuoteseloste - kelaattiyhdisteinen rauta on voitu ilmaista esim. termillä &quot;rauta EDTA&quot;. Raudan liiallinen käyttö ilman riittävää fosforin lisäämistä voi aiheuttaa fosforin puutteen.

'''Mangaani''' - mangaanin imeytyminen estyy, jos pH on liian korkea tai rautaa on liikaa. Käytä kelaattiyhdisteistä mangaania.

'''Sinkki''' - myös sinkin imeytyminen estyy, jos pH on liian korkea. Sinkin, raudan ja mangaanin puutos esiintyy usein yhtä aikaa, ja aiheuttajana on yleensä liian korkea pH. Älä käytä liikaa hivenaineita. Laske pH:ta, jos se on ongelmana, jolloin kasvi pystyy käyttämään ravinteet. Käytä lehtiruokintaa, jos kasvi näyttää erityisen heikolta. Käytä kelaattiyhdisteistä sinkkiä.

'''Varmistu veden laadusta''' - Kalkkeutuneet hanat ja suihkun suuttimet merkitsevät, että käyttövesi on &quot;kovaa&quot;, mikä johtuu yleensä liiallisesta mineraalipitoisuudesta. Jos vesijohtoveden liuenneiden hiukkasten pitoisuus on yli 200 ppm (miljoonasosaa), vesi on &quot;kovaa&quot; ja vaatii tämän vuoksi lähempää tarkastelua etenkin jos kasveilla on kroonisia ongelmia. Pyydä vesilaitokselta alueesi vesijohtovettä koskeva analyysi, joka yleensä kattaa pH:n, liuenneiden hiukkasten pitoisuuden ja mineraalitason (myös saasteet, karsinogeenit yms.). Tämä on tavanomainen pyyntö etenkin nykypäivänä, joten se ei herätä erityistä huomiota.

== Tuholaiset ==

Kasvatusharrastuksesi jatkuessa tulet ennemmin tai myöhemmin törmäämään tuhohyönteisiin. Usean kasvin tilassa valloille päässeet tuholaiset pystyvät tekemään kasveista selvää jälkeä. Sisätiloissa tuholaiset löytävät ihanteellisen ympäristön täynnä ruokaa ilman luonnollisia vihollisia.

On hyvä tietää, miltä tuholaiset näyttävät, missä kohtaa kasvia ne voivat asustaa ja millaisia ovat tyypilliset oireet. Kaikki oireet eivät kuitenkaan johdu tuholaisista, vaan usein ravinteista.

Usein tuholaiset lymyävät lehtien alapinnoilla. Tarkan kuvan tuholaisista ja niiden aikaansaannoksista saadakseeen täytyisi suurennuslasin olla ainakin 8-kertaiseksi suurentava. Tärkeintä on kuitenkin kasvien säännöllinen tarkkailu.

Neem-öljy on eräs luonnollinen ja tehokas hyönteismyrkky, jota valmistetaan Neem-puun siemenistä puristamalla. Mäntysuopaliuos on toinen luonnollinen torjunta-aine, joka tehoaa joihinkin tuholaisiin. Kaupassa löytyvistä torjunta-aineista voi käyttää pyretriinipohjaisia torjunta-aineita (pyretriini on nopeasti hajoava luonnon hyönteismyrkky).

====Vihannespunkit ''(Tetranychus urticae)''====

[[Kuva:Stokboon bonenspintmijt Phaseolus vulgaris with Tetranychus urticae.jpg|thumb|Vihannespunkin vaivaama kasvi.]]

Vihannespunkki on epäviralliselta nimeltään kehrääjäpunkki, nimi juontuu punkin kehräämästä seitistä. Vihannespunkit ovat useimmiten oranssinsävyisiä alle 0,5 mm pitkiä hämähäkkieläimiä. Näitä ei pitäisi ilmestyä, jos ilmankosteus on yli 50 %. Vihannespunkit on helppo tunnistaa kehruuseiteistä, mutta usein silloin on jo liian myöhäistä. Jos kasvisi lehdet muuttuvat likaisen keltaisiksi ja alkavat vähitellen putoilla, voi kasvissa olla vihannespunkkeja.

Vihannespunkkien ehkäisemiseksi kannattaa kasveja tutkia silloin tällöin suurennuslasilla. Niiden aiheuttamat vauriot ilmenevät pieninä, vaaleina pisteinä lehdissä. Näistä pisteistä vihannespunkit ovat alhaalta päin imeneet kasvin nesteitä. Aloita katsomalla lehtien alapintoja, yleensä nämä erittäin pienet hämähäkkieläimet viihtyvät siellä. Munat ovat pyöreitä, ulosteet kuin pieniä pisteitä. Voit myös löytää tyhjiä kuoriutumisnahkoja tai ohuita kehruuseittejä. Jos punkkeja on paljon ja ne ovat ehtineet kutoa seittiä, niistä voi olla hyvin vaikeaa päästä kokonaan eroon.
 
Vihannespunkit viihtyvät kuivassa ja lämpimässä kuten muutkin hämähäkkieläimet, joten helpoin torjuntakeino on nostaa ilmankosteutta. Ripusta kostea pyyhe kasvin viereen tai sumuttele säännöllisesti vedellä, varsinkin lehtien alapintoja. Lämpötilan pitäminen matalana huonontaa lisääntymismahdollisuuksia. Valitettavasti vihannespunkit pysyvät hengissä myös viileämmässä ja aloittavat rajun lisääntymisen heti lämpötilan noustua.
 
Jos huomaat vihannespunkkien valloittaman kasvin, poista se heti muiden joukosta. Näin pystyt pelastamaan muut kasvit tartunnalta. Käsittele kasvi torjunta-aineella ja sumuta kunnolla. Seuraa tilannetta muutaman päivän ajan, ja toivottavasti kasvin voi laittaa pian muiden joukkoon. 

====Ansarijauhiaiset ''(Trialeurodes)''====

Täysikasvuinen jauhiainen on valkoinen ja omistaa siivet. Nämä 1,5–2 mm pitkät hyönteiset lehahtavat ilmaan kasvia kosketettaessa. Toukat ovat muodoltaan soikeita ja litteitä, väriltään vaaleita tai värittömiä ja asustavat lehtien alapinnoilla. Myös munat sijaitsevat lehtien alapinnoilla, yleensä keskisuonen ympärillä tai sivusuonten kohdilla tiiviinä ryppäinä. Aluksi ne ovat lähes värittömiä, myöhemmin tummahkoja tai mustia.
 
Aikuiset ja toukat imevät kasvin nesteitä ja erittävät tahmeaa ulostetta lehdille. Nesteiden imeminen ei vioita kasvia kovin pahasti, vaikka aiheuttaakin nuorten osien epämuodostuneisuutta. Tahmea uloste sen sijaan on erittäin hyvä kasvualusta haitallisille sienille ja homeille.

Jauhiaiset lisääntyvät nopeasti ja valtaavat pian kaikki muutkin kasvit. Niistä on vaikea päästä eroon, ja sen vuoksi ne on hävitettävä heti, kun ne ilmestyvät (ja havaitaan). Suurennuslasilla kannattaa tarkkailla päivittäin, jolloin tartunnan saamisen jälkeen voit vielä pelastaa kasvisi. Jos tuhot ovat jo edenneet pitkälle, on kasvi heitettävä menemään.

Mäntysuopaliuos sopii jauhiaisten hävittämiseen. 20-50 millilitraa nestemäistä mäntysuopaa sekoitetaan hyvin litraan lämmintä vettä ja kasvi ruiskutetaan kauttaaltaan tällä liuoksella. Myös neem-öljyä ja torjunta-aineita voi käyttää.

====Hyppyhäntäiset ''(Collembola)''====

Hyppyhäntäiset ovat pieniä, 1-4 mm:n pituisia valkoisia tai harmaita matoja. Suurennuslasilla katsottaessa niillä on kuitenkin kuusi jalkaa ja lyhyet tuntosarvet. Ne siis eivät ole matoja vaan alkeellisia, kosteassa viihtyviä hyönteisiä. Vakavia vaurioita ne eivät aiheuta, mutta niiden ilmaantuminen kertoo ylikastelusta. Näitä ei siis ilmesty, jos annat mullan kuivua muutaman sentin syvyyteen kastelukertojen välillä ja kastelet järkevillä vesimäärillä.

Hyppyhäntäiset eivät kuitenkaan voi elää vedessä, joten torjunta on helppoa. Upotat vain ruukun reunoja myöten huoneenlämpöiseen veteen ja pidät pinnan alla noin puoli tuntia. Silloin osa hyönteisistä nousee kellumaan pinnalle ja loput hukkuvat. Poista pinnalla kelluvat talouspaperilla. Tämän jälkeen nosta ruukku hitaasti ylös ja huuhtele ruukku, reunat ja vettä sisältänyt astia tarkoin.

Toista käsittely tarvittaessa, jos hyppyhäntäiset ilmestyvät uudelleen.

====Lehtikirvat ''(Aphididae)''====

[[Kuva:Chrysopa nymphs.jpg|thumb|Lehtikirvoja]]

Lehtikirvat ovat alle 4 mm pitkiä hyönteisiä, jotka imevät kasvista nesteitä. Onneksi ne ovat kaikista helpoimmin havaittavia tuholaisia. Lehtikirvat elävät lehtien alapinnoilla ja nuorissa latvaversoissa, jotka saattavat olla täysin niiden peitossa. Lehtikirvat lisääntyvät suotuisissa oloissa nopeasti. Lehdet ja versot käpristyvät ja lopulta kuivuvat. Lehtikirvat myös tartuttavat kasveihin virustauteja ja erittävät lehdille tahmeaa ulostetta. Tämä tahmea uloste on erittäin hyvä kasvualusta haitallisille sienille ja homeille. 

Lehtikirvat on onneksi helppo hävittää. Sekoita 20-50 ml nestemäistä mäntysuopaa hyvin litraan lämmintä vettä ja ruiskuta kasvi kauttaaltaan tällä liuoksella. Torjunta-aineita voit myös käyttää. Myös leppäpirkot ja niiden toukat syövät lehtikirvoja.

====Kilpikirvat ''(Coccdae)''====

Kilpikirvat näyttävät pieniltä ruskeilta kohoumilta kasvien suonissa ja jäävät usein havaitsematta. Havaittaessa niitä voi jo olla liikaa. Jos kasvi on pahoin saastunut, se on järkevintä heittää pois.

Aikuiset kilpikirvat eivät liiku ollenkaan, ne vain imevät kasvista ravintoa paikoillaan. Toukat sen sijaan etsiytyvät sopiviin kohtiin ja alkavat muodostaa suojakseen kovaa kilpeä, jonka valmistumisen jälkeen ne eivät enää ikinä liiku. Kilpikirva pitää itseään paikoillaan hyvin kehittyneen kärsänsä avulla ja munat kehittyvät kilven takareunan alle. Kun toukka kuoriutumisen jälkeen etsii sopivaa kohtaa, saattavat ne tällöin vaeltaa ja tartuttaa toisen kasvin.

Kilpikirvoja on vaikea saada pois, sillä myrkyt tepsivät vain kilpeä valmistaviin toukkiin. Aikuiset kilpikirvat raaputetaan irti esim. teroitetulla puutikulla tai ohuella, teräväkärkisellä veitsellä. Toukat hävitetään ruiskutuksella (esim. pyretriinillä tai Neem-öljyllä), joka toistetaan 2-3 kertaa runsaan viikon välein.

====Villakilpikirvat ''(Pseudococcius citri)''====

Villakilpikirvat eivät ole yleisiä asuinhuoneissa. Ne näyttävät pieniltä vaaleilta pumpulitupoilta, sillä ne erittävät valkeita vahalankoja, jotka pian peittävät niiden ruumiit. Tämän suojakerroksen takia ne ovat vastustuskykyisiä hävitysyrityksille. Villakilpikirvat ovat 3-4 millimetrin mittaisia ja ne elävät lehtihangoissa, lehtien poimuissa, varren haaroissa ja muissa suojaisissa kohdissa. Villakilpikirvat raaputetaan irti ja kasvi ruiskutetaan torjunta-aineella.

====Ripsiäiset ''(Thysanoptera)''====

[[Kuva:Thysanoptera-thripidae-sp.gif|thumb|Ripsiäinen]]

Jos kasvisi lehdille ilmestyy harmaanvalkeita laikkuja, kyseessä voivat olla ripsiäiset. Nämä laikut vähitellen yhtyvät ja saavat hopeisen kimalluksen. Lehtien alapinnoilla näkyy ulosteita pieninä pilkkuina.

Aikuiset ripsiäiset omaavat neljä siipeä ja ovat 1-2 mm pituisia sekä kapeita. Ne lennähtävät ilmaan kasvia koskettaessa. Ripsiäisten munia ei tarvitse edes hedelmöittää, joten ne lisääntyvät todella helposti. Yleensä munat löytyvät kasvin nuorimmista osista. Vihertävänkeltaiset toukat asustavat lehtien alapinnoilla ja niitä on todella vaikea havaita.

Ripsiäiset selviytyvät yleensä torjunta-aineista ja siksi niitä vastaan on vaikea taistella. Käsittely on tehtävä toistuvasti kerran viikossa, kunnes ripsiäiset pysyvät kurissa.

====Harsosääsket ''(Sciaridae)''====

Harsosääskeä kutsutaan usein virheellisesti kukkakärpäseksi tai banaanikärpäseksi. Harsosääski on hentorakenteinen ja noin 2-3 mm pituinen musta lentävä hyönteinen. Aikuinen harsosääski näyttää aivan pieneltä mustalta kärpäseltä, joka etenee vaappuvasti lentäen.

Yleensä harsosääsket ilmestyvät asuntoon mullan välityksellä. Harsosääsket kansoittavat nopeasti kaikkien kukkien mullat, joten torjunnassa kannattaa huomioida kaikki mullassa kasvavat kodin kasvit.

Harsosääski viihtyy kosteassa mullassa, ja munii mullan pintakerroksiin. Munista kehittyy noin 3-5 mm pituisia toukkia, jotka ovat nuorena lasimaisen läpikuultavia ja myöhemmin valkoisia. Toukan pää on musta. Aikuiset harsosääsket syövät pääosin levää tai ruukkujen pinnassa olevaa hometta eivätkä siten vahingoita kasveja. Sen sijaan toukat syövät levän lisäksi myös taimien hiusjuuria ja saattavat siten runsaana esiintyessään haitata taimien kasvua.

Mullan tulisi aina kuivua parin senttimetrin syvyyteen, myöskin kahden sentin kevytsorakerros mullan pinnalla auttaa harsosääskien torjunnassa. Aikuisia harsosääskiä voi hävittää kärpässumutteilla. Toukkia torjutaan kastelemalla multa 2-3 % mäntysuopaliuoksella tai pyretriinillä pakkauksen ohjeen mukaan. Käsittely on uusittava 2-3 kertaa viikon välein.

Jos nämäkään toimenpiteet eivät auta ja kukka näyttää kärsivältä, kannattaa postaa kukka ruukustaan ja hävittää vanha multa. Kukan juuret voivat olla kärsineet ja mahdollisuuksien mukaan se kannattaa juurruttaa uudelleen. Vanhat ja/tai huonokuntoiset juuret poistetaan ja kasvi puhdistetaan huolellisesti mullasta, jotta kärpästen munia ei jää kasviin.

=== Virustaudit===
Virukset ovat kasvissa hyvin ikäviä, sillä niitä ei voi nähdä. Se olisi mahdollista vasta 10 000 kertaa suurentavalla elektronimikroskoopilla, joita ei aivan joka taloudesta löydy. Virukset ilmenevät monin eri tavoin. Kasvi voi myös olla oireeton, mutta kuitenkin saastuttaa muita kasveja. Virustauteja on vaikea tunnistaa, sillä usein samanlaisia oireita aiheutuu esimerkiksi ravinne- tai tuholaisongelmista.

Jos kasvisi on aikuinen ja lehdet käpertyvät ja muuttuvat keltaisiksi, on kasvisi '''voinut''' saada tartunnan.
 
Tavallinen oire on mosaiikkitauti, jossa vihreisiin lehtiin alkaa muodostua vihertävänkeltaisia laikkuja. Keltaisia laikkuja voi myös olla renkaina, jolloin kyseessä on rengaslaikkutauti. Lehdet voivat kellastua ja pudota kokonaan, vaikka kyse ei olisi ravinneongelmista - tosin varsin usein kyse on juuri ravinteista.
 
Virusten valloittaman kasvin lehdet voivat olla ryppyisiä ja epänormaalin paksuja tai ohuita. Ne voivat myös omata ruskeita eli kuolleita laikkuja. Usein nämä kuolleet laikut kuitenkin aiheutuvat vahvan lannoitteen tai pH:n-alentajan jäämisestä lehdille.

Kasvu voi pysähtyä ja kasvi jäädä kääpiökasvuiseksi. Kukkiminen ja hedelmöittyminen on heikkoa. Kuitenkin tämä(kin) yleensä johtuu valon tai ravinteiden vähäisyydestä. Toisinaan on siis todella vaikea erottaa, onko kyse viruksesta vai jostain muusta ongelmasta.
 
Virukset voivat tarttua monella tavalla, esimerkiksi jos kasvit koskettavat toisiaan tai omien käsiesi kautta. Jos kosketat saastunutta kasvia ja sen jälkeen tervettä, voi tartunta olla mahdollinen. Usein pistokkaisiin iskee kasvitauteja, varsinkin jos niitä on otettu saastuneesta emosta. Siemenissä viruksia kulkee harvoin.

Jos olet lopulta varma siitä, että kasvia vaivaa jokin virustauti, on kasvi parasta heittää pois, ruukkuineen ja multineen.

== Loma-ajan kastelu ==
Kun tiedossa on viikon pituinen etelänmatka, jäävät kasvit pitkäksi aikaa ilman hoivaa. Viikon aikana multa alkaa kuivua pahoin. Vaikka hyvä ystävä lupaisikin huolehtia kastelusta, voi usein olla parempi huolehtia asiasta itse - jää myös paljon vähemmän huolehdittavaa. Kaikilla ei välttämättä edes ole luotettavaa ystävää, joten tarvitaan jonkinlainen kosteutta säilyttävä järjestelmä.

===Muovipussi===
Muovipussi pitää mullan kosteuden sisällään viikon ajan. Multa kastellaan kunnolla ja ruukun ympärille sidotaan muovipussi. Älä sido liian tiukkaan - pussissa ei saa tulla ilmatonta, joten jätä pussi hieman auki varren ympäriltä.

===Sanomalehti===
Viikon ajan voi mullan pitää kosteana sanomalehtien avulla. Multa kastellaan kunnolla, ja mullan päälle laitetaan reilu kerros märkää sanomalehteä. Sanomalehti tulee asettaa varren ympärille halkion avulla. Märkä sanomalehti pitää hyvin kosteutta allaan.

===Kastelulanka===
Kastelulanka on eräänlainen kastelija, jossa lanka imee vettä tarvittaessa. Kastelulanka koostuu ohuen muoviletkun sisässä olevasta puuvillalangasta. Kastelulangan toinen pää painetaan multaan ja toinen pää vedellä täytettyyn pulloon. Kasvi imee vettä vain niin paljon kuin tarvitsee - multa ei siis kastu liikaa. Kastelulangan on oltava liossa ja vedellä kyllästetty ennen käyttöön ottamista.

===Turveastia===
Turpeella täytetyssä astiassa kasvit tulevat toimeen 2-3 viikkoa. Tarvitaan suuri astia ja reilusti turvetta. Turve täytyy laittaa likoon muutama päivä ennen matkalle lähtöä, näin se ehtii imeä vettä mahdollisimman paljon. Turpeen on oltava kostean ja märän rajamailla.

Turvetta laitetaan 5-10 sentin kerros suuren astian pohjalle, ja ruukku asetetetaan turpeen päälle. Tämän jälkeen ruukun sivuille jäävät raot tukitaan turpeella. Myös ruukun pinta tulee peittää turpeella, tämä on kaikista tärkeintä muoviruukkua käytettäessä! Jätä kuitenkin varren ympärille pieni ilmatila. Saviruukulle aivan mahtava, turpeen sijasta voi käyttää myös vaahtomuovia.

===Altakastelu===
Altakasteluruukusta on hyötyä matkailijalle. Altakasteluruukussa kastelua tarvitaan vain muutaman viikon välein. Myös kasvit hyötyvät altakasteluruukusta ja kasvattavat vahvat juuret joilla imevät vettä ruukun alla olevasta kastelutilasta. Altakasteluruukut minimoivat mullassa asustelevien tuholaisten määrän kukkaruukussa, sillä kukka kastellaan putken kautta juurille, ja multa ei kostu läpimäräksi.

Altakastelu sopii myös mullattomille kasveille, jotka on istutettu esim. kevytsoraan (vesiviljely). Tällöin kasvi saa ravinteita veteen lisätyistä nestemäisistä lannoitteista. Mullaton kukkaruukku on unelma allergikolle ja tuholaisten kanssa taistelevalle viherkasvien ystävälle.&lt;br&gt; [[w:fi:Hydroviljely|Lisätietoa vesiviljelystä]].

{{Kodin ruukkukasvit}}

[[Luokka:Kodin ruukkukasvit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:GFDL/Oma</title>
    <id>1377</id>
    <restrictions>edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed</restrictions>
    <revision>
      <id>25434</id>
      <timestamp>2006-12-02T09:18:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Suojasi sivun Malline:GFDL/Oma: Tärkeä malline [edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed]</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=center border=0 cellpadding=4 cellspacing=4 style=&quot;border: 1px solid #CC9; background-color: #F1F1DE&quot;
|- 
|[[Kuva:Heckert GNU white.svg|70px|center]]
| style=&quot;font-size: 80%&quot; | Minä, tämän kuvan tekijänoikeuksien omistaja, annan luvan kopioida, levittää sekä muokata kuvaa GNU Free Documentation Licensen version 1.2 tai uudemman Free Software Foundationin julkaiseman version mukaisesti, ilman muuttumattomuuslauseketta tai kansitekstejä. Tätä koskee [[Wikikirjasto:Vastuuvapaus|vastuuvapaus]].&lt;br /&gt;Kopio lisenssistä (englanniksi) löytyy [[:en:Wikipedia:Text_of_the_GNU_Free_Documentation_License|täältä]].
&lt;div align=&quot;right&quot;&gt;&lt;SMALL&gt;[[:en:Template:GFDL|English statement]]&lt;/SMALL&gt;&lt;/div&gt;
|}
[[Luokka:GFDL-kuvat|{{PAGENAME}}]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Blender 3D</title>
    <id>1378</id>
    <revision>
      <id>22630</id>
      <timestamp>2006-11-06T18:58:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>80.222.235.211</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{| border=&quot;1&quot; style=&quot;width: 100px; float: right; margin: 0 0 1em 1em; border-collapse: collapse; text-align: center&quot;
|--style=&quot;background:#F9F9F9&quot;
!Viimeisin Blender 3D:n versio:
|-
|'''2.42a'''
|-
|}
== Johdanto ==

'''Blender 3D''' on mallinnusohjelma kolmiulotteisen grafiikan mallintamiseen, animointiin yms. Tämä kirja opastaa sinua ohjelman käytössä. Seuraavista shakkinappuloista huomaat, mihin Blender 3D muun muassa kykenee.

&lt;table widh=&quot;100%&quot; align=&quot;center&quot;&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;&lt;div style=&quot;float:left;margin:0 1em 1em 0;text-align:center;font-size:smaller&quot;&gt;
[[Image:Pawn01.jpg|170px|Plastic pawn]]&lt;br&gt;''Muovinen sotilas''&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;div style=&quot;float:right;margin:0 1em 1em 0;text-align:center;font-size:smaller&quot;&gt;
[[Image:Pawn02.jpg|170px|Rusty pawn]]&lt;br&gt;''Ruosteinen sotilas''&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;div style=&quot;float:right;margin:0 1em 1em 0;text-align:center;font-size:smaller&quot;&gt;
[[Image:Pawn04.jpg|170px|Amber pawn]]&lt;br&gt;''Meripihkasotilas''&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;div style=&quot;float:right;margin:0 1em 1em 0;text-align:center;font-size:smaller&quot;&gt;
[[Image:Pawn05.jpg|170px|YafRay glass pawn]]&lt;br&gt;''Lasinen sotilas''&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;
=== Mikä on Blender ===
Blender 3D on avoimeen lähdekoodiin perustuva ohjelma, joka on tarkoitettu kolmiulotteisen grafiikan mallinnukseen ja animointiin. Se on saatavissa yleisimmille alustoille, kuten GNU/Linuxille, MacOS X:lle sekä MS Windowsin eri versioille.

=== Kirjan kehitys ===
Pyrimme kirjoittamaan mahdollisimman kattavasti ja toivomme sinunkin mahdollisesti osallistuvan tämän kirjan kirjoittamiseen.

Olisi toivottavaa, että tähän kirjaan kirjoittavat noudattaisivat englanninkielisen [[:en:Blender_3D:_Noob_to_Pro|Blender 3D: Noob to Pro]] kirjan ulkoasua.

=== Linkkejä ja lähteitä ===

{{wikipedia|Blender (ohjelma)|Blender (ohjelma)}}

*[http://www.blender3d.org/ Blender3D kotisivu]
*[http://www.opendimension.org/blender3d Suomenkielinen tutoriaali]
*[http://blender3d.org/cms/Video_Tutorials.396.0.html Videotutoriaalit]
*[[:en:Blender_3D:_Tutorial_Links_List|Englanninkieliset tutoriaalit]]
*[http://mediawiki.blender.org/index.php/Main_Page.fi Blender-Wikin suomenkielinen etusivu]

== Sisältö ==

{{Kehitysasteet}}

=== Ohjeita aloittelijoille [[image:00%.png]] ===

*[[Blender 3D/Käyttöliittymä|Käyttöliittymä]] [[image:25%.png]]
*[[Blender 3D/Perustyökalut|Perustyökalut]] [[image:50%.png]]

=== Hieman kehittyneempiä tekniikoita [[image:00%.png]]===
*[[Blender 3D/Fysiikkamoottori|Fysiikkamoottori]] [[image:25%.png]]

=== Vinkkejä ammattilaisille [[image:00%.png]]===

[[Luokka:Blender 3D]]

[[de:Blender_3D]]
[[en:Blender_3D]]
[[it:Blender_3D]]
[[hu:Blender_3D]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Kuvien käyttösäännöt</title>
    <id>1379</id>
    <revision>
      <id>5631</id>
      <timestamp>2005-05-26T16:04:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">'''Tallennettaessa Wikikirjastoon kuvia täytyy seuraavia sääntöjä noudattaa:'''
* '''Kirjoita kuvan tietoihin tarkka tieto kuvan lähteestä.''' Jos teit kuvan itse, sano se. Jos löysit kuvan Internetistä, laita mukaan linkki kyseiselle sivulle.
* '''Kerro kuvan tekijänoikeuksien tila.''' Lisää teksti &lt;nowiki&gt;{{GFDL}}&lt;/nowiki&gt; tekstiisi, jos tiedosto on lisensoitu [[w:fi:GNU FDL|GNU FDL]]:n mukaisesti, &lt;nowiki&gt;{{PD}}&lt;/nowiki&gt; jos kuva on [[w:fi:Public domain|public domain]]. Katso [[Ohje:Malline#Tekijänoikeus]] nähdäksesi lisää näitä valmiita mallineita.
* '''Käytä järkevää tiedostonimeä.''' Nimeä tiedostosi mieluummin tyyliin &quot;Eiffel-torni Pariisissa, yökuva.jpg&quot; kuin &quot;etpan1024c.jpg&quot;. Tällä estät mahdollisesti jo olemassaolevan kuvan korvaamisen omallasi. Voit etsiä olemassaolevia kuvia [[Toiminnot:Imagelist|Luettelo kuvista]]-sivulta.
* Laita johonkin aiheeseen liittyvään artikkeliin linkki kyseiseen tiedostoon, tai käytä kuvaussivua kuvataksesi mitä tiedosto sisältää (mieluummin toteuta molemmat).

Kuvan voi lisätä suoraan artikkeliin. Käytä linkin muotona &lt;nowiki&gt;[[Image:Kuva.jpg]]&lt;/nowiki&gt; tai &lt;nowiki&gt;[[Kuva:File.png|alt text]]&lt;/nowiki&gt;. Käytä muotoa &lt;nowiki&gt;[[Media:File.ogg]]&lt;/nowiki&gt; äänille. Lisätäksesi isomman kuvan sivulle pienempänä versiona (jonka voi avata suuremmaksi), käytä &lt;nowiki&gt;[[Kuva:Kuva.jpg|pieni|Kuvateksti]]&lt;/nowiki&gt;
       
Katso [[Toiminnot:Upload]] saadaksesi lisätietoa miten kuvien tallentamislomake toimii, kuinka kuvia käytetään artikkeleissa ja mitkä tiedostomuodot ovat suositeltuaja minkäkinlaisille kuvatyypeille.

Lisätessäsi kuvatekstiin esimerkiksi &lt;nowiki&gt;{{GFDL}}&lt;/nowiki&gt;, näkyy kuvatiedostoa tarkasteltaessa muiden antamiesi tietojen lisäksi seuraava teksti:
{{GFDL}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Resepti</title>
    <id>1380</id>
    <revision>
      <id>23580</id>
      <timestamp>2006-11-14T10:07:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Vaihdoin pizzan</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Pizza.jpg|100px|right]]
Kuinka paistan pitseriamaisen '''pizzan'''. Tämä on ohje tarkasti kerrottuna, jotta nekin, joilla ei ole kokemusta leipomisesta pystyvät tekemään pizzaa.... &lt;small&gt;[[Keittokirja/Pizza|lue lisää]]&lt;/small&gt;
&lt;br&gt;
&lt;!--Mustikkapiirakka ja baanaani akku ovat olleet etusivulla!--&gt;
&lt;br&gt;
&lt;small&gt;&lt;p align=&quot;left&quot;&gt;[http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Malline:Resepti&amp;action=submit Muokkaa...]&lt;/p&gt;&lt;/small&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Raaka-aine</title>
    <id>1382</id>
    <revision>
      <id>19254</id>
      <timestamp>2006-09-18T17:28:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Vaihdoin raakaaineen</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:OrangeBloss wb.jpg|90px|right|Kiivejä]]
'''Appelsiini''' (''Citrus sinensis'') on sitruspuihin (Citrus) kuuluva puu. Samaa nimeä käytetään sen makean makuisesta marjasta, jota arkikielessä kutsutaan hedelmäksi kuten sitruunaakin. Appelsiini lienee pomelon (Citrus maxima) ja mandariinin (Citrus reticulata) risteytys. Kypsät appelsiinit ovat hyviä C-vitamiinin lähteitä... &lt;small&gt;[[w:fi:Appelsiini|lue lisää]]&lt;/small&gt;
&lt;!--Etusivulla olleita: Peruna, Ananas ja Kiivi--&gt;
&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
&lt;small&gt;&lt;p align=&quot;left&quot;&gt;[http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Malline:Raaka-aine&amp;action=submit Muokkaa...]&lt;/p&gt;&lt;/small&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kodin ruukkukasvit/Yleistä</title>
    <id>1383</id>
    <revision>
      <id>24991</id>
      <timestamp>2006-11-25T19:14:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">==Kasvien tarpeet==

Kasvit poikkeavat eläimistä ja sienistä monella tavalla. Ne eivät yleensä kykene liikkumaan paikasta toiseen, vaan pysyvät koko elämänsä tietyllä kasvualustalla. Niillä ei ole lihaksia eikä myöskään hermosoluja. Kasvit ovat yleensä omavaraisia eli autotrofisia, sillä ne hankkivat tarvitsemansa aineet yhteyttämisen avulla. Kasvisolut poikkeavat eläinsoluista muun muassa kiinteällä, selluloosasta koostuvalla soluseinällään ja väriaineita sisältävillä plastideillaan. 

Näistä seikoista johtuen kasvin kasvupaikka ja kasvualusta ovat erityisen tärkeitä kasvin säilymiselle ja hyvinvoinnille. On myös huomioitava että kasvit ovat erilaisia toiset kasvit tarvitsevat enemmän valoa kuin toiset. Jotkin kasvit ovat tarkempia maaperästään kuin toiset ja niiden säilymiselle ovat elinehtoja eri maaperän tekijät, joista tarkemmin kerrotaan seuraavalla sivulla. Lisäksi on huomioitava että jotkin kasvit menestyvät kosteammassa ja toiset kuivemmassa elinympäristössä. Kasvia ei saa hukuttaa.

===Vesi===

Kuten jo totesimme kasveille vesi on välttämätön aine. Ne tarvitsevat sitä ravintoaineiden kuljetukseen juurista lehtiin sekä lehtien valmistamien aineiden kuljetukseen niistä pois. Yhteyttämisen lisäksi kasvi tarvitsee vettä muihinkin toimintoihin; kasvinsolut imevät itseensä vettä siinä määrin, että syntyy painetta soluseinämiä vasten (nestejännitys). Sen avulla myös pehmeävartiset kasvit pysyvät jäykkinä. Solujen elintoiminnot tapahtuvat solulimassa, joka on suurimmaksi osaksi vettä.

Kasvin imemässä vedessä on vain noin yksi promille erilaisia suoloja. Kasvi tarvitsee suuria määriä vettä saadakseen tarvittavan määrän aineita, ja vesi käy tarpeettomaksi niiden päästyä lehtiin. Kasvi haihduttaa veden erityisten ilmarakojen kautta (putkilokasvit), ja myös suoraan lehtien pinnan kautta nuorilla ja ohuilla lehdillä. Sitä haihdunnan osuutta, joka kulkee kasvien läpi osana niiden elintoimintoja, kutsutaan transpiraatioksi. Jos vettä ei ole saatavilla tarpeeksi, kasvi sulkee ilmarakonsa. Niin se tekee myös yöllä, kun yhteyttäminen lakkaa. 

Kuivilla seuduilla kasvit saattavat turvautua liiallista haihtumista vastaan esimerkiksi paksuilla pyöreähköillä lehdillä, jotka varastoivat vettä hyvin ja niiden haihtumispinta-ala on pieni. Lehtien pinnalla saattaa lisäksi olla paksu karva- tai vahapeite. On siis erityisen tärkeää ettet kuihduta tai hukuta kasviasi. Seuraa kasvisi vedensaantia ja kulutusta.

===Yhteyttäminen===

Kasvien ravinnonsaannin perusta on yhteyttäminen eli fotosynteesi on biokemiallinen prosessi, jossa kasvit tuottavat hiilidioksidista ja vedestä auringon säteilyenergian avulla happea sekä glukoosia, jota kasvi käyttää ravintona. Yhteyttävää pigmenttiä kutsutaan lehtivihreäksi eli klorofylliksi. Klorofylliä on kasvien (lehti)solujen viherhiukkasissa eli kloroplasteissa. Yhteyttävä pigmentti, klorofylli, sijaitsee kasvisolun viherhiukkasissa eli kloroplasteissa.

==Kasvien alkuperä==

Ensimmäiset yhteyttävät eliöt olivat noin 2700 miljoonaa vuotta sitten eläneitä esitumallisia syanobakteereja. Monet niistä muodostivat yhdyskuntia, stromatoliitteja, joita on yhä olemassa esimerkiksi Shark Bayn matalissa rannikkovesissä läntisessä Australiassa.

Vaikka kasvit eivät ole yhtä pitkälle kehittyneitä kuin eläimet, ovat ne maapallon hallitseva ja näkyvin elämänmuoto. Ne muodostavat levien kanssa suurimman osan planeettamme biomassasta. Vielä ennen 1950-lukua kaikki eliöt jaettiin kasveihin ja eläimiin. Kasveja olivat kaikki ne eliöt, jotka eivät täyttäneet eläimen tuntomerkkejä, kuten sienet ja jopa bakteerit.

Ihminen on käyttänyt kasveja ravinnokseen koko olemassaolonsa ajan. Ajalta noin 8500 eaa ovat peräisin ensimmäiset todisteet maanviljelykulttuurin synnystä, jolloin viljeltiin aluksi lähinnä villivehnää ja pian myös ohraa, hernettä, linssejä ja pellavaa. Maanviljelyn avulla ihmisten lukumäärä alkoi kasvaa nopeasti ja he saattoivat jäädä aloilleen tietylle seudulle. Puusta ihminen on saanut materiaalia muun muassa asumusten ja veneiden rakentamiseen sekä paperin valmistukseen. Puuvillasta ja pellavasta hän on valmistanut kankaita.

Nykyisin ruokakasvien tarpeet tunnetaan erittäin tarkasti ja ajoittain niistä puhutaan kautta tiedotusvälineiden.

==Kasvit sisustuksessa==

Esteettisen mielihyvän tuottamiseen ihminen kasvattaa koristekasveja puutarhoissa ja huonekasveja sisätiloissa. Ennen kasvien hyvinvointi oli oman hengissä pysymisen tae.

Nykyisin merkittävä osa kasveista on kuitenkin meidän jokaisten kodissamme. Kasvit toimivat huoneistossa piristävänä elementtinä. Pyrkimykset ovat monella saada huonekasvit kukkimaan ja useasti ne saavatkin lähteä mikäli eivät kuki. Kukkien kukkimattomuudelle ovat usein syylisä vääränlaiset olosuhteet, jolloin kukkimiselle ei ole edellytyksiä.

Suosiossaan ovat nykyisin myös erilaiset viherkasvit, joiden tarkoituskaan ei ole kukkia. Niiden tyypillisiä ominaisuuksia ovat suuret lehdet ja kooltaan ne ovat massiivesempia. Nykyisin monen kodista löytyvät myös erintyyppiset palmut, jotka kukkivat muilla alueilla mutta niiden ei odoteta kukkivan sisällä.

==Bonsai==

[[Kuva:Bonsai1.jpeg|thumb]]

'''Bonsai''' (japani: &amp;#30406;&amp;#26685;) eli '''ruukkupuu''' tarkoittaa puuta, joka on kasvatettu ruukussa niin, että se alkaa muistuttaa vanhaa lajitoveriaan pienoiskoossa. On olemassa erityisiä puulajikkeita, jotka kasvavat puiden näköisiksi pienoispuiksi, mutta ne eivät ole oikeita bonsaipuita. Bonsaipuu tarkoittaa nimenomaan kasvia, joka on kasvatettu ruukussa ja joka huolellisella hoidolla alkaa muistuttaa oikeata, täysikokoista puuta. Bonsaipuita hoidetaan leikkaamalla ja taivuttamalla niiden oksia ja juuria.

===Historia===
Bonsait ovat alunperin lähtöisin Kiinasta (Pun-sai), mutta niitä pidetään japanilaisena, koska japanilaiset ovat kehittäneet bonsaiden kasvatusta eteenpäin. Japaniin bonsait saapuivat 1100-luvulla. Eurooppaan bonsai saapui ensimmäisen kerran vuonna 1878 Pariisin maailmannäyttelyn mukana.

===Kasvatus===
Bonsaiden kasvattamiseen tarvitaan erilaisia työkaluja. Tärkeimpiä näistä ovat teräväkärkiset pihdit. Bonsaiden taivutteluun ja muotoiluun tarvitaan myös erilaisia metallilankoja. Muotoilussa juurten ja oksien suhde täytyy pysyä sopivana. 

====Peruskaavat====
Bonsaipuiden muotoilussa ja kasvatuksessa nuodatetaan yleensä tiettyjä peruskaavoja. Tässä on esittettynä hyvin karkeasti eri muotojen erot.

* '''Chokkan''' eli klassinen pylväsmuoto: runko on pystysuora ja mutkaton, oksat muodostavat vinon kolmion
* '''Moyooki (tachiki)''' eli vapaasti pysty muoto: runko voi olla kaartuva tai korkkiruuvimainen. 
* '''Hokidachi''' eli luudanmuoto: puu jäljittelee japaninluutajalavan muotoa, pääoksat haarautuvat samasta kohdasta.
* '''Shakan''' eli nojaava muoto: puun kaltevuuskulma on noin 30—50 astetta.
* '''Kengai''' eli riippuva muoto: puu riippuu ruukun alapuolella.
* '''Han-kengai''' eli kuroutuva muoto: hieman samantapainen kuin kengai, mutta ei riipu ruukun alapuolella.
* '''Fukinagashi''' eli tuulentuivertama muoto: kallellaan tuuleen suuntaan ja tuulen tulosuunnan puolella ei ole oksia tai ne ovat taittuneet tuulen mukana.
[[Image:BonsaiTridentMaple.jpg|thumb]]
* '''Bunjingi''' eli klassinen kalteva muoto: runko on ohut ja pitkä, lehvästöä vain latvassa
* '''Sekijoju''' eli kivelle nouseva muoto: puu kasvaa kiven päällä niin että juuret näkyvät
* '''Ishitsuki''' eli kivellä kasvava muoto: puu kasvaa multataskussa kiven päältä
* '''Sokan''' eli kaksoispuu: puusta kasvaa toinen verso vieressä
* '''Sankan''' eli kolmoispuu
* '''Kabudachi''' eli monirunkoinen muoto
* '''Ikada(buki)''' ja '''netsunagari''' eli versova muoto
* '''Yose-ue''' eli metsä

{{Kodin ruukkukasvit}}

[[Luokka:Kodin ruukkukasvit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Vanhat kuvat</title>
    <id>1384</id>
    <revision>
      <id>14326</id>
      <timestamp>2006-06-27T18:54:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Vanhoja, tekijänoikeudeltaan umpeen menneitä kuvia.

[[Luokka:Kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:NowCommons</title>
    <id>1385</id>
    <revision>
      <id>20202</id>
      <timestamp>2006-10-06T11:45:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>malline itsessään ei kuulu luokkaan</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=&quot;center&quot; border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;4&quot; cellspacing=&quot;4&quot; style=&quot;border: 1px solid #CCCC99; background-color: #F1F1DE;&quot;
|- 
| [[Image:Commons-logo-en.png|40px|center|Commons]]
| style=&quot;font-size: 90%;&quot; | ''Tämä kuva/multimediatiedosto on nyt saatavissa [[Commons:Main Page|Wikimedia Commonsista]] nimellä '''[[Commons:{{{1}}}|{{{1}}}]]'''.''
|}

&lt;includeonly&gt;[[Category:NowCommons|{{PAGENAME}}]]&lt;/includeonly&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Ajankohtaista/Arkisto</title>
    <id>1386</id>
    <revision>
      <id>26741</id>
      <timestamp>2006-12-22T08:33:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Arkistopaperit */ arkistoin</comment>
      <text xml:space="preserve">Arkistosta löytyy [[Wikikirjasto:Ajankohtaista|Ajankohtaista]]-sivun menneitä tapahtumia ja tiedotuksia.

==Arkistopaperit==

*Uusi kirja, '''[[Huumoria]]''', on aloitettu. &lt;small&gt;(26.11.2006)&lt;/small&gt;&lt;/br&gt;
*Uusi kirja, '''[[Maanviljely]]''', on aloitettu. &lt;small&gt;(5.11.2006)&lt;/small&gt;&lt;/br&gt;
*'''Wikikirjastossa''' on '''600 sivua''' 600. sivu oli [[Sienikirja/Tammenrousku]].
*Wikikirja '''[[Mikrovaltion perustaminen|Mikrovaltion perustamisesta]]''' on aloitettu. &lt;small&gt;(23.10.2006)&lt;/small&gt;&lt;br/&gt;
*'''Syksyn 2006 yhteistyökirja''' on ''[[Kodin ruukkukasvit]].
*'''[[meta:Wikibooks/Logo|Äänestys Wikikirjaston uudesta logosta]]''' on käynnissä Meta-wikissä jo *'''viimeisellä''' kierroksella. &lt;small&gt;(8.9.2006)&lt;/small&gt;&lt;/br&gt;
*'''[[Wikikirjasto:Wikiprojekti Suomen kieli|Wikiprojekti Suomen kielen]]''' kanssa on ongelmia. Keskustelua myös [[Wikikirjasto:Kahvihuone/Suomen kieli|Kahvihuoneessa]]. &lt;small&gt;(30.9.2006)&lt;/small&gt;&lt;br/&gt;
*'''[[Wikiopiskelu]]n''' suomentaminen on alkanut.&lt;small&gt;(25.9.2006)&lt;/small&gt;&lt;br/&gt;
*'''[[Lazarus]]''' ohjekirja on aloitettu. &lt;small&gt;(17.8.2006)&lt;/small&gt;&lt;/br&gt;
*'''Kesän 2006 yhteistyökirja''' on ''[[Keittokirja]].&lt;br/&gt;
*'''[[Wikijunior]] -projektin''' suomentaminen on aloitettu &lt;small&gt;(5.6.2006)&lt;/small&gt;&lt;br/&gt;
*'''Uusi kirja''', ''[[Paleontologia]]'' on aloitettu. &lt;small&gt;(3.6.2006)&lt;/small&gt;&lt;br/&gt;
*'''Wikikirjastosta on paljastunut satakunta sivua''', kun linkittämättömiä sivuja on luokiteltu. &lt;small&gt;(29.5.2006)&lt;/small&gt;&lt;br/&gt;
*'''Uusi kirja''', ''[[Vegaanin keittokirja]]'' on aloitettu. &lt;small&gt;(24.5.2006)&lt;/small&gt;&lt;br/&gt;
*'''Wikikirjastossa on sata sivua'''. Sadas sivu tuli täyteen, kun kirja ''[[Saksan kieli]]'' jaettiin kokonsa vuoksi erillisille sivuille. Tämä on suuri askel Wikikirjaston laajenemisen kannalta. &lt;small&gt;(8.7.2005)&lt;/small&gt;
* 29. toukokuuta &amp;ndash; Nimiavaruustekstin voisi jo poistaa, sillä kaikki toimimattomat linkit on korjattu jo aikapäiviä sitten.
* 4. toukokuuta &amp;ndash; Valikon nimiavaruudet on nyt korjattu, joten rikkinäisiä linkkejä voi löytyä. [[Wikikirjasto:Kahvihuone|Kahvihuone]] on saapunut nyt myös Wikikirjastoon.
* 30. maaliskuuta - Opetusministeriö on jakanut tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot kahdeksalle. &lt;small&gt;[http://www.minedu.fi/opm/uutiset/archive/2005/03/30_1.html Lue lisää...]&lt;/small&gt;
* 17. maaliskuuta - Wikikirjasto on saanut uuden ulkoasun. Asiasta on äänestetty lounasravintolassa.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kodin ruukkukasvit/Linkit</title>
    <id>1387</id>
    <revision>
      <id>28091</id>
      <timestamp>2007-01-20T16:07:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>malline kuntoon vielä</comment>
      <text xml:space="preserve">==Lisätietoa==
{{wikipedia|huonekasvit|huonekasvit}}
===Internetistä===
*[http://www.finfood.fi/finfood/kasvikset.nsf/0/AA597DDEC42DBE95C2256E0B003551F1?opendocument&amp;View=1&amp;Start=1&amp;Count=90&amp;Expand=1.1 Finfood] - Yleisimmät kukkivat koristekasvit.
*[http://www.viherviisikko.fi/kuvastot/viherkasvit/ Viherviisikko] - Kuvia yleisistä ruukkukasveista.
*[http://puutarha.net/huonekasvit/viherkasvit.htm puutarha.net] - Suppea luettelo viherkasveista.
**[http://puutarha.net/puutarhakirja/puutarhakirja.asp Puutarhakirja] - Puutarhan hoito-ohjeita.
*[http://www.backaspuutarha.fi/viher.asp Backas puutarhakeskus] - Lyhyet hoito-ohjeet yleisimmistä viherkasveista.
*[http://www.huiskula.fi/kukkienystava.asp?viewID=1276 Kukkien Ystävä] - Hoito-ohjeita.
*[http://www.viherpiha.fi/vastaa/ Viherpiha vastaa]
*[http://www.kolumbus.fi/antti-pentti.vainio/bonsai/ Antsan bonsai-sivut] - Tietoa bonsaipuista.

===Kirjoista===
*Månsson, Lena (1999): ''Ruukkukasvit. Yli 500 kaunista kasvia.'' Otava. ISBN 951-1-15519-9.
*Rosén, Susanna; Skoog, Anna &amp; Göttfert Peter (2004). ''Upeat, helpot orkideat''. Atena kustannus. ISBN 951-796-361-0.
*Sivonen, Martti (1998). ''Bonsai. Johdatus ruukkupuiden kasvatukseen''. Kustannusosakeyhtiö Kureeri. ISBN 951-97841-0-1.
*Svartström, Carin (1990). ''Suuri ruukkukasvikirja''. ICA-förlaget AB. ISBN 952-9562-00-4.

===Keskustelupalstoilta===
*[http://www.kotipuutarhuri.com/puutarha/channels/keskustelu.html Kotipuutarhurin keskustelupalsta]
*[http://puutarha.net/keskustelupalstat/foorumirek.asp Puutarha.netin keskustelupalsta]
*[http://www.huonekasvit.net/ Huonekasvit.net-keskustelupalsta]

==Tarvikkeita ja kasveja==
*[http://www.viherrinki.fi/ Viherrinki]
*[http://www.viherpaja.fi Viherpaja]
*[http://www.plantagen.fi Plantagen]

{{Kodin ruukkukasvit}}

[[Luokka:Kodin ruukkukasvit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit</title>
    <id>1396</id>
    <revision>
      <id>27598</id>
      <timestamp>2007-01-05T12:15:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Kultaköynnös */ lisenssitön kuva korvattu kahdella lisenssellisellä</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Kodin ruukkukasvit}}


==Anopinkieli==
[[Image:Snake plant.jpg|100px|right]]

;Hoito:
Hiekkapitoinen multa. Niukka kastelu

;Lisääminen:
Lehden palasista. Juurtuvat multaan.

==Arabiankahvi==
{{commons|Coffea|kahvipensas}}
[[Image:FruitColors.jpg|200px|right]]
'''Arabiankahvi''' (''Coffea arabica'') on viljelykasvi, josta saadaan kahvin raaka-ainetta, kahvipapuja. Kahvi kuuluu matarakasveihin (''Rubiaceae''). Kasvi on alun perin kotoisin Afrikasta, Etiopiasta, ja se on oikeastaan puu, joka  pidetään viljelyksillä leikkaamalla noin kahden metrin korkuisena. Huonekasvina se tulee 1-1,5 metrin korkuiseksi.

Se kasvattaa tummanvihreitä, suurehkoja lehtiä. Tuottaa hyvin hoidettuna kukkia ja papuja noin viiden vuoden ikäisenä. Kukat kasvavat terttuina lehtien haarautumiskohdista, väriltään kukat ovat valkoisia, hieman jasmiinin tuoksuisia, ja kukkimisaika on 2-3 päivää. Hedelmien kypsymisaika on noin 8 kuukautta, kypsät hedelmät ovat punaisia tai keltaisia. Kahvipavut ovat marjojen sisällä.

Nykyään kahvia viljellään eri puolilla maapalloa, kauriin ja kravun kääntöpiirien välisellä alueella. Kasvupaikat sijaitsevat korkealla, noin  600-1600 metriä merenpinnan yläpuolella. Kahvipensas vaatii menestyäkseen runsaasti sadetta. Suuria kahvintuottajia ovat esimerkiksi Kolumbia, Brasilia, Costa Rica ja Kenia.

Kahvilajeja on useita kymmeniä. Kaupallisesti tärkeimmät ovat Coffea arabica (eli arabica) ja Coffea canephora (eli robusta). Maailman kahvintuotannosta noin 75 % on arabicaa ja 25 % robustaa. Suomessa juotuihin kahvilaatuihin käytetään arabicaa.

;Hoito:

Keväällä (esim. huhtikuussa) kahvipensas tulisi uudelleenistuttaa, ja multaan voi sekoittaa kalkitonta turvemultaa. Kahvipensasta voi leikata, ja latvominen luonnollisesti haarauttaa kasvia.. Vaatii paljon valoa, mutta ei kuitenkaan suoraa auringon valoa. Kahvipensas ei kestä alhaisia lämpötiloja. Varsinkin kasvukaudella tarvitsee paljon vettä, mutta veden tulisi olla kalkitonta, koska kahvipensas on kotoisin kalkittomilta alueilta. Se ei siis kestä kalkkia. Menestyy myös altakasteluruukussa. Kesäkuukausina kasvia voi lannoittaa viikottain.

Jos lehdet muuttuvat ensin kärjistään ruskeiksi ja alkavat putoilla, kasvi ei saa tarpeeksi vettä. Kasvi pitää myös lehtien kastelusta, mutta kasvia ei saisi ruiskuttaa suihkussa, vaan esim. suihkepullolla. Jos lehdet alkavat putoilla, kasvi kasvattaa pitkiä honteloita varsia, joiden päissä on muutama uusi lehti.

;Lisääminen:

Kahvipensasta lisätään pistokkaista tai siemenistä.

==Hienohelma==

'''Hienohelma''' (''Asparagus sprengeri'') on kotoisin Etelä-Afrikasta. Hienohelman kukat ovat kellomaisia ja pieniä. Sen kukista kehittyy marjoja.

;Hoito:

Hienohelma viihtyy valossa, mutta ei kuitenkaan suorassa auringonpaisteessa. Paras lämpötila on huoneenlämpö. Kesällä kasvaessaan vaatii paljon kastelua. Talvella voidaan kastelua vähentää.

;Lisääminen:

==Huonevehka==
{{commons|Zantedeschia aethiopica|huonevehka}}
[[Image:Calla lily.jpg|100px|right]]

'''Huonevehka''' (''Zantedeschia aethiopica'') on kotoisin Etelä-Afrikasta. Tunnetaan myös nimellä ''ruukkukukka''. Kukat tavallisesti valkoisia tai keltaisia ja punaisen sävyjä.

;Hoito

Kukinnan jälkeen kasvin annetaan lakastua. Kasvi kukkii keväällä tai sitä ennen ja lakastuu kesäksi, jolloin sitä ei kastella lainkaan. Huonevehka tarvitsee lepokauden, jolloin se voi olla vähän viileämmässä paikassa, mutta valoisessa. Kukinnan aikana huoneenlämmössä. Kukinnan aikaan vehkaa kastellaan runsaasti. Kukintaa voi säädellä muuttamalla kasvu- ja lepokausia. Viihtyy hyvin aurinkoisessa paikassa, ei kuitenkaan suorassa auringonpaisteessa. Kesällä vehkaa voi kasvattaa ulkona.

==Ihmepensas==
{{commons|Codiaeum variegatum|ihmepensas}}
[[Image:Colpfl05.jpg|100px|right]]
'''Ihmepensas''' (''Codiaeum variegatum'') on kotoisin Malesiasta. Kasvin lehdet säilyttävät kirkaat värinsä aurinkoisella paikalla, ei kuitenkaan siedä aivan täyttä auringonpaahdetta. Menestyessään voi kasvaa jopa parin metrin korkuiseksi.

;Hoito:

Viihtyy valoisassa paikassa, mutta ei suorassa auringonpaisteessa. Lisäksi on varottava vetoista paikkaa. Kasvukautena kastelu on runsaampaa.

;Lisääminen:

Varresta kasvavan oksan tai latvan voi ottaa pistokkaaksi. Pistokkaan tulisi olla pienilehtinen, ja noin 7 sentin pituinen. Ihmepensaan pistokkaita on erittäin vaikea juurruttaa.

==Joulutähti==
{{commons|Euphorbia pulcherrima|joulutähti}}
[[Image:Euphorbia pulcherrima-1.jpg|100px|right]]
'''Joulutähti''' eli '''Tähtilatva''' (''Euphorbia pulcherrima'') on alkujaan kotoisin Meksikosta, josta se levisi hiljalleen muualle Eurooppaan Amerikan kautta. Suomessa joulutähti on nimensä mukaan joulukasvi. Kanarian saarilla joulutähti on luonnonvarainen. Nykyisin joulutähti on yleinen Euroopassa ja Amerikassa. Joulutähden latva on useimmiten punainen, mutta on myös lajikkeita joiden värit vaihtelevat. Nämä lajikkeet ovat kuitenkin vähmemmän viljeltyjä.

;Hoito:

Joulutähdelle paras lämpötila on huoneenlämmössä. Joulutähti ei viihdy auringon suorassa valossa ja se onkin suojattava siltä. Myöskään kovin vetoisessa paikassa ei joulutähteä tulisi säilyttää. Kukinnan jälkeen kastelua kannattaa vähentää ja veden on oltava huoneenlämpöistä. Kesällä kasvi viihtyy myös ulkona. Kukinnan aikaan (jouluna) ei joulutähteä kannata lannoittaa typpipitoisilla lannoitteilla, sillä siitä ei ole hyötyä - lähinnä haittaa. Fosfori- ja kaliumpitoisella voi lannoittaa laihasti, se tehostaa lehtien punertumista.

;Lisääminen:

==Jukkapalmu==
{{commons|Yucca elephantipes|Jukkapalmu}}
[[Image:Yuccaelephante1.jpg|100px|right]]
'''Jukkapalmu''' (''Yucca elephantipes'') on yleinen huonekasvi, joka kestää kaikenlaista hoitoa.

;Hoito:

Suuresta koostaan huolimatta palmu viihtyy hyvin pienessäkin ruukussa. Jukkapalmu viihtyy valossa. Kasvukauden aikana (kesällä) voidaan kastella runsaammin, mutta kuitenkin varottava liikaa kastelua.

;Lisääminen:

Pistokkaasta (latva), joka saadaan leikkaamalla palmun runko poikki. Katkaistu runko kannattaa suojata esim. muovipussilla.

==Juorut==
{{commons|Category:Tradescantia|juorut}}
[[Image:Tradescantia pallida.jpg|200px|right]]
'''Juorut''' eli '''kolmiokukat''' ''(Tradescantia)'' kasvavat luonnonvaraisina Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Sukuun kuuluu muutamia kymmeniä lajeja. Amerikassa juorut ovat suosittuja puutarhakasveja. Sieltä niitä on tuotu Eurooppaan jo 1600-luvulla. 

Suomessa kasvatetaan huonekasveina useita juorulajeja, pääasiassa nopean kasvunsa ja kauniisti rönsyävien runsaslehtisten versojensa takia. Kasvit todellakin leviävät kuin juoru – versot voivat kasvaa jopa muutaman metrin mittaisiksi. Useimpien juorujen kukat ovat kolmiterälehtisiä, mistä kasvit ovat saaneet kolmiokukka-nimensä. Pienikokoiset kukat ovat valkoisia tai vaaleanpunaisia.

Juoruista on jalostettu niin paljon erilaisia muunnoksia, että juorujen lajirajoista ja keskinäisistä sukulaisuussuhteista vallitsee jonkin verran epäselvyyttä. Perinteisin huonekasvi Suomessa on arkijuoru ''(T. albiflora)''. Arkijuorun lehdet ovat kokonaan vihreät ja kukat valkoiset.  Koristeellisten kirjavien lehtien vuoksi kasvatetaan muun muassa kirjojuorua ''(T. zebrina)'' ja brasilianjuorua ''(T. fluminensis)''.  Myös arkijuorusta on jalostettu monia kirjavalehtisiä lajikkeita. 

Värikkäimpiä juoruja ovat herrasjuoru ''(T. blossfeldiana)'' ja purppurajuoru ''(T. pallida)'', joiden lehdet muuttuvat punaisiksi kun kasvit saavat riittävästi valoa. Herrasjuorun lehdet ovat yläpuolelta vihreät tai vihreän ja vaalean kirjavat, purppurajuorun molemmilta puolin sinertävän punaiset. Purppurajuorun lehdet ovat paksut ja mehevät. Huonekasveina kasvatetaan myös sukkulajuorua ''(T. navicularis)'' ja viherjuorua ''(T. crassula)''.

;Hoito:
Juorut kuuluvat kaikkein helppohoitoisimpiin huonekasveihin. Ne sopeutuvat hyvin monenlaisiin oloihin; kosteaan ja kuivaan huoneilmaan, paljoon ja vähään valoon ja kaikkiin asuinhuoneissa tavallisiin lämpötiloihin.

Juorut viihtyvät amppelissa ikkunalla, mutta selviytyvät niukassakin valossa. Värikäslehtisten lajien ja lajikkeiden lehdet muuttuvat vähässä valossa vihreiksi, värinsä säilyttääkseen ne tarvitsevat runsasta valoa. 

Kesäisin juorut tarvitsevat runsaasti kastelua ja hyötyvät suihkuttamisesta. Lannoitusta tarvitaan kasvukaudella viikoittain. Talvella kastelua vähennetään ja lannoituksen voi lopettaa kokonaan.

Useimpien juorujen versot ovat hauraita ja katkeavat helposti kasvia käsiteltäessä. Koska ikääntyessään juorujen versot jäävät lehdettömiksi, juoruja ei useinkaan kannata vaihtaa keväisin uuteen multaan. Sen sijaan istutetaan uusia kasveja pistokkaista. Jos vanhan kasvin halua uudistaa, sen versot voi leikata aivan lyhyiksi.

;Lisääminen:
Juorun lisääminen onnistuu mihin vuoden aikaan tahansa, helpoiten kuitenkin keväällä ja kesällä. Versojen latvoista katkotut pistokkaat voi juurruttaa vedessä tai istuttaa suoraan kosteaan multaan, muutama pistokas ruukkuunsa.

==Kirjovehka==

'''Kirjovehka''' (''Dieffenbachia maculata'') on kotoisin Pohjois-Brasilian trooppisista osista. Kirjovehka on erittäin nopeakasvuinen. Sopii hyvin altakasteluruukkuun muiden kasvien kanssa.

;Hoito:

Kirjovehka viihtyy valoisassa tai puolivarjossa, ei kuitenkaan suorassa auringonpaisteessa. Kastellaan tasaisesti läpi vuoden, muista myös tiheä lannoitus. Lehdet hyvin herkät kellastumaan huonosta hoidosta. Voidaan myös sumuttaa. Kasvaa hyvin normaalissa huoneenlämmössä. Kavinesteet ovat myrkyllisiä, joten käytettävä käsineitä.

Runko kasvaa paljon pituutta, mutta ei ole niin paksu että pysyisi ryhdissä. Sen tukeminen kepein ei kannata. (kts. lisääminen)

;Lisääminen:
 
Pistokkaasta, joka saadaan leikkaamalla kasvi keväällä. 

Paras tapa uudistaa kasvi on leikata pitkä lehdetön runko poikki sopivasta kohdasta n.30cm lehtien alapuolelta. Varren juurrutus vedessä muutamia viikkoja. Myös lehdetön varren alaosa versoo uusia lehtiä!

==Kultaköynnös==

[[Kuva:Epipremnum pinnatum vMH164.jpg|200px|right]]
[[Kuva:Epipremnum pinnatum var.jpg|200px|right]]

'''Kultaköynnös''' (''Epipremnum pinnatum'') on kotoisin Salomonsaarilta.

Lehtien väritys vaihtelee täysin vihreästä koristeellisiin (valkoisia alueita). Lehdet ovat kirjavammat valoisassa kasvupaikassa. Kasvaa köynnöstäen, tarttuu seinään kasvattamillaan &quot;ilmajuurilla&quot;. Kaunis myös amppelina. Pienijuurinen kasvi.

Voidaan istuttaa kasvamaan akvaariosta tai akvaarion yläpuolelle.

;Hoito:
Niukka kastelu säännöllisesti. Lannoitetaan viikottain kasvukauden aikana ravinneliuoksella. Viihtyy sekä valoisassa että varjossa, ei suorassa auringonvalossa. Pitää suihkutuksesta ja kosteasta huoneilmasta. Erittäin helppohoitoinen.

;Lisääminen:
Lisätään pistokkaista joissa on vähintään kaksi lehteä. Jos kasvi kasvaa liian pitkäksi, voidaan katkaista &quot;nivelkohdasta&quot;, poistaa pari alinta lehteä ja juurruttaa vesilasissa. Juuret kasvavat nivelkohdista, joten niitä kannattaa jättää muutamia mullan alle. Juurtuu helposti.

==Kääpiöbanaani==
{{commons|Musa acuminata|banaani}}
[[Image:Homegrown small banana.JPG|200px|right]]

'''Kääpiöbanaani''' (''Musa acuminata'' tai ''Musa x paradisiaca'') on ruohovartinen ''Musa''-suvun, ''Musaceae''-heimoon kuuluva kasvi. Tavallisesti sanalla banaani viitataan kasvin tertuissa kasvavaan pohjushedelmään. Kotoisin banaani on luultavasti Intiasta tai Indonesiasta, mutta nykyään sitä viljellään paljon Karibialla ja Väli-Amerikassa. Luonnossa banaanipuu kasvaa ensimmäisen vuoden aikana jopa kuusimetriseksi ja sen näennäisrunko koostuu kasvin metrien mittaisista lehdistä, jotka ovat kiertyneet toistensä ympärille. Banaani kasvattaa vain yhtä lehteä kerrallaan ja ne ovat aina aikaisempaansa suurempia. 

;Hoito:

Banaani on todella nopakasvuinen. Se vaatii erittäin paljon valoa, ja siten viihtyisi mahdollisimman valoisassa paikassa ympäri vuoden - tämä ei vain ole mahdollista. Pienet taimet pitää suojata keskipäivän auringonpaahteelta. Lehdet alkavat lilertää tai purppuroitua kasvin kasvaessa, ja se on luonnollista eikä siitä tarvitse murehtia.

Banaania tulee kastella runsaasti kerralla, mutta mullan täytyy kuivahtaa aina kastelukertojen välissä. Suihkuttaa voi silloin tällöin. Lannoittaa tulisi kerran viikossa huhti-syyskuussa. Talvikaudella vain muutamia kertoja.

Istuta uudelleen joka kevät. Banaani siis on nopeakasvuinen, joten juuritila loppuu nopeasti. Taimi kannattaa istuttaa heti kymmenen litran astiaan, mieluiten vielä altakastelevaan.

;Lisääminen:

Tavallista banaania ei voi lisätä siemenistä. Viljelmillä itse päärunko hakataan poikki sadonkorjuun jälkeen. Seuraavat hedelmät kehittyvät myöhemmin jäljelle jätettyihin sivuversoihin. Banaani kasvattaa vierelleen uusia taimia; usein 2-3 kappaletta vuodessa per kasvi. Kaupoista voi ostaa taimia. Muita banaanilajeja voi lisätä siemenestä, sillä ne kykenevät tuottamaan siemeniä.

Sivuverson voi leikata veitsellä irti, leikkaamalla mullan alta tarkasti terävähköllä viillolla tai helpommin mullanvaihdon yhteydessä. Leikatessa versoja irti, tulisi niiden olla 10 sentin korkuisia. Pienempiäkin voi leikata, mutta niissä ei ole juuria joten ne on juurrutettava.

Juurruttamiseen käy läpinäkymätön juomalasi; alumiinifolion palaan tökätään reikä versolle ja folio laitetaan juomalasin päälle. Juurtuvaa banaania ei kannata nostaa kehittyvästä ylälehdestä, koska silloin kosketuskohta kuolee helposti (muuttuu ruman tummanruskeaksi ja kuivuu).

Yli 10 sentin versossa on jo juuria, joten sen elämää on helppo jatkaa. Jos leikkaaminen epäonnistuu, eli juuret eivät tule verson mukaan, niin juurruttaminen on vaikeata.

==Malakanlaikkuvehka==
	
'''Malakanlaikkuvehka''' (''Aglaonema commutatum'') on kotoisin Malakan niemimaalta, Malesiasta. 

;Hoito

Viihtyy varjossa tai puolivarjossa. Ei siedä suoraa auringonpaahdetta. Kastellaan runsaasti kesäkuukausina. Pitää sumutuksesta. Kastelun välillä voidaan mullan antaa kuivahtaa ei kuitenkaan liikaa. Viihtyy hyvin huoneenlämmössä. Kasvinesteet ovat myrkyllisiä.

;Lisääminen

==Muratti==
{{commons|Hedera helix|muratti}}
[[Image:Hadera helix 1.jpg|100px|right]]
'''Muratti''' (''Hedera helix'') on kotoisin Euroopasta. Se on ainavihreä kiipijäkasvi. Kasvaa luonnonvaraisena Etelä-Euroopassa. 

;Hoito:

Muratti viihtyy parhaiten puoli- tai kokovarjossa. Pidetään multa kosteana kasvukauden, muuten vähäinen kastelu. 

;Lisääminen:

Lisätään latvotuista pistokkaista.

==Nukkumatti==
{{commons|Maranta leuconeura|nukkumatti}}
[[Image:Maranta leuconeura3.jpg|100px|right]]

'''Nukkumatti''' (''Maranta leuconeura'') on kotoisin Brasilian sademetsistä. Nukkumatin lehdet nousevat viileässä, luonnossa illalla, pystyyn, jolloin niiden värilliset alapinnat tulevät näkyville.

;Hoito:

;Lisääminen:


==Peikonlehti==
{{commons|Monstera deliciosa|peikonlehti}}
[[Image:Monstera deliciosa3.jpg|right|200px]]
'''Peikonlehti''' ''(Monstera spp.)'' on köynnöstävä, suurilehtinen kasvi, jota yleisesti kasvatetaan huonekasvina. Peikonlehti on helppo tunnistaa suurista, liuskoittuineista ja reikäisistä lehdistään. Peikonlehti on kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta. Luonnonvaraisena se voi kasvaa kymmenien metrien mittaiseksi, huonekasvina parin - kolmen metrin pituiseksi.

Ylivoimaisesti yleisin huonekasvi on laji ''M. deliciosa'', joka tunnettiin aiemmin tieteellisellä nimellä ''Philodendron pertusum''. Siitä kasvatetaan kahta lajiketta, tummanvihreälehtistä ''Bonsigianaa'' ja kirjavalehtistä ''Variegataa''. Huonekasviksi soveltuu myös ''M. adansonii'', jossa on soikeammat lehdet kuin M. deliciosassa.

Peikonlehti ei kuki juuri koskaan kotioloissa. Jos kasvi kukkii, kellanvihreästä kukasta kehittyy lopulta hedelmä, joka on syötäväksi kelpaava mutta usein ruuansulatuskanavaa ärsyttävä.

;Hoito:
Peikonlehden kasvupaikkaa ei saa muutella. Lehtiä suihkutetaan ja pyyhitään kostealla rätillä.

Peikonlehti menestyy parhaiten valoisassa tai puolivarjossa, mutta ei suorassa auringonpaahteessa. Kasvi sopeutuu myös varsin varjoisaan paikkaan, missä sen kasvu hidastuu. Suureksi kasvettuaan peikonlehti tarvitsee tukea.  Varresta kasvavia pitkiä ilmajuuria ei katkaista, vaan ne ohjatan multaan. 

Peikonlehti on pidettävä tasaisen kosteana, kesällä vettä tarvitaan enemmän kuin talvella. Se menestyy hyvin normaalissa huoneenlämmössä, mutta viihtyy myös hieman viileämmässä. Kasvia lannoitetaan viikon tai parin välein. Multa vaihdetaan vuosittain. Isolle yksilölle voi myös vaihtaa vain pintamullan.

;Lisääminen:
Peikonlehti on helppo lisättävä. Varsi- ja latvapistokkaat juurtuvat keväällä ja kesällä suoraan kosteaan multaan pistettyinä, kun mullan alle osuu vähintään yksi ilmajuuri. Mullassa ilmajuuret muuttuvat tavallisiksi juuriksi. Vanhat yksilöt kasvattavat myös 
sivuversoja, jotka voidaan irrottaa omaan ruukkuunsa.

==Pullojukka==
{{commons|Beaucarnea recurvata|pullojukka}}
[[Image:Pataelefante.jpg|100px|right]]
'''Pullojukkaa''' (''Beaucarnea recurvata'') kutsutaan usein norsunjalaksi, koska sen varsi on vedentäytteinen, ja epätasaisen harmahtava. Pullojukka on hidaskasvuinen ja sen tyvi on ''turvonnut''. Lehdet ovat varren päässä ja niitä kasvaa varren keskeltä. Samaan tahtiin kuolevat alimmat lehdet. Kasvi kukkii hyvin harvoin ja onkin ensisijassa viherkasvi.

;Hoito:

Pullojukka on helppohoitoinen. Se viihtyy joko puolivarjossa tai auringossa. Viihtyy huoneenlämmössä, että vähän viileämmässäkin. Vettä annetaan keväästä syksyyn runsaasti, jonka jälkeen annetaan mullan hiukan kuivahtaa ennen seuraavaa kastelua. Kastelua lisätään taas keväällä. Lannoitetaan kasvukautena runsaasti. Kuivuneet täysin ruskeat lehdet repäistään irti rungosta. Kuivuneet lehden kärjet voi leikata pois. Kesällä voidaan vielä ulos, ei kuitenkaan suoraan auringonpaisteeseen.

;Lisääminen:

==Rönsylilja==
{{commons|Chlorophytum comosum|rönsylilja}}
[[Image:Chlorophytum comosum0.jpg|100px|right]]

'''Rönsylilja''' (''Chlorophytum comosum'') kuuluu liljakasveihin (''Liliaceae''). Kasvi on kotoisin Etelä-Amerikasta. Helppohoitoinen ja yksinkertaisen nätti kasvi. Luonnossa lehdet ovat vihreät, mutta huonekasvilla ne ovat usein valkoraidalliset; keskellä lehteä on pitkittäissuuntainen, koko lehden pituinen valkoinen viiru.

;Hoito:

Viihtyy hyvin valossa, mutta voidaan pitää myös varjossa. Viihtyy huoneenlämmössä. Kasteltava säännöllisesti, mutta multa voidaan antaa kuivua ennen seuraavaa kastelua. Lannoitus ympäri vuoden.

;Lisääminen:

Rönsyliljaa voidaan lisätä joko siemenistä tai kasvin rönsyistä. Rönsyistä lisääminen on huomattavasti helpompaa. Rönsyt asetetaan veteen kunnes juuret ovat muodostuneet, jolloin ne voidaan istuttaa.

==Sädekaisla==

'''Sädekaisla''' (''Cyperus alternifolius'') on kotoisin Madagaskarin suoalueilta. Muita nimiä ovat niilinkaisla. Sädekaisla on myrkyllinen ja sitä ei pidä sekoittaa kissanruohoon.

;Hoito

Viihtyy hyvin huoneenlämmössä ja valoisassa paikassa. Voidaan kesäksi siirtää myös ulos. Muistettava säännöllinen kastelu.

;Lisääminen

[http://www.resy.fi/artikkelit/sadekaisla.html]

==Unelma==
[[Kuva:Asparagus plumosus.JPG|100px|right]]

'''Unelma''' (''Asparagus plumosus'') on yleinen huonekasvi, joka on sukua ruokaparsalle (''Asparagus officinalis'') ja hienohelmalle (''Asparagus sprengeri''). Unelmaa käytetään viherkasvina sekä leikkovihreänä kimpuissa. Kasvi muistuttaa jonkin verran saniaista hienoine sulkamaisine lehdistöineen, joka oikeasti koostuu pienestä määrästä ohuita lehtiruoteja.

;Hoito

Viihtyy runsaassa valossa, mutta ei kuitenkaan suorassa auringonpaisteessa. Viihtyy hiukan huoneenlämpöä matalammassa lämpötilassa. Kesällä kasvun aikaan kastellaan runsaasti kuitenkin varottava liikaa kastelua. Lannoitetaan kesällä tai keväällä. Talvella voidaan kastelua vähentää.

;Lisääminen

==Verililjapuu==
[[Image:Colpfl34.jpg|200px|right]]
'''Verililjapuu''' (''Cordyline fruticosa'') kuuluu agaavekasveihin (''Agavaceae''). Kotoisin Itä-Intiasta.

;Hoito:

Viihtyy valoisassa paikassa mutta ei suorassa auringonpaisteessa. Jatkuva kastelu, sillä mullan ei pidä kuivua. Kesällä kastellaan runsaammin. Viihtyy kosteassa paikassa, joten lehtiä kannattaa sumuttaa. Viihtyy hyvin huoneenlämmössä.

;Lisääminen:

Latva voidaan leikata, jolloin latvasta saadaan pistokas.


{{Kodin ruukkukasvit}}

[[Luokka:Kodin ruukkukasvit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit</title>
    <id>1397</id>
    <revision>
      <id>28089</id>
      <timestamp>2007-01-20T15:53:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <comment>/* Ruukkuatsalea */</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Kodin ruukkukasvit}}


==Apostolinmiekka==

'''Apostolinmiekka''' (''Neomarica northiana'') on kotoisin Brasiliasta. Apostolinmiekan lehdet muodostavat viuhkan ikään kuin &quot;miekat&quot;.

;Hoito

;Lisääminen

Poikasia muodostuu emokasvin juurelle, jotka voidaan juuruttaa omaan ruukkuunsa tai jättää emokasvin yhteyteen. Myöhemmin erottaminen vaikeampaa, sillä juuret kasvavat lomittain. Lisääntyy myös poikasista kukkavarren päässä, jotka tulee juurruttaa.

==Flamingokukka==
[[Image:AnthuriumScheranum.jpg|100px|right]]

'''Flamingokukka''' (''Anthurium scherzerianum'') on kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta.


==Kiinanruusu==
{{commons|Hibiscus rosa-sinensis|kiinanruusu}}
[[Image:Buberel unknown flower 19.jpg|200px|right]]
'''Kiinanruusu''' ''(Hibiscus rosa-sinensis)'' on ''Hibiscus''-sukuun kuuluva pensas tai pieni puu, joka on kotoisin Itä-Aasiasta, luultavasti Kiinasta. Kiinanruusu on Malesian kansalliskukka. Suomessa kiinanruusua on kasvatettu huonekasvina 1800-luvun alkupuolelta lähtien, Etelä-Euroopassa se on yleinen puutarhakasvina ja pensasaitoina. 

Subtrooppisissa ja trooppisissa maissa myös muutamat muut ''Hibiscus''-suvun kasvit ovat yleisiä puutarhakasveja. Sukuun kuuluu kaikkiaan noin 200 lajia. Niistä ''H. syriacus'' on Etelä-Korean ja ''H. brackenridgei'' Havaijin kansalliskukka.

Kiinanruusun lehdet ovat tummanvihreät ja kiiltävät. Lehtien muoto ja koko voi suuresti vaihdella samassakin kasvissa. Alkuperäisessä kiinanruusussa on kirkkaanpunaiset yksinkertaiset kukat, jonka suppilosta heteet työntyvät voimakkaasti esiin. Lajista on jalostettu myös puolikerrottu- ja kerrottukukkaisia lajikkeita, joiden kukat ovat valkoisia, keltaisia tai vaaleanpunaisia. Kukin kukka kestää yleensä vain päivän tai kaksi, mutta hyvissä oloissa uusia kukkia puhkeaa jatkuvasti huhtikuusta myöhään syksyyn.

;Hoito:
Kiinanruusu viihtyy ja kukkii parhaiten hyvin valoisassa ja normaalissa huoneenlämmössä, ei kuitenkaan suorassa auringonpaahteessa. Kesällä sen voi Suomessakin sijoittaa ulos tuulelta ja sateelta suojattuun paikkaan. Kasvi hyötyy talvilevosta noin 15 Celsius-asteen lämpötilassa.

Kesällä kiinanruusua kastellaan runsaasti, talvella vähän. Kesällä suihkuttaminen on hyödyksi. Jos kasvi pääsee liian kuivaksi, se on altis lehtikirvoille. Kesällä lannoitusta tarvitaan viikoittain, talvella ei juuri lainkaan.  Multa vaihdetaan joka kevät. Suurelle yksilölle voi myös vaihtaa vain pintamullan.

Leikkaamalla voi ohjata kasvua pensasmaiseksi tai puumaiseksi. Huonekasvinakin kiinanruusu voi kasvaa parin metrin mittaiseksi pikkupuuksi.

;Lisääminen:
Kiinanruusua lisätään pistokkaista, helpoiten huhti-toukokuussa. Pistokkaat juurrutetaan ensin vedessä. Sitten ne istutetaan multaan ja peitetään rei'itetyllä muovihupulla. Pohjalämpö edistää juurtumista. Kun pistokas on kunnolla juurtunut, muovihuppu poistetaan. Nuoren kasvin leikkaaminen useita kertoja tekee siitä tuuhean ja lisää kukintaa.

==Kliivia==
{{commons|Clivia miniata|kliivia}}
[[Image:Clivia miniata1.jpg|right|200px]]
'''Kliivia''' eli '''punasarja''' ''(Clivia miniata)'' on narsissikasvien heimoon (Amaryllidaceae) kuuluva kasvi, joka tuotiin Eurooppaan Etelä-Afrikasta 1800-luvulla. Kasvi on saanut nimensä lady Charlotte Cliven mukaan, joka kasvatti sitä ensimmäisenä Englannissa. 

Lajista on jalostettu useita huonekasveina kasvatettavia lajikkeita. Yleisimpiä ovat oranssikukkaiset lajikkeet, mutta kliivioita on myös puna- ja keltakukkaisia ja kaksivärisiä.

Kliivialla on paksut juuret, joiden yläosa muistuttaa jonkin verran sipulia. Kapeat, noin puolen metrin mittaiset tummanvihreät lehdet lähtevät suoraan juurakosta. Lehdet kasvavat viuhkamaisesti kahteen vastakkaiseen suuntaan. Kukkavarsi nousee keväällä lehtien välistä. Noin viiden sentin läpimittaiset kukat muodostavat kukkavarren latvaan pallomaisen kukinnon, jossa voi olla useita kymmeniä kukkia. Vanhassa yksilössä kukkavarsia voi nousta useita, jolloin kukinta voi kestää jopa kaksi kuukautta.

Kliivian lehtien ja kukkavarsien maitiaisneste sekä juuret ovat myrkyllisiä. ''C. miniata''n lisäksi huonekasveina kasvatetaan joskus sen sukulaislajeja ''C. nobilis'', C. ''gardenii'' ja C. ''caulescens''.

;Hoito:
Kliivia on kaunis viherkasvi varjoisassakin paikassa. Kukinta vaatii kuitenkin kohtalaisesti valoa ja talvisen lepokauden varsin viileässä, noin 12 - 15 Celsius-asteen lämpötilassa. Talvilevon aikana kliiviaa kastellaan niukasti.

Multa vaihdetaan keväällä kukinnan jälkeen. Nuoret yksilöt tarvitsevat uuden mullan vuosittain, vanhat viihtyvät samassa mullassa kaksi tai kolmekin vuotta. Kesällä kasvia kastellaan varsin runsaasti, mutta niin että mullan pinta saa kastelujen välillä kuivahtaa. Juuret kärsivät liiasta märkyydestä. Keskikesällä kasvin voi sijoittaa myös varjoisaan paikkaan ulos. Kasvukauden aikana kasvia lannoitetaan parin viikon välein.

;Lisääminen:
Kliivia kasvattaa vanhetessaan sivuversoja, jotka vähitellen täyttävät ruukun. Kasvia voi lisätä jakamalla mullanvaihdon yhteydessä. Kullakin istutettavalla osalla pitää olla omat juuret ja vähintään neljä lehteä.


==Krysanteemi==
[[Image:Chrysanthemum coronarium var. discolob.JPG|200px|right]]

'''Krysanteemi''' (''Dendranthema grandiflorum'') kasvaa luonnonvaraisena Kiinassa ja Japanissa. Sitä viljeltiin jo tuhansia vuosia sitten Kiinan keisarillisissa puutarhoissa. Krysanteemia pidettiin erityisesti keisarin kukkana: se symboloi kuolemattomuutta ja henkistä voimaa. 

Krysanteemin pääkukinta on kevätkaudella, mutta alkuperäiset kukkivat syksyisin. Krysanteemin kukat ovat yksinkertaisia tai kerrannaisia, ja tavallisesti valkoisia, keltaisia, punaisia tai oranssin eri sävyjä. Sen jalostaminen on edennyt erittäin pitkälle. Luonnossa krysanteemi kasvaa noin puolesta metristä metriin.

;Hoito

Krysanteemi viihtyy valoisassa, mutta ei liian lämpimässä (16-18). Krysanteemi on lyhyenpäivänkasvi, eli sen saa kukkimaan jos valoa on vähän. Kukinta tapahtuu keväällä kun valoa on noin 10-14 tuntia päivässä. Krysanteemia tulee kastella tasaisesti. Lannoitusta ei yleensä tarvita, vaan ruukussa olevat ravinteet riittävät koko kasvukaudeksi. Kukinnan jälkeen kasvi tulee heittää pois.

==Paavalinkukka==
{{commons|Saintpaulia ionantha|paavalinkukka}}
[[Image:Purple African Violet Top.JPG|200px|right]]
'''Paavalinkukka''' tai '''saint paulia''' (''Saintpaulia ionantha'') on alkujaan kotoisin Itä-Afrikasta. Luonnossa ne kasvavat vuorten rinteillä puiden varjossa. Alkujaan kukat olivat tummansiniset, mutta nykyisin on useita värejä.

;Hoito

Kasvi tarvitsee lämpöä ja kostean ilmaston. Se viihtyy parhaiten varjossa; pohjoisikkunalla se menestyy hyvin. Nykyiset jalostetut lajikkeet viihtyvät hyvin huoneilmassa. Veden saanti on turvattava tasaisena ja keskeytymättä, ja muistettava ettei kuitenkaan kastele liikaa, sillä juuret kärsivät hyvin nopeasti liikakastelusta. Multa ei saa olla pitkään märkä kastelun jälkeen. Lannoittaminen tiheään, noin joka neljäs kastelukerta.

;Lisääminen

Lisääminen lehtipistokkaista ja jakamalla.

==Pelargoni==
[[Image:Pelargonium X hortorum.jpg|right|100px]]

'''Pelargoni''' (''Pelargonium X hortorum'') on kotoisin Etelä-Afrikasta. Kukan väri valkoinen tai punaisen sävyt. Punainen ehdottomasti yleisin.

;Hoito

Halutessaan voidaan suorittaan ns. nuputus, jolloin poistetaan kasvin nuput. Nuputtamisella saadaan kasvista tuuheampi. Viihtyy hyvin valoisassa paikassa, myös suorassa auringossa. Kastellaan ja lannoitetaan säännöllisesti. Kukkineet kukat on hyvä poistaa.

;Lisääminen

Pistokkaat

;Talvisäilytys

Talvehtimispaikan tulee olla valoisa, ilmava ja kuiva, eikä lämpö saa pudota pakkasen puolelle. Sopiva lämpötila on 5-8 ºC.

==Ritarinkukka==

'''Ritarinkukka''' (''Hippeastrum X hortorum'') on kotoisin Keski- ja Väli-Amerikasta.

==Ruukkuatsalea==
[[Image:Rhododendron simsii0.jpg|100px|right]]

'''Ruukkuatsalea''' (''Rhododendron simsii'') on kotoisin Itä-Aasiasta Kiinasta ja Taiwanista. Atsalea on puuvartinen kasvi, joka yleensä kestää vain sen kauden eli heitetään pois kukinnan jälkeen. Se pitää valosta, mutta ei suorasta auringon paisteesta eikä sitä saa koskaan päästää kuivumaan.

==Soihtuköynnös==
[[Image:Aeschynanthus.jpg|right|200px]]
'''Soihtuköynnös''' ''(Aeschynanthus spp.)'' on laaja suku Kaakkois-Aasiasta kotoisin olevia kasveja, joista useita kasvatetaan huonekasveina. Kasvi on saanut nimensä punaisista tai keltapunaisista soihtua muistuttavista kukistaan. Englanninkielisessä maailmassa kasvi tunnetaan paitsi virallisella nimellään ''basket vine'' (&quot;koriköynnös&quot;) myös nimellä ''lipstick plant'', koska kukan voi ajatella näyttävän huulipunapuikolta.

Soihtuköynnökset ovat pääasiassa köynnöstäviä tai puolittain jäykkävartisia kasveja. Luonnossa useimmat niistä kasvavat sademetsän puiden päällyskasveina. 

Huonekasvina soihtuköynnöksen versot kasvavat noin puolen metrin mittaisiksi. Yleisimpien huonekasvilajien lehdet ovat paksut ja nahkeat. Kukat ilmestyvät tiiviinä kimppuina versojen päihin, lajista ja kasvuoloista riippuen keväällä, kesällä tai syksyllä. 

Yleisimmät huonekasvina kasvatetut lajit ovat ''A. speciosus'' eli borneonkaunotar, ''A. parasiticus'', ''A. radicans'', ''A. pulcher'', ''A hildebrandii'' ja ''A. lobbianus''. ''A. marmoratus'' -lajia kasvatetaan koristeellisten lehtiensä vuoksi.

;Hoito:
Soihtuköynnökset viihtyvät parhaiten amppelissa valoisassa ja lämpimässä paikassa, noin 20 - 25 Celsius-asteen lämpötilassa. Kasvia ei tarvitse tukea, ellei sen halua kasvavan ylöspäin. Lepokausi talvella viileässä (15 - 18 Celsius-asteessa) ja lähes kuivana edistää seuraavaa kukintaa. Joidenkin lajien kasvatus onnistuu vain kasvihuoneessa.

Soihtuköynnöksiä kastellaan kohtuullisesti, ja lepokauden aikana ne pidetään lähes kuivina. Soihtuköynnökset pitävät suihkuttamisesta kasvukaudella. Jos kasvi on liian kuivana kasvukaudella, se on altis lehtikirvoille. Kukinnan aikana suihkutus ja kasvin siirtely saa kukat putoamaan.  

Lannoitusta tarvitaan varsin vähän, ja mullanvaihto uuteen turvepitoiseen multaan riittää 2 - 3 vuoden välein. Pitkäversoiseksi kasvaneen vanhan yksilön voi leikata.

;Lisääminen:
Soihtuköynnöstä voi lisätä keväällä lepokauden jälkeen pistokkaista tai taivukkaista. Juurtumista edistää noin 25 Celsius-asteen pohjalämpö.

==Syklaami==
{{commons|Cyclamen persicum|syklaami}}
[[Image:CyclamenPersicum1.jpg|100px|right]]

'''Syklaami''' (''Cyclamen persicum'') on kotoisin Lähi-idästä ja Välimeren maista. Kukat ovat valkoisia, aivan vaalean punaisia, tummia violetteja ja mitä vain siltä väliltä. Kukinta-aikaan eli talvikaudella syklaamia on kasteltava paljon, mutta sen on annettava välillä kuivahtaa. Se ei myöskään viihdy lämpimässä: paras lämpötila olisi noin 15&amp;ndash;18°C, mutta jos se on lämpimämmässä, niin edes öisin tulisi olla viileämpää.

==Verenpisara==
{{commons|Fuchsia|verenpisara}}
[[Image:Fuchsia X Hybrida2.jpg|200px|right]]

'''Verenpisara''' (''Fuchsia X hybrida'') on alkujaan kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta. Nykyisin sen eri muunnoksia tunnetaan noin 100. Luonnonvaraisena se kasvaa pensaana trooppisten seutujen vuoristolaaksoissa. Suurin osa verenpisaroista kasvaa ulkona, mutta se tunnetaan myös ruukkukasvina. Ne sopivat mahtavasti parvekelaatikoihin. Nykyisin on saatavalla riippuvia ja pystykasvuisia lajikkeita. Kukat ovat kirkkaan värikkäitä - useimmiten punaisia - kuten nimikin kertoo.

;Hoito

Verenpisara viihtyy auringossa ja viileässä paikassa, parhaiten ulkona. Sisätiloissa länsi- tai itäikkunalla. Hyvinhoidettuna verenpisara kukkii ulkona myöhäiseen syksyyn, kun muistaa runsaan kastelun ja lannoituksen kukinta-aikana. Kukinnan jälkeen muodostuvat hedelmät tulisi poimia pois, ettei kasvi kuluttaisi turhaan energiaansa niihin. Kukintakauden jälkeen kasvi vaipuu horrokseen, jolloin viihtyy parhaiten viileässä, syrjässä noin 5-10 asteisessa tilassa.

Kun kasvu taas horroksen jälkeen alkaa, lannoita joka viikko keväästä elokuuhun saakka. Uuteen multaan verenpisara tulisi laittaa varhain keväällä (helmikuu). Kun kasvu alkaa, leikkaa voimakkaasti.

;Lisääminen

Leikkaamisesta jäävät latvaversot pistokkaiksi.


==Viirivehka==
{{commons|Category:Spathiphyllum|viirivehka}}
[[Image:Spathiphyllum01.jpg|200px|right]]

'''Viirivehka''' (''Spathiphyllum kochii'') on kotoisin Kolumbiasta. Isoviirivehka (''Spathiphyllum blandum'') on kotoisin Havaijilta. Luonnossa vehkat kasvavat kosteikoilla. Yleisimpien vehkojen kukan väri on valkoinen. Jalostuksen tuloksena on myös muita värejä, kuten punaisia, keltaisia, oransseja ja niiden eri muunnelmia. Lehdet muodot vaihtelevat ja lehdissä voi olla valkoisia &quot;täpliä&quot;. 

;Hoito

Vehkoja käsitellessä on oltava varovainen, sillä ne sisältävät polttavia kasvinesteitä. Vehkat viihtyvät valoisalla paikalla. Vehkoja voidaan myös suihkuttaa. Lannoitetta ei pidä antaa liikaa. Kukinnan saa parhaiten onnistumaan rytmittämällä vuodenajan mukaan. Varottava liikaa lannoittamista.

;Lisääminen

Jakamalla kasvin.


{{Kodin ruukkukasvit}}

[[Luokka:Kodin ruukkukasvit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kaktukset ja mehikasvit</title>
    <id>1399</id>
    <revision>
      <id>13436</id>
      <timestamp>2006-06-05T14:32:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>fix</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Kodin ruukkukasvit}}


==Rahapuu==
{{commons|Crassula|rahapuu}}
[[Image:Crassula ovata 700.jpg|right|200px]]

'''Rahapuu''' (''Crassula ovata'', ''Crassula portulacea'') on ''Crassulaceae''-heimoon kuuluva kasvi. Laji on kotoisin Etelä-Afrikasta. Rahapuut voivat suotuisissa olosuhteissa kasvaa jopa 2,7 metrin korkuisiksi.

Rahapuu on mehikasvi, tarkemmin sanottuna lehtimehikasvi, eli se varastoi vettä lehtiinsä. Rahapuun lehdet ovat paksut ja pinnaltaan vahamaiset. Se voi joskus kasvattaa myös pieniä valkoisia kukintoja. Rahapuu kuitenkin kukkii erittäin harvoin.

Rahapuu on luonnossa sopeutunut ilmastoon, jossa sataa välillä runsaasti, ja toisinaan on myös pitkiä kuivakausia. Rahapuun vesipitoisuus on noin 90 %.

;Hoito:

Rahapuu on helppohoitoinen, kestävä ja suosittu huonekasvi. Rahapuu viihtyy auringossa, mutta ei välttämättä pahimmassa paahteessa. Talvella rahapuu viihtyy paremmin viileässä (+18). Hoidossa tärkeätä on kastelu; kohtuullisesti, ja kesäkaudella enemmän kuin talvella. Mullan on hyvä välillä kuivua kastelukertojen välillä. Koska rahapuu varastoi vettä, multaa ei saa ylikastella, vettä kyllä riittää. Rahapuu ei myöskään vaadi paljon vettä. Alimmat lehdet kuivuvat ja tippuvat pois puun kasvaessa.

Pienen rahapuun voi istuttaa joka kevät uuteen multaan. Vanhat ja suuret kasvit uudelleenistutetaan 2-3 vuoden välein. Ruukkuun voi laittaa vettä johtavia saviruukun sirpaleita, ja osittain kaktusmultaa. 

;Lisääminen:

Rahapuuta on helppo lisätä; otat vain lehden tai oksan kasvista ja laitat sen multaan. Sitten vain odottelua.

==Joulukaktus==

'''Joulukaktus''' tai '''pääsiäiskaktus''' (''Schlumbergera X buckleyi'') on kehittynyt monen risteytyksen tuloksena. Joulukaktuksia on useita erilaisia, tunnetuin lienee Weinachtsfreude. Kaktuksia on saatavana punaisen lisäksi myös oranssin sekoituksena, sekä valkoisena ja keltaisena. Saksassa joulukaktus on erittäin suosittu.

;Hoito:

Joulukaktus ei itse asiassa tarvitse paljon valoa. Se viihtyy myös hyvin huoneenlämmössä, mutta ei siedä vetoa. Kukkiessa on hyvä pitää multa kosteana, mutta on varottava liikaa kastelua. Lannoitusta annetaan tiheämmin kukinnan aikana, muuten harvemmin. Kukinnan välissä on hyvä pitää ns. lepokausi.

;Lisääminen:

Lehden juurrutus vedessä mahdollista.

Katkenneen verson alimman lehden voi asettaa puoliksi multaan ilman juurrutusta vedessä. Juurtuu helposti.

[[Luokka:Kodin ruukkukasvit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Poistettavat sivut</title>
    <id>1405</id>
    <revision>
      <id>25255</id>
      <timestamp>2006-11-30T15:05:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Uusi ehdokas äänestäkää</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;float:right;width:30%;margin-left:2em;margin-bottom:1em;padding:0.5em;background-color: #ffffff; border: 3px solid #fc6;&quot;&gt;
'''Uuden poistoehdotuksen luominen:'''
#Lisää poistettavan sivun alkuun koodi &lt;nowiki&gt;{{subst:poistettava}}&lt;/nowiki&gt; ja tallenna sivu.
#Seuraa linkkiä ''Tämän sivun äänestyssivu'' ja kirjoita sivulle otsikko tyyliin &lt;nowiki&gt;==[[Poistettavan sivun nimi]]==&lt;/nowiki&gt; ja perustelusi. Muista allekirjoitus.
#Lisää tämän sivun loppuun koodi &lt;nowiki&gt;{{/poistettavan sivun nimi}}&lt;/nowiki&gt;
&lt;/div&gt;
{{Oikopolku|[[WK:PS]]}}
'''Tällä sivulla äänestetään Wikikirjaston sivujen poistosta.''' [[Wikikirjasto:Roska|Ilmiselvästä roskasta]] ei järjestetä äänestystä, vaan se [[Wikikirjasto:Roska#Roskan_merkitseminen|merkitään]] roskaksi välittömästi.
&lt;div style=&quot;width:60%;margin:0.5em;padding:0.5em;background-color: #ffffff; border: 2px solid red;&quot;&gt;
'''Äänestäessäsi ilmoita selvästi lihavoiden pitääkö sivu &lt;u&gt;poistaa&lt;/u&gt;, &lt;u&gt;säilyttää&lt;/u&gt;, &lt;u&gt;yhdistää&lt;/u&gt; tai &lt;u&gt;siirtää toiseen projektiin&lt;/u&gt;. Allekirjoita aina lisäyksesi tälle sivulle.'''
&lt;/div&gt;
Ehdotus on voimassa kaksi viikkoa. Jos se saa sinä aikana vähintään 80 prosentin kannatuksen (poistoehdotus mukaan lukien) tai jää kokonaan ääniä vaille, sivu poistetaan. Muussa tapauksessa artikkelia ei poisteta.

Ilmaise selvästi annatko äänesi sivun poistamisen puolesta (kirjoita '''pois''') vai haluatko sen säilytettäväksi (kirjoita '''säilytettävä'''). Vain selvästi kannan ilmaisevat äänet huomioidaan äänestyksessä.

Huomaa, että käytäntönä on yleensä poistaa ainoastaan sellaiset sivut, joiden &lt;u&gt;aihepiiri&lt;/u&gt; ei sovellu Wikikirjastoon &amp;mdash; sivut tämänhetkiseen tilaan liittyvät ongelmat käsitellään muualla.

'''Tekijänoikeusrikkomuksista''' ei järjestetä poistoäänestystä. Selvät tapaukset (suoraan kopioitu lähteestä, joka ei ole ilmeisesti vapaa) merkitään [[Wikikirjasto:Roska|roskaksi]]. Epäselvät tapaukset merkitään [[Malline:Tekijänoikeus|tekijänoikeus-mallineella]]. Epäselvät tapaukset löytyvät luokasta '''[[:Luokka:Tekijänoikeusongelmat]].

{{/Selkeän tekstin opas}}

{{/Wikipedia}}

{{/Suomen kieli/Kielioppi}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Tekijänoikeusongelmat</title>
    <id>1406</id>
    <revision>
      <id>23989</id>
      <timestamp>2006-11-16T20:10:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>+luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">Kuvia ja sivuja joiden arvellaan olevan tekijänoikeusrikkomuksia.

[[Luokka:Wikikirjaston ylläpito]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Poistettavat</title>
    <id>1407</id>
    <revision>
      <id>23990</id>
      <timestamp>2006-11-16T20:10:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>+luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">Poistettavia sivuja.

[[Luokka:Wikikirjaston ylläpito]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Vitsit/Sekalaiset</title>
    <id>1408</id>
    <revision>
      <id>27216</id>
      <timestamp>2007-01-01T14:00:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>83.245.233.212</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Amerikkalainen ja suomalainen istuskelevat ja katsovat tukkilaivaa. Amerikkalainen tokaisee:&quot;Meillä noita käytetään hammastikkuina&quot;! Suomalainen vastaa: &quot;No, tietenkin, kun teillä on niin suuri suu&quot;!

----

Paavi ja George W. Bush tapasivat toisensa. Paavi kysyi presidentiltä: &quot;Uskotko Jumalaan?&quot;, johon Bush vastasi: &quot;Älä hulluja kysele, jokainenhan meistä uskoo itseensä.&quot;

----

Taskuvaras meni naimisiin taitavan naistaskuvarkaan kanssa. He saivat lapsen. &quot;Uskoisin, että hänestä tulee taitava varas&quot;, arveli isä, &quot;olemmehan mekin...&quot;

&quot;Aivan, aivan. Kas, kuinka itsepäisesti pikkuinen pitää kättään nyrkissä.&quot; Äiti avasi nyrkin ja pienokaisella oli kädessään kätilön vihkisormus.

----

Eräältä mieheltä varastettiin Lada. Heti seuraavan päivänä mies pisti seuraavanlaisen ilmoituksen lehteen: 

&quot;Sinä, joka varastit Ladani: Saat 100€, jos palautat sen viikon kuluessa ja lisäksi 300€, jos kerrot samalla miten käynnistit sen.&quot;

----

Mitä Bill Gatesin vaimo sanoi hääyön jälkeen?
- Nyt tiedän, mistä &quot;Microsoft&quot; on saanut nimensä.

----

Tampereen tyhmin asukas muutti Turkuun. Molempien kaupunkien keskimääräinen älykkyystaso nousi.

----

Milloin on liian lihava?
- Kun tulet uimasta rannalle ja Greenpeacen miehet juoksevat vastaan, tarttuvat sinua käsistä ja jaloista ja heittävät takaisin veteen huutaen: &quot;Save the whales!&quot;

----

Mikä on tuhlauksen huippu? 

-Ottaa värikuvia seeprasta

----

Entisinä hyvinä aikoina, kylän seppä oli ottanut oppipojan, ja neuvoi tätä: &quot;No niin, kun minä otan tuon kuuman raudan tuolta ahjosta, laitan sen tuohon alasimelle, ja nyökäytän päätäni. Sitten sinä lyöt siihen.&quot; Oppipoika teki työtä käskettyä ja sepältä jäi vaimo ja kolme lasta.

----

Jänis menee autokauppaan ja kysyy: &quot;Onks porkkanoita?&quot; Kauppias tietenkin vastaa: &quot;Ei, tämähän on autokauppa.&quot; Jänis lähtee pois, mutta palaa jälleen huomenna kysyen &quot;Onks porkkanoita?&quot; Jälleen kauppias vastaa, että porkkanat eivät kuulu autokauppaan. Sama meno jatkuu muutamia viikkoja, joka päivä jänis kysyy &quot;Onks porkkanoita?&quot; ja joka päivä kauppias ilmoittaa, että porkkanoita ei myydä.

Eräänä päivänä jänis jälleen saapuu kauppaan ja kysyy porkkanoita. Kauppias karjaisee: &quot;Jos tulet vielä kerrankin kysymään porkkanoita, niin naulaan sinut korvistasi tuohon oveen!&quot; Jänis luikkiin pakoon, mutta palaa seuraavana päivänä kysyen: &quot;Onks nauloja?&quot; Kauppias vastaa, että ei ole, minkä jälkeen jänis kysyy: &quot;Onks porkkanoita?&quot;

----

Jänis saapuu konditoriaan ja kysyy: &quot;Onks sinappileivonnaisia?&quot; Kauppias vastaa, että ei ole. Jänis käy kyselemässä sinappileivonnaisia päivittäin, kunnes kauppias päättää: &quot;Nyt tilaan sinappileivonnaisia tukusta oikein kuormallisen.&quot; Kun jänis taas aamulla saapuu liikkeeseen kysyen: &quot;Onks sinappileivonnaisia?&quot;, kauppias vastaa: &quot;Nyt on!&quot; Tähän jänis vastaa: &quot;Hyi hitto, kuka sellaisia nyt söisi!&quot; ja lähtee pois.

----

Mikä tai kuka on insinööriä viisaampi? 

-Diplomi-insinööri. 

Mikä tai kuka on diplomi-insinööriä viisaampi? 

-Saksanpaimenkoira.

----

Jeesus opetuslapsineen juoksi fariseusten kanssa kilpaa Gennesaretin järven ympäri. Kumpi joukkue voitti? 

-Jeesus ja opetuslapset, koska Jeesus oikaisi järven kautta.

----

Hitler kutsuu luokseen Goebbelsin, Göringin ja Himmlerin. Kun he ovat odottamassa sisäänpääsyä Hitlerin luo, alkaa kiista. &quot;Minusta tulee johtajan seuraaja!&quot; ärjyy Himmler. &quot;Hah! Minusta tulee se uusi johtaja!&quot; karjuu Goebbels. &quot;Minä olen se johtajan seuraaja!&quot; huutaa Göring. Sitten Hitler ärjyy työhuoneestaan: &quot;Hiljaa! Mietin kenet teistä erotan!&quot;

----

Karhu on tehnyt tarpeet ja jänis kulkee ohi. Karhu kysyy: &quot;Haittaako jos turkkisi likaantuu vähän?&quot;, johon jänis vastaa: &quot;Ei kuinka niin?&quot; Karhu käyttää jänistä vessapaperina.

----

Virtasen vaari istuu kapakassa, juo kaljaa ja polttaa tupakkaa. Nieminen sattuu paikalle ja kysyy: &quot;Eikös lääkäri kieltänyt sinulta päihteet?&quot;, johon Virtasen vaari vastaa: &quot;Kyllä mutta hän kuoli eilen.&quot;

----

Miksi laihialaiset lapset menevät metsään jouluattona? 

-He katsovat toiko joulupukki kuusen alle lahjoja.

----

Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen kosivat maailman kauneinta naista. Nainen vastaa miehille: &quot;Se, joka hyppää pilvenpiirtäjän katolta ja selviää hengissä, saa minut.&quot; Koko porukka meni pilvenpiirtäjän katolle. Norjalainen hyppäsi ja kuoli. Sitten ruotsalainen hyppäsi ja kuoli. Kun oli suomalaisen vuoro suomalainen sanoo naiselle: &quot;Naiset ensin&quot;.

----

Sokea mies matkustaa lentokoneella Texasiin. Sokea mies kummastelee: &quot;Onpas suuri istuin!&quot; Viereinen matkustaja sanoo, että: &quot;Kaikki on Texasissa suurta.&quot; Kun kone laskeutuu, sokea mies menee kapakkaan, tilaa oluen, ja sanoo: &quot;Onpas suuri tuoppi&quot;. Baarimikko vastaa, että kaikki on Texasissa suurta. Kun sokea mies on juonut muutaman lasin, hän kysyy vessan sijaintia. Baarimikko vastaa että &quot;Kolmas ovi oikealla&quot;. Mutta sokea mies menee vahingossa vessan ohi, ja joutuu huoneeseen missä on uima-allas. Mies liukastuu, tippu altaaseen ja alkaa huutamaan: &quot;Vessaa ei saa vetää!&quot;

----

Kaksi makkaraa on uunissa ja toinen posahtaa kuumuudesta. Ehjänä säilynyt makkara ilkkuu: &quot;Heikoin lenkki&quot;.

----

Kaksi tomaattia kävelee tiellä. Toinen jää auton alle ja ehjänä säilynyt ilkkuu: &quot;Mitä ketsuppi?&quot;

----

Kaksi keksiä kävelee tiellä ja toinen jää auton alle. Kohta toinen sanoo: &quot;Tulehan muruseni&quot;.

----

Mies kävelee Washingtonin katuja huutaen: &quot;Presidentti on hullu!&quot; Kohta mies on linnassa. Sellitoveri kysyy, että miksi hän on vankilassa. &quot;Kuulepas, sain kaksi vuotta halveeramisesta ja kymmenen vuotta kun paljastin valtiosalaisuuden.&quot;

----

Jumala päätti pitää lomaa, ja suunniteli Pyhän Pietarin kanssa lomakohdetta. Pietari ehdotti Mars-planeettaa, mutta Jumala sanoi, että siellä on liian kylmä. Sitten Pietari ehdotti Aurinkoa, mutta Jumala sanoi, että siellä on liian kuuma. Pietari ehdotti Maata, mutta Jumala sanoi: &quot;Olin siellä parituhatta vuotta sitten, ja minulle sattui Marian kanssa lomaromanssi, ja ne ihmiset puhuu siitä vieläkin&quot;.

----

Vihtori haastaa vaimonsa käräjälle epäillessään häntä aviorikoksesta. Oikeudessa tuomari kysyy Vihtorilta, että näkikö hän kun vaimo petti Vihtoria. Siihen Vihtori vastaa ettei nähnyt, mutta kuuli ääniä makuuhuoneesta. Siihen tuomari vastaa: &quot;Se pitää nähdä koska kuuleminen ei todista mitään.&quot;. Saman oikeudenkäynnin aikana Vihtori pieraisee kunnolla ja Tuomari alkaa karjumaan: &quot;Saat 250 euroa sakkoa oikeuden halventamisesta!&quot; Siihen Vihtori vastaa: &quot;Se pitää nähdä, kun kuuleminen ei todista mitään!&quot;

----

Olipa kerran suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen. He kisailivat siitä, kuka on pisimpään haisunäädän pesässä. Ruotsalainen oli 10 minuuttia, norjalainen 15 minuuttia ja kun suomalainen meni pesään, hän pieraisi niin haisevan pierun, että haisunäätä juoksi ulos pesästä.

----

Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen lääkäri vertailee tekemiänsä leikkauksia. Ruotsalainen kehaisee: &quot;Kerran ompelin erään naisen jalan kiinni ja se oli niin hyvin ommeltu että samasta naisesta tuli balleriina.&quot; Norjalainen vastaa: &quot;Kerran yhdestä miehestä tuli viulisti kun olin ommellut hänen kätensä niin hyvin kiinni.&quot; Siihen suomalainen sanoi että: &quot;Onhan minullakin ollut vastaavia tapauksia mutta kerran eräästä onnettomuudesta jäi vain silmälasit ja hevosenperse ja minä tein niistä vielä kansanedustajan.&quot;

----

Olipa kerran ruotsalainen, saksalainen, amerikkalainen ja suomalainen. He vertailivat kenen maalla on suurin asia tai esine. Ruotsalainen sanoi, että heillä on niin iso kypärä, että sinne mahtuu koko Ruotsin kansa. Norjalainen uhoaa, että heidän suuresta leivästään riittää vuodeksi koko Norjan kansalle syötävää. Sitten amerikkalainen sanoo, että heidän lippunsa varjostaa koko Pohjois-Amerikkaa. Muiden ollessa hiljaa suomalainen sanoo: &quot;Voi teitä poloisia! Meidän leijona syö sen leivän, tekee tarpeet kypärään ja pyyhkii ahterinsa siihen lippuun.&quot;

----

Kaksi ruotsalaista on eläintarhassa.&lt;br /&gt;
- Aika hieno Jaguaari!&lt;br /&gt;
- Ei se ole Jaguaari kun ei siinä ole renkaita.

----

Olipa kerran helsinkiläinen, oululainen ja turkulainen. He istuivat kapakassa ja keskustelivat. &quot;Minä luulen, että vaimo on pettänyt minut sähkömiehen kanssa. Eilen kaapin päällä oli sähköjohtoa ja se ei ollut minun&quot;, helsinkiläinen marmatti. Oululainen luuli, että hänen vaimo oli pettänyt hänet palomiehen kanssa: &quot;Eilen patjan alla oli palomiehen kypärä eikä se ollut minun&quot;. Sitten turkulainen sani: &quot;Minä luulen, että vaimo petti minut hevosen kanssa. Eilen sängyn alla kuorsasi raviohjastaja eikä se ollut minun omaisuuttani.&quot;

----

Kaksi ruotsalaista sähkömiestä keskustelee:&lt;br /&gt;
- Onko siinä johdossa mitään eloa?&lt;br /&gt;
- Ei taida olla.&lt;br /&gt;
- Hyvä, sitten se sähköksi kutsuttu aika vaarallinen virta kulkee toisessa johdossa.

----

George W. Bush on eräässä amerikkalaisessa koulussa vierailulla. Luokassa käsitellään äidinkielentunnilla, mikä on tragedia, ja Bush ottaa osaa siihen. Eräs tyttö sanoo, että jos hän jää auton alle se on tragedia. &quot;Ei&quot;, sanoo Bush, &quot;Se taitaisi olla onnettomuus&quot;. Sitten joku poika sanoo, että jos bussilastillinen lapsia syöksyy jokeen ja kuolee niin se on tragedia. &quot;Ei&quot;, sanoo Bush, &quot;Se olisi aika suuri menetys&quot;. Sitten joku toinen poika viittaa ja sanoo, että &quot;Jos herra George Bush olisi lentokoneessa tai helikopterissa ja terroristit räjäyttäisivät sen niin se olisi varmaan tradegia.&quot; &quot;Hyvä! Minkä takia se on tradegia?&quot; Poika vastaa: &quot;Koska se ei olisi todellakaan aika suuri menetys tai onnettomuus.&quot;

----

Virtasen vaari menee leikkaukseen. Leikkauksen jälkeen Virtanen kysyy: &quot;Tohtori, onnistuiko leikkaus?&quot; Vastaus kuuluu että: &quot;En minä ole tohtori, olen Pietari.&quot;

----

Kahden lääkärin keskustelu.&lt;br /&gt;
- Minä menetin lempipotilaani.&lt;br /&gt;
- Sääli, Miksi hän kuoli?&lt;br /&gt;
- Hän parani eikä kuollut.

----

Kolme hullua on mielisairaalassa. Mielisairaalan hoitaja antaa yhdelle hullullee lomaa, jos joku hulluista läpäisee testin. Mielisairaalan hoitaja kysyy ensimäiseltä hullulta: &quot;Ongitko vesanpöntöstä?&quot; Hullu vastaa: &quot;Ongin joka aamu.&quot; Ensimmäinen hullu ei saanut lomaa. Toiselle hullulle esitetään sama kysymys, ja hänkin vastaa onkivansa vessanpöntöstä. Kun kolmannelta hullulta kysytään, hän sanoo ettei ongi ja hänelle myönnetään viikon loma. Kolmannen hullun pakatessa vaatteitaan toiset hullut sanovat: &quot;Miksi sä sanoit, että et ongi sieltä pöntöstä? Sähän ongit sieltä aina meidän kanssa.&quot;, johon kolmas hullu vastaa: &quot;En minä mun apajiani rupee kertomaan.&quot;

----

Basisti ja hänen bändinsä on juuri lopettanut harjoitukset, ja kun he astuvat ulos, he huomaavat että pihalla on vihainen karhu. Kaikki muut paitsi basisti kerkeävät sisään ja laittavat oven säppiin. Kitaristi huomaa että karhu on aivan basistin perässä, ja huuta tälle: &quot;Tule sisään, se saa sinut kohta kiinni!&quot; Siihen basisti huuta takaisin: &quot;Ei minulla ole hätää, koska se menee vasta yhdeksättä kierrosta, ja minä juoksen jo kahdettatoista.&quot;

----

Nokian, Siemensin ja Motorolan edustajat ovat konfressissa. Kun on luonastauko, he menevät käymään vessassa. Ensiksi Siemensin edustaja astuu ulos kopista, ottaa ison nipun paperia, pyyhkii kätensä siihen ja toteaa ääneen: &quot;Meilläpäin tuolla Siemensillä on tapana huolehtia siisteydestä.&quot;
Sitten tulee Motorolan edustaja ulos vessasta, ottaa yhden paperinpalan ja sanoo: &quot;Meillä Motorolalla on tapana huolehtia siisteyden lisäksi taloudeta.&quot; Viimeiseksi Nokian edustaja tulee pois vessasta pesemättä käsiään ja sanoo:&quot;Meillä Nokialla on opeteltu siihen, että käsille ei kuseksita.&quot;

----

Olipa kerran eräs poika, jolla oli koko ikänsä ollut mutteri navassa. Kun sitten poika kutsuttiin armeijaan, hän ei päässyt sinne mutterin takia. Kukaan lääkäri ei osannut auttaa poikaa, mutta eräs meedio sanoi pojalle: &quot;Kun kuunvalo paistaa napaasi ja lausut taikasanat niin mutteri lähtee&quot;. Illalla kuu paistoi ikkunasta suoraan pojan napaan, ja hän lausui taikasanat. Kun taikasanat oli lausuttu, mutteri tippui maahan. Poika päätti kertoa meediolle, mutta kun hän otti kaksi askelta, häneltä putosi takapuoli.

----
Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen kisailivat siitä, kuka on pisimpään saunassa. Norjalainen oli kymmenen minuuttia ja tuli pois. Ruotsalainen oli viisitoista minuuttia ja tuli pois. Suomalainen oli ollut saunassa kaksi tuntia ja norjalainen huusi: &quot;Suomalainen voit tulla jo pois, olet voittanut kilpailun.&quot; Siihen suomalainen vastasi: &quot;Kyllä minä tulisin mutta pallit jäi lauteitten väliin.&quot;

----

Minkä huippu on se että hukkuu ajatuksiinsa? 
&lt;br /&gt;-Uimataidottomuuden huippu.

----

Minkä huippu on se, että joutuu pitämään mustaksi maalattuja varpaita ristissä, jotta ihimiset luulisivat, että kyseisellä henkilöllä on kengät jalassa? 
&lt;br /&gt;Köyhyyden huippu.

----

Kaksi pariskuntaa päätti mennä uimarannalle. Miehet olivat hiekalla ensiksi ja tekivät kepposen. He hautasivat itsensä niin, että sukupuolielimet jäivät näkyviin. Kun naiset saapuivat paikalle toinen nainen sanoi: &quot;Oho! Täällä kasvaa näitä miehen elimiä jopa villeinä!&quot;

----

Suomalainen, arabialainen, somali ja amerikkalainen istuivat junassa. Amerikkalainen heitti ison rahatukun ikkunasta, koska halusi erottua joukosta ja rehvasteli: &quot;Minulla on rahaa niin paljon, että voisin pyyhkiä siihen takapuoleni.&quot;

Arabi ei halunnut jäädä huonommaksi, vaan heitti öljytynnyrin ikkunasta sanoen: &quot;Minulla on niin tuottoisa öljylähde, että minulla on varaa heitellä öljyä pitkin mäkiä.&quot; Sitten suomalainen katsoo somalia vähän aikaa ja somali ärähtää: &quot;Älä saatana yritäkään.&quot;

----

Pikkubasisti esittää äidilleen kysymyksen: &quot;Mistä lapset tulee äiti?&quot; Siihen äiti vastaa hätäisesti: &quot;Lapset tulee haikaran kyydissä.&quot; Pikkubasisti kysyy äidiltään toisenkin kysymyksen: &quot;Onko isäni nussinut haikarankin kanssa?&quot;

----
Kuinka monta keskustapuolueen jäsentä tarvitaan sähkölampun vaihtamiseen? 

-Nolla. He pelkäävät kääntävänsä lampua liikaa oikealle tai vasemmalle.

----
Ruotsalainen ja laihialainen perhe on menossa junalla etelään. Laihialainen menee nelihenkisen perheensä kanssa vessaan, ja työntää konduktöörin kysyessä lippua yhden lipun oven alta. Ruotsalaiset sanovat tekevänsä saman tempun tulomatkalla. Ruotsalaiset menevät vessaan tulomatkalla, ja laihialaisen kysyessä lippua ruotsalainen tunkee lipun oven alta. Laihialainen menee perheensä kanssa toiseen vessaan.

----
Miksi ravikilpailuissa ei kannata istua takarivissä? 

-Sieltä ei näe hevon vittua. Sen sijaan kannattaa istua eturivissä, sieltä näkee vitun hyvin. 

[[Luokka:Vitsit|Sekalaiset]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Blender 3D/Käyttöliittymä</title>
    <id>1409</id>
    <revision>
      <id>25206</id>
      <timestamp>2006-11-29T16:33:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">== Ensivaikutelma ==

Ensimmäistä kertaa aukaistessasi ohjelmaa eteesi aukeaa aika sekavan näköinen käyttöliittymä, joka on täynnä nappeja, välilehtiä ja valikoita. Nämä alueet paljastuvat melko selvästi käyttöliittymästä. Ylimpänä on valikkorivi, josta paljastuu melko tutunnäköisiä &quot;paloja&quot;. Seuraavaksi on Blenderin editointi-ikkuna missä varsinainen mallinnus tehdään. Alimmainen ikkuna on täynnä nappeja. Tästä ikkunasta voit valita ominaisuuksia ja toimintoja malliin. (Kuten pinta, materiaalit ja valaistus.)


=== Mallinnusikkuna ===

Tämä tunnetaan mallinnusikkunana ja siinä tehdään kaikki Blenderiin keskeisesti yhteydessä olevat muokkaukset. Se toimii esikatseluna ja se on rajattu pysty- ja vaakaviivoituksiin. Viivoituksen väliä voidaan muuttaa. Ikkunaa voidaan myös zoomata.

http://en.wikibooks.org/wiki/Image:Blender3D_3D_viewport.png


=== Ominaisuudet ===

Alimmainen valikko sisältää suuren joukon erityyppisiä ja erilaisia välilehtiä ja nappeja. Näillä valikoilla voidaan muuttaa monia ominaisuuksia; kameraa, valaistusta, pintaa ja paljon muuta.

http://en.wikibooks.org/wiki/Image:Blender3D_buttons_window.png


=== Koon muuttaminen ===

Koon muuttamien valikoiden välillä käy helposti. Jokaisen alueen välissä hiiri muuttuu kaksisuuntaiseksi nuoleksi, jolloin hiiren nappia painamalla valikon kokoa voidaan muuttaa.

http://en.wikibooks.org/wiki/Image:Blender3D_windows_border.png


=== Omat asetukset ===

Tämä on ominaisuus jota et tule tarvitsemaan suurta osaa ajastasi, siksi se on piilotettu ylälaitaan. Aukaistua sen saa vierittämällä ylälaidan valikkoa alaspäin. Valikosta voit muuttaa useita Blenderin ominaisuuksia.

http://en.wikibooks.org/wiki/Image:Blender3D_windows_border.png

[[Luokka:Blender 3D]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Topfield TF5X00/JAGsEPG Ohje</title>
    <id>1410</id>
    <revision>
      <id>15685</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:24:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:88.112.152.136|88.112.152.136]] tekemä</comment>
      <text xml:space="preserve">[http://board.topfield.de/viewtopic.php?t=16459 JAG's EPG löytyy täältä]

== Ominaisuudet ==

* Tallentaa EPGn kovalevylle. -&gt; varmatoimisempi kuin koneen oma
* Osaa lisätä automaattisesti nauhoitusaikoihin marginaalin
* Osaa ajastaa annettujen hakusanojen perusteella
* &quot;NYT&quot;-näkymä näyttää yhdessä näytössä kaikkien kanavien ohjelmat
* &quot;SEURAAVA&quot;-näkymä näyttää yhdessä näytössä seuraavaksi tulevat ohjelmat kaikilta kanavilta
* &quot;PRIMETIME&quot;-näkymä näyttää illan parhaan katseluajan ohjelmat. (Tänään, huomenna jne...)
* Mahdollistaa Toppyn ohjelmoinnin PC:ltä komentotiedoston kautta

== Ohje englanniksi pdf-muodossa ==

http://web.ukonline.co.uk/rwein/Jag's%20EPG%20Manual.pdf

== Käyttöönotto ==

Kopioi Jags_EPG.tap Altairilla &quot;Auto Start&quot;-kansioon. Käynnistä Toppy uudelleen. Avaa JAG's OK:lla. Mikäli
painat &quot;0&quot;-näppäintä juuri ennen, toimii OK normaaliin tapaan. Paina kahdesti &quot;Play&quot;. JAG's hakee ohjelmaoppaan
ja kirjoittaa sen kovalevylle talteen. 

Jatkoa varten tee 15 minuutin ajastus, joka avaa Toppyn joka päivä aamulla vaikka 05:00 kanavalta yksi, ilman
nauhoitusta. Eli nk. &quot;-P-&quot; -ajastus. JAG's osaa silloin hakea EPG:n ja tallentaa sen kovalevylle automaattisesti.
Samalla JAG's tekee mahdollisesti ohjelmoidut automaattiajastukset.

Katso mallikuvia PDF:stä, joka tulee paketin mukana.

== Näppäinkomennot ==

Toimivat kun JAG's on näkyvissä. Oletuksena &quot;GUIDE&quot; ja &quot;OK&quot; avaavat JAG's näkymän. Tämän voi muuttaa asetuksista. Kannattaa valita GUIDE* (tähti), tällöin GUIDE näppäintä kerran painamalla avautuu JAG's EPG ja GUIDE näppäintä kahdesti painamalla Topfieldin oma EPG. 

* INFO - Näyttää pikaopastuksen näppäimiin
* STOP - Sammuttaa JAG's:n
* MENU - Avaa asetusnäkymän.
* TEKSTI-TV - Vaihtaa normaalin ja NYT-näkymän välillä
* TIEDOSTOLUETTELO - Avaa listauksen ajastuksista
* HIDASTUS - Avaa hakuominaisuuden

== Ajastus hakusanoilla ==

Automaattiajastus on koko ohjelman parasta antia. Se osaa tallentaa annettujen sanojen mukaan ohjelmia esimerkiksi vain tietyiltä kanavilta ja vain silloin kun sana löytyy tietyn aikavälin sisältä. Osaa tietenkin lisätä halutun määrän minuutteja ajastuksen alkuun ja loppuun.

'''Käyttöönotto'''

* 1) Avaa jag's ja paina menu-&gt; pääset asetuksiin.
* 2) Käännä numero 6 &quot;Ohjelm.autom.tallennus hakusanoilla&quot; vaikka asentoon -&gt;haku tai johonkin muuhun kuin off.
* 3) Laita asetus 31 &quot;Hakusana-ajastuksen tarkkailuikkuna&quot; haluamaasi aikaan. (esim. 240 h -&gt; automaattinen ajastus ohjelmista 240 tuntia eteenpäin.) Tämä voi olla vaikka 26h, jos teet ajastushaun päivittäin esim. käynnistyksen yhteydessä.
* 4) Poistu asetuksista exit namiskalla -&gt; jag's vielä näkyvissä
* 5) Paina hidastus |&gt; nappulaa -&gt; pääset Hakusanalistalle.
* 6) Tee joku hakusana (valitun sanan alku- ja loppupään editointi V-/V+ ja kelaus eteen &gt;&gt; ja taakse &lt;&lt; nappuloista) ja mene OK:lla hakusanan asetuksiin.
* 7) Käännä asetus 7 Ohjelman autom.ajastus/muistutus asentoon rec. ja tallenna haku (asetus 10, OK).
*8) Palaat hakusanalistalle. Mene kohtaan S3 Hae kaikki &quot;M&amp;P&amp;R&quot; ja OK. Nyt ohjelmat, jotka vastaavat hakusanaa ja esiintyvät tuona tarkkailuikkunaan määriteltynä aikana merkkautuvat tallentuviksi...
 

Varoituksen sana; &quot;MOT&quot; hakusanana ei tallenna vain MOT-ohjelmaa vaan myös Motorforum jne. Samoin kannattaa harkita aikaikkunan asettamista jokaiselle hakusanalle, &quot;Prisma&quot; -ohjelmaa uusitaan aika usein...

Jos haluaa talteen ohjelman MOT, mutta ei Motorforumia, hakusana näyttää tältä: mot~motorforum. Eli sana mot, mutta ei sanaa motorforum. Jos tulee mot ohjelma, jonka aiheena on motorforum ja asetuksissa on &quot;hae myös ohjelmatiedosta&quot;, niin ei tallennu. Mutta jos ei halua katsoa motorforumia, niin ei varmaan myöskään mot ohjelmaa, joka kertoo siitä...

Esimerkkejä ajastuskomennoista löytyy asennuspaketin mukana tulevasta tiedostosta.

[[Luokka:Topfield TF5X00]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Blender 3D/Perustyökalut</title>
    <id>1411</id>
    <revision>
      <id>15547</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:19:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tässä osiossa kerrotaan lähinnä mallintamiseen käytetyistä perusominaisuuksista, joilla mallinnusta vasta opettelevakin pääsee alkuun. Animointiin ym kehittyneempiin ominaisuuksiin liittyvät asiat on siis jätetty kokonaan huomioimatta. Oletamme kuitenkin, että lukija ymmärtää mallintamisen peruskäsitteitä, kuten vertexit, sivut, akselit, skaalaus yms.


== Muokkaustilat ja valinnat ==
Esimerkiksi 3D Studio Max:n käyttäjille Blenderin toimintamalli saattaa alussa tuntua vieraalta, ei kannata kuitenkaan ensimmäisen kokeilun jälkeen pelästyä ja siirtyä takaisin muihin sovelluksiin. Viikon tai parin käytön jälkeen lähes kuka tahansa pystyy omaksumaan Blenderin käyttöliittymän ja toiminnan.

=== Toimintatilat ===
Blenderissä on kaksi muokkaustilaa, 'Objectmode' sekä 'Editmode'.
Valittuasi ensin kappaleen objectmodessa, voit muokata kyseistä kappaletta siirtymällä editmodeen. Tilan vaihto tapahtuu oletuksena painamalla tabulaattori -näppäintä. Voit nopeasti päätellä kummassa tilassa olet katsomalla valittua kappaletta; jos vertexit ovat näkyvissä, olet editmodessa. Yleensä nykyinen tila on ilmoitettu myös näkymän alalaidassa olevalla työkalurivillä.

==== Objectmode ====
Sopiva suomennos voisi olla vaikkapa Palikkatila. Palikkatilassa tapahtuu varsinaisen 'tapahtumapaikan', eli mallintamasi ympäristön tms. muokkaus. Tässä tilassa voit valita kappaleita, muuttaa niiden kokoa sekä siirtää ja käännellä niitä. Myös valaistuksen ja kameroiden säätö tapahtuu tässä tilassa.

==== Editmode ====
Työstötila. Ollessasi editmodessa voit muokata kappaleita. Vertexien/sivujen/polygonien valinta ja muokkaus tapahtuu tässä tilassa.

=== Valitseminen ===
Valitseminen on Blenderissä toteutettu hieman eksoottisesti. Toisin kuin yleensä, valinta tapahtuu hiiren kakkosnäppäimellä (oikeakätisillä oikea näppäin, vasenkätisillä vasen). Jos haluat valita useampia kohteita, paina shift -näppäintä pohjassa.

Suuremman alueen valinta kerralla tapahtuu painamalla B -näppäintä. Tällöin voit hiiren ykkösnäppäintä pohjassapitämällä valita suuria määriä kohteita maalaamalla laatikon niiden päälle. Huomaa myös että jos tahdot tämän työkalun avulla valita useampia kohteita, sinun ei tarvitse painaa shift -näppäintä. Valinnan poisto tapahtuu maalaamalla laatikko hiiren kakkosnäppäimellä.

Kun painat B -näppäintä vielä toisen kerran, muuttuu osoitin ympyräksi. Tällä työkalulla voit maalata alueita joita tahdot valita, toiminta muistuttaa jokseenkin piirustusohjelmien maalaustyökaluja. Ympyrän koko muuttuu hiiren rullan tai näppäimistön + ja - näppäinten avulla.
[[Kuva:Blender3d_ui_numeroitu1.jpg|thumb|300px|''Kuva 1.'']]

== Kappaleiden käsittely ==
Blenderiin on version 2.37 myötä tullut 3DSM tyyliset muokkauswidgetit (Kuva 1, kehys 8), tämän luulisi osaltaan helpottavan alkuunpääsyä. Widgetit saat otettua käyttöön näkymän alalaidassa olevilla napeilla (kehys 5).

Kuitenkin ehkä sujuvampi tapa muokata kappaleita on käyttää pikanäppäimiä; valittuasi jotakin paina G siirtääksesi, S skaalataksesi tai R kääntääksesi. Jos tahdot siirtää, kääntää tai skaalata vain tietyllä akselilla, voit painaa Z,X tai Y näppäimiä näppäimistöltäsi. Tarkkoja siirtoja varten voit painaa N näppäintä, tämä avaa Transform Properties ikkunan (kehys 1). Koita myös pitää CTRL ja SHIFT näppäimiä pohjassa kun käytät jotain näistä kolmesta työkalusta.

[[Luokka:Blender 3D]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Blender3d ui numeroitu1.jpg</title>
    <id>1412</id>
    <revision>
      <id>24360</id>
      <timestamp>2006-11-18T11:58:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Luokka:Blender 3D</comment>
      <text xml:space="preserve">Blender 3D Käyttöliittymä numeroinnilla.

[[Luokka:Blender 3D]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Keskiaikainen porsaspiiras</title>
    <id>1413</id>
    <revision>
      <id>15676</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:22:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä resepti on peräisin Englannin kuninkaan Richard II:n kokin tekemästä keittokirjasta [http://www.pbm.com/~lindahl/foc/ Forme of Cury]. Kirja on valmistunut arviolta vuonna 1390 ja siinä kuvattu [http://www.pbm.com/~lindahl/foc/FoC111small.html alkuperäinen resepti] on melko ylimalkainen, kuten yleensä reseptit tuohon aikaan. 

==Raaka-aineet==
;Täyte
* 400 g porsaan jauhelihaa 
* 6 vatkattua munaa 
* 1 dl parmesaanijuustoraastetta 
* 1 tl suolaa 
* 1 dl pinjan siemeniä 
* hyppysellinen 
: muskottipähkinää, 
: inkivääriä, 
: kardemummaa, 
: pippuria, 
: sahramia
;Pohja
* 800 g  piirakka(voi)taikinaa

==Ohje==
# Vuoraa kaksi piirasvuokaa taikinalla
# Sekoita kaikki täyteainekset ja kaada vuokiin
# Paista 200 asteessa 45 minuuttia. 
# Piiras voidaan tarjota myös kylmänä, mutta se on parempaa lämpimänä.

[[luokka:keittokirja|Keskiaikainen porsaspiiras]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Vohvelit</title>
    <id>1423</id>
    <revision>
      <id>15487</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:17:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:82.141.124.250|82.141.124.250]] tekemä</comment>
      <text xml:space="preserve">Vohvelien paistamiseen tarvitset vohveliraudan.

==Raaka-aineet==
;Taikina
* 2 kananmunaa
* 1 prk kermaviiliä (2 dl)
* 2 dl maitoa
* 2,5 dl vehnäjauhoja
* 2 tl leivinjauhetta
* 2 tl sokeria
* 1 tl vaniliinisokeria
* 0,5 tl suolaa
* 50 g voita sulatettuna

==Ohje==
# Vatkaa munat
# Lisää kermaviili ja maito, sitten kuivat ainekset ja lopuksi voisula.
# Paista vohveliraudalla, raudan ohjeiden mukaan

==Lisäksi==
;Tarjoa joitakin seuraavista:
* Kermavaahtoa
* Vaahterasiirappia
* Hilloa
* Jäätelöä
* Suklaakastiketta
* Marjoja
[[luokka:keittokirja|Vohvelit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Blender 3D/Fysiikkamoottori</title>
    <id>1424</id>
    <revision>
      <id>27912</id>
      <timestamp>2007-01-13T16:22:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>85.156.246.133</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Reaaliaikaiset fysiikat */</comment>
      <text xml:space="preserve">== Reaaliaikaiset fysiikat ==
Blenderiin on integroitu [http://ode.org ODE]-fysiikkamoottori, joka mahdollistaa jopa reaaliaikaisesti simuloidut fysiikat. Fysiikat voi kytkeä päälle kun valittuun objektiin &quot;Logic&quot;-moodissa, jonka saa myös painamalla F4-näppäintä. 
*&quot;Actor&quot;-nappi luo objektista esineen, joka reagoi muihin objekteihin joihin vaikuttaa fysiikka, mutta itse pysyy paikallaan eikä reagoi muihin objekteihin. 
*&quot;Ghost&quot;-napilla objektista voidaan luoda haamu, eli muut objektit eivät voi törmätä siihen.
*&quot;Dynamic&quot;-nappi tekee objektista täysin dynaamisen eli se reagoi muihin objekteihin ja liikkuu, mutta ei pyöri. 
*&quot;Rigid body&quot;-nappi lisää täydellisen fysiikan mallinnuksen.

Tällä hetkellä Blender käyttää dynaamisissa objekteissa törmäystarkistukseen palloja (Bounding sphere), jonka koko pitäisi olla hieman suurempi mitä objektin oikea koko, jotta objektit eivät lävistä muita pintoja. Törmäystarkistusalueen voi nähdä &quot;Wireframe&quot;-tilassa.

=== Materiaalit ===
Blenderissä materiaaleilla voidaan kontrolloida värejä, kuten myös fyysisiä ominaisuuksia. Objektin materiaalivalinnasta löytyy nappi DYN, jonka avulla ominaisuuksia voi muokata.

*Restitution = Kuinka paljon kappale menettää liike-energiaa törmätessään tähän materiaaliin.
*Friction = Tämän materiaalin ja objektin välinen kitka.
*Fh Force = Voima pinnasta poispäin.
*Fh Dist = Pinnasta poispäin tulevan voiman kantama.
*Fh Damp = Kuinka nopeasti kappale pysähtyy voiman vaikutus alueella.

Jotta Fh ominaisuus toimisi täytyy myös objekteista joihin voiman pitäisi vaikuttaa aktivoida nappi Do Fh, &quot;Logic&quot;-paneelista.

[[Luokka:Blender 3D]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Tulinen suklaakakku</title>
    <id>1425</id>
    <revision>
      <id>12741</id>
      <timestamp>2006-05-28T17:12:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>84.251.148.180</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Ajatus suklaan ja chilin yhdistämisestä saattaa aluksi tuntua oudolta, mutta ne sopivat yllättävän hyvin yhteen. Kokeile ensin hieman pienemmällä määrällä mausteita ja lisää maustetta vähitellen.

== Ainekset ==
;Pohja:
* 2 munaa
* 2 dl sokeria
* 2 dl erikoisvehnäjauhoja
* 4 rkl kaakaojauhetta
* 1 dl saksanpähkinöitä
* 1 veitsen kärjellinen cayennea 
* 2 tl leivinjauhetta
* 150 g sulatettua voita 
* 1  dl kiehuvaa vettä
;Täyte ja kuorrutus:
* 150 g voita
* 2 dl tomusokeria
* 150 g tummaa suklaata (väh. 70% kaakaovoita)
* 0,25 tl veitsen kärjellinen punaista chilitahnaa
;Koristelu:
* Appelsiinin makuinen koristerae

== Ohje ==
#Vaahdota sokeri ja munat. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vaahdotettuun munasokeriseokseen. Lisää sulatettu voi ja kiehuva vesi.
#Voitele ja korppujauhota pikänomainen kakkuvuoka ja kaada taikina siihen. Paista 175°C alimmalla ritilätasolla noin 40 minuuttia.
#Aloita täytteen tekeminen vatkaamalla voi ja tomusokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää piri-piri. Jaa taikina kahteen osaan. Lisää toiseen vesihauteessa sulatettu hieman jäähtynyt suklaa. 
#Leikkaa kakku kolmeen osaan. Levitä väleihin suklaavaahto ja käytä toista vaahtoa ja appelsiinirakeita koristeluun.

[[luokka:keittokirja|Tulinen suklaakakku]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Pizza</title>
    <id>1429</id>
    <revision>
      <id>23613</id>
      <timestamp>2006-11-14T16:56:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Kompak</username>
        <id>114</id>
      </contributor>
      <comment>vähän turhaa mainostusta pois</comment>
      <text xml:space="preserve">{{ Keittokirja |
Nimi = Pizza |
Kuva = [[Kuva:Pizza.jpg|200px]] |
Annoksia = Neljälle |
Aika = 1 tunti |
Vaikeustasokuva = [[Kuva:2 viidestä.gif]] |
}}
{{Wikipedia|Pizza|Pizza}}
{{Commons|Pizza|Pizza}}
Kuinka paistan pitseriamaisen '''pizzan''' (myös '''pitsa'''). Ohje tarkasti kerrottuna, jotta nekin, joilla ei ole kokemusta leipomisesta pystyvät tekemään pizzaa. Pizzoja ohjeesta tulee neljä.

== Ainekset: Pohja ==
* 2 dl vettä (noin 40 °C)
* Sokeria
* Suolaa
* Hiivaa (tuore 1/3 pkt, kuiva 1/2 pss)
* Pizzajauhoja (5dl valmista pizzajauhosekoitusta tai vehnäjauhoja, joissa voi olla puolet durumvehnäjauhoja)
* Oliiviöljyä (1-5 rkl)

== Ainekset: Täyte ==
* '''Tomaattimurskaa 100 - 200g'''
* '''Emmentaljuustoa'''
* '''Mozzarellajuustoa'''
* Jauhelihaa (n. 200g)
* Valkosipulimurskaa
* Basilikaa (2-5 tl)
* Pizzamaustetta (2-5tl)
* Pippuria (2-5 tl)
* Chiliä (oman maun mukaan)
* Purkki ananasta (200g)

Tummennetut ovat pizzan &quot;pakollisia&quot; perustäytteitä.

== Tarvikkeet ==

# Taikinakulho
# Taikinalasta/kaavin
# Siivilä (iso)
# Sauvasekoitin
# Sauvasekoittimen kuppi
# Leivinpaperia
# Liina / tuorekelmua
# Piirakkakaulin (tavallinenkin kaulin käy)
# Pullasuti (öljyä varten)

==Ohje==

# Lämmitä vesi mikrossa n. 37 °C (kuivahiivalla 42 °C) ja kumoa kulhoon. Jollei ole lämpömittaria, lämpötilan saa suurinpiirtein selville laittamalla käden veteen. Veden pitää tuntua lämpimältä, muttei saa polttaa.
# Lisää veteen ripaus suolaa ja sokeria. Liuota veteen.
# Liuota hiiva veteen. Ole tarkkana kuivahiivan kanssa, joka tarvitsee 42 °C herätelämmön (tuorehiiva vähemmän), mutta varo polttamasta hiivaa liian kuumalla vedellä.
# Lisää jauhot pienissä erissä ja samalla taikinaa taikinalastalla vaivaten. Kun taikina muuttuu vellistä paksuksi taikinaksi vaivaa loppu käsin (laita käsi nyrkkiin).
# Vaivaa taikinaa niin pitkään kunnes kaikki jauhot on varmasti käytetty ja taikina ei ole enää &quot;jauhoinen&quot;. Yleensä kannattaa vaivata pitkään. Yleiskone on hyvä apu tässä. Antaa koneen vain surrata 15 minuuttia, kun valmistelee täytteitä.
# Kun taikina on valmis pistä kulhon päälle liina/tuorekelmu ja laita kohoamaan lämpimään paikkaan noin 30 - 60 minuutiksi. Voit esim. lämmittää uunia hiukan ja laittaa taikinan sinne kohoamaan.
# Taikinan kohotessa voit valmistaa tomaattikastikkeen. Kumoa tomaattimurska ensin siivilään ja valuta ylimääräinen neste pois.
# Kun ylimääräinen neste on valutettu kumoa murska siivilästä kuppiin. Lisää oman maun mukaan pippurirouhetta, chiliä, pizzamaustetta ja basilikaa. Voit laittaa myös valkosipulimurskaa.
# Sekoita sauvasekoittimella kastike niin tasaiseksi, ettei tomaattikokkareita enää löydy.
# Jätä nyt tomaattikastike rauhaan ja ruskista jauheliha. Pannun tulee olla kuuma. Jauheliha on valmista silloin, kun liha on muuttunut kokonaan harmahtavaksi/ruskeaksi ja kun jauhelihasta on tullut pientä kokkaretta. Jos ostit halvinta jauhelihaa niin kaada ylimääräinen rasva pois jo paistovaiheessa.
# Kun taikina on kohonnut kaksinkertaiseksi, levitä uunipellin kokoinen leivinpaperi pöydälle ja ripottele runsaasti jauhoja päälle. Hiero vielä jauhoja käsiin, jottei taikina tartu niin helposti. Kaavi kulhosta 1/4 taikinasta ja pyöritä käsin taikinasta &quot;pallo&quot;.
# Laita uuni tässä vaiheessa jo lämpiämään niin kuumalle kuin saat ja laita samalla pelti lämpiämään uuniin. Jos mahdollista niin käytä vain alalämpöä. Tällöin täytteet eivät paistettaessa pala niin nopeasti. Suositeltava paistolämpötila on 300 °C.
# Iske taikinapallo leivinpaperille ja painele aluksi käsin taikinasta jotakuinkin pyöreä. Kaulimella loppu jolloin saat pohjasta varmasti tasaisen. Pohjan paksuuden pitää olla n. &gt;1,5mm, muuten pohjasta ei tule rapeaa ja jää paksuksi.
# Kun uuni on täysin lämmennyt, esipaista pohja
## Ota kuuma pelti nopeasti uunista 
## Vedä pizzapohja leivinpapereineen pellille
## Pohja uuniin esipaistumaan
## Jos kaikki on mennyt hyvin, niin pohjan pitäisi pian ruveta pullistelemaan.
## Ota pohja pois uunista kun ensimmäiset ruskeat läikät ilmestyvät.
# Töki haarukalla keskellä olevat ilmakuplat rikki.
# Sivele sitten pizzapohja oliiviöljyllä (hyvin ohuelti). Jos haluat reunat rapsakoiksi, niin jätä ne voitelematta.
# Levittele lusikalla tomaattikastike ohuelti. Pohjan pitää näkyä läpi. Älä laita liikaa, vaikka kastiketta tuntuu jäävän ylitse paljonkin.
# Lisää Emmental. Älä säästele juustossa vaan laita jo nyt melko paksulti.
# Lisää jauheliha. Älä peitä koko pizzaa jauhelihalla, vaan laittele pieniä määriä sinnetänne.
# Lisää mozzarella. Älä nuukaile juustossa. Peitä ainakin jauhelihat, koska ne kuivuvat nopeiten kuumassa uunisssa.
# Lisää pilkotut ananaspalat.
# Pizza takaisin uuniin. Kun juusto alkaa muuttua kullanruskeaksi on pizza valmista (hyvä paistoaika on yleensä ollut 10 minuuttia). &lt;u&gt;Älä&lt;/u&gt; jätä pizzaa vahtimatta hetkeksikään.
# Lisää valkosipulimurska

[[Luokka:Keittokirja|Pizza]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tuvalun kieli</title>
    <id>1432</id>
    <revision>
      <id>22348</id>
      <timestamp>2006-11-02T07:03:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Katso myös */  Sama kuin äsken</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Image:Flag of Tuvalu.svg|400px|center]]

&lt;center&gt;'''Tuvalu''' on [[w:Austronesialainen kieli|austronesialainen kieli]], jota puhutaan [[w:Tuvalu|Tuvalussa]].&lt;/center&gt;

== Sisältö ==
*[[Tuvalun kieli/Yleistä|Yleistä]]
*[[Tuvalun kieli/Aakkoset|Aakkoset]]
*[[Tuvalun kieli/Kielioppi|Kielioppi]]
*[[Tuvalun kieli/Murteet|Murteet]]
*[[Tuvalun kieli/Sanastoa|Sanastoa]]

==Katso myös==

* [[w:Tuvalun_kieli|Wikipedian artikkeli Tuvalun kielestä]]

[[Luokka:89 Kielet]]
[[Luokka:Tuvalun kieli]]

[[na:Dorerin Tubaru]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tuvalun kieli/Kielioppi</title>
    <id>1434</id>
    <revision>
      <id>15658</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:22:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">==Artikkelit==
Tuvalun kielessä on käytössä kuusi artikkelia. Yksikön yhteydessä  voidaan käyttää artikkeleita &quot;te&quot;, &quot;se&quot; tai &quot;a&quot; ja monikon kanssa &quot;ni&quot;, &quot;ne&quot; tai &quot;a&quot;.

==Substantiivit==
Tuvalun kielessä substantiivit eivät koskaan taivu. Monikko voidaan muodostaa laittamalla substantiivin eteen jokin määrää ilmaiseva sana tai pidentämällä sanassa olevaa vokaalia.  

==Adjektiivit==
Adjektiivi tulee aina substantiivin jälkeen.

==Verbit==
Verbit eivät koskaan taivu. Tuvalun kielessä ei ole suomen kielen &quot;olla&quot; -verbiin verrattavaa sanaa. Passiivia käytetään erittäin harvoin. Imperfekti muodostetaan lisäämällä lauseeseen sana &quot;ne&quot;, preesens lisäämällä &quot;e&quot; ja futuuri lisäämällä &quot;ka&quot;. 

==Numeraalit==
{| border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;
|-
|1 = tasi
|-
|2 = lua
|-
|3 = tolu
|-
|4 = fa
|-
|5 = lima
|-
|6 = ono
|-
|7 = fitu
|-
|8 = valu
|-
|9 = iva
|-
|10 = sefulu
|-
|}
Numeraalin yhteydessä käytetään yleensä sanaa &quot;toko&quot;, jos puhutaan ihmisistä.

==Pronominit==
Tuvalun kielen persoonapronominit ovat:

*minä = au
*sinä = koe
*hän = ia
*me = taua (''sinä ja minä''), tatou (''te ja minä''), maua (''hän ja minä''), matou (''he ja minä'')
*te = koulua (''kahdesta ihmisestä''), koutou (''kolmesta tai useammasta ihmisestä'')
*he = laua (''kahdesta ihmisestä''), latou (''kolmesta tai useammasta ihmisestä'')

Possessiivipronomineja ovat:

*minun = taku (''yksiköstä''), aku (''monikosta'')
*sinun = tau (''yksiköstä''), au (''monikosta'')
*hänen = tana (''yksiköstä''), ana (''monikosta'')

==Partikkelit==

[[Luokka:Tuvalun kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Kirjolohikastike</title>
    <id>1435</id>
    <revision>
      <id>16815</id>
      <timestamp>2006-08-16T11:39:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">Ohje italialaisen kirjolohikastikeen valmistamiseen. Suositellaan tarjottavaksi pastan kanssa.

;Ainekset
*2 rkl voita
*1/2 dl vehnäjauhoja 
*3 dl vettä 
*1/2 kalaliemikuutio 
*2 dl kuohukermaa 
*1/2 rkl sitruunamehua 
*1/4 tl sitruunapippuria 
*2 tl tomaattisosetta 
*200 g kylmäsavustettua tai tuoresuolattua kirjolohta

;Valmistus
# Sulata voi kattilassa. Lisää jauhot ja kiehauta ne voissa. 
# Lisää vesi ja murennettu kalaliemikuutio, sekoita tasaiseksi. 
# Lisää kerma sekä mausteet, anna kiehua muutama minuutti. 
# Suikaloi kala ja lisää se sekä tilli kastikkeeseen.
# Tarjoile (mieluiten pastan kanssa).

[[Luokka:Keittokirja|Kirjolohikastike]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Tiramisu</title>
    <id>1437</id>
    <revision>
      <id>25987</id>
      <timestamp>2006-12-12T13:08:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>kuva ja w</comment>
      <text xml:space="preserve">{{ Keittokirja |
Nimi = Tiramisu |
Kuva = [[Kuva:Tiramisu Fanes.jpg|150px]]|
Annoksia = 8 |
Aika = 30 minuuttia |
Vaikeustasokuva = [[Kuva:2 viidestä.gif]] |
}}

'''Tiramisu''' on italialainen jälkiruoka. Tämän ruoan voi valmistaa aivan yhtä hyvin gluteenittomista kekseistä ja laktoosittomista maitotuotteista. Valmistamiseen ei tarvita uunia.

=Tiramisu=

==Ainekset==

;Pohja: 8 kpl kaurakeksejä '''tai''' 6 kpl Digestive-keksejä. (Alkuperäisessä ohjeessa neidon sormia (lady finger) eli sokerikakkukeksejä eli Savoiardi-keksejä.)*
;Kostutusseos: 3 rkl vahvaa kahvia ja 1 tl sokeria. 
;Täyte: 1 dl kuohu- tai vispikermaa&lt;br&gt;½ dl maitorahkaa&lt;br&gt;½ dl maustamatonta tuorejuustoa&lt;br&gt;¼ dl tomusokeria 
;Pinnalle: 1 tl kahviseosta (kostutusseos)&lt;br&gt;1 tl kaakaojauhetta


&lt;nowiki&gt;*&lt;/nowiki&gt; Italialaiset korvaavat keksit myös sokerikakulla, joka on parempi vaihtoehto kuin kaura- tai Digestive-keksit. Parhaita ovat Savoiardi-keksit, joita saa nykyään myös ruokakaupoista.

==Tarvikkeet==

*Kahvinkeitin
*Leivinpaperia
*Vatkain tai vispilä
*Siivilä

==Ohje==
# Asettele keksit leivinpaperin päälle. Valmista vahva kahvi ja mausta se sokerilla. Anna kahviseoksen jäähtyä. 
# Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää loput täytteen aineet ja sekoita tasaiseksi. Tarkista maku. 
# Kostuta keksit kahviseoksella. Asettele puolet kekseistä haluamaasi muotoon tarjoilulautaselle. Levitä keksien päälle puolet täytteestä. Laita uusi keksikerros ja täytekerros keksikerroksen päälle. Siisti reunat ja päällinen esim. veitsellä. 
# Siivilöi tiramisun päälle kaakaojauhetta juuri ennen tarjoilua.

=Italialainen tiramisu=

Tässä ohjeessa palataan lähemmäksi italialaista tiramisua. Ohje noin kahdeksalle. Munien käsittelyssä kannatta huomioida salmonellariski. Ohje on yhdistelty eri lähteistä ja todettu toimivaksi.

==Ainekset==

;Pohja: Savoiardi-keksejä (Lady fingers)
;Kostutus: 3 dl espressokahvia (esimerkiksi pikakahvista)&lt;br&gt;marsalaviiniä, amarettoa&lt;br&gt;(Savoiardi-keksit imevät paljon nestettä)
;Täyte: 1 dl sokeria&lt;br&gt;4 munankeltuaista&lt;br&gt;4 valkuaista&lt;br&gt;750 g mascarpone-juustoa
;Pinnalle: kaakaojauhetta (van Houten tai vastaava)

==Tarvikkeet==
*Noin 1½ litran vetoinen vuoka, joka on myös tarjoiluastia.

==Ohje==
# Valmista kahvi. Halutessasi voit lisätä marsalaviinin kahviin (2 dl kahvia, 1 dl viiniä)
# Laita vuoan pohjalle kerros kahvilla kostutettuja keksejä.
# Lorauta hieman marsalaviiniä (ja amarettoa) keksien päälle, jos sitä ei ole kahvin seassa.
# Vaahdota sokeri ja keltuaiset kuohkeaksi vaahdoksi.
# Lisää halutessasi hieman amarettoa vaahdon sekaan antamaan makua.
# Vaahdota valkuaiset toisessa kulhossa.
# Sekoita varovasti juusto ja keltuaisvaahto.
# Lisää lopuksi valkuaisvaahto varovasti sekoittaen.
# Kaada seos keksikerroksen päälle.
# Jäähdytä jääkaapissa pari tuntia.
# Ennen tarjoilua sirottele siivilän läpi pinnalle kaakkaojauhetta. 

Liiallinen sekoittaminen tekee täytteestä löysän.

==Muunnos==
Joissain ohjeissa tiramisu valmistetaan laittamalla kerroksittain keksejä ja täytettä kahdesta kolmeen kerrosta.

[[Luokka:Keittokirja|Tiramisu]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Keittokirja</title>
    <id>1442</id>
    <revision>
      <id>5689</id>
      <timestamp>2005-06-23T15:19:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{| class=&quot;toccolours&quot; style=&quot;width:20em; margin:0 0 0.5em 1em; float:right;&quot;
|- style=&quot;text-align:center;&quot;
!align=&quot;center&quot; bgcolor=&quot;#ffcc44&quot; colspan=&quot;2&quot;|'''{{{Nimi}}}'''
|-
|align=&quot;center&quot; colspan=&quot;2&quot; style=&quot;padding: 0px;&quot;| {{{Kuva}}}
|-
!align=&quot;left&quot; valign=&quot;top&quot;|Annoksia:
|valign=&quot;top&quot;|{{{Annoksia}}}
|-
!align=&quot;left&quot; valign=&quot;top&quot;|Aika:
|valign=&quot;top&quot;|{{{Aika}}}
|-
!align=&quot;left&quot; valign=&quot;top&quot;|Vaikeustaso:
|valign=&quot;top&quot;|{{{Vaikeustasokuva}}}
|-
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:1 viidestä.gif</title>
    <id>1443</id>
    <revision>
      <id>5690</id>
      <timestamp>2005-06-23T15:09:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <comment>Saksankielisestä Wikikirjastosta. [[GIMP]]:illä piirtänyt Oliver Merkel. Hän julkaisi kuvan GFDL-lisenssillä. {{GFDL}}</comment>
      <text xml:space="preserve">Saksankielisestä Wikikirjastosta. [[GIMP]]:illä piirtänyt Oliver Merkel. Hän julkaisi kuvan GFDL-lisenssillä. {{GFDL}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:2 viidestä.gif</title>
    <id>1444</id>
    <revision>
      <id>5691</id>
      <timestamp>2005-06-23T15:09:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <comment>Saksankielisestä Wikikirjastosta. [[GIMP]]:illä piirtänyt Oliver Merkel. Hän julkaisi kuvan GFDL-lisenssillä. {{GFDL}}</comment>
      <text xml:space="preserve">Saksankielisestä Wikikirjastosta. [[GIMP]]:illä piirtänyt Oliver Merkel. Hän julkaisi kuvan GFDL-lisenssillä. {{GFDL}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:3 viidestä.gif</title>
    <id>1445</id>
    <revision>
      <id>5692</id>
      <timestamp>2005-06-23T15:10:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <comment>Saksankielisestä Wikikirjastosta. [[GIMP]]:illä piirtänyt Oliver Merkel. Hän julkaisi kuvan GFDL-lisenssillä. {{GFDL}}</comment>
      <text xml:space="preserve">Saksankielisestä Wikikirjastosta. [[GIMP]]:illä piirtänyt Oliver Merkel. Hän julkaisi kuvan GFDL-lisenssillä. {{GFDL}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:4 viidestä.gif</title>
    <id>1446</id>
    <revision>
      <id>5693</id>
      <timestamp>2005-06-23T15:10:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <comment>Saksankielisestä Wikikirjastosta. [[GIMP]]:illä piirtänyt Oliver Merkel. Hän julkaisi kuvan GFDL-lisenssillä. {{GFDL}}</comment>
      <text xml:space="preserve">Saksankielisestä Wikikirjastosta. [[GIMP]]:illä piirtänyt Oliver Merkel. Hän julkaisi kuvan GFDL-lisenssillä. {{GFDL}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:5 viidestä.gif</title>
    <id>1447</id>
    <revision>
      <id>5694</id>
      <timestamp>2005-06-23T15:11:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <comment>Saksankielisestä Wikikirjastosta. [[GIMP]]:illä piirtänyt Oliver Merkel. Hän julkaisi kuvan GFDL-lisenssillä. {{GFDL}}</comment>
      <text xml:space="preserve">Saksankielisestä Wikikirjastosta. [[GIMP]]:illä piirtänyt Oliver Merkel. Hän julkaisi kuvan GFDL-lisenssillä. {{GFDL}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ihokarvojen ajaminen</title>
    <id>1454</id>
    <revision>
      <id>24908</id>
      <timestamp>2006-11-25T09:08:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <comment>palautus</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä kirja on aloittelijan opas ihokarvojen ajamiseen ja trimmaamiseen. Kokeneempia ajajia varten se sisältää hyödyllisiä vihjeitä.

==Välineet==
Tämä osio esittelee ihokarvojen ajamisessa käytetyt välineet ja antaa vihjeitä niiden käyttöön.

===Partaveitsi===
===Partahöylä===
[[Kuva:Three blade safety razor.jpg|200px|right|Kolmiteräinen partahöylä]]

Naisilla usein omat shaverit, jotka poikkeavat hieman muotoilultaan miesten partahöylistä.

Ajeltava alue käsitellään ensiksi ajoa auttavalla aineella, esim saippuavaahto, geeli. Höylää kuljetetaan ihon pinnassa paikasta riippuen  joko vastakarvaan tai myötäkarvaan.

[[kuva:Headblade.JPG|100px|left|Head blade]]
===Päänajoterä===
Päänajoterä (engl. head blade) on erityisesti pään ajelemista varten suunniteltu ajoväline.

===Sähköparranajokone===

===Partavaahto===
===Saippua ja harja===
===Peili===


===Vahat===

====Kuumavaha====
====Kylmävaha====
Ensiksi paketin kyljessä oleva ohje : 
Lämmitä liuskaa käsien välissä vähän aikaa. Irroita liuskat varovaisesti toisistaan. Paina liuskat iholle karvan kasvusuuntaan, ylhäältä alas. Pingoita ihoa ja repäise irti vastakarvaan.

Repäisy kannattaa tehdä mahdollisimman &quot;matalana&quot; eikä ylös nostaen. 

Iholle jääneet saa poistettua esim: pumpulilla joka on kastettu vauvan öljyllä. 
Ihoa on myös syytä rauhoitella viileällä vedellä kun on esiksi  puhdistanut  vahajäämät pois.

====Sokerointi====
Sokerointi on eräänlainen kuumavahauksen muoto, jossa vaha-aines valmistetaan itse keittämällä. Seos valmistetaan sekoittamalla suureen määrän sokeria pieni määrä vettä ja esim. sitruunamehua. Seosta keitetään kunnes se muuttuu ruskeaksi, jonka jälkeen sen annetaan jäähtyä, jolloin keitoksesta tulee paksumpaa. Varsinainen karvojen poisto tapahtuu levittämällä paksuuntunutta seosta lämpimänä (ei polttavana) iholle, jonka jälkeen sen levitetyn kohdan päälle painellaan karvojen kasvusuuntaan esim. pellavakankainen kaistale, joka sitten repäistään nopeasti irti vastakarvaan. Sokeriseoksen tulee pysyä koko operaation aikana riittävän lämpimänä, jotta sitä voi levittää helposti iholle. Liian kuuma seos voi kuitenkin aiheuttaa palovammoja, joten lämpötila tulee pitää juuri oikeana. Sokeriseosta voi myös säilyttää pitkiäkin aikoja, jolloin uudelleenkäytön yhteydessä seosta lämmitetään kunnes siitä tulee juoksevaa. Seos on vesiliukoista ja sen voi pestä helposti pois lämpimällä vedellä. Sokerointi ei ole tehokasta, jos karvat ovat alle 0,5cm pitkiä.

===Laser===
===Pinsetit===
Sopivat hyvin yksittäisten karvojen poistoon, vaikka suuren karvamäärän poistaminen pinseteillä olisikin hidasta. Pinseteillä tartutaan yksittäiseen karvaan ja nykäistään kasvusuuntaan. Toisella kädellä on hyvä pingoittaa ihoa vastakkaiseen suuntaan.
====Automaattipinsetit====
====Elektrolyysi====

==Tekniikka==
Tämä osio opettaa kunkin vartalonosan ajamiseen sopivan tekniikan.

===Kasvot===

====Parta====

=====Muotoilu=====

====Viikset====
====Pulisongit====
====Kulmakarvat====
====Nenäkarvat====

===Sääret===
===Kainalot===
===Takapuoli===
===Selkä===
===Sukupuolielimet===

====Miehen====

====Naisen====

===Pää===

==Ajamisen jälkeen==

===Voiteet===
===Siivous===

====Vartalo====
====Välineet====
====Paikka====

===Ajovirheiden hoito===

====Ajoihottuma====
====Haavat====
Parranajossa syntyviin pieniin haavoihin on vanhastaan käytetty alunapuikkoa. Aluna eli alumiinikaliumsulfaatti desinfioi ja tyrehdyttää pienet verenvuodot nopeasti.

====Kutina====


{{wikipedia|karvoitus|karvoitus}}

[[en:Shaving]]

[[Luokka:Ihokarvojen ajaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Sidebar</title>
    <id>1804</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>23980</id>
      <timestamp>2006-11-16T20:00:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>ei tuota osasto-sanaa tarvitse toistaa</comment>
      <text xml:space="preserve">* navigation
** mainpage|mainpage
** portal-url|portal
** currentevents-url|currentevents
** recentchanges-url|recentchanges
** randompage-url|randompage
** helppage|help
** sitesupport-url|sitesupport

* osastot
**Wikikirjasto:Osasto|Kaikki osastot
** Wikikirjasto:Humanististen tieteiden osasto|Humanistiset tieteet
** Wikikirjasto:Luonnontieteiden osasto|Luonnontieteet
** Wikikirjasto:Sekalaisten osasto|Sekalaiset
** Wikikirjasto:Teknologian osasto|Teknologia
** Wikikirjasto:Erikoiskirjojen osasto|Erikoiskirjat</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Kuukauden kasvi</title>
    <id>1866</id>
    <revision>
      <id>6234</id>
      <timestamp>2005-07-04T11:15:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
{| align=&quot;center&quot; width=&quot;50%&quot; style=&quot;border-style: solid; border: 2px solid #e2e2ff; border-width: 1px; padding: 1em; padding-top: 0;&quot;|
!bgcolor=&quot;#f0f0ff&quot; align=center|Kuukauden kasvi
|-
|bgcolor=&quot;#f0f0ff&quot;|[[{{{Kuva}}}|100px|right]]
{{{Teksti}}}
|-
|bgcolor=&quot;#f0f0ff&quot; align=right|[[{{{Lue lisää}}}|'''Lue lisää...''']]
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Roskaa/Koska</title>
    <id>1869</id>
    <revision>
      <id>26919</id>
      <timestamp>2006-12-25T22:39:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>linkki keskustelusivulle</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div name=&quot;Roskaa&quot; class=&quot;boilerplate metadata&quot; id=&quot;attention&quot; style=&quot;background-color: #fee; margin: 0 1em; padding: 0 10px; border: 1px solid #aaa;&quot;&gt;
[[Kuva:Keep tidy.svg|left|92px]]
'''Tämä kuva tai sivu on merkitty poistettavaksi välittömästi [[:Wikikirjasto:Roska|roskana]], koska {{{1}}}.'''

Jos olet eri mieltä, kerro mielipiteesi [[{{keskustelu}}:{{PAGENAME}}|keskustelusivulla]]. Jos korjaat ongelman tai merkintä on mielestäsi ilmeisen virheellinen, poista tämä huomautus. Älä kuitenkaan poista huomautusta, jos olet luonut tämän sivun tai kuvan.
&lt;div align=&quot;right&quot;&gt;&lt;small&gt;[[:Luokka:Roskaa|kaikki roskat]]&lt;/small&gt;&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;includeonly&gt;[[Luokka:Roskaa]]&lt;/includeonly&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Saksa/Yleistä</title>
    <id>1870</id>
    <revision>
      <id>22700</id>
      <timestamp>2006-11-07T06:34:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>päivitys mallineen muuttoksen takia</comment>
      <text xml:space="preserve">{{InterWiki|kielikoodi=de|versio=Saksan}}
{{Saksa}}

Saksan kieli on Euroopan puhutuin kieli. 1800-luvun lopulta 1920-luvulle sitä käytettiin paljon kansainvälisessä tieteellisessä kanssakäymisessä. Saksa kuuluu indo-eurooppalaisen kielikunnan läntiseen germaaniseen kieliryhmään. Saksaa puhuu maailmanlaajuisesti äidinkielenään yli 100 miljoonaa ihmistä, joista Saksassa asuu 82 miljoonaa.

Saksa muistuttaa kieliopillisesti monella tapaa [[Hollannin kieli|hollantia]]. Kielet ovat puhuttuina kuitenkin hyvin erilaisia. 

==Nykyinen levinneisyys==

Saksa on virallinen pääkieli seuraavissa valtioissa:
* Saksa
* Itävalta
* Liechtenstein

ja sitä käytetään virastokielenä muiden kielten rinnalla seuraavissa maissa:
* Belgia
* Luxemburg
* Sveitsi
* Italia (alueellisesti Etelä-Tirolissa)

Sekä lyhytaikaisesti
* Namibiassa (1984-1990)

Monissa Itä-Euroopan maissa on saksaa puhuvia vähemmistöjä. Lisäksi siirtolaisuuden myötä esimerkiksi Etelä-Amerikassa  ja Australiassa on merkittäviä saksankielisiä vähemmistöjä.

Saksankielisiä alueita oli Euroopassa enemmänkin ennen toista maailmansotaa, mutta Saksan hävittyä ko. sodan sen piti luovuttaa laajoja maaalueita mm. Puolalle, josta saksalaiset häädettiin kovakouraisesti ns. tynkä-Saksaan.

==Ääntämysohjeita==

&lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;Kirjain&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Äännetään&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Esimerkkejä&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;a, e, i, o, u, ö&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;kuten suomessa&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;an, echt, drinnen, oben, unter, höflich&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;ü&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;kuten suomen y&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;über&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;y&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;j,y tai i&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Lyon, ypsilon&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;ä&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;kuten suomen e&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;kämpfen&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;ei&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ai&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Reise&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;ie&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;i:&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Dienstag&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;eu, äu&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;oi&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;treu&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;b, d&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;kuten suomessa; sanan lopussa kuten suomen p ja t&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Banane, durch; ab, Rad&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;c&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ä:tä, e:tä ja i:tä ennen ts, muutoin k&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Celle; drücken&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;f, j, l, m, n, x, z&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;kuten suomessa&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;fahren, jeden, lassen, manchmal, neben, xylitol, Zimmer&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;kuten suomessa, paitsi sanan lopussa, jolloin kuten ch&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;gegen; sonnig&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;h&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;sanan alussa kuten suomessa, muutoin kahdentaa vokaalin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Hose, sehen, sah&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;k, p, t&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;suomen vastaavia kovemmat äänteet (kuten englannissa)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Katze, Punkt, Tasche&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;qu&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;kv&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Querstraße&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;r&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Pohjois-Saksassa kurkku-r (kuten ranskassa), etelässä kuten suomessa; sanan lopussa vaimentuu usein vaimeaksi ä-äänteeksi&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;reden; er&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;s&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;sanan lopussa kuten suomessa, muutoin soinnillinen; ennen p:tä tai t:tä suhuässä&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;als; Rose, suchen; spannend, Straße&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;sch&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;suhuässä&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;schauen&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;ß&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ss; edellinen vokaali äännetään kahtena (paitsi diftongin jäljessä)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;naß, heißen&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;ch&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;voimakas kurkku-h; ennen s:ää k&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;manchmal, brechen; sechs&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;chen&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&quot;hjen&quot;, j:tä painottaen&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Mädchen, Häuschen&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;


{{Saksa}}

[[Luokka:Saksan kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Saksa/Sanasto</title>
    <id>1871</id>
    <revision>
      <id>19589</id>
      <timestamp>2006-09-24T14:22:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Jaajaajoo|Jaajaajoo]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Jaajaajoo|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Saksa}}


=== Tervehdyksiä ===
{{Wiktionary|Wikisanakirja:Saksan kielen sanalista|Saksan kielen sanastoa}}
*Hyvää päivää! ''Guten Tag!'' ''Grüß Gott!'' (Itävallassa)
*Hyvää huomenta! ''Guten Morgen!''
*Hyvää iltaa! ''Guten Abend!''
*Hyvää yötä! ''Gute Nacht!''
*Hei! ''Hallo!'' ''Grüetzi!'' (Sveitsissä) ''Servus!'' (Itävallassa)
*Näkemiin! ''Auf Wiedersehen!''
*Hei sitten! (erottaessa) ''Tschüß!''
*Tervetuloa (Saksaan) ''Willkommen (in Deutschland)''
*Nuku hyvin! ''Schlaf gut!''
*Mitä kuuluu? ''Wie geht's (dir)?''
*Mitä Teille kuuluu? (teitittely) ''Wie geht es Ihnen?''
*Hyvää, kiitos, entä sinulle/Teille? ''Danke gut, und dir/Ihnen?''
*Erinomaista! ''Ausgezeichnet!''
*Niin ja näin. ''So la la.''
*Huonoa. ''Schlecht.''

=== Ajan ilmauksia ===

*maanantai ''Montag''
*tiistai ''Dienstag''
*keskiviikko ''Mittwoch''
*torstai ''Donnerstag''
*perjantai ''Freitag''
*lauantai ''Samstag''
*sunnuntai ''Sonntag''
*Mikä päivä tänään on? ''Welchen Tag ist es heute?''
*Tänään on maanantai. ''Heute ist es Montag.''
*lauantaina ''am Samstag''
*sunnuntaina ''am Sonntag''
*tammikuu ''Januar''
*helmikuu ''Februar''
*maaliskuu ''März''
*huhtikuu ''April''
*toukokuu ''Mai''
*kesäkuu ''Juni''
*heinäkuu ''Juli''
*elokuu ''August''
*syyskuu ''September''
*lokakuu ''Oktober''
*marraskuu ''November''
*joulukuu ''Dezember''
*tammikuussa ''im Januar''
*kuukausi ''der Monat''
*viikko ''die Woche''
*viime viikolla ''letzte Woche''
*11. toukokuuta 2004 ''der elfte Mai zweitausendvier''
*31:nä joulukuuta ''am einunddreißigsten Dezember''
*13. heinäkuuta lähtien ''seit dreizehnten Juli''
*aamu ''der Morgen''
*päivä ''der Tag''
*aamupäivä ''der Vormittag''
*keskipäivä ''der Mittag''
*iltapäivä ''der Nachmittag''
*ilta ''der Abend''
*yö ''die Nacht''
*aamulla ''am Morgen''
*iltapäivällä ''am Nachmittag''
*illalla ''am Abend''
*yöllä ''in der Nacht''

=== Maita, kansallisuuksia ja kieliä ===

Useimmilla mailla ei ole artikkelia, osalla on artikkeli die. Artikkelittomat maat saavat artikkelin das, jos niiden edessä on adjektiiviattribuutti. Monikkomuotoisten valtioiden (Alankomaat, Yhdysvallat) yhteydessä käytetään monikon määräistä artikkelia die. Alla prepositioiden käyttöä:

;Saksa :''Deutschland''
;Saksaan :''nach Deutschland''
;Saksassa :''in Deutschland''
;(kotoisin) Saksasta :''aus Deutschland''
;Sveitsi :''die Schweiz''
;Sveitsiin :''in die Schweiz''
;Sveitsissä :''in der Schweiz''
;(kotoisin) Sveitsistä :''aus der Schweiz''
;Alankomaat :''die Niederlande''
;Alankomaihin :''in die Niederlande''
;Alankomaissa :''in den Niederlanden''
;(kotoisin) Alankomaista :''aus den Niederlanden''

&lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;Maa&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Asukas (m, f)&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Kieli&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Pääkaupunki&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Belgien (Belgia)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Belgier, Belgierin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Französisch, Holländisch&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Brüssel&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Bulgarien (Bulgaria)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Bulgare, Bulgarin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Bulgarisch&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Sofia&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;China (Kiina)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Chinese, Chinesin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Chinesisch&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Beijing&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;(die Bundesrepublik) Deutschland (Saksa(n liittotasavalta))&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Deutscher, Deutsche&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Deutsch&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Berlin&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Finnland (Suomi)&lt;/th&gt;
&lt;td&gt;Finne, Finnin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Finnisch, Schwedisch&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Helsinki&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Frankreich (Ranska)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Franzose, Französin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Französisch&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Paris&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Großbritannien (Iso-Britannia)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Brite, Britin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Englisch&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;London&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;die Niederlande (Alankomaat)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Niederländer, Niederländerin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Holländisch&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Amsterdam&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Norwegen (Norja)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Norweger, Norwegerin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Norwegisch&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Oslo&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Portugal (Portugali)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Portugiese, Portugiesin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Portugiesisch&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Lissabon&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Rumänien (Romania)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Rumäne, Rumänin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Rumänisch&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Bukarest&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Schweden (Ruotsi)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Schwede, Schwedin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Schwedisch&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Stockholm&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;die Slowakei (die Slowakische Republik) (Slovakia)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Slowake, Slowakin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Slowakisch&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Pressburg&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Spanien (Espanja)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Spanier, Spanierin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Spanisch&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Madrid&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Südafrika (Etelä-Afrikka)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Südafrikaner, Südafrikanerin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Englisch, Afrikaans&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Pretoria&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Tschechien (die Tschechische Republik) (Tšekki)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Tscheche, Tschechin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Tschechisch&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Prag&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Ungarn (Unkari)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Ungar, Ungarin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Ungarisch&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Budapest&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;die Vereinigten Staaten von Amerika (die USA) (Amerikan Yhdysvallat)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Amerikaner, Amerikanerin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Englisch&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Washington D.C.&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Österreich (Itävalta)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Österreicher, Österreicherin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Deutsch&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Wien&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;


{{Saksa}}

[[Luokka:Saksan kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Saksa/Kielioppi</title>
    <id>1872</id>
    <revision>
      <id>19691</id>
      <timestamp>2006-09-28T11:41:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>80.222.218.176</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Substantiivit */</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Saksa}}


==Nominit==
===Substantiivit===
Substantiiveilla on saksassa kolme sukua; maskuliini, feminiini ja neutri. Sanoilla on epämääräinen ja määräinen muoto. Yhdyssanojen suku määräytyy yhdyssanan viimeisen sanan mukaan. Määräisen muodon artikkeli on maskuliinissa ''der'', feminiinissä ''die'' ja neutrissa ''das''. Epämääräinen artikkeli on maskuliini- ja neutrisukuisilla sanoilla ''ein'' ja feminiinisukuisilla ''eine''.  Monikossa määräinen artikkeli on joka suvulla ''die''. Monikolla ei ole epämääräistä artikkelia. Sanat saavat monikossa päätteen, joka vaihtelee sanakohtaisesti. 

Substantiivien ryhmittelyyn on olemassa tiettyjä sääntöjä, jotka eivät ole aukottomia mutta helpottavat suvun muistamisessa. 

====Substantiivien ryhmittely====

=====Maskuliinit (der-sukuiset)=====
Biologiselta sukupuoleltaan miespuoliset henkilöt ja koiraseläimet: der Mann, der Junge, der Onkel, der Hahn 'kukko'

Vuorokaudenajat, vuodenajat, kuukaudet ja viikonpäivät:
der Morgen, der Frühling, der Januar, der Montag (poikkeuksia mm. die Nacht, die Woche, das Jahr)

Useimmat maa- ja kivilajit:
der Stein, der Sand, der Granit, der Marmor

Ilmansuuntien nimet:
der Osten, der Süden

Sateiden ja tuulten nimet:
der Monsun, der Schnee, der Regen

Alkoholijuomien nimet:
der Sekt, der Wein

Automerkit: der Mercedes, der, Saab, der Audi

Vuorten nimet: der Mount Everest, der Montblanc

'''Muotoon perustuen'''

{| cellpadding=&quot;5&quot;
|-
| -er
| der Planer, der Arbeiter, der Computer
|-
| -ig
| der Honig, der Pfennig
|-
| -ling
| der Liebling, der Zwilling
|-
| -s
| der Fuchs, der Dachs
|-
|}

Yleisimpiä päätteitä: Maskuliinisuvulla ''-e'', ''-er''+''umlaut'' eli pisteet edeltävän a:n, o:n tai u:n päälle, ''-en''.

=====Neutrisukuiset (das-sukuiset)=====

Neutrisuvulla ''-er''+umlaut, ''-e'', ''-en'', ''-s''. 

=====Feminiini (die-sukuiset)=====

Feminiinisuvulla ''-n'', ''-e'', ''-en''. Kirjaimiin -en tai -er päättyvät maskuliini- ja neutrisukuiset sanat eivät saa monikossa mitään päätettä (esim. ''der Wagen'' auto, ''die Wagen'', autot). Kuitenkin kirjaimiin -er päättyvät feminiinisukuiset sanat saavat päätteen -n (esim. ''die Schwester'' sisko, ''die Schwestern'' siskot).

====Substantiivien sijamuodot====

Substantiivit taipuvat neljässä sijassa, nominatiivissa, akkusatiivissa, datiivissa ja genetiivissä. Nominatiivi on sanan perusmuoto, akkusatiivi on objektin eli tekemisen kohteen sija. Datiivin perusmerkitys on jollekin, jollekulle, mutta sillä on myös erikoiskäyttöjä mm. prepositioiden kanssa. Genetiivi ilmaisee omistajuutta ja  se on saksan kielessä pääsanan jäljessä (esim. ''Dunkelheit der Nacht'', yön pimeys).  Genetiivi korvataan usein varsinkin puhekielessä prepositioilmauksella von + datiivi. Sijoihin taipuneina sanat ja erityisesti niiden artikkelit taipuvat.

&lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;&gt;
&lt;caption&gt;Saksan sijamuodot&lt;/caption&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Nominatiivi&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Akkusatiivi&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Datiivi&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Genetiivi&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Maskuliini (epäm.)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ein Bär (karhu)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ein|en Bär&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ein|em Bär&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ein|es Bär|s&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Maskuliini (määr.)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;der Bär&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;d|en Bär&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;d|em Bär&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;d|es Bär|s&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Neutri (epäm.)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ein Kind (lapsi)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ein Kind&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ein|em Kind&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ein|es Kind|es&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Neutri (määr.)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;das Kind&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;das Kind&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;d|em Kind&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;d|es Kind|es&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Feminiini (epäm.)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;eine Blume (kukka)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;eine Blume&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ein|er Blume&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ein|er Blume&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Feminiini (määr.)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;die Blume&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;die Blume&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;d|er Blume&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;d|er Blume&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Monikko (epäm.)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Kinder (lapset)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Kinder&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Kinder|n&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;--&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Monikko (määr.)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;die Kinder&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;die Kinder&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;d|en Kinder|n&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;d|er Kinder&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

===Adjektiivit===
Saksassa predikatiivina oleva adjektiivi ei taivu, mutta adjektiiviattribuuttien taivutus on sitäkin monipuolisempaa.

&lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;&gt;
&lt;caption&gt;Adjektiivien taivutus&lt;/caption&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Nominatiivi&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Akkusatiivi&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Datiivi&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Genetiivi&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Maskuliini (epäm.)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ein brauner Bär (ruskea karhu)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ein|en braun|en Bär&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ein|em braun|en Bär&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ein|es braun|en Bär|es&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Maskuliini (määr.)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;der braun|e Bär&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;d|en braun|en Bär&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;d|em braun|en Bär&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;d|es braun|en Bär|es&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Neutri (epäm.)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ein klein|es Kind (pieni lapsi)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ein klein|es Kind&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ein|em klein|en Kind&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ein|es klein|en Kind|es&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Neutri (määr.)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;das klein|e Kind&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;das klein|e Kind&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;d|em klein|en Kind&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;d|es klein|en Kindes&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Feminiini (epäm.)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;eine schön|e Blume (kaunis kukka)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;eine schön|e Blume&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ein|er schön|en Blume&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ein|er schön|en Blume&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Feminiini (määr.)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;die schön|e Blume&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;die schön|e Blume&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;d|er schön|en Blume&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;d|er schön|en Blume&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Monikko (epäm.)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;klein|e Kinder (pienet lapset)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;klein|e Kinder&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;klein|en Kinder|n&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;klein|er Kinder&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;Monikko (määr.)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;die klein|en Kinder&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;die klein|en Kinder&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;d|en klein|en Kinder|n&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;d|er klein|en Kinder&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

====Adjektiivien vertailuasteet====

Komparatiivin pääte -er, vertailusana ''als''. Superlatiivin edellä predikatiivinä pikkusana ''am'', pääte -sten; attribuuttina -ste- + normaali adjektiivin pääte. Yksitavuiset adjektiivit, joissa on vokaali a, o tai u, saavat pisteet päälle (lang, länger, am längsten). -el -päätteisissä tapahtuu seuraavaa: dunkel, dunkler, am dunkelsten. Kirjaimeen t, d tai s (ß) päättyviin tulee ylimääräinen e (alt, älter, am ältesten; süß, süßer, am süßesten).

Epäsäännöllisiä:
*hoch, höher, am höchsten
*gut, besser, am besten
*groß, größer, am größten

===Pronominit===
&lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;&gt;
&lt;caption&gt;Persoonapronominit&lt;/caption&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Nominatiivi&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Akkusatiivi&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Datiivi&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;y. 1. p.&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ich&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;mich&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;mir&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;y. 2. p.&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;du&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;dich&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;dir&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;y. 3. p.&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;er (m.)/sie (f.)/es (n.)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ihn/sie/es&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ihm/ihr/ihm&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;m. 1. p.&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;wir&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;uns&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;uns&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;m. 2. p.&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ihr&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;euch&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;euch&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;m. 3. p.&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;sie&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;sie&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ihnen&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;teitittely&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Sie&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Sie&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Ihnen&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

Demonstratiivipronominit:

tämä: ''dies'' (saa päätteet adjektiivin tavoin)
tuo: ''das''
se: ''er'' (m.), ''sie'' (f.), ''es'' (n.) (taivutus kuten vastaava pers. pron.)
nämä: ''diese'' (saa päätteet adjektiivin tavoin)
nuo: ''die''
ne: ''sie'' (taivutus kuten vastaava pers. pron.)

Kysymyssanoja:
kuka, ketkä: ''wer'' (akk. &quot;ketä, keitä&quot; ''wen'', dat. &quot;kenelle, keille, mille&quot; ''wem'')
mikä, mitä: ''was''
missä: ''wo''
mistä: ''woher''
mihin: ''wohin''
miksi, minkä vuoksi: ''warum''
milloin: ''wann''
mikä, mikä niistä: ''welche'' (saa päätteet adjektiivin tavoin) (vastaa englannin sanaa ''which'', ruotsin sanoja ''vilken, vilket, vilka'' ja ranskan sanoja ''quel, quelle'')
millainen, miten: ''wie''

Muita pronomineja:

kaikki: ''alle''
jokainen: ''jede'' (saa päätteet adjektiivin tavoin)
molemmat: ''beide''
toinen, muu: ''andere'' (saa päätteet adjektiivin tavoin)

===Numeraalit===
Järjestysluvut vaatkivat yleensä eteensä määräisen artikkelin, joka määräytyy pääsanan mukaan. Järjestysluvut taipuvat adjektiivin tavoin.

&lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;Numero&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Perusluku&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Järjestysluku&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;0&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;null&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;1&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;eins&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;der/die/das erste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;2&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;zwei&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;zweite&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;3&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;drei&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;dritte&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;4&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;vier&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;vierte&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;5&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;fünf&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;fünfte&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;6&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;sechs&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;sechste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;7&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;sieben&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;siebte&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;8&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;acht&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;achte&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;9&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;neun&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;neunte&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;10&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;zehn&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;zehnte&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;11&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;elf&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;elfte&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;12&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;zwölf&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;zwölfte&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;13&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;dreizehn&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;dreizehnte&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;14&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;vierzehn&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;vierzehnte&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;15&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;fünfzehn&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;fünfzehnte&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;16&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;sechzehn&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;sechzehnte&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;17&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;siebzehn&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;siebzehnte&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;18&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;achtzehn&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;achtzehnte&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;19&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;neunzehn&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;neunzehnte&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;20&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;zwanzig&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;zwanzigste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;21&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;einundzwanzig&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;einundzwanzigste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;22&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;zweiundzwanzig&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;zweiundzwanzigste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;23&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;dreiundzwanzig&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;dreiundzwanzigste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;30&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;dreißig&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;dreißigste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;31&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;einunddreißig&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;einunddreißigste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;40&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;vierzig&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;vierzigste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;44&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;vierundvierzig&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;vierundvierzigste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;50&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;fünfzig&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;fünfzigste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;60&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;sechzig&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;sechzigste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;70&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;siebzig&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;siebzigste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;80&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;achtzig&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;achtzigste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;90&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;neunzig&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;neunzigste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;100&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;(ein)hundert&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;(ein)hundertste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;123&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;(ein)hundertdreiundzwanzig&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;(ein)hundertdreiundzwanzigste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;700&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;siebenhundert&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;siebenhundertste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;1000&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;(ein)tausend&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;(ein)tausendste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;9999&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;neuntausendneunhundertneunundneunzig&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;neuntausendneunhundertneunundneunzigste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;1 000 000&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;eine Million&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;(ein)millionste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;2 000 000&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;zwei Millionen&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;zweimillionste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;1 000 000 000&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;eine Milliarde&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;(ein)milliardste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

==Verbit==

===Indikatiivi ja imperatiivi===
Saksassa verbit taipuvat monimuotoisesti neljässä aikamuodossa ja kuudessa persoonassa. ''Infinitiivin'' tunnus on -en tai (harvoin) pelkkä -n. Perfekti on saksassa paljon käytetympi aikamuoto kuin suomessa; puhekielessä sitä käytetään korvaamaan imperfektiä, joka on lähinnä kirjakielen aikamuoto. Perfekti ja pluskvamperfekti muodostetaan partisiipin perfektin (ge+vartalo+t, paitsi epäs., tai jos paino on jälkitavulla, ei tule etuliitettä ge (paino jälkitavulla, jos verbi alkaa tavuilla be-, emp-, ent-, er-, ge-, miss-, ver- tai zer-, tai jos se päättyy tavuun -ieren; myös muita tapauksia, esim. unterhalten - part. perf. unterhalten, interwiewen, part. perf. interwiewt)) ja haben- tai sein-apuverbin avulla (sein vain, jos verbi ilmaisee liikkumista tai olotilan muutosta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta). ''Partisiipin'' perfekti tulee lauseen viimeiseksi! Imperfekti muodostetaan verbin vartalolla (inf. - -en), johon lisätään -te + pers. pääte (ei y. 1. ja 3. p.). Yks. 2. pers. imperatiivi on verbivartalo, paitsi tapauksissa e --&gt; i ja e --&gt; ie, jolloin imperatiivi kuten ind. y. 2. p. ilman pers. päätettä (esim. machen --&gt; mach, lesen --&gt; lies, nehmen --&gt; nimm). M. 2. p. kuten indikatiivin preesens (macht, nehmt, lest). Imperatiivin teitittelyssä tulee predikaatti ennen subjektia, muutoin kuten indikatiivi (machen Sie, lesen Sie, nehmen Sie). Poikkeus: ole ''sei'', olkaa ''seid'', ''seien Sie''. Jos verbivartalo päättyy kirjaimeen t tai d tai konsonanttirykelmään (esim. chn, rechnen), lisätään y. 2. p. imperatiiviin loppuun kirjain e (esim. warte, rechne). 

Alla säännöllisen verbin taivutus, sitten epäsäännöllisiä:

&lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;&gt;
&lt;caption&gt;'''Staubsaug|en''' (imuroida)&lt;/caption&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Preesens&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Imperfekti&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Partisiipin perfekti&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;ich&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;staubsaug|e&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;staubsaug|te&lt;/td&gt;
&lt;td rowspan=6&gt;ge|staubsaug|t&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;du&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;staubsaug|st&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;staubsaug|te|st&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;er/sie/es&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;staubsaug|t&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;staubsaug|te&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;wir&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;staubsaug|en&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;staubsaug|te|n&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;ihr&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;staubsaug|t&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;staubsaug|te|t&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;sie&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;staubsaug|en&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;staubsaug|te|n&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

&lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;&gt;
&lt;caption&gt;'''Sein''' (olla; epäs.)&lt;/caption&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Preesens&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Imperfekti&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Partisiipin perfekti&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;ich&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;bin&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;war|&lt;/td&gt;
&lt;td rowspan=6&gt;gewesen&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;du&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;bist&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;war|st&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;er/sie/es&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;ist&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;war|&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;wir&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;sind&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;war|en&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;ihr&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;seid&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;war|t&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;sie&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;sind&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;war|en&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

&lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;&gt;
&lt;caption&gt;'''Hab|en''' (olla jollakulla; epäs.)&lt;/caption&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Preesens&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Imperfekti&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Partisiipin perfekti&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;ich&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;habe&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;hatte|&lt;/td&gt;
&lt;td rowspan=6&gt;gehabt&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;du&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;hast&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;hatte|st&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;er/sie/es&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;hat&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;hatte|&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;wir&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;haben&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;hatte|n&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;ihr&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;habt&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;hatte|t&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;sie&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;haben&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;hatte|n&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

Vokaalimuutokset (vain y. 2. ja 3. p.):

e --&gt; ie

&lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;&gt;
&lt;caption&gt;'''Les|en''' (lukea; epäs.)&lt;/caption&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Preesens&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Imperfekti&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Partisiipin perfekti&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;ich&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;les|e&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;las|&lt;/td&gt;
&lt;td rowspan=6&gt;ge|les|en&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;du&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;lies|t&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;las|t&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;er/sie/es&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;lie|st&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;las|&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;wir&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;les|en&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;las|en&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;ihr&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;les|t&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;las|t&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;sie&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;les|en&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;las|en&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

e --&gt; i

&lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;&gt;
&lt;caption&gt;'''Nehm|en''' (ottaa; epäs.)&lt;/caption&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Preesens&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Imperfekti&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Partisiipin perfekti&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;ich&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;nehm|e&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;nahm&lt;/td&gt;
&lt;td rowspan=6&gt;ge|nomm|en&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;du&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;nimm|st&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;nahm|st&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;er/sie/es&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;nimm|t&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;nahm|&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;wir&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;nehm|en&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;nahm|en&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;ihr&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;nehm|t&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;nahm|t&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;sie&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;nehm|en&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;nahm|en&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

a --&gt; ä

&lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;&gt;
&lt;caption&gt;'''Fahr|en''' (ajaa, matkustaa; epäs.)&lt;/caption&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Preesens&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Imperfekti&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Partisiipin perfekti&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;ich&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;fahr|e&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;fuhr&lt;/td&gt;
&lt;td rowspan=6&gt;ge|fahr|en&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;du&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;fähr|st&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;fuhr|st&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;er/sie/es&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;fähr|t&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;fuhr|&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;wir&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;fahr|en&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;fuhr|en&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;ihr&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;fahr|t&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;fuhr|t&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;sie&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;fahr|en&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;fuhr|en&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

Eriävät yhdysverbit:

Eriävissä yhdysverbeissä on kaksi osaa, jotka sanakirjoissa erotetaan kauttaviivalla. Normaalissa päälauseessa eriävä osa menee lauseen loppuun, perfektissä osien väliin ja kaikki kirjoitetaan yhteen.

&lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;&gt;
&lt;caption&gt;'''ein/lad|en''' (kutsua; epäs.)&lt;/caption&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Preesens&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Imperfekti&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Partisiipin perfekti&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;ich&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;lad|e ein&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;lud ein&lt;/td&gt;
&lt;td rowspan=6&gt;ein|ge|lad|en&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;du&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;läd|st ein&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;lud|st ein&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;er/sie/es&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;läd|t ein&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;lud| ein&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;wir&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;lad|en ein&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;lud|en ein&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;ihr&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;lad|t ein&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;lud|t ein&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;sie&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;lad|en ein&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;lud|en ein&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;


Epäsäännölliset verbit:

Epäsäännöllisistä verbeistä ilmoitetaan yleensä vain verbin teema, johon sisältyvät perusmuoto, preesens y. 3. p., imperfekti y. 3. p. ja partisiipin perfekti. Jokainen muoto on opeteltava ulkoa. Taivutuskaavoja yllä.

Luettelo joistakin epäsäännöllisistä verbeistä:

*an/fangen, fängt ein, fing ein, hat angefangen (alkaa)
*an/rufen, ruft an, rief an, hat angerufen (soittaa puhelimella)
*beginnen, beginnt, begann, hat begonnen (alkaa)
*bleiben, bleibt, blieb, ist geblieben (jäädä, pysyä, viipyä; huom. poikkeuksellinen apuverbi sein)

===Konditionaali===
Konditionaali muodostetaan apuverbillä würde, jonka jälkeen menee pääverbi perusmuotoon. Joitakin poikkeustapauksia on:

&lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;&quot;&gt;
&lt;caption&gt;Konditionaaleja&lt;/caption&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;Perusmuoto&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Konditionaali y. 3. p.&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;dürfen (saada, olla lupa)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;dürfte&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;können (osata, voida)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;könnte&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;mögen (pitää jstkn.)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;möchte&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;müssen (täytyä, olla pakko)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;müsste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;sollen (tulla, pitää, olla velvollisuus)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;sollte&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;wollen (haluta, tahtoa, aikoa)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;möchte (huom!)&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;wissen (tietää)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;wüsste&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;sein (olla)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;wäre&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;haben (olla jllkll.)&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;hätte&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

===Modaaliapuverbit===
Modaaliapuverbien pääverbi menee infinitiiviin ja lauseen loppuun.

Modaaliapuverbit:
*dürfen, darf, durfte, hat gedurft (saada, olla lupa)
*können, kann, konnte, hat gekonnt (osata, voida)
*mögen, mag, mochte, hat gemocht (pitää jstkn.)
*müssen, muss, musste, hat gemusst (pitää, täytyä)
*sollen, soll, sollte, hat gesollt (tulla, olla velvollisuus)
*wollen, will, wollte, hat gewollt (haluta, tahtoa, aikoa)

==Partikkelit==

===Prepositioita===
Seuraavien prepositioiden jälkeisen sanan sijamuoto on aina ''akkusatiivi'':
*durch (läpi)
*für (jnkn. puolesta)
*gegen (jtkn. päin, vastaan)
*ohne (ilman)
*um (+herum; ympärillä)

Seuraavien prepositioiden jälkeisen sanan sijamuoto on aina ''datiivi'':
*aus (jostakin)
*bei (jnkn. luona)
*mit (kanssa)
*nach (jälkeen; johonkin, jonka nimi on erisnimi; esim. nach Finnland, nach Deutschland; poikkeus: nach Hause, kotiin)
*seit (jstkn. lähtien)
*von (jostakin)
*zu (johonkin, jonkin luokse; vastaa suomen allatiivia; poikkeus: zu Hause, kotona)

Seuraavien prepositioiden jälkeisen sanan sijamuoto akkusatiivi, jos ilmaus vastaa kysymykseen ''mihin'', ja datiivi, jos ilmaus vastaa kysymykseen ''missä'':
*an (äärellä, äärelle)
*auf (päällä, päälle)
*hinter (takana, taakse)
*in (sisällä, sisälle)
*neben (vieressä, viereen)
*über (yllä, ylle)
*unter (alla, alle)
*vor (edessä, eteen)
*zwischen (välissä, väliin)

===Adverbit===
Verbistä johdetut adverbit ovat täsmälleen vastaavan verbin perusmuodon näköisiä.

==Sanajärjestys==

===Päälause===
Päälauseen sanajärjestys on kutakuinkin vapaa. Jos lause alkaa jollakin määreellä (ajan, paikan, tavan, lauseen varmuusasteen ym.) tai objektilla, tulee predikaatti ennen subjektia. ''Ich aß gestern Brot.'' Söin eilen leipää. ''Gestern aß ich Brot.'' Eilen söin leipää. ''Brot aß ich gestern.'' Leipää söin eilen. Huomaa, että päälauseessakin perfektin ja pluskvamperfektin pääverbi on lauseen lopussa. ''Gestern habe ich Brot gegessen.'' Eilen olen syönyt leipää. ''Ich bin letzte Jahr in aller Ruhe in meinem Sommerhaus im Land gewesen.'' Olen ollut viime vuonna kaikessa rauhassa kesämökilläni maalla.

===Sivulause===
Sivulause voi alkaa vaikkapa jollakin seuraavista konjunktioista:
*dass (että)
*wenn (kun, jos)
*weil (koska)
*als (kun jostakin ainutkertaisesta menneisyyden tapahtumasta, yleensä imperfektilauseissa)
*nachdem (sen jälkeen kun)

Tai kysyvällä sivulauseella, joka voi alkaa jollakin kysymyssanalla. Epäsuorat kysymyslauseet, jotka suomessa alkavat verbillä, jonka lopussa on pääte -ko tai -kö, alkavat saksassa konjunktiolla ob.

Sivulauseesa persoonamuotoon taipunut verbi menee aina aivan viimeiseksi. Eriävät yhdysverbit kirjoitetaan yhteen.

''Ich weiß, dass du ein Dummkopf bist.'' Tiedän, että olet tyhmä.
''Hast du gehört, ob Gerhard schon nach Hause gegangen ist?'' Oletko kuullut, onko Gerhard jo mennyt kotiin?
''Erzähl mal, ob du jetzt weggehen musst.'' Kerrohan, pitääkö sinun mennä nyt pois.

==Muuta==

===Zu-partikkelin käyttö infinitiivin kanssa===
Partikkelia zu käytetään ennen verbin perusmuotoa, jos verbi viittaa 
*adjektiiviin,
*substantiiviin tai
*toiseen verbiin, joka ei ole
**modaaliapuverbi,
**gehen (mennä),
**kommen (tulla),
**sehen (nähdä),
**hören (kuulla) tai
**lassen (antaa, sallia).

Infinitiivi-ilmaus zu-partikkelin kanssa erotetaan muusta lauseesta pilkulla.

''Ich versuche, schneller zu laufen.'' Yritän juosta kovempaa.
''Ich darf draußen spät bleiben.'' Saan pysyä ulkona myöhään.
''Ich gehe einen Kuchen machen.'' Menen tekemään kakun.


{{Saksa}}

[[Luokka:Saksan kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Saksa</title>
    <id>1873</id>
    <revision>
      <id>12510</id>
      <timestamp>2006-05-26T18:38:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>w-fix</comment>
      <text xml:space="preserve">{|align=center style=&quot;background-color: #f2fff2; border: 1px solid #bfffbf;&quot;
!colspan=8 style=&quot;background-color: #bfffbf; text-align: center;&quot;| &lt;b&gt;&lt;font size=&quot;2&quot; color=&quot;green&quot;&gt; '''Saksan kielen kappaleet'''&lt;/font&gt;&lt;/b&gt;
|-
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Saksan kieli|Etusivu]] [[Kuva:100%.png]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Saksa/Yleistä|Yleistä]] [[Kuva:50%.png]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Saksa/Kielioppi|Kielioppi]] [[Kuva:75%.png]]
|style=&quot;padding: 0px 3px;&quot;| [[Saksa/Sanasto|Sanasto]] [[Kuva:25%.png]]
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Tiedostojen tallennus</title>
    <id>1875</id>
    <revision>
      <id>6328</id>
      <timestamp>2005-07-09T10:14:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <comment>Wikipediasta</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Tallennettaessa Wikikirjastoon kuvia täytyy seuraavia sääntöjä noudattaa:'''
* '''Kirjoita kuvan tietoihin tarkka tieto kuvan lähteestä.''' Jos teit kuvan itse, sano se. Jos löysit kuvan Internetistä, laita mukaan linkki kyseiselle sivulle.
* '''Kerro kuvan tekijänoikeuksien tila.''' Lisää teksti &lt;nowiki&gt;{{GFDL}}&lt;/nowiki&gt; tekstiisi, jos tiedosto on lisensoitu GNU FDL:n mukaisesti, &lt;nowiki&gt;{{PD}}&lt;/nowiki&gt; jos kuva on public domain. Katso [[Ohje:Malline#Tekijänoikeus ja levitysoikeus]] nähdäksesi lisää näitä valmiita mallineita.
* '''Käytä järkevää tiedostonimeä.''' Nimeä tiedostosi mieluummin tyyliin &quot;Eiffel-torni Pariisissa, yökuva.jpg&quot; kuin &quot;etpan1024c.jpg&quot;. Tällä estät mahdollisesti jo olemassaolevan kuvan korvaamisen omallasi. Voit etsiä olemassaolevia kuvia [[Toiminnot:Imagelist|Luettelo kuvista]] -sivulta.
* Laita johonkin aiheeseen liittyvään artikkeliin linkki kyseiseen tiedostoon, tai käytä kuvaussivua kuvataksesi mitä tiedosto sisältää (mieluummin toteuta molemmat).

Kuvan voi lisätä suoraan artikkeliin. Käytä linkin muotona &lt;nowiki&gt;[[Image:Kuva.jpg]]&lt;/nowiki&gt; tai &lt;nowiki&gt;[[Kuva:File.png|alt text]]&lt;/nowiki&gt;. Käytä muotoa &lt;nowiki&gt;[[Media:File.ogg]]&lt;/nowiki&gt; äänille. Lisätäksesi isomman kuvan sivulle pienempänä versiona (jonka voi avata suuremmaksi), käytä &lt;nowiki&gt;[[Kuva:Kuva.jpg|pieni|Kuvateksti]]&lt;/nowiki&gt;. Lisää ohjeita löydät sivulta [[Ohje:Kuinka käytän kuvia sivuilla|Kuinka käytän kuvia sivuilla]].
       
Katso [[Toiminnot:Upload]] saadaksesi lisätietoa miten kuvien tallentamislomake toimii, kuinka kuvia käytetään artikkeleissa ja mitkä tiedostomuodot ovat suositeltuja minkäkinlaisille kuvatyypeille.

Lisätessäsi kuvatekstiin esimerkiksi &lt;nowiki&gt;{{GFDL}}&lt;/nowiki&gt;, näkyy kuvatiedostoa tarkasteltaessa muiden antamiesi tietojen lisäksi seuraava teksti:
{{GFDL}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Baarikaappi/Margarita</title>
    <id>1876</id>
    <revision>
      <id>28003</id>
      <timestamp>2007-01-14T15:23:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>lisää</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Margarita.jpg|thumb|150px]]

Tämä on ohje Margaritan valmistamiseen. Margarita on tequilapohjainen drinkki, joka on luultavimmin keksitty Meksikossa. Margaritat tarjoillaan yleensä jäillä.

Drinkistä on monta erilaista versiota, tässä eräs perinteinen:

aineet:
* 3 osaa tequilaa
* 2 osaa appelsiinilikööriä
* 1 osa limemehua

Valmistus:
# Kostuta lasin reuna limellä
# Pyöräytä reunaa suolassa, suolan kuuluu jäädä lasin ulkopuolelle
# Täytä lasi jääkuutioilla
# Laita ainesosat jäillä täytettyyn shakeriin ja ravista kunnes seos on kylmä
# Kaada lasiin ja koristele limeviipaleella


Katso myös: [[w:en:Margarita|Margarita englanninkielisessä Wikipediassa]]

[[Luokka:Baarikaappi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Maitojuusto</title>
    <id>1877</id>
    <revision>
      <id>24636</id>
      <timestamp>2006-11-23T12:26:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Muotoilua</comment>
      <text xml:space="preserve">Maitojuusto on vanha suomalainen tuorejuusto. Tämä on ohje sen valmistamiseen.

==Raakaaineet==

* 4 litraa kädenlämpöistä maitoa, 
* 1 rlk juustonjuoksutinta, 
* suolan määrä reseptissä on makuasia ( vanha ohje on 1/2 tlk maitolitraa kohti )

==Valmistaminen==

Kuumenna massa n. 80 °C jolloin hera erottuu.
Sekoita hellästi kuumennettaessa, ettei keitos pala pohjaan!

Nosta juustomassa juustokehään reikäkauhalla ja ripottele suola juustoon.

Juustokehässä voidaan käyttää painoa, mikäli halutaan ( kyllä / ei painoa-koulukunnat )
Anna juuston valua astiassa olevan nurinpäin käännetyn lautasen päällä kylmässä yön yli, jolloin hera valuu pois.

[[Luokka:Keittokirja|Maitojuusto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Japani/Romanisaatio</title>
    <id>1882</id>
    <revision>
      <id>15371</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:13:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:81.197.47.179|81.197.47.179]] tekemää</comment>
      <text xml:space="preserve">Japanin kieltä romanisoitaessa (kirjoitettaessa latinalaisin aakkosin) käytetään pääasiassa kolmea järjestelmää. Näistä ehdottomasti yleisin on Hepburn, joka on nimetty kehittäjänsä, lähetyssaarnaaja James Hepburnin mukaan. Hepburn antaa englantia äidinkielenään puhuville varsin hyvän kuvan oikeasta lausunnasta, ja siksi se soveltuu erityisen hyvin kohdeyleisölle, joka ei osaa japania, esim. henkilöiden ja yritysten nimien romanisointiin.
Muita järjestelmiä ovat tarkemmin japanin tavurakennetta seuraavat Nihon-shiki sekä Kunrei-shiki, joita kuitenkin käytetään varsin harvoin.
Nihon-shikin tärkein etu on, että jokaiselle kana-merkille on oma, erillinen vastineensa romanisaatiossa, joten se on järjestelmistä loogisin. Kunrei-shiki on yksinkertaistettu versio Nihon-shikistä, jossa samoin lausuttujen kana-merkkien välinen ero on kadonnut.

Koska suomalaiset osaavat nykyisin varsin hyvin englantia, on Hepburn paras romanisaatiojärjestelmä myös suomenkielisessä materiaalissa. Pitkien vokaalien merkinnässä on kuitenkin selvempää poiketa jonkin verran ja kirjoittaa pitkä vokaali kahdella kirjaimella, esim. 東京 Tookyoo, ei Tōkyō, kuten Hepburnissa määritetään.

==Taulukko romanisaatiojärjestelmistä==
Tässä taulukossa on esitetty eri romanisaatiojärjestelmien tärkeimmät erot.

{| border=&quot;0&quot; cellspacing=&quot;2px&quot; cellpadding=&quot;2px&quot; width=&quot;100%&quot;
|-bgcolor=&quot;#BECFEB&quot; valign=&quot;middle&quot; align=&quot;center&quot;
!Kana            !! Hepburn !! Kunrei-shiki !! Nihon-shiki !! Hepburn&lt;br&gt;suomalaisin vokaalein
|-bgcolor=&quot;#E7F5DE&quot; valign=&quot;top&quot; align=&quot;center&quot;
|うう||''ū''||''û''    ||''ū''   ||''uu''    
|-bgcolor=&quot;#E7F5DE&quot; valign=&quot;top&quot; align=&quot;center&quot;
|おう||''ō''||''ô''||''ō''  ||''ou''
|-bgcolor=&quot;#E7F5DE&quot; valign=&quot;top&quot; align=&quot;center&quot;
|おお||''ō''||''ô''||''ō''  ||''oo''
|-bgcolor=&quot;#E7F5DE&quot; valign=&quot;top&quot; align=&quot;center&quot;
|し        ||''shi''||''si''      ||''si''   ||''shi''   
|-bgcolor=&quot;#E7F5DE&quot; valign=&quot;top&quot; align=&quot;center&quot;
|しゃ||''sha''||''sya''     ||''sya''  ||''sha''   
|-bgcolor=&quot;#E7F5DE&quot; valign=&quot;top&quot; align=&quot;center&quot;
|しゅ||''shu''||''syu''     ||''syu''  ||''shu''
|-bgcolor=&quot;#E7F5DE&quot; valign=&quot;top&quot; align=&quot;center&quot;
|しょ||''sho''||''syo''     ||''syo''   ||''sho''
|-bgcolor=&quot;#E7F5DE&quot; valign=&quot;top&quot; align=&quot;center&quot;
|じ        ||''ji'' ||''zi''      ||''zi'' ||''ji''
|-bgcolor=&quot;#E7F5DE&quot; valign=&quot;top&quot; align=&quot;center&quot;
|じゃ||''ja'' ||''zya''     ||''zya''     ||''ja''
|-bgcolor=&quot;#E7F5DE&quot; valign=&quot;top&quot; align=&quot;center&quot;
|じゅ||''ju'' ||''zyu''     ||''zyu''     ||''ju''
|-bgcolor=&quot;#E7F5DE&quot; valign=&quot;top&quot; align=&quot;center&quot;
|じょ||''jo'' ||''zyo''     ||''zyo''     ||''jo''
|-bgcolor=&quot;#E7F5DE&quot; valign=&quot;top&quot; align=&quot;center&quot;
|ち        ||''chi''||''ti''      ||''ti''      ||''chi''
|-bgcolor=&quot;#E7F5DE&quot; valign=&quot;top&quot; align=&quot;center&quot;
|つ        ||''tsu''||''tu''      ||''tu''      ||''tsu''
|-bgcolor=&quot;#E7F5DE&quot; valign=&quot;top&quot; align=&quot;center&quot;
|ちゃ||''cha''||''tya''     ||''tya''     ||''cha''
|-bgcolor=&quot;#E7F5DE&quot; valign=&quot;top&quot; align=&quot;center&quot;
|ちゅ||''chu''||''tyu''     ||''tyu''     ||''chu''
|-bgcolor=&quot;#E7F5DE&quot; valign=&quot;top&quot; align=&quot;center&quot;
|ちょ||''cho''||''tyo''     ||''tyo''     ||''cho''
|-bgcolor=&quot;#E7F5DE&quot; valign=&quot;top&quot; align=&quot;center&quot;
|ぢ        ||''ji'' ||''zi''      ||''di'' ||''ji''
|-bgcolor=&quot;#E7F5DE&quot; valign=&quot;top&quot; align=&quot;center&quot;
|づ        ||''zu'' ||''zu''      ||''du''     ||''zu'' 
|-bgcolor=&quot;#E7F5DE&quot; valign=&quot;top&quot; align=&quot;center&quot;
|ぢゃ||''ja'' ||''zya''     ||''dya''     ||''ja''
|-bgcolor=&quot;#E7F5DE&quot; valign=&quot;top&quot; align=&quot;center&quot;
|ぢゅ||''ju'' ||''zyu''     ||''dyu''     ||''ju''
|-bgcolor=&quot;#E7F5DE&quot; valign=&quot;top&quot; align=&quot;center&quot;
|ぢょ||''jo'' ||''zyo''     ||''dyo''     ||''jo''
|-bgcolor=&quot;#E7F5DE&quot; valign=&quot;top&quot; align=&quot;center&quot;
|ふ        ||''fu'' ||''hu''      ||''hu'' ||''hu''     
|}

[[Luokka:Japani]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Leipäjuusto</title>
    <id>1886</id>
    <revision>
      <id>23874</id>
      <timestamp>2006-11-16T11:08:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tommi S.</username>
        <id>422</id>
      </contributor>
      <comment>Palautus vandalismin jälijltä</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikipedia|Leipäjuusto|Leipäjuusto}}
* 4 litraa kädenlämpöistä maitoa, 
* 1 rlk juustonjuoksutinta, 
* suolan määrä reseptissä on makuasia ( vanha ohje on 1/2 tlk maitolitraa kohti )

Seisota kannen alla 20 min. Leikkaa massa halki ristivedoin ja lado puiselle paistoalustalle tai leivinvuokaan. Paisto joko perinteisesti tulen loimussa 'sopivan pilkulliseksi' tai uunissa 250 °C kunnes pinta ruskettuu.
(uunissa paistettaessa valuu runsaasti heraa, joten laita syvä uunipelti ritilän alle)

[[Luokka:Keittokirja|Leipäjuusto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tietoliikenne/Tietoliikenteen historiaa</title>
    <id>1907</id>
    <revision>
      <id>16902</id>
      <timestamp>2006-08-16T20:40:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">==Lennätin==
Ensimmäisen kaupallista liikennettä välittäneen sähköisen '''lennättimen''' rakensivat '''William Fothergill Cooke''' ja sir '''Charles Wheatstone'''. Heidän laitteensa otettiin käyttöön Lontoossa vuonna 1838. Cooken ja Wheatstonen lennätin käytti useaa johdinta, joilla ohjattiin viiden mittarineulan liikkeitä. Sen mukaan, mitkä kaksi neulaa kulloinkin kääntyivät ja mihin suuntaan, vastaanottaja saattoi lukea, minkä kirjaimen lähettäjä lähetti.

Ensimmäisen käytännöllisen lennätinjärjestelmän rakensivat Yhdysvalloissa '''Samuel Morse''' ja '''Alfred Vail'''. New Yorkin ja Baltimoren välinen lennätinlinja otettiin käyttöön 24. toukokuuta 1844. Tälle lennättimelle riitti yksi johdinyhteys, sillä eri merkit koodattiin sähköttämällä erilaisia pulssijonoja, jotka tunnetaan nykyisinkin nimellä ''Morsen aakkoset''. Morsen ja Vailin lennättimen käyttö levisi nopeasti, ja muutaman vuoden kuluessa se syrjäytti kilpailevat järjestelmät lähes täysin.

Pysyvä lennätinkaapeliyhteys Atlantin poikki saatiin aikaiseksi 27. heinäkuuta 1866. Intian ja Euroopan välisellä yhteydellä kaapeli Persianlahden poikki oli käytössä jo v. 1864.

==Radio==
Sähkömagneettisen aaltoliikkeen teorian esitti ensimmäisenä vuonna 1873 skottilainen '''James Clerk Maxwell'''. Maxwellin teorian todisti kokeellisesti saksalainen '''Heinrich Rudolf Hertz''' vuosien 1886 ja 1888 välisenä aikana. 

'''Radion''' (jota aluksi kutsuttiin langattomaksi lennättimeksi) keksijästä on kiistelty lähes koko radion historian ajan aina nykypäiviin asti. 

Vuonna 1893 kroatialaissyntyinen '''Nikola Tesla''' teki St. Louisissa, Missourissa, ensimmäisen julkisen radiolähetysdemonstraation. Laite, jota hän käytti, sisälsi kaikki radion elementit, jotka olivat laitteissa ennen elektroniputken keksimistä.

Vuonna 1894 brittifyysikko Sir '''Olive Lodge''' käytti omassa demonstraatiossaan ilmaisinlaitetta, jota kutsuttiin kohereeriksi. Ranskalainen '''Edouard Branly''' ja venäläinen '''Aleksandr Popov''' esittelivät myöhemmin parannetut versiot kohereerista. Popov teki radiolähetyskokeilujaan myös Suomessa vuonna 1900, ja hän olikin ensimmäisiä, joka kehitti kohereerista käytännölliseen radiotoimintaan soveltuvia laitteita. Intialainen fyysikko '''Jagdish Chandra Boss''' esitteli radioaaltojen käyttöä Kalkutassa marraskuussa 1894, mutta hän ei ollut kiinnostunut patentoimaan keksintöään.

Vuonna 1896 italialainen '''Guglielmo Marconi''' sai patentin radiolle Iso-Britanniassa (patentti numero 12039, ''Improvements in transmitting electrical impulses and signals and in apparatus there-for''). Tätä pidetään usein maailman ensimmäisenä radiopatenttina. Seuraavana vuonna hän perusti maailman ensimmäisen radioaseman Isle of Wight -saarelle Englantiin. 

Samana vuonna Nikola Tesla patentoi Yhdysvalloissa eräitä radion varhaishistoriaan liittyviä keksintöjään, mutta vuonna 1904 US Patent Office eli amerikkalainen patenteista vastaava elin peruutti nämä patentit, mikä teki Marconista radion keksijän. Tämä johtui mahdollisesti Marconin amerikkalaisista taloudellisista tukijoista, joihin kuuluivat mm. Thomas Edison ja Andrew Carnegie. Jotkut uskovat, että tämä tehtiin, ettei Yhdysvaltain hallituksen tarvitsisi maksaa Teslalle rojalteja hänen patenttiensa käytöstä.

Vuonna 1909 Marconi sai yhdessä saksalaisen '''Karl Ferdinand Braunin''' kanssa Nobelin fysiikanpalkinnon &quot;ansioista langattoman lennättimen kehittämisessä&quot;. Kuitenkin vuonna 1943 Yhdysvaltojen korkein oikeus hyväksyi Teslan patentin numero 645576 (&quot;System of Transmission of Electrical Energy&quot;) pian tämän kuoleman jälkeen. Päätös perustui Teslan ennen Marconin patentin julkistamista tekemään työhön. Joidenkin mielestä oikeus teki päätöksensä taloudellisista syistä: Yhdysvaltojen hallituksen ei nyt tarvinnut maksaa korvauksia Marconi Companylle Marconin patentin käytöstä ensimmäisen maailmansodan aikana.

Marconi avasi maailman ensimmäisen radiotehtaan (''wireless'') Chelmsfordiin Englantiin vuonna 1898 työllistäen 50 ihmistä. Nikola Tesla aloitti v. 1900 oman Wardenclyffe Towerinsa suunnittelun ja torni valmistui kolmisen vuotta myöhemmin. 

Seuraava tärkeä radion kehitykseen vaikuttanut keksintö oli ''elektroniputken'' keksiminen 1900-luvun alkupuolella.

Maailman ensimmäinen audiolähetys radiolla oli jouluaattona 1906, jolloin '''Reginald Fessenden''' lähetti viulunsoittoaan ja luki Raamatun säkeitä Brant Rockissa Massachusettsissa. Kaupallinen radiotoiminta alkoi pian tämän jälkeen. 

1900-luvulla radion kehitykseen vaikuttaneita tärkeitä keksintöjä olivat mm. ''transistori'', ''amplitudimodulaatio'' (''Amplitude Modulation'', AM), ''taajuusmodulaatio'' (''Frequency Modulation'', FM) ja SSB (''Single Sideband Modulation'').

==Puhelin==
'''Puhelimen''' keksi noin vuonna 1849 italialainen keksijä '''Antonio Meucci''', joka kutsui sitä nimellä ''teletrophone''. Aikaisemmin kunnia ensimmäisestä puhelimesta on yleensä annettu amerikkalaisen '''Alexander Graham Bellin''' v. 1876 esittelemälle ''telephonelle'', mutta jopa Yhdysvaltain kongressi tunnusti syyskuussa 2001 Meuccin ehtineen ensin. Meuccin keksintö esiteltiin USA:ssa v. 1860 ja siitä julkaistiin kuvaus New Yorkin italiankielisessä sanomalehdessä. 

&lt;!--Tähän pitäisi saada vähän lisää tekstiä.--&gt;

Puhelimen keksiminen johti talojen liittämiseen kiinteään puhelinverkkoon kuparikaapelilla. 1980-luvulla alettiin puhelinverkkoja digitalisoida ja siirryttiin myös optiseen tiedonsiirtoon lasikuitukaapelia myöten.

==Radiopuhelin ja matkapuhelin==
'''Matkapuhelin''' sai alkunsa sotilaallisiin tarkoituksiin käytetyistä radiopuhelimista 1930-luvulla. Kännykäntyyppinen solukkopuhelin alkoi kehittyä Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Sen digitalisointi muutti puhelinta lähemmäksi pientä henkilökohtaista tietokonetta.
&lt;!--Käännettävää en-wikipediasta: Mobile phones have a long and varied history that stretches back to the 1950s, with hand-held devices being available since 1983. Due to their low establishment costs and rapid deployment, mobile phone networks have since spread rapidly throughout the world, outstripping the growth of fixed telephony. Such networks can often be economic, even with a small customer base, as mobile network costs are mostly call volume related, while fixed-line telephony has a much higher subscriber related cost component.--&gt;

==Televisio==
&lt;!--Televisionkuvan, faksien jne. datan siirtoon pitkiä matkoja käytetään 1960-luvun alusta alkaen myös tietoliikennesatelliitteja.--&gt;
&lt;!--Käännettävää (ja tiivistettävää) tekstiä englanninkielisen Wikipedian puolelta. Tekstiä pitäisi lyhentää jonkin verran sekä lisätä TV:n tulo Suomeen jne. 

The development of television technology can be partitioned along two lines: those developments that depended upon both mechanical and electronic principles, and those which are purely electronic.  From the latter descended all modern televisions, but these would not have been possible without discoveries and insights from the mechanical systems.

The word ''television'' is a hybrid word, created from both Greek and Latin.  ''Tele-'' is Greek for &quot;far&quot;, while ''-vision'' is from the Latin ''visio'', meaning &quot;vision&quot; or &quot;sight&quot;.  It is often abbreviated as '''TV''' in the U.S. and '''telly''' in the UK and Australia.

===Electromechanical television===

The German student '''Paul Gottlieb Nipkow''' proposed and patented the first electromechanical television system in 1885.  Nipkow's spinning disk design is credited with being the first television image rasterizer. However, it wasn't until 1907 that developments in amplification tube technology made the design practical.  Meanwhile, '''Constantin Perskyi''' had coined the word ''television'' in a paper read to the International Electricity Congress at the International World Fair in Paris on August 25, 1900.  Perskeyi's paper reviewed the existing electromechanical technologies, mentioning the work of Nipkow and others.

[[Kuva:523ss82inch500x317.jpg|thumb|right|200px|Moderni, 82&quot; (208 cm) LCD-televisio.]]

From 1907 to 1910, '''Boris Rosing''' and his student '''Vladimir Kosma Zworykin''' demonstrated a television system that used a mechanical mirror-drum scanner in the transmitter and the electronic Braun tube (cathode ray tube) in the receiver.  Rosing disappeared during the Bolshevik revolution of 1917, but Zworykin later went to work for RCA to build a purely electronic television, the design of which was eventually found to violate patents by Philo Taylor Farnsworth.

A mechanically scanned analogue television system was first demonstrated by '''John Logie Baird''' in London in February 1924 with a silhouette image of Felix the Cat, and a moving picture image on October 30, 1925. But if television is defined as the transmission of live, moving, half-tone (grayscale) images, and not silhouette, still, or moving picture images, the world's first demonstration of a working television system was given by Baird to members of the Royal Institution and a newspaper reporter on January 26, 1926 at his laboratory in London. Unlike later electronic systems with several hundred lines of resolution, Baird's vertically scanned image had only 30 lines, and was about four inches high by two inches wide, just enough to reproduce a recognizable human face. Baird's electromechanical system reached a peak of 240 lines of resolution on BBC television broadcasts in 1936, before being discontinued in favor of a 405 line all-electronic system.

In 1928 Baird's company (Baird Television Development Company / Cinema Television) broadcast the first transatlantic television signal, between London and New York, and the first shore to ship transmission. He also demonstrated an electromechanical colour, infrared (dubbed &quot;Noctovision&quot;), and stereoscopic television, using additional lenses, disks and filters. In parallel he developed a video disk recording system dubbed &quot;Phonovision&quot;; a number of the Phonovision[http://www.tvdawn.com/tvimage.htm] recordings, dating back to 1927, still exist. In 1929 he became involved in the first experimental electromechanical television service in Germany. In 1931 he made the first live transmission, of the Epsom Derby. In 1932 he demonstrated ultra-short wave television.

In the U. S. '''Ernst Alexanderson''' demonstrated a mechanically scanned television broadcasting system in 1927.

===Electronic television===
[[Kuva:Family Watching TV in the 1950s.jpg|thumb|right|200px|An American family watching television in the 1950s.]]

Although the discoveries of Nipkow, Rosing, Baird and others were extraordinary, little of their technology is used in modern television. By 1934, all electromechanical television systems were outmoded, although electromechanical broadcasts continued on some stations until 1939.

'''A.A. Campbell-Swinton''' wrote a letter to ''Nature'' (journal) on the 18 June 1908 describing his concept of electronic television using the cathode ray tube, which had been invented in 1897 by the German physicist and Nobel prize winner Karl Ferdinand Braun. He proposed using an electron beam in both the camera and the receiver, which could be steered electronically to produce moving pictures. He lectured on the subject in 1911 and displayed circuit diagrams, but no one, including Swinton, knew how to realize the design. Although his system was never built, the cathode ray tube did come to be used to display images in almost all television sets and computer monitors until the invention of the LCD panel.

A fully electronic system was first achieved by '''Philo Taylor Farnsworth''' on September 7, 1927, although the low-resolution image was limited to a plate of glass painted black, with a straight line etched across it, rotated in front of a bright carbon arc lamp. Seven years later, on August 25, 1934, at the Franklin Institute in Philadelphia, Pennsylvania, Farnsworth gave the world's first public demonstration of a working, all-electronic television system. Over a three week period, vaudeville acts, athletes, politicians, and hundreds of ordinary citizens were captured on Farnsworth's cameras in the open air and simultaneously shown on his receiving sets.

Farnsworth, a Mormon farm boy from Rigby, Idaho, first envisioned his system at age 14. He discussed the idea with his high school chemistry teacher, who could think of no reason why it would not work (Farnsworth would later credit this teacher, '''Justin Tolman''', as providing key insights into his invention). He continued to pursue the idea at Brigham Young Academy (now Brigham Young University). At age 21, he demonstrated a working system at his own laboratory in San Francisco. His breakthrough freed television from reliance on spinning discs and other mechanical parts. All modern picture tube televisions descend directly from his design.  

'''Vladimir Kosma Zworykin''' is also sometimes cited as the father of electronic television because of his invention of the iconoscope in 1923 and his invention of the kinescope in 1929. His design was one of the first to demonstrate a television system with all the features of modern picture tubes. His previous work with Rosing on electromechanical television gave him key insights into how to produce such a system, but his (and RCA's) claim to being its original inventor was largely invalidated by three facts: a) Zworykin's 1923 patent presented an incomplete design, incapable of working in its given form (it was not until 1933 that Zworykin achieved a working implementation), b) the 1923 patent application was not granted until 1938, and not until it had been seriously revised, and c) courts eventually found that RCA was in violation of the television design patented by [[Philo Taylor Farnsworth]], whose lab Zworykin had visited while working on his designs for RCA.

The controversy over whether it was first Farnsworth or Zworykin who invented modern television is still hotly debated today. Some of this debate stems from the fact that while Farnsworth appears to have gotten there first, it was RCA that first marketed working television sets, and it was RCA employees who first wrote the history of television. Even though Farnsworth eventually won the legal battle over this issue, he was never able to fully capitalize financially on his invention.

=== Color television ===
Most television researchers appreciated the value of color image transmission, with an early patent application in Russia in 1889 for a mechanically-scanned color system showing how early the importance of color was realized. John Logie Baird demonstrated color transmission in 1928. 

'''Color television''' in the United States had a protracted history due to conflicting technical systems vying for approval by the Federal Communications Commission for commercial use. Color television was demonstrated by Bell Laboratories in 1928 during the mechanically scanned era. In the electronically scanned era, the first color television demonstration was on February 5, 1940, when RCA privately showed to members of the FCC at the RCA plant in Camden, New Jersey, a television receiver producing images in color by electronic and optical means without moving mechanism. CBS began live, non-broadcast color experiments in studio as early as August 28, 1940. The CBS &quot;field sequential&quot; color system was partly mechanical, with a disc made of red, blue, and green filters spinning inside the television camera at 1,200 rpm, and a similar disc spinning in synchornization in front of the cathode ray tube inside the receiver set. The RCA &quot;dot sequential&quot; color system had no moving parts, using a series of dichroic mirrors to separate and direct red, green, and blue light from the subject through three separate lenses into three scanning tubes, and electronic switching that allowed the tubes to send their signals in rotation, dot by dot. These signals were sorted by a second switching device in the receiver set and sent to red, green, and blue picture tubes, and combined by a second set of dichroic mirrors into a full color image. 

The first field test (i.e., broadcast) of color television was by NBC (owned by RCA) on February 20, 1941. CBS began daily color field tests on June 1, 1941. These color systems were not compatible with existing black and white television sets, and as no color television sets were available to the public at this time, viewership of the color field tests was limited to RCA and CBS engineers and the invited press. The [[War Production Board]] halted the manufacture of television and radio equipment for civilian use from April 1, 1942 to October 1, 1945, limiting any opportunity to introduce color television to the general public.

The post-war development of color television was dominated by three systems competing for approval by the FCC as the U.S. color broadcasting standard: CBS's field sequential system, which was incompatible with existing black and white sets without an adaptor; RCA's dot sequential system, which in 1949 became compatible with existing black and white sets; and CTI's (Color Television, Inc.) system (also incompatible with existing black and white sets), which used three camera lenses, behind which were color filters that produced red, green, and blue images side by side on a single scanning tube, and a receiver set that used lenses in front of the picture tube (which had sectors treated with different phosphorescent compounds to glow in red, green, or blue) to project these three side by side images into one combined picture on the viewing screen.

After a series of hearings beginning in September 1949, the FCC found the RCA and CTI systems fraught with technical problems, inaccurate color reproduction, and expensive equipment, and so formally approved the CBS system as the U.S. color broadcasting standard on October 11, 1950. An unsuccessful lawsuit by RCA delayed the world's first network color broadcast until June 25, 1951, when a musical variety special titled simply ''Premiere'' was shown over a network of five east coast CBS affiliates. Viewership was again extremely limited: the program could not be seen on black and white sets, and ''Variety'' (magazine) estimated that only thirty prototype color receivers were available in the New York area. Regular color broadcasts began that same week with the daytime series ''The World Is Yours'' and ''Modern Homemakers''.

While the CBS color broadcasting schedule gradually expanded to twelve hours per week (but never into prime time), and the color network expanded as far west as its Chicago, Illinois affiliate, its commercial success was doomed by the lack of color receivers on which to watch the programs, the refusal of television manufacturers to create adaptor mechanisms for their existing black and white sets, and the unwillingness of advertisers to sponsor broadcasts seen by almost no one. In desperation, CBS bought a television manufacturer, and on September 20, 1951, production began on the first and only CBS color television model. But it was too little, too late. Only 200 sets had been shipped, and only 100 sold, when CBS pulled the plug on its color television system on October 20, 1951, and bought back all the CBS color sets it could to prevent law suits by disappointed customers.

The first publicly announced experimental TV broadcast of a program using RCA's &quot;compatible color&quot; system was an episode of ''Kukla, Fran and Ollie'' on August 30, 1953. NBC made the first coast-to-coast color broadcast when it covered the Rose Bowl Parade on New Years Day, 1954. Television's first prime time network color series was ''The Marriage'', a situation comedy broadcast live by NBC in the summer of 1954. NBC's anthology series ''Ford Theatre'' became the first color filmed series that October. 

NBC was naturally at the forefront of color programming because its parent company RCA manufactured the most successful line of color sets in the 1950s. CBS and American Broadcasting Company (ABC), which were not affiliated with set manufacturers, and were not eager to promote their competitor's product, dragged their feet into color, with ABC delaying its first color series (''The Flintstones'' and ''The Jetsons'') until 1962. The Du Mont network, although it did have a television-manufacturing parent company, was in financial decline by 1954 and was dissolved two years later. Thus the relatively small amount of network color programming, combined with the high cost of color television sets, meant that as late as 1964 only 3.1 percent of television households in the U.S. had a color set. NBC provided the catalyst for rapid color expansion by announcing that its prime time schedule for fall 1965 would be entirely in color. All three broadcast networks were airing full color prime time schedules by the 1966&amp;ndash;67 broadcast season. But the number of color television sets sold in the U.S. did not exceed black and white sales until 1972, which was also the first year that more than fifty percent of television households in the U.S. had a color set.

In '''Mexico''', Guillermo González Camarena (1917&amp;ndash;1965), invented the an early color televsion transmission system. He received patents for color television systems in 1940 (U.S. Patent 1942 (2296019), 1960 and 1962. The 1942 patent was for a mechanically scanned color filter adapter for an existing monochrome electronic transmission system. 

In August 31, 1946 he sent his first color transmission from his lab in the offices of The Mexican League of Radio Experiments in Lucerna St. #1, in Mexico City. The video signal was transmitted at a frequency of 115 MHz. and the audio in the 40 metre band. 

'''European color television''' was developed somewhat later and was hindered by a continuing division on technical standards. Having decided to adopt a higher-definition 625-line system for monochrome transmissions, with a lower frame rate but with a higher overall bandwidth, Europeans could not directly adopt the U.S. color standard, which was widely perceived as ''wanting'' anyway, because of its tint control problems. There was no urgency either, since there were still few sets overall and no commercial motivations, European television broadcasters being state-owned at the time.

As a consequence, although work on various color encoding systems started already in the 1950s, with the first SECAM patent being registered in 1956, many years had passed till the first broadcasts actually started in 1967. Unsatisfied with the performance of NTSC and of initial SECAM implementations, the Germans decided to create PAL (phase alternating line) at the beginning of the 1960s, staying closer to NTSC but borrowing some ideas from SECAM. The French continued with SECAM, notably involving Russians in the development.

The first color broadcast in Europe was by BBC Two in the UK in the summer of 1967, using PAL. Germans did their first broadcast in September (PAL), while the French in October (SECAM). PAL was eventually adopted by West Germany, the United Kingdom, Australia, New Zealand, much of Africa, Asia and South America, and most Western European countries except France.

In addition to France and Luxembourg, SECAM was adopted by Soviet Union, much of Eastern Europe, much of Africa and of the Middle East. Both systems broadcast on ultra high frequency (UHF) frequencies, the very high frequency (VHF) being used for legacy black and white, 405 lines in UK or 819 lines in France, till the beginning of the eighties.

===Broadcast television===
[[Kuva:Television Antenna.jpg|thumb|200px|Television antenna on a rooftop]]

The first long distance public television broadcast was from Washington, DC to New York City and occurred on April 7, 1927. The image shown was of then Commerce Secretary Herbert Hoover.  The first analogue service was WGY, Schenectady, New York inaugurated on May 11 1928. The first British Television Play, &quot;The Man with the Flower in his Mouth&quot;, was transmitted in July 1930. CBS's New York City station began broadcasting the first regular seven days a week television schedule in the U. S. on July 21, 1931. The first broadcast included Mayor James J. Walker, Kate Smith and George Gershwin. The first all-electronic television service was started in Los Angeles, CA by Don Lee Broadcasting.  Their start date was December 23, 1931 on W6XAO&amp;mdash;later KTSL. Originally, mechanical equipment was used, but in June of 1936 a 300-line all-electronic service was started.

In Germany, regular service started on March 22, 1935, and one year later, the Berlin Summer Olympic Games were televised to places in Berlin and Hamburg.

In 1932 the BBC launched a service using Baird's 30-line system and these transmissions continued until 11 September 1935. On November 2, 1936 the BBC began broadcasting a dual-system service, alternating on a weekly basis between Marconi-EMI's high-resolution (405 lines per picture) service and Baird's improved 240-line standard from Alexandra Palace in London. Six months later, the corporation decided that Marconi-EMI's electronic picture gave the superior picture, and adopted that as their standard. This service is described as &quot;the world's first regular high-definition public television service&quot;, since a regular television service had been broadcast earlier on a 180-line standard in Germany. The outbreak of the Second World War caused the service to be suspended. TV transmissions only resumed from Alexandra Palace in 1946.

[[Kuva:Braun HF 1.jpg|thumb|210px|Braun HF 1, Germany, 1958]]

The first regular television transmissions in Canada began in 1952 when the Canadian Broadcasting Corporation (CBC) put two stations on the air, one in Montreal, Quebec on September 6, and another in Toronto, Ontario two days later.

[[Kuva:Early portable tv.jpg|thumb|210px|left|Early portable television set]]

The first live transcontinental television broadcast took place in San Francisco, California from the Japanese Peace Treaty Conference on September 4, 1951.  In 1958, the CBC completed the longest television network in the world, from Sydney, Nova Scotia to Victoria, British Columbia.  Reportedly, the first continuous live broadcast of a breaking news story in the world was conducted by the CBC during the  Springhill Mining Disaster which began on October 23 of that year.

Programming is broadcast on television stations (sometimes called channels).  At first, terrestrial broadcasting was the only way television could be distributed.  Because bandwidth was limited, government regulation was normal.  In the U.S., the Federal Communications Commission allowed stations to broadcast advertisements, but insisted on public service programming commitments as a requirement for a license.  By contrast, the United Kingdom chose a different route, imposing a television licence fee on owners of television reception equipment, to fund the BBC, which had public service as part of its Royal Charter. Development of cable and satellite means of distribution in the 1970s pushed businessmen to target channels towards a certain audience, and enabled the rise of subscription-based television channels, such as Home Box Office (HBO) and British Sky Broadcasting. Practically every country in the world now has developed at least one television channel. Television has grown up all over the world, enabling every country to share aspects of their culture and society with others.

By the late 1980s, 98% of all homes in the U.S. had at least one TV set. On average, Americans watch four hours of television per day. An estimated two-thirds of Americans got most of their news about the world from TV, and nearly half got all of their news from TV.  These figures are now estimated to be significantly higher.--&gt;

==Tietokoneet==

Radiopuhelinten lailla myös ensimmäiset '''tietokoneet''' oli 1940-luvulla tehty sotilaallisiin tarkoituksiin, mm. Saksan ja Japanin salakirjoitusjärjestelmien murtamiseen.

Tietokonetta käytettiin aluksi lähinnä laskemiseen. Jo tietokoneen englanninkielinen nimikin (''computer'') kertoo tästä; ''compute'' tarkoittaa laskemista. ENIAC-tietokone (385 kertolaskua sekunnissa) pystyi korvaamaan kertolaskussa (noin 1 kertolasku per minuutti per ihminen) noin 23 000 ihmistä. Nykyinen mikroprosessori on edelleen noin 3 000 000 kertaa ENIACia nopeampi, eli se korvaa kertolaskuissa noin 60 miljardia ihmistä.

Myöhemmin oivallettiin että ykkösillä ja nollilla voitiin kuvata mitä tahansa: tekstiä (tekstinkäsittely), kuvia (kuvankäsittely), sanomia, kirjoja, arkistoja, maastoa, rakennuksia jne.

Tietokone ohjaa monesti laajoja järjestelmiä, esim. tietokoneohjattua tuotantoa, ase-, tiedustelu- tai johtamisjärjestelmää, liikennevaloja, puhelinkeskuksia, internetin reitittimiä, autoja, pesukoneita, lähes kaikkia teknisiä järjestelmiä. Nykyaikaisen yhteiskunnan teknologinen pohja on keskeisesti tietokonetekniikkaa.

Tietokoneen kapasiteetin kasvu on jatkuvasti yllättänyt asiantuntijat. Aikojen saatossa ovat asiantuntijoina pidetyt henkilöt lausuneet monia väitteitä, jotka tulevaisuus on osoittaneet vääriksi, esimerkiksi:

* &quot;Maailmassa on markkinoita ehkä viidelle tietokoneelle.&quot;
* &quot;En näe mitään käyttöä tietokoneille kotona.&quot;
* &quot;640 kilotavun pitäisi riittää kaikille.

Omana aikanaan ja tietyissä yhteyksissä nämä väittämät ovat toki joskus voineet myös pitää paikkansa.
&lt;!--Muokattava tai pois: Shakin peluuta pidettiin pitkään niin ihmismäisenä toimintona, että tietokoneen ei ajateltu koskaan pystyvän siihen.
Merkittävä tapaus tietokoneen historiassa oli myös Toy Story -niminen amerikkalainen elokuva, joka oli tehty täysin tietokoneella, tietokoneanimaationa.--&gt;

Tietokoneista on niiden historian aikana ollut seuraavanlaisia versioita:
* putkikoneet
* transistorikoneet
* mikropiirikoneet
* mikroprosessorikoneet

Ensimmäiset elektroniset tietokoneet 1940- luvun lopussa perustuivat releisiin ja elektroniputkiin - hitaisiin, epäluotettaviin, suurta energiakulutusta edustaviin ja suuriin komponentteihin. Edellä mainittu ENIAC oli ensimmäinen täysin elektroninen yleiskäyttöinen tietokone.

Siirtyminen 1950-luvulla puolijohteisiin perustuviin transistoreihin pienensi oleellisesti komponenttien kokoa ja energian tarvetta sekä lisäsi tietokoneiden luotettavuutta.

Siirtyminen mikropiireihin 1960-luvulla pienensi jälleen tietokoneen komponenttien kokoa. Alkoi ''Mooren lakina'' tunnettu kehitys, jossa samalle mikropiirille saatiin kaksinkertainen komponenttimäärä puolessatoista vuodessa.

Seuraava mullistus oli ''mikroprosessorin'' keksiminen. Mikroprosessorin avulla syntyi henkilökohtainen tietokone, PC (''Personal Compute''r).

1980- ja 1990-luvuilla siirryttiin suurtiheyksisiin mikropiireihin (VLSIC) ja edelleen suurnopeuksisiin mikropiireihin (VHSIC).

Tietokoneiden eri sukupolvien merkittävimpiä vaiheita ovat olleet:
* suurtietokone (1965 - 1975) (''mainframe'')
* minikone (1975 - 1985)
* palvelin (1985 - 1995)
* verkko (1995 - ?)
* verkko + pääte (2000 - ?)

==Internet==
Yhdysvaltain armeijan tutkimus- ja tuotekehitysvirasto ARPA (nykyisin DARPA) rahoitti 1960-luvulla ''pakettiverkkojen'' tutkimusta. Tämän tutkimustyön tuloksena ja uuden tutkimuksen kohteeksi 1970-luvun alussa otettiin käyttöön ARPANET-tietoverkko.  Nykyisen Internetin pohjana olevat TCP/IP-protokollat kehitettiin 1970-luvulla ARPANET-verkossa.

&lt;!--Käännettävää en-wikistä: The story of the Internet begins in 1969 with the implementation of Advanced Research Projects Agency Network (ARPANET) by academic researchers under the sponsorship of the United States Department of Defense Advanced Research Projects Agency (ARPA). Some early research which contributed to the ARPANET included work on decentralized networks, queueing theory, and packet switching. However, ARPANET itself did not interact easily with other computer networks that did not share its own native protocol. This problem inspired further research towards the development of a protocol that could be &quot;layered&quot; over many different types of networks.

On January 1, 1983, the core networking protocol of ARPANET was changed from NCP to TCP/IP, marking the start of the Internet as we know it today.

Another important step in the Internet's development was the National Science Foundation's (NSF) construction of a university network backbone, the NSFNet, in 1986. Important disparate networks that have successfully been accommodated within the Internet include Usenet and Bitnet.

The collective network gained a public face in the 1990s. In August 1991 Tim Berners-Lee publicized his new World Wide Web project, two years after he had begun creating HTML, HTTP and the first few web pages at CERN in Switzerland. A few academic and government institutions contributed pages but the public did not begin to see them yet. In 1993 the Mosaic web browser version 1.0 was released, and by late 1994 there was growing public interest in the previously academic/technical internet. By 1996 the word &quot;Internet&quot; was common public currency, but it referred almost entirely to the World Wide Web.

Meanwhile, over the course of the decade, the Internet successfully accommodated the majority of previously existing computer networks (although some networks such as FidoNet have remained separate). This growth is often attributed to the lack of central administration, which allows organic growth of the network, as well as the non-proprietary nature of the Internet protocols, which encourages vendor interoperability and prevents any one company from exerting too much control over the network.--&gt;

[[Luokka:Tietoliikenne]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:OSI-malli.jpg</title>
    <id>1908</id>
    <revision>
      <id>6617</id>
      <timestamp>2005-08-07T21:53:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>MiaK</username>
        <id>64</id>
      </contributor>
      <comment>{{GFDL/Oma}} Itse piirtämäni kuvaus OSI-mallista. --~~~~</comment>
      <text xml:space="preserve">{{GFDL/Oma}} Itse piirtämäni kuvaus OSI-mallista. --[[Käyttäjä:MiaK|MiaK]] 7. elokuuta 2005 kello 21:53:08 (UTC)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Vitsit/Nonsense</title>
    <id>1910</id>
    <revision>
      <id>27485</id>
      <timestamp>2007-01-04T01:51:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Aulis Eskola</username>
        <id>165</id>
      </contributor>
      <comment>Päällekkäinen juttu pois</comment>
      <text xml:space="preserve">Koiranvuosina äitisikin söi siitakesieniä. Nappulaliiga lopetettiin tästä syystä.

----

Kolme seurapiirinaista paistattelivat päivää Jumalan laupeudessa, mutta eivä olleet kutsuvieraissa. Vieraissa kyllä tykkäsivät käydä.

----

Isä kertoi pojalleen: ”Olet tyhmä, mutta huono”. Poika mietti hetken ja alkoi hymyillä. Kolme sammakkoa seuraili ikkunalaudalta tapahtumia.

----

Kaksi kamelia oli rannalla ottamassa aurinkoa, kun merestä kohosi valtava hyökyaalto. Mutta onneksi pikkuorava oli paistanut suklaapipareita.

----

Kaksi miestä meni kauppaan. Lapio.

----

Kaksi miestä hyppäsi lentokoneesta ja toisellakin oli pesukone.

----

Pikku G meni konserttiin. Ämpäri.

----

Kuokkalapio. Maito. Kuokkalapio.

----

Isoisä soitti minulle ja pyysi minua kalastamaan kanssaan. Saimme niin pienen lohen, että meitä alkoi kovasti naurattaa. Nauroimme niin kovaa, että minä sain arven päähäni ja isoisältä tuli nenästä räkää.

----

Mummo meni kauppaan, ja kysyi: &quot;Onko teillä vielä se makkaratarjous&quot;? Kauppias vastasi: &quot;Ei, se oli eilen&quot;. Mummo vastasi: &quot;Ei se mitään, minä tulin mopolla&quot;.

----

Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen istuivat iltaa ravitsemusliikkeessä. Pikku-Kalle saapui paikalle, vilkaisi ympärilleen ja totesi:

— Voi hitto, taidan olla väärässä vitsissä!

----

Kaksi mummoa meni mustikkaan, mutta toinen ei mahtunut.

----

Kaksi poikaa ajoi tandemilla. Toinen ajoi ojaan.

----

Kaksi miestä käveli tiellä. Keskimmäisellä oli hattu.

----

Mummo ja vaari pelasivat tennistä, vaari hävisi. Häntä ei ole löydetty vieläkään.

----

Mummo ja vaari pelasivat jalkapalloa, vaari potkaisi tyhjää.

----

Virtahepo meni ruokakauppaan ja kysyi: &quot;Löytyykö nauloja?&quot;. Myyjä vastasi: &quot;Ei löydy&quot;. Virtahepo sanoi: &quot;Ei se mitään, minullakin on keltainen skootteri!&quot;

----

''Hirvi'' on ''hirven'' hirviömäinen ''hirvi''. ''Hirvi'' on syntynyt vuonna ''hirvi''.

---
[[Luokka:Vitsit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Valkosipulipasta</title>
    <id>1911</id>
    <revision>
      <id>15681</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:24:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">Ohje käännetty englanninkielisiltä sivuilta. Reseptiä ei ole kokeiltu.

== Ainekset ==

* 110 g voita
* 2 tl kuivattua basilikaa (murskattua)
* 2 tl sitruunamehua
* 1 1/4 tl valkosipulijauhetta
* 3/4 tl suolaa
* 220 g ohutta narupastaa (keitetty ja valutettu)
* 430 g parsakaalia (keitetty, hieman rapea)
* 3 rkl saksanpähkinää (pilkottu)
* tuoretta raastettua parmesaania

== Valmistus ==

Sulata voi isossa paistinpannussa. Lisää basilika, sitruunamehu, valkosipulijauhe ja suola. Sekoita hyvin. Lisää pasta, parsakaali, pähkinä ja kanaa tai katkarapuja (jos haluat). Sekoita hyvin. Lisää lopuksi parmesaania ruuan päälle.

[[Luokka:Keittokirja|Valkosipulipasta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>PHP</title>
    <id>1913</id>
    <revision>
      <id>16309</id>
      <timestamp>2006-08-15T15:32:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kooditagit</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikipedia|PHP|PHP}}
'''PHP''' (lyhenne sanoista PHP: Hypertext Preprocessor) on eräs suosituimmista palvelinpohjaisista skriptikielistä, joka tarkoittaa että koodi käsitellään ennen kuin se näytetään selaimelle, joten koodia ei pysty näkemään sivun lähdekoodista. PHP:tä käytetään dynaamisten internet-sivustojen tekemiseen. Esimerkiksi MediaWiki (ohjelmisto, jota Wikikirjasto käyttää) on tehty PHP-kielellä. PHP on C/C++:n kaltainen kieli, johon on lisätty valtava määrä helpottavia funktioita. Tästä syystä PHP ei ole niin ohjelmakirjastopohjainen (ohjelmakirjasto = engl. &quot;library&quot;) kuin C/C++-kieli.

PHP on kehitetty avoimen lähdekoodin projektina. Toiminnaltaan jossain määrin vastaavia tekniikoita ovat esimerkiksi Microsoftin ASP ja Sun Microsystemsin JSP. PHP:n tärkein ero verrattuna avoimen lähdekoodin Perl-skriptikieleen on se, että PHP on suunniteltu nimenomaan web-käyttöön. PHP:stä löytyy myös suoraan tietokantaominaisuudet mm. MySQL:lle, PostgreSQL:lle, ja SQLitelle (PHP 5).

Esimerkki:
 &lt;?php
 {{phpkomento2|echo}} &quot;Hei, maailma!&quot;; // Tulostaa tekstin: Hei, maailma!
 ?&gt;

Tässä oppaassa PHP:n komennot on linkitetty PHP:n omaan käyttöohjeeseen. Se on englanninkielinen, mutta sieltä löytyy jokaiselle komennolle syntaksi ja kattavat käyttöohjeet esimerkein.

== Historiaa ==
* PHP/FI (Personal Home Pages / Forms Interpreter) julkaistiin 1995
* PHP/FI 2.0 julkaistiin marraskuussa 1997
* PHP (PHP: Hypertext Preprocessor) 3.0 julkaistiin kesäkuussa 1998
* PHP 4.0 julkaistiin toukokuussa 2000
* PHP 5.0 julkaistiin 14.7.2004

== Rakenne ==

PHP-koodi kirjoitetaan .php -tiedostoon, jota käyttäjät voivat suorittaa. Koodi kirjoitetaan &lt;?php- ja ?&gt;-tagien väliin. Sama php-tiedosto voi sisältää myös tavallista html-koodia, kunhan se sijoitetaan näiden kahden tagien ulkopuolelle. PHP sisältää valmiiksi todella paljon erilaisia funktioita, joilla voidaan nopeuttaa ja helpottaa tietyn tehtävän tekemistä. Edellisessä esimerkissä käytettiin hyväksi funktiota echo, jolla voidaan tulostaa tekstiä.

== Ulkoasu ==

PHP-koodin ulkoasusta kannattaa tehdä melko yksinkertainen ja selkeä. Rivinvaihdoilla ja muilla samantyyppisillä ole koodin toimivuuden kannalta merkitystä, mutta niitä oikeinkäytettynä saadaan aikaan selkeää ja nopeasti omaksuttavaa koodia.

Jos katsot ylläolevaa esimerkkiä, huomaat, että jokainen ohjelmalause loppuu puolipisteeseen ; ja merkkijonot ympäröidään lainausmerkeillä &quot;&quot;. Myös heittomerkkien käyttö '' on sallittu.

Kommentit, joita tietokone ei ota huomioon suorittaessa, kirjoitetaan joko //-merkin jälkeen samalle riville tai /*- ja */-merkkien väliin. Kommentteja kannattaa käyttää viimeistään silloin, kun koodista on tulossa monimutkaista ja pitkää. Ne auttavat nopeasti uudelleen omaksumaan koodin ja myös ulkopuolisten on helpompi ymmärtää toisten kirjoittamaa koodia, jos siinä on tarvittava määrä kommentteja.

Seuraava esimerkki tuottaa täysin samanlaisen tuloksen kuin aikaisempi, mutta koodin ulkoasua on vain muutettu:

 &lt;?php
 /* Seuraava
 ohjelmalause
 tulostaa
 tekstiä */
 {{phpkomento2|echo}} 'Hei, maailma!'; // Tulostaa tekstin: Hei, maailma!
 ?&gt;

Oikeasti edellisen kaltainen kommentointi ei ole järkevää, mutta hieman vaativammissa sovelluksissa kommentteja kannattaa toki käyttää.

== Perustoimenpiteet ==

PHP:ssä on monia näppäriä toimenpiteitä merkkijonojen ja lukujen käsittelyä varten. Seuraava esimerkki esittelee niistä muutamia:
 &lt;?php
 {{phpkomento2|echo}} &quot;Hei, maailma!&quot;; // Hei, maailma!
 echo &quot;Hei,&quot; . &quot;maailma!&quot;; // Hei, maailma! (Pisteen avulla voidaan yhdistää merkkijonoja yhteen)
 echo 3 + 5; // 8 (Huomaa, että lukuja, joita ei ole tarkoitus käsitellä merkkijonoina, ei ympäröidä heitto- eikä lainausmerkeillä)
 echo &quot;3&quot; . &quot;5&quot;; // 35
 echo 5 - 3; // 2
 echo 3 * 5; // 15 (Kertolasku)
 echo 10 / 2; // 5 (Jakolasku)
 echo 20 % 3; // 2 (Jakojäännös)
 echo (3 + 5) * 10; // 80 (Termejä voi olla useampiakin. PHP osaa oikean laskujärjestyksen.)
 ?&gt;

== Muuttujat ==

Muuttujia käytetään tallentamaan tietoa, joka saadaan joko itse koodista, tietokannasta, käyttäjältä tai vaikkapa palvelimelta. Niiden käyttö ja hallinta on näppärää moniin muihin ohjelmointikieliin verrattuna se, että niiden tyyppiä ei tarvitse itse määrittää vaan se päätellään automaattisesti sille annetusta arvosta. Muuttujalle pitää kuitenkin antaa arvo ennen kuin sitä voidaan käyttää muualla koodissa.

Muuttuja merkitään dollarimerkillä $ ja tunnisteella, joka voi olla kirjaimia tai numeroita. Usein muuttujan tunnisteeksi kannattaa valita muuttujan tehtävää kuvaava nimi.

Seuraavassa esimerkissä tehdään sama toimenpide kuin kahdessa aikaisemmassa koodissa, mutta nyt käytetään hyväksi muuttujia:
 &lt;?php
 $tervehdys = &quot;Hei, maailma!&quot;; // Tallennetaan teksti muuttujaan
 echo $tervehdys; // Nyt sitten käytetään äskettäin luotua muuttujaa ja tulostetaan sen sisältämä teksti
 ?&gt;

Jos muuttuja halutaan sijoittaa suoraan toisen merkkijonon sisään, voidaan menetellä kahdella tavalla:
 &lt;?php
 $kayntikerrat = 3; // Tallennetaan luku muuttujaan. Huomaa, että ääkkösien käyttö on sallittu php:ssa
 echo &quot;Hei, olet käynyt täällä&quot; . $kayntikerrat . &quot;kertaa.&quot;;
 // Hei, olet käynyt täällä 3 kertaa. (Muuttujan voi lisätä merkkijonojen liittämistekniikalla)
 echo &quot;Hei, olet käynyt täällä {$kayntikerrat} kertaa.&quot;;
 // Hei, olet käynyt täällä 3 kertaa. (Muuttujan voi lisätä myös aaltosulkuja {} hyväksi käyttäen)
 ?&gt;

Huomaa, että muuttujien nimissä ei kannata käyttää ääkkösiä, ja kirjainkoolla on merkitystä.

== Taulukot ==
Taulukko on muuttuja, jossa on monia avain/arvo -pareja peräkkäin. Tyhjän taulukon voi luoda näin:
 $taulukko = {{phpkomento2|array}}();
Tyhjää taulukkoa harvemmin tarvitsee, joten luodaan taulukko vaikkapa maista:
 $taulukko = array(&quot;Suomi&quot;, &quot;Viro&quot;, &quot;Irkutski&quot;);
Taulukossa on nyt kolme arvoa(Suomi, Viro, Irkutski) ja kolme avainta (0, 1, 2), joihin voi viitata seuraavasti:
 //tulostaa &quot;Suomi&quot;
 echo $taulukko[0];
Avainten numerointi alkaa oletuksena nollasta. Irkutski voitaisiin tulostaa korvaamalla äskeisestä 0 numerolla kaksi. Numeroinnin voi alkaa halutessaan muustakin numerosta. Seuraavassa numerointi aloitetaan numerosta 5, jota seuraa 6 ja 7:
 $taulukko = array(5 =&gt; &quot;Suomi&quot;, &quot;Viro&quot;, &quot;Irkutski&quot;);
Arvot voidaan myös nimetä, jolloin PHP:n taulukosta tulee muista kielistä tuttu hash-tyyppinen taulukko. Tällöin numerointi ei ole voimassa:
 $taulukko = array(&quot;lähellä&quot; =&gt; &quot;Suomi&quot;, &quot;kaukana&quot; =&gt; &quot;Viro&quot;, &quot;erittäin kaukana&quot; =&gt; &quot;Irkutski&quot;);
 //tulostaa &quot;Viro&quot;
 echo $taulukko[&quot;kaukana&quot;];
Taulukko voi olla kolmiuloitteinen. Tällöin tarvitaan kaksi avainta arvon löytämiseen.
 $taulukko = array(&quot;lähistöllä&quot; =&gt; array(&quot;Suomi&quot; =&gt; &quot;suomalaiset&quot;, &quot;Viro&quot; =&gt; &quot;virolaiset&quot;));
 //tulostaa &quot;suomalaiset&quot;
 echo $taulukko[&quot;lähistöllä&quot;][&quot;Suomi&quot;];
Taulukko voi olla neli- tai viisiuloitteinenkin. Käytännössä sen monimutkaisempia taulukoita ei juuri koskaan tarvitse. Jos ihmettelet miksi, yritäpä piirtää kuusiulotteinen taulukko paperille.

Taulukkoa käytetään yksinkertaistamaan koodia. Esimerkiksi kuukausien nimet on kätevä tallettaa taulukkomuotoon siten, että avain 6 vastaa kesäkuuta ja niin edelleen. Jotkin tietorakenteet olisi vaikea toteuttaa ilman taulukkoa, sillä taulukosta on helppo suorittaa esimerkiksi arvontaa. Funktioille on helppo siirtää monia arvoja kerrallaan taulukkomuodossa. PHP:n monesti käyttämät POST- ja SESSION -muuttujat ovat taulukkoja.

Taulukkoon on helppo sijoittaa tietoa myöhemmin, $taulukko[] = &quot;tieto&quot;; sijoittaa tiedon seuraavaan vapaaseen paikkaan.

==Katso myös==

* [http://www.php.net/ php.net] - PHP:n virallinen sivu (englanninkielinen) 
* [http://www.ohjelmointiputka.net/ Ohjelmointiputka] - Sivusto, jossa on paljon koodivinkkejä ja oppaita aloittelijoille.
* [http://www.mureakuha.com/ Mureakuha] - Toinen ohjelmointia käsittelevä sivusto, mutta se on tarkoitettu hieman edistyneemmille ohjelmoijille.

[[Luokka:PHP]]

[[en:Programming:PHP]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Ole hyvä ja tee muokkauksesi tämän rivin alapuolelle</title>
    <id>1923</id>
    <revision>
      <id>6795</id>
      <timestamp>2005-08-23T14:21:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{| align=center border=0 cellpadding=4 cellspacing=4 style=&quot;border: 1px solid #CC9; background-color: #F1F1DE&quot;
| [[Kuva:Muokkauspainike.jpg|right]]
Tämä on '''hiekkalaatikko''', jossa voit kokeilla sivun muokkaamista vapaasti. Paina sivun ylälaidassa olevaa ''muokkaa''-linkkiä ja muokkaa tätä sivua.
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Muokkauspainike.jpg</title>
    <id>1924</id>
    <revision>
      <id>6793</id>
      <timestamp>2005-08-23T14:19:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <comment>Itse otettu. {{PD/Oma}}</comment>
      <text xml:space="preserve">Itse otettu. {{PD/Oma}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Excel</title>
    <id>1926</id>
    <revision>
      <id>20510</id>
      <timestamp>2006-10-11T05:38:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>w</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä kirja käsittelee Microsofin taulukkolaskentaohjelmaa, Exceliä.

==Sisältö==

* [[Excel/Perusteita]]

[[Luokka:Excel]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Excel/Perusteita</title>
    <id>1927</id>
    <revision>
      <id>15618</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:21:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:192.89.97.1|192.89.97.1]] tekemään ve</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Microsoft Excel''' on taulukkolaskentaohjelma, jonka saa auki klikkaamalla Käynnistä-Ohjelmat-Excel. Kun avaat excelin, avautuu eteesi sarakkeita (=columns) ja rivejä (=rows). Jokaista muodostuvaa pikku laatikkoa kutsutaan soluksi (=cell). Näihin soluihin voit kirjoittaa tekstiä, eri tavoin muotoiltuja numeroita ja kaavoja. Voit myös liittää soluihin valmiita funktioita. Voit kopioida ja siirtää taulukon tietoja, muotoilla niitä eri tavoin ja luoda niiden pohjalta kaavioita.

==Aloitus==
Kun avaat uuden taulukon, siinä on kymmenittäin sarakkeita ja tuhansittain rivejä. Olisi mukava tietää, mikä osa taulukosta mahtuu tulostettaessa A4:lle. Eri ohjelmaversioissa sivurajat (=page breaks) saa päälle vähän eri paikoista. Siksi on kätevää versiosta riippumatta hakea ne esille esikatselulla (=Tiedosto-Esikatselu tai arkki+suurennuslasi pikapainike). Jollet ole vielä kirjoittanut mitään taulukkoosi, ohjelma herjaa esikatselussa, ettei ole mitään esikatseltavaa. Älä hätkähdä, sulje (=close) esikatselu ja palaa takaisin taulukkoon, jolloin sivurajat ilmestyvät täppäviivoina näkyviin.

==Taulukko-välilehdet==
Excelissä on yhdessä tiedostossa, eli työkirjassa, päällekkäin useita taulukoita. Niiden välillä voi liikkua. Sivun alalaidassa olevia välilehtiä klikkaillen. Taulukot on mahdollista nimetä tuplaklikkaamalla taulukon nimeä (esim. Taul 1) ja kirjoittamalla päälle uuden nimen. Taulukoita voi myös lisätä ja poistaa tarpeen mukaan.

==Sarakkeen leveys==
Joskus kaikki, mitä kirjoitat ei mahdu soluun. Tekstin kohdalla siitä ei ole aina kovasti haittaa, sillä teksti virtaa solurajan yli. Jos sitten syötät jonkin tiedon viereiseen soluun, niin “ylileveä” tekstin osa jää piiloon. Numeroilla on toisin. Jos numero ei mahdu soluun, tulee näkyviin risuaitaa #####. Se tarkoittaa, että solussa kyllä on numero, jolla voi esim. laskea, mutta tulostumaan se ei mahdu. Silloin sarake on levennettävä sopivaksi. Helpoimmin se käy siirtämällä kursori ko. sarakkeiden rajalle, jolloin se muuttuu kaksipäiseksi nuoleksi. Tällä nuolella kaksoisklikkaamalla sarake säätyy automaattisesti pisimmän solusisällön mukaiseksi. Kaksoisklikkaamisen sijasta voit painaa hiiren vasemman painikkeenn pohjaan ja raahata sarakkeen haluamasi levyiseksi. Samalla tavalla voit säätää myös rivin korkeutta. Molempia voi lisäksi muuttaa klikkaamalla Muotoile-Sarakkeet (tai Rivit)-Leveys (tai rivillä korkeus).

==Solujen valinta==
Solut voi valita vetämällä hiiren vasen nappula pohjassa yli halutun solualueen kursorin ollessa iso, paksu plussa. Valinnan voi tehdä myös klikkaamalla ensin halutun solualueen ensimmäisessä solussa ja siirtymällä sitten alueen viimeiseen soluun (lävistäjän suunnassa), painamalla sitten vaihtonäppäintä (=shift) ja samalla klikkaamalla viimeistä solua. Kun solualue on valittu, se muuttuu mustaksi (ensimmäinen solu jää valkoiseksi, turha hätääntyä!). Mustatulle alueelle voidaan tehdä temppuja esim. siirtää tai kopioida tai muotoilla solujen sisältöä.

==Kopioiminen==	
Solun sisällön voi kopioida siirtymällä solun oikeaan alakulmaan, jolloin kursori muuttuu pieneksi plussaksi. Tällä pikku plussalla vedetään hiiren vasen painike pohjassa yli alueen, jolle solun sisältö halutaan liittää. Pikkuplussalla voi tehdä myös automaattitäyttöjä. Tämä on kätevä tapa  mm. eränumeroiden, vuosilukujen, viikonpäivien, numerosarjojen jne. kirjoittamiseen. Valitse ”malliksi” sarjan kaksi ensimmäistä arvoa ja vedä sitten pikku plussalla loppuun. Esim. 120 lainaerää tulee numeroitua hujauksessa!

Solujen sisältöä voi kopioida (=copy) ja liittää (=paste) myös seuraavasti 
	ensin valitaan kopioitava alue
	kursorin ollessa paksu plussa painetaan hiiren oikeaa painikettaa
	aukeavasta valikosta valitaan Kopioi (=copy)
	siirrytään kohtaan, johon tieto halutaan liittää ja painetaan hiiren oikeaa painikettaa
	aukeavasta valikosta  valitaan Liitä (=paste) 
	jos halutaan liittää pelkät arvot, ei esim. kopioidussa solussa ollutta kaavaa, valitaan Liitä määräten ja sitten arvot

Kopioimisen ja liittämisen voi oikean painikkeenn sijasta tehdä myös näppäinyhdistelmällä CTRL-C (=copy), CTRL-V tai ENTER-painike (=paste), tai Muotoile-valikon komennoilla Kopio ja Liitä sekä työkalurivin pikapainikkeilla (kopio näyttää kahdelta arkilta ja liitä on ruskea ilmoitustaulun näköinen painike). Valitse tapa. joka itsellesi parhaiten luontuu.

==Siirtäminen==
Valitun alueen voi siirtää tarttumalla siihen kiinni ja raahaamalla, eli painetaan hiiren vasen painike pohjaan kursorin näyttäessä nuolelta ja raahataan painike pohjassa alue haluttuun paikkaan. Siirtämisen voi tehdä myös leikkaamalla ja liittämällä. Leikkaus-toiminto löytyy hiiren oikeanpuoleisen painikkeen kohdevalikosta, näppäimistöltä näppäinyhdistelmällä ctrl+x ja työkaluriviltä saksi-painikkeesta).

==Muotoilu==
Excel sijoittaa (=align) automaattisesti tekstin solun vasempaan laitaan ja numerot solun oikeaan laitaan. Saatat haluta esim. suorien sarakkeiden vuoksi sekä numerot että tekstit keskitettyinä. Kätevimmin tämä käy  aktivoimalla ensin halutut solut ja valitsemalla viivaimesta  keskittämistä osoittavan pikapainikkeen (vrt. tekstinkäsittelyohjelmat). Myös tekstin tyyliä voi muotoilla samannäköisistä pikapainikkeista kuin tekstinkäsittelyssä (lihavointi, kursivointi). Numeroiden muotoiluun on myös pikapainikkeet. Jos haluat, että numerot esitetään euroina, saat euron merkin numeron perään rahakasasta, desimaaliluku muuttuu prosenttimuotoon %-painikkeesta, pilkusta voi muotoilla kahdella desimaalilla keskitetysti näytettävän luvun, näytettävien desimaalien määrää voi lisätä ja vähentää .00-painikkeista jne. Numeroitten muotoilut voi tehdä myös valikosta Muotoile-Solut-Luku. Luku tulkitaan automaattisesti päiväykseksi, jos siinä on päiväksi kelpaavat kaksi numeroa, piste välissä ja kuukaudeksi kelpaavat kaksi numeroa perässä. Muista: älä koskaan itse kirjoita mitään samaan soluun numeron kanssa. Silloin Excel tulkitsee koko solun sisällön kirjaimiksi eikä osaa laskea sillä.

Myös kehyksiä, tekstin  ja taustan väriä jne. voi muotoilla viivaimen pikapainikkeista. (Jotka muuten saa näkyviin valikosta Näytä-Työkalurivit, jos joku jostain syystä olisi sattunut ne hävittämään). Näitäkin muotoiluja voi tehdä myös muotoile-valikon kautta. Soluja voi yhdistää toisiinsa työkalurivin a-painikkeen avulla tai komennolla Muotoile-Solut-Tasaus-Yhdistä solut. Tasauksista voi myös muotoilla tekstin rivittymistä soluun ja tekstin suuntaa.

==Kaavat==
Soluilla voi laskea kuin luvuilla konsanaan. Kaava alkaa aina yhtäsuuruusmerkillä. Sen jälkeen tulee laskukaava esim. =2*3+5 tai =A2+B5. Jälkimmäinen tarkoittaa, että solun A2 sisältöön lisätään solun B5 sisältö. Solu voidaan antaa kaavaan joko kirjoittamalla esim. A2 tai osoittamalla haluttua solua hiirellä klikkaamalla (soluja voidaan myös nimetä esim. ”veroprosentti” ja käyttää nimeä kaavoissa, mutta me emme täällä tee sitä). Yleensä on hyvä tapa kerätä ensin alkuun tarvittavat lähtötiedot. Kaavoissa sitten viitataan näihin soluihin sen sijaan, että kirjoitettaisiin lukuarvot suoraan kaavoihin. Tämä on kätevää, jos lähtötietoihin tulee muutos. Silloin riittää, että arvo muutetaan yhteen soluun ja kaikki tämän solun arvoa käyttävät kaavat päivittyvät automaattisesti. Muista: lopeta aina kaava enterillä tai kaavarivin alussa olevalla vihreällä “pukkimerkillä”. Jos yrität lopettaa kaavaa klikkaamalla johonkin ulkopuoliseen soluun, on seurauksena virhe, sillä Excel tulkitsee, että haluat ottaa ko. solun arvon kaavaan.

==Viittaukset==
Kun kopiot kaavaa sinun on ymmärrettävä ero suhteellisen ja suoran viittaamisen välillä. Suhteellinen viittaus antaa osoitteen suhteessa lähtöpaikkaan esim. kaksi oikealle ja yksi alas. Esim. jos solussa A12 on kaava =C13+5 ja tämä kaava kopioidaan soluun B12, tulee sisällöksi =D13+5. Eli jos kaava kopioidaan uuteen paikkaan, siirtyy lähtötietojen hakupaikka samassa suhteessa.

Suorassa viittauksessa osoite kiinnitetään alkuperäiseen paikkaan. Eli jos on tarkoitus, että arvo haetaan aina samasta solusta, vaikka kaavaa kopioidaan paikasta toiseen, pitää osoite antaa suorana osoitteena. Kiinnittäminen tehdään painamalla näppäintä F4, jolloin solun osoitteeseen ilmestyy taalan merkki sekä sarakkeen että rivin viereen.

Suhteellisen ja suoran viittaamisen lisäksi osoite voidaan antaa myös sekaviittauksella, jolloin vain rivi tai vain sarake kiinnitetään. Peruskurssissa sekaviittausten osaamista ei edellytetä.

==Funktiot==
Valmis funktio voidaan liittää soluun pikapainikkeella fx. Summa-funktiolla on lisäksi pikapainike työkalurivillä. Se on sigma-merkki, joka näyttää kyljelleen käännetyltä isolta M-kirjaimelta. Valmisfunktioiden muoto on aina =FUNKTION NIMI(argumentit). Argumentit tarkoittavat niitä arvoja, joita funktiolle annetaan. Tästä kirjoituspuolesta ei paljon tarvitse välittää, sillä fx:n avulla funktioita liitettäessä avautuu aina velho, johon argumentit annetaan. Peruskurssilla edellytetään, että hallitsette funktiot SUMMA, MINIMI, MAKSIMI ja KESKIARVO. Muitakin funktioita on toki lupa kokeilla.

==Kaaviot==
Excel-taulukon lukujen perusteella on helppo luoda kaavioita (esim. pylväskaaviot, piirakat, viivakuvaajat…). Valitaan ensin numeroalue, josta kaavio halutaan luoda ja valitaan sitten työkaluriviltä Pylväs-pikapainike. Velhon ohjeen mukaan valitaan eri kaaviotyyppeihin tarvittavat lisäjutskat (niistä lisää kunkin kaaviotyypin yhteydessä tunnilla). Lopuksi kuva liitetään joko uuteen taulukkoon tai irralliseksi objektiksi alkuperäiseen taulukkoon. Vielä tämän jälkeenkin on mahdollista muokata kaaviota, esim. asteikkoa, värejä, viivoja, fontteja jne.


[[Luokka:Excel]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Diskreetti matematiikka</title>
    <id>1952</id>
    <revision>
      <id>15391</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:14:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">== Sisältö ==
* [[Diskreetti matematiikka/Johdanto|Johdanto]]

== Johdanto diskreettiin matematiikkaan ==
* [[Diskreetti matematiikka/Joukko-oppi|Joukko-oppi]]
* [[Diskreetti matematiikka/Funktiot ja relaatiot|Funktiot ja relaatiot]]
* [[Diskreetti matematiikka/Lukuteoria|Lukuteoria]]
* [[Diskreetti matematiikka/Logiikka|Logiikka]]
* [[Diskreetti matematiikka/Numerointi|Numerointi]]
* [[Diskreetti matematiikka/Graafiteoria|Graafiteoria]]
* [[Diskreetti matematiikka/Rekursio|Rekursio]]

=== Ylemmän asteen diskreetti matematiikka ===
==== Ylemmän asteen joukko-oppi ====
* [[Diskreetti matematiikka/Aksiomaattinen joukko-oppi|Aksiomaattinen joukko-oppi]]
* [[Diskreetti matematiikka/Zermelo-Frankel aksioomat|Zermelo-Frankel aksioomat]]
* [[Diskreetti matematiikka/Topoosit|Topoosit]]


[[en:Discrete mathematics]]

[[Luokka:Diskreetti matematiikka|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Diskreetti matematiikka/Johdanto</title>
    <id>1953</id>
    <revision>
      <id>22471</id>
      <timestamp>2006-11-04T20:13:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>81.197.12.28</ip>
      </contributor>
      <comment>kielenhuoltoa. sinä-passiivin tapainen tyyli olisi hyvä korvata kieliopillisesti oikeammalla.</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt; [[Diskreetti matematiikka|Sisältöluettelo]]

Matematiikka voi auttaa sinua ratkaisemaan ongelmia opettamalla sinua ajattelemaan. Tämä kirja auttaa sinua ratkaisemaan '''diskreettejä''' ongelmia: ongelmia kuten shakki, jossa tekemäsi liikkeet ovat täsmällisiä. Ongelmia, joissa työkalut kuten differentiaali- ja integraalilaskenta epäonnistuvat, koska ongelmissa ei ole jatkuvuutta. Ongelmia, joihin törmäämme jatkuvasti peleissä, ongelmatehtävissä ja tietokonetieteessä.

Toivomme, että nautit diskreetin matematiikan opiskelusta täällä, ja toivomme, että voit käyttää sivustoa lähteenä yksityiskohtien muistiinpalauttamisessa myöhemmin.

[[Diskreetti matematiikka/Joukko-oppi|Joukko-oppi]] &gt;


----
&lt;small&gt;Huomio projektiin kirjoittaville: Jos haluat käyttää minkäänlaisia kuvia, joissa on nimiöitä, käytä Arial fonttia, kursiivilla ja 16 pisteen koolla yhdenmukaisen ulkonäön takaamiseksi.&lt;/small&gt;

[[Luokka:Diskreetti matematiikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Diskreetti matematiikka/Joukko-oppi</title>
    <id>1954</id>
    <revision>
      <id>15690</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:24:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">Kun ratkaistaan ongelmia, täytyy usein käsitellä matemaattisia kohteita. Esim. jos sinulta kysytään, kuinka paljon on kaksi kertaa kolme, saatat osoittaa kuutosta. Kun esität useita kohteita samalla kertaa, osoitat kohteiden joukkoa.
Esim. jos haluat esittää neljä ensimmäistä numeroa, voit kirjoittaa:

&lt;math&gt;\!\, \{1, 2, 3, 4\} \mbox{, } \{3, 2, 4, 1\} \mbox{, tai } \{1, 2, 2, 2, 3, 4\} &lt;/math&gt;

Koska kaikki kolme esitystapaa osoittavat samoihin matemattisiin kohteisiin, ne ovat kaikki sama joukko. Huomaa, että joukot pitävät sisällään vain sen, mihin osoitetaan, ei sitä kuinka monta kertaa johonkin osoitetaan tai että missä järjestyksessä.

== Joukkojen suhteet ==

On olemassa monia usein käytettyjä lauseita joukoista:

* Objekti on joukossa; joukko osoittaa siihen
*: &lt;math&gt;\!\, 4 \isin \{1, 2, 3, 4\}&lt;/math&gt;
* Kaksi joukkoa ovat yhtenevät; molemmat osoittavat samoihin objekteihin
*: &lt;math&gt;\!\, \{1, 2, 3, 4\} = \{3, 2, 4, 1\}&lt;/math&gt;
* Joukko on toisen joukon ylijoukko; se osoittaa kaikkiin objekteihin mihin toinenkin, ehkä useampaankin
*: &lt;math&gt;\!\, \{1, 2, 3, 4\} \supseteq \{1, 2, 3\} \mbox{ ja } \{1, 2, 3, 4\} \supseteq \{1, 2, 3, 4\}&lt;/math&gt;
* Joukko on on toisen joukon aito ylijoukko; se osoittaa kaikkiin objekteihin mihin toinenkin, mutta aina myös muihin sen lisäksi
*: &lt;math&gt;\!\, \{1, 2, 3, 4\} \supset \{1, 2, 3\} &lt;/math&gt;
* Osajoukko ja aito osajoukko -suhteet ovat vastakkaiset verrattuna ylijoukko ja aitoylijoukko -suhteisiin
*: &lt;math&gt;\!\, \{1, 2, 3, 4\} \subseteq \{1, 2, 3, 4\} \mbox{ ja } \{1, 2, 3\} \subset \{1, 2, 3, 4\}&lt;/math&gt;

&amp;sub; symboli näyttää ja toimii samalla tavalla kuin &amp;lt; symboli. &amp;isin; symboli ja &amp;lt; symboli näyttävät samanlaisilta, älä kuitenkaan sekoita niitä keskenään.

== Joukko-operaatiot ==

On olemassa monta tapaa yhdistää kaksi joukkoa kolmanneksi joukoksi:
* Voimme muodostaa yhdistejoukon
*: &lt;math&gt;\!\, \{1, 2, 3, 4\} \cup \{2, 4, 6, 8\} = \{1, 2, 3, 4, 6, 8\} &lt;/math&gt;
* Voimme muodostaa leikkausjoukon
*: &lt;math&gt;\!\, \{1, 2, 3, 4\} \cap \{2, 4, 6, 8\} = \{2, 4\} &lt;/math&gt;
* Voimme muodostaa erotusjoukon
*: &lt;math&gt;\!\, \{1, 2, 3, 4\} \mbox{ }\mathcal{n}\mbox{ } \{2, 4, 6, 8\} = \{1, 3\} \mbox{ tai } \{1, 2, 3, 4\} - \{2, 4, 6, 8\} = \{1, 3\} &lt;/math&gt;

&amp;cup; symboli näyttää kupilta, joka voi pitää sisältää paljon asioita. &amp;cap; symboli näyttää ylitsevuotavalta kupilta, joka ei pysty pitämään sisällään paljon asioita. Älä sekoita symboleita keskenään.

== Joukot omine symboleineen ==

Monia joukkoja käytetään niin usein, että niille on annettu omat erityiset symbolit.

* Tyhjä joukko ilmaisee, ettemme osoita mihinkään objekteihin; tällainen joukko ei pidä sisällään yhtään objektia
*: &lt;math&gt;\!\, \empty = \{ \} &lt;/math&gt;
* Luonnollisten lukujen joukko
*: &lt;math&gt;\!\, \mathbb{N} = \{0, 1, 2, 3, \ldots\} &lt;/math&gt;
* Kokonaislukujen joukko
*: &lt;math&gt;\!\, \mathbb{Z} = \mathbb{N} \cup \{\ldots, -2, -1\} &lt;/math&gt;
* Murtolukujen joukko
*: &lt;math&gt;\!\, \mathbb{Q} = \mathbb{Z} \cup \{\ldots, -1/3, -1/2, 1/2, 1/3, \ldots, 2/3, 2/5, \ldots\} &lt;/math&gt;
* Reaalilukujen joukko
*: &lt;math&gt;\!\, \mathbb{R} = \mathbb{Q} \cup \{\ldots, -\pi, -\sqrt{2}, \sqrt{2}, \pi, \ldots\} &lt;/math&gt;
* Kompleksilukujen joukkko
*: &lt;math&gt;\!\, \mathbb{C} = \mathbb{R} \cup \{i, 1 + i, 1 - i, \sqrt{2} + \pi i, \ldots\} &lt;/math&gt;

Vain silloin kun matemaattinen lause on omalla rivillään, käytämme liitutaulupaksunnosta (&lt;math&gt; \mathbb{N} \!\!&lt;/math&gt;). Muutoin käytämme tavallista paksunnosta ('''N''').


== Set comprehension ==
Kun esitämme joukon, voimme tehdä sen kirjoittamalla esiin kaikki joukon alkiot. Jos kuitenkin haluamme esittää ''äärettömän'' joukon, niin jokaisen alkion kirjoittaminen voi olla hieman ongelmallista. Voimme ratkaista ongelman esittämällä joukon ''set comprehension'' muodossa. Joukko esitetään tässä muodossa esitämällä sen mukana ''sääntö'' ja suhde ''indeksijoukkoon'' I. Se on;
: &lt;math&gt;S=\{x \in I |\, R\}&lt;/math&gt;
jossa R on ''x''&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;=''0'', tai ''x''=3''t'' kokonaisluvulle t. Tällaista sääntöä kutsutaan ''x:n boolen predikaatiksi'', ja voimme lukea lauseen: ''S on sellainen joukko kaikille x I:ssä, että x:n neliö on nolla.''

Esim. parillisten lukujen joukko:
: &lt;math&gt;\{x \in \mathbb{N}|\, x \; \bmod \; 2 = 0\}&lt;/math&gt;

Toisen asteen yhtälön ratkaisujen joukko:
: &lt;math&gt;\{x \in \mathbb{C}|\, ax^2+bx+c = 0\}&lt;/math&gt;

Huomaa, että:
: &lt;math&gt;\{x \in \mathbb{N}|\, ax^2+bx+c = 0\}&lt;/math&gt;
on kokonaan eri joukko!

=== Venn-diagrammit ===

Venn-diagrammi on joukkojen graafinen esitystapa, jolla pyritään havainnollistamaan joukkoja ja niiden välisiä suhteita.
&lt;table&gt;
&lt;td&gt;Leikkaus&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;[[Kuva:Venn_A_intersect_B.png|thumb|200px|A:n ja B:n leikkaus]]&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;td&gt;Yhdiste eli unioni&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;[[Kuva:Set union.png|thumb|200px|A:n ja B:n yhdiste]]&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;td&gt;Osajoukko&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;[[Kuva:Set subsetAofB.svg|thumb|200px|A on B:n osajoukko]]&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;
*


*Ei päällekkäisyyttä, tai joukon A ja B yhdistejoukko on tyhjä joukko.

=== Perusjoukot ja komplementit ===

==== Perusjoukot ====

Kun työskentelemme joukkojen kanssa, on käytännöllistä ajatella toista, laajempaa joukkoa, jota kutsumme ''perusjoukoksi'', ja sitten työskennellä tämän joukon sisällä. Esim. jos käsittelemme joukkoja {-1,0,1} ja {-3,-1,1,3}, niin on käytännöllistä työskennellä joukossa '''Z'''. Kun työskentelemme tällaisessa laajemmassa joukossa, kuten '''Z''', sanomme että '''Z''' on perusjoukko, ja oletamme kaikkien joukkojen olevan '''Z''':n osajoukkoja.

Merkitsemme perusjoukkoa &lt;math&gt;\mathcal{E}&lt;/math&gt;:lla, kuitenkin on helpompi kirjoittaa vain '''E'''.

==== Komplementit ====
Olkoon joukko A perusjoukon '''E''' osajoukko. Määrittelemme A:n komplementin olevan kaikki E:ssä olevat alkiot, jotka eivät ole A:ssa. Toisin sanottuna A:n komplementti on:
:&lt;math&gt;\{x\in \mathcal{E}|\,x\not\in A\}&lt;/math&gt;

A:n komplementti esitetään merkitsemällä &lt;math&gt;A^'&lt;/math&gt;, &lt;math&gt;A^c&lt;/math&gt; tai &lt;math&gt;\bar{A}&lt;/math&gt;.

=== Harjoituksia ===

Koeta vastata seuraaviin kysymyksiin oppimasi tiedon perusteella.

(Parillisiin kysymyksiin on annettu vastaukset.)

# Onko &lt;math&gt;3/4\in\mathbb{Q}&lt;/math&gt;?
# Onko &lt;math&gt; \sqrt{2}\in\mathbb{Q}&lt;/math&gt;?&lt;!-- 2 --&gt;
# Onko &lt;math&gt;\{2x |\ x\in\mathbb{N}\}=\{x\in\mathbb{N}\ |\ {x\over 2}\in \mathbb{N}\}&lt;/math&gt;?
# Oikein vai väärin? Jos väärin, anna esimerkki alkiosta, joka kuuluu ensimmäiseen, muttei toiseen joukkoon. &lt;!-- 4 --&gt;
## &lt;math&gt;\mathbb{N} \subseteq \mathbb{Z}&lt;/math&gt;
## &lt;math&gt;\mathbb{Q} \subseteq \mathbb{Z}&lt;/math&gt;
# Oikein vai väärin? Jos väärin, anna esimerkki alkiosta, joka kuuluu ensimmäiseen, muttei toiseen joukkoon. &lt;!-- 4 --&gt;
## &lt;math&gt;\mathbb{R} \subseteq \mathbb{Q}&lt;/math&gt;
## &lt;math&gt;\mathbb{Z} \subseteq \mathbb{R}&lt;/math&gt;
# Onko &lt;math&gt;\{1,2,3\} \subset \{1,2,3,4\}&lt;/math&gt;? &lt;!--6 --&gt;
# Onko &lt;math&gt;\{1,2,3,5\} \subseteq \{1,2,3,4\}&lt;/math&gt;?
# Kirjoita joukon &lt;br/&gt;&lt;math&gt;\{x\in\mathbb{Z}|x - 3 \equiv 0 \; (\bmod \; 2)\}&lt;/math&gt; viisi alkiota&lt;!--8 --&gt;
# Kirjoita &lt;br/&gt;&lt;math&gt;\{x\in\mathbb{C}\ |\ x^2+4x-3=0\}&lt;/math&gt; alkiot.
# Etsi perusjoukko, siten että nämä joukot ovat sen osajoukkoja:
&lt;math&gt;\{x \in \mathbb{Z^+}\ |\ a=x^2 \; \mbox{ja}\ \sqrt{a}\in\mathbb{N}\},\{x \in \mathbb{N}\ |\ x/3\} &lt;/math&gt; &lt;!-- 10 --&gt;
# Kun &lt;math&gt;\mathcal{E}=\{0,1,2,3,4,5,6,7,8,9\}&lt;/math&gt; on annettu, etsi A', siten että &lt;math&gt;A=\{1,4,7,9\}&lt;/math&gt;.

==== Vastaukset ====
:2. Ei, &lt;math&gt;\sqrt{2}&lt;/math&gt; on irrationaalinen, ei rationaaliluku
:4.1. Kyllä.
:4.2. Ei. Esimerkiksi 1/2 kuuluu rationaalilukuihin mutta ei kokonaislukuihin.
:6. Kyllä.
:8. Viisi alkiota ovat esimerkiksi {3,5,7,9,11}.
:10. &lt;math&gt;\mathcal{E}=\mathbb{Q}&lt;/math&gt;

== Muita konsepteja ==
Mainitut ideat eivät ole ainoita, joita kohtaamme joukko-opissa. 
Näitä keskeisiä aiheita ei välttämättä ole erityisesti painotettu tässä lähtötason kurssissa, mutta on tärkeä osata ne, sillä niitä tarvitaan myöhemmin abstraktissa algebrassa ja muilla aloilla.

Voidaan ohittaa.

=== Voimajoukko ===
Joukon S ''voimajoukko'' tai ''potenssijoukko'', merkittynä P(S), on ''kaikkien'' S:n osajoukkojen joukko (sisältäen myös itse joukon S).
'''''NB''''': Tyhjä joukko on '''kaikkien''' joukkojen osajoukko.

Esim.
P({0,1})={{},{0},{1},{0,1}}

=== Mahtavuus ===
Joukon S ''mahtavuus'', merkittynä |S|, on yksinkertaisesti joukon alkioiden lukumäärä. Eli |{a,b,c,d}|=4, jne. Joukon mahtavuuden ei tarvitse olla äärellinen; joidenkin joukkojen mahtavuus on ääretön.

==== Voimajoukon mahtavuus ====

Jos P(S)=T, niin |T|=2&lt;sup&gt;|S|&lt;/sup&gt;.

==== Harjoituksia ====
Koita vastata seuraaviin kysymyksiin oppimasi tiedon perusteella.

(Parillisiin kysymyksiin on annettu vastaukset.)

# |{1,2,3,4,5,6,7,8,9,0}|
# |P({1,2,3})|
# P({0,1,2})
# P({1})

===== Vastaukset =====
:2. 2&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;=8
:4. {{},{1}}

== Joukkojen identtisyys ==
''yhdiste''- ja ''leikkaus''operaattoria käyttämällä voimme muodostaa sääntöjä, jotka yksinkertaistavat joukkojen käsittelyä.

Esim.
:&lt;math&gt;(A\cup B)'\cap B'\cap A&lt;/math&gt;
Kuinka voimme yksinkertaistaa ilmaisua?

Useat seuraavista joukkojen identtisyyksistä ovat samankaltaisia tavallisessa matematiikassa, kuten ''liitännäisyyslaki'', ''osittelulaki'', jne.

==== Vaihdannaisuus ====
:&lt;math&gt;A\cup B = B \cup A&lt;/math&gt;
:&lt;math&gt;A\cap B = B \cap A&lt;/math&gt;

==== Liitännäisyys ====
:&lt;math&gt;A\cup (B \cup C) = (A\cup B)\cup C&lt;/math&gt;
:&lt;math&gt;A\cap (B \cap C) = (A\cap B)\cap C&lt;/math&gt;

==== Ositeltavuus ====
:&lt;math&gt;A\cup (B \cap C) = (A \cup B)\cap(A\cup C)&lt;/math&gt;
:&lt;math&gt;A\cap (B \cup C) = (A \cap B)\cup(A\cap C)&lt;/math&gt;

==== Identtisyys ====
:&lt;math&gt;A \cup \{\} = A&lt;/math&gt;
:&lt;math&gt;A \cap \mathcal{E} = A &lt;/math&gt;

==== Idempotenssi ====
:&lt;math&gt;A \cup A = A&lt;/math&gt;
:&lt;math&gt;A \cap A = A&lt;/math&gt;

==== Dominointi ====
:&lt;math&gt;A \cap \{\} = \{\}&lt;/math&gt;
:&lt;math&gt;A \cup \mathcal{E} = \mathcal{E}&lt;/math&gt;

==== Kaksoiskomplementti ====
:&lt;math&gt;(A')' = A&lt;/math&gt;

==== Komplementit yhdisteet ja leikkaukset ====
:&lt;math&gt;A \cup A' = \mathcal{E}&lt;/math&gt;
:&lt;math&gt;A \cap A' = \{\}&lt;/math&gt;

==== De Morganin lait ====
:&lt;math&gt;(A \cup B)' = A' \cap B'&lt;/math&gt;
:&lt;math&gt;(A \cap B)' = A' \cup B'&lt;/math&gt;

Nämä ovat ''lakeja'' pikemmin kuin ''aksioomia'', koska voimme todistaa ne toisista aksioomista.

Muista, että yllä olevat kaksi joukkoa A ja B ovat yhtenevät, jos &lt;math&gt;A\subseteq B&lt;/math&gt; ja &lt;math&gt;B\subseteq A&lt;/math&gt;. 

Todistus.

1) &lt;math&gt;(A \cup B)'\subseteq A' \cap B'&lt;/math&gt;

Otetaan satunnainen alkio &lt;math&gt;x \in (A \cup B)'&lt;/math&gt;. Emme tiedä mitään x:stä, se voi olla numero, funktio tai elefantti. Ainoa asia minkä tiedämme x:stä, on että

:&lt;math&gt;x \in (A \cup B)'&lt;/math&gt;

joten

:&lt;math&gt;x \notin (A \cup B)&lt;/math&gt;

koska tätä komplementti tarkoittaa. Siten

:&lt;math&gt;x \notin A&lt;/math&gt; and &lt;math&gt;x \notin B&lt;/math&gt;

aukaisemalla yhdiste. Soveltamalla komplementteja uudestaan saamme

:&lt;math&gt;x \in A'&lt;/math&gt; and &lt;math&gt;x \in B'&lt;/math&gt;

Lopuksi, jos jotain on kahdessa joukossa, sen täytyy olla niiden yhdisteessä, joten

:&lt;math&gt;x \in A' \cap B'&lt;/math&gt;

Joten, otimme minkä tahansa alkion :&lt;math&gt;(A \cup B)'&lt;/math&gt;, niin se on aina &lt;math&gt;A' \cap B'&lt;/math&gt;, joten määritelmän mukaan

:&lt;math&gt;(A \cup B)'\subseteq A' \cap B'&lt;/math&gt;


2) :&lt;math&gt;A' \cap B'\subseteq (A \cup B)'&lt;/math&gt;

Toimimme samanlaisella tavalla. Ensiksi, otamme satunnaisen alkion ensimmäisestä joukosta, &lt;math&gt;x \in A' \cap B'&lt;/math&gt;

Käyttäen tietoamme yhdisteistä, se tarkoittaa

:&lt;math&gt;x \in A'&lt;/math&gt; ja &lt;math&gt;x \in B'&lt;/math&gt;

Nyt, käyttäen komplementteja

:&lt;math&gt;x \notin A&lt;/math&gt; ja &lt;math&gt;x \notin B&lt;/math&gt;

Jos jokin ei ole A:ssa, eikä B:ssä, se ei voi olla niiden yhdiste, joten

:&lt;math&gt;x \notin A \cup B&lt;/math&gt;

Ja lopulta

:&lt;math&gt;x \in (A \cup B)'&lt;/math&gt;

Joten, nyt meillä on ''molemmat'' &lt;math&gt;(A \cup B)'\subseteq A' \cap B'&lt;/math&gt; ja &lt;math&gt;A' \cap B'\subseteq (A \cup B)'&lt;/math&gt;. Näin todistimme ensimmäisen De Morganin laeista:

:&lt;math&gt;(A \cup B)' = A' \cap B'&lt;/math&gt;

Toisen puolen lukija voi todistaa itse harjoituksena.

==== Joukkojen erotus ====
Joukkojen A ja B erotus on se joukko, johon kuuluvat ne joukon A alkiot jotka eivät kuulu joukkoon B.

:&lt;math&gt;A - B = A \cap B'&lt;/math&gt;

=== Dualisointi ===
Huomaa, että yllä olevista säännöistä sinun ei tarvitse muistaa koko taulukkoa. Itse asiassa sinun tarvitsee muistaa vain ''puolet'' taulukosta ja voit vaihtaa &amp;cup;:in &amp;cap;:iin ja toisinpäin. Näin voi kuitenkin menetellä vain poikkeustapauksissa.

Tämä on tärkeä ominaisuus, ja sanommekin, että jokaista yhdisteitä koskevaa sääntöä vastaa vastaavan leikkaussäännön ''duaali''. Ominaisuutta voidaan käyttää joukkojen indenttisyyslakien muistamiseen.

Dualisointi liittyy Boolen algebran aksioomiin. Katso [[Diskreetti matematiikka:Boolen algebra]].

=== Harjoituksia ===
Koeta vastata seuraaviin kysymyksiin oppimasi tiedon perusteella.

(Parillisiin kysymyksiin on annettu vastaukset.)

# &lt;math&gt;(A \cup B)' \cap C&lt;/math&gt;
# &lt;math&gt;((A \cup B) \cap (A \cup C))\cap \mathcal{E}&lt;/math&gt;
# &lt;math&gt;A \cup (B \cap (C' \cup B'))&lt;/math&gt;
# &lt;math&gt;(A' \cup B)'&lt;/math&gt;

==== Vastaukset ====
:2. &lt;math&gt;A\cup(B \cap C)&lt;/math&gt;
:4. &lt;math&gt;A \cap B'&lt;/math&gt;

== Lisää joukko-operaatioista ==

=== Kahden joukon erotus ===

Joukko &lt;math&gt;A \setminus B&lt;/math&gt;, luetaan ''A miinus B'', sisältää kaikki joukon A alkiot, jotka '''eivät''' ole joukon B alkioita. Toisin sanoen:

:&lt;math&gt;A \setminus B = A \cap B'&lt;/math&gt;

Erotusta voidaan käyttää äärettömien joukkojen määrittelyssä, esim. kaikkien kokonaislukujen erisuuri kuin nolla joukko voidaan kirjoittaa: &lt;math&gt;\mathbb{Z}\setminus\{0\}&lt;/math&gt;. On itsestään selvää, että &lt;math&gt;A \setminus B \neq B \setminus A&lt;/math&gt; ja &lt;math&gt;A \setminus A = \{\}&lt;/math&gt;

=== Suppea merkintä useammalle kuin kahdelle joukolle ===
Jos meillä on joukot &lt;math&gt;A_1, A_2, \ldots, A_n&lt;/math&gt;, voimme esittää näiden joukkojen yleistetyn yhdisteen tai leikkauksen, ts. &lt;math&gt;A_1 \cup A_2 \cup A_3 \ldots \cup A_n&lt;/math&gt;
jonka voimme kirjoittaa lyhyesti
:&lt;math&gt;\bigcup_{x=1}^{n}A_n&lt;/math&gt;.

Samalla tavalla leikkauksille kirjoitamme:
:&lt;math&gt;\bigcap_{x=1}^{n}A_n&lt;/math&gt;.`

=== Karteesinen tulo ===
Karteesinen tulo on tärkeä konsepti, kun käsittelemme funktioita seuraavassa osiossa. Esittelemme peruskäsitteet ensiksi.

==== n-tuplat ====
''n''-tupla on samanlainen kuin joukko, mutta alkioiden järjestys on tärkeä. Kirjoitamme nämä ''järjestetyt joukot'' pyöreillä sulkeilla - ( ja ) aaltosulkeiden { ja } sijaan korostaaksemme, että alkiot ovat järjestyksessä. Ajattele pisteitä tasolla - (1,0) ei ole sama kuin (0,1), mutta jos kirjoitamme nämä joukoille varatuilla aaltosulkeilla, ne ovat.
Esim.
:&lt;math&gt;\{1,2,3\}=\{3,1,2\}&lt;/math&gt;
''mutta''
:&lt;math&gt;(1,2,3)\ne(3,1,2)&lt;/math&gt;

==== Karteesinen tulo ====
Kahden joukon karteesinen tulo on joukko, joka sisältää kaikki kahden joukon alkioista tehdyt tuplat. Kahden joukon A ja B karteesinen tulo ilmaistaan A &amp;times; B. Se on määritelty:
:&lt;math&gt;A \times B = \{(a,b)|a\in A\ \mbox{and}\ b\in B\}&lt;/math&gt;

Ymmärtäminen voi olla helpompaa esimerkeistä:

:&lt;math&gt;\{0,1\}\times\{2,3\}=\{(0,2),(1,2),(0,3),(1,3)\}&lt;/math&gt;
:&lt;math&gt;\{a,b\}\times\{c,d\}=\{(a,c),(a,d),(b,c),(b,d)\}&lt;/math&gt;
:&lt;math&gt;\{0,1,2\}\times\{4,6\}=\{(0,4),(1,4),(2,4),(0,6),(1,6),(2,6)\}&lt;/math&gt;

On selvää, että joukkojen A ja B karteesisen tulon mahtavuus on:
:&lt;math&gt;|A\times B|=|A||B|&lt;/math&gt;

Kahden joukon A ja B karteesinen tulo voidaan muodostaa tekemällä tuplat A:n ja B:n alkioista; Operaation voi kuvitella ruudukon tai taulukon muotoon: jos, ''esim.'' A = {0,1} ja B = {2,3}, ruudukko on
&lt;table cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;2&quot; border=&quot;1&quot;&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td rowspan=&quot;2&quot; colspan=&quot;2&quot; align=&quot;center&quot; valign=&quot;middle&quot;&gt;'''&amp;times;'''&lt;/td&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot; align=&quot;center&quot;&gt;'''A'''&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td align=&quot;center&quot;&gt;'''0'''&lt;/td&gt;&lt;td align=&quot;center&quot;&gt;'''1'''&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td rowspan=&quot;2&quot;&gt;'''B'''&lt;/td&gt;&lt;td&gt;'''2'''&amp;nbsp;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;(0,2)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;(1,2)&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td&gt;'''3'''&lt;/td&gt;&lt;td&gt;(0,3)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;(1,3)&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

Karteesinen tulo voidaan tuottaa myös useimmilla ohjelmointikielillä soveltaen kahta sisäkkäistä silmukkaa, tai suhteellisesta tietokannasta valitsemalla kahdesta taulukosta ilman, että selvittää mistä.


=== Harjoituksia ===
Koeta vastata seuraaviin kysymyksiin oppimasi tiedon perusteella.

(Parillisiin kysymyksiin on annettu vastaukset.)
# {2,3,4}&amp;times;{1,3,4}
# {0,1}&amp;times;{0,1}
# |{1,2,3}&amp;times;{0}|
# |{1,1}&amp;times;{2,3,4}|

==== Vastaukset ====
: 2. {(0,0),(0,1),(1,0),(1,1)}
: 4. 6

== Russellin antinomia ==
Tarkastellaan luokkaa
: &lt;math&gt;A = \{X | X\ \mbox{joukko ja}\ X \not\in X\}&lt;/math&gt;

Luokan A alkiot ovat joukkoja. Jos siis A olisi joukko, pitäisi A:n olla luokassa A. Mutta toisaalta tämä on ristiriidassa A:n määritelmän kanssa. Siten A on luokka, mutta ei joukko.

Tämän esimerkin avulla nähdään ''naiivin'' joukko-opin ja aksiomaattisen joukko-opin ero. Aksiomaattinen joukko-oppi pyrkii määrittelemään käsitteet täsmällisesti, jotta yllä olevan esimerkin kaltaisia paradoksaalisia tilanteita ei pääse syntymään.

[[Luokka:Diskreetti matematiikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Katkarapuspagetti</title>
    <id>1957</id>
    <revision>
      <id>24629</id>
      <timestamp>2006-11-23T11:45:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Yhtiön ehkä mainos pois, kuva ja muotoilua paremmaksi</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Garnelen im Verkauf fcm.jpg|thumb|Tähän reseptiin tarvitaan kourallinen katkarapuja]]

Tämä on ohje katkarapuspagetin valmitsamiseen.

==Raakaaineet==
* spagettia neljälle hengelle
* pussi katkarapukeittoa
* kourallinen pakastekatkarapuja

==Valmistaminen==
Valmista kastike katkarapukeiton ohjeen mukaan, käyttäen vain puolet annetusta nestemäärästä. Kastikkeen valmistuttua sekoitetaan siihen pakastetut katkaravut, joiden annetaan vain kiehahtaa.
 
Keitä spagetti runsaassa vedessä, johon on lisätty ruokalusikallinen ruokaöljyä tai voita ja teelusikallinen suolaa. Kaada päälle kastike. Kyytipojaksi sopii valkoviini.

[[Luokka:Keittokirja|Katkarapuspagetti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Baarikaappi/Musta Ryssä</title>
    <id>1958</id>
    <revision>
      <id>26942</id>
      <timestamp>2006-12-26T05:57:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>luokka fix</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä on ohje '''Musta Ryssä'''-drinkin valmistamiseen.

Sekoitetaan On the rocks-lasiin:&lt;br&gt;
*2cl Vodkaa&lt;br&gt;
*2cl Kahvilikööriä&lt;br&gt;
*Jäitä&lt;br&gt;

Laita lasiin runsaasti jäitä. Lisää alkoholit, ja sekoita lusikalla.

== Katso myös ==
* sukulainen [[Baarikaappi/Valkovenäläinen|Valkovenäläinen]]

[[Luokka:Baarikaappi|Musta ryssä]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Ylläpitäjät</title>
    <id>1959</id>
    <revision>
      <id>28082</id>
      <timestamp>2007-01-20T09:22:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Wikikirjaston ylläpitäjät */ -Päivitin ylläpitäjien määrän.</comment>
      <text xml:space="preserve">Wikikirjaston ylläpitäjä on käyttäjä, jolla on valtuudet poistaa ja lukita artikkeleita, palauttaa poistettuja sivuja sekä estää [[Wikikirjasto:Vandalismi|häiriköiviä käyttäjiä]] muokkaamasta artikkeleita. Ylläpitäjäksi on mahdollista päästä äänestyksen kautta.

== Wikikirjaston ylläpitäjät ==

Wikikirjastossa on 11 ylläpitäjää:
* [[Käyttäjä:Aulis Eskola|Aulis Eskola]]
* [[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]]
* [[Käyttäjä:Hartz|Hartz]]
* [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]]
* [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]]
* [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]]
* [[Käyttäjä:Samulili|Samulili]]
* [[Käyttäjä:TeVe|TeVe]]
* [[Käyttäjä:Tigru|Tigru]]
* [[Käyttäjä:TJ|TJ]] &lt;small&gt;([[Wikikirjasto:Byrokraatit|byrokraatti]])&lt;/small&gt;
* [[Käyttäjä:Vilu|Vilu]]

==Byrokraatit==
Byrokraatit ovat ylläpitäjiä, joilla on edelleen laajennetut toimintaoikeudet. Katso [[Wikikirjasto:Byrokraatit]].

== Ylläpitäjäksi Wikikirjastoon ==

Myös Wikikirjaston puolella tarvitaan ylläpitäjiä, joten miksi et liittyisi joukkoon? Tavallinen käyttäjä voi saada ylläpitäjän statuksen äänestyksen kautta. Voit lukea ylläpitäjyydestä lisää sivuilta [[Wikikirjasto:Ylläpitäjät/Käytäntöjä]] sekä [[Wikikirjasto:Ylläpitäjät/Opas]].
Lisätietoja löytyy [[w:Wikipedia:Ylläpitäjät Wikipedian ylläpitäjäsivuilta]].

=== Äänestyskäytännöt ===
&lt;div style=&quot;float:right;width:30%;margin-left:2em;margin-bottom:1em;padding:0.5em;background-color: #ffffff; border: 3px solid #fc6;&quot;&gt;
'''Äänestäminen''' tapahtuu lisäämällä ääni numeroimattomana listaesineenä kantasi lihavoiden:&lt;br&gt;
&lt;tt&gt;&lt;nowiki&gt;* '''Kannatan'''. Ahkera käyttäjä --~~~~&lt;/nowiki&gt;&lt;/tt&gt;&lt;/div&gt;

Jos haluat ehdottaa itseäsi tai jotakuta toista käyttäjää ylläpitäjäksi, lisää ehdokas allaolevan otsikon [[Wikikirjasto:Ylläpitäjät#Ylläpitäjäehdokkaat|Ylläpitäjäehdokkaat]] alle perustelun ja äänestyksen päättymispäivämäärän kera. Mikäli ehdotat toista käyttäjää, on tämän hyvä ottaa ehdokkuus vastaan ilmoittamalla suostumuksensa ehdotusperustelun perään.

Ylläpitäjäksi voi olla ehdolla käyttäjä, joka on ollut Wikikirjasto-yhteisön pitkäaikainen, tunnettu jäsen. On hyvä tutustua ehdokkaan käyttäjäsivulta työkalut-valikosta löytyvään &quot;Käyttäjän muokkaukset&quot;-linkkiin ja tutkia millaisia muutoksia käyttäjä on tehnyt ylläpitäjäksi sopivuuden arvioimiseksi. Ehdokkailta odotetaan Wikikirjaston käytäntöjen tuntemista ja niiden noudattamista sekä vähintään muutaman kuukauden kestänyttä aktiivista toimintaa.

Äänestäminen tapahtuu lisäämällä oma allekirjoitus mahdollisine perusteluineen asiaankuuluvan otsikon alle. Voit äänestää tai nimittää ehdokkaita vain jos
* olet rekisteröitynyt Wikikirjaston käyttäjäksi ennen äänestyksen alkamista
* olet kirjautunut sisään ja
* olet tehnyt Wikikirjastossa vähintään 20 muokkausta.

Anonyymit käyttäjät samoin kuin käyttäjät joilla on vähemmän kuin 20 muokkausta eivät voi äänestää eivätkä nimittää ehdokkaita, mutta he voivat jättää kommentteja. Olisi suotavaa, että äänet perusteltaisiin, etenkin vastustavat ja tyhjät äänet. Tämä voi auttaa ehdokasta kehittymään ja muita äänestäjiä muodostamaan mielipiteen asiasta.

Kunkin ehdokkaan äänestys kestää kaksi viikkoa. Mikäli äänestyksessä käyttäjä saa vähintään 80 prosentin kannatuksen, käyttäjä hyväksytään ylläpitäjäksi. Käyttäjää, jonka äänestystulos oli ei hyväksytty, voi ehdottaa ylläpitäjäksi uudelleen aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua.

== Ylläpitäjäehdokkaat ==


== Vanhat äänestykset ==
&lt;div class=&quot;NavFrame&quot; style=&quot;clear:both; text-align:left; background-color: #f9f9f9; width: 99%;&quot;&gt;
&lt;div class=&quot;NavHead&quot; style=&quot;background-color: #e8f1ff;&quot;&gt;'''Arkisto'''&lt;/div&gt;
&lt;div class=&quot;NavContent&quot;&gt;
===[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] ===
Moi. Rekisteröidyin tänne Wikikirjastoon 3.8.2006. Olen kirjoitellut tänne Wikikirjastoon tähtitieeteestä, historiasta, vitseistä ja korttipeleistä. Olen lisäksi aloittanut aika monta kirjaa ja torjunut vandalismia. Muokkauksia minulta löytyy aika reilusti. Jos minut valittaisiin ylläpitäjäksi voisin torjua vandalismia tehokkaammin ja paremmin. --[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 5. tammikuuta 2007 kello 16.37 (UTC) 

'''Äänestys päätty 19.1.2007''' Äänestys päättyi 19.1.2007 ja tulos oli '''hyväksytty ylläpitäjäksi''' --[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 19. tammikuuta 2007 kello 11.36 (UTC)
====Keskustelu ja kysymykset ylläpitäjäehdokkaalle====

'''Millä tavalla haluaisit eniten auttaa Wikikirjastoa ylläpidossa?'''--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 5. tammikuuta 2007 kello 17.00 (UTC)

:Haluaisin auttaa Wikikrijastoa vandalismin torjunnassa ja muissa ylläpitäjän toimissa.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 5. tammikuuta 2007 kello 17.10 (UTC)

'''Oletko erityisen tyytyväinen johonkin lisäykseesi Wikikirjastoon, ja miksi?'''--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 5. tammikuuta 2007 kello 17.00 (UTC)

:Olen tyytyväinen toiseen aloittamaani kirjaan joka oli [[Suomen historia]] ja olen siihen tyytyväinen koska se on kirja järkevästä aiheesta ja olen tehnyt työtä sen eteen.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 5. tammikuuta 2007 kello 17.10 (UTC)

'''Millaisena näet Wikikirjaston tulevaisuuden?'''--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 5. tammikuuta 2007 kello 17.00 (UTC)

:Näen Wikikirjaston tulevaisuuden ihan hyvänä ja valoisana koska tämä Wikikirjasto on kehittynyt tähän asti ihan hyvään tahtiin ja täällä on ihan mukava ja hyvä käyttäjäkunta ellei trolleja ja vandaaleita lasketa mukaan.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 5. tammikuuta 2007 kello 17.10 (UTC)

'''Mitkä ovat tärkeimmät hyvän ylläpitäjän ominaisuudet?'''--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 5. tammikuuta 2007 kello 17.24 (UTC)

:Se että torjuu vandalismia, estää vandaaleita ja muita häiriköitä ja osaa käytää ylläpitäjän oikeuksiaan oikein ja viisaasti--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 5. tammikuuta 2007 kello 17.29 (UTC)

'''Mitä uhkia näet Wikikirjaston tulevaisuudelle?'''--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 5. tammikuuta 2007 kello 17.24 (UTC)

:Uhkana näen vandalismin kasvun.Täällä Wikikrijastossa on jo ollut vandalismia ja jos se lisääntyy niin se vie aikaa sivujen ja kirjojen kirjoittamisesta.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 5. tammikuuta 2007 kello 17.29 (UTC)

'''Onko vandalismi mielestäsi lisääntynyt vai kasvanut viimeisen kuukauden aikana?'''--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 5. tammikuuta 2007 kello 17.31 (UTC)

:Mielestäni se on laskenut jonkun verran--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 5. tammikuuta 2007 kello 17.33 (UTC)

'''Olet ollut jo kertaalleen ehdolla ylläpitäjäksi '''(ks. alla)'''. Mitä koet oppineesi ylläpitäjyyden kannalta viimeisen kolmen kuukauden aikana?''' –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 7. tammikuuta 2007 kello 21.41 (UTC)

:Olen oppinut sen että pitää säilyttää maltti tai ainakin pyrkiä siihen ja että kaikki ongelma ja riitatilanteet pitää ratkaista kunnolla ja mahdollisimman nopeasti.

'''Miten vastaat sinuun viime äänestyksen yhteydessä kohdistuneeseen kritiikkiin nyt?''' –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 7. tammikuuta 2007 kello 21.41 (UTC)

:Olin ansainnut sen kritiikin koska muokkauksissani oli aika paljon vielä siihen aikaan kirjoitus ja muotoiluvirheitä ja asiallinen kritiikki on mielestäni sallittua.
'''Tunnut toisinaan tuohtuvan helposti (esim. alla, [http://fi.wiktionary.org/wiki/Keskustelu_käyttäjästä:Vilu]). Miten koet tämän vaikuttavan ylläpitäjyyteesi?''' –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 7. tammikuuta 2007 kello 21.41 (UTC)

:Mielestäni se ei vaikuttaisi juuri mitään tai kovin paljoa ylläpitäjyyteeni koska en rupeaisi estelemään käyttäjiä sillä perusteella että jos he sanovat minua vastaan jotakin  mutta olet siinä oikeassa että suutun tuommoisista perättömistä vandaali syytöksistä mutta pyrin säilyttämään malttini jatkossa.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 8. tammikuuta 2007 kello 13.55 (UTC)

==== Äänet ====

* '''Kannatan.''' Aktiivinen käyttäjä. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 5. tammikuuta 2007 kello 17.57 (UTC)
* '''Kannatan''' minäkin, on kokenein ei jo ylläpitäjä täällä muokkauksia wanna be katen mukaan 1324 ja kysymyksetkin menivät hyvin.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 6. tammikuuta 2007 kello 06.45 (UTC)
* '''Kannatan.''' Torjuu vandalismia muutenkin. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 11. tammikuuta 2007 kello 14.14 (UTC)

===== Hylätyt äänet =====
* '''Vastustan.''' Kielioppi- sekä krijotiushäröt häiritsevät Meitä nyt ja ikuisesti. Vilulla on myös paha tapa alkaa väittelemään vandaaleitten kanssa. Ja Me olemme tätä mieltä loppuun saakka, vaikka kuinka hylkäisitte äänemme. --[[Käyttäjä:RrRauh|rrRauh]] 9. tammikuuta 2007 kello 19.24 (UTC) &lt;small&gt;Käyttäjällä turhan paljon asiattomia muokkauksia lähiaikoina. Katsotaan uudestaan sitten kun/jos pelleily loppuu. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 10. tammikuuta 2007 kello 12.40 (UTC)&lt;/small&gt;

=== [[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] ===
Heippa! Haluan auttaa Wikikirjaston kehittämisessä ja vandaalien torjumisessa ylläpitäjänä. Olen osallistunut projektiin huhtikuusta 2006 lähtien. Lisäksi osallistun muissa WikiMedian projekteissa, kuten fi-Wikissä, en-Wikissä sekä Commonsissa. Ylläpitäjänä myös graafisen suunnittelun ja informaatiosuunnittelun taidoistani olisi Wikikirjastolle enemmän hyötyä. Ylläpitokokemusta minulla on entuudestaan hiukan [http://wiki.uiah.fi/tokyo Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan wikistä]. Käyttäjänä olen parhaani mukaan keskusteleva ja ystävällinen. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 24. joulukuuta 2006 kello 11.08 (UTC)
: ''Äänestys päättyi 7. tammikuuta 2007. Äänestyksen tulos oli '''hyväksytty ylläpitäjäksi.''''' –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 8. tammikuuta 2007 kello 10.52 (UTC)

==== Äänet ====
* '''Kannatan''' Täällä tarttee ylläpitäjiä torjumaan vandalismia.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 24. joulukuuta 2006 kello 11.53 (UTC)
* '''Tietysti kannatan''' jossain sanoinkin (kahvihuoneessa), että sinun kannattaisi asettua ehdolle. Tuo graafisen suunnittelun taitokin on erinmomainen asia. :-) Tämän jälkeen ylläpitäjiä alkaa olla jo lähes tarpeeksi. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 24. joulukuuta 2006 kello 12.27 (UTC)
* '''Kannatan''', käy minulle. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 24. joulukuuta 2006 kello 18.50 (UTC)
* '''Kannatetaan'''. --[[Käyttäjä:Velma|Velma]] 5. tammikuuta 2007 kello 17.43 (UTC)
* [[Kuva:Symbol_support_vote.svg|15px]]'''Kannatan.''' --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 5. tammikuuta 2007 kello 17.55 (UTC)

==== Keskustelu ja kysymykset ylläpitäjäehdokkaalle ====
'''Oletko erityisen tyytyväinen johonkin lisäykseesi Wikikirjastoon, ja miksi''' (joku muu kuin logo) --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 24. joulukuuta 2006 kello 12.34 (UTC)

: Olen tyytyväinen parannuksiin [[Wikikirjasto:Vuodenajan yhteistyö|vuodenajan yhteistyökirjan]] ja [http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Wikikirjasto:Yll%C3%A4pit%C3%A4j%C3%A4t&amp;oldid=22089 ylläpitäjyyden äänestyskäytännöissä], koska yhteisistä pelisäännöistä sopiminen on hidasta, työlästä ja tarkkaa puuhaa, mutta lopussa palkitsevaa. Myös Wikikirjaston [http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Malline%3AWikikirjasto-ohje&amp;diff=20586&amp;oldid=20568 selkiyttäminen] niin laajassa mittakaavassa kuin hienosäätötasolla on innostavaa. Yksittäisten muutosten ohella pidän pääpanoksenani Wikikirjaston rakenteen kehittämistä sekä osallistumista keskusteluun ja yhteisöön. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 24. joulukuuta 2006 kello 14.47 (UTC)

'''Millaisena näet Wikikirjaston tulevaisuuden?'''--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 24. joulukuuta 2006 kello 12.34 (UTC)

: Wikikirjasto kulkee Wikipedian vanavedessä. Tätä ei pidä nähdä haittana vaan pikemminkin voimavarana: suomenkielisen Wikipedian laajetessa Wikikirjastokin kasvaa ja voimistuu ja ne tukevat toisiaan. Hyvin paljon juuri tämän synergian ansiosta Wikikirjastosta tulee Suomen laajin avoin oppimisympäristö, ja Wikikirjastoa käytetään oppimisen ja opettamisen tukena kursseilla aina peruskouluista yliopistoihin. Ensimmäisten kunnollisten kirjojen valmistuttua niiden potentiaalia hyödynnetään kaupallisten painosten muodossa.

: Nämä tavoitteet ovat kuitenkin vielä kaukana ja työn takana. Oleellista on keskittyä kunnollisen pohjatyön luomiseen, yhteisön eloisuuden ylläpitämiseen ja muutaman esimerkillisen kirjan kirjoittamiseen – esimerkiksi hyödyntämällä englanninkielistä Wikikirjastoa. Näin on mahdollista näyttää vapaan ympäristön ja sisällön mahdollisuudet kaikille muillekin. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 24. joulukuuta 2006 kello 14.47 (UTC)

=== [[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] ===

Asetan Tigrun ehdolle.Tigru on aloittanut wikiopiskelun suomentamisen ja kehittää wikijunioria ja tigru on kirjoittanut wikikirjaston ensimmäisen käytännön.Tigru on lisäksi luokitellut sivuja ja aloittanut tähtitiede kirjan kirjoittanut vähäsen keittokirjaa.Jos hänet valittaisiin ylläpitäjäksi hän poistelisi roskia ja estäisi häiriköiviä käyttäjiä.--[[Käyttäjä:Vilkku|Vilkku]] 18. lokakuuta 2006 kello 14.30 (UTC) 

:Äänestys päättyi 1. marraskuuta 2006. Äänestyksen tulos oli: '''hyväksytty.''' –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 2. marraskuuta 2006 kello 00.48 (UTC)

==== Äänet ====

*'''Kannatan''' --[[Käyttäjä:Vilkku|Vilkku]] 18. lokakuuta 2006 kello 14.40 (UTC)
*[[Kuva:Symbol_support_vote.svg|15px]]'''Kannatan.''' Ehdottomasti. Intoa löytyy, ja Wikikirjaston kasvaessa tarvitaan lisää ylläpitäjiä. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 
*'''Kannatan'''. Käyttäjä on aktiivinen ja hänessä on aineksia ylläpitäjäksi. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 18. lokakuuta 2006 kello 21.34 (UTC)
** &lt;strike&gt;'''Vastustan''' kaikesta hyvästä huolimatta kunnes oppii sisentämään kommenttinsa :) –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 19. lokakuuta 2006 kello 03.36 (UTC)&lt;/strike&gt;
*'''Kannatan.''' Vaan eikö Tigrun itsensä olisi hyvä ottaa vastaan ehdokkuutensa esim. allekirjoittamalla suostumuksensa Vilkun ehdotuksen alle? –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 25. lokakuuta 2006 kello 22.23 (UTC)
**&lt;small&gt;Tigru on ottanut vastaan ehdokkuutensa [[Keskustelu käyttäjästä:Tigru#Ylläpitäjyydestä|keskustelusivullaan]]. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 26. lokakuuta 2006 kello 04.25 (UTC)&lt;/small&gt;
* '''Kannatan''', luulin että oli jo. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 26. lokakuuta 2006 kello 18.40 (UTC)
* '''Kannatan'''. —[[Käyttäjä:Jarkko_Piiroinen|Jarkko Piiroinen]] 26. lokakuuta 2006 kello 20.00 (UTC)

niin ja vilkku on entinen nimimerkkini.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 26. lokakuuta 2006 kello 10.20 (UTC)

====Keskustelu====

No toivottuja kommennetja tulossa. en laittanut itseäni ehdokkaaksi A. sen takia että olin jäämässä wikilomalle ja B. haluisn käyttää senkin ajan wikikirjastonkehittämiseen.&lt;small&gt;kommentin jätti[[Käyttäjä|Tigru]]--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 21. marraskuuta 2006 kello 06.23 (UTC)&lt;/small&gt;

===[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]]===

Vandalismi alkaa harmittamaan täälläkin, joten ajattelin pyrkiä ylläpitäjäksi. Muokkauksia olen tehnyt melko paljon, mm. alkuaikoina nostimme [[User:Anssi|Anssin]] kanssa Wikikirjaston jaloilleen, ja kirjoista ainakin [[Kodin ruukkukasvit]] ja [[Python]]. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 17. lokakuuta 2006 kello 15.35 (UTC)
:Äänestys päättyi 31. lokakuuta 2006. Äänestyksen tulos oli: '''hyväksytty.''' –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 1. marraskuuta 2006 kello 00.59 (UTC)

====Äänet====
* '''Kannatan'''. --[[Käyttäjä:Jetman|Jetman]] 17. lokakuuta 2006 kello 15.40 (UTC)
* '''Kannatan'''. --[[Käyttäjä:TeVe|TeVe]] 17. lokakuuta 2006 kello 15.51 (UTC)
* '''kannatus'''. &amp;ndash; [[Käyttäjä:Linnea|linnea]] 17. lokakuuta 2006 kello 15.52 (UTC)
* '''Kannatan'''. —[[Käyttäjä:Jarkko_Piiroinen|Jarkko Piiroinen]] 17. lokakuuta 2006 kello 17.02 (UTC)
*'''Kannatan''' ei tarvitse odottaa kahta viikkoa. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 17. lokakuuta 2006 kello 17.19 (UTC)
*'''Kannatan''' Kokenut käyttäjä...--[[Käyttäjä:Vilu|Vilkku]] 17. lokakuuta 2006 kello 17.19 (UTC)
* '''Kannatan'''. Torjuu vandalismia ja hyötyisi ylläpitäjyydestä. --[[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 17. lokakuuta 2006 kello 19.05 (UTC)
*[[Kuva:Symbol_support_vote.svg|15px]]'''Kannatan.''' --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 18. lokakuuta 2006 kello 04.46 (UTC)
* '''Kannatan.''' –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 18. lokakuuta 2006 kello 07.39 (UTC)

==== Keskustelu ====
Tehdään sinusta nyt heti ylläpitäjä täällä ei edes ole käyttäjiä jotka voisivat vastustaa 
sinua [[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 18.lokakuuta 2006 kello 4.15.(UTC)

totta.....täällä tarttee ylläpitäjiä [[Käyttäjä:Vilkku|Vilkku]] 18.lokakuuta 20006 kello 5.19

=== [[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] ===

Moi.Olen ollut täällä wikikirjastossa jonkin aikaa ja kirjoitellut tänne enimmäkseen historiasta.Olen myös laajentanut vitsikirjaa ja aloittanut muutaman kirjan.Jos minut valittaisiin ylläpitäjäksi voisin kehittää tätä projektia paremmin ja torjua vandalismia.(Jos huomaan sitä jollain sivulla)--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 19. syyskuuta 2006 kello 05.30 (UTC)

:Äänestyksen tulos oli '''ei hyväksytty'''. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 4. lokakuuta 2006 kello 09.05 (UTC)

==== Äänet ====

[[Kuva:Symbol_support_vote.svg|15px]]'''Kannatan.''' --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 20. syyskuuta 2006 kello 12.45 (UTC)

&lt;strike&gt;Äänestän '''tyhjää'''.&lt;/strike&gt; Käyttäjä on aktiivisesti mukana Wikikirjaston kehittämisessä, mutta minusta olisi vaadittavissa, että ylläpitäjät osaisivat kirjoittaa Suomen kirjakieltä. Mutta en halua vastustaa, koska Wikikirjastossa on vandalismia (ylläpitäjien tarve) ja tavallisimpiin ylläpitäjän tehtäviin ei kuulu mikään kirjoittaminen, roskien poistossa ja vandalismin torjunnassa huonokielisyys ei haittaa. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 24. syyskuuta 2006 kello 18.37 (UTC)
:'''Vastustan'''. Näillä ja Jetmanin perusteella. Jos aktiivisuus jatkuu ja kokemus karttuu niin käyttäjässä voisi olla ainesta ylläpitäjäksi joskus myöhemmin. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 28. syyskuuta 2006 kello 09.00 (UTC)

'''Tyhjä''' Mzllaa kompaten--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 25. syyskuuta 2006 kello 11.26 (UTC)

'''Vastustan''' per Jetman. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 28. syyskuuta 2006 kello 04.18 (UTC)


==== Keskustelu ====
En saane vielä äänestää, sillä tunnukseni täällä Wikikirjaston puolella on luotu vasta äskettäin. Jos saisin, päätyisin valitettavasti vastustamaan. Tarkoitukseni ei ole loukata ehdokasta tai mitään, mutta Wikipediasta ([[:w:Käyttäjä:Vilkku|käyttäjäsivu siellä]]) olen saanut sellaisen kuvan, että käyttäjä on wikityspuuhissa kovin kokematon vielä - myös hänen keskustelusivulleen on tullut aika paljon huomautuksia, jotka mielestäni kielivät tästä. Lisäksi hän on edelleen aika tuore tuttavuus niin Wikipedian puolella kuin täällä. Wikikirjastossa, Wikisitaateissa ja Wikiaineistossa kyllä olisi erään sinnikkään vandaalin ([http://fi.wikibooks.org/wiki/Toiminnot:Log/block]) vuoksi ylläpitäjien tarvetta, mutta tässä tapauksessa odottelisin vielä jonkin aikaa. --[[Käyttäjä:Jetman|Jetman]] 27. syyskuuta 2006 kello 18.57 (UTC)

Miten niin kokematon???!!!! Tiedoksi vaan niistä wikipedian huomautuksista että olin sillon heinäkuun alussa sika näitten koko järjestelmien käytössä ja katos Jetman.Täällä puolella olen saanut paljon enemmän aikaan kun siellä wikipediassa.Niin että ole hyvä ja kerro miten niin wikipedian käyttäjäsivusta saa sellaisen käsityksen että olen näissä wikipuuhissa vielä kokematon.Suosittelisin katsomaan myös wikikirjaston käyttäjäsivuani.kiitos.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 28. syyskuuta 2006 kello 11.20 (UTC)

:Valitettavasti muokkaushistoriasi on minusta vielä aivan liian lyhyt. Ylläpitäjällä pitäisi olla kokemusta vähän pidemmältä ajalta, ja voin mielihyvin harkita kantaani uudelleen vaikka muutaman kuukauden kuluttua. Jos asettuu ylläpitäjäehdokkaaksi, pitää varautua myös kritiikkiin (hyvin harvassa ovat ylläpitäjyysäänestykset, joissa ei sitä tule). Kuten sanoin, tarkoitukseni ei ollut loukata, ja pahoittelen kommenttini mahdollisesti aiheuttamaa mielipahaa. --[[Käyttäjä:Jetman|Jetman]] 28. syyskuuta 2006 kello 11.57 (UTC)

jaaha....No kuinka pitkä muokkaushistoria sitten pitää olla että sinun mielstäsi voi pyrkiä ylläpitäjäks!?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 28. syyskuuta 2006 kello 12.44 (UTC)

:On myös muita tekijöitä, joiden perusteella kannatan tai vastustan, mutta kyllä vajaat kolme kuukautta imho on liian vähän. Enemmän merkitystä on sillä, kuinka hyvin on ehtinyt sisäistää kaikki käytännöt jne. Toki kokemuskin karttuu ajan myötä, joten vaikka tämä ehdokkuus kaatuisi, se ei ole mikään lopullinen tuomio. --[[Käyttäjä:Jetman|Jetman]] 28. syyskuuta 2006 kello 12.52 (UTC)
Voitko jo vihdoin viimein sanoa miten niin olen kokematon?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 28. syyskuuta 2006 kello 14.29 (UTC)

:Olen Wikipediasta saanut sellaisen kuvan, että kaikki muotoilukäytännötkään eivät taida ihan vielä olla hallussa, esim. [http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Crash_Bash&amp;diff=prev&amp;oldid=1654082 tässä]. Myöskin  huomautukset keskustelusivullasi antavat minulle ehkä vähän tällaisen kuvan. Sama pätee myös Wikikirjastoon. Sori. --[[Käyttäjä:Jetman|Jetman]] 28. syyskuuta 2006 kello 14.42 (UTC)

Ja mikä sinä olet sanomaan kuinka pitkä muokkaushistoria pitää olla kun pyrkii ylläpitäjäksi?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 28. syyskuuta 2006 kello 14.35 (UTC)

:Se oli minun oma henkilökohtainen mielipiteeni sen lisäksi, että sinä itse kysyit sitä. --[[Käyttäjä:Jetman|Jetman]] 28. syyskuuta 2006 kello 14.42 (UTC)

Ai en osaa muotoilla vai.....vilkaiseppa yhtä minun aloittamaani kirjaa täällä wikikirjastossa.[[Suomen historia]] on ensimmäinen kirja jonka aloitin täällä.katsoppa sitä onko se mielestäsi hyvin muotoiltu.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 28. syyskuuta 2006 kello 14.47 (UTC)

Täällä ei sentään valiteta niin ahkerasti kuin siellä wikipedian puolella.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 28. syyskuuta 2006 kello 14.52 (UTC)

Suomen Historia kirjan etusivu ainakin oli täynnä kirjoitusvirhetä :D--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 28. syyskuuta 2006 kello 14.53 (UTC)

Jaaha.....Kaikki tuntuu olevsn vastaan....ja sinun tuossa kirjoituksessasi  on kirjoitusvirhe.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 28. syyskuuta 2006 kello 14.55 (UTC)

Arvoisa wikikirjailija, missä kohtaa sitä paitsi oletkohan paras puhuja.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 28. syyskuuta 2006 kello 14.58 (UTC)

Oho....ei ookkaan katoin väärin.....ja miksi kaikki on minua vastaan?! Mitä pahaa olen muka tehnyt?!--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 28. syyskuuta 2006 kello 15.02 (UTC)

Arvoisia wikikirjailija, en minä ainakaan ole sinua vastaan. Ylläpitäjä äänestyksissä saa äänestää ihan miten tahtoo (varsinkin jos perustelee äänensä).--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 28. syyskuuta 2006 kello 15.06 (UTC)

Tiedetään tiedetään mutta olenko muka kokematon kun Jetman väitti niin?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 28. syyskuuta 2006 kello 15.07 (UTC)

:Miksi edes asetut ehdolle ylläpitäjäksi, jos pelkäät pahoittavasi mielesi muiden kritiikistä? Toin vain esille oman näkemykseni, ja mielestäni käyttäjän, joka on ehdolla ylläpitäjäksi, tulisi sietää myös asiallista kritiikkiä. --[[Käyttäjä:Jetman|Jetman]] 28. syyskuuta 2006 kello 15.10 (UTC)

Erm... ööö...No en tiedä. Voihan sen niinkin ajatella. jokaisella on oma mielipiteennsä.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 28. syyskuuta 2006 kello 15.13 (UTC)

:Vilu, eivät kaikki kommentit minunkaan ensimmäisessä ylläpitäjyysäänestyksissäni Wikipediassa niin erityisen mairittelevia olleet. Katso vaikka Cyborg Orangutan model-123:n kannatusperuste [[:w:Wikipedia:Ylläpitäjät/Jetman (1. ehdokkuus)|täältä]] :-). --[[Käyttäjä:Jetman|Jetman]] 28. syyskuuta 2006 kello 15.18 (UTC)

En minä mieltä pahota....Mietityttää tommoset kommentit vähäsen.Samapa tuo vaikka ei nyt valittais.voihan sitä uudelleekin yrittää(jos jaksaa)--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 28. syyskuuta 2006 kello 15.28 (UTC)

:Hyvä, että ymmärrät asian. On ikävää, jos tulkitsit kommenttini niin, että olen sinua vastaan. Se, että en vielä ole valmis kannattamaan ylläpitäjyyttäsi, ei tietystikään tarkoita sitä, että vastustaisin sinua henkilönä tai vaikka Wikikirjaston käyttäjänä :). Jos häviät tämän äänestyksen, voithan toki asettua uudestaan ehdolle aikaisintaan joulukuussa, jos haluat (3 kk lienee raja täälläkin?) --[[Käyttäjä:Jetman|Jetman]] 28. syyskuuta 2006 kello 15.33 (UTC)

::3 kk ON raja täälläkin.--{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 28. syyskuuta 2006 kello 15.40 (UTC)

Hups...siis suomen historia ei ollutkaan ensimmäinen aloittamani kirja.Se oli [[Wikijunior Muinainen Egypti]]  sorry toi moka.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 28. syyskuuta 2006 kello 18.25 (UTC)

=== [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ===

Olen jo jonkin aikaa ollut aktiivinen käyttäjä Wikikirjastossa, ja olen aloittanut muutamia Biologiaan ja paleontologiaan liittyviä kirjoja. Tällä hetkellä kehitän pääpainoisesti kirjoja [[Paleontologia]] ja [[Elämän historia]]. Olen myös palauttanut levykevandaalien muutoksia. Mikäli minut valittaisiin ylläpitäjäksi, niin voisin paremmin estää tämän hyvän projektin vandalisointia.
--[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])&lt;/small&gt; 15. elokuuta 2006 kello 11.12 (UTC)&lt;/br&gt;

:Äänestyksen tulos oli '''hyväksytty ylläpitäjäksi'''. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 31. elokuuta 2006 kello 15.16 (UTC)

==== Äänet ====

* '''Kannatan'''. Käyttäjä on tehnyt hyvää työtä projektin kehittämiseksi, ja ylläpito-oikeuksista olisi hänelle hyötyä vandalismia torjuttaessa. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 17. elokuuta 2006 kello 14.49 (UTC)
* 
* '''Kannatan'''  Ehdotmasti ja uusia ylläpitäjiähän täällä tarvitaan.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 24. elokuuta 2006 kello 15.35 (UTC)
* '''Kannatan''' Täällä kyllä tarttee ylläpitäjiä.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 26. elokuuta 2006 kello 06.44 (UTC)
* '''Kannatan'''. Hyvää työtä ja varmasti olisi ylläpito-oikeuksista hyötyä. --[[Käyttäjä:Jarkko Piiroinen|Jarkko Piiroinen]] 26. elokuuta 2006 kello 08.55 (UTC)

=== [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] ===

Kokemusta wiki-järjestelmistä on reilusti, ja Wikimedian systeemeistäkin jonkin verran. Täällä panokseni on tähän mennessä kohdistunut artikkelien oikolukemiseen, sekä tietotekniikkaan liittyviin artikkeleihin. Olen kirjoittanut Fysiikan oppikirjaan artikkelin [[Fysiikan oppikirja/Mekaniikan peruslait|mekaniikan peruslaeista]], johon olen melko tyytyväinen. Ylläpitäjänä pystyisin paremmin työskentelemään noiden [[Wikikirjasto:Kahvihuone|Kahvihuoneessakin]] mainitsemieni projektien parissa. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 30. toukokuuta 2006 kello 13.44 (UTC)

:Äänestyksen tulos oli '''hyväksytty ylläpitäjäksi'''. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 15. kesäkuuta 2006 kello 10.57 (UTC)

==== Äänet ====

* '''Kannatan.''' Hah, juuri olin itse tulossa ehdottamaan tyyppiä ylläpitäjäksi mutta täällähän on jo äänestykset käynnissä ;) –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 1. kesäkuuta 2006 kello 21.57 (UTC)
* '''Kannatan.''' --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 7. kesäkuuta 2006 kello 07.31 (UTC)

===== Hylätyt äänet =====
&lt;small&gt;&lt;strike&gt;* '''Kannatan.''' Ylläpitäjiä tarvitaan ja tässä ois yksi hyvä. -[[Käyttäjä:Crazer|Crazer]] 31. toukokuuta 2006 kello 11.49 (UTC)&lt;/strike&gt; Käyttäjät, joilla on liian vähän muokkauksia, tai jotka ovat rekisteröityneet äänestyksen aloittamisen jälkeen, eivät valitettavasti ole äänioikeutettuja. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 31. toukokuuta 2006 kello 13.11 (UTC)&lt;/small&gt;

=== [[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] ===

Kokemusta on jonkin verran ja olen suhteellisen aktiivinen Wikikirjastossa [[Ranskan kielioppi]] -projektin vuoksi. Wikikirjasto tarvitsee hieman ylläpitoa ja ehkä voisin olla avuksi, vaikka tämän puolen käytännöt ovat vielä vähemmän tuttuja. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 8. toukokuuta 2006 kello 19.45 (UTC)
&lt;small&gt;Äänestys päättyy 22. toukokuuta 2006 kello 19.45 (UTC) –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 20. toukokuuta 2006 kello 19.47 (UTC)&lt;/small&gt;

: Äänestyksen tulos oli: '''hyväksytty.''' –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 22. toukokuuta 2006 kello 20.29 (UTC)

====Äänet====
* '''Kannatan.''' Wikipediasta tuttu ylläpitäjä, erittäin positiivisella kokemuksella. :) [[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 16. toukokuuta 2006 kello 22.17 (UTC)
* '''Kannatan'''. Totta kai! --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 17. toukokuuta 2006 kello 11.38 (UTC)
* '''Kannatan''' -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 17. toukokuuta 2006 kello 15.05 (UTC)

&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;!-- note: the links will be invalid if the project namespaces will change in other languages --&gt;
[[ar:ويكي الكتب:إداريون]]
[[bg:Уикикниги:Администратори]]
[[bs:Wikiknjige:Administracija]]
[[ca:Viquillibres:Administradors]]
[[cs:Wikiknihy:Správci]]
[[da:Wikibooks:Administratorer]]
[[de:Wikibooks:Administratoren]]
[[en:Help:Administrators]]
[[eo:Vikilibroj:Administrantoj]]
[[es:Wikilibros:Bibliotecarios]]
[[fr:Wikilivres:Administrateur]]
[[gl:Wikibooks:Administradores]]
[[he:ויקיספר:מפעיל מערכת]]
[[id:Wikibooks:Pengurus]]
[[is:Wikibooks:Stjórnendur]]
[[it:Wikibooks:Amministratori]]
[[ja:Wikibooks:管理者]]
[[la:Vicilibri:Administratores]]
[[nl:Wikibooks:Moderator]]
[[no:Wikibooks:Administratorer]]
[[pl:Wikibooks:Administratorzy]]
[[pt:Wikibooks:Administradores]]
[[ro:Wikibooks:Cerere de Admin]]
[[ru:Викиучебник:Администраторы]]
[[simple:Wikibooks:Administrators]]
[[sk:Wikibooks:Administrátori]]
[[th:Wikibooks:ผู้ดูแลระบบ]]
[[tr:Vikikitap:Yöneticiler]]
[[vi:Wikibooks:Người quản lý]]
[[pl:Wikibooks:Administratorzy]]
[[vi:Wikibooks:Người quản lý]]
[[zh:Wikibooks:管理员]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>GIMP</title>
    <id>1960</id>
    <revision>
      <id>25810</id>
      <timestamp>2006-12-08T21:02:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Juha127</username>
        <id>584</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Wilber GIMP.app icon OSX.png|thumb|center|438px|Wilber, The GIMPin maskotti]]

{| border=&quot;1&quot; style=&quot;width: 100px; float: right; margin: 0 0 1em 1em; border-collapse: collapse; text-align: center&quot;
|--style=&quot;background:#f5f5f5&quot;
!&lt;font color=#32537d&gt;GIMP:in viimeisin betaversio:&lt;/font&gt;
|-
|'''2.3.12'''
|-
|}

{| border=&quot;1&quot; style=&quot;width: 100px; float: right; margin: 0 0 1em 1em; border-collapse: collapse; text-align: center&quot;
|--style=&quot;background:#f5f5f5&quot;
!&lt;font color=#32537d&gt;GIMP:in viimeisin versio:&lt;/font&gt;
|-
|'''2.2.13'''
|-
|}


Tämä kirja antaa ohjeita Gimpin käyttämiseen (katso [[w:GIMP|GIMP wikipediassa]]). Ohjeiden pitäisi lähteä niin perusteista, että ne ovat ymmärrettävissä ilman aiempaa kuvankäsittelykokemusta, mutta lukijan täytyy huomata, että kokeneemmat kirjoittajat saattavat pitää monimutkaisiakin välivaiheita yksinkertaisina ja jättää ne merkitsemättä. Ongelmista ylipäästyäsi '''[[Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon|voit tarkentaa]]''' kirjan epäselvää osaa.

Monet Gimpin toiminnoista ovat valikoissa. Valikkokomennot merkitään usein tekstin lyhentämiseksi muotoon &quot;Tiedosto / avaa&quot; tai &quot;Tiedosto&amp;nbsp;-&gt;&amp;nbsp;avaa&quot;, joka tarkoittaa Tiedosto-valikosta löytyvää avaa-komentoa.


==Sisällys==
Kirja alkaa osiolla, jossa kerrotaan perusasiat ohjelman käyttöönottamisesta —
[[GIMP/Aluksi]]

Sitten esitellään GIMP:n perusteet, työkalut ja tärkeimmät ominaisuudet —
[[GIMP/Perusteita]]

Tämän jälkeen päästään käsiksi varsinaiseen kuvanmuokkaukseen ja tehdään kuviin reunuksia ja rajataan niitä. Tässä osiossa opastetaan myös kuvan koon muuttaminen —
[[GIMP/Reunat]]

Seuraavaksi näytetätään kädestä pitäen erilaisia kuvankäsittelytekniikoita siirtyen yksinkertaisesta kuvan terävöittämisestä monimutkaisempiin —
[[GIMP/Yksinkertaista kuvankäsittelyä]]

Kirjaan on tehty myös harjoitusosio: [[GIMP/Harjoituksia]]

Palautetta ja aihetoiveita voi jättää [[Keskustelu:GIMP|kirjan keskustelusivulle]]

Koko kirja on saatavilla myös [[GIMP/Tulosta|yhdellä sivulla]] tulostamisen helpottamiseksi

==Linkkejä==
*[http://www.gimp.org GIMP.org] -ohjelman kotisivu
*[http://gimp-savvy.com/BOOK/ Grokking the GIMP] - erittäin laadukas opas englanniksi
*[http://www.gimp.org/tutorials/ GIMP viralliset tutoriaalit] englanniksi
*[http://www.gimp.org/docs/ Virallinen ohjekirja] monilla kielillä (ei suomeksi)
*[http://www.student.oulu.fi/~jualasal/linux/gimp/ GIMPin peruskäsitteet ja työkalut] suomeksi 
*[http://koti.mbnet.fi/arado/Gimp/index.htm opas (mm. asennus), suunnattu aloittelijoille] suomeksi
*[http://www.gimp-suomi.com/ Tukea GIMPiin] suomeksi

[[de:GIMP]]
[[en:The GIMP]]
[[fr:The GIMP]]
[[pl:GIMP]]
[[sv:Rita med Gimp]]
[[th:Gimp]]
[[Luokka:GIMP]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>GIMP/Perusteita</title>
    <id>1961</id>
    <revision>
      <id>24702</id>
      <timestamp>2006-11-24T11:29:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>80.223.18.214</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Script-Fu */</comment>
      <text xml:space="preserve">Tällä sivulla käsitellään GIMPin perusominaisuudet, työkalut ja valikoiden sisällöt.
== Työkalut ==
[[Kuva:Gimp-tyokalut.jpg|right|]]
=== Valintatyökalut ===

Valintatyökaluja (numero 1) ovat:
*suorakulmio
*ellipsi
*lasso - vapaamuotoinen alue
*taikasauva - väriltään yhtenäiset alueet
*osakuvasta värien mukaan
*muotoja kuvasta

Kun käytät suorakulmio- tai ellipsivalintaa, voit shift-, ctrl- ja alt-näppäimiä käyttämällä muuntaa valinnan käyttäytymistä.

Jos painat pohjaan ennen vainnan aloittamista:
*Shift - voit valita lisää.
*Ctrl - voit vähentää valintaa.
*Shift &amp;amp; Ctrl - vanhan ja uuden valinnan päällekäin menevät osat valitaan.

Jos painat pohjaan valintaprosessin alettua:
*Shift - tekee valinnasta yhtä korkean kuin leveän (neliön tai ympyrän).
*Ctrl - aloituspisteestä tulee valinnan keskipiste.
*Alt - voit siirtää valintaa.

=== Polkutyökalu ===

[[GIMP/Perusteita#Polkuty.C3.B6kalu_2|Polkutyökalulla]] (numero 2) voit luoda ja muokata polkuja. Työkalu on erittäin tehokas kun tehdään valintoja, joissa on runsaasti suoria tai likipitäen säännönmuokaisesti kaareutuvia pintoja.


=== Värinpoiminta ===

Pipetillä (numero 3) voit valita kuvasta tietyn värin. Painamalla Ctrl-näppäimen pohjaan ennen kuin valitset värin voit valita ns. taustavärin. Muuten valinta kohdistuu ns. etuväriin eli piirtoväriin.

Pikanäppäin: O

=== Zoom ===

Zoomaustyökalulla (numero 4) pystyt zoomaamaan lähemmäs ja kauemmas painamalla kuvaa. Ctrl-näppäimellä voit vaihtaa zoomataanko lähemmäs vai kauemmas. Vetämällä valinnan voi valita alueen mihin zoomataan.

=== Mittatyökalu ===

Mittatyökalu (numero 5) näyttää pisteiden välisen etäisyyden ja kulman. Mittausta varten valitse työkalu, klikkaa ensimmäistä pistettä ja raahaa kohdistin hiiren nappi pohjassa toiseen pisteeseen. Etäisyys ja kulma näkyvät tilarivillä. '''Ctrl''' pohjassa kulma muuttuu 15° välein.

=== Siirtotyökalu ===

Siirtotyökalulla (numero 6) voit siirtää tasoja tai valittuja alueita.

=== Rajaa &amp;amp; muuta kokoa === 

Rajaustyökalulla (numero 7) pienentää kuvan kokoa ja poistaa ei valitun osan kuvasta. Koon muuttaminen pienentää kuvaa muuttaen valitsemattoman osan näkymättömäksi.

=== Muunnostyökalut ===

Muunnostyökalulla (numero 8)saat seuraavat toiminnot: kierto, skaalaus, vääntö ja perspektiivi. Ne tarjoavat kaksi perinteisen ja korjaavan vaihtoehdon.

=== Peilikuva ===

Peilityökalu (numero 9) kääntää tason tai valinnan peilikuvaksi. Ctrl-näppäin vaihtaa peilikuva suunnan horisontaalinen ja vertikaalinen vaihtoehtojen välillä.

=== Tekstityökalu ===
Tekstityökalua (numero 10)käytetään kirjoitettaessa tekstiä kuviin.
GIMPin versiosta 2.0 eteenpäin tekstit ovat olleet muokattavissa jälkikäteen. Klikkaa kuvaa tekstityökalulla ja kirjoita haluamasi teksti aukeavaan tekstieditoriin. Tekstin paikkaa voit muuttaa jälkikäteen siirtotyökalulla raahaamalla hiirellä kirjaimen kohdalta. Fonttia ja tekstin väriä voit  muuttaa työkalun asetuksista.

Klikkaamalla tasopaneelista tekstitasoa oikealla hiirennäppäimellä saat eteesi valikon:
* '''Tekstityökalun''' avulla voit korjata kirjoittamaasi tekstiä
* '''Yhdistä alas''' liittää tekstin ensimmäiseen tekstitason alapuolella olevaan näkyvään tasoon.  Tämän jälkeen et voi enää korjata kirjoitusvirheitä.
* '''Hylkää tekstidata''' muuttaa tekstitason tavalliseksi, läpinäkyväksi, tasoksi, jossa teksti näkyy kuin mikä tahansa kuva. Valinnan käytön jälkeen tekstiä ei enää voi muokata.

=== Täyttötyökalu ===

Täyttötyökalu (numero 11) alueen värillä tai kuviolla. Asetuksista valitaan täytetäänkö koko valinta vai alue, jonka pikselien värit ovat riittävän lähellä toisiaan. &quot;Raja&quot;-liukusäätimellä voidaan vaikuttaa siihen, kuinka samanvärisiä pikselien täytyy olla, jotta ne väritetään.

=== Väriliukuma ===

Väriliukuma (numero 12) täyttää alueen väriliukumalla.

=== Piirtotyökalut ===

Piirtääksesi suoran viivan millä tahansa työkalulla (numero 13) paina aloituspiste ja pidä Shift-näppäin pohjassa painettuna.

*Kynä - Piirtää teräväreunaisia viivoja.
*Sivellin - Piirtää pehmeäreunaisia viivoja.
*Kumi - Pyyhkii kuvaa korvaten poistetun osan taustavärillä.
*Ruisku - Piirtää vaihtelevia viivoja.
*Mustekynä - Piirtää vaihtelevia viivoja.
*Klooni - Maalaa käyttäen kuviota tai kuvan osia. Ctrl-näppäimellä voit määritellä kuvan osan.
*Pisara - Epäterävöinti ja terävöinti työkalu.
*Sormi - Tuhrii kuvaa. Toimii kuten nihkeä sormi hiili tai lyijykynä työssä.
*Musta pallukka - Varjostaa/lisävalottaa.

==Valikot==
===Pääikkunan valikot===
====Tiedosto====

* Uusi - avaa uuden kuvan. Voit valita kuvan koon ja pohjan värin tai läpinäkyvyyden.
* Avaa - avaa tiedosto omalta koneeltasi
* Avaa sijainti - avaa kuvan verkkosijainnista
* Pikavalinnat - avaa viimeksi käsitellyistä tiedostoista
* Kuvan syöttö - avaa kuvan a)leikepöydältä (liitä uutena, leikepöydältä b)kuvan kaappaus toiminnolla voit kaapata kuvan näytöltä
* TWAIN - voit tuoda kuvan TWAIN ajurin avulla esim. skannerista tai kamerasta.
----
* Asetukset - voit muuttaa ohjelman asetuksia
* Ikkunat - Voit avata erilaisia paneeleja,. Valikon sisältö on sama, kuin [[GIMP/Perusteita#Ikkunat|kuvaikkunan Ikkunat-valikossa]]. 
----
Poistu - Sammuttaa GIMPin

====Laajennokset====
* '''Modulinhallinta''' –Voit määrittää mitkä modulit ladataan käynnistymisen yhteydessä tai ladata modulin.
* '''Liitännäisselain''' –Näet mitä liitännäisiä (plugin) on asennettuna. 
* '''Proseduuriselain ''' – Näet mitä proseduureja on asennnettuna.
* '''Yksikköeditori''' –Voit muokata yksikköjä ja ottaa käyttöön uusia yksiköitä.
* '''Script-fu''' – Sisältää monia hyödyllisiä ja helppokäyttöisiä scriptejä (komentojonoja), joilla voit helposti tehdä esimerkiksi webgrafiikkaa.
* '''Split Video into Frames'''–erottaa videosta yksittäisen ruudun.
====Ohje====
* '''Ohje (F1)''' –Aukaisee ohjeen. Huom! ohje täytyy olla asennettuna (katso Gimp/Aluksi).
* '''Yhteydestä riippuva avustus (Vaihto+F1)''' –Näyttää hiirtä klikkaamalla yhteyteen sopivan ohjeen. 
* '''Päivän vihje''' –Vihjeet, joista on hyötyä, englanninkielinen.
* '''Tietoja''' –Näyttää käytettävän gimpin version.
* '''Gimp verkossa''' –Linkit gimpin virallisiin verkkosivuihin.

===Kuvaikkunan valikot===
====Tiedosto====
* '''Uusi''' - luo uuden kuvan
* '''Avaa''' - Avaa jo tehdyn kuvan
* '''Avaa tasona''' - Vanha kuva liitetään tasoksi aktiiviseen kuvaan (voit yhdistää useita kuvatiedostoja yhdeksi kuvaksi)
* '''Avaa sijainti''' - Voit avata kuvan, joka on Internetissä tai jonka hakemistopolun tiedät.
* '''Pikavalinta''' - Viimeksi avattuja kuvia
----
* '''Tallenna''' - Tallentaa vanhan tiedoston päälle, mikäli kuva on vasta luotu GIMP käyttää automaattisesti valintaa &quot;Tallenna nimellä&quot;
* '''Tallenna nimellä''' - Tallenna kuvatiedosto uudella nimellä ja muokkaa tiedostoa sen uudella nimellä
* '''Tallenna kopio''' - Tallenna uudella nimellä, mutta jatka vanhannimisen tiedoston muokkaamista
* '''Tallenna malliksi'''
* '''Palauta''' - Palauttaa käsiteltävän tiedoston viimeiseen tallennukseen (Vastaa komentoa Avaa+tiedostonNimi)
* '''Palauta'''
----
* '''Sivun asetukset''' - tulostusasetuksia (esim onko paperi vaaka vai pystysuunnassa)
* '''Tulosta''' - Tulostaa kuvan
----
* '''Sulje''' - Sulkee käsiteltävän kuvan
* '''Poistu''' - Sulkee koko GIMPin

====Muokkaa====

Gimpin muokkaa valikko on monipuolinen ja on jaettu neljään osaan, joista ensimmäinen liittyy tehtyjen toimintojen kumoamiseen ja uudelleen suorittamiseen. Toisen osa liittyvät kopioimiseen ja liittämiseen. Kolmas osa liittyy piirtoalueen täyttämiseen ja tyhjentämiseen. Neljäs osa on kopiointi leikepöydälle ja leikepöydältä. 

Muokkaa valikon toimintoja käytetään yleensä valintatyökalujen kanssa. Jos et käytä valintaa, toiminto kohdistuu koko alueeseen (kuvatasoon). Kannattaa opetella työskentelemään näppäimistön kautta, koska se vapauttaa hiiren piirtämiseen.

* '''Kumoa (Ctrl+Z)''' –Voit kumota tekemäsi toiminnon.
* '''Uudelleen (Ctrl+Y)''' –Voit tehdä toiminnon uudelleen.
* '''Toimintohistoria ''' –Avaa toimintohistoria ikkunan, josta voit selata tekemisiäsi toimintoja ja poistaa niitä.
----
* '''Leikkaa (Ctrl+X)''' –leikkaa valitun alueen leikepöydälle.
* '''Kopioi (Ctrl+C)''' –kopioi valitun alueen leikepöydälle.
* '''Liitä (Ctrl+V)''' –liittää leikepöydältä kuvaan.
* '''Liitä johonkin ''' –liittää leikepöydältä kuvan valintatyökalulla rajattuun osaan.
* '''Liitä uutena ''' –liittää kuvan leikepöydältä uudeksi kuvaksi.
* '''Leike''' –voit nimetä kopioidun leikkeen leikepöydälle ja poimia sen nimetyn leikkeen.
----
* '''Tyhjennä''' –tyhjentää piirtoalueen tai valitun alueen.
* '''Täytä edustavärillä''' –täyttää piirtoalueen tai valitun alueen edustavärillä.
* '''Täytä taustavärillä''' –täyttää piirtoalueen tai valitun alueen taustavärillä.
* '''Täytä kuviolla''' –tyhjentää piirtoalueen tai valitun alueen kuviolla.
* '''Piirrä valinta''' –voit piirtää valinnan siveltimellä.
* '''Piirrä polkua pitkin''' –voit piirtää valinnan polkutyökalulla.
----
* '''Kopioi leikepöydälle''' –kopioi leikepöydälle.
* '''Liitä leikepöydältä''' –liittää leikepöydältä.

====Valitse====
Tästä valikosta löytyviä toimintoja käytetään valintojen hallitsemiseen.
* '''Kaikki''' - valitsee koko kuvan.
* '''Ei mikään''' -toiminnon jälkeen mitään ei ole valittuna.
* '''Käänteinen''' - Valituista osista tulee valitsemattomia ja päinvastoin.
* '''Kelluva''' -komennon käytön jälkeen valittuna ollut osa muuttuu ''kelluvaksi valinnaksi'', eli valittua osaa voi siirtää kuvan toiselle alueelle. Kelluva valinta ''ankkuroidaan'' alla olevaan tasoon klikkaamalla valittua aluetta hiirellä, kun kursorin yllä on ankkuri tai tasot-paneelista.
* '''Värin mukaan''' - Kuvapisteet, joiden värisävy on riittävän lähellä klikattua pistettä tulevat valituiksi. Valittu alue ei välttämättä ole yhtenäinen, kuten ''Valitse väriltään yhtenäisiä alueita'' -työkalun tekemä valinta.
* '''Polusta''' - toiminto muuttaa aktiivisena olevan polun valinnaksi
* '''Valintaeditoria''' voidaan käyttää mm. valinnan tallentamiseen.
----
* '''Pyöristä''' häivyttää valintaa hitaasti jyrkän päättymisen sijasta. Erittäin käyttökelpoinen ominaisuus. Jos valitset pyöristä 10px, tulee osittain valittu alue 5px alkuperäisen valinnan reunoista molempiin suuntiin.
* '''Terävöitä''' - Kumoa pyöristä-komennon vaikutus
* '''Pienennä''' - pienentää valintaa
* '''Laajenna''' -laajentaa valintaa
* '''Reuna''' - Valitsee vain valinnan reuna-alueet teityllä etäisyydellä valinnan alkuperäisistä rajoista.
* '''Pyöristetty neliö''' -häivyttää kulmat valinnasta
* '''Aseta QMask'''- kts. QMaskin ohjeet.
* '''Tallenna kanavalle''' / '''poluksi''' - Tallentaa tiedon valituista alueista myöhempää käyttöä tai muokkausta varten.

====Näytä====
* '''Uusi näkymä''' valinta avaa saman kuvan toiseen ikkunaan. Esimerkiksi toisessa ikkunassa voi näkyä koko kuva, kun taas toinessa ikkunassa muokkaat yksityiskohtaa. Muutokset näkyvät molemmissa kuvissa.
* '''Piste pisteeltä''' 
* '''Suurenna xxx%''' - Erilaisia zoomausvaihtoehtoja
----
* '''Pienennnä ikkuna''' pienentää ikkunan kuvan kokoiseksi (mikäli kuva on ikkunaa pienempi)
* '''Kokoruutu''' - Avaa kuvan koko ruudun kokoiseksi
----
* '''Infoikkuna''' antaa tietoja kuvatiedostosta ja hiiren kursorin paikasta
* '''Navigointi''' avaa erillisen navigointi-ikkunan, josta voi hallita näytettävää aluetta ja zoomausta.
* '''Näyttösuotimet''' sisältävät näytöllä näkyvään kuvaan vaikuttavia suotimia (leluja?)
----
* '''Näytä valinta''' Piiloittaa tai näyttää valitun alueen rajat katkoviivalla. Hyödyllinen muokattaessa valintaa.
* '''Näytä tason rajat''' - Tasot voivat olla eri kokoisia
* '''Näytä apulinjat''' - Apuviivoja voit asettaa '''Kuva'''-valikosta
* '''Naksahda apulinjoihin''' - Työkalut kulkevat apuviivoja pitkin, mikäli kursori menee tarpeeksi lähelle viivaa.
* '''Näytä apuviivat''' ja '''Naksahda apuviivoihin''' - vastaavat apulinjoja
* '''Oma laajennosväri'''
----
* '''Näytä menupalkki''' - Voit kytkeä menupalkin pois päältä (Menupalkissa ovat valikot, poiskytkemisen jälkeen pääset valikoihin klikkaamalla kuvaa hiiren oikealla näppäimellä)
* '''Näytä viivoittimet''' - Voit piiloittaa tai ottaa käyttöön näytön sivulla olevat mittatikut
* '''Näytä vierityspalkit''' - Voit piiloittaa tai ottaa käyttöön näytön sivulla olevat vierityspalkit. Jos palkit eivät ole näkyvissä, voit valita kuvan näytettävän osan raahaamalla hiiren kolmospainikkeella tai avaamalla Navigointi-ikkunan (Näytä-valikosta).
* '''Näytä tilapalkki''' - Piiloittaa kuvaikkunan alareunan tietopalkin.

====Kuva====
* '''Kahdenna''' - Avaa aktiivisen kuvan toiseen ikkunaan uudella nimellä. Voit esimerkiksi kahdentaa kuvan ennen muokkauksen aloittamista, jolloin muokkaukset eivät muuta alkuperäistä tiedostoa
* '''Tila''' - Voit säätää miten värit esitetään.
** '''RBG''' 
** '''Harmaasävy'''
** '''Indeksoitu'''
** '''Hajoita'''
** '''Yhdistetään'''
* '''Muunnos''' - Kuvan peilaaminen ja kääntäminen
----
* '''Kankaan koko''' - Voit muuttaa kuvan kokoa siten, että osa kuvasta rajautuu pois tai kuvan reunoille tulee &quot;tyhjää&quot; tilaa.
* '''Sovita kangas tasoihin''' - Kuvaa laajennetaan (tai pienennetään) siten, että kaikki tasot mahtuvat kokonaan kuvaan.
* '''Tulostuskoko'''
* '''Skaalaa kuvaa''' - Muuta kuvan kokoa. Kts. [[GIMP/Reunat#Kuvan koon muuttaminen|Ohje]]
* '''Rajaa kuva''' - Rajaa kuvan valinnan reunan kohdalta. Mikäli valinta ei ole suorakaide, rajataan siten, että koko valinta mahtuu uuteen kuvaan.
[[Kuva:GIMP Automaattinen rajaus.png|thumb|Vasemmalta oikealle:Alkuperäinen kuva, Automaattisesti rajattu kuva ja Zealous Cropilla rajattu kuva|300px]]
* '''Kuvan automaattinen rajaus''' - Etsii kuvan reunuksen ja rajaa sen pois. Jos esimerkiksi kuvan reunalla on yksivärinen kehys, poistetaan se. Huomaa, että toiminto rajaa kaikki tasot, mutta tutkii vain aktiivista tasoa, mikä voi johtaa kuvadatan menetykseen. Katso myös oheinen kuva.
* '''Zealous Crop''' - Kuten automaattinen rajaus, mutta poistaa yksivärisiä osioita myös kuvan keskeltä.
----
* '''Yhdistä näkyvät tasot''' - Yhdistää vain näkyvissä olevat tasot (Tasot-paneelissa tason vieressä on silmäkuvake)
* '''Yhdistä kuva''' - Yhdistää kaikki tasot
----
* '''Apulinjat'''
* '''Aseta apuviivat'''

====Taso====
====Työkalut====
====Ikkunat====
====Suotimet====
====Script-Fu====
Script-Fu sisältää valmiita komentosarjoja, jolla voi helposti ja nopeasti muokata kuvaa, vaikka ei edes olisi kokemusta kuvankäsittelystä. Script-Fu toiminnot löytyvät Gimpin valikosta. Niitä käyttämällä voi esimerkiksi helposti, yhdellä klikkauksella, häivyttää kuvasta reunat tai tehdä siitä vanhan valokuvan näköisen.

====Video====
HUOM! Tämä valikko on käytössä, kun olet asentanut gap(animaatio) paketin.

==Perusominaisuudet==
===Tasot===
[[Kuva:Gimp-tasot.png|right]]
Tasoja (engl. ''Layer'') voi ajatella ikäänkuin piirtoheitinkalvoina: osa tasosta voi olla läpinäkyvä, jolloin alapuolella oleva taso näkyy läpi. Tasot ovat erittäin tehokkaita työskentelyn apuvälineitä. Tasojen hallinta sujuu tasopaneelista käsin (kts. kuva). Muutokset koskevat (lähes aina) vain valittua tasoa. Voit esimerkiksi ottaa kuvan, luoda uuden, läpinäkyvän tason kuvan yläpuolelle ja töherrellä tähän vastaluotuun tasoon. Lopuksi voit poistaa tason ja alkuperäinen kuva on koskematon. Tasojen näppärää käsittelyä varten kannattaa pitää auki tasot-ikkunaa (kts. viereinen kuva). Ikkunassa näkyy missä järjestyksessä tasot ovat, ylempi peittää alemman, ja siitä saa helposti käyttöön halutut toiminnot.
====Tason asetukset====
* '''Peitto''' — Tekee tasosta läpikuultavan
* '''Säilytä läpinäkyvyys''' (Harmaa ruudukko) — Sallii tason muokkaamisen vain jo ennestään väritetyiltä osin.
====Uuden tason luominen====
* Klikkaa tyhjän sivun kuvaa tasopaneelin alareunassa.
* Uuden tason koko on oletuksena koko kuvan kokoinen.
* Taso kannattaa nimetä kuvaavasti, ainakin jos teet suurempaa projektia.
====Tason poistaminen====
* Raahaa poistettava taso tasopaneelin alareunassa olevaan roskakoriin.
====Tason kahdennus====
Tason kahdennus luo tasosta kopion, joka sijoitetaan kopioitavan tason yläpuolelle. Tasojen kahdennusta voi käyttää esimerkiksi kun tekee muutokset tason kopioon on myöhemmin helppo vertailla lopputulosta alkuperäisen kuvan kanssa. Tasot toimivat myös nopeana tapana palauttaa tilanne jos jokin epäonnistuu.
* Jos &quot;tasot&quot;-ikkuna ei ole avattuna avaa se valitsemalla ikkunat / tasot.
* kaksoisklikkaamalla &quot;Tausta&quot;-tasoa avautuu valikko, josta saat tason kahdennettua.
* Valitse lopuksi uusi taso ja varmista, että sen vieressä näkyy silmän kuva (eli taso näytetään.)
====Tason maski====
Tason maskin avulla voidaan helposti määritellä mitkä osat tasosta ovat näkyvillä.
* Taso / Tason maski / Lisää tason maski
* Piirrä tavallisilla piirtotyökaluilla, musta väri vastaa läpinäkyvää, valkoinen läpinäkymätöntä ja eri harmaan sävyt läpinäkyvyyden asteita
* Voit käyttää värittämiseen eri siveltimiä, liukuvärjäystyökalua, tai väritystyökalua.
* X:ää napauttamalla voit vaihtaa edusta ja taustavärit keskenään. Tällöin voit vuorotellen poistaa ja lisätä tason läpinäkyviä osia.

===Polkutyökalu===
Polkutyökalulla luodaan polkuja (engl:Bezier Path), jotka ovat ikäänkuin tallennettuja hiiren liikkeitä. Polkutyökalut ovat omiaan mm. tehtäessä valintaa alueesta, jonka reunat ainakin suurimmaksi osaksi ovat suoria tai likipitäen säännönmukaisia kaaria. Polkutyökaulua käytetään monesti esimerkiksi epätarkkojen logojen muuttamiseen tarkoiksi. Tässä tapauksessa polkutyökalulla piirretään kuvan päälle.
====Polkujen luominen====
Polku koostuu kulmista eli ankkureista, jotka ovat yhdistetty toisiinsa käyrillä. Luodaksesi polun valitse polkutyökalu. Klikkaamalla kuvaa saat asetettua uusia kulmia. Kun käyrä on valmis voit yhdistää polun alun ja lopun toisiinsa painamalla Ctrl ja klikkaamalla ensimmäistä ankkuria (Kursorin oikeassa yläkulmassa on ylösalainen U (=magneetti?)). Huomaa, että polkua ei ole pakko sulkea.

====ankkureiden hallinta====
Yksinkertaisimmillaan yhtä ankkuria siirretään raahaamalla se haluttuun paikkaan. Käyttämällä Shiftiä voidaan valita useita ankkureita, joita siirretään kerralla. Koko polkua voit siirtää painamalla Alt-näppäintä. Kulman voit poistaa painamalla pohjaan Ctrl ja Shift näppäimet tai valitsemalla halutun kulman ja painamalla Delete. 

====Kahvojen hallinta====
[[Kuva:GIMP-esimerkkipolku.jpg|Yksinkertainen polku|right]]
Kasa toisiinsa suorilla viivoilla yhdistettyjä pisteitä ei ole erityisen käytännöllinen, mutta polkujen vahvuus piilee siinä, että voit määrittää mihin suuntaan kulmasta lähtevä käyrä suuntautuu. Pidä Ctrl pohjassa ja vie hiiri kulman päälle. Kun kursori muuttuu sormella osoittavaksi kädeksi paina hiiren nappi pohjaan ja vedä kulmasa ulos kahva  (engl: control handle). Jos hiiren kursori ei muutu on luultavasti polkutyökalun asetuksista ruksittu kohta ''Lisää uusia kulmia''. Kahvan suunta kertoo mihin suuntaan käyrä jatkaa matkaansa lähtiessään kulmasta, kahvan pituus kertoo kuinka pitkälle tähän suuntaan on kuljettava ennen kuin käyrä saa jatkaa matkaansa seuraavaa kulmaa kohti. Jokaiseen kulmaan kuuluu kaksi kahvaa (joista osa voi olla kulman kohdalla, jolloin ne eivät vaikuta polun kulkuun.) Liikuttamalla kahvaa Shift pohjassa saman kulman toinen kahva siirtyy ensimmäisen kanssa symmetrisesti. Vain valitun kulman (ympyrästä vain ääriviivat) kahvat ovat näkyvissä. Erityisesti polkutyökalun kanssa on huomattava, että '''vain harjoitus tekee mestarin'''.

====Polkutyökalun asetukset====
Muokkaustilan arvona voi olla jokin seuraavista:
* '''Suunnittele''' — Käytetään luotaessa polkua ja säädettäessä kahvoja.
:* Tässä tilassa käyrän raahaaminen muuttaa käyrän molemmissa päissä olevien ankkureiden kahvojen tilaa. Shift pohjassa kaikki neljä (kaksi kahvaa kahdessa ankkurissa) kahvaa liikkuvat
* '''Muokkaa''' (Vaihtoehtoisesti pidä Ctrl pohjassa) — Voit lisätä polkuun ankkureita klikkaamalla polkua
* '''Siirrä''' — Siirtää polkua kokonaisuutena, sama vaikutus on jos pitää altin pohjassa ja raahaa polkua.

====Valinnan luominen polkutyökalulla====
Valintaa tehdessä kannattaa ankkurit sijoittaa valittavan alueen kulmakohtiin. Ankkureita ei kannata käyttää liikaa, sillä jokainen ankkuri tarkoittaa uusia kahvoja säädettäväksi. Monesti valintaa joutuu hienosäätämään vielä esimerkiksi pikamaskin avulla. Kun polku vastaa mahdollisimman hyvin valittavan osan reunoja komenna Valitse -&gt; polusta tai klikkaa vastaavaa kuvaketta tasot-paneelissa.

===Pikamaski===
'''Pikamaski''' tai '''QMask''' (engl. ''Quickmask'') on tehokas työkalu epäsäännöllisten alueiden valitsemiseen. Pikamaski on parhaimmillaan kun hienosäädetään valintaa, esimerkiksi reunoista, kun ensin on tehty varsinainen valinta.
* Tee ensin valinta normaaleilla valintatyökaluilla
* Klikkaa kuvaikkunan vasemmassa alareunassa olevaa katkoviivaneliötä.
:* Valittu osa näkyy normaalisti, valitsematon osa on läpikuultavan punaisen kerroksen alla
* Nyt voit tarkasti värittää juuri haluamasi kohdat, musta väri pienentää valintaa ja valkoinen kasvattaa.
* Kun olet valintasi tehnyt klikkaa uudelleen QMask kuvaketta ikkunan alareunassa
====Pikamaskin asetukset====
Pikamaskista voi säätää muutamaa näppärää ominaisuutta. Kaikki löytyvät kun klikataan oikealla hiirennäppäimellä QMask -painiketta.
* Maskaa (eli väritä) valitut alueet / valitsemattomat alueet.
* Aseta väri ja läpinäkyvyys.

===Kelluva valinta===
'''Kelluva valinta''' (engl: floating selection / float) kelluva valinta on erikoinen taso, joka luodaan joskus automaattisesti ja jonka voi tarpeen vaatiessa luoda itsekin. Kun kelluva valinta on luotu, ei muita tasoja voi muokata ennen kelluvan valinnan ankkuroimista.

Kelluva valinta luodaan automaattisesti, kun valittuna olevaa kuvan osaa siirretään. Siirto tapahtuu viemällä kursori valinnan sisään ja raahaamalla valintaa. Kyseessä siis ei ole valinnan siirtäminen (alt-näppäin pohjassa). Kelluva valinta luodaan myös kun kuvaan liitetään (muokkaa -&gt; liitä) osioita. Tavallisen valinnan voi muuttaa kelluvaksi komentamalla Valitse -&gt; Kelluva.

Kelluva valinta liitetään alla olevaan tasoon komentamalla taso -&gt; ankkuroi tai menemällä tasot paneeliin ja klikkaamalla hiiren oikealla näppäimellä kelluvaa valintaa ja valitsemalla &quot;Ankkuroi taso&quot;. Halutessasi ankkuroida kelluvan valinnan uuteen tasoon komenna Taso -&gt; uusi taso.

===Valinnan tallentaminen===
Joskus epäsäännöllisen kappaleen tarkaan valitsemiseen kuluu runsaasti aikaa ja joskus valinta onnistuu niin hyvin, että sen haluaa tallentaa muuten vain.
* Valitse / Tallenna kanavalle
* Kun haluat avata tallennetun valinnan mene Kanavat-ikkunaan ja klikkaa oikealla valintaasi. Valitse Kanava valinnaksi.


&lt;noinclude&gt;{{GIMP}}&lt;/noinclude&gt;

[[Luokka:GIMP]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Gimp-tyokalut.jpg</title>
    <id>1962</id>
    <revision>
      <id>10115</id>
      <timestamp>2006-04-06T07:49:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>muokattu lisensioinnit/luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">Kuva on Gimp kuvankäsittely-ohjelman painikkeista. Gimp on Gnu Public Lisenssin (GPL) alainen ohjelma.

{{Kuvakaappaus}}
[[Luokka:GIMP-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Python</title>
    <id>1966</id>
    <revision>
      <id>25955</id>
      <timestamp>2006-12-11T14:13:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>2 linkkiä kuntoon</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Python-logo.png|right]]
'''Python''' on monipuolinen tulkattava ohjelmointikieli, joka on alun perin kehitetty yhdistämään skriptikielten ja tavanomaisten ohjelmointikielten hyvät puolet. Pythonia pidetään helppona oppia sen yksinkertaisen syntaksin ja korkean tason tietorakenteiden takia. Monet suosittelevat sitä ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi. Pythonia on usein verrattu sellaisiin kieliin kuin Perl, Java, Ruby, Tcl ja Scheme.

==Sisällys==

===Johdanto===
* [[Python/Yleistä|yleistä]]

===Hyvä tietää===
* [[Python/Syntaksi|syntaksi]]
* [[Python/ohjelman luonti|ohjelman luonti]]
* [[Python/operaattorit|operaattorit]]
** operaattorien suoritusjärjestys

===Tietotyypit===
* [[Python/luku|luvut]]
** kokonaisluku (int)
** pitkä kokonaisluku (long int)
** liukuluku (float)
** kompleksiluku (complex)
* [[Python/merkkijono|merkkijonot]] (string)
* tietorakenteet
** [[Python/lista|lista]] (list)
** [[Python/monikko|monikko]] (tuple)
** [[Python/dictionary|dictionary]] (dict)
** [[Python/joukko|joukko]] (set)

===Ohjausrakenteet===
* ehtolause
* for-silmukka
* while-silmukka

===Loput===
* [[Python/moduulit|moduulit]]
* [[Python/luokat|luokat]]
* [[Python/funktiot|funktiot]]
* [[Python/poikkeukset|poikkeukset]]
* [[Python/vertailu|vertailu]]
* [[Python/GUI|graafinen käyttöliittymä]]

==Aiheesta muualla==
{{Wikipedia|Python|Python}}
* [http://www.it.lut.fi/kurssit/06-07/Ti5210210/materiaali/Python-ohjelmointiopas_LTY2006.pdf Suomenkielinen Python-opas (122ss.)]

Huom. englanninkielisiä sivuja.
* [http://www.python.org/ Python-projektin kotisivu]
** [http://docs.python.org/tut/tut.html Python-tutoriaali]
** [http://docs.python.org/ref/ref.html Python-referenssimanuaali]
* [http://spe.pycs.net/ SPE] Stani's Python Editor - Erinomainen kehitystyökalu
*[http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/python/ Perustietoa Python-ohjelmointikielestä] (suomeksi)
*[http://diveintopython.org Dive Into Python], laaja avoin e-kirja Pythonista

{{Python}}

[[Luokka:Python]]

[[en:Programming:Python]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Python/Yleistä</title>
    <id>1967</id>
    <revision>
      <id>25749</id>
      <timestamp>2006-12-07T06:47:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Python/yleistä” uudelle nimelle ”Python/Yleistä”: Sivun nimi isolla!!!</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Python''' on nimetty brittiläisen komediaryhmä Monty Pythonin tunnetun ''Monty Pythonin lentävä sirkus'' -tv-sarjan mukaan. Kielen dokumentaation koodiesimerkeissä pyritään välttämään liiallista vakavuutta satunnaisilla viittauksilla ryhmän tuotantoon.

== Kieli ==

Python tukee monenlaisia ohjelmointiparadigmoja eli lähestymistapoja ohjelmointiin; sitä voi käyttää mm. olio-suuntautuneena, proseduraalisena (tarkemmin sanottuna rakenteellisena) tai funktionaalisena ohjelmointikielenä. 

Python on dynaamisesti tyypittävä ohjelmointikieli, eli ohjelmoijan ei tarvitse erikseen määrittää muuttujille tyyppejä. C-ohjelmoija saattaa tehdä vakavia virheitä Python-ohjelmissa C-kääntäjän tiukan syntaksitarkistuksen puuttuessa, jos hän käyttää naiivia ohjelmointityyliä eikä tarkista muuttujien tyyppiä ja sisältöä ennen niiden käyttöä.

== Toteutukset ==

Python-kielestä on tehty kaksi toteutusta: C-ohjelmointikielellä tehty alkuperäinen (kielen määrittelevä) toteutus ja Java-ohjelmointikielellä tehty Jython.

Python-tulkki ja -kirjastot on kehitetty [[w:Avoin lähdekoodi|avoimen lähdekoodin]] projektina ja niitä levitetään Pythonin oman lisenssin alaisena, joka on yhteensopiva myös GPL-lisenssin kanssa. Pythonin lisenssi sallii lisäksi kaikenlaisen kaupallisen käytön ja jopa kaupallisen uudelleenlevittämisen.

Python-koodin tulkitseminen ja ajoa edeltävä optimointi saattavat joskus olla hitaita prosesseja, ja Pythonia ajetaankin useimmiten tavukoodina hieman Javan tapaan. Tämä vie ohjelman suorituksesta pois kaikista hitaimman vaiheen, tulkkaamisen tavukoodiksi. Tulkkaamattoman Python-skriptin ajaminen saattaa olla moninkertaisesti tavallisen C-kielisen ohjelman ajamista hitaampaa.

Python eroaa useimmista muista ohjelmointikielistä erittäin dynaamisen sidonnan vuoksi. Pythonin ympärille rakentuneen ohjelmointikulttuurin mukaan useat ongelmat ratkaistaan kaksi kertaa. Ensin rakennetaan ongelmaan Python-kielinen toteutus. Jos toteutuksesta tulee suosittu, laajaltikäytetty tai muutoin lisää suorituskykyä tarvitseva, niin modulista rakennetaan myös C-kielinen, nopeampi ja vähemmän muistia kuluttava versio. Pythonin selkeä ilmiasu ja erittäin dynaaminen nimien sidonta ovat johtaneet siihen, että yleensä samaan tarkoitukseen ei näe useita Python-kielisiä toteutuksia.

==Hello, world!==
* helppo tapa
&lt;pre&gt;print 'Hello, world!'&lt;/pre&gt;

* funktio
&lt;pre&gt;
def helloWorld(string):
    print string

helloWorld('Hello, world!')
&lt;/pre&gt;

* luokka mukaan
&lt;pre&gt;
class HelloWorld:
    def __init__(self, string):
        self.string = string

    def printString(self):
        print self.string

HelloWorld('Hello, world!').printString()
&lt;/pre&gt;

===Yleistä===
* Funktioiden nimet on tapana aloittaa pienellä kirjaimella.
* Luokkien nimet on tapana aloittaa isolla kirjaimella.

[[Luokka:Python]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Esperanto/Taulukkosanat</title>
    <id>1968</id>
    <revision>
      <id>13749</id>
      <timestamp>2006-06-10T11:45:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>vaalensin kaikkia värejä, niin ei ole niin räikeä ulkoasu</comment>
      <text xml:space="preserve">{| cellpadding=&quot;3&quot; cellspacing=&quot;0&quot;
| bgcolor=&quot;#f9f9f9&quot; align=&quot;center&quot; |
| bgcolor=&quot;#e8f1ff&quot; align=&quot;center&quot; | '''ki-'''&lt;br /&gt;''kysyvä''
| bgcolor=&quot;#e8f1ff&quot; align=&quot;center&quot; | '''ti-'''&lt;br /&gt;''osoittava''
| bgcolor=&quot;#e8f1ff&quot; align=&quot;center&quot; | '''i-'''&lt;br /&gt;''epämääräinen''
| bgcolor=&quot;#e8f1ff&quot; align=&quot;center&quot; | '''ĉi-'''&lt;br /&gt;''yleistävä''
| bgcolor=&quot;#e8f1ff&quot; align=&quot;center&quot; | '''neni-'''&lt;br /&gt;''kieltävä''
|-
| bgcolor=&quot;#e8f1ff&quot; align=&quot;center&quot; | '''-o'''&lt;br /&gt;''yleinen asia''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | kio&lt;br /&gt;''mikä''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | tio&lt;br /&gt;''tuo''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | io&lt;br /&gt;''jokin''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | ĉio&lt;br /&gt;''kaikki''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | nenio&lt;br /&gt;''ei mikään''
|-
| bgcolor=&quot;#e8f1ff&quot; align=&quot;center&quot; | '''-u'''&lt;br /&gt;''henkilö''
| bgcolor=&quot;#f9f9f9&quot; align=&quot;center&quot; | kiu&lt;br /&gt;''kuka''
| bgcolor=&quot;#f9f9f9&quot; align=&quot;center&quot; | tiu&lt;br /&gt;''tuo''
| bgcolor=&quot;#f9f9f9&quot; align=&quot;center&quot; | iu&lt;br /&gt;''joku''
| bgcolor=&quot;#f9f9f9&quot; align=&quot;center&quot; | ĉiu&lt;br /&gt;''jokainen''
| bgcolor=&quot;#f9f9f9&quot; align=&quot;center&quot; | neniu&lt;br /&gt;''ei kukaan''
|-
| bgcolor=&quot;#e8f1ff&quot; align=&quot;center&quot; | '''-a'''&lt;br /&gt;''laatu''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | kia&lt;br /&gt;''minkälainen''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | tia&lt;br /&gt;''sellainen''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | ia&lt;br /&gt;''jonkinlainen''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | ĉia&lt;br /&gt;''kaikenlainen''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | nenia&lt;br /&gt;''ei minkäänlainen''
|-
| bgcolor=&quot;#e8f1ff&quot; align=&quot;center&quot; | '''-e'''&lt;br /&gt;''paikka''
| bgcolor=&quot;#f9f9f9&quot; align=&quot;center&quot; | kie&lt;br /&gt;''missä''
| bgcolor=&quot;#f9f9f9&quot; align=&quot;center&quot; | tie&lt;br /&gt;''siellä, tuolla''
| bgcolor=&quot;#f9f9f9&quot; align=&quot;center&quot; | ie&lt;br /&gt;''jossain''
| bgcolor=&quot;#f9f9f9&quot; align=&quot;center&quot; | ĉie&lt;br /&gt;''kaikkialla''
| bgcolor=&quot;#f9f9f9&quot; align=&quot;center&quot; | nenie&lt;br /&gt;''ei missään''
|-
| bgcolor=&quot;#e8f1ff&quot; align=&quot;center&quot; | '''-es'''&lt;br /&gt;''omistus''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | kies&lt;br /&gt;''kenen''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | ties&lt;br /&gt;''tuon''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | ies&lt;br /&gt;''jonkun''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | ĉies&lt;br /&gt;''kaikkien''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | nenies&lt;br /&gt;''ei kenenkään''
|-
| bgcolor=&quot;#e8f1ff&quot; align=&quot;center&quot; | '''-om'''&lt;br /&gt;''määrä''
| bgcolor=&quot;#f9f9f9&quot; align=&quot;center&quot; | kiom&lt;br /&gt;''kuinka paljon, minkä verran''
| bgcolor=&quot;#f9f9f9&quot; align=&quot;center&quot; | tiom&lt;br /&gt;''sen verran''
| bgcolor=&quot;#f9f9f9&quot; align=&quot;center&quot; | iom&lt;br /&gt;''jonkin verran''
| bgcolor=&quot;#f9f9f9&quot; align=&quot;center&quot; | ĉiom&lt;br /&gt;''kaikki, koko määrä''
| bgcolor=&quot;#f9f9f9&quot; align=&quot;center&quot; | neniom&lt;br /&gt;''ei yhtään, ei ollenkaan''
|-
| bgcolor=&quot;#e8f1ff&quot; align=&quot;center&quot; | '''-el'''&lt;br /&gt;''tapa''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | kiel&lt;br /&gt;''miten''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | tiel&lt;br /&gt;''siten, niin''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | iel&lt;br /&gt;''jotenkin''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | ĉiel&lt;br /&gt;''kaikilla tavoilla''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | neniel&lt;br /&gt;''ei mitenkään''
|-
| bgcolor=&quot;#e8f1ff&quot; align=&quot;center&quot; | '''-am'''&lt;br /&gt;''aika''
| bgcolor=&quot;#f9f9f9&quot; align=&quot;center&quot; | kiam&lt;br /&gt;''milloin''
| bgcolor=&quot;#f9f9f9&quot; align=&quot;center&quot; | tiam&lt;br /&gt;''silloin''
| bgcolor=&quot;#f9f9f9&quot; align=&quot;center&quot; | iam&lt;br /&gt;''joskus''
| bgcolor=&quot;#f9f9f9&quot; align=&quot;center&quot; | ĉiam&lt;br /&gt;''aina''
| bgcolor=&quot;#f9f9f9&quot; align=&quot;center&quot; | neniam&lt;br /&gt;''ei koskaan''
|-
| bgcolor=&quot;#e8f1ff&quot; align=&quot;center&quot; | '''-al'''&lt;br /&gt;''syy''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | kial&lt;br /&gt;''miksi''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | tial&lt;br /&gt;''siksi''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | ial&lt;br /&gt;''jostakin syystä''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | ĉial&lt;br /&gt;''kaikista syistä''
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; align=&quot;center&quot; | nenial&lt;br /&gt;''ei mistään syystä''
|}

[[Luokka:Esperanto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Esperanto/Lyhenteet</title>
    <id>1969</id>
    <revision>
      <id>13993</id>
      <timestamp>2006-06-17T08:21:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>taulukko siistimmäksi</comment>
      <text xml:space="preserve">{| {{prettytable}}
! Lyhenne
! Esperantoksi
! Suomeksi
|-
| '''a.K.''' || ''antaŭ Kristo'' || ennen Kristusta
|-
| '''bv.''' || ''bonvolu'' || ole hyvä, olkaa hyvä
|-
| '''ĉ.''' || ''ĉirkaŭ'' || noin
|-
| '''D-ro''' || ''Doktoro'' || Tohtori
|-
| '''ekz.''' || ''ekzemple'' || esimerkiksi
|-
| '''f-ino''' || ''fraŭlino'' || neiti
|-
| '''i.a.''' || ''inter aliaj'' || muun muassa
|-
| '''j.''' || ''jaro'' || vuosi
|-
| '''k.a.''' || ''kaj aliaj'' || ynnä muita
|-
| '''k.c.''' || ''kaj cetere'' || ja niin edelleen
|-
| '''ktp.''' || ''kaj tiel plu'' || ja niin edelleen
|-
| '''N.b.''' || ''Notu bone'' || huomaa
|-
| '''n-ro''' || ''numero'' || numero
|-
| '''p.''' || ''paĝo'' || sivu
|-
| '''p.K.''' || ''post Kristo'' || jälkeen Kristuksen
|-
| '''Prof.''' || ''Profesoro'' || Professori
|-
| '''proks.''' || ''proksimume'' || noin
|-
| '''P.S.''' || ''postskribaĵo'' || jälkikirjoitus
|-
| '''s-ino''' || ''sinjorino'' || rouva
|-
| '''s-ro''' || ''sinjoro'' || herra
|-
| '''S-ta''' || ''Sankta'' || Pyhä
|-
| '''t.e.''' || ''tio estas'' || se on
|-
| '''t.n.''' || ''tiel nomata'' || niin sanottu
|-
| '''v.''' || ''vidu'' || katso
|}


[[Luokka:Esperanto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Amerikkalainen pannukakku</title>
    <id>1970</id>
    <revision>
      <id>24612</id>
      <timestamp>2006-11-22T18:34:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Keittokirja/Amerikkalainen pannari” uudelle nimelle ”Keittokirja/Amerikkalainen pannukakku”: Käytetään kirjakikieltä ettei hoommasta tule pannukakkua :-</comment>
      <text xml:space="preserve">{{ Keittokirja |
Nimi = Amerikkalainen pannukakku|
Kuva = [[Kuva:CookbookPancake.jpg|thumb|Kolme pannukakkua vaahterasiirapilla.]]|
Annoksia =|
Aika =|
Vaikeustasokuva = [[Kuva:2 viidestä.gif]] |
}}

Nämä pannukakut ovat perin amerikkalaistyyppisiä aamiaspannukakkuja. Nautitaan usein vaahterasiirapin kanssa.

Pannukakusta tulee ohuempi jos ylisekoitat, joten anna taikinan levätä hyvän aikaa. Jos haluat ohuempia pannaukakkuja käytä vaaleita jauhoja vehnän tilalla tai lisää nesteen määrää. Jos taas haluat paksumpia tee päinvastoin. Paistaessa pannukakkuja kaada taikina spiraalimaisesti pannulle jolloin pannukakuista tulee tasapaksuja, jos kaadat vain keskelle niin pannukakusta tulee leveä ja keskeltä paksu.

==Ainekset==

* 2,5 dl vehnäjauhoja
* 1 rkl sokeria
* 2 tl leivinjauhetta
* 1/4 tl suolaa
* 1 kpl muna
* 2,5 dl maitoa
* 2 rkl öljyä
* tarvittaessa öljyä ja/tai voita paistamiseen

==Valmistus==

# Sekoita kuivat ainekset kulhossa.
# Riko munat toiseen kulhoon. Sekoita sen verran että munien rakenne menee rikki ja sekoita joukkoon loput nestemäiset ainekset, myös öljy.
# Sekoita kuivat ja nestemäiset ainekset yhteen. Sekoita vain sen verran ettei takinassa ole jauhoisia paakkuja, ei yhtään enempää.
# Lämmitä paistinpannu keskilämpöiseksi.
# Kaada taikina pannuun siten että pannukakkun halkaisija on noin 10cm. Taikinaa yhteen pannukakkuin tulee noin 0,5dl.
# Pannukakku kuplii. Kun kuplinta rauhoittuu ja reunat ovat aavistuksen verran kuivuneet, käännä pannukakku.
# Kun pannukakku näyttää valmiilta ota pois pannulta ja paista seuraava.
# Pannukakut tarjoillaan yleisesti lämpimän vaahterasiirapin kera.

==Muunnokset==
Pannukakkuja voi täyttää. Pannnukakun täyttö tehdään paistovaiheessa. Kun kaadat pannulle taikinan, niin laita pannukakun päälle täyte ja kaada toinen kerros täytteen päälle. Täytettä laitetaan noin lusikallinen, oman maun mukaan. Täytteenä voit käyttää esim. suklaata, mustikoita, banaania tai hilloa.

Pannukakun toiselle puolelle voi myös laittaa juustoa. Voit laittaa juuston taikinan kaatamisen jälkeen tai vasta valmiiseen pannukakkuhin. Muista kuitenkin että käytät teflonpannua jos laitat juuston taikinan päälle koska muuten juusto tarttuu pannuun.

[[Luokka:Keittokirja|Amerikkalainen pannukakku]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Mobilemail ja SMS</title>
    <id>1971</id>
    <revision>
      <id>20035</id>
      <timestamp>2006-10-04T04:26:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:SMS_Message.jpg|thumb|Uusi tekstiviesti saapunut.]]
Mobilemail ja SMS eli sähköpostiviestin muuttaminen puhelimella vastaanotettavaksi tekstiviestiksi. Tämä kirja kertoo yksityiskohtaisesti tästä tekniikasta.

==Johdanto==

Käymme ensin läpi alkutietoutta käytettävistä tekniikoista. Tekstiviestit ovat puhelimella vastaanotettavia lyhyitä viestejä, joita lähetetään matkapuhelinverkossa tyypillisesti matkapuhelimesta toiseen. Viestit välitetään tekstiviestikeskuksen kautta, joka pitää viestin tallessa, kunnes kohdematkapuhelin on taas verkossa. Tekstiviestit synnyttivät täysin uudenlaisen kulttuurin 1990-luvun lopulla. 

Ensimmäinen tekstiviesti uskotaan lähetetyn joulukuussa 1992 tietokoneelta matkapuhelimeen Vodafonen GSM-verkkoon Iso-Britanniassa. Suomessa tekstiviesti tuli käyttöön vuoden 1994 aikana, mutta ensin vain verkosta puhelimeen päin. Vuonna 1995 saattoi myös puhelimesta näppäillä tekstiviestejä.

Toinen tekniikan tärkeä asia on sähköpostiviesti, joka lisää viestintävälineenä jatkuvasti suosiotaan. Yhä useammat tietokoneen käyttäjät siirtyvät lähettämään viestinsä tietoverkkojen kautta. Sähköposti on nopea ja helppo tapa tavoittaa vastaanottaja. Sähköpostia välitetään SMTP-protokollan avulla. Sähköposti on nopea, edullinen ja vaivaton viestintätapa.

Sovelluksella, jota tässä artikkelissa käytetään esimerkkinä on rajoitetut käyttöoikeudet, joten artikkeli ei kerro yksityiskohtaisia teknisiä tietoja tekijänoikeussyistä. Sen sijaan dokumentissa esitellään lyhyesti yllä mainitun toiminnon toimintaperiaate ja kaavio yhden viestin lähettämisestä aina sähköpostiviestistä (e-mail) kännykän sms-viestiksi. Tämä artikkeli sisältää yleisluontoisen kuvauksen GSM–verkon ja internet–verkon välisestä vuorovaikutuksesta yhden sovelluksen näkökulmasta.

==Sähköpostiviestin lähetys mobilemail-palvelimelle==

Tämä on yleiskuvaus siitä, kuinka sähköpostiviesti lähtee eteenpäin, kun Vastaanottaja tai To –kenttään kirjoitetaan puhelinnumero@mobiilimaili.pääte. Ja Aihe tai Subject –kenttään kirjoitetaan haluttu teksti eli lähetettävä viesti.

===Muuttaminen tekstiviestiksi===

Sähköposti siirtyy mobilemail Linux –palvelimeen, jossa palvelin vastaanottaa sähköpostiviestin Vastaanottaja-sarakkeesta lähetettävän numeron, ja Aihe-sarakkeesta viestin sisällön. Linux-palvelimessa ajetaan Send-ohjelma, joka:
*Erottelee sähköpostista lähettäjän ja muuttaa sen merkkitiedoksi.
*Erottelee Vastaanottaja–kentästä Puhelinnumero@mobiilimaili.pääte puhelinnumeron. (Huom! Tämä on esimerkki tiedon paloittelusta, ei oikean sähköpostiosoitteen syntaksi)  
*Erottelee Aihe-kentästä viestin sisällön
*Ajaa Send–ohjelman, joka ottaa yhteyden Soneran WGATE:iin

Tämän jälkeen Send-ohjelma vie sähköpostista riisutut tiedot Soneran WGATE:iin normaalia [[TCP/IP]]-protokollaa käyttäen.

Katso kuva 2.


Koska sovellus on uusi, tietyistä sähköpostiohjelmista lähettämällä ilmenee ongelmia. Jossakin matkalla viesti saattaa ottaa mukaan tunnistamattomia merkistöjä ja viestin sisältö sotkeutuu koodimerkistöksi, koska Linux-palvelimen erotin ei toimi kaikkien sähköpostiohjelmistojen kanssa yhteen. Periaate kuitenkin sopii niihin tarpeisiin, joihin tämä sovellus on tarkoitettu. 


===Tiedon siirtyminen GSM–verkkoon===

WGATE ottaa vastaan Linux-palvelimen lähettämät tiedot kuten normaalista matkapuhelimesta lähetetyn tekstiviestin, ja lähettää tiedot edelleen tekstiviestipalvelimelle, SMSC:lle eli ''Short Message Service Centerille''. Katso kuva 3.


SMSC taas lähettää tiedon eteenpäin MSC:lle(MSC ohjaa operaattorin hallinnassa olevaa GSM-verkkoa) ja tämä välittää tiedot BSS:lle (''Base Station Subsystem''), joka välittää SMS:n eli tekstiviestin halutulle puhelimelle. Tekstiviestissä lukee lähettäjän sähköpostiosoite ja viesti. Toisin päin sovellus ei toimi, eli tekstiviestiä ei voi lähettää vastauksena sähköpostiin, koska numero, joka näkyy lähettäjän tiedoissa matkapuhelimessa, on lähetyspalvelimen luoma eikä sillä ei ole mitään fyysistä vastinetta.(Granlund, s.158 - 159)
 

==Käyttötarkoitus ja välineitä==

Edellä esitelty sovellus on tarkoitettu yksittäisen yrityksen sisäiseen
käyttöön, ja näin ollen tässä artikkelissa ei voida paljastaa teknisiä yksityiskohtia.

Käyttötarkoitus on lähettää salaiseksi tarkoitettuja tietoja sähköpostin välityksellä,
esimerkiksi VPN (''Virtual Private Network'') -tunnuksia ja salasanoja. 

Sovellusta käytetään, koska GSM-verkon välityksellä tapahtuva tiedonsiirto on turvallisempaa kuin suora tiedon välittäminen sähköpostilla. Lisäksi tiedonsiirtokapasiteettia ei tarvita kovinkaan paljon yllä mainitun tehtävän hoitamiseen. SMS riittää tähän tarpeeseen mainiosti ja käyttöliittymänä sähköpostiohjelmisto on tietyissä tilanteissa näppärämpi kuin suora SMS-lähetys GSM-puhelimesta.

Muitakin välineitä tämäntyyppiseen toimintaan on olemassa, kuten tietokoneelle asennettava WSEND-ohjelmisto, joka keskustelee suoraan WGATE:n kanssa.

==Lähteet==

===Suulliset lähteet:===
Haastattelu: Janne Lilja, Oy Multimedia Masters Ltd. Haastattelija: Tommi Kemppi 15.3.2005.

===Kirjalliset lähteet:===
Granlund, Kaj 2001. Langaton Tiedonsiirto. WS Bookwell. Porvoo.

===Sähköiset lähteet:===
Sendmail v.8.9. Viitattu 24.4.2005. Url: http://econo.hamk.fi/unix/sendmail.htm

[[Luokka:Mobilemail ja SMS]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Klassinen egypti</title>
    <id>2015</id>
    <revision>
      <id>20353</id>
      <timestamp>2006-10-08T19:34:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Botti vaihtoi luokan Luokka:Kielet</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;center&gt;
=== Klassinen egyptin kieli ===
[[Image:Egypte louvre 285 scribe.jpg|300px|]]&lt;br/&gt;
'''Opi lukemaan ja kirjoittamaan Keskivaltakunnan kieltä'''
&lt;/center&gt;


== Johdanto ==
{{wikipedia|egyptin kieli|egyptin kieli}}
'''Klassinen egypti''' (joskus myös ''Keskivaltakunnan kieli'') on muinaisen Egyptin kielistä ehkä tunnetuin variaatio. Sitä käytettiin pääasiassa Keskivaltakunnan aikana (n. 2055–1650 eaa), mutta se säilytti merkityksensä uskonnollisissa teksteissä aina Kreikkalais-roomalaiselle kaudelle saakka. Klassista egyptiä kirjoitettiin pääasiassa hieroglyfein uskonnollisissa yhteyksissä, kun taas hallinnollisissa asiakirjoissa käytettiin pääasiassa kursiivihieroglyfejä.


*[[Klassinen egypti/Kielioppi|Kielioppi]]
*[[Klassinen egypti/Hieroglyfit|Hieroglyfit]]
*[[Klassinen egypti/Sanasto|Sanasto]]
*[[Klassinen egypti/Harjoituksia|Harjoituksia]]

[[Luokka:Klassinen egypti]]
[[Luokka:89 Kielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Klassinen egypti/Hieroglyfit</title>
    <id>2016</id>
    <revision>
      <id>12713</id>
      <timestamp>2006-05-28T15:29:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Klassinen egypti]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Hieroglyfit luokitellaan [[w:Alan Gardiner]]in luoman järjestelmän mukaisesti niiden esittämien asioiden perusteella. Luokat ovat keinotekoisia.

==== Lyhenteet ====
*determinatiivi — ''(det.)''
*foneettinen merkki — ''(fon.)''
*ideogrammi — ''(ideo.)''


==A — Mies ja hänen ammattinsa==

&lt;table cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; border=&quot;1&quot;&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;th&gt;Merkki&lt;/th&gt;&lt;th&gt;Gardinerin luettelossa&lt;/th&gt;&lt;th&gt;translitteroituna&lt;/th&gt;&lt;th&gt;translitteroituna suomeksi&lt;/th&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A1&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A1&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A2&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A2&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A3&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A3&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A4&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A4&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A5&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A5&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A6&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A6&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A7&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A7&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A8&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A8&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A9&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A9&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A10&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A10&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A11&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A11&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A12&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A12&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A13&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A13&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A14&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A14&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A15&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A15&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A16&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A16&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A17&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A17&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A18&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A18&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A19&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A19&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A20&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A20&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A21&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A21&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A22&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A22&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A23&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A23&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A24&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A24&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A25&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A25&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A59&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A59&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A26&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A26&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A27&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A27&lt;/td&gt;&lt;td&gt;''ỉw'' (fon.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A28&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A28&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A29&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A29&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A30&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A30&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A31&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A31&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A32&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A32&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A33&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A33&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A34&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A34&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A35&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A35&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A36&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A36&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A37&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A37&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A38&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A38&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A39&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A39&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A40&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A41&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A41&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A41&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A42&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A42&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A43&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A43&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A44&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A44&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A45&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A45&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A46&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A46&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A47&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A47&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A48&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A48&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A49&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A49&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A50&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A50&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A51&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A51&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A52&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A52&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A53&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A53&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A54&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A54&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;A55&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;A55&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

==B — Nainen ja hänen ammattinsa==

&lt;table cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; border=&quot;1&quot;&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;th&gt;Merkki&lt;/th&gt;&lt;th&gt;Gardinerin luettelossa&lt;/th&gt;&lt;th&gt;translitteroituna&lt;/th&gt;&lt;th&gt;translitteroituna suomeksi&lt;/th&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;B1&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;B1&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;B2&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;B2&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;B3&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;B3&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;B4&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;B4&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;B5&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;B5&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;B6&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;B6&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;B7&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;B7&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

==C — Jumalat==

&lt;table cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; border=&quot;1&quot;&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;th&gt;Merkki&lt;/th&gt;&lt;th&gt;Gardinerin luettelossa&lt;/th&gt;&lt;th&gt;translitteroituna&lt;/th&gt;&lt;th&gt;translitteroituna suomeksi&lt;/th&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;C1&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;C1&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;C2&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;C2&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;C3&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;C3&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;C4&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;C4&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;C5&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;C5&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;C6&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;C6&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;C7&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;C7&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;C8&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;C8&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;C9&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;C9&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;C10&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;C10&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;C11&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;C11&lt;/td&gt;&lt;td&gt;''ḥḥ'' (fon. tai ideo.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;heh&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;C12&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;C12&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;C17&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;C17&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;C18&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;C18&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;C19&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;C19&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;C20&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;C20&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

==D — Ihmisen ruumiinosia==

&lt;table cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; border=&quot;1&quot;&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;th&gt;Merkki&lt;/th&gt;&lt;th&gt;Gardinerin luettelossa&lt;/th&gt;&lt;th&gt;translitteroituna&lt;/th&gt;&lt;th&gt;translitteroituna suomeksi&lt;/th&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;D1&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;D1&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;D2&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;D2&lt;/td&gt;&lt;td&gt;''ḥr'' (fon. tai ideo.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;D3&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;D3&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;D4&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;D4&lt;/td&gt;&lt;td&gt;''ỉr'' (fon., ideo. tai det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;D5&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;D5&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
  &lt;td&gt;&lt;hiero&gt;D6&lt;/hiero&gt;&lt;/td&gt;&lt;td&gt;D6&lt;/td&gt;&lt;td&gt;- (det.)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;-&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

==E — Nisäkkäät==
==F — Nisäkkäiden osat==
==G — Linnut==
==H — Lintujen osat==
==I — Matelijat, sammakot ym.==
==K — Kalat ja kalojen osat==
==L — Hyönteiset ja muut pieneläimet==
==M — Puut ja kasvit==
==N — Taivas, maa ja vesi==
==O — Rakennukset, rakennusten osat ym.==
==P — Laivat ja laivojen osat==
==Q — Huonekalut ja hautakalusteet==
==R — Temppelikalusteet ja pyhät symbolit==
==S — Kruunut, vaatteet, sauvat ym.==
==T — Aseet, metsästys, teurastus ym.==
==U — Maatalous, käsityöt ja ammatit==
==V — Narut, säikeet, korit, pussit ym.==
==W — Savi- ja kiviastiat==
==X — Leivät ja kakut==
==Y — Kirjoitus, pelit ja musiikki==
==Z — Viivat, hieraattisista hieroglyfeistä johdetut merkit, geometriset kuviot==
==Aa — Luokittelemattomat==

[[Luokka:Klassinen egypti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Muokkauslinkki</title>
    <id>2017</id>
    <revision>
      <id>7435</id>
      <timestamp>2005-10-27T13:57:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <comment>duh</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;span class=&quot;plainlinks&quot;&gt;[{{SERVER}}{{LOCALURLE:{{{1}}}|action=edit}} muokkaa]&lt;/span&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Kanadalainen piimäpannari</title>
    <id>2018</id>
    <revision>
      <id>23541</id>
      <timestamp>2006-11-14T08:45:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>johdanto</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä on ohje kanadalaisten piimäpannukakkujen valmistamiseen.
==Ainekset==

* 2 munaa
* 1/2 l piimää
* 3 rkl sokeria
* 1/2 dl öljyä
* 2 tl leivinjauhetta
* 1 tl soodaa
* 1 tl suolaa
* 5 dl vehnäjauhoja

==Tarjoilu==

Lämpimien pannareiden päälle voita ja vaahterasiirappia.

[[Luokka:Keittokirja|Kanadalainen piimäpannari]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Tervetuloa</title>
    <id>2020</id>
    <revision>
      <id>27952</id>
      <timestamp>2007-01-14T10:09:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>w</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=&quot;center&quot; class=&quot;toccolours&quot; width=&quot;100%&quot;
|-
| &lt;center&gt;[[Kuva:Information icon.svg|35px]]&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;big&gt;'''[[Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon|Tervetuloa]] Wikikirjastoon, {{PAGENAME}}!'''&lt;/big&gt;&lt;/center&gt;

Wikikirjastossa pidetään uusien käyttäjien liittymisestä mukaan. Tässä on muutama asia, jotka saattavat sinua kiinnostaa:

* [[Wikikirjasto:Tietoja|Tietoja Wikikirjastosta]]
* [[Wikikirjasto:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet|Wikikirjasto ja tekijänoikeudet]]
* [[Ohje:Ohje|Ohjeita sivujen muokkaamiseen]]
* [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|Hiekkalaatikko]], Wikikirjaston erityinen sivu jolla voit kokeilla muokkaamista vapaasti.

Jos jokin asia askarruttaa, niin voit kysyä [[Wikikirjasto:Kahvihuone|kahvihuoneessa]], Wikikirjaston yleisellä keskustelualueella.

&lt;center&gt;'''Toivottavasti pidät Wikikirjastossa käyttämästäsi ajasta!'''&lt;/center&gt;
|-
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Baarikaappi/Sininen Enkeli</title>
    <id>2021</id>
    <revision>
      <id>23678</id>
      <timestamp>2006-11-15T00:30:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Skorpion87</username>
        <id>171</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">'''Sininen enkeli'''

 
Tekotapa: Rakennus &lt;br&gt;
Lasi: Collins &lt;br&gt;

*2cl Parfait amour &lt;br&gt;
*2cl Vodka &lt;br&gt;
*Sprite &lt;br&gt;
*Jäitä &lt;br&gt;

{{Wikipedia|Sininen enkeli (drinkki)|Sininen Enkeli}}

[[Luokka:Baarikaappi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Baarikaappi/Ville Vallaton</title>
    <id>2022</id>
    <revision>
      <id>23679</id>
      <timestamp>2006-11-15T00:30:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Skorpion87</username>
        <id>171</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">'''Ville Vallaton'''

Tekotapa: Rakennus &lt;br&gt;
Lasi: Collins &lt;br&gt;

*2cl Pisang ambon &lt;br&gt;
*2cl Vodka &lt;br&gt;
*Maito &lt;br&gt;
*Jäitä &lt;br&gt;

[[Luokka:Baarikaappi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Baarikaappi/Kelkka</title>
    <id>2023</id>
    <revision>
      <id>23685</id>
      <timestamp>2006-11-15T00:36:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Skorpion87</username>
        <id>171</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">'''Kelkka'''


Tekotapa: Rakennus &lt;br&gt;
Lasi: Collins &lt;br&gt;

*2cl Passoa &lt;br&gt;
*2cl Vodka &lt;br&gt;
*Appelsiini tuoremehu &lt;br&gt;
*Jäitä &lt;br&gt;

[[Luokka:Baarikaappi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Yhteiskäyttöosoitteet</title>
    <id>2029</id>
    <revision>
      <id>7493</id>
      <timestamp>2005-10-31T18:37:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikikirjaston ylläpito]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>C</title>
    <id>2032</id>
    <revision>
      <id>27905</id>
      <timestamp>2007-01-13T09:12:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anr</username>
        <id>566</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Esittely, alustus ja sijoitus muuttujiin */ typo</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size: 430%; text-align: center; margin: 32pt 0 24pt 0; letter-spacing: 7pt;&quot;&gt;C&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;font-size: 200%; text-align: center; margin: 24pt 0;&quot;&gt;Ohjelmointiopas ja vakiokirjastot&lt;/div&gt;

= Johdanto =

C-ohjelmointikieli on Dennis Ritchien 1970-luvun alussa UNIX-käyttöjärjestelmälle kehittämä imperatiivinen ja sittemmin standardisoitu ohjelmointikieli. Se tarkoitettiin alun perin pelkästään järjestelmäohjelmointiin, mutta se on saavuttanut suosiota myös sovellusohjelmointikielenä. Nykyisin käytännössä kaikki järjestelmäalustat käyttävät C-kieltä järjestelmäkielenään. 

Monet kielet muistuttavat C:tä avainsanoiltaan ja syntaksiltaan, vaikka niiden toimintaperiaate ja käyttötarkoitus olisi erilainen, kuten [[C++]], C# ja [[Java]], pohjautuvat C-kieleen. Ne eivät kuitenkaan ole syrjäyttäneet C-kieltä täysin. Joidenkin korkean tason ohjelmointikielten toteutukset käyttävät C-kieltä välikielenä.

__TOC__

== Historia ==

C-ohjelmointikieli on Dennis Ritchien 1970-luvun alussa UNIX-käyttöjärjestelmälle kehittämä imperatiivinen ja sittemmin standardisoitu ohjelmointikieli. Se perustuu Ken Thompsonin kehittämään B-kieleen.

C-kieli tarkoitettiin alun perin pelkästään järjestelmäohjelmointiin, mutta se on saavuttanut suosiota myös sovellusohjelmointikielenä. C yleistyi Unixin yleistyessä ja nykyisin käytännössä kaikki järjestelmäalustat käyttävät C-kieltä järjestelmäkielenään.

== Työkalut ==

=== Kääntäjät ===

==== GCC ====

GCC (GNU Compiler Collection) on ilmainen avoimen lähdekoodin kääntäjäkokoelma, jota käytetään yleisesti mm. C-kielisten ohjelmien kääntämiseen. GCC on hyvin usein valmiiksi asennettuna Unix ja
Linux-koneissa.

Jos C-kielinen ohjelma on kirjoitettu tiedostoon ''hello.c'', se voidaan
kääntää ohjelmaksi, jonka nimi on ''hello'', komennolla:

  gcc -o hello hello.c

Yleisesti on kuitenkin syytä käyttää muutamaa muutakin komentoriviparametria 
ohjelmaa käännettäessä:

  gcc -Wall -std=c99 -o hello hello.c

Yllä olevassa komennossa ''-Wall'' kytkee kaikki varoitukset päälle, jolloin
GCC varoittaa, mikäli koodi on virheellistä. Komentoriviparametri ''-std=c99''
puolestaan kertoo, että ohjelmakoodi on kirjoitettu C99-standardia noudattaen.
Tällöin GCC tarkistaa, että ohjelmakoodi noudattaa tarkasti C99-standardia ja 
ilmoittaa mikäli standardia rikotaan (eli ohjelmakoodi on virheellistä).

Kun ohjelma on käännetty se voidaan suorittaa yksinkertaisesti komennolla:

  ./hello

= C-ohjelmoinnin perusteet =

== Yksinkertainen C-kielinen ohjelma ==

Alla on esitetty yksinkertainen C-kielinen ohjelma, joka tulostaa näytölle
''Hei maailma!''.

 #include &lt;stdlib.h&gt;
 #include &lt;stdio.h&gt;
 
 int main(void)
 {
     printf(&quot;Hei maailma!\n&quot;);
     return EXIT_SUCCESS;
 }

== Muuttujat ==
&lt;!-- Ei puhuta näkyvyysalueista ennenkuin niitä on käsitelty, jooko? --&gt; 
Muuttujat ovat yksinkertaisesti nimiä, joilla me käsittelemme jotain paikkaa muistissa &amp;ndash; paikkaa, joka sisältää arvon, jolla työskentelemme. 

Koska C on suhteellisen alhaisen tason ohjelmointikieli, on muuttujille ensin varattava muistia ennen kuin sitä voidaan käyttää. Tämä tehdään '''esittelemällä''' muuttujat tavalla, jolla C-ohjelma näyttää käytettävien muuttujien määrän, miten ne nimetään ja kuinka paljon muistia ne tarvitsevat. 

C:n alhaisesta tasosta johtuen tyyppien koot vaihtelevat laitteistosta riippuen. Tästä johtuen kun käsittelemme ja työskentelemme muuttujien kanssa, on tärkeää tietää minkä ''tyyppisiä'' muuttujat ovat ja mikä on näiden tyyppien koko. 

=== Esittely, alustus ja sijoitus muuttujiin ===

Ennen muuttujan käyttöä, se pitää esitellä.
 int luku;
Tämä luo tarpeeksi tallennustilaa &quot;luku&quot;-nimiselle '''int'''-tyyppiselle (lyhennys engl. sanasta ''integer'') muuttujalle. C-kielessä on aina ilmaistava mitä tyyppiä muuttuja on. Perustyypeille on erityisiä varattuja sanoja, joita käsittelemme myöhemmin.

Voit myös esitellä useita muuttujia yhdessä lauseessa:

 int luku, luku2, luku3;

Lause sijoittaa kokonaisluvun 5 muistipaikkaan, jossa sijaitsee muuttuja kalat. Yhtä yhtäläisyysmerkkiä kutsutaan ''sijoitusoperaattoriksi'' (engl. ''assignment operator''). Kun muuttuja on esitelty (ja mahdollisesti alustettu), voidaan siihen sijoittaa arvoja:
 kalat = 5;
Vanhan C-standardin mukaan muuttujat täytyy esitellä lohkon '''alussa'''. Et voi esimerkiksi esitellä muuttujia, tulostaa &quot;Hei maailma&quot; ja esitellä lisää muuttujia (ellei tämä tapahdu eri ohjelmalohkossa). Uudempi standardi (C99) mahdollistaa muuttujien esittelyn
muuallakin.
 
Muuttuja voidaan myös esitellä ''ja'' sijoittaa siihen jokin arvon samaan aikaan. Tätä kutsutaan ''alustukseksi'' (engl. initialization):
 int kalat = 5;

Voit myös sijoittaa muuttujaan toisen muuttujan arvon:

 luku = luku3;

Tai voit käyttää sijoitusoperaattoria sarjassa:

 luku = luku2 = luku3 = 75;

Sijoitukset etenevät oikealta vasemmalle, eli lopulta kaikkien muuttujien arvoina on 75. Tämä voi ensin näyttää oudolta, mutta avaa helpon tavan sijoittaa helposti moneen muuttujaan saman arvon.

On syytä huomata, että C-kielessä muuttujan arvo on (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) määrittelemätön jos sitä ei alusteta esittelyn yhteydessä. Alustamattomia muuttujia ei siis ole syytä käyttää ennen kuin niihin on sijoitettu jotain, eikä varsinkaan kannata olettaa arvon olevan 0. Jos muuttujaa ei alusteta, muuttujan arvoksi jää samalla muistipaikalla viimeksi ollut arvo, joka voi olla miltei mitä tahansa.

=== Muuttujien nimeäminen ===

Hyvään tapaan kuuluu käyttää tallennettavaa dataa kuvaavia nimiä. Esimerkki huonosti nimetystä muuttujasta olisi kokonaislukumuuttuja '''kalat'''. Kaikki nimet eivät kuitenkaan käy:
*Nimissä sallittuja merkkejä ovat a-z, numerot ja alaviiva. 
*C:n varattu sana ei voi olla muuttujanimi.
*Ensimmäinen merkki ei saa olla numero.

Muuttujien nimessä merkitsevät usein vain ensimmäiset 31 merkkiä, mutta pidempiä saa käyttää. Tällöin kaksi 32-merkkistä muuttujaa voidaan tulkita samana, mikäli ensimmäiset 31 täsmäävät.

=== Muuttujatyypit ===
C-kielen muuttujilla on neljä perustyyppiä.

{| class=&quot;wikitable&quot;
!Tyyppi!!Kuvaus
|-
|'''char'''||merkki
|-
|'''int'''||kokonaisluku
|-
|'''float'''||liukuluku
|-
|'''double'''||tarkempi liukuluku
|}

Joitakin perustyyppejä pystytään muuttamaan erityisillä etuliitteillä. Nämä etuliitteet ovat '''short''', '''long''', '''signed''' ja '''unsigned'''. Esimerkiksi '''unsigned int''' tarkoittaa etumerkitöntä kokonaislukua, joten se voi olla vain positiivinen. Kun listaamme kaikki mahdolliset muuttujatyypit, saamme alla olevan listan.

==== ANSI C (C89) / ISO C (C90) -muuttujatyypit ====

{| class=&quot;wikitable&quot;
!Tyyppi!!Kuvaus
|-
|'''char'''||merkki
|-
|'''unsigned char'''||etumerkitön merkki
|-
|'''signed char'''||etumerkillinen merkki
|-
|'''int'''||kokonaisluku
|-
|'''unsigned int'''||etumerkitön kokonaisluku
|-
|'''signed int'''||etumerkillinen kokonaisluku
|-
|'''short int'''||lyhyt kokonaisluku
|-
|'''unsigned short int'''||etumerkitön lyhyt kokonaisluku
|-
|'''signed short int'''||etumerkillinen lyhyt kokonaisluku
|-
|'''long int'''||pitkä kokonaisluku
|-
|'''unsigned long int'''||etumerkitön pitkä kokonaisluku
|-
|'''signed long int'''||etumerkillinen pitkä kokonaisluku
|-
|'''float'''||liukuluku
|-
|'''double'''||tarkempi liukuluku
|-
|'''long double'''||pitkä tarkempi liukuluku
|}

==== ISO C (C99) -muuttujatyypit ====

{| class=&quot;wikitable&quot;
!Tyyppi!!Kuvaus
|-
|'''long long'''||64-bittinen pitkä kokonaisluku
|-
|'''unsigned long long'''||64-bittinen etumerkitön pitkä kokonaisluku
|}

== Aritmeettiset operaatiot ==
Laskutoimitukset ovat C-kielessä helppoja. Kieli sisältää seuraavat yksinkertaiset aritmeettiset operaattorit.

{| class=&quot;wikitable&quot;
!Operaattori!!Kuvaus
|-
|&lt;tt&gt;+&lt;/tt&gt;||yhteenlasku
|-
|&lt;tt&gt;-&lt;/tt&gt;||vähennyslasku
|-
|&lt;tt&gt;*||kertolasku
|-
|&lt;tt&gt;/&lt;/tt&gt;||jakolasku
|-
|&lt;tt&gt;%&lt;/tt&gt;||jakojäännös
|}

Näillä operaattoreilla pystyt suorittamaan yksinkertaisia laskutoimituksia.

 int a, b, c;
 a = 1 + 1; /* a on nyt 2 */
 b = a + 5; /* b on nyt 7 */
 c = b - 4; /* c on nyt 3 */
 a = c * b; /* a on nyt 21 */

Monimutkaisemmissa laskutoimituksissa voidaan käyttää sulkuja selventämiseksi.

 int luku = (6 / 2) * (2 + (32 % 7)); /* luku on nyt 18 */

C-kieli sisältää myös aritmeettisten operaattoreiden lyhyet muodot. Niitä käytetään muuttujien kanssa seuraavasti.

{| class=&quot;wikitable&quot;
!Pitkä muoto!!Lyhyt muoto!!Kuvaus
|-
|&lt;tt&gt;x = x + 1&lt;/tt&gt;||&lt;tt&gt;x++&lt;/tt&gt;||Korottaa muuttujan arvoa yhdellä
|-
|&lt;tt&gt;x = x - 1&lt;/tt&gt;||&lt;tt&gt;x--&lt;/tt&gt;||Pienentää muuttujan arvoa yhdellä
|-
|&lt;tt&gt;x = x + 2&lt;/tt&gt;||&lt;tt&gt;x += 2&lt;/tt&gt;||Korottaa muuttujan arvoa kahdella
|-
|&lt;tt&gt;x = x - 2&lt;/tt&gt;||&lt;tt&gt;x -= 2&lt;/tt&gt;||Pienentää muuttujan arvoa kahdella
|-
|&lt;tt&gt;x = x * 2&lt;/tt&gt;||&lt;tt&gt;x *= 2&lt;/tt&gt;||Kertoo muuttujan arvon kahdella
|-
|&lt;tt&gt;x = x / 2&lt;/tt&gt;||&lt;tt&gt;x /= 2&lt;/tt&gt;||Jakaa muuttujan arvon kahdella
|-
|&lt;tt&gt;x = x % 2&lt;/tt&gt;||&lt;tt&gt;x %= 2&lt;/tt&gt;||Laskee muuttujan ja luvun 2 jakojäännöksen
|}

Operaattoreita &lt;tt&gt;++&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;--&lt;/tt&gt; voidaan käyttää joko jälkiliitteenä (&lt;tt&gt;i++&lt;/tt&gt;) tai etuliitteenä (&lt;tt&gt;++i&lt;/tt&gt;). All on esimerkkejä lyhyiden muotojen käytöstä.

 int luku = 0;
 luku += 2;    /* luku on nyt 2 */
 luku++;       /* luku on nyt 3 */
 luku *= luku; /* luku on nyt 9 */
 --luku;       /* luku on nyt 8 */

== Kommentit ==
C-kielessä kommentit aloitetaan merkkiparilla &lt;tt&gt;/*&lt;/tt&gt; ja lopetetaan merkkiparilla &lt;tt&gt;*/&lt;/tt&gt;. Kääntäjä tunnistaa kaiken näiden merkkien sisään kirjoitetun tekstin kommentiksi ja ohittaa ne. Uusi C99-standardi hyväksyy myös C++-tyyliset kommentit, mutta koska ANSI C ei niitä hyväksy, käytetään koodissa usein vain C-tyylisiä kommentteja.

 if (foo == 0)
 {
     /* Tämä on kommentti */
     int bar;
     
     /* Tämä on
        monirivinen
        kommentti */
     bar = 1;
     
     // Tämä on C++-tyylinen kommentti
     bar = foo;
 }

== Ohjausrakenteet ==
Toistolauseilla voi toistaa ohjelmasta tiettyjä vaiheita.

=== While-toistorakenne ===
While-toistorakenteessa määritellään vain ehto, jolloin toistetaan. Tämä ohjelma tulostaa samalle riville 10 kertaa tekstin &quot;Hello World!&quot;.

 /* Tarvittava muuttuja toistorakennetta varten */
 int x = 0;
 
 /* Toista niin kauan kunnes x ei ole pienempi kuin kymmenen. */
 while(x &lt; 10)
 {
     printf(&quot;Hello World!&quot;);
     /* Lisää yhdellä muuttujaa x */
     ++x;
 }

While-rakenteesta on olemassa myös toinen versio, '''do'''...'''while'''. Sen ainoa ero tavalliseen while-rakenteeseen on, että silmukka toistuu vähintään kerran. Do...while-rakennetta käytetään usein syötöntarkistuksessa, koska sen avulla voidaan helposti varmistaa että käyttäjä syöttää esimerkiksi jonkin tietyn arvon. Esimerkki rakenteesta:

 int x = 0;
 do {
     printf(&quot;Teksti tulostuu kerran.&quot;);
 } while (x == 0)

=== For-toistorakenne ===
For-silmukka on hieman monimutkaisempi kuin while-rakenne, mutta on toiminnaltaan melkein vastaava.

 for (alustus; ehto; päivitys)
 {
     /* ... */
 }

Silmukka koostuu kolmesta lausekkeesta. Ensimmäinen on alustuslauseke, jossa yleensä alustetaan silmukassa käytettävä laskuri. Toinen lauseke on ehtolauseke, jonka perusteella silmukkaa joko jatketaan tai se pysäytetään. Kolmas lauseke on ns. päivityslauseke, joka suoritetaan aina silmukan jälkeen. Sitä käytetään yleensä laskurin arvon nostamiseen tai laskemiseen. Seuraava esimerkki tulostaa kaikki luvut nollan ja kymmenen välillä.

 int i;
 for (i = 0; i &lt;= 10; ++i)
 {
     printf(&quot;numero %d\n&quot;, i);
 }

== Funktiot ==

Funktiot ovat aliohjelmia, jotka suorittavat jonkin tietyn tehtävän. Funktioita käytetään silloin, kun normaalisti pitäisi kirjoittaa sama koodi monta kertaa. Funktiot palauttavat yleensä jonkin arvon. Esimerkiksi funktio, joka laskee yhteenlaskun, voisi palauttaa summan paluuarvona. Funktiot määritellään seuraavasti:

 tyyppi funktion_nimi(parametrit)
 {
     /* koodia */
     return arvo;
 }

Jos funktio ei palauta arvoa, sen paluuarvon tyyppi on '''void'''. Tällöin &lt;tt&gt;return&lt;/tt&gt; ei ole pakollinen. Funktioilla on usein myös parametreja. Nämä ovat muuttujia, jotka annetaan funktiolle ja joita funktio voi käyttää hyväkseen. Parametreja voi olla useita ja ne erotetaan pilkulla.

 /* laske yhteenlasku */
 int yhteenlasku(int a, int b)
 {
     int summa;
     summa = a + b
     return summa;
 }

Tämä funktion parametreiksi annetaan kaksi kokonaislukua, ja se palauttaa kokonaisluvun. Funktiota voitaisiin käyttää seuraavasti.

 int summa = yhteenlasku(3, 5); /* summa-muuttujan arvo on nyt 8 */
 printf(&quot;%d\n&quot;, summa); /* tulostaa: 8 */

== Osoittimet ==

Jotta voisit ymmärtää osoittimia, sinun tulee ymmärtää mitä muuttujat ovat ja miten ne sijoittuvat muistissa. Muuttujalla on muistissa paikka jonne sen arvo on tallennettu. Esimerkiksi muuttujatyypin &lt;tt&gt;char&lt;/tt&gt; koko on tavu, &lt;tt&gt;short&lt;/tt&gt; kaksi tavua, &lt;tt&gt;int&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;float&lt;/tt&gt; neljä tavua. Yleisimmistä tietotyypeistä kannattaa ottaa koko selville. Muuttujat sijaitsevat muistissa omissa osoitteissaan. Kun luot muuttujan, muuttuja saa muistinhallinnalta itselleen tilaa. Tilan määrän voi tutkia &lt;tt&gt;sizeof()&lt;/tt&gt;-funktiolla.

Osoitin osoittaa muuttujaan, ja sen avulla voi saada muuttujan muistiosoitteen selville. Osoitin on aina samankokoinen riippumatta muuttujasta. Jos esimerkiksi kirjoitat 32-bittisillä väylillä varustetulle koneelle ohjelmaa, voit todeta että osoittimien koko on aina neljä tavua. Väärät osoittimet ja huono osoittimien hallinta voivat aiheuttaa pahoja, vaikeasti havaittavia virheitä. Osoittimien hallinta kannattaa opetella hyvin ennen kuin aloitat ohjelmoimaan C:llä jotakin vakavampaa projektia.

[[Kuva:Osoitin.svg|Osoitin.]]

Muuttujan osoitteen saa selville viittauksella, joka merkitään muuttujan eteen &lt;tt&gt;&amp;&lt;/tt&gt;-merkillä. Osoitemuuttuja luodaan lisäämällä muuttujan eteen asteriski eli &lt;tt&gt;*&lt;/tt&gt;-merkki.

 int x;   /* tavallinen muuttuja */
 int *y;  /* osoitinmuuttuja */
  
 y = &amp;x;  /* y on nyt x:n osoite */
 *y = 32; /* x on nyt 32 */

Ohjeita osoittimien käyttöön:
* Osoitin on niin kauan oikeellinen kun sen osoittama muuttuja ei ole vapautunut/tuhoutunut.
* Järkevä osoittimien käyttö on sallittua; Ainoastaan tietorakenteita ja isoja määriä dataa kannattaa osoitella! Mitä järkeä on osoittaa 32-bittiseen numeroon 32-bittisellä osoittimella? Samantien voit kopioida koko numeron!
* Vältä osoittimien käyttöä.

== Taulukot ==

=== Yksiulotteiset ===
Taulukko on muuttuja, johon on mahdollista tallentaa joukko arvoja. Yksiulotteinen taulukko luodaan samalla tavalla kuin normaali muuttuja, mutta sen perään laitetaan hakasulkuihin alkioiden lukumäärä. Seuraava esimerkki luo taulukon johon voi tallentaa kymmenen kokonaislukua.

 int taulukko[10];

Taulukon alkioiden alkioiden numerointi alkaa nollasta, ei ykkösestä. 10-alkioisen taulukon ensimmäinen alkio on siis 0 ja viimeinen alkio 9. Yllä oleva taulukko näyttäisi siis tältä.

[[Kuva:Array1.svg|Tyhjä 10-alkioinen taulukko]]

Taulukkoja voi alustaa eri tavoin. Yksi tapa on esitellä taulukko yllä olevalla tavalla ja täyttää jokainen alkio yksi kerrallaan. Arvojen sijoittaminen taulukoiden alkioihin tapahtuu samalla tavalla kuin tavallisiin muuttujiin. Sinun täytyy vain kirjoittaa hakasulkuihin muokattavan alkion järjestysnumero eli indeksi.

 int taulukko[3];
 taulukko[0] = 1;
 taulukko[1] = 2;
 taulukko[2] = 3;

Jos alkioita on monta, tällainen arvojen sijoittaminen on kuitenkin työlästä kirjoittaa. On olemassa toinen tapa alustaa taulukoita, jonka avulla voit alustaa monta alkiota kerralla laittamalla arvot aaltosulkujen sisään pilkuilla eroteltuina. Mikäli aaltosulkeisiin ei kirjoiteta kaikkia arvoja, loput alustetaan nolliksi. Jos aaltosulkuihin laitetaan ainoastaan nolla, kaikki alkiot alustetaan nolliksi.

 /* alustetaan alkioihin eri arvot */
 int numeroita[3] = { 1, 2, 3 };
 
 /* alustetaan kaikki alkiot nolliksi */
 int numeroita[5] = { 0 };

=== Moniulotteiset ===
Moniulotteiset taulukot ovat taulukkoja, joiden alkioissa on taulukko. Esimerkiksi kaksiulotteisessa taulukossa &lt;tt&gt;numerot[5][5]&lt;/tt&gt; on viisi alkiota, joista jokainen sisältää taulukon.

[[Kuva:Array2.svg|Tyhjä kaksiulotteinen taulukko.]]

Moniulotteisiin taulukoihin voi lisätä arvoja samalla tavalla kuin yksiulotteisiin taulukoihin.

 int numerot[5][5];
 numerot[5][0] = 1;
 /* ... */
 numerot[5][4] = 1;

Taulukoita voi myös alustaa samalla tavalla.

 int numerot[3][3] = { { 1, 2, 3 }, { 16, 32, 64 }, { 0 } };

== Merkkijonot ==

C-kielessä ei varsinaisia merkkijonoja ole, vaan merkkijonona käytetään char-taulukkoa. Merkkijono päätetään normaalisti 0-merkillä, siis &lt;tt&gt;'\0'&lt;/tt&gt;. Seuraavassa kaksi samanlaista merkkijonoa, joista ensimmäisessä käytetään kaksoislainausmerkkejä ja toinen puolestaan on kirjaimellisesti esitetty char-taulukkona. Tulos on kummassakin tapauksessa melkein sama. Ensimmäinen esimerkki tekee pointterin merkkijonovakioon, kun taas jälkimmäinen luo taulukon, jonka alkiot alustetaan merkkijonon merkeillä.

 const char* str1 = &quot;Merkkijono&quot;;
 const char str2[] = { 'M', 'e', 'r', 'k', 'k', 'i', 'j', 'o', 'n', 'o', '\0' };

Yllä oleva merkkijono taulukossa näyttäisi tältä.

[[Kuva:Merkkijono.svg|Merkkijono char-taulukossa.]]

Taulukkoluonteesta johtuen merkkijonoa voi käyttää aivan kuten taulukkoa ja sen käyttöä koskevat myös samat rajoitukset. Huomionarvoista on myös että sizeof()-operaattori palauttaa koon tavuina, jossa myös nollamerkki on huomioitu. Merkkijonon ei tarvitse olla &lt;tt&gt;const&lt;/tt&gt;-pointteri, mutta merkkijonovakioita (lainausmerkit) käytettäessä on hyvän tavan mukaista menetellä näin. Kääntäjä ei yleensä anna virheilmoitusta merkkijonovakion &lt;tt&gt;const&lt;/tt&gt;-määreen puuttumisesta tai sen puuttuessa vakion ylikirjoituksesta, mutta ohjelma todennäköisesti kaatuu siihen (jos merkkijono muistisegmentissä, johon prosessilla on vain lukuoikeus).

Jos merkkijonoa täytyy pystyä muokkaamaan, tulee se varata joko heapista (str3), tai stackista ilman alustusta (str4).

 char* str3 = malloc(11);
 char str4[11];

Tällöin olemassaoleva merkkijono (esim. merkkijonovakio) voidaan siihen kopioida merkkijonon kopiointiin käytettävillä funktioilla. Koska C-merkkijono on pointteri, ei sijoitusoperaattori &lt;tt&gt;=&lt;/tt&gt; kopioi merkkijonoa, vaan sen osoitteen. Näin tehtyyn kopioon tehty muutos vaikuttaa myös alkuperäiseen merkkijonoon. Siksi yleensä halutaankin käyttää varsinaisia kopiointifunktioita:

 char* strcpy(char* dest, const char* src);
 char* strncpy(char* dest, const char* src, size_t n);

Ensimmäisessä funktiossa src on kopioitava merkkijono ja dest taasen on kirjoitettavissa oleva muistialue, johon merkkijonon tulee mahtua kokonaisuudessaan, mukaanlukien loppuun tuleva null-merkki. Funktio palauttaa &lt;tt&gt;dest&lt;/tt&gt;:n arvon. Jälkimmäisessä erona on että dest-alueelle kirjoitetaan korkeintaan n merkkiä ja jos tila ei riitä, ei kopion loppuun tule null-merkkiä ja kopiointi loppuu kesken kaiken. Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää ettet käytä kopion käsittelyyn pituusrajoittamattomia funktioita (niitä joiden nimessä ei ole ylimääräistä n-kirjainta), sillä ohjelmasi saattaa kaatua. Tästä pienestä rajoituksesta huolimatta kannattaa yleensä käyttää &lt;tt&gt;strncpy&lt;/tt&gt;-versiota, koska toinen vaihtoehto on vähintään yhtä tuhoisa: kopiota kirjoitetaan yli sille varatun muistialueen ja syntyy nk. buffer overflow, joka on yleisin tietoturva-aukkojen syy.

Edelleen, koska C-merkkijono on pointteri arvokontekstissa, vertaa myös &lt;tt&gt;==&lt;/tt&gt;-operaattori merkkijonojen muistiosoitteita, eikä suinkaan merkkijonojen sisältöä. Sisällön vertailuun tulee käyttää seuraavia funktioita:

 int strcmp(const char* s1, const char* s2);
 int strncmp(const char* s1, const char* s2, size_t n);

Vertailufunktio palauttaa nollan jos merkkijonot ovat samanlaiset, negatiivisen arvon jos s1 on ASCII-aakkosissa ennen s2:a ja positiivisen jos s2 on ensin. Jälkimmäinen funktio vertaa korkeintaan ensimmäistä n:ää merkkiä (jos ne ovat samat, oletetaan merkkijonot samanlaisiksi). Erona myös taulukoiden kanssa toimivaan &lt;tt&gt;memcmp()&lt;/tt&gt;-funktioon on että nämä funktiot tunnistavat merkkijonon lopettavan null-merkin, eivätkä yritä jatkaa lukemista sen jälkeen.

== Tietueet ==

Tietue on C-kielessä tapa koota useampia tietoalkioita yhdeksi loogiseksi kokonaisuudeksi.
Tietue määritellään varatulla sanalla '''struct''', jota seuraa tietueen nimi, sekä 
lueteltuna tietueen kentät.

=== Tietueen määritteleminen ===

Määritellään uusi tietotyyppi 2d-avaruudessa sijaitsevaa pistettä varten:

 struct point 
 {
     double x;
     double y;
 };

Pistettä voidaan käyttää seuraavasti:

 double distance;
 struct point p1;
 struct point p2;
 
 p1.x = 1.1;
 p1.y = 2.2;
 
 p2.x = 3.3;
 p2.y = 4.4;
 
 distance = sqrt((p2.x - p1.x) * (p2.x - p1.x) + (p2.y - p1.y) * (p2.y - p1.y));

Tietueen kenttiin viitataan siis '''.''' - operaattoria käyttäen.

=== Tietueet ja abstraktit tietotyypit ===

Tietueiden avulla voidaan C-kielessä muodostaa abstrakteja tietotyyppejä (ADT = abstract data type).
On hyödyllistä määritellä edellä esitetyn pisteen käyttöä varten omat funktionsa:

 struct point pointConstruct(double x, double y)
 {
     struct point p;
     p.x = x;
     p.y = y;
     return p;
 }
 
 double pointDistance(struct point p1, struct point p2)
 {
     return sqrt((p2.x - p1.x) * (p2.x - p1.x) + (p2.y - p1.y) * (p2.y - p1.y));
 }

Huomaa, että funktioissa on käytetty etuliitteenä (prefix) tietotyypin nimeä.
Tämä on hyvä käytäntö, sillä tällöin jo funktion nimestä käy ilmi 
mitä abstraktia tietotyyppiä varten se on tehty.

Funktioita voidaan käyttää yksinkertaisesti seuraavasti:

 double distance;
 struct point p1;
 struct point p2;
 
 p1 = pointConstruct(1.1, 2.2);
 p2 = pointConstruct(3.3, 4.4);
 
 distance = pointDistance(p1, p2);

= Liitteet =

== C-kielen varatut sanat ==

ANSI C (C89)/ISO C (C90) Varatut sanat:
&lt;table&gt;
&lt;td&gt;
* &lt;tt&gt;'''auto'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''break'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''case'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''char'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''const'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''continue'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''default'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''do'''&lt;/tt&gt;
&lt;/td&gt;&lt;td&gt;
* &lt;tt&gt;'''double'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''else'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''enum'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''extern'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''float'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''for'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''goto'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''if'''&lt;/tt&gt;
&lt;/td&gt;&lt;td&gt;
* &lt;tt&gt;'''int'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''long'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''register'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''return'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''short'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''signed'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''sizeof'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''static'''&lt;/tt&gt;
&lt;/td&gt;&lt;td&gt;
* &lt;tt&gt;'''struct'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''switch'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''typedef'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''union'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''unsigned'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''void'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''volatile'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''while'''&lt;/tt&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;/table&gt;

ISO C (C99) standardissa lisätyt varatut sanat (Tuettu vain uusimmissa kääntäjissä):
&lt;table&gt;
&lt;td&gt;
* &lt;tt&gt;'''_Bool'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''_Complex'''&lt;/tt&gt;
&lt;td&gt;&lt;td&gt;
* &lt;tt&gt;'''_Imaginary'''&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;'''inline'''&lt;/tt&gt;
&lt;td&gt;&lt;td valign=top&gt;
* &lt;tt&gt;'''restrict'''&lt;/tt&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;/table&gt;

==Standardikirjastot==

ANSI C (C89)/ISO C (C90) standardikirjastot:
&lt;table&gt;
&lt;td&gt;
* &lt;tt&gt;assert.h&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;ctype.h&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;errno.h&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;float.h&lt;/tt&gt;
&lt;/td&gt;&lt;td&gt;
* &lt;tt&gt;limits.h&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;locale.h&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;math.h&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;setjmp.h&lt;/tt&gt;
&lt;/td&gt;&lt;td&gt;
* &lt;tt&gt;signal.h&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;stdarg.h&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;stddef.h&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;stdio.h&lt;/tt&gt;
&lt;/td&gt;&lt;td valign=top&gt;
* &lt;tt&gt;stdlib.h&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;string.h&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;time.h&lt;/tt&gt;
&lt;td&gt;
&lt;/table&gt;

* Tarkemmin [[C/Standardikirjastot|Standardikirjastot]]

Lisätty standardissa ISO C (C94/C95) Amendment 1 (AMD1):
&lt;table&gt;
&lt;td&gt;
* &lt;tt&gt;iso646.h&lt;/tt&gt;
&lt;/td&gt;&lt;td&gt;
* &lt;tt&gt;wchar.h&lt;/tt&gt;
&lt;/td&gt;&lt;td&gt;
* &lt;tt&gt;wctype.h&lt;/tt&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;/table&gt;

Lisätty ISO C (C99) standardissa (Tuettu vain uusimmissa kääntäjissä):
&lt;table&gt;
&lt;td&gt;
* &lt;tt&gt;complex.h&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;fenv.h&lt;/tt&gt;
&lt;/td&gt;&lt;td&gt;
* &lt;tt&gt;inttypes.h&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;stdbool.h&lt;/tt&gt;
&lt;/td&gt;&lt;td&gt;
* &lt;tt&gt;stdint.h&lt;/tt&gt;
* &lt;tt&gt;tgmath.h&lt;/tt&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;/table&gt;

=Linkkejä=

==Suomenkielisiä sivuja==

{{Wikipedia|C (ohjelmointikieli)|C-ohjelmointikieli}}

* [http://www.teli.stadia.fi/~silander/ohjelmointi/ Ohjelmoinnin perusteet ja C-kieli] (kirjoittanut Simo Silander)
* [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/Cinfo.html Jukka Korpelan C-aiheiset sivut]
* [http://www.ohjelmointiputka.net/opas.php?tunnus=cohj_1 Suomalainen C-opassarja]

==Englanninkielisiä sivuja==

* [http://www.cppreference.com cppreference.com] (C/C++ - referenssi)
* [http://www.howstuffworks.com/c.htm How C Programming Works] (Howstuffworks-sivuston tutoriaali C-ohjelmoinnista)
* [http://www.crasseux.com/books/ctutorial/ The GNU C Programming Tutorial]
* [http://www.lysator.liu.se/c/bwk-tutor.html Programming in C:  A Tutorial] (C-opas, kirjoittanut Brian W. Kernighan)
* [http://www.eskimo.com/~scs/C-faq/top.html comp.lang.c Frequently Asked Questions]


[[de:C-Programmierung]]
[[es:Programación en C]]
[[en:Programming:C]]
[[fr:Programmation C]]
[[it:Linguaggio C]]
[[he:שפת C]]

[[Luokka:C]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>CoolBasic</title>
    <id>2056</id>
    <revision>
      <id>24176</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:47:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">[http://en.wikibooks.org/wiki/CoolBasic CoolBasic documents in English]
&lt;div style=&quot;margin: 5px; border: 1px solid #777777; background: #C4C5D4; padding: 5px;&quot;&gt;
'''Tervetuloa CoolBasic-dokumentteihin.'''&lt;br/&gt;
Tämän sivuston tarkoitus on olla pääsivuna CoolBasic-dokumenteille, manuaalit, oppaat, jne...&lt;br/&gt;
Kaikki voivat vapaasti kääntää näitä dokumentteja omalle kielelleen.&lt;br/&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;table style=&quot;width: 100%;&quot;&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td style=&quot;width: 50%; padding: 10px; vertical-align: top;&quot;&gt;
==Ajankohtaista==
* 14.11.2005: Dokumenttien kirjoittaminen aloitettiin


==Dokumentit==
* [[CoolBasic/Ohjekirja_versioon_10.42|CoolBasic-ohjekirja versioon 10.42]] (manuaali)

==Linkit==
* [http://www.coolbasic.com coolbasic.com] CoolBasicin virallinen sivu
* [http://www.cbcorner.net cbcorner.net] CoolBasic-sivusto
&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;width: 50%; padding: 10px; vertical-align: top;&quot;&gt;
== Mikä on CoolBasic? ==
CoolBasic on ilmainen ohjelmointiympäristö Windows-pelien tekemiseen. Olemme pyrkineet luomaan niin helpon ja vaivattoman tavan pelien ohjelmoimiseen kuin mahdollista. Jopa ihmiset, jotka eivät ole ikinä ennen ohjelmoineet, voivat aloittaa pelien tekemisen. CoolBasicin ohjelmointikieli on BASIC-tyyppinen, eli helpoin mahdollinen tapa aloittaa ohjelmointi. 


== Ominaisuudet ==
CoolBasic tuottaa Windowsissa toimivia DirectX-pelejä. Mitään erillisiä kirjastoja ei tarvita, vaan pelisi toimivat sellaisenaan kaikissa koneissa. CoolBasicissa on erityisesti pelikäyttöön hiottu grafiikkamoottori, jonka avulla voidaan piirtää salamannopeaa 2d-grafiikkaa. CoolBasicissa on sisäänrakennettuna kaikki komennot mitä peliohjelmoinnissa tarvitaan. Voit esimerkiksi piirtää kuvan tai soittaa MP3-musiikkia vain yhdellä komennolla! Homma ei voisi olla yksinkertaisempaa. 


== Kattava manuaali ==
CoolBasicissa on paras manuaali, mitä kilpailijoiden joukossa on nähty. Se on perusteellinen opas ohjelmointiin ja pelintekoon CoolBasicilla. Manuaalista löydät vastaukset kaikkiin kysymyksiin, ja kattavat ohjeet ja vinkit jokaisen käskyn käyttötarkoituksesta. Manuaali muistuttaa kunnon painettua kirjaa, ja on täysin suomenkielinen. Manuaali sisältää myös oppitunnit aloitteleville ohjelmoijille, sekä erilaisia tehtäviä. 


== Apua saatavilla ==
Tutustu myös nettifoorumiin&lt;!-- joka on missä? Tämä on kuitenkin wikisanakirja --&gt;. Sieltä saat vastauksen kysymysiin, jotka eivät ratkea manuaalin avulla. Tule vain rohkeasti kysymään apua tai näyttämään töitäsi koko maailmalle. 
&lt;/div&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;&lt;/table&gt;
[[en:Programming:CoolBasic]]

[[Luokka:CoolBasic]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>CoolBasic/Ohjekirja versioon 10.42</title>
    <id>2057</id>
    <revision>
      <id>15393</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:14:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">== Sisällys ==
* [[CoolBasic/Esittely|Esittely]], Mitä kaikkea CoolBasic:llä voikaan tehdä...
* [[CoolBasic/Perusteet|Perusteet]], Jos olet uusi ohjelmoinnissa, tämä opas auttaa sinua ymmärtämään perusasiat. 
* [[CoolBasic/Editori_ja_asetukset|Editori ja asetukset]], Kuinka käyttää editoria? Väriteemat? Ohjelman kääntäminen.
* [[CoolBasic/Pelioppaat|Pelioppaat]], Nämä oppaat näyttävät hyödyllisiä kikkoja ja vinkkejä erilaisten pelien luomiseen - alusta alkaen. 
* [[CoolBasic/Sanakirja|Sanakirja]], Tutustu vieraisiin käsitteisiin ja sanoihin.
* [[CoolBasic/Komennot|Komennot]], Opi käyttämään CoolBasicin komentoja. Mukana on selitys ja esimerkki jokaisen komennon käyttöön.
* [[CoolBasic/Tehtäviä|Tehtäviä]], Testaa oletko oppinut.
* [[CoolBasic/CoolBasic_-ohjelmointikieli|CoolBasic -ohjelmointikieli]], Kaikki CoolBasicin ohjelmointikäytännöt ja piirteet esiteltyinä.

=== Nämä kannattaa myös katsoa ===
* [[CoolBasic/Virheilmoitukset|Virheilmoitukset]]
* [[CoolBasic/Näppäinkoodit|Näppäinkoodit]]
* [[CoolBasic/ASCII-koodit|ASCII-koodit]]
* [[CoolBasic/Sisäänrakennetut_näppäinarvot|Sisäänrakennetut näppäinarvot]]
* [[CoolBasic/Sisäänrakennetut_väriarvot|Sisäänrakennetut väriarvot]]
* [[CoolBasic/Mitä_uutta|Mitä uutta]]

&lt;p&gt;Käväise myös nettisivuillamme osoitteessa [http://www.coolbasic.com coolbasic.com]. Löydät sieltä mm. uutisia, päivityksiä, koodivinkkejä, työkaluja ja keskustelualueet.
&lt;/p&gt;

[[Luokka:CoolBasic]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>CoolBasic/Esittely</title>
    <id>2060</id>
    <revision>
      <id>19577</id>
      <timestamp>2006-09-24T14:21:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Jaajaajoo|Jaajaajoo]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Jaajaajoo|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">== Yleistä ==
&lt;p&gt;'''Tervetuloa''' käyttämään CoolBasicia, yhtä helpoimmista saatavilla olevista ohjelmointikielistä. CoolBasic mahdollistaa DirectX-pohjaisten pelien kehittämisen ja luomisen mahdollisimman vähällä vaivalla. CoolBasicilla saat aikaan mitä vain, ainoastaan mielikuvituksesi on rajana. Olemme sisällyttäneet CoolBasiciin pelintekoa helpottavia komentosarjoja, joilla saat näyttävää jälkeä aikaan hyvin vähässä ajassa ja pienellä määrällä koodia.&lt;/p&gt;

&lt;p&gt;'''CoolBasic''' on myöskin hyvin luotettava ja toimii kaikkien Direct3D-yhteensopivien näytönohjainten kanssa. Lisäksi CoolBasic nojaa DirectX 7.0-teknologiaan, minkä ansiosta pelit pyörivät todella nopeasti. CoolBasicin moottori on myös niin nopea ladata ja sulkea, että kehitysympäristössä on miellyttävää työskennellä.&lt;/p&gt;

&lt;p&gt;'''CoolBasicissa''' on paljon ominaisuuksia. Niistä löytyy kaikki tarvittava perustoimintojen lisäksi kuvan, videon, äänen ja musiikin tuottamiseen. CoolBasicia päivitetään jatkuvasti, ja käyttäjät voivat ladata uusia ominaisuuksia ilmaiseksi Internetistä.&lt;/p&gt; 

&lt;p&gt;'''Ohjelman''' mukana tulee myös tarvittavat työkalut pelikarttojen tekemiseen. CoolBasicilla käyttäjä pystyy luomaan kokonaisen käyttöliittymän muutamalla komennolla tai hallitsemaan pelikarttoja ilman että tarvitsee perehtyä niiden tekniseen toteutukseen. CoolBasicin ansiosta ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, olemme ajatelleet kaiken valmiiksi. Ja koko herkku on ilmaista.&lt;/p&gt; 

&lt;p&gt;'''Tämä opas''' soveltuu myöskin niille, jotka eivät ole ohjelmoineet ikinä aikaisemmin. CoolBasic on aloittelevan ohjelmoijan kannalta hyvä valinta, koska niin paljon saavutetaan hyvin yksinkertaisesti. Tämä opas sisältää kaikki tarvittavat perustiedot ohjelmoinnista yleensä ja raapaisee CoolBasicia pintaa syvemmältä. Jokaisesta CoolBasicin komennosta löytyy suomenkieliset ohjeet ja esimerkit, joiden avulla pääsee helposti alkuun. Ensimmäisen ohjelman voi tempaista melkein tyhjästä.&lt;/p&gt; 

&lt;p&gt;'''CoolBasic''' tuottaa WIN32-ympäristössä toimivia EXE-tiedostoja. Kun jakelet tuotoksiasi, ei sinun tarvitse huolehtia tarvittavista DLL-tiedostoista - ne on kaikki liitetty EXE:een. Niinpä pakettia voidaan levittää sisältäen pelkän sovelluksen ja sen tarvitsemat tiedostot. CoolBasic sisältää vapaan lisenssin myydä CoolBasicilla tehtyjä tuotoksia ilman rajoituksia. Sinun on kuitenkin tutustuttava FMOD-lisenssiin, jos käytät CoolBasicin musiikki- ja äänikomentoja kaupallisessa pelissäsi.&lt;/p&gt;


== Alkuun ==
&lt;p&gt;'''Aloittelijoilla''' voi helposti mennä sormi suuhun, kun eteen avautuu tyhjä ikkuna, johon olisi tarkoitus kirjoittaa lähdekoodia. Olemme pyrkineet estämään tällaisen tilanteen muodostumisen tarjoamalla kattavan manuaalin lisäksi myös erityisiä oppitunteja. Kun CoolBasic ensimmäisen kerran käynnistetään, avautuu ruudulle ikkuna, josta käyttäjä voi valita erilaisista oppitunneista. Ne sisältävät koodia, ja tutustuttavat sinut ohjelmoinnin maailmaan esimerkkien ja analyysin avulla. Olemme pyrkineet jättämään tylsät teoria-osuudet pois, ja käyttäjä tutustutetaan välittömästi peliohjelmoinnin erilaisiin tekniikoihin, painottuen CoolBasicin ainutlaatuiseen objektijärjestelmään.&lt;/p&gt; 

&lt;p&gt;'''Olemme panostaneet reilusti CoolBasicin manuaaliin.''' Sieltä löydät vastauksia useimpiin kysymyksiisi. Sanakirja auttaa uusien käsitteiden ymmärtämisessä, komento-oppaasta saat tietoa eri käskyjen käyttötarkoituksesta ja Tutoriaaleista voit oppia erilaisien pelityylien toteuttamistapoja. '''Suosittelemme ehdottomasti manuaalin läpikahlausta.''' Erilaisia koodivinkkejä on ripoteltu sinne tänne, ja kokeneillekin ohjelmoijille suosittelemme perusrakenteiden nopeaa silmäilyä.&lt;/p&gt; 

&lt;p&gt;'''Manuaalin''' hakutoimintoa kannattaa myös opetella käyttämään. Sen avulla voit etsiä nopeasti tietyn sivun, ja selata manuaalia hakusanoilla.&lt;/p&gt; 

&lt;p&gt;'''Netissä''' voit kysyä muilta ohjelmoijilta apua. Jos vastaan tulee ylitsepääsemätön ongelma, tule vain rohkeasti suomenkielisille foorumeillemme: [http://www.coolbasic.com/forums coolbasic.com/forums]. Kotisivuiltamme löydät myös ohjelmapäivityksiä ja esimerkkikoodeja.&lt;/p&gt;


== Tilester ==
&lt;p&gt;'''Mikä se on?'''&lt;br/&gt;
Tilester on CoolBasicin mukana tuleva kartta-työkalu, jonka avulla voidaan luoda pelimaailmoja ja kenttiä. CoolBasic lataa Tilesterillä tehtyjä karttoja, ja sisältää täyden tuen animoinnille ja törmäyksentunnistukselle. Lisätietoja [[Karttakomennoista]].&lt;/p&gt; 

&lt;p&gt;'''Missä se on?'''&lt;br/&gt;
Tilesterin voi käynnistää joko CoolBasicin valikosta File/Launch tai kansiosta C:\Program Files\Tilester (Program Files = Ohjelmatiedostot). Tilesterissä on oma manuaali, joka on Tilesterin kansiossa.&lt;/p&gt; 

&lt;p&gt;'''Kuinka sitä käytetään?'''&lt;br/&gt;
Tilester ei ole vaikea, kunhan siihen ensin tottuu. Tähänkään ei pitäisi mennä kovin paljon aikaa. Tilester toimii kuin mikä tahansa piirto-ohjelma. Pikseleiden sijasta piirretään vain pieniä kuvia - tilejä. '''Pääset alkuun, kun painat T, valitset piirrettävän kuvan, suljet valintalaatikon ja alat piirtämään.''' VAU! Lisätietoa ohjelman käytöstä sen suomenkielisestä manuaalista.&lt;/p&gt; 


== Loppusanat ==
&lt;p&gt;'''CoolBasic''' on luotu teitä varten. CoolBasic on ilmainen, koska haluamme kaikilla olevan mahdollisuus pelien tekemiseen. Haluamme tarjota aloittelijaystävällisen ja mahdollisimman kivuttoman ohjelmointiympäristön sellaisillekin, jotka eivät ole ennen ohjelmoineet. CoolBasic on suunniteltu soveltumaan ohjelmoinnin aloittamiseen. Ja kaikkihan haluavat tehdä pelejä!&lt;/p&gt;

&lt;p&gt;Tehkää pelejä! Ja lähettäkää niitä foorumiin.&lt;/p&gt;

=== Käythän myös netissä: ===
* [http://www.coolbasic.com/forums coolbasic.com/forums] 
* [http://www.mbnet.fi/~psywave/coolbasic/index.php mbnet.fi/~psywave/coolbasic] 
* [http://www.coolbasic.com coolbasic.com] 

&lt;p&gt;Pitäkää hauskaa! Terveisin CoolBasicin pääohjelmoija, [[Jukka Lavonen]]&lt;/p&gt;

[[Luokka:CoolBasic]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>CoolBasic/Perusteet</title>
    <id>2061</id>
    <revision>
      <id>16804</id>
      <timestamp>2006-08-16T11:36:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">== Aloittelijat, esittely ohjelmointiin CoolBasic:lla ==

&lt;p&gt;CoolBasic on ohjelmointikieli, joka toimii kuten mikä tahansa muu ohjelmointikieli. Suurin ero lienee se, että CoolBasicissa on sisäänrakennettuja komentoja esimerkiksi grafiikan näyttämiseen ja äänien soittamiseen. Tämä ominaisuus tekee CoolBasicista helpon ja ihanteellisen työkalun pelien ohjelmointiin.&lt;/p&gt;

=== Mitä ohjelmointi on? ===
&lt;p&gt;Ohjelmointi on käskyjen kirjoittamista tietokoneelle. Esimerkiksi kun ajastat videon, ohjelmoit siihen nauhoituksen alkamis- ja loppumisajankohdan. Ohjelmointi on siis tosiasiassa tiedon syöttämistä. Tietokoneissa ohjelmointi tarkoittaa sitä, että kirjoitat lähdekoodin, joka käännetään lopuksi tietokoneen ymmärtämään muotoon.&lt;/p&gt;

&lt;p&gt;Koska tietokone on tyhmä kuin mikä, on sille esitettävät täsmälliset toimintaohjeet. Tietokone ei osaa tulkita epäselviä ohjeita, mistä syystä ohjelmointikielien rakenne on hyvin yksiselitteinen ja jokaisen komennon vaatima tieto pitää olla esitettynä oikein.&lt;/p&gt;

=== Mikä on kääntäjä? ===
&lt;p&gt;Ongelma on siinä, että tietokoneet ymmärtävät vain ykkösiä ja nollia. Sitä kutsutaan binäärijärjestelmäksi, jonka perusyksikkönä on bitti. Tavallisen ohjelmoijan on kuitenkin hyvin työlästä kirjoittaa ykkösiä ja nollia, joten tarvitaan tulkki CoolBasicin kieleltä konekielelle. Juuri tällainen on rakennettuna koodieditoriin. Kääntäjä siis tulkkaa (kuten mikä tahansa Suomi-Ruotsi-tulkki) lähdekoodin sellaiseen muotoon, että se voidaan ajaa tietokoneella. Käännös tallennetaan EXE-tiedostoon, josta tulee valmis, suoritettava ohjelma.&lt;/p&gt;

=== Miten käännän EXE-tiedostoksi?? ===
&lt;p&gt;Koodi käännetään painamalla joko F5 (F6) tai valitsemalla valikosta Project/Compile (Build .EXE). Tämän jälkeen CoolBasic aloittaa käännöksen. Mikäli CoolBasic törmää käännöksen aikana johonkin virheeseen, jonka takia koodia ei voida kääntää loppuun, annetaan virheilmoitus ja se rivi, jossa virhe sijaitsee. Jos painoit F5, ohjelma suoritetaan välittömästi käännöksen jälkeen. Ihanteellinen testaukseen.&lt;/p&gt;

=== Edessäni on editori, jossa välkkyy kursori. Mitä teen? ===
&lt;p&gt;Kirjoitat koodia editoriin. Jos sormi menee suuhun (et tiedä mitä kirjoittaa), tutustu oppitunteihin (paina F8) ja esimerkkeihin. Opit parhaiten rohkeasti kokeilemalla. Jos vain mahdollista, tee virheitä - koska niistä oppii tehokkaasti. Toinen hyvä tapa on kopioida joku valmis koodinpätkä editoriin ja sitten muuttaa jotain kohtia sieltä. Samalla voit seurata miten se vaikuttaa ohjelman toimintaan.&lt;/p&gt;


== Alkuun pääseminen ==
&lt;p&gt;Uusille ohjelmoijille on hyvä kertoa muutama fakta. Lue seuraavat kohdat hyvin.&lt;/p&gt;

=== Lähde varovasti liikkeelle ===
&lt;p&gt;Ohjelmoinnissa on aina oma oppimiskynnyksensä. Vaikka CoolBasic on helppo kieli, sitä ei kuitenkaan hetkessä opi. Suurin aloittelijan virhe on se, että ensimmäisissä peleissä tähdätään liian korkealle. Vaikka CoolBasic tarjoaa paljon puoliautomaattisia työkaluja pelien tekemiseen, hyvän pelin tekeminen vaatii silti koodia. Mitä enemmän yksityiskohtia tai hienouksia pelissäsi on, sitä enemmän joudut kirjoittamaan. Samalla lähdekoodisi mutkistuu.&lt;/p&gt; 

&lt;p&gt;Pääset parhaisiin tuloksiin, kun aloitat yksinkertaisesta pelistä, jonka idea ei ole kovin monimutkainen. Niinkin yksinkertainen peli, kuin muistipeli, antaa sinulle arvokasta ohjelmointikokemusta. Äkkiseltään ei myöskään arvaisi, että 2d-räiskintä voi olla helpompi tehdä kuin tasoloikka.&lt;/p&gt;

=== Ohjelman kulku ===
&lt;p&gt;Koodin järjestyksellä on väliä. Siis peli/ohjelma etenee 1 riviltä alaspäin. Kaikki ei tapahdu yhtä aikaa. Ohjelma loppuu, kun se on saavuttanut viimeisen koodirivin tai kun komennetaan END. Voit jättää tyhjiä rivejä ja kirjoittaa kommentteja, mutta nyrkkisääntönä on, että jokaisella varsinaisella koodirivillä on yksi komento.&lt;/p&gt;

&lt;p&gt;Koska ohjelma suoritetaan ylhäältä alas, niin joskus täytyy luoda silmukka, jossa pelin toimintoja toistetaan uudestaan ja uudestaan. Melkein kaikissa esimerkeissäkin on se. Silmukoiden avulla voit säästää hirmuisen määrän työtä. Jokaisessa pelissä onkin ns. pääsilmukka, jonka sisällä pelin kontrollit päivitetään, pelin toiminnot päivitetään ja ruutu piirretään. Ja sitä siis toistetaan loputtomiin, kunnes ohjelmoija rikkoutuu siitä irti.&lt;/p&gt;

=== Muutama pikavinkki ===
&lt;p&gt;Koodaaminen on pääasiassa ongelmanratkaisua. Valitettavasti niin asia on. Sitä myötä kuin ohjelmointikokemuksesi kasvaa, opit uusia ratkaisumalleja ongelmiisi. Ei ole olemassa oikotietä onneen, vaan jokainen oppii ohjelmoimaan omaa tahtiaan.&lt;/p&gt;

&lt;p&gt;Kommentoiminen kannattaa aina. Lisätietoa kommentoinnista löydät tästä manuaalista kohdasta &quot;CoolBasic ohjelmointikieli/Kommentit&quot;.&lt;/p&gt; 

=== Tutustu manuaaliin ===
&lt;p&gt;Manuaali auttaa kaikessa. Siitä löydät vastaukset useimpiin kysymyksiisi. Tutustu manuaalin joka sopukkaan tarkasti, ohjelmointivinkkejä on siroteltu sinne tänne.&lt;/p&gt;

&lt;p&gt;Sanakirja auttaa vaikeissa sanoissa, komento-opas näyttää kuinka kutakin komentoa käytetään oikein, ja CoolBasicin manuaaliosuus kuvailee tarkoin kielen eri ominaisuuksia. Mikäli törmäät käännöksessä virheeseen, manuaalista löydät virheen syyn ja korjausehdotukset.&lt;/p&gt;

&lt;p&gt;'''Suosittelemme, että tutustut ainakin seuraaviin manuaalin osiin:'''

* [[CoolBasic/Esittely|Esittely]]
* [[CoolBasic/Komennot|Komennot]] 
* [[CoolBasic/CoolBasic -ohjelmointikieli|CoolBasic -ohjelmointikieli]] 
* [[CoolBasic/Virheilmoitukset|Virheilmoitukset]]
&lt;/p&gt;


== Viimeiset sanat ja letti suoraksi ==
&lt;p&gt;Vielä muutama muistutus ennen kuin lähdet merelle kalaan.&lt;/p&gt;

=== Hienovarainen johdatus ohjelmointiin CoolBasicilla ===
&lt;p&gt;CoolBasicissa on oppitunneiksi kutsuttu opettele-ohjelmoimaan-viikossa-sarja. Kun käynnistät CoolBasicin, sinulle tarjotaan oppitunteja. Aloittelijana niihin kannattaa tutustua. Ne esittelevät käytännössä miten ohjelmointi sujuu. Ei mitään tylsää teoriaa blaa blaa.&lt;/p&gt;

=== Coolbasicin Opiskelu ===
&lt;p&gt;Ensimmäiseksi oppituntien jälkeen kannattaa aloittaa kahlaamaan KOMENTO-OPASTA läpi. Sieltä löydät kaiken tarvitsemasi. Esimerkeistä löytyy runsaasti tietoa erilaisten asioiden toteutuksesta.&lt;/p&gt;

&lt;p&gt;Sitten voit tutustua CoolBasicin varsinaiseen manuaaliin, joka löytyy pääsivulta kohdasta &quot;CoolBasic ohjelmointikieli&quot;.&lt;/p&gt;

=== Pelit ===
&lt;p&gt;Pelejä tehdään pääasiassa objekteilla. Tulet huomaamaan, että koko manuaali toitottaa kerta toisensa jälkeen objekteista. Esimerkit suorastaan pursuavat niitä. Oppitunneista alkaen. Näillä se peli syntyy!&lt;/p&gt;

=== Koordinaatit, koordinaatit, koordinaatit ===
&lt;p&gt;Peliohjelmoinnissa et ikinä pääse eroon koordinaateista. Kaikki pohjautuu niihin. Koordinaatit ilmaisevat PAIKKAA. Esimerkiksi CoolBasicin pitää tietää koordinaatit mihin kuva piirretään. Ruudun koordinaatit alkavat vasemmasta yläkulmasta. Koordinaatit ilmaistaan aina kahdella luvulla: vaakasijainti ja pystysijainti. Eli X ja Y. Ne myös ilmoitetaan tuossa järjestyksessä. Siten ruudun vasen yläkulma on (0,0). Koordinaatit (100,0) on jo vähän ruudun vasemmasta reunasta, mutta silti aivan ylhäällä.&lt;/p&gt;

&lt;p&gt;Oletuksellisesti ruudun koko on 400 leveä ja 300 korkea. Siten ruudun keskipisteen koordinaatit ovat (200,150). Voit leikkiä koordinaateilla - esim. piirtokomentojen Circle, Line ja Dot - avulla. Miinusmerkkisistä koordinaateista sinun ei heti tarvitse välittää. Niillä voit piirtää ruudun ulkopuolelle. Nyrkkisääntö aloittelijalla on, että koordinaatit kasvavat nollasta ylöspäin.&lt;/p&gt;

&lt;p&gt;Pelimaailma (objektit, kamera, kartta, partikkelit) tosin käyttää hieman erilaisia koordinaatteja. Siinä ruudun keskipiste on (0,0), ja miinusmerkkisellä X-koordinaatilla piirrät keskipisteen vasemmalle puolelle. Samoin miinusmerkkisellä Y-koordinaatilla piirrät keskipisteen alapuolelle. Koordinaatisto kasvaa siis pystysuunnassa eri suuntaan. Pelimaailman koordinaatit eivät ole vaikeaselkoisia, ja objektisysteemin esimerkkejä seuraamalla niihin on helppo päästä sisään. Tässä vielä erot normaalin ruutukoordinaatin ja pelimaailmakoordinaatin välillä:&lt;/p&gt;
[[Kuva:CoolBasicScreen.gif]] [[Kuva:CoolBasicWorld.gif]]

[[Luokka:CoolBasic]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:CoolBasicScreen.gif</title>
    <id>2062</id>
    <revision>
      <id>24384</id>
      <timestamp>2006-11-18T12:08:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:CoolBasic]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:CoolBasic]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:CoolBasicWorld.gif</title>
    <id>2063</id>
    <revision>
      <id>24385</id>
      <timestamp>2006-11-18T12:08:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:CoolBasic]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:CoolBasic]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>CoolBasic/Editori ja asetukset</title>
    <id>2064</id>
    <revision>
      <id>16767</id>
      <timestamp>2006-08-16T11:29:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">== Käyttöliittymä ==
[[Kuva:CoolBasicInterface.gif]]
&lt;p&gt;Ikkunan oikeassa litassa näet koodiselaimen. Oletuksellisesti se näyttää funktiot, luokat ja tyypit. Koodiselaimen yläreunassa on seuraavat painikkeet:&lt;/p&gt;
* '''Ensimmäinen kuvake''' Listaa koodin funktiot, luokat ja tyypit 
* '''Toinen kuvake''' Listaa koodin vakiot, muuttujat ja kirjanmerkit (label) 
* '''Viimeinen kuvake''' Kysymysmerkki. Avaa manuaalin 


== Manuaali ==
&lt;p&gt;Tämä manuaali avautuu joko valikosta Help/Index, valikosta Help/Context tai painamalla F1. Jos painat F1 jonkun avainsanan (oletuksena sininen) kohdalla, ohje siirtyy kyseisen komennon oppaaseen.&lt;/p&gt;
[[Kuva:CoolBasicInterface2.gif]]
&lt;p&gt;Kuvan kohteiden selitykset:&lt;/p&gt;
# Laajennuspainike. Tämä nuoli laajentaa manuaalin koko ikkunaan. Manuaalia saattaa olla mukavampi lukea näin. Samasta painikkeesta saat palattua normaalinäkymään, jossa ohjeikkuna puolittaa ruudun. 
# Selaa ohjesivuja taakse päin. Toimii samaan tapaan kuin Internet-selain. 
# Selaa ohjesivuja eteen päin. Toimii samaan tapaan kuin Internet-selain. 
# Palaa etusivulle. 
# Etsintätoiminnon hakusana. Voit etsiä manuaalista sanoilla ja lauseilla. 
# ETSI-painike. Aloittaa etsinnän. 
# Palkki näyttää etsinnän etenemisen. 
# '''Tämä painike sulkee manuaalin.'''


== Oppitunnit (Learning Center) ==
&lt;p&gt;Kun ensimmäisen kerran käynnistät CoolBasicin, näet tällaisen ikkunan:&lt;/p&gt;
[[Kuva:CoolBasicLs_.jpg]]
&lt;p&gt;Se on tarkoitettu opastamaan uusia käyttäjiä. Jos otat raksin pois ruudusta, tätä ikkunaa ei enää näytetä kun CoolBasic käynnistetään. Mikäli haluat myöhemmin palata oppitunteihin, se onnistuu valikosta Help/Learning Center tai painamalla F8 editorinäkymässä. Jos haluat, että ikkuna näytetään taas joka kerta kun CoolBasic käynnistyy, pistä raksi ruutuun &quot;Show me at CoolBasic start-up&quot;.&lt;/p&gt;


== Editorin asetukset ==
&lt;p&gt;Voit muuttaa editorin editorin asetuksia vastaamaan tottumuksiasi valikosta Files/Preferences:&lt;/p&gt;
[[Kuva:CoolBasicSettings.gif]]
&lt;p&gt;Täältä voit säätää värejä (joista lisää myöhemmin tässä luvussa) ja editointitottumuksia.&lt;/p&gt;

=== Use Window Transparency ===
&lt;p&gt;Mikäli tämä kohta on valittuna, editori näyttää Asetukset-, Etsi-, Tietoja- ja LearningCenter-ikkunat läpinäkyvinä. Efekti toimii ainoastaan Windows 2000, XP ja Vista.&lt;/p&gt; 

=== Continue Session at Start-up ===
&lt;p&gt;Kun CoolBasic käynnistetään seuraavan kerran, ladataan automaattisesti ne tiedostot joita ei suljettu kun CoolBasic lopetettiin. Eli voit käytännössä jatkaa siihen mihin jäit. &lt;/p&gt; 

=== Open Files Only Once ===
&lt;p&gt;Estää avaamasta samaa tiedostoa uuteen välilehteen, jos se on jo auki.&lt;/p&gt;  

=== Remember Window Settings ===
&lt;p&gt;Tallentaa ikkunan sijainnin niin, että kun CoolBasic käynnistetään seuraavan kerran, ikkuna on samassa kohtaa työpöytää kuin viimeksi.&lt;/p&gt;  

=== Autosave on Each RUN ===
&lt;p&gt;Tallentaa lähdekoodin automaattisesti joka kerta kun ohjelmaa testataan F5:llä. Jos jokin menee vikaan (esimerkiksi ohjelma tai järjestelmä kaatuu), ei tietoja mennyt hukkaan.&lt;/p&gt;  

=== Sort Browser Items ===
&lt;p&gt;Mikäli tämä kohta on valittu, koodiselaimen listaamat funktiot, tyypit, kirjanmerkit jne. järjestetään aakkosjärjestykseen.&lt;/p&gt;  

=== HelloWorld at every new panel ===
&lt;p&gt;Jokainen usi välilehti sisältää valmiin &quot;Hello World&quot; -ohjelmarungon. Tämä on tarkoitettu ensikertalaisille, ja muut voivat kytkeä sen pois päältä.&lt;/p&gt;  

=== Make commands hyperlinks to help ===
&lt;p&gt;Kun siirrät hiirikursorin avainsanan päälle, siihen tulee linkin tapainen alleviivaus. Voit tämän jälkeen tuplaklikkaamalla avata kyseisen komennon oppaan - jos s on saatavilla.&lt;/p&gt;  

=== Font ===
&lt;p&gt;Tästä voit muuttaa editorin kirjasinta ja sen kokoa.&lt;/p&gt;  

=== Tab length ===
&lt;p&gt;Muuttaa tabulaattorin eli sarkaimen pituutta. Vakioituneita arvoja ovat 2 tai 4. Mitä suurempi sisennys, sitä selvempää koodi on.&lt;/p&gt;  

=== Flatten BackColor ===
&lt;p&gt;Kopioi normaalin tekstin taustavärin muihin kohteisiin, kuten avainsanoihin, kommentteihin ja numeroihin.&lt;/p&gt;  

&lt;p&gt;'''Voit palauttaa oletusasetukset klikkaamalla Defaults-painiketta.'''&lt;/p&gt;


== Käännösasetukset ==
&lt;p&gt;Kaikki kääntäjän asetukset löytyvät Project-valikosta. Sieltä voit asettaa jokaiselle lähdekoodille erikseen komentorivin ja Force Variable Declarationin. Jälkimmäinen pakottaa esittelemään kaikki muuttujat ennen niiden käyttöä Global- tai Dim-avainsanoilla. &lt;/p&gt;


== Väriteemat ==
&lt;p&gt;Löytyvät niin ikään editorin asetusikkunasta (kts. ylempää). Edusväriä (tekstiä) muutetaan Fore-painikkeella, ja taustaväriä Back-painikkeella. Ilmestyvästä värivalintalaatikosta valitaan uusi väri, ja hyväkytään OK. Asetukset tulevat voimaan, kun hyväksyt kaikki valinnat koko asetusikkunan OK-painikkeella. Värit tallennetaan kun CoolBasic suljetaan.&lt;/p&gt;
[[Kuva:CoolBasicColours.gif]]

[[Luokka:CoolBasic]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Jauhelihakastike</title>
    <id>2067</id>
    <revision>
      <id>18280</id>
      <timestamp>2006-09-04T13:48:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>212.246.66.201</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Ainekset */</comment>
      <text xml:space="preserve">{{ Keittokirja |
Nimi = Jauhelihakastike |
Kuva = |
Annoksia = 4 |
Aika = 20-90 minuuttia |
Vaikeustasokuva = [[Kuva:2 viidestä.gif]] |
}}

'''Jauhelihakastike''' on perinteinen suomalainen kotiruoka. Siitä voi helposti tehdä erilaisia muunnelmia esim. lisäämällä tomaatin määrää ja/tai erilaisia kasviksia. Kermalla voi pehmentää kastikkeen makua ja chilillä makua voi hieman terästää. Jauhelihakastike tarjoillaan yleensä keitettyjen perunoiden tai spagetin kera.

==Ainekset==

*1-2 rkl öljyä paistamiseen
*1 sipuli
*400 g jauhelihaa
*(2-3 valkosipulin kynttä)
*2 rkl vehnäjauhoja
*1 tlk tomaattimurskaa
*5 dl vettä
*1 liemikuutio
*1 rkl soijakastiketta
*1 tl suolaa
*1 tl musta- tai valkopippuria
*2 tl pitsamaustetta, oreganoa tai basilikaa
*(2 dl ruokakermaa; tällöin vettä tarvitaan vähemmän)

==Ohje==

# Silppua sipuli (ja valkosipuli).
# Lämmitä paistinpannu liedellä.
# Ruskista jauheliha öljyssä ja lisää sipulisilppu.
# Sipulin kuullotuttua sekoita vehnäjauho joukkoon.
# Lisää tomaattimurska, vesi, liemikuutio, soijakastike ja muut mausteet.
# Hauduta vähintään 10-15 minuuttia. Jos haudutat kastiketta tunnin ajan, niin siitä tulee entistä maukkaampaa.
# (Lisää lopuksi kerma ja anna hautua vielä muutama minuutti.)

== Linkkejä ==

* [http://www.fineli.fi/food.php?foodid=7088&amp;lang=fi Fineli], naudanlihasta valmistetun jauhelihakastikkeen ravintoainetaulukko

[[Luokka:Keittokirja|Jauhelihakastike]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Portugalin kieli</title>
    <id>2070</id>
    <revision>
      <id>22703</id>
      <timestamp>2006-11-07T06:35:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>päivitys mallineen muuttoksen takia</comment>
      <text xml:space="preserve">{{InterWiki|kielikoodi=pt|versio=Portugalin}}
&lt;center&gt;
{|
|--
|[[Image:Flag of Portugal.svg|60px]]
|[[Image:Flag of Brazil.svg|60px]]
|[[Image:Flag of Mozambique.svg|60px]]
|[[Image:Flag of Cape Verde.svg|60px]]
|[[Image:Flag of Angola.svg|60px]]
|[[Image:Flag of East Timor.svg|60px]]
|[[Image:Flag of Guinea-Bissau.svg|60px]]
|[[Image:Flag of Sao Tome and Principe.svg|60px]]
|--
|}
&lt;/center&gt;
*[[Portugalin kieli/Johdanto|Johdanto]]
*[[Portugalin kieli/Aakkoset ja ääntäminen|Aakkoset ja ääntäminen]]
*[[Portugalin kieli/Kielioppi|Kielioppi]]

== Linkkejä ==
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Portugalin_kieli Wikipedian artikkeli portugalin kielestä]
*[http://fi.wiktionary.org/wiki/Wikisanakirja:Portugalin_kielen_sanalista Portugalin kielen sanalista Wikisanakirjassa]

[[Luokka:89 Kielet]]
[[Luokka:Portugalin kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Portugalin kieli/Kielioppi</title>
    <id>2071</id>
    <revision>
      <id>18410</id>
      <timestamp>2006-09-05T13:26:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Sivu ei ole tynkä, joten poistin tynkämallineen.</comment>
      <text xml:space="preserve">===Verbit===
Portugalin verbit taipuvat aika- ja persoonamuodoissa.

Portugalin verbeillä on kolme konjugaatiota, jonka määrää verbin perusmuodon pääte. Verbit, joiden pääte on -ar, kuuluvat ensimmäiseen konjugaatioon. Toiseen konjugaatioon kuuluvien verbien pääte on -er ja kolmanteen konjugaatioon kuuluvien -ir. Portugalissa on myös joitakin verbejä, joiden perusmuodon pääte on -or. Nämä taivutetaan kuitenkin samalla tavoin kuin -er-päätteiset verbit. Suurin osa portugalin verbeistä ovat -ar-päätteisiä. 

Verbeillä on myös tapaluokkia:

#imperatiivi
#indikatiivi
#subjunktiivi
#konditionaali

Portugalin verbeillä on kuusi aikamuotoa:

#

===Substantiivit ja adjektiivit===
Substantiiveillä on kaksi sukua: feminiini ja maskuliini. Adjektiivit taipuvat substantiivien mukaan suvussa ja määrässä. Useimmat konsonanttiin tai e-kirjaimeen päättyvät adjektiivit eivät kuitenkaan taivu. 

Maskuliinissa olevien substantiivien epämääräinen artikkeli on yksikössä ''um'' ja monikossa ''uns''. Maskuliinin määräinen artikkeli on yksikössä ''o'' ja monikossa ''os''. Feminiinissä olevien substantiivien epämääräinen artikkeli yksikössä on '''uma''' ja monikossa '''umas'''. Feminiinin määräinen artikkeli on yksikössä ''a'' ja monikossa ''as''. Toisin kuin esim. [[englannin kieli|englannissa]], portugalissa myös erisnimen eteen tulee yleensä artikkeli.

Vokaaliin päättyvien substantiivien ja adjektiivien monikko muodostetaan yleensä lisäämällä sanan perään s-kirjain, esimerkiksi ''a casa'' (talo) -&gt; ''as casas'' (talot). 

[[Luokka:Portugalin kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Englannin kieli/Verbit</title>
    <id>2074</id>
    <revision>
      <id>15795</id>
      <timestamp>2006-08-02T10:32:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>213.143.18.224</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Väite */</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Verbejä''' kutsutaan englannin kielellä '''Verbs'''.


== Väite ==


Yks.
# I read - Minä luen 
# You read - Sinä luet
# he reads - hän lukee
# she reads - hän lukee (tytöstä)
# it speaks - se puhuu
Mon.
# we speak - me puhumme
# you speak - te puhutte
# they speak - he puhuvat

== Kielto ==

Yks.
# I don't read - Minä en lue
# You don't read - Sinä et lue
# We don't read - Me emme lue

[[Luokka:Englannin kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tietokone- ja konsolipelien läpipeluuohjeet</title>
    <id>2085</id>
    <revision>
      <id>27518</id>
      <timestamp>2007-01-04T13:19:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Finland</username>
        <id>626</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Seuraavista peleistä on saatavilla läpipeluuohjeet tai muita vinkkejä:

*[[Tietokone- ja konsolipelien läpipeluuohjeet/Nethack|Nethack]]
*[[/Pingus/]]
*[[Tietokone- ja konsolipelien läpipeluuohjeet/Red Dead Revolver (PS2)|Red Dead Revolver (PS2)]]
*[[Tietokone- ja konsolipelien läpipeluuohjeet/The Invisible Man|The Invisible Man]]
[[en:Computer and video games bookshelf]]

[[Luokka:Tietokone ja konsolipelien läpipeluuohjeet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tietokone- ja konsolipelien läpipeluuohjeet/Nethack</title>
    <id>2086</id>
    <revision>
      <id>26943</id>
      <timestamp>2006-12-26T05:59:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Tietokone ja konsolipelien läpipeluuohjeet/Nethack” uudelle nimelle ”Tietokone- ja konsolipelien läpipeluuohjeet/Nethack”: kh</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Nethack.png|thumb|Screenshot Nethack-pelistä|400px]]
[[Kuva:NetHack for Windows Screenshot.png|thumb|NetHackin Windows-version graafinen käyttöliittymä|400px]]
[[w:Nethack|Nethack]] on tietokoneella pelattava roguelike-peli. Nethack on aloittelijalle armoton, näppäinkomentoja on paljon, eikä hiiritä tueta (poislukien Falcon's Eye ja muut vastaavat fanimuokkaukset). Edes vihollisen ulkomuodosta ei voi päätellä sen vaarallisuutta. 

==Sekalaisia vinkkejä Nethackiin==

*Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Asioiden syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminen on yksi pelin haasteista.
*Nethack 3.21:n suurin uutuus on grafiikka, mutta se on oletusarvoisesti kytketty pois päältä. Avaa pelihakemistossa oleva NETHACK.CNF joko Dosin EDIT-ohjelmalla tai Win95:n Notepadilla, etsi rivi jossa lukee OPTIONS=video:autodetect ja poista kommenttimerkki (#) sen alusta.
*Etenkin pelin alussa voimakkaita hirviöitä kannattaa ainakin vahingoittaa kaukaa ennen lähikontaktia. (Esim. rogue voi heitellä tikareita päälle säntäävää leocrottaa päin)
*Hakulla voi rikkoa patsaita, kaivaa seiniä, kaivautua maahan ja muuta hyödyllistä.
*Voihan hakulla toki muutakin kaivaa kuin kauppojen seiniä!
*Tässä muutamia ruumiista saatavia ominaisuuksia, jotka auttavat aloittelijaa:
**Shrieker (poison resistance joskus, ei myrkyllinen)
**Homunculus (sleep resistance joskus)
**lohikäärmeet (ei keltainen)
**floating eye (telepatia)
**winter wolf (kylmä)
*Poison resistancen voi saada myös syömällä myrkyllisiä ruumiita, mutta se on huono idea, sillä myrkky vie voimia.
*Tengut kannattaa syödä, sillä niistä voi saada teleport controlin.
*Syö hirviöitä ja kokeile.
*Etsi jostain elven dagger ja anna sille nimeksi Sting, niin siitä tulee erikoisase, josta kauppias maksaa viitisen kymppiä.
*Elven broadswordin voi myös nimetä erikoisaseeksi nimellä Orcrist.
*Rahat kannattaa tiputtaa kaupan lattialle ja antaa koiran varastaa ne. Tililtä voi sitten ostaa kirotut ja koiralle liian painavat esineet.
*Hyvä tapa ryöstää kauppa on työntää kivi (boulder) kaupan ovelle, teleportata kauppaan, kerätä tavarat ja teleportata pois: Keystonen kytät jäävät kauppaan nalkkiin.
*Erilaisia kauppojen ryöstötapoja on kymmeniä, mutta helpoin on käyttää teleport scrollia.
*Ritarilla (knight) on myös helppo ryöstää kauppa hyppäämällä kauppiaan ylitse. Tämä ei ehkä  kannata koska ritari on lawful. Ainoa, joka ei kärsi kaupan ryöstöstä on rogue.
*Alttarilla kannattaa rukoilla aina silloin tällöin, vaikka ei olisi mitään hätää, Jumalalta saa nimittäin kivoja lahjoja. Kaikki mukana olevat esineet saattavat myös muuttua siunatuiksi, tämä ei kuitenkaan koske säkissä olevia esineitä.
*Suuret raadot kannattaa kuljettaa uhrattavaksi bag of holdingissa, jotteivät ne mätäne niin nopeasti. Jääkaapissa olevat raadot ovat myös uhrauskelpoisia.
*Jos päällä on edellisestä pelistä peräisin oleva cursed -4 dragon scale mail, tiputa kaikki tavarat ja vaatteet (ei kirotut) ja zäppää itseäsi wand of cancellationilla.
*Ahmatin apuväline on amulet of magical breathing. Se kaulassa voi popsia lohikäärmeitä ja jättiläisiä niin paljon kuin huvittaa.
*Onnenkekseistä ei paljon nälkä lähde, mutta villikoiran kesyttäminen onnistuu hyvin.
*Jos olet kultavarastossa, kun vartija tulee, kerro hänelle olevasi Croesus, niin saat vähän lisäaikaa.
*Boulderista pääsee ohi ahtaassa käytävässä, jos mukana on vain hyvin vähän tavaraa (esimerkiksi pyyhe, sormus, amuletti).
*Lemmikin saa ryöstämään kaupan näin: Astu oven suuhun ja odota, että koira tuo jonkun tavaran eteesi. Juuri koiran pudotettua tavaran heitä sille koiranruokaa (tripe ration). Sen jälkeen koira alkaa tuoda innokkaasti tavaraa kaupasta. Lemmikkiä voi opettaa muullakin tavalla:
**Sitä voi kasvattaa antamalla sen tappaa muita ötököitä, hyvä paikka tälle on Gnomish Mines. Kun koira kasvaa tarpeeksi isoksi voi se käydä jopa kauppiaan kimppuun!
**Se oppii hakemaan esimerkiksi ammutut nuolet, kun heittää sille koiranruokaa juuri, kun se on tuonut ampumasi nuolen viereesi.
*Kannattaa aina muistaa että koira/kissa ei ikinä kävele kirotun esineen päälle.

==Miten pelin pääsee läpi?==
Pelissä on tarkoituksena löytää Amulet of Yendor ja uhrata se maan pinnalla. Peli alkaa kerroksesta yksi, joten seuraava kerros ylöspäin on jo maan pinnalla. Ennen ylös menemistä pitää Amulet of Yendor olla hallussa, mikä ei ole aivan yksinkertainen juttu.

Hankkeessa tarvitaan välttämättä seuraavat esineet:
* seitsemän kynttilää, Gnomish Minen kaupungissa on aina kynttiläkauppa
* kynttelikkö, joka löytyy vampyyrien pääjehulta (esine nimeltä Candelabrum of Invocation, vampyyrin nimi on Vlad the Impaler)
* tiuku, jonka saa palkinnoksi oman roolin tehtävän suorittamisesta (the Bell of Opening)
* Kuolleiden kirja, joka on Yendorin velholla

Kun ylläolevat esineet on hankittu, mennään alimmalta tasolta löytyvään ruutuun, jossa tuntuu outoa värinää. Suoritetaan seremonia, jossa kynttilät sytytetään, tiukua soitetaan ja kirja luetaan. Tällöin aukeaa uusi porraskäytävä alimman tason alapuolelle, josta Amulet of Yendor löytyy. Amuletin kanssa palataan ensimmäiseen kerrokseen, noustaan maan pinnalle ja taistellaan tietä eteenpäin, kunnes viidenneltä maanpäälliseltä tasolta löytyy oman jumalan alttari, jossa amuletti uhrataan. Palkinnoksi on luvassa puolijumalaksi korotus ja loputtomasti kunnioitusta niiltä, jota yhä tuskailevat Nethackin voittamiseksi.

Nethack on erittäin vaikea peli läpäistä, mutta erittäin viihdyttävä siitä huolimatta. Peliä kannattaakin pelata rauhassa tutkimalla ja varsinainen pelin voittaminen on syytä unohtaa (toistaiseksi). Nethackin monet monet hienoudet ovat käsillä aivan pelin alkuhetkistä lähtien ja viihdettä riittää, vaikka Yendorin amulettia ei milloinkaan näkisi.

==Aiheesta muualla==

{{wikipedia|NetHack|NetHack}}


* [http://www.melankolia.net/nethack/index.en.html Mikko Saaren Nethack-sivu]
* [http://www.steelypips.org/nethack/ Kattava ohjekokoelma]

[[en:Nethack]]

[[Luokka:Tietokone ja konsolipelien läpipeluuohjeet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Paella</title>
    <id>2104</id>
    <revision>
      <id>15339</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:09:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Wikipedia|Paella|Paella}}
Arroz a la Alicantina

Annos neljälle

      -600 gr riisiä (arroz)
      -3 dl oliiviöljyä (virgen extra)
      -1500 gr kanaa suikaloituna
      -3 punaista paprikaa
      -2 kypsää tomaattia
      -250 g mustekalaa (calamar)
      -250 g tuoretta tonnikalaa tai tonnikalapaljoja
      -1 kokonainen valkosipuli
      -suolaa
      -sahramia
      -katkarapuja, hummeria tai sinisimpukoita

Mittaa 3 dl öljyä ja paista siinä ensin valkosipulit ja siirrä ne syrjään. 
Paista kana ja laita se kattilaan kiehuvaan veteen. 
Lisää pannulle samaan paistoöljyyn paprikasuikaleet ja kuoritut tomaatit 
yhessä tonnikalan ja mustekalan kanssa. 
Odota, että tomaatti neste haihtuu ja ainekset ovat hyvin paistuneita. 
Lisää kaada paistetut valkosipulit sekä hieman suolaa. 
Mausta kattilassa kiehuva kana suolalla ja sahramilla. 
Lisää pannulle riisi ja se paista tomaatin, mustekalan ja tonnikalan kanssa. 
Lisää liha ja sen kuumaa keitinlientä tarpeen mukaan 
(riisin tulee kiehua nesteessä). Tarkista levyn voimakkuus siten, 
että liemi kiehuu. Anna kiehua noin 5 minuuttia, sen jälkeen vähennä lämpöä. 
Tarkista maku, lisää suolaa tarvittaessa ja anna hautua taas 5 minuuttia. 
Lisää katkaravut, hummerit tai sinisimpukat ja paprikasuikaleita. 
Anna hautua vielä noin 10 minuuttia tai kunnes paella on kypsää. 
Anna vetäytyä noin 10 minuuttia ennen tarjoilua.

[[Luokka:Keittokirja|Paella]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Novial</title>
    <id>2105</id>
    <revision>
      <id>28041</id>
      <timestamp>2007-01-18T11:46:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>lisää kirja pitäisi kyllä olla suomeksi</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Image:novflag.png|thumb|100px|right|Novialin lippu]]

Novial ([http://www.sil.org/iso639-3/documentation.asp?id=nov ISO 639-3: nov]) on tanskalaisen kielitieteilijän, professori Otto Jespersenin (1860–1943) kehittämä keinotekoinen kieli. Sen sanasto tulee pääosin germaanisista ja romaanisista kielistä. Kieliopissa on vaikutteita enimmäkseen englannista. 

* [http://nov.wikipedia.org/wiki/Main_Page Novial Wikipedia]


==&lt;font color=&quot;#CC6600&quot;&gt;Kurssi&lt;/font&gt;==

{|
|0. [[Novial/Pronuntiatione_1| Ääntäminen]]&amp;nbsp;&amp;nbsp;[[Kuva:100%.png]]
|-
|1. [[Novial/Hunde_Lektione_1| Lektione 1]]&amp;nbsp;&amp;nbsp;[[Kuva:50%.png]] ||&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;-&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;||&lt;font color=&quot;#CC6633&quot;&gt;'''Li Hunde del Familie Baskerville'''&lt;/font&gt; 
|-
|1. [[Novial/Lektione 1| Lektione 1]]&amp;nbsp;&amp;nbsp; ||&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;-&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;||&lt;font color=&quot;#CC6633&quot;&gt;&lt;/font&gt; 
|-
|1. [[Novial/Pronuontiatione 1| Lektione 1]]&amp;nbsp;&amp;nbsp; ||&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;-&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;||&lt;font color=&quot;#CC6633&quot;&gt;&lt;/font&gt; 
|-
|2. [[Novial/Hunde_Lektione_2| Lektione 2]]&amp;nbsp;&amp;nbsp;[[Kuva:25%.png]] ||&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;-&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;||&lt;font color=&quot;#CC6633&quot;&gt;'''Li Malediktione del Baskervilles'''&lt;/font&gt;
|-
|3. [[Novial/Hunde_Lektione_3| Lektione 3]]&amp;nbsp;&amp;nbsp;[[Kuva:25%.png]] ||&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;-&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;||&lt;font color=&quot;#CC6633&quot;&gt;'''Li Legende'''&lt;/font&gt;
|-
|4. [[Novial/Hunde_Lektione_4| Lektione 4]]&amp;nbsp;&amp;nbsp;[[Kuva:25%.png]] ||&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;-&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;||&lt;font color=&quot;#CC6633&quot;&gt;'''Li Kaptate'''&lt;/font&gt;
|-
|5. [[Novial/Hunde_Lektione_5| Lektione 5]]&amp;nbsp;&amp;nbsp;[[Kuva:25%.png]] ||&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;-&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;||&lt;font color=&quot;#CC6633&quot;&gt;'''Li Hunde de Inferne'''&lt;/font&gt;
|-
|6. [[Novial/Hunde_Lektione_6| Lektione 6]]&amp;nbsp;&amp;nbsp;[[Kuva:25%.png]] ||&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;-&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;||&lt;font color=&quot;#CC6633&quot;&gt;'''Li Inquesto'''&lt;/font&gt;
|-
|7. [[Novial/Hunde_Lektione_7| Lektione 7]]&amp;nbsp;&amp;nbsp;[[Kuva:25%.png]] ||&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;-&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;||&lt;font color=&quot;#CC6633&quot;&gt;'''Li Pede-printatus'''&lt;/font&gt;
|-
|A1. [[Novial/Hunde_Apendise_1| Apendise 1]]&amp;nbsp;&amp;nbsp;[[Kuva:00%.png]] ||&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;-&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;||&lt;font color=&quot;#CC6633&quot;&gt;'''Prefixes'''&lt;/font&gt;
|-
|A2. [[Novial/Hunde_Apendise_2| Apendise 2]]&amp;nbsp;&amp;nbsp;[[Kuva:00%.png]]  ||&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;-&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;||&lt;font color=&quot;#CC6633&quot;&gt;'''Sufixes'''&lt;/font&gt;
|}

==&lt;font color=&quot;#FF3399&quot;&gt;Tekstit&lt;/font&gt;==

===&lt;font color=&quot;#FF3399&quot;&gt;Ozin Velho &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;- &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Li Sorsiero de Oz&lt;/font&gt;===
{|
|[[Novial/Ozin_Velho_1|1. Pyörremyrsky]]&amp;nbsp;&amp;nbsp;[[Image:100%.png]] ||&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;-&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;||&lt;font color=&quot;#FF3399&quot;&gt;'''Li Siklone'''&lt;/font&gt;
|}
{|
|[[Novial/Ozin_Velho_2|2. Neuvonpito Munchkineiden (?) kanssa]]&amp;nbsp;&amp;nbsp;[[Image:100%.png]] ||&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;-&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;||&lt;font color=&quot;#FF3399&quot;&gt;'''Li Konsilo kun li Munchkines'''&lt;/font&gt;
|}

== Linkkejä ==
*[http://www.blahedo.org/novial/nl.html Novialin sanakirja] (englanniksi, ranskaksi ja saksaksi)
* [http://www.geocities.com/Athens/Forum/5037/AIL.html An International Language]: Prof. Otto Jespersenin 1928 kirja (englanniksi).
* [http://en.wikibooks.org/wiki/Novial Novial Wiki Book]: Novialin kurssi vasta-alkajoille (englanniksi).
* [http://nov.wikipedia.org/wiki/Main_Page Novial Wikipedia]
* [http://groups.yahoo.com/group/novial-discussion/ Novial Discussion Group]: Novial discussion group at Yahoo! (englanniksi ja novialiksi)

[[Luokka:Novial]]


[[en:Novial]]
[[eo:Novialo]]
[[fr:Enseignement du novial]]
[[pl: novial]]
[[ru:Новиаль]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Novial/Ozin Velho 1</title>
    <id>2106</id>
    <revision>
      <id>26211</id>
      <timestamp>2006-12-15T07:21:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;small&gt;[[Novial|Novialin kotisivu]]

&lt;small&gt;[[Novial#Ozin_Velho_.C2.A0.C2.A0.C2.A0.C2.A0.C2.A0-_.C2.A0.C2.A0.C2.A0.C2.A0.C2.A0Li_Sorsiero_de_Oz|Kontenaje]] - &lt;/small&gt;&lt;b&gt;Chapitre 1&lt;/b&gt;&lt;small&gt; - [[Novial/Ozin_Velho_2|Chapitre 2]]&lt;/small&gt;

&lt;small&gt;&lt;font color=&quot;#FF3399&quot;&gt;&lt;center&gt;'''Chapitre Un'''&lt;/center&gt;&lt;/font&gt;&lt;/small&gt;

&lt;font color=&quot;#FF3399&quot;&gt;&lt;center&gt;'''Li Siklone'''&lt;/center&gt;&lt;/font&gt;

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Dorothy lojiad mid li grandi stepes de Kansas, che Onklo Henry, kel esed farmere, e Tanta Em, kel esed li marita del farmere. Lesen hause esed mikri, pro ke li ligne por konstrukta lu had mus bli porta per veture trans multi mailes. Esed quar mures, planche e tekte, kel fad un chambre; e disi chambre kontenad rustosi aspektenti forne, armore por li plates, table, tri o quar stules, e li lites.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Onklo Henry e Tanta Em haved grandi lite in un angule, e Dorothy haved mikri lite in altri angule. Esed totim nuli mansarde, e nuli kelere – exept mikri true fosat in li tere, nomat siklone-kelere, vor li familie poved vada tikas ke un de ti grandi tordo-ventes did eventa, sat fortosi por destrukte irgi strukture in sen vie. On arivad a lu per trape mid li planche, fro kel skale dukted subu en li mikri, sinlumosi true.
[[Image:Wizoz_sun.png|none|left]]
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Kand Dorothy stead in li porte e regardad sirku, la poved vida nulu exept li grandi, grisi stepe an chaki latere. Nek arbre ni hause rupted li larji extensione de plani lande kel arivad al borde del siele ye omni direktiones. Li sune had baka li plugat lande en grisi mase, kun mikri krakos kursent tra lu. Even li gasone non esed verdi, pro ke li sune had brula li kulmines del longi folies til ke lus esed li sami, grisi kolore kel blid vida omnilok. Unfoy li hause had es piktet, ma li sune desligad li farbe e li pluves lavad lu for, e nun li hause esed matud e grisi kom omni altru.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Kand Tanta Em venid lojia dar la esed yuni, beleti marita. Li sune e vente had chanja anke la. Lus had prenda li sintile ek lan okules e livad lus sobre griseso; lus had prenda li redeso fro lan vanges e labies, e lus anke esed grisi. Kand Dorothy, kel esed orfane, unesmim venid a la, Tanta Em had es talim alarmat per li pueren rido ke la kriad e presed sen manu a sur sen kordie kand unque Dorothyn gayi voise arivad a lan oreles; e la ankore regardad li mikri puera surprisatim pro ke la poved trova irgu pri kel ye rida.  

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Onklo Henry nulitem ridad. Lo laborad multim fro matine til nokte e non savad te kel joyo esed. Lo esed grisi anke, fro sen longi barbe til sen rudi butes, e lo aspektad severi e soleni, e rarim parlad.
[[Image:Wizoz_house.jpg|none|right]]
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Esed Toto kel kausad Dorothy rida, e salvad la fro deveno tam grisi kam lan sirkumdantus. Toto non esed grisi; lo esed mikri, nigri hunde, kun longi, silkatri piles e mikri, nigri okules kel brilietad gayim an chaki latere de lon komiki, mikri nase. Toto ludad durant li toti jorne, e Dorothy ludad kun lo, e amad lo karim.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Disdi, tamen, les non ludad. Onklo Henry sidad sur li porte-stone e regardad pavoretosim li siele, kel esed ankore plu grisi kam ordinarim. Dorothy stead in li porte kun Toto in sen brases, e regardad anke li siele. Tanta Em esed lavant li plates.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Ek li ferni norde les audid basi ululo del vente, e Onkla Henry e Dorothy poved vida vor li longi gasone ondad devan li venienti sturme. Nun venid akuti siflo in li aere fro li sude, e kand les turnad sen okules vers ti direktione les vidad ruges in li gasone venient anke fro ti direktione.

Subitim Onklo Henry steeskad.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;“Siklone veni, Em,“ lo vokad a sen marita. ”Me vada sorga li animales.” Tand lo kursed vers li hangares vor li boves e kavales esed tenat. 

Tanta Em haltad sen laboro e venid al porte. Un regardesko montrad a la li tre proximi danjere.

”Rapidim, Dorothy!”, la klamad.”Kurse al kelere!”

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Toto saltad ek Dorothyn brases e kashad se sub li lite, e li puera komensad  riprenda lo. Tanta Em, tre pavorosi, jetad aperti li trape in li planche e klimad subu per li skale en li mikri, deslumosi true. Dorothy kaptad Toto finalim e komensad seku sen tanta. Kand la esed mi-trans li chambre venid grandi kriacho fro li vente, e li hause tremblad talim multim ke la perdad sen stea-povo e sideskad subitim a sur li planche.
[[Image:Wizoz_ear.jpg|none|left]]
Tand stranju eventad.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Li hause rotad rapidim dufoy o trifoy e lentim levad se tra li aere. Dorothy sentid quasi la vadad supru in balone.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Li nordi e sudi ventes renkontrad mutu vor li hause stead, e fad lu li exakti sentre del siklone. Mid siklone li aere es generalim tranquili, ma li grandi presione del vente an chaki latere levad lu sempre plu alti, til ke lu esed al maxim alti kulmine del siklone; e dar lu restad e blid porta for tra multi mailes tam fasilim kam on vud pove porta plume.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Esed tre deslumosi, e li vente kriachad sirk la, ma Dorothy trovad ke la voyajad kelkigrad fasilim. After li unesmi poki jirationes, e altrfoy kand li hause pentad multim, la sentid quasi la blid bersa dolsim, kom bebe in berse.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Toto non prisad lu. Lo kursed sirk li chambre, nun dislok, nun tilok, aboyant lautim; ma Dorothy sidad totim tranquili sur li planche e vartad por vida tu kel saled eventa.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Unfoy Toto vadad tro proxim li averti trape, e falad inu; e unesmim li mikri puera pensad ke la had perda lo. Ma bald la vidad un ek lon oreles saliant tra li true, pro ke li forti presione del aere suportad lo talim ke lo non poved fala. La reptad til li true, kaptad Toto per li orele, e tirad lo retro en li chambre, aftru klosant li trape por ke nuli plusi aksidentes vud pove eventa.
[[Image:Wizoz_bed.jpg|none|right]]
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Hore after hore pasad for, e lentim Dorothy venkad sen timo; ma la sentid totim solitari, e li vente kriachad talim lautim omnilok sirk la ke la preske devenid surdi. Komensim la questionad se ob la saled bli rupte en pieses kand li hause saled fala ri; ma durant ke li hores pasad e nulu hororisiv eventad, la haltad pavoreta e desised varta kalmim e vida tu kel li future saled porta. Finalim la reptad super li baskulanti planche til sen lite, e lieskad sur lu; e Toto sekud e lieskad apud la.

Malgre li baskulo del hause e li kriacho del vente, Dorothy bald klosad sen okules e dormieskad profundim.


[[Luokka:Novial]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Wizoz sun.png</title>
    <id>2107</id>
    <revision>
      <id>27270</id>
      <timestamp>2007-01-02T10:05:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>luokitin</comment>
      <text xml:space="preserve">Chapter 1. Dorothy looks at the sun.

The Wonderful Wizard of Oz (1900)

Baum, L. Frank

Illustrator W. W. Denslow

Copyright no longer valid. Text and images are public domain.

Source (cropped and resized):

http://etext.lib.virginia.edu/toc/modeng/public/BauWiza.html

[[Luokka:Novial kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Wizoz house.jpg</title>
    <id>2108</id>
    <revision>
      <id>27269</id>
      <timestamp>2007-01-02T10:05:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>luokitin</comment>
      <text xml:space="preserve">Chapter 1. Cyclone lifts the house.

The Wonderful Wizard of Oz (1900)

Baum, L. Frank

Illustrator W. W. Denslow

Copyright no longer valid. Text and images are public domain.

Source (cropped and resized):

http://etext.lib.virginia.edu/toc/modeng/public/BauWiza.html

[[Luokka:Novial kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Wizoz ear.jpg</title>
    <id>2109</id>
    <revision>
      <id>27268</id>
      <timestamp>2007-01-02T10:04:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>luokitin</comment>
      <text xml:space="preserve">Chapter 1. Dorothy grabs Toto by the ear.

The Wonderful Wizard of Oz (1900)

Baum, L. Frank

Illustrator W. W. Denslow

Copyright no longer valid. Text and images are public domain.

Source (cropped and resized):

http://etext.lib.virginia.edu/toc/modeng/public/BauWiza.html

[[Luokka:Novial kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Wizoz bed.jpg</title>
    <id>2110</id>
    <revision>
      <id>27266</id>
      <timestamp>2007-01-02T10:04:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin</comment>
      <text xml:space="preserve">Chapter 1. Dorothy and Toto on a bed.

The Wonderful Wizard of Oz (1900)

Baum, L. Frank

Illustrator W. W. Denslow

Copyright no longer valid. Text and images are public domain.

Source (cropped and resized):

http://etext.lib.virginia.edu/toc/modeng/public/BauWiza.html

[[Luokka:Novial kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Contents</title>
    <id>2117</id>
    <restrictions>move=sysop:edit=sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>7943</id>
      <timestamp>2005-12-16T21:02:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">'''Tämä sivu on suojattu toistaiseksi jatkuvan mainoslinkkien levityksen takia''' — [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 16. joulukuuta 2005 kello 21:02:03 (UTC)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Elektroniikka</title>
    <id>2118</id>
    <revision>
      <id>24199</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:50:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">==Elektroniikka tekniikanalana==

==Perusilmiöt==
===Jännite, virta ja teho===
*[[:w:jännite|jännite]]
*[[:w:sähkövirta|virta]]
*[[:w:teho|teho]]
*[[:w:sähköisten suureiden analogiat|analogiat hydrauliikkaan]]
*[[:w:vaihtovirta|Vaihtovirta]], [[:w:Kolmivaihevirta|kolmivaihevirta]]

===Varaus ja sähkökenttä===
*[[:w:sähkövaraus|varaus]]
*[[:w:sähkökenttä|sähkökenttä]]

===Magneettikenttä===
*[[:w:magneettikenttä|magneettikenttä]]
*[[:w:magneettikentän voimakkuus|magneettikentän voimakkuus]]

===Kapasitanssi===
*[[:w:kapasitanssi|kapasitanssi]]

===Induktanssi===
*[[:w:induktanssi|induktanssi]]

===Reaktanssi===
*[[:w:reaktanssi|reaktanssi]]

==Paristot, akut ja virtalähteet==
*[[:w:paristo|paristo]]
*[[:w:akku|akku]]
 - verkkovirtalähde, AC/DC- ja DC/DC-muuntimet

==Mittalaitteet==
===Galvanometri===

===Yleismittari===
*[[:w:Yleismittari|Yleismittari]]
===Oskilloskooppi===
*[[:w:Oskilloskooppi|Oskilloskooppi]]
===Spektrianalysaattori===

===Logiikka-analysaattori===

===Taajuuslaskuri===
*[[:w:Taajuuslaskuri|Taajuuslaskuri]]

==Komponentit==
===Vastukset===
*[[:w:vastus|vastus]]

===Kondensaattorit===
*[[:w:kondensaattori|kondensaattori]]

===Kelat ja muuntajat===
*[[:w:kela (komponentti)|kela]]
*[[:w:muuntaja|muuntaja]]

==Puolijohteet==
===Diodi===
[[:w:diodi|diodi]]
 - zenerdiodi

===Bipolaaritransistori===

===FET=== 

===Tyristori===
[[:w:tyristori|tyristori]]

==Analogipiirit==
===Operaatiovahvistin===
*[[:w:Operaatiovahvistin|Operaatiovahvistin]]
===Komparaattori===
*[[:w:Komparaattori|Komparaattori]]
===Regulaattori===
*[[:w:Regulaattori|Regulaattori]]

==Suodatinpiirit==

==Digitaalipiirit==
===Portit===
===Multiplekserit===
===Kiikkupiirit===
===Laskuripiirit===

==AD- ja DA-muuntimet==

*[[:w:ADC|ADC]]
*[[:w:DAC|DAC]]

==RF-tekniikka==
===Sähkömagneettinen säteily===
* [[:w:sähkömagneettinen spektri|spektri]]
 - RF-kenttä

===RF-piirit===

==Optoelektroniikka==
* [[:w:LED|LED]]
* [[:w:LCD|LCD]]
* [[:w:CRT|Katodisädeputki]]
* [[:w:fotodiodi|Fotodiodi]]
* Valotransistori

[[en:Electronics]]

[[Luokka:Elektroniikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sähkötekniikka</title>
    <id>2119</id>
    <revision>
      <id>15354</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:09:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">==Jännite ja virta==
*[[:w:jännite|jännite]]
*[[:w:sähkövirta|virta]]
*[[:w:sähköisten suureiden analogiat|analogiat hydrauliikkaan]]

==Pätöteho, näennäisteho ja loisteho==
''Pätöteho'' on työtä tekevää tehoa ja ''loisteho'' on induktiivisen tai kapasitiivisen kuorman vaatimaa työtä tekemätöntä tehoa, joka kuitenkin kuormittaa siirtolinjoja. Tyypillinen osittain induktiivinen kuorma on sähkömoottori. ''Näennäisteho'' on pätötehon ja loistehon yhteisvaikutus.

*[[:w:pätöteho|pätöteho]]
*[[:w:näennäisteho|näennäisteho]]
*[[:w:loisteho|loisteho]]

==Magneettikentät==
==Pyörrevirta==
==Muuntajat==
==Sähköenergian siirto==
==Generaattorit==
==Sähkömoottorit==
===Tasavirtamoottorit===
===Oikosulkumottorit===
===Askelmoottorit===
==Moottorien ohjaus==
===Servot===
===Taajuusmuuttajat===
==Solenoidit==

[[Luokka:Sähkötekniikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Fysiikan oppikirja/Lämpö</title>
    <id>2120</id>
    <revision>
      <id>15422</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:14:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">==Lämpö ja lämpöenergia==

==Lämpötila==

Galilei (1564-1642) rakensi lämpömittarin, jossa ilmapallossa oleva ilma nosti lämmetessään vettä putkeen. Ilmapaineen muutokset kuitenkin häiritsivät tuloksia. Olav Rømer (1644-1710) kehitti alkoholitäytteisen lämpömittarin ja laati lämpötila-asteikon, jonka 0- piste oli suolaliuoksen jäätymispisteen ja veden kiehumispistettä hän merkitsi 60:lla. Hollantilainen Daniel Fahrenheit (1686-1736) kehitti elohopealämpömittarin ja oman lämpötila-asteikon, jota vieläkin käytetään monissa maissa. Kolmas asteikko on ruotsalaisen Anders Celsiuksen (1701-1744) siinä on 0-pisteenä (0 &lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;C) jään sulamispiste ja veden kiehumispiste on 100 astetta (100 &lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;C). 

SI-järjestelmän asteikkona on William Thomsonin (1824-1907) (eli Lordi Kelvin) kehittämä absoluuttinen lämpötila-asteikko, jonka 0-kohta on absoluuttinen lämpötila. Asteikkoväli on sama kuin celsiusasteikossa. 

Absoluuttisella lämpötilalla tarkoitetaan lämpötilaa, jossa kaasun paine menee nollaksi. Se on -273,15°C. Absoluuttisessa lämpötilassa molekyylit eivät kulje vaan ovat paikallaan. Korkeintaan ne voivat pyöriä paikallaan. Lämpötilan yksikkönä on kelvin (K), joka on suuruudeltaan celsius yksikön suuruinen, mutta 0-kohta on eri. Celsius lämpötilasta saadaan kelvin lämpötila lisäämällä celsiuslämpötilaan 273. Esim. 27 &lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;C = (27 + 273 ) K = 300 K. Vastaavasti kelvin lukemasta vähennetään 273 ja saadaan celsiuslukema. Jos vähennetään kaksi kelvineinä ilmoitettua lämpötilaa toisistaan ja vastaavat lämpötilat celsiuslukemina, saadaan sama erotus. 

Absoluuttista asteikkoa käytettäessä merkitään lämpötilaa isolla T-kirjaimella ja celsiusasteikkoa käytettäessä pienellä t:llä. 

==Lämmön siirtyminen==

Lämpö voi siirtyä paikasta toiseen kolmella tavalla: 

* kuljettamalla 
* johtumalla 
* säteilemällä 

Lämmön kulkeutuminen tapahtuu jonkun aineen mukana. Esimerkiksi, kun vesi virtaa se kuljettaa mukanaan siihen varastoitunutta lämpöä. Näinhän tapahtuu lämpöpattereissa ja erilaisissa vesijäähdytysjärjestelmissä. Esimerkkeinä vaikkapa tuulet kuljettavat mukanaan lämpöä. Etelätuuli tuo lämpöä. Veri kuljettaa lämpöä kehossamme. 

==Lämmönjohtavuus ja lämpöresistanssi==

==Lämpökapasiteetti==


[[Luokka:Fysiikan oppikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Vitsit/Blondi</title>
    <id>2136</id>
    <revision>
      <id>25775</id>
      <timestamp>2006-12-07T16:34:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>RrRauh</username>
        <id>560</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Blondi mietti itsekseen:&lt;br/&gt;
- No voi kamalaa, nytpä kävi hassusti. En muista pitikö minun mennä kaveriani vastaan klo 8.30 vai klo 3.80.
----
Kuinka pidät blondin kiireisenä koko päivän?&lt;br/&gt;
- Vie hänet pyöreään huoneeseen ja käske istua nurkassa. / Anna hänelle lappu, minkä kummallakin puolella lukee &quot;Käännä&quot;.
----
Miksi blondi oli innoissaan saatuaan palapelinsä valmiiksi puolen vuoden uurastuksen jälkeen?&lt;br/&gt;
- Palapelin laatikon kyljessä luki 2-4 vuotta.
----
Blondi oli hotellissa. Tarjoilija koputti huoneen oveen sanoen:&lt;br/&gt;
- Haluatteko kahvia vuoteeseen? 
&lt;br/&gt;Blondi vastasi:
&lt;br/&gt;- Tuota, mieluummin kuppiin, kiitos.
----
Mitä tulee kun risteyttää blondin ja kamelin?&lt;br/&gt;
- Kukaan ei tiedä, koska yksikään kameli ei ole vielä suostunut.
----
Blondi ja terroristi hyppäsivät yhtä aikaa katolta. Kumpi osui ensimmäisenä maahan?&lt;br/&gt;
- Terroristi, sillä blondi eksyi matkalla.
----
Miksi blondi ei osaa kirjoittaa lukua &quot;yksitoista&quot;?&lt;br/&gt;
- Hän ei tiedä, kumpi ykkönen tulee ensin.
----
Miksi seitsemäntoista blondia seisoo baarin edessä?&lt;br/&gt;
- Täytyy olla kahdeksantoista, että pääsee sisään!
----

Miksi lauma pikkublondeja hekottaa baarin edessä? &lt;br/&gt;
- Koska nauru pidentää ikää!
----
Miksi blondi ei uskalla käyttää tietokonetta?&lt;br/&gt;
- Koska siinä on hiiri.
----
Miksi blondi otti vessan oven pois?&lt;br/&gt;
- Ettei kukaan tirkistelisi avaimenreiästä!
----
Miksi blondi käyttää pikkuhousuja?&lt;br/&gt;
- Ne lämmitää kivasti nilkkoja.
----
Poliisi pysäytti blondin ja kysyi häneltä ajokorttia.&lt;br/&gt;
Blondi ei tienny mikä sellanen on ja poliisi kuvaili, että se on sellainen&lt;br/&gt;
suorakulmio, jossa on teidän kuva. Blondi kaivoi laukkuansa ja löysi peilin. &lt;br/&gt;
&quot;Hmm, tämähän on neliskulmainen, ja siinä on mun kuva. Tän on pakko olla ajokortti&quot;, blondi tuumasi.&lt;br/&gt;
Hän anto peilin poliisille. Poliisi katsoi sitä hetken yllättyneenä ja totesi:&lt;br/&gt;
&quot;No miksette te heti sanoneet että tekin olette poliisi! Hyvää matkaa!&quot;&lt;br/&gt;
----
Mistä tietää että blondi on ollut mukana laivan suunnitelussa? &lt;br/&gt;
- Pelastusliiveissä on kuppikoot.

----

Blondi tietokonekaupassa: &lt;br/&gt;
- Haluaisin  verhot tietokoneeseeni. &lt;br/&gt;
- Eihän tietokoneissa käytetä verhoja! kauppias vastaa. &lt;br/&gt;
- Minullapa on Windows!

----

Miksi blondi jäi alapäästään kiinni bensapumppuun? &lt;br/&gt;
- Siinä luki, että kaikki maksutavat sallittuja.
[[Luokka:Vitsit|Blondi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Gimp-tasot.png</title>
    <id>2137</id>
    <revision>
      <id>10116</id>
      <timestamp>2006-04-06T07:49:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>muokattu lisensioinnit/luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">Kyseessä on kuvankaappaus GIMP-kuvankäsittelyohjelmasta, johon on lisätty muutama selventävä teksti. Ohjelma itsessään on julkaistu GPL-lisenssin alla.

{{Kuvakaappaus}}
{{Kaksoislisenssi/Ccbysa}}
[[Luokka:GIMP-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Main Page</title>
    <id>2140</id>
    <restrictions>edit=sysop:move=sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>8220</id>
      <timestamp>2006-01-06T01:17:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>(boxed)</username>
        <id>140</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Etusivu]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Graafinen suunnittelu</title>
    <id>2144</id>
    <revision>
      <id>27453</id>
      <timestamp>2007-01-03T09:39:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>Suunnitelma puuttuu</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Suunnitelma puuttuu}}
{{Wikipedia|Graafinen suunnittelu|Graafinen suunnittelu}}
== Graafinen suunnittelu ==

Graafinen suunnittelu on hyvin monimuotoinen ala, jossa täytyy ottaa huomioon niin käyttötarkoitus kuin myös tekstin yhteensopivuus muun tuotteen kanssa. Kuka tahansa voi luoda selkeää ja hyvää graafista ilmettä näillä muutamilla perusnikseillä. 

=== Mitä tulee ottaa huomioon, kun teen painotuotetta? ===

# Mikäli työ on tarkoitus painaa, kannattaa kysyä useilta painotaloilta tarjoukset, koska näin voit säästää huomattavasti.
# Kysy samalla painotalolta ohjeet, millaisessa muodossa sekä resoluutioilla aineiston on tultava painoon. Nykyisin valmis materiaali toimitetaan usein Adobe Acrobat -tiedostona (PDF), jonka tekemiseen tarvittavat ohjeistukset saa painosta.

====Yleiset perusohjeet====
* Värimaailman tulee olla CMYK (ei normaali RGB).
* Kuvien resoluutio tulee olla 300 dpi.
* Kuvien tallennusformaatin tulee olla joko pakkaamaton jpeg tai tiff. 

=== Teksti ja sen sommittelu ===

# Jos olet epävarma tekstin sijoittelun suhteen, paras paikka tekstille on vaakasuunnassa keskellä, koska se näyttää aina hyvältä ihmissilmään, ollen näin myös tylsä perusratkaisu.
# Alas kannattaa jättää hieman enemmän tilaa kuin ylös, koska silloin teksti ei ole niin raskaan ja ahdistavan oloinen.
# Uskalla käyttää muitakin fontteja kuin tavanomaiset Arialia tai Timesia. Hyvällä fonttivalinnalla työn ilme ja huomattavuus paranee selkeästi. Perussääntönä voidaan pitää, että työssä on korkeintaan 3 erilaista fonttia. Aloittelijalle suosittelen korkeintaan 2 erilaista fonttia, eli yksi mahdolliseen otsikkoon ja toinen muuhun tekstiin; tämä sen vuoksi, ettei työn luettavuus kärsi ja työstä tule sekava.
# Tekstistä voi rakentaa ns. &quot;kuvallisen elementin&quot;, erilaisella asettelulla; otsikko vinoon; otsikko menemään laidasta laitaan yms., lihavoinnilla ja kirjasinkoolla. Kontrastit työssä tuovat työhön ilmettä ja huomattavuutta.
# Tekstin väri voi olla muukin kuin musta, mutta lähellä pohjaväriä olevaa väriä kannattaa käyttää vain hyvin harkitusti ja perustellusti.

Lisää aiheeseen liittyviä neuvoja ja niksejä kannattaa hakea kirjastoista, joista löytyy useita hyviä lähteitä graafisen suunnittelun aloittelijoille.

Jos vieläkin olet epävarma, kannattaa antaa tehtävä mainostoimistolle, jossa on alan osaajia.

[[Luokka:Graafinen suunnittelu]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>IRC</title>
    <id>2152</id>
    <revision>
      <id>24445</id>
      <timestamp>2006-11-19T12:48:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{{Wikipedia|IRC|IRC}}
'''IRC''' eli '''Internet Relay Chat''' on Internetin palvelu, joka mahdollistaa reaaliaikaisen keskustelun Internet-käyttäjien välillä. IRC on vanhin Internetin pikaviestipalvelu (instant messenger). IRC:in keskustelut käydään tuottamalla tekstiä ja muita ascii-merkkejä näppäimistön avulla, ja katsomalla tietokoneen näytöltä muiden kirjoittamia viestejä. IRC:iin pääsee tarkoitusta varten tehdyllä tietokone-ohjelmalla tai jopa joidenkin nettisivujen kautta.

[[w:Telnet]] tarkoittaa raakaa komentoa, joka palvelimelle lähetetään. Se on kerrottu IRC-protokollan tekniikasta kiinnostuneille; peruskäyttäjän ei tarvitse näitä seikkoja ymmärtää tai lukea. [[w:Ohjelma]] tarkoittaa IRC-asiakasohjelmissa vallitsevaa käytäntöä. Kannattaa myös tutustua käyttämäsi ohjelman omiin ohjeisiin.

Verkkoon liittyminen:
 telnet:  telnet &lt;osoite&gt; &lt;portti&gt; (yleensä IRC-palvelin on portissa 6667, mutta poikkeuksiakin on)
 telnet:  USER &lt;tunnus&gt; 0 0 :&lt;Oikea nimi&gt; (Kohtia 0 ja 0 ei käytetä nykyään)
 telnet:  NICK &lt;nimi&gt;
 ohjelma: asetetaan nimi ja asetukset kohdalleen
 ohjelma: /server &lt;osoite&gt; (tai valikoista, vaihtelee suuresti)

Verkossa pysyminen:
 telnet:  PING :numerosarja (palvelin lähettää, jos kaikki kunnossa)
 telnet:  PONG :numerosarja (sinun täytyy vastata näin pysyäksesi palvelimella)

Liittyminen kanavalle:
 telnet:  JOIN #kanava
 ohjelma: /join #kanava

Viestin lähettäminen:
 telnet:  PRIVMSG #kanava :viesti
 ohjelma: viesti   (kanavan ollessa valittuna)

Kanavalta poistuminen:
 telnet:  PART #kanava :syy
 ohjelma: /part #kanava tai /part   (valittu kanava; syyn lisääminen vaihtelee)

Kanavamoderaattorin oikeuksien antaminen:
 telnet:  MODE #kanava +o nimi
 ohjelma: /op nimi   (kanavan ollessa valittuna)

Käyttäjän poistaminen kanavalta: (potkiminen) 
 telnet:  KICK #kanava nimi :syy
 ohjelma: /kick nimi syy (jotkin ohjelmat (esim. mIRC) vaativat kanavan antamisen, kuten IRC-protokollassakin)

Irkkaamisen lopettaminen
 telnet:  QUIT :syy
 ohjelma: /quit syy

[[Luokka:IRC]]
[[da:IRC-kursus]]
[[en:Internet Technologies/IRC]]
[[fr:Fonctionnement de l'IRC]]
[[pl:IRC/Okładka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Baarikaappi/Vodkamartini</title>
    <id>2154</id>
    <revision>
      <id>23680</id>
      <timestamp>2006-11-15T00:31:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Skorpion87</username>
        <id>171</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">'''Vodka Martini'''

Sekoitetaan Cocktail-lasiin:&lt;br&gt;
*3cl Vodkaa&lt;br&gt;
*1cl Kuivaa Vermuttia&lt;br&gt;
*Oliivi&lt;br&gt;

[[Luokka:Baarikaappi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>GIMP/Yksinkertaista kuvankäsittelyä</title>
    <id>2156</id>
    <revision>
      <id>24391</id>
      <timestamp>2006-11-18T13:50:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>Teksti varjolla ja väriliulla</comment>
      <text xml:space="preserve">Tällä sivulla on hieman monimutkaisempaa kuvankäsittelyä, jota tarvitaan esimerkiksi digikuvia parannettaessa. Tämän sivun ohjeissa oletetaan, että lukija on jo tutustunut GIMPin perusteisiin.

==Kuvan kiertäminen==
Kun kuva on alunperin otettu kamera &quot;pystyssä&quot; esimerkiksi kuvattaessa seisovaa ihmistä tai korkeaa rakennusta jää kuvatiedosto &quot;makaamaan&quot; eli kiertyneeksi 90°. Ongelma voidaan korjata komentamalla kuva -&gt; muunnos -&gt; kierrä 90° vasta tai myötäpäivään tapauksesta riippuen.

==Digikuvan värien säätäminen==
Joskus kuvattaessa kuvien värisävyt eivät täysin vastaa kuvattua kohdetta, joten värejä on hyvä osata säätää.
===Säätäminen tasojen avulla===
[[Kuva:Gimp vari saatotasoilla.jpg |thumb|right]]
Gimpillä voi nopeasti korjata kuvan värejä väritasojen (en Levels) avulla. Älä sekoita näitä tasoja kuvan tasoihin (en Layers). Avattuasi kuvan valitse Taso -&gt; Värit -&gt; Väritasot. Jos tasokäyrän päissä on &quot;tyhjää&quot;, tartu hiirellä päissä oleviin kolmioihin ja vedä tyhjät pois. Jos kuvan keskisävyt (käyrän keskellä) ovat liian tummat, vedä keskellä olevaa kolmiota vasemmalle. Jos taas ne ovat liian vaaleat, vedä kolmiota oikealle.

===Säätäminen käyrien avulla===
[[Kuva:Gimp varisaato kayrilla.jpg |thumb|right]]
Värien säätäminen käyrien avulla on tehokkaampaa kuin tasojen avulla. Säätäminen käyrien avulla antaa monipuolisemmat mahdollisuudet muokata kuvan värejä sekä tummuutta. Käyrästä voi myös tehdä selkeitä havaintoja valotuksen onnistumisesta ja siten kehittää kuvaustaitojansa.

Käytä työkalua valitsemalla Taso -&gt; Värit -&gt; Värintoistokäyrät. Yleensä hyvä käyrä on loivan S-kirjaimen muotoinen. Esimerkkikuvassa talvimaisema, jonka molemmista päistä puuttuu sävyjä, joten musta ja valkoinen puuttuvat. Muokkaa käyrää tarttumalla siihen hiirellä jolloin siihen tulee piste, josta käyrää voi taivuttaa. Voit myös piirtää käyrän valitsemalla käyrän tyypiksi Vapaalla kädellä. 
====Värivirheen poistaminen käyrien avulla====
Värivirheitä (esim. ihon liikaa punertavuutta) voit muokata tehokkaasti valitsemalla kanavaksi värikanava (punainen, vihreä, sininen) ja muokkaamalla sen käyrää.

==Kuvan terävöinti==
Kuvan terävöinnin tarve riippuu kuvasta ja sen käyttötarkoituksesta. Mustesuihkulla tulostettava kuva saa olla voimakkaammin terävöitetty kuin valokuvakehitykseen menevä digikuva. Sopivat arvot löytyvät kokeilemalla. Yleisesti terävöinti voimistaa paikallisia kontrastieroja valokuvassa. Taitavallakaan terävöinnillä ei voi pelastaa esimerkiksi kuvattaessa tärähtänyttä otosta.
===Terävöintisuodin===
Valitse Suotimet-&gt;Paranna-&gt;Terävöinti. Aukeavassa ikkunassa on vain yksi liukusäädin ja esikatseluikkuna, jonka näyttämää kohtaa saa siirrettyä kuvan vieressä olevasta nuolihässäkästä. Liiallinen terävöinti saa kuvan näyttämään epäaidolta.
===Unsharp mask (Epäterävä maski)===
Valitse Suotimet-&gt;Paranna-&gt;Unsharp mask
Aukeavassa ikkunassa voit säätää tarkemmin terävöityksen määrää. Sopivat arvot riippuvat kuvasta ja löytyvät parhaiten kokeilemalla.
* '''Säde'''-asetus kertoo kuinka lähellä olevat pikselit vaikuttavat käsiteltävään pikseliin. Jos arvo on liian pieni, ei kuvasta tule terävää, vaikka Määrä-säädin olisi maksimiarvossaa. Toisaalta liian suuri säde luo hohtavan reunuksen kontrastirajalle.
* '''Määrä''' kertoo kuinka paljon kontrastieroa vahvistetaan.
* '''Kynnysarvo''' määrää kuinka pienet kontrastierot otetaan huomioon. Jos tämän asetuksen arvo on liian alhainen, voimistetaan myös ei-toivottua taustakohinaa.

Eräs tapa etsiä asetuksille sopivat arvot on seuraava:
# Aseta Määrä-säädin täysille, jolloin muiden asetusten säätämisen aiheuttama muutos on selkeästi huomattavissa.
# Lähde nostamaan sädettä nollasta ylöspäin kunnes saavutat halutun lopputuloksen ( varmistu ensin, että kynnysarvo on 0 ).
# Kasvata kynnysarvoa nollasta kunnes ei-toivottu taustakohina ei enää voimistu.
# Laske terävöinnin määrä oikealle tasolle

==Kohinan poistaminen==
Kohinaa eli rakeisuutta kuvaan tulee kun kuvataan esim. vähässä valossa. Liiallinen rakeisuus saa kuvan näyttämään karkealta.
Seuraavaa tapaa voi käyttää myös tyylikeinona, kun haluaa saada aiheestaan esille pintojen rajat ja tasoittaa samanaikaisesti pintoja  (esim. kasvokuvassa iho tasoittuu ja kasvonpiirteet piirtyvät selkeämmin). 

Valitse Suotimet-&gt;Tee epäteräväksi-&gt;Valikoiva Gauss-sumennus. Avautuvasta ikkunasta voit säätää arvoja, joilla määritetään pehmennyssäde ja suurin erotus. Esimerkiksi arvot pehmennyssäde=4 ja suurin erotus=40 sopivat kokeilemisen lähtökohdaksi digikuvassa.

==Punaisten silmien korjaus==
Punaiset silmät syntyvät valokuviin kun salamavalo heijastuu silmän verkkokalvon veren punasoluista. Ilmiö on voimakkaimmillaan hämärässä, koska silloin pupilli on laajentunut ja päästää eniten valoa lävitseen.
[[kuva:Gimp-tasot.png|thumb|right]]
* Kahdenna taso, tämä ei ole välttämätöntä, mutta kun muutokset tekee vain toiseen tasoon on myöhemmin helppo vertailla lopputulosta alkuperäiseen kuvaan. Tasot toimivat myös nopeana tapana palauttaa tilanne jos jokin epäonnistuu.
:* Jos &quot;tasot&quot;-ikkuna ei ole avattuna avaa se valitsemalla ikkunat / tasot.
:* kaksoisklikkaamalla &quot;Tausta&quot;-tasoa avautuu valikko, josta saat tason kahdennettua.
:* Valitse lopuksi uusi taso ja varmista, että sen vieressä näkyy silmän kuva (eli taso näytetään.)
* Valitse silmien punainen osa (Käytä zoomia päästäksesi tarpeeksi lähelle.)
:* Tilanteesta riippuen lasso ja ellipsi ovat hyviä. Myös QMask on tehokas työkalu tarkkaan valitsemiseen.
:* Lopuksi voit asettaa valinnalle pyöristyksen (engl. Feather). Kun pyöristystä käytetään valinta vain hiipuu pois eikä lopu yhtäkkiä. Sopiva arvo pyöristyssäteeksi on muutama pikseli silmän koosta (kuvausetäisyydestä) riippuen.
* Käskyllä Taso / Värit / Sävy-värikylläisyys avautuu ikkuna. Tätä ennen kannattaa kuitenkin zoomata hieman ulospäin ja piilottaa valitun alueen merkki (valkoinen katkoviiva) painamalla Ctrl+T.
* Punaista on silmässä liikaa, joten muokataan punaisia värisävyjä valitsemalla R (Red). Värikylläisyyden ja valoisuuden saa vetää minimiin. Jos silmiin haluaa saada oikean sävyn täytyy se hakea sävy-liukupalkilla.
* Lopuksi voit verrataan tuotosta alkuperäiseen klikkaamalla ylin taso (johon muutokset tehtiin) näkymättömäksi painamalla silmän kuvaketta tason vieressä.
:* Jos lopputulos ei miellytä voit kahdentaa alkuperäisen kuvan sisältävän tason uudelleen ja säätää Taso / Värit / Sävy-värikylläisyys komentoa uudelleen. Valinta on yhä voimassa, joten sitä ei tarvitse tehdä uudelleen.

==Kauneusvirheiden poistaminen kloonityökalulla==
Nyt opitaan poistamaan pieniä kauneusvirheitä kuvista käyttäen kloonityökalua. Kikalla voi häivytää esimerkiksi finnin poskesta tai kaukana olevan henkilön. Myös heijastimet heijastavat usein salamavaloa tarpeettomam paljon luoden heijastimen kohdalle häiritsevän kirkkaan valolaikun, joka voidaan poistaa. Jos poistettava kohde täyttää suuren osan kuvasta, ei jälki välttämättä ole erityisen luonnollinen.

Kloonityökalu kopioi kuvadataa kuvan yhdestä osasta ja liittää sen toiseen osaan. 
* Avaa kuva ja valitse kloonityökalu (leimasin)
* Paina Ctrl pohjaan ja valitse klikkaa kohtaa, jonka haluat siirtää kauneusvirheen päälle
* Vapauta Ctrl ja ala maalata virhettä piiloon.
** Kannattaa valita kloonaustyökalun asetuksista siveltimeksi &quot;Fuzzy&quot;, jolloin tuotoksen reuna ei jää teräväksi.
** Risti kuvassa paljastaa mitä kohtaa olet kopioimassa ja nuoli+leimasin -kursori mihin kloonaat.

==Vastavaloon otettu kuva==
Syynä on kuvauskohteen takana oleva kirkas valonlähde (esimerkiksi pilvinenkin taivas on riittävän kirkas). Kamera säätää valoituksen keskimääräisesti oikeaksi, jolloin itse kuvauskohde jää liian pimeäksi. Tällaista kuvaa ei ole kovin helppo korjata, paras tapa olisi säätää kamera laskemaan tarvittavan valaistuksen pieneltä alueelta tai valita kuvaussuunta paremmin. Jälkikäteenkin kuvaa voi kuitenkin hieman parantaa.

===Kontrasti ja kuvan kirkkaus===
Yksinkertainen menetelmä, joka sopii parhaiten, jos riittää esimerkiksi henkilön tunnistaminen epäonnistuneesta valokuvasta. Usein kirkkauden lisääminen koko kuvaan pilaa jo valmiiksi kirkkaita osioita.
* Kahdenna taso (kts. punasilmäisyyden poisto)
* Taso / Värit / kirkkaus ja kontrasti. Kontrastia ylöspäin ja kirkkautta samaten. Yleensäkin ottaen kontrastia saa lisätä useimpiin kuviin. 
* Jälleen alkuperäistä ja uutta tasoa vertaamalla saat käsityksen omasta onnistumisestasi.

===Varjostus / lisävalotus===
Tekniikka on parhaimmillaan kun pitää valottaa tiettyä aluetta (esimerkiksi kasvoja) samalla kun loppukuva jää ennalleen.
* Valitse varjostus/lisävalotus työkalupalkista (musta pallero).
* Sivellin: koko riippuu täysin valotettavan osan koosta, reunan kannattaa olla pehmeä (Fuzzy), jolloin kuvaan ei jää tarkkoja rajoja.
* Tyyppi: Värilisävalotus
* Tila: riippuu kuvasta, kokeile kaikkia
* Valotus: kuinka tehokkaasti työkalu tuo valoa kuvaan. Liian suuri arvo tekee kuvan luonnottoman näköiseksi, aloita vaikka 30%:sta ja muuta arvoa tarpeen mukaan.

==Kuvan osan muuttaminen mustavalkoiseksi==
[[Kuva:Lehmä, tausta mustavalkoinen.jpg|250px|right]]
* Kahdenna taso
* Muuta ylempi taso mustavalkoiseksi
:* Taso / värit / väri-sävykylläisyys
:* Säädä liukukytkimestä värikylläisyys mahdollisimman pieneksi
* Lisää tason maski
:* Taso / Maski /Lisää tason maski
:* Musta paljastaa värillisen alueen, valkoinen piilottaa.
* Maalaa mustalla värilliseksi haluamasi osat, jos maalaat ohi paina &quot;X&quot; (valitset taustavärin ja edustavärin välillä) ja pyyhi liialliset osat pois.
* Lopuksi vertaile kuvaa piilottamalla mustavalkoinen kuva silmää painamalla

Huom! Joskus saattaa olla järkevämpää pitää ylempi taso värillisenä.


==Puhekupla==
Joskus kuvaan halutaan liittää tekstiä, jonka joku on (muka) sanonut. Joskus tyylikäs tapa on tehdä puhekupla tälle kommentille. Puhekupla tehdään ellipsistä, jota venytetään hieman polkutyökalulla (engl. Path)
* Valitse riittävän iso (johon teksti mahtuu) ellipsi valintatyökalulla
* Avaa polut ikkuna (Ikkuna / Polut)
* Valinta poluksi (Polut ikkunan alareuna)
* Valitse polkutyökalu ja valitse luomasi polku
* Kumoa tekemäsi valinta (, joka haittaa näkemistä) Valitse / Ei mikään
* Venytä polusta yhtä palleroa (ankkuri) puhekuplan varreksi (, joka siis osoittaa puhujaan)
* Valitse varren viereinen ankkuri ja vedä ankkurin kahva ulos
:* Paina siis Shift ja raahaa molluskaa eteenpäin. Esiin tulee neliö, jota kutsutaan kahvaksi (engl. Handle)
* Kahvan avulla saat pyöristettyä kulmia, jolloin tuotos näyttää paremmalta, väännä kahvaa ja kahden vierekkäisen ankkurin välinen kaari muuttuu.
* Toista puhekuplan varren molemmilla puolilla ja varren päässä, harjoitus tekee mestarin
:* Varren loppu jää helposti liian teräväksi.
* Kun tuotos muistuttaa puhekuplaa valitse polut-ikkunasta Polku valinnaksi
* Maalaa juurisyntynyt valinta mustaksi
* Valitse / pienennä, esim 15 px
* Maalaa uusi valinta valkoiseksi.
* Lisää teksi tekstityökalulla, Fontti yms. määritykset löytyvät työkalun asetuksista

==Teksti varjolla ja väriliulla==
[[Kuva:GIMP-teksti-väriliuku+varjo.jpg|thumb|Lopputulos]]
Nyt tehdään tyyliteltyä tekstiä, jota voi käyttää esimerkiksi logoissa tai nettisivujen otsikkona.
* Avataan GIMP ja tehdään uusi kuva. Koon voit päättää itse haluamasi tekstin perusteella, minä laitan leveydeksi 400 ja korkeudeksi 150 pikseliä.
* Valitaan [[../Perusteita#tekstityökalu|tekstityökalu]] ja kirjoitetaan haluttu teksti aukeavaan ruutuun. Tekstityökalun asetuksista voit valita kirjasimen (eli fontin) ja sen koon. Itse valitsin Arial Black Italic (GIMPissä kursiivi yms. tulee kirjasimen mukana, ei erikseen valittavana ominaisuutena) ja kooksi 90.
* Luultavasti teksti on enemmän tai vähemmän sivussa, joten siirrä se kuvan keskelle Siirto-työkalulla (valitse ensin asetuksista &quot;siirrä nykyinen taso&quot;).
* Kahdenna tekstitaso tasot-paneelista.
* Seuraavaksi väritetään ylempää tekstiä. Valitse väriliukumatyökalu ja muokkaa sen asetuksista haluamasi väriliuku. Väriliukuma-kohdasta voit valita valmiita väriliukuja (itse otin &quot;Tropical Colors&quot;) vaihtoehtoisesti voit valita Edustaväristä taustaväriin ja muokata edustavärin ja taustavärin haluamiksesi. Ennen värittämistä sinun täytyy avata tasot-paneeli ja ruksata &quot;pidä läpinäkyvyys&quot; -valinta (löytyy toiminta-pudotusvalikon vierestä). Seuraavaksi vedetään viiva tekstin päältä väriliukutyökalulla.
* Kun itse teksti on haluamasi kaltainen käytä siirto-työkalua hilataksesi alempaa tekstiä (varjoa) hieman tekstin alta pois.
* Jos haluat sumentaa varjon äärirajoja, valitse Suotimet -&gt; Tee epäteräväksi -&gt; Gauss sumennus.
* Jos tekstisi ympärille jäi paljon tyhjää tilaa, voit [[../Reunat#Rajaus|rajata]] turhat osat pois.

==Kuvan osan värien muuttaminen==
Näiden ohjeiden mukaan pystyt vaihtamaan kuvan osasta väriä. Voit esimerkiksi muuttaa punaisen paidan siniseksi tai vaihtaa silmien väriä. Kuvan tummuuserot jäävät, jolloin värin muutoksesta on mahdollista saada realisisen näköinen.
===Värin muuttamimen käyttäen väritä työkalua===
Tämä tapa on hieman yksinkertaisempi, mutta antaa reilusti vähemmän valinnanvaraa.
* Tallenna muokattava kuva xcf:nä, jolloin tallentaminen ei vahingossa tuhoa alkuperäistä kuvaa. Tee myös kopio tasosta, jolloin voit palata alkutilanteeseen.
* Valitse muutettava osio (Paita). 
:* Jos väriä muutetaan suurelta alueelta kannattaa aloittaa polku-työkalulla, jolla saat helposti valittua suunnilleen säännönmukaisen alueen. Pienempää aluetta valittaessa kannattaa siirtyä suoraan QMaskin käyttöön.
::* Käytä Ctrl-näppäintä valitaksesi useita alueita yhtäaikaisesti.
:* Lopuksi pikamaskin avulla poistetaan valinnasta siihen kuulumattomat alueet ja lisätään poisjääneet. Vielä lopuksi kannattaa säätää QMaskin läpinäkyvyys nollaksi, jolloin näet helposti mahdolliset valintavirheet.
* Kun valinta on hyvä, näpäytä Ctrl+t, jolloin valinnan reunat katoavat näkyvistä
* Seuraavaksi komenna taso -&gt; värit -&gt; väritä
:* Sopiva väri löytyy kokeilemalla &quot;Sävy&quot;-liukusäädintä.
:* Varsinkin tummaa kohdetta uudelleenväritettäessä kannattaa laittaa &quot;valoisuus&quot;-säätimestä lisää valoa, jolloin näet tulevan sävyn paremmin.

===Värin muuttaminen käyttäen väritasoa===
[[Kuva:GIMP-väritaso.jpg|Tasot paneelista, ympyröitynä Toiminta: Väri|right]]
Tämä tapa on kehittyneempi ja antaa paremmat mahdollisuudet muokata väriä. Esimerkiksi kuvan voi värittää yhdestä kohtaa siniseksi, toisesta punaiseksi.
* Tee uusi (läpinäkyvä) taso.
* Väritä haluamasi kohdat toivotulla värillä
* Valitse tasot paneelista taso, joka sisältää tiedon väristä ja aseta Toiminta: Väri
:* Ylempi taso on muuttunut väritasoksi; GIMP tutkii väritasoa ja päättelee siitä pikselin värisävyn. Pikselin tummuus ja värikylläisyys saadaan tutkimalla alapuolella olevaa tasoa. Näin kuvan luonnolliset varjo ja valokohdat jäävät näkyviin.

==GIF-animaatioiden teko GIMPillä==
Animaatio koostuu yksittäisistä kuvista ( frameista, engl: frame ), joita näytetään nopeasti peräkkäin. GIMPillä animaatioita tehdessä jokainen taso vastaa yhtä framea.
* Luo uusi kuva ja tee kuvaasi tarvittava määrä tasoja.
* Aloita alimmasta tasosta, joka on animaation ensimmäinen kuva, ja piirrä siihen animaation alku
* Siirry seuraavaan frameen ja piirrä seuraava ruutu. Mitä vähemmän animaatiossa tapahtuu framen aikana, sitä sulavampi on animaatio.
* Kun viimeinenkin ruutu on piirretty valitse Tiedosto -&gt; tallenna nimellä. Kirjoita tiedostomuodoksi &quot;.gif&quot;.
* Valitse &quot;Tallenna animaationa&quot; ja vie.
:* Ikuinen silmukka tarkoittaa, että animaatiota toistetaan loputtomasti
:* Mitä pienempi on tauko ruutujen välissä, sitä nopeampi on animaatio. Ihminen pystyy ymmärtämään animaation koostuvan yksittäisistä kuvista, jos ns. framerate on noin 20 tai alle, eli jos sekunnissa kuva vaihtuu alle 20 kertaa. Tätä raja-arvoa vastaa n. 50 ms tauko ruutujen välissä.


&lt;noinclude&gt;{{GIMP}}&lt;/noinclude&gt;
[[Luokka:GIMP]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>The GIMP</title>
    <id>2159</id>
    <revision>
      <id>8236</id>
      <timestamp>2006-01-06T12:30:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>rd</comment>
      <text xml:space="preserve">#redirect [[GIMP]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Gimp</title>
    <id>2160</id>
    <revision>
      <id>8237</id>
      <timestamp>2006-01-06T12:32:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>rd</comment>
      <text xml:space="preserve">#redirect [[GIMP]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Matematiikan erityisopetus</title>
    <id>2162</id>
    <revision>
      <id>24934</id>
      <timestamp>2006-11-25T09:38:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/84.230.141.130|84.230.141.130]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:84.230.141.130|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">[[kuva:Nuvola apps kchart.png|right]]

'''Materiaalia, tehtäviä ja ohjeita erilaisten matemaattisten aiheiden opettamiseen toisenlaisille oppijoille.'''

Ideana on toistaiseksi tuottaa materiaalia erillisistä opetettavista aiheista - erillisistä ja irrallisistakin aiheista - monin erilaisin vaihtoehtoisin havainnollisin menetelmin. Hyviä opetustapoja ovat mm. erilaiset ''visualisoinnit'' ja konkretisoinnit, sanalliset arkipäivää lähelläolevat selitykset sekä erilaiset tavat ilmaista asiaa. Matemaattiisia termejä pitää käyttää erilaisissa yhteyksissä, jotta oppilas pääsee lopulta oivaltamaan matemaattisen asian luonteen omalla tavallaan.

==Kymmenjärjestelmä (0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12...) ==
&lt;gallery&gt;
Kuva:1_uno.png|Yksi
Kuva:2_dos.png|Kaksi
Kuva:3_tres.png|Kolme
Kuva:4_cuatro.png|Neljä
Kuva:5_cinco.png|Viisi
Kuva:6_seis.png|Kuusi
Kuva:7_siete.png|Seitsemän
Kuva:8_ocho.png|Kahdeksan
Kuva:9_nueve.png|Yhdeksän
Kuva:10_diez.png|Kymmenen
Kuva:11_once.png|Yksitoista
Kuva:100_cien.PNG|Sata
&lt;/gallery&gt;

* &lt;10
* &lt;20
* kymmenten pyörähtely
* satojen pyörähtely

* lukusarjat
* kymmenen sormea: kun kaikki pystyssä, naapurin pökkääminen, joka nostaa &quot;kymmensormen&quot;
* &quot;matkamittarimalli&quot;

==Yhteenlasku '''+''' ==

*[[:w:Yhteenlasku|Yhteenlaskusta Wikipediassa]]

==Vähennyslasku '''-''' ==

*[[:w:Vähennyslasku|Vähennyslaskusta Wikipediassa]]

==Kertolasku '''&amp;middot;''' ==

*[[:w:Kertolasku|Kertolaskusta Wikipediassa]]

[[Matematiikan erityisopetus/Kertolasku]] -
[[Matematiikan erityisopetus/Kertolaskuharjoituksia]] -
[[Matematiikan erityisopetus/Kertolaskun opetustavat|Opetustavat]]

==Jakolasku '''/''' ==

*[[:w:Jakolasku|Jakolaskusta Wikipediassa]]

==Etumerkilliset luvut (...-3 -2 -1 0 +1 +2 +3...) ==

==Desimaaliluvut (0,123) ==

==Mittaaminen==
[[kuva:Tape measure.jpg|200px]]
*[[:w:Mittayksikkö|Mittayksiköt]] ja [[:w:suure|mitattavat asiat]] Wikipediassa
*[[:w:Mittaaminen|Mittaaminen]] ja [[:w:Mittalaite|mittalaite]] Wikipediassa
 - mitattavat asiat 
 - yksiköt
 - mittavälineet

===Yksiköt ja mittavälineet (m m² m³ kg s °C km/h) ===
 - paino (massa) - kilogramma
 - pituus - metri
 - pinta-ala (pituus · leveys) - neliömetri
 - tilavuus  (pituus · leveys · korkeus) - kuutiometri
 - aika ja sen erikoiset yksiköt (poikkeukselliset suhteet) - sekunti, minuutti, tunti, vuorokausi, vuosi
 - lämpötila

{| border=&quot;1&quot; cellspacing=0 cellpadding=3
|+TAULUKKO - '''Mitattavat asiat, mittalaitteita/mittavälineitä niiden mittaamiseksi ja mittayksiköt'''
!Mitattava asia
!Mittalaite tai -välinen
!Yksikkö
!Selityksiä
|-
|[[Matematiikan erityisopetus/Pituus|Pituus]]||[[Mittanauha]]
|metri '''m'''
|· 
|-
|[[Pinta-ala]]||·
|neliömetri '''m²'''
|Voidaan mitata alueen mitat ja laskea pinta-ala
|-
|[[Tilavuus]]||[[Mittalasi]], kotitalouksissa mittakuppi 
|kuutiometri '''m³''', litra '''l'''
|Voidaan mitata kappaleen mitat ja laskea tilavuus
|-
|Paino eli [[massa]]||[[Vaaka]]
|kilogramma '''kg''', tonni '''t'''
|·
|-
|[[Aika]]||[[Kello]]
|sekunti '''s''', minuutti '''min''', tunti '''h''', vuorokausi '''d''', vuosi '''a'''
|·
|-
|[[Lämpötila]]||[[Lämpömittari]]
|celsiusaste '''°C'''
|·
|-
|[[Nopeus]]||[[Nopeusmittari]]
|kilometriä tunnissa '''km/h'''
|Voidaan mitata matka (pituuden mittaus) ja aika ja laskea nopeus näiden suhteesta
|}

 - aikamuunnokset
 - negatiivinen ja positiivinen lämpötila

===Kerrannaisyksiköt (k d c m)===

{{Matemaattiset kerrannaisyksiköt}}

 - esimerkkejä
 - muunnokset

==Derivointi==

 - perusidea graafisesti

 - yleisimmät funktiot symbolisesti ja graafisesti

==Integrointi==

 - perusidea graafisesti

 - yleisimmät funktiot symbolisesti ja graafisesti

==Sanalliset tehtävät==

 - ongelman havainnollistaminen itselle
 - ongelman ratkaisu joillakin toisilla arvoilla
 - symbolisen tehtävän ratkaiseminen ensin numeerisilla arvoilla
 - intuitiivinen vastaus ja perustelut sille (myös eteneminen vastauksesta kysymykseen päin)

 - esimerkkejä kustakin lähestymistavasta

==Havaintovälineitä==

 - kymmentangot, satalaatat ja tuhatkuutiot
 - '''asteikot''' -&gt; mittaaminen, lukusuorat, graafit
 - mittavälineet


[[Luokka:Matematiikan erityisopetus|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Matematiikan erityisopetus/Kertolasku</title>
    <id>2163</id>
    <revision>
      <id>15533</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:19:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] tekemään versioon</comment>
      <text xml:space="preserve">'''... ...'''

2 · 3 = 3 + 3 = 6


'''... ... ...'''

3 · 3 = 3 + 3 + 3 = 9


----

'''OOOOO OOOOO'''&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;2 · 5 = 10


'''... ... ... ...'''&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;4 · 3 = 12


----

{| border=&quot;0&quot;
|- 
|[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]]
|[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]]
|[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]]
|[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]]
|[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]]
|- 
|[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]]
|[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]]
|[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]]
|[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]]
|[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]]
|}

2 · 5 = 10


{| border=&quot;0&quot;
|- 
|'''O'''
|'''O'''
|'''O'''
|- 
|'''O'''
|'''O'''
|'''O'''
|}

2 · 3 = 6

----

[[Matematiikan erityisopetus/Kertolaskuharjoituksia]]


[[Luokka:Matematiikan erityisopetus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Matematiikan erityisopetus/Kertolaskuharjoituksia</title>
    <id>2165</id>
    <revision>
      <id>15524</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:18:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] tekemään versioon</comment>
      <text xml:space="preserve">1. A 

 '''OOO'''
 '''OOO'''
 2 · 3 = ___

1. B 

 '''OOOOO'''
 '''OOOOO'''
 2 · 5 = ___

1. C 

 '''OOO'''
 '''OOO'''
 '''OOO'''
 3 · 3 = ___

2.

 '''...... ......'''&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;2 · 6 = ___

3.

 2 · 8 = 8 + 8 = ___

4.

 3 · 4 = 4 + ________ = ___

5.

 2 · 2 = ___

[[Luokka:Matematiikan erityisopetus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Matematiikan erityisopetus/Kertolaskun opetustavat</title>
    <id>2166</id>
    <revision>
      <id>16985</id>
      <timestamp>2006-08-17T08:43:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/LEVYKEVANDALISMIA|LEVYKEVANDALISMIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:LEVYKEVANDALISMIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] tekemään ver</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Matematiikan erityisopetus/Kertolasku]]

- kappaleita ruudukkoon
- kappaleita n kpl m ryhmään
- kertolasku summana (n · m = m + m ...+ m)

- kertotaulu lukusarjana (tulon laskeminen toisen muistetut tulon avulla)
- kertotaulun muistamisen &quot;erityissääntöjä&quot; (esim. 9: tuloissa numeroiden summa on 9)

- sanallisena tehtävänä: &quot;niin ja niin monta kertaa&quot; annetaan jokin määrä


[[Luokka:Matematiikan erityisopetus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Lehmä, tausta mustavalkoinen.jpg</title>
    <id>2167</id>
    <revision>
      <id>10122</id>
      <timestamp>2006-04-06T07:51:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>lisenssi+luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">Kuva on tehty GIMPillä, kts. [[GIMP/Yksinkertaista kuvankäsittelyä]]

{{Kaksoislisenssi/Ccbysa}}
[[Luokka:GIMP-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Saari, reuna häivytetty.jpg</title>
    <id>2168</id>
    <revision>
      <id>10123</id>
      <timestamp>2006-04-06T07:51:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>lisenssi+luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">Kuvassa on saari, jonka reuna on häivytetty valkoiseksi. [[GIMP/Yksinkertaista kuvankäsittelyä]]

{{Kaksoislisenssi/Ccbysa}}
[[Luokka:GIMP-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Matematiikan erityisopetus/Pituus</title>
    <id>2170</id>
    <revision>
      <id>15364</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:10:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">=Pituus ja sen mittaaminen=

Pituutta mitataan esim. mittaviivottimella tai metrimitalla.

(kuva!)

Pituuden yksikkö on '''metri'''. Sen tunnus on '''m'''.


==Pituuden kerrannaisyksiköt==

{| border=&quot;1&quot; cellspacing=0 cellpadding=3
|+'''Pituuden yksiköt'''
!kerrannaisyksikkö
!tunnus
!metreissä
|-
|kilometri   ||km ||1000 m
|-
|metri       ||m  ||1 m
|-
|desimetri   ||dm ||0,1 m   (  10 dm = 1 m)
|-
|senttimetri ||cm ||0,01 m  ( 100 cm = 1 m)
|-
|millimetri  ||mm ||0,001 m (1000 mm = 1 m)
|-
|}


{| border=&quot;1&quot; cellspacing=0 cellpadding=3
|+'''Pituusyksiköiden muunnokset'''
|'''km''' ||=||''1 km''  ||1000 m  ||10000 dm||100000 cm||1000000 mm 
|-
|'''m'''  ||=||0,001 km  ||''1 m'' ||10 dm   ||100 cm   ||1000 mm 
|-
|'''dm''' ||=||0,0001 km ||0,1 m   ||''1 dm''||10 cm    ||100 mm 
|-
|'''cm''' ||=||0,00001 km ||0,01 m ||0,1 dm  ||''1 cm'' ||10 mm
|-
|'''mm''' ||=||0,000001 km||0,001 m||0,01 dm ||0,1 cm   ||''1 mm''
|}


[[Luokka:Matematiikan erityisopetus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Linux/OpenNTPD</title>
    <id>2174</id>
    <revision>
      <id>25890</id>
      <timestamp>2006-12-10T08:43:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{{Suunnitelma puuttuu}}

== Kello aikaan OpenNTPD:llä ==
[[w:Network Time Protocol]] mahdollistaa tietokoneen kellon synkronoinnin verkon yli ja siten kellonajan pitämisen aina oikeana. Slackwaren mukana tulee [http://www.ntp.org/ ntp versio 4.2.0], joka on erittäin monipuolinen, mutta myös mutkikkaampi säätää toimimaan. [http://openbsd.org/ OpenBSD:n] [http://openntpd.org/ OpenNTPD] on vaihtoehtoinen ohjelma, joka on sekä turvallinen että erittäin helppo käyttää.

== Asennus ==

=== Slackware ===

Kaikki tässä ohjeessa mainitut komennot tulee antaa root-käyttäjänä. Aloita poistamalla ntp-4.2.0:n paketti, mikäli se on asennettu:

&lt;pre&gt;removepkg ntp&lt;/pre&gt;

Lataa OpenNTPD:n valmis paketti joko [ftp://slackware.fi/unofficial/slackware.fi/extra/openntpd-3.7p1-i486-1slackwarefi.tgz Slackware.FI:stä (FTP)] tai [http://www.linuxpackages.net/pkg_details.php?id=6920 Linuxpackages.net (HTTP)], ja asenna se:

&lt;pre&gt;upgradepkg --install-new openntpd-3.7p1-i486-1slackwarefi.tgz&lt;/pre&gt;

Tukaanin pkgtoolseja Slackwaressa käyttävät voivat ladata ja asentaa myös suoraan komennolla:

&lt;pre&gt;upgradepkg --install-new ftp://slackware.fi/unofficial/slackware.fi/extra/openntpd-3.7p1-i486-1slackwarefi.tgz&lt;/pre&gt;

=== Tukaani ===

OpenNTPD tulee distron mukana ja löytyy kategoriasta N. Ellei OpenNTPD ole jo asennettuna, voit asentaa sen esimerkiksi pkgtoolilla:

&lt;pre&gt;pkgtool menu tukaanirepon_nimi ntp&lt;/pre&gt;

=== Debian ===

Sargessa on vanhempi versio 3.6.1p1, mutta siihen on lisätty [[patch|patchit]], jotka korjaavat tuon version muutamat ilkeät bugit. Asennus sujuu komentamalla:

&lt;pre&gt;apt-get install openntpd&lt;/pre&gt;

== Konfigurointi ==

OpenNTPD:n asetustiedosto on /etc/ntpd.conf. Älä sekoita tätä tiedostoon ntp.conf, joka on ntp-4.2.0:n asetustiedosto.  Käytettävän aikapalvelimen valinnan voi joko tehdä käsin tai jättää OpenNTPD:n tehtäväksi. Ensimmäisen tavan etuna on se, että aika haetaan mahdollisimman läheltä ja verkkoa kuormitetaan vähiten; myös ajan tarkkuus voi olla aavistuksen parempi, jos se haetaan esimerkiksi oman ISP:n tai vieressä olevan yliopiston palvelimelta. Jälkimmäinen vaatii vähemmän aivotyötä.

=== Automaattinen aikapalvelimen valinta ===

Oletuksena OpenNTPD on säädetty itse valitsemaan käytettävät aikapalvelimet. Alla OpenNTPD:n oma, muokkaamaton malliasetustiedosto:

&lt;pre&gt;
  # $OpenBSD: ntpd.conf,v 1.7 2004/07/20 17:38:35 henning Exp $
  # sample ntpd configuration file, see ntpd.conf(5)
  
  # Addresses to listen on (ntpd does not listen by default)
  #listen on *
  #listen on 127.0.0.1
  #listen on ::1
  
  # sync to a single server
  #server ntp.example.org
  
  # use a random selection of 8 public stratum 2 servers
  # see http://twiki.ntp.org/bin/view/Servers/NTPPoolServers
  servers pool.ntp.org
&lt;/pre&gt;

Esimerkkitiedostosta kannattaa huomata, ettei siinä ole kuin yksi kommentoimaton rivi. Ainut rivi, jonka ntpd lukee tuosta tiedostosta, on viimeinen ''servers''-rivi. Sitä kannattaakin muokata sen verran, että käytetään vain suomalaisia aikapalvelimia, joita [http://www.ntp.org ntp.orgin] poolissa on tällä hetkellä neljä. Seuraavanlainen rivi ntpd.conf-tiedostossa tarkoittaa suomalaisen aikapalvelimen automaattista valitsemista:

&lt;pre&gt;servers fi.pool.ntp.org&lt;/pre&gt;

==== Tiettyjen aikapalvelimien käyttö ====

Suomessa on monia julkisia aikapalvelimia, ja ainakin osalla Internet-palveluntarjoajista on oma NTP-palvelin asiakkaiden käyttöön. Jos et ole varma, mitä palvelinta käyttäisit, lista [[Suomalaiset aikapalvelimet|suomalaisista aikapalvelimista]] auttaa.

Esimerkiksi TKK:n aikapalvelimen saa käyttöön, kun lisää ntp.confiin:
&lt;pre&gt;server ntp1.hut.fi&lt;/pre&gt;

Huomaa myös, että server-rivejä voi olla useampia. Kaksi tai kolme palvelinta mahdollistavat ajan pitämisen kohdallaan sekä tarkemmin että myös silloin, jos yksi palvelin on välillä tavoittamattomissa.

=== Ajan jakaminen lähiverkon koneille ===

Jos käytössäsi on saman Internet-yhteyden takana useampia koneita, ei yleensä kannata hakea aikaa jokaisella erikseen ulkoverkosta. Parempi tapa on laittaa yksi, useimmin päällä oleva kone hakemaan aika ulkoa, ja synkronoida loppujen kellot tämän koneen kanssa. Silloin palvelimen ntpd.confiin lisätään ''listen on'' -rivi, esimerkiksi:

&lt;pre&gt;
  listen on 192.168.0.2
  servers fi.pool.ntp.org
&lt;/pre&gt;

192.168.0.2 on tässä esimerkissä palvelimen sisäverkon liitännän IP-osoite. Tietoturvasyistä kannattaa välttää muotoa ''listen on *'', joka siis sallisi yhteydet myös oman sisäverkon (oman talouden tietokoneet) ulkopuolelta. Muihin koneisiin laitetaan luonnollisesti vain server-rivi ja siihen palvelimen sisäverkon osoite.

== Viimeistely ==

=== Slackware ja Tukaani ===

Varmista, että skriptillä rc.ntpd on suoritusoikeudet:
&lt;pre&gt;chmod +x /etc/rc.d/rc.ntpd&lt;/pre&gt;

Käynnistä se sen jälkeen:
&lt;pre&gt;/etc/rc.d/rc.ntpd start&lt;/pre&gt;

Jos kello heittää yli 3 minuuttia, OpenNTPD siirtää sen nyt suoraan oikeaan aikaan. Jos heitto on alle kolme minuuttia, siirto oikeaan aikaan tapahtuu vähitellen. Tällä pyritään minimoimaan ajan muutoksesta mahdollisesti osalle ohjelmista aiheutuva häiriö.

'''Vain Slackwaressa:''' Jotta OpenNTPD käynnistyisi automaattisesti käynnistyksen yhteydessä, lisää tiedoston /etc/rc.d/rc.local loppuun rivi:
&lt;pre&gt;[ -x /etc/rc.d/rc.ntpd ] &amp;&amp; /etc/rc.d/rc.ntpd start&lt;/pre&gt;

[[Luokka:Linux]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ranskan kielioppi</title>
    <id>2176</id>
    <revision>
      <id>24197</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:50:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{InterWiki|kielikoodi=fr|versio=Ranskan}}
[[Image:Map-Francophone_World.png|thumb|center|400px|Le monde francophone]]

==Sisällysluettelo==
#[[Ranskan kielioppi/Johdanto|Johdanto]]
##[[Ranskan kielioppi/Kulttuuri|Puhekulttuuri]]
##[[Ranskan kielioppi/Historia|Historia]]
#Ranskan kielioppi
##[[Ranskan kielioppi/Substantiivit|Substantiivit]]
##[[Ranskan kielioppi/Adjektiivit|Adjektiivit]]
##[[Ranskan kielioppi/Pronominit|Pronominit]]
##[[Ranskan kielioppi/Verbit|Verbit]]
##[[Ranskan kielioppi/Numeraalit|Numeraalit]]
##[[Ranskan kielioppi/Adverbit|Adverbit]]
##[[Ranskan kielioppi/Prepositiot|Prepositiot]]
#Lauseoppi
##[[Ranskan kielioppi/Genetiivi|Genetiivi]]
##[[Ranskan kielioppi/Partitiivi|Partitiivi]]
##[[Ranskan kielioppi/Ajan ilmaisut|Ajan ilmaisut]]
#[[Ranskan kielioppi/Ääntäminen|Ääntäminen]]
#[[Ranskan kielioppi/Sanasto|Sanasto]]
#[[Ranskan kielioppi/Linkkejä|Linkkejä]]

&lt;!--
==Johdanto==

Ranskan kieli kuuluu romaanisiin kieliin, ja sitä puhutaan pääasiassa [[w:Ranska|Ranskassa]], [[w:Belgia|Belgiassa]], [[w:Kanada|Kanadassa]] sekä Ranskan entisissä siirtomaissa. Täydellisen listan löydät Wikipedian artikkelista [[w:Ranskan kieli|Ranskan kieli]].

Ranskan kieltä pidetään hyvin sivistyneenä ja kulturellina kielenä, sillä useat taiteelliset vaikutteet ovat tulleet Ranskasta, maata pidetään &quot;kulttuurin kehtona&quot; ja tämän takia myös kieltä pidetään melko hienona. Kielenä ranska on pehmeä ja soinnillinen. Lausumista pidetään yleensä hankalana, mikä ei pidä paikkaansa, sillä ranska on ääntämiseltään täysin säännöllinen, päinvastoin kuin esimerkiksi englanti.

Ranskaa puhuu äidinkielenään noin 109 miljoonaa ihmistä; vieraana kielenä puhuvatkin mukaan laskien noin 264 miljoonaa ihmistä maailmassa. Lisäksi ranska on yksi Euroopan unionin ja YK:n virallisista kielistä ja kansainvälisen postin ainoa virallinen kieli sekä useiden muiden kansainvälisten järjestöjen kieli.

Suomessa ranskan opiskelumahdollisuus löytyy suuresta määrästä perus- ja ylemmäntason kouluja.


===Historiaa===

Vaikka ranska kuuluukin [[w:romaaniset kielet|romaanisiin kieliin]], on se vuosisatojen saatossa ehtinyt erääntyä [[w:latina|latina]]sta varsin kauas.

==Sanastoa==
* Wikisanakirja: [[wikt:Wikisanakirja:Ranskan kielen sanalista|ranskan kielen sanalista]]

==Linkkejä==

*[[w:Ranskan kieli|Ranskan kieli (Wikipedia)]]

*[[:fr:|Ranskankielinen Wikilivres (Wikikirjasto)]]

*[[w:Ranska|Ranska (Wikipedia)]]

--&gt;

[[Luokka:Ranskan kielioppi]]
[[Luokka:89 Kielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:GIMP, QMask, reunan tyylittely.jpg</title>
    <id>2179</id>
    <revision>
      <id>10119</id>
      <timestamp>2006-04-06T07:49:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>muokattu lisensioinnit/luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">Kuvassa käytetään [[GIMP]]in QMask toimintoa reunan tyylittelyyn.

{{Kuvakaappaus}}
{{Kaksoislisenssi/Ccbysa}}
[[Luokka:GIMP-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:GIMP</title>
    <id>2181</id>
    <revision>
      <id>24004</id>
      <timestamp>2006-11-17T10:48:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>järjestely</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=center width=&quot;75%&quot; style=&quot;background-color: #f5f5f5; border: 1px solid #32537d;&quot;
!style=&quot;background-color: #d7d7d7; text-align: center;&quot;| &lt;b&gt;&lt;font size=&quot;2&quot; color=#32537d&gt; '''Kirjan GIMP osiot'''&lt;/font&gt;&lt;/b&gt;
|-
|align=center|
[[GIMP|Etusivu]] —
[[GIMP/Aluksi|Käytön aloittaminen]] —
[[GIMP/Perusteita|Perusteet]] —
[[GIMP/Reunat|Kuvan rajojen muokkaus]] —
[[GIMP/Yksinkertaista kuvankäsittelyä|Yksinkertaista kuvankäsittelyä]] —
[[GIMP/Harjoituksia|Harjoituksia]] —
[[GIMP/Tulosta|Tulosta]]
|}

[[Luokka:GIMP]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>GIMP/Aluksi</title>
    <id>2182</id>
    <revision>
      <id>23999</id>
      <timestamp>2006-11-17T10:43:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>malline alas+noinclude</comment>
      <text xml:space="preserve">==Asennus==

Gimpin voit asentaa eri käyttöjärjestelmille mm. Unixiin, linuxiin. Gimpin kotisivuilta löydät aina uusimmat versiot. Eri linuxin jakeluversioille on myös omia asennuspakettejaan,jotka löydät jakelijan kotisivuilta.

Lataa ensin koneellesi [http://gimp-win.sourceforge.net/stable.html Kaikki GIMPin vaatimat paketit, myös uudet versiot]

1. Asennus Windows Xp käyttöjärjestelmään:

[http://www.edu.haapavesi.fi/~moversti/gimp/asennus/ Selkeät asennusohjeet] ( [http://www.edu.haapavesi.fi/~moversti/ Tekijän kotisivut] ). Asennusohjelmat saat ladattua yllämainitusta linkistä.

2. Asennus Windows 98/ME ja NT4

Asennus tapahtuu samoin kuin edellä, mutta lataa koneellesi eri versio GTK+2 kirjastosta.

==Kielen valinta==

GIMP käyttää [[w:GTK+|GTK+:aa]] ja kieli valitaan GTK+:n kautta. Windows koneissa kielen muuttaminen onnistuu seuraavasti: Mene Käynnistä-valikosta kohtaan GTK+ runtime environment ja valitse &quot;Select language&quot;. Aukeavasta ikkunasta voit valita käytettävän kielen. Paina lopuksi OK:ta

==Ensimmäinen käynnistyskerta==
Kun GIMP käynnistyy ensimmäistä kertaa ohjelma kyselee erilaisia asetuksia ja hakemistopolkuja. Jos termit tuntuvat vierailta niin näistä ei tarvitse välittää vaan klikata sinnikkäästi &quot;Jatka&quot;-nappulaa. Ensimmäisellä kerralla ohjelman käynnistyminen kestää suhteellisen kauan, mutta se on normaalia.

==Paneelit==
[[Kuva:GIMP paneelit.jpg|216px|right]]
Ensimmäiseksi kannattaa asetella paneelit (tai ikkunat) haluamallaan tavalla. Eräs hyväksihavaittu konsti on laittaa yhteen ikkunaan haluamansa paneelit ja avata aina kuva toiseen ikkunaan. Itselläni on toisessa paneelissa auki aina Työkalujen asetukset, Tasot, Polut, Kanavat ja Toimintohistoria. Näitä tietysti kannattaa säätää omien mieltymystensä mukaiseksi. Paneeleja voit yhdistää samaan ikkunaan yksinkertaisesti avaamalla haluamasi paneelit Ikkunat -valikosta ja raahaamalla paneelin otsikkorivin jo auki olevan paneelin otsikkoriville, jolloin paneelit siirtyvät eri välilehtiin. Jos haluat pitää useampaa paneelia samanaikaisesti auki samassa ikkunassa raahaa paneelin otsikkorivi valmiin ikkunan kapeaan harmaaseen kohtaan ( Kuvassa oleva musta nuoli ).

==Asetukset==
Kannattaa tutustua ohjelman asetuksiin ennen käytön aloittamista. Asetukset löytyvät Gimpin pääikkunasta Tiedosto/asetukset. Voit tehostaa toimintaasi huomattavasti mm. määrittelemällä sopivat näppäimistöoikopolut.
==Kuvan avaaminen==
[[Kuva:kuvan avaaminen gimpissä.jpg |thumb|right]]
Voit avata kuvan monella tavalla gimpin pääikkunasta. 

Vaihtoehtoina ovat:
*Uusi - avaa uuden kuvan. Voit valita kuvan koon ja pohjan värin tai läpinäkyvyyden.
*Avaa - avaa tiedosto omalta koneeltasi
*Avaa sijainti - avaa kuvan verkkosijainnista
*Pikavalinnat - avaa viimeksi käsitellyistä tiedostoista
*Kuvan syöttö - avaa kuvan a)leikepöydältä (liitä uutena, leikepöydältä b)kuvan kaappaus toiminnolla voit kaapata kuvan näytöltä
*TWAIN - voit tuoda kuvan TWAIN ajurin avulla esim. skannerista tai kamerasta.
==Kuvan muokkaamisen aloittaminen==
Jos aiot muokata kuvaa rankemmin (siis tehdä jotain, jonka onnistuminen ei ole varmaa), kannattaa aloittaa tallentamalla se toiseen kansioon .xcf -päätteellä. Tällöin et vahingossakaan tallenna puolivalmista työtä alkuperäisen päälle. Tämä GIMPin oma formaatti säilyttää myös kuvaan mahdollisesti lisätyt tasot, vektorit ja tekstit. Voit siis muokata myös kirjoittamiasi tekstejä jälkikäteen.

==Tallentaminen==
Tiedostomuoto kannattaa valita käyttötarkoituksen mukaan. Jollet valitse tiedostotyyppiä, GIMP ei suostu tallentamaan. Huomaa, että pääte täytyy kirjoittaa itse tallenna nimellä -ikkunaan. Toinen vaihtoehto on klikata Tiedoston tyyppi (Nimen loppuliitteen mukaan). 

* '''.xcf''' -pääte on sopiva mikäli aiot muokata kuvaa myöhemmin. Jos haluat laittaa kuvan puolivalmiina levitykseen tallenna se myös toisella tiedostomuodolla — ethän tiedä onko kuvan kohteella GIMP asennettuna. Tämä tiedostomuoto säilyttää tasot ja kaikki gimpillä tehdyt muokkaukset. Jos kuvassa on paljon tasoja (engl. layers), tiedostokoko on suuri. Voit pakata tällaisen tiedoston lisäämällä tiedostopäätteen perään .gz tai .gz2 (esim. omakuva.xcf.gz). Gimp osaa avata tällaiset pakatut tiedostot, mutta muut ohjelmat eivät välttämättä osaa.
* '''.psd''' -pääte on Adobe photoshopin (varsinkin ammattilaisten keskuudessa suosittu ohjelma) kanssa yhteensopiva ja säilyttää tasot. Jos kuvassa on paljon tasoja (engl. layers), tiedostokoko on suuri.
* '''.jpg''' on hyvä esimerkiksi valokuvien tallentamiseen, kun kuva on muokattu valmiiksi. Tämä tiedostomuoto pakkaa kuvaa ja laatu heikkenee. Jos haluat säilyttää laadun mahdollisimman hyvänä, valitse laaduksi 100. 
* '''.png''' sopii kaavioihin ja logoihin. Huomaa, että kaikki selaimet (lue: [[:w:Internet Explorer|IE]] ) eivät tue png-kuvien läpinäkyvyyttä, joten vältä läpinäkyvyyden käyttämistä.
* '''.gif''' sopii kaavioihin ja logoihin. Huomaa, että .gif muodossa on rajoitettu värimäärä, enintään 256. Tiedostomuoto tukee läpinäkyvyyttä ja animaatiota.

&lt;noinclude&gt;{{GIMP}}&lt;/noinclude&gt;

[[Luokka:GIMP]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>GIMP/Reunat</title>
    <id>2183</id>
    <revision>
      <id>24426</id>
      <timestamp>2006-11-18T15:40:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>/* Rajaaminen */ huomautus automaattitoiminnoista</comment>
      <text xml:space="preserve">Tällä sivulla esitellään tapoja muokata kuvan rajoja ja kokoa.

==Kuvan koon muuttaminen==
Joskus, esimerkiksi Internettiin tai sähköpostin liitteenä lähetettävää kuvaa, täytyy pienentää latausaikojen lyhentämiseksi.
* Avaa kuva ( Tiedosto / avaa )
* Kuva / Skaalaa kuvaa
* Tee asetukset
:* &quot;kahle&quot; kahden lukuarvon välillä tarkoittaa sitä, että toisen muuttuessa myös toinen muuttuu samassa suhteessa. Usein tämä on toivottavaa ja se onkin oletuksena päällä. Kahletta klikkaamalla voit ottaa ominaisuuden pois päältä.
:* Interpolaatio kannattaa asettaa kuutiolliseksi, jolloin resoluution pienentämisestä aiheutuvat virheet jäävät mahdollisimman pieniksi. 
* Skaalaa kuvaa

==Rajaaminen==
Rajaamisen tärkein &quot;työkalu&quot; on silmä. Tärkein perussääntö sommittelussa on kultainen leikkaus (katso [[w:Kultainen_leikkaus]]). Rajaamalla voit pienentää kuvatiedoston kokoa lyhentäen latausaikaa esimerkiksi Internetistä. Voit myös poistaa reunukset tai epäoleelliset asiat kuvasta, jolloin kuvan sisältö aukeaa nopeammin. GIMPissä on myös automaattisia rajaustoimintoja, jotka löytyvät [[../Perusteita#Kuva|Kuva-valikosta]] esittelyineen. 
# Valitse rajaustyökalu ( numero 7 tämän sivun työkaluesittelyssä )[[Kuva:Rajaus.jpg]]
# Vedä rajat haluamaasi kohtaan
# Klikkaa rajattua aluetta, jolloin kuva rajataan tai sen kokoa muutetaan valinnasta riippuen (kts alla)
# Näytölle aukeaa myös uusi ikkuna, josta voit valita rajaamisen ja koon muuttamisen välillä. Voit myös määrittää rajattavat pikselit tarkasti. Suhde-kohta kertoo kuvan leveyden suhteen korkeuteen. Monesti paperille tulostettavien digikuvien suhde on 1,3 ( 13cm : 10 cm ). Jos haluat määrittää kuvasuhteen, näppäile haluamasi suhde ja paina automaattinen pienennys -näppäintä. Tämän jälkeen voit muuttaa kuvan kokoa Shift-näppäimen kanssa kuvasuhteen pysyessä vakiona tai siirtää valintaa raahamalla joko vasemmasta alakulmasta tai oikeasta yläkulmasta
* Koon muuttaminen muuttaa valitsemattoman osan näkymättömäksi, rajaaminen poistaa sen kokonaan
===Työkalun säädöt===
* '''Rajaa / muuta kokoa'''
* '''Vain nykyinen taso''' - Rajaus kohdistuu vain valittuna olevaan tasoon
* '''Säilytä kuvasuhde''' - Kuva pysyy samanmuotoisena suurentamisesta huolimatta

==Reunan häivyttäminen kuvasta==
[[Kuva:Saari, reuna häivytetty.jpg|right|250px]]
Kuvia voi tyylitellä häivyttämällä reunan valkoiseksi (kts. kuva).
* Valitse ellipsin muotoisella valintatyökalulla kuvan osa, jonka haluat jättää näkyviin. Valitse myös hieman &quot;ylimääräistä&quot; kuvan ympäriltä.
* Valitse / Pyöristä / pyöristyssäde riippuu kuvan koosta, kokeile aluksi vaikkapa 200 pikseliä.
:* Komento häivyttää valinnan reunan epäteräväksi. Kokeilemalla komennon merkitys tarkentuu.
* Muuta valintasi käänteiseksi Valinta / Käänteinen komennolla
* Maalaa nyt valittuna oleva osa valkoiseksi ( tai haluamasi väriseksi ) käyttämällä &quot;maaliämpäriä&quot;. Tarkista, että työkalun asetuksista on valittuna &quot;Täytä koko valinta&quot;.
* Lopuksi kannattaa ehkä vielä rajata kokonaan valkoinen osa pois.

==Reunan häivyttäminen tyylitellysti==

[[Kuva:GIMP, QMask, reunan tyylittely.jpg|200px|right]]
Tämä ohje on paranneltu versio edellisestä ohjeesta, mukana QMask toiminnon käyttöä, joten kertaa se aluksi [[GIMP/Perusteita]]-osiosta
* Valitse haluamasi osio, jätä tarpeeksi tilaa reunoille.
* Käynnistä QMask (kts kuvan teksti ja QMask osio)
* Suotimet / Vääristykset / Väreily (kts. kuva)
* Suotimet / Tee epäteräväksi / Tee Gaus sumennus
:* vaihtoehtoisesti voit vaihtaa pikamaskin valinnaksi ja käyttää Valitse / Pyöristä
* Muuta viimeistään nyt pikamaski valinnaksi ja komenna Valitse / Käänteinen
* Täytä valittu alue esim. valkoisella käyttämällä maaliämpäriä
* Voit myös kokeilla muita Suotimet / Vääristykset valikon suotimia erilaisen efektin aikaansaamiseksi.


&lt;noinclude&gt;{{GIMP}}&lt;/noinclude&gt;
[[Luokka:GIMP]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:FC4 desktop.jpg</title>
    <id>2189</id>
    <revision>
      <id>27597</id>
      <timestamp>2007-01-05T12:08:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">Fedora Core 4:n työpöytä ensimmäisen kirjautumisen jälkeen. Kuvan lisenssi: © 2005 Sara Gilbert GNU Free Documentation Licence

[[Luokka:Linux kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Linux/Fedoran asennus</title>
    <id>2190</id>
    <revision>
      <id>25892</id>
      <timestamp>2006-12-10T08:43:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:FC4_desktop.jpg|thumb|300px|right|Fedora Core 4 ensimmäisen kirjautumisen jälkeen]]
Fedora Core 4:n asentaminen tapahtuu seuraavasti:

==Valmistelu==
Lataa Fedora Coren asennustiedostot netistä. Fedoran kotisivu löytyy osoitteesta [http://fedora.redhat.com fedora.redhat.com]. Suomalaisille sopiva latauspaikka on [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/mirrors/fedora/linux/core/4/i386/iso/ Funetin peili]. Kansiossa näkyy tiedosto [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/mirrors/fedora/linux/core/4/i386/iso/FC4-i386-DVD.iso FC4-i386-DVD.iso], joka on DVD-lle poltettava asennuskuva. CD-asennukselle on omat tiedostonsa. Muut Fedoran versiot löytyvät [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/mirrors/fedora/linux/core/ alemmasta] kansiosta.

Tiedosto ladataan omalle koneelle ja poltetaan DVD:lle. Polttamisessa on käytettävä poltto-ohjelman toimintoa, jossa muutetaan levykuva toimivaksi levyksi, esimerkiksi levykuvan poltto -toiminto (disk image).

==Asentaminen==
Tietokone käynnistetään asennuslevy sisällään. Asennusohjelma käynnistetään painamalla &lt;code&gt;ENTER&lt;/code&gt;, kun käynnistysvalikko tulee esiin. Mikäli mitään Fedoran asennuksesta viittaavaa ei ruudulle ilmesty, tarkista, lukeeko kone CD-asemaa lainkaan käynnistyksen yhteydessä. Ominaisuutta voi säätää tietokoneen BIOS -ohjelmassa, jonne pääsee tavallisesti painamalla &lt;code&gt;ESC&lt;/code&gt;, &lt;code&gt;DELETE&lt;/code&gt;, &lt;code&gt;F1&lt;/code&gt; tai &lt;code&gt;F2&lt;/code&gt; -näppäintä yhden...kolmen sekunnin kuluttua virran kytkemisestä koneeseen.

Fedoran asennusohjelma käynnistyy graafisessa tilassa ja on hyvin suoraviivainen. Tavallisesti asennus onnistuu klikkaamalla hiirellä &lt;code&gt;SEURAAVA&lt;/code&gt;-näppäintä viisi tai kuusi kertaa tai vain painelemalla &lt;code&gt;ENTER&lt;/code&gt;iä. Asennusohjelma ei tee mitään muutoksia järjestelmään ennen kuin viimeinenkin asennusohjelman välilehti on käsitelty. Asennusruutujen välillä voi siis liikkua vapaasti ja varsinainen asentaminen alkaa vasta, kun kaikki on selvää.

Lopuksi asennusohjelma ilmoittaa, että asentaminen voidaan aloittaa. Hyväksy ilmoitus ja puolen tunnin kuluttua Fedora Core on valmiina käynnistettäväksi ensimmäisen kerran.

==Asentamisen jälkeen==
Ensimmäisellä käynnistyskerralla asennusohjelma vaatii vielä muutaman askeleen, joista pääkäyttäjän salasana vaatii pakollista reagointia. Anna salasana, jonka haltijalla on koneeseen kaikki oikeudet. Halutessasi voit samalla luoda muitakin käyttäjiä, käytännössä on erittäin suositeltavaa luoda itselle oma käyttäjätunnus, joka on eri kuin pääkäyttäjä. Näin et pääse vahingossa tai tietämättäsi vahingoittamaan käyttöjärjestelmää.

Tämän jälkeen voit kirjautua järjestelmään omalla tunnuksellasi. Fedorassa on mukana valmiiksi monia tarpeellisia ohjelmia, kuten selain (Firefox), toimisto-ohjelmisto (OpenOffice.org), kuvankäsittely (GIMP), sähköposti (Thunderbird) ja muutama tuhat muuta ohjelmaa.

==Päivittäminen==
Fedoran päivittäminen tapahtuu klikkaamalla oikeassa yläkulmassa ajoittain huomiota kaipaavaa punaista kuvaketta. Päivittämiseen tarvitaan pääkäyttäjän salasana ja se päivittää käyttöjärjestelmän lisäksi myös pakettivalikoimasta löytyvät sovellusohjelmat.
Myös nettiselaimet vaativat uusien lisäosien asentamista.
Kun surffailet, tulee usein kehotus puuttuvien plug-inien (lisäpalikoiden) asentamiseen. Linuksiin ei tosin vieläkään saa kaikkien Windows-multimediaformaattien toisto-ohjelmia.

==Aiheesta muualla==
* [http://fedora.redhat.com Fedoran kotisivu]

[[Luokka:Linux]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>C/Standardikirjastot</title>
    <id>2198</id>
    <revision>
      <id>23499</id>
      <timestamp>2006-11-13T15:49:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>otsikot selkeämpiä ilman &lt;tt&gt;-tageja</comment>
      <text xml:space="preserve">== assert.h ==
== complex.h ==
{Lisätty C99-standardissa]
== ctype.h ==
== errno.h ==
== fenv.h ==
[Lisätty C99-standardissa]
== float.h ==
== inttypes.h ==
[Lisätty C99-standardissa]
== iohw.h ==
[Lisätty TR18015, TR18037 alkaen]
== iso646.h ==
== limits.h ==
== locale.h ==
== math.h ==
&lt;tt&gt;math.h&lt;/tt&gt; on yksi standardikirjasto, jota C ja C++ käyttävät hyväkseen. Sitä käytetään ohjelmoinnissa matemaattisten laskujen toteuttamiseen. Kirjastosta löytyy ainakin nämä funktiot:

=== Trigonometriset funktiot ===
Parametrin &lt;tt&gt;x&lt;/tt&gt; täytyy olla radiaani.

{| class=&quot;wikitable&quot;
!Funktio!!Kuvaus
|-
|double sin(double x);||sini
|-
|double cos(double x);||kosini
|-
|double tan(double x);||tangentti
|}

=== Trigonometriset käänteisfunktiot ===

Paluuarvo radiaaneina.

{| class=&quot;wikitable&quot;
!Funktio!!Kuvaus
|-
|double asin(double x);||käänteinen sini
|-
|double acos(double x);||käänteinen kosini
|-
|double atan(double x);||käänteinen tangentti
|}

=== Hyberboliset funktiot ===

{| class=&quot;wikitable&quot;
!Funktio!!Kuvaus
|-
|double sinh(double x);||hyperbolinen sini
|-
|double cosh(double x);||hyperbolinen kosini
|-
|double tanh(double x);||hyperbolinen tangentti
|}

=== Muut funktiot ===

{| class=&quot;wikitable&quot;
!Funktio!!Kuvaus
|-
|double exp(double x);||eksponentti
|-
|double log(double x);||logaritmi
|-
|double log10(double x);||10-kantaisen luvun logaritmi
|-
|double sqrt(double x);||neliöjuuri
|-
|double pow(double x, double y);||&lt;tt&gt;x&lt;/tt&gt; potenssiin &lt;tt&gt;y&lt;/tt&gt;
|}

== setjmp.h ==
== signal.h ==
== stdarg.h ==
== stdbool.h ==
[Lisätty C99-standardissa]
== stddef.h ==
== stdint.h ==
[Lisätty C99-standardissa]
== stdio.h ==
== stdlib.h ==
== string.h ==
== tgmath.h ==
[Lisätty C99-standardissa]
== time.h ==
== uchar.h ==
[Lisätty TR19769 alkaen]
== wchar.h ==
[Lisätty C99-standardissa]
== wctype.h ==
[Lisätty C99 standardissa]

[[Luokka:C]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Topfield TF5X00/Apr 2006 viat ja toiveet</title>
    <id>2200</id>
    <revision>
      <id>24401</id>
      <timestamp>2006-11-18T14:04:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pac</username>
        <id>545</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Topfield TF5X00/Bugit” uudelle nimelle ”Topfield TF5X00/Apr 2006 viat ja toiveet”: Uudet ohjelmistoversiot ilmestyneet.</comment>
      <text xml:space="preserve">LUE TÄMÄ ENNEN BUGILISTAN MUOKKAUSTA!!

Ennenkuin lisäät bugilistaan asioita, '''varmista''' että '''olet palauttanut tehdasasetukset''' ja '''irroittanut sähköjohdon hetkeksi''' (esim. 1 min). Tällä tavoin estetään &quot;roskien&quot; jääminen muistiin ja vanhojen bugien näkyminen uudella firmwarella, sekä uusien bugien ilmaantuminen. Kts. esimerkki [http://topfield.portbb.com/viewtopic.php?pid=1379#p1379 täältä]

Masterpiecen bugeille on oma kappale!

Etusivulla on vain uusimman firmwaren bugit ja toiveet. Vanhemmat bugilistat ovat alla:

*24.4.2006 (Tämä wikisivu)
*[[Topfield TF5X00/Mar15 2006 viat ja toiveet|15.3.2006]]
*[[Topfield TF5X00/Feb20 2006 viat ja toiveet|20.2.2006]]
*[[Topfield TF5X00/Sep12 2005 viat ja toiveet|12.9.2005]]


==Masterpiece Apr 24 2006==

===Bugit===

====Conax/SmartWi kortinjakaja====

Vuorokauden kokeilu laitteissa TF5100PVRc ja TF5100PVRc MP. Ongelma oli, että salatut ohjelmat mm. TV1000, Discovery ei avautunut käytettäessä SmartWi kortinjakajaa. Tein uudet päivitykset SmartWi 3-4 eri kertaa ja salaus avautui ainoastaan muutamiksi tunneiksi. Discovery tekstitykset eivät toimineet kuin Discovery ja Animal Planet kanavilla.
Tein uudet ohjelmapäivitykset TF5100 PVRc, Aug17 ja TF5100PVRc MP Dec15 ja kaikki toimii virheettömästi, myös Discovery kanavapaketin suomenkieliset tekstitykset.

====Joillakin kanavilla kuuluu kaksi selostuskieltä samaan aikaan====
Esimerkiksi eurosport kanavalla on kaksi ääniraitaa, joissa molemmissa on kaksi erikielistä selostusta.
Kyseinen äänen lähetystapa on nimeltään dual mono ja sitä käytetään puhtaasti kaistansäästösyistä. Kahdelle stereo-ääniraidalle saadaan selostus neljällä kielellä, kun lähetetään vasempaan ja oikeaan kanavaan eri kielistä selostusta. DVB-speksi antaa mahdollisuuden määritellä dual mono-raidoille omat kielensä kummallekin lähetettävälle ääniraidalle, mutta Topfieldin toteutus on siinä mielessä puutteellinen, että se ei tunnista kuin tuon ensimmäisen kielen ko. ääniraidalle. Oikein toteutetussa boksissa listaan pitäisi tulla eurosportin tapauksessa muistaakseni englanti, ruotsi, norja ja suomi. Bugin voi kiertää valitsemalla kuulumaan vain vasemman tai oikean kanavan.

Topfieldin pitäisi osata näyttää kaikki 4 kieltä ja antaa käyttäjän valita niistä haluamansa ääniraita.
====Teksti-tv====
Teksti-tv:n MIX-toiminnon kaksi läpinäkyvyysvaihetta ei toimi.

====Suosikkikanavat OK:lla====
OK-painikkeen takaa pitäisi löytyä käytössä olevan Suosikkiluettelon kanavat, eikä kaikki kanavat mitä virittimestä löytyy.

====Äänenvoimakkuus====
MP:n äänenvoimakkuuden lähtötasoa täytyisi korottaa huomattavasti. Verrokkina voi käyttää perus TF5100:n äänenvoimakkuuden lähtötasoa.

====Tekstibugeja====
Kun kaksi kanavaa on tallennuksessa ja yrittää tallentaa kolmatta, siitä varoittavat tekstit ovat englannin kielellä.

====MP kaukosäätimellä tilttiin====
Kun painaa kaukosäätimen UHF-painiketta kolmasti on MP tiltissä, eikä vastaa.

====DVB tekstit aikaisessa====
DVB tekstit ovat hieman aikaisessa, kun toistetaan tallennetta.

====EPG:n selaus====
EPG:n selaus hyppää takaisin nykyiseen päivään joistakin EPG:n ohjelmatiedoista (ohjelmalla sama alku- ja loppuaika?). Ainoa tapa kiertää tämä on siirtyä ongelmakohtaa seuraavaan päivään ja selata EPG:tä takaisin päin.

====Ajastukset sähkökatkon jälkeen====
Sähkökatkon jälkeen etunapeelin näytössä ei enää näy ajastuksen kuvaketta ja MP ei herää ajastuksiin. Kapulasta käynnistämisen ja sammuttamisen jälkeen kuvake taas näkyy ja ajastukset toimivat.

===Toiveet===

====Kanavien järjestely====
Kanavien järjestelyn pitäisi olla perus toiminto (löytyy manuaalistakin), mutta jostain syystä puuttuu. Häiritsee, kun ohjelmaoppaassa kanavanumerot ovat mitä sattuu. Tuskaa lisää, kun numeronapit eivät vaihda suosikkilistan mukaisille kanaville.

====Ajastusten pidentäminen====
Olisi kätevää jos kaikkiin ajastuksiin voisi lisätä haluamansa määrän lisäaikaa alkuun ja loppuun ilman TAPeja. Lisäajan lisääminen yksitellen joka ohjelmalle on hidasta.

====Ajastusten järjestäminen====
Ajastukset olisi kiva pystyä järjestämään aikajärjestykseen Ajastinasetukset-listassa ilman TAPeja.

====Ajastettujen ohjelmien nimet====
Ajastettujen ohjelmien nimet voisivat olla näkyvissä Ajastinasetukset-listassa. Nyt ne näkyvät vasta OK-painikkeella aukeavassa Ajastustiedot-dialogissa. Myöskin päällekkäisistä ajastuksista varoittavassa dialogissa voisi näkyä ohjelmien nimet, jotta voisi suoraan poistaa vähiten tärkeän ajastuksen.

====Ajastusten tekeminen sanahakujen avulla====
Ajastuksia olisi kätevä pystyä tekemään EPG:stä automaattisesti sanahakujen avulla myös ilman TAPeja. Ainakin olisi mukava saada toiminto, jolla kaikki ajastetun ohjelman nimiset ohjelmat ajastettaisiin jatkossa automaattisesti. Esimerkiksi ajastamalla EPG:stä Simpsonit, voisi merkitä kaikki Simpsonit tallennettavaksi myös tulevaisuudessa.

==Perustoppy Apr19 2006==

===Bugit===

====Sähkökatkos====
Jos laite ei ole päällä sähkökatkon sattuessa, ei laite herää sähkökatkon jälkeen. Herääminen täytyisi tapahtua, että laite voisi päivittää kellonsa. Tämän korjaus ei voi olla vaikea homma, kun saksalainenkin on osannut tehdä patchin, joka hoitaa homman. Vian syitä voi etsiä TAPWorldistä kohdasta Power Restore Patch.

====Kellonaika väärin aluksi====
Esimerkiksi EPG:ssä olevat ohjelmatietojen kellonajat heittävät 3 tuntia (talviaikana kaiketi 2 tuntia?) laitteen käynnistyksen jälkeen. Ilmeisesti laite saa kellonajat oikein vasta kolmannesta streamin mukana tulevasta aikamerkistä. Tämän korjaus ei voi olla vaikea homma, kun saksalainenkin on osannut tehdä TAPin, joka hoitaa homman tosi simppelisti. Vian syitä voi etsiä TAPWorldistä kohdasta GMT Timer Bug WA.

====RGB-kuva====
RGB:llä kuva ei näytä olevan kaikilla 4:3-telkuilla täysin keskellä, itselläni kuva on n. sentin liikaa vasemmalla ja kaverilla taas liikaa oikealla.

====Salatut kanavat sekoavat katselukelvottomaksi====
Ajoittain ja toistaiseksi tuntemattomien olosuhteiden vallitessa maksukortilla näkyvät kanavat sekoavat katselukelvottomaksi. Tällöin kuva näkyy, mutta siinä esiintyy laatikkomaisia häiriöitä, jotka ovat painottuneet kuvan vasempaan reunaan. Pahimmillaan kuva pysähtyy kokonaan. Vika esiintyy todennäköisimmin silloin, kun katsotaan ja tallennetaan salattua ja salaamatonta kanavaa samanaikaisesti, mutta myös pelkän salatun kanavan katsominen tai PiP-toiminnon käyttö saattaa laukaista sen. Yhteinen nimittäjä vian kaikille esiintymistavoille on, että kuvan häiriöt poistuvat välittömästi jos salattua kanavaa katsotaan viivästettynä ja ne alkavat heti jos viivästetystä katselusta palataan takaisin livekuvaan. Jopa niinkin pieni viive kuin 5 sekuntia riittää poistamaan häiriöt tilapäisesti. Hieman pidemmäksi aikaa vian saa pois sammuttamalla laitteen muutamaksi sekunniksi. Koska vian voi tilapäisesti kiertää se ei voi johtua antennisignaalin häiriöistä eikä laitteen ylikuumenemisesta.

====DVB-tekstityksen ajoitukset====

Livelähetyksessä DVB tekstit tulevat suurinpiirtein oikeaan aikaan.
Toistettaessa tallennetta, tai katsottaessa viivästettynä tällähetkellä tallentuvaa ohjelmaa, DVB tekstit tulevat noin puoli sekuntia liian aikaisin.

Tallentamalla ohjelmaa ja katsottaessa sitä livenä, nähdään helposti tekstitysten ilmestymisajat livekuvasta. Sitten voidaan kelata taaksepäin jonkinverran ja huomataan, että samat tekstit tulevat nyt noin puoli sekuntia aikaisessa. Tämän näkee esimerkiksi siitä, kun livekuvassa keskustelun ekat tekstit tulevat yleensä suurinpiirtein silloin kun suu aukeaa, mutta toistettaessa tallennetta tekstit tulevat aiemmin.
Sama ongelma on siis silloin, kun toistetaan jo aiemmin tallennettua ohjelmaa.

Ongelman voi myös testata katsomalla tallennetta tietokoneella (ohjelmalla joka osaa näyttää DVB tekstit). Tällöin tallenteen tekstit tulevat oikeaan aikaan. 

Vika on siis Topfieldissä.

====DVB-tekstitys ei näy aina====

Tekstit eivät näy jos toistonetenemispalkki on näkyvissä.

Tekstitykset eivät näy kelatessa.

Pitäisi näkyä molemmissa tapauksissa.

====DVB-teksteistä puuttuu rivejä====

Silloin tällöin DVB-tekstityksestä puuttuu tekstejä/rivejä. Katsottaessa samaa tallennetta tietokoneella (ohjelmalla joka osaa näyttää DVB tekstit), kaikki tekstit näkyvät.

Vika on siis Topfieldissä

====Toisto katkeaa====
Kun katsotaan jotain tallennetta ja kaksi ajastusta alkaa tallentamaan samaan aikaan toisto katkeaa, eikö Toppy osaa jatkaa toistoa automaattisesti. Pitäisi osata. Kaikki muut vastaavat kohdat on korjattu edellisiin firmwareihin, tämä on jäänyt korjaamatta.

====Suosikkikanavat OK:lla====
OK-painikkeen takaa pitäisi löytyä käytössä olevan Suosikkiluettelon kanavat, eikä kaikki kanavat mitä virittimestä löytyy. '''Kommentti: Suosikkikanavat saadaan FAV-napin takaa.'''

====Tiedostojen ja ajastusten nimet====
Tiedoston tai ajastuksen nimen lopusta ei voi poistaa viimeistä merkkiä, sillä kohdistinta ei voi nuolinäppäimillä enää siirtää viimeisen merkin oikealle puolelle. Kuitenkin jos viimeisen merkin päälle kirjoittaa jotakin, niin silloin kohdistin kyllä siirtyy sen oikealle puolelle (joskin katoaa näkyvistä), ja viimeisen merkin voi sitten poistaa. Edellisessä virallisessa ohjelmistoversiossa (TF5100PVR:llä 2005Sep12) tätä vikaa ei esiintynyt.

Lisäksi jokaisen EPG:stä lähtöisin olevan nimen alussa on merkki, joka ei näy nimeä muokatessa. Kohdistin katoaa näkyvistä kun se on tämän merkin päällä. Kyseessä on todennäköisesti standardissa kuvattu merkistönvalintakoodi (ETSI EN 300 468, Annex A, A.2 Selection of character table).

====EPG sekoilee tiettyjen ohjelmien kohdalla====
Jos EPG:tä selattaessa tullaan sellaisen ohjelman kohdalle, jonka alku ja loppuaika ovat samat, niin kohdistin hyppää takasin listan alkuun.

====EPG:n ajastusmerkinnät väärin====
EPG:ssä olevat ajastusmerkinnät - [R], [Rt], yms. - puuttuvat

Usein ajastusmerkintöjä ei näytetä lainkaan EPG:ssä (esim. sen jälkeen kun laite on käynnistetty uudestaan, ajastuksiin on lisättyy lisäaikaa tai ajastukset on tehty TAPeilla.

====Joillakin kanavilla kuuluu kaksi selostuskieltä samaan aikaan====
Esimerkiksi eurosport kanavalla on kaksi ääniraitaa, joissa molemmissa on kaksi erikielistä selostusta.
Kyseinen äänen lähetystapa on nimeltään dual mono ja sitä käytetään puhtaasti kaistansäästösyistä. Kahdelle stereo-ääniraidalle saadaan selostus neljällä kielellä, kun lähetetään vasempaan ja oikeaan kanavaan eri kielistä selostusta. DVB-speksi antaa mahdollisuuden määritellä dual mono-raidoille omat kielensä kummallekin lähetettävälle ääniraidalle, mutta Topfieldin toteutus on siinä mielessä puutteellinen, että se ei tunnista kuin tuon ensimmäisen kielen ko. ääniraidalle. Oikein toteutetussa boksissa listaan pitäisi tulla eurosportin tapauksessa muistaakseni englanti, ruotsi, norja ja suomi. Bugin voi kiertää valitsemalla kuulumaan vain vasemman tai oikean kanavan.

Topfieldin pitäisi osata näyttää kaikki 4 kieltä ja antaa käyttäjän valita niistä haluamansa ääniraita.

====Conax/SmartWi kortinjakaja====

Vuorokauden kokeilu laitteissa TF5100PVRc ja TF5100PVRc MP. Ongelma oli, että salatut ohjelmat mm. TV1000, Discovery ei avautunut käytettäessä SmartWi kortinjakajaa. Tein uudet päivitykset SmartWi 3-4 eri kertaa ja salaus avautui ainoastaan muutamiksi tunneiksi. Discovery tekstitykset eivät toimineet kuin Discovery ja Animal Planet kanavilla.
Tein uudet ohjelmapäivitykset TF5100 PVRc, Aug17 ja TF5100PVRc MP Dec15 ja kaikki toimii virheettömästi, myös Discovery kanavapaketin suomenkieliset tekstitykset.

====Teksti-tv====

Lisää havaintoja tekstitv:n toimivuudesta TF5100PVRt April 2006 firmwarella:

Teksti kopioitu keskustelusta: DVDPlaza Digi-TV - laitteet

Alasivujen muistiin latausperiaate vaikuttaisi siis olevan edelleen yksi per latauskierros ja lataus tehdään aktiiviselle sivulle. Kehitystä on periaatteessa kuitenkin sen verran että jo aiemmin katseltujen&amp;ladattujen sivujen alasivut säilyvät muistissa. YLEn tekstitv:ssä on kuitenkin jonkin verran ongelmia alasivujen lataamisessa, mutta MTV3:n tekstitv:ssä en ole vielä ongelmia havainnut.

Muutamia esimerkkejä YLENn tekstitv ongelmista:
Eräänä päivänä sivun 103 alasivut (3 kpl) latautuivat ja toisena päivänä eivät. Sivun 103 alasivujen tekstit olivat siis testitilanteissa erilaiset.
Sivun 202 alasivujen muistiin lataus ei ole onnistunut vielä kertaakaan. Sivu jämähtää alasivuun 1/3 sitten kun on sen löytänyt.
Sivun 640 alasivu 3/3 tuli ensimmäisellä sivuhaulla näkyviin, mutta alasivujen latauduttua muistiin vain alasivut 1-2 olivat katseltavissa.
Todettakoon vielä että YLEn 300-317 alasivujen lataukset ovat toimineet moitteettomasti.

Eli jos alasivujen latausongelmat saataisiin kuntoon ja lisäksi muistiin latausta kehitettäisiin siten, että lataus alkaisi heti kanavan avaamisen jälkeen (jo ilman tekstitv valintaa) sekä kierroksella ladattaisiin muistiin &quot;kaikki uudet/muuttuneet alasivut&quot; niin Toppynkin tekstitv:tä voisi pitää melko hyvänä. Tämänkaltaisia toiveita on bugilistoille muistaakseni joskus kirjattukin.

====DVB-tekstitys kelatessa====
Tekstityksen pitäisi näkyä tallenteiden toistossa esim. 2x-kuvakelauksella.

====Kanavien järjestely====
Kanavien järjestelyn täytyisi olla mahdollista.

====Käännösvirhe kanavan asetuksissa====
Paina OK avataksesi kanavalistan. Paina punainen avataksesi asetukset. Lopussa on kohta &quot;Add to FAV&quot;. Pitäisi suomentaa.

===Toiveet:===
====Usean tallenteen toistaminen====
Ei voi toistaa useaa ohjelmaa peräkkäin esim. merkitsemällä ne toistettavaksi

====Tallenteen editointi====
Tallennetta editoidessa ylhäällä näkyvä palkki voisi pysyä kokoajan näkyvissä, nyt editointi on hankalaa kun palkki häviää omia aikojaan jos kaukosäätimen nappuloiden painamisessa pitää vähänkään miettimistaukoa. 

Leikkauksen loppukohdan haku kuvattomalla kelauksella on hankalaa, eikä hienosäädön mahdollisuutta juurikaan ole. Olisi kätevää, jos loppukohdan voisi vapaasti hakea käyttämällä eri kelausnopeuksia eteen/taakse tai normaalinopeudella (palkin pysyessä esillä!) ja merkata se lopuksi sinisellä nappulalla.

====Kuvakelaus====
2x-kuvakelaus voisi tapahtua sulavasti, kuten 4x ja 6x-nopeudet. Nyt näyttäisi siltä, kuin joka toinen kuva jätettäisiin näyttämättä ja liike on nykivää. Lisänopeudetkaan eivät olisi pahitteeksi :-)

[[Luokka:Topfield TF5X00]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Rajaus.jpg</title>
    <id>2206</id>
    <revision>
      <id>10118</id>
      <timestamp>2006-04-06T07:49:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>muokattu lisensioinnit/luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">Rajaustyökalu työkalupaneelissa

{{Kuvakaappaus}}
[[Luokka:GIMP-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Anoneditwarning</title>
    <id>2212</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>24341</id>
      <timestamp>2006-11-18T09:31:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>vähemmän toistoa</comment>
      <text xml:space="preserve">{|class=&quot;messagebox standard-talk&quot; style=&quot;border: 5px solid red;background-color: orange&quot;
|align=&quot;center&quot; width=5%|
[[Kuva:Nuvola apps important.png|40px]]
|'''Et ole [[Special:Userlogin|kirjautunut sisään]]. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa.'''
&lt;small&gt;Voit muokata Wikikirjastoa ilman käyttäjätunnusta, mutta huomaa, että vandalismi havaitaan nopeasti ja kumotaan. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä. Se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja.&lt;/small&gt;
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Anonnotice</title>
    <id>2213</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>26321</id>
      <timestamp>2006-12-16T06:25:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Ei niin näkyväksi, samanlaiseksi kun en-wikibooksissa ja suomensin</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;center style=&quot;font-size:80%&quot;&gt;[[Wikimedia:Fundraising|Voit antaa lahjan tiedolle lahjoittamalla {{SITENAME}}lle]]&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;/center&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Spam blanking</title>
    <id>2229</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>13853</id>
      <timestamp>2006-06-15T11:37:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>suomennettu</comment>
      <text xml:space="preserve">Kaikki versiot sisälsivät linkkejä kohteeseen $1. Sivu tyhjennetty.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Uploaddisabledtext</title>
    <id>2234</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>13852</id>
      <timestamp>2006-06-15T11:34:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>suomennettu</comment>
      <text xml:space="preserve">Tiedostojen tallennus on poistettu käytöstä.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Frittitaikina</title>
    <id>2237</id>
    <revision>
      <id>24726</id>
      <timestamp>2006-11-24T12:58:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>w muotoilua paremmaksi</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Friteeraustaikinalle''' tai '''frittitaikinalle''' on lukuisia reseptivariaatioita. Seuraava sopii ainakin kanalle ja kasviksille.

==Ainekset==

* 1 kpl keltuaisia
* 1-1½ dl vehnäjauhoja
* 1-1½ dl kivennäisvettä tai vettä
* 1 kpl valkuaisia
* 2 rkl hienonnettua tuoretta basilikaa

==Valmistaminen==
# Sekoita keltuainen, vehnäjauhot ja puolet vedestä. Anna taikinan turvota vähän aikaa.

#Lisää juuri ennen tiristämistä loppu vesi ja vaahdotettu valkuainen.


[[Luokka:Keittokirja|Frittitaikina]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Kampanisut</title>
    <id>2239</id>
    <revision>
      <id>24204</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:51:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerab</comment>
      <text xml:space="preserve">== Lempi-mummon tortut eli kampanisut ==

&quot;Torttu&quot; eli kampanisu on perinteinen peräpohjalainen leivonnainen.

=== Raaka-aineet ===

* 750 g jauhoja (n. 1 litra)
* 250 g margariinia
* 1,5 dl sokeria
* 0,5 tlk ruokasoodaa
* 1 muna
* 200 g viiliä, (1 purkki, mielellään rasvaisinta laatua)

=== Valmistus ===

* Pane uuni lämpenemään 270-asteiseksi
* Sekoita margariini ja sokeri kulhossa. Älä huoli vaikka seos jäisi vähän paakkuiseksi, se tasoittuu kyllä.
* Ripottele sooda viiliin ja sekoita ''välittömästi'' margariinin ja sokerin kanssa. (Taikina kohoaa sooda-viiliseoksella. Älä missään tapauksessa jätä sitä viilipurkkiin, sillä se kuohuu yli.)
* Lisää muna ja jauhot ja sekoita tasaiseksi.
* Kauli taikina n. 0,5 sentin paksuiseksi suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Käytä kunnolla jauhoa sekä käsissä että kaulimella; taikina tarttuu helposti.
* Leikkaa levy 4 x 8 cm kokoisiksi paloiksi ja tee jokaiseen palaan 3 puoliväliin yltävää viiltoa.
* Paista n. 5-10 minuuttia (eli kunnes palat ovat kauniin kullanruskeista)


Nauti tuoreena maidon kanssa tai myöhemmin kahvin/teen/kaakaon kanssa. Kampanisut
kuivuvat helposti, joten niitä kannattaa säilyttää muovipussissa.

[[Luokka:Keittokirja|Kampanisut]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Yritys/Yrityssaneeraus</title>
    <id>2241</id>
    <revision>
      <id>20148</id>
      <timestamp>2006-10-05T10:00:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">*[[/Johdanto]]
*[[/Yrityssaneerausmenettelyn tarkoitus ja sen perusedellytykset]]
*[[/Yrityssaneerausmenettelyn käynnistäminen]]
*[[/Velallisen asema menettelyn aikana]]
*[[/Saneerausohjelman laatiminen]]
*[[/Saneerausohjelman sisältö]]
*[[/Velkojien jakaminen ryhmiin]]
*[[/Ohjelmaehdotuksen käsittelyvaiheet käräjäoikeudessa]]
*[[/Saneerausohjelman vahvistaminen]]
*[[/Ohjelman vahvistamisen oikeusvaikutukset]]
*[[/Saneerausohjelman toteuttamisen seuranta]]
*[[/Saneerausohjelman muuttaminen]]
*[[/Saneerausohjelman raukeaminen]]
*[[/Velallisen asettaminen konkurssiin]]
*[[/Velkajärjestelyt ja verotus evl:n mukaan]]

[[Luokka:Yritys]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Yritys/Yrityssaneeraus/Johdanto</title>
    <id>2243</id>
    <revision>
      <id>20142</id>
      <timestamp>2006-10-05T09:54:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>luokan vaihto</comment>
      <text xml:space="preserve">Helmikuun 8. päivänä 1993, Lainan päivänä, astuivat voimaan konkurssilainsäädäntöämme
täydentämään yrityssaneerauslaki ja laki luonnollisen henkilön velkajärjestelystä. Lakien valmistelua
oli kiirehditty taloudellisen laman aikana. Suhtautuminen lainsäädäntöön on ollut melko ristiriitaista,
varsinkin lain voimaantulon alkuaikoina. Monet pitivät sitä laman vaikutusten lieventäjinä, joku taas
turhana ja jotkut jopa pankkien pelastajana.1 Yrityssaneerauslaki on sinänsä kansainvälisen
maksukyvyttömyysoikeuden kehityssuuntauksen mukainen. Se ei kuitenkaan tuo lisää pääomia
yrityksen käyttöön, vaan sen avulla pyritään kohdentamaan yrityksen varoja
tarkoituksenmukaisimpaan käyttöön. Parhaimmillaan ja toteutuksen onnistuessa laki estää lukuisten
yritysten loppumisen, mutta huonoimmillaan myös mahdollistaa jossain määrin velallisyrityksen
pääsyn velkojilta suojaan ja perimistoimenpiteiden pitkittämisen.

Tämän tutkielman tavoitteena on antaa yleiskuva yrityssaneerausmenettelystä. Aiheen laajuuden,
siihen liittyvien muiden lakien ja saneerausohjelmien yksilöllisyyden takia ei tässä ole voitu
tarkastella muuta kuin niitä periaatteita, jotka jokaisen yrityksen talousasioita hoitavan tulee tietää
yrityksen saneerausmenettelystä.

Esimerkinomaisesti olen tarkastellut Starckjohann Oy:n saneerausohjelmaa, mikä on osoittautunut
onnistuneeksi ratkaisuksi, onhan sen saneerausohjelman lopputulos toteutunut 5 vuotta etuajassa.

[[Luokka:Yritys]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Yritys/Yrityssaneeraus/Velallisen asema menettelyn aikana</title>
    <id>2245</id>
    <revision>
      <id>20502</id>
      <timestamp>2006-10-10T19:06:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Juu-u|Juu-u]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Juu-u|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Anna|Anna]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">Yrityssaneerausmenettelyn aikana velallinen säilyttää omaisuutensa vallinnan rajoitettuna seuraavin periaattein:

*Velallinen saa edelleenkin jatkaa liiketoimintaansa ja ottaa sitä varten tavanomaista velkaa, joka ei ole määrältään ja ehdoiltaan epätavallinen, esim. toiminnan tarvitsema tavaraluotto. Velkojan asemaa turvaa se, että velallisen mahdollisessa konkurssissa nämä velat saneerausmenettelyn aikana syntyneinä luetaan &quot;massavelkoihin&quot; ja ovat täten etuoikeutettuja saatavia.
*Velallisen on saatava selvittäjän suostumus muun kuin edellä mainitun
tavanomaisen velan ottoon. Mikäli käräjäoikeus, selvittäjä ja myös velkojatoimikunta ei pidä varaansa, tuloksena saattaa olla velallisen merkittävä uusi velkaantuminen, mikä mahdollisessa tulevassa konkurssissa edelleen heikentää saneerausvelkojien asemaa verrattuna konkurssiin ilman saneerausmenettelyä.
*Velallinen ei saa ilman selvittäjän suostumusta luovuttaa yrityksen käyttö- tai
rahoitusomaisuutta taikka immateriaalioikeuksia (esim. patentteja tai tavaramerkkejä), eikä toiminnan kannalta merkittäviä oikeuksia eikä tietenkään yritystä tai sen osaa.
*Velallinen ei saa ilman selvittäjän suostumusta luovuttaa käyttöoikeuttakaan
omaisuuteen, ellei tämä nimenomaan kuulu velallisen toimialaan.
*Vaihto-omaisuutta saadaan luovuttaa vain osana liiketoimintaa. Luovustuskiellon kohteena ovat esim. epätavallisen suuret tavaraerät tai luovutuksen epätavallisen alhainen hinta, jotka eivät ole liiketaloudellisin syin perusteltavissa.
*Liiketoiminnan kannalta tarpeellisia sopimuksia ja sitoumuksia ei saa purkaa ilman selvittäjän suostumusta. Tällaisia sopimuksia ovat esim. toimitilojen tai
käyttöomaisuuden vuokra- ja leasingsopimukset, keskeisten työntekijöiden
työsopimukset ja yrityksen toimintaedellytyksiin vaikuttavat toimitus-, lisenssi- tai muut vastaavat kestosopimukset.
*Velallinen saa ilman selvittäjän suostumusta antaa vain sellaisia vakuuksia tai
vastuusitoumuksia toisen velasta, jotka ovat liiketoiminnan kannalta tavanomaisia. Nämä sallitut sitoumukset tulee olla kohtuulliset suhteessa velallisen taloudelliseen asemaan ja riskiltään vähäisiä.
*Velallinen ei saa ilman selvittäjän suostumusta ryhtyä toimenpiteeseen, joka on
toiminna laadun ja laajuuden suhteen epätavallinen tai laajakantoinen.
*Velallisella ei ole oikeutta luovuttaa omaisuuttaan konkurssiin ilman selvittäjän suostumusta saneerausmenettelyn kestäessä.
*Jos velallinen on ryhtynyt johonkin toimenpiteeseen vastoin yrityssaneerauslaissa säädettyä kieltoa, on tällainen oikeustoimi tehoton, jos toinen osapuoli ei ole tietänyt tai pitänyt tietää velallisen kompetenssin puutteesta. Koska saneerauksesta tehdään merkintä kaupparekisteriin ja se myös kuulutetaan Virallisessa Lehdessä, voi vilpittömän mielen suoja tulla kysymykseen lähinnä silloin, kun oikeustoimi on tehty ennen rekisteröintiä ja kuulutuksen julkaisemista.

[[Luokka:Yritys]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Yritys/Yrityssaneeraus/Yrityssaneerausmenettelyn käynnistäminen</title>
    <id>2247</id>
    <revision>
      <id>20483</id>
      <timestamp>2006-10-10T19:06:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Juu-u|Juu-u]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Juu-u|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Anna|Anna]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">==Hakemus==
Yrityssaneeraushakemuksen laatii velallinen itse, velkoja tai edelliset yhdessä. Myöskin
todennäköisellä velkojalla on mahdollisuus tehdä saneeraushakemus. Hakemus jätetään
käräjäoikeuden kansliaan tarpeellisine liitteineen.

===Velallisen hakemus===
Kun velallinen itse hakee saneerausta, liitetään hakemukseen yhtiön tuore kaupparekisteriote (jos on
rekisteröity) tai muu selvitys kotipaikasta, yhtiöjärjestys tai yhtiösopimus, tilinpäätösasiakirjat
(viimeksi vahvistettu tuloslaskelma, tase, tase-erittelyt), sekä toimintakertomus ja
tilintarkastuskertomus, mikäli yhtiömuoto näitä edellyttää. Myöskin selvityksen toiminnan laajuudesta
ja luonteesta sekä luettelo velkojista ja merkittävistä varoista liitetään hakemukseen. Tärkein liite
lopputuloksen kannalta on kuitenkin KHT- tai HTM- tilintarkastajan selvitys, joka on laadittu
erityisesti saneeraushakemuksen arviointia varten.

===Velkojan tai todennäköisen velkojan hakemus===
Velkojan tai todennäköisen velkojan hakemuksessa on oltava velallisen kaupparekisteriote tai muu
selvitys kotipaikasta, toiminnan laajuutta osoittava selvitys, mikäli se on tiedossa, selvitys hakijan
suhteesta velalliseen (todiste saatavastaan, ei kuitenkaan riitautetusta saatavasta). Todennäköinen
velkoja selvittää, miten velallisen maksukyvyttömyys tulisi aiheuttamaan hänelle taloudellisia
tappioita. Hakemuksen perusteita ovat ne seikat, jotka riidattomiksi ja oikeiksi osoittautuessaan
merkitsisivät saneerausmenettelyn aloittamista, eli:
*velallisen maksukyvyttömyys
*velallista uhkaa maksukyvyttömyys, mikä aiheuttaisi hakijalle huomattavan taloudellisen edun vaarantumisen
*hakemukseen on myös yhtynyt velallinen ja ainakin yksi toinen velkoja ja em.velkojien saatavat edustavat vähintään 20% tunnetuista veloista.

Sellaisille velkojille, joiden oikeudellinen intressi rajoittuu maksun perimiseen yksittäisistä saatavista
ja joille tavanomaiset perintämenettelyt tarjoavat asianmukaisen oikeussuojakeinon, ei ole syytä antaa
oikeutta saneerausmenettelyn vireillepanoon. Jotta tällainen oikeus olisi perusteltu, velkojalla tulee olla
päiväkohtaisen intressin sijasta taloudellisesti merkittävä ja ajassa eteenpäin ulottuva intressi velallisen
maksukyvyn säilymiseen saneerausohjelman tarkoituksessa.

==Hakemuksen käsittely tuomioistuimessa==
Asianosaisten kuulemisen lisäksi tuomioistuin tutkii Yritysssaneerauslain 7§:n mukaisia syitä, jotka estävät menettelyn aloittamisen. Näitä ovat:

* velallinen on maksukyvytön, eikä saneeraus muuttaisi tilannetta tai sen uusiutumista kuin lyhytaikaisesti
* velallisen varat eivät riitä menettelykustannuksiin, eikä kukaan muu sitoudu niistä vastaamaan
* on todennäköistä, että velallinen ei pysty vastaamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyvistä veloista (eli ns. massaveloista)
* on epäiltävissä, että hakemuksen tarkoituksena on perintätoimen estäminen tai muu velkojan tai velallisen oikeuksien loukkaaminen
* on perusteltuja syitä epäillä, ettei menettelylle ole edellytyksiä (esim. velkoja-aloitteisessa hakemuksessa velallinen ei suostu yhteistyöhön)
* velallisen kirjanpito on oleellisesti puutteellinen tai virheellinen

Mikäli edellytykset ovat olemassa saneerausmenettelyn aloittamiseksi, tuomioistuin tekee siitä päätöksen. Tällöin ratkaisevaa on päätöksen tarkka aika minuutilleen, minkä mukaan velat jaetaan saneerausvelkoihin ja massavelkoihin.

Päätöksessään tuomioistuin voi määrätä väliaikaisen maksu-, perintä- ja
täytäntöönpanokiellon, jonka tarkoituksena on rauhoittaa tilanne saneerausohjelman
laatimisen ajaksi. Käräjäoikeuden tehtäviin kuuluu myös määrätä seuraavista seikoista:

* selvittäjän määrääminen (paitsi ns. yksinkertaistetussa menettelyssä)
* velkojatoimikunnan asettaminen (ei ole tarpeellinen kaikissa tapauksissa)
* asettaa aikaraja, johon mennessä velkojan on ilmoitettava velallisen ilmoituksesta poikkeava vaatimuksensa
*asettaa aikaraja, johon mennessä selvittäjä tekee selvityksen velallisen taloudellisesta asemasta asianosaisille
*määräpäivään asettaminen, johon mennessä saneerausohjelma on toimitettava selvittäjälle tuomioistuimelle (enintään 4 kk, ellei muita erityisiä syitä ole).

[[Luokka:Yritys]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Yritys/Yrityssaneeraus/Yrityssaneerausmenettelyn tarkoitus ja sen perusedellytykset</title>
    <id>2249</id>
    <revision>
      <id>24212</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:52:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">Lainlaadinnan tavoitteena on ollut aikaansaada säännöstö, joka parantaa oikeudellisia edellytyksiä
taloudellisissa vaikeuksissa olevan, mutta pohjimmiltaan elinkelpoisen yrityksen saneeraukselle ja
tarpeettomien konkurssien välttämiselle. Lainsäädännön avulla ei kyetä eikä pidä pyrkiä ylläpitämään
sellaista yritystoimintaa, jonka jatkumiselle ei ole liiketaloudellisia edellytyksiä.
Saneerausmenettely on konkurssin vaihtoehto sellaisia tapauksia varten, joissa yrityksen taloudellinen
kriisi on toiminnan lopettamisen sijasta mahdollista torjua tai ohittaa ryhtymällä saneerausohjelman
mukaisesti korjaaviin toimenpiteisiin ja velkajärjestelyihin. Jos yrityksen toiminnan jatkamiselle on/ei
ole taloudellisia edellytyksiä, konkurssin estämiseen tai lykkäämiseen ei ole syytä pyrkiä. Uudistuksen
tarkoituksena onkin edesauttaa sitä, että taloudellisiin vaikeuksiin joutuvat yritykset valikoituvat
oikealla tavalla yhtäältä toiminnan lopettamiseen tähtäävän konkurssimenettelyn ja toiminnan
tervehdyttämiseen tähtäävän saneerausmenettelyn kesken.

[[Luokka:Yritys]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Gimp vari saatotasoilla.jpg</title>
    <id>2261</id>
    <revision>
      <id>24349</id>
      <timestamp>2006-11-18T09:56:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:GIMP-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:GIMP-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Gimp varisaato kayrilla.jpg</title>
    <id>2262</id>
    <revision>
      <id>10120</id>
      <timestamp>2006-04-06T07:49:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>muokattu lisensioinnit/luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">Värien säätöä käyrillä. [[GIMP]]

{{Kuvakaappaus}}
[[Luokka:GIMP-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Digikuvaus</title>
    <id>2265</id>
    <revision>
      <id>26513</id>
      <timestamp>2006-12-18T13:47:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>linkille parempi nimi</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä kirja käsittelee digivalokuvauksen perusteita. Ensin lähdetään liikkeelle välineistöstä ja tekniikasta. Seuraavana keskitytään valokuvan ilmaisukeinoihin. Kolmantena osana on kuvan jälkikäsittely niiltä osin kuin sitä ei ole käsitelty Gimp kirjassa (katso [[GIMP]]).

Sisällys
*[[Digikuvaus/Johdanto|Johdanto]]
*[[Digikuvaus/Välineet ja tekniikka|Välineet ja tekniikka]]
*[[Digikuvaus/Ilmaisukeinot|Valokuvan ilmaisukeinot]]
**[[Digikuvaus/Valo|Valo]]
**[[Digikuvaus/Kuvakoot|Kuvakoot ja rajaaminen]]
**[[Digikuvaus/Kuvakulmat|Kuvakulmat]]
*[[Digikuvaus/Aiheet|Aiheet]]
**Ihminen
**Maisema
*[[Digikuvaus/Käsittely|Kuvan jälkikäsittely]]
**Kuvan siirtäminen kamerasta
**Kuvankäsittely
**Kuva eri käyttötarkoituksiin
* [[/Täytevaloheijastimen valmistaminen ja käyttö/]]

[[Luokka:Digikuvaus|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Digikuvaus/Välineet ja tekniikka</title>
    <id>2266</id>
    <revision>
      <id>12365</id>
      <timestamp>2006-05-26T14:27:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Digikuvaus]]</comment>
      <text xml:space="preserve">==Kamerat==
===Digipokkarit===
Digikamerat ovat saaneet voiton harrastajien ja ammattilaisten keskuudessa. Kameroiden hinnan laskiessa myös kirjavuus laitekannassa lisääntyy ja kameramallit vanhenevat nopeasti. Vuosi sitten ostettu kamera on nyt ilman kaupallista vaihtoarvoa. Koska hinnat ovat romahtaneet nopeasti ja uusia tekijöitä on ilmaantunut kamera-alalla, on myös paljon huonoja kameroita liikkeellä. Kannattaa siis olla tarkkana valitessaan kameraa.

Kameran tärkein ominaisuus kuvan kannalta on objektiivi, koska valo menee sen läpi ja kuva muodostuu kennolle sellaisena kuin objektiivi kykenee piirtämään. Ison objektiiviin on helpompi valmistaa laadukkaat linssit. 
Objektiivin kautta valo menee valoherkälle kennolle, joka muodostuu pisteistä eli pikseleistä. 3 miljoonan pikselin kamera käy hyvin normaalikuvauksiin. Kuva on tässä vaiheessa vielä mustavalkoinen, lopulliset värit tuotetaan monimutkaisten laskennallisten prosessien avulla. Tässä jotkut valmistajat ovat parempia kuin toiset.

Kokeile otetta kamerasta, saatko pidettyä hyvin kiinni, ihan pieni ei ole paras tässä suhteessa.
Iso nestekidenäyttö helpottaa kuvaamista ja kestävä akku säästävät hermoja. Salamat ovat usein pikkupokkareissa teholtaan ja säädettävyydeltään kelvottomia. Joissakin tilanteissa niitä kuitenkin kannattaa käyttää.

Älä hurmaannu digitaalisista kikoista, esim zoom, joita mainoksissa mielellään esitellään. Ne voidaan tehdä paremmin kuvankäsittelyn avulla jälkikäteen. Kuvanvakain ja laadukas hämäräkuvausohjelma sen sijaan helpottavat kuvaamista.

===Digitaaliset järjestelmäkamerat===
Järjestelmäkameran etuna on objektiivin vaihtomahdollisuus sekä monipuolisemmat säädöt. Myös objektiivin laatu on yleensä parempi johtuen linssien suuremmsta koosta. Perinteisillä kameramerkeillä on usein mahdollisuus käyttää myös aiempien kamerasukupolvien objektiiveja. Tämä tuo tietysti lisää mahdollisuuksia ja mahdollisuuden hankkia käytettyjä objektiiveja.

==Muistikortit==
Muistikortti kannattaa olla heti aluksi olla riittävä. Kortin suuruus määräytyy kameran suurimmasta tarkkuudesta. Nyrkkisääntönä voi pitää, että parhaalla laadulla otettu kuva vie 3 miljoonan pikselin kameralla vajaan megatavun. Käytössä kortille olisi hyvä mahtua vähintään sata kuvaa, joten 128 megatavun kortti olisi riittävä. Vastaavasti 6 miljoonan pikselin kameralla riittäisi 256 megatavua.

==Jalustat==
Jalustan käyttäminen on aina suositeltavaa, kun kuva on vaarassa tärähtää. Kevyelle digipokkarille käy kevyt jalusta. Painosta ei toki ole haittaa kuvatessa, vaan kuljettaessa. Edullisten kameroiden jalustakierre on usein muovia ja siksi jalustaa ei kannata ruuvata liian tiukkaan. Markkinoilla on myös pieniä pöytäjalustoja. 

Hätätapauksessa jalustaksi käy esim. hernepussi johon kameran voi upottaa. Jos kohde ei liiku on myös mahdollista asettaa kamera tuen päälle ja käyttää itselaukaisinta.

[[Luokka:Digikuvaus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Digikuvaus/Kuvakoot</title>
    <id>2268</id>
    <revision>
      <id>19567</id>
      <timestamp>2006-09-24T14:21:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Jaajaajoo|Jaajaajoo]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Jaajaajoo|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">==Kuvakoot ja rajaaminen==
===Kahdeksanportainen kuvakokojärjestelmä===
===Kultainen leikkaus ja huomiopisteet===
===Kuinka käyttää eri kuvakokoja===

[[Luokka:Digikuvaus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Digikuvaus/Kuvakulmat</title>
    <id>2270</id>
    <revision>
      <id>28071</id>
      <timestamp>2007-01-19T15:36:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>84.248.145.158</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Kuvaajan taso */</comment>
      <text xml:space="preserve">==Kuvakulmat ja ilmaisu==
===Yläkulma===
Yläkulmasta otettu valokuva näyttää kohteen avuttomana ja korostaa sen pienuutta. Kohde jää ikäänkuin lapsen asemaan. Kameran nostaminen  esimerkiksi väentungoksessa ei kuitenkaan saa aikaan voimakkaasti tällaista vaikutelmaa, vaan tuntuu ilmavalta.

===Kuvaajan taso===
joops

===Alakulma===

[[Luokka:Digikuvaus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Digikuvaus/Aiheet</title>
    <id>2271</id>
    <revision>
      <id>20108</id>
      <timestamp>2006-10-05T05:33:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Nimesin Sieni kuvaus  to sienikuvaus</comment>
      <text xml:space="preserve">==Aiheet==
===Ihminen===
====Haasteita====
===Luonto===
====[[/Sienikuvaus/]]====

[[Luokka:Digikuvaus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Baarikaappi/Akkuhappo</title>
    <id>2272</id>
    <revision>
      <id>15532</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:18:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] tekemään versioon</comment>
      <text xml:space="preserve">== Akkuhappo/Jekkubattery ==

Rakennetaan Collins-lasiin

*4cl Jägermeister
*Batterya maun mukaan
*Jäitä

[[Luokka:Baarikaappi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lujuusoppi</title>
    <id>2274</id>
    <revision>
      <id>15672</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:22:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] tekemään versioon</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Lujuusoppi''' on insinööritiede, jossa tutkitaan kappaleiden ja rakenteiden lujuusominaisuuksia eli  erilaisten mekaanisten kuormitusten kestoa.

==Historia==

==Käsitteitä==
Lujuusopissa tarvittavia käsitteitä

===Suureet ja yksiköt===
*veto ja puristus
*leikkaus
*vääntö - [[:w:taivutusmomentti]]

==Ainevakiot==
*kimmomoduuli - [[:w:kimmomoduli]]
*
*
*

[[Luokka:Lujuusoppi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Digikuvaus/Johdanto</title>
    <id>2275</id>
    <revision>
      <id>26514</id>
      <timestamp>2006-12-18T13:48:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>luokka fix</comment>
      <text xml:space="preserve">Mitä on digikuvaus, eroaako se olennaisesti filmille kuvaamisesta? Digitaalikamerat ovat monella tapaa tuoneet valokuvauksen koko kansan harrastukseksi. 

Digikuvauksessa yhdistyvät seuraavat osa-alueet:

*Näkemisen taito
*Tekniikka ja välineet
*Kuvaustaito
*[[w:Kuvankäsittely|Kuvankäsittely]]
*Ilmaisu
*Taide

Voidaan siis perustellusti sanoa, että hyvän valokuvan ottaa henkilö, jolla on taito nähdä ja sommitella kuvansa taitavasti. Tekniikka astuu kuvaan mukaan rajoittavana tekijänä eli vaikutelma ei aina siirrykään muistikortille sellaisena kuin kuvittelisi. Kuvankäsittelyllä saa monessa tapauksessa paljon aikaan, mutta selkeitä virheitä silläkään ei voi korjata. Ammattilaiset ja harrastelijat ovat aina pyrkineet valottamaan ja sommittelemaan kuvansa jo ottamishetkellä täydellisesti, mutta siitä huolimatta kuvia on muokattu jälkikäteen. Kuvankäsittely ei siis ole nykypäivän keksintö, välineet vain ovat vaihtuneet. 

Tässä oppaassa perehdymme jokaiseen kuvaan vaikuttavaan osa-alueeseen, koska epäonnistuminen jollakin osa-alueella saattaa pilata hienon idean toteutumisen. Kirjan rakenne on pyritty tekemään sellaiseksi, että sitä olisi helppo [[Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon|muokata ja täydentää]] eteenpäin.

[[Luokka:Digikuvaus|Johdanto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kuvan avaaminen gimpissä.jpg</title>
    <id>2277</id>
    <revision>
      <id>10114</id>
      <timestamp>2006-04-06T07:48:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>muokattu lisensioinnit/luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">Kuvankaappaus kuvan avaamisesta [[GIMP]]issä

{{Kuvakaappaus}}
[[Luokka:GIMP-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Ulkohampuusi.png</title>
    <id>2279</id>
    <revision>
      <id>24355</id>
      <timestamp>2006-11-18T11:51:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Ostoksia tehnyt hampuusi kuoppaa kaivamassa.

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:GIMP paneelit.jpg</title>
    <id>2280</id>
    <revision>
      <id>10113</id>
      <timestamp>2006-04-06T07:48:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>muokattu lisensioinnit/luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">Kuvankaappaus GIMP-ohjelmasta. Esittää erästä hyvää tapaa asetella paneelit.

{{Kuvakaappaus}}
{{Kaksoislisenssi/Ccbysa}}
[[Luokka:GIMP-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Rosvopaisti</title>
    <id>2282</id>
    <revision>
      <id>14314</id>
      <timestamp>2006-06-27T18:49:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Rosvopaistin valmistus vie noin 8 - 9 tuntia. Lihaa kannattaa varata reilusti, jotta siitä riittää syömistä myös naapureille.

Rosvopaistiin voi laittaa melkein mitä lihaa tahansa: lammasta, sikaa, hirveä, lintua, härkää yms. Lihat kannattaa paloitella noin 0,5 - 1 kilon paloiksi, laittaa niihin marinointiaineet, mausteet, sipulit jne, ja kääriä voipaperiin. Tämän ympärille kääritään sitten alumiinifolio ja sen päälle vielä kerros märkää sanomalehteä. Tämä homma kannattaa tehdä hyvissä ajoin, jotta mausteet ehtivät imeytyä.

Itse rosvopaistin valmistus alkaa kuopan kaivamisella: Kuopan koko on esim. 100 x 70 cm, ja syvyys 25 - 40 cm. Kuopan voi vuorata kivillä tai tiilillä. Sitten kuoppaan sytytetään reilunkokoinen nuotio. Nuotio saa palaa noin 4 tuntia.

Tämän jälkeen poistetaan hiilet kuopasta. Sitten kuopan pohjalle kannattaa laittaa reilunpituinen katiska- tms verkko, jolla lihat voi lopussa nostaa pois. Alumiinifolioon ja paperiin käärityt lihat ladotaan tämän katiskaverkon päälle tasaisesti, ei mielellään päällekkäin. 

Lihojen päälle levitetään noin 3 - 5 cm kuivaa maata, ja lapioidaan hiilet niiden päälle. Sitten sytytetään uusi nuotio. 2 - 4 tunnin kuluttua voit halutessasi laittaa nuotion reunaosiin alumiinifolioon käärittyjä perunoita. Nämä valmistuvat noin tunnissa, joten muista tarkistaa niiden kypsyminen, muuten ne palavat karrelle.

Kun nuotio on palanut noin 4 - 5 tuntia, niin eiköhän lihat liene valmiita. Lapioi hiilet pois ja nosta katiskaverkon avulla lihat ylös.

Ja eikun syömään.


== Aiheesta muualla ==

[http://members.surfeu.fi/ittelliset/rosvokuvat.htm Kuvallinen ohje Rosvopaistin teosta]

[[Luokka:Keittokirja|Rosvopaisti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Hiekkainenmaa.jpg</title>
    <id>2283</id>
    <revision>
      <id>24362</id>
      <timestamp>2006-11-18T11:59:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Kaaviokuva istutuskuopasta hiekkaisella maalla


[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Savimaa.jpg</title>
    <id>2284</id>
    <revision>
      <id>24356</id>
      <timestamp>2006-11-18T11:51:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Kaaviokuva istutuksesta savisella maalla

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Multasakinleikkaus.jpg</title>
    <id>2285</id>
    <revision>
      <id>24363</id>
      <timestamp>2006-11-18T12:02:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Multasäkin leikkaus


[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:GIMP-väritaso.jpg</title>
    <id>2287</id>
    <revision>
      <id>10121</id>
      <timestamp>2006-04-06T07:49:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>muokattu lisensioinnit/luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">Kuvankaappaus GIMPistä.

{{Kuvakaappaus}}
{{Kaksoislisenssi/Ccbysa}}
[[Luokka:GIMP-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:GIMP-esimerkkipolku.jpg</title>
    <id>2288</id>
    <revision>
      <id>10117</id>
      <timestamp>2006-04-06T07:49:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>muokattu lisensioinnit/luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">Kuvankaappaus GIMPistä, muutama polkuihin liittyvä termi.

{{Kuvakaappaus}}
{{Kaksoislisenssi/Ccbysa}}
[[Luokka:GIMP-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Hupu2ref</title>
    <id>2289</id>
    <revision>
      <id>12004</id>
      <timestamp>2006-05-25T12:22:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Addic</username>
        <id>18</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">&lt;sup&gt;&lt;b&gt;&lt;nowiki&gt;[&lt;/nowiki&gt;&lt;/b&gt;[[Hupu 2/Liitteet#ref_{{{1}}}|{{{1}}}]]&lt;b&gt;&lt;nowiki&gt;]&lt;/nowiki&gt;&lt;/b&gt;&lt;/sup&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Hupu2reflist</title>
    <id>2290</id>
    <revision>
      <id>9089</id>
      <timestamp>2006-03-14T12:10:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Addic</username>
        <id>18</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">&lt;sup title=&quot;[{{{1}}}]&quot; id=&quot;ref_{{{1}}}&quot;&gt;[*]&lt;/sup&gt;&amp;nbsp;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Yritys/Perustaminen/Ammatinharjoittaja</title>
    <id>2291</id>
    <revision>
      <id>20124</id>
      <timestamp>2006-10-05T09:42:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Robot: Automated text replacement  (-[[Luokka:Yrityksen perustaminen +[[Luokka:Yritys)</comment>
      <text xml:space="preserve">==Johdatus==
Tämän artikkelin tarkoitus on kertoa niistä konkreettisista toimenpiteistä, joita on tehtävä jos haluaa perustaa toiminimiyrityksen.
= Toiminimi =
Jos yritystoiminta ei vaadi suuria investointeja, on yksityinen elinkeinonharjoittaja eli '''toiminimi''' usein paras yritysmuoto. Yksityiset elinkeinonharjoittajat jaetaan ammatinharjoittajiin ja liikkeenharjoittajiin. Ammatinharjoittajan ja liikkeenharjoittajan ainoa käytännön ero on, että liikkeenharjoittaja joutuu pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa, kun ammatinharjoittajalla riittää yhdenkertainen. Ammatinharjoittajalla on myös hieman yksinkertaisempi veroilmoituslomake. Verottaja yleensä katsoo yrittäjän liikkeenharjoittajaksi, jos yrityksellä on jokin kiinteä toimipiste. Esimerkiksi parturi-kampaaja tai askartelupuodin pitäjä on liikkeenharjoittaja, ja työmaalta toiselle keikkaileva sähköasentaja ammatinharjoittaja.

==Käytännön näkökohtia ja velvollisuuksia==
Toiminimiyrityksen perustaminen on helppoa. Tarvitsee vain
*maksaa 65 euron rekisteröintimaksu Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH)
*täyttää perustamisilmoituslomake Y3[http://www.ytj.fi/binary.asp?page=1269&amp;file=attachments\2005\9\44133628560603\y3.pdf] ja toimittaa se PRH:een.

Verrattuna vaikkapa osakeyhtiön rekisteröimiseen, toiminimen rekisteröinti onnistuu nopeasti. Tyypillisesti yritys näkyy kaupparekisterissä noin viikon kuluttua perustamisilmoituslomakkeen jättämisestä.

Yrittäjä on velvollinen pitämään kirjaa yritystoiminnan tuloista ja menoista. Lisäksi yrittäjä joutuu laatimaan veroilmoituksen joka vuoden huhtikuun alkuun mennessä, vaikka varsinaista liiketoimintaa ei olisikaan ollut. Lisäksi '''työttömyyskorvauksia ei saa''' mikäli sinulla on toiminimiyritys, koska yrityksen katsotaan työllistävän sinut. Tämä kannattaa pitää mielessä, jos suunnittelet varsinaisen leipätyön ohella pyöritettävää sivubisnestä! Myös työnantajallasi saattaa olla sana sanottavana sivubisneksen pyörittämiseen.

Yrittäjän yhteystiedot (myös '''salainen osoite''' sekä '''henkilötunnus''') ovat kenen tahansa hankittavissa kaupparekisteristä. Käytännössä tämä näkyy siten, että puhelinmyyjiltä tulevien soittojen määrä lisääntyy huomattavasti. Kun ensimmäiset vakuutuskauppiaat soittavat perustamisilmoituslomakkeessa ilmoittamaasi puhelinnumeroon, tiedät että yrityksesi rekisteröinti on mennyt läpi.

==Perustamisilmoituslomakkeen täyttäminen==
Y3-lomake on varsin helppo täyttää. Esimerkin Patentti- ja rekisterihallitukselle kelvanneesta lomakkeesta löydät [[:Kuva:Y3 perusilmoituslomake.pdf|täältä]]. Vain yrityksen nimi ja yrittäjän henkilötiedot on muutettu. Muutamiin kohtiin kannattaa kiinnittää huomiota.
===Yrityksen nimi===
Yritykselle kannattaa miettiä nimi, joka menee todennäköisestä läpi kaupparekisterissä ilman korjailuja. Lisätietoa nimeämisestä löytyy PRH:n [http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet/nimiohjeet.html nimiohjeeseen].
===Yrityksen yhteystiedot===
Nämä yhteystiedot ovat julkisia ja niitä voi kuka tahansa katsella ilmaiseksi Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä. Esimerkiksi tässä ilmoittamaasi matkapuhelinnumeroon rupeaa rapsahtelemaan puhelinmyyjien soittoja.
===Elinkeinonharjoittaja ilmoittautuu seuraaviin rekistereihin===
;Kaupparekisteri : Kaikki Suomen yritykset rekisteröidään kaupparekisteriin, joten tähän tulee laittaa rasti.
;Ennakkoperintärekisteri : Ennakkoperintärekisteriin tulee ilmoittautua, jotta kätevä maksuliikenteen hoitaminen on mahdollista. Mikäli et kuulu ennakkoperintärekisteriin, asiakkaasi joutuu toimittamaan ennakonpidätyksen laskuistasi. Asiakas ei voi myöskään saada kotitalousvähennystä palvelusi käytöstä, jos yrityksesi ei kuulu ennakkoperintärekisteriin.

;Yritys- ja yhteisötunnusta varten : Y-tunnus on yrityksesi yksilöivä numerosarja. Mikäli sinulla ei ole ennestään Y-tunnusta, laita tähän rasti.

;Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin : Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautumalla pystyt vähentämään yritystoimintaa varten ostamiesi hyödykkeiden arvonlisäveron. Vastaavasti joudut perimään asiakkailtasi arvonlisäveroa.

: Mikäli liikevaihtosi ylittää 8500 euroa vuodessa, sinun on pakko ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi.

;Ennakkoveron määräämistä koskevat tiedot : Tähän kannattaa arvioida tulot pikemminkin ala- kuin yläkanttiin — verottaja mätkäisee ennakkoveron näiden tietojen perusteella ja jos yrityksen toiminta ei lähdekään liikkeelle odotetulla tavalla, voivat mm. elämiseen tarvittavat käteisrahat käydä tiukoille.

==Aiheesta muualla==
* [http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/perustaminen/yksityinenelinkeinonharjoittaja.html Patentti ja rekisterihallituksen ohje toiminimiyrityksen perustamisesta]

[[Luokka:Yritys]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Venäjän kieli</title>
    <id>2293</id>
    <revision>
      <id>20362</id>
      <timestamp>2006-10-08T19:35:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Botti vaihtoi luokan Luokka:Kielet</comment>
      <text xml:space="preserve">{| style=&quot;float: right; clear: both; border-collapse: collapse; border-width: 1px; border-style: solid; border-color: gray; margin: 0 0 0.5em 0.5em; width: 300px;&quot;
|-
| colspan=&quot;2&quot; style=&quot;text-align: center; font-weight: bold; padding: 3px; background-color: #EFEFFF; border: 1px solid gray;&quot; | Venäjä
|-
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | Omakielinen&amp;nbsp;nimi
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | русский (''russki'')
|-
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | Nimi&amp;nbsp;englanniksi
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | Russian
|-
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | Nimi&amp;nbsp;ranskaksi
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | russe
|-
| colspan=&quot;2&quot; style=&quot;text-align: center; font-weight: bold; padding: 3px; background-color: #EFEFFF; border: 1px solid gray;&quot; | Tiedot
|-
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | Maat joissa puhutaan venäjää
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina, Moldova, Georgia, Azerbaidžan, Armenia, Kazakstan, Uzbekistan, Kirgisia, Turkmenistan, Tadžikistan ja Mongolia
|-
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | Virallinen kieli
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | Venäjä, Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgisia, Yhdistyneet kansakunnat
|-
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | Puhujia
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | 165 miljoonaa
|-
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | Sija
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | 7. puhutuin kieli
|-
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | Kirjaimisto
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | [[Kyrilliset aakkoset|Kyrillinen]]
|-
| colspan=&quot;2&quot; style=&quot;text-align: center; font-weight: bold; padding: 3px; background-color: #EFEFFF; border: 1px solid gray;&quot; | Kielitieteellinen luokitus
|-
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | Kielikunta
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | Indoeurooppalainen
|-
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | Kieliryhmät
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | slaavilainen
|-
| colspan=&quot;2&quot; style=&quot;text-align: center; font-weight: bold; padding: 3px; background-color: #EFEFFF; border: 1px solid gray;&quot; | Kielikoodit
|-
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | ISO 639-1
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | ru
|-
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | ISO 639-2
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | rus
|-
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | SIL International
| style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;&quot; | RUS
|-
| colspan=&quot;2&quot; style=&quot;border: 1px solid gray; padding: 1px 10px; text-align: right; font-size: 0.6em; background-color: #EFEFFF&quot; | '''[[Wikipedia:Wikiprojekti Kielet#Esittelylaatikko|Ohje]]'''
|}
[[Kuva:Flag of Russia.svg|200 px|left|thumb|Venäjän kieli on virallinen kieli Venäjällä, Kazakstanissa, Kirgisiassa ja Valko-Venäjällä.]]

== Yleistä ==

'''Venäjän kieli''' on maailman 7. puhutuin kieli, ja se on yksi ''Yhdistyneiden kansakuntien'' kuudesta virallisista kielistä. 1900-luvulla Venäjä oli [http://fi.wikipedia.org/wiki/Varsovan_liitto Varsovan liitossa] (14. toukokuuta 1955 - kesäkuu 1991) pääkielenä.

Venäjää käytetään yhä laajalti entisen Neuvostoliiton maissa.

Venäjä on itäslaavilainen kieli, jota eniten muistuttavia kieliä ovat [[Valko-Venäjän kieli|valko-venäjä]] ja [[Ukrainan kieli|ukraina]]. Myös muut slaavilaiset kielet muistuttavat venäjää.

== Aakkoset ==

Venäjässä on käytössä kyrilliset aakkoset, jotka ovat alkujaan kehittyneet 900-luvun kirkkoslaavi-aakkosista. Venäjä on tunnettu useista erilaisista S-kirjaimista mutta itseasiassa suomessa on vastineet kaikille, osa tosin on vähemmän tunnettuja (esim. š &amp; ž). Esimerkiksi Nikita Hruštševin venäläisessä nimessa Хрущёв, щ korvaa štš-äänteen. Venäjän nykyinen aakkosto on ollut käytössä vuodesta 1918 lähtien ja se sisältää 33 kirjainta.

[[Kuva:Cyrillic.russian.script.year.1918.png|Kyrilliset aakkoset vuodelta 1918]]

{| border=&quot;1&quot;
|+ '''Kyrilliset aakkoset'''
|-----
! Kyrillinen merkki
! Latinalainen merkki
|-----
! А, a
! A, a
|-----
! Б, б
! B, b
|-----
! B, в
! V, v
|-----
! Г, г
! G, g
|-----
! Д, д
! D, d
|-----
! E, e
! e (jee)
|-----
! Ë, ë
! joo (o)
|-----
! Ж, ж
! Ž, ž
|-----
! З, з
! Z, z
|-----
! И, и
! I, i
|-----
! Й, й
! J, j
|-----
! K, к
! K, k
|-----
! Л, л
! L, l
|-----
! М, м
! M, m
|-----
! H, н
! N, n
|-----
! O, o
! O, o
|-----
! П, п
! P, p
|-----
! P, p
! R, r
|-----
! C, c
! S, s
|-----
! T, т
! T, t
|-----
! У, у
! U, u
|-----
! Ф, ф
! F, f
|-----
! X, x
! H, h
|-----
! Ц, ц
! c (ts)
|-----
! Ч, ч
! č, tš
|-----
! Ш, ш
! Š, š
|-----
! Щ, щ
! štš (myös šč)
|-----
! Ъ, ъ
! &quot;
|-----
! Ы, ы
! taka-I (y)
|-----
! Ь, ь
! pehmeä y
|-----
! Э, э
! E, e
|-----
! Ю, ю
! Û, û (juu)
|-----
! Я, я
! Â, â (jaa)
|}

[[Luokka:89 Kielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Porkkanakakku</title>
    <id>2295</id>
    <revision>
      <id>26398</id>
      <timestamp>2006-12-17T12:07:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>80.220.165.112</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Kuorrutus */</comment>
      <text xml:space="preserve">{{ Keittokirja |
Nimi = Porkkanakakku |
Kuva = [[Kuva:Carotte.JPG|200px]] |
Annoksia = 10 hengelle |
Aika = 1 tunti |
Vaikeustasokuva = [[Kuva:2 viidestä.gif]] |
}}Ohje '''porkkanakakun''' valmistamiseen.

== Ainekset ==

* n. 6 dl porkkanaraastetta
* 4 kananmunaa
* 4 dl sokeria
* 4 dl vehnäjauhoja
* 4,5 tl kanelia
* 2 tl vanilliinisokeria
* 2 tl soodaa
* 2 tl leivinjauhetta
* Mehua tai muuta kostuketta

kaneli 
vesi
tomusokeri

== Valmistusohje ==

# Raasta porkkanat ja pane jääkaappiin. Laita uuni lämpenemään 170°C
# Aluksi vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Jos vaahtoon voi piirtää S-kirjaimen se on valmista
# Sekoita sooda, vehnäjauhot, kaneli, vanilliinisokeri ja leivinjauhe sekaisin
# Sekoita vaahtoon vuorotellen porkkanaraastetta ja kuivista aineista sekoitettua jauhoa
# Sekoita tasaiseksi vaahdosti. HUOM! varovasti, sillä muuten kakku &lt;nowiki&gt;''lätsähtää''&lt;/nowiki&gt; ja siitä tulee pannukakku
# Kaada taikina kakkumuottiin ja paista 170°C lämmössä ½ tuntia tai vähän kauemmin
# Kostuta kakku mehulla tai vastaavalla
# Lisää kuorrutus

[[Luokka:Keittokirja|Porkkanakakku]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Windows-opas/Asennus</title>
    <id>2296</id>
    <revision>
      <id>26092</id>
      <timestamp>2006-12-14T06:20:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>johdanto</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä luku kertoo Windowsin asentamisesta.

== Kappaleet ==

#[[Windows-opas/Asennus/Windows NT 4]]
#[[Windows-opas/Asennus/Windows XP]]

[[Luokka:Windows-opas|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Windows-opas/Asennus/Windows NT 4</title>
    <id>2298</id>
    <revision>
      <id>25284</id>
      <timestamp>2006-11-30T19:02:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Windows-opas/Ssennus/Windows NT 4” uudelle nimelle ”Windows-opas/Asennus/Windows NT 4”: kh</comment>
      <text xml:space="preserve">{{korjattava|kieli, ulkoasu, asiasisältö}}

Tyhjennä NT-Serverin kova 98:n FDISK:llä

Asenna NT server uudelleen / Haetaan ip määritykset DHCP:ltä

Asenna NT Workstation 

Käynnistä kone ja paina koneen ehdottamalla hetkellä
del, tällöin pääset BIOS:iin määrittelemään boot sequence kohtaan miltä levyltä kone boottaa.

Aseta koneen asemaksi A ja hyväksy muutokset.

Sammuta kone painamalla ctrl+alt+del ja lisää korppu asemaan A, kone käynnistyy itsekseen.

Käynnistä fdisk (A:\fdisk+enter)

Otetaanko levyjen tuki käyttöön, vastaa k.

Tulee fdisk asetukset, valitse 3 poista osio + enter.

Kone kysyy minkä aseman haluat poistaa, sitten kysyy levyn nimeä, anna sille sellainen, lopuksi vielä oletko varma poistosta.

NT Workstation set up, valitse set up win NT eli enter, valitse myös enter seuraavalla ruudulla.

To continue se up press C.

Lisenssi hässäkät mennään pagedown toiminnolla loppuun ja hyväksytään F8:lla.

Sitten näppisvalinta Finnish + enter

Levyn ositus

Poista ositukset D:llä ja vahvista L:llä. Luo levyn ositus valitsemalla C.
Osio C, 2 gigaa
Osio D, loput

Mene palkilla kohtaan C jotta pääset asentamaan ohjelmaa C levylle.

Työasema laitetaan NTFS:ksi + enter 

Kone rupee formatoimaan setupia

Setup installs windows NT, hyväksytään koneen tarjoama polku.

Setup examine corruption, valitaan enter.

Poista CD ja korppu ja paina enter.

Kone käynnistyy uudelleen ja pyytää CD:tä sisään.

Windows NT Setup
Gathering information about your computer, valitaan next.

Setup options kohdassa valitaan custom.

Sitten name and organisation (Junno ja EOK)

Registration CD Key, 112 1111 111

Computer name
FWORKSTATION	

Administrator Account
password fabc
confirm password fabc

Emergency repair disk kohtaan valitaan no.

Select components, valitaan tarvittavat:
*	communications pois
*	windows messaging pois
*	pelit pois

Installing win NT network, valitaan next.

This computer will participate a network wired on network + next

Asennetaan verkkokortti disketiltä.

Network protocols, valitaan TCP/IP protocol.

Network services kohdassa next ja vielä next.

Kone käy asennukset läpi ja kysyy DHCP serverista verkossa, valitaan yes.

Installing…

Show bindings for + next

Anna nimet + next

Finnish

Määrittele aika, aikavyöhyke, valuutta yms.

Kone kopioi filet.

Ota levyt pois koneesta ja restart computer.

Asenna ServicePack

Kirjaudu koneelle normaalisti, mene resurssien hallintaan klikkaa SP61386 (SP6Service Pack6) Kone lataa.

Hyväksy lisenssi kuviot, poista backupit ja hyväksy.

Kone lataa filet… Ilmoittaa että asennus ok.

Muista aina lisätä ServicePack kun asennat jotain uutta koneellesi.

[[Luokka:Windows-opas]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Windows-opas/Asennus/Windows XP</title>
    <id>2300</id>
    <revision>
      <id>25280</id>
      <timestamp>2006-11-30T18:58:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Windows-opas/asennus/Windows XP” uudelle nimelle ”Windows-opas/Asennus/Windows XP”: Oikealle nimelle</comment>
      <text xml:space="preserve">== Vaihe 1: Sulje ohjelmat==
Ennen asennus-CD-levyn asettamista ja asennuksen aloittamista on tärkeää sulkea avoinna olevat ohjelmat, erityisesti virustentorjuntaohjelmat.

== Vaihe 2: Ota Product Key -tunnus esille==
Windows XP:n asentamista varten tarvitaan niin kutsuttu Product Key -tunnus. Tunnus on asennus-CD-levykotelon takaosan tarrassa oleva numeroita ja kirjaimia sisältävä merkkijono. Product Key -tunnusta kysytään asennuksen aikana, joten se kannattaa ottaa esille ennen asennuksen aloittamista.

==Vaihe 3: Aloita asennus==
Aseta asennus-CD-levy tietokoneen CD- tai DVD-asemaan. Kun asennusohjelma käynnistyy, valitse Asenna Windows XP.

[[Luokka:Windows-opas]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Baarikaappi/Piña Colada</title>
    <id>2304</id>
    <revision>
      <id>23681</id>
      <timestamp>2006-11-15T00:32:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Skorpion87</username>
        <id>171</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{wikipedia|Piña Colada|Piña Colada}}
Piña Colada valmistetaan ravistamalla kaikki aineet sekaisin:
* 4 cl valkoista rommia
* 2 cl kookosmaitoa
* 8 cl ananasmehua
* jäämurskaa

[[Luokka:Baarikaappi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Baarikaappi/Long Island Ice Tea</title>
    <id>2305</id>
    <revision>
      <id>27055</id>
      <timestamp>2006-12-28T15:02:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>linkit kuntoon ja luokka fix</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikipedia|Long Island Ice Tea|Long Island Ice Tea}}

[[Kuva:Long Island Iced Tea.jpg|thumb|Long Island Ice Tea]]

Cocktail valmistetaan Long Drink -lasiin. Se rakennetaan jäiden kanssa.

*2 cl [[Baarikaappi/Raaka-aineet#Vodka|vodkaa]]
*2 cl [[Baarikaappi/Raaka-aineet#Gini|giniä]]
*2 cl triple seciä
*2 cl [[Baarikaappi/Raaka-aineet#Rommi|rommia]]
*6 cl sitruunamehua
Lasi täytetään kolajuomalla. Sekoitetaan ja koristellaan sitruunaviipaleella. Jotkut baarimikot ravistavat cocktailin.

[[Luokka:Baarikaappi|Long Island Ice Tea]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Englannin kieli/Johdanto</title>
    <id>2313</id>
    <revision>
      <id>20380</id>
      <timestamp>2006-10-09T13:21:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>+ Käyttö maailmalla pediasta</comment>
      <text xml:space="preserve">Englannin kieli on maailman kolmanneksi tai neljänneksi puhutuin kieli kiinan ja mahdollisesti espanjan ja hindin jälkeen äidinkielenään puhuvien määrällä mitattuna. Äidinkielenään sitä puhuu noin 380 miljoonaa ihmistä. Kaiken kaikkiaan englantia osaa hyvin tai kohtuullisesti vähintään 600 miljoonaa puhujaa, ja arviolta 2 miljardia ihmistä (eli noin kolmannes maapallon väestöstä) osaa kieltä ainakin jonkin verran.

Englanti on viime vuosikymmeninä ollut maailman johtavan kielen asemassa: se on nyt levinnein ja käytetyin kieli mm. kansainvälisessä kaupassa, politiikassa ja tieteessä. Siitä on tullut nykyajan lingua franca eli yleiskieli. Sen asemaa maailman johtavana kielenä on myös kritisoitu, mm. siitä, että siinä on selvästi vaikeampi oikeinkirjoitus kuin useimmissa muissa kirjoitetuissa kielissä.

Englannin kielen merkitys on kasvanut erityisesti 2. maailmansodan jälkeen, lähinnä Yhdysvaltojen ja sen maailmanpoliittisen ja taloudellisen aseman vaikutuksesta.

Kieli kuuluu indo-eurooppalaisen kielikunnan germaaniseen kieliryhmään, mutta sisältää suuren määrän lainasanoja ranskasta ja latinasta. Tässä mielessä kieli on siis eräänlainen germaanisten ja latinalaisten kielten sekoitus.

==Käyttö maailmalla==
Englanti on virallinen tai puhutuin kieli mm. seuraavissa valtioissa:

* Australia
* Bahama
* Etelä-Afrikka
* Filippiinit
* Intia (lähinnä hallinnon, ei käytännön kieli)
* Irlanti
* Jamaika
* Kanada
* Malta
* Uusi-Seelanti
* Yhdistynyt kuningaskunta (Iso-Britannia)
* Yhdysvallat


[[Luokka:Englannin kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ranskan kielioppi/Verbit</title>
    <id>2314</id>
    <revision>
      <id>17703</id>
      <timestamp>2006-08-29T15:36:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>80.186.39.234</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">'''Taivutusluokat (konjugaatiot)'''
*I taivutusluokka (-er)
*II taivutusluokka (-ir)
*III taivutusluokka (-re)
*Epäsäännölliset verbit


=Verbien käyttö ja taivutus=

Tapaluokat (modukset)
*infinitiivi
*indikatiivi
*konditionaali
*imperatiivi
*subjunktiivi
*partisiippi
*gerundi

Aikamuodot (tempukset)
*preesens
*futuuri
*liittofutuuri
*perfekti
*imperfekti
*yksinkertainen perfekti


==Infinitiivi==
(l'infinitif)

==Indikatiivi==
(l'indicatif)

===Preesens===
Verbin perusmuodon vartaloon liitettävät päätteet:

{| class=&quot;prettytable&quot;
!align=&quot;left&quot; |
!colspan=&quot;1&quot;|I donn/er
!colspan=&quot;1&quot;|II fin/ir
!colspan=&quot;1&quot;|III vend/re
|-
|je     ||donn/'''e'''      ||fin/'''is'''     ||vend/'''s'''
|-
|tu     ||donn/'''es'''     ||fin/'''is'''     ||vend/'''s'''
|-
|il/elle/on||donn/'''e'''      ||fin/'''it'''     ||vend
|-
|nous   ||donn/'''ons'''    ||fin/'''iss/ons'''     ||vend/'''ons'''
|-
|vous   ||donn/'''ez'''     ||fin/'''iss/ez'''     ||vend/'''ez''' 
|-
|ils/elles||donn/'''ent'''  ||fin/'''iss/ent'''     ||vend/'''ent'''
|}


===Futuuri (le futur simple)===
Yksinkertaisen futuurin päätteet ovat säännöllisillä ja epäsäännöllisillä verbeillä seuraavat:

{| class=&quot;prettytable&quot;
|yks. 1||yks. 2||yks. 3||mon. 1||mon. 2||mon. 3
|-
| -ai||-as||-a||-ons||-ez||-ont
|-
|ɛ||a||a||ɔ̃||e||ɔ̃
|}

Säännöllisten verbien futuurin vartalo on infinitiivi. Kolmannen konjugaation verbeistä pudotetaan kuitenkin lopun e-kirjain.

{| class=&quot;prettytable&quot;
!align=&quot;left&quot; |
!colspan=&quot;1&quot;|I donn/er
!colspan=&quot;1&quot;|II fin/ir
!colspan=&quot;1&quot;|III vend/re
|-
|je     ||donn/'''er/ai'''      ||fin/'''ir/ai'''      ||vend/'''r/ai'''
|-
|tu     ||donn/'''er/as'''     ||fin/'''ir/as'''       ||vend/'''r/as'''
|-
|il/elle/on||donn/'''er/a'''      ||fin/'''ir/a''' ||vend/'''r/a'''
|-
|nous   ||donn/'''er/ons'''    ||fin/'''ir/ons''' ||vend/'''r/ons'''
|-
|vous   ||donn/'''er/ez'''     ||fin/'''ir/ez''' ||vend/'''r/ez'''
|-
|ils/elles||donn/'''er/ont'''  ||fin/'''ir/ont''' ||vend/'''r/ont'''
|}


===Liittofutuuri (le futur proche)===

Liittofutuuria käytetään lähitulevaisuudessa tapahtuvista asioista. Sitä käytetään, kun asian tekemisestä ei olla varmoja mutta sitä suunnitellaan.  Se muodostetan persoonan mukaan taipuvalla ''aller''-verbillä (suom. ''mennä'') ja pääverbin perusmuodolla (infinitiivillä).

Esim. '''''Je vais''' li'''re''' beaucoup en été.'' (suom. ''Luen paljon '''ensi kesänä.''''')


===Perfekti (le passé composé)===

====Apuverbinä ''avoir''====

''avoir'' + partisiippi


{| class=&quot;prettytable&quot;
!align=&quot;left&quot; |
!colspan=&quot;1&quot;|I donn/er
!colspan=&quot;1&quot;|II fin/ir
!colspan=&quot;1&quot;|III vend/re
|-
|j''''ai'''     ||donn/'''é'''      ||fin/'''i'''      ||vend/'''u'''
|-
|tu '''as'''     ||donn/'''é'''     ||fin/'''i'''       ||vend/'''u'''
|-
|il/elle/on '''a''' ||donn/'''é'''      ||fin/'''i''' ||vend/'''u'''
|-
|nous '''avons'''  ||donn/'''é'''    ||fin/'''i''' ||vend/'''u'''
|-
|vous '''avez'''  ||donn/'''é'''     ||fin/'''i''' ||vend/'''u'''
|-
|ils/elles '''ont'''||donn/'''é'''  ||fin/'''i''' ||vend/'''u'''
|}


====Apuverbinä ''être''====

''être'' + taivutettu partisiippi

{| class=&quot;prettytable&quot;
!align=&quot;left&quot; |
!colspan=&quot;1&quot;|I arriv/er
!colspan=&quot;1&quot;|II sort/ir
!colspan=&quot;1&quot;|III descend/re
|-
|(mask.) je '''suis'''     ||arriv/'''é'''     ||sort/'''i'''            ||descend/'''u'''
|-
|(fem.) je '''suis'''     ||arriv/'''é'''       ||sort/'''i/e'''         ||descend/'''u/e'''
|-
|(mask.) tu '''es'''     ||arriv/'''é'''        ||sort/'''i'''          ||descend/'''u'''
|-
|(fem.) tu ''''es'''     ||arriv/'''é'''          ||sort/'''i/e'''      ||descend/'''u/e'''
|-
|il/on '''est'''          ||arriv/'''é'''        ||sort/'''i'''         ||descend/'''u'''
|-
|elle '''est'''            ||arriv/'''é/e'''      ||sort/'''i/e'''       ||descend/'''u/e'''
|-
|(mask.) nous '''sommes'''  ||arriv/'''é/s'''    ||sort/'''i/s'''         ||descend/'''u/s'''
|-
|(fem.) nous '''sommes'''  ||arriv/'''é/e/s'''   ||sort/'''i/e/s'''      ||descend/'''u/e/s'''
|-
|(mask.) vous '''êtes'''  ||arriv/'''é/s'''      ||fin/'''i/s'''          ||descend/'''u/s'''
|-
|(fem.) vous '''êtes'''  ||arriv/'''é/e/s'''     ||fin/'''i/e/s'''        ||descend/'''u/e/s'''
|-
|ils '''sont'''  ||arriv/'''é/s'''              ||fin/'''i/s'''            ||descend/'''u/s'''
|-
|elles '''sont'''  ||arriv/'''é/e/s'''           ||fin/'''i/e/s'''           ||descend/'''u/e/s'''
|}


===Imperfekti===

preesensvartalo + pääte 

'''Huom!''' 2. konjugaation  monikon 1. ja 2. persoona (''nous'', ''vous''):

preesensvartalo + '''-iss-''' + pääte


{| class=&quot;prettytable&quot;
|yks. 1||yks. 2||yks. 3||mon. 1||mon. 2||mon. 3
|-
| -ais||-ais||-ait||-ions||-iez||-aient
|-
|ɛ||ɛ||ɛ||jɔ̃||je||ɛ
|}

{| class=&quot;prettytable&quot;
!align=&quot;left&quot; |
!colspan=&quot;1&quot;|I donn/''er''
!colspan=&quot;1&quot;|II fin/''ir''
!colspan=&quot;1&quot;|III vend/''re''
|-
|je     ||donn/'''ais'''      ||fin/'''iss/ais'''     ||vend/'''ais'''
|-
|tu     ||donn/'''ais'''     ||fin/'''iss/ais'''     ||vend/'''ais'''
|-
|il/elle/on||donn/'''ait'''      ||fin/'''iss/ait'''     ||vend/'''ait'''
|-
|nous   ||donn/'''ions'''    ||fin/'''iss/ions'''     ||vend/'''ions'''
|-
|vous   ||donn/'''iez'''     ||fin/'''iss/iez'''     ||vend/'''iez'''
|-
|ils/elles||donn/'''aient'''  ||fin/'''iss/ent'''     ||vend/'''aient'''
|}

Jos vartalo päättyy i-kirjaimeen, monikon 1. ja 2. persoonassa kirjoitetaan ja äännetään molemmat kahdesta peräkkäisestä i-kirjaimesta. ''Nous criions'', /nu kʁiiɔ̃/ (verbistä [[:wikt:crier|crier]]).

===Yksinkertainen perfekti (le passé simple)===

Pääasiassa kirjallinen verbimuoto.

===Pluskvamperfekti===

==Konditionaali==
(le conditionnel)

===Preesens===

===Perfekti===

===Imperfekti===


==Subjunktiivi==
(le subjonctif)

===Preesens===

===Perfekti===

===Imperfekti===


==Imperatiivi==
(l'impératif)


==Partisiippi==
(le participe)

==Gerundi==
(le gérondif)


=Kieltävät ilmaisut=

*ne - pas &quot;ei&quot;
:''Je ne peux pas vous aider, car je suis aveugle.'' En pysty auttamaan teitä, sillä olen sokea.
*ne - rien &quot;ei - mitään&quot;
:''Il n'a rien dit de mon cadeau.'' Hän ei sanonut mitään minun lahjastani.
*ne - jamais &quot;ei - koskaan&quot;
:''Mon professeur ne m'écoute jamais.'' Opettajani ei koskaan kuuntele minua.
*ne - plus &quot;ei - enää&quot;
:''Il ne pleuvait plus, quand j'ai sorti.'' Ei satanut enää, kun lähdin ulos.
*ne - que &quot;ei - (muuta) kuin&quot;
:''Il ne mange que des légumes.'' Hän ei syö kuin vihanneksia.
*ne - personne &quot;ei - kukaan&quot;
:''Personne ne parlait finnois.'' Kukaan ei puhunut suomea.
*ne - aucun &quot;ei - yksikään&quot;
:''Aucun de mes voisins me connaît.'' Kukaan naapureistani ei tunne minua.
*ne - aucun|e &quot;ei - yhtäkään&quot; &quot;ei - minkäänlaista&quot;
:''Elle ne m'a envoyé aucune lettre.'' Han ei lähettänyt minulle yhtäkään kirjettä.
*ne - guère &quot;tuskin&quot; (ylätyylinen)
:''On les voit guère à l'université.'' Heitä tuskin näkee yliopistolla.
*ne - point &quot;ei - yhtään&quot; (lähinnä kirjallinen ilmaisu)
:''Il ne comprit point d'abord ; puis, soudain, il devina.'' (Guy de Maupassant: ''La Martine'') Hän ei aluksi yhtään ymmärtänyt; sitten, yhtäkkiä, hän arvasi.

'''Kun kyseessä on yksinkertainen kieltolause ''ne - pas'':'''

*käytetään yleiskielessä sekä sanaa ''ne'' että ''pas''. 
::''Je ne sais pas.'' En tiedä.

*voidaan puhekielessä ''pas'' jättää pois.
::''Je sais pas.''

*voidaan ylätyylisessä kirjoitetussa kielessä 'pas' joissakin tilanteissa jättää pois.
::''Je ne sais.''

[[Luokka:Ranskan kielioppi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Missingcommenttext</title>
    <id>2329</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>13850</id>
      <timestamp>2006-06-15T11:29:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>suomennettu</comment>
      <text xml:space="preserve">Anna yhteenveto alle.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Tog-watchcreations</title>
    <id>2351</id>
    <restrictions>sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>13505</id>
      <timestamp>2006-06-06T11:34:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>Lisää luomani sivut tarkkailulistalle</comment>
      <text xml:space="preserve">Lisää luomani sivut tarkkailulistalle</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ubuntu tutuksi</title>
    <id>2357</id>
    <revision>
      <id>26865</id>
      <timestamp>2006-12-24T23:28:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>sisällysluettelon typografia</comment>
      <text xml:space="preserve">== Tervetuloa tutustumaan Ubuntu Linuxiin! ==

[[Kuva:UbuntuLogo2.png|right|]]

===Mikä on Ubuntu tutuksi -wikikirja?=== 
* suomenkielinen opaskirja Ubuntu Linuxista
* kirjoitettu Linuxista kiinnostuneille ja uusille käyttäjille
* auttaa siirtymään Windowsista Ubuntuun
* Ubuntun suomalaisen käyttäjäyhteisön kirjoittama


{| width=&quot;100%&quot;
|-
|style=&quot;vertical-align:top&quot; |
&lt;div style=&quot;margin: 10px; border: 1px solid #CCCCCC; padding: 0 1em 1em 1em; background-color:#f8f8d1; align:right; font-size:1em&quot;&gt;
==Ubuntu tutuksi - sisällys==


&lt;span style=&quot;text-transform: lowercase; font-variant: small-caps;&quot;&gt;'''I – Johdatus Linuxiin'''&lt;/span&gt;
*[[Ubuntu_tutuksi/Linuxin_esittely|Linuxin esittely]]
*[[Ubuntu_tutuksi/Ubuntu|Ubuntun esittely]]

&lt;span style=&quot;text-transform: lowercase; font-variant: small-caps;&quot;&gt;'''II – Ubuntun käyttöönotto'''&lt;/span&gt;
*[[Ubuntu_tutuksi/Live_cd|Kokeileminen esittely-cd:llä]]
*[[Ubuntu_tutuksi/Asentaminen|Ubuntun asentaminen]]

&lt;span style=&quot;text-transform: lowercase; font-variant: small-caps;&quot;&gt;'''III – Perustoiminnot tutuksi'''&lt;/span&gt;
*[[Ubuntu_tutuksi/Peruskäyttö|Peruskäyttö]]
*[[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmat|Yleisimpien ohjelmien esittely]]
*[[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot|Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot]]

*[[/Xubuntun ohjelmat/|Suositeltavat ohjelmat Xubuntu Linuxiin]] (Käännös kesken)

&lt;span style=&quot;text-transform: lowercase; font-variant: small-caps;&quot;&gt;'''IV – Järjestelmänhallinta'''&lt;/span&gt;
*[[Ubuntu_tutuksi/Järjestelmän_asetukset|Järjestelmän asetukset]]
*[[Ubuntu_tutuksi/Suljetut_tiedostomuodot|Suljetut tiedostomuodot]]
*[[Ubuntu_tutuksi/Laitteisto|Laitteisto]]

&lt;span style=&quot;text-transform: lowercase; font-variant: small-caps;&quot;&gt;'''V – Pintaa syvemmälle'''&lt;/span&gt;
* &lt;span style=&quot;text-transform: lowercase; font-variant: small-caps;&quot;&gt;[[Ubuntu_tutuksi/Wine|WINE]]&lt;/span&gt;

&lt;span style=&quot;text-transform: lowercase; font-variant: small-caps;&quot;&gt;'''VI – Lisätietoja'''&lt;/span&gt;
*[[Ubuntu_tutuksi/FAQ|Usein kysyttyä]]
*[[Ubuntu_tutuksi/Linkkejä|Linkkejä]]
&lt;/div&gt;


| width=&quot;40%&quot; style=&quot;vertical-align:top&quot; |

&lt;div style=&quot;margin:10px; border: 1px solid #CCCCCC; padding:0em 1em 0em 1em; background-color:#ffffff; align:left; font-size:1em&quot;&gt;
====Ajankohtaista====

----

&lt;small&gt;'''Ubuntu 6.10 (Edgy Eft) julkaistiin 26.10.2006'''. Wikikirjan ohjeet sopivat sekä Edgyn sekä edellisen julkaisun [http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Tiedote_6.06 Ubuntu 6.06 LTS (Dapper)] käyttäjille. Lue lisää Dapperin ja Edgyn eroavaisuuksista http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/julkaisuhistoria sekä ohjeita [[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot#P.C3.A4ivitt.C3.A4minen_uuteen_versioon|Ubuntun päivittämisestä]] uusimpaan versioon. &lt;/small&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;div style=&quot;margin:10px; border: 1px solid #CCCCCC; padding:1em 1em 0em 1em; background-color:#C2D8FF; align:left; font-size:1em&quot;&gt;

[[Kuva:Kubuntu-logo-pieni.png|125px]]
[[Kuva:Xubuntu Logo.png|125px]]

&lt;small&gt;Wikikirjan sisältö kattaa nyt myös [http://www.kubuntu.org/ Kubuntun] ja [http://xubuntu.org Xubuntun!] Kubuntu on Ubuntun rinnakkaisversio, joka käyttää graafisena työpöytäympäristönään [[Ubuntu_tutuksi/Linuxin_esittely#KDE|KDE]]:ta, ja Xubuntu puolestaan [[Ubuntu_tutuksi/Linuxin_esittely#Muut|Xfce]]:ta. Tässä kirjassa Ubuntun ja Kubuntun sekä Xubuntun erot on huomioitu tekstissä eri värisinä palstoina. Kubuntun ja Xubuntun ohjeet näkyvät sinisellä taustalla ja Ubuntun ruskealla.&lt;/small&gt;

&lt;/div&gt;

&lt;div style=&quot;margin:10px; border: 1px solid #CCCCCC; padding:0 1em 0em 1em; background-color:#ffffff; align:left; font-size:1em&quot;&gt;
====Apuasi tarvitaan====

----

&lt;small&gt;Oletko halukas kirjoittamaan tähän wikikirjaan? Lue ensin [[Ubuntu_tutuksi/Kirjoittajille|ohjeita kirjan kirjoittajille]].&lt;/small&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;div style=&quot;margin:10px; border:1px solid #CCCCCC; padding:0 1em 1em 1em; background-color:#ffffff; align:left; font-size:1em&quot;&gt;
====Toivotuimmat aiheet====
----
&lt;small&gt;Mistä uusi Ubuntun käyttäjä kaipaa eniten ohjeita? [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=2625.0 Äänestä!]&lt;/small&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;div style=&quot;margin:10px; border: 1px solid #CCCCCC; padding:0 1em 0em 1em; background-color:#ffffff; align:left; font-size:1em&quot;&gt;
====Tulosta tämä kirja====
----
&lt;small&gt;Ubuntu tutuksi -wikirjasta on nyt myös olemassa [http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Ubuntu_tutuksi/Tulostettava_versio&amp;printable=yes tulostusversio]. Voit tulostaa kirjan sisällön paperille (n. 50 sivua). &lt;/small&gt;

&lt;/div&gt;


|}

__NOTOC__
__NOEDITSECTION__

[[Luokka:Ubuntu tutuksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ubuntu tutuksi/Linuxin esittely</title>
    <id>2358</id>
    <revision>
      <id>25980</id>
      <timestamp>2006-12-12T10:05:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>/* Työpöytäympäristöt */  Laitoin Xfce:n omaksi otsikokseen.</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Tux.png|right|200px]]

== Mikä on Linux? ==

[[Kuva:Linus Torvalds.jpeg|thumb|Linus Torvalds]]

Linuxista tulee useimmille mieleen joku tietokonenörttien juttu, josta tavallinen tietokoneen käyttäjä ei ymmärrä mitään. Moni tietää sen, että Linux on saanut alkunsa suuren suomalaisen Linus Torvaldsin ansiosta, ja että Linux on levinnyt maailmalla nopeasti. Moni on myös kuullut puhuttavan, että Linux on aidosti haastanut maailman suurimman ohjelmistoyhtiön Microsoftin. Useimpien korviin kuulostaa kummalliselta, että Linuxia jaetaan ilmaiseksi internetissä ja kuka tahansa voi ladata sen käyttöönsä ja osallistua sen kehittämiseen. Joka tapauksessa Linuxia pidetään usein liian vaikeana ja monimutkaisena käyttöjärjestelmänä tavalliselle tietokoneen käyttäjälle.

Tämän oppaan yhtenä tarkoituksena on murtaa myyttiä siitä, että Linuxin käyttäminen olisi vaikeaa ja se olisi vain ATK-guruille sopiva käyttöjärjestelmä. Päinvastoin - Linuxin käyttäminen on vähintään yhtä helppoa kuin Windowsin. Sen lisäksi Linux on vielä paljon paremmin toimiva käyttöjärjestelmä. Linuxin käyttäjän ei tarvitse huolehtia viruksista tai muista tietoturvauhkista. Ja mikä parasta, voit ladata koko käyttöjärjestelmän ja huikean määrän ohjelmia ilmaiseksi internetistä.


=== 5 hyvää syytä siirtyä Linuxin käyttäjäksi ===

'''Tietoturva'''
: Linuxille ei ole olemassa yhtään aktiivisesti leviävää virusta. Toki Linuxillekin voidaan kirjoittaa viruksia ja haittaohjelmia, mutta käyttöjärjestelmä on rakenteeltaan sellainen, että niiden leviäminen on vaikeampaa kuin Windows-järjestelmissä. Linuxin avoin kehittämismalli takaa myös sen, että tietoturva-aukot paikataan nopeasti ennen kuin käyttäjät ehtivät kärsiä ongelmista.

'''Edullisuus'''
: Avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmat ovat kenen tahansa vapaasti käytettävissä, muokattavissa ja levitettävissä. Näin Linux-jakelut ja -ohjelmistot ovat vapaasti ladattavissa internetistä. Toki Linux-jakeluita myös myydään perinteisten ohjelmistojen tapaan, mutta yleensä ne ovat huomattavasti edullisempia kilpaileviin käyttöjärjestelmiin verrattuna. Usein niissäkin hinta koostuu pakkauksista, ohjekirjoista ja tukipalveluista eikä itse käyttöjärjestelmästä.

'''Vakaus'''
: Useimpia tietokoneen käyttäjiä vaivaa aika ajoin yksittäisten ohjelmien tai koko järjestelmän kaatuilu. Linuxin käyttäjä saa unohtaa siniset ruudut ja muut vastaavat temppuilut sillä järjestelmän ydin (kernel) on erittäin vakaa ja kaatuu harvoin, jos koskaan. Linux-järjestelmä voikin olla käynnissä yhtä soittoa kuukausia tai jopa vuosia ilman ongelmia tai tarvetta uudelleenkäynnistämiselle. Tämän vuoksi Linux onkin suosittu käyttöjärjestelmä erityisesti palvelimissa.

'''Muokattavuus käyttäjän tarpeisiin'''
: Avoimen lähdekoodin kehittämismalliin on aina kuulunut vapaus muokata ohjelmia omaan käyttöön paremmin soveltuvaksi. Muokkaamisen mahdollisuus on olemassa, vaikka ei omaisikaan erityisiä ohjelmointitaitoja, sillä useimpien ohjelmien asetuksia voi jokainen muokata hyvin pitkälle. Linuxin käyttäjä voi esimerkiksi valita koko [[Ubuntu_tutuksi/Linuxin_esittely#Ty.C3.B6p.C3.B6yt.C3.A4ymp.C3.A4rist.C3.B6t|graafisen käyttöliittymän]] useista eri vaihtoehdoista. Linux toimii hyvin myös monenlaisissa tietokoneissa. Uusien ja tehokkaiden tietokoneiden lisäksi Linuxia voi käyttää myös vanhemmissa ja hitaimmissa koneissa. Näin vanha nurkkaan pölyttymään jäänyt tietokone voi saada uuden elämän Linuxin avulla. 

'''Helppokäyttöisyys'''
: Linuxin käyttäminen ei ole sen vaikeampaa kuin tutun Windowsin. Netissä surffaaminen tai vaikka tekstinkäsittely sujuu Linuxilla keneltä tahansa siinä missä Windowsissakin. Erityisesti [[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot|ohjelmapakettienhallinta]] tekee järjestelmän ylläpidosta vaivatonta. Toki uusi Linux-käyttäjä saattaa ihmetellä, miksi jotkut asiat eivät toimikaan samalla tavalla kuin vanhassa tutussa Windowsissa, mutta se ei tarkoita sitä, että Linux olisi sen vaikeampi käyttää. Tämän oppaan myötä opit tuntemaan keskeiset asiat, jotka uuden Linux käyttäjän on syytä tietää. Kun jaksat paneutua Linuxin perusasioihin muutaman illan tai yhden viikonlopun, niin huomaat, ettei sen käyttäminen todellakaan ole ollenkaan niin vaikeaa kuin usein annetaan ymmärtää. Päinvastoin, moni asia hoituu Linuxissa paljon näppärämmin kuin mihin olet Windowsissa tottunut.


Lue lisää:
*[[Ubuntu_tutuksi/faq|Siirtyisinkö Linuxiin - FAQ]]
*[[Ubuntu_tutuksi/Asentaminen#Huomioitavaa_siirrytt.C3.A4ess.C3.A4_Windowsista|Huomioitavaa siirryttäessä Windowsista]]
*[http://www.whylinuxisbetter.net/ Why Linux is better]

=== Linux perustuu avoimeen lähdekoodiin ===

Avoimen lähdekoodin (open source) ohjelmilla tarkoitetaan ohjelmistoja, joita saa 

::1) käyttää vapaasti
::2) levittää vapaasti
::3) muokata vapaasti.

Perinteisiä ohjelmistoja voi käyttää vain valmistajan asettamien ehtojen mukaan ja niiden eteenpäin levittäminen on kielletty. Lisäksi ohjelmien muokkaaminen paremmin käyttäjän tarpeita vastaavaksi on mahdotonta, sillä ohjelmien pohjana oleva lähdekoodi ei ole vapaasti saatavilla.

Avoimen lähdekoodin ohjelmat poikkeavatkin merkittävästi perinteisistä suljetuista ohjelmistoista. Open source ohjelmat ovat saaneet viime vuosien aikana paljon suosiota. Tunnetuimpia avoimeen lähdekoodiin perustuvia ohjelmia ovat mm. toimisto-ohjelmisto [http://fi.openoffice.org OpenOffice.org], internetselain [http://www.mozilla-europe.org/fi/products/firefox/ Mozilla Firefox] sekä Linux-käyttöjärjestelmä. Miljoonien kotikäyttäjien lisäksi myös useat suuret organisaatiot ovat muuttaneet tietojärjestelmiään avoimiin ohjelmiin perustuviksi, näiden joukossa lukuisia julkishallinnon organisaatiota ympäri maailmaa.

Avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmistot ovatkin onnistuneet aidosti haastamaan jopa maailman suurimman ohjelmistovalmistajan Microsoftin. Useimmat suuret IT-alan toimijat, kuten IBM, Novell, SUN, HP, sekä Nokia, ovat lähteneet tukemaan avoimien ohjelmistojen kehitystä ja tarjoavat näihin perustuvia palveluja.

== Jakeluversiot eli distrot ==

Linuxista on useita eri jakeluversiota (=levitysversio, distribuutio, distro). Ei siis ole olemassa yhtä Linuxia, kuten on olemassa Windows tai Mac OS. Useat eri toimijat ovat koonneet oman jakeluversionsa Linuxista ytimen ympärille. Jakeluversiot sisältävät paljon samoja ohjelmia ja näin muistuttavat pitkälti toisiaan. Jotain yleisintä jakelua käyttämään oppinut osaa siis mitä todennäköisimmin käyttää myös muitakin jakeluja. Linuxin käyttöä aloittelevan kannattaakin valita jokin tunnetuista jakeluista, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota käytön helppouteen. Tunnettuja jakeluja kehittää yleensä suuri joukko ihmisiä, joten ne ovat hyvin ajan tasalla.

Tässä oppaassa käytetään esimerkkinä suosittua [http://www.ubuntu.com Ubuntu] -nimistä jakelua ja sen rinnakkaisversioita [http://www.kubuntu.org Kubuntua] ja [http://xubuntu.org Xubuntua]. Ubuntun, Kubuntun ja Xubuntun erona on jakeluiden käyttämä graafinen työpöytäympäristö: Ubuntussa työpöytäympäristönä on [http://www.gnome.org Gnome], Kubuntussa [http://www.kde.org KDE] ja Xubuntussa [http://www.xfce.org Xfce]. Muita sopivia jakeluja uudelle Linux -käyttäjälle ovat mm. [http://fedora.redhat.com/ Fedora], [http://www.novell.com/linux/ Suse], [http://wwwnew.mandriva.com/ Mandriva] sekä Ubuntuun pohjautuva [http://www.mepis.org Mepis].

== Työpöytäympäristöt ==
[[Kuva:tyopoyta.png|thumb|Ubuntu 6.10 työpöytä (Gnome)]]
[[Kuva:Kubuntu.png|thumb|Kubuntu 5.10 työpöytä (KDE)]]
[[Kuva:Xubuntu.png|thumb|Xubuntu 5.10 työpöytä (Xfce)]]
[[Image:Xubuntu-6.06-pl.png|thumb|Xubuntu 6.6 -työpöytä (Xfce)]]

Windowsista poiketen Linuxin käyttäjällä on mahdollisuus valita graafinen käyttöliittymä useasta eri vaihtoehdosta. Suosituimpia työpöytäympäristöjä ovat Gnome ja KDE. Niiden ansioista Linuxin käyttäminen on helppoa kenelle tahansa. 

On lähinnä makuasia kumpaa työpöytäympäristöä haluaa käyttää. Karkeasti voidaan sanoa niin, että oletusasetuksin KDE muistuttaa ulkoasultaan Windowsia ja Gnome taas enemmän Mac OSX:n käyttöliittymää. Usein Gnomea pidetään selkeämpänä, kun taas KDE antaa käyttäjälle lähes rajattomasti mahdollisuuksia muokata työpöytäänsä haluamaansa suuntaan.

Linuxin ohjelmat ovat pääsääntöisesti suunniteltu joko KDE:n tai Gnomen kanssa käytettäviksi. Ohjelmia voi kuitenkin käyttää myös toisessa graafisessa ympäristössä. KDE:lle luodut ohjelmat toimivat siis Gnomessa ja päinvastoin. Tämä kuitenkin edellyttää kummankin ympäristön taustalla toimivien graafisten kirjastojen asentamista. Näin toiseen ympäristöön tarkoitetun ohjelman ajaminen vie enemmän järjestelmän resursseja kuin käytettävään työpöytäympäristöön tehdyn ohjelman ajaminen. (esimerkiksi Konquerorin (KDE) ajaminen Gnomessa syö enemmän muistia kuin Konquerorin ajaminen KDE:ssa tai jonkin Gnome - ohjelman ajaminen Gnomessa)

==== Gnome ====
:Gnome-työpöytäympäristössä ohjelmien käynnistäminen tapahtuu Mac OS X:n tapaan näytön vasemmassa yläkulmassa sijaitsevissa valikoista. Halutessaan valikot voi kuitenkin siirtää myös Windowsin tapaan näytön alareunaan. Gnomessa oletuksena näytön alareunassa näkyy avoimena olevat ohjelmat.

:* [http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Kuvakaappauksia Kuvakaappauksia Ubuntun Gnome-työpöydästä]

==== KDE ====

:KDE:ssa ohjelmat käynnistetään Windowsin käynnistä -valikon tapaan ruudun alareunassa olevasta paneelista. KDE:n paneeli muistuttaakin Windowsin vastaavaa.

:*[http://shots.osdir.com/slideshows/slideshow.php?release=662&amp;slide=4&amp;title=kubuntu+6.06+screenshots Kuvakaappauksia Kubuntun KDE-työpöydästä]

====Xfce====

:[http://xfce.org Xfce] on [http://www.xubuntu.org Xubuntun] oletustyöpöytä. Se on huomattavasti kevyempi kuin Gnome tai KDE. Sen olkonäkö muistuttaa enemmän Gnomea kuin KDE:ta. Xfce sopii esimerkiksi vanhoihin koneisiin, tai niille käyttäjille, jotka kaipaavat minimaalisuutta.

:*[http://xubuntu.org/screenshots Kuvakaappauksia Xubuntun XFCE-työpöydästä]

==== Muut ====

:[http://www.enlightenment.org/ Enlightment] ja [http://icculus.org/openbox/ OpenBox] ovat muita kevyt-työpöytiä, joista osasta on tehty epävirallisia Ubuntu -jakeluita, kuten Ebuntu, joka käyttää Enlightementiä.

&lt;noinclude&gt;{{Ubuntu_tutuksi}}&lt;/noinclude&gt;


[[Luokka:Ubuntu tutuksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ubuntu tutuksi/Live cd</title>
    <id>2359</id>
    <revision>
      <id>27983</id>
      <timestamp>2007-01-14T13:29:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>84.230.85.68</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Esittely-cd:n hankkiminen */</comment>
      <text xml:space="preserve">== Linuxin kokeileminen esittely-CD:llä ==

Erittäin helppo tapa tutustua Linuxin käyttöön on esittely-cd:n käyttö (ns. [http://linux.fi/index.php/Live-CD live-cd]). Niiden ideana on se, että kokonainen toimiva Linux-käyttöjärjestelmä on pakattu yhdelle cd-levylle ja tietokone voidaan käynnistää suoraan cd-levyltä ilman että koneen kovalevylle tarvitsee asentaa mitään ohjelmia.

Yleensä esittely-cd:t sisältävät graafisen työpöytäympäristön sekä yleisimpiä ohjelmia. Näin ne ovat erittäin käyttökelpoinen tapa tutustua Linuxiin ja siinä toimiviin ohjelmiin. Esittely-cd:tä voikin käyttää aivan kuin normaalisti asennettuakin käyttöjärjestelmää.  Pidempää käyttöä varten Linux kannattaa kuitenkin asentaa koneen kovalevylle, sillä suoraan cd:ltä käytettäessä järjestelmä toimii hitaasti.

Tunnetuin &quot;live-cd&quot; on [http://www.knoppix.org/ Knoppix], joka sisältää KDE-työpöytäympäristön ja suuren määrän Linux-ohjelmia.  Myös useimmista tavallisista Linux-jakeluista on olemassa esittelyversio tutustumista varten. Ubuntun 6.06 LTS -version myötä Ubuntun cd-levy toimii sekä esittely- että asennuslevynä. Ubuntu Desktop-cd onkin hyvä tapa tutustua Linuxiin ja Gnome-työpöytäympäristöön.

== Esittely-cd:n hankkiminen ==

[[Kuva:Ubuntu_cd_5_10.jpg|thumb|Ubuntun esittely- ja asennus-cd:t voi tilata myös verkosta.]]

Nopein tapa saada esittely-cd on sen lataaminen suoraan verkosta tai [http://fi.wikipedia.org/wiki/Bittorrent Bittorrentilla] ja polttaminen tyhjälle cd-r -levylle. Polttamista varten haetaan ns. levykuvatiedosto, jonka lataaminen sen suuresta koosta johtuen voi kestää useita tunteja internetyhteyden nopeudesta riippuen.

&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;
*[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/6.06/ubuntu-6.06.1-desktop-i386.iso Ubuntu 6.06.1 LTS PC-tietokoneille] tai [http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/6.06/ubuntu-6.06.1-desktop-i386.iso.torrent Bittorrent versio]
*[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/6.06/ubuntu-6.06.1-desktop-powerpc.iso Ubuntu 6.06.1 LTS Mac-tietokoneille] tai [http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/6.06/ubuntu-6.06.1-desktop-powerpc.iso.torrent Bittorrent versio]
*[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/6.06/ubuntu-6.06.1-desktop-amd64.iso Ubuntu 6.06.1 LTS AMD 64-bit PC-tietokoneille] tai [http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/6.06/ubuntu-6.06.1-desktop-amd64.iso.torrent Bittorrent versio]
&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;
*[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/kubuntu/6.06/kubuntu-6.06.1-desktop-i386.iso Kubuntu 6.06.1 LTS PC-tietokoneille] tai [http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/kubuntu/6.06/kubuntu-6.06.1-desktop-i386.iso.torrent Bittorrent versio]
*[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/kubuntu/6.06/kubuntu-6.06.1-desktop-powerpc.iso Kubuntu 6.06.1 LTS Mac-tietokoneille] tai [http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/kubuntu/6.06/kubuntu-6.06.1-desktop-powerpc.iso.torrent Bittorrent versio]
*[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/kubuntu/6.06/kubuntu-6.06.1-desktop-amd64.iso Kubuntu 6.06.1 LTS AMD 64-bit PC-tietokoneille] tai [http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/kubuntu/6.06/kubuntu-6.06.1-desktop-amd64.iso.torrent Bittorrent versio]
----
&lt;small&gt;'''Xubuntu'''&lt;/small&gt;
*[http://cdimage.ubuntu.com/xubuntu/releases/6.10/release/xubuntu-6.10-desktop-i386.iso Xubuntu 6.10 PC-tietokoneille]
*[http://cdimage.ubuntu.com/xubuntu/releases/6.10/release/xubuntu-6.10-desktop-powerpc.iso Xubuntu 6.10 Mac-tietokoneille]
*[http://cdimage.ubuntu.com/xubuntu/releases/6.10/release/xubuntu-6.10-desktop-amd64.iso Xubuntu 6.10 AMD 64-bit PC-tietokoneille]
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

Levykuvan tiedostopääte on &quot;.iso&quot;, ja useimmat cd-poltto-ohjelmat osaavat tehdä tästä tiedostosta automaattisesti valmiin cd-levyn. Ubuntun suomenkielisen yhteisön sivuilla on hyvä [http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Levykuvan_kirjoittaminen ohje levykuvan polttamiseen] Windows XP:ssä. 

Ubuntun esittely- ja asennus-cd:t voi tilata myös verkosta. Ubuntun [https://shipit.ubuntu.com/ ShipIT]-palvelu lähettää levyjä maksutta mihin tahansa päin maailmaa. Xubuntua ei valitettavasti ole vielä mahdollista tilata ShipITin kautta.

== Linuxin käynnistäminen CD-levyltä ==

Kun valmis cd on poltettu, käynnistetään tietokone niin, että cd-levy on valmiina cd-asemassa. Kone käynnistyy nyt tuolta cd-levyltä ja Linuxiin tutustuminen voi alkaa turvallisesti, sillä esittely-cd ei koske koneessa olevaan Windows-asennukseen mitenkään. Halutessasi voit myös [[Ubuntu_tutuksi/Asentaminen|asentaa Ubuntun]] tältä levyltä koneellesi pysyvästi joko Windowsin rinnalle tai ainoaksi käyttöjärjestelmäksi.

Jos kone ei käynnisty esittely-cd:ltä, on syynä todennäköisimmin se, että tietokoneen ns. BIOS-asetuksissa cd:ltä käynnistäminen on estetty tai käynnistyslähdejärjestyksessä cd/dvd-rom asema on vasta kiintolevyn jälkeen. Tämän muuttaminen on helppoa, mutta kannattaa olla tarkkana, ettei muuta samalla muita asetuksia. BIOS-asetuksia pääsee muokkaamaan koneen käynnistymisvaiheessa painamalla jotain tiettyä näppäintä (usein. Del tai F1). Näppäin ilmoitetaan käynnistysvaiheessa ruudulla tai emolevyn ohjekirjasta.

Lisätietoja:
* [http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Levykuvan_kirjoittaminen Ohje levykuvan kirjoittamiseen]

&lt;noinclude&gt;{{Ubuntu_tutuksi}}&lt;/noinclude&gt;

[[Luokka:Ubuntu tutuksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ubuntu tutuksi/Asentaminen</title>
    <id>2360</id>
    <revision>
      <id>25913</id>
      <timestamp>2006-12-10T15:42:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Lyhyesti */ Lisäsin Xubuntun esittely-CD:n</comment>
      <text xml:space="preserve">== Ennen asentamista==

'''''Varmista että sinulla on olemassa ajan tasalla olevat varmuuskopiot kovalevyllä olevista tärkeistä tiedostoistasi!'''''

=== Huomioitavaa siirryttäessä Windowsista ===

Vaikka Linuxiin siirtymisessä onkin monia merkittäviä etuja, kannattaa kuitenkin huomioida muutamia asioita ennen kuin poistaa vanhan käyttöjärjestelmän ja aloittaa Linuxin asentamisen.

Linux toimii hyvin useimmissa nykyaikaisissa PC-tietokoneissa, mutta joidenkin lisälaitteiden kanssa voi olla ongelmia. Monet valmistajat eivät noudata alan standardeja laitteissaan eivätkä julkaise laiteajureista Linux-versioita tai tietoja siitä, kuinka laitteet toimivat, jotta aktiivinen Linux - yhteisö voisi tehdä ajurit. Tällaisia laitteita ovat muun muassa:
[[Kuva:Apple Color Stylewriter 2500.jpg|right|180px]]

* joidenkin kannettavien tietokoneiden WLAN-kortit ja nukkumisominaisuudet
* jotkin uusimmat emolevyt, joiden piirisarjoille ei ole vielä Linux-tukea
* sisäiset ADSL-modeemit
* Windows-only tulostimet (= joissa ei itsessään ole älyä vaan tulosteiden käsittely hoidetaan tietokoneessa ajurin avulla)
* jotkin skannerit

Näytönohjaimet toimivat yleensä hyvin, mutta 3D-ominaisuudet ovat paremmin tuettuja Nvidian piireihin perustuvissa näytönohjaimissa, kuin ATIn piireihin perustuvissa. Nvidian Linux-ajureita pidetään yleensä ATIn vastaavia laadukkaampina, mutta toisaalta vain ATIn näytönohjaimille kehitetään 3D-tukeakin sisältäviä avoimen lähdekoodin ajureita. ATIn ja Nvidian näytönohjainajurit ovat harvoja suljettuja komponentteja nykyaikaisessa Linux-järjestelmässä, joten ATIn omistajilla on enemmän toivoa siitä, että heidän ei tarvitse tulevaisuudessa olla riippuvaisia korttivalmistajan tarjoamasta tuesta. Oletuksena Ubuntussa käytetään vain avoimia ajureita, ja nämä suljetut, valmistajien tarjoamat parhaimman 3D-tuen tarjoavat ajurit tulee asentaa erikseen.

Uutta laitteistoa ostettaessa kannattaa siis tarkistaa niiden Linux-yhteensopivuus ja ajurien saatavuus. 

Yhteensopivuutta voi kokeilla ns. '''live CD:llä''', joka käynnistää Ubuntun CD-levyltä ilman asennusta. On kuitenkin syytä huomata, että live CD voi toimia erittäin hitaasti pienillä (ja suuremmillakin) muistimäärillä, joten siitä ei saa täysin oikeaa kuvaa käyttöjärjestelmästä.

Lisätietoja: 
[[Kuva:P-ata and 80pin-cable.jpg|right|180px]]
* [http://linux.fi/index.php/Suositeltavat_rautaratkaisut Suositeltavat rautaratkaisut] (Linux.fi)
* [https://wiki.ubuntu.com/HardwareSupport Ubuntun laitteistotuki] (eng.)
* [https://wiki.ubuntu.com/WiFiHowto WLAN ja Ubuntu] (eng.)
* [http://linux.fi/index.php/WLAN WLAN-apua suomeksi] (Linux.fi)
* [http://www.linuxprinting.org Tietoa tulostimien Linux-yhteensopivuudesta] (eng.)
* [http://www.sane-project.org/sane-supported-devices.html Tuetut skannerit] [eng.)
* [https://wiki.ubuntu.com/LaptopTestingTeam Ubuntu ja kannettavat] (eng.)
* [http://www.qbik.ch/usb/devices/index.php USB-laitteet Linuxissa] (eng.)

=== Järjestelmävaatimukset ===

Ubuntun asentaminen on mahdollista vanhaankin tietokoneeseen, mutta käytännössä graafisen Gnome-ympäristön käyttö vaatii vähintään 128 Mt keskusmuistia. Suositeltava muistinmäärä sujuvaan käyttöön on 256 Mt tai enemmän. Mitä enemmän muistia koneessa on, sitä tehokkaammin järjestelmä toimii.

Prosessorin nopeus on hyvä olla vähintään 700 MHz.

Kovalevytilaa Ubuntulle on syytä varata vähintään 5 Gt.

Vanhempiin ja hitaimpiin koneisiin kannattaa asentaa Ubuntun kevyempi versio Xubuntu, jossa käytetään Xfce4-työpöytäympäristöä.

==Asennuslevyn tekeminen==

===Lyhyesti===
Tarvitset polttavan CD-aseman, tyhjän cd-levyn, levyn poltto-ohjelman (esim. Nero) sekä tyhjää kovalevytilaa, jotta voit ladata Ubuntun cd-kuvan internetistä.

1. Lataa Ubuntu Desktop-cd palvelimelta tai [http://fi.wikipedia.org/wiki/Bittorrent Bittorrentilla]

&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;
*[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/6.06/ubuntu-6.06.1-desktop-i386.iso Ubuntu 6.06.1 LTS PC-tietokoneille] tai [http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/6.06/ubuntu-6.06.1-desktop-i386.iso.torrent Bittorrent versio]
*[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/6.06/ubuntu-6.06.1-desktop-powerpc.iso Ubuntu 6.06.1 LTS Mac-tietokoneille] tai [http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/6.06/ubuntu-6.06.1-desktop-powerpc.iso.torrent Bittorrent versio]
*[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/6.06/ubuntu-6.06.1-desktop-amd64.iso Ubuntu 6.06.1 LTS AMD 64-bit PC-tietokoneille] tai [http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/6.06/ubuntu-6.06.1-desktop-amd64.iso.torrent Bittorrent versio]
&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;
*[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/kubuntu/6.06/kubuntu-6.06.1-desktop-i386.iso Kubuntu 6.06.1 LTS PC-tietokoneille] tai [http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/kubuntu/6.06/kubuntu-6.06.1-desktop-i386.iso.torrent Bittorrent versio]
*[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/kubuntu/6.06/kubuntu-6.06.1-desktop-powerpc.iso Kubuntu 6.06.1 LTS Mac-tietokoneille] tai [http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/kubuntu/6.06/kubuntu-6.06.1-desktop-powerpc.iso.torrent Bittorrent versio]
*[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/kubuntu/6.06/kubuntu-6.06.1-desktop-amd64.iso Kubuntu 6.06.1 LTS AMD 64-bit PC-tietokoneille] tai [http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/kubuntu/6.06/kubuntu-6.06.1-desktop-amd64.iso.torrent Bittorrent versio]
----
&lt;small&gt;'''Xubuntu'''&lt;/small&gt;
*[http://cdimage.ubuntu.com/xubuntu/releases/6.10/release/xubuntu-6.10-desktop-i386.iso Xubuntu 6.10 LTS PC-tietokoneille]
*[http://cdimage.ubuntu.com/xubuntu/releases/6.10/release/xubuntu-6.10-desktop-powerpc.iso Xubuntu 6.10 LTS Mac-tietokoneille]
*[http://cdimage.ubuntu.com/xubuntu/releases/6.10/release/xubuntu-6.10-desktop-amd64.iso Xubuntu 6.10 LTS AMD 64-bit PC-tietokoneille]
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

2. Polta lataamasi &lt;tt&gt;.iso&lt;/tt&gt; -tiedosto cd-levylle esim. Nerolla tai vastaavalla cd:n poltto-ohjelmalla valitsemalla kohta '''Polta image''' tai '''Burn cd-image'''

3. Nyt sinulla on Ubuntu Desktop-cd, jonka avulla voit kokeilla Ubuntua ja asentaa sen halutessasi tietokoneellesi.

===Tarkempi ohje===
Ubuntu Suomen kotisivuilla on [http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Levykuvan_kirjoittaminen tarkempi ohje levykuvan kirjoittamiseen cd:lle].

===Postissa===

Mikäli sinulla on hidas nettiyhteys, ei polttavaa CD-asemaa tai haluat muuten saada Ubuntu CD:n postissa, se onnistuu. Ubuntun kehittänyt yritys Canonical tarjoaa täysin ilmaista ShipIt-palvelua, jonka kautta sinulle lähetetään postissa tarvitsemasi määrä CD:tä. Sivuilla tuotteiden saapumisen kerrotaan kestävän neljästä kuuteen viikkoa, mutta yleensä ne tulevat nopeammin.

:* [https://shipit.ubuntu.com/ Ubuntu ShipIt-palvelu]

== Asennusprosessi ==

Ubuntu Suomen kotisivuilla on [http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Asennusopas yksityiskohtainen suomenkielinen ohje Ubuntun asentamiseen]. 

===Asentaminen Windowsin rinnalle===
Ubuntun voi asentaa koneelle toiseksi käyttöjärjestelmäksi Windowsin rinnalle. Tarvitset silloin Ubuntulle oman levyosion, jonka voit tehdä myös asennuksen yhteydessä. 

Lue lisää:
:*[http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Osiointi Suomenkielinen ohje levyn osiointiin]
:*[https://wiki.ubuntu.com/WindowsDualBootHowTo Windows Dual Boot How To]

=== Lyhyesti ===
# Varmista ennen asennusta, että sinulla on olemassa ajantasalla olevat varmuuskopiot tärkeistä kovalevyllä olevista tiedostoistasi.
# Käynnistä tietokoneesi Ubuntun Desktop-cd:ltä.
# Klikkaa työpöydällä olevaa Install-kuvaketta ja seuraa asennusohjelman ohjeita.
# Riippuen koneesi nopeudesta saat Ubuntun käyttöösi 15-45 minuutin kuluttua.

== Asennuksen viimeistely ==
Asennuksen yhteydessä Ubuntun mukana tulee vain vapaita ohjelmia. Useimmat käyttäjät tarvitsevat kuitenkin monia ei-vapaita ohjelmia, kuten RealPlayerin, Java- ja Flash-tuen selaimeen tai tuen näytönohjaimen 3D-toiminnoille. Myös mahdollisuus käyttää monia erilaisia ei-vapaita tiedostomuotoja, kuten mp3, avi ja wmv, on useimmille tärkeää. Asennuksen viimeistely kannattaa suorittaa seuraavassa järjestyksessä:

# Tutustu Ubuntun [[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot#Pakettienhallinta|ohjelmapakettienhallinnan toimintaan]]. Tämän ymmärtäminen on tärkein yksittäinen asia, joka Windowsista siirtyjän tulee sisäistää. Ubuntussa ohjelmien asentaminen tehdään toisin kuin Windowsisssa ja tulet pian huomaamaan pakettienhallinnan nerokkuuden.
# Ota käyttöön [[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot#Lis.C3.A4.C3.A4_ohjelmavarastoja_k.C3.A4ytt.C3.B6.C3.B6n|lisää pakettivarastoja]], jotta voit asentaa myös ei-vapaita ohjelmapaketteja. 
# Asenna ohjelmapaketit, jotka mahdollistavat [[Ubuntu_tutuksi/Suljetut_tiedostomuodot|suljettujen tiedostomuotojen]] käytön.
# Jos sinulla on Nvidian tai ATI:n piirillä varustettu näytönohjain, voit [[Ubuntu_tutuksi/Laitteisto#N.C3.A4yt.C3.B6nohjaimen_3D-ajurit|asentaa ohjaimelle 3D-ajurit]].

===Easy Ubuntu - helppo tapa viimeistelyyn===
[[Kuva:Kuvakaappaus-Easy Ubuntu.png|thumb|right]] 

Jos haluat useimmat edellä mainitut toiminnot käyttöösi nopeasti, etkä halua vaivata päätäsi järjestelmän hallinnan opettelulla, niin [http://easyubuntu.freecontrib.org/ Easy Ubuntu] on helppo tapa samojen toimintojen käyttöönottoon. Easy Ubuntu on pieni apuohjelma, joka avulla on mahdollista asentaa nopeasti ne ohjelmat ja lisätoiminnot, joita useimmat käyttäjät kaipaavat Ubuntun perusasennuksen jälkeen. 

''Huom!!! Viime aikoina on raportoitu Easy Ubuntun aiheuttamista ongelmista. Ongelmat pitäisivät olla korjattuna ohjelman viimeisimmässä versiossa, mutta varminta on tehdä asennuksen viimeistely yllämainituilla ohjeilla.''

====Easy Ubuntun asentaminen====

# Lataa Easy Ubuntu painamalla [http://easyubuntu.cafuego.net/pool/main/easyubuntu/easyubuntu.deb tästä]. Tallenna tiedosto esimerkiksi työpöydällesi.
# Asenna tallentamasi ohjelmapaketti (easyubuntu.deb) klikkaamalla sen kuvaketta. Asentamiseen tarvitset pääkäyttäjän salasanan.
# Käynnistä Easy Ubuntu valitsemalla '''Sovellukset / Järjestelmätyökalut / Easyubuntu'''
# Eteesi aukeaa Easy Ubuntun ohjelmaikkuna.

====Easy Ubuntun toiminnot====
Voit valita eri välilehdiltä, mitä toimintoja haluat Easy Ubuntun ottavan käyttöön. Useimmille käyttäjille suositeltavat valinnat on ''kursivoituna'' alla olevassa listassa.

'''Multimedia'''
:*''Codecs: Tuki mp3-tiedostoille ja muille ei-vapaille multimediatiedostomuodoille''
:*''Binary Codecs: Tuki ei-vapaille tiedostomuodoille (w32codecs)''
:* libdvdcss: Tuki DVD-levyjen toistamiseen
:* MIDI: Asentaa tuen midi-muotoisten tiedostojen soittamiseen

'''Web'''
:*''Flash: Asentaa Firefox-selaimeen Flash-liitännäisen''
:*''Java: Asentaa Firefox-selaimeen Java-liitännäisen''
:*'' Videos: Asentaa Firefox-selaimeen tuen videoiden katseluun''
:* Skype: Asentaa Skype-nettipuheluohjelman
:* OpenWengo: Vaihtoehto Skypelle

'''Archives'''
:* RAR: Tuki RAR-pakettien purkamiseen ja luomiseen
:* ACE: Tuki ACE-pakettien purkamiseen
:* 7-Zip: Tuki 7-Zip-pakettien purkamiseen

'''System'''
:*''Repository list: Lisää ohjelmalähteiksi pakettivarastot Main, Universe, Multiverse ja PLF korvaten vanhan ohjelmalähdetiedoston''
:*''Fonts: Asentaa Microsoftin yleisimmät fontit ja muita fontteja''
:* Nvidia: Asentaa Nvidian näytönohjaimille tarkoitetut 3D-ajurit
:* ATI: Asentaa Atin näytönohjaimille tarkoitetut 3D-Ajurit

Tee haluamasi valinnat ja paina '''OK'''. Easy Ubuntu hakee tämän jälkeen tarvittavat ohjelmapaketit pakettivarastoista ja tekee muokkaukset järjestelmän asetuksiin.

==Aiheesta muualla==
* https://wiki.ubuntu.com/Installation (mm. asentaminen disketiltä tai verkosta)

&lt;noinclude&gt;{{Ubuntu_tutuksi}}&lt;/noinclude&gt;

[[Luokka:Ubuntu tutuksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ubuntu tutuksi/Peruskäyttö</title>
    <id>2361</id>
    <revision>
      <id>26070</id>
      <timestamp>2006-12-13T17:35:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>130.232.128.243</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Hakemistorakenne */</comment>
      <text xml:space="preserve">== Perustoiminnot ==

===Sisäänkirjautuminen===

Tietokoneen käynnistymisen jälkeen avautuu ensimmäisenä näkyville sisäänkirjautumisruutu. Kirjaudu sisään järjestelmään syöttämällä oma käyttäjänimesi ja salasanasi.

Huomattavaa on, että käyttäjänimi pitää antaa kokonaan pienillä kirjaimilla, eikä esim. Isolla Alkukirjaimella. Salasana voi sisältää myös isoja kirjaimia, jolloin ne pitää myös salasanaa kysyttäessä antaa oikein.

===Työpöytä===

====Paneelit ja valikot====

&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Dapper with apps.jpg|right|180px]]

Ubuntun työpöydällä on Windowsista poiketen kaksi paneelia, sekä alhaalla, että ylhäällä. Ylhäällä olevassa paneelissa sijaitsevat valikot ja alhaalla olevassa näkyvät avoinna olevat ohjelmat. Lisäksi yläpaneelin oikeassa ylänurkassa sijaitsevat kello ja ns. ilmoitusalue. Alapaneliin oikeassa reunassa on työtilanvaihdin.

Yläpaneelissa on kolme valikkoa:
*'''Sovellukset''' -valikon kautta saat käynnistettyä sovellusohjelmia. Ne on ryhmitelty käyttötarkoituksen mukaan omiin alavalikoihinsa, kuten Grafiikka, Internet, Toimisto jne.
*'''Sijainnit''' -valikon kautta pääset tarkastelemaan mm. omaa kotihakemistoasi, asiakirjojasi, sekä eri levyosioita. Tästä valikosta löytyy myös työkalu tiedostojen etsimiseen.
*'''Järjestelmä''' -valikko pitää sisällään ohjelmat Ubuntun asetusten muokkaamiseen ja järjestelmänhallintaan.

Paneeleja voi muokata pitkälti haluamakseen. Niihin voi lisätä ohjelmien käynnistyskuvakkeita ja erilaisia toimintoja eli ns. appletteja. Voit muuttaa myös paneelien lukumäärää, kokoa ja paikkaa. Paneelin asetuksiin pääset klikkaamalla hiiren oikeaa näppäintä paneelin päällä.

&lt;small&gt;'''Lue lisää:''' &lt;/small&gt;
&lt;small&gt;* [http://doc.ubuntu.com/ubuntu/desktopguide/C/panels.html Ubuntu Desktop Guide - Working with panels]&lt;/small&gt;

&lt;small&gt;* [http://doc.ubuntu.com/ubuntu/desktopguide/C/goseditmainmenu-1.html Ubuntu Desktop Guide - Working with menus]&lt;/small&gt;
&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;

&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;

[[Kuva:Kubuntu.png|180px|right]]
Kubuntun työpöydän asettelu on tuttu kaikille Windowsia käyttäneille. Ruudun alareunassa on paneeli, jossa olevasta K-valikosta käynnistetään ohjelmat. Lisäksi paneelissa näkyvät sovelluksien käynnistyskuvakkeet, käynnissä olevat ohjelmat sekä työtilanvaihdin. Paneelin oikeassa reunassa sijaitsee ns. ilmoitusalue ja kello.

K-valikossa ohjelmat on jaoteltu niiden käyttötarkoituksen mukaan. K-valikon kohdasta '''System Settings''' avautuvat Kubuntun järjestelmänhallinnan työkalut.

Kubuntun paneeliin voi lisätä itse toimintoja, kuten käynnistyskuvakkeita ja pieniä sovelmia eli ns. appletteja. Paneeleja voi myös tehdä lisää ja niiden kokoa ja paikkaa voi muuttaa haluamakseen. 

Kubuntun käyttämä KDE-työpöytäympäristö antaakin lähes rajattomasti mahdollisuuksia työpöydän ja paneelien muokkaukseen. Paneeleja pääsee muokkamaan klikkaamalla hiiren oikeaa näppäintä paneelin päällä.

----

&lt;small&gt;'''Xubuntu'''&lt;/small&gt;

Xubuntussa on samanlaiset paneelit kuin Ubuntussa, sillä erolla, että kaikki, niin asetukset kuin ohjelmatkin, löytyvät Kubuntun tapaan yhden valikon alta.

&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

====Työpöytä ja työtilat====
Paneelien ulkopuolella oleva alue on työpöytää. Työpöydälle voit lisätä tiedostoja ja ohjelmien käynnistimiä. Nämä näkyvät kuvakkeina. Myös työpöydän taustakuvan voi vaihtaa haluamakseen. Näitä toimintoja pääset tekemään painamalla hiiren oikeaa näppäintä työpöydällä.

Työpöydän sisältö näkyy myös hakemistona omassa kotihakemistossasi. Hakemisto on nimeltään Desktop.

&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;

Pääset tarkastelemaan työpöytääsi hakemistona valitsemalla '''Sijainnit''' -valikosta '''Työpöytä'''.
&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;

Pääset tarkastelemaan työpöytääsi hakemistona käynnistämällä tiedostoselaimen ja katselemalla kotihakemistossasi hakemistoa '''Desktop'''.
----
&lt;small&gt;'''Xubuntu'''&lt;/small&gt;

Xubuntussa näet työpöytäsi hakemistona avaamalla Thunarin ja kotikansiostasi '''Desktop''' samaan tapaan kuin Kubuntussa.
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

Ubuntun työpöydällä on oletuksena käytössäsi neljä työtilaa. Työtilojen avulla saat lisää tilaa työpöydällesi. Voit pitää samanaikaisesti avoinna useiden ohjelmien ikkunoita ja liikkua työtilasta toiseen.

&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Virtual Desktop Switcher.png|right|180px]]

Pääset liikkumaan työtilojen välillä alapaneelin oikeassa reunassa sijaitsevalla työtilanvaihtimella.

&lt;small&gt;'''Lue lisää:''' [http://doc.ubuntu.com/ubuntu/desktopguide/C/overview-workspaces.html Ubuntu Desktop Guide - Workspaces]&lt;/small&gt;
&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Kubuntu-virtual-desktops.png|right|180px]]
Pääset liikkumaan työtilojen välillä paneelin työtilanvaihtimella.

&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

====Työpöydän muokkaaminen====
Voit muokata työpöytääsi monipuolisesti. Ulkoasua voi vaihtaa erilaisilla teemoilla, jotka muokkaavat ikkunoiden ulkoasua ja kuvakkeita.

&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Tyopoyta2.png|right|180px|Mac-tyylinen Ubuntu-työpöytä]]
Teemoja pääset vaihtamaan valitsemalla '''Järjestelmä -&gt; Asetukset -&gt; Teema'''. Uusien teemojen lataaminen onnistuu helposti Gnome Art -ohjelmalla ('''Järjestelmä -&gt; Asetukset -&gt; Art Manager'''). 

&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Gentoo kde amule konversation amarok.png|right|180px]]
Pääset muokkaamaan työpöytäsi ulkoasua valitsemalla '''K-valikosta System Settings''' ja avaamalla kohdan '''Appearance'''.
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

* [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=431.0 Kuvakaappauksia Ubuntun käyttäjien työpöydistä]

===Uloskirjautuminen ===
&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;

Pääset uloskirjautumaan järjestelmästä valitsemalla '''Järjestelmä''' -valikosta '''Poistu'''. Avautuvasta ikkunasta voit valita haluatko kirjautua ulos, sammuttaa tietokoneen vai käynnistää sen uudelleen.
&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;

Pääset uloskirjautumaan järjestelmästä valitsemalla '''K-valikosta''' '''Kirjaudu ulos'''. Avautuvasta ikkunasta voit valita haluatko kirjautua ulos, sammuttaa tietokoneen vai käynnistää sen uudelleen.
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

==Tiedostonhallinta ja hakemistorakenne==

===Tiedostoselain===

Tiedostojenhallintaa tehdään tiedostoselain -ohjelmalla. Tiedostoselaimella voit tehdä tiedostonhallinnan perustoimintoja, kuten kopioida, siirtää, uudelleennimetä ja poistaa tiedostoja ja kansioita (hakemistoja).
&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Kuvakaappaus-Tietokone-tiedostoselain.png|right|180px|Nautilus-tiedostoselain]]
Ubuntussa tiedostonhallintaa hoidetaan '''Nautilus''' -nimisellä '''tiedostoselain''' -ohjelmalla, joka muistuttaa pitkälti Windowsin vastaavaa ohjelmaa. 

&lt;small&gt;'''Lue lisää:''' [http://doc.ubuntu.com/ubuntu/desktopguide/C/nautilus.html Ubuntu Desktop Guide - Nautilus File Manager]
&lt;/small&gt;

&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Kubuntu2.png|right|180px|Konqueror-tiedostoselain]]
Kubuntussa tiedostonhallintaa hoidetaan '''Konqueror''' -nimisellä ohjelmalla, joka muistuttaa pitkälti Windowsin vastaavaa ohjelmaa.
----
&lt;small&gt;'''Xubuntu'''&lt;/small&gt;

Xubuntussa tiedostonhallintaohjelma on nimeltään Thunar, ja sen saa käynnistettyä Sovellukset -valikosta. Muuten Thunar on samantyyppinen kuin Nautilus.
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

===Hakemistorakenne===
Hankaluuksia uudelle Ubuntun käyttäjälle aiheuttaa usein hakemistorakenne, sillä se poikkeaa Windowsin vastaavasta merkittävästi. Suurin ero on siinä, että ''Linuxissa ei ole erillisiä levytunnuksia (a:, c:, d: jne.) levykeasemalle, kovalevyn osioille, cd-/dvd-asemalle tai usb-tikulle. Kaikki laitteet näkyvätkin yhdessä ja samassa hakemistorakenteessa.'' 

Tärkeimmät hakemistot useimmille käyttäjille ovat:

:'''/media'''
:Tämän hakemiston alla näkyvät koneeseesi liitetyt levykeasemat, kovalevyn eri osiot, cd-/dvd-asemat, usb-tikut ja digikamerat.
:Esimerkiksi:
::&lt;tt&gt;/media/floppy&lt;/tt&gt; – levykeasema
::&lt;tt&gt;/media/hda5&lt;/tt&gt; – kovalevyn osio
::&lt;tt&gt;/media/hda6&lt;/tt&gt; – kovalevyn toinen osio
::&lt;tt&gt;/media/windows&lt;/tt&gt; – kovalevyn Windows-osio
::&lt;tt&gt;/media/cdrom&lt;/tt&gt; – cd- asema
::&lt;tt&gt;/media/usbdisk&lt;/tt&gt; – usb-tikku (irrotettava taltio)''

:Levykkeitä, cd:tä ja usb-muisteja käytettäessä niiden kuvakkeet näkyvät työpödällä. On syytä muistaa, että ne on aina irroitettava järjestelmästä ennen kuin otat levyn pois levyasemasta tai usb-tikun usb-portista. Tämä tapahtuu klikkaamalla hiiren oikealla näppäimellä kuvakkeen päällä ja valitsemalla '''&quot;irrota taltio&quot;'''.

:'''/home'''
:Täällä sijaitsevat käyttäjien kotihakemistot.
:Esimerkiksi:
::&lt;tt&gt;/home/mikkohuo&lt;/tt&gt; – käyttäjän mikkohuo kotihakemisto
::&lt;tt&gt;/home/aatu&lt;/tt&gt; – käyttäjän aatu kotihakemisto

:'''/home/käyttäjätunnus/Documents'''
:Tämä hakemisto on varattu käyttäjän työtiedostoille ja vastaa Windowsin 'Omat tiedostot' -kansiota

:'''/usr/bin'''
:Ubuntun pakettienhallinta sijoittaa tähän hakemistoon ohjelmien käynnistystiedostot.
::Esimerkiksi:
::&lt;tt&gt;/usr/bin/mozilla-firefox&lt;/tt&gt; – käynnistää Firefoxin
::&lt;tt&gt;/usr/bin/totem&lt;/tt&gt; – käynnistää Totem-elokuvasoittimen

:'''/etc'''
:Hakemisto ohjelmien asetustiedostoille.
:Esimerkiksi:
::&lt;tt&gt;/etc/apt/sources.list&lt;/tt&gt; – tiedosto johon on määritelty käytettävissä olevat ohjelmavarastot
::&lt;tt&gt;/etc/X11/xorg.conf&lt;/tt&gt; – näytön toimintaan liittyvä asetustiedosto


'''''HUOM!''' 

Tavallisen käyttäjän oikeuksilla voi muokata tiedostoja '''vain omassa kotihakemistossa''' (/home/käyttäjätunnus), levykeasemassa (/media/floppy) ja usb-laitteella (/media/usbdisk).'' Asetustiedostojen (/etc) muokkaamiseen tarvitaan '''pääkäyttäjän oikeudet''', ne saadaan käyttöön komentokohtaisesti lisäämällä komennon eteen '''sudo'''.

Sudon käyttöoikeus on oletuksena vain admin-ryhmän jäsenillä. 
Ubuntun asennuksen yhteydessä luotu 1. käyttäjätunnus liitetään tähän ryhmään. 
Sudo-salasana on sama jolla kirjauduit järjestelmään ts. oma salasanasi.

Esimerkiksi: 
::&lt;tt&gt;sudo gedit /etc/apt/sources.list&lt;/tt&gt;


Windowsissa ohjelmat asennetaan yhteen kansioon, yleisimmin joko 'Ohjelmatiedostot' tai 'Program files' -kansioihin. Linuxissa paketinhallinnalla asennettujen ohjelmien tiedostot sen sijaan sijaitsevat useissa eri hakemistoissa. Tämän vuoksi ohjelmien asentaminen ja poistaminen tulee tehdä pakettienhallinnan avulla aina kun se vain on mahdollista.

Tarkemmin Linuxin hakemistorakenteeseen voit tutustua Linux.fi -wikin artikkelissa [http://www.linux.fi/index.php/Linuxin_hakemistorakenne Linuxin hakemistorakenne].

==Komentorivi==
Ubuntua voi käyttää myös komentoriviltä., jota kutsutaan myös komentokehoitteeksi. Komentorivillä järjestelmää ohjataan kirjoittamalla yksittäisiä käskyjä. Tämä onkin usein erittäin tehokas ja nopea tapa käyttää Ubuntua, mutta vaatii pientä opettelua ja totuttelua graafisiin käyttöliittymiin tottuneelle. 

&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Gnome Terminal bash command line.png|right|180px]]
Pääte -ohjelma käynnistyy valitsemalla '''Sovellukset -&gt; Apuohjelmat -&gt; Pääte'''. 
&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Kubuntu-konsoli.png|right|180px]]
Pääte -ohjelman saat käynnistettyä '''K-valikosta''' kohdasta '''Järjestelmä -&gt; Konsole'''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

===Esimerkkejä komennoista===
:&lt;tt&gt;ls&lt;/tt&gt; - Antaa listauksen hakemiston tiedostoista
:&lt;tt&gt;cd Documents&lt;/tt&gt; - Siirrytään hakemistoon Documents
:&lt;tt&gt;cd ~&lt;/tt&gt; - Siirrytään käyttäjän kotihakemistoon
:&lt;tt&gt;cd ..&lt;/tt&gt; - Siirrytään yläkansioon (huom välilyönti ennen pisteitä!)
:&lt;tt&gt;sudo apt-get install mozilla-firefox&lt;/tt&gt; - Asentaa ohjelman Mozilla Firefox

===Oppaita komentorivikäyttöön===
Linuxin komentorivikäyttöön löytyy monia hyviä oppaita:
:*Tapani Räikkösen artikkeli [http://tapsa.terae.net/linux/konsoli.htm Konsoli ja sen tehokas käyttö]
:*Jukka K. Korpelan [http://www.cs.tut.fi/%7Ejkorpela/unix/ Unix-opas]
:*Jukka K. Korpelan [http://www.cs.tut.fi/%7Ejkorpela/pikaunix.html Unix-pikaopas]
:*Samuli Seppäsen [http://users.utu.fi/sjsepp/linux_ohje/main.html Ohjeita Linuxin kotikäyttöön]
&lt;noinclude&gt;{{Ubuntu_tutuksi}}&lt;/noinclude&gt;

[[Luokka:Ubuntu tutuksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ubuntu tutuksi/Ohjelmat</title>
    <id>2362</id>
    <revision>
      <id>28153</id>
      <timestamp>2007-01-23T17:55:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>80.221.69.45</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Selaimet */</comment>
      <text xml:space="preserve">==Vertailutaulukko==
Linuxille on olemassa hyvin monipuolista ohjelmatarjontaa useimpiin tarpeisiin. Taulukossa ohjelmat on ryhmitelty käyttötarkoituksen mukaan. Ensimmäisessä sarakkeessa on mainittu yleisin Windows-ohjelma, toisessa Ubuntun oletusohjelma ja kolmannessa Kubuntun oletusohjelma. Viimeiseen sarakkeeseen on listattu muita ohjelmavaihtoehtoja, joita voit asentaa järjestelmääsi pakettienhallinnan avulla. Voit myös käyttää Kubuntun oletusohjelmia Ubuntussa ja päinvastoin.

'''Xubuntu linuxiin suositellaan kevyempiä, gtk+ -pohjaisia sovelluksia. Luettelon Xubuntuun suositeltavista sovelluksista löydät sivulta [[Ubuntu tutuksi/Xubuntun ohjelmat|Xubuntun ohjelmat]].'''

&lt;table border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;0&quot;&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;th&gt;&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Windows&lt;/th&gt;
&lt;th bgcolor=#D5C1A5&gt;Ubuntun oletusohjelma&lt;/th&gt;
&lt;th bgcolor=#C2D8FF&gt;Kubuntun oletusohjelma&lt;/th&gt;
&lt;th&gt;Muita Linux-ohjelmia&lt;/th&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td&gt;
====Toimisto-ohjelmisto====
* Tekstinkäsittely
* Taulukkolaskenta
* Esitysgrafiikka
* Tietokanta
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
Microsoft Office:
* Word
* Excel
* Powerpoint
* Access
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#D5C1A5&gt;
OpenOffice.org:
* Writer
* Calc
* Impress
* Base
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#C2D8FF&gt;
OpenOffice.org:
* Writer
* Calc
* Impress
* Base
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Gnome-Office
* KOffice
* gNumeric
* Abiword
&lt;/td&gt;


&lt;/tr&gt;
 
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td&gt;
====Internet-selain====
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Microsoft Internet Explorer
* Mozilla Firefox
* Netscape
* Opera
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#D5C1A5&gt;
* Mozilla Firefox
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#C2D8FF&gt;
* Konqueror
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Mozilla
* Netscape
* Opera
* Epiphany
* Dillo
* Links
* W3m
&lt;/td&gt;

&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td&gt;
====Sähköposti====
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Outlook Express
* Outlook
* Eudora
* Mozilla Thunderbird
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#D5C1A5&gt;
* Evolution
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#C2D8FF&gt;
* Kmail/Kontact
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Mozilla Thunderbird
* Sylpheed
* Mutt
* Pine
&lt;/td&gt;


&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td&gt;
====Pikaviestintä====
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* MSN Messenger
* ICQ
* Trillian
* OpenWengo
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#D5C1A5&gt;
* Gaim
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#C2D8FF&gt;
* Kopete
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* GnomeICU
* Kmess
* licq
* aMSN
* Alicq
* sim
* OpenWengo
&lt;/td&gt;


&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td&gt;

====Nettipuhelut====
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Skype
* MSN Messenger
* Ventrilo
* OpenWengo
* Gizmo
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#D5C1A5&gt;
* Ekiga
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#C2D8FF&gt;

&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Skype
* OpenWengo
* Linphone
* KPhone
* Gizmo
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td&gt;

====IRC====
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* mIRC
* X-Chat
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#D5C1A5&gt;
* X-Chat
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#C2D8FF&gt;
* Konversation
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* irssi
* KVirc
* BitchX
* WeeChat
* ircII
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td&gt;

====Uutisryhmät====
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Outlook Express
* Forté Agent
* Pan
* Mozilla Thunderbird
* XanaNews
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#D5C1A5&gt;

&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#C2D8FF&gt;

&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* KNode/Kontact
* Pan
* Mozilla Thunderbird
* KLibido
* Slrn
* Tin
* trn
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td&gt;
====RSS-lukija====
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Feedreader
* Sharpreader
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#D5C1A5&gt;
* Liferea
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#C2D8FF&gt;
* Akregator
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Straw
* Blam
* Mozilla Thunderbird
* Opera
&lt;/td&gt;


&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td&gt;

====Kuvankäsittely====
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Photoshop
* Paint Shop Pro
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#D5C1A5&gt;
* Gimp
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#C2D8FF&gt;
* Krita
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Gimpshop
&lt;/td&gt;


&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td&gt;
====Vektorigrafiikka====
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Illustrator
* Corel Draw
* FreeHand
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#D5C1A5&gt;
* OpenOffice.org Draw
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#C2D8FF&gt;
* OpenOffice.org Draw
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Inkscape
* Sodipodi
* Xara Xtreme
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td&gt;

====Sivun taitto====
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* InDesign
* Pagemaker
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Scribus
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td&gt;
====Palomuuri====
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* F-Secure
* ZoneAlarm
* Kerio
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Firestarter
* Guarddog
* KMyFirewall
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td&gt;
====CD:n ja DVD:n kirjoitus====
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Nero
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#D5C1A5&gt;
* Nautilus
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#C2D8FF&gt;
* K3b
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
*GnomeBaker
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td&gt;

====Virustorjunta====
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* F-Secure
* Norton
* antivir
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* ClamAV
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td&gt;

====PDF-tiedostot====

&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Adobe Reader
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#D5C1A5&gt;
* Evince
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#C2D8FF&gt;
* Kpdf
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Adobe Reader
* ePDFViewer
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td&gt;

====Kotisivujen tekeminen====
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Dreamweaver
* Frontpage
* NVU
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* NVU
* Bluefish
* Quanta
&lt;/td&gt;

&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td&gt;
====Musiikin kuuntelu====
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* iTunes
* Windows Media Player
* Winamp
* foobar2000
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#D5C1A5&gt;
* Rhythmbox
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#C2D8FF&gt;
* AmaroK
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Beep Media Player
* XMMS
* Banshee
* Qoud Libet
* Exile
&lt;/td&gt;

&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td&gt;

====Videoiden katselu====
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Windows Media Player
* Realplayer
* PowerDVD
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#D5C1A5&gt;
* Totem
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#C2D8FF&gt;
* Kaffeine
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* xine
* Realplayer
* MPlayer / KMplayer / GMplayer
* VLC
&lt;/td&gt;

&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td&gt;

====Valokuvien katselu ja arkistointi====
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* ACDSee
* Picasa2
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#D5C1A5&gt;
* Gthumb
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#C2D8FF&gt;
* Gwenview
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* F-spot
* Digikam
* GQview
* KPhotoAlbum
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td&gt;

====Tekstieditori, tekstin muokkaus====
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* Notepad
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#D5C1A5&gt;
* Gedit
&lt;/td&gt;
&lt;td bgcolor=#C2D8FF&gt;
* Kate
&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;
* KWrite
* Nano
* Vim / gvim
* Emacs
* Mousepad
* Leafpad
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;/table&gt;

= Yleisimpien ohjelmien esittely =

== Toimisto-ohjelmistot ==

[[Kuva:Kuvakaappaus-OpenOffice.org-Writer.png|thumb|OpenOffice.org Writer]]
Microsoft Officea vastaava toimisto-ohjelmisto Ubuntussa on '''OpenOffice.org'''. OpenOffice perustuu avoimeen lähdekoodiin ja se pitää sisällään hyvin pitkälle samat toiminnot kuin Microsoftinkin toimisto-ohjelmisto. OpenOffice on viime aikoina saanut jalansijaa paljon myös yrityksissä ja julkishallinnossa ympäri maailmaa. Siitä on olemassa versiot myös Windowsille ja Mac OSX:lle. 

OpenOfficeen siirtyminen on helppoa Microsoft Officeen tottuneelle, sillä sen käyttöliittymä on hyvin samanlainen. OpenOffice myös lukee Microsoftin ohjelmien tiedostoja. 

OpenOffice sisältää seuraavat osat:

* OpenOffice.org Writer - tekstinkäsittely
* OpenOffice.org Calc - taulukkolaskenta
* OpenOffice.org Draw - vektorigrafiikka
* OpenOffice.org Impress - esitysgrafiikka
* OpenOffice.org Formula - matemaattiset kaavat
* OpenOffice.org Base - tietokantaohjelma

OpenOffice sisältää myös WWW-editorin ja tuen tietokantayhteyksille.

OpenOffice käyttää oletuksena OpenDocument-standardin mukaista tiedostomuotoa. Muun muassa Euroopan unionin komissio suosittelee tämän tiedostomuodon käyttämistä, ja monet suuret ohjelmistoalan yritykset tukevat sen leviämistä.

'''Voikko'''-niminen ohjelmisto mahdollistaa suomen kielen '''oikoluku- ja tavutustoiminnon''' kytkemisen OpenOfficeen ja moniin muihin ohjelmiin. Voikosta on olemassa valmiit asennuspaketit Ubuntulle, joten sen käyttöönottaminen on helppoa. Lue lisää [http://www.lemi.fi/voikko/ Voikon sivulta].

OpenOffice:lle on saatavilla laadukasta [http://fi.openoffice.org/dokumentaatio.html suomenkielistä ohjeistusta]. Näistä kannattaa tutustua erityisesti Oikeusministeriön julkaisemaan [http://www.om.fi/35953.htm kysymysten ja vastausten käsikirjaan] sekä Pohjois-Satakunnan alueopiston julkaisemaan [http://psao.fi/julkaisut/OpenOffice203.pdf pikaoppaaseen]. Myös Oikeusministeriön [http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Julkaisusarjat/Toimintajahallinto/Toiminnanjahallinnonarkisto/Toimintajahallinto2006/1160733641585 OpenOffice-pilotoinnin loppuraportti] antaa hyvän kuvan ohjelmiston mahdollisuuksista

== Internet ==


=== Selaimet ===
[[Kuva:Kuvakaappaus--_YLE_-_-_Mozilla_Firefox.png|thumb|Mozilla Firefox]]

Ubuntussa käytetään oletuksena internet-selaimena '''Mozilla Firefox'''ia. Selaimen ominaisuuksia on helppo lisätä laajennusosien avulla, ja niitä onkin saatavilla todella runsaasti. Kokeile esimerkiksi seuraavia:

* Adblock - Estää mainosten näkymisen
* Fasterfox - Nopeuttaa selausta
* StumbleUpon - Auttaa jakamaan mieluisia internetsivuja ystäviesi kanssa
* All-in-One gestures - Lisää hiirieleet selaimeen
* Tabbrowser preferences - Auttaa välilehtien hallinnassa

Lue lisää:
* http://www.mozilla.fi
* https://addons.mozilla.org/

'''Opera'''
Opera on hyvä vaihtoehto Mozilla Firefoxille. Se, kummasta pitää, on makukysymys. Operan Ubuntulle sopiva ohjelmapaketti on saatavilla Dapper Commercial pakettivarastosta. Ohjeet pakettivarastojen lisäämiseen: [[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot]]

=== Sähköposti ===

[[Kuva:Kuvakaappaus-Evolution_-_Sähköposti.png|thumb|Evolution sähköpostiohjelma]]
'''Evolution''' on sähköpostiohjelmisto, joka muistuttaa läheisesti Microsoftin Outlookia. Ohjelmaan sisältyy mm. helppokäyttöinen roskapostien hallinta, tehokas sisäänrakennettu postien hakutoiminto, sisäänrakennettu postien suojaaminen GPG salausavaimella, tehtävälista ja kalenteri.

Evolution sähköpostiohjelma tukee myös yrityksissä laajasti käytettyä Exchange 2000/2003 ja GroupWise palvelinsovelluksia.

Lisäksi Evolution integroituu:
*Gnome-paneeliin näyttäen ajankohtaiset kalenteritapahtumat ja saapuvat sähkopostit.
*Gaim-pikaviestinohjelmaan, lisäten kyseisen ohjelman ystävät sähköpostin yhteystietoihin.
*Planner-projektiohjelmaan, synkronoidakseen kalenterit sähköpostiohjelman kanssa.

Lue lisää:
* http://www.gnome.org/projects/evolution/


=== Pikaviestintä ===

MSN Messengerin ja ICQ:n käyttöön tottuneille löytyy ohjelmat myös Linuxista. '''Gaim''' osaa useita eri pikaviestistandardeja ja samalla ohjelma voikin käyttää samanaikaisesti useita eri pikaviestiyhteyksiä. Gaimin tukemat pikaviestimet ovat AIM, ICQ, MSN Messenger, Yahoo, IRC, Jabber, Gadu-Gadu, SILC, Novell GroupWise Messenger, Lotus Sametime ja Zephyr.

Gaim-pikaviestimen ominaisuuksia ovat mm:
*Tiedostonsiirto keskustelijoiden välillä
*Buddy Pounce, joka ilmoittaa ystävien tekemistä toimista (mm. saapuminen, poistuminen ja viestin kirjoittaminen)
*Kirjoituksen oikoluku
*Välilehditetyt keskusteluikkunat

Gaimia vastaava ohjelma Kubuntussa on '''Kopete'''.

Lue lisää:
* http://gaim.sourceforge.net
* http://kopete.kde.org/


=== Nettipuhelut ===

Nettipuhelut (VOIP eli Voice over Internet Protocol) ovat viime aikoina tulleet hyvin suosituiksi. Yleistynyttä SIP-standardia tukevia ohjelmia Ubuntussa ovat mm. '''Ekiga''', '''Kphone''' ja '''Twinkle'''. Suositusta nettipuhelinohjelmasta '''Skype'''sta on myös Linux-versio. Skype ei tue SIP-standardia, joten sillä voi soitella nettipuheluja vain toisille Skypen käyttäjille.


=== IRC (Internet Relay Chat)===

[[Kuva:Xchat-moonstone.png|thumb|X-Chat IRC-yhteysohjelma]]
IRC mahdollistaa reaaliaikaisen keskustelun muiden internet-käyttäjien välillä ja onkin varsin suosittu viestintämenetelmä nuorten kuin varttuneimpienkin keskuudessa. Ubuntussa on valmiina '''X-Chat Gnome''' ohjelma, jolla pääset helposti ja nopeasti keskustelemaan haluamillesi kanaville. Myös '''Gaim'''-pikaviestinohjelmalla voi käyttää IRCiä.

Kubuntun IRC-ohjelma on '''Konversation'''.

Suomenkielisen Ubuntu-yhteisön IRC-keskustelukanavat:

* #ubuntu-fi (Freenode / irc.freenode.org)
* #kubuntu-fi (Freenode / irc.freenode.org)
* #ubuntu.fi (IRCnet)
* !kubuntu.fi (IRCnet)

Lue lisää:
* http://www.xchat.org/
* http://konversation.kde.org/

=== RSS-syötteet ===

RSS-uutistenlukijaohjelmalla voi seurata monia rss-syötteitä samanaikaisesti ja kullekin syötteelle voi asettaa omia ominaisuuksia noutoväleille, arkistoinnille jne. Ohjelma pienenee nätisti ikoniksi odottelemaan uusia viestejä - ja näyttääkin ikonissaan koko ajan uusien viestien lukumäärän. Ubuntussa RSS-syötteitä luetaan '''Liferea'''-nimisellä ohjelmalla. Kubutun vastaava ohjelma on '''Akregator'''.

Lue lisää:
*[http://liferea.sourceforge.net/ Liferean kotisivu]
* [http://akregator.sourceforge.net/ Akregatorin kotisivu]

== Grafiikka ==


=== Kuvankäsittely ===
[[Kuva:Gimp-moonstone.png|thumb|Gimp kuvankäsittelyohjelma]]
Yksi Linuxin tunnetuimmista ohjelmista on kuvankäsittelyohjelma '''GIMP''' (GNU Image Manipulation Program), jota usein pidetäänkin Adoben Photoshopin tasoisena ohjelmana. GIMP tarjoaa todella monipuoliset ominaisuudet kuvankäsittelyyn, jotka riittävät myös vaativalle harrastajalle. GIMP:in käyttöliittymä on hieman totutusta poikkeava, mutta on kuitenkin nopeasti omaksuttavissa. 
GIMPshop on GIMPistä tehty, ja Photoshopin valikoita mukaileva versio GIMPistä. Tästä syystä GIMPshop on Photoshoppia käyttäneelle hieman tutumpi. Tosin GIMPshop ei kuulu Ubuntun vakio-ohjelmalähteisiin.
*http://www.gimp.org
*http://www.gimpshop.net/
*Katso myös [[GIMP|Wikikirjaston GIMP-kirja]]


=== Vektorigrafiikka ===

'''Inkscape''' on monipuolinen vektorigrafiikkaohjelma. Se muistuttaa toiminnoiltaan Illustratoria, Freehandia ja Corel Drawta. Inkscape käyttää tiedostomuotonaan W3C-standardin mukaista SVG:tä.

* http://www.inkscape.org/


=== Sivun taitto ===

'''Scribus''' on tehokas ja monipuolinen julkaisuohjelma Linuxille. Sen tavoitteena on korkealaatuisten painokelpoisten PDF-dokumenttien tuottaminen sekä käytön helppous. Scribus on kehittynyt nopeasti ja se on hyvä vaihtoehto kaupallisille kilpailijoilleen.

* http://www.scribus.net/

== Tietoturva ==

=== Palomuuri ===
[[Kuva:Firestarter-moonstone.png|thumb|Firestarter palomuuriohjelmisto]]
Linuxin ydin pitää sisällään palomuurin. Asennuksen jälkeen ei tarvitse asentaa erillistä palomuuriohjelmaa. Jos kuitenkin tarvitset sellaisia ohjelmia, jonka vuoksi palomuurin portteja on avattava, onnistuu se '''Firestarter'''illa helposti.

*http://www.fs-security.com/


=== Virustorjunta ===

Linuxille ei ole yhtään aktiivisesti leviävää virusta, joten virustorjuntaa ei useimmiten tarvita lainkaan. Avoimen lähdekoodin virustorjuntaohjelmisto '''ClamAV''' mahdollistaa virusten etsimisen Windows -tiedostoista.

* http://www.clamav.net/
* http://clamtk.sourceforge.net/

== Kotisivujen tekeminen ==

'''NVU''' on avoimen lähdekoodin vaihtoehto tunnetuille FrontPage- ja Dreamweaver-ohjelmille. 

* http://www.nvu.com


== Multimedia ==


=== Musiikin kuuntelu ===
[[Kuva:Kuvakaappaus-Musiikkisoitin.png|thumb|Rhytmbox musiikkisoitin]]

'''Rhythmbox''' on Ubuntun virallinen musiikkisoitin. Ohjelma ei kuitenkaan toista asennuksen jälkeen patenttien alaisia musiikkitiedostoja kuten mp3 ja wma. Näille tiedostomuodoille saa kuitenkin tuen asentamalla äänikodeekit Ubuntun yhteisön ylläpitämästä ohjelmavarastosta.

Ohjelman ominaisuuksia ovat:
*Musiikin haku ja lajittelu
*Kattava tiedostoformaattituki GStreamer-kehyksen läpi
*Internet Radio-tuki
*Soittolistat

Lisätietoja:
*[[Ubuntu_tutuksi/Suljetut_tiedostomuodot|Multimediakoodekkien asennus]]
* http://www.gnome.org/projects/rhythmbox/

=== Videoiden katselu ===
[[Kuva:Kuvakaappaus-Totem_Movie_Player.png|thumb|Totem videosoitin]]
'''Totem''' on Ubuntun virallinen videosoitin. Totem ei toista oletuksena patenttien alaisia multimediaformaatteja kuten wmv ja mov. Kyseiset mediatiedostot kuitenkin saa näkymään asentamalla videokodeekit yhteisön ylläpitämästä ohjelmavarastosta. Ohjelma osaa myös toistaa internetissä olevat videotiedostot käyttäen Firefox-selaimeen asennettua liitännäistä.

Lisätietoa:
*[[Ubuntu_tutuksi/Suljetut_tiedostomuodot|Multimediakoodekkien asennus]]
*http://www.gnome.org/projects/totem/

== Digikuvat ==

[[Kuva:Gthumb-moonstone.png|thumb|Gthumb-kuvakatseluohjelma]]
Kuvatiedostojen katseluun ja arkistointiin Ubuntun käyttää oletuksen '''Gthumb'''-nimistä ohjelmaa. Sen avulla onnistuu kuvien katselun diaesityksenä sekä arkistointi albumeihin ja muokkaamisen perustoiminnot. Ubuntu käyttää Gthumb-ohjelmaa myös kuvien tuontiin digikamerasta.

http://gthumb.sourceforge.net/

'''KPhotoAlbum''' (vanha nimi KimDaBa on Ubuntu Breezyssä (5.10) vielä käytössä) on monipuolinen ja tehokas valokuvien arkistointiohjelma. Ohjelma lukee valitsemastasi paikasta kaikki valokuvat, jonka jälkeen voit lisätä niihin erilaisia hakusanoja kuvien hakemista helpottamaan, kuten kuvassa olevat ihmiset, kuvauspaikka, kuvassa näkyviä tavaroita jne jne. Osaa myös generoida valmiita HTML - albumeita sekä näyttää kuvaesityksiä valitsemistasi kuvista.

http://www.kphotoalbum.org/

=Lisää ohjelmia=

Parhaat lähteet Linux-ohjelmiin tutustumiseen ovat [http://www.gnomefiles.org/ GnomeFiles] ja [http://www.kde-apps.org/ KDE-Apps.org]


&lt;noinclude&gt;{{Ubuntu_tutuksi}}&lt;/noinclude&gt;

[[Luokka:Ubuntu tutuksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ubuntu tutuksi/FAQ</title>
    <id>2364</id>
    <revision>
      <id>26088</id>
      <timestamp>2006-12-13T18:26:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>130.232.128.243</ip>
      </contributor>
      <comment>/* En pysty kuuntelemaan musiikkitiedostojani enkä katselemaan videoita. Voinko toistaa näitä tiedostoja Ubuntussa? */</comment>
      <text xml:space="preserve">== Siirtyisinkö Linuxiin? ==

===Kenelle Linux sopii? ===

Linux sopii lähes kenelle tahansa. Järjestelmän peruskäyttö on helppoa, mutta Linuxin asentaminen ja asennuksen jälkeiset toimenpiteet voivat olla hieman hankalia, jos et ole koskaan ennen asentanut käyttöjärjestelmää. Hieman enemmän tietokoneiden kanssa työskennellyt selviää asentamisesta hyvin myös itse.

Jos tuttavapiirissäsi ei ole ketään joka voisi asentaa Linuxin koneellesi, on olemassa yrityksiä, joiden palveluihin kuuluvat Linux-asennukset.

Yleisesti ottaen Linuxiin esim. Windowsista siirtyminen edellyttää hieman viitseliäisyyttä eikä uuden oppimistakaan saa pelätä.

=== Nykyinen käyttöjärjestelmäni toimii hyvin. Miksi vaihtaisin Linuxiin? ===

Jos olet täysin tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseen vaihtamista Linuxiin ei varmaankaan kannata tehdä. Useimpia Windows-käyttäjiä kuitenkin häiritsevät tietoturvaan liittyvät ongelmat, kuten virukset ja madot. Muutaman vuoden käytön jälkeen Windows alkaa usein hidastumaan ja järjestelmä muuttuu epävakaammaksi.

Linuxin etuja onkin ennen kaikkea tietoturva ja vakaus. Lisäksi Linuxin käyttö on edullista, sillä ohjelmistot perustuvat avoimeen lähdekoodiin. Ne ovatkin vapaasti kenen tahansa käytettävissä, muokattavissa ja levitettävissä.

Lue lisää tämän wikikirjan luvusta [[Ubuntu_tutuksi/Linuxin_esittely#5_hyv.C3.A4.C3.A4_syyt.C3.A4_siirty.C3.A4_Linuxin_k.C3.A4ytt.C3.A4j.C3.A4ksi|5 hyvää syytä siirtyä Linuxin käyttäjäksi]].

=== Jos Linux on niin hyvä kuin väitetään, miksi sitä käytetään niin vähän?===

Hyvä kysymys! Siinä yksi syy, miksi tämä opas on kirjoitettu! Todellisuudessa Linuxia käytetään todella paljon, mutta enimmäkseen palvelimissa. Tavallisessa työpöytäkäytössä Linux on kuitenkin levinnyt nopeasti ja siihen on syynä ennen kaikkea se, että [[Ubuntu_tutuksi/Linuxin_esittely#Ty.C3.B6p.C3.B6yt.C3.A4ymp.C3.A4rist.C3.B6t|graafiset työpöytäympäristöt]] ovat kehittyneet muiden käyttöjärjestelmien tasolle. Näin Linux tarjoaa hyvän vaihtoehdon Windows-järjestelmälle.

=== Onko Linuxille olemassa omaa vakavasti otettavaa ohjelmatarjontaa työpöytäkäyttöön? ===

Linuxille on olemassa laaja valikoima laadukkaita ohjelmia työpöytäkäyttöön. Näistä tunnetuimpia ja suosituimpia ovat mm. toimisto-ohjelmisto OpenOffice.org, internet-selain Firefox, sekä kuvankäsittelyohjelma Gimp. Laadukkaita ohjelmia löytyy useimpiin käyttötarkoituksiin, joitakin erikoisohjelmia lukuun ottamatta.

=== Voinko käyttää nykyisiä ohjelmiani Linuxilla?  ===

Windows-käyttöjärjestelmän ohjelmia ei voi käyttää sellaisenaan Linuxissa. Erillisen Wine-ohjelmiston avulla voi kuitenkin käyttää monia Windows-ohjelmia. Codeweavers-niminen yritys on kehittänyt Winen pohjalta CrossOver Office -ohjelmiston, joka mahdollistaa useimpien tunnettujen Windows-ohjelmien käyttämisen Linuxissa. Lisäksi on olemassa ratkaisuja, jotka mahdollistavat Windowsin käyttämisen Linuxin sisällä.

=== Pystynkö avaamaan ja muokkaamaan muissa käyttöjärjestelmissä tehtyjä tiedostoja Linuxissa? ===

Linux-ohjelmat tukevat varsin hyvin yleisimpiä tiedostomuotoja. Mm. Microsoft Officen tiedostot aukeavat melko hyvin OpenOffice-ohjelmissa. Samoin Gimp avaa yleisimmät kuvatiedostot. Eri ohjelmien tiedostomuotojen tuen kehittäminen on vaikeaa ja hidasta, koska suuret ohjelmistotalot eivät ole julkaisseet kuvauksia tiedostomuodoista, joten ohjelmoijat joutuvat kehittämään ns. tiedostofilttereitä yrityksen ja erehdyksen kautta.

=== Voinko siirtää Linuxiin asetuksia ja muita Windows-ohjelmissa olevia tietoja? ===

Useimmiten kyllä. Esimerkiksi Internet Explorerin suosikit ja Outlook-sähköpostiohjelman osoitekirjat ja sähköpostit saa siirrettyä. Myös muille laajassa käytössä oleville ohjelmille on olemassa tietojen vientiin/tuontiin työkaluja, mutta niiden helppokäyttöisyys vaihtelee.

=== Voiko Linuxilla pelata? ===

Linuxilla voi pelata. Linuxille on kehitetty joukko omia pelejä, mutta yleisimpiä kaupallisia pelejä julkaistaan harvoin Linuxille. Tätä heikkoutta paikkaamaan on saatavilla kaupallinen [http://www.transgaming.com/ Cedega-ohjelmisto], joka mahdollistaa suosituimpien Windows-pelien pelaamisen Linuxissa. Toinen vaihtoehto on asentaa ilmainen WINE (Wine Is Not an Emulator). Linux on mahdollista asentaa Windowsin rinnalle ja moni pelaamista harrastava Linuxin käyttäjä pitää sitä edelleen koneellaan pelaamista varten.

== Ubuntu ==

=== Mikä on Ubuntu? ===

http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Ubuntu

=== Mitä eroa on Ubuntulla, Kubuntulla ja Xubuntulla? ===

Ubuntu, Kubuntu ja Xubuntu perustuvat samaan perusjärjestelmään, mutta niiden erona on graafinen käyttöympäristö. Ubuntu käyttää graafisena käyttöliittymänä [http://www.gnome.org/ Gnomea], Kubuntu [http://www.kde.org KDE]:ta ja Xubuntu [http://www.xfce.org XFce]:tä.

=== Miksi valitsisin juuri Ubuntun? ===

Linuxista on monia helppokäyttöisiä ja kehittyneitä jakeluversioita. Näitä ovat mm. Fedora, Suse, Mandriva ja Mepis. Ubuntu on jakeluversioista tällä hetkellä suosituin. Ubuntun etuja ovat mm.:

* kehittynyt ohjelmapakettienhallinta (apt-get) ja laaja valikoima ohjelmapaketteja
* helppo päivitettävyys puolivuosittain julkaistavaan uuteen versioon
* aktiivinen suomalainen käyttäjäyhteisö (ohjeita ja foorumi)

== Uuden käyttäjän kysymyksiä ==

=== Latasin ohjelman sen kotisivuilta. Miten asennan sen koneelleni? ===

Windowsissa asennetaan ohjelmia käynnistämällä asennusohjelma (esim. install.exe tai setup.exe). Yksi tärkeimmistä muistettavista asioista uudelle Ubuntun käyttäjälle on se, että Ubuntussa ohjelmien asentamista ei yleensä tehdä näin, vaan ohjelmapakettienhallinnan avulla.

Ohjelmapakettienhallinta pitää kirjaa järjestelmään asennetuista ohjelmista ja tarvittaessa hakee näihin päivitykset. Ohjelmat tuleekin aina asentaa ensisijaisesti Ubuntun omista [[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot|ohjelmavarastoista pakettienhallintaohjelmalla]]. Helpoin tapa pakettienhallinan käyttämiseen on [[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot#Lis.C3.A4.C3.A4_sovelluksia_-ty.C3.B6kalu|Lisää sovelluksia]] -työkalu. Pakettienhallintaa voi käyttää monipuolisemmin Ubuntussa [[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot#Pakettienhallintaohjelma|Synaptic]] -nimisellä ohjelmalla. Kubuntussa vastaava ohjelma on nimeltään [[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot#Pakettienhallintaohjelma|Adept]]. Komentoriviltä pakettienhallintaa käytetään [[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot#Asentaminen_komentorivilt.C3.A4:_apt-get|apt-get]] komennolla.

Lue lisää tämän wikikirjan luvusta [[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot|Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot]]

=== Mitä ovat pakettivarastot (ohjelmavarastot, pakettilähteet, repositories)? ===

Pakettivarastoihin on koottu Ubuntulle saatavilla olevia ohjelmapaketteja.  Pakettienhallintaohjelma hakee internetissä sijaitsevista pakettivarastoista asennettavaksi haluttavat ohjelmapaketit ja tarvittaessa päivittää ohjelmat uudempiin versioihin. Mitä useampia pakettivarastoja on otettu pakettienhallinnan käyttöön, sitä suuremmasta ohjelmapakettien valikoimasta käyttäjä voi valita asennettavaksi haluttavat ohjelmat.

[[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot#Lis.C3.A4.C3.A4_ohjelmavarastoja_k.C3.A4ytt.C3.B6.C3.B6n|Yleisimmät ohjelmavarastot]] ovat Ubuntun virallisesti tukemat Main, Restricted, Universe ja Multiverse sekä epävirallinen PLF.

=== Asensin ohjelman pakettienhallinnan avulla, mutta en tiedä mihin ohjelma asentui? Missä sijaitsee tiedosto, jonka avulla saan  ohjelman käynnistetyksi? ===

Asennetut ohjelmat tulevat näkyviin '''Sovellukset''' -valikkoon, johon ohjelmat on jaoteltu käyttötarkoituksen mukaan.

Pakettienhallinta asentaa ohjelmapaketit niin, että asennetun ohjelman tiedostot sijoittuvat useaan eri paikkaan. Ohjelman saa kuitenkin käynnistettyä komentoriviltä kirjoittamalla sen nimen. Kuitenkin esimerkiksi työpöytäkuvakkeita varten tulee tietää ohjelman käynnistystiedoston sijainti. Ubuntussa tuo hakemisto on helppo muistaa, sillä kaikkien ohjelmien käynnistystiedostot sijaitsevat hakemistossa '''/usr/bin'''.

=== En pysty kuuntelemaan musiikkitiedostojani enkä katselemaan videoita. Voinko toistaa näitä tiedostoja Ubuntussa? ===

Ubuntu asentaa oletuksena tuen vain vapaille tiedostomuodoille. Tämän vuoksi monet yleisimmistä multimediatiedostoista eivät aukea ilman erillisen tuen asentamista. Saat tuen yleismmille tiedostomuodoille asentamalla ns. multimediakodeekkeja. 

Tämä tapahtuu helpoimmin [[Ubuntu_tutuksi/Asentaminen#Easy_Ubuntu_-_helppo_tapa_viimeistelyyn|Easy Ubuntun]] avulla tai [[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot|pakettienhallintaohjelmalla]]. Lue lisää tämän kirjan [[Ubuntu_tutuksi/Suljetut_tiedostomuodot|suljettuja tiedostomuotoja]] käsittelevästä kohdasta.

=== Firefox ei tue Flash-tiedostoja. Macromedian sivuilta voi ladata Flash-laajennuksen, mutta sen asentaminen tuntuu todella vaikealle. Miten saan Flashin toimimaan? ===

[[Ubuntu_tutuksi/Suljetut_tiedostomuodot#Flash|Flashin]] asentaminen on helppoa Ubuntun oman [[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot|pakettienhallinnan avulla]]. Mikäli mikä tahansa ohjelma on saatavilla Ubuntun ohjelmavarastoista, se tulee asentaa pakettienhallinnan avulla. 

Lue lisää tämän wikikirjan kohdasta [[Ubuntu_tutuksi/Suljetut_tiedostomuodot|Suljetut tiedostomuodot]].

=== Skypea ei löydy Ubuntun ohjelmavarastoista. Miten saan asennettua sen? ===

Skypen ohjelmapakettia ei ole saatavilla Ubuntun virallisista ohjelmavarastoista, mutta [[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot#Lis.C3.A4.C3.A4_ohjelmavarastoja_k.C3.A4ytt.C3.B6.C3.B6n|voit ottaa käyttöön epävirallisen PLF-varaston]] ja asentaa sen sieltä. Toinen mahdollisuus Skypen asentamiseen on käyttää [[Ubuntu_tutuksi/Asentaminen#Easy_Ubuntu_-_helppo_tapa_viimeistelyyn|Easy Ubuntua]].


&lt;noinclude&gt;{{Ubuntu_tutuksi}}&lt;/noinclude&gt;

[[Luokka:Ubuntu tutuksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ubuntu tutuksi/Linkkejä</title>
    <id>2365</id>
    <revision>
      <id>20068</id>
      <timestamp>2006-10-04T14:34:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mikkohuo</username>
        <id>266</id>
      </contributor>
      <comment>/* Englanniksi */</comment>
      <text xml:space="preserve">== Hyödyllisiä linkkejä ==

=== Suomeksi ===

* [http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi]
* [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php Ubuntu Suomen keskustelualueet]
* [http://www.ubuntu.fi/ Ubuntun suomenkielinen pikaesittely]
* [http://www.raja-antura.org Raja-antura - Linux-aiheisia uutisia]
* [http://www.linux.fi Linux.fi-wiki]
* [http://www.linux.fi/index.php/Sanasto Linux.fi:n suomi - englanti - suomi - Linux - sanakirja]
* [http://ubuntuguide.org/wiki/Ubuntu_dapper_fi Ubuntuguide.org - paljon ohjeita erilaisiin asentamisiin ja säätöihin]

=== Englanniksi ===

* [http://en.wikipedia.org/wiki/Ubuntu_(Linux_distribution) Ubuntu Wikipediassa]
* [http://help.ubuntu.com Ubuntun viralliset ohjesivut]
* [http://www.ubuntu.com/ Ubuntun kotisivut]
* [http://www.kubuntu.org/ Kubuntun kotisivut]
* [https://launchpad.net/distros/ubuntu/+bug/1 Ubuntu bug #1]
* [http://doc.ubuntu.com/ubuntu/desktopguide/C/ Ubuntu Desktop Guide]
* [http://doc.ubuntu.com/kubuntu/desktopguide/C/ Kubuntu Desktop Guide]
* [http://doc.gwos.org/index.php/Main_Page Ubuntu Document Storage Facility]

&lt;noinclude&gt;{{Ubuntu_tutuksi}}&lt;/noinclude&gt;

[[Luokka:Ubuntu tutuksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Ubuntu tutuksi</title>
    <id>2366</id>
    <revision>
      <id>26910</id>
      <timestamp>2006-12-25T20:49:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>luokat</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;br clear=all /&gt;
{| align=center width=&quot;82%&quot; style=&quot;background-color: white; border: 1px solid #b3784f;&quot;
!style=&quot;background-color: #b3784f; text-align: center; color: #dc8; text-transform: lowercase; font-variant: small-caps;&quot;| '''Ubuntu tutuksi'''
|-
|align=center|
&lt;span style=&quot;text-transform: lowercase; font-variant: small-caps;&quot;&gt;'''I – Johdatus Linuxiin'''&lt;/span&gt;
[[Ubuntu_tutuksi/Linuxin_esittely|Linuxin esittely]] |
[[Ubuntu_tutuksi/Ubuntu|Ubuntun esittely]]&lt;br /&gt;
&lt;span style=&quot;text-transform: lowercase; font-variant: small-caps;&quot;&gt;'''II – Ubuntun käyttöönotto'''&lt;/span&gt;
[[Ubuntu_tutuksi/Live_cd|Kokeileminen esittely-cd:llä]] |
[[Ubuntu_tutuksi/Asentaminen|Ubuntun asentaminen]]&lt;br /&gt;
&lt;span style=&quot;text-transform: lowercase; font-variant: small-caps;&quot;&gt;'''III – Perustoiminnot tutuksi'''&lt;/span&gt;
[[Ubuntu_tutuksi/Peruskäyttö|Peruskäyttö]] |
[[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmat|Yleisimpien ohjelmien esittely]]&lt;br /&gt;
[[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot|Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot]]&lt;br /&gt;
[[Ubuntu tutuksi/Xubuntun ohjelmat|Suositeltavat ohjelmat Xubuntu linuxiin]]&lt;br /&gt;
&lt;span style=&quot;text-transform: lowercase; font-variant: small-caps;&quot;&gt;'''IV – Järjestelmänhallinta'''&lt;/span&gt;
[[Ubuntu_tutuksi/Järjestelmän_asetukset|Järjestelmän asetukset]] |
[[Ubuntu_tutuksi/Suljetut_tiedostomuodot|Suljetut tiedostomuodot]] |
[[Ubuntu_tutuksi/Laitteisto|Laitteisto]]&lt;br /&gt;
&lt;span style=&quot;text-transform: lowercase; font-variant: small-caps;&quot;&gt;'''V – Pintaa syvemmälle''':
[[Ubuntu_tutuksi/Wine|Wine]]&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;
&lt;span style=&quot;text-transform: lowercase; font-variant: small-caps;&quot;&gt;'''VI – Lisätietoja'''&lt;/span&gt;
[[Ubuntu_tutuksi/FAQ|Usein kysyttyä]] |
[[Ubuntu_tutuksi/Linkkejä|Linkkejä]]
&lt;span style=&quot;float: right;&quot;&gt;&lt;small&gt;({{muokkauslinkki}})&lt;/small&gt;&lt;/span&gt;
|}
[[Luokka:Ubuntu tutuksi]]
&lt;noinclude&gt;
[[Luokka:Navigaatiomallineet]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kuvakaappaus-Evolution - Sähköposti.png</title>
    <id>2369</id>
    <revision>
      <id>10547</id>
      <timestamp>2006-04-26T18:23:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Kuvakaappaus}}

[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kuvakaappaus-Musiikkisoitin.png</title>
    <id>2370</id>
    <revision>
      <id>10551</id>
      <timestamp>2006-04-26T18:24:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Kuvakaappaus}}

[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kuvakaappaus-Totem Movie Player.png</title>
    <id>2371</id>
    <revision>
      <id>10552</id>
      <timestamp>2006-04-26T18:24:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Kuvakaappaus}}

[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kuvakaappaus-- YLE - - Mozilla Firefox.png</title>
    <id>2372</id>
    <revision>
      <id>10546</id>
      <timestamp>2006-04-26T18:23:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Kuvakaappaus}}

[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kubuntu.png</title>
    <id>2374</id>
    <revision>
      <id>10534</id>
      <timestamp>2006-04-26T18:16:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Kuvakaappaus}}

[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kubuntu2.png</title>
    <id>2375</id>
    <revision>
      <id>24376</id>
      <timestamp>2006-11-18T12:05:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Tyopoyta.png</title>
    <id>2376</id>
    <revision>
      <id>10533</id>
      <timestamp>2006-04-26T18:16:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Kuvakaappaus}}

[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Xubuntu.png</title>
    <id>2377</id>
    <revision>
      <id>10535</id>
      <timestamp>2006-04-26T18:17:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Kuvakaappaus}}

[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Xchat-moonstone.png</title>
    <id>2378</id>
    <revision>
      <id>10548</id>
      <timestamp>2006-04-26T18:24:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Kuvakaappaus}}

[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Gimp-moonstone.png</title>
    <id>2379</id>
    <revision>
      <id>10549</id>
      <timestamp>2006-04-26T18:24:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Kuvakaappaus}}

[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Firestarter-moonstone.png</title>
    <id>2380</id>
    <revision>
      <id>10550</id>
      <timestamp>2006-04-26T18:24:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Kuvakaappaus}}

[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Gthumb-moonstone.png</title>
    <id>2382</id>
    <revision>
      <id>10553</id>
      <timestamp>2006-04-26T18:25:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Kuvakaappaus}}

[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kuvakaappaus-OpenOffice.org-Writer.png</title>
    <id>2383</id>
    <revision>
      <id>10545</id>
      <timestamp>2006-04-26T18:23:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Kuvakaappaus}}

[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kuvakaappaus-Tietokone-tiedostoselain.png</title>
    <id>2384</id>
    <revision>
      <id>10538</id>
      <timestamp>2006-04-26T18:20:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Kuvakaappaus}}

[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kuvakaappaus-Tulostimet.png</title>
    <id>2385</id>
    <revision>
      <id>10544</id>
      <timestamp>2006-04-26T18:22:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Kuvakaappaus}}

[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kuvakaappaus-Lisää sovelluksia.png</title>
    <id>2386</id>
    <revision>
      <id>10540</id>
      <timestamp>2006-04-26T18:21:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Kuvakaappaus}}

[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kuvakaappaus-Synaptic Paketinhallinta .png</title>
    <id>2387</id>
    <revision>
      <id>10541</id>
      <timestamp>2006-04-26T18:21:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Kuvakaappaus}}

[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ubuntu tutuksi/Järjestelmän hallinta</title>
    <id>2388</id>
    <revision>
      <id>18993</id>
      <timestamp>2006-09-14T17:36:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>luokitus</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä sivu on jaettu osiin ja osat siirretty sivuille:
*[[Ubuntu_tutuksi/Järjestelmän_asetukset|Järjestelmän asetukset]]
*[[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot|Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot]]
*[[Ubuntu_tutuksi/Suljetut_tiedostomuodot|Suljetut tiedostomuodot]]

[[Luokka:Ubuntu tutuksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Tyopoyta2.png</title>
    <id>2392</id>
    <revision>
      <id>10536</id>
      <timestamp>2006-04-26T18:19:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Kuvakaappaus}}

[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tietoturva</title>
    <id>2393</id>
    <revision>
      <id>28052</id>
      <timestamp>2007-01-18T12:51:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;center&gt;&lt;div style=&quot;background-color:#f0f0ff; align:center; font-size:1em; width:75%; border: 1px solid #C6C9FF; padding: 1em;&quot;&gt;
&lt;!-- otsikko? h1 ja == pyöräyttää sisällysluettelon hassusti :( 
      otsikkoa ei ole tarpeellista mainita uudelleen, sillä Tietoturva näkyy jo tämän rivin päällä valmiilla sivulla
      -- ~~~~ --&gt;
Tietoturva tutuksi -wikikirjan tarkoituksena on tarjota opaskirja uusille tietoturvasta kiinnostuneille käyttäjille. Suomenkielistä ohjeistusta ja materiaalia tietoturvasta erityisesti aloittelevien käyttäjien näkökulmasta on tarjolla hyvin vähän. Tätä kirjaa voi kommentoida ja lisätoiveita esittää foorumilla, jonka keskusteiluissa myös tekijät ovat mukana: http://fin24turva.net/foorumi/.

Tietoturvasta huolehtiminen on tärkeää, vaikka koneella ei mitään arvokasta olisikaan. Koneen uudelleenasentamisesta on aina vaivaa, ja roskapostittaja on usein kiinnostunut koneesta itsestään, ei niinkään sen sisältämistä tiedoista. Kaapattua tietokonetta voidaan nimittäin käyttää esimerkiksi roskapostipalvelimena, jolloin rikollinen säästää omia kustannuksiaan ja vaikeuttaa roskapostin torjuntaa. Suomessakin on muutamia tapauksia, joissa käyttäjän tietokone, jonka tietoturva on ollut heikko, on joutunut roskapostittajien palvelimeksi, ja Internet-operaattori on sulkenut liittymän vedoten roskapostitukseen. Pidä siis tietoturvasta huolta — autat itseäsi ja muita Internet-käyttäjiä.
&lt;/div&gt;&lt;/center&gt;&lt;br /&gt;

==Tietoturvan tason parantaminen==

=== Salasana ===
[[w:Salasana|Salasana]] on keino tunnistaa henkilöitä jonkin salaisen tiedon avulla. Mitä monimutkaisempi salasana on, sitä vaikeampi se on keksiä, joten monimutkaisuus on tavoiteltavaa. Salasanoja arvailemaan on kehitetty ohjelmia, jotka toimivat periaatteessa sitten, että ne kokeilevat kaikki mahdollisuudet. Hyvä salasana ei ole ensimmäisten joukossa, vaan sen kokeilemiseen menee nykytietokoneiden laskentateholla kymmeniä vuosia, joten sen murtaminen ei ole todennäköistä.

Hyvä salasana täyttää seuraavat tunnusmerkit:

* on pitkä, mieluiten vähintään 8 merkkiä
* sisältää isoja ja pieniä kirjaimia sekä numeroita.
* ei ole mistään sanakirjasta löytyvä sana
* ei ole yhdistettävissä käyttäjäänsä (osoite, hääpäivä yms. ovat huonoja)
* myös kirosanat ovat huonoja, koska ovat niin yleisiä

Tutkimusten mukaan 40% salasanoista on helposti arvattavissa. Hyvän salasanan valitsemista vaikeuttaa se, että salasanan pitäisi olla muistettavissa, jotta sitä ei esimerkiksi tarvitse kirjoittaa lapulle tietokoneen viereen (mikä on paha tietoturvariski).

Erilaiset salasanageneraattorit helpottavat turvallisen salasanan luomista.
* http://www.vanamo.net/passw/ - luo salasanan, joka koostuu suomen kielen tavuista, joten salasana muistuttaa sanaa ja on helposti muistettavissa.
* http://weppipakki.com/js/salasana/pswgener.htm - antaa enemmän vaikutusmahdollisuuksia salasanan sisältämien merkkien suhteen.

Kun sopivan monimutkainen salasanan on valinnut, täytyy se opetella riittävän hyvin. Eräs tapa on näpytellä salasanaansa esimerkiksi Notepadilla niin kauan, että se sujuu hyvin. Tätä harjoitustiedostoa ei tietenkään kannata tallentaa mihinkään.

Katso myös: [[w:en:Password strength]] (englanniksi)

=== Selaimen välimuistin tyhjennys ===

Selain tallentaa välimuistiinsa luettuja sivuja, mikä nopeuttaa aiemmin ladattujen sivujen avaamista. Välimuistiin saattaa tallentua salaisia tietoja, joiden avulla voidaan päästä esimerkiksi verkkopankin tunnuksille. Välimuisti onkin syytä tyhjentää aina kun ollaan käytetty verkkopankkia tai vastaavaa tärkeää sivua, varsinkin jos käytetään yhteiskäytössä olevaa tietokonetta esimerkiksi kirjastossa.

'''Firefox:''' Versio 1.5 toi mukanaan pikanäppäimen yksityistietojen poistamiseen. Jos selain on vanhempi, on se syytä päivittää uusimpaan versioonsa ([http://www.mozilla-europe.org/fi/]). Paina Ctrl, Shift ja Delete -näppäimiä yhtäaikaisesti. Valitse poistettavat tiedostot ja paina &quot;Poista valitut tiedostot&quot;.

'''Internet Explorer:''' Mene työkalut valikkoon ja valitse Internet-asetukset. Yleiset-välilehdeltä löydät napin &quot;Poista tiedostot&quot;, jota painamalla tyhjennetään välimuisti ja poistetaan evästeet.

'''Internet Explorer 7.0:''' Mene työkalut valikkoon ja valitse poista selaushistoria. Valitse vielä mitkä osat selaushistoriaa haluat poistaa. Kaiken voit poistaa painamalla poista kaikki.

'''Opera:''' Tools-valikon &quot;Delete private data&quot; tyhjentää välimuistin.

=== Selainten tietoturvan taso eli haavoittuvuudet ===

Tärkeään asemaan tietoturvassa on nykypäivänä noussut selainten tietoturva, kun käyttäjät menevät Internetiin selaimella ja sieltä löytyy huijaussivustoja jotka kalastelevat tietoja (phishing). Tanskalainen tietoturvayhtiö Secunia on listannut selainten haavoittuvuuksia joiden kautta hyökkääjät voivat päästä koneellesi. Tässä muutama esimerkki tämän hetken selainten aukkomääristä:

* '''Opera 0''' ([http://secunia.com/product/4932/])
* '''Firefox 3''' ([http://secunia.com/product/4227/])
* '''Microsoft Internet Explorer 6.x 19''' ([http://secunia.com/product/11/])

Phishing-suoja on valmiina [[w:Opera|Opera]]ssa ja [[w:Netscape|Netscape]]ssa.

* [http://www.ficora.fi/suomi/tietoturva/cert.htm Viestintäviraston tiedotteet tietoturva-aukoista]
* [http://secunia.com/ Secunian tiedotteet selainten tietoturva-aukoista englanniksi]

=== Palomuurin käyttö ===
[[Kuva:Dmz.png|thumb|Laitepohjaisen palomuurin (firewall) asema yrityksen verkossa.]]
[[w:Palomuuri|Palomuurin]] tehtävänä on estää ei-toivottujen yhteyksien muodostamista Internetin välityksellä.

Palomuurit voivat olla laitteistopohjaisia, jolloin ne ovat kokonaan erillisiä laitteita. Kotikäytössä nämä palomuurit ovat usein yhdistetty (ADSL-)modeemiin. Ne voivat olla myös ohjelmistopohjaisia, ja niitä voi ladata Internetistä ilmaiseksi (katso artikkelin loppu).

Windowsin palomuuri ei ole paras mahdollinen, mutta sekin on hyvä apu aloittelijalle. Windowsin palomuuri tulee Windows XP:n Service Pack 2:n mukana (käyttöjärjestelmän korjauspäivitys, joka kannattaa ladata). Palomuurin voi asettaa päälle Tietoturvakeskuksesta.

Applen Macissa ja useimissa kotikäyttäjille suunnatuissa Linux-jakeluissa on palomuuri sisäänrakennettuna ja se antaa riittävän suojan oletusasetuksillakin.

=== Virustorjunnan käyttö ===
[[w:Tietokonevirus|Tietokonevirukset]] ovat haittaohjelmia, jotka voivat  monistaa  itseään ja levitä tietokoneesta toiseen. Viruksentorjuntaohjelmistot  poistavat näitä viruksia ja  estävät niiden toimintaa. Tietokonevirus voi esimerkiksi tyhjentää koko kiintolevyn, mikä saattaa aiheuttaa suurta haittaa, jos tärkeistä tiedostoista ei olla tehty varmuuskopioita. Vuonna 2001 levinnyt CIH-virus osoitti, että virukset voivat rikkoa myös tietokoneen laitteistoa.

Viruksiksi luetaan nykypäivänä  myös troijan hevoset. Troijan hevonen tarkoittaa ohjelmaa, joka esittäytyy hyödyllisenä sovelluksena mutta vakoilee käyttäjää tai tekee järjestelmälle jotain haitallista. Virustorjuntaohjelmistot tunnistavat  myös troijan  hevosia, mutta niitä voi myös välttää lataamalla ohjelmistoja vain tunnetuilta sivustoilta.

Virukset vaivaavat lähinnä  Windows-käyttöjärjestelmiä. Applen Mac-järjestelmille ei ole olemassa aktiivisia viruksia tällä hetkellä.

== Ohjelmien valinta ==

=== Virustorjuntaohjelman valinta  ===

Tämä osio käsittelee virustorjuntaohjelman valintaa. Virustorjuntaohjelman tärkein ominaisuus on tietenkin sen kyky suojata tietokonetta viruksilta. Useimmat ihqseteli käyttäjät myös arvostavat helppokäyttöisyyttä ja tehtävien automatisointia. Vanhempien koneiden käyttäjille ohjelman pieni vaikutus suorituskykyyn on tärkeä ominaisuus. 

Virustorjuntaohjelmien kykyä tunnistaa ja tuhota viruksia voidaan testata ja näitä testituloksia kannattaa tarkistaa useammasta lähteestä. Monet tietotekniikka-alan julkaisut julkaisevat testituloksia säännöllisesti. Näissä testeissä ohjelma arvioidaan perusteellisesti. Testeissä huomioidaan usein myös esimerkiksi erot hinnoissa ja teknisen tuen määrässä ja laadussa. Lehtien testeissä ei kuitenkaan välttämättä saada luotettavaa tietoa ohjelman kyvystä tunnistaa viruksia. Tämä on ymmärrettävää, koska huolellinen testaaminen vaatisi suurta määrää viruksia ja asialle omistautunutta ryhmää, mitä useat laaja-alaiset julkaisut eivät voi järjestää.

Nykyään viruksilta suojaavien tuotteiden kokeneimmat testaajat ovat saksalainen Andreas Marx (http://www.av-test.org), ja itävaltalainen Andreas Clementi (http://www.av-comparatives.org). Näiden kokeet mittaavat tarkasti esimerkiksi ajan, joka virustorjuntaohjelman tekijällä kuluu viruksen löytämisestä uuden päivityksen esille saattamiseen. Kokeet ovat perinpohjaisia ja yksityiskohtaisia ja niitä voidaan käyttää vertaamaan itse viruksilta suojaavien ratkaisujen ominaispiirteitä. Surullisesti nämä kokeet vain tutkivat kaksi yllä kuvattua ominaispiirrettä; ne eivät tee osoiteasioita, siitä miten viruksilta suojaavat ratkaisut suorittavat tosielämään perustuvissa tilanteissa esim. parantaessaan infektoituneen järjestelmän, infektoituneiden web-sivujen ratkaisun reaktio. Ne eivät kuvaa ohjelmiston vaikutusta suorituskykyyn, eikä perusteellisuutta arkistoida ja tarkastaa asentajia.

Surullista kyllä, tuskin on olemassa sellaisia kokeita, jotka toimittavat perusteellisen, tarkan kuvan, siitä miten tuotteet reagoivat tyypillisissä tilanteissa. Kannattaa siis käyttää noita kahta testisivustoa vertailtaessa itselle sopivaa ohjelmaa. 

Lähde: http://fin24turva.net/foorumi/

=== Palomuurin valinta ===

Palomuuri ohjelmistoja on useilta valmistajilta ja ne poikkeavat toististaan. Palomuuriohjelmistot voivat olla myös &quot;rautapohjaisia&quot;, jolloin suodatus tapahtuu jo esim ADSL-modeemissa/jakajassa, muodostamalla ns. sisäisen verkon.

Ohjelmista voidaan jakaa kahteen haaraan palomuuriohjelmistot, jotka suodattavat vain tuledan verkkoliikenteen ja ohjelmistoihin jotka suodattavat myös lähtevän verkkoliikenteen. Käytettäessä palomuuriohjelmistoa joka suodattaa myös lähtevän verkkoliikenteen, jokaiselta tietokoneesta käytettävältä ohjelmalta ennetaan tai evätään pääsy verkkoon. Windows XP sisältää oman Microsoftin suunnitteleman palomuurin, joka suodattaa vain tulevan verkkoliikenteen.

'''Miksi valitsisin rautapohjaisen palomuurin:'''

Rautapalomuuri on erittäin luotettava siihen ei pystytä murtautumaan.                                 Haittaohjelmat ei pysty kiertämään palomuuria tai sammuttamaan sitä erillaisilla ohjelmallisilla komennoilla. Palomuuri toimii jatkuvasti,  kun tietokone vasta käynnistää itseään. Palomuurista saadaan helposti tilastotietoa yksittäisen koneen tietoturvauhkista.

== Hyökkäykset ja tartunnat ==

=== Vakoilu- ja mainosohjelmat ===

[[w:Vakoiluohjelma|Spyware]] eli vakoiluohjelma on haittaohjelma, joka kerää tietoa ohjelmaa suorittavasta tietokoneesta ja sen käyttäjästä ilman käyttäjän suostumusta. Ohjelma saattaa varastaa jopa luottokorttinumeroita tai vastaavia, joten ne ovat vaarallisia. Näiltä voi suojautua asentamalla spywaren torjuntaohjelman, käyttämällä turvallisempaa selainta ja välttämällä epäilyttäviä sivuja.

Kaikissa selaimissa on aukkoja, mutta eräiden selainten aukkoja käytetään runsaammin hyödyksi. Tämä on seurausta siitä, että markkinajohtajan asemassa olevan selaimen tietoturva-aukkoja hyväksikäyttävällä vakoiluohjelmalla on enemmän potentiaalisia uhreja. Markkinajohtajan asemassa on [[w:Internet Explorer|Internet Explorer]], joka toimitetaan kaikkien Windows käyttöjärjestelmien mukana. Vaihtoehtoisia selaimia ovat esimerkiksi:
* [[w:Firefox|Firefox]] - Ilmainen ja avoimen lähdekoodin selain. Saatavilla myös suomeksi. Firefox muistuttaa käyttöliittymältään enemmän Internet Exploreria, joten sen käyttöönotto saattaa olla helpompaa kuin Operaan siirtyminen.
* [[w:Opera|Opera]] - Ilmainen selain. Saatavilla suomenkielinen kielitiedosto.


=== Rootkitit ===

Rootkitit eivät ole viruksia, matoja tai troijalaisia, vaan muita haittaohjelmia, joiden avulla krakkerit (pahantahtoiset tietokoneenkäyttäjät) pyrkivät esimerkiksi varastamaan tietoja. Rootkit-ohjelmat voivat esim. muokata tietokoneen käyttöjärjestelmää ja korvata perustoimintoja. Rootkitit ovat erittäin vaikeita havaita ja näin ollen paras suojautuminen on ennaltaehkäisy, eli vältä laittomien ohjelmistojen lataamista. Termi &quot;rootkit&quot; tarkoitti alunperin Unix-ympäristöjen hakkerityökaluja, jolla murtajat varmistivat root-tason pääsyn koneelle.

Rootkit-ohjelmia:

*[http://www.f-secure.com/blacklight/ F-Secure Blacklight] Uusin version: [http://www.f-secure.com/exclude/blacklight/index.shtml 2.2.1037]
* IceSword http://xfocus.net/tools/200505/1032.html 
* InvisibleThings.org http://invisiblethings.org/tools.html 
* Microsoft - Malicious Software Removal Tool http://www.microsoft.com/security/malwareremove/default.mspx 
* Rootkit Hook Analyzer http://www.resplendence.com/hookanalyzer 
* RootkitRevealer http://www.sysinternals.com/Utilities/RootkitRevealer.html
* Sophos Anti-Rootkit 1.0 http://www.sophos.com/products/free-tools/sophos-anti-rootkit.html 
* UnHackMe http://www.greatis.com/unhackme/index.html

=== Roskaposti ===

[[Kuva:Roskapostia laatikossa.jpg||thumb|Tyypillistä roskapostia]]

[[w:Roskaposti|Roskaposti]] on ei-toivottua, suurina massoina lähetettyä ja ei kenellekään erityisesti kohdistettua sähköpostiviestintää. Roskaposti ruuhkauttaa verkkoja ja sähköpostijärjestelmiä.

* http://www.roskapostipaketti.fi - Liikenne- ja viestintäministeriön sivusto roskapostista

==== Phishing ====

Phishing on roskapostituksen muoto, jossa pyritään saamaan vastaanottajalta salasanoja tai luottokorttitietoja lähettämällä virallisen näköisiä sähköposteja. Usein sähköposteissa esittäydytään pankin edustajaksi ja ohjataan Internet-sivulle, joka muistuttaa pankin omaa. Pankit eivät kuitenkaan koskaan kysele salasanoja tai vastaavia sähköpostitse, joten kyselyt ovat mitä varmimmin huijausyrityksiä.

Phishing-huijausyritykset ovat lisäksi usein käyttöjärjestelmästä riippumattomia, kuten roskapostikin.

=== Krakkeri ===

[[w:Krakkeri|Krakkeri]] on ihminen joka murtautuu tietojärjestelmiin ja kopiosuojausten murtajaa kutsutaan samalla nimellä.  

==Ulkoiset linkit==

Tällä sivulla on linkkejä Wikikirjaston ulkoisille sivuille, joilla voit ladata esiteltyjä ohjelmia ja niiden käyttöohjeita.

=== Ilmaiset tietoturvaohjelmat ===

==== Palomuuriohjelmat ====

*Adorons Firewall http://www.enigmasoftwaregroup.com/products.shtml
*B-Wall http://www.sphinx-soft.com/XP/order.html
*BartWare Personal Firewall http://www.soft14.com/Internet_and_communication/Privacy_and_Secu...
*Comodo Personal Firewall http://www.personalfirewall.comodo.com/
*Filseclab Personal Firewal http://www.filseclab.com/eng/download/downloads.htm
*Goldtach http://www.goldtach.com/
*Jetico Personal firewall http://www.jetico.com/
*Kerio Personal Firewall http://www.sunbelt-software.com/Kerio-Download.cfm
*Look n Stop Lite http://www.spychecker.com/program/looknstop.html
*Netfilter/Iptables http://www.netfilter.org/
*Outpost Firewall http://www.agnitum.com/products/outpostfree/download.php
*Omniquad Personal firewall http://www.omniquad.com/pfirewall.htm
*Primedius Firewall Lite http://www.primedius.com/PersonalFirewall.htm
*R-Firewall http://www.r-firewall.com/
*Securepoint Personal Firewall http://www.securepoint.cc/en/products-pcfirewall.html
*Softperfect Personal Firewall http://www.softperfect.com/products/firewall/
*SafeZone / Minute Personal Firewall http://www.minutegroup.com/prodpg_safezone.htm
*Safety.Net  http://www.netveda.com/consumer/safetynet.htm
*SensiveGuard http://www.sensiveguard.com/
*WyvernWorks Firewall http://www.wyvernworks.com/firewall.html
*[[w:ZoneAlarm|ZoneAlarm]] http://www.zonelabs.com/store/content/catalog/products/sku_list_za.jsp

==== Virustorjuntaohjelmat ====

* Active Virus Shield 6.0 http://www.activevirusshield.com/antivirus/freeav/index.adp?
* Antivir http://www.free-av.com/
* Antidote http://www.vintage-solutions.com/English/Antivirus/Super/index.html
* Avast! http://www.avast.com/
* Avg Antivirus http://free.grisoft.com/doc/2/lng/us/tpl/v5
* Bitdefender http://www.bitdefender.com/bd/site/downloads.php?menu_id=21
* ClamWin http://www.clamwin.com/
* F-Prot Antivirus for Dos (dos-pohjainen) http://www.f-prot.com/download/home_user/

==== Vakoilutorjunta ja poisto-ohjelmat ====

*[[w:Ad-Aware|Ad-Aware]] http://lavasoft.element5.com/finnish/support/download/
*Spybot Search &amp; destroy http://www.safer-networking.org/en/download/index.html
*Windows Defender (Beta 2) http://www.microsoft.com/athome/security/spyware/software/default.mspx

'''Torjuntaohjelmat'''
*SpywareBlaster http://www.javacoolsoftware.com/spywareblaster.html
*SpywareGuard http://www.javacoolsoftware.com/spywareguard.html

===Ohjelmien käyttöoppaita===

====Palomuurit====
* Netfilter/Iptables http://www.netfilter.org/documentation/index.html#documentation-howto

====Virustorjuntaohjelmat====

* [[Tietoturva/AVG|AVG Anti-Virus]]

====Vakoilutorjunta ja poisto-ohjelmat====

* [[Tietoturva/Ad-Aware|Ad-Aware]]

[[Luokka:Tietoturva]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ubuntu tutuksi/etusivu2</title>
    <id>2394</id>
    <revision>
      <id>17381</id>
      <timestamp>2006-08-24T10:19:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>LittleLion</username>
        <id>428</id>
      </contributor>
      <comment>Poistettu jatkuvasti toisettavat Ubuntu sanat</comment>
      <text xml:space="preserve">=Etusivun kehitysversio=
== Tervetuloa tutustumaan Ubuntu Linuxiin! ==

[[Kuva:UbuntuLogo2.png|right|]]

===Mikä on Ubuntu tutuksi -wikikirja?=== 
* suomenkielinen opaskirja Ubuntu Linuxista
* kirjoitettu Linuxista kiinnostuneille ja uusille käyttäjille
* auttaa siirtymään Windowsista Ubuntuun
* Ubuntun suomalaisen käyttäjäyhteisön kirjoittama


{| width=&quot;100%&quot;
|-
|style=&quot;vertical-align:top&quot; |
&lt;div style=&quot;margin: 10px; border: 1px solid #CCCCCC; padding: 0 1em 1em 1em; background-color:#f8f8d1; align:right; font-size:1em&quot;&gt;
==Ubuntu tutuksi - sisällys==


'''I Johdatus Linuxiin'''
*[[Ubuntu_tutuksi/Linuxin_esittely|Linuxin esittely]]
*[[Ubuntu_tutuksi/Linuxin_esittely#Ubuntun_esittely|Ubuntun esittely]]


'''II Käyttöönotto'''
*[[Ubuntu_tutuksi/Live_cd|Kokeileminen esittely-cd:llä]]
*[[Ubuntu_tutuksi/Asentaminen|Ubuntun asentaminen]]


'''III Perustoiminnot tutuksi'''
*[[Ubuntu_tutuksi/Peruskäyttö|Peruskäyttö]]
*[[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmat|Yleisimpien ohjelmien esittely]]
*[[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot|Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot]]


'''IV Järjestelmänhallinta'''
*[[Ubuntu_tutuksi/Järjestelmän_asetukset|Järjestelmän asetukset]]
*[[Ubuntu_tutuksi/Suljetut_tiedostomuodot|Suljetut tiedostomuodot]]
*[[Ubuntu_tutuksi/Laitteisto|Laitteisto]]


'''V Lisätietoja'''
*[[Ubuntu_tutuksi/FAQ|FAQ]]
*[[Ubuntu_tutuksi/Linkkejä|Linkkejä]]
&lt;/div&gt;

&lt;div style=&quot;margin:10px; border:1px solid #CCCCCC; padding:0 1em 1em 1em; background-color:#ffffff; align:left; font-size:1em&quot;&gt;
===Toivotuimmat aiheet===
----
Mistä uusi Ubuntun käyttäjä kaipaa eniten ohjeita? [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=2625.0 Äänestä!]
&lt;/div&gt;


| width=&quot;40%&quot; style=&quot;vertical-align:top&quot; |

&lt;div style=&quot;margin:10px; border: 1px solid #CCCCCC; padding:0em 1em 0em 1em; background-color:#ffffff; align:left; font-size:1em&quot;&gt;
====Ajankohtaista====

----

&lt;small&gt;[http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Tiedote_6.06 Ubuntu 6.06 LTS (Dapper) julkaistiin 1.6.2006]. Wikikirjan ohjeet on muokattu sopiviksi tälle versiolle. On suositeltavaa [[Ubuntu_tutuksi/J%C3%A4rjestelm%C3%A4n_hallinta#P.C3.A4ivitt.C3.A4minen_uuteen_versioon|päivittää Ubuntu]] uusimpaan versioon. Edelliseen 5.10. Breezy versioon liittyvät ohjeet on merkitty tekstiin.&lt;/small&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;div style=&quot;margin:10px; border: 1px solid #CCCCCC; padding:1em 1em 0em 1em; background-color:#C2D8FF; align:left; font-size:1em&quot;&gt;

[[Kuva:Kubuntu-logo-pieni.png |none]]
&lt;small&gt;Wikikirjan sisältö kattaa nyt myös [http://www.kubuntu.org/ Kubuntun!] Kubuntu on Ubuntun rinnakkaisversio, joka käyttää graafisena työpöytäympäristönään [[Ubuntu_tutuksi/Linuxin_esittely#KDE|KDE]]:ta. Tässä kirjassa Ubuntun ja Kubuntun erot on huomioitu tekstissä eri värisinä palstoina. Kubuntun ohjeet näkyvät sinisellä taustalla ja Ubuntun ruskealla.&lt;/small&gt;

&lt;/div&gt;

&lt;div style=&quot;margin:10px; border: 1px solid #CCCCCC; padding:0 1em 0em 1em; background-color:#ffffff; align:left; font-size:1em&quot;&gt;
====Apuasi tarvitaan====

----

&lt;small&gt;Oletko halukas kirjoittamaan tähän wikikirjaan? Lue ensin [[Ubuntu_tutuksi/Kirjoittajille|ohjeita kirjan kirjoittajille]].&lt;/small&gt;
&lt;/div&gt;

|}

__NOTOC__
__NOEDITSECTION__

[[Luokka:Ubuntu tutuksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>ProCaster DVD-002</title>
    <id>2396</id>
    <revision>
      <id>19040</id>
      <timestamp>2006-09-15T21:01:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>62.72.244.145</ip>
      </contributor>
      <comment>/* temi Peekton RISC B2 */</comment>
      <text xml:space="preserve">== Yleistä ==
'''ProCaster DVD-002''' on Verkkokauppa.com:n myymä DVD-soitin, joka on klooni '''Yamada DVX 6600''':sta. Soitin tukee normaalien [[w:DVD|DVD]]-levyjen lisäksi [[w:MPEG-1|MPEG-1]], [[w:MPEG-2|MPEG-2]], [[w:MPEG-4|MPEG-4]], [[w:DivX|DivX]] 3.11/4.x/5.x ja [[w:XviD|XviD]]-videotiedostoja, [[w:JPEG|JPEG]]-kuvatiedostoja, [[w:Dolby Digital|Dolby Digital]] ja [[w:DTS|DTS]]-äänijärjestelmiä sekä SRT-tekstitystä DivX- ja Xvid-videoille. Laitteessa on [[w:S-Video|S-Video]]-, [[w:komposiittivideo|komposiittivideo]]- ja [[w:SCART|SCART]]-liitännät. Soitin on aluekoodivapaa eli toistaa kaikkien alueiden DVD-levyt.

=== Kuvia soittimesta ===
*[http://www.verkkokauppa.com/productimages/orig/11979_03.jpg Edestä]
*[http://www.verkkokauppa.com/productimages/orig/11979_06.jpg Takaa]
*[http://personal.inet.fi/koti/temi/kuvat/procaster4.jpg Sisältä]
&lt;br&gt;

== Firmwaret ==
Koska ProCaster DVD-002 on Yamada DVX 6600 klooni, siihen käy sama firmware kuin Yamadaan. ProCasterin ja Yamadan alkuperäiset firmware-versiot eivät tue XviD-videoita, joissa on käytetty ns. packed bitstream eli PBS-ominaisuutta. Tästä syystä laitteen käyttäjät ovat itse kehittäneet alkuperäisiä parempia firmware-versioita, joihin on lisätty mm. tuki packed bitstreamille.

'''Varoitus!''' Firmwaren päivitys tapahtuu aina omalla vastuullasi. Jos aiot päivittää firmwaren, lue ensin [http://personal.inet.fi/koti/temi/tiedostot.html temin firmwaren päivitysohje].
&lt;br&gt;&lt;br&gt;

=== alwaysconnected ===
*Modifioitu zapata07 v2.1:sta
*Toimii sekä uudessa että vanhassa ProCasterissa
*''Ominaisuudet''
**Kivan v5.1.1 taustakuvat

=== zapata07 v2.1 ===
*Modifioitu temi Peekton RISC B2:sta
*Toimii sekä uudessa että vanhassa ProCasterissa
*''Ominaisuudet''
**Nykyisen hakemiston nimi näkyy oikein
**Uudet taustakuvat

=== temi v3 ===
*Modifioitu Verkkokauppa.com 7.7.2005:sta
*Toimii uudessa ProCasterissa
*Tämä ei toimi kunnolla vanhassa ProCaster 002 ja Yamada 6600 
*''Ominaisuudet''
**Packed bitstream -tuki
**Firmwareen on lisätty Piki64:n muokkaama Peekton 6002 ARM-osa (Lataa korkeintaan 5 tekstitystiedostoa muistiin, jos tekstityksen tiedostonimi ei täsmää. Subtitle-napilla voi valita oikean tekstityksen.)
**Tekstityksen ajastusbugi korjattu 
**Volumen tason tallennus
**Uusia ikoneja 
**Uudet taustakuvat 
**Uusia fontteja (Enää ei tarvitse olla neljällä jaolliset) 
**Tukee ainakin SUB, TXT, SRT, SSA ja SMI -tekstityksiä
**Tiedostoselain tukee pitkiä tiedostonimiä 
**Suomenkieliset valikot 
**Otettu käyttöön piilotettuja audio-ja video valikoita 
**Tässä versiossa toimii kansiopolku 
**MP3-ohjelmointi toimii. Kun levy on latautunut, paina program-nappia kaukosäätimestä. 
**Käytönvalvonnan salasana on 3308 
*''Bugit''
**MP3 ID-tagit puuttuu?

=== Kivan v5.1.1 ===
*Modifioitu temi Peekton RISC B2:sta
*Toimii sekä uudessa että vanhassa ProCasterissa
*''Ominaisuudet''
**Uudet taustakuvat (Laza)
**Vaihdettu fontti 1 ja fontti 7
**Pieni muutos setup-kuvakkeisiin

=== temi Peekton RISC B2 ===
*Modifioitu New Age v15:sta
*Toimii sekä uudessa että vanhassa ProCasterissa
*''Ominaisuudet''
**Packed bitstream -tuki
**Firmwareen on lisätty Piki64:n muokkaama Peekton 6002 ARM-osa (Lataa korkeintaan 5 tekstitystiedostoa muistiin, jos tekstityksen tiedostonimi ei täsmää. Subtitle-napilla voi valita oikean tekstityksen.)
**Suomenkieliset valikot
**Uusia ikoneja
**Näytönsäästäjä bugi korjattu
**Volumen tason tallennus
&lt;br&gt;

=== Linkit firmware-tiedostoihin ===
*ProCasterin uudelle versiolle (servo 17.03.00.00)
**[http://home.planet.nl/~feer0011/yamada6600_zapata07uuumod.rar alwaysconnected] tai [http://www.netsonic.fi/~spirtti/Yamada6600-Procaster002/ALLWAYSCONNECTED_MOD_TEMI_ZAPATA_21.zip ISO-image jossa kaikki tiedostonimet] (modifioitu zapata07 v2.1:sta)
**[http://zapata07.googlepages.com/6600_zap07_v2.1_CP1252.rar zapata07 v2.1] tai [http://www.netsonic.fi/~spirtti/Yamada6600-Procaster002/002_6600_TEMI_ZAP07_V2.1_CP1252.zip ISO-image jossa kaikki tiedostonimet] (modifioitu temi Peekton RISC B2:sta)
**[http://koti.mbnet.fi/teevar/tiedostot/ProCaster_New_Servo_v3.zip temi v3] tai [http://www.netsonic.fi/~spirtti/Yamada6600-Procaster002/Temi_Procaster-New_Servo_V3.zip ISO-image jossa kaikki tiedostonimet] (modifioitu Verkkokauppa.com 7.7.2005:sta)
**[http://rapidshare.de/files/12699687/V5.1.1_Kivan.rar.html Kivan v5.1.1] (modifioitu temi Peekton RISC B2:sta)
**[http://personal.inet.fi/koti/temi/tiedostot/Y6600_Peekton_Risc_b2.zip temi Peekton RISC B2] tai [http://www.netsonic.fi/~spirtti/Yamada6600-Procaster002/Temi_Y6600_Peekton_Risc_b2.zip ISO-image jossa kaikki tiedostonimet] (modifioitu New Age v15:sta)
**[http://koti.mbnet.fi/teevar/tiedostot/APEX-YAMA_B7.zip temi Apex-Yama RISC B7] (modifioitu New Age v15:sta)
**[http://newage.mpeg4-players.info/firmwares/yamada/6600/Yamada6600v5_NewAge_V15.rar New Age v15] (modifioitu Yamada DVX-6600 v5 betasta)
**[http://www.verkkokauppa.com/images/files/002_firmware_7july05.zip Verkkokauppa.com 7.7.2005]
**[http://www.yamada.de/ftp/6600r4.zip Yamada DVX-6600 v4]
*ProCasterin vanhalle versiolle (servo 04.05.01.00)
**[http://home.planet.nl/~feer0011/yamada6600_zapata07uuumod.rar alwaysconnected] tai [http://www.netsonic.fi/~spirtti/Yamada6600-Procaster002/ALLWAYSCONNECTED_MOD_TEMI_ZAPATA_21.zip ISO-image jossa kaikki tiedostonimet] (modifioitu zapata07 v2.1:sta)
**[http://zapata07.googlepages.com/6600_zap07_v2.1_CP1252.rar zapata07 v2.1] tai [http://www.netsonic.fi/~spirtti/Yamada6600-Procaster002/002_6600_TEMI_ZAP07_V2.1_CP1252.zip ISO-image jossa kaikki tiedostonimet] (modifioitu temi Peekton RISC B2:sta)
**[http://rapidshare.de/files/12699687/V5.1.1_Kivan.rar.html Kivan v5.1.1] (modifioitu temi Peekton RISC B2:sta)
**[http://personal.inet.fi/koti/temi/tiedostot/Y6600_Peekton_Risc_b2.zip temi Peekton RISC B2] tai [http://www.netsonic.fi/~spirtti/Yamada6600-Procaster002/Temi_Y6600_Peekton_Risc_b2.zip ISO-image jossa kaikki tiedostonimet] (modifioitu New Age v15:sta)
**[http://koti.mbnet.fi/teevar/tiedostot/APEX-YAMA_B7.zip temi Apex-Yama RISC B7] (modifioitu NewAge v15:sta)
**[http://newage.mpeg4-players.info/firmwares/yamada/6600/Yamada6600v5_NewAge_V15.rar New Age v15] (modifioitu Yamada DVX-6600 v5 betasta)
**[http://www.yamada.de/ftp/6600r4.zip Yamada DVX-6600 v4]
&lt;br&gt;

== Linkit ==	 	
Yleiset
*[http://alwaysconnect.freesuperhost.com/Yamada6600Guide/index.htm Yamada DVX 6600 V15 online käyttöohje]
*[http://www.procaster.net/ Valmistajan kotisivut]
*[http://www.divxtest.com/What-is-DivxTest-Where-can-I-find.html DivxTest CD]

ProCaster / Yamada keskustelut
*[http://keskustelu.afterdawn.com/thread_view.cfm/102816 ProCaster DVD-002 (afterdawn.com)]
*[http://www.my-yamada.co.uk/phpBB/viewforum.php?f=16 Unofficial Development Forums (My-Yamada.co.uk)]
*[http://board.softpedia.com/index.php?showforum=24&amp;Itemid=40 DivXpert Firmwares (board.softpedia.com)]

Firmware-sivut
*[http://mtz.softpedia.com/ Mtz]
*[http://newage.mpeg4-players.info/ New Age]
*[http://personal.inet.fi/koti/temi/ temi]
*[http://zapata07.pt.to/ zapata07]

[[Luokka:ProCaster DVD-002]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ranskan kielioppi/Prepositiot</title>
    <id>2398</id>
    <revision>
      <id>13095</id>
      <timestamp>2006-05-31T18:44:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:Ranskan kielioppi]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Ranskan kielessä, toisin kuin suomessa, ei käytetä päätteitä sanojen taivuttamiseen. Ranskassa ovatkin käytössä '''prepositiot'''. Prepositiot ilmaisevat esimerkiksi paikkaa, kohdetta, omistussuhdetta ja aikaa. Osa prepositioista käännetään suomeksi aina tai lähes aina sijappäätteellä, mutta monilla on toki vastineena jokin suomen kielen prepositio.

===à===

===avec===
Prepositio ''avec'' ilmaisee
;kenen kanssa jotakin tehdään,
:''Je sortis avec mes copains.'' Lähden ulos kavereideni kanssa.
;minkä avulla jotakin tehdään,
:''Ce page est visible avec n'importe quel navigateur.'' Tämä sivu näkyy kaikilla selaimilla.
;rakennetta &quot;jo(i)lla on&quot;.
:''clubbeurs avec un agenda'', juhlijat, joilla on päämäärä
;Prepositiota käytetään myös tietyissä sanonnoissa
:''relations avec'', suhteet johonkuhun

===chez===

===dans===

===de===
'''De''' ilmaisee:
;alkuperää, sitä mistä tullaan (vastaa usein suomen elatiivia)
:''Je viens de Finlande.'' Tulen Suomesta.
;omistussuhdetta
:''Les clés de mon père.'' Isäni avaimet.
;[[../Substantiivit#Partitiivi|partitiivia]]
:''Je bois de bière.'' Juon olutta.
;yhdyssanaa
:''chiffre d'affaires'', liikevaihto

Kun prepositiota ''de'' seuraa artikkeli ''le'' tai ''les'', prepositio ja artikkeli yhtyvät:
:de + le &amp;rarr; du
:de + les &amp;rarr; des

===en===

===pour===

[[Luokka:Ranskan kielioppi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ranskan kielioppi/Adjektiivit</title>
    <id>2399</id>
    <revision>
      <id>16781</id>
      <timestamp>2006-08-16T11:32:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>hups</comment>
      <text xml:space="preserve">==Taivutus==

Ranskassa adjektiivit noudattavat sekä pääsanan lukua että sukua. Toisin sanoen monikollisen pääsanan kanssa käytetään adjektiivin monikkomuotoa ja pääsanan suvun mukaan käytetään joko adjektiivin maskuliini- tai feminiinimuotoa. Jos pääsanoja on useita, käytetään maskuliinimuotoa, jos yksikin pääsanoista on maskuliininen.

===Maskuliini ja feminiini===

Sanakirjoissa annettava perusmuoto on maskuliininen muoto. Feminiini saadaan tästä yleensä lisäämällä sanan loppuun e. Huomaa, että tämä lisäys vaikuttaa usein sanan ääntämiseen.
:vert ''m'' &amp;rarr; verte ''f'' (vihreä)
:bleu ''m'' &amp;rarr; bleue ''f'' (sininen)

Jos maskuliinimuoto päättyy e-kirjaimeen, toista e-kirjainta ei lisätä.

:belge ''m'' &amp;rarr; belge ''f'' (belgialainen)
:chimique ''m'' &amp;rarr; chimique ''m'' (kemiallinen)

Joskus e:n lisäämisen lisäksi sanan lopussa tapahtuu muitakin muutoksia.

;-c &amp;rarr; -que
Kun sana maskuliinimuodossa loppuu c-kirjaimeen, mutta maskuliini- ja feminiinimuoto äännetään samalla tavalla, kirjoitusasu muuttuu.

;-c &amp;rarr; che
:blanc &amp;rarr; blanche (valkoinen)
:franc &amp;rarr; franche (suora)
:sec &amp;rarr; sèche (kuiva)

;-en &amp;rarr; -enne
:parisien &amp;rarr; parisienne (pariisilainen)
:moyen &amp;rarr; moyenne (keskimääräinen)

;-eux &amp;rarr; -euse
:courageux &amp;rarr; courageuse (rohkea)
:heureux &amp;rarr; heureuse (onnellinen)
:nerveux &amp;rarr; nerveuse (hermostunut)

;-f &amp;rarr; -ve
:adjectif &amp;rarr; adjective (adjektiivinen)
:bref &amp;rarr; brève (lyhyt)

;-on &amp;rarr; -onne
:bon &amp;rarr; bonne (hyvä)
:con &amp;rarr; conne (mäntti)
:mignon &amp;rarr; mignonne (suloinen)

;-x (-s) &amp;rarr; -sse &lt;!-- vai johtuuko o-äänteestä? --&gt;
:faux &amp;rarr; fausse (väärä)
:gros &amp;rarr; grosse (iso, paksu)
::mutta yleensä gris &amp;rarr; grise (harmaa) 

Myös vartalossa voi tapahtua muutoksia e-kirjaimen lausumisessa ja siten kirjoittamisessa.
:cher &amp;rarr; chère (kallis, rakas)
:complet &amp;rarr; complète (valmis, täydellinen)
:sec &amp;rarr; sèche (kuiva)

===Viisimuotoiset verbit===

===Monikko===

Adjektiivien monikko muodostetaan samalla tavalla kuin [[Ranska:Substantiivit|substantiiveista]] lisäämällä yksikkömuodon perään s- tai x-kirjain. Jos yksikän maskuliinimuoto päättyy s-, x- tai z-kirjaimeen, s:ää ei lisätä. Monikon tunnus on x-kirjain, kun sana päättyy -eau tai -al (poikkeuksena adjektiivit bancal, fatal, natal, naval ja tonal).

==Vertailumuodot==

===Positiivi===

===Komparatiivi===
Komparatiivi muodostetaan panemalla adjektiivin eteen sana ''plus'' (enemmän), ''moins'' (vähemmän) tai ''aussi'' (yhtä paljon). Vertailtavan kohteen edessä olevaa suomen sanaa vain vastaa ranskassa ''que''.
:''Il est plus petit que Pedro.'' Hän on pienempi kuin Pedro.
:''C'est plus difficile que je (ne) pensais''. Se on vaikeampaa kuin mitä kuvittelin. (''Ne'' kuuluu hienostuneeseen kirjakieleen.)
:''Elle est moins chère.'' Se on halvempi. (Kirjaimellisesti ”vähemmän kallis”.)

Joillain yleisimillä adjektiiveilla on epäsäännölliset komparatiivimuodot.

===Superlatiivi===
Superlatiivi muodostetaan panemalla adjektiivin eteen sana ''plus'' tai ''moins'' (kuten komparatiivissa) ja määräinen [[Ranskan kielioppi/Substantiivit#Artikkelit|artikkelilla]] pääsanan eteen.
:''Il est la plus petit.'' Hän on pienin.
:''À votre avis, quelle est la langue plus facile?'' Mikä on teidän mielestänne helpoin kieli?
:''Elle est la moins chère.'' Se on halvin. (Kirjaimellisesti ”vähiten kallis”.)

Joillain yleisimillä adjektiiveilla on epäsäännölliset superlatiivimuodot.

====Superlatiivin käyttö====

Ilmaisuja ”seitsämänneksi tärkein” tai ”viidenneksi suurin” rakennetaan ranskassa kahdella tavalla:
:''le septième plus important'' = seitsemänneksi tärkein

Jos konteksti on tiedossa, voidaan käyttää pelkkää järjestyslukuakin:
:''Turku est la 5ème ville du pays.'' Turku on maan viidenneksi suurin kaupunki.

==Paikka lauseessa==

Ranskassa adjektiivin paikka on pääsääntöisesti pääsanan jäljessä. Pääsanan jäljestä ovat myös partisiipit.
:''une table rouge''
:punainen pöytä

Tästä säännöstä on kuitenkin joitain poikkeuksia.

===Pääsanan edessä esiintyvät ===

Pääsanan edessä esiintyvät adjektiivit ovat tyypillisesti yleisiä ja lyhyitä sanoja. Myös järjestysnumerot ovat pääsanan edessä. Pääsanan edessä esiintyvät määreet ovat seuraavassa järjestyksessä:
#numeraalit, autre, dernier, nombreux
#nouveau, jeune, vieux, vrai
#mauvais, faux, bon, beau, joli, vilain
#gros, grand, petit, haut, long

:''un autre vieil homme'' = toinen vanha mies
:''une jeune belle femme'' = nuori, kaunis nainen

Kun adjektiivia määrää adverbi, koko rakenne on usein pääsanan jäljessä.

:''un jeu vraiment long'' = todella pitkä peli

===Pääsanan edessä tai jäljessä esiintyvät adjektiivit===
{|
!sana!!merkitys pääsanan edessä!!merkitys pääsanan jäljessä
|-
|pauvre||kurja, rukka||köyhä
|-
|propre||oma||puhdas, siisti
|-
|sale||inhottava, kurja||likainen
|}

[[Luokka:Ranskan kielioppi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>GIMP/Tulosta</title>
    <id>2400</id>
    <revision>
      <id>19534</id>
      <timestamp>2006-09-24T14:20:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Jaajaajoo|Jaajaajoo]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Jaajaajoo|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;center&gt;[[Kuva:Wilber GIMP.app icon OSX.png]]&lt;/center&gt;
Tämä on Wikikirjaston GIMP-kirjan (http://fi.wikibooks.org/wiki/GIMP) tulostettava versio.

GIMP on avoimeen lähdekoodiin perustuva ilmainen kuvankäsittelyohjelma. Ohjeiden pitäisi lähteä niin perusteista, että ne ovat ymmärrettävissä ilman aiempaa kuvankäsittelykokemusta, mutta lukijan täytyy huomata, että kokeneemmat kirjoittajat saattavat pitää monimutkaisiakin välivaiheita yksinkertaisina ja jättää ne merkitsemättä.

Monet Gimpin toiminnoista ovat valikoissa. Valikkokomennot merkitään usein teksit lyhentämiseksi muotoon &quot;Tiedosto / avaa&quot; tai &quot;Tiedosto -&gt; avaa&quot;, joka tarkoittaa Tiedosto-valikosta löytyvää avaa-komentoa.

&lt;!-- &quot;==&quot; heittäisi linkkiosion TOCin alapuolelle--&gt;
'''Hyödyllisiä linkkejä:'''
* http://gimp-savvy.com/BOOK/ — Grokking the GIMP - erittäin laadukas opas (englanniksi)
* http://www.gimp.org/tutorials/ — GIMPin viralliset tutoriaalit (englanniksi)
* http://www.gimp.org/docs/ - Virallinen ohjekirja (monilla kielillä, ei suomeksi)
* http://www.student.oulu.fi/~jualasal/linux/gimp/ — GIMPin peruskäsitteet ja työkalut (suomeksi)

=GIMPin käytön aloittaminen=
{{:GIMP/Aluksi}}


=GIMPin perusteet=
{{:GIMP/Perusteita}}

=Kuvan rajojen muokkaaminen GIMPillä=
{{:GIMP/Reunat}}

=Hieman monimutkaisempia kuvankäsittelytekniikoita=
{{:GIMP/Yksinkertaista kuvankäsittelyä}}

=Harjoituksia=
{{:GIMP/Harjoituksia}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ranskan kielioppi/Ääntäminen</title>
    <id>2404</id>
    <revision>
      <id>27052</id>
      <timestamp>2006-12-28T14:57:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>luokka fix</comment>
      <text xml:space="preserve">{| style=&quot;width:300px;&quot; border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;3&quot; cellspacing=&quot;0&quot; valign=&quot;top&quot;
|+ konsonantit
|- style=&quot;background-color:#ffffaa;&quot;
!kirjain!!IPA
|-
|b||''b''
|-
|c||a:n, o:n ja u:n sekä konsonanttien edellä ''k''&lt;br/&gt;e:n, i:n ja y:n edellä ''s''&lt;br/&gt;katso myös konsonanttiyhdistelmä ”ch”.
|-
|d||''d''
|-
|f||''f''
|-
|g||a:n, o:n ja u:n edellä ''g''&lt;br&gt;e:n, i:n ja y:n edellä ʒ
|-
|h||mykkä (katso **)
|-
|j||ʒ
|-
|k||''k''
|-
|l||''l''
|-
|m||''m''
|-
|n||''n''
|-
|p||''p''
|-
|q||''k''
|-
|r||ʁ
|-
|s||''s''&lt;br/&gt;kahden vokaalin välissä kuitenkin ''z''
|-
|t||''t''&lt;br/&gt;pääte ”-tion” äännetään ''sjõ''
|-
|v||''v''
|-
|w||yleensä sanan alkukielen mukainen ääntämys (w-kirjain esiintyy vain lainasanoissa)
|-
|x||
|-
|y||''j'' konsonantin edellä, muuten vokaali
|-
|z||''z''
|-
! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color:#ffffaa;&quot; | konsonanttiyhdistelmät
|-
|ch||ʃ
|-
|gn||ɲ
|-
|ll||''l'' tai ''j''
|-
|ph||''f''
|}

{| style=&quot;width:300px;&quot; border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;3&quot; cellspacing=&quot;0&quot; valign=&quot;top&quot;
|+ vokaalit ja yhdistelmät
|- style=&quot;background-color:#ffffaa;&quot;
!kirjain!!IPA
|-
|a||''a'', ''ɑ''
&lt;!--|-
|ae||n'existe pas--&gt;
|-
|ai||ɛ
&lt;!--|-
|ao||n'existe pas--&gt;
|-
|au||o
|-
|ay||/ɛj/ jos seuraava kirjan on vokaali&lt;br&gt;/ɛj/ jos seuraava kirjan on konsonantti
|-
|e||''ks. [[#e:n ääntäminen|e:n ääntäminen''
|-
|eau||/o/
|-
|ei||/ɛ/
&lt;!--|-
|eo||n'existe pas--&gt;
|-
|eu||/œ/
|-
|i||/i/, /j/, ks. [[#i:n ääntäminen|i:n ääntäminen]]
|-
|o||/o/
|-
|oi||/wa/
|-
|ou||/u/
|-
|u||/y/
|-
|ui||/***/
|-
|y||/i/ jos seuraava kirjain konsonantti
|}

[[Luokka:Ranskan kielioppi|Ääntäminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kulttuuriperintö ja identiteetti</title>
    <id>2407</id>
    <revision>
      <id>23907</id>
      <timestamp>2006-11-16T11:55:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Romaani kulttuuri isolla</comment>
      <text xml:space="preserve">[[kuva:Cellarius ptolemaic system.jpg|thumb|Eurooppalaisella kulttuurilla on pitkä historia]]
'''Kulttuuriperintö ja identiteetti''' käsittelee kulttuurin vaikutusta identiteettiin erityisesti suomalaisesta ja eurooppalaisesta näkökulmasta. Elämme Euroopassa, jota on pitkään muovannut länsimainen, kristillishumanistinen arvomaailma. Suomi sijaitsee kiinnostavalla tavalla idän ja lännen kulttuurien välissä. Lisäksi meillä on oma &quot;pakanallinen&quot; menneisyytemme. Millä tavoin kulttuuri vaikuttaa siihen, ketä olemme ja mihin kuulumme?

Tämä Wikikirja liittyy löyhästi lukion elämänkatsomustiedon neljänteen kurssiin, mutta ei käsittele kattavasti kaikkia kurssin sisältöjä. Kirjan kehittämiseen ovat tervetulleita kaikki suunnilleen johdannossa ilmoitettuja arvoja kannattavat elämänkatsomustiedon opettajat ja muuten aihepiiriin perehtyneet ihmiset.

===Kappaleet===
* [[Kulttuuriperintö ja identiteetti/Johdanto|Johdanto]]
* [[Kulttuuriperintö ja identiteetti/Kulttuurin käsite|Kulttuurin käsite]]
* [[Kulttuuriperintö ja identiteetti/Identiteetti ja kulttuuri-identiteetti|identiteetti ja kulttuuri-identiteetti]]
* [[Kulttuuriperintö ja identiteetti/Eurooppalainen kulttuuri|eurooppalainen kulttuuri]]
* [[Kulttuuriperintö ja identiteetti/Etnosentrismi|etnosentrismi]]
* [[Kulttuuriperintö ja identiteetti/Suomalainen kulttuuri|suomalainen kulttuuri]]
* [[Kulttuuriperintö ja identiteetti/Saamelainen kulttuuri|saamelainen kulttuuri]]
* [[Kulttuuriperintö ja identiteetti/Romanikulttuuri|romanikulttuuri]]
* [[Kulttuuriperintö ja identiteetti/Muita vähemmistöjä|muita vähemmistöjä]]
* [[Kulttuuriperintö ja identiteetti/Monikulttuurisuus|monikulttuurisuus]]
* [[Kulttuuriperintö ja identiteetti/Lähteitä ja kirjallisuutta|lähteitä ja kirjallisuutta]]

[[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kulttuuriperintö ja identiteetti/Johdanto</title>
    <id>2408</id>
    <revision>
      <id>23867</id>
      <timestamp>2006-11-16T11:03:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tommi S.</username>
        <id>422</id>
      </contributor>
      <comment>Palautus vandalismin jälijltä</comment>
      <text xml:space="preserve">==Ovatko kaikki kulttuurit yhtä arvokkaita?==

Tämän oppimateriaalin taustaoletuksena on se periaate, että kulttuurien erilaisuus on arvokasta. On kuitenkin vaikeaa arvostaa aidosti vieraita kulttuureja, ellei ensin arvosta omaansa. Siksi yksi tämän kurssin teemoista on oman kulttuuriperinnön tarkastelu ja sen merkityksen pohtiminen.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on periaate, joka nousee kulttuurien kunnioittamisenkin yläpuolelle. Sellaista kulttuuria tai ihmistä, joka ei anna tilaa myös muille tai joka hyväksyy ihmisoikeusloukkaukset missään muodossa, ei ole mitään perusteltua syytä vapauttaa vastuusta suvaitsevaisuuden nimissä. Voin ymmärtää esimerkiksi uskontojen itseymmärryksen ainoana oikeana uskona vain niin kauan kuin ne eivät pyri totalitaristiseen muiden (tai omien kannattajiensa) oikeuksien rajoittamiseen.Eivätköhän kaikki ihmiset kulttuurista riippumatta haluaisi  esimerkiksi riippumattoman ja reilun oikeudenkäynnin? Ihmisoikeuksien merkityksen tajuaa, jos hetkeksi asettuu sellaisen ihmisen asemaan, jonka oikeuksia on poljettu.

Näinä aikoina ei ole helppoa tasapainoilla ihmisoikeuksien ja vierauden kunnioittamisen kysymyksissä. Tämän talven pilakuvakohu liitettiin sananvapauteen, joka on keskeinen ihmisoikeus. Toisaalta länsimaisissa yhteiskunnissa on yleensä lailla kielletty rasismi sekä tahallinen uskonnollisten vakaumusten pilkka. Sananvapaudenkaan nimissä ei siis ole luvallista tai moraalisesti oikeutettua pyrkiä lietsomaan kulttuurien välistä sotatilaa. Maailma on jo nyt tarpeeksi jakautunut, eikä valistuneiden muslimien asiaa auta tunne siitä, että heidän uskoaan ei kunnioiteta. Toisaalta liioiteltu hienovaraisuus voi myös olla yksi syrjinnän muoto. Paternalistinen holhoaminen voi loukata, koska sen taustaoletuksena on, että &quot;ne&quot; (ketä he sitten kulloinkin ovat) eivät ymmärrä lainkaan leikkiä, taidetta tai ovat tunne-elämältään kuin lapsia. Rasistiset vitsit ovat silti aina rasismia.

Tämän kurssin lähtökohtana on, että todellinen kulttuurien kohtaaminen vaatii sekä oman että toisen kulttuurin tuntemusta. Sama koskee myös kontakteja vähemmistö- ja alakulttuureihin.  Omasta kulttuuriperinteestä kannattaa silti pitää kiinni. Se on keskeinen identiteetin osa. Maailma on upea paikka, eikä sen kaikissa kolkissa tarvitsisi nauttia samaa mäkkäriruokaa, katsoa samoja tv-kanavia tai kuunnella pelkästään samaa musiikkia. Myös Antti Tuiskulla ja suomalaisella käristemakkaralla on paikkansa Euroopassa. Suomalaiset taitavat kuitenkin tuntea paljon huonommin omat vähemmistökulttuurinsa - saamelaiset ja romanit - kuin vaikkapa intiaanien tavat. Lähelle näkee toisinaan huonosti.

[[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:AVG automaattinen päivitys.jpg</title>
    <id>2412</id>
    <revision>
      <id>10109</id>
      <timestamp>2006-04-06T07:33:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>lisenssejä</comment>
      <text xml:space="preserve">AVG osaa päivittää itsensä, katso [[Tietoturva/AVG]]

{{GFDL}}
{{Cc-by-sa-2.0}}
{{Kuvakaappaus}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:AVG virus löydetty.jpg</title>
    <id>2413</id>
    <revision>
      <id>10111</id>
      <timestamp>2006-04-06T07:33:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>lisenssejä</comment>
      <text xml:space="preserve">AVG on löytänyt viruksen (Eicarin testivirus), katso [[Tietoturva/AVG]]

{{GFDL}}
{{Cc-by-sa-2.0}}
{{Kuvakaappaus}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:AVG ilmoitusalue.jpg</title>
    <id>2414</id>
    <revision>
      <id>10110</id>
      <timestamp>2006-04-06T07:33:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>lisenssejä</comment>
      <text xml:space="preserve">AVG on kutistunut ilmoitusalueelle, [[Tietoturva/AVG]]

{{GFDL}}
{{Cc-by-sa-2.0}}
{{Kuvakaappaus}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tietoturva/AVG</title>
    <id>2415</id>
    <revision>
      <id>19562</id>
      <timestamp>2006-09-24T14:21:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Jaajaajoo|Jaajaajoo]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Jaajaajoo|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">'''AVG Anti-Virus''' on pätevä ja ilmainen virustorjuntaohjelma Windowsille. Myös Linux-versio on saatavilla. Katso myös [[Tietoturva]]-kirjan muita osioita.

==Asennus==
*Lataa asennuspaketti osoitteesta http://free.grisoft.com/
*Aloita asennus käynnistämällä lataamasi ohjelma.
*Asennuksen päätyttyä ohjelma ehdottaa mm. päivittämään virustorjunnan. Virustorjunta on aina pidettävä päivitettynä, sillä vanhentuneilla tiedoilla varustetusta ohjelmasta on vain vähän hyötyä.
*Päivityksen jälkeen ohjelma ajaa täydellisen tarkastuksen, mikä voi kestää jonkin aikaa.

==Päivitys==
[[Kuva:AVG automaattinen päivitys.jpg|AVG:n automaattinen päivitys|right|thumb]]
Oletusasetuksena ohjelma päivittää itsensä automaattisesti koneen käynnistyessä. Tämä on kaikkein vaivattomin tapa pitää päivitykset ajan tasalla, varsinkin jos internetyhteys on kiinteä (esim. ADSL tai kaapeli)

==Virus löydetty==
[[Kuva:AVG virus löydetty.jpg|AVG on löytänyt viruksen|right|thumb]]
Jos koneellesin on päässyt pujahtamaan virus, antaa AVG kuvan mukaisen ilmoituksen. Klikkaa &quot;Heal&quot;.

==Kuvake ilmoitusalueella==
[[Kuva:AVG ilmoitusalue.jpg|right|AVG ilmoitusalueella|thumb]]
Normaalioloissa AVG pienenee ilmoitusalueelle (tietokoneen kellon viereen). Mikäli ohjelma on täysin toiminnassa on kuvakkeessa värit (vasen kuva), mutta mikäli jokin osa-alue mättää, muuttuu kuvake harmaaksi (oikealla)

[[Luokka:Tietoturva]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:GIMP-kuvat</title>
    <id>2416</id>
    <revision>
      <id>12541</id>
      <timestamp>2006-05-27T09:00:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:GIMP]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[GIMP]]-kirjaan kuuluvat kuvat.

[[Luokka:GIMP]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Ad-Aware pääikkuna.jpg</title>
    <id>2419</id>
    <revision>
      <id>10150</id>
      <timestamp>2006-04-07T07:42:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>Ad-Awaren suomenkielinen pääikkuna ([[Tietoturva/Ad-Aware]])

{{Kaksoislisenssi/Ccbysa}}
{{Kuvakaappaus}}</comment>
      <text xml:space="preserve">Ad-Awaren suomenkielinen pääikkuna ([[Tietoturva/Ad-Aware]])

{{Kaksoislisenssi/Ccbysa}}
{{Kuvakaappaus}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tietoturva/Ad-Aware</title>
    <id>2420</id>
    <revision>
      <id>24185</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:49:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">Ad-Awaren avulla voidaan poistaa vakoiluohjelmia (katso [[Tietoturva]]).

[[Kuva:Ad-Aware pääikkuna.jpg|thumb|Ad-Awaren suomenkielinen pääikkuna|400px]]
Ohjelman ja suomenkielisen kielipaketin saa osoitteesta: http://www.lavasoft.de/finnish/support/download Ohjelman asennus hoituu automaattisesti asennuspakettia klikattaessa. Kielipaketti asentuu myös itsestään, mutta suomen kieli täytyy valita asetuksista &quot;interface&quot;-välilehdeltä.

Skannaus onnistuu valitsemalla pääikkunasta &quot;Tarkista nyt&quot;. Valitse tämän jälkeen &quot;Tarkista koko järjestelmä&quot;

Skannauksen päätyttyä siirry eteenpäin ja valitse kaikki kohteet &quot;kriittiset kohteet&quot; -välilehdeltä. Kaikkien kohteiden valitseminen onnistuu kätevimmin (jos kohteita on paljon) klikkaamalla yhden kohteen valintaruutua hiiren oikealla näppäimellä ja klikkaamalla &quot;Valitse kaikki&quot;.

Ad-Watch on Ad-Awaren toiminto, joka pysyy aina päällä ja tarkistaa suoritettavia prosesseja vakoiluohjelmien varalta. Ad-Watch kuuluu maksulliseen Ad-Aware Plus -ohjelmaan.

[[Luokka:Tietoturva]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kulttuuriperintö ja identiteetti/Saamelainen kulttuuri</title>
    <id>2427</id>
    <revision>
      <id>23890</id>
      <timestamp>2006-11-16T11:41:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Kulttuuriperintö ja identiteetti/saamelainen kulttuuri” uudelle nimelle ”Kulttuuriperintö ja identiteetti/Saamelainen kulttuuri”: Sivun nimi aina isolla</comment>
      <text xml:space="preserve">[[kuva:Costumes Saami.jpg|thumb|saamelaisia]]

Suomessa on saamelaisia laskutavasta riippuen 7000-8000. Heistä noin puolet puhuu jotakin saamen kielistä. Äidinkielekseen saamen on rekisteröinyt noin 1700 suomalaista. Saamelaisuus määritellään nykyisin etnisen alkuperän eikä kielen mukaan. Saamen kielen asema ei ole vahva, koska monet nuoret muuttavat koulutuksen perässä kotiseudultaan. Se on kuitenkin mm. ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettava aine, josta ja jolla järjestetään opetusta.

Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana saamenkielisen kirjallisuuden asema on vahvistunut. Esimerkiksi Kirsti Palton kirjoja on käännetty myös suomeksi. Paltto kertoo, että hän opetteli itsekin kirjoittamaan saameksi vasta 14-vuotiaana. Hänen teoksissaan saamelaisen kertomaperinteen vertauskuvallisuus ja mytologia sekä luontotietoisuus kietoutuvat yhteen arjen kuvauksen kanssa.

Saamelaiseen kulttuuriin kuuluu vahvasti oma elämäntapa, joka perinteisesti on ollut liikkuva ja perustunut siirreltäviin kotiin, keräilyyn ja porotalouteen. Saamelaisia yhdistää oma musiikkiperinne, josta joiut ovat etelän ihmisille tutuimpia. Käsityötaito hyödyntää luonnonmateriaaleja. Kulttuuriin kuuluu myös oma kertomusperinne. Lapsi opetetaan osaksi sukua ja yhteisöä tarinoiden avulla. Moni saamelaisen kulttuurin muoto on katoamassa taitajien puutteessa ja elämäntavan uhanalaisuuden vuoksi. Yhä kuitenkin saamelaisalueen opettajat tietävät, että poroerotusaikaan osa oppilaista on poissa koulusta 5-10 päivää.

Saamelaista identiteettiä määrittävät kieli, kulttuuri, taide, joiku, folklore, oma alue sekä elinkeinot ja omanlaiseksi koettu luontosuhde. Luontosuhde opitaan tulilla, kodassa ja laavulla; sitä määrittää paljonkin ihmisille merkitykselliset elinkeinot, ja tärkeimpiä paikkoja ovatkin hyvät hillajänkät, poronhoitoon liittyvät alueet, mustikkavaarat ja apajat. Saamelaisalueella identiteettiä pitää koossa kieli ja perinteiset elinkeinot, citysaamelaisille taas on tärkeä &quot;luontosuhde&quot;, joka koetaan valtaväestöä syvemmäksi. &quot;Luonto on tärkein henkiolento, jonka kanssa täytyy elää sovussa,&quot; sanoo Kirsti Paltto.

Noitarummun kuvasymboliikka heijastaa muinaista animistista maailmankuvaa. Siinä kivet, kasvit ja eläimet koettiin tietoisina olentoina, ja maailma oli jaettu kolmeen kerrokseen: ylinen, ihmisten maailma ja alinen maailma. 

Saamelainen kulttuuri elää muutoksen aikaa, ja joikujen sijaan Amoc ja Aziz räppäävät saamen kielellä. 

(Lähteitä: Jarno Valkonen: Saamelainen luontosuhde, Kulttuurintutkimus 22(2005):4; Saana Katila: Kulttuuri vailla asemaa, Vihreä Lanka 25/2006)

Lisätietoja: [http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/vahemmis/saamel/uskoiden.html saamelaiskulttuurisivusto Oulun Lyseon suvaitsevaisuuskasvatussivuilta]

[[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kulttuuriperintö ja identiteetti/Etnosentrismi</title>
    <id>2428</id>
    <revision>
      <id>23899</id>
      <timestamp>2006-11-16T11:50:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Kulttuuriperintö ja identiteetti/etnosentrismi” uudelle nimelle ”Kulttuuriperintö ja identiteetti/Etnosentrismi”: Sivun nimi isolla!</comment>
      <text xml:space="preserve">[[kuva:Cpg359 46v.jpg|thumb|Nationalismi ja tribalismi ovat kautta aikojen johtaneet myös sotaan]]
'''Etnosentrismillä''' tarkoitetaan ihmisten taipumusta suosia omaa kansaansa ja katsella maailmaa oman kansansa näkökulmasta. Sen sisarkäsitteitä ovat ''nationalismi'' (kansallisuusmielisyys, kansallisuusaate) ja ''patriotismi'' (isänmaallisuus).

Nationalismi johtaa ikävimmissä muodoissaan sotiin ja jopa kansanmurhiin, joita kaunistelevasti sanotaan etnisiksi puhdistuksiksi. Toisaalta se on inhimillinen ominaisuus, joka voi innostaa myös hyvään oman kulttuurin arvostamiseen ja rakentamiseen.  

Yksi etnosentrismin muoto on luulo oman elämäntavan paremmuudesta. Vielä kolmekymmentäluvun sanakirjoissa esiintyi myös rodun käsite selittämässä, miksi länsimaiset ihmiset ovat arvokkaampia kuin muut. 

Kaikilla kansoilla ja ihmisryhmillä on tyypillisiä omaa kansanryhmää suosivia menettelytapoja. Esimerkiksi omaa kansaa tarkoittava sana saattaa tarkoittaa myös &quot;ihmistä&quot;. Monet kansojen alkuperää käsittelevät myytit selittävät oman kansanryhmän parhaiten onnistuneeksi, muut kansat jumalten tai jumalan harjoittelukappaleiksi. Raamatussa selitetään muiden kansojen syntyä Kain-myytillä: veljesmurhaaja joutui lähtemään omasta maastaan, ja hänestä ovat peräisin kaikki muut kansat kuin seemiläiset. 

Oman kansallisuuden arvostamisen ei tarvitse olla ristiriidassa myös muiden kansojen arvostuksen kanssa.

[http://fi.wikipedia.org/wiki/Nationalism Arvioi, miten nationalismi esitellään Wikipediassa]
[[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ubuntu tutuksi/Kirjoittajille</title>
    <id>2429</id>
    <revision>
      <id>20000</id>
      <timestamp>2006-10-03T10:18:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>82.215.236.160</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Ohjeita kirjoittamiseen */ typ0</comment>
      <text xml:space="preserve">==Mikä on wikikirjasto?==
* [[Ohje:Ohje|Wikirjaston ohjeet]]

==Ohjeita kirjoittamiseen==
* Tarkoitus on kirjoittaa täysin '''aloittelijoille''', joilla ei ole juuri mitään tietoa Linuxista ja muutenkin vain aivan perustiedot tietokoneista. 
* Lähes kenen tahansa tulee pystyä lukemaan kirjaa ymmärtäen sen sisällön.
* Tekstin tulee huomioida kohderyhmä mahdollisimman hyvin ja näin pyrkiä '''selkokieliseen ilmaisuun''' välttäen teknisiä termejä.
* Kyseessä on nimenomaan wikikirja, ei mikään yksittäisiä artikkeleita sisältävä wiki. 
* Wikikirjan ideana on olla '''oppikirja, jossa kokonaisuus etenee johdonmukaisesti alusta loppuun'''.
* Ohjeissa tulee ensisijaisesti suosia Ubuntun '''graafisia työkaluja''', mikäli niitä on tarjolla. Komentoriviohjeita voi toki antaa, mutta uuden käyttäjän on helpompi tutustua uuteen ja vieraaseen järjestelmään graafisten työkalujen kautta.
* Ohjeita voi selkeyttää kuvakaappauksilla
* On tärkeää, että ohjeissa selitetään mitä ollaan tekemässä, '''jotta lukija ymmärtää mistä on kysymys'''.

===Esimerkkejä hyvin kirjoitetuista artikkeleista:===
* [[Ubuntu_tutuksi/Järjestelmän hallinta#Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot|Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot]]
* [[Ubuntu_tutuksi/Järjestelmän hallinta#Monta käyttäjää - yksi kone|Monta käyttäjää - yksi kone]]

==Sisältösuunnitelma==

Kirjoitusta odottavat aiheet on '''lihavoitu'''.


'''I JOHDATUS UBUNTU LINUXIIN'''

'''Linuxin esittely'''
*Mikä on Linux?
**5 hyvää syytä siirtyä Linuxin käyttäjäksi
**Linux perustuu avoimeen lähdekoodiin
*Jakeluversiot ja työpöytäympäristöt
**Jakeluversiot eli distrot
* Työpöytäympäristöt
**Gnome
**KDE
**Muut

  
'''Ubuntu - Linux ihmisille'''
*Ubuntun esittely
*Lisätietoja Ubuntusta


'''II OTA UBUNTU KÄYTTÖÖN'''


'''Kokeile Ubuntua esittely-cd:llä'''  ( &quot;Kokeilu Ubuntua CD-levyltä&quot;? --[[Käyttäjä:TJ|TJ]])
*Desktop-cd:n tekeminen ( &quot;CD-levyn luominen&quot;? --[[Käyttäjä:TJ|TJ]])


'''Ubuntun asentaminen'''
*Ennen asentamista
**Huomioitavaa siirryttäessä Windowsista
**Järjestelmävaatimukset
*Asennusprosessi
**'''Asentaminen Windowsin rinnalle'''
**Lyhyesti
*Asennuksen viimeistely ( / &quot;tuki suljetuille tiedostomuodoille&quot;? (alempana olevan osion huomiointi myös) --[[Käyttäjä:TJ|TJ]])
**Easy Ubuntu - helppo tapa viimeistelyyn
**Easy Ubuntun toiminnot
**Easy Ubuntun käynnistäminen uudelleen
**Pikakuvake työpydälle
      

'''III UBUNTUN PERUSTOIMINNOT TUTUKSI'''


'''Peruskäyttö'''
*Perustoiminnot
**Sisäänkirjautuminen
**Työpöytä
***Paneelit ja valikot
***Työpöytä ja työtilat
***Työpöydän muokkaaminen
**Uloskirjautuminen
*Tiedostonhallinta ja hakemistorakenne
**Tiedostoselain
**Hakemistorakenne
*Käyttäjät ja käyttäjäryhmät (lyhyesti)
**sudo
*Komentorivi
**Esimerkkejä komennoista
**Oppaita komentorivikäyttöön


'''Yleisimpien ohjelmien esittely'''
*Vertailutaulukko
*Toimisto-ohjelmistot
*Internet
**Selaimet
**Sähköposti
**Pikaviestintä
**Nettipuhelut
**IRC (Internet Relay Chat)
**RSS-syötteet
*Grafiikka
**Kuvankäsittely
**Vektorigrafiikka
**Sivun taitto
*Tietoturva
**Palomuuri
**Virustorjunta
*Kotisivujen tekeminen
*Multimedia
**Musiikin kuuntelu
**Videoiden katselu
**Digikuvat
*Lisää ohjelmia


'''Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot'''
*Pakettienhallinta
*Ohjelmien asentaminen ohjelmavarastoista
**'Lisää sovelluksia' – työkalu
**Pakettienhallintaohjelma
**Asentaminen komentoriviltä: apt-get
***apt-get
***dpkg
***apt-cache
***apt-file
*Lisää ohjelmavarastoja käyttöön
**Ohjelmavarastojen lisääminen pakettienhallintaohjelmalla
**Ohjelmavarastojen lisääminen muokkaamalla sources.list -tiedostoa
**Ohjelmavarastojen lisääminen Easy Ubuntulla
*Yksittäisen ohjelmapaketin asentaminen
*Päivittäminen Ubuntun uuteen versioon
**Uuden version käyttöönotto päivitystyökalulla
**Päivittäminen muokkaamalla ohjelmavarastolistausta käsin


'''IV JÄRJESTELMÄNHALLINTA UBUNTUSSA'''


'''Järjestelmän asetukset'''
*Järjestelmän asetusten muokkaaminen
**Järjestelmänhallinnan työkalut
**Easy Ubuntu
**Asetustiedostojen muokkaaminen
*Pääkäyttäjä eli root (sudo
*Monta käyttäjää - yksi kone
**Käyttäjätilien luominen
**Käyttäjien oikeudet ja käyttäjäryhmät
*Fontit
*Näyttö
**Resoluutio ja virkistystaajuus
**3D-ajurit (&quot;Erikseen asennettavat 3D-ajurit&quot;? Eli suljetut, ja Intelin integroiduille ja vanhemmille ATI-korteillehan on suoraan avoimen lähdekoodin 3D-tuki --[[Käyttäjä:TJ|TJ]])
***Nvidia
***ATI
**Näytön asetusten uudelleenmäärittely (dpkg-reconfigure)
**xorg.conf tiedoston muokkaaminen
*Kirjoittimet
*Tietoturva
**Palomuuri
**Virustorjunta
*Verkko
* '''Windows-osiot'''


'''Suljetut tiedostomuodot'''
*Multimediakoodeekit kuntoon
**mp3
**w32codecs	
**muut
*DVD-elokuvien katsominen
*Java tuki
*Firefoxin multimedia-liitännäiset
**Videot näkyviin Firefoxissa
**Flash
**Realplayer
**Multimedia-liitännäisten testaaminen
*Taulukko-ohjelmista, jotka avaavat suljettuja tiedostoja (doc -&gt; oo writer jne.)


'''Laitteisto'''
*Tulostimet
*USB-laitteet
*'''wlan'''
*äänikortit
*skannerit
*tv-kortit
	

'''V FAQ'''
   

'''VI LISÄTIETOJA'''
*linkkejä yms.

[[Luokka:Ubuntu tutuksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ranskan kielioppi/Substantiivit</title>
    <id>2432</id>
    <revision>
      <id>16718</id>
      <timestamp>2006-08-16T10:59:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>rv - vandalismia</comment>
      <text xml:space="preserve">==Suvut==

Ranskan kielessä substantiivit jaetaan kahteen sukuun: maskuliiniin ja feminiiniin. Substantiivit ovat lauseissa pääsanoja, joiden suku vaikuttaa määreiden (adjektiivien, pronominien, numeraalien) ja verbien partisiipien muotoon.

On olemassa joitain sääntöjä ja nyrkkisääntöjä sanojen suvun päättelemiseksi, mutta pääasiassa suvut on opeteltava ulkoa.

===Maskuliinit===
Maskuliineja sanoja on enemmän kuin femininiinejä. Etenkin uudet kieleen tulevat sanat ovat usein maskuliineja. Maskuliineja ovat:

#miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat (esim. ''homme'' (mies), ''fils'' (poika)),
#seuraavilla johdoksilla luodut sanat
#:-ment
#:-eau

===Feminiinit===
#naispuolista henkilöä tarkoittavat sanat (esim. ''femme'' (nainen), ''fille'' (tyttö))
#-e loppuiset sanat ovat useammin feminiinejä, mutta e-kirjaimeen loppuvien maskuliinien määrä on samaten valtava, joten tähän sääntöön ei voi luottaa,
#seuraavilla johdoksilla luodut sanat
#:-tion- tai -sion
#:-esse
#:-ice
#:-ère
#:-ure
#suurin osa valtioista (poikkeuksia mm. ''Maroc'' (Marokko), ''Danemark'' (Tanska), ''Japon'' (Japani)),
#

===Sanaparit===

*-teur &amp;rarr; -trice
*-en &amp;rarr; -enne

==Partitiivi==

[[Luokka:Ranskan kielioppi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kulttuuriperintö ja identiteetti/Kulttuurin käsite</title>
    <id>2433</id>
    <revision>
      <id>15634</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:21:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:81.16.77.9|81.16.77.9]] tekemään vers</comment>
      <text xml:space="preserve">[[kuva:VanGogh-Irises 3.jpg|thumb|Van Goghin Auringonkukkia]]''Kulttuuri'' tarkoittaa kaikkea sellaista ihmisen luomaa toimintaympäristöä, joka ei ole vaistojen ohjaamaa. Sana kulttuuri tuli alunperin viljelyä tarkoittavasta latinan sanasta ''colere'', mutta tarkoitti jo antiikin aikaan myös hengen viljelyä. Sanan kulttuuri sukulaiskäsitteitä ovat (yleis)sivistys (Bildung), sivilisaatio ja traditio eli perinne.

Kulttuuriin lasketaan usein kuuluviksi niin uskonnot, tavat, laki, moraali, tieto/tieteet ja taiteet kuin elinkeinot ja talouskin. Valistuksesta alkaen kulttuurilla on tarkoitettu kaikkea sellaista inhimillistä käyttäytymistä ja ihmisen muokkaamaa toimintaympäristöä, joka ei määräytdy biologisesti vaan opitaan tai luodaan sosiaalisessa ympäristössä. Kulttuuri ei siis enää sanana sisällä arvovarausta: se on neutraali käsite, eikä tarkoita jotain 'ylevää' tai 'hienoa'. Antiikin aikaan sanaa käytettiin normatiivisesti tarkoittamaan hyvän kasvatuksen hedelmiä.

Kulttuurit jaetaan toisinaan korkeakulttuureihin ja primitiivisiin kulttuureihin, mutta tätä jakoa voidaan kritisoidakin. Voidaan myös puhua korkeakulttuurista populaarikulttuurin vastakohtana. Nykyisin kulttuuri ei enää sanana sisällä sellaista arvoväritystä, että vain yläluokan kulttuuri on oikeaa kulttuuria, vaan kulttuuri nähdään laajana inhimillisten toimintojen kirjona, joka välittyy ihmisille kielen ja symbolien kautta.

Kulttuurien välisiä eroja on pyritty selittämään lastenhoitojärjestelmien erilaisuudella (näin esimerkiksi Abram Kardiner).

Kulttuureja ja niiden välisiä eroja tutkivat esimerkiksi kulttuuriantropologit ja kulttuurifilosofit. Kulttuuriantropologien työn ansiosta on selvää, että &quot;kulttuuri&quot; ei ole yksi ilmiö, vaan samassakin yhteisössä on &quot;monia&quot; kulttuureja. Esimerkiksi kansallisen kulttuurin ajatus on osittain historiassa syntynyt konstruktio (eli rakennelma), joka tietoisesti rakennettiin 1800-luvulla tukemaan nationalistista aatetta kansakunnasta, jolla on oma muista kansoista poikkeava luonteensa.

[[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kulttuuriperintö ja identiteetti/Identiteetti ja kulttuuri-identiteetti</title>
    <id>2434</id>
    <revision>
      <id>23893</id>
      <timestamp>2006-11-16T11:44:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Kulttuuriperintö ja identiteetti/identiteetti ja kulttuuri-identiteetti” uudelle nimelle ”Kulttuuriperintö ja identiteetti/Identiteetti ja kulttuuri-identiteetti”: Sivun nimi aina isolla</comment>
      <text xml:space="preserve">[[kuva:Suomenlinna.jpg|thumb|Suomenlinna on osa Unescon maailmanperintöä]]
Identiteetti tarkoittaa ihmisen pysyvää minää, tunnetta siitä, kuka on ja mihin kuuluu. Identiteetin osia ovat mm. sukupuoli-identiteetti, seksuaalinen identiteetti ja sosiaalinen identiteetti sekä kulttuuri-identiteetti.

Kulttuuri-identiteetti tarkoittaa sen mieltämistä, mihin kulttuurisesti kuuluu, mikä tuntuu omalta. Omien juurien tunnistaminen auttaa ihmistä hyväksymään myös muita kulttuureja.

Eurooppalainen kulttuuri liittyy sekä antiikin perintöön että juutalaiskristilliseen suureen kertomukseen. Valistusaika toi eurooppalaiseen identiteettiin vielä vahvan ihmisarvon ja vapauden sekä suvaitsevaisuuden korostamisen.

[[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kulttuuriperintö ja identiteetti/Eurooppalainen kulttuuri</title>
    <id>2435</id>
    <revision>
      <id>23896</id>
      <timestamp>2006-11-16T11:46:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Kulttuuriperintö ja identiteetti/eurooppalainen kulttuuri” uudelle nimelle ”Kulttuuriperintö ja identiteetti/Eurooppalainen kulttuuri”: Sivun nimi aina isolla!</comment>
      <text xml:space="preserve">[[kuva:Vincent Willem van Gogh 083.jpg|thumb|Pieta eli sureva neitsyt Maria poikansa ruumiin kanssa on yksi tärkeä eurooppalaisen taiteen aihe. Tässä van Goghin versio.]]
Eurooppalaisuuteen kuuluu monenlaisia asioita. Sen kulttuuriset juuret ovat antiikin Kreikan sivistyksessä sekä juutalaiskristillisessä traditiossa, jotka valistuksen aikaan muokkaantuivat uudenlaiseksi keitokseksi. Nationalismin ja romantiikan ajan vaikutus koettiin aluksi myönteisenä, ja monet kokevat Goethen ja Schillerin eurooppalaisuuden ikoneina. Maailmansotien aikaan ja niiden jälkeen eurooppalaisuutta on leimannut myös uudenlainen kulttuuripessimismi sekä itsekriittinen suhtautuminen omaan kulttuuriperintöön ja sen hedelmiin.

Eurooppalaisina arvoina voidaan pitää antiikista periytyneitä hyvyyttä, totuutta ja kauneutta sekä kristillisen perinteen lähimmäisenrakkauden ajatusta. Valistusaikana ihmisoikeuksista ja vapaudesta tuli keskeinen osa eurooppalaisuutta. Lisäksi eurooppalaisina arvoina voidaan pitää luottamusta tieteisiin ja teknologiaan sekä ajatusta hyvinvoinnin jakamisesta. Tietynlaista arvokeskustelua siitä, mitkä ovat yhteisiä eurooppalaisia arvoja, käytiin, kun Euroopan perustuslakia luonnosteltiin. Katolisille maille olisi ollut tärkeä saada mukaan EU:n perustuslakiin kristilliset arvot, mutta kaikkein yleisimmin katsottiin humanististen arvojen yhdistävän kaikkia eurooppalaisia.

[[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kulttuuriperintö ja identiteetti/Romanikulttuuri</title>
    <id>2440</id>
    <revision>
      <id>23908</id>
      <timestamp>2006-11-16T11:56:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Linkki aiheesta muualla otsikon alle</comment>
      <text xml:space="preserve">Romanien syrjintä kiellettiin Suomessa vasta 1883. Aiemmin laki selkeästi syrji romaneja mm. irtolaisuuden vuoksi. Olipa laissa jopa erityinen hirttolaki miespuolisille romaneille. Suomen kansalaisuuden romanit saivat 1919. Romaniväestöä yritettiin sulauttaa valtaväestöön. Vuoden 1995 perustuslaissa romanien asema Suomen vähemmistökansana vahvistettiin ja samalla määriteltiin heille oikeus oman kielen ja kulttuurin kehittämiseen. Nykyään Suomessa on noin kymmenen tuhatta romanikansan jäsentä. Romaneilla on oma kielensä ja kultuurinsa. Romanikieli on sukua sanskritille. Nykyisin romaneilla on oma lippu ja oma kansallislaulu Gelem gelem.
[[kuva:GypsyTambourinePostcard.jpg|thumb|Usein viihteessä on esitetty romanikulttuuri hyvin stereotyyppisesti. Kuva on vanhasta postikortista.]]

Romanikulttuuriin kuului aiemmin liikkuva elämäntapa ja siihen liittyvät perinteiset ammatit. Romanien kansallispuku on värikäs ja näyttävä. Nuori nainen tekee itse ratkaisunsa, pukeutuuko hän perinteiseen romanipukuun. Pääasia yhteisön kannalta on, että nainen pukeutuu vanhempien ihmisten edessä säädyllisesti.

Romanikultuuriin kuuluu väistämis- ja välttämissäännöstö sekä puhtaus- ja häveliäisyysmääräyksiä. Näihin liittyy käsitys suvun ja ihmisen kunniasta. Yhteisön vanhimmat voivat katsoa jonkun maineen menneeksi moraalisen rikkomuksen vuoksi. Näin yhteisö säätelee itse tapakulttuuriaan. Välttämissäännöillä torjutaan verikoston pakko ja sukujen väliset konfliktit. Puhtaussääntöjen taustalla saattaa olla menneiden aikojen liikkuva elämäntapa, joka teki hygienian hoidosta tärkeän terveyden kannalta. Erityisiä ruokasääntöjä ei ole, mutta ruokailuvälineisiin ja keittiötarvikkeisiin liittyy tarkkoja puhtaussääntöjä. Seksuaalisuuden ilmentämiseen liittyy häveliäisyyttä ja tabuja.

Vanhempia ihmisiä kunnioitetaan. Tämä vaikuttaa jopa siihen, missä kerroksissa asutaan. Miehellä on muodollisesti perheen pään asema, mutta monissa perheissä asioista neuvotellaan yhdessä. Romanikulttuurissa arvostetaan yleensä kristillistä uskoa joko luterilaisessa tai vapaiden suuntien muodossa. Jo perinteisiin romanitervehdyksiin sisältyy ajatus Jumalan hallussa olemista. Hyviä tapoja arvostetaan. Romanit eivät kättele tervehtiessään toisiaan, vaan tervehtivät yhteisesti kaikkia huoneessa olevia kuuluvalla äänellä.

Romanien asioita on yli sata vuotta pyrkinyt ajamaan kristillisistä lähtökohdista Mustalaislähetys, jonka nykyinen nimi on Romano Missio. Järjestön lastenkodit ovat olleet tärkein toiminnan muoto, ja toimintaa on rahoittanut osaltaan sekä Raha-automaattiyhdistys että luterilainen kirkko. Aluksi Mustalaislähetys toimi valtaväestön ohjaamana ja mielessään assimilaatio valtaväestön elämäntapaan ja arvoihin, mutta nykyisin romanit vastaavat toiminnasta itse. Suomen etnopolitiikkaa tutkineen historiantutkija Panu Pulman mukaan lastenkodit olivat rasistisen assimilaatiopyrkimyksen yksi työkalu vielä 1970-luvulla, ja voidaan puhua jopa lapsiin kohdistuvista ihmisoikeusrikkomuksista. Tiettyinä aikoina jopa joka toinen romanilapsi oli vähintään osan vuotta lastenkodissa. Taustalla olivat myös romaniväestön huonot asunto-olot. Esim. Martti Grönfors on arvostellut Mustalaislähetystä kovin sanoin tutkimuksessaan Suomen mustalaiskansa, joka julkaistiin 1981. 

Mustalaislähetyksen tarkoitusperä oli alun alkuaan romanikulttuurin hävittäminen eikä romaneja päästetty sen hallitukseen. Nykyinen romanien hallinnassa oleva Romano Missio pyrkii suojelemaan ja vahvistamaan etnistä identiteettiä. Myös Suomen virallinen vähemmistöpolitiikka on muuttunut osin ulkoisten vähemmistökansojen oikeuksia korostavien kansainvälisten ajatusten, osin romaniväestön oman aktiivisen politiikan tuloksena. Lastenkotien ongelma on osittain ratkennut, kun vuoden 1984 lastensuojelulaki tehosti kaikkien lastenkotien ja laitosten valvontaa.

==Aiheesta muualla==

[http://www.romanomissio.fi/ Romano Mission kotisivuille]

[[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kuvakaappaus-Käyttäjät ja ryhmät.png</title>
    <id>2441</id>
    <revision>
      <id>24379</id>
      <timestamp>2006-11-18T12:07:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Käyttäjien ja ryhmien hallintaikkuna, pääikkuna - Ubuntu 5.10
[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kuvakaappaus-Käyttäjätunnusten muokkain-oikeudet.png</title>
    <id>2445</id>
    <revision>
      <id>10543</id>
      <timestamp>2006-04-26T18:22:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Käyttäjätunnusten muokkausikkuna, käyttäjän oikeudet (Ubuntu 5.10)
Kuvankaappaus vapaasta ohjelmistosta
{{Kuvakaappaus}}

[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kulttuuriperintö ja identiteetti/Suomalainen kulttuuri</title>
    <id>2457</id>
    <revision>
      <id>23903</id>
      <timestamp>2006-11-16T11:52:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Kulttuuriperintö ja identiteetti/suomalainen kulttuuri” uudelle nimelle ”Kulttuuriperintö ja identiteetti/Suomalainen kulttuuri”: Sivun nimi aina isolla</comment>
      <text xml:space="preserve">[[kuva:Finnish soldiers during the Winter War.jpg|thumb|suomalaisia sotilaita talvisodassa]]
Suomalaisen kulttuurin piirteitä ja parhaita tunnusmerkkejä ovat tai niinä on pidetty esimerkiksi seuraavia:
* euroviisumonsterit 2006
* sisu, sauna, Sibelius, salmiakki
* vaiteliaisuus, ujous, sisäänpäinlämpiävyys
* Kalevala
* nobelistimme Virtanen, Granit, Sillanpää
* jääkiekko, pesäpallo ja mäkihyppy
* Uuno Turhapuro, Spede
* idän ja lännen kulttuurien sekoittunut muoto: itäinen mentaliteetti ja läntisiä tapoja
* protestanttinen työmoraali
* Tuntemattoman sotilaan kuvaama auktoriteettien ja johtajien viha
* Seitsemän veljeksen kuvaama metsäläisyys, jossa kuitenkin on oppimisen ja sivistyksen siemen
* Nokia, Linux, koulutettu ja osaava kansa
* Pisa-tutkimuksen hyvä arvosana suomalaiselle koulujärjestelmälle
* kapellimestarit, suomalainen muotoilu ja arkkitehtuuri (Saarinen, Aalto...)
* muumit
* ruisleipä

Ensimmäinen kirjallinen maininta suomalaisista on peräisin Tacitukselta, joka kuvasi teoksessaan Germania suomalaisia (fennejä) äärimmäiseksi pohjoiseksi kansaksi, joka ei edes halua kehittyä vaan elää tyytyväisenä maailman äärillä.

[[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Elämänkatsomustieto</title>
    <id>2460</id>
    <revision>
      <id>19569</id>
      <timestamp>2006-09-24T14:21:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Jaajaajoo|Jaajaajoo]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Jaajaajoo|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:82.181.117.152|82.181.117.152]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">Elämänkatsomustieto on suunnattu niille ihmisille, jotka eivät osallistu minkään uskonnon opetukseen. Se sisältää aineksia mm. etiikasta, filosofiasta, sosiologiasta, uskontotieteestä ja kulttuuriantropologiasta. Elämänkatsomustieto pyrkii antamaan valmiuksia ymmärtää ja tutkia todellisuutta. Elämänkatsomustiedon tavoitteena on tarjota tietoja, joista ihminen saa aineksia oman elämänkäsityksen muodostamiseen. Elämänkatsomustiedon opetus korostaa järjen käyttöä hyvän elämän ehtona.

Tämän kirjan teksti pohjautuu lukion elämänkatsomustiedon kurssiin ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä.

{{Elämänkatsomustieto}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kuvakaappaus-Easy Ubuntu.png</title>
    <id>2462</id>
    <revision>
      <id>10537</id>
      <timestamp>2006-04-26T18:20:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Kuvakaappaus}}

[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Ubuntu-kuvat</title>
    <id>2463</id>
    <revision>
      <id>12554</id>
      <timestamp>2006-05-27T09:59:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Ubuntu tutuksi]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Ubuntu tutuksi]]-kirjan kuvitusta.

[[Luokka:Ubuntu tutuksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Kuvakaappaukset</title>
    <id>2464</id>
    <revision>
      <id>14324</id>
      <timestamp>2006-06-27T18:54:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Kuvakaappauksia.

[[Luokka:Kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Harmaahome2.jpg</title>
    <id>2467</id>
    <revision>
      <id>24361</id>
      <timestamp>2006-11-18T11:59:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Uusi versio kuvasta [[:Kuva:Harmaahome.JPG|Harmaahome.JPG]]; värit tasattu ja muutenkin selkeennytetty

Kuvassa harmaahomeen saastuttama varsi.

Alkuperäinen kuvan tekijä: '''Kaarlo''' / Hamppuforum

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Sisältö</title>
    <id>2471</id>
    <revision>
      <id>24974</id>
      <timestamp>2006-11-25T17:12:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* [[Suomen kieli/Kielioppi|Kielioppi]] */ Linkki</comment>
      <text xml:space="preserve">Suomen kieli wikikirjan sisällyluettelo. Tarkoitettu ei suomea äidinkielenään puhuville. Otsikot johtavat kirjan lukuihin, johon on listattu otsikon alla olevat asiat eli jokaisen otsikon alla on listattu sivun sisältö.

Huomautus kirjoittajille: Otsikon alle listattavat osat tulee liittää pääsivulle (kirjan lukuun) vaikka niistä olisi kirjoitettu omat sivunsa. Luvun otsikoita voidaan jakaa tarvittaessa omille sivuilleen, kuitenkin muistaen ne littää lukuun.

==[[Suomen kieli/Johdanto|Johdanto]]==

Johdanto suomen kieli wikikirjaan.

==[[Suomen kieli/Äänteet|Äänteet]]==

# [[Suomen_kieli_ulkomaalaisille/Sis%C3%A4lt%C3%B6/Suomen_aakkoset|Suomen aakkoset]]
# [[Suomen kieli ulkomaalaisille/Sisältö/Pitkät ja lyhyet vokaalit|Pitkät ja lyhyet vokaalit]]
# [[Suomen kieli ulkomaalaisille/Sisältö/Vokaalisointu|Vokaalisointu (vokaaliharmonia)]] 
# [[Suomen kieli ulkomaalaisille/Sisältö/Pitkät ja lyhyet konsonantit|Pitkät ja lyhyet konsonantit]]
# Diftongit
# &quot;Tahmaiset&quot; kirjaimet l, n, r, ja s
# Konsonantit
## Klusiilit k,p,t jne
## loppukirjain -e 
# [[Suomen kieli ulkomaalaisille/Sisältö/Sanan paino|Sanan paino]]
# Astevaihtelu
# Murteet

==[[Suomen kieli/Kielioppi|Kielioppi]]==

# Puhekielen ja kirjakielen eroja
#[[Suomen kieli/Sanaluokat|Sanaluokat]]
##[[Suomen kieli/Sanaluokat/Substantiivit|Substantiivit]]
##[[Suomen kieli/Sanaluokat/Adjektiivit|Adjektiivit]]
##[[Suomen kieli/Sanaluokat/Pronominit|Pronominit]]
##[[Suomen kieli/Sanaluokat/Numeraalit|Numeraalit]]
##[[Suomen kieli/Sanaluokat/Verbit|Verbit]]
##[[Suomen kieli/Sanaluokat/Partikkelit|Partikkelit]]
# Sanan rakentaminen
##Yhdyssanat
##Sanan johtaminen
# Astevaihtelu (k,p,t jne.)
# Nominaalien taivutus
## Tavalliset nominaalit 
## -i &gt; -e- nominaalit 
## -s nominaalit 
## -in &gt; -ime- nominaalit 
## -ton &gt; -ttoma- nominaalit 
## -nen &gt; -se- nominaalit 
## -e &gt; -ee- nominaalit 
## -si &gt; -de- nominaalit 
## -us &gt; -ukse- nominaalit 
# Pronominit
## [[Suomen kieli/Sanaluokat/Pronominit/Persoonapronominit|Persoonapronominit]]
## Possessiivipronominit
## [[Suomen kieli/Sanaluokat/Pronominit/Demonstratiivipronominit|Demonstratiivipronominit]]
## Relatiivipronominit
## Kysyvät pronominit (interrogatiivipronominit)
## Refleksiivipronominit
## Indefiniittipronominit
# Verbit
## Verbityyppi 1
## Verbityyppi 2
## Verbityyppi 3
## Verbityyppi 4
## Verbityyppi 5
## Verbityyppi 6
## Tempus (aikamuoto)
### Preesens tai futuuri
### Imperfekti
### Perfekti
### Pluskvamperfekti
## Infinitiivit
### 1. infinitiivi
### 2. infinitiivi
### 3. infinitiivi
### 4. infinitiivi
## Modukset
### Indikatiivi
### [[Suomen kieli/Imperatiivi|Imperatiivi]]
### Konditionaali
### Potentiaali
# [[Suomen kieli/Objektin_sijavalinta|Objektin Sijainvalinta]]
# Lauseen rakentaminen
## Lause ja virke
## Sanajärjestys
## Lauseenjäsenet
## Lauseenvastikkeet
## Lausetyyppejä
### Peruslause
### Omistuslause
### Nesessiivilause
### Existentiaalilause
### Predikatiivilause
# Adjektiivit
## Komparatiivit
## Superlatiivit
# Adverbit

==[[Suomen kieli/Oikeinkirjoitus|Oikeinkirjoitus]]==

# Yhdyssanat
#[[Suomen kieli/Oikeinkirjoitus/Välimerkit|Välimerkit]]
# Lainaukset
# Lainasanat
#[[Suomen kieli/Oikeinkirjoitus/Lyhenteet|Lyhenteet]]
# Numeroilmaukset
# Sanavalinta

==[[Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön|Suomen kieli käyttöön]]==

# Lukeminen
# Kuunteleminen
# Puhuminen
# Kieliopin artikkelit
# Wikiversity-moduulit
# Oppikirjat
# Suomen sanasto
# Suomen verbit
## Refleksiiviset verbit
## Verbien rektiot
## Passiiviset verbit
## Aktiiviset verbit
## Apuverbit
# Sanojen johtaminen
## Nomineita verbeistä
## Verbejä nomineista
## Adjektiiveja nomineista

==[[Suomen kieli/Sanasto|Sanasto]]==

Sanasto yleisimmistä suomen kielen sanoista.

==[[Suomen kieli/Liitteet|Liitteet]]==

# Verbitaulukot
# Objektitaulukot
# Lista sanapäätteistä
# Kieliopin terminologiaa
## Subjekti
## Verbi
## Objekti
## Nomini
## Pronomini
## Adjektiivi
## Adverbi
## Predikaatti
## Substantiivi
## Yksikkö
## Monikko
## Sijamuoto
## Postpositio
## Prepositio
## Tempus tai aikamuoto
## Modus
## Infinitiivi
## Partisiipi
## Konjunktio
## Partikkeli
## Passiivinen
## Aktiivinen
## Persoona
# Kirjailijat
## Aktiiviset kirjailijat
## Entiset kirjailijat
# Internet-linkkejä

[[en:Suomen_kieli_ulkomaalaisille/Sis%C3%A4lt%C3%B6]]
[[ru:Suomen_kieli_ulkomaalaisille/Sis%C3%A4lt%C3%B6]]

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Common Lisp</title>
    <id>2472</id>
    <revision>
      <id>17289</id>
      <timestamp>2006-08-22T13:29:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>128.214.9.63</ip>
      </contributor>
      <comment>kielenhuoltoa</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Common Lisp''' on listojen käsittelyyn perustuva, tehokas, ohjelmoitava ohjelmointikieli. Se standardoitiin vuonna 1994, ja Common Lisp ei ole niinkään ohjelmointikieli, vaan määritelmä kielen toteutukselle, samaan tapaan kuin esimerkiksi C ja C++. Common Lispin määritelmän perusteella on tehty monia toteutuksia, mm. ECL, SBCL, CMUCL ja CLISP.

Moni Lispiä käyttävä hakkeri kutsuu sitä parhaaksi ohjelmointikieleksi, eikä ehkä suotta. Missä muussa kielessä ohjelmoijan tuottama koodi on saumaton jatke itse kielelle? Lisp antaa ohjelmoijalle käyttöön samat työkalut kuin kielen tekijälläkin on. Esimerkiksi omien ehtorakenteiden luominen on mahdollista ja ne sulautuvat koodiin kuin ne olisivat sisäänrakennettuja. Koodin ja datan raja on myös häilyvä, koodi on dataa ja data on koodia, jos niin haluaa.

Vaikka Common Lispin käyttäjäkunta on kokenut ja keskimäärin kovatasoinen, se on pieni. Tästä syystä kirjastoja ei ole valtaisia määriä kuten Perlille tai C:lle. Kokoelma ei kuitenkaan ole aivan vaatimaton.

== Sisällysluettelo ==
* [[Common_Lisp/Toteutukset|Toteutukset]]
* [[Common_Lisp/Pikakelaus|Pikaisesti alkuun]]
* [[Common_Lisp/Perusteet|Perusteet]]
* [[Common_Lisp/Asennus|Asennus]]
* [[Common_Lisp/Def|Def -alkuiset funktiot/makrot]]
* [[Common_Lisp/Lukija|Common Lisp -Lukija]]
* [[Common_Lisp/Tulkki|Tulkki]]
* [[Common_Lisp/Kaantaja|Kääntäjä]]
* [[Common_Lisp/Rajapinta|Vieraskieliset Funktiot]]
* [[Common_Lisp/Virheet|Virheiden Käsittely]]
* [[Common_Lisp/Ongelmat|Kielen Ongelmat]]
* [[Common_Lisp/Historia|Historia ja murteet]]

== Linkkejä ==
* [http://sbcl.sourceforge.net/ SBCL -toteutuksen kotisivut.]
* [http://clisp.cons.org/ CLISP -toteutuksen kotisivut.]
* [http://ecls.sourceforge.net/ ECL -toteutuksen kotisivut.]
* [http://www.lisp.org/HyperSpec/FrontMatter/index.html Common Lisp hyperspec.]
* [http://www.cliki.net/index Common Lisp wiki.]
* [http://common-lisp.net/ Common Lisp kirjastoja]
* [http://planet.lisp.org/ Lisp maailman kuulumisia]

== IRC -kanavia ==
* IRCNet/[http://clearifzero.infogami.com/Lisp.Fi #Lisp.Fi] - yksi harvoista suomalaisista Lisp-kanavista,
* IRCNet/#Lisp - englanninkielinen Lisp-kanava,
* Freenode/#Lisp - toinen englanninkielinen Lisp-kanava, suurempi kuin kaksi ensinmainittua.

[[Luokka:Common Lisp]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Lisp varoitus.png</title>
    <id>2473</id>
    <revision>
      <id>27162</id>
      <timestamp>2006-12-31T15:13:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tarkempi luokks</comment>
      <text xml:space="preserve">http://www.lisperati.com/logo.html kertoo viimeisellä rivillä että kuvia voi käyttää mihin tahansa tarkoitukseen ja millä tahansa tavalla.

Löytyy [[Common_Lisp/Pikakelaus]] -sivulta

[[Luokka:Common Lisp kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Common Lisp/Pikakelaus</title>
    <id>2474</id>
    <revision>
      <id>17297</id>
      <timestamp>2006-08-22T15:12:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>128.214.9.63</ip>
      </contributor>
      <comment>kielenhuoltoa (tai ainakin joitakin pahimpia epäkielisyyksiä korjattu)</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Lisp_varoitus.png|thumb|Varoitus! Se on tarttuvaa.]]

&quot;Lisp -polku on kivinen, mutta samalla se on oikea polku&quot; - kuten moni kokeneempi Lisp -harrastaja tietää. Lisp on ohjelmointikielenä erilainen kuin monet muut ja nämä erot jakavat jyrkästi mielipiteitä kielestä. Moni karsastaa Lispiä sen runsaan sulkeiden käytön takia, mutta löytyy myös niitä, jotka rakastavat sitä. Tämä kirja on osoitus siitä, että ne jotka rakastavat Lispiä, rakastavat sitä enemmän kuin Lispiä vihaavat henkilöt rakastavat suosikkiohjelmointikieltänsä. Tämä kirja on olemassa, jotta Lispistä kiinnostuneet suomalaiset voisivat tyynnyttää mielenkiintonsa sen lyhyeen mutta hyvin ytimekkääseen kuvaukseen.

Vaikka Lisp on vihattu, se on samalla hyvin ilmaisuvoimainen ja kaunis kieli. Niiden, jotka sitä vihaavat, pitäisi myös pelätä sitä.

Koska alkuunpääseminen on vaikeaa, kirjassa on kiinnitetty hyvin paljon huomiota juuri siihen. Tämä sivu kertoo, mitä sinun kannattaisi tietää ennenkuin lähdet lukemaan muita sivuja.

----

== Miten Lisp eroaa useista muista ohjelmointikielistä? ==

Lisp lähestyy ohjelmointia eri tavalla kuin muut kielet yleensä. Lispissä ohjelmat rakennetaan listoiksi kun taasen muissa kielissä ne ovat yleensä tietynlaisia lauseita, jotka ohjelmointikieli tarkasti jäsentelee ja tekee lauseessa määritellyn toiminnon. Useat kielet eivät suosi tapaa kirjoittaa monta asiaa yhdelle riville. Lispillä on ominaisuuksia mitä muissa kielissä ei yksinkertaisesti vain ole. Lisp on myös omaksunut muille kielille epätavallisia tapoja, kuten tavan muuttaa sanoissa olevat pienet kirjaimet automaattisesti isoiksi kirjaimiksi, käyttää kivoja erikoismerkkejä nimissä ja erottaa funktiot ja muuttujat erillisiin nimiavaruuksiin. Nämä piirteet helpottavat nimeämistä Lispissä hyvin paljon.

Vertailun vuoksi tässä on sama ohjelma, kirjoitettuna C:llä, Pythonilla ja Common Lispillä:

&lt;pre&gt;
/* C-funktio joka lisää x:ään yhden ja kertoo sen sitten itsellään. */
int mult_add(int x)
{
    return (x + 1) * x;
}

# python
def mult_add(x):
    &quot;Funktio joka lisää x:ään yhden ja kertoo sen sitten itsellään.&quot;
    return (x + 1) * x

;;; Lisp
(defun mult-add (x) 
  &quot;Funktio joka lisää x:ään yhden ja kertoo sen sitten itsellään.&quot;
  (* (+ x 1) x))
&lt;/pre&gt;

== Kehitystyökalut ==

=== Editorit ===
Osasyy Lispin erikoiseen syntaksiin se, että sitä editoidessa on kautta historian käytetty hyvin tehokkaita tekstieditoreita sen sijaan, että syntaksista oltaisiin tehty monimutkaisempi. Tämä on osa Lispin kauneutta. Se, että editoreista voidaan ylipäätänsä tehdä avuliaampia, on osittain yksinkertaisen syntaksin ansiota. Syntaksin, joka on tarkoitettu yhtälailla niin koneelle kuin ihmisellekin.

Tämän vuoksi editorin valintaa kannatta harkita. Esimerkiksi Windowsin Notepad ei kelpaa laisinkaan. Editorin minimivaatimukset ovat, että se auttaa sinua asettelemaan sulkeet ja sisentää koodin sinulle valmiiksi. Tapoja sulkeiden asetteluun on yhtä monta kuin editoreitakin, muutamia kiinnostavia vaihtoehtoja on lueteltu tämän kappaleen lopussa. Jos aikaa riittää, kannattaa opetella joko emacs tai vi yleiskäyttöön. Emacs on laaja ja vi nopea, ja kumpi tahansa kelpaa koodin kirjoittamiseen. Molemmat ovat myös paljon parempia kuin mikään graafinen tekstieditori on nykyään.
Joitakin tapoja miten tehokas editori voi auttaa käyttäjää sulkeiden kanssa:
 * Värittää suljepareja sateenkaarivärein.
 * Vinkkaa avaussuljetta kun kirjoittaa sille sulkevan sulkeen pariksi.
 * Piirtää yhden supersulkeen vaikka kolmen samansuuntaisen sulkeen jälkeen.
 * Ryhmittää koodia sulkeiden mukaan sitä mukaa kun sitä kirjoitetaan.
 * Värittää parillisen sulkeen alueen pohjan sateenkaarivärein.
 * Piirtää laatikon sulkeen alueelle ja piilottaa kyseiset sulkeet tekstistä.

Emacs-editorista kannattaa lukea sen manuaalista, sikäli kun kukaan sitä tunteva ei kirjoita tähän kohtaan siitä lisää.

Vi-editorista on eri variaatioita: vi, vim ja gvim, joista jotkut toimivat myös windowsilla. *vi* ovat hyvin nopeita käynnistymään ja ne ovat hyvin tehokkaita tekstin muokkaamiseen.
 Hyödyllisiä komentoja vi:lle:
 * set expandtab -- muuttaa sarkainlyönnit välilyönneiksi.
 * set sm        -- vinkkaa avaussuljetta kun kirjottaa sille sulkevan sulkeen.

Slimellä Emacs-editorin saa liitettyä suoraan käyttämäänsä lisp-toteutukseen.

Suosittelen Slimen ja Emacsin käyttämistä.

=== Toteutus ===
Common Lispille ei ole olemassa vain yhtä hyvää toteutusta. Eri toteutukset ovat eri tavalla hyviä. Valitsemme siis kolme mielestäni oleellisinta toteutusta: SBCL:n, ECL:n ja CLISP:in. Käsittelemme tarkemmin eri toteutusten asentamista koneelle sivulla [[Common_Lisp/Asennus|Asennus]] (Samaisella sivulla puhutaan myös muitten työkalujen asentamisesta.)

SBCL on paljon käytetty toteutus. Olisin kertonut ainoastaan siitä, jos siitä olisi ollut tarpeeksi hyvä toteutus Windowsille kun kirjoitin tätä kirjaa. SBCL pystyy kääntämään koodin melkein yhtä nopeaksi kuin C kääntää vastaavan koodin. Se on myös hyvin testattu ja vakaa toteutus. SBCL:stä löytyy myös kaikki tarvittava Slimestä vuorovaikutteiseen tulkkiin.

CLISP on Windowsillakin toimiva toteutus, joka kääntää hieman hitaampaa koodia kuin SBCL. Myös sen saa Slimeen kiinni.

ECL on kaikilla käyttöjärjestelmillä toimiva toteutus, joka kääntää ohjelmat kääntämällä ne ensiksi C-koodiksi ja sitten kääntämällä ne gcc:llä joko suoritettavaksi ohjelmaksi tai .fas -kirjastoksi.

Jokainen toteutus näistä tukee CFFI:tä. CFFI on rajapintakirjasto vieraskielisiin funktioihin. CFFI:stä kerrotaan lisää sivulla [[Common_Lisp/Rajapinta|Vieraskieliset Funktiot]]

=== Vuorovaikutteinen Tulkki ===
'''REPL''' (Read Eval Print Loop) eli vuorovaikutteinen tulkki on elintärkeä ominaisuus Lispissä. REPL:issä voi suorittaa Lisp-listoja ja tämän vuoksi se on erinomainen työkalu funktioiden testaamiseen, ellei editori tarjoa ominaisuutta jolla lisp-listoja voi syöttää editorista käsin REPLille ja REPL syöttää editorille vastauksen. REPL menee virhetilaan jos sille syöttää väärin muotoillun tai muutoin huonon listan. Tällöin REPL tarjoaa vaihtoehtoja tilanteen korjaamiseksi. REPL:istä kerrotaan lisää sivulla [[Common_Lisp/Tulkki|Tulkki]].

=== Näppäimistöasettelu ===
QWERTY-näppäimistöasettelu on 130 vuotta sitten tehty asettelu jolla estettiin kirjoittajaa vahingoittamasta kirjoituskonetta hidastamalla kirjoitusnopeutta tahallisesti. Tämän vuoksi kannattaa harkita DVORAK, ABCDF tai kokonaan omaa näppäimistöasetelmaasi, joka on tehty näppäinpainallustesi mukaan tai räätälöity jostakin valmiista, olemassa olevasta näppäimistöasettelusta. Näppäimistöasettelun vaihto parantaa suorituskykyä ja estää sinua rikkomasta sormiasi. Nykyään näppäimistöt kestävät vaikka minkälaisia temppuja, miksi rikkoa sormiasi vaikka ne korjautuvatkin automaattisesti?

=== Mnemoonit ===
Hyvä muisti on erinomainen asia jos haluaa oppia jotakin uutta, tämän vuoksi suosittelen tutkimaan erilaisia muistamismenetelmiä. Voit muistaa ihmeellisiä asioita jos vain kokeilet niitä. Henkilökohtaisesti todettu erinomaisiksi työkaluiksi! Kirjoittamalla &quot;mnemonics&quot; -googleen, saa varsin hyviä ohjeita.

Esittelen tässä yhden mnemoonin jota käytän soveltavasti vieraiden sanojen ja outojen sarjojen oppimiseen, se perustuu sanan rikkomiseen muistettavampaan muotoon ja satunnaisten assosiaatioiden lisäämiseen. Olen todennut tämän toimivaksi. Haluat vaikka oppia limbisen järjestelmän perusosat; hippokampus, hypotalamus ja mantelitumake. Voit kuvitella miltä seuraava näyttää:

 Hippo, hypnomies ja manteli limboavat järjestelmää.

Pureskele ajatusta mielessäsi ja liitä siihen tärkeitä asioita kuten mm. miten nämä asiat liittyvät hippokampukseen, hypotalamukseen ja mantelitumakkeeseen. Kun et tarvitse muistisääntöä enää asian muistamiseen, anna sen unohtua. Tärkeämpi tieto jää tallelle silti koska olet siihen mennessä tehnyt niin monta oikeata assosiaatiota tietoon että et tarvitse muistisääntöä enempää.

== Makrot ==
Makrot ovat Lisp-ohjelmoijan parhaita ystäviä. Makroilla voidaan muuttaa Lisp-kieltä erilaiseksi. Silloin sillä voidaan tehdä mm. uusia ehtolausekkeita ja lausekkeita, jotka sulkevat vaikka pistokkeen makron päättyessä. Makrot ovat yksi monista hyödyistä siirryttäessä lausepohjaisesta kielestä listapohjaiseen. Makroja toistaiseksi ei olla pystytty siirtämään toiseen kieleen ilman, että kyseisestä kielestä oltaisiin tehty listapohjainen. Koodissa makrot muistuttavat hyvin paljon funktioita. Niillä on funktioihin verrattuna kuitenkin kaksi huomattavaa eroa: Funktiot evaluoivat parametrinsä ja funktiot suoritetaan ajonaikana. Makrot suoritetaan kääntämisen aikana, eivätkä ne suorita parametrejään, vaan antavat ne suoraan makrolle. Makro taasen palauttaa muokatun version, joka saattaa myös sisältää makroja ja siis laajentua edelleen. Makrot ovat hyvin ongelmallisia väärin käytettynä ja niitä tehtäessä kannattaa siis noudattaa hyvin suurta varovaisuutta. Makrojen testaamiseen on toki olemassa työkaluja. Hyvillä makroilla pystyy säästämään sormiaan tuhansien rivien kirjoittamiselta ja tutkimiselta. Ne ovat siis hyvin hygieenisiä kapistuksia oikein käytettynä.

== Ohjelmoitavuus ==
Lispin ohjelmoitavuus tarkoittaa sitä, että itse toteutuksen voi ohjelmoida. Tämä tekee Lisp-toteutuksista erittäin dynaamisia ja miellyttäviä kumppaneita. Itseasiassa, joissakin tilanteissa, joissa muuten joutuisi kuraamaan itsensä C-kieleen, voidaan ongelma ratkaista lyhyellä koodilla, joka toimii laajennuksena kieleen. Toisaalla käsitellään miten Lisp luo tällaisen mahdollisuuden.

[[Luokka:Common Lisp]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Common Lisp/Perusteet</title>
    <id>2476</id>
    <revision>
      <id>17293</id>
      <timestamp>2006-08-22T14:26:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>128.214.9.63</ip>
      </contributor>
      <comment>kielenhuoltoa (on se vieläkin aika sekava)</comment>
      <text xml:space="preserve">Uusiin asioihin liittyy monesti tietyt perusteet, jotka tulee hallita ennenkuin voi ryhtyä varsinaisesti töihin. Tällä sivulla esittelemme sinulle perusasiat Common Lispistä. Jotkin näistä asioista pätevät soveltuvin osin myös muihin Lisp-murteisiin.

== Listat ==
Common Lisp perustuu listojen käsittelylle, joten esitelemme ne ensimmäiseksi.

Common Lispin listat ovat linkitettyjä listoja. Ne koostuvat pareista, eli elementeistä joilla on kaksi solua. Pareista muodostetaan listoja seuraavasti: parin ensimmäinen solu sisältää lista-alkion ja toinen solu seuraavan tällaisen parin osoitteen. Listassa viimeisenä olevan parin toinen solu ei sisällä osoitinta, vaan 'atomin' joka ilmaisee että lista loppuu, eli NIL. NIL ilmaisee myös tyhjyyttä, väärää ja muita pahuuden voimia. Sen komplementti on T, joka ilmaisee jotakin olevaista, oikeata, ja muita hyviä asioita.

[[Kuva:car_ja_cdr.jpg|thumb|Tätä elementtiä kutsutaan nimellä CONS.]]

Muinaisen Lisp-koneen mukaisesti pari on nimeltään CONS, ensimmäinen (vasemmanpuoleinen) solu parista on nimeltään CAR, ja toinen (oikeanpuoleinen) solu on nimeltään CDR. Näitä nimiä vastaa funktiot, jotka toimivat hyvin johdonmukaisesti. Funktiolla CONS on kaksi parametriä ja se evaluoituu niistä muodostuvaksi pariksi. Funktiolla CAR on yksi parametri, jonka vasemmanpuoleiseksi soluksi se evaluoituu. CDR toimii samoin kuin CAR, paitsi että evaluoituu oikeanpuoleiseksi soluksi, tietenkin. Pareja voi siis linkittää &quot;hännistään&quot; yhteen siten että ne muodostavat listan! Muinaisessa Lisp-koneessa oli ilmeisesti käsky myös listan muodostamiselle, ja se oli list, joka löytyy myös nykyaikaisesta Common Lispistä.

&lt;pre&gt;
(cons 1 (cons 2 (cons 3))) == (list 1 2 3)
(cons 1 2)         == (1 . 2)
(car (list 1 2 3)) == 1
(cdr (list 1 2 3)) == (list 2 3)
&lt;/pre&gt;

== Ensimmäinen Malli Suorittimesta ==
Toisin kuin muissa kielissä, joissa ohjelma suoritetaan niin monimutkaisella tavalla jopa tulkissa, että tarkka selitys sen toiminnasta maallikolle on hepreaa, Lisp -ohjelmassa listat suorittava ohjelma on suhteellisen yksinkertainen ja siitä ei tarvitse tietää kaikkea kerralla. Seuraavassa esitetty kannatanee kuitenkin tietää.

Kun Lisp lukee ohjelmasta yhden listan, se antaa sen parametriksi eval-funktiolle, joka lukee listasta ensimmäisen solun. Jos siellä on symboli, se hakee vastaavan symbolin funktion nimiavaruudesta. Jos se löytää funktion, se kutsuu itseään lopuille listan elementeille ja syöttää tuloksena saadun evaluoidun listan aiemmin mainitulle funktiolle.

== Piste ==
Listamuotoon kuuluu valinnainen piste, jolla voidaan ilmaista että lista ei lopukkaan tavalliseen tapaan NILliin, vaan johonkin muuhun.
(cons 1 2) antaa samaa kuin '(1 . 2)

== Don QUOTE ==
QUOTE on erikoinen komento, se estää parametriensä evaluoinnin ja palauttaa ne. Esim. (quote (sika possu apina)) palauttaa listan (sika possu apina), eikä sika-funktiolle yritetäkään syöttää possua tai apinaa. Quotella on myös yhden merkin muoto, ', jonka avulla esimerkin listan voisi kirjoittaa muotoon: '(sika possu apina) ja ' merkkiä voi siis ajatella eräänlaisena suorittimen lamauttajana, joka antaakin syöttää funktioille lukijalla suoraan tuotettuja listoja!

Esimerkkinä aiemmat listat nyt quote -muodolla.

&lt;pre&gt;
'(1 2 3)
'(1 . 2)
(car '(1 2 3))
(cdr '(1 2 3))
&lt;/pre&gt;

== Don FUNCTION (QUOTE) ==
FUNCTION on erikoinen komento jota voi käyttää nimeä/symbolia vastaavan funktion hakemiseen ja palauttamiseen. Esimerkiksi kun suoritat listan (function list), FUNTION selvittää onko argumentti symboli, jos on, se hakee funktionimiavaruudesta sille vastineen ja palauttaa saamansa tuloksen. FUNCTIONilla on erikoinen kahden merkin muoto, #',  joka toimii samaan tapaan kuin quoten vastaava muoto.

Seuraavassa esimerkissä on komento, jota et ole vielä nähnyt tässä kirjassa:

&lt;pre&gt;
(funcall #'list 1 2 3) tekee samaa kuin (list 1 2 3)
&lt;/pre&gt;

FUNCTION tulee käsittelyyn myöhemmin kun puhutaan korkeamman asteen funktioista.

== Sulkeiden Tarina ==
LISP kielen on saattanut tunnistaa alusta alkaen sen sairaalloiselta näyttävältä sulkeidenkäytöltä. Varmaan jo synkän seitsenkymmenluvun alusta, LISPin syntaksia on yritetty parantaa tältä kantilta. Ehkäpä jopa sinä saatat yrittää jotakin. On hyvä yrittää uusia temppuja, mutta historia tuntuu vain toistavan itseään. Vaikka LISPin keino käyttää sulkeita lähestyy pitkälle äityneen perversion asteikkoa, se on toistaiseksi paras tapa esittää listoja merkkijonoin.

Koska niin moni on yrittänyt parantaa lispin syntaksia, parannusehdotuksia on runsaasti. Lisäksi jokainen uusi heppu ehdottaa alkajaisiksi perinteisiä parannusehdotuksia: infix-syntaksi prefixin tilalle on aika yleinen, niin myös sisennyksen huomioiminen. Mille tahansa ehdotukselle voidaan keksiä yksi hyvä puoli ja kaksikymmentä huonoa.

=== Sulkeiden tulevaisuus ===
On vaikea kuvitella hienoja tapoja esittää lista merkkijonoilla muuten kuin sulkeilla. Siksipä on epätodennäköistä, että sulkeet katoaisivat Lispistä merkkijonojen aikakaudella. Sen sijaan Lispissä lepää mahdollisuus muille tavoille esittää ohjelmakomentoja. Uusia tapoja antaa ja vastaanottaa tietokoneelta tietoa/komentoja kehittyy kokoajan. Kuka tietää, jos tulevaisuudessa tietokoneet ohjelmoidaankin hermostoon liitettävän kaapelin kautta? Tällöin tuskin enää tarvitaan turhan hankalia tapoja esittää listoja, koska linkin avulla mitä tahansa tietoa voi muokata ja lukea murto-osassa nykyisestä ajasta.

== Nimeäminen ==
On tärkeää tietää oikea nimeämistyyli koska se saa koodin näyttämään selvemmältä ja tietyissä tapauksissa myös välttää hyvin ilkeitä virheitä.

Koska Lispissä väliviiva on laillinen merkki symboleiden nimeämisessä sitä käytetään ala_viivan tai camelCasen sijaan sanojen erottamisessa muuttujanimissä. Alaviivan käyttöä nimissä pidetään yleisesti hyvin epätyylikkäänä ratkaisuna.

Hyvässä nimeämiskäytännössä reunustetaan kaikki globaalit (tarkemmin sanottuna dynaamiset) muuttujat tähdillä, näin: *tama-on-globaali-muuttuja*. Muut symbolit nimetään normaaliin tapaan.

Vastaavasti vakiot ympäroidään yleensä +-merkeillä: (defconstant +vakio+ 1)

Joskus voidaan vain pakettien sisäiseen käyttöön tarkoitettujen nimien eteen liittää %-merkki. (defun %deep-magic () ...)

[[Luokka:Common Lisp]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Car ja cdr.jpg</title>
    <id>2678</id>
    <revision>
      <id>27164</id>
      <timestamp>2006-12-31T15:14:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>lukka</comment>
      <text xml:space="preserve">Common_Lisp -kirjaan kuva cons -elementistä.
Omatekemä.

[[Luokka:Common Lisp kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Common Lisp/Def</title>
    <id>2706</id>
    <revision>
      <id>17296</id>
      <timestamp>2006-08-22T14:45:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>128.214.9.63</ip>
      </contributor>
      <comment>kielenhuoltoa</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Common Lispissä''' on noin seitsemäntoista def -alkuista komentoa. Niistä ei ole välttämätöntä tietää kaikkea voidakseen ohjelmoida. Alkuun riittää osata käyttää komentoja DEFUN ja DEFMACRO. Saat toki enemmän aikaan ja ymmärrät paremmin Lisp -ohjelmia, jos ymmärrät useampia komentoja.

== DEFUN ==
'''DEFUN'''illa voidaan luoda uusia funktioita. Funktio koostuu parametri-esittelystä, kommentista ja sarjasta käskyjä. Tässä on esimerkki:
&lt;pre&gt;
(defun eka-funktio (x y z)
  &quot;kommentti, jos haluat sellaisen kirjoittaa&quot;
  (+ (* x y z) x y z))

kokeile näitä:
(eka-funktio 1 2 3)
(documentation 'eka-funktio 'function)
&lt;/pre&gt;

Kommentin voi lukea documentation -komennolla. Funktioon liitettyä kommenttia kutsutaan nimellä 'docstring'. Jos voit korvata tavallisen kommentin docstringillä, tee se! Hyviin tapoihin kuuluu, että selittää melko tarkasti ja ytimekkäästi funktioista docstringiin, mutta se ei korvaa dokumentaatiota pelkällä docstringillä.

Tähän tarvittaisiin asiaa &amp;optional ja &amp;rest -parametreistä.

Koska Lisp on pitkälti funktionaalinen kieli, funktioilla siinä voi tehdä monenlaisia temppuja.

== DEFMACRO == 
'''DEFMACRO''' on yksi Lispin kiinnostavista ominaisuuksista. Sillä voi muuttaa Lispin perinteistä tapaa käsitellä listoja ja luoda täysin uusia rakenteita. Makroilla Lispiin voi lisätä esimerkiksi uusia kontrollirakenteita tai def- muotoja, vaikkapa oman tilanteeseen sopivan define-luokka rakenteen joka luo uusia luokkia ja niihin metodeja ohjelmallisesti. Historiallisesti makroja on käytetty myös koodin optimointiin mutta nykyään sitä pidetään niiden väärinkäyttönä ja tähän tarkoitukseen on parempiakin tapoja (esim. inline-funktiot).

Hyvien makrojen kirjoittaminen on monimutkaista ja siihen täytyy harjaantua. Makrot ovat hyvin tehokas väline ja monissa tapauksissa ainoa mielekäs tapa saavuttaa haluttu toiminallisuus. Seuraava nyrkkisääntö on silti hyvä muistaa: jos asian voi tehdä normaalilla funktiolla, makroja ei pidä käyttää.

Makro on siis funktio joka suoritetaan silloin kun ohjelma käännetään. Jotta ymmärtäisi makroja paremmin, vilkaisepa seuraavaa esimerkkiä:
&lt;pre&gt;
(defmacro with-basso (name &amp;rest body)
  `(progn (open-basso ,name) ,(cons 'progn body) (close-basso ,name)))

(macroexpand '(with-basso foo (bar) (baaz)))
&lt;/pre&gt;

Toisena esimerkkinä käytämme when-makroa. Kun kääntäjä näkee when-makron, se ottaa sen parametrit ja antaa ne listana makrolle, joka rakentaa listasta oikean listakomennon. Kääntäjä asettaa saadun listakomennon when-makron paikalle.
&lt;pre&gt;
Eli siis listasta:
(when T (print &quot;ruisraikka&quot;) (print &quot;apokkalypsy&quot;))
Tuleekin lista:
(if T (progn (print &quot;ruisraikka&quot;) (print &quot;apokkalypsy&quot;))
joka suoritetaan makron sijasta!
&lt;/pre&gt;
On tärkeää ymmärtää että lispin makrot eivät perustu pelkkään mallin mukaan korvaamiseen vaan ne voivat käyttää aivan normaalia lispiä tuotetun koodin rakentamiseen. Pohjimmiltaan makrot ovat siis käännön aikana ajettuja funktioita jotka tuottavat syötettyjen listojen (koodia) perusteella toisia listoja (koodia). Em. esimerkissä käytetty backquote-notaatio on itseasiassa vain syntaktista sokeria normaaleilla listanmuodostusfunktioille (list, append jne.). Backquoten käyttö tämänkaltaisissa makroissa auttaa selkiyttämään koodia ja tuo makron idean paremmin esille. (Ja kyllä, pienen harjoittelun jälkeen edellisen kaltaiset makrot ovat täysin selkeitä.)

[[Luokka:Common Lisp]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön</title>
    <id>2709</id>
    <revision>
      <id>21679</id>
      <timestamp>2006-10-22T12:57:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>alkupätkät siirretty sivulta [[Suomen kieli/Johdanto]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Tekstit ovat monimutkaisia ja vaikeita ymmärtää, koska teksti ovat käytännön puhetilanteita ja tapahtumia. Sanojen oikeinkirjoitus ja kielioppi voivat siis olla vaikeampia ymmärtää ja hahmottaa. Aloittelijoiden/vasta-alkajien suositellaan aloittavan tason 1 teksteistä. Tekstit on pyritty sijoittamaan mahdollisimman hyvin tasoihin niiden vaikeuden mukaan.

Tekstejä on pyritty selittämään sivulla eri tapoja hyväksi käyttäen.

Tekstin selittämisessä käytetään apuna eri menetelmiä, kuten korostamalla sanoja ja lauseita teksteissä. Opiskelijat voivat tehdä lisäkysymyksiä sivun keskustelusivulla. Keskustelusivua voi käyttää apuna ymmärtämisessä ja analyysin teossa. Mikäli ymmärtäminen sajojen kuin lauseidenkin kanssa on vaikeaa voidaan siitä keskustella keskustelusivulla. Sivuston kieli on enimmäkseen suomea. Suomea äidinkielenään puhuville myös toivotaan osallistuvan kehitykseen. Sisäänkirjautuneet käyttäjät voivat lisätä sivujaan tarkkailulistalle.

Mitä alhaisemmin tason teksti ovat kysessä sitä tarkemman selityksen ne vaativat. Vastaavasti korkeammalla tasolla vain vaikeimmat sanat tai laiseet ovat selitetty. Kokonaisuudessaan kirjan hekittämisestä on luettavissa [[Suomen kieli/Johdanto|kirjan johdannossa]].

==Lukeminen==
* [[/Inhimillisyys aistittavana/]]

===Yleiskieli===
====Taso 1====


====Taso 2====

[[/Suot/]]

[[/Kihlaus/]]

[[/Rajalla/]]

====Taso 3====
[[/Koti Suomessa/]]

[[/Terveydenhuolto/]]

====Taso 4====

[[/Rahankäyttöopas/]]

[[/Pyöräilijä liikenteessä/]]

====Taso 5====

====Taso 6====
[[/Ilkka Jääskelainen/]]

===Puhekieli===
====Taso 1====
[[/Paras Romanttinen komedia/]]

====Taso 2====


====Taso 3====
[[/Kahvi ulkomailla/]]

[[/Kylpylä aikuisille/]]

====Taso 4====

====Taso 5====
[[/Miten erottuu/]]

====Taso 6====
[[/Nopeusrajoitukset mitoitettu/]]

==Kuunteleminen==

==Puhuminen==

==Kieliopin artikkelit==

[[de:Suomen kieli käyttöön]]
[[ru:Suomen kieli käyttöön]]
[[en:Suomen kieli käyttöön]]

[[Luokka:Suomen kieli|Suomenkieli käytössä]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli käyttöön/englanniksi/</title>
    <id>2710</id>
    <revision>
      <id>18480</id>
      <timestamp>2006-09-05T17:26:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">
==Johdanto==

===Who is developing this book?===

This book began life as a project run at Timali, the adult education centre in Raisio, near Turku, in Western Finland.  The Timali school teaches Finnish to more than one hundred foreign students learning the Finnish language every year.


=== Why is this book being developed?===

Learning a language requires the user to develop many levels of understanding.

1. Knowledge of vocabulary

2. Grammar

3. Pronounciation

4. Listening Skills

5. Reading Skills

6. Spontaneous Speaking Skills

Using this book will help in the development of these skills and abilities.

==How is this achieved?===

This book contains real life Finnish texts and some audio material. Pages in this book may also have a translation page in a foreign language. These translation pages are created by students who cross-check each other's work. We do not guarantee that these translations are error free but hopefully, as with other WIKI type projects, any errors will soon be ironed out by those who understand things better.

Each page begins in Finnish alone.  Links are then provided to equivalent pages with explanations in a foreign language.  This has been done as it is often easier to develop an understanding if it is explained in a familar language. 

Texts are graded for complexity. Thus it makes sense if you are complete beginner to start with texts at Level 1 and work your way through the levels.  This grading is done by taking an overall look at the complexity of the texts and assigning a complexity level.  Because the texts are mostly from real life, some complex language may occasionally be seen in lower graded texts. 

Formal analysis of texts is encouraged to point out grammatical features and highlight the special usages of words in particular contexts. Students will raise questions about the texts on the discussion pages. They can communicate with each other through the use of the discussion pages and help each other to improve the translations and the analysis. If the students collectively cannot resolve the issue, the discussion may move to the equivalent page on the Finnish pages where questions can be asked in Finnish about the material. Finnish pages will be verified by Finnish speakers who hopefullt can answer the questions raised.  Readers of this book are therefore encouraged to log in and add pages they have read to their watchlists.

The ultimate aim it to provide people who are learning the Finnish language to understand how sentences are constructed, and how to determine the right case for a noun (not always easy for a person not used to using a language that has 15 different noun cases!), and how to understand and correctly use the various passive, active, infinitive and participle forms of verbs. On top of that, students will also be able to identify and learn the various forms of &quot;rektio&quot; (case form governance directed by a verb). These are undoubtedly the biggest problems faced by foreign learners of Finnish.

As readers get to understand how the language works, there will not always be the need to provide low level analysis of higher graded texts. Only the more complex elements will be analysed.

==Important message to readers and developers of this book==

===Register and Sign in regularly===
This book is constantly being developed. New material will be added all the time.

===Getting Help===
As this books develops, you will increasingly develop a better understanding of the language and become more comfortable at reading and listening to Finnish elsewhere and independently. If come across language that you find difficult to understand, especially in spoken language, please bring it to the development area for this book. Others may be able to help you understand it. 

===Help develop the book===
As you  the text can be added to the book. 

that indicates that others might benefit from it. When you do get to understand something you read somewhere  More advanced texts in this book will therefore contain only explanations of see how

This book will tie in with a general book on Finnish Language for Foreigners which is being developed alongside, and which introduces the grammar and other special features of Finnish. As this book is being developed, it is hoped to encourage the writers to develop the Wikidictionary. For speed of understanding and to facilitate readers' voabulary development, all the texts will carry a vocablary list.  

The book is intended to show how Finnish is used and to enable learner of the Finnish language how to better understand Finnish and direct through practical to see Finnish texts in real life and

Readers are encouraged to provide new texts for this book and to

[[Luokka:Suomen kieli käyttöön]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli käyttöön-eng</title>
    <id>2711</id>
    <revision>
      <id>11045</id>
      <timestamp>2006-05-04T11:42:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hauskalainen</username>
        <id>299</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Suomen kieli käyttöön-eng” uudelle nimelle ”Suomen kieli käyttöön/englanniksi/”: conform to naming structure</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Suomen kieli käyttöön/englanniksi/]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Exp</title>
    <id>2712</id>
    <revision>
      <id>11050</id>
      <timestamp>2006-05-05T06:27:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>nätit yläindeksit à la fr.wiki</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;small style=&quot;font-size:80%;&quot;&gt;&lt;sup&gt;{{{1}}}&lt;/sup&gt;&lt;/small&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Er</title>
    <id>2713</id>
    <revision>
      <id>11051</id>
      <timestamp>2006-05-05T06:27:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Exp|er}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ranskan kielioppi/Ajan ilmaisut</title>
    <id>2714</id>
    <revision>
      <id>15432</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:15:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] tekemään versioon</comment>
      <text xml:space="preserve">==Päivämäärät==

Ranskassa päivämäärä ilmaistaan [[Ranskan kielioppi/Numeraalit|kardinaalinumerolla]], jonka edessä on maskuliinin määräinen artikkeli ''le''.
:''Le seize mai. (Le 16 mai.)'' Toukokuun kuudestoista/Toukokuun kuudentenatoista.

Poikkeuksena on kuukauden ensimmäinen päivä, joka ilmaistaan järjestysnumerolla.
:''Le premier octobre. (Le 1{{er}} octobre.)'' Lokakuun ensimmäinen/Lokakuun ensimmäisenä päivänä.

==Kellonajat==

==Muut ajan ilmaisut==

===Jossain ajassa===

===Kuluttua===

”Jonkin ajan kuluttua/päästä” ilmaistaan ranskakaksi [[Ranskan kielioppi/Prepositiot#dans|prepositiolla dans]].
:''Il arrivera'' dans ''deux heures''. Hän saapuu kahden tunnin kuluttua.

&lt;!-- == sunnuntaisin, aamuisin == --&gt;

[[Luokka:Ranskan kielioppi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli ulkomaalaisille/ru/astevaihtelu</title>
    <id>2718</id>
    <revision>
      <id>20201</id>
      <timestamp>2006-10-06T11:43:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Botti lisäsi luokkaan [[Suomen kieli]]</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Чередования в финском языке.'''

В финском языке при образование различных грамматических форм слова, а также при словообразовании происходит чередование гласных и согласных в основе слова. Этот раздел финской морфологии хоть и вызывает трудности при изучении, но безусловно знаком тем, у кого русский язык является родным. Так как в русском языке при образование различных грамматических форм слова, а также при словообразовании тоже происходит чередование гласных и согласных в корнях, суффиксах и приставках. (другими словами в основе слова) 

Например: выпадающие –о,-е  сон-сна,  кружок-кружка, отец-отца

	е/о  везти-воз, нести-носить

	т/ч  светить-свечу, хотеть-хочу

	д/ж сидеть-сижу, родить-рожать

Это только некоторые примеры. В современном русском языке насчитывают минимум 33 типа чередований. (разные языковые школы предлагают разное количество типов чередований)


Чередования, происходящие и в исконно финской, и в заимствованной лексике, так называемая k – p – t – system.

Внимание! Эти чередования происходят всегда.


''сильная ступень – слабая ступень''

'''kk – k'''

'''pp – p'''

'''tt – t'''

'''t – d'''

'''k – 0'''

'''p – v'''

'''nk – ng'''

'''nt – nn'''

'''lt – ll'''

'''rt – rr'''

'''mp – mm'''

'''lke – lje'''

'''rke – rje'''

'''hke – hje'''

'''uku/yky – uvu/yvy'''

Чтобы выбрать какую ступень употреблять, обычно смотрят на буквенное окружение. Если слог открытый (заканчивается на гласный) - сильная ступень. Если закрытый – слабая.

Многие не любят способ буквенного окружения, так как иностранцу достаточно сложно поделить слово правильно на слоги. Самая большая проблема – это дифтонги (неделимое сочетание гласных) и отдельные гласные. Вторая проблема, это то, что во множественном числе, в некоторых случаях, правило буквенного окружения не работает.

Поэтому некоторые предпочитают запоминать конкретные случаи употребления сильных и слабых ступеней.


Например:
{| border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;0&quot;
|-
 || сильная ступень  || 	слабая ступень
 |-
 || номинатив (ед.ч.) || номинатив (мн.ч.)
  |-
|| 	 || генетив ( - n)
 |-
 || партитив (a/ä, ta/tä, tta/ttä) || 	+ - ssa/ - ssä
 |-
 || иллатив (Vn, hVn, seen)	 || + -  sta/  - stä
 |-
 || эссив (na/nä)	 || + - lle
 |-
 || 	 || + - lla/ - llä
 |-
 || 	 || + - lta/ - ltä
 |-
||Глаголы 1 типа, 3 лицо,ед. и мн.ч (он, она, оно, они)	||Глаголы 1 типа 1 и 2 лица, ед. и мн. числа (я, мы, ты, вы)
 |-
||Глаголы 3, 4, и 6 типов( все лица и числа)||
 |-
 |}

Кроме k – p – t – system, в финском языке меняются многие окончания основы, перед тем как слово изменяют!

Эти изменения происходят только в исконно-финской лексике, зато всегда! Более того, эти некоторые изменения влияют на чередования в самой основе, то есть на выбор сильной или слабой ступени чередования.

1)''основа на - i меняется на – e''

kivi – kivEn

talvi – talvEn

kieli – kielEn


2)''основа на - si меняется на – de''

vesi – veDEn

uusi – uuDEn

kuukausi – kuukauDEn


3)''основа на -e меняется на – ee''

perhe – perhEEn

kirje – kirjEEn

kone – konEEn


4)''основа на -nen меняется на – se''

sininen – siniSEssa

nainen – naiSElla

Virtanen – VirtaSEn


5)''основа на – us/ys/os/ös/es меняется на – kse''

kysymys – kysymyKSEt

vastaus – vastauKSEt

tulos – tuloKSEt

vihannes – vihanneKSessa


6)''основа на –uus/yys/us/ys меняется на – de''

rakkaus – rakkauDen

avaruus - avaruuDEn

sairaus – sairauDEssa


7)''основа на – as/äs меняется на – aa/ää''

eräs – erÄÄssä

taivas – taivAAssa

oppilas – oppilAAlla


8)''основа на -is меняется на – ii''

kaunis – kauniin

kallis – kalliissa


9)''основа на –ut/yt меняется на – ue/ye''


ohut – ohUEn

olut – olUen

lyhyt – lyhYEn


10)''основа на –ton/tön меняется на – ttoma/ttömä''

naimaton – naimaTTOMAn

rahaton – rahaTTOMAlla

lapseton – lapseTTOMAlle


11)''основа на – in меняется на – ime''


puhelin – puheliMEssa

kaiutin – kaiutIMEssa

avain – avaIMElla


12)''основа на – tar/tär меняется на –ttare/ttäre''

tytär – tyttäreen


13)''основа на –en/el/er/ar меняется на – ene/ere/ele/are''

manner – mantEREssa

kannel – kantELElla

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli ulkomaalaisille/ru/Sisältö</title>
    <id>2719</id>
    <revision>
      <id>24236</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:57:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Anna|Anna]] tekem�</comment>
      <text xml:space="preserve">#Введение
##Финские гласные
##Длинные и краткие гласные
##Гармония гласных
##Дифтонги
##Финские cогласные
##Длинные и краткие согласные
##Особенности произношения некоторых согласных
##Диалекты
#Грамматика финского языка
##Разница между разговорным и письменным языком
##Строение слова
###[[Suomen_kieli_ulkomaalaisille/ru/astevaihtelu | Чередования и изменения в основе слова]]
###Примеры изменений в основах слова
####-i &gt; -e- существительные
####-s существительные
####-in &gt; -ime- существительные
####-ton &gt; -ttoma- существительные
####-nen &gt; -se- существительные
####-e &gt; -ee-существительные
####-si &gt; -de- существительные
####-us &gt; -ukse- существительные
##Падежи финского языка
###Genetiivi
###Partitiivi
###Illatiivi
###Essiivi
###Inessiivi
###Elatiivi
###Adessiivi
###Ablatiivi
###Allatiivi
###Translatiivi
###Abessivi
###Komitattiivi
###Instruktiivi
##Глаголы
###Глаголы, тип 1
###Глаголы, тип 2
###Глаголы, тип 3
###Глаголы, тип 4
###Глаголы, тип 5
###Глаголы, тип 6
##Времена финского глагола
###Настоящее время
###Прошедшее время
###Перфектное время
###Предпрошедшее время
###Способы выражения будущего времени
###Согласование времён
##Залоги финского глагола
###Действительный залог
###Страдательный залог
####Настоящее время, страдательный залог (Passiivi)
####Прошедшее время, страдательный залог (Passiivi)
####Перфектное время, страдательный залог (Passiivi)
####Предпрошедшее время, страдательный залог (Passiivi)
##Наклонения глаголов
###Изъявительное наклонение
###Повелительное наклонение
###Условное наклонение
##Инфинитивы глаголов
###1 инфинитив
###2 инфинитив
###3 инфинитив
###4 инфинитив
##Причастие
###1 причастие
###2 причастие
###Причастие агента
##Прилагательные
###Сравнительная степень
###Превосходная степень
##Наречия
###Сравнительная степень
###Превосходная степень
##Числительное
###Количественное
###Порядковое
##Местоимения
##Притяжательные суффиксы
##Строение предложений и порядок слов
##Типы предложений
##Союзы
##Прямое дополнение
##Эквиваленты придаточных предложений
##Глагольное управление (verbien rektio)

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli ulkomaalaisille/fi/Sisältö</title>
    <id>2720</id>
    <revision>
      <id>20199</id>
      <timestamp>2006-10-06T11:42:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Botti lisäsi luokkaan [[Suomen kieli]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Suomen_kieli_ulkomaalaisille/ru/Sis%C3%A4lt%C3%B6 | venäjäksi]]


#Sisältö
#Johdanto
#Suomen äänteet
##Suomen aakkoset
##Pitkä ja lyhyt vokaalit
##Vokaaliharmonia 
##Pitkä ja lyhyt konsonanti
##Diftongit
##Tahmaiset kirjaimet l, n, r, ja s
##Klusiilit
###Plosiivit(?) k,p,t jne
###loppu kirjain -e 
##Word Stress (?)
##Astevaihtelu
##Murteet
#Suomen Kielioppi
##Puhekieli ja kirjallinen eroja
##Sanan rakentaminen
##Astevaihtelu (k,p,t etc.)
###Nominaalien taivutus
####Tavallinen nominaalit 
####-i &gt; -e- nominaalit 
####-s nominaalit 
####-in &gt; -ime- nominaalit 
####-ton &gt; -ttoma- nominaalit 
####-nen &gt; -se- nominaalit 
####-e &gt; -ee- nominaalit 
####-si &gt; -de- nominaalit 
####-us &gt; -ukse- nominaalit 
###Verbit
###Verb typpejä
####Verbi typpi 1
####Verbi typpi 2
####Verbi typpi 3
####Verbi typpi 4
####Verbi typpi 5
####Verbi typpi 6
##Lause typpeja
##Lause rakentaminen
###Sanajärjestys
##Adjektiivit
###Komparatiivit
###Superlatiivit
##Adverbit
#Suomen kielen oppiminen
##Wikiversity Moduulit
##Oppikirjat
##Suomen sanasto
##Suomen Verbit
###Refleksiivinen Verbit
###Verbin rektio
###Passiivinen verbit
###Aktiivinen verbs
###Apu verbit
##Sana johdannos
###Nomineita verbeistä
###Verbeja nomineista
###Adjektiivit nomineista
#Liite 1
##Verbi Taulukot
#Liite 2
##Objekti Taulukot
#Liite 3
##Sanapääteet Lista
#Liite 4  kielioppin terminalogia
##subjekti
##Verbi
##Objekti
##Nomini
##Pronomini
##Adjektiivi
##Adverbi
##Predikaatti
##Substantiivi
##Yksikkö
##Monikko
##Sijamuoto
##Postpositio
##Prepositio
##Tempus tai aikamuoto
##Modus
##Inifinitiivi
##Partisiipi
##Konjunktio
##Partikkeli
##Passiivinen
##Aktiivinen
##Persoona
#Liite 5 Kirjailijat
##Aktiiviset Kirkailijat
##Entiset Kirjailijat
##Internet Linkkjä
#Kirjailijat

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli ulkomaalaisille/ru/astevaihtelu/</title>
    <id>2721</id>
    <revision>
      <id>11104</id>
      <timestamp>2006-05-08T09:32:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hauskalainen</username>
        <id>299</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Suomen kieli ulkomaalaisille/ru/astevaihtelu/” uudelle nimelle ”Suomen kieli ulkomaalaisille/ru/astevaihtelu”: remove end stroke from name</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Suomen kieli ulkomaalaisille/ru/astevaihtelu]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli ulkomaalaisille/en/Sisältö</title>
    <id>2722</id>
    <revision>
      <id>20198</id>
      <timestamp>2006-10-06T11:42:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Botti lisäsi luokkaan [[Suomen kieli]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Suomen_kieli_ulkomaalaisille/fi/Sis%C3%A4lt%C3%B6 | suomeksi]]

[[Suomen_kieli_ulkomaalaisille/ru/Sis%C3%A4lt%C3%B6 | venäjäksi]]


#Contents
#Introduction
#The Sounds of Finnish
##The Finnish Alphabet
##Long and short vowels
##Vowel Harmony 
##Long and short consonants
##Diphthongs
##The &quot;sticky&quot; letters l, n, r, and s
##The plosives 
###The plosives k,p,t etc
###final letter -e 
##Word Stress (?)
##Consonant gradation
##Dialects
#Finnish Grammar
##Spoken and written language differences
##Word construction
##Consonant gradation (k,p,t etc.)
###The conjugation of nominals
####Standard nominals 
####-i &gt; -e- nominals 
####-s nominals 
####-in &gt; -ime- nominals 
####-ton &gt; -ttoma- nominals 
####-nen &gt; -se- nominals
####-e &gt; -ee- nominals 
####-si &gt; -de- nominals 
####-us &gt; -ukse- nominals 
##Nominals
###Cases
####Nominative
####Accusative
####Partitive
####Genitive
####Inessive
####Elative
####Illative
####Adessive
####Allative
####Ablative
####Abessive
####Translative
####Comitative
####Instructive
##Verbs
###Verb types
####Verb type 1
####Verb type 2
####Verb type 3
####Verb type 4
####Verb type 5
####Verb type 6
###Tenses
####present/future
####simple past tense (imperfect)
####perfect tense
####pluperfect
###Voices
####Active Voice
####Passive Voice
###Moods
####Indicative
####Conditional
####Imperative
####Potential
##clause types
##clause construction
###word order
##Adjectives
###Comparatives
###Superlatives
##Adverbs
##Finnish Vocabulary
##Finnish verbs
###Reflexive Verbs
###Case Governance (Verbin rektio)
###Passive verbs
###Active verbs
###Help verbs
##Word derivation
###Nominals from Verbs
###Verbs from Nominals
###Adjectives from nominals
#Appendix 1
##Verb Tables
#Appendix 2
##Case table for nominals
#Appendix 3
##List of word endings
#Appendix 4  Grammar terminology
##subject
##verb
##Object
##Nominal
##Pronoun
##Adjective
##Adverb
##Predicate
##Noun
##Singular
##plural
##case
##postposition
##Preposition
##Tense
##Mode
##Infinitive
##Participle
##Conjunction
##Particle
##Passive
##Active
##Person
#Appendix 5 Authors
##Active Authors
##Previous Authors
#Learning the Finnish Language
##Wikiversity Modules
##Study Books
##Internet Links

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli ulkomaalaisille/en</title>
    <id>2723</id>
    <revision>
      <id>13905</id>
      <timestamp>2006-06-15T20:15:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>uo kuntoon</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Suomen kieli ulkomaalaisille/en/Sisältö]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ranskan kielioppi/Pronominit</title>
    <id>2725</id>
    <revision>
      <id>24191</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:49:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">==Persoonapronominit==

===Painottomat persoonapronominit===

{| class=&quot;prettytable&quot;
|+Subjektina
|-
!colspan=&quot;2&quot;|Yksikkö
!colspan=&quot;2&quot;|Monikko
|-
|minä||je, j’||me||nous
|-
|sinä||tu||te||vous
|-
|hän, se||il, elle||he, ne||ils, elles
|}

Yllä olevia muotoja käytetään lauseiden subjekteina.

#'''Je''' on vokaalin edessä '''j’'''
#'''Il''' viittaa maskuliiniseen asiaan, '''elle''' feminiiniseen. Monikossa käytetään muotoa '''ils''', jos joukossa johon viitataan on yksikin mies tai [[Ranskan_kielioppi/Substantiivit#Suvut|maskuliininen substantiivi]].
#Pronominia '''vous''' käytetään myös teitittelyyn, joka on ranskassa paljon yleisempää kuin suomessa.

{| class=&quot;prettytable&quot; style=&quot;text-align:center&quot;
|+Suorana tai epäsuorana objektina
|-
!Persoona||Suora objekti||Epäsuora objekti
|-
|yks. 1||colspan=&quot;2&quot;|me, m’
|-
|yks. 2||colspan=&quot;2&quot;|te, t’
|-
|yks. 3||le, la, l’||lui
|-
|mon. 1||colspan=&quot;2&quot;|nous
|-
|mon. 2||colspan=&quot;2&quot;|vous
|-
|mon. 3||les||leur
|}

Suorat objektit vastaavat suomen objektimuotoja.

Je '''la''' vois.
:''Minä näen sen/hänet.''

Epäsuora objekti vastaa mm. kysymykseen kenelle.

Je '''lui''' ai donné mes clés.
:''Annoin hänelle avaimeni.''

Suora ja epäsuora objekti sijoittuvat verbin edelle, yhdistetyissä aikamuodoissa apuverbin edelle. Ne voivat esiintyä myös samassa lauseessa, jolloin ne ovat seuraavassa järjestyksessä:
{| class=&quot;prettytable&quot; style=&quot;text-align:center&quot;
!1. ja 2. persoona||3. persoonan&lt;br/&gt;suora objekti||3. persoonan&lt;br/&gt;epäsuora objekti
|-
|me&lt;br/&gt;te&lt;br/&gt;nous&lt;br/&gt;vous||le&lt;br/&gt;la&lt;br/&gt;les||lui&lt;br/&gt;leur
|}

Je '''les lui''' ai achetées.
:''Minä ostin ne hänelle.''

===Painolliset persoonapronominit===

{| class=&quot;prettytable&quot;
|+Subjektina
|-
!colspan=&quot;2&quot;|Yksikkö
!colspan=&quot;2&quot;|Monikko
|-
|minä||moi||me||nous
|-
|sinä||toi||te||vous
|-
|hän, se||lui, elle||he, ne||eux, elles
|}

Persoonapronominien painollisia muotoja käytetään prepositioiden yhteydessä tai korostamaan subjektia.

==Possessiivipronominit==

Possessiivipronomit vastaavat suomen kielen sanoja minun, sinun, hänen, meidän, teidän ja heidän tai vastaavia possessivisuffikseja (esimerkiksi (minun) auto''ni'').

===Painottomat possessiivipronominit===

Painottomilla possessiivipronomineilla on kolme muotoa, maskuliini, feminiini ja monikko.

{| class=&quot;prettytable&quot; style=&quot;text-align:center&quot;
!persoona||''maskuliini''||''feminiini''||''monikko''
|-
|yks. 1||mon||ma||mes
|-
|yks. 2||ton||ta||tes
|-
|yks. 3||son||sa||ses
|-
|mon. 1||colspan=&quot;2&quot; style=&quot;text-align:center&quot;|notre||nos
|-
|mon. 2||colspan=&quot;2&quot; style=&quot;text-align:center&quot;|votre||vos
|-
|mon. 3||colspan=&quot;2&quot; style=&quot;text-align:center&quot;|leur||leurs
|}

Pronominin suku määräytyy '''omistettavan asian''' — ei omistajan — suvun mukaan.
:”''Mon livre''” (''m''). ”Minun kirjani.&quot; Koska ''livre'', kirja, on maskuliini, käytetään maskuliinista possessiivipronominia, vaikka omistaja olisi nainen.
:”''Sa beauté”'' (''f''). ”Hänen kauneutensa.” ''Beauté'' on feminiini, joten käytetään muoto ''sa''.
:”''Tes parents''” (''mon. m.''). Sinun vanhempasi. ''Parents'' on monikko, joten käytetään muotoa ''tes''.

Jos possessiivipronomia seuraava sana alkaa vokaalilla, käytetään feminiinistenkin sanojen edellä muotoja ''mon'', ''ton'' ja ''son''.
:”''Mon amie''” (''f''). Minun ystävättäreni.

===Painolliset possessiivipronominit===

Painollisia possessiivipronomineja käytetään itsenäisesti ilman korvaamaan pääsanan toiston. Niiden edessä on aina määräinen artikkeli ''le'', ''la'' tai ''les''. Vastaavassa suomenkielisessä rakenteessa pääsana toisinaan toistetaan.

Voici ma flute. '''La tienne''' est là.
:''Tässä on minun huiluni. Sinun huilusi on tuolla.''

{| class=&quot;prettytable&quot; style=&quot;text-align:center&quot;
!style=&quot;text-align:center&quot;|&amp;nbsp;||colspan=&quot;2&quot;|yksikkö||colspan=&quot;2&quot;|monikko
|-
!persoona||''maskuliini''||''feminiini''||''maskuliini''||''feminiini''
|-
|yks. 1||mien||mienne||miens||miennes
|-
|yks. 2||tien||tienne||tiens||tiennes
|-
|yks. 3||sien||sienne||siens||siennes
|-
|style=&quot;text-align:center&quot;|mon. 1||colspan=&quot;2&quot;|nôtre||colspan=&quot;2&quot;|nôtres
|-
|style=&quot;text-align:center&quot;|mon. 2||colspan=&quot;2&quot;|vôtre||colspan=&quot;2&quot;|vôtres
|-
|style=&quot;text-align:center&quot;|mon. 3||colspan=&quot;2&quot;|leur||colspan=&quot;2&quot;|leurs
|}

[[Luokka:Ranskan kielioppi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ranskan kielioppi/Numeraalit</title>
    <id>2726</id>
    <revision>
      <id>15358</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:09:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{| border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpaddin=&quot;3&quot; {{prettytable}}
|+ &lt;big&gt;Ranskan kielen numeraalit&lt;/big&gt;
|- style=&quot;vertical-align:left&quot;
!&amp;nbsp;!!Luku!!Järjestysluku
|-
|0||[[zéro]]||&amp;nbsp;
|-
|1||[[un]], une {{ref|yksi}}||premier, première
|-
|2||[[deux]]||deuxième {{ref|toinen}}
|-
|3||[[trois]]||troisième
|-
|4||[[quatre]]||quatrième
|-
|5||[[cinq]]||cinquième
|-
|6||[[six]]||sixième
|-
|7||[[sept]]||septième
|-
|8||[[huit]]||huitième
|-
|9||[[neuf]]||neuvième
|-
|10||[[dix]]||dixième
|-
|11||[[onze]]||onzième
|-
|12||[[douze]]||douzième
|-
|13||[[treize]]||treizième
|-
|14||[[quatorze]]||quatorzième
|-
|15||[[quinze]]||quinzième
|-
|16||[[seize]]||seizième
|-
|17||[[dix-sept]]||dix-septième
|-
|18||[[dix-huit]]||dix-huitième
|-
|19||[[dix-neuf]]||dix-neuvième
|-
|20||[[vingt]]||vingtième
|-
|21||vingt et un(e)||vingt et unième
|-
|22||vingt-deux||vingt-deuxième
|-
|23||vingt-trois||vingt-troisième
|-
|30||[[trente]]||trentième
|-
|40||[[quarante]]||quarantième
|-
|50||[[cinquante]]||cinquantième
|-
|60||[[soixante]]||soixantième
|-
|70||[[soixante-dix]] {{ref|seitkyt}}||soixante-dixième
|-
|71||soixante-onze||soixante-onzième
|-
|72||soixante-douze||soixante-douzième
|-
|80||[[quatre-vingts]] {{ref|kasikyt}}||quatre
|-
|81||quatre-vingt-un||quatre-vingt-unième
|-
|82||quatre-vingt-deux||quatre-vingt-deuxième
|-
|90||quatre-vingt-dix {{ref|ysikyt}}||quatre-vingt-dixième
|-
|91||quatre-vingt-onze||quatre-vingt-onzième
|-
|99||quatre-vingt-dix-neuf||quatre-vingt-dix-neuvième
|-
|100||[[cent]]||centième
|-
|101||cent un||cent unième
|-
|102||cent deux||cent deuxième
|-
|200||deux cents {{ref|satamon}}||?
|-
|201||deux cent un||?
|-
|1000||[[mille]]||millième
|-
|1001||mille un||?
|-
|1888||mille huit cent quatre-vingt-huit||?
|-
|2000||deux mille||?
|-
|1&amp;nbsp;000&amp;nbsp;000||un [[million]] {{ref|subst}}||millionième
|-
|2&amp;nbsp;000&amp;nbsp;000||deux millions||?
|-
|1&amp;nbsp;000&amp;nbsp;000&amp;nbsp;000||un [[milliard]]||?
|-
|2&amp;nbsp;000&amp;nbsp;000&amp;nbsp;000||deux milliards||?
|}

==Huomiot==
#{{note|yksi}} Yhdestä maskuliinisesta asiasta käytetään sanaa ”''un''” ja feminiinistä sanasta ”''une''”.
#:''Un [[mot]]'', yksi sana
#:''Une [[chose]]'', yksi asia
#{{note|toinen}} Myös ”''[[second]](e)''”.
#{{note|seitkyt}} Belgiassa ja Sveitsissä ”''septante''”.
#{{note|kasikyt}} Sveitsissä ”''huitante''”.
#{{note|ysikyt}} Belgiassa ja Sveitsissä ”''nonante''”.
#{{note|satamon}} ”''Cent''” on monikossa vain, kun sitä ei seuraa muita lukuja eli luku on pyöreä satamäärä.
#{{note|subst}} ”''Million''” ja ”''milliard''” ovat substantiiveja ja taipuvat myös monikossa.

[[Luokka:Ranskan kielioppi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Kahvi ulkomailla</title>
    <id>2727</id>
    <revision>
      <id>24220</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:54:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">Tässä tekstissä on kaksi suomalaista juttelemassa kahvista ulkomailla.  Teksti on otettu chat-huoneesta, siksi siinä on aika paljon puhekieltä sekä lyhenteitä ja oikeinkirjoitusvirheitä. 

==Perusteksti==

*Miten esim. Italiassa kannattaa tilata kahvia, jos haluaa saada mahd. suomalaisen oloista? Yleensä, kun tilaat ulkomailla kahvia, niin saat espressoa tms.  Vai onko meidän tapamme keittää kahvia niin erikoista, ettei sitä muualla saa?

*Danish Coffee.

*Vaikka ei ne ulkomaan pellet ossaa ees kahvia keittää, saatikka hernekeittoa. 

*Mie siuna ottaisin mukkaa paketin pari Saludua ja nokipannun, ainakin purkin Kotisaaren hernekeittoa per matkapäivä, Sikanautaa muutaman purkin, näkkileipää loopantin mustikkakeittoa. 

*Ei niihin ulkomaan ruokiin oo luottamista. Ei varmaan kaikki oo edes ihmisravinnoksi tarkoitettu. Saattavat vaikka jotain jyrsiää syöttää kanan sijasta näin lintuinfluenssan aikana.

*Ja maitoo mie ottaisin myös mukkaa, ettei tarttis niitä happamii viinilitkuja juuva. Joka puolella lähinn suomalaista vastaava on deutsch/german coffee. 

*Ihan suomalaista kahvia. Kyllä ne turistikuppiloiden kyypparit osaa sulle jonkinlaisen kahvinsukuisen juoman pöytään kantaa.

*Ihan turha vittuilla, koska kahvi ulkomailla on useasti ihan hirveetä kuraa. Kannattaa yritä tilata filter coffee jos ei tosta pressosta niin välitä. Usein vaihtoehdot on lähinnä presso ja presso + kuuma vesi= kahvi. Tai sit sulle tarjoillaan neskahvia. 

*Eihän täällä kukaan vittuile. Mistä sinä sellaisen käsityksen olet saanut.

*Olisi pyytää CAFE AMERICANO. Se toimii ainakin Espanjassa, joten oletettavasti myöskin Italiassa. 

*Cafe Americano on yleensä se mitä käytetään keski-Euroopassa filtterikahvista, Ranska, Belgia, Italia jne. Itse espresson ystävänä vältän tätä litkua kuin myrkkyä. Makunsa kullakin.

*Cafe Latte. Kokeilepa sitä.

*Eipä ole vieras tuo lattekaan, mutta yleensä maistuu espresso tuplana, kiittooss... *hörppää  halvasta nescafesta*.

==Selitetty versio==

*Miten esim'''(erkiksi)''' Italiassa kannattaa '''(= on hyvä)''' tilata kahvia, jos haluaa saada mahd'''(ollisimman)''' suomalaisen oloista '''(= tyypillistä suomalaista, tavallista suomalaista)'''. Yleensä, kun tilaat ulkomailla kahvia, niin saat espressoa tms. '''(= tai muuta sellaista)'''. Vai onko meidän tapamme keittää kahvia niin erikoista (&gt; erikoinen), ettei sitä (kahvia) muualla saa?

*Danish Cofee.

*Vaikka ei ne ulkomaan pellet osaa ees (= edes) kahvia keittää, saatikka (= ei myöskään) hernekeittoa. (Tämä tarkoittaa, että kahvinkeitto on helppoa ja hernekeiton vaikeaa eli jos ei osaa keittää kahvia, niin ei voi osata tehdä hernekeittoakaan.)

*Mie (= minä) siuna (=sinuna = jos minä olisin sinä) ottaisin mukkaa (= mukaan) paketin pari Saludua (Saludo on kahvimerkki) ja nokipannun (= nokinen kahvipannu, jota ennen lämmitettiin nuotiolla ja tulella), ainakin purkin Kotisaaren (Kotisaari on ruokafirma) hernekeittoa per matkapäivä (=jokaista matkapäivää varten), Sikanautaa (sikanauta on lihasäilyke) muutaman purkin, näkkileipää loopantin (= Blåbandin, Blåband on ruokafirma) mustikkakeittoa. 

*Ei niihin ulkomaan ruokiin oo (= ole) luottamista (= niihin ei voi luottaa). Ei varmaan kaikki oo (= ole) edes ihmisravinnoksi tarkoitettu (= on siis tarkoitettu esimerkiksi eläinten ruoaksi). Saattavat (= voivat) vaikka jotain jyrsiää (= jyrsijä on esimerkiksi hiiri) syöttää kanan sijasta (= kanan 'paikalla') näin lintuinfluenssan aikana.

*Ja maitoo mie (= minä) ottaisin myös mukkaa (= mukaan), ettei tarttis (= tarvitsisi, tarvita) niitä happamii (= happamia, hapan) viinilitkuja (= viini+litku; litku on huonolaatuinen neste) juuva (= juoda).

*Joka puolella lähinn(ä) suomalaista (kahvia) vastaava (kahvi) on deutsch/german coffee. 

*Ihan suomalaista kahvia. Kyllä ne turistikuppiloiden (=turistikahviloiden) kyypparit (=tarjoilijat) osaa sulle (= sinulle) jonkinlaisen kahvinsukuisen juoman pöytään kantaa.

*Ihan turha vittuilla (= älä ärsytä minua; vittu on naisen sukuelin), koska kahvi ulkomailla on useasti ihan hirveetä kuraa (= kura on likavettä ja savea). Kannattaa yritä tilata filter coffee jos ei tosta (es)pressosta niin välitä (= pidä). Usein vaihtoehdot on lähinnä presso ja presso+kuuma vesi = kahvi. Tai sit(ten) sulle tarjoillaan neskahvia (= Nescafé). 

*Eihän täällä kukaan vittuile. Mistä sinä sellaisen käsityksen olet saanut.

*Olisi (pitänyt) pyytää CAFE AMERICANO. Se toimii ainakin Espanjassa, joten oletettavasti myöskin Italiassa. 

*Cafe Americano on yleensä se mitä käytetään keski-Euroopassa filtterikahvista (= suodatinkahvista), Ranska, Belgia, Italia... jne. (= ja niin edelleen). Itse espresson ystävänä vältän tätä litkua kuin myrkkyä. Makunsa kullakin (= jokainen saa pitää mistä haluaa).

*Cafe Latte = maitokahvi. Kokeilepa sitä.

*Eipä ole vieras tuo lattekaan, mutta yleensä maistuu espresso tuplana (=kaksinkertaisena), kiittooss… * hörppää (= juo suullisen) halvasta nescafesta*.

[[en:Suomen kieli käyttöön/lukeminen/Taso 3/kahvi ulkomailla]]
[[ru:Suomen_kieli_k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n/kahvi_ulkomailla]]

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli käyttöön/Taso 6</title>
    <id>2729</id>
    <revision>
      <id>21729</id>
      <timestamp>2006-10-23T11:48:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>päivitin linkin sivu siirrettävä</comment>
      <text xml:space="preserve">Ylesikieli (General language)

[[Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Ilkka Jääskelainen]]


Puhekieli (Spoken Language)

[[Luokka:Suomen kieli käyttöön]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Ilkka Jääskeläinen</title>
    <id>2730</id>
    <revision>
      <id>23221</id>
      <timestamp>2006-11-10T09:53:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Ilkka Jääskelainen” uudelle nimelle ”Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Ilkka Jääskeläinen”: No eiköhän siinä nimessä ole edelleen 3 ä-kirjainta.</comment>
      <text xml:space="preserve">Myös Suomessa on Idols-tv-ohjelma. [http://www.mtv3.fi/idols/] Iso-Britaniassa ohjelman nimi on Pop-Idol, Yhdysvalloissa American Idol ja Suomessa siis Idols.

==Teksti==

Suomen toiseksi viralliseksi idoliksi valittu Ilkka Jääskeläinen on ottamassa vasta ensiaskeleitaan ammattimuusikkona.  Idols-kilpailussa nuoren miehen lahjakkuus tuli kyllä kaikille selväksi, mutta varsinainen työ on vasta alussa. &quot;Ei se Idols-tittelikään itsekseen tullut. Kyllä siihenkin piti tsempata. Sitä enemmän, mitä pitemmälle kilpailu eteni&quot;, Ilkka toteaa.

Idoliksi valitsemisen jälkeen Ilkalla riitti vientiä kiivaaseen tahtiin. Esiintymisten, haastatteluiden ja kuvausten määrää hän ei itse ehtinyt edes matalakiidossa laskemaan. Joululomalla idoli pääsi hetkeksi huokaisemaan ja pohtimaan itsekseen, miten hänen elämänsä onkaan muuttunut. &quot;Omasta mielestäni olen kuitenkin yhä se sama Ilkka kuin ennen idoliksi valitsemista. Ja Ilkkana aion myös pysyä.&quot;

[[Luokka:Suomen kieli|Ilkka Jääskeläinen]]

[[en:Suomen kieli käyttöön/Taso 6/Ilkka Jääskelainen]]
[[ru:Suomen kieli käyttöön/Taso 6/Ilkka Jääskelainen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli käyttöön/lukeminen/Taso 6/miten erottu</title>
    <id>2731</id>
    <revision>
      <id>18486</id>
      <timestamp>2006-09-05T17:30:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">
==Miten erottuu== 

- Ennen vanhaan tarvittiin kovasti jotain luistoa, jotta esim. valssin pystyi tanssimaan. 

Nykyään tarvitaan teräsharjaa, jotta liian luiston saisi pois! 

- Koska kuitenkin vähintän 90% lavoilla ja varsinkin ravintolissa tanssivista on niitä ei niin hyviä, on jouduttu siihen liukasteiden lisäilyyn menemään. 

Monessa paikassa niin tehdään, vaikka kuinka pyydetään pois jättämään. Kerran tosin sain tarjoilijan teeskentelemään jauhon varistelua, vaikka purkin kansi oli kiinni. Aina siihen ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia. 

- niinjuuri...totta se on...kumipohjaiset kengät eikä korkoakaan niissä ole yhtään päälle viiden millin jos sitäkään tiedä häntä en ole mitannut. Kotimaiset kynppivarpaan kengät. En kerro, minkä väriset. 

- Valssissa luisto on ihan jees, mutta tänä päivänä tanssitaan paljon sellaisia uusia lajeja, joissa hyvä pito &quot;startatessa&quot; tuntuu hyvältä. Perinteistenkin lajien tanssityyli on osin muuttunut; niissäkin kaivataan sopivasti pitoa kengän ja lattian välillä. Ennen ehkä &quot;hiihdeltiin&quot; enemmän? Varusteetkin ovat saattaneet muuttua: kumipohjaiset yleiskengät tarvitsevat enemmän luistoa kuin nykyään paljon käytetyt erityisesti tanssia varten suunnitellut kengät. 

Mutta sitä en ymmärrä miten naiset ovat pärjänneet muovipohjaisilla juhlakengillään niillä liukkailla lattioilla!!! 

- Ei ne naiset ole pärjänneetkään mitenkään likkailla lattioilla. Eikä edenkään niillä muovipohja kengillä. Sillä eihän he ole tanssineet vaan on luultu tanssivan, niinkuin hyvin tiedätkin. 

Tuo on tuo lattian luisto kyllä lähes aina joistakin kohden lattiata aivan liian liukas ja kun tullaan &quot;hyvään kohtaan&quot; niin se on nihkeä niinkuin pitääkin. Valssikin sujuu hyvin nihkeämmillä kuin liian likkailla. Nuo mainitsemasi uudet lajit tosinaa tarvitsee sen &quot;startti&quot;pidon ja sitä ei vaan tahdo saada kun &quot;valtatanssijajoukko&quot; on sen liukkauden kannalla ja perustanee sen &quot;taitonsa&quot; sen varaan jolloin daameista tuntuisi että nyt vienti on hyvää kun ei tahdo pystyssä pysyä!!. 

Ja vähän on sitä &quot;ilmaista &quot; epävarmuutta&quot; ikään kuin pienessä huppelissa. Voi silloin tällöin tarrautua luvallisesti siihen naapurin mieheen kun on nurin menossa. &quot;hiihtelyä niin&quot;. 

Kengissä on eroja kyllä ja mainitut tanssikengät nahka pohjilla tai säämiskä pohjilla ovat kyllä lattian suhteen tarkempia mutta hyvällä lattialla niillä on kyllä erittäin hyvä tanssia. 

Pito vain tulee olla hyvä. 

- Josta taas tuli mieleen, että jos olisi - näin naisena - pakko valita kahden pahan, tosi liukkaan tai aivan luistamattoman tanssialustan välillä, valitsisin sen tosi liukkaan, koska seuraajana en pääse valitsemaan, mitä kuvioita teen. Olen huomannut, että pitävällä alustalla miehillä ei ole ihmeemmin ongelmia tanssin ja polvilumpioidensa kanssa, koska he voivat sopeuttaa oman tanssinsa alustan mukaan, mutta daamia he vaistomaisesti liikkuttelevat ja pyöräyttelevät ihan samaan tapaan kuin normaali parketillakin (ehkä jopa laajemmin, yrittäessään alitajuisesti kompensoida omia muuttuneita liikeratojaan). Ja daamin polvilumpiot huutaa armoa! Ymmärrän toki, etteivät miehet tätä ilkeyttään tee, vaan vienti tulee selkäytimestä. Ja sama muuten tosi liukkaallakin lattialla: Toivoisin, että miehet huomioisivat vauhdissaan ja liikelaajuuksissaan sen, jos daamilla tuntuu lipsuvan.

[[Luokka:Suomen kieli käyttöön]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Objektin sijavalinta</title>
    <id>2734</id>
    <revision>
      <id>24967</id>
      <timestamp>2006-11-25T17:04:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Suomen kieli ulkomaalaisille/Suomen Kielioppi/Objektin sijavalinta” uudelle nimelle ”Suomen kieli/Objektin sijavalinta”: Oikeaan kirjaan</comment>
      <text xml:space="preserve">== Partitiiviobjekti ==


===Kielteinen lause===
Objekti on partitiivissa kielteisessä lauseessa.

En minä tunne Victoria.
Etkö ymmärrä tätä tekstiä?

===Epämääräinen/abstrakti asia===

Tarvitsen jauhoja. (epämääräinen)
Köyhät tarvitsevat myötätuntoa. (abstrakti)

===Prosessilauseet ja toimintaverbi===

====Kun  toiminta tärkeää (ei tulos)====

::Toimintaverbien kanssa lähes aina partitiiviobjekti
::esim. odottaa, ajatella, etsiä, auttaa, selailla, mainostaa, harrastaa 
:::Odota iltaa! 
:::Rakastan sinua. 
:::Mies tutki taulua innoissaan.


::Tunneverbit ovat toimintaverbejä: rakastaa, inhota, ihailla, vihata

:::Ihailetko Annea? (tunneverbi)
:::Rakastan sinua.

====kun toiminta on meneillään====

:::Luen kirjaani. (preseens - nyt meneillään)
:::vrt. Luen kirjani. (futuuri)
:::vrt. Luin kirjaani.... (imperfekti meneillään oleva prosessi)
:::vrt. Luin kirjani ... (loppuun)


::Mutta jos lauseessa on ilmaistu päämäärä/tulos, on objekti akkusatiivissa.

:::Auta vanhus bussiin.
:::Vein tavarat koululle.

::tekeminen on sen lopputulosta tärkeämpi tai se kuinka kauan jotain tehdään on tärkeämpää kuin valmiiksi saaminen

:::Luen joka aamu lehteä. (kulutan aikaani)
::::- vrt. Luen joka aamu lehden. (lehti tulee luetuksi)

:::Koulua rakennettiin vuosi. (tekemisen pituus on tärkeää)
::::- vrt. Koulu rakennettiin vuodessa. (koulun valmistuminen on tärkeää)

::Jos kaksi asiaa tapahtuu samanaikaisesti, objekti on partitiivissa. Jos tapahtumat seuraavat toisiaan objekti on akkusatiivissa.

:::Söin aamiaista ja luin lehteä. (samaan aikaan)
::::-	vrt. Söin aamiaisen ja luin lehden. (peräkkäin)


::Kulutetaanko objektin tarkoittama asia loppuun vai käytetäänkö sitä vain vähän?

:::Haluan käyttää teippiäsi? (teippiä otetaan vain vähän)
::::- vrt. Haluan käyttää teippisi? (teippi käytetään loppuun)

::jokin pieni sana voi kertoa, että toiminta on meneillään/prosessi
::esim. vielä, kauan, kuinka kauan, jatkuvasti, juuri, nyt

:::Luen vielä tätä kirjaa.
:::Kuinka kauan siivoat autotallia?

::lukusana (nominatiivi) substantiivi (partitiivi)

:::Ostin hänelle neljä tulppaania.
::::- vrt. Ostan yhden kirjan. Ostetaan hänelle yksi kirja. (yksi on poikkeus ja taipuu sekä päätteellisessä, että päätteettömässä akkusatiivissa)


==Akkusatiiviobjekti (kun toiminnan tulos on tärkeä)==


===n-päätteinen akkusatiivi, kun toiminnan tulos on tärkeä===

Milloin pidämme tauon?

Haluan saada kirjan.

===päätteetön akkusatiivi, jos tuloslauseessa on passiivi, imperatiivi tai yksipersoonainen verbi===

Milloin seuraava tauko pidetään? (passiivi)

Sulkekaa ovi! (imperatiivi)

===t-päätteinen akkusatiivi on tuloslauseen monikossa ja persoonapronomineilla (joilla on vain t-päätteinen akkusatiivi)===

Nyt näette minut.

Pysäytä hänet!

Kenet sinä näit?

Luin eilen kaikki lehdet.

Ota kynät pois lattialta!


''Jotkin verbit vaikuttavat toimintaverbeiltä, mutta ne ovat TULOSVERBEJÄ.''
::esim. nähdä, tuntea (joku), tavata, muistaa, unohtaa, kuulla, aloittaa, tarvita

:::Näen tytön kadulla.
:::Muistan eilisen tapauksen.
:::Tarvitsen kynän.
:::Joskus elollisen ja elottoman välillä on eroa.
:::Ymmärsin tekstin hyvin.
:::Ymmärsin häntä hyvin.

''Vertaa seuraavia verbejä toisiinsa. (tulos/prosessi)''

:::Muistan tapauksen.
:::Muistelen tapausta.

:::Katsoin elokuvan.
:::Katselin elokuvaa.

:::Kuulin ohjelman radiosta.
:::Kuuntelin ohjelmaa radiosta.

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Imperatiivi</title>
    <id>2757</id>
    <revision>
      <id>24970</id>
      <timestamp>2006-11-25T17:11:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Suomen kieli ulkomaalaisille/Suomen Kielioppi/Imperatiivi” uudelle nimelle ”Suomen kieli/Imperatiivi”: Oikeaan kirjaan</comment>
      <text xml:space="preserve">Imperatiivi tai käskymuoto


==YKSIKÖN 2. PERSOONA==

===Myönteinen muoto===
*'''Muoto on yksikön 1. persoonan vartalo

Lukea  &gt; Minä luen &gt;  lue-n  &gt;  lue!

Syödä  &gt; Minä syön  &gt;  syö-n  &gt;  syö!

Antaa  &gt; Minä annan  &gt;  anna-n &gt;  anna!

Mennä   &gt; Minä menen &gt; mene-n &gt; mene!

Olla hyvä  &gt; Minä olen hyvä &gt; ole-n &gt;  ole hyvä!


''Lisä esimerkkejä

Osta sen heti!

Tulepa tänne! (tule plus -pa suffiksi)

===Kielteinen muoto===
*'''muoto on Älä + yksikön 1. persoonan vartalo

Älä syö nyt!

Älä mene sinne!

Älä osta tätä!


''Lisä esimerkkejä

Älä häiritse minua!

Älä kiroa!

==MONIKON 2. PERSOONA:==

===Myönteinen muoto===
*'''Muoto on perusmuodon (eli 1. infinitiivi) vartalo + -kaa / -kää 

Mennä  &gt;  Men-nä  &gt;  Men'''kää''' ulos! 

Auttaa  &gt;  Autta-a  &gt;  Autta'''kaa''' äitiä!

Istua  &gt;  Istu-a  &gt; Istu'''kaa'''!

Olla hyvä  &gt;  Ol-la hyvä  &gt; Ol'''kaa''' hyvää!


''Lisä esimerkkejä

Ope sanoi kaikille &quot;Kirjoittakaa kolme esimerkkia ennen ensi tunti!&quot;

Äiti huusi meille &quot;Lähettäkää minulle postikortia!&quot;

===Kielteinen muoto===
*'''Muoto on alkää + perusmuodon (eli 1. infinitiivi) vartalo + -ko/-kö

Auttaa &gt;  autta-a &gt;  Äl'''kää''' autta'''ko''' 

Panna &gt;  pan-na &gt;  Äl'''kää''' pan'''ko'''


''Lisä esimerkkejä:

Äl'''kää''' kysy'''kö''' minua!

Äl'''kää''' men'''kö''' sinne!

Äl'''kää''' usko'''ko''' yhtä sanoa, että hän sanoo!

==Harjoitus==
Harjoitus on muuttunut keskustelu sivulle [[Keskustelu:Suomen_kieli_ulkomaalaisille/Suomen_Kielioppi/Imperatiivi|tänne]]

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Kihlaus</title>
    <id>2768</id>
    <revision>
      <id>23223</id>
      <timestamp>2006-11-10T09:56:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">'''''Kihlaus'''''

==Perusartikkeli==

===Alustus===

Tarinassa esiintyy neljä ihmistä. Aapeli, Eenokki, Jooseppi ja Eeva.
 
AAPELI on kraatari eli räätäli. Hän on naimaton eikä enää nuori. Aapeli asuu omassa mökissään ja tekee vaatteita ihmisille. 

EENOKKI on toinen kraatari, Aapelin ystävä ja myöskin vanhapoika. 

JOOSEPPI on nuori mies, Aapelin oppipoika. Aapeli opettaa hänelle räätälin ammattia. Oppipojan täytyy totella ja kunnioittaa mestariaan ja myös Aapelia. 

EEVA on tarinan nainen. Hän on kotoisin samasta kylästä, mutta lähtenyt sieltä Helsinkiin töihin. Eeva oli palvelijana hienossa perheessä. Nyt hän asuu lähitienoilla kahden naimattoman herran luona. Se ei ole kaikkien mielestä sopivaa, ja kylällä juorutaan kaikenlaista. Eeva hoitaa herrojen taloutta. Häntä sanotaan herrojen Eevaksi. 

Tapahtumapaikka on Aapelin tupa. Henkilöt puhuvat myös asioista, jotka ovat sattuneet muualla. 
Aapeli ja Eeva tulevat sisään. Molemmat kantavat kädessään nyyttiä. Jooseppi jatkaa padan hämmentämistä, mutta kumartaa syvään. 

===Keskustelu===

EENOKKI: Tervetuloa, morsiuskunta!

AAPELI: Me kiitämme sinua, Eenokki. Sinä olet tässä juuri tarpeellinen. Onko Jooseppi kertonut sinulle jotakin?

EENOKKI: Lyhyesti.

AAPELI: Onhan minulla nyt edes se, joka paitani pesee. - Istu, istu, Eeva.

EEVA (miettii itsekseen): Tämmöinen tupa! Huuhkaimen pesä. 

Aapeli ottaa nyytistä sokeriastian ja asettaa sen pöydälle.
 
AAPELI: Sokeriastia on kuitenkin ehjä. Tiedä, Eenokki, että olemme pyörineet kamalassa leikissä, minä ja Eeva. Oi niitä jumalattomia herroja!

EENOKKI: He kai kohtelivat sinua kopeasti?

AAPELI: Kiitän, etten saanut heiltä selkääni.

EENOKKI: Kateus, kateus!

AAPELI: Sula kateus. En päässyt edes sisään. Seisoin pihalla ja otin vastaan Eevan tavaroita. Mutta kun olimme valmiit lähtemään ja istuimme rattaille, niin arvaas, mitä tekivät?

EENOKKI: Häijyn koiranjuonen, arvaan sen. 

AAPELI: Tuli pieni poika, herrojen käskystä, ja sanoi että korjaa hevosen häntävyötä. Mutta se peijakas pisti palavan taulankappaleen Ruskon hännän alle. Samalla yksi herroista ampui meille jäähyväislaukauksen pilkallaan. Rakas virkaveljeni, ajattelepas, millä hirmuisella vauhdilla me lähdimme. Rusko juoksi kuin vimmattu, potki ja juoksi. Oliko ihme, että Eeva ja minä huusimme täyttä kurkkua hädissämme?

EENOKKI: Ei mikään ihme. Mutta se on ihme, että seisot vielä tässä
ja kertoilet retkestäsi. Kiitä, ettet makaa ojassa tallukat taivasta päin.

AAPELI: Onni suojeli minua. Taulanpala irtosi viimein, ja vähitellen Rusko hiljensi juoksuansa. Istuimme yhä rattailla luut ehjinä, vaikka sydän pamppaili. 

EENOKKI: Voi julmia herroja, voi julmettuneita!

AAPELI: Sanos muuta. Ihmettelenpä, että Eeva on näin kauan sietänyt heitä. Ettet jo ennen ole tehnyt tätä temppua, Eeva? 
Eeva kääntyy poispäin ja puhuu itsekseen. 

EEVA: Jaa, sinä västäräkki! Suokoon jumala, etten koskaan
olisi tätä tehnyt. Mikä hulluus minulta jättää herrat ja tulla tänne turvekaton alle!

AAPELI: Mutta miksi morsian on niin äänetön?

EENOKKI: Tavallinen morsiamen alakuloisuus, kun hän muuttaa
miehelään.

==Selitys==

===Alustus===

Tarinassa esiintyy neljä (4) ihmistä. Aapeli, Eenokki, Jooseppi (miehiä) ja Eeva (nainen).
 
AAPELI on kraatari eli räätäli. Hän on naimaton (ei mainisissa) eikä enää nuori. Aapeli asuu omassa mökissään (pieni talo) ja tekee vaatteita ihmisille. 

EENOKKI on toinen kraatari (räätäli), Aapelin ystävä ja myöskin vanhapoika (naimaton, ei naimisissa). 

JOOSEPPI on nuori mies, Aapelin oppipoika (opissa/oppimassa). Aapeli opettaa hänelle räätälin ammattia. Oppipojan täytyy totella ja kunnioittaa mestariaan (opettaja) ja myös Aapelia. 

EEVA on tarinan nainen. Hän on kotoisin (alkuperä, syntynyt täällä) samasta kylästä (pienempi kuin kaupunki), mutta lähtenyt sieltä (kylästä) Helsinkiin töihin. Eeva oli palvelijana hienossa perheessä. Nyt hän asuu lähitienoilla kahden naimattoman (eivät naimisissa) herran (miehen) luona. Se ei ole kaikkien mielestä sopivaa (ei ole hyvä), ja kylällä juorutaan (puhutaan keskenään) kaikenlaista. Eeva hoitaa herrojen taloutta (kotia/rahaa). Häntä sanotaan herrojen Eevaksi. 

Tapahtumapaikka on Aapelin tupa (mökki/talo). Henkilöt puhuvat myös asioista (tapahtumista), jotka ovat sattuneet muualla (kauempana). Aapeli ja Eeva tulevat sisään. Molemmat kantavat kädessään nyyttiä (paketti). Jooseppi jatkaa padan (suuri kattila) hämmentämistä, mutta kumartaa syvään. 

===Keskustelu===

EENOKKI: Tervetuloa, morsiuskunta! (vasta naineet)

AAPELI: Me kiitämme sinua (Kiitos sinulle), Eenokki. Sinä olet tässä juuri tarpeellinen. Onko Jooseppi kertonut sinulle jotakin?

EENOKKI: Lyhyesti. (vähän/ei paljon)

AAPELI: Onhan minulla nyt edes se, joka paitani pesee. - Istu, istu, Eeva. (Onhan minulla nyt hän, joka pesee paitani.)

EEVA (miettii itsekseen): Tämmöinen tupa (mökki tupa)! Huuhkaimen pesä (epämiellyttävä/epäsiisti/ei siisti).

Aapeli ottaa nyytistä sokeriastian ja asettaa sen pöydälle.
 
AAPELI: Sokeriastia on kuitenkin ehjä. Tiedä, Eenokki, että olemme pyörineet kamalassa leikissä, minä ja Eeva. Oi niitä jumalattomia (kateita(kateus)) herroja!

EENOKKI: He kai kohtelivat sinua kopeasti? (kovakouraisesti)

AAPELI: Kiitän, etten saanut heiltä selkääni.

EENOKKI: Kateus, kateus!

AAPELI: Sula kateus. En päässyt edes sisään. Seisoin pihalla ja otin vastaan Eevan tavaroita. Mutta kun olimme valmiit lähtemään ja istuimme rattaille, niin arvaas, mitä tekivät?

EENOKKI: Häijyn koiranjuonen (jekun/kepposen), arvaan sen (luulen niin). 

AAPELI: Tuli pieni poika, herrojen käskystä, ja sanoi että korjaa hevosen häntävyötä. Mutta se peijakas pisti palavan taulankappaleen Ruskon (hevosen nimi) hännän alle. Samalla yksi herroista ampui (ampua pyssyllä) meille jäähyväislaukauksen pilkallaan. Rakas virkaveljeni (kolleega), ajattelepas (mieti), millä hirmuisella (kovalla) vauhdilla me lähdimme. Rusko juoksi kuin vimmattu (nopeasti), potki ja juoksi. Oliko ihme, että Eeva ja minä huusimme täyttä kurkkua hädissämme?

EENOKKI: Ei mikään ihme (ei ole ihme). Mutta se on ihme, että seisot vielä tässä
ja kertoilet retkestäsi. Kiitä, ettet makaa ojassa tallukat taivasta päin (kiitos että et, kuolleena).

AAPELI: Onni (hyvä tuuri/onnenpotku) suojeli minua. Taulanpala irtosi viimein, ja vähitellen Rusko hiljensi juoksuansa. Istuimme yhä rattailla luut ehjinä, vaikka sydän pamppaili (sydän kakkasi kovaa/nopeasti). 

EENOKKI: Voi julmia herroja, voi julmettuneita! (Voi ilkeitä herroja/miehiä)

AAPELI: Sanos muuta (samaa mieltä). Ihmettelenpä, että Eeva on näin kauan sietänyt (kestänyt herroja) heitä. Ettet jo ennen ole tehnyt tätä temppua, Eeva? (Että et ole jo aiemmin/aikaisemmin lähtennyt, Eeva?)
Eeva kääntyy poispäin ja puhuu itsekseen (puhua toisten kuulematta/hiljaa). 

EEVA: Jaa, sinä västäräkki! Suokoon jumala, etten koskaan
olisi tätä tehnyt. Mikä hulluus minulta jättää herrat ja tulla tänne turvekaton alle! (Voi sinua. Toivottavasti en olisi koskaan tätä tehnyt. Jätin herrat ja tulin tänne)

AAPELI: Mutta miksi morsian (Eeva) on niin äänetön?

EENOKKI: Tavallinen morsiamen alakuloisuus, kun hän muuttaa
miehelään.

[[Luokka:Suomen kieli|Kihlaus]]

[[:en:Suomen kieli käyttöön/kihlaus|Englanniksi]]
[[:ru:Suomen kieli käyttöön/kihlaus|Venäjäksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Topfield TF5X00/Mar15 2006 viat ja toiveet</title>
    <id>2769</id>
    <revision>
      <id>20513</id>
      <timestamp>2006-10-11T06:35:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>192.100.124.218</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Gling ääni */</comment>
      <text xml:space="preserve">Tällä sivulla on Topfield TF5x00 -sarjan digiboksin vanhojen ohjelmistoversioiden bugeja. Tuoreimman ohjelmiston bugit on listattu sivulla [[Topfield TF5X00 bugit]].


=Mar15 2006 viat ja toiveet.=

==Bugit (perustoppy):==

===Tekstitys näkyy, vaikkei pitäisi===
YLE lähettää joissain suomenkielisissä ohjelmissa kuulovammaisille tarkoitettua &quot;väritekstitystä&quot;, joka on Topfieldissä merkattu Dutch -tekstiksi. Tätä tekstiä on nykyään ainakin Sunnuntaivekkari ja Kotikatu sarjoissa.

Nykyään, kun tällainen ohjelma alkaa on tämä tekstitys päällä, vaikka Topfieldin asetuksissa ei ole valittu ensisijaiseksi tai toissijaiseksi kieleksi Dutchia. Näinollen tekstityksen joutuu käymään poistamassa tekstitys napilla joka kerta kun tällaista ohjelmaa katsoo.

Jos mikään ohjelmassa mukana olevista tekstityskielistä ei ole ensi- tai toissijaiseksi valittu kieli, ei mitään tekstitystä saisi näyttää automaattisesti.

===Bookmark pitäisi poistaa===
Tallennan ohjelmaa ja katson sitä samalla viivästettynä. Kun tallennus loppuu, Topfield osaa automaattisesti nykyään aloittaa toiston uudelleen siitä kohdasta mitä oltiin katsomassa kun tallennus loppui (ennen Topfield ei osannut jatkaa toistoa tässä tilanteessa, vaan jätti paikkaan bookmarkin). 

Nyt ongelmana on se, että tässä tapauksessa jätetään edelleen bookmark. Monet käyttäjät hyppivät ohjelmaa katsottaessa esimerkiksi mainosten yli käyttämällä keltaista näppäintä (joka hyppää 30 sekuntia eteenpäin). Mutta jos tallenteessa on bookmark, hypätäänkin siihen, eikä 30 sekuntia eteenpäin. Ongelmana on siis se, että tallennuksen loputtua ei voi käyttää keltaista hyppynappia ennenkuin on itse käynyt poistamalla bookmarkin.

Bookmarkia ei saisi jättää tässä tilanteessa
(kun katsotaan tällähetkellä tallentuvaa ohjelmaa viivästettynä ja tallennus loppuu)

Minulla on ajansiirto pois päältä, jos sillä on jotain vaikutusta.

===TAPit vilkkuu===
TAPien UI:t vilkkuvat kanavanvaihdon jälkeen. Esim. Improbox vilkahtaa kanavaa vaihdettaessa. Tämä johtuu ilmeisesti FW:n muuttuneista layerkoodeista (joku layer tyhjennetään kanavanvaihdossa tms.), eikä TAPien tekijät voi kiertää tätä ongelmaa.

===DVB-tekstityksen ongelmia===
Osa DVB-teksteistä katoaa toistossa ja liveohjelmassa.

Tekstit eivät myöskään toimi jos toistonetenemispalkki on näkyvissä.

Tekstitys ei toimi heti ohjelman alettua, sekä livenä että toistossa. Joskus täytyy käydä toisella kanavalla ja tulla takaisin ennenkuin tekstitys alkaa toimia.

Teksitys on ehkä ihan pikkiriikkisen etuajassa, sanottaisiinko luokkaa puoli sekuntia.

===Tekstitv-pohjaiset tekstitykset===
Edelleen esim. Discovery Science, Discovery Civilisation, Discovery Travel&amp;Living - kanavilla ei toimi tekstitys! Viimeisin, missä näiden osalta ohjelmistopäivitys toimii on (ainakin C-malli) aug17.2005!!!

===Salatut kanavat sekoavat katselukelvottomaksi===
Ajoittain ja toistaiseksi tuntemattomien olosuhteiden vallitessa maksukortilla näkyvät kanavat sekoavat katselukelvottomaksi. Tällöin kuva näkyy, mutta siinä esiintyy laatikkomaisia häiriöitä, jotka ovat painottuneet kuvan vasempaan reunaan. Pahimmillaan kuva pysähtyy kokonaan. Vika esiintyy todennäköisimmin silloin, kun katsotaan ja tallennetaan salattua ja salaamatonta kanavaa samanaikaisesti, mutta myös pelkän salatun kanavan katsominen tai PiP-toiminnon käyttö saattaa laukaista sen. Yhteinen nimittäjä vian kaikille esiintymistavoille on, että kuvan häiriöt poistuvat välittömästi jos salattua kanavaa katsotaan viivästettynä ja ne alkavat heti jos viivästetystä katselusta palataan takaisin livekuvaan. Jopa niinkin pieni viive kuin 5 sekuntia riittää poistamaan häiriöt tilapäisesti. Hieman pidemmäksi aikaa vian saa pois sammuttamalla laitteen muutamaksi sekunniksi. Koska vian voi tilapäisesti kiertää se ei voi johtua antennisignaalin häiriöistä eikä laitteen ylikuumenemisesta. Korjaava toimenpide (voi auttaa joissain tapauksissa): asenna QuickTimer (http://www.quicktimer.org/) ja laita sen asetuksista Timer4 fix päälle.

===Ajastus muuttuu itsekseen===
Kun toistuvia tallennuksia on 40-50kpl (ainakin yhdellä bugin havainneella ollut alle 30) ja lisää yhden kerran tapahtuvan tallennuksen, sekoaa tämän ajastuksen tallennuksen jälkeen (silloin kun kerran tallennettava ajastus poistuu listalta) joku noista toistuvista tallennuksista. Sekoaa = alkamisaika muuttuu vääräksi ja usein myös tallennuksen pituus (yleensä pituus muuttui 5min, kerran näistä kymmenistä ongelmista pituus säilyi 30min mitä ohjelman oikea pituus oli alunperinkin) - tallennuksen nimi ja päivä pysyvät yleensä oikeina.

Lisäys

Itseasiassa tämä vika voi esiintyä milloin vain kun samalle kanavalle on merkitty 2 tai useampi tallennus. Nähdäkseni kun aikaisempi tallennus on suoritettu ja se pitäisi poistaa tallennus listoilta, voi saman kanavan lopputallenteet seota täysin. Tämä tapahtuu joskus, mutta ei läheskään aina. Oman kokemuksen mukaan sekoaminen tapahtuu arviolta 10% todenköisyydellä. Kun ajastus sekoaa, on uusi tallennusaika yleensä 5 minuuttia tai 8 tuntia. Samoin tallennuksen aloitusajankohta voi liikkua jopa 4 päivää eteenpäin. Tämä tapahtuu siis toppyn omalla EPG:llä.

Lisäys

Samantapainen (sama ?) ongelma voi esiintyä myös jos EPG:n kautta on ohjelmoitu tallennuksia useita päiviä etukäteen (6-7 päivää ?). Tällöin tallennus on joskus alkanut 1,5 - 3,5 tuntia liian aikaisin (ei siis tasatunnein pielessä) ja tallennuksen kesto on ollut kaiken näköistä 4 ja 1052 minuutin välillä, tallennuksen pituus on siis ollut täysin pielessä ja alkamisajankohta myöskin. Tallennuksen nimi on pysynyt oikein ja oikea kanavakin. Kerran sain tämän kiinni itse teosta ja katsoin EPG:stä että halutun ohjelman kohdalla oli pyöreä punainen täppä, eli boxi oli omasta mielestään tallentamassa haluttua ohjelmaa mutta itse asiassa ohjelman alkuun oli oikeasti vielä yli kaksi tuntia, tarkistin myös että EPG näytti oikeata kellonaikaa. Boxissa ei ole koskaan ollut yhtään TAP:ia asennettuna.

===Gling ääni===

Joskus kuuluu kaiuttimista &quot;Gling&quot; (kuin lyötäisiin kristallilasia lusikalla). Ääni kuuluu sattumanvaraisesti ja aika harvoin (esim. kerran vuorokaudessa tai harvemmin). Ääni voi tulla esimerkiksi livekuvaa seuratessa tai tallennetta toistettaessa. Ainakin kerran katsomalla viivästettynä katseluhetkellä tallentuvaa ohjelmaa ääni kuului kerran. Kun katsoi samaa kohtaa monta kertaa peräkkäin, ääni ei enää kuulunut. Johtopäätös: vika ei ole lähetyksessä.

Kerran ohjelma oli pausetettu ja ääni kuului. Johtuisikohan ääni sittenkin vahvistimesta?

Tämä on ERI ääni kuin Voice -kanavalta kuuluva MS Windowsin merkkiääni.

===Suosikkikanavat OK:lla===
OK-painikkeen takaa pitäisi löytyä käytössä olevan Suosikkiluettelon kanavat, eikä kaikki kanavat mitä virittimestä löytyy.

===TV:n Suosikkikanavan ja Radion välillä pomppiminen===
Kun Suosikkiluettelon kanavalta mennään Radioon ja palataan takaisin &quot;Edellisen kanavan&quot; valintanäppäimellä, niin joudutaan Kaikki kanavat-tilaan.

Samoin, kun Radio-tilassa avataan kanavaluettelo, painetaan Radio-näppäintä vaihtaakseen TV-kanavaluetteloon ja valitaan TV-kanava, niin joudutaan Kaikki kanavat-tilaan.

===&quot;Ei signaalia&quot;-herja C-boksissa===
Kun käytössä on Kaikki kanavat-luettelo, C-Toppi heittää &quot;Ei signaalia&quot;-herjaa askellettaessa nuolinäppäimillä kanavia kanavanipusta toiseen. Suosikkikanava-luettelossa askellettaessa herjaa ei heitetä.

===RF-kanava mustavalkoinen A/V ulostulolla S-video===
RF-kanavan ulostulo on mustavalkoinen, jos A/V-ulostulo on asetettu S-videoksi.

===Tiedostojen ja ajastusten nimet===
Tiedoston tai ajastuksen nimen lopusta ei voi poistaa viimeistä merkkiä, sillä kohdistinta ei voi nuolinäppäimillä enää siirtää viimeisen merkin oikealle puolelle. Kuitenkin jos viimeisen merkin päälle kirjoittaa jotakin, niin silloin kohdistin kyllä siirtyy sen oikealle puolelle (joskin katoaa näkyvistä), ja viimeisen merkin voi sitten poistaa. Edellisessä virallisessa ohjelmistoversiossa (TF5100PVR:llä 2005Sep12) tätä vikaa ei esiintynyt.

Lisäksi jokaisen EPG:stä lähtöisin olevan nimen alussa on merkki, joka ei näy nimeä muokatessa. Kohdistin katoaa näkyvistä kun se on tämän merkin päällä. Kyseessä on todennäköisesti standardissa kuvattu merkistönvalintakoodi (ETSI EN 300 468, Annex A, A.2 Selection of character table).

===EPG sekoilee tiettyjen ohjelmien kohdalla===
Jos EPG:tä selattaessa tullaan sellaisen ohjelman kohdalle, jonka alku ja loppuaika ovat samat, niin kohdistin hyppää takasin listan alkuun.

===EPG:n ajastusmerkinnät väärin===
EPG:ssä olevat ajastusmerkinnät - [R], [Rt], yms. - ovat välillä väärien ohjelmien kohdalla.

===EPG:n ja lisätietoikkunan tiedot katoavat===
Jos laite on päällä muutaman päivän (joskus muutaman tunnin), EPG voi tyhjentyä, eikä siihen saa tietoja takaisin muutakuin boottaamalla koneen.

===EPG:n tiedot päivittyvät hitaasti ja väärin===
Kun laitteen laittaa päälle ja käynnistää EPG:n, niin EPG lista on tyhjä tai siinä on muutama ohjelma. Hetken kuluttua se päivittyy ja tulee lisää ohjelmia (valitulle ohjelmakanavalle ja tälle samalle päivälle). Mutta monesti nämä uudet listautuvat ohjelmat ovat puppua. Kun yritin ohjelmoida aamulla tämän tiistaipäivän MTV3:n talousuutisia, niin EPG näyttää toista ohjelmaa ja lyhyempää kestoa. Kun katsoin punaisella näppäimellä detalleja, niin EPG oli tallettamassa tulevan lauantain ohjelmaa, jolla oli eri nimi ja lyhyempi kesto. Korjasin manuaalisesti päivän oikeaksi ja keston oikeaksi. Nimeä ei siinä saa muutettua. Sain ohjelman tallennettua oikein ja illalla katsottua. Siis miksi EPG ei näytä päivän ohjelmia oikein ko. kanavalla?

Ke 12.7.2006 jatkohavaintoja. Kun Toppyyn laittaa virran päälle, niin EPG on valitulla kanavalla tyhjä. Hetken kuluttua siihen tuli pari ohjelmaa (ensiksi mikä on parhaillaan menossa ja seuraava ohjelma). Noin 5 minuutin kuluttua EPG listaan päivittyi lisää ohjelmia, mutta jäi myös &quot;reikiä&quot; väliin. Noin 10 minuutin kulutta kuvaruudussa näkyvä EPG lista oli ajan tasalla. Tämä tein YLE1 kanavalla. Lähettääkö YLE TV1 näin hitaasti EPG tietoja vai onko Toppy näin hidas ottamaan EPG tietoja vastaan? Toistin testin MTV3 kanavalla. Samanlainen hidas EPG-listauksen päivittyminen silläkin kanavalla.

Heti boksin käynnistyksen jälkeen jotkut ajastukset seikkailevat missä sattuu, mutta palaavat taas oikeille paikoilleen n. minuutin kuluttua. Kuulemma kyseessä joku GMT-bugi joka ollut firmwareissa jo iät ajat?

===Joillakin kanavilla kuuluu kaksi selostuskieltä samaan aikaan===
Esimerkiksi eurosport kanavalla on kaksi ääniraitaa, joissa molemmissa on kaksi erikielistä selostusta.
Kyseinen äänen lähetystapa on nimeltään dual mono ja sitä käytetään puhtaasti kaistansäästösyistä. Kahdelle stereo-ääniraidalle saadaan selostus neljällä kielellä, kun lähetetään vasempaan ja oikeaan kanavaan eri kielistä selostusta. DVB-speksi antaa mahdollisuuden määritellä dual mono-raidoille omat kielensä kummallekin lähetettävälle ääniraidalle, mutta Topfieldin toteutus on siinä mielessä puutteellinen, että se ei tunnista kuin tuon ensimmäisen kielen ko. ääniraidalle. Oikein toteutetussa boksissa listaan pitäisi tulla eurosportin tapauksessa muistaakseni englanti, ruotsi, norja ja suomi. Bugin voi kiertää valitsemalla kuulumaan vain vasemman tai oikean kanavan.

Topfieldin pitäisi osata näyttää kaikki 4 kieltä ja antaa käyttäjän valita niistä haluamansa ääniraita.

Käytettäessä 2-6x katselua tai puolen minuutin loikkia äänivalinta katoaa ja molemmat selostuskielet kuuluvat samanaikaisesti.

===Teksti-tv===
Alasivuista muistiin tallentuu vain sillä hetkellä valitun sivun alasivut. Myös muiden sivujen alasivujen olisi tallennuttava samanaikaisesti. (Toiveena voisi esittää sivujen tallentumisen myös, kun teksti-tv ei ole päällä.)
Kaikki teksti-tv:n alasivut eivät tule koskaan näkyviin. Esim. minulla ei ole 471 sivulta koskaan auennut alasivu 1/4 (lottonumerot). Ihmeellisintä on, että 2/4, 3/4 ja 4/4 toimivat aina moitteettomasti. Onneksi analogiset lähetykset vielä toimivat, niin pääsee sieltä ko. sivun lukemaan.

Update-ominaisuus puuttuu, eli ois mukava kattoo ohjelmaa ja odottaa että sivu päivittyy taustalla.

===Satunnaista pätkimistä===
Mar15 firmwareen päivittämisen jälkeen maksullisilla kanavilla satunnaista pätkimistä.

===Kanavan poistamisesta varoittava teksti väärin===
Kun haluat poistaa kanavan kanavaluettelosta ruutuun ilmestyy varoitusteksti &quot;Haluatko poistaa kanavat?&quot; Tästä saa käsityksen, että kaikki kanavat poistuisivat, vaikka todellisuudessa vain valittu kanava poistetaan. Toiminto menee siis oikein, mutta varoitusteksti on harhaanjohtava ja antaa käyttäjän ymmärtää, että vain kaikki kanavat voidaan poistaa.

===Uniajastin toimii väärin===
Topfield käynnistyy minuuttia ennen ajastuksen alkamista. Jos uniajastin menee nollaan juuri tämän minuutin aikana laitteen käynnistyksen ja talletuksen alkamisen välillä, niin laite tosiaan sammuu eikä tallennus enää ala. Uniajastin ei saisi sammuttaa laitetta tässä tilanteessa.

===Ääni katkeilee nauhoitusta toistettaessa===
Tämä vika on havaittu jo Dec(2005) firmwarella, mutta sama vika on edelleen Mar15(2006) firmwaressa:

Nauhoitusta toistettaessa ääni pätkii parin minuutin välein. Hyvin lyhyt, mutta helposti havaittava äänikatkos. Kun nauhoitusta katsoo uudestaan toisena ajankohtana, ääni ei katkeakaan samassa kohtaa, vaan hieman myöhemmin, eri kohdassa. Nauhoitus siis on ehjä, mutta äänentoistossa on jokin vika. Kuva ei häiriinny mitenkään, ongelma on vain äänentoistossa. Ääni ei katkeile suoraa ohjelmaa katseltaessa, vaan pelkästään nauhoitettua ohjelmaa katseltaessa. Allekirjoittaneen tapauksessa boksi on vain scartilla kiinni TV:ssä. Vika mahd. puskuroinnissa kovolta luettaessa?

=== Tallenteen nimen muutoksessa viimeinen kirjain korvataan ===
Jos haluaa lisätä tallenteen nimen perään tekstiä, pitää viimeinen kirjain kirjoittaa uudelleen. Esim. välilyönti nimen lopussa korvaa viimeisen merkin välilyönnillä. Tämän jälkeen voi kirjoittaa lisää tekstiä. Tämä toimi oikein Sep12- firmiksessä, eli välilyönti viimeisen merkin kohdalla teki välilyönnin viimeisen merkin jälkeen.

===RGB-Kuva===
Ainakin meikäläisen 28&quot; 4:3-telkussa RGB-kuva on sentin/pari liian vasemmalla, niin että esim. MTV3:n 45 Minuuttia-ohjelmassa tekstitys meni vasemmasta reunasta häiritsevästi kuvan ulkopuolelle. Vaikuttaisi Toppyn vialta, koska edellisellä erimerkkisellä boksilla ei ollut tällaista ongelmaa.
S-videolla ja CVBS:llä kuva hyppää oikein keskelle, mutta kuvanlaatu on jotain aivan muuta.

==Toiveet:==

===Kanavien järjestely===
Kanavien järjestelyn pitäisi olla perus toiminto (löytyy manuaalistakin), mutta jostain syystä puuttuu. Häiritsee, kun ohjelmaoppaassa kanavanumerot ovat mitä sattuu. Tuskaa lisää, kun numeronapit eivät vaihda suosikkilistan mukaisille kanaville.

===Teksti-tv===
Teksti-tv täytyisi saada &quot;täyskuva&quot;-tilaan, eli musta tausta koko kuvaruutuun.

'''Kommentti: Ei missään nimessä, nykyinen on paljon parempi kuin kokonaan musta tausta.'''

Teksti-tv:n kaikkien sivujen alasivut täytyisi alkaa ladata muistiin heti, kun teksti-tv avataan. Ei tarvisi odotella sivu kerrallaan alasivujen latausta. 
(Tämä ei ole edes mahdollista, alasivun voi saada muistiin ainoastaan sillä &quot;kierroksella&quot;, jolla se osuu kohdalle. Sen sijaan teksti-tv-sivuja voisi kerätä muistiin taustalla ilman, että teksti-tv:tä avataan, jolloin sivut todennäköisesti olisivat muistissa kun teksti-tv:tä alkaa selaamaan)

Esim. Sonyn Analog TV:llä aukaistaan teksti-TV:n sivu 221 ja ODOTELLAAN sivun alasivujen latautumiset. Tämän jälkeen mennään jollekkin uudelle sivulle, esim sivulle 255 ja tällä uudella sivulla alasivut ovat valmiina muistissa. Eli kaikkien sivujen alasivut ALETAAN latamaan taustalla muistiin heti kun mennään jollekkin teksti-tv:n sivulle. Eikö tämä ole enää digitv:llä mahdollista?
Nykyisin Topfieldillä ladataan aina yhden sivun alasivut muistiin ja kun vaihdetaan pääsivua niin täytyy odotella jälleen uuden pääsivun alasivujen latautumiset. Paras olisi tosiaan se, että heti kanavan vaihdon jälkeen alkaisi teksti-TV pyörimään taustalla ja kaikki sivut alettaisiin ladatamaan talteen alasivuineen.

UPD-toimintoa kaipailen

===EPG===
EPG-ajastus saisi lisätä automaattisesti tallennuksen loppuun esim. 15min ja tuo lisäys olisi asetuksissa käyttäjän säädettävissä.
Lisäajastusta saa tehtyä: painamalla uudelleen rec:iä avautuu ruutu, jossa voidaan liäaikaa laittaa nauhotuksen loppuun(ainakin TF5100PVRc).

EPG voisi hakea ohjelmatiedot nopeammin ja joka kanavanipulle samalla kertaa (ainakin antenniverkossa).

===Mute===
Muten poisto ei toisi Volume-palkkia näkyviin. (Miksi ei, eikös tuo palkki ole aina hyvä nähdä, jos äänen tilaa muutetaan. Tietää miten kovalle ääni meni. Tuo on tärkeä nähdä, jotta voi säätää vahvistimen. Yhtä hyvin voisi sanoa, että koko Volume palkki on turha, koska kyllähän sitä kuulee onko ääni sopivan kovalla).

Mute katkaisisi myös optisen äänen.

===Salatut tallenteet ja dollarimerkki===
Salattuja tallenteita kuvaava $-merkki näkyy vihreänä, keltaisena tai niiden yhdistelmänä. Jos käyttäjällä on hiemankin värinäön heikkoutta niin väriä on erittäin vaikea erottaa. Kontrastin tulisi olla selvempi. Värisokeus tai värinäön vajaavuus on kuitenkin todella yleistä. Varsinkin keltaisen ja vihreän erottaminen on vaikeaa. Paremmat värivaihtoehdot olisi esim. Vihreä, Vihreä/Punainen ja Punainen jolloin kontrasti on parempi.

===Suosikkikansion nimi pois kanavalogon päältä===
Kanavanvaihdossa suosikkikansion nimi saisi tulla vasempaan yläkulmaan, eikä oikeaan yläkulmaan peittämään kanavalogoa.

===Kuvakelaus===
2x-kuvakelaus voisi tapahtua sulavasti, kuten 4x ja 6x-nopeudet. Nyt näyttäisi siltä, kuin joka toinen kuva jätettäisiin näyttämättä ja liike on nykivää. Lisänopeudetkaan eivät olisi pahitteeksi :-)

===Tallenteen editointi===
Tallennetta editoidessa ylhäällä näkyvä palkki voisi pysyä kokoajan näkyvissä, nyt editointi on hankalaa kun palkki häviää omia aikojaan jos kaukosäätimen nappuloiden painamisessa pitää vähänkään miettimistaukoa. 

Leikkauksen loppukohdan haku kuvattomalla kelauksella on hankalaa, eikä hienosäädön mahdollisuutta juurikaan ole. Olisi kätevää, jos loppukohdan voisi vapaasti hakea käyttämällä eri kelausnopeuksia eteen/taakse tai normaalinopeudella (palkin pysyessä esillä!) ja merkata se lopuksi sinisellä nappulalla.

===Virtakatkoksen sattuessa===
Boksin pitäisi virtakatkon jälkeen osata käynnistyä ja hakea kellolle oikea aika, jotta ajastukset eivät menisi harakoille. Asia korjaantunee epävirallisilla purkkavirityksillä, mutta korjauksen saisi sisällyttää viralliseen firmwareen.

==Masterpiece 2006Mar15==

===Äänenvoimakkuus===
MP:n äänenvoimakkuuden lähtötasoa täytyisi korottaa huomattavasti. Verrokkina voi käyttää perus TF5100:n äänenvoimakkuuden lähtötasoa.

===Tekstibugeja===
Kun kaksi kanavaa on tallennuksessa ja yrittää tallentaa kolmatta, siitä varoittavat tekstit ovat englannin kielellä.

===MP kaukosäätimellä tilttiin===
Kun painaa kaukosäätimen UHF-painiketta kolmasti on MP tiltissä, eikä vastaa.

[[Luokka:Topfield TF5X00]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Topfield TF5X00/Feb20 2006 viat ja toiveet</title>
    <id>2770</id>
    <revision>
      <id>20395</id>
      <timestamp>2006-10-09T17:25:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Feb20 2006 viat ja toiveet” uudelle nimelle ”Topfield TF5X00/Feb20 2006 viat ja toiveet”: sivu osaksi kirjaa</comment>
      <text xml:space="preserve">Tällä sivulla on Topfield TF5x00 -sarjan digiboksin vanhojen ohjelmistoversioiden bugeja. Tuoreimman ohjelmiston bugit on listattu sivulla [[Topfield TF5X00 bugit]].


=Feb20 2006 (beta) viat ja toiveet.=

Tähän voisi lisäillä tuolta alla olevasta listasta bugeja ja toiveita, jotka voisi seuraavaksi ilmoitella maahantuojalle.

==Bugit==

===Tekstitv-pohjaiset tekstitykset===

Edelleen esim. Discovery Science, Discovery Civilisation, Discovery Travel&amp;Living - kanavilla ei toimi tekstitys! Viimeisin, missä näiden osalta ohjelmistopäivitys toimii on (ainakin C-malli) aug17.2005!!!

===EPG:n kello väärässä===

Laitteen käynnistämisen jälkeen EPG:ssä ohjelmien kellonaika on pari tuntia aikaisessa. Ajat muuttuvat oikeiksi noin minuutin kuluttua käynnistyksestä. EPG:n kellon pitäisi olla oikeassa heti alusta lähtien!

===Suosikkikanavat OK:lla===

OK-painikkeen takaa pitäisi löytyä käytössä olevan Suosikkiluettelon kanavat, eikä kaikki kanavat mitä virittimestä löytyy.

===Tekstibugeja===

FAV - Suosikkiluettelon Ohje-ikkunan suomi-käännökset väärillä kielillä.
(Korjattu Mar15 2006)

===TV:n Suosikkikanavan ja Radion välillä pomppiminen===

Kun Suosikkiluettelon kanavalta mennään Radioon ja palataan takaisin &quot;Edellisen kanavan&quot; valintanäppäimellä, niin joudutaan Kaikki kanavat-tilaan.

Samoin, kun Radio-tilassa avataan kanavaluettelo, painetaan Radio-näppäintä vaihtaakseen TV-kanavaluetteloon ja valitaan TV-kanava, niin joudutaan Kaikki kanavat-tilaan.

==Toiveet==

===Ajastusmerkinnät EPG:ssä===

EPG:ssä pitäisi näkyä myös sellaiset ajastusmerkinnät (Rt merkinnät), joihin on lisätty lisäaikaa alkuun ja/tai joihin on lisätty lisäaikaa perään.


===DVB tekstit eivät näy toistonetenemispalkin kanssa===

DVB tekstit eivät näy, jos toistonetenemispalkki on näkyvissä. Tekstien pitäisi näkyä! Usein tulee hypittyä ohjelmassa eteenpäin esim. keltaisella napilla. Tämän hypyn jälkeen toistonetenemispalkki tulee näkyviin hetkeksi. Ja tämä taas tarkoittaa, että DVB tekstit katoavat joksikin aikaa. Tekstit eivät saisi kadota!

===Lisätietojen loppu näkymättä EPG:ssä===

EPG:n lisätietokenttä ei enää skrollaa automaattisesti eikä sinisellä napilla, vaikka lisätiedot eivät mahtuisikaan sille varattuun tilaan. Lisätietojen loppu jää siis näkemättä ilman i-napin käyttöä.

===Teksti-tv===

Teksti-tv täytyisi saada &quot;täyskuva&quot;-tilaan, eli musta tausta koko kuvaruutuun. (Miksi, mielestäni näin on parempi, näkyy vähän mitä taustalla tapahtuu)

Teksti-TV:n kaikkien sivujen alasivut täytyisi alkaa ladata muistiin heti kun teksti-TV avataan. Ei tarvisi odotella sivu kerrallaan alasivujen latausta.

[[Luokka:Topfield TF5X00]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Topfield TF5X00/Sep12 2005 viat ja toiveet</title>
    <id>2771</id>
    <revision>
      <id>20393</id>
      <timestamp>2006-10-09T17:25:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Sep12 2005 viat ja toiveet” uudelle nimelle ”Topfield TF5X00/Sep12 2005 viat ja toiveet”: sivu osaksi kirjaa</comment>
      <text xml:space="preserve">Tällä sivulla on Topfield TF5x00 -sarjan digiboksin vanhojen ohjelmistoversioiden bugeja. Tuoreimman ohjelmiston bugit on listattu sivulla [[Topfield TF5X00 bugit]].


=Sep12 2005 (ja sitä vanhempien) bugit ja toiveet=

==Bugit==

===Nämä pitäisi käydä läpi ihan ensimmäiseksi!===

http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?p=572550#post572550

http://www.dvdplaza.fi/forums/showpost.php?p=575136&amp;postcount=386

http://www.dvdplaza.fi/forums/showpost.php?p=577992&amp;postcount=469

===DVB tekstit aikaisessa ja osa teksteistä puuttuu===

DVB tekstit ovat hieman aikaisessa, kun toistetaan tallennetta (joskus tekstit ovat aikaisessa, joskus kohdallaan). 

Osa DVB teksteistä katoaa toistossa ja liveohjelmassa.

Alla risa:n erittäin hyvä testi
***
Koska kukaan muu ei tunnu tallentavan Frasieriä, niin tässä omat havaintoni muutamasta sellaisesta puhtaalla t-mallin topilla:

Tallennus ja toisto 1.39 (Aug) fw:llä: noin 2 puuttuvaa sivua; toisto 1.45 (Sep) fw:llä: 15 puutetta.

Tallennus ja toisto 1.45 fw:llä: 23 puuttuvaa sivua; toisto 1.39: noin 3 puutetta.

1.45:llä tekstit toistossa edelleen aikaisessa, selvästi havaittavissa mutta ei enää kovinkaan häiritsevää kuin hetkittäin. Joskus nopeassa dialogissa lyhyet kuittaukset on laitettu pidemmän repliikin loppuun alemman rivin oikeaan laitaan. Tällainen teksti ehtii jo poistua, ennen kuin kuva leikkaa kuittaajaan. Vaikutelma on sama kuin kuittausteksti puuttuisi kokonaan. Oikeasti pitää tekstin säilyä niin pitkään, että kuittaajakin ennättää sanoa sanottavansa.

(Todettakoon vielä, että molemmissa tapauksissa DVD:lle siirretyt tallennukset olivat OK, kaikki tekstit ja ajallaan.)

Muut muutamat testatut ohjelmat toimivat sitten ihan hyvin (= muutama droppi) myös 1.45:lla.

[mutu]Alkaa vaikuttaa siltä, että 1.45:ssa on tuota ennakointia vähennetty sen verran, ettei se vielä ala vaikuttaa puuttuvien sivujen muodossa. Frasierin kohdalla on sitten raja ylittynyt ja droppeja alkaa olla jo 1.00 (Dec) fw:n malliin (jolla ennakointia ei ollut). Kun nokan saa irti, niin pyrstö tarttuu tervaan.[/mutu]

Vinkki: YLEn dut-ääniraita on kätevä arvoitaessa tekstien puuttumisia ja ajoitusta.

Sen verran vielä, että osa noista puuttuvista teksteistä tulee näkyviin kun kelaa hieman taakse ja jatkaa sitten toistoa.
***

Mainittakoon vielä, että muistaakseni DVB tekstit olivat oikea-aikaiset december 2004 firmiksellä.

===Ajastuksia jää tallentumatta===

Osalla Sep firmiksen käyttäjistä on jäänyt firmiksen asentamisen jälkeen useita ajastuksia tallentumatta. Vanhemmilla firmiksillä ajastukset tallentuvat paljon varmemmin. Osa vian raportoineista on kertonut myös palauttaneensa tehdasasetukset ja irrottaneensa virtajohdon hetkeksi firmiksen päivityksen jälkeen.

Osalla käyttäjistä ei ole ollut mitään ongelmaa.

===YLE-TV1:n tallennus ei ala heti===

-Valitse kanava YLE-TV1
-Paina REC
-Vaikka tallennus näyttäisi alkavan heti, ei se ala. Se alkaa vasta noin 10-15 sec kuluttua!

-Tämän voi todentaa vaikka niin, että kun on aloittanut tallennuksen, odottaa esim 20 sekuntia. sitten painaa play, jotta toistopalkki tulee esiin. Sitten vasemmalla nuolinappulalla kelaa alkuun. Toisto ei ala alusta, vaan noin 10-15 sekuntia alun jälkeen.
-Tämän voi todentaa myös näin: aloita tallennus. Odota 20 sekuntia. Vaihda kanavaa. Avaa tiedostolistaus ja valitse tallentuva ohjelma. Toiston pitäisi alkaa alusta, muttei ala, vaan alkaa noin 10-15 sekuntia alun jälkeen.

-En huomannut samaa MTV3:lta.

-Tämä toimii mahdollisesti oikein heti laitteen käynnistyksen jälkeen. Mutta kun laitetta on käyttänyt hetken, alkaa laite toimia näin.

-Tämä ei johdu siitä, että kovalevy ensiksi käynnistetään sen ollessa sleep tilassa, koska kovalevy oli koko ajan &quot;päällä&quot;.

===Tallenne ei näy tallennelistassa=== '''(Korjattu Feb 20 2006→)'''

&quot;Canalplus:lta tulee sarja &quot;Carnivàle&quot;. Toppy ei osaa näyttää tallennetta listalla, koska se ei ymmärrä nimessä olevaa &quot; à &quot;-merkkiä. Tallenteen voi katsoa kun muuttaa tuon kirjaimen Altairilla esim. &quot; a &quot;:ksi. Tämän jälkeen tallenne näkyy listalla.

===Ajastusmerkinnät EPG:ssä===

Jotkin ajastusmerkinnät (P, R tai Rt) näkyvät ihan väärissä kohdissa EPG:ssä. Jos esimerkiksi ajastan jonkun lauanatai-illan ohjelman, niin joskus ajastusmerkki näkyy esimerkiksi sunnuntaiaamun ohjelmassa (joka tulee ihan eri aikaan ja on ihan eri niminen kuin ajastettu ohjelma). Ajastuslistauksessa ajastus on oikein.

Kaikkien ajastusten (merkeillä P, R tai Rt) pitäisi näkyä EPG:ssä.
Esimerkiksi jos teen viikottain tapahtuvan ajastuksen, ei EPG:ssä näy
ensviikolla ajastusmerkkiä (esim. punainen R). Merkintöjen pitäisi näkyä myös silloin, vaikka niitä olisi manuaalisesti pidennetty alusta ja/tai lopusta (Rt merkinnällä).

===Stutter in scrambled channel===

In cable receiver: sometimes when recording a (free) channel from B-multiplex (not sure if this happens with other multiplex), the video and the audio on the scrambled channels stutter for a second every five or ten seconds. Sometimes this stops when the recording stops, but sometimes you need to power down the receiver to solve the problem.

The problem seems to happen more often when you haven't plugged the cord off for a long time, but there is no certain way to repeat the problem.

This might also happen in terrestrial receivers.

===EPG ja tietoikkuna väärässä ajassa===

Olen huomannut, että aina välillä EPG:n avauksessa ohjelmien tiedot ovat kolme (ehkä kaksi?) tuntia aikaisessa. Kun odottelee hetken, ajat muuttuvat oikeiksi. Näin tapahtui esimerkiksi viimeksi heti kun käynnistin boksin.

Eräänä lauantaina, noin klo 20:30, käänsin subtv:ltä mtv3:lle ja tietoikkuna näytti, että kolmoselta tulisi sillä hetkellä salatut elämät (joku salatut elämät -juttu oli tullu klo 18:30-19, mutta ei enää n. klo 20:30).

Olisiko kenties niin, että EPG ja tietoikkuna eivät jossain tapauksissa ota huomioon aikaeroa, vaan käyttävät GMT aikoja. Tämä selittäisi kolmen tunnin aikaeron (suomen kesäaika on GMT+3h).


Uusi huomio: Laitoin boksin päälle aamulla YLE 2:lle. Iltapäivällä klo 15:30 avasin EPG:n ja vaihdoin EPG:ssä kanavaksi MTV3:n. Ensimmäinen EPG:n (MTV3:lla) ohjelma oli aamun joku ohjelma (klo 06:xx - xx:xx). Odottelin puoliminuuttia, EPG ei päivittynyt. Vaihdoin pikaisesti EPG:ssä kanavaksi nelosen ja sitten taas MTV3:n ja silloin tuli oikea aika ja ohjelma valituksi MTV3:nkin EPG:stä. Boksin pitäisi kyllä hoitaa tällainen perusasiakin oikein ilman kanavanvaihtoja!

===EPG sekoilee===

Kun kanavakohtaista EPG:tä selataan P+/P- -näppäimillä ja kohdalle tulee ohjelma, jonka aloitusaika ja lopetusaika ovat samat hyppää EPG takaisin reaaliaikaan ja päivään..... Jos näppäimen painallukset on riittävän nopeat, tapahtuu ping-pong efekti, selattu päivä-&gt;nykyinen hetki-&gt;selatun päivän seuraava ohjelma. Bugi oli helppo kokeilla eilen, kun selaili ensi lauantain aamu ohjelmia, eilen EPG:ssä oli lauantaina 9.4 aamulla nähtävissä TV2:n ohjelma &quot;TV2:Lastenaamu:Jari klo 09.00-09.00&quot;). Aina kun EPG:n kohdistimen siirsi tuon kohdalla, vaihtui päiväksi eilinen ja sen hetkinen ohjelma.... Saman tyyppinen efekti tapahtuu, jos EPG:ssä seuraavan ohjelman alkamisaika on ennen edellisen loppumisaikaa (virhe SI/EPG-datassa) (Sep firmiksellä yksi ohjelma loppui EPG:n mukaan 22:51 ja toinen alko 22:50, tämä ei aiheuttanut ongelmia).

===EPG:n tiedot katoavat===

Jos laite on päällä muutaman päivän, EPG tyhjenee, eikä siihen saa tietoja takaisin muutakuin boottaamalla koneen.
Aiemmilla firmiksillä vika tapahtui noin 10-20 tunnin päälläolon jälkeen, nyt siis muutaman päivän jälkeen.

===DD5.1===

Alkutilanne: Ohjelmassa on DD5.1 äänet, mutta nämä äänet eivät ole valittuna käyttöön. 
Kun DD5.1 äänet valitaan käyttöön, ei kuulu mitään. Täytyy käydä ensiksi jossain menussa tai vaihtaa kanavaa. Tämän jälkeen DD5.1 äänet kuuluvat. Ilmeisesti tämän jälkeen DD5.1 äänet kuuluvat TÄLTÄ YHDELTÄ kanavalta aina myöhemmin.


===Prioriteettiäänenä ruotsi - Moniäänilähetyksessä kuuluu suomi eikä ruotsi automaattisesti.===

Procasterissa (OEM Toppy) Oct_05 firmiksellä, kuunnellessa olympialaisten moniäänilähetyksiä, tuli automaattisesti suomi äänenä, vaikka laitteelle on säädetty ykkösprioriteetiksi ruotsi kieleksi. Piti aina muuttaa manuaalisesti.


===Teksti-TV ja MTV3=== '''(Korjattu Feb 20 2006 firmwaressa)'''

The teletext does not work correctly in MTV3, the whole teletext system &quot;stutters&quot; when browsing MTV3 teletext:

- The top row is not updated correctly (the clock stops for several seconds etc.)
- The subpages are not loaded correctly: pressing volume up / down does not scroll between subpages after a several minutes wait
- Sometimes pages are showing incorrectly: text layout is wrong, only half of the page is displayed etc.
- The system does not find existing pages, seems to be related to general stuttering of the system
- When loading pages with subpages, the box prints out &quot;*** Error Detected : Header Packet Rejected! ***&quot; to the serial port

How to repeat:
- Select MTV3 service
- Open teletext viewer
- Browse through pages with subpages

Note:
- Teletext viewer works in other channels

===DVB tekstit eivät näy===

DVB tekstit eivät näy, jos toistonetenemispalkki on näkyvissä. Tekstien pitäisi näkyä.

===TV:n kuva EPG:ssä väärässä kohdassa=== '''(Korjattu Feb 20 2006 firmwaressa)'''

TV:n kuva EPG:n oikeassa ylänurkassa on hieman väärässä kohdassa. Vasemmassa reunassa on kaistale mustaa ja kuva alkaa vasta sen jälkeen.

[IMG]http://personal.inet.fi/perhe/kujala/Kuvat/myynti/EPG.jpg[/IMG]

===PIP kanavaluettelosta puuttuu kanavia===

'''(Korjattu Feb 20 2006 firmwaressa)'''

-Aloita tallennus kanavanipusta X (YLE TV1)
-Vaihda kanavaksi toinen kanava kanavanipusta X ja aloita tallennus (YLE TV2)
-Nyt käytetään vain yhtä viritintä kahden kanavan tallennukseen, tämä on varmaa, koska voidaan edelleen vaihtaa kanavaksi toisen kanavanipun kanava (MYV3), ÄLÄ kuitenkaan vaihda kanavaa!
-Käynnistä jonkun aiemman tallenteen toisto
-Ota PIP kuva käyttöön
-Avaa PIP kuvan kanavaluettelo (valkoinen nappi)
-Kanavaluettelossa on vain kanavanipun X kanavat (YLEn kanavat), vaikka voisi olla kaikki kanavat, koska toinen viritin on vapaana!

Näin taas toimii oikein:
-Aloita nauhoitus kanavanipusta X (YLE TV1)
-Vaihda toisen kanavanipun (kanavanippu Y) kanava (MTV3)
-Ota PIP kuva käyttöön
-Avaa PIP kuvan kanavaluettelo (valkoinen nappi)
-Nyt kanavaluettelossa on sekä kanavanipun X, että kanavanipun Y kanavat.

===MP3 alikansio===

MP3 alikansioksi, jossa on 173 biisiä. Kun kansion päällä painaa play, niin kansion kappaleet alkavat soida perätysten. Mutta vain 100 ensimmäistä soi, eivät kaikki. Kaikkien pitäisi soida. 

Lisäksi viimeiset biisit on numeroitu väärin (numerot päättyvät 98:iin).

===EPG ei aina päivity===

Joskus boksin käynnistyksen jälkeen (tai kun vaihdetaan kanavalle, joka on eri kanavanipussa ja jonka EPG dataa ei ole vielä haettu) kun avaa EPG:n ei siellä ole muuta kuin ne kaksi ensimmäistä ohjelmaa. Hetken kuluttua tulee lisää dataa, esim. 3 päivän päästä tulevat ohjelmat. Vielä odottamalla päivittyy loputkin tiedot. Mutta aina nämä loput tiedot eivät päivity odottamalla. Jos vaihtelee eri kanavanippujen kanaville ja takaisin, niin sitten tiedot voivat päivittyä.

Tässä erään käyttäjän kokemuksia:
Olin kanavalla MTV3 ja EPG auki. Vaihdoin kanavalle YLE2 eikä EPG:ssä ollut kuin parhaillaan menevä ohjelma ja seuraava. Odottelin jonkin aikaa eikä EPG päivittynyt. Vaihdoin kanavalle YLE1 ja sama juttu. Vaihdoin takaisin kanavalle YLE2 ja ajastin seuravan ohjelman (R) ja ohjelmat päivittyivät EPG:hen mutta välillä oli noin viisi tuntia tyhjiä rivejä. Kanava YLE1 ei päivittynyt ennen kuin sammutin boxin ja laitoin uudelleen päälle. Tämän jälkeen myös YLE2 oli ok.

===&quot;Ei signaalia&quot; ilmoitus kanavanvaihdossa===

Valitse suosikkiluetteloksi &quot;Kaikki kanavat&quot; ja vaihda nuolilla kanavaa kanavanipusta toiseen edestakaisin, esim. YLE TV2 &lt;-&gt; MTV3. Kanavanvaihto heittää &quot;Ei signaalia&quot; herjaa, mutta kun käyttää jotain toista suosikkiluetteloa, herjaa ei heitetä.
Useimmiten herja on ruudulla noin sekunnin ajan. &quot;Ei signaalia&quot; ilmoitus ei kuitenkaan tule aina ja joskus se näkyy vain sekunnin murto-osan.

Tätä ongelmaa ei ole kaikilla käyttäjillä. Ehkä vain C -bokseissa?

Tämä ongelma voi ehkä ilmestyä vain silloin kun tietoikkuna ei ole käytössä (tietoikkunan näyttöaika = ei tietoikkunaa).

===Tekstibugeja===
(näistä ainakin osa korjaamatta, luultavasti kaikki)

Tiedostonimen antaminen merkistöltä:
Tallenna napissa lukee &quot;Tallen&quot;. Pitäisi lukea &quot;Tallenna&quot;

Kielten asetus:
Ekan ja tokan tekstityksen ja äänen kielen edessä lukee 1st ja 2nd. Ei ole suomea tollaset &quot;st&quot;:t ja &quot;nd&quot;:t.

Kun kanavat oli haettu tuli teksti:
&quot;22 TV ja 6 Radiokanavat hae&quot;. Lopusta puuttuu &quot;ttu&quot;

Jos tallennus on kesken tai tallenne on katselussa ja koittaa siirtää fileä toiseen kansioon, lukee &quot;Tätä tiedostoa ei voi siirtä&quot;?
Puuttuu lopusta &quot;ä&quot;.

&quot;Sama tiedosto on jo olema&quot; kun koittaa siirtää tiedostoa toiseen hakemistoon (ja siellä on siis samanniminen file jo). Pitäis olla &quot;olemassa&quot;.

Avaa kanavalista OK napilla. Valitse kanava ja paina punaista (Asetukset). Aukeaa valikko jossa viimeinen kohta on &quot;Add to FAV&quot;. Tämä vaatisi suomennosta.

Tiedoston palan leikkaus -dialogissa lukee &quot;Tallen&quot;, eikä &quot;Tallenna&quot;

Suosikkien järjestelyssä, kun kohdistin on Suos.luett. sarakkeessa, on alhaalla vihreän napin kuvauksessa teksti &quot;Nimen vaihto,&quot;. Pilkku perästä pois!

Tallenna kahta kanavaa ja katso kolmatta. Paina pause. Tulee teksti &quot;Timeshift can't use because of two recordings&quot;. Pitäisi suomentaa.

Jos luettelossa on alikansioita, kansion kuvauksessa selityksenä lukee esimerkiksi &quot;12 tallennetut kanavat&quot;, pitäisi olla &quot;12 Tallennetta&quot; tms. Ja muistaakseni tässä tiedossa ei kerrota mitään mahdollisista alikansioista. Voisi lukea esim &quot;12 tallennetta ja 2 alikansiota&quot;

Pikatallennuksen keston asetus ( 2 * record-nappi):
Valikossa on kolme valittavissa olevaa vaihtoehtoa,
1. &quot;Kesto &lt;OK&gt; 2h 0m &quot;
2. &quot;Tämän ohjelman jälkeen &lt;OK&gt; Ohjelman 1 nimi &quot;
3. &quot;Seuraavan ohjelman jälk &lt;OK&gt; Ohjelman 2 nimi &quot;
Kolmoskohdan tekstin pitäisi näkyä kokonaan (puuttuu &quot;een&quot; (jälkeen)) .

===STB/TV ei toimi valmiustilassa===

- A/V-lähdön asetuksissa VCR-SCART-tyyppi &quot;Normaali&quot;
- STB/TV asentoon TV eli keltainen ledi palaa
- ajastettu tallennus
- boksi valmiustilaan, keltainen ledi jää palamaan
- kun boksi herää tallentamaan, TV-tila muuttuukin STB:ksi, ledi sammuu ja TV-scartin A/V-ohajus (pinni 8) nousee ylös, mikä taas saattaa käynnistää television
- kun tallennus loppuu, boksi ei enää palaa valmiustilaan niin kuin pitäisi

===Joillakin kanavilla kuuluu kaksi selostuskieltä samaan aikaan===

Esimerkiksi eurosport kanavalla on kaksi ääniraitaa, joissa molemmissa on kaksi erikielistä selostusta.
Kyseinen äänen lähetystapa on nimeltään dual mono ja sitä käytetään puhtaasti kaistansäästösyistä. Kahdelle stereo-ääniraidalle saadaan selostus neljällä kielellä, kun lähetetään vasempaan ja oikeaan kanavaan eri kielistä selostusta. DVB-speksi antaa mahdollisuuden määritellä dual mono-raidoille omat kielensä kummallekin lähetettävälle ääniraidalle, mutta Topfieldin toteutus on siinä mielessä puutteellinen, että se ei tunnista kuin tuon ensimmäisen kielen ko. ääniraidalle. Oikein toteutetussa boksissa listaan pitäisi tulla eurosportin tapauksessa muistaakseni englanti, ruotsi, norja ja suomi.

Topfieldin pitäisi osata näyttää kaikki 4 kieltä ja antaa käyttäjän valita niistä haluamansa ääniraita.

Käytettäessä 2-6x katselua tai puolen minuutin loikkia äänivalinta katoaa ja molemmat selostuskielet kuuluvat samanaikaisesti.

==Toiveet==

===Teksti-tv tekstityksen taustaväri===

Teksti-tv tekstityksen taustaväri on aina oletuksena musta ja sen vaihtaminen harmaaksi on vaikeaa. Olisi hyvä, jos asetuksista voisi määritellä teksti-tv tekstityksen taustavärin, jota käytettäisi oletuksena.

Vaihtoehtoisesti teksti-tv -tekstityksessä käytettävässä fontissa voisi olla musta reunus, jolloin tekstit näkyisivät kaikissa olosuhteissa ilman taustaväriä.

===Saman kanavan ajastukset===

Ei voi ajastaa kahta saman kanavan ohjelmaa päällekkäin. Tämä ei onnistu, mutta tämän pitäisi olla mahdollista, koska usein kahdesta peräkkäisestä ohjelmasta halutaan kaksi erillistä tiedostoa. Mutta koska ei voida olla varmoja koska ohjelmat alkavat tai loppuvat, täytyy lisätä lisäaikaa tallennuksiin. Esim. näin:
1. ajastus: 09:00-10:01
2. ajastus: 09:59-11:00

===Suosikkiluettelo===

Kun suosikkiluettelo on käytössä, kanavan valinta numeronappuloilla menee väärin (5:nen avaa FST:n, joka on kanavalistassa vitosena, eikä suosikkiluettelossa vitosena olevaa SubTV:tä). Numeronappulan pitäisi avata se kanava joka on kyseisen numeron kohdalla suosikkilistassa!

Kun suosikkiluettelo on käytössä, laitteen etupaneelissa lukee kanavan &quot;oikea&quot; kanavanumero, ei suosikkiluettelonumero. Kiva kun SubTv on suosikkilistassa numerolla 5, mutta etupaneelissa lukee P006. Pitäisi lukea se suosikkilistan numero.

Kun suosikkiluettelo on käytössä, tietoikkunassa vasemmassa reunassa lukee 6 (tietoikkuna on se joka näkyy hetken kun vaihtaa kanavaa). Samoin EPG:ssä oleva kanavanumero on 6. Näissäkin pitäisi lukea se numero, monesko kanava on suosikkilistassa.

===Pause ei pauseta===

Ajansiirto on pois päältä. Tallenna samaan aikaan kahta kanavaa ja katso kolmatta. Paina pause, kuva pysähtyy ja tulee ilmoitus ettei timeshiftiä voi käyttää. Miksi ihmeessä kuva jää pausetetuksi tämän jälkeen, kun kerran pause ei oikeasti pauseta. Ohjelman pitäisi jatkua.

janilxx: Ehkä pysäytys on ok. Mutta näkyvä teksti &quot;Timeshift can't use because of two recordings&quot; täytyisi ainakin suomentaa

===Moniäänisen lähetyksen kuvaketta ei näy===

Jos on moniääninen lähetys (esim. YLEn kanavilla), pitäisi(kö) tietoikkunassa näkyä tästä kertova kuvake (kolme neliötä lomittain). Ei näy. Englanninkielisessä manuaalissa asia kerrotaan sivulla 34. Suomenkielisessä manuaalissa sivulla 37 asiasta ei sanota mitään.

Olisihan tämä kuvake hyvä olla olemassa.

&quot;C-mallilla muuten Euronews kanava on ainut jossa tuo toimii. Kuutosta näyttää.&quot;. Mikseiköhän näy muilla kanavilla?

===Tallennustauko lasketaan mukaan tallennuksen kestoon===

-Aloita nauhoitus
-nauhoita esim 2min ja sitten laita tallennustauko päälle (rec napilla valikkoon ja valitse 'tallennustauko'-ok)
-pidä tauolla esim. 10min. ja pysäytä sitten nauhoitus

Tulos: Teit näuhoituksen jonka kesto on toppyn mukaan 12 minuuttia vaikka materiaalia on vain 2 minuutin edestä.
Väärä aika näkyy jopa kelatessa &gt;&gt;-näppäin pohjassa.

===Muten poisto===

Volume-palkki tulee esiin, kun palaa mute-tilasta. Volume palkkia ei tarvittaisi tässä tilanteessa.

===Tallenteiden nimen edessä erikoinen merkki===

Tallenteiden tiedostonnimen edessä Altairissa näkyy musta pystyviiva.
Kyseinen merkki ilmestyy kai kaikkiin Topfieldin EPG:stä tehtyihin tallenteisiin.
Merkki on mahdollisesti ASCII-koodi 05.

Newseistä:
Tuo merkki 05 viittaa kovasti DVB SI:ssä käytettyyn
merkistön valintakoodiin.

DVB SI:n ohjelmien nimissä voidaan alkuun laittaa merkistön
valintakoodi, jolla valitaan käytettävä merkistö.
Oletusarvoisessa merkistössä ei ole skandinaavisia merkkejä,
joten siksi Suomessa täytyy usein laitaa oikean merkistön
valintakoodi ohjelman nimen merkkijonon alkuun. Koodi 05 valitsee
ISO 8859-9 -merkistön, josta skandinaaviset merkit löytyvät.

Topfieldin PVR ottaa ohjelman nimen DVB SI:stä ja käyttää
sitä tiedoston nimenä. Se lienee jonkinasteinen bugi, että laite jättää
tuon merkin tiedostonimen alkuun. Siihen se toki ei kuuluisi, vaan laitteen
pitäisi muuttaa merkkijonon koodaus tietdostojärjestelmän
käyttämään muotoon.

===Tallenteen katsominen katkeaa===

-Tallenna ohjelmaa
-Toista kyseistä tallennetta
-Toinen tallennus (ajastus) alkaa TOISEN muxin kanavalta
--&gt;Tallenteen toisto katkeaa

Toiston ei saisi katketa!

(jää bookmark)

===Toisen tallennuksen alkaminen lopettaa toiston===

-Ajasta kaksi ohjelmaa eri kanavilta.
-Laita toinen ajastus alkamaan minutti toisen jälkeen
-Aloita jonkun tallenteen toistaminen ennenkuin ajastukset alkavat
-Kun jälkimmäisen ajastuksen tallennus alkaa, toisto loppuu.
Toiston ei pitäisi loppua

(jää bookmark)

===Tämänhetkisen tallennuksen päättyminen, kun samalla toistetaan samaa tallennetta===
'''(Korjattu Feb 20 2006 firmwaressa, ainakin jos ennen toiston aloittamista ollaan samalla kanavalla)'''

Laitoin manuaalitallennuksen ykköseltä, jonka pituudeksi säädin 5 minuuttia. 20 sekunnin päästä aloitin katselemaan tallennetta alusta. Nyt kun tallennus loppuu, hypätään livekuvaan. Toiston pitäisi jatkua ihan normaalisti, eikä hypätä livekuvaan.

===Bookmark tarvittaisiin===

Katselin tallennettua ohjelmaa ja olin pistänyt P:n guideen, jotta hyppää kanavalle kun ohjelma alkaa. Näin tapahtuikin, mutta Toppy ei laittanut kirjanmerkkiä siihen kohtaan jossa olin kun hypättiin kanavalle. Olisi kaiketi hyvä, jos kirjanmerkki laitettaisiin tässä tapauksessa.

===DVB tekstit voisivat näkyä kelattaessa===

DVB tekstit eivät näy kelatessa. Voisivat näkyä.

===Teksti-tv tekstit eivät ENÄÄ näy kelatessa===

Teletext teksteillä esim. tv1000 nauhoitetun ohjelman katselu 2x-6x pikakelauksella ei tekstit enää näy. Aikaisemmilla firmiksillä NÄKYI! Koskee myös aiemmin nauhoitettuja ohjelmia, joten ongelma on tässä firmiksessä.

===Teksti-tv tekstitys ja napit===

Teksti-tv tekstityksen (esim. YLE 1:llä sivu 451 ja YLE 2:lla 452) ollessa käytössä kelausnapit (tai mitkään muutkaan) eivät toimi.

===Teksti-tv:n alisivut===

Kun teksti-tv tekee kierroksen, täytyisi pistää aina talteen myös alisivut, ei vain viimeisellä kierroksella tullutta sivua. Siis myös muiden kuin tällähetkellä katsottavan sivunumeron alisivut pitäisi pistää muistiin. Siis jos katsotaan sivua 100 ja laitetaan muistiin myös sivut 101, 102, 103, ... niin pitäisi laittaa muistiin myös sivujen 101, 102, 103, ... alisivut.

===Kone sekoilee pahasti===

Vika on kaiketi tosi vaikea toistaa, mutta toivottavasti tämäkin saadaan korjattua.

Käyttäjä 1:
Sainpahan äsken aikaan melko mystisen tilanteen. Ilmeisesti EPG:n sulkeminen tai avaus sattui jotenkin täsmälleen samaan aikaan kun nauhoitus alkoi (tämä on puhdasta mutua) ja normaalin reco-tekstin sijaan boksin näyttöön jäikin lukemaan EPG. Kun nauhoituksen aikana painoi virtanappia, niin normaali &quot;haluatko lopettaa tallennuksen&quot;-dialogi tuli kyllä ruutuun, mutta boksi sammui heti sen jälkeen. Tämän jälkeen virtanapin painaminen toi näyttöön vain nuo kuuluisat neljä pistettä vilkkumaan ja heti perään boksi sammui (kello palautui ruutuun). Virtajohdon irrottaminen palautti tilanteen, mutta molemmat samaan aikaan päällä olleet tallennukset korruptoituivat. Tiedostot näkyivät listassa, mutta niiden pituus on 0 min ja toisessa kokokin oli 0 megabittiä.

Käyttäjä 2:
Minulla on tapahtunut n. kuukauden sisällä 2-3 kertaa noin ja käytössä on toukokuun firmis.
Ja samalla olen huomioinut että tuon sekoilun jälkeen näytössä ei lue kanavanumeroa vaan kellonaika.
Ja ilmeisesti tuosta syystä on johtunut sekin että jos ei käytä virtajohtoa irti niin osa talletuksistakin epäonnistuu.

===Ajastusvalikon katsominen siirtyy livekuvaan===

Toista tällähetkellä tallentuvaa ohjelmaa. Avaa ajastusmenu. Poistu menusta. Hups, on siirrytty livekuvaan. Ohjelman pitäisi jatkua siitä kohdasta jota katsottiin ennen ajastusmenuun menoa. T'm' t'ytyy korjata kaikista valikoista, ei vain ajastusvalikosta

===Siirtyminen 0-9%===

Toistotilassa kaukosäätimen näppäimistöllä voi siirtyä toistossa haluttuun kohtaan %:ssa, esim. 527 on 52.7%, mutta alle 10% kohtiin ei saa asetettua desimaalia.
Tämä varmaan liittyy [http://fi.wikibooks.org/wiki/Topfield_TF5X00#N.C3.A4pp.C3.A4imet tähän].

===Suosikkikanavat OK:lla===

OK-painikkeen takaa pitäisi löytyä käytössä olevan Suosikkiluettelon kanavat, eikä kaikki kanavat mitä virittimestä löytyy

===Archive auki ilman kaukosäädintä===

Tallennettujen ohjelmien luettelo &quot;Archive&quot; auki etupaneelin Menu-napin kautta. Se olisi syytä saada heti Päävalikon ensimmäiseksi valinnaksi.

===Ajastusluetteloon ohjelmien nimet===

Menu | Tallennus | Ajastinasetukset. Täällä pitäisi näkyä tieto tallennettavan ohjelman nimestä, eikä selväkielinen kanavanimi. Kanavanumerohan näkyy jo nyt nimen edessä.

===Todellinen tallennustila näkyviin===

Tallennustila loppuu lukemaan 1886 MB. Tämä olisi syytä asettaa näytettäväksi arvoksi 0 MB, eli tähän lukemaan verrattaisiin käytettävissä oleva kokonaistallennustila.

===Ilmoitus tallennustilan loppumisesta===

Levytilan totaalisesta loppumisesta näytetään ilmoitus. Viimeisen 100 MB jälkeen olisi kätevää tuoda oikeaan yläkulmaan tallennustilaa näyttävä numero, joka vähenee sitä mukaa kun tila lähenee loppuaan. Tällöin olisi vielä mahdollisuus matti myöhäisellä tehdä asialle jotain ennen suosikkiohjelman tallennuksen katkeamista.

===Ohjelmaoppaan selaaminen kanavaa vaihtamatta===

Kun selaa ohjelmaopasta ja katsoo jonkin toisen kanavan ohjelmatietoja, vaihtuu myös kanava. Tämä on tarpeetonta, joten muiden kanavien ohjelmatietoja pitäisi päästä katsomaan ilman kanavan vaihdosta. Kanavalle vaihdettaisiin vain jos painetaan OK-nappia kanavan kohdalla.

===Aloitusajan askellus nopeammaksi===

Ajastinasetukset | Lisää uusi ajastus. Aloitusajan askellus on hyvin hidasta. Sen pitäisi nopeutua, kuten alapuolella olevan Keston kohdalla. Sitä askellutettaessa aika alkaa juosta 10 sekunnin hyppäyksin ja se olisi toivottavaa Aloitusajankin kohdalla.

===Tiedostojen nimeäminen joustavammaksi===

Archive | Asetukset | Nimeä. Tiedostojen nimeämisessä kursoria ei voi enää vapaasti askeltaa (V-/V+), vaan nimen viimeinen merkki on kirjoitettava uudelleen jos haluaa saada välilyönnin aikaan. Parempi toiminta olisi saada takaisin sama joustavuus kursorin liikuttamisessa kuin aiemmin.


==Topfield TF5100PVR Aug16 ja Topfield TF5100PVRc Aug17 bugilistan bugit, joita ei ole testattu sep tai dec firmiksellä==

Tässä listassa olevia bugeja kannattaa testata uudella firmiksellä ja kertoa tulokset tässä threadissa.


===MP3 kelaus===

MP3:sia ei pysty kelaamaan

===Optinen ääni ei katkea===

Optisen lähdön pitäisi pimentyä kun painaa &quot;TV/ Tämä vastaanotin&quot; -nappia, eli sitä satelliittilautasen kuvaa.
&quot;Olen kytkenyt analogisen äänen telkkarista vahvistimelle ja optisen äänen boxista samaan inputtiin. Vahvistin valitsee automaattisesti optisen äänen, jos se löytyy. Nyt siis kuuluu boksin ääni koko ajan vaikka olisin valinnut tuolla napilla TV:n käyttöön.
Olisi kiva, jos se pätkäisisi samalla optisen äänen pois kun ei ohjaa enää SCARTin kautta telkkaria AV kanavalle.&quot;


===S-video===

Jos asetuksista asetetaan videon ulostulomuodoksi komposiitti, RGB tai YUV, tulee S-Video -liittimestä ulos vain komposiittia. Jos asetusten ulostulomuotona on S-Video, niin silloin sekä S-video, että Scart -liittimistä tulee ulos S-Videota. S-Video -liittimestä täytyisi aina lähteä ulos S-Videota. Tämä taitaa olla rautapuolen rajoitus, ei bugi.

===Scart ja ajastus===

En ole testannut tätä, mutta ilmeisesti Scartin kytkentäsignaalit aktivoituvat kun laite käynnistyy Standby-tilasta ajastintallennusta varten.
Siis: Laite standby-tilassa, alkaa ajastettu tallennus, scart-kytkentä signaalit (pin 8 ja 16) menee päälle. Tämä aiheuttaa sen, että jotkut TV:t käynnistyvät tai jos katsellaan esimerkiksi DVD:tä ajastuksen alkaessa, TV alkaa näyttämään digiboksin kuvaa. TV:n ei kuitenkaan tarvitsisi käynnistyä (tai kanavan vaihtua digikanavalle), jos ajastus (R tai Rt) alkaa (esim. yöllä).

Oikea toiminta olisi tällainen: kytkentäsignaalit aktivoituisivat VAIN, jos 
-ajastus on katselu tyyppinen (P)
-laite &quot;käynnistetään&quot; kaukosäätimellä tai laitteen etupaneelista ajastuksen jo ollessa päällä
-laite on jo valmiiksi päällä ajastuksen alkaessa


'''''Tämä foorumilla käyty keskustelu mahdollisesti liittyy myös tähän onglemaan.'''''

'''janilxx:'''
Mitenkäs sen TV/SAT napin kuuluisi toimia?

Minulla on scart-2:ssa kiinni DVD soitin. Katson DVD:itä siis boksin &quot;läpi&quot;.

Joskus, kun boksi on päällä ja alan katsomaan DVD:tä, DVD näkyy suoraan ilman ongelmia. Joskus taas DVD näkyy vasta kun painaa TV/SAT nappia. Joskus taas DVD ei näy ennenkuin sammutan boksin (mikä ei oikein käy, jos on tallennus menossa).

Ja sama toisinpäin, jos katson DVD:tä, kun boksi ei ole päällä. Sitten boksi menee päälle (ajastus). Välillä DVD:n kuva näkyy silti ok, välillä vasta TV/SAT napin painamisen jälkeen. Ja joskus DVD ei näy.

Joskus näissä tilanteissa TV/SAT napin painaminen sytyttää sen oranssin ledin, joskus ei. En ole testaillut niin paljon, että olisin keksinyt tähän jotain logiikkaa.


Hommaa ehkä vaikeuttaa sekin, että joskus DVD:n perässä on vielä videot, joita oikeasti katsotaan. Ja jos DVD:stä on unohtanut ottaa käyttöön sisääntulo 4:n (videot), ei videoiden pitäisiköön näkyä (mutta piätisi näkyä jotain edes, mahdollisesti DVD soittimen &quot;taustakuva&quot;.

Enkä halua liittää DVD:tä telkkariin omalla scartillaan.


'''Fxman:in vastaus:'''
Tämä liittyy juuri siihen yjteen bugiin.....

Minäkään en ole saanut TF:n logiikasta kiinni Toimintaan vaikuttaa vielä se Toppyn asennusvalikosta löytyvä aux-scart asetus.

OK, mutta oikea toiminta pitäisi siis olla minusta, että läpi menevä kuva menee läpi aina silloin kun syöttävä laite on aktivoinut omat scartin ohjaussignaalit, eikä käyttäjä koske Toppyn kakeen. Syöttävän laitteen kakella voi yleensä valita myös TV-tilan, jolloin ohjaussignaalit putoaa alas ja tällöin TV:ssä näkyvä kuva riippuisi Toppystä itsestään. Toppyn pitäisi laskea ohjaussignaalit suoraan läpi muuttamatta niitä silloin kun se on pois päältä tai ajastin tilassa. Jos Toppy on päällä (ei pelkkä ajastus), sen TV/SAT näppäimen painamisen pitäisi &quot;kierrättää&quot; kolmea kuvaa, TV/Toppy/AUX (eli DVD sinulla).

Ja tärkeimpänä, jos toppyssä on pelkkä tallennus ajastus, se ei itse saisi aktivoida scartin ohjaussignaaleja, vaan ne riippuisivat AUX-liitännään liitetystä laitteesta tai siitä laitetaanko toppy &quot;katselu&quot;-tilaan kakella käyttäjän toimesta.

Tilanteessa, jolloin AUX-laite &quot;syöttää&quot; kuvaa ja katselu-tyyppinen ajastus aktivoituu seuraukset on hiukan makukysymyksiä ???? Vaihtaisiko Toppy omaan kuvaan vai &quot;muuttaisiko&quot; toppy ajastuksen tallennus-tyyppiseksi ?

Toppyssähän voi tehdä kahden tyyppisiä ajastuksia, eli tallennus/katselu. Noissa pitäisi olla eroina se, että aktivoidaanko scartin ohjaukset vai tallennetaanko ohjelma vain kovolle...... Tallennuksen aikanahan voi itse laittaa laitteen päälle ja pois ja SE EI saisi vaikuttaa itse tallennukseen..... Näin toimii kaikki muut käyttämäni kovo-tallentimet ja toivon mukaan Toppykin joskus.


===Siirto Altairilla===

Jos tiedostonimessä on Windowsille kelpaamattomia merkkejä (esim kaksoispiste) ja yritetään siirtää tiedostoa Topfieldistä PC:lle Altairilla, ei PC:lle siirry mitään (mutta PC:lle tulee kyllä tyhjä tiedosto, jonka nimi päättyy ensimmäiseen Windowsille kelpaamattomaan merkkiin).

Altair voisi muuttaa Windowsille kelpaamattomat merkit tiedostonimestä merkeiksi, jotka kelpaavat Windowsille (esim. alaviivoiksi).

On jo ehkä korjattu


==May firmiksestä löydetyt bugit, joita ei ole testattu uudemmilla firmiksillä==

===Salausta ei poisteta===

1. Tallenna ohjelma canal+ -kanavalta.
2. Katso samaan aikaan toista canal+ -kanavaa.
3. Tallennuksen jälkeen tallenneluettelossa näkyy keltainen $-merkki.
4. Kopioi tallennus boksissa poistaaksesi salauksen.
5. Ohjelman kopioinnin jälkeen luettelossa näkyy vihreä $-merkki.
6. Odottele parista päivästä pariin viikkoon, että conax-avaimet muuttuvat.
7. Yritä toistaa ohjelman kopiota, josta salaus olisi pitänyt poistua.
8. Ohjelman kuva näkyy ja ääni kuuluu, mutta &quot;Ei käyttöoikeutta&quot;-laatikko on kuvan päällä. &quot;Ei käyttöoikeutta&quot; ilmestyy uudelleen aina pari sekuntia sen jälkeen, kun sen on exit-nappulalla poistanut.

&quot;Ei käyttöoikeutta&quot; -laatikkoa ei pitäisi tulla, koska salaus on poistettu kopioinnilla. Salauksen poiston voi varmistaa poistamalla salauskortin laitteesta. Näin ohjelma näkyy ja kuuluu oikein, eikä &quot;Ei käyttöoikeutta&quot; tekstejä enää näy.

===Kello jätättää===

Jos laitteessa käytetään manuaaliaikaa tai käytössä on automaattiaika niin, että laite on stand-by -tilassa, kello jätättää noin 10-25 sekuntia/vrk. Tämä pitäisi korjata.

Jos käytössä on automaattiaika ja laite on jätättänyt esimerkiksi 2 minuuttia. Kun sitten pitäisi alkaa ajastus, laite herää kellon väärän ajan vuoksi liian myöhään. Laite päivittää ajan käynnistyttyään, jonka jälkeen kellon aika onkin jo enemmän kuin mitä ajastuksessa oli, eikä ajastusta suoriteta ollenkaan.

---------

[[Luokka:Topfield TF5X00]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Php</title>
    <id>2772</id>
    <revision>
      <id>11402</id>
      <timestamp>2006-05-12T20:53:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Php” uudelle nimelle ”PHP”: Muutetaan kirjoitusasu yleisemmäksi.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[PHP]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Maantieteen kirjahylly</title>
    <id>2773</id>
    <revision>
      <id>12814</id>
      <timestamp>2006-05-29T13:24:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Maantiede” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Maantieteen kirjahylly”</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Maantiede''' tutkii maapalloa, sen ilmastoa, ominaisuuksia ja historiaa. Maantiede menee monen muun tieteenalan kanssa päällekkäin. Kartografia (kartoitus, karttojen piirtäminen ja mittaaminen) on ainoa maantieteen ala, joka ei mene päällekkäin muiden tieteiden kanssa. Muita maantieteen aloja on mm. luonnonmaantiede, eliömaantiede, kulttuurimaantiede, geoinformatiikka ja talousmaantiede.

{{Kehitysasteet}}

==Kirjat== {{Malline:Wikipedia|Maantiede|Maantiede}}
*[[Maapallo]] [[kuva:00%.png]]


&lt;center&gt;[[Kuva:Maantiede.jpg]]&lt;/center&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maapallo</title>
    <id>2774</id>
    <revision>
      <id>27435</id>
      <timestamp>2007-01-03T08:34:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Dilaudid|Dilaudid]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Dilaudid|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Globo terraqueo 3.gif|200px|right]]
''Tellus - Kaikkien oma, meidän yhteinen''

Maapallo tiivistyi kaasu- ja pölypilvestä noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Sen ikä on noin 4 500 miljoonaa vuotta. Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä; se peittää noin 70 % koko pallon pinnasta. Tästä se onkin saanut kutsumanimen &quot;sininen planeetta&quot;. Maa on nykytietämyksen mukaan maailmankaikkeuden ainoa planeetta, jolla varmasti on elämää.


==Kirjan luvut:==

* [[/Maapallon sijainti/]]
* [[/Maapallon synty ja historia/]]
* [[/Maapallon rakenne ja ilmakehä/]]
* [[/Luonnonilmiöt ja luonnonmullistukset/]]
* [[/Maailmankartta/]]

[[Luokka:Maapallo|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Python/vertailu</title>
    <id>2781</id>
    <revision>
      <id>25748</id>
      <timestamp>2006-12-07T06:47:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>luokka fix</comment>
      <text xml:space="preserve">==Tiedostojen vertailu==

Esimerkeissä käytetään kahta tekstitiedostoa, joissa on useita lyhyitä rivejä. Tiedostoissa voi olla vaikka wikilinkkejä:
* &lt;nowiki&gt;[[linkki]]&lt;/nowiki&gt;
* &lt;nowiki&gt;[[Linkki]]&lt;/nowiki&gt;
&lt;pre&gt;

# Avataan tiedosto f1.txt lukemista varten
f1 = open('f1.txt', 'r')
# Luetaan koko tiedosto merkkijonoksi s1
s1 = f1.read()
# Suljetaan tiedosto f1 - tiedosto voidaan sulkea heti kun se on luettu
f1.close()

# Tehdään samat kuin yllä
f2 = open('f2.txt', 'r')
s2 = f2.read()
f2.close()
&lt;/pre&gt;

Nyt tiedostojen sisällöt ovat muuttujien s1 ja s2 takana merkkijonoina.

===Poistetut rivit===
Tarkoituksena on katsoa, mitkä rivit puuttuvat tiedostosta f2.txt mutta ovat tiedostossa f1.txt.

&lt;pre&gt;
# Käytetään merkkijonoon split-funktiota, joka pätkii tekstin rivinvaihtojen (\n) kohdilta listaksi.
l1 = s1.split('\n')
l2 = s2.split('\n')

# Käydään l1-lista läpi alkio (i) kerrallaan.
for i in l1:
    # Jos i ei ole listassa l2 se tulostetaan ruudulle
    if i not in l2:
        print i
&lt;/pre&gt;

Harjoituksia:
* Muokkaa yllä oleva näyttämään lisätyt rivit.
* Tai muokkaa se sellaiseksi, ettei kirjainkoolla ole väliä (linkki ja Linkki olisivat sama).

===Difflib===

Pythonin kirjastoon kuuluu difflib.py, jolla voi helposti vertailla kahta tiedostoa. Katsotaan mitkä rivit on lisätty tiedostoon tai poistettu tiedostosta f2.txt.
&lt;pre&gt;
# Tyhjä lista
l = []

# Muutetaan muuttujien nimet
newtext = s1
oldtext = s2

# Lähetetään difflibin ndiff-luokkaan oldtext ja newtext pätkittynä listoiksi.
# Käydään ndiffin palauttama merkkijono läpi rivi (line) kerrallaan.
for line in difflib.ndiff(oldtext.splitlines(), newtext.splitlines()):
     # Takaisin tulleessa merkkijonossa lisäyksien eteen on lisätty plus ja poistojen miinus.
     # Tarvitsemme vain muutetut rivit eli rivit jotka alkavat em. merkeillä.
     if line[0] in ('+', '-'):
          # Lisätään line listaan l
          l.append(line)

# Yhdistetään lista rivinvaihdoilla
diff = '\r\n'.join(l)
# Tulostetaan merkkijono diff
print diff
&lt;/pre&gt;

[[Luokka:Python|Vertailu]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Python/GUI</title>
    <id>2782</id>
    <revision>
      <id>12408</id>
      <timestamp>2006-05-26T15:51:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Python]]</comment>
      <text xml:space="preserve">==wxPython==
wxPython toimii Windowsilla, Linuxilla ja Mac OS X:llä. Esimerkki:
&lt;pre&gt;
import wx

class TestFrame(wx.Frame):
    def __init__(self, parent, ID, title):
        wx.Frame.__init__(self, parent, -1, title, pos=(0, 0), size=(320, 240))
        panel = wx.Panel(self, -1)
        text = wx.StaticText(panel, -1, &quot;Test&quot;, wx.Point(10, 5), wx.Size(-1, -1))

class TestApp(wx.App):
    def OnInit(self):
        frame = TestFrame(None, -1, &quot;Hello, world!&quot;)
        self.SetTopWindow(frame)
        frame.Show(True)
        return True

if __name__ == '__main__':
    app = TestApp(0)
    app.MainLoop()
&lt;/pre&gt;

[[Luokka:Python]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Python/funktiot</title>
    <id>2784</id>
    <revision>
      <id>24270</id>
      <timestamp>2006-11-17T17:01:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] teke</comment>
      <text xml:space="preserve">Määritellään funktio ja kutsutaan sitä:
&lt;pre&gt;
def tuntipalkka(palkka, aika):
    return palkka / aika

tuntipalkka(210, 8)
&lt;/pre&gt;

[[Luokka:Python]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Python/merkkijono</title>
    <id>2785</id>
    <revision>
      <id>25021</id>
      <timestamp>2006-11-26T05:53:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/RrRauh|RrRauh]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:RrRauh|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">==Merkitseminen==

Merkkijono voidaan määritellä ympäröimällä heittomerkeillä, lainausmerkeillä tai kolmella heitto- tai lainausmerkillä. Näitä merkkejä ei saa sekoittaa (&quot;kissa').

# 'kissa' tai &quot;kissa&quot;
# &lt;nowiki&gt;'''kissa'''&lt;/nowiki&gt; tai &quot;&quot;&quot;kissa&quot;&quot;&quot;

Useita heitto- tai lainausmerkkejä käytetään monirivisten merkkijonojen merkitsemiseen. Esim.

&lt;pre&gt;
'''
Kissa
kiipesi
puuhun.
'''
&lt;/pre&gt;

Voidaan myös käyttää:

&lt;pre&gt;
'kissa \
kiipesi \
puuhun. \
'
&lt;/pre&gt;

==Yhdisteleminen==
&lt;pre&gt;
print '[[' + 'kissa' + ']]'
&lt;/pre&gt;
Tulostaa: &lt;nowiki&gt;[[kissa]]&lt;/nowiki&gt;

&lt;pre&gt;
string = 'kissa'
print '[[%s]]' % (string)
&lt;/pre&gt;
Tulostaa: &lt;nowiki&gt;[[kissa]]&lt;/nowiki&gt;

[[Luokka:Python]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Python/lista</title>
    <id>2786</id>
    <revision>
      <id>19462</id>
      <timestamp>2006-09-24T09:23:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">'''Lista''' on tietotyyppi, joka sisältää joukon alkioita. Lista ympäröidään hakasulkeilla &lt;tt&gt;[]&lt;/tt&gt;. Listan alkiot erotetaan toisistaan pilkuilla. Hyvin samantyyppinen tietotyyppi on [[Python/monikko|monikko]] (tuple), mutta siltä puuttuu listan metodit ja on sen vuoksi hieman nopeampi.

==Operaatiot==

{|
|-
| x in a
|-
| x not in a
|-
| a + b
|-
| a * n
|-
| a[i]
|-
| a[i:j]
|-
| a[i:j:step]
|-
| len(a)
|-
| min(a)
|-
| max(a)
|}

{|
|-
| a[i] = x
|-
| a[i:j[:step]] = t
|-
| del a[i:j[:step]]
|-
| a.append(x)
|-
| a.extend(x)
|-
| a.count(x)
|-
| a.index(x[, start[, stop]])
|-
| a.insert(i, x)
|-
| a.remove(x)
|-
| a.pop([i])
|-
| a.reverse()
|-
| a.sort([cmpFct])
|}

==Yleistä==

Määritellään tyhjä lista:

 &gt;&gt;&gt; L = []

Tulostetaan se:

 &gt;&gt;&gt; L
 []

Määritellään alkioita sisältävä lista:

 &gt;&gt;&gt; L = [&quot;koira&quot;, &quot;kissa&quot;, &quot;apina&quot;]

Tulostetaan se:

 &gt;&gt;&gt; L
 ['koira', 'kissa', 'apina']

Huomataan, että lista säilyttää järjestyksensä.

Tulostetaan vain yksi alkio:

 &gt;&gt;&gt; L[0]
 'koira'

Tämä tulosti alkion, joka sijaitsee listan indeksissä nolla, eli ensimmäisen alkion. Indeksi voi olla niin suuri kuin listassa on alkioita (ensimmäinen indeksi on kuitenkin nolla).

Tulostamisen voi myös tehdä negatiivisella indeksillä:

 &gt;&gt;&gt; L[-3]
 'koira'

Tässä ensimmäinen alkio on kolmas lopusta päin laskettuna.

==Lisääminen==

Append()-metodi lisää alkion listan loppuun. Append voi myös lisätä erilaisia tietotyyppejä.

 &gt;&gt;&gt; L.append(&quot;hevonen&quot;)
 &gt;&gt;&gt; L
 ['koira', 'kissa', 'apina', 'hevonen']

Insert()-metodi lisää alkion haluttuun indeksiin.

 &gt;&gt;&gt; L.insert(1, &quot;papukaija&quot;)
 &gt;&gt;&gt; L
 ['koira', 'papukaija' 'kissa', 'apina']

Extend()-metodi lisää listan loppuun toisen listan alkiot.

 &gt;&gt;&gt; L.extend([&quot;norsu&quot;, &quot;gorilla&quot;])
 &gt;&gt;&gt; L
 ['koira', 'kissa', 'apina', 'norsu', 'gorilla']

==Etsiminen==

index()

&quot;alkio&quot; in L

==Poistaminen==

remove()

pop()

==Lajittelu==

sort()

==Kääntäminen==

 &gt;&gt;&gt; L.reverse()
 &gt;&gt;&gt; L
 ['apina', 'kissa', 'koira']

==Poikkeukset==

* ValueError: list.index(x): indeksiä x ei ole listassa

==Aiheesta muualla==

* [http://docs.python.org/tut/node5.html#SECTION005140000000000000000 Python Tutorial – lists]
* [http://docs.python.org/tut/node7.html#SECTION007100000000000000000 Python Tutorial – more on lists]
* [http://www.diveintopython.org/getting_to_know_python/lists.html Dive Into Python &amp;ndash; introducing lists]

[[Luokka:Python]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Rajalla</title>
    <id>2787</id>
    <revision>
      <id>21648</id>
      <timestamp>2006-10-22T12:12:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Suomen kieli/Suomen kieli käytössä/Rajalla” uudelle nimelle ”Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Rajalla”</comment>
      <text xml:space="preserve">Suomen ja Venäjän rajalla on paljon jonoja. Jonojen syy on uusi 
autositoumusmaksu. Venäjän tulli alkoi torstaina ottaa 
Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla 100 ruplaa eli noin kolme euroa 
autositoumusmaksua. Tulli sanoo, että venäjän verohallinto haluaa 
maksun. Maksu koskee kaikkia, jotka eivät ole Venäjän kansalaisia. 
Venäjän rajanylityspaikoilla on jonoja, koska ajoneuvomaksun 
maksaminen kestää jokaisen auton kohdalla 15 - 30 minuuttia. Jonoja 
on syntynyt molemmilla puolilla rajaa. Suomen puolella jono on pitkä 
Imatralla. Vaalimaan raja-asemalla Venäjän puolella autot jonottavat 
Suomeen pääsyä 6 - 8 tuntia. Autositoumusmaksu täytyy maksaa henkilö- 
ja linja-autoista. Yhdellä autositoumusmaksulla saa ajaa auton 
Venäjälle ja takaisin Suomeen yhden kerran. Autositoumusmaksun 
tarkoitus on, että auto tulee Venäjältä takaisin Suomeen.

[[Luokka:Suomen kieli|Rajalla]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Suot</title>
    <id>2789</id>
    <revision>
      <id>23225</id>
      <timestamp>2006-11-10T10:02:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Wittmoor.jpg|thumb|Tältä näyttää [[w:suo|suo]] (linkki Wikipedian artikkeliin).]]

==Perusartikkeli==

===Suot===

Suomen pinta-alasta peräti kolmasosa on alun perin suota. Suo onkin hyvin tyypillinen ja ominainen asia Suomen luonnossa. Monille ulkomaalaisille suoperäinen maasto saattaa olla ainutlaatuinen kokemus. Suon synty on myös ainutlaatuista. Suot eivät kasva samalla lailla kuin metsät. Suo kerrostuu pikkuhiljaa eli muodostaa itse oman kasvualustansa. 

Suot kuuluvat omalta osaltaan suomalaisen luonnon monimuotoisuuteen. Suolla elää monia eläinlajeja ja kasvaa monia kasvilajeja, jotka eivät viihdy muualla. Suon suojelu on tärkeää pelkästään näiden lajien säilymisen kannalta. 

===Marjoja ja turvetta===

Vaikka suot ovat usein aika karuja paikkoja, niillä kasvaa monia erityisiä kasvilajeja. Suolla käydään poimimassa hilloja eli suomuuraimia ja karpaloita. Soilla kasvaa myös rahkasammalta. Linnuista soilla viihtyvät erityisesti kurjet, suokukot ja muuttohaukat.

Soista saadaan myös turvetta. Turvetta käytetään maataloudessa ja teollisuudessa.

==Selitys==

===Suot===

Suomen pinta-alasta (=alue) peräti (=jopa, niin paljon kuin) kolmasosa (=1/3) on '''alun perin''' (=alussa, ennen) suota (=märkä maa-alue, ruohoa ja vettä). Suo onkin hyvin tyypillinen (=ominainen, tyyppi, luonne, suomen tuntee siitä) ja ominainen (=oma, omistaa) asia Suomen luonnossa. Monille ulkomaalaisille suoperäinen (=maaperä, millainen on maan pinta) maasto (=metsä, luonto, maan muoto) saattaa olla (=on ehkä, voi olla) ainutlaatuinen (=vain yhden kerran tapahtuva, erikoinen, harvinainen) kokemus. Suon synty on myös ainutlaatuista. Suot eivät kasva samalla lailla (=samalla tavalla) kuin metsät. Suo kerrostuu (=tulee monta kerrosta, maata tulee lisää) pikkuhiljaa (=hitaasti, rauhassa) eli muodostaa (=tekee) itse oman kasvualustansa (=kasvaa alustalla, kasvaa jonkun päällä).

Suot kuuluvat (=olla osa jostain) omalta osaltaan (=omalla paikallaan, omassa tehtävässään) suomalaisen luonnon monimuotoisuuteen (=monta muotoa, paljon erilaista luontoa). Suolla elää monia eläinlajeja ja kasvaa monia kasvilajeja, jotka eivät viihdy (=viihtyä, eivät voi elää, eivät kasva) muualla. Suon suojelu (=pitää huolta, pitää hyvässä kunnossa) on tärkeää pelkästään (=vain, jo) näiden lajien säilymisen (=pysyä, ei kuole pois) kannalta (=takia, vuoksi, osalta).

===Marjoja ja turvetta (=turve, ruoho, vanha maan alla oleva suon materiaali)===

Vaikka suot ovat usein aika karuja (=karu, tyhjä, hurja, villi, ei ole mitään) paikkoja, niillä kasvaa monia erityisiä (=erityinen, erikoinen, harvinainen) kasvilajeja. Suolla käydään poimimassa hilloja (=hilla, lakka, keltainen vadelmanäköinen marja, joka kasvaa maassa) eli suomuuraimia (=suomuurain) ja karpaloita (=karpalo on marja). Soilla kasvaa myös rahkasammalta (=rahkasammal on kasvi, se on pehmeää ja kasvaa maassa). Linnuista (= -sta tarkoittaa osa jostain ryhmästä) soilla (=monella suolla, monikon adessiivi; suo+i+lla) viihtyvät (=viihtyä, voivat hyvin asuvat) erityisesti kurjet (=kurki), [http://www.pori.fi/smu/media/sepot/suokukot.jpg suokukot] (=kukko, suokukko) ja muuttohaukat (=haukka, muuttohaukka). 

Soista saadaan myös turvetta. Turvetta käytetään maataloudessa (=maanviljely) ja teollisuudessa.

[[Luokka:Suomen kieli|Suot]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Koti Suomessa</title>
    <id>2790</id>
    <revision>
      <id>21650</id>
      <timestamp>2006-10-22T12:13:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Suomen kieli/Suomen kieli käytössä/Koti Suomessa” uudelle nimelle ”Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Koti Suomessa”</comment>
      <text xml:space="preserve">Koti Suomessa 

''Oikeus sosiaaliturvaan''

Maahanmuuttaja tarkoittaa pakolaista, siirtolaista, paluumuuttajaa ja muita ulkomaalaisia. 
Maahanmuuttaja saa palveluita ja sosiaalietuuksia, jotka helpottavat elämää uudessa kotimaassa. Tavoite on, että palvelut auttavat maahanmuuttajaa sopeutumaan Suomeen. 
Maahanmuuttajalla on oikeuksia ja velvollisuuksia, kun hän asuu Suomessa. Ne vaihtelevat sen mukaan, muuttaako hän Suomeen Euroopan Unionin alueelta vai Euroopan talousalueelta vai jostakin muusta maasta. 

Maahanmuuttajalla on oikeus sosiaaliturvaan, jos hän aikoo jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan ja jos hänellä on lisäksi vähintään yhden vuoden oleskelulupa. Suomeen muuttoa pidetään vakinaisena eli pysyvänä, jos henkilö muuttaa Suomeen, koska hän on: 

- paluumuuttaja 

- pakolainen 

- turvapaikanhakija 

ja hänelle on myönnetty oleskelulupa vähintään yhdeksi vuodeksi. 

Asuminen on vakinaista myös silloin, kun henkilö muuttaa perhesyistä. Asuminen on vakinaista myös, kun maahanmuuttajalla on vakinainen työpaikka tai vähintään kahden vuoden työsuhde. Maahanmuuttajan pitää myös todella asua Suomessa, jotta hän saisi sosiaalietuudet. 
Viranomaiset katsovat, että henkilö ei asu maassa vakinaisesti, jos hän tulee Suomeen lyhyeksi ajaksi. Jos henkilö tulee Suomeen pelkästään opiskelemaan, hän ei myöskään ole oikeutettu Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan. 

''Kotoutumissuunnitelma''

Kotoutuminen tarkoittaa sitä, että maahanmuuttaja oppii uusia asioita ja taitoja uudessa kotimaassa Suomessa. Hänen täytyy oppia suomen kieltä. Hänen täytyy myös tuntea suomalainen yhteiskunta ja suomalaiset tavat. Kun hän osaa nämä taidot, hän voi olla mukana työelämässä ja yhteiskunnassa niin kuin muutkin suomalaiset. 

Suomessa on voimassa kotoutumislaki (laki tuli voimaan 1.5.1999). Kun ihminen muuttaa Suomeen, hän voi tehdä kotoutumissuunnitelman yhdessä oman kotikunnan ja työvoimatoimiston kanssa. 
Kotoutumissuunnitelmassa sovitaan, miten maahanmuuttaja opiskelee suomea tai ruotsia ja tutustuu Suomen yhteiskuntaan. Kotoutumissuunnitelma tehdään yleensä kolmen vuoden ajaksi. Lisätietoa kotoutumissuunnitelmasta saat Internet-osoitteesta www.mol.fi.

[[Luokka:Suomen kieli|Koti Suomessa]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Terveydenhuolto</title>
    <id>2791</id>
    <revision>
      <id>21652</id>
      <timestamp>2006-10-22T12:13:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Suomen kieli/Suomen kieli käytössä/Terveydenhuolto” uudelle nimelle ”Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Terveydenhuolto”</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Terveydenhuolto'''


''Terveyskeskukset'' 

Jokaisessa kunnassa ja kaupungissa on terveyskeskus. Siellä huolehditaan kunnan asukkaiden terveydestä. Jos sairastut, voit saada terveyskeskuksesta ajan lääkärille. 
Ota selvää, minkä terveyskeskuksen asiakas sinä olet. Tavallisesti se on kotia lähinnä oleva terveyskeskus. 

Lääkärissä käynnistä maksetaan eri kunnissa eri tavalla. Joissakin kunnissa on käytössä vuosimaksu. Silloin terveyskeskusmaksu maksetaan kerran vuodessa. Joissakin kunnissa on käytössä kertamaksu. Silloin asiakas maksaa kertamaksun kolmelta ensimmäiseltä lääkärissä käynniltä vuodessa. 

Alle 15-vuotiaille terveyskeskuksen palvelut ovat ilmaisia. 

Terveyskeskuksessa voi käydä myös terveydenhoitajan vastaanotolla. Se on ilmaista kaikille. Terveyskeskuslääkärin vastaanotolle täytyy varata etukäteen aika. Vain erittäin kiireellisissä tapauksissa vastaanotolle voi mennä ilman ajanvarausta. Jos hoito tai tutkimukset eivät ole kiireellisiä, niihin pitäisi päästä kolmen päivän kuluessa. Jotkut terveyskeskukset ovat auki myös iltaisin ja viikonloppuisin kiireellisiä tapauksia varten. 

Terveyskeskuksesta saa myös hammaslääkärin palvelut. Kaikkien aikuisten hampaita ei kuitenkaan pystytä hoitamaan, ainakaan suurissa kaupungeissa. Kelasta voi hakea korvausta, jos käy yksityisellä hammaslääkärillä. 

''Äitiysneuvolat'' 

Terveyskeskuksissa on äitiysneuvoloita ja lastenneuvoloita. Äitiysneuvolassa seurataan odottavan äidin ja tulevan vauvan terveydentilaa koko raskauden ajan. 

Neuvolaan kannattaa mennä ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä, koska se on ehtona äitiysavustuksen saamiselle. Odottava äiti voi myös käydä yksityisen lääkärin vastaanotolla, mutta lähes kaikki odottavat äidit Suomessa käyttävät neuvolan palveluita. 

Neuvola järjestää myös synnytysvalmennusta ja perhevalmennusta odottaville isille ja äideille. Suurin osa suomalaisista isistä osallistuu tähän valmennukseen.
 
Suomessa naiset synnyttävät tavallisesti sairaalassa. Yleensä isä on mukana synnytyksessä. Äitiysneuvolat järjestävät usein myös tutustumiskäyntejä synnytyssairaalaan. Äitiysneuvolan palveluista asiakkaan ei tarvitse maksaa. 

''Lastenneuvolat'' 

Synnyttänyt äiti käy jälkitarkastuksessa vielä äitiysneuvolassa. Sen jälkeen lapsi ja perhe siirtyvät lastenneuvolan asiakkaiksi. 

Neuvolassa seurataan lapsen terveyttä ja kehitystä ja autetaan perhettä monin tavoin. Neuvolassa lapsi saa myös ne rokotukset, jotka kuuluvat Suomen rokotusohjelmaan. Äiti tai isä tai molemmat yhdessä voivat viedä lapsen neuvolaan. 

Lastenneuvolat järjestävät äideille ja isille ja koko perheille kursseja ja keskustelutilaisuuksia. Niissä perheet voivat tutustua toisiin perheisiin. Kursseilta saa asiantuntijan apua lapsen terveydenhoitoon ja kasvatukseen. Lastenneuvolan palveluista asiakkaan ei tarvitse maksaa. 

''Kouluterveydenhuolto'' 

Kun lapsi menee kouluun, hän siirtyy lastenneuvolasta kouluterveydenhuollon asiakkaaksi. Kouluterveydenhoitaja on koulussa yleensä kaksi päivää viikossa, jolloin lapset voivat käydä hänen vastaanotollaan. Myös vanhemmat voivat ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan. 
Rokotusohjelma jatkuu koulussa. Kouluterveydenhoitaja tekee lapsille terveystarkastuksia. Koululääkäri tarkastaa lapset joskus. Jos lapsella on ongelmia, niistä voi kertoa kouluterveydenhoitajalla tai koululääkärille. Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri voivat ohjata lapsen esimerkiksi psykologin tai puheterapeutin hoitoon. 

Koululaisten hampaat tarkastetaan ja hoidetaan terveyskeskuksessa. Kunnat järjestävät kouluterveydenhuoltoa peruskouluissa, ammatillisissa kouluissa ja lukioissa opiskeleville oppilaille. Korkeakoulujen opiskelijat käyvät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä. Kouluterveydenhuolto ja koululaisten hammashuolto ovat asiakkaalle maksuttomia. 

''Yksityinen terveydenhuolto'' 

Suurilla paikkakunnilla on yksityisiä lääkäreitä ja hammaslääkäreitä. Suomessa on myös joitakin yksityissairaaloita. Yksityinen terveydenhoito on usein paljon kalliimpaa kuin terveyskeskusten tai julkisten sairaaloiden antama terveydenhoito. Kela korvaa osan yksityislääkäreiden ja yksityisten hammaslääkäreiden antaman hoidon hinnasta.

[[Luokka:Suomen kieli|Terveydenhuolto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Rahankäyttöopas</title>
    <id>2792</id>
    <revision>
      <id>22992</id>
      <timestamp>2006-11-08T07:51:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Iso kyrpä, varmempi saanti 3” uudelle nimelle ”Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Rahankäyttöopas”: kumoa</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Rahankäytönopas'''

''Jos et maksa laskuja tai velkaa''

Laskut ja velat on aina maksettava ennemmin tai myöhemmin. Velat eivät noin vain katoa tai vanhene. Mitä myöhemmäksi maksamisen jättää, sitä kalliimmaksi se tulee. Velat vanhenevat kymmenessä vuodessa, jos luotonantaja ei peri velkaa. Mutta yleensä luotonantajat pitävät huolta siitä, että velat eivät vanhene. Se tarkoittaa, että velkaa ei saa anteeksi, vaan se pitää maksaa ja sen korot kasvavat koko ajan. 

''Maksujärjestelyt''

Joskus voit joutua tilanteeseen, jossa et pystykään maksamaan velkaasi. Ota silloin heti yhteys pankkiin tai siihen yritykseen, josta olet lainan saanut. Voit yrittää sopia uuden aikataulun, jossa maksat velan hitaammin. Usein sopiminen onnistuu, jos rahapula on tilapäinen. 

''Perintä''

Jos et maksa laskua eräpäivään mennessä, saat muistutuskirjeitä. Jos et maksa velkaa kahden muistutuskirjeen jälkeen, asia voi siirtyä perintätoimistolle. Sen jälkeen perintätoimisto lähettää muistutuskirjeen. Myös perintätoimiston kanssa voit neuvotella uudesta maksuaikataulusta. Laskun ja viivästyskoron lisäksi joudut maksamaan perintäkulut. Jos olet ostanut osamaksulla tavaran, myyjä saattaa ottaa tavaran takaisin.
 
''Viivästyskorko''

Jos maksat laskun myöhässä tai et maksa sitä ollenkaan, joudut maksamaan viivästyskorkoa. Korko on nykyisin kymmenen prosenttia. Sadan euron laskusta kertyy siis vuodessa kymmenen euroa viivästyskorkoa. 

''Ulosotto''

Jos et maksa laskua vielä perimistoimistollekaan, asia voidaan viedä käräjäoikeuteen. Jos laskuun ei liity mitään epäselvää, käräjäoikeus antaa tuomion. Sen avulla laskun perijä saa rahat ulosoton kautta. 

Ulosoton toteuttaa niin kutsuttu ulosottomies. Hän lähettää ensin perintäkirjeen. Vielä tässäkin vaiheessa voi neuvotella maksuaikataulusta. Jos ei neuvottele eikä maksa velkaa, ulosottomies voi alkaa ulosmitata tuloja tai omaisuutta. Se tarkoittaa, että ulosottomies voi ottaa suoraan työnantajalta kolmasosan nettopalkasta. Nettopalkka on se rahasumma, joka jää palkansaajalle käteen verojen vähentämisen jälkeen. Omaisuuttakin voidaan ulosmitata. Kaikkea ei kuitenkaan voida ulosmitata, vaan palkasta täytyy jäädä sen verran, että tulee jotenkin toimeen. 

Velan määrä kasvaa koko ajan, sillä laskuun lisätään viivästyskorko, perintäkulut, oikeudenkäyntikulut ja ulosottomaksu. 

''Sakot, verot, vakuutusmaksut''

Sakkojen, verojen ja vakuutusmaksujen periminen etenee nopeammin kuin muiden maksujen. Niitä voidaan ulosmitata ilman oikeuden päätöstä. Jos ei maksa sakkoa ulosottomiehellekään, tuomioistuin voi muuttaa sakon vankeusrangaistukseksi. 

''Luottotiedot''

Jos ei hoida laskujaan tai velkaansa, voi saada merkinnän maksuhäiriöstä Suomen Asiakastieto Oy:n rekisteriin. Jos saa merkinnän rekisteriin, luottotiedot eivät ole kunnossa. Silloin ei yleensä voi saada uutta pankkilainaa tai luottokorttia eikä voi ostaa tavaroita osamaksulla. 
Luottotiedot voidaan tarkistaa myös, kun hakee vuokra-asuntoa tai uutta työpaikkaa. Merkintä voi tulla rekisteriin kahdeksi vuodeksi. Joissain tapauksessa merkintä säilyy rekisterissä neljä vuotta.

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Pyöräilijä liikenteessä</title>
    <id>2793</id>
    <revision>
      <id>23224</id>
      <timestamp>2006-11-10T10:01:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">'''Pyöräilijä liikenteessä'''

Polkupyöräilijän on ajettava pyörätiellä tai kevyen liikenteen väylällä, jos sellainen on. Kevyen liikenteen väylä on tarkoitettu jalankulkijoille, pyöräilijöille ja joskus myös mopoille. Se on merkitty liikennemerkeillä. Jos pyörätietä tai kevyen liikenteen väylää ei ole, pyöräilijän on ajettava tien oikeanpuoleisella pientareella tai oikeassa reunassa. Piennar on erotettu ajoradasta valkoisella viivalla. Alle 12-vuotias saa ajaa pyörällä jalkakäytävällä. Kevyen liikenteen väyliä on kahdenlaisia:
* Pyörätie ja jalkakäytävä ovat rinnakkain.
** Pyöräilijöille ja jalankulkijoille on oma puolensa. Ne on erotettu toisistaan valkoisella viivalla. Liikennemerkki osoittaa, kumpi puoli on pyöräilijöille. Pyöräilijä ajaa oman väylänsä oikeassa reunassa. 
* Pyörätie ja jalkakäytävä on yhdistetty. 
** Pyöräilijä ajaa väylän oikealla puolella. Hän ohittaa samalla puolella kävelevän jalankulkijan ja muut pyöräilijät vasemmalta puolelta. 

Kevyen liikenteen väylillä syntyy joskus vaaratilanteita risteyksissä ja tunneleissa. Ennen niitä on syytä hidastaa nopeutta varsinkin, jos ne ovat mäen alla. Väylien risteyksessä pyöräilijän on väistettävä oikealta tulevia pyöräilijöitä. Pyöräilijän on tarvittaessa varoitettava muita soittokellolla. 


'''Kypärä'''

Käytä pyöräilykypärää. Se suojaa päätä vammoilta, jos kaadut. Kypärän on oltava sopivan kokoinen. Se ei saa kiristää, eikä se saa olla liian löysä. Sopiva kypärä on mukavan tuntuinen päässä. Kokeile kypärää jo kaupassa, ennen kuin ostat sen. Kypärä on laitettava päähän niin, että se suojaa myös otsaa. Tärkeintä on, että kypärä pysyy päässä kaatuessakin. 

Pyöräilykypäriä myydään esimerkiksi polkupyöräliikkeissä, urheiluliikkeissä ja tavarataloissa. Myyjät neuvovat oikean kypärän ostossa. Tarkista, että kypärässä on merkintä CE. Tällöin kypärän kestävyys on testattu ja hyväksytty.

[[Luokka:Suomen kieli|Pyöräilijä liikenteessä]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Paras Romanttinen komedia</title>
    <id>2794</id>
    <revision>
      <id>24155</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:38:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Paras Romanttinen komedia.''' 

- eli siis mikä on paras Romanttinen Komedia? 

- eihää se oo 

- ... Rakkautta vain! (Love, actually) Ehdottomasti paras rakkauselokuva jonka olen ikinä nähnyt. 

Ei saanut Hohdolta turhaan viittä tähteä. 

Sekaisin Maristakaan ei ole paha. 

- Notting Hill. 

- Rushmore on aika hyvä, mutta tiedä nyt sitten onko se virallisesti romanttinen komedia.

[[Luokka:Suomen kieli|Paras romanttinen Komedia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Kylpylä aikuisille</title>
    <id>2795</id>
    <revision>
      <id>24243</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:58:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Velma|Velma]] teke</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Kylpylä aikuisille.''' 

- Onko Etelä-Suomessa olemassakaan kylpylään missä olisi lähinnä aikuisia (ei nyt ihan eläkeläisiä)? 

- Ei sellaista kylpylää suomessa olekaan mikä on tehty aikuisia varten. Lapset ja sen mukana aikuiset on päivän sana, usko pois ja pelkästään 50-60-vuotiaat eivät kylpylöitä pystyssä pidä, menee muuten heikosti jo muutenkin. 

- Naantalin kylpylä voisi olla sellainen, jos se vielä Etelä-Suomeksi kelpaa ;=)) Johtunee tod. näk. heidän epäedullisesta hinnoittelusta lapsiperheille (hinta per nokka eikä huone + lisävuode). Lisäetuna vielä itänaapurin asiakkaiden vähäisyys, mutta länsinaapureita sitten tilalla? 

- Tampereen kylpylä, on vaan sieltä kalleimmasta päästä.

- On Ruissalon kylpylä, varmasti aikuisille..ehkä välillä vähän vanhemmillekkin aikuisille =) Ympärillä kauniit kävelymaastot ja rauhaa riittää! 

- Haikossa on myös aikuisille suunnattu tuo tarjonta, katsopa esim websivuja niin lapsista ei edes mainita mitään.

- Siellä tulee lasten aika pitkäksi ja ei kaukana ole, että aikuistenkin. Ai niin kattoon katsellessa voi samalla yleensä harrastaa itäkielen intensiivikurssia. 

- Pääsiäiseksi Kasnäsin kylpylään. Oletettavasti rauhallinen paikka..?

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Miten erottuu</title>
    <id>2796</id>
    <revision>
      <id>21713</id>
      <timestamp>2006-10-23T11:31:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>pientä kielenhuoltoa</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Miten erottuu.''' 

- Ennen vanhaan tarvittiin kovasti jotain luistoa, jotta esim. valssin pystyi tanssimaan. 

Nykyään tarvitaan teräsharjaa, jotta liian luiston saisi pois! 

- Koska kuitenkin vähintän 90% lavoilla ja varsinkin ravintolissa tanssivista on niitä ei niin hyviä, on jouduttu siihen liukasteiden lisäilyyn menemään. 

Monessa paikassa niin tehdään, vaikka kuinka pyydetään pois jättämään. Kerran tosin sain tarjoilijan teeskentelemään jauhon varistelua, vaikka purkin kansi oli kiinni. Aina siihen ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia. 

- Niinjuuri...totta se on...kumipohjaiset kengät eikä korkoakaan niissä ole yhtään päälle viiden millin jos sitäkään tiedä häntä en ole mitannut. Kotimaiset kynppivarpaan kengät. En kerro, minkä väriset. 

- Valssissa luisto on ihan jees, mutta tänä päivänä tanssitaan paljon sellaisia uusia lajeja, joissa hyvä pito &quot;startatessa&quot; tuntuu hyvältä. Perinteistenkin lajien tanssityyli on osin muuttunut; niissäkin kaivataan sopivasti pitoa kengän ja lattian välillä. Ennen ehkä &quot;hiihdeltiin&quot; enemmän? Varusteetkin ovat saattaneet muuttua: kumipohjaiset yleiskengät tarvitsevat enemmän luistoa kuin nykyään paljon käytetyt erityisesti tanssia varten suunnitellut kengät. 

Mutta sitä en ymmärrä miten naiset ovat pärjänneet muovipohjaisilla juhlakengillään niillä liukkailla lattioilla!!! 

- Ei ne naiset ole pärjänneetkään mitenkään likkailla lattioilla. Eikä edenkään niillä muovipohja kengillä. Sillä eihän he ole tanssineet vaan on luultu tanssivan, niinkuin hyvin tiedätkin. 

Tuo on tuo lattian luisto kyllä lähes aina joistakin kohden lattiata aivan liian liukas ja kun tullaan &quot;hyvään kohtaan&quot; niin se on nihkeä niinkuin pitääkin. Valssikin sujuu hyvin nihkeämmillä kuin liian likkailla. Nuo mainitsemasi uudet lajit tosinaa tarvitsee sen &quot;startti&quot;pidon ja sitä ei vaan tahdo saada kun &quot;valtatanssijajoukko&quot; on sen liukkauden kannalla ja perustanee sen &quot;taitonsa&quot; sen varaan jolloin daameista tuntuisi että nyt vienti on hyvää kun ei tahdo pystyssä pysyä!!. 

Ja vähän on sitä &quot;ilmaista &quot; epävarmuutta&quot; ikään kuin pienessä huppelissa. Voi silloin tällöin tarrautua luvallisesti siihen naapurin mieheen kun on nurin menossa. &quot;hiihtelyä niin&quot;. 

Kengissä on eroja kyllä ja mainitut tanssikengät nahka pohjilla tai säämiskä pohjilla ovat kyllä lattian suhteen tarkempia mutta hyvällä lattialla niillä on kyllä erittäin hyvä tanssia. 

Pito vain tulee olla hyvä. 

- Josta taas tuli mieleen, että jos olisi - näin naisena - pakko valita kahden pahan, tosi liukkaan tai aivan luistamattoman tanssialustan välillä, valitsisin sen tosi liukkaan, koska seuraajana en pääse valitsemaan, mitä kuvioita teen. Olen huomannut, että pitävällä alustalla miehillä ei ole ihmeemmin ongelmia tanssin ja polvilumpioidensa kanssa, koska he voivat sopeuttaa oman tanssinsa alustan mukaan, mutta daamia he vaistomaisesti liikkuttelevat ja pyöräyttelevät ihan samaan tapaan kuin normaali parketillakin (ehkä jopa laajemmin, yrittäessään alitajuisesti kompensoida omia muuttuneita liikeratojaan). Ja daamin polvilumpiot huutaa armoa! Ymmärrän toki, etteivät miehet tätä ilkeyttään tee, vaan vienti tulee selkäytimestä. Ja sama muuten tosi liukkaallakin lattialla: Toivoisin, että miehet huomioisivat vauhdissaan ja liikelaajuuksissaan sen, jos daamilla tuntuu lipsuvan.

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Nopeusrajoitukset mitoitettu</title>
    <id>2797</id>
    <revision>
      <id>21668</id>
      <timestamp>2006-10-22T12:15:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Suomen kieli/Suomen kieli käytössä/Nopeusrajoitukset mitoitettu” uudelle nimelle ”Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Nopeusrajoitukset mitoitettu”</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Nopeusrajoitukset mitoitettu.''' 

- Naurettavan alhaiset nopeusrajoitukset on mitoitettu keskivertotuulipukukansalaisen ajotaidoille. Eipä siis ole kovin hääviä ajotaidoiltaan tämä rallikansa. 

- varten laadittu, ketäs muutakaan? 

- Tarvitse mitään noin älytöntä holhousta. Totaaliluuseritkin nauravat rajoituksille. Voin vain kuvitella, minkä luokan vatipäät niitä asettavat! Kummallista hätävarjelun liioittelua? 

Ajotaidoista puheenollen, Suomesta löytyy maailman taitavimmat kuskit, kuten minä. Mutta muutama poikkeus vain vahvistaa säännön, suurin osa on onnettomia tunareita! 

- Mitäpä jos tänä kesänä lähtisit vaikka autolomalle Saksaan? Ei nuo nopeusrajoitukset niin kauheasti sitten häiritsisi. 

- Joka kesä muutenkin. Vaikka ajelisin koko kesän ristiin rastiin Eurooppaa, tullessani takaisin peräpohjolan junttilandiaan alkaa heti ahdistaa. Missään muualla ei nysvätä kuten SUOmessa. 

- Lääkäri auttaa, jos ahdistaa. Pyydä samantien tarpeeksi vahvat mömmöt. Toisaalta voisit ihan hyvin muuttaa Saksaan heidän riesakseen. Olisi sitten kaikki vatipäät yhdessä paikassa. 

- Täällä näitä superkuskeja riittää :D 

- Näinhän se asia valitettavasti on. Tosielämässä joudut ajelemaan tumpeloitten paskahousujen kanssa samaa ajorataa hevoskärryvauhtia. Onneksi saa vielä valita ravintolat ja kaupat, joita nämä tuulipukuhiirulaiset vierastavat.

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Vapautta tietoyhteiskuntaan!</title>
    <id>2805</id>
    <revision>
      <id>25423</id>
      <timestamp>2006-12-02T08:46:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Yhteistyökirjaksi</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Yhteistyökirja}}

&lt;small&gt; Vapautta tietoyhteiskuntaan! – Kansalaisen opas avoimeen tietoyhteiskuntaan&lt;/small&gt;

== Mikä on Vapautta tietoyhteiskuntaan! -wikikirja? ==

* suomenkielinen opaskirja vapaista tietoteknisistä standardeista ja ohjelmista
* avoimista standardeista kiinnostuneille ja uusille käyttäjille
* auttaa siirtymään suljetuista ja omisteisista tiedostomuodoista ja ohjelmistoista avoimiin
* käsittelee lisensointia myös yhteiskunnallisena kysymyksenä
* suomalaisen käyttäjäyhteisön kirjoittama
* [[Ubuntu tutuksi]] -oppaan aatteellinen sisarus (johon myös osittain perustuu)

Oletko kiinnostunut kirjoittamaan tähän wikikirjaan? Lue [[/kirjoittajalle|ohjeita kirjoittajalle]] ja keskustele!

== Sisällysluettelo ==

# [[/Miksi vapaa tietoyhteiskunta?/]]
# [[/Vapaat ohjelmat/]]
# [[/OpenOffice.org 2/]]
# [[/Vapaa ydin/]]
# [[/Vapaat yhteisöt/]]
# [[/Vanha kone käyttöön/]]
# [[/Vapaan tietoyhteiskunnan puolesta/]]
# [[/FAQ/]]
# [[/Tästä eteenpäin/]]

[[Luokka:Vapautta tietoyhteiskuntaan!]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Vapautta tietoyhteiskuntaan!/kirjoittajalle</title>
    <id>2806</id>
    <revision>
      <id>15517</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:18:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tervetuloa mukaan kirjoittamaan Vapautta tietoyhteiskuntaan! -opasta avoimen tietoyhteiskunnan puolesta! :)

==Mikä on wikikirjasto?==
* [[Ohje:Ohje|Wikirjaston ohjeet]]

==Ohjeita kirjoittamiseen==
* Tarkoitus on kirjoittaa täysin '''aloittelijoille''', joilla on vain aivan perustiedot tietokoneista. 
* Lähes kenen tahansa tulee pystyä lukemaan kirjaa ymmärtäen sen sisällön.
* Tekstin tulee huomioida kohderyhmä mahdollisimmman hyvin ja näin pyrkiä '''selkokieliseen ilmaisuun''' välttäen teknisiä termejä.
* Wikikirjan ideana on olla '''oppikirja, jossa kokonaisuus etenee johdonmukaisesti alusta loppuun'''.
* Ohjeita voi selkeyttää kuvakaappauksilla
* On tärkeää, että ohjeissa selitetään mitä ollaan tekemässä, '''jotta lukija ymmärtää mistä on kysymys'''
* Mitä tahansa aina otsikoista ja rakenteesta lähtien saa ja on toivottavaa muokata!
* 

===Esimerkkejä hyvin kirjoitetuista osista===
Tähän kohtaan voi lisätä linkkejä esimerkillisesti kirjoitettuihin kirjan osioihin sitä mukaa kun sellaisia valmistuu.

==Sisältösuunnitelma==
Tässä alustavia ajatuksia, miten sisältö wikikirjassa voisi edetä ja mistä se koostuisi.

===Miksi vapaa tietoyhteiskunta?===
* Miksi avoimien standradien käyttö on toivottavaa?
* Miten laajalle levinnyt suljettujen ja omisteisten tiedostomuotojen käyttö suhtautuu kansanvaltaan ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen?

===Vapaat ohjelmat===
* VALO-ohjelmien esittelyä

===OpenOffice2===
* Kuinka siirryn käyttäjäksi?

===Vapaa ydin===
* Tarkoituksena helpottaa esim. Linuxiin siirtymistä

===Vapaat yhteisöt===

===Vanha kone käyttöön===
* Vinkkejä niille, jotka eivät esim. pitkäikäisen ja suorityskyvyltään kevyemmän koneen vuoksi voi ottaa OO2:sta käyttöön. Yksi suositus voisi olla Xubuntu + Kword (jos jälkimmäinen tukee nykään skandiääkkösiä).

===Vapaan tietoyhteiskunnan puolesta===
* Vinkkejä siitä, miten voi lähestyä eri organisaatioita ehdotuksin tai vaatimuksin tukea avoimia tiedostostandardeja.
* (Esim. naseva PS: teksti, jonka voi liittää viestiin, jonka liitetiedostona .odt yms. formaatteja.)

===Siirtyisinkö avoimiin ohjelmistoihin? - FAQ===
* Yleisimpiä avoimiin ohjelmistoihin siirtyjän kysymyksiä

===Tästä eteenpäin=== 
(linkkejä)
* linkkejä lisätiedon äärelle
* kuinka kysyn hyvän kysymyksen foorumeilla ja uutisryhmissä

[[Luokka:Vapautta tietoyhteiskuntaan!]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Novial/Lektione 1</title>
    <id>2808</id>
    <revision>
      <id>17008</id>
      <timestamp>2006-08-17T08:43:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/LEVYKEVANDALISMIA|LEVYKEVANDALISMIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:LEVYKEVANDALISMIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] tekem�</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Image:novflag.png|100px|right|Novial flag]]
&lt;small&gt;[[Novial/Lektione 1|§ 1]] - [[Novial/Lektione 2|§ 2]] - 
[[Novial/Lektione 3|§ 3]] - [[Novial/Lektione 4|§ 4]]
- [[Novial/Lektione 5|§ 5]] - [[Novial/Lektione 6|§ 6]] - [[Novial/Lektione 7|§ 7]] - [[Novial/Lektione 8|§ 8]] - [[Novial/Lektione 9|§ 9]] - [[Novial/Lektione 10|§ 10]] - [[Novial/Lektione 11|§ 11]] - [[Novial/Lektione 12|§ 12]] - [[Novial/Lektione 13|§ 13]] - [[Novial/Lektione 14|§ 14]] - [[Novial/Lektione 15|§ 15]] - [[Novial/Lektione 16|§ 16]] - 

&lt;small&gt;[[Novial/Lektione 17|§ 17]] - [[Novial/Lektione 18|§ 18]] - [[Novial/Lektione 19|§ 19]] - [[Novial/Lektione 20|§ 20]] - [[Novial/Lektione 21|§ 21]] - [[Novial/Lektione 22|§ 22]] - [[Novial/Lektione 23|§ 23]] - [[Novial/Lektione 24|§ 24]] - [[Novial/Lektione 25|§ 25]] - [[Novial/Lektione 26|§ 26]] - [[Novial/Lektione 27|§ 27]] - [[Novial/Lektione 28|§ 28]] - [[Novial/Lektione 29|§ 29]] - [[Novial/Lektione 30|§ 30]] - [[Novial/Lektione 31|§ 31]] - 

&lt;small&gt;[[Novial/Lektione 32|§ 32]] - [[Novial/Lektione 33|§ 33]] - [[Novial/Lektione 34|§ 34]] - [[Novial/Lektione 35|§ 35]] - [[Novial/Lektione 36|§ 36]] - [[Novial/Lektione 37|§ 37]] - [[Novial/Lektione 38|§ 38]] - [[Novial/Lektione 39|§ 39]]&lt;/small&gt;

-------------------------------------------------------------------------


==Lektione 1  -  Ääntäminen==		

{|border = 0 cellpadding = 3 cellspacing = 2 bgcolor = &quot;#FFFFFF&quot;|
|-
|style = &quot;background: #66CCFF;&quot;| 
|style = &quot;background: #66CCFF;&quot;| [[w:Internationales_Phonetisches_Alphabet|'''IPA''']]
|style = &quot;background: #66CCFF;&quot; | 
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|A
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''a'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|abandona
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|B
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''b'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|bebe
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|C
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''s''' ''o'' '''k'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|Caracas
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|CH
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''ʧ''' ''o'' '''ʃ''' 
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|chanse
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|D
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''d'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|defini
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|E
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot; |'''e''' ''o'' '''ɛ'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|egal
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|F
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''f'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|fala
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|G
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''g'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|garda
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|H
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''h'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|helpa
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|I
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''i'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|impeda
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|J
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''ʤ''' ''o'' '''ʒ '''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|jirafe
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|K
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''k'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|kioske
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|L
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''l'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|lande
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|M
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''m'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|magnetisa
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|N
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''n'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|nature
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|O
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''o''' ''o'' '''ɒ'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|observa
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|P
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''p'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|papa
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|QU
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''kw''' ''o'' '''kv''' ''o'' '''ku'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|questione
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|R
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''r''' ''o'' '''&amp;#633;'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|rapid
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|S
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''s''' ''o'' '''z'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|sune
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|SH
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''ʃ''' ''o'' '''ʧ'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|shuta
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|T
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''t'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|teknike
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|U
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''u'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|unik
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|V
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''v'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|variatione
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|W
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''w''' ''o'' '''u''' ''o'' '''v'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|watt
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|X
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''ks''' ''o'' '''gz'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|auxiliari
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|Y
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''j'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|yuna
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|Z
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|'''z''' ''o'' '''s'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|Suez
|}


[[Luokka:Novial]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:GIMP Automaattinen rajaus.png</title>
    <id>2811</id>
    <revision>
      <id>11704</id>
      <timestamp>2006-05-21T17:18:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>GIMPin automaattiset rajaustoiminnot. Kuvassa ensin alkuperäinen, sitten automaattisesti rajattu ja oikealla Zealous Crop.

{{Kaksoislisenssi/Ccbysa}}
[[Luokka:GIMP-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">GIMPin automaattiset rajaustoiminnot. Kuvassa ensin alkuperäinen, sitten automaattisesti rajattu ja oikealla Zealous Crop.

{{Kaksoislisenssi/Ccbysa}}
[[Luokka:GIMP-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Common Lisp/Lukija</title>
    <id>2812</id>
    <revision>
      <id>12914</id>
      <timestamp>2006-05-30T13:25:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Common Lisp]]</comment>
      <text xml:space="preserve">= Lukija =

Lispin lukija on hyvin oleellinen osa kokonaisuutta, se on ensimmäinen osa mikä suoritetaan kun toteutus käy vuorokeskustelua käyttäjän kanssa tai lukee ohjelmaa tai Lispiksi kirjoitettua tietoa tiedostosta.

Tällä sivulla kerrotaan lukijan roolista ja sen rakenteesta ja toiminnasta.

== INTERN ==

Lukija &quot;hautaa&quot; jokaisen symbolin jonka se saa, jos sitä ei tarkoituksella haluta kieltää, esim. #: -etuliitteellä. Intern etsii annetusta paketista symbolia, ja jos ei löydä semmoista, luo uuden symbolin pakettiin. 

Tämän ansioista asioita joihin symbolit viittaavat, voidaan pitää muistissa nimiavaruuksissa ilman sen kummempaa hierarkiaa ja hakea hyvin nopeasti koska internoidut symbolit ovat samoja myös muistissa. esimerkiksi (eq 'foo 'foo) palauttaa T.


[[Luokka:Common Lisp]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Korjattava</title>
    <id>2844</id>
    <revision>
      <id>11849</id>
      <timestamp>2006-05-24T21:51:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>fix</comment>
      <text xml:space="preserve">{{viesti|kuva=Tietyö 142.svg|otsikko=Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.|viesti=&lt;/small&gt;&lt;div class=&quot;hiddenStructure{{{1|}}}&quot;&gt;&lt;small&gt;Syy: ''{{{1}}}''&lt;/small&gt;&lt;/div&gt;&lt;small&gt; Tarkempia tietoja saattaa olla sivulla [[Wikikirjasto:Huomiota kaipaavat sivut]].|tausta=#ffd|id=expansion}}
&lt;includeonly&gt;[[Luokka:Huomiota kaipaavat sivut]]&lt;/includeonly&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Viesti</title>
    <id>2845</id>
    <revision>
      <id>11848</id>
      <timestamp>2006-05-24T21:50:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>wikipediasta</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=&quot;center&quot; class=&quot;{{{id}}}&quot; style=&quot;background: {{{tausta}}}; border: 1px solid #aaa; padding: .3em; margin-bottom: 3px; width: auto;&quot;
| style=&quot;padding-right: 4px; padding-left: 4px;&quot; | [[Image:{{{kuva}}}|40px|]]
| '''{{{otsikko}}}'''&lt;br/&gt;&lt;small&gt;{{{viesti}}}&lt;/small&gt;
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Vegaanin keittokirja</title>
    <id>2846</id>
    <revision>
      <id>16622</id>
      <timestamp>2006-08-16T10:23:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">==Alkukeitot==

===Kookos-maissikeitto===
&lt;table {{kk css}} class=&quot;prettytable&quot;&gt;
{{ruoka sopii|gluteeniton}}
{{valmistusaika|30 min}}
{{Ravintoarvot|hh=39|rasva=54|prot=6|Ca=24|Fe=125|Zn=47|b2=61}}
{{tiesitkö että|Kookosmaito tekee ruoasta aikamoisen kaloripommin. Leivällä, esimerkiksi ruisleivällä, voit parantaa huomattavasti ruoan ravintosisältöä.}}
&lt;/table&gt;

*1 iso sipuli
*1 valkosipulin kynsi
*3 ylikypsää tomaattia
*1 peruna
*2½ dl vettä
*200 grammaa kookosmaitoa
*1 tlk (340 g) makeita maissinjyviä
*1 tl suolaa
*chiliä (rouhittua) maun mukaan

1. Pilko sipuli, valkosipuli, tomaatit ja peruna. Kypsytä niitä kattilassa hetken aikaa. Lisää vesi ja keitä raaka-aineet kypsiksi.

2. Soseuta keittopohja ja lisää kookosmaito sekä maissinjyvät. Kuumenna kiehuvaksi. Mausta lopuksi suolalla ja chilillä.

3. Tarjoa sellaisenaan tai leivän kera.

==Ruokaisat keitot==

===Linssikeitto===
&lt;table {{kk css}} class=&quot;prettytable&quot;&gt;
{{ruoka sopii|gluteeniton}}
{{annosten määrä|2—3}}
{{valmistusaika|25 min}}
{{ravintoarvot|hh=49|rasva=30|prot=21|Ca=53|Fe=350|Zn=200|b2=127|b1=220}}
&lt;/table&gt;


*2 rkl öljyä
*½ tl chilijauhetta
*1—2 sipulia
*6 dl vettä
*1 prk (400 g) tomaattimurskaa (chilimaustettua tai maustamatonta)
*2 dl punaisia linssejä
*1 rkl sitruunamehua
*kuminaa, suolaa

Kuumenna öljy ja chilijauhe kattilassa. Lisää sipuli kuutioituna ja kypsennä. Lisää vesi, tomaattimurska ja linssit. Keitä 10—15 minuuttia. Mausta kuminalla ja suolalla.

===Tomaattikeitto===
&lt;table {{kk css}} class=&quot;prettytable&quot;&gt;
{{ruoka sopii|gluteeniton maidoton}}
{{annosten määrä|4—6}}
{{valmistusaika|35 min}}
&lt;/table&gt;

* 2 rkl öljyä
* 1 iso sipuli
* 2 tlk tomaattimurskaa (esim. yrittimaustettu ja tavallinen)
* 1 tölkillinen vettä
* 1 dl soijarouhetta
* 2.5 dl soijakermaa
* tuoretta basilikaa
(mustapippuria, suolaa)

1. Kuullota sipuli öljyssä kattilassa.
2. Lisää tomaattimurska, vesi ja soijarouhe. Soijarouhe tekee keitosta ruokaisan.
(Lisää suolaa ja pippuria, jos käytät maustamatonta tomattimurskaa.)
Anna kiehua noin puoli tuntia hiljaisella lämmöllä.
3. Lisää soijakerma ja basilika.

===Bataattikeitto===
&lt;table {{kk css}} class=&quot;prettytable&quot;&gt;
{{ruoka sopii|gluteeniton maidoton}}
{{annosten määrä|4—6}}
{{valmistusaika|35 min}}
&lt;/table&gt;

* 1 litra vettä
* 1 bataatti
* 3 isoa tai 5  pientä perunaa
* 1 iso sipuli
* 2 kasvisliemikuutiota (tarkista, ettei kuutio sisällä maitoproteiinia)
* 2 porkkanaa
* 2.5 dl soijakermaa

1. Mittaa vesi kattilaan ja laita kattila kiehumaan hellalle.
2. Lisää tämän jälkeen vihannekset pilkottuna pieniksi palasiksi seuraavassa järjestyksessä niiden erilaisesta kypsymisajoista johtuen: Ensin bataatti, sitten perunat ja sipuli, ja viimeisenä porkkanat. Anna keiton kiehua valmistuksen ajan jatkuvasti.
3. Lisää kasvisliemikuutiot ja anna kiehua vielä toiset n. 15 min. kunnes kaikki vihannekset ovat kypsiä.
4. Soseuta tehosekoittimella ja lisää joukkoon soijakerma.

==Lämpimät ruoat==

===Intialainen kasviscurry===
&lt;table {{kk css}} class=&quot;prettytable&quot;&gt;
{{ruoka sopii|gluteeniton}}
{{annosten määrä|4—6}}
{{valmistusaika|40 min}}
{{ravintoarvot|hh=48|rasva=31|prot=20|Ca=90|Fe=257|Zn=211|b2=101}}
&lt;/table&gt;
*2 isoa sipulia
*3 valkosipulin kynttä
*2 rkl raastettua tuoretta inkivääriä
*2 tl kurkumaa
*3 tl juustokuminaa
*1 rkl sokeria
*4 tl garam-masala-mausteseosta
*2 tlk säilykekikherneitä (n. 500 g)
*1 tlk kuorittuja tomaatteja
*1 pss pakastettua kukka- tai parsakaalia
*2—3 rkl sitruunamehua
*suolaa ja pippuria

Leikkaa sipulit renkaiksi ja paista sipulit öljyssä. Lisää hienonnettu valkosipuli ja mausteet, kuumenna hetki samalla sekoittaen. Kaada pannulle tomaatit ja kikherneet, anna kiehua hiljalleen n. 15 minuuttia. Lisää kaali ja kypsytä, kunnes kaalit ovat sopivan pehmeitä. Mausta lopuksi sitruunamehulla ja suolalla sekä halutessasi pippurilla

Tarjoile esimerkiksi curryriisin kanssa.

===Tofupasta===
&lt;table {{kk css}} class=&quot;prettytable&quot;&gt;
{{ruoka sopii|gluteeniton}}
{{annosten määrä|4}}
{{valmistusaika|40 min}}
{{tiesitkö että|Tofu itsessään on lähes mauton, mutta se imee itseensä tehokkaasti makua mausteliemistä.}}
&lt;/table&gt;

*1 pkt (270 g) maustamatonta kiinteää tofua
*1 vihreä paprika
*1 sipuli
*1 rkl öljyä
*4 tl paprikajauhetta
*2 tl valkosipulijauhetta
*½ tl valkopippuria
*1½ tl suolaa
*1 rkl sokeria
*2 dl kookosmaitoa
*pastaa (n. 250 g)

1. Valuta tofu ja paloittele se kuutioiksi. Kuutioi paprika ja hienonna sipuli.

2. Sekoita keskenään mausteet sekä sokeri ja suola ja lisää ne kuumalle öljytylle pannulle. Paista mausteseoksessa kevyesti tofu, paprika ja sipuli.

3. Lisää kookosmaito ja anna hautua viitisen minuuttia.

4. Keitä pasta, valuta se hyvin ja lisää kastikkeen sekaan.

===Paistettu soijarouhe===
&lt;table {{kk css}} class=&quot;prettytable&quot;&gt;
{{ruoka sopii|gluteeniton}}
{{annosten määrä|300 g}}
{{valmistusaika|10 min}}
&lt;/table&gt;

*1,5 dl tummaa soijarouhetta
*2,5-3 dl vettä
*1 rkl ruokaöljyä
*n. 1 tl jauheliha- tai grillausmaustetta
*1-2 tl kuivattua meiramia, basilikaa tai yrttimausteseosta
*ripaus cayennepippuria

1. Kuumenna ruokaöljy pannulla. Lisää siihen osa jauhelihamausteesta ja valitsemistasi mausteyrteistä.

2. Paista soijarouheita ensin pelkässä öljyssä sekoitellen pari minuuttia. Lisää samalla cayennepippuri ja loput yrtit.

3. Lisää vesi vähitellen paistaen soijarouhetta samalla keskilämmöllä. Lisää loput jauhelihamausteet kypsennyksen loppupuolella. 

Jauhelihamausteen määrän voi hienosäätää &quot;omaan makuun sopivaksi&quot;.

Paistettua soijarouhetta voi käyttää jauhelihan tapaan.

==Makeat leivokset==

===Mokkapalat===
&lt;table {{kk css}} class=&quot;prettytable&quot;&gt;
{{annosten määrä|Pellillinen}}
&lt;/table&gt;


'''Pohja:'''
*3 dl sokeria
*4 rkl soijajauhoja
*2 rkl vettä
*5 dl vehnäjauhoja
*2 tl leivinjauhetta
*1 tl vaniliinisokeria
*1 rkl kaakaojauhetta
*1,5 dl vettä
*150 g margariinia

Sekoita ensin keskenään sokeri, soijajauhot ja vesi. Sekoita sitten keskenään vehnäjauhot, leivinjauheet, vaniliinisokeri ja kaakaojauhe. Yhdistä ainekset ja lisää vesi sekä sulatettu margariini. Sekoita hyvin ja levitä pellille. Paista 10—15 minuuttia 200 asteessa.

'''Kuorrutus:'''
*3 dl tomusokeria
*4 rkl margariinia sulana
*4 rkl keitettyä kahvia
*1 rkl kaakaojauhetta
*2 tl vaniliinisokeria

Odota, että sekä pohja että kuorrutus jäähtyvät kunnolla ja levitä kuorrutus sitten pohjan päälle.

[[Luokka:68.22 Kasvisruoat, sieniruoat]]

[[en:Cookbook:Vegan cuisine]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Keittokirja2</title>
    <id>2847</id>
    <revision>
      <id>12172</id>
      <timestamp>2006-05-26T08:22:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">&lt;table {{kk css}} class=&quot;prettytable&quot;&gt;
{{kuva}}
{{ruoka sopii}}
{{annosten määrä}}
{{valmistusaika}}
{{tiesitkö että}}
{{katso myös}}
{{Ravintoarvot}}
&lt;/table&gt;

&lt;noinclude&gt;[[Luokka:Keittokirjan mallineet]]&lt;/noinclude&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Ruoka sopii</title>
    <id>2848</id>
    <revision>
      <id>12168</id>
      <timestamp>2006-05-26T08:18:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">&lt;tr&gt;&lt;td style=&quot;width:9.5em&quot;&gt;[[Image:Gtk-ok.svg|30px]]&amp;nbsp;Ruokavaliot&lt;/td&gt;&lt;td&gt;{{{1}}}&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;noinclude&gt;[[Luokka:Keittokirjan mallineet]]&lt;/noinclude&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Kuva</title>
    <id>2849</id>
    <revision>
      <id>11873</id>
      <timestamp>2006-05-24T22:43:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;text-align:center&quot;&gt;{{{1}}}&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;noinclude&gt;[[Luokka:Keittokirjan mallineet]]&lt;/noinclude&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Annosten määrä</title>
    <id>2850</id>
    <revision>
      <id>12167</id>
      <timestamp>2006-05-26T08:18:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">&lt;tr&gt;&lt;td style=&quot;width:9.5em&quot;&gt;[[Image:Nuvola apps kuser.png|30px]]&amp;nbsp;Annoksia&lt;/td&gt;&lt;td&gt;{{{1}}}&lt;/tr&gt;
&lt;noinclude&gt;[[Luokka:Keittokirjan mallineet]]&lt;/noinclude&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Valmistusaika</title>
    <id>2851</id>
    <revision>
      <id>13427</id>
      <timestamp>2006-06-05T12:58:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>kuva, jossa läpinäkyvä tausta</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;tr&gt;&lt;td style=&quot;width:9.5em&quot;&gt;[[Image:Crystal clock.png|30px]]&amp;nbsp;Aika&lt;/td&gt;&lt;td&gt;{{{1}}}&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;noinclude&gt;[[Luokka:Keittokirjan mallineet]]&lt;/noinclude&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Tiesitkö että</title>
    <id>2852</id>
    <revision>
      <id>17883</id>
      <timestamp>2006-08-31T15:21:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>192.43.227.18</ip>
      </contributor>
      <comment>64px -&gt; 128px</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;tr&gt;&lt;td&gt;[[Image:Nuvola apps filetypes.png|30px]]&amp;nbsp;Tiesitkö&lt;/td&gt;&lt;td&gt;{{{1}}}&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;noinclude&gt;[[Luokka:Keittokirjan mallineet]]&lt;/noinclude&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Katso myös</title>
    <id>2853</id>
    <revision>
      <id>11887</id>
      <timestamp>2006-05-25T07:27:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">&lt;tr&gt;&lt;td&gt;[[Image:Gnome-searchtool.svg|30px]]&amp;nbsp;Katso&amp;nbsp;myös&lt;/td&gt;&lt;td&gt;{{{1}}}&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;noinclude&gt;[[Luokka:Keittokirjan mallineet]]&lt;/noinclude&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Common.css</title>
    <id>2855</id>
    <revision>
      <id>11880</id>
      <timestamp>2006-05-24T22:52:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">/* Common CSS for all skins */

/* Notice to Administrators!  Any changes to Monobook.css or Common.css should be first proposed to [[Wikikirjasto:Kahvihuone]].  Thank you. */
/*&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;*/

/**/

/* wikitable/prettytable class for skinning normal tables */

table.wikitable,
table.prettytable {
  margin: 1em 1em 1em 0;
  background: #f9f9f9;
  border: 1px #aaaaaa solid;
  border-collapse: collapse;
}

table.wikitable th, table.wikitable td,
table.prettytable th, table.prettytable td {
  border: 1px #aaaaaa solid;
  padding: 0.2em;
}

table.wikitable th,
table.prettytable th {
  background: #f2f2f2;
  text-align: center;
}

table.wikitable caption,
table.prettytable caption {
  margin-left: inherit;
  margin-right: inherit;
}

/*&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;*/</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Kk css</title>
    <id>2858</id>
    <revision>
      <id>12170</id>
      <timestamp>2006-05-26T08:20:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">style=&quot;float:right;width:25em;px;font-size:87%;&quot;
&lt;noinclude&gt;[[Luokka:Keittokirjan mallineet]]&lt;/noinclude&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Rajaus</title>
    <id>2861</id>
    <revision>
      <id>11922</id>
      <timestamp>2006-05-25T08:48:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>wikipediasta</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;span style=&quot;display:table-cell; border-collapse:collapse; border: solid 1px #BBBBBB;&quot;&gt;{{{1}}}&lt;/span&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Ranskan kielioppi</title>
    <id>2892</id>
    <revision>
      <id>12181</id>
      <timestamp>2006-05-26T09:32:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:89.61 Ranskan kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:8X</title>
    <id>2894</id>
    <revision>
      <id>12068</id>
      <timestamp>2006-05-25T21:12:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:Kaikki kirjat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Kaikki kirjat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Kaikki kirjat</title>
    <id>2895</id>
    <revision>
      <id>27176</id>
      <timestamp>2006-12-31T15:24:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>pääluokkiin</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;ol start=&quot;0&quot;&gt;
&lt;li&gt;YLEISTEOKSET. KIRJA-ALA. KIRJASTOTOIMI YLEINEN KULTTUURIPOLITIIKKA. JOUKKOTIEDOTUS&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;FILOSOFIA. PSYKOLOGIA. RAJATIETO&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;USKONTO&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;YHTEISKUNTA&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;MAANTIEDE. MATKAT. KANSATIEDE&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;LUONNONTIETEET. MATEMATIIKKA. LÄÄKETIEDE&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;TEKNIIKKA. TEOLLISUUS. KÄSITYÖ. MAA- JA METSÄTALOUS KOTITALOUS. LIIKETALOUS. LIIKENNE&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;TAITEET. LIIKUNTA&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;KAUNOKIRJALLISUUS. KIRJALLISUUSTIEDE. KIELITIEDE&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;HISTORIA&lt;/li&gt;
&lt;/ol&gt;

Luokittelusta lisätietoja: http://ykl.kirjastot.fi/

[[Luokka:Pääluokat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Ravintoarvot</title>
    <id>2932</id>
    <revision>
      <id>12176</id>
      <timestamp>2006-05-26T08:27:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">&lt;tr&gt;&lt;td&gt;'''Ravintoainetiheys'''&lt;/td&gt;&lt;td&gt;'''Energiaa'''&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td&gt;Kalsium:&amp;nbsp;{{{Ca}}}&amp;nbsp;%&lt;/td&gt;&lt;td&gt;Hiilihydraateista:&amp;nbsp;{{{hh}}}&amp;nbsp;%&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td&gt;Rauta:&amp;nbsp;{{{Fe}}}&amp;nbsp;%&lt;/td&gt;&lt;td&gt;Rasvasta:&amp;nbsp;{{{rasva}}}&amp;nbsp;%&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td&gt;Sinkki:&amp;nbsp;{{{Zn}}}&amp;nbsp;%&lt;/td&gt;&lt;td&gt;Proteiinista:&amp;nbsp;{{{prot}}}&amp;nbsp;%&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td&gt;Riboflaviini:&amp;nbsp;{{{b2}}}&amp;nbsp;%&lt;/td&gt;&lt;td&gt;&amp;nbsp;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:89.61 Ranskan kieli</title>
    <id>2933</id>
    <revision>
      <id>12182</id>
      <timestamp>2006-05-26T09:33:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:8X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:6X</title>
    <id>2935</id>
    <revision>
      <id>12460</id>
      <timestamp>2006-05-26T17:33:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Luokassa 61.3 myös tietokoneohjelmiin liittyvät artikkelit.

[[Luokka:Kaikki kirjat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Baarikaappi</title>
    <id>2936</id>
    <revision>
      <id>12202</id>
      <timestamp>2006-05-26T09:58:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:68.27 Juomat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:68.27 Juomat</title>
    <id>2937</id>
    <revision>
      <id>12203</id>
      <timestamp>2006-05-26T09:58:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:6X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:6X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Biokemia</title>
    <id>2938</id>
    <revision>
      <id>12209</id>
      <timestamp>2006-05-26T10:01:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:56.2 Biokemia, biofysiikka, molekyylibiologia]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:56.2 Biokemia, biofysiikka, molekyylibiologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:56.2 Biokemia, biofysiikka, molekyylibiologia</title>
    <id>2939</id>
    <revision>
      <id>12210</id>
      <timestamp>2006-05-26T10:02:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:5X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:5X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:5X</title>
    <id>2940</id>
    <revision>
      <id>12394</id>
      <timestamp>2006-05-26T15:43:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">&lt;ol start=&quot;50&quot;&gt;
&lt;li&gt;LUONNONTIETEET&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;MATEMATIIKKA&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;TÄHTITIEDE. GEODESIA&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;FYSIIKKA&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;KEMIA&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;FYYSINEN MAANTIEDE. GEOLOGIA&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;BIOLOGIA&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;KASVITIEDE&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;ELÄINTIEDE&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;LÄÄKETIEDE. TERVEYDENHOITO&lt;/li&gt;
&lt;/ol&gt;


[[Luokka:Kaikki kirjat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Psykologia</title>
    <id>2951</id>
    <revision>
      <id>12243</id>
      <timestamp>2006-05-26T10:10:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:14 Psykologia]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:14 Psykologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:14 Psykologia</title>
    <id>2952</id>
    <revision>
      <id>12244</id>
      <timestamp>2006-05-26T10:11:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:1X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:1X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:1X</title>
    <id>2953</id>
    <revision>
      <id>12245</id>
      <timestamp>2006-05-26T10:11:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Kaikki kirjat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Kaikki kirjat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Ihokarvojen ajaminen</title>
    <id>2954</id>
    <revision>
      <id>12249</id>
      <timestamp>2006-05-26T10:15:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:59.31 Kauneudenhoito]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:59.31 Kauneudenhoito]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:59.31 Kauneudenhoito</title>
    <id>2955</id>
    <revision>
      <id>12250</id>
      <timestamp>2006-05-26T10:15:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:5X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:5X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Sukupuolenkorjausprosessi Suomessa</title>
    <id>2956</id>
    <revision>
      <id>12253</id>
      <timestamp>2006-05-26T10:18:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:59.35 Seksologia]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:59.35 Seksologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:59.35 Seksologia</title>
    <id>2957</id>
    <revision>
      <id>12254</id>
      <timestamp>2006-05-26T10:19:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:5X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:5X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Yleinen kemia</title>
    <id>2977</id>
    <revision>
      <id>12310</id>
      <timestamp>2006-05-26T13:11:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:54 Kemia]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:54 Kemia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:54 Kemia</title>
    <id>2978</id>
    <revision>
      <id>12311</id>
      <timestamp>2006-05-26T13:11:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:5X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Työoikeus</title>
    <id>2979</id>
    <revision>
      <id>12323</id>
      <timestamp>2006-05-26T13:43:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:33.44 Työoikeus]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:33.44 Työoikeus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:33.44 Työoikeus</title>
    <id>2980</id>
    <revision>
      <id>12324</id>
      <timestamp>2006-05-26T13:43:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:3X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:3X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:3X</title>
    <id>2981</id>
    <revision>
      <id>12325</id>
      <timestamp>2006-05-26T13:43:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:Kaikki kirjat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Kaikki kirjat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Latinan kieli</title>
    <id>2987</id>
    <revision>
      <id>12385</id>
      <timestamp>2006-05-26T15:28:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:89.82 Latinan kieli]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:89.82 Latinan kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:68.22 Kasvisruoat, sieniruoat</title>
    <id>2989</id>
    <revision>
      <id>12349</id>
      <timestamp>2006-05-26T14:09:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:6X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:6X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Kasvitiede</title>
    <id>2990</id>
    <revision>
      <id>12351</id>
      <timestamp>2006-05-26T14:17:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:57 Kasvitiede]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:57 Kasvitiede]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:57 Kasvitiede</title>
    <id>2991</id>
    <revision>
      <id>12352</id>
      <timestamp>2006-05-26T14:17:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:5X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:5X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Digikuvaus</title>
    <id>2993</id>
    <revision>
      <id>12357</id>
      <timestamp>2006-05-26T14:21:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:75.72 Valokuvauksen tekniikka. Valokuvausoppaat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:75.72 Valokuvauksen tekniikka. Valokuvausoppaat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:75.72 Valokuvauksen tekniikka. Valokuvausoppaat</title>
    <id>2994</id>
    <revision>
      <id>12358</id>
      <timestamp>2006-05-26T14:21:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:7X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:7X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:7X</title>
    <id>2995</id>
    <revision>
      <id>12359</id>
      <timestamp>2006-05-26T14:22:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:Kaikki kirjat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Kaikki kirjat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Öljyvärimaalausopas</title>
    <id>2996</id>
    <revision>
      <id>12374</id>
      <timestamp>2006-05-26T14:38:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:74.21 Maalaustaiteen materiaalit ja tekniikka]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:74.21 Maalaustaiteen materiaalit ja tekniikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:74.21 Maalaustaiteen materiaalit ja tekniikka</title>
    <id>2997</id>
    <revision>
      <id>12375</id>
      <timestamp>2006-05-26T14:39:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:7X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:7X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:89.82 Latinan kieli</title>
    <id>3001</id>
    <revision>
      <id>12386</id>
      <timestamp>2006-05-26T15:28:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:8X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:8X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Tuvalun kieli</title>
    <id>3002</id>
    <revision>
      <id>12389</id>
      <timestamp>2006-05-26T15:30:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:89.99 Muut ei-indoeurooppalaiset kielet]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:89.99 Muut ei-indoeurooppalaiset kielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:89.99 Muut ei-indoeurooppalaiset kielet</title>
    <id>3003</id>
    <revision>
      <id>12390</id>
      <timestamp>2006-05-26T15:31:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:8X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:8X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Klassinen mekaniikka</title>
    <id>3004</id>
    <revision>
      <id>12392</id>
      <timestamp>2006-05-26T15:41:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:53.3 Mekaniikka]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:53.3 Mekaniikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:53.3 Mekaniikka</title>
    <id>3005</id>
    <revision>
      <id>12393</id>
      <timestamp>2006-05-26T15:41:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:5X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:5X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kielten kirjahylly</title>
    <id>3006</id>
    <revision>
      <id>23984</id>
      <timestamp>2006-11-16T20:06:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>kaksinkertainen uudelleenohjaus yksinkertaiseksi</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Humanististen tieteiden osasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Python</title>
    <id>3011</id>
    <revision>
      <id>14659</id>
      <timestamp>2006-07-06T08:27:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Python]]

[[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet</title>
    <id>3012</id>
    <revision>
      <id>12484</id>
      <timestamp>2006-05-26T17:48:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>tietokoneohjelmista</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä luokka sisältää myös tietokoneohjelmia käsittelevät sivut.

[[Luokka:6X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Thain kieli</title>
    <id>3014</id>
    <revision>
      <id>12421</id>
      <timestamp>2006-05-26T16:00:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:89.946 Thain kieli]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:89.946 Thain kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:89.946 Thain kieli</title>
    <id>3015</id>
    <revision>
      <id>12422</id>
      <timestamp>2006-05-26T16:00:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:8X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:8X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Ruotsin kieli</title>
    <id>3016</id>
    <revision>
      <id>12424</id>
      <timestamp>2006-05-26T16:03:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:89.31 Ruotsin kieli]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:89.31 Ruotsin kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:89.31 Ruotsin kieli</title>
    <id>3017</id>
    <revision>
      <id>12425</id>
      <timestamp>2006-05-26T16:03:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:8X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:8X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Biologia</title>
    <id>3020</id>
    <revision>
      <id>12431</id>
      <timestamp>2006-05-26T16:08:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Biologia” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Biologia”: meta-sivu</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Biologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Blender 3D</title>
    <id>3021</id>
    <revision>
      <id>12436</id>
      <timestamp>2006-05-26T16:13:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Python/luokat</title>
    <id>3022</id>
    <revision>
      <id>19531</id>
      <timestamp>2006-09-24T14:20:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Jaajaajoo|Jaajaajoo]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Jaajaajoo|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">==Koodi==
Koodi, jossa on kaksi luokkaa. Ei ole niin monimutkainen kuin miltä näyttää.
&lt;pre&gt;
class Square:
    def __init__(self, width, height):
        self.width, self.height = width, height # voi tehdä samalla rivillä

    def draw(self, char):
        for i in range(self.height):
            print self.width * char

class Triangle:
    def __init__(self, side):
        self.side = side
        
    def draw(self, char):
        width = self.side
        for i in range(self.side):
            width -= 1
            indentation = self.side - width # indentation on kolmion kavennus
            print indentation * ' ' + width * char * 2
&lt;/pre&gt;

===Kutsuminen===
'''1. suoraan'''
&lt;pre&gt;
Square(20, 10).draw('O')
Triangle(10).draw('X')
&lt;/pre&gt;
'''2. olion, ilmentymän (engl. instance) avulla'''
&lt;pre&gt;
sq = Square(20, 10)
sq.draw('O')
tr = Triangle(20, 10)
tr.draw('X')
&lt;/pre&gt;

'''Tulostaa:'''
Neliön ja sen perään kolmion.
&lt;pre&gt;
OOOOOOOOOOOOOOOOOOOO
OOOOOOOOOOOOOOOOOOOO
OOOOOOOOOOOOOOOOOOOO
OOOOOOOOOOOOOOOOOOOO
OOOOOOOOOOOOOOOOOOOO
OOOOOOOOOOOOOOOOOOOO
OOOOOOOOOOOOOOOOOOOO
OOOOOOOOOOOOOOOOOOOO
OOOOOOOOOOOOOOOOOOOO
OOOOOOOOOOOOOOOOOOOO
 XXXXXXXXXXXXXXXXXX
  XXXXXXXXXXXXXXXX
   XXXXXXXXXXXXXX
    XXXXXXXXXXXX
     XXXXXXXXXX
      XXXXXXXX
       XXXXXX
        XXXX
         XX
&lt;/pre&gt;

[[Luokka:Python]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:GIMP</title>
    <id>3025</id>
    <revision>
      <id>12450</id>
      <timestamp>2006-05-26T16:42:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Excel</title>
    <id>3026</id>
    <revision>
      <id>12451</id>
      <timestamp>2006-05-26T16:42:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Python/moduulit</title>
    <id>3027</id>
    <revision>
      <id>17102</id>
      <timestamp>2006-08-17T20:17:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>88.113.37.157</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">'''1. haetaan'''
&lt;pre&gt;
import math
&lt;/pre&gt;

'''2. käytetään'''
&lt;pre&gt;
print math.sqrt(10) # 3.16227766017
&lt;/pre&gt;

Tässä haettiin math-moduuli import-komennolla. Math-moduuli on tavallinen Python-tiedosto, jossa on luokka nimeltä sqrt, johon luku 10 lähetetään ja josta luku palautuu käsiteltynä. Omia moduuleja voi tehdä ja niillä ohjelma jakautuu useisiin tiedostoihin, ''ohjelmistoksi''. Pythonin peruskirjasto on laaja ja sisältää moduuleja perushommiin.

Jos moduuli on eri kansiossa kuin pääohjelma, tarvitaan moduulin kansioon tiedosto __init__.py (vastaa __init__-konstruktoria).

==Oma moduuli==
custom_module.py, jossa on luokka.
&lt;pre&gt;
class Module:
    def __init__(self):
        pass # passataan

    def change(self, string):
        string = string.replace('Hello', 'Good morning')
        return string
&lt;/pre&gt;
Muuttaa merkkijonon &quot;Hello, world&quot; muotoon &quot;Good morning, world!&quot;.

===Kutsutaan pääohjelmassa===
'''1. haetaan'''
&lt;pre&gt;
import custom_module # Muista välin tilalle alaviiva!
&lt;/pre&gt;

'''2. kutsutaan'''

'''2.1'''
&lt;pre&gt;
print custom_module.Module().change('Hello, world!') # moduulin_nimi.Luokka().funktio()
&lt;/pre&gt;

'''2.2'''
&lt;pre&gt;
Replacer = custom_module.Module() # moduulin_nimi.Luokka()
print Replacer.change('Hello, world!') # ylla_oleva.funktio()
&lt;/pre&gt;

print-komento on näissä, koska change-funktion palauttama merkkijono halutaan tulostaa.

==Muita tapoja hakea moduuli==
&lt;pre&gt;
import math as MATH # vaihdetaan nimeä
from math import sqrt # haetaan yksi luokka
from math import * # haetaan kaikki luokat
from math import sin as SIN # muutetaan luokan nimeä
&lt;/pre&gt;

[[Luokka:Python]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Tietoliikenne</title>
    <id>3032</id>
    <revision>
      <id>12476</id>
      <timestamp>2006-05-26T17:44:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:61.7 Tietoliikenne. Viestintätekniikka. Multimedia]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.7 Tietoliikenne. Viestintätekniikka. Multimedia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:61.7 Tietoliikenne. Viestintätekniikka. Multimedia</title>
    <id>3034</id>
    <revision>
      <id>12479</id>
      <timestamp>2006-05-26T17:45:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:6X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:6X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:CoolBasic</title>
    <id>3035</id>
    <revision>
      <id>12481</id>
      <timestamp>2006-05-26T17:46:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:68.2 Ruuanvalmistus. Ruokakulttuuri</title>
    <id>3038</id>
    <revision>
      <id>12497</id>
      <timestamp>2006-05-26T17:59:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:6X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:6X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Sähkötekniikka</title>
    <id>3039</id>
    <revision>
      <id>12502</id>
      <timestamp>2006-05-26T18:34:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:62 Metalliteollisuus, Konetekniikka, Liikennevälineet, Sähkötekniikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:62 Metalliteollisuus, Konetekniikka, Liikennevälineet, Sähkötekniikka</title>
    <id>3040</id>
    <revision>
      <id>12503</id>
      <timestamp>2006-05-26T18:34:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:6X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Saksan kieli</title>
    <id>3045</id>
    <revision>
      <id>12517</id>
      <timestamp>2006-05-26T18:41:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:89.41 Saksan kieli]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:89.41 Saksan kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:89.41 Saksan kieli</title>
    <id>3046</id>
    <revision>
      <id>12518</id>
      <timestamp>2006-05-26T18:42:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:8X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:8X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Orgaaninen kemia</title>
    <id>3047</id>
    <revision>
      <id>12520</id>
      <timestamp>2006-05-26T18:45:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:54.3 Orgaaninen kemia. Muovien kemia]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:54.3 Orgaaninen kemia. Muovien kemia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:54.3 Orgaaninen kemia. Muovien kemia</title>
    <id>3048</id>
    <revision>
      <id>12521</id>
      <timestamp>2006-05-26T18:46:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:5X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:5X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:69.1 Liiketalouden hallinto</title>
    <id>3050</id>
    <revision>
      <id>12528</id>
      <timestamp>2006-05-26T18:49:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:6X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Tietoturva</title>
    <id>3051</id>
    <revision>
      <id>12532</id>
      <timestamp>2006-05-26T18:56:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61 ATK, Tietotekniikka, Tietoliikenne, Viestintätekniikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:61 ATK, Tietotekniikka, Tietoliikenne, Viestintätekniikka</title>
    <id>3052</id>
    <revision>
      <id>12533</id>
      <timestamp>2006-05-26T18:56:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:6X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Tilastotiede</title>
    <id>3053</id>
    <revision>
      <id>12535</id>
      <timestamp>2006-05-26T19:01:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:31 Tilastotiede]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:31 Tilastotiede</title>
    <id>3054</id>
    <revision>
      <id>12536</id>
      <timestamp>2006-05-26T19:01:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:3X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Hupu2</title>
    <id>3056</id>
    <revision>
      <id>27064</id>
      <timestamp>2006-12-28T16:17:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>rd</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Koristehampun kasvatusopas]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Kodin ruukkukasvit</title>
    <id>3057</id>
    <revision>
      <id>12551</id>
      <timestamp>2006-05-27T09:37:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:67.331 Huonekasvit, Kukka-asetelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:67.331 Huonekasvit, Kukka-asetelmat</title>
    <id>3058</id>
    <revision>
      <id>12552</id>
      <timestamp>2006-05-27T09:38:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:6X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Ubuntu tutuksi</title>
    <id>3059</id>
    <revision>
      <id>12564</id>
      <timestamp>2006-05-27T10:22:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.4 Tietokoneet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:61.4 Tietokoneet</title>
    <id>3060</id>
    <revision>
      <id>12565</id>
      <timestamp>2006-05-27T10:22:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:6X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:C</title>
    <id>3061</id>
    <revision>
      <id>12568</id>
      <timestamp>2006-05-27T10:27:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Fysiikan oppikirja</title>
    <id>3062</id>
    <revision>
      <id>12579</id>
      <timestamp>2006-05-27T10:31:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:53 Fysiikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:53 Fysiikka</title>
    <id>3063</id>
    <revision>
      <id>12580</id>
      <timestamp>2006-05-27T10:31:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:5X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Geometria</title>
    <id>3064</id>
    <revision>
      <id>12583</id>
      <timestamp>2006-05-27T10:34:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:51.2 Geometria]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:51.2 Geometria</title>
    <id>3065</id>
    <revision>
      <id>12584</id>
      <timestamp>2006-05-27T10:34:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:5X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Indonesia</title>
    <id>3067</id>
    <revision>
      <id>12591</id>
      <timestamp>2006-05-27T10:43:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:89.99 Muut ei-indoeurooppalaiset kielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Japani</title>
    <id>3068</id>
    <revision>
      <id>12598</id>
      <timestamp>2006-05-27T10:48:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:89.95 Japanin ja korean kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:89.95 Japanin ja korean kieli</title>
    <id>3069</id>
    <revision>
      <id>12599</id>
      <timestamp>2006-05-27T10:48:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:8X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti</title>
    <id>3070</id>
    <revision>
      <id>12612</id>
      <timestamp>2006-05-27T10:59:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:49 Kansatiede. Kulttuuriantropologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:49 Kansatiede. Kulttuuriantropologia</title>
    <id>3071</id>
    <revision>
      <id>12613</id>
      <timestamp>2006-05-27T11:00:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:4X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:4X</title>
    <id>3072</id>
    <revision>
      <id>12614</id>
      <timestamp>2006-05-27T11:00:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Kaikki kirjat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Vitsit</title>
    <id>3074</id>
    <revision>
      <id>23869</id>
      <timestamp>2006-11-16T11:04:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tommi S.</username>
        <id>422</id>
      </contributor>
      <comment>Palautus vandalismin jälijltä</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:84.2 Suomenkielinen kertomakirjallisuus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:84.2 Suomenkielinen kertomakirjallisuus</title>
    <id>3075</id>
    <revision>
      <id>12625</id>
      <timestamp>2006-05-27T11:21:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:8X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Matemaattiset kerrannaisyksiköt</title>
    <id>3076</id>
    <revision>
      <id>12626</id>
      <timestamp>2006-05-27T11:40:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{| border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;4&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;&quot;
! colspan=&quot;4&quot; | Matemaattiset kerrannaisyksiköt
|-
! 
! tunnus
! merkitys
! kerroin
|-
| jotta || Y || kvadriljoonakertainen || 10&lt;sup&gt;24&lt;/sup&gt;
|- 
| tsetta || Z || tuhattriljoonakertainen || 10&lt;sup&gt;21&lt;/sup&gt;
|-
| eksa || E || triljoonakertainen || 10&lt;sup&gt;18&lt;/sup&gt;
|-
| peta || P || tuhatbiljoonakertainen || 10&lt;sup&gt;15&lt;/sup&gt;
|-
| tera || T || biljoonakertainen || 10&lt;sup&gt;12&lt;/sup&gt;
|-
| giga || G || miljardikertainen || 10&lt;sup&gt;9&lt;/sup&gt;
|-
| mega || M || miljoonakertainen || 10&lt;sup&gt;6&lt;/sup&gt;
|-
| kilo || k || tuhatkertainen || 10&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;
|-
| hehto || h || satakertainen || 10&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;
|-
| deka || da || kymmenkertainen || 10&lt;sup&gt;1&lt;/sup&gt;
|-
| desi || d || kymmenesosa || 10&lt;sup&gt;-1&lt;/sup&gt;
|-
| sentti || c || sadasosa || 10&lt;sup&gt;-2&lt;/sup&gt;
|-
| milli || m || tuhannesosa || 10&lt;sup&gt;-3&lt;/sup&gt;
|-
| mikro || &amp;mu; || miljoonasosa || 10&lt;sup&gt;-6&lt;/sup&gt;
|-
| nano || n || miljardisosa || 10&lt;sup&gt;-9&lt;/sup&gt;
|-
| piko || p || biljoonasosa || 10&lt;sup&gt;-12&lt;/sup&gt;
|-
| femto || f || tuhannesbiljoonasosa || 10&lt;sup&gt;-15&lt;/sup&gt;
|-
| atto || a || triljoonasosa || 10&lt;sup&gt;-18&lt;/sup&gt;
|-
| tsepto || z || tuhannestriljoonasosa || 10&lt;sup&gt;-21&lt;/sup&gt;
|-
| jokto || y || kvadriljoonasosa || 10&lt;sup&gt;-24&lt;/sup&gt;
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Yleinen biologia</title>
    <id>3077</id>
    <revision>
      <id>12636</id>
      <timestamp>2006-05-27T12:34:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>hups</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:56 Biologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:56 Biologia</title>
    <id>3078</id>
    <revision>
      <id>12637</id>
      <timestamp>2006-05-27T12:34:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:5X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Tähti väritaustalla.PNG</title>
    <id>3080</id>
    <revision>
      <id>28036</id>
      <timestamp>2007-01-17T18:35:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>luokitin</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Etusivu kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Etusivun kirjat</title>
    <id>3082</id>
    <revision>
      <id>25244</id>
      <timestamp>2006-11-30T14:17:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Osasto päivitys</comment>
      <text xml:space="preserve">{| style=&quot;background-color:#faf5ff;&quot;
| valign=&quot;top&quot; width=&quot;350&quot; |
[[Solubiologia]], [[Paleontologia]], [[Matematiikan perusteita]] [[Kuva:Nuvola apps bug.png||18px|]] &lt;span style=&quot;font-size: 95%;&quot;&gt;[[Wikikirjasto:Luonnontieteiden osasto|(lisää...)]]&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;
[[Iirin kieli]], [[Japani]] [[Kuva:Nuvola apps kmessedwords.png||18px|]] &lt;span style=&quot;font-size: 95%;&quot;&gt;[[Wikikirjasto:Humanististen tieteiden osasto|(lisää...)]]&lt;/span&gt;
| valign=&quot;top&quot; |
[[Tietoturva]], [[GIMP]], [[Ubuntu tutuksi]] [[Kuva:Nuvola apps energy.png||18px|]] &lt;span style=&quot;font-size: 95%;&quot;&gt;[[Wikikirjasto:Teknologian osasto|(lisää...)]]&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;
[[Wikijunior Aurinkokunta]], [[Wikijunior Suomen luonto]] [[Kuva:Nuvola apps krita.png||18px|]] &lt;span style=&quot;font-size: 95%;&quot;&gt;[[Wikikirjasto:Erikoiskirjojen osasto|(lisää...)]]&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;
[[Työoikeus]], [[Keittokirja]], [[Kodin ruukkukasvit]] [[Kuva:Nuvola apps edu phi.png||18px|]] &lt;span style=&quot;font-size: 95%;&quot;&gt;[[Wikikirjasto:Sekalaisten osasto|(lisää...)]]&lt;/span&gt;
|}
&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Malline:Etusivun kirjat}})&lt;/div&gt;
&lt;br \&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Filosofia</title>
    <id>3083</id>
    <revision>
      <id>12650</id>
      <timestamp>2006-05-27T13:31:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:11 Filosofia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:11 Filosofia</title>
    <id>3084</id>
    <revision>
      <id>12651</id>
      <timestamp>2006-05-27T13:32:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:1X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Hupu 2</title>
    <id>3085</id>
    <revision>
      <id>27071</id>
      <timestamp>2006-12-28T18:38:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>hups</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[:Luokka:Koristehampun kasvatusopas]]

[[Luokka:67.3 Maanviljelys. Puutarhanhoito. Hyötykasvit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:67.3 Maanviljelys. Puutarhanhoito. Hyötykasvit</title>
    <id>3086</id>
    <revision>
      <id>12674</id>
      <timestamp>2006-05-28T08:12:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:6X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Diskreetti matematiikka</title>
    <id>3087</id>
    <revision>
      <id>12687</id>
      <timestamp>2006-05-28T08:20:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:51 Matematiikka]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:51 Matematiikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:51 Matematiikka</title>
    <id>3088</id>
    <revision>
      <id>12688</id>
      <timestamp>2006-05-28T08:21:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:5X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Matematiikan erityisopetus</title>
    <id>3089</id>
    <revision>
      <id>13121</id>
      <timestamp>2006-06-01T08:26:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>luokka vaihdettu: [[Luokka:51.07 Yleiset matematiikan oppikirjat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:51.07 Yleiset matematiikan oppikirjat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Klassinen egypti</title>
    <id>3095</id>
    <revision>
      <id>12714</id>
      <timestamp>2006-05-28T15:31:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:89.96 Afrikan kielet]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:89.96 Afrikan kielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:89.96 Afrikan kielet</title>
    <id>3096</id>
    <revision>
      <id>12715</id>
      <timestamp>2006-05-28T15:32:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:8X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:8X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Portugalin kieli</title>
    <id>3099</id>
    <revision>
      <id>12724</id>
      <timestamp>2006-05-28T15:37:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:89.64 Portugalin kieli]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:89.64 Portugalin kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:89.64 Portugalin kieli</title>
    <id>3100</id>
    <revision>
      <id>12725</id>
      <timestamp>2006-05-28T15:37:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:8X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:8X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Novial</title>
    <id>3101</id>
    <revision>
      <id>12731</id>
      <timestamp>2006-05-28T16:23:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:89.991 Keinotekoiset kielet]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:89.991 Keinotekoiset kielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:89.991 Keinotekoiset kielet</title>
    <id>3102</id>
    <revision>
      <id>12732</id>
      <timestamp>2006-05-28T16:23:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:8X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Esperanto</title>
    <id>3103</id>
    <revision>
      <id>12736</id>
      <timestamp>2006-05-28T16:25:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:89.991 Keinotekoiset kielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Pascal</title>
    <id>3104</id>
    <revision>
      <id>12739</id>
      <timestamp>2006-05-28T17:02:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Elatiivi</title>
    <id>3105</id>
    <revision>
      <id>19392</id>
      <timestamp>2006-09-21T12:19:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Suomen kieli ulkomaalaisille/Sisältö/elatiivi” uudelle nimelle ”Suomen kieli/Elatiivi”: Osa Suomea koskevien kirjojen yhdistystä</comment>
      <text xml:space="preserve">(ottanut wikipediasta)
Elatiivi eli sisäeronto on sijamuoto, joka ilmaisee liikettä jostakin ulos.

Suomen kielessä elatiivin pääte on -sta/-stä.

Esimerkkejä:

kissasta 
koirasta 
lehmästä 
Monikossa lisätään i + viimeinen vokaali ja/tai konsonantti saattaa vaihtua tai hävitä:

kiss/o-ista 
koir/-ista 
lehm/-istä 
keskus -&gt; keskuksista 

--------------------------------------------------------------------------------

Yhdessä inessiivin eli sisäolennon ja illatiivin eli sisätulennon kanssa elatiivi on yksi sisäpaikallissijoista. Perusmerkitykseltään elatiivi on erosija, tarkoittaa konkreettisesti poistumista jonkin sisältä: talosta. Siitä on askel abstraktimpaan käyttöön: Havahduin mietteistäni. Suomessa usein jossakin kiinni olemista ilmaistaan sisäpaikallissijalla, joten on loogista, että otamme hatun päästä ja harjaamme pölyt vaatteistamme. Myös ulosmenoaukkoa ilmaistaan elatiivilla: Hyppäsimme ikkunasta. Puhe meni toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Kuten monilla muillakin sijamuodoilla, myös elatiivilla on muitakin merkityksiä kuin perusmerkityksensä. Esimerkkejä:

Alkuperä: Tein takin vanhasta mekostani. Itku pitkästä ilosta. Lehdet alkavat tyvestä. Hänestä tuli opettaja. 
Puuttuminen: Takista puuttuu nappi. 
Estäminen tai estyminen (liittyy useimmiten verbin infinitiiviin): Estin häntä lähtemästä. Varoitin häntä putoamasta. 
Syy, aihe: Miestä epäillään murhasta. Sydämeni pakahtuu surusta. 
Puhuminen, tietäminen, tunteminen: Hän puhui sinusta. Mistä sen tiedät? Iloitsen menestyksestäsi. Pidätkö vihreästä teestä? 
Kiinni pitäminen: Pidä minua kädestä. Ota kiinni kaiteesta. 
Mielipide: Minusta tuo on ruma. Omasta mielestäni onnistuin. 
Maksaminen: Myin vanhan autoni tuhannesta eurosta. Tässä satanen vaivoistasi. 
Aika: alkuviikosta, heti aamusta 
Muita: Hän on sekaisin päästään, tiukka arvostaan. Sovimme asiasta. Sali täyttyi ihmisistä. Housut repesivät takapuolesta.

[[Luokka:Suomen kieli|Elatiivi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Phplogo.gif</title>
    <id>3106</id>
    <revision>
      <id>27263</id>
      <timestamp>2007-01-02T10:00:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Luoktin</comment>
      <text xml:space="preserve">PHP:n logo.

Tallennettu lähinnä käytettäväksi PHP:n komentojen linkityksessä PHP:n nettisivuston manuaaliin, josta saa kätevästi lisätietoja komennosta ja sen syntaksista.

Haettu osoitteesta http://www.php.net/download-logos.php, jossa on myös luvattu kuva käyttöön epäkaupallisissa ympäristöissä.

[[Luokka:PHP kuvat|{{PAGENAME}}]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Phpkomento</title>
    <id>3107</id>
    <revision>
      <id>27261</id>
      <timestamp>2007-01-02T09:58:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>luokitin</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div class=&quot;plainlinks&quot;&gt;[http://fi.php.net/{{{1}}} {{{1}}}] ([[Kuva:Phplogo.gif|25px|PHP:n logo]])&lt;/div&gt;
&lt;noinclude&gt;[[Luokka:PHP]]&lt;noinclude&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Phpkomento2</title>
    <id>3108</id>
    <revision>
      <id>12761</id>
      <timestamp>2006-05-29T07:55:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>PHP-komentolinkki ilman kuvaa</comment>
      <text xml:space="preserve">[http://fi.php.net/{{{1}}} {{{1}}}]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Topfield TF5X00 bugit</title>
    <id>3117</id>
    <revision>
      <id>12783</id>
      <timestamp>2006-05-29T13:03:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Topfield TF5X00 bugit” uudelle nimelle ”Topfield TF5X00/Bugit”</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Topfield TF5X00/Bugit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Topfield TF5X00</title>
    <id>3122</id>
    <revision>
      <id>12799</id>
      <timestamp>2006-05-29T13:11:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:61.742 Kuvantoistotekniikka. Televisiotekniikka]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.742 Kuvantoistotekniikka. Televisiotekniikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:61.742 Kuvantoistotekniikka. Televisiotekniikka</title>
    <id>3123</id>
    <revision>
      <id>12800</id>
      <timestamp>2006-05-29T13:11:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:6X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:6X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Yleinen tiede</title>
    <id>3125</id>
    <revision>
      <id>12803</id>
      <timestamp>2006-05-29T13:14:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:16.7 Tiedeoppi. Tieteenfilosofia]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:16.7 Tiedeoppi. Tieteenfilosofia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:16.7 Tiedeoppi. Tieteenfilosofia</title>
    <id>3126</id>
    <revision>
      <id>12804</id>
      <timestamp>2006-05-29T13:15:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:1X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:1X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maantiede</title>
    <id>3128</id>
    <revision>
      <id>12815</id>
      <timestamp>2006-05-29T13:24:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Maantiede” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Maantieteen kirjahylly”</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Maantieteen kirjahylly]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:55.2 Geologia. Geomorfologia</title>
    <id>3129</id>
    <revision>
      <id>12818</id>
      <timestamp>2006-05-29T13:26:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:5X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:5X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Talousmatematiikka</title>
    <id>3138</id>
    <revision>
      <id>12845</id>
      <timestamp>2006-05-29T13:35:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:69.2 Liiketaloudellinen laskentatoimi]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:69.2 Liiketaloudellinen laskentatoimi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:69.2 Liiketaloudellinen laskentatoimi</title>
    <id>3139</id>
    <revision>
      <id>12846</id>
      <timestamp>2006-05-29T13:35:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:6X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:6X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Ohjelmoinnin perusteet</title>
    <id>3140</id>
    <revision>
      <id>12857</id>
      <timestamp>2006-05-29T15:03:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Tietokoneet</title>
    <id>3141</id>
    <revision>
      <id>12859</id>
      <timestamp>2006-05-29T15:04:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:61.4 Tietokoneet]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.4 Tietokoneet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Psykologia/Psykologian historia</title>
    <id>3144</id>
    <revision>
      <id>15485</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:17:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] tekemään versioon</comment>
      <text xml:space="preserve">Psykologiaa on ensimmäisen kerran käsitellyt Aristoteles, filosofi, joka eli 384–322 eaa. Hänen tarkastelutapaansa on pidettävä pintaa raapaisevana ja spekulatiivisena, mutta hän loi pohjan psykologialle. Monet filosofit ovat hänen jälkeensä käsitelleet ihmisen mieltä, josta voidaan löytää vastaavuuksia tämän päivän tutkimusten tuloksiin. Psykologian syntymävuosi on asetettava vuoteen 1879 jolloin Wilhelm Wundt perusti Leipzigiin kokeellisen psykologian laboratorion. Tästä eteenpäin psykologia alkoi kehittyä itsenäisenä tieteenalana.

[[Luokka:Psykologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:88.2 Suomen kieli</title>
    <id>3147</id>
    <revision>
      <id>12883</id>
      <timestamp>2006-05-29T20:26:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:8X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:8X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Solubiologia</title>
    <id>3148</id>
    <revision>
      <id>12884</id>
      <timestamp>2006-05-29T20:26:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:56.1 Sytologia. Solubiologia]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:56.1 Sytologia. Solubiologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:56.1 Sytologia. Solubiologia</title>
    <id>3149</id>
    <revision>
      <id>12885</id>
      <timestamp>2006-05-29T20:27:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:5X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:5X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Baarikaappi/Marskin Ryyppy</title>
    <id>3150</id>
    <revision>
      <id>23686</id>
      <timestamp>2006-11-15T00:37:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Skorpion87</username>
        <id>171</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">=== Ainekset ===

* 5 dl Extra Akvaviittia
* 5 dl Pöytäviinaa
* 2 cl Noilly Prat -vermuttia
* 1 cl giniä

=== Valmistus ===
Mittaa aineet cocktailsekoittimeen, ravista voimakkaasti ja jäähdytä. Tarjoa piripintaan täytetyistä huurteisista laseista.
{{wikipedia|Marskin ryyppy|Marskin Ryyppy}}
[[Luokka:Baarikaappi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:79.81 Pelit</title>
    <id>3152</id>
    <revision>
      <id>12889</id>
      <timestamp>2006-05-29T20:30:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:7X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:7X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Common Lisp</title>
    <id>3158</id>
    <revision>
      <id>12918</id>
      <timestamp>2006-05-30T13:26:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Fysiikan oppikirja/Mekaniikan peruslait</title>
    <id>3159</id>
    <revision>
      <id>19618</id>
      <timestamp>2006-09-25T15:26:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>85.156.166.150</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Newtonin II laki eli dynamiikan peruslaki */</comment>
      <text xml:space="preserve">== Newtonin I laki eli jatkavuuden laki ==
&lt;small&gt;(engl. law of inertia, saks. das Trägheitsgesetz)&lt;/small&gt;

Laki kuuluu:

Kappale säilyttää liiketilansa, ellei mikään ulkoinen voima muuta sitä. 

* Liiketila tarkoittaa, että kappale on levossa eli paikallaan tai liikkuu tasaisella nopeudella. 
* Jos se on levossa se ei lähde liikkeelle ilman ulkoista voimaa. 
* Nopeuden suunta ei muutu ilman ulkoista voimaa, vaan kappale kulkee suoraviivaisesti tasaisella nopeudella. 
* Ulkoinen voima tarkoittaa, että jokin muu kappale aiheuttaa voiman. Jos vedät itseäsi tukasta, se on sisäinen voima. Jos toverisi vetää sinua tukasta, se on ulkoinen voima. Et voi nostaa itseäsi ilmaan, mutta jos toverisi on riittävän voimakas, hän voi nostaa sinut. 

== Newtonin II laki eli dynamiikan peruslaki ==
&lt;small&gt;(suom. voima, engl. force, ruots. styrka, saks. die Kraft)&lt;/small&gt;

Kun ulkoinen voima vaikuttaa kappaleeseen, sen liiketila muuttuu. Kappale lähtee liikkeelle tai jos se on ennestään liikkeessä, sen nopeus muuttuu. Kappaleen nopeus kiihtyy. (Muista, että hidastuvuus on kiihtyvää liikettä, jossa kiihtyvyys on negatiivinen.) 

Kiihtyvyys on sitä suurempi, mitä suurempi on voima ja mitä pienempi on kappaleen massa. 
Toisin sanoin

Kiihtyvyys on suoraan verrannollinen vaikuttavaan voimaan ja kääntäen verrannollinen kappaleen massaan. 

Kaavana se on:

a = F/m eli F = m*a
missä F = voima, a = kiihtyvyys ja m on massa. 

&lt;table&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td&gt;''Esimerkki 1.''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Kappale putoaa aina samalla paikkakunnalla samalla kiihtyvyydellä, joka on kahden numeron tarkkuudella sama eri paikkakunnilla eli a = g = 9,8 m/s². Tätä putoamiskiihtyvyyttä on totuttu merkitsemään kirjaimella g. Laskekaamme massaltaan 1 kg kappaleen painovoiman Newtonin II lain avulla.

F = ma = 1 kg . 9,8 m/s² = 9,8 (kg m)/s² = 9,8 N 

Saamme voiman yksiköksi 
[F] = [m]*[a] = kg m/s² = (kg m)/s² = N 

Merkitsemme saatua yksikköä yhdellä kirjaimella N eli voiman yksikkö on newton (lausu njuutton). Tulokseksi saimme, että yhden kilogramman painovoima on 9,8 N (newtonia)
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td&gt;''Esimerkki 2.''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;Kuinka suuren kiihtyvyyden saa kappale pudotessaan, kun sen massa on 15 kg ja painovoima on 9,8 . 15 N = 147 N. 

a = F/m = 147 N/15 kg = 9,8 N/kg = 9,8 (kg m/s²) 

Painovoiman kiihtyvyys g vaihtelee hieman eri paikkakunnilla, se kasvaa napoja kohti ja pienenee päiväntasaajalle mentäessä. Niinsanotulla normipaikkakunnalla, joka on Pariisin leveysasteella merenpinnan tasossa g = 9,80665 m/s². Usein käytetään tämän likiarvoa 9,81 m/s², mutta Suomessa g = 9,82 - 9,83 m/s².&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

== Newtonin III laki eli voiman ja vastavoiman laki ==
&lt;small&gt;(saks. das Gegenwirkungsprinzip)&lt;/small&gt;
  
Kun työnnät seinää, se ei mene eteenpäin, vaan seinä työntää takaisin yhtä suurella nopeudella, niin ettet sinä eikä seinä liiku mihinkään. Voimat kumoavat toisensa. Kun työnnät kovempaa, seinäkin työntää kovempaa. 

Newtonin III lain mukaan:

Jos kappale A vaikuttaa kappaleeseen B voimalla F, vaikuttaa kappale B kappaleeseen A yhtä suurella, mutta vastakkaissuuntaisella voimalla -F.

Oletko koskaan ajatellut, mitä teet, kun kuljet eteenpäin? Kävellessä sinä työnnät lattiaa (tai maata) taaksepäin. Newtonin III lain mukaan lattia työntää sinua eteenpäin yhtä suurella voimalla. Tähän perustuu liikkeesi eteenpäin. Maa kohdistaa sinuun voiman, joka kiihdyttää liikettäsi Newtonin II lain mukaisesti. 

Kun uit työnnät vettä taaksepäin ja vesi työntää sinua eteenpäin. Vastaavasti, kun pyöräilet, polkupyörän takapyörä työntää maata taaksepäin ja samalla maa työntää polkupyörää eteenpäin.

== Liikemäärän säilymisen laki ==

Kappaleen kiihdyttämiseksi tarvitaan voimaa, mutta loppunopeus riippuu siitä ajasta, minkä voima vaikuttaa kappaleeseen. Senvuoksi on määritelty suure nimeltään impulssi (I). Impulssi on voiman ja ajan tulo eli

::'''I = Ft'''

Jos siis 2 N voima vaikuttaa 3 s ajan, on impulssi I = 2 N · 3s = 6 Ns. 

Tähän liittyy toinen suure nimeltään liikemäärä (p).

::'''p = mv'''

eli kappaleen massa ja nopeuden tulo.

Kappaleen liikemäärän muutos on kappaleen saaman impulssin suuruinen eli 

::'''I = Δp'''

tai 

::'''Ft = Δ(mv) = mΔv'''

Koska massa pysyy yleensä muuttumattomana käytämme yleensä muotoa

::'''Ft = mΔv'''

Yhtälö on oikeastaan Newtonin II lain toinen muoto. 

Jos siis edellä laskettu 6 Ns impulssi vaikuttaa 0,5 kg massaan, voidaan kappaleen nopeus laskea yllä olevasta yhtälöstä. Jakamalla yhtälö massalla saamme 

::'''Δv = I / m = 6 Ns/0,5 kg = 12 m/s'''

Jos kappale on aluksi levossa on nopeuden muutos sama kuin lopullinen nopeus. 
  
Ottamalla huomioon voiman ja vastavoiman lain voidaan johtaa tärkeä fysiikan peruslaki nimittäin &quot;liikemäärän säilymisen laki&quot;. Sen mukaan

Kappaleiden vaikuttaessa toisiinsa niiden liikemäärien summa ei muutu, ellei ulkoapäin niihin kohdistu mitään voimaa. 

Kun hyppäät kevyestä veneestä laiturille, vene lähtee vastakkaiseen suuntaan. Vene työntää sinua ja sinä venettä. Saamasi liikemäärä on yhtä suuri kuin veneen saama liikemäärä. Koska liikkeet ovat vastakkaissuuntaisia, on liikemäärien summa 0 kuten se oli ennen hyppyä.

[[Luokka:Fysiikan oppikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Mobilemail ja SMS</title>
    <id>3161</id>
    <revision>
      <id>12932</id>
      <timestamp>2006-05-30T15:10:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:61.7 Tietoliikenne. Viestintätekniikka. Multimedia]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.7 Tietoliikenne. Viestintätekniikka. Multimedia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Lujuusoppi</title>
    <id>3162</id>
    <revision>
      <id>12935</id>
      <timestamp>2006-05-30T15:32:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:60.2 Aineoppi. Aineenkoetus. Tekninen mekaniikka]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:60.2 Aineoppi. Aineenkoetus. Tekninen mekaniikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:60.2 Aineoppi. Aineenkoetus. Tekninen mekaniikka</title>
    <id>3163</id>
    <revision>
      <id>12936</id>
      <timestamp>2006-05-30T15:33:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:6X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ruotsin kieli/Prepositiot</title>
    <id>3164</id>
    <revision>
      <id>24930</id>
      <timestamp>2006-11-25T09:38:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/84.230.141.130|84.230.141.130]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:84.230.141.130|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">{| border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;4&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;&quot;
! colspan=&quot;4&quot; | Ruotsin kielen tavallisimmat prepositiot
|-
! prepositio
! suomennos
! esimerkki ja sen suomennos
|-
| av || -lta, -ltä, joltakulta || Kortet är av Karin. Kortti on Karinilta.
|-
| bakom || takana  || Skolan ligger bakom varuhuset. Koulu sijaitsee tavaratalon takana.
|-
| efter || jälkeen, jäljessä || Lisa kommer efter mig. Lisa tulee jälkeeni.&lt;br/&gt;Vi åker hem efter lunchen. Menemme kotiin lounaan jälkeen.
|-
| framför || edessä || Cykeln står framför dörren. Pyörä on oven edessä.
|-
| från || -lta, -ltä, -sta, -stä || Karin kommer från Danmark. Karin tulee tanskasta.
|-
| för || (jotakin) varten || Den här biljetten är för dig. Tämä lippu on sinua varten.
|-
| före || ennen || Vi är hemma före klockan åtta. Me olemme kotona ennen kello kahdeksaa.
|-
| genom || (jonkin) lävitse, läpi || Turisterna tittar ut genom fönstret. Matkailijat katsovat ulos ikkunasta.
|-
| hos || luona (henkilön) || Karin bor hos sin pappa. Karin asuu isänsä luona.
|-
| i || -ssa, -ssä (jonkin sisällä/sisässä) || Turisterna sitter i bussen. Matkailijat istuvat linja-autossa.
|-
| med || kanssa, mukana || Kommer du med mig? Tuletko mukaani?
|-
| mellan || välillä, välissä || Vi är i skolan mellan åtta och två. Olemme koulussa kahdeksan ja kahden välillä.
|-
| om || -sta, -stä || Min bror talar om Karin. Veljeni puhuu Karinista.
|-
| på || -lla, -llä, (jonkin) päällä || Väskan ligger på golvet. Laukku on lattialla.
|-
| till || -lle, luokse, johonkin || Vikingarna seglade till Island. Viikingit purjehtivat Islantiin.
|-
| under || alla, alle || Katten sover under bordet. Kissa nukkuu pöydän alla.
|-
| utan || ilman || Vi reser inte utan dig. Emme matkusta ilman sinua.
|-
| vid || luona, vieressä || Varuhuset ligger vid torget. Tavaratalo on torin vieressä.
|-
| åt || -lle, jollekulle || Jag har köpt en CD åt dig. Olen ostanut sinulle CD:n.
|-
| över || yli, (jonkin) yläpuolella || Lampan hänger över bordet. Valaisin riippuu pöydän yläpuolella.
|}

[[Luokka:Ruotsin kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ruotsin kieli/Pronominit</title>
    <id>3166</id>
    <revision>
      <id>12955</id>
      <timestamp>2006-05-31T05:47:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>luokiteltu</comment>
      <text xml:space="preserve">{| border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;4&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;&quot;
! colspan=&quot;4&quot; | Persoonapronominit
|-
! 
! perusmuoto
! omistusmuodot
! objektimuoto
|-
| minä || jag || min, mitt, mina || mig, (mej)
|-
| sinä || du || din, ditt, dina || dig, (dej)
|-
| hän (mies) || han || hans || honom
|-
| hän (nainen) || hon || hennes || henne
|-
| me || vi || vår, vårt, våra || oss
|-
| te || ni || er, ert, era || er
|-
| he || de, (dom) || deras || dem, (dom)
|}

''suluissa olevia muotoja käytetään lähinnä puhekielessä''

 - muut pronominit (demonstratiivi-, refleksiivi-)

[[Luokka:Ruotsin kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ruotsin kieli/Epäsäännölliset verbit</title>
    <id>3167</id>
    <revision>
      <id>24200</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:50:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Jarkko Piiroinen|J</comment>
      <text xml:space="preserve">* be, ber, bad, bett (pyytää, rukoilla)
* binda, binder, band, bundit (sitoa)
* bita, biter, bet, bitit (purra)
* bjuda, bjuder, bjöd, bjudit (tarjota)
* bli, blir, blev, blivit (tulla joksikin)
* brinna, brinner, brann, brunnit (palaa)
* brista, brister, brast, brustit (särkyä, puuttua)
* bryta, bryter, bröt, brutit (murtua, katkaista)
* bära, bär, bar, burit (kantaa)
* böra, bör, borde, bort (pitää, tulee tehdä jtk.)
* dra, drar, drog, dragit (vetää)
* dricka, dricker, drack, druckit (juoda)
* driva, driver, drev, drivit (viedä, kuljettaa, ajaa)
* duga, duger, dög, dugt (kelvata)
* dö, dör, dog, dött (kuolla)
* dölja, döljer, dolde, dolt (kätkeä)
* falla, faller, föll, fallit (pudota, kaatua)
* fara, far, for, farit (matkustaa, ajaa)
* finna, finner, fann, funnit (löytää)
* finnas, finns, fanns, funnits (olla olemassa)
* flyga, flyger, flög, flugit (lentää)
* flyta, flyter, flöt, flutit (virrata, kellua)
* frysa, fryser, frös, frusit (palella, jäätyä)
* få, får, fick, fått (saada)
* ge, ger, gav, givit (antaa)
* glida, glider, gled, glidit (liukua)
* glädja, gläder, gladde, glatt (ilahduttaa)
* gnida, gnider, gned, gnidit (hangata)
* gripa, griper, grep, gripit (tarttua)
* gråta, gråter, grät, gråtit (itkeä)
* gå, går, gick, gått (mennä, kävellä, kulkea)
* göra, gör, gjorde, gjort (tehdä)
* ha, har, hade, haft (olla jollakulla, omistaa)
* heta, heter, hette, hetat (olla nimeltään)
* hinna, hinner, hann, hunnit (ehtiä)
* hugga, hugger, högg, huggit (hakata, iskeä)
* hålla, håller, höll, hållit (pitää esitelmä/puhe tms.)
* kliva, kliver, klev, klivit (astua, harppoa)
* klyva, klyver, klöv, kluvit (halkoa)
* knyta, knyter, knöt, knutit (solmia)
* komma, kommer, kom, kommit (tulla)
* krypa, kryper, kröp, krupit (ryömiä)
* kunna, kan, kunde, kunnat (voida, osata, kyetä)
* le, ler, log, lett (hymyillä)
* lida, lider, led, lidit (kärsiä)
* ligga, ligger, låg, legat (maata, sijaita)
* ljuga, ljuger, ljög, ljugit (valehdella)
* låta, låter, lät, låtit (antaa, sallia; kuulostaa)
* lägga, lägger, lade, lagt (asettaa, laittaa, panna)
* njuta, njuter, njöt, njutit (nauttia)
* rida, rider, red, ridit (ratsastaa)
* rinna, rinner, rann, runnit (virrata, valua)
* riva, river, rev, rivit (repiä)
* se, ser, såg, sett (nähdä)
* sitta, sitter, satt, suttit (istua)
* sjunga, sjunger, sjöng, sjungit (laulaa)
* sjunka, sjunker, sjönk, sjunkit (vajota, upota)
* skina, skiner, sken, skinit (paistaa)
* skjuta, skjuter, sköt, skjutit (ampua; työntää)
* skrida, skrider, skred, skridit (astua)
* skrika, skriker, skrek, skrikit (kirkua)
* skriva, skriver, skrev, skrivit (kirjoittaa)
* skryta, skryter, skröt, skrutit (kehua)
* skära, skär, skar, skurit (leikata)
* slippa, slipper, slapp, sluppit (päästä, välttyä jltak.)
* slita, sliter, slet, slitit (raataa; repiä, kuluttaa)
* sluta, sluter, slöt, slutit (sulkea) vrt. 
* sluta, slutar, slutade, slutat (lakata,lopettaa)
* slå, slår, slog, slagit (lyödä)
* slåss, slåss, slogs, slagis (tapella)
* smyga, smyger, smög, smugit (hiipiä)
* snyta, snyter, snöt, snutit (niistää) 
* sova, sover, sov, sovit (nukkua)
* spricka, spricker, sprack, spruckit (haljeta; puhjeta; revetä)
* sprida, sprider, spred, spridit (levittää)
* springa, springer, sprang, sprungit (juosta)
* sticka, sticker, stack, stuckit (pistää; häipyä)
* stiga, stiger, steg, stigit (nousta, astua)
* stjäla, stjäl, stal, stulit (varastaa)
* strida, strider, stred, stridit (taistella)
* stryka, stryker, strök, strukit (silittää)
* stå, står, stod, stått (seisoa)
* suga, suger, sög, sugit (imeä)
* supa, super, söp, supit (juopotella; ryypätä)
* svida, svider, sved, svidit (kirvellä)
* svika, sviker, svek, svikit (pettäminen; velvollisuuden pettäminen; vrt. bedra = erehdyttää, pettää) 
* svälta, svälter, svalt, svultit (nähdä nälkää)
* svära, svär, svor, svurit (kirota; myös vannoa (vala) )
* säga, säger, sade, sagt (sanoa)
* sälja, säljer, sålde, sålt (myydä)
* sätta, sätter, satte, satt (panna, asettaa)
* ta, tar, tog, tagit (ottaa)
* tiga, tiger, teg, tigit (vaieta)
* töras, törs, tordes, torts (rohjeta, vrt. våga = uskaltaa)
* vara, är, var, varit (olla)
* veta, vet, visste, velat (tietää)
* vika, viker, vek, vikit (taittaa)
* vilja, vill, ville, velat (haluta, tahtoa)
* vinna, vinner, vann, vunnit (voittaa)
* vrida, vrider, vred, vridit ( kiertää (jotakin) )
* välja, väljer, valde, valt (valita)
* vänja, vänjer, vande, vant (totuttaa; myös vänja sig (tottua)
* äta, äter, åt, ätit (syödä)

[[Luokka:Ruotsin kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Wikikirjaston selaaminen</title>
    <id>3176</id>
    <revision>
      <id>18983</id>
      <timestamp>2006-09-14T16:40:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Painaessasi kuvaa näet sen suurempana</comment>
      <text xml:space="preserve">{{wikikirjasto-ohje}}
Wikikirjastossa on käytössä muutamia tapoja selailla:

* Kirjan sisällä on yleensä käytössä linkit, joiden avulla siirryt sivulta toiselle.
* Voit käyttää vasemman laidan hakua.
* Selaile etusivun kirjoja ja kirjahyllyjä.
* Käytä vasemman laidan '''Satunnainen sivu'''-toimintoa, jolloin eteesi aukeaa sattumanvarainen sivu.
* Aukaise '''Tuoreet muutokset''' -sivu, jolta löytyy uudet ja vasta päivitetyt sivut.
* Kirjautuessasi sisään saat käyttöön '''tarkkailulistan''', johon voit lisätä kiinnostavia sivuja eri kirjoista.
* Käyttäessäsi vasemman laidan '''Tänne viittaavat sivut''' saat listan joista on linkki kyseiselle sivulle.
* Painaessasi kuvaa näet sen suurempana.

[[Luokka:Wikikirjaston ohje]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Englannin kieli/Pronominit</title>
    <id>3181</id>
    <revision>
      <id>19543</id>
      <timestamp>2006-09-24T14:20:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Jaajaajoo|Jaajaajoo]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Jaajaajoo|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Jarkko Piiroinen|Jarkko Piiroinen]] tekemään versioo</comment>
      <text xml:space="preserve">{| border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;4&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;&quot;
! colspan=&quot;4&quot; | Persoonapronominit
|-
! 
! perusmuoto
! omistusmuodot
! objektimuoto
|-
| minä || I || my || me
|-
| sinä || you || your || you
|-
| hän (mies) || he || his || him
|-
| hän (nainen) || she || her || her
|-
| se || it || its || it
|-
| me || we || our || us
|-
| te || you || your || you
|-
| he || they || their || them
|}

 - osoituspronominit
 - relatiivipronominit
 - muut pronominit

[[Luokka:Englannin kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Englannin kieli/Epäsäännölliset verbit</title>
    <id>3184</id>
    <revision>
      <id>15960</id>
      <timestamp>2006-08-06T08:29:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/CD ON LEVYKE|CD ON LEVYKE]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:CD ON LEVYKE|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">* abide, abode, abided 
* arise, arose, arisen 
* awake, awoke, awaked
* be, was/were, been 
* bear, bore, borne, born 
* beat, beat, beaten 
* become, became, become 
* begin, began, begun 
* behold, beheld, beheld 
* bend, bent, bent 
* bereave, bereft, bereaved 
* beseech, besought, beseeched 
* beset, beset, beset 
* bestride, bestrode/bestridden, bestrid/bestrode 
* bet, bet (Br myös betted), bet (Br myös betted) 
* betake, betook, betaken 
* bethink, bethought, bethought 
* bid, bid, bid 
* bid, bade, bad, bidden 
* bind, bound, bound 
* bite, bit, bitten 
* bleed, bled, bled 
* bless, blessed, blest
* blow, blew, blown 
* break, broke, broken 
* breed, bred, bred 
* bring, brought, brought 
* broadcast, broadcast, broadcast 
* build, built, built 
* burn, burnt, burned 
* burst, burst, burst 
* buy, bought, bought 
* can, could, - 
* cast, cast, cast 
* catch, caught, caught 
* chide, chided, chid, chidden 
* choose, chose, chosen
* cleave, cleaved, cloven, cleft
* cling, clung, clung
* come, came, come
* cost, cost, cost
* creep, crept, crept
* cut, cut, cut
* deal, dealt, dealt
* dig, dug, dug
* dive, dived, (Am) dove, dived
* do, did, done
* draw, drew, drawn
* dream, (erit. Br) dreamt, (erit. Am) dreamed, (erit. Br) dreamt, (erit. Am) dreamed
* drink, drank, drunk
* drive, drove, driven
* dwell, (erit. Br) dwelt, (erit. Am) dwelled, (erit. Br) dwelt, (erit. Am) dwelled
* eat, ate, eaten
* fall, fell, fallen
* feed, fed, fed
* feel, felt, felt
* fight, fought, fought
* find, found, found
* flee, fled, fled
* fling, flung, flung
* fly, flew, flown
* forbear, forbore, forborne
* forbid, forbade, forbad/forbidden
* forecast, forecast, forecast
* foreknow, foreknew, foreknown
* foresee, foresaw, foreseen
* foretell, foretold, foretold
* forget, forgot, forgotten/forgot
* forgive, forgave, forgiven
* forsake, forsook, forsaken
* forswear, forswore, forsworn
* freeze, froze, frozen
* gainsay, gainsaid, gainsaid
* get, got, got (Am myös) gotten
* gild, gilded/gilt, gilded/gilt
* gird, girded/girt, girded/girt
* give, gave, given
* go, went, gone
* grave, graved, graven/graved
* grind, ground, ground
* grow, grew, grown
* hang, hung, hung
* have, had, had
* hear, heard, heard
* heave, heaved/hove, heaved/hove
* hew, hewed, hewn/hewed
* hide, hid, hidden/hid
* hit, hit, hit
* hold, held, held
* hurt, hurt, hurt
* inlay, inlaid, inlaid
* keep, kept, kept
* kneel, knelt, (erit. Am) kneeled, knelt, (erit. Am) kneeled
* knit, knitted/knit, knitted/knit
* know, knew, known
* lade, laded, laden/laded
* lay, laid, laid
* lead, led, led
* lean, (erit. Br) leant, (erit. Am) leaned, (erit. Br) leant, (erit. Am) leaned
* leap, leapt/leaped, leapt/leaped
* learn, learnt/learned, learnt/learned
* leave, left, left
* lend, lent, lent
* let, let, let
* lie, lay, lain
* light, lit/lighted, lit/lighted
* lose, lost, lost
* make, made, made
* may, might, -
* mean, meant, meant
* meet, met, met
* misdeal, misdealt, misdealt
* mislead, misled, misled
* misspell, (erit. Br) misspelt, (erit. Am) misspelled, (erit. Br) misspelt, (erit. Am) misspelled
* misspend, misspent, misspent
* mistake, mistook, mistaken
* misunderstand, misunderstood, misunderstood
* mow, mowed, mown, mowed
* outbid, outbade/outbid, outbidden/outbid
* outdo, outdid, outdone
* outgrow, outgrew, outgrown
* outshine, outshone, outshone
* overbear, overbore, overborne
* overcome, overcame, overcome
* overdo, overdid, overdone
* overfeed, overfed, overfed
* oversleep, overslept, overslept
* overtake, overtook, overtaken
* overthrow, overthrew, overthrown
* partake, partook, partaken
* pay, paid, paid
* put, put, put
* read, read, read
* rend, rent, rent
* rid, rid/ridded, rid/ridded
* ride, rode, ridden
* ring, rang, rung
* rise, rose, risen
* run, ran, run
* saw, sawed, sawed, (erit. Br) sawn
* say, said, said
* see, saw, seen
* seek, sought, sought
* sell, sold, sold
* send, sent, sent
* set, set, set
* sew, sewed, sewn/sewed
* shake, shook, shaken
* shall, should, -
* shear, sheared, sheared, shorn
* shed, shed, shed
* shine, shone, shone
* shit, shit/shitted/shat, shit/shitted/shat
* shoe, shod, shod
* shoot, shot, shot
* show, showed, showed/shown
* shrink, shrank, shrunk
* shut, shut, shut
* sing, sang, sung
* sink, sank, sunk
* sit, sat, sat
* slay, slew, slain
* sleep, slept, slept
* slide, slid, slid/slidden
* sling, slung, slung
* slink, slunk, slunk
* slit, slit, slit
* smell, (erit. Br) smelt, (erit. Am) smelled, (erit. Br) smelt, (erit. Am) smelled
* smite, smote, smitten
* sow, sowed, sown, sowed
* speak, spoke, spoken
* speed, sped/speeded, sped/speeded
* spell, (erit. Br) spelt, (erit. Am) spelled, (erit. Br) spelt, (erit. Am) spelled
* spend, spent, spent
* spill, (erit. Br) spilt, (erit. Am) spilled, (erit. Br) spilt, (erit. Am) spilled
* spin, spun, span
* spit, spat, spit
* split, split, split
* spoil, spoilt/spoiled, spoilt/spoiled
* spread, spread, spread
* spring, sprang, sprung
* stand, stood, stood
* steal, stole, stolen
* stick, stuck, stuck
* sting, stung, stung
* stink, stank, stunk, stunk
* strew, strewed, strewn, strewed
* stride, strode, stridden
* strike, struck, struck
* string, strung, strung
* strive, strove, striven
* swear, swore, sworn
* sweep, swept, swept
* swell, swollen, swelled
* swim, swam, swum
* swing, swung, swung
* take, took, taken
* teach, taught, taught
* tear, tore, torn
* tell, told, told
* think, thought, thought
* thrive, thrived/throve, thrived/thriven
* throw, threw, thrown
* thrust, thrust, thrust
* tread, trod, trodden, trod
* undergo, underwent, undergone
* understand, understood, understood
* undertake, undertook, undertaken
* undo, undid, undone
* upset, upset, upset
* unwind, unwound, unwound
* wake, woke/waked, woken/waked
* wear, wore, worn
* weave, wove, woven
* wed, wedded, wed
* weep, wept, wept
* wet, wetted, wet
* will, would, -
* win, won, won
* wind, wound, wound
* withdraw, withdrew, withdrawn
* withhold, withheld, withheld
* withstand, withstood, withstood
* wring, wrung, wrung
* write, wrote, written

[[Luokka:Englannin kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ruotsin kieli/Sanajärjestys</title>
    <id>3186</id>
    <revision>
      <id>15573</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:19:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">Ruotsin kielessä on kolme erilaista sanajärjestystä yleisesti käytössä; päälauseen suora ja käänteinen sekä sivulauseen sanajärjestys.

== Päälauseen suora sanajärjestys ==

Suora sanajärjestys tarkoittaa, että subjekti on ennen predikaattia. Kieltosanat sekä muut liikkuvat määreet tulevat päälauseissa ensimmäisen predikaattiverbin jälkeen.

== Päälauseen käänteinen sanajärjestys ==

Päälauseen käänteinen sanajärjestys merkitsee, että predikaatti tulee ennen subjektia. Liikkuva määre tulee tällöin subjektin jälkeen.

Käänteistä sanajärjestystä käytetään, kun lause alkaa jollain muulla kuin subjektilla. Käytännössä ensimmäinen sana on siis joku seuraavista:

* ajan määre
* paikan määre
* objekti
* lauseadverbi
* syy / tavan määre
* kokonainen sivulause

== Sivulauseen sanajärjestys ==

Sivulauseen sanajärjestys on aina:

:konjunktio - subjekti - kieltosana / liikkuva määre - predikaatti - muut sanat

Konjunktion paikalle voi tulla relatiivilausessa relatiivipronomini (som, vars tai vilket) ja epäsuorassa kysymyslauseessa kysymyssana, tai ''om'', mikäli kysymyssanaa ei ole.

== Liikkuvat määreet ==

Liikkuvia määreitä ovat seuraavat sanat:

* kieltosanat:
** inte
** aldrig (ei koskaan)
** ingen, inget, inga
** ingenting (ei mitään)
** knappast / knappt (tuskin)
* lauseadverbit: 
** vanligen/vanligtvis
** verkligen (todella)
** säkert (varmasti)
** möjligen (mahdollisesti, oletettavasti)
** antagligen (luultavasti)
** naturligtvis (tietenkin)
** väl (kai)
** gärna (mielellään)
** hellre, helst
** nog (tarpeeksi)
** kanske (ehkä)
** egentligen (oikeastaan)
** ju (-han, -hän)
** troligen (todennäköisesti)
* epämääräistä aikaa ilmaisevat adverbit:
** ibland (joskus)
** sällan (harvoin)
** ofta (usein)
** förr/tidigare/förut (aikaisemmin)
** alltid (aina)
** snart (pian)
** genast (heti)
** nyligen (äskettäin)

[[Luokka:Ruotsin kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ruotsin kieli/Verbien taivutus</title>
    <id>3187</id>
    <revision>
      <id>22621</id>
      <timestamp>2006-11-06T18:17:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Verbit taipuvat neljässä eri konjugaatiossa, joiden lisäksi on olemassa epäsäännöllisiä verbejä. Seuraavassa taulukossa on esimerkki jokaisesta konjugaatiosta. Kullekin konjugaatiolle ominaiset taivutuspäätteet ovat lihavoitu.

{| border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;4&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;&quot;
!
! infinitiivimuoto
! preesens
! imperfekti
! supiini
|-
| '''I'''
| jobb'''a'''
| jobb'''ar'''
| jobb'''ade'''
| jobb'''at'''
|-
| '''IIa'''
| ring'''a'''
| ring'''er'''
| ring'''de'''
| ring'''t'''
|-
| '''IIb'''
| köp'''a'''
| köp'''er'''
| köp'''te'''
| köp'''t'''
|-
| '''III'''
| bo
| bo'''r'''
| bo'''dde'''
| bo'''tt'''
|-
| '''IV'''
| bli
| bli'''r'''
| blev
| bliv'''it'''
|-
| '''epäs.'''
| sälja
| sälje'''r'''
| sålde
| sål'''t'''
|}

Huomattavaa:
* Toisen konjugaation verbi kuuluu '''IIb''':hen, jos sen viimeinen kirjain on k, p, s, t tai x. Muussa tapauksessa se kuuluu '''IIa''':han.
* Epäsäännöllisillä ja nelosryhmän verbeillä ei ole varsinaista logiikkaa taipumisessa, Wikikirjastossa on [[Ruotsin kieli/Epäsäännölliset verbit|lista sekä IV-konjugaation että epäsäännöllisistä verbeistä]].

Supiinia käytetään menneen ajan muodoissa ja apuverbinä on ''ha'': perfektissä muodossa har ja pluskvamperfektissä hade.

Tulevaa aikaa, erityisesti lähitulevaisuutta käsitellessä voidaan käyttää myös tavallista preesensiä. Muita mahdollisia tapoja ovat kommer att + infinitiivi -rakenne sekä apuverbin ska tai tänker avulla.

[[Luokka:Ruotsin kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Unix/Linux</title>
    <id>3190</id>
    <revision>
      <id>13074</id>
      <timestamp>2006-05-31T14:19:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:61.4 Tietokoneet]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.4 Tietokoneet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Vapautta tietoyhteiskuntaan!</title>
    <id>3191</id>
    <revision>
      <id>13256</id>
      <timestamp>2006-06-03T15:09:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>Luokittelin tämän luokkaa [[:Luokka:30.11 Sosiaaliset järjestelmät]] nimen perusteella. Nyt kun katson sisällysluetteloa, niin luokka tietokoneet vaikuttaa ilman muuta paremmalta.</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.4 Tietokoneet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Elektroniikka</title>
    <id>3193</id>
    <revision>
      <id>13099</id>
      <timestamp>2006-05-31T18:45:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:62.67 Elektroniikka]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:62.67 Elektroniikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:62.67 Elektroniikka</title>
    <id>3194</id>
    <revision>
      <id>13100</id>
      <timestamp>2006-05-31T18:46:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:6X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:6X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Elämänkatsomustieto</title>
    <id>3195</id>
    <revision>
      <id>13101</id>
      <timestamp>2006-05-31T18:47:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:17.07 Elämänkatsomustiedon oppikirjat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:17.07 Elämänkatsomustiedon oppikirjat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:17.07 Elämänkatsomustiedon oppikirjat</title>
    <id>3196</id>
    <revision>
      <id>13102</id>
      <timestamp>2006-05-31T18:47:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:1X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:1X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:51.07 Yleiset matematiikan oppikirjat</title>
    <id>3198</id>
    <revision>
      <id>13122</id>
      <timestamp>2006-06-01T08:27:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:5X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:5X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Englannin kieli</title>
    <id>3199</id>
    <revision>
      <id>13128</id>
      <timestamp>2006-06-01T08:30:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:89.5 Englannin kieli]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:89.5 Englannin kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:89.5 Englannin kieli</title>
    <id>3200</id>
    <revision>
      <id>13129</id>
      <timestamp>2006-06-01T08:30:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:8X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:8X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Graafinen suunnittelu</title>
    <id>3201</id>
    <revision>
      <id>13131</id>
      <timestamp>2006-06-01T08:32:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:75.1 Grafiikka]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:75.1 Grafiikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:75.1 Grafiikka</title>
    <id>3202</id>
    <revision>
      <id>13133</id>
      <timestamp>2006-06-01T08:33:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>c</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:7X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:IRC</title>
    <id>3203</id>
    <revision>
      <id>13134</id>
      <timestamp>2006-06-01T08:33:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:61.721 Sähköposti. Verkkojuttelu]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.721 Sähköposti. Verkkojuttelu]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:61.721 Sähköposti. Verkkojuttelu</title>
    <id>3204</id>
    <revision>
      <id>13135</id>
      <timestamp>2006-06-01T08:33:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:6X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:6X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Japanin kieli</title>
    <id>3205</id>
    <revision>
      <id>13147</id>
      <timestamp>2006-06-01T09:04:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Japanin kieli” uudelle nimelle ”Japani”: tai kaikki alasivut päinvastoin</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Japani]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:ProCaster DVD-002</title>
    <id>3208</id>
    <revision>
      <id>13163</id>
      <timestamp>2006-06-01T09:50:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:61.742 Kuvantoistotekniikka. Televisiotekniikka]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.742 Kuvantoistotekniikka. Televisiotekniikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Huomiota kaipaavat sivut</title>
    <id>3210</id>
    <revision>
      <id>13175</id>
      <timestamp>2006-06-01T10:45:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>luokka luotu, teksti kirjoitettu</comment>
      <text xml:space="preserve">Näiden sivujen asioissa, ulkoasussa, kielessä, esitysmuodossa tms. on korjattavaa. Siitä voi olla mainittu artikkelin keskustelusivulla tai itse artikkelissa olevassa korjattava-mallineessa. Kun olet korjannut sivun, poista &lt;nowiki&gt;{{korjattava}}&lt;/nowiki&gt;-malline, jolloin sivu häviää tästä listasta.

Jos löydät sivun, jossa on em. asioita väärin, saat sivun tähän luokkaan lisäämällä siihen tekstin &lt;nowiki&gt;{{korjattava|korjattavat asiat (esim. kieliasu)}}&lt;/nowiki&gt;. Komento tuottaa seuraavannäköisen mallineen:

{{korjattava|korjattavat asiat (esim. kieliasu)}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Malline</title>
    <id>3212</id>
    <revision>
      <id>13189</id>
      <timestamp>2006-06-01T12:48:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>wikipediasta</comment>
      <text xml:space="preserve">&amp;#123;{[[Malline:{{{1}}}|{{{1}}}]]}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Etusivun kirjat</title>
    <id>3213</id>
    <revision>
      <id>23332</id>
      <timestamp>2006-11-11T10:49:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tällä sivulla näkyvät, ja päivittyvät etusivulla olevat kirjat.

== Etusivulla näkyvät Päivänkirjat ==

Päivänkirja vaihtuu päivän numeron mukaan. Seuraavassa lista kaikista kierrossa olevista kirjoista:

{| border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;4&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;&quot;
! numero
! kirja
|-
| 01 [[Malline: EtusivuKirja 01|malline]]
| {{EtusivuKirja 01}}
|-
| 02 [[Malline: EtusivuKirja 02|malline]]
| {{EtusivuKirja 02}}
|-
| 03 [[Malline: EtusivuKirja 03|malline]]
| {{EtusivuKirja 03}}
|-
| 04 [[Malline: EtusivuKirja 04|malline]]
| {{EtusivuKirja 04}}
|-
| 05 [[Malline: EtusivuKirja 05|malline]]
| {{EtusivuKirja 05}}
|-
| 06 [[Malline: EtusivuKirja 06|malline]]
| {{EtusivuKirja 06}}
|-
| 07 [[Malline: EtusivuKirja 07|malline]]
| {{EtusivuKirja 07}}
|-
| 08 [[Malline: EtusivuKirja 08|malline]]
| {{EtusivuKirja 08}}
|-
| 09 [[Malline: EtusivuKirja 09|malline]]
| {{EtusivuKirja 09}}
|-
| 10 [[Malline: EtusivuKirja 10|malline]]
| {{EtusivuKirja 10}}
|-
| 11 [[Malline: EtusivuKirja 11|malline]]
| {{EtusivuKirja 11}}
|-
| 12 [[Malline: EtusivuKirja 12|malline]]
| {{EtusivuKirja 12}}
|-
| 13 [[Malline: EtusivuKirja 13|malline]]
| {{EtusivuKirja 13}}
|-
| 14 [[Malline: EtusivuKirja 14|malline]]
| {{EtusivuKirja 14}}
|-
| 15 [[Malline: EtusivuKirja 15|malline]]
| {{EtusivuKirja 15}}
|-
| 16 [[Malline: EtusivuKirja 16|malline]]
| {{EtusivuKirja 16}}
|-
| 17 [[Malline: EtusivuKirja 17|malline]]
| {{EtusivuKirja 17}}
|-
| 18 [[Malline: EtusivuKirja 18|malline]]
| {{EtusivuKirja 18}}
|-
| 19 [[Malline: EtusivuKirja 19|malline]]
| {{EtusivuKirja 19}}
|-
| 20 [[Malline: EtusivuKirja 20|malline]]
| {{EtusivuKirja 20}}
|-
| 21 [[Malline: EtusivuKirja 21|malline]]
| {{EtusivuKirja 21}}
|-
| 22 [[Malline: EtusivuKirja 22|malline]]
| {{EtusivuKirja 22}}
|-
| 23 [[Malline: EtusivuKirja 23|malline]]
| {{EtusivuKirja 23}}
|-
| 24 [[Malline: EtusivuKirja 24|malline]]
| {{EtusivuKirja 24}}
|-
| 25 [[Malline: EtusivuKirja 25|malline]]
| {{EtusivuKirja 25}}
|-
| 26 [[Malline: EtusivuKirja 26|malline]]
| {{EtusivuKirja 26}}
|-
| 27 [[Malline: EtusivuKirja 27|malline]]
| {{EtusivuKirja 27}}
|-
| 28 [[Malline: EtusivuKirja 28|malline]]
| {{EtusivuKirja 28}}
|-
| 29 [[Malline: EtusivuKirja 29|malline]]
| {{EtusivuKirja 29}}
|-
| 30 [[Malline: EtusivuKirja 30|malline]]
| {{EtusivuKirja 30}}
|-
| 31 [[Malline: EtusivuKirja 31|malline]]
| {{EtusivuKirja 31}}
|-
|}

== Pysyvä kirjalista ==

Kohdassa Kirjoja etusivulla on joka päivä seuraava lista:

{{Etusivun kirjat}}

== Ehdotuksia kirjoista ==

Tähän voisi koota listaa kirjoista, jotka on Wikikirjaston muokkaajien mielestä etusivukelpoisia. Tässä vaiheessa niitä ei varmaan erityisen montaa ole, joten niitä voi lisäillä suoraan listaan:

* '''Luonnontiede''':
** [[Paleontologia]]
** [[Solubiologia]]
* '''Matematiikka''':
** [[Matematiikan perusteita]]
* '''Kielet''':
** [[Iirin kieli]]
** [[Japani]]
* '''Teknologia''':
** [[GIMP]]
** [[Tietokoneet]]
** [[Tietoturva]]
** [[Ubuntu tutuksi]]
* '''Sekalaiset''':
** [[Työoikeus]]
** [[Topfield TF5X00]]
** [[Sukupuolenkorjausprosessi Suomessa]]
** [[Keittokirja]]
** [[Kodin ruukkukasvit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ruotsin kieli/Substantiivien taivutus</title>
    <id>3214</id>
    <revision>
      <id>15536</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:19:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Substantiivit taipuvat viidessä eri deklinaatiossa. Seuraavassa taulukossa on esimerkki jokaisesta deklinaatiosta. Kullekin deklinaatiolle ominaiset taivutuspäätteet ovat lihavoitu.

{| border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;4&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;&quot;
!
! yksikön epäm.
! yksikön määr.
! monikon epäm.
! monikon määr.
|-
| '''1'''
| en flicka
| flicka'''n'''
| flick'''or'''
| flick'''orna'''
|-
| '''2'''
| en pojke
| pojke'''n'''
| pojk'''ar'''
| pojk'''arna'''
|-
| '''3'''
| en elev
| eleven
| elev'''er'''
| elev'''erna'''
|-
|
| en sko
| sko'''n'''
| sko'''r'''
| sko'''rna'''
|-
| '''4'''
| ett äpple
| äpple'''t'''
| äpple'''n'''
| äpple'''na'''
|-
| '''5'''
| ett hus
| hus'''et'''
| hus
| hus'''en'''
|-
|
| en lärare
| läraren
| lärare
| lärarna
|}

Taivutusryhmiin kuuluvia sanoja:
# kaikki en-sukuiset a-loppuiset substantiivit
# kaikki en-sukuiset e-loppuiset substantiivit, myös monet yksitavuiset sekä -ing loppuiset substantiivit
# en-sukuisia yksitavuisia sekä sellaisia useampitavuisia, joilla on paino sanan lopuissa, kaikki -ion, -else, -het tai -ist -loppuiset substantiivit, myös ett-sukuisia, joiden monikon tunnus on -er tai -r
# kaikki ett-sukuiset vokaaliloppuiset
# kaikki ett-sukuiset konsonanttiloppuiset, lisäksi en-sukuiset -are, -er, -ande-loppuiset henkilöä tarkoittavat substantiivit

[[Luokka:Ruotsin kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Prettytable</title>
    <id>3215</id>
    <revision>
      <id>26827</id>
      <timestamp>2006-12-24T09:54:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>esimerkki</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;includeonly&gt;border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;4&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;&quot;&lt;/includeonly&gt;
&lt;noinclude&gt;
Tämä malline on luotu siistimpien taulukoiden tekemisen helpottamiseksi. Kun teet taulukon seuraavasti, se näkyy oletustaulukkoa siistimpänä:

&lt;pre&gt;&lt;nowiki&gt;
{| {{prettytable}}
! otsikko 1
! otsikko 2
|-
| rivi 1a
| rivi 1b
|-
| rivi 2a
| rivi 2b
|}
&lt;/nowiki&gt;&lt;/pre&gt;

Lopputulos näyttää tältä:

{| {{prettytable}}
! otsikko 1
! otsikko 2
|-
| rivi 1a
| rivi 1b
|-
| rivi 2a
| rivi 2b
|}

&lt;/noinclude&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ruotsin kieli/Lukusanoja</title>
    <id>3216</id>
    <revision>
      <id>15464</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:16:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">Seuraavassa on tyypillisimpiä lukuja peruslukuina, järjestyslukuina ja substantivoituina.

{| {{prettytable}}
!
! perusluku
! järjestysluku
! substantivoitu
|-
| 0
| noll
|
|
|-
| 1
| en / ett
| första / 1:a
| en etta 1
|-
| 2
| två
| andra / 2:a
| en tvåa 1
|-
| 3
| tre
| tredje / 3:e
| en trea 1
|-
| 4
| fyra
| fjärde / 4:e
| en fyra 1
|-
| 5
| fem
| femte / 5:e
| en femma 1
|-
| 6
| sex
| sjätte
| en sexa 1
|-
| 7
| sju
| sjunde
| en sjua 1
|-
| 8
| åtta
| åttonde
| en åtta 1
|-
| 9
| nio
| nionde
| en nia 1
|-
| 10
| tio
| tionde
| en tia 1
|-
| 11
| elva
| elfte
| 
|-
| 12
| tolv
| tolfte
|
|-
| 13
| tretton
| trettonde
|
|-
| 14
| fjorton
| fjortonde
|
|-
| 15
| femton
| femtonde
| 
|-
| 16
| sexton
| sextonde
|
|-
| 17
| sjutton
| sjuttonde
|
|-
| 18
| arton / aderton
| artonde / adertonde
|
|-
| 19
| nitton
| nittonde
|
|-
| 20
| tjugo
| tjugonde
|
|-
| 21
| tjugoen / tjugoett
| tjugoförsta
|
|-
| 22
| tjugotvå
| tjugoandra
|
|-
| 23
| tjugotre
| tjugotredje
|
|-
| 30
| trettio
| trettionde
|
|-
| 40
| fyrtio
| fyrtionde
|
|-
| 50
| femtio
| femtionde
| 
|-
| 60
| sextio
| sextionde
|
|-
| 70
| sjuttio
| sjuttionde
|
|-
| 80
| åttio
| åttionde
|
|-
| 90
| nittio
| nittionde
|
|-
| 100
| (ett) hundra
| hundrade
|
|-
| 111
| hundraelva
| hundraelfte
|
|-
| 123
| hundratjugotre
| hundratjugotredje
|
|-
| 200
| tvåhundra
| tvåhundrade
|
|-
| 1000
| (ett) tusen
| tusende
|
|-
| 10000
| tiotusen
| tiotusende
|
|-
| 100000
| hundratusen
| hundratusende
|
|-
| 1000000
| en miljon
| miljonte
|
|-
| 1000000000
| en miljard
| miljarde
|
|}

[[Luokka:Ruotsin kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Novial/Lektione 2</title>
    <id>3217</id>
    <revision>
      <id>15709</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:24:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] tekemään versioon</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Image:novflag.png|100px|thumb|Novialin lippu]]

==&lt;font color=&quot;#CC6600&quot;&gt;Li Hunde del Familie Baskerville&lt;/font&gt;==

'''Watson''': Bon jorne, doktoro Mortimer.

'''Mortimer''': Bon jorne. Ob vu es sinioro Sherlock Holmes?

'''Holmes''': No, lo es men amike, doktoro Watson.

'''Mortimer''': Plesure ke me renkontra vu, doktoro. Me sava vun nome. Sinioro Holmes, vu tre multim interesa me.

'''Holmes''': Me observa fro vun fingre ke vu fuma. Bonvoli sida e fuma. Pro quu vu visita nus disdi?

'''Mortimer''': Me have seriosi e exterordinari probleme. Me realisa ke vu es li duesmi autoritate in Europa…

'''Holmes''': Ya, sinioro! Que es unesmi?

'''Mortimer''': Li laboro de Monsieur Bertillon sembla bon a siential home.

'''Holmes''': Dunke, pro quu vu non konsulta lo?

'''Mortimer''': Lo sembla bon a siential home, ma me prefera konsulta vu in praktikal koses. Me espera ke me non ofense vu.

'''Holmes''': Nur pokim. Rakonta a nus li nature de vun probleme.

==&lt;font color=&quot;#CC6600&quot;&gt;Sanasto&lt;/font&gt;==


*'''a''' – ''-kkoon, -kköön (Englannin &quot;to&quot;)''
*'''amike''' – ''ystävä''
*'''autoritate'''  – ''auktoriteetti''
*'''bon(i) '''  – ''hyvä''
*'''bonvoli''' – ''(englannin &quot;(to) be willing, please&quot;)''
*'''de''' – ''-n''
*'''del'''  – ''-n (Määräinen muoto)''
*'''disdi''' – ''tänään''
*'''doktoro''' – ''tohtori''
*'''duesmi'''  – ''toinen''
*'''dunke''' – ''siksi''
*'''e''' – ''ja''
*'''es'''  – ''olen''
*'''espera'''  – ''toivoa''
*'''Europa''' – ''Eurooppa''
*'''exterordinari'''  – ''eriskummallinen''
*'''familie''' – ''perhe''
*'''fingre''' – ''sormi''
*'''fuma''' – ''polttaa (tupakkaa)''
*'''have''' – ''omistaa''
*'''home''' – ''henkilö''
*'''hunde''' – ''koira''     
*'''in'''  – ''-ssa -ssä''
*'''interesa''' – ''kiinnostaa''
*'''jorne'''  – ''päivä''
*'''ke'''  – ''tämä''
*'''konsulta'''  – ''neuvoa''
*'''kose''' – ''asia, esine''
*'''laboro''' – ''työ''
*'''li'''  – ''määräinen artikkeli (Englannin &quot;the&quot;)''
*'''lo''' – ''hän''
*'''ma''' – ''mutta''
*'''me'''  – ''minä''
*'''men'''  – ''minä, minun.''
*'''nature'''  – ''luonto''
*'''no'''  – ''ei''
*'''nome''' – ''nimi''
*'''non''' – ''ei (englannin &quot;not&quot;)''
*'''nur''' – ''vain''
*'''nus''' – ''me''
*'''ob'''  – ''(englannin &quot;is it that?&quot;)''
*'''observa''' – ''havainnoida''
*'''ofense''' – ''luokata''
*'''plesure''' – ''kunnia''
*'''pokim''' – ''vähän''
*'''praktikal(i) ''käytännöllinen''
*'''prefera''' – ''pitää parempana, suosia''
*'''pro''' – ''koska''
*'''pro quu''' – ''miksi''
*'''probleme''' – ''ongelma''
*'''que''' – ''kuka''
*'''rakonta''' – ''kertoa''
*'''realisa''' – ''tajuta''
*'''renkontra''' – ''tavata''
*'''sava'''  – ''tietää''
*'''sembla'''  – ''näyttää''
*'''seriosi''' – ''vakava''
*'''sida''' – ''istua''
*'''siential(i) ''tieteellinen''
*'''sinioro''' – ''herra''
*'''tre''' – ''erittäin''
*'''tre multim''' – ''erittäin paljon''
*'''unesmi''' – ''ensimmäinen''
*'''visita''' – ''vierailla''
*'''vu'''  – ''sinä''
*'''vun'''  – ''sinun''
*'''ya''' – ''todellakin''


==&lt;font color=&quot;#CC6600&quot;&gt;Kielioppia&lt;/font&gt;==

===&lt;font color=&quot;#FF9933&quot;&gt;Persoonapronominit&lt;/font&gt;===

*'''me''' – ''Minä'' 		
*'''nus''' – ''Me''
*'''vu''' – ''Sinä'' (one person) 	
*'''vus''' – ''Te'' (more than one person)
*'''lo''' – ''Hän'' (mies)
*'''los''' – ''He'' (mies)
*'''la''' – ''Hän'' (nainen)
*'''las''' – ''He'' (nainen)
*'''le''' – ''hän'' (nainen tai mies)
*'''les''' – ''he''
*'''lu''' – ''se''		
*'''lus''' – ''ne''

[[Luokka:Novial]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Wizoz feet.png</title>
    <id>3219</id>
    <revision>
      <id>25908</id>
      <timestamp>2006-12-10T15:13:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{{Vanha}}

Kuva Novialin oppikirjaan</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Wizoz munch.png</title>
    <id>3220</id>
    <revision>
      <id>25907</id>
      <timestamp>2006-12-10T15:13:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{{Vanha}}

Kuva Novialin oppikirjaan.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Wizoz munchkins.png</title>
    <id>3221</id>
    <revision>
      <id>25906</id>
      <timestamp>2006-12-10T15:12:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{{Vanha}}

Kuva Novialin oppikirjaan.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Wizoz silvershoes.png</title>
    <id>3222</id>
    <revision>
      <id>25905</id>
      <timestamp>2006-12-10T15:12:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{{Vanha}}

Kuva Novialin oppikirjaan.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Novial/Ozin Velho 2</title>
    <id>3223</id>
    <revision>
      <id>19536</id>
      <timestamp>2006-09-24T14:20:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Jaajaajoo|Jaajaajoo]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Jaajaajoo|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;small&gt;[[Novial|Novialin kotisivu]]

&lt;small&gt;[[Novial#The_Wizard_of_Oz_.C2.A0.C2.A0.C2.A0.C2.A0.C2.A0-_.C2.A0.C2.A0.C2.A0.C2.A0.C2.A0Li_Sorsiero_de_Oz|Kontenaje]] - [[Novial/Ozin_Velho_1|Chapitre 1]] - &lt;/small&gt;&lt;b&gt;Chapitre 2&lt;/b&gt;

&lt;small&gt;&lt;font color=&quot;#FF3399&quot;&gt;&lt;center&gt;'''Chapitre Du'''&lt;/center&gt;&lt;/font&gt;&lt;/small&gt;

&lt;font color=&quot;#FF3399&quot;&gt;&lt;center&gt;'''Li Konsilo kun li Munchkines'''&lt;/center&gt;&lt;/font&gt;

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;La blid vekisa per choko, talim subiti e severi ke si Dorothy non liad sur li moli lite la povud ha bli nosa. Kom esed, li skuso fad la ye halta pokitem spira e ye questiona se quu had eventa; e Toto posid sen koldi, mikri nase en lan fasie e ploretad malim. Dorothy sideskad rekti e observeskad ke li hause non movad; anke non esed sinlumosi, den li sune-brilio inveni tra li fenestre, lumisant li mikri chambre. La saltad fro sur sen lite e kun Toto an sen talones kursed e apertad li porte.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Li mikri puera kriad surprisat e regardad sirk la, sen okules kreskant plu e plu grandi pro li marvelosi vidatus kel la vidad.
[[Image:Wizoz_munchkins.png|none|right]]
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Li siklone had subplasa li hause tre dolsim – relat siklone – mid lande de marvelosi beleso. Esed amindi areas de verdosi gasone an omni flanke, kun majestosi arbres portant richi e saporosi fruktes. Multi belisi flores esed an omni flanke, e fogles kun rari e brilianti plumaje kantad e voletad in li arbres e arbustes. Pokim for esed mikri riverete,  torentant e sintiletant inter verdi rives, e sursurant per voise tre gratitudisant a mikri puera kel had lojia talim longitem sur li siki, grisi stepes.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Durant ke la stead regardant voluntim li stranji e beli vidatus, la observeskad venienti vers la grupe del maxim stranji homes kel la had irgitem unque vida. Les non esed tam grandi kam li kreskat homes kun kel la had sempre es familiari; ma anke les non esed tre mikri. Faktim, les semblad sirk tam alti kam Dorothy, kel esed bonim kreskat puere relat sen aje, quankam les esed, segun lesen aspektos, multi yares plu oldi.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Tri ek les esed viros e un esed fema, e omnes esed stranjim vestat. Les portat rondi chapeles kel vadad supru a mikri punte ye un pede super lesen kapes, kun mikri kloches sirk li bordes kel klochetad dolsim durant ke les movad. Li chapeles del viros esed blui; li mikri feman chapele esed blanki, e la portad blanki robe kel pendad kom faldes fro lan shultres. Super lu esed arosat mikri astres kel sintileskad in li sune kom diamantes. Li viros esed vestat in blue, del sami kolore kam sen chapeles, e portad bonim polit butes kun profundi rule de blue an li kulmines. Li viros, Dorothy pensad, esed sirk tam oldi kam Onklo Henry, den du ek les haved barbes. Ma li mikri fema esed sinduto multi plu oldi. Lan fasie esed kovrat per sulkes, lasen hares esed preske blanki, e la marchad kelkigrad rigidim.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Kand disi homes proximeskad li hause vor Dorothy stead in li porte, les pausad e chuchotad a mutu, quasi pavorosi ye veni plusim. Ma li mikri, oldi fema marchad til Dorothy, flekted basim e dikted, kun dolsi voise:

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; “Vu es bonvenit, maxim nobli Sorsiera, al lande del munchkines. Nus es talim gratitudosi a vu pro havant tua li Mali Sorsiera del Este, e pro liberisant nusen popule fro sklaviro.”

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Dorothy askoltad disi diktione surprisat. Quu li mikri fema volid dikte per noma la sorsiera, e per dikte ke la had tua li Mali Sorsiera del Este? Dorothy esed inosenti, non-nosiv, mikri puera, kel had bli porta per siklone a multi mailes fro sen heme; e la had nulitem tua ule durant sen toti vivo.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Ma li mikri fema evidentim expektad lan responso; dunke Dorothy dikted, sin hesito, ”Vu es tre kordial, ma mus es erore. Me non ha tua ule.“

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;“Vun hause ha, qualim unque,“ li mikri oldi fema repliked, kun rido, “e tu es li sami kose. Vida!“ la kontinuad, indikant al angule del hause. “Dar es lan du pedes, ankore saliant fro sub bloke de ligne.“
[[Image:Wizoz_feet.png|none|left]]
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Dorothy regardad, e krietad pro timo. Dar, verim, presisim sub li angule del grandi trave sur kel li hause stead, du pedes saliad, shuad in arjenti shues kun puntisat pede-fingres.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; “Ho ve! Ho ve!” Dorothy kriad, tenant sen manus kunu konsternatim. ”Li hause mus ha fala a sur la. Quu nus sal fa?”

”Nulu es faenda”, li mikri fema dikted kalmim.

”Ma que la esed?” Dorothy questionad.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;“La esed li Mali Sorsiera del Este, kom me ha dikte,” li mikri fema responsad. ”La ha tena omni li munchkines in sklaviro durant multi yares, forsant les sklavira por la noktim e jornim. Nun les omni es liberisat, e es gratitudosi a vu pro li favore.”

“Que li munchkines es?“, Dorothy questionad.

“Les es li popule kel habita dis lande del Este vor li Mali Sorsiera regnad.”

“Ob vu es munchkine?” Dorothy questionad.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;“No, ma me es lesen amike, quamkam me habita li lande del Norde. Kand les vidad kel Sorsiera del Este esed morit li munchkines sendad rapidi masajere a me, e me venid instantim. Me es li Sorsiera del Norde.“

“Ho, gratiosi!“ Dorothy kriad. “Ob vu es reali sorsiera?”

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; “Yes, verim,“ li mikri fema responsad. “Ma me es bon sorsiera, e li popule ama me. Me non es tam potenti kam esed li Mali Sorsiera kel regnad hir, si talim me self vud ha liberisa li popule.”

“Ma me kredad ke omni sorsieras esed mali,” dikted li puera, kel esed mi-pavorisat fasiant real sorsiera.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;“Ho, no, tu es grandi erore. Esed nur quar sorsieras in omni li Lande de Oz, e du ek las, tas kel lojia in li Norde e li Sude, es bon sorsieras. Me sava ke dis es veri, den me self es un ek las, e non pove erora. Tas kel lojiad in li Este e li Weste esed, ya, mali sorsieras; ma nun pro ke vu ha tua un ek las, es nur un Mali Sorsiera in omni li Lande de Oz – ta kel lojia in li Weste.“

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;“Ma,“ Dorothy dikted after penso durant un momente,“Tanta Em ha dikte a me ke omni li sorsieras esed morit – yares e yares ante nun.“

“Que es Tanta Em?“, questionad li mikri oldi fema.

“La es men tanta kel lojia in Kansas, fro vor me venid.”
[[Image:Wizoz_munch.png|none|right]]
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Li Sorsiera del Norde semblad pensa durant kelki tempe, kun sen kape sube e sen okules vers li tere. Tand la regardeskad supru e dikted, ”Me non sava vor Kansas es, den me nulitem ante audid ti lande ye bli mentiona. Ma dikte a me, ob lu es sivilisat lande?”

”Ho, yes,” Dorothy respondad.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;”Dunke tu explika lu. In sivilisat landes me kreda ke es nuli restanti sorsieras, ni sorsieros, ni magas, ni magos. Ma, komprenda, li Lande de Oz nulitem ha es sivilisat, pro ke nus es separat fro omni li seteri monde. Pro tu nus ankore have sorsieras e sorsieros inter nus.“

“Que es li sorsieros?” Dorothy questionad.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; “Oz self es li Grandi Sorsiero,” li Sorsiera respondad, basifikant sen voise a susuro. “Lo es plu potenti kam omni seteri nus kombinat. Lo lojia in li Urbe de Smeraldes.”

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Dorothy saled questiona altri questione, ma jus tand li munchkines, kel had proximu stea silentiosim, klamad lautim e indikad vers li angule del hause vor li Mali Sorsiera had lia.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;“Quu es?” li mikri oldi fema questionad, e regardad, e komensad rida. Li pedes del morit Sorsiera had totim desaperi, e nulu restad exept li arjenti shues.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;”La esed talim oldi,” li Sorsiera del Norde explikad, ke la parsikeskad rapidim sub li sune. Tu es li fine de la. Ma li arjente shues es vun, e vu sal have lus por porta.” La moved sen manu subu e prendad supru li shues, e after skusa li polve ek lus donad lus a Dorothy.

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; “Li Sorsiera del Este esed fieri ye ti arjenti shues,” un ek li munchkines dikted, “e es kelki sorsio relat lus; ma quu lu es nus nulitem savad.”

Dorothy portad li shues en li hause e plasad lus sur li table. Tand la riveni eku al munchkines e dikted:

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; “Me pavoreta e voli retrovada a men tanta e onklo, pro ke me es serti ke les sal pavoreta pri me. Ob vu pove helpa me trova men vie?”

Li munchkines e li Sorsiera regardad mutu, e tand Dorothy, e tand osilifikad sen kapes.

“In li Este, non ferni fro hir,” dikted un, “es grandi desertu, e nule povud vado trans lu e viva.“ 

“Es sami in li Sude,“ altre dikted, “den me ha es dar e vida lu.“ Li Sude es li lande del quadlinges.“
[[Image:Wizoz_silvershoes.png|none|right]]
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;“On ha dikte,“ li triesmi home dikted, &quot;ke es sami in li Weste. E ti lande, vor li Winkies lojia, es regnat dal Mali Sorsiera del Weste, kel vud fa vu sen sklave si vu vada lan vie.“

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;“Li Norde es men heme,“ li oldi siniora dikted, &quot;e an sen borde es li sami grandi desertu kel sirkumda disi Lande de Oz. Me regreta, men kara, ke vu sal mus lojia che nus.“

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Dorothy komensad ploreta pro disu, den la sentid solitari inter dis omni stranji homes. Lan lakrimes semblad chagrina li kordial munchkines den les instantim ekprendad sen nase-tukes e komensad plora anke. Pri li mikri oldi fema, la froprendad sen bonete e balansad li punte sur li kulmine de sen nase, durant ke la kontad ”Un, du, tri” kun soleni voise. Instantim li bonete chanjad en plake de ardese, sur kel esed skriptet kom grandi, blanki literes de krete:

”LET DOROTHY VADA AL URBE DE SMERALDES”

&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Li mikri oldi fema prendad li plake fro sen nase, e havent lekte li vordes sur lu, questionad, ”Ob vun nome es Dorothy, men kara?”

&quot;Yes,&quot; li puere respondad, regardant supru e sikisant sen lakrimes.

&quot;Dunke vu mus vada al Urbe de Smeraldes. Tamen Oz sal helpa vu.&quot;

&quot;Vor es li urbe?&quot; Dorothy questionad.

&quot;Lu es exaktim mid li lande, e es regnat da Oz, li Grandi Sorsiero pri kel me ha dikte a vu.&quot;

&quot;Ob lo es bon viro?&quot; li puere questionad pavoretosim.

&quot;Lo es bon Sorsiero. Ob lo es viro o non me non pove dikte, den me nulitem ha vida lo.&quot;

&quot;Qualim me pove ariva dar?&quot; Dorothy questionad.

&quot;Vu mus marcha. Lu es longi voyaje, tra lande kel es kelkitem plesanti e kelkitem deslumosi e horosiv. Tamen, me sal usa omni magi artes kel me sava por protekte vu.&quot;

&quot;Ob vu non sal vada kun me?&quot; pledad li puera, kel had komensa vida li mikri, oldi fema kom sen soli amike.

&quot;No, me non pove fa lu,&quot; la respondad, &quot;ma me sal dona a vu men basio, e nule sal osa nosa persone kel ha bli basia dal Sorsiera del Norde.&quot;

La proximeskad Dorothy e basiad la dolsim sur li fronte. Vor lan labies tuchad li puera les restisad rondi, briliant marke, kom Dorothy deskovrad bald aftru.

&quot;Li vie al Urbe de Smeraldes es pavat per gelbi brike,&quot; li Sorsiera dikted, &quot;dunke vu non pove misa lu. Kand vu sal ariva a Oz non tima lo, ma dikte vun rakonte e prega ke lo helpa vu. Adie, men kara.&quot;

[[Luokka:Novial]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Pinaattipiirakka</title>
    <id>3224</id>
    <revision>
      <id>26053</id>
      <timestamp>2006-12-13T16:18:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>tarvikkeet</comment>
      <text xml:space="preserve">== Tarvikkeet ==

* pyöreä piirasvuoka, halkaisija noin 25 senttimetriä
* Paistinpannu
* 2 sekoituskulhoa; pohjalle ja päällykselle
* Leikkuulauta ja veitsi

== Ainekset ==

=== Pohja ===

* 150 g  voita
*  3 dl  jauhoja
*  1 tl  leivinjauhetta
*  1     muna

=== Sisus ===

* sieniä
* sipulia
* tomaattia
* paprikaa
* pinaattia
* fetaa

=== Päällys ===

* 2 munaa
* purkki kermaviiliä
* mausteita

== Ohje ==

* Paista pilkotut sienet ja sipuli pannulla.
* Möyssää pohjan ainekset keskenään sekaisin massaksi. Taputtele pohjaksi vuoalle.
* Aseta vihannekset piirakan sisukseksi.
* Möyssää päällysainekset massaksi ja kaada piirakan päälle.
* Paista uunissa 200 asteessa noin 25 minuuttia.

[[Luokka:Keittokirja|Pinaattipiirakka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Paleontologia</title>
    <id>3225</id>
    <revision>
      <id>24901</id>
      <timestamp>2006-11-25T09:03:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <comment>palautus</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding: 1em; clear: both; background-color: beige&quot;&gt;
[[Kuva:Paleontologist_chipping.jpg|thumb|Paleontologi työssään puhdistamassa kiviainesta dinosaurusfossiilin päältä.]]
__TOC__

== Johdanto ==

Paleontologia on luonnontiede, joka tutkii menneisyyden elämää. Tämän wikikirjan on tarkoitus antaa kaikille aiheesta kiinnostuneille perustietoja asiasta. Mikäli haet yleistietoja paleontologian tutkimuskohteista, niin katso kirjaa [[Elämän historia]].

== Sisältö ==

*[[Paleontologia/Geologiset aikakaudet|Geologiset aikakaudet]]
*[[Paleontologia/Fossiilit|Fossiilit]]
*[[Paleontologia/Mitä paleontologia on|Mitä paleontologia on]]
*[[Paleontologia/Tutkimusmenetelmiä|Paleontologisia tutkimusmenetelmiä]]
*[[Paleontologia/Historia|Paleontologian historia]]
*[[Paleontologia/Paleontologiaan liittyvät tieteet|Paleontologiaan liittyvät tieteet]]

== Aiheesta muualla ==
{{Wikipedia|Paleontologia|Paleontologia}}

*[http://en.wikipedia.org/wiki/Paleontology Englanninkielisen wikipedian artikkeli paleontologiasta]
*[[w:Paleontologia|Suomenkielisen wikipedian artikkeli paleontologiasta]]
*[http://en.wikibooks.org/wiki/Paleontology Paleontology -kirja englanninkielisessä wikibooksissa]

&lt;/div&gt;
[[Luokka:Paleontologia]]

[[en:paleontology]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:PHP</title>
    <id>3229</id>
    <revision>
      <id>13295</id>
      <timestamp>2006-06-03T17:21:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:61.722 Verkkojulkaiseminen]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.722 Verkkojulkaiseminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:61.722 Verkkojulkaiseminen</title>
    <id>3230</id>
    <revision>
      <id>13297</id>
      <timestamp>2006-06-03T17:21:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:6X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:6X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Matematiikan perusteita</title>
    <id>3231</id>
    <revision>
      <id>13304</id>
      <timestamp>2006-06-03T17:47:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:51 Matematiikka]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:51 Matematiikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Paleontologia</title>
    <id>3232</id>
    <revision>
      <id>13392</id>
      <timestamp>2006-06-05T10:46:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva: Allosaurus1.jpg|thumb|Allosaurus]]

Tästä luokasta löydät kirjan [[Paleontologia]] -sivut.

[[Luokka:55.4 Paleontologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:55.4 Paleontologia</title>
    <id>3233</id>
    <revision>
      <id>13308</id>
      <timestamp>2006-06-03T17:49:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:5X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:5X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Paleontologia/Geologiset aikakaudet</title>
    <id>3234</id>
    <revision>
      <id>24248</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:59:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerab</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Paleontologia}}

&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding:5px; clear: both; background-color: beige&quot;&gt;
__TOC__

==Mikä geologinen ajanlasku on?==
'''Geologinen ajanlasku''' jakaa Maapallon historian viimeisimmät noin 4,5 miljardia vuotta kansainvälisesti sovittuihin nimettyihin ajanjaksoihin, joiden pituus vaihtelee miljoonista vuosista tuhansiin miljooniin vuosiin.

Geologiset ajanjaksot luokitellaan '''eoneihin, maailmankausiin, kausiin ja epookkeihin'''. Myös epookit voidaan jakaa edelleen lyhyempiin ajanjaksoihin.

===Nimitysten selityksiä===
*'''eoni''' on jakso, joka kestää puolesta miljardista kahteen miljardia vuotta
*'''maailmankausi''' kestää satoja miljoonia vuosia
*'''kausi''' kestää alle sata miljoonaa vuotta
*'''epookki''' kestää kymmeniä miljoonia vuosia

==Geologinen aikataulukko merkittävien tapahtumien kanssa ==

{| class=&quot;wikitable&quot; border=&quot;0&quot; align=&quot;center&quot; cellpadding=&quot;3&quot; cellspacing=&quot;1&quot; style=&quot;empty-cells:show; margin-left:1em; margin-bottom:0,5em; background:#ffffff;&quot; width=&quot;95%&quot;
|-
! Eoni
! Maailmankausi
! colspan=&quot;2&quot;|Kausi&lt;sup&gt;1&lt;/sup&gt;
! Epookki
! Merkittäviä tapahtumia
! Kauden alku&lt;br&gt; miljoonaa&lt;br/&gt;vuotta sitten&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;
|-
| rowspan=&quot;37&quot; style=&quot;background:#B3E2D1&quot; | [[w:Fanerotsooinen|Fanerot-&lt;br&gt;sooinen]]
| rowspan=&quot;7&quot; style=&quot;background:#FFFF00&quot; | [[w:Kenotsooinen|Kenot-&lt;br&gt;sooinen]]&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;
| colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#FDCC8A&quot; rowspan=&quot;4&quot; |[[w:Neogeeni|Neogeeni]]
| style=&quot;background:#FFFFB3&quot; | [[w:Holoseeni|Holoseeni]]
| Jääkauden loppu ja nykyajan sivilisaation nousu.
| style=&quot;background:#FFFFB3&quot; | 0,011430 ± 0,00013 &lt;sup&gt;9&lt;/sup&gt; 
|-
| style=&quot;background:#FFFF62&quot; | [[w:Pleistoseeni|Pleistoseeni]]
| Monien nisäkkäiden kukoistus ja tuho (Pleistoseenin megafauna). Jääkausi. Nykyihminen kehittyy ja saapuu Eurooppaan 35000 vuotta sitten.
| style=&quot;background:#FFFF62&quot; | 1,806 ± 0,005 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt;
|-
| style=&quot;background:#FEEBAC&quot; |[[w:Plioseeni|Plioseeni]]
| Nykyinen jäätiköitymiskausi voimistuu. Kylmä ja kuiva ilmasto. Etelänapinat, ihmissuvun välittömät edeltäjät ilmestyvät, monet nykyiset eläinlajit ilmestyvät. 
| style=&quot;background:#FEEBAC&quot; | 5,332 ± 0,005 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt;
|-
| style=&quot;background:#FFDE00&quot; | [[w:Mioseeni|Mioseeni]]
| Lauhkea ilmasto. Vuorijonoja muodostuu pohjoisella pallonpuoliskolla. Nisäkäs- ja lintuheimoja, muistuttavat jo nykyisiä. Hevoset ja mastodontit jakautuvat eri suuntiin kehittyviin ryhmiin. Heinää kasvaa kaikkialla. Ensimmäiset ihmistä hiukan muistuttavat apinat, hominoidit, laji ''Sahelanthropus''.
| style=&quot;background:#FFDE00&quot; | 23,03 ± 0,05 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt;
|-
| rowspan=&quot;3&quot; colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#FFB300&quot; | [[w:Paleogeeni|Paleogeeni]]
| style=&quot;background:#EAC672&quot; | [[w:Oligoseeni|Oligoseeni]]
| Lämmin ilmasto. Nopea eläimistön kehitys ja lajiutuminen, varsinkin nisäkkäiden. Monien nykyisten koppisiemenisten kehitys ja lajiutuminen.
| style=&quot;background:#EAC672&quot; | 33,9±0,1 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt;
|-
| style=&quot;background:#EAAD43&quot; | [[w:Eoseeni|Eoseeni]]
| Alkeelliset nisäkkäät (mm. Creodontit, Condylarthit, Uintatheerit jne. muinaisnisäkkäät) kukoistavat ja kehittyvät. Muutamia nykyisiä eläinheimoja ilmestyy, alkeelliset valaat lajiutuvat. Ensimmäiset heinäkasvit.  Antarktis jäätyy uudestaan, nykyisen jäätiköitymisajan alku.
| style=&quot;background:#EAAD43&quot; | 55,8±0,2 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt;
|-
| style=&quot;background:#EB9301&quot; | [[w:Paleoseeni|Paleo-&lt;br&gt;seeni]]
|  Trooppinen ilmasto. Nykyiset kasvit, nisäkkäät lajiutuvat alkeellisiin kehityslinjoihin dinosaurusten tuhon jälkeen. Ensimmäiset suurnisäkkäät, karhun tai virtahevon kokoisia.
| style=&quot;background:#EB9301&quot; | 65,5±0,3 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt; 
|-
| rowspan=&quot;8&quot; style=&quot;background:#7FAD51&quot; | [[w:Mesotsooinen|Mesot-&lt;br&gt;sooinen]]
| rowspan=&quot;2&quot; colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#7FC31C&quot; | [[w:Liitukausi|Liitu-&lt;br&gt;kausi]]
| style=&quot;background:#DEF197&quot; | [[w:myöhäisliitukausi|Ylä/&lt;br&gt;Myöhäis]]
| rowspan=&quot;2&quot; |  Koppisiemeniset kasvit ilmestyvät, samalla uusia hyönteistyyppejä. Nykyaikaisempia luukaloja, ''Teleostei''. Ammoniitit, belemniitit, piikkinahkaiset ja sienieläimet kaikki yleisiä. Monia uusia dinosauruslajeja, (mm. tyrannosaurit,  titanosaurit, hadrosaurit ja sarvekkaat dinosaurukset) kehittyy maalla. Nykyaikaiset krokotiilit ja mosasaurit  ja nykyaikaiset hait ilmestyvät meriin. Alkeelliset linnut korvaavat asteittain lentoliskot. Munivat- (''Monotremes''), pussieläin- ja istukalliset nisäkkäät ilmestyvät. Gondwana -manner hajoaa. Kauden lopussa dinosaurukset ja monet muut lajit tuhoutuvat todennäköisesti asteroiditörmäyksessä.
| style=&quot;background:#DEF197&quot; | 99,6±0,9 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt;
|-
| style=&quot;background:#B3DF7F&quot; | [[w:Varhaisliitukausi|Ala/&lt;br&gt;Varhais]]
| style=&quot;background:#B3DF7F&quot; | 145,5 ± 4,0
|-
| rowspan=&quot;3&quot; colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#4DB47E&quot; | [[w:Jurakausi|Jura-&lt;br&gt;kausi]]
| style=&quot;background:#CCEBC5&quot; | [[w:Myöhäisjurakausi|Ylä/&lt;br&gt;Myöhäis/&lt;br&gt;Malm]]
| rowspan=&quot;3&quot; |  Paljassiemeniset, erityisesti havupuut, ''Bennettitales'', käpypalmut ja saniaiset tavallisia. Monia dinosaurustyyppejä, sauropodit, carnosaurit, stegosaurit (harjaliskot). Nisäkkäät yleisiä, mutta pieniä. Ensimmäiset linnut ja suomumatelijat. Kalaliskot ja joutsenliskot lajiutuvat. Simpukat, ammoniitit ja belemniitit tavallisia. Piikkinahkaiset tavallisia, myös merililjat (''Crinoidea''), meritähdet, sienieläimet ja nykyiset brakiopodit (''Terebratulida'', ''Rhynchonellida''). Pangea hajoaa Gondwanaan  ja Laurasiaan.
| style=&quot;background:#CCEBC5&quot; | 161,2 ± 4,0
|-
| style=&quot;background:#7FCA93&quot; | [[w:Keskijurakausi|Keski/&lt;br&gt;Dogger]]
| style=&quot;background:#7FCA93&quot; | 175,6 ± 2,0 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt;
|-
| style=&quot;background:#66C292&quot; | [[w:Varhaisjurakausi|Ala/&lt;br&gt;Varhais/&lt;br&gt;Lias]]
| style=&quot;background:#66C292&quot; | 199,6 ± 0,6
|-
| rowspan=&quot;3&quot; colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#67C3B7&quot; | [[w:Triaskausi|Trias-&lt;br&gt;kausi]]
| style=&quot;background:#CCECE1&quot; | [[w:Varhaistriaskausi|Ylä/&lt;br&gt;Myöhäis/&lt;br&gt;Keuper]]
| rowspan=&quot;3&quot; | Arkosaurit (''Archosauria'') hallitsevin lajiryhmä: maalla dinosaurukset, merissä kalaliskot ja nothosaurit, ilmassa pterosaurit. Kynodontit kehittyvät pienemmiksi ja nisäkäsmäisemmiksi. Ensimmäiset nisäkkäät ja krokotiilieläimet ilmestyvät. ''Dicrodium''-kasvisto yleistä maalla. Monia suuria vesistöjen sammakkoeläimiä (''Temnospondyli''). Ammoniitit (''Ceratitida'')  erittäin yleisiä. Nykyiset korallit ja viuhkaeväiset kalat(''Teleostei'') ilmestyvät, kuten myös monien nykyisten hyönteisten kehityslinjat.
| style=&quot;background:#CCECE1&quot; | 228,0 ± 2,0
|-
| style=&quot;background:#99D7BE&quot; | [[w:Keskitriaskausi|Keski/&lt;br&gt;Muschel-&lt;br&gt;kalk]]
| style=&quot;background:#99D7BE&quot; | 245,0 ± 1,5
|-
| style=&quot;background:#67B39F&quot; | [[w:Varhaistriaskausi|Ala/&lt;br&gt;Varhais/&lt;br&gt;Bundt-&lt;br&gt;sand-&lt;br&gt;stein]]
| style=&quot;background:#67B39F&quot; | 251,0 ± 0,4 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt; 
|-
| rowspan=&quot;22&quot; style=&quot;background:#80B5D5&quot; | [[w:Paleotsooinen|Paleot-&lt;br&gt;sooinen]]
| rowspan=&quot;3&quot; colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#67C6DE&quot; | [[w:Permikausi|Permikausi]] :&lt;br&gt;ylä- ja&lt;br&gt; alapermi
| style=&quot;background:#B3E3EE&quot; | [[w:Lopingian|Lopingian]]
| rowspan=&quot;3&quot;|  Mantereet törmäävät yhteen supermanner Pangeaksi. Synapsidimatelijat tavallisiksi (Pelycosaurit ja Therapsidit), paramatelijat ja  sammakkoeläimiä (''Temnospondyli'') edelleen yleisiä. Permikauden puolessavälissä hiilikauden kasvisto korvautui paljassiemenisillä kasveilla (''Gymnospermae''). Koppakuoriaiset ja kärpäset kehittyivät. Meren eläimet kukoistivat matalilla, lämpimillä riutoilla. Brakiopodit (''Productida'', ''Spiriferida''), simpukat, kalkkiplankton, ja ammoniitit kaikki yleisiä. Permo-hiilijääkauden loppu. Kauden lopussa 95-99% Maan elämästä tuhoutui luultavasti asteroiditörmäyksessä tai jättitulivuorenpurkauksissa.
| style=&quot;background:#B3E3EE&quot; |  260,4 ± 0,7 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt;
|-
| style=&quot;background:#99D8D8&quot; | [[w:Guadalupian|Guadalupian]]
| style=&quot;background:#99D8D8&quot; | 270,6 ± 0,7 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt;
|-
| style=&quot;background:#80CEC9&quot; | [[w:Cisuralian|Cisuralian]] 
| style=&quot;background:#80CEC9&quot; | 299,0 ± 0,8 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt;
|-
| rowspan=&quot;3&quot; colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#689FCA&quot; | [[w:Kivihiilikausi|Kivihiili-&lt;br&gt;kausi/]]&lt;br&gt;[[w:Pennsylvaniakausi|Penn-&lt;br&gt;sylva-&lt;br&gt;nia&lt;sup&gt;4&lt;/sup&gt;]] 
| style=&quot;background:#689FCA&quot; | [[w:Myöhäispennsylvania|Ylä/&lt;br&gt;Myöhäis]]
| rowspan=&quot;3&quot; | Siivekkäät hyönteiset (''Pterygota'') ilmestyvät ja ovat yleisiä.  Jotkut hyönteiset (varsinkin ''Protodonata'' ja ''Palaeodictyoptera'') kasvavat suuriksi. Sammakkoeläimet yleisiä ja monilajisia.  Ensimmäiset matelijat, hiilimetsiä eli sanikkaismetsiä (puumaisia kasveja ''Lepidodendron'', ''Sigillaria'', ''Calamites'', ''Cordaites'' jne.) ilmakehässä runsaasti happea. Merissä ammonitiitit, brakiopodit, sammaleläimet (''Bryozoa''), simpukat, korallit jne. tavallisia.
| style=&quot;background:#689FCA&quot; | 306,5 ± 1,0
|-
| style=&quot;background:#689FCA&quot; | [[w:Keskipennsylvania|Keski]]
| style=&quot;background:#689FCA&quot; | 311,7 ± 1,1
|-
| style=&quot;background:#689FCA&quot; | [[w:Varhaispennsylvania|Ala/&lt;br&gt;Varhais]]
| style=&quot;background:#689FCA&quot; | 318,1 ± 1,3 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt;
|-
| rowspan=&quot;3&quot; colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#8091AD&quot; | [[w:Kivihiilikausi|Kivihiili-&lt;br&gt;kausi/]]&lt;br&gt;  
[[w:Mississippikausi|Missis-&lt;br&gt;sippi-&lt;br&gt;kausi&lt;sup&gt;4&lt;/sup&gt;]]
| style=&quot;background:#8091AD&quot; | [[w:Myöhäismississippikausi|Ylä/&lt;br&gt;Myöhäis]]
| rowspan=&quot;3&quot; |  Suuria alkeellisia puita, tetrapodit (ensimmäiset nelijalkaiset), murtoveden- ja amfibit eurypteridit. Rhizodontit hallitsevia makean veden saalistajia. Merissä alkeelliset hait (''Chondrichthyes'')  yleisiä ja runsaslajisia. Piikkinahkaiset (varsinkin merililjat ja blastoidit) yleisiä, korallit, sammaleläimet (''Bryozoa''), ja brakiopodit (''Productida'', ''Spriferida'' jne.) hyvin tavallisia. Ammoniitit tavallisia, trilobiitit ja nautiloidit vähenemässä. Itäisen Gondwanan jäätiköityminen.
| style=&quot;background:#8091AD&quot; | 326,4 ± 1,6
|-
| style=&quot;background:#8091AD&quot; | [[w:Keskimississippikausi|keski]]
| style=&quot;background:#8091AD&quot; | 345,3 ± 2,1
|-
| style=&quot;background:#8091AD&quot; | [[w:Varhaismississippikausi|Ala/&lt;br&gt;Varhais]]
| style=&quot;background:#8091AD&quot; | 359,2 ± 2,5 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt;
|-
| rowspan=&quot;3&quot; colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#9999C9&quot; | [[w:Devonikausi|Devoni-&lt;br&gt;kausi]]
| style=&quot;background:#CBBDDC&quot; | [[w:Myöhäisdevonikausi|Ylä/&lt;br&gt;Myöhäis]]
| rowspan=&quot;3&quot;| Ensimmäiset liekokasvit ja kortteet sekä progymnospermit (esisiemenkasvit, ensimmäiset siemenkasvit), ensimmäiset puut (''Archaeopteris''). Ensimmäiset siivettömät hyönteiset. Merissä brakiopodit (''Strophemenia'', ''Atrypida''), ''Tabulata''-pöytäkorallit ja ''Rugosa''-sarvikorallit,  merililjat (''Crinoidea'') tavallisia. Ammoniitit (''Goniatitida'') tavallisia, pääjalkaisten alaluokka  ''Coleoidea'' ilmestyy, trilobiittien lajisto vähentyy. Luokan ''Agnatha'' panssarikalat häviämässä. Leualliset kalat (placodermit, varsieväiset- ja viuhkaeväiset kalat, alkeelliset hait) merissä yleisiä. Ensimmäiset neliraajaiset (tetrapodit), jotka silti vielä kokonaan vesissä.  &quot;Vanha punainen manner&quot; (Euramerikka)
| style=&quot;background:#CBBDDC&quot; | 385,3 ± 2,6 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt;
|-
| style=&quot;background:#9983BE&quot; | [[w:Keskidevonikausi|Keski]]
| style=&quot;background:#9983BE&quot; | 397,5 ± 2,7 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt;
|-
| style=&quot;background:#807DBA&quot; | [[w:Varhaisdevonikausi|Ala/&lt;br&gt;Varhais]]
| style=&quot;background:#807DBA&quot; | 416,0 ± 2,8 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt;
|-
| rowspan=&quot;4&quot; colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#B172B6&quot; | [[w:Siluurikausi|Siluuri-&lt;br&gt;kausi]]
| style=&quot;background:#E9C7E2&quot; | [[w:Pridoli|Pridoli]]
| rowspan=&quot;4&quot;|Ensimmäiset putkilokasvit maalla, ensimmäiset maaeläimet: tuhatjalkaisia ja arthropleurideja (niveljalkaisia), ensimmäiset leualliset kalat, monentyyppisiä leuattomia  panssarikaloja. Suuria meriskorpioneja (''Eurypterida''). ''Tabulata''-pöytäkorallit ja ''Rugosa''-sarvikorallit, brakiopodit  (''Pentamerida'', ''Rhynchonellida'' jne.), ja merililjat kaikki yleisiä; trilobiitit ja nilviäiset monilajisia.  Graptoliitit eivät enää niin runsaslajisia.
| style=&quot;background:#E9C7E2&quot; | 418,7 ± 2,7 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt;
|-
| style=&quot;background:#CAA7D1&quot; | [[w:Ludlow-eepokki|Ludlow]]
| style=&quot;background:#CAA7D1&quot; | 422,9 ± 2,5 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt;
|-
| style=&quot;background:#B189B3&quot; | [[w:Wenlock-eepokki|Wenlock]]
| style=&quot;background:#B189B3&quot; | 428,2 ± 2,3 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt;
|-
| style=&quot;background:#9858A8&quot; | [[w:Llandovery-eepokki|Llandovery]]
| style=&quot;background:#9858A8&quot; | 443,7 ± 1,5 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt; 
|-
| rowspan=&quot;3&quot; colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#F981A6&quot; | [[w:Ordovikikausi|Ordoviki-&lt;br&gt;kausi]]
| style=&quot;background:#FBB4BD&quot; | [[w:Myöhäisordovikikausi|Ylä/&lt;br&gt;Myöhäis]]
| rowspan=&quot;3&quot; |  Selkärangattomat monimuotoisia ja monia uusia lajeja kehittyy. Varhaiset korallit]], [[brakiopodit (''Orthida'', ''Strophomenida'' jne.), simpukat, nautiloidit, trilobiitit, raakkuäyriäiset, sammaleläimet (''Bryozoa''), piikkinahkaiset (''Echinodermata''): ''Cystoidea'', merililjoja (''Crinoidea''), meritähtiä jne., graptoliittien lajiutumista, ja muuta lajistoa.  Konodontit (''Conodonta'')  olivat planktonmaisia alkeellisia selkäjänteisiä, jotka ilmestyvät ordovikin alussa. Jääkausi kauden lopussa. Ensimmäiset hyvin alkeelliset maakasvit.
| style=&quot;background:#FBB4BD&quot; | 460,9 ± 1,6 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt;
|-
| style=&quot;background:#FA9AB1&quot; | [[w:Keskiordovikikausi|keski]]
| style=&quot;background:#FA9AB1&quot; | 471,8 ± 1,6 
|-
| style=&quot;background:#E67DA4&quot; | [[w:Varhaisordovikikausi|Ala/&lt;br&gt;Varhais]]
| style=&quot;background:#E67DA4&quot; | 488,3 ± 1,7 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt; 
|-
| rowspan=&quot;3&quot; colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#FB805F&quot; | [[w:Kambrikausi|Kambri-&lt;br&gt;kausi]]
| style=&quot;background:#FDCDB8&quot; | [[w:Furongian|Furongian]]
| rowspan=&quot;3&quot; |  Kambrin räjähdys, eläinlajisto kehittyy huimasti eri suuntiin. Yli puolet eliökunnan pääjaksoista ilmestyy, ja monia jo sukupuuttoon kuolleita ja arvoituksellisia muotoja. Pikarisienet ''Archeocyatha'' yleisiä varhaisella kambrikaudella. Trilobiitit, ''Priapulida'', sienieläimet, brakiopoditit (lonkerojalkaisia nilviäisiä), ja monet muut muodot yleisiä. Ensimmäiset selkäjänteiset.  Anomalocaridit suurimpia saalistajia. Ediacariaeläimet ensin harvinaisia, sitten kuolevat sukupuuttoon.
| style=&quot;background:#FDCDB8&quot; | 501,0 ± 2,0 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt;
|-
| style=&quot;background:#E8AE97&quot; | [[w:Keskikambri|Keski]]
| style=&quot;background:#E8AE97&quot; | 513,0 ± 2,0
|-
| style=&quot;background:#E77C72&quot; | [[w:Varhaiskambri|Ala/&lt;br&gt;Varhais]]
| style=&quot;background:#E77C72&quot; | 542,0 ± 1,0 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt; 
|-
| rowspan=&quot;10&quot; style=&quot;background:#CCD891&quot; | [[w:Proterotsooinen|Prote-&lt;br&gt;rotsoo-&lt;br&gt;inen]]&lt;br&gt;&lt;sup&gt;5&lt;/sup&gt;
| rowspan=&quot;3&quot; style=&quot;background:#CAA595&quot; | [[w:Neoproterotsooinen|Neo-&lt;br&gt;prote-&lt;br&gt;rotsoo-&lt;br&gt;inen]]
| colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#EAD8BC&quot; | [[w:Ediacarakausi|Ediacara-&lt;br&gt;kausi]]
| colspan=&quot;2&quot; | Ensimmäiset monisoluiset. Ediacara-eläimistö (vendobiota) kukoistaa koko maailmassa. Joitain matomaisia eliöitä. Ensimmäiset sienieläimet.
| style=&quot;background:#EAD8BC&quot; | 630 +5/-30 &lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt;
|-
| colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#DCABAA&quot; | [[w:Kryogeeni|Kryogeeni]]
| colspan=&quot;2&quot; | Mahdollisesti koko Maan kattava jääkausi, Rodinia alkaa hajota
| style=&quot;background:#DCABAA&quot; | 850
|-
| colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#CBA46C&quot; | engl. ''Tonian''
| colspan=&quot;2&quot; | Ensimmäisten akritarkkien radiaatio eli nopea lajiutumiskehitys. Akritarkit ovat eloperäisiä sulkeumia nykyajan kivissä, ehkä alkeellisia monisoluisia.
| style=&quot;background:#CBA46C&quot; | 1000 
|-
| rowspan=&quot;3&quot; style=&quot;background:#DDC288&quot; | [[w:Mesoproterotsooinen|Meso-&lt;br&gt;prote-&lt;br&gt;rotsoo-&lt;br&gt;inen]]
| colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#DDC288&quot; | ''[[w:Stenian|Stenian]]''
| colspan=&quot;2&quot; |  Ohuita korkeasti metamorfoituneita vyöhykkeitä, kun Rodiniamanner muodostui.
| style=&quot;background:#DDC288&quot; | 1200 
|-
| colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#DDC288&quot; | ''[[w:Ectasian|Ectasian]]''
| colspan=&quot;2&quot; | Kratonien päällä sedimenttien ja vulkaanisen aineksen kerros kasvaa. 
| style=&quot;background:#DDC288&quot; | 1400 
|-
| colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#DDC288&quot; | ''[[w:Calymmian|Calymnian]]''
| colspan=&quot;2&quot; | Kratonien päällä sedimenttien ja vulkaanisen aineksen kerros kasvaa. 
| style=&quot;background:#DDC288&quot; | 1600 
|-
| rowspan=&quot;4&quot; style=&quot;background:#B3B25E&quot; | [[w:Paleoproterotsooinen|Paleo-&lt;br&gt;prote-&lt;br&gt;rotsoo-&lt;br&gt;inen]]
| colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#B3B25E&quot; | ''[[w:Statherian|Statherian]]''
| colspan=&quot;2&quot; | Ensimmäiset eukaryootit, mutkikkaat solut. Columbian supermanner.
| style=&quot;background:#B3B25E&quot; | 1800
|-
| colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#B3B25E&quot; | ''[[w:Orosirian|Orosian]]''
| colspan=&quot;2&quot; | Maan ilmakehä hapettavaksi. Vredefortin ja Sudburyn kraaterin asteroiditörmäykset, paljon vuorijonojen poimuttumista.
| style=&quot;background:#B3B25E&quot; | 2050 
|-
| colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#B3B25E&quot; | ''[[w:Rhyacian|Rhyacian]]''
| colspan=&quot;2&quot; | Bushveldin muodostuma syntyi. Huroninen jäätiköityminen.
| style=&quot;background:#B3B25E&quot; | 2300 
|-
| colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#B3B25E&quot; | ''[[w:Siderian|Siderian]]''
| colspan=&quot;2&quot; | Rautaraitoja muodostuu kerrostumiin yhteyttävien levien hapettaessa rautaa, koska levät tuottavat happea.
| style=&quot;background:#B3B25E&quot; | 2500
|-
| rowspan=&quot;4&quot; style=&quot;background:#99ADAC&quot; | [[w:Arkeeinen|Arkeeinen]]
| style=&quot;background:#CBCDC8&quot; | [[w:Neoarkeeinen|Neo-&lt;br&gt;arkeeinen]]
| colspan=&quot;4&quot; | Useimpien nykyisten kratonien, mannerydinten, vakautuminen, luultavasti Maan maan vaipassa tapahtuva muutos. &lt;!--(overturn event)--&gt; 
| style=&quot;background:#CBCDC8&quot; | 2800 
|-
| style=&quot;background:#B2B5AF&quot; | [[w:Mesoarkeeinen|Meso-&lt;br&gt;arkeeinen]]
| colspan=&quot;4&quot; | Ensimmäiset stromatoliitit, fossiloituneet bakteerikummut.
| style=&quot;background:#B2B5AF&quot; | 3200 
|-
| style=&quot;background:#999791&quot; | [[w:Paleoarkeeinen|Paleo-&lt;br&gt;arkeeinen]]
| colspan=&quot;4&quot; | Ensimmäiset fotosynteesillä happea tuottava bakteerit.
| style=&quot;background:#999791&quot; | 3600 
|-
| style=&quot;background:#809090&quot; | [[w:Eoarkeeinen|Eoar-&lt;br&gt;keeinen]]
| colspan=&quot;4&quot; | Ensimmäiset alkeelliset yksisoluiset.
| style=&quot;background:#809090&quot; | 3800
|-
| style=&quot;background:#809090&quot; rowspan=&quot;4&quot; | [[w:Hadeeinen|Hadeeinen]]&lt;br&gt;
| style=&quot;background:#809090&quot; | [[w:Alempi Imbrinen|Alempi Imbrinen]]&lt;sup&gt;8&lt;/sup&gt;
| colspan=&quot;4&quot; | &amp;nbsp;
| style=&quot;background:#809090&quot; | n.3850
|-
| style=&quot;background:#809090&quot; | [[w:Nectarian|Nectarian]]&lt;sup&gt;8&lt;/sup&gt;
| colspan=&quot;4&quot; | &amp;nbsp;
| style=&quot;background:#809090&quot; | n.3920
|-
| style=&quot;background:#809090&quot; | [[w:Allasryhmät|Allas-&lt;br&gt;ryhmät]]&lt;sup&gt;8&lt;/sup&gt;
| colspan=&quot;4&quot; | 4100 Mvs - Vanhin kivi.
| style=&quot;background:#809090&quot; | n. 4150
|-
| style=&quot;background:#809090&quot; | [[w:Cryptic era|Cryptic]]&lt;sup&gt;8&lt;/sup&gt;
| colspan=&quot;4&quot; | 4400 Mvs - Vanhin tunnettu mineraali; 4570 Mvs - Maan synty.
| style=&quot;background:#809090&quot; | n. 4567 Mvs
|}
=== Alaviitteet ===
*1. Paleontologiassa käytetään yleisesti ''eläimistön vaiheita'' määrittämään kausia eikä ''geologisia vaiheita''. Aikataulukon esittäminen eläimistön vaiheiden mukaan on monimutkaisempaa kuin geologisten vaiheiden mukainen esittäminen.
*2. Ajoituksessa on muutaman prosentin eroja riippuen lähteestä. Tämä yleensä johtuu epävarmuuksista radiometrisessä määrittämisessä. Lisäksi radiometriseen määrittämiseen sopivaa ainesta on harvoin täysin samassa kohdassa fossiiliaineksen kanssa. Ajoitukset ja virhemarginaalit taulukossa ovat yhdenmukaisia ICS:n kanssa. *-merkityt ajoitukset ovat kansainvälisesti sovittuja GSSP-ajoituksia. 
*3 Kenotsooinen jakso on ollut jaettuna ''[[w:kvartääri|kvartääri]]'' ja ''[[w:tertiääri|tertiääri]]'' -jaksoihin, kuin myös neogeeni- ja paleogeenijaksoihin. ICS on kuitenkin hiljattain päättänyt ottaa termit engl. ''Quaternary'' ja ''Tertiary'' pois virallisesta käytöstä. [[w:Kvartääri|Kvartääri]] on alamaailmanjakso joka sisältää perinteisesti ajanjakson 1.7 [[Wiktionary:fi:Mvs|Mvs]]- 0 Mvs (koko holoseenin ja osan pleistoseenia);  ICS on esittänyt ajanjaksolle ajoitusta noin 2.5 Mvs-0 Mvs. [[w:Tertiääri|Tertiääri]] tarkoittaa ajanjaksoa, joka sisältää loput kenotsooisesta aikakaudesta, katso Lähteet [1] ja [5]. 
*4. Kivihiilikausi jaetaan Missisippi ja Pennsylvania jaksoihin Pohjois-Amerikassa.
*5. Proterotsooinen, arkeeinen ja hadeeinen -kausia kutsutaan joskus [[w:prekambri|prekambri]]ksi tai englanninkielisellä termillä ''Cryptozoic''.
*6.  Nämä ovat GSSA-ajoituksia, ts. eivät liity merkittäviin geologisiin tapahtumiin kuten esim. GSSP-ajoitukset.
*7. Vaikka ''hadeeinen'' on yleisesti käytössä, se ei ole virallinen [[w:eoni|eoni]], ja sen ylempää rajaa, eoarkeeisen ajan alkua, ei olla yhteisesti sovittu. Hadeeista jaksoa on myös kutsuttu engl. ''Priscoan'' tai ''Azoic'' -jaksoksi.
*8. Näiden jaksojen nimet ovat peräisin Kuun geologiasta. Nimien käyttö Maan geologiassa on epävirallista.
*9. [[w:Holoseeni|Holoseeni]]n alku on tässä taulukossa määritelty 11430 vuotta  ± 130 vuodeksi taaksepäin, ts. vuosien noin 9560 eaa. ja 9300 eaa. väliin.

&lt;/div&gt;
[[Luokka:Paleontologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Paleontologia/Fossiilit</title>
    <id>3236</id>
    <revision>
      <id>23873</id>
      <timestamp>2006-11-16T11:08:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tommi S.</username>
        <id>422</id>
      </contributor>
      <comment>Palautus vandalismin jälijltä</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Paleontologia}}

&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding:5px; clear: both; background-color: beige&quot;&gt;

__TOC__
[[Kuva:Amber.insect.800pix.050203.jpg|thumb|Meripihkassa säilynyt hyönteinen]]
[[Kuva:Allosaurus1.jpg|thumb|Allosaurus]]

==Mikä fossiili on?==

Fossiiliksi kutsutaan eliötä, joka on kivettynyt kuolemansa jälkeen vuosituhansien ja -miljoonien aikana. Fossiiliksi kutsutaan myös kivettyneitä jälkiä elämästä, esimerkiksi uloste (Koproliitti), jälanjälki tai vastaava. Tunnetuimmat fossiilit ovat dinosaurusten ja muiden isojen eläinten täydelliset luurangot.

Fossiili voi olla myös esimerkiksi jäässä tai meripihkassa säilynyt eliö. Tunnetuimpia jääfossiileja ovat mammutit, joita löytyy siperian ikiroudasta. Nämä suuret pakasteet voivat olla niin hyvin säilyneitä, että niistä on yritetty jopa tehdä klooneja! Meripihkassa säilyneet fossiilit ovat useimmiten hyönteisiä.

==Fossiilien synty==

Fossiileja syntyy, kun jokin eläimen kova osa kuten luut tai hampaat ovat mineralisoituneet eli orgaaninen aines on korvautunut hiljalleen kivellä. Painanteet ja valelmat ovat syntyneet siten, että kokonaan sedimenttiin hautautuneen eliön hajottua siitä on jäänyt jäljennös sitä ympäröivään kerrokseen.

Fossiilit ovat harvinaisia, koska kuolleen eliön ruumiin pehmeät osat hajoavat nopeasti luontoon. Fossiilin syntyminen tarvitsee usein mahdollisimman nopeasti jonkin maa-aineen peittämään kuollutta eliötä, kuten esimerkiksi maa- tai liejuvyöryn. Vielä harvinaisempia ovat täydelliset fossiilit, esimerkiksi kokonaiset eläimen luurangot. Näiden muotoutumiseen vaaditaan vielä suotuisammat olot kuin fossiileihin, joissa on vain osa eliöstä.

===Esimerkki fossiloitumisesta===
Dinosaurus kuolee ja huuhtoutuu tulvan mukana veteen. Kalat ja muut vedenelävät näykkivät nopeasti ruumiin pehmeät osat ravinnokseen, kunnes jäljelle jäännyt luuranko hautautuu hiljalleen pohjamutaan. Pohjamuta kivettyy, ja myös dinosauruksen luut korvautuvat hiljalleen mineraaleilla. Myöhemmin maa kohoaa ja fossiili saatetaan löytää.

===Muunlaisia fossiileja===
Muitakin fossilisoitumisen tyyppejä on, esimerkiksi eliön nopea kivettyminen. Kivettynyt puu on tunnetuin esimerkki tästä prosessista, jossa aikojen kuluessa orgaaninen puumateriaali on korvaantunut mineraaliaineksilla.

Kemiallisiksi fossiileiksi kutsutaan jäännöksiä menneestä elämästä, joita ei voida nähdä, mutta joita voidaan tutkia ja päätellä kemiallisten jäännösten perusteella.

==Pseudofossiilit==
[[Kuva:Fossile_J_3.jpg|thumb|125px|Pseudofossiili.]]

Kaikki ei ole sitä, miltä se näyttää!

Pseudo- eli näennäisfossiilit ovat kivimuodostumia, joita on vahingossa luultu fossiileiksi, mutta niitä tutkittaessa ne ovat paljastuneet tavallisiksi kivimuodostelmiksi.

Vaikka pseudofossiilit kauniita ovatkin, ne eivät siis tarjoa paleontologille mitään tutkimusmahdollisuuksia. Tutkimuksissa niistä onkin iloa lähinnä [[w:Geologia|geologialle]].

==Tunnettuja fossiileja==
{{Wikipedia|Fossiili|Fossiili}}
*Siperian &quot;pakaste&quot;mammutit
*Afarinetelänapina Lucy (Etiopia)
*Archaeopteryx - Alkeellinen lintu

&lt;/div&gt;
[[Luokka:Paleontologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ubuntu tutuksi/faq</title>
    <id>3237</id>
    <revision>
      <id>13330</id>
      <timestamp>2006-06-04T16:41:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Ubuntu tutuksi/faq” uudelle nimelle ”Ubuntu tutuksi/FAQ”: FAQ tavataan kirjoittaa isoilla kirjaimilla.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ubuntu tutuksi/FAQ]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Python/monikko</title>
    <id>3238</id>
    <revision>
      <id>24274</id>
      <timestamp>2006-11-17T17:02:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Jarkko Piiroinen|J</comment>
      <text xml:space="preserve">Tuple eli monikko on hieman samantapainen kuin ''lista'', mutta sitä ei voi muuttaa. Monikossa käytetään kaarisulkuja &lt;tt&gt;(...)&lt;/tt&gt;. &lt;u&gt;Monikot ovat nopeampia kuin listat&lt;/u&gt;, mutta monikon sijasta voi lähes aina käyttää listaa.

==Monikon luominen==
&lt;pre&gt;
t = ('kissa', 'koira', 'papukaija')
&lt;/pre&gt;

Tuple luodaan automaattisesti pilkulla erotetuista.
&lt;pre&gt;
&gt;&gt;&gt; t = 'A', 'tuple', 'needs', 'no', 'parens'
&gt;&gt;&gt; t
('A', 'tuple', 'needs', 'no', 'parens')
&lt;/pre&gt;

==Erilaisia monikkoja==
Sisäkkäiset
&lt;pre&gt;
tuple = (('kissa', 'koira'), ('papukaija', 'kotka'))
&lt;/pre&gt;

Erilaisia datatyyppejä
&lt;pre&gt;
tuple = (['kissa', 'koira'], ('papukaija'), ('kotka'))
&lt;/pre&gt;

==Operaatioita==

Pythonin monikkoja pystyy käsittelemään miltei samalla tavalla kuin listoja. Monikon arvoja ei kuitenkaan voi listojen tapaan muuttaa paikka-arvoa käyttämällä eikä append-operaattoria ole.

 t = ('kissa', 'koira')
 
 t[0] # kissa
 if 'kissa' in t: # True
     len(t) # 1
 
 t[0] = 'lintu' # Virhe
 t.append('lintu') # Virhe
 

[[Luokka:Python|monikko]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Python/luku</title>
    <id>3239</id>
    <revision>
      <id>19595</id>
      <timestamp>2006-09-24T16:17:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Pythonissa on neljä lukutyyppiä:

{|
|-
| kokonaisluku (int)
|-
| pitkä kokonaisluku (long)
|-
| liukuluku (float)
|-
| kompleksiluku (complex)
|}

Luvun tyyppiä ei tarvitse määritellä, koska Python tekee sen automaattisesti.

Esimerkki lukutyypin muuttumisesta:

  &gt;&gt;&gt; x = 5
  &gt;&gt;&gt; type(x)
  &lt;type 'int'&gt;
  &gt;&gt;&gt; x = 187687654564658970978909869576453
  &gt;&gt;&gt; type(x)
  &lt;type 'long'&gt;
  &gt;&gt;&gt; x = 1.34763
  &gt;&gt;&gt; type(x)
  &lt;type 'float'&gt;
  &gt;&gt;&gt; x = 5 + 2j
  &gt;&gt;&gt; type(x)
  &lt;type 'complex'&gt;

[[Luokka:Python|luku]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Python/dictionary</title>
    <id>3240</id>
    <revision>
      <id>19563</id>
      <timestamp>2006-09-24T14:21:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Jaajaajoo|Jaajaajoo]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Jaajaajoo|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Dictionary''' eli &quot;sanakirja&quot; on tietotyyppi, joka koostuu avain&amp;ndash;arvo-pareista. Dictionary on assosiaatiotaulukko. Dictionary ympäroidään aaltosulkeilla &lt;tt&gt;{}&lt;/tt&gt;. Avain ja arvo erotetaan kaksoispisteellä &lt;tt&gt;:&lt;/tt&gt;. Avain&amp;ndash;arvo-parit erotetaan toisistaan pilkuilla &lt;tt&gt;,&lt;/tt&gt;. Dictionaryn avaimen täytyy olla muuttumaton tyyppiä (eli ei [[Python/lista|lista]] tai toinen dictionary). Dictionary on merkkikokoriippuvainen (sanojen &quot;sana&quot; ja &quot;Sana&quot; välillä on ero). Dictionary ei voi sisältää kahta samaa avainta. Jos dictionaryn sisältö määritellään ohjelmassa, se kannattaa jakaa riveille ettei se ole yksi pitkä pötkö.

==Operaatiot==

{|
|-
| len(a)
|-
| a[k]
|-
| a[k] = v
|-
| del a[k]
|-
| a.clear()
|-
| a.copy()
|- 
| k in a
|-
| k not in a
|-
| a.has_key(k)
|-
| a.items()
|-
| a.keys()
|-
| a.update([b])
|-
| a.fromkeys(seq[, value])
|-
| a.values()
|-
| a.get(k[, x])
|-
| a.setdefault(k[, x])
|-
| a.pop(k[, x])
|-
| a.popitem()
|-
| a.iteritems()
|-
| a.iterkeys()
|-
| a.itervalues()
|}

==Yleistä==

Määritellään tyhjä dictionary:

 &gt;&gt;&gt; d = {}

Tulostetaan se:

 &gt;&gt;&gt; d
 {}

Määritellään avain&amp;ndash;arvo-pareja sisätävä dictionary:

 &gt;&gt;&gt; d = {'Seppo': 'Virtanen', 'Maija': 'Saarinen', 'Martti': 'Lampi'}

Tulostetaan se:

 &gt;&gt;&gt; d
 {'Maija': 'Saarinen', 'Seppo': 'Virtanen', 'Martti': 'Lampi'}

Huomataan, että dictionary järjestää itsensä. Järjestys määräytyy avainten mukaan. Jos järjestys halutaan säilyttää, täytyy käyttää [[Python/monikko|monikkoa]] tai [[Python/lista|listaa]] dictionaryn sijasta.

Tulostetaan vain yksi arvo avaimen avulla:

 &gt;&gt;&gt; d['Maija']
 'Saarinen'

==Hakeminen==

Hakee avaimet:

 &gt;&gt;&gt; d.keys()
 ['Maija', 'Seppo', 'Martti']

Hakee arvot:

 &gt;&gt;&gt; d.values()
 ['Saarinen', 'Virtanen', 'Lampi']

Dictionarysta voidaan hakea arvo avaimen avulla d[avain].

 &gt;&gt;&gt; d['Seppo']
 'Virtanen'

Avain&amp;ndash;arvo-parit voidaan hakea items()-metodilla:
 
 &gt;&gt;&gt; d.items()
 [('Maija', 'Saarinen'), ('Seppo', 'Virtanen'), ('Martti', 'Lampi')]

==Lisääminen==

d[avain] = arvo

 &gt;&gt;&gt; d['Pekka'] = 'Ilmarinen'
 &gt;&gt;&gt; d
 {'Pekka': 'Ilmarinen', 'Maija': 'Saarinen', 'Seppo': 'Virtanen', 'Martti': 'Lampi'}

==Poistaminen==

Poistaminen tapahtuu avaimen avulla del d[avain].

 &gt;&gt; del d['Maija']
 &gt;&gt; d
 {'Seppo': 'Virtanen', 'Martti': 'Lampi'}

Clear poistaa kaiken dictionarystä (tyhjentää).

 &gt;&gt;&gt; d.clear()

==Kopiominen==

Dictionaryn voi kopioida copy()-metodilla:

 &gt;&gt; a = d.copy()
 &gt;&gt; a
 &gt;&gt; {'Maija': 'Saarinen', 'Seppo': 'Virtanen', 'Martti': 'Lampi'}

==Tarkistaminen==

Tarkistaminen onnistuu has_key-metodilla.

 &gt;&gt;&gt; d.has_key('Martti')
 True
 &gt;&gt;&gt; d['Martti']
 'Lampi'

Toinen mahdollisuus on &quot;avain in d&quot;:
 &gt;&gt;&gt; 'Martti' in d
 True
 &gt;&gt;&gt; d['Martti']
 'Lampi'

==Yhdistäminen==

Kahden dictionaryn yhdistäminen:

 &gt;&gt;&gt; d = {'apples': 1, 'oranges': 3, 'pears': 2}
 &gt;&gt;&gt; d2 = {'pears': 4, 'grapes': 5, 'lemons': 6}
 &gt;&gt;&gt; d.update(d2)
 &gt;&gt;&gt; d
 {'grapes': 5, 'pears': 4, 'lemons': 6, 'apples': 1, 'oranges': 3}

==Iteroiminen==

Avainten iteroiminen:

 nimet = {'Seppo': 'Virtanen', 'Maija': 'Saarinen', 'Martti': 'Lampi'}
 for etunimi in nimet.iterkeys():
     print etunimi

Arvojen iteroiminen:

 nimet = {'Seppo': 'Virtanen', 'Maija': 'Saarinen', 'Martti': 'Lampi'}
 for sukunimi in nimet.itervalues():
     print sukunimi

Avain&amp;ndash;arvo-parien iteroiminen onnistuu iteritems()-metodilla:

 nimet = {'Seppo': 'Virtanen', 'Maija': 'Saarinen', 'Martti': 'Lampi'}
 for etunimi, sukunimi in nimet.iteritems():
     print etunimi, sukunimi

Tulostaa: 
 Maija Saarinen
 Seppo Virtanen
 Martti Lampi

==Dict-konstruktori==

Dict-konstruktorilla voidaan määritellä dictionary listan sisällä olevista avain-arvo-muotoisesta monikosta:

 &gt;&gt;&gt; d = dict([('Seppo', 'Virtanen'), ('Maija', 'Saarinen'), ('Martti', 'Lampi')])
 &gt;&gt;&gt; d
 {'Maija': 'Saarinen', 'Seppo': 'Virtanen', 'Martti': 'Lampi'}

Toinen mahdollisuus antaa muuttujia avainsana-argumentteina:
 
 &gt;&gt;&gt; seppo = &quot;Seppo&quot;
 &gt;&gt;&gt; virtanen = &quot;Virtanen&quot;
 &gt;&gt;&gt; maija = &quot;Maija&quot;
 &gt;&gt;&gt; saarinen = &quot;Saarinen&quot;
 &gt;&gt;&gt; martti = &quot;Martti&quot;
 &gt;&gt;&gt; lampi = &quot;Lampi&quot;
 &gt;&gt;&gt; d = dict(seppo=virtanen, maija=saarinen, martti=lampi)
 &gt;&gt;&gt; d
 {'Maija': 'Saarinen', 'Seppo': 'Virtanen', 'Martti': 'Lampi'}

==Poikkeukset==

* KeyError: avainta ei ole dictionaryssä

==Tehtäviä==

* Tee ohjelma, joka määrittelee tyhjän dictionaryn, lisää siihen avain&amp;ndash;arvo-parin, tarkistaa löytyykö dictionarysta avainta ja tulostaa avaimen arvon (jos se löytyy).

 d = {}
 d['avain'] = ['arvo']
 if d.has_key('avain'):
     print d['avain']

==Aiheesta muualla==

* [http://docs.python.org/tut/node7.html#SECTION007500000000000000000 Python Tutorial &amp;ndash; dictionary]
* [http://www.diveintopython.org/getting_to_know_python/dictionaries.html Dive Into Python &amp;ndash; Introducing dictionaries]
* [http://docs.python.org/lib/typesmapping.html Python Library Reference: Mapping Types -- dict]

[[Luokka:Python|dictionary]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Python/joukko</title>
    <id>3241</id>
    <revision>
      <id>24224</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:54:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] teke</comment>
      <text xml:space="preserve">Joukko eli set on matematiikkaan liittyvä ([[w:en:Set theory|Set theory]] eli joukko-oppi) ja sitä käytetään tavallisesti harvoin.

&lt;pre&gt;set([0, 1, 2, 3])&lt;/pre&gt;

[[Luokka:Python|joukko]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Keskustelusivuni</title>
    <id>3242</id>
    <revision>
      <id>13339</id>
      <timestamp>2006-06-04T21:34:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>tervetuloa keskustelusivulleni -malline, kopsattu fi-wikistä</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border: 1px solid #CC9; margin: 0em 1em 0em 1em; text-align: center; padding:5px; clear: both; background-color: #F1F1DE&quot;&gt;
''Tervetuloa [[Wikipedia:Keskustelusivu|keskustelusivulleni]]. Muista allekirjoittaa jokainen kommenttisi kirjoittamalla '''&lt;nowiki&gt;~~~~&lt;/nowiki&gt;''' kommentin perään.

&lt;small&gt;Jos kirjoitin kommentin toiselle keskustelusivulle, vastaa siihen siellä. Vastaan tällä sivulla esitettyihin kommentteihin täällä.&lt;/small&gt;&lt;br /&gt;  
&lt;span class=&quot;plainlinks&quot;&gt;[{{SERVER}}{{localurl:{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}|action=edit&amp;section=new}} Aloita uusi keskustelun aihe tällä sivulla]&lt;/span&gt;
&lt;/div&gt;
----</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior</title>
    <id>3245</id>
    <revision>
      <id>27941</id>
      <timestamp>2007-01-14T07:10:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>kh w</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOTOC__
{{Osastot:Nav}}

{| cellspacing=3 width=&quot;100%&quot;
|colspan=2 bgcolor=&quot;#fffffc&quot; style=&quot;border:1px solid #cfcfcf;padding:1em;padding-top:0.5em;padding-bottom:0em;&quot;|
== Mikä Wikijunior on? ==
[[Kuva:WikiJunior logo-200px.PNG|thumb|150px|Wikijuniorin logo]]

Wikijunior on projekti, jonka tarkoituksena on luoda wikikirjoja lapsille (8-11) (ala-koulu ikäisille). Kirjat kaikista aihepiireistä ovat tervetulleita! Mikäli haluat aloittaa uuden Wikikirjan, voit katsoa lisätietoa [[Wikijunior#Ohjeita kirjoittamiseen|täältä]]. Jos taas toivot suomenkieliseen Wikijunioriin jotain kirjaa, niin lisää se asianmukaisen aiheen Toivotut -otsikon alle. &lt;small&gt;Wikijunior on osa laajempaa kokonaisuutta [[Wikikirjasto:Erikoiskirjojen osasto|Erikoiskirjojen osastoa]], [[Wikiopiskelu]] kirjat suunnattu yläaste- ja lukioikäisillle.&lt;small&gt;

'''''Tervetuloa mukaan!''''' &lt;small&gt;Terveisin ''Wikijuniorin muokkaajat''&lt;/small&gt;

* [[w:Wikijunior|Wikipedian artikkeli]]
* [[w:en:Wikijunior|Englanninkielisen Wikipedian artikkeli]]
* [[Wikijunior#Ohjeita kirjoittamiseen|Ohjeita kirjoittamiseen]]

|- valign=&quot;top&quot;
|width=&quot;60%&quot; bgcolor=&quot;#f0f0ff&quot; style=&quot;border:1px solid #c6c9ff;padding:1em;padding-top:0.5em;&quot;|
{{Wikijunior kirjat}}

&lt;div class=&quot;NavFrame&quot; style=&quot;clear:both; background-color: #f9f9f9; width: 99%;&quot;&gt;
&lt;div class=&quot;NavHead&quot; style=&quot;background-color: #e8f1ff;&quot;&gt;'''Etusivun Wikijunior -lista'''&lt;/div&gt;
&lt;div class=&quot;NavContent&quot;&gt;
{{Wikijunior}}
&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;

|width=&quot;40%&quot; bgcolor=&quot;#ffffec&quot; style=&quot;border:1px solid #faf9b2;padding:1em;padding-top:0.5em;&quot;|
{{Wikijunior ajankohtaista}}

== Ohjeita kirjoittamiseen ==

Jos kirjoitat kirjoja projektiin, niin muista, että kirjat on suunnattu lapsille. Älä siis käytä liikaa monimutkaista termistöä.
Lisää kirjan ensimmäisen sivun alkuun [[Malline:Wikijunior nav]]. Muista myös lisätä uusien wikijunior-kirjojen luokat luokkan Wikijunior -alaluokiksi.

=== Nimeäminen ===

Projektin kirjat nimetään seuraavasti: Wikijunior kirjan nimi&lt;br/&gt;
Esimerkiksi ''Wikijunior Dinosaurukset''&lt;br/&gt;

==PDF -kirjoja==

PDF -muotoisia kirjoja voi alkaa tehdä esimerkiksi suositelluiksi Wikijunioreiksi valituista kirjoista. Kun olet saannut PDF -muodon valmiiksi, niin kopioi se Wikikirjastoon käyttäen [[Toiminnot:Upload]] -sivua. PDF:t tulee nimetä näin: '''kirjan_nimi.pdf''' esim. '''Wikijunior_Dinosaurukset.pdf''' Luokittele tiedosto tämän jälkeen luokkaan [[:Luokka:Wikijunior PDF|Wikijunior PDF]]. Ladattuasi ja luokiteltuasi tiedoston wikikirjastoon, laita Wikijuniorin sivulta löytyvään kirjalistaan kirjan otsikon perään [[Malline:Wikijunior PDF]], ja kirjan etusivulle [[Malline:Wikijunior tulostettava]]. Tätä mallinetta käytetään seuraavasti: &lt;nowiki&gt;{{Wikijunior tulostettava|PDF -tiedoston nimi}}&lt;/nowiki&gt; '''esim.''' &lt;nowiki&gt;{{Wikijunior tulostettava|Wikijunior_Dinosaurukset.pdf}}&lt;/nowiki&gt;

==Keskustelu==

Mikäli sinulla on mielipiteitä tai ehdotuksia Wikijunioriin, niin lisää ne projektin [[Keskustelu:Wikijunior|keskustelusivulle]] tai Wikikirjaston [[Wikikirjasto:Kahvihuone|kahvihuoneeseen.]] Wikijuniorilla on myös englanninkielinen IRC -kanava: &lt;/br&gt;'''#wikijunior'''&lt;/br&gt;

'''''Lukekaa ja muokatkaa rohkeasti, sillä projektimme on avoin kaikille!'''''

==Tyngät==

Wikijunior -projektissa on ikävä kyllä myös sivuja, jotka ovat todella lyhyitä. Näiden laajentamista ajatellen ne kaikki on listattu luokkaan [[:Luokka:Wikijunior Tyngät|Wikijunior Tyngät]]. Mikäli luot tai löydät sivun, joka on tynkä, ja jota ei ole tässä luokassa, niin lisää sivun loppuun koodi&lt;/br&gt;
&lt;nowiki&gt;{{Wikijunior tynkä}}&lt;/nowiki&gt;

==Käyttäjälaatikko==

Aktiiviset Wikijunior -muokkaajat voivat lisätä omalle käyttäjäsivulleen Wikijunior käyttäjälaatikon. Lisää sivulle koodi&lt;/br&gt;
&lt;nowiki&gt;{{Wikijunior käyttäjälaatikko|haluamasi kuva}}&lt;/nowiki&gt;&lt;/br&gt;
'''esim.'''&lt;/br&gt;
&lt;nowiki&gt;{{Wikijunior käyttäjälaatikko|AMule.png}}&lt;/nowiki&gt;

|}

[[Luokka:Wikijunior|*]]

&lt;!-- &lt;div class=&quot;NavFrame&quot; style=&quot;clear:both; background-color: #E8F1FF; width: 99%;&quot;&gt;
&lt;div class=&quot;NavHead&quot; style=&quot;background-color: #e8f1ff;&quot;&gt;'''Suomenkieliset Wikijunior -kirjat'''&lt;/div&gt;
&lt;div class=&quot;NavContent&quot;&gt;
!!SISÄLTÖ!!
&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;--&gt; 

[[de:Wikijunior]]
[[en:Wikijunior]]
[[es:Wikichicos]]
[[fr:Wikijunior]]
[[it:Wikijunior]]
[[ja:Wikijunior:メインページ]]
[[zh:Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikijunior</title>
    <id>3247</id>
    <revision>
      <id>18811</id>
      <timestamp>2006-09-11T16:33:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{{Wikijunior}}

[[Luokka:Wikiprojektit]]
[[Luokka:Wikikirjasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Dinosaurukset</title>
    <id>3248</id>
    <revision>
      <id>27852</id>
      <timestamp>2007-01-10T15:13:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>88.112.96.72</ip>
      </contributor>
      <comment>typo</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikijunior nav}}

[[Kuva:Tyranozaur.png|thumb|Tyrannosaurus Rex oli Liitukaudella (68–65 Miljoonaa vuotta sitten) elänyt petodinosaurus.]]

==Johdanto==
Tämä kirja kertoo dinosauruksista tai ''hirmuliskoista'', jotka hallitsivat maailmaa 245–65 miljoonaa vuotta sitten. Dinosaurukset ovat mielenkiintoinen ja monimuotoinen eläinryhmä, ja monen ensimmäinen kosketus [[Paleontologia|paleontologiaan]]. Paleontologia on luonnontiede, joka tutkii menneisyyden elämää.

Dinosaurus on latinaa, ja se tarkoittaa hirmuista liskoa. Vaikka dinosaurukset eivät madelleetkaan kuten liskot, niin kuin aluksi luultiin, niin osa niistä tosiaan oli aika hirmuisia. Esimerkiksi Tyrannosaurus Rex kasvoi peräti 12 metriä pitkäksi. Toisaalta esimerkiksi pikkuinen Compsognathus oli vain kanan kokoinen. Tämä kaikki kertoo eläinryhmän suuresta monimuotoisuudesta.

Dinosaurukset kehittyivät Triaskauden (248-202 miljoonaa vuotta sitten) loppupuolella Arkosaureiksi (=Valtiasmatelijat) kutsutusta ryhmästä. Samaan aikaan myös ihmisten esi-isät kehittyivät matelijoista.

Dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon liitukauden lopulla noin 65 miljoonaa vuotta sitten, todennäköisesti suuren asteroidin törmättyä maapalloon.

==Maapallo dinosaurusten aikaan==

245–65 miljoonaa (245 000 000 – 65 000 000 000) vuotta sitten eletiin Mesotsooinista maailmankautta. Tämä kausi tunnetaan dinosaurusten ja muiden matelijoiden valtakautena. Matelijat valloittivat maan, veden ja ilman. Oli suuria kasvinsyöjiä ja lihansyöjiä. Nisäkkäät ja linnut lajiutuivat omaksi ryhmäkseen. Hyönteiset ja kalat alkoivat muistuttaa nykyisiä.

Maailmankausi jakautuu kolmeen osaan: triaskauteen, jurakauteen ja liitukauteen. Triaskausi 251 – 199,6 miljoonaa (251 000 000 – 199 600 000) vuotta sitten, Jurakausi 199,6 - 145,5 miljoonaa (199 600 000 – 145 500 000) vuotta sitten ja Liitukausi 145,5 - 65,5 miljoonaa (145 500 000 – 65 500 000) miljoonaa vuotta sitten.

Maapallolla oli tänä aikana lämmintä ja kuivaa, liitukauden keskivaiheilla saavutettiin kaikkien aikojen lämpöhuippu. Lämmin ja kuiva ilmasto suosi matelijoita. Millään mantereella ei ollut jäätiköitä. Tällä kaudella yksi iso jättiläismanner hajosi kahdeksi pienemmäksi mentereeksi. Myöhemmin toisesta muodostuu esimerkiksi Amerikka ja Aasia ja toisesta esimerkiksi Etelä-Amerikka ja Afrikka.

==Dinosaurusten kuolema==

Dinosaurukset kuolivat tuntemattomasta syystä sukupuutton noin 65,5 miljoonaa (65 500 000) vuotta sitten. Samaan aikaan hävisi merestä lukuisia elämänmuotoja. Henkiin jäi vain alle kolmemetrisiä eläimiä. Tuhon syyksi on ehdotettu suuren asteroidin törmäystä maahan. Kaikki eivät kuitenkaan usko että asteroidi olis voinut yksin saada aikaan dinosaurusten kuoleman.

Jäljelle jäi vain osa pienempiä matelijoita, nisäkkitä ja lintuja. Joukkotuhosta selvinneitä ovat esimerkiksi kilpikonnat ja käärmeet

== Eräitä dinosauruksia ==

Tässä on kerrottu joistakin dinosauruslajeista.
&lt;!-- Aakkojärjetykseen, kiitos--&gt; 
* [[/Allosaurus/]]
* [[/Baryonyx/]]
* [[/Cryolophosaurus/]]
* [[/Eoraptor/]]
* [[/Microraptor gui/]]
* [[/Pachycephalosaurus/]]
* [[/Tyrannosaurus rex/]]
* [[/Triceratops/]]
* [[/Spinosaurus/]]
* [[/Stegosaurus/]]
* [[/Velociraptor/]]

[[en:Wikijunior Dinosaurs]]

[[Luokka:Wikijunior Dinosaurukset|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:78.24 Sävellysoppi</title>
    <id>3249</id>
    <revision>
      <id>13477</id>
      <timestamp>2006-06-06T09:59:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:7X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:7X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Indonesian kieli</title>
    <id>3250</id>
    <revision>
      <id>13480</id>
      <timestamp>2006-06-06T10:17:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Indonesian kieli” uudelle nimelle ”Indonesia”</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Indonesia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli</title>
    <id>3252</id>
    <revision>
      <id>24812</id>
      <timestamp>2006-11-24T17:54:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>fix</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOEDITSECTION__
__NOTOC__
&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid #B8860B 1px; margin: 0px; text-align: center; padding: 1em; clear: both; background-color: #FFDAB9&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;font-size: 160%; font-weight: bold;&quot;&gt;&lt;span style='color: Purple'&gt;Suomen kieli&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;

&lt;!--Tämä on logo voisitko olla lisäämättä kuvatekstiä!--&gt;
[[Kuva:Flag of Finland.svg|100px]]

&lt;span style='color: Purple'&gt;''Suomen oppikirja''&lt;/span&gt;

&lt;big&gt;&lt;big&gt;'''[[Suomen kieli/Sisältö|Suomen kieli aloittelijoille]] (kielioppi)'''&lt;/big&gt;&lt;/big&gt;

Kirja on ensisijassa tarkoitettu ei suomen kieltä äidinkielenään puhuville. Kirja pyrkii selittämään suomen kielen alkeet; kieliopin säännöt ja käytännöt. Halutessasi voit lukea yksittäisiä lukuja. Pyrimme antamaan neuvoja miten suomen kieli koostuu ja mistä. Lisäksi se sisältää mm oikeinkirjoitusta, jolla voi hehittää suomen kieltä entisestään.

&lt;big&gt;'''[[Suomen kieli/Sisältö|Sisällysluettelo &gt;&gt;]]'''&lt;/big&gt;


&lt;big&gt;&lt;big&gt;'''[[Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön|Suomen kieli käyttöön]] (Käytännön suomen kieli)'''&lt;/big&gt;&lt;/big&gt;


Suomen kieli käytöön on osa suomen kielen kirjaa. Se on tarkoitettu jo pidemmälle ehtineille suomen kielen opiskelijoille, jotka hallitsevat jo suomen kielen perusteet. Suomen kieli käyttöön sisältää esimerkkikeskusteluja ja tekstejä, kutten kahdenkeskisisä keskusteluja, asiatekstejä, murteita ja muuten vapaasti kirjoitettua tehtiä ja puhetta.


&lt;big&gt;&lt;big&gt;'''[[Äidinkieli]]'''&lt;/big&gt;&lt;/big&gt;

Äidinkieli on ensisijassa suomea äidinkielenään puhuville, mutta pidemmälle ehtineet voivat myös käyttää apuna.

{{wikipedia|Suomen kieli|suomen kieli}}

&lt;div&gt;

[[de:Suomen kieli ulkomaalaisille]]
[[ru:Suomen kieli ulkomaalaisille]]
[[en:Suomen kieli ulkomaalaisille]]

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Suomen kieli</title>
    <id>3255</id>
    <revision>
      <id>24640</id>
      <timestamp>2006-11-23T12:38:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Toinenkin luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:88.23 Suomen kielen kielioppi, muoto-oppi ja sanaoppi]]
[[Luokka:88.2 Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:88.23 Suomen kielen kielioppi, muoto-oppi ja sanaoppi</title>
    <id>3256</id>
    <revision>
      <id>13503</id>
      <timestamp>2006-06-06T11:30:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:8X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:8X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikijunior Dinosaurukset</title>
    <id>3258</id>
    <revision>
      <id>13510</id>
      <timestamp>2006-06-06T14:31:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Wikijunior Dinosaurukset -kirja löytyy täältä

[[Luokka:Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Diplodocus jurassic.jpg</title>
    <id>3259</id>
    <revision>
      <id>25910</id>
      <timestamp>2006-12-10T15:14:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{{Taideteos}}

Kuva kirjaan Paleontologia.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Common Lisp/Toteutukset</title>
    <id>3265</id>
    <revision>
      <id>17291</id>
      <timestamp>2006-08-22T13:51:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>128.214.9.63</ip>
      </contributor>
      <comment>kielenhuoltoa</comment>
      <text xml:space="preserve">== Lisp, mutta mikä niistä? ==

&quot;The MacLisp community is not in a state of chaos. It consists of four welldefined groups going in four well defined directions.&quot; 
-- Scott Fahlman


Vaikka Lisp-maailman tila onkin paljon vakaampi kuin Fahlmanin puheen aikoihin 1980-luvun alussa, voi se aloittelijasta vaikuttaa kaoottiselta. Valitukset 'Lisp-yhteisön' hajaannuksesta ja murteiden moninaisuudesta ovat yleisiä ja aloittelija voi olla aika hukassa yrittäessaan valita Lisp-toteutuksista tai -murteista itselleen sopivinta.

Jos Lispin tilannetta verrataan vaikkapa C:hen, voisi väittaa 'C-yhteisön' olevan kaoottisessa tilassa murteiden ja toteutusten paljouden vuoksi. On C, C++, D, Java, C#, Objective-C, jne. sekä lisäksi suuri määrä eri toteutuksia em. kielistä. Käytännössähan asia ei ole näin paha, vaan jokainen edellämainituista kielistä on oma itsenäinen kokonaisuutensa.

Tässä mielessa Lispin ja C-sukuisten kielten tilanne muistuttaa toisiaan. Käytannössä nykyään on käytössä tasan kaksi vakavasti otettavaa erillista Lisp-murretta, Common Lisp ja Scheme. Erilaisten ohjelmien skriptaamiseen on myös kehitetty useita toisistaan poikkeavia Lispejä, joista tärkeimpänä Emacs Lisp.

Aloittelijalle silmiinpistävin ero CL:n (Common Lispin) ja Schemen välillä on standardin laajuus. Siinä missä CL sisältää oliojärjestelmän, kehittyneen poikkeusten käsittelyn, läjäpäin hyödyllisiä pikkufunktioita, tietorakenteita ym., Schemen standardi on tarkoituksella mahdollisimman minimaalinen.
CL vastaa laajuudeltaan lähinnä C++:aa, Schemeä vastaisi ehkä parhaiten C ilman standardikirjastoa. Toisin kuin C, Scheme on kuitenkin helposti ja saumattomasti laajennettavissa käsittämään kaiken tarvittavan ja isommat Scheme-toteutukset ovatkin toiminnallisuudeltaan CL:ää vastaavia tai jopa laajempia. Tosin pienestä standardista johtuen eri Scheme-toteutukset voivat erota toisistaan hyvinkin paljon.

[[Common_Lisp/Historia|Tarkempia tietoja lispin sukupuusta ja CL:n ja Schemen eroista.]]

Laajuteensa lisäksi CL vastaa C++:aa myös siinä mielessä että se on standardoitu kieli, josta on olemassa useita eri toteutuksia jotka yrittävät parhaansa mukaan toteuttaa standardin vaatimukset. Suurimmat erot eri CL:ien välillä liittyvät siihen, miten niissä on toteutettu standardin ulkopuolella olevia ominaisuuksia, esimerkiksi moniajoon tai C-kielisten kirjastojen käyttöön liittyviä. Koska epästandardien ominaisuuksien käyttöön on kehitetty erilaisia yhteensopivuusrajapintoja ja näiden de facto standardien voi tulevaisuudessa odottaa yleistyvän, ei aloittelijan kannata turhautua 'oikean' Common Lispin valinnan kanssa. Lisäksi kannattaa muistaa että hyvin kirjoitettu CL-koodi on yleensäkin helposti portattavissa toteutuksesta toiseen.

== lisp, Lisp, LISP ==

Koska nimitystä 'lisp' voidaan käyttää hyvinkin laajassa merkityksessä aloittelijan voi välillä olla vaikea erottaa mitä sillä missäkin yhteydessä tarkoitetaan, asiaa ei varmaankaan auta se että kaikki lispit näyttävät päällepäin hyvin samanlaisilta. Tässä joitain suuntaa antavia neuvoja:

* Nimitystä 'lisp' käytettäessä tarkoitetaan yleensä laajemmin koko lisp-tyyppisten kielten perhettä, samaan tapaan kuin puhutaan esimerkiksi Algol-tyyppisista kielistä tai Wirth-kielistä. Yhdistävänä tekijänä näillä kielillä on yleensä (lispmäinen (s-exp (notaatio)). Yleisimmät tämän perheen kielet ovat siis Common Lisp ja Scheme. Koska hyvinkin erityyppisiä kieliä voidaan pitää 'lispinä' kannattaa välttää turhan yleistäviä kommentteja, kuten &quot;lisp on funktionaalinen kieli&quot; (mikään nykyään yleisesti käytössä olevista lispeista ei ole puhtaasti funktionaalinen). Lisäksi kieliä jotka ulkoisesti eivät muistuta 'lispiä' (kuten nykyinen Dylan) voidaan joissain tapauksissa pitää 'lispinä'.

* 'Lisp' viittaa yleensä Common Lispiin. Joissain tapauksissa (esim. kirjassa 'Structure And Interpretation Of Computer Languages') voidaan Lispillä tarkoittaa myös Schemeä, mutta koska CL ja Scheme ovat monella tapaa erilaisia kieliä, olisi hyvä puhua jälkimmäisestä sen omalla nimellä. Lisäksi sekä CL:n että Schemen käyttäjien taholta kuulee välillä argumentteja puolesta ja vastaan siitä voiko Schemeä pitää Lispinä vai ei.

* Nimitys LISP on nykyään poistunut käytöstä ja sillä viitataan yleensä McCarthyn LISP1.5:n. Jos siis henkilö sanoo &quot;koodaavansa LISP:llä&quot;, hän todennäköisesti ei tiedä mistä puhuu tai on kiinnostunut ohjelmointikielten historiasta.

* Joskus näkee aloittelijoiden käyttävän Common Lispistä virheellisesti nimitystä CLisp. CLisp on yleinen Common Lisp toteutus, eikä nimeä pidä käyttää puhuttaessa Common Lispistä kielenä.

== Mikä Common Lisp toteutus on? ==

Koska kaikkiin Common Lisp toteutuksiin -- CLispiä ja ABCL:ää lukuun ottamatta -- kuuluu jonkinlainen natiivikääntäjä, ei CL:n yhteydessä yleensä puhuta 'lisp-tulkeista', vaan mieluummin lisp-järjestelmistä tai lisp-toteutuksista. Kannattaa huomata, että sellaisissakin toteutuksissa joissa on vain natiivikääntäjä (esim. SBCL), järjestelmä toimii interaktiivisesti REPL:in kautta, mikä saattaa olla yksi syy siihen että lispiä yleensä pidetään 'tulkattuna kielenä'.

Common Lispin määritelmä ei ota kantaa siihen miten järjestelmän tekninen toteutus pitää hoitaa ja antaa siinä mielessä toteuttajalle varsin vapaat kädet. Standardi määrittelee järjestelmän toiminnan niin, että standardia noudattavan ohjelman on oltava siirrettävissä eri Lisp-toteutusten ja -järjestelmien välillä ongelmitta. 
Tästä syystä eri Common Lisp -järjestelmät voivat erota tekniselta toteutukseltaan hyvinkin paljon toisistaan, vaikka ne ovatkin lähdekooditasolla yhteensopivia. Luonnollisesti eri toteutustekniikoilla on etunsa ja haittansa, mikä voi joissain tapauksissa olla hyvä ottaa huomioon CL-toteutusta valittaessa.

== Common Lisp toteutuksia ==

Vapaat:

Vapaiden toteutusten mukana ei tule IDE:ä vaan yksinkertaisimmillaan järjestelmää käytetään REPL:stä (lisp-järjestelmän komentorivi). Käytännössä lähes kaikki vapaat CL toteutukset toimivat ja niitä käytetään SLIME:n kautta joka tarjoaa kehittyneen Emacs-pohjaisen IDE:n.

* [http://sbcl.sourceforge.net/ SBCL]
CMUCL:sta haarautunut Steel Bank Common Lisp on vapaiden CL-toteutusten lippulaiva. Tästä nopeasti kehittyvästä CL-toteutuksesta löytyy mm. nopeaa koodia tekevä natiivikääntäjä ja käyttöjärjestelmätason säikeistys (alustariippuvainen). SBCL on saatavilla monille eri alustoille, tosin sen Windows-tuki on tätä kirjoitettaessa (7.6.06) kesken, mutta vaikuttaa lupaavalta. SBCL on mahdollisesti tuleva CL-maailman gcc (GNU Compiler Collection).

* [http://www.cons.org/cmucl/ CMUCL]
Vapaiden CL toteutusten grand-old-man. Näkyvimmät erot SBCL:ään käyttäjätason säikeistys sekä natiivikoodin lisäksi mahdollisuus käyttää tavukoodia tulkin avulla.

* [http://clisp.cons.org/ Clisp]
Pieni tavukoodiksi kääntävä CL. Etuina laaja alustatuki ja binäärien pieni koko, mahdollisina haittoina hitaus ja säikeiden puute.

* [http://ecls.sourceforge.net/ ECL]
ECL kääntää tavukoodiksi ja C:n kautta natiivikoodiksi. Etuna laaja alustatuki, binäärien pieni koko, mahdollisuus tehdä dynaamisia kirjastoja ja yleensäkin helppo yhteistyö C:n kanssa. Haittana muihin Lispeihin verrattuna epämukava kehitysympäristö. Parhaimmillaan käännettäessä valmiita CL ohjelmia C:ksi.

* [http://www.ma.utexas.edu/users/wfs/gcl.html GCL]
Kuin ECL mutta heikompi yhteensopivuus standardiin(?)

* [http://armedbear.org/abcl.html ABCL]
Armed Bear Common Lisp on tuorein ja vielä hieman keskeneräinen CL. Se kääntää ohjelmat Javan tavukoodiksi.

* [http://common-lisp.net/project/movitz/ Movitz]
Raa'alla x86 raudalla pyörivä CL.

* [http://openmcl.clozure.com/ OpenMCL]
* [http://sourceforge.net/projects/thinlisp/ ThinLisp]

Kaupalliset:

Kaupallisiin toteutuksiin kuuluu yleensä laaja valikoima kirjastoja ja IDE (tosin ainakin Lispworks ja Allegro toimivat myös SLIME:n kautta). Korkean laadun ja hyvän tuen vastapainona on yleensä korkea hinta. Mikäli vapaat CL ympäristöt tuntuvat vaikeilta, voi vaikkapa Lispworksin tai Allegron ilmainen kokeiluversio olla hyvä harjoitusalusta.

* [http://www.lispworks.com/ Lispworks]
* [http://www.franz.com/ Allegro Common Lisp]
* [http://www.scieneer.com/scl/index.html Scieneer Common Lisp]
* [http://www.cormanlisp.com/ Corman Common Lisp]
* [http://www.digitool.com/ MCL]

[[Luokka:Common Lisp]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ranskan kielioppi/Linkkejä</title>
    <id>3266</id>
    <revision>
      <id>19530</id>
      <timestamp>2006-09-24T14:20:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Jaajaajoo|Jaajaajoo]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Jaajaajoo|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">Linkkejä ranskan kieleen liittyen:
*[http://fr.wikipedia.org/ Ranskankielinen wikipédia]
*[http://fr.wikibooks.org/ Ranskankielinen wikilivres (wikikirjasto)]

[[Luokka:Ranskan kielioppi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Common Lisp/Historia</title>
    <id>3267</id>
    <revision>
      <id>24922</id>
      <timestamp>2006-11-25T09:37:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/84.230.141.130|84.230.141.130]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:84.230.141.130|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">== Common Lisp, historia ja murteet ==

Lisp on yksi vanhimpia käytössä olevista ohjelmointikielistä: sillä on pitkä ja mielenkiintoinen historia, jota tutkimalla voi oppia paljon ohjelmointikielten ja niihin liittyvän kulttuurin kehityksestä.


== Linkkejä ==

* Gabriel &amp; Steele, Evolution of Lisp[http://www.dreamsongs.com/NewFiles/Hopl2.pdf]
* Brief History of the Lisp Language[http://www.lisp.org/table/Lisp-History.html]
* McCarthy, Lisp - Notes on its past and future.[http://www-formal.stanford.edu/jmc/lisp20th/lisp20th.html]

[[Luokka:Common Lisp]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Paleontologia/Paleontologiaan liittyvät tieteet</title>
    <id>3271</id>
    <revision>
      <id>15783</id>
      <timestamp>2006-08-02T08:54:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{{Paleontologia}}

&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding:5px; clear: both; background-color: beige&quot;&gt;

__TOC__

Paleontologia ei ole ainoa tiede, joka käyttää maankuoren fossiilien informaatiota hyödykseen tutkimuksessaan. Tässä luvussa esitellään muutamia tieteitä, jonka lähtötieteenä on paleontologia.

==Paleoklimatologia==
Paleoklimatologia on paleontologian haara, joka tutkii fossiilien ja muiden maaperänäytteiden sekä jääkairausten pohjalta muinaisia ilmastonmuutoksia. Paleoklimatologian ansiosta tiedämme esimerkiksi viime jääkauden jäätiköitymisen vaiheet.
{{Wikipedia|Paleoklimatologia|Paleoklimatologia}}

==Paleoekologia==
[[Kuva:Diplodocus_jurassic.jpg|thumb|Tämä jurakautinen maisema on paleoekologien työn tulosta. Etualalla Diplodocuksia.]]

Paleoekologia on paleontologian haara, joka tutkii ja rekonstruoi fossiilien ja kivikerrostumien sisältämän tiedon perusteella tietyn aikakauden ja paikan ekosysteemin eli elinympäristön. Pitkälti paleoekologien työn avulla on voitu rekonstruoida esimerkiksi dinosaurusten elintapoja, sillä eliön elintavat ovat sidottuja sen elinympäristöön.

==Paleotaksonomia==
Paleotaksonomia luokittelee muinoin eläneitä eliöitä fossiilinäytteiden perusteella taksonomisiin luokkiin kuten taksonomit nykyisiä eliöitä. Paleotaksonomit käyttävät luokitteluperusteena myös taksonomien käyttämien paikan ja rakenteen lisäksi fossiileista kerättyä aineistoa eliöiden kehityslinjoista.

==Fotopaleontologia==
Foto -eli kasvipaleontologia on paleontologian haara, joka tutkii kasvifossiileja. Fotopaleontologian toinen lähtötiede on [[w:Botaniikka|botaniikka]] eli kasvitiede.

&lt;/div&gt;
[[Luokka:Paleontologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Paleontologia</title>
    <id>3274</id>
    <revision>
      <id>24909</id>
      <timestamp>2006-11-25T09:09:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <comment>palautus</comment>
      <text xml:space="preserve">{|align=center style=&quot;background-color: beige; border: 1px solid orange;&quot;
!colspan=8 style=&quot;background-color: orange; text-align: center;&quot;| &lt;b&gt;&lt;font size=&quot;2&quot; color=&quot;beige&quot;&gt; '''Paleontologia -kirjan luvut'''&lt;/font&gt;&lt;/b&gt;
|-
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Paleontologia|Etusivu]] [[Kuva:100%.png]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Paleontologia/Geologiset aikakaudet|Geologiset &lt;br/&gt; aikakaudet]] [[Kuva:75%.png]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Paleontologia/Fossiilit|Fossiilit]] [[Kuva:75%.png]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Paleontologia/Mitä paleontologia on|Mitä paleon-&lt;br /&gt;tologia on]] [[Kuva:25%.png]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Paleontologia/Tutkimusmenetelmiä|Paleontologisia &lt;br/&gt; tutkimusmenetelmiä]] [[Kuva:00%.png]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Paleontologia/Historia|Paleontologian &lt;br/&gt; historia]] [[Kuva:25%.png]]
|style=&quot;padding: 0px 3px;&quot;| [[Paleontologia/Paleontologiaan liittyvät tieteet|Paleontologiaan &lt;br/&gt; liittyvät tieteet]] [[Kuva:50%.png]]
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Kuningatarpiirakka</title>
    <id>3275</id>
    <revision>
      <id>22371</id>
      <timestamp>2006-11-02T13:25:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Akke</username>
        <id>355</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{{ Keittokirja |
Nimi = Kuningatarpiirakka |
Kuva = [[kuva:Raspberries05.jpg|100px]] |
Annoksia = piirakka |
Aika = n. 30 minuuttia |
Vaikeustasokuva = [[Kuva:2 viidestä.gif]] |
}}


= Kuningatarpiirakka =
Samalla ohjeella voi tehdä myös muffinsseja, kunhan kaataa taikinan piirakkavuoan sijasta muffinssivuokiin.

== Ainekset ==
*1 kananmuna
*1 dl sokeria
*1 dl öljyä
*¾ dl kauraleseitä
*2 dl vehnäjauhoja
*1½ tl vaniliinisokeria
*1½ tl leivinjauhetta
*1 dl maitoa
*mustikoita
*vattuja
*voita tai margariinia (voiteluun)
*korppujauhoja (voiteluun)

== Ohje ==
Laita uuni päälle 225 asteeseen. Voitele piirakkavuoka ja ripottele rasvatun vuoan päälle korppujauhoja. Sekoita kananmuna, sokeri ja öljy keskenään. Sekoita kuivat aineet keskenään pienemmässä kipossa ja lisää ne taikinaa. Lisää maito. Sekoita taikina tasaiseksi ja kaada vuokaan. Levitä taikina vuokaan tasaiseksi ja laita päälle mustikoita ja vattuja oman maun mukaan. Paista uunin keskitasossa reilut 15 minuuttia niin, että pinta on kullanruskeaa.

[[Luokka:Keittokirja|Kuningatarpiirakka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Suunnitelma puuttuu</title>
    <id>3280</id>
    <revision>
      <id>27024</id>
      <timestamp>2006-12-28T11:33:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>tausta, w, lihavointi</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=&quot;center&quot; style=&quot;background: #fdd; border: 1px solid #aaa; padding: .3em; margin-bottom: 3px; width: auto;&quot;
| style=&quot;padding-right: 4px; padding-left: 4px;&quot; | [[Image:Tietyö 142.svg|40px|]]
|'''Tällä kirjalla tai kirjan osalla ei ole suunnitelmaa.''' Voit auttaa Wikikirjastoa osallistumalla suunnitelman kirjoittamiseen. Lue tarkemmin, [[Ohje:Uuden kirjan aloittaminen|mitä kirjan aloittaminen edellyttää]].
|}
&lt;includeonly&gt;[[Luokka:Suunnitelma puuttuu]]&lt;/includeonly&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Paleontologia/Historia</title>
    <id>3281</id>
    <revision>
      <id>24208</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:51:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Jarkko Piiroinen|J</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Paleontologia}}

&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding:5px; clear: both; background-color: beige&quot;&gt;

==Paleontologian esihistoriaa==

===Kauniita koruja===
[[Kuva:Amber.insect.800pix.050203.jpg|thumb|Meripihkassa säilynyt hyönteinen.]]

Kivikaudella fossiileista ei tiedetty vielä yhtikäs mitään. Silloin melkeinpä ainoat tunnetut fossiilit olivat meripihkaan juuttuneita ja vuosituhansia säilyneitä hyönteisiä. Näihin kivikautinen ihminen törmäsi varsin useinkin, sillä meripihkasta osattiin valmistettiin koruja.

===Lohikäärmeitä ja jättiläisiä===

Meripihkaan säilyneet hyönteiset olivat ehkä ihmisten ensimmäinen kosketus fossiileihin, mutta löytyi niitä muitakin. Kiinalaiset olivat löytäneet louhoksiltaan ja muualtakin muinaisten dinosaurusten fossiileja, ja luulleet niitä lohikäärmeiden luiksi. Euroopassakin löydettiin &quot;Lohikäärmeiden&quot; ja &quot;jättilästen&quot; luita. Todennäköisesti muun muassa antiikin Kreikan kyklooppitarut selittyvät väärään järjestykseen asetetuista mammutin fossiiloituneista luista.

==Paleontologian ensi askeleet==

&lt;/div&gt;
[[Luokka:Paleontologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tietokoneet/Tietokoneen rakenne</title>
    <id>3282</id>
    <revision>
      <id>24511</id>
      <timestamp>2006-11-20T13:12:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>137.33.254.111</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Mycomputer.jpg|thumb|Kuva tietokoneen osista paikallaan.]]

Tietokoneen tärkeimmät osat ovat seuraavat:

*näyttö
*näppäimistö, hiiri ja muut ohjauslaitteet
*laitteisto (keskusyksikkö)
**suoritin eli prosessori
**emolevy
**erillinen näytönohjain tai emolevylle integroitu näytönohjain
**keskusmuisti
**kiintolevy(t)
**CD-ROM- ja/tai DVD-asema
**verkkokortti
**Internet-yhteys (modeemi tai laajakaistayhteys)

==Keskusyksikkö==

Keskusyksikön muodostavat suoritin, keskusmuisti, väylät, oheislaiteohjaimet ja liitännät oheislaitteille. Samassa kotelossa keskusyksikön kanssa sijaitsevat usein myös tietokoneen kiintolevy, CD-ROM- ja levykeasema.

===Emolevy===

[[kuva:MSI K7T266 motherboard.jpg|thumb|MSI K7T266 Pro2 ATX emolevy.]]

''Emolevy'' on keskusyksikön kotelon sisällä oleva piirilevy, yleensä noin 2 mm paksu, 20 cm leveä ja 30 cm korkea, tietokonemallista riippuen.

Emolevyyn kiinnitetään kaikki tietokoneen sisäiset osat, jotka kommunikoivat keskenään emolevyä hyväksi käyttäen. Osa näistä osista on juotettu emolevyyn kiinni, kun taas esimerkiksi virtajohdot, laajennuskortit, keskusmuistit ja prosessorit voidaan kiinnittää helposti käsin painamalla ne kiinni niille varattuihin paikkoihin.

===Suoritin eli prosessori===

[[Kuva:Suoritin_Intel_Pentium_100MHz.jpg|thumb|Intel Pentium 100 MHz CPU prosessori.]]

''Suoritin'' eli prosessori (engl. ''Central Processing Unit'' eli CPU) on tietokoneen sydän, joka suorittaa tietokoneohjelman sisältämiä konekielisiä käskyjä. Mikäli suorittimen kaikki osat on pakattu yhdelle mikropiirille, sitä  kutsutaan mikroprosessoriksi. Kaikki nykyiset suorittimet ovat mikroprosessoreja.

Tietokoneen yleisnopeus riippuu paljon juuri suorittimen nopeudesta. Suorittimen nopeus riippuu sekä sen käyttämästä teknologiasta että kellotaajuudesta. Kellotaajuus ilmoitetaan megahertseinä (MHz) tai gigahertseinä (GHz).

Suorittimet jaetaan perheisiin niiden yhteensopivuuden mukaan. Saman perheen uudempi suoritin pystyy suorittamaan ohjelmia, jotka on tehty saman perheen aikaisimmille suorittimille – toisinpäin tämä ei välttämättä ole mahdollista erilaisten käskykantalaajennusten vuoksi.

Emolevy määrittelee sopivat prosessorityypit.

====Suorittimien kehitys====

Ensimmäinen mikroprosessori, Intel 4004 vuodelta 1971, sisälsi noin 2 300 transistoria. vuonna 2001 uusin mikroprosessori Intelin perheessä oli Itanium. Se sisälsi noin 25 000 000 transistoria, sen kellotaajuus oli 733 MHz:iä, kerralla käsisteltävän tiedon leveys oli 64 bittiä (16 numeroa) ja Itanium pystyi suorittamaan 7 491 miljoonaa käskyä sekunnissa.

===Keskusmuisti===

Keskusmuisti on tietokoneohjelmien työmuisti, johon latautuvat käyttöjärjestelmän ohjelmat, suoritettavat sovellukset sekä näiden tarvitsemat tiedot. Keskusmuisti on tyypiltään luku- ja kirjoitusmuistia (RAM, engl. ''Random Access Memory''). Keskusmuistin sisältö tyhjenee aina virrankatkaisun yhteydessä. Kuitenkin kerran muistiin ladattu ohjelma toimii nopeammin ja on nopeammin saatavilla, kuin jos ohjelma täytyisi ladata huomattavasti hitaammilta massamuisteilta (kiintolevy, USB-muisti yms.). Keskusmuistin jatkeena käytetään nykyään useimmiten tarvittaessa näennäismuistia.

===Kiintolevy===

Kiintolevy (puhekielessä usein kovalevy tai kovo) on levymuisti, tietokoneen pitkäaikainen massamuisti. Se tallentaa tiedon yhden tai useamman pyörivän metalli- tai lasikiekon pinnalla olevaan magneettiseen materiaaliin. Tiedot säilyvät kiintolevyllä myös ilman tehonsyöttöä.

Kiintolevyn kiekoille tieto tallentuu magneettisesti. Kirjoitettu tieto kirjoitetaan bitti kerrallaan jonoihin, ympyränmuotoisille raidoille tai urille. Magneettikenttiin tallennettu data saadaan muutettua sähköiseksi, kun lukupään ohi liikkuva magneettinen varaus indusoi siihen sähkövirran. Virran muutokset tulkataan signaaleiksi, jotka muutetaan ohjauselektroniikan avulla käyttökelpoiseen muotoon.

Levyn tallennuskapasiteetti ilmoitetaan gigatavuina (lyhenne Gt tai GB, 1 000 000 000 tavua). Yleisimmät PC-tietokoneisiin tai työasemiin tarkoitetut levyasemat ovat nykyään kooltaan 3,5 tuumaa. Niiden kapasiteetti vaihtelee 40 ja 500 GB:n välillä, pyörimisnopeus 7200 rpm - 15000 rpm (kierrosta/minuutissa). Siirtonopeus on tyypillisesti 50 megatavua sekunnissa.

Yleisimmät levyjen liitäntätavat ovat IDE/ATA, SCSI sekä SATA.

===Asemat===

Asemalla tarkoittaa tietokoneeseen kytkettävää lukulaitetta, joka kykenee lukemaan tallennettua tietoa (CD-, DVD-levy tai disketti). Jotkin asemat kykenevät myös tallentamaan ja pyyhkimään tietoa. CD- ja DVD-asemien toiminta perustuu tiedonlukuun valon avulla. Valona käytetään laservaloa joka voidaan kohdistaa riittävän tarkasti ja riittävän kapealle alueelle.

Levykeasema (diskettiasema) pystyy lukemaan magneettiselle disketille tallennettua tietoa.

====CD-asemat====
[[Kuva:CD-ROM drive.jpg|thumb|CD-ROM asema]]

CD-levy (&quot;compact disc&quot;) on optinen digitaalisen tiedon tallennusmedia, joka tuli markkinoille 1980-luvulla alun perin äänen tallennusta varten. CD:lle voidaan kirjoittaa tietokoneella käytettävää binääridataa tai ääntä, kuten musiikkia. Kaupallisesti tuotettavissa CD:issä tieto on valmiiksi kirjoitettuna, eikä niitä voi uudelleenkäyttää tallennukseen.

CD muodostuu 1,2 millimetriä paksusta ruiskuvaletusta polykarbonaattilevystä, joka on päällystetty ohuella alumiinikerroksella. Alumiinin päällä on suojaava lakkakerros, johon voi myös painaa levyn etiketin, tyypillisesti silkkipaino- tai offset-menetelmällä. CD:itä tehdään eri kokoisina, mutta yleisin koko on halkaisijaltaan 120 millimetriä, joka antaa norminmukaisesti 74 minuutin tallennustilan äänelle ja 650 megatavun tilan datalle.

CD-ROM-asema kykenee ainoastaan lukemaan levyllä olevaa dataa!

CD-RW-asema (CD Read Write) kykenee lukemaan kaupallisia CD-levyjä, sekä kirjoittamaan CD-R-levyjä ja uudelleen kirjoittamaan tähän soveltuvaa CD-RW-levyä.

====DVD-asema====

[[Kuva:DVD-R bottom-side.jpg|thumb|DVD-R-levy]]
DVD (alk. digital video/versatile disc, digitaalinen video/monikäyttölevy) on optinen datan tallennusväline. Elokuvien toisto on tällä hetkellä yleisin DVD:n käyttötapa. DVD-levy muistuttaa ulkoisesti CD-levyä.

DVD-Video-levy on tarkoitetty videokuvan ja -äänen tallentamiseen. Levyjen toistoon tarvitaan DVD-asema ja MPEG-2-dekooderi, toisin sanoen tietokoneeseen kytketty DVD-ROM-asema tarvittavine ohjelmineen.

D-RW/DVD- (CD Read Write/Digital Versatile Disk tai Digital Video Disc) eli Combo-asema kykenee CD-RW-aseman ominaisuuksien lisäksi lukevaan myös DVD-levyjä.

Nykyisin on myös DVD-levyjä polttavia eli kirjoittavia asemia.

====Levykeasema====

[[Kuva:Floppy disk 90mm.JPG|right|thumb|3½ tuuman levyke, &quot;''korppu''&quot;)]]
Levyke (arkikielessä myös &quot;disketti&quot;) on siirrettävä magneettinen tiedontallennusmedia. Levykkeen sisällä on ohut rautaoksidilla pinnoitettu muovinen kiekko, joka on pakattu yleensä neliön muotoiseen suojakoteloon. Yleisin 3 ½ tuuman levyke.

Myytävät levykkeet on tavallisesti alustettu MS-DOS -formaattiin.

Nykyisin CD- ja DVD-levyt sekä USB-muistit ovat suurelta osin ottaneet levykkeiden aseman itselleen.

===Portit ja liittimet===
====Keskusyksikön sisällä====
=====PCI=====
[[kuva:Pci-slots.jpg|thumb|PCI-paikat]]

PCI on lyhenne sanoista Peripheral Component Interconnect. PCI 1.0 julkaistiin vuonna 1992 julkaistiin. PCI 2.0 myötä määriteltiin emolevyyn tuleva PCI-liitin 1993. PCI alkoi menestyä nopeasti huippuluokan palvelimissa, mutta tavallisissa PC-tietokoneissa VLB:n syrjäyttäminen oli hitaampaa. PCI:n avulla liitetään lisälaitteita tietokoneeseen, kuten verkkokortti, tv-kortti jne.

PCI:n seuraaja, PCI Express -standardi, julkaistiin vuonna 2004, joten tavallinen PCI on häviämässä.

=====AGP=====

AGP on lyhenne sanoista Accelerated Graphics Port ja se mahdollistaa laajakaistaisen yhteyden näytönohjaimen ja tietokoneen emolevyn välille. AGP-väylä soveltuu erityisesti pelien, 3D-grafiikan ja tieteellisen grafiikan sovelluksiin työasemissa. AGP-väylän kehitettiin vuonna 1997.

AGP-väyliä on eri tyyppisiä 1X, 2X, 4X ja 8X. Ensisijassa AGP on tarkoitettu näytönohjaimelle.

AGP-väylän alkuperäinen idea oli mahdollistaa tekstuurien tallettaminen koneen keskusmuistiin. Näytönohjainpiirit kuitenkin kehittyivät AGP-väylää nopeammin eikä väylän nopeus riittänyt alkuperäisen idean mukaiseen käyttöön, joten myöhemmin kaikki näytönohjaimet tallettivat tekstuurinsa omaan muistiinsa.

=====IDE=====
[[kuva:Cable ide.jpg|thumb|IDE-kaapeli (PATA)]]

IDE on lyhenne sanoista Integrated Drive Electronics. Se on kiintolevyjen ja optisten asemien, kuten CD- ja DVD-asemien liittämiseen tarkoitettu liitäntäväylä. Liitäntäväylä pystyy liittämään kaksi laitetta kerrallaan (PATA), jolloin toinen toimii isäntänä (master) ja toinen orjana (slave)  tai yksi laite väylään (SATA).
======SATA======
[[kuva:SATA_ports.jpg|thumb|SATA-paikat]]

SATA tai ''S-ATA'' eli ''Serial ATA'' on liitäntä kiintolevyn tai CD/DVD-aseman kytkemiseksi tietokoneeseen. Se
julkaistiin 2003. SATA on korvannut 1990-luvulla yleisen PATA-väylän pöytäkoneissa.

SATA-liitännän käyttämä kaapeli on pienempi kuin PATAn, mikä parantaa ilmankiertoa tietokoneen sisällä. Liittimessä on vain neljä tiedonsiirtopinniä ja yleensä kolme maapinniä. Yhteen SATA-liitäntään voi liittää vain yhden laitteen PATAn entisen kahden sijaan. Myös SATA-väylään kytketyn laitteen käyttämä virtakaapeli on uusittu - tähän on syynä Serial ATA -standardiin iskostettu tuki HotSwapille.

====Keskuyksikön ylkopuolella====
=====USB=====

USB on uudehko sarjaväyläarkkitehtuuri oheislaitteiden liittämiseksi tietokoneeseen. Lähes kaikki tietokonevalmistajat varustavat kaikki uudet tuotteensa USB-liitännöin. USB-portin tuki löytyy Windows 95 OSR2.1:stä sekä sitä uudemmista Windows-järjestelmistä, uudehkoista Linux-jakeluista sekä Mac OS 9:stä ja Mac OS X:stä. USB-arkkitehtuurin tavoitteena on tehdä ulkoisten laitteiden (esim. kirjoitinten, hiirien jne.) liittäminen tietokoneeseen helpommaksi.

USB-tyypit ovat USB-A eli isäntä (engl. host), USB-B, eli orja (engl. slave) ja USB-OTG (On-The-GO).

[[kuva:Type A USB connector.jpg|thumb|USB-liitin]]
[[Kuva:USB Male Plug Type B.jpg|thumb|USB-liitin]]
=====LPT Tulostinportti=====

[[Kuva:Parallel computer printer port.jpg|thumb|Rinnakkaisliitäntä]]

Rinnakkaisliitin (LPT) on 25-nastainen liitin, jota käytetään yleensä kirjoittimen liittämiseen tietokoneeseen. Nykyisin tulostin kytketään kuitenkin useimmiten USB-portiin. Rinnakkaisliitännästä käytetään lyhennystä LPT tai PRN.

=====COM=====

[[Kuva:Serial port.jpg|thumb|9-nastainen sarjaliitäntä]]

Sarjaliittimiä on kahdenlaisia: 9-nastaisia ja 25-nastaisia. Sarjaliitännästä käytetään lyhennystä COM. Mikäli koneessa on useampia sarjaliittimiä, ne nimetään COM1, COM2, COM3 ja COM4. Sarjaliitäntää käytetään ulkoisten oheislaitteiden, kuten modeemin, liittämiseen tietokoneeseen. Nykyisin kuitenkin käyttö on vähentynyt.

=====Näyttö=====
=====Hiiri ja näppäimistö=====
[[kuva:Ps-2-ports.jpg|thumb|Oikeanpuoleinen on hiireen liitettävä portti. Vasempaan liitetään näppäimistö.]]
=====Ääniliitännät=====
=====Verkko=====

==Näyttö==

Näyttö toimii tietokoneen ja sen käyttäjän ensisijaisena kommunikointivälineenä yhdessä hiiren ja näppäimistön kanssa. Näytöllä käyttäjä kommunikoi ja ohjaa suoritettavia prosesseja. 

Näytöt voidaan tekniikkansa perusteella jakaa karkeasti kahteen pääluokkaan: perinteisiin ''kuvaputkinäyttöihin'' ja uudempiin ''nestekidenäyttöihin''.

Näytön koko mitataan kuvaputken halkaisijan mukaan ja ilmoitetaan tuumina. Mitta ei kuitenkaan kerro todellista näkyvää kuva-alaa, vaan se on jonkin verran ilmoitettua tuumakokoa pienempi. Suurempi näyttö mahdollistaa korkeamman tarkkuuden käytön.

Kuvatarkkuus eli resoluutio kertoo, kuinka monta kuvapistettä näytöllä voidaan esittää vaaka- ja pystysuunnassa. Mitä suurempi tarkkuus, sitä enemmän dataa mahtuu ruudulle.

Pisteväli kuvaa maskin samanväristen pisteiden etäisyyttä toisistaan. Mitä pienempi pisteväli, sitä terävämpi kuva. Arvo on yleensä monitorista riippuen välillä 0,20 – 0,28 millimetriä.

Virkistystaajuus ilmaisee, kuinka monta kertaa sekunnissa kuvaa päivitetään. Minimiarvona voidaan pitää 75 hertsiä. Tätä matalammilla virkistystaajuuksilla kuva alkaa usein jo välkkyä häiritsevästi. Matalammilla tarkkuuksilla on mahdollista käyttää korkeampia virkistystaajuuksia kuin suurimmilla resoluutioilla.

15-tuumaiset näytöt ovat poistumassa käytöstä matalahkon resoluutionsa takia.

===Kuvaputkinäyttö eli CRT===

[[Kuva:Applevision 750 Display 17”.jpg|thumb|Kuvaputkinäyttö Applevision 750 Display 17”]]

Kuvaputkinäyttö käyttää samaa tekniikkaa kuin televisio. Näytön suurin ja raskain osa on ilmatiivis kuvaputki eli katodisädeputki (CRT, engl. ''Cathode Ray Tube''). Takaosan elektronitykki ampuu elektronisuihkun kuvaputken pintaan, josta se ohjataan magneettikentän avulla erityisen maskin läpi. Maskin avulla muodostetaan näytöllä esitettävän kuvapisteen kolme eri osaväriä. Maskeja on kolmea eri tyyppiä. Halvin ja yleisin vaihtoehto on reikämaski. Rakomaskilla kuvanlaatu on hieman parempi, mutta kalliimmalla hilamaskilla saavutetaan monien mielestä paras tulos. Eri valmistajat kutsuvat hilamaskinäyttöjään yleisesti Trinitron-malleiksi.

===Nestekidenäyttö eli LCD===

[[Kuva:MonitorLCD 17in.jpg|thumb|17” nestekidenäyttö]]

Kannettavissa tietokoneissa eri tekniikoilla toteutettuja ohuita nestekide- eli LCD-näyttöjä (LCD, engl. ''Liquid Crystal Display'') on käytetty jo pitkään. Pöytäkoneiden seurana ne ovat kuitenkin uudempi tuttavuus.

Nestekidenäytön paneeli koostuu pienistä soluista, joita ohjataan sähkövirralla. Näytön valaistuksen hoitaa paneelin takaa löytyvä taustavalo. Pöytäkoneisiin tarkoitetut nestekidenäytöt on toteutettu uudemmalla TFT-aktiivimatriisitekniikalla (TFT, engl. ''Thin Film Transistor''), jossa jokaista ruudun nestekidesolua ohjataan itsenäisesti. Vanhemmassa passiivimatriisitekniikassa soluja ohjataan riveittäin. Aktiivimatriisin etuja ovat nopeus ja parempi kuvanlaatu.

Tekniikkansa vuoksi nestekidenäytöt eivät käytä virkistystaajuutta kuvaputkien tapaan. Taajuus voidaankin säätää mahdollisimman alhaiseksi, esimerkiksi 60 hertsiin, jolla saadaan terävämpi kuva.

TFT-näytön merkittävin etu suhteessa perinteisiin kuvaputkinäyttöihin on parempi kuvanlaatu. Kuva on terävä ja vapaa erilaisista muotovirheistä. Taustavalon ansiosta näytön kirkkaus on kuvaputkinäyttöjä huomattavasti parempi. Uudet TFT-näytöt toistavat myös eri värisävyt riittävän tarkasti.

Toinen TFT-näyttöjen etu on pieni tilantarve. Ne eivät vaadi syvyyssuunnassa kuin murto-osan kuvaputkinäyttöjen viemästä tilasta. Ohut näyttö vie vähän pöytätilaa ja vähäisen painonsa vuoksi TFT-näytön paikkaa voi tarvittaessa helposti vaihtaa.

TFT-näyttöjen ongelmana on ollut aikaisemmin vasteaika, nykyisin vasteajat ovat suurimmalla osalla näytöistä riittäviä viihdekäyttöön. TFT näyttöjen tekniikan halpenemisen vuoksi ne ovat syrjäyttämässä joitakin erikoiskäyttöjä lukuunottamatta kuvaputkinäytöt.

==Osoitinlaitteet==

Yleisimmin tarkoitetaan hiirtä ja näppäimistöä. Piirtämisen helpottamiseksi tietokoneella käytetään piirtöpäytää, johon voidaan piirtää erillisen kynän kaltoin kuin paperille. Kannettavissa tietokoneissa käytetään levyä, joka toimii piirtöpäudän tavoin.

===Hiiri===

[[kuva:Wheel mouse.JPG|thumb|Hiiri]]

Hiirtä käytetään tietokoneessa osoitinlaitteena, jolla voidaan avata ohjelmia ja hallita niitä tai vierittää esim. ohjelman tai käyttöjärjestelmän ikkunan sisältöä. Hiirtä voidaan käyttää hyvin monipuolisesti eri ohjelmissa.

Hiiriä on kolmenlaisia:
*pallohiiri
*optinen hiiri
*rullahiiri

Pallohiiren alla oleva pallo siirtää hiiren liikkeen kahteen koordinaattipyörään, joiden liikkeet luetaan valodiodin ja -anturin avulla. Optisessa hiiressä käytetään heijastavaa alustaa. Rullahiiren päällä sijaitsee pieni rulla.

[[kuva:Touchpad - Trackpoint.jpg|thumb|Yleisesti kannettavissa tietokoneissa käytettäviä osoitinlaitteita. Vasemmalla ylhäällä tappihiiri ja alhaalla kosketustely, jonka yläpuolella napit.]]
Edellisten lisäksi kannettavissa tietokoneissa on hiirtä vastaavia osoitinlaitteita. Kosketuslevy on tällä hetkellä yleisin. Kosketuslevyssä on sormenliikkeen tunnistava muovinen kosketuslevy, jolla hiiren osoitinta voi liikuttaa ja joka toimii tarvittaessa myös toimintopainikkeena. Lisäksi kosketuslevyn alapuolella tai yläpuolella on hiiren napit.

Toinen yleinen kannettavan tietokoneen hiiri on tappihiiri.

===Näppäimistö===

[[Kuva:Swedish_keyboard_20050614.jpg|thumb|Näppäimistö]]

Näppäimistö on tiedon syöttämiseen tarkoitettu laite.

Tietokoneen tavallisin syöttölaite on näppäimistö. Hyvässä näppäimistössä on selvä tuntuma. Näppäinten sijoittelun osalta kaikilla valmistajilla on lähes identtinen näppäimistö, joka vaihtelee kielialuuen mukaan. Joissakin malleissa on standardinäppäinten lisäksi erikoisnäppäimiä, ja tarjolla on myös ergonomisesti muotoiltuja, ns. ''Natural/Ergo''-näppäimistöjä, jotka vähentävät ranteisiin kohdistuvaa rasitusta. Erilaisia erikoisnäppäimistöjä on tarjolla myös liikuntarjoitteisille ja näkövammaisille.

[[Kuva:Keyboard-left_keys.jpg|thumb|Näppäimistön vasemman puolen näppäimiä.]]

Tavallisessa, ns. 102 näppäimen Windows-näppäimistössä on kirjoituskonenäppäimistön lisäksi tiettyjä erikoisnäppäimiä. Vasemmassa alareunassa on ''Ctrl''-näppäin (''Control''), sen oikealla puolella Windows-näppäin (Windows-käyttöjärjestelmän käynnistyskuvan lippu) ja Alt-näppäin. Näppäinhatuksi kutsutaan näppäintä, missä saattaa olla yksi tai useampi merkki tai erikoismerkki eri tavalla ryhmiteltynä.

''Ctrl''-näppäimen yläpuolella on vaihto- eli ''Shift''-näppäin (lihava ylänuoli, millä saadaan näppäinhatun vasemman yläreunan merkit tai aakkosten iso kirjain näkyviin). Tämän yläpuolella on ''Caps Lock'' -näppäin, eli isojen kirjainten lukitus, mikä on vaihtonäppäin (isot kirjaimet päälle/pois), ja mille on myös yleensä oma merkkivalo näppäimistön oikeassa yläreunassa. Tämän yläpuolella on ns. sarkain- eli tabulointinäppäin. Näppäimistön vasemmassa yläkulmassa on ''ESC''-näppäin (''Escape''), mikä monissa ohjelmissa keskeyttää tai muuttaa komentojen toimintaa.

Ylärivillä on myöskin funktio- eli toimintonäppäimet (F1...F12), joilla on eri toimintoja käyttöjärjestelmästä ja ohjelmasta riippuen.  Esim. F1-näppäintä painamalla saa Windows-ohjelmissa ohjeita ohjelman käytöstä. Ensimmäisissä näppäimistöissä (PC/XT) näitä näppäimiä oli kymmenen ja ne olivat näppäimistön vasemmassa reunassa parijonossa. Toimintonäppäinrivillä on yleensä oikeassa reunassa ''Print Scrn''(''Print Screen''; kopioi Windowsissa näytön sisällön kuvana leikepöydälle), ''Scroll Lock'' ja ''Pause/Break'' -näppäimet.

Välilyönnin oikealla puolella on ''AltGr''-näppäin, minkä avulla saadaan näppäinhatun oikean alareunan merkit käyttöön. Toisen ''Windows''- ja ''Ctrl''-näppäimen välissä on ns. menunäppäin, mikä yleensä vastaa hiiren oikeanpuoleista painiketta. Oikean reunan vaihtonäppäimen yläpuolella on normaalia näppäintä hieman suurempi ''Enter''- eli rivinvaihtonäppäin. Tämän yläpuolella on askelpalautin (''Backspace''), mikä tekstinkäsittelyohjelmissa pyyhkii edellisen merkin pois, ja jonka avulla selaimissa tai tiedostonhallinnassa yleensä palataan edelliselle sivulle tai tasolle.

Näiden oikealla puolella on kohdistimen siirtonäppäimiä: neljä erillistä nuolinäppäintä sekä kohdistimenohjausnäppäimet ''Home'' (alkuun), ''End'' (loppuun), ''PageUp'' (edellinen sivu), ''PageDown'' (seuraava sivu), ''Insert'' (lisäys/päällekirjoitustila; lisää) ja ''Delete'' (poista).

Näppäimistön oikeassa reunassa on erillinen numeronäppäimistö, mitä käytetään joko lukujen syöttöön tai peruslaskutoimitusten (+-*/) tekemiseen, eli sitä käytetään ns. kassakonenäppäimistönä tai kohdistimenohjausnäppäimistönä, riippuen siitä, onko ''Num Lock'' -näppäin käytössä vaiko pois käytöstä (yleensä tälle on oma merkkivalo).

Kannettavien tietokoneiden näppäimistössä on yleensä hieman vähemmän näppäimiä ja erilainen näppäinjärjestys.

==Oheislaitteet==

===Tulostin===

Tulostin on tietokoneeseen liitettävä lisälaite, jolla tietokoneella olevia tietoja voidaan tulostaa paperille.

====Mustesuihku====

Mustesuihku on yleisin yksityiskäytössä oleva tulostin. Mustesuihkukirjoitin on tulostin, jossa paperille muodostetaan jälki ruiskuttamalla mustepisaroita. 

Säiliössä olevaa mustetta lämmitetään siten, että syntyy kuplia. Lämmetessään laajenevat kuplat puristuvat paineen kasvettua tarpeeksi suuttimien kautta paperin, kalvon tai muun tulostusmateriaalin pintaan. Tulostusmateriaalin pinnassa ne jäähtyvät ja kutistuvat.

====Laser====
[[Kuva:Apple Personal LaserWriter 300.jpg|thumb|150px|Laserkirjoitin Apple Personal LaserWriter 300]]

Laserkirjoittimet muistuttavat rakenteeltaan kopiokonetta. Kirjoittimessa on valoherkkä sylinteri ja pyörivä rumpu. Nopeasti liikkuva lasersäde piirtää tulostettavan sivun rumpuun ja aiheuttaa rummussa positiivisen sähkövarauksen. Positiivinen sähkövaraus vetää puoleensa negatiivisesti latautuneita värijauhehiukkasia niihin kohtiin, joihin lasersäde on osunut. Tämän jälkeen paperiarkki kiinnittyy rumpuun lämmitettynä, ja värijauhehiukkaset tarttuvat paperille.

Nykyisin mustavalkolaserin rinnalla on yhä halvempia värilaserkirjoittimia. Laser on yleinen yrityksien tulostimena.

===Skanneri===
[[Kuva:Apple Color OneScanner 600-27.jpg|thumb|Applen tasokuvanlukija]]

Kuvanlukija eli arkikielessä skanneri on laite, jolla voi muuntaa paperilla olevan tiedon sähköiseen muotoon. Tätä kutsutaan kuvan lukemiseksi, eli arkikielellä skannaamiseksi.

Kuvanlukijatyypeistä yleisin on pöydällä pidettävä tasokuvanlukija, joka on rakenteeltaan yksinkertainen ja kopiokoneen omainen. Tasokuvanlukijassa luettava kuva asetetaan lasilevyn päälle kuten kopiokoneessa. Lasilevyn alla on sekä lukupää että valonlähde. Kuvanlukijan tärkein osa on lukupää, jossa on tuhansia valolle herkkiä puolijohde-elementtejä. Lukupää liikkuu kiskoilla edestakaisin lukualueen päästä päähän ja siirtää lukualueelta mitatun valon ja värin määrän tietokoneen muistiin.

[[Luokka:Tietokoneet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tietokoneet/Käyttöjärjestelmä</title>
    <id>3283</id>
    <revision>
      <id>26084</id>
      <timestamp>2006-12-13T18:20:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Windows XP */ Turhia rivinvaihtoja pois</comment>
      <text xml:space="preserve">*käyttöjärjestelmä(t) ja ohjelmistot
**käyttöjärjestelmät
***Windows
***Linux
***Mac OS
***FreeBSD

Käyttöjärjestelmä on tietokoneen perusohjelmisto. Se toimii tietokoneen laitteiston ja muiden ohjelmistojen välissä tarjoten niille erilaisia palveluja. Käyttöjärjestelmän tehtäviin kuuluvat muun muassa muistinhallinta, suojaukset ja tiedostojärjestelmän ylläpito.

Moniajoa tukevat käyttöjärjestelmät voivat suorittaa useita prosesseja samanaikaisesti. Jos käytettävissä on useita suorittimia, on moniajo todellista. Yhdelläkin suorittimella on mahdollista saavuttaa näennäinen moniajo: kutakin prosessia ajetaan vuorotellen niin lyhyissä pätkissä, että vuorottelua ei voi havaita. Moniajo on välttämätön monen käyttäjän järjestelmissä. Nykyiset käyttöjärjestelmät tukevat moniajoa lähes poikkeuksetta.

Käyttöjärjestelmä siis mahdollistaa muiden ohjelmien suorittamisen laitteistolla; tämän vuoksi se on tietokoneen välttämätön varuste. Kun tietokoneeseen kytketään virta, käyttöjärjestelmä ottaa heti komennon: se tarkistaa laitteiston tilan, suorittaa erilaisia alkulatausrutiineita ja jää sitten odottamaan käyttäjältä toimintaohjeita. Komentotulkki on se osa käyttöjärjestelmää, joka ottaa nuo toimintaohjeet vastaan. Jos käyttäjä haluaa käynnistää jonkin ohjelman, käyttöjärjestelmä huolehtii tästä; se myös tarjoaa tuolle ohjelmalle ne laitteistoresurssit (keskusmuistitila, keskussuorittimen aika, oheislaitteet jne.), joita tämä toimiakseen tarvitsee. Jos keskusmuistitila ei riitä suorituksessa olevalle ohjelmalle, käyttöjärjestelmä saattaa turvautua virtuaali- eli näennäismuistiin. Kyseessä on tekniikka, jolla keskusmuistia jatketaan esimerkiksi kiintolevyllä. Jos ohjelma tekee virheen, käyttöjärjestelmä saattaa selviytyä tilanteesta hallitusti (tai sitten käyttöjärjestelmä itsekin menee sekaisin, eli kaatuu).

Käyttöjärjestelmän käynnistämä ohjelma saattaa olla tallennettuna oheismuistissa, esimerkiksi kiintolevyllä, sijaitsevaan tiedostoon. Tiedostoihin tallennetaan myös ohjelmien käsittelemää dataa, esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmilla laadittuja asiakirjoja, kuvia, ääntä ja niin edelleen. Tiedostojärjestelmän ylläpito kuuluu sekin käyttöjärjestelmän tehtäviin.

==Windows==

Microsoft Windows on PC:lle tarkoitettujen käyttöjärjestelmien perhe, jonka Microsoft esitteli vuonna 1985. Se on maailman käytetyin käyttöjärjestelmä ja sillä on suuri markkina-asema, koska se tulee yleensä uusien tietokoneiden mukana.

Windows kuuluu siihen visuaalisten käyttöjärjestelmien perheeseen, jotka pohjautuvat Xeroxin alkuperäiseen tutkimushankkeeseen. 
&lt;!-- Tämä viittaus Xeroxin tutkimushankkeeseen jää vähän hämäräksi, jollei hanketta selitetä. Tämän kommentin jätti --[[Käyttäjä:MiaK|MiaK]] 7. elokuuta 2005 kello 20:23:50 (UTC) --&gt;

Windows on Microsoftin alun perin DOSin käyttöliittymäksi kehittämä järjestelmä, jolla pyrittiin helpottamaan tietokoneen käyttöä. Windows on maailman käytetyin käyttöjärjestelmä. Sen mainetta ovat kuitenkin tahranneet lukuisat monopolisyytökset ja epävakaus. Windows 3.0 julkaistiin 1990 ja sen myynti räjähti käsiin. Vähitellen suosituimmat DOS-ohjelmat alkoivat siirtyä graafiseen ympäristöön. Windows 95 oli seuraava askel.

Microsoft aloitti Windows NT:n toimitukset 1993. NT suunniteltiin vakautta vaativiin palvelimiin ja se oli aidosti 32-bittinen käyttöjärjestelmä. Tämän myötä tuli myös tuki moniprosessoroinnille. Ohjelmistotalo oli jo pitkään yrittänyt sulauttaa yritys- ja kotikäyttäjien Windowseja yhteen, mutta se tapahtui vasta v. 2001, kun julkaistiin NT-teknologiaan pohjautuva Windows XP.

Windowsista kertoo [[Windows-opas]]-wikikirja

====Windows XP====

Windows XP (koodinimi Whistler) on Windows-käyttöjärjestelmän työasemaversio Microsoftilta. Microsoft julkaisi siitä kolme versiota; Home edition, Professional edition ja Media Center Edition. Home on tarkoitettu kotikäyttäjille, kun taas Professionalissa on ylimääräisiä ominaisuuksia liike-elämälle, kuten verkkoautentikaatio ja tuplaprosessorin tuki. Media Center edition tekee koneesta ekee tietokoneesta kotiteatterikäyttöön soveltuvan Xp.n version joka perustuu melko suoraan Windows XP:een, mutta siihen on lisätty muutamia avain-ominaisuuksia, kuten kaukosäädinkäyttöä helpottavat valikot, ja yleisilme, joka &quot;integroi&quot; MCE:n osaksi kotiteatteria.
&lt;!-- Jos olet aikeissa kirjoittaa moduulin käyttöjärjestelmästä ja sen käytöstä siitä voisi tehdä oman kirja-moduulin --&gt;

==Linux==

Linux on suomalaisen Linus Torvaldsin kehittämä vuonna 1992 julkaistu käyttöjärjestelmän ydin. Se on käyttöjärjestelmän oleellinen osa, mutta yksinään hyödytön. Nimeä Linux käytetään kuitenkin myös puhuttaessa käyttöjärjestelmästä, jonka ydin on Linux. Ytimen lisäksi kokonaiseen käyttöjärjestelmään kuuluu myös joukko sovellusohjelmia, jotka Linuxin tapauksessa ovat useimmiten GNU-projektin tuottamia työkaluja.

Linux on vapaa, GNU GPL-lisenssillä julkaistu ohjelmisto, minkä takia kuka tahansa voi tehdä siihen muutoksia.

Linux-ydin tarjoaa monen käyttäjän moniajokäyttöjärjestelmän, jonka järjestelmäkutsurajapinta noudattaa Unix-pohjaisille käyttöjärjestelmille kehitettyjä standardeja (esim. POSIX).

Käyttöjärjestelmän ydin toimii rajapintana koneen laitteiston ja ohjelmien välillä. Laitteistoajurit tarjoavat erilaisiin tietokoneen resursseihin helposti käytettäviä laiteabstraktioita.

Linux on alun perin kirjoitettu Intelin 80386-prosessorilla varustettuihin koneisiin, mutta nykyään se toimii useilla suoritinarkkitehtuureilla, esimerkiksi PowerPC- ja SPARC-suorittimilla varustetuissa tietokoneissa.

* Linuxista kertoo [[Linux]]-wikikirja,
* Ubuntusta [[Ubuntu tutuksi]]-wikikirja ja
* Unixsista [[Unix]]-wikikirja

&lt;!-- Jos olet aikeissa kirjoittaa moduulin Linux käyttöjärjestelmistä ja niiden käytöstä. On niille oma osasto --&gt;

[[Luokka:Tietokoneet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tietokoneet/Tietokone tulevaisuudessa</title>
    <id>3284</id>
    <revision>
      <id>26085</id>
      <timestamp>2006-12-13T18:24:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Poistin hävinneen kuvan</comment>
      <text xml:space="preserve">Ns. ''Mooren lain'' mukaan tietokoneiden suorittimien monimutkaisuus kaksinkertaistuu noin puolessatoista vuodessa. Tämä laki on ainakin toistaiseksi pitänyt melko hyvin paikkansa.

Mooren laki jatkunee vielä jonkin aikaa, eli tietokoneiden kehitys jatkuu ainakin nykyisenlaisena. Mooren laki ei ole kuitenkaan luonnontieteellinen laki vaan se on lähinnä historiallisesta kehityksestä tehty ekstrapolaatio. 

Tämä kehitys merkitsee:

* teknisen älykkyyden radikaalin kasvun jatkumista (ks. Epistemologia/Tekninen ja inhimillinen tieto)
* yhä älykkäämpien, suurempien ja reaaliaikaisempien tehtävien siirtymistä tietokoneille
* tekniikan ja ihmiskunnan tietokoneistumista
Tietokoneista ja prosessoreista puhuttaessa &quot;älykkyys&quot; pitää vähintää laittaa &quot;lainausmerkkien&quot; sisään. Tietokoneita ei voi pitää ainakaan ihmisen mittakaavassa &quot;älykkäinä&quot;.

Tietokoneiden tulevaisuus on tietokoneverkoissa. Mullistusta tietokonetekniikassa on esitetty kvanttitietokoneista. Tietokone muuttaa ehkä ihmiskunnan kehityksen suunnan. Yksi tällainen suunta on transhumanismi.

Fyysikko ja filosofi Heinz R. Pagelsin mielestä tietokone on kaukoputkeen ja mikroskooppiin verrattava tieteen tutkimusväline, ja se avaa erityisesti kompleksisuuden maailman ihmiselle samalla tavalla kuin aiemmin kaukoputki suuruuden ja mikroskooppi pienuuden maailman.

[[Luokka:Tietokoneet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tietokoneet/Lisätietoa</title>
    <id>3285</id>
    <revision>
      <id>16792</id>
      <timestamp>2006-08-16T11:34:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">===Internetistä===
*[http://www.soneraplaza.fi/tietokoneet Muropaketti] - Arvosteluja ja kellotukseen liittyvää materiaalia.
*[http://www.mbnet.fi/ MBnet] - Mikrobitin porttaali.
*[http://www.digitoday.fi/ digitoday] - Artikkeleita IT-alalta.

===Kirjoista===

===Lehtiä===
*[http://www.mikrobitti.fi/ Mikrobitti]
*[http://www.tietokone.fi/ Tietokone]
*[http://www.kotimikro.fi/ Kotimikro] - Ent. Kompuutteri. Lehti vasta-alkajille.

===Keskustelupalstoilta===
*[http://murobbs.muropaketti.com/ MuroBBS] - Muropaketin keskustelupalsta.

===Komponentit ja tietokoneet===
*[http://www.mbnet.fi/hintaseuranta/ MBnet Hintaseuranta]
*[http://www.verkkokauppa.com/ Verkkokauppa.com] - Tietokoneet ja komponentit. Myymälä Helsingissä ja nettikauppa.
*[http://www.bdog.fi/ Bulldog] - Tietokoneet ja komponentit. Myymälä Tampereella ja nettikauppa.
[[Luokka:Tietokoneet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Elämän historia</title>
    <id>3288</id>
    <revision>
      <id>26547</id>
      <timestamp>2006-12-19T10:16:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>elämän määritelmä</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding: 1em; clear: both; background-color: beige&quot;&gt;
__NOTOC__

==Sisällys==
*[[Elämän historia#Johdanto|Johdanto]]
*[[Elämän historia#Elämän määritelmä|Elämän määritelmä]]
*[[Elämän historia#Evoluutio|Evoluutio]]
*[[Elämän historia#Geologinen ajanlasku|Geologinen ajanlasku]]

*[[Elämän historia/Arkeeinen eoni|Arkeeinen eoni]]
*[[Elämän historia/Proterotsooinen eoni|Proteotsooinen eoni]]
*[[Elämän historia/Paleotsooinen maailmankausi|Paleotsooinen maailmankausi]]
*[[Elämän historia/Mesotsooinen maailmankausi|Mesotsooinen maailmankausi]]
*[[Elämän historia/Paleogeenikausi|Paleogeenikausi]]
*[[Elämän historia/Neogeenikausi|Neogeenikausi]]

[[Kuva:Coelacanth-bgiu.png|thumb|Elävä fossiili, Latimeria, jonka uskottiin kuolleen sukupuuttoon liitukaudella. Lajia tavataan nykyään Afrikan rannikolla ja intian valtamerellä.]]
==Johdanto==
Tämä wikikirja on lyhyt katsaus elämän historiaan maapallolla. Jos olet kiinnostunut, miten elämä levittäytyi koko maapallolle tai miten uusia eliöitä kehittyy, niin olet oikeassa paikassa. Kirja on jaoteltu lukuihin geologisen ajanlaskun mukaan vanhimmasta jaksosta uusimpaan.

==Elämän määritelmä==

==Evoluutio==
Evoluutio on voima, joka muovaa jokaista elävää olentoa hitaasti mutta varmasti mukauttamalla eliöt elinympäristöönsä sopiviksi suosimalla piirteitä, jotka sopivat kyseiseen elinympäristöön. Ilman evoluutiota me tuskin seisoisimme tässä, sillä esi-isämme olisivat kuolleet heti, kun ne levittäytyivät syntymäpaikastaan ympäri maapalloa.

==Geologinen ajanlasku==
''Lisätietoja geologisesta ajanlaskusta [[w:Geologinen ajanlasku|Wikipedian artikkelista]] sekä [[Paleontologia]] -kirjan sivulta [[Paleontologia/Geologiset aikakaudet|Geologiset aikakaudet]].''

Geologinen ajanlasku on kansainvälisesti sovittu tapa jakaa maailman viimeisimmät 4,5 miljardia vuotta eripituisiin ja erilaisiin jaksoihin. '''Eonit''' ovat jaksoista suurimpia, ne kestävät puolesta kahteen miljardia vuotta, ja rakentuvat pienemmistä '''maailmankausista''' (Satoja miljoonia vuosia). Nämä taas jakautuvat '''kausiin''', jotka kestävät alle 100 miljoonaa vuotta. Kaudet puolestaan jakautuvat kymmeniä miljoonia vuosia kestäviin '''epookkeihin'''. Geologinen ajanlasku perustuu pitkälti geologisiin muutoksiin lukuunottamatta kausia, jotka määritellään enemmän eliöstön kuin geologian perusteella.

=== Maan historia 24 tunnissa ===

Seuraava taulukko havainnollistaa geologisen ajanlaskun mittasuhteita. Maan historia aloitetaan 4550 miljoonaa vuotta sitten jolloin Maa-planeetta muotoutuu osana [[w:Aurinkokunta|Aurinkokuntaa]].

Universumi syntyy Big Bang-teorian mukaan noin 13,7 miljardia vuotta sitten, eli 2 vuorokautta ennen Maan syntymistä. Yksi sekunti vastaa 53000 vuotta.

{| class=&quot;wikitable&quot;
!Miljoonaa vuotta sitten || Tapahtumia || Kellonaika
|-
| 0,03 || Jääkausi päättyy || 23:59:59,80  
|-
| 0,5 || ''Homo sapiens'', nykyihminen  || 23:59:56
|-
| 2 || ''Homo habilis'', ''Homo'' -suvun ensimmäinen laji || 23:59:22
|-
| 666 || Liitukauden loppu, dinosaurusten tuho  || 23:39
|-
| 175 || Nisäkkäät  || 23:04
|-
| 375 || Neliraajaiset sammakkoeläimet kehittyvät kaloista ja siirtyvät maalle|| 22:00
|-
| 450 || Niveljalkaiset, ensimmäiset maaeläimet  || 21:36
|-
| 530 || Kalat  || 21:10
|-
| 542 || Kambrikauden alku || 21:07
|-
| 900 || Monisoluiset eläimet  || 19:12
|-
| 2000 || Aitotumaiset solut  || 13:20
|-
| 3000 || Hapen tuotanto alkaa  || 08:00
|-
| 3500 || Alkeelliset yksisoluiset  || 05:20
|-
| 4550 || Maapallon synty || 0:00:00
|}

&lt;/div&gt;
[[Luokka:Elämän historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Elämän historia</title>
    <id>3289</id>
    <revision>
      <id>13683</id>
      <timestamp>2006-06-09T14:57:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tästä luokasta löydät kirjan Elämän historia -sivut. Lukekaa ja muokatkaa!

[[Luokka:55.4 Paleontologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Suunnitelma puuttuu</title>
    <id>3290</id>
    <revision>
      <id>27737</id>
      <timestamp>2007-01-06T07:23:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>hups</comment>
      <text xml:space="preserve">Tässä luokassa olevilla kirjoilla (lukuun ottamatta sivua [[Ohje:Malline]]) ei ole kunnollista suunnitelmaa; voit auttaa Wikikirjastoa kirjoittamalla kirjalle suunnitelman.

[[Luokka:Wikikirjaston ylläpito]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikikirjaston ylläpito</title>
    <id>3291</id>
    <revision>
      <id>13711</id>
      <timestamp>2006-06-09T20:02:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:Wikikirjasto]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikikirjasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Suojatut sivut</title>
    <id>3292</id>
    <revision>
      <id>13712</id>
      <timestamp>2006-06-09T20:03:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:Wikikirjasto]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikikirjasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Esperanto/Kielioppi (Zamenhof)</title>
    <id>3293</id>
    <revision>
      <id>26719</id>
      <timestamp>2006-12-21T18:55:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>84.248.73.193</ip>
      </contributor>
      <comment>p pieni jatkokorjaus, edellä suhteellisen pientä muotoilua useassa kohdassa.</comment>
      <text xml:space="preserve">PLENA GRAMATIKO DE ESPERANTO (el Fundamenta Krestomatio de Zamenhof)
 
ESPERANTON KOKO KIELIOPPI (Zamenhofin Fundamenta Krestomation mukaan)

A. Alfabeto.

A. Aakkoset.

Aa, Bb, Cc, Ĉĉ, Dd, Ee, Ff, Gg, Ĝĝ, Hh, Ĥĥ, Ii, Jj, Ĵĵ, Kk, Ll, Mm, Nn, Oo, Pp, Rr, Ss, Ŝŝ, Tt, Uu, Ŭŭ, Vv, Zz.

Rimarko. Presejoj, kiuj ne posedas la literojn ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ, ŭ, povas anstataŭ ili uzi ch, gh, hh, jh, sh, u.

Huomautus. Kirjapainot, joilla ei ole kirjaimia ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ ja ŭ, voivat niiden asemesta käyttää merkkejä ch, gh, hh, jh, sh, u.

B. Reguloj.

B. Säännöt.

1) Artikolo nedifinita ne ekzistas; ekzistas nur artikolo difinita (la), egala por ĉiuj seksoj, kazoj kaj nombroj.
Rimarko. La uzado de la artikolo estas tia sama, kiel en la aliaj lingvoj. La personoj, por kiuj la uzado de la artikolo prezentas malfacilaĵon, povas en la unua tempo tute ĝin ne uzi.

1) Epämääräistä artikkelia ei ole; on vain määräinen artikkeli (la), samanlainen kaikissa suvuissa, sijoissa ja luvuissa.
Huomautus. Artikkelin käyttö on samanlaista, kuin muissa kielissä. Henkilöt, joille artikkelin käyttö tuottaa  vaikeuksia, voivat aluksi kokonaan olla käyttämättä sitä.

2) La substantivoj havas la finiĝon o. Por la formado de la multenombro oni aldonas la finiĝon j. Kazoj ekzistas nur du : nominativo kaj akuzativo; la lasta estas ricevata el la nominativo per la aldono de la finiĝo n. La ceteraj kazoj estas esprimataj per helpo de prepozicioj (la genitivo per de, la dativo per al, la ablativo per per aŭ aliaj prepozicioj laŭ la senco).

2) Substantiiveilla on pääte o. Monikon muodostamiseksi lisätään pääte j. Sijoja  on vain kaksi : nominatiivi ja akkusatiivi; jälkimmäinen saadaan nominatiivista lisäämällä pääte n. Muut sijat ilmaistaan prepositioiden avulla (genetiivi de- sanalla, datiivi al -sanalla, instrumentaali (ablatiivi) per -sanalla, tai muilla prepositioilla merkityksen mukaan).

3) La adjektivo finiĝas per a. Kazoj kaj nombroj kiel ĉe la substantivo. La komparativo estas farata per la vorto pli, la superlativo per plej; ĉe la komparativo oni uzas la prepozicion ol.

3) Adjektiivi saa päätteen a. Sijat ja luvut kuten substantiivilla. Komparatiivi muodostetaan sanalla pli, superlatiivi sanalla plej; komparatiivin yhteydessä käytetään prepositiota ol.

4) La numeraloj fundamentaj (ne estas deklinaciataj) estas : unu, du, tri, kvar, kvin, ses, sep, ok, naŭ, dek, cent, mil. La dekoj kaj centoj estas formataj per simpla kunigo de la numeraloj. Por la signado de numeraloj ordaj oni aldonas la finiĝon de la adjektivo; por la multoblaj - la sufikson obl, por la nombronaj - on, por la kolektaj - op, por la disdividaj - la vorton po. Krom tio povas esti uzataj numeraloj substantivaj kaj adverbaj.

4) Perusluvut (ei taivuteta) ovat : unu, du, tri, kvar, kvin, ses, sep, ok, naŭ, dek, cent, mil. Kymmenet ja sadat muodostetaan yksinkertaisesti yhdistämällä luvut. Järjestyslukuja osoittamaan lisätään adjektiivin pääte; moninkertaistukseen – pääte obl, murto-osia varten on, ryhmittelyihin – op, jakoihin — sana po. Näiden lisäksi voi käyttää numeraaleja substantiiveina ja adverbeina.

5) Pronomoj personaj : mi, vi, li, ŝi, ĝi (pri objekto aŭ besto), si, ni, vi, ili, oni; la pronomoj posedaj estas formataj per la aldono de la finiĝo adjektiva. La deklinacio estas kiel ĉe la substantivoj.

5) Persoonapronominit : mi, vi, li, ŝi, ĝi (esineestä tai eläimestä), si, ni, vi, ili, oni; possessiivipronominit muodostetaan lisäämällä adjektiivin pääte. Taivutus on kuten substantiiveilla.

6) La verbo ne estas ŝanĝata laŭ personoj nek nombroj. Formoj de la verbo : la tempo estanta akceptas la finiĝon -as; la tempo estinta -is; la tempo estonta -os; la modo kondiĉa -us; la modo ordona -u; la modo sendifina -i. Participoj (kun senco adjektiva aŭ adverba) : aktiva estanta -ant; aktiva estinta -int; aktiva estonta -ont; pasiva estanta -at; pasiva estinta -it; pasiva estonta -ot. Ĉiuj formoj de la pasivo estas formataj per helpo de responda formo de la verbo esti kaj participo pasiva de la bezonata verbo; la prepozicio ĉe la pasivo estas de.

6) Verbi ei muutu persoonan eikä luvun mukaan. Verbin muodot : nykyaika (preesens) saa päätteen –as; mennyt aika (preteriti) –is; tuleva aika (futuuri) –os; ehtomuoto (konditionaali) –us; kehotusmuoto (volitiivi) –u; perusmuoto (infinitiivi) –i. Partisiipit (adjektiivinen tai adverbinen merkitys) : aktiivi nykyaika –ant; aktiivi mennyt aika –int; aktiivi tuleva aika –ont; passiivi nykyaika –at; passiivi mennyt aika –it; passiivi tuleva aika –ot. Kaikki passiivimuodot muodostetaan esti -verbin vastaavan muodon ja tarvittavan verbin passiivin partisiipin avulla; passiivissa käytettävä prepositio on de.

7) La adverboj finiĝas per e; gradoj de komparado kiel ĉe la adjektivoj.

7) Adverbien pääte on e; vertailuasteet kuten adjektiiveilla.

8) Ĉiuj prepozicioj postulas la nominativon.

8) Kaikki prepositiot vaativat nominatiivin.

9) Ĉiu vorto estas legata, kiel ĝi estas skribita.

9) Jokainen sana luetaan, kuten se on kirjoitettu.

10) La akcento estas ĉiam sur la antaŭlasta silabo.

10) Paino on aina toiseksi viimeisellä tavulla.

11) Vortoj kunmetitaj estas formataj per simpla kunigo de la vortoj (la ĉefa vorto staras en la fino); la gramatikaj finiĝoj estas rigardataj ankaŭ kiel memstaraj vortoj.

11) Yhdyssanat muodostetaan yksinkertaisella sanojen yhdistämisellä (pääsana on lopussa); kieliopillisia päätteitä pidetään myös itsenäisinä sanoina.

12) Ĉe alia nea vorto la vorto ne estas forlasata.

12) Muun kieltosanan yhteydessä ne -sana jätetään pois.

13) Por montri direkton, la vortoj ricevas la finiĝon de la akuzativo.

13) Suuntaa osoittamaan sanat saavat akkusatiivin päätteen.

14) Ĉiu prepozicio havas difinitan kaj konstantan signifon; sed se ni devas uzi ian prepozicion kaj la rekta senco ne montras al ni, kian nome prepozicion ni devas preni, tiam ni uzas la prepozicion je, kiu memstaran signifon ne havas. Anstataŭ la prepozicio je oni povas ankaŭ uzi la akuzativon sen prepozicio.

14) Jokaisella prepositiolla on määrätty ja pysyvä merkitys; jos meidän kuitenkin pitää käyttää jotain prepositiota ja välittömästi ei ilmene, mitä nimenomaista prepositiota meidän pitäisi käyttää, niin silloin käytämme prepositiota je, jolla ei ole itsenäistä merkitystä. Preposition je sijaan voi käyttää myös akkusatiivia ilman prepositiota.

15) La tiel nomataj vortoj fremdaj, t. e. tiuj, kiujn la plimulto de la lingvoj prenis el unu fonto, estas uzataj en la lingvo Esperanto sen ŝanĝo, ricevante nur la ortografion de tiu ĉi lingvo; sed ĉe diversaj vortoj de unu radiko estas pli bone uzi senŝanĝe nur la vorton fundamentan kaj la ceterajn formi el tiu ĉi lasta laŭ la reguloj de la lingvo Esperanto.

15) Niin sanottuja vierassanoja, so.  niitä, jotka kielten enemmistö on ottanut yhdestä lähteestä, käytetään esperantossa muuttumattomina, niiden saadessa vain tämän kielen kirjoitusasun, mutta saman sanavartalon eri johdannaisissa on parempi käyttää muuttumattomana vain kantasanaa ja muodostaa muut siitä esperanton kielen sääntöjen mukaan.

16) La fina vokalo de la substantivo kaj de la artikolo povas esti forlasata kaj anstataŭigata de apostrofo.

16) Substantiivin ja artikkelin loppuvokaali voidaan jättää pois ja korvata heittomerkillä.

[[Luokka:Esperanto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Eläintiede</title>
    <id>3295</id>
    <revision>
      <id>27445</id>
      <timestamp>2007-01-03T08:50:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>iw</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Suunnitelma puuttuu}}
{{Wikipedia|Eläintiede|Eläintiede}}
[[Kuva:Nuvola apps bug.png|right]]

Eläintiede eli zoologia on biologian osa-alue, joka tutkii eläinkuntaan kuuluvia eliöitä. Eläimiä on monenlaisia, ja niin ollen myös eläintiede jakautuu useisiin osa-alueisiin. Tämän wikikirjan tarkoitus on antaa perustiedot tästä mielenkiintoisesta ja monimuotoisesta tieteenalasta. Kirja on jaoteltu lukuihin eläintieteen erikoisalojen ja erilaisten eläinryhmien mukaan. Lukekaa ja muokatkaa!

==Sisällys==
*[[Eläintiede/Taksonomia|Taksonomia]] -Eläinten luokittelu
**[[Eläintiede/Entomologia|Entomologia]] -Hyönteiset
**[[Eläintiede/Iktyologia|Iktyologia]] -Kalat
**[[Eläintiede/Ornitologia|Ornitologia]] -Linnut
**[[Eläintiede/Mammalogia|Mammalogia]] -Nisäkkäät

[[Luokka:Eläintiede]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Eläintiede</title>
    <id>3296</id>
    <revision>
      <id>13743</id>
      <timestamp>2006-06-10T06:58:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:58 Eläintiede]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Mus Musculus-huismuis.jpg|thumb|Kotihiiri - Mus Musculus]]
Tästä luokasta löydät kirjan Eläintiede -sivut. Lukekaa ja muokatkaa!

[[Luokka:58 Eläintiede]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:58 Eläintiede</title>
    <id>3297</id>
    <revision>
      <id>13744</id>
      <timestamp>2006-06-10T06:58:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Samulili</username>
        <id>276</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:5X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:5X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:GIMP-kuumailmapallon kori.jpg</title>
    <id>3298</id>
    <revision>
      <id>13771</id>
      <timestamp>2006-06-12T14:45:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>Kuvankaappaus, käytetään sivulla [[GIMP/Harjoituksia]]

{{Kuvakaappaus}}
{{Kaksoislisenssi/Ccbysa}}
[[Luokka:GIMP-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Kuvankaappaus, käytetään sivulla [[GIMP/Harjoituksia]]

{{Kuvakaappaus}}
{{Kaksoislisenssi/Ccbysa}}
[[Luokka:GIMP-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>GIMP/Harjoituksia</title>
    <id>3299</id>
    <revision>
      <id>24003</id>
      <timestamp>2006-11-17T10:45:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>malline alas+noinclude+luokka myös itse sivulle</comment>
      <text xml:space="preserve">Tälle sivulle kerätään GIMPillä tehtäviä harjoituksia ja esimerkkiratkaisuja. Tälle sivulle voidaan viitata kirjan muista osista.

==Kahden kuvan yhdistäminen==
Käytetään: [[GIMP/Perusteita#Polkutyökalu_2|polkutyökalu]], [[GIMP/Perusteita#Pikamaski|pikamaski]], [[GIMP/Perusteita#Tasot|Tasot]]

Viedään kuvan osa (kuumailmapallo) kuvasta toiseen ja asetetaan se hieman rakennuksen taakse. Käytetään allaolevia kuvia (commonsista, klikkaamalla saat suuren kuvan) 

[[kuva:050829-ballonwilhelminereichard.jpg|kuumailmapallo|200px]]
[[Kuva:Messeturm (Messegelände) Frankfurt-2.jpg|maisema|200px]]

* Aluksi valitaan kuumailmapallo. Käytetään [[GIMP/Perusteita#Polkutyökalu_2|polkutyökalua]] ja hienosäädetään [[GIMP/Perusteita#Pikamaski|pikamaskilla]]. Koska tässä tapauksessa pallon tausta on hyvin tarkasti yksivärinen, voidaan käyttää myös taikasauva-työkalua.
[[Kuva:GIMP-kuumailmapallon kori.jpg|thumb|145px]]
** Kun polku seurailee pallon ääriviivoja melko tarkasti komenna valitse -&gt; polusta.
** Seuraavaksi käytetään pikamaskia; paina Shift+Q ja maalaa mustalla ne alueet, jotka eivät kuulu palloon ja valkoisella ne, jotka kuuluvat.
**Kun valinta on riittävän tarkka, poistu pikamaskitilasta

* Seuraavaksi kopioidaan valittu pallo painamalla Ctrl+C ja liitetään se uuteen kuvaan painamalla Ctrl+V. Vielä täytyy muuttaa pallo kelluvasta valinnasta tasoksi klikkaamalla uusi taso -painiketta tasot-paneelista. Nimeä vielä uusi taso.

* Yleensä liitetty kuva on väärän kokoinen, jolloin sitä täytyy skaalata. Valitse [[GIMP/Perusteita#Muunnostyökalut|skaalaustyökalu]], ota hiirellä kiinni uudesta tasosta ja raahaa se sopivan kokoiseksi. Paina vielä auennesta ikkunasta &quot;Skaalaa&quot;. Huomaa, että alkuperäinen kuumailmapallo saattaa pilkottaa taustalta, mutta se katoaa, kun skaalaus saadaan valmiiksi.
 
* Siirrä kuumailmapallo sopivaan kohtaan (tässä osittain seinän taakse) käyttäen Siirto-työkalua

[[Kuva:GIMP-kuumailmapallo rakennuksen takana.jpg|thumb|300px|clear|Lopputulos]]

* Seuraavaksi muutetaan osa pallosta läpinäkyväksi, jolloin se näyttää olevan oksan takana.
** Muutetaan ensin koko pallon sisältävä taso osittain läpinäkyväksi Tasot-paneelin &quot;Peitto&quot; kohdasta.
** Lisätään tasoon maski, komenna Taso -&gt; Maski -&gt; Lisää tason maski.
** Maalataan valkoisella ne kohdat, joissa ei ole rakennusta ja mustalla ne, joissa on. Harmaan eri sävyt vastaavat läpinäkyvyyden eri asteita.
** Esimerkissä on suora seinämä, joten voit käyttää myös polkutyökalua. Aseta polku seuraamaan seinää  ja kiertämään pallon reunan &quot;ulkopuolelta&quot; (polun ei tarvitse seurata pallon ääriviivoja tarkasti). Kun muutat polun valinnaksi ja värität koko valinnan mustaksi, on lopputulos toivottu.
** Lopuksi pallo-tason peitto täytyy asettaa takaisin 100 %:iin.

&lt;br clear=&quot;all&quot; /&gt;
==Osan irroittaminen kuvasta ja varjon liittäminen==
Tässsä harjoituksessa irroitetaan kuvasta (tässä tapauksessa kukka) eräs osa (itse kukka varsineen), poistetaan loput ja lisätään kasvin taakse varjo. Kukan kuva ladataan [[Commons:Etusivu|Commonsista]].
[[Image:Krokus-kih.jpg|right|150px|thumb|Alkuperäinen kuva]]
[[Kuva:GIMP-kukka-varjoineen.jpg|150px|thumb|Lopputulos]]

* Kun [[:Commons:Image:Krokus-kih.jpg|kuva]] on ladattu kotikoneelle (käytä suuren resoluution versiota) ja se on avattu GIMPiin, alkaa itse kuvan muokkaaminen.
* Ensimmäiseksi kukka täytyy irroittaa taustastaan. Käytetään irroittamiseen [[../Perusteita#Polkutyökalu_2|polku-työkalua]]. Polkutyökalu sopii hyvin, koska kohteessa on reilusti mukavan pyöreitä muotoja.
* Kun kukka on valittu polkutyökalulla, otetaan esiin Polut-paneeli ja klikataan Polku valinnaksi -namiskaa (punainen neliö).
* Kun valinta on tarkka kopioidaan valinta leikepöydälle (Muokkaa -&gt; Kopioi) ja liitetään se heti samaan kuvaan (Muokkaa -&gt; Liitä). Tee juuri liitetystä kuvasta (&quot;Kelluva valinta&quot; tasot-paneelissa) oikea taso klikkaamalla uusi taso -painiketta.
* Kun vielä piillotat Tasot-paneelista alkuperäisen kukan taustoineen, pitäisi edessäsi olla kukka, jonka taustalla on harmaa ruudukko läpinäkyvyyden merkkinä. 
* Luo uusi, valkoinen, taso alkuperäisen tason ja pelkän kukan sisältävän tason väliin. Nyt sinulla on irtileikattu kukkanen valkoisella pohjalla.

* Valitse vastaluotu valkoinen taso ja mene Polut-paneeliin. Valitse uudelleen &quot;polku valinnaksi&quot;, jolloin sinulla on valittuna kukan muotoinen alue.
* Koska varjot eivät ole terävärajaisia, valitse Valitse -&gt; Pyöristä. Pyöristyksen arvo riippuu ennenkaikkea kuvan koosta ja halutusta lopputuloksesta. Nyt 100px tuottaa sopivan tuloksen.
* Täytä valinta mustalla (voit toki kokeilla muitakin värejä) maalilla. Käytä täyttötyökalua, varmista, että työkalun asetuksissa on valittuna &quot;täytä koko valinta&quot;.
* Raahaa vielä varjoa hieman pois kukan alta. Käytetään Siirtotyökalua, asetuksista valitaan &quot;Siirrä nykyinen taso&quot;.
* Enää puuttuu tyhjän alueen poisrajaaminen ja kuvan tallentaminen.

&lt;noinclude&gt;{{GIMP}}&lt;/noinclude&gt;
[[Luokka:GIMP]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Python/poikkeukset</title>
    <id>3301</id>
    <revision>
      <id>16327</id>
      <timestamp>2006-08-15T16:05:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <comment>pass</comment>
      <text xml:space="preserve">Pyydystää kaikki virheet.

 try:
     ...
 except:
     ...

Pyydystää AttributeError-virheen.

 try:
     ...
 except AttributeError:
     ...

Pyydystää AttributeError- ja ValueError-virheet.

 try:
     ...
 except AttributeError:
     ...
 except ValueError:
     ...

Tarkentaa virhettä kertomalla virheen numeron ja virheilmoituksen.

 try:
     ...
 except AttributeError, (virheen_numero, virheilmoitus):
     print &quot;AttributeError(%s): %s&quot; % (virheen_numero, virheilmoitus)

Voit myös ohittaa epäonnistuneen yrityksen, esimerkiksi kokeiltaessa löytyykö koneelta jotain valinnaista moduulia.

 try:
     import psyco
 except ImportError:
     pass

[[Luokka:Python|poikkeukset]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Vadelmanlehtijuoma</title>
    <id>3304</id>
    <revision>
      <id>23582</id>
      <timestamp>2006-11-14T10:10:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Vandalized” uudelle nimelle ”Keittokirja/Vadelmanlehtijuoma”: kumoa</comment>
      <text xml:space="preserve">{{ Keittokirja |
Nimi = Vadelmanlehtijuoma |
Kuva = [[Kuva:Raspberries (Rubus Idaeus).jpg|200px]] |
Annoksia = Veden määrän mukaan |
Aika = 10 min  |
Vaikeustasokuva = [[Kuva:1 viidestä.gif]] |
}}

Ohje vadelmanlehtijuoman valmistamiseen.

==Ainekset==

* vadelman lehtiä
* vettä

==Ohje==

#Kuumenna niin paljon vettä kun haluat teetä.
#Laita vadelman lehdet astiaan ( Vadelman lehdistä tulee juoman vahvuus lisää niitä maun mukaan) ja kaada päälle kiehuvaa vettä
# Anna hautua n.5 min 
#Siivilöi juoma teekannuun ja nauti maun mukaan joka sellaisenaan, sokerin; maidon; tai hunajan kera.

[[Luokka:Keittokirja|Vadelmanlehtijuoma]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Makkarakeitto</title>
    <id>3307</id>
    <revision>
      <id>23547</id>
      <timestamp>2006-11-14T09:03:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Keittokirja/makkarakeitto” uudelle nimelle ”Keittokirja/Makkarakeitto”: Sivun nimi kirjoitetaan isolla (itse olen tuon puolivuotta sitten mokannut)</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Makkarakeitto''' on keitto, jossa on makkaraa ja joitain vihanneksia.

===Ainekset===

* 2 porkkanaa
* pala lanttua 
* pala selleriä
* 1 sipuli
* 1 l vettä
* ½ tl suolaa
* n. 5 perunaa
* 400 g lenkkimakkaraa
Jos haluat niin voit lisätä päälle persiljaa tai pippuria.

=== Valmistus ===

# Huuhdo ja kuori kasvikset.
# Lisää suola veteen.
# Pilko kasvikset kuutioiksi ja hienonna sipuli.
# Lisää vihannekset kiehuvaan veteen (myös pippuri).
# Keitä seosta noin 15 minuuttia.
# Sillä aikaa kuori ja lohko peruna.
# Anna kiehua noin 20 minuuttia, kunnes kaikki vihannekset ovat kypsiä.
# Paloittele makkara.
# Lisää makkara ja anna palojen kuumentua keitossa.
# Maista keittoa, ja lisää mausteita / vettä mikäli keitto on mautonta.
# Hienonna persilja ja ripottele se keiton pinnalle.

[[Luokka:Keittokirja|Makkarakeitto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:GIMP-kuumailmapallo rakennuksen takana.jpg</title>
    <id>3311</id>
    <revision>
      <id>13876</id>
      <timestamp>2006-06-15T16:11:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>[[GIMP/Harjoituksia]]

{{Kaksoislisenssi/Ccbysa}}
[[Luokka:GIMP-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[GIMP/Harjoituksia]]

{{Kaksoislisenssi/Ccbysa}}
[[Luokka:GIMP-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Makaronilaatikko</title>
    <id>3312</id>
    <revision>
      <id>23545</id>
      <timestamp>2006-11-14T09:02:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Keittokirja/makaronilaatikko” uudelle nimelle ”Keittokirja/Makaronilaatikko”: Sivun nimi kirjoitetaan isolla (itse olen tuon puolivuotta sitten mokannut)</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä on ohje makaronilaatikon valmistamiseen.

==Ainekset==

* 1½ litraa vettä
* 200 g makaronia
* 1 ja 3/4 tl suolaa
* 200 g juustoraastetta
* 30 g rasvaa
* 2 munaa
* ½ litraa maitoa
* ½ rkl sokeria
* 1/4 tl valkopippuria
* voita vuoan voiteluun

==Valmistus==

# Lisää suola veteen ja laita vesi kattilaan.
# Keitä makaronit kattilassa.
# Laita ne kuivumaan siivilään.
# Voitele uunivuoka.
# Pane makaronit, juusto ja rasva uunivuokaan.
# Ota kulho ja vatkaa munien rakenne rikki.
# Yhdistä munat, maito ja mausteet ja kaada seos makaronien päälle.
# Ripottele pinnalle juustoraaste ja paista 175 asteen lämmössä uunin alaosassa noin tunti kunnes munamaito on hyytynyt ja laatikko on kauniin ruskeaa.

==Muita vinkkejä==

Jotkut valmistavat makaronilaatikkoa jauhelihan kera. Jos haluat voit luoda tälle sivulle senkin reseptin. Tätä versiota suosittelen tarjottavaksi lihan kanssa. Makaroonien sijasta voit käytää myäs muita pastoja.

[[Luokka:Keittokirja|Makaronilaatikko]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Crossnamespacelinks</title>
    <id>3313</id>
    <revision>
      <id>13881</id>
      <timestamp>2006-06-15T16:22:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>käännetty suomeksi</comment>
      <text xml:space="preserve">Nimiavaruuden ylittävät linkit</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Filepath</title>
    <id>3314</id>
    <revision>
      <id>13882</id>
      <timestamp>2006-06-15T16:23:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>käännetty suomeksi</comment>
      <text xml:space="preserve">Tiedoston osoite</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Filepath page</title>
    <id>3315</id>
    <revision>
      <id>13883</id>
      <timestamp>2006-06-15T16:24:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>käännetty suomeksi</comment>
      <text xml:space="preserve">Tiedosto:</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Boardvote</title>
    <id>3316</id>
    <revision>
      <id>13884</id>
      <timestamp>2006-06-15T16:24:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>käännetty suomeksi</comment>
      <text xml:space="preserve">Wikimedian johtokunnan valtuutettujen vaalit</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Elämän historia/Arkeeinen eoni</title>
    <id>3317</id>
    <revision>
      <id>26099</id>
      <timestamp>2006-12-14T11:40:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>seisocatko kaikki</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding:5px; clear: both; background-color: beige&quot;&gt;
__TOC__

==Arkeeinen elinympäristö==
Tutkijoiden mukaan Arkeeisella kaudella maapallon lämpötila oli kymmeniä asteita nykyistä lämpimämpi, jopa 100°C, ja mantereet olivat vasta muotoutumassa.

==Elämä==
Elämä syntyi todennäköisesti Arkeeisen eonin alussa, tai vähän ennen sitä kemiallisen evoluution kautta. Niinpä elämä ei ollut kehittynyt kovinkaan pitkälle Arkeeisen eonin aikana. Silti tuolloin tapahtui alkeellisissa elämänmuodoissa muutos, jota ilman ihmisiä, kasveja tai mitään eliöitä olisi. Osa niistä kehittyi alkeellisiksi yksisoluisiksi. Todennäköisesti kaasukehässä ei ollut tuolloin juuri lainkaan happea, joskin tällä kaudella syntyivät ensimmäiset happea tuottavat eliöt, Syanobakteerit.

===Kemiallinen evoluutio===
Kemiallinen evoluutio on kemiallisten yhdisteiden kehitystä, jonka tuloksena joistain näistä kemikaaleita syntyi yksinkertaisia eliöitä. Kyseistä evoluutiota esiintyi eristyisesti Arkeeisen eonin alussa ja hieman ennen sitä.

&lt;/div&gt;
[[Luokka:Elämän historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Cc-by-sa-2.0 -kuvat</title>
    <id>3318</id>
    <revision>
      <id>14322</id>
      <timestamp>2006-06-27T18:53:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Nämä kuvat on julkaistu Creative Commonsin CC-by-sa-2.0 -lisenssillä. Kuvia saa kopioida, levittää, esittää sekä käyttää kaupallisessa käytössä, kunhan kuvan lähteen (suomenkielinen Wikikirjasto) ja kuvan tekijän mainitsee, sekä julkaisee oman teoksensa saman lisenssin alla.

Tarkat lisenssiehdot (englanniksi): http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/legalcode

[[Luokka:Kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Keittokirjan mallineet</title>
    <id>3319</id>
    <revision>
      <id>13994</id>
      <timestamp>2006-06-17T08:26:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>luokiteltu Keittokirjaan</comment>
      <text xml:space="preserve">Tähän luokkaan kootaan [[Keittokirja]]ssa käytetyt mallineet. Kun lisäät uuden reseptin, käytä näistä sopivia.

[[Luokka:Keittokirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Public domain -kuvat</title>
    <id>3320</id>
    <revision>
      <id>14325</id>
      <timestamp>2006-06-27T18:54:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Näiden kuvien lisääjä on luopunut tekijänoikeudestaan kuviin, tai niiden tekijänoikeus on vanhentunut. Kuvat ovat siis täysin vapaasti käytettävissä millaiseen käyttöön hyvänsä.

[[Luokka:Kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Yhdysvaltain hallituksen Public Domain -kuvat</title>
    <id>3321</id>
    <revision>
      <id>13911</id>
      <timestamp>2006-06-15T20:32:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>luokka luotu</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämän luokan kuvat ovat vapaita käytettäväksi millaisessa käytännössä tahansa, sillä ne on tehnyt Yhdysvaltain liittovaltion hallitus, virasto tai työntekijä virkatoimessaan.

[[Luokka:Public domain -kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Käännettävät</title>
    <id>3322</id>
    <revision>
      <id>24645</id>
      <timestamp>2006-11-23T12:54:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>hupsista</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämän luokan sivut on tuotu jostain vieraskielisestä lähteestä (esimerkiksi muunkielisestä Wikikirjastosta), ja niiden kääntäminen on kesken. Mikäli haluat, voit kääntää sivun loppuun ja auttaa siten Wikikirjastoa.

[[Luokka:Wikikirjasto|Käännettävät]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 16</title>
    <id>3324</id>
    <revision>
      <id>23250</id>
      <timestamp>2006-11-10T13:43:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Lukon kuva</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Crystal Clear action encrypted.png|left|50px]]
'''[[Tietoturva]]'''

Tietoturvasta huolehtiminen on noussut entistäkin tärkeämpään asemaan kiinteiden Internetyhteyksien yleistyttyä, mutta suomenkielistä, aloittelijoille suunnattua, materiaalia aiheesta on luvattoman vähän. Tämä wikikirja käy läpi kaikki keskeisimmät tietoturvaan vaikuttavat seikat.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Randomredirect</title>
    <id>3325</id>
    <revision>
      <id>13986</id>
      <timestamp>2006-06-16T15:30:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>typo korjattu</comment>
      <text xml:space="preserve">Satunnainen uudelleenohjaus</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Avoimet tehtävät</title>
    <id>3326</id>
    <revision>
      <id>24641</id>
      <timestamp>2006-11-23T12:46:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:Wikikirjasto|Avoimet tehtävät]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Tässä luokassa näkyy ne keskustelusivut, joille on lisätty tehtäväluettelomalline koodilla &lt;tt&gt;&lt;nowiki&gt;{{tehtäväluettelo}}&lt;/nowiki&gt;&lt;/tt&gt;. Mikäli sinulla on aikaa ja kiinnostusta, ota yksi näistä sivuista ja paranna sitä tehtäväluettelon toiveiden mukaisesti.

Mikäli huomaat jossain Wikikirjaston sivuilla puutteita, etkä ehdi / osaa korjata niitä, voit lisätä sen sivun keskustelusivulle tehtäväluettelon. Katso: [[Ohje:Malline]]

[[Luokka:Wikikirjasto|Avoimet tehtävät]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Suomen luonto</title>
    <id>3327</id>
    <revision>
      <id>24758</id>
      <timestamp>2006-11-24T14:11:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Emppu</username>
        <id>558</id>
      </contributor>
      <comment>/* Yleistä suomen luonnosta */</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikijunior nav}}
==Yleistä suomen luonnosta==
Suomi kuuluu pääosin pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen, joka kiertää koko maapallon ympäri ja jatkuu itärajan tuolla puolen Venäjällä taigana. Valtaosa Suomen luonnosta onkin metsää, jota kasvaa yli kahdella kolmasosalla (2/3) maamme pinta-alasta. Osuus on Euroopan maista suurimpia. Suomen metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Jääkauden vaikutuksesta Suomen luonnossa on paljon kasaumia ja uurtumia eli painaumia ja kohoumia. Moniin painaumiin on syntynyt soita tai järviä, joita monia meillä on maapallon muihin kolkkiin verrattuna paljon, niin että Suomea kutsutaan myös &quot;Tuhansien järvien maaksi&quot;. Suomen suurin järvi on Saimaa. Suomessa ei ole vuoria, kuten naapurimaissamme Norjassa ja Ruotsissa, vaan maamme korkeimpia kohtia ovat Pohjois-Suomen ''tunturit''. ne ovat erittäin vanhoja ja kuluneita, ja osa niistä on jäänteitä muinoin suomessa kohonneesta vuoristosta. Haltitunturilla on suomen korkein kohta. Suurin osa maamme kohoumista onkin jääkauden eri kokoisista kivistä ja hiekasta muodostamia harjuja.

==Kirjan sisältö==
Valitse luku josta haluat lukea

# [[Wikijunior Suomen luonto/Metsät|Metsät]]
# [[Wikijunior Suomen luonto/Järvet|Järvet]]
# [[Wikijunior Suomen luonto/Tunturit ja vaarat|Tunturit ja vaarat]]
# [[Wikijunior Suomen luonto/Nisäkkäät|Nisäkkäät]]
# [[Wikijunior Suomen luonto/Linnut|Linnut]]
# [[Wikijunior Suomen luonto/Kalat|Kalat]]
# [[Wikijunior Suomen luonto/Kasvit|Kasvit]]

[[Luokka:Wikijunior Suomen luonto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kubuntu-logo-pieni.png</title>
    <id>3334</id>
    <revision>
      <id>24371</id>
      <timestamp>2006-11-18T12:05:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">kubuntu logo small
[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Työoikeus</title>
    <id>3339</id>
    <revision>
      <id>26889</id>
      <timestamp>2006-12-25T16:30:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>johdanto poies</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=center width=&quot;75%&quot; style=&quot;background-color: #f5f5f5; border: 1px solid #32537d;&quot;
!style=&quot;background-color: #d7d7d7; text-align: center; color: #32537d; text-transform: lowercase; font-variant: small-caps;&quot;| '''TYÖOIKEUS'''
|-
|align=center|
[[kuva:Justice and law.png|left|40px]]
[[Työoikeus|Sisällys]] –
[[Työoikeus/Työoikeus ja yhteiskunta|Työoikeus ja yhteiskunta]] – 
[[Työoikeus/Työsuhteen aloittaminen|Työsuhteen aloittaminen]] – 
[[Työoikeus/Osapuolten velvollisuudet|Osapuolten velvollisuudet]] – 
[[Työoikeus/Työaika|Työaika]] – 
[[Työoikeus/Vuosiloma|Vuosiloma]] – 
[[Työoikeus/Työsuhteen päättäminen|Työsuhteen päättäminen]] – 
[[Työoikeus/Yt-menettely|Yt-menettely]] – 
[[Työoikeus/Lisätietoa|Lisätietoa]]
&lt;span style=&quot;float: right;&quot;&gt;&lt;small&gt;({{muokkauslinkki}})&lt;/small&gt;&lt;/span&gt;
|}

[[Luokka:Työoikeus]]
&lt;noinclude&gt;[[Luokka:Navigaatiomallineet]]&lt;/noinclude&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Työoikeus/Lisätietoa</title>
    <id>3340</id>
    <revision>
      <id>15560</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:19:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">==Internet==

*[http://www.finlex.fi/ FINLEX - Valtion säädöstietopankki]
**[http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2002/20020738 Työturvallisuuslaki]
***[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060044 Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 20.1.2006/44]
**[http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2004/20040759 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä]
***[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 13.8.2004/759]

*[http://www.sak.fi/ SAK - Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö]

==Kirjat==

{{Työoikeus}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Zoologia</title>
    <id>3342</id>
    <revision>
      <id>14120</id>
      <timestamp>2006-06-21T12:33:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Uudelleenohjaus sivulle [[Eläintiede]]</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT[[Eläintiede]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Eläintiede/Entomologia</title>
    <id>3343</id>
    <revision>
      <id>15561</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:19:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">__TOC__
[[Kuva:Plumpollen0060.jpg|thumb|Tavallinen mehiläinen, ainoa ihmisen &quot;kesyttämä&quot; hyönteinen]]
Entomologia on Zoologian osa-alue, joka tutkii hyönteisiä, yhtä maailman menestyneimmistä eläinryhmistä. Koska hyönteisetkin jakautuvat useisiin pienempiin ryhmiin, niin Entomologiaakin on monenlaista.

==Hyönteisten kehitys==

Hyönteiset ovat todennäköisesti kehittyneet niveljalkaisista, jotka maalle noustuaan alkoivat kehittyä omaan suuntaansa. Jaloissa olleet kidusosat surkastuivat ja katosivat, ja suurelle osalle hyönteisistä kehittyi siivet.

==Kovakuoriaiset==
[[Kuva:Coccinella septempunctata detail.jpg|thumb|Seitsenpistepirkko, yksi suomen yleisimmistä leppäkertuista.]]

Kovakuoriaiset ovat epäilemättä maailman menestyneimpiä ja runsaslajisimpia hyönteisiä. Tähän ryhmään kuuluu eläimiä niin pienistä leppäkertuista aina kämmenenkokoisiin afrikkalaisiin kuoriaisiin. Ryhmään kuuluu niin petoja kuin kasvinsyöjiäkin. Tunnetuimmat ryhmän lajeista ovat epäilemättä leppäkertut, jotka voi tunnistaa helposti muista kovakuoriaisista persoonallisen kuviointinsa ansiosta.

==Pistiäiset==

Pistiäisten laajaan ryhmään kuuluu monia eläinkunnan kehittyneimmistä hyönteisistä, kuten mehiläiset ja muurahaiset, jotka ovat kehittäneet ainutlaatuisen sosiaalisen järjestelmän. Pistiäisten joukosta löytyy myö ainoa ihmisten &quot;kesyttämä&quot; hyönteinen, hunajaa tuottava mehiläinen. Kaikki ryhmän lajit ovat lentotaitoisia muurahaisia lukuunottamatta. Muurahaisista vain kuningattaret ja kuhnurit ovat lentokykyisiä, ja nekin vain vähän aikaa. Tämän kovakuoriasten jälkeen suurimman hyönteisryhmän varma tuntomerkki on se, että niillä on takaruumiin päässä myrkyä erittävä rauhanen.

====Pistiäisten moninaisuutta====
&lt;gallery&gt;
Kuva:Bees Collecting Pollen 2004-08-14.jpg|Mehiläinen keräämässä hunajaa
Kuva:Mrowka rudnica formica rufa small.jpg|Kekomuurahainen (Työläinen)
Kuva:Wasp.jpg|Ampiainen
Kuva:Bee mid air.jpg|Mehiläinen lennossa
Kuva:Bombus hypnorum male - side (aka).jpg|Kimalainen
Kuva:Guepe.jpg|Lähikuva Ampiaisen päästä
&lt;/gallery&gt;

==Perhoset==

[[Luokka:Eläintiede]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikijunior Suomen luonto</title>
    <id>3344</id>
    <revision>
      <id>14126</id>
      <timestamp>2006-06-22T06:45:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tässä luokassa on kirjan Suomen luonto -sivut. Lukekaa ja muokatkaa!
[[Luokka:Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kubuntu-virtual-desktops.png</title>
    <id>3345</id>
    <revision>
      <id>24375</id>
      <timestamp>2006-11-18T12:05:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kubuntu-konsoli.png</title>
    <id>3346</id>
    <revision>
      <id>24370</id>
      <timestamp>2006-11-18T12:05:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kubuntu-kate.png</title>
    <id>3347</id>
    <revision>
      <id>24369</id>
      <timestamp>2006-11-18T12:04:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kubuntu-add-remove-programs.png</title>
    <id>3348</id>
    <revision>
      <id>24364</id>
      <timestamp>2006-11-18T12:04:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kubuntu-adept.png</title>
    <id>3349</id>
    <revision>
      <id>24367</id>
      <timestamp>2006-11-18T12:04:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kubuntu-system-settings.png</title>
    <id>3350</id>
    <revision>
      <id>24372</id>
      <timestamp>2006-11-18T12:05:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kubuntu-add-user.png</title>
    <id>3351</id>
    <revision>
      <id>24366</id>
      <timestamp>2006-11-18T12:04:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kubuntu-add-user-groups.png</title>
    <id>3352</id>
    <revision>
      <id>24365</id>
      <timestamp>2006-11-18T12:04:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kubuntu-tulostimet.png</title>
    <id>3353</id>
    <revision>
      <id>24373</id>
      <timestamp>2006-11-18T12:05:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kubuntu-verkko.png</title>
    <id>3354</id>
    <revision>
      <id>24374</id>
      <timestamp>2006-11-18T12:05:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kubuntu-display.png</title>
    <id>3355</id>
    <revision>
      <id>24368</id>
      <timestamp>2006-11-18T12:04:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kuvakaappaus-Verkon asetukset.png</title>
    <id>3356</id>
    <revision>
      <id>24383</id>
      <timestamp>2006-11-18T12:07:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kuvakaappaus-Näytön tarkkuuden asetukset.png</title>
    <id>3357</id>
    <revision>
      <id>24381</id>
      <timestamp>2006-11-18T12:07:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Ubuntu-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Novial/Hunde Lektione 1</title>
    <id>3358</id>
    <revision>
      <id>16957</id>
      <timestamp>2006-08-17T08:38:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Palautus</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:novflag.png|100px|right|Novialin lippu flag]]
&lt;small&gt;[[Novial|Novialin kotisivu]] - [[Novial/Pronuntiatione_1|Ääntäminen]]

&lt;small&gt;[[Novial/Hunde_Sisältö|Sisältö]] - &lt;/small&gt;&lt;b&gt;[[Novial/Hunde_Lektione_1|Kappale 1]]&lt;/b&gt;&lt;/small&gt; - &lt;small&gt;[[Novial/Hunde_Lektione_2|Kappale 2]] - [[Novial/Hunde_Lektione_3|Kappale 3]] - [[Novial/Hunde_Lektione_4|Kappale 4]] - [[Novial/Hunde_Lektione_5|Kappale 5]] - [[Novial/Hunde_Lektione_6|Kappale 6]] -
[[Novial/Hunde_Lektione_7|Kappale 7]]

&lt;small&gt;[[Novial/Hunde_Apendise_1|Prefixes]] - [[Novial/Hunde_Apendise_2|Sufixes]]


==&lt;font color=&quot;#CC6600&quot;&gt;Li Hunde del Familie Baskerville&lt;/font&gt;==

'''Watson''': Bon jorne, doktoro Mortimer.

'''Mortimer''': Bon jorne. Ob vu es sinioro Sherlock Holmes?

'''Holmes''': No, lo es men amike, doktoro Watson.

'''Mortimer''': Plesure ke me renkontra vu, doktoro. Me sava vun nome. Sinioro Holmes, vu tre multim interesa me.

'''Holmes''': Me observa fro vun fingre ke vu fuma. Bonvoli sida e fuma. Pro quu vu visita nus disdi?

'''Mortimer''': Me have seriosi e exterordinari probleme. Me realisa ke vu es li duesmi autoritate in Europa…

'''Holmes''': Ya, sinioro! Que es unesmi?

'''Mortimer''': Li laboro de Monsieur Bertillon sembla bon a siential home.

'''Holmes''': Dunke, pro quu vu non konsulta lo?

'''Mortimer''': Lo sembla bon a siential home, ma me prefera konsulta vu in praktikal koses. Me espera ke me non ofense vu.

'''Holmes''': Nur pokim. Rakonta a nus li nature de vun probleme.

==&lt;font color=&quot;#CC6600&quot;&gt;Sanasto&lt;/font&gt;==


*'''a''' – ''-kkoon, -kköön (Englannin &quot;to&quot;)''
*'''amike''' – ''ystävä''
*'''autoritate'''  – ''auktoriteetti''
*'''bon(i) '''  – ''hyvä''
*'''bonvoli''' – ''(englannin &quot;(to) be willing, please&quot;)''
*'''de''' – ''-n''
*'''del'''  – ''-n (Määräinen muoto)''
*'''disdi''' – ''tänään''
*'''doktoro''' – ''tohtori''
*'''duesmi'''  – ''toinen''
*'''dunke''' – ''siksi''
*'''e''' – ''ja''
*'''es'''  – ''olen''
*'''espera'''  – ''toivoa''
*'''Europa''' – ''Eurooppa''
*'''exterordinari'''  – ''eriskummallinen''
*'''familie''' – ''perhe''
*'''fingre''' – ''sormi''
*'''fuma''' – ''polttaa (tupakkaa)''
*'''have''' – ''omistaa''
*'''home''' – ''henkilö''
*'''hunde''' – ''koira''     
*'''in'''  – ''-ssa -ssä''
*'''interesa''' – ''kiinnostaa''
*'''jorne'''  – ''päivä''
*'''ke'''  – ''tämä''
*'''konsulta'''  – ''neuvoa''
*'''kose''' – ''asia, esine''
*'''laboro''' – ''työ''
*'''li'''  – ''määräinen artikkeli (Englannin &quot;the&quot;)''
*'''lo''' – ''hän''
*'''ma''' – ''mutta''
*'''me'''  – ''minä''
*'''men'''  – ''minä, minun.''
*'''nature'''  – ''luonto''
*'''no'''  – ''ei''
*'''nome''' – ''nimi''
*'''non''' – ''ei (englannin &quot;not&quot;)''
*'''nur''' – ''vain''
*'''nus''' – ''me''
*'''ob'''  – ''(englannin &quot;is it that?&quot;)''
*'''observa''' – ''havainnoida''
*'''ofense''' – ''luokata''
*'''plesure''' – ''kunnia''
*'''pokim''' – ''vähän''
*'''praktikal(i) ''käytännöllinen''
*'''prefera''' – ''pitää parempana, suosia''
*'''pro''' – ''koska''
*'''pro quu''' – ''miksi''
*'''probleme''' – ''ongelma''
*'''que''' – ''kuka''
*'''rakonta''' – ''kertoa''
*'''realisa''' – ''tajuta''
*'''renkontra''' – ''tavata''
*'''sava'''  – ''tietää''
*'''sembla'''  – ''näyttää''
*'''seriosi''' – ''vakava''
*'''sida''' – ''istua''
*'''siential(i) ''tieteellinen''
*'''sinioro''' – ''herra''
*'''tre''' – ''erittäin''
*'''tre multim''' – ''erittäin paljon''
*'''unesmi''' – ''ensimmäinen''
*'''visita''' – ''vierailla''
*'''vu'''  – ''sinä''
*'''vun'''  – ''sinun''
*'''ya''' – ''todellakin''


==&lt;font color=&quot;#CC6600&quot;&gt;Kielioppia&lt;/font&gt;==

===&lt;font color=&quot;#FF9933&quot;&gt;Persoonapronominit&lt;/font&gt;===

*'''me''' – ''Minä'' 		
*'''nus''' – ''Me''
*'''vu''' – ''Sinä'' (one person) 	
*'''vus''' – ''Te'' (more than one person)
*'''lo''' – ''Hän'' (mies)
*'''los''' – ''He'' (mies)
*'''la''' – ''Hän'' (nainen)
*'''las''' – ''He'' (nainen)
*'''le''' – ''hän'' (nainen tai mies)
*'''les''' – ''he''
*'''lu''' – ''se''		
*'''lus''' – ''ne''

-----------------------------------------------------------------------
[[Kuva:novflag.png|100px|right|Novialin lippu flag]]
&lt;small&gt;[[Novial|Novialin kotisivu]] - [[Novial/Pronuntiatione_1|Ääntäminen]]

&lt;small&gt;[[Novial/Hunde_Sisältö|Sisältö]] - &lt;/small&gt;&lt;b&gt;[[Novial/Hunde_Lektione_1|Kappale 1]]&lt;/b&gt;&lt;/small&gt; - &lt;small&gt;[[Novial/Hunde_Lektione_2|Kappale 2]] - [[Novial/Hunde_Lektione_3|Kappale 3]] - [[Novial/Hunde_Lektione_4|Kappale 4]] - [[Novial/Hunde_Lektione_5|Kappale 5]] - [[Novial/Hunde_Lektione_6|Kappale 6]] -
[[Novial/Hunde_Lektione_7|Kappale 7]]

&lt;small&gt;[[Novial/Hunde_Apendise_1|Prefixes]] - [[Novial/Hunde_Apendise_2|Sufixes]]

[[Luokka:Novial]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Novial/Pronuontiatione 1</title>
    <id>3359</id>
    <revision>
      <id>14200</id>
      <timestamp>2006-06-24T11:39:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nov ialiste</username>
        <id>160</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:novflag.png|100px|right|Novial flag]]
&lt;small&gt;[[Novial|Novialin kotisivu]] - &lt;/small&gt;&lt;b&gt;[[Novial/Pronuntiatione_1|Ääntäminen]]

&lt;small&gt;[[Novial/Hunde_sisältö|Sisältö]] - [[Novial/Hunde_Lektione_1|Kappale 1]] - [[Novial/Hunde_Lektione_2|Kappale 2]] - [[Novial/Hunde_Lektione_3|Kappale 3]] - [[Novial/Hunde_Lektione_4|Kappale 4]] - [[Novial/Hunde_Lektione_5|Kappale 5]] - [[Novial/Hunde_Lektione_6|Kappale 6]] -
[[Novial/Hunde_Lektione_7|Kappale 7]]

&lt;small&gt;[[Novial/Hunde_Apendise_1|Prefixes]] - [[Novial/Hunde_Apendise_2|Sufixes]]

==&lt;font color=&quot;#CC6600&quot;&gt;Ääntäminen&lt;/font&gt;==

{|border = 0 cellpadding = 3 cellspacing = 2 bgcolor = &quot;#FFFFFF&quot;|
|-
|style = &quot;background: #66CCFF;&quot;|&lt;center&gt;Novial 
|style = &quot;background: #66CCFF;&quot;|&lt;center&gt; [[w:Internationales_Phonetisches_Alphabet|'''IPA''']]
|style = &quot;background: #66CCFF;&quot; |&lt;center&gt;Esimerkki
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;A
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''a'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;abandona
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;B
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''b'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;bebe
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;C
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''s''' ''tai'' '''k'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;Caracas
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;CH
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''ʧ''' ''tai'' '''ʃ''' 
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;chanse
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;D
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''d'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;defini
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;E
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot; |&lt;center&gt;'''e''' ''tai'' '''ɛ'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;egal
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;F
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''f'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;fala
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;G
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''g'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;garda
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;H
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''h'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;helpa
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;I
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''i'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;impeda
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;J
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''ʤ''' ''tai'' '''ʒ '''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;jirafe
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;K
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''k'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;kioske
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;L
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''l'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;lande
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;M
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''m'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;magnetisa
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;N
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''n'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;nature
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;O
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''o''' ''tai'' '''ɒ'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;observa
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;P
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''p'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;papa
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;QU
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''kw''' ''tai'' '''kv''' ''tai'' '''ku'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;questione
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;R
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''r''' ''tai'' '''&amp;#633;'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;rapid
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;S
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''s''' ''tai'' '''z'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;sune
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;SH
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''ʃ''' ''tai'' '''ʧ'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;shuta
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;T
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''t'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;teknike
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;U
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''u'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;unik
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;V
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''v'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;variatione
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;W
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''w''' ''tai'' '''u''' ''tai'' '''v'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;watt
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;X
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''ks''' ''tai'' '''gz'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;auxiliari
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;Y
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''j'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;yuna
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;Z
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''z''' ''tai'' '''s'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;Suez
|}


[[Luokka:Novial]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Novial/Pronuntiatione 1</title>
    <id>3360</id>
    <revision>
      <id>19431</id>
      <timestamp>2006-09-23T12:07:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>linkki korjattu</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:novflag.png|100px|right|Novial flag]]
&lt;small&gt;[[Novial|Novialin kotisivu]] - &lt;/small&gt;&lt;b&gt;[[Novial/Pronuntiatione_1|Ääntäminen]]

&lt;small&gt;[[Novial/Hunde_sisältö|Sisältö]] - [[Novial/Hunde_Lektione_1|Kappale 1]] - [[Novial/Hunde_Lektione_2|Kappale 2]] - [[Novial/Hunde_Lektione_3|Kappale 3]] - [[Novial/Hunde_Lektione_4|Kappale 4]] - [[Novial/Hunde_Lektione_5|Kappale 5]] - [[Novial/Hunde_Lektione_6|Kappale 6]] -
[[Novial/Hunde_Lektione_7|Kappale 7]]

&lt;small&gt;[[Novial/Hunde_Apendise_1|Prefixes]] - [[Novial/Hunde_Apendise_2|Sufixes]]

==&lt;font color=&quot;#CC6600&quot;&gt;Ääntäminen&lt;/font&gt;==

{|border = 0 cellpadding = 3 cellspacing = 2 bgcolor = &quot;#FFFFFF&quot;|
|-
|style = &quot;background: #66CCFF;&quot;|&lt;center&gt;Novial 
|style = &quot;background: #66CCFF;&quot;|&lt;center&gt; [[w:Kansainvälinen foneettinen aakkosto|'''IPA''']]
|style = &quot;background: #66CCFF;&quot; |&lt;center&gt;Esimerkki
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;A
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''a'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;abandona
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;B
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''b'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;bebe
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;C
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''s''' ''tai'' '''k'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;Caracas
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;CH
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''ʧ''' ''tai'' '''ʃ''' 
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;chanse
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;D
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''d'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;defini
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;E
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot; |&lt;center&gt;'''e''' ''tai'' '''ɛ'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;egal
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;F
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''f'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;fala
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;G
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''g'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;garda
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;H
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''h'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;helpa
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;I
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''i'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;impeda
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;J
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''ʤ''' ''tai'' '''ʒ '''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;jirafe
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;K
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''k'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;kioske
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;L
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''l'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;lande
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;M
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''m'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;magnetisa
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;N
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''n'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;nature
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;O
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''o''' ''tai'' '''ɒ'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;observa
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;P
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''p'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;papa
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;QU
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''kw''' ''tai'' '''kv''' ''tai'' '''ku'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;questione
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;R
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''r''' ''tai'' '''&amp;#633;'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;rapid
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;S
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''s''' ''tai'' '''z'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;sune
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;SH
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''ʃ''' ''tai'' '''ʧ'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;shuta
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;T
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''t'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;teknike
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;U
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''u'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;unik
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;V
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''v'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;variatione
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;W
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''w''' ''tai'' '''u''' ''tai'' '''v'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;watt
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;X
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''ks''' ''tai'' '''gz'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;auxiliari
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;Y
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''j'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;yuna
|-
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;Z
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;'''z''' ''tai'' '''s'''
|style = &quot;background: #CCCCFF;&quot;|&lt;center&gt;Suez
|}


[[Luokka:Novial]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Novial/Hunde Lektione 2</title>
    <id>3361</id>
    <revision>
      <id>14621</id>
      <timestamp>2006-07-04T08:58:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Novial]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:novflag.png|100px|right|Novialin lippu flag]]
&lt;small&gt;[[Novial|Novialin kotisivu]] - [[Novial/Pronuntiatione_1|Ääntäminen]]

&lt;small&gt;[[Novial/Hunde_Sisältö|Sisältö]] - [[Novial/Hunde_Lektione_1|Kappale 1]] - &lt;/small&gt;&lt;b&gt;[[Novial/Hunde_Lektione_2|Kappale 2]]&lt;/b&gt;&lt;small&gt; - [[Novial/Hunde_Lektione_3|Kappale 3]] - [[Novial/Hunde_Lektione_4|Kappale 4]] - [[Novial/Hunde_Lektione_5|Kappale 5]] - [[Novial/Hunde_Lektione_6|Kappale 6]] -
[[Novial/Hunde_Lektione_7|Kappale 7]]

&lt;small&gt;[[Novial/Hunde_Apendise_1|Prefixes]] - [[Novial/Hunde_Apendise_2|Sufixes]]


==&lt;font color=&quot;#CC6600&quot;&gt;Li Malediktione del Baskervilles&lt;/font&gt;==

“Me have in men poshe manuskrite,” doktoro James Mortimer did dikte.

“Me observad lu kand vu envadad li chambre,” Holmes dikted.

“Lu es oldi manuskrite. ”

“Frui dek-otesmi sekle, exept si lu vud es fraudo.”

“Qualim vu sava tu, sinioro?”

”Vu ha prisenta pluri sentimetres de lu omnitem durant ke vu ha parla. Me vud es mal experte si me non vud pove data lu ye akurateso de sirk yardeko. Me data lu kom de mil-setsent-tridek.”

”Li exakti date es mil-setsent-quardek-du.” Doktoro Mortimer did tira lu ek sen bruste-poshe. ”Sinioro Charles Baskerville donad disi familial papere a me. Lo morid ante tri mensus in Devonshire. Lo esed inteligenti e praktikal homo. Tamen lo did trakta dis dokumente kom seriosi.”

”Lu sembla es konstatatione.”

”Yes, lu es konstatatione de serteni legende del familie Baskerville. ”

------------------------------------------------------------------------
[[Kuva:novflag.png|100px|right|Novialin lippu flag]]
&lt;small&gt;[[Novial|Novialin kotisivu]] - [[Novial/Pronuntiatione_1|Ääntäminen]]

&lt;small&gt;[[Novial/Hunde_Sisältö|Sisältö]] - [[Novial/Hunde_Lektione_1|Kappale 1]] - &lt;/small&gt;&lt;b&gt;[[Novial/Hunde_Lektione_2|Kappale 2]]&lt;/b&gt;&lt;small&gt; - [[Novial/Hunde_Lektione_3|Kappale 3]] - [[Novial/Hunde_Lektione_4|Kappale 4]] - [[Novial/Hunde_Lektione_5|Kappale 5]] - [[Novial/Hunde_Lektione_6|Kappale 6]] -
[[Novial/Hunde_Lektione_7|Kappale 7]]

&lt;small&gt;[[Novial/Hunde_Apendise_1|Prefixes]] - [[Novial/Hunde_Apendise_2|Sufixes]]

[[Luokka:Novial]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Novial/Hunde Lektione 3</title>
    <id>3362</id>
    <revision>
      <id>15682</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:24:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">==&lt;font color=&quot;#CC6600&quot;&gt;Li Legende&lt;/font&gt;==

”Ma me did kreda ke vu volid konsulta me pri kelkum moderni e praktikal.”

”Tre moderni. Tre praktikal, importanti kose kel on mus solu in duanti-quar hores. Ma li manuskrite es kurti e relate proximim al probleme. Dunke me sal lekte lu a vus.“

Holmes apoyad retro in sen stule e klosad sen okules. Doktoro Mortimer turnad li manuskrite vers li lume e lekted disi stranji, oldi naratione:


”On ha dikte multi diferanti rakontes pri li origine del Hunde del Baskervilles. Ankore pro ke Hugo Baskerville es men ansestre e pro ke me lernad li rakonte fro men patro e lo fro sen patro, me nun skripte te kel me kreda verim ha eventa. Lerna dunke fro ti rakonte  e sorga non liberisa tal mali pasiones, kel porta sufro a nusen familie.


”Ye li tempe del sivili milite li proprietere de dis estate esed Hugo Baskerville, kel esed verim sovaji, sindeal viro. Hugo did ama li filia de farmere, kel proprietad lande proxim li estate de Baskerville. Ma li bon yuna evitad lo, pro ke la timad lon mal nome.”

[[Luokka:Novial]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Novial/Hunde Lektione 4</title>
    <id>3363</id>
    <revision>
      <id>15446</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:15:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">==&lt;font color=&quot;#CC6600&quot;&gt;Li Kaptate&lt;/font&gt;==
 
Li manuskrite kontinua:

”Eventad ke ye un yule disi minim honorabli Hugo kun sink o six ek sen otiosi kompanes vadad al ferme por aracha li yuna durant ke lan patro e fratros esed for. Kand les had porta la al kastelete, les klefad la in li maxim superi chambre, durant ke Hugo e sen amikes sidad por drinka multi alkohole, kom les did ye omni vespre.

”Li yuna timad li klamado e malediktiones kel venid ek subu. Finalim pro timo la fad tu kel min bravi home vud tima e la klimad subu per hedre kel kreskad an li sudi mure. Tand la fugad tra li agres a hem. Kelkitem plu tardim Hugo livad sen gastes por porta manjaje e drinke a sen kaptate. Tand lo devenid tam irati kam diable e hastad  subu per li eskalere, saltad a sur li table e dikted ke on deved senda li hundes vers la. Hugo kursed ek li hause klamant al serveres ye sadla sen maxim bon kavala e ye lasa li hundes eku. Lo donad nase-tuke del yuna al hundes e sub lume del lune departad tra li agres. Dek-tri ek lon kompanes prendad sen kavales e probad seku Hugo e li hundes.&quot;

[[Luokka:Novial]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Novial/Hunde Lektione 5</title>
    <id>3364</id>
    <revision>
      <id>20477</id>
      <timestamp>2006-10-10T19:06:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Juu-u|Juu-u]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Juu-u|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Jarkko Piiroinen|Jarkko Piiroinen]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">==&lt;font color=&quot;#CC6600&quot;&gt;Li Hunde de Inferne&lt;/font&gt;==

Mortimer kontinua lekte:

”After ke les had voyaja tra un o du kilometres, les pasad mutone-farmere e klamad a lo ob lo had vida li chaso. Tamen li home esed tam foli pro timo ke lo apene poved parla. Ma finalim lo dikted ke ya lo had vida li hundes sekuent li desfelisi yuna. Lo dikted: ’Ma ultru me ha vida ke Hugo Baskerville pasad me sur sen nigri kavala e hintru esed tal hunde de inferne ke me prega ke lu non mey seku me.’ 

”Li ebri siniores kavalkad a devanu til ke li nigri kavala did veni galopant kun vakui sadle e arosat per blanki skume. Aftru les kavalkad proxim mutu , pro ke les tre timad. Kavalkant lentim ye ti manere les trovad finalim li hundes. Quankam kurajosi tipe de hunde, les ploretad timosim regardant angusti vale devan les.

”Tri ek li homes, li maxim kurajosis o forsan li maxim ebris, kavalkad en li angusti vale. Tand lu larjisad en larji spasie in kel sidad du grandi stones kel esed plasat da serteni oblivet popule de oldi tempes. Li lune lumad klarim vor li desfelisi yuna had fala, morit pro timo e fatigo. Proximu liad li cadavre de Hugo Baskerville. Apud li kadavre mordant li kole, stead sordidu: grandi, nigri bestie kun forme de hunde, ma plu grandi kam irgi hunde kel mortal home ha vida. Durant ke les regardad, lu did tonda eku li kole de Hugo Baskerville, after ke, kand lu turnad sen brulanti okules vers les, li tri homes kriad pro timo e kavalkad for, ankore kriant. On dikte ke un ek les morid ye ti sami nokte pro tu kel lo had vida e ke li du altris esed ruptet homes durant sen seteri vivos.”

[[Luokka:Novial]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Novial/Hunde Lektione 6</title>
    <id>3365</id>
    <revision>
      <id>14625</id>
      <timestamp>2006-07-04T08:59:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Novial]]</comment>
      <text xml:space="preserve">==&lt;font color=&quot;#CC6600&quot;&gt;Li Inquesto&lt;/font&gt;==

”Tali es li rakonte, men filios, del venio del hunde kel, on dikte, deposu ha es plage ye dis familie.
Me ha skripte lu pro ke, te kel klarim es savat have min terore kam te kel es nur insinuat o divinat. Ultru multes ek li familie ha sufra subiti, sangosi, misteriosi morios. Dunke me konsila ke vus evita vada trans ti agres ye ti deslumosi hores kand li povos de malu es exaltat.

“[Disu fro Hugo Baskerville a lon filios Rodger e John, kun instruktiones ke les dikte nulu pri lu a sen fratra, Elizabeth.]”

Doktoro Mortimer, hant fina lekte dis uniki naratione, did pusha sen lunete a sur sen fronte e did regardada vers Sinioro Sherlock Holmes. 

Diso dikted ”Nu?”.

“Ob lu non interesa vu?”

“Interesanti por kolektere de rakontes.”

Mortimer did tira jurnale ek sen poshe.

”Me sal rakonta kelku plu resenti. Disu es li Devon Jurnale de 14esmi de maye de dis yare. Lu deskripte li faktes deskovrat pri li morio de Sir Charles Baskerville kel eventad kelki dies ante ti date.”

Li jurnalal artikle deskripted li resenti morio del proprietere del kastelete del famile Baskerville de ti tempe. Charles had gana grandi sume de moneye kom spekulatore in Sudi Amerika. Lo tand did returna a Anglia e usad sen moneye por projetes de rikonstruktione e pluboniso in li lokal sosie. 
Li kortal inquesto did konkluse ke Charles Baskerville did mori pro kordial falio durant ke lo promenad along alee in li parke de sen kastelete. Li medike kel atestad li morio esed Doktore Mortimer self.

After ke lo did lekte li artikle, Mortimer dikted: “Tes es li publiki faktes pri li morio de Sir Charles Baskerville.”

Holmes dikted: ”Danko pro rakonta a me pri interesanti kasu. Ob dis artikle kontena omni li publiki faktes?”

“Yes.”

“Nun rakonta a me li privatus.” Lo apoyad retro e posturad sen maxim non-expresiv e judikeral aspekto.

[[Luokka:Novial]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Novial/Hunde Lektione 7</title>
    <id>3366</id>
    <revision>
      <id>15356</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:09:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">==&lt;font color=&quot;#CC6600&quot;&gt;Li Pede-printatus&lt;/font&gt;==

Doktore Mortimer respondad “Me dikte tu kel me non ha konfida a ule. Me non did dikte lu al inquesto pro ke viro de sientie non voli apari suporta populari superstitione. Ultrim pro ke Baskerville Kastelete sertim vud ha resta sin rentere si irge vud ha plugrandisa lun ja mali reputatione.

”Poki homes habita li area, e tes kel lojia proxim mutu ofte renkontra mutu. Dunke me renkontrad Sir Charles Baskerville ofte. Durant poki resenti mensus ha deveni plu evidenti ke li nerval sisteme de Sir Charles tensed multim. Lo traktad disi legende kom seriosi, talim multim ke, malgre ke lo marchad in li gardenes, lo non volid vada tra li aperti agres noktim. Li idee de hororisiv ente obsesed lo e plu kam unfoy lo questionad me ob me had durant men medikal voyajes vida irgi stranji kreatu o audi li ululatione de hunde. Li lasti questione lo questionad a me plurifoy, e sempre kun voise kel vibrad kun sensatione.

“Esed pro men aviso ke Sir Charles saled tre bald vada a London. Me kredad ke poki mensus in li urbe vud plubonisa sen saneso. Ye li lasti instante disi terorosi katastrofe eventad.

“Ye li nokte del morio de Sir Charles Barrymore non pluvad e non had pluva. Li chefi servere, kel diskovrad lo, did senda Perkins, li grume, per kavale a me. Me poved ariva a Baskerville Kastelete durant min kam un hore. Me vadad along li alee, me vidad li extruporte vor semblad ke lo did varta, me observeskad qualim li pede-printatus chanjad sen forme after tu, e ke non esed altri printatus exept tes de Barrymore in li moli gravele. Finalim me sorgantim examinad li korpore, kel non had bli tucha ante men arivo. Sir Charles liad sur sen fasie, sen brases extentet, sen fingres fosat en li tere, e sen fasial tretes konvulset talim ke me apene poved rekogni lo. Esed sertim nuli fisikal noso.  Ma Barrymore dikted un falsi konstato che li inquesto. Lo dikted ke non esed uli markes sur li tere sirk li korpore. Lo non did observa ulus. Ma me did – ye kurti distantie for, e freshi e klari.”

“Pede-printatus?”
 
“Pede-printatus.” 

“De viro o fema?”

Doktore Mortimer regardad nus stranjim durant instante, e basifikant sen voise preske a susuro lo respondad: ”Sinioro Holmes, lus esed li pede-printatus de enormi hunde!”


(The complete original novel: ''The Hound of the Baskervilles'' is available online [http://www.bakerstreet221b.de/canon/6-houn.htm here].)

[[Luokka:Novial]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Suomen luonto/Metsät</title>
    <id>3367</id>
    <revision>
      <id>24188</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:49:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:GotskaSandon EastSide.jpg|thumb|Gotlantin (yksi Ruotsin ja Itämeren saarista) metsämaisemaa.]]

Metsä on Suomessa useimmiten ''havumetsää'' (eli boreaalinen vyöhyke, pohjoinen havumetsä vyöhyke tai taiga). Lähes koko Suomessa on boreaalinen vyöhyke. Suomessa boreaalisella vyöhykkeellä voimakkaasti havupuuvaltaisesti, ja tiety metsätyypissä esiintyy vain vähän eri puulajeja tärkeimmät lajit ovat metsämänty (Pinus sylvestris) ja euroopankuusi (Picea abies). Tätä vyöhykettä sanotaan Skandinavian havumetsiksi.

''Lehtimetsän'' puulajeja taas ovat koivu, haapa, leppä, vaahtera, kynäjalava, vuorijalava, saarni, metsälehmus ja tammi. Lounais-Suomessa kasvaa paikoin laajahkojakin tammi ja -lehmusvaltaisia metsiä. Saaristossa tapaa yleisesti saarni ja -tervaleppävaltaisia metsikköjä. Näissä metsissä kasvaa myös pählinäpensas, joka voi yltää jopa 5 metrin korkeuteen. Suomen metsissä elää monia nisäkäs-, lintu- ja kasvilajeja. ''Aluskasvillisuus'' koostuu pääosin varvuista (kuten mustikasta ja puolukasta), sammalista ja jäkälistä. Myös sienet ovat yleisiä.

[[Luokka:Wikijunior Suomen luonto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Suomen luonto/Järvet</title>
    <id>3368</id>
    <revision>
      <id>25291</id>
      <timestamp>2006-11-30T19:48:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{{wikipedia|Järvi|Järvi}}

[[Kuva:Lake Kermajärvi Heinävesi Finland in summer 2005.jpg|thumb|220px|Kermajärven
maisemaa Heinävedellä.]]

Järvet ovat Suomessa erittäin yleisiä laaksoja. Suomea kutsutaan sen järvien takia tuhansien järvien maaksi. Järvien eläimiin kuuluvat kalat, hyöteiset, nisäkäät, vesilinnut ja muut eläimet. Järvien kasveihin taas kuuluvat ulpukat, lumpeet, ruot,  kaislat, korteet ja monet muut kasvit. Suomen suurimmat järvet ovat Saimaa ja Päijänne. Nykyjään järviä saastuttavat maatalous ja roskat joten muista olla roskaamatta järviä.

[[Luokka:Wikijunior Suomen luonto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Suomen luonto/Nisäkkäät</title>
    <id>3369</id>
    <revision>
      <id>21381</id>
      <timestamp>2006-10-18T04:18:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Laajennteetu johdantoa</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Sheep walking down road.jpg|thumb|Myös lammas on nisäkäs]]
Nisäkään emo synnyttää poikaset elävinä, ravitsee ne imettämällä ja huolehtii poikasistaan, kunnes ne ovat tarpeeksi kehittyneitä hankkimaan ravintonsa. Kaikki nisäkkäät ovat tasalämpöisiä. Lähes kaikilla nisäkäilllä on karvapeite.
Nisäkkäitä ovat mm. ihmiset samoin kuin monet kotieläimet. Myös valaat ovat nisäkkäitä, vaikka niitä monesti kutsutaan kaloiksi samasta elinympäristöstä johtuvan yhdennäköisyyden vuoksi. 

Luettelo Suomen luonnon nisäkkäistä.

*Ahma
*Hirvi
*Hiiri 
[[Kuva:Micromysminutus1.jpg|thumb|Vaivaishiiri]]
*Ihminen
*Ilves
*Karhu
*Kettu
*Lepakko
*Lumikko
*Maamyyrä
*Majava
*Mäyrä
*Näätä
*Orava
*Peura
*Päästäinen
*Rotta
*Rusakko
*Saukko
*Siili
*Susi
[[Kuva:Canis lupus with radio collar.jpg|thumb|Susi]]

[[Luokka:Wikijunior Suomen luonto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Suomen luonto/Linnut</title>
    <id>3371</id>
    <revision>
      <id>22194</id>
      <timestamp>2006-10-28T06:16:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Nokka ja kieli osio wikipediasta</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Cygnus cygnus from zh.JPG|250px|Joutsen on lintu]]  

==Mikä on lintu?==

Lintu on eläin joka (useimmiten) osaa lentää. Linnuilla on höyheniä ja niiden luut ovat onttoja. Tiesitkö ,että linnut kehittyivät dinosauruksista. Luun onttous ja höyhenen keveys auttavat lintua lentämään. Linnut munivat. Lintuja tutkivaa tiedettä kutsutaan ornitologiaksi.

==Linnun osat==

Normaalin pikku linnun osat ovat myötä päivään otsa, päälaki, niska, selkä, yläperä, pyrstö, alaperä, siipi, jalka, varvas, vatsa, rinta, poski, kurkku ja nokka.

==Pesiminen== 

Linnun pesivät keväällä ja alku vuodesta. Linnut rakentavat pesän johon naaras munii munat. Lintujen munat ovat hyvin erilaisia ,toiset valkoisia ja toiset täplikkäitä, toiset taas suuria ja toiset pieniä. 
[[Kuva:Iso_linnunpontto.jpg|thumb|250px|Harjakattoinen, isokokoinen linnunpönttö esimerkiksi leppälinnulle]] Nyt linnut aloittavat hautomisen joillakin laijeilla sekä koiras että naaras hautovat. Hautominen kestää lajista riippuen 10- 40 vuorokautta. Joidenkin laijien poikaset lähtevät lähes heti pesästä (näitä sanotaan ''pesäjättöisiksi'') ja joidenkin lajien poikaset jäävät pesään useiksi viikoiksi ( näitä kutsutaan ''pesäviipyisikisi''). Voit autaa lintujen pesintää rakentamalla linnunpönttöjä.

==Lintujen muutto==

Jotkin linnut muuttavat pitkiäkin matkoja siten, että niidden ei tarvitse olla kylmässä talvella. Syy lintujen muuttoon takaisin on ruoka, koska esimerkiksi hyönteissyöjien ravintoa on Suomessa hirveästi. Pisin muuttomatkailometriä lapista aina etelämantereelle asti. Ne linnut, jotka eivät muuta eivät pärjää aina luonnon tarjoamalla ruualla, voit auttaa niitä tarjoamalla niille ruokaa lintulaudalla.

==Nokka ja kieli==

[[Kuva:Eagle_beak_sideview_A.jpg|left|thumb|300px|Petolinnun nokka]]

Linnun nokalla on monenlaisia tehtäviä. Lintu käyttää sitä syödessään, sukiessaan sulkiaan, tehdessään pesää ja puolustautuessaan pedoilta. Nokka on kovaa keratiinia ja sen muodosta näkee, millaista ravintoa lintu syö. Esimerkiksi koukkunokka sopii lihan repimiseen, paksu kekonokka siementen särkemiseen, lyhyt kapea nokka hyönteisten ja muiden öttiäisten sieppaamiseen, kahlaajan pitkä nokka mudan tonkimiseen, leveä sahareunainen nokka ruohon leikkaamiseen jne.

Lintumaailman erikoisuuksia ovat mm. kapustahaikaran (spoonbill) lusikkakärkinen nokka, kenkänokan keuhkokalojen pyyntiin erikoistunut kengän mallinen nokka, flamingon käyrä ja siivilöillä varustettu klyyvari katkojen siivilöintiin mudasta, pelikaanin venyvällä kurkkupussilla varustettu varastoiva nokka, avosetin ylöspäin käyristynyt kapoinen nokka, tukaanien valtavat mutta kevyet hedelmänsyöjänokat, peitsikolibrin uskomattoman pitkä ja kapea imukärsä, ja kehrääjien lyhyt mutta valtavaksi suppiloksi avautuva lentäviä hyönteisiä ahmiva nokka. Nokan koossa ja rakenteessa on siis tapahtunut erittäin suurta monipuolistumista vuosimiljoonien evoluution tuloksena.

Nokkaa lintu käyttää myös juomiseen. Useimmat lajit kastavat nokan kärjen veteen ja kallistavat päätään taaksepäin, jolloin vesi hulahtaa nieluun. Kyyhkyt voivat imeä vettä. Monet merilinnut lentävät aallonharjojen tasalla ja täyttävät nokkansa vauhdissa. Ulappalinnuille (Procellariiformes) on kehittynyt erityinen sierainrauhanen, jonka tehtävä on erittää meriveden mukana nielty suola pois kehosta. Suola poistuu ulappalinnun (esim. albatrossit) nokan päällä olevasta putkesta. Jos vesilammikoita tms. ei ole tarjolla, voivat linnut kerätä nokkaansa kastetta kasvien lehdiltä. Saaliseläimissä itsessään on nestettä, joten elävää ravintoa syövät linnut eivät tarvitse niin paljon vettä kuin siemensyöjälinnut, jotka syövät pelkästään rasvaisia siemeniä. Niiden pitää käydä säännöllisesti juomassa, ja ne voivat myös syödä lunta esim. puiden oksilta.

Koska nokka on linnulle erittäin tärkeä, on sen pidettävä siitä hyvää huolta. Usein näkeekin linnun pyyhkivän nokkaansa ruokailun tai juomisen jälkeen, tai se voi kynsillään rapsuttaa siihen tarttunutta ruokaa tai likaa. Yläperänrauhasesta erittyvässä aineessa saattaa olla myös nokan rakenteelle tärkeitä hoitoaineita.

Linnun kieli toimittaa suunnilleen samaa virkaa kuin nisäkkäiden kieli. Rakenteeltaan se on tavallisesti nuolenkärkimäinen ja kova, ja on kiinnittynyt leveämmästä päästään jäntevään lihakseen. Poikkeuksellinen on tikan kieli, joka on ohut ja hyvin pitkä, ja kiertynyt pääkallon ympäri. Tikka työntää pitkän kielensä puussa oleviin hyönteistoukkien nakertamiin käytäviin, ja onkii sen karhealla kärjellä toukat suuhunsä. Papukaijojen kieli on erilainen, pehmeä ja nuolemiseen sopiva.

==Lintujen tarkkailu==

Lintuja voi tarkkailla ilman välineitä mutta kiikarit ovat hyödylliset. Ne ovat kalliit mutta voit ehkä lainata joltakulta. myös havaintovihko eli havis voi olla hyödyllinen. Kirjoita siihen minkä lintulajin näit. Lisäksi tarvitset hyvät ulkoiluvaatteet ja iloisen mielen. [[Kuva:Binoculars.jpg|thumb|180px|Kiikari]]

==Luettelo Suomen linnuista==
(Linkit vievät wikipediaan.)

*[[w:Alli|Alli]]
*[[w:Haahka|Haahka]]
*[[w:Harakka|Harakka]]
 [[Kuva:Sroka Pica Pica II.jpg|250px]]
*[[w:Harmaalokki|Harmaalokki]]
*Hiirihaukka
*Hippiäinen
*Järripeippo
*Kalalokki
*Kalatiira
*Keltasirkku
*Kirjosieppo
*Kesykyyhky
*Kirjosieppo
*Kiuru
*Kottarainen
*Kurki
*Kyhmyjoutsen
[[Kuva:Cygnus olor 2 (Marek Szczepanek).jpg|250px]]
*Käpytikka
*Lapintiira
*Meriharakka
*Merilokki
*Mustarastas
*Pajulintu
*Peipponen
*Pikkuvarpunen
*Punatulkku
*Punatulkku
*Räkättirastas
*Räystäspääsky
*Silkkiuikku
*Sinisorsa
*Sinitiainen
*Talitiainen
[[Kuva:Parus major m.jpg|250px|]]
*Tukkasotka
*Varis 
*Varpunen
*Västäräkki

[[Luokka:Wikijunior Suomen luonto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Suomen luonto/Kalat</title>
    <id>3372</id>
    <revision>
      <id>20993</id>
      <timestamp>2006-10-15T05:04:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Poistin linkin wikijunioriin</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Kala.PNG|300px|thumb|Yksinkertainen kuva kalan perusrakenteesta]]

==Yleistietoa kaloista==

Kalat ovat vedessä eläviä eläimiä jotka syövät toisia kaloja, hyönteisiä kasvienosia ja planktonia. Kaloja elää sekä meressä että järvissä. Kalat hengittävät kiduksillaan. Kaloilla on evät joita ne käyttävät uimiseen evien muoto vaihtlee paljonkin kalojen näkö on heikko ne aistivat niinsanotun kylkiviivan avulla. Kalat ovat vaihtolämpöisiä joten niiden lämpötila riippuuveden lämpötilasta

== Suomalaisia kaloja ==

*Ahven[[Kuva:Perca.jpg|thumb|Ahven]]
*Ankerias
*Hauki
*Kampela
*Kilohaili
*Kolmipiikki
*Kuha
*Lahna
*Lohi
[[Kuva:Atlantischer Lachs.jpg|250px|thumb|Lohi]]
*Made
*Muikku
*Siika
*Silakka
*Särki

[[Luokka:Wikijunior Suomen luonto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Sanasto</title>
    <id>3374</id>
    <revision>
      <id>22690</id>
      <timestamp>2006-11-07T06:24:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Sankaribot</username>
        <id>520</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Suomen kieli käyttöön kirjan oma sanasto selittää sanojen merktyksiä tekstien ja kuvien avulla.  Tekstissä voi olla myös ulkomaankielien selityksiä.

==Taso 1==


Aakkonen

Joki

Juusto

[[Suomen kieli käyttöön/Sanasto/järvi|Järvi]]

Kauppa

Käydä

Lomake 

Maa

Mennä

Meri

Olla

Perus

Pulla

Pullo

Ranta

Suo

Tavata

Tulla

Tuuli

Tulli

==Taso 2==

==Taso 3==

==Taso 4==

==Taso 5==

==Taso 6==


==Sanamalleja==

Adjektiivi

Adverbi

[[Suomen kieli käyttöön/Sanasto/Substantiivi_malli|Substantiivi]]

Verbi

Partikkeli

[[Luokka:Suomen kieli käyttöön]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli käyttöön/Sanasto/järvi</title>
    <id>3377</id>
    <revision>
      <id>24253</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:59:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jä</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Lake Puulavesi.jpg|thumb|220px|[[Puula]] [[Hirvensalmi|Hirvensalmella]]]]

{| class=&quot;wikitable&quot; border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;2&quot;
|-
! colspan=&quot;4&quot; style=&quot;background:#cfcfcf;&quot; | '''JÄRVI''' (''substantiivi'')
|- style=&quot;background:#dfdfdf;&quot; |
!  !! Genetiivi !! Partitiivi !! Illatiivi
|-
| YKSIKKÖ
| Järven  
| Järveä  
| Järveen
|-
| MONIKKO
| Järvien  
| Järviä  
| Järviin  
|}
[[Kuva:Map of Finland - Oulujarvi.png|thumb|150px|Oulujärven sijainti]]
[[Image:LakeBaikal.png|thumb|240px|[[Baikaljärvi]], Baikaljärvi (venäjäksi О́зеро Байка́л, Ozero Baikal) on järvi eteläisessä Siperiassa, Burjatiassa ja Irkutskin alueella Venäjällä.]]

==Käännökset==


озеро / lake / göl / สาบ / See / lac / بحيرة /

==Määritelmät==

1a. Järvi on laaja seisova vesistö. 

1b. Järvi on suuri maansisäinen alue missä seisoo paljon vettä. Niin paljon, että voi purjehtia.  

==Vastaavat ja erilaiset sanat==

'''Lampi'''  Lampi on myös maansisäinen vesi paikka, mutta järvi on paljon isompi kuin lampi. Lampi on pieni, mutta järvi on iso. Lampi on tavallista liian pieni purjehtia.

'''Meri'''   Meressä on myös paljon vettä, mutta se ei ole maansisäinen. Merellä voi tehdä maailmanympärimatka mutta järvellä ei voi.

'''Joki'''  Koki on myös maan sisäinen vesipaikka missä paljon vettä mutta se muuttuu koko ajan. Joki on pitkä ja kapea, mutta järvi on leveä.

'''Lahti'''  Lahti on meren tai järven muodostelma, jossa vesi työntyy pitkälle mantereeseen kuuluvien maa-alueiden väliin.

==Vartalot==
Järve- (yksikkö)

Järvi- (monikko)

===Poikeukset===
Järvi (yksikkön nominatiivi)	

Järvet (monikkon nominatiiivi)


==Vastakohta==
Ei ole vastakohtaa.

==Sana käytössä==

'''Järvi''' on laaja seisova vesistö. 
: ''A järvi (lake)'' is a wide body of standing water.

'''Järvi''' on iso maansisäinen alue missä seisoo paljon vettä, jolla voi purjehtia. 
:''A järvi (lake)'' is a great inland area containing a great deal of standing water. Enough to sail upon.

Saimaa on Suomen suurin '''järvi''' (n. 1 377 neliö kilometriä).
:Saimaa is Finland's largest ''lake'' (approx 1, 377 sq. km).

Suomessa on 187 888 '''järveä''' ja 647 jokea.
:In Finland there are 187 888 ''lakes'' and 647 rivers.

Suomessa on '''järviä''' noin 10% pinta-alasta. 
:''Lakes'' in Finland comprise about 10 % of the surface area.

Miten haluaisit viettää lomasi?  Suomessa, '''järven''' rannalla vai jossakin ulkomailla?  
: How would you you like to spend your holiday? In Finland by the lake shore or somewhere abroad? (Literally, by the shore ''of a lake'').

Yleensä '''järveen''' johtaa joki.
:Generally, there is a river leading ''into the lake''. 

'''Järven''' lämpötila on noussut kaksi astetta viikossa.
: The temperature ''of the lake'' has risen by two degrees in a week

'''Järvien ja jokien''' lämpötilat ovat nousseet kaksi astetta viikossa.
: The temperatures ''of the lakes and rivers'' have risen by two degrees in a week.

Tuhansia rapuja istutetaan Salon seudun '''järviin ja jokiin'''.
: Thousands of crayfish have been placed ''into the lakes and rivers'' of the Salo region.

'''Järvet''' ovat maamme kolmanneksi suurin hiilivarasto soiden ja metsämaan jälkeen
: ''Lakes'' are our country's third biggest carbon store after swamps and forests

==Linkjä==

[http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4rvi Wikipedia artikkeli]

[http://fi.wiktionary.org/wiki/j%C3%A4rvi Wikisanatosta]

[[Luokka:Suomen kieli käyttöön]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Äänteet</title>
    <id>3378</id>
    <revision>
      <id>24218</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:53:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">==Suomen aakkoset==

Kirjoitetun suomen kieli aakkosiksi ovat vakiintuneet seuraavat aakkosjärjestyksessä luetteloidut latinalaisen kirjaimiston kirjaimet:

A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, U, V, W, X, Y, Z, Å, Ä, Ö.

Aakkoset vastaavat suomen kielessä suhteellisen hyvin kukin tiettyä puhutun kielen äännettä.  Aakkostosta kuitenkin puuttuu kirjainmerkki kotoperäisissä sanoissa esiintyvälle [[w:velaarinen nasaali|ŋ-äänteelle]] Kirjoituksessa yksi ŋ-äänne korvataan yleensä n-kirjaimella ja kaksi peräkkäistä (geminaatta) ng-kirjainyhdistelmällä (vrt. [keŋkæ] : [keŋŋæt]). Kirjaimille B, C, F, G, W, Å ja Z ei ole vastaavaa kotoperäistä äännettä puhutussa kielessä, vaan kirjaimet esiintyvät ainoastaan vierasperäisissä sanoissa ja niiden tarkoite vaihtelee. Lainasanoissa esiintyvä oikeinkirjoituksen mukainen suhuäänteen merkki ([[w:Ž|Ž]]) ei kuulu aakkosiin.

==Pitkät ja lyhyet vokaalit==

Vokaalit voivat esiintyä lyhyinä ja pitkinä (pitkät merkitään kahdella kirjaimella). Lisäksi ne voivat vokaalisoinnun rajoissa muodostaa [[w:diftongi|diftongeja]] (samaan tavuun kuuluvat kaksi peräkkäistä vokaalia) tai ns. vokaaliyhtymiä (kaksi peräkkäistä vokaalia, joiden välissä on tavunraja).

Suomen kielessä on suhteellisen laaja vokaalisto:
* 5 etuvokaalia
** labiaaliset (pyöreät) puolisuppea ö ja suppea y
** illabiaaliset suppea i, puolisuppea e ja väljä ä
* 3 takavokaalia
** labiaaliset puolisuppea o ja suppea u
** illabiaalinen väljä a.

==Vokaalisointu (vokaaliharmonia)==

[[Image:Finnish vowel harmony Venn diagram.svg|thumb|240px|Suomen kielen vokaaliharmonia]]

Suomen kielessä vallitsee vokaalien ns. velaariharmonia (etu- ja takavokaalien kesken): omaperäisissä sanoissa voi saman sanan sisällä olla vain joko taka- (a, o, u) tai etuvokaaleja (ä, ö, y); e ja i ovat neutraaleja eli voivat esiintyä myös yhdessä takavokaalien kanssa. Tämä merkitsee, että taivutuspäätteistä ja johtimista on oltava taka- ja etuvokaaliset variantit: ''kala-ssa – kylä-ssä, levo-ttom-uus – työ-ttöm-yys.'' Vokaalisointu toimii siis osaltaan, sananpainon ohella, sananrajan selventäjänä.

Vokaalisointu ei vaikuta yhdyssanojen osien välillä ''(kesäloma, yöjalka)''. Samoin sen ulkopuolella ovat jotkin johtimen ja yhdyssanan osan rajalla häilyvät ainekset: ''tällainen, laihanläntä''.

==Pitkät ja lyhyet konsonantit==

Konsonanttijärjestelmä on siis varsin suppea. Vierasperäisissä sanoissa esiintyvät lisäksi konsonantit b, d (kaikissa asemissa), g, f ja &amp;scaron;.

Konsonantit (paitsi h) voivat esiintyä sekä lyhyinä että pitkinä, toisisnsanoen kahdennettuina(tosin j kahdentuu vain i - loppuisen diftongin, ja v u- loppuisen diftongin jäljessä, ja niiden kahdentumista ei merkitä). Klusiileja koskee ns. astevaihtelu.

==Diftongit==

Diftongi (pariääntiö eli kaksoisääntiö) on kahden samaan tavuun kuuluvan vokaalin yhtymä. Äännettäessä se muuttaa väriään siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa. Diftongi voi olla nouseva, jolloin paino on jälkimmäisellä vokaalilla, tai laskeva, jolloin paino on ensimmäisellä vokaalilla. Diftongi voi myös olla suppeneva, jolloin jälkimmäinen vokaali on edeltävää suppeampi, tai väljenevä, jolloin jälkimmäinen vokaali on edeltävää väljempi. 

Suomessa on 18 diftongia: ai, ei, oi, ui, yi, äi, öi, au, eu, iu, ou, äy, öy, uo, yö, iy, ey ja ie.

===Esimerkkejä===

Alla muutamamia esimerkkejä diftongien käytöstä.

'''ai:''' kaivo, vaimo, raita, paita, vain

'''ei:''' hei, vei, seinä, leipä, eilen

'''oi:''' koivu, poika, toinen, samoin, voi

'''ui:''' kuiva, uida, suihku, puisto, muikku

'''yi:''' syitä, lyhyitä, hymyillä, kevyitä

'''äi:''' äiti, läike, päin, säilyke, näin

'''öi:''' söi, töitä, vöitä, säilöi, näköinen

'''au:''' auto, taulu, sauna, vauva, lauta

'''eu:''' reuna, seura, peruna, euro

'''iu:''' kiulu, viulu, siunaus, tiukka

'''ou:''' Oulu, koulu, joulu, noutaa

'''äy:''' mäyrä, täynnä, käydä, täytyy

'''öy:''' löytää, pöytä, pöyhkeä, köyhä

'''uo:''' Suomi, suo, suola, ruoka, luona

'''yö:''' työ, vyö, syödä, lyödä, pyörä

'''ie:''' tie, pieni, kieli, hieno, mies


===Tavuttaminen===

Kainuu: K'''ai''' • nuu.

Aura: '''Au''' • ra.

Heinola: H'''ei''' • no • la.

Eurooppa: '''Eu''' • roop • pa.

Päivi: P'''äi''' • vi.

Kyösti: K'''yö'''s • ti.

Väinö: V'''äi''' • nö.

soitaa: s'''oi''' • taa.

alue: al'''u • e''' luettaa: l'''u • e'''t • taa.


==Konsonantit ==

Konsonantin tuottamisen aikana ääntöväylässä on äänihuulten, kielen, hampaiden tai huulten muodostama este. Konsonantit voidaan määritellä negatiivisesti äänteiksi, jotka eivät ole vokaaleja; niitä äännettäessä ilmavirta siis EI pääse jatkuvasti ja esteettä suun keskeltä ulos kuten vokaaleissa.

===Klusiilit k,p,t jne===

Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.

Suomen kielessä klusiileja ovat bilabiaaliklusiili /p/, alveolaariklusiilit /t/ ja /d/, velaariklusiili /k/ ja glottaaliklusiili. Lisäksi lainattuina muista kielistä suomessa esiintyy sekä bilabiaaliklusiili /b/ että velaariklusiili /ɡ/. Muitakin klusiileja on olemassa.

Klusiilit voivat olla soinnillisia tai soinnittomia. Soinnittomia klusiileja ovat [k], [t] ja [p]. Niitä vastaavat soinnilliset klusiilit ovat [b], [d] ja [ɡ].

===loppukirjain -e===

==Sanan paino==

Suomessa sanan pääpaino on poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla. Erityisen leimallista suomen kielelle on, että (pää)painollisuus on täysin riippumaton tavun tai äänteen kestosta: sekä lyhyitä että pitkiä äänteitä voi esiintyä sekä painollisissa että painottomissa tavuissa. Puheessa voimakkain paino voi osua muillekin tavuille (esim. &quot;hetkiNEN&quot;), mutta tällöin on kyse ''lausumapainosta''. Lauseyhteydessä lyhyet sanat voivat jäädä painottomiksikin, kuten monesti ''on''-sana. Pääpainon lisäksi vähintään nelitavuisissa sanoissa voi olla ''sivupaino''. 

Emil Setälä määritteli sivupainon vuonna 1930 näin:
:Sivupaino esiintyy pääpainon ohella useampi- kuin kolmitavuisissa sanoissa kolmannella tai neljännellä tavulla ja sen jälkeen edelleen joka toisella tavulla (paitsi viimeisellä). Neljännellä (6:nnella, 8:lla jne.) tavulla on sivupaino yleensä vain viisi- ja useampitavuisissa sanoissa, jos sanan kolmas tavu on lyhyt.

Yhdyssanoissa sivupainolla on tärkeä merkitys sanarajojen osoittamisessa.

==Astevaihtelu==

Suomen kielessä astevaihtelu ei enää ole pelkästään fonologinen (äänne-ehtoinen) ilmiö, koska alkuperäiset tavujen avoimuus- ja umpinaisuussuhteet ovat muuttuneet. Esim. ''kotiin''-sanassa toinen tavu on nykyään umpinainen, mutta alkuaan muoto on kuulunut ''kotihin'', ja siksi t on yhä vahvassa asteessa; sanassa ''hake'' on kaksois-k:n heikko aste (vrt. esim. monikkomuoto ''hakkeet''), koska sanan lopussa on alkuaan ollut konsonantti (se kuuluu yhä ns. sananrajakahdennuksena). 

Lisäksi monet uudemmat sanat kuten lainasanat (''auto : auton''), nimet (''Heta : Hetan''), deskriptiivi- ja slangisanat (''mökä : mökän'') ovat astevaihtelun ulkopuolella – näin varsinkin yksinäisklusiilien osalta, geminaattaklusiilien astevaihtelua voi näissäkin ryhmissä esiintyä (''hitti : hitit'').

Astevaihtelu ei kuitenkaan ole täysin morfologinenkaan, siten, että tietyssä muodossa olisi aina vahva, tietyssä heikko aste. Ns. supistumanomineilla ja -verbeillä tavataan ns. käänteistä eli vahvistuvaa astevaihtelua: perusmuodossa on heikko aste (''lammas, maata''), useimmissa taivutusmuodoissa vahva aste (''lampaat, makaan'').

Kantasuomen astevaihtelu on alun alkaen ollut säännöllistä konsonantin lyhenemistä tai heikkenemistä:
* pp → &lt;sup&gt;p&lt;/sup&gt;p (lyhytalkuinen geminaatta, ns. puolipitkä äänne)
* kk → &lt;sup&gt;k&lt;/sup&gt;k
* tt → &lt;sup&gt;t&lt;/sup&gt;t
* p → β (w, kaksihuulinen hankausäänne)
* t → θ (englannin th:n tapainen äänne)
* k → γ (&quot;vuotavan&quot; g:n tapainen hankausäänne)

==Murteet==

Suomen kielessä on puhujamäärän pienuuteen nähden paljon murteittaista vaihtelua. Monet murrerajat ovat ikivanhoja, itse asiassa vanhempia kuin &quot;suomen kielen&quot; käsite. Ennen keskiaikaa ei ollut suomen kieltä nykyisessä mielessä vaan joukko itämerensuomalaisia heimomurteita, joista Ruotsin rajan sisäpuolelle jääneet alettiin vähitellen lukea suomen kieleen kuuluviksi. Suomen yleiskieli nykyisessä muodossaan ei perustu mihinkään murteeseen sellaisenaan vaan syntyi tietoisten kompromissiratkaisujen tuloksena 1800-luvun kuluessa.

Perinteisessä muodossaan murteita ei enää juuri puhuta, ja usein näkee väitettävän, että murteet olisivat kokonaan katoamassa. Jotkin murrepiirteet ovat kuitenkin säilyneet sitkeästi monilla puhujilla; voi sanoa, että perinteisten murteiden sijasta on yhä olemassa ns. aluepuhekieliä. Viime vuosikymmeninä monet suomalaiset ovat kiinnostuneet kotimurteensa elvyttämisestä.

Suomen murteet jaetaan perinteisesti kahteen ryhmään: länsimurteet ja itämurteet. Näiden tyypillisimpiä eroja ovat esimerkiksi t:n heikon asteen edustus (so. kirjakielen d:n paikalla on lännessä usein r tai l, idässä yleensä kato tai sen paikalle kehittynyt siirtymä-äänne), pitkien väljien vokaalien diftongiutuminen eli &quot;veäntäminen&quot; useimmissa itämurteissa (moa 'maa', peä 'pää') sekä monet tunnetut sanastoerot (lännessä vihta, idässä vasta; tuima on lännessä 'väkevä, pistävä', idässä 'suolaton, mauton') jne.

===Länsimurteet===

Länsimurteisiin kuuluvia lounaismurteita sekä niiden ja hämäläismurteiden väliin jääviä ns. lounaisia välimurteita puhutaan Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Lounaismurteiden arvioidaan eriytyneen sisämaan hämäläismurteista ensimmäisellä vuosituhannella. Hämäläismurteita puhutaan suurimmassa osassa historiallista Hämeen maakuntaa. Eteläpohjalaisia murteita puhutaan Etelä-Pohjanmaalla, keski- ja pohjoispohjalaisia murteita Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Peräpohjalaisia murteita puhutaan Lapissa. Myös Tornionjokilaaksossa puhuttava meänkieli voidaan historiallisesta näkökulmasta lukea peräpohjalaisiin murteisiin; sen on niistä erottanut vasta vuoden 1809 valtakunnanraja. Samoin kveenin kieli, jota puhutaan Pohjois-Norjan Ruijassa, on peräpohjalainen murre.

Länsimurteista &quot;puhtaimmin&quot; läntistä perua ovat lounais- ja hämäläismurteet. Pohjalais- ja peräpohjalaismurteissa on itäisiä piirteitä sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi mennään, ja jotkut tutkijat ovatkin ehdottaneet itä-länsi-jaon tilalle suomen murteiden jakoa itäisiin, läntisiin ja pohjoisiin.

===Itämurteet===

Suomen kielen itämurteisiin luetaan savolais- ja kaakkoismurteet. Useimpien tutkijoiden mukaan nämä molemmat ryhmät polveutuvat ns. muinaiskarjalasta, eli ne ovat alun perin olleet läheisempää sukua karjalan kielelle kuin suomen länsimurteille.

Savolaismurteiden alue on suomen päämurreryhmistä maantieteellisesti laajin, sillä savolaiset kaskiviljelijät ovat – usein vasta keskiajalla tai sen jälkeenkin – levittäytyneet muiden murteiden alueisiin kuuluneille mutta harvemmin asutuille seuduille. Savolaismurteita puhutaankin paitsi Savossa myös Pohjois-Karjalassa, Päijänteen itäpuolisessa osassa Päijät-Hämettä, Keski-Suomessa, Kainuussa, Koillismaalla sekä Pohjanmaalle työntyvässä ns. savolaiskiilassa Keuruun ja Evijärven seuduilla. Lisäksi ns. metsäsuomalaisten murre, jota puhuttiin Ruotsissa Värmlandissa ja lähiseuduilla Norjan puolella jopa 1900-luvulle saakka, oli savolaista perua.

Kaakkoismurteisiin luetaan ne suomalaismurteet, joita puhutaan tai puhuttiin Etelä-Karjalassa, Karjalan kannaksella sekä 1600-luvulta lähtien Inkerissä (Pietarin ympäristössä Venäjällä). (Sellaista nimitystä kuin &quot;karjalan murre&quot; ei siis suomen murteiden tutkimuksessa käytetä.) Raja-Karjalan ja Laatokan koillispuolen alueiden murteet eivät kuulu suomeen vaan karjalan kieleen, vaikka varsinkin lähialueilla ovat täysin suomenkielisen ymmärrettävissä.

[[Luokka:Suomen kieli|Äänteet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Johdanto</title>
    <id>3379</id>
    <revision>
      <id>25015</id>
      <timestamp>2006-11-25T23:01:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Suomen kieli kuuluu uralilaiseen kielikuntaan, sen suomalais-ugrilaisen haaran itämerensuomalaisiin kieliin. Suomen kielen puhujia on noin 6 miljoonaa. Heistä suurin osa asuu  Suomessa, mutta vanhoja suomenkielisiä väestöryhmiä on Pohjois-Ruotsissa (meänkielen puhujat), Norjassa (kveenit) sekä Inkerissä (alue Venäjän federaatiossa, Pietarin ympäristössä). Suurin nykyinen ulkosuomalaisryhmä on syntynyt sodanjälkeisen muuttoliikkeen tuloksena Ruotsiin.

Suomen kielessä kutakin äännettä vastaa yleensä yksi kirjain, kieliopillisia suhteita ilmaistaan taivutuksella, minkä johdosta sanajärjestyksen vaihtelulla ilmaistaan lähinnä informaatiorakennetta (uusi/vanha informaatio, jonkin lauseenjäsenen korostaminen). Lauseenjäsenten perusjärjestys on subjekti-predikaatti-objekti.

==Ketkä kehittävät tämän kirjan?==

Tämän kirjan kehittäminen alkoi projektina Timalissa, Raision aikuiskoulutuskeskuksessa. Timalissa opetetaan vuosittain suomen kieltä yli sadalle ulkomaalaisopiskelijalle.

==Miksi tätä kirjaa kehitetään?==

'''Kielioppi:''' Oppiakseen suomen kieltä opiskelijan tarvitsee kehittyä kielen ymmärtämisessä monissa tasoissa. Ei ole paljonkaan mahdollista puhua ja ymmärtää suomea, jos sinulla on vain kielioppi ja kaksikielinen sanakirja. Varmasti suomen kielioppi on keskeinen asia, mutta se ei riitä. Idiomaattiset muodot ja muut kieliasut eivät aina mene kokonaan kieliopin mukaan. Usein on parempi vain oppia, että jokin asia sanotaan kuten sanotaan.

Sama koskee '''sanastoa'''. Monet sanakirjat ovat kompromisseja käyttäjän tarvitseman tiedon määrän ja sanakirjan fyysisen koon välillä. Pieni sanakirja saattaa esimerkiksi kertoa, että käännös sanalle ''&quot;goodbye&quot;'' on ''&quot;hyvästi&quot;''. Useimmissa tilanteissa sanan ''&quot;hyvästi&quot;'' käyttö on kuitenkin väärin! Se nimittäin tarkoittaa, että tuskin tapaat tätä ihmistä enää koskaan! ''&quot;Näkemiin&quot;'' (''till we see again'') or &quot;''hei hei''&quot; (''bye-bye'') or &quot;''nähdään''&quot; (''see you'') ovat paljon yleisempiä tapoja hyvästellä. Jotkut suomen alkeisoppikirjat sisältävät nämä yksityiskohdat, mutta niilläkin on samanlaiset rajoitukset kuin sanakirjoilla.

On-line kirjalla, kuten tällä, ei ole tuollaisia rajoituksia. Fyysinen koko ei ole ongelma. 

'''Kielen rakenne:''' Jotkin suomen kielen asiat ovat tuttuja muiden kielten puhujille (kuten imperfekti suomen kielessä on on samankaltainen englannin kielssä, ja siksi helpompi oppia englannin kieltä äidinkielenään puhuvalle). On myös hyvin paljon eriäväisyyksiä. Äidinkielenään viroa puhuva ymmärtää helposti partitiivia, mutta vaikeampaa venäjän kieltä äidinkielenään puhuvalle. Samankaltaiset sanat äidin- ja suomen kielen sekä niiden samanlainen käyttö helpottavat ymmärtämistä. Useimmat sanakirjat antavat useita vastikkeita sanalle. Vaikeuttatuottavat se ettei sanakirjoja opiskelijan äidinkiellä  välttämättä ole tai se on vaikeaa. Esimerkkinä vietnam-englanti sitten englanti-suomi. Mahdollisuudet väärinymmärretyksi tulemiseen todellisia! Toivomme tämän kirjan helpottavan korjaamaan tämän aukon. Jokainen käänös tästä kirjasta auttaa. Toivomme apua ihmisiltä, joiden kielelliset taidot riittävät molemmissa kielissä opetukseen.

Tämä kirja on pyritty rakentamaan aukkojen välille sana- ja kielioppikirjoissa antamalla paljon esimerkkejä kielen käytössä jokapäiväisessä elämässä. Sanomalehdistä, aikakauslehdistä, kiejeistä ja sähköposteista puhutun kielen vivahteista ja chat keskusteluista. Myöhemmät esimerkit antavat paljon alun ja rytmin löytämisestä puhuttuun kieleen.

Erityinen apuvälinen ovat ihmiset, jotka ovat opiskelleet suomen kieltä ja ymmärtävät kuinka lauseet rakentuvat ja  määrittävät tunnetut muodot (ei ole helppoa henkilölle, joka ei ole käyttänyt kieltä jossa on 15 erilaista tunnettua muotoa!), kuinka ymmärtää passiivin, aktiivin, infinitiivin ja partisiipin verbissä. Kaiken huipuksi, henkilön on huomattava vaihteleva &quot;rektio&quot; (verbien hallintatapa). Nämä ovat ehkä vaikeimmat aisat suomen kielen oppimiselle.

==Kuinka kehitymme?==

Tällä kirjalla on sisarhankkeet muunkielisissä Wikibookseissa. Töitä tehdään venäjän-, englannin- ja arabian kielisien kirjojen kanssa. Tässä kirjassa käsitellään sekä suomen kielioppi ja suomen kielen käytännön puhetilanteet (joissain Wikibookseissa nämä ovat jaettu erilliseksi kirjoikseen). Kirjan sivut ovat luoneet suomen kielen opiskelijat, jotka tarkastavat toistensa työt. Emme takaa että kirjoitukset ovat virheettömiä. Toivottavasti wiki tyyppinen toimintatapa, missä paremmin asian hallitsevat korjaavat virheet toimii.

Toivottavasti kielten väliset linkit toimivat. Suomen kielisen kirjan nimiavaruutta on muutettu erityyppiseksi kuin muissa kielissä. Toivottavasti tämä ei aiheuta ylipääsemättämiä vaikeuksia.

==Tärkeätä tämän kirjan lukijoille ja kirjoittajille==

===Rekisteröidy ja kirjaudu sisään===

*Tätä kirjaa hehitetään alati. Uutta materiaalia liitetään kokoajan.
*Ole hyvä ja luo käyttätunnus. Sisäänkirjautuneet käyttäjät voivat määrittää kieliasetuksensa.
*Halutessasi voit liittää sivun tarkkailulistallesi. Tämä onnistuu kirjautuessasi sisään. Seuraavan kerran kirjautuessasi sisään voit nopeasti tarkistaa tehdyt muutokset.

===Kirjan kehittäjille===

*Jos mielestäsi pystyt kehittämään kirjaa tee muutoksia. Se on helppoa.
*Jos sinulla on kysymyksiä tai asiaa. Voit keskustella siitä keskustelusivulla.
*Jos omistat julkaisukelpoista tekstiä, mikset julkaisisi sitä muille.
**Älä käytä tekijänoikeuksien suojaamaa materiaalia. Älä kopioi julkaistusta kirjoista tekstejä tänne.

==Kirjan osiot ja muut hankkeet==

Tämä kirja sisältää osiot suomen kielen kieliopista sekä osion suomen kieleen käytännön tasolla. Kirjat sisältävät myös tietoa Suomesta.

Kannustamme myös [[wikt:|Wikisanakirjan]] kehittämiseen.

==Muilla kielillä==

Tämä kirja on saatavilla myös englanniksi ja venäjäksi. Päästäksesi näihin kirjoihin, valitse linkki vasemmalta, otsikon &quot;muut kielet&quot; alta.

This book is also available in English and Russian. To access those books, select a link from the left, under the heading &quot;muut kielet&quot;.

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Pitkät ja lyhyet vokaalit</title>
    <id>3380</id>
    <revision>
      <id>18459</id>
      <timestamp>2006-09-05T16:13:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin.</comment>
      <text xml:space="preserve">Vokaalit voivat esiintyä lyhyinä ja pitkinä (pitkät merkitään kahdella kirjaimella). Lisäksi ne voivat vokaalisoinnun rajoissa muodostaa [[w:diftongi|diftongeja]] (samaan tavuun kuuluvat kaksi peräkkäistä vokaalia) tai ns. vokaaliyhtymiä (kaksi peräkkäistä vokaalia, joiden välissä on tavunraja).

Suomen kielessä on suhteellisen laaja [[vokaali|vokaalisto]]:
* 5 etuvokaalia
** labiaaliset (pyöreät) puolisuppea ö ja suppea y
** illabiaaliset suppea i, puolisuppea e ja väljä ä
* 3 takavokaalia
** labiaaliset puolisuppea o ja suppea u
** illabiaalinen väljä a.

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli käyttöön/Sanasto/Substantiivi malli</title>
    <id>3384</id>
    <revision>
      <id>19556</id>
      <timestamp>2006-09-24T14:21:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Jaajaajoo|Jaajaajoo]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Jaajaajoo|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">Substantiivi

[[kuva:Thailand.png|thumb]]
[[kuva:Aserbaijan1.png|thumb]]
[[kuva:Greece.png|thumb]]
[[kuva:Wiktilogo-worldmap-2a.png|thumb]]

{| class=&quot;wikitable&quot; border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;2&quot;
|-
! colspan=&quot;4&quot; style=&quot;background:#cfcfcf;&quot; | '''SANA''' (''substantiivi'')
|- style=&quot;background:#dfdfdf;&quot; |
!  !! Genetiivi !! Partitiivi !! Illatiivi
|-
| YKSIKKÖ
| Sanan
| Sanaa
| Sanaan
|-
| MONIKKO
| Sanojen
| Sanoja
| Sanoihin
|}


==Käännökset==

 слово (slóvo) / word /  كلمة (kalima) / wort / ord /  sözcük, kelime 

 คำ (khāṁ) / mot /  词 (cí), 单词 (dāncí) /  کَلَمِه (kælæme), واژِه (vâže)


==Määritelmät==

1a. Merkitys 1, ensimmäinen selitys 

1b. Merkitys 1, toinen selitys  

2a. Merkitys 2 (jos ollaan) ensimmäinen selitys 

2b. Merkitys 2 (jos ollaan) toinen selitys      jne..

esim. 

1a.  Kielessä, '''Sana''' on termi, jolla on tietty merkitys. 

1b.  Ihmiset viestittävät '''sanojen''' avulla.

1c.  Tässä lauseessa on viisi '''sanaa'''.


==Vastaavat ja erilaiset sanat==

'''Ensimmäinen vastaava tai erilainen sana'''  Selitys, milla tavalla se on samanlainen tai erilainen.

'''Toinen vastaava tai erilainen sana'''  Selitys, milla tavalla se on samanlainen tai erilainen.

==Vartalot==
Sana- (yksikkö)

Sano- (monikko)

===Poikeukset===

Sana-t (monikkon nominatiiivi)


==Vastakohta==
Ei ole vastakohtaa (jos ei ole) tai '''vastakohtainen sana''' ja lyhyt selitys

==Sana käytössä==

Käytettävä fraasejä jolla avulla '''sanan''' merkitys voi olla näytetään erilaissessä taivutuksessa muodossa.

'''Sana''' on kieli termi. Se on ääni tai kirjain yhdistelmä jolla on tietty merkitys. 
: Käänös ulkomaankieliksi voi olla kirjoittanut fraasin alla
: Sana (''Word'') is a language term. It is a combination of sounds or letter which has a known meaning
: Sana (''mot'') est un concept du langage. Un succession de symboles ayant un sens propre. 

==Linkjä==

[http://fi.wikipedia.org Wikipedia ]

[http://fi.wiktionary.org Wikisanatosta]

[http://www.google.fi Google]

[http://commons.wikimedia.org/wiki/Main_Page Kuvat]

[[Luokka:Suomen kieli käyttöön]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Dinosaurukset/Tyrannosaurus rex</title>
    <id>3385</id>
    <revision>
      <id>27393</id>
      <timestamp>2007-01-03T07:15:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Finland</username>
        <id>626</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tyrannosaurus rex, eli lyhyemmin T-rex (nimi merkitsee hirmuliskojen kuningasta), oli dinosaurus, joka eli maapallolla 60-90 miljoonaa vuotta sitten. T-rex oli eräs suurimmista tunnetuista lihaasyövistä eläimistä. Myös tyrannosauruksen purentavoima oli valtava (13 000 N).


=== Ruumiinmuoto ===
[[Kuva:Trex1.png|thumb|150px|T-rex ja ihminen samassa kuvassa]]

T-rex oli 13 metriä pitkä, viisi metriä korkea (katso sivussa oleva kuva) ja painoi täysikasvuisena neljästä kahdeksaan tonnia. T-rexin huomattavimmat ulkoiset piirteet olivat sen etukumara asento, valtavat hampaat, suuret silmät, pitkä häntä ja pikkuruiset eturaajat (eli kädet).

T-rexin suu oli valtava, mikä teki siitä pelottavan saalistajan. Sen suu saattoi olla jopa 1,3 m pitkä ja siinä oli 50 - 60 terävää, jopa kymmenen senttimetriä pitkää hammasta. Monet uskovat, että tyrannosauruksen syvyysnäkö (eli kyky arvioida kuinka kaukana asiat ovat) ei ollut erityisen hyvä.

Tyrannosauruksen kädet olivat yhtä pitkät kuin ihmisellä ja äärimmäisen vahvat. Toisaalta ne olivat niin lyhyet, että ne eivät yltäneet koskemaan toisiaan. Kukaan ei tiedä, mihin tarkoitukseen näitä käsiä käytettiin. Lyhyiden käsien vastapainona tyrannosauruksella oli suuret jalat, että ne jaksoivat vaivatta kannatella valtavaa eläintä. Jotkut tutkijat uskovat, että T-rex pystyi jopa juoksemaan.

[[Kuva:Trex skelleton 2.jpg|thumb|190px|T-Rexin luuranko Smithsonian luonnonhistoriallisessa museossa]]

&lt;br clear=&quot;all&quot;&gt;

=== Mitä ne söivät? ===
[[Image:Palais de la Decouverte Tyrannosaurus rex p1050042.jpg|thumb|left|T-Rexin pääkallo]]

T-rex söi lihaa, mutta tutkijat ovat erimielisiä siitä, saalistiko tyrannosaurus ruokansa itse, vai oliko se raadonsyöjä (eläin, joka syö vain aiemmin kuolleita eläimiä.) Koska se eli hyvin kauan sitten, on mahdotonta tietää juoksiko se riittävän nopeasti saadakseen saaliinsa kiinni. Jokatapauksessa tyrannosaurus pystyi syömään lähes kaiken kiinnisaamansa, sillä se pystyi nielaisemaan jopa yli 200 kg lihaa ja luuta yhdellä nielaisulla.

=== Missä ne elivät? ===
Tyrannosaurusten uskotaan eläneen soilla ja metsissä jokien lähellä ja avoimilla alueilla. Lauhkea ilmasto oli tyrannosaurukselle eduksi. Tyrannosauruksen fossiileja on löydetty läntisestä Pohjois-Amerikasta ja Mongoliasta.

[[Image:Trex footprint.jpg|right|thumb|160px|T-Rexin jalanjälki.]]
=== Kuinka ne löyettiin? ===
Kuuluisa fossiilienmetsästäjä Barnum Brown löysi ensimmäisen tyrannosaurus-fossiilin vuonna 1902. Henry Fairfield antoi Tyrannosaurus rexille nimen vuonna 1905. Nykyään tyrannosauruksen fossiileja on löydetty noi 3000 ja sen jalanjälkiä yksi.

=== Mitä emme vielä tiedä? ===
# Nahan väri; Eräs arvaus on vihreä, mutta fossiileista ei voi nähdä nahan väriä.
# Oliko T-rex raadonsyöjä vai metsästäjä ja raadonsyöjä (vain hyvin harvat metsästäjät eivät ole raadonsyöjiä)
# Pystyikö tyrannosaurus juoksemaan?

=== Sukulaislajit ===

# Nanotyrannus (mahdollisesti nuori T-rex)
# Alioramus
# Daspletosaurus
# Tarbosaurus (Mongoliassa eläneen T-rex nimi)
# Albertosaurus
# Guanlong (Mahdollisesti ensimmäinen T-rex esi-isistä)
{{Wikipedia|Tyrannosaurus rex|Tyrannosaurus rex}}
[[Luokka:Wikijunior Dinosaurukset]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikikirjasto</title>
    <id>3386</id>
    <revision>
      <id>27178</id>
      <timestamp>2006-12-31T15:26:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">Tässä luokassa ovat Wikikirjaston toimintaan liittyvät sivut.

[[Luokka:Pääluokat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Kuvat</title>
    <id>3387</id>
    <revision>
      <id>14328</id>
      <timestamp>2006-06-27T18:57:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tässä luokassa ovat Wikikirjaston kuvat

[[Luokka:Wikikirjasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Dinosaurukset/Triceratops</title>
    <id>3388</id>
    <revision>
      <id>14338</id>
      <timestamp>2006-06-29T06:25:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kuvateksti, pari sanaa, linkki wikipediaan</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Image:Triceratops toy.jpg|thumb|right|240px|Triceratops]]

== Miltä ne näyttivät? ==
Triceratopsin vartalo oli suuri ja pullea ja sillä oli lyhyet, mutta tanakat jalat. Se oli kahdeksan metriä pitkä ja noin kolme metriä korkea. Se painoi kuudesta kahdeksaan tonnia (yhtä paljon kuin suuri norsu).

Triceratops -nimi tarkoittaa kolmisarvista kasvoa kreikaksi. Triceratopsilla oli kolme sarvea: kaksi silmien yläpuolella ja yksi pienempi kuonossa. Lisäksi sillä oli luutunut kauluri niskassa.

Sarvia voitiin käyttää puolustautumiseen. Uhattuna triceratops saattoi juosta uhkaajansa kimppuun jolloin terävät sarvet vahingoittivat vihollista. Niskapanssarin käyttötarkoitusta ei tiedetä, eräät tutkijat uskovat, että sitä käytettiin puolustaumiseen. Toisten tutkijoiden mielestä panssari oli kirkas ja sitä käytettiin lajikumppaneiden houkutteluun - kuten riikinkukon sulat.

== Mitä ne söivät? ==

Triceratopsit olivat kasvinsyöjiä ja söivät matalia kasveja ja pensaita.

== Milloin ne elivät? ==

Triceratopsit elivät myöhäisellä liitukaudella, noin 70 miljoonaa vuotta sitten.

== Missä ne elivät? ==

Triceratopsien jäännöksiä on löydetty Pohjois-Amerikan mantereelta.


[[Image:Triceratops 2.jpg|thumb|left|Triceratopsin luuranko museossa]]
== Kuinka ne keksittiin? ==

Ensimmäinen triceratops löydettiin 1887 Coloradosta, USA:sta. Monissa sen jälkeen löydetyissä fossiileissa on ollut [[../Tyrannosaurus rex/]]in hampaanjälkiä!

== Mitä emme vielä tiedä? ==
* Mihin tarkoitukseen niskapanssaria käytettiin.
* Elivätkö ne laumoissa vai yksin.

{{wikipedia|Triceratops|Triceratops}}

[[Luokka:Wikijunior Dinosaurukset|Triceratops]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Dinosaurukset/Stegosaurus</title>
    <id>3389</id>
    <revision>
      <id>19418</id>
      <timestamp>2006-09-22T17:42:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>wikipedialinkki</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Image:Stegosaurus.jpg|300px|right|align=center|Stegosaurus]]

'''Stegosaurus''' on kreikkaa ja tarkoittaa &quot;panssaroitua liskoa&quot;. Nimi annettiin koska stegosauruksella oli raskaita panssarilevyjä koko selän mitalta. Se tunnetaan myös eräänä tyhmimmistä dinosauruksista, koska sillä oli erittäin pienet [[w:aivot|aivot]] verrattuna sen kokoon.

== Miltä ne näyttivät? ==
[[Image:Stegozaur1.png|thumb|Stegasaurus aikuisen ihmisen vieressä]]
Keskikokoinen stegosaurus oli noin 12 m pitkä ja vajaat kolme metriä korkea. Stegosaurus painoi noin 2 000 kg. Stegosauruksen etujaloissa oli viisi varvasta ja takajaloissa kolme varvasta. Jalat muistuttivat hevosen kavioita niin, että ensimmäiset tutkijat, jotka löysivät stegosauruksen fossiilin uskoivat, että he olivatkin löytäneet ehkä vain valtavan hevosen jäänteet.

Stegosauruksen silmiinpistävin piirre oli panssarilevyjen rivi sen selässä. Levyt saattoivat olla jopa 75 cm pitkiä. Aluksi uskottiin, että levyjä käytettiin puolustautumiseen saalistajia vastaan. Nykyisin tiedetään, että levyt eivät olleet täysin luutuneita, joten ne olisi ollut helppo murtaa. Lisäksi levyissa oli vilkas verenkierto.

Kukaan ei tarkkaan tiedä, mihin levyjä käytettiin, mutta monet tutkijat uskovat, että niiden avulla stegosaurus keräsi lämpöä ympäristöstä. Kun stegosaurus halusi lämmitellä, se käänsi kylkensä aurinkoa kohden, jolloin levyt keräsivät lämpöä, jonka verisuonisto kuljetti muualle kehoon. Vilvoitella halutessaan stegosaurus meni varjoon tai kääntyi auringon suuntaan (tai auringosta poispäin) siten, että auringon valo osui mahdollisimman pieneen osaan levyistä.

Saalistajilta stegosaurus puolustautui hännässään olevien piikkien avulla.

[[Kuva:Stegotooth.png|thumb|Stegosauruksen takahammas]]
Stegosauruksen suu muistutti hieman nokkaa, eikä sen etuosassa ollut hampaita. Luultavasti tämän tarkoituksena oli helpottaa kasvien syömistä.

== Mitä ne söivät? ==
Stegosaurus oli kasvissyöjä. Enimmäkseen stegosaurukset söivät matalia kasvieja, koska niihin oli helpointa kurottaa lyhyellä kaulalla. Näissä lyhyissä kasveissa oli vain vähän ravintoa, joten stegosaurusten täytyi syödä paljon ja niiden uskotaankin käyttäneen suuren osan päivästä syöden. On mahdollista, että stegosaurus pystyi nousemaan takajaloilleen lyhyeksi ajaksi, mikäli lyhyitä kasveja oli niukasti.

== Milloin ne elivät? ==

Stegosaurukset asuttivat maata myöhäisellä jurassikaudella noin 156 — 140 miljoonaa vuotta sitten.

== Missä ne elivät? ==
Stegosaurukset elivät subtrooppisen (eli lämpimän) vyöhykkeen metsissä nykyisen USA:n alueella. Lisäksi hyvin samanlaisia dinosauruksia on elänyt eri puolilla maailmaa.

[[Kuva:Stegosaurus Struct.jpg|thumb|left|Stegosauruksen luuranko|250px]]
== Kuinka ne löydettiin? ==
Ensimmäinen stegosauruksen fossiili löydettiin Coloradosta, USA:sta, vuonna 1879. Nimen antoi Othiel C. Marsh vuonna 1877. Parhaiten säilynyt stegosauruksen fossiili, joka on nimetty &quot;Piikiksi&quot; (engl: ''Spike''), löydettiin Coloradosta vuonna 1992.

== Mitä emme vielä tiedä? ==
* Oliko stegosaurus laumaeläin vai yksineläjä?
* Stegosauruksen aivot olivat erittäin pienet, mutta monet tiedemiehet uskovat, että sillä oli toiset aivot takaosassa, joita se käytti takaruumiinsa ohjaamiseen.

{{Wikipedia|Stegosaurus|Stegosaurus}}
[[Luokka:Wikijunior Dinosaurukset]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Uncategorizedimages</title>
    <id>3525</id>
    <revision>
      <id>19000</id>
      <timestamp>2006-09-14T17:55:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>käännetty</comment>
      <text xml:space="preserve">Luokittelemattomat kuvat</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Suomen luonto/Nisäkkääät</title>
    <id>3546</id>
    <revision>
      <id>14582</id>
      <timestamp>2006-07-01T19:25:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Wikijunior Suomen luonto/Nisäkkääät” uudelle nimelle ”Wikijunior Suomen luonto/Nisäkkäät”: äääää</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikijunior Suomen luonto/Nisäkkäät]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Aurinkokunta</title>
    <id>3547</id>
    <revision>
      <id>26272</id>
      <timestamp>2006-12-15T12:45:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Kääpiöplaneetta päivitys</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikijunior nav}}
{{Wikijunior Suositeltu}}

[[Kuva:Solar sys.jpg|thumb|300px|Aurinkokunta (kuvan mittasuhteet eivät ole totuudenmukaiset)]]

Tämä kirja kertoo Aurinkokunnasta, järjestelmästä avaruudessa, joka muodostuu Auringosta, Maasta ja kahdeksasta muusta planeetasta kuineen. Kirja on osana [[Wikijunior]]-projektia, joten tekstistä pyritään saamaan helppolukuista ja ymmärrettävää myös nuorille lukijoille.

Aurinko on valtava kaasupallo, joka säteilee ydinreaktiossa tuotettua energiaa valtavia määriä ympärilleen joka hetki. Tämä säteily nähdään Maassa muun muassa valona ja se mahdollistaa elämän planeetallamme. Aurinkoa kiertää kahdeksan planeettaa, joista Maa on yksi ja 3 kääpiöplaneettaa. Planeettojen koot vaihtelevat hurjasti, Aurinkokunnan suurin planeetta on [[/Jupiter/]], jonka läpimitta on 11 kertaa suurempi kuin Maan, ja pienin planeetta on [[/Merkurius/]], jonka läpimitta on vain 4 879,4 km. Merkuriustakin pienempiä ovat kääpiö planeetat, joista isoin on [[/Eris/]] ja esimerkiksi [[/Pluto/]] on läpimitaltaan — vain noin kaksi kertaa Suomen pituinen! Lisäksi useilla planeetoilla on sekalainen määrä kuita, omia kiinteitä kiertolaisiaan. Eniten kuita on Jupiterilla — ainakin 63. Kuitenkin monilla planeetoilla ei ole kuita ollenkaan.

Aurinkokunta pysyy koossa, koska kaikkien näiden kappaleiden välillä vaikuttaa painovoima. Painovoima vetää kaikkia massallisia kappaleita toisiaan kohti. Aurinko vetää planeettoja puoleensa ja planeetat vetävät omia kuitaan puoleensa. Sinä et voi tuntea Auringon vetovoimaa, koska Maan vetovoima on sinun kohdallasi paljon suurempi. Tämä johtuu siitä, että painovoima heikkenee hyvin nopeasti etäisyyden kasvaessa (sanotaan, että painovoima on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön - kun etäisyys kaksinkertaistuu, painovoima putoaa yhteen neljäsosaan. Huomaa myös, että etäisyys mitataan kappaleiden keskipisteistä, korkeakaan hyppy ei vaikuta painovoiman suuruuteen.)

Aurinkokunta on syntynyt noin 4,6 miljardia (yli neljä ja puoli tuhatta tuhatta tuhatta) vuotta sitten.

[[Kuva:Solar system scale.jpg|center|thumb|500px|Auringon, planeettojen ja Pluton kokovertailu]]

== Sisältö ==
Kappaleet on järjestetty Aurinkokunnan keskeltä lähtien edeten reunaa kohden.

* [[/Aurinko/]] 
* [[/Merkurius/]]
* [[/Venus/]]
* [[/Maa/]]
** [[/Kuu/]]
* [[/Mars/]]
* [[/Asteroidivyöhyke/]]
* [[/Ceres/]]
* [[/Jupiter/]]
* [[/Saturnus/]]
* [[/Uranus/]]
* [[/Neptunus/]]
* [[/Pluto/]]
* [[/Kharon/]]
* [[/Eris/]]

== Katso myös ==
* [[:en:Wikijunior Solar System]] — Tämän kirjan englanninkielinen versio
* [[w:Aurinkokunta]] — Artikkeli Wikipediassa

[[de:Wikijunior Sonnensystem]]
[[en:Wikijunior Solar System]]
[[es:Wikichicos/Sistema Solar]]
[[zh:Wikijunior:太阳系]]
[[fr:Wikijunior:Système solaire]]

[[Luokka:Wikijunior Aurinkokunta|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikijunior Aurinkokunta</title>
    <id>3548</id>
    <revision>
      <id>14593</id>
      <timestamp>2006-07-03T04:58:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:Wikijunior]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Auringon poikkileikkaus.PNG</title>
    <id>3549</id>
    <revision>
      <id>14595</id>
      <timestamp>2006-07-03T06:10:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>Kuva on suomennettu versio kuvasta [[:en:Image:Inside the sun.PNG]], jonka on tehnyt [[:en:User:Theresa knott]]

{{GFDL}}
[[Luokka:Wikijunior Aurinkokunta]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Kuva on suomennettu versio kuvasta [[:en:Image:Inside the sun.PNG]], jonka on tehnyt [[:en:User:Theresa knott]]

{{GFDL}}
[[Luokka:Wikijunior Aurinkokunta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Aurinkokunta/Aurinko</title>
    <id>3550</id>
    <revision>
      <id>24595</id>
      <timestamp>2006-11-22T12:21:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>213.255.162.170</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Kuinka Aurinko tuottaa energiaa? */</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikipedia|Aurinko|Aurinko}}
[[Kuva:Sun in X-Ray.png|thumb|Auringon lähettämä röntgensäteily]]

== Mikä Aurinko on ==

Aurinko on tähti, joka on kaikkein lähinnä Maata. Aurinko on valtava pallo, joka on muodostunut hyvin kuumasta kaasusta (vedystä ja heliumista — maailmankaikkeuden keveimmistä aineista). Auringon pinta on yli 5 500 °C lämmin ja sen keskusta on paljon kuumempi - noin 15 miljoonaa astetta. Auringossa tapahtuu ydinreaktio, jossa vetyä muuttuu jatkuvasti suuria määriä heliumiksi, samalla vapautuu valtavat määrät valoa ja lämpöä (sekä muita säteilylajeja.) 

Auringon säteilemä valo ja lämpö mahdollistavat elämän jatkumisen Maapallolla. Kasvit käyttävät valoa  kasvaakseen ja me voimme syödä kasveja tai käyttää niiden osia muuten hyödyksemme. Vaikka valo kulkee valtavalla nopeudella, siltä kuluu silti kahdeksan minuuttia päästä Auringon pinnalta Maahan.

===Kuinka suuri Aurinko on?===

Aurinko on valtavan suuri, paljon suurempi kuin Maa! Sen läpimitta yli miljoona kilometriä (109 kertaa Maan läpimitta). 99,9% Aurinkokunnan massasta on Auringossa. Auringon sisälle mahtuisi yli miljoona Maapalloa. Aurinko ei näytä kovin suurelta Maasta katsottuna, koska se on niin kaukana. Jos Aurinkoa verrataan muihin tähtiin, se on keskikokoinen.

== Millainen on Auringon pinta? ==

Auringolla ei varsinaisesti ole pintaa, koska se on muodostunut kuumista kaasuista ja &quot;plasmasta&quot;. Pintaa kohden siirryttäessä kaasu muuttuu ohuemmaksi, mutta Auringolla ei ole selvää rajaa.

==Kuinka Aurinko tuottaa energiaa?==

Auringon ytimessä tapahtuu &quot;fuusioreaktio&quot;, jossa kaksi vetyatomia liittyy yhdeksi helium-atomiksi. Samalla vapautuu energiaa. Jokainen sekuntti 600 miljoonaa tonnia vetyä muuttuu 596 miljoonaksi tonniksi heliumia. 

[[Kuva:Auringon poikkileikkaus.PNG|thumb|380px|Mitä Auringossa tapahtuu?]]

'''Ydin''': Auringon keskusta. Täällä tapahtuu suurin osa ydinreaktioista.

'''Säteilyvyöhyke''': Täällä ytimessä syntynyt lämpö ja valo pyrkii pinnalle. Alueen tiheys on hyvin suuri, joten valonsäteen kulku on hyvin hidasta: se törmäilee jatkuvasti. Oletko koskaan koittanut juosta syvässö vedessä? Juuri yhtä hankalaa on valonsäteen kulkea säteilyvyöhykkeessä. Yhdeltä valonsäteeltä saattaa kulua jopa miljoona vuotta ennen kuin se pääsee tältä alueelta pois.

'''Konvektiovyöhyke''': Tällä alueella kuumat kaasut siirtyvät pintaa kohden ja kylmät painuvat alemmaksi.
&lt;br clear=&quot;all&quot;&gt;

== Auringonpilkut ==

[[Kuva:Sun projection with spotting-scope large.jpg|thumb|200px|Tummat alueet ovat auringonpilkkuja]]

Auringonpilkut ovat tummempia kohtia Auringon pintakerroksessa. Vaikka auringonpilkku onkin tumma verrattuna muuhun Aurinkoon, on se valtavan kirkas. Auringonpilkut ovat ympäristöään viileämpiä, &quot;vain&quot; 4000 °C. Auringonpilkut johtuvat Auringon magneettikentän muutoksista. Niiden määrä vaihtelee noin 11 vuoden jaksoissa.


== Auringon roihut ==

Auringosta purkautuu välillä valtavia roihuja, jotka voivat olla jopa kymmeniä tuhansia kilometrejä pitkiä. Näitä roihuja kutsutaan ''protuberansseiksi''. Jos roihu lentää niin pitkälle, että se irtoaa Auringosta, sitä kutsutaan ''flareksi''

== Aurinkotuuli ==
[[Kuva:Auroraborealissm.jpg|thumb|Revontulia]]
Auringon pintakerroksista purkautuu atomien osia valtavalla nopeudella koko ajan. Tämä aurinkotuuleksi nimetty ilmiö aiheuttaa muun muassa revontulia. Tulevaisuudessa aurinkotuulta voidaan ehkä käyttää avaruusalusten voimanlähteenä.


[[Luokka:Wikijunior Aurinkokunta|Aurinko]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Aurinkokunta/Maa</title>
    <id>3551</id>
    <revision>
      <id>15476</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:17:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikipedia|Maa|Maa}}
[[Image:The Earth seen from Apollo 17.png|thumb|250px|Maa nähtynä avaruudesta]]
[[Kuva:Baikal.jpg|thumb|Baikaljärvi Siperiassa, Venäjällä]]
[[Kuva:Sahara Desert in Jalu, Libya.jpeg|thumb|Aavikkoa Saharassa]]
[[Kuva:River in the Amazon rainforest.jpg|thumb|Sademetsää Amazon-joen varrelta]]

Maa on planeetta, jolla me elämme. Maa on Aurinkokunnan ainoa planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä ja ainoa planeetta, jolla tiedetään olevan elämää. Maa on kolmas planeetta [[../Aurinko|Auringosta]] katsoen.

== Kuinka suuri Maapallo on? ==

Maapallon läpimitta on 13 000 km ja se painaa 5 973 700 000 000 000 000 000 000 kg.

== Millainen Maan pinta on? ==

Maapallolla on kova kivikuori, joka on suurimmaksi osaksi — noin 70% — veden peitossa. Maassa on seitsemän ''mannerta'', jotka ovat kuin suuria saaria. Mantereet ovat: Eurooppa (jossa Suomikin sijaitsee), Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Aasia, Afrikka, Australia ja Antarktis. Suurimpia vesialueita kutsutaan ''valtameriksi'', joita on neljä: Tyyni valtameri, Atlantin valtameri, Intian valtameri ja Pohjoinen jäämeri.

Maapallon pinta on tehty suurista kivilevyistä, joita kutsutaan mannerlaatoiksi. Nämä levyt kelluvat sulan kiviaineksen päällä. Mantereet ovat osa näitä laattoja. Laatat liikkuvat erittäin hitaasti, minkä ansioista myös mantereet ovat liikkuneet aikojen kuluessa. Esimerkiksi [[Wikijunior Dinosaurukset|Dinosaurukset]] kävelivät aivan erilaisen Maapallon pinnalla.

Kun mannerlaatat hankautuvat toisaan vastaan syntyy maanjäristyksiä. Toisaalta kun mannerlaatat etääntyvät toisistaan, synyy kapeita rakoja laattojen välille. Näistä raoista purkautuu sulaa kiveä jolloin syntyy tulivuori. Jos kaksi mannerlaattaa törmää toisiinsa, ne työntävät toistensa kiveä ylöspäin jolloin syntyy vuori tai vuoristo.

Maan pinnalla on lukuisia erilaisia ympäristöjä. On kylmiä ja jäisiä paikkoja, kuten Etelämanner. Toisaalta on kuumia ja kuivia aavikoita esimerkiksi Saharassa. Toisaalta eräissä paikoissa on sademetsiä. Esimerkiksi Siperiassa on kylmä ja kuiva ilmasto.

== Miksi Maassa on elämää? ==

[[Kuva:Listeria.jpg|thumb|left|Bakteeritkin ovat eläviä olentoja]]

Kaikkialla Maapallolla on elämää. Osa elämästä on erittäin pieniä olioita, kuten bakteereja tai arkkeja (yksisoluisia ja hyvin alkeellisia elämänmuotoja). Näitä olentoja on löldetty kaikista äärimmäistä olosuhteista, paikoista joissa on valtavan kuuma, kylmä, kuiva tai pimeä. Elämää on löydetty erittäin syvältä merenpohjasta tai jopa peruskallion pienenpienistä onkaloista.

Maapallolla kaikki elämä tarvitsee vettä kukoistaakseen. Lähes aina, kun jostain paikasta löydetään vettä, voidaan löytää myös elämää. Tästä syystä tutkijat yrittävät löytää vettä myös muilta planeetoilta. Toisaalta muualta maailmankaikkeudesta saattaa löytyä elämää, joka ei tarvitse vettä.

== Maan Kuu ==

Maalla on yksi kuu, jota kutsutaan Kuuksi. Kuun synnystä ei ole varmuutta, mutta uskotaan, että Maan ollessa nuori siihen törmäsi kappale, joka irroitti Maasta ainesta, joka muodosti Kuun myöhemmin. Toisen teorian mukaan Kuu harhaili avaruudessa ja sattui osumaan Maan lähettyville, jolloin Maan vetovoima kaappasi Kuun kiertämään itseään.

== Maan vuorokausi ==
[[Kuva:Rotating earth (large).gif|thumb|300px|Satelliittikuvista yhdistetty kuva]]
Vuorokausi tarkoittaa aikaa, jonka kuluessa Maa kiertää akselinsa ympäri siten, että Aurinko siirtyy taivaalla samaan paikkaan kuin alussa. Vuorokausi kestää 24 tuntia. Vaikka Aurinko näyttää kiertävän Maata, Aurinko pysyy paikoillaan ja Maa pyörii. Me emme huomaa tätä pyörimisliikettä, koska Maa on niin suuri ihmiseen verrattuna.

== Maan vuosi ==

Vuodella tarkoitetaan aikaa, jonka kuluessa planeetta tekee täyden kierroksen Auringon ympäri. Maassa vuosi kestää 365 päivää. (Tarkalleenottaen yhteen kierrokseen kuluu 365,25 vuorokautta. Tämä 1/4 vuorokausi huomioidaan lisäämällä joka neljäs vuosi yksi ylimääräinen päivä kalenteriin. Tätä päivää kutsutaan karkauspäiväksi ja vastaavaa vuotta kutsutaan karkausvuodeksi)

== Mistä Maa koostuu? ==

Maan pinta on kovaa kiveä, joka kelluu sulan kiviaineksen (=vaippa) päällä. Aivan Maan ytimessä on sulaa rautaa ja nikkeliä. Ytimessä on hyvin kuuma, yhtä kuuma kuin [[../Aurinko|Auringon]] pinnalla! Verrattuna koko Maapallon paksuuteen, on maan kuori hyvin ohut, mutta silti se on niin paksu, että syvimmätkään kaivokset eivät pääse lähellekään vaippaa.


[[Luokka:Wikijunior Aurinkokunta|Maa]]

&lt;!--Other languages--&gt;
[[de:Wikijunior Sonnensystem/ Erde]]
[[es:Wikichicos Sistema Solar/La Tierra]]
[[zh:Wikijunior:太阳系/地球]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Marmeladi</title>
    <id>3552</id>
    <revision>
      <id>24217</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:53:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jä</comment>
      <text xml:space="preserve">== '''Marmeladi''' ==

15g eli ~1 rkl	agar

0,5l		vettä

500g		sokeria

1,5 dl		hilloa

1 tl		sitruunamehua

'''Valmistus'''

Kiehauta agar ja vesi, jonka jälkeen lisää sokeri. 

Kiehuta vielä puolituntia kokoajan sekoittaen.

Jäähdytä hieman ja lisää hillo ja sitruunamehu. 

Kaada marmeladi muotteihin tai leivinpaperin päälle pellille ja laita kylmään jäähtymään, kun se on hyytynyt leikkaa/kumoa marmeladi pyörittele sokerissa. 

Syö sellaisenaan tai kuorruta suklaalla

[[Luokka:Keittokirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Pasta</title>
    <id>3553</id>
    <revision>
      <id>25205</id>
      <timestamp>2006-11-29T16:32:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">{{ Keittokirja |
Nimi = Pasta (munapasta) |
Kuva = |
Annoksia = |
Aika = ? minuuttia |
Vaikeustasokuva = [[Kuva:1 viidestä.gif]] |
}}

Pastalajeja on useita. Yleisesti kaupoissa myytävä kuivapastan (''pasta secca'') pääraaka-aineet ovat durumvehnä ja vesi. Kuivapastaa tehdään normaalisti koneellisesti. Tässä reseptissä käsittelemme kuivapastan sijaan niin sanottua munapastaa, jota myös tuorepastaksi on kutsuttu. Nykyään kaupoissa myydään tuorepasta nimellä munapastan ja kuivapastan välimuotoa, joka on kompromissi koneellisen valmistuksen vaatimusten ja säilyvyyden johdosta.

'''Munapasta''' (''pasta all'uovo'') on italialainen ruokalaji. Yleisesti tarjoillaan pelkän kastikkeen kanssa.

=Ainekset=
*100g Vehnäjauhoja
*1 kpl Kanamunia

Vehnäjauhojen tulee olla hienoksi jauhettuja tavallista vehnäjauhoa. Parhaana pidetään hienousastetta &quot;00&quot; eli doppio zero. Merkintä ei tarkoita kovaa eli durumvehnää, kuten muutamassa lähteessä on virheellisesti mainittu, vaan jauhatusastetta. Tuorepastassa tulisi käyttää mielellään tavallista &quot;pehmeää&quot; vehnää, mutta voidaan tarpeen tullen käyttää myös durumvehnää.

=Ohje=
Sekoita jauhot ja munat keskenään. Jos taikinasta tulee liian kovaa lisää teelusikallinen vettä. Vettä pitää todellakin lisätä vain teelusikalla koska liiallinen veden lisäys tekee taikinasta liimamaisen.

Kauli taikina paperin ohueksi ja anna sen hiukan kuivahtaa. Tämän jälkeen voit taitella tai rullata taikinan ja leikata veitsellä esim. kapeiksi nauhoiksi. 

Kaulimisen ja leikkamisen voi tehdä myös ns. pastakoneella. Jolloin pastasta tulee tasapaksumpaa ja tasalevyisempää.

Munapastan säilyvyys on vain parin päivän luokaa joten se tulisi keittää mielellään samana päivänä.

Keittäminen tapahtuu runsaassa suolalla maustetussa vedessä. Yleinen ohje on 200g pastaan 4l vettä jossa kaksi teelusikallista suolaa. Keittoaika on todella lyhyt noin kaksi minuuttia. Ohjeena sanottakoon että valmista kastike ennenkuin keität pastan.

[[Luokka:Keittokirja|Pasta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Aurinkokunta/Mars</title>
    <id>3554</id>
    <revision>
      <id>18014</id>
      <timestamp>2006-09-01T14:07:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Kuinka suuri Mars on? */</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikipedia|Mars|Mars}}
Mars on neljäs planeetta Auringosta. Se on yksi maankaltaisista planeetoista, koska sillä on kova, kivinen kuori, kuten [[../Maa/]]lla.

== Kuinka suuri Mars on? ==

[[Kuva:Mars_Earth_Comparison.png|thumb|left|200px|Maan ja Marsin kokovertailu]]

Marsin läpimitta on noin 7 000 km, hieman yli puolet Maan läpimitasta. Sen massa on noin 10 % Maan massasta.
&lt;br clear=all&gt;

== Millainen on Marsin pinta? ==
[[Kuva:Spirit_Lookout_L256t-A413R1_br2.jpg|none|thumb|800px|Panoramakuva Marsista.]]

[[Image:Olympus Mons.jpg|thumb|400px|Olympus Mons (Olympos-vuori), Aurinkokunnan korkein vuori sijaitsee Marsissa (kuva otettu ylhäältä).]]

Marsin pinta on kuiva ja pölyinen. 

Kuten Maassakin, myös Marsissa on jäätyneet napalakit. Näihin napalakkeihin tiivistyy ilmasta hiilidioksidia. Marsissa on myös joenuomia, mikä johtuu siitä, että joskus Marsissa on ollut nestemäistä vettä.

Marsissa on kaasukehä (kuten Maan ilmakehä), mutta siinä on hyvin paljon hiilidioksidia ja hyvin vähän happea. (Ihmiset hengittävät happea sisäänsä ja hiilidioksidia ulos.) Myös ilmanpaine Marsin pinnalla on hyvin alhainen. Niinpä, mikäli ihmiset joskus lentävät Marsiin, he tarvitsevat avaruuspuvut. Jos voisit puhua Marsissa aaänesi kuulostaisi paljon matalammalta kuin maassa. Tämä johtuisi Marsin kaasukehän rakenteesta. Ilmiö on sama jos hengität ilmapallon puhjettua heliumkaasua. Maassa kilometrin pähän kuuluva huudahdus kuuluisi Marsissa vain 15 metrin päähän. Tämä taas johtuisi Marsin matalammasta ilmanpaineesta.

&lt;br clear=&quot;all&quot;&gt;

== Millaisia ovat Marsin kuut? ==

[[en:Image:Phobos_deimos_diff.jpg|left|thumb|200px|''Phobos'' ja ''Deimos'', Marsin kuut]]

Marsin kuut, Phobos ja Deimos, ovat hyvin pieniä. Phoboksen läpimitta 22 km ja Deimoksen vain 12 km. Uskotaan, että Mars on kaapannut kuut kiertoradalleen läheisestä [[../Asteroidivyöhyke|asteroidivyöhykkeestä]].


== Marsin vuosi ja päivä ==

Päivä kestää Marsissa likipitäen yhtä kauan kuin Maan päivä, mutta Marsin vuosi on kaksinkertainen Maan vuoteen nähden.

== Mistä se koostuu? ==
[[Kuva:Mars interior.jpg|thumb]]

Uskotaan, että Marsilla on rautaydin, kuten Maallakin, ja että sen kuori on muodostunut [[w:Silikaatti|silikaateista]] kuten Maankin kuori.

[[Luokka:Wikijunior Aurinkokunta|Mars]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Cc-by-sa-1.0 -kuvat</title>
    <id>3555</id>
    <revision>
      <id>14628</id>
      <timestamp>2006-07-04T10:32:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:Kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Cc-sa-1.0 -kuvat</title>
    <id>3556</id>
    <revision>
      <id>14629</id>
      <timestamp>2006-07-04T10:32:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:Kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Cc-by-2.0 -kuvat</title>
    <id>3557</id>
    <revision>
      <id>14630</id>
      <timestamp>2006-07-04T10:32:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:Kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Cc-by-1.0 -kuvat</title>
    <id>3558</id>
    <revision>
      <id>14631</id>
      <timestamp>2006-07-04T10:32:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:Kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:ESA-kuvat</title>
    <id>3559</id>
    <revision>
      <id>14632</id>
      <timestamp>2006-07-04T10:32:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:Kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Logot</title>
    <id>3560</id>
    <revision>
      <id>14633</id>
      <timestamp>2006-07-04T10:33:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:Kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Aurinkokunta/Jupiter</title>
    <id>3561</id>
    <revision>
      <id>15675</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:22:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/VANDALISOINTIA|VANDALISOINTIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:VANDALISOINTIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikipedia|Jupiter|Jupiter}}
[[Kuva:Jupiter.jpg|thumb|240px|right|Jupiter (Huomaa punainen pilkku)]]

Jupiter on suurin planeetta Aurinkokunnassamme: kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin muut yhteensä! Se  on viides planeetta Auringosta ja yksi kirkkaimmista planeetoista. Jupiteria kutsutaan kaasujättiläiseksi koska suurin osa siitä on kaasua ja nestettä.

== Kuinka suuri planeetta on? ==
[[Kuva:Jupiter_Earth_Comparison.png|left|175px|thumb|Jupiterin ja Maan kokovertailu]]

Jupiterin läpimitta on ''päiväntasaajalla'' 11 [[../Maa/]]n läpimitan kokoinen, navoilta mitattuna läpimitta on 10 Maan läpimittaa. Tämä litistyneisyys johtuu Jupiterin nopeasta pyörimisestä. Jupiterin sisälle mahtuisi 1 400 Maapalloa.
&lt;br clear=&quot;all&quot;/&gt;
== Millainen on Jupiterin pinta? ==
[[Kuva:Jupiter from Voyager 1.jpg|160px|left|Jupiterin ilmakehää]]

Jupiterilla on kiinteä, mutta hyvin pieni ydin. Tämän ytimen päällä velloo nesteiden ja kaasujen meri, joka sekoittuu ilmakehään. Jupiterin pinnallla tuulet saattavat puhaltaa jopa 600 km/h nopeudella. Jupiterin Suuri punainen pilkku on itseasiassa valtaisa pyörremyrsky, jonka läpimitta on noin kolme Maan läpimittaa. Pilkku on ollut olemasssa jo ainakin 300 vuotta!

Jupiterin pinnalla on paksu pilvikerros, joka on jakautunut useisiin raitoihin. Nämä raidat kiertävät aina erisuuntaan kuin naapurinsa. Raitojen reunoilla, joissa kaksi erisuuntaista ja valtavan nopeaa tuulta kohtaa, syntyy valtavia pyörteitä.

Jupiterin ilmakehässä tapahtuu myös salamointia, kuten Maassakin. Nämä salamaniskut voivat olla jopa sata kertaa voimakkaampia kuin Maassa.

== Jupiterin renkaat ==
[[Kuva:Jupiter Ring.png|right|200px|Jupiterin renkaat Voyager 2 -avaruusaluksen kuvaamana]]
Jupiterin renkaat ovat tummia ja ne on vaikea havaita Maasta käsin. Itse asiassa renkaiden olemassaoloa ei edes tiedetty, ennen kuin Voyager-avaruusalus otti niistä kuvia.

Renkaat ovat koostuneet pienistä kappaleista, joiden uskotaan irronneen Jupiterin kuista.

== Millaisia ovat Jupiterin kuut? ==

Jupiterilla on ainakin 63 kuuta. Niistä neljä suurinta, Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto, löysi jo Galileo vuonna 1610. Loput kuista kiertää Jupiteria pienissä ryhmissä. Uskotaan, että ainakin osa kuista on kaapattu läheiseltä [[../Asteroidivyöhyke|asteroidivyöhykkeeltä]].

Tiedetään, että Europan jäisen pinnan alla on sulaa vettä ja siksi uskotaan, että Europan pinnan alla saattaa olla alkeellista elämää.

== Kuinka pitkä on Jupiterin päivä? ==

Yksi Jupiterin päivä kestää vain noin kymmenen Maan tuntia. Pyörimisnopeus on hieman erilainen planeetan eri osissa, koska pinnalla olevat raidat liikkuvat eri suuntiin. Kiviytimen pyörimisnopeuden mittaaminen taasen on vaikeaa, koska planeetan kaasukehä on paksu ja siinä on paljon radioaktiivista toimintaa. Myös vahva magneettikenttä vaikeuttaa mittauksia.


== Kuinka pitkä on Jupiterin vuosi? ==
[[Kuva:Great Red Spot From Voyager 1.jpg|thumb|200px|Suuri punainen pilkku]]
Jupiterin kierrokseen Auringon ympäri kuluu noin 11,87 Maan vuotta.

== Kenen mukaan Jupiter on nimetty? ==
[[en:Image:Statue_of_Zeus.jpg|thumb|left|125px|Kreikkalainen Zeus (Juppiter) -patsas]]

Jupiter on nimetty roomalaisen ylijumalan, Juppiterin mukaan. 

[[Luokka:Wikijunior Aurinkokunta|Jupiter]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Python/Syntaksi</title>
    <id>3562</id>
    <revision>
      <id>27927</id>
      <timestamp>2007-01-14T00:44:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>66.199.184.254</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Ehtolause */</comment>
      <text xml:space="preserve">Pythonin syntaksi on tiivistä, yksinkertaista ja helposti luettavaa. Koodilohkoja ei määritellä ympäröimällä aaltosulkeilla vaan sisennyksen perusteella. Kaksoispiste tulee aina lohkon alkaessa (''class'', ''def'', ''if'' jne.) jälkeen. Puolipisteitä ei käytetä.

==Ehtolause==

Pythonissa käytetään ''if''-''elif''-''else''-rakennetta. Elif on lyhennys sanoista ''else if''.

 if x &gt; 0:
     print 'Positiivinen'
 elif x &lt; 0:
     print 'Negatiivinen'
 elif x == 0:
     print 'Nolla'
 else:
     print '?'

==Silmukat==

Pythonissa on for- ja while-silmukat.

===For-silmukka===
Tulostaa numerot nollasta yhdeksään.

 for i in range(10):
     print i

===While-silmukka===
Tulostaa numerot nollasta yhdeksään.

 i = 0
 while i &lt; 10:
    print &quot;Iteration number&quot;, i
    i += 1 # sama kuin i = i + 1

==Funktiot==
Katso [[Python/funktiot]].

==Luokat==
Katso [[Python/luokat]].

==Varatut sanat==

Seuraavat ovat Pythonin avainsanoja eli sanoja, joita ei voi käyttää muuttujien niminä. Niitä on 31 kappaletta.

{|
|-
| and || del || from || not || while
|-
| as || elif || global || or || with
|-
| assert || else || if || pass || yield
|-
| break || except || import || print
|-
| class || exec || in || raise
|-
| continue || finally || is || return
|-
| def || for || lambda || try
|}

[[Luokka:Python|Syntaksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Python/operaattorit</title>
    <id>3563</id>
    <revision>
      <id>19675</id>
      <timestamp>2006-09-27T10:47:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <comment>/* Vertailu */ &lt;&gt; pois, koska poistetaan python3.0:ssa http://wiki.python.org/moin/Python3%2e0</comment>
      <text xml:space="preserve">==Matematiikka==
{| class=&quot;wikitable&quot;
!Operaattori!!Kuvaus
|-
|&lt;tt&gt;=&lt;/tt&gt;||sijoitus
|-
|&lt;tt&gt;+&lt;/tt&gt;||summaus
|-
|&lt;tt&gt;-&lt;/tt&gt;||vähennys
|-
|&lt;tt&gt;*||tulo
|-
|&lt;tt&gt;**||potenssi
|-
|&lt;tt&gt;/&lt;/tt&gt;||jako
|-
|&lt;tt&gt;//&lt;/tt&gt;||tasajako
|-
|&lt;tt&gt;%&lt;/tt&gt;||jakojäännös (modulo)
|}

{| class=&quot;wikitable&quot;
!Pitkä muoto!!Lyhyt muoto!!Kuvaus
|-
|&lt;tt&gt;x = x + 2&lt;/tt&gt;||&lt;tt&gt;x += 2&lt;/tt&gt;||Korottaa muuttujan arvoa kahdella
|-
|&lt;tt&gt;x = x - 2&lt;/tt&gt;||&lt;tt&gt;x -= 2&lt;/tt&gt;||Pienentää muuttujan arvoa kahdella
|-
|&lt;tt&gt;x = x * 2&lt;/tt&gt;||&lt;tt&gt;x *= 2&lt;/tt&gt;||Kertoo muuttujan arvon kahdella
|-
|&lt;tt&gt;x = x / 2&lt;/tt&gt;||&lt;tt&gt;x /= 2&lt;/tt&gt;||Jakaa muuttujan arvon kahdella
|-
|&lt;tt&gt;x = x % 2&lt;/tt&gt;||&lt;tt&gt;x %= 2&lt;/tt&gt;||Laskee muuttujan ja luvun 2 jakojäännöksen
|}

==Vertailu==

{| class=&quot;wikitable&quot;
!Operaattori!!Kuvaus
|-
|&lt;tt&gt;==&lt;/tt&gt;||yhtäläisyys
|-
|&lt;tt&gt;&gt;&lt;/tt&gt;||suurempi kuin
|-
|&lt;tt&gt;&lt;||pienempi kuin
|-
|&lt;tt&gt;&gt;=||suurempi tai yhtä suuri kuin
|-
|&lt;tt&gt;&lt;=&lt;/tt&gt;||pienempi tai yhtä suuri kuin
|-
|&lt;tt&gt;!=&lt;/tt&gt;||erisuuruus
|}

==Logiikka==
{| class=&quot;wikitable&quot;
!Operaattori!!Kuvaus
|-
|&lt;tt&gt;and&lt;/tt&gt;||AND
|-
|&lt;tt&gt;or&lt;/tt&gt;||OR
|-
|&lt;tt&gt;not&lt;/tt&gt;||negaatio
|}

==Bittioperaatiot==

{| class=&quot;wikitable&quot;
!Operaattori!!Kuvaus
|-
|&lt;tt&gt;&lt;&lt;&lt;/tt&gt;||siirto vasemmalle
|-
|&lt;tt&gt;&gt;&gt;&lt;/tt&gt;||siirto oikealle
|-
|&lt;tt&gt;&amp;&lt;/tt&gt;||AND
|-
|&lt;tt&gt;&lt;nowiki&gt;|&lt;/nowiki&gt;&lt;/tt&gt;||OR
|-
|&lt;tt&gt;^&lt;/tt&gt;||XOR
|-
|&lt;tt&gt;~&lt;/tt&gt;||negaatio
|}

==Operaattorien suoritusjärjestys==

{| class=&quot;wikitable&quot;
!Operaattori!!Kuvaus
|-
| &quot;a&quot; || merkkijono
|-
| {a:b} || dictionary
|-
| [a] || lista
|-
| (a) || monikko
|-
| f() || funktiokutsu
|-
| x[a:b] || viipalointi (''slicing'')
|-
| x[a] || jäsenyyden hakeminen
|-
| x.a || attribuuttiviittaus
|-
| x** || potenssi
|-
| ~x || bittien negaatio
|-
| +x, -a || positiivisuus, negatiivisuus
|-
| *, /, % || kertominen, jakaminen, jakojäännös (modulo)
|-
| +, - || summaus, vähennys
|-
| &lt;&lt;, &gt;&gt; || bittien siirrot
|-
| &amp; || bittien AND
|-
| ^ || bittien XOR
|-
| &lt;nowiki&gt;|&lt;/nowiki&gt; || bittien OR
|-
| &lt;, &lt;=, &gt;, &gt;=, !=, &lt;&gt;, == || vertailut
|-
| is, is not ||
|-
| in, not in ||
|-
| not || negaatio
|-
| and || AND
|-
| or || OR
|-
| lambda || lambda-funktio
|}

[[Luokka:Python|operaattorit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Python/ohjelman luonti</title>
    <id>3564</id>
    <revision>
      <id>21334</id>
      <timestamp>2006-10-17T17:34:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <comment>lisää</comment>
      <text xml:space="preserve">Pythonin lähdekooditiedostoilla on tiedostopääte &lt;tt&gt;.py&lt;/tt&gt;. Myös &lt;tt&gt;.pyw&lt;/tt&gt; on mahdollinen Windowsilla, mutta sitä ei yleensä tarvita, koska se vain piilottaa konsolin. Tavukoodiksi käännettyjen ohjelmien tiedostopäätteet ovat &lt;tt&gt;.pyc&lt;/tt&gt; tai &lt;tt&gt;.pyo&lt;/tt&gt; (optimoitu).

&lt;pre&gt;
#!/usr/bin/env python

import math

print math.sqrt(5)
&lt;/pre&gt;

# Avaa Pythonin mukana tullut ''IDLE (Python GUI)'', kopioi ja liitä yllä oleva teksti editoriin.
# Tallenna nimellä &lt;tt&gt;testi.py&lt;/tt&gt;. Muista tiedostopääte &lt;tt&gt;.py&lt;/tt&gt;, koska IDLE ei lisää tiedostomuotoa automaattisesti.
# Siirry haluttuun kansioon (esim. Käynnistä -&gt; Suorita... -&gt; cmd.exe -&gt; cd sijainti)
# Jos käytät Linuxia, aseta ohjelmalle suoritusoikeudet komennolla ''chmod +x testi.py''
# Käynnistä ohjelma kirjoittamalla Windowsilla ''testi.py'' tai Linuxilla ''./testi.py''
# Ohjelma tulostaa: 2.2360679775

==Exe==

py2exe (Windows), py2app (Mac OSX), cxFreeze (Linux)

[[Luokka:Python|ohjelman luonti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Python</title>
    <id>3566</id>
    <revision>
      <id>14693</id>
      <timestamp>2006-07-10T19:41:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>vähän sekava mutta menkööt</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=center width=&quot;80%&quot; style=&quot;background-color: #f5f5f5; border: 1px solid #32537d;&quot;
!style=&quot;background-color: #d7d7d7; text-align: center;&quot;|&lt;b&gt;&lt;font size=&quot;2&quot; color=#32537d&gt; '''PYTHON'''&lt;/font&gt;&lt;/b&gt;
|-
|align=center|
[[kuva:Python-logo.png|right|150px]]
[[Python|Sisällys]] - 
[[Python/yleistä|Yleistä]] -
''Hyvä tietää'' - 
[[Python/syntaksi|Syntaksi]] - 
[[Python/operaattorit|Operaattorit]] - 
[[Python/ohjelman luonti|Ohjelman luonti]] - 
''Datatyypit'' - 
[[Python/luku|Luvut]] - 
[[Python/merkkijono|Merkkijonot]] - 
[[Python/lista|Listat]] - 
[[Python/monikko|Monikko (tuple)]] - 
[[Python/dictionary|Dictionary]] - 
[[Python/joukko|Joukko (set)]] - 
''Loput'' - 
[[Python/moduulit|Moduulit]] - 
[[Python/luokat|Luokat]] - 
[[Python/funktiot|Funktiot]] - 
[[Python/poikkeukset|Poikkeukset]] - 
[[Python/vertailu|Vertailu]] - 
[[Python/GUI|GUI]] 
|}

[[Luokka:Python]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Administrators</title>
    <id>3567</id>
    <revision>
      <id>14696</id>
      <timestamp>2006-07-10T22:58:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Gangleri</username>
        <id>174</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>#REDIRECT [[Wikikirjasto:Ylläpitäjät]]</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Ylläpitäjät]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Kielet</title>
    <id>3568</id>
    <revision>
      <id>24760</id>
      <timestamp>2006-11-24T14:22:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Emppu</username>
        <id>558</id>
      </contributor>
      <comment>/* Johdanto */</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikijunior nav}}&lt;/br&gt;
__TOC__
[[Kuva:Kielitynkäkuva.png]]

==Johdanto==
Tervetuloa Wikijunior -projektin kirjaan maailman kielistä!

==Sisällys==
*[[Wikijunior Kielet/Englanti|Englanti]]
*[[Wikijunior Kielet/Suomi|Suomi]]

==Toivotut sivut==
*[[Wikijunior Kielet/Ranska|Ranska]]
*[[Wikijunior Kielet/Kiina|Kiina]]
*[[Saksa]]

==Muuta==
*[[w:Kielet|Wikipedian artikkeli kielistä]]

[[Luokka:Wikijunior Kielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikijunior Kielet</title>
    <id>3569</id>
    <revision>
      <id>14698</id>
      <timestamp>2006-07-11T06:06:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Kielet/Englanti</title>
    <id>3570</id>
    <revision>
      <id>25743</id>
      <timestamp>2006-12-07T06:13:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Helppoja sanontoja joita voin oppia? */ Taulukko kuntoon</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Flag of the United Kingdom.svg|100px]]
==Johdanto==
Englanti on kieli, jota puhutaan lähes ympäri maapalloa, ja josta on tullut eräänlainen maailman yleiskieli ranskan rinnalla. Englannin valta-asema kielien joukossa on perua Yhdistyneen kuningaskunnan siirtomaa-aikaisesta valtakunnasta, jonka alueella asui peräti neljäsosa maailman väestöstä. Tältä ajalta on perua myös englannin asema virallisena kielenä monissa maissa.

==Missä englantia puhutaan?==
Englantia käyttää virallisena kielenä 103 maassa, ja sitä puhuu hyvin tai kohtuullisesti kolmannes maailman väestöstä. Tässä on lista muutamista tärkeimmistä:

*Yhdistynyt kuningaskunta
*Yhdysvallat
*Kanada
*Intia
*Australia
*Uusi-seelanti
*Irlanti
*Bahama
*Etelä-Afrikka
*Filippiinit
*Jamaika
*Malta

==Helppoja sanoja opittavaksi==

{| class=&quot;wikitable&quot; 
!&lt;span style='color: Blue'&gt;Tervehdyksiä&lt;/span&gt;||&lt;span style='color: Red'&gt;Greetings&lt;/span&gt;
|-
|Moi!||Hi!
|-
|Terve!||Hello!
|-
|Huomenta!||Good morning!
|-
|Hyvää yötä!||Good night!
|-
|Mitä kuuluu?||How are you?
|-
|Hyvää.||I'm fine.
|-
!&lt;span style='color: Blue'&gt;Hyvästejä&lt;/span&gt;||&lt;span style='color: Red'&gt;Good-byes&lt;/span&gt;
|-
|Hei hei!||Bye-bye!
|-
|Heippa!||Good-bye!
|-
|Nähdään huomenna!||See you tomorrow!
|-
|Nähdään!||See you!
|-
|Nähdään pian!||See you soon!
|-
!&lt;span style='color: Blue'&gt;Yksinkertaisia ilmaisuja&lt;/span&gt;||&lt;span style='color: Red'&gt;Basic phrases&lt;/span&gt;
|-
|Puhutko englantia?||Do you speak English?
|-
|Puhutko suomea.||Do you speak Finnish?
|-
|Missä vessa on?||Where is the bathroom?
|-
|Voisitko puhua hitaammin?||Could you speak slower please?
|-
|Paljonko se maksaa?||How much does it cost?
|-
|Pidän...||I like...
|-
|En pidä...||I don't like...
|-
|Minun nimeni on...||My name is...
|-
|Olen ... vuotias.|| I am ... years old.
|-
!&lt;span style='color: Blue'&gt;Numerot&lt;/span&gt;||&lt;span style='color: Red'&gt;Numbers&lt;/span&gt;
|-
|Yksi||One
|-
|Kaksi||Two
|-
|Kolme||Three
|-
|Neljä||Four
|-
|Viisi||Five
|-
|Kuusi||Six
|-
|Seitsemän||Seven
|-
|Kahdeksan||Eight
|-
|Yhdeksän||Nine
|-
|Kymmenen||Ten
|}

== What is a simple song/poem/story that I can learn in this language? ==
{| {{prettytable}}
|-
|Mustan kissan paksut posket.||''Thick cheeks of a black cat.''
|-
|Ärrän kierrän orren ympäri, ässän pistän taskuun.||''The R I shall put around a beam, the S I shall put in my pocket.''
|-
|Vesihiisi sihisi hississä.||''The water demon hissed in the elevator.''
|}

[[Luokka:Wikijunior Kielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Kielet/Suomi</title>
    <id>3571</id>
    <revision>
      <id>20422</id>
      <timestamp>2006-10-10T10:29:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>81.197.184.215</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">&lt;small&gt;&lt;--[[Wikijunior]]&lt;/small&gt;&lt;/br&gt;
[[Kuva:Flag of Finland.svg|thumb|Suomenlippu]]

Suomen kielen puhujia on noin 6 miljoonaa (6 000 000). Suurin osa asuu Suomessa, mutta vanhoja suomenkielisiä väestöryhmiä on Pohjois-Ruotsissa, Norjassa sekä Inkerissä, joka on nykyisellä Venäjällä. Suurin nykyinen ulkosuomalaisryhmä on syntynyt sodanjälkeisen muuttoliikkeen tuloksena Ruotsiin.
[[Luokka:Wikijunior Kielet]]
{{wikijunior tynkä}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Sanan paino</title>
    <id>3573</id>
    <revision>
      <id>18458</id>
      <timestamp>2006-09-05T16:13:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin.</comment>
      <text xml:space="preserve">Suomen kielessä sanan pääpaino on aina sanan ensimmäisellä tavulla.

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Sanaluokat/Pronominit/Persoonapronominit</title>
    <id>3575</id>
    <revision>
      <id>24960</id>
      <timestamp>2006-11-25T16:56:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Suomen kieli ulkomaalaisille/Sisältö/Persoonapronominit” uudelle nimelle ”Suomen kieli/Sanaluokat/Pronominit/Persoonapronominit”: Oikeaan kirjaan</comment>
      <text xml:space="preserve">==Suomen kielen persoonapronominit==

Ensimmäinen persoona
* yksikkö: minä
* monikko: me

Toinen persoona
*yksikkö: sinä
*monikko: te

Kolmas persoona
*yksikkö: hän
*monikko: he

----
Suomen kielessä ei ole erikseen maskuliinista ja feminiinistä pronominia kolmannessa persoonassa, kuten englannin he/she tai ruotsin han/hon.

[[Luokka:Suomen kieli ulkomaalaisille]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ruotsin kieli/Konjunktiot</title>
    <id>3580</id>
    <revision>
      <id>18448</id>
      <timestamp>2006-09-05T16:09:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin.</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Tärkeimmät konjunktiot ovat:'''
{| {{prettytable}}
| att
| että
|-
| då (eftersom) 
| koska
|-
| när
| kun
|-
| om
| jos
|-
| fast
| vaikka
|-
| där
| jossa
|-
| dit
| jonne
|}

[[Luokka:Ruotsin kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Yritys/Osuuskunta</title>
    <id>3581</id>
    <revision>
      <id>24246</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:58:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] teke</comment>
      <text xml:space="preserve">Osuuskunta on jäsentensä omistama yhteisö, jonka jäsenmäärää tai pääomaa ei ole ennalta määrätty. Osuuskuntaan liittyminen ja osuuskunnasta eroaminen on helppoa. Osuuskuntalaki antaa varsin vapaat kädet määrätä asioista toisin esim. osuuskunnan säännöissä.
Osuuskunta on joustava yritysmuoto monenlaiseen toimintaan.

{{Wikipedia|osuuskunta|Osuuskunta}}


== Perustaminen ==


== Linkkejä ==
[http://www.osuustoimintakeskus.com Tampereen osuustoimintakeskus]

[http://www.pellervo.fi/Wuokko Pellervon Wuokko uusosuustoimintasivt]

[[Luokka:Yritys|Osuuskunta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Marinarakastike</title>
    <id>3584</id>
    <revision>
      <id>24810</id>
      <timestamp>2006-11-24T17:35:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Ainekset */ w</comment>
      <text xml:space="preserve">{{ Keittokirja |
Nimi = Marinara-kastike |
Kuva = |
Annoksia = |
Aika = 35 minuuttia |
Vaikeustasokuva = [[Kuva:2 viidestä.gif]] |
}}

'''Marinarakastike''' on italialainen peruskastike, jota on helppo valmistaa. Kastike tarjoillaan pastan kanssa tai sen päällä. Kastiketta voi muunella helposti esimerkiksi lisäämällä raaka-aineita.

==Ainekset==
* 4 rkl oliiviöljyä
* 4 kpl valkosipulin kynttä, pilkottuna
* 1 kg murskattuja tomaatteja
* 2 dl vettä
* 3 kpl basilikan lehtiä, pestyjä, kuivattuja ja pilkottuja
* 0,5 rkl oreganoa
* suolaa ja pippuria maun mukaan

== Valmistaminen ==
# Laita oliiviöljy ja valkosipuli kasariin.
# Laita hella keskilämmölle ja kuullota valkosipuli pehmeäksi ja hieman ruskeaksi (varo polttamasta valkosipulia, koska siitä tulee kitkerän makuista).
# Lisää tomattimurska ja vesi.
# Lisää basilika, oregano, suola ja pippuri.
# Anna kiehahtaa ja pienennä lämpö. Anna kasitkkeen hautua ilman kantta, välillä sekoittaen noin 20-30 minuuttia, kunnes kastike sakeentunut.

[[Luokka:Keittokirja|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Energiatekniikka</title>
    <id>3585</id>
    <revision>
      <id>16509</id>
      <timestamp>2006-08-16T10:09:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <comment>Vandalisointia.</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Energiatekniikka''' on kaikki yhteiskunnassa käytettävät energiantuotannon, -siirron ja -käytön laitteet, koneet ja järjestelmät käsittävä tekniikan ala. Energiaintensiivisen teollisen yhteiskunnan perusta on laajamittainen primäärienergian hyödyntäminen erilaisten energiamuunnosten kautta työksi ja työn tuloksiksi. 

Helposti hyödynnettävien primäärienergioiden vähetessä erilaisilla tekniikoilla pyritään parantamaan primäärienergian hyödyntämistä eli hyötysuhdetta sitä muunnettaessa käytettäväksi sekundäärienergiaksi. Myös sekundäärienergiaa käyttävien laitteiden hyötysuhdetta pyritään parantamaan eli mahdollisimman suuri osa sekundäärienergiasta pyritään saamaan halutuksi työksi.

Toisaalta, kun helposti hyödynnettävät primäärienergiat vähenevät ja niiden hyödyntäminen aiheuttaa ongelmia, pyritään hyödyntämään teknisesti haastavampia primäärienergioita, joita on runsaammin ja joiden hyödyntäminen ei aiheuta yhtä suuria ongelmia.

Esimerkki:
Primäärienergia (vaikka kivihiiltä) poltetaan voimalaitoksessa ja sen energiaa muunnetaan sekundääriseksi (vaikka sähköenergiaksi). Sähköllä pyöritetään tuuletinta, jolla viilennetään oloa kuumana päivänä. Prosessissa primäärienergiaan varastoitunut energia vapautuu ja kulkeutuu lopulta lämpösäteilynä avaruuteen. Voidaan puhua myös energialähteistä, energian käytöstä työn hedelmien tekemiseksi ja energianieluista.

==Energiatekniikan osa-alueet==
Tässä teoksessa käsitellään energiatekniikkaa mahdollisimman laajasti, jolloin siihen sisältyy monia asioita, joita siihen ei tavallisesti lasketa. Itse asiassa, koska kaikki tekniikka ja muukin toiminta perustuu energian käyttämiseen, työn tekemiseen, kuuluu kirjan aihealueeseen kaikki. Näitä alueita käsitellään kuitenkin ainoastaan energia- ja ihmisnäkökulmasta.

===Energiantuotantotekniikka===

Energian tuotannossa käytettäviä tekniikoita, laitteita ja järjestemiä ovat
*Sähköntuotanto 
**voimalaitokset 
***ydinreaktorit
***höyrykattilat
***turbiinit
***generaattorit
*Lämmöntuotanto 
**lämpölaitokset ja lämpövoimalaitokset 
**kattilat
*Ravinnontuotanto
**maanviljely
**kalastus
**keräily
**metsästys

===Energiansiirtotekniikka===

Hyödynnettävään muotoon muutettujen sekundäärienergioiden siirtomuotoja ovat
*sähköverkko
*kaukolämpöverkko
*polttoaineiden ja ravinnon jakelu

===Energiankäyttötekniikka===

Kaikkea tekniikkaa käytetään työn tekemiseen, joten kaikkea tekniikkaa voidaan tarkastella energiankäyttötekniikkana.

Käytettävät sekundäärienergiat ovat seuraavat.
*lämpö
*sähkö
*ravinto

Energiankäyttökohteet jaetaan yleensä seuraavasti.
*kotitaloudet
*liikenne
*teollisuus

[[Luokka:Energiatekniikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tietokone- ja konsolipelien läpipeluuohjeet/Red Dead Revolver (PS2)</title>
    <id>3586</id>
    <revision>
      <id>26945</id>
      <timestamp>2006-12-26T05:59:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Tietokone ja konsolipelien läpipeluuohjeet/Red Dead Revolver (PS2)” uudelle nimelle ”Tietokone- ja konsolipelien läpipeluuohjeet/Red Dead Revolver (PS2)”: kh</comment>
      <text xml:space="preserve">== Yleisesti ==
'''''Red Dead Revolver''''' on Rockstarin luoma ''Villi Länsi''-peli '''Playstation 2''' -konsolille ('''PS2'''). Peli on toki myös X-Boxille, mutta seuraavassa on ohjeet vain ensin mainitulle.

== Peli ==
{{juonipaljastus}}

=== Bull's eye ===
Peli alkaa päähenkilön, Red Harlow'n, isän palatessa pitkältä matkaltaan. Isä kertoo perheen huolten olevan nyt kaukana, sillä hän oli ystävineen löytänyt kultaa. Red ihastelee siinä sivussa isän uutta kuudestilaukeavaa, jolloin isä kertoo samanlaisia kaunokaisia olevan vain kaksi maailmassa. Red kuulemma saa vielä jonain päivänä aseen, mutta siihen mennessä on tyydyttävä toiseen, tavallisempaan, revolveriin.

Demo loppuu ja pelattava osuus alkaa. Vanhemmat ovat palanneet sisälle ja Red lähtee harjoittelemaan ampumista. Tarkoitus on lähteä alas mäelle ampumaan linnunpelätintä ja patoja ja kattiloita.

Demo alkaa ja Red on lopettelemassa harjoituksiaan, kun äiti tulee huutamaan mäelle, ettei astioita saa rikkoa. Isä saapuu rauhoittelemaan äitiä, kun rosvot hyökkäävät.

Demo loppuu, Redin tarkoitus on palata mäki ylös ja auttaa isää listimään kaikki rosvot.

Demo alkaa. Red näkee isänsä kuoleman. Äitikin on ilmeisesti kuollut. Mennessään isävainajan tykö suremaan, isokokoinen, univormupukeinen mies saapuu kahden muun rosmon kanssa paikalle ilveilemään. Red huomaa pudonneen aseensa maassa liekkien keskellä, nappaa sen nopeasti ja ampuu univormumieheltä käden irti. Roistot pakenevat, ja Redin käsi oli palanut revolveriä ottaessa.

=== Bounty Hunter ===
Vuodet vierivät. Red on varttunut aikuiseksi ja murheissaan kotinsa ja vanhempiensa menetyksestä ryhtynyt palkkionmetsästäjäksi. Red kohtaa koiransa kanssa puukärryjen alla piileskelevän vanhuksen, jolla on jos jonkinlaista tavaraa myytävänä.

Kaksi pahista astuu kuvaan kiusaamaan vanhusta. Toinen heistä suuttuu Redille ja taisto voi alkaa.

Redin täytyy listiä molemmat roistot. Tämän jälkeen on ammuttava maahan tippuneella kiväärillä kalliolta alas kaksi muuta vihulaista käyttäen vanhuksen kärryä suojana. Osion yli voi hypätä '''kolmio'''-näppäimellä.

Seuraavana edessä on listiä kaikki rosvot, jotka löytää. Sitten päästään ensimmäistä kertaa pelin hauskinpaan osioon, Deadeye'en, jossa '''R2'''-näppäintä painamalla kuva hidastuu ja pelaajalla on aikaa lukita pelkällä tähtäimen liikutuksella (oikea analoginen) ampumakohteita vihollisen ruumiiseen. Deadeye-ajan loppuessa, tai pelaajan vetäessä liipasimesta ('''R1'''), Red pippuroi lyijyä viholliseen, niin ettei paremmasta väliä. Harjoitusosion voi skipata '''kolmio'''-näppäimestä.

Kivimäisistä taloista astuu ulos lisää konnia, joilla on tarkoitus olla edessä sama kohtalo. Siis aseet laulamaan, yksinkertaista.

Kaiken tämän jälkeen vanha myyntimies astuu jälleen esiin ihastellen pelaajan ampumataitoja. Samalla mies kertoo lähellä olevan kaupungin sheriffin maksavan hyvän palkkion näistä konnista.

=== Ugly Streetfight ===
Red saapuu kaupunkiin. Sheriffi kertoo hänen tehneen hyvää tytötä, mutta kaupunkia kuulemma terrorisoi pahempi kopla. Red huomaa kolmen märkäkorvan naureskelevan Redin koiralle ja yksi menee ja ampuukin otuksen. Sheriffi ymmärtää väistyä tieltä, kun vihainen Red nostaa aseensa kotelosta.

Ja taas: tapa kaikki, jotka näet. Vihollisia juoksentelee ensin pitkin kylän pihaa, sitten niitä ilmestyy katoille ja muille korkeille paikoille tarkka-ampujiksi.

Päästyäsi tämän läpi, alkaa legendaarinen ''Lännen nopein''-osio. Siis kumpi ehtii ampua toisen ensimmäisenä. Tarkoitus on laskea Redin käsi revolverille vetämällä oikeaa analogista taaksepäin ja työntää sitten eteen nostaakseen ase. Tähtäyksen olisi hyvä sujua nopeasti, ja se onkin lähes samanlainen, kuin Deadeye, mutta tässä ampumakohteiden lukitus pitää tehdä itse '''R1'''-näppäimellä aina kun tähtäin on punainen. Jos tähtäin lukkiutuu viholliseen keltaiseksi, olet kuolemanoma. Vihollinen täytyy latoa täyteen punaisia merkkejä, jotta Red pääsee ampumaan mahdollisimman nopeasti.

Näytettyäsi taitosi Lännen nopeimpana, astuu kuvaan uusia vihollisia. Ja jälleen luodit viheltää. Lopuksi kuvaan astuu pääpiru, joka jahtaa sheriffiä. Tähän en voi muuta neuvoa, kuin ammu kun mahdollisuus.

Öykkärin päästessä hornaan, Red huomaa sheriffin haavoittuneen. Sheriffi kertoo lähimmän lääkärin olevan junamatkan päässä Brimstonessa. Lähdet siis kuskaamaan miestä sinne.

=== Railroaded ===
Ollaan junassa. Samassa vaunussa matkustavien kanssa on mahdollisuus jutella '''neliö'''-näppäimestä. Sittemmin ulkoa kuuluu laukauksia, ja eräs neiti-ihminen tajuaa heti: ''Bandits!'' Roistoja. Yksi matkustajista nousee ylös ja kertoo kohteliaasti, että kyseessä oli ryöstö. Eihän Redillä ollut muuta mahdollisuutta, kuin estää tämä kaameus. Alkaa jälleen ''Lännen nopein''-osio.

Herra This Is Robbery'n kuoltua, Red ulostautuu vaunusta pysäyttämään muut konnat.

Siis, tarkoituksena edetä junan perälle asti ja ampua listiä kaikki vastaan tulijat. Sittemmin paluu takaisin ja sama juttu. Veturia ohjaava mies on vaarassa ja hänet on pelastettava. Sitten pitää ammuskella vierellä ratsastavia miehiä kuoliaaksi ja estää kaikin mahdollisin keinoin estää heitä hoitelemasta junakuskia pois päiviltä. Ylhäällä tikittää kahden minuutin ajastin, joka antaa toivoa.

Ajan loppuessa roistot katoavat ja ollaan jo Brimstonessa.

=== Carnival Life ===
Keskellä ei mitään pitää listiä kourallinen pellejä ja lihavia miehiä. Ystävämme, Jack Swift, pitää vapauttaa häkistään ampumalla häkissä hohtavaa lukkoa. Sitten ammutaan taas pellejä ja lihavia miehiä.

Sitten pitää listiä sen maan päävastus menemällä aina turvaan minitykille. Kun Big Josh on juossut mäen taakse piiloon, pitää mennä brittiystävän luo ja ampua tykille kävelevää Big Joshia. Kun Big Josh huomaa, ettei tykillä ole ketään, hän rynnistää dynamiittineen kohti paikkaa, josa olet. Siinä vaiheessa pitää ottaa hatkat, ja mennä takaisin tykille. Sellaista kiertoa se on.

=== Freak Show ===

=== Rogue Valley ===

=== Ghost Town ===

=== Range War ===

=== Saloon Fight ===

=== The Traitor ===

=== Sunset Canyon ===

=== Bear Mountain ===

=== The Mine ===

=== Stagecoack ===

=== Fort Diego ===

=== End of The Line ===

=== Battle Finale ===

=== The Siege ===

=== Fall From Grace ===


[[Luokka:Tietokone ja konsolipelien läpipeluuohjeet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Poistettavat sivut/Wikipedia</title>
    <id>3591</id>
    <revision>
      <id>18956</id>
      <timestamp>2006-09-14T07:55:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>siistintä, tieto sivun poistamisesta</comment>
      <text xml:space="preserve">== [[Wikipedia]] ==

Minä koetin luoda uudelleenohjaussivun, joka johdattaisi [http://fi.wikipedia.org/wiki/Etusivu wikipedian sivuille], mutta pieleen meni, joten poistetaan vaan. &lt;small&gt;Poistamista ehdotti [[Käyttäjä:Hotwire|Hotwire]].&lt;/small&gt;

Sivu on jo poistettu ilman äänestystä.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Jiri.jpg</title>
    <id>3594</id>
    <revision>
      <id>16149</id>
      <timestamp>2006-08-13T12:20:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>{{epäselvä}}</comment>
      <text xml:space="preserve">Opillisissa menetelmissä käytettävä kuva

{{epäselvä}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Tietokone ja konsolipelien läpipeluuohjeet</title>
    <id>3595</id>
    <revision>
      <id>16244</id>
      <timestamp>2006-08-14T18:33:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tähän luokkaan kuuluvat tietokone- tai konsolipelien läpipeluuohjeet.


[[Luokka:79.81 Pelit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Elämänkatsomustieto</title>
    <id>3596</id>
    <revision>
      <id>14878</id>
      <timestamp>2006-07-28T19:43:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>luokkakin vielä</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=center width=&quot;100%&quot; style=&quot;background-color: #f5f5f5; border: 1px solid #32537d;&quot;
!style=&quot;background-color: #d7d7d7; text-align: center;&quot;| &lt;b&gt;&lt;font size=&quot;2&quot; color=#32537d&gt; '''ELÄMÄNKATSOMUSTIETO'''&lt;/font&gt;&lt;/b&gt;
|-
|align=center|
[[Elämänkatsomustieto|Etusivu]] - 
[[Elämänkatsomustieto/tavoitteet|Tavoitteet]] - 
[[Elämänkatsomustieto/maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt|Maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt]] - 
[[Elämänkatsomustieto/uskonnon ja uskonnollisuuden olemus|Uskonnon ja uskonnollisuuden olemus]] - 
[[Elämänkatsomustieto/uskontokritiikki|Uskontokritiikki]] - 
[[Elämänkatsomustieto/ateismi ja agnostismi|Ateismi ja agnostismi]] - 
[[Elämänkatsomustieto/sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa|Sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa]] - 
[[Elämänkatsomustieto/sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun nykysuuntauksia|Sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun nykysuuntauksia]] -  
[[Elämänkatsomustieto/humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina|humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina]] - 
[[Elämänkatsomustieto/sanasto|Sanasto]] -  
[[Elämänkatsomustieto/ulkoiset linkit|Ulkoiset linkit]]
|}

[[Luokka:Elämänkatsomustieto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Elämänkatsomustieto/tavoitteet</title>
    <id>3597</id>
    <revision>
      <id>16979</id>
      <timestamp>2006-08-17T08:42:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/LEVYKEVANDALISMIA|LEVYKEVANDALISMIA]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:LEVYKEVANDALISMIA|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] tekemään ver</comment>
      <text xml:space="preserve">Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.

== Tavoitteet ==

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

* kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä esiintyviä eroja ja yhtäläisyyksiä 
* oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä 
* tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystään niiden taustoista sekä niiden välittymisestä nykyajassa
*ymmärtää myyttien ja uskonnollisten käsitysten historiallisen synnyn ja nykyisen merkityksen maailman ilmiöiden selittäjinä
*oppii hahmottamaan maailman selittämistä eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä.

{{Elämänkatsomustieto}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Elämänkatsomustieto/maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt</title>
    <id>3598</id>
    <revision>
      <id>25939</id>
      <timestamp>2006-12-11T13:31:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>81.16.77.9</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Myytit esitieteellisellä ajalla */</comment>
      <text xml:space="preserve">==Mitä myytit ovat?==

Toisinaan myytillä tarkoitetaan yleistä, virheellistä uskomusta (esim. &quot;On pelkkä myytti, että paino automaattisesti nousee tupakoinnin lopettamisen jälkeen&quot;). Sanan perinteisempi käyttö liittyy suurempiin tapahtumiin: myytti on tarina tai uskomus, joka selittää jumalia, yliluonnollisia olentoja, maailman syntyä, ts. asioita joista ei ole ensikäden tietoa tai joiden paikkansapitävyyttä ei voida todistaa. Myytti voi olla totta tai sepitettä, mutta siihen uskotaan tai ainakin on joskus uskottu. Satu eroaa myyttisestä kertomuksesta juuri siinä, että satuun ei uskota.

Myytit selittävät mm. miten maailmassa ilmenevät tosiasiat ovat saaneet alkunsa, kertovat muinaisen ajan sankareista, esittelevät koko ihmiskuntaa koskevan yliluonnollisen pelastustapahtuman tai sitten kuvauksen maailman viimeisistä tapahtumista. Myytit voivat myös kertoa pahuuden alkuperästä kuten Pandoran lippaan myytti.

[[w:Myytti|Wikipedian artikkeli Myytti]]

==Myytit esitieteellisellä ajalla==

Frazerin mukaan osa myyteistä on eräänlaisia esitieteellisiä luonnonselityksiä. Ennen tieteiden kehittymistä ne olivat ikään kuin parhaita arvauksia esimerkiksi kaiken alkuperästä. Paul Veyne on pohtinut kysymystä siitä, uskoivatko muinaiset kreikkalaiset todella myytteihinsä, ja päätynyt siihen, että myytit olivat heille pikemminkin filosofista pohdintaa kuin kirjaimellisia totuuksia. Moni nykyinen tieteenfilosofi uskookin, että esitieteellisen ajan myytit olivat eräänlaisia tieteellisiä tai filosofisia teorioita, ehdotuksia siitä, miten asiat voisivat olla. Useissa kulttuureissa onkin ollut luonnollista, että erilaiset, toisiaan täydentävät ja ristiriitaisetkin myytit ovat eläneet sulassa sovussa. Platon käyttää dialogeissaan sujuvasti myyttejä havainnollistamisen ja ajatuskokeiden asemassa.

==Myytit jotka elävät meissä==
[[kuva:Rubens_Painting_Adam_Eve.jpg|thumb|Rubens: Adam ja Eva]]

Ihminen on narratiivisesti identiteettiään rakentava olento. Siksi kulttuurin perusmyytit vaikuttavat meihin voimakkaasti eräänlaisina kertomuksellisina malleina.

Kun tiede alkoi selittää maailman syntyä, tarujen merkitys ihmisille muuttui. Myyteistä ja myyttisestä selittämisestä ei silti luovuttu. Uskonnot vastasivat tähän, että ne eivät enää vastanneet miten- vaan miksi-kysymyksiin. Osin myyttien väitettään muuttaneen muotoaan ja korvautuneen kulttuurisilla suurilla kertomuksilla. 

Länsimaisessa yhteiskunnassa tärkeitä &quot;itseymmärrystä tuovia&quot; taruja ovat olleet esimerkiksi taru Frankensteinin hirviöstä, jota on käytetty varoittavana tarina tieteen viemisestä liian pitkälle. Tarinaan sisältyy varoitus niin sanotusta hybriksestä ja siten se noudattaa antiikin tarujen todellisuuskäsitystä.

Sigmund Freud ammensi antiikin tarustosta aineksia rakentaessaan psykoanalyyttista ihmiskäsitystään. Myytit Oidipuksesta ja Narkissoksesta kuuluvat eurooppalaiseen kulttuuriperintöön, ja ovat monella tavalla muovanneet länsimaista ajattelua. Jotkut arvostelijat ovat pitäneet koko psykoanalyysia myyttisen selittämisen muotona, sitä kun ei voida todistaa oikeaksi.

Vapaa-ajattelun historian kannalta Prometheus-myytti on koettu usein vertauskuvaksi ihmisen vapautumisesta jumalten holhouksesta. Myytissä Prometheus varastaa tulen jumalilta ja saa siitä rangaistuksen. Prometheus on siis myös muiden puolesta uhrautuva yksilö. Prometheuksen veli Epimetheus muistetaan tarinasta Pandoran ruukusta: kielletyn ruukun avaamalla Epimetheus päästi ilmoille kaikki maailman vitsaukset. Viimeisenä ruukusta livahti myös toivo, jonka ansiosta ihmiset jaksavat elää kaikesta kurjuudesta huolimatta. Prometheus-myytistä on tehty runoja (esim. Goethe) ja siihen on viitattu monissa yhteyksissä. 

Monet raamatun myytit vaikuttavat voimakkaasti kulttuuriseen ympäristöömme. Hyvän ja pahantiedon puun hedelmä näkyy milloin tietokoneen kyljessä, milloin mainoskuvassa. Babylonin tornista tehty nykytaideteos oli rakennettu radioista, joista tuli erikielisiä lähetyksiä. Alkuperäinen raamatunkertomus kuvaa ihmisten torninrakennushanketta, jonka Jumala tuhosi sekoittamalla kansojen kielet. P. C. Jersild vertaa romaanissaan Babylonin tornia nykyaikaiseen sairaalaan, jossa puhutaan kaikkia kieliä ja kukaan ei enää ymmärrä toistaan. Ilmestyskirjan pedon myyttiä hyödynnetään laulunsanoituksissa ja EU-kritiikissä - joskus tosissaan, välillä ironisesti. 

[[kuva:La naissance de Vénus.jpg|thumb|Venuksen syntymä]]
Myytin funktiota voivat toteuttaa myös yleiset kulttuurin perustarinat. Sellaisia ovat esimerkiksi
* romanttisen rakkauden myytti, jonka mukaan rakkaus voittaa kaikki esteet ja on ikuinen
* hyvän rosvon myytti (Robin Hood, Raid...)
* myytti tulevasta utooppisesta ajasta, jolloin tiede tai jokin muu inhimillinen ponnistelu on lopettanut kärsimyksen maailmasta
* juoksupojasta johtajaksi - myytti, jonka mukaan kuka tahansa yksilö voi saavuttaa sosiaalisen nousun ja tulla osalliseksi vauraudesta, jos vain ponnistelee tarpeeksi

[http://yliopistolehti.helsinki.fi/1996_10/ylart10.htm Myyttinäkökulma politiikan tutkimuksessa]

{{Elämänkatsomustieto}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Elämänkatsomustieto/uskonnon ja uskonnollisuuden olemus</title>
    <id>3599</id>
    <revision>
      <id>24201</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:50:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] te</comment>
      <text xml:space="preserve">==Uskonnon määrittelemisestä==

Uskonnon käsite on uskontotieteessä perinteisesti herättänyt monenlaista keskustelua. Määrittely on yllättävän vaikeaa. Uskontoihin tuntuu liittyvän tietynlaista perheyhtäläisyyttä, mutta ei yhtä kaikille uskonnoille yhteistä, ne muista ilmiöistä erottavaa määrettä.

Perinteisesti uskonnot on määritelty suhteena yliluonnolliseen. 

William James korosti omassa uskonnon määritelmässään uskonnon henkilökohtaista ja kokemuksellista puolta. Hänen mukaansa uskonnossa olennaista on ihmisten tuntema yhteys johonkin, mikä koetaan jumaluudeksi. 

Tuoreessa kognitiivisessa uskontotieteellisessä keskustelussa on viitattu siihen, että uskonnoissa rikotaan luonnollisen intuition rajoja ja luonnollisia luokituksia. 

Eri määritelmissä voidaan korostaa myös uskontojen yhteisöllistä, moraalista tai rituaalista ulottuvuutta. Esimerkiksi buddhalaisuuteen tai kungfutselaisuuteen ei sinänsä liity oppia jumalasta tai jumaluudesta, mutta niitä pidetään silti usein uskontoina. 
Keesingin mukaan kaikkiin uskontoihin liittyy kolme piirrettä. Ne antavat selityksiä olemassaoloa koskeviin kysymyksiin. Ne oikeuttavat toimintaa ja perustelevat yhteisön moraalikäsityksiä. Lisäksi ne auttavat ihmisiä vaikeuksissa ja vahvistavat selviytymiskykyä.

Ludvig Feuerbach selitti uskontojen synnyn kuolemanpelolla. 

Karl Marxin mukaan uskonto oli köyhän kansan omaa oopiumia, jolla selvittiin sietämättömästä todellisuudesta.

Uskontoihin läheisesti liittyvä käsite on pyhän käsite. Pyhä ymmärretään yleensä tuonpuoleisena, tuntemattomana ja ihmistä arvokkaampana.

Uskonnot erotetaan perinteisesti magiasta eli taikuudesta, joka on uskoa siihen, että yliluonnollinen on ihmisen hallittavissa. Tieteet erkaantuivat uskontojen mytologisesta tavasta selittää maailman ja sen asioiden syntyä antiikin aikaan. Uskontojen pääfunktiona ei nähdä enää sitä, että ne selittäisivät maailman rakenteita tai syntyä vaan ne antavat vastauksia perimmäisiin kysymyksiin. 

Usein uskontoihin liittyy eksklusiivisuus eli usko siihen, että oma uskonto on ainoa oikea. Osa uskonnoista taas on tietoisen synkretistisiä.

Uskonnolliselle kielelle on tyypillistä vertauskuvallisuus. Tämän vuoksi uskonnollisia väitelauseita ei ole helppoa arvioida normaalin logiikan välinein. Fundamentalismi eli uskonnon ja sen pyhien kirjoitusten kirjaimellinen noudattaminen on erityisesti länsimaissa vain kapea osa vallitsevaa uskonnollisuutta.

[http://www.hum.utu.fi/uskontotiede/rajat/kirja/veikko.htm Uskonnon määrittelemisen ongelmista / Veikko Anttonen] 

[http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaaliantropologia/uskonto1.html Kulttuuriantropologinen näkökulma uskonnollisuuden olemukseen]

==Uskonnollisuuden vaikutuksia tutkimusten mukaan==

Mielenterveyden ja uskonnollisuuden suhteista yksilötasolla on tehty lukuisia, osin ristiriitaisia tutkimuksia. Niiden perusteella voidaan päätellä, että mielenterveyden häiriöt muuttavat uskonnollisuutta ristiriitaisempaan suuntaan. Uskonnollinen herääminen voi myös joillakin yksilöillä liittyä henkisen kuormituksen lisääntymiseen. Monilla uskonnollisilla ihmisillä uskonto suojaa psyykkistä tasapainoa, jolloin se ilmenee mielenterveyttä tukevana. Kristillisten tutkijoiden mukaan, mitä ulkokohtaisempaa uskonnollisuus on, sitä enemmän siihen liittyy ahdistunutta kuolemanpelkoa. Jotkut tutkimukset liittävät uskonnollisuuden kuolemanpelon vähenemiseen. Myös uskontoihin usein liittyvä vapaaehtoistyö korreloi useissa tutkimuksissa yksilön onnellisuuden kanssa. 

Batsonin ja Ventiksen tutkimuksen (1982) lähtökohtana oli mielenterveyden ja uskonnollisuuden suhteista tehtyjen tutkimusten ristiriitaiset tulokset. He halusivat selvittää, miksi aktiivinen uskonnollisuus välillä näytti yhdistyvät huonoon ja välillä hyvään mielenterveyteen. Heidän mukaansa aktiivinen uskonnollisuus korreloi vahvasti sairauden puuttumiseen, mutta toisaalta uskonnollisilla ihmisillä oli keskimääräistä vähemmän koettua kontrollin tunnetta sekä avointa ja joustavaa elämänasennetta kuin ei-uskonnollisilla. &quot;Sisäistynyt&quot; ja &quot;etsivä&quot; uskonnollisuus liittyi melko hyvään mielenterveyteen. Uskonnollisuuden laatu vaikutti siis heidän mukaansa enemmän kuin sen määrä. 

(Lisätietoja esim: 
Harri Heino - Pirkko Lahti - Kristina Salonen (toim.): Uskonnon kahdet kasvot 1995, 
Carl Williams, Religion and Psychology teoksessa Encountering Religion 2001,
Tieteen kuvalehti 16/2004)

==Uskontojen syntyteorioita==

&quot;Uskonto on syntynyt hölmön ja veijarin kohtaamisesta.&quot; (Ludwig Feuerbach)

Uskontojen syntyä on selitetty uudella ajalla hyvin monista eri lähtökohdista. Totemistisen selityksen mukaan heimon toteemieläin on muuntunut jumaliksi ja palvonnan kohteeksi. Animistisen teorian mukaan animismi eli usko henkiin on jumalauskon ensimmäinen vaihe. Funktionalistiset selitykset ovat yleisiä sosiologiassa ja antropologiassa. Niiden mukaan uskonnolla on yhteisölle jokin funktio, tarkoitus jota ne palvelevat.

Erilaiset biologiset selitysmallit ovat yleistyneet viime vuosina. On esimerkiksi löydetty uskonnollisuuden kanssa korreloiva geeni. Jotkut tutkijat ovat löytäneet uskonnollisten ihmisten aivoista eron tietystä tumakkeesta verrattuna ei-uskonnollisiin ihmisiin. Aivojen tai geenien erot eivät kuitenkaan selitä sitä, miksi uskonnollisuuden vaihtelu voi olla suurta lyhyen ajan sisällä, kuten on tapahtunut monissa länsimaissa parissakymmenessä vuodessa, kun ateistien määrä on moninkertaistunut. 

Uskontojen syntyä on pyritty selittämään myös evoluutiolla. Eläintutkija ''Jussi Viitala'' kuvailee teoksessaan ''Vapaasta tahdosta?'' uskontoja ja riittejä yhteisöllisyyttä ja terveyttä, siis sopeutumista lisäävänä tekijänä. Myös monilla eläinlajeilla on alkeellisia rituaaleja, jotka lisäävät ryhmän yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ihmisillä riittien mahtia voimistaa kieli, joka on mahdollistanut myytit, yhteisön yhteiset tarinat.

[http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskontojen_synty Aiheesta lisää Wikipediassa]

{{Elämänkatsomustieto}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Elämänkatsomustieto/uskontokritiikki</title>
    <id>3600</id>
    <revision>
      <id>15426</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:14:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">== Sosiologinen ==

Uskontososiologit ovat tutkineet uskontoa sosiaalisena ilmiönä ja kiinnittäneet huomiota erilaisten uskonnollisten ryhmien dynamiikkaan ja vaikutuksiin jäseniinsä. Uskonnolliset ryhmät voidaan jakaa kirkkoihin, lahkoihin tai kultteihin. Vaarallisen kultin piirteitä ovat ''Ellen Barkerin'' mukaan
* eristäytyminen
* voimakas auktoriteettiusko
* väärän ajattelun demonisoiminen, jako me - muut
* jäsenten riippuvuus johtajasta
* yhteen päämäärään pyrkiminen

Sosiologi ''Phil Zuckerman'' korostaa uskonnollisuuden sosiaalista luonnetta (esimerkiksi lapsuuden kasvuympäristö vaikuttaa siihen, mistä uskomuksista lapsi pitää kasvaessaan kiinni) sekä uskontojen ja yhteiskunnan vaikutusta toisiinsa. Hänen mukaansa lahkojen, kirkkojen ja kulttien välillä ei oikeastaan ole eroa: kaikilla kolmella on karismaattiset johtajat joita totellaan, niillä on pyhät kirjat ja omat sääntönsä. 

''Durkheimin'' mukaan yhteisöt ritualisoivat pyhän kategorian avulla kollektiivisen järjestyksen, ja tuonpuoleisen voiman takana palvotaan itse asiassa yhteisöä itseään. Uskonnot siis ylläpitivät varsinkin aikaisemmin yhteisön kiinteyttä. Uskonto ei ole vain joukko paikkansapitämättömiä uskomuksia vaan heijastusta siitä voimasta, jolla yhteisö vaikuttaa jäsentensä moraaliin. ”Jumala” on yhteisön arvojen representaatio.

Max Weberin teos &quot;Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki&quot; on uskontososiologian klassikkoja. Teos suomennettiin 1990. Weber tutkii teoksessaan, miksi kapitalismi syntyi juuri länsimaissa eikä muualla. Hänen mukaansa protestanttinen uskonto, erityisesti puritanismina ja kalvinismina, ovat yksi länsimaista eetosta muokannut tekijä. Jean Calvinilta peräisin olevassa reformoidussa teologiassa nimittäin ajateltiin, että työn hyvä hoito on ihmisen uskonnollinen velvollisuus. Reformoidun teologian mukaan tuhlaaminen oli synti ja säästäväisyys hyve, joten pääomat karttuivat kuin huomaamatta. Predestinaatio-opin mukaan Jumala oli ennaltamäärännyt osan ihmisistä pelastumaan ja maallista menestymistä pidettiin Jumalan valinnan merkkinä. Tässä historiallisessa tilanteessa kalvinismi edisti modernin kapitalismin kehittymistä.

== Moraalinen ==

&quot;On aina, kaikkialla ja kaikille ihmisille väärin uskoa mitään, mikä ei ole riittävästi perusteltu&quot;, kirjoitti ''William Kingdon Clifford'' vuonna 1871. Niinpä todistustaakka on tämän ajattelutavan mukaan uskovilla, ei ateisteilla.

Richard Dawkins on väittänyt, että uskonto on yksi maailman pahimpia asioita - kuin isorokko, mutta vaikeammin hävitettävissä. Thomas Huxley piti katolista kirkkoa älyllisen, moraalisen ja sosiaalisen elämän vihollisena.

== Antropologinen==

''Ludwig Feuerbachin'' mukaan antropologia voi paljastaa teologian kätketyimmät salaisuudet. Filosofinen antropologia tarkoittaa Feuerbachille yritystä selittää maailmaa ihmisestä ja tämän havainnoista käsin. Ihminen oli muinoin riippuvainen luonnosta, ja kuolemanpelossaan loi mielikuvituksellaan jumalat oikeuttamaan uskoaan kuolemattomuuteen. Feuerbachin mukaan on luovuttava fantasioista, jotka estävät ihmistä kehittämästä tätä elämää. Filosofia velvoittaa meidät luopumaan uskonnosta, joka on järjenvastainen voima.

Kulttuuriantropologit ovat kenttätutkimuksissaan huomanneet, että uskonnollisuudella on maailmassa hyvin monenlaisia muotoja. Erilaisiin yhteisöihin tutustuminen on auttanut huomaamaan, että kaikkea ei voi typistää samanlaisiin luokkiin kuin omassa yhteisössä tunnetut ilmiöt. Uskontoantropologiassa on tarkasteltu uskontoja niin niiden funktion ja yhteiskunnallisen merkityksen kuin sen perusteella, mitä uskonnot ja rituaalit merkitsevät ihmisille.

''Clifford Geertzin'' mukaan uskonnot ovat symbolisia järjestelmiä, jotka saavat aikaan voimakkaita ja pitkäkestoisia, perustellulta tuntuvia tunnetiloja ja motivaatiota ihmisissä tarjotessaan todentuntuisen maailmanselityksen.

Monet antropologit ovat tutkineet erityisesti kirjoituksettomia uskontoja. Näiden erityispiirteisiin kuuluu voimakas paikallisuus. Jumalilla katsotaan olevan side tiettyihin pyhiin paikkoihin. Uskonto on myös kiinteämmin yhteydessä yhteisön kaikkeen muuhun toimintaan kuin kirjauskonnoissa, joissa uskonnolliset instituutiot ovat useammin erillään muista vallankäytön alueista. Uskonnollisia asiantuntijoita esiintyy työnjaoltaan muuten eriytymättömissäkin yhteiskunnissa.

''Evans-Pritchard'' teki kenttätyönsä azandejen parissa etelä-Sudanissa. Azandeille noituus oli selitys kaikelle epäonnelle, mille ei muuten löytynyt selitystä. Se ei ollut ristiriidassa kausaalisten selitysten kanssa vaan täydensi niitä. Noituus selitti, miksi esimerkiksi juuri tuo ihminen sairastui, vaikka samaa vettä juonut naapuri ei. Tutkijan mukaan noituus auttoi yhteisöä pysymään yhtenäisenä ja valvomaan poikkeavaa käyttäytymistä. Useat antropologit ovatkin kiinnittäneet huomiota uskonnollisten käytäntöjen funktioon.Toisaalta jo Lévi-Strauss totesi, että kaikki yhteiskunnassa ei ole funktionaalista. Uskontoa ei siis voi selittää yksinomaan sillä, että se aina palvelee yhteisön yhtenäisyyttä: tämä ei selitä yhteisöjen välisten uskomusrakenteiden sisältöjä ja niiden eroja.

Metsästäjä-keräilijöiden yksilökeskeisissä yhteisöissä ei näytä esiintyvän uskoa tuonpuoleiseen. Useimmilla yhteisöillä taas tuonpuoleinen on tärkeä tapa käsitellä kuolemaa ja luvata elämän jatkuvuus. Skandinaavisessa mytologiassa pääsi kuoleman jälkeen Valhallaan, jossa sai jatkaa tappelemista ja lihaakin riitti paremmin kuin elinaikana. Esi-isäkulttina ilmetessään usko tuonpuoleiseen lujittaa voimakkaasti yhteisön vakautta ja poliittisen vallan jatkuvuutta. Uskontojen ja ideologioiden tärkeä tehtävä onkin sekä tarjota merkityksellinen maailmankuva että samalla oikeuttaa vallitseva poliittinen todellisuus. Rituaaleissa heijastuvat niin yhteisön käsitykset yliluonnollisesta kuin yhteiskunnalliset olosuhteet ristiriitoineen. Rituaalit voivat muuttua, jos yhteiskunnan valtasuhteet muuttuvat. 

''Victor Turner'' (1967) on nostanut esiin kiinnostavan näkökulman uskonnollisiin symboleihin. Sambian ndembuja tutkiessaan Turner kiinnitti huomionsa maitopuun symboliseen rikkauteen. Maitopuun ympärillä tanssitaan tyttöjen initiaatiossa. Puu edustaa äidinmaitoa (mahlansa vuoksi), rintoja, naisten yhteishenkeä, tyttöä yksilönä, äidinpuoleista polveutumista sekä konfliktia äidin ja muiden naisten kesken. Hallitseville symboleille onkin tyypillistä niiden monimerkityksisyys ja monitulkintaisuus. Näin uskontojen symbolit voivat eri ihmisille tai samoille ihmisille uusissa elämäntilanteissa merkitä väljästi eri asioita.

== Psykologinen ==

== Valistuksen uskontokritiikki ==

[[kuva:Temple of Reason Strasbourg 1793-1794.jpg|thumb|Järjen temppeli]]
Valistusajattelu sai erityisesti Ranskassa 1700-luvulla voimakkaita kirkonvastaisia muotoja. Valistusfilosofit kuten Diderot kritisoivat Ensyklopediassaan esimerkiksi ehtoollisoppia, joka rinnastettiin kannibalismiin. 

Voltaire arvosteli erityisesti kirkon instituutioluonnetta sekä sen vallankäyttöä. Voltairelle Jumala oli silti olemassaoleva voima: &quot;Kaikki luonnossa kuitenkin huutaa, että hän on olemassa, että on olemassa korkein Järki, ylivertainen voima, ihailtava järjestys. Kaikki opettaa, että me olemme riippuvaisia siitä.&quot; Voltaire kritisoikin kirkon ohella myös ateismia. Hän uskoi, että kirkon uudistaminen moraalisesti veisi ateismilta pohjan. 

Paul von Holbach kritisoi kirkkoa erityisesti moraalisesti. Hän piti kristittyjen jumalaa raakalaismaisena hirviönä. 

Valistusajattelun kirkonvastaisuus kärjistyi 1790-luvulla yritykseen vapauttaa Ranska kokonaan uskonnosta. Viikko muutettiin kymmenpäiväiseksi ja koulujen uskontokasvatus korvattiin kansalaiskasvatuksella. Kirkolliset kulkueet ja kellonsoitot kiellettiin. Ranska julistettiin uskonnollisesti puolueettomaksi valtioksi. Myöhemmin kirkon julkisyhteisölliset oikeudet palautettiin osin.

==Joitakin uskontokriittisiä filosofeja ja heidän ajatuksiaan==

''Simone Weil'' edustaa niin sanotun eurooppalaisen älymystön uskontokritiikkiä. Weil oli omaksunut opettajansa Emile Chartierin vaikutuksesta &quot;maltilliseksi&quot; kutsutun ateismin, jonka mukaan &quot;tulee pitäytyä siinä, mikä on ilmeistä&quot;. Weil ei kuitenkaan kieltänyt &quot;transsendenssia&quot; sinänsä, vain yliluonnollisten selitysten pätevyyden. Ihmisyyteen kuuluu hänen mukaansa myös &quot;sellaista, mitä tiede ei kykene selittämään&quot;. Weil piti tärkeänä esimerkiksi &quot;armon kokemusta&quot; ja &quot;aitoa rukousta&quot;, jossa &quot;ihminen avautuu tuntemattomalle&quot;. Hänelle uskonnon välittämät metaforat olivat kuvia, joiden avulla hahmottuu kokonaisnäkemys maailmasta ja ihmisyydestä. Vallitsevaa uskonnollisuutta Weil arvosteli siitä, että se ohjaa ihmisiä hakemaan lohtunsa kuolemanjälkeisestä elämästä. Tämä väärä lohtu vie ihmisen uneksimaan elämisen sijasta. Vallanpitäjät huumaavat kansan uskonnollisuudella tietämättä edes itse, joutuvatko koskaan vastuuseen teoistaan korkeimmalle olennolle. (Lisätietoja: Juha Varto, Mitä Simone Weil on minulle opettanut 2005, Simone Weil: Painovoima ja armo)

[http://pp.kpnet.fi/seirioa/MIKSIEI.htm B:Russell: Miksi en ole kristitty]

{{Elämänkatsomustieto}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Elämänkatsomustieto/ateismi ja agnostismi</title>
    <id>3601</id>
    <revision>
      <id>27768</id>
      <timestamp>2007-01-07T16:29:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>82.181.124.162</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Sekularisaatio tutkimusten valossa */</comment>
      <text xml:space="preserve">==Käsitteiden määrittelyä==

Ateisti (atheistos) tarkoitti aluksi henkilöä, joka kielsi perinteisen kreikkalaisen uskonnon. Ensimmäisiä kristittyjä syytettiin siten juuri ateismista, samoin Sokratesta. Nykyisin sanan ensisijainen käyttö kuvaa henkilöä, joka kieltää jumalien olemassaolon. 

Sanan agnostismi toi yleiseen käyttöön ''Thomas Huxley'' 1800-luvulla. Hän tarkoitti agnostikolla henkilöä, joka ei usko, että elämän suuret kysymykset ratkeavat tieteen keinoin. Sana tulee kreikan sanoista a (kielto) ja gnosis (tieto). Sillä siis tarkoitetaan käytännöllistä tai filosofista asennetta, jonka mukaan jumalien olemassolosta ei voida tietää mitään. Huxley kritisoi sekä teismiä että ateismia väärästä metafyysisestä varmuudesta.

Joskus erotetaan heikko ja vahva ateismi. Heikko ateismi on ei-teismiä. Teisti on ihminen, joka uskoo persoonalliseen jumalaan. Ateisti ei ole tällainen. Heikkoon ateismiin ei siis sisälly mitään oletuksia. Näin se on hyvin lähellä agnostismia. Vahva ateismi taas olettaa jumalan olemattomuuden, ja pitää sitä hyvin perusteltuna, koska tiede ei ole havainnut jumalaa. Heikko ateisti siis &quot;ei ole ihminen, joka uskoo jumalaan&quot; ja vahva ateisti &quot;on ihminen, joka uskoo, että jumalia ei ole&quot;. Toisinaan puhutaan myös käytännöllisestä ateismista: useille ihmisille uskonnot eivät merkitse mitään eivätkä he osallistu uskonnollisiin toimintoihin ainakaan vapaaehtoisesti, vaikka he eivät ole maailmankatsomustaan erityisesti pohtineetkaan.

==Ateismin historiaa==

Kuuluisia ateisteja:
* markiisi de Sade 1700-luvulla julisti romaanihenkilöidensä kautta, että ateismi on tie moraalin kahleista aisti-iloihin
* Karl Marx uskoi, että uskonnot häviävät kun yhteiskunnalliset olot uudistuvat
* Friedrich Nietzsche julisti, että jumala on kuollut
* Albert Camus ei uskonut ateismin ratkaisevan ihmisyyden kriisiä ja varoitti siitä, että ihmiset jumalat kiellettyään tekevät itsestään jumalan luomalla suuria missioita ja valheellisia kuvia elämän tarkoituksesta. Paratiisin rakentaminen on mahdotonta. Elämä on absurdia ja mieletöntä. Tämä on vain hyväksyttävä.
* Madalyn Murray O'Hair oli värikäs hahmo ja American Atheists -järjestön perustaja, joka vielä kuolleenakin on esiintynyt urbaaneissa legendoissa. Hänen ateisminsa edustaa kohtuullisen jyrkkää ja taistelevaa laatua, ja järjestön historia oli O'Hairin eläessä sangen riitaisa ja värikäs.

Modernin ateismin historia menee monelta osin päällekkäin humanismin historian kanssa, mutta kaikki ateistit eivät ole väistämättä humanisteja, eivätkä kaikki humanistit toki ole puolestaan ateisteja. Monet nykyiset tiedemiehet ovat julkiateisteja ja paljolti heidän ansiostaan yleisessä keskustelussa pohditaan usein tieteellisen ja katsomuksellisen ajattelun suhdetta. Suomalaisista keskustelijoista ja tiedemiehistä esimerkiksi Kari Cantell ja Kari Enqvist ovat edustaneet jonkinasteista ateismia.

==Sekularisaatio tutkimusten valossa==

Sekularisaatiotutkimuksen suurimpia ongelmia on sanaston moniselitteisyys sekä joissakin maissa se, että ihmiset eivät uskalla rehellisesti myöntää olevansa ei-uskonnollisia. Näyttäisi kuitenkin siltä, että erityisesti rikkaissa länsimaissa sekularisaatio on edennyt 1900-luvulla merkittävästi. Yhä ateismi on terminä monien vierastama - useissa maissa ateistiksi luokittelee itsensä vain murto-osa niistä, jotka eivät usko jumalaan tai jumaliin.

Tilastoissa sekularisaatio johtavat pohjoismaat (erityisesti Ruotsi, Tanska ja Norja), Vietnam sekä Japani. Entiset itäblokin maat ovat myös huomattavan ateistisia västöltään. Läntisen Euroopan maista Ranskassa ei-uskovien määrä on korkealla. Merkittävä ateistinen väestäosuus on myös Israelissa, jota moni kuvittelee erityisen uskonnolliseksi valtioksi. Sellaiset maat, joissa ateismi on ollut voimakkaasti valtion ohjaamaa, kuten entisissä kommunistisissa diktatuureissa, olot eroavat merkittävästi rikkaista sekularisoituneista maista, joissa sekularisaatio tuntuu liittyvän sosiaaliseen hyvinvointiin ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Tutkijat puhuvat tällöin orgaanisesta ateismista koersiivisen sijaan. Tällainen ateismi tuntuu olevan enemmän hyvinvoinnin seuraus kuin syy. 

Selkein tutkimusten osoittama negatiivinen korrelaatio sekularisaation kanssa on miesten itsemurhien korkea määrä. Muuten korkeaan orgaanisen ateismin asteeseen valtioissa tuntuu liittyvän se, että lapsikuolleisuus, murhien määrä, köyhyys ja lukutaidottomuus ovat alhaisella asteella ja maassa vallitsee vauraus, korkea eliniän odotus, hyvä koulutustaso sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Yleinen vaurastuminen saattaa siten olla yksi sekularisaatiota kiihdyttävä tekijä. 

Tällä hetkellä maailmassa arvioidaan olevan ainakin puoli miljardia ateistia tai ei-uskovaa. Sekularisaatio ei kuitenkaan ole juuri edennyt koko maailman laajuiseksi liikkeeksi, vaan rajoittuu rikkaisiin länsimaihin.

[http://www.pitzer.edu/academics/faculty/zuckerman/atheism.html Zuckerman: Atheism]

{{Elämänkatsomustieto}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Elämänkatsomustieto/sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa</title>
    <id>3602</id>
    <revision>
      <id>21503</id>
      <timestamp>2006-10-20T08:49:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>82.181.117.152</ip>
      </contributor>
      <comment>/* 200-luku */</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Humanismin historia''' (Pohjana paljolti Barbara Smokerin kirja Humanismi)

== Antiikin Kreikka==

Humanismin katsotaan syntyneen antiikin Kreikassa. ''Protagorasta'' sanotaan usein ensimmäiseksi humanistiksi. Hän sanoi: ”Ihminen on kaiken mitta.” Tämä on perusta modernille humanismille. Tässä tehdään pesäero (sekulaarin) humanismin ja uskonnollisen uskon välille. Protagoraan jälkiä seurasi ''Demokritos'', joka kehitti atomioppia. Hän hylkäsi uskonnolliset käsitykset ja lähti tutkimaan luontoa. Samoin kuin nykytiede, hän katsoi, että kaikki koostuu aineellisista pienistä osasista, atomeista.

Myös ''Hippokrates'' oli antiikin humanisteja. Sairauksia pidettiin häneen asti jumalallisen tahdon osoituksena. Hippokrates alkoi havainnoida oireita tarkkaan ja hakea niille täsmällisiä, ei-jumallallisia selityksiä. Eräät hänen sairastapauksistaan on kuvattu niin täsmällisesti, että niistä kyetään tänä päivänä määrittelemään sairaudet.

Samoihin aikoihin eli myös ''Sokrates''. Hänen tärkein antinsa humanismille oli kyseleminen. Sokraattisella menetelmällä pyrittiin kyselemisen ja keskustelemisen avulla löytämään totuus. Humanistinen vaatimus vapaasta kyselemisestä täyttyi. Sokrateen seuraaja Platon ei istu humanistiksi yhtä hyvin. Platon oppi ikuisista, muuttumattomista ideoista lähestyy uskonnollista käsitystä taivaasta.

''Aristoteles'' taas pudotti ideat luonnollisiksi asioiksi, muodoiksi. Asioilla on tietty muoto, mutta ne eivät ole olemassa millään ideaalisella tasolla. Aristoteleen suurimmat saavutukset humanistina olivat ihmisen tutkimuksen sisällyttäminen luonnontieteisiin, ihmisen hyvinvoinnin ottaminen moraalin mittariksi ja sen myöntäminen, että ihmiskunnassa on suuri potentiaali, jos se vapautetaan jumalin pelosta. Keskiajalla nämä Aristoteleen ajatukset jäivät syrjään.

''Epikuros'' uskoi atomioppiin, ja hänen teksteistään voisi päätellä, että hän ei uskonut jumaliin, vaikka niistä puhuikin (se oli mahdollisesti hankaluuksien välttämiseksi). Häntä voisikin pitää ateistisena materialistina. Epikurolaisten hautakirjoituksista näkyy heidän suhtautumisensa elämään ja kuolemaan: ”En ollut – olen ollut – en ole – en välitä”. Epikuroksen mielestä hyvä elämä on mielihyvän täyteistä elämää, jossa on nautintoa, mielenrauhaa ja ystävyyttä, ja josta puuttuu kipu. Modernissa humanismissa on paljon epikurolaista. Siihen kuuluu mielihyvän arvostaminen, mutta toisaalta stoalaisuudesta tulee tyyni asenne huonossa tilanteessa, kun mitään ei ole tehtävissä.

== Keskiaika ==

Keskiaika on sekulaarin humanismin kannalta pimeää aikaa. Renessanssinkin humanistit olivat vielä kristillisiä (''Erasmus'' ja ''Thomas More''). Suuret taiteilijat kuten ''Leonardo'' ja ''Michelangelo'' kuvasivat kristillisiä aiheita, mutta inhimillisen näköisesti. Tänä aikana rakkaus taiteisiin yhdistyikin sanaan ”humanismi”. Ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita musiikista, kirjallisuudesta ja kuvataiteista, kutsuvat itseään humanisteiksi, vaikka todelliseen humanismiin kuuluu myös kiinnostus tieteestä ja sen menetelmistä. Tieteellinen menetelmä on humanistinen tapa saada selville, kuinka asiat ovat. Sekä tiedemiesten että humanistien on oltava valmiita muuttamaan ajatuksiaan, jos ne eivät vastaa tosiasioita.

== Uusi aika ==

Uuden ajan tieteenfilosofia (''Locke, Berkeley, Hume''), empirismi oli tärkeä askel kohti humanismia, vaikka useimmat 1600-luvun empiristeistä olivat vielä kristittyjä. Ranskassa kirjailija ''Voltaire'' ja ensyklopedisti ''Diderot'' aloittivat ei-kristillisen liikkeen, jota kutsuttiin valistukseksi. Liike levisi muuallekin Eurooppaan ja maailmalle, eikä kirkko pystynyt patoamaan uskonnottomuuden tulvaa. 1700-luvulla nämä ihmiset käyttivät itsestään nimityksiä naturalisti, rationalisti ja vapaa-ajattelija. Kristityt kutsuivat heitä epäilijöiksi (skeptikoiksi) tai epäuskoisiksi.

== 1800-luku ==

1800-luvulla humanismin kehitykseen liittyivät utilitaristit ''Jeremy Bentham'', ''James'' ja ''John Stuart Mill'', ''Herbert Spencer'' ym. Utilitaristit palasivat epikurolaiseen ajatteluun, ja hakivat moraalilaille perusteet hyödystä ja mielihyvästä. Vuosisadan puolessa välissä Darwin tutkimuksineen edisti tieteellistä käsitystä ihmisestä. 1840 vapaa-ajattelija ''G. J. Holyoake'' keksi sanat ”sekularismi” ja ”sekularisti” ranskan kielen maallista tarkoittavasta sanasta. Näitä sanoja käytetään vieläkin. Nykyään radikaalimmilla humanisteilla on tapana kutsua itseään ateisteiksi, vapaa-ajattelijoiksi tai sekularisteiksi. Sovittelevammat taas kutsuvat itseään humanisteiksi tai agnostikoiksi.

== 1900-luku ==


1900-luvun alkupuoliskon suurimmaksi humanistiksi nousi ''Bertrand Russell''. Filosofina toimimisen lisäksi Russell lähti kansalaisaktivistiksi, kirjoitti, aloitti kampanjan ydinaseriisunnan puolesta, otti osaa mielenosoituksiin. Sokrates siirrettynä nykymaailmaan, tuomittuna kansalaistottelemattomuudesta. 1900-luvun tieteessä DNA-tutkimus on ollut tärkeää. Se on osoittanut, että luojajumalalle ei jää mitään tekemistä. Tutkija ''Jacques Monodin'' kirjan otsikko on lainaus Demokritokselta 2400 vuoden takaa: ”Kaikki mitä maailmankaikkeudessa on olemassa on sattuman ja välttämättömyyden tulosta.” Nyt näiden ajatusten takana oli jo vankkoja tieteellisiä tosiasioita.

== 2000-luku ==

Uusimmassa keskustelussa on esiintynyt uusi termi, &quot;välkky&quot; (englannin &quot;bright&quot;) tarkoittamassa ihmistä, joka ei usko yliluonnollisiin asioihin vaan selittää kaiken luonnollisesti. Käsitettä on levittänyt joukko amerikkalaisia filosofeja (''Richard Dawkins'', ''Dan Dennett'').

==Suomalaisen vapaa-ajattelun historiaa==

Suomeen vapaa-ajattelu rantautui 1800-luvun lopulla. Sen ensimmäisiä merkkejä oli älymystön vaatimus siviilivihkimisen sallimisesta, koska kirkollisen vihkimisen edellytys oli ehtoollisen vietto. 1900-luvun alussa vapaa-ajattelua tuki voimakkaasti työväenliikkeen johto. Sosialidemokraattisen puolueen perustavassa Forssan kokouksessa 1903 vaadittiin kirkon ja valtion eroa. Työväestön ruohonjuuritaso ei Työväenarkiston käsinkirjoitettujen lehtisten mukaan näyttäydy kuitenkaan niin uskonnonvastaisena kuin sen ajan agitaattorien julistus. Suomen itsenäistyttyä ensimmäisiä perustuslakimuutoksia oli uskonnonvapauden toteuttaminen. Kirkosta eronneiden määrä oli alkuun pieni, ja koski eniten vakaumuksellisia kommunisteja ja vapaiden suuntien kannattajia. Nykyisin luterilaisen kirkon jäsenmäärä laskee tasaisesti. Vuoden 2005 lopussa 83,1% suomalaisista kuului ev.lut. kirkkoon. Helsingissä kirkon jäsenmäärä putosi jo alle 70%:n.

Vapaa-ajattelijoiden rekisteröityminen omiin yhdistyksiin tapahtui aluksi monissa paikallisissa järjestöissä, mutta valtakunnallinen Vapaa-ajattelijain liitto on toiminut 1930-luvulta alkaen vapaa-ajattelun äänenkannattajana ja pyrkinyt edistämään uskonnottomien asiaa ja tasaveroisia toimintamahdollisuuksia Suomessa.

[http://www.vapaa-ajattelijat.fi/ Vapaa-ajattelijain liitto]

{{Elämänkatsomustieto}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Elämänkatsomustieto/sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun nykysuuntauksia</title>
    <id>3603</id>
    <revision>
      <id>23929</id>
      <timestamp>2006-11-16T14:00:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Juhis</username>
        <id>540</id>
      </contributor>
      <comment>/* Suomen humanistiliiton toiminta */</comment>
      <text xml:space="preserve">==Humanismi==

Humanismi on elämänasenne. Humanisti pitää jokaista yksityistä ihmistä itsessään arvokkaana. Humanistit ovat rationalisteja, koska pitävät ihmisjärkeä parhaana oppaana elämän ongelmia kohdatessa. He ovat sekularisteja, koska haluavat vapauttaa yhteiskunnan uskonnollisten uskomusten kuristusotteesta. He ovat vapaa-ajattelijoita, koska eivät halua jättää ymmärrystään minkään instituution haltuun. He ovat materialisteja metafyysiseltä kannaltaan, empiristejä tiedonhankinnassaan, utilitaristeja moraalissa ja epikurolaisia elämäntaidossa.

Humanistien mielestä jokaisen vastuullisen ihmisen tulisi tehdä valintansa itse. Humanistiset hyveet ovat totuuden kunnioitus, henkilökohtainen vastuu, suvaitsevaisuus, huomaavaisuus, avara myötätunto, yhteiskunnallinen valveutuneisuus, pyrkimys yhteistyöhön ja huolenpito luonnosta.

[[kuva:Humanism.png|thumb|Humanistiliiton tunnus]]
Kansainvälisen humanistiliiton (IHEU) edustama aatteellinen humanismi on määritelty seuraavasti:   

”Humanismi on kansanvaltainen siveellinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole jumalauskoinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.” 

Aatteellisessa humanismissa on keskeistä luontoon perustuva todellisuuskäsitys ja yksilön siveellinen itsenäisyys. Näitä peruslähtökohtia voidaan kutsua aatteellisen humanismin ytimeksi.

Humanistisen elämänkäsityksen keskeinen lähtökohta on luontoon perustuva todellisuuskäsitys. Sellaisia todellisuuskäsityksiä ja elämänkäsityksiä, jotka eivät hyväksy kaikkeuden jakamista luonnolliseen ja yliluonnolliseen, vaan katsovat että vain luonnollisia tapahtumia ja olioita on olemassa, kutsutaan luontoperustaisiksi eli naturalistisiksi. Luonnon ulko- ja yläpuolella ei ole mitään. On olemassa yksi todellisuus, ja tiede on tämän todellisuuden kuvaamisen ja selittämisen ainoa luotettava väline. 

Kaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen (sen tapahtumat voidaan selittää siitä itsestään käsin) eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Ihminen fyysisenä, psyykkisenä ja yhteisöllisenä olentona on sinänsä tarkoituksettoman kaikkeuden tuote. Maapallo ja sen elokehä ovat syntyneet kosmisen ja kemiallisen kehityksen ja biologisen evoluution tuloksena. Evoluutiolla ei ole ollut, eikä ole päämäärää, eikä ehdotonta suuntaa. Elämän evoluutio on ollut ainutkertainen historiallinen tapahtumasarja. Kaikkeuden toimintaa ei ohjaa mikään tavoite. 

Yliluonnollisesta meillä ei ole mitään tieteelliset arviointiperusteet läpäisevää näyttöä ja siksi yliluonnollisen olettaminen on perusteetonta ja virheellistä. Todellisuus on luonnollisesti myös tietoisten olentojen tietoisuudesta riippumaton. Jos kaikki tietoiset olennot häviäisivät, niin heitä lukuun ottamatta muu todellisuus jäisi.

Luonnontieteet vastaavat siihen kysymykseen, mistä eri ilmiöt ovat saaneet alkunsa ja millaisten tekijöiden vaikutuksesta ne tapahtuvat. Todellisuuden rakenne on luultavasti rajattoman monimutkainen ja monikerroksinen. Luonnontieteiden menetelmällinen lähtökohta on aineellinen todellisuuskäsitys, joka on periaatteessa sama asia kuin luontoon perustuva todellisuuskäsitys: on olemassa havaitsijasta riippumaton todellisuus, jota voidaan kuvata ja selittää olettamatta aineesta riippumatonta henkeä. Aineellisen todellisuuskäsityksen joutuvat ottamaan lähtökohdakseen myös ne tutkijat, jotka vastustavat aineellista todellisuuskäsitystä. Tutkimuksen edistyessä ja tietojemme lisääntyessä on aineellisen todellisuuskäsityksen vastaisille selityksille jäänyt yhä vähemmän tilaa. 

Humanismi hyväksyy luonnontieteellisen ihmiskäsityksen, jonka professori Erkki Lagerspetz on muotoillut seuraavalla tavalla (Lagerspetz, 1988):

1) Ihminen on luonnon osa. Elävä ihmisruumis koostuu samoista aineista kuin muukin elävä luonto. Ympäristötekijät vaikuttavat ihmiseen samoin kuin muuhunkin elävään luontoon. Kulttuurin kehitys ei ole vapauttanut ihmistä luonnosta. 

2) Kaikki tajunnalliset olennot ovat biologisia olentoja. Psyykkistä toimintaa ei voi olla aineesta riippumattomana ja erillisenä. Psyykkisen toiminnan välttämätön edellytys on tietty aineen, energian ja informaation muodostuma, elävä eläin, jonka aivotoiminnot ovat erityisellä tavalla mutkikkaita. Sellaista, mitä kutsutaan ”hengeksi” ei voi olla olemassa ilman aineellista, biologista kantajaa, elävää eliötä. Kulttuuriin kuuluvia hengenelämän tuotteita voi tietysti olla olemassa eri tavoin tallentuneina, mutta kulttuuri on elävien ihmisten ylläpitämä ilmiö. 

3) Ihmisen synty on seurausta luonnossa vallitsevista yleisistä lainalaisuuksista ja satunnaistapahtumista. Ihminen, kuten muutkin eliölajit, on kehittynyt luonnon evoluution tuloksena. 

4) Ihminen ja muut eliöt ovat ilmiöitä, joilla on alku ja loppu. Ihmisen kuolema on luonnollinen seuraus hänen syntymästään. Vain ihmisen jälkeläiset ja hänen työnsä tulokset sekä muiden ihmisten muistikuvat hänestä voivat säilyä ihmisen kuoleman jälkeen jonkin aikaa. Ihmisyksilö itse on ainutkertainen ja loppuu. Ihmisen yksilölliset kokemukset alkavat hedelmöittymisen ja varhaislapsuuden välisenä aikana ja ne päättyvät kuolemaan. Ihminen on yhtä olematon kuolemansa jälkeen kuin hän oli ennen hedelmöitystä, jossa hänet saatettiin alkuun. 

5) Ihminen on rakenteeltaan ja toiminnoiltaan yksi eläinlaji. Ihmisen erityispiirteinä on paitsi välineiden käyttö myös oppimis- ja viestintäkyvyn erinomaisuus. Ihmisellä on mahdollisuus hyödyntää kirjoitettua historiaansa. Nämä ominaisuudet ovat tehneet mahdolliseksi yhteiskunnan synnyn.

== Suomen humanistiliiton toiminta ==

Humanistiliitto edistää vapaata keskustelua ja maailmankatsomuksellista pohdintaa ja tuo samalla esille uskontokuntiin sitoutumattomien kannan. Liitto pyrkii edistämään katsomuksellista tasa-arvoa ja tuomaan esille humanistista tapakulttuuria. Humanistit ovat suvaitsevaisia, ihmisyyttä kunnioittavia, kriittisiä ja keskustelulle avoimia. Kansainväliselle humanistiliikkeelle ja myös Suomen humanisteille ovat tärkeitä ihmisen arvo ja vastuu: humanisti uskoo elämään ennen kuolemaa. Liitto julkaisee ''Humanisti''-lehteä.

[http://www.humanistiliitto.fi/ Humanistiliitto]

*IHEU: ”Minimum Statement on Humanism”, 1996. Saatavilla: http://www.iheu.org/modules/wfsection/article.php?page=1&amp;articleid=6

*Lagerspetz, Kari: ”Biologinen ihmiskäsitys”. Teoksessa ''Kulttuurieläin: Ihmistutkimuksen biologiaa''. Toimittaneet Matti Kamppinen, Pasi Laihonen, Timo Vuorisalo. Helsinki: Otava, 1989.

*Lagerspetz, Kari: ''Sattumasta säätelyyn: Eliöt sopeutuvina säätelyjärjestelminä''. Porvoo: WSOY, 1983.

*Niiniluoto, Ilkka: ''Tiede, filosofia ja maailmankatsomus''. Helsinki: Otava, 1984.

*Saari, Kari &amp; Klementjeff, Helena: ''Vapaa-ajattelijan käsikirja''. Helsinki: Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab, 1994. 

*Tuomela, Raimo: ''Tiede, toiminta ja todellisuus: Tieteellisen maailmankäsityksen
filosofiset perusteet''. Helsinki: Gaudeamus, 1983.

*Vapaa-ajattelijain liiton kulttuuriohjelma. Helsinki: Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab, 1994.

{{elämänkatsomustieto}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Elämänkatsomustieto/sanasto</title>
    <id>3604</id>
    <revision>
      <id>20486</id>
      <timestamp>2006-10-10T19:06:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Juu-u|Juu-u]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Juu-u|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Jarkko Piiroinen|Jarkko Piiroinen]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">funktio = tehtävä, tarkoitus

identiteetti = kohtuullisen pysyvä käsitys itsestä ja omasta kulttuurisesta taustasta

karismaattinen = vakuuttava, armoitettu, säteilevä (sana tarkoittaa myös uskonnollista liikettä, joka korostaa henkilahjoja)

mytologia = myyttien kokonaisuus, eheähkö tietyn kulttuuripiirin jumaltarusto; sanaa käytetään myös esimerkiksi Tolkienin luomasta kuvitteellisen maailman tarustosta

myytti = erityisesti uskontotieteessä ja kansantieteessä käytetty sana, joka viittaa ensisijaisesti totena pidettyihin kertomuksiin pyhistä alkuajoista ja johon voi liittyä myös riittejä eli (uskonnollisia) juhlia. Sanan alkuperänä on kreikan kertomusta tai legendaa tarkoittava sana ''mythos''. Jo antiikin Kreikassa mythos ja logos (eli &quot;järki&quot;) ymmärrettiin erilaisina tapoina tarkastella todellisuutta. 

narratiivinen = &quot;kertomuksellinen&quot; (engl. narrative= kertomus)

skeptismi = epäileminen (kreikan sanasta skepsis, epäily)

synkretismi = uskontojen sekoittuminen

transsendenssi = tuonpuoleinen

{{elämänkatsomustieto}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Elämänkatsomustieto/ulkoiset linkit</title>
    <id>3605</id>
    <revision>
      <id>15415</id>
      <timestamp>2006-07-29T17:14:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Vinkkejä elämänkatsomustiedon reaalikokeeseen valmistautuvalle.

===Internet===
[http://www.feto.fi FETOn sivut]

{{elämänkatsomustieto}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Baarikaappi/Gin Tonic</title>
    <id>3607</id>
    <revision>
      <id>23684</id>
      <timestamp>2006-11-15T00:36:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Skorpion87</username>
        <id>171</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Gin and Tonic.jpg|thumb|150px|Gin Tonic]]
{{wikipedia|Gin tonic|Gin Tonic}}

'''Gin Tonic'''

Valmistustapa Rakennetaan Grogilasiin

'''Ainesosat''':&lt;br&gt;
*4cl Giniä&lt;br&gt;
*Tonic-vettä&lt;br&gt;
*Sitruunan viipale&lt;br&gt;

Kaada ensin lasiin Gini ja jäät lisää Tonic-vesi ja aseta sitruunan viipale lasin reunaan koristeeksi.

[[Luokka:Baarikaappi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Baarikaappi/Asterix</title>
    <id>3608</id>
    <revision>
      <id>23682</id>
      <timestamp>2006-11-15T00:33:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Skorpion87</username>
        <id>171</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">'''Asterix'''

Valmistetaan rakentamalla grogilasiin

'''Ainesosat:'''&lt;br&gt;
*2cl vodkaa&lt;br&gt;
*2cl (4cl) Pisang Ambonia&lt;br&gt;
*Virvoitusjuomaa (Sprite, 7up tai vastaava)&lt;br&gt;

Mittaa alkoholit lasiin jäiden kanssa täytä lasi virvoitusjuomalla.

[[Luokka:Baarikaappi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Wikijunior kirjahylly</title>
    <id>3610</id>
    <revision>
      <id>15785</id>
      <timestamp>2006-08-02T09:05:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">1.Redirect#[[Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Erikoiskirjat/Wikijunior</title>
    <id>3611</id>
    <revision>
      <id>27287</id>
      <timestamp>2007-01-02T10:25:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Finland</username>
        <id>626</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size: 14px; text-align: center;&quot;&gt;'''[[Wikijunior|Wikijunior]]'''&lt;/div&gt;
[[Kuva:WikiJunior logo-200px.PNG|left|68px|]]
'''&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps&quot;&gt;Luonto&lt;/span&gt;'''
- [[Wikijunior Dinosaurukset]] [[image:25%.png]]
- [[Wikijunior Suomen luonto]] [[image:50%.png]]
'''&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps&quot;&gt;Tiede&lt;/span&gt;'''
- [[Wikijunior Aurinkokunta]] [[kuva:75%.png]]
- [[Wikijunior Tekniikka]] [[Kuva:25%.png]]
- [[Wikijunior Kemia]] [[Kuva:00%.png]]
- [[Wikijunior Isot kissat]] [[Kuva:00%.png]]
'''&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps&quot;&gt;Ihmisten maailma&lt;/span&gt;'''
- [[Wikijunior Kielet]] [[image:00%.png]]
- [[Wikijunior Historia]] [[Kuva:00%.png]]
- [[Wikijunior Muinainen Egypti]] [[Kuva:25%.png]]
- [[Wikijunior Suomen historia]] [[Kuva:25%.png]]
- [[Wikijunior Rooman valtakunta]] [[Kuva:00%.png]]
'''&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps&quot;&gt;Muut&lt;/span&gt;'''
- [[Wikijunior Välipalakirja]] [[Kuva:25%.png]]
- [[Wikijunior Leikkikirja]] [[Kuva:00%.png]]
- [[Wikijunior Vitsikirja]] [[Kuva:00%.png]]
'''&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps&quot;&gt;Toivottuja Wikijunior -kirjoja&lt;/span&gt;'''
- [[Wikijunior Valaat ja delfiinit]]
- [[Wikijunior Maantiede]]

&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Template:Erikoiskirjat/Wikijunior}})&lt;/div&gt;
&lt;br \&gt;

&lt;noinclude&gt;[[Luokka:Wikijunior]]&lt;/noinclude&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Historia</title>
    <id>3622</id>
    <revision>
      <id>24808</id>
      <timestamp>2006-11-24T17:30:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Sisällys: */ Varhaisimmat merkit asutuksesta Rooman kaupungin alueella</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikijunior nav}}
&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid orange 1px; margin: 1px; text-align: left; padding:5px; clear: both; background-color: beige&quot;&gt;
__NOTOC__

[[Kuva:Open book 01.svg|150px]]
==Johdanto==
Kuvittele mielessäsi mennyt maailma, ja kaikki sen kulttuurit, kansakunnat ja ihmiset. Kuvittele mielessäsi niin mahtavat kuin pikkuiset tapahtumat, jotka muuttivat historian. Tätä kuvaa tutkii '''Historia'''. Ja tästä kuvasta kertoo myös tämä wikikirja.

Historiaa tarkoittaakin sitä kuvaa, mikä meillä on menneisyydessä. 
Historia ei suinkaan ole sama kuin menneisyys. Historia on yleensä se käsitys historiasta, josta tutkijat ovat suurinpiirtein samaa mieltä. 

Usein historiaa kerrotaan tarinan muodossa ja tulee mielikuva, että asioiden pitikin mennä näin. Silloin unohtuu, että asiat olisivat voineet mennä myös toisella tavalla, jolloin nykyisyys olisi erilainen kuin se nyt on. 

Eri kausien nimet ovat tutkijoiden jälkikäteen niille antamia nimilappuja. Eivät keskiajalla eläneet ajatelleet eläneensä keskiajalla, eikä kivikauden ihmisillä ollut käsitystä, että olisi ollut muitakin aikoja kuin kivikausia.

==Tutkimus==
Kun luet historiasta kirjasta, voit ajatella, että noinhan se tapahtui. Historian tutkiminen on kuitenkin kuin kokoaisi palapeliä, josta suurin osa paloista puuttuu. Siksi eri historiantutkijat näkevät niiden muodostaman kuvan eri tavalla ja kertovat historiasta erilaisin tavoin. Joskus tutkijoiden välille syntyy jopa kinaa.

Mitä kauemmaksi kauemmaksi menneisyyteen mennään, sitä suurempi osa paloista puuttuu ja siksi uudet löydöt saattavat muuttaa kuvaa historiasta paljonkin. Kestää kuitenkin usein kauan, ennen kuin tuo tieto ehtii tavallisille ihmisille kirjoitettuihin historiankirjoihin esimerkiksi koulukirjoihin, jotka historiantutkijasta saattavatkin vaikuttaa vanhanaikaisilta.

Ennen vanhaan historia tutki pääasiassa vain tärkeitä henkilöitä ja suuria tapahtumia. Nykyään historia tutkii kuitenkin entistä enemmän myös tavallisten ihmisten elämää ja pieniä asioita. Tätä saatetaan kutsua mikrohistoriaksi.

Historia eroaa luonnon tutkimuksesta siinä, ettei kukaan voi tehdä koetta, joka todistaisi historian oikeaksi, eikä ainakaan vielä palata menneeseen tutkimaan, kuinka kaikki oikein tapahtui.

Helpointa on tutkia niiden kulttuurien historiaa, jotka ovat kertoneet itsestään eli jättäneet kirjallisia lähteitä. Edellytyksenä tosin on, että kykenemme ymmärtämään heidän kieltään. Edelleen on olemassa historiallisia kieliä, joita ei oikein osata tulkita. Olet ehkä kuullut tarinan Rosettan kivestä, joka oli tulkintaohje eri egyptiläisten kielten ja kreikan välillä. Se auttoi tutkijoita ymmärtämään egyptiläisiä paljon paremmin.

==Sisällys:==

{| {| border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;4&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;margin: 1em 1em 1em 0; background: beige; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;&quot;
! colspan=&quot;4&quot; | Aikakaudet ja niiden aikana olleet valtakunnat
|-
|[[Wikijunior Historia/Kivikausi|Kivikausi - Kulttuurien synty.]] || [[Wikijunior Muinainen Egypti|Egypti - Niilin supervalta]] (Oma kirjansa.)
|-
|[[Wikijunior Historia/Pronssikausi|Pronssikausi]] || [[Wikijunior Rooman valtakunta|Varhaisimmat merkit asutuksesta Rooman kaupungin alueella]] (Oma kirjansa)
|-
|[[Wikijunior Historia/Rautakausi|Rautakausi]] ||[[Wikijunior Rooman valtakunta|Muinaisen Rooman mahtivaltio]] (Oma kirjansa)
|-
|[[Wikijunior Historia/Keskiaika|Keskiaika]] ||
|-
|[[Wikijunior Historia/Löytöretket|Löytöretkiaika]] ||
|-
|[[Wikijunior Historia/Uusi aika|Uusi aika]] ||
|-
|[[Wikijunior Historia/Uusin aika|Uusin aika]] ||
|
|}
 
&lt;/div&gt;

[[Luokka:Wikijunior Historia|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikijunior Historia</title>
    <id>3623</id>
    <revision>
      <id>15838</id>
      <timestamp>2006-08-03T13:28:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>CoolBasic/Tehtäviä</title>
    <id>3627</id>
    <revision>
      <id>17321</id>
      <timestamp>2006-08-22T21:36:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:CoolBasic]]</comment>
      <text xml:space="preserve">==Helpot==
'''Tehtävä a1'''
*Kirjoita ohjelma, jonka avulla voit liikuttaa punaista laatikkoa ruudulla nuolinappuloiden avulla.
**&lt;small&gt;Vinkki: komennot LeftKey, UpKey, LeftKey, RightKey, Box, Color, DrawScreen&lt;/small&gt;

'''Tehtävä a2'''
*Kirjoita ohjelma, joka häivyttää keltaista laatikkoa ruudulla niin, että se ajoittain häipyy mustan taustansa joukkoon ja palaa sitten vähitellen sulavasti näkyviin.
**&lt;small&gt;Vinkki: komennot Box, Color, DrawScreen&lt;/small&gt;

'''Tehtävä a3'''
*Kirjoita ohjelma, joka vilkuttaa jotain tekstiä ruudulla tyyliin &quot;päällä/pois&quot;. Vilkkuminen tapahtuu puolen sekunnin välein.
**&lt;small&gt;Vinkki: komennot Text, TIMER, DrawScreen&lt;/small&gt;

'''Tehtävä a4'''
*Tee ohjelma, joka arpoo 7-numeroisia lottorivejä. Lottonumerot ovat väliltä 1-49, eikä samaa numeroa voi tulla toiseen kertaan. Rivin generointi tapahtuu aina kun painetaan ENTERiä.
**&lt;small&gt;Vinkki: komennot Rand, KeyHit, AddText, DrawScreen&lt;/small&gt;

'''Tehtävä a5'''
*Tee ohjelma, joka kysyy käyttäjän etu- ja sukunimeä. Sen jälkeen ohjelma tulostaa nimen niin, että ensimmäiset kirjaimet ovat isolla ja loput pienellä. Etunimi tulostuu oranssina ja sukunimi vaaleanpunaisena. Etunimen ja sukunimen välissä tulee olla välilyönti ja niiden pitää olla samalla rivillä.
**&lt;small&gt;Vinkki: komennot GetWord, Upper, Lower, Left, Mid, Color, Write, WaitKey&lt;/small&gt;

'''Tehtävä a6'''
*Tee ohjelma, joka laskee luvun kertoman. Esimerkiksi luvun 5 kertoma on 5*4*3*2*1. Voit joko käyttää silmukkaa For...Next tai rekursiota (funktio kutsuu itseään).

'''Tehtävä a7'''
*Tee kahden pelaajan &quot;hippapeli&quot;, jossa kumpikin pelaaja ohjaa eriväristä kohdetta ruudulla. Tarkoituksena on, että toinen pelaaja jahtaa toista. Jos jahtaaja saa jahdattavan kiinni, jahtaaja vaihtuu. Samalla sijoitetaan kumpikin pelaaja satunnaiseen lähtöpaikkaan. Apua saat näppäinkomennoista ja piirtokomennoista. Pelin saa toteuttaa myös objekteilla.

'''Tehtävä a8'''
*Tee sanakirjaohjelma, joka kääntää yksittäisiä sanoja suomeksi. Katso englannin sanakirjasta viisi vierasta sanaa, jotka ohjelma osaa suomentaa. Käyttäjä saa itse syöttää käännettävän sanan. Isoilla ja pienillä kirjaimilla ei ole väliä.
**&lt;small&gt;Vinkki: komennot Upper, Input, Text, DrawScreen&lt;/small&gt;

'''Tehtävä a9'''
*Tee muistipeli. Käännetyt kortit on järjestetty ruudulle 4*4 muodostelmaan, eli yhteensä 16 korttia. Kortit valitaan hiirellä. Grafiikkaa kortteihin ei tarvitse tehdä. Riittää, että jokainen pari on erivärinen. Peliä pelataan hiirellä. Lopuksi peli kertoo kuinka monta kääntöä pelaaja joutui tekemään.

'''Tehtävä a10'''
*Tee sivulta kuvattu peli, jossa ammutaan tykillä. Lähtökulman ja lähtönopeuden saa valita nuolinappuloilla. Ammu pati välilyönnistä. Tarkoituksena on osua satunnaisesti sijoitettuun maaliin, jolloin peli loppuu. Jos ammus menee ruudun ulkopuolelle, eikä osu maaliin, käyttäjä saa uuden mahdollisuuden. Lisäapua saat TranslateObject-komennon oppaasta.
**&lt;small&gt;Vinkki: komennot Objektikomennot&lt;/small&gt;

'''Tehtävä a11'''
*Tee pelivalikko, jossa on kohteet: Uusi peli, Asetukset ja Poistu. Kohteet valitaan hiirellä. Kohteiden täytyy olla kuvia. Kohteet korostetaan, kun hiiri on niiden päällä.
**&lt;small&gt;Vinkki: komennot LoadObject, PositionObject, ObjectPickable, CameraPick, PickedObject&lt;/small&gt;

[[Luokka:CoolBasic]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Elämänkatsomustieto/humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina</title>
    <id>3628</id>
    <revision>
      <id>16046</id>
      <timestamp>2006-08-09T09:50:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>88.113.153.193</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Rooman valtakunnan tuhoutumisen jälkeen Eurooppa kristillistyi keskiajalla vähitellen sekä miekkalähetyksen että rauhanomaisen kehityksen myötä. Itäinen maailma, Bysantti omaksui kristinuskon kreikankielisen muodon ja siellä kristillisyys kehittyi melko erilaiseksi kuin lännessä, jossa paavin valta alkoi kasvaa 400-luvulta lähtien. Idän ja lännen kirkot erosivat toisistaan vuonna 1054, jolloin ne julistivat toisilleen kirkonkiroukset. Samalla muodostui Eurooppaan selkeä idän ja lännen välinen kulttuuriraja. Keskiajan yhtenäiskulttuurilla viitataankin useimmiten läntiseen, roomalaiskatolisen kirkon yhtenäistämään kulttuuripiiriin. Noin tuhannen vuoden ajan katolinen kirkko oli Euroopassa tärkeä mielipidevaikuttaja ja vallankäyttäjä.

Samaan aikaan islamilainen kulttuuri alkoi kehittyä ja muodosti vakavan kilpailijan kristinuskolle. Tuhatluvulla islamin kultakausi oli vienyt monia kristillisiä kannatusalueita ja arabialainen kulttuuri kukoisti mm. Espanjassa. Tämäkin kausi on jättänyt omat jälkensä eurooppalaiseen kulttuuriperintöön. Arabialainen kulttuuri välitti Eurooppaan myös antiikin perinnön, josta osa oli ollut pitkään kadoksissa. Toisaalta veriset ristiretket 1100-1200 -luvuilla saivat aikaan pitkäaikaisen välirikon sekä kristinuskon ja islamin että itäisen ortodoksisen ja läntisen katolisen kulttuurin välillä.

Keskiajalla kristinusko oli ainut oikea ajattelutapa. Osaltaan tämä vaikutti kaikkeen keskiaikaiseen kultuuriin. Taide toisti raamatun kertomuksia, tärkeimpiä rakennushankkeita olivat katedraalit. Tiede ja filosofia alistettiin teologian palvelijoiksi. Aristoteleen ja Platonin filosofioista otettiin se, mikä sopi kunkin ajan teologiaan ja hylättiin se, mitä pidettiin harhaoppisena. Luostarit olivat merkittäviä kulttuurin muokkaajia ja kehittäjiä. Nekin keskittyivät luonnollisesti kristillisiin ajatuksiin, mutta myös antiikin teoksia kopioitiin.

Humanismin juuret ovat puolestaan jo antiikin Kreikan ajattelijoiden töissä. Tämä kulttuuriperintö lienee omalta osaltaan muokannut eurooppalaista ajattelua myös kristinuskon voittokulun aikana. Uudella tarmolla humanistiset ideat nousivat esille renessanssiaikana ja valistuskaudella. Uudella ajalla yhtenäiskulttuuri hajosi uskonpuhdistuksen vuoksi. Niinpä tämän hetken Euroopassa elää (enimmäkseen) sulassa sovussa niin ortodokseja, katolisia kuin protestantteja ja uskonnottomia. Siirtolaisuuden myötä myös muslimien määrä Euroopassa on kasvanut.

Eri Euroopan maissa kristinuskon asema vaihtelee jonkin verran. Katolisen kirkon vaikutus politiikkaan näkyy esimerkiksi italialaisten EU-politiikassa. Pohjoismaissa sekularisaatio on edennyt melko pitkälle (huolimatta valtiokirkkojärjestelmän jäänteistä), ja toisaalta myös Ranskassa kirkko ja valtio on selkeästi erotettu toisistaan.

Moni suomalainen ei edes huomaa, kuinka kytköksissä monet asiat edelleen ovat uskontoon. Uskonnottomat saattavat huomata paljon kristinuskoon kuuluvia helpommin kristillisyyden vaikutukset niin kalenteriin ja juhlapyhiin kuin myös tapakulttuuriin. Tuntematta lainkaan kristinuskon kertomuksia jää helposti ymmärtämättä moni länsimainen taideteoskin. Osa eurooppalaistuutta on kuitenkin myös vankka usko erilaisten katsomusten kunnioittamisen tarpeellisuuteen. Tässä näkyy humanismin henki.

{{elämänkatsomustieto}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Kuinka tutkin wikikirjoja</title>
    <id>3629</id>
    <revision>
      <id>15997</id>
      <timestamp>2006-08-08T11:02:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Ohje:Kuinka tutkin wikikirjoja” uudelle nimelle ”Ohje:Wikikirjaston selaaminen”: Kysyvien otsikoiden muuttaminen</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ohje:Wikikirjaston selaaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Kuinka sivuja muokataan</title>
    <id>3630</id>
    <revision>
      <id>15999</id>
      <timestamp>2006-08-08T11:03:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Ohje:Kuinka sivuja muokataan” uudelle nimelle ”Ohje:Sivun muokkaaminen”</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ohje:Sivun muokkaaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Kuinka aloitan uuden sivun</title>
    <id>3631</id>
    <revision>
      <id>16001</id>
      <timestamp>2006-08-08T11:04:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Ohje:Kuinka aloitan uuden sivun” uudelle nimelle ”Ohje:Uuden sivun aloittaminen”</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ohje:Uuden sivun aloittaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Kuinka aloitan uuden kirjan</title>
    <id>3632</id>
    <revision>
      <id>16003</id>
      <timestamp>2006-08-08T11:05:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Ohje:Kuinka aloitan uuden kirjan” uudelle nimelle ”Ohje:Uuden kirjan aloittaminen”</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ohje:Uuden kirjan aloittaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Kuinka käytän kuvia sivuilla</title>
    <id>3633</id>
    <revision>
      <id>16005</id>
      <timestamp>2006-08-08T11:05:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Ohje:Kuinka käytän kuvia sivuilla” uudelle nimelle ”Ohje:Kuvat”</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ohje:Kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Kuinka palautan sivun aiemman version</title>
    <id>3634</id>
    <revision>
      <id>16007</id>
      <timestamp>2006-08-08T11:06:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Ohje:Kuinka palautan sivun aiemman version” uudelle nimelle ”Ohje:Sivun aiemman version palauttaminen”</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ohje:Sivun aiemman version palauttaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Kuinka poistan sivuja</title>
    <id>3635</id>
    <revision>
      <id>16009</id>
      <timestamp>2006-08-08T11:06:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Ohje:Kuinka poistan sivuja” uudelle nimelle ”Ohje:Sivun poistaminen”</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ohje:Sivun poistaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Miksi käyttää avoimia tekstikirjoja</title>
    <id>3636</id>
    <revision>
      <id>16023</id>
      <timestamp>2006-08-08T11:17:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Wikikirjasto:Miksi käyttää avoimia tekstikirjoja” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Wikikirjasto on vapaa tekstikirjakokoelma”</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Wikikirjasto on vapaa tekstikirjakokoelma]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Miksi osallistua avoimeen tekstikirjaprojektiin</title>
    <id>3637</id>
    <revision>
      <id>16027</id>
      <timestamp>2006-08-08T11:20:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Wikikirjasto:Miksi osallistua avoimeen tekstikirjaprojektiin” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Osallistu Wikikirjaston kehittämiseen”</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Osallistu Wikikirjaston kehittämiseen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikikirjaston ohje</title>
    <id>3638</id>
    <revision>
      <id>16032</id>
      <timestamp>2006-08-08T11:24:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikikirjasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja</title>
    <id>3641</id>
    <revision>
      <id>28126</id>
      <timestamp>2007-01-22T15:29:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Ajattelin tehdä ohje sivn ja laitoin linkin siihen</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOEDITSECTION__
__NOTOC__
&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: center; padding: 1em; clear: both; background-color: beige&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;font-size: 160%; font-weight: bold;&quot;&gt;&lt;span style='color: Green'&gt;Sienikirja&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;

&lt;!--Tämä on kansikuva voisitko olla lisäämättä kuvatekstiä!--&gt;
[[Kuva:Karl Johanssvamp, Iduns kokbok.jpg|100px]]

&lt;span style='color: Green'&gt;''Kasvaa kuin sieni sateella''&lt;/span&gt;

==Johdanto==

'''Sienikirja''' on tarkoitettu sienten tunnistamisen ja hyötykäytön oppaaksi. Toistaiseksi sienikirja sisältä vain Suomesta löytyviä lajeja.  Tervetuloa peremmälle. Hankkeemme on vielä nuori ja sisältää vain vähän lajeja, mutta toki '''sinäkin''' voit liittää siihen lisää. Ohjeita lajiesittelyn kirjoittamiseen löydät [[Sienikirja/Kuinka kirjoitan?|Täältä]].

==Sisällys==

Tässä on kerrottu Sienikirjan sisältö.

===Yleistä===
&lt;!--Aakkosjärjestykseen, kiitos!--&gt;

* [[/Mikä on sieni?/]]
* [[/Sienten elinymäristöt/]]
* [[/Sienten kerääminen/]]
* [[/Sienten tunnistaminen/]]

===Sienilajeja===
&lt;!--Aakkosjärjestykseen, kiitos! Lisää lajit ryhmiin, kiitos--&gt;

Tietoja yksittäisistä  lajeista löydät alla olevista ryhmistä.

*[[/Haperot/]]
*[[/Korvasienet ja Mörskyt/]]
*[[/Rouskut/]]
*[[/Tatit/]]
*[[/Vahverot ja Torvisienet/]]

===Muuta===
&lt;!--Aakkosjärjestykseen, kiitos!--&gt;

* [[/Sienikuivuri/]]

===Sienireseptit===
Sienireseptit löydät [[Keittokirja]]sta. Lisäksi ne on linkitetty jokaisen sienen kohdalle. 

===Sienten valokuvaaminen===

[[Digikuvaus/Aiheet/Sienikuvaus|Sienikuvaus (digitaalikameralla)]]

==Merkkien selitykset==

* [[/Merkkien selitykset/]]

==Lähteet==

Lähteet läydät sivulta [[/Lähteet/]]

==Aiheesta muualla==

* [http://www.arctic-flavours.fi/sienivisa/ Hauska sienivisa]

{{Sienikirja}}

&lt;/div&gt;

[[Luokka:Sienikirja|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Kantarelli</title>
    <id>3642</id>
    <revision>
      <id>24148</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:35:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Katsoresepti|Sienipiirakka|Sienipiirakka}}
[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Pfifferling.jpg|thumb|right|Kantarelli on tunnetuimpia sieniämme.]]

'''Kantarelli''' eli '''keltavahvero''' (''Cantharellus cibari''us) (puhekielessä myös '''kanttarelli''') on erinomainen ruokasieni, jota ei tarvitse esikäsitellä. 

== Tunnistus ==

Väriltään kantarelli on munankeltainen, vanhemmiten haalistuva. Kantarellin '''lakki''' on '''yläpuolelta''' sileä ja keltainen ja '''alapuolelta''' johteinen ja haarainen ja lakin yläosanvärinen. '''Varsi''' on alaosastaan usein vaaleampi. '''Malto''' on lähes valkoista ja miellyttävän tuoksuista. Kantarellin itiöpöly on kellertävää. Kantarellin lakki on yleensä noin 3-12 cm leveä. Kanttarellista tunnetaan myös albiinomuoto.

==Kantarellin kasvupaikat==

Kantarellit kasvavat yleensä ryhmissä, vuodesta toiseen samoissa koivuvaltaisissa metsissä, mutta toisinaan myös mäntykankailla ja lehdoissa. Kasvupaikka on yleensä aika valoisa.
Kantarellit ilmestyvät metsiin usein juhannuksen jälkeen,
mutta yleisemmin heinäkuun puolestavälistä aina myöhäissyksyyn asti.

==Säilöntä==

Kantarellin voi säilöä monella tavalla. Yksi tapa on pakastaminen nuorien kantarellien lakit voi myös kuivata sienikuivurilla. Kantarellissa on harvoin matoja. Vanhat kantarellit voivat olla sitkeitä.

[[Kuva:Kantarell, Iduns kokbok.jpg|thumb|Piirros kantarellista]]

{{sienikirja}}
[[Luokka:Sienikirja|kantarelli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Sienikirja</title>
    <id>3644</id>
    <revision>
      <id>24610</id>
      <timestamp>2006-11-22T18:01:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Toinen luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">Tästä luokasta löytyvät kaikki [[sienikirja]]n sivut

[[Luokka:57.3 Levät. Jäkälät. Sienet. Sammalet]]
[[Luokka:67.582 Sienestys]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tietokone- ja konsolipelien läpipeluuohjeet/The Invisible Man</title>
    <id>3647</id>
    <revision>
      <id>26948</id>
      <timestamp>2006-12-26T06:01:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Tietokone ja konsolipelien läpipeluuohjeet/The Invisible Man” uudelle nimelle ”Tietokone- ja konsolipelien läpipeluuohjeet/The Invisible Man”: kh</comment>
      <text xml:space="preserve">{| class=&quot;toccolours&quot; cellpadding=&quot;2&quot; style=&quot;float: right; clear: both; margin: 0 0 0.5em 0.5em; font-size: 90%; width: 20em;&quot;
! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;text-align: center; font-size: larger;&quot; | ''The Invisible Man''
|-
| colspan=&quot;2&quot; style=&quot;text-align: center;&quot; | [[Kuva:Darien.jpg|240px]]
|- style=&quot;vertical-align: top;&quot;
| '''Kehittäjä''' || Ylinen Games
|- style=&quot;vertical-align: top;&quot;
| '''Julkaisija''' || Ylinen Games
|- style=&quot;vertical-align: top;&quot;
| '''Julkaistu''' || ''Päivämäärä hukattu''
|- style=&quot;vertical-align: top;&quot;
| '''Lajityyppi''' || [[w:Toimintapeli|Toiminta]]
|- style=&quot;vertical-align: top;&quot;
| '''Pelityyppi''' || [[w:Yksinpeli|Yksi]] tai [[w:Moninpeli|kaksi pelaajaa]]
|- style=&quot;vertical-align: top;&quot;
| '''Alusta''' || [[w:PlayStation 2|PlayStation 2]]
|- style=&quot;vertical-align: top;&quot;
| '''Tallennusväline''' || [[w:DVD ROM|DVD ROM]]
|}

'''''The Invisible Man''''' on '''Ylinen Games'''in tuottama, kehittämä ja julkaisema videopeli [[w:PlayStation 2|PlayStation 2:lle]].

== Ääninäyttelijät ==
*[[w:Vincent Ventresca|Vincent Ventresca]] ''(Darien Fawkes)''
*[[w:Paul Ben-Victor|Paul Ben-Victor]] ''(Robert &quot;Bobby&quot; Hobbes)''
*[[w:Eddie Jones|Eddie Jones]] ''(Virkailija, Charles Borden)''
*[[w:Danny DeVito|Danny DeVito]] ''(Jack Black)''
*[[w:Michael Caine|Michael Caine]] ''(Charlie Brown)''

== Näppäintoiminnot valikoissa ==
'''X-näppäin''' - Ok. Avaa uuden valikon tai muun linkin.

'''Kolmio-näppäin''' - Palaa takaisin peliin tai edelliseen valikkoon. Ei toimi päävalikossa.

'''Nuolinäppäimet''' - Toimivat kohdistimina valikoissa.

'''Vasen analoginensauva''' - Kohdistin. Sama tehtävä, kuin nuolinäppäimilläkin.

== Näppäintoiminnot pelissä ==
'''X-näppäin''' - Toimintanäppäin. Nostaa/ottaa nostettavat/otettavat tavarat ja asiat, avaa ovet, arkut, kaapit ja muut, jne... Toimii ajo- ja kulkuneuvoissa kaasuna.

'''Kolmio-näppäin''' - Hyppy. Paina kaksi kertaa saman sekunnin aikana, niin hahmo hyppää korkeamman hypyn.

'''Ympyrä-näppäin''' - Asettuu ajo- ja kulkuneuvoihin ja niistä pois.

'''Neliö-näppäin''' - Toimii ajo- ja kulkuneuvoissa jarruna.

'''Nuolinäppäimet''' - Toimivat kohdistimina ase- ja varustevalikoissa.

'''Vasen analoginensauva''' - Kävelyttää ja juoksuttaa hahmoa.

'''R1-näppäin''' - Toimii aseen liipasimena. Kun ase ei ole valmiudessa, toimii lyöntinäppäimenä.

'''R2-näppäin''' - Avaa ja sulkee asevalikon.

'''R3-näppäin''' - Muuttaa Darienin näkymättömäksi ja näkyväksi.

'''L1-näppäin''' - Ottaa aseen esille. (Pidä pohjassa)

'''L2-näppäin''' - Avaa ja sulkee varustevalikon.

'''L3-näppäin''' - Käyttää käytössä oleva esinettä.

'''Start-näppäin''' - Avaa ja sulkee Start-valikon.

'''Select-näppäin''' - Lataa aseen.

[[Luokka:Tietokone ja konsolipelien läpipeluuohjeet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maanviljelysoppi</title>
    <id>3648</id>
    <revision>
      <id>24440</id>
      <timestamp>2006-11-19T09:00:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=&quot;center&quot; style=&quot;background: yellow; border: 1px solid #aaa; padding: .3em; margin-bottom: 3px; width: auto;&quot;
| style=&quot;padding-right: 4px; padding-left: 4px;&quot; | [[Kuva:Wikisource-logo.svg|40px|]]
|&lt;center&gt;Tämän kirja kuuluu Wikiaineistoon, johon edellinen sivu on siirretty. Kirja löytyy Wikiaineistosta nimellä [[s:Maanviljelysoppi|Maanviljelysoppi]].&lt;br/&gt; Kirjan aihe on kuitenkin kehityskelpoinen täällä wikikirjastonkin puolella, katso [[Maanviljely]].&lt;/center&gt;
|}
[[Luokka:Uudelleenohjaukset Wikiaineistoon|Maanviljelysoppi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Sanaluokat/Numeraalit</title>
    <id>3649</id>
    <revision>
      <id>20491</id>
      <timestamp>2006-10-10T19:06:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Juu-u|Juu-u]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Juu-u|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Numeraalit''' on suomen kielen sanaluokka. Numeraaleja on järjestys ja perusluvut.(esim:kahdeksas,seitsemän....)


 PERUSLUVUT
 
  0 nolla
  1 yksi                           30 kolmekymmentä                           
  2 kaksi                          40 neljäkymmentä
  3 kolme                          50 viisikymmentä
  4 neljä                          60 kuusikymmentä
  5 viisi                          70 seitsemänkymmentä
  6 kuusi                          80 kahdeksankymmentä 
  7 seitsemän                      90 yhdeksänkymmentä
  8 kahdeksan                     100 sata
  9 yhdeksän                      101 satayksi 
 10 kymmenen                      120 satakaksikymmentä
 11 yksitoista                    155 sataviisikymmentäviisi
 12 kaksitoista                   200 kaksisataa
 13 kolmetoista                  1000 tuhat
 14 neljätoista                 10000 kymmenentuhatta
 15 viisitoista                100000 satatuhatta
 20 kaksikymmentä             1000000 miljoona
 21 kaksikymmentäyksi      1000000000 miljardi
 22 kaksikymmentäkaksi
 23 kaksikymmentäkolme

 JÄRJESTYSLUVUT
 
  1. ensimmäinen                    30. kolmaskymmenes          
  2. toinen                         40. neljäskymmenes 
  3. kolmas                         50. viideskymmenes
  4. neljäs                         60. kuudeskymmenes
  5. viides                         70. seitsemäskymmenes
  6. kuudes                         80. kahdeksaskymmenes
  7. seitsemäs                      90. yhdeksäskymmenes
  8. kahdeksas                     100. sadas
  9. yhdeksäs                      101. sadasensimmäinen 
 10. kymmenes                      120. sadaskahdeskymmenes
 11. yhdestoista                   155. sadasviideskymmenesviides 
 12. kahdestoista                  200. kahdessadas
 13. kolmastoista                 1000. tuhannes
 14. neljästoista                10000. kymmenestuhannes
 15. viidestoista               100000. sadastuhannes
 16. kuudestoista              1000000. miljoonas
 17. seitsemästoista        1000000000. miljardis
 18. kahdeksastoista
 19. yhdeksästoista
 20. kahdeskymmenes
 21. kahdeskymmenesensimmäinen
 22. kahdeskymmenestoinen
 23. kahdeskymmeneskolmas

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Sanaluokat</title>
    <id>3650</id>
    <revision>
      <id>24904</id>
      <timestamp>2006-11-25T09:05:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <comment>palautus</comment>
      <text xml:space="preserve">Sanaluokka on kategoria, joihin kielen sanat jaetaan. Tyypillisimpänä luokittelukriteerinä esim. suomen kielen kuvauksessa on sanan taivutus: verbit taipuvat persoonissa ja aikamuodoissa, nominit sijoissa, partikkelit eivät lainkaan. Sanaluokkia voidaan myös määritellä notionaalisesti eli merkityksen mukaan: tyypilliset verbit merkitsevät tekoja ja toimintoja, tyypilliset substantiivit asioita ja olioita. Esimerkiksi seuraava, suomen kieliopeissa yleensä käytetty luokittelu perustuu osaksi taivutukseen, osaksi syntaktiseen käyttäytymiseen ja merkitykseen.

==Sanaluokat==


*[[/Verbit/]]
*Nominit
::[[/Substantiivit/]]
::[[/Adjektiivit/]]
::[[/Numeraalit/]]
::[[/Pronominit/]]
*[[/Partikkelit/]]

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Sanaluokat/Adjektiivit</title>
    <id>3651</id>
    <revision>
      <id>18454</id>
      <timestamp>2006-09-05T16:11:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin.</comment>
      <text xml:space="preserve">Adjektiivit ilmaisevat millainen esine tai jokin on. (esim:polkupyörä on hopeinen,auto on hidas...)

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Sanaluokat/Partikkelit</title>
    <id>3652</id>
    <revision>
      <id>22457</id>
      <timestamp>2006-11-04T14:30:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Poistettu turhaa aiheeseen liittymätöntä tekstiä</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Partikkelit''' eli '''apusanat''' ovat sanaluokka, johon suomen kielessä perinteisesti luetaan ne sanat, jotka eivät kuulu muihin sanaluokkiin. Partikkelit eivät taivu eivätkä saa omia määritteitään.

Partikkeleita ovat suomessa mm.

* Huudahdukset eli interjektiot

:   moro!, ai, miksei
* Konjunktiot yhdistävät sanoja ja lauseita
:         o Rinnastuskonjunktiot eli adversatiiviset konjunktiot (ja, sekä, sekä-että, -kä, eli, tai, joko-tai, vai, mutta, vaan, siksi, siis, sillä, näet, nimittäin) Näistä adversatiivisia konjunktioita ovat sellaiset jotka ilmaisevat vastakohtaa, esim. mutta.
:         o Alistuskonjunktiot (että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes)
* kliitit eli liitepartikkelit (-kaan, -ko, -pa, -s, …)
* adpositiot eli post- ja prepositiot (talon takana, ennen joulua). (Adpositiot eivät aina ole täysin taipumattomia vaan muodostavat usein nykyisissä tai historiallisissa paikallissijoissa taipuvia sarjoja, esim. takana - taakse - takaa. Adpositioiden ja taipuvien nominien raja ei ole täysin selkeä.)
* adverbit

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Sanaluokat/Substantiivit</title>
    <id>3653</id>
    <revision>
      <id>18457</id>
      <timestamp>2006-09-05T16:12:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin.</comment>
      <text xml:space="preserve">substantiivit on erisnimet yleisnimet ja esineiden nimet. (esim:Helsinki,pöytä,kissa...)

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Darien.jpg</title>
    <id>3654</id>
    <revision>
      <id>16292</id>
      <timestamp>2006-08-15T12:03:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>laitoin tekijänoikeusmallineen {{Taideteos}}</comment>
      <text xml:space="preserve">Kuva Darien Fawkesista ohjelmasta The Invisible Man - Näkymätön mies johonkin kyseistä ohjelmaa/hahmoa koskevaan artikkeliin.

{{Taideteos}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Aurinkokunta/Saturnus</title>
    <id>3655</id>
    <revision>
      <id>24623</id>
      <timestamp>2006-11-23T06:29:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva: Saturn Hi-Res from Cassini 6.10.2004.jpg|thumb|Saturnus on aurinkokunnan toiseksi suurin planeetta]]

Saturnus on auringosta kuudes ja aurinkokunnan toiseksi suurin planeetta, jolla on seitsemän rengasta.

== Nippelitietoa Saturnuksesta ==

Saturnus on kymmenen kertaa suurempi kuin maapallo. Jos Saturnusta katsoo pienellä kaukoputkella, näyttää että renkaita on kaksi ja niiden välissä kapea rako. Saturnuksen päivä on 10,5 tuntia ja sen vuosi on 29 Maan vuotta. Saturnus on nimetty antiikin roomalaisen jumalan mukaan.

[[Luokka:Wikijunior Aurinkokunta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Aurinkokunta/Uranus</title>
    <id>3656</id>
    <revision>
      <id>26385</id>
      <timestamp>2006-12-17T08:06:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Uranus Voyager 2.jpg|thumb|Uranus niin sanottu jättiläis planeetta.]]

Uranus on auringosta lukien seitsemäs planeetta. 

==Nippelitietoa Uranuksesta==

Uranuksella on renkaita. Uranuksen vuosi on yli 84 Maan vuotta ja sen päivä on hieman yli 17 tuntia. Uranuksella on kallistunein pyörimisakseli kaikista planeetoista. Joskus Uranuksen pyörimisakseli osoittaa melkein aurinkoon melkein suoran ja 42 vuotta myöhemmin se osoittaa auringosta poispäin. Joskus Uranus pyörii kuin kyljellään radallaan. Uranus on nimetty antiikin taivaan jumalan mukaan.

[[Luokka:Wikijunior Aurinkokunta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Aurinkokunta/Merkurius</title>
    <id>3657</id>
    <revision>
      <id>26386</id>
      <timestamp>2006-12-17T08:13:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:GPN-2000-000465.jpg|thumb|Merkurius on Aurinkokunnan sisin planeetta]]

Merkurius on kaikista planeetoista lähimpänä Aurinkoa. Merkurius on pieni planeetta. Sen läpimitta on vain kaksi viidesosaa maapallon läpimitasta. Merkuriusta peittää tuhannet miljoonat kraaterit. Merkuriuksen vuoden pituus on vain 88 Maan päivää. Siinä ajassa Merkurius siis kiertää auringon ympäri kerran. Sen päivä on kuitenkin jopa 59 maan päivää, eli Merkuriuksen päivä ja vuosi ovat lähes yhtä pitkiä. Koska Merkuriuksella ei käytännössä ole kaasukehää ja koska sen vuorokausi kestää hyvin kauan ovat yöt sen pinnalla jäätävän kylmiä ja päivät polttavan kuumia. Pintalämpötila vaihtelee eli -173 —- +467 °C välillä. 

Merkurius on nimetty antiikin Rooman kauppiaiden ja varkaiden jumalan mukaan.

{{Wikipedia|Merkurius|Merkurius}}

[[Luokka:Wikijunior Aurinkokunta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Aurinkokunta/Venus</title>
    <id>3658</id>
    <revision>
      <id>26387</id>
      <timestamp>2006-12-17T08:21:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>muotoilin vähäsen</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Venus globe.jpg|thumb|Venusta sanotaan Maan sisarplaneetaksi.]]

Venus on toiseksi lähimpänä Aurinkoa oleva planeetta. Venus on Maapallolta katsottuna kaikkia muita planeettoja ja tähtiä kirkkaampi. Venuksen voi joskus nähdä jopa päiväsaikana. Venusta sanotaan joskus Maan sisarplaneetaksi, koska se on yhtä suuri kuin maapallo. Todellisuudessa Venus ei ole ollenkaan samanlainen kuin maapallo. Venuksen vuosi kestää 235 Maan päivää ja päivä 243 Maan päivää. Venuksen päivä on siis sen vuotta pitempi. Venus on saanut nimensä antiikin roomalaisten rakkauden jumalattaren mukaan.

[[Kuva:Venus_structure.jpg|thumb|left|Venuksen rakenne.]]

[[Luokka:Wikijunior Aurinkokunta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Aurinkokunta/Neptunus</title>
    <id>3659</id>
    <revision>
      <id>18096</id>
      <timestamp>2006-09-02T09:01:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Neptune Earth Comparison.png|thumb|[[Wikijunior Aurinkokunta/Maa|Maapallo]]n koko verrattuna Neptunukseen]]

Neptunus on kahdeksas planeetta Auringosta lähtien. 

==Nippelitietoa Neptunuksesta==

Neptunuksen vuosi on 165 Maan vuotta ja sen päivä on 18-20 tunnin pituinen. Neptunus on suunnilleen saman kokoinen kuin Uranus, eli se on noin 4 kertaa suurempi kuin maapallo. Neptunus kiertää aurinko maata noin 30 kertaa kauempaa. Neptunuksella on ainakin 5 kuuta. neptunus on saanut nimensä antiikin jumalan mukaan. Koka Neptunus on kaukana [[Wikijunior Aurinkokunta/Aurinko|Auringosta]] sen pinnalla on  -218 °C kylmä.

[[Luokka:Wikijunior Aurinkokunta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Aurinkokunta/Pluto</title>
    <id>3660</id>
    <revision>
      <id>25172</id>
      <timestamp>2006-11-29T06:59:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anr</username>
        <id>566</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">{{wikipedia|Pluto|Pluto}}

[[Kuva:Pluto and charon.jpg|thumb|Pluto ja Kharon]]
Pluto on aurinkokuntamme toiseksi suurin kääpiöplaneetta ja toinen kääpiöplaneetta auringosta katsottuna. Pluton läpimitta on vain 18 % maapallon läpimitasta. Pluto oli ennen tavallinen planeettaa, mutta kun niin sanotun kuiperinvyöhykkeen takaa alkoi löytyä muita lähes Pluton kokoisia planeettoja (ja yksi isompikin) Plutosta tehtiin kääpiöplaneeetta. Pluton vuosi on suunnilleen 248 Maan vuotta ja sen päivä on yli kuusi Maan päivää. Pluto myös muodostaa niin sanotun kaksoisplaneetan sen kuun Kharonin kanssa. Plutolla on 2 pientä kuuta Nix ja Hydra

[[Kuva:Pluto system 2006.jpg|thumb|Pluton järjestelmä]]
=== Hydra ja Nix ===

Toukokuussa 2005 Plutolta löydettiin kaksi kuuta joille annettiin kesäkuussa 2006 pysyvät nimet Hydra ja Nix. Hydra ja Nix eivät suoranaisesti kierrä Plutoa, vaan koko järjestelmän yhteistä massakeskipistettä, joka on Pluton ja Kharonin välissä. Eli ne ovat yhtä lailla kuita myös Kharonille.


[[Luokka:Wikijunior Aurinkokunta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Reikäkortti</title>
    <id>3670</id>
    <restrictions>edit=sysop:move=sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>16263</id>
      <timestamp>2006-08-14T19:26:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeVe</username>
        <id>307</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Suojasi sivun Reikäkortti [edit=sysop:move=sysop]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{viesti|id=protected|tausta=white|kuva=Nuvola mimetypes encrypted.png|otsikko=Tämä sivu on suojattu uudelleenluonneilta.|viesti=Sivu on ollut vandalismin kohteena, ja se on siksi suojattu.&lt;br/&gt;Kunnollisen sivun voi toki kirjoittaa, jos tarvetta ilmenee.}}
[[Luokka:Suojatut sivut]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Elämän historia/Proterotsooinen eoni</title>
    <id>3672</id>
    <revision>
      <id>16273</id>
      <timestamp>2006-08-15T11:35:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding:5px; clear: both; background-color: beige&quot;&gt;
__TOC__

== Proteotsooinen elinympäristö ==

Proteotsooinen elinympäristö oli vakautunut ''Arkeeiseen eoniin'' verrattuna, ja mantereet, jotka myös syntyivät Arkeeisella eonilla, olivat löytämässä paikkaansa alkumeressä. Proteotsooisella kaudella varhaiset ''sinilevä''t tuottivat määrättömästi happea alkumeressä, jossa elämä kehittyi suurin harppauksin. Mannerten muodostuessa ne alkoivat liikkua toisiinsa nähden ja törmätessään muodostaa valtavaa supermannerta, ''Rodinia''a.

== Elämä Proteotsooisella eonilla ==

Proteotsooisella eonilla elämä kehittyi valtavin harppauksin eteenpäin ilmakehän valtavasti lisääntyneen happipitoisuuden ansiosta. Noin 2,5-1,5 Miljardia vuotta sitten osa alkumeren bakteereista kehittyi esitumallisiksi, joista melkein kaikki puolestaan kehittyivät noin 1,5-1 Miljardia vuotta sitten erittäin tiiviiksi eliöyhteisöiksi, monisoluisiksi eliöiksi.

=== Ediacara -eläimistö ===

Proteotsooisen kauden loppupuolella, noin 570 miljoonaa vuotta sitten, tapahtui jättimäinen monisoluisten eliöiden, nk. Ediacara -eläimistön kehitysräjähdys, jolloin merissä uiskenteli kymmeniä ellei enemmänkin erilaisia alkueliöitä, osa niistä meidänkin esi-isiämme.


== Kauden jako ==

*[[w:Paleoproterotsooinen maailmankausi]] 2500–1600 Mvs
*[[w:Mesoproterotsooinen maailmankausi]] 1600–1000 Mvs
*[[w:Neoproterotsooinen maailmankausi]] 1000–542 Mvs

&lt;/div&gt;
[[Luokka:Elämän historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tietokonepelien läpipeluuohjeet</title>
    <id>3674</id>
    <revision>
      <id>26899</id>
      <timestamp>2006-12-25T19:40:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>rd</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Tietokone- ja konsolipelien läpipeluuohjeet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja</title>
    <id>3679</id>
    <revision>
      <id>28110</id>
      <timestamp>2007-01-21T15:41:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tommi S.</username>
        <id>422</id>
      </contributor>
      <comment>Linkki [[Kitarakirja/Käytäntö sävelten nimistä]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämän kirjan tarkoitus on perehtyä erilaisiin kitaratyyppeihin, niiden virittämiseen ja soittamiseen. Kirja on suunnattu aloittaville kitaristeille ja kitaran soitosta kiinnostuneille (ja tulevaisuudessa ehkä pidemmällekin päässeille). Kitara on yksi vanhimmista soittimista ja sen esikuvia on tavattu muinaisessa Keski-Aasiassa. Kitaraa voidaan soittaa hyvin erilaisissa kokoonpanoissa sooloista useamman hengen bändeihin. Kitaran kanssa samantapaisia soittimia ovat myös mm. ukulele, mandoliini ja balalaikka.

== Sisältö ==
[[Kuva:E-Gitarre.jpg|150px|right]]
 
* [[Kitarakirja/Klassinen kitara|Klassinen kitara]] [[Kuva:50%.png||]]
* [[Kitarakirja/Akustinen (teräskielinen)|Akustinen (teräskielinen)]] [[Kuva:00%.png||]]
* [[Kitarakirja/Sähkökitara|Sähkökitara]] [[Kuva:25%.png||]]
* [[Kitarakirja/Kitaravahvistimet ja -efektit|Kitaravahvistimet ja -efektit]] [[Kuva:25%.png||]]
* [[Kitarakirja/Kitaran virittäminen|Kitaran virittäminen]] [[Kuva:100%.png||]]
* [[Kitarakirja/Kitaran soittaminen|Kitaran soittaminen]] [[Kuva:50%.png||]]
* [[Kitarakirja/Tabulatuurit ja nuottikirjoitus|Tabulatuurit ja nuottikirjoitus]][[Kuva:50%.png||]]
* [[Kitarakirja/Skaalat ja intervallit|Skaalat ja intervallit]] [[Kuva:00%.png||]]
* [[Kitarakirja/Tekniikka ja harjoitukset|Tekniikka ja harjoitukset]] [[Kuva:00%.png||]]
* [[Kitarakirja/Sointutaulukko|Sointutaulukko]] [[Kuva:75%.png||]]
* [[Kitarakirja/Kitara-aiheisia linkkejä|Kitara-aiheisia linkkejä]] [[Kuva:25%.png||]]

* [[Kitarakirja/Sekalaisia juttuja|Vapaa aihe (sekalaisia juttuja)]] [[Kuva:00%.png||]]

Suunnitelma kitarakirjan tulevasta sisällöstä löytyy keskustelusivulta.

'''HUOM!!!'''

Nuottien nimityksistä on olemassa kaksi eri käytäntöä, ja Kitarakirjan kirjoituksissa saattaa esiintyä epäjohdonmukaisuutta kumpaa käytäntöä noudatetaan. Tästä johtuen H-nuotin ja B-nuotin välillä saattaa esiintyä sekaannusta. Lisätietoa: [[Kitarakirja/Käytäntö sävelten nimistä]]

[[Luokka:Kitarakirja|*]]

[[de:Gitarre]]
[[en:Guitar]]
[[fr:Apprendre la guitare]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja/Klassinen kitara</title>
    <id>3681</id>
    <revision>
      <id>21424</id>
      <timestamp>2006-10-18T09:34:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tommi S.</username>
        <id>422</id>
      </contributor>
      <comment>Uudistus. Sisältö koskemaan klassista kitaraa.</comment>
      <text xml:space="preserve">Klassinen kitara poikkeaa sähkökitarasta ja teräskielisestä akustisesta kitarasta eniten siinä että klassisessa kitarassa käytetään muovisia kieliä, kun edellämainituissa kielet ovat metallia. Klassisen kitaran kielet on yleensä valmistettu nailonista. Klassista kitaraa myös yleensä soitetaan sormin, kun muita kitaratyyppejä soitetaan usein plektralla. 

Klassinen kitara on kaikista kitaratyypeistä varhaisin, josta muut kitaratyypit on kehitetty. 

= Klassisen kitaran osat =
[[Kuva:Acoustic_guitar_parts.png|240px|left]]

Alla on tyypillisen akustisen kitaran ja sähkökitaran osat numeroituna.

1. Lapa &lt;br&gt;
2. Satula &lt;br&gt;
3. Virityskoneisto &lt;br&gt;
4. Nauhat &lt;br&gt;
5. Kaularauta &lt;br&gt;
6. Otelaudan nauhamerkit &lt;br&gt;
7. Kaula ja otelauta &lt;br&gt;
8. Kaulaliitos (sähkökitara) &lt;br&gt;
9. Runko &lt;br&gt;
10. Mikrofonit &lt;br&gt;
11. Elektroniikka &lt;br&gt;
12. Talla &lt;br&gt;
13. Pleksi &lt;br&gt;
14. Takakansi &lt;br&gt;
15. Koppa &lt;br&gt; 
16. Sivut &lt;br&gt;
17. Kaikukopan aukko &lt;br&gt;
18. Kielet &lt;br&gt;
19. Tallapala &lt;br&gt;

= Virityskoneistot =

Virityskoneistot ovat kaulan päässä. Kielten toinen pää on sidottu kiinni virityskoneistoihin, ja niistä säädetään kielten vire. 

== Satula ==

Satula on pala muovia tai luuta, jonka yli kielet kulkevat virityskoneistoilta otelaudalle. Jokaisen kielen alla on satulassa ura, jotta kielet pysyvät oikeilla kohdilla. 

== Otelauta ==

Otelauta on kaulaan kiinnitetty lauta johon puolestaan nauhat on kiinnitetty. 

== Nauhat ==

Nauhat ovat metallisia tankoja joita vasten kieliä soitettaessa painetaan. 

== Koppa ==

Koppa on ontto laatikko jonka tarkoitus on levittää ja suunnata kielten värähtelyä laajemmalle alueelle, jotta kielten ääni kuuluisi voimakkaammin. 

== Talla ==

Talla on kopassa kiinni oleva osa johon kielten toinen pää on sidottu kiinni. 

== Tallan luu ==

Tallan luu on tallassa oleva pala muovia tai luuta jonka yli kitaran kielet kulkevat. Toisin kuin satulassa, tallan luussa ei yleensä ole uria kieliä varten, koska tallassa olevat kiinnityskohdat pitävät kielet muutenkin oikeilla paikoillaan. 

[[Luokka:Kitarakirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja/Akustinen (teräskielinen)</title>
    <id>3682</id>
    <revision>
      <id>27294</id>
      <timestamp>2007-01-02T17:17:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>c</comment>
      <text xml:space="preserve">* Valokuva, sama kuin yllä
* Lähempi kuva kaulasta jossa esitellään esim. otelautamerkit
* Lähempi kuva kopasta, jossa esitellään esim. ne tapit joilla kieli kiinnitetään tallaan, ja miltä se kielen päässä oleva pallukka näyttää

[[Luokka:Kitarakirja|Akustinen (teräskielinen)]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja/Sähkökitara</title>
    <id>3683</id>
    <revision>
      <id>27303</id>
      <timestamp>2007-01-02T17:30:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>c</comment>
      <text xml:space="preserve">Sähkökitara poikkeaa tavallisista akustisista kitaroista eniten siinä että sähkökitaraa ei itsessään ole suunniteltu tuottamaan ääntä, vaan ääni kuuluu vahvistimesta johon kitara kytketään kaapelilla. Sähkökitara ei nimestään huolimatta itse tarvitse sähköä toimiakseen, eli se ei tarvitse paristoja eikä sitä tarvitse kytkeä pistorasiaan, vaan ainoastaan vahvistin ja mahdolliset lisälaitteet tarvitsevat sähköä. 

Toinen asia mikä sähkökitarassa huomattavasti poikkeaa tavallisesta akustisesta kitarasta on liikkuva talla, eli ns. vibratalla. Tällaisessa tallassa on kampi jota vetämällä tai painamalla talla liikkuu, ja samalla kielet löystyvät tai kiristyvät. Kammella voi vaikka luoda hienovaraisen vibraton tai rajun syöksyvää pommikonetta matkivan äänen. Kaikissa sähkökitaroissa ei kuitenkaan ole tällaista vibratallaa. 

= Erityyppisiä sähkökitaroita =

* Les Paul ja johdannaiset 
* Stratocaster ja johdannaiset
* Flying V

= Sähkökitaran mikrofonit ja elektroniikka =

Sähkökitaran mikrofonit muuttavat kielten värähtelyn sähköiseksi jännitteeksi. Mikrofonit sijaitsevat kitaran rungossa, kielten alla. Mikrofoneja on usein enemmän kuin yksi, koska eri mikrofonien tuottama äänensävy on hyvin erilainen riippuen mikrofonin sijainnista. 

Sähkökitarassa on yleensä säätimiä joilla voidaan säätää äänen voimakkuutta ja sävyä. Yleensä kitarassa on myös jonkinlainen kytkin jolla voidaan valita mitkä mikrofonit ovat toiminnassa. 


== Sähkökitaran mikrofonit ==
[[Kuva:Pickups_Humb_2Single.jpg|250px|right|thumb|Lähikuva sähkökitarasta. Vasemmalla kaksikelainen mikrofoni, jossa nimensä mukaisesti on kaksi kelaa. Keskellä ja oikealla kaksi yksikelaista mikrofonia.]]
Sähkökitaran mikrofonissa on kuusi magneettista napapalaa, yksi jokaista kieltä kohti. Näiden napapalojen ympärille on käämitty ohutta kuparilankaa. Magneettisten napapalojen ympärillä on magneettikenttä, ja kun kitaran metalliset kielet liikkuvat tässä magneettikentässä, indusoituu myös samassa magneettikentässä olevaan kuparilankakäämiin sähkövirta. Koska toiminta perustuu magneettikenttään, ovat metalliset kielet ehdoton edellytys mikrofonin toiminnalle. Esimerkiksi klassisessa kitarassa käytetyillä muovisilla kielillä ei saa sähkökitaran mikrofonista minkäänlaista ääntä. 

Mikrofonin rakenne vaikuttaa sen äänenlaatuun, mutta myös mikrofonin sijainti kitaran rungossa on merkittävä tekijä äänenlaadun kannalta. Lähellä tallaa, ja kielen päätä, olevasta mikrofonista saadaan kirkas ja terävä ääni, koska matalat taajuudet värähtelevät heikommin lähellä kielen päätä. Lähempänä kielen keskikohtaa olevasta mikrofonista saadaan tummempi ja pehmeämpi ääni, koska keskemmällä kieltä matalat taajuudet värähtelevät voimakkaammin. Tämän takia sähkökitaroissa on usein enemmän kuin yksi mikrofoni. Sähkökitaroissa on myös yleensä kytkin jolla voidaan valita mikä mikrofoneista on päällä, jolloin sähkökitaran ääntä voi muuttaa kytkimestä tummemmaksi tai kirkkaammaksi, riippuen siitä mikä mikrofoni on valittuna. 

=== Yksikelaiset mikrofonit ===
Yksikelaisessa mikrofonissa on nimensä mukaisesti yksi kela. Tämä mikrofonityyppi oli ensimmäinen sähkökitaroissa käytetty. 

Yksikelaisen mikrofonin tuottama ääni on kaksikelaiseen verrattuna kirkkaampi ja terävämpi. 

=== Kaksikelaiset mikrofonit ===
Kaksikelaisessa mikrofonissa on nimensä mukaisesti kaksi kelaa. Kaksikelainen mikrofoni kehitettiin ratkaisuksi ongelmaan joka yksikelaisissa mikrofoneissa on, nimittäin siihen että yksikelaiset mikrofonit vastaanottavat häiriöääniä ympäristön sähkölaitteista. Kaksikelaisissa mikrofoneissa ympäristön sähköhäiriöt vaimenevat. 

Kaksikelaisen mikrofonin tuottama ääni on yksikelaiseen verrattuna tummempi ja pehmeämpi.

= Erityyppiset sähkökitaran tallat =

* Kiinteät tallat ( Les Paul-talla, telecaster-talla ) 
* Vibratallat ( stratocaster-talla, floyd-rose-talla ) 

= Kielten laittaminen sähkökitaraan =

* Kielten kiinnittäminen Les Paul-tallaan
* Kielten kiinnittäminen telecaster-tallaan
* Kielten kiinnittäminen stratocaster-tallaan
* Kielten kiinnittäminen floyd-rose-tallaan

= Sähkökitaran säätäminen =

Sähkökitaroissa on yleensä useampia säätömahdollisuuksia kuin akustisissa kitaroissa. 
* Mikrofonien korkeus 
* Tallan korkeus ( joissain talloissa kielten korkeus on säädettävissä yksitellen )
* Kielten soivan osuuden pituus, eli ns. intonaatio 
* Vibratalloissa tallan asento on säädettävissä 
* Kaularauta, eli kaulan sisällä oleva rauta jokaa pitää kaulan suorana

[[Luokka:Kitarakirja|Sähkökitara]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja/Akustinen(teräskielinen)</title>
    <id>3684</id>
    <revision>
      <id>16339</id>
      <timestamp>2006-08-15T19:18:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Kitarakirja/Akustinen(teräskielinen)” uudelle nimelle ”Kitarakirja/Akustinen (teräskielinen)”: väli ennen sulkuja</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Kitarakirja/Akustinen (teräskielinen)]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja/Sointutaulukko</title>
    <id>3686</id>
    <revision>
      <id>27301</id>
      <timestamp>2007-01-02T17:19:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>c</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOTOC__
Tästä sointutaulukosta löydät soinnut kirjaimen ja tyypin mukaan järjestettyinä. Jos haluat tietää miten esimerkiksi Fmaj7 sointu soitetaan kitaralla niin siirry ensin soinnun kirjaimen perusteella kohtaan F, ja etsi sieltä sointu Fmaj7.


pikalinkit:  
[[Kitarakirja/Sointutaulukko/A-soinnut|'''A''']]
[[Kitarakirja/Sointutaulukko/B-soinnut|'''B''']] 
[[Kitarakirja/Sointutaulukko/C-soinnut|'''C''']] 
[[Kitarakirja/Sointutaulukko/D-soinnut|'''D''']] 
[[Kitarakirja/Sointutaulukko/E-soinnut|'''E''']] 
[[Kitarakirja/Sointutaulukko/F-soinnut|'''F''']] 
[[Kitarakirja/Sointutaulukko/G-soinnut|'''G''']] 
  

=== [[Kitarakirja/Sointutaulukko/A-soinnut|A]] ===

{{/A-soinnut}}

=== [[Kitarakirja/Sointutaulukko/Ais-soinnut|A# ja Bb]] ===
=== [[Kitarakirja/Sointutaulukko/B-soinnut|B]] ===

{{/B-soinnut}}

=== [[Kitarakirja/Sointutaulukko/C-soinnut|C]] ===

{{/C-soinnut}}

=== [[Kitarakirja/Sointutaulukko/Cis-soinnut|C# ja Db]] ===
=== [[Kitarakirja/Sointutaulukko/D-soinnut|D]] ===

{{/D-soinnut}}

=== [[Kitarakirja/Sointutaulukko/Dis-soinnut|D# ja Eb]] ===
=== [[Kitarakirja/Sointutaulukko/E-soinnut|E]] ===

{{/E-soinnut}}

=== [[Kitarakirja/Sointutaulukko/F-soinnut|F]] ===

{{/F-soinnut}}

=== [[Kitarakirja/Sointutaulukko/Fis-soinnut|F# ja Gb]] ===
=== [[Kitarakirja/Sointutaulukko/G-soinnut|G]] ===

{{/G-soinnut}}

=== [[Kitarakirja/Sointutaulukko/Gis-soinnut|G# ja Ab]] ===

[[Luokka:Kitarakirja|Sointutaulukko]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja/Sointutaulukko/A-soinnut</title>
    <id>3687</id>
    <revision>
      <id>17168</id>
      <timestamp>2006-08-18T14:56:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tommi S.</username>
        <id>422</id>
      </contributor>
      <comment>Lisää otteita + Sus4-sointutyyppi</comment>
      <text xml:space="preserve">== A ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-0-
-2-
-2-
-2-
-0-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-5-
-5-
-6-
-7-
-7-
-5-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-9-
-10-
-9-
-11-
-12-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== Am ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-0-
-1-
-2-
-2-
-0-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-5-
-5-
-5-
-7-
-7-
-5-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-8-
-10-
-9-
-7-
-0-
---
&lt;/pre&gt;
&lt;/table&gt;

== A7 ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-0-
-2-
-0-
-2-
-0-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-5-
-5-
-6-
-5-
-7-
-5-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-9-
-8-
-9-
-7-
-0-
---
&lt;/pre&gt;
&lt;/table&gt;

== Am7 ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-0-
-1-
-0-
-2-
-0-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-5-
-5-
-5-
-5-
-7-
-5-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-5-
-5-
-5-
-5-
-0-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-8-
-8-
-9-
-7-
-0-
---
&lt;/pre&gt;
&lt;/table&gt;

== Amaj7 ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-0-
-2-
-1-
-2-
-0-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-5-
-5-
-6-
-6-
-7-
-5-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-9-
-9-
-9-
-7-
-0-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-9-
-9-
-9-
-11-
-12-
---
&lt;/pre&gt;
&lt;/table&gt;

== Asus4 ==

&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-0-
-3-
-2-
-2-
-0-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-5-
-5-
-7-
-7-
-7-
-5-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-10-
-10-
-9-
-7-
-0-
---
&lt;/pre&gt;
&lt;/table&gt;
[[Luokka:Kitarakirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja/Kitaran virittäminen</title>
    <id>3688</id>
    <revision>
      <id>27894</id>
      <timestamp>2007-01-12T21:11:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>80.223.228.249</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Kitaran virittäminen viritys-mittarin avulla */</comment>
      <text xml:space="preserve">Kitaran kielet viritetään seuraaviin säveliin, paksuimmasta kielestä ohuimpaan lukien: E, A, D, G, B, E

Paksuin kieli viritetään matalimpaan säveleen, ja ohuin korkeimpaan. 

Sävelten taajuudet ovat seuraavat, paksuimmasta kielestä ohuimpaan: 82,4Hz, 110Hz, 146,8Hz, 196Hz, 246,9Hz, 329,6Hz

Sävelten väliset intervallit ovat seuraavat: 
* E-&gt;A kvartti
* A-&gt;D kvartti
* D-&gt;G kvartti
* G-&gt;B suuri terssi
* B-&gt;E kvartti


== Kitaran virittäminen viritysmittarin avulla ==
[[Kuva:Chromatic-tuner.jpg|thumb|viritysmittari|125px|right]]
Helpoin tapa virittää kitara on viritysmittarin avulla. Viritysmittari on laite, joka ilmoittaa onko soitettu kieli ylä- tai alavireessä vai onko vire kohdallaan. 
Viritysmittarissa on mikrofoni joka kuulee kitaran äänen, tai sähkökitaraa viritettäessä kitara kytketään viritysmittariin kitarapiuhalla. 

Aluksi viritysmittarista valitaan mitä kieltä halutaan virittää. Joissakin mittareissa valintaa ei tarvitse tehdä koska mittari osaa itse säätää itsensä kun se kuulee kielen äänen. 

Seuraavaksi näppäillään viritettävä kieli soimaan. Mittarissa on neula tai valonäyttö tai vastaava, joka osoittaa kielen vireen kun kieli soi. 

Jos kieli on epävireessä, sen virettä muutetaan virityskoneistosta. Sitten kieltä näppäillään uudestaan ja tarkistetaan mittarista onko kieli oikeassa vireessä. Tätä toistetaan kunnes kieli on vireessä, jonka jälkeen siirrytään seuraavaan kieleen, ja sama toistetaan kunnes kaikki kielet ovat oikeassa vireessä.

== Kitaran virittäminen korvakuulolta ==

Kitaran voi virittää myös ilman viritysmittaria, korvakuulolta. Virittäminen on tällöin hieman vaikeampaa, mutta se on taito josta on ennenpitkää paljon hyötyä joten se kannattaa opetella. Korvakuulolta viritettäessä täytyy keskittyä kuuntelemaan kielten ääntä. 

=== Huojunta ===

Ensimmäinen taito joka korvakuulolta viritettäessä tulee opetella on taito kuulla milloin kaksi ääntä ovat samassa vireessä. Tässä voi käyttää apuna ilmiötä nimeltä '''huojunta'''. Huojunta ilmenee kun kaksi ääntä jotka soivat yhtäaikaa ovat melkein samassa vireessä, mutta eivät aivan. Tällöin voi kuulla eräänlaisen huojuvan äänen. Mitä enemmän äänet ovat epävireessä, sitä nopeampaa huojunta on. Jos epävirettä on hieman enemmän, huojunta on niin nopeaa että se muistuttaa pikemminkin väpätystä. 

=== Huojunta-ilmiön hyödyntäminen kitaran virityksessä ===

Huojuntaa voi käyttää hyväksi silloin kun on saatavilla jokin ääni johon kitaran kieli halutaan virittää. Esimerkki tällaisesta tilanteesta on kitaran virittäminen pianon avulla. Kitaran paksuin kieli viritetään samaan säveleen kuin pianon suuren oktaavialan E (sävel joka on kaksi oktaavia ja sekstin keski-C:n alapuolella). Tällöin pianon suuri E ja kitaran paksuin kieli laitetaan soimaan yhtäaikaa. Jos kitaran kieli on hieman eri vireessä kuin piano, kuuluu huojunta-ääni. Nyt kitaran kieltä viritetään kunnes huojunta tuntuu loppuvan ja ääni kuulostaa siltä, kuin se ikään kuin seisoisi paikoillaan. 

Virityskoneistoa käännetään oikeaan suuntaan silloin kun huojunta hidastuu. Jos huojunta nopeutuu, virityskoneistoa käännetään väärään suuntaan. 


== Kitaran virittäminen otelaudan avulla ==

Kitaran virittämisessä voi käyttää hyödyksi kitaran otelautaa. Tämä perustuu siihen että kitaralla saman sävelen voi yleensä soittaa useilla eri tavoilla, eri kieliltä. Yksi perinteinen viritysmenetelmä on seuraavanlainen:

* Paksuimman E-kielen 5. nauhalta saa saman sävelen kuin vapaasti soivasta A-kielestä. Soitetaan näitä siis yhtäaikaa, ja viritetään A-kieli niin että huojuntaa ei kuulu. Kun A-kieli on vireessä, siirrytään eteenpäin.

* A-kielen 5. nauhalta taas saa saman sävelen kuin vapaasti soivasta D-kielestä. Soitetaan näitä siis yhtäaikaa, ja viritetään D-kieli niin että huojuntaa ei kuulu. Kun D-kieli on vireessä, siirrytään eteenpäin. 

* D-kielen 5. nauhalta taas saa saman sävelen kuin vapaasti soivasta G-kielestä. Soitetaan näitä siis yhtäaikaa, ja viritetään G-kieli niin että huojuntaa ei kuulu. Kun G-kieli on vireessä, siirrytään eteenpäin. 

* Ylläolevan perusteella voi päätellä tietyn toistuvan kuvion jonka perusteella virittäminen tehdään, mutta tässä kohdassa kuvion säännöllisyys rikkoutuu, koska G-kielellä 4. nauha onkin se josta saa saman sävelen kuin vapaasti soivasta B-kielestä. Viritetään B-kieli ja siirrytään eteenpäin. 

* B-kielellä säännöllisyys taas palaa, eli B-kielen 5. nauhalta saa saman sävelen kuin vapaasti soivasta E-kielestä. 

* Nyt kaikki kielet on viritetty. 

Jotta tällä viritysmenetelmällä kitaran saisi samaan vireeseen kuin viritysmittarilla, on paksuimman E-kielen oltava valmiiksi oikeassa vireessä. Tästä ei kuitenkaan suuremmin tarvitse välittää, sillä kitara soi kyllä kauniisti ja vireisesti vaikka kielet eivät juuri oikeassa viritysmittarin mukaisessa vireessä olisikaan, kunhan kaikki kielet ovat toisiinsa nähden hyvässä vireessä, mikä tällä viritysmenetelmällä juuri saavutetaan. Oikeasta vireestä tarvitsee huolehtia vasta sellaisessa tilanteessa jossa soitetaan muiden soitinten kanssa. Tällöin on tärkeää että kaikki soittimet on viritetty samaan vireeseen. 

Tässä vielä kaaviokuva edellämainitusta viritysmenetelmästä. 
&lt;pre&gt;

e|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|
B|-----|-----|-----|-----|--e--|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|
G|-----|-----|-----|--B--|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|
D|-----|-----|-----|-----|--G--|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|
A|-----|-----|-----|-----|--D--|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|
E|-----|-----|-----|-----|--A--|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|
&lt;/pre&gt;


== Kitaran virittäminen huiluäänillä ==
Kitaran virittämisessä voi käyttää apuna huiluääniä. Huiluäänet ovat puhtaampia ja selvempiä kuin kielten normaali ääni, joten huojunta-ilmiön kuuleminen on huiluäänillä helpompaa.

Huiluääni otetaan siten, että kieltä kosketetaan kevyesti sormella nauhan kohdalta ja samanaikaisesti toisen käden sormella tai plektralla näpätään kieli soimaan. Sormi irroitetaan heti kielestä. Kieltä ei siis paineta lainkaan. 


* Paksuimman E-kielen 5. nauhalta saa huiluäänen joka on sama sävel kuin A-kielen 7. nauhalta saatava huiluääni. Soitetaan näitä huiluääniä siis yhtäaikaa, ja viritetään A-kieli niin että huojuntaa ei kuulu. Kun A-kieli on vireessä, siirrytään eteenpäin. 

* A-kielen 5. nauhalta saa huiluäänen joka on sama sävel kuin D-kielen 7. nauhalta saatava huiluääni. Soitetaan näitä huiluääniä siis yhtäaikaa, ja viritetään D-kieli niin että huojuntaa ei kuulu. Kun D-kieli on vireessä, siirrytään eteenpäin. 

* D-kielen 5. nauhalta saa huiluäänen joka on sama sävel kuin G-kielen 7. nauhalta saatava huiluääni. Soitetaan näitä huiluääniä siis yhtäaikaa, ja viritetään G-kieli niin että huojuntaa ei kuulu. Kun G-kieli on vireessä, siirrytään eteenpäin. 

* G-kieleltä B-kielelle siirryttäessä säännönmukaisuus taas rikkoontuu, joten B-kieli täytyy virittää esimerkiksi G-kielen 4. nauhalta saatavan sävelen mukaan. Kun B-kieli on vireessä, siirrytään eteenpäin. 

* B-kielen 5. nauhalta saa huiluäänen joka on sama sävel kuin ohuen e-kielen 7. nauhalta saatava huiluääni. Soitetaan näitä huiluääniä siis yhtäaikaa, ja viritetään ohut e-kieli niin että huojuntaa ei kuulu. Kun  ohut e-kieli on vireessä, on viritys valmis. 

Tässä vielä kaaviokuva edellämainitusta viritysmenetelmästä. 
&lt;pre&gt;
e|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----B-----|-----|-----|-----|-----|
B|-----|-----|-----|-----|-----B-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|
G|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----D-----|-----|-----|-----|-----|
D|-----|-----|-----|-----|-----D-----|-----A-----|-----|-----|-----|-----|
A|-----|-----|-----|-----|-----A-----|-----E-----|-----|-----|-----|-----|
E|-----|-----|-----|-----|-----E-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|
&lt;/pre&gt;

== Kitaran perusvireen löytämiseen käytettäviä apuvälineitä ==
[[Kuva:Stimmgabel.jpg|thumb|äänirauta|75px|right]]
Kitara voidaan virittää perusvireeseen äänirautojen sekä muiden apuvälineiden, kuten virityspillien, avulla. 

Ääniraudasta lähtevä ääni A, (440Hz), vastaa kitaran ohuimman e-kielen viidettä väliä. Ohuimman e-kielen viides nauhaväli siis säädetään kitaran virityskoneistosta soimaan samalla taajuudella kuin äänirauta, ja loput kielet viritetään käyttäen ohutta e-kieltä vertailukohtana. 
&lt;pre&gt;
                            A=440Hz
e|-----|-----|-----|-----|--A--|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|
B|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|
G|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|
D|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|
A|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|
E|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|
&lt;/pre&gt;

Virityspilleissä voi olla yhdessä kuusi pilliä joista jokainen vastaa yhtä kitaran kieltä.

Kitara voidaan virittää perusvireeseen vireessä olevan pianon tai muun soittimen avulla vertailemalla pianosta lähtevää ääntä kitaran kielen ääneen.

[[Luokka:Kitarakirja|Kitaran virittäminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Master-vektorikuva kitaran sointukaavioita varten.svg</title>
    <id>3716</id>
    <revision>
      <id>16720</id>
      <timestamp>2006-08-16T11:00:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tommi S.</username>
        <id>422</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Vektorikuva josta voidaan muokata sointuotekaavioita tarpeen mukaan. 
Tehty Inkscape Vector Illustrator ohjelmalla. 
{{GFDL/Oma}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:C-duuri otekaavio.png</title>
    <id>3717</id>
    <revision>
      <id>16730</id>
      <timestamp>2006-08-16T11:03:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tommi S.</username>
        <id>422</id>
      </contributor>
      <comment>Esimerkki .png kuva joka esittää C-duuriotteen kitaralla. png kuva on tehty Inkscapen 'export bitmap' toiminnolla

Tehty Inkscape Vector Illustrator ohjelmalla.
{{GFDL/Oma}}</comment>
      <text xml:space="preserve">Esimerkki .png kuva joka esittää C-duuriotteen kitaralla. png kuva on tehty Inkscapen 'export bitmap' toiminnolla

Tehty Inkscape Vector Illustrator ohjelmalla.
{{GFDL/Oma}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Kitarakirja</title>
    <id>3719</id>
    <revision>
      <id>24643</id>
      <timestamp>2006-11-23T12:50:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:78.65 Kitara]] luokka tälle</comment>
      <text xml:space="preserve">Kitarakirjan sivut löytyvät tästä luokasta.

[[Luokka:78.65 Kitara|Kitarakirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja/Sointutaulukko/B-soinnut</title>
    <id>3721</id>
    <revision>
      <id>18436</id>
      <timestamp>2006-09-05T15:52:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin.</comment>
      <text xml:space="preserve">== B ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-2-
-4-
-4-
-4-
-2-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-7-
-7-
-8-
-9-
-9-
-7-
&lt;/pre&gt;
&lt;/table&gt;

== Bm ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-2-
-3-
-4-
-4-
-2-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-7-
-7-
-7-
-9-
-9-
-7-
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== B7 ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-2-
-4-
-2-
-4-
-2-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-7-
-7-
-8-
-7-
-9-
-7-
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== Bm7 ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-2-
-3-
-2-
-4-
-2-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-7-
-7-
-7-
-7-
-9-
-7-
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== Bmaj7 ==

&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-2-
-4-
-3-
-4-
-2-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-7-
-7-
-8-
-8-
-9-
-7-
&lt;/pre&gt;
&lt;/table&gt;

== Bsus4 ==

&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-2-
-5-
-4-
-4-
-2-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-7-
-7-
-9-
-9-
-9-
-7-
&lt;/pre&gt;
&lt;/table&gt;

[[Luokka:Kitarakirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja/Sointutaulukko/C-soinnut</title>
    <id>3722</id>
    <revision>
      <id>19542</id>
      <timestamp>2006-09-24T14:20:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Jaajaajoo|Jaajaajoo]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Jaajaajoo|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">== C ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-0-
-1-
-0-
-2-
-3-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-3-
-5-
-5-
-5-
-3-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-8-
-8-
-9-
-10-
-10-
-8-
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== Cm ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-3-
-4-
-5-
-5-
-3-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-8--
-8--
-8--
-10-
-10-
-8--
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;


== C7 ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-0-
-1-
-3-
-2-
-3-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-3-
-5-
-3-
-5-
-3-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-8-
-8-
-9-
-8-
-10-
-8-
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== Cm7 ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-3-
-4-
-3-
-5-
-3-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-8-
-8-
-8-
-8-
-10-
-8-
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== Cmaj7 ==

&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-0-
-0-
-0-
-2-
-3-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-3-
-5-
-4-
-5-
-3-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-8-
-8-
-9-
-9-
-10-
-8-
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== Csus4 ==

&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-1-
-1-
-0-
-3-
-3-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-3-
-6-
-5-
-5-
-3-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-8-
-8-
-10-
-10-
-10-
-8-
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

[[Luokka:Kitarakirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja/Sointutaulukko/D-soinnut</title>
    <id>3723</id>
    <revision>
      <id>18438</id>
      <timestamp>2006-09-05T15:53:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin.</comment>
      <text xml:space="preserve">== D ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-2-
-3-
-2-
-0-
---
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-5-
-7-
-7-
-7-
-5-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-2-
-3-
-2-
-4-
-5-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-5-
-7-
-7-
-0-
---
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-10-
-10-
-11-
-0-
---
---
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== Dm ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-1-
-3-
-2-
-0-
---
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-5-
-6-
-7-
-7-
-5-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-5-
-6-
-7-
-0-
---
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-10-
-10-
-10-
-0-
---
---
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== D7 ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-2-
-1-
-2-
-0-
---
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-5-
-7-
-5-
-7-
-5-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
---
-3-
-5-
-4-
-5-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-5-
-7-
-5-
-0-
---
---
&lt;/pre&gt;
&lt;/table&gt;

== Dm7 ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-1-
-1-
-2-
-0-
---
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-5-
-6-
-5-
-7-
-5-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
---
-3-
-5-
-3-
-5-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== Dmaj7 ==

&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-2-
-2-
-2-
-0-
---
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-5-
-7-
-6-
-7-
-5-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-2-
-2-
-2-
-4-
-5-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-5-
-7-
-6-
-0-
---
---
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== Dsus4 ==

&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-3-
-3-
-2-
-0-
---
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-5-
-8-
-7-
-7-
-5-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-5-
-8-
-7-
-0-
---
---
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

[[Luokka:Kitarakirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja/Sointutaulukko/E-soinnut</title>
    <id>3724</id>
    <revision>
      <id>24184</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:48:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jä</comment>
      <text xml:space="preserve">== E ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-0-
-0-
-1-
-2-
-2-
-0-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-7-
-9-
-9-
-9-
-7-
-0-
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== Em ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-0-
-0-
-0-
-2-
-2-
-0-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-7-
-8-
-9-
-9-
-7-
-0-
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== E7 ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-0-
-0-
-1-
-0-
-2-
-0-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-7-
-9-
-7-
-9-
-7-
-0-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-0-
-5-
-7-
-6-
-7-
-0-
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== Em7 ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-0-
-0-
-0-
-0-
-2-
-0-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-7-
-8-
-7-
-9-
-7-
-0-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-0-
-5-
-7-
-5-
-7-
-0-
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== Emaj7 ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-0-
-0-
-1-
-1-
-2-
-0-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-7-
-9-
-8-
-9-
-7-
-0-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-4-
-4-
-4-
-6-
-7-
-0-
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== Esus4 ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-0-
-0-
-2-
-2-
-2-
-0-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-7-
-10-
-9-
-9-
-7-
-0-
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

[[Luokka:Kitarakirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja/Sointutaulukko/F-soinnut</title>
    <id>3725</id>
    <revision>
      <id>24249</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:59:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jä</comment>
      <text xml:space="preserve">== F ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-1-
-1-
-2-
-3-
-3-
-1-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-8-
-10-
-10-
-10-
-8-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== Fm ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-1-
-1-
-1-
-3-
-3-
-1-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-8-
-9-
-10-
-10-
-8-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== F7 ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-1-
-1-
-2-
-1-
-3-
-1-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-8-
-10-
-8-
-10-
-8-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
---
-6-
-8-
-7-
-8-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== Fm7 ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-1-
-1-
-1-
-1-
-3-
-1-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-8-
-9-
-8-
-10-
-8-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
---
-6-
-8-
-6-
-8-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== Fmaj7 ==

&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-1-
-1-
-2-
-2-
-3-
-1-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-8-
-10-
-9-
-10-
-8-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-5-
-5-
-5-
-3-
---
---
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== Fsus4 ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-1-
-1-
-3-
-3-
-3-
-1-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-8-
-11-
-10-
-10-
-8-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-6-
-6-
-5-
-3-
---
---
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

[[Luokka:Kitarakirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja/Sointutaulukko/G-soinnut</title>
    <id>3726</id>
    <revision>
      <id>18443</id>
      <timestamp>2006-09-05T16:05:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin.</comment>
      <text xml:space="preserve">== G ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-3-
-0-
-0-
-0-
-2-
-3-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-3-
-3-
-4-
-5-
-5-
-3-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-7-
-8-
-7-
-9-
-10-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== Gm ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-3-
-3-
-3-
-0-
---
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-3-
-3-
-3-
-5-
-5-
-3-
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== G7 ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-1-
-0-
-0-
-0-
-2-
-3-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-3-
-3-
-4-
-3-
-5-
-3-
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== Gm7 ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-3-
-3-
-3-
-3-
---
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-3-
-3-
-3-
-3-
-5-
-3-
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== Gmaj7 ==

&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-2-
-0-
-0-
-0-
-2-
-3-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-3-
-3-
-4-
-4-
-5-
-3-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-7-
-7-
-7-
-5-
---
---
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-7-
-7-
-7-
-9-
-10-
---
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

== Gsus4 ==
&lt;table&gt;
&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-3-
-1-
-0-
-0-
-3-
-3-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-3-
-3-
-5-
-5-
-5-
-3-
&lt;/pre&gt;

&lt;td&gt;
&lt;pre&gt;
-8-
-8-
-7-
-5-
---
---
&lt;/pre&gt;

&lt;/table&gt;

[[Luokka:Kitarakirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja/Kitaravahvistimet ja -efektit</title>
    <id>3727</id>
    <revision>
      <id>27549</id>
      <timestamp>2007-01-04T22:41:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>84.248.92.189</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Kitaravahvistimet */</comment>
      <text xml:space="preserve">== Kitaravahvistimet ==

'''Esivahvistin ja säädöt''' 

 	 
'''Päätevahvistin ja koteloinnit'''

== Kitaraefektit ==
'''Särö'''  ''distortion, drive, overdrive''
 
* Yleisin kitaraefekti
* Käytetään monissa genreissä (esim. rock, hevi ja blues) 
* Vahvistimesta särön saa päälle ''Drive''- tai ''Overdrive''-napilla
* Voimakkuutta säädetään yleensä ''Gain''-nupilla

'''Kaiku'''  ''reverb''

* Kestoa säädetään ''Reverb''-nupilla

'''Viive'''  ''delay''     	 

* Monistaa äänen ja toistaa viiveellä alkuperäisen jälkeen

'''Kompressori'''  ''compressor''

* Tasaa äänenvoimakkuuseroja
* Käytetään usein huiluäänten voimistamiseen

[[Luokka:Kitarakirja|Kitaravahvistimet ja -efektit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja/Kitara-aiheisia linkkejä</title>
    <id>3729</id>
    <revision>
      <id>27529</id>
      <timestamp>2007-01-04T20:50:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>84.248.92.189</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">== Luetteloita kitaristeista ==

sivulle parempi nimi, koska ei koske pelkkiä kitaristeja...

*[[w:Luettelo kitaristeista|Luettelo kitaristeista]]
*[[w:Luokka:Suomalaiset kitaristit|Luettelo suomalaisista kitaristeista]]
*[[w:Luokka:Kitaristit|Kitaristit maittain]]

*[[:en:w:Guitarist|Englanninkielisen Wikipedian artikkeli kitaristeista]]
*[[:en:w:List of guitarists|List of guitarists]] 
*[[:en:w:Category:Guitarists|Guitarists]]

== Kitaravalmistajia ==
'''Wikipediassa'''
*[[w:Fender|Fender]]
*[[w:Squier|Squier]]
*[[w:Gibson|Gibson]]
*[[w:Epiphone|Epiphone]]
*[[w:Ibanez|Ibanez]]
*[[w:Ruokangas|Ruokangas]]

'''Valmistajien omat sivut'''
* [http://www.fender.com/ Fender]
* [http://www.squierguitars.com/ Squier], osa Fender-yhtiötä
* [http://www.gibson.com/ Gibson]
* [http://www.epiphone.com/ Epiphone], osa Gibson-yhtiötä
* [http://www.ibanez.com/ Ibanez]
* [http://www.yamaha.com/ Yamaha]
* [http://www.takamine.com/ Takamine]
* [http://www.taylorguitars.com/ Taylor]
* [http://www.espguitars.com/ ESP Guitar Company]
* [http://jacksonguitars.com/ Jackson Guitars]
* [http://www.landola.fi/ Landola]
* [http://www.ruokangas.fi/ Ruokangas]

== Vahvistinvalmistajia ==
Marshall, Peavey, Fender, Engl, Laney, Vox, Line6, Mesa, Orange yms...

== Kitaran soittoon keskittyneitä sivustoja ==
* [http://muusikoiden.net/ Muusikoiden.net] Monipuolinen musiikin harrastajien sivusto.
* [http://juhaa.propelli.cop.fi/yk// Ykköskitara]
[[Luokka:Kitarakirja|Kitara-aiheisia linkkejä]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Master-vektorikuva kitaran sointukaavioita varten.v2.svg</title>
    <id>3732</id>
    <revision>
      <id>17033</id>
      <timestamp>2006-08-17T09:52:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tommi S.</username>
        <id>422</id>
      </contributor>
      <comment>Vektorikuva josta voidaan muokata sointuotekaavioita tarpeen mukaan. 
Tehty Inkscape Vector Illustrator ohjelmalla. 
v.2 Lisätty yksi nauhaväli mahdollisia pitkälle kurkottavia sointuotteita varten. 
{{GFDL/Oma}}</comment>
      <text xml:space="preserve">Vektorikuva josta voidaan muokata sointuotekaavioita tarpeen mukaan. 
Tehty Inkscape Vector Illustrator ohjelmalla. 
v.2 Lisätty yksi nauhaväli mahdollisia pitkälle kurkottavia sointuotteita varten. 
{{GFDL/Oma}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>C++</title>
    <id>3734</id>
    <revision>
      <id>26643</id>
      <timestamp>2006-12-21T04:31:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tronic</username>
        <id>606</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikon &quot;sisältö&quot; typo korjattu, Moderni C++ kuvausta muutettu.</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size: 430%; text-align: center; margin: 32pt 0 24pt 0; letter-spacing: 7pt;&quot;&gt;C++&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;font-size: 200%; text-align: center; margin: 24pt 0;&quot;&gt;Ohjelmointiopas ja vakiokirjaston perusteet.&lt;/div&gt;

----


C++ on yksi tärkeimmistä kaupallisessa ohjelmistokehityksessä käytettävistä ohjelmointikielistä. Bjarne Stroustrup kehitti C++:n 1980-luvulla ja sen standardi vahvistettiin vuonna 1998. Bjarne kehitti ohjelmointikielen [[C]]-kielestä lisäämällä siihen muun muassa olio-ohjelmointiin ja geneerisyyteen liittyviä ominaisuuksia. Olio-ohjelmoinnissa maailma mallitetaan itsenäisiksi olioiksi, jotka voivat periä ominaisuuksilta muilta olioluokilta. Oliot voivat kommunikoida vain viesteillä, metodeilla, niiden tilaa ei voi muuten kysellä. Olio-ohjelmoinnissa tärkeää on koodin uudelleenkäytettävyys eri tarkoituksiin, ei enää ohjelman kääntyminen tehokkaaksi konekieleksi.

C++ sisältää mm. luokat, periytymisen, mallit (templates) ja poikkeukset. C++ perustuu C-kieleen siten, ettei kieltä ole suunniteltu uudelleen, vaan uusia ominaisuuksia on lisätty. Monet C:llä kirjoitetut ohjelmat ovat samalla myös kelvollista C++:aa. Eivät kuitenkaan kaikki, mm. varattujen sanojen eroavaisuuksien ja tarkemman tyyppitarkistuksen vuoksi. C++-kielen suunnittelun eräänä pääperiaatteena on ollut kaiken ylimääräisen suorituksenaikaisen koodin jättäminen pois, joten kieleen itseensä ei ole esimerkiksi sisällytetty roskienkeräystä.

__TOC__

==Sisältö==

* [[/Kuinka pääset alkuun/]]
* [[/Peruskäsitteet/]]
* [[/Muuttujat/]]
* [[/Ohjausrakenteet/]]
* [[/Moderni C++/]] (toistaiseksi pahasti keskeneräinen C++-kirja)

== Katso myös ==
* [http://www.sgi.com/tech/stl/ Standard Template Library Programmer's Guide] (englanniksi)
* [http://cppreference.com/ C/C++ Reference] (englanniksi)

==To-do-list==

* [[/To-do-list/]]

[[Luokka:C++]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Master-vektorikuva kitaran sointukaavioita varten.2.1.svg</title>
    <id>3736</id>
    <revision>
      <id>17082</id>
      <timestamp>2006-08-17T16:49:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tommi S.</username>
        <id>422</id>
      </contributor>
      <comment>Vektorikuva josta voidaan muokata sointuotekaavioita tarpeen mukaan. 
Tehty Inkscape Vector Illustrator ohjelmalla. 
* v.2 Lisätty yksi nauhaväli mahdollisia pitkälle kurkottavia sointuotteita varten. 
* v.2.1 Korjattu pieni virhe
{{GFDL/Oma}}</comment>
      <text xml:space="preserve">Vektorikuva josta voidaan muokata sointuotekaavioita tarpeen mukaan. 
Tehty Inkscape Vector Illustrator ohjelmalla. 
* v.2 Lisätty yksi nauhaväli mahdollisia pitkälle kurkottavia sointuotteita varten. 
* v.2.1 Korjattu pieni virhe
{{GFDL/Oma}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Ylläpitäjät/Käytäntöjä</title>
    <id>3737</id>
    <revision>
      <id>21691</id>
      <timestamp>2006-10-22T15:18:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Suojaamiskäytäntö */  Wikikirjasto ei pedia</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä sivu sisältää [[Wikikirjasto:Ylläpitäjät|ylläpitäjille]] tarkoitettuja yleisiä käytäntöjä eri tilanteisiin.

'''[[Wikikirjasto:Ylläpitäjät/Opas|Ylläpitäjän opas]]''' sisältää käytännön ohjeet ylläpitäjien tehtäviä varten.

==Estokäytäntö==

Estokäytäntö koskee kaikkia käyttäjiä. Käytännön mukaisesti estetty ylläpitäjä ei voi poistaa itseensä kohdistuvaa estoa.

===Useita vandalisointeja===
Vandaalin muokkaukset estetään tyypillisesti aluksi 24 tunniksi. Jos kyseessä on staattinen IP-osoite tai vandalismi ei osoita laantumisen merkkejä, ylläpitäjä voi estää yksittäisiä IP-osoitteita mielekkääksi näkemäkseen ajaksi, ei yleensä kuitenkaan pidemmäksi ajaksi kuin yhdeksi kuukaudeksi.

===Palautussota===
Käyttäjät, jotka palauttavat saman artikkelin useita kertoja (pois lukien [[w:Wikipedia:Vandalismi|vandalismin]] poisto) saman vuorokauden sisällä, estetään siihen asti kunnes tilanne on rauhoittunut.

===Sääntöjen vastainen käyttäjätunnus===
[[w:Wikipedia:Käyttäjätunnus|Sääntöjen vastainen käyttäjätunnus]] vaihdetaan (yleensä käyttäjän toiveiden mukaisesti).

===Muut kohteet===
'''Luvattomat botit''' ja '''anonyymivälityspalvelimet''' estetään pysyvästi.

==Poistokäytäntö==
'''[[:Luokka:Roskaa|Roskan]]''' saa poistaa välittömästi.

Vandalismiartikkelin poiston yhteydessä on hyvä kirjoittaa käyttäjän keskustelusivulle kommentti, sillä poistettu sivu ei näy luettelossa käyttäjän muokkauksista.

Ylläpito poistaa sivulla [[Wikikirjasto:Poistettavat sivut]] poistettavaksi hyväksytyt artikkelit.

==Palauttamiskäytäntö==
'''[[w:Vandalismi|Vandalismi]]''' ja muut artikkelin sisältöä vakavasti häiritsevät muokkaukset palautetaan.

Massavandalisoinnin yhteydessä ylläpitäjä voi palauttaa artikkelit ''hiljaisesti'' niin, ettei palautuksesta eikä alkuperäisestä vandalisoinnista tule viestiä Tuoreet muutokset -sivulle. Hiljainen palautus toimii siten, että vandaalia koskevan Käyttäjän muokkaukset -toimintosivun osoitteeseen lisätään &lt;tt&gt;&amp;bot=1&lt;/tt&gt;, seuraavaan tapaan:

 &lt;nowiki&gt;http://fi.wikibooks.org/wiki/Special:Contributions?target=ErittäinYritteliäsVandaali&amp;bot=1&lt;/nowiki&gt;

Tällä sivulla olevien palautuslinkkien käytöstä ei tule huomautusta Tuoreet muutokset -sivulle.

==Suojaamiskäytäntö==

Wikikirjaston toiminnan kannalta tärkeät sivut, kuten oleelliset [[Malline|mallineet]], suojataan tarpeen mukaan. Artikkeli, jota vandalisoi huomattavasti eri henkilöt, voidaan suojata tilapäisesti sopivan pituiseksi ajaksi.

On suositeltavaa, ettei ylläpitäjä suojaa sellaista kiistanalaista artikkelia, jonka muokkausriidassa kyseinen ylläpitäjä on osallisena. Tämä ei koske suojaamista [[w:Wikipedia:Vandalismi|vandalismin]] torjunnassa.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Estonäppäin.png</title>
    <id>3738</id>
    <revision>
      <id>25904</id>
      <timestamp>2006-12-10T15:11:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{{GFDL}}

Kuva sivulle Wikikirjasto:Ylläpitäjät/Opas.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Ylläpitäjät/Opas</title>
    <id>3739</id>
    <revision>
      <id>17093</id>
      <timestamp>2006-08-17T17:35:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tämä '''opas [[Wikikirjasto:Ylläpitäjät|ylläpitäjille]]''' sisältää ohjeita ylläpitäjien päivittäisiä tehtäviä varten. Opas sisältää ohjeita myös tehtäviin, joita voivat tehdä kaikki käyttäjät; ainoastaan sellaiset tehtävät, jotka vaativat vain ylläpitäjien käytössä olevia työkaluja (esimerkiksi sivun poisto) on varattu yksinomaan ylläpitäjille.

==Poistettavat sivut==
Kun poistoehdotuksesta on kulunut yksi viikko, ehdotus tulee käsitellä äänestyksen mukaisesti. Jos artikkeli on päätetty poistaa, ylläpitäjä poistaa artikkelin. Jos artikkeli päätettiin säilyttää, ylläpitäjä poistaa artikkelin ylälaidasta poistettava-mallineen ja lisää artikkelin keskustelusivulle mallineen &lt;nowiki&gt;{{Säilytetty|ehdotuksen syy}}&lt;/nowiki&gt;. Kummassakin tapauksessa pitää myös:
#Mennä kyseessä olevalle äänestysalasivulle ja lisätä koodin alkuun malline &lt;nowiki&gt;{{poistoarkisto|tehty toimenpide ~~~~}}&lt;/nowiki&gt; missä ''tehty toimenpide'' on yleensä joko ''poistettu'' tai ''säilytetty''.
#Poistaa asiaankuuluva rivi sivun [[Wikikirjasto:Poistettavat sivut]] lähdekoodista.

==Käyttäjän estäminen==
[[Kuva:Estonäppäin.png|400px|thumb|right|Estonäppäin [[Special:Recentchanges|Tuoreissa muutoksissa]]]]
Käyttäjän voi estää kahdella tavalla:
*Suoraan käyttäjän tekemän muutoksen kautta Tuoreet muutokset -sivulla olevan ''esto''-näppäimen kautta.
*Sivulla [[Toiminnot:Blockip]].
Kummallakin tavalla esiin tulee lomake, johon syötetään IP-osoite (tai käyttäjätunnus) ja eston kestoaika.

Käyttäjän estämisestä on yleensä syytä tehdä merkintä käyttäjän keskustelusivulle.

==Roskan poistaminen==
Käyttäjien merkitsemät roska-artikkelit ja -kuvat löytyvät luokasta [[:Luokka:Roskaa]]. Roskaksi merkityn artikkelin historiasta kannattaa tarkistaa, ettei artikkelista ole aiempia asiallisia versioita.

Lyhyihin roska-artikkeleihin poistosyyksi ehdotetaan automaattisesti sivun sisältöä, mikä yleensä riittää. Pitempiä artikkeleita poistettaessa syyksi pitää itse kirjoittaa ''roskaa'' tai vastaava syy.

Huomaa: jos roska-artikkeli sisältää arkaluontoisia tai loukkaavia tietoja, kuten esimerkiksi ihmisten yhteystietoja, niiden jättäminen poistosyy-kenttään tallettaa ne poistolokiin ja sitä kautta hakukoneisiin. Tällaisessa tapauksessa poistosyy tulee kirjoittaa itse.

==Sivun suojaaminen==
*'''Muokkaussodan kohde''' tai '''monien käyttäjien kiivaasti vandalisoima artikkeli''' (kts. [[w:Wikipedia:Muokkaussota]]) suojataan ja merkitään &lt;nowiki&gt;{{suojattu}}&lt;/nowiki&gt;-mallineella niin pitkäksi aikaa että tilanne rauhoittuu. 
*'''Toiminnan kannalta oleelliset sivut''', kuten [[Etusivu]], suojataan pysyvästi ja &lt;u&gt;keskustelusivulle&lt;/u&gt; lisätään &lt;nowiki&gt;{{pysyvästi-suojattu}}&lt;/nowiki&gt;-malline.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Java</title>
    <id>3740</id>
    <revision>
      <id>26810</id>
      <timestamp>2006-12-24T06:00:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Alkeet</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Java''' on Sun Microsystemsin kehittämä laaja teknologiaperhe ja ohjelmistoalusta, johon kuuluu mm. laitteistoriippumaton oliopohjainen ohjelmointikieli, ajoaikainen ympäristö virtuaalikoneineen ja luokkakirjastoineen. Sun on ilmoittanut Javan julkaisusta vapaana ohjelmistona GPL-lisenssillä. Java-alusta on käytössä noin 3,8 miljardissa laitteessa matkapuhelimista supertietokoneisiin.

==Sisällys==
* [[/Alkeet/]]
* [[Java/Syntaksi|Syntaksi]]

==Aiheesta muualla==

{{Wikipedia|Java|Java}}

{{Tynkä}}

[[Luokka:Java]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:C++</title>
    <id>3741</id>
    <revision>
      <id>17106</id>
      <timestamp>2006-08-17T20:54:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Energiatekniikka</title>
    <id>3742</id>
    <revision>
      <id>17111</id>
      <timestamp>2006-08-18T05:12:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:62.67 Elektroniikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja/Kitaran soittaminen</title>
    <id>3743</id>
    <revision>
      <id>27924</id>
      <timestamp>2007-01-13T19:30:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>84.248.92.189</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Plektralla näppääminen */</comment>
      <text xml:space="preserve">* Miten kitaraa soitetaan 
**Miten yksittäisiä säveliä soitetaan 
**Näppäily plektralla ja sormilla
**Jokainen sormi omalla nauhalla
**Peukalo kaulan takana keskellä vai päällä &quot;kurkkimassa&quot; otelaudan puolelle
**Bend ja vibrato

*Miten sointuja soitetaan 
**Avoimet soinnut
**Barre-soinnut

Kitaran soittaminen voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen, jotka poikkeavat toisistaan soittotekniikan osalta. Näistä osa-alueista voidaan käyttää nimiä yksittäisten sävelten soittaminen, ja sointujen soittaminen. 

Yksittäisiä säveliä soitettaessa otelautakäden sormella painetaan kieltä otelaudalla olevaa nauhaa vasten, ja toisella kädellä näpätään kieli soimaan. 

Sointuja soitettaessa otelautakäden sormet asetetaan otelaudalle niin kutsuttuun sointuotteeseen, ja toisella kädellä näpätään soimaan useampia kieliä kerralla. 


= Yksittäisten sävelten soittaminen =

Yksittäisiä säveliä soitettaessa otelautakäden sormella painetaan kieltä otelaudalla olevaa nauhaa vasten, ja toisella kädellä näpätään kieli soimaan. 


==Sormitus asemat==

Kitaran otelauta voidaan kuvitella kolmena eri asemana, niin että yksi sormi soittaa aina yhden nauhavälin. Tällä menetelmällä päästään käsiksi kaikkiin otelaudan nuotteihin. 

*asema 1=etusormi 1. nauhalle
*asema 5=etusormi 5. nauhalle
*asema 9=etusormi 9. nauhalle

&lt;pre&gt;
Alla olevassa otelautakuvassa on esimerkki 5 asemasta (sormet 5-8 nauhoille)

1=etusormi
2=keskisormi
3=nimetön
4=pikkurilli

 |..1.....2.....3.....4..|..1.....2.....3.....4..|..1.....2.....3.....4..|

e|-----|-----|-----|-----|--A--|-----|--H--|--C--|-----|-----|-----|-----|
B|-----|-----|-----|-----|--E--|--F--|-----|--G--|-----|-----|-----|-----|
G|-----|-----|-----|-(H)-|--C--|-----|--D--|-----|-----|-----|-----|-----|
D|-----|-----|-----|-----|--G--|-----|--A--|-----|-(H)-|-----|-----|-----|
A|-----|-----|-----|-----|--D--|-----|--E--|--F--|-----|-----|-----|-----|
E|-----|-----|-----|-----|--A--|-----|--H--|--C--|-----|-----|-----|-----|
&lt;/pre&gt;

== Kielten näppääminen ==

Kieliä voi näpätä sormilla, tai plektralla, joka on kädessä pidettävä ohut läpyskä. 

Sormillä näppäilyä käytetään usein klassisen kitaran soittamisessa, ja klassista musiikkia klassisella kitaralla soitettaessa on sormilla näppäily ainoa oikea perinteinen soittotapa. Myös sähkökitaraa tai akustista teräskielistä kitaraa voi näppäillä sormilla, mutta tämä on vähemmän käytetty soittotapa.  

Plektralla näppäilyä käytetään usein sähkökitaraa ja teräskielistä akustista kitaraa soitettaessa. Myös klassista kitaraa voi näppäillä plektralla, ja tätä tapaa käyttävät useat sähkökitaran soittajat jotka joskus soittavat klassista kitaraa. 

=== Sormilla näppääminen ===

=== Plektralla näppääminen ===
[[Kuva:Playing guitar.jpg|300px|right]]
Plektra(''pick'', ''plectrum'') on pieni ja ohut muovin pala, jota käytetään kielten näppäilyyn sormien sijasta. Plektraa pidetään yleensä etusormen ja peukalon välissä niin, että etusormen pää on koukistunut peukalon suuntaisesti. Plektran kärjestä tulisi näkyä noin 1/3. Plekrakäden muiden sormen asennolla ei ole väliä; ne voivat ottaa tukea kitaran rungosta tai olla nyrkissä, kuten jazzia soittaessa on tapana. 


'''Pikkaustekniikoita:'''

* '''Ylös- tai alaspikkaus''' ''up or down-picking''
Plektra osuu kieleen joka iskulla vain yhdestä suuntaa, usein alaspäin lyötäessä. 
Käytetään erityisesti voimasointuja soitettaessa.

* '''Vuoropikkaus''' ''alternate picking''
Plektra osuu kieleen vuorotellen ylhäältä ja alhaalta. Säästää rannetta ja nopeuttaa 
pikkaamista verrattuna pelkkään ylös- tai alaspikkaukseen.

= Sointujen soittaminen =

Sointuja soitettaessa käytetään useita otelautakäden sormia yhtäaikaa. Sormilla muodostetaan sointuote, ja kun ote on muodostettu, voidaan sointua soittaa toisella kädellä kieliä näppäämällä tai komppaamalla.

== Avosoinnut ==

Avosointujen ja barre-sointujen suurin ero on se, että avosointuja soitettaessa hyödynnetään kitaran vapaita kieliä. Aloittelevan kitaristin onkin helpompi lähteä avosoinnuista liikkeelle, koska barre-soinnuissa tarvitaan enemmän voimaa sormiin, jotta voitaisiin painaa monta kieltä samanaikaisesti. 

'''Duurisoinnut'''  

Duurisoinnut koostuvat asteikon 1. 3. ja 5. (priimi, terssi, kvintti) sävelestä ja niitä merkataan isoilla kirjaimilla (esim. C-duurisointu = C). Taulukon F- ja H-soinnut eivät varsinaisesti ole avosointuja vaan yksinkertaistettuja barre-sointuja, koska avosointuina niitä ei ole mahdollista soittaa. 

Sointutaulukossa ''x'' tarkoittaa, että kieltä ei soiteta tai se kuoletetaan. ''o'' merkitsee sormen paikkaa otelaudalla. Kielten nimien(EADGHE) vieressä olevat ''o'' tarkoittaa, että kieli soi vapaana. F-soinnusta voi jättää suluissa olevan nuotin pois, koska se on priimi eli soinnun luonne ei muutu.

&lt;pre&gt;
C                          D                         E
 
E-o|-----|-----|-----|-   E--|-----|--o--|-----|-   E-o|-----|-----|-----|-  
B--|--o--|-----|-----|-   B--|-----|-----|--o--|-   B-o|-----|-----|-----|-
G-o|-----|-----|-----|-   G--|-----|--o--|-----|-   G--|--o--|-----|-----|-
D--|-----|--o--|-----|-   D-o|-----|-----|-----|-   D--|-----|--o--|-----|-
A--|-----|-----|--o--|-   A-x|-----|-----|-----|-   A--|-----|--o--|-----|-
E-x|-----|-----|-----|-   E-x|-----|-----|-----|-   E-o|-----|-----|-----|-
 
F                          G                         A

E--|-(o)-|-----|-----|-   E--|-----|-----|--o--|-   E-o|-----|-----|-----|-  
B--|--o--|-----|-----|-   B-o|-----|-----|-----|-   B--|-----|--o--|-----|-
G--|-----|--o--|-----|-   G-o|-----|-----|-----|-   G--|-----|--o--|-----|-
D--|-----|-----|--o--|-   D-o|-----|-----|-----|-   D--|-----|--o--|-----|-
A-x|-----|-----|-----|-   A--|-----|--o--|-----|-   A-o|-----|-----|-----|-
E-x|-----|-----|-----|-   E--|-----|-----|--o--|-   E-x|-----|-----|-----|-
 
H
 
E--|-----|--o--|-----|-----|  
B--|-----|-----|-----|--o--|  
G--|-----|-----|-----|--o--|  
D-x|-----|-----|-----|-----|  
A-x|-----|-----|-----|-----|  
E-x|-----|-----|-----|-----|   

&lt;/pre&gt;

'''Mollisoinnut'''  

Mollisoinnut eroavat duurisoinnuista ainoastaan 3.(terssi) sävelen perusteella. Duurisoinnussa terssi on suuri (1. 3. 5.), kun taas mollisoinnussa pieni (1. 3b. 5.). Mollisointuja merkataan isolla kirjaimella ja pienellä m:llä (esim. A-mollisointu = Am).

Sointutaulukon soinnuista ainakin Cm ja Gm olisi järkevämpää ja ehkä helpompaakin soittaa barre-sointuina.
&lt;pre&gt;
Cm                        Dm                        Em
 
E-x|-----|-----|-----|-   E--|--o--|-----|-----|-   E-o|-----|-----|-----|-  
B-x|-----|-----|-----|-   B--|-----|-----|--o--|-   B-o|-----|-----|-----|-
G-o|-----|-----|-----|-   G--|-----|--o--|-----|-   G-o|-----|-----|-----|-
D--|--o--|-----|-----|-   D-o|-----|-----|-----|-   D--|-----|--o--|-----|-
A--|-----|-----|--o--|-   A-x|-----|-----|-----|-   A--|-----|--o--|-----|-
E-x|-----|-----|-----|-   E-x|-----|-----|-----|-   E-o|-----|-----|-----|-
 
Fm                        Gm                        Am

E--|-(o)-|-----|-----|-   E-x|-----|-----|-----|-   E-o|-----|-----|-----|-  
B--|--o--|-----|-----|-   B-x|-----|-----|-----|-   B--|--o--|-----|-----|-
G--|--o--|-----|-----|-   G-o|-----|-----|-----|-   G--|-----|--o--|-----|-
D--|-----|-----|--o--|-   D-o|-----|-----|-----|-   D--|-----|--o--|-----|-
A-x|-----|-----|-----|-   A--|--o--|-----|-----|-   A-o|-----|-----|-----|-
E-x|-----|-----|-----|-   E--|-----|-----|--o--|-   E-x|-----|-----|-----|-
 
Hm
 
E--|-----|--o--|-----|-----|  
B--|-----|-----|--o--|-----|  
G--|-----|-----|-----|--o--|  
D-x|-----|-----|-----|-----|  
A-x|-----|-----|-----|-----|  
E-x|-----|-----|-----|-----|   

&lt;/pre&gt;

'''Septimisoinnut'''

Septimisoinnut muodostuvat asteikon 1. 3. ja 5. sävelten lisäksi asteikon 7.(septimi) sävelestä. Perusseptimisointuja on neljä erilaista:

*'''Duuripienseptimi eli dominanttiseptimi''' muodostuu duurisoinnusta (1. 3. 5.) ja pienestä septimistä (7b.). Sointua merkitään isolla kirjaimella ja 7:llä (esim. F-duuripienseptimi = F7).

*'''Duurisuurseptimi''' muodostuu duurisoinnusta (1. 3. 5.) ja suuresta septimistä (7.). Sointua merkitään isolla kirjaimella ja maj7:llä, joskus myös pelkällä maj:lla (esim. G-duurisuurseptimi = Gmaj7).

*'''Mollipienseptimi eli molliseptimi''' muodostuu mollisoinnusta (1. 3b. 5.) ja pienestä septimistä (7b.). Sointua merkitään isolla kirjaimella, pienellä m:llä ja 7:llä (esim. A-mollipienseptimi = Am7).

*'''Mollisuurseptimi''' muodostuu mollisoinnusta (1. 3b. 5.) ja suuresta septimistä (7.). Sointua merkitään isolla kirjaimella, pienellä m:llä ja maj7:llä, myös pelkkä maj mahdollinen (esim. H-mollisuurseptimi = Hm maj7 tai Hmmaj7).

Sointujen sormitukset löytyvät [[Kitarakirja/Sointutaulukko|sointutaulukosta]].

Vinkkejä:

*Septimisoinnut ovat helppoja muistaa barre-soinnuilla
*Jos et osaa jotain septimisointua, voit soittaa sen tilalla tavallisen duuri- tai mollisoinnun(leirinuotiolla eroa ei huomaa).

== Barre-soinnut ==

Barre-sointuja käytetään, kun halutaan soittaa jokin sointu toisesta asemasta tai jos ei ole aikaa tai halua selvittää miten jokin sointu soitetetaan 1. asemasta. Käytännössä barre-soinnut perustuvat kahteen avosointuun, E:hen ja A:han. Sointuja siirretään kaulalla niin että vasemman käden etusormi painaa [[w: Capo|capon]] lailla kieliä samalla muuttaen soinnun sävellajia.


Esim.

&lt;pre&gt;

E  ------------------------&gt;  F      etusormi painaa kaikkia kieliä samanaikaisesti
                                    V 
E-o|-----|-----|-----|-       E--|--o--|-----|-----|-    
B-o|-----|-----|-----|-       B--|--o--|-----|-----|-
G--|--o--|-----|-----|-  --&gt;  G--|-----|--o--|-----|-
D--|-----|--o--|-----|-  --&gt;  D--|-----|-----|--o--|-
A--|-----|--o--|-----|-       A--|-----|-----|--o--|-
E-o|-----|-----|-----|-       E--|--o--|-----|-----|-
                                 
A  ------------------------&gt;  H
                                  2. väli
E-o|-----|-----|-----|-       E--|-(o)-|-----|-----|- 
B--|-----|--o--|-----|-       B--|-----|-----|--o--|-
G--|-----|--o--|-----|-  --&gt;  G--|-----|-----|--o--|-
D--|-----|--o--|-----|-  --&gt;  D--|-----|-----|--o--|-
A-o|-----|-----|-----|-       A--|--o--|-----|-----|-
E-x|-----|-----|-----|-       E-x|-----|-----|-----|-
 
Jos sormesi eivät mahdu kunnolla soittamaan A-duurista johdettuja barreita voit soittaa soinnun
kolme keskimmästä kieltä keskisormen barree-otteella. Näin ensimmäiseltä kieleltä jää yksi sävel
(kvintti) pois. 

&lt;/pre&gt;

Barre-sointujen käyttö helpottaa sointujen muodostamista. Jos esimerkiksi pitäisi soittaa G-mollisointu, niin otetaan E-mollisointu ja siirretään se etusormen avulla kolmannelle nauhalle yllä mainittujen esimerkkien mukaisesti.
[[Luokka:Kitarakirja|Kitaran soittaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja/Tabulatuurit ja nuottikirjoitus</title>
    <id>3744</id>
    <revision>
      <id>27304</id>
      <timestamp>2007-01-02T17:30:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Nuottiviivasto */ c</comment>
      <text xml:space="preserve">== Kitaran otelauta ==

Tässä kuvassa on kitaran otelaudan päälle merkitty mistä kohdasta mitkäkin sävelet soitetaan. 

Kuvan ylin kieli vastaa kitaran ohuinta kieltä, ja kuvan alin kieli vastaa kitaran paksuinta kieltä. 

Kitaran alimman oktaavin sävelet on merkitty neliöiden sisään, keskimmäisen oktaavin sävelet on merkitty vinoneliöiden sisään, ja kitaran ylimmän oktaavin sävelet on merkitty ympyröiden sisään. 

Ylin E-sävel (kuvan oikeassa ylälaidassa) on neljännessä oktaavissa, ylintä oktaavia ylempänä, joten se on merkitty tähden sisään. 

[[Kuva:Nuotit_kitaran_otelaudalla.svg|800px]]


== Tabulatuuri ==

Tabulatuuri on tapa merkitä kitaralla soitettavaa musiikkia. Tabulatuurissa on kuusi viivaa jotka esittävät kitaran kieliä. Alin viiva vastaa kitaran paksuinta kieltä, ja ylin viiva ohuinta. Tabulatuuri kuvaa siis kitaran kielet siitä kulmasta josta ne itse soittaessasi näet. 

Tabulatuurin viivoille merkitään numeroita, jotka kuvaavat otelaudan nauhoja, joita vasten kielet painetaan. Numero nolla (0) tarkoittaa että kieli soitetaan vapaana, eli sitä ei paineta mitään nauhaa vasten. Tabulatuuria luetaan vasemmalta oikealle. 

Tässä on esimerkki tabulatuurimerkintä:

&lt;pre&gt;
E |---------------------------3------0---------
H |---------------------------3------1---------
G |---------------5-----------0------0---------
D |-------2---5--------------------------------
A |---3----------------------------------------
E |--------------------------------------------
&lt;/pre&gt;

Ylläolevassa tabulatuurissa vasemmalla olevat neljä numeroa peräkkäin eri viivoilla tarkoittavat neljää säveltä jotka soitetaan yksitellen peräkkäin. 
Oikealla on kaksi numeropinoa, jotka kuvaavat sointuja, eli säveliä jotka soitetaan kaikki samaan aikaan. 

Tämä esimerkkitabulatuuri soitetaan seuraavalla tavalla: 
# Painetaan A-kieli 3. nauhaa vasten, ja näpätään kieli soimaan. 
# Painetaan D-kieli 2. nauhaa vasten, ja näpätään kieli soimaan. 
# Painetaan D-kieli 5. nauhaa vasten, ja näpätään kieli soimaan. 
# Painetaan G-kieli 5. nauhaa vasten, ja näpätään kieli soimaan. 
# Painetaan yhdellä sormella B-kieli 3. nauhaa vasten, ja toisella sormella ohut E-kieli 3. nauhaa vasten, ja näpätään kaikki kolme ohuinta kieltä soimaan. 
# Painetaan B-kieli 1. nauhaa vasten, ja näpätään kaikki kolme ohuinta kieltä soimaan.

== Skaalat otelaudalla ==

Esimerkki. Sormituskuviota C,G,D duureista, sekä (parista mollista kesken) 
&lt;pre&gt;
C-duuri (C D E F G A B C) Rinnakkaismolli A

-----------3-------5-------7-------9--------------12--
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---| 
B|-C-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
G|---|-A-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
D|---|-E-|-F-|---|---|---|-A-|---|-B-|-C-|---|---|---|
-|---|---|-C-|---|---|---|-E-|-F-|---|-G-|---|---|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|-C-|---|-D-|---|---|---|
&lt;/pre&gt;

&lt;pre&gt;
G-duuri (G A B C D E F# G) rinnakkaismolli E

---1-------3-------5-------7-------9----------12----

E|---|-F#|-G-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|   
B|-C-|---|-D-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
G|---|-A-|---|---|---|---|---|---|-E-|---|-F#|-G-|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|-B-|-C-|---|-D-|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|-G-|---|-A-|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
&lt;/pre&gt;

&lt;pre&gt;
D duuri (D E F# G A B C# D) rinnakkasmolli B

---1-------3-------5-------7-------9----------12----

-|---|---|---|---|---|---|-B-|---|-C#|-D-|---|---|---|   
B|---|-C#|-D-|---|---|---|-F#|-G-|---|-A-|---|---|---|
G|---|-A-|---|---|---|---|-D-|---|-E-|---|---|---|---|
-|---|-E-|---|-F#|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|-D-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
&lt;/pre&gt;

&lt;pre&gt;
A-molli (A,B,C,D,E,F,G,A) rinnakkaiduuri C

---1-------3-------5-------7-------9----------12----

e|---|---|---|---|-A-|---|---|---|---|---|---|---|---|   
B|---|---|---|---|-E-|-F-|---|-G-|---|---|---|---|---|
G|---|---|---|-B-|-C-|---|-D-|---|---|---|---|---|---|
D|---|---|---|---|---|---|-A-|---|---|---|---|---|---|
A|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
E|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
&lt;/pre&gt;

&lt;pre&gt;
D-molli (D,E,F#,G,A,B,C,D) rinnakkaisduuri F

---1-------3-------5-------7-------9----------12----

e|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|   
B|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
G|---|---|---|-B-|-C-|---|-D-|---|---|---|---|---|---|
D|---|---|---|F#-|-G-|---|-A-|---|---|---|---|---|---|
A|---|---|---|---|-D-|---|-E-|---|---|---|---|---|---|
E|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
&lt;/pre&gt;


== Sävellajit ==
joku esittelu sävellajeista??

=== Sävelaskeleet ===


Kaikki musiikin asteikot muodostuvat sävelten vaihtelevista sävelaskeleistä.
&lt;pre&gt;
|-o-|-o-|---|---| PUOLI sävelaskelta (kitaran 1 nauhaväli)
|-o-|---|-o-|---| KOKO sävelaskel (kitaran 2 nauhan väli)
|-o-|---|---|-o-| PUOLITOISTA sävelaskelta (kitaran 3 nauhan väli)
|---|---|---|---|
|---|---|---|---|
|---|---|---|---|
&lt;/pre&gt;

Kaikki asteikot joissa ensimmäiset 2 ensimmäistä sävelaskelta ovat yhteensä KOKO+KOKO, ovat DUUREJA.

Kaikki asteikot joissa ensimmäiset 2 ensimmäistä säellaskelta ovat yhteensä KOKO+PUOLI ovat MOLLEJA


==Duuriasteikot==

Kaikki duuriasteikot koostuvat seuraavista sävelaskelista (kuvassa F-duuri)
&lt;pre&gt;
-----KOKO----KOKO--PUOLI-KOKO----KOKO----KOKO-PUOLI

e|-o-|---|-o-|---|-o-|-o-|---|-o-|---|-o-|---|-o-|-o-| 
B|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
G|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
D|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
A|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
E|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
&lt;/pre&gt;

===Eri Duuriasteikkoja===

Jokainen Duuri-asteikko muodostuu sävelaskelista. Jokaisella Duuriasteikolla on rinnakkaismolli, joka muodostuu samoista Duuriasteikon sävelistä, mutta alkaa eri kohdasta.

Duuri-asteikoissa rinnakkaismolli tarkoittaa skaalaa(asteikkoa), joka lähtee duuri-skaalan kuudennesta sävelestä, täysin samoilla nuoteilla kuin duuriskaala.

esim. nuotteina C-duuri (C D E F G A B C) rinnakkaismolli on A molli- (A B C D E F G A)
Taas D-Duurin rinnakkaismolli on B-Molli jne... Duurissa, sekä sen rinnakkaimollissa on täysin samat nuotit, mutta alkavat vain eri kohdista.


*C duuri (C D E F G A B C)  Rinnakkais-molli = A-molli (A B C D E F G A)
*D duuri (D E F# G A B C# D)  Rinnakkais-molli = B-molli (B C# D E F# G A B)
*E duuri (E F# G# A B C# D# E)  Rinnakkais-molli = C#-molli (C# D# E F# G# A B C#)
*F duuri (F G A A# C D E F)  Rinnakkais-molli = D-molli (D E F G A A# C D)
*G duuri (G A B C D E F# G)  Rinnakkais-molli = E-molli (E F# G A B C D E)
*A duuri (A B C# D E F# G# A)  Rinnakkais-molli = F#-molli (F# G# A B C# D E F#)
*B duuri (B C# D# E F# G# A# B)  Rinnakkais-molli = G#-molli (G# A# B C# D# E F# G#)

&lt;pre&gt;
Esimerkki. C-duuri otelaudalta soitettuna

-----------3-------5-------7-------9--------------12--

-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---| 
B|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
G|---|---|---|-B-|-C-|---|---|---|---|---|---|---|---|
D|---|---|---|---|-G-|---|-A-|---|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|-D-|---|-E-|-F-|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|---|---|-C-|---|---|---|---|---|---|
&lt;/pre&gt;

===Duuriasteikon soinnut===
vähän teoriaa.. 

Duurin soinnut ovat (duuri,molli,molli,duuri,duuri,molli,dim)

C duurissa soinnut(C,Dm Em F G Am Bdim)

&lt;pre&gt;
C                          Dm                        Em
 
E-o|-----|-----|-----|-   E--|--o--|-----|-----|-   E-o|-----|-----|-----|-  
B--|--o--|-----|-----|-   B--|-----|-----|--o--|-   B-o|-----|-----|-----|-
G-o|-----|-----|-----|-   G--|-----|--o--|-----|-   G-o|-----|-----|-----|-
D--|-----|--o--|-----|-   D-o|-----|-----|-----|-   D--|-----|--o--|-----|-
A--|-----|-----|--o--|-   A-x|-----|-----|-----|-   A--|-----|--o--|-----|-
E-x|-----|-----|-----|-   E-x|-----|-----|-----|-   E-o|-----|-----|-----|-
 
F                          G                         Am
 
E--|--o--|-----|-----|-   E--|-----|-----|--o--|-   E-o|-----|-----|-----|-  
B--|--o--|-----|-----|-   B-o|-----|-----|-----|-   B--|--o--|-----|-----|-
G--|-----|--o--|-----|-   G-o|-----|-----|-----|-   G--|-----|--o--|-----|-
D--|-----|-----|--o--|-   D-o|-----|-----|-----|-   D--|-----|--o--|-----|-
A--|-----|-----|--o--|-   A--|-----|--o--|-----|-   A-o|-----|-----|-----|-
E--|--o--|-----|-----|-   E--|-----|-----|--o--|-   E-x|-----|-----|-----|-
 
B dim
 
E-x|-----|-----|-----|-   
B--|-----|-----|--o--|-----   
G--|-----|-----|-----|--o--   
D--|-----|-----|--o--|-----   
A--|-----|--o--|-----|-   
E-x|-----|-----|-----|-   

&lt;/pre&gt;


==Molliasteikot (Luonnollinen molli)==

Luonnollinen Molli koostuu sävelaskelista (Kuvassa F-molli)
&lt;pre&gt;
-----KOKO--PUOLI-KOKO----KOKO--PUOLI-KOKO----KOKO)

e|-o-|---|-o-|-o-|---|-o-|---|-o-|-o-|---|-o-|---|-o-|   &lt;-joku kieli
B|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
G|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
D|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
A|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
E|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
&lt;/pre&gt;
&lt;pre&gt;
Esimerkki A-molli otelaudalta soitettuna

-----------3-------5-------7-------9--------------12--

-|---|---|---|---|-A-|---|---|---|---|---|---|---|---| 
B|---|---|---|---|-E-|-F-|---|-G-|---|---|---|---|---|
G|---|---|---|-B-|-C-|---|-D-|---|---|---|---|---|---|
D|---|---|---|---|---|---|-A-|---|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
&lt;/pre&gt;

=== Eri molliasteikkoja ===

*A-molli (A B C D E F G A)
*B-molli (B C# D E F# G A B)
*C#-molli (C# D# E F# G# A B C#)
*D-molli (D E F G A A# C D)
*E-molli (E F# G A B C D E)
*F#-molli (F# G# A B C# D E F#)
*G#-molli (G# A# B C# D# E F# G#)

=== Molliasteikon soinnut ===

vähän teoriaa...

Mollin soinnut ovat (molli, dim, duuri molli molli duuri duuri)

A mollissa soinnut(Am Bdim C D Em Fm G )  eli samat kuin C duurissa, mutta eri järjestyksessä.

&lt;pre&gt;
C                          Dm                        Em
 
E-o|-----|-----|-----|-   E--|--o--|-----|-----|-   E-o|-----|-----|-----|-  
B--|--o--|-----|-----|-   B--|-----|-----|--o--|-   B-o|-----|-----|-----|-
G-o|-----|-----|-----|-   G--|-----|--o--|-----|-   G-o|-----|-----|-----|-
D--|-----|--o--|-----|-   D-o|-----|-----|-----|-   D--|-----|--o--|-----|-
A--|-----|-----|--o--|-   A-x|-----|-----|-----|-   A--|-----|--o--|-----|-
E-x|-----|-----|-----|-   E-x|-----|-----|-----|-   E-o|-----|-----|-----|-
 
F                          G                         Am
 
E--|--o--|-----|-----|-   E--|-----|-----|--o--|-   E-o|-----|-----|-----|-  
B--|--o--|-----|-----|-   B-o|-----|-----|-----|-   B--|--o--|-----|-----|-
G--|-----|--o--|-----|-   G-o|-----|-----|-----|-   G--|-----|--o--|-----|-
D--|-----|-----|--o--|-   D-o|-----|-----|-----|-   D--|-----|--o--|-----|-
A--|-----|-----|--o--|-   A--|-----|--o--|-----|-   A-o|-----|-----|-----|-
E--|--o--|-----|-----|-   E--|-----|-----|--o--|-   E-x|-----|-----|-----|-
 
B dim
 
E-x|-----|-----|-----|-   
B--|-----|-----|--o--|-----   
G--|-----|-----|-----|--o--   
D--|-----|-----|--o--|-----   
A--|-----|--o--|-----|-   
E-x|-----|-----|-----|-   

&lt;/pre&gt;


==Harmoninen molli==
&lt;pre&gt;
-KOKO--PUOLI--KOKO----KOKO-PUOLI----1.5----PUOLI)

-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|   
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
o|---|-o-|-o-|---|-o-|---|-o-|-o-|---|---|-o-|-o-|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|

&lt;/pre&gt;

&lt;pre&gt;
Esimerkki harmonisen A-molli otelaudalta soitettuna

-----------3-------5-------7-------9--------------12--

-|---|---|---|-G#|-A-|---|---|---|---|---|---|---|---| 
B|---|---|---|---|-E-|-F-|---|---|---|---|---|---|---|
G|---|---|---|-B-|-C-|---|-D-|---|---|---|---|---|---|
D|---|---|---|---|---|-G#|-A-|---|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|-D-|---|-E-|-F-|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|-A-|---|-B-|-C-|---|---|---|---|---|
&lt;/pre&gt;

=== Harmonisen mollin soinnut ===
tulee juttua sekä soinnut + otelauta skaalalla myöhemmin 

harmoninen A molli (A B C D E F G# A)


&lt;pre&gt;
Am                        Bdim                      Caug
E-o|-----|-----|-----|-   E-x|-----|-----|-----|-   E-o|-----|-----|-----|-  
B--|--o--|-----|-----|-   B--|-----|-----|--o--|-   B--|--o--|-----|-----|-
G--|-----|--o--|-----|-   G--|-----|-----|-----|--o G--|--o--|-----|-----|-
D--|-----|--o--|-----|-   D--|-----|-----|--o--|-   D--|-----|--o--|-----|-
A-o|-----|-----|-----|-   A--|-----|--o--|-----|-   A--|-----|-----|--o--|-
E-x|-----|-----|-----|-   E-x|-----|-----|-----|-   E-x|-----|-----|-----|-

Dm                        E                         F
E--|--o--|-----|-----|-   E-o|-----|-----|-----|-   E--|--o--|-----|-----|-  
B--|-----|-----|--o--|-   B-o|-----|-----|-----|-   B--|--o--|-----|-----|-
G--|-----|--o--|-----|-   G--|--o--|-----|-----|-   G--|-----|--o--|-----|-
D-o|-----|-----|-----|-   D--|-----|--o--|-----|-   D--|-----|-----|--o--|-
A-x|-----|-----|-----|-   A--|-----|--o--|-----|-   A--|-----|-----|--o--|-
E-x|-----|-----|-----|-   E-o|-----|-----|-----|-   E--|--o--|-----|-----|-

G#dim
E-x|-----|-----|-----|-  
B-o|-----|-----|-----|-  
G--|--o--|-----|-----|- 
D-o|-----|-----|-----|-   
A-x|-----|-----|-----|-   
E-x|-----|-----|-----|-   
&lt;/pre&gt;


== Seiskasoinnut ==

juttua


&lt;pre&gt;
Cmaj7                       Dm7                        Em7
 
E-o|-----|-----|-----|-   E--|--o--|-----|-----|-   E-o|-----|-----|-----|-  
B-o|-----|-----|-----|-   B--|--o--|-----|-----|-   B-o|-----|-----|-----|-
G-o|-----|-----|-----|-   G--|-----|--o--|-----|-   G-o|-----|-----|-----|-
D--|-----|--o--|-----|-   D-o|-----|-----|-----|-   D-o|-----|-----|-----|-
A--|-----|-----|--o--|-   A-x|-----|-----|-----|-   A--|-----|--o--|-----|-
E-x|-----|-----|-----|-   E-x|-----|-----|-----|-   E-o|-----|-----|-----|-
 
Fmaj7                        G7                         Am7
 
E-o|-----|-----|-----|-   E--|--o--|-----|-----|-   E-o|-----|-----|-----|-  
B--|--o--|-----|-----|-   B-o|-----|-----|-----|-   B--|--o--|-----|-----|-
G--|-----|--o--|-----|-   G-o|-----|-----|-----|-   G-o|-----|-----|-----|-
D--|-----|-----|--o--|-   D-o|-----|-----|-----|-   D--|-----|--o--|-----|-
A-x|-----|-----|-----|-   A--|-----|--o--|-----|-   A-o|-----|-----|-----|-
E-x|-----|-----|-----|-   E--|-----|-----|--o--|-   E-x|-----|-----|-----|-
 
Bm7b5
 
E-x|-----|-----|-----|-     
B--|-----|-----|--o--|-   
G--|-----|--o--|-----|- 
D--|-----|-----|--o--|-   
A--|-----|--o--|-----|-   
E-x|-----|-----|-----|-   
 
&lt;/pre&gt;


== Nuottiviivasto ==

juttua...jos edes tarvitsee?????

[[Luokka:Kitarakirja|Tabulatuurit ja nuottikirjoitus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja/Sekalaisia juttuja</title>
    <id>3747</id>
    <revision>
      <id>27299</id>
      <timestamp>2007-01-02T17:18:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>c</comment>
      <text xml:space="preserve">Tänne voi kirjoittaa mistä vaan aiheesta mitä tulee mieleen. Kitaran korjauksesta, soittotekniikoista, yms...

==Behringerin V-amp==

==POD==

==slidesoitto==

[[Luokka:Kitarakirja|Sekalaisia juttuja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja/Tekniikka ja harjoitukset</title>
    <id>3751</id>
    <revision>
      <id>27305</id>
      <timestamp>2007-01-02T17:30:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Tekniikkaharjoituksia */ c</comment>
      <text xml:space="preserve">== Tekniikkaharjoituksia ==

*Sweeppaus, bend, pull-off (myös ääninäytteinä/videona).
*Harjoituksia
*Mitä näitä nyt onkaan
*&quot;Kuinka teen Zakk Wylde vingutuksen?&quot; - Pinch Harmonics

[[Luokka:Kitarakirja|Tekniikka ja harjoitukset]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Tietoa Wikikirjastosta</title>
    <id>3753</id>
    <revision>
      <id>20530</id>
      <timestamp>2006-10-12T06:45:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>pieni css-muutos</comment>
      <text xml:space="preserve">{| cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;6&quot;
| bgcolor=&quot;#f5fffa&quot; |
===Tietoa Wikikirjastosta===

:&lt;div style=&quot;font-variant: small-caps; text-transform: lowercase; margin-top: 0; margin-bottom: 0.2em; font-size: 105%;&quot;&gt;[[Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon|Tervetuloa!]] | [[Ohje:Ohje|Ohje]] | [[Wikikirjasto:Kahvihuone|Kahvihuone]] | [[Wikikirjasto:Tietoja|Lisätietoja]]&lt;/div&gt;

Wikikirjasto on [[Wikikirjasto:Luettelo Wikikirjaston kielistä|monikielinen]] hanke, jonka tarkoituksena on koota [[Wikikirjasto:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet|vapaan sisällön]] oppi- ja ohjekirjakokoelma sekä levittää opiskelutekstejä. Englanninkielinen projekti sai alkunsa 10. heinäkuuta 2003 ja suomenkielinen siirtyi omaan osoitteeseensa 27. elokuuta 2004.

'''Sinä''' voit aloittaa oppikirjamaisen tiedon lisäämisen vaikka heti, mutta muistathan, että sisältö pysyy vapaana. Apua saat '''[[Ohje:Ohje|ohje-sivulta]]'''; muokkausharjoittelua varten meillä on [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikko]], jossa voit kokeilla toimintoja täysin vapaasti.

'''Muokkaa rohkeasti!''' Wikikirjasto on vasta aluillaan ja sinä voit tehdä paljon sen parantamiseksi.

&lt;small&gt;Wikikirjasto käyttää yleisten kirjastojen kymmenluokittelua, lisätietoja http://ykl.kirjastot.fi/&lt;/small&gt;

|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 01</title>
    <id>3754</id>
    <revision>
      <id>23346</id>
      <timestamp>2006-11-11T10:51:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">{|
|-
|[[Kuva:BlackHole.jpg|left|50px]]
|

'''[[Fysiikan oppikirja]]'''

Tämä wikikirja antaa perustietoja Fysiikasta.

|-
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 02</title>
    <id>3755</id>
    <revision>
      <id>23348</id>
      <timestamp>2006-11-11T10:51:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">{|
|-
|[[Kuva:Coelacanth-bgiu.png|left|80px]]
|

'''[[Elämän historia]]'''

Mikäli etsit tietoa maapallomme elämän mielenkiintoisesta historiasta, niin tämä kirja on kuin tehty sinua varten.

|-
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 03</title>
    <id>3756</id>
    <revision>
      <id>26779</id>
      <timestamp>2006-12-23T16:09:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>pieni virhe, joka sotki [[Wikikirjasto:Etusivun kirjat]] taulukon</comment>
      <text xml:space="preserve">{|
|-
|[[Kuva:Flag of Sweden.svg|left|65px]]
|

'''[[Ruotsin kieli]]'''

Koska Suomi on kaksikielinen maa, on myös toisen virallisen kielen opiskelu hyödyllistä!
|-
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 04</title>
    <id>3757</id>
    <revision>
      <id>26778</id>
      <timestamp>2006-12-23T16:08:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>pieni virhe ilmeisesti sotkee [[Wikikirjasto:Etusivun kirjat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{|
|-
|[[Kuva:Karl Johanssvamp, Iduns kokbok.jpg|left|50px]]
|

'''[[Sienikirja]]'''

Pieni, mutta varsinkin sienilajeista jotain tietävä ja kehittyvä opaskirja ahkerille sienten kerääjille (Ja muillekin!).
|-
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 05</title>
    <id>3758</id>
    <revision>
      <id>23372</id>
      <timestamp>2006-11-11T11:43:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>siistin</comment>
      <text xml:space="preserve">{|
|-
|[[Kuva:Tarte au fromage blanc.png|left|60px]]
|

'''[[Keittokirja]]'''

Tahtoisitko tehdä vaikkapa Amerikkalaisia pannareita? Reseptit löydät Keittokirjasta!

|-
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 06</title>
    <id>3759</id>
    <revision>
      <id>22816</id>
      <timestamp>2006-11-07T18:01:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kuva</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Alosaurio.jpg|left|50px]]
'''[[Wikijunior Dinosaurukset]]'''

Tämä Dinosauruskirja on suunnattu erityisesti lapsille.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 07</title>
    <id>3760</id>
    <revision>
      <id>23239</id>
      <timestamp>2006-11-10T13:11:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Kuva</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Crystal Clear app ksmiletris.png|50px|left]]
'''[[Vitsit]]'''

Kattava kokoelma vitsejä Pikku-Kallesta Kekkoskaskuihin.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 08</title>
    <id>3761</id>
    <revision>
      <id>23240</id>
      <timestamp>2006-11-10T13:13:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Kuva paletista</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Palette.jpg|left|50px]]
'''[[Öljyvärimaalausopas]]'''

Vielä varsin pieni, mutta kokoonsa nähden kattava opas öljyvärimaalaamisesta.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 09</title>
    <id>3762</id>
    <revision>
      <id>23241</id>
      <timestamp>2006-11-10T13:14:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tietokoneen kuva</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Computer-aj aj ashton 01.svg|left|50px]]
'''[[Tietokoneet]]'''

Opas tietokoneiden mielenkiintoiseen maailmaan.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 10</title>
    <id>3763</id>
    <revision>
      <id>23254</id>
      <timestamp>2006-11-10T13:49:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Kuva aurinkokunnastA</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Solar sys.jpg|left|50px]]
'''[[Wikijunior Aurinkokunta]]'''

Laaja perustietopaketti aurinkokunnastamme lapsille.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 21</title>
    <id>3764</id>
    <revision>
      <id>23260</id>
      <timestamp>2006-11-10T17:05:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>hups</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Logogalwayco.png|left|50px]]
'''[[Iirin kieli]]'''

Iirin kieltä puhutaan etupäässä Irlannin tasavallassa. Tämä kirja antaa sinulle mahdollisuuden opiskella sitä itse.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 22</title>
    <id>3765</id>
    <revision>
      <id>23252</id>
      <timestamp>2006-11-10T13:45:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Novialin lippu</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Novflag.png|left|50px]]
'''[[Novial]]'''

Novial on keinotekoinen, kansainväliseen kanssakäymiseen suunniteltu kieli, jota voit oppia myös itse tämän Wikikirjan avulla.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 23</title>
    <id>3766</id>
    <revision>
      <id>22529</id>
      <timestamp>2006-11-05T15:55:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kuva</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Heronian trig.png|left|80px]]
'''[[Geometria]]'''

Geometria on matematiikan ala, joka käsittelee muotoja ja kappaleita sekä niiden suhteita.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 24</title>
    <id>3767</id>
    <revision>
      <id>22528</id>
      <timestamp>2006-11-05T15:53:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kuva</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:SakuradaGate.jpg|left|50px]]
'''[[Japani]]'''

Opiskele tätä eksoottista, mutta suomalaisesta yllättävän helppoa kieltä tämän kätevän wikikirjan avulla.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 25</title>
    <id>3768</id>
    <revision>
      <id>23444</id>
      <timestamp>2006-11-12T09:27:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/193.229.219.218|193.229.219.218]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:193.229.219.218|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:UbuntuLogo3.png|left|45px]]
'''[[Ubuntu tutuksi]]'''

Olet hankkinut Ubuntu linuxin, ja haluaisit oppia käyttämään tätä käyttöjärjestelmää? Tämä Wikikirja on kuin tehty sinulle.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 26</title>
    <id>3769</id>
    <revision>
      <id>22525</id>
      <timestamp>2006-11-05T15:45:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Compound Microscope 1876.JPG|left|50px]]
'''[[Solubiologia]]'''

Kuulostaako solubiologia sellaiselta aiheelta, josta voisit kiinnostua?</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 27</title>
    <id>3770</id>
    <revision>
      <id>22524</id>
      <timestamp>2006-11-05T15:37:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kuva</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Number.svg|left|80px]]
'''[[Matematiikan perusteita]]'''

Mitenkäs se kertolasku nyt oikein menikään? Tämä kirja auttaa!</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 28</title>
    <id>3771</id>
    <revision>
      <id>22523</id>
      <timestamp>2006-11-05T15:31:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kuva</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Wilber GIMP.app icon OSX.png|left|50px]]
'''[[GIMP]]'''

Tervetuloa GNU Image Manipulationin ihmeelliseen maailmaan!</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 29</title>
    <id>3772</id>
    <revision>
      <id>25514</id>
      <timestamp>2006-12-03T06:15:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Palautus koska kodinruukkukasvit ei enää yhteistyökirja</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Bonsai1.jpeg|53px|left]]
'''[[Kodin ruukkukasvit]]'''

Kattava opas kodin viherpeukaloille!</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 30</title>
    <id>3773</id>
    <revision>
      <id>22522</id>
      <timestamp>2006-11-05T15:29:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kuva</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Ruska2.jpg|left|50px]]
'''[[Wikijunior Suomen luonto]]'''

Lapsille suunnattu laajahko perusteos suomen monipuolisesta luonnosta.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 31</title>
    <id>3774</id>
    <revision>
      <id>22520</id>
      <timestamp>2006-11-05T15:22:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Cellarius_ptolemaic_system.jpg|left|50px]]
'''[[Kulttuuriperintö ja identiteetti]]'''

Kirja Kulttuurista ja sen vaikutuksesta identiteettiin eurooppalaisesta ja suomalaisesta näkökulmasta katsottuna.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Idon kieli</title>
    <id>3775</id>
    <revision>
      <id>17275</id>
      <timestamp>2006-08-22T09:43:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Idon kieli” uudelle nimelle ”Ido”: Ido on parempi, vrt. Novial ja Wikipedian Ido-artikkeli.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ido]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Esperanton kieli</title>
    <id>3776</id>
    <revision>
      <id>17277</id>
      <timestamp>2006-08-22T09:45:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Esperanton kieli” uudelle nimelle ”Esperanto”: Pelkkä &quot;Esperanto&quot; pitäisi riittää hyvin.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Esperanto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Etusivu</title>
    <id>3779</id>
    <restrictions>edit=sysop:move=sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>26689</id>
      <timestamp>2006-12-21T13:07:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Korjasin mallineita.</comment>
      <text xml:space="preserve">{| cellpadding=0 cellspacing=1
|style=&quot;border: 1px solid gray;&quot; class=&quot;plainlinks&quot; colspan=&quot;2&quot;|
{| style=&quot;background-color:#f9f9f9;&quot;
| width=&quot;800&quot; | &lt;center&gt;&lt;big&gt;Tervetuloa '''Wikikirjastoon''', vapaasti muokattavaan kirjakokoelmaan.&lt;/big&gt;&lt;br/&gt;&lt;small style=&quot;font-size: 90%;&quot;&gt;Suomenkielisessä kokoelmassa on tällä hetkellä '''[[Toiminnot:Statistics|{{NUMBEROFARTICLES}}]]''' sivua.&lt;br&gt;'''[[Wikikirjasto:Toivotut_Wikikirjat|Toivotut Wikikirjat]]''' &amp;mdash; '''[[Toiminnot:Allpages|Lista kaikista Wikikirjoista]]'''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;
| width=&quot;30&quot; | &amp;nbsp;
| width=&quot;100&quot; | &lt;div style=&quot;font-variant: small-caps; margin-top: 0; margin-bottom: 0.2em; font-size: 105%;&quot;&gt;&lt;center&gt;Osastot:&lt;/center&gt;
&lt;center&gt;&lt;small&gt;[[Wikikirjasto:Osasto|(kaikki osastot)]]&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;
| width=&quot;30&quot; | &amp;nbsp;
| valign=&quot;top&quot; width=&quot;100&quot; | &lt;div style=&quot;float: right; text-align: center;&quot;&gt;&lt;small&gt;[[Kuva:Other-langs2.png]]&lt;br \&gt;[[Wikikirjasto:Luettelo Wikikirjaston kielistä|Muilla kielillä]]&lt;/small&gt;
&lt;/div&gt;
|}

|- valign=&quot;top&quot;
|style=&quot;border: 1px solid gray;padding-left:1em;padding-right:0.5em;background-color:#f5fffa;&quot; width=&quot;45%&quot;|
{{Tietoa Wikikirjastosta}}
|valign=&quot;top&quot; bgcolor=&quot;#E8F1FF&quot; style=&quot;border-style:solid;border-width:1px;border-color:gray;padding-left:1em;padding-right:1em;padding-top:0.5em;&quot; width=&quot;55%&quot;|
== Ajankohtaista ==
{{Ajankohtaista}}


----


&lt;center&gt;&lt;div style=&quot;width:80%;background-color: cornsilk; border: 1px solid #fc6;&quot;&gt;
{| width=&quot;100%&quot; style=&quot;background:cornsilk; text-align:left;&quot;
|style=&quot;font-size:95%&quot;|&lt;font size=&quot;+1&quot;&gt;&amp;nbsp;'''[[Wikikirjasto:Etusivun kirjat|Päivän kirja]]'''&lt;/font&gt;&lt;br /&gt;
: &lt;div style=&quot;font-size:105%&quot;&gt;{{EtusivuKirja {{CURRENTDAY2}}}}&lt;/div&gt;
|}&lt;/div&gt;&lt;/center&gt;


|- valign=&quot;top&quot;
|style=&quot;border: 1px solid gray;padding-left:1em;padding-right:0.5em;background-color:#faf5ff;&quot; class=&quot;plainlinks&quot; colspan=&quot;2&quot;|
==Osastot==
{{Osastot}}
== Kirjoja ==
{| style=&quot;background-color:#faf5ff;&quot;
| [[Kuva:Tähti väritaustalla.PNG|35px|]]
| style=&quot;padding-left:0.5em&quot; | {{etusivun kirjat}}
|}
{| align=&quot;center&quot;
|- 
| width=&quot;33%&quot; valign=&quot;top&quot; | 
|}

|- valign=&quot;top&quot;
|style=&quot;border: 1px solid gray;&quot; class=&quot;plainlinks&quot; colspan=&quot;2&quot;|
&lt;center&gt;
&lt;div class=&quot;NavFrame&quot; style=&quot;clear:both; background-color: #f9f9f9; width: 99%;&quot;&gt;
&lt;div class=&quot;NavHead&quot; style=&quot;background-color: #e8f1ff;&quot;&gt;'''Kaikki Wikikirjaston kirjat'''&lt;/div&gt;
&lt;div class=&quot;NavContent&quot;&gt;
&lt;br/&gt;
{{Kehitysasteet}}
&lt;br/&gt;
{{Humanististen tieteiden osasto}}
{{Luonnontieteiden osasto}}
{{Sekalaisten osasto}}
{{Teknologian osasto}}
{{Erikoiskirjojen osasto}}
&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;&lt;/center&gt;

|- valign=&quot;top&quot;
|style=&quot;border: 1px solid gray;padding-left:1em;padding-right:0.5em;&quot; class=&quot;plainlinks&quot; colspan=&quot;2&quot;|
== Muunkielisiä Wikikirjastoja ==
{{Kielilinkit}}
|- valign=&quot;top&quot;
|style=&quot;border: 1px solid gray;padding-left:1em;padding-right:0.5em;&quot; class=&quot;plainlinks&quot; colspan=&quot;2&quot;|
== Sisarhankkeet ==
{{Sisarprojektit}}
|} __NOTOC__ __NOEDITSECTION__

[[ar:]]
[[ang:]]
[[bg:]]
[[ca:]]
[[cs:]]
[[cv:]]
[[cy:]]
[[da:]]
[[de:]]
[[dk:]]
[[en:]]
[[el:]]
[[eo:]]
[[es:]]
[[et:]]
[[fa:]]
[[fr:]]
[[gl:]]
[[he:]]
[[hu:]]
[[ia:]]
[[id:]]
[[ie:]]
[[is:]]
[[it:]]
[[ja:]]
[[ko:]]
[[ku:]]
[[la:]]
[[lt:]]
[[mk:]]
[[na:]]
[[nl:]]
[[no:]]
[[pl:]]
[[pt:]]
[[ro:]]
[[ru:]]
[[simple:]]
[[sk:]]
[[sl:]]
[[sq:]]
[[sr:]]
[[su:]]
[[sv:]]
[[ta:]]
[[th:]]
[[tr:]]
[[tt:]]
[[uk:]]
[[vi:]]
[[zh:]]

[[Luokka:Wikikirjasto|Etusivu]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Talousmatematiikka/Koronkorko</title>
    <id>3781</id>
    <revision>
      <id>26612</id>
      <timestamp>2006-12-20T11:15:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Matemattinen ilmaiseminen */ w</comment>
      <text xml:space="preserve">===Koronkorko===

==Matemattinen ilmaiseminen==

Koronkorko lasketaan kaavalla K&lt;sub&gt;n&lt;/sub&gt; = Kq&lt;sup&gt;n&lt;/sup&gt;, jossa 
:K&lt;sub&gt;n&lt;/sub&gt; = kasvanut pääoma
:K = pääoma
:q = korkotekijä = 1+p/100
:p = korkoprosentti korkokaudelta (esim. kuukausi-,neljännesvuosi tai vuosikorko)
:n = korkokausien lukumäärä

[[Luokka:Talousmatematiikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Talousmatematiikka/Yksinkertainen korkolasku</title>
    <id>3782</id>
    <revision>
      <id>19854</id>
      <timestamp>2006-09-29T14:31:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>62.165.188.117</ip>
      </contributor>
      <comment>/* 1. Yleistä koroista */</comment>
      <text xml:space="preserve">===Yksinkertainen korkolasku===
==1. Yleistä koroista==
[[Korko]] ilmoitetaan yleensä prosentteina. Prosenttia merkitään matematiikassa prosenttimerkillä eli %. Prosentti tarkoittaa sadasosaa ja täten murtolukuna 1/100 ja desimaalilukuna 0,01.

==2. Esimerkkilasku==
Lassi tallettaa 100 euroa tilille, jonka korko vuotuinen korko on 2 prosenttia. Kuinka paljon rahaa on Lassin tilillä vuoden kuluttua?
Lasku lasketaan seuraavalla tavalla:
Lassen tilillä on vuoden päästä rahaa pääoma eli sata euroa ja lisäksi kahden prosentin korko eli 100% + 2% = 102%.
Koska posentti on sadasosa, niin tilillä on rahaa 1,02 kertainen määrä alkupääomaan nähden eli 1,02 * 100 € = 102 €.

[[Luokka:Talousmatematiikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ubuntu tutuksi/Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot</title>
    <id>3787</id>
    <revision>
      <id>28012</id>
      <timestamp>2007-01-15T12:19:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>80.221.69.45</ip>
      </contributor>
      <comment>/* sources.list - tiedosto Ubuntu Dapper LTS (6.06) */</comment>
      <text xml:space="preserve">== Pakettienhallinta ==

Windowsissa uudet ohjelmat otetaan käyttöön asennusohjelmalla (esim. install.exe, setup.exe tms.). Ohjelmat asennetaan joko cd:ltä tai haetaan ohjelman nettisivuilta. Ubuntussa voit unohtaa tämän, sillä ohjelmat on keskitetty Internetissä oleviin ohjelmavarastoihin (=pakettivarastot, repositories). Ubuntussa yksittäiset ohjelmat on pakattu ohjelmapaketteihin, jotka noudetaan näistä ohjelmavarastoista.

Itse asiassa koko Ubuntu muodostuu joukosta ohjelmapaketteja. Näistä paketeista pitää kirjaa järjestelmän pakettienhallinta. Pakettienhallinnan avulla uusien ohjelmien asentaminen on helppoa, sillä se lataa halutut ohjelmapaketit ohjelmavarastoista ja asentaa ne paikalleen. Yksi järjestelmän eduista on se, että asennettujen ohjelmien uusien versioiden tullessa ohjelmavarastoihin ilmoittaa pakettienhallinta niistä automaattisesti. Näin pakettien päivittäminen on helppoa muutamalla hiiren klikkauksella. Uusia ohjelmaversioita ei siis tarvitse erikseen hakea ohjelman nettisivuilta tai asentaa esim. cd-levyltä. Samoin päivittäminen Ubuntun uuteen versioon käy kätevästi.

Pakettienhallinta pitää huolen myös ohjelmapakettien välisistä riippuvuuksista. Monet ohjelmapaketit vaativat, että järjestelmään on asennettu tiettyjä muita paketteja. Pakettienhallinta huolehtii siitä, että myös nämä paketit tulevat asennetuksi. Samalla tavalla pakettienhallinta huolehtii myös siitä, ettei yksittäisen paketin poistamisen yhteydessä poisteta samalla sellaisia paketteja, joita jotkut muut ohjelmat vielä tarvitsevat.

Vaikka Ubuntun ohjelmavarastot ovat hyvin kattavia, ei kaikkia kuviteltavia ohjelmia niissä kuitenkaan ole. Tällöin yksittäisen, esim. Internetistä itse ladatun Ubuntulle tehdyn ohjelmapaketin voi asentaa myös erikseen. Ja mikäli sopivaa ohjelmapakettiakaan ei ole saatavilla, niin edistyneempi käyttäjä voi kääntää ohjelman suoraan lähdekoodista.

Suositeltava järjestys ohjelmien asentamiselle on siis seuraava:
::1.Asentaminen ohjelmavarastoista
::2.Ubuntulle tehdyn yksittäisen ohjelmapaketin asentaminen
::3.Kääntäminen lähdekoodista (ei käsitellä tässä ohjeessa)

== Ohjelmien asentaminen ohjelmavarastoista ==

Ubuntussa on useampia mahdollisia tapoja asentaa ohjelmia pakettivarastoista. Graafisesti ohjelmien asentaminen onnistuu 'Lisää sovelluksia' -työkalulla ja Synaptic - pakettienhallintaohjelmalla. Kubuntussa ohjelmapakettienhallinnasta vastaa Adept. Komentoriviltä pakettienhallintaa käytetään apt-get -käskyllä. Pakettienhallinnan käyttämiseen tarvitset pääkäyttäjän oikeudet.

=== Lisää sovelluksia -työkalu ===

Helpoin tapa asentaa ja poistaa yleisimpiä ohjelmia järjestelmääsi on Lisää sovelluksia -työkalu, joka on pelkistetty käyttöliittymä pakettienhallintaan.

&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Kuvakaappaus-Lisää_sovelluksia.png|right|180px]]
'Lisää sovelluksia' -ohjelma käynnistetään '''Sovellukset''' -valikosta kohdasta '''Lisää ohjelmia'''.
&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Kubuntu-add-remove-programs.png|right|180px]]
'Lisää sovelluksia' -ohjelma käynnistetään '''K-valikosta''' kohdasta '''Add/Remove Programs'''.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

Ohjelman ikkunan vasemmassa reunassa on listattu luokiteltuna ohjelmia ja voit tutustua ohjelmien kuvauksiin painamalla ohjelman nimen päällä. Järjestelmääsi asennetut ohjelmat on merkitty ruksilla. Uuden ohjelman voit merkitä asennettavaksi laittamalla sen kohdalle ruksin ruutuun. Jo asennetun ohjelman poistaminen onnistuu poistamalla merkintä ohjelman nimen edestä.

&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;

Kun olet merkinnyt asennettavat/poistettavat ohjelmat paina '''Toteuta''' oikeasta alanurkasta.
&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;

Kun olet merkinnyt asennettavat/poistettavat ohjelmat paina '''Toteuta muutokset''' oikeasta alanurkasta.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

Jos valitsit uuden ohjelman asennettavaksi, pakettienhallinta noutaa tarvittavat ohjelmapaketit ohjelmavarastoista ja asentaa ne paikalleen. Vastaavasti poistettavaksi merkityt ohjelmat poistetaan järjestelmästä. Linuxissa järjestelmää ei tarvitse käynnistää uudestaan ohjelmien asentamisen jälkeen, vaan voit heti alkaa käyttää uutta ohjelmaa.

=== Pakettienhallintaohjelma ===

Pakettienhallintaohjelmalla voit asentaa minkä tahansa paketin, joka on saatavilla käytössäsi olevista ohjelmavarastoista. 'Lisää sovelluksia' - työkaluun erona on se, että pakettienhallintaohjelmaa käytettäessä sinun tulee tietää, mikä on sen paketin nimi, jonka haluat asentaa tai poistaa. Yleensä pakettien nimet ovat kuitenkin hyvin loogisia. Esimerkiksi Mozilla Firefox internetselaimen ohjelmapaketin nimi on mozilla-firefox jne.

&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Kuvakaappaus-Synaptic Paketinhallinta .png|right|180px]]
Ubuntussa pakettienhallinasta vastaa '''Synaptic''', joka on laajempi versio 'Lisää sovelluksia' -ohjelmasta. Saat käynnistettyä sen valitsemalla 'Lisää sovelluksia' -ohjelman '''Tiedosto''' -valikosta '''Lisäasetukset'''. Synaptic löytyy myös '''Järjestelmä''' -valikosta kohdasta '''Hallinta''' -&gt; '''Synaptic Package Manager'''.

Saadaksesi tiedot viimeisimmistä muutoksista ohjelmavarastoissa on suositeltavaa päivittää listaukset saatavilla olevista ohjelmapaketeista aina kun Synaptic käynnistetään. Tämä tapahtuu painamalla '''Päivitä'''.

Ohjelmapakettien asentaminen ja poistaminen tapahtuu samalla periaatteella kuin Lisää sovelluksia -ohjelmassa. ''Asennettavaksi tai poistettavaksi halutun ohjelmapaketin nimen päällä klikataan hiiren oikeaa näppäintä ja valitaan haluttu toiminto, kuten'' '''Merkitse asennettavaksi''' tai '''Merkitse poistettavaksi'''. ''Kun halutut toiminnot on valittu painetaan'' '''Toteuta'''. Tämän jälkeen Synaptic hakee halutut ohjelmapaketit ohjelmavarastoista ja asentaa ne paikalleen tai poistaa ne paketit, jotka ovat merkitty poistettavaksi.

Synapticin avulla ohjelmapakettien etsiminen käy helposti '''Etsi''' -toiminnolla. Sen avulla ohjelmapaketteja voi etsiä usein eri tavoin, kuten ohjelmapaketin nimellä tai ohjelmasta kirjoitetun kuvauksen perusteella. Saatavilla olevat ohjelmapaketit on luokiteltu omiin osioihinsa Synapticin ikkunan vasemmassa reunassa. Esimerkiksi osiossa Multimedia sijaitsevat Ubuntun multimediatoimintoihin liittyvät ohjelmapaketit jne.
&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Kubuntu-adept.png|right|180px]]
Kubuntussa ohjelmapakettien asentaminen graafisesti tapahtuu '''Adept'''-ohjelmalla. Se löytyy K-valikosta kohdasta '''Järjestelmä -&gt; Adept (Package Manager)'''.

Jotta saisit tiedot viimeisimmistä muutoksista ohjelmavarastoissa, on suositeltavaa päivittää listaukset saatavilla olevista ohjelmapaketeista aina, kun käytät pakettienhallintaohjelmaa. Listauksen saat päivitettyä painamalla '''Nouda päivitykset'''.

Ohjelmapakettien asentaminen ja poistaminen tapahtuu samalla periaatteella kuin Lisää sovelluksia -ohjelmassa. ''Asennettavaksi tai poistettavaksi halutun ohjelmapaketin nimeä klikataan ja valitaan haluttu toiminto, kuten'' '''Pyydä asentamaan''' tai '''Pyydä poistamaan'''. ''Kun halutut toiminnot on valittu painetaan'' '''Toteuta muutokset'''. Tämän jälkeen Adept hakee halutut ohjelmapaketit ohjelmavarastoista ja asentaa ne paikalleen tai poistaa ne paketit, jotka ovat merkitty poistettavaksi.

Adeptissa ohjelmapakettien etsiminen käy helposti '''Search''' -filterillä. Sen avulla ohjelmapaketteja voi etsiä usein eri tavoin, kuten ohjelmapaketin nimellä (package name) tai ohjelmasta kirjoitetun kuvauksen (description) perusteella. 
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

=== Asentaminen komentoriviltä: apt-get ===
Erittäin näppärä tapa käyttää Ubuntun pakettienhallintaa on [[Ubuntu_tutuksi/Perusk%C3%A4ytt%C3%B6#Komentorivi|komentorivillä]] käsky apt-get. Yksinkertaisuudessaan apt-get toimii seuraavasti:

Pakettilistauksen päivittäminen:
:&lt;tt&gt;sudo apt-get update&lt;/tt&gt;

Ohjelman asentaminen:
:&lt;tt&gt;sudo apt-get install ohjelmapaketti&lt;/tt&gt;
:Esimerkiksi:
:&lt;tt&gt;sudo apt-get install mozilla-firefox&lt;/tt&gt;

Ohjelman poistaminen:
:&lt;tt&gt;sudo apt-get remove ohjelmapaketti&lt;/tt&gt;
:Esimerkiksi:
:&lt;tt&gt;sudo apt-get remove mozilla-firefox&lt;/tt&gt;

Koko järjestelmän pakettien päivittäminen:
:&lt;tt&gt;sudo apt-get upgrade&lt;/tt&gt;

Lisätietoja apt-get -käskystä löydät [[Ubuntu_tutuksi/Pintaa_syvemm%C3%A4lle#Ohjelmapakettienhallintaa_komentorivilt.C3.A4|Pintaa syvemmälle]] osiosta.

== Lisää ohjelmavarastoja käyttöön ==

Ubuntun asennuksen jälkeen on käytettävissä vain rajoitettu määrä ohjelmapaketteja. Ohjelmavarastojen rajoittaminen johtuu sekä tekijänoikeudellisista että järjestelmän vakauden varmistamiseen liittyvistä syistä. Ubuntulle on kuitenkin olemassa useita ohjelmavarastoja, joita käyttöön ottamalla on mahdollista asentaa ohjelmia laajemmasta valikoimasta. Uuden ohjelmavaraston saa käyttöön kertomalla pakettienhallinnalle sen internet-osoite. Ubuntun tärkeimmät ohjelmavarastot ovat seuraavat:

:'''Main'''
:Ubuntun pääohjelmavarasto, jossa sijaitsevista ohjelmista asennetaan lähes kaikki järjestelmän asennuksen yhteydessä. Tämä ohjelmavarasto pitää sisällään vain vapaita ohjelmia, ja Ubuntun kehittäjäryhmä lupaa kaikille ohjelmapaketeille tietoturvapäivitykset.

:'''Restricted'''
:Tässä ohjelmavarastossa sijaitsee ohjelmia, jotkä ovat yleisiä mutta joiden lisenssi ei ole täysin vapaa. Myös tämän pakettivaraston ohjelmat ovat täysin Ubuntun kehittäjäryhmän tukemia.

:'''Universe'''
:Laaja ohjelmavarasto avoimen lähdekoodin ohjelmia, joihin ei kuitenkaan luvata suoraa tukea Ubuntun kehittäjäryhmältä. Paketit ovatkin Ubuntun käyttäjäyhteisön tekemiä.

:'''Multiverse'''
:Tämä ohjelmavarasto pitää sisällään ohjelmia, joita ei ole lisensoitu vapaan lähdekoodin periaatteiden mukaisesti. Myöskään nämä paketit eivät ole Ubuntun kehitystiimin tukemia.

:'''Backports'''
:Ohjelmavarasto, joka pitää sisällään versioita Ubuntun julkaisujen välillä ilmestyneistä ohjelmista. Ubuntusta tulee uusi versio 6 kk välein ja se sisältää aina sillä hetkellä uusimmat ohjelmat, mutta backportsien kautta on saatavilla joistain ohjelmista uudempia versioita kuin mitä Ubuntussa on oletuksena.

:[http://doc.ubuntu-fr.org/doc/plf '''PLF (Penguin Liberation Front)''']
:Epävirallinen ohjelmavarasto, johon on paketoitu ohjelmia, joita ei ole saatavilla muista ohjelmavarastoista. Täältä on saatavissa mm. Skype ja Realplayer sekä multimediatukea varten Windows-koodekit sisältävä paketti w32codecs. Käytännössä PLF:n paketit on todettu hyvin toimiviksi, mutta ''on syytä muistaa, että nämä paketit ovat epävirallisia ja voivat aiheuttaa ongelmia koneessasi''. '''HUOM!! PLF:n toiminnan jatkaminen on epävarmaa eli palvelin saattaa lakata vastaamasta koska tahansa!'''

Asennuksen jälkeen käytettävissä ovat vain ohjelmavarastot Main ja Restricted. ''Mikäli haluat pitää järjestelmäsi äärimmäisen vakaana (esim. palvelinkäytössä) ei muita ohjelmavarastoja ole syytä ottaa käyttöön''. Useimmat käyttäjät haluavat kuitenkin mahdollisimman kattavan valikoiman ohjelmapaketteja käyttöönsä ja aktivoivat lisää ohjelmavarastoja.

=== Ohjelmavarastojen lisääminen pakettienhallintaohjelmalla===

&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;

Synapticissa ohjelmavarastojen listaa muokataan valitsemalla '''Asetukset''' –&gt; '''Pakettivarastot'''. Universe ja Multiverse -ohjelmavarastot saat käyttöösi klikkaamalla '''Lisää'''. Valitse kanava ''Ubuntu 6.06 LTS'' ja valitse kohdat ''Virallisesti tuettu, Rajoitettu tekijänoikeus, Yhteisön ylläpitämä (Universe) ja Ei-vapaat ohjelmat (Multiverse)''. Paina '''OK'''. Tämän jälkeen tee samat valinnat varastoihin turvallisuuspäivitykset ja päivitykset.

Backports -ohjelmavaraston saat käyttöön valitsemalla '''Lisää''' ja siinä kohdan '''Muu'''. Lisää avautuvaan ikkunaan seuraava rivi:
:&lt;tt&gt;deb http://archive.ubuntu.com/ubuntu dapper-backports main universe multiverse restricted&lt;/tt&gt;

PLF -ohjelmavaraston saat samalla tavalla käyttöösi samalla tavalla kuin Backports -varaston. Lisää rivi:
:&lt;tt&gt;deb http://packages.freecontrib.org/ubuntu/plf/ dapper free non-free&lt;/tt&gt;

Kun painat OK, Synaptic lataa tiedot uusista ohjelmavarastoista ja sinulla on käytössäsi noin 17 000 ohjelmapaketin valikoima!

''Ubuntu Dapperissa (6.06) ohjelmavarastoja pääsee muokkaamaan myös valitsemalla '''Järjestelmä -&gt; Hallinta -&gt; Ohjelma-asetukset''' ''
&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;

Adeptissa ohjelmavarastojen listausta pääsee muokkaamaan valitsemalla '''Näytä -&gt; Ohjelmavarastojen hallinta'''. Saat lisättyä ohjelmavarastoja käyttöösi kirjoittamalla sen internet-osoitteen kohtaan '''New Repository''' ja painamalla '''Lisää'''. 

Universe ja multiverse -ohjelmavarastot saat käyttöösi lisäämällä listaukseen seuraavat rivit:

:&lt;tt&gt;deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper universe multiverse&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper-updates universe multiverse&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper-security universe multiverse&lt;/tt&gt;

Backports -ohjelmavaraston saat käyttöösi lisäämällä seuraavan rivin:

:&lt;tt&gt;deb http://archive.ubuntu.com/ubuntu dapper-backports main universe multiverse restricted&lt;/tt&gt;

PLF -ohjelmavaraston saat käyttöösi lisäämällä seuraavan rivin:

:&lt;tt&gt;deb http://packages.freecontrib.org/ubuntu/plf/ dapper free non-free&lt;/tt&gt;

Painamalla '''Sulje''' otat ohjelmavarastolistauksen käyttöön, jonka jälkeen saat tiedot uusista saatavilla olevista paketeista valitsemalla '''Nouda päivitykset'''.

&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

=== Ohjelmavarastojen lisääminen muokkaamalla sources.list -tiedostoa===

Vaihtoehtoisesti voit lisätä ohjelmavarastoja muokkaamalla tiedostoa, johon tallennetaan tiedot käytettävissä olevista ohjelmavarastoista. Ubuntun ohjelmavarastolistaus tallennetaan tiedostoon &lt;tt&gt;/etc/apt/sources.list&lt;/tt&gt;. Voit muokata tiedostoa tekstieditorilla, seuraavasti, avattuasi [[Ubuntu_tutuksi/Perusk%C3%A4ytt%C3%B6#Komentorivi|Päätteen/Konsolen]]: 
&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;

&lt;tt&gt;sudo gedit /etc/apt/sources.list&lt;/tt&gt;&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;

&lt;tt&gt;kdesu kate /etc/apt/sources.list&lt;/tt&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

==== sources.list - tiedosto Ubuntu Edgylle (6.10) ====
Alla on toimiva sisältö Ubuntu Edgy 6.10:n sources.list -tiedostolle. Korvaamalla tiedoston koko sisällön seuraavilla riveillä, saat käyttöösi ohjelmavarastot joihin viitataan tämän kirjan ohjeissa. 

&lt;pre&gt;
# PAKETTIVARASTOLISTAUS UBUNTU 6.10 (edgy)

# Tämä listaus käyttää varastoina suomalaista Ubuntun peilipalvelinta (ftp.funet.fi)
 
# Listaus ottaa käyttöön seuraavat pakettivarastot:
# - main
# - restricted
# - universe
# - multiverse
# - backports
# - edgy-commercial
# - PLF (epävirallinen)
# - Voikko
# - Oo2-soikko (ylläpito lopetettu; käytä Voikkoa)


# UBUNTUN VIRALLISESTI TUKEMAT PAKETIT (paketit, GPG key: 437D05B5)

# main- ja restricted-pakettivarastot
deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ edgy main restricted

# Päivitykset main- ja restricted-pakettivarastoihin
deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ edgy-updates main restricted

# Turvapäivitykset main- ja restricted-pakettivarastoihin
deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ edgy-security main restricted


# UBUNTUN VIRALLISESTI TUKEMAT PAKETIT (lähdekoodi, GPG key: 437D05B5)

# Main- ja restricted-pakettivarastot
deb-src ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ edgy main restricted

# Päivitykset main- ja restricted-pakettivarastoihin
deb-src ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ edgy-updates main restricted

# Turvapäivitykset main- ja restricted-pakettivarastoihin
deb-src ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ edgy-security main restricted


# YHTEISÖN TUKEMAT PAKETIT (paketit, GPG key: 437D05B5)

# universe- ja multiverse-paketivarastot
deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ edgy universe multiverse

# päivitykset universe- ja multiverse-paketivarastoihin
deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ edgy-updates universe multiverse

# Turvapäivitykset universe- ja multiverse-paketivarastoihin
deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ edgy-security universe multiverse


# YHTEISÖN TUKEMAT PAKETIT (lähdekoodi, GPG key: 437D05B5)

# universe- ja multiverse-paketivarastot
deb-src ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ edgy universe multiverse

# päivitykset universe- ja multiverse-paketivarastoihin
deb-src ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ edgy-updates universe multiverse

# Turvapäivitykset universe- ja multiverse-paketivarastoihin
deb-src ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ edgy-security universe multiverse


# BACKPORTS
deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ edgy-backports main universe multiverse restricted

# edgy-COMMERCIAL REPOSITORY
deb http://archive.canonical.com/ubuntu edgy-commercial main 

# PLF-PAKETTIVARASTO 

deb http://medibuntu.sos-sts.com/repo/ edgy free
deb http://medibuntu.sos-sts.com/repo/ edgy non-free
deb-src http://medibuntu.sos-sts.com/repo/ edgy free
deb-src http://medibuntu.sos-sts.com/repo/ edgy non-free

# VOIKKO-OIKOLUKU
# Ohjeet allekirjoitusavaimen asentamiseksi: http://www.lemi.fi/voikko/asennus-deb.html
deb http://www.lemi.fi/voikko/ubuntu/ edgy/
deb-src http://www.lemi.fi/voikko/ubuntu/ edgy/

# Oo2-soikko (openoffice.org-soikko) OpenOffice.org ohjelmistolle
# Ohjeet allekirjoitusavaimen asentamiseksi: http://dtw.silverentertainment.fi/oo2-soikko/#tietoturva
# (Asennuslähteen ylläpito on lopetettu, mutta nykyiset asennuspaketit
# on saatavissa vielä vuoden 2007 loppuun saakka.)
#deb http://dtw.silverentertainment.fi/oo2-soikko/ edgy non-free
#deb-src http://dtw.silverentertainment.fi/oo2-soikko/ edgy non-free
&lt;/pre&gt;

==== sources.list - tiedosto Ubuntu Dapper LTS (6.06) ====
Alla on toimiva sisältö Ubuntu Dapper 6.06:n sources.list -tiedostolle. Korvaamalla tiedoston koko sisällön seuraavilla riveillä, saat käyttöösi ohjelmavarastot joihin viitataan tämän kirjan ohjeissa. 

&lt;pre&gt;
# PAKETTIVARASTOLISTAUS UBUNTU 6.06 LTS (Dapper)

# Tämä listaus käyttää varastoina suomalaista Ubuntun peilipalvelinta (ftp.funet.fi)
 
# Listaus ottaa käyttöön seuraavat pakettivarastot:
# - main
# - restricted
# - universe
# - multiverse
# - backports
# - dapper-commercial
# - PLF (epävirallinen)
# - Voikko
# - Oo2-soikko (ylläpito lopetettu; käytä Voikkoa)


# UBUNTUN VIRALLISESTI TUKEMAT PAKETIT (paketit, GPG key: 437D05B5)

# main- ja restricted-pakettivarastot
deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper main restricted

# Päivitykset main- ja restricted-pakettivarastoihin
deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper-updates main restricted

# Turvapäivitykset main- ja restricted-pakettivarastoihin
deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper-security main restricted


# UBUNTUN VIRALLISESTI TUKEMAT PAKETIT (lähdekoodi, GPG key: 437D05B5)

# Main- ja restricted-pakettivarastot
deb-src ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper main restricted

# Päivitykset main- ja restricted-pakettivarastoihin
deb-src ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper-updates main restricted

# Turvapäivitykset main- ja restricted-pakettivarastoihin
deb-src ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper-security main restricted


# YHTEISÖN TUKEMAT PAKETIT (paketit, GPG key: 437D05B5)

# universe- ja multiverse-paketivarastot
deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper universe multiverse

# päivitykset universe- ja multiverse-paketivarastoihin
deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper-updates universe multiverse

# Turvapäivitykset universe- ja multiverse-paketivarastoihin
deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper-security universe multiverse


# YHTEISÖN TUKEMAT PAKETIT (lähdekoodi, GPG key: 437D05B5)

# universe- ja multiverse-paketivarastot
deb-src ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper universe multiverse

# päivitykset universe- ja multiverse-paketivarastoihin
deb-src ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper-updates universe multiverse

# Turvapäivitykset universe- ja multiverse-paketivarastoihin
deb-src ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper-security universe multiverse


# BACKPORTS
deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper-backports main universe multiverse restricted


# DAPPER-COMMERCIAL REPOSITORY
deb http://archive.canonical.com/ubuntu dapper-commercial main


# PLF-PAKETTIVARASTO (Ylläpito ilmeisesti lopetettu)

# paketit
#deb http://packages.freecontrib.org/plf/ dapper free non-free
# lähdekoodi
#deb-src http://packages.freecontrib.org/plf/ dapper free non-free 


# VOIKKO-OIKOLUKU
# Ohjeet allekirjoitusavaimen asentamiseksi: http://www.lemi.fi/voikko/asennus-deb.html
deb http://www.lemi.fi/voikko/ubuntu/ dapper/
deb-src http://www.lemi.fi/voikko/ubuntu/ dapper/

# Oo2-soikko (openoffice.org-soikko) OpenOffice.org ohjelmistolle
# Ohjeet allekirjoitusavaimen asentamiseksi: http://dtw.silverentertainment.fi/oo2-soikko/#tietoturva
# (Asennuslähteen ylläpito on lopetettu, mutta nykyiset asennuspaketit
# on saatavissa vielä vuoden 2007 loppuun saakka.)
#deb http://dtw.silverentertainment.fi/oo2-soikko/ dapper non-free
#deb-src http://dtw.silverentertainment.fi/oo2-soikko/ dapper non-free
&lt;/pre&gt;

===Allekirjoitusten lisääminen===
Pakettivarastojen turvallisuus (eli se, että varmasti käytät sitä varastoa jota luulet käyttäväsi) turvataan digitaalisilla allekirjoituksilla. Tätä varten sinulla tulee olla 'avaimet' joita käytetään pakettivarastojen tunnistamisessa. Ubuntun pääpakettivarastojen avaimet asentuvat automaattisesti mutta lisättäessä ylimääräisiä varastoja, täytyy sinun ladata verkosta lisää avaimia. Tässä muutama Päätteessä tai Konsolessa ajettava komento jotka asentavat ylläolevissa listauksissa asennettujen pakettivarastojen avaimia:

*PLF - pakettivaraston avaimen asennus: '''HUOM! Rivin lopussa oleva viiva mukaan!'''
:&lt;tt&gt;wget http://medibuntu.sos-sts.com/repo/medibuntu-key.gpg -O- | sudo apt-key add -&lt;/tt&gt;

*Voikko - pakettivaraston avaimen asennuskomento: '''HUOM! Rivin lopussa oleva viiva mukaan!'''
:&lt;tt&gt;wget http://www.lemi.fi/voikko/archive-key-1.asc -O- | sudo apt-key add - &lt;/tt&gt;

*Soikko - pakettivaraston avaimen asennuskomennot: '''HUOM! Jälkimmäisen rivin lopussa oleva viiva mukaan!'''
:&lt;tt&gt;gpg --keyserver hkp://subkeys.pgp.net/ --recv-keys E1FF97A0 &lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;gpg --export E1FF97A0 | sudo apt-key add - &lt;/tt&gt;

'''HUOM! Soikon asennuslähdettä ei enää ylläpidetä.'''

===Ohjelmavarastojen lisääminen Easy Ubuntulla===
:Voit ottaa lisää ohjelmavarastoja käyttöön myös [[Ubuntu_tutuksi/Asentaminen#Asennuksen_viimeistely|Easy Ubuntun avulla]]. Valitse Easy Ubuntun välilehdeltä '''System''' kohta '''Repository list''' ja paina '''OK'''. Näin saat käyttöösi ohjelmavarastot Main, Universe, Multiverse ja PLF. ''Huomaa kuitenkin, että jos teet asiat käsin opit paljon Ubuntusta. Easy Ubuntu korvaa myös aiemman ohjemavarastolistauksen kokonaan!''

== Yksittäisen ohjelmapaketin asentaminen ==

Joitain Ubuntulle tehtyjä ohjelmapaketteja ei ole saatavilla ohjelmavarastoissa. Tällöin paketin voi ladata esimerkiksi ohjelman tai sen paketoijan kotisivuilta ja asentaa yksittäin. Ubuntun Dapper Drake (6.06) -versiossa yksittäisen ohjelmapaketin asentamiseen on myös graafinen työkalu, mutta Breezyssa (5.10) paketinasentamisen voi tehdä ainoastaan komentoriviltä.

Yksittäisen ohjelmapaketin saat asennettua [[Ubuntu_tutuksi/Perusk%C3%A4ytt%C3%B6#Komentorivi|komentoriviltä]] seuraavalla komennolla
:: &lt;tt&gt;sudo dpkg -i ohjelmapaketti.deb&lt;/tt&gt;
Esimerkiksi:
::&lt;tt&gt;sudo dpkg -i skype_1.2.0.11-1_i386.deb&lt;/tt&gt;

==Päivittäminen uuteen versioon==

Ubuntusta julkaistaan 6 kuukauden välein uusi versio. 

=== Uuden version käyttöönotto päivitystyökalulla ===
&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;

Ubuntussa päivittäminen uusimpaan versioon on helppoa, sillä päivitystyökalu suorittaa koko järjestelmän päivittämisen ilman, että käyttäjän tarvitsee koskea järjestelmän asetuksiin ja ohjelmavarastojen listaukseen.

Käynnistääksesi järjestelmän päivittämisen kirjoita [[Ubuntu_tutuksi/Perusk%C3%A4ytt%C3%B6#Komentorivi|komentoriville]] käsky &lt;tt&gt;gksudo update-manager&lt;/tt&gt; ja seuraa päivitysohjelman antamia ohjeita.

'''Huom.''' Päivitettäessä versiosta '''6.06 (Dapper Drake)''' (tai '''6.06.1''') versioon '''6.10 (Edgy Eft)''' ei päivitysohjelma ehdota automaattisesti päivittämistä uuteen versioon. Päivittämisen voi käynnistää komentamalla: &lt;tt&gt;gksu &quot;update-manager -c&quot;&lt;/tt&gt;
&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;

Kubuntua ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollista päivittää uuteen versioon graafisella päivitysohjelmalla.
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

===Päivittäminen muokkaamalla ohjelmavarastolistausta käsin===

Voit suorittaa päivityksen myös muokkaamalla ohjelmavarastolistausta. Avaa ohjelmavarastolistaus komennolla
&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;

&lt;tt&gt;sudo gedit /etc/apt/sources.list&lt;/tt&gt;&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;

&lt;tt&gt;kdesu kate /etc/apt/sources.list&lt;/tt&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

ja korvaa kaikki nykyistä Ubuntun versiota ilmaisevat kohdat uudella versiolla. Esimerkiksi päivitettäessä versiosta Breezy (5.10) versioon Dapper (6.06) korvataa listauksessa kaikki '''Breezy''' -kohdat sanalla '''Dapper'''. Voit myös korvata koko tiedoston tämän wikikirjan [[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot#Ohjelmavarastojen_lis.C3.A4.C3.A4minen_muokkaamalla_sources.list_-tiedostoa|ohjelmavarastolistauksen mallilla]]. Tallenna tiedosto.

Tämän jälkeen avaa komentorivi valitsemalla 

&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;

'''Sovellukset -&gt; Apuohjelmat -&gt; Pääte'''. 
&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;

K-valikosta '''Järjestelmä -&gt; Konsole'''&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

ja päivitä ohjelmavarastolistaus komentamalla &lt;tt&gt;sudo apt-get update&lt;tt&gt;. Varmista että paketti ubuntu-desktop (Ubuntulle, tai vastaavasti kubuntu-desktop Kubuntulle) on asennettu ajamalla komento &lt;tt&gt;sudo apt-get install ubuntu-desktop&lt;/tt&gt; (tai vastaavasti kubuntu-desktop). Tämän jälkeen päivittäminen uuteen versioon tapahtuu komentamalla &lt;tt&gt;sudo apt-get dist-upgrade&lt;tt&gt;. Kun kaikki ohjelmapaketit on haettu ja asennettu, käynnistä tietokoneesi uudelleen.

'''Huom.''' Päivitettäessä versiosta '''6.06 (Dapper Drake)''' (tai '''6.06.1''') versioon '''6.10 (Edgy Eft)''' täytyy komento &lt;tt&gt;sudo apt-get dist-upgrade&lt;tt&gt; ajaa ''kaksi'' kertaa.

==Ohjelmapakettienhallintaa komentoriviltä==

Paketinhallinta komentoriviltä on suhteellisen helppoa ja mahdollisuuksia on enemmän kuin graafisella puolella tulee koskaan olemaan. Jopa tässä pintapuolisessa esittelyssä esiintyy asioita, joita graafisella puolella on mahdoton tai ainakin hankala tehdä. Komentorivipohjaisen paketinhallinnan opettelu ei ole muutenkaan turhaa, sillä se antaa edellytykset mm. koneen helppoon etäkäyttöön ja riippumattomuuteen tietyn paketinhallinnan graafisesta käyttöliittymästä.

===apt-get===
apt-get on varmasti peruskäyttäjän pääasiallinen paketinhallintatyökalu komentorivillä. Se osaa ratkoa riippuvuuksia, hakea halutun paketin ja sen riippuvuudet suoraan netistä ja asentaa kaikki automaattisesti. apt-getin käyttö vaatii rootin oikeudet (joko sudo tai terminaali, jossa on tarvittavat oikeudet). Osoitteet, joista apt-get hakee tiedot paketeista (respository) määritellään tiedostossa /etc/apt/sources.list

'''Pakettilistausten päivittäminen ajan tasalle'''

Tämä tulee ajaa aina kun sources.listiä on muutettu ja yleensä se on hyvä ajaa kerran sellaisina päivinä joina aikoo asennella ohjelmia.

::&lt;tt&gt;apt-get update&lt;/tt&gt;

'''Paketin asennus'''

::&lt;tt&gt;apt-get install &lt;/tt&gt;

'''Paketin lähdekoodin noutaminen'''

muista esitellyistä komennoista poiketen, tämä komento ei vaadi rootin oikeuksia.

::&lt;tt&gt;apt-get source &lt;paketti&gt;&lt;/tt&gt;

'''Paketin poistaminen siten, että ohjelman asetustiedostot jätetään järjestelmään'''

::&lt;tt&gt;apt-get remove &lt;paketti&gt;&lt;/tt&gt;

'''Paketin poistaminen siten, että myös ohjelman asetustiedostot poistetaan'''

::&lt;tt&gt;apt-get --purge remove &lt;paketti&gt;&lt;/tt&gt;

'''Järjestelmään asennettujen pakettien päivittäminen uusimpiin versioihinsa''' 

Sisältää myös tietoturvapäivitykset ja edellyttää pakettilistausten päivittämistä.

::&lt;tt&gt;apt-get upgrade&lt;/tt&gt;

'''Järjestelmään asennettujen pakettien päivittäminen uusimpiin versioihinsa siten, että myös muutokset riippuvuuksissa otetaan huomioon. 
'''

Pelkkä upgrade ei tee tätä, joten se saattaa joskus jättää joitain paketteja päivittämättä.

::&lt;tt&gt;apt-get dist-upgrade&lt;/tt&gt;

Tätä viimeistä komentoa käytetään myös silloin kun päivitetään Ubuntu uuteen versioon ilman uudelleenasennusta. Ennen päivitystä tulee vain muuttaa /etc/apt/sources.list:in sisältöä siten, että paketit haetaan uuden version repositoryistä.


===dpkg===
dpkg toimii paketinhallinnassa hieman apt-get:iä alemmalla tasolla. Se ei osaa hakea paketteja netistä saati sitten ratkoa niiden riippuvuuksia. Riippuvuuksien selvittäminen toimii kyllä siinä määrin, että jos komennon parametriksi antaa monta pakettia, osaa dpkg tarkistaa täyttävätkö muut asennettavaksi annetut paketit puuttuvia riippuvuuksia. Pakettien asentaminen ja poistaminen vaatii luonnollisesti rootin oikeudet, mutta kyselyt eivät. dpkg:n kyselyt vaativat yleensä, että ohjelma on joko asennettu tai kyseltävä .deb -paketti on saatavilla ja annettu parametrina. Itse netistä noudetut paketit asennetaan dpkg:n avulla.

'''haetun .deb paketin asentaminen:'''

::&lt;tt&gt;dpkg -i &lt;paketti&gt; &lt;/tt&gt;

'''paketin poistaminen (mikä tahansa asennettu paketti):'''

::&lt;tt&gt;dpkg -r &lt;paketti&gt;&lt;/tt&gt;

'''Paketin poistaminen siten, että myös asetustiedostot poistetaan'''

::&lt;tt&gt; dpkg -P &lt;paketti&gt;&lt;/tt&gt;


'''Haetun paketin tietojen kysely'''

::&lt;tt&gt;dpkg -I &lt;paketti&gt;&lt;/tt&gt;


'''Asennetun paketin tietojen ja stauksen kysely'''

::&lt;tt&gt;dpkg -s &lt;paketti&gt;&lt;/tt&gt;


'''Haetun paketin sisällön listaaminen'''

::&lt;tt&gt;dpkg -c &lt;paketti&gt;&lt;/tt&gt;

'''Kaikkien asennettujen pakettien ja niiden versionumeroiden listaaminen'''

::&lt;tt&gt;dpkg -l&lt;/tt&gt;

'''Tietyn (asennetun) paketin versionumeron tarkistaminen'''

::&lt;tt&gt;dpkg -l &lt;paketti&gt;&lt;/tt&gt;

'''Tiedoston etsiminen asennetuista paketeista (selvitetään mihin pakettiin tiedosto kuuluu)'''

::&lt;tt&gt;dpkg -S &lt;tiedoston nimi tai nimen osa&gt;&lt;/tt&gt;


===apt-cache===
apt-cache on osa apt-pakettia ($  dpkg -S apt-cache Wink) ja on kätevä pakettien etsimisessä ja tutkiskelemisessa (ja parissa muussakin asiassa joita ei käsitellä tässä). Hakutoimintoihin riittää mainiosti käyttäjän oikeudet.

'''paketin hakeminen asennettavissa olevista paketeista''' 

Hakee annettua merkkijonoa oletuksena myös pakettien pitkistä kuvauksista.

::&lt;tt&gt;apt-cache search &lt;hakuehto&gt;&lt;/tt&gt;

hakuehdoksi käyvät myös regular expressionit jos niitä sattuu osaamaan käyttää.

'''Sama kuin edellinen, mutta vain pakettien nimistä:'''

::&lt;tt&gt;apt-cache search --names-only &lt;hakuehto&gt;&lt;/tt&gt;

'''Paketin tietojen näyttäminen (versio, pitkä kuvaus, riippuvuudet, ...)'''

::&lt;tt&gt;apt-cache show paketti&lt;/tt&gt;


===apt-file===
apt-file on puhtaasti etsintätyökalu jolla voi hakea tietoa pakettien sisältämistä tiedostoista, mutta toisin kuin dpkg:n tapauksessa, paketin ei tarvitse olla asennettuna jotta sen tietoja olisi mahdollista kysellä. apt-file ei asennu oletuksena, eikä vaadi pääkäyttäjän oikeuksia. apt-file on erityisen kätevä esimerkiksi silloin, jos joku paketinhallinnan ulkopuolelta asennettu ohjelma ei suostu käynnistymään koska ei löydä jotain tietyn nimistä tiedostoa.

apt-file asennetaan kuten muutkin softat ja se löytyy paketista apt-file:

::&lt;tt&gt;apt-get install apt-file&lt;/tt&gt;

aluksi (ja välillä muutenkin) apt-filen tietokanta pitää päivittää:

::&lt;tt&gt;apt-file update&lt;/tt&gt;

'''Tiedoston etsiminen kaikista saatavilla olevista paketeista'''

::&lt;tt&gt;apt-file search &lt;tiedosto&gt;&lt;/tt&gt;

'''Paketin sisällön listaaminen:'''

::&lt;tt&gt;apt-file list &lt;paketti&gt;&lt;/tt&gt;


===Lisätietoja===
* http://www.debian.org/doc/manuals/apt-howto/

&lt;noinclude&gt;{{Ubuntu_tutuksi}}&lt;/noinclude&gt;

[[Luokka:Ubuntu tutuksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ubuntu tutuksi/Järjestelmän asetukset</title>
    <id>3788</id>
    <revision>
      <id>26076</id>
      <timestamp>2006-12-13T18:07:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>130.232.128.243</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Käyttäjien oikeudet ja käyttäjäryhmät */</comment>
      <text xml:space="preserve">==Järjestelmän asetusten muokkaaminen==

Katso myös [http://ubuntuguide.org/wiki/Ubuntu_dapper_fi#K.C3.A4ytt.C3.A4j.C3.A4nhallinta Ubuntuguide.org]
===Järjestelmänhallinnan työkalut===

&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;

Ubuntussa järjestelmän hallintaan ja asetusten muokkaamiseen tarkoitetut ohjelmat on koottu '''Järjestelmä'''-valikon alle. '''Asetukset''' ja '''Hallinta''' -alavalikoista löydät graafiset työkalut useimpien tehtävien suorittamiseen ja asetusten muokkaamiseen. Osaan ohjelmista tarvitset pääkäyttäjän oikeudet.
&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Kubuntu-system-settings.png|right|180px]]
Kubuntussa järjestelmän hallintaa hoidetaan pääasiassa '''System Settings''' -ohjelmalla, joka löytyy '''K-valikosta'''. Myös '''Asetukset''' ja '''Järjestelmä''' -alavalikoissa on työkaluja järjestelmän asetusten muuttamiseksi. Osaan järjestelmän hallinnan tehtävistä tarvitset pääkäyttäjän oikeudet.
&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

===Easy Ubuntu===
Easy Ubuntu on pieni apuohjelma, jonka avulla voi ottaa helposti käyttöön monia toimintoja, joita useimmat käyttäjät kaipaavat Ubuntun asentamisen jälkeen. Lue lisää Easy Ubuntusta tämän opaskirjan kohdasta [[Ubuntu_tutuksi/Asentaminen#Asennuksen_viimeistely|Asennuksen viimeistely]].

===Asetustiedostojen muokkaaminen===
Perinteinen tapa Linuxissa järjestelmän hallintaan on tekstipohjaisten asetustiedostojen muokkaaminen. Itse asiassa graafiset asetusohjelmat tekevät muutoksia näihin samoihin tiedostoihin. Useimmat asetustiedosto sijaitsevat hakemistossa '''/etc'''. Asetustiedostojen muokkaamiseen tarvitset pääkäyttäjän oikeudet. 

&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Gedit screenshot (en).png|right|180px]]
Tekstieditorin käynnistäminen pääkäyttäjän oikeuksin tapahtuu [[Ubuntu_tutuksi/Perusk%C3%A4ytt%C3%B6#Komentorivi|komentorivillä]] käskyllä &lt;tt&gt;gksudo gedit&lt;/tt&gt;.
&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Kubuntu-kate.png|right|180px]]
Tekstieditorin käynnistäminen pääkäyttäjän oikeuksin tapahtuu [[Ubuntu_tutuksi/Perusk%C3%A4ytt%C3%B6#Komentorivi|komentorivillä]] käskyllä &lt;tt&gt;kdesu kate&lt;/tt&gt;.
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

Esimerkiksi:

::&lt;tt&gt;gksudo gedit /etc/apt/sources.list&lt;/tt&gt; - Muokkaa pakettienhallinnan käyttämää listausta pakettivarastoista
::&lt;tt&gt;gksudo gedit /etc/X11/xorg.conf&lt;/tt&gt; - Muokkaa näytön asetuksia

== Pääkäyttäjä eli root ==

Jokaisessa Linux-koneessa, siis myös Ubuntussa, on yksi käyttäjä, jolla on oikeudet tehdä järjestelmässä aivan mitä vain. Tämän käyttäjän tunnus on '''root'''.

Ubuntussa root-käyttäjältä on kuitenkin poistettu kirjautumisoikeus turvallisuussyistä. Sen sijaan järjestelmää hallitaan käyttäen '''sudo'''a, joka on akronyymi sanoista ''superuser do''.

Kaikki käyttäjät jotka kuuluvat ryhmään '''admin''' (eli heille on annettu käyttäjien hallinnan kautta ''Oikeus järjestelmänhallintaan'') voivat käyttää sudo-komentoa. Tällöin seuraava komento jonka he suorittavat toteutetaan pääkäyttäjänä. Järjestelmä kysyy sudoa käytettäessä salasanaa, joka siis on ''käyttäjän'' salasana, ei ''root''-käyttäjän.

Graafisella puolella tämä näkyy siten, että avattaessa vaikkapa '''Synaptic'''-pakettienhallintaohjelmaa kysyy järjestelmä sinun salasanaasi. Tämä on vastine sudolle.

&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;

Graafisia ohjelmia voi käynnistää käskyllä '''gksudo'''.
&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;

Graafisia ohjelmia voi käynnistää käskyllä '''kdesu'''.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

Esimerkiksi:
::&lt;tt&gt;sudo apt-get install mozilla-firefox&lt;/tt&gt; - Ohjelmien asentaminen edellyttää pääkäyttäjän oikeuksia. Käsky asentaa järjestelmään ohjelman Mozilla Firefox.
::&lt;tt&gt;gksudo gedit&lt;/tt&gt; - Käynnistää tekstieditorin pääkäyttäjän oikeuksin.


==Monta käyttäjää - yksi kone==

Jos samaa tietokonetta käyttää useampi eri ihminen, kannattaa jokaiselle luoda omat käyttäjätunnuksensa koneelle. Tällöin jokainen saa valita oman taustakuvan, näytön tarkkuuden ja paljon muita asetuksia mieleisikseen. Myös sähköposti tulee tällöin kaikille omaan postilaatikkoonsa, joten ei ole niin suurta vaaraa että joku toinen lukisi yksityisiä viestejäsi. Huomaa, että saadaksesi kaikille käyttäjille oman sähköpostiosoitteen, sinun tulee olla yhteydessä palveluntarjoajaasi (Internet-operaattoriin), sillä postiosoitteet annetaan sieltä käsin.

===Käyttäjätilien luominen===

&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Kuvakaappaus-Käyttäjät ja ryhmät.png|right|180px]]
Käyttäjiä lisätään ja poistetaan Ubuntussa omalla ohjelmalla, jonka löydät valikoista kohdasta '''Järjestelmä -&gt; Hallinta -&gt; Käyttäjät ja ryhmät'''.

Ohjelmaan syötetään käyttäjän tunnus (yleisesti käytetään etunimeä pienellä kirjoitettuna) ja koko nimi.
Tämän lisäksi pitää syöttää salasana, jonka järjestelmä osaa luoda myös itse näin haluttaessa. Salasana vahvistetaan kirjoittamalla se kaksi kertaa, kohtiin '''Käyttäjän salasana''' ja '''Varmistus'''. Näin vältytään kirjoitusvirheiltä, sillä tietoturvasyistä salasanoja ei koskaan näytetä ruudulla, vaan ne esitetään joko tähtinä tai ei ollenkaan. Poikkeuksen muodostaa tietysti järjestelmän luoma satunnainen salasana, joka näytetään siksi että käyttäjä ei muuten tietäisi mikä se on.

Näiden pakollisten tietojen lisäksi voit halutessasi täyttää muutkin lomakkeen kohdat, kuten puhelinnumeron ja toimiston sijainnin.

Huomasit ehkä, että ikkunassa on muitakin välilehtiä - '''Edistyneet''' ja '''Käyttäjäoikeudet'''. Käyttäjäoikeuksia käsitellään seuraavassa luvussa, mutta '''Edistyneet'''-ikkunan arvoja sinun ei tule muuttaa, ellet tiedä mitä ne tarkoittavat ja mitä vaikutuksia muutoksilla on. Voit toki käydä katsomassa mitä siellä on.

Kun olet syöttänyt kaikki tarpeelliset tiedot, paina '''Ok''' ja käyttäjä luodaan.
&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Kubuntu-add-user.png|right|180px]]
Kubuntussa järjestelmän käyttäjiä hallitaan valitsemalla '''System Settings''' -ohjelmassa kohta '''Users &amp; Groups'''.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

===Käyttäjien oikeudet ja käyttäjäryhmät===

Jokainen käyttäjä kuuluu johonkin ryhmään. Käyttäjätunnusta luotaessa luodaan samalla uusi ryhmä, joka on saman niminen kuin luotava käyttäjätunnuskin. Tämä ryhmä on käyttäjän ensisijainen ryhmä, eli kaikki tiedostot jotka käyttäjä luo, kuuluvat myös automaattisesti tälle ryhmälle. Lisäksi käyttäjä voi kuulua useampaankin toissijaiseen ryhmään, jotka antavat kyseiselle käyttäjälle lisäoikeuksia järjestelmässä.

Käyttäjien oikeuksia voi muokata samalla sovelluksella kuin millä heitä järjestelmään lisätäänkin. 

&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Kuvakaappaus-Käyttäjätunnusten muokkain-oikeudet.png|right|180px]] 
Valitse välilehti Käyttäjäoikeudet ja ruksaa halutut oikeudet käyttöön. Tällöin käyttäjä lisätään näiden oikeuksien taustalla oleviin ryhmiin.
&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Kubuntu-add-user-groups.png|right|180px]]

&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

Kannattaa muistaa että on turhaa antaa käyttäjille liikaa oikeuksia. Esimerkiksi '''Oikeus järjestelmänhallintaan''' (Admin) kannattaa varata vain sellaisille henkilöille joilla on siihen oikeasti tarvetta ja jotka tietävät mitä ovat tekemässä. Kaikki järjestelmänlaajuiset muutokset, esimerkiksi ohjelmien lisääminen tai poistaminen, vaativat sen että käyttäjällä on oikeus järjestelmänhallintaan.

Sen sijaan '''Käytä äänilaitteita''' (Audio) tai '''Videokiihdytys''' (Video) ovat perusasioita joita jokainen konetta käyttävä saattaa kaivata. Jos käyttäjällä ei ole oikeutta tällaisiin, niin hänestä näyttää että kone toimii puutteellisesti - esimerkiksi äänet eivät kuulu.

Jos haluat tietää mihin ryhmiin sinä kuulut, niin avaa pääteistunto valitsemalla '''Sovellukset -&gt; Apuohjelmat -&gt; Pääte''' ja kirjoita komento '''groups'''. Tuloksena on luettelo kaikista ryhmistä joiden jäsen olet. Osa nimistä on hyvin kuvainnollisia, kuten ''audio'' tai ''video'', jotka vastaavat noita edellisessä kohdassa mainittuja ''Käytä äänilaitteita'' ja ''Videokiihdytys'' -oikeuksia. Tärkein kaikista ryhmistä on '''admin''', jonka jäsenillä on siis oikeus järjestelmänhallintaan käyttämällä ''sudoa''.

Käyttäjäryhmillä voi tehdä paljon muutakin kuin määrittää kuka saa käyttää mitäkin laitetta järjestelmässäsi. Jos järjestelmässäsi on paljon käyttäjiä, voit jakaa heitä erilaisiin ryhmiin ja luoda ryhmäkohtaisia hakemistoja joihin on oikeus vain tiettyyn ryhmään kuuluvilla henkilöillä. Kotikäytössä tästä esimerkkinä on vaikkapa kaikille käyttäjille yhteisen hakemiston luominen, jossa olevia tietoja on oikeus muuttaa esim. '''users'''-ryhmään kuuluvilla henkilöillä.

Ohjeet tällaisen yhteisen kansion luomiseksi löytyvät [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=53.0 Ubuntu Suomen keskustelualueilta]

==Fontit==

Tutut Microsoftin fontit (Arial, Times New Roman, Verdana jne.) saat käyttöösi asentamalla paketin 
:&lt;tt&gt;msttcorefonts&lt;/tt&gt;.

==Näyttö==

=== Resoluutio ja virkistystaajuus ===
&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Kuvakaappaus-Näytön tarkkuuden asetukset.png|right|180px]]
Näytön käyttämää tarkkuutta voit muuttaa valitsemalla '''Järjestelmä -&gt; Asetukset -&gt; Näytön tarkkuus'''.
&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Kubuntu-display.png|right|180px]]
Näytön asetuksia pääset muokkamaan valitsemalla '''System Settings''' -ohjelmassa '''Display'''.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;


=== Näytön asetusten uudelleenmäärittely (dpkg-reconfigure)===

Joskus on tarpeen tehdä näytön asetusten uudelleenmäärittely. Tämä tehdään tekstipohjaisella työkalulla &lt;tt&gt;dpkg-reconfigure&lt;/tt&gt;. Näytön asetusten automaattinen tunnistaminen tapahtuu komennolla 
:&lt;tt&gt;sudo dpkg-reconfigure -phigh xserver-xorg&lt;/tt&gt; 
Voit tehdä asetusten määrittämisen myös käsin. Asetusten määritysohjelma käynnistyy komennolla 
:&lt;tt&gt;sudo dpkg-reconfigure xserver-xorg&lt;/tt&gt;
Muutosten jälkeen käynnistä graafinen ympäristö uudelleen painamalla '''Ctrl+Alt+Backspace
'''.

=== xorg.conf tiedoston muokkaaminen ===

Ubuntussa näytön asetustiedot on tallennettu tiedostoon &lt;tt&gt;/etc/X11/xorg.conf&lt;/tt&gt;. Tiedostoa pääset muokkaamaan komentamalla 

&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td width=280 bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;

&lt;tt&gt;gksudo gedit /etc/X11/xorg.conf&lt;/tt&gt;
&lt;/td&gt;

&lt;td width=280 bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;

&lt;tt&gt;kdesu kate /etc/X11/xorg.conf&lt;/tt&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

Lisätietoja:
* http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=900.0
* http://doc.gwos.org/index.php/ChangeResolution

== Kirjoittimet ==

&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Kuvakaappaus-Tulostimet.png|right|180px]]
Valitse '''Järjestelmä -&gt; Hallinta -&gt; Tulostimet''' asennetaaksesi uuden kirjoittimen tai muokataksesi tulostimien asetuksia.
&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Kubuntu-tulostimet.png|right|180px]]
Tulostimien hallinta tapahtuu '''System Settings''' -ohjelmassa kohdassa '''Tulostimet'''.
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

==Tietoturva==

===Palomuuri===
Linuxissa palomuuri sisältyy järjestelmän ytimeen. Ubuntun perusasennuksessa ei oteta käyttöön palveluja, jotka olisivat avoimia internetiin päin. Näin tavallisessa käytössä palomuuriin ei tarvitse koskea. 

&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;

Palomuurin asetusten muokkaaminen onnistuu helpoimmin Firestarter -ohjelmalla, mikäli siihen on erityistä tarvetta.
&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;

Palomuurin asetusten muokkaaminen onnistuu helpoimmin joko Guarddog tai KMyFirewall -ohjelmalla, mikäli siihen on erityistä tarvetta.
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

===Virustorjunta===
Linuxille tunnetaan muutama [[w:Tietokonevirus|tietokonevirus]], mutta viruksilla on tyypillisesti [[w:Unix|UNIX]]-järjestelmissä pieni vaikutus itse isäntäkoneen toimintaan.[http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Linux_computer_viruses] Virustorjuntaohjelmalle ei pitäisi olla tarvetta. Voit kuitenkin asentaa esimerkiksi Clam Av:n jos haluat skannata Windows -koneita viruksien varalta.

[http://www.viruslibrary.com/virusinfo/Linux.htm VirusLibraryn lista Linux-viruksista]

== Verkko ==

&lt;table border=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;5&quot; cellspacing=&quot;15&quot;&gt;
&lt;tr valign=&quot;top&quot;&gt;
&lt;td width=50% bgcolor=#D5C1A5&gt;
&lt;small&gt;'''Ubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Kuvakaappaus-Verkon asetukset.png|right|180px]]
Verkon asetuksia pääset muokkamaan valitsemalla '''Järjestelmä -&gt; Hallinta -&gt; Verkkoasetukset'''.
&lt;/td&gt;

&lt;td width=50% bgcolor=#C2D8FF&gt;
&lt;small&gt;'''Kubuntu'''&lt;/small&gt;
[[Kuva:Kubuntu-verkko.png|right|180px]]
Verkon asetuksia pääset muokkaamaan '''System Settings''' -ohjelmassa kohdasta '''Verkkoasetukset'''.
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;


&lt;noinclude&gt;{{Ubuntu_tutuksi}}&lt;/noinclude&gt;


[[Luokka:Ubuntu tutuksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ubuntu tutuksi/Suljetut tiedostomuodot</title>
    <id>3789</id>
    <revision>
      <id>28113</id>
      <timestamp>2007-01-21T23:33:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TJ</username>
        <id>2</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>edia-&gt;media</comment>
      <text xml:space="preserve">== Suljetut tiedostomuodot ==

Ubuntu tarjoaa hyvän tuen erilaisille multimediatiedostoille. Tekijänoikeudellisista syistä Ubuntun perusasennus ei kuitenkaan tue monia tunnettuja ääni- ja videotiedostomuotoja. Onkin suositeltavaa käyttää avoimiin standardiin pohjautuvia tiedostomuotoja (esim. ogg vorbis, ogg theora, open document), mutta useimmat käyttäjät tarvitsevat myös tukea yleisimmille ei-vapaille tiedostomuodoille. Kattavan tuen eri tiedostomuodoille saat helposti asentamalla muutamia ohjelmapaketteja. Voit käyttää tähän myös [[Ubuntu_tutuksi/Asentaminen#Asennuksen_viimeistely|Easy Ubuntua]].

== Multimediakodeekit kuntoon ==
Yleisimpiä ei-vapaita multimedia tiedostomuotoja ovat mm. '''mp3, aac, wma, wmv, mpg ja avi'''. Kattavan tuen mm. näille tiedostomuodoille saat asentamalla seuraavat ohjelmapaketit (tarvitset käyttöösi ohjelmavarastoista Universen ja Multiversen sekä epävirallisen PLF:n):

Ubuntuun:
:&lt;tt&gt;gstreamer0.10-ffmpeg&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;gstreamer0.10-gl&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;gstreamer0.10-plugins-base&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;gstreamer0.10-plugins-good&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;gstreamer0.10-plugins-bad&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;gstreamer0.10-plugins-bad-multiverse&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;gstreamer0.10-plugins-ugly&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;gstreamer0.10-plugins-ugly-multiverse&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;gstreamer0.10-pitfdll&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;w32codecs&lt;/tt&gt; (Windowsin multimediatiedostojen toistokodeekit)

Kubuntuun:
:&lt;tt&gt;libxine-extracodecs&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;libarts1-mpeglib&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;libarts1-xine&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;libakode2-mpeg&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;w32codecs&lt;/tt&gt;

Lue lisää: https://help.ubuntu.com/community/RestrictedFormats

==DVD-elokuvien katsominen==

Mikäli haluat katsoa DVD-elokuvia, sinun tarvitsee asentaa videokodeekkien lisäksi ohjelmapaketit 
:&lt;tt&gt;libdvdread3&lt;/tt&gt; 
:&lt;tt&gt;libdvdcss2&lt;/tt&gt;

Asennettuasi tarvittavat paketit laita DVD-elokuva tietokoneen DVD-asemaan. Totem-videosoitin käynnistyy automaattisesti ja aloittaa elokuvan toistamisen. DVD-elokuvien katsomiseen voi käyttää myös '''Ogle'''-nimistä ohjelmaa. Myös '''GXine''' soittaa DVD-levyjä. Nämä ohjelmat saat käyttöösi asentamalla seuraavat paketit:
:&lt;tt&gt;gxine&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;libxine-main1&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;libxine-extracodecs&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;ogle&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;ogle-gui&lt;/tt&gt;

Joissakin tapauksissa DVD-aseman DMA-tuki on pois käytöstä ja DVD-elokuvat toistuvat nykivästi.

DMA tuen saat päälle komentamalla [[Ubuntu_tutuksi/Perusk%C3%A4ytt%C3%B6#Komentorivi|komentorivillä]]:

:&lt;tt&gt;hdparm -d1 /dev/cdrom&lt;/tt&gt;

Jotta DMA-tuki säilyisi tietokoneen uudelleenkäynnistämisen jälkeen, joudut muokkaamaan /etc/hdparm.conf tiedostoa seuraavanlaiseksi.

Komenna [[Ubuntu_tutuksi/Perusk%C3%A4ytt%C3%B6#Komentorivi|komentorivillä]]:

:&lt;tt&gt;gedit /etc/hdparm.conf&lt;/tt&gt;

Kopioi tai kirjoita aivan tiedoston alimman rivin alle seuraavat rivit:

:&lt;tt&gt;
 /dev/cdrom {
      dma = on
 }
&lt;/tt&gt;

==Firefoxin multimedia-liitännäiset==

===Videot näkyviin Firefoxissa===
Monilla verkkosivuilla on tarjolla erilaisia videotiedostoja. Niiden näyttämiseen Firefox käyttää mplayer-ohjelmaa. Saat sen toimimaan yhdessä Firefoxin kanssa asentamalla paketin 
:&lt;tt&gt;mozilla-mplayer&lt;/tt&gt; 
ja käynnistämällä Firefoxin uudelleen. Huom! Tämän ohjelmapaketin asentaminen edellyttää multiverse-ohjelmavaraston käyttöönottoa.

===Flash===
Useat verkkosivut käyttävä Flash-laajennuksia sisällön näyttämiseen. 

Saadaksesi Flash-tuen selaimeesi asenna paketti 
:&lt;tt&gt;flashplugin-nonfree&lt;/tt&gt;. 
Laajennukseen saat käyttöön komentamalla [[Ubuntu_tutuksi/Perusk%C3%A4ytt%C3%B6#Komentorivi|komentorivillä]] 
:&lt;tt&gt;sudo update-flashplugin&lt;/tt&gt; 
ja käynnistämällä Firefoxin uudelleen. Huom! Tämän ohjelmapaketin asentaminen edellyttää Multiverse-ohjelmavaraston käyttöönottoa. Firefox 2.0 osaa myöskin itse asentaa flashtuen, mikäli sivu sitä tarvitsee ja sitä ei ole asennettu. Sivun yläreunaan tulee &quot;install missing plugins&quot; -nappi.

===Realplayer===
Realmedia-muotoiset nettiradiot ja videot saat näkyviin asentamalla RealPlayerin. Asenna paketti 
:&lt;tt&gt;realplay&lt;/tt&gt; 
ja käynnistä Firefox uudelleen. Huom! Tämän ohjelmapaketin asentaminen edellyttää dapper-commercial -ohjelmavaraston käyttöönottoa.

===Java-tuki===

Tuen Java-ohjelmille saat asentamalla ohjelmapaketit 
:&lt;tt&gt;sun-java5-jre&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;sun-java5-plugin&lt;/tt&gt; 
ja käynnistämällä Firefox uudelleen. Huom! Näiden ohjelmapakettien asentaminen edellyttää Multiverse-ohjelmavaraston käyttöönottoa.

===Multimedia-liitännäisten testaaminen===
Voit testata selaimen multimedia-liitännäisten toimivuutta seuraavilla sivuilla:
:* http://www.adobe.com/products/flash/about/
:* http://www.linspire.com/products_linspire_whatis.php?tab=compatibility
:* http://fredrik.hubbe.net/plugger/test.html


&lt;noinclude&gt;{{Ubuntu_tutuksi}}&lt;/noinclude&gt;

[[Luokka:Ubuntu tutuksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Nuotit kitaran otelaudalla.svg</title>
    <id>3791</id>
    <revision>
      <id>17342</id>
      <timestamp>2006-08-23T14:59:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tommi S.</username>
        <id>422</id>
      </contributor>
      <comment>Kitaran otelaudalle piirretty nuottien kirjaimet
{{GFDL/Oma}}</comment>
      <text xml:space="preserve">Kitaran otelaudalle piirretty nuottien kirjaimet
{{GFDL/Oma}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Herkkutatti</title>
    <id>3792</id>
    <revision>
      <id>28136</id>
      <timestamp>2007-01-23T06:27:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Internet-sivusto lähteet */ hups</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px|]][[Kuva:Star*.svg|25px|]]

[[Kuva:Boletus edulis EtgHollande 041031 091.jpg|thumb|Herkkutatti on arvostetuimpiamme ruokasieniä.]]'''Herkkutatti''' (vanhastaan myös '''kivitatti''') (''Boletus edulison'') arvostetuimpiamme ruokasieniä ja erinomainen ruokasieni. Sientä viedään Suomesta Italiaan. Herkkutattia ei esikäsitellä. Herkkutateista saadaan myös vihreää ja keltaista väriä.

==Tunnistus==

Herkkutattin '''lakki''' on 5-30 cm leveä, kuperaja paksumaltoinen. '''Yläpinna'''n sävy vaihtelee suuresti vaaleanruskeasta punertavan kautta tummanruskeaan. Sienen '''pillistö''' on aluksi valkoinen, sen jälkeen keltainen ja lopuksi hieman vihertävä . Pillistö muodostuu pienistä pyöreistä pilleistä. Herkkutatin '''jalka''' on tukeva 5-15 cm pitkä ja nuorissa sienissä pullea ja sen pinnalla on valkoinen verkkokuvio, joka näkyy selvimmin jalan yläosassa. '''Malto''' on valkoista nuoruudessa kiinteä, mutta pehmenee vanhemmiten. herkkutatti haisee pähkinäiseltä. 

==Herkkutatin tunnistus== 

Herkkutatti on hyvin yleinen koko Suomessa, tosin sato vaihtelee vuosittain, lukuun ottamatta Tunturi-Lappia, josta se puuttuu.Herkkutattikasvaa Yleisemmin havumetsissä, Herkkutatti on kuusen juurisieniä. 

==Keräys ja säilöntä==

Herkkutatti toukkaantuu varsin nopeasti etenkin lämpillä säillä. Herkkutattia ei pidä sekoittaa hyvin saman näköiseen sappitattiin, jolla on samantapainen verkkokuvio.

Herkkutatilla on useita lähisukulaisia, jotka muodostavat symbioottisia suhteita eri puulajien kanssa ja ovat usein nimetty niiden mukaan (männynherkkutatti, koivunherkkutatti, tammenherkkutatti). Nämä sienet ovat ulkonäöltään ja ruoka-arvoltaan hyvin samanlaisia kuin herkkutatti. Herkkutattia voi joko pakastaa tai kuivata viipaleina. Kuivattuna se on loistavaa ainesta sienikeittoon. 

[[Kuva:Boletus edulis profile 456.jpg|thumb|Halkaistu herkkutatti]]

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 20
* Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 108
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivut 192 ja 193

===Internet-sivusto lähteet===
* [http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_75&amp;la=fi Arktiset Aromit]
* [http://www.coloria.net/varjays/boletus.htm coloria.net]
* [http://www.dallavalle.fi/main.site?action=siteupdate/view&amp;id=4&amp;su2_Dallavalle___1=dd0bb722ac95dbf3e96f9823618a6141 Dalla Valle Oy] (kaikki herkkutatit)
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/boletus_edulis.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]
* [[w:Herkkutatti|Wikipedia]]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Herkkutatti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Mustatorvisieni</title>
    <id>3794</id>
    <revision>
      <id>21348</id>
      <timestamp>2006-10-17T19:36:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Robot: Automated text replacement  (-[[Luokka:Sienikirja| +{{sienikirja}}\n[[Luokka:Sienikirja|)</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Katsoresepti|Sienipiirakka|Sienipiirakka}}
[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]


[[Kuva:Craterellus cornucopioides 03.jpg|thumb|Mustatorvi on paikka uskollinen ruokasieni.]]
Mustatorvisieni (Craterellus cornucopioides) on erinomainen ruokasieni, joka ei tarvitse esikäsittelyä.
==Tunnistus==

Musta torvisienen '''lakki''' on 3-9 cm leveä, 5-12 cm korkea, torvimaisia ja heltattomia. '''Niiden sisäpinta''' on lähes musta ja hienosuomuinen. Mustatorvisienen '''alapinta''' on  vähän poimuinen harmaa tai siniharmaa. Sen '''jalka''' on ontto jatke joka maatuu sienen vanhetessa. '''Malto''' on hyvin ohutta, kiinteää, hyvän makuista ja tummaa. Mustatorvisienen itiöpölyon kellertävää.

==Mustatorvisienen kasvupaikat==

Mustatorvisieni kasvaa yleisenä tuppaina tai pieninä ryhminä tuoreissa sekametsissä. lehdoissa ja lehtomaisessa kuusikossa. Sieni esiintyy usein sammaleisilla aukioilla ja puuttomilla kohdilla. Sieni kasvaa Kainuuseen saakka pohjoisessa ja on yleinen paikoittain. Kasvuaika on elo-lokakuu.

==Säilöntä==

Mustatorvisieni ei tarvitse esikäsitellä mutta sen jalka osa poistetaan useimmiten sen karvauden takia.  Se on hyvä keitossa, muhennoksessa, paistettuna tai sekasienenä missä sitä käytetään usein suppilovahveron kanssa. Mustatorvisieni sopii ohuenmaltona takia kuivattavaksi. Mustatorvisientä kuivattuna voi murentaa liottamatta mausteeksi ruokiin.
[[Kuva:Craterellus cornucopioides emporda.jpg|thumb|Mustatorvisientä lautasella.]]

{{sienikirja}}
[[Luokka:Sienikirja|Mustatorvisieni]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Pirates CSG</title>
    <id>3796</id>
    <revision>
      <id>18361</id>
      <timestamp>2006-09-05T10:31:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Ystävämme palautus.</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOEDITSECTION__
__NOTOC__
&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid yellow 1px; margin: 1px; text-align: center; padding:5px; clear: both; background-color:cornsilk&quot;&gt;

{{Pirates CSG}}

[[Kuva:Del-laiva.jpg|thumb|center|Kuva laivasta Deliverance]]

==Johdanto==

Pirates CSG (Constructible Strategy Game =Koottava strategiapeli) on WixKids Gamesin valmistama miniatyyrikokoinen strategiapeli, jossa pelaajat ohjaavat laivastojaan pelialustalla, joka voi olla vaikkapa pöytä. Tämä wikikirja sisältää pelin säännöt. Tämän wikikirjan säännöt koskevat pelin viimeisintä lisäosaa, '''Pirates of the Davy Jones' curse''', mutta kaikki lisäosat ovat yhteensopivia.

{{Pirates info|Tiesitkö, että pelin seuraava lisäosa tuo peliin mukaan sukellusveneet?}}

* [[Pirates CSG/Tietoja|Tietoja pelistä]]
* [[Pirates CSG/Laivojen kokoaminen|Laivojen kokoaminen]]
* [[Pirates CSG/Aloittelijan säännöt|Aloittelijan säännöt]]
* [[Pirates CSG/Säännöt|Säännöt]]
* [[Pirates CSG/Monen pelaajan säännöt|Monen pelaajan säännöt]]
* [[Pirates CSG/Linnakkeet|Linnakkeet]]
* [http://www.wizkidsgames.com/pirates/default.asp Pelin kotisivut]
* [[w:Pirates CSG|Wikipedian artikkeli pelistä]]

&lt;/div&gt;
[[Luokka:Pirates CSG]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Inhimillisyys aistittavana</title>
    <id>3797</id>
    <revision>
      <id>21640</id>
      <timestamp>2006-10-22T12:11:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Suomen kieli/Suomen kieli käytössä/Inhimillisyys aistittavana” uudelle nimelle ”Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Inhimillisyys aistittavana”</comment>
      <text xml:space="preserve">Aliarvostettu tiedemies ahersi synkässä laboratoriossaan. Hänen pitkä lääkärintakkinsa oli tahriintunut, vaatteet haisivat hielle ja sekaisen tukan valtaaman pään kasvoilla oli parransänki.

Professori Hemmo Hakunen, hylätty ja aliarvostettu mies, joka oli lukuisista opiskelupaikoistaan huolimatta saanut potkut vielä lukuisemmista tiedeyhteisöistä, kiinnitti tinansulattimellaan johtoja kiinni huippuelektroniikan muistilevyihin hänen silmissään palaessa kunnianhimon hehku. Pian hänelle ei naurettaisi. Pian häntä ei halveksittaisi.

Hemmo Hakunen oli päättänyt rakentaa jotakin, joka loisi puuttuvan yhteyden eläinten ja ihmisten välille. Puhekyvyn. Hemmo oli haastatellut kymmentä koehenkilöä kysymällä heiltä lukuisista sanoista ja niiden merkityksestä. Kysymykset oli esitetty haastateltavien ollessa kytkettynä aivokäyriä laskeviin johtoihin. Heimo Hakunen oli tallentanut aivokäyrät ja vertaili niitä esitettyjen sanojen kanssa.

Hemmon laitteen, Kääntäjän, toiminta perustui sanojen tulkkaukseen ajatuksiksi ja käsityksiksi sekä toisinpäin. Hän oli varma asiasta, että eläimet eivät ymmärtäneet puhetta, vaan tiesi vain muutaman sanan merkityksen. Kuten että isännän sanoessa ''istu'', pitää painaa takapuoli maahan, ''maate'', pitää asettua lattialle pitkin pituuttaan tai ''tassu'', niin pitää ojentaa käpälä omistajalle. Eläinten aivoihin ei kuitenkaan mahtunut niin monen sanan merkitys, kuin kokonaisten lauseiden, joten tarvittiin jokin laite, joka kääntää sanat käsityksiksi ja ajatukset sanoiksi. Hemmo oli tallentanut Kääntäjän sanoihin paitsi aivokäyrät, myös tietoja sanojen käsitteistä. Kuten miltä asiat kuulostavat, haisevat, näyttävät, ynnä muuta sellaista.

Heimo Hakunen laittoi lopulta laitteen mustamuoviseen pakettiinsa, joka muistutti aivan tavallista kasettinauhuria. Hakunen katsoi lopputulosta innokas ilme kasvoillaan kohottaen laitteen korkealle yläpuolelleen.

-Lopultakin! hän huusi. -Se on valmis!

Hemmo pudotti käsivarrellaan kaikki pöydällä lojuvat rojut lattialle saadakseen tilaa tuskin neliötuumaa vievää laitettaan varten. Sitten hän painui sänkyynsä koisimaan, joiden likaiset rääsyt olivat olevinaan lakanoita.

''Pian minun ei pidä nukkua tällaisessa'', Hemmo ajatteli. ''Pian saan ihan oikean sängyn, jossa on puhtaat lakanat!''

----

Aamuaurinko nousi nopeasti. Hemmo Hakunen ei tuhlannut aikaansa edes mustaan aineeseen, jota hänen kämppäkaverinsa kutsuivat aamukahviksi, vaan marssi suoraan patenttitoimistoon.

Patenttitoimiston virkailija, keski-ikäinen, hienoon pukuun pukeutunut mies, katsoi vuoroin rääsyistä Hemmo Hakusta ja hänen nauhuria muistuttavaa laitettaan.

-Ja miksi te tätä kutsuittekaan? mies kysyi kärsivän näköisenä.

-Kääntäjäksi. Se tulkkaa eläinten ajatukset ihmisten kielelle ja ihmisten puheen eläintenkin ymmärrettäviksi käsitteiksi.

-Hyvä herra, tämä on patenttitoimisto, eikä mikään fantasiakerhon kokous. Mutta älkää pahastuko, ette ole ensimmäinen, joka tarjoaa täällä ihmelaitteita. Viimeviikollakin täällä oli mies, joka väitti taskulaskintaan henkilökohtaiseksi aikakoneeksi.

Ihmiset toimistossa rupesivat nauramaan. Hemmo Hakunen ei nauranut.

-Hyvä on, Hemmo aloitti vihaansa pidätellen. -Minä näytän teille, että tämä toimii.

-Oletteko te edes testanneet konettanne?

-En, mutta saatte olla mukana, kun se tapahtuu.

Pitkän suostuttelun jälkeen Hemmo sai miehen käyttämään osan virka-ajastaan hänen kokeiluihinsa. Iltapäivällä miehet saapuivat Hemmon kämpille.

-Keijo! Hemmo huudahti. -Tuo se kapinen hurttasi tänne!

-No mihin sä sitä?

-Tuo tänne se nyt vain!

Keijo toi berhandilaisensa, Rentun, huoneeseen. Suuri koira ei tuntunut pitävän Riku Alsströmiksi esittäytyvästä patenttivirkailijasta.

Hemmo Hakunen irrotti laitteestaan pyöreän osan ja asetti sekä sen että varsinaisen &quot;Kääntäjän&quot; koiran pantaan, vastakkaisille puolille otuksen kaulaa myöten. Hemmo selosti, että nämä kaksi laitetta olivat koko ajan yhteydessä toisiinsa radioaalloin, joiden välityksellä Kääntäjä lähettäisi viestin hermoja pitkin aivoihin.

Keijo tivasi koko ajan, että ei kai hänen parhaalle ystävälle, nimittäin koiralle, sattuisi mitään.

Hemmo rauhoitteli Keijoa sanomalla, että koe on vaaraton, ja kytki Kääntäjän päälle.

Laitteeseen syttyi ensin punainen, sitten vihreä valo.

-No niin..., Hemmo aloitti. -Renttu, ymmärrätkö puhettani?

Koira tuntui oivaltavan jotain, se ymmärsi mitä Hemmo tarkoitti, ja kääntyi katsomaan tähän.

''-Totta kai minä ymmärrän!'' ääni Kääntäjän kaiuttimesta sanoi. ''-En kai minä nyt mikään pöllö ole!''

Hemmo ja muut seurueesta olivat pyörtyä häkellyksestä. Ainoastaan Riku Alsström tuntui epäluuloiselta.

''-Nyt maistuisi ruo''--

-En olisi uskonut, ellen olisi itse nähnyt, Keijo keskeytti Rentun ajatuksen juoksun.

''-Mikset sinä typerä mies tajua, että minulla on nälkä?'' ääni kaiuttimessa jatkui.

-Ajatteleeko se muka noin? Keijo hämmästeli.

-Ei sanasta sanaan, sillä eihän eläimet tunne sanoja, Hemmo Hakunen vastasi. -Mutta kääntäjä etsii sen ajatuksille ja tunnetilalle lähiten vastaavan lauseen ja päästää sen kaiuttimesta.

-Minä en kyllä usko tuota, Riku pisti väliin.

''-Ai usko mitä?''

-No sitä, että tuo karvainen otus muka pystyisi kommunikoimaan kanssamme sanoin tuon laitteen avulla.

''-Aika itsepäinen mies tuo hienohelma'', turhautunut Renttu &quot;sanoi&quot;.

-Renttu! Keijo sanoi.

''-No on se. Kuinka olet päästänyt tuollaisen reviirillemme?''

-Nyt minulle riittää! Riku sanoi noustessaan sohvalta.

-Odottakaa toki! Hemmo sanoi hädissään.

''-Parempi kun menet! Häivy!''

-Rakki, turpa kiinni! Riku huusi.

''-Nyt minä kyllä puren!'' Renttu &quot;sanoi&quot; juuri syöksyessään muristen Rikun kimppuun.

Riku kiljui suoraa huutoa, kun Keijo ja Hemmo kiskoivat koiraa hänen kimpustaan yhteisvoimin. Lopulta otus poistui kyllästyneenä.

''-Mies oli virtsata niille sijoilleen'', Renttu totesi matkalla.

-Tuo koira se ei vaan osaa lopettaa, Keijo sanoi ihmeissään.

-Älä sitä syytä, Hemmo totesi auttaessaan Rikua ylös lattialta. -Ne ovat sen ajatuksia ja tunteita. Niitä on vaikea hallita. Etenkin eläinten. Oletteko kunnossa.

-Saatte olla tyytyväinen, kun en vaadi korvauksia! Riku huusi. -En tiedä miten osasitte ajoittaa vuorosananne ja koiran hyökkäyksen oikein, mutta yksi on selvää: tuo otus ei puhunut!

-Olette oikeassa, se ajatteli, mutta--

-Älkää luulko, että uskon tuon! Hyvästi!

-Odottakaa, herra Alsström! Jos todella olette noin epäluuloinen, saatte valita seuraavan koehenkilön itse.

Riku Alsström mutisi jotain itsekseen hetken ja sanoi sitten:

-Hyvä on, suostun. Mennään autolleni, kerron siellä, mihin menemme testaamaan &quot;Kääntäjäänne&quot;.

----

Pian Riku Alsström oli käyttänyt Hemmo Hakusta lukuisilla kenneleillä, eläinlääkäreillä ja eläimiä omistavilla ihmisilä. Joka kerta Hemmon asentaessa Kääntäjän elukan kaulalle, laitteen kaiuttimesta pulppusi sanoja lukuisilla erilaisilla persoonallisuuksilla elukasta riippuen.

Miehet kävivät läpi vielä hevostallit ja pari sirkusta, ja sitten Alsström sanoi:

-Tiedättekö... alan pikkuhiljaa uskoa laitteenne toimivuuteen. Antakaa Kääntäjä.

-Mitä te sillä? Hemmo kysyi ojentaessaan konetta.

-Tekniikan asiantuntijat saavat tutkia sen. Jos siitä löydetään radiopuhelin, jonka välityksellä sanat ovat tulleet, teidät tullaan muistamaan huijarina, joka yritti tienata rahaa &quot;tieteenkurssin kääntävällä laitteella&quot;. Ja jos laite on kunnossa, siitä kopioidaan uusia versioita lopullista koetta varten.

-Ja se on?

-Saatte nähdä.

----

Muutamaa tuntia myöhemmin miehillä oli kassillinen Kääntäjiä, sillä tutkinta oli varmistanut, ettei ylimääräisiä lähettimiä ollut.

Riku Alsström ajoi heidät lähimmälle susienkasvatusaitaukselle, jossa he sopivat eläimille vaarattoman kokeen. Susilauma nukutettiin ja niiden jokaisen kaulaan asennettiin pannat ja Kääntäjät. Aitauksen puihin ja pusikoihin, sekä tietysti susien pantoihin, asennettiin mikrokameroita ja mikrofoneja.

Pian lauma alkoi herätä.

''-Ohhoh... Kylläpä osasi ramaista...'', yksi susi tuumi.

''-Hetkinen, sinähän... puhut?'' toinen aprikoi.''

''-Niin taidan...''

''-Kuulkaa... huomaatteko te ympäristössä jotakin... erilaista?''

''-Jaa, enpä tai--. Tai hetkinen, kyllä!''

''-Niin, nuo puut... Ne ovat puita... Emme ole ennen ottaneet sitä huomioon, emmekä tienneet sitä, olemme vain eläneet niiden keskellä...''

''-Ja nuo pensaat... ja ruoho!''

----

Tämän kokeen jälkeen Hemmo Hkunen ja Riku Alsström päättivät kokeilla kääntäjää ihmisten välillä. Mitään hallituksen palkkaamia kääntäjiä ei tarvita, jos neuvottelijat voivat keskustella ajatuksillaan. Riitti kun toisen kääntäjän sanat muutti toiselle kielelle.

Vasten odotuksia kaikki tuntui menevän pieleen. Suomen ja Venäjän välinen talvi- ja jatkosota oli vaarassa uusiutua, kun hallituksen neuvottelijat ajattelivat vanhoja kaunoja ja tunteet nousivat pintaan.

Moisen kriisin jälkeen Suomen hallitus kielsi kaikki Hemmo Hakusen suunnittelemat Kääntäjät ja kaikkia olemaan mainitsematta niitä enää koskaan.

Virallisesti Kääntäjä unohdettiin. Mutta eläimet eivät unohtaneet. Ajan myötä ne kyllä unohtaisivat Kääntäjän avulla saamansa tiedot, kuten että mänty on mänty ja ettei sammal ole ruohoa. Mutta Kääntäjää kokemuksena ne eivät unohtaisi koskaan. Ne olivat nähneet ympäristön uudenlaisena. Ne olivat kokeneet inhimillisyyden.

[[Luokka:Suomen kieli|Inhimillisyys aistittavana]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Pirates CSG</title>
    <id>3799</id>
    <revision>
      <id>17457</id>
      <timestamp>2006-08-27T12:15:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:79.81 Pelit]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:79.81 Pelit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Muinainen Egypti</title>
    <id>3800</id>
    <revision>
      <id>27928</id>
      <timestamp>2007-01-14T00:52:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>farao on oikea kirjoitusasu</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikijunior nav}}

Miksi ja miten Egyptiin syntyi korkeakulttuuri yli 5000 vuotta sitten vaikka suurin osa Egyptistä on aavikkoa? Vastaus on samanlainen kuin Kaksoisvirtainmaassa. Egyptin keskellä virtaa joki – Niili. 

==Ajanlasku ja tulvat==

Niili tulvi jo tuhansia vuosia sitten säännöllisesti kerran vuodessa. Tulvan mukana joen rannalle nousi ravinteita sisältävää lietettä. Siemenet kylvettiin maahan ennen tulvaa, ja siksi maanviljelijöiden piti osata ennustaa tulvan alkamishetki oikein. Tämä ei ollut yksinkertaista, koska egyptiläisillä oli käytössä kuukalenteri. Kuukalenterin vuoden pituus oli 354 päivää eli 11 päivää lyhyempi kuin todellisuudessa. Tuo virhe johti siihen että vuodenajat menivät sekaisin. Vuosi vuoden jälkeen alkoivat maanviljelijät epätoivoisesti pohtia, milloin pitäisi aloittaa kylvötyöt. Ratkaisu ongelmaan löydettiin yötaivaalta, kun Egyptin temppelien papit huomasivat Sirius-tähden näkyvän juuri ennen kuin Niili alkoi tulvia. Näin onnistuttiin päättelemään että vuodessa on 365 päivää.

== Farao – jumalallinen hallitsija ==
Noin 3100–3000 eKr. alkoivat faraot hallita Egyptiä. Farao ei ollut tavallinen hallitsija. Eläessään farao edusti taivaanjumala Horusta. Horuksen vertauskuva oli haukka. Taivaanjumalatar Hahoria pidettiin faraon äitinä ja kuolemanjumala Osirista faraon isänä. Koska jumalan piti saada arvoisensa hauta, rakennettiin faraolle valtavia pyramideja, jotka olivat kolmionmuotoisia ja niissä oli terävä kärki, jotta farao pääsisi kuoltuansa mahdollisimman lähelle Ra-auringonjumalaa. Farao oli aina jumalien arvoinen.

== Egyptin 3 000 vuotta ==
Faraoiden aika kesti melkein 3 000 vuotta ja sillä aikajaksolla oli kolme tärkeää kohtaa. Pyramidit rakennettiin vanhan valtakunnan aikana. Mahtavin ja suurin niistä on Kheopsin pyramidi, joka valmistui vuonna 2575 eKr. ja jonka valmistus kesti 20 vuotta. Keskivaltakunnan aikana Egypti laajeni kauas etelään Niilin vartta pitkin.

Uuden valtakunnan aika alkoi 1560-luvulla eKr. Egyptistä tuli suurvalta ja se pysyi sellaisena lähes 500 vuotta. Ramses II oli kuuluisin valloittajafarao. Ramses II:n käytössä oli hevosten vetämiä sotavaunuja ja valtavia jousimiesten armeijoita. Tosin miekat ja loput aseet olivat pronssia. Raudan valmistustaidon egyptiläiset oppivat naapurikansaltaan heettiläisiltä. Heettiläiset eivät kuitenkaan halunneet paljastaa raudan valmistuksen salaisuutta, koska rautamiekat olivat pronssimiekkoja vahvempia. Egyptiläiset eivät saaneet taitoa ilmaiseksi, vaan joutuivat sotimaan lukuisia sotia heettiläisiä vastaan. Raudan valmistustaidosta huolimatta Egypti alkoi heiketä. Heikkenemisen syynä oli jatkuvat taistelut toisia kansoja vastaan. Egypti ajautui sekasortoon koska papiston ja faraon välille syntyi ongelmia. Vuonna 525 eKr. persialaiset valloittivat Egyptin ja viimeinen farao surmattiin.

[[Luokka:Wikijunior Muinainen Egypti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen historia</title>
    <id>3801</id>
    <revision>
      <id>27014</id>
      <timestamp>2006-12-27T09:03:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>lähteet omaksi otsikokseen</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;float:right; margin-left: 1em;&quot;&gt;
&lt;timeline&gt;
ImageSize  = width:260 height:350
PlotArea   = width: 25 height:330 left:50 bottom:10
DateFormat = yyyy
Period     = from:700 till:2005
TimeAxis   = orientation:vertical
ScaleMajor = unit:year increment:100 start:1100

PlotData=
  color: yellow width:25 mark:(line,white) align:left fontsize:S shift:(25,0)
  # shift texts up or down manually to avoid overlap
  from:start till:1150 shift:(,0)  text:Suomen esihistoria 
  from:1150  till:1809 shift:(,0)  text:Ruotsin vallan aika 1150-
  from:1809  till:1917 shift:(,0)  text:Suomen suuriruhtinaskunta 1809-
  from:1917  till:end  shift:(,0)  text:Itsenäinen Suomen tasavalta 1917-

&lt;/timeline&gt;
&lt;/div&gt;

'''Suomen historia''' alkaa noin 1100-luvulta, koska tältä ajanjaksolta ovat vanhimmat säilyneet Suomen aluetta koskevat asiakirjat. Tätä vanhempaa aikaa nimitetään esihistorialliseksi ajaksi. Suomen valtiollinen historia keski- ja uudella ajalla liittyy Ruotsiin. Vuosina 1809-1917 Suomi kuului puolestaan Venäjän keisarin alaisuuteen autonomisena suuriruhtinaskuntana. Itsenäisen Suomen valtion historia alkaa vuodesta 1917. Tämä wikikirja käsittelee Suomen mielenkiintoista historiaa aina esihistoriasta nykypäiviin saakka.


== Muita Suomen historiasta kertovia wikikirjoja ==
*[[Wikijunior Suomen historia]] (ala-asteikäisille)
*[[Wikiopiskelu Suomen historia]] (yläasteikäisille)

==Sisältö==

*[[Suomen historia/esihistoria|Esihistoria]]
*[[Suomen historia/Ruotsin vallan aika ja keskiaika|Ruotsin vallan aika ja keskiaika]]
*[[Suomen historia/Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunta]]
*[[Suomen historia/Itsenäinen valtio|Itsenäinen valtio]]
*[[Suomen historia/Suomi toisessa maailmansodassa|Suomi toisessa maailmansodassa]]
*[[Suomen historia/Jälleenrakennuksen aika|Jälleenrakennuksen aika]]
*[[Suomen historia/Hyvinvoiva Suomi|Hyvinvoiva Suomi]]
*[[Suomen historia/EU-Suomi|EU-Suomi]]
*[[Suomen historia/Suomen presidentit|Suomen presidentit]]

==Lähteet==

*[[Suomen historia/Lähteet|Lähteet]] (Lähteet sivulta näet mitä lähdettä kullekkin sivulle on käytetty.)

[[Luokka:Suomen historia|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen historia/Suomi toisessa maailmansodassa</title>
    <id>3802</id>
    <revision>
      <id>28072</id>
      <timestamp>2007-01-19T20:36:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>81.197.126.91</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Sodan alku */ -Muotoilin vähäsen</comment>
      <text xml:space="preserve">==Talvisota==

===Neuvottelut syksyllä 1939===

Kun Neuvostoliitto oli solminut Baltian maiden kanssa avunanto- ja tukikohtasopimukset myös Suomi kutsuttiin neuvotteleman Moskovaan &quot;poliittisista ja konkreettisista&quot; kysymyksistä. Neuvostoliiton vaatimuksiin kuului Karjalankannaksen länsi-osa, Suomenlahden ulkosaaret ja Hankoniemen vuokraus laivastotukikohdaksi. Neuvottelut katkesivat marraskuussa, kun Suomi ei suostunut kuin pelkästään pieniin myönnytyksiin. Neuvostoliitto syytti Suomen ampuneen Mainilan laukaukset 26.11. ja laukauksiin vedoten vaati, että joukot vedettäisiin rajalta. Tähän Suomi ei suostunut vedoten vuoden 1932 hyökkäämättömyssopimukseen. Neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen, ja sota alkoi 30.11.1939. C.G.E. Mannerheim nimitettiin Suomen armeijan ylipäälliköksi sodan syttyessä.

===Sodan alku===

Vaikka neuvotteluyhteys oli menetetty, niin Suomessa uskottiin, että rauha säilyisi. 30.11.1939 Neuvostoliiton joukot ylittivät rajan ja sota syttyi. A. K. Cajanderin hallitus erosi 1. joulukuuta, ja tilalle muodostettiin uusi hallitus jota johti Suomen pankin pääjohtaja Risto 
Ryti. Samana päivänä Terijoella perustettiin Suomen kansanhallitus (Terijoen hallitus) jota johti emigranttikommunisti O. W. Kuusinen. Kuusisen hallituksen ja Neuvostoliiton suhteet olivat erinomaiset. Suomalaiset ryhtyivät yksimielisinä torjumaan hyökkäystä. Vaikka Suomen armeijalla oli huono varustus, niin puna-armeijan  hyökkäys saatiin Joulukuussa pysäytettyä. Tammikuussa Neuvostoliitto keräsi rintamalle lisää miehiä ja aloitti helmikuun alussa Karjalankannaksella suurhyökkäyksen. Hyökkäys keskittyi Summan alueelle, koska venäläisillä oli siellä ylivoima ja venäläisten tulivoima oli noin seitsemänketainen Suomen tulivoimaan verrattuna. 11. helmikuuta venäläiset saivat Mannerheim-linjan murtumaan, ja suomalaisten oli pakko vetäytyä Mannerheim-linjasta väli-asemaan. Kun väliasema murtui, joukkojen piti siirtyä taka-asemaan. Taka-aseman taistelut jatkuivat rauhaan asti kovina.

===Ankara rauha===

Rauhansopimus allekirjoitettiin 13.3.1940 Moskovassa. Ehtoihin kuului luovuttaa Karjalankannas, Laatokan Karjala, Sallan–Kuusamon alue ja Jäämeren rannalta Kalastajasaarento. Kaikkialla maassa liput laskettiin puolitankoon.

==Rauhan aika==

Sopeutuminen rauhaan oli vaikeaa koska piti ratkaista monia ongelmia. Neuvostoliitto vaati ja sai kauttakulkuoikeuden Hangon tukikohtaan. Menetetyiltä alueilta evakoitu siirtoväki piti asuttaa. Neuvostoliitto vaati myös oikeutta Petsamon nikkelikaivoksiin. Kun Saksa oli vallannut Tanskan, Ranskan ja Norjan, se esitti Suomellle kauttakulkusopimusta saksalaisten joukkojen lomakuljetuksista. Suomi suostui tähän. 19.12.1940 Suomessa vaihtui presidentti, kun Kyösti Kallio kuoli sydänkohtaukseen Helsingin rautatieasemalla. Pääministeri Risto Rytistä tuli uusi presidentti.

==Jatkosota==

Jatkosota alkoi 25.6.1941, kun Neuvostoliitto pommitti Suomea. Samaan aikaan Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Suomi tuli hyökkäykseen mukaan heinäkuun alussa. Saksalaiset olivat rintamavastuussa Pohjois-Suomessa. Suomi valtasi menetetyn Karjalan ja muut luovutetut alueet ja ison osan Neuvosto-/Itä-Karjalasta. Asemasota alkoi joulukuussa, ja se kesti 2 ja puoli vuotta. Iso-Britannia julisti Suomelle 6.12.1941 sodan, mutta varsinaisia sotatoimia ei Suomen ja Iso-Britannian välillä ollut. Lopullinen käänne toisessa maailmansodassa tapahtui, kun saksalaiset hävisivät Stalingradin taistelun talvella 1943. Suomessa tämä johti siihen että J. W Rangelin hallitus vaihtui Edvin Linkomiehen hallitukseen, jonka tavoitteena oli irroittaa Suomi sodasta. Rauhan neuvottelut alkoivat talvella 1944. Neuvostoliiton rauhanehdot olivat seuraavat: vuoden 1940 raja ja lisäksi Petsamo Neuvostoliitolle, sotakorvauksia kuusisataamiljoonaa dollaria, ja saksalaisten karkottaminen Lapista. Suomessa ehdot olivat liian kovat ja rauhantunnustelut kariutuivat. Kesällä 1944 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Suomea vastaan. Suomalaiset joutuivat vetäytymään Itä-Karjalasta, ja menettivät osan talvisodassa menetettyä Karjalaa. Karjalankannaksella pääasema ja vt-asema murtuivat. Vkt-asema taipui ja hyökkäys kannaksella pysäytettiin Ihantalaan. Hallitus erosi ja Mannerheim valittiin presidentiksi elokuun alussa. Moskovan välirauhansopimus allekirjoitettiin syyskussa. Rauhanehdot olivat seuraavat:
Vuoden 1940 raja, Petsamo Neuvostoliitolle, Porkkalan vuokraus, kolmesataa miljoonaa dollaria sotakorvauksia, saksalaisten karkottaminen jos he eivät poistu 15.9.1944 mennessä Suomen alueelta, sotasyyllisten tuomitseminen ja tiettyjen järjestöjen lakkautus. Rauhanehtojen täyttämistä valvoi Suomeen saapunut liittoutuneiden valvontakomissio.

==Moskovan välirauha ja Lapin sota==

Kun rauhansopimus allekirjoitettiin, rauhanehtoja alettiin täyttää. Yksi raskaimmista ehdoista oli saksalaisten karkottaminen Lapista, jos he eivät poistu Suomen alueelta 15.9.1944. Suomalaiset yrittivät hoitaa asian neuvottelemalla, ja saksalaiset alkoivat vetäytyä kohti Norjaa. Venäläiset painostivat Suomea aloittamaan sotatoimet. Lapin sodassa Pohjois-Suomi koki perusteelisen tuhon. Lapin sota päättyi huhtikuussa 1945, kun viimeiset saksalaiset poistuivat Suomen alueelta. Kun Antti Haczelin hallitus oli eronnut, tilalle nimitettiin Castrenin hallitus. Castrenin hallitus ei tullut toimeen valvontakomission kanssa, joten tilalle nimitettiin J. K Paasikiven hallitus. Valvontakommisiota johti kenraalieversti Andrei Zdanov. Valvontakomission päämajana toimi hotelli Torni. Moskovan välirauha päättyi vuonna 1947 solmittuun Pariisin rauhaan, jolloin myös valvontakomissio poistui suomesta.

==Sotasyyllisyystuomiot==
Yksi rauhansopimuksen ehdoista oli sotasyyllisten tuomitseminen. Oikeus tuomitsi talvella 1946 Suomen poliittista johtoa eri pituisiin vankeusrangaistuksiin. Tuomittavina olivat mm. entinen presidentti Risto Ryti, pääministerit J. V. Rangel ja Edvin Linkomies. Muitakin ministereitä, esim. Väinö Tanmner ja Henrik Ramsay tuomittiin. Myös Suomen Saksan lähettiläs T. M. Kivimäki sai tuomion.

[[Luokka:Suomen historia|Suomi toisessa maailmansodassa]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ubuntu tutuksi/Ubuntu</title>
    <id>3803</id>
    <revision>
      <id>23427</id>
      <timestamp>2006-11-12T07:55:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>212.149.191.82</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Ubuntun esittely */</comment>
      <text xml:space="preserve">== Ubuntun esittely ==
[[Kuva:Mark.Shuttleworth.01.jpg.jpg|thumb|Mark Shuttleworth]]
Ubuntu on yksi suosituimmista ellei jopa suosituin Linux-levitysversio. Projektin on aloittanut eteläafrikkalainen miljonääri [[w:Mark Shuttleworth|Mark Shuttleworth]]. Varmistaakseen Ubuntun kehittämistyön tulevaisuudessakin Shuttleworth on perustanut Ubuntu-säätiön ja lahjoittanut sille 10 miljoonaa dollaria.

Vanha afrikkalainen sana ''Ubuntu'' kuvaa yhteisöllisyyttä, ja se voidaan suomentaa &quot;ihmiseltä ihmiselle&quot;. Ubuntun perusperiaatteita ovat:
* ilmaisuus
* sitoutuminen avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin ja kehittämistapaan
* helppokäyttöisyys
* monikielisyys  

Ubuntu käyttää oletuksena Gnome-työpöytää. KDE-työympäristöä suosivia ei kuitenkaan ole unohdettu, sillä Ubuntusta on olemassa myös Kubuntu-niminen rinnakkaisversio. Ubuntu ja Kubuntu perustuvat samaan perusjakeluun ja poikkeavat toisistaan vain graafiselta oletuskäyttöliittymältään. Myös kevyen XFCE-työpöytäympäristön käyttäminen on mahdollista. XFCE:tä käyttävää versiota Ubuntusta kutsutaan [http://www.xubuntu.org/ Xubuntuksi]. Erityisesti koulukäyttöön muokattu Ubuntun versio kulkee nimellä [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu].

Ubuntu perustuu täysin vapaaseen [http://www.debian.org Debian]-jakeluun, mutta uudet versiot ilmestyvät useammin ja Ubuntun tavoitteena on nimenomaan helppokäyttöinen työpöytäkäyttöjärjestelmä. Ubuntusta ilmestyy uusia versioita 6 kuukauden välein, ja versionumero kertoo sen julkaisuajankohdan. Esimerkiksi versio 5.10 (Breezy) on julkaistu lokakuussa vuonna 2005, jopa viisi vuotta tuettava versio 6.06 (Dapper) julkaistiin kesäkuussa vuonna 2006 ja versio 6.10 (Edgy) julkaistiin lokakuussa 2006.

== Lisätietoja Ubuntusta ==

* [http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi -esittely- ja ohjesivusto]
* [http://forum.ubuntu-fi.org Suomenkielinen Ubuntu-foorumi]
* [http://www.ubuntu.fi/ Osuuskunta Sangen Ubuntun esittelusivusto ja maksullinen tukipalvelu]


&lt;noinclude&gt;{{Ubuntu_tutuksi}}&lt;/noinclude&gt;


[[Luokka:Ubuntu tutuksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ubuntu tutuksi/Laitteisto</title>
    <id>3804</id>
    <revision>
      <id>26978</id>
      <timestamp>2006-12-26T14:18:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>88.192.239.238</ip>
      </contributor>
      <comment>/* IC Plus IP100 10/100 Fast Ethernet Adapter */</comment>
      <text xml:space="preserve">== Tietoa laitteistosta ==

Keskeisimmät tiedot laitteistosta saa esille ohjelmalla Sysinfo. Sen saat asentamalla paketin 
: &lt;tt&gt;sysinfo&lt;/tt&gt;

== Näytönohjaimen 3D-ajurit ==

===Nvidia===

Nvidian 3D-ajurit saat käyttöösi asentamalla paketit 
:&lt;tt&gt;nvidia-glx&lt;/tt&gt; 
:&lt;tt&gt;nvidia-kernel-common&lt;/tt&gt;
Ajurit otetaan käyttöön kirjoittamalla komentorivillä: 
:&lt;tt&gt;sudo nvidia-glx-config enable&lt;/tt&gt;
Tämän jälkeen käynnistä graafinen ympäristö uudelleen painamalla '''Ctrl + Alt + Backspace'''.


===ATI===
====Tapa 1====
Nämä ohjeet opastavat ATI:n suljetun ajurin käyttöönotossa.

Asenna paketti 
:&lt;tt&gt;xorg-driver-fglrx&lt;/tt&gt;
Avaa tiedosto &lt;tt&gt;modules&lt;/tt&gt; tekstieditoriin
:&lt;tt&gt;gksudo gedit /etc/modules&lt;tt&gt;  
Lisää tiedostoon rivi, jossa lukee 
:&lt;tt&gt;fglrx&lt;/tt&gt;
Avaa tiedosto &lt;tt&gt;xorg.conf&lt;/tt&gt; tekstieditoriin
:&lt;tt&gt;gksudo gedit /etc/X11/xorg.conf&lt;/tt&gt;
Etsi rivi jossa lukee &lt;tt&gt;Driver &quot;ati&quot;&lt;/tt&gt; (tai muuta vastaavaa).
Muuta kohtaa &quot;ati&quot; fglrx:ksi, eli muunnoksen jälkeen samassa kohdassa pitäisi lukea 
: &lt;tt&gt;Driver &quot;fglrx&quot;&lt;/tt&gt;
Lisää samaan osioon myös kohta &lt;tt&gt;Option VideoOverlay &quot;on&quot;&lt;/tt&gt;, jotta videotoistossa käytettäisiin rautakiihdytystä. Osion pitäisi näyttää nyt suurinpiirtein tältä:
&lt;tt&gt; 
  Section &quot;Device&quot;
    Identifier                  &quot;ATI Graphics Adapter&quot;
    Driver                      &quot;fglrx&quot;    
    BusID                       &quot;PCI:1:0:0&quot;
    Option                      &quot;VideoOverlay&quot;            &quot;on&quot;
    Screen 0
  EndSection
&lt;/tt&gt;
Käynnistä Linux uudelleen.
Testaa toimivuus ajamalla vaikka komento (X:ssä) 
: &lt;tt&gt;glxinfo | grep -i direct&lt;/tt&gt;.
Mikäli ajureiden asennus onnistui, tulee ruudelle teksti &lt;tt&gt;&quot;direct rendering: Yes&quot;&lt;/tt&gt;.


====Tapa 2====

Lähinnä Ubuntu Edgy Eftiä (6.10) varten. Dapperin käyttäjät koettakaa ensin yllä olevaa tapaa.

Varmuuskopioi &lt;tt&gt;xorg.conf&lt;/tt&gt;
: &lt;tt&gt;sudo cp /etc/X11/xorg.conf /etc/X11/xorg.conf_backuppi&lt;/tt&gt;
Asenna paketit &lt;tt&gt;linux-restricted-modules&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;xorg-driver-fglrx&lt;/tt&gt;
: &lt;tt&gt;sudo apt-get install linux-restricted-modules-$(uname -r) #Ei haittaa vaikka olisivat asennettu jo &lt;/tt&gt;
: &lt;tt&gt;sudo apt-get install xorg-driver-fglrx&lt;/tt&gt;
Depmodin vuoro (tekee modules.depin ja map-tiedostoja).
: &lt;tt&gt;sudo depmod -a&lt;/tt&gt;
Anna tietokoneen muokata &lt;tt&gt;xorg.conf&lt;/tt&gt;-tiedostoa
: &lt;tt&gt;sudo aticonfig --initial&lt;/tt&gt;
: &lt;tt&gt;sudo aticonfig --overlay-type=Xv&lt;/tt&gt;
Lisätään vielä käsin &lt;tt&gt;xorg.conf&lt;/tt&gt;-tiedostoon muutama rivi, joita ilman nämä ajurit eivät toimi Ubuntu Edgy Eftissä (6.10)
: &lt;tt&gt;gksudo gedit /etc/X11/xorg.conf&lt;/tt&gt;
Lisää seuraavat rivit tiedoston loppuun ja tallenna.
&lt;tt&gt;
   Section &quot;Extensions&quot;
        Option  &quot;Composite&quot; &quot;Disable&quot;
   EndSection
&lt;/tt&gt;
Käynnistä kone uudelleen, ja testaa toimivuus vaikkapa seuraavilla komennoilla:
: &lt;tt&gt;fglrxinfo&lt;/tt&gt;
Tämän pitäisi tulostella jotakuinkin seuraavaa:
&lt;tt&gt;
  display: :0.0  screen: 0
  OpenGL vendor string: ATI Technologies Inc.
  OpenGL renderer string: RADEON X850 XT Generic
  OpenGL version string: 2.0.6011 (8.28.8)
&lt;/tt&gt;
Ja sitten vielä 3D-kiihdytyksen tarkistus.
: &lt;tt&gt;glxinfo | grep -i direct&lt;/tt&gt;.
Mikäli ajureiden asennus onnistui, tulee ruudelle teksti &lt;tt&gt;&quot;direct rendering: Yes&quot;&lt;/tt&gt;.

==Langattomat verkkokortit==
Langattomien eli wlan-verkkokorttien käyttöönotto aiheuttaa usein enemmän päänvaivaa kuin normaalit kiinteää verkkoyhteyttä käyttävät kortit. Jos wlan-kortti tunnistetaan Ubuntun Laitehallinnassa, on mahdollista saada helposti nettiyhteys toimimaan kokonaan. Mikäli haluat varmistaa, että kortti tunnistetaan tai tietää sen nimen, Laitehallintaan pääsee klikkaamalla

:&lt;tt&gt;Järjestelmä-valikko -&gt; Hallinta -&gt; Laitehallinta&lt;/tt&gt;

Selaa avautuvan ikkunan listaa vasemmalla ja yritä etsiä verkkokorttisi sieltä.

===Broadcom, 43xx-sarjan wlan-kortit===
Jotta korttisi voitaisiin ottaa kokonaan käyttöön, tarvitaan tietokoneesi tai verkkokorttisi mukana tullutta cd:tä. Esimerkiksi Windows-käyttöjärjestelmän mukana tulee usein jonkinlainen ajurien korjauslevy, käytä sitä. Yritä etsiä cd:llä olevilta hakemistoilta .sys -tiedosto, joka selvästi liittyy wlan-korttiisi (käy ilmi esimerkiksi kansion nimestä (wlan tai vastaavaa), jossa tiedosto on). Kopioi tämä tiedosto työpöydälle vetämällä tiedoston päältä hiirellä työpöydälle.

Asenna seuraava ohjelma, joka löytyy Ubuntun Universe-ohjelmavarastosta

:&lt;tt&gt;sudo apt-get install bcm43xx-fwcutter&lt;/tt&gt;

Tee juuri asentamallasi ohjelmalla seuraavat toimenpiteet

:&lt;tt&gt;sudo bcm43xx-fwcutter -w /lib/firmware ~/Desktop/*.sys&lt;/tt&gt;

:&lt;tt&gt;sudo bcm43xx-fwcutter -w /lib/firmware/`uname -r` ~/Desktop/*.sys&lt;/tt&gt;

Asenna Gnomen verkkomanageri

:&lt;tt&gt;sudo apt-get install network-manager-gnome&lt;/tt&gt;

Lopuksi vielä käynnistä tietokone uudestaan. Käynnistyksen jälkeen ylös ilmoitusalueelle ilmestyy uusi kuvake, jota klikkaamalla hiiren toisella näppäimellä ilmestyy valikko, ja hyvällä onnella näkyy myös lähipiirissä olevat langattomat verkot. Valitse haluamasi verkko ja anna aukeavaan ikkunaan tarvittavat tiedot.

====Ongelmien selvitys====
Suorita seuraava komento

:&lt;tt&gt;modprobe bcm43xx&lt;/tt&gt;

ja käynnistä tietokone uudestaan. Jollei verkkokortti toimi vieläkään, avaa blacklist-tiedosto

:&lt;tt&gt;sudo gedit /etc/modprobe.d/blacklist&lt;/tt&gt;

ja lisää avautuvaan tekstieditoriin uudelle riville alimmaiseksi rivi

:&lt;tt&gt;blacklist ndiswrapper&lt;/tt&gt;

Tallenna tiedosto ja käynnistä tietokone uudestaan. Jälkimmäistä toimenpidettä tarvitaan etenkin jos komento

:&lt;tt&gt;lspci | grep Broadcom\ Corporation&lt;/tt&gt;

palauttaa

:&lt;tt&gt;Broadcom Corporation BCM4318 [AirForce One 54g] 802.11g Wireless LAN Controller &lt;b&gt;(rev 02)&lt;/b&gt;&lt;/tt&gt;


===Acx100 -ajurien asennus (esim. DWL-650+) ('''Dapper Drake 6.06''')===
Näin asennat esim. D-link 650+ -korttiin ajurit Ubuntuun.


1. Lataa viimeisin ajuri [http://acx100.erley.org/ täältä]. Uusin ajuri lataantuu myös komennolla 
:&lt;tt&gt;wget http://acx100.erley.org/acx-20060521.tar.bz2&lt;/tt&gt;


2. Pura paketti. Huomaa, että kun purat paketin se ei tee itselleen omaa hakemistoa.
:&lt;tt&gt;mkdir acx&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;mv acx-20060521.tar.bz2 acx/&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;cd acx&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;tar xvfj acx-20060521.tar.bz2&lt;/tt&gt;


3. Tee ja asenna ajuri.
:&lt;tt&gt;make -C /lib/modules/`uname -r`/build M=`pwd`&lt;/tt&gt;
:&lt;tt&gt;sudo make -C /lib/modules/`uname -r`/build M=`pwd` modules_install&lt;/tt&gt;


4. Kopioi -23 kernelin ajurit -26 kernelin hakemistoon (ohjeen tekijä ei tiedä miksi -26 kernelin ajurit eivät toimineet).
:&lt;tt&gt;sudo cp -ar /lib/firmware/2.6.15-23-386/acx /lib/firmware/2.6.15-26-386&lt;/tt&gt;
vaihda viimeinen hakemisto siihen kerneliin mitä käytät, itselläni olisi 2.6.15-26-386 -hakemiston tilalta 2.6.15-26-k7 oikea hakemisto.


5. Poista PCMCIA -kortti koneesta ja poista käytöstä ajuri.
:&lt;tt&gt;sudo modprobe -r acx&lt;/tt&gt;


6. Laita kortti tietokoneeseen ja katso dmesg virheiden varalta.
:&lt;tt&gt;sudo dmesg | grep acx&lt;/tt&gt;


7. Nyt voit käyttää (K,X)Ubuntusi internetasetusvälineitä ja laittaa wlanisi asetukset kuntoon.


Katso myös Acx100:n [http://acx100.sourceforge.net/ kotisivu].

==PCI-verkkokortit - Ethernet==
Nämä verkkokortit tunnistuvat lähes aina suoraan, eikä niitä varten tarvitse säätää erikseen ajureita. 

===IC Plus IP100 10/100 Fast Ethernet Adapter===
Edgyssä kyseiseen piiriin nojaavat verkkokortit pitäisi tunnistua automaattisesti, mutta ilmeisesti joilla Dapperin käyttäjillä on ollut ongelmia kyseisten korttien kanssa, joten tässä ohjeet Dapperille - vaikkakin niitä voi soveltaa lähes suoraan Edgylle.

Tarvittavat paketit:
&lt;tt&gt;build-essential&lt;/tt&gt; ja linux-headers -paketti omalle kernelillesi (jonka versio löytyy komennolla &lt;tt&gt;uname -r&lt;/tt&gt;

Verkkokortin merkki on: IC Plus IP100 10/100 Fast Ethernet Adapter
&lt;tt&gt;lspci&lt;/tt&gt;-komennon tulisi antaa jotakuinkin seuraavanlaista tietoa verkkokortista:
&lt;tt&gt;
   0000:00:09.0 Ethernet controller: Sundance Technology Inc: Unknown device 0200 (rev 31)
&lt;/tt&gt;

Lataa ajuripaketti -&gt; [http://www.icplus.com.tw/driver-pp-IP100A.html clicketi click]. Oikea vaihtoehto on &lt;tt&gt;Linux Driver for Kernel 2.6.X and 2.4.X&lt;/tt&gt;. Tallenna kyseinen tiedosto kotikansioosi, ja pura se kaksoisnäpäyttämällä tiedostoa tiedostoselaimessa (Nautilus), ja valitsemalla pura avautuvasta ikkunasta (kannattaa ensiksi tehdä kansio icplus kotikansioosi, ja purkaa sisältö sinne).

Seikkaile komentorivillä kansioon, johon purit tiedostot, esim.
: &lt;tt&gt;cd icplus&lt;/tt&gt;
Make -komento, tekee ajuripaketin.
: &lt;tt&gt;make all&lt;/tt&gt;
Insmod syöttää ajurin järjestelmään
: &lt;tt&gt;sudo insmod ./sundance.ko&lt;/tt&gt;
Käynnistä uudelleen, ja tarkistus:
: &lt;tt&gt;dmesg | grep Plus &lt;/tt&gt;
Tulostaa jotakuinkin seuraavaa.
&lt;tt&gt;
   [17179720.568000] eth0: IC Plus IP100A Fast Ethernet Adapter at 0xec00, 00:06:4f:23:84:04, IRQ 11.
&lt;/tt&gt;


Jotta kyseinen moduuli latautuisi oikein jokaisella käynnistyksellä, joudut lisäämään tiedostoon &lt;tt&gt;/etc/modules&lt;/tt&gt; (ja ehkä myös /etc/modules.conf) seuraavaa
&lt;tt&gt;
   alias eth0 sundance
   options 100mbps_fd
&lt;/tt&gt;
100mbps_fd viittaa 100 mbps nopeuteen ja fd full dublexiin.

==Katso myös==
[http://ubuntuguide.org/wiki/Ubuntu_dapper_fi#Laitteisto Ubuntuguide.org]

{{Ubuntu_tutuksi}}
[[Luokka:Ubuntu tutuksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Pistokkaat.jpg</title>
    <id>3806</id>
    <revision>
      <id>24357</id>
      <timestamp>2006-11-18T11:51:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Kuva juuri leikatuista pistokkaista.

[[Luokka:Hupu2-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Suppilovahvero</title>
    <id>3807</id>
    <revision>
      <id>21353</id>
      <timestamp>2006-10-17T19:37:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Robot: Automated text replacement  (-[[Luokka:Sienikirja| +{{sienikirja}}\n[[Luokka:Sienikirja|)</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Katsoresepti|Sienipiirakka|Sienipiirakka}}
[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]


[[Kuva:Trompetenpfifferlinge.jpg|thumb|Suppilovahvero sopii hyvin kuivattavaksi]]

'''Suppilolovahvero''' (''Cantharellus tubaeformis'') on erinomainen torvimainen ruokasieni, joka ei tarvitse esikäsittelyä. Suppilovahverosta tavataan myös täysin keltaista värimutoa. Suppilovahveron ainut ero nuhruvahveroon on malto, joka on nuhruvahverolla mustuvaa. 

==Tunnistus==

Suppilovahvero on suppilomainen sieni. Suppilovahveron '''lakin''' '''yläpinta''' on nuorena kellanruskea ja vanhempana harmaanruskea. '''Lakki''' on 2-8 cm leveä. Lakin pinta on pienisuomuinen ja lakin keskellä on kuoppa. Lakin '''alapinnan''' poimut ovat nuorena ketleruskeaa ja vanhenpana harmaata. Suppilovahveron '''jalka''' on on 4-8 cm pitkä ja puoli senttiä paksu usein litteä tai pyöreä. Jalka on nuorena keltainen ja vanhana harmaan- tai ruskeankeltainen. Suppilovahveron '''malto''' on on vaalea. 

==Suppilovahveron kasvupaikat== 

Suppilovahvero on paikkauskollinen sieni, joka kasvaa sammalikoissa suurena ryhmänä. Sieni viihtyy erityisesti mustikkatyypin metsässä. Sieni on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Suppilovahvero on ruokasienistä myöhäisimpiä ja sen parhaat satokuukaudet ovat syys- ja lokakuu, mutta niitä voi löytää vielä marraskuussakin.

==Säilöntä==

Jäätyminen ei pilaa itiöemiä, vaan niitä voi kerätä lumen altakin syötäväksi.Suppilovahvero voidaan säilöä pakastamalla tai kuivaamalla ja se sopii paistettavaksi, kuivattavaksi ja on mainio keittoihin. Maku on mieto ja lievästi makea, jalkaosa on sitkeä. Sieni on lähes aina toukaton.

{{sienikirja}}
[[Luokka:Sienikirja|Suppilovahvero]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Pirates CSG/Säännöt</title>
    <id>3808</id>
    <revision>
      <id>26456</id>
      <timestamp>2006-12-17T17:14:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Marcca</username>
        <id>601</id>
      </contributor>
      <comment>siistimistä ja päivitystä</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOEDITSECTION__
&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid yellow 1px; margin: 1px; text-align: left; padding:5px; clear: both; background-color:cornsilk&quot;&gt;

{{Pirates CSG}}

&lt;table cellspacing=&quot;0&quot; align=&quot;right&quot; style=&quot;width:238px;background:yellow;border:solid orange 1px;&quot;&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;__TOC__&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;/table&gt;

==Säännöt==

===Laivaston luominen===

[[Kuva:Deliverance.jpg|thumb|left|300px|Laivan Deliverance pelaajakortti. Huomaa ominaisuusteksti '''Ghost ship''' (Aavelaiva). Tarkempia tietoja pelaajakorteista ja laivojen kokoamisesta löydät [[Pirates CSG/Laivojen kokoaminen|täältä]].]]

Jokainen laiva omaa pistemäärän, ja kuuluu johonkin kymmenestä osapuolesta:


'''America''' (Yhdysvallat), '''Pirate''' (Merirosvot), '''England''' (Englanti), '''Spain''' (Espanja), '''France''' (Ranska), '''Barbary Corsair''', '''Jade Rebellion''' (Jadekapina), '''Cursed''' (Kirotut), '''Mercenary''' (Palkkasotilaat) tai '''Vikings''' (Viikingit).


Kun aloitat laivastosi rakentamista, sinun on päätettävä laivastosi pistemäärä. Pelin tekijät suosittelevat 40 pisteen peliä. Tämä tarkoittaa, että pelin aluksi valitset '''laivoja''' (Ships), '''miehistöä''' (Crew),  '''Merihirviöitä''' (Sea monsters) ja '''erikoiskortteja''' (Events) niin paljon, että niiden pelaajakorteissa olevat '''pistemäärät''' (Points) ovat yhteensä 30. Laivastossasi on pakko olla vain laivoja, muut ovat vapaehtoisia. Laivaston pistemäärä voi olla mikä tahansa, kunhan kummankin pelaajan laivastot käyttävät samaa pistemäärää. Jokaisella laivalla pitää olla sen osapuolen mukainen lippu sen perässä, mutta pelaajat voivat laittaa laivastoihinsa myös eri kansallisuuksiin kuuluvia laivoja. Tällöin puhutaan ns. '''Sekalaivastoista''' (Mixes fleet).

===Erikoiskorttien valitseminen===

Jos pelaaja lisää laivastoonsa erikoiskortin, niin kortissa olevassa kultakolikossa oleva luku katsotaan osaksi pelaajan laivaton pistemäärää. Erikoiskorttia ei tule välttämättä laittaa pelialustalle vielä aloitustilanteessa.

===Aloitus===

Peliä pelataan esimerkiksi pöydän päällä tai millä tahansa tasaisella pinnalla. Jokainen pelaaja heittää noppaa. Pelaaja, joka heittää isoimman tuloksen, aloittaa. Toiseksi tullut on toinen, ja niin edespäin.

====Saarien (Islands) sijoittaminen pelialustalle====

Jos pelaajat pelaavat 40 -pisteisen pelin, on pelissä oltava 6 saarta. Jos sinulla ei ole tarpeeksi saaria, niin voit käyttää saarina mitä tahansa noin samankokoisia esineitä, esimekiksi pahvinpaloja. Pelaajat asettavat vuorojensa mukaisssa järjestyksessä aina yhden saaren pelialustalle. Saaret tulee asettaa niin, että ne eivät ole lähempänä kuin '''2 L -mittaa''' (Kortin pitempi sivu) toisistaan. Saaret eivät myöskään saa olla kuin '''4 L -mitan''' etäisyydellä toisistaan.

====Maaston (Terrain) asettaminen pelialustalle====

Maastot on painettu saarikorttien toiselle puolelle. Maaston käyttäminen pelissäsi on vapaaehtoista. Pelin alussa pelaajat päättävät käytettävien maastopalojen lukumäärän. Pelin tekijät suosittelevat, että maasto sijoitetaan pelialustalle samaan tapaan kuin saaret. Maastoa voi sijoittaa minne päin tahansa alustaa, kunhan maasto on enintään '''1 S -mitan''' (Kortin lyhyempi sivu) päässä saaresta tai toisesta maastosta.

====Kotisaaren (Home island) valinta====

Toinen pelaaja saa valita, mistä saaresta tulee ensimmäisen pelaajan kotisaari. Tämän jälkeen ensimmäinen pelaaja asettaa laivansa niin, että niiden keulat koskettavat saaren rantaa. Sen jälkeen ensimmäinen pelaaja päättää toisen pelaajan kotisaaren. Jäljelle jääviä saaria kutsutaan villeiksi saariksi (Wild islands).

====Miehistön (Crew) asettaminen laivalle====

Jos sinulla on laivastossasi miehistöä, niin ne tulee laittaa pelin alussa kuvapuoli alaspäin joko pelaajan kotisaarelle, tai sen laivan kansikortin päälle, mihin ne &quot;kiinnitetään.&quot;

Miehistö voi käyttää erikoisominaisuuksiaan vain laivassa, ei koskaan maalla (tästä on poikkeus ''Marine'' -säännön omaava miehistö). Miehistö ei myöskään voi käyttää ominaisuuksiaan muun kuin oman kansallisuutensa laivalla ollessaan. Mikäli miehistön jäsenen pistemäärä on '''0''', ei hän voi olla muulla kuin oman kansallisuutensa laivalla.

=====Linkitetty miehistö ja laivat.=====

Jotkut miehistön jäsenet on '''Linkitetty''' toisiin miehistön jäseniin tai laivoihin (Linkityksen huomaa kortissa olevasta ketjusymbolista). Jos samalla laivalla on toisiinsa linkitettyä miehistöä, saa laiva yhden lisää ruumansa tilaan. Samoin käy, jos linkitetty miehistön jäsen on linkitetyllä laivalla. Mikäli laivalla on useampia linkitettyjä miehistön jäseniä, niin laiva saa aina yhdestä parista yhden lisätilan.

====Aarteen (Treasure) asettaminen saarille====

Jokaiseen aarrekolikkoon on laitettu toiselle puolelle numero, joka vastaa sen arvoa pelissä. Jos pelaatte 40 -pisteistä peliä, teidän tulisi käyttää aarretta, jonka arvo on 15 kultapistettä. Sekoita aarre aloituksessa kuvapuoli alaspäin ja aseta se satunnaisesti Villeille saarille.

=====Ainutlaatuinen aarre (Unique treasure)=====

Jotkut aarrekolikot ovat &quot;Ainutlaatuisia&quot;. Pelaaja ei voi laittaa enempää kuin yhden samanlaisen ainutlaatuisen aarteen pelin aarteen joukkoon. Pelin alussa nämä ainutlaatuiset aarteet ovat arvoltaan 0 kultapistettä, mutta niiden arvo saattaa vaihdella pelin kuluessa riippuen sen erikoisominaisuudesta. Ainutlaatuiset aarteet laitetaan pelin alussa saarille tavallisen aarteen tapaan, mutta tavallisten aarteiden tulee silti olla yhteensä 15 kultapisteen arvoisia, mikäli pelaatte 40 -pisteistä peliä.

===Tärkeitä sääntöjä===

Nämä tiedot ovat tärkeitä ymmärtääksesi peliä:

* Noppa lyhennetään pelissä '''d6'''.
* '''Ominaisuusteksti''', joka löytyy kortin etupuolelta, ylittää kaikki nämä säännöt. Ominaisuudet ovatkin pelissä usein poikkeuksia säännöistä. Ainoa kumoamaton sääntö on, että mikäli saat ampuessasi nopan silmäluvuksi yksi, niin ammut ohi.
* Kortin takaa löytyvällä &quot;maustetekstillä&quot; ei ole mitään merkitystä pelille. Se on olemassa kertoakseen osan pelin tarinaa.
* Jos esimerkiksi miehistösi ja laivasi erikoisominaisuus on sama, niin voit käyttää vain yhtä näistä samanlaisista ominaisuuksista.
* '''Keula''' on laivan etuosa. Se alkaa siitä, missä laivan etuosa koskettaa pöytää, ja jatkuu eteenpäin aina mastojenkärkiinkin asti.
* '''''Pelaa hyvällä urheiluhengellä ja pidä hauskaa!'''''

===Toiminnot===

Ensimmäinen vuoro on ensimmäisellä pelaajalla, ja hän voi antaa jokaiselle laivalleen yhden neljästä toiminnosta (Liikkuminen, tutkiminen, ampuminen tai korjaus). Voit antaa toimintoja vain laivastosi laivoille.

=====Vapaatoiminto (Free action)=====

Vapaatoiminto on toiminto, jonka pelaaja voi eräistä syistä antaa laivalle, joka on jo suorittanut toiminnon sillä vuorolla. Vapaatoimintoa ei katsota toiminnoksi.

===Liikkuminen===

Laiva ei pysty liikkumaan toisen laivan tai saaren läpi. Jos laivallasi on yhdistelmäsiirto, esim. L+S, niin voit muuttaa laivan suuntaa siirron osien välillä. Jos laivasi koskettaa liikkuessaan toista laivaa tai saarta, on hänen pysähdyttävä, vaikka hän voisikin korttinsa mukaan liikkua pitemmälle.

=====Haaksirikkoutunut laiva (Derelict)=====

Laiva on haaksirikkoutunut, ts. se ei voi liikkua, kun kaikki sen mastot on ammuttu. Haaksirikkoutuneelle voi antaa vain korjaus- tai tutkimistoimintoja.

Seuraavat toiminnot voidaan suorittaa osana liikkumisvuoroa.

====Maihinnousu (Dock)====

Pelaajien laivat eivät voi nousta maihin toisen pelaajan kotisaarella. Vapaana toimintona maihinnoussut laiva saa lastata tai purkaa miehistöänsä saarelle, tai mikäli kaksi saman laivaston laivaa on &quot;dockannut&quot; toisensa, ne voivat siirtää miehistöään toisiinsa.

=====Aarteen purkaminen=====

Kun laiva on maihinnoussut omalle kotisaarelleen, on laivan pakko purkaa kultakolikkolastinsa. Laiva tekee tämän vapaatoimintona, eli samalla vuorolla millä on maihinnoussut.

====Laivan valtaus (Ram)====

Jos laivan keula koskettaa liikkumistoiminnon seurauksena vihollislaivaa, voi laiva &quot;ramata&quot; vihollislaivan vapaatoimintona. Tämän jälkeen toisen laivan &quot;ramanneen&quot; laivan ohjaaja heittää noppaa: Mikäli tulos on enemmän kuin vihollisaluksen jäljelläolevien mastojen määrä, on vastustajan tuhottava (Poistettava laivasta) yksi mastoistaan. Jos &quot;ramatusta&quot; laivasta ei tule tällöin haaksirikkoista (Derelict), ei valtausta suorittavalle laivalle saa antaa liikkumistoimintoa. Laiva, joka on &quot;pinnattu&quot;, ei voi &quot;ramata&quot; muita laivoja.

=====Laivan paikoillaan pitäminen (Pin)=====

Laiva ei saa liikkua, mikäli laivan keula koskee mitä tahansa vihollislaivan osaa. &quot;Pinnattu&quot; laiva ei voi liikkua, ellei toinen laiva liiku, tai siitä tulee haaksirikkoinen.

=====Laivan valtaaminen (Board)=====

Kun laiva on &quot;ramannut&quot; toisen laivan, voi jompikumpi laivoista vallata toisen vapaatoimintona. Pelaaja, jonka vuoro on, päättää ensin; pelaajat heittävät vuoron perään noppaa ja lisää tuloksen &quot;ramissa&quot; mukana olevan aluksensa mastojen määrään. Se pelaaja, jolla on suurempi luku, saa tuhota (Poistaa pelistä) yhden miehistön jäsenen tai varastaa laivan kultalastin.

====Hinaaminen====

Mikäli laivan mikä tahansa osa osuu haaksirikkoutuneen laivan keulaan, voi pelaaja ottaa laivan hinaukseen vapaatoimintona. Hinattava alus siirretään vapaatoimintona siten, että sen keula koskee hinaavan aluksen perää. Hinattavasta aluksesta, sen miehistöstä ja sen lastista tulee osa hinaajalaivan laivastoa.

Hinaavan laivan yhdellä vuorolla kulkema maksimimatka muuttuu hinauksen ajaksi yhdeksi S -mitaksi. Liikutettuasi hinaavaa alusta, sinun täytyy liikuttaa myös hinattavaa alusta vapaatoimintona. Kun hinaava laiva tekee maihinnousun, tee maihinnousu myös hinattavalle alukselle vapaatoimintona.

Voit korjata hinattavan aluksen mastot kotisaarellasi samoin kuin muidenkin laivojesi. Saatuaan mastoja, voit käyttää laivaa tavalliseen tapaan.

===Tutkiminen===

Kun laivasi tekee maihinnousun villille saarelle, voit antaa laivallesi seuraavalla vuorolla tutkimistoiminnon. Tämä tarkoittaa, että voi lastata laivaasi niin suuren osan saarella olevasta aarteesta, kuin laivasi ruumaan mahtuu. Lastatut aarteet laitetaan laivan kortin päälle kuvapuoli alaspäin. Jäljellejäänneet aarteet jätetään saarelle kuvapuoli alaspäin.

Kun lähdet villiltä saarelta, jätä joku pieni merkki (esim. Yksi laivan kortin mukana tulleista viireistä) käynnistäsi saarelle. Kun maihinnouset uudestaan saarelle, jossa olet jo ollut, voit tehdä tutkimistoiminnon vapaatoimintona.

Pelissä on myös ainutlaatuisia aarteita. Ensimmäisen saarella käytävän on pakko ottaa saarella mahdollisesti oleva ainutlaatuinen aarre. Ainutlaatuiset aarteet eivät vie yhtään lastitilaa.

Voit myös tutkia omaan laivastoosi kuuluvaa laivaa tai haaksirikkoista laivaa vaihtaaksesi miehistöä ja aarteita laivojen välillä.

===Ampuminen===

Ampuminen tapahtuu niin, että ampuva pelaaja heittää noppaa. Mikäli nopan silmäluku on sama tai pienempi kuin ampuvan maston juuressa olevassa nopankuvassa, laiva ampuu ohi. Kanuunan kantomatkan ilmoittaa maston juuressa olevien nopankuvien väri: punainen=L, valkoinen=S.

Kun kanuuna ampuu, on ampuvan pelaajan vedettävä näkymätön &quot;tulilinja&quot; ampuvan maston keskikohdasta kohdelaivan mihin tahansa osaan. Jos linja menee omien mastojesi, muiden laivojen tai saarten läpi, ei ampumistoimintoa voida suorittaa. Et voi ampua laivaa, joka on noussut maihin omalla kotisaarellaan tai omia laivojasi.

'''''Mikäli ampuja saa nopan silmäluvuksi numeron 1, hän ampuu ohi varmasti.'''''

Mikäli laiva ampuu haaksirikkoista laivaa, upottaa laiva sen. Uponnut laiva poistetaan pelistä.

=====Aarretta kantavan laivan upottaminen=====

Mikäli pelaaja upottaa aarretta kantavan laivan, jaetaan laivan aarrelasti laivan ohjaajan ja upottajan kanssa tasan. Mikäli aarretta ei voida jakaa tasan, saa laivan upottanut pelaaja suuremman määrän. Pelaajat siirtävät näin jaetun kultamäärän vapaatoimintona omalle kotisaarelleen. Ainutlaatuiset aarteet, joita laiva mahdollisesti kantoi, poistetaan laivan upotessa pelistä.

=====Miehistöä kantavan laivan upottaminen=====

Miehistöä kantavan laivan upotessa poistetaan miehistö pelistä.

====Oman laivansa upottaminen (Scuttling)====

Mikäli haluat mieluummin upottaa oman laivasi kuin antaa sen viholliselle, voit heittää vapaatoimintona noppaa. Kerro toiselle pelaajalle, että aiot upottaa laivasi. Mikäli nopan silmäluvuksi tulee 5 tai 6, uppoaa laiva seuraavan vuorosi alussa. Mikäli vastustajasi ottaa laivan hinaukseen ennen tätä, upottamisyritys epäonnistuu.

===Korjaaminen===

Voit korjata (Tuoda takaisin peliin yhden ammutun maston) laivaasi, joka on maihinnoussut kotisaarellaan.

===Avainsanat===

Avainsana on sana, joka on painettu '''lihavoidulla''' kortin etupuolelle. Avainsana kertoo kortin erikoisominaisuudesta. Jos avainsana tai joku muu kortin erikoisominaisuus on ristiriidassa sääntöjen kanssa, tulee pelaajien toimia kortin ominaisuuden mukaan.

=====Black mark=====
Tämäntyyppinen miehistö voi aloittaa pelin siten, että se kuuluu kirottujen kansallisuuteen sen oman kansallisuuden sijasta. Mikäli pelaaja päättää, että se kuuluu kirottuihin, tulee miehistö asettaa kasvot ylöspäin sen laivan kortille, johon se laitetaan. Tämä laiva siirtyy automaattisesti kirottujen kansallisuuteen, ja sen lippu tulee vaihtaa kirottujen lippuun. Näin käytettynä jokaisen miehistön jäsenen pistemäärä kohoaa yhdellä.

=====Broadsides attack=====
Mikäli tämän avainsanan omaavalle laivalle annetaan ampumistoiminto, voi pelaaja valita että laivan kaikkien kanuunoiden kantomatka muutetaan yhdeksi S -mitaksi ja pelaaja valitsee enintään 1 S -mitan päässä jokaisesta kanuunasta olevan vihollislaivan ampumisen kohteeksi. Tämän jälkeen pelaaja heittää noppaa; Mikäli silmäluku on suurempi kuin minkään kanuunan vaatima siinä laivassa, ampuu laiva jokaisella kanuunallaan ja saa vielä yhden extraosuman. Mikäli tätä erikoisominaisuutta käytetään, ei samalla voida käyttää '''mitään muuta erikoisominaisuutta.'''

=====Fear=====
Heitä noppaa vuorosi alussa jokaista laivaa, joka on enintään 1 S -mitan päässä tästä laivasta, kohden. Mikäli silmäluku on viisi, ei kyseinen laiva voi käyttää minkääntyyppisiä laivan tai miehistön erikoisominaisuuksia seuraavalla vuorolla. Mikäli silmäluku on 6, laskee laivan nopeus seuraavan vuoron ajaksi yhteen S -mittaan.

=====Galley=====
Tämän avainsanan omaavaa laivaa ei voi estää liikkumasta (Pin), eikä se voi estää toista laivaa liikkumasta. Jos tämä laiva &quot;ramaa&quot;, ei se voi poistaa mastoa &quot;ramatusta&quot; laivasta. Tämä laiva voi vapaatoimintonaan kääntyä peränsä varassa liikuntatoiminnon jälkeen. Jos laivassa ei ole enää mastoja jäljellä (Derelict), voi tämä laiva silti liikkua yhden S -mitan vuoroa kohti.

=====Ghost Ship=====
Jos sinulla on laivastossasi laiva, tai miehistö, jolla on tämä ominaisuus, tulee sinun vuorosi alussa päättää, onko laiva sillä vuorolla aavelaiva vai tavallinen. Mikäli valitsit, että se on aavelaiva, saat laivalle käyttöösi seuraavat ominaisuudet sen vuoron ajaksi: Aavelaiva voi kulkea saarten, maaston ja toisten laivojen läpi. Aavelaiva ei voi kuitenkaan pysähtyä siten, että osa siitä koskettaisi jotain edellämainituista; Aavelaiva ei voi myöskään nousta maihin.

=====Junk=====
Tämän laivan mastot eivät ole sen tulituksen tiellä.

=====Limit=====
Sinulla voi olla laivastossasi vain yksi tämänlainen laiva.

=====Marine=====
Mikäli miehistön jäsenellä on tämä ominaisuus, voi sen jättää mille tahansa saarelle, paitsi vastustajan kotisaarelle. Tämä saari, tai laiva, jossa miehistö on, saa ylimääräisen ampumistoiminnon jokaiselle vuorolle. Kanuuna on S -mitan kantava laiva, jónka silmäluku on 2. Sinun tulee siis saada 2:ta suurempi silmäluku osuaksesi. Vastustaja voi ampua miehistöä, joka on saarella, mutta sen tuhoamiseksi vaaditaan kaksi osumaa. Muista ominaisuuksista poiketen Marine -ominaisuus voi tapahtua useammin kuin yhden kerran vuorossa. Esim. Jos laivassa on kaksi Marinea, se saa kaksi ylimääräistä ampumisvuoroa.

=====Ransom=====
Jos tämän ominaisuuden omaava miehistön jäsen siirretään valtauksen kautta toiseen laivaan, muuttuu se viiden kultapisteen arvoiseksi aarteeksi miehistön kaapanneelle laivalle. Mikäli laiva, joka sisältää tätä miehistöä tuhotaan, muuttuu tämänlainen miehistö 1 kultapisteen arvoiseksi aarteeksi upottajalle, ja se siirretään upottajan kotisaarelle vapaatoimintona.

=====Sea monster=====
Tämän avainsanan omaava peli&quot;nappula&quot; rakennetaan paloista laivojen tapaan. Nämä osaset toimivat pelissä laivan mastojen tapaan. Merihisrviölle voi antaa vain liikkumis- ja ampumistoimintoja. Merihirviön liikkuma matka katsotaan laivoista poiketen hisrviön alustassa olevasta pisteestä. Merihisrviö ei voi kantaa miehistöä. Jokaisen vuoron alussa pelaaja päättää onko merihirviö vuoron aikana sukelluksissa vai pinnalla. Mikäli hirviö on sukelluksissa, voi se vain liikkua; Se ei voi käyttää ampumistoimintoa, eikä sitä voi ampua. Pinnalla ollessaan se käyttäytyy laivojen tapaan seuraavin muutoksin:

&quot;Ramatessaan&quot; laivaa, merihirviö estää samalla sitä liikkumasta (pin). Merihirviötä itseään ei voi estää liikkumasta. Mikäli merihirviö upottaa laivan, ei se voi ottaa miehistöä omaan käyttöönsä: Miehistö tulee tuhota. Jos hirviö ottaa ainutlaatuisen aarteen, on ainutlaatuinen aarre tuhottava. Merihirviö ei voi hinata. Merihirviö ei voi kantaa miehistöä. Merihirviö kuolee heti, kun kaikki sen &quot;mastot&quot;, ts. kaulat, päät, lonkerot,.. on katkaistu.

=====Schooner=====
Tämä laiva voi vapaatoimintona kääntyä peränsä varassa liikuntatoiminnon jälkeen. Tämä laiva ei voi käyttää tätä ominaisuutta &quot;ramatessaan&quot; laivaa.

=====Turtle ship=====
Jos tähän laivaan osuu, poista maston sijaan yksi sen sivupaneeleista. Mastoja aletaan poistaa vasta, kun sivupaneeleita ei ole enää jäljellä. Tätä laivaa ei voi vallata, mikäli sillä on sivupaneeleita jäljellä. Mikäli laivalla ei ole enää mastoja (derelict), pystyy se silti liikkumaan yhden S -mitan vuorossa.

===Maastotyypit===

====Sumuseinämä (Fog bank)====

====Riutta (Reef)====

====Sargassomeri (Sargasso sea)====

===Pelin voittaminen===

&lt;/div&gt;
{{Pirates sisällys}}
[[Luokka:Pirates CSG]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Pirates CSG</title>
    <id>3809</id>
    <revision>
      <id>17633</id>
      <timestamp>2006-08-29T05:20:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{| align=&quot;center&quot; style=&quot;background: yellow; border: 1px solid #aaa; padding: .3em; margin-bottom: 3px; width: auto;&quot;
| style=&quot;padding-right: 4px; padding-left: 4px;&quot; | [[Kuva:3mast-fullrigged.png|40px|]]
|&lt;center&gt;Tämä kirja sisältää sääntöjä '''Pirates CSG''' -strategiapeliin, älä siis muokkaa tätä kirjaa keskustelematta asiasta ensin sivun [[Keskustelu:{{PAGENAME}}|keskustelusivulla]].&lt;/center&gt;
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Del-laiva.jpg</title>
    <id>3810</id>
    <revision>
      <id>17599</id>
      <timestamp>2006-08-28T15:45:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>== Yhteenveto ==
Kuva laivasta &quot;Deliverance&quot;, ja se tulee Pirates CSG -ohjekirjaan (Lähde: Wikipedia.)
== Käyttöoikeus ==
{{Taideteos|Pirates CSG}}</comment>
      <text xml:space="preserve">== Yhteenveto ==
Kuva laivasta &quot;Deliverance&quot;, ja se tulee Pirates CSG -ohjekirjaan (Lähde: Wikipedia.)
== Käyttöoikeus ==
{{Taideteos|Pirates CSG}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Deliverance.jpg</title>
    <id>3811</id>
    <revision>
      <id>17601</id>
      <timestamp>2006-08-28T15:56:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>== Yhteenveto ==
Kuva laivan &quot;Deliverance&quot;-kortista. Tulee kirjaan Pirates CSG
Kuvan copyright WizKids Games Inc.:llä. Lähde: Wikipedia
== Käyttöoikeus ==
{{Taideteos|Pirates CSG}}</comment>
      <text xml:space="preserve">== Yhteenveto ==
Kuva laivan &quot;Deliverance&quot;-kortista. Tulee kirjaan Pirates CSG
Kuvan copyright WizKids Games Inc.:llä. Lähde: Wikipedia
== Käyttöoikeus ==
{{Taideteos|Pirates CSG}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen historia/Itsenäinen valtio</title>
    <id>3812</id>
    <revision>
      <id>26788</id>
      <timestamp>2006-12-23T21:38:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>81.197.117.182</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Radoita ja lentokoneita */</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Korjattava}}
==Suomi itsenäistyy==
Suomi itsenäistyi 6. joulukuuta. 1917, kun senaatti (silloinen hallitus) hyväksyi eduskunnan ilmoituksen Suomen itsenäistymisestä.

==Sisällissota==
Sisällisota alkoi 27. tammikuuta. 1918, kun punaiset yrittivät ryhtyä vallankaappaukseen. Punaisten tarkoituksena oli vangita kaikki senaattorit (ministerit), mutta siinä epäonnistuttiin. Osa senaattoreista oli piilossa Helsingissä ja loput olivat jo lähteneet Vaasaan. Kun punaiset olivat kaappaneet Helsingissä vallan, perustettiin vallankumoushallitus Suomen kansanvaltuuskunta Kullervo Mantereen johdolla. (Punaisten pulella taisteli myös venäläisiä.) Jonkinlainen rintamalinja syntyi Tampereen-Lahden-Lappeenrannan-Viipurin -linjan pohjoispuolelle. Rintama oli hajanainen tukikohtien joukko. Punaiset aloittivat hyökkäyksen valkoiseen Suomeen, mutta punaisten hyökkäys tuli torjutuksi samaan aikaan aloitetulla valkoisten suurhyökkäyksellä ja sen seurauksena punaiset menettivät Tampereen valkoisille 6. huhtikuuta. 1918. Kansanvaltuuskunta pakeni Pietariin Viipurin kautta.  Valkoiset saivat suurta voimanlisää koska saksalaiset, joita oli 10 000 henkeä aloittivat maihinnousun Hangossa. Lahti ja Helsinki vallattiinkin saksalaisten voimin. Valkoiset valtasivat punaisilta Viipurin huhtikuun lopussa. Sisällissota päättyi toukokuussa valkoisten voittoon.

==Kuningaskunta tavoitteena==
Itsenäisyysjulistuksen mukaan Suomi oli tasavalta. Kuitenkin käyty sisällissota ja maan huonot olot johtivat siihen että mielipiteet kallistuivat kuningaskunnalle myönteisemmäksi, lähinnä koska silloin uskottiin, että kuningas joka ei olisi vaaleista riippuvainen vakauttaisi Suomen poliittista elämää. Koska sisällissodan aikana Saksa oli avustanut valkoisia, niin haluttiin myös että Saksan tukisi Suomea tulevaisuudessakin niin haluttiin Suomeen myös kuningas, joka olisi Saksasta. Oikeisto kannatti kuningasvaltaa ja keskusta ja vasemmisto taas tasavaltaa. P. E. Svinhufvud oli merkittävin kuninkaanvaltaa ajava poliitikko (Svinhufud oli myös valtionhoitaja eli väliaikainen valtionpäämies) Toinen kuninkaanvaltaa ajanut merkittävä poliitikko oli uusi pääministeri J. K. Paasikivi. Tynkäeduskunta, joka oli vajaalukuinen ja jossa oikeistolla eli kuninkaan valtaa ajavilla oli enemmistö valitsi äänin 58-44 kuninkaaksi Friedrich Karlin, joka oli saksalainen prinssi. Kun Saksa sitten hävisi ensimmäisen maailmansodan, niin Suomesta päätettiin tehdä tasavalta. Uudeksi valtionhoitajaksi valittiin C. G. E. Mannerheim. Kesällä eduskunta valitsi Suomen tasavallan presidentiksi K. J. Ståhlbergin. Ståhlbergin kaudella mm. oppivelvollisuus tuli pakolliseksi.

==Heimosodat ja Suur-Suomi==
Suomen ja Neuvosto-Venäjän suhteet olivat huonot heimosotien takia. Heimosodat olivat satojen vapaaehtoisten suorittamia sotaretkiä. Niiden tarkoitus oli littää Itä-Karjala ja muita alueita suomeen ja luoda samalla Suur-Suomi. Oli myös harkittavana että Suomi hyökkäisi venäjän pääkaupunkiin Pietariin jota Mannerheimin kannatti, mutta presidentti vastusti ja hankkeesta luovuttiin.

==Tarton rauha==

Koska Leninin bolsevikkihallituksen asema oli huono suomalaiset eivät ryhtyneet rauhanneuvotteluihin. Suomi suostui neuvotteluihin myöhemmin, kun bolsevikkien asema parani Venäjällä. Rauhansopimus tehtiin Tarton kaupungisssa, Virossa. Suomi sai Petsamon Tarton rauhassa, mutta joutui vetäytymään niistä Itä-Karjalan aluesta, mitkä Suomella oli vielä hallussa. Rauha oli edullinen Suomen kannalta, mutta äärioikeiston mukaan se oli häpeärauha, koska sen avulla Suur-Suomi ei syntynytkään.

==Suomen vai Ruotsin Ahvenanmaa?==
Suomella oli ongelmia myös Ruotsin vastaisella rajalla. Ahvenanamaan kiistan seurauksena Suomen ja Ruotsin suhteet tulehtuivat. Ahvenanmaalaiset esittivät Ruotsille vetoomuksen Ahvenanmaan littämiseksi Ruotsiin, ja ruotsalaisten mielestä Ahvenanmaa kuului Ruotsille historiallisin ja kielellisin perustein. Ahvenanmaalaisten rauhoittamiseksi Suomen eduskunta sääti Ahvenanmaan itsehallintolain. Kun sekään ei tyydyttänyt Ahvenanmaalaisia, niin lopulta vuonna 1921 Kansainliitto ratkaisi kiistan Suomen eduksi. Ruotsi alistui päätökseen ja maiden suhteet alkoivat parantua hitaasti.

== Uudet puolueet==
{{Korjattava}}
Poravarilliseissa puolueissa tapahtui vuoden 1918 lopulla muutoksia. Pääosassa vanhasuomalaisista koostuneet kuningasmieliset perustivat konservatiivipuolueen: Kansallisen Kokoomuksen ja pääosin nuorsuomalaisista koostuneet tasavaltalaiset perustivat liberaalin: Kansallisen Edistyspuolueen. Oli myös kaksi muuta porvaripuoluetta Ruotsalainen Kansanpuolue ja Maalaisliitto (nykyisen Keskustan edeltäjä). Myös vasemmistossa tapahtui muutos, kun äärivasemmistolaiset perustivat Moskovassa Suomen kommunistisen puolueen (SKP), jota pidettiin laittomana vuoteen 1944 saakka.

==Uhattu demokratia==

Vuoden 1925 presidentinvaalit voitti maalaisliiton Lauri Kristian Relander. Relanderin kaudella SDP pääsi hallitukseen, mikä osoitti Suomen poliittisen elämän vakiintumista. Suomen ensimmäinen sosialidemokraattinen hallitus oli vuosina 1926-1927 istunut Väinö Tannerin hallitus. Se oli myös ensimmäinen hallitus, jossa oli naisministeri. Samaan aikaan kommunistit järjestivät satamissa lakkoaaltoja. Kommunistien räikeä toiminta johti toimenpiteisiin. Kun kommunistinuoret vuonna 1929 juhlivat Lapualla järjestetyssä juhlassa minkä he olivat itse järjestäneet väkijoukko alkoi repiä kommunistinuorten paitoja jotka olivat punaisia ja he myös hajoittivat tilaisuuden. Kansalaiskokous joka kokoontui Lapualle oli sitä mieltä, että hallituksen tulisi lopettaa kommunistien toiminta. Lapuanliike, jota johti Vihtori Kosola, turvautui väkivaltaisiin keinoihin. Hekilöitä joita pidettiin kommunistien suosioina kaapattiiin,sullottiin autoihin ja kuljetetiin itä-rajalle. Kun Lapuanliike oli vahvimmillaan se järjesti kesällä 1930 talonpoikaismarssin. Talonpoikaismarssissa oli mukana 12 000 miestä. Eduskunta hyväksyi syksyllä lait, jotka lopettivat kommunistien julkisen toiminnan. Lapuanliike leimahti vielä kerran, kun lapuanliikkeen kannattajat olivat kokoontuneet mäntsälään ja he yrittivät nostaa kapinan. Mäntsälän kapina sammui sen jälkeen kun presidentti Svinhufvud oli vaatinut radiossa kapinallisten hajaantumista.

==Pohjoismainen suuntaus ja kansainliitto==

Kuten pikkuvaltiot, myös Suomi katsoi että Kansainliitto tarjoaisi hyvän turvan maan itsenäisyydelle. Suomi pääsi kansainliittoon vuonna 1920. Kun Kansainliitto ratkaisi Ahvenanmaan kysymyksen Suomen eduksi, Suomessa luotettiin rauhanturvajärjestöön. Suomi toimi myös 3 vuotta kansainliitossa neuvoston jäsenenä. Suhteet Neuvostoliittoon paranivat 1920-luvulla. Kun Neuvostoliitto tarjosi Suomelle hyökkäämättömyyssopimusta vuonna 1926, niin Suomi kieltäytyi. Kun asiaan palattiin myöhemmin hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitetiin vuonna 1932. Samaan aikaan Suomen turvallisuuspolitiikka kääntyi pohjoismaihin päin. Vuonna 1935 pääministeri T. M. Kivimäki esitti asiaa koskevan julistuksen.

==Radioita ja lentokoneita==

Suomeen hankittiin 1920- ja 1930-luvulla enemmän autoja. Vuonna 1939 niitä oli 50 000. Myös lentokoneet tulivat Suomeen. Vuonna 1923 perustettu Aero Oy teki lentoja vesitasoilla Tukholmaan ja Tallinnaan. Vuonna 1926 perustettiin Yleisradio, joka oli yksityinen. Jokaisella radion kuuntelijalla piti olla kuuntelulupa. 1930-luvulla valtio osti yleisradion.

[[Luokka:Suomen historia|Itsenäinen valtio]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Pirates CSG/Laivojen kokoaminen</title>
    <id>3813</id>
    <revision>
      <id>17721</id>
      <timestamp>2006-08-29T16:47:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">__NOEDITSECTION__
__NOTOC__
&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid yellow 1px; margin: 1px; text-align: center; padding:5px; clear: both; background-color:cornsilk&quot;&gt;

{{Pirates CSG}}

Pirates CSG -peli koostuu koottavista pienoismallilaivoista. Tämä sivu kertoo, miten kokoat laivan, ja miltä laivan kortti näyttää.

===Laivan kokoaminen===

'''''Muista, että laivojen osat ovat herkkiä. Mikäli niitä tungetaan koloihinsa väkisin, niin ne voivat mennä rikki.'''''

[[Kuva:Del-laiva.jpg|thumb|center|Kuvan laiva on '''Viisimastoinen''' Deliverance.]]

Laivan pohja kasataan niin, että laitojen takaosa laitetaan kiinni kannen takaosaan, ja sen jälkeen laitojen etuosa kannen etuosaan. Mastot laitetaan niille varattuihin kolihin kannella. Tarkemmat ja kuvitetut ohjeet tulevat pelin mukana.

===Laivan kortti===

[[Kuva:Deliverance.jpg|thumb|left|325px]]
Tässä näette ylläolevan Deliverance -laivan kortin. Kortin osat vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas:
* Pisteet (Points)
* Lippu, joka ilmaisee laivan kansallisuuden
* Laivan nimi
* Mastojen määrä
* Ruuman tilavuus (Esim. 4 kantaa neljä kultakolikkoa.)
* Laivan yhdellä vuorolla liikkuma matka
* Kanuunoiden järjestys ja kantomatka
* Ominaisuusruutu, jossa näet laivan ominaisuudet.
* Kortin vasemmassa alalaidassa on keräilynumero, jonka avulla löydät laivan pelin mukana tulevasta tarkistuslistasta.

* Kortin toisella puolella on &quot;mausteteksti&quot;, joka kertoo osan pelin tarinasta, mutta jolla ei ole pelin kannalta merkitystä.

&lt;/div&gt;
{{Pirates sisällys}}
[[Luokka:Pirates CSG]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikijunior Muinainen Egypti</title>
    <id>3814</id>
    <revision>
      <id>17609</id>
      <timestamp>2006-08-28T16:41:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Pirates CSG/Aloittelijan säännöt</title>
    <id>3815</id>
    <revision>
      <id>17723</id>
      <timestamp>2006-08-29T16:48:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">__NOEDITSECTION__
__NOTOC__
&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid yellow 1px; margin: 1px; text-align: center; padding:5px; clear: both; background-color:cornsilk&quot;&gt;

{{Pirates CSG}}

==Aloitus==

Aluksi pelaajat asettavat kolme saarta pelialustalle vähintään kahden L -mitan päähän toisistaan. Sitten pelaajat asettavat kumpikin '''yhden''' laivan saarelle, jonka ovat valinneet kotisaarekseen. Ylimääräisestä saaresta tehdään villi saari, ja sille asetetaan aarre. Pelaajat arpovat nopalla ensimmäisen vuoron.

==Liikkuminen==

Pelaajat voivat tehdä vuorollaan laivalleen yhden toiminnon. Liikkuminen on yksi näistä. Liikutat laivaasi mittaamalla kortillasi liikuttavan matkan, joka saa olla enintään kortissa mainittu enimmäismatka. Mikäli enimmäismatka on esimerkiksi L+S, niin laivaa voi kääntää L:n ja S:n välissä.

==Ampuminen==

Pelaaja voi liikkumisen sijaan tehdä ampumistoiminnon vuorollaan. Silloin hän menee vähintään kortissa mainitun enimmäisampumamatkan päähän ammuttavasta laivasta edellisellä vuorolla. Seuraavalla vuorolla pelaaja päättää, millä kanuunalla yrittää ampumista. Sen jälkeen hän heittää noppaa. Mikäli nopan luku on isompi, kuin ampuvassa tykissä (Maston juuressa) olevassa nopan kuvassa, on pelaaja osunut. Mikäli luku taas on sama tai pienempi kuin nopan kuvassa oleva luku, on pelaaja ampunut ohi.

==Tutkimusmatkailu==

Jos pelaaja osuu keulallaan villiin saareen, on hän noussut maihin siellä. Seuraavalla vuorolla pelaaja voi ottaa laivansa kyytiin saarelta kultakolikoita enintään kortissa mainitun enimmäismäärän verran. Tehtyään tämän, voi pelaaja seuraavalla vuorolla alkaa liikkua kohti kotisaartaan.Kun hän on noussut maihin kotisaarellaan, hän voi samalla vuorolla automaattisesti purkaa lastinsa sinne, ja voi seuraavalla vuorolla lähteä hakemaan lisää.

==Pelin voittaminen==

Pelin voittaa suurimman osan aarteesta kerännyt pelaaja tai pelaaja, joka on upottanut vastapelaajansa laivan, ts. ampunut kaikki mastot ja osunut laivaan vielä kerran.

'''''Nyt kun olet pelannut näillä aloittelijan säännöillä, voit siirtyä luomaan laivastoa ja pelaamaan [[Pirates CSG/Säännöt|täydellisillä säännöillä]].'''''

&lt;/div&gt;
{{Pirates sisällys}}
[[Luokka:Pirates CSG]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Korttipelit</title>
    <id>3816</id>
    <revision>
      <id>27942</id>
      <timestamp>2007-01-14T07:11:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>hups</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä wikikirja on opas korttipeleihin. Kirja sisältää tietoa korttipeleistä yleisesti ja myös yksittäisistä korttipeleistä ja niiden säännöistä.

== Sisällys ==

Tässä on kerrottu wikikirja korttipelit sisällöstä.

===Yleistä===

* [[/Mikä on korttipeli?/]]

===Korttipelit===

* [[/Asshole/]]
* [[Korttipelit/Huijauspaska|Huijauspaska]]
* [[Korttipelit/Mustamaija|Mustamaija]]
* [[Korttipelit/Paskahousu|Paskahousu]]
* [[Korttipelit/Pokerit|Pokerit]]
* [[Korttipelit/Pöytäpaska|Pöytäpaska]]
* [[Korttipelit/Ristiseiska|Ristiseiska]]
* [[Korttipelit/Tikki|Tikki]]

==Aiheesta muualla==

* [[Wikijunior Korttipelit]] [[Wikijunior]] kirja ala-koulu ikäisille.

[[Luokka:Korttipelit|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Suomen historia</title>
    <id>3817</id>
    <revision>
      <id>27895</id>
      <timestamp>2007-01-13T00:46:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Usp</username>
        <id>226</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>typo</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikijunior nav}}
=='''Suomen historia'''==

==Johdanto==

Suomen valtion historia on hyvin lyhyt, se alkaa maan itsenäistymisestä eli vasta vuodesta 1917. Suomen historia kansakuntana alkaa Porvoon maapäivistä vuonna 1809, jolloin Venäjän keisari Aleksanteri I:n sanoi tunnetun lauseensa, että vastedes Suomi on korotettu kansakuntien joukkoon. Toisaalta kansan historia alkaa myös tuhansia vuosia sitten, aina historian hämärästä, sillä Suomen aluetta ovat ihmiset asuneet aina jääkaudesta lähtien.

Kuitenkin on varmasti parasta kertoa Suomen alueen historiasta, tai sen alueen historiasta, joka jossain historian vaiheessa sai nimekseen Suomi. Näin menemme uudelleen historian hämäriin aikakausiin ja tuhansien vuosien päähän omasta ajastamme.

==Suomen historian jako eri aikakausiin==
Suomen alueen ja Suomen kansan ja valtion historia voidaan jakaa erilaisiin osa-alueisiin:

*'''[[Wikijunior Suomen historia/Aika ennen jääkautta|Aika ennen jääkautta]]'''
*'''[[Wikijunior Suomen historia/Esihistoria|Esihistoria]]'''
*'''[[Wikijunior Suomen historia/Keskiaika|Keskiaika]]'''
*'''[[Wikijunior Suomen historia/Vaasojen aika|Vaasojen aika]]'''
*'''[[Wikijunior Suomen historia/Suurvaltakausi|Suurvaltakausi]]'''
*'''[[Wikijunior Suomen histopria/Vapauden aika|Vapauden aika]]'''
*'''[[Wikijunior Suomen historia/Kustavilainen aika|Kustavilainen aika]]'''
*'''[[Wikijunior Suomen historia/Autonomian rakentamisen aika|Autonomian rakentaminen]]'''
*'''[[Wikijunior Suomen historia/Uudistusten aika|Uudistusten Suomi]]'''
*'''[[Wikijunior Suomen historia/Itsenäinen valtio|Itsenäinen valtio]]'''
*'''[[Wikijunior Suomen historia/Sotien aika|Sotien aika]]'''
*'''[[Wikijunior Suomen historia/Jälleenrakennuskausi|Jälleeenrakennuskausi]]'''
*'''[[Wikijunior Suomen historia/Hyvinvointivaltion aika|Hyvinvointivaltio]]'''
* '''[[Wikijunior Suomen historia/Suomen presidentit|Suomen presidentit]]'''

== Muita Suomen historiasta kertovia wikikirjoja ==
*[[Wikiopiskelu Suomen historia]] (ylä-aste ikäisille)
*[[Suomen historia]] (aikuisille)

==Miten saamme tietoa Suomen historiasta==
Historia on tiede kuten fysiikka, kemia tai filosofia. Tieteen pitää aina perustua olemassa oleviin tosiasioihin. Nämä tosiasiat pitää voidä tarkastaa ja niiden perusteella tehdyn tulkinnan pitää olla oikein tehty. 

Esihistoriaa tutkii arkelogia, jota työtä tekeviä nimitämme arkeologeiksi. He tekevät kaivauksia entisilla asunpaikoilla, raunioilla ja hautausmailla. Usein he tonkivat myös erilaisia tuhansia vuosia sitten syntyneitä kaatopaikkoja, jotka ovat usein todella hyviä löytöpaikkoja. Myös vanhat, tuhansia vuosia vanhat rakennukset ja monumentit ovat arkeologien työmaita. Pienistä luunsisuista, kivenkappaleista ja kaikista vastaavista löydöistä tehdään huolelliset raportit ja ne yleensä julkaistaan kirjoina. Arkeologit, saadakseen tietoja, tekevät usein kenttätöytä, joka tarkoittaa kaivauksia ja maan tonkimista tietyssä paikassa.

Historioitijalla on usein helpompi tehdä työtään. Usein hän tekee työtää Arkistossa jo on varastoitu vanhat asiakirjat, jotka on syntyneet kirjoitustaidon aikana. Usein historioitsijat tekevät työtää myös kirjastoissa, sillä monet asiakirjat on myös julkaistu kirjoina. Lisäksi hänen pitää tutustua perusteellisesti kaikkiin tutkimusaiheeseen liittyviin kirjoihin.

Painettuja ja  yleensä kirjoitettuja asiakirjoja sanotaan ''lähteiksi'', sillä ne ovat yhtä tärkeitä historialle kuin lähde on janoiselle. Myös sanomalehdet ja muut lehdet ovat myös historian lähteitä. Ne kuitenkin ovat usein vain lähimenneisyyden lähteitä. Keskiajalla ei ollut kovin paljon sanomalehtiä, ei oikeastaan yhtään.

Kuitenkin kirjoitettujen lähteiden lisäksi historioitsija voi käyttää lähteinään tapoja, kerrottua tietoa, runoja, kuten suomalaisten Kalevala. Myös lasten leikit ja lorut ovat nykyisin historian lähteitä.

==Kirjallisuutta==
Suomen historiasta on kirjoitettu monta kirjaa ja artikkelia. Ilmeisesti kukaan ei tiedä tarkalleen kuinka monta niitä on. Tässä jokunen aikuisten kirja, joista voi saada lisätietoja myös Suomen historiasta:
*Suomen historian pikkujättiläinen,
*Weilin+Göösin Suomen historia 1-8 osaa,
*Suomen kulttuurihistoria 1-3 osaa,
*Suomen taloushistoria 1-3 osaa.
Lisäksi Otavalta on ilmestynyt kirja nimeltä Suomen lasten historia.


[[Luokka:Wikijunior Suomen historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Korttipelit</title>
    <id>3819</id>
    <revision>
      <id>17653</id>
      <timestamp>2006-08-29T08:37:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:79.81 Pelit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Lehmäntatti</title>
    <id>3821</id>
    <revision>
      <id>28124</id>
      <timestamp>2007-01-22T15:09:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>l'hteet</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Birkenpilz01.jpg|thumb|Lehmäntatti kannataa kerätä jo nuorena]]

'''Lehmäntatti''' (''Leccinum scabrum'') on keskikokoinen kelvollinen ruokasieni, joskaan ei yhtä arvostettu kuin monet muut tatit.

==Tunnistus==

Lehmäntatin '''lakki''' on 5–15 cm leveä ja nuorena puolipallon muotoinen. Vanhoilla yksilöillä lakki on hieman laakeampi, toukkainen, pehmeä ja sienen valkoinen pillikerros roikkuu lakin reunan ulkopuolella. '''Yläpinta''' on väriltään ruskeansävyinen, mutta voi olla usein myös vaalea. Lehmäntatin '''pillistö''' on harmaanvalkoinen, pillit ovat kooltaan pieniä ja pyöreitä. Lehmän tatin '''jalka''' on 8-17 cm pitkä, vaaleanharmaa ja siinä on tummia pisteitä. Joskus pisteet on vain jalan alaosassa ja sielläkin  hentoina. Lehmäntatin '''malto''' on vaaleaa ja vetistä. 

==Kasvupaikat==

Viihtyy monentyyppisissä koivu- ja sekametsissä, polkujen varsilla ja metsien reunassa. Lehmäntatti on koivun seuralainen ja hyvin yleinen koko Suomessa. Yhä yleisempi myös pihakoivujen alla ja puistojen nurmikoilla. Nurmikoilta voi löytää  hyvin tummalakkisia lehmäntatteja. Kannatta keskittyä poimimaan nuoria, vielä hieman kovempia lehmäntatteja.

==Säilöntä==

Sienen maku on mieto ja etenkin nuoret, vielä kiinteät, yksilöt kelpaavat varsin hyvin ruokasieneksi. Lehmäntatti '''ei sovellu kuivattavaksi''' eikä oikein pakastamiseenkaan. Lehmäntatti on parempi valmistaa heti tuoreeltaan. Lehmän tatin kuivaaminen on pois suljettu ja pakastamisen kanssa on niin ja näin. Lehmäntatti on paras laittaa ruuaksi heti tuoreeltaan.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 26
* Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 115
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivu 213

===Internet-sivusto lähteet===

* [[w:Lehmäntatti|Wikipedia]]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|lehmäntatti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Suomen historia/Esihistoria</title>
    <id>3822</id>
    <revision>
      <id>18085</id>
      <timestamp>2006-09-02T06:41:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Alexius Manfelt</username>
        <id>440</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">'''Esihistoria''' on aikakausi, joka edelsi kirjoitustaidon synytymistä. Tämä taito ei kehittynyt kaikialla saman aikaan. Mesopotamiassa, eli nykyisen Irakin aluella, ihmiset ensimmäisinä oppivat kijoittamisen taidon. Suomessa tämä siirtymä tapahtui noin vuoden 1000 ja 1200 välisenä aikana kun [[Ruotsi]]n valtakunta liitti Suomen alueen itseensä.

Myös Suomen erihistoria on tapana jaotella useisiin eri osiin, jotka ovat: 

*[[Wikijunior Suomen historia/Aika ennen jääkautta|Aika ennen jääkautta]]
*[[Wikijunior Suomen historia/Jääkausi|Jääkausi]]
*[[Wikijunior Suomen historia/Kivikausi|Kivikausi]]   
**[[Wikijunior Suomen historia/Mesoliittinen kausi|Mesoliittinen kausi]] (esikeraaminen kausi)  
**[[Wikijunior Suomen historia/Neoliittinen kausi|Neoliittinen kausi]] eli keraaminen kausi  
***[[Wikijunior Suomen historia/Varhaisneoliittinen kausi|Varhaisneoliittinen kausi]] (5300 - 3200 eaa.)  
***[[Wikijunior Suomen historia/Keskineoliittinen kausi|Keskineoliittinen kausi]] (3200 - 2500 eaa.)  
***[[Wikijunior Suomen historia/Myöhäisneoliittinen kausi|Myöhäisneoliittinen kausi]] (2500 - 1500 eaa.)  
*[[Wikijunior Suomen historia/Pronssikausi|Pronssikausi]]  
**[[Wikijunior Suomen historia/Varhaispronssikausi|Varhaispronssikausi]] (1500 - 1000 eaa.) 
**[[Wikijunior Suomen historia/Myöhäispronssikausi|Myöhäispronssikausi]] (1000 - 500 eaa.)    
*[[Wikijunior Suomen historia/Rautakausi|Rautakausi]]    
**[[Wikijunior Suomen historia/Varhaisrautakausi|Varhaisrautakausi]] (500 eaa - 400 jaa.)   
**[[Wikijunior Suomen historia/Keskirautakausi|Kaskirautakausi]] (400 - 800 jaa.)   
**[[Wikijunior Suomen historia/Myöhäisrautakausi|Myöhäisrautakausi]] (800 - 1150/1300 jaa.)   


[[Luokka:Wikijunior Suomen historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Korttipelit/Tikki</title>
    <id>3823</id>
    <revision>
      <id>27739</id>
      <timestamp>2007-01-06T07:40:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>/* Pelin kulku ja säännöt */ -Korjasin kirjoitusvirheen ja vähäsen tarkennusta  yhteen kohtaan.</comment>
      <text xml:space="preserve">Tikki on eräs korttipeli. Siinä on pelaajia yleensä kahdesta ylöspäin. 

== Pelin kulku ja säännöt ==

Ensin jaetaan kortit, jokaiselle pelaajalle viisi. Kun kortit on jaettu, jakajasta seuraava pelaaja aloittaa. Jos jollain pelaajalla on kaikki kortit pienempiä kuin 10, hän saa uudet kortit. Peli käynnistyy, kun jakajasta seuraava aloittaa pelin lyömällä jonkin kortin pöytään. Muiden pelaajien on lyötävä samaa maata kuin kortti, jolla kierros aloitettiin. Se pelaajista, jolla on isoin kortti pyydettyä maata silloin kuin kierroksen viimeistä korttia löydään pöytään (esim: herttaässä, -kuningas tai jokin muu...) voittaa kierroksen ja saa &quot;tikin&quot;. Peli voi katketa, kun jollakulla pelaajista on sovittu määrä &quot;tikkejä&quot;. Tikissä ei käytetä jokereita.

[[Luokka:Korttipelit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Suomen historia/Sotien aika</title>
    <id>3824</id>
    <revision>
      <id>26108</id>
      <timestamp>2006-12-14T12:54:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Terijoen hallitus ja Kuusisen hallitus */ -Kirjoitusvirheen korjaus</comment>
      <text xml:space="preserve">Toinen maailmansota käytiin vuosina 1939-1945.Suomi joutui mukaan toiseen maailmansotaan kun neuvostoliitto hyökkäsi suomeen 30.11.1939.

== Talvisota ==
== Sota alkaa ==

Kun Neuvostoliitto oli solminut baltian maiden kanssa avunanto ja tukikohtasopimukset niin myös Suomi sai kutsun moskovaan neuvottelemaan konkreettisista poliittisista kysymyksistä.Neuvostoliitton vaatimuksiin kuului Karjalan kannaksen länsi-osa,Suomenlahden ulkosaaret ja jäämeren rannalta kalastajasaarento.Kun suomi suostui vain pieniin myönnytyksiin niin neuvottelut katkesivat marraskuun puolivälissä.Suomessa ei uskottu sodan syttyvän.Tilanne kärjistyi kun neuvostoliitto väitti suomen ampuneen tykeillä mainilan rajakylään karjalan kannaksella.Kun neuvostoliitto vaati Mainilan laukauksiin vedoten suomalaisten joukkojen vetoa kauemmaksi rajalta niin suomi kiisti laukaukset ja ei vetänyt joukkoja rajalta vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimukseen vedoten.30.11.1939 talvisota syttyi kun neuvostoliitto hyökkäsi suomeen.Sodan alettua marsalkka Mannerheim nimitettiin suomen armeijan ylipäälliköksi.

== Terijoen hallitus ja Kuusisen hallitus ==
Kun sota oli alkanut A.k.Cajanderin hallitus erosi 1.12.1939 ja tilalle nimitettiin Risto Rytin johtama hallitus.Sodan alettua marsalkka Mannerheim oli nimitetty armeijan ylipäälliköksi.Samana päivänä Terijoella joka oli neuvostoliiton valtaama rajakylä kannaksella perustettiin emigranttikommunisti O.W Kuusisen johtama kansanhallitus eli niin sanottu Terijoen hallitus.Samalla Neuvostoliiton valloittamille alueille perustettiin suomen kansanvaltainen tasavalta jota johti terijoen hallitus.

== Taistelut ==
Kun Neuvostoliitto oli aloittanut hyökkäyksen suomalaiset ryhtyivät yksimielisinä torjumaan hyökkäystä.Vaikka suomen armeija oli huonosti varustettu  niin hyökkäys pysäytettiin joulukuussa.Tammikussa Neuvostoliitto keräsi suomen vastaiselle rintamalle lisä-joukkoja ja puna-armeijan suurhyökkäys alkoi kannaksella helmikuun alussa.Mannerheim-linja murtui 11.2.1940 ja joukot vetäytyivät väliasemaan.Kun väliasema murtui joukot vetäytyivät taka-asemaan jossa taistelut jatkuivat kovina rauhaan saakka.

== Ankara rauha ==
Rauhansopimus allekirjoitettiin 13.3.1940 Moskovassa. Suomen piti luovuttaa Neuvostoliitolle Karjalankannas ja Laatokan Karjala, Sallan–Kuusamon alue, Jäämeren rannalta Kalastajasaarento ja vuokrata Hanko Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi.

== Välirauhan aika ==
Sopetuminen rauhaan oli vaikeaa koska ratkaistavana oli monia ongelmia. Neuvostoliitto vaati ja sai kauttakulkuoikeuden Hangon tukikohtaansa. Lisäksi Neuvostoliitto vaati myös oikeutta Petsamon nikkeliin. Saksa tarjosi Suomelle kauttakulkusopimusta saksalaisten sotilaiden lomakuljetuksista.
19.12.1940 Suomessa vaihtui presidentti kun Kyösti Kallio kuoli sydänkohtaukseen Helsingin rautatieasemalla. Pääministeri Risto Rytistä tuli uusi presidentti.

== Jatkosota ==
Jatkosota syttyi 25.6.1941 kun Neuvostoliitto pommitti Suomea. Samaan aikaan Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Suomi yhtyi heinäkuun alussa hyökkäykseen samalla kun saksalaiset olivat rintamavastuussa Lapissa. Suomalaiset valtasivat menettämänsä alueet ja suuren osan neuvosto-Karjalaa. Joulukuun lopussa alkoi kaksi ja puoli vuotta kestänyt asemasota. 6.12.1941 Iso-Britannia julisti Suomelle sodan. (Sotatoimia ei maiden välillä käyty mutta vähäisimpiä operaatioita kylläkin.) Kesäkuun alussa 1944 puna-armeija aloitti Suomen vastaisella rintamalla suurhyökkäyksen. Suomalaiset joutuivat vetäytymään Itä-Karjalasta ja menettivät osan Laatokan Karjalaa ja Karjalankannasta. Rauha Neuvostoliiton ja Iso-Britannian kanssa solmittiin syyskuussa. Rauhan ehdot: Saksalaiset piti karkottaa Lapista jos he eivät poistu suomen alueelta 15.9.1944 mennessä. Suomen piti luovuttaa Karjala, Salla-Kuusamo ja Petsamo. Tietyt järjestöt piti lakkauttaa. Sotasyylliset piti tuomita. Rauhanehtojen täyttöönpanoa valvoi liittoutuneiden valvontakomissio.

== Lapin sota ==
Yksi rauhaehtoja oli saksalaisten karkottaminen Lapista elleivät he poistu Suomen alueelta määräaikaan mennessä. Siitä syttyi Lapin sota kun suomalaiset ryhtyivät karkottamaan saksalaisia Lapista. Suomi sai Neuvostoliitolta jonkin verran apua. Lapin sodan aikana Lappi tuhoutui perusteellisesti. Lapin sota päättyi kun viimeiset saksalaiset joukot poistuivat Suomesta huhtikuussa 1945.
[[Luokka:Wikijunior Suomen historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Suomen historia/Aika ennen jääkautta</title>
    <id>3825</id>
    <revision>
      <id>19114</id>
      <timestamp>2006-09-16T14:42:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>muotoilua ja wikin sisäisten rikkinäisten linkkien poistoa</comment>
      <text xml:space="preserve">Aika ennen jääkautta on ollut aina nykypäiviin saakka melko tuntematonta historiaa. Kuitenkin aina 130.000 vuden takaa on säilynyt todisteita elämästä nykyisen Suomen alueella. 

==Susiluola==

Etelä-Pohjanmaalla, Kristiinankaupungissa ja Karijoen kunnan omistamalla alueella sijaitsee '''Susivuori'''. Tämän vuoren pohjoisrinteessä on kallionrakoon sijoittuvat asuinpaikka, jotka kutsutaan '''Susiluolaksi'''. Tässä luolassa on todennäköiseti ollut ihmisastutusta jo ennen jääkautta eli noin 130.000 vuotta sitten. Paikka on vanhin Suomen alueelta ja koko Pohjoismaiden alueelta tavattu ihmisten aiheuttamien jälkien sijaintipaikka.

Susiluolaa kutsutaan paloeliitseksi asuinpaikaisi. Tämä tarkoittaa vanhinta kivikautta. Ihmiset jotka luolaa aikanaan asuttivat olivat Neandertalin-ihmisiä, jotka ovat ihmisen eräs varhainen kehitysvaihe. He asuttuivat Susiluolassa tedennäköisesti erittäin pitkän ajan eli noin vuodesta 132.000 ennen ajanlaskumme alkua aina vuoteen 74.000 ennen ajanlaskumme alkua. Tuo aina on paljon pidempi kuin esimerkiksi kirjotustaito, jos keksittiin vasta noin 4.000 vuotta sitten. Ihmisastustus ja kaikenlaisenen asutus päättyi kun Suomen alue peittyi paksun jään alle ja tätä aikaa sanotaan jääkaudeksi.

==Mitä Susiluolassa tutkitaan==

Omalla paikkakunnallaan, Karijoellä, susiluola on tunnettu jo kauan. Näin oli jo ennen kaivauksia. Luolaan pääsi kuitenkin sisään vain ahtaasta aukosta ja ryömimällä, siksi sinne oli varsin hankala päästä.

Eräs paikkakuntalainen kuitenkin oli päättänyt rahoittaa luolan tuhjentämisen irtokivista ja sorasta. Näin paikakuntalaiset ajattelivat tehdä Susiluolasta matkailukohteen. Mutta kun luolaa oltiin tyhjentämässä niin löytyivät ensimmäiset esineiksi tunnistettavat kivet ja paikalle kutsutti geologi tunnisti esineet vahnoiksi työkaluksi. Kuten tällaisissa tilanteissa on tapana, niin työt keskeytettiin ja kohde rauhoitettiin muinaismuistoksi.

Kuitenkin Susiluolassa aloitettiin tieteelliset kaivaukset vuonna 1997. Se oli monen eri laitoksen ja virston yhteistyötä. Kaikkien tarkoituksena oli saada selville miltä ajalta luola oli peräisin ja miltä ajalta sieltä löydetyt esineet olivat. Myös halittiin virtailla muualta Euroopasta löytyneitä esineitä, jotta ikä saataisiin paremmin selville.

Susiluolan kaivauksissa tutkitään kaikkea mahdollista. Löytyvät luunsirut kertovat mitä ihmiset metsästivät ja söivät ruuakseen. Noki puolestaan palstaa sen, oliko tuon ajan ihmisilla käytössää tuli ja nuoti, joka lämmitti sekä valmisti ateriat. Erilaiset kiviesineet puolestaan kertovat miten metsästettiin, millaisia eläimiä ja miten työkäluja valmistettiin. Luola kertoo myös miten sen asukkaat asuivat ja elivät.

==Millainen paikka on Susiluola==

Susiluola sijaitsee kalion pohjoisrinteellä. Luolan iäksi on arvioitu yli 2,6 miljoonaa vuotta, eli se on paljon vanhempi kuin sillä mahdollisesti ollut asutus. Luola sijaitsee nykyisin  116 metriä merenpinnan yläpuolella, mutta on muistettava, että jääkauden luputtua luola oli paljon lähempenä merenpintaa.

Sisiluola on enimmillään vain 2,2 metriä kokea, mutta on muistettava, että luolaa aikoinaan asuttaneet Neandertalin ihmiset olivat nykyisiä ihmisiä pienempia, pituudeltaan he olivat noin 160 senttimetrisiä. Luolan pinta-ala on yli 400m&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;, eli se on noin kolmen omakotitalon kokoinen. Luola on vielä osin soran peittämä ja vasta osa on siis tutkittu.

==Mitä esineitä on löydetty Susiluolasta==

Ehkäpä mielenkiintoisin löytö Susiluolasta on ollut kasvien. ja kukkien siitepölyt. Nykyisin niiden avulla pystytään melko tarkasti arvioimaan maakerroksen ikä, sillä siitepolyt jäävät usein paanpinnalle ja uuden maakerroksen tullessa on päälle.

Luolasta on löydetty paljon siellä asuneiden nisäkäseläimien luita. Kuitenkaan vielä ei ole löydettu luunpaljoja, jotka ovat peräisin Jääkautta edeltäneeltä ajalta.

Susiluolasta on löudetty myös noin 200 kiviesinettä. Kivikaudella näet kaikki kestävät tarve-esineet tehtiin kivestä. Tällaisia sineitä ovat yksipuolinen iskuri, levoa kaavin ja pyöreä kaavin. Näiden työkalujen valmistamisesta on jäänty noin 600 erilaista jätepalaa. Kaikkia kiviesineisiin tarvittavaa materiaalia ei ole esiintynyt Susiluolan paikkakunnalla, eikä edes koko Suomen alueella. Tämä raaka-aine on pitänut tuoda jostain kauempaa. Tämä pulestaan kertoo yhteyksistä muun maailmaan.

==Mitä Susiluola merkitsee==

Susiluola on tavallaan mielle ainutlaatuinen tilaisuus kurkistää yli 100.000 vuoden takaiseen elämään. Emme tietenkään saa tuosta eläästä kovin yksityiskohtaisia tietoja, mutta pienet murusien avulla voimme asittä arveluja ja näkemyksiä. Kuitenkin on muistettava, että ihmisen elässä ovat olleet tärkeitä asioita ravinnon hankkiminen ja syvyn jatkaminen eli lisääntyminen. Aivan samat asiat ovat tärkeitä myös eläimille. 

Kuitenkin Susiluolan avulla onnistumme tuon pienen tiskistysluukun luomisessa. Se kertoo meille Suomen alueen hyvin pitkästä historiasta, paljon pidemmästä kuin on aiemmin oletettu. Tiedämme, että maa ei ollut autio ja tyhjä ennen Jääkautta, vaan aluella asui ihmistiä, jotka elivät omaa alkeellista elämäänsä.

==Mistä saa lisätietoja Susiluolasta==
*[http://www.susiluola.fi/ Susiluolan kotisivut]
*[http://www.nba.fi/fi/susiluola Museoviraston Susiluolan sivut]

[[Luokka:Wikijunior Suomen historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikijunior Suomen historia</title>
    <id>3826</id>
    <revision>
      <id>17691</id>
      <timestamp>2006-08-29T14:11:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen historia/Suomen suuriruhtinaskunta</title>
    <id>3827</id>
    <revision>
      <id>25692</id>
      <timestamp>2006-12-06T08:52:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>Lisäsin tiedon siitä että Venäjän hallitus esitti keisarille Suomea koskevat asiat.</comment>
      <text xml:space="preserve">==Autonominen suuriruhtinaskunta==

Kun Ruotsi oli hävinnyt Suomen sodan, Suomi joutui Venäjän haltuun. Venäjän keisari hallitsi Suomea suuriruhtinaana, eli Suomesta oli tullut autonominen suuriruhtinaskunta. Ensimmäinen Suomen venäläinen hallitsija oli Nikolai I, joka oli myös Venäjän keisari. Suomessa keisaria edusti kenraalikuvernööri. Suomen pääkaupunkina oli ensin muutaman vuoden Turku, mutta kolmen vuoden jälkeen pääkaupungiksi vaihdettiin Helsinki. Suomi menetti autonomiansa vuonna 1899 kun ensmmäinen sortokausi alkoi.

==Ensimmäinen sortokausi==

Ensimmäinen sortokausi alkoi, kun vuonna 1899 kenraalikuvernööriksi nimitetty Nikolai Bobrikov sai diktaattorin valtuudet vuonna 1903. Bobrikov sai karkottaa epäilyttäviä suomalaisia ulkomaille, nuoret miehet käskettiin asepalvelukseen Venäjän armeijaan ja suomalaisten postimerkkien käyttö kiellettiin. Suomalaiset kieltäytyivät asepalveluksesta Venäjän armeijassa, josta heidät vapautettiin. Osa suomalaisista kannatti vastarintaa, toisten mielestä piti myöntyä venäläistämiseen, jotta Suomen autonomia säilysi. Kummannkin suunnan tavoitteena oli pelastaa Suomen autonomia. Erimielisyyttä syntyi siis siitä, miten Suomen autonomia pelastetaan. Bobrikovin murhaa suunnitelevat väkivaltaiset aktivistit edustivat jyrkintä vastarintaa. Eugen Schauman kuitenkin murhasi Bobrikovin ampumalla hänet Senaatinlinnan portaikkoon, jonka jälkeen hän ampui itsensä. Suomen autonomia palautettiin vuonna 1905.

== Toinen sortokausi ==
Suomen autonomian palautus oli vain tauko, sillä toinen sortokausi alkoi vuonna 1908. Kenraalikuvernööriksi määrättiin Frans Seyn, joka jatkoi samalla linjalla kuin Bobrikov. Venäläinen kenraali alkoi johtaa senaattia, Suomen eduskunnalta vietiin kaikki valta ja Venäjän duuma sai eduskunnalta viedyn vallan.Toisen sortokauden alettua vuonna 1918 Venäjän keisarin määryksen seurauksena Suomea  koskevat asiat esitti keisarille tulevaisuudessa Venäjän hallitus. Myöhemmin tuli voimaan yhdenvertaisuuslaki, joka tarkoitti sitä, että venäläiset saivat harjoittaa ammattejaan Suomessa. Suomessa ei enää myönnytty venäläistämiseen. Toinen sortokausi loppui kun Suomi itsenäistyi 6.12.1917.

[[Luokka:Suomen historia|Suomen suuriruhtinaskunta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Pirates info</title>
    <id>3828</id>
    <revision>
      <id>17713</id>
      <timestamp>2006-08-29T16:33:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{| align=&quot;center&quot; style=&quot;background: yellow; border: 1px solid #aaa; padding: .3em; margin-bottom: 3px; width: auto;&quot;
| style=&quot;padding-right: 4px; padding-left: 4px;&quot; | [[Kuva:3mast-fullrigged.png|40px|]]
|&lt;center&gt;{{{1}}}&lt;/center&gt;
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Pirates sisällys</title>
    <id>3835</id>
    <revision>
      <id>17890</id>
      <timestamp>2006-08-31T16:47:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{|align=center style=&quot;background-color: kornsilk; border: 1px solid yellow;&quot;
!colspan=8 style=&quot;background-color: yellow; text-align: center;&quot;| &lt;b&gt;&lt;font size=&quot;2&quot; color=&quot;orange&quot;&gt; '''Pirates CSG'''&lt;/font&gt;&lt;/b&gt;
|-
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Pirates CSG|Etusivu]] [[Kuva:100%.png]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Pirates CSG/Tietoja|Tietoja&lt;/br&gt;pelistä]] [[Kuva:00%.png]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Pirates CSG/Laivojen kokoaminen|Laivojen&lt;/br&gt;kokoaminen]] [[Kuva:50%.png]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Pirates CSG/Aloittelijan säännöt|Aloittelijan&lt;/br&gt;säännöt]] [[Kuva:100%.png]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Pirates CSG/Säännöt|Säännöt]] [[Kuva:50%.png]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Pirates CSG/Monen pelaajan säännöt|Monen pelaajan&lt;/br&gt;säännöt]] [[Kuva:00%.png]]
|style=&quot;padding: 0px 3px;&quot;| [[Pirates CSG/Linnakkeet|Linnakkeet]] [[Kuva:00%.png]]
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Korttipelit/Paskahousu</title>
    <id>3836</id>
    <revision>
      <id>27919</id>
      <timestamp>2007-01-13T18:38:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>RrRauh</username>
        <id>560</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Däid o.</comment>
      <text xml:space="preserve">Paskahousu on eräs tunnettu suomalainen korttipeli jossa pelaajia on kahdesta ylöspäin. 

Ensin jokaiselle pelaajalle jaetaan viisi korttia. Pelaaja, jolla on pienin kortti, aloittaa pelin. Seuraava pelaaja voi laittaa yhtä suuren tai suuremman kortin pöytään. Aina kun on lyönyt kortin pöytään otetaan pakasta uusi, joten jokaisella pelaajalla pitäisi olla kädessään viisi korttia pelin loppuun asti. 

Kuvakortteja saa lyödä vain seiskasta ylöspäin. Kakkonen käy minkä tahansa kortin päälle, mutta kakkosen päälle käy vain kakkonen. Jos ei ole kakkosta, tai muuten tilanteeseen sopivaa korttia, pelaaja joutuu ottamaan itselleen pöydässä olevat kortit. 

Kympillä kaatuu kaikki alle kympin kortit ja ässällä kaatuu kuvakortit, jolloin kortit siirretään sivuun ja pöytään lyödään uusi aloituskortti. 

Kun pakka on loppunut, saa lyödä vain yhden kortin pöytään kerralla. Myös kuvakortteja saa lyödä tyhjään pöytään kun pakka on loppunut. Se pelaajista jolta loppuu kortit ensiksi, voittaa pelin. Pelin häviäjä on paskahousu. :)

[[Luokka:Korttipelit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ubuntu tutuksi/Wine</title>
    <id>3837</id>
    <revision>
      <id>28065</id>
      <timestamp>2007-01-18T22:04:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Fly</username>
        <id>288</id>
      </contributor>
      <comment>/* Yleisiä ongelmia ja kysymyksiä ratkaisuineen */ gpg error ja avaimen lisäys</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikipedia|WINE|WINE}}
'''Lyhyesti tästä ohjeesta ja siinä käytetyistä ohjelmista'''

Tämä ohje on alunperin vapaasti suomennettu [http://www.ubuntuforums.org/showthread.php?t=149585 Ubuntu forumsilla julkaistusta ohjeesta] ja perustuu [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=3334.0 aikaisemmin kirjoitettuun ohjeeseen], tarkoituksenaan käsitellä aihetta vielä laajemmin ja aloittelijaystävällisemmin.

Wine on ohjelma joka mahdollistaa Windows-ohjelmien käytön muilla käyttöjärjestelmillä. Wine tulee sanoista &quot;Wine Is Not an Emulator&quot; mikä kertoo jo itsessään että kyseessä ei siis ole emulaattori, vaan se enemminkin tulkkaa Windowsin kutsuja Linuxin ymmärtämään muotoon.

Winetools on ohjelma jonka avulla on mahdollista asentaa yli 90 windows ohjelmaa. Sen lisäksi sillä laitetaan .wine kansion asetukset kuntoon, sekä asennetaan windowsin fontit. Winetoolsin avulla voit myös hallita asentamiasi ohjelmia (poistaa sekä muokata asetuksia).

* Sinun ei tarvitse välttämättä mennä tämän ohjeen mukaan, osa ohjelmista toimii ilman kummempia asetuksia pelkästään asentamalla winen komennolla
 sudo apt-get install wine

Ja sitten itse ohjeeseen.

== Wine ==

=== Lataus ja asennus ===

* Ensin ladataan wine0.95.deb winehq:lta

 http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/wine/wine_0.9.5-winehq-1_i386.deb

Tai jos haluat mieluummin päätteellä ladata tämän niin käytä seuraavaa komentoa (päätteen löydät painamalla alt + F2, kirjoittamalla ''gnome-terminal'' ja paina enteriä) 

 wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/wine/wine_0.9.5-winehq-1_i386.deb

Jos mietit miksi emme lataa viimeisintä versiota winestä, niin se johtuu Internet Explorerin asennuksen epäonnistumisesta uudemmilla versioilla ja luultavasti tarvitset Internet Exploreria saadaksesi muut ohjelmat toimimaan. Ei hätää, päivitämme kyllä winen myöhemmin.

Nyt meillä on siis Wine .deb joten nyt asennetaan paketti päätteen kanssa, joten älä unohda siirtyä hakemistoon jonne latasit winen. Jos käytit edellistä wget-komentoa olet jo valmiiksi oikeassa hakemistossa. Esimerkiksi jos tallensit sen työpöydälle, niin pääset sinne siirtymällä kotikansiostasi (johon pääte oletuksena aukeaa) kirjoittamalla &quot;cd Desktop&quot;.

 sudo dpkg -i wine*.deb

Okei, eli nyt meillä on wine, mutta miten käyttää sitä, asettaa c:\ d:\ ym? Jotta et joudu yksin sitä tekemään asennetaan pieni ja mahtava ohjelma nimeltä WineTools.

== WineTools ==

=== Lataus ja asennus ===

WineToolsilla on ainakin yksi riippuvuus joka täytyy täyttää. Komento sen asentamiseksi on

 sudo apt-get install libgtk1.2

WineToolsin voit ladata täältä
 http://fly5.pp.fi/misc/winetools-0.9jo-III.tar.gz

Tai voit myös käyttää vanhaa kunnon terminaalia / päätettä kopioimalla tämän komennon siihen

 wget http://fly5.pp.fi/misc/winetools-0.9jo-III.tar.gz

Jos käytät uusinta winen pakettivarastoista löytyvää wineä, se on winetoolsin mielestä liian uusi versio, ja ei toimi version tarkistuksen takia. Hätä ei ole tämän näköinen, voit ladata muokatun version winetoolsista, josta on poistettu version tarkistus:
 http://fly5.pp.fi/misc/mod-winetools-0.9jo-III.tar.gz

Tai päätteellä
 wget http://fly5.pp.fi/misc/mod-winetools-0.9jo-III.tar.gz

Okei, nyt meillä on tuo ja se pitää vielä purkaa

 tar -xf winetools*

Tai jos latasit muokatun version niin

 tar -xf mod-winetools*

Ja asentaa

 cd winetools*
 sudo ./install

Valmis!

=== WineToolsin käyttäminen ===

Aloitetaan tämän mahtavan ohjelman käyttö kirjoittamalla tämä päätteeseen

 wt

Tulet saamaan monia viestejä jotka kertovat siitä miten asetuksia ei ole vielä määritetty ym, klikkaa vain ok. 
Ainiin ja sinun pitäisi omistaa kopio Windowsista käyttääksesi näitä työkaluja. Jepjep.

Lopulta pitäisi päästä valikkoon.

* Ensin mennään perusasetuksiin &quot;Base setup&quot;, sitten tehdään jäljitelmäasema tms &quot;Create a Fake Windows Drive&quot;  tai jos omistat jo .wine kansion (piilokansio, näkyy Nautiluksella / tiedostoselaimella kun painat ctrl + H) voit valita myös &quot;Update an old Fake Windows drive&quot;

* Seuraavaksi winetools etsii cdrom-asemasi niin että se voi laittaa sen winen käyttöön.
Sitten käyttäjänimi (username) ja yritys (organization), ne voi jättää vaikka sellaiseksi kuin ne onkin tai vaihtaa mielensä mukaan.
Kun &quot;fake windows&quot; on käynnistynyt uudelleen kerran tai pari meille kerrotaan että asema on valmis. (fake drive completed) jippii!

* Olemme taas perusasetuksissa (base setup -menu) ja nyt valitsemme DCOM98 ja sitten siitä alaspäin asennamme kaikki siinä olevat ohjelmat jotka ovat listalla. Tietenkin internet explorer vain yhdellä omalla kielellä, eli suomen kielen puuttuessa listalta englanti riittää hyvin. Syy miksi jätetään Arial font-kohta myöhempään on koska linkki on kuollut, mutta me palaamme tähän myöhemmin. Paina vain next ja ok kaikkeen. Tiedät varmaan miten windows-installer toimii.

* Okei nyt siis ollaan saatu käytyä läpi ensimmäinen lista asennettavia, paina &quot;main menu&quot; nappia jotta päästään takaisin alkuun.

* Seuraavaksi paina &quot;install windows system software&quot; ja paina ok.

* Asenna taas kaikki joka on listassa ylhäältä alas ja omalla kielellä / sen puuttuessa englanniksi, sekä asenna molemmat sekä visual basic 5 sekä 6.

* Ja nyt mennään selvittämään niitä fontteja joihin winetoolsin käyttämä linkki on kuollut. Paina &quot;main menu&quot; ja &quot;exit&quot; jotta päästään pois winetoolsista.

* Takaisin ystävämme päätteen luokse, ensin meidän täytyy tehdä ja siirtyä kansioon mihin winetools lataisi nämä fontit

 mkdir ~/winetools/fonts
 cd ~/winetools/fonts

Voit saada virheilmoituksen että &quot;file exists&quot; tai &quot;tiedosto on jo olemassa&quot;, jos saat se ei haittaa jatka vaan.

* Seuraavaksi lataamme fontit linkistä joka on toimiva ainakin tätä kirjoittaessa, voit haluta kopioida ja liittää tämän terminaaliin.

 wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/corefonts/andale32.exe
 wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/corefonts/arial32.exe  
 wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/corefonts/arialb32.exe  
 wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/corefonts/comic32.exe   
 wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/corefonts/courie32.exe  
 wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/corefonts/georgi32.exe  
 wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/corefonts/impact32.exe  
 wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/corefonts/times32.exe  
 wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/corefonts/trebuc32.exe  
 wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/corefonts/verdan32.exe 
 wget http://kent.dl.sourceforge.net/sourceforge/corefonts/webdin32.exe

* Nyt siis on fontit ladattuna. mennään takaisin winetoolsiin asentamaan ne

 wt

* Valitse &quot;base setup&quot; taas ja asenna &quot;truetype font arial&quot;

* Sitten taas &quot;main menu&quot; jonka jälkeen valitaan &quot;Install Microsoft true type corefonts&quot; ja taas siitä alaspäin käydään koko lista läpi kunnes kaikki fontit on asennettu.

* Kaikki tehty. main menu ja sitten exit että poistutaan winetoolsista.

* Nyt siis pitäisi löytyä toimiva wine ja lisäksi myös internet explorer sekä windows media player 6 asennettuna, toivottavasti..

== Viimeistely ==

=== Käynnistimet ===

Meidän pitäisi pystyä käynnistämään internet explorer seuraavalla komennolla

 wine &quot;$HOME/.wine/c/Program Files/Internet Explorer/IEXPLORE.EXE&quot;

Hyvällä tuurilla käytät internet exploreria juuri nyt

Koska emme halua kirjoittaa tätä joka kerta, kun haluamme käynnistää internet explorerin, niin klikkaa oikean puoleisella hiiren napilla työpöytää ja tee käynnistin ja liitä siihen äskeinen koodi komennon kohdalle pikakuvaketta varten, tai tee valikkoon käynnistin tai miten ikinä haluat.

Tässä on koodi Outlookille ja Windows Media Playerille

 wine &quot;$HOME/.wine/c/Program Files/Outlook Express/msimn.exe&quot;

ja

 wine &quot;$HOME/.wine/c/Program Files/Windows Media Player/mplayer2.exe&quot;

Ja siinä kaikki onkin. Voit myös liikkua lempi tiedostoselaimellasi ja tuplaklikata .exe tiedostoja ja wine käynnistää ne kuten ohjelmien käynnistimet. Sitten on vain homma löytää .exe joka käynnistää ohjelman ja tehdä siitä oma käynnistin sille.

Winen c: asemasi löytyy aina $HOME/.wine/c (jossa muista korvata kohta USERNAME omalla käyttäjä nimelläsi).

Jos tiedät vähänkin windowsin tiedostonhallinnasta / tavasta säilyttää hakemistot ja tiedostot, niin sinulla tuskin on ongelmaa löytää niitä. Muistathan että tehdessäsi käynnistimiä Linuxilla, isoilla ja pienillä kirjaimilla on väliä toisinkuin Windowsissa - joten älä unohda capseja. 

=== Päivittäminen ===

* Ensin päivitetään wine 0.95 viimeisimpään versioon, muistathan että meidän piti käyttää versiota 0.95 internet explorerin takia koska se ei asennu uudemmilla versioilla. Se voi kuitenkin olla uudemmissa versioissa korjattu.

 sudo apt-get update
 sudo apt-get dist-upgrade

Jos haluat voit myös käyttää Winen pakettivarastoja, tosin en suosittele sitä tekemään jollet aivan välttämättä niitä tarvitse.

'''- Seuraava voi aiheuttaa internet explorerin toimimattomuuden, jos et välttämättä tarvitse niin älä lisää, Ubuntun omista paketeista löytyvä wine toimii hyvin -'''

Lisätään winen pakettivarasto sources.list -tiedostoomme tällä tavalla

 sudo gedit /etc/apt/sources.list


Lisää tämä rivi tiedoston loppuun muiden rivien alle, jos siellä ei jo sitä näy. Valitsethan oikean version sen mukaan mitä versiota ubuntusta käytät käytät:

Breezyn (5.10) rivi:

 deb http://wine.budgetdedicated.com/apt breezy main

Dapperin (6.06):

 deb http://wine.budgetdedicated.com/apt dapper main

Edgyn rivi (6.10):

 deb http://wine.budgetdedicated.com/apt edgy main

Sitten tallenna sources.list

'''- Edellinen voi aiheuttaa internet explorerin toimimattomuuden, jos et välttämättä tarvitse niin älä lisää, Ubuntun omista paketeista löytyvä wine toimii hyvin -'''

Vastaava paketti siis löytyy jo pakettienhallinnasta. Jos olet aivan varma ettei internet explorerin toimimattomuus häiritse sinua tai winellä käyttämiäsi ohjelmia (toki tuo voi olla korjattu myöhemmissä versioissa), sekä tarvitset mielestäsi aina ihan uusimmat paketit heti kun ne ilmestyy, niin lisää edellinen.

Suorita siis jos et jo suorittanut niin seuraava komento päätteessä päivittääksesi winen (ja ehkä jotain muuta mukana)

 sudo apt-get update
 sudo apt-get upgrade

Voit myös laittaa &quot;dist-upgrade&quot; pelkän &quot;upgrade&quot;n sijasta jos haluat että kaikki riippuvuudet otetaan huomioon päivittäessä.

Tämän pitäisi päivittää wine viimeisimpään ja uusimpaan versioon jonka on julkaissut WineHQ, ja se tulee päivittymään muiden päivitystesi mukana kun uudempi versio on julkaistu. Hienoa.

=== Winecfg ===

* Tässä on tarkoitus kertoa teille lyhyesti &quot;winecfg&quot; komennosta

 winecfg

Tämä pieni paneeli antaa sinun vaihtaa winen oletusasetuksia, kuten mitä windowsin versiota yritetään esittää ja mitä sisäänrakennettuja ja natiiveja dll-tiedostoja käytetään. Ehdotan jättämään windowsin version Windows98:n koska se tuntuu toimivan yleisesti ottaen parhaiten. Voit myös vaihtaa windowsin version yksittäisille .exe tiedostoille, jos se toimii paremmin jonkin tietyn windows-version kanssa.

Vaikka &quot;winecfg&quot;n täysi käyttäminen on hieman sivussa tässä ohjeessa, sen kanssa tulee tutuksi suht nopeasti.

=== Lopuksi ===

* Jos käytät ohjelmia jotka suljetaan windowsin &quot;system tray&quot;hyn / ilmoitusalueelle niin ne ikonit eivät näy. Sen voi ratkaista avaamalla kde:n ohjelman joka käyttää ilmoitusaluetta / system trayta ja niin pitäisi windowsin ilmoitusalueen kuvakkaiden tulla näkyviin. Esimerkiksi jos amarok käynnistyy kun gnome käynnistyy, kalarm on myös hyvä jota käyttää jos et käytä amarokkia, jopa kde-ohjelman lopettamisen jälkeen windows-kuvake pysyy näkyvillä. Sen ei pitäisi olla ongelma kde:n käyttäjille. Niille jotka eivät pidä kde:n ohjelmista joudun ikäväkseni sanomaan etten ole vielä löytänyt keinoa jolla tuo hoituisi muuten, toki päivitän tänne tiedon jos keksin miten se onnistuu.

Hyviä wineemisiä!

== Yleisiä ongelmia ja kysymyksiä ratkaisuineen ==

Jos tulee ongelmia jonkun ohjelman kanssa niin se aina maksaa itsensä takaisin kirjoittaa googlen hakuun &quot;ohjelman nimi winehq&quot; ja yleensä löytyy ohjelma winehq:n tietokannasta ja keinot miten saada se toimimaan.

*''' Pelini lagaa / tökkii kummallisesti '''

Kokeile käynnistää peli niin että se saa korkeamman prioriteetin järjestelmässä komennolla
 nice -n 20 wine peli.exe

*''' Kone jumii / jämähtää &quot;winecfg&quot;n ääni välilehdelle mentäessä'''

Monesti tuo välilehti on ihan vain hidas, kokeile odottaa minuuutti ja jos vieläkin jumittaa niin kokeile seuraavaa.

Katso mitä sanoo
 lsmod | grep snd_seq
Jos snd_seq ei näy ladattuna niin kirjoita
 sudo modprobe snd_seq
Jos sen jälkeen ääni-välilehti toimii etkä saa ALSA-erroria lisää tuo snd_seq /etc/modules tiedostoon komennolla
 sudo echo &quot;snd_seq&quot; &gt;&gt; /etc/modules

Jos ei ratkaisua vielä löytynyt niin kokeile luoda mahdollinen puuttuva hakemisto komennolla
 mkdir -p ~/.kde/socket-`hostname`

Jos sekään ei auta niin kokeile nimetä winearts.drv.so tiedosto uudestaan komennolla
 sudo mv /usr/lib/wine/winearts.drv.so /usr/lib/wine/winearts.drv.so.old

*''' Menin päivittämään Winen uudempaan versioon ja explorer, outlook ja media player lopettivat toimimisen '''

Poista tuo uusi versio ja asenna vanha tilalle, &quot;fake drive&quot;si säilyy silti. Mahdollisesti sources.list -tiedostoon muutoksia tehtyäsi muokkaa sources.list tiedostojen wine-riveille kommentti (eli # merkki) eteen, tallenna ja päivitä. Eli:

Winen poisto
 sudo apt-get remove wine

Sources.list:in muokkaus
 sudo gedit /etc/apt/sources.list

*''' Asennus ei onnistu. Ohjelma ilmoittaa ettei voi asentaa kaikkia osia / ei löydä jotain rekisteristä'''

Ongelma johtuu kopiosuojauksesta.

Jotta saat näkyville kaikki ne tiedostot, irrota / unmounttaa ensin cd komennolla 
 umount /media/cdrom/
Tarvittaessa vaihda tota polkua siihen missä cd-asema itelläs on.

Mounttaa / kiinnitä se käyttäen  &quot;-o unhide&quot; valitsinta jotta ne tiedostot tulee näkyviin elikkä
 mount -t iso9660 -o unhide /dev/cdrom /media/cdrom

* '''Tarvitsen vain Internet Explorerin, mutta en saa sitä toimimaan Winellä'''

Jos et saa Internet Exploreria toimimaan ja et jaksa selvitellä mikä mättää, niin suosittelen tutustumaan myös vaihtoehtoisiin projekteihin, kuten [http://sidenet.ddo.jp/winetips/config.html Sidenet:iin] sekä [http://www.tatanka.com.br/ies4linux/page/Main_Page IEs4Linux:iin]. Molemmat projektit käyttävät Wineä pohjanaan.

* Sidenet on jo päättynyt projekti joka tosin toimii vieläkin. Saat sen toimimaan seuraavasti:

 mkdir ~/temp # tehdään väliaikainen hakemisto temp
 cd ~/temp # mennään ko. hakemistoon
 wget http://sidenet.ddo.jp/winetips/files/wine-config-sidenet-1.9.2-test2.tgz #ladataan sidenet
 tar xzf wine-config-sidenet-1.9.2-test2.tgz # puretaan paketti
 cd wine-config-sidenet # mennään purkaessa saatuun hakemistoon
 ./setup # käynnistetään setup
Setupista suosittelen valitsemaan vaihtoehdon kolme (3) joka on manuaalinen asennus. Loput voit valita miten haluat, mutta suosittelen että fonttien linkitykseen laitat kyllä / yes, sekä virtuaali c-aseman laittaisit ~/.wine/c.
Sidenet luo vanhasta .wine kansiostasi varmuuskopion kotihakemistoosi, jonka voit halutessasi palauttaa nimeämällä takaisin .wine:ksi.

* IEs4Linux on scripti joka tarjoaa yksinkertaisen tavan asentaa Internet Explorer, tai oikeastaan kolme versiota siitä. Asennus onnistuu seuraavasti:

 mkdir ~/temp # tehdään väliaikainen hakemisto temp
 cd ~/temp # mennään ko. hakemistoon
 wget http://www.tatanka.com.br/ies4linux/downloads/ies4linux-latest.tar.gz # ladataan paketti
 tar zxvf ies4linux-latest.tar.gz # puretaan paketti
 cd ies4linux-* # mennään purkaessa saatuun hakemistoon
 ./ies4linux # käynnistetään ies4linux
Sitten vastailet kysymyksiin sen mukaan mitä IE:n versioita haluat asentaa ja millä kielellä. Myös hakemisto johon asennetaan varmistetaan. Jos et omaa syytä muutoksiin, niin oletukset käyvät hyvin.
IEs4Linux luo oletuksena sinulle .ies4linux nimisen hakemiston kotihakemistoosi, joka sisältää kaiken asennetun. Se luo käynnistimet ~/bin kansioon, sekä halutessasi se luo myös työpöydälle pikakuvakkeet. 

*''' Mistä pääsen muokkaamaan rekisteriä?'''

Rekisteriä pääset muokkaamaan kirjoittamalla päätteeseen
 regedit

Esimerkiksi yleinen ohjelmien asennukseen liittyvä kohta on &quot;AppDefaults&quot; ja se löytyy kohdasta HKEY_CURRENT_USER &gt; Software &gt; Wine &gt; AppDefaults

*'''Winen pakettivarastojen takia tulee GPG error'''

Virheilmoituksen ollessa vastaava kuin tämä
 W: GPG error: http://wine.budgetdedicated.com edgy Release: 
 The following signatures couldn't be verified because the public 
 key is not available: NO_PUBKEY 58403026387EE263

Suorita seuraavat komennot lisätäksesi ko. paketteja varten gpg-avaimen

 wget http://wine.budgetdedicated.com/apt/387EE263.gpg
 gpg --import 387EE263.gpg
 sudo apt-key add 387EE263.gpg

*''' Ohjelma X ei toimi, mistä apua?!'''

X = ohjelmasi nimi

* [http://appdb.winehq.org/ WineHQ:n tietokanta] (Wine Application Database) on ensimmäinen paikka josta etsiä apua, sieltä voit löytää tietoja muiden asennuksista sekä ohjeita omaasi. Monesti ongelmasi on jo ratkaistu ja kysymykseesi vastattu.

* [http://www.google.fi/ Google] on ystäväsi, kokeile laittaa esimerkiksi &quot;ohjelman nimi winehq&quot; tai mahdollisesti saamasi virheilmoitus.

* [http://forum.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomen Keskustelualueet] sisältävät hyvän [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?action=search;advanced hakutoiminnon], jonka avulla löytyy moneen kertaan vastattuna esimerkiksi Steamin asentaminen, sekä monien muiden yksittäisten ohjelmien ongelmat.

* [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=3334.0 Ubuntu Suomen Keskustelualueiden wine-ketju] on hyvä paikka kysyä apua. Muistathan mainita tarkat tiedot mitä teit ja miten ja mitä virheilmoituksessa luki, yritä antaa mahdollisimman paljon tietoja ongelmastasi. Jos päätät tehdä uuden viestiketjun niin muistathan muotoilla otsikon ongelmaa kuvaavaksi.

HUOM! Muistathan että kaikkia ohjelmia ei ole mahdollista saada pyörimään Winellä. Kannattaa tutustua myös vastaaviin avoimen lähdekoodin sekä Linuxille tehtyihin ohjelmiin. Windows ohjelmia vastaavista ohjelmista voit löytää listausta esimerkiksi [[Ubuntu tutuksi/Ohjelmat#Vertailutaulukko|täältä]]. 

*'''Kaupallisia sovelluksia..?'''

Jos jotain ohjelmaa tarvitset työksesi tai se on muuten vain elintärkeä, suosittelen tutustumaan kaupallisiin winen päälle kehitettyihin ohjelmistoihin, joilla saada windows sovellukset pyörimään.

* [http://www.codeweavers.com/products/cxoffice/ Crossover Office] on maksullinen ohjelmisto joka on keskittynyt pääasiallisesti toimisto-sovelluksiin, esimerkiksi Microsoft Word, Dreamweaver ja Photoshop ovat tuettuina. Jos olet maksanut kalliista Photoshopista niin tuskin Crossover Officen hinta enää taskuissasi paljoa tuntuu. Koska Crossover Office perustuu avoimeen wineen niin myös lähdekoodit on ladattavissa ja voit niistä sen koettaa kääntää.
Linkkejä: [http://www.codeweavers.com/products/source/ Lataa lähdekoodi] | [http://www.codeweavers.com/compatibility/browse/rank/?order=avg;sort=DESC Tuetut ohjelmistot] | [http://www.codeweavers.com/products/download_trial_linux/ Trial versio].

* [http://www.transgaming.com/index.php?module=ContentExpress&amp;file=index&amp;func=display&amp;ceid=29 Cedega] on [http://www.transgaming.com TransGaming Technologiesin] maksullinen ohjelmisto joka on keskittynyt pääasiallisesti peleihin. Sekin perustuu avoimeen wineen, joten se on mahdollista myös kääntää lähdekoodista. Todella kattavat ohjeet siihen löydät [http://www.linux-gamers.net/modules/wiwimod/index.php?page=HOWTO%20Cedega%20CVS täältä] ja ohjetta sekä keskustelua suomeksi [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=2780.0 täältä]. Itse käännetty cvs-versio ei tue aivan yhtä hyvin pelejä sekä GUI (graafinen käyttöliittymä) jää kokonaan pois.
Linkkejä: [http://winecvs.linux-gamers.net/WineCVS.sh WineCVS-scripti] | [http://transgaming.org/subscription/subscribe.html Rekisteröidy TransGaming:iin] | [http://transgaming.org/ Cedega] | [http://transgaming.org/gamesdb/ Tuetut pelit]


&lt;noinclude&gt;{{Ubuntu_tutuksi}}&lt;/noinclude&gt;

[[Luokka:Ubuntu tutuksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Suomen historia/Jääkausi</title>
    <id>3840</id>
    <revision>
      <id>19582</id>
      <timestamp>2006-09-24T14:22:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Jaajaajoo|Jaajaajoo]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Jaajaajoo|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Inlandeis Russels Gletscher.JPG|thumb|right|250px|Grönlannissa vallitsee yhä jääkausi]]

''Jääkausi'' on se aika Suomen historiassa, jolloin alueen ja koko pohjoisen Euroopan peitti paksu, kilometrien vahvuinen jääkerros. Viimeisin Suomen alueen käsittänyt jääkausi alkoi noin 115.000 vuotta sitten ja maa vapautui vähitellen jäätaakastaan noin 10.000 vuotta sitten. Vielä tänään voimme nähdä samanlaisen jääkauden Grönlannissa sekä Huippuvuorilla ja Islannissakin.

==Miksi jääkausi syntyi==
[[Kuva:Tarfala.jpg|thumb|
right|250px|Ruotsin jäätiköt olivat suuren mannerjäätikön alku.]]
Pohjoisella  pallonpuoliskolle, lähellä Pohjoisnapaa olevalla Euroopan alueella olivat kesällä niin kylmiä että lumet eivät ehtineet sulaa kesän aikana. Satanut uusi lumi pakkaantui uusiksi kerroksiksi entisten lumikerrosten päälle ja vuosisatojen kuluessa näin muodostui paksu jäätikkö, jota kutsutaan mannerjäätiköksi.

Näin myös viimeisin Euroopan alueella koettu jääkausi sai alkunsa. Kaikki alkoi nykyisten Ruotsin ja Norjan tuntureilta, sieltä se jää levisi aina Keski-Eurooppaan saakka ja jäätiköitä ilmestyi aina Brittein saarille ja Uralille saakka. Jäätikön koko vaihteli suuresti eri aikoina ja se jopa suli välillä, mutta palasi uudelleen peittänen koko Pohjolan. Tätä viimeisintä jääkautta kutsutaan Veiksel-jääkaudeksi, koska Euroopassa se ylettyi aina juuri Veiksel-joelle saakka.

==Jääkauden ihmiset ja eläimet==
===Ihmiset===
Ihminen ei pystynyt elämään jääkauden olosuhteissa, sillä hänellä ei ollut nykyisen kaltaisia varusteita. Suurimman osan jääkauden ajasta olivat nykyihmistä alkeellisemmat neandertalinihmiset. Nykyihmisen katsotaan syntyneen  jääkauden aikana Afrikassa ja siirtyneen siellä Euroopan alueelle. Tämä Eurooppaan tulo tapahtui noin 40.000 - 30.000 vuotta sitten ja on mahdollista, että nykyihminen tappoi sukupuuttoon neandertalinihminen.

Yleensä ihmiset elivät noin 200–300 kilometrin päässä jään reunasta, mutta esimerkiksi Norjan jäättömillä alueilla oli jää aivan ihmisten asutuksen läheisyydessä. 

===Eläimet===
Ennen Veiksel-jääkautta Euroopan eläimistöön kuuluivat mm. mammutit, villasarvikuonot ja sapelihammaskissat. Kuitenkaan jääkauden edetessä eläinten häviäminen ei ollut yhtäkkistä, kuten oli ollut ihmisten laita.

Ensimmäisenä eläimenä jääkauden tieltä hävisi luolakarhu, mutta pien hävisivät myös villihevonen ja arovisentti. Hieman ennen jääkauden päättymistä, ehkä noin 13.000 vuotta sitten, hävisivät luolahyeena, luolaleijona sekä mammutti, joka oli käynyt harvinaiseksi eläimeksi jo aiemmin jään sulamisen myötä. 

Villasarvikuono alkoi muuttua harvinaiseksi eläimeksi jo jääkauden loppupuolella ja se hävisi viimeistään hieman jääkauden päättymisen jälkeen. Jääkauden päättymisen aikoihin noin 13.000 vuotta sitten hävisi myskihärkä. Jättihirvi, napakettu ja ahma hävisivät Keski-Euroopasta hieman jääkauden päättymisen jälkeen, samoin taiga ja porokin harvinaistuivat. On epäilyksiä siitä, että villasarvikuonoa, mammuttia, arovisenttiä, luolakarhua, villihevosta (ehkä myös metsäelefanttia ja metsäsarvikuonoa) ja myöhemmin luolahyeenaa olisivat olleet kohteena ihmisen liialliselle metsästämiselle ja siksi ne olisivat kuolleet sukupuuttoon.

==Miten jääkausi päättyi==
Kun viimeisin jääkausi kesti kymmeniä tuhansia vuosia, niin sen sulaminen kesti tuhansia vuosia. Tuona useiden tuhansien vuosien aikana ilmasto vaihteli lämpimästä kylmempään. Alueelle mistä jää vetäytyi alkoi kasvaa ensin tundraa, sitten pensastundraa ja lopuksi koivuja sekä myöhemmin vielä mäntyjä ja kuusia. Ihminen pystyi vain tilapäisesti asumaan vaivaiskoivuja kasvavalla alueella, mutta varsinaisesti mäntyjen kasvaminen mahdollisti ihmisen vakinaisen asumisen.

Jään hidas sulaminen alkoi noin 18.000 vuotta sitten, jolloin jäätä oli vielä Pohjois-Saksaan alueella. Todennäköisesti jää vetäytyi pois Saksasta noin 16.000 vuotta sitten. Pohjoismaiden eteläosat vapautuivat jäästä noin 13.000 vuotta sitten ja ensimmäisen asutukset alueella olivat Tanskan Sjaellendin Brommessa sekä Ruotsissa Malmön lähellä. Suomessa esim. Askolan nykyisen kunnan alue vapautui jääpeitteestä noin 11.500 vuotta sitten ja tämä tapahtui Salpausselkien synnyn aikana.

==Mitä merkkejä meillä on jääkaudesta==
[[Kuva:Giants kettle aholanvaara1.jpg|thumb|250px|Juomapata, Suomen suurin hiidenkirnu.]]
Meitä ympäröivässä luonnossa on useita erilaisia muistoja, jotka ovat jäänteistä viimeisimmästä jääkaudesta. Niiden tunnistaminen on yleensä hyvin helppoa. 

*Hiidenkirnut ovat kallioperässä olevia syviä, usein veden täyttämiä kuoppia. Ne ovat syntyneet kun jääkaudella kivi tai kivet hiersivät kallioon kolon, joka voi usein olla jopa useita metrejä syvä.
*Salpausselät ovat Etelä-Suomessa sijaitsevia harjumuodostelmia ja ne syntyivät noin 11.500 - 10.000 vuotta sitten. Nämä harjut muodostuivat kivistä ja suuremmista lohkareista, jota jää kuljetti mukanaan. Mutta kun jään reuna pysähtyi paikalleen, niin sulava irtomaa muodosti harjut. Keskeisin Salpausselistä lähteen Hangista ja kulkee Lohjan, Lahden kautta Karjalaan. Harju on korkeimmillaan juuri lahden kaupungin kohdalla. Yleensä harjut ovat olleet hiekkavarastoja, sillä ne koostuvat erilaisista hiekoista.
*Varsinkin Pohjanmaalla ja Vaasan kaupungin kohdalla Merenkurkussa havaitaan ns. maan nouseminen. Jää painoi paljon ja maan sen alla vajosi. Ja nykyisin vielä tämä maan nouseminen on nähtävissä siten, että merenranta väistyy aina vaan kauemmaksi ja kauemmaksi. On arveltu, että parhaimmillaan maa nousee noin yhden metrin sadassa vuodessa.


[[Luokka:Wikijunior Suomen historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Pirates CSG/Tietoja</title>
    <id>3842</id>
    <revision>
      <id>17767</id>
      <timestamp>2006-08-30T08:13:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid yellow 1px; margin: 1px; text-align: left; padding:5px; clear: both; background-color:cornsilk&quot;&gt;

'''Pirates Constructible Strategy Game (CSG)''' on WizKids Gamesin valmistama miniatyyripeli. 
''Pirates'' oli WizKids Gamesin ensimmäinen koottava strategiapeli.

== Pelin lisäosat ==
Ensimmäiseen Pirates CSG-peliin, ''Pirates of the Spanish Main'':iin on tullut 5 lisäosaa. Ne ovat tässä kronologisessa järjestyksessä.

==== Pirates of the Crimson Coast ====
Crimson Coast oli ensimmäinen lisäosa Piratesiin. Se toi peliin mukaan muutaman amerikkalaisen laivan, ja poisti käytöstä liikkumisen ruudukoissa.

==== Pirates of the Revolution ====
Revolution oli toinen lisäosa Piratesin. Se toi peliin lisää amerikkalaisia laivoja, toi uuden säännön ''tapahtumat'', toi uuden säännön miehistön ja laivojen &quot;linkittämisestä&quot;, lisäsi muutaman uuden kaleerin(eng. galley), toi uuden säännön merijälkaväestä (eng. marine), muutti linnoitusten sääntöjä ja toi tulen mukaan taisteluihin.

==== Pirates of the Barbary Coast ====
Barbary Coast oli kolmas lisäosa Piratesiin. Se toi peliin kaksi uutta osapuolta, ''Barbary Corsairit'' ja ''Jade Rebellionit''. Se toi peliin lisää kaleereja, poisti kääntymissäännön (eng. come about), muutti saarien asettelun sääntöjä ja ainutlaatuisten aarteiden (eng. unique treasure) sääntöjä sekä toi peliin muutaman dsonkin (eng. junk).

==== Pirates of the South China Seas ====
South China Seas on neljäs Pirates lisäosa joka ilmestyi Suomeen vuoden 2006 helmikuussa. Se toi mukaan uuden osapuolen, ''Cursedin'', lisäsi niille muutaman laivan, toi peliin mukaan lisää dsonkkeja ja Jade Rebellioneita, toi uuden laivatyypin ''kilpikonnalaivan'' (eng. turtleship) ja toi säännön pelolle.

==== Pirates of the Davy Jones Curse ====
Davy Jones Curse ilmestyi vuoden 2006 kesäkuussa Suomeen. Se toi peliin lisää Cursedeja sekä toi peliin merihirviöt. 

==== Pirates of the Mysterious Islands ====

Pelin seuraavan lisäosan julkaisupäivämääräksi ilmoitettiin Lokakuun 31, 2006, mutta julkaisupäivää vaihdettiin niin, että lisäosa ilmestyy Marraskuussa. Tämä lisäosa tuo peliin palkkasoturit ja sukellusveneet.

&lt;/div&gt;
{{Pirates sisällys}}
[[Luokka:Pirates CSG]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Käyttäjälaatikko</title>
    <id>3844</id>
    <revision>
      <id>17781</id>
      <timestamp>2006-08-30T11:45:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;float: left; border: 1px solid {{{1}}}; margin: 1px;&quot;&gt;
{| cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;width: 238px; background-color: {{{2}}};&quot;
| style=&quot;width: 45px; height: 45px; background-color: {{{3}}}; text-align: center; font-size: 14pt;&quot; | '''{{{4}}}'''
| style=&quot;font-size: 8pt; padding: 4pt; line-height: 1.25em;&quot; | {{{5}}}
|}
&lt;/div&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen historia/Jälleenrakennuksen aika</title>
    <id>3845</id>
    <revision>
      <id>25565</id>
      <timestamp>2006-12-03T22:37:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>kh, presidenttien koko nimet</comment>
      <text xml:space="preserve">==Sodanjälkeinen Suomi==
Lapissa jatkui Suomen ja Saksan välillä vielä sota, vaikka rauha olikin jo solmittu Moskovassa. Rauhanehtojen täyttämistä valvoi liittoutuneiden valvontakomissio.

==Eduskuntavaalit vuonna 1945==
Vuoden 1945 eduskuntavaalit olivat ensimmäiset vaalit, jotka pidettiin sodan jälkeen ja vaalien seurauksena SKDL:stä (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto) tuli Suomen toiseksi suurin puolue,

==Liittoutuneiden valvontakomissio Suomessa==

Liittoutuneiden valvontakomissio katsoi, että rauhanehdot täytetään. Suomem hallituksen kautta valvontakomissio sai oikeuden tutkia sitä kiinnostavaa materiaalia. Kun Pariisin rauhansopimus oli solmittu vuonna 1947, niin sen seurauksena valvontakomissio lähti Suomesta.

==Paasikivestä presidentti==

Maaliskuussa 1946, kun Mannerheim erosi presidentin virasta, eduskunta valitsi J. K. Paasikiven presidentiksi. Paasikivi astui virkaansa 11.3.1946.

==Suomen presidentit==

{| cellspacing=0 cellpadding=4 border=1
!
! style=&quot;background:#CCDDEE;&quot; |nimi
! style=&quot;background:#CCDDEE;&quot; |s.vsi&amp;#8211;k.vsi
! style=&quot;background:#CCDDEE;&quot; |tasavallan presidenttinä
! style=&quot;background:#CCDDEE;&quot; |puolue&lt;/br&gt;valitsemishetkellä
|-
|&lt;center&gt;1.&lt;/center&gt;
|Kaarlo Juho Ståhlberg
|1865–1952
|26. heinäkuuta 1919 – 1. maaliskuuta 1925
|Edistyspuolue
|-
|&lt;center&gt;2.&lt;/center&gt;
|Lauri Kristian Relander
|1883–1942
|1. maaliskuuta 1925 – 1. maaliskuuta 1931
|Suomen Keskusta|Maalaisliitto
|-
|&lt;center&gt;3.&lt;/center&gt;
|Pehr Evind Svinhufvud
|1861–1944
|1. maaliskuuta 1931 – 1. maaliskuuta 1937
|Kansallinen Kokoomus|Kokoomus
|-
|&lt;center&gt;4.&lt;/center&gt;
|Kyösti Kallio 		
|1873–1940
|1. maaliskuuta 1937 – 19. joulukuuta 1940
|Suomen Keskusta|Maalaisliitto
|-
|&lt;center&gt;5.&lt;/center&gt;
|Risto Ryti
|1889–1956
|19. joulukuuta 1940 – 4. elokuuta 1944
|Kansallinen Edistyspuolue|Edistyspuolue
|-
|&lt;center&gt;6.&lt;/center&gt;
|Carl Gustaf Emil Mannerheim
|1867–1951
|4. elokuuta 1944 – 11. maaliskuuta 1946
|(sitoutumaton oikeistolainen) 
|-
|&lt;center&gt;7.&lt;/center&gt;
|Juho Kusti Paasikivi
|1870–1956
|11. maaliskuuta 1946 – 1. maaliskuuta 1956
|Kansallinen Kokoomus|Kokoomus
|-
|&lt;center&gt;8.&lt;/center&gt;
|Urho Kekkonen
|1900–1986
|1. maaliskuuta 1956 – 27. tammikuuta 1982
|Suomen Keskusta|Maalaisliitto
|-
|&lt;center&gt;9.&lt;/center&gt;
|Mauno Koivisto
|s. 1923
|27. tammikuuta 1982 – 1. maaliskuuta 1994
|Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP
|-
|&lt;center&gt;10.&lt;/center&gt;
|Martti Ahtisaari
|s. 1937
|1. maaliskuuta 1994 – 1. maaliskuuta 2000
|Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP
|-
|&lt;center&gt;11.&lt;/center&gt;
|Tarja Halonen
|s. 1943
|1. maaliskuuta 2000 alkaen
|Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP
|}


[[Luokka:Suomen historia|Jälleenrakennuksen aika]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:9X</title>
    <id>3847</id>
    <revision>
      <id>17851</id>
      <timestamp>2006-08-30T17:37:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Kaikki kirjat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Suomen historia</title>
    <id>3848</id>
    <revision>
      <id>17852</id>
      <timestamp>2006-08-30T17:43:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:92 Suomen historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:92 Suomen historia</title>
    <id>3849</id>
    <revision>
      <id>17853</id>
      <timestamp>2006-08-30T17:43:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:9X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Viewpagelogs</title>
    <id>3920</id>
    <revision>
      <id>18290</id>
      <timestamp>2006-09-04T15:12:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Näytä tämän sivun lokit</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior/Suositellut kirjat</title>
    <id>3924</id>
    <revision>
      <id>19126</id>
      <timestamp>2006-09-16T15:35:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Ajattelin, että näitä ehdotuksia voisi alkaa laittaa tänne. Kommentteja [[Keskustelu:Wikijunior|tänne]], kiitos! --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 1. syyskuuta 2006 kello 13.49 (UTC) &lt;/br&gt;

==Ohjeet==

Asettaaksesi Wikijunior -kirjan ehdolle suositelluksi wikijunioriksi, tulee sinun lisätä kohtaan Meneillään olevat äänestykset otsikoksi linkki kyseiseen kirjaan ja perustelut. Allekirjoita ehdotuksesi. Äänestysaika on kaksi viikkoa. Kirjan pitää saada ainakin puolet annetuista äänistä.

Äänestyksessä menestyksekkään kirjan etusivulle lisätään malline [[Malline:Wikijunior Suositeltu]], ja sen otsikon oikealle puolelle laitetaan [[Malline:Wikijunior Tähti]] Wikijuniorin etusivulla olevaan kirjalistaan ([[Malline:Wikijunior kirjat]]).

'''''Kaikki kirjautuneet käyttäjät ovat äänioikeutettuja!'''''

==Meneillään olevat äänestykset==

==Arkistoidut äänestykset==

===[[Wikijunior Aurinkokunta]]===
:''Äänestyksen tulos oli '''Hyväksytty suositelluksi Wikijunioriksi.'''''

Tämän kirjan voisi laittaa ensimmäiseksi suositelluksi wikijunior -kirjaksi, koska se sisältää paljon tietoa aiheesta, kuitenkin helposti ymmärrettävässä muodossa, ja se on kuvitettu kohtalaisen hyvin. Osa sen sivuista ei ole vielä kovin laajoja, mutta ongelma tulee todennäköisesti korjautumaan nopeasti, mikäli kirja valitaan suositelluksi. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 1. syyskuuta 2006 kello 13.49 (UTC)

:&lt;small&gt;Äänestys loppuu 15.9.2006. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 3. syyskuuta 2006 kello 14.25 (UTC)&lt;/small&gt;

====Äänet====
'''kannatan'''  hyvä kirja.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 2. syyskuuta 2006 kello 08.17 (UTC)

'''Kannatan''' laajentunut tarpeeksi. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 3. syyskuuta 2006 kello 17.36 (UTC)

====Kommentit====

Tätä voisi viellä parantaa erittäin paljon osista planeetoista ei ole kuviakaan. Jos ehdin parantelen itekki olenhan minä kiinostunut tähtitieteestä. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 2. syyskuuta 2006 kello 06.14 (UTC)

[[Luokka:Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Wikijunior Suositeltu</title>
    <id>3925</id>
    <revision>
      <id>18330</id>
      <timestamp>2006-09-05T04:51:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{| align=&quot;center&quot; style=&quot;background: kornsilk; border: 1px solid #aaa; padding: .3em; margin-bottom: 3px; width: auto;&quot;
| style=&quot;padding-right: 4px; padding-left: 4px;&quot; | [[Image:Star*.svg|25px]]
|&lt;center&gt;Tämä kirja on äänestetty [[Wikijunior/Suositellut kirjat|suositelluksi Wikijunior -kirjaksi]].&lt;/center&gt;
|}
[[Luokka:Wikijunior Suositeltu]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikijunior Suositeltu</title>
    <id>3926</id>
    <revision>
      <id>18010</id>
      <timestamp>2006-09-01T13:58:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Wikijunior Tähti</title>
    <id>3927</id>
    <revision>
      <id>18184</id>
      <timestamp>2006-09-03T14:42:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|10px]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen historia/EU-Suomi</title>
    <id>3928</id>
    <revision>
      <id>25331</id>
      <timestamp>2006-12-01T12:39:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Suomen ja EY:n lähentyminen alkoi syksyllä 1989 ensin päätöksellä liittyä EFTA:n EY:n talousalueet yhdistävään Euroopan talousalueseen (ETA). Se kuitenkin astui voimaan vasta 1. tammikuuta 1994, jolloin neuvottelut varsinaisesta jäsenyydestäkin olivat jo pitkällä.

Ensimmäisenä EY-jäsenyyden puolesta otti kantaa Suomen talouselämän etujärjestöt 1990-luvun alussa. Poliitikot olivat ainakin julkisuudessa pitkään varauksellisia välttäen ärsyttämästä muutoksessa olevaa Neuvostoliittoa. Vielä YLE:n vaalitentissä maaliskuussa 1991 puolueiden puheenjohtajista ainoastaan RKP:n Ole Norrback oli avoimesti jäsenyyden kannalla, eikä EY-jäsenyyden hakemista kirjattu suoraan Esko Ahon hallitusohjelmaankaan. Presidentti Mauno Koivisto oli varovainen ja asetti sanansa myöhemmin keväällä 1991 tarkasti &quot;En ole sitä viime aikoina paljon viitsinyt vastustaakaan&quot;. Kevään ja kesän 1991 aikana Kokoomus ja oppositiopuolue SDP muuttivat kantansa EY-myönteisiksi ja kun vielä pääministeri Esko Aho kääntyi jäsenyyden taakse syksyn mittaan, antoi hallitus tammikuussa 1992 selonteon eduskunnalle, jossa päädyttiin ehdottamaan jäsenyyden hakemista. (Lähde: J. Tarkka &quot;Uhan alta unioniin&quot;, 2002)

Eduskunnan myönteisen äänestyksen jälkeen Suomen EY-jäsenhakemus jätettiin 18. maaliskuuta 1992 ja jäsenyysneuvottelut alkoivat 1. helmikuuta 1993 samanaikaisesti Ruotsin ja Itävallan kanssa. Jäsenyysneuvotteluissa yksi kiperiä kysymyksiä oli Suomen pohjoisen ilmaston huomioon ottaminen maataloustukipolitiikassa. Myönnytyksenä Suomi sai lopulta luvan tukea maataloutta myös omin varoin EY-tukien lisäksi. Jäsenyysneuvottelut saatiin päätökseen saman aikaan, kun Martti Ahtisaaresta tuli Suomen 10:s ja samalla ensimmäinen suoralla kaksivaiheisella kansanvaalilla valittu presidentti.

EY-jäsenyyden tärkeyttä perusteltiin julkisuudessa erityisesti taloudellisilla syillä ja pääsyllä mukaan päätöksentekoon, mutta myös turvallisuuspoliittinen näkökulma oli monille vähintäänkin yhtä tärkeä. Jäsenyydestä pidettiin Esko Ahon aiemman lupauksen mukaisesti 16. lokakuuta 1994 Suomen kaikkien aikojen toinen neuvoa-antava kansanäänestys. Siinä 57% äänesti jäsenyyden puolesta. Ahvenanmaalla järjestettiin oma erillinen kansanäänestys, joka sekin oli jäsenyyden puolesta.

1. tammikuuta 1995 Suomi liittyi Euroopan unioniin, joksi EY:tä nyt Maastrictin sopimuksen voimaan tulon myötä kutsuttiin. 1999 Suomen markka kiinnitettiin euroon pysyvästi siten, että 5,94573 markkaa on 1 €. Eurosta tuli 2002 käteisvaluutta ja markka poistui käytöstä siirtymäajan jälkeen.


[[Luokka:Suomen historia|EU-Suomi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Kahvihuone/Arkisto1</title>
    <id>3930</id>
    <revision>
      <id>27934</id>
      <timestamp>2007-01-14T06:44:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Wikikirjasto:Kahvihuone/Arkisto” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Kahvihuone/Arkisto1”: Pois arkisto sivu tieltä</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Kahvihuone.jpg|thumb|right|200px|Kahvin nauttimista palestiinalaisessa kahvilassa]]
'''''Tämä sivu on [[Wikikirjasto:Kahvihuone|kahvihuoneen]] arkisto, josta löydät yli kuukauden vanhat keskustelut.'''''
&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
&lt;br /&gt;

&lt;!---------------------------- Tämän viivan alle, kiitos -----------------------------------&gt;
== Moduulit sivuksi? ==

Kuten keskustelua on jo aikaisemmin käyty, niin olisiko nämä &quot;muduulit&quot; korvattava nyt sitten sivuilla. Onko tämä liian tavannomainen? Kuvainnollinen se nyt ainakin olisi. Itse ainakin kannatan moduuleiden muuttamista sivuiksi. Olisiko vielä kuvainnollisempaa nimeä? --[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 5. toukokuuta 2005 kello 16:46:15 (UTC)

Mielestäni ainoa toimiva. Moduuli ei kerro kenellekään mitään, kirja tarkoittaisi kokonaista kirjaa. Höm, wikikirjastossa on noin 30 kirjaa, mutta kuitenkin 85 ns. moduulia? Sivu on tavanomainen, ehkäpä hieman tylsäkin, mutta mielestäni sopiva nimitys. Kaikki ainakin ymmärtävät mitä tarkoitetaan. Artikkeleitahan Wikikirjastossa ei ole, mutta kirjassa on sivuja. Kunhan  pääsisimme eroon sanasta moduuli. Jos joku keksii paremman nimityksen kuin sivu, niin nyt on aika sanoa. &amp;mdash; [[Käyttäjä:Hupu23ditor|Hupu23ditor]] 5. toukokuuta 2005 kello 19:53:46 (UTC)

== Käännökset ==

Voiko tänne kääntää Wikikirjoja englanninkielisestä Wikibooksista? --[[Käyttäjä:193.229.41.107|193.229.41.107]] 14. toukokuuta 2005 kello 17:21:54 (UTC)

Tietysti voi! Itse asiassa erittäin hienoa jos ryhdyt kääntämään tekstiä. Käännöstyön aloittaessasi kehottaisin sinua hankkimaan käyttäjätunnuksen (et mm. näkyisi vain numerosarjana). &amp;mdash; [[Käyttäjä:Hupu23ditor|Hupu23ditor]] 14. toukokuuta 2005 kello 17:59:37 (UTC)
:Kannattaa myös seurata kääntämääsi kirjaan tehtyjä myöhempiä muutoksia, että saadaan ne siirrettyä tännekin. -[[Käyttäjä:Hapsiainen|Hapsiainen]] 5. kesäkuuta 2005 kello 20:22:56 (UTC)

== Kodin ruukkukasvit ==

Hei - kodin ruukkukasvit -sivulla oleva linkki Apostolinmiekasta &quot;Wikimedia Commonsissa on materiaalia aiheesta apostolinmiekka&quot;, vie kuviin, joissa EI ole Apostolinmiekka (Neomarica northiana)!!!


http://www.odla.nu/fs/article/file_10594.html

http://www.kukkamaa.com/huonekasvit/Apostolinmiekka.htm


http://www.ibiblio.org/herbmed/pictures/p09/pages/neomarica-northiana.htm

http://davesgarden.com/pf/showimage/14096/

http://www.magnoliagardensnursery.com/productdescrip/Neomarica.html

:Otan asian puheeksi commonsissa ja poistan väärän linkin. &amp;ndash; [[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 3. heinäkuuta 2005 kello 21:57:09 (UTC)

== Napskuloita ==

Lisäsin tännekin nappuloita vähän Wikipedian tyyliin, mutta ”oikealla tavalla”. Kommentteja otetaan vastaan. Jokainen käyttäjä voi luoda omanlaisensa työkalurivin muokkaamalla omia Käyttäjä:A/monobook.js ja -css tiedostojaan. Alue on oletuksena piilotettu css:llä ja javascript aktivoi sen, joten sen pitäisi olla mahdollisimman huomaamaton myös rajoittuneempia selaimia käyttäville. Lisäapua saa minulta. Ylläpitäjät voivat muokata nappuloita ja niiden ulkoasua, siis sitä joka näkyy oletuksena kaikille. Tietysti voi pyytää minua jos ei uskalla koskea viritykseen :). --[[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 21. heinäkuuta 2005 kello 19:29:45 (UTC)

== Miten tänne voi kirjoittaa? ==

Miten tänne voi oikein kirjoittaa? Löytyykö mistään jotain Wikikirjaston rakennetta selventävää? Kiitos etukäteen!--[[Käyttäjä:BonsaiPuu|BonsaiPuu]] 17. tammikuuta 2006 kello 14.26 (UTC)

:Ohjeistus on vielä vähän &quot;vaiheessa&quot;, mutta tässäpä jotakin aluksi [[Ohje:Ohje]]. --[[Käyttäjä:Aulis Eskola|Aulis Eskola]] 10. maaliskuuta 2006 kello 22.05 (UTC)


== Ylläpitäjyys ==
Täällä ei siivota edes roskia! Mites tänne puolelle pääsee ylläpitäjäksi? Joku voisi antaa jollakin perusteella mullekin bitit ylläpitoon, jotta voisin vähän siivoilla. Lienen tuolla fi-wikipedian ja fi-wikisanakirjan puolella todistaneeni luotettavuuteni sellaisiin hommiin. [[:w:Käyttäjä:Aulis Eskola]] --[[Käyttäjä:Aulis Eskola|Aulis Eskola]] 10. maaliskuuta 2006 kello 22.05 (UTC)

:[[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] ja [[Käyttäjä:TJ|TJ]] näyttää olevan ylläpitäjiä. [[meta:Requests for permissions|Metasta]] varmaan kannattaa kysellä oikeuksia. --[[Käyttäjä:Kompak|Kompak]] 14. maaliskuuta 2006 kello 10.15 (UTC)

: [[Wikikirjasto:Ylläpitäjät]]. Olen byrokraatti täällä myös, joten ei tarvitse hakea metan kautta. Tässä vaiheessa ei varmaan tarvinne vielä suurensuuria äänestyksiä, etenkin jos on jo ylläpitäjä Wikipedian puolella. Innokkaita väsääjiä tänne tarvittaisiinkin, Wikikirjasto olisi hieno projekti jos se lähtisi suomen kielelläkin vähän paremmin vauhtiin. Kaikki opettajatutut vain mukaan... -- [[Käyttäjä:TJ|TJ]] 16. maaliskuuta 2006 kello 14.22 (UTC)

== Kirjojen luvut ==

Kun kirjan luvut ovat omilla sivuillaan, miten sivut tulisi nimetä? [[Saksan kieli|Saksan kieltä]] kun katsoo, niin siellä on erotettu kaksoispisteellä. Jossain ohjeessa, en enää muista missä, ehdotettiin kauttaviivaa. Kuis o? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 5. huhtikuuta 2006 kello 15.41 (UTC)

: Mielestäni /-viivan käyttö on selkeämpää. Englanninkielisessä Wikikirjastossa näkyy käytettävän molempia tapoja, mutta [http://en.wikibooks.org/wiki/Wikibooks:Naming_policy#The_policy virallinen käytäntö] ([http://en.wikibooks.org/wiki/Wikibooks:Policy/Vote/Naming_policy#Reasoning käytännön edut]) suosittelee mallia &quot;kirjannimi/osionnimi&quot;. Samaa ehdottaa [[Ohje:Kuinka aloitan uuden kirjan]]. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 18. huhtikuuta 2006 kello 09.26 (UTC)

== Kysymys estolistasta == 

Pyydän selvitystä porttikieltoon. Väitetään että IP-osoitteet 192.89.77.224  137.163.22.51  käyttää samaa nimimerkkiä kun minäkin ja näillä on myös esto päällä. Minulla on kiinteä IP-osoite 62.121.44.87  jo pelkästään sen takia että sähköpostipalvelin ei toimi vaihtuvassa IP:ssä. 

Pidän porttikieltoa poliittisena päätöksenä kunnes toisin todistetaan.

Terv. risto_so 200604.20  kello 18.40 (UTC)
:Täällä ei ole tuollaisia estoja. Jos kyse on Wikipediasta, ota yhteyttä sen ylläpitäjiin, koska sen asiat eivät kuulu tänne. — [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 24. huhtikuuta 2006 kello 11.21 (UTC)

== Moottorien simulointi ohjelmat ==

Onko kellään kokemusta näistä moottorien simulointi ohjelmista
Viritys käytössä?
Netin kautta näyttää olevan tarjolla useita vaihtoehtoja
ja eri hintaisia

== Kymmenluokittelu ==

Voisiko kirjahyllyn järjestää [[:w:yleinen kymmenluokittelu|yleisten kirjastojen kymmenluokittelun]] (YKL) [http://ykl.kirjastot.fi/] mukaisesti? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 24. toukokuuta 2006 kello 12.50 (UTC)

:Kuulostaa mielekkäältä! Kategoriat voisi näin aluksi koostaa siten, että mahdollisimman vähän yhden–kahden kirjan kategorioita syntyisi. Kirjahyllyjä voi kategorioita jakamalla syventää ajan mittaan, esimerkiksi kategorian paisuessa noin kymmenen kirjan kattavaksi? –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 24. toukokuuta 2006 kello 20.01 (UTC)

::Siirsin sivun &quot;Kaikki kirjahyllyt&quot; sivulle [[Kirjahylly]] (ja vielä pitäisi varmaan siirtää se sivulle (Wikikirjasto:Kirjahylly). Siellä on nyt melkein kaikki kirjat luokiteltuna, mutta jäin vähän miettimään, että mitä teen noille muille kirjahyllyille, etenkin sekalaisten kirjojen. Pitääkö sellaista olla? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 25. toukokuuta 2006 kello 12.02 (UTC)

:::Vaikuttaa oikein hyvältä. &quot;Luokittelemattomat&quot; riittänee mainiosti, sieltähän voi sitten siirtää paikalleen jos sellainen löytyy. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 25. toukokuuta 2006 kello 13.24 (UTC)

Siirsin nyt kirjahyllyn wikikirjasto-avaruuteen, koska kyseessä ei siis ole kirja vaan metasivu, jolla ylläpidetään projektia. Ajattelin tehdä saman myös muille kirjahyllyille.

Ehkä hieman isompi asia on se, että haluaisin tehdä joistain sivuista, joita ei ole nimetty kirjahyllyiksi, kirjahyllyjä. Tällaisia ovat mahdollisesti ainakin [[Maantiede]] ja [[Unix/Linux]]. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 25. toukokuuta 2006 kello 18.36 (UTC)

:Viittilöin kannatusta, vaikken tiiä tarviiko kerta tyyppi tietää mitä tekee :) –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 26. toukokuuta 2006 kello 09.16 (UTC)

===Luokittelu MediaWikiin===

Siivoisinpa tällä innolla kotona... Mutta, joo. Kirjoja on kadoksissa, ja se on kurja juttu. Satunnaista käyttäjää ei voi pyyttää käyttämään sivua [http://fi.wikibooks.org/wiki/Toiminnot:Allpages Toiminnot/Allpages]. Jotta kirjat löytyisivät nyt ja tulevaisuudessa, ajattelin alkaa luokittelemaan niitä MediaWikin tapaan, eli [[:Luokka:68.22]] (kasvisuoat, sieniruoat). Lisäksi alasivut eli luvut (/-merkillä erotetut) ajattelin luokitella pääsivun luokkaan. Tässä ei kai ole mitään ongelmaa? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 25. toukokuuta 2006 kello 18.54 (UTC)

:Tämmöistä näköjään oli tehtykin jo: [[:Luokka:Keittokirja]]. Tein esimerkin vuoksi koko sarjan kirjalle [[Ranskan kielioppi]]. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 25. toukokuuta 2006 kello 21.14 (UTC)

:Oisko pelkkä numero luokan nimenä vähän epäselvä? Mieluummin ehkä [[:Luokka:68.22 Kasvisruoat, sieniruoat]] tai jotain muuta mistä luokan nimestä näkee mitä asia koskee? (en oo perehtynyt luokkien mekaniikkaan joten voin olla ihan pihallakin.) –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 26. toukokuuta 2006 kello 09.16 (UTC)

::Eikun okei nyt tajuan mistä oli kysymys. Siis numeroluokat on luokkia luokille. Ihan toimivaa kai. Top-down-selaaminen onnistuisi kaiketi kirjahyllyjen, ei luokkien avulla. Tres bien. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 26. toukokuuta 2006 kello 09.19 (UTC)

:::Alkuperäinen ajatus oli, että panisin kirjan pääsivun luokkaan, mutta se ei ihan toiminut. Otin kuitenkin käyttöön nuo nimet tarkimmalla tasolla, se oli hyvä ajatus. Kun nimet voivat muuten olla aika pitkiä, muihin luokkiin voi tehdä samanlaisen listan kuin nyt on luokassa [[:Luokka:Kaikki kirjat]]. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 26. toukokuuta 2006 kello 09.42 (UTC)

Wikikirjastossa luokkien käyttöä voisi muuttaa. Jos tehtäisiin pääluokiksi kirjastoluokittelun mukaiset numeroluokat, ja niihin aliluokiksi aina yksi kirja. Kirjan sisällysluettelon voisi tehdä sen kirjan oman luokan etusivuksi. Näin nuo kirjat pysyisi jotenkin järjestyksessä ja luokittelu olisi selkeä. --[[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 27. toukokuuta 2006 kello 13.33 (UTC)

:Ajatus siitä, että pääluokassa olisi vain yksi kirja, ei ikävä kyllä toimi. Esimerkiksi [[:Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]] on sellainen - sinne kuuluvat kaikki ohjelmointikielet, muut ohjelmointiin liittyvät aiheet ja vieläpä tietokoneohjelmat. Koska luokkien kautta ei myöskään käyttäjän yleensä ole tarkoitus kulkea, ei sisällysluetteloa kannata panna luokkaan. Uskon, että nyt aloitettu järjestelmä toimii. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 28. toukokuuta 2006 kello 14.48 (UTC)

:: Onpa harvinaisen epäselvästi tullut kirjoitettua. En siis tarkoittanut että kussakin pääluokassa olisi vain yksi kirja, vaan tietysti kaikki luokkaan kuuluvat kirjat sinne. Mutta muuten, miksei käyttäjän olisi tarkoitus kulkea luokan kautta? Tai siis, kirjalle voisi tehdä etusivu/sisällysluettelosivun erikseen, mutta luokka voisi toimia kirjan &quot;hakemistona&quot;. Vai? --[[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 28. toukokuuta 2006 kello 15.39 (UTC)

:::Käyttäjä voi kulkea luokkien kautta, mutta pitäisin parempana sitä, että etusivusta lähtien luodaan parempi (helpompi, nopeampi) tapa navigoida ja löytää kirjoja, tyyliin [[Wikikirjasto:Luonnontieteen kirjahylly]]. Käyttäjälle voi luokasta olla hyötyäkin, mutta erityisesti luokkia tarvitsee ylläpito. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 28. toukokuuta 2006 kello 15.46 (UTC)

Entäpä kun kirja koostuu vain yhdestä sivusta (esim. [[Tietokoneet]]). Tehdäänkö tällaisellekin kirjalle oma luokkansa ([[:Luokka:Tietokoneet]]) vai isketäänkö suoraan YKL:n mukaiseen luokkaan ([[:Luokka:61.4 Tietokoneet]]). Ensin mainittu tapa - jota siis itse olen käyttänyt - helpottaa kirjan tulevaa laajentamista useille sivuille, mutta luo nykyiseen luokitteluun &quot;ylimääräisen&quot; askeleen, joka hidastaa kirjan löytymistä. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 29. toukokuuta 2006 kello 18.09 (UTC)

:Kannattaa tehdä ensin mainitsemallasi tavalla. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 29. toukokuuta 2006 kello 20.09 (UTC)

== Etusivun parantaminen ==

Etusivu siistimmäksi. Tuo nykyinen etusivu ei ole ulkoisesti erityisen kaunis, eikä järjestelyltäänkään erityisen hyvä. Teinpä uuden [[Etusivu/uusimisehdotus|etusivuehdotuksen]]. Mitä mieltä olette? Jätin tuolta etusivulta pois kaikki kirjat, sillä satunnaista tänne tulijaa ei varmaankaan kiinnosta joku erityisen keskeneräinen kirja. Nuo viisi valittua on aina kustakin aihekokonaisuudesta valittu parhaalla mallilla oleva / kenties kiinnostavin kirja, kun saadaan hyviä ja valmiihkoja kirjoja lisää niitä kannattaa sitä mukaa nostaa etusivulle. Tietysti kaikki kirjatkin voisi sisällyttää etusivulle, jos tehtäisiin se samalla tavoin kun Wikipedian etusivulla on ne aihealueet (näytä/piilota). Tässäpä näitä aluksi. --[[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 27. toukokuuta 2006 kello 13.33 (UTC)

: Näyttää hyvältä, kaikkien kirjojen ei todellakaan tarvitse olla etusivlla heti näkyvillä. Ehkäpä kuitenkin vähän enemmän kirjoja voidaan laittaa? Jotain väriäkin se vielä kaipaisi. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 28. toukokuuta 2006 kello 17.06 (UTC)

:: Värittelin kevyesti. Voi toki laittaa enemmän kirjoja, nuo vaan näyttivät tähän kulmaan sopivilta. Kirjat voi laittaa erikseen mallineessa [[Malline:Etusivun kirjat]], niin ei tarvitse tuota koko sivua muokata. --[[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 28. toukokuuta 2006 kello 17.42 (UTC)

::: Mun mielestä ei ole syytä häpeillä sitä, että täällä ei toistaiseksi ole juurikaan valmiita kirjoja. Oleellisempaa on näyttää, että kirjoja vähän joka aihepiiristä on aloitettu ja niiden kirjoittamiseen voi osallistua. Mielestäni jonkinlaisen kattavan kirjalistan (jos nyt ei ihan kaikken kirjojen) näyttäminen heti etusivulla palvelee paitsi tätä tarkoitusta myös yleistä käytettävyyttä hyvin. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 29. toukokuuta 2006 kello 07.10 (UTC)

:::: Jep, molemmissa vaihtoehdoissa on puolensa. Kaikkien kirjojen lista olisi hyvä saada näkyviin hyvälle paikalle, olen siinä ihan samaa mieltä. Etusivu on siinä mielessä hankala sivu, että sen on tarkoitus palvella kaikkia, sekä yhtä kirjaa lukemaan tulleita että muokkaajia. Minusta paras vaihtoehto olisi, jos ne laitettaisiin Näytä/Piilota -linkin taakse (ks. [[w:Etusivu|fi.wikin etusivu, Wikipedian aihealueet]]). --[[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 29. toukokuuta 2006 kello 08.18 (UTC)

:::::Kannatan näytä/piilota -vaihtoehtoa. On hyvä, että kaikki kirjat ovat etusivulla, mutta ne vievät aivan valtavasti tilaa, ja en uskalla ajatellakaan etusivua, kun kirjoja tulee lisää, mikäli jokainen kirja on etusivulla ilman Näytä/Piilota -linkkiä. --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 10. kesäkuuta 2006 kello 05.25 (UTC)

----


: Voisiko muutaman kirjan otsikon sijasta etusivulla olla (päivittäin, viikottain, sattumanvaraisesti) vaihtuva esittely jostain kirjasta? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 1. kesäkuuta 2006 kello 12.19 (UTC)

:: Entä jos laitetaan molemmat? Esimerkiksi viikon välein vaihtuva &quot;Suositeltu kirja&quot; (vrt. [[w:Wikipedia:Suositellut sivut|Suositeltu sivu]]) sekä lista kaikista esittelykelpoisista(?) kirjoista. Tällainen käytäntö näyttäisi olevan [[:en:Main Page|englanninkieliselläkin]] puolella.  -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 1. kesäkuuta 2006 kello 16.13 (UTC)

::: Niin, tai meneekö (liian) sekavaksi jos laitettaisiin kaikki kolme. Se suositeltu kirja voisi tulla näkyvimmälle paikalle, nuo &quot;hyvät kirjat&quot; tai &quot;etusivukelpoiset kirjat&quot; tai joku muu termi voisi tulla kohtaan Muita kirjoja, ja sitten tämänhetkinen tilanne (kaikkien kirjahyllyjen kaikki kirjat) tulisi tuolleen näytä/piilota -valinnan alle. Voisin tehdä visuaalisen esityksen tilanteesta lähiaikoina. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 1. kesäkuuta 2006 kello 16.58 (UTC)

:::: Uusi ehdotus luotu: [[Etusivu/uusimisehdotus]]. Tässä on yksi Suositeltu kirja, joka tulee kuukaudenpäivän mukaan. Eli laitetaan 31 kirjaa kiertämään, ja yksi kirja pääsee näkyville aina kerran kuukaudessa. Päädyin siksi esittämään tälläistä, että yksi kirja ei viivy pitkään etusivulla (kuten kävisi siinä tapauksessa että aika olisi yksi viikko.

:::: Tuossa on nyt myös kaikki Wikikirjaston kirjat etusivulla. Etusivu on valmiina siihen näytä/piilota -toimintoon, mutta Wikikirjaston CSS- ja JS-asetukset eivät. Sinne pitäisi saada sen toiminnon koodit niin alkaisi toimimaan. Jos jollain ylläpito-oikeudellisella on kiinnostusta, se onnistuu lisäämällä [[MediaWiki:Monobook.js]]:n ja [[MediaWiki:Monobook.css]]:n alle asetukset, jotka löytyvät mm. suomenkielisen Wikipedian vastaavista tiedostoista. Mutta perusajatuksena se, että samannäköinen, paitsi että sivun tullessa näyttöön niitä kaikkia kirjoja ei näy, vaan siinä on &quot;Näytä&quot;-linkki, jota painamalla ne tulee näkyviin (vrt. Wikipedian etusivu, kohta Wikipedian aihealueet). Mitäs ootte tuosta mieltä? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 1. kesäkuuta 2006 kello 17.45 (UTC)

:::: [[Wikikirjasto:Etusivun kirjat]]. Kehittelin vielä tuollaisen sivun missä näkyy kaikki päiväkirjat jne. Tuon sivun alalaitaan voisi heitellä ehdotuksia kirjoista, jotka ovat sitä tasoa, että ne sopisi etusivulle siihen lilaan laatikkoon (&quot;etusivun kirjat&quot;). -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 1. kesäkuuta 2006 kello 18.00 (UTC)

::Voisiko suositellun kirjan sijasta käyttää jotain muuta &quot;titteliä&quot;. Ei täällä juuri ole - ei ainakaan kolmeakymmentä - kirjaa, joita voisi suositella :) -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 1. kesäkuuta 2006 kello 18.11 (UTC)

:::Jep, täyttä asiaa. Mikähän voisi olla parempi nimi? Olisiko se ihan perinteinen, esim. päivän kirja, vai halutaanko jotain erikoisempaa? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 2. kesäkuuta 2006 kello 06.56 (UTC)


'''Yhteenvetoa tähän paikalleen jääneeseen keskusteluun:''' Tein tuon etusivun uusimisehdotuksen niin, että siinä on tuo Näytä/Piilota-toiminne (ks. viivan yläpuolella oleva keskustelu). Vaihdoin (aikaa sitten) tuon nimen Suositeltu kirja -&gt; Etusivun kirja.

Nyt tuo etusivu on mielestäni pääosin julkaisukunnossa. Eli nyt odotan keskustelua (mielipiteitä) siitä, siirretäänkö tuo uusimisehdotus etusivuksi - tai mitä noita aikaisempia viestejä luin, ei tälle vastustusta löytynyt. Sitä ennen voitaisiin listata noita etusivunkirjoja (päiväkohtaisia, ja vakiokirjoja). Nämä näkyvät kaikki sivulla [[Wikikirjasto:Etusivun kirjat]], jossa niitä pystyy muokkaamaan. Otetaanko tavoitteeksi uusi etusivu ennen juhannusta? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 15. kesäkuuta 2006 kello 11.15 (UTC)

: Hyvältä näyttää. Voisiko tuota &quot;Kaikki Wikikirjaston kirjat&quot; -kohtaa levittää hieman, jotta palkki olisi yhtä leveä muiden kanssa.-[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 15. kesäkuuta 2006 kello 17.47 (UTC)

:: Levitin hieman. Tuon saisi ihan kiinni reunoihin, mutta minusta tuo on noin parempi (että jää ihan pienet vaaleat sinne päihin) - vai? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 15. kesäkuuta 2006 kello 20.01 (UTC)

::: Nyt näyttää vielä paremmalta. Enää täytyy kirjoittaa esittelyt noihin Etusivun kirja - mallineisiin. Kirjoitin [[:Malline:EtusivuKirja 16|lyhyen pätkän]] [[Tietoturva]]-kirjasta. (katso [http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Etusivu/uusimisehdotus&amp;oldid=13903 etusivulla.]) Teksti on lähinnä keskustelun pohjaksi.-[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 16. kesäkuuta 2006 kello 10.42 (UTC)

Noniin, eli siis yleisesti ottaen etusivun uusimisehdotus siis sopii nyt kaikille, eli voisiko sen laittaa sitten varsinaiseksi etusivuksi?&lt;/br&gt;
--[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] &lt;sup&gt; &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])&lt;/small&gt; &lt;/sup&gt; 21. elokuuta 2006 kello 16.47 (UTC)

:Juu. Haluaisin kuitenkin että saataisiin kaikille päiville joku päivän kirja, sillä esimerkiksi huomenna se kohta tulisi olemaan tyhjä. Muutenhan tuon voi siirtää vaikkapa saman tien. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 21. elokuuta 2006 kello 18.25 (UTC)

::Aloitin sen homman eilen, tein noin 10 mallinetta. Voin tehdä esimerkiksi tulevien päivien kirjoista enemmän mallineita, niin ei tule kiire niitä tehdessä, vaikka etusivu muutettaisiinkin jo. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] &lt;sup&gt; &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])&lt;/small&gt; &lt;/sup&gt; 22. elokuuta 2006 kello 05.01 (UTC)

:::Jos ei kellään ole mitään sitä vastaan, niin siirrän uusimisehdotuksen koodin etusivulle. Mielipiteitä, kiitos!&lt;/br&gt;
:::--[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] &lt;sup&gt; &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])&lt;/small&gt; &lt;/sup&gt; 22. elokuuta 2006 kello 08.57 (UTC)

:::: Etusivu olikin aika uusia, olihan tuo ehdotus lojunut jo useamman kuukauden. Wikissä ei koskaan saisi tehdä copy-paste-siirtoja, niin kumosin sen ja siirsin tuon sivun nyt paremmalla tavalla. Tuon haittapuolena on se, että näyttää hassulta kun muokkaushistoriassa on molempien sivujen muutokset, mutta nyt on ainakin kaikki vanhat versiot saatavilla ja ehdotussivu poistettu. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 22. elokuuta 2006 kello 11.10 (UTC)

::::: Nyt näyttääkin paljon paremmalta tuo etusivu. Hyvä idea tuo suojaus, Wikipediassakin etusivu on suojattu, ja hyvin on toiminut. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] &lt;sup&gt; &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])&lt;/small&gt; &lt;/sup&gt; 22. elokuuta 2006 kello 14.29 (UTC)

==MediaWikin viestit kuntoon==

MediaWikin viestit kuntoon. Muutama viesti on jäänyt silmään. Esimerkkinä vaikkapa muokkaustilanteessa näkyvän Kommentti-valinnan työkaluvihje &quot;Lisää sivulle kommentti, joka ei näy jossain&quot;. --[[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 27. toukokuuta 2006 kello 13.33 (UTC)

:Em. viesti sekä monia muita korjattu, ja englanninkielisiä muutettu/käännetty suomenkielisiksi. Jos on vielä jotain puutteita niin kannattaa huomautella täällä. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 15. kesäkuuta 2006 kello 16.39 (UTC)

:: Kommenttinamiskan vieressä on painike, jonka vihje on &quot;Rötös&quot;. Namiska siis tuottaa tekstin &quot;&lt;nowiki&gt;*~~~~~ — ! – ~~~&lt;/nowiki&gt;&quot; eli päivämäärän ja nimimerkin. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 15. kesäkuuta 2006 kello 17.12 (UTC)

::: Jep - tämä lienee tarkoitettu lisättäväksi IP:eille, joista on paljon vandalismia, lisättäväksi uuden tapauksen löytyessä. Mikähän olisi sopivampi työkaluvihje? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 15. kesäkuuta 2006 kello 17.19 (UTC)

:::: Onkohan tämä nappi täällä tarpeellinen? Tällaiset sarjavandaalit ovat harvinaisia (ainakin vielä).  Wikipediassa on yleensä kirjoitettu vain &quot;sotkua -&lt;nowiki&gt;~~~~&lt;/nowiki&gt;&quot; tyylisesti. Ehkäpä &quot;Toistuvaa vandalismia&quot; toimisi, mikäli painike säästetään. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 15. kesäkuuta 2006 kello 17.29 (UTC)

== Esitys suomen kieltä koskevien kirjojen yhdistämisestä osittain ==

Esittäisin, että Suomen kieleä koskevat kirjat (tällä hetkellä 4) yhdistettäisiin niin, että niitä olisi 2; Äidinkieli ja Suomen kieli. Kirja Äidinkieli olisi Suomen kielen asioista sille kohderyhmälle, joka puhuu äidinkielenään suomea (kuten tällä hetkellä). Kaikki muut kirjat (tällä hetkellä Suomen kieli, Suomen kieli käyttöön ja Suomen kieli ulkomaalaisille) yhdistettäisiin kirjaksi nimeltään Suomen kieli. --[[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 1. kesäkuuta 2006 kello 10.59 (UTC)

:Noista neljästä kirjasta kolme kaipaa todella paljon työtä.
:*[[Äidinkieli]] on pelkkä kirjalista, oikeastaan äärimmäisen huonosti nimetty kirjahylly
:*[[Suomen kieli|Suomen kielellä]] ei ole sisältöä
:*[[Suomen kieli käyttöön]] on melkein kuin tajunnanvirtaa enkä yllättyisi, jos se paljastuisi copyvioksi jostain kirjasta.

:Kuitenkaan en kannata kahtiajakoa esitetyllä tavalla. 1) Kirjoissa kannattaa mielestäni olla näkökulma, eikä nimiä ja sisältöja kannata pakottaa liian laveaksi. Tässä mielessä neljäs kirja, [[Selkeän tekstin opas]], on esimerkillinen. 2) Vaikka äidinkieli on koulussa oppiaine, ei kuitenkaan yleisesti ole yo. kaltaista jakoa äidinkieleen ja suomen kieleen. Äidinkielen opetusta annetaan Suomessa muillakin kielillä kuin suomeksi ja ainakin yliopistoissa ei puhuta äidinkielen opetuksesta vaan suomen kielestä.

:Itse ehdottisin seuraavaa menettelytapaa:
:*Poistetaan [[Äidinkieli]] kirjalistasta. Se ei ole kirja.
:*Poistetaan [[Suomen kieli]] kirjalistasta. Sen ainoa sisältö on suomen lippu.
:*Rukoillaan, että joku korjaa kirjan [[Suomen kieli käyttöön]] ja jos rukouksiimme ei vastata, poistetaan kirjasta rikkaruohosivut.
:-[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 1. kesäkuuta 2006 kello 12.13 (UTC)

::Monilta osin samaa mieltä, mutta perustelenpa esitystäni hieman tarkemmin.

::1) Noissa Äidinkieli ja Suomen kieli -kirjoissahan nimenomaan on näkökulma. Toinen on tehty ihmiselle, joka puhuu suomea äidinkielenään, eli varmasti osaa käyttää sitä. Sinne voisi laittaa jonkun taulukon eri sijamuodoissa, ja juuri noita Selkeän tekstin opas jne. Suomen kieli taas sisältäisi lähinnä noita asioita, mitä Suomen kieli ulkomaalaisille sisältää tällä hetkellä.

::2) Minusta suomenkielisessä Wikikirjastossa voidaan pitää kirjaa Äidinkieli, tuskin kenellekään jää epäselväksi mistä kielestä siinä puhutaan. &lt;pilkunviilaus&gt;Suomen kouluissa opetellaan äidinkieltä vain suomeksi, ne suomenruotsalaiset opiskelevat modersmål:ia.&lt;/pilkunviilaus&gt;

::3) Eikös Suomen kieli käyttöön -kirja ole jostain en.wikibooksista? Siltä ainakin näyttäisi, ja tuo malline ylälaidassa voisi viitata siihen.
:::&lt;small&gt;Malline on kyllä mun jättämä :) –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 3. kesäkuuta 2006 kello 16.37 (UTC)&lt;/small&gt;

::4) Päädyin esittämään Suomen kieli käyttöön ja Suomen kieli ulkomaalaisille -kirjojen yhdistämistä sillä perusteella, että niiden näkökulmahan on melko sama.

::5) Tässä lienee nyt kysymys isommastakin periaatepäätöksestä. Itse olen ajatellut Wikikirjaston tekevän aina kirjan yhdestä aihekokonaisuudesta, jonka sisällä voi olla pienempiä moduuleita/kappaleita/lukuja/oppaita millä nimellä niitä halutaankaan kutsua. (Esimerkkinä aihekokonaisuus Äidinkieli, jonka sisälle tulisi Selkeän tekstin opas.) Ilmeisesti Samulilin näkemys on että Selkeän tekstin opas on yksi kirja. Kumpaa näistä malleista halutaan käyttää jatkossa?

::Yhteenvetona tästä puheenvuorosta pitäydyn aikaisemmassa esityksessäni sillä varauksella, että Wikikirjaston yleinen linja on tuo 5-kohdan ensimmäinen idea, eli että suositaan &quot;laajoja&quot; kirjoja, eikä tehdä montaa yksittäistä kirjaa. Tämä suomea käsittelevien kirjojen kohtalosta tehtävä päätöshän vaatii ensiksi tuon yleisen linjan selviämisen. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 1. kesäkuuta 2006 kello 12.54 (UTC)

::: Kannatan MZllan ehdotusta, mieluummin laajoja kokonaisuuksia kuin pieniä yhden sivun &quot;kirjoja&quot;. Suomea äidinkielenään puhuvien kirjalle voidaan toki kehittää parempikin nimi. Tietysti, jos tähän on virallinen ohje olemassa, niin se muuttaa asiaa. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 1. kesäkuuta 2006 kello 16.04 (UTC)

::::Kannatan laajoja, oikean kokoisia kirjoja, mutta mikä on oikea laajuus? Mikä on &quot;aihekokonaisuus&quot;? Otan esimerkkiä parilta alueelta, joita olen miettinyt.

::::Aloitan [[Ranskan kielioppi]] -kirjasta. Kuten huomaatte, se ei ole nimeltään &quot;Ranskan kieli&quot;. Tämä kirja keskittyy vain ranskan kielioppiin. Muita ranskan kieleen liittyviä kirjoja voisivat olla esimerkiksi &quot;Ranskan kielen historia&quot; (ml. oikeinkirjoitusreformit), &quot;Kohteliasta ranskaa&quot;, &quot;Ranskan oppikirja&quot; (ala-aste, ylä-aste, lukio, yliopisto - lukiossakin eri kirjat A-, B2- ja B3-tasoille), &quot;Liike-elämän ranskaa&quot;, &quot;Terveydenhuollon ranskaa&quot;, &quot;Ranskan suosituimmat vitsit selitettyinä&quot;, &quot;Ranskan murteet&quot;, &quot;Opi ääntämään ranskaa&quot; jne. En näe, miten olisi mielekästä yrittää sovittaa nämä samaan kirjaan.

::::Toinen esimerkki olkoon suomen kieli. Selkeän tekstin opas on nyt vielä pienehkö - tosin yksi wikikirjaston suurimmista. Kirjastosta kuitenkin löytyy aihepiiriin satojen sivujen kirjoja. Samoin on olemassa kirjoja tieteellisestä viestinnästä sekä suullisesta viestinnästä (erikseen puhe- ja kokoustilanteet). Suomen kieleen kuuluvat vielä kielioppi, historia, murteet, oikeinkirjoitus, oppikirjat jne. Jokaisesta näistä löytyy pitkiä teoksia. Näiden ja monien muiden kirjojen paneminen yhteen synnyttää kirjan, jossa on mahdollisesti kymmeniä tuhansia sivuja ja jonka sisällysluettelo on jo yksi kirja. Onko tästä iloa kellekään? Onhan kuitenkin niin, että eri tarkoitusta varten täytyy samastakin asiasta kirjoittaa eri näkökulmasta ja eri tavalla.

::::Viimeisenä esimerkkinä biologia. Hyllyssäni on 4 noin 500-1000 sivuista kirjaa. Ne raapaisevat vasta pintaa ja kattavat vain pienen osan biologian tutkimusalasta. Esimerkiksi Ernst Mayrin pintapuolinen katsaus biologian 2400 vuotiseen historiaan on 1000-sivuinen (tämä ei ole yksi hyllyssäni olevista kirjoista).

::::Summa summarum, kirjat ovat pituudeltaan vaihtelevia. 50-sivuinen opus on kirja, 1000-sivuinen opus on kirja. 10&amp;nbsp;000-sivuinen opus on hirviö. Kirja ei palvele lukijaansa, jos siinä ei ole näkökulmaa. Kirjaa ei mielestäni pidä tehdä 1/aihe vaan 1/näkökulma aiheeseen. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 2. kesäkuuta 2006 kello 10.27 (UTC)

::::: 1/näkökulma, jep. Sillähän tuo minunkin esitys on toki perusteltavissa, yksi suomenkielisten näkökulmasta ja yksi muiden. Mehän käynemme nyt keskustelua siitä, mikä on sopivan kokoinen näkökulma. Yleensä ottaen oma kantani on se, että esimerkiksi ranskan kirjasarjasta ei kannata tehdä noin montaa lukua, vaan noita täytyy yhdistää, mutta eikö yhdessä kirjassa voi olla monta lukua. Tuohon sinun esimerkkiisi viitaten, eikö liike-elämän ranska voi olla kohteliasta. Tässä törmätään juuri siihen, että tuo rajanveto on melko vaikeaa. Tässä tapauksessa rajanveto olisi helpompaa, en väitä että helppoa siltikään.

::::: Sitten tulee tietenkin joltakin kohta vastaus, eikö Internetissä voi linkittää. Voi. Mutta jos me pyritään englanninkielistä projektia seuraamaan, eli tekemään PDF-tiedostoja, niissä ei näy ne linkit. Yhden kirjan sisällä taas voi linkittää tyyliin ks. luku kohteliaasta ranskasta jne. Yhteenvetona siis esitän samaa, että kannatan laajoja, oikeankokoisia kirjoja. Ymmärrän täysin tuon sinun näkökulman, ja monessa asiassa olen, ja haluaisinkin olla samaa mieltä, mutta siinä on ongelmia. Suurimpana niistä lienee se aiheiden jaottelu. Rajanveto juuri esimerkiksi liike-elämän ranskan ja kohteliaan ranskan välillä joissakin kohdissa on melko vaikeata. -- [[Käyttäjä:80.223.108.182|80.223.108.182]] 2. kesäkuuta 2006 kello 13.21 (UTC)

::::::Kaikki ranska on aina kohteliasta :) Mutta liikekieli ja kohtelias ranska ovat vain hyvin pienissä määrissä päällekkäiset aiheet. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 2. kesäkuuta 2006 kello 17.04 (UTC)

:::::Kirjat ovat pituuksiltaan vaihtelevia, kyllä. Mielestäni Wikikirjastoa ei tule kuitenkaan ajatella ainoastaan lopputuloksen kannalta, vaan myös prosessina. Kirjoittamisen prosessiin kuuluu, että sisältö ja kirjoittamisen pohjana olleet lähtökohdat saattavat helposti muovautua ja muuttua sitä mukaa, kun tekstiä syntyy. Lähtökohtien ehdoton lukkoonlyöminen ja kategorisointi ei siis tee kirjoitusprosessille hyvää. Nämä mainitsemani ilmiöt vain korostuvat, kun kyseessä on yhteisöllinen wikityökalu ja usean kirjoittajan yhteinen projekti.
:::::Käytännön tasolla olen sitä mieltä, että kirjat voivat hyvinkin lähteä kehittymään yhden teoksen alta. Wikikirjastossa 10 000-sivuisen kirjan ja kirjahyllyn välillä ei ole suurta eroa – kirjan sisältöjä ei ole vaikea kirjoittamisen myöhemmässä vaiheessa erottaa omiksi teoksikseen. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 4. kesäkuuta 2006 kello 22.01 (UTC)

Tässä vaiheessa voidaan todeta, että olemme varmaan yksimielisiä siitä, että [[Suomen kieli käyttöön]] ja [[Suomen kieli ulkomaalaisille]] voidaan yhdistää. Kohdenimeksi ehdotan helppouden vuoksi Suomen kieli käyttöön, mutta jos tästä ollaan eri mieltä niin Suomen kieli ulkomaalaisille on minusta tsiljoona kertaa parempi nimi. Helpoiten yhdistämine onnistuu heittämällä SKK:lla jotain elotonta esinettä mieluummin kuin lintua.

Olemmeko samaa mieltä siitä, että sekä &quot;kirjat&quot; [[Äidinkieli]] että [[Suomen kieli]] voidaan poistaa, koska niissä ei ole sisältöä.

Olemme vielä ilmeisesti eri mieltä siitä, mikä on kirjan [[Selkeän tekstin opas]] kohtalo? Kirjasta &quot;[[Tyypillisiä virheitä opinnäytetöissä]]&quot; emme ole keskustelleet. Hätäratkaisuna ehdotan sen siirtämistä sivulle &quot;[[Suomen kielen oikeinkirjoitusopas]]&quot; (sen aiheet muistuttavat pitkälti kirjahyllyni &quot;Apulainen - oikeakielisyysopas&quot;-teoksen sisältöä). -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 3. kesäkuuta 2006 kello 17.35 (UTC)

:Kyllä, [[Suomen kieli käyttöön]] ja [[Suomen kieli ulkomaalaisille]] voidaan yhdistää, sitähän tässä ei liene kukaan vastustanutkaan. Nimenä Suomen kieli sopii ainakin minulle, jolloin siinä oleva kirja tietenkin voidaan poistaa. Mutta tuon kirjan [[Äidinkieli]] kohtalosta, oma ehdotukseni on että se pidetään, ja nuo [[Selkeän tekstin opas]] ja [[Tyypillisiä virheitä opinnäytetöissä]] siirtyisi sen alle. Perusteena se, että esimerkiksi tuo [[Tyypillisiä virheitä opinnäytetöissä]] ei voi millään kasvaa niin isoksi, että se olisi itsessään kirjan kokoinen. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 3. kesäkuuta 2006 kello 22.42 (UTC)

::Ylläolevaan kommenttiini viitaten pitäisin selkeän tekstin oppaan ja oikeinkirjoitusoppaan (jonka uudelleennimeämistä kyllä kannatan) toistaiseksi yhdessä. Ei ole todennäköistä, että niiden sisällöt varsinaisesti sekoittuisivat keskenään, mutta kirjoittaminen voi saada (toistaisesta) yhdessä pitämisestä synergiaa. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 4. kesäkuuta 2006 kello 22.01 (UTC)

::Minun mielestäni ei ole asiantunteva lausunto sanoa, että &quot;Tyypillisiä virheitä opinnäytetöissä&quot; aka &quot;Suomen kielen oikeinkirjoitusopas&quot; ei voi kasvaa kirjan kokoiseksi. Ks. esimerkiksi &quot;Apulainen. Oikeakielisyysopas.&quot; ISBN 951-9062-30-0. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 6. kesäkuuta 2006 kello 11.05 (UTC)

== Wikijunior suomeksi? ==

Voisiko tänne wikikirjastoon kääntää vastaavan &quot;projektin&quot; kuin englanninkielisen wikibooksin Wikijunior? --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 2. kesäkuuta 2006 kello 17.55 (UTC)

:Saisinko kommentteja, kiitos? --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 3. kesäkuuta 2006 kello 15.59 (UTC)

::Ilman muuta voisi. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 3. kesäkuuta 2006 kello 16.31 (UTC)

:::Miten kyseisen projektin voisi toteuttaa? Laittaa vain sivun Wikijunior ja siihen kirjat alasivuiksi, vai? Toimisiko se? Vai pitäisikö tehdä niinkuin englanninkielisessä, että projektiin kuuluvat kirjat alkavat wikijunior, ja sitten tulee nimi, niin kuin &lt;br/&gt;
:::&quot;Wikijunior Dinosaurs&quot;? Lisää keskustelua vaan! --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 4. kesäkuuta 2006 kello 06.36 (UTC)

::::Esimerkiksi. Kyllähän sitten projektin laajetessa sivuja voi helposti siirrellä ja järjestellä uudestaan. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 4. kesäkuuta 2006 kello 12.13 (UTC)

:::Niin, ja muuten, mikä sen nimeksi laitettaisiin? --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 4. kesäkuuta 2006 kello 06.44 (UTC)

::::Wikijunnu? Wikinapero? :) –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 4. kesäkuuta 2006 kello 12.13 (UTC)

::::Veikkaisin, että Wikijuniori menisi ihan hyvin. Hyviä ehdotuksia, muuten! :) --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 4. kesäkuuta 2006 kello 14.52 (UTC)

:Tein Wikijuniorille suomenkielisen sivun. Se löytyy [[Wikijunior|täältä.]] --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 5. kesäkuuta 2006 kello 05.06 (UTC)

Olisi mukava kyllä jos Wikijuniorilla olisi enemmän suomalainen nimi. Tuo juniori ei välttämättä taivu kovin tehokkaasti juniorien suussa. Ehdotukia en osaa tähän hätään keksiä, mutta olisi mukava jos sille saataisiin oma nimi eikä vaan suoraa väännöstä englanninkielisestä. :) (Tietysti juniori on suomeksikin käytössä paljon, mutta se ei aina tarkoita lasta. :P) &amp;ndash; [[Käyttäjä:Linnea|linnea]] 17. kesäkuuta 2006 kello 10.05 (UTC)

== Paleontologia -kirja ==

Kannattaisiko tänne aloittaa paleontologia -aiheista kirjaa, vai kuuluuko sellainen enemmän wikipedian piiriin? Kommentteja, kiitos! --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 3. kesäkuuta 2006 kello 06.13 (UTC)

:Paleontologia on sopiva aihe. Kunhan vain mietit etukäteen, mitä aiot kirjoittaa. Tähän liittyen kopsaan tuolta yhdeltä sivulta pienen ohjeen:
:#Mieti, miksi ja kelle kirjoitat. Kirjaa tämä ajatuksesi kirjan johdantoon.
:#Mieti, mistä kaikesta aiot kirjoittaa. Kirjaa suunnitelmasi joko kirjan keskustelusivulle tai kirjan sisällysluetteloksi kirjan alkuun.
:#Keksi kirjalle kuvaava nimi. Nimen tulisi kertoa kirjahyllyä selaavalle henkilölle, kannattaako hänen edes avata kirjaa.
:-[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 3. kesäkuuta 2006 kello 10.55 (UTC)

::Aloitin kirjan, kiitos ohjeista. Se löytyy [[Paleontologia|täältä]]. Kirja on vain perusteos, esimerkiksi dinosauruksista voisi tehdä oman kirjan. --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 3. kesäkuuta 2006 kello 15.50 (UTC)

== PDF-muotoisia kirjoja? ==

Nyt kun allekirjoittanut sai tunnukset Wikimedia Toolserverille, joka pystyy suoraan käyttämään kaikkien projektien tietokantoja niin pystyn toteuttamaan erilaisia työkaluja. Tuli mieleeni, että olisiko meillä kiinnostusta englanninkielisen sisaremme tapaan tehdä kirjoista PDF-tiedostoja. Tämä voisi käydä vaikkapa niin, että botti tekisi kirjoista PDF:iä tietyin väliajoin (joka voi riippua esim. siitä, miten usein kyseistä kirjaa käydään muokkaamassa). PDF-tiedostoja ei varmaan kannata tehdä kaikista kirjoista, mutta muutaman hyvällä mallilla olevan kirjan voisi kääntää myös PDF:ksi, jolloin käyttäjät voivat ladata ne tietokoneelle ja lukea ilman Internet-yhteyttä tai tulostaa helpommin. Mitä olette mieltä onko tämä &quot;vaivan arvoista&quot;? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 4. kesäkuuta 2006 kello 18.38 (UTC)

:Varsinkin valmiimpien kirjojen lukeminen PDF-formaatissa on usein miellyttävämpää ja käytettävämpää. PDF soveltuu myös laajemmin muuhun käyttöön, joten uudistus monimuotoistaisi Wikikirjastoa. Jos vaan intoa tekemiseen löytyy niin kannatan hanketta. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 4. kesäkuuta 2006 kello 21.29 (UTC)

:Kannatan. --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 7. kesäkuuta 2006 kello 04.02 (UTC)

:Kannatan myös. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 7. kesäkuuta 2006 kello 13.10 (UTC)

:Kannatan samoin. Edellyttääkö tämä jotain toimenpiteitä tai huomioita niiltä, jotka muokkaavat kirjoja? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 7. kesäkuuta 2006 kello 15.31 (UTC)

::En tiedä vielä. Pyrin toteuttamaan sen niin, että tarvitaan mahdollisimman vähän erityisiä toimenpiteitä, mutta aika näyttää. Kun saan projektia eteenpäin, teen tänne sivun, jolla kerrotaan tarkemmin toiminnasta. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 7. kesäkuuta 2006 kello 20.52 (UTC)

:PDF-kirjat olisivat hieno juttu. Varsinkin, kun niiiden taittoon pystyyn vaikuttamaan enemmän kuin wikisivujen. Olisi mukava saada nätti ja selkeä ja eheä kirja joistakin aiheista. Sillä juuri se on wikikirjaston valtti Wikipediaa vastaan, missä kaikki tieto on ripoteltuna ympärinsä. Olisi myös kiva, jos muidenkin kirjojen navigointiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota. :) &amp;ndash; [[Käyttäjä:Linnea|linnea]] 17. kesäkuuta 2006 kello 10.08 (UTC)

== [[:Malline:Suunnitelma puuttuu]] ==

Meillä on muutamia ongelmasivuja, joista ei tiedä, ovatko ne lintua vai kalaa, ainakin nämä:
*[[OpenNTPD]] &lt;small&gt;Sivu on siirretty nimelle [[Unix/Linux/Ohjelmat/OpenNTPD]]--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 25. marraskuuta 2006 kello 06.13 (UTC)&lt;/small&gt;
*[[Matemaattisia ongelmia]]
*[[Lazaruksen asennus]]

Näille ja uusille vastaaville mitä tulee, suunnittelin tällaista mallinetta: [[:Malline:Suunnitelma puuttuu]]. Näyttääkö hyvältä? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 9. kesäkuuta 2006 kello 07.43 (UTC)

:Jepjep! Ruttasin sinne vielä osallistumiskehotuksen, muut päättäkööt tarvitseeko moista. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 9. kesäkuuta 2006 kello 11.54 (UTC)

== Kysymys keittokirjasta ==

Onko resepteillä tekijänoikeuksia? Eli voinko kopioida (en ehkä sanasta sanaan) jostain muusta keittokirjasta? --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 14. kesäkuuta 2006 kello 15.56 (UTC)
:Tähän ei voi oikein yksinkertaisesti vastata. Periaatteessa ei, mutta niiden kirjoitetulla muodolla on. Täysin vapaasti saat kirjoittaa käyttämäsi reseptin (jonka olet aikoinasi lukenut jostain kirjasta), ja tätä kirjoittaessasi saat myös tarkastaa kirjasta menikö eri aineiden määrät oikein. Hieman kyseenalaista on, jos avaat keittokirjan ja kirjoitat siinä olevaa tekstiä suoraan Wikikirjastoon, vaikkakin pienin muutoksin. Sanasta sanaan kopiointi on selkeä tekijänoikeusrikkomus/-rikos. Selvensikö tämä kysymystäsi? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 14. kesäkuuta 2006 kello 18.13 (UTC)
Joo selkisi ja sn kuin kirjoittamaan reseptejä. Vaikkakin eri muodossa
--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 15. kesäkuuta 2006 kello 05.13 (UTC)

== Wikijunior kirjahyllyyn ==

Wikijunior ei ole kirja hyllyssä joku joka osaa niin voisi lisätä sen--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 25. kesäkuuta 2006 kello 18.51 (UTC)

Osaaako joku laittaa sen sinne ???--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 14. heinäkuuta 2006 kello 07.32 (UTC)

:Eiköhän se ole oma kirjahyllynsä? --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])&lt;/small&gt; 2. elokuuta 2006 kello 15.08 (UTC)

Laitoin Wikijuniorin etusivulle kirjahyllyjen joukkoon. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])&lt;/small&gt; 05:25, 3 elokuu 2006 (UTC)

== Muokkaussivulla on linkki väärään paikkaan ==

Kun muokkaa sivua, on muokkausikkunan alapuolella huomautus tekijänoikeuksista. Tekstissä viitataan sivulle [[Wikikirjasto:Tekijänoikeudet]] vaikka oikea sivu on [[Wikikirjasto:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet]]. Joku, jolla on sopivat oikeudet, voisi käydä muuttamassa ko. linkin. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 3. heinäkuuta 2006 kello 06.20 (UTC)

:Linkki korjattu, kiitos huomautuksesta. :) -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 17. heinäkuuta 2006 kello 22.10 (UTC)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kahvihuone/Arkisto</title>
    <id>3931</id>
    <revision>
      <id>18058</id>
      <timestamp>2006-09-02T05:18:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Kahvihuone/Arkisto” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Kahvihuone/Arkisto”: Siirsin pääsivun tavoin Wikikirjasto -nimiavaruuteen.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Kahvihuone/Arkisto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Haavanpunikkitatti</title>
    <id>3932</id>
    <revision>
      <id>27396</id>
      <timestamp>2007-01-03T07:24:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>w</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Leccinum aurantiacum.jpg|thumb|Haavanpunikkitatti kannattaa kypsentää hyvin.]]

'''Haavanpunikkitatti''' (''Leccinum aurantiacum'' ) on hyvä ruoka- ja kauppasieni. 

==Tunnistus==

Haavanpunikkitatin '''lakki''' on 5–25 cm leveä ja kupera. Lakin pintakelmu ulottuu lakin alle. Lakin '''yläpinta''' on kuiva, punaruskea ja vanhemmiten haalistuva.  '''Pillistö''' on kellanvalkoinen, koskettaessa se muuttuu harmaan liilan väriseksi. Pillit ovat pyöreitä ja pieniä. Haavanpunikkitatin alaspäin pullistuva '''jalka''' on 8-20 cm korkea, 2-5 cm paksu. Jalka on valkoinen ja siinä on nukkatupsuja jotka muuttuvat iän myötä valkoisesta ruosteenväriseksi. Haavanpunikkitatin '''malto''' on valkoista, leikkauspinnoissa väri vaihtelee harmaan lilan ja mustan välillä. 

==Kasvupaikat==

Suomessa haavanpunikkitatti kasvaa metsissä sekä että yksittäisen haavan seuralaisena. Yleinen koko maassa Tunturi-lappia lukuun ottamatta. Haavanpunikkitatin kasvuaika on heinäkuusta syyskuuhun.

==Säilöntä==

Haavanpunikkitatti kannattaa kypsentää hyvin sillä raa’aksi jääneistä voi saada vatsanväänteitä. Haavanpunikkitatti sopii säilöttäväksi pakastamalla. Nuoret lakit voi kuivata. Sieni sopii myös maustesieneksi.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 24
* Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 112
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivut 210 ja 211

===Internet-sivusto lähteet===

* [[w:Haavanpunikkitatti|Wikipedia]]

{{Sienikirja}}
[[Luokka:Sienikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Suomen historia/Kivikausi</title>
    <id>3933</id>
    <revision>
      <id>19037</id>
      <timestamp>2006-09-15T14:07:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Alexius Manfelt</username>
        <id>440</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">'''Kivikaudeksi''' kutsutaan sitä historian aikakautta, jolloin ihmiset valmistivat tärkeimmättyövälineensä kivestä ja eläinten luista. Tosin kivityövälinetä ja aseita käytettiin myös [[Wikijuonior Suomen historia/Pronssikausi|pronssikauden]] aikana. Suomen alueen nytkyinen asutua on alkanut jo kivikaudella kun jääkausi päättyi nojn 9.000 vuotta sitten.
[[Kuva:Metkrok av ben från stenåldern, funnen i Skåne.jpg|thumb|right|250px|Kivikaudella tehty luinen ongenkoukku, Skånesta löydetty.]]
Kivikausi jaotellaan myös eri aikakausiin astutuksen, astioiden ja tarve-esineiden tekotavan mukaisesti:
*[[/Mesoliittinen kausi/|Mesoliittinen kausi]] (esikeraaminen kausi)
*[[/Neoliittinen kausi/|Neoliittinen eli keraaminen kausi]] 
**[[/Varhaisneoliittinen kausi/|Varhaisneoliittinen kausi]] (5300 - 3200 eaa.)
Keskineoliittinen kausi (3200 - 2500 eaa.)
**[[/Myöhäisneoliittinen kausi/|Myöhäisneoliittinen kausi]] (2500 - 1500 eaa.)

Usein puhutaan myös:
*[[/Kampakeraaminen kulttuuri/|Kampakaraamisesta kulttuurista]] 4200-2000 eaa. jolloin hylkeenpyynti, kalastus, metsästys olivat keskeisiä elinkeinoja
*[[/Nuorakeraaminen kulttuuri/|Nuorakeraamisestä kultturista]] 2500-2000 eaa. jolloin vallitsi Suomen alueella myös ns. [[/Vasarakirveskulttuuri/|Vasarakirveskulttuuri]]. [[/Karjankasvatus/|Karjankasvatus]] ja [[/Maanviljely/|maanviljely]] saivat vaatimattoman alkuna.

Kivikauden historiassa on myös useita astutuksen keskeisiä ajankohtien, jota kutsutaan kulttuureiksi. Näin kultureita ovat mm.:
*[[/Suomusjärven kultuuri/|Suomusjärven kulttuuri]] Suomusjärven kulttuuri n. 8600-4200 eaa. kalastus, metsästys, mesoliittinen
*[[/Kiukaisten kulttuuri/|Kiukaisten kulttuuri]]
*[[/Pyheensillan kultturi/|Pyheensillan kulttuuri]]

Naiden kultturien lisäksi on useita löytäpäikkoja:
*[[/Antrean verkko/|Antrea]]
*[[/Lahden Ristola/|Lahden Ristola]]
*[[/Orimattila/|Orimattila]]
*[[/Askola/|Askola]]

[[Luokka:Wikijunior Suomen historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kivikausi</title>
    <id>3934</id>
    <revision>
      <id>18087</id>
      <timestamp>2006-09-02T06:42:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Alexius Manfelt</username>
        <id>440</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Kivikausi” uudelle nimelle ”Wikijunior Suomen historia/Kivikausi”: Käytin väärää nimeämistapaa</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikijunior Suomen historia/Kivikausi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Suomen historia/Itsenäinen valtio</title>
    <id>3935</id>
    <revision>
      <id>25486</id>
      <timestamp>2006-12-02T19:06:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>/* Heimosodat ja Suur-Suomi *</comment>
      <text xml:space="preserve">== Suomi itsenäistyy ==
Suomi itsenäistyi 6.12.1917. Eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi tasavallaksi ja ensimmäisenä Suomen itsenäisyyden tunnusti Neuvosto-Venäjä, muut valtiot seurasivat varovaisemmin perässä.

== Sisällissota ==
27.1.1918
Punaiset ryhtyivät vallankaappaukseen Helsingissä. Punaisten oli tarkoitus pidättää kakki senaattorit (ministerit), mutta heistä ei saatu ketään kiinni. Punaisten hallitsemille alueille perustettiin Suomen sosialistinen työväentasavalta jonka hallitus oli Suomen kansanvaltuuskunta. Kansanvaltuuskuntaa johti Kullervo Manner.
Laillinen hallitus oli siirtynyt Vaasaan ja jonkinlainen rintamalinja syntyi Tampereen-Lahden-Lappeenrannan-Viipurin linjan pohjoispuolelle. 

Punaiset saivat aseistuksensa Suomessa olevilta venäläisiltä ja Leninin hallitukselta Pietarista. Punaisten joukkojen vahvuus oli suurimmillaan 80 000 miestä ja niiden rungon muodostivat punakaartit. Valkoisten vahvuus oli 80 000–90 000 henkeä. Valkoiset saivat osan aseista Saksalta ja aseista riisutuilta punaisilta. 

Punaisten yleishyökkäys pohjoiseen alkoi helmikuun lopullla. Se kilpistyi valkoisten suurhyökkäykseen. Valkoiset valtasivat Tampereen huhtikuun kuudenteen mennessä ja saksalainen itämeren-divisioona nousi maihin Hangossa ja sen jälkeen saksalaiset valtasivat punaislta Helsingin ja Lahden. Huhtikuun lopussa valkoiset valtasivat Viipurin. Sisällissota päättyi toukokuun puolivälissä. 

Sodan jälkeen suuria määriä punaisia tai epäiltyjä teloitettiin tai suljettiin valtaviin vankileireihin. Monet menettivät kansalaisoikeudet pitkäksi ajaksi. Helppo sota ei ollut valkoisillekaan: moni Pohjanmaalta sotaan lähtenyt maamies kuvitteli lähtevänsä sotimaan venäläisiä vastaan, ei suomalaisia veljiään vastaan. Totuus selvisi vasta rintamalla. Sota jätti suomalaiseen yhteiskuntaan pitkät haavat, jotka eivät vieläkään ole täysin umpeutuneet, kuten sodan historiaa tutkineiden uhkailu osoittaa.

== Kuningaskunta tavoitteena ==
Sisällissota ja kauheat olot kallistivat mielipidettä siihen suuntaaan että Suomeen tarvittaisiin vahva johtaja, eli Suomesta tehtäisiin kuningaskunta. Kun Saksa oli auttanut valkoisia sisällissodassa, haluttiin Suomen saksalainen kuningas. Ajateltiin että näin voitaisiinn säilyttää Saksan tuki tulevaisuudessakin. Näkyvin kuningasvaltaa ajanut poliitikko oli P.E. Svinhufvud josta tuli keväällä valtionhoitaja eli väliaikainen valtionpäämies. Toinen tärkeä poliitikko joka ajoi kuningasvaltaa oli uusi pääministeri J.K. Paasikivi. Kuningaskuntaa kannattivat RKP ja Vanhasuomalainen puolue. Tasavallan puolella olivat SDP, Maalaisliitto ja Nuorsuomalainen Puolue.

== Suomeen valitaan presidentti==
Kun Saksa oli hävinnyt ensimmäisen maailmansodan Suomi joutui luopumaan myös kuninkaastaan joka ei ollut käynyt Suomessa. C.G.E. Mannerheimista tehtiin valtionhoitaja ja kesällä 1919 K.J.Ståhlberg valittiin presidentiksi.

== Heimosodat ja Suur-Suomi  ==
Suomen ja Neuvosto-Venäjän välit viilenivät heimosotien seurauksena.Heimosodat olivat sotaretkiä jokta vapaaehtoiset toteuttivat ja ne suunnattiin itä-/neuvosto-karjalaan ja Petsamoon  ja niiden tarkoitus oli liitttää edellä mainitut alueet Suomeen ja luoda niin Suur-Suomi

== Tarton rauha ==
Bolsevikkien (kommunistien) aseman vahvistuessa Venäjällä alkoivat rauhanneuvottelut. Tarton rauhassa, joka solmittiin Tarton kaupungissa Virossa, Suomi sai Petsamon ja joutui vetämään joukkonsa niistä Itä-Karjalan alueista jotka olivat suomalaisten hallussa. Tartossa tehty rauhansopimus oli Suomelle edullinen mutta äärioikeiston mielestä se oli häpeärauha koska Suur-Suomea ei syntynytkään Tarton rauhan avulla.

== Suomen vai Ruotsin Ahvenanmaa ==
Suomen ja Ruotsin suhteet tulehtuivat Ahvenanmaan kiistan takia. Ahvenanmaalaiset esittivät vetoomuksen Ruotsille vuonna 1918 että saariryhmä liitettäisiin Ruotsiin. Tukholmassa oltiin sitä mieltä että Ahvenanmaa kuuluisi historiallisin ja kielellisin perustein Ruotsille. Suomen eduskunta sääti Ahvenanmaan itsehallintolain vähentääkseen Ahvenanmaan irtautumishaluja. Kun sekään ei kelvannut niin asia siirrettiin kansainliitolle. Vuonna 1921 kansainliitto ratkaisi asian Suomen eduksi ja Ruotsi alistui päätökseen ja maiden suhteeet alkoivat parantua.

==Lisää puolueita ==
Vuonna 1918 kuningaskunnan suunnittelussa liittoumat oli muodostettu yli puoluerajojen. Kuningasmieliset, joista suuri osa oli vanhasuomalisen puolueen kannattajia, perustivat kansallisen kokooomuksen joka oli konservatiivinen (eli perinteisiin nojaava) oikeistopuolue. Samoihin aikoihin perustettiin tasavaltalaisuutta kannattaneiden parissa, pääosaltaan entisistä nuorsuomalaisista kansallinen edistyspuolue (Presidentti K.J.Stålhberg kuului edistyspuolueseen), joka kuului niin sanottuihin liberaaleihin (eli edistys- ja vapaamielinen) oikeistopuolueisiin. 

Näiden puolueiden lisäksi oli myös kaksi muuta porvarillisesti ajettelevaa puoluetta. Maalaisliitto (nykyisen Keskustan &quot;esi-isä&quot;) ja ruotsalainen kansanpuolue. Muutoksia tapahtui myös vasemmmistossa sillä sisällissota halkaisi sdp:n kahtia. Puolueen jyrkempi siiipi kommunistit järjestäytyi Moskovassa Suomen kommunistiseksi puolueeksi (SKP). Kommunistinen puolue julitettiin Suomessa laittomaksi. SDP:n maltillisempi siipi, joka ei osallistunut sisällissotaan, toi puolueen takaisin Suomen politiikkaan. Tämän siiiven johtaja oli Väinö Tanner joka valittiiin vuonna 1918 SDP:n puheenjohtajaksi.

== Uhattu demokratia==
Presidentiksi tuli vuonna 1925 L.K. Relander. Relanderin kaudella SDP (Suomen sosialidemokraattinen puolue) pääsi hallitukseen ja se merkitsi sitä että Suomen poliittinen elämä vakiintui. Suomen ensimmäinen sosialidemokraattinen hallitus oli Tannerin hallitus joka istui vuosina 1926-1927. Tällä kertaa hallituksessa oli ensimmäistä kerta naisministeri joka oli toinen sosiaaliministeri Miina Sillanpää. Samoihin aikoihin kommunistit eli vasemmiston jyrkkä siipi esiintyivät valtiovaltaa kohtaan uhittelevasti ja järjestivät mummoassa satamissa lakkoaaltoja. 

Kommunistien toiminnan seurauksena syntyi vastareaktio, joka liittyi yleismaailmalliseen lamaan, jonka vaikutukset (meillä mm. leipä- ja soppajonot) jäivät Suomessa lyhytaikaisiksi. Myös monet maatilat menivät sen seurauksena konkurssiin. Vuonna 1929 kommunistinuoret juhlivat Lapualla niin väki hajoitti tilaisuden ja punaisia paitoja revittiin. Kansalaiskokous joka oli kokoontunut Lapualle vaati että hallitus lopettaisi kommunistien toiminnan. Lapuanliike jota johti Vihtori Kosola ryhtyi käyttämään väkivaltaisia keinoja. Äärivasemmiston/kommunistien kannattajina tai suosijoina epäiltyjä vietiin itärajalle autoilla joihin heidät oli kaapattu. Myös entinen presidentti Stålhberg kaapattiin ja yritettiin viedä itärajalle mutta matka keskeytettiin Joensuuhun. Tämä tapahtuma oli eräs niitä, jotka alkoivat kääntää kansaa Lapuan liikettä vastaan. 

Kesällä 1930, kun lapuanliike oli vahvimmillaan, se järjesti talonpoikaismarssin johon osallistui 12 000 miestä. Eduskunta hyväksyi syksyllä lait jotka kielsivät kommunistien toiminnan. Näin eduskunta oli toteuttanut sen mihin Lapuanliike oli pyrkinyt. Lapuanliike leimahti vielä kerran Mäntsälän kapinassa vuonna 1932 jolloin Lapuanliikkeen kannattajat olivat  kokoontuneet Mäntsälään ja heidän tavoitteenaan oli nostaa kapina. Kun presidentti P.E. Svinhufvud oli pitänyt radiossa puheen, jossa vaadittiin mäntsälän kapinan hajaantumista, niin Mäntsälän kapinalliset antautuivat. Se oli samalla viimeinen virhe, joka vei lopulta Lapuan liikkeen kannatuksen. 

Suomessa oli ollut pitkät lain kunnioittamisen perinteet, eikä kansa kyennyt hyväksymään kapinallisia ja laillista valtaa vastaan nousevia, olivatpa he oikeistolaisia tai vasemmistolaisia. Tapahtumien jälkeen perustettiin Isänmaallinen kansanliike (IKL) niminen puolue, jonka kannatus jäi vaisuksi. 
[[Luokka:Wikijunior Suomen historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Suomen historia/Kivikausi/Mesoliittinen kausi</title>
    <id>3936</id>
    <revision>
      <id>18773</id>
      <timestamp>2006-09-11T05:41:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Alexius Manfelt</username>
        <id>440</id>
      </contributor>
      <comment>/* Elämää mesoliittikaudella */</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Mesoliittinen kivikausi''' on eräänlaisen kivikauden välivaihe, se sijoittuu Peleoliittisen kauden (josta Suomen alueelta tiedetään kertoa vain [[Wikijunior Suomen historia/Aika ennen jääkautta|Susiluolaa]] käsittelevässä artikkelissa) eli jääkauden loppuvaiheisiin sekä sen jälkeisen tulleeseen aikaan. Tämä aikana asutus levisi myös Pohjois-Eurooppaan sekä myös Suomen alueelle saakka. Euroopassa mesoliittinen kausi ajoitetaan yleensä vuosien 10.000 - 7.000 väliseen aikakauteen. Suomen alueella mesoliittinen kivikausi ajoitetaan  vuosiin 8.300 - 5.200 ennen ajanlaskumme alkua. Siihen luetaan eritoen ns. [[Wikijunior Suomen historia/Suomusjärjven kulttuuri|Suomusjärven kultuuri]] sekä myös [[Wikijunior Suomen historia/Askola|Askola]]n löydöt.

==Asutus siirtyy kohden pohjoista==
[[Wikijunior Suomen historia/Jääkausi|Jääkauden]] jälkeen ilmasto muuttui kosteammaksi ja se aiheutti myös hirvien, metsäkarhujen, kauriiden ja villisikojen elinalueen laajenemisen pohjoiseen. Myös hyönteiset tulivat kostean ilmastomuutoksen myötä ja niitä seurasivat linnut, jotka käyttivät hyönteisiä ravintonaan. 

Tanskan, Etelä-Ruotsin ja Norjan rannikot aseutettiin voin 12.000 — 9.000 vuotta sitten. Norjaan levinnyt asutus johon kuului myös Pohjois-Ruijan, eli norjan pohjoisimman osan rannikon ''Konsan'' astutus, oli todennäköisesti ''Madeleinen'' kultturin perua. Tuo kultturi ajoittuu vuosen 18.000 ja 10.000 väliseen aikaan. Sun tunnetuimpia aikaansannoksia ovat Lascauxin ja Altameiran luolamaalaukset Ranskassa ja Espanjassa.

Mesoliittiselle kaudella ominaisia löytöjä ovatmikroliitit, jotka ovat etupäässä pienestä piikivestä tehtyjä teriä, joita on kiinnitetty esim. nuolien kärkiin. Suomen alueelle piikivi oli tuotava muualta, sillä sitä ei löydetty alueelta.

==Elämää mesoliittikaudella==
Mesoliittisella kivikaudella Suomen alueen asukkaiden arvellaan tulleen Kundan kulttuurin piiristä nykyisen Viron alueelta. On myös todennäköistä, että Pohjois-Suomi sai asutuksensa Komsan kulttuurin alueeltä Jäämerenn rannalta nykyisen Norjan alueelta.

Suomen alueeltä on kaivettu esiin löytäjä Lahden Ristolasta, [[Orimattila]]sta sekä [[Suomussalmi|Suomussalmelta]]. Suomeen alueeseen liittyi myös Antreasta vuonna 1914 tehty löyty, eli vuodesiltä 8400-8100 peräisin oleva kalatusvälinen &quot;[[Antrean verkko]]&quot;. Kuitenkin vanhinta kivikautusta kultturia edustaa Suomusjärven kunnan alueelta tehdyt löydöt eli [[Suomusjärven kulttuuri]]. Nämä asukkaat elivät metsästyksella ja kalastuksella. He keräsivät karvejä, marjoja, sieniä. Heihän elintapojaan voidaan melko hyvin verrata joidenkin eskimoiden elintapoihin.

Tässä historian vaiheessa ihmisellä ei ollut apunaan muita kotieläimiä kuin koira. Koira eli tärkeö metsästyksessä ja se takasi paremmat saali ihmisille ja siten myös runsaamman ravinnon. Mesoliittisella kivikaudella ei vielä tunnettu saviruukkuja, joten ruoka piti valmistaa suoraan nuotion tulella. Suomen ehkä tunnetuin muinaisesine Hiuttisten hiirvenpää, joka on toiminut aikoinaan lyömäaseena, on peräisin mesoliittiseltä ajalta.


[[Luokka:Wikijunior Suomen historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maailman historia</title>
    <id>3937</id>
    <revision>
      <id>26123</id>
      <timestamp>2006-12-14T15:33:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">==Johdanto==
Tämä kirja käsittelee maailman historiaa. Aina esihistoriasta nykyaikaan asti.

==Sisällys==

*[[Maailman historia/Esihistoria|Esihistoria]]
*[[Maailman historia/Kivikausi|Kivikausi]]
*[[Maailman historia/Antiikin aika|Antiikin aika]]
*[[Maailman historia/Keskiaika|Keskiaika]]
*[[Maailman historia/Löytöretkienaika|Löytöretkien aika]]
*[[Maailman historia/Valistuksen aika|Valistuksen aika]]
*[[Maailman historia/Vallankumousten aika|Vallankumousten aika]]
*[[Maailman historia/Napoleonin aika|Napoleonin aika]]
*[[Maailman historia/Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäinen maailmansota]]
*[[Maailman historia/Toinen maailmansota|Toinen maailmansota]]
*[[Maailman historia/Kylmäsota|Kylmäsota]]
*[[Maailman historia/Nykyaika|Nykyaika]]
*[[Maailman historia/Lähteet|Lähteet]] (Lähteet sivulta näet mitä lähdettä kullekkin sivulle on käytetty.)

[[Luokka:Maailman historia|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maailman historia/Toinen maailmansota</title>
    <id>3938</id>
    <revision>
      <id>26389</id>
      <timestamp>2006-12-17T08:42:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>/* Operaatio Barbarossa */ -Muotoilin vähäsen</comment>
      <text xml:space="preserve">== Toinen maailmansota ==

Toinen maailmansota käytiin vuosina 1939-1945.

== Molotovin-Ribbentropin sopimus ==

Kun Neuvostoliitto oli käynyt liittoutumisneuvotteluja länsivaltojen kanssa Moskovassa kesällä 1939 ja niissä ei päästy tulokseen, niin Neuvostoliitto solmi Saksan kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen. Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotovin-Ribbentropin sopimus) salaisessa pöytäkirjassa sovittiin Neuvostoliiton ja Saksan etupiirien raja. Tarkistusten tuloksena määritelty etupiiriraja oli seuraava: Saksan ja Neuvostoliiton etupiiri kulki Puolan halki niin, että Saksa sai Puolan länsiosan ja Neuvostoliitto Itä-Puolan, Baltian maat ja Suomen sopimuksen mukaisesti etupiiriinsä.

== Sota alkaa ==

Toinen maailmansota alkoi Euroopassa Saksan hyökkäyksellä Puolaan 1.9.1939. Kun Neuvostoliitto myöhemmin hyökkäsi Puolaan, niin Puola joutui kahden rintaman sotaan ja kukistui. Kun Puola oli lyöty, niin Saksa otti Länsi-Puolan ja Neuvostoliitto Itä-Puolan.

== Neuvostoliitto laajenee ==

Neuvostoliitto solmi syksyllä 1939 baltian maiden kanssa avunanto- ja tukikohtasopimukset. Kun Suomelle tarjottiin vastaavaa sopimusta, niin Suomi kieltäytyi. Suomen ja Neuvostoliiton välille syttyi talvisota, jonka seurauksena Suomi menetti Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, Salla-Kuusamon ja Jäämeren rannalta kalastajasaarennon Neuvostoliitolle. Talvisodan jälkeen Neuvostoliitto perusti itä-Karjalasta ja Suomelta saaduista alueista karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan. Kesällä 1940 Neuvostoliitto miehitti Baltian maat ja liitti ne itseensä neuvostotasavaltoina.

== Saksan laajentuminen ==

Vuoden 1940 aikana Saksa valtasi Ranskan, Tanskan, Belgian ja Alankomaat. Keväällä (1941) Saksa valtasi Kreikan ja Jugoslavian ja Italia oli miehittänyt Albanian jo vuonna 1939 Saksa kävi myös tuloksetonta ilmasotaa Iso-Britanniaa vastaan vuonna 1940.

== Operaatio Barbarossa ==

Operaatio Barbarossa eli Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi kesäkuun lopulla 1941. Suomi tuli  hyökkäykseen mukaan heinäkuun alussa. Saksan eteneminen pysähtyi joulukuussa 1941 ja talvella Neuvostoliiton puna-armeija pystyi moniin vastahyökkäyksiin. Saksa jatkoi kesällä 1942 hyökkäystään ja pääsi Stalingradiin, mikä sijaitsee Volgan varrella.Stalingradin taistelu päättyi alkutalvella 1943 Neuvostoliiton voittoon ja Saksan tappioon.

== Normandian maihinnousu ==

Saksan rintamatilanteen nopea huonominen  jatkui  Normandian maihinnousun jälkeen joka tapahtui kesällä 1944 Ranskassa, kun länsivallat suorittivat maihinnousun. Normandian maihinnousun jälkeen saksalaisten rintamatilanne heikentyi entistä enemmän.

==Toisen maailmansodan loppu ==

Toinen maailmansota loppui Euroopan osalta, kun Saksa antautui 8.5.1945. Saksa jaettiin Neuvostoliiton, Yhdysvaltojen, Ranskan ja Iso-Britannian miehitysvyöhykkeisiin. Myös Berliini ja Itävalta jaettiin miehitysvyöhykkeisiin.

[[Luokka:Maailman historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Aurinkokunta/Kharon</title>
    <id>3939</id>
    <revision>
      <id>26765</id>
      <timestamp>2006-12-23T05:16:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Aurinko kirjoitetaan isolla</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikipedia|Kharon|Kharon}}
[[Kuva:Pluto artistimpression.gif|thumb| Kharon ja Pluto suuruusvertailussa.]]

Kharon on kääpiöplaneetta, joka muodostaa kaksoisplaneetan [[Wikijunior Aurinkokunta/Pluto|Pluton]] kanssa. Se löydettiin vuonna 1978.

==Nippelitietoa Kharonista==

Kharon on kolmas kääpiöplaneeta [[../Aurinko|Auringosta]] lukien. Kharonin halkaisija, 1192 km, on runsas puolet Pluton halkaisijasta. Kharonia pidettiin Pluton kuuna vuoteen 2006 asti, jolloin se määriteltiin kääpiöplaneetaksi. Kharon on nimetty antiikin mytologian mukaan. Kharonilla on Pluton kanssa kaksi yhteistä kuuta: Nix ja Hydra.

[[Luokka:Wikijunior Aurinkokunta|Kharon]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Toinen maailmansota</title>
    <id>3940</id>
    <revision>
      <id>18157</id>
      <timestamp>2006-09-03T12:07:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Toinen maailmansota” uudelle nimelle ”Maailman historia/Toinen maailmansota”: Siirsin kirjan alasivuksi.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Maailman historia/Toinen maailmansota]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Wikibooks-admin.PNG</title>
    <id>3941</id>
    <revision>
      <id>25903</id>
      <timestamp>2006-12-10T15:11:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{{GFDL/Oma}}

Tämän kuvan voi laittaa vaikkapa ylläpitäjän käyttäjäsivulle. Tehty Wikikirjaston logosta ja kuvasta [[:Kuva:Broom_icon.png]].</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Papukaijamerkki</title>
    <id>3942</id>
    <revision>
      <id>22730</id>
      <timestamp>2006-11-07T13:11:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Papukaijamerkki.png|right|thumb|100px|&lt;small&gt;&lt;span style='color: orange'&gt;Palkinto:&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;{{{1}}}&lt;/br&gt;{{{2}}}&lt;/small&gt;]]
[[Luokka:Papukaijamerkityt|{{PAGENAME}}]]
&lt;includeonly&gt;[[Luokka:Papukaijamerkityt]]&lt;/includeonly&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Papukaijamerkityt</title>
    <id>3943</id>
    <revision>
      <id>18173</id>
      <timestamp>2006-09-03T14:00:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikikirjasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maailman historia/Kylmä sota</title>
    <id>3944</id>
    <revision>
      <id>27753</id>
      <timestamp>2007-01-06T09:49:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Kylmä sota päättyy */ -Kirjoitusvirheen korjaus</comment>
      <text xml:space="preserve">== Kylmä sota alkaa ==
Toisen maailmansodan loputtua liittoutuneet (USA, Kanada, Iso-Britannia, Ranska, Neuvostoliitto) hallitsivat Saksaa yhdessä. Kun idän ja lännen välit kiristyivät, Neuvostoliitto perusti Itä-Saksaan kommunistisen Itä-Saksan (Saksan demokraattinen tasavalta) ja länsivallat puolestaan perustivat demokraattisen Länsi-Saksan (Saksan liittotasavalta).
Kylmässä sodassa kaksi suurvaltaa kilpailivat muun muassa ydinaseistuksella ja kummallakin suurvallalla oli liittolaismaita. Kylmässä sodassa ei kuitenkaan ollut suoria taisteluja. 

== Kylmä sota päättyy ==
Vuonna 1989 kommunistihallitukset Itä-Euroopassa kaatuivat ja rautaesirippu murtui ja se mahdollisti Saksojen yhdistymisen joka toteutui vuonna 1990 kun Itä-Saksa liittettiin Länsi-Saksaan.Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991 ja Neuvostoliiton olemasssaolo loppui virallisesti Joulukuussa 1991.Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena syntyi 15 uutta valtiota ja Tsekkoslovakina rauhanomaisen hajoamisen seurauksena syntyi Slovakia ja Tsekki ja Jugoslavian hajoamisen jälkeen vanhan Jugoslavian alueella oli monien kansojen välinen sisällissota.
[[Luokka:Maailman historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ubuntu tutuksi/Tulostettava versio</title>
    <id>3945</id>
    <revision>
      <id>25807</id>
      <timestamp>2006-12-08T15:19:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Lisäsin Xubuntun ohjelmat.</comment>
      <text xml:space="preserve">== Tervetuloa tutustumaan Ubuntu Linuxiin! ==

[[Kuva:UbuntuLogo2.png|right|]]

===Mikä on Ubuntu tutuksi -wikikirja?=== 
* suomenkielinen opaskirja Ubuntu Linuxista
* kirjoitettu Linuxista kiinnostuneille ja uusille käyttäjille
* auttaa siirtymään Windowsista Ubuntuun
* Ubuntun suomalaisen käyttäjäyhteisön kirjoittama


=I JOHDATUS LINUXIIN=
{{:Ubuntu_tutuksi/Linuxin_esittely|Linuxin esittely}}
{{:Ubuntu_tutuksi/Ubuntu|Ubuntun esittely}}


=II UBUNTUN KÄYTTÖÖNOTTO=
{{:Ubuntu_tutuksi/Live_cd|Kokeileminen esittely-cd:llä}}
{{:Ubuntu_tutuksi/Asentaminen|Ubuntun asentaminen}}


=III PERUSTOIMINNOT TUTUKSI=
{{:Ubuntu_tutuksi/Peruskäyttö|Peruskäyttö}}
{{:Ubuntu_tutuksi/Ohjelmat|Yleisimpien ohjelmien esittely}}
{{:Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot|Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot}}
{{:Ubuntu tutuksi/Xubuntun ohjelmat|Xubuntun ohjelmat}}


=IV JÄRJESTELMÄNHALLINTA=
{{:Ubuntu_tutuksi/Järjestelmän_asetukset|Järjestelmän asetukset}}
{{:Ubuntu_tutuksi/Suljetut_tiedostomuodot|Suljetut tiedostomuodot}}
{{:Ubuntu_tutuksi/Laitteisto|Laitteisto}}


=V PINTAA SYVEMMÄLLE=
{{:Ubuntu_tutuksi/Wine|WINE}}


=VI LISÄTIETOJA=
{{:Ubuntu_tutuksi/FAQ|Usein kysyttyä}}
{{:Ubuntu_tutuksi/Linkkejä|Linkkejä}}


__NOTOC__
__NOEDITSECTION__

[[Luokka:Ubuntu tutuksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Korvasieni</title>
    <id>3946</id>
    <revision>
      <id>26377</id>
      <timestamp>2006-12-17T02:53:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anr</username>
        <id>566</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Skull and crossbones.svg|40px]] [[Kuva:Skull and crossbones.svg|40px]][[Kuva:Circle - black simple.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Frühjahrslorchel.JPG|thumb|Korvasieni PITÄÄ ESIKÄSITELLÄ OIKEIN]]

'''Korvasieni''' (''Gyromitra esculenta'') on herkullisena pidetty, käsittelemättömänä erittäin myrkyllinen sienilaji. Korvasienessä on gyromitriiniä, joka on tappava solumyrkky, mutta herkästi haihtuva ja vesiliukoinen

==Tunnistus==

Korvasieni on 3-12 cm leveä tippaleipämäinen avoimesti poimuinen tai ontto. '''Lakki''' osan alareunat ovat kasvaneet kiinni jalkaan. Kahta samanlaista korvasientä ei voi löytää. Korvasienen '''itiölava''' on kuivana matta, sileä, kosteana kiiltävä. Korvasienen '''sisäpinta''' on vaalea. Korvasienen epäsymmetrinen ja tukeva '''jalka''' on 1-5 cm pitkä ja harmahtavan vaalea. Korvasienen '''malto''' on haurasta rustomaista alempana kiinteää. Väriltään se on vaaleaa. 

==Korvasienen kasvupaikat==

Korvasieni kasvaa yleisenä koko maassa hiekkapohjaisessa rikotussa maastossa. Korvasienen satoa voi lisätä rikkomalla maata siellä missä jo ennestään kasvaa korvasieniä. Korvasieni kasvaa huhtikuun lopusta kesäkuuhun.

==Käsittely==

Korvasientä käsitellessä tulee ehdottomasti huolehtia oikeista valmistustavoista sen myrkyllisyyden takia. Kun sieniä siivoaa tai muuten koskettaa, kädet on pestävä huolellisesti. Kasvoihin koskettelua on vältettävä ja erityisesti varottava suuta ja silmiä. Korvasienet käsitellään ravinnoksi joko kuivaamalla tai ryöppäämällä. Nykytiedon mukaan kuivaaminen jättää sieniin myrkkyjäämiä ja kuivaamista tulisi sen vuoksi välttää. Ryöppääminen suositellaan tehtäväksi kaksi kertaa eri keittovedellä. Keitettäessä höyryssä on gyromitriinia, joten sen hengittämistä pitäisi välttää. Myrkytyksen oireita ovat päänsärky, huimaus ja pahoinvointi. Oireiden ilmetessä on hakeuduttava välittömästi raittiiseen ilmaan. Väärin valmistetun tai ryöppäämättömän sienen syöminen voi aiheuttaa maksan toiminnan pettämisen ja kuoleman.

Korvasieni on yksi kaikkein herkullisimmista suomalaisista ruokasienistä. On suositeltavaa kuitenkin, että korvasienet kerätään eri koriin tai pussiin kuin muut sienet, sillä niiden sisältämä gyromitriini saattaa saastuttaa muut sienet. Suomessa korvasieniä myydään sekä raakoina että esikäsiteltyinä; raakoina myytävissä korvasienissä täytyy aina lain mukaan olla mukana varoitusteksti ja käsittelyohjeet.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 445
* Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 242, 245
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivut 265, 267

===Internet-sivu lähteet===

* [http://www.arktisetaromit.fi/index.php?mid=7_187_291&amp;la=fi Arktiset Aromit]
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/korvasieni/ Elintarviketurvallisuusvirasto Evira]
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/gyromitra_esculenta.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]
* [[w:Korvasieni|Wikipedia]]
* [http://www.aanekoski.fi/parantala/korva.html Äänekoski.fi]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Korvasieni]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Aurinkokunta/Ceres</title>
    <id>3947</id>
    <revision>
      <id>27487</id>
      <timestamp>2007-01-04T02:11:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Aulis Eskola</username>
        <id>165</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kv</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Ceres.jpg|thumb| Ceres on kääpiöplaneetta]]

Ceres on ensimmäinen kääpiöplaneetta auringosta lähtien. Se sijaitsee asteriodivyöhykeellä. Ennen Cerestä pidettiin aseroidina mutta nykyään se on kääpiöplaneetta. Ceresin läpimiitta on 950 km. Ceres on nimetty antiikin kasvien jumalattaren mukaan.

[[Luokka:Wikijunior Aurinkokunta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Aurinkokunta/Eris</title>
    <id>3948</id>
    <revision>
      <id>24332</id>
      <timestamp>2006-11-18T08:53:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>aajennettu</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:2003 UB313 opname.jpg|thumb|Kuva, josta Eris löydettiin.]]
Eris on aurinkokunnan viimeinen ja suurin kääpiöplaneetta. Eriksen virallinen nimi oli 2003 UB&lt;sub&gt;313&lt;/sub&gt; ja löytönsä aikaan sitä kutsuttiin Xenaksi. Eris löydettiin vuonna 2003. Eriksen läpimitta on 3000km. Vuosi Erisksellä kestää 557 Maapallon vuotta.

==Kuu==

Eriksen kuu Dysnomia löydettiin vuonna 2005, kun Mauna Kea Observatoryn Keck-teleskoopit Havaijilla tutkivat neljää kirkkainta Kuiperin vyöhykkeen kohdetta. 10. syyskuuta otetuissa kuvissa havaittiin kuu Eriksen kiertoradalla. Kuu sai väliaikaiseksi nimekseen S/2005 (2003 UB313) 1. &quot;Xena&quot;-lempinimen mukaan kuun löytäjät kutsuivat sitä nimellä &quot;Gabrielle&quot;, TV-sarjan Xenan kumppanin mukaan. Kuu on 60 kertaa Eristä himmeämpi ja sen arvioidaan olevan noin kahdeksan kertaa pienempi. Kuun kiertoajaksi on arvioitu noin kaksi viikkoa.


[[Luokka:Wikijunior Aurinkokunta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Boardvote notqualified</title>
    <id>3949</id>
    <revision>
      <id>18233</id>
      <timestamp>2006-09-04T04:45:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Et ole äänioikeutettu näissä vaaleissa. Sinulla täytyy olla $3 muokkausta ennen $2, mutta olet tehnyt vain $1. Lisäksi ensimmäinen muokkauksesi oli $4 ja sen pitäisi olla tehty ennen $5.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Boardvote notloggedin</title>
    <id>3950</id>
    <revision>
      <id>18242</id>
      <timestamp>2006-09-04T11:21:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Et ole kirjautunut sisään. Äänestääksesi sinulla täytyy olla vähintään $1 muokkausta ennen $2 ja ensimmäisen muokkauksen pitää olla ennen $3.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Boardvote days</title>
    <id>3951</id>
    <revision>
      <id>18244</id>
      <timestamp>2006-09-04T11:24:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Päivää</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Boardvote dumplink</title>
    <id>3952</id>
    <revision>
      <id>18245</id>
      <timestamp>2006-09-04T11:25:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Klikkaa tästä</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Boardvote edits</title>
    <id>3953</id>
    <revision>
      <id>18246</id>
      <timestamp>2006-09-04T11:25:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Muokkausta</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Boardvote entered</title>
    <id>3954</id>
    <revision>
      <id>18247</id>
      <timestamp>2006-09-04T11:27:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Kiitos. Äänesi ovat kirjautuneet.

Mikäli haluat, voit kirjata ylös seuraavat tiedot. Sinun äänestystietueesi on:

&lt;pre&gt;$1&lt;/pre&gt;

Se on salattu vaalivirkailijoiden julkisella avaimella:

&lt;pre&gt;$2&lt;/pre&gt;

Siitä muodostuu seuraava salattu muoto, jonka tuo julkisesti näkyville
[[Special:Boardvote/dump]]. 

&lt;pre&gt;$3&lt;/pre&gt;

[[Special:Boardvote/entry|Takaisin]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Boardvote entry</title>
    <id>3955</id>
    <revision>
      <id>18248</id>
      <timestamp>2006-09-04T11:27:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">* [[Special:Boardvote/vote|Äänestä]]
* [[Special:Boardvote/list|Listaa äänet tähän asti]]
* [[Special:Boardvote/dump|Tuota ulos salakoodattu äänestystallenne]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Byrokraatit</title>
    <id>3956</id>
    <revision>
      <id>25227</id>
      <timestamp>2006-11-30T06:16:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Jääpingviini arkistoon</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Byrokraatit''' ovat [[Wikikirjasto:Ylläpitäjät|ylläpitäjiä]], jotka voivat antaa äänestetyille ylläpitäjäehdokkaille ylläpito-oikeudet. Byrokraatit voivat lisäksi [[W:Käyttäjätunnuksen vaihto|uudelleennimetä käyttäjätunnuksia]] ja antaa [[W:Wikipedia:Botit|käyttäjätunnuksille bottimerkinnän]].

Suomenkielisen Wikikirjaston byrokraatit ovat tällä hetkellä:
* [[Käyttäjä:TJ|TJ]]

Lisää voidaan äänestää tällä sivulla. Äänestyksen ohjeet löydät Wikikirjaston [[Wikikirjasto:Ylläpitäjät|ylläpitäjäsivulta]].

==Uudet ehdokkaat==

==Arkistoidut äänestykset==

=== [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ===

Asetan itseni ehdolle byrokraatiksi, koska mielestäni projektissa olisi hyvä olla enemmän kuin yksi byrokraatti. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 7. marraskuuta 2006 kello 14.54 (UTC)

:Äänestyksen tulos oli '''ei hyväksytty''' (kannatus 50%). -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 22. marraskuuta 2006 kello 09.27 (UTC)
==== Äänet ====
'''Kannatan''' ehdottomasti mitä haitaa on toiesta byrokraatista. Nyttette ainakaan voi valitaa muokkausten määrää. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 7. marraskuuta 2006 kello 16.10 (UTC)

'''Kannatan''' Tosi aktiivinen ja tuttu käyttäjä.Myös hyvä ylläpitäjä ja byrokraattioikeudet olisivat vain ja ainoastaan hyödyksi.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 7. marraskuuta 2006 kello 16.13 (UTC)

'''Kannatan'''. Olen edelleen sitä mieltä, että byrokraattitehtävät saisivat hoitua täällä nopeammin, ja hyvin toimineena ylläpitäjänä Jääpingviini voisi olla sopiva henkilö korjaamaan asian. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 7. marraskuuta 2006 kello 16.26 (UTC)

'''Vastustan''', samoin perustein kuin Mzllan äänestyksessä. Ei sillä että byrokraatin oikeuksista ei olisi hyötyä, vaan koska TJ hoitaa hommansa nopeasti ja useammille byrokraateille ei ole näin pienessä projektissa tarvetta. Byrokraatin oikeuksia tarvitaan käsittääkseni harvoin ja silloinkin kun näin on, yksi byrokraatti on pystynyt tähänkin asti hoitamaan tarvittavat toimenpiteet nopeasti. —[[Käyttäjä:Jarkko_Piiroinen|Jarkko Piiroinen]] 7. marraskuuta 2006 kello 19.40 (UTC)

'''Vastustan''', ks. Jarkko Piiroisen perustelut. Jos en kannattanut Mzllaa alle kuukausi sitten, en kannata Jääpingviiniäkään nyt. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 7. marraskuuta 2006 kello 21.30 (UTC)

'''Vastustan.''' –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 8. marraskuuta 2006 kello 03.21 (UTC)

=== Keskustelu ===

Miten niin tätmä on pieni projekti??--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 7. marraskuuta 2006 kello 19.42 (UTC)

Tai....on tää tarkemmin aateltuna aika pieni projekti.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 7. marraskuuta 2006 kello 19.44 (UTC)

:Eihän tämä tietenkään ole niin &quot;pieni&quot; kuin esim. Wikisitaatit, mutta silti pieni verrattuna vaikka Wikisanakirjaan, jossa silti on vain yksi byrokraatti eikä tarvetta useammalle ole. Mielestäni täälläkään ei ole, mutta eri mieltähän saa tietysti olla. :) —[[Käyttäjä:Jarkko_Piiroinen|Jarkko Piiroinen]] 7. marraskuuta 2006 kello 19.50 (UTC)

hmm....toi on totta--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 7. marraskuuta 2006 kello 20.36 (UTC)

Byrokraatin oikeuksiahan tarvitaan käytännössä tunnuksen nimen vaihtamiseen, uusien ylläpitäjien nimittämiseen ja bottien merkitsemiseen. Näitä toimenpiteitä tässä projektissa ei ole tullut vastaan kovin usein, mutta silloin kun niitä tulee, mielestäni olisi mukavempaa ja kätevämpää, että ne tulisi hoidettua nopeammin. Minun mielestä olisi hyvä, että joku aktiivisesti Wikikirjaston kehittämiseen osallistuva, päivittäin tätä muokkaava käyttäjä olisi byrokraattina, eikä vain niin, että ainoa byrokraatti olisi käyttäjä, joka vierailee projektissa satunnaisesti tai käy hoitamassa byrokraattitehtäviä niitä häneltä muualla pyydettäessä.

Edellä mainituin perustein asetuin itse ehdokkaaksi vajaa kuukausi sitten ja kannatin nyt Jääpingviiniä. En tarkoita, että täällä olisi ehdotonta tarvetta toiselle byrokraatille, mutta se voisi kätevöittää asioiden hoitumista, ja eikö Timon omienkin aikana olisi kätevää, että olisi joku kynnelle kykenevä. Tietysti kiireellisemmissä tapauksissa, ja muutenkin Wikimedian ylivalvojat pystyvät suorittamaan byrokraattiset tehtävät, että tämäkään perustelu ei siksi ole aukoton. Kuitenkin toivoisin, että turhan byrokratian vähentämiseksi ja toimien kätevöittämiseksi joku tämän projektin aktiivisista olisi byrokraattina, ja en näe mitään syytä miksi se ei olisi Jääpingviini. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 7. marraskuuta 2006 kello 21.48 (UTC)

Totta.Jääpingviini on aktiivinen ja ystävällinen muokkaaja joka ansaitsisi byroktaaatin oikeudet.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 8. marraskuuta 2006 kello 06.01 (UTC)

:Ruotsinkielisessä Wikikirjastossakin on kaksi byrokraattia, ja siellä on vain noin sata sivua enemmän kuin täällä suomenkielisessä. Eikä toisesta byrokraatista haittaa olisi. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 8. marraskuuta 2006 kello 12.56 (UTC)

:: Minusta voisi olla parempi lähestymistapa se, että ensin päätetään tarvitaanko byrokraattia ylipäätään. Jos tarvitaan, niin sitten vasta päätetään kenestä se tulee. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 9. marraskuuta 2006 kello 08.27 (UTC)

:::jaaha...--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 11. marraskuuta 2006 kello 11.57 (UTC)

::::Saa Wikipediassakin yrittää päästä byrokraatiksi, samoin kuin ylläpitäjäksikin. Jos byrokraatiksi ei voi pyrkiä, niin silloin se ei ole demokraattista. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 20. marraskuuta 2006 kello 12.32 (UTC)

:::::Saahan sitä yrittää. Nyt olen kuitenkin samaa mieltä, että tuo Dilaudidin esittämä tapa voisi olla toimivin - eli aloitella keskustelua yleensä toisen byrokraatin tarpeesta. Minua kiinnostaisi tietää mitä haittoja te itse asiassa näette toisessa byrokraatissa. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 20. marraskuuta 2006 kello 12.43 (UTC)
::::::Per Mzlla Asiasta voi keskustella [[Keskustelu Wikikirjastosta:Byrokraatit|täällä]].--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 20. marraskuuta 2006 kello 15.21 (UTC)

:::::::Totta....mun mielestä toisessa byrokraatissa ei oo mitään haittaa.Onko se niin vaaraalista jos täällä olisi kaksi byrokraattia?????--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 20. marraskuuta 2006 kello 15.41 (UTC)

Samaa mieltä kuin Vilu ja Mzlla. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 20. marraskuuta 2006 kello 16.55 (UTC)

:Mikä on tulos kun se äänestys loppu tänään?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 21. marraskuuta 2006 kello 06.35 (UTC)

::En valitettavasti päässyt. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 21. marraskuuta 2006 kello 13.10 (UTC)

:::sääli....Tänne meinaa tartteis toisen byrokraatin...--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 21. marraskuuta 2006 kello 13.13 (UTC)

=== [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] ===

Asettaudun ehdolle byrokraatiksi, koska mielestäni tässä projektissa on tarvetta uusille byrokraateille, jotta byrokraattitehtävät hoituisi nopeammin. Kumileimasimen tehtävät toki tunnen, ja byrokraattioikeuksia olen jo käytellyt Wikiaineiston puolella. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 9. lokakuuta 2006 kello  17.22 (UTC) 

:Äänestys päättyi 25. lokakuuta 2006. Äänestyksen tulos oli: '''Ei hyväksytty byrokraatiksi.''' --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 28. lokakuuta 2006 kello 05.40 (UTC)

==== Äänet ====
*&lt;strike&gt;'''Kannatan''', sillä en oikeastaan näe mitään syytä vastustaa, kun byrokraatin oikeuksista tuskin olisi muuta kuin hyötyä. Varmasti tulet hoitamaan (ja olet hoitanut) hommasi hyvin. Aina parempi kun on joku byrokraattina joka on myös aktiivinen Wikikirjastossa. —[[Käyttäjä:Jarkko_Piiroinen|Jarkko Piiroinen]] 9. lokakuuta 2006 kello 17.43 (UTC)&lt;/strike&gt;

[[Kuva:Symbol_support_vote.svg|15px]]'''Kannatan.''' Hyvä ylläpitäjä, byrokraatin oikeuksista olisi hyötyä. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 10. lokakuuta 2006 kello 04.04 (UTC)

[[Kuva:Symbol_support_vote.svg|15px]]'''Kannatan.''' Toivoinkin että asettuisit ehdolle.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 10. lokakuuta 2006 kello 11.16 (UTC)

''''KANNATAN''' Mietin vähän tarkemmin ja vaikka TJ on riittävän nopea niin ei toinen byrokraatti pahaa tee.Ja sitä paitsi tää projekti kehittyy koko ajan että kyllä tää wikikirjasto kasvaa.--[[Käyttäjä:Vilkku|Vilkku]] 13. lokakuuta 2006 kello 21.13 (UTC)

* '''Vastustan'''. TJ on riittävän nopea. Häneltä voi pyytää Wikipedian puolella tai jos on todellinen kiire niin sähköpostilla. Mzillalla on vain 446 muokkausta. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 10. lokakuuta 2006 kello 16.12 (UTC)

* &lt;strike&gt;  '''Vastustan'''Yksi byrokraatti riittää näin pienessä projektissa(wikipediaan verrattuna) joksikin aikaa ja TJ on tarpeeksi nopea.Vaihtoi käyttäjätunnukseni melkein heti pyynnöstäni.Tarkoitukseni ei ole loukata tai mitään mutta siinä mielipiteeni.Ja sorry jos tää kommentti loukkas.--[[Käyttäjä:Vilkku|Vilkku]] 13. lokakuuta 2006 kello 11.02 (UTC)

*'''Vastustan'''. Tarkemmin mietittyäni valitettavasti muutan ääneni. Jostain kumman syystä kuvittelin ettei TJ ole tarpeeksi aktiivinen, joten yhdyn tällä kertaa Hartzin mielipiteeseen. Yksi byrokraatti riittänee ainakin toistaiseksi. Pahoittelen. —[[Käyttäjä:Jarkko_Piiroinen|Jarkko Piiroinen]] 13. lokakuuta 2006 kello 18.42 (UTC)

==== Keskustelu ====

Äänestys päättyi miten kävi? --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 28. lokakuuta 2006 kello 04.55 (UTC)

:Ei valitettavasti päässyt. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 28. lokakuuta 2006 kello 05.06 (UTC)

höh....kyllä kai sitä nyt yhellä byrokraatilla vähän aikaa pärjäätää...--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 28. lokakuuta 2006 kello 17.25 (UTC)

:Juu, ja ylivalvojiltakin voi pyytää byrokraattisten tehtävien suorittamista Freenodessa tai Metassa, jos on kiirettä tai muuta. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 28. lokakuuta 2006 kello 21.28 (UTC)

jaaha....--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 2. marraskuuta 2006 kello 06.10 (UTC)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Voitatti</title>
    <id>3957</id>
    <revision>
      <id>28150</id>
      <timestamp>2007-01-23T13:50:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>w</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Butterroehrling.jpg|thumb|Voitatti kasvaa hyvin yleisenä koko maassa.]]

'''Voitatti''' (''Suillus luteus'') on erinomainen ruokasieni. Voitatista saadaan beigeä, oranssia ja harmaata.

==Voitatin tunnistus==

Voitatin 4-15 cm leveä '''lakki''' on paksumaltoinen ja kupera. Lakin limaisen '''yläpinnan''' väri vaihtelee harmaan ja tummanruskeasta lähes keltaiseen asti. Lakin yläpinnan pintakelmu on hyvin sitkeää. Voitatin vaaleankeltainen ja tiivis '''pillistö''' on tasatyvinen, nuorena kalvon peittämä, pillit ovat pieniä ja pyöreitä. Voitatin 3-10 cm pitkä '''jalka''' on 1-3 cm leveä, tyvestä kapeneva, lyhyt ja kova. Väriltään jalka on vaalean keltainen. Voitatin rengas tummenee iän myötä ja tippuu vanhana pois. Voitatin '''malto''' on voin väristä ja pehmeää.

==Kasvupaikat==

Voitatteja löytää koko maasta mäntymetsistä polunvarsilla hakamailla. Voitatti on männyn juurisieni. Kasvuaika on heinäkuusta lokakuuhun. 

==Keräys ja säilöntä==

Voitatti toukkaantuu ja pehmenee varsin nopeasti joten se kannattaa kerätä jo nuorena. Voitatin pintakelmu kannattaa poistaa jo maastossa. Voitatti on hyvää tuoreena paistettuna. Jos voitatin haluaa pakastaa niin kannattaa paistaa nopeasti ilman rasvaa. Voitattia voi myös kuivata viipaleina ja suolata.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 30
* Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 120
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivut 213 ja 214

===Internet-sivusto lähteet===
* [http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_76&amp;la=fi Arktiset Aromit]
* [http://www.coloria.net/varjays/suillus.htm coloria.net]
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/voitatti/ Elintarviketurvallisuusvirasto Evira]
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/suillus_luteus.htm Sieiä Suomessa ja Ruotsissa]
* [[w:Voitatti|Wikipedia]]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Voitatti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Tynkä</title>
    <id>3958</id>
    <revision>
      <id>22618</id>
      <timestamp>2006-11-06T18:13:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitrin.</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Oikopolku|[[WK:T]]}}Aihe Wikikirjastossa on tynkä, jos se on lyhyt, eikä tietoa ole tarpeeksi kattavasti varsinaiseksi aiheeksi. Useat aiheet kirjoitetaan ensimmäistä kertaa lyhyeksi, jotta niitä voi myöhemmin laajentaa. Lyhytkin artikkeli on parempi kuin ei artikkelia ollenkaan. 

==Miten merkitä tynkä==

Tynkä merkitään sivulle kirjoittamalla &lt;nowiki&gt;{{tynkä}}&lt;/nowiki&gt; aiheessa se näyttää tältä: 

{{tynkä}}

==Mikä ei ole tynkä==

Lyhyt tai lyhyehkö mutta aiheen tyhjentävästi ja kattavasti selittävä sivu ei ole tynkä. Kaikista aiheista ei voi välttämättä kirjoittaa pitkää sivua. Jos aiot merkitä tällaisen tyngäksi, harkitse ensin, voiko sitä vielä laajentaa. Jos aiheen täydentäminen on mielestäsi mahdollista, tee mieluummin se kuin että luokittelisit aiheen tyngäksi.

[[Luokka:Wikikirjasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Välipalakirja</title>
    <id>3959</id>
    <revision>
      <id>27430</id>
      <timestamp>2007-01-03T08:32:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Suunnitelma</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOEDITSECTION__
__NOTOC__
&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: center; padding: 1em; clear: both; background-color: yellow&quot;&gt;{{Wikijunior nav}}

&lt;span style=&quot;font-size: 160%; font-weight: bold;&quot;&gt;&lt;span style='color: Red'&gt;Välipalakirja&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;

&lt;!--Kuva on kansikuva älä lisää kuva tekstiä!--&gt;
&lt;center&gt;{{Rajaus|[[Kuva:Sandwich.jpg|100px]]}}&lt;center&gt;

&lt;span style='color: Black'&gt;Tämä wikijunior kirja on tehty neuvomman sinua välipalan tekemisessä. Kirjaan voi kirjoittaa välipalareseptejä, vinkkejä ja ruokaaine ideoita. &lt;/span&gt;

==Reseptit==

&lt;!--Aakkosjärjestykseen, kiitos!--&gt;
*[[/Suklaabanaanivoileipä/]]

==Kun teet välipalaa...==

&amp;mdash;  Muista olla varovainen veitsien ja muiden terävien esineiden kanssa.&lt;br /&gt;
&amp;mdash; Muista varoa myös kuumia tavaroita.&lt;br /&gt;
&amp;mdash; Älä koskaan leiki keittiötarvikkeiden kanssa.&lt;br /&gt;
&amp;mdash; Älä käytä pilaantuneita elintarvikkeita.
[[Luokka:Wikijunior Välipalakirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Välipalakirja/Suklaabanaanivoileipä</title>
    <id>3960</id>
    <revision>
      <id>26043</id>
      <timestamp>2006-12-13T15:35:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>/* Valmistus */ selkeys</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Tartine et pot de Nutella.jpg|thumb|Tästä kuvasta puuttuvat vielä banaanit.]]

Tämä on ohje pähkinäsuklaabanaanivoileivän valmistukseen.

==Ainekset==

*pähkinäsuklaalevitettä
*paahtoleipää
*banaania

==Valmistus==

#Laita paahtoleipä paahtumaan.
#Kuori banaani ja leikkaa se paloiksi veitsellä. 
#Kun paahtoleipä on paahtunut, levitä siihen pähkinäsuklaalevitettä. Laita banaanin paloja päälle.
#Hyvää ruokahalua!

[[Luokka:Wikijunior Välipalakirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikijunior Välipalakirja</title>
    <id>3962</id>
    <revision>
      <id>18293</id>
      <timestamp>2006-09-04T15:22:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Aurinkokunta/Kuu</title>
    <id>3963</id>
    <revision>
      <id>27765</id>
      <timestamp>2007-01-07T12:04:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>84.230.242.34</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Ketkä ovat käyneet Kuussa? */</comment>
      <text xml:space="preserve">{{wikipedia|Kuu|Kuu}}

[[Image:Earth to moon vertical.png|left|thumb|80px|Kuvassa näkyy Kuun oikea koko maahan verrattuna. Siinä näkyy myös Niiden etäisyys oikeassa koossa.]]

[[Kuva:Moon.jpg|thumb|Kuu kiertää maapalloa.]]

Kuu on maapallon ainoa kuu. 

==Kuun kierrosta==

[[Kuva:Lunar libration with phase2.gif|thumb|220px|Animaatio kuun vaiheista.]]

[[Kuva:Mond Phasen.jpg|thumb|Kuun vaiheet]]

Kuun yksi kierros maapallon ympäri kestää vähän yli 27 päivää.  Kuun vaihe riippuu siitä, kuinka suuri osa Auringon valaisemasta puoliskosta on nähtävillä. 

Kuun vaiheet ovat:

*'''Uusikuu''' on, kun Kuu on kokonaan pimeä. Maata kohti ei ole yhtään Kuun pintaa, joka olisi Auringon valaisema, vaan Aurinko valaisee juuri Kuun vastakkaista puolta.
*'''Täysikuu''' on, kun Kuu on kokonaan valaistu. Pimeä puoli ei silloin näy ollenkaan Maahan, vaan on toisella puolella Kuuta.
*'''Puolikuu''' on silloin, kun puolet meille näkyvästä Kuun pinnasta on Auringon valaisemana.
*'''Kuun sirppi''' on silloin, kun suurin osa Kuusta on pimeänä, mutta kaistale Kuun reunaa on Auringon valaisemana.

Kuun vaiheet kasvavat uudestakuusta puolikuuhun ja puolikuusta täyteen kuuhun, ja alkavat sitten vähentyä täydestäkuusta puolikuuhun, ja puolestakuusta uuteen kuuhun. Tähän kuluu noin 27 päivää. Tämän jälkeen uusi kuu alkaa jälleen kasvaa, ja niin edespäin.

==Kuinka suuri Kuu on?==

Kuun halkaisija sen päiväntasaajan kohdalla on 3 474,8 km. Kuun pinta-ala taas on 38 000 000 km². Kuun läpimitta on neljäs osa Maan läpimitasta.
 
[[Kuva:Moon Earth Comparison.png|thumb| Maa ja Kuu koko vertailussa.]]
==Kuun painovoima==

Kuussa on pienenpi painovoima kuin maassa. Jos sinä painasit 30 kiloa Kuussa painaisit vain 4,9 kiloa. Kuun painovoima on kuudesosa maan painovoimasta.

==Ketkä ovat käyneet Kuussa?==

[[Kuva:Neil Armstrong pose.jpg|thumb|Neil Armstrong oli esimmäinen ihminen kuussa.]]

Ensimmäinen ihmisen laskeutuminen kuunpinnalle tapahtui 21. heinäkuuta vuonna 1969, jolloin avaruusalus Yhdysvaltain Apollo 11 mukanaan kaksi astronauttia, Neil Armstrong ja Buzz Aldrin, laskeutui Kuuhun. Neil Armstrongin kuuluisat sanat hänen astuessan ensimmäisenä ihmisenä Kuun pinnalle : Tämä on pieni askel minulle, mutta suuri askel ihmiskunnalle.

==Millainen sää on Kuussa==

Kuun lämpötila on erittäin vaihteleva. 
Yöllä Kuussa -170°C ja päivällä + 110°C. Kuun pinnalla ei voi tuulla, koska Kuussa ei ole ilmaa. Kuussa ei voi myöskään sataa, koska siellä ei ole vettä.

== Kuun synty ==

Kuun synnystä ei ole varmuutta, mutta uskotaan, että Maan ollessa nuori siihen törmäsi kappale, joka irroitti Maasta ainesta, joka muodosti Kuun myöhemmin. Toisen teorian mukaan Kuu harhaili avaruudessa ja sattui osumaan Maan lähettyvillä, jolloin Maan painovoima kaappasi Kuun kiertämään itseään.


[[Luokka:Wikijunior Aurinkokunta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Wikijunior kirjat</title>
    <id>3964</id>
    <revision>
      <id>28100</id>
      <timestamp>2007-01-21T05:07:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Toivotut */ kh</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid #99B3FF 1px; margin: 5px; text-align: left; padding:5px; clear: both; background-color: #E8F1FF&quot;&gt;

&lt;center&gt;
== Suomenkieliset Wikijunior-kirjat ==
&lt;small&gt;'''[http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Malline:Wikijunior_kirjat&amp;action=edit Muokkaa kirjalistaa]'''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;
{{Kehitysasteet}}

&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid #99B3FF 1px; margin: 5px; text-align: center; padding:5px; clear: both; background-color: #kornsilk&quot;&gt;
===[[Image:Star*.svg|15px]][[Wikijunior/Suositellut kirjat|Suositellut]][[Image:Star*.svg|15px]]===
Suositellut Wikijunior -kirjat on merkitty tähdellä ({{Wikijunior Tähti}}). Mikäli haluat ehdottaa jotain Wikijunior -kirjaa suositelluksi, niin tee se [[Wikijunior/Suositellut kirjat|täällä]].
&lt;/div&gt;

&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid #99B3FF 1px; margin: 5px; text-align: center; padding:5px; clear: both; background-color: #kornsilk&quot;&gt;
[[Image:Exquisite-print printer.png|50px|left]]
===Tulostettavat kirjat===
Mikäli kirjasta on olemassa tulostettava PDF -versio, on kirja merkitty tällä kuvalla. Linkki tulostettavaan versioon löytyy kirjan etusivulta.
&lt;/div&gt;

----

=== Luonto (Biologia/Geologia) ===
[[Image:Lion zoo antwerp 1280.jpg|150px|right]]

* [[Wikijunior Dinosaurukset]] [[Kuva:25%.png]]

* [[Wikijunior Suomen luonto]] [[Kuva:50%.png]]

* [[Wikijunior Isot kissat]] (kts. [[:en:Wikijunior Big Cats]])

==== Toivotut ====

* [[Wikijunior Valaat ja delfiinit]]

* [[Wikijunior Maantiede]]

----

=== Tiede (Matematiikka/Tiede/Teknologia) ===
[[Image:Solar sys.jpg|150px|right]]

* {{Wikijunior Tähti}} [[Wikijunior Aurinkokunta]] [[Kuva:75%.png]]

* [[Wikijunior Tekniikka]] [[Kuva:25%.png]]

* [[Wikijunior Kemia]] [[Kuva:25%.png]]


==== Toivotut ====
[[Wikijunior Matematiikka]]
-

----

=== Ihmisten maailma (Kulttuuri/Historia/Kielet/Yhteiskunta) ===
[[Image:World Heritage Sites in Greece5167.jpg|150px|right]]

* [[Wikijunior Kielet]] [[Kuva:00%.png]]

* [[Wikijunior Historia]] [[Kuva:00%.png]]

* [[Wikijunior Muinainen Egypti]] [[Kuva:25%.png]]

* [[Wikijunior Suomen historia]] [[Kuva:25%.png]]

* [[Wikijunior Rooman valtakunta]] [[Kuva:00%.png]]

==== Toivotut ====
*[[Wikijunior Antiikin Kreikka]]
*[[Wikijunior Ruotsin historia]]
*[[Wikijunior Muinaiset kulttuurit]]
*[[Wikijunior Eurooppa]] (maantiede ja kulttuurit)

----

=== Muut ===

[[Kuva:Humpback underwater.jpg|150px|right]]

* [[Wikijunior Korttipelit]] [[Kuva:00%.png]]

* [[Wikijunior Leikkikirja]] [[Kuva:00%.png]]

* [[Wikijunior Vitsikirja]] [[Kuva:00%.png]]

* [[Wikijunior Välipalakirja]] [[Kuva:25%.png]]


==== Toivotut ====

* [[Wikijunior Kuvankäsittely]]
* [[Wikijunior Shakki]]

&lt;/div&gt;
&lt;noinclude&gt;[[Luokka:Wikijunior]]&lt;/noinclude&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Wikijunior nav</title>
    <id>3965</id>
    <revision>
      <id>18316</id>
      <timestamp>2006-09-05T04:32:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">&lt;span style='color: orange'&gt;&lt;small&gt;←[[Wikijunior]]&lt;/small&gt;&lt;/span&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Wikijunior PDF</title>
    <id>3966</id>
    <revision>
      <id>18329</id>
      <timestamp>2006-09-05T04:50:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Exquisite-print printer.png|20px]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Wikijunior tulostettava</title>
    <id>3967</id>
    <revision>
      <id>18331</id>
      <timestamp>2006-09-05T04:53:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{| align=&quot;center&quot; style=&quot;background: kornsilk; border: 1px solid #aaa; padding: .3em; margin-bottom: 3px; width: auto;&quot;
| style=&quot;padding-right: 4px; padding-left: 4px;&quot; | [[Kuva:Exquisite-print printer.png|30px]]
|&lt;center&gt;Tästä kirjasta on olemassa tulostettava versio. Voit ladata sen [[{{{1}}}|täältä]].&lt;/center&gt;
|}
[[Luokka:Wikijunior Tulostettava]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikijunior Tulostettava</title>
    <id>3968</id>
    <revision>
      <id>18332</id>
      <timestamp>2006-09-05T04:53:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Maailman historia</title>
    <id>3969</id>
    <revision>
      <id>18344</id>
      <timestamp>2006-09-05T05:26:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:91 Maailman historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:91 Maailman historia</title>
    <id>3970</id>
    <revision>
      <id>18345</id>
      <timestamp>2006-09-05T05:26:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:9X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Aurinkokunta/Asteroidivyöhyke</title>
    <id>3971</id>
    <revision>
      <id>19227</id>
      <timestamp>2006-09-17T17:13:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>130.234.181.77</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Asteroid Belt.jpg|thumb|Asteroidivyöhyke]]

Asteroidivyöhyke on Marsin ja Jupiterin ratojen välissä sijaitseva alue, jossa on paljon asteroideja. Tunnettuja kappaleita on vyöhykkeellä jo 100 000, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Silti asteroidivyöhyke on niin suuri että siellä kulkevaan avaruusluotaimeen ei tule vaurioita. 

==Mutta mikä se asteroidi oikein on?==

'''Asteroidi''' on planeettaa pienempi ja meteoroidia isompi kiinteä kappale, joka kiertää Aurinkoa. Asteroideja kutsutaan myös '''pikkuplaneetoiksi'''. Asteroidit ovat muodoltaan epäsäännöllisiä, sillä niiden painovoima ei niiden koon vuoksi ole riittävä muodostamaan niistä säännöllisen pallomaisia kuten maapallo. Asteroidien koon alarajana pidetään noin 10–50 metriä. Suurin asteroidivyöhykkeen asteroideista on [[Wikijunior Aurinkokunta/Ceres|Ceres]], joka on läpimitaltaan noin 1000 kilometriä. Se on myös ensimmäinen löydetty asteroidi.

[[Kuva:243 ida.jpg|thumb| Kuvassa asteroidi Ida ja sen kuu.]]


[[Luokka:Wikijunior Aurinkokunta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Tammenherkkutatti</title>
    <id>3975</id>
    <revision>
      <id>28151</id>
      <timestamp>2007-01-23T13:52:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>hups</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Boletus reticulatus3.jpg|thumb|Tammenherkkutattia ei kannata noukkia puistojen läheltä]]

'''Tammenherkkutatti''' (''Boletus reticulatus'') on erinomainen ruoka- ja kauppasieni. 

==Tunnistus==

Tammenherkkutatin hyvin kookas '''lakki''' on 8-30 cm leveä, tukeva, kupera, ohutreunainen mutta paksu '''maltoinen'''. Lakin hienonukkainen '''yläpinta''' on ruskea tai harmaanruskea yläpinta on himmeä. Se halkeilee kuivalla säällä ruutumaiseksi. Tammenherkkutatin '''pillistön''' pillit ovat pieniä ja pyöreitä. Väriltään pillistö on nuorena lähes valkoinen sitten kellertyvä ja vanhana vihertävänkeltainen. Tammenherkkutatin 2-6 cm paksu '''jalka''' on 8-12 pitkä, tasapaksu tai sitten se pullistuu alhaalta päin. Väriltään jalka on lakin värinen. Jalan verkkokuvio on vaalea ja e jatkuu alas asti. Tammenherkkutatin malto on vaaleaa ja nuorena kovaa vanhana pehmeää. Jalan '''malto''' on pehmeää, vanhana se muuttuu hohkaiseksi. 

==Kasvupaikat==

Tammenherkkutatti tavataan pääasiassa tammi- ja pyökkimetsissä syksyllä. Suomessa sitä tavataan lounaisrannikolla nimensä mukaisesti tammen, pähkinäpuun ja lehmuksen seuralaisena. Monissa kielissä sen nimi on kesäherkkutatti, mikä viittaa hiukan &quot;tavallista&quot; herkkutattia aikaisempaan satokauteen joka on elo- ja syyskuu. 

==Säilöntä ja kerääminen==

Tammenherkkutattia ei kannata kerätä paikoista missä maaperässä on raskasmetalleja. Ne kun rikastuvat helposti herkkutatteihin. Säilöntätavoiksi sopivat pakastaminen ja kuivaaminen viipaleina.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 22
* Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 107
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivu 194

===Internet-sivusto lähteet===
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/herkkutatit/ Elintarviketurvallisuusvirasto Evira]
* [[w:Tammenherkkutatti|Wikipedia]]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Tammenherkkutatti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikiprojekti Tyngät</title>
    <id>3978</id>
    <revision>
      <id>18428</id>
      <timestamp>2006-09-05T14:42:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin.</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikiprojektit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Tekniikka</title>
    <id>3979</id>
    <revision>
      <id>25157</id>
      <timestamp>2006-11-28T14:39:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Wikijunior nav}}

==Johdanto==

Oletko koskaan miettinyt, miten jääkaappi pitää ruuat kylminä? Tai miten lentokone pysyy ilmassa? Tämän Wikikirjan luettuasi tiedät.

==Sisällys==

* [[/Lentokone/]]
* [[/Tuuletin/]]
* [[/Tietokone/]]

'''''Lukekaa ja muokatkaa!'''''

[[Luokka:Wikijunior Tekniikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikijunior Tekniikka</title>
    <id>3980</id>
    <revision>
      <id>18402</id>
      <timestamp>2006-09-05T13:19:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin.</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Wikiprojekti Tyngät</title>
    <id>3981</id>
    <revision>
      <id>27257</id>
      <timestamp>2007-01-02T09:20:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>w</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Tynkäprojekti''' on [[Wikikirjasto:Wikiprojektit|wikiprojekti]] joka pyrkii täydentämään kaikki suomenkielisen Wikikirjaston [[Wikikirjasto:Tynkä|tyngät]] hyvän laajuisiksi sivuiksi.

== Toimi näin ==

Kaikki [[Malline:Tynkä|Tynkä-mallinetta]] kantavat sivut yritetään saada kunnollisiksi.

#Ota 1 kpl tynkä-mallinetta käyttäviä artikkeleja. Valitse vapaasti [[:Luokka:Tyngät|täältä]] tai jos haluat poistaa Wikijuniortynkiä niin [[:Luokka:Wikijunior Tyngät|täältä]]
#Etsi aiheesta lisää tietoa ja täydennä artikkelia, kunnes se on saavuttanut riittävän tason ja laajuuden.
#Poista Tynkä-malline.
#Palaa kohtaan 1.
#[[Keskustelu Wikikirjastosta:Wikiprojekti Tyngät|Keskustele]] projektin kehittämisestä!

==Osallistujat==

*[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]]
*[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]]
*[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]]

[[Luokka:Wikiprojekti Tyngät]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Mar15 2006 viat ja toiveet</title>
    <id>3982</id>
    <revision>
      <id>18418</id>
      <timestamp>2006-09-05T14:20:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Mar15 2006 viat ja toiveet” uudelle nimelle ”Topfield TF5X00/Mar15 2006 viat ja toiveet”: Laitoin kirjan alasivuksi.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Topfield TF5X00/Mar15 2006 viat ja toiveet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Suomen historia/Mesoliittinen kausi</title>
    <id>3983</id>
    <revision>
      <id>18420</id>
      <timestamp>2006-09-05T14:23:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Wikijunior Suomen historia/Mesoliittinen kausi” uudelle nimelle ”Wikijunior Suomen historia/Kivikausi/Mesoliittinen kausi”: Siirsin pääsivun alasivuksi.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikijunior Suomen historia/Kivikausi/Mesoliittinen kausi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikiprojektit</title>
    <id>3984</id>
    <revision>
      <id>18429</id>
      <timestamp>2006-09-05T14:42:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikikirjasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Pitkät ja lyhyet vokaalit</title>
    <id>3985</id>
    <revision>
      <id>18447</id>
      <timestamp>2006-09-05T16:08:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Pitkät ja lyhyet vokaalit” uudelle nimelle ”Suomen kieli/Pitkät ja lyhyet vokaalit”: Laitoin asianmukaisen kirjan alasivuksi.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Suomen kieli/Pitkät ja lyhyet vokaalit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sanan paino</title>
    <id>3986</id>
    <revision>
      <id>18450</id>
      <timestamp>2006-09-05T16:09:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Sanan paino” uudelle nimelle ”Suomen kieli/Sanan paino”: Siirsin asianmukaisen kirjan alasivuksi.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Suomen kieli/Sanan paino]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Suomen kieli käyttöön</title>
    <id>3987</id>
    <revision>
      <id>18474</id>
      <timestamp>2006-09-05T16:19:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin.</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:88.23 Suomen kielen kielioppi, muoto-oppi ja sanaoppi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Suomen kieli ulkomaalaisille</title>
    <id>3988</id>
    <revision>
      <id>18490</id>
      <timestamp>2006-09-05T17:32:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin.</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:88.23 Suomen kielen kielioppi, muoto-oppi ja sanaoppi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Tekniikka/Lentokone</title>
    <id>3993</id>
    <revision>
      <id>27867</id>
      <timestamp>2007-01-12T04:26:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>84.249.56.240</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Voimalaite */</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Finnair.a320.arp.750pix.jpg|thumb|Kuvassa on nykyaikainen lentokone.]] 

Miten lentokoneet pysyvät ilmassa? Entä mitkä ovat lentokoneen osat? Lue teksti niin tiedät.

==Miten lentokone pysyy ilmassa?==

Lentokone pysyy ilmassa siipien nostovoiman avulla. Lentokoneen liikkuessa eteenpäin riittävällä nopeudella, ilmavirtaus siiven ympärillä muuttuu siten, että siiven yläpinnalla virtausnopeus kasvaa ja alapinnalla hidastuu. Tästä aiheutuu  paine-ero siiven ylä- ja alapinnan välille, joka saa aikaan nostovoimaa. Matemaattisessa virtausopissa puhutaan tällöin sirkulaatiosta. Merkittävä osa nostovoimasta syntyy kuitenkin aerodynaamisten voimien aiheuttamasta virtauksen alastaitteesta siiven jälkeen.

==Lentokoneen osat==

===Runko===
Runkoon kuuluu ohjaamo, ja usein sen lisäksi matkustamo tai rahtitila. .

Matkustajakoneissa matkustamo on merkittävin osa runkoa. Kuljetettava hyötykuorma eli lasti voi olla rahtia kuten  Lentokoneesta on toisen maailmansodan jälkeen tullut yhä enemmän sähkötekniikkaa, elektroniikkaa ja ohjelmistoja sisältävä laite – nämä on pääosin sijoitettu runkoon.

===Siipi===
Koneen '''siipi''' voi olla muodoltaan suora, trapetsinen, pyöreä tai kolmiomainen. Sen etureuna voi olla suora tai taaksepäin tai, harvemmin, eteenpäin  viistetty, jollainen on välttämättömyys nopeuksilla jotka lähestyvät äänen nopeutta. Ennen vanhaa koneet olivat yleensä kaksitasoisia, jolloin siiven kuormitus pieneni ja kevyen ja kestävän siiven suunnittelu helpottui. Siiven poikkileikkauksen muoto, siipiprofiili, on hyvin tärkeä siiven nostovoimaan ja vastukseen vaikuttava tekijä.

'''Nostovoimaa lisäävät laitteet''' (laipat, solakot jne.), laskutelineet ja muut järjestelmät ja laitteet ovat merkittävä osa lentokoneesta. Siipeen liittyy laipat, lentojarrut, siivekkeet ja etureunalaipat. Siivekkeillä säädellään koneen kallistusta pituusakselin suhteen. Muut mainitut ohjaimet liittyvät koneen nousuun ja laskuun ja silloin tarvittavaan lisänostovoimaan. Lentojarru hidastaa konetta joko laskussa tai laskun jälkeen. Sotilaskoneissa lentojarrulla voi olla käyttöä, esim. syöksypommittajan nopeuden rajoittaminen. 

Deltasiipisessä lentokoneessa '''korkeusvakaaja''' puuttuu tai on toisinaan koneen eturungossa nk. canardina. '''Sivuvakaaja''' voi toisinaan yhdistyä V-kulmassa olevaan korkeusvakaajaan. Korkeusvakaaja ja -peräsin tasapainottavat siiven aiheuttaman koneen nokkaa alaspäin kääntävän momentin ja aikaansaavat voimat, joilla koneen ratakulmaa muutetaan. Korkeusvakaajaa ja korkeusperäsin integroidaan nykyisin sotilaskoneissa yhdeksi liikuvaksi elementiksi.

=== Voimalaite ===
Lentokoneen voimalaite voi olla mäntä-, potkuriturbiini-, suihkuturbiini- tai suihkumoottori tai rakettimoottori. Koneen voimalaitteen ollessa suunnattava, kone voi nousta ilmaan pelkän moottorin työntövoiman avulla, tällöin kyseessä on VTOL-lentokone.

Useimmissa purjelentokoneissa ei ole voimalaitetta, vaan lentäjä hankkii ilmassa pysymiseen tarvittavan energian ilmakehän nousevista ilmavirtauksista.

==Kuka keksi lentokoneen?==
[[Kuva:Wrightflyer.jpg|thumb|Ensimmäinen lento tapahtui vuonna 1907]]

Lentokoneen keksivät Wrightin veljekset heidän lentokoneensa näytti tältä. 

{{Videotiedosto|Wilbur_Wright_onboard_flight%2C_Italy_1907.ogg|Wilbur Wrightin lentoa vuonna 1907}}

[[Luokka:Wikijunior Tekniikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Rooman valtakunta</title>
    <id>3994</id>
    <revision>
      <id>18554</id>
      <timestamp>2006-09-06T16:42:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin.</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOTOC__{{Wikijunior nav}}

==Johdanto==
Lienet kuullut jossain '''Julius Caesarin''' kuuluisan lauseen '''Veni, Vidi, Vici!''' (Tulin, näin, ja voitin). Tämä lause symboloi hyvin Rooman nousua miltei koko euroopan käsittäväksi mahtivaltioksi. Rooma oli kuitenkin aluksi vain pieni kauppakaupunki italiassa, viholliskaupunkien piirittämänä. Mutta miten kaikki tapahtui? Lue eteenpäin, niin tiedät!

==Sisällys==

* [[/Myyttinen menneisyys/|Myyttinen tarina Rooman perustamisesta]]
* [[/Alku/|Rooman esihistoria]]
* [[/Kuninkaiden aikakausi/|Kuninkaiden aikakausi Rooman valtakunnassa]]
* [[/Tasavalta/|Tasavallan kausi]]
* [[/Kolme konsulia/|Caesar, Pompeius ja Crassus]] - Tasavallan lopun kolme suurta
* [[/Augustus - Rooman keisari/|Rooman ensimmäinen keisari, Augustus]]
* [[/Keisariaika/|Rooman valtakunnan keisariaika]]
* [[/Konstantinopoli ja Rooma/|Konstantinopoli ja Rooma]] - Valtakunnan mahtikaupungit

* [[/Bysantti/|Bysantti, Itä-Rooman valtakunta]]
* [[/Länsi-Rooman luhistuminen/|Länsi-Rooman luhistuminen]]

* [[/Rooman peristö/|Rooman perintö]]

[[Luokka:Wikijunior Rooman valtakunta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Yhdistettävä</title>
    <id>3995</id>
    <revision>
      <id>27196</id>
      <timestamp>2007-01-01T07:15:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>includeonlyksi</comment>
      <text xml:space="preserve">{| width=&quot;100%&quot; border=&quot;0&quot; cellspacing=&quot;8&quot; cellpadding=&quot;0&quot; style=&quot;background-color: #f9f9f9; border: 1px solid #aaaaaa; margin-top: 1em;&quot;
| style=&quot;width: 45px; vertical-align: top;&quot; | [[Kuva:Merge-arrows.svg|left|]]
| Tämä sivu sisältää päällekkäistä tietoa sivun '''[[{{{1}}}]]''' kanssa, ja ne pitäisi yhdistää.
|}
&lt;includeonly&gt;[[Luokka:Yhdistettävät sivut]]&lt;/includeonly&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Yhdistettävä/Koska</title>
    <id>3996</id>
    <revision>
      <id>27195</id>
      <timestamp>2007-01-01T07:14:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>include onlyksi</comment>
      <text xml:space="preserve">{| width=&quot;100%&quot; border=&quot;0&quot; cellspacing=&quot;8&quot; cellpadding=&quot;0&quot; style=&quot;background-color: #f9f9f9; border: 1px solid #aaaaaa; margin-top: 1em;&quot;
| style=&quot;width: 45px; vertical-align: top;&quot; | [[Kuva:Merge-arrows.svg|left|]]
| Tämä sivu tulee yhdistää sivun '''[[{{{1}}}]]''' kanssa, koska {{{2}}}.
|}

&lt;includeonly&gt;[[Luokka:Yhdistettävät sivut]]&lt;/includeonly&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Wikiprojekti Suomen kieli</title>
    <id>3998</id>
    <revision>
      <id>22477</id>
      <timestamp>2006-11-05T06:12:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Kirjalista */  Lisätty viellä yksi juttu</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div class=&quot;usermessage&quot;&gt;&lt;s&gt;Projekti on toistaiseksi &quot;jäissä&quot; kieltenvälisten linkkien aiheuttamien ongelmien vuoksi.&lt;/s&gt; Keskustelua [[Wikikirjasto:Kahvihuone/Suomen kieli|Kahvihuoneessa]].&lt;/div&gt;
&lt;div class=&quot;usermessage&quot;&gt;Suunnitelma on toteutettu nyt kokonaisuudessaan.&lt;/div&gt;

Tämän wikiprojektin tarkoituksena on yhdistää osittain ja muutenkin siivota suomen kieltä käsitteleviä kirjoja. Keskustelua aiheesta [[Wikikirjasto:Kahvihuone#Suomen kieli|Kahvihuoneessa]].

==Kirjalista==

*[[Äidinkieli]]
**&lt;s&gt;[[Suomen kielen oikeinkirjoitusopas]]&lt;/s&gt; - [[Äidinkieli/Oikeinkirjoitusopas]]
**&lt;s&gt;[[Selkeän tekstin opas]]&lt;/s&gt; - [[Äidinkieli/Selkeän tekstin opas]]
*[[Suomen kieli]]
**&lt;s&gt;[[Suomen kieli käyttöön]]&lt;/s&gt;
**&lt;s&gt;[[Suomen kieli ulkomaalaisille]]&lt;/s&gt; - roskaa. [[Suomen kieli ulkomaalaisille/Sisältö]] -&gt; [[Suomen kieli/Kirjoittajalle]] -&gt; [[Suomen kieli/Sisältö]].

==Tuloksia==

Siirsin sivut Suomen kielen oikeinkirjoitusopas ja  Selkeän tekstin opas Äidinkielen alaiseksi--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 7. syyskuuta 2006 kello 11.42 (UTC)

==Todo -lista==

* Laittaa turhille, ts. muutoksen yhteydessä poistettaville sivuille roskamerkintä lisäämällä sivun alkuun seuraavan koodin: &lt;nowiki&gt;{{Roskaa/Koska|Suomen kieltä koskevia kirjoja yhdistetään parhaillaan, ja tämä sivu tullaan poistamaan muutoksen yhteydessä. Lisätietoa [[Wikikirjasto:Wikiprojekti Suomen kieli]]}}&lt;/nowiki&gt;

* Laittaa sivuille, jotka tulisi yhdistää koska ne menevät samaan kirjaan, seuraava koodi: &lt;nowiki&gt;{{Yhdistettävä/Koska|Yhdistettävä sivu|Suomen kieltä koskevia kirjoja yhdistetään parhaillaan kahdeksi kirjaksi. Lisätietoa [[Wikikirjasto:Wikiprojekti Suomen kieli]]}}&lt;/nowiki&gt;

==Osallistujat==
*[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]]
*[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]]

==Keskustelua==

Tämä kirjojen yhdistäminen näköjään &lt;u&gt;hajoaa käsiin&lt;/u&gt;. Vaikeutta ovat nyt aiheuttaneet wikilinkit, jotka rikkovat yhdenmukaisuudet (sivut eri kieliten wikien välillä). Kopioiaanko kirjat vanhoille osoitteille? Keskustelua [[Wikikirjasto:Kahvihuone|kavihuoneessa]]. Keskustelua nyt monessa paikassa; käyttäjäsivuilla, täällä, [[Wikikirjasto:Kahvihuone]] ja kirjojen keskustelusivuilla. Toistaiseksi vältettävä tekemästä suuria muutoksia kirjoissa. --[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 30. syyskuuta 2006 kello 12.47 (UTC)

==Ehdotus asian ratkaisemiseksi==
Nimiavaruudet ovat nyt sitten aivan rinkallaan ehdotan siis seuraavaa asian korjaamiseksi. Ehdotus on tehty en wikikibooks kirjan pohjalta.

* http://en.wikibooks.org/wiki/Suomen_kieli_ulkomaalaisille
** viittaamaan sivulle [[Suomen kieli]]. Sivu tullaan muuttamaan yksikertaistetummaksi, jossa linkit [[Suomen kieli/Sisältö]] (kielioppi) ja [[Suomen kieli/Suomen kieli käytössä]] (käytännössä). Näin kokortetaan niiden eroa samoin kuin en wikibooks. Lisäksi tässä voisi olla linkki myös [[Äidinkieli]] kirjaan
*http://en.wikibooks.org/wiki/Suomen_kieli_ulkomaalaisille/Sisältö
** viittamaan sivulle [[Suomen kieli/Sisältö]]. Sivu [[Suomen kieli/Kirjoittajalle]] tullaan siirtämään edellämainitulle sivulle.
*http://en.wikibooks.org/wiki/Suomen_kieli_käyttöön
** viittamaan sivulle [[Suomen kieli/Suomen kieli käytössä]]

Mitä mieltä ollaan? Pysyykö rakenne hallittavana? --[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 2. lokakuuta 2006 kello 20.09 (UTC)

:Siis tarkoitatko, että meidän pitäisi tehdä muutamia uudelleenohjauksia tänne fi-wikikirjastoon? Mikäli asia on näin, niin kannatan. Wikilinkit ei mene sekaisin, ja saadaan myös Suomi-aiheiset kirjat pysymään järjestyksessä täällä puolella. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 3. lokakuuta 2006 kello 04.24 (UTC)

::Laitoin tämän kahvihuoneeseen. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 3. lokakuuta 2006 kello 04.28 (UTC)

:Suunnitelma on toteutettu nyt kokonaisuudessaan. [[Suomen kieli/Suomen kieli käytössä]] alasivut myös siirretty oikeaan nimiavaruuteen. Kaupanpäällisenä kasa uudelleenohjauksia. --[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 22. lokakuuta 2006 kello 12.43 (UTC)

[[Luokka:Wikiprojekti Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikiprojekti Suomen kieli</title>
    <id>3999</id>
    <revision>
      <id>18544</id>
      <timestamp>2006-09-06T12:24:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikiprojektit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Historia/Keskiaika</title>
    <id>4000</id>
    <revision>
      <id>25371</id>
      <timestamp>2006-12-01T18:59:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>RrRauh</username>
        <id>560</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>döfoiä</comment>
      <text xml:space="preserve">== Keskiaika alkaa ==
Keskiaika oli ajanjakso joka alkoi vuonna 476 kun Länsi-Rooma tuhoutui. Keksiaika loppui jokus 1500-luvun tienoilla.

==Kaarle Suuren maa ==
Paavi joka johti katolista kirkkoa ja oli huolestunut kannattajakunnastaan, koska se pieneni. Kansat jotka olivat muuttaneet Eurooppaan, eivät kääntyneet kristityiksi, ja sen seurauksena kristinusko menetti kannatustaan. Paavi ja Kaarle Suuri, joka oli frankkikuningas, liittoutuivat. Kaarle Suuri soti monissa sodissa kirkon liittolaisena ja käännytti alistamansa kansat kristinuskoon. Sotien seurauksena kristinusko levisi kovaa vauhtia Euroopassa, ja Kaarle Suuri sai sotien ansoista hallintaansa koko Länsi-Euroopan. Huhutaan että hänen hovirunoilijansa käytti hänestä nimitystä Pater Europea (''Euroopan isä'').

== Kaarle Suuren valtakunnan loppu ==
Kaarle Suuren valtakunta pysyi koossa niin kauan, kuin Kaarle Suuri johti maatansa. Kaarle Suuren poika Ludvig Hurskaasta tuli keisari, kun 72-vuotiaan Kaarle Suuren kuollessa. Ludvig Hurskasta ei kiinnostanut maansa hallitseminen ja lisäksi hän oli uskonnollinen henkilö. Myöhemmin maa jaettiin Kaarle Kaljupään, Lotharin ja Ludvig Saksalaisen kesken. Lothar, Kaarle Kaljupää ja Ludvig Saksalainen olivat kaikki Kaarle Suuren pojanpoikia. Näin kolme kuningaskuntaa eivät syntymänsä jälkeen enää yhdistyneet, ja ne kehittyivät erilleen. Niistä alkoi kehittyä Ranska, Italia ja Saksa.

== Ihmisten käsitys maailmasta keskiajalla ==

[[Luokka:Wikijunior Historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikijunior Rooman valtakunta</title>
    <id>4001</id>
    <revision>
      <id>18555</id>
      <timestamp>2006-09-06T16:42:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin.</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikijunior PDF</title>
    <id>4002</id>
    <revision>
      <id>18561</id>
      <timestamp>2006-09-06T17:06:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Videotiedosto</title>
    <id>4005</id>
    <revision>
      <id>18581</id>
      <timestamp>2006-09-07T11:00:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Mallinne:Videotiedosto” uudelle nimelle ”Malline:Videotiedosto”: Kirjoitus virhe</comment>
      <text xml:space="preserve">{| style=&quot;width: 318px; padding:0; margin:0;&quot; class=&quot;toccolours&quot;
! &lt;center&gt;videotiedosto&lt;/center&gt;
|-
| [[Image:Multimedia.png|left|50px|]] [[Media:{{{1}}}|{{{2}}}]]
([[:Image:{{{1}}}|tiedoston kuvaus]])
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Äidinkieli</title>
    <id>4007</id>
    <revision>
      <id>26365</id>
      <timestamp>2006-12-16T12:54:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>lisää</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä kirja on opas suomen kieltä äidinkielenään puhuville. [[Suomen kieli]]-wikikirja on opas niille, joiden äidinkieli suomi ei ole.

==Aiheet==

*[[/Oikeinkirjoitusopas/]]
*[[/Kirjallinen julkaisu/]]
*[[/Selkeän tekstin opas/]]
*[[/Lääketieteellinen teksti/]]

{{Wikipedia|Äidinkieli|Äidinkieli}}

[[Luokka:Äidinkieli]]

[[fr:Enseignement du finnois]]
[[pl:Fiński]]
[[en:Finnish]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Äidinkieli</title>
    <id>4011</id>
    <revision>
      <id>18608</id>
      <timestamp>2006-09-07T12:01:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:88.23 Suomen kielen kielioppi, muoto-oppi ja sanaoppi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Leikkikirja</title>
    <id>4012</id>
    <revision>
      <id>25870</id>
      <timestamp>2006-12-10T08:35:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>/* Leikkejä */ -Muita leikkejä käsitteleviä wikikirjoja.</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikijunior nav}}

Wikijunior leikkikirja on peleistä ja leikeistä kertova wikijuniorkirja ajan kuluksi.

==Leikkejä==

* [[/Hippa/]]
*[[/Kirkonrotta/]]
*[[/Maastohippa/]]
*[[/Lypsymaastohippa/]]
*[[/Lipunryöstö/]]
*[[/Rosvo ja poliisi/]]
*[[/Kuurupiilo/]]
*[[/Myrkkysieni/]]
== Muita leikkejä käsitteleviä wikikirjoja ==
*[[Leikkikirja]]
[[Luokka:Wikijunior Leikkikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli ulkomaalaisille/Sisältö/Johdanto</title>
    <id>4016</id>
    <revision>
      <id>21366</id>
      <timestamp>2006-10-17T19:48:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Robot: Fixing double redirect</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Suomen kieli/Johdanto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Suomen kieli käytössä</title>
    <id>4017</id>
    <revision>
      <id>21671</id>
      <timestamp>2006-10-22T12:18:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>#REDIRECT [[Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön]]</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikijunior Leikkikirja</title>
    <id>4022</id>
    <revision>
      <id>24649</id>
      <timestamp>2006-11-23T12:58:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Toinen luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikijunior]]
[[Luokka:79.84 Leikit|Wikijunior Leikkikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Rooman valtakunta/Myyttinen menneisyys</title>
    <id>4023</id>
    <revision>
      <id>27256</id>
      <timestamp>2007-01-02T08:51:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>80.223.177.78</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Alba Longan kuninkaalla oli kaunis tytär. Tyttären nimi oli Rhea Silvia. Eräänä päivänä kuninkaan veli Rhea Silvian Setä kaappasi vallan ja pakotti Rhea Silvian elämään naimattomana Vestan temppelissä.

Rhea Silvia kuitenkin rakastui sodanjumala Marsiin. He rakastuivat ja Rhea Silvia tuli raskaaksi. Hän synnytti kaksois- pojat Romuluksen ja Remuksen. Kun Rhea Silvian setä kuuli asiasta, hän tappoi Rhea Silvian ja heitti kaksoset Tiberjokeen. Susiemo löysi korin ja hoivasi vauvoja.

Kuninkaan karjapaimen löysi pojat ja kasvatti heidät. Vanhempana pojille kerrottiin syntyperästään, ja niin Romulus ja Remus surmasivat isosetänsä. Romulus ja Remus perustivat kaupungin Tiberin rannalle. Romulus ja Remus kysyivät jumalilta kummasta tulisi kaupungin kuningas, jumalat valitsivat Romuluksen. Remus ivasi Romulusta joka suuttui ja surmasi veljensä.

Kun Romuluksen kaupunki oli valmis, ei sinne tahtonut tulla asukkaita.  Romulus toivotti kaikki pakolaiset tervetulleeksi. Tulijat olivat silti vain miehiä. Romulus järjesti juhlat jossa miehet yrittävät saada itselleen vaimoja. Näin sai Rooman valtakunta alkunsa

[[Luokka:Wikijunior Rooman valtakunta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Wikijunior tynkä</title>
    <id>4026</id>
    <revision>
      <id>18743</id>
      <timestamp>2006-09-10T13:19:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">&lt;br clear=&quot;all&quot;&gt;
{| align=center class=&quot;expansion&quot; style=&quot;background: #f7f8ff; border: 1px solid #aaa; padding: .2em; margin-bottom: 3px; font-size: 95%; width: auto;&quot;
| style=&quot;padding-right: 4px; padding-left: 4px;&quot; | [[Kuva:AMule.png|60px|]]
| ''Tämä Wikijunior -sivu on [[Wikijunior#Tyngät|tynkä]]. Voit auttaa Wikijunioria ja Wikikirjastoa [[Ohje:Kuinka muokkaan sivua|laajentamalla artikkelia]].''
| &lt;div&gt;&lt;small&gt;[[Luokka:Wikijunior Tyngät|kaikki tyngät]]&lt;/small&gt;&lt;/div&gt;
|}
[[Luokka:Wikijunior Tyngät]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikijunior Tyngät</title>
    <id>4027</id>
    <revision>
      <id>18744</id>
      <timestamp>2006-09-10T13:20:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin.</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Wikijunior käyttäjälaatikko</title>
    <id>4028</id>
    <revision>
      <id>18822</id>
      <timestamp>2006-09-12T05:19:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>194.111.49.152</ip>
      </contributor>
      <comment>malline pois luokasta!</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;float: left; border: 1px solid orange; margin: 1px;&quot;&gt;
{| cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;width: 238px; background-color: yellow;&quot;
| style=&quot;width: 45px; height: 45px; background-color: beige; text-align: center; font-size: 14pt;&quot; | '''[[Kuva:{{{1}}}|60px]]'''
| style=&quot;font-size: 8pt; padding: 4pt; line-height: 1.25em;&quot; | Tämä käyttäjä muokkaa aktiivisesti [[Wikijunior]] -kirjoja.
|}
&lt;/div&gt;
&lt;includeonly&gt;[[Luokka:Wikijunior -muokkaajat]]&lt;/includeonly&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikijunior -muokkaajat</title>
    <id>4029</id>
    <revision>
      <id>18752</id>
      <timestamp>2006-09-10T13:33:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Kemia</title>
    <id>4030</id>
    <revision>
      <id>25435</id>
      <timestamp>2006-12-02T09:20:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Molekyyli</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikijunior nav}}
__NOTOC__

[[Kuva:Beakers.jpg|thumb|Laboratoriossa käyttettäviä keitinlaseja.]]

==Johdanto==

Kemia on luonnontiede, joka tutkii aineita ja niiden reagoimista (muuttumista toistensa vaikutuksesta). Tästä kirjasta löydät vastauksen esimerkiksi siihen, miksi sokeri liukenee helpommin kuumaan teehen, miksi magneetit vetävät puoleensa rautaa, ja paljoon muuhun.

==Sisällys==

===Luvut===

*[[/Atomi/|Atomi]]
* [[/Molekyyli|Molekyyli]]
*[[/Reaktio/|Reaktio]]
*[[/Reaktiotyyppejä/|Reaktiotyyppejä]]

===Muuta===

*[[/Kokeita/|Kemiallisia kokeita]]

[[Luokka:Wikijunior Kemia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikijunior Kemia</title>
    <id>4031</id>
    <revision>
      <id>18754</id>
      <timestamp>2006-09-10T13:39:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Wikijunior ajankohtaista</title>
    <id>4032</id>
    <revision>
      <id>19130</id>
      <timestamp>2006-09-16T15:38:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>/* Ajankohtaista */</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid orange 1px; margin: 1px; text-align: left; padding:5px; clear: both; background-color: beige&quot;&gt;
==Ajankohtaista==
&lt;!--Uudet aiheet tämän alapuolelle, kiitos.--&gt;
* Ensimmäinen suositeltu Wikijunior -kirja on [[Wikijunior Aurinkokunta]] &lt;small&gt;16.9.2006&lt;/small&gt;
* Wikikirjaston Monobook.js -tiedostoa on muutettu siten, että Wikijunior -sivujen ylälaidassa lukee Wikijunior tavallisen sivun sijaan. &lt;small&gt;14.9.2006&lt;/small&gt;
* Wikijuniorissa on paljon laajentamista kaipaavia kirjoja. Aloitetut tai pienet kirjat on merkitty kirjalistaan tällä kuvalla: [[Kuva:00%.png]] &lt;small&gt;10.9.2006&lt;/small&gt;
&lt;noinclude&gt;[[Luokka:Wikijunior]]&lt;/noinclude&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Suomen historia/Neoliittinen kausi</title>
    <id>4033</id>
    <revision>
      <id>18778</id>
      <timestamp>2006-09-11T07:07:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Alexius Manfelt</username>
        <id>440</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">'''Meoliittiseksi kaudeksi''' eli '''nuorimmaksi kivikaudeksi''' nimitetään historiassa yleensä sitä ajanjaksoa, joka alkaa noin vuodelta 5300. Tästä kaudesta historiassa käytetään usein nimitystä ''keraaminen kausi''. Tämä aikakausi siis merkitsee saviruukkujen tuloa Suomen alueelle ja siten ihsien elinolosuhteet saattoivat huomattavasti parantua.

Nuorin kivikausi jaetaan usein kolmen eri kauteen, jotka kertovat meille aikakausien esinekulttuureista:

*[[Wikijunior Suomen historia/Varhaisneoliittinen kausi|Varhaisneoliittinen kausi]] (5300 - 3200 eaa.)  
*[[Wikijunior Suomen historia/Keskineoliittinen kausi|Keskineoliittinen kausi]] (3200 - 2500 eaa.)  
*[[Wikijunior Suomen historia/Myöhäisneoliittinen kausi|Myöhäisneoliittinen kausi]] (2500 - 1500 eaa.)  

[[Luokka:Wikijunior Suomen historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Suomen historia/Varhaisneoliittinen kausi</title>
    <id>4034</id>
    <revision>
      <id>18821</id>
      <timestamp>2006-09-12T05:18:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>194.111.49.152</ip>
      </contributor>
      <comment>hieman kielihuoltoa</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Varhaisneoliittinen kausi''' (5300 - 3200 eaa.) on neoliittisen- eli nuoremman kivikauden ensimmäinen vaihe. Tätä historiallista vaihetta sanotaan myös kampakeraamiseksi kulttuuriksi. Tällöin Suomen alue oli muodostunut osaksi laajaa koilliseuroopassa vaikuttanutta kulttuurialuetta. Tämä alue ulottui Pohjanlahdelta, Suomen alueen länsirannikolta Weiksel-joen suulle ja aina idässä Uralille saakka. 

==Väesto ja kultturi==

Alueen väestö oli suomalais-ugrilaista, mutta mitään varmuutta asiasta ei ole.

Tätä suurta kulttuurialuetta yhdistävät suuret saviastiat, joiden tekeminen opittaan juuri tämän kaksituhatta vuotta kestäneet ajanjakson kuluessa. Näihin saviastioihin oli panettu koristekuvioita jollain kamman muotoisella esineella. Tämä kulttuuri levisi eri puolille Suomen aluetta. Oln esitetty arveluja, että alueen asutus olisi ollut tiheimmillään noin vuosina 4300-3800 eaa. Noin vuonna 38000 on ilmeisesti alueelle saapunut kaakosta uusia asukkaita, mutta kuitenkin Suomen alueen väkiluku olisi tuolloin ollut vain noin 10 000 asukasta.

{{Wikijunior tynkä}}
[[Luokka:Wikijunior Suomen historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 11</title>
    <id>4035</id>
    <revision>
      <id>23242</id>
      <timestamp>2006-11-10T13:16:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Kuva hampusta</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Illustration Cannabis sativa0.jpg|left|50px]]
'''[[Hupu 2]]'''

Toisin kuin useimmat luulevat, hampun kasvatus ei ole erityisen vaikeaa. Hampun kasvatus ei vaadi aloittelijaltakaan liikoja.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Etusivu/Temp</title>
    <id>4036</id>
    <revision>
      <id>26835</id>
      <timestamp>2006-12-24T12:23:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>päivitys</comment>
      <text xml:space="preserve">{| cellpadding=0 cellspacing=1
|style=&quot;border: 1px solid gray;&quot; class=&quot;plainlinks&quot; colspan=&quot;2&quot;|
{| style=&quot;background-color:#f9f9f9;&quot;
| width=&quot;800&quot; | &lt;center&gt;&lt;big&gt;Tervetuloa '''Wikikirjastoon''', vapaasti muokattavaan kirjakokoelmaan.&lt;/big&gt;&lt;br/&gt;&lt;small style=&quot;font-size: 90%;&quot;&gt;Suomenkielisessä kokoelmassa on tällä hetkellä '''[[Toiminnot:Statistics|{{NUMBEROFARTICLES}}]]''' sivua.&lt;br&gt;'''[[Wikikirjasto:Toivotut_Wikikirjat|Toivotut Wikikirjat]]''' &amp;mdash; '''[[Toiminnot:Allpages|Lista kaikista Wikikirjoista]]'''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;
| width=&quot;30&quot; | &amp;nbsp;
| width=&quot;100&quot; | &lt;div style=&quot;font-variant: small-caps; margin-top: 0; margin-bottom: 0.2em; font-size: 105%;&quot;&gt;&lt;center&gt;Osastot:&lt;/center&gt;
&lt;center&gt;&lt;small&gt;[[Wikikirjasto:Osasto|(kaikki osastot)]]&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;
| width=&quot;30&quot; | &amp;nbsp;
| valign=&quot;top&quot; width=&quot;100&quot; | &lt;div style=&quot;float: right; text-align: center;&quot;&gt;&lt;small&gt;[[Kuva:Other-langs2.png]]&lt;br \&gt;[[Wikikirjasto:Luettelo Wikikirjaston kielistä|Muilla kielillä]]&lt;/small&gt;
&lt;/div&gt;
|}

|- valign=&quot;top&quot;
|style=&quot;border: 1px solid gray;padding-left:1em;padding-right:0.5em;background-color:#f5fffa;&quot; width=&quot;45%&quot;|
{{Tietoa Wikikirjastosta}}
|valign=&quot;top&quot; bgcolor=&quot;#E8F1FF&quot; style=&quot;border-style:solid;border-width:1px;border-color:gray;padding-left:1em;padding-right:1em;padding-top:0.5em;&quot; width=&quot;55%&quot;|
== Ajankohtaista ==
{{Ajankohtaista}}


----


&lt;center&gt;&lt;div style=&quot;width:80%;background-color: cornsilk; border: 1px solid #fc6;&quot;&gt;
{| width=&quot;100%&quot; style=&quot;background:cornsilk; text-align:left;&quot;
|style=&quot;font-size:95%&quot;|&lt;font size=&quot;+1&quot;&gt;&amp;nbsp;'''[[Wikikirjasto:Etusivun kirjat|Päivän kirja]]'''&lt;/font&gt;&lt;br /&gt;
: &lt;div style=&quot;font-size:105%&quot;&gt;{{EtusivuKirja {{CURRENTDAY2}}}}&lt;/div&gt;
|}&lt;/div&gt;&lt;/center&gt;


|- valign=&quot;top&quot;
|style=&quot;border: 1px solid gray;padding-left:1em;padding-right:0.5em;background-color:#faf5ff;&quot; class=&quot;plainlinks&quot; colspan=&quot;2&quot;|
==Osastot==
{{Osastot}}
== Kirjoja ==
{| style=&quot;background-color:#faf5ff;&quot;
| [[Kuva:Tähti väritaustalla.PNG|35px|]]
| style=&quot;padding-left:0.5em&quot; | {{etusivun kirjat}}
|}
{| align=&quot;center&quot;
|- 
| width=&quot;33%&quot; valign=&quot;top&quot; | 
|}

|- valign=&quot;top&quot;
|style=&quot;border: 1px solid gray;&quot; class=&quot;plainlinks&quot; colspan=&quot;2&quot;|
&lt;center&gt;
&lt;div class=&quot;NavFrame&quot; style=&quot;clear:both; background-color: #f9f9f9; width: 99%;&quot;&gt;
&lt;div class=&quot;NavHead&quot; style=&quot;background-color: #e8f1ff;&quot;&gt;'''Kaikki Wikikirjaston kirjat'''&lt;/div&gt;
&lt;div class=&quot;NavContent&quot;&gt;
&lt;br/&gt;
{{Kehitysasteet}}
&lt;br/&gt;
{{Humanististen tieteiden osasto}}
{{Luonnontieteiden osasto}}
{{Sekalaisten osasto}}
{{Teknologian osasto}}
{{Erikoiskirjojen osasto}}
&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;&lt;/center&gt;

|- valign=&quot;top&quot;
|style=&quot;border: 1px solid gray;padding-left:1em;padding-right:0.5em;&quot; class=&quot;plainlinks&quot; colspan=&quot;2&quot;|
== Muunkielisiä Wikikirjastoja ==
{{Kielilinkit}}
|- valign=&quot;top&quot;
|style=&quot;border: 1px solid gray;padding-left:1em;padding-right:0.5em;&quot; class=&quot;plainlinks&quot; colspan=&quot;2&quot;|
== Sisarhankkeet ==
{{Sisarprojektit}}
|} __NOTOC__ __NOEDITSECTION__

[[ar:]]
[[ang:]]
[[bg:]]
[[ca:]]
[[cs:]]
[[cv:]]
[[cy:]]
[[da:]]
[[de:]]
[[dk:]]
[[en:]]
[[el:]]
[[eo:]]
[[es:]]
[[et:]]
[[fa:]]
[[fr:]]
[[gl:]]
[[he:]]
[[hu:]]
[[ia:]]
[[id:]]
[[ie:]]
[[is:]]
[[it:]]
[[ja:]]
[[ko:]]
[[ku:]]
[[la:]]
[[lt:]]
[[mk:]]
[[na:]]
[[nl:]]
[[no:]]
[[pl:]]
[[pt:]]
[[ro:]]
[[ru:]]
[[simple:]]
[[sk:]]
[[sl:]]
[[sq:]]
[[sr:]]
[[su:]]
[[sv:]]
[[ta:]]
[[th:]]
[[tr:]]
[[tt:]]
[[uk:]]
[[vi:]]
[[zh:]]

[[Luokka:Wikikirjasto|Etusivu/Temp]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Wikiprojektit</title>
    <id>4037</id>
    <revision>
      <id>27906</id>
      <timestamp>2007-01-13T09:22:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>fix</comment>
      <text xml:space="preserve">Wikiprojektit ovat projekteja, jotka on tehty tärkeinä pidettyjen asioiden parantamiseksi yhteistoimin. Projektin välityksellä voit tehdä yhteistyötä muiden samasta aiheesta kiinnostuneiden wikikirjailijoiden kanssa.

==Luettelo suomenkielisen Wikikirjaston wikiprojekteista==

* [[Wikikirjasto:Wikiprojekti Tyngät|Wikiprojekti Tyngät]]
* [[Wikikirjasto:Wikiprojekti Suunnitelma puuttuu|Wikiprojekti Suunnitelma puuttuu]]
* [[Wikijunior]] (Tämä Wikiprojekti on samanaikaisesti myös kirjahylly.)
* [[Wikikirjasto:Wikiprojekti Inklusionismi|Wikiprojekti Inklusionismi]]

==Käyttäjälaatikot==

Jos muokkaat aktiivisesti jotain wikiprojektia, voit lisätä käyttäjäsivullesi [[Malline:Käyttäjälaatikko|käyttäjälaatikon]] aiheesta. {{Käyttäjälaatikko|black|kornsilk|yellow|[[Kuva:Wiki letter w.svg|50px|]]|Tämä käyttäjä osallistuu [[Wikikirjasto:Wikiprojekti Tyngät|Tyngät-Wikiprojektiin]].}}


==Entiset wikiprojektit==

* [[Wikikirjasto:Wikiprojekti Suomen kieli|Wikiprojekti Suomen kieli]] (Pientä hienosäätöä)

[[Luokka:Wikiprojektit|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 12</title>
    <id>4039</id>
    <revision>
      <id>23243</id>
      <timestamp>2006-11-10T13:20:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Kuva suomnenkielen vokaali harmoniasta</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Finnish vowel harmony Venn diagram.svg|left|50px]]
'''[[Äidinkieli]]'''

Täältä löytyvät ohjeet niin selkeään tekstiin ja oikeinkirjoitukseenkin. Opas on tarkoitettu suomea äidinkielenä puhuvalle.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Poistettavat sivut/Selkeän tekstin opas</title>
    <id>4040</id>
    <revision>
      <id>19875</id>
      <timestamp>2006-09-30T05:02:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">== [[Selkeän tekstin opas]] ==

Minusta tuo uudelleen ohjaus on turha poitetaanko. Ehkei yksi ole kovin nmerkittävä mutta jis näitä on 2000 niin ne vie tilaa--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 12. syyskuuta 2006 kello 05.37 (UTC) &lt;small&gt;Äänesty päätyy 26. Syyskuuta&lt;small&gt;Äänetyksen tulos oli poistetaan--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 30. syyskuuta 2006 kello 05.02 (UTC) 

* '''Kannatan poistamista.''' --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 12. syyskuuta 2006 kello 08.32 (UTC)
* Vastustan poistamista ainakin niin kauan, kun tuolle uudelleenohjaussivulle on linkkejä. Kun [http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Toiminnot:Whatlinkshere&amp;target=Selke%C3%A4n_tekstin_opas linkkilista] näyttää lyhyemmältä kantani voi muuttua. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 14. syyskuuta 2006 kello 07.53 (UTC)

==Keskustelu==

Linkki listalla ei enää mitään tärkeee--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 15. syyskuuta 2006 kello 11.42 (UTC)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Isohapero</title>
    <id>4042</id>
    <revision>
      <id>26134</id>
      <timestamp>2006-12-14T18:52:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Internet-sivustot */ Etiran oikeinkirjoitus</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]


[[Kuva:Russula paludosa.jpg|thumb|Isohapero sopii viipaloituna kuivattavaksi.]]

Isohapero (Russula paludosa) on erinomainen ruokasieni.

==Tunnistus==

Isohaperon puolipallomainen '''lakki''' on 8-20 cm leveä, ja siihen tulee vanhana kuoppa. Lakin vanhemmiten haalistuva '''yläpinta''' on nuorena helakanpunainen, joskus se haalistuu valkoiseksikin. Pintakelmu on helposti nyljettävä suunnileen puoleen väliin asti. '''Heltat''' ovat vaalean kellertävät kolo tai tasatyviset reunasta ne ovat punateräisiä. Jalka on 10-15 pitkä, tukevahko, 1,5-3 cm paksu, väriltään valkoinen. '''Malto''' on valkeaa ja iän myötä haurastuvaa.

==Kasvupaikat==

Sientä tavataan havumetsissä ja soilla kesästä syksyyn. Suomessa se on yleinen männyn, kuusen ja koivun seurassa. Satokausi ajoittuu heinä- syyskuuhun.

==Säilöntä==

Parasta heti paistettuna voidaan myös, pakastaa omaan liemeensä, suolata, tai kuivata viipaleina.

==Lähteet==

===Kirjat===

* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 76
* Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 89
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivut 104, 106

===Internet-sivustot===

*[http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_88&amp;la=fi Arktiset Aromit]
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/isohapero/  Elintarviketurvallisuusvirasto Etiran sienisivut]
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Isohapero Wikipedia]
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/russula_paludosa.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Isohapero]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Kangasrousku</title>
    <id>4043</id>
    <revision>
      <id>26382</id>
      <timestamp>2006-12-17T07:39:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>lähteet</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Circle - black simple.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]


[[Kuva:Lactarius rufus.jpg|thumb|Kangasrousku on helppo tunnistaa punaruskeasta,
kuivapintaisesta lakista]]

'''Kangasrousku''' (''Lactarius rufus'') on hyvä, yleinen ja erittäin runsassatoinen ruokasieni.

==Tunnistus==

3-10 cm leveä '''lakki''' on aluksi kupera ja iän myötä laakeneva. Lakin '''yläpinta''' on punaruskea, vyöhykkeetön ja melko tiheä helttainen. '''Sisäpuolelta''' lakki on valkoinen. Tasatyviset '''heltat''' ovat ruskeavivahteisen valkoiset. Kangasrouskun '''malto''' on vaalea. Kangasrouskun maitiais neste on valkoista se voi hävitä iän myötä aivan kokonaan.

==Kasvupaikat==

Nimensä mukaisesti kangasrousku kasvaa kankailla, rämeillä ja kalliolla jäkälän vieressä. Kangasrousku on kuusen, männyn ja koivun seuralainen. Kasvuaika on elokuusta lokakuuhun.

==Säilöntä==

Jos kangasrousku syödään heti on hyvä ryöpätä 5-10 minuuttia. Kangasrouskun ehkä yleisin säilöntä tapa suolaus tapahtuu seuraavasti: Aluksi keitä puhdistetut sienet n. 5 min runsaassa vedessä lieventääksesi kangasrouskun pippurista makua. Jäähdytä runsaan juoksevan veden alla. Purista jäähdytetyistä sienistä liika vesi pois. Lado lasipurkkiin vuorotellen sieniä ja  merisuolaa. Laita sienien päälle lopuksi paino, esimerkiksi pieniä kiviä muovipussissa, jotta sienet pysyvät suolaveden alla ja näin säilyvät. Suolaa tarvitaan 150-180 g sienikiloa kohti. Säilytä suolatut sienet viileässä.  

Suolattujen sienten käyttöön otto vie aikansa, sillä niitä pitää liottaa noin 12 tuntia vedessä joka vaihdetaan kolmesta neljään kertaa. Vaihtoehtoisesti voit keittää suolatuista sienistä liian suolan pois. N. 10-15 minuutin keittäminen yleensä riittää. Pakastaminen taas tapahtuu näin. Ensin keitä ja sitten paista rasvattomalla paistinpannulla ylimääräiset nesteet pois. Pussita jäähtyneet sienet ja pakasta. Älä käytä rasvaa, koska rasva lyhentää säilymisaikaa.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen rouskut (ISBN 951-1-07875-5) teksti sivulla 161 ja kuva sivulla 166
* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 49
* Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 85
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivut 86 ja 87

===Internet-lähteet===

* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/kangasrousku/ Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sienisivut]
* [http://www.aanekoski.fi/parantala/kangasro.html Äänekoski.fi]
* [[w:kangasrousku|Wikipedia]]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Kangasrousku]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Keltahapero</title>
    <id>4049</id>
    <revision>
      <id>26378</id>
      <timestamp>2006-12-17T06:46:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Internet-sivusto lähteet */ kh</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]


[[Kuva:Russula claroflava.jpg|thumb|Keltahaperoa voi syödä jopa raakana.]]

'''Keltahapero''' (''Russula claroflava'') on erinomainen ruokasieni, jota voi syödä jopa raakana.

==Tunnistus==

4-15 cm leveä '''lakki''' on nuorena kupera, iänmyötä laakeneva reunasta se on aavistuksen uurteinen. Sitruunankeltainen '''yläpinta'''  haalistuu itiöemän iänmyötä. Sateella yläpinta on tahmeaa ja pintakelmun voi nylkeä yli puolenvälin. Lakin '''sisäpuoli''' on vaalea. Kolotyviset '''heltat'''  ovat nuorilla sienillä valkoiset, mutta vanhempana harmaat. Tasapaksu '''jalka''' on 4-8 cm pitkä 1-2 cm paksu, valkoinen ja vanhemmiten pehmeämaltoinen ja harmaantuva. Valkoinen ja murtumakohdissa harmaantuva '''malto''' on haurasta.  Keltahaperon itiöpöly on kermanvalkoista.

==Kasvupaikat==

Keltahaperoa tavataan yleisenä koko Suomessa. Kosteat koivikot, seka- ja rantametsät, tunturikoivikot. ovat tämän koivun juurisienen suosikki elinympäristöjä. Kasvuaika on kesäkuusta syyskuuhun.

==Säilöntä==

Keltahapero kannattaa kerätä nuorena, koska on muuten matoinen. Säilömisestä sen verran, että kuivataan viipaleina ja pakastetaan. Ennen pakastamista on syytä käyttää kuumalla pannulla.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 63
* Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 93
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivu 109

===Internet-sivusto lähteet===

* [http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_90&amp;la=fi Arktiset aromit]
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/keltahapero/ Elintarviketurvallisuusvirasto Etiran sienisivut]
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/russula_claroflava.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]
* [http://www.aanekoski.fi/parantala/keltahap.html Äänekoski.fi]
* [[w:Keltahapero|Wikipedia]]


{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Keltahapero]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Karvarousku</title>
    <id>4050</id>
    <revision>
      <id>26518</id>
      <timestamp>2006-12-18T14:14:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>lähteet</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Circle - black simple.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px|]][[Kuva:Star*.svg|25px|]]

[[Kuva:Lactarius torminosus 041031w.jpg|thumb|Karvarouskua kutsutaan Keski-Suomessa karvalaukuksi]]

'''Karvarousku''' myös '''karvalaukku''' (''Lactarius torminosus'') on koivumetsissä kasvava vaaleanpunainen rousku. Karvarousku on erinomainen ruokasieni. 

==Tunnistus==

Karvarouskun 5-15 cm leveä '''lakki''' on nuorena kupera ja usein painunut keskeltä kuopalle, myöhemmin se laakenee. Lakin karhean '''yläpinnan''' väri vaihtelee epäsäännöllisinä vyöhykeraitoina punaruskean, violetin ja vaaleanpunaisen välillä. Värit vaalenevat iänmyötä. Karvat josta nimi juontuu kasvavat erityisesti lakin reunassa. Kermanväriset '''heltat''' ovat ohuet ja lyhyt johteiset. Karvarouskun vaaleanpunainen '''jalka''' on 2-8 cm pitkä, 1-2 cm paksu, tasapaksu, tukeva ja ontto. Kiinteä '''malto''' on valkoista, haurasta. '''Maitiaisneste''' on valkoista.

==Sieni luonnosssa== 

Karvarousku on koivun juurisieni ja kasvaa koivikoissa, sekametsissä, tuoreissa kangasmetsissä ja jopa yksittäisten pihakoivujen alla. Karvarousku tykkää myös aukeista kuten vanhoista hiekkakuopista. Se on yleinen Lapin tunturikoivikoita myöten heinäkuusta aina syyskuun lopulle.

==Säilöntä ja esikäsittely==

Karvarouskua esikäsitellään keittämällä 10 minuuttia. Karvarousku voidaan suolata tai säilöä etikkaan. Pakastettaessa kannattaa keittämisen jälkeen käyttää kuumalla pannulla nesteen poistamiseksi.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen rouskut (ISBN 951-1-07875-5) teksti sivulla 75 ja kuvat sivuilla 71 ja 74.
* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 52
* Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 73
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivut 78 ja 79

===Internet-sivu lähteet===

* [http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_87&amp;la=fi Arktiset Aromit]
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/karvarousku/ Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sienisivut] 
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/lactarius_torminosus.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]
* [[w:karvarousku|Wikipedia]]
* [http://www.aanekoski.fi/parantala/karvarou.html Äänekoski.fi]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Karvarousku]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 13</title>
    <id>4051</id>
    <revision>
      <id>23247</id>
      <timestamp>2006-11-10T13:35:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Paras kuva</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Mikael Agricola by Albert Edelfelt.jpg|left|50px]]
'''[[Wikijunior Suomen historia]]'''

Paikoittain laaja historiankirja lapsille.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Leikkikirja/Hippa</title>
    <id>4052</id>
    <revision>
      <id>25407</id>
      <timestamp>2006-12-02T07:45:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Muumihippa */Tarkennusta sääntöihin</comment>
      <text xml:space="preserve">Hippa (myös natta tai litta) on lasten leikki, jossa yksi leikkijä yrittää ottaa muita kiinni.

==Perus hipan säännöt==

Yksinkertaisimmillaan hipassa on kyse siitä, että yksi leikkijä yrittää ottaa muita kiinni. Kun kiinniottaja saa jonkun kiinni, tulee kiinnijääneestä uusi hippa. Uusi hippa ei saa aivan välittömästi ottaa kiinni vanhaa hippaa. Näinkin yksinkertainen leikki voi olla hauska, jos leikkijät osallistuvat siihen täydellä innolla. Samoin leikki voi tapahtua ympäristössä, kuten jossain suuressa rakennuksessa tai leikkipaikan rakennelmissa, joka tuo lisäväriä leikkiin.
Joskus hipassa on niin kutsuttu puti, josta hippa ei saa ottaa muita kiinni. Hipasta käytetään myös nimeä jäänyt.

==Muita hippoja==


===Aku Ankka hippa===

Tässä hipassa pääset hetkeksi putin kun huudat jonkun Aku Ankassa olevan hamon, paitsi itse Akun, nimen.

===Muumihippa ===
Samat säännöt kuin Aku Ankka hipassakin, paitsi, että pitää hutaa muumihahmon nimi.

===Haaranatta===

Tässä hipassa kiinnijäänyt joutuu jäämään seisomaan X asentoon. Hänet voi pelastaa ryömimällä haarojen läpi. Yleensä leikki loppuu kun natta on väsynyt, mutta myös silloin kun hän on saanut kaikki kiinni.

===Vessahippa===
Vessahipassa kiinnijäänyt joutuu jäämäään seisomaan siten että jompi kumpi käsistä on ylhäällä ja kiinnijäänyt voidaan pelastaa laskemalla käsi alas eli &quot;vetämällä vessa&quot;.

[[Luokka:Wikijunior Leikkikirja|Hippa]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Kuusenleppärousku</title>
    <id>4053</id>
    <revision>
      <id>26770</id>
      <timestamp>2006-12-23T06:19:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Internet-sivusto lähteet */ w</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]


[[Kuva:Lactarius deterrimus.jpg|thumb|Kuusenleppärousku haisee raa'alle porkkanalle.]]

'''Kuusenleppärousku''' (''Lactarius deterrimus'') on erinomainen ruokasieni.

==Tunnistus==

Kuusenleppärouskun '''lakki''' on 5-12 cm leveä. Nuorena se on kupera, sitten se laakenee vanhana se voi olla jopa suppilonmuotoinen. Vyöhykkeinen '''yläpinta''' tahmea, oranssin, keltaisen ja ruskean värinen, vanhana yläpinta alkaa vihertää, tiheähelttainen. Porkkananväriset '''heltat''' ovat johteisia, nekin alkavat vanhemmiten vihertää. Heltat alkavat vihertää myös vioituttuaan. Lakin värinen '''jalka''' on 4-10 cm paksu ja 1,5-2,5 cm paksu, tasapaksu, ontto, hauras ja joskus jonkin verran pinnasta kuopilla. Kermanvärinen '''malto''' on haurasta. '''Maitiaisneste''' on porkkananpunaista, sitten viininpunaista ja lopuksi vihertävää. 

==Kasvupaikat==

Kasvaa kuusen juurisienenä, tuoreissa kuusikoissa, puronvarsilla. Kasvuaika on elokuusta -lokakuuhun

==Säilöntä==

Kuusenleppärousku sekoitettavissa männynleppärouskuun, mutta ne tunnistaa helposti isäntäpuun avulla. Muutenkaan sekoittaminen ei haittaisi sillä männynleppärouskua pidetään jopa parempana ruokasienenä. Kesän ensimmäiset kuusenleppärouskut toukkaantuvat nopeasti pilalle, mutta myöhemmät sadot eivät toukkaannu. Jos Kuusenleppärouskua käyttää ruokana se aiheuttaa virtsan värjäytymisen punaiseksi, mutta ilmiö on vaaraton. Kuusenleppärouskun voi ainakin pakastaa.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivulla käytetyt lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen rouskut (ISBN 951-1-07875-5) teksti sivulla 103 ja kuvat sivuilla 107-111
* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 40
* Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 75
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivut 80 ja 81

===Internet-sivusto lähteet===

* [http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_80&amp;la=fi Arktiset Aromit] (kummatkin leppärouskut)
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/lepparouskut/   Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sienisivut] (kummatkin leppärouskut)
* [[w:Kuusenleppärousku|Wikipedia]]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Kuusenleppärousku]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Katsoresepti</title>
    <id>4054</id>
    <revision>
      <id>18952</id>
      <timestamp>2006-09-14T05:39:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div class=&quot;noprint&quot; style=&quot;clear: right; border: solid #aaa 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 90%; background: #f9f9f9; width: 250px; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: right;&quot;&gt;
&lt;div style=&quot;float: left;&quot;&gt;[[Kuva:Foodlogo.svg|40px|Keittokirja]]&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;margin-left: 60px;&quot;&gt;[[Keittokirja]]ssa on resepti:
&lt;div style=&quot;margin-left: 10px;&quot;&gt;'''[[Keittokirja/{{{1}}}|{{{2}}}]]'''&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Mustarousku</title>
    <id>4056</id>
    <revision>
      <id>26761</id>
      <timestamp>2006-12-22T19:04:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>lähteet</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:RomanX-01.png|25px]]


[[Kuva:Lactarius plumbeus 041031w.jpg|thumb|Mustarouskun syömistä kannattaa harkita]]

'''Mustarousku''' (''Lactarius necator'') on kelvollinen ruokasieni. Mustarouskusta löydettiin 1980 luvun alkupuolella mutageenistä nektoriiniä. Sen epäiltiin aiheuttavan syöpää. Uusimpien testejen mukaan nektoriini ei ole mutageenistä, silti lasten ja lasten hankkimista aikovien naisten ei kannata syödä mustarouskua. Muutenkaan sitä ei välttämättä ole järkevää syödä.

==Tunnistus==

Melko kova ja vahvarakenteinen '''lakki''' on 7-20 cm leveä, laakea ja siinä on keskellä kuoppa. Lakin vihertävän keltainen '''yläpinta''' on tahmea ja nukkainen. Joskus yläpinta on vyöhykkeellinen. Tiheät heltat ovat nuorena vaaleankeltaiset, vanhempana osittain ruskeat, kolotyviset ja ohuet. Lakista vaaleampi '''jalka''' on 3-10 cm pitkä ja1-3 cm paksu. Jalassa on pieniä kuoppia, se ei ole ontto ja tasapaksu. Kiinteä, mutta helposti musertuva '''malto''' on valkoista. '''Maitiaisneste''' on valkoista.

==Kasvupaikat==

Mustarouskun voi löytää koivun tai kuusen juurisienenä lähes mistä tahansa näiden puiden luota. Suosii vähäistä kasvillisuutta. Kasvuaika on heinäkuusta-lokakuuhun.

==Säilöntä==

Mustarouskut voidaan suolata. Ennen suolaamista mustarousku on keitettävä noin 20 minuuttia runsaassa vedessä. Mustarouskut voidaan myös pakastaa, mutta ne on keitettävä ennen pakastamista.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivulla käytetyt lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen rouskut (ISBN 951-1-07875-5) teksti sivulla 143 ja kuva sivulla 136
* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 53
* Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 82
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivu 83

===Internet-sivusto lähteet===

* [[w:Mustarousku|Wikipedia]]
* [http://www.aanekoski.fi/parantala/mustarou.html Äänekoski.fi]


{{sienikirja}}
[[Luokka:Sienikirja|Mustarousku]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikiprojekti Suunnitelma puuttuu</title>
    <id>4058</id>
    <revision>
      <id>18908</id>
      <timestamp>2006-09-13T14:40:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikiprojektit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Wikiprojekti Suunnitelma puuttuu</title>
    <id>4059</id>
    <revision>
      <id>27909</id>
      <timestamp>2007-01-13T14:38:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>keskustelusivu linkki</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämän [[Wikikirjasto:Wikiprojektit|wikiprojektin]] tarkoitus on saada suunnittelemattomat projektit historiaan.

==Ohjeet==

# Ota 1 kpl [[:Luokka:Suunnitelma puuttuu|tähän]] luokkaan kuuluva.
# Luo kirjalle sopiva suunnitelma tai keskustele siitä.
# Aloita vaiheesta 1.
# Jos sinulla ei ole aikaa tai et jaksa lisää malline &lt;nowiki&gt;{{Suunnitelma puuttuu}}&lt;/nowiki&gt; kirjan etuivulle. Valmis malline näyttää tältä. 
{| align=&quot;center&quot; style=&quot;background: #fdd; border: 1px solid #aaa; padding: .3em; margin-bottom: 3px; width: auto;&quot;
| style=&quot;padding-right: 4px; padding-left: 4px;&quot; | [[Image:Tietyö 142.svg|40px|]]
|'''Tällä kirjalla tai kirjan osalla ei ole suunnitelmaa.''' Voit auttaa Wikikirjastoa osallistumalla suunnitelman kirjoittamiseen. Lue tarkemmin, [[Ohje:Uuden kirjan aloittaminen|mitä kirjan aloittaminen edellyttää]].
|}
# Suunnitelmista voi keskustella sivulla [[{{PAGENAME}}/Keskustelu suunnitelmista]].

==Osallistujat==

* [[Käyttäjä:Tigru|Tigru]]
* [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]]

[[Luokka:Wikiprojekti Suunnitelma puuttuu|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Koivunpunikkitatti</title>
    <id>4064</id>
    <revision>
      <id>27734</id>
      <timestamp>2007-01-06T07:03:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>lähteet</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]


[[Kuva:Leccinum versipelle.jpg|thumb|Huonnosti kypsennetty, tai raaka punikkitatti voi aiheuttaa pahoinvointia.]]
'''Koivunpunikkitatti''' (''Leccinum versipelle'') on hyvä ruokasieni, joka voi raakana aiheuttaa pahoinvointia. 

==Tunnistus==

Kupera '''lakki''' on -3 cm leveä ja kookas. Koivunpunnikkitatin pintakelmu uootuu lakin alapuolelle asti. Lakin '''yläpinta''' on kuiva ja väri vaihtelee tumman ruskeanpunaisesta aina vaalean oranssinpunertavaan. Yläpinta haalistuu iänmyötä. Pyöreä ja pieni pillinen '''pillistö''' on nuorena lähes valkoinen, mutta harmaantuu itiöemän vanhentuessa. Tasapaksu jalka on 10-20 cm pitkä js 2-4 cm leveä. Jalan pohjaväri on valkoinen ja siinä on ruskeanmustaa nukkaa. '''Malto''' on valkoista, mutta leikkauspinnoissa väri vaihtelee harmaan lilan ja mustan välillä.

==Kasvupaikat==

Sientä tavataan koivun seuralaisena heinäkuusta syyskuuhun. Suomessa sitä tavataan koko maassa yleisenä.

==Säilöntä==

Pakastaminen ja kuivattaminen viipaleina onnistuvat. Koivunpunikkitattia ei saa syödä raakana, koska se voi aiheuttaa pahoinvointia. 

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 27
* Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 111
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivut 206 ja 208

===Internet-sivusto lähteet===

* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/leccinum_versipelle.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]
* [[w:Herkkutatti|Wikipedia]]
* [http://www.aanekoski.fi/parantala/koiputat.html Äänekoski.fi]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Koivunpunikkitatti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Roska</title>
    <id>4067</id>
    <revision>
      <id>22659</id>
      <timestamp>2006-11-06T19:54:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>typo</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;float:right;width:30%;margin-left:2em;margin-bottom:1em;padding:0.5em;background-color: #ffffff; border: 2px solid #fc6;&quot;&gt;
'''Sivun tai kuvan merkitseminen roskaksi:'''
*Kirjoita roska-sivun tai kuvasivun alkuun tunnus &lt;nowiki&gt;{{roskaa}}&lt;/nowiki&gt;
&lt;small&gt;Merkitessäsi jotain roskaksi kannattaa yleensä laittaa &lt;span class=&quot;fiwiki-feature&quot;&gt;T&lt;/span&gt;, &lt;span class=&quot;fiwiki-feature&quot;&gt;T2&lt;/span&gt; tai &lt;span class=&quot;fiwiki-feature&quot;&gt;T3&lt;/span&gt;-varoitus käyttäjän keskustelusivulle.&lt;/small&gt;
&lt;/div&gt;
{{Oikopolku|[[WK:R]]}}
'''Roska''' on sivu tai kuva, joka voidaan poistaa välittömästi Wikikirjastosta.&lt;/br&gt;
Tahallinen selvien roskasivujen luominen lasketaan vandalismiksi.

Roskaa on:
*'''Merkityksettömät sivut tai kuvat''', esimerkiksi &quot;hfakljflasdpih kjhasd 345432&quot;, &quot;pimpeli pom, hilirimpsis&quot;.
*'''Tyhjät sivut ja luokat'''.
*'''Tekijänoikeusloukkaukset'''. Oletusarvoisesti kaikki, mikä löytyy muualta netistä, ellei luvan saantia ilmoiteta selkeästi tai ellei lähde ole selkeästi vapaa.
*'''Puhtaat mainokset'''. Ne poistetaan tai muokataan neutraali näkökulma -periaatteen mukaisiksi. Jos olet epävarma, lisää artikkeli ensin sivulle [[Wikikirjasto:Poistettavat sivut]] äänestystä varten.
*'''Itsestäänselvyydet ja muut erittäi lyhyttäkin lyhyemmät sivut. Sinänsä merkittävistä aiheista, esim. &quot;hauki on kala&quot;, &quot;leipä on ruokaa&quot; tai &quot;Lech on sivujoki&quot; (ne voi myös laajentaa tyngäksi).
*'''Merkittävyyskynnyksen selvästi alittavat artikkelit''', esimerkiksi artikkeli yhtyeestä tai WWW-keskustelualueesta, joka ei ole saanut julkisuutta ja josta ei löydy tietoa edes [http://www.google.com Googlen]avulla muutamaa sivua enempää.
*'''Kokonaan vieraskieliset artikkelit''', jotka löytyvät kieltään vastaavasta Wikipediasta tai on siirretty sinne.
*'''Kuvat, joista puuttuu tieto tekijänoikeudesta''' ja orvot sitaattikuvat.
*Artikkelit, jotka koostuvat ainoastaan:
**Linkkiluettelosta
**Tekstistä, joka ei käsittele millään tavalla otsikon määräämää aihetta
*Estetyn käyttäjän luomat artikkelit, jotka on luotu estoaikana. (jos käy ilmi, että estetty käyttäjä on kiertänyt eston vaihtamalla osoitetta)
*Ilmeisesti pila- tai vandalismitarkoituksessa tehdyt artikkelit tai kuvat.
*Virheelliset, olemattomiin sivuihin osoittavat tai ei kovin yleisten kirjoitusvirheiden seurauksena syntyneet uudelleenohjaussivut.
*Tarpeettomat kaksoiskopiot kuvista ja tarpeettomat luokat.
*Käyttäjäsivut omistajan omasta pyynnöstä.
*[[Wikikirjasto:Poistettavat sivut|Poistoäänestyksen]] hävinneet artikkelit.

Internetin hakukoneet (Esim. [http://www.google.fi/ Google] ja [http://www.altavista.com Altavista]) ovat [[Wikipedia:Google|erinomainen työkalu]] tekijänoikeusloukkausten, huomattavuuden ja pilailun tutkimiseen. 

Ylläpito löytää roskaksi merkityt sivut [[:Luokka:Roskaa|Roskaa-luokasta]].

[[Luokka:Wikikirjasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Oikopolku</title>
    <id>4068</id>
    <revision>
      <id>19248</id>
      <timestamp>2006-09-18T14:31:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>fix 1 uusi</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Oikopolku''' on Wikikirjastossa uudelleenohjaussivu, joka nopeuttaa Wikikirjastoon liittyvän sivun löytymistä. Seuraavassa on kaikki oikopolut listattuna aakkosjärjestyksessä.

* [[WK:PS]] → [[Wikikirjasto:Poistettavat sivut]]
* [[WK:R]] → [[Wikikirjasto:Roska]]
* [[WK:T]] → [[Wikikirjasto:Tynkä]]

[[Luokka:Wikikirjasto|Oikopolku]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Oikopolku</title>
    <id>4069</id>
    <revision>
      <id>19027</id>
      <timestamp>2006-09-15T12:23:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tein tällaisen</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div id=&quot;shortcut&quot; class=&quot;noprint&quot; style=&quot;border:1px solid #999; background:#fff; margin:0 0 .5em 1em; text-align:center; padding:5px; float:right; clear:both; font-size:smaller;&quot;&gt;
[[Wikikirjasto:Oikopolku|Oikopolku]]:&lt;br /&gt;{{{1}}}&lt;/div&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>WK:R</title>
    <id>4070</id>
    <revision>
      <id>19029</id>
      <timestamp>2006-09-15T12:27:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Uudelleenohjaus sivulle [[Wikikirjasto:Roska]]</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Roska]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>WK:PS</title>
    <id>4071</id>
    <revision>
      <id>19032</id>
      <timestamp>2006-09-15T12:36:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Uudelleenohjaus sivulle [[Wikikirjasto:Poistettavat sivut]]</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Poistettavat sivut]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli käyttöön/Johdanto</title>
    <id>4076</id>
    <revision>
      <id>21364</id>
      <timestamp>2006-10-17T19:48:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Robot: Fixing double redirect</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Suomen kieli/Johdanto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli käyttöön/Suomen kieli käytössä</title>
    <id>4078</id>
    <revision>
      <id>23983</id>
      <timestamp>2006-11-16T20:05:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kaksinkertainen uudelleenohjaus yksinkertaiseksi</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Suomen kieli käytössä</title>
    <id>4079</id>
    <revision>
      <id>23982</id>
      <timestamp>2006-11-16T20:05:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kaksinkertainen uudelleenohjaus yksinkertaiseksi</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lazarus</title>
    <id>4103</id>
    <revision>
      <id>27020</id>
      <timestamp>2006-12-28T07:06:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>oma kirjansa</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä on opas Lazaruksen käyttöön

==Mikä on Lazarus==

Lazarus on graafinen ohjelmointiympäristö ja käyttöliittymäkirjasto FreePascalille, joten se on Pascal-kielinen. Lazarus on avoin eli sen lähdekoodi on muokattavissa ja parannettavissa. Lazaruksen käyttöliittymän kielen voi vaihtaa. Valittavana on myös valtaosin suomennettu käyttöliittymä. Lazarus tukee mm seuraavia tietokantoja Firebird, InterBase, MySQL, SQLite jne. Tuettuna on myös PostScript-tiedostomuoto. Grafiikassa tuettuna on mm seuraavat kuvatiedostomuodot: .png, .xpm, .ppm, .pgm .bmp ja .ico. Salaus- ja tiivistealgoritmit voidaan hoitaa DCPcrypt-komponentilla. Lazaruksesta on helppo siirtyä myöhemmin vaikka Delphiiin jne.

==Sisältö==

*[[/Lazaruksen asennus/]]

==Millä käyttöjärjestelmillä Lazarus toimii?==

Lazarus toimii seuraavissa käyttöjärjestelmissä
* Linux
* Microsoft Windows
* Mac OS X:n sekä PowerPC- että i386-alustalla.
* Sun Solaris
* ReactOS

Tarjolla on 64- ja 32-bittinen versio.

==Aiheesta muualla==

* [http://www.lazarus.freepascal.org/ Lazaruksen kotisivu] {{en}}
* [https://sourceforge.net/projects/lazarus/ Lazaruksen imuroitavat tiedostot] {{en}}

[[Luokka:Lazarus|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lazaruksen asennus</title>
    <id>4104</id>
    <revision>
      <id>19187</id>
      <timestamp>2006-09-17T07:11:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Lazaruksen asennus” uudelle nimelle ”Lazarus/Lazaruksen asennus”: Tein kirjan</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Lazarus/Lazaruksen asennus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Lazarus</title>
    <id>4105</id>
    <revision>
      <id>23481</id>
      <timestamp>2006-11-12T18:36:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>62.236.100.238</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.4 Tietokoneet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Poistettavat sivut/Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Johdanto</title>
    <id>4107</id>
    <revision>
      <id>22478</id>
      <timestamp>2006-11-05T06:15:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Keskustelua */ Arkiston selaajalle</comment>
      <text xml:space="preserve">Minusta tämä johdanto on turha. Mielestäni on ei ole myöskään asiallista että, tekijänä mainitaan raision aikuiskolutus insituutti. Alun asiallisen tekstin lisäksi ei mitään merkittävää ja sen siirrän kirjan [[Suomen kieli]] osaksi. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 17. syyskuuta 2006 kello 10.33 (UTC) Vedettiin poisto äänestyksestä.

: '''Vastustan poistoa.'''--[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 17. syyskuuta 2006 kello 11.34 (UTC)

===Keskustelua===

Sivu tulee siirtää sivulle [[Suomen kieli/Johdanto]]. Ylläolevat muutokset ovat suotavia. Perusteena se että johdanto täytyy kirjoittaa enemmin tai myöhemmin edellämainittuun kirjaan ja se tullaan joskus siirtämään melkovarmasti omaksi sivukseen. Suunnitelma kirjasta [[Suomen kieli/Kirjoittajalle]]--[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 17. syyskuuta 2006 kello 11.34 (UTC) 

Ok vedän tämän pois poitoäänestyksestä.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 30. syyskuuta 2006 kello 05.01 (UTC)

:Äänestykseen jälkeen selaavalle. [[Suomen kieli/Kirjoittajalle]] on nykyjään muuten [[Suomen kieli/Sisältö]].</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Männynherkkutatti</title>
    <id>4108</id>
    <revision>
      <id>28137</id>
      <timestamp>2007-01-23T06:27:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Internet-sivusto lähteet */ tarkennus</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]


[[Kuva:Boletus pinophilus.jpg|thumb|Männynherkkutatti on männyn seuralainen.]]

'''Männynherkkutatti''' (''Boletus pinophilus'') on erinomainen ruokasieni. Männynherkkutattia on käytetty myös vihreän, keltaisen ja oranssin värjäykseen.

==Tunnistus==

Erittäin paksumaltoinen '''lakki''' on 8-25 cm leveä, erittäin tukeva ja kupera. Lakin punaisenruskea '''yläpinta''' on kyhmyinen ja sateella tahmea. Pieni ja pyöreä pillinen '''pillistö''' on nuorena vaalea, sitten keltainen ja vanhana vihertävä. Pillien suut ovat punaruskeita.  Vaaleanpunaruskea '''jalka''' on 8-12 cm pitkä, 2-8 cm paksu, nuijaa muistuttava ja tiheän verkkokuvion peittämä. valkoinen '''malto''' on jalan alta pehmeää ja lakissa kovaa.

==Kasvupaikat==

Esiintyy männyn kanssa missä päin Suomea tahansa. Suurin sato on hiekkamailla. Kasvuaika on elokuusta-syyskuuhun. Männynherkkuja löytyy parhaiten noin kerran 10 vuodessa.

==Säilöntä==

Herkkutatteja ei kannata kerätä saastuneista paikoista, sillä niihin rikastuvat helposti raskas metallit. Kuivataan pieninä palasina korkeassa lämpötilassa. Pakastaminenkin onnistuu, mutta ennen sitä on paistettava rasvattomalla pannulla. Suolaamista ei pidetä kannattavana.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 21
* Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 108
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivut 192 ja 194

===Internet-sivusto lähteet===

* [http://www.coloria.net/varjays/boletus.htm coloria.net]
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/boletus_pinophilus.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]
* [http://www.dallavalle.fi/main.site?action=siteupdate/view&amp;id=4&amp;su2_Dallavalle___1=dd0bb722ac95dbf3e96f9823618a6141 Dalla Valle Oy] (kaikki herkkutatit)
* [[w:Männynherkkutatti|Wikipedia]]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Männynherkkutatti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maailman historia/Ensimmäinen maailmansota</title>
    <id>4109</id>
    <revision>
      <id>20373</id>
      <timestamp>2006-10-09T11:43:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Itse Sarajevon laukaukset */  fix</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Ensimmäinen maailmansota''' käytiin vuosina 1914 – 1918 Saksan ja Itävalta-Unkarin kanssa liitossa olleiden keskusvaltojen ja ympärysvaltojen kuten Ison-Britannian, Ranskan ja Venäjän välillä. Yhdysvallat liittyi sotaan vasta sodan lopulla tukemaan suoraan ympärysvaltoja. Suurimmat taistelut käytiin Euroopassa, mutta sota levisi myös muualle maailmaan, Lähi-Itään, Afrikkaan, Atlantille ja Tyynellemerelle. Länsirintamalla Saksan ja Ranskan välillä sota oli pitkään asemasotaa; alun nopean etenemisen jälkeen sota muuttui näännytyssodaksi, jossa käytiin valtavia, tuloksettomia, suuret miestappiot aiheuttaneita taisteluja mm. Verdunissa ja Sommessa. Sodassa kuoli arviolta 8,5 miljoonaa sotilasta noin 6000 sotilaan päivävauhtia, ja se aiheutti valtavat taloudelliset tappiot. Saksa menestyi hyvin itärintamalla ja sai Venäjän antautumaan 1917. Saksan sukellusveneet upottivat ympärysvaltojen kauppalaivoja Atlantilla.

Sodan pohjimmaisena syynä oli suurvaltojen liittoumien väliset erimielisyydet ja joidenkin militarististen piirien halu edistää sotaa. Suursotaa osattiin aavistaa etukäteen, sillä käynnissä oli valtava kilpavarustelu mm. Saksan ja Englannin välillä. Monet valtiot lähtivät sotaan, koska ne uskoivat sen hyödyttävän heitä ja kestävän vain lyhyen ajan. Sodan käynnisti liittolaissuhteisiin perustuva ketjureaktio. Alun perin oli kyse paikallisesta kriisistä Itävalta-Unkarin ja Serbian välillä. Serbialaisen salaseuran toimeenpaneman Itävallan kruununperillisen Franz Ferdinandin murhan jälkeen Itävalta-Unkari asetti Serbialle ehtoja, joihin Serbia ei voinut myöntyä.

Itävalta-Unkarin ja Serbian välille syntyneessä selkkauksessa Venäjä asettui Serbian puolelle ja Saksa Itävalta-Unkarin puolelle Venäjää vastaan. Yhä uusia maita kytkeytyi sotaan mukaan. Lopulta sotaan oli liittynyt ennennäkemätön määrä maita, kattaen yli puolet maailman alueista. Enganti ja Ranska osallistuivat sotaan, kun Saksa halusi kukistaa Ranskan ennen hyökkäystään Venäjälle. Diplomaattisista neuvotteluista ei ollut apua laajenevan selkkauksen selvittämiseksi eikä esimerkiksi Saksan pyytäessä rauhaa 1916 siihen suostuttu. Sota jäyti pitkittyessään varsinkin keskusvaltojen taloutta. Se päättyi 11. marraskuuta 1918 keskusvaltojen häviöön ja Saksa julistettiin yksin sotaan syylliseksi.

==Sodan syyt==


Ensimmäisen maailmansodan jälkeen liittoutuneet syyttivät Saksaa sodan leviämisestä. Sodan taustatekijät ja varsinaiset syyt ovat kuitenkin monimutkaiset ja yhä jokseenkin epäselvät, vaikka sodan alun tapahtumahistoria tunnetaankin kohtuullisesti. Sotaan johtaneina syinä on nimetty muun muassa:

* Kiihkeä ja sovitteluun kykenemätön kansallismielisyys
* Ratkaisematta jääneet aiemmat kiistat
* Monimutkaisten liittoumien tuottama automatiikka
* Mutkikas ja sirpaleinen hallitsemistapa
* Viiveet ja väärinymmärrykset diplomaattisissa suhteissa
* Edeltäneiden vuosikymmenten kilpavarustelu
* Sotilaallisten suunnitelmien jäykkyys.


Euroopassa oli vallinnut pitkä rauha vuosien 1870 – 1871 Saksan-Ranskan sodan jälkeen. Laajaa suurvaltojen välistä sotaa osattiin pelätä etukäteen, koska sellainen oli nähty Euroopassa aiemmin, Napoleonin aikana.

1900-luvun alussa Euroopassa poliittista tilannetta hallitsivat kaksi suurvaltaryhmittymää. Vuonna 1882 oli perustettu Saksan, Italian ja Itävalta-Unkarin välinen kolmiliitto ja vuonna 1892 Ranskan ja Venäjän välinen ystävyysliitto. Yhdistynyt kuningaskunta liittyi myöhemmin kahdenkeskisillä sopimuksilla liittoon Ranskan ja Venäjän kanssa, synnyttäen kolmisopimuksen.

Sotaintoinen nationalismi kukoisti Ranskassa, Saksassa ja Englannissakin.

Saksalla ja Ranskalla oli ollut erimielisyyksiä raja-alueistaan jo Kaarle Suuren valtakunnan hajoamisen jälkeisistä ajoista lähtien. Ranska halusi saada takaisin kiistellyt Elsassin (Alsace) ja Lothringenin (Lorraine) maakunnat, jotka oli pääosin 1600-luvulla valloitettu Ranskan yhteyteen, mutta menetetty vuonna 1870 Saksaa vastaan käydyssä sodassa. Eräässä vaiheessa 1800-luvun lopulla sota olikin syttyä uudestaan Saksan ja Ranskan välille.

Venäjällä ja Itävalta-Unkarilla oli kiistoja Balkanin maista. Balkanilla asui paljon slaaveja, minkä vuoksi Venäjä, jossa panslavismi oli voimissaan, tunsi sympatiaa aluetta kohtaan. Venäjä halusi myös valvontaansa Välimeren merireittejä. Samaan aikaan Saksan taloudellinen vahvistuminen ja erityisesti voimakas laivaston laajentaminen suututti brittejä ja ajoi heidät varustelukilpaan Saksan kanssa. Britit pitivät laivastoaan maailman vahvimpana ja halusivat jopa eräässä vaiheessa pitää laivastonsa yhtä suurena kuin kaksi seuraavaksi suurinta laivastoa yhteensä. Saksa halusi brittien kanssa kilpaillakseen rakentaa jättilaivaston, ja varustelukilvan edettyä nopeaa vauhtia britit ehdottivatkin vuonna 1912 Saksalle sen jäädyttämistä.

Välttääkseen yhtäaikaisen taistelun kahdella rintamalla Saksa kehitti Schlieffen-suunnitelman, joka perustui toisen vihollisen, Ranskan nopeaan kukistamiseen ennen hyökkäyksen aloittamista Venäjälle. Venäjän uskottiin saavansa joukkonsa liikeelle niin hitaasti, että Ranska ehdittäisiin voittaa ennen sitä. Saksa halusi laajeta Euroopassa, ja uskoi voittavansa sodan. Britit taas pelkäsivät Saksan laajenemista. Saksan keisari Vilhelm II kertoi vuonna 1913 Itävallassa, että ei enää vastustanut suursotaa. Bismarckin luja, mutta sovittelevampi politiikka oli ollut ohi hänen jouduttuaan eroamaan kanslerin tehtävästä vuonna 1890.


==Sarajevon laukaukset==

Sarajavon laukaukset: Serbialaisten tukema separatisti Gavrilo Princip ampui Itävallan miehittämässä, slaavien asuttamassa Bosniassa Itävallan kruununprinssi Ferdinandin 28. kesäkuuta 1914. Sarajevon laukaukset käynnistivät kriisin Itävallan ja Serbian välille, koska Princip kuului Nuori Bosnia -nimiseen serbien tukemaan salaseuraan.

Itävallassa päätettiin arvovallan palauttamiseksi ryhtyä koviin otteisiin murhan taustalle toiminutta Serbiaa vastaan. Kriisi laajeni lopulta ensimmäiseksi maailmansodaksi, koska suurvaltojen liittoumien verkko veti mukaan yhä uusia valtioita, ja koska monet uskoivat hyötyvänsä sodasta.

===Lakukasten tausta===

Itävallan 1878 miehittämässä ja vuonna 1908 Itävalta-Unkariin liitetyssä Bosniassa oli yritetty murhata itävaltalaisia virkamiehiä vuodesta 1910. Näiden murhayritysten tekijöinä olivat salaseurat. Serbiassa puolestaan oli vuonna 1911 perustettu oikeistolainen &quot;Musta käsi&quot; -järjestö (serbiaksi Црна рука, kroatiaksi Crna ruka). Tämän järjestön virallinen nimi oli &quot;Yhdistyminen tai kuolema&quot;. Tätä eteläslaavien yhdistymistä ajavaa salaseuraa, jossa oli mm. upseereita, johti Serbian sotilastiedustelun johtaja, eversti Dragutin Dimitrijevic. Sanotaan kuitenkin, että tämä pikemminkin halusi vain kaataa Serbian kuninkaan pois vallasta. Dragutin Dimitrijevic eli &quot;Apis&quot; oli 1903 johtanut Serbian kuningas Aleksandar Obrenovićiä vastaan suunnattua onnistunutta murhahanketta.

Musta käsi-järjestö tuki bosnialaista järjestöä &quot;Nuori Bosnia&quot; (serbiaksi Млада Босна / kroaatiksi Mlada Bosna), joka oli eteläslaavien yhdistymistä ajava separatistinen terrorijärjestö. Siinä oli serbejä, bosnialaisia ja kroaatteja, jotka halusivat eteläslaavien itsenäistyvän Itävalta-Unkarin vallan alta. Ei tiedetä tarkkaan, mikä oli näiden kahden järjestön suhde, ja antoiko Musta käsi määräyksen Ferdinandin surmaamisesta tai hyväksyikö se sen. Saattoi olla, että &quot;Musta käsi&quot; koulutti &quot;Nuori Bosnia&quot; -järjestön jäseniä. Näiden järjestöjen politiikka oli kuitenkin pohjimmiltaan erilainen: Musta Käsi oli oikeistolainen, kun taas Nuori Bosnia anarkistinen.

Musta käsi joka tapauksessa antoi &quot;Nuori Bosnia&quot; järjestölle murha-aseita ja syanidia, ja molempien järjestöjen taustalla oli panslavismi.


===Itse Sarajevon laukaukset===

&quot;Nuori Bosnia&quot; -järjestöön kuuluva bosnialainen opiskelija Gavrilo Princip ampui Itävallan arkkiherttua Franz Ferdinandin ja hänen vaimonsa Sofian 28. kesäkuuta 1914 Sarajevossa.

Musta käsi-järjestön edustajia oli asettunut Sarajevoon eri paikoille odottamaan Ferdinandin avoauton saapumista. Ferdinandin avoauton mukana kulki autosaattue, jossa oli mm. kenraaleita ja paikallisia korkeita poliisiviranomaisia. Attentaattiyritys näytti alussa menevän pieleen. Pistoolimies nimeltä Mehmed Mehmedbašić oli mennyt kotiinsa, koska ei omasta mielestään saanut hyvää ampumakulmaa erään talon yläkerran ikkunasta ja epäonnistuminen voisi sotkea koko yrityksen. Pommimies sääli Sofiaa eikä heittänyt mukanaan ollutta pommia.

Hänen toverinsa Nedeljko Čabrinović yritti heittää arkkiherttuan avoautoon hieman ennen Principin ampumia laukauksia pommin, mutta se ei osunut oikeaan autoon. Pommi tuhosi toisen auton, jossa olevat ihmiset haavoittuivat vakavasti, samoin kuin eräs poliisi ja muutamat arkkiherttuan vierailua seuraavat väkijoukon jäsenet. Čabrinović nieli syanidikapselin ja hyppäsi jokeen, mutta joki oli sillä kohdalla vain 10 senttiä syvä, ja syanidikapseli liian vanha tai muuten liian heikko. Poliisit onkivat hänet kuiville, ja väkijoukko hakkasi hänet pahoin ennen kuin hänet saatiin paikalta pois. Jotkut kaupungissa partioivat salaliittolaiset jättivät &quot;päivystyspaikkansa&quot; räjähdyksen kuultuaan.

Jäljelle jäänyt autosaattue jatkoi ajoa eteenpäin kaupungintalolle viralliseen vastaanottotilaisuuteen, jossa vihainen Ferdinand keskeyttäen vastaanottotilaisuuden puheen totesi: &quot;Me tulemme tänne ja ihmiset heittelevät pommeja päällemme.&quot; Turvallisuudesta keskusteltiin myös tilaisuudessa, mutta mitään yhtenäistä mielipidettä turvatoimista ei ollut ja suuriin suojatoimiin ei ruvettu toisen murhayrityksen varalta. Puhuttiin mm. poliisien siirtämisestä kaduille arkkiherruan suojaksi, mutta Sarajevossa oli vain vähäinen määrä poliiseja.

Franz Ferdinand päätti vierailla pommin uhrien luona sairaalassa. Gavrilo Princip, joka luuli pommiattentaatin onnistuneen, näki kahviossa ollessaan hämmästyksekseen arkkiherttuan ja hänen puolisonsa autossa. Samaan aikaan autossa mukana oleva kenraali Potiorek oli unohtanut kertoa ajajalle, että hänen ei pitäisi kääntyä keskustan kaduille, Gebetkadulle. Näin kävi, että auton ajaja jarrutti aivan Principin lähellä, ja alkoi hitaasti peruuttaa korjatakseen kääntymisensä väärälle kadulle.

Princip ampui molempia puoliautomaattipistoolilla alle kahden metrin päästä, ensimmäinen luoti osui Sofieta vatsaan, toinen Ferdinandia niskaan. Myöhemmin Princip väitti aikoneensa osua kuvernööri kenraali Potiorekiin, ei arkkiherttuatar Sophieen. Kun auto ajoi kohti kuvernöörin asuntoa, jossa haavoittuneita piti hoitaa, nämä istuivat suorina, mutta kuolivat pian. Sofia kuoli ensin, hänellä oli lapsi lähellään. Heikkenevä Ferdinand ei tahtonut uskoa hänen kuolemaansa. Hän eli viisi minuuttia kauemmin kuin vaimonsa.

Ferdinandin viimeiset sanat puolisolleen olivat von Harrachin mukaan &quot;Sofia kulta, älä kuole! Elä neljän lapsemme vuoksi!&quot;. Princip yritti ensin tappaa itsensä syanidilla, sitten aseella, jonka lähellä seisoneet ihmiset repivät hänen käsistään ennen laukausta. Sarajavossa puhkesi serbivastaisia mellakoita, ja armeija joutui rauhoittamaan määräyksillään tilanteen. Princip ja Čabrinović ja muutkaan ryhmän jäsenet eivät vastaneet kuulustelijoiden kyselyihin, mutta lopulta Danilo Ilić paljasti salaseuran, ja sen, että aseet oli saatu Serbian asevarastosta. Ferdinandin kuolema häikäilemättömien salamurhaajien uhrina vaikutti kuin pommi Euroopassa ja käänsi sympatian Itävallan puolelle. Salamurhat olivat kohtalaisen tavallisia tuon ajan politiikassa Itä-Euroopassa. Princip ja Čabrinović joutuivat vankilaan, heitä ei tuomittu kuolemaan, he joutuivat elämään viimeisen elinvuotensa vankilan ankarissa, sodan pahentamissa oloissa. He kuolivat molemmat tuberkuloosiin muutaman vuoden kuluessa.

==Laukausten jälkeinen kriisi ja laajeneminen maailmansodaksi==

&quot;Musta käsi&quot;-järjestön tarkoituksena oli liittää kaikki serbien asumat alueet Serbiaan. Itävaltalaiset väittivät Serbian salaisen palvelun auttavan järjestöä, mutta väitettä ei voitu todistaa ennen sodan syttymistä. Itävalta-Unkari antoi uhkavaatimuksen Serbialle vasta melko pitkän ajan kuluttua murhasta, Itävalta pelkäsi esim. Venäjän mukaantuloa ja suursotaa. Uhkavaatimusta Serbialle ei uskallettu antaa, ennen kuin eräs Ranskan diplomaatti oli poistunut Pietarista. Ainakaan Ranskalle ei Itävallassa haluttu antaa syytä puuttua Balkanin tapahtumiin.

Itävallan uhkavaatimus oli Serbian itsemääräämisoikeutta loukkaava ja sen vuoksi Serbian mahdoton hyväksyä. Tämä ei ollut tarkoituskaan. Serbian vastaus uhkavaatimukseen 28. heinäkuuta 1914 oli pitkälti myöntyvä, mutta maa ei sallinut Itävallan poliisin ulottaa murhatutkimuksia Serbian alueelle, koska maa halusi panna eds jossain kohdin Itävallan ehdotukselle vastaan. Itävallassa ajateltiin, että voittoisa sota Serbiaa vastaan nostaisi maan arvovaltaa. Eräät suurvallat ehdottivat, että Itävalta voisi vallata vain Belgradin. Saksan keisari pelkäsi sodan syttyvän, mutta Saksa viivytti brittien esittämän välitysyrityksen perillemenoa Itävaltaan.

Näin Itävalta julisti 28. heinäkuuta 1914 Serbialle sodan. Saksa asettui tukemaan Itävaltaa, jota ajoi Serbian kimppuun arvovaltakysymys. Itävalta julisti Serbialle sodan ja hyökkäsi maahan. Tämän takia Venäjä pani kaikki joukkonsa liikekannalle 31. 7. 1914, se halusi auttaa pulaan joutunutta Serbiaa. Venäjän liikekannallepano oli vain uhkaus, ei sodan aloitus. Oli huolto- ja kuljetusteknisten seikkojen vuosi mahdotonta panna vain osa Venäjän armeijasta liikkeelle. Saksassa Venäjän liikekannallepano tulkittiin siten että maata uhkasi sota Venäjän kanssa väistämättä. Sitten Saksa julisti sodan Venäjälle 1. elokuuta ja pian Ranskalle 3. elokuuta hyökäten Belgiaan. Ranskalta ei nimittäin saatu vakuutusta siitä, ettei se puuttuisi Saksan ja Venäjän sotaan. Näin Saksa päätti hyökätä ensin Ranskaan, sitten Venäjälle, kuten sen sotasuunnitelma vaati. Puolueettoman pienen Belgian kautta tapahtuva saksalaisten hyökkäys veti Ison-Britannian sotaan 4. elokuuta.

Saksan keisari Vilhelm II ei ajanut maata sotaan, sen tekivät mm. Saksan yleisesikunnan päällikkö Helmuth Johann Ludwig von Moltke ja Saksan silloinen valtakunnankansleri Bethmann von Hollweg, joka jakoi Moltken näkemysen siitä, että saksalaisten isänmaa on uhattuna. Mutta Vilhelm II:n hallituskautensa aikana ajama politiikka oli vieraannuttanut mahdolliset liittolaiset Saksasta. Saksa ei ollut numeroilla laskettuna niin militaristinen maa kuin esimerkiksi Ranska, joka käytti puolustukseen enemmän menoja ja jonka rauhanajan armeija oli suurempi kuin Saksan. Keisari käytti usein kovia, sotaisia äänenpainoja. Kokouksessa 1912 Vilhelm kannatti suursotaa Euroopassa Saksan mahtiaseman kohottamiseksi. Ferdinandin murhasta syntyneeseen kriisin Vilhelm II suhtautui epäillen, hän ei olisi halunnut päästää sitä suursodaksi. Esim. Saksan ja Englannin välit olivat jonkin verran kohentuneet ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä. Jotkut ovat väittäneet joidenkin Saksan piirien ajaneen sotaa, koska Saksa oli vuonna 1914 voimakkaimmillaan ja esim. Venäjän teollistuminen vasta pääsemässä vauhtiin, jolloin saksan olisi helppo voittaa sota vanäjää vastaan, koska se ei kykenisi tuottamaan tehokkaasti sotatarvikkeita.

== Kaksioliitto ja Kolmioliitto ==
Saksa ja Itävalt-Unkari solmivat sotilasliiton. Kun siihen tuli myöhemmin mukaan myös Italia niiin Kolmioliittoa alettiin kutsua keskusvalloiksi. Kun ensimmäinen maailmansota syttyi Italia liittyi vuonna 1915 ympärysvaltoihin(kaksioliitto johon kuului alunperin Venäjä ja Ranska.) ja Turkki liittyi keskuvaltoihin.

==Sodan kulku==

Venäjä oli pannut joukkonsa liikkeelle uhatakseen Itävaltaa, joka aikoi hyökätä Serbiaan. Saksa julisti sodan Venäjää vastaan 1. elokuuta 1914 sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut joukkojen liikekannallepanon. Sodanjulistuksia sinkoili tiuhaan tahtiin seuraavina päivinä, ja 5. elokuuta oli suuri osa sotijoista jo sodassa mukana. Saksa halusi murskata Venäjän armeijan ennen kuin se oli ehtinyt koota voimansa ja julisti Venäjälle sodan. Samalla Ranska aloitti liikekannallepanon ja Saksa julisti sodan myös Ranskaa vastaan. Tämän jälkeen saksalaiset joukot valtasivat Belgian ja Luxemburgin ja etenivät niiden läpi Pohjois-Ranskaan. Tällä tapaa saksalaiset kiersivät Schlieffenin suunnitelman mukaisesti Ranskan itärajalleen rakentamat linnoitukset. Belgian valtaus antoi Isolle-Britannialle, joka oli yksi Belgian puolueettomuuden taanneista valtioista, muodollisen syyn julistaa sota Saksaa vastaan. Sen jälkeen kaikki Ison-Britannian siirtomaat ja dominiot tulivat emämaansa rinnalle. Iso-Britannia lähetti vapaaehtoisia, värvättyjä joukkoja Ranskan länsirintamalle. Itärintamalla Saksa kukisti Erich Ludendorffin johdolla etenevät heikosti toimivat venäläiset nykyisen Puolan alueella taitavasti mm. Tannenbergin ja Masurian järvien suurissa taisteluissa 1914-1915, ja Ludendorffista ja hänen esimiehestään Hindenburgista tuli kansallissankareita. &quot;Venäläisten höyryjyrä&quot; pysähtyi myös Itävallassa. Galitsiaan edenneet Itävalta-Unkarin alueelle edenneet joukot ajettiin vuonna 1915 jolloin saksalaiset valtasivat vuoden edetessä koko Puolan silloisen alueen. Venäläiset miehittäjät kohtelivat kaltoin miehittämäänsä maata ja mm. vainosivat juutalaisia.

Japani liittyi Iso-Britannian ja Ranskan rinnalle elokuussa 1914. Japanilla oli taka-ajatuksena valtansa laajentaminen Kaukoidässä, ja Japanin sotatoimet rajoittuivatkin Saksan Tyynellä Valtamerellä hankkimien siirtomaiden valtaamiseen. Ottomaanien valtakunta ja Bulgaria liittyivät Saksan puolelle lokakuussa 1914. Bulgaria oli menettänyt alueita Serbialle maiden välisessä sodassa 1912, ja halusi nyt kostaa. Itävallan hyökkäys Serbiaa vastaan sodan alussa epäonnistui, mutta Bulgariasta voitiin avata toinen rintama Serbiaa vastaan.

Kaikissa sotaa käyvissä maissa oli sekä sodan kannattajia että vastustajia. Jotkut sodan kannattajat uskoivat nopeaan voittoon. Lehdistö loi sen kuvan, että sodan kannatus olisi ollut laajaa. Monet, nimenomaan sosialistit ja älymystön jäsenet, pitivät sotaa suurena onnettomuutena. Yleisen mielipiteen enemmistö lienee ollut sodan vastainen. Kuitenkin esim. Saksassa moni sosialisti äänesti sodan puolesta. Saksalaiset surmasivat Belgiassa siviilejä mm. kostoksi belgialaisten sissitoiminnasta Saksaa vastaan. Ranskalaiset pysäyttivät saksalaisten etenemisen Marnejoen lähellä, koska saksalaisten hyökkääjien kärsimättömyyden takia rintamalinjaan oli syntynyt valtava aukko. Talvella 1914 kaikki osapuolet joutuivat toteamaan, että tavoiteltua nopeaa ratkaisua ei oltu saavutettu. Mutta esim. sotaa ajanut Saksan yleisesikunnan päällikkö von Moltke ei ollut nopeaan ratkaisuun uskonutkaan. Sota muuttui uuvutussodaksi, jossa pyrittiin vastustajan voimien kuluttamiseen ja raaka-aineiden saannin rajoittamiseen. Saksan ja Ranskan välinen länsirintama juuttui vuosiksi paikoilleen, ja käytiin valtavia kuukausia kestäviä taisteluja, jotka vaativat satojen tuhansien sotilaiden hengen. Kuuluisia ovat mm. Sommen, Verdunin ja Passchendaelen taistelut. Verdunissa Saksa halusi vuodattaa Ranskan armeijan veren kuiviin, mutta kärsi myös itse valtavat tappiot. Näissä valtavissa taisteluissa sodan realiteetteja tajuamattomat kenraalit pistivät joukkonsa hyökkäämään kohti vihollisen konekivääri- ja tykkitulta, ja rintama siirtyi korkeintaan muutamia satoja metrejä. Tämä johtikin lopulta laajaan kapinointiin Ranskan armeijassa. Ensimmäisen maailmansodan huolto, lääkintä, ja viestitys sekä taistelutaktiikka olivat kehittymättömiä, mikä tuotti suuret tappiot. Länsirintamalla eräissä paikoissa oli ajoittain niin liejuista, että miehiä hukkui liejuisiin kranaattikuoppiin. Lieju pysäytti esim Passchendaelen suurhyökkäyksen etenemisen vuonna 1917.

Italia pysytteli alkuun puolueettomana, sillä Saksa ja Itävalta eivät ilmoittaneet liittolaiselleen etukäteen sotaan ryhtymisestä kolmiliittosopimuksen edellyttämällä tavalla. Iso-Britannian ja Ranskan luvattua Italialle Itävallan italiankieliset alueet, liittyi se sotaan toukokuussa 1915. Rintama pysyi Italiassa pitkään suunnilleen paikoillaan. 1915 britit yrittivät avata uuden rintaman Anatoliaaan, ja käytiin Gallipolin taistelu. Uuden rintaman avaamisessa kuitenkin epäonnistuttiin. Menestystä sodassa Ottomaanien valtakuntaa vastaan alettiin saavuttaa vasta vuonna 1917.

Portugali, Romania ja Kreikka liittyivät Saksaa vastaan 1916. Romanian osalta tämä johti katastrofiin, kun suurin osa maan alueesta miehitettiin nopeasti. Yhdysvallat liittyi Saksan vastaiseen rintamaan vasta 6. huhtikuuta 1917, ja niinpä amerikkalaisia joukkoja alkoi saapua Ranskaan, missä heitä nousi maihin 26. kesäkuuta 1917.

Yhdysvaltain liittymiseen vaikutti osaltaan Saksan helmikuussa 1917 aloittama rajoittamaton sukellusvenesota, eli ympärysvaltojen satamiin pyrkivien rahti- ja matkustajalaivojen upottaminen varoituksetta. Yhdysvallat oli myös saanut selville, että Saksa oli tunnustellut etukäteen Meksikon halukkuutta hyökätä Yhdysvaltoihin (kts. Zimmermann-sähke), ja luvannut Meksikolle tästä hyvästä Teksasin, Arizonan ja New Mexicon osavaltiot. Monet Latinalaisen Amerikan valtiot seurasivat Yhdysvaltain esimerkkiä ja julistivat Saksalle sodan, mutta eivät osallistuneet varsinaisiin sotatoimiin.

Kansallisuusaatetta käytettiin molemmin puolin vastustajan heikentämiseksi. Saksa ja Itävalta lupasivat perustaa itsenäisen Puolan Venäjän kustannuksella, jolloin he pystyivät muodostamaan puolalaisista sotavangeista joukko-osastoja. Samaan tapaan Venäjä ja länsivallat kannustivat Itävallan slaavien, italialaisten ja romanialaisten kansallistunnetta. Kokonaisia tsekkiläisiä joukko-osastoja loikkasikin Venäjän puolelle, missä niistä ja sotavangeista muodostettiin Tsekkiläinen legioona. Englanti, Ranska ja Venäjä tunnustivat sen itsenäiseksi valtioksi. Venäjän armeija oli joskus vuonna 1917 hajoamistilassa, venäläiset sotilaat ryöstelivät omaa maataan. Venäjällä sota johti kahteen vallankumoukseen vuonna 1917, ensin tsaarinvastaiseen Helmikuun vallankumoukseen ja sitten kommunistiseen Lokakuun vallankumoukseen. Toisen vallankumouksen jälkeen Venäjä irrottautui sodasta Brest-Litovskin rauhansopimuksella, jossa se luovutti Saksalle Baltian maat, Puolan ja Ukrainan.

Vuoden 1918 alussa Saksa onnistui mm. uuden sotilastaktiikan ja itärintamalta vapautuneiden joukkojen ansiosta etenemään länsirintamalla tykinkantaman päähän Pariisista, mutta ympärysvaltain vastahyökkäykset ajoivat Saksan armeijan sotaväsymyksen tilaan. Ympärysvalloilla oli mm. panssariase. Saksalaisia alkoi antautua ympärysvalloille, ja lopulta 11. marraskuuta 1918 Saksa päätti vetäytyä sodasta ja ensimmäinen maailmansota päättyi.

Ensimmäisen maailmansodan on sanottu olleen sota, joka käytiin 1900-luvun tekniikalla, mutta 1800-luvun taktiikoilla. Alkeellinen sotataktiikka ja jossain määrin kehittynyt sotatekniikka juututtivat joukot länsirintamalla asemasotaan. Suuria joukkoja hyökkäsi konekiväärien ja tykistön tuleen, mutta koska ei ollut panssaria suojana, joukot kuolivat, haavoittuivat tai pakenivat.

Erään arvion mukaan sotilaita kuoli yhteensä 8,5 miljoonaa. Sodan aikana käytettiin laajalti joitakin uusia aseita, kuten lentokoneita, sukellusveneitä ja taistelukaasuja. Panssarivaunu kehitettiin sodan kestäessä ja siitä oli ympärysvalloille hyötyä piikkilankojen ja juoksuhautojen ylittämisessä, vaikka ensimmäisen maailmansodan panssarivaunut olivat nykyajan vaunuihin varrattuna alkeellisia. Panssareiden todellinen läpimurto jäi toiseen maailmansotaan. Ironisesti tehokkainta panssarivaunutaktiikkaa toisessa maailmansodassa käyttivät saksalaiset, jonka yritykset olivat ensimmäisessä maailmansodassa jääneet muutamaan vaunuun.

==Sodan seuraukset==

Ennen toista maailmansotaa ensimmäistä maailmansotaa kutsuttiin myös &quot;sodaksi joka lopetti kaikki sodat&quot;. Mutta oikeammin voidaan sanoa, että ensimmäinen maailmansota oli toisen maailmansodan siemen. Hävitty sota johti Saksassa talouden romahdukseen ja inflaatioon ja yleisesti epäoikeutettuna pidetty rauhansopimus aiheutti tyytymättömyyttä, jotka osaltaan myöhemmin johtivat natsien valtaannousuun. Venäjän huono sotamenestys johti osaltaan Lokakuun vallankumoukseen ja Keisarillisen Venäjän loppuun, veriseen sisällissotaan ja lopulta Neuvostoliiton syntyyn. Suomen irtoaminen Venäjästä liittyi vallankumoukseen. Lenin lupasi Suomelle itsenäisyyden.

Uuvutussodan suunnattomat tappiot ja korkeat kustannukset rasittivat Euroopan taloutta. Ennen sotaa Ranska ja Iso-Britannia olivat &quot;maailman pankkiireita&quot; joilla oli enemmän saatavia muualta maailmasta kuin velkoja, ja Yhdysvallat kuului velallisiin. Sotakustannukset johtivat siihen, että Länsi-Euroopan suurvalloista tuli velallisia, vieläpä niin pahasti velkautuneita, että ilman Saksalle määrättyjä valtavia sotakorvauksia ne eivät olisi kyenneet suoriutumaan veloistaan. Neuvostoliitto kieltäytyi maksamasta Keisarillisen Venäjän velkoja. Maailmantalouden painopiste siirtyi sodan jälkeen Yhdysvaltoihin.

==Versailles'n rauha==

Sodan päätyttyä Pariisissa kokoontuivat voittajavaltojen johtajat neuvottelemaan rauhanehdoista. Rauhansopimuksia kutsuttiin nimellä Versailles'n sopimus. Venäjää ei kutsuttu eikä hävinneillä keskusvalloilla ollut äänivaltaa. Käytännössä suurimman osan päätöksistä tekijät neljän suurinta voittajavaltiota (Yhdysvallat, Ranska, Iso-Britannia ja Italia).

* Voittajavaltioiden sanelema
* Saksan &quot;häpeärauha&quot; 
** Tuomittiin yksin sotasyylliseksi
** Riisuttiin aseista; sai pitää vain 100&amp;nbsp;000 sotilaan armeijan (Reichswehr), tiukat aserajoitukset.
** Ei sukellusveneitä, taistelulentokoneita, panssarivaunuja tai asevelvollisuutta.
** Valtavat sotakorvaukset
** Menetti siirtomaansa

Kansainliiton säännöt sisältyivät rauhansopimuksiin.

==Aluemuutokset sodan jälkeen==
* Ns. reunavaltiot Viro, Latvia, Liettua  ja Puola  irrotettiin Venäjästä. (Suomen  itsenäisyysjulistuksen Venäjä oli hyväksynyt jo aiemmin.)
* Itävalta-Unkari  hajosi
** Itävalta an ja Unkari in
*** Kokonaan uutena syntyi Tšekkoslovakia 
*** Serbiasta, Montenegrosta ja Itävalta-Unkariin kuuluneista slaavilaisalueista muodostui Jugoslavia 
*** Etelä-Tiroli ja Istria liitettiin Italiaan
*** Transilvania liitettiin Romaniaan
*** Galitsia liitettiin Puolaan
* Ottomaanien valtakunta  hajosi Turkki|Turkiksi  ja sen alueet Lähi-Idässä päätyivät Iso-Britannian ja Ranskan valvontaan.
* Saksa  menetti siirtomaansa, luovutti Elsass-Lothringenin alueen Ranskalle ja Reininmaa demilitarisoitiin. Tanska  sai Pohjois-Slesvigin, Liettua Memelin alueen ja Puolalle ns. Puolan käytävä ja osia Sleesiasta. Danzigista (nykyinen Gdansk ) tehtiin itsenäinen kaupunkivaltio.


[[Luokka:Maailman historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>WK:T</title>
    <id>4111</id>
    <revision>
      <id>19249</id>
      <timestamp>2006-09-18T14:32:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Uudelleenohjaus sivulle [[Wikikirjasto:Tynkä]]</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Tynkä]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen historia/Itsenäinen tasavalta</title>
    <id>4112</id>
    <revision>
      <id>19275</id>
      <timestamp>2006-09-19T05:58:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Suomen historia/Itsenäinen tasavalta” uudelle nimelle ”Suomen historia/Itsenäinen valtio”</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Suomen historia/Itsenäinen valtio]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen historia/Autonominen suuriruhtinaskunta</title>
    <id>4113</id>
    <revision>
      <id>21363</id>
      <timestamp>2006-10-17T19:48:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Robot: Fixing double redirect</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Suomen historia/Suomen suuriruhtinaskunta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen historia/Suomen suuriruhtiankunta</title>
    <id>4114</id>
    <revision>
      <id>19282</id>
      <timestamp>2006-09-19T06:02:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Suomen historia/Suomen suuriruhtiankunta” uudelle nimelle ”Suomen historia/Suomen suuriruhtinaskunta”</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Suomen historia/Suomen suuriruhtinaskunta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen historia/Suomi sodassa</title>
    <id>4115</id>
    <revision>
      <id>19284</id>
      <timestamp>2006-09-19T06:18:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Suomen historia/Suomi sodassa” uudelle nimelle ”Suomen historia/Suomi toisessa maailmansodassa”</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Suomen historia/Suomi toisessa maailmansodassa]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Sanaluokat/Verbit</title>
    <id>4116</id>
    <revision>
      <id>20374</id>
      <timestamp>2006-10-09T11:49:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Laajennettu</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Verbi''' (''teonsana'') on sanaluokka. Verbi ilmaisee tekemistä ja sitä taivutetaan Aikamuoto|tempuksissa (aikamuodossa), moduksissa (tapaluokassa) ja persoonissa. Suomen kielen kieliopin mukaan lauseen muodostaa vähintään persoonamuotoinen verbi eli predikaatti.

Predikaatteja:
* Pekka ''syö'' puuroa ja ''nauttii'' siitä. (2 lausetta)
* Jälkimaailma, ''seiso'' täällä omalla pohjallasi ''äläkä'' luota vieraaseen apuun. (2 lausetta)
* Moni ''pitää'' Wikipediaa hienona projektina. (1 lause)
* ''En''. (1 lause)


''Persoonat'' on ''aktiivin'' yksiköt ja monikot, ja ''passiivi'', jotka ovat verbin pääluokat.

''Tempus'' on aikamuoto. Suomen kielessä on ''preesens'' (kestämä), ''imperfekti'' (kertoma), ''perfekti'' (päättymä) ja ''pluskvamperfekti'' (entispäättymä). Monissa muissa kielissä on myös ''futuuri'' (tulema).

''Modus'' on tapaluokka. Suomen kielen modukset ovat ''indikatiivi'' (tositapa), ''potentiaali'' (mahtotapa), ''konditionaali'' (ehtotapa) ja ''imperatiivi'' (käskytapa).

Verbeistä voidaan muodostaa substantiivia tai adjektiivia muistuttavia ''infinitiivejä'' (nimitapa) tai partisiippeja'' (laatutapa).


[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Nokitatti</title>
    <id>4117</id>
    <revision>
      <id>28138</id>
      <timestamp>2007-01-23T06:32:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>lähteet</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Leccinum variicolor.jpg|thumb|Nokitatti on vaikea säilöä pehmeän maltonsa takia.]]


'''Nokitatti''' (''Leccinum variicolor'') on syötävä sieni. 

==Tunnistus==

Kyhmyinen '''lakki''' on 5–15 cm leveä, kupera. Noen värinen '''yläpinta''' on usein läikikäs.  Pieni ja pyöreä pillinen '''pillistö'''  vaaleanharmaa ja vahingoittuessa hieman punertava. Alaspäin levenevä '''jalka'''  on 8-17 cm pitkä ja 2-3 cm paksu, valkoinen ja tanakka. Nukkatupsut ovat karkeita ja mustan värisiä. Valkoinen '''malto''' on leikkauspinnoissa heikosti punertuvaa ja jalan tyvestä vihreänsinistä, ja kiinteää.

==Kasvupaikat==

Nokitatti kasvaa koivun seuralaisena kosteissa metsissä, kuten suon reunoilla ja korpimetsissä heinäkuusta syyskuuhun. Suomessa sitä tavataan yleisenä koko maassa.

==Säilöntä==

Kannattaa kerätä vain nuoria ja kiinteitä sieniä. Säilöminen ei onnistu kovin hyvin, koska sienellä on niin pehmeä malto. Nokitatti on parasta heti valmistettavaksi. 

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 26
* Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 117
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivut 211 ja 213

===Internet-sivusto lähteet===

* [[w:Nokitatti|Wikipedia]]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Nokitatti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Suomen historia/Autonomian rakentamisen aika</title>
    <id>4119</id>
    <revision>
      <id>25494</id>
      <timestamp>2006-12-02T19:39:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>RrRauh</username>
        <id>560</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Suomesta autoniminen suuriruhtinaskunta */</comment>
      <text xml:space="preserve">== Suomesta autonominen suuriruhtinaskunta ==
Kun Ruotsi oli hävinnyt Suomen sodan Suomi liitettiin Venäjään. Suomi sai autonomian ja Suomesta tuli siis autonominen suuriruhtinaskunta. Venäjän keisari hallitsi Suomea suuriruhtinaana. 
Aluksi Suomen pääkaupunki oli Turku, mutta se vaihtui myöhemmin Helsinkiin. Kun Suomi oli kuulunut Venäjään muutaman vuoden, Suomi sai alueen, jota sanottiin &quot;Vanhaksi Suomeksi&quot;. Vanha Suomi oli joutunut Venäjälle rauhoissa, jotka tehtiin Venäjän ja Ruotsin kanssa 1700-luvulla.

== Ensimmäinen sortokausi ==

[[Luokka: Wikijunior Suomen historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Leikkikirja/Rosvo ja poliisi</title>
    <id>4120</id>
    <revision>
      <id>25373</id>
      <timestamp>2006-12-01T19:05:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>RrRauh</username>
        <id>560</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Säännöt */</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Rosvo ja poliisi''' on hipan tapainen leikki. 

== Säännöt ==

Pelaajia leikissä on neljästä ylöspäin. Leikki alkaa joukkueiden jakamisella. Molemmassa joukkueessa on yhtä monta leikkijää. Joukkueista toinen on poliisit ja toinen rosvot. Poliisien tehtävä on ottaa rosvot kiinni. Aina kun rosvo on saatu kiinni, niin hänet pistetään vankilaan. Vankila on ennen pelin alkua päätetty paikka ja se voi olla esimerkiksi hiekkaan piirretty ympyrä, terassi tai vastaava. Rosvo, joka on vielä vapaana voi pelastaa kiinni jääneen koskettamalla vankia niin että pelastaja ei jää kiinni. Leikki loppuu, kun kaikki rosvot on saatu kiinni. Silloin yleensä leikkijien roolit vaihtuvat, eli poliiseista tulee rosvoja ja rosvoista poliiseja.

[[Luokka:Wikijunior Leikkikirja|Rosvo ja poliisi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen historia/Suomen presidentit</title>
    <id>4121</id>
    <revision>
      <id>27729</id>
      <timestamp>2007-01-06T06:53:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Presidential Standard of Finland.svg|thumb|Suomen presidentin lippu.]]
Tämä luku kertoo Suomen presidenteistä.

==Sisältö==

*[[/K. J. Stålhberg/]]
*[[/Lauri K. Relander/]]
*[[/P. E. Sfvinhuvud/]]
*[[/Kyösti Kallio/]]
*[[/Risto Ryti/]]
*[[/C. G. E. Mannerheim/]]
*[[/J. K. Paasikivi/]]
*[[/Urho Kekkonen/]]
*[[/Mauno Koivisto/]]
*[[/Martti Ahtisaari/]]
*[[/Tarja Halonen/]]

[[Luokka:Suomen historia|Suomen presidentit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen historia/Suomen presidentit/Urho Kekkonen</title>
    <id>4124</id>
    <revision>
      <id>24907</id>
      <timestamp>2006-11-25T09:08:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <comment>palautus</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Kekkonen 1953.jpg|thumb|Kekkonen]]
Urho Kaleva Kekkonen (s. 3. syyskuuta 1900, Pielavesi, k. 31. elokuuta 1986, Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja Suomen presidentti lähes 26 vuoden ajan. Hän toimi tasavallan presidentin tehtävässä yhtäjaksoisesti vuodesta 1956 vuoteen 1982 ja on Suomen historian pitkäaikaisin presidentti. Hän toimi myös viiden hallituksen pääministerinä.

==Lapsuus ja nuoruus==

Urho Kekkosen elämään ja uraan liittyy monien muiden suurhenkilöiden tapaan legendoja, jotka ovat aikanaan palvelleet päivänkohtaisia tarpeita, mutta kestävät huonosti lähempää tarkastelua. Niitä löytyy etenkin Kekkosen maakunnallisista juurista ja perheen sosiaalisesta asemasta.

Vaikka Kekkosen Pielavedellä sijaitsevan syntymäkodin nimi on Lepikon torppa, hänellä ei ole torpparitaustaa. Talo oli hankittu omakotitaloksi perheen isän työmaan tuntumasta. Kekkonen ei edustanut itsenäistä talonpoikaisväestöä, vaan pikemminkin itäsuomalaisia maaseudun pieneläjiä, jotka eivät olleet sen paremmin talollisia kuin torppareitakaan. Isä Juho Kekkonen oli alun perin renki ja metsätyömies, josta tuli sosiaalisen nousun myötä Halla Oy:n metsätyönjohtaja ja tukkiasioitsija. Äiti Emilia Pylvänäinen oli talollisen tytär. Vanhemmilla oli varaa kouluttaa poikansa ylioppilaaksi.

Vuonna 1949, kun Kekkosesta ryhdyttiin toden teolla tekemään presidenttiä, Lepikon torpan valokuvasta retusoitiin savupiippu pois (tarkoituksena esittää Kekkonen &quot;savupirtin poikana&quot;) ja luotiin muutenkin tarpeelliseksi katsottu kuva Kekkosesta kansan syvistä riveistä nousseena &quot;sivistyneenä jätkänä&quot;.

Lukiolaisena Kekkonen liittyi Kajaanin suojeluskuntaan ja osallistui Suomen sisällissotaan Kajaanin Sissirykmentin mukana valkoisen hallituksen joukoissa. Hän osallistui taisteluihin muun muassa Kuopiossa, Varkaudessa, Mouhussa ja Viipurin suunnalla sekä johti Haminassa teloituspartiota keväällä 1918.

Myös Kekkosen urheilutaustasta tuli osa hänen legendaansa. Hän voitti Suomen mestaruuden korkeushypyssä 1924 ja hänen hallussaan oli vauhdittoman kolmiloikan epävirallinen maailmanennätys (974 cm). Myös Kekkosen aika 100 metrin juoksussa oli varsin hyvä: 11,0 sekuntia (käsiaika). Korkeustulos oli 185 cm ja kolmiloikan tulos yli 14 metriä. Myöhemmin Kekkonen toimi Suomen olympiakomitean ja Suomen Urheiluliiton johdossa.


==Opiskeluaika ja poliittisen uran alku==

Asevelvollisuutensa Kekkonen suoritti 1919-1920 Helsingin autopataljoonassa ja kotiutui kersanttina. Pääkaupunkiin 1921 muuttanut Kekkonen vei opintonsa nopeasti päätökseen ja valmistui lakitieteen kandidaatiksi 1926, vaikka ei opiskelijaelämään kuuluvaa juhlimista kaihtanutkaan. Hän oli aktiivinen Pohjois-Pohjalaisessa osakunnassa sekä lainlukijoiden riennoissa. Aiemminkin eri lehtiä avustanut Kekkonen toimi Ylioppilaslehden päätoimittajana 1927–1928.

Kekkonen työskenteli Etsivälle keskuspoliisille lakitieteen ylioppilaana ja varatuomarina. Hän perehtyi kommunisminvastaiseen toimintaan &quot;nyrkkilinjaakaan&quot; kaihtamatta.

Etsivästä keskuspoliisista Urho Kekkonen myös löysi puolisokseen konekirjoittajana toimineen Sylvi Uinon. Tämä oli perhetaustaltaan kannakselainen papintytär. Sylvi Kekkonen kuoli vuonna 1974.

Kekkonen alkoi suunnitella omaa väitöskirjaansa salaisen poliisin toiminnasta (agent provocateur). Hän kuitenkin joutui eroamaan ehdotettuaan julkisesti Etsivän keskuspoliisin lakkauttamista ja sulauttamista rikospoliisiin. Kekkonen siirtyi 1927 Maalaiskuntien liiton lakimieheksi, mutta hänen julkinen esiintymisensä johti työsuhteen purkamiseen 1932. Hän julkaisi kunnallislain selitysteoksen ja väitöskirja vuodelta 1936 käsitteli kunnallista vaalioikeutta Suomen lain mukaan.

Urho Kekkosen aatteelliset juuret olivat nuoren tasavallan kansallismielisessä ylioppilaspolitiikassa. Luontevaa jatkoa ideologiselle suuntautumiselle oli toimiminen Akateemisessa Karjala-Seurassa. AKS:ssä hän kuului vuodesta 1924 valtiososialistisia aatteita kannattaneen Niilo Kärjen ympärillä vaikuttaneeseen ryhmään. Kansan eheyttäminen, ryssäviha, kielitaistelu ja Itä-Karjalan kysymys olivat hänelle tärkeitä. Kekkonen palveli AKS:n lehden Suomen Heimon pakinoitsijana. Vuonna 1930 hänestä tuli AKS:n kolme vuotta aiemmin valtaaman Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja. Etäännyttyään Lapuan liikkeen nousun myötä radikalisoituneesta AKS:stä hän jatkoi pakinointia liiton lehdessä Suomalaisessa Suomessa (myöhemmin Kanava). Sen palstoilla hän keskittyi etenkin yliopiston suomalaistamisasian ajamiseen.

==Siirtyminen puoluepolitiikkaan==

Kekkonen vieraili Saksassa 1932 ja todisti Adolf Hitlerin valtaannousua. Näiden kokemusten vavahduttamana Kekkonen lähti mukaan päivänpolitiikkaan ja liittyi Saksan vierailunsa jälkeisenä vuonna Maalaisliittoon sekä julkaisi poliittisen pamflettinsa &quot;Demokratian itsepuolustus&quot;, jossa hän varoitti äärioikeiston noususta ja esitti keinoja ilmiön torjuntaan. Äärivasemmisto oli Suomessa suitsittu jo aiemmin. Kekkonen esitti muun muassa, että valtiovallan on tarpeellista rajoittaa sananvapautta tietyssä määrin voidakseen estää demokratian luhistumisen.

Työelämässä Kekkonen siirtyi maatalousministeriön virkamieheksi. Vuonna 1936 hänet valittiin Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä eduskuntaan toisella yrittämällä ja nimitettiin heti oikeusministeriksi (1936–1937) Kyösti Kallion hallitukseen. Sen jälkeen hänet nimitettiin A. K. Cajanderin punamultahallitukseen sisäasiainministeriksi. Tällä ministerikaudella Kekkosen näkyvimmäksi toimeksi nousi lopulta epäonnistunut yritys lakkauttaa äärioikeistolainen Isänmaallinen kansaliike 1938. Tässä operaatiossa tuli tunnetuksi käsite Kekkosen konstit.

Talvisodan hallitukseen Urho Kekkosta ei otettu. Hän vastusti Moskovan rauhantekoa eduskunnassa maaliskuussa 1940 ja oli sodan jatkamisen kannalla. Toisen maailmansodan aikana hän toimi Siirtoväen Huollon Keskuksen johtajana 1940-1943. Valtiovarainministeri Väinö Tannerin aloitteesta perustetussa tehtävässä Kekkonen palveli valtiovarainministeriön virastovaltuutettuna 1943–1945. Tällöin hänen työmaataan oli valtionhallinnon järkeistäminen.

Vuoden 1942 alussa Kekkonen ryhtyi kirjoittamaan Suomen Kuvalehteen nimimerkillä Pekka Peitsi. Hänen kirjoituksensa olivat katsauksia ulkopolitiikkaan ja sotivan maailman tapahtumiin. Majuri Wolf H. Halsti oli tätä ennen joutunut lopettamaan niiden kirjoittamisen päämajan vaatimuksesta. Keskeistä käännekohtaa Kekkosen ajattelussa merkitsi myöhäissyksy 1942: siitä lähtien hän etsiytyi kohti niin sanottua rauhanoppositiota.

==Uusi nousu ja pääministeriys presidenttitienä==

Lopulliseen muotonsa Kekkosen ulkopoliittinen ajattelu jalostui sotavuoden 1944 kuluessa. Hänen uusi realisminsa oli sangen neuvostokeskeistä. Itänaapuriin syntyneen supervallan epäluulojen poistaminen oli ensisijaista, sillä se loisi edellytykset keskinäiselle luottamukselle. Se taas oli avain Suomen tosiasiallisen itsenäisyyden ja riippumattomuuden varjelemiseen.

Maalaisliiton puoluekokouksessa 1945 Kekkonen vaati uuteen maailmanjärjestykseen soveltuvaa suuntaa tuolloin arvokonservatiiviselle ja kansallismieliselle puolueelleen. Kekkosen suunta tuli myöhemmin tunnetuksi niin sanottuna K-linjana. Se taas jakoi ensin Maalaisliittoa ja sitten koko suomalaista poliittista elämää ulkopoliittisen luotettavuuden vaa'alla. Tätä kahtiajakoa jatkui Kekkosen uran loppuun saakka.

Lopullista paluuta vallan sisärenkaaseen merkitsi Kekkosen pääsy Paasikiven hallituksen oikeusministeriksi marraskuussa 1944. Hänen vastuulleen tuli liittoutuneiden valvontakomission vaatimien sotasyyllisyysoikeudenkäyntien hoitaminen. Kun Paasikivi valittiin presidentiksi 1946, Maalaisliitto esitti Kekkosta pääministeriksi, mutta Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) vastustus esti aikeen. Kekkosesta tuli kuitenkin Suomen Pankin johtokunnan jäsen. Poliittiseksi vaikutuspaikaksi vakiintui eduskunta, ensin varapuhemiehenä ja sitten puhemiehenä.

Kekkonen suhtautui epäluuloisesti kommunistien hankkeisiin. Käänne lienee tapahtunut sen jälkeen, kun kesällä 1948 muodostettiin K. A. Fagerholmin johtama sosialidemokraattinen vähemmistöhallitus. Tällöin näyttää alkaneen oppositioon jääneiden Kekkosen ja Maalaisliiton sekä kansandemokraattien lähentyminen.

Kekkonen (oikealla) ja Nikita Hruštšov.Presidentinvaalissa 1950 Kekkonen nousi Maalaisliiton ehdokkaaksi. Hän kilpaili kampanjassaan etenkin istuvan presidentin J. K. Paasikiven kanssa. Kekkonen sai 62 valitsijamiestä, SKDL:n Mauno Pekkala 67 ja vaalit voittanut Paasikivi 171. Paasikivi nimitti Kekkosen vaalien jälkeen pääministeriksi. Tätä seurasi vielä neljä muuta Kekkosen hallitusta, joista osa jäi poliittisesti rikkinäisenä aikana lyhytikäisiksi.

Jo muodostaessaan ensimmäistä hallitustaan 1950 Kekkonen perusteli omaa johtavaa rooliaan ja hallituksen kokoonpanoa ensi sijassa Suomen ja Neuvostoliiton välisillä suhteilla. Ensimmäisen hallituskautensa loppupuolella Kekkonen alkoi korostaa yhä enemmän Suomen ja Neuvostoliiton välille 1948 solmitun sopimuksen &quot;ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta&quot; merkitystä. YYA-sopimus oli muodostuva suorastaan fundamentalistiseksi tekstiksi Suomen poliittisessa elämässä.

Kekkonen alkoi linnoittaa poliittista asemaansa idänsuhteilla. Näin hän onnistui kerta toisensa jälkeen torjumaan niin hallitusten kaatoyritykset kuin henkilökohtaisen syrjäyttämisensäkin. Kun Kekkonen onnistuttiin kampeamaan pääministerin paikalta 1953, hän vihjasi Neuvostoliiton saattavan katkaista Suomen luototuksen, mikäli hänestä ei tule pääministeriä. Presidentti Paasikiven mielestä tällainen kytkentä oli &quot;poliittisesti vaarallinen asia&quot;.

==Aika predisenttinä==


===1956–1962 Ensimmäinen kausi===

Tasavallan presidentiksi Kekkonen valittiin 1956, jolloin hän voitti valitsijamiesäänin 151 - 149 vastaehdokkaansa, sosiaalidemokraattien K. A. Fagerholmin. Vaaleissa Kekkonen oli saanut 88 valitsijamiestä. Ratkaiseva tuki Kekkosen valinnalle tuli SKDL:n yksimieliseltä valitsimamiesryhmältä ja Kansanpuolueen enemmistöltä. Puuttuvaa &quot;yhden äänen&quot; antajaa ei ole koskaan saatu selville luotettavasti.

SAK:n julistama yleislakko alkoi uuden presidentin virkaanastujaispäivänä 1.3.1956. Sen poliittista luonnetta SAK ei ole koskaan myöntänyt, mutta Kekkosen henkilön ja maalaisliiton ehdokkaan valinnan on väitetty vaikuttaneen työtaisteluun. Presidenttikautensa alun Kekkonen koettikin pitää matalaa profiilia, etenkin sisäpolitiikassa.

Neuvostoliitto osoitti hiljaisesti mieltään elokuussa 1958 syntynyttä Fagerholmin laajapohjaista enemmistöhallitusta vastaan. Presidentti Kekkonen yhtyi kritiikkiin ja myötävaikutti siihen, että tämä niin sanottu yöpakkashallitus kaatui joulukuussa. Historiantutkimus ei ole päässyt yksimielisyyteen Kekkosen toiminnan motiiveista.

Fagerholmin hallituksen kohtalo vaikutti siihen, että enemmistöhallituksia ei kyetty vähään aikaan muodostamaan. Niiden sijasta jouduttiin turvautumaan lähinnä maalaisliittoon nojanneisiin vähemmistöhallituksiin. Sosialidemokraattisen puolueen sisäinen skisma lisäsi sisäpolitiikan hajanaisuutta. Urho Kekkonen pyrki silti sitkeästi yhdistämään oman uudelleenvalintansa enemmistöhallituksen muodostamiseen ja ulkopoliittisten tavoitteidensa toteuttamiseen. Hän lähetti tämänsuuntaisia viestejä neuvostojohdolle ilman että niistä tiesi kukaan muu Suomessa.

Urho Kekkonen hotelli Merihovissa.Kekkonen suunnitteli jo huhtikuussa 1961 eduskunnan hajottamista, jotta voisi vaikuttaa presidentinvaaleissa vastaansa nousevaan liittoutumaan, jonka ehdokas oli entinen oikeuskansleri Olavi Honka. Neuvostoliitto lähetti lokakuun lopussa nootin vedoten YYA-sopimuksen artiklan tarkoittamaan sodanuhkaan. Tilanne Berliinissä oli supervaltojen välillä tuolloin kiristynyt. Hongan luovuttua ehdokkuudesta Kekkonen sai 111 valitsijamiestä. Hänet valittiin uudelleen presidentiksi 199 äänellä.

===1962–1968 Toinen kausi===

Noottikriisin seurauksena on pidetty sitä, että maasta katosi todellinen oppositio ja presidentti Kekkonen saavutti vahvan, myöhemmin jopa kyseenalaisia piirteitä saaneen aseman Suomen poliittisena johtajana.

Kekkonen tavoitteli puolueiden enemmistön tukea, mikä suomalaisessa järjestelmässä on pidemmän päälle presidentin täysipainoisen vallankäytön edellytys. Punnuksena Kekkonen käytti ulkopoliittisen luotettavuuden osoittamista. Tämä tarkoitti, että hallitusvastuun ehtona oli hänen ja hänen ulkopoliittisen linjansa hyväksyminen. Esimerkiksi kokoomus hyväksyttiin Johannes Virolaisen johtamaan hallitukseen noottikriisin jälkeen, kun se oli osoittanut lojaaliutensa Kekkosta kohtaan.

Tärkeä vallankäytön väline olivat myös Kekkosen henkilökohtaiset suhteet. Presidentti piti kiinteää yhteyttä opiskeluaikaisiin tovereihinsa, mutta myös metsästys-, kalastus- ja hiihtokavereihinsa, sekä järjesti nousevalle älymystönuorisolle niin sanottuja lastenkutsuja virka-asunnossaan Tamminiemessä. Edelleen Urho Kekkonen kasvatti luottomiehiä valtiohallinnon eri portaisiin sekä kaikkiin merkittäviin puolueisiin ja liike-elämään, etenkin valtionyhtiöihin. Kekkosella oli myös lukuisia taiteilijaystäviä. Välittömänä luonteena Kekkonen osasi seurustella erilaisten ihmisten ja yhteiskuntapiirien kanssa vuosikymmeniä ennen kuin verkostoitumisesta tuli muotikäsite.

Oman puolueensa maalaisliiton jälkeen Kekkonen sai jo etukäteen tuekseen 1966 muodostetun kansanrintamahallituksen, vasemmistopuolueet Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) sekä SKDL:n ja Työväestön ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton (TPSL). Kun niiden ja muiden puolueiden, jotka olivat mukana SDP:n puheenjohtajan Rafael Paasion johtamassa kansanrintamahallituksessa, poikkeuslakiehdotus ei saanut riittävää enemmistöä, ne asettivat Kekkosen ehdokkaakseen. Hän tuli valituksi 1968 vaalien ensimmäisellä kierroksella 201 valitsijamiehen tuella.

Kekkosen toisella kaudella saksankielisestä Keski-Euroopasta käsin suomalaiseenkin poliittiseen puheeseen suodattui käsite &quot;suomettuminen&quot;.

===1968–1978 Kolmas kausi===

Jos Kekkonen olikin sisäpolitiikassa sidottu yhteistyöhön, ulkopolitiikassa hän saattoi toimia suvereenisti. Apunaan hänellä oli toisinaan vain hänen itsensä valitsemat luottoavustajat, jotka tulivat useimmiten ulkoministeriöstä. Kekkonen teki 1960-luvun lopulla joukon ulkopoliittisia aloitteita. Ne koskivat Pohjolan ydinaseetonta vyöhykettä, rajarauhaa Norjan kanssa sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokousta. Kaikkien aloitteiden tavoitteena oli välttää YYA-sopimuksen sotilaallisten artiklojen soveltaminen eli sotilaallinen yhteistyö Suomen ja Neuvostoliiton välillä ja siten vahvistaa Suomen pyrkimystä puolueettomuuspolitiikkaan. Tšekkoslovakian 1968 tapahtuneen miehityksen jälkeen paine puolueettomuutta kohtaan kasvoi. Kekkonen ilmoitti venäläisille 1970, ettei jatka presidenttinä eikä YYA-sopimusta jatketa, ellei Neuvostoliitto jatkossakin suostu tunnustamaan Suomen puolueettomuutta.

Vuoden 1970 eduskuntavaalit merkitsivät kansanrintamayhteistyön päättymistä. Kekkonen aktivoitui sisäpolitiikassa toimien jopa tosiasiallisena pääministerinä ja osallistui muun muassa tulopoliittisten neuvottelujen tekoon niin sanotun UKK-sopimuksen muodossa.

Suomessa valtionpäämies valittiin neljännen kerran ilman vaaleja ja vastaehdokkaita, kun Kekkosen presidenttikautta jatkettiin neljällä vuodella tammikuussa 1973 säädetyllä poikkeuslailla. Poikkeuslain taustasta ei historiantutkimuksessa vallitse yksimielisyyttä. Martti Häikiön tulkinnan mukaan Kekkonen pakotti Ahti Karjalaisen tekemään ehdotuksen jatkoajasta tammikuussa 1972, nimitti helmikuussa Rafael Paasion johtaman sosiaalidemokraattisen vähemmistöhallituksen ja vaati poikkeuslakia huhtikuussa. Kaiken tämän Kekkonen teki estääkseen suurimpia puolueita, sosialidemokraatteja ja keskustapuoluetta, asettamasta omia ehdokkaitaan kesän puoluekokouksissa. Kolauksen saivat osakseen Kekkosen manttelinperijänä pidetty Ahti Karjalainen ja keskustan puheenjohtaja, kentällä suosittu Johannes Virolainen.

Tshekkoslovakian miehityksestä 1968 alkanut maailmanpoliittisen tilanteen ja Neuvostoliiton Suomen-politiikan jyrkkeneminen nähtävästi huolestutti Kekkosta.

Poikkeuslain läpivieminen muodostui kuitenkin ongelmaksi, sillä menettely vaati tuekseen 5/6:n eduskuntaenemmistön. Sen kokoamiseksi luotiin poliittinen paketti, jossa osina olivat itse poikkeuslain lisäksi Suomen heinäkuussa 1972 valmiiksi neuvottelema vapaakauppasopimus Euroopan talousyhteisön, EEC:n kanssa, ja vasemmiston kannattamat valtion taloudellista säätelyvaltaa lisäävät valtuudet, joita kutsuttiin suojalaeiksi. Kalevi Sorsan johtama hallitus ei kuitenkaan tälläkään paketilla saanut tarvittavaa määräenemmistöä kokoon. Niinpä Kekkonen uhkasi joulukuussa, ettei hän olisikaan käytettävissä presidentiksi. Julkisissa perusteluissaan hän viittasi lokakuussa julkisuuteen vuotaneeseen niin sanottuun Zavidovo-muistioon hänen ja neuvostojohdon keskusteluista elokuulta. Poikkeuslaki hyväksyttiin tammikuussa 1973 äänin 170 - 28. Näin Kekkosen toimikautta jatkettiin neljällä vuodella vuoteen 1978.

1975 Kekkonen isännöi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen (ETYK) Helsingissä. Tapahtumaa pidetään Kekkosen uran huipentumana 

===1978–1982 Neljäs kausi===

Kun vakavasti otettavia vastustajia ja todellisen vaihtoehdon tarjoavia kilpailijoita ei ilmaantunut, Kekkosen valta laajeni eräiden arvioiden mukaan jopa joiltain osin liian vahvaksi. Tämän vallankäytön huipentumana voidaan pitää vuotta 1975. Kekkonen oli hajottanut eduskunnan ja isännöi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen (ETYK) Helsingissä. Hän antoi jo tuossa vaiheessa valita itsensä sosialidemokraattien ja keskustan presidenttiehdokkaaksi vuoden 1978 vaaleihin. SDP ehti pyytää valtionpäämiestä ehdokkaakseen jo ennen tämän taustapuoluetta keskustaa. Syksyllä Kekkonen &quot;runnoi&quot; televisiokameroiden edessä läsnä olleet kansanrintamapuolueiden johtajat Martti Miettusen johtamaan hätätilahallitukseen.

1970-luvun mittaan alkoi liikkua huhuja valtionpäämiehen terveyden heikkenemisestä ja henkisen vireen vaihteluista. Esimerkiksi televisioiduissa uudenvuoden puheissa presidentin tilan heikkeneminen oli toisinaan selvästi havaittavissa. Julkisuus ja media kuitenkin pyrkivät vaientamaan näitä huhuja pääsääntöisesti koska halusivat kunnioittaa valtionpäämiehen yksityisyyttä.

Vuoden 1978 presidentinvaalit olivat riemuvoitto istuvalle presidentille. Kun myös Kansallinen Kokoomus asetti Kekkosen ehdokkaakseen, hän sai neljän suuren puolueen tukemana 82 prosenttia äänistä ja 260 valitsijamiestä. Kauneusvirheeksi jäi Kekkos-koalition kannalta vain yhden kokoomusloikkarin lipeäminen Suomen Kristillisen Liiton ehdokkaan Raino Westerholmin taakse.

Kekkosen suvereenin vallankäytön päättymistä on monen mielestä merkinnyt huhtikuu 1981, jolloin pääministeri Mauno Koivisto kieltäytyi eroamasta, vaikka häntä oli Tamminiemestä tähän varsin selväsanaisesti kehotettu. Koivisto rikkoi Kekkosen ajan kaavan huomauttamalla, että perustuslain mukaan Suomessa hallituksen tulee nauttia ensi sijassa eduskunnan eikä presidentin luottamusta.

Kekkosen terveys petti näkyvästi ensimmäisen kerran Islannin kalastusmatkalla elokuussa samana vuonna. Syyskuussa 1981 hän jäi sairauslomalle ja pyysi eroa lokakuussa. Tämän jälkeen hän ei enää näyttäytynyt julkisuudessa

==Viimeiset vuodet==

Kun Kekkonen oli jäänyt pois presidentin virasta, presidentin virka-asunnosta, Tamminiemestä tehtiin hänelle palvelukoti. Viimeisinä vuosinaan Kekkonen pitäytyi erossa politiikasta eikä ottanut kantaa ajankohtaisiin asioihin. Huonon terveytensä vuoksi hän ei enää voinut ulkoilla ilman avustajia.

Kekkonen kuoli 31. elokuuta 1986 kotonaan Tamminiemessä, Helsingissä, kolme päivää ennen 86-vuotissyntymäpäiväänsä. Hänet siunattiin näyttävin valtiollisin menoin Helsingin tuomiokirkossa ja haudattiin 7. syyskuuta Hietaniemen hautausmaalle.

Kekkosen sairaudesta ei ole julkaistu lääketieteellistä selvitystä. Sairauskertomus on viety Meilahden sairaalan arkistosta, eikä sen sijaintia tiedetä. Käytettävissä olevien tietojen valossa kyse oli ilmeisesti ateroskleroosiin liittyvästä multi-infarktidementiasta. Sairauden vaikutusta viranhoitoon ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan.

Tamminiemestä tehtiin Urho Kekkosen museo, joka avattiin yleisölle vuonna 1987

==Merkitys ja vaikutus==

===Maailmanpoliittinen vaikutus===

Urho Kekkosen suurimpana ansiona on pidetty Suomen idänsuhteiden ansiokasta hoitamista maailmanpoliittisesti vaikealla aikakaudella. Poliitikkona Kekkonen ei tyytynyt vain hakemaan kompromisseja, vaan nujersi monet sisäpoliittiset kilpailijansa, osan kovinkin ottein. Hän hyödynsi henkilökohtaisia idänsuhteitaan sisäpolitiikassa siten, että jopa monet poliittiset vastustajat alkoivat pitää häntä korvaamattomana. Kekkosta onkin kritisoitu Suomen hankalan aseman hyödyntämisestä henkilökohtaisen edun tavoittelussa. Politiikan strategisessa valtapelissä Kekkonen oli taituri.

Läntisissä demokratioissa Kekkosen presidenttikausi oli poikkeuksellisen pitkä. Tätä on selitetty karismalla, häikäilemättömällä taktikoinnilla, kansansuosiolla ja kylmän sodan aikakauden poliittisella herkkyydellä. Suomen politiikkaa varjosti miltei koko Kekkosen presidenttiyden ajan suurvaltojen valtapeli, jossa Suomen sijainti ainoana länsimielisenä Neuvostoliiton rajanaapurina oli strategisesti herkkä. Kekkonen säilytti suurvaltojen painostuksenkin alla asemansa arvostettuna valtiomiehenä sekä idässä että lännessä. Hänen poliittisen uransa suurimpana kansainvälisenä tunnustuksena voidaan pitää Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi ETYKin järjestämistä Helsingissä 1975, jossa Kekkonen isännöi suurvaltojen huippukokousta kylmän sodan lievittämiseksi.

===Kultuurillinen merkitys===

Kekkosen vaikutus suomalaiseen taiteeseen ja populaarikulttuuriin on ollut merkittävä. Tästä ovat esimerkkejä Matti Hagelbergin sarjakuvateos &quot;Kekkonen&quot;, Jari Tervon romaani &quot;Myyrä&quot;, Karo Hämäläisen kirjoittama kohteensa nimeä kantava satiiri, Juice Leskisen sävelteos &quot;Siniristiloppumme&quot;, Sleepy Sleepersin Kekkos-aiheiset kappaleet ja kokoelma-albumi &quot;Kekkonen&quot; sekä Jari Alakoskelan lyhytelokuva &quot;Kekkonen&quot;. Kekkosen virallinen muotokuva on saavuttanut ikonin kaltaisen aseman (vrt. Che Guevara).

==Perintö==

Urho Kekkosen kuoltua media alkoi kirjoittaa hänestä vapaammin. Sittemmin on myös julkaistu useita häntä käsitteleviä kirjoja sekä hänen päiväkirjansa vuosilta 1958–1981.

Sujuvana kynänkäyttäjänä tunnettu Kekkonen kirjoitti ainakin nimimerkeillä Lautamies, Homo Ludens, K.Y., Känä, Laaksonen, Liimatainen, Mies Suomalainen, Pekka Peitsi, R.Y., Seppo Järvinen, Tampio, U.K. ja Veljenpoika.

Urho Kekkosen kunniaksi on perustettu Urho Kekkosen arkisto ja Urho Kekkosen kansallispuisto. Hänen lapsuudenkodistaan Lepikon torpasta on tehty turistinähtävyys. Kekkosen pitkäaikainen koti, Tamminiemi, on yleisölle avoin museo.

Kekkosen jälkeen Suomen presidentin valtaoikeuksia on kavennettu. Niitä on 1980-luvulta lähtien siirretty eduskunnalle ja hallitukselle. Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksessa presidentin päätehtäväksi jäi ulkopolitiikan hoito yhdessä valtioneuvoston kanssa.

Hänen viimeisen kautensa keskeytyminen vaikutti myös siihen, että seuraajapresidentit ovat ottaneet tavakseen tiedottaa julkisuuteen terveydentilastaan.

Vuoden 2004 Suuret suomalaiset -äänestyksessä Urho Kekkonen sijoittui kolmanneksi

==Tutkimus==

Urho Kekkosesta on tehty paljon tutkimusta. Juhani Suomea on pidetty ainakin puoliksi &quot;virallisena&quot; tutkijana, jonka käytössä Kekkosen arkisto Orimattilassa on ollut vapaasti. Kriittisempää katsantoa edustavat Lasse Lehtinen, Jukka Tarkka ja etenkin Hannu Rautkallio, joka tulee lähelle Tuure Junnilan näkemystä siitä, että Kekkonen käytti liiaksi valtaoikeuksiaan ja jopa vaaransi idänpolitiikallaan kansallista etua. Suurimman kritiikin kohteeksi joutuu kuitenkin Ahti Karjalainen, joka heidän mielestään meni Urho Kekkostakin pidemmälle pyrkiessään 1970-luvulla tämän seuraajaksi.

{{Commons|Category:Urho Kekkonen|Urho Kekkonen}}
{{Wikisitaatti|Urhokekkonen|Urho Kekkonen}}

[[Luokka:Suomen historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Vitsikirja</title>
    <id>4128</id>
    <revision>
      <id>24234</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:57:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] tekem�</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikijunior nav}}

Tässä kirjassa on vitsejä, jotka sopivat 7-12 vuotiaille lapsille.

==Vitsilajit==

*[[/Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen/]]

*[[/Pikku-Kalle/]]

*[[/Blondi/]]

*[[/Puujalkavitsejä/]]

*[[/Sekalaiset/]]

[[Luokka:Wikijunior Vitsikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior vitsikirja</title>
    <id>4132</id>
    <revision>
      <id>19388</id>
      <timestamp>2006-09-21T12:10:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Wikijunior vitsikirja” uudelle nimelle ”Wikijunior Vitsikirja”: Kirja isolla kirjaimella</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikijunior Vitsikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli ulkomaalaisille/Sisältö/elatiivi</title>
    <id>4133</id>
    <revision>
      <id>19393</id>
      <timestamp>2006-09-21T12:19:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Suomen kieli ulkomaalaisille/Sisältö/elatiivi” uudelle nimelle ”Suomen kieli/Elatiivi”: Osa Suomea koskevien kirjojen yhdistystä</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Suomen kieli/Elatiivi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Vitsikirja/Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen</title>
    <id>4134</id>
    <revision>
      <id>23134</id>
      <timestamp>2006-11-09T15:55:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>rv - vandalismia</comment>
      <text xml:space="preserve">Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen kosivat maailman kauneinta naista. Se, joka hyppää pilvenpiirtäjän katolta, saa naisen vaimokseen. Sitten koko porukka menee pilvenpiirtäjän katolle. Ensiksi norjalainen hyppäsi ja hän kuoli. Seuraavaksi ruotsalainen hypppäsi ja hänkin kuoli. Sitten suomalainen sanoo naiselle: &quot;Naiset ensin.&quot;
----
Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen kisailivat kuka on kauimpaan haisunäädän pesässä. Ruotsalainen oli vartin, norjalainen 20 minuuttia ja kun suomalainen meni pesään hän pieraisi ja haisunäätä tuli ulos pesästä.
[[Luokka:Wikijunior Vitsikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior vitsikirja/Pikku-Kalle</title>
    <id>4136</id>
    <revision>
      <id>19403</id>
      <timestamp>2006-09-21T15:39:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Wikijunior vitsikirja/Pikku-Kalle” uudelle nimelle ”Wikijunior Vitsikirja/Pikku-Kalle”: Kirjoitusvirhe otsikossa.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikijunior Vitsikirja/Pikku-Kalle]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikijunior Vitsikirja</title>
    <id>4137</id>
    <revision>
      <id>19405</id>
      <timestamp>2006-09-21T15:39:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Vitsikirja/Suomalainen,Ruotsalainen ja Norjalainen</title>
    <id>4138</id>
    <revision>
      <id>19408</id>
      <timestamp>2006-09-21T17:09:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Wikijunior Vitsikirja/Suomalainen,Ruotsalainen ja Norjalainen” uudelle nimelle ”Wikijunior Vitsikirja/Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen”: Oikeankielinen kirjoitusasu.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikijunior Vitsikirja/Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Vitsikirja/Sekalaiset</title>
    <id>4139</id>
    <revision>
      <id>22267</id>
      <timestamp>2006-10-29T08:00:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Rosvo juoksee poliisiasemalle huutaen: &quot;Ottakaa varas kiinni, koska hänellä on minun puukkoni selässä!&quot;

----

Miksi laihialaiset lapset menevät jouluaattona metsään? He katsovat toiko pukki kuusen alle lahjoja.

----

Montako mafian miestä tarvitaan sähkölampun vaihtamiseen? Kolme. Yksi vaihtaa lampun, toinen ampuu silminnäkijät ja kolmas vartioi.

----
Voisitko ostaa minulle rintsikat äiti? Katsotaan sitä joskus myöhemmin Jari.
----
Mikä on joulukuusta suurempi? Jouluseitsemän.

----
Miksi itsepalvelupesulassa seisoo alaston ruotsalainen? Siksi koska pesukoneen käyttöohjeessa luki: &quot;Koneen pysähdyttä ota vaatteesi pois.&quot;
----
Kaksi keksiä kävelee tiellä.Toinen jää auton alle ja ehjänä säilynyt huuta:&quot;Tulehan muruseni.&quot;

----
Kaksi lenkkimakkaraa on uunissa.Toinen posahtaa ja toinen makkara ilkkuu:&quot;Heikoin lenkki&quot;

----
Kaksi tomaattia on kävelyllä.Toinen jää katujyrän alle.kohta toinen huutaa:&quot;Tulehan ketsuppi&quot;
[[Luokka:Wikijunior Vitsikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Vitsikirja/Puujalkavitsejä</title>
    <id>4141</id>
    <revision>
      <id>27107</id>
      <timestamp>2006-12-29T15:36:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">Puujalka vitsi on vitsi, jossa ei ole välttämättä mitään järkeä, haukaa niissä on se, että ne pilailevat tavalliten vitsien kustannuksella.

Kaksi miestä käveli pihalla. Keskimmäinen kaatui.
----
Kaksi mummoa meni mustikkaan, toinen ei mahtunut.
----

Poika istui huoneessan ja undulaatti lauloi oksalla koska graniitti on kovaa.

[[Luokka:Wikijunior Vitsikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen historia/Suomen presidentit/K. J. Stålhberg</title>
    <id>4142</id>
    <revision>
      <id>27732</id>
      <timestamp>2007-01-06T06:54:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:KJ-Stahlberg.gif|thumb|Presidentti K. J. Ståhlberg 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa.]]
Kaarlo Juho Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan, 28. tammikuuta 1865–22. syyskuuta 1952) oli Suomen ensimmäinen presidentti (1919–1925).

Hän oli juristi ja julkisoikeuden tutkija sekä Nuorsuomalaisen Puolueen johtohenkilöitä - &quot;varpusten&quot; siiven henkinen johtaja. Ståhlberg oli Haminan kaupungin valitsema valtiopäivämies säätyvaltiopäivien porvarissäädyssä.

Ståhlberg oli senaattori ja toimi niin sanotun Mechelinin senaatin kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkönä (= kauppa- ja teollisuusministerinä) 1905-1907. Hän erosi koska ei voinut hyväksyä eduskunnan muotoilemaa, kauppa- ja teollisuustoimialan piiriin kuuluvaa jyrkkää alkoholin kieltolakia.

Ståhlberg toimi eduskunnan puhemiehenä vuonna 1914. Suomen itsenäistyttyä hän oli eräs tasavaltalaisten johtohenkilöistä. Hän oli 1918 perustetun Korkeimman hallinto-oikeuden ensimmäinen presidentti. Ståhlberg vaikutti perustuslakikomitean puheenjohtajana merkittävästi Suomen uuden perustuslain (vuoden 1919 Hallitusmuoto) sisältöön. Hänet valittiin 25. heinäkuuta 1919 ensimmäiseksi Suomen tasavallan presidentiksi maltillisen oikeiston ja vasemmiston äänillä Eduskunnan suorittamassa vaalissa. Ståhlberg toimi presidenttinä vuosina 1919 - 1925.

Ståhlberg olisi voitu valita uudelle kaudelle vaalissa 1925 , mutta hän ei suostunut ehdokkaaksi haluten varjella demokratiaa pitkäaikaisilta johtajilta. Vuosien 1931 ja 1937 presidentinvaaleissa hän sai 149 ja 150 ääntä 300:sta, 151 ääntä olisi riittänyt valintaan. Ståhlberg oli ehdokkaana vielä Eduskunnan suorittamassa presidentinvaalissa vuonna 1946.

Ståhlberg oli 1930-luvulla liberaalista kansanpuoluetta edeltäneen Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustajana. Ståhlberg oli liberaali.

Lapuan liike kyyditti 14. lokakuuta 1930 Kaarlo Juhon ja tämän vaimon Ester Ståhlbergin Joensuuhun saakka, koska Kaarlo Juho Ståhlberg oli esiintynyt oikeistoradikaalia toimintaa vastaan. Muilutusta vastaan nousi yleinen mielipide ja operaation suunnittelusta epäilty Suomen armeijan pääesikunnan päällikkönä toiminut kenraalimajuri Wallenius joutui eroamaan.

[[Luokka:Suomen historia|Suomen presdentit/K. J. Stålhberg]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen historia/Suomen presidentit/Tarja Halonen</title>
    <id>4143</id>
    <revision>
      <id>26330</id>
      <timestamp>2006-12-16T06:46:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>painotus</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Tarja Kaarina Halonen''' (s. 24. joulukuuta 1943 Helsinki) on Suomen tasavallan yhdestoista ja nykyinen presidentti. Hänet valittiin presidentiksi vuonna 2000 sekä uudelleen toiselle kaudelle vuonna 2006. Sitä ennen hän toimi muun muassa ulkoasiainministerinä, kansanedustajana ja SAK:n työmarkkinajuristina. Puoluetaustaltaan hän on sosialidemokraatti, mutta on vakiintuneen käytännön mukaisesti palauttanut puolueen jäsenkirjan tultuaan valituksi presidentiksi.

==Aika ennen presidentin uraa==

===Ennen poliittista uraa===

Tarja Halonen syntyi 24. joulukuuta 1943 Helsingin Kalliossa, joka on perinteisesti ollut työväen kaupunginosa. Halosen vanhemmat olivat hitsaaja Vieno Olavi Halonen ja somistaja Lyyli Elina Öfverström. Kaksivuotiaasta alkaen Halosen isäpuolena oli sähköasentaja Thure Herman Forss, jolla on ollut suuri vaikutus Halosen elämään. Forss oli aktiivinen työväenliikkeen edustaja.

Halonen jatkoi kansakoulun jälkeen oppikouluun. Se ei tuohon aikaan työläisperheiden lasten kohdalla ollut kovin tavallista, sillä oppikoulu oli maksullinen. Halonen pärjäsi koulussa hyvin ja kirjoitti ylioppilaaksi Kallion yhteiskoulusta keväällä 1962. Oikeustieteiden kandidaatiksi hän valmistui Helsingin yliopistosta 1968, ja tämän jälkeen alkoi hänen uransa järjestötehtävissä. Niistä ensimmäinen oli hänen toimensa Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaali- ja järjestösihteerinä vuosina 1969–1970. SAK:n sosiaaliasian juristi hänestä tuli vuosiksi 1970–1974.

===Poliittinen ura===

Puoluepolitiikkaan Halonen lähti mukaan liityttyään Suomen Sosialidemokraattiseen Puolueeseen vuonna 1971. Liittyessään SDP:hen Halonen kuului sen vasemmistosiipeen. Esimerkiksi 1973 Halonen allekirjoitti vasemmiston yhteisen &quot;EEC-kauppasopimus torjuttava&quot; -adressin ja 1970-1972 osallistui varapuheenjohtajana DDR:n tunnustamiskomitean toimintaan.

Hänet nimettiin vuonna 1974 pääministeri Kalevi Sorsan eduskuntasihteeriksi vuoden ajaksi. Sorsan eduskuntasihteerin kauteen ajoittuivat muun muassa EEC-neuvottelut. Vuonna 1975 Halonen valittiin Osuusliike Elannon edustajistoon, jossa hän toimi presidentiksi tuloonsa asti. Tarja Halonen toimi Helsingin kaupunginvaltuustossa vuoteen 1996 asti. 1980-1981 Halonen toimi Seta ry:n puheenjohtajana: sen toimintaan hän oli osallistunut aktiivisesti jo 1970-luvun lopulta. Vuoden 1979 vaaleissa hänet valittiin kansanedustajaksi SDP:n listoilta. Halonen pysyi kansanedustajana, kunnes hänestä tuli presidentti. Eduskunnassa Halosen ensimmäinen merkittävä tehtävä oli sosiaalivaliokunnan puheenjohtajuus vuosina 1984–1987. Tältä paikalta Halonen nousi vuonna 1987 toiseksi sosiaali- ja terveysministeriksi, jota seurasi valinta Pohjoismaiden yhteistyöministeriksi kaudelle 1989–1991. Oikeusministerinä Halonen palveli vuosina 1990–1991 Harri Holkerin hallituksessa.

Ulkoasianministeriksi hänet nimitettiin vuonna 1995 Paavo Lipposen ensimmäiseen hallitukseen. Tätä tehtävää hän jatkoi myös Lipposen toisessa hallituksessa eduskuntavaalien jälkeen, kunnes tuli valituksi presidentiksi

==Presidentti kamppanijat==

===Vuonna 2000===

Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari ilmoitti vähän ennen ehdokkaaksi ilmoittautumisajan päättymistä, että hän jää syrjään vuoden 2000 presidentinvaalien esivaalista. Esivaaliehdokkuuden toteutumiseen olisi uusien esivaalisääntöjen mukaan puolueen viiden perusyhdistyksen pitänyt kannattaa ehdokasta tämän suostumuksella. Tästä johtuen käytiin SDP:n esivaali jo kilpaan ilmoitettujen ulkoministeri Tarja Halosen, europarlamentaarikko Pertti Paasion ja EU:n oikeusasiamies Jacob Södermanin kesken. Halonen voitti SDP:n esivaalin saamalla 7 300 ääntä. Muut esivaaliehdokkaat saivat 2 800 ja 2 500 ääntä.

Aluksi Halonen oli mielipidetiedusteluissa asetetuista presidenttiehdokkaista neljännellä sijalla. Halosen varsinainen kampanja pyrki tekemään hänestä inhimillisen ja ymmärrettävän hahmon, jota on helppo lähestyä. Samalla julkisuuskuva kuitenkin pyrittiin säilyttämään edustavana ja tahdikkaana. Halonen sai presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 40 % annetuista äänistä.

Halosen kanssa presidentinvaalien toiselle kierrokselle pääsi 1991–1995 pääministerinä toiminut Esko Aho, joka oli ensimmäisellä kierroksella saanut 34 %:n kannatuksen. Halonen sai 51,6 % annetuista äänistä ja Aho 48,4 %, ja näin Halosesta tuli Suomen 11. tasavallan presidentti.

===Vuonna 2006===

Halosen kannatus tiedotusvälineissä julkaistuissa mielipidetutkimuksissa ylitti koko vaalikampanjan ajan 50 %:n rajan. Pääasiallinen kiinnostus tiedotusvälineissä kohdistui siksi siihen, miten toiseksi ja kolmanneksi suosituimpien ehdokkaiden kannatus vaihtelee. Kolmen suurimman puolueen puheenjohtajien keskinäisestä sopimuksesta, jonka mukaan tasavallan presidentin valtaoikeuksia ei muuteta presidenttikaudella 2006–2012, seurasi näihin valtaoikeuksiin liittyvän keskustelun laantuminen.

Kysymys presidentin ylipäällikkyydestä herätti kuitenkin keskustelua. Perustuslakivaliokunnan valmisteltavana oli vaalien aikaan rauhanturvalain korvaava kriisinhallintalaki, joka nosti avoimia kysymyksiä nykyisen, vuonna 2000 hyväksytyn perustuslain tulkinnasta. Tasavallan presidentti, ulkoasiainministeri, pääministeri ja puolustusministeri kannattivat kaikkia puolustusvoimien joukkoja koskevaa tasavallan presidentin ylipäällikkyyttä tehtävästä, mandaatista ja suorittajasta riippumatta, mutta perustuslakivaliokunnan mielestä EU-vetoiset operaatiot kuuluivat hallituksen toimialaan. Vaalien jälkeen asiasta säädettiin poikkeuslaki, jolla myös EU-operaatiot todettiin presidentin vastuulle kuuluviksi. Samaan ongelmakokonaisuuteen liittyen Halonen on kannattanut tasavallan presidentin aktiivista osallistumista Euroopan unionin huippukokouksiin. Rajanveto tunnetaan suomalaisessa politiikassa nimellä Kahden lautasen kysymys.

Halonen asettui ehdokkaaksi myös toiselle kaudelle alkaen 2006. Halosta ilmoittautui hänet ehdokkaaksi asettaneen SDP:n lisäksi tukemaan myös Vasemmistoliitto ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK. Halosen kampanjapäällikkönä toimiva FT Markku J. Jääskeläinen ilmoitti vuoden 2005 lopulla, että SDP ohjaa toisen kierroksen kampanjavarat ensimmäisen vaalikierroksen käyttöön, jotta vaali voitaisiin voittaa jo ensimmäisellä kierroksella ja säästää valtion varoja 7 miljoonaa euroa. Tämän ilmoituksen väitettiin vieroksuttaneen kansalaisia ja sitä on jopa pidetty eräänä syynä sille, että Halonen ei voittanut jo ensimmäisellä kierroksella.

Kampanjaansa Halonen sai humoristista tukea myös amerikkalaiselta talk-show-isännältä Conan O'Brienilta. Halonen tapasi O'Brienin myöhemmin tämän Suomen-vierailun aikana ja antoi tälle lahjaksi Muumeja.

Halonen sai ensimmäisellä kierroksella kaikista äänistä 46,3 %, ja hänen kanssaan toiselle kierrokselle pääsi Kokoomuksen Sauli Niinistö. Halonen arveli alentuneen äänestysprosentin johtaneen ennakoitua pienempään äänimäärään ensimmäisellä kierroksella [1]. Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan mukaan toinen kierros tarvittiin [2]. Puheenjohtaja Eero Heinäluoman mukaan SDP:llä oli suunnitelma toiselle kierrokselle.

Toisesta kierroksesta tuli yllättävänkin tiukka kamppailu istuvan presidentin vaaleja edeltäneisiin suosiolukuihin nähden. Tarja Halonen valittiin presidentiksi uudelle kuusivuotiskaudelle 51,8 % kannatuksella 29. tammikuuta 2006.

==Presidenttinä==

===Virkanimitykset===

Uusi perustuslaki, jossa presidentin valtaa rajoitettiin erityisesti sisäpolitiikassa, mutta jossa nimitysoikeutta toisaalta säilytettiin ennallaan, tuli voimaan Halosen virkakauden alussa. Halonen on käyttänyt nimitysoikeuttaan itsenäisesti esimerkiksi nimittäessään Suomen Pankin johtokuntaan pankinjohtaja Pentti Hakkaraisen, eikä pankkivaltuuskunnan esittämiä poliitikkoja Esko Ahoa ja Ilkka Kanervaa, sekä nimittäessään Sinikka Salon ohi hallituksen esityksen. Myös eräät hallituksen esityksen mukaisesti tehdyt nimitykset ovat herättäneet keskustelua. Halonen nimittänyt Erkki Liikasen Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajaksi (pääjohtajaksi), mitä mm. pääministeri Matti Vanhanen kannatti. Erkki Liikasen vastehdokkaana oli muun muassa Ecofin-neuvoston pääjohtaja Sixten Korkman. Korkeimman oikeuden presidentiksi Halonen nimitti esittelyn mukaisesti oikeustieteen kandidaatti Pauliine Koskelon, jota eräät oikeustieteilijät vastustivat. Koskelo ei ole suorittanut oikeustieteen tohtorin tutkintoa, joka hänen välittömillä edeltäjillään oli ollut.

===Yleisö===

Taloustutkimus Oy:n tekemän kyselyn mukaan maaliskuussa 2005 85% suomalaisista koki Tarja Halosen toimineen presidentin virassaan hyvin tai melko hyvin. Lokakuussa 2005 hän sai vastaavassa tutkimuksessa 71%:n tyytyväisyyslukeman. Halonen on asettunut ehdokkaaksi myös toiselle kaudelle. Halonen tuli viidenneksi Yleisradion ennen itsenäisyyspäivää 2004 järjestämässä Suuret suomalaiset -äänestyksessä.

Halonen ei kannata NATO-jäsenyyttä tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Kritiikkiä Halosen linjalle esitti mm. Sauli Niinistö, jonka mielestä Halonen ei edistä vientiä eikä sitä kautta työllisyyttä riittävästi. Eräiden talouselämää lähellä olleitten piirien (esim. Tekniikka ja Talous -lehden Perusinsinööri Veijo Miettinen) mielestä Halosen uudelleenvalinta oli talouspoliittinen signaali, joka vähentää merkittävästi ulkomaista investointihalukkuutta Suomeen kertomalla asenteesta yksityisyritteliäisyyteen.

{{wikisitaatti|Tarja Halonen|Tarja Halonen}}
{{commons|Tarja Halonen|Tarja Halonen}}

[[Luokka:Suomen historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikiopiskelu</title>
    <id>4145</id>
    <revision>
      <id>19602</id>
      <timestamp>2006-09-25T11:39:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Uusi Projekti alkaa Luokalla...</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikikirjasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiopiskelu</title>
    <id>4146</id>
    <revision>
      <id>26294</id>
      <timestamp>2006-12-15T18:12:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Kaikki wikiopiskelu kirjat */ -Otsikon kirjoitusvirheen korjaus.</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:OpiskeluLogo.PNG|right|200px]]
=Tervetuloa '''Wikiopiskeluun'''=

Wikiopiskelu on projekti, jonka tarkoituksena on tuottaa wikikirjoja erityisesti yläaste- ja lukioikäisille.

&lt;div class=&quot;usermessage&quot;&gt;
&lt;small&gt;Kunhan kirjoja alkaa olla tarpeeksi, niin aletaan käyttämään seuraavaa luokittelua:&lt;/small&gt;

*&lt;small&gt;Wikiopiskelu I - tekstikirjat on suunnattu yläasteikäiselle.&lt;/small&gt;
*&lt;small&gt;Wikiopiskelu II - tekstikirjat on suunnattu lukioikäisille.&lt;/small&gt;
&lt;/div&gt;

==Kaikki Wikiopiskelu kirjat==

*[[Wikiopiskelu Suomen historia]]

*[[Wikiopiskelu Avaruus]]

==Toivotut Wikiopiskelu kirjat==
*[[Wikiopiskelu historia]]

[[Luokka:Wikiopiskelu|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Vitsikirja/Blondi</title>
    <id>4148</id>
    <revision>
      <id>27290</id>
      <timestamp>2007-01-02T13:28:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kirjoitusvirheen korjaus</comment>
      <text xml:space="preserve">Blondi menee tietokonekauppaan ja haluaa verhot koneeseensa. Myyjä vastaa ja ihmettelee: &quot;Ei tietokoneissa tarvita verhoja.&quot; siihen blondi vastaa että:&quot;Minä tarvitsen. Minulla on Windows.&quot;

----
Miksi blondi heitää leivänmuruja vessanpöntöön? Hän ruokkii wc-ankkaa.
[[Luokka:Wikijunior Vitsikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:OpiskeluLogo.PNG</title>
    <id>4150</id>
    <revision>
      <id>19632</id>
      <timestamp>2006-09-25T16:50:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Wikiopiskelun logoehdotus</comment>
      <text xml:space="preserve">Wikiopiskelun logoehdotus</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikistudy</title>
    <id>4151</id>
    <revision>
      <id>19640</id>
      <timestamp>2006-09-26T03:57:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Uudelee´nohjaus</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikiopiskelu]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 14</title>
    <id>4153</id>
    <revision>
      <id>23440</id>
      <timestamp>2006-11-12T09:27:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/193.229.219.218|193.229.219.218]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:193.229.219.218|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Flag of Esperanto.svg|left|50px]]
'''[[Esperanto]]'''

Esperanto on kaikkien aikojen puhutuin keinotekoinen kieli. Esperantoa on helpompi oppia kuin mitään luonnollista kieltä. Esperanto on tiettävästi ainoa keinotekoinen kieli, jolla on syntyperäisiä puhujia.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Nummitatti</title>
    <id>4154</id>
    <revision>
      <id>28147</id>
      <timestamp>2007-01-23T12:44:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>kh, kähteet, isää</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Suillus bovinus.jpg|thumb|Nummitattia tavataan elokuusta syyskuuhun.]]

'''Nummitatti''' (''Suillus bovinus'') on syötävä sieni josta saadaan keltaista ja oranssia väriä.

==Tunnistus==

Nummitatin nuorena kupera ja vanhana laakeneva '''lakki''' on 3-12 cm leveä. Lakin tahmea '''yläpinta''' on punakellertävän vaaleanruskea tai beesi. Sateella yläpinta muuttuu limaiseksi. Leveä, kulmikas ja erikoispillinen '''pillistö''' on johteinen ja okran värinen.  Tasapaksu '''jalka''' on 2-6 cm pitkä ja ½ cm- 1,5 cm paksu. Väriltään jalka on lakin värinen. Jalassa joustava '''malto''' on pehmeää, sitkeää ja kellanvalkoista. Sienen itiöt ovat ruskeita.

==Kasvupaikat==

Sientä tavataan männyn seuralaisena kuivissa, hiekkapitoisissa kangasmetsissä. Se muodostaa usein tiheitä, jalan tyveltä yhtyeenkasvaneita ryhmiä, usein yhdessä punanuljaskan kanssa.

==Säilöminen==

Nummitatin lakit ovat nuorena hyviä, mutta vanhana ne pehmenevät liikaa. Nummitatti on vaikea säilöä. 

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 28
* Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 119
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivut 213 ja 215

===Internet-sivusto lähteet===

* [http://www.coloria.net/varjays/suillus.htm coloria.net]
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/suillus_bovinus.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]
* [[w:Nummitatti|Wikipedia]]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Nummitatti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Sienten kerääminen</title>
    <id>4155</id>
    <revision>
      <id>20836</id>
      <timestamp>2006-10-14T09:37:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/84.231.169.169|84.231.169.169]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:84.231.169.169|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">Sienestämistä on kahta tyyppiä. Toinen tyyppi kerää vain ruokasieniä, mutta toinen tyyppi kerää sieniä tunnistettavaksi. Tässä muutamia vinkkejä.

==Ruokasienten kerääminen==

*Tulee kerätä vain sieniä, jotka varmasti tuntee.
*Ruokasieniä ei kerätä sastuneista paikoista.
*Ruokasienet poimitaan puhtaina, mutltainen tyvi leikataan pois. Ja tutkitaan onko sienessä toukkia

Joka vuosi kannattaa opetella tunnistamaan muutama sieni, niin parin vuoden päästä on jo suuri valikoima sieniä, jotka tunnistat. 

==Laji tunnistus keräys==

Jokainen sienikeräys laitetaan omaan paperi pussiinsa. Mitään ei leikata pois. Keräykset myös merkitään numeroilla. Merkitse vihkoosi, löytöpaikka, päivämäärä, isäntäpuu, kasvupaikkatiedot, tuntomerkit, jotka häviävät säilöessä. Jos sieni valokuvataan niin siitäkin tehdään merkintä. Joskus sienen joutuu lähetämään tunnistetavaksi kasvimuseoon tai johonkin yliopistoon.

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Sienten kerääminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Haperot</title>
    <id>4156</id>
    <revision>
      <id>25827</id>
      <timestamp>2006-12-09T08:49:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>painotukset</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Russula amethystina.jpg|thumb|Hapero]]


'''Haperot''' (''Russula'') ovat eräs sienten suvuista ja muodostavat rouskujen kanssa Russulaes- lahkon. Haperot kuuluvat helttasieniin. Ne muistuttavat ulkoisesti paljon lähisukulaisiaan, rouskuja, mutta eroavat niistä siinä, ettei haavoitetusta haperosta valu maitiaisnestettä rouskun tapaan. Haperojen lakki on usein kirkkaan värinen, mutta harmaantuu yksilön vanhetessa. Paras haperokausi on elo-syyskuussa. Monet haperot ovat erinomaisia ruokasieniä, eikä myrkyllisiä haperolajeja tiedetä löytyvän Suomesta. Haperon tunnistaa helposti siitä, että jalkaa taitettaessa se &quot;hapertuu&quot; eli murtuu pieniksi pesusienimäisiksi paloiksi. Esimerkiksi seitikkien jalan voi puolestaan repiä koko jalan mittaisiksi suikaleiksi. Haperoksi tunnistamisen jälkeen sienestä voi maistaa palan (se on sylkäistävä kuitenkin pois). Maultaan miedot haperot kelpaavat käytettäviksi sellaisenaan, voimakkaan makuiset voi kiehauttaa, jotta maun saa pois. Suomessa tunnetaan 130 haperoa. 

==Hapero lajeja==

Nämä hapero lajit ovat sienikirjassa:
&lt;!--Aakkosjärjestykseen, kiitos!--&gt;

* [[Sienikirja/Isohapero|Isohapero]]
* [[Sienikirja/Kalvashapero|Kalvashapero]]
* [[Sienikirja/Keltahapero|Keltahapero]]
* [[Sienikirja/Palterohapero|Palterohapero]]
* [[Sienikirja/Tulipunahapero|Tulipunahapero]]
* [[Sienikirja/Verihapero|Veripunahapero]]


{{Sienikirja}}
[[Luokka:Sienikirja|Haperot]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Kahvihuone/Arkisto2</title>
    <id>4157</id>
    <revision>
      <id>19751</id>
      <timestamp>2006-09-28T16:07:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Arkistointi.</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Kahvihuone.jpg|thumb|right|200px|Kahvin nauttimista palestiinalaisessa kahvilassa]]
'''''Tämä sivu on [[Wikikirjasto:Kahvihuone|kahvihuoneen]] arkisto, josta löydät yli kuukauden vanhat keskustelut.'''''
&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
&lt;br /&gt;

&lt;!---------------------------- Tämän viivan alle, kiitos -----------------------------------&gt;

==Sienikirja?==

Olisiko sienikirja hyvä kirja??--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 2. elokuuta 2006 kello 06.01 (UTC)

:Ei pelkästään hyvä vaan loistava idea. Siitä vaan kirjoittamaan! --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 2. elokuuta 2006 kello 07.44 (UTC)

:Sienikirja käy Wikikirjastoon erittäin hyvin. Käytä apunasi Wikipediaa ([[w:Luokka:Sienet]]).--[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 7. elokuuta 2006 kello 12.23 (UTC)

Aloitetu [[Sienikirja]]--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 10. elokuuta 2006 kello 10.35 (UTC)

Laitoin sen sekalaisten kirjahyllyyn mutta tänne [[Wikikirjasto:Kirjahylly]] en saanut sitä sopimaan ? Ehdotuksia?--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 10. elokuuta 2006 kello 12.00 (UTC)

:Laitoin sienikirjan oikeaan paikkaan, luokkaan 67. Kirjastossa ne näkyvät olevan luokassa 67.582. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 24. elokuuta 2006 kello 16.10 (UTC)

== Mitä kirjoja? ==
Minkähän tyyppisiä kirjoja Wikikirjastoon on tapana kirjoittaa? --[[w:Keskustelu käyttäjästä:84.249.24.95|Kirjailija]] 2. elokuuta 2006 kello 10.20 (UTC)

:Oppi- ja tietokirjoja. Ainakin minun tietääkseni... Voi olla, että muitakin. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 2. elokuuta 2006 kello 10.33 (UTC)

:Wikikirjastoon käyvät kaikenlaiset kirjat eivät vain oppikirjat. Tällähetkellä meillä on kirjoja työoikeudesta vitsikirjaan, Ruukkukasveista öljyväreihin ja englannin kielestä japanin kieleen. Lisäksi ohjeita, vinkkejä ja niksejä laidasta laitaan. Useat kirjat ovat pahasti keskeneräisiä, mutta muutama hyvä tekelekkin löytyy. --[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 7. elokuuta 2006 kello 12.16 (UTC)

::Aika tyhjentävä vastaus. Etusivulla asia sanotaan näin: '''&quot;Wikikirjasto on monikielinen hanke, jonka tarkoituksena on koota vapaan sisällön oppi- ja ohjekirjakokoelma sekä levittää opiskelutekstejä.&quot;''' --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])&lt;/small&gt; 19. elokuuta 2006 kello 04.45 (UTC)

== Mallinteet pitäisi laitaa luokiin ==

Nyt malinnetta on eritäin vaikea löytää. ne pitäisi laitaa kuokiin tai vastaavaan.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 10. elokuuta 2006 kello 10.38 (UTC)

:Laitoin luokan [[:Luokka:Mallineet|Mallineille]], siitä vaan lisäämään niitä sinne. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])&lt;/small&gt; 15. elokuuta 2006 kello 12.01 (UTC)

::Voihan niitä mallineita tietysti luokitellakin, mutta minusta siinä on turhaa vaivaa. [http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Toiminnot%3APrefixindex&amp;from=&amp;namespace=10 Toiminnot:Prefixindex]-sivun avulla näkee helposti kaikki mallineet. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 15. elokuuta 2006 kello 14.11 (UTC)

:::Onhan tietysti totta tuokin... Laitanpa linkin tuolle sivulle sivulta [[Ohje:Malline]]. Ja samalla laitan sivun [[:Luokka:Mallineet]] roskaksi. Se toimintosivu kun on kätevämpi. Ja mallineet löytyvät myös [[Ohje:Malline|täältä]]. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])&lt;/small&gt; 18. elokuuta 2006 kello 12.56 (UTC)

::::::Hyvä niitä kun ei meinannut löytää.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 24. elokuuta 2006 kello 15.38 (UTC)

== Luokittelu ==

Saisikohan vaikka muokkaussivulle muistutuksen, että sivut tulisi laittaa kirjansa mukaiseen luokkaan? Tai onko mahdollista tehdä vaikka botti, joka lisää alasivut automaattisesti pääsivun luokkaan? [[Toiminnot:Uncategorizedpages|Täältä]] löytyvillä sivuilla ei ole luokkaa, vaikka suurin osa niistä kuuluu kirjoihin, esimerkiksi [[Kitarakirja]]an, jotka ovat luokissa. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] &lt;sup&gt; &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])&lt;/small&gt; &lt;/sup&gt; 21. elokuuta 2006 kello 08.53 (UTC)

:Muistutuksen voi teknisesti laittaa esim. [[MediaWiki:Newarticletext]], mutta se voi sekoittaa aloittelijoita / pienentää kynnystä luoda uutta sivua. Botin avulla homma olisi toki mahdollista, se botti vaan pitäisi saada jostain. Minä voisin osata tehdä sellaisen, mutta juuri nyt minulla ei ainakaan ole aikaa. Olen itse samaa asiaa miettinyt. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 21. elokuuta 2006 kello 18.17 (UTC)

::Eihän asiassa mitään kiirettä ole, vaan jos sinulla joskus on aikaa... Hieno juttu muuten, jos sellaisen botin tekeminen on mahdollista! --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] &lt;sup&gt; &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])&lt;/small&gt; &lt;/sup&gt; 22. elokuuta 2006 kello 05.07 (UTC)

== [[Inhimillisyys aistittavana]] ==

Olisiko mahdollista kirjoittaa wikikirjastoon opetuksen sisältävä tarina?

:Luulisin, että se kuuluu enemmän Wikiaineiston piiriin. Linkin sinne löydät etusivulta. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] &lt;sup&gt; &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])&lt;/small&gt; &lt;/sup&gt; 24. elokuuta 2006 kello 10.43 (UTC)

::Wikiaineistoon ei pääsääntöisesti tule lisätä omia tuotoksia. Poikkeuksen tähän muodostaa jo muualla julkaistut teokset, eli oman opinnäytetyönsä voi projektiin tallettaa, muttei kuitenkaan koulun äidinkielentunnille kirjoitettua ainetta. Tarina voisi sopia paremmin tänne, mutta se yksittäinen tarina ei ole oppi- tai ohjekirja, joten sekin on hieman kyseenalaista. Jos sen haluat tänne liittää, niin se voisi soveltua parhaiten osaksi kirjaa [[Suomen kieli käyttöön]], jossa on muutenkin erilaisia tekstejä. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 24. elokuuta 2006 kello 12.41 (UTC)

== Wikijunior valikkoon ==

Siellä se on en wikissä nyt sitä ei kukaan löydä voisioko joku lisätä sen valikkoon siis wikijuniorin--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 25. elokuuta 2006 kello 15.26 (UTC)

:En kannata lisäämistä ainakaan vielä. Etusivulla tuo on kuitenkin melko näkyvänä. Mutta muitakin mielipiteitä saa esittää, tuo muutos on ylläpitäjien kuitenkin helppo tehdä. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 28. elokuuta 2006 kello 11.42 (UTC)

::Wikijunior on niin tärkeä osa projektiamme, että kannatan sen lisäämistä valikkoon. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] &lt;sup&gt; &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])&lt;/small&gt; &lt;/sup&gt; 28. elokuuta 2006 kello 11.51 (UTC)

Se '''ei voi kasvaa''' ilman julkisuutta. Etusivu hyvä mutta se auttaisi asiaa lisää. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 28. elokuuta 2006 kello 14.28 (UTC)

::Ja on se sen verran tärkeä projekti, että sen kyllä pitäisi näkyä joka sivulta. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] &lt;sup&gt; &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])&lt;/small&gt; &lt;/sup&gt; 28. elokuuta 2006 kello 15.37 (UTC)

Lisäää kannanottoja--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 31. elokuuta 2006 kello 05.12 (UTC)

Toivoisin edeleen kannanottoja!--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 2. syyskuuta 2006 kello 06.10 (UTC)

Nyt kun ollet ylläpitjä lisää se valikkoon jos ketään ei vastusta enää. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 3. syyskuuta 2006 kello 17.39 (UTC)

:Ai minä vai? --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 3. syyskuuta 2006 kello 17.49 (UTC)

::Muuten tekisin, mutta en löytänyt edes metasta tietoa siitä, että millä Järjestelmäviestisivulla nuo valikon linkit ovat. Jos joku tietää, niin kertokoon. Kiitos! --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 3. syyskuuta 2006 kello 18.03 (UTC)

:::Onko tästä vielä päästy yhteisymmärrykseen? Ymmärtääkseni yhden käyttäjän kanta on vahva kyllä, yhden lievä kyllä ja yhdellä lievästi ei. Muutenkin, jos nyt haluamme alkaa valikkoa muuttamaan, niin haluammeko me lisätä sinne muita kohtia. Pitäisikö esim. linkki kaikkiin kirjahyllyihin tms. lisätä valikkoon?

:::Itse en siis kannata Wikijuniorin lisäämistä vielä ainakaan siitä syystä, että meillä käytännöt sen suhteen on vielä hieman keskeneräiset, ja se ei ole projektissa mielestäni muita kirjahyllyjä tärkeämpi. Mutta muita mielipiteitä saa toki esittää... -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 3. syyskuuta 2006 kello 18.35 (UTC)

:Ai minä vai? --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 3. syyskuuta 2006 kello 17.49 (UTC)

::Muuten tekisin, mutta en löytänyt edes metasta tietoa siitä, että millä Järjestelmäviestisivulla nuo valikon linkit ovat. Jos joku tietää, niin kertokoon. Kiitos! --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 3. syyskuuta 2006 kello 18.03 (UTC)

:::Onko asiasta päästy yhteisymmärrykseen? Minusta näyttää että yhden käyttäjän mielipide on vahvasti lisäämistä puoltava, yksi puoltaa lievästi ja yksi vastustaa lievästi. Itse en siis kannata sitä lähinnä siksi, että Wikijunior on mielestäni tarpeeksi näkyvä etusivulla, kun meillä sitä koskevat käytännöt ovat vielä hieman keskeneräisiä ja minusta se ei ole mitenkään eri asemassa muihin kirjahyllyihin nähden.

:::Mutta jos nyt valikkoa aletaan muuttamaan, halutaanko sinne lisätä samalla kertaa Toivotut kirjat -sivulle tai Kaikki kirjahyllyt -sivulle linkki, kuten on englanninkielisellä sisarellamme. Lisää keskustelua ennen muutoksia. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 3. syyskuuta 2006 kello 18.35 (UTC)

::::Sanoisin, että valikkoon voisi laittaa kaikki kirjahyllyt. Olisi kätevää, jos ne olisivat siellä. Mielipiteitä, kommentteja? --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 4. syyskuuta 2006 kello 04.31 (UTC)

::::Tämä tarkoittaisi seuraavan koodin lisäämistä [[MediaWiki:Sidebar]] -järjestelmäviestiin:

&lt;pre&gt;
* Kirjahyllyt
** Wikikirjasto:Luonnontieteen kirjahylly|Luonnontieteen kirjahylly
** Wikikirjasto:Matematiikan kirjahylly|Matematiikan kirjahylly
** Wikikirjasto:Kielten kirjahylly|Kielten kirjahylly
** Wikikirjasto:Teknologian kirjahylly|Teknologian kirjahylly
** Wikijunior
** Wikikirjasto:Sekalaisten kirjahylly|Sekalaisten kirjahylly
&lt;/pre&gt;
--[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 4. syyskuuta 2006 kello 06.29 (UTC)

:::::Laitoin sen nyt sinne, jos joku on eri mieltä, niin voin myös palauttaa sen. Kiitos! --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 4. syyskuuta 2006 kello 08.45 (UTC)


Olkoot näin!--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 4. syyskuuta 2006 kello 11.21 (UTC)

Miks näykyy vian osalla sivuista.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 4. syyskuuta 2006 kello 11.35 (UTC)

:Alkaa ainakin firefoxissa ja Netscapessa näkyä, kun painaa nappia F5 . --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 4. syyskuuta 2006 kello 11.44 (UTC)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Leikkikirja/Maastohippa</title>
    <id>4158</id>
    <revision>
      <id>24192</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:50:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] teke</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Maastohippa''' on eräs hipan muodoista. 

==Säännöt==

Ensiksi täytyy sopia pelialue ja yksi pelaajista jää hipaksi. Aina kun muut pelaajat ovat &quot;ilmassa&quot; eli jonkun esineen päällä. (sohva/pöytä/tuoli/vastaava)niin pelaaja on turvassa. Pelaajien on pakko vaihtaa turvapaikkaa jos hippa huutaa &quot;tuli irti&quot; Turvapaikkaa saa muutenkin vaihtaa. Samassa paikassa ei saa ravata edestakaisin. Kun pelaaja ei ole jonkun esineen päällä eli &quot;ilmassa&quot; hippa voi ottaa kyseisen pelaajan kiinni. Hippa vaihtuu kun joku pelaajista on saatu kiinni. 

[[Luokka: Wikijunior Leikkikirja|Maastohippa]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli ulkomaalaisille</title>
    <id>4163</id>
    <revision>
      <id>19776</id>
      <timestamp>2006-09-29T04:25:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Suomenkieli ulkomaalaisille” uudelle nimelle ”Suomen kieli ulkomaalaisille”: Kirjoitusvirhe.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiopiskelu Suomen historia</title>
    <id>4167</id>
    <revision>
      <id>26137</id>
      <timestamp>2006-12-14T19:07:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>Lisäsin Lähteet-sivun sisällysluetteloon.</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä kirja kertoo Suomen historiasta.

==Sisältö==

* [[Wikiopiskelu Suomen historia/Suomen esihistoria|Suomen esihistoria]]
* [[Wikiopiskelu Suomen historia/Keskiaika ja Ruotsin vallan aika|Keskiaika ja Ruotsinvallan aika]]
* [[Wikiopiskelu Suomen historia/Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunta]]
* [[Wikiopiskelu Suomen historia/Itsenäinen valtio|Itsenäinen valtio]]
* [[Wikiopiskelu Suomen historia/Suomi toisessa maailmansodassa|Suomi toisessa maailmansodassa]]
* [[Wikiopiskelu Suomen historia/Jälleenrakennusaika|Jälleenrakennusaika]]
* [[Wikiopiskelu Suomen historia/Hyvinvointivaltio|Hyvinvointivaltio]]
* [[Wikiopiskelu Suomen historia Eu-Suomi|Eu-Suomi]]
* [[Wikiopiskelu Suomen historia/Suomen presidentit|Suomen presidentit]]
* [[Wikiopiskelu Suomen historia/Lähteet|Lähteet]] (Lähteet-sivu kertoo mitä lähdettä tai lähdettä milläkin sivulla on käytetty.)

== Muita Suomen historiasta kertovia wikikirjoja ==

* [[Suomen historia]] (Aikuisille)
* [[Wikijunior Suomen historia]] (Ala-asteikäisille)

[[Luokka:Wikiopiskelu Suomen historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikiopiskelu Suomen historia</title>
    <id>4168</id>
    <revision>
      <id>19826</id>
      <timestamp>2006-09-29T11:56:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikiopiskelu]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Korvasienet ja Mörskyt</title>
    <id>4169</id>
    <revision>
      <id>25235</id>
      <timestamp>2006-11-30T06:34:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>sama</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Frühjahrslorchel.JPG|thumb|Korvasieni]]
Korvasienet (Gyromitra)ja mörskyt (Helvella) kuuluvat kotelosieniin. Korvasienten ja mörskyjen itiölavat ovat avoimet ja ne sijaitsevat useimmiten sienen yläosassa. Korvasienen ja mörskyjen pinnan itiökoteloihin syntyy yleensä 8 itiötä. 

==Korvasienet==

[[Kuva:Helvella crispa08-2004.jpg|thumb|Kuvassa valkomöyrsky.]]

Korvasienen maan päällisessä osassa (itiöemässä) on jalka ja epäsäännöllinen lakki, jossa on poimuja. Kahta samanlaista korvasientä on mahdotonta löytää. suurin osa korvasienestä lahottaa kariketta, mutta osa kasvaa laholla puulla.

==Möyrskyt==

Mörskyjen itiöemät voivat olla malja maisia. Mörskyjen lakit ovat poimuttuneita. Myös mörskyt ovat karikkeen lahottajia.

==Korvasienet ja mörskyt==

Korvasieniä ja mörskyjä jotka ovat sienikirjassa:

&lt;!--Aakkosjärjestykseen, kiitos!--&gt;
*[[Sienikirja/Korvasieni|Korvasieni]]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Korvasienet ja mörskyt]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Rouskut</title>
    <id>4170</id>
    <revision>
      <id>26286</id>
      <timestamp>2006-12-15T13:28:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>painotuksia</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Lactarius aurantiacus 060924b.jpg|thumb|Oranssirousku]]
'''Rouskut''' ''(Lactarius'') ovat eräs sienten suvuista. Rouskut muodotavat haperoiden kanssa (Russulaes) lahkon. Rouskulajeja tunnetaan maailmasta yli 300, Suomesta noin 70. Rouskuja on hyvin monen kokoisia ja -värisiä, eräänä suvun tunnusmerkkinä on rouskua vioitettaessa vuotava maitiaisneste, jonka väri vaihtelee lajin ja iän mukaan ollen kuitenkin tyypillisesti valkoista. Rouskut kasvavat pääasiassa metsässä, usein puiden juurisieninä. Elo-syyskuu on parasta rouskuaikaa.

Yleisinä ja satoisina rouskut ovat suosittuja ruokasieniä, joitain lajeja pidetään jopa herkullisina. Monet rouskut ovat kuitenkin sellaisinaan kirpeitä, tai lievästi myrkyllisiä aiheuttaen vatsanväänteitä, ja ne on ryöpättävä ennen syömistä. Lakritsirouskun (mieto) myrkky ei välttämättä poistu ryöppäämällä, joten sen käyttämistä ei suositella. Lakritsirouskun tunnistaa kuitenkin helposti siitä, että sen maitiaisneste on kirkasta, eikä maitomaisen valkoista. Viime vuosina on puhuttu joidenkin rouskujen, kuten mustarouskun, karsinogeenisyydestä.

==Rousku lajeja==

Rosukuja jotka ovat sienikirjassa:

&lt;!--Aakkosjärjestykseen, kiitos!--&gt;
* [[Sienikirja/Harmaarousku|Harmaarousku]]
* [[Sienikirja/Kangasrousku|Kangasrousku]]
* [[Sienikirja/Karvarousku|Karvarousku]]
* [[Sienikirja/Koivurousku|Koivurousku]]
* [[Sienikirja/Kuusenleppärousku|Kuusenleppärousku]]
* [[Sienikirja/Mustarousku|Mustarousku]]
* [[Sienikirja/Männynleppärousku|Männynleppärousku]]
* [[Sienikirja/Oranssirousku|Oranssirousku]]
* [[Sienikirja/Tammenrousku|Tammenrousku]]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Rouskut]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiopiskelu Suomen historia/Suomi toisessa maailmansodassa</title>
    <id>4171</id>
    <revision>
      <id>26537</id>
      <timestamp>2006-12-19T02:51:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anr</username>
        <id>566</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">== Neuvottelut syksyllä 1939 ==
Kun Neuvostoliitto oli solminut Baltian maiden (Latvia, Liettua, Viro) kanssa tukikohta- ja avunantosopimukset niin myös Suomi kutsuttiin 5.10.1939 Moskovaan neuvottelemaan  &quot;konkreettisista ja poliittisista kysymyksistä&quot;. Neuvostoliitto esitti vaatimuksensa joihin kuului Karjalankannaksen länsi-osa, Suomenlahden ulkosaaret ja Hangon vuokraaminen tukikohdaksi Neuvostoliitolle. Suomi olisi saanut Neuvostoliitolta korvaukseksi Itä-Karjalasta Porajärven ja Repolan alueet. 26. marraskuuta 1939 Neuvostoliitto syytti Suomen ampuneen Mainilan laukaukset, ja vaati Suomen joukkojen vetämistä kauemmaksi rajalta. Kun Suomi vedoten hyökkäämättömyyssopimukseen kieltäytyi, sota alkoi 30. marraskuuta 1939 Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen.

== Sota alkaa ==
Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen 30.11.1939 Cajanderin hallitus erosi 1.12.1939. Tilalle nimitettiin Suomen pankin pääjohtajan Risto Rytin johtama hallitus ja sodan sytyttyä Mannerheim nimitettiin Suomen armeijan ylipäälliköksi.

== Rytin hallitus ja Kuusisen hallitus ==
Sodan alettua nimitettiin Cajanderin hallituksen tilalle 1.12.1939 Risto Rytin johtama hallitus. Samana päivänä antoi Terijoella annettiin julistus &quot;Suomen kansanhallituksen&quot; nimissä eli julistuksen julkisti Kuusisen hallitus, joka tunnetaan myös nimellä Terijoen hallitus. Neuvostoliiton ja Kuusisen hallituksen suhteet olivat mitä parhaimmat. Kuusisen hallituksen väitettiin edustavan Suomen kansa ja valtiota.Neuvostoliitto on ainoa ulkomaa mikä tunnustaa Terijoen hallituksen.

==Taistelut==
Vaikka Suomen armeija oli huonosti varustautunut, niin puna-armeijan hyökkäys pysäytettiin joulukuussa (Raatteen tien taistelu, Tolvajärvi ja muita taisteluja). Puna-armeija aloitti helmikuun alussa suur-hyökkäyksen Karjalankannaksella. Venäläiset saivat repeämän Summassa lähteen lohkolla ja suomalaiset vetäytyivät väliasemaan. Kun sekin murtui, joukot vetäytyivät taka-asemaan, jossa taistelut jatkuivat kovina rauhaan asti.

==Ankara rauha ==
Rauhansopimus solmittiin Moskovassa 13.3.1940. Länsivallat olivat luvanneet apua, mutta koska länsivaltojen apu olisi ollut sotilaallisesti riittämätöntä, ja sen saaminen ei ollut varmaa, Suomi teki rauhansopimuksen. Moskovan rauhan ehtojen myötä Suomen oli luovutettava Neuvostoliitolle Karjalankannas, Laatokan-Karjala, Kalastajasaarento Petsamosta, Hangon vuokraus Neuvostoliitolle, Sallan-Kuusamon alue ja Suomenlahden ulkosaaret.

==Moskovan rauhan (1940) aika  ==

Suomi pysyi sotatilassa vaikka Moskovassa oli allekirjoitettu 13.3. erittäin raskas rauha. Piti ratkaista monta ongelmaa; Neuvostoliitto vaati oikeuksia Petsamon nikkelikaivoksiin, piti asuttaa siirtoväki ja Neuvostoliitto vaati ja sai kauttakulkuoikeuden tukikohtaansa Hangossa.
Helsingissä piti järjestää vuoden 1940 olympialaiset, mutta ne peruuntuivat sodan takia. Suomessa perustettiin Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura. Seura lakkautettiin joulukuussa 1940. Suomi ja Saksa solmivat myös kauttakulkusopimuksen Moskovan rauhan aikana. Suomessa vaihtui presidentti, kun silloinen presidentti Kyösti Kallio kuoli saatuaan sydänkohtauksen Helsingin rautatieasemalla 19. joulukuuta 1940 lähtiessään kotiin Nivalaan. Tarinan mukaan hän kuoli marsalkka Mannerheimin käsivarsille.

== Jatkosota==
Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941. Suomi tuli hyökkäykseen mukaan heinäkuun alussa. Joulukuussa kun Saksan hyökkäys oli pysähtynyt niin sen seurauksena alkoi asemasota. Suomalaiset valloittivat menetetyt alueet, ja suuren osan itä-/Neuvosto-Karjalaa. Myös Karjalankannaksella sijaitseva vanha rajalinja ylitettiin. Iso-Britannia julisti sodan Suomelle 6.12.1941. Iso-Britannian ja Suomen välillä ei taisteltu suorasti mutta tapahtui pikku-operaatioita. Risto Ryti voitti vuoden 1943 alussa pidetyt presidentinvaalit ja hallitus vaihtui suunnilleen samoihin aikoihin. Uutta hallitusta johti pääministeri Edwin Linkomies. Neuvostoliitto aloitti Suomea vastaan suur-hyökkäyksen kesäkuun alkupuolella vuonna 1944. Suomen oli pakko pyytää apua Saksalta. Helsinkiin tuli Joachim Von Ribbentrop  ja hän Suomelle aseapua. Hintana avusta Suomen piti sotia Saksan kanssa siihen asti kunnes sota loppuisi. Neuvostoliiton hyökkäys onnistuttiin pysäyttämään kesällä 1944. Linkomiehen hallitus erosi, ja tilalle nimitettiin Haczelin hallitus, joka erosi rauhan solmimisen jälkeen. Moskovan välirauha solmittiin syyskuussa 1944. Neuvostoliitto vaihtoi Hangon vuokraoikeudet Porkkalan vuokraoikeuksiin.
Moskovan välirauhan ehdot vuodelta 1944:

*Suomen piti luovuttaa Karjala, Petsamo, Suomenlahden ulkosaaret ja Sallan-Kuusamon alue.

*Tietyt järjestöt piti lakkauttaa (suojeluskunnat....)
*Saksalaiset piti ajaa pois Suomen alueelta.
*Suomen piti maksaa sotakorvauksia 300 miljoonaa dollaria.
*Porkkalan vuokraus 50 vuodeksi Neuvostoliitolle

== Lapin sota ==
Yksi rauhanehdoista oli saksalaisten karkottaminen Lapista. Suomalaiset halusivat hoitaa asian neuvottelemalla ja saksalaiset alkoivat vetäytymään kohti norjaa. Neuvostoliitto kuitenkin painosti Suomea aloittamaan sotatoimet. Lapin sodan tuloksena Lappi koki täyden tuhon. Lapin sota päättyi huhtikuussa 1945 kun viimeiset saksalaiset poistuivat Suomen alueelta.

[[Luokka:Wikiopiskelu Suomen historia|Suomi toisessa maailmansodassa]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Kielisymboli</title>
    <id>4172</id>
    <revision>
      <id>19857</id>
      <timestamp>2006-09-29T16:30:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Mallinne kielisymboli</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;span style=&quot;font-family: monospace; font-weight: bold; font-size: 11px;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;background-color: #fff; color: #00f;&quot;&gt;(&lt;/span&gt;{{{2}}}&lt;span style=&quot;background-color: #fff; color: #00f;&quot;&gt;)&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:En</title>
    <id>4173</id>
    <revision>
      <id>19858</id>
      <timestamp>2006-09-29T16:31:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tein tämän tännekkin</comment>
      <text xml:space="preserve">{{kielisymboli|en|englanniksi}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Sv</title>
    <id>4174</id>
    <revision>
      <id>19859</id>
      <timestamp>2006-09-29T16:32:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Nyt tämä</comment>
      <text xml:space="preserve">{{kielisymboli|sv|ruotsiksi}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Tatit</title>
    <id>4175</id>
    <revision>
      <id>27395</id>
      <timestamp>2007-01-03T07:21:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>w</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Boletus pinophilus.jpg|frame|Männynherkkutatti]]

'''Tatit''' ''(Boletaceae)'' on eräs sienten heimo ja kuuluu helttasieniin. Tatit ovat yleensä suuria tai keskisuuria, harvoin pieniä sieniä. Erotuksena helttasienistä on tateilla helttojen sijasta lakin alapinnalla löyhästi kiinni oleva pillikerros. Pillikerrosta kutsutaan pillistöksi. Tateille tunnusomaista on jykevä jalka, ja säännöllinen muoto (jalka on säännöllisenmuotoisen lakin keskellä). Tattijen malto on yleensä paksu. Tatit ovat yleensä mykroteesi sienijä. Tatit ovat arvostettuja ruokasieniä. Suomessa esiintyvistä tattilajeista suurin osa on syötäviä, ja varsin moni laji herkullisena pidetty. Silti heimossa on myös syömäkelvottomia (mm. sappitattien sukuun kuuluvat) tai myrkylliseksikin epäiltyjä lajeja. Syksy on parasta tattikautta, joskin ensimmäiset tatit tapaa jo kesällä.

==Tattilajeja==
Tatteja jotka ovat sienikirjassa:
&lt;!--Aakkosjärjestykseen, kiitos!--&gt;

*[[Sienikirja/Haavanpunikkitatti|Haavanpunikkitatti]]
*[[Sienikirja/Herkkutatti|Herkkutatti]]
*[[Sienikirja/Koivunpunikkitatti|Koivunpunikkitatti]]
*[[Sienikirja/Lehmäntatti|Lehmäntatti]]
*[[Sienikirja/Männynherkkutatti|Männynherkkutatti]]
*[[Sienikirja/Nokitatti|Nokitatti]]
*[[Sienikirja/Nummitatti|Nummitatti]]
*[[Sienikirja/Tammenherkkutatti|Tammenherkkutatti]]
*[[Sienikirja/Voitatti|Voitatti]]

{{sienikirja}}
[[Luokka:Sienikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Vahverot ja Torvisienet</title>
    <id>4176</id>
    <revision>
      <id>24216</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:53:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] teke</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Craterellus cornucopioides 03.jpg|thumb|Mustatorvisieni]]Vahverot ja torvisienet kuuluvat kääväkkäisiin. Niiden maanpäällinen osa (itiöemä) on lähes aina trumpettimainen, lakin yläpinnasta sileä ja reunastaan sisäänpäin kiertynyt. Lajien itiöpöly on joko valkoista tai keltaista. Heltat ovat yleensä johteiset. Kaikki vahverot ja torvisienet ovat mykrotoosisieniä, vaikka suppilovahveroa on ainakin osittain epäilty lahottajaksi.

==Vahverot ja torvisienet==

&lt;!--Aakkosjärjestykseen, kiitos!--&gt;

*[[Sienikirja/Kantarelli|Kantarelli]]
*[[Sienikirja/Mustatorvisieni|Mustatorvisieni]]
*[[Sienikirja/Suppilovahvero|Suppilovahvero]]

{{sienikirja}}
[[Luokka:Sienikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Käytännöt ja ohjelinjat</title>
    <id>4177</id>
    <revision>
      <id>21785</id>
      <timestamp>2006-10-23T13:34:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Botti vaihtoi luokan Luokka:Wikikirjasto käytännöt</comment>
      <text xml:space="preserve">Tällä sivulla on linkki kaikkin wikikirjaston käytäntöihin.

==Käytännöt==

*[[Wikikirjasto:Yhteenveto]]

[[Luokka:Wikikirjaston käytännöt]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Yhteenveto</title>
    <id>4178</id>
    <revision>
      <id>20788</id>
      <timestamp>2006-10-14T09:30:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Palautus</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Käytäntöhuomautus}}
Jokaisen Wikikirjastoon tehdyn muokkauksen yhteydessä voit kirjoittaa '''yhteenvedon''' muokkauksista sille varattuun kenttään. Yhteenvedon kirjoittaminen on erittäin suotavaa, sillä se helpottaa muutosluetteloiden (kuten [[Toiminnot:Recentchanges|Tuoreet muutokset]] -toimintosivun ja artikkelien historioiden) selailua sekä säästää artikkelin muokkaamiseen aikaisemmin osallistuneiden käyttäjien (=artikkelia tarkkailevien) käyttäjien aikaa koska heidän ei tarvitse tarkastaa jokaisen muutoksen tarpeellisuutta erikseen.

Valheellisen tai tahallaan harhaanjohtavan yhteenvedon kirjoittaminen on vandalismia.

== Iso ja pieni muutos ==

Jos olet kirjautunut järjestelmään, voit tallentamisen yhteydessä valita, merkitäänkö tekemäsi muutokset pieniksi. Osa käyttäjistä saattaa pitää pienet muutokset kokonaan piilossa (ks. [[Toiminnot:Preferences|Asetukset]]). Tästä on hyötyä esim. kun kymmeniin artikkeleihin lisätään kielilinkkejä robottien avulla.

* '''Pieni muutos''': kirjoitusvirheen korjaaminen, lauserakenteen muokkaaminen, kappaleiden järjestäminen, linkkien lisääminen, [[Wikipedia:tynkä|tynkä]]- ym
* '''Iso muutos''': uuden asian lisääminen, asian poistaminen, tekstin merkityksen muuttaminen jne. ''Nämä ovat isoja muutoksia, vaikka asiaa tulisi lisää vain vähän tai tekstiä poistaisi vain hieman.'' Myös keskustelusivuille lisätyt kommentit, kommenttien muutokset ja äänestyksessä annetut äänet ovat isoja muutoksia.

== Lyhenteitä ==

Yhteenvedossa voi käyttää erityisiä lyhenteitä kuvaamaan tyypillisiä muokkauksia. Lyhenteitä ovat mm.
* '''fix''', '''fixfix''' = artikkelin yleistä korjaamista
* '''hups''', '''oho''' tms. = oman virheen korjaaminen
* '''kl''', '''kv''', '''interwiki''', '''iw''', '''en:''' jne. = kieltenvälisten linkkien lisääminen tai korjaaminen
* '''kh''' = kielenhuolto
* '''luokka''' tai '''l''' = luokkamäärittelyn lisääminen tai muuttaminen
* '''npov''' = artikkelin korjaaminen neutraalin näkökulman mukaiseksi.
* '''m''' = mallineen lisäys
* '''palautus''', '''rv''' = palautus aikaisempaan versioon
* '''typo''' = kirjoitusvirheiden korjaaminen
* '''rd''', '''redirect''', '''uo''' = uudelleenohjauksen luonti tai muuttaminen
* '''t''' = [[Wikikirjasto:tynkä|Tynkämallineen]] lisäys, vaihto tai poisto
* '''w''', '''wikitys''' = otsikoiden, muotoilujen, linkkien jne. lisääminen artikkeliin
* '''-&gt;X''' = uudelleenohjaus artikkeliin X
* '''X-&gt;Y''' = sanan X korjaaminen Y:ksi</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maailman historia/Esihistoria</title>
    <id>4179</id>
    <revision>
      <id>19908</id>
      <timestamp>2006-10-01T05:43:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Esihistoria''' tarkoittaa aikaa ennen kirjoitettua tekstiä.  Esihistoriallisella ajalla saattoi olla isojakin kyliä, muttei yleensä suuria kaupunkeja ja valtioita. Esihistoria päättyi ensimmäisen kerran Mesopotamiassa noin 3000 eaa. Kulttuurit siirtyvät esihistoriasta historialliseen aikaan toisistaan riippumatta. Jotkin Amazonin sademetsien ja Papua-Uusi-Guinean eristäytyneet alkuperäiskansat elivät esihistoriallista aikaa ainakin 1950- tai 1960-luvulle saakka. Työkalujen ja aseiden valmistusmateriaaleihin perustuvat aikajaottelut eivät myöskään ole yhteneväisiä. Kivikausi on tyypillinen esihistoriallinen aikakausi, ja esim Suomessa myös kuparikausi, pronssikausi ja rautakausikin. Poikkeuksena esimerkiksi Lähi-idän korkeakulttuureissa pronssikausi on jo historiallista aikaa.

[[Luokka:Maailman historia|Esihistoria]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maailman historia/Kivikausi</title>
    <id>4180</id>
    <revision>
      <id>25630</id>
      <timestamp>2006-12-05T12:44:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">==Kivikausi==

'''Kivikausi'''  oli kausi, jolloin työkaluja tehtiin pääasiassa kivestä ja luusta. . Jos metalleja tunnettiin, niitä ei käytetty ainakaan laajasti työkalujen tekoon. Esim. piikivi ja obsidiaani (laavalasi) olivat tavallisia materiaaleja. Puuta osattiin käsitellä luultavasti satoja tuhansia vuosia sitten ainakin jossain määrin. Myöhemmällä kivikaudella hallittiin monian materiaalien taitava työstäminen. Silloin esim. peuranluusta ja mammutin syöksyhampaasta tehtiin työkaluja. Kivikausi alkoi viimeistään alkuihmisestä, Homo habilis -lajista ja jatkui joillakin maapallon alueilla hyvin pitkään, jopa 1900-luvulle saakka. Euroopassa kivikausi päättyi jo kauan ennen ajanlaskun alkua. Kivisiä työkaluja käytettiin kauan metallin hyödyntämisen keksimisen jälkeenkin. Kivikauden ihmiset saivat pitkään ravintonsa metsästämällä, kalastamalla ja luonnon kasveja keräilemällä, maanviljely tuli kuvaan vasta jääkauden päättymisen jälkeen. Kivikautiset ihmiset lienevät asuneet useimmin majoissa ja joskus luolissakin. Varhaisen kivikauden elämäntapa muistutti alkuperäiskansojen, esimerkiksi eskimoiden, intiaanien ja aboriginaalien elämäntapaa.Nykyihminen vaihteli asuinpaikkaa sen mukaan, mistä ravinto oli eri vuodenaikoina parhaiten saatavilla. Maanviljelyn keksiminen myöhemmällä kivikaudella mullisti elämäntavan ja mahdollisti korkeamman sivistyksen kehityksen.

===Kulttuurien kehitys kivikaudella===

Kivikauden lisäksi myös kuparikaudella oli metallin käyttö niin harvinaista, että tämä jakso yleensä luetaan kivikauden osaksi. Kivisiä työkaluja käytettiin pronssikaudellakin vielä pitkään.

Varhaisimman kivikauden ensimmäinen keksintö oli työkalujen valmistaminen noin 2,4 miljoonaa vuotta sitten, ja merkittävä oli myös tulen ottaminen hallintaan ehkä jo noin 750000-500000, viimeistään 250000 vuotta sitten.

Kivikausi jaetaan alajaksoihin -- ulottuuhan tämä valtavan pitkä ajanjakso ensimmäisten apinaihmisten, hominidien ajoista metallin käytön kynnykselle noin vuoteen 3 000 eaa. ja joillain syrjäisillä seuduilla jopa nykyaikaan. Varhaiset kivikautiset kulttuurit pohjautuivat yhden tai vain muutaman alkeellisen työkalun käyttöön. Jääkauden loppupuolen kivikautiset kulttuurit olivat nykyihmisen luomia ja siten melko kehittyneitä, monia terätyökaluja osattiin valmistaa taitavasti luusta.

Kivikauden kulttuuri saattoi varsinkin lähempänä nykyaikaa vaihdella huomattavasti eri seuduilla. Nuoremmalla paleoliittisella kaudella syntyi eri puolille maailmaa 5 000-10 000 vuotta kestäviä kulttuureja, jotka sulautuivat toisiinsa ja vaihtuivat ilman selvää rajaa. Euroopassa oli silloin jonkinlaista kulttuurillista, alueellista eriytymistä. Varhaisen ja keskimmäisen kivikauden kulttuurit jaetaan kahteen ryhmään sen perusteella miten kiviesineet valmistettiin: ydintekniikka ja säletekniikka. Ydintekniikalla valmistetuissa esineissä on isketty palasia pois ydinkivestä, josta tulee työkalu. Kiven iskentä on joko yksi- tai kaksipuolinen. Säletekniikassa työkalut ovat suuresta kivestä iskettyjä säleitä.

*0) Varhaisimmat hominidit n. 3,7 miljoonaa vuotta sitten. Tältä ajalta ei ole löydetty työkaluja.
*1) Vierinkivikulttuurit 2,5-1,5 milj. Itä-Afrikassa mm Afar, Turkana, Olduvai. ''Homo habilis''. Vain jonkin verran työstettyjä kiviä.
*2) Nyrkki-iskurit, pisaran muotoisia kiviesineitä 1,5 miljoonaa-200 000 vuotta sitten, Acheul-kulttuuri
*3) Nyrkki-iskuri, jonka teossa oli jonkin verran suunnittelua valmistuksen  helpottamiseksi, Levallois-kulttuuri 200 000-40 000 vuotta sitten, Neandertalin ihminen 250 000-200 000 vuotta sitten. 
*4) Sälemäistä iskentää ydinkivestä, säleistä tehtyjä työkaluja, tekniikka kehittyi Afrikassa ja Etu-Aasiassa 60 000 vuotta sitten, levisi Eurooppaan 30000 vuotta sitten, säleitä kiinnitettiin keihäänkärjiksi jne. Nykyihminen ilmaantui.
*5) Mikroliitit, pienet puuvarteen kiinnitettävät kivensirut Afrikassa n 30000-20000 vuotta sitten, Euroopassa n 8000 vuotta sitten.

===Nykyihmisen edeltäjät===

Työkaluja osattiin ehkä valmistaa 2,5 miljoonaa vuotta sitten, varmemmin 1,5 miljoonaa vuotta sitten, jolloin eli nykyihmisen edeltäjä Homo erectus.

Olduvain rotkosta Tansaniasta on löydetty Homo habiliksen luurankoja ja niiden yhteydessä yksinkertaisia kivityökaluja: talttoja ja kaapimia. Homo erectuksen luurankojen joukossa on kehittyneempiä työkaluja, mm. käsikirveitä, joita tuottanutta kulttuuria on nimitetty Abbevillen kulttuuriksi ensimmäisen ranskalaisen löytöpaikkansa mukaan. Tämä löytökerros on noin 1,5 miljoonaa vuotta vanha.

====Neandertalinihminen====

Neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) on muinainen ihmislaji, joka hävisi maapallolta noin 30 000 vuotta sitten. Neandertalinihmisiä eli Euroopassa 100 000 vuoden ajan. Neandertalilaiset osasivat rakentaa majoja, käsitellä tulta ja ommella luuneuloilla vaatteita, selvitäkseen melko kylmissäkin ympäristöissä jääkauden aikana. Neandertalinihminen oli vahva, vanttera ja kesti hyvin jääkausien kovia pakkasia suuremmasta lihasmassasta johtuen. Laji eli pääasiassa metsästyksellä ja vaati huomattavasti enemmän energiaa elääkseen kuin nykyihminen. Heillä oli vahvat luut ja he olivat kohtalaisen lyhyitä verrattuna nykyihmiseen. Neandertalinihminen ei ollut ihmisen edeltäjä, mutta neandertalinihmisellä ja nykyihmisellä oli yhteinen kantamuoto. Neandertalinihmisen populaatio Euroopassa ja sen lähiseuduilla oli parhaimmillaan noin 0,5 miljoonaa henkeä.

====Nykyihminen====

[[Kuva:Lascaux.jpg|thumb|Lasaucxen luolamaalaus]]

Nykyihminen lienee kehittynyt Afrikassa 100 000 vuotta sitten, joidenkin arvoiden mukaan jo 200 000 vuotta sitten. Kivikaudella ihminen levittäytyi alkukodistaan Afrikasta Aasiaan, Eurooppaan, Australiaan, Polynesiaan ja Amerikkaan. &quot;Nykyisen tyyppinen&quot; metsästäjä-keräilijäkulttuuri syntyi 60 000- 40 000 vuotta sitten. Karkeasti voidaan sanoa, että kulttuurikehitys alkoi nopeutua kiihtyvällä vauhdilla vasta noin 40 000- 35 000 vuott sitten, jolloin Cro-Magnonin ihminen syrjäytti Euroopassa Neandertalin ihmisen. Cro-Magnonin ihminen oli älykkyydeltään nykyisen tasoinen. Noin 30 000 vuotta sitten havaitaan ihmisen keskimääräisen eliniän kasvaneen. Dolni Vestonicessa osattiin polttaa savea jo 27000 vuotta sitten, kauan ennen neoliittisen kauden saviastioita. Solutrén kulttuuri kehitti noin 20000 vuotta sitten jääkauden huippukautena kiven työstötaidon huippuunsa. Materiaalien lämpökäsittely oli myös yleistä.

[[Kuva:VenusWillendorf.jpg|thumb|Willendorffin Venus]]

Keihäänheitin eli atlatl levisi Eurooppaan 17 000-15 000 vuotta sitten, Afrikassa se oli keksitty noin 27 000 vuotta sitten. Jousi ja nuoli keksittiin 12 000 vuotta sitten. Jään sulaessa suuret riistaeläimet kuten mammutit, kävivät harvinaisemmiksi ja noin 15 000 vuotta sitten mennessä kalastuksen (koukuilla ja verkoilla) ja kasvien keräilyn merkitys lisääntyi. Samaan aikaan Euroopassa jäätikkö alkoi sulaa yhä nopeammin.

Jääkauden myöhäispaleoliittisen ajan ihmistä pidetään etevänä. Tuon ajan kiviesineet on tehty mestarillisella taidolla.

Vanhin neula on 25 000 vuoden takaa ja vanhimmat vaatteiden jäännökset ovat peräisin 22 000 vuoden takaa olevasta haudasta Moskovan ( Sungir ) läheltä. Luolataidetta alettiin luoda Euroopassa yläpaleoliittisella kaudella 30 000 vuotta sitten ja se yleistyi ja kehittyi huippuunsa15 000-10 000 vuotta sitten Madeleine-kaudella. Luolataiteeseen kuuluvaksi luetaan luolamaalaukset ja Venus-veistokset (27 000-10 000 vuotta sitten) jotka esittivät alastonta, lihavaa naista. Euroopan tunnetuimmat luolamaalaukset ovat Ranskan Lascaux'ssa ja Espanjan Altamirassa. 23 000 vuotta vanhoista luista on löydetty merkkejä kuunkierron muistiinmerkitsemisestä. Väitetään erään luun olevan kartta 14 000 vuoden takaa


====Mesoliittinen kivikausi====

Mesoliittinen kivikausi alkoi Euroopassa jääkauden päättyessä ja kesti joillain alueilla hyvin pitkään, mutta esim. Lähi-Idässä vain 2 000 vuotta. Mesoliittiseen kauteen liittyy suurriistan kuten mammuttien häviäminen ilmastonmuutoksen ja mahdollisesti myös ihmisen toiminnan takia. Tällöin oli pakko vaihtaa ravinnonhankkimiskeinoja. Metsästyksessä siirryttiin pienempiin eläimiin, kalastuksen ja pienten kasvien keräilyn merkitys kasvoi. Lähi-idässä Palestiinassa alettiin viljellä maata. Maanviljely sai alkunsa viljakasvien siementen keräämisestä ja varastoimisesta. Huomattiin, että siemenestä kasvaa uusi viljakasvi. Pohjois-Euroopassa Tanskassa kukoistivat Ertebollen ja Maglemosen kulttuurit, joille on ominaista merenrantakylien raakkutunkiot. Koira kesytettiin viimeistään mesoliittisella kaudella.

Mesoliittiseen kauteen liittyvät monilla alueilla pienet piikiviset nuolenkärjet ja muut pienet terät eli ns. mikroliitit.

Suomessa mesoliittista kautta edustaa ns. Suomusjärven kulttuuri.

====Neoliittinen kivikausi====

Neoliittisella kaudella tapahtui huomattavaa kehitystä kohti sivilisaatiota mm. Lähi-Idässä, Indus-joen alueella ja Kiinassa. Neoliittista kivikautta luonnehtii maanviljely ja monesti myös keramiikka. Keramiikka tarkoittaa uunissa poltettuja saviastioita. Kiillotetut kivikirveet ovat myös neoliittiselle kaudelle tyypillisiä. Maanviljely liittyy ainakin osittain paikoillaan olevaan, kylämäiseen asutukseen. Joillain alueilla kylät kasvoivat hyvin suuriksi, tuhansien asukkaiden päällikkökunniksi, esimerkiksi Catal Hüyukissa ja Jerikossa. Alavilla jokilaaksoilla otettiin käyttöön tuottoisa kasteluviljely. Toisilla alueilla rakennettiin suuria maa- ja kivirakennelmia, megaliitteja. Jotkut neoliittiset yhteisöt harjoittivat liikkuvaa kaskiviljelyä: poltettiin metsäalue, jotta saataisiin tuhkasta ravinteita viljelyskasveille. Kun tätä maata oli viljelty muutama vuosi, muutettiin pois maaperän köyhtymisen vuoksi. Neoliittisen kauden asumukset olivat moninaisia. Lähi-Idässä syntyi neliskulmainen talotyyppi, joka oli tehty auringossa kuivatusta savesta tai tiilistä. Eurooppaan maanviljely ja neoliittinen kausi levisi kohtalaisen hitaasti.

[[Luokka:Maailman historia|Kivikausi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lemmikit ja kotieläimet</title>
    <id>4181</id>
    <revision>
      <id>26993</id>
      <timestamp>2006-12-26T17:42:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>tekstiä</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOEDITSECTION__
__NOTOC__
&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: center; padding: 1em; clear: both; background-color: beige&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;font-size: 160%; font-weight: bold;&quot;&gt;&lt;span style='color: Orange'&gt;Lemmikit ja kotieläimet&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;

&lt;!-- Tämä on kansikuva, voisitko olla lisäämättä kuvatekstiä--&gt; 
[[Kuva:Animal Kingdom.jpg|130px]]

Tämä wikikirja on opas lemmikeistä ja kotieläimistä. Tänne '''sinä''' voit kirjoittaa tietoa ja hoito-oppaita eläimistä. Wikikirja on vasta aivan aluillaan eikä sisällä lähes mitään.

==Nisäkäät==

==Linnut==

==Matelijat==

==Kalat==

==Muut==

[[Luokka:Lemmikit ja kotieläimet|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Topfield TF5X00/Sep15 2006 viat ja toiveet</title>
    <id>4182</id>
    <revision>
      <id>21543</id>
      <timestamp>2006-10-21T09:39:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Topfield TF5X00]]</comment>
      <text xml:space="preserve">==Topfield 5100C Sep15 2006==

===Bugit===

====Welho====
Welhon kaapeliverkossa Sep15 2006 tilttaa Topin täysin 30 sekunnin kulttua käynnistyksestä.

Jos irrotat antennikaapelin voit vielä käsitellä valikkoja, mutta kaapelin kiinnittäminen tuo dataa niin paljon että ilmeisesti jokin puskuri täyttyy ja kone hyytyy täydellisesti.

===Toiveet===

====xxxxxxxxx====

==Topfield 5100C MP Sep15 2006==

===Bugit===

====Welho====
Welhon kaapeliverkossa Sep15 2006 tilttaa Topin täysin 30 sekunnin kulttua käynnistyksestä.

===Toiveet===

====xxxxxxxxx====

[[Luokka:Topfield TF5X00]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Lemmikit ja kotieläimet</title>
    <id>4183</id>
    <revision>
      <id>19955</id>
      <timestamp>2006-10-02T16:21:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:67.4 Kotieläintalous. Kotieläinten hoito]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:67.4 Kotieläintalous. Kotieläinten hoito</title>
    <id>4184</id>
    <revision>
      <id>19957</id>
      <timestamp>2006-10-02T16:22:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin tein</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:6X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Kahvihuone/Suomen kieli</title>
    <id>4187</id>
    <revision>
      <id>25316</id>
      <timestamp>2006-12-01T12:12:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>__NEWSECTIONLINK__</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Kahvihuone.jpg|thumb|right|200px|Kahvin nauttimista palestiinalaisessa kahvilassa]]
'''Tällä sivulla keskustellaan Wikiprojekti Suomen kielen kanssa limenneistä onglemista. Keskustelu on siirretty kahvihuoneesta suuren kokonsa vuoksi.''' Lisää kysymyksesi '''alimmaiseksi''' ja '''anna''' aiheelle '''otsikko''', niin saamme sivun pysymään järjestyksessä ja tulevaisuudessa uudet kysymykset on helppo havaita.''&lt;br&gt;&lt;br&gt;

'''[[Wikikirjasto:Kahvihuone|Takaisin Kahvihuoneeseen]]

&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;div align=&quot;center&quot;&gt;
&lt;big&gt;'''&lt;span class=&quot;plainlinks&quot;&gt;[{{SERVER}}{{localurl:Wikikirjasto:Kahvihuone|action=edit&amp;section=new}} Lisää uusi aihe]&lt;/span&gt;'''&lt;/big&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;!---------------------------- Tämän viivan alle, kiitos -----------------------------------&gt;

__NEWSECTIONLINK__

== Suomen kieli ==

Toivoisin, että [[Wikikirjasto:Kahvihuone/Arkisto#Esitys suomen kieltä koskevien kirjojen yhdistämisestä osittain|tämä keskustelu]] &quot;herätettäisiin henkiin&quot;. Täällä kun on kuitenkin aika monta, pahasti päällekkäin menevää Suomen kieleen liittyvää kirjaa. Tässä lista:

*[[Suomen kielen oikeinkirjoitusopas]]
*[[Suomen kieli]]
*[[Suomen kieli käyttöön]]
*[[Suomen kieli ulkomaalaisille]]
*([[Selkeän tekstin opas]])

Suuri osa kirjojen '''Suomen kieli käyttöön''' ja '''Suomen kieli ulkomaalaisille''' sivuista on lisäksi luokittelemattomia. Luokittelin tänään kymmeniä sivuja näihin kirjoihin liittyen, ja vielä jäi paljon jäljelle. Näissä kirjoissa on kuitenkin ihan hyvää asiaa, joten ehdotan seuraavaa:

Kirjat [[Suomen kieli käyttöön]] ja [[Suomen kieli ulkomaalaisille]] yhdistettäisiin yhdeksi kirjaksi. Samoin yhdistettäisiin kirjat [[Suomen kieli]] ja [[Suomen kielen oikeinkirjoitusopas]] kirjan [[Äidinkieli]] -alle. '''''Kommentteja, mielipiteitä, ehdotuksia?''''' --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 5. syyskuuta 2006 kello 17.44 (UTC)

:Kannatan edelleen yhdistämistä. Esittäisin kahta kirjaa, [[Äidinkieli]] ja [[Suomen kieli]]. Äidinkieli olisi tarkoitettu näkökulmaltaan suomea äidinkielenään puhuville, eli [[Selkeän tekstin opas]] mm. tulisi kuulumaan siihen. Suomen kieli -kirja taas olisi keskittynyt kielen opettamiseen ulkomaalaisille. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 5. syyskuuta 2006 kello 19.07 (UTC)

Mzllan idea on hyvä--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 6. syyskuuta 2006 kello 11.23 (UTC)

:Joo, enään tulisi enää laittaa kirjojen sivuja jonkinlaiseen järjestykseen ja päättää, mitkä poistetaan ja mitkä yhdistetään toisten sivujen kanssa. Laitoin tänne myös Wikiprojektin asiaan liittyen, se löytyy [[Wikikirjasto:Wikiprojekti Suomen kieli|täältä]]. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 6. syyskuuta 2006 kello 12.25 (UTC)

==Regarding Suomen Kieli Ulkomaalaisille==
1.  I think that it was inexcusable for you the person, whoever it was, to remove this book without discussing it with the main author(s). It was discourteous to say the least.

2.  As far as I can see the pages that were there have disappeared altogether. It needs certain Admin rights to do that and I am not sure that what you have done complies with WIKI policy.

3.  The concept of collectively developing this book in multiple languages by the school pupils was discussed with Angela Beesley who at the time was on the Board of Trustees of the Wikimedia Foundation (http://wikimediafoundation.org/wiki/Board_of_Trustees). In fact the idea originally was to develop the book elsewhere and it was Angela's suggestion that we develop it at Wikibooks.  

4. I would ask for the person who removed the pages of this book to kindly put them back in place.  If you cannot identify what you are looking for, here is a hint. The English version of this book is at http://en.wikibooks.org/wiki/Suomen_kieli_ulkomaalaisille and the Finnish book was similarly structured although less complete. Another translation exists in the Russian Wikibook pages. 

5, All Wikibooks are at various stages of development and it is wrong to remove pages just because you collectively feel like it. Admins are not supposed to do that.  If the pages are not recoverable, please at least admit it. Maybe they can be recovered from a back-up somewhere.  
--[[Käyttäjä:Hauskalainen|Tom]] 1. lokakuuta 2006 kello 23.18 (UTC)

== Apua auttakaa Nopeasti (Ratkaisu löydyttävä ensiviikoksi) ==

=== Finnish Language for Foreigners ===

:Sorry that I write in English but this is important and Finnish is not my native language and I hope that you can understand my English better than my Finnish!

:We have been developing a book in the English, Finnish, and Russian Wikibooks called Finnish Language for Foreigners.  We made a policy decision to keep the pages in the different language versions identical so that it was easy to navigate from a page in one language to the same page in another language just by changíng the language code in the URL. The common page names are the Finnish ones.

:If you are not sure what I mean take a look at

:[http://en.wikibooks.org/wiki/Suomen_kieli_ulkomaalaisille/Sis%C3%A4lt%C3%B6]
:
:and then change the URL from http://en.wikibooks.... to http://ru.wikibooks....  and then to :http://fi.wikibooks .....   Urgh !!!   You haved moved everything!   

:Can I ask that you move it all back as it was because I have new students coming into school next week and I hope to introuduce them to the WIKIBOOK and hopefully engage them to extend it further in their own languages as well as in Finnish.

:I know that you intended your changes to be helpful, but as we have done most of the work and are eager to keep the simple naming structure, we would like it back as it was!

:If you can think of some changes that can be made to the Finnish version to prevent other well meaning people from making the same mistake, please make the changes that can help us to achieve this.

:We have another multilingual book in the making too called Suomen Kielen Käyttöön and I have just written to another wikibook developer asking him/her to revert some similar changes to that book...some changes were made by other users and I did not notice if you were one of them. If you were, please take note.

:We would kindly welcome your help in developing these books, especially if you assist in checking for any glaring errors !   We are all non-native Finns trying to learn your beautiful language. 

:--[[Käyttäjä:Hauskalainen|Tom]] 28. syyskuuta 2006 kello 13.19 (UTC) Opiskelija ja harjoittelija Timalissa (Raision Aikuiskoulutuskeskus)

Sain tällaisen keskustelusivulleni? Mitä tehdää, muutenkaan en ymmärtänyt kaikkea.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 28. syyskuuta 2006 kello 13.24 (UTC)

Käytäjä Anssi oli saanut tällaisen.

:What have you done to our book!!??

:The pages in the Finnish/ English / Russian / (German versions of this book (and soon we hope Thai and Persian languages) are supposed to have the same structure and follow the same naming convention so that it is possible to move between the finnish language version and the version in russian just by changing the url indicator from http://fi.wikibooks jne. to http://ru.wikibooks or http://en.wikibooks and so on.   Moving the names of the pages etc does not help us !!!!!!

:I am sure that you did not deliberately make this change to annoy or frustrate us, but the recent changes to the book are doing just that!   I know that some of the pages in the Finnish version still carried some English - but we hoped that that would be corrected in time.

:If you are not sure what I mean, take a look at

:http://ru.wikibooks.org/wiki/Suomen_kieli_k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n

:and then change that page's url ru to en or de and then to fi

:Yes, I could just change the pages back but I would like you and other editors to know what we are doing and why.  I hope soon to begin again working again with new students on these books and it would be nice if we can get everything back as it was. 

:It means that whatever language a student can use (english / russian / finnish / german etc) he or she can navigate to another translation so that understanding can be maximised. 

:If you can think of an improvement to the pages in Finnish that can prevent people making these changes or at least understanding what we are doing, please make that clear on the page.

:I am hoping that you can help us out to get things back into shape before the new students start next week. 

:We have another Grammar book in this Web Site Suomen Kieli Ulkomaalaisille... I just hope that I do not discover that that has been changed too !!  I will go check this out now!

:Regards --[[Käyttäjä:Hauskalainen|Tom]] 28. syyskuuta 2006 kello 12.55 (UTC)

--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 28. syyskuuta 2006 kello 13.32 (UTC)

::Näissä interwikimäisissä artikkeleissa on aina se ongelma että toisilla wikeillä on erilaiset nimeämiskäytännöt. Tässäkin tapauksessa näyttäisi siltä että suomenkielinen wikikirjasto ei suinkaan ole ainoa jonka ko. kirja on nimetty eri tavalla.[http://de.wikibooks.org/wiki/Suomen_kieli_ulkomaalaisille] Mielestäni paras vaihtoehto on antaa jokaisen wikin noudattaa omia nimeämiskäytäntöjään. Ongelmana on tietysti se että erikielisten wikien täytyy pitää parempi huoli interwikilinkeistään, mutta en näe tuota mitenkään ylitsepääsemättömänä ongelmana. Tuosta on ollut jo vähän keskustelua de-wikin puolellakin.[http://de.wikibooks.org/wiki/Diskussion:Suomen_kieli_k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n#URL_consistency]    Oma mielipiteeni siis on että suomenkielisessä wikikirjastossa tulisi noudattaa suomenkielisen wikikirjaston nimeämiskäytäntöjä, ei artikkelin kirjoittajan omia käytäntöjä. Jos jokaisen artikkelin kohdalla tehtäisiin poikkeuksia niin siitä tulisi nimeämisten kannalta melkoinen sekasotku. —[[Käyttäjä:Jarkko_Piiroinen|Jarkko Piiroinen]] 28. syyskuuta 2006 kello 14.39 (UTC)

:::Kannatan edellistä kommenttia, mutta sivun Suomen kieli käyttöön voisi laittaa uudelleenohjaussivuksi, etteivät linkit mene ihan sekaisin. Mielipiteitä, kommentteja? --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 28. syyskuuta 2006 kello 16.01 (UTC)
Samapa tuo.Uudelleenohjaa jos tahdot..mulle on aivan sama.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 28. syyskuuta 2006 kello 17.14 (UTC)
::::Uudelleenohjauksesta tuskin on kenellekään haittaa, joten kannatan. —[[Käyttäjä:Jarkko_Piiroinen|Jarkko Piiroinen]] 28. syyskuuta 2006 kello 17.33 (UTC)

Tein uudeleen ohjauksen. Redirects done--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 28. syyskuuta 2006 kello 17.49 (UTC)
== Suomen Kieli ==

*   you wrote to me and said :

** We have moved the both books under book called '''[[Suomen kieli]]'''. We also can but a     redirect, that your interwikilinks are good.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 28. syyskuuta 2006 kello 17.32 (UTC)


The change you made makes it very difficult for our students to navigate from their own language books to the Finnish language version. Or to go on to create a version in French (by changing the url to contain FR instead of FI).  I see that you moved the pages and did not delete them but the multiple language structure of this book only works if we can keep the books have the same tittles and URLs except for the language indicator.  By all means copy the pages if you want them in your own book, but this is our book and is structured in the way it is for that very good reason. 

Please Please move the book and its pages back to how it was and restore any links (did you remove our book from the bookshelf??)  We are starting a new course next Monday!!!!!
   

--[[Käyttäjä:Hauskalainen|Tom]] 28. syyskuuta 2006 kello 19.24 (UTC)

Tuli uusi viesti.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 29. syyskuuta 2006 kello 11.43 (UTC)

:Uudelleenohjaus on tehty. Suomen kieltä koskevissa kirjoissa on muuten kaaos. Se saatiin korjattua yhdistämällä kirjoja osittain. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 29. syyskuuta 2006 kello 11.59 (UTC)

Sano se tolle.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 29. syyskuuta 2006 kello 12.43 (UTC)

:{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 3. lokakuuta 2006 kello 04.27 (UTC)-- [[Käyttäjä:Anssi|Anssin]] korjausehdotus Wikiprojekti suomen kielen sivulta:

==Ehdotus asian ratkaisemiseksi==
Nimiavaruudet ovat nyt sitten aivan rinkallaan ehdotan siis seuraavaa asian korjaamiseksi. Ehdotus on tehty en wikikibooks kirjan pohjalta.

* http://en.wikibooks.org/wiki/Suomen_kieli_ulkomaalaisille
** viittaamaan sivulle [[Suomen kieli]]. Sivu tullaan muuttamaan yksikertaistetummaksi, jossa linkit [[Suomen kieli/Sisältö]] (kielioppi) ja [[Suomen kieli/Suomen kieli käytössä]] (käytännössä). Näin kokortetaan niiden eroa samoin kuin en wikibooks. Lisäksi tässä voisi olla linkki myös [[Äidinkieli]] kirjaan
*http://en.wikibooks.org/wiki/Suomen_kieli_ulkomaalaisille/Sisältö
** viittamaan sivulle [[Suome kieli/Sisältö]]. Sivu [[Suomen kieli/Kirjoittajalle]] &lt;small&gt;Jälkeen päin muokattu, edellisessä lauseessa mainittu sivu on nykyjään tällä [[Suomen kieli/Sisältö]] --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]]) 5. marraskuuta 2006 kello 06.18 (UTC) &lt;small&gt;
:tullaan siirtämään edellämainitulle sivulle.
*http://en.wikibooks.org/wiki/Suomen_kieli_käyttöön
** viittamaan sivulle [[Suomen kieli/Suomen kieli käytössä]]*

Mitä mieltä ollaan? Pysyykö rakenne hallittavana? --[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 2. lokakuuta 2006 kello 20.09 (UTC)

Saattaisi toimia.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 3. lokakuuta 2006 kello 05.11 (UTC)

:&lt;nowiki&gt;*&lt;/nowiki&gt;Ja oikea muoto on siis '''[[Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön]]''', ei kuten nyt [[Suomen kieli/Suomen kieli käytössä]]. Tuo pääte on näköjään jossain vaiheessa vaihtunut.--[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 4. lokakuuta 2006 kello 11.02 (UTC)

===Äänestys &amp; kommentit===

:[[Kuva:Symbol_support_vote.svg|15px]]'''Kannatan.''' --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 3. lokakuuta 2006 kello 09.14 (UTC)

Jos on äänestys niin '''kannatan'''

:Mikäli kellään ei ole mitään sitä vastaan, niin tehdään näin. Asiasta pitäisi kuitenkin vielä ilmoittaa [[Käyttäjä:Hauskalainen|Tomille]], että hän tietää ratkaisusta. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 4. lokakuuta 2006 kello 11.32 (UTC)
::Muutama suuntaa-antava muutos on nyt tehty. Katsotaan jatketaanko tästä, kunhan on sulateltu asiaa. --[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 4. lokakuuta 2006 kello 19.29 (UTC)

[[Luokka:Wikikirjasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Käytäntöhuomautus</title>
    <id>4189</id>
    <revision>
      <id>21783</id>
      <timestamp>2006-10-23T13:34:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Botti vaihtoi luokan Luokka:Wikikirjasto käytännöt</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div class=&quot;notification&quot;&gt;'''Tämä sivu on virallinen Wikikirjaston [[Wikikirjasto:Käytännöt ja ohjelinjat|käytäntö]].'''&lt;br&gt;
Käytäntö koskee kaikkia käyttäjiä.&lt;/div&gt;

[[Luokka:Wikikirjaston käytännöt]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tilastotiede/Tilastollista tutkimusta Spss-ohjelmalla</title>
    <id>4193</id>
    <revision>
      <id>26625</id>
      <timestamp>2006-12-20T15:57:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Suunnitelma puuttuu malline pois, luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">{{wikipedia|Tilastotiede|Tilastotiede}}
== Johdanto ==
Tilastollinen tutkimus tapahtuu nykyään pääasiassa erilaisten tilasto-ohjelmistojen avulla. SPSS on yksi paljon käytetty ohjelmisto. Tässä oppaassa kuvataan, kuinka SPSS:llä käsitellään ja analysoidaan tilastollisia aineistoja. Ajatuksena on, että jokaisen analyysin kohdalla käydään läpi myös ohjelman tulosten tulkinta tarpeellisella tavalla. 


'''Luku 1 - SPSS-ohjelman perusteet'''

# [[Tilastollista tutkimusta Spss-ohjelmalla/Mitä SPSS-ohjelmalla voi tehdä?|Mitä SPSS-ohjelmalla voi tehdä?]]
# [[Tilastollista tutkimusta Spss-ohjelmalla/SPSS-ohjelman käyttöliittymä|SPSS-ohjelman käyttöliittymä]]

'''Luku 2 - Tilastoaineisto SPSS-ohjelmassa'''

# [[Tilastollista tutkimusta Spss-ohjelmalla/Aineiston rakenne|Aineiston rakenne]]
# [[Tilastollista tutkimusta Spss-ohjelmalla/Aineiston tallennnus|Aineiston tallennnus]]
# [[Tilastollista tutkimusta Spss-ohjelmalla/Aineiston siirto muista ohjelmista|Aineiston siirto muista ohjelmista]]

'''Luku 3 - Aineiston käsittely'''

'''Luku 4 - Kuvailevat tilastomenetelmät'''

'''Luku 5 - Kuvien piirtäminen'''

'''Luku 6 - Tulososien muokkaaminen'''

'''Luku 7 - Keskiarvojen vertailu'''

'''Luku 8 - Yksisuuntainen varianssianalyysi'''

'''Luku 9 - Kahden muuttujan välinen yhteys - korrelaatio'''

'''Luku 10 - Kahden muuttujan välinen yhteys - lineaarinen regressio'''

== Liitteet ==
'''Liite 1 - Aineistot'''

{{Tynkä}}

[[Luokka:Tilastotiede|Tilastollista tutkimusta Spss-ohjelmalla]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Oikeinkirjoitus</title>
    <id>4195</id>
    <revision>
      <id>22306</id>
      <timestamp>2006-10-31T09:02:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>luokitettu</comment>
      <text xml:space="preserve">==Yhdyssanat==

==Välimerkit==

===Pilkku===

====Luetteloissa====

Pilkkua käytetään erottimena luetteloissa. Suomessa ei pilkkua käytetä ennen viimeistä sanaa edeltävää '''ja'''-sanaa.
*Jean-Michel Jarre, Mike Oldfield, ja Madonna &gt; Jean-Michel Jarre, Mike Oldfield ja Madonna

====Tavuviiva====

Tavuviivalla eli yhdysviivalla erotetaan yhdyssanan osia,
*kun sanan edellinen osa päättyy samaan vokaaliin, kuin jolla seuraava sana alkaa (''tasa-arvo-ohjelma'');
*kun sanan alkuosa on erisnimi tai lyhenne (''Selma-täti'', ''ROM-muisti'')

====Ajatusviiva====

Ajatusviivaa eli väliviivaa käytetään
*ilmoittamaan väleja (125&amp;ndash;175 puntaa)
*erottamaan virkkeen keskeltä itsenäisiä, tekstin normaalista kulusta poikkeavia ajatuksia


==Lainaukset==

==Lainasanat==

==Lyhenteet==

===Erottaminen numeroista===
Lyhenteet ja mittayksiköt erotetaan edeltävästä sanasta välilyönnillä:
*4&amp;nbsp;300&amp;nbsp;€
*22&amp;nbsp;%
*8&amp;nbsp;859 m

==Numeroilmaukset==

==Sanavalinta==

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Johdanto</title>
    <id>4196</id>
    <revision>
      <id>20098</id>
      <timestamp>2006-10-04T19:19:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Johdanto” uudelle nimelle ”Suomen kieli/Johdanto”</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Suomen kieli/Johdanto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sulautetut järjestelmät</title>
    <id>4197</id>
    <revision>
      <id>28042</id>
      <timestamp>2007-01-18T11:55:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>linkki Wikipediaan</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Sulautetut järjestelmät''' -Wikikirjan tarkoitus on olla apuna sulautetuista järjestelmistä harrastusmielessä kiinnostuneille. Kirjan päätarkoitus on auttaa vasta-alkajat alkuun eri mikrokontrollereiden ohjelmoinnissa.

==Kappaleet==
* [[Sulautetut järjestelmät/TI MSP430|MSP430]]
* [[Sulautetut järjestelmät/PIC|PIC]]
* ...

{{Wikipedia|Sulautettu järjestelmä|Sulautetut järjestelmät}}

[[Luokka:Sulautetut järjestelmät]]

[[en:Embedded Systems]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Työn alla</title>
    <id>4198</id>
    <revision>
      <id>20116</id>
      <timestamp>2006-10-05T08:20:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>itse malline ei kuulu luokkaan</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=&quot;center&quot; style=&quot;background-color: white; text-align: justify; padding: 0; border: 1px solid #8888aa; border-right-width: 2px; border-bottom-width: 2px; margin-bottom: 2em; width: 70%;&quot; 
|-
|[[Kuva:Tietyö 142.svg|50px|]]
|align=&quot;center&quot;|'''Tämä artikkeli on työn alla'''. &lt;small&gt;Teen parhaillaan artikkeliin suuria muutoksia. Päällekkäisten muokkausten välttämiseksi olisi parempi, jos et muokkaisi sitä niin kauan kuin tämä merkki on sivulla. Merkin voi poistaa, mikäli se vaikuttaa unohtuneen. Tätä merkkiä ei ole tarkoitus pitää sivulla kuin korkeintaan muutaman tunnin kerrallaan. Kiitos, &lt;!-- allekirjoitus aikoineen: --&gt;{{{1}}}&lt;/small&gt;.
|}

&lt;includeonly&gt;[[Luokka:Työn alla olevat artikkelit]]&lt;/includeonly&gt;
&lt;noinclude&gt;'''Ohje''': Lisää sivun alkuun teksti &lt;nowiki&gt;{{Työn alla|~~~~}}&lt;/nowiki&gt;

Katso [[:Luokka:työn alla olevat artikkelit|työn alla olevat artikkelit]].&lt;/noinclude&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sulautetut järjestelmät/TI MSP430</title>
    <id>4199</id>
    <revision>
      <id>20321</id>
      <timestamp>2006-10-08T10:22:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Sulautetut järjestelmät]]</comment>
      <text xml:space="preserve">==Johdanto==
MSP430 on Texas Instrumentsin mikrokontrolleriperhe, joka on suunniteltu erityisesti matalan tehonkulutuksen sovelluksiin, kuten esimerkiksi paristokäyttöisiin laitteisiin. MSP430 -sarjan kontrollerit pohjautuvat 16-bittiseen RISC-suorittimeen.

MSP430:n matala virrankulutus tekee siitä suositun vaihtoehdon matalan tehonkulutuksen laitteisiin. MSP430-kontrolleria käytetäänkin paljon paristokäyttöisissä mittalaitteissa. Kontrollerin virrankulutus valmiustilassa on vain muutamia mikroampeereja. MSP430:n huonoja puolia ovat muun muassa ulkoisen muistiväylän puuttuminen ja pieni keskusmuistin koko. Lisäksi prosessorin arkkitehtuuri eroaa muista yleisistä mikrokontrollereista.

Prosessorin käyttöä elektroniikkarakentelun harrastajien piirissä on rajoittanut muun muassa se, että käytännössä kaikki MSP430-sarjan mikrokontrollerit ovat saatavilla vain pintaliitoskotelossa. Poikkeuksen muodostaa malli MSP430F2013, joka on saatavilla myös perinteiseen DIP-koteloon pakattuna. Pintaliitosprosessoreja on onneksi saatavilla valmiina rakentelijaystävällisinä prosessorilevyinä, jotka voi liittää vaikkapa protolevyyn.

==Miten pääset alkuun==
Harrastusta aloittaessa ei kannata ostaa kolminumeroisella hintalapulla varustettuja ohjelmointilaitteita ja kehitysympäristöjä. Alkuun pääsee muutaman kympin budjetilla. Käytännössä vaaditaan vain:

* Kirjoitinporttiin tuleva JTAG-ohjelmointilaite (hintaluokka 20 euroa)
* Valmis prosessorilevy JTAG-liittimellä (hintaluokka &gt;10 euroa)
:TAI
* Starterkitti, jossa on prosessorin lisäksi LCD-näyttöä, lediä, sarjaporttia jne. (hintaluokka 25-100+ euroa)

Starterkitin hankkimista puoltaa se tosiseikka, että LDC-näytölle tulostaminen, prosessorin käskyttäminen tietokoneen sarjaportin kautta tuottaa kivampia onnistumisen elämyksiä kuin pelkkä prosessorilevyyn kiinnitetyn ledin vilkuttelu -- puhumattakaan prosessorin ohjelman etenemisen seuraamisesta tietokoneen ruudulta debuggerin avulla. Starterkittien hinnat riippuvat varustelun tasosta: parilla ledillä varustettu kitti maksaa pari kymppiä, kun taas verkkoliitännällä ja useampirivisellä LCD-näytöllä varustettu kitti maksaa satasen.

==Esimerkkitapaus - Step by Step==

Tarvittavat välineet:
* Olimex MSP430-413STK2 -demokitti
* 3 voltin litiumparisto demokittiin
* Kirjoitinporttiin tuleva JTAG-ohjelmointilaite
* IAR Kickstart -kehitysympäristö

====Vaiheet====

* Asenna paristo demokittiin, ja kytke JTAG-ohjelmointilaite demokitin ja tietokoneen kirjoitinportin väliin.
* Luo alihakemisto projektillesi.
* Käynnistä IAR Workbench.
* Valitse: Create a new project -&gt; C -&gt; main -&gt; OK
* Mene äsken luomaasi hakemistoon ja anna projektitiedostolle nimi.
* Näytölle tulee main.c -koodi-ikkuna. Poista siinä näkyvät pari koodiriviä, ja copypastaa tilalle tämä:

 #include &quot;msp430x41x.h&quot;
 
 void wait(void) // Viivefunktio         
 {
  long i;        
  for(i=0;i&lt;60000;i++);  
 }
       
 int main(void)
 {
 
 
  WDTCTL = WDTPW + WDTHOLD; // &quot;Vahtikoira&quot; pois päältä
  P6DIR=0x04;            // Kuutosportin kakkospinni valitaan ulostuloksi
  P6OUT=0x04;            // Asetetaan kuutosportin kakkospinnin tila ykköseksi.
 
  while(1) {              // Ikuinen silmukka
    P6OUT=~P6OUT;        // Muutetaan portin tila 0-&gt;1 tai 1-&gt;0
    wait();              // Parin sekunnin viive.
  }
 }
 
* Valitse Project -&gt; Options...: General options: Device=MSP430F413
* Debugger: Driver=FET Debugger (eli se ohjelmointilaite)
* Fet Debugger: Connection: LPT1 ja sitten OK.
* Project -&gt; Make -&gt; Anna workspacelle joku nimi -&gt; ok.
* Katso että alareunaan tulee Total errors: 0 ja Total warnings: 0
* Valikosta Project: Debug
* Debug: Go (tai paina F5)
* Nyt pitäisi LEDin vilkkua!

==Aiheesta muualla==
* http://www.ti.com/msp430 Kontrollerin valmistajan kotisivu
* http://www.olimex.com/ Yksi demokittien valmistaja
* http://www.rowley.co.uk/crossfire/crossfire_msp430.htm Toisen valmistajan demokitti
* http://www.softbaugh.com/OuterHardware.cfm Kolmas demokittivalmistaja

[[Luokka:Sulautetut järjestelmät]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Työn alla olevat artikkelit</title>
    <id>4200</id>
    <revision>
      <id>20112</id>
      <timestamp>2006-10-05T07:55:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>137.163.16.208</ip>
      </contributor>
      <comment>Luokitin.</comment>
      <text xml:space="preserve">Nämä artikkelit ovat työn alla. &lt;nowiki&gt;{{Työn alla}}&lt;/nowiki&gt; -mallineen lisääjän toiveena on, että muut eivät muokkaa näitä artikkeleita, kunnes muokkaustyö on saatu päätökseen ja malline poistettu.

[[Luokka:Wikikirjasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Digikuvaus/Aiheet/Sienikuvaus</title>
    <id>4201</id>
    <revision>
      <id>26517</id>
      <timestamp>2006-12-18T13:55:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Asettelu</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Amanita muscaria tyndrum.jpg|thumb|Lajikuvauksen kannalta lähes parhaasta mahdollisesta kulmasta kuvattu kuva.]]

Tämä sivu on opas [[Sienikirja|sienten]] valokuvaamiseen.

==Asettelu==

Tämä osa kertoo sienten asettelemisesta kuvauksessa.

===Lajikuvaus===

Halutessa luoda selkeä kuva lajin tunnistamiseksi kannattaa löytää paikka, jossa on vähintään 2 saman lajin edustajaa. Jos sieniä on yksi, sieni kuvataan alle 45 itiöemän yläpuolelta astetta, niin että itiöemän lakki ja jalka näkyvät. Sienen pinnasta osan voi myös nylkeä tai sitten voi ottaa siihen tarkoitukseen kokonaan eri itiöemän. Jos kuvattavia saman lajin itiöemiä on 2 toisen lakki käännetään maata vasten niin, että heltat/pillistöt/piikit näkyvät. Kun saman lajin itiöemiä on 3 toimitaan muuten samalla tavalla, mutta 3. Sieni halkaistaan veitsellä tai puukolla kahtia, niin että sieni näkyy läpileikattuna. Kummatkin puolet asetellaan kuvaan. Tämä riittää jo aivan hyvin, paitsi jos sienen nuoret ja itiöemät ovat erilaisia kuin vanhat. Tässä tapauksessa kuvataan myös ne kaikilla edellä luetelluilla tavoilla.

===Taidekuvaus===

Taidekuvauksessa sienien asennolla ei ole väliä ja kuvakulmanakin voi kokeilla jotain erikoisempaa.

==Kuvaaminen==

Tavoitteena on saada värit mahdollisimman luonnon mukaisiksi. Säädä aukko haluamasi syvyysterävyyden mukaiseksi (yleensä kohtalaisen isoksi) ja valitse pieni alivaloitus. Salamaa ei yleensä käytetä. [[Digikuvaus/Täytevaloheijastimen valmistaminen ja käyttö|Täytevaloa]] voidaan heijastaa varjokohtiin. Jalustan käyttö on erittäin suositeltavaa, sillä se parantaa kuvien laatua.

[[Luokka:Digikuvaus|Sienikuvaus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Yrityksen perustaminen/Ammatinharjoittaja</title>
    <id>4206</id>
    <revision>
      <id>20122</id>
      <timestamp>2006-10-05T09:38:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Yrityksen perustaminen/Ammatinharjoittaja” uudelle nimelle ”Yritys/Perustaminen/Ammatinharjoittaja”: Pagemove by bot</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Yritys/Perustaminen/Ammatinharjoittaja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Yritys</title>
    <id>4207</id>
    <revision>
      <id>20126</id>
      <timestamp>2006-10-05T09:43:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>uusi luokka luotu</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:69.1 Liiketalouden hallinto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Yrityssaneeraus/Johdanto</title>
    <id>4209</id>
    <revision>
      <id>21374</id>
      <timestamp>2006-10-17T19:50:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Robot: Fixing double redirect</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Yritys/Yrityssaneeraus/Johdanto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Yrityssaneeraus/Velallisen asema menettelyn aikana</title>
    <id>4211</id>
    <revision>
      <id>20134</id>
      <timestamp>2006-10-05T09:48:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Yrityssaneeraus/Velallisen asema menettelyn aikana” uudelle nimelle ”Yritys/Yrityssaneeraus/Velallisen asema menettelyn aikana”: Pagemove by bot</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Yritys/Yrityssaneeraus/Velallisen asema menettelyn aikana]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Yrityssaneeraus/Yrityssaneerausmenettelyn käynnistäminen</title>
    <id>4212</id>
    <revision>
      <id>20136</id>
      <timestamp>2006-10-05T09:49:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Yrityssaneeraus/Yrityssaneerausmenettelyn käynnistäminen” uudelle nimelle ”Yritys/Yrityssaneeraus/Yrityssaneerausmenettelyn käynnistäminen”: Pagemove by bot</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Yritys/Yrityssaneeraus/Yrityssaneerausmenettelyn käynnistäminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Yrityssaneeraus/Yrityssaneerausmenettelyn tarkoitus ja sen perusedellytykset</title>
    <id>4213</id>
    <revision>
      <id>20139</id>
      <timestamp>2006-10-05T09:50:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Yrityssaneeraus/Yrityssaneerausmenettelyn tarkoitus ja sen perusedellytykset” uudelle nimelle ”Yritys/Yrityssaneeraus/Yrityssaneerausmenettelyn tarkoitus ja sen perusedellytykset”: Pagemove by bot</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Yritys/Yrityssaneeraus/Yrityssaneerausmenettelyn tarkoitus ja sen perusedellytykset]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Yritys</title>
    <id>4215</id>
    <revision>
      <id>22465</id>
      <timestamp>2006-11-04T14:44:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Yhtiömuodot */  w</comment>
      <text xml:space="preserve">Yritys on yleisessä kielenkäytössä käytetty yhteisnimike yhden tai useamman henkilön harjoittamalle, yleensä taloudellista hyötyä tavoittelevalle toiminnalle. Yritystoiminnan harjoittamiseksi yrittäjä(t) perustavat usein yhtiön, jonka puitteissa ja nimissä yritystoimintaa harjoitetaan.

== Sisältö ==

*[[/Perustaminen|Yrityksen perustaminen]]
*[[/Yrityssaneeraus|Yrityssaneeraus]]

==Yhtiömuodot==

*[[/Osuuskunta/]]

[[Luokka:Yritys|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Mikä on sieni?</title>
    <id>4220</id>
    <revision>
      <id>21891</id>
      <timestamp>2006-10-24T19:05:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>80.222.129.187</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Sienet arkielämässä */</comment>
      <text xml:space="preserve">Sienet (Fungi) ovat oma biologinen taksoninsa, joka eroaa sekä kasveista että eläimistä mm. siinä, että sienten solujen seinämät ovat kitiiniä eikä selluloosaa kuten kasveilla, eläinsolut taas ovat seinättömiä. Sienet myös hankkivat ravintonsa pääasiallisesti eri tavoin kuin eläimet tai kasvit. 

==Sienet yleensä==

Sieniä esiintyy planeettamme kaikissa elinympäristöissä. Loissienet tartuttavat eläimiä, kuten ihmisiä, muita nisäkkäitä, lintuja ja hyönteisiä. Vaikutukset vaihtelevat pienestä kutiamisesta kuolemaan johtavaan verenmyrkytykseen. Toiset loissienet iskevät kasveihin aiheuttaen erinäisiä tauteja, kuten juurien lahoamista. Lisäksi on pieni määrä sieniä, jotka loisivat toisella sienilajilla. Useimmat putkilokasveista toimivat sienien kanssa vastavuoroisessa yhteistyössä, jota kutsutaan sienijuureksi, ja se avustaa juuria ravinteiden ja veden imemisessä.

==Sienen osat==

Sienen mään päällinen osa on itiöemä. Sienillä ei ole siemeniä. Sen sijaan sienillä on '''itiöitä''' joista alkaa niiden irtauduttua itiöemästä kasvaa sienten ’’’juuria’’’ '''rihmastoja'''. Rihmasto kasvaa maan alla.

==Sienet arkielämässä==

Arkikielessä sienistä puhuttaessa tarkoitetaan kuitenkin yleensä ruokasieniä. Ruokasienet ovat tiettyjen sienien maan päälle suvunjatkamistarkoituksessa kasvattamia itiöemiä. Ruokasienet sisältävät vaihtelevassa määrin trehaloosia eli sienisokeria. Joillakin ihmisillä on tätä kohtaan synnynnäinen entsyymipuutos, trehaloosi-intoleranssi, mistä syystä he voivat saada helposti vatsanväänteitä sieniateriasta.

==Sieniryhmät==

Sienet voidaan ryhmitellä eri tavoin. Varsin yleisesti ne jaetaan neljään pääryhmään: kantasieniin, kotelosieniin, leväsieniin ja limasieniin. Kantasienten ryhmään kuuluu mm. enin osa ruokasienistämme, mutta myös ruoste- ja nokisienet, kuten esimerkiksi männyn tervaroso ja viljanoet. Kotelosieniin kuuluvat ruokasienistämme mörskyt, huhta- ja korvasienet, mutta kotelosieniä ovat myös eräät homeet, hiivat ja härmät, ja muina esimerkkeinä torajyvä sekä koivun tuulenpesäsieni. Leväsieniin kuuluu mm. perunarutto ja limasieniin salaperäinen paranvoi.

[[Luokka:Sienikirja|Mikä on sieni?]]

{{Sienikirja}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Inklusionistit</title>
    <id>4221</id>
    <revision>
      <id>20181</id>
      <timestamp>2006-10-05T17:07:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikikirjasto]]
[[Luokka:Wikiprojekti Inklusionismi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Wikiprojekti Inklusionismi</title>
    <id>4222</id>
    <revision>
      <id>20217</id>
      <timestamp>2006-10-06T12:24:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Kuva.</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Image:FiAIW logo.png|thumb|Wikimedian inklusionistiyhdistyksen suomenkielisen osaston logo.]]

Tämän Wikiprojektin tarkoitus on
*Tehdä Inklusionismia tunnetuksi
*Laajentaa tynkiä, kts. myös [[Wikikirjasto:Wikiprojekti Tyngät|Wikiprojekti Tyngät]]
*Laajentaa Wikikirjastoa aloittamalla kirjoja mahdollisimman monesta eri aiheesta.

==Osallistujat==
Tervetuloa mukaan!

* [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]]

Osallistujat voivat lisätä käyttäjäsivulleen seuraavan käyttäjälaatikon:

&lt;nowiki&gt;{{Käyttäjälaatikko|black|gold|yellow|[[Kuva:Double insulation symbol.svg|40px|]]|Tämä käyttäjä kannattaa [[w:Wikipedia:Inklusionismi|inklusionismia]].[[Luokka:Inklusionistit]]}}&lt;/nowiki&gt;

joka näyttää valmiina tältä:

{{Käyttäjälaatikko|black|gold|yellow|[[Kuva:Double insulation symbol.svg|40px|]]|Tämä käyttäjä kannattaa [[w:Wikipedia:Inklusionismi|inklusionismia]].}}

&lt;br/&gt;
&lt;br/&gt;

==Linkkejä==

*[http://meta.wikimedia.org/wiki/Association_of_Inclusionist_Wikipedians/fi Projektin koordinointi Metassa]
*[[w:Inklusionismi|Wikipedian artikkeli aiheesta]]

[[Luokka:Wikiprojekti Inklusionismi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikiprojekti Inklusionismi</title>
    <id>4223</id>
    <revision>
      <id>20180</id>
      <timestamp>2006-10-05T17:06:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikiprojektit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Kielioppi</title>
    <id>4229</id>
    <revision>
      <id>27001</id>
      <timestamp>2006-12-26T19:37:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nikerabbit</username>
        <id>3</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/84.250.16.55|84.250.16.55]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:84.250.16.55|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:88.112.169.251|88.112.169.251]] tekemään ve</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Poistettava}}
==Puhekielen ja kirjakielen eroja==

==Sanaluokat==
{{:Suomen kieli/Sanaluokat}}

===Substantiivit===
{{:Suomen kieli/Sanaluokat/Substantiivit}}

===Adjektiivit===
{{:Suomen kieli/Sanaluokat/Adjektiivit}}

===Pronominit===

===Numeraalit===
{{:Suomen kieli/Sanaluokat/Numeraalit}}

===Verbit===
{{:Suomen kieli/Sanaluokat/Verbit}}

===Partikkelit===
{{:Suomen kieli/Sanaluokat/Partikkelit}}

==Sanan rakentaminen==

===Yhdyssanat===

Suomen kielessä voidaan muodostaa kahdesta tai useammasta sanasta yhdyssana. Yhdyssana muodostaa sanoista uuden käsitteen, kuten jalkapallo. Ne muodostuvat perusosasta ja määriteosasta, nämä voivat koostua useista osista.

===Sanan johtaminen===

==Astevaihtelu (k,p,t jne.)==

==Nominaalien taivutus==

===Tavalliset nominaalit ===

===-i &gt; -e- nominaalit ===

===-s nominaalit ===

===-in &gt; -ime- nominaalit ===

===-ton &gt; -ttoma- nominaalit ===

===-nen &gt; -se- nominaalit ===

===-e &gt; -ee- nominaalit ===

===-si &gt; -de- nominaalit ===

===-us &gt; -ukse- nominaalit ===

==Pronominit==

===Persoonapronominit===
{{:Suomen kieli ulkomaalaisille/Sisältö/Persoonapronominit}}

===Possessiivipronominit===

===Demonstratiivipronominit===

===Relatiivipronominit===

===Kysyvät pronominit (interrogatiivipronominit)===

===Refleksiivipronominit===

===Indefiniittipronominit===

==Verbit==

=== Verbityyppi 1===

===Verbityyppi 2===

===Verbityyppi 3===

===Verbityyppi 4===

===Verbityyppi 5===

===Verbityyppi 6===

===Tempus (aikamuoto)===

====Preesens tai futuuri====

====Imperfekti====

====Perfekti====

====Pluskvamperfekti====

===Infinitiivit===

====1. infinitiivi====

====2. infinitiivi====

====3. infinitiivi====

====4. infinitiivi====

===Modukset===

====Indikatiivi====

====Imperatiivi====
{{:Suomen_kieli_ulkomaalaisille/Suomen_Kielioppi/Imperatiivi}}

====Konditionaali====

====Potentiaali====

==Objektin Sijainvalinta==
{{:Suomen_kieli_ulkomaalaisille/Suomen_Kielioppi/Objektin_sijavalinta}}

==Lauseen rakentaminen==

===Lause ja virke===

===Sanajärjestys===

Suomen kielessä, kuten esimerkiksi englannissa ei ole kiinteää sanajärjestystä. Suomen kielessä sijamuodot mahdollistavat vapaamman sanajärjestyksen.

===Lauseenvastikkeet===

===Lausetyyppejä===

====Peruslause====

====Omistuslause====

====Nesessiivilause====

====Existentiaalilause====

====Predikatiivilause====

==Adjektiivit==

===Komparatiivit===

===Superlatiivit===

==Adverbit==

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiprojekti</title>
    <id>4230</id>
    <revision>
      <id>27254</id>
      <timestamp>2007-01-02T08:44:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>uo</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Wikiprojektit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 15</title>
    <id>4231</id>
    <revision>
      <id>26656</id>
      <timestamp>2006-12-21T06:27:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>kuva topfieldistä</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Topfield.jpg|left|60px]]
'''[[Topfield TF5X00]]'''

Tämä käyttöohje on suunnattu Topfield TF5X00, tuttavallisesti &quot;Toppy&quot; PVR-laitteen käyttäjille. Toppy on kiintolevyllä varustettu kahden virittimen digitv-boksi.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiopiskelu Suomen historia/Itsenäinen valtio</title>
    <id>4232</id>
    <revision>
      <id>26743</id>
      <timestamp>2006-12-22T08:42:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>/* Uhattu demokratia */ -Tein erään sivun osan tähän &quot;Uhattu demokratia&quot; otsikon alle.</comment>
      <text xml:space="preserve">== Suomi itsenäistyy ==
P. E. Svinhufvudin johtama itsenäisyyssenaatti (hallitus), jossa oli kaikki porvaripuolueet edustettuna hoiti toimet, jotka johtaisivat Suomen itsenäisyyteen. Hallitusohjelmassa, joka esitettiin eduskunnalle, julistettiin Suomen itsenäisyyden toteuttaminen tärkeimmäksi tehtäväksi. Senaatin julistus hyväksyttiin äänin 100-88. Suomen itsenäisyys tunnustettiin Venäjän osalta 4.1.1918. Myöhemmin muut maat tunnustivat itsenäisyyden.

== Sisällissota ==
Punaiset (kommunistit/bolsevikit) aloittivat Helsingissä vallankaappauksen 27.1.1918. Punaisten piti saada kaikki senaattorit/ministerit kiinni, mutta heistä ei saatu ketään kiinni. Jotkut senaattorit olivat jo Vaasassa ja loput olivat piilossa Helsingissä. Punaiset perustivat alueelleen vallankumouksellisen hallituksen eli Suomen kansanvaltuuskunnan, jota johti Kullervo Manner. Punaisten ja valkoisten välinen rintamalinja syntyi linjalle Porvoo-Tampere-Lahti-Lappeenranta-Viipuri. Rintama kulki linjan pohjoispuolella. 

Hallituksella oli joukoissaan noin 80&amp;nbsp;000-90&amp;nbsp;000 miestä. Hallituksen joukkoja johti Mannerheim. Hallituksen joukoissa olivat runkona suojeluskunnat. Tammikuussa jääkärit saapuivat Suomeen valkoisten puolelle. Valkoiset saivat aseensa Saksasta ja punaisilta jotka oli riisuttu aseista. Punaisten joukkojen vahvuus oli samaa luokkaa joskus 80&amp;nbsp;000 henkeä joskus vähemmän. Aseensa punaiset saivat Venäjältä  hallitukselta jota Lenin johti. Punaisten apuna oli myös venäläisiä sotilaita jotka olivat Suomessa. Helmikuussa punaiset aloittivat pohjoiseen yleishyökkäyksen, joka tuli torjutuksi valkoisten suurhyökkäykseen etelään. Valkoiset valtasivat Tampereen huhtikuun alussa ja samalla kansanvaltuuskunta pakeni Viipurin kautta Pietariin. Valkoiset valtasivat Viipurin ja saksalaiset nousivat Hangossa maihin ja valtasivat punaisilta Helsingin. Helsingin valtauksen jälkeen Saksalaiset valtasivat punaisilta Lahden. Valkoiset voittivat sisällissodan toukokuussa 1918.

==Kuningaskunta tavoitteena ==
Vaikka itsenäisyysjulistuksen mukaan Suomi olikin tasavalta, niin kaameitten olojen ja sisällissodan seurauksena mielipide kallistui kuningaskunnan puolelle, koska uskottiin että monarkki vakiinnuttaisi poliittista elämää Suomessa. Koska valkoiset olivat saaneet sisällissodassa apua Saksalta, niin haluttiin Suomeen saksalainen kuningas ja kun Suomessa olisi saksalainen kuningas niin Saksan tuki säilyisi myös tulevaisuudessa. Oikeisto eli Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) ja vanhasuomalaiset kannattivat kuningasvaltaa. Vasemmisto ja Keskusta taas olivat sitä mieltä että Suomesta pitäisi tehdä tasavalta. Tasavaltaa kannattivat DSP, Maalaisliitto (nykyinen Keskusta) ja Nuorsuomalaiset. Merkittävin poliitikko joka ajoi kuningasvaltaa oli P. E. Svinhufvud, joka oli johtanut itsenäisyyssenaattia ja hänestä tuli valtionhoitaja eli väliaikainen valtionpäämies keväällä 1918. Toinen tärkeä poliitikko, joka ajoi kuningasvaltaa oli J. K. Paasikivi, josta tuli uusi pääministeri Svinhufvudin jälkeen. 108-jäseninen tynkäeduskunta, jossa oli porvarienemmistö valitsi prinssi Friedrich Karlin Suomen kuninkaaksi.

== Suomeen valitaan presidentti ==
Kun Saksa oli häviämässä ensimmäisen maailmansodan, Suomen oli pakko luopua saksalaisesta kuninkaastaan, joka ei koskaan edes ehtinyt käymään Suomessa. C. G. E. Mannerheimista tehtiin valtionhoitaja ja kesällä 1919 eduskunta valitsi presidentiksi K. J. Stålhbergin joka kuului edistyspuolueeseen.

== Suur-Suomi ja Heimosodat ==
Heimosodat olivat vapaaehtoisten tekemiä sotaretkiä itä-/neuvosto-karjalaan ja Petsamoon ja niiden päämääränä oli luoda Suur-Suomi. Heimosodat viilensivät Suomen ja Neuvosto-Venäjän välejä ja Suomessa harkittiin myös Pietarin valtausta jota Mannerheim kannatti, mutta presidentti vastusti. Sen seurauksena hanke kaatui. Kun kommunistien/bolsevikkien asema Venäjällä vahvistui vuonna 1920, Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä alkoivat rauhanneuvottelut. Tarton rauha solmittiin Virossa Tarton kaupungissa vuonna 1920. Suomi joutui vetämään joukkonsa Itä-Karjalasta ja Suomi sai Petsamon. Vaikka rauha oli Suomen kannalta edullinen, niin äärioikeisto kutsui sitä häpeärauhaksi, koska Suur-Suomi ei Tarton rauhan avulla syntynytkään.

==Kiista Ahvenanmaasta ==
Ahvenenmaan kiistan takia Suomen ja Ruotsin välit kärjistyivät. Ahvenanmaalaiset esittivät vuonna 1918 vetoomuksen Ruotsille Ahvenanmaan liittämiseksi Ruotsiin. Ruotsalaisten mielestä Ahvenanmaa kuuluisi Ruotsille kielellisin, maantieteellisin ja historiallisin perustein. Suomen eduskunta sääti Ahvenenmaalle itsehallintolain vähentääkseen Ahvenenmaan irtautumishaluja. Kun itsehallintolakikaan ei Ahvenenmaata tyydyttänyt, kansainliitto ratkaisi asian Suomen eduksi vuonna 1921. Kun Ruotsi oli alistunut päätökseen Suomen ja Ruotsin suhteet alkoivat parantua hitaasti.

== Uudet puolueet ==
Suomen puolueissa tapahtui vuonna 1918 muutoksia. Vanhasuomalaisten toimesta perustettiin Kansallinen Kokoomus, joka on konservatiivinen oikeistopuolue. Myös Nuorsuomalaiset perustivat puolueen, Kansallisen Edistyspuolueen. Myös K. J. Stålhberg oli Edistyspuolueen jäsen. Oli olemassa myös kaksi vanhempaa porvaripuoluetta: RKP (Ruotsalainen Kansanpuolue, joka ajoi ruotsinkielisten asioita ja Maalaisliitto (nykyinen Keskusta), joka ajoi maanviljelijöiden asioita.
Myös vasemmistossa tapahtui muutoksia. Sisällissodan seurauksena SDP oli jakautunut kahteen osaan. Venäjälle paennut SDP:n jyrkkä siipi perusti Moskovassa Suomen Kommunistisen puolueen (SKP), ja puolue julistettiin myöhemmin laittomaksi. Sen sijaan Väinö Tannerin johtama SDP:n maltillisempi siipi, joka ei osallistunut sisällissotaan ja oli ollut kapinaa vastaan, palasi puolueen mukana Suomen politiikkaan. Myöhemmin Väinö Tannerista tuli SDP:n puheenjohtaja.

== Uhattu demokratia ==
L.K. Relander joka kuului maalaisliittoon valittiin Suomen presidentiksi vuonna 1925.SDP pääsi Relanderin kaudella hallitukseen mikä merkitsi sitä että Suomen poliittinen elämä vakiintui.Itsenäisessä Suomessa istui vuosina 1926-1927 Suomen ensimmäinen sosialidemokraattinen hallitus jonka toinen sosiaaliministeri Miina Sillanpää oli nainen eli kyseinen hallitus oli ensimmäinen hallitus jossa istui naisministeri ja kyseistä hallitusta johti Väinö Tanner.Vasemmiston jyrkkää siipeä edustavat kommunistit esiintyivät valtiovaltaa kohtaan uhittelevasti ja kommunistit myös järjestivät satamissa lakkoaaltoja jotka olivat laajoja.Kommunistien räikeän toiminnan seurauksena syntyi vastareaktio.Vuonna 1929 kommunistinuoret juhlivat Lapualla pidetyissä juhlissa niin punaisia nuorten paitoja revittiin ja tilaisuus hajoitettiin ja myöhemmin Lapualle kokoontui kansalaiskokous joka vaati että hallituksen piti lopettaa kommunistien toiminta.Lapuanliike jota johti Vihtori Kosola alkoi käyttämään keinoja mitkä olivat väkivaltaisia.Henkilöitä joita pidettiin äärivasemmiston ja kommunisten suosioina pidettyjä ja epäilyjä kuljetettiin itä-rajalle autoilla joihin kysieset henkilöt oli kaapattu ja myös K.J.Stålhberg joka oli entinen presidentti kaapattiin.Lapuanliike järjesti talonpoikaismarssin Helsingissä kesällä 1930 kun se oli vahvimmillaan ja talonpoikaismarssissa oli mukana monia miehiä ja heitä oli yhteensä 12 000.Eduskunta hyväksyi myöhemmin syksyllä lait jotka kielsivät kommmunistien toiminnan Suomessa.Lapuanliike leimahti vielä kerran vuonna 1932 Mäntsänlänkapinan yhteydessä kun jotkut lapuanliikeen kannattajat olivat kokoontuneet Mäntsälään tavoitteenaan nostaa kapina mutta silloisen presidentti [[Wikiopiskelu Suomen historia/Suomen presidentit/P.E. Svinhufvud|P.E. Svinhufvudin]] radiopuheen seurauksena Mäntsälän kapina sammui alkutekijöihinsä.

== Lähteet ==

*Horisontti Napoleonista nykypäivään (yläasteen historian kirja)

[[Luokka:Wikiopiskelu Suomen historia|Itsenäinen valtio]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 17</title>
    <id>4233</id>
    <revision>
      <id>22672</id>
      <timestamp>2006-11-06T21:31:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kuva</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:APL_helloworld3.gif|left|90px]]
'''[[C++]]'''

C++ on yksi tärkeimmistä kaupallisessa ohjelmistokehityksessä käytettävistä ohjelmointikielistä. Bjarne Stroustrup kehitti C++:n 1980-luvulla ja sen standardi vahvistettiin vuonna 1998. Bjarne kehitti ohjelmointikielen C-kielestä lisäämällä siihen muun muassa olio-ohjelmointiin ja geneerisyyteen liittyviä ominaisuuksia.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 18</title>
    <id>4234</id>
    <revision>
      <id>22670</id>
      <timestamp>2006-11-06T21:25:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kuva</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:AlphaHelixProtein fr.jpg|left|50px]]
'''[[Biokemia]]'''

Biokemia tutkii eliöissä tapahtuvia kemiallisia reaktioita sekä eliöiden perusosien kuten proteiinien, hiilihydraattien, lipidien, nukleohappojen ja muiden soluissa esiintyvien biomolekyylien rakennetta ja toimintaa</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 19</title>
    <id>4235</id>
    <revision>
      <id>22669</id>
      <timestamp>2006-11-06T21:21:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kuva</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Coelacanth-bgiu.png|left|80px]]
'''[[Elämän historia]]'''

Tämä wikikirja on lyhyt katsaus elämän historiaan maapallolla. Jos olet kiinnostunut, miten elämä levittäytyi koko maapallolle tai miten uusia eliöitä kehittyy, niin tämä wikikirja on tehty sinulle.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:EtusivuKirja 20</title>
    <id>4236</id>
    <revision>
      <id>22592</id>
      <timestamp>2006-11-06T15:28:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>kuva</comment>
      <text xml:space="preserve">'''[[Paleontologia]]'''

[[Kuva:Igammonite.jpg|left|60px]]

Paleontologia on luonnontiede, joka tutkii menneisyyden elämää. Tämän wikikirjan on tarkoitus antaa kaikille aiheesta kiinnostuneille perustietoja asiasta.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Sulautetut järjestelmät</title>
    <id>4240</id>
    <revision>
      <id>20322</id>
      <timestamp>2006-10-08T10:23:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:61 ATK, Tietotekniikka, Tietoliikenne, Viestintätekniikka]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61 ATK, Tietotekniikka, Tietoliikenne, Viestintätekniikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiopiskelu Avaruus</title>
    <id>4241</id>
    <revision>
      <id>27097</id>
      <timestamp>2006-12-29T12:10:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Kirjan sisältö */ -Korjasin kirjoitusvirheen</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;small&gt;[[Wikiopiskelu]]&lt;small&gt;

Tämä kirja kertoo avaruudesta.

==Kirjan sisältö==

*[[Wikiopiskelu Avaruus/Aurinko|Aurinko]]
*[[Wikiopiskelu Avaruus/Merkurius|Merkurius]]
*[[Wikiopiskelu Avaruus/Venus|Venus]]
*[[Wikiopiskelu Avaruus/Maa|Maa]]
*[[Wikiopiskelu Avaruus/Kuu|Kuu]]
*[[Wikiopiskelu Avaruus/Mars|Mars]]
*[[Wikiopiskelu Avaruus/Asteroidivyöhyke|Asteroidivyöhyke]]
*[[Wikiopiskelu avaruus/Ceres|Ceres]]
*[[Wikiopiskelu Avaruus/Jupiter|Jupiter]]
*[[Wikiopiskelu Avaruus/Saturnus|Saturnus]]
*[[Wikiopiskelu Avaruus/Uranus|Uranus]]
*[[Wikiopiskelu Avaruus/Neptunus|Neptunus]]
*[[Wikiopiskelu Avaruus/Pluto|Pluto]]
*[[Wikiopiskelu Avaruus/Kharon|Kharon]]
*[[Wikiopiskelu Avaruus/Eris|Eris]]
*[[Wikiopiskelu Avaruus/Lähteet|Lähteet]] (Kertoo mitä lähteitä missäkin kirjan sivulla on käytetty)
[[Luokka:Wikiopiskelu Avaruus|*]]

== Muita avaruudesta kertovia wikikirjoja ==

*[[Wikijunior Aurinkokunta]] (Ala-aste ikäisille)
*[[Tähtitiede]]     (Aikuisille)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Leikkikirja/Lipunryöstö</title>
    <id>4242</id>
    <revision>
      <id>25376</id>
      <timestamp>2006-12-01T19:14:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>RrRauh</username>
        <id>560</id>
      </contributor>
      <comment>sdg</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Lipun ryöstö''' on leikki, josta on kaksi eri versiota. 

Ensimmäisessä versiossa pelialueena on vaikka jalkapallokenttä. Ensiksi jaetaan joukkueet joissa kummassakin on yhtä paljon väkeä. Sitten jaetaan pelialue eli jalkapallokenttä tai vastaava kahtia piirtämällä viiva kentän keskelle, ja kumpikin joukkue laittaa lipun tai muun esineen alueensa päähän. Tavoitteena pelissä on saada vastustajan lippu tai muu esine omalle puolelle niin ettei jää kiinni. Lipun/muun esineen ympärille rajataan alue jossa vastapuolen pelaajia voi jäädä sinne vähäksi aikaa turvaan. Jos siellä on useampi kuin yksi vastapuolen pelaaja, yhden pitää jossain vaiheessa lähteä lipun kanssa juoksemaan omalle puolelleen. Jos vastapuolen pelaaja saadaan kiinni, hän joutuu vankilaan. Vankilana voi toimia esim. hiekkaan piirretty alue tai muu ennen leikin alkua päätetty paikka.

Jos rajatulla alueella lipun luona olevassa turvassa on vain yksi vastapuolen pelaaja, hän voi lähteä yrittämään omalle puolelleen lipun kanssa, mutta jos hänet saadaan kiinni, hän joutuu vankilaan. Vankilaan joutuu, jos on toisen joukkueen alueella, ja toisen joukkueen pelaaja on saanut kiinni. Saman joukkueen jäsen voi pelastaa vangiksi jääneen koskettamalla vankia, ja he ovat turvassa kun ovat ehtineet omalle puolelle. 

[[Luokka:Wikijunior Leikkikirja|Lipunryöstö]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiopiskelu Avaruus/Saturnus</title>
    <id>4243</id>
    <revision>
      <id>21854</id>
      <timestamp>2006-10-24T03:55:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Saturnus''' on aurinkokunnan toiseksi suurin ja kuudes planeetta Auringosta. Saturnuksella on seitsemän rengasta, mutta jos katsoo pienellä kaukoputkella, näyttää siltä, että renkaita on vain kaksi. Saturnus on kymmenenkertainen kooltaan Maahan verrattuna. Saturnuksen etäisyys Auringosta on 1400 miljoonaa kilometriä. Sen päivä on kymmenen ja puoli tuntia ja sen vuosi vastaa Maan vuosissa 29 vuotta.

{{tynkä}}

[[Luokka:Wikiopiskelu Avaruus|Saturnus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiopiskelu Avaruus/Jupiter</title>
    <id>4244</id>
    <revision>
      <id>27834</id>
      <timestamp>2007-01-09T06:44:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>RrRauh</username>
        <id>560</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Muista välilyönti pisteen jälkeen, herra Vilu!</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Jupiter''' on aurinkokunnan suurin planeetta ja viides planeetta [[Wikiopiskelu Avaruus/Aurinko|Auringosta]]. Myös Jupiterilla on renkaita. Jupiter on 11 kertaa Maata suurempi. Jupiterin ja Auringon välillä on matkaa noin 778 miljoonaa kilometriä. Jupiterin vuosi on 12 Maan vuotta ja päivä kymmenen tuntia.

{{tynkä}}

[[Luokka:Wikiopiskelu Avaruus|Jupiter]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:89 Kielet</title>
    <id>4245</id>
    <revision>
      <id>20363</id>
      <timestamp>2006-10-08T19:36:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Robot: Moved from Luokka:Kielet. Authors: 62.194.241.152, Hartz, Tigru</comment>
      <text xml:space="preserve">'''[[W:fi:Kieli|Kieliä]]''', joiden oppimiseen löydät materiaalia Wikikirjastosta.

[[cs:Kategorie:Jazyky]]
[[de:Kategorie:Sprachen]]
[[en:Category:Languages]]
[[es:Categoría:Idiomas]]
[[fr:Catégorie:Langue]]
[[it:Categoria:Lingue]]
[[ja:Category:語学]]
[[nl:Categorie:Taal]]
[[pl:Kategoria:Języki]]
[[pt:Categoria:Línguas]]
[[ru:Category:&amp;#1071;&amp;#1079;&amp;#1099;&amp;#1082;&amp;#1080;]]
[[simple:Category:Languages]]
[[sv:Kategori:Språk]]

[[Luokka:8X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Oranssirousku</title>
    <id>4246</id>
    <revision>
      <id>26771</id>
      <timestamp>2006-12-23T06:40:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>lähteet</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Lactarius aurantiacus 060924b.jpg|thumb|Nuori oranssirousku]]

'''Oranssirousku''' (''Lactarius aurantiacus'') on hyväruokasieni. Oranssirouskua ei tarvitse esikäsitellä. 

==Tunnistus==

Oranssirouskun 3-6 cm leveä '''lakki''' on nuorena kupera ja laakenee iänmyötä. Vanhana sen keskiosa voi tulla matalasti kuopalle. Lakin vyöhykkeetön '''yläpinta''' on oranssi tai kellertävänoranssi sileä ja vähän tahmainen. Tiheät '''heltat''' ovat tyvestään tasaisia tai sitten ne ovat lyhyesti johteisia, leveitä. Väriltään heltat ovat oranssin sävyisiä. Oranssirouskun lakkia väriltään vaaleampi '''jalka''' on 3-6 cm pitkä ja 0,4-0,8 cm paksu. Muodoltaan jalka on tasapaksu ja solakka. '''Malto''' on vaalea ja kiinteä. '''Maitiaisneste''' on valkoista. 

==Kasvupaikat==

Oranssirouskua kasvaa yleisenä etelärannikolla ja se harventuu pohjoiseen päin mentäessä. Oranssirouskua kasvaa lähes minkälaisissa tahansa metsissä. sieni kasvaa useimmiten ryhmissä. Kasvuaika on elokuusta marraskuuhun.

==Säilöminen ja kerääminen==

Oranssirouskua on sekoitettavissa Lapissa kasvavaan huonomman makuiseen Lapinrouskuun.

[[Kuva:Lactarius aurantiacus 060924a.jpg|thumb|Vanhempia yksilöitä.]]

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivulla käytetyt lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen rouskut (ISBN 951-1-07875-5) teksti sivulla 178 ja kuva sivulla 186
* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 36
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivut 88 ja 89

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Oransssirousku]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Portugalin kieli/Johdanto</title>
    <id>4247</id>
    <revision>
      <id>20382</id>
      <timestamp>2006-10-09T13:27:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Johdanto</comment>
      <text xml:space="preserve">Portugalin kieli (português) on romaaninen kieli, joka sai alkunsa Portugalissa ja Galiciassa ja on nykyään pääkieli myös muun muassa Angolassa, Brasiliassa, Mosambikissa, Kap Verdellä sekä useissa muissa Afrikan ja Aasian valtioissa. Portugalia käytetään myös toisena kielenä useissa muissa maissa.

Portugali on puhujamääränsä perusteella maailman kuudenneksi suurin kieli. Sillä on yli 200 miljoonaa puhujaa, joista suurin osa asuu Portugalissa ja Brasiliassa. Portugali on puhutuin kieli Etelä-Amerikassa, jossa sitä puhuu yli 51 % väestöstä. Portugalin kieli levisi maailmalle siirtomaa-ajalla. Siirtomaa-ajalla portugalin kielestä kehittyi useita kreoleja erityisesti Karibialla, Afrikassa ja Aasiassa.

[[Luokka:Portugalin kieli|johdanto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tuvalun kieli/Yleistä</title>
    <id>4248</id>
    <revision>
      <id>22297</id>
      <timestamp>2006-10-30T13:11:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Lähde viitteiden numerot kun ei oo viitteitäkään pois.</comment>
      <text xml:space="preserve">Tuvalu on austronesialainen kieli, jota puhuu noin 11 000 ihmistä pääasiassa Tuvalun saarivaltiossa.

Tuvalun kielilautakunta perustettiin 1972. Se on muun muassa tehnyt etelämurteesta virallisen standardin sekä tuvalun ortografiaa koskevia päätöksiä. 

Raamattu käännettiin tuvaluksi ensimmäistä kertaa kokonaan 1987. 

[[Luokka:Tuvalun kieli|Yleistä]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sep12 2005 viat ja toiveet</title>
    <id>4249</id>
    <revision>
      <id>20394</id>
      <timestamp>2006-10-09T17:25:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Sep12 2005 viat ja toiveet” uudelle nimelle ”Topfield TF5X00/Sep12 2005 viat ja toiveet”: sivu osaksi kirjaa</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Topfield TF5X00/Sep12 2005 viat ja toiveet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Feb20 2006 viat ja toiveet</title>
    <id>4250</id>
    <revision>
      <id>20396</id>
      <timestamp>2006-10-09T17:25:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Feb20 2006 viat ja toiveet” uudelle nimelle ”Topfield TF5X00/Feb20 2006 viat ja toiveet”: sivu osaksi kirjaa</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Topfield TF5X00/Feb20 2006 viat ja toiveet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sep15 2006 viat ja toiveet</title>
    <id>4251</id>
    <revision>
      <id>20398</id>
      <timestamp>2006-10-09T17:26:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Sep15 2006 viat ja toiveet” uudelle nimelle ”Topfield TF5X00/Sep15 2006 viat ja toiveet”: sivu osaksi kirjaa</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Topfield TF5X00/Sep15 2006 viat ja toiveet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ranskan kielioppi/Johdanto</title>
    <id>4255</id>
    <revision>
      <id>24198</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:50:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] teke</comment>
      <text xml:space="preserve">Ranskan kieli (français) kuuluu romaanisiin kieliin. Ranskaa puhuu äidinkielenään noin 109 miljoonaa ihmistä; sitä vieraana kielenä puhuvat mukaan laskien noin 264 miljoonaa ihmistä maailmassa.

Ranskan kieli syntyi varhaiskeskiajalla, kun nykyisin ranskankielisillä alueilla kansanomaista latinaa, eli vulgaarilatinaa puhuvat ihmiset saivat kieleensä vaikutteita nykyisen Saksan alueelta tulleilta frankeilta. Ranskan kieli on monilta rakenteiltaan ja sanoiltaan edelleen hyvin lähellä latinan kieltä, ja joskus sitä jopa edelleen kutsutaan pilan päiten vulgaarilatinaksi.

Ranska on yksi Euroopan unionin ja YK:n virallisista kielistä ja kansainvälisen postin ainoa virallinen kieli sekä useiden muiden kansainvälisten järjestöjen kieli.

Suomessa ranskan opiskelumahdollisuus löytyy suuresta määrästä perus- ja ylemmäntason kouluja.

Ranskaa pidetään usein hyvin sivistyneenä ja kulturellina kielenä, sillä useat taiteelliset vaikutteet ovat tulleet Ranskasta.

Kielenä ranska on pehmeä ja soinnillinen. Lausumista pidetään yleensä hankalana, mutta ranska on ääntämiseltään täysin säännöllinen, päinvastoin kuin esimerkiksi englanti. Useimmiten sanan viimeinen kirjoitettu kirjain jää kokonaan ääntämättä, ja usein sanan viimeinen vokaali äännetään pitkänä. Kaikki tuntenevat ranskan kurkku-R-äänteen, joka johtuu legendan mukaan siitä, että Aurinkokuningas Ludvig XIV:llä oli ärrävika. Kaikki tietysti halusivat puhua niin kuin kuningaskin puhui, koska se oli hienoa, joten kurkku-r levisi yleiskieleen. Etelä-Ranskassa, erityisesti maaseudulla, r kuitenkin lausutaan yhä kuten suomessa.

[[Luokka:Ranskan kielioppi|Johdanto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiopiskelu Avaruus/Maa</title>
    <id>4256</id>
    <revision>
      <id>26304</id>
      <timestamp>2006-12-15T19:14:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Lisäsin linkin Kuuhun</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Maa''' on kotiplaneettamme ja maailmankaikkeuden ainut tunnettu taivaankappale, jonka pinnalla on älyllistä elämää. Maa on kolmas planeetta Auringosta. Maan päivä kestää 24 tuntia ja kalenterivuoden pituus on 365 tai 366 päivää riippuen siitä, onko karkausvuosi. Maalla on myös yksi kuu, jota kutsutaan [[Wikiopiskelu Avaruus/Kuu|Kuuksi]]. Maa on pyöreä planeetta kuten kaikki muutkin planeetat.

{{tynkä}}

[[Luokka:Wikiopiskelu Avaruus|Maa]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen historia/Suomen presidentit/Risto Ryti</title>
    <id>4257</id>
    <revision>
      <id>25338</id>
      <timestamp>2006-12-01T12:43:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">'''Risto Heikki Ryti''' (1889-1956) syntyi 3. helmikuuta 1889 Huittisissa. Ryti oli Suomen pääministeri 1939-1940 ja Suomen presidentti vuosina 1940-1944. Risto Ryti kuului Edistyspuolueeseen kuten ensimmäinen presidentti K. J. Stålhberg. Ryti oli myös pitkään Suomen pankin pääjohtaja ja kansanedustaja. Hän on myös toiminut valtionvarainministerinä joissakin maamme hallituksissa. Risto Ryti tuomittiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä 10 vuodeksi kuritushuoneeseen, mutta presidentti J. K. Paasikivi armahti hänet vuonna 1949. Ryti kuoli 25. lokakuuta 1956.

[[Luokka:Suomen historia|Suomen presidentit/Risto Ryti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Männynleppärousku</title>
    <id>4258</id>
    <revision>
      <id>26768</id>
      <timestamp>2006-12-23T06:19:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>lähteet</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Lactarius deliciosus.jpg|thumb|Männnynleppärousku on erinomainen ruokasieni.]]

Männynleppärousku on erinomainen ruokasieni, joka ei tarvitse esikäsittelyä.

==Männynleppärouskun tunnistus==

Reunasta paljon sisään kiertynyt '''lakki''' on 5-15 cm leveä ja nuorena hieman kupera, iänmyötä laakeneva ja vanhana suppilonmuotoinen. Harmahtavan oranssinkellertävä '''yläpinta''' on hieman tahmainen, vyöhykkeinen, täpläinen ja sileä. Tiheähelttaiset ja porkkanan väriset '''heltat''' ovat tasatyviset tai hieman johteiset. Vahingoittuessaan heltat alkavat vihertää. Tukeva '''jalka''' on 3-7 cm pitkä ja 1-3 cm paksu, oranssi ja sen täplät ovat pohjaväriä tummemman oransseja. Muodoltaan jalka on tasapaksu tai sitten se suippenee alaspäin. Malto on vaaleankeltaista. Maitiaisneste on oranssin väristä, mutta, muuttuu kuivuessaan ensin keltaiseksi ja sitten vihreäksi. 

==Kasvupaikat==

Männynleppärousku on männyn juurisieni. Se on kalkkimaata suosiva eikä viihdy karuilla kasvupaikoilla. Siksi sitä ei tavata mäntymetsissä, merenrannoilla, hiekkakankailla, puistoissa ja peltojen lähistöllä.

==Säilöntä==

Männynleppärouskun paras säilöntätapa on kuivaaminen. Kuivaa lakki helttojen suuntaan viipaloituna ja jalka halkaistuna. Männynleppärouskujen pakastaminenkin omassa nesteessään hauduttamisen jälkeen onnistuu.

==Triviaa==

Leppä ei sienen nimessä tarkoita lehtipuuta, vaan sen juuret ovat muinaissuomen verta tarkoittavassa sanassa. Tämä johtuu männynleppärouskujen punertavasta maitiaisnesteestä.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivulla käytetyt lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen rouskut (ISBN 951-1-07875-5) teksti sivulla 105 ja kuvat sivuilla 112 ja 113
* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 39
* Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 75
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivu 80 ja 81

===Internet-sivusto lähteet===


* [http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_80&amp;la=fi Arktiset Aromit] (kummatkin leppärouskut)
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/lepparouskut/   Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sienisivut (kummatkin leppärouskut)
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/lactarius_deliciosus.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Männynleppärousku]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Harmaarousku</title>
    <id>4268</id>
    <revision>
      <id>26380</id>
      <timestamp>2006-12-17T07:22:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Lähteet</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Circle - black simple.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Lactarius vietus041031w.jpg|thumb|Harmaarousku]]

'''Harmaarousku''' (''Lactarius vietus'') on Suomessa hyvin yleisenä tavattava hieman kitkerä sieni.

==Tunnistus==

'''Lakki''' on 3–8 cm leveä ja nuorena nipukallinen ja kupera iänmyötä se laakenee ja vanhana on jo suppilonmuotoinen. Harmaanruskea '''yläpinta''' reunasta vaaleampi, vahana vaaleneva ja joskus vähän vyöhykkeinen. Lyhytjohteiset '''heltat''' kasvavat tiheään ja ovat ohuita. Väriltään heltat ovat voita vaaleamman värisiä. Tasapaksu '''jalka''' on 3-8 cm pitkä ja 0,5-1cm leveä, väriltään jalka on vaaleampi kuin lakin yläpinta. Harmaarouskun lakin yläosassa on epäselvä vyöhyke.  '''Malto''' on haurasta, kellanvalkoista ja maitiaisneste on valkoista, lakin kohdalta ohutta, jalan kohdalta ontto tai hohkaisen täyteinen. 

==Kasvupaikat==

Harmaarousku kasvaa yleisenä kangas-, ja korpimetsissä, rantapensaikoissa ja jopa tunturikoivikoissa. Sieni on koivun seuralainen. Kasvuaika on elo-, syyskuu.

==Säilöntä==

On kiehauttamisen jälkeen käyttökelpoinen ruokasieni.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen rouskut (ISBN 951-1-07875-5) teksti sivulla 132 ja kuva sivulla 135
* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 54
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivut 86 ja 87
 
===Internet-sivusto lähteet===

* [[w:Harmaarousku|Wikipedia]]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Harmaarousku]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Sienikirja</title>
    <id>4272</id>
    <revision>
      <id>27112</id>
      <timestamp>2006-12-29T19:23:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">{|align=center style=&quot;background-color: #98FF92; border: 1px solid #02796F;&quot;
!colspan=14 style=&quot;background-color: #4F7942; text-align: center;&quot;| &lt;b&gt;&lt;font size=&quot;2&quot; color=&quot;yellow&quot;&gt; '''Sienikirjan sisällysluettelo'''&lt;/font&gt;&lt;/b&gt;
|-
|
|[[Kuva:Kantarell, Iduns kokbok.png|left|50px]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| 
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Sienikirja|Etusivu]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Sienikirja/Haperot|Haperot]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Sienikirja/Korvasienet ja Mörskyt|Korvasienet ja Mörskyt]] 
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Sienikirja/Rouskut|Rouskut]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| [[Sienikirja/Tatit|Tatit]] 
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;|
[[Sienikirja/Vahverot ja Torvisienet| Vahverot ja Torvisienet]] 
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;| 
[[Sienikirja/Lähteet|Lähteet]]
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;|
[[Sienikirja/Merkkien selitykset|Merkkien sekitykset]] 
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;|
[[Sienikirja/Mikä on sieni?|Mikä on sieni?]] 
|style=&quot;border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;&quot;|
[[Sienikirja/Sienten kerääminen|Sienten kerääminen?]]
|[[Kuva:Karl Johanssvamp, Iduns kokbok.png|right|50px]]
|}
[[Luokka:Sienikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiopiskelu Suomen historia/Suomen presidentit</title>
    <id>4275</id>
    <revision>
      <id>26744</id>
      <timestamp>2006-12-22T08:43:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Lisäsin puuttuvat välilyönnit presdinettien nimiin.</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä luku kertoo suomen presidenteistä

==Presidentit (aika järjestyksessä)==

*[[/K.J. Stålhberg/]]
*[[/L.K. Relander/]]
*[[/P.E. Svinhuvfud/]]
*[[/Kyösti Kallio/]]
*[[/Risto Ryti/]]
*[[/C.G.E. Mannerheim/]]
*[[/J.K. Paasikivi/]]
*[[/Urho Kekkonen/]]
*[[/Mauno Koivisto/]]
*[[/Martti Ahtisaari/]]
*[[/Tarja Halonen/]]

[[Luokka:Wikiopiskelu Suomen historia|Suomen predidentiti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Leikkikirja/Kirkonrotta</title>
    <id>4283</id>
    <revision>
      <id>27836</id>
      <timestamp>2007-01-09T10:22:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>192.100.116.142</ip>
      </contributor>
      <comment>typo</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Kirkonrotta''' on leikki.
== Säännöt ==
Ensimmäiseksi pitää sopia pelialue. Esimerkiksi talon piha. Sen jälkeen pitää sopia huutopaikka joka on voi olla puu, lipputanko tai mikä vain. Sitten arvotaan tai sovitaan hippa. Kun hippa on valittu niin hippa &quot;pestään&quot; huutopaikalla. Hipan pesun yhteydessä lausutaan loru: &quot;Vasta pesty puhdas selkä rexonalla raikastettu ympyrä ja rasti kuka siihen viimeisenä likaisen sormen pisti?&quot;  Sitten hippa arvaa millä sormella häntä pistettiin ja yksi sormi on kymmenen sekunttia laskemista. Kun hippa on arvaamassa sormea ja kaikki sormet on käyty läpi, hän joutuu laskemaan silloin sataan. Hipan pitää etsiä muita ja huuta aina kun on nähnyt jonkun niin nähdyn nimi esim: &quot;Mikko rotta nähty&quot;. Jos joku muista pelaajista kuin hippa ehtii ennen hippaa huutopaikalle ja huuta &quot;omat nimet&quot; tai &quot;omat&quot;, niin kaikki omat huutaneet voivat seuraavalla oma rotta kieorroksella pelastaa kiinni jääneet ja jos he onnistuvat pelastamaan kaikki niin hippa jatkaa etsijänä. &quot;Kunkkukierros&quot; on joka kolmas kierros (jos on sovittu että pelissä on kunkkukieros) eli huutopaikka ei ole käytössä eli kunkkukierrros on piilokierros. Ja siitä pelaajasta tulee uusi hippa kenet hippa näkee ensiksi.Ja näin kierrokset alkaa alusta.

[[Luokka:Wikijunior Leikkikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Leikkikirja/Kuurupiilo</title>
    <id>4284</id>
    <revision>
      <id>21537</id>
      <timestamp>2006-10-21T09:34:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Kuurupiilo''' on yksinkertainen leikki, jossa valitaan yksi etsijä. Etsijä laskee sovittuun määrään. Peliä voi pelata sekä sisällä että ulkona. Sillä aikaa kun etsijä laskee, leikkijät juoksevat piiloon. Kun etsijä on löytänyt muut niin ensimmäisenä löydetystä pelaajasta tullee uusi etsijä.

[[Luokka:Wikijunior Leikkikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Hyvä tilintarkastustapa</title>
    <id>4285</id>
    <revision>
      <id>24203</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:51:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/SISARPROJEKTIVANDAALI|SISARPROJEKTIVANDAALI]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:SISARPROJEKTIVANDAALI|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Vastuu|Vastuu]] te</comment>
      <text xml:space="preserve">Hyvä tilintarkastustapa on kaikkia tilintarkastajia sitova yleinen normi, joka riippuu ensisijaisesti tilintarkastajien keskuudessa kulloinkin vallitsevasta käsityksestä. &quot;Hyvä&quot; ja &quot;tapa&quot; ovat keskeisiä filosofis-eettisiä käsitteitä. Eräs tilintarkastusta määrittävä käytäntö on liikemiesmoraali. Tämä kytkeytyy usein länsimaisessa kulttuuriperinnössä uskontoon. Moraalipohjan alkujuuret ovat lähtöisin kristillis-juutalaisesta etiikasta. Niinpä länsimaiset liikkeenjohtajat ovat etsineet Raamatusta niitä normeja, joihin he ovat pyrkineet käyttäytymistään sovittamaan. Häiriötekijäksi on muodostunut se, että talouselämä 2 000 vuotta sitten oli olennaisesti erilaista kuin tänä päivänä. Vaikka tilintarkastusta on saattanut esiintyä jo antiikin kulttuureissa, tilintarkastuksen historia rajoittuu nykyisessä muodossaan runsaaseen sataan vuoteen.  Raamattuun ei ole kirjattu tilannekohtaisia ohjeita liikemiesnormeista.  Myös sanktionormit ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa. Eettiset käsitykset muuttuvat ajan ja olosuhteiden myötä. Aikaisemmin etiikka yhdistyi teologiaan, mutta nykyisin sitä pidetään filosofian tieteenhaarana. Sen tarkoituksena on selvittää ihmisen tekojen ja tekemättä jättämisen hyväksyttävyyttä tai moitittavuutta.

== Laillisuusvalvonta ==

Tilintarkastus on Suomessa lähtökohtaisesti laillisuusvalvontaa. Hyvä tilintarkastustapa on tapaoikeutta laillisuusvalvontaa suoritettaessa.

== Hyvä tapa ==

Hyvä tapa on yläkäsite. Hyvä tilintarkastustapa ja hyvä tilintarkastajatapa on sen alakäsitteitä, jolloin ne ovat keskenään rinnasteisia. Hyvä tilintarkastustapa kuvaa sitä normistoa, jonka noudattamista voidaan jokaiselta tilintarkastajalta kohtuudella odottaa. On mahdollista määritellä myös, että hyvä tilintarkastustapa on sitä, mikä on hyvä käytäntö tilintarkastajien keskuudessa. Käsitettä ei ole ainakaan suomalaisessa lainsäädännössä täsmennetty, vaan sen täsmentäminen on jätetty tilintarkastajien ammatillisten yhteenliittymien tehtäväksi. Hyvä tilintarkastustapa kuvaa asianmukaisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tasolla suoritetun tilintarkastuksen laajuutta ja toteutustapaa. Noudattamalla hyvää tilintarkastustapaa tilintarkastaja välttää työnsä moitittavuuden ja siitä mahdollisesti johtuvan vahingonkorvausvelvollisuuden (Satopää, 2003).
== Lähteet ==
Satopää Rauno (2003): Suomalainen hyvä tilintarkastustapa pienyritysten tarkastuksissa : odotukset, sääntely, käytäntö, Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö. ISBN 951-564-141-1

[[Luokka:Tilintarkastus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Leikkikirja/Myrkkysieni</title>
    <id>4287</id>
    <revision>
      <id>22994</id>
      <timestamp>2006-11-08T07:51:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Iso kyrpä, varmempi saanti” uudelle nimelle ”Wikijunior Leikkikirja/Myrkkysieni”: kumoa</comment>
      <text xml:space="preserve">Myrkkysieni on leikki.
== Säännöt ==
Pelissä on 2 pelaajaa. Ensiksi pelaajat valitsevat periin tavaroita, ihan mitä tavaroita vain. Pelaajat laittavat tavarat maahan. Toinen pelaajista miettii mikä tavaroista on myrkkysieni. Toinen pelaaja sen jälkeen ottaa korin ja alkaa nostelemaan tavaroita siihen. Kun pelaaja ottaa sen tavaran, minkä toinen pelaaja on valinnut myrkkysieneksi, hän huutaa ''Myrkkysieni!'' ja vuorot vaihtuvat. Kumpi pelaaja on saanut enemmän tavaroita koriin, on voittaja.
[[Luokka:Wikijunior Leikkikirja|Myrkkysieni]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tilintarkastus</title>
    <id>4294</id>
    <revision>
      <id>28102</id>
      <timestamp>2007-01-21T08:59:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vastuu</username>
        <id>457</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">== Tilintarkastus ==
'''Tilintarkastus''' on talousyksikön tutkimista, jonka tarkoituksena on käsityksen ilmaiseminen tutkitusta tilinpäätöksestä tai siihen rinnastettavasta informaatiosta.

Tilintarkastustyön keskeinen perusolettamus (=aksiooma, postulaatti) on todennettavuus. Jotta tilintarkastuksesta voidaan puhua, on itsestään selvää, että jotain on todennettavissa (verification). Mitä on pidettävä riittävänä näyttönä, että jotakin on pidettävä totena tilintarkastuksessa? Taloustieteissä on käyty runsaasti filosofista keskustelua totuuden osoittamisesta ja koeteltavuudesta. Esimerkiksi teoria olisi luonteeltaan deduktiivista päättelyä, jonka perustana olevat postulaatit voitiin tajuta tosiksi suoraan arkikokemuksen pohjalta ilman erityistutkimuksia. Mutta miten voimme osoittaa tietävämme, ei ainoastaan luulevamme tai uskovamme jonkin asiantilan. Näyttö (evidence) voi olla joko luonnollista tai aikaansaatua taikka se voi perustua rationaaliseen päättelyyn. Luonnollisen näytön tilintarkastaja saa, kun hän näkee yrityksen tase-erittelyyn sisältyvän koneen, jonka tuntomerkit käyvät yksiin tase-erittelyn tietojen kanssa.

== Hyvä tilintarkastustapa ==

Hyvä tilintarkastustapa on kaikkia tilintarkastajia sitova yleinen normi, joka riippuu ensisijaisesti tilintarkastajien keskuudessa kulloinkin vallitsevasta käsityksestä. &quot;Hyvä&quot; ja &quot;tapa&quot; ovat keskeisiä filosofis-eettisiä käsitteitä. Eräs tilintarkastusta määrittävä käytäntö on liikemiesmoraali. Tämä kytkeytyy usein länsimaisessa kulttuuriperinnössä uskontoon. Moraalipohjan alkujuuret ovat lähtöisin kristillis-juutalaisesta etiikasta. Niinpä länsimaiset liikkeenjohtajat ovat etsineet Raamatusta niitä normeja, joihin he ovat pyrkineet käyttäytymistään sovittamaan. Häiriötekijäksi on muodostunut se, että talouselämä 2 000 vuotta sitten oli olennaisesti erilaista kuin tänä päivänä. Vaikka tilintarkastusta on saattanut esiintyä jo antiikin kulttuureissa, tilintarkastuksen historia rajoittuu nykyisessä muodossaan runsaaseen sataan vuoteen.  Raamattuun ei ole kirjattu tilannekohtaisia ohjeita liikemiesnormeista.  Myös sanktionormit ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa. Eettiset käsitykset muuttuvat ajan ja olosuhteiden myötä. Aikaisemmin etiikka yhdistyi teologiaan, mutta nykyisin sitä pidetään filosofian tieteenhaarana. Sen tarkoituksena on selvittää ihmisen tekojen ja tekemättä jättämisen hyväksyttävyyttä tai moitittavuutta.

== Hyvä tapa ==

Hyvä tapa on yläkäsite. Hyvä tilintarkastustapa ja hyvä tilintarkastajatapa on sen alakäsitteitä, jolloin ne ovat keskenään rinnasteisia. Hyvä tilintarkastustapa kuvaa sitä normistoa, jonka noudattamista voidaan jokaiselta tilintarkastajalta kohtuudella odottaa. On mahdollista määritellä myös, että hyvä tilintarkastustapa on sitä, mikä on hyvä käytäntö tilintarkastajien keskuudessa. Käsitettä ei ole ainakaan suomalaisessa lainsäädännössä täsmennetty, vaan sen täsmentäminen on jätetty tilintarkastajien ammatillisten yhteenliittymien tehtäväksi. Hyvä tilintarkastustapa kuvaa asianmukaisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tasolla suoritetun tilintarkastuksen laajuutta ja toteutustapaa. Noudattamalla hyvää tilintarkastustapaa tilintarkastaja välttää työnsä moitittavuuden ja siitä mahdollisesti johtuvan vahingonkorvausvelvollisuuden (Satopää, 2003).

== Asiasta lisää == 

[[http://ec.europa.eu/internal_market/auditing/index_en.htm]]

== Lähteet ==
Satopää Rauno (2003): Suomalainen hyvä tilintarkastustapa pienyritysten tarkastuksissa : odotukset, sääntely, käytäntö, Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö. ISBN 951-564-141-1

[[luokka:tilintarkastus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tähtitiede</title>
    <id>4296</id>
    <revision>
      <id>27769</id>
      <timestamp>2007-01-07T17:52:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>80.186.138.81</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">__NOEDITSECTION__
__NOTOC__
&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid navy 1px; margin: 0px; text-align: center; padding: 1em; clear: both; background-color: Lavender&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;font-size: 160%; font-weight: bold;&quot;&gt;&lt;span style='color: navy'&gt;Tähtitiede&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;

&lt;!--Tämä on kansikuva voisitko olla lisäämättä kuvatekstiä!--&gt;
[[Kuva:Orion Nebula - Hubble 2006 mosaic.jpg|120px]]

&lt;span style='color: navy'&gt;''Opas astronomiaan.''&lt;/span&gt;

Tämä wikikirja on tehty kertomaan tähtitieteestä ja on vielä erittäin nuori.

Tähtitieteestä kertovia kirjoja ovat myös:

* [[Wikiopiskelu Avaruus]] (suunnattu ylä-aste-lukio -ikäiselle)
* [[Wikijunior Aurinkokunta]] (ala-aste -ikäisille suunnattu suositeltu wikijuniorkirja)

==Tähtitiede lyhyesti==

'''Tähtitiede''' eli '''astronomia''' on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä. Tähtitieteen tutkimusalueeseen kuuluu kaikki maapallon ja sen ilmakehän ulkopuolella oleva ja myös Maa yhtenä planeettana. Tähtitiede käyttää lähinnä fysiikaalisia menetelmiä. Siinä käytetään hyväksi muitakin tieteitä biologiasta kemiaan.

==Kirjan sisältö==

Tässä on kerrottu kirjan sisältö.

===Taivaan kappaleet===

*[[/Aurinkokunta/]]
*[[/Aurinkokunta/Merkurius|Merkurius]]
*[[/Aurinkokunta/Venus|Venus]]
**[[Maapallo]] (Oma kirjansa)
**[[/Aurinkokunta/Mars|Mars]]
**[[/Aurinkokunta/Asteroidivyöhyke|Asteroidivyöhyke]]
**[[/Aurinkokunta/Ceres|Ceres]]
**[[/Aurinkokunta/Jupiter|Jupiter]]
**[[/Aurinkokunta/Saturnus|Saturnus]]
**[[/Aurinkokunta/Uranus|Uranus]]
**[[/Aurinkokunta/Neptunus|Neptunus]]
**[[/Aurinkokunta/Pluto|Pluto]]
**[[/Aurinkokunta/Kharon|Kahron]]
**[[/Aurinkokunta/Eris|Eris]]

===Tähtitieteelliset instrumentit===

* [[/Kaukoputki/]]

===Tee se itse===

Tänne on koottu ohjeita joilla saat parempia havaintoja ja muuta.

[[/Tee se itse/]] Pääsivu jolta linkit alasivuille.

==Lähteet==

* [[Tähtitiede/Lähteet|Lähteet]] (Lähteet-sivulta löytyy lähteet tämän wikikirjan sivuille.)

==Aiheesta muualla==

* [http://www.ursa.fi/ Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry]
* [http://www.astro.utu.fi/zubi/ Tähtitieteen tietokanta]

[[Luokka:Tähtitiede|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tähtitiede/Aurinkokunta</title>
    <id>4301</id>
    <revision>
      <id>25162</id>
      <timestamp>2006-11-28T21:35:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Seppo Linnaluoto</username>
        <id>515</id>
      </contributor>
      <comment>/* Titiuksen–Boden laki */</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Solar sys.jpg|thumb|300px|Aurinkokunta. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset.]]
'''Aurinkokunta''' on  Auringon ja sitä kiertävien planeettojen, kuiden, meteoroidien, asteroidien sekä komeettojen muodostama järjestelmä. Aurinkokunnan planeetat ovat Auringosta poispäin lukien Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus (linkitetty kohteet osioon. Aikaisemmin planeettoihin kuulunut Pluto luetaan nykyisin kääpiöplaneetaksi. Aurinkokunnan ikä on noin 4,6 miljardia vuotta. Myös muilla tähdillä on havaittu omia eksoplaneettojen muodostamia aurinkokuntia.

==Aurinkokunnan kohteet==

'''Katso myös [[Tähtitiede/Aurinkokunta#Luettelo Aurinkokunnan kohteista järjestyksessä|Luettelo Aurinkokunnan kohteista järjestyksessä]]'''

[[Kuva:Solar_system_scale.jpg|thumb|250px|Aurinkokunnan planeettojen ja Pluton kokovertailu.]]
* [[/Aurinko/]], G2-spektriluokan tähti, joka sisältää 99,86&amp;nbsp;% koko Aurinkokunnan massasta
* kahdeksan planeettaa, jotka ovat Auringosta poispäin lukien [[/Merkurius/]], [[/Venus/]], [[Maapallo|Maa]], [[/Mars/]], [[/Jupiter/]], [[/Saturnus/]], [[/Uranus/]] ja [[/Neptunus/]].
** planeettoja kiertävät kuut (linkitetty jokaisen planeetan kohdalle)
** planeettoja kiertävä pöly ja muu pieni materiaali, josta muodostuvat kaasuplaneettojen renkaat
* [[/asteroidit/]], jotka ovat pääasiassa [[/asteroidivyöhyke/|asteroidivyöhykkeellä]] Marsin ja Jupiterin radan välissä kiertäviä planeettoja pienempiä kivisiä kappaleita
** asteroidikuut, jotka ovat kookkaampia asteroideja kiertäviä pieniä asteroideja
** meteoroidit, jotka ovat alle kymmenenen metrin kokoisia kappaleita ja joita putoaa maahan meteroriitteina ja nähdään tähdenlentoina eli meteoreina
* [[/komeetat/]], jotka koostuvat etupäässä jäästä ja kiertävät Aurinkoa usein hyvin elliptisillä radoilla
* Neptunuksen takaiset kohteet
** Kääpiöplaneettoja
*** mm: [[/Pluto/]], [[/Kharon/]], [[/Eris/]], [[/Sedna/]].
** [[/Kuiperin vyöhyke/]]
** [[/Oortin pilvi/]]

==Koko ja sijainti==

Aurinkokunta sijaitsee Auringon vaikutusalueen, heliosfäärin sisäpuolella. Heliosfäärin arvellaan ulottuvan 150–200 AU:n etäisyydelle Auringosta. Kääpiöplaneetta Pluton kiertorata on kaukaisimmillaan 49 AU:n etäisyydellä.

Aurinkokunnan mittasuhteita voidaan havainnollistaa kuvaamalla Aurinkoa 10 senttimetrin läpimittaisella appelsiinilla. Tällöin Maa olisi verrattavissa nuppineulan päähän, joka kiertää appelsiinia 11 metrin etäisyydellä. Pluto kiertäisi appelsiini-Aurinkoa keskimäärin yli 400 metrin etäisyydellä.

Aurinkokuntamme sijaitsee 25 000–28 000 valovuoden päässä Linnunradan keskustasta galaksin kierteishaarojen välissä. Se kiertää keskustaa 220 kilometrin sekuntivauhdilla, ja yksi kierros kestää 226 miljoonaa vuotta. Kiertorata on poikkeuksellinen, sillä se on lähestulkoon ympyrän muotoinen ja sijaitsee sellaisella etäisyydellä, että aurinkokunnan ratanopeus vastaa Linnunradan kierteishaarat muodostavan tiheysaallon nopeutta. Siten aurinkokunta on pysynyt spiraalihaarojen ulkopuolella jopa useita miljardeja vuosia välttyen supernovien säteilyltä, jota tiheämmissä kierteishaaroissa tapahtuu useammin ja estää siten muun kuin pienimuotoisen elämän synnyn planeetoilla.

==Aurinkokunnan synty==

[[Kuva:Protoplanetary_disk.jpg|thumb|250px|Taiteilijan näkemys protoplanetaarisesta kiekosta.]]

Aurinkokunta syntyi noin 4,6 miljardia vuotta sitten tähtienvälisestä aineesta, kaasusta ja pölystä tiivistymällä. Painovoiman vaikutuksesta tähtienvälinen aine alkoi hiljalleen kasaantua ja pyöriä keskipisteensä ympäri kuumentuen samalla. Kuumeneminen johtui kaasun putoamisliiikeen, pyörimisen ja pyörteisyyden aiheuttamasta kitkasta. Pilvi ylitti kriittisen massan, jolloin pyörimisen keskihakuvoima ja kaasun lämpöliike eivät pysäyttäneet kutistumista.

Pyörimisen aiheuttaman keskihakuvoiman johdosta varhainen Aurinkokunta litistyi protoplanetaariseksi kiekoksi. Pyörimisakselin suunnassa alkujaan pallomainen pilvi vajosi nopeasti kasaan, mutta pyörimisen aiheuttama keskipakovoima jarrutti kutistumista päiväntasaajan suunnassa. Suurin osa alkuperäisen kaasupilvenmateriasta tiivistyi keskelle. Pilven keskusta kuumeni voimakkaasti kaasuosasten putoamisliikkeen aiheuttamasta kitkasta ja kriittisen lämpötilan ja tiheyden ylittyessä siellä käynnistyi ydinreaktio, jolloin syntyi Aurinko. Auringon toiminnasta syntynyt aurinkotuuli puhalsi pois pölyä ja kaasua varsinkin napojen suunnassa. Aurinkoa ympäröivään kiekkoon putosi edelleen kaasua. Kaasukiekko oli lähellä syntynyttä aurinkoa kuumempi kuin kauempana, missä myös vesi ja hyvin kaukana jopa metaani esiintyi kiinteänä.

Pölykiekossa hiukkaset sitoutuivat yhä kookkaammiksi kappaleiksi, joista suurimmat saavuttivat lopulta planeettojen mittasuhteet. Kasautuminen oli mahdollista silloin, jos kappaleet eivät törmänneet suurella nopeudella toistensa suhteen. Suurilla nopeuksilla tapahtuvat törmäykset puolestaan pilkkoivat kappaleita ja synnyttivät pölyä, jota muun muassa törmäsi suurempiin kappaleisiin. Syntyi noin 1-10 km kokoisia planetesimaaleja, jotka kasvoivat ajan kuluessa yhä suuremmiksi. Laskujen mukaan noin miljoonassa vuodessa syntyi yli 100 kilometrin läpimittaisia kappaleita, jotka kasvoivat noin 60 oligarkiksi, suureksi planeetaksi, joiden välissä kiersi Aurinkoa pienempiä kappaleita. Aurinkokunnan synnyn loppuvaiheessa oligarkkeja törmäili toisiinsa. Kaukana toisistaan olevien oligarkkien radat muuttuivat pitkän ajan kuluessa kohti törmäyksiä, koska hyvinkin etäällä toisistaan olevat planeetat saattoivat häiritä toistensa ratoja. Osa oligarkeista sinkoutui kauas Auringosta keksinäisissä lähiohituksissa: pienempi ohittaja sai ohitettavan kappaleen vetovoimasta vauhtia.

Aurinkoa lähimmät planeetat eivät kyenneet pitämään juurikaan kaasua ympärillään, sillä lämpötila oli siihen liian korkea. Kauempana kylmemmällä alueella muodostuneet jättiläisplaneetat Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus sen sijaan jäivät kaasukehän peittoon, joka kasvoi ajan myötä niin paksuksi, että alimmat kerrostumat nesteytyivät. Kaukana Auringosta myös jäästä saattoi syntyä kappaleita, kuten monet kaasuplaneettojen kuut, komeetat ja Kuiperin vyöhykkeen kappaleet.

Nykyteorioiden mukaan, syntyneet planeetat vaeltelivat jonkin verran alkuaurinkoa ympäröineessä kaasu- pöly- ja planetesimaalikiekossa. Tämä johtui kaasun ja pölyn vetovoimasta. Esimerkiksi suuri planeetta aiheutti kaasukiekkoon spiraalihaaroja, jotka yhdessä planeettojen vuorovesivoimien kanssa aiheuttivat hienoisia radan muutoksia. Jättiläisplaneettojen radat muuttuivat, kun niiden läheltä kulki tuhansia planetesimaaleja. Lisäksi aurinkokunnan alkuvaiheissa suurten, suhteellisen lähellä toisiaan olevien planeettojen keskinäiset vetovoimat aiheuttivat pitkällä aikavälillä ratojen muutoksia.

Syntyteoriaan sopii joukko havaintoja: planeetat kiertävät Aurinkoa yhdessä tasossa ja kaikki samaan suuntaan; myös useimmat kuut kiertävät emokappaleitaan samaan suuntaan; samoin Auringon ja lähes kaikkien planeettojen ja kuiden pyörimissuunta on sama; Asteroidien löyhä rakenne saattaa viitata kasautumiseen monesta kappaleesta; Kuun kraateroituminen ja merien synty taas kertoo suurista törmäyksistä kasautumisen loppuvaiheessa; Myös itse Kuun arvellaan syntyneen Marsin kokoisen protoplaneetan törmättyä alku-Maahan; Tietokonelaskelmat tukevat tätä väitettä: niiden mukaan Kuun synty olisi verraten epätodennäköinen tapahtuma.

Useiden tähtien ympärillä on havaittu kiekkomaisia pölyrenkaita, joissa spiraali- ja rengaskuviot viittavat planeettojen painovoiman aiheuttamiin häiriöihin. Pölykiekkotähtiä ovat esimerkiksi Vega, Beta Pictoris ja Orionin suuren kaasusumun syntymäisillään olevat tähdet.

Aurinkokunnan ulkopuolelta on löydetty myös lukuisia planeettoja, mikä kertoo aurinkokunnan kaltaisen kehityksen olevan yleinen. Useimmat löydetyt eksoplaneettajärjestelmät ovat kuitenkin kovin erilaisia verrattuna omaan Aurinkokuntaamme, mikä on saanut tutkijat pohtimaan, syntyvätkö kaikki planeettakunnat samalla tavalla. Eksoplaneetat on löydetty tutkimalla emotähden säteilyä tarkoilla mittareilla, jotka havaitsevat tähden liikkeitä Dopplerin ilmiön avulla: massiivinen planeetta pystyy heiluttamaan ratajaksonsa tahdissa keskustähteään. Dopplerin ilmiössä säteilyn aallonpituus muuttuu, kun kappale liikkuu havaitsijan suhteen. Joitain planeettoja on havaittu siten, että niiden kulkiessa keskustähtensä kiekon yli tähden valo himmenee hiukan säännöllisin väliajoin.

==Titiuksen–Boden laki==

Planeetat sijaitsevat melko säännöllisillä etäisyyksillä Auringosta. Säännön mukaan planeetan etäisyys on 0,4 AU:ta pienempi kuin kaksi kertaa edellisen sisemmän planeetan etäisyys. Planeettojen todelliset etäisyydet ja kaavasta lasketut etäisyydet tähtitieteellisinä yksiköinä 0,1 AU:n tarkkuudella:

{| cellpadding=3
| '''Planeetta''' || '''Todellinen etäisyys''' || '''Kaavan mukainen etäisyys'''
|-
| Merkurius || 0,4 || 0,6
|-
| Venus || 0,7 || 0,7
|-
| Maa || 1,0 || 1,0
|-
| Mars || 1,5 || 1,6
|-
| (asteroidivyöhyke) || 2,5 || 2,8
|-
| Jupiter || 5,2 || 5,2
|-
| Saturnus || 9,6 || 10,0
|-
| Uranus || 19,3 || 19,6
|-
| Neptunus || 30,2 || –
|-
| (Pluto || 39,7 || 38,8)
|}

Merkuriuksen etäisyys poikkeaa suhteellisesti tarkastellen huomattavasti kaavan arvosta, mutta se on kuitenkin kaavan raja-arvo 0,4 AU. Neptunus ei sovi sarjaan lainkaan. Säännönmukaisuus on havaittu vain empiirisesti, eikä kaavaa voida johtaa fysiikan lakien avulla. Kaava tunnetaan nimellä ''Titiuksen–Boden laki'', ja se voidaan esittää myös muodossa
:0,4 + 0,3 &amp;times; 2&lt;sup&gt;n&lt;/sup&gt;, n = -&amp;infin;,0,1,2,...

== Luettelo Aurinkokunnan kohteista järjestyksessä ==

* [[/Aurinko/]]
** [[/Merkurius/]]
** [[/Venus/]]
**[[Maapallo|Maa]]
***[[/Kuu/]]
**[[/Mars/]]
***[[/Deimos/]]
***[[Phobos]]
**[[/Asteroidivyöhyke/]]
[[Luokka:Tähtitiede|Aurinkokunta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Wikiopiskelu käyttäjälaatikko</title>
    <id>4303</id>
    <revision>
      <id>21144</id>
      <timestamp>2006-10-16T15:24:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tehty vilkun pyynnöstä</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;float: left; border: 1px solid orange; margin: 1px;&quot;&gt;
{| cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;width: 238px; background-color: yellow;&quot;
| style=&quot;width: 45px; height: 45px; background-color: beige; text-align: center; font-size: 14pt;&quot; | '''[[Kuva:{{{1}}}|60px]]'''
| style=&quot;font-size: 8pt; padding: 4pt; line-height: 1.25em;&quot; | Tämä käyttäjä muokkaa aktiivisesti [[Wikiopiskelu]] -kirjoja.
|}
&lt;/div&gt;
&lt;includeonly&gt;[[Luokka:Wikiopiskelu -muokkaajat]]&lt;/includeonly&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikiopiskelu -muokkaajat</title>
    <id>4304</id>
    <revision>
      <id>21147</id>
      <timestamp>2006-10-16T15:29:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikiopiskelu]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Äidinkieli/Lääketieteellinen teksti</title>
    <id>4309</id>
    <revision>
      <id>24571</id>
      <timestamp>2006-11-21T18:51:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Poisti kahsesti kirjoitetun tekstin</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wiktionary|Liite:Terveydenhuollon sanasto|Liite:Terveydenhuollon sanasto
}}
Terveydenhuollon tekstit tuottavat pulmia paitsi potilaille myös alan henkilöstölle, esimerkiksi lääkärien saneluja purkaville sihteereille. Hankaluuksia aiheuttavat muun muassa sairauksien latinankieliset nimet, tutkimusten ja koetulosten lyhenteet, numeroilmaukset.


== Yhdyssanat ==

===Yleissääntöja yhdyssanoille===

Yhteen kirjoitetaan ilmaukset, joissa on
 
*nominatiivimuotoinen määriteosa (silmäpainetauti)
*adjektiivijohdos (sataprosenttinen)
*verbistä johdettu substantiivi (verensiirto,huumeidenkäyttö, nenäverenvuoto, varjoainekuvaus, osapoistoleikkaus)
*järvi, niemi, salmi, joki (Pyhäjoki, Näsijärvi)
*ammattinimikkeet (sairaanhoitaja)

Erilleen kirjoitetaan

*minen (sairaan hoitaminen, veren siirtäminen )
*infinitiivi ja partisiippi (lukuun ottamatta, niin sanottu)
*liittokonjunktiot (niin kuin), nomini ja partikkeli (sen vuoksi, sitä paitsi)


===Ammattikielen yhdyssanahirviöitä===

* äkkiheikentyminen (pyörtyminen)
* jyväiskudosmuutos (arpeutuminen)
* punasoluhajovähäverisyys (hemolyyttinen anemia)
* taudinaiheutuskykyinen (elinvoimainen)
* hermostollisverenkiertoperäinen
* mentoli-risiiniöljyspriillä
* bakteerilääkeresistenssi
* amoksisilliini-klavulaanihappo
* immuunivajavuusoireyhtymää
* hypogammaglobulinemiapotilaille
* β-propiolaktoni-inaktivoituja
* pneumokokkipolysakkaridirokote
* riskiraskaustutkimus

== Alkukirjaimet ==

===Iso alkukirjain===

*henkilönimet (Hanna)
*paikannimet (Ikaalinen)
*rakennusten erikoisnimet (Finlandiatalo)
*kirjojen, taideteosten, julkaisujen nimet (Aikkari)
*oppilaitosten, tutkimuslaitosten, monet virastojen ja laitosten nimet
*yritysten, yhdistysten ja järjestöjen nimet (Suomen Punainen Risti)
*erisnimen sisältävissä sairauksien nimitykset (Alzheimerin tauti)
*tuotenimet (Burana)
*nimeen viittaavat isokirjainlyhenteet, jotka kirjoitetaan kokonaisina sanoina, ja joista tulee ns. lyhennesana (Stakes)
*seminaarien ja tapahtumien nimet (Voimanpesä-seminaari)

===Pieni alkukirjain===

*nimistä johdetut adjektiivit ja muut johdokset (itäsuomalainen)
*kansojen ja kansallisuuksien ja kielten nimet (ruotsin kieli)
*rakennusten nimet, joita on useilla paikkakunnilla (kaupungintalo)
*kasvilajien, eläinrotujen ja ruokalajien nimet (annansilmä)
*tyylisuuntien, ajanjaksojen, uskontojen ja sotien nimet (barokki)
*valtiohallinnon keskeisten elinten nimet (eduskunta)
*päivien, juhlapäivien ja kuukausien nimet (juhannus)
*yleisnimiksi muuttuneet erisnimet (röntgen)

===Lääkkeet===

*Lääkkeiden valmistenimet ovat erisnimiä ja kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Sen sijaan lääkeaineen (vaikuttava aine) nimi on yleisnimi ja kirjoitetaan pienellä kirjaimella.

*Adrenalin, adrenaliini
*Diapam, diatsepaami
*Panadol, parasetamoli

== Numeroilmaukset ==

== Välimerkit ==

===Ajatusviiva===

Ajatusviiva (— tai –) on yhdysmerkkiä (-) pitempi viiva. Ajatusviivan voi korvata yhdysmerkillä kirjoituskoneella kirjoitettaessa. Tällöin yhdysmerkin molemmin puolin tulee välilyönti. Ajatusviiva kuuluu tekstinkäsittelylaitteiden merkkivalikoimaan, ja sitä suositetaan käytettäväksi.
 
Ajatusviivaa käytetään rajakohtamerkinnöissä eli ääriarvoja, rajapaikkoja, osapuolia (esimerkiksi teoksen tekijöitä) tms. osoittavien sanojen ja numeroiden jäljessä. Rajakohtaa ilmaisevaa ajatusviivaa ei yleensä lueta. Esimerkiksi lause Paikalla oli 35–40 katsojaa luetaan kolmestakymmenestäviidestä neljäänkymmeneen katsojaa (ei ”kolmekymmentäviisi viiva neljäkymmentä katsojaa”).
 
10–12 euroa, vuosina 2000–2001, Helsingin–Hämeenlinnan rata 

Jos luvut kirjoitetaan ääriarvoilmauksissa kirjaimin, käytetään ajatusviivaa. 

kymmenen–seitsemäntoista kilpailijaa 

Ajatusviiva osoittaa puuttuvat eurot tai sentit. 

–,40
15,– 

Ajatusviivalla voi osoittaa, että virkkeen lopuksi tulee jotain odottamatonta tai yllättävää. 

Tiellä vastaan käveli – villisika. 

Virkkeen sisässä ajatusviiva voi erottaa irrallisen lisän. 

Kyläkoulu oli – ihme kyllä – vielä hengissä.

== Sanelun pulmia ==

===Yleisiä pulmia saneluiden purussa=== 

Tekniikka- ja tietoliikennehäiriöt, varsinkin kun kyse digisaneluista, aiheuttavat eniten yleisiä pulmia saneluissa. Myös saneluiden pituus lisää helposti ongelmia, sillä jo 7 - 10 minuutin sanelut ovat erittäin vaativia. Myös jatkuva kuulokkeiden käyttö, päätetyöskentely sekä istuminen tuovat helposti terveyshaittoja, jos ergonimiaste ei ole huolehdittu. 

===Sanelujen kielipulmia===

Sanelun tehokas purkaminen vaatii tottumista, ja tulos on paras tutun lääkärin kanssa. Kuitenkin lääkärit vaihtuvat usein ja käyttävät erilaisia puhetapoja. Ulkomaalaiset lääkärit yleistyvät nopeasti, ja vieraskielisen puheesta on erittäin vaikea saada vain kuulemisen perusteella selvää. Myös sanelutyylit vaihtelevat: toinen lääkäri sanelee pisteet ja pilkut, toinen ei mitään välimerkkejä. Väärin saneltua tekstiä ei periaatteessa saa korjata, mikä aiheuttaa selkeitä ongelmia. Sanelun kirjoittajan on myös itse ratkaistava, kirjoitetaanko sanat yhteen vai erikseen tai isolla vai pienellä alkukirjaimella, sillä kieliasioita lääkärit eivät yleensä kommentoi.

===Auta sanelujen purkajaa===

Sanelijan pitää aina kertoa sanelun alussa oma nimensä. Ei voida olettaa, että sanelija tunnetaan äänestä. Tiivis jäsennelty sanelu säästää aikaa monissa vaiheissa. Sanelijan tulisi kiinnittää huomiota kielenkäytön selvyyteen, myös äidinkieltään puhuvien, ja kuunnella itse aika ajoin omaa saneluaan. Sanelu olisi hyvä päättää sanoihin: loppu, kiitos. Digisaneluissa olisi hyvä tehdä erilliset sanelut, vaikka samasta potilaasta olisi useampi sanelu. Sanelussa ei saisi kuulua taustaääniä, eikä sanelija saa syödä samanaikaisesti. Työpaikoilla voitaisiin asianosaisten kesken keskustella, miten sanelut ja niiden purku toimisivat mahdollisimman hyvin. Jos sanelussa on outo, erikoisen vaikea sana (esim. uusi lääke), voisi sanelija jättää lapun, jossa sana on kirjoitettu oikein.

== Hyödyllisiä lähteitä ==

===Verkkoaineistoja===

===Lääkärikirjat===

*http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti

===Keskustelupalstat===

*http://www.verkkoklinikka.fi/discussion/list_groups_cust.xsp?SID=D70E148CC9E22E454F52

===Sanastot===

*http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=ltt

===Terveyteen liittyvät verkkopäiväkirjat===
'''Lihavoitu teksti'''


== Yhdyssanat ==

===Yleissääntöja yhdyssanoille===

Yhteen kirjoitetaan ilmaukset, joissa on
 
*nominatiivimuotoinen määriteosa (silmäpainetauti)
*adjektiivijohdos (sataprosenttinen)
*verbistä johdettu substantiivi (verensiirto,huumeidenkäyttö, nenäverenvuoto, varjoainekuvaus, osapoistoleikkaus)
*järvi, niemi, salmi, joki (Pyhäjoki, Näsijärvi)
*ammattinimikkeet (sairaanhoitaja)

Erilleen kirjoitetaan

*minen (sairaan hoitaminen, veren siirtäminen )
*infinitiivi ja partisiippi (lukuun ottamatta, niin sanottu)
*liittokonjunktiot (niin kuin), nomini ja partikkeli (sen vuoksi, sitä paitsi)


===Ammattikielen yhdyssanahirviöitä===

* äkkiheikentyminen (pyörtyminen)
* jyväiskudosmuutos (arpeutuminen)
* punasoluhajovähäverisyys (hemolyyttinen anemia)
* taudinaiheutuskykyinen (elinvoimainen)
* hermostollisverenkiertoperäinen
* mentoli-risiiniöljyspriillä
* bakteerilääkeresistenssi
* amoksisilliini-klavulaanihappo
* immuunivajavuusoireyhtymää
* hypogammaglobulinemiapotilaille
* β-propiolaktoni-inaktivoituja
* pneumokokkipolysakkaridirokote
* riskiraskaustutkimus

== Alkukirjaimet ==

===Iso alkukirjain===

*henkilönimet (Hanna)
*paikannimet (Ikaalinen)
*rakennusten erikoisnimet (Finlandiatalo)
*kirjojen, taideteosten, julkaisujen nimet (Aikkari)
*oppilaitosten, tutkimuslaitosten, monet virastojen ja laitosten nimet
*yritysten, yhdistysten ja järjestöjen nimet (Suomen Punainen Risti)
*erisnimen sisältävissä sairauksien nimitykset (Alzheimerin tauti)
*tuotenimet (Burana)
*nimeen viittaavat isokirjainlyhenteet, jotka kirjoitetaan kokonaisina sanoina, ja joista tulee ns. lyhennesana (Stakes)
*seminaarien ja tapahtumien nimet (Voimanpesä-seminaari)

===Pieni alkukirjain===

*nimistä johdetut adjektiivit ja muut johdokset (itäsuomalainen)
*kansojen ja kansallisuuksien ja kielten nimet (ruotsin kieli)
*rakennusten nimet, joita on useilla paikkakunnilla (kaupungintalo)
*kasvilajien, eläinrotujen ja ruokalajien nimet (annansilmä)
*tyylisuuntien, ajanjaksojen, uskontojen ja sotien nimet (barokki)
*valtiohallinnon keskeisten elinten nimet (eduskunta)
*päivien, juhlapäivien ja kuukausien nimet (juhannus)
*yleisnimiksi muuttuneet erisnimet (röntgen)

===Lääkkeet===

*Lääkkeiden valmistenimet ovat erisnimiä ja kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Sen sijaan lääkeaineen (vaikuttava aine) nimi on yleisnimi ja kirjoitetaan pienellä kirjaimella.

*Adrenalin, adrenaliini
*Diapam, diatsepaami
*Panadol, parasetamoli

== Numeroilmaukset ==

== Välimerkit ==

===Ajatusviiva===

Ajatusviiva (— tai –) on yhdysmerkkiä (-) pitempi viiva. Ajatusviivan voi korvata yhdysmerkillä kirjoituskoneella kirjoitettaessa. Tällöin yhdysmerkin molemmin puolin tulee välilyönti. Ajatusviiva kuuluu tekstinkäsittelylaitteiden merkkivalikoimaan, ja sitä suositetaan käytettäväksi.
 
Ajatusviivaa käytetään rajakohtamerkinnöissä eli ääriarvoja, rajapaikkoja, osapuolia (esimerkiksi teoksen tekijöitä) tms. osoittavien sanojen ja numeroiden jäljessä. Rajakohtaa ilmaisevaa ajatusviivaa ei yleensä lueta. Esimerkiksi lause Paikalla oli 35–40 katsojaa luetaan kolmestakymmenestäviidestä neljäänkymmeneen katsojaa (ei ”kolmekymmentäviisi viiva neljäkymmentä katsojaa”).
 
10–12 euroa, vuosina 2000–2001, Helsingin–Hämeenlinnan rata 

Jos luvut kirjoitetaan ääriarvoilmauksissa kirjaimin, käytetään ajatusviivaa. 

kymmenen–seitsemäntoista kilpailijaa 

Ajatusviiva osoittaa puuttuvat eurot tai sentit. 

–,40
15,– 

Ajatusviivalla voi osoittaa, että virkkeen lopuksi tulee jotain odottamatonta tai yllättävää. 

Tiellä vastaan käveli – villisika. 

Virkkeen sisässä ajatusviiva voi erottaa irrallisen lisän. 

Kyläkoulu oli – ihme kyllä – vielä hengissä.

[[Luokka:Äidinkieli|Lääketieetellinen teksti]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Sitematrix</title>
    <id>4311</id>
    <revision>
      <id>21193</id>
      <timestamp>2006-10-17T13:07:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>käännetty</comment>
      <text xml:space="preserve">Luettelo Wikimedia-projektin wikeistä</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Newuserlog-create-entry</title>
    <id>4312</id>
    <revision>
      <id>21194</id>
      <timestamp>2006-10-17T13:10:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>käännetty</comment>
      <text xml:space="preserve">Uusi käyttäjä</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tähtitiede/Aurinkokunta/Venus</title>
    <id>4317</id>
    <revision>
      <id>26001</id>
      <timestamp>2006-12-12T14:53:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Lähteet</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Venus globe.jpg|thumb|Venus]]

'''Venus''' on aurinkokunnan toinen planeetta Auringosta lukien. Venus on maankaltainen planeetta. Se tulee radallaan kaikista planeetoista lähimmäksi Maata ja on lisäksi kooltaan sekä koostumukseltaan hyvin samankaltainen, minkä takia sitä onkin usein kutsuttu Maan sisarplaneetaksi. Venus on saanut nimensä roomalaisen mytologian rakkauden jumalattaren mukaan ja sen symboli ♀ kuvaa Venuksen käsipeiliä. Venus on kirkkain paljaalla silmällä tähtimäiseltä näyttävä taivaankappale, ja se on mahdollista nähdä jopa päivällä ilman apuvälineitä.

==Havainnointi==

Venus on normaalisti kolmanneksi kirkkain taivaankappale Auringon ja Kuun jälkeen. Se on huomattavasti kirkkaampi kuin kirkkain tähti Sirius ja näkyy jopa päivällä paljain silmin ollessaan lähellä elongaatiota, mikäli vain tietää tarkalleen mihin kohtaan taivasta katsoa. Yläkonjunktion aikaan ollessaan kauemmillaan Maasta Venus katoaa näkyvistä noin neljän kuukauden ajaksi, mutta alakonjunktion se ohittaa sen verran nopeasti, että se on havaittavissa aamutaivaalla jo muutaman päivän kuluttua katoamisestaan iltahämärään. Tehokkaalla kiikarilla ja harrastajatasoisella kaukoputkella voi nähdä Venuksen vaiheet, mutta tehokkaallakin kaukoputkella yksityiskohdat rajoittuvat vähäisiin kirkkauseroihin planeetan eri alueilla. Venuksen näennäinen läpimitta on yläkonjunktiossa 9–10 kaarisekuntia ja alakonjunktiossa 62–66 kaarisekuntia. Venuksesta näemme vain pilviverhon yläosan.

===Venuksen vaiheet===

Venuksen vaiheet voi erottaa kaukoputkella tai jopa kiikarilla. Vaiheet ovat samat kuin [[Tähtitiede/Aurinkokunta/Kuu#Kuun vaiheet|Kuun vaiheet]].

==Aiheesta muualla==

{{Wikipedia|Venus|Venus}}

==Lähteet==

[http://www.astro.utu.fi/zubi/venus/venus.htm Tähtitieteen tietokanta]

[[Luokka:Tähtitiede|Venus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Newuserlogpage</title>
    <id>4318</id>
    <revision>
      <id>21411</id>
      <timestamp>2006-10-18T06:48:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>käännetty</comment>
      <text xml:space="preserve">Tunnusten luontiloki</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Newuserlogpagetext</title>
    <id>4319</id>
    <revision>
      <id>21412</id>
      <timestamp>2006-10-18T06:49:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>käännetty</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä on loki uusista tunnuksista.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Newuserlog-create2-entry</title>
    <id>4320</id>
    <revision>
      <id>21413</id>
      <timestamp>2006-10-18T06:49:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>käännetty</comment>
      <text xml:space="preserve">loi tunnuksen $1</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Renameuser</title>
    <id>4321</id>
    <revision>
      <id>21414</id>
      <timestamp>2006-10-18T06:50:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>käännetty</comment>
      <text xml:space="preserve">Nimeä käyttäjä uudelleen</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Renameuserlog</title>
    <id>4322</id>
    <revision>
      <id>21415</id>
      <timestamp>2006-10-18T06:50:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>käännetty</comment>
      <text xml:space="preserve">nimesi käyttäjän &quot;[[User:$1|$1]]&quot; ($3 muokkausta) nimelle &quot;[[User:$2|$2]]&quot;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Renameuserlogpage</title>
    <id>4323</id>
    <revision>
      <id>21416</id>
      <timestamp>2006-10-18T06:51:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>käännetty</comment>
      <text xml:space="preserve">Tunnusten uudelleennimeämisen loki</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Renameuserlogpagetext</title>
    <id>4324</id>
    <revision>
      <id>21417</id>
      <timestamp>2006-10-18T06:51:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>käännetty</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä on loki käyttäjätunnusten nimien muuttamisista.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Makebot-logpage</title>
    <id>4325</id>
    <revision>
      <id>21418</id>
      <timestamp>2006-10-18T06:52:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>käännetty</comment>
      <text xml:space="preserve">Bottimerkintäloki</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Makebot-logpagetext</title>
    <id>4326</id>
    <revision>
      <id>21419</id>
      <timestamp>2006-10-18T06:53:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>käännetty</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä on loki [[Wikikirjasto:Botit|bottimerkinnöistä]].</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Linksearch</title>
    <id>4333</id>
    <revision>
      <id>21477</id>
      <timestamp>2006-10-18T21:26:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>käännetty</comment>
      <text xml:space="preserve">Etsi ulkoisia linkkejä</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Linksearch-error</title>
    <id>4334</id>
    <revision>
      <id>21478</id>
      <timestamp>2006-10-18T21:26:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>käännetty</comment>
      <text xml:space="preserve">Jokerimerkkejä voi käyttää vain osoitteen alussa.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Linksearch-line</title>
    <id>4335</id>
    <revision>
      <id>21479</id>
      <timestamp>2006-10-18T21:26:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>käännetty</comment>
      <text xml:space="preserve">$1 linkitetty sivulta $2</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Linksearch-text</title>
    <id>4336</id>
    <revision>
      <id>21480</id>
      <timestamp>2006-10-18T21:27:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>käännetty</comment>
      <text xml:space="preserve">Jokerimerkkejä voidaan käyttää tyyliin &quot;*.wikipedia.org&quot;.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tähtitiede/Aurinkokunta/Mars</title>
    <id>4342</id>
    <revision>
      <id>27008</id>
      <timestamp>2006-12-27T08:44:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>havainnointia koskevaksi</comment>
      <text xml:space="preserve">Mars on Maan naapuriplaneetta ja Aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta lukien. Mars on maankaltainen planeetta. Punertavan Marsin läpimitta on noin puolet Maan läpimitasta. Mars on elinkelvoton, vaikka siellä on vettä höyrynä ja jäänä sekä hyvin ohut kaasukehä josta suurin osa on hiilidioksidia, loput typpeä. Kaasukehän ohuus johtuu Marsin pienestä painovoimasta. Mars on lisäksi 

==Kuut==

[[Kuva:Phobos deimos diff.jpg|thumb|110px|left|Phobos (yllä) ja Deimos (alla) oikeassa kokosuhteessa]]
Marsilla on kaksi kuuta, Phobos ja Deimos. Molemmat ovat Maan kuuhun ja emoplaneettaansa verrattuna erittäin pieniä: Phobos on halkaisijaltaan 22,2 kilometriä, Deimos 12,6 kilometriä. Mars on mahdollisesti kaapannut kuut läheisestä asteroidivyöhykkeestä, sillä ne ovat asteroidien näköisiä, kokoisia ja niiden koostumuskin on miltei sama kuin kiviasteroideilla.

Asaph Hall löysi molemmat kiertolaiset vuonna 1877. Ne on nimetty kreikkalaisen mytologian Ares-jumalan poikien mukaan.

{| border=&quot;1&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;2&quot;
|+ Marsin luonnolliset satelliitit
|- style=&quot;background:#efefef;&quot;
! Nimi
! Halkaisija (km)
! Massa (kg)
! Kiertoradan&lt;br /&gt;säde (km)
! Kierto-&lt;br&gt;aika
|-
| Phobos
| 22,2 (27 &amp;times; 21,6 &amp;times; 18,8)
| 1,08&amp;times;10&lt;sup&gt;16&lt;/sup&gt;
| 9378
| 7,66 h
|-
| Deimos
| 12,6 (10 &amp;times; 12 &amp;times; 16)
| 2&amp;times;10&lt;sup&gt;15&lt;/sup&gt;
| 23,400
| 30,35 h
|}

== Marsin havaitseminen==

Mars näkyy parhaiten sen ollessa lähimpänä Maata eli oppositiossa. Oppositiossa Marsia kannattaa havainnoida, koska Marsin rata on hyvin soikea. Oppositioetäisyydet vaihtelevat. Marsin ollessa lähellä Aurinkoa, oppositiota sanotaan perihelioppositioksi. Tämä on harvinaista. Läheiset Marsin oppositiot toistuvat kerran 15–17 vuodessa usein heinä-syyskuussa. Lähioppositoissa näkyy Marsin piirteitä pienilläkin kaukoputkilla. 27. elokuuta 2003, kello 9:51:13 UTC, Mars oli 60 000 vuoteen lähimpänä: 55 758 006 km:n (noin  0,37271 AU:n) päässä Maasta. Joskus Venus on peittänyt kaukana Auringon toisella puolella olevan Marsin.

==Aiheesta muualla==

{{wikipedia|Mars|Mars}}
{{commons|Mars|Mars}}

*[http://mars.jpl.nasa.gov/ NASAn Mars-tutkimuksen pääsivu]
*[http://cmex-www.arc.nasa.gov/CMEX/index.html CMEX Nasa]
*[http://www.google.com/mars/ Google Mars]
*[http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/mars.htm Ari-Matti Harrin esitelmä Marsista]
*[http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/TSiili.htm Tero Siilen esitelmä Marsista]


[[Luokka:Tähtitiede|Mars]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Politiikka</title>
    <id>4346</id>
    <revision>
      <id>26939</id>
      <timestamp>2006-12-26T05:49:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Poistin roskamerkinnän jo toistamiseen tältä sivulta</comment>
      <text xml:space="preserve">Politiikka tulee kreikan kielen sanasta polis, kaupunki. Sovinnaisen käsityksen mukaan se tarkoittaa julkisyhteisön päätöksentekoa ja muuta siihen liittyvää toimintaa. Laajimman määrittelyn mukaan politiikka on toimimista jonkin asian puolesta jotain toista asiaa vastaan. Tällöin huomautetaan perinteisen määrittelyn &quot;yhteisten asioiden hoitamisesta&quot; kuuluvan ennen kaikkea hallinnon alaan. Politiikka on myös määritelty &quot;eturistiriidaksi päämääristä&quot;. Politiikan tutkija Kari Palonen on todennut politiikkaa olevan siellä, missä voi tehdä toisin. Ihmisten toiminta muuttuu poliittiseksi silloin kun on tehtävä ratkaisuja kahden tai useamman vaihtoehdon välillä.

Yleensä politiikkaan sisällytetään oikeusvaltiossa lähinnä lainsäädännön muuttamiseen tähtäävä toiminta. Poliittisen vastakohtana on perinteisesti nähty yksityinen, eli toiminta jonka ei katsota liittyvän muihin yksilöihin. Sitä kreikassa merkitsi taloutta tarkoittanut sana oikos, josta on sittemmin johdettu ekonomia, taloustiede. Politiikan käsite voidaan kuitenkin ymmärtää myös hyvin laajassa merkityksessä, jolloin politiikan piiriin kuuluvat lähes kaikki ihmiselämän osa-alueet. 1960-luvulla tuli tunnetuksi iskulause &quot;henkilökohtainen on poliittista&quot;.

Politiikkaa ja poliittista päätöksentekoa tutkiva yhteiskuntatiede on nimeltään joko politologia, politiikan tutkimus tai valtio-oppi. Viimeksi mainittu tulee saksan kielen termistä staatslehre (myös allgemeine staatslehre eli &quot;yleinen valtio-oppi&quot;), ja anglo-saksisissa maissa käytetään useimmiten termiä political science. Politiikan teoriaa, poliittisia aatteita ja poliittista filosofiaa tutkitaan sekä politiikan tutkimuksen että monissa yliopistoissa myös (käytännöllisen) filosofian laitoksilla. Luonnollisesti kaikki yhteiskuntatieteet tutkivat usein politiikan piiriin kuuluvia asioita.

Poliittisia päätöksentekojärjestelmiä on useita, lähinnä kolmea yleistä eri tyyppiä. Yleisin on jonkinlainen demokratia eli kansanvalta, jossa kaikki ihmiset päättävät yhdessä asioista. Perustuslaillinen tasavalta on kansanvallan rajoitetumpi muoto. Yksinvallassa eli diktatuurissa tai yleisesti ottaen johtajavaltaisissa eli autoritaristisissa valtiomuodoissa yksi henkilö tai ryhmä päättävät kaikkien asioista. Oligarkia on harvainvaltaa ja aristokratia ylhäisön valtaan. Jos poliittista valtaa rajoitetaan vähimpään mahdolliseen ja yritetään jättää asiat yksittäisten ihmisten päätettäviksi, kyseessä on libertarismi, tai valtion kokonaan poistuessa anarkia. Viimeiset kaksi aatetta eivät ole toisensa poissulkevia.

Eri asioita, joista päätetään, ovat muun muassa seuraavat:

* Turvallisuuspolitiikka
* Ulkopolitiikka
* Koulutuspolitiikka
* Kielipolitiikka
* Sosiaalipolitiikka
* Rahapolitiikka

== Aatteita ja poliittisia suuntauksia ==

Poliittinen aate eli ideologia on näkemys siitä, millaiseksi yhteiskunnalliset olot tulisi järjestää ja kuinka se tehdään. Tavoitteet ja keinot vaihtelevat eri aatesuuntauksien välillä. 

Eräitä aatteita ovat:

* [[/Anarkismi/]]
* [[/Distributismi/]]
* [[/Fasismi/]]
* [[/Kommunismi/]]
* [[/Konservatismi/]]
* [[/Kristillisdemokratia/]]
* [[/Liberalismi/]]
* [[/Libertarismi/]]
* [[/Marxismi/]]
* [[/Nationalismi/]]
* [[/Sentrismi/]]
* [[/Sosiaalidemokratia/]]
* [[/Sosialismi/]]

Politiikkaa harjoitetaan useimmiten jonkinlaisessa valtiollisessa (poliittisessa) järjestyksessä, esimerkiksi:

* [[/Monarkia/]] (kuningasvalta)
* [[/Feodalismi/]] (läänityslaitos, aateliston valta)
* [[/Tasavalta/]] (vanhassa suomessa ”republiikki”, valtaa käyttävät demokraattisissa vaaleissa valitut edustajat)


[[en:Political Theory]]

[[Luokka:Politiikka|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Tähtitiede</title>
    <id>4348</id>
    <revision>
      <id>21540</id>
      <timestamp>2006-10-21T09:36:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:52.2 Maailmankaikkeus. Tähdet. Tähtijärjestelmät]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:52.2 Maailmankaikkeus. Tähdet. Tähtijärjestelmät]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:52.2 Maailmankaikkeus. Tähdet. Tähtijärjestelmät</title>
    <id>4349</id>
    <revision>
      <id>21541</id>
      <timestamp>2006-10-21T09:36:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:5X]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:5X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Vitsikirja/Pikku-Kalle</title>
    <id>4354</id>
    <revision>
      <id>22307</id>
      <timestamp>2006-10-31T09:03:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>luokitettu</comment>
      <text xml:space="preserve">Pikku-Kalle on tulossa lätkämatsista kotiin ja jää rekan alle. Rekkakuski kysyy hädissään, että miten kävi. Siihen Pikku-Kalle vastaa: &quot;Suomi voitti 2-0&quot;.

[[Luokka:Wikijunior Vitsikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Mikrovaltion perustaminen</title>
    <id>4376</id>
    <revision>
      <id>22309</id>
      <timestamp>2006-10-31T09:39:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>137.163.16.208</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Sealand fortress.jpg|thumb|Sealandin mikrovaltio]]

*[[/Johdanto/|Johdanto]]
*[[/Alue/|Alue]]
*[[/Kansalliset symbolit/|Kansalliset symbolit]]
*[[/Kansalaiset/|Kansalaiset]]

==Hallinto==

Kun olet tehnyt kaiken edellämainitun, kannattaa sinun päättää valtiosi valtiomuodosta. Koska mikrovaltioita eivät sido normaalien valtioiden normit, voit myös keksiä täysin uuden hallitusmuodon.

[[Luokka:Mikrovaltion perustaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikikirjaston käytännöt</title>
    <id>4377</id>
    <revision>
      <id>21786</id>
      <timestamp>2006-10-23T13:34:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Robot: Moved from Luokka:Wikikirjasto käytännöt. Authors: Tigru</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikikirjasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikiopiskelu Avaruus</title>
    <id>4382</id>
    <revision>
      <id>21848</id>
      <timestamp>2006-10-24T03:51:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>wikiopiskelu avaruuden luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:52.2 Maailmankaikkeus. Tähdet. Tähtijärjestelmät]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Mikrovaltion perustaminen</title>
    <id>4383</id>
    <revision>
      <id>21868</id>
      <timestamp>2006-10-24T12:05:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:32 Valtio-oppi. Politiikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:32 Valtio-oppi. Politiikka</title>
    <id>4384</id>
    <revision>
      <id>21869</id>
      <timestamp>2006-10-24T12:06:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:3X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Aericaflag1.gif</title>
    <id>4385</id>
    <revision>
      <id>25909</id>
      <timestamp>2006-12-10T15:14:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{{logo}}

Aericanin imperiumin lippu.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:AElogo-1-.jpg</title>
    <id>4386</id>
    <revision>
      <id>25900</id>
      <timestamp>2006-12-10T15:09:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{{logo}}

Aerican imperiumin logo.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Korttipelit</title>
    <id>4393</id>
    <revision>
      <id>22505</id>
      <timestamp>2006-11-05T14:11:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>typo</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Wikijunior nav}}

Tässä kirjassa on kortipelejä jotka sopivat lapsille.

==Korttipelejä==

*[[Wikijunior Korttipeli/Musta maija|Musta maija]]

*[[Wikijunior Korttipelit/Paskahousu|Paskahousu]]

*[[Wikijunior Korttipelit/Ristiseiska|Ristiseiska]]

*[[Wikijunior Kortipelit/Tikki|Tikki]]
[[Luokka:Wikijunior Korttipelit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Leikkikirja</title>
    <id>4394</id>
    <revision>
      <id>22508</id>
      <timestamp>2006-11-05T14:14:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>luokituksen muutos</comment>
      <text xml:space="preserve">Tässä kirjassa on leikkejä ajan kuluksi

sisällys:
*[[Leikkikirja/Poliisi ja Rosvo|Poliisi ja Rosvo]]

*[[Leikkikirja/Maastohippa|Maastohippa]]

*[[Leikkikirja/Hippa|Hippa]]

*[[Leikkikirja/Kirkonrotta|Kirkonrotta]]
[[Luokka:Leikkikirja|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikijunior Korttipelit</title>
    <id>4547</id>
    <revision>
      <id>22098</id>
      <timestamp>2006-10-26T05:25:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tehty luokka kirjalle wikijunior korttipeltit</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Politiikka/Tasavalta</title>
    <id>4548</id>
    <revision>
      <id>24175</id>
      <timestamp>2006-11-17T16:46:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>rv</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Tasavalta''' on valtiomuoto, jossa kansalaiset ovat tasavertaisessa asemassa toisiinsa. Kansalaiset valitsevat keskuudestaan määräajaksi johtajan. Tasavallan valtionpäämies on yleensä presidentti (&quot;puheenjohtaja&quot;). Presidentin valta-asema voi vaihdella hyvinkin suuresti. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidenttivaltaisessa järjestelmässä presidentti on samalla hallituksen johtaja, mutta Saksan presidentin virka on taas lähinnä seremoniallinen.

Tasavallalla ja monarkialla ei ole välttämättä mitään käytännöllistä eroa, jos monarkin asema on lähinnä seremoniallinen. Näin on esimerkiksi lähes kaikissa Euroopan monarkioissa.

&quot;Kansantasavalta&quot; tai &quot;demokraattinen tasavalta&quot; on yleensä tasavalta, jossa maata johtaa leniniläistä puolueteoriaa soveltava &quot;kansan etujoukko.&quot;

Liittotasavalta on liittovaltio, jossa jokaisella osavaltiolla on oma kansanedustuslaitos.
== Katso myös ==
*[[Politiikka/Sosialistinen tasavalta|Sosialistinen tasavalta]]

*[[Politiikka/Kuningaskunta|Kuningaskunta]]

[[Luokka:Politiikka|Tasavalta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Politiikka</title>
    <id>4549</id>
    <revision>
      <id>24650</id>
      <timestamp>2006-11-23T13:00:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:32 Valtio-oppi. Politiikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Sekalaiset/Käyttöohjeet</title>
    <id>4550</id>
    <revision>
      <id>26822</id>
      <timestamp>2006-12-24T09:22:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>small caps</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size: 14px; text-align: center;&quot;&gt;'''Käyttöohjeet'''&lt;/div&gt;
[[Kuva:Nuvola apps kcontrol.png|left|68px|]]
'''&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps&quot;&gt;atk&lt;/span&gt;'''
- [[Topfield TF5X00]] [[Kuva:75%.png]]
- [[RPM Package Managerin käyttöohjeet]] [[Kuva:25%.png]]
- [[Mobilemail ja SMS]] [[Kuva:50%.png||]]
&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Template:Sekalaiset/Käyttöohjeet}})&lt;/div&gt;
&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Vitsikirja</title>
    <id>4551</id>
    <revision>
      <id>22153</id>
      <timestamp>2006-10-27T12:09:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Uudelleenohjaus kahvihuoneen keskustelun pohjalta.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Vitsit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Koivurousku</title>
    <id>4553</id>
    <revision>
      <id>26754</id>
      <timestamp>2006-12-22T17:37:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Lähteet ja Sienikirja malline</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Circle - black simple.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]


[[Kuva:Lactarius resimus.jpg|thumb|Koivurousku on hyvä ruokasieni jos se esikäsitellään kunnolla.]]

Koivurousku on hyväruokasieni joka pitää ennen valmistamista esikäsitellä keittämällä (ryöpätä).

==Tunnistus==

Koivurouskun vanhana kovera '''lakki''' on 7-20 cm leveä ja ohut. Nuorilla lakt ovat reunoistaan karvaisia ja vanhemmiten karvattomia. Koivurouskun lakin luonnonvalkea '''yläpinta''' on tahmea. Väriltään yläpinta on tasainen eikä väreissä näy vyöhykkeitäkään paitsi joskus reunoilla. Koivurouskun johteiset '''heltat''' ovat tiheähkösti sijoittuneet, vaaleanpunertavia.  Koivurouskun lyhyt vain 3-6 cm pitkä jalka on 2-3,5 cm paksu. Jalan muoto on tasapaksu, ontto ja vain hieman kuoppalaikkuinen. Koivurouskun valkoinen ja kiinteä '''malto''' on paksua.   Koivurouskun valkoinen ja nopeasti keltaiseksi muuttuva '''maitiaisneste''' on määrältään vähäistä. 

==Kasvupaikat==

Koivurouskua tavataan Suomessa Pohjois-Pohjanmaalle asti. Elinympäristöistä sieni suosii tuoreita kangasmetsiä, yleisin sieni on Savossa. Koivurousku on nimensä mukaisesti koivun seuralainen. Kasvuaika vaihtelee elokuusta syyskuuhun.

==Säilöntä==

Koivurousku pitää esikäsitellä keittämällä ja on sekoitettavissa vesikehärouskuun.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen rouskut (ISBN 951-1-07875-5) teksti sivulla 90 ja kuvat sivuilla 96 ja 97
* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 49

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Koivurousku]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Vuodenajan yhteistyö</title>
    <id>4554</id>
    <revision>
      <id>26485</id>
      <timestamp>2006-12-18T07:49:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>yhteistyökirjan merkitseminen</comment>
      <text xml:space="preserve">Tällä sivulla äänestetään seuraavasta Vuodenajan yhteistyökirjasta, joka on '''Kevään yhteistyö'''. Vuodenajan yhteistyökirja on yhteisön kannustus ja toivomus yksittäisen kirjan kehittämiselle. Talven 2006–2007 yhteistyökirja, jonka kirjoittamiseen sinäkin voit osallistua, on [[Vapautta tietoyhteiskuntaan!]]

==Ohjeet==
Voit ehdottaa Vuodenajan yhteistyökirjaksi mitä tahansa Wikikirjaston kirjaa. Jos haluat ehdottaa kirjaa Vuodenajan yhteistyöksi, lisää ehdokaasi allaolevan otsikon '''Ehdokkaat''' alle perusteluineen. Ehdokkaista äänestetään ja eniten puoltavia ääniä saannut ehdokas valitaan vuodenajan yhteistyökirjaksi. Riittävästi ääniä saaneet, valitsematta jääneet ehdokkaat voidaan ottaa suoraan ehdolle seuraavaan yhteistyökirjaäänestykseen.

Äänestykset päättyvät 5 päivää ennen vuodenajan alkamista. Vuodenajat ovat
* Talvi (joulukuu–helmikuu)
* Kevät (maaliskuu–toukokuu)
* Kesä (kesäkuu–elokuu)
* Syksy (syyskuu–marraskuu)

Äänestäminen tapahtuu lisäämällä oma allekirjoitus mahdollisine perusteluineen asiaankuuluvan otsikon alle. Voit äänestää niin montaa ehdokasta kuin haluat. Vain puoltavat äänet huomioidaan. Voit äänestää tai nimittää ehdokkaita vain jos
* olet rekisteröitynyt Wikikirjaston käyttäjäksi ennen äänestyksen alkamista
* olet kirjautunut sisään ja
* olet tehnyt Wikikirjastossa vähintään 20 muokkausta.

Anonyymit käyttäjät, samoin kuin käyttäjät joilla on vähemmän kuin 20 muokkausta, eivät voi äänestää eivätkä nimittää ehdokkaita. Kommentoida ja keskustella voi kuitenkin kuka tahansa.

Kuluvan vuodenajan yhteistyökirjan etusivu merkitään [[Malline:Yhteistyökirja|Yhteistyökirja-mallineella]].

==Ehdokkaat kevään 2007 yhteistyökirjaksi==
Äänestys päättyy 24. helmikuuuta 2007.

===[[Erätaidot]]===
Hieman erilainen kirja välillä. Erilaiset käyttäjät kiinnostumaan Wikikirjastosta. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 11. joulukuuta 2006 kello 13.49 (UTC) 

====Äänet====
'''Kannatan.''' (vaikka puutarhakirja sopisikin kevääksi) --[[Käyttäjä:Velma|Velma]] 13. joulukuuta 2006 kello 15.47 (UTC)
*'''Kannatan''' Ehdolle asetuskin on kannatusääni, mutta Dilaudidin tehdessä näin tein näin (syksyn yhteistyökirja oli [[Kodin ruukkukasvit]] joten ei heti uutta kasvien kasvatuksesta kertovaa kirjaa :-), laitetaan, puutarha vaika kesäksi vaikkei niin hyvin sovikaan). Ja retkeilykin on mukavaa keväällä. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 13. joulukuuta 2006 kello 16.54 (UTC)
* '''Neutraali'''. Hyvä kirjan aihe, mutta myös Askartelu on hyvä. Äänestän siis neutraalia kumpaankin. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 15. joulukuuta 2006 kello 18.58 (UTC)

*'''Neutraali'''.Samasta syystä kuin Jääpingviinikin.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 15. joulukuuta 2006 kello 19.01 (UTC)

===[[Askartelu]]===
Tästä voisi tulla kirja joka kokemusluokan askartelijoille. Aihepiiri on hyvä yhteistyökirjaksi, koska melkeinpä kellä tahansa on sanottavaa ja kokemusta aiheesta. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 13. joulukuuta 2006 kello 16.30 (UTC)

====Äänet====
* '''Kannatan'''. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 13. joulukuuta 2006 kello 16.30 (UTC)
* '''Neutraali'''. Hyvä kirjan aihe, mutta myös Erätaidot on hyvä. Äänestän siis neutraalia kumpaankin. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 14. joulukuuta 2006 kello 09.22 (UTC)
*'''Neutraali''' samasta syystä kuin Jääpingviini [[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 15.joulukuuta 2006 kello 19.03 (UTC) 
====Keskustelu====
Jääpingviini: En-wikibooksissa on yhteistyöäänestyksessä käytössä nk. hyväksymisäänestys, eli äänestää voi vaikka jokaista ehdokasta, ja eniten hyväksyviä ääniä saanut valitaan. Ajattelin että meidän äänestyksessä voitaisiin menetellä samoin ja muokkasin äänestysohjeet sen mukaiseksi. Ellei tätä kyseenalaisteta voit siis äänestää kumpaakin =) –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 15. joulukuuta 2006 kello 06.52 (UTC)

:Hieno juttu, mutta päädyn silti äänestämään neutraalia. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 15. joulukuuta 2006 kello 18.57 (UTC)
::Joo, hyvä idea--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 16. joulukuuta 2006 kello 06.08 (UTC)

==Talven 2006-2007 yhteistyökirja==

===[[Vapautta tietoyhteiskuntaan!]]===

Hyvä kirjanaihe, mutta kirja itsessään on vähän huonolla mallilla. Vuodenajan yhteistyönä sen kehitykseen panostettaisiin enemmän. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 28. lokakuuta 2006 kello 05.05 (UTC)

: Äänestys päättyy 30. marraskuuta 2006. &lt;small&gt;Tämä wikikirja on voittanut talven 2006-2007 yhteistyökirja äänestyksen yksimielisesti. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 2. joulukuuta 2006 kello 08.44 (UTC)&lt;/small&gt;

====Äänet====

*[[Kuva:Symbol_support_vote.svg|15px]]'''Kannatan.''' --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 28. lokakuuta 2006 kello 05.05 (UTC)
* '''Kannatan''' --[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 28. lokakuuta 2006 kello 07.35 (UTC)
* '''Kannatan'''--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 28. lokakuuta 2006 kello 08.05 (UTC)
* '''Kannatan.''' –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 28. lokakuuta 2006 kello 09.22 (UTC)
* '''Kannatan'''. —[[Käyttäjä:Jarkko_Piiroinen|Jarkko Piiroinen]] 28. lokakuuta 2006 kello 09.45 (UTC)
* '''Kannatan'''. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 28. lokakuuta 2006 kello 12.02 (UTC)

====Mikä malline ajankohtaista kuvaksi?====

Otsikossa jo tulikin, mutta aiheeseen on vaikea keksiä kuvaa. Kuva tarvitaan sivule [[Malline:Ajankohtaista]].--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 2. joulukuuta 2006 kello 09.01 (UTC)
:laitoin tietokoneen kuvan minusta se on aika hyvä.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 11. joulukuuta 2006 kello 13.41 (UTC)

==Vanhemmat yhteistyöt==

* [[Kodin ruukkukasvit]] (syksy 2006)
* [[Keittokirja]] (kesä 2006)

[[Luokka:Wikikirjasto|Vuodenajan yhteistyö]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Vapautta tietoyhteiskuntaan!/OpenOffice.org 2</title>
    <id>4555</id>
    <revision>
      <id>25833</id>
      <timestamp>2006-12-09T09:56:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>155.97.202.57</ip>
      </contributor>
      <comment>+ de en es eu hu it ja nl pl pt th zh</comment>
      <text xml:space="preserve">OpenOffice.org 2 on vapaa, avoimeen lähdekoodiin perustuva toimisto-ohjelmisto. Se on lähes täydellisesti yhteensopiva Microsoft Officen kanssa. Ohjelman saa myös suomenkielisenä, mutta suomenkielinen oikoluku on ladattava erikseen nimellä Soikko (Linuxilla vastaava ohjelma on nimeltään Voikko).

OpenOffice.org 2 sisältää seuraavat ohjelmat:

* [[/Writer|OpenOffice.org Writer]] (tekstinkäsittely-ohjelma, vastaa Officen Wordia)
* [[/Calc|OpenOffice.org Calc]] (taulukkolaskenta-ohjelma, vastaa Officen Exceliä)
* [[/Draw|OpenOffice.org Draw]]  (piirto-ohjelma)
* [[/Impress|OpenOffice.org Impress]]  (esitysgrafiikka-ohjelma vastaa Officen Powerpointia)
* [[/Base|OpenOffice.org Base]]  (tietokanta työkalut vastaa Officen Accesia) 
* [[/Math|OpenOffice.org Math]]  (luo matemaattisia kaavoja)


==Linkkejä==
* [[w:OpenOffice.org|OpenOffice.org Wikipediassa]]
* [http://www.lemi.fi/oo2-soikko/ Soikko-oikolukuohjelma Windows-versiolle]
* [http://www.lemi.fi/voikko/ Voikko-oikolukuohelma Linuxille]
* [http://www.om.fi/30801.htm Oikeusministeriön selvitys, joka suosittelee siirtymään OpenOffice.orgiin]

[[Luokka:Vapautta tietoyhteiskuntaan!]]

[[de:OpenOffice.org]]
[[en:OpenOffice.org]]
[[es:OpenOffice.org]]
[[eu:OpenOffice.org]]
[[hu:OpenOffice.org a gyakorlatban]]
[[it:Manuale di OpenOffice]]
[[ja:OpenOffice.org]]
[[nl:OpenOffice.org]]
[[pl:OpenOffice.org]]
[[pt:Apostila OpenOffice 2.0]]
[[th:คู่มือติดตั้ง OpenOffice.org 2.0]]
[[zh:OpenOffice.org]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Vapautta tietoyhteiskuntaan!/OpenOffice.org 2/Writer</title>
    <id>4556</id>
    <revision>
      <id>25432</id>
      <timestamp>2006-12-02T09:09:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Kuva</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:OpenOffice.org Writer.png|thumb|Kuvakaappaus OpenOffice.org Writer -ohjelman versiosta 2.0.2]]
==Ohjelman avaaminen==

==Tiedoston avaaminen==

==Tallentaminen==

==Tulostaminen==

==Ominaisuudet==

===Tekstin muotoilu===

===Tyylit===

===Luettelot===

===Taulukot===

===PDF:n tekeminen===

==Asetukset==

==Oikoluku==

[[Luokka:Vapautta tietoyhteiskuntaan!]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tähtitiede/Aurinkokunta/Kuu</title>
    <id>4560</id>
    <revision>
      <id>27139</id>
      <timestamp>2006-12-31T06:15:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Kuun vaiheet */ w</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Moon.jpg|270px|thumb|Kuu]]

'''Kuu''' on [[Maapallo|Maan]] ainoa luonnollinen kiertolainen.

[[Kuva:Lunar libration with phase2.gif|thumb|left|Kuun vaiheet ja etäisyyden vaihtelu]]

==Havainnointi==

Tässä kohdassa on kerrottu havainnoinnista. 

===Kuun pinta===

Kuu on meitä lähin taivaankappale ja sen pinnanmuodot erottuvat kaikista taivaankappaleista parhaiten. Parhaiten pinnan muodot näkyvät Kuun valon ja varjon rajalla, terminaattorilla. Pinnalla näemme muun muassa tummia meriä, vaaleampia ylänköjä, rotkoja, vuoria, laaksoja ja kraatereita. 

===Kuun valosta===

Täysikuu on 465 000 kertaa himmeämpi kiun Aurinko. tavallinenkin kynttilä valaisee kahden metrin päästä yhtä paljon kuin Kuu, mutta silti Kuu on taivaan toiseksi kirkkain kohde Auringon jälkeen.

===Kuun huojunta===

Koska Kuu kiertää Maan ympäri aivan yhtä nopeasti kuin itsensä ympäri se kääntää Maalle aina saman puolen itsestään. 
Kuulla ja Maalla on ominaisuus jota kutsutaan huojunnaksi eli libraatioksi. Kuun kohdalla tämä mahdollistaa 59% kuunpinnan näkemisen maasta käsin.  

Kuun kiertosuunta on taivaalla tähtien suhteen itään. Kuun kiertoaika Maan ympäri on 27 vuorokautta 7 tuntia ja 43 minuuttia tämä kierto on 13 astetta vuorokaudessa ja tämä liike on niin nopeaa, että tavallisella jo harrastelija kaukoputkella pystyy näkemään kuun liikkumisen. 


Kun Kuu, Maa ja Aurinko ovat samalla suoralla, havaitaan uudenkuun aikana auringonpimennys ja täydenkuun aikana kuunpimennys. 

Kraatterit erottuvat maasta katsottuna parhaiten kun kuu ei ole täysi.

===Kuun vaiheet===

[[Kuva:Phases of the Moon.png|thumb|Kuvassa näkyvät Kuun vaiheet]]

Kuun vaiheet ovat eri tapoja, joilla Kuu näyttäytyy maahan. Kun Kuu liikkuu avaruudessa, sen asento suhteessa Aurinkoon muuttuu, jolloin vaihtuvat ne Kuun osat, jotka ovat Aurinkoa kohti. Uudenkuun aikaan maata kohti kääntynyt puolisko on pimeä, koska Kuu ja Aurinko ovat taivaalla melkein samalla suunnalla. Ensimmäisessä neljänneksessä puoliskon länsipuoli on valaistuna. Täydenkuun aikaan koko maata kohti kääntynyt puolisko on valaistuna. Viimeisessä neljännessä Kuun puoliskon itäpuoli on valaistuna. Aurinko kohti oleva puoli on valaistu, ja Auringon valaiseman alueen näemme Kuun kulloisenakin &quot;muotona&quot;. Kuun vaiheet ''kasvavat'' uudestakuusta puolikuuhun ja puolikuusta täyteen kuuhun, ja alkavat sitten ''vähentyä'' täydestäkuusta puolikuuhun, ja puolestakuusta uuteen kuuhun. Tähän kuluu noin kuukausi. Tämän jälkeen uusi kuu alkaa jälleen kasvaa, ja niin edespäin.

===Kuun nousu ja lasku===

Kun Kuu nousee tai laskee horsinontin toiselle puolelle se on väriltään punainen, koska silloin näkömme ja välissä on enemmän ilmakehää.Ilmakehä pysäyttää lyhyet aallonpituudet ja suodattaa pitkät esimerkiksi punaiset.

===Kuu päivällä===

Jos Kuu näkyy taivaalla tarpeeksi kaukana Auringosta voi sitä havaita myös päivällä, tosin se näyttää värittömältä.

===Kuun pimennys===

[[Kuva:Lunar-eclipse-09-11-2003.jpeg|thumb|Kuunpimennys 9. marraskuuta 2003.]]

Kuunpimennys on tilanne, jolloin Kuu on Maan varjossa eli Aurinko, Maa ja Kuu ovat samalla suoralla. Tällöinkään Kuu ei mene aivan näkymättömäksi, koska ilmakehä taittaa osan Auringon valosta Kuun pintaan. Parhaiten taittuvat spektrin pisimmät aallonpituudet eli punaiset ja oranssit valonsäteet. Tämän takia Kuu näkyy täydellisen pimennyksen aikana himmeän punaruskeana. Kuunpimennykset tapahtuvat aina täyden kuun aikaan. Seuraava täydellinen kuunpimennys nähdään Suomessa 4. maaliskuuta 2007.

== Kirjallisuutta ==
* Juhani Westman: ''Vanha ja uusi Kuu'' (Ursa 1995) ISBN 951-9269-78-9

[[Luokka:Tähtitiede|Kuu]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Mikrovaltion perustaminen/Johdanto</title>
    <id>4561</id>
    <revision>
      <id>22311</id>
      <timestamp>2006-10-31T09:40:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>137.163.16.208</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Sealand fortress.jpg|thumb|Sealandin mikrovaltio]]

=Mikä mikrovaltio on?=

Mikrovaltiot ovat pieniä entiteettejä, jotka esiintyvät kuten olisivat itsenäisiä valtioita, mutta joita ei tunnusteta sellaisiksi. Suurin osa niistä on olemassa lähinnä paperilla, Internetissä tai perustajiensa päässä. Mikrovaltioita ei tunnusteta virallisiksi valtioiksi, mutta muutamat mikrovaltiot ovat onnistuneet toimimaan jossakin määrin myös todellisessa maailmassa.

:''Sellaisia pieniä, virallisesti tunnustettuja valtioita, kuten Vatikaani, Monaco, Nauru ja San Marino kutsutaan usein nimellä kääpiö- tai lilliputtivaltio, eikä niillä varsinaisesti ole mitään tekemistä ns. mikrovaltioiden kanssa.''

==Suomalaisia mikrovaltioita==

* [[w:Valtio (mikrovaltio)|Valtio]]

==Tunnettuja mikrovaltioita==

* [[w:Ladonia|Ladonia]]
* [[w:Sealand|Sealand]]
* [[w:Redonda|Redonda]]
* [[w:Nova Roma|Nova Roma]]
* [[w:NSK|NSK]]
* [[w:Gay and Lesbian Kingdom of the Coral Sea Islands|Gay and Lesbian Kingdom of the Coral Sea Islands]]
* [[w:Aerican empire|Aerican empire]]

[[Luokka:Mikrovaltion perustaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Mikrovaltion perustaminen/Alue</title>
    <id>4562</id>
    <revision>
      <id>23995</id>
      <timestamp>2006-11-16T23:42:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Skorpion87</username>
        <id>171</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">== Alue ==

Mikrovaltion pinta-alan ei tarvitse olla kovin suuri: Itse asiassa, mikrovaltion voi perustaa myös Internetiin. Osa mikrovaltioista toimii sekä Internetissä että oikeassa maailmassa. Toisaalta valtion alue voi olla myös valtava. Elgaland-vargalandin kuningaskunta on julistanut alueekseen kaikki maailman syrjäseudut ja ei-kenenkään-maat.

[[Luokka:Mikrovaltion perustaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Mikrovaltion perustaminen/Kansalliset symbolit</title>
    <id>4563</id>
    <revision>
      <id>22313</id>
      <timestamp>2006-10-31T09:41:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>137.163.16.208</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">==Lippu &amp; vaakuna==

[[Image:Aericaflag1.gif|thumb|Aerican imperiumin lippu]]
[[Image:AElogo-1-.jpg|thumb|Aerican imperiumin logo]]

===Lippu===

Useimmilla mikrovaltioilla on oikeiden valtioiden tapaan lippu ja vaakuna/logo. Jotkut ovat painaneet omaa rahaa ja tehneet jopa passeja! Kun olet suunnitellut valtiollesi lipun, kannattaa sinun varmistaa, että millään oikealla valtiolla tai mikrovaltiolla ei ole samanlaista lippua. Mikäli samanlainen lippu löytyy, kannattaa omaa lippuaan muuttaa.

Yleinen lippuaihe on ainakin Euroopassa erilaiset värillisten raitojen yhdistelmät sekä ristiliput. Tämäntyyppinen lippu on kaikkein todennäköisimmin jo olemassa. Eräs persoonallinen vaihtoehtio on samantyyppinen kuin Aerican imperiumin lippu: Mikään oikea valtio ei taatusti laita hymiötä lippuunsa.

Kannattaa harkita myös yksivärisen lipun tekemistä: Esimerkiksi Ladonian lippu on '''&quot;vihreä risti vihreällä pohjalla&quot;''' valtion nettisivujen mukaan.

===Vaakuna/logo===

Mikäli teet valtiollesi vaakunan, kannattaa lisäohjeita katsoa [[w:Heraldiikka|Wikipedian heraldiikka-artikkelista]]. Kuten lipunkin tapauksessa, kannattaa varmistaa, ettei samanlaista vaakunaa ole jo käytössä.

Voit tehdä valtiollesi vaakunan sijasta logon. Tällöin suunnittelu on vapaampaa, sillä silloin ei tarvitse välittää heraldiikan säännöistä. Logoista esimerkkinä mainittakoon Aerican imperiumin logo, jossa on valtion &quot;nimikirjaimet&quot; ja hymiö niiden välissä.

Koska olet perustamassa mikrovaltiota, ei vaakunankaan tarvitse noudattaa heraldiikan sääntöjä, ellet itse niin halua.

===Raha===

Voit myös luoda valtiosi sisäiseen käyttöön oman rahayksikön. Mikrovaltion rahojen ei tarvitse olla niin hyvin varmistettu kuin oikeiden valtioiden, koska todennäköisesti rahoilla ei ole arvoa mikrovaltiosi ulkopuolella. Poikkeuksiakin toki on, eräiden mikrovaltioiden rahat ovat haluttuja keräilykohteita.

[[Luokka:Mikrovaltion perustaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Mikrovaltion perustaminen/Kansalaiset</title>
    <id>4566</id>
    <revision>
      <id>22310</id>
      <timestamp>2006-10-31T09:39:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>137.163.16.208</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">==Kansalaiset==

Nyt sinulla alue, lippu, ja muita valtion tunnusmerkkejä, mutta seuraava ongelma onkin kansalaiset.

Ensiksi sinun kannattaa kysyä tuttavapiiriltäsi, ketkä haluaisivat olla mikrovaltiosi kansalaisia. Kun sinulla on muutama kansalainen, muodosta heistä hallitus, ja ala etsiä lisää kansalaisia. Eräät mikrovaltiot, ja kaikki Internetnetpohjaiset mikrovaltiot, myöntävät kansalaisuuksia Internetin välityksellä.

[[Luokka:Mikrovaltion perustaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Korttipelit/Paskahousu</title>
    <id>4569</id>
    <revision>
      <id>24936</id>
      <timestamp>2006-11-25T09:38:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/84.230.141.130|84.230.141.130]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:84.230.141.130|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Paskahousu''' on korttipeli, jota pelataan pelikorteilla. Paskahousussa ei käytetä jokereita. Pelaajia on kahdesta ylöspäin. Ensiksi jokaiselle pelaajalle jaetaan viisi korttia. Se kenellä on kolmonen aloittaa lyömällä sen pöytään. Jos ei ole kolmosta niin lyödään nelonen ja niin edelleen. Aina kun joku on lyönyt kortin pöytään seuraavan on lyötävä isompi tai samannumeroinen kortti ja nostaa pakasta uusi kortti. Seiskan päälle ja siitä ylöspäin voi lyödä myös kuvakortin. Kakkosen päälle käy vain kakkonen ja jos pelaajalla ei ole kakkosta, niin hän joutuu nostamaan pöytään lyödyt kortit. Ja sama pätee myös siinä tilanteeseen, jos ei ole mitä lyödä, niin saa kokeilla pakasta onneaan. Jos silloinkaan ei tule sopiva kortti niin joutuu nostamaan lyödyt kortit. Kympillä kaatuu alle kympin kortit ja ässällä kuvakortit. Se keneltä lopppuu ensiksi kortit on voittaja. Se kuka häviää on paskahousu.

[[Luokka:Wikijunior Korttipelit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Tammenrousku</title>
    <id>4572</id>
    <revision>
      <id>26772</id>
      <timestamp>2006-12-23T06:43:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>lähteet</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Lactarius quietus 051106w.jpg|thumb|Tammenrouskua ei tarvitse esikäsitellä.]]

'''Tammenrousku''' (''Lactarius quietus'') on hyvä ruokasieni jota ei tarvitse esikäsitellä.

==Tunnistus==

Tammenrouskun kupera '''lakki'''  laakenee vasta vanhemmiten. Lakin leveys vaihtelee 5 ja 11cm välillä. Lakin keskusta on kuopallinen ja raunatovat teräviä. Tammenrouskun lakin ruskeanharmaankellertävä '''yläpinta''' on joskus vähän tahmea, tummatäpläinen, tumma vyöhykkeinen ja kiiltävä. Tammenrouskun lakin tiheäkasvuiset '''heltat''' ovat ohuita ja tasatyvisiä, nuorena valkoisia ja iänmyötä helttojen teristä tulee ruskeanpunertavia. Tammenrouskun 3-6 cm pitkä ja 0,5-1 cm paksu '''jalka''' on väriltään samanlainen kuin lakki tosin se on tyvestä tummempi ja se on valkohärmäinen. Jalka myös käyristyy tyvestä ja on sisältään aika harva. Tammenrouskun valkoinen '''malto''' on kiinteää ja murenee helposti, jalan tyvimalto on ruskeaa.  Tammenrouskun '''maitiaisneste''' on kellertävänvalkoista, mutta kuivuttuaan se on keltaisemman väristä. 

==Kasvupaikat==

Tammenrouskua tavataan tammien seurassa esimerkiksi puistoissa, tammilehdoissa, pihoilla tai joutomaalla. Suomen alueella sieni kasvaa vain tammenlevinneisyys alueella, eli aika etelässä. Tammenrousku on yleinen Suomen etelärannikolla. Kasvuaika vaihtelee elokuusta lokakuuhun.   

==Säilöntä==

Tammenrouskua ei tarvitse esikäsitellä ja sitä voidaan valmistaa ainakin muhennoksissa. 

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivulla käytetyt lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen rouskut (ISBN 951-1-07875-5) teksti sivulla 173 ja kuva sivulla 170
* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 48
* Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 75
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivut 88

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Tammenrousku]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Korttipelit/Huijauspaska</title>
    <id>4578</id>
    <revision>
      <id>27920</id>
      <timestamp>2007-01-13T18:44:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>RrRauh</username>
        <id>560</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Korjattava}}
'''Huijauspaska''' on huijausversio [[../Paskahousu|Paskahoususta]]. 

Huijauspaskassa on muuten samat säännöt kuin tavallisessa Paskahousussa, mutta tässä pelissä kortit lyödään pöytään väärin päin, niin etteivät kanssapelaajat näe korttia, ja sanotaan mikä kortti on kyseessä. 

Jos toinen pelaaja epäilee, että pöytään lyöty kortti ei ole sama kuin ilmoitettu, hän voi katsoa kortin. Jos se on ilmoitettu kortti, epäilijä joutuu nostamaan pöytään lyödyt kortit. Jos se on eri kortti kun on väitetty niin kyseisen kortin lyöjä nostaa pöytään lyödyt kortit.

[[Luokka:Korttipelit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Leikkikirja/Poliisi ja Rosvo</title>
    <id>4579</id>
    <revision>
      <id>22509</id>
      <timestamp>2006-11-05T14:15:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>luokitus, välejä lauseitten väleihin</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Poliisi ja rosvo''' on eräs leikki jossa on pelaajia on kahdesta ylöspäin eli yleensä neljä tai enemmän. Ensiksi tehdään joukkueet joissa on yhtä paljon väkeä. Toiset on rosvoja ja toiset poliiseja. Sitten sovitaan missä on vankila jonne rosvo joutuu kun poliisi on saanut hänet kiinni. Rosvon voi pelastaa toinen rosvo koskettamalla vankia. Yleensä yksi poliisi jää vanginvartijaksi kun rosvoja on saatu kiinni. Kun kaikki rosvot on saatu kiinni niin osat vaihtuvat eli poliisit on sen jälkeen rosvoja ja rosvot poliiseja.

[[Luokka:Leikkikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiopiskelu Avaruus/Neptunus</title>
    <id>4580</id>
    <revision>
      <id>22823</id>
      <timestamp>2006-11-07T18:35:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Sankaribot</username>
        <id>520</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">'''Neptunus''' on kahdeksas planeetta Auringosta päin laskettuna. Neptunuksen etäisyys Auringosta on 4500 miljoonaa kilomertiä. Neptunuksen vuorokausi kestää 16,1 tuntia ja vuosi 164 Maan vuotta. Neptunus on lähes samankokoinen kuin [[Wikiopiskelu Avaruus/Uranus|Uranus]]. Neptunus on noin neljä kertaa suurempi kuin Maa.

{{tynkä}}
[[Luokka:Wikiopiskelu Avaruus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Viron kieli</title>
    <id>4581</id>
    <revision>
      <id>26323</id>
      <timestamp>2006-12-16T06:33:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Kirjan sisällys */ w</comment>
      <text xml:space="preserve">{{InterWiki|kielikoodi=et|versio=Viron}}
'''Viro''' eli '''eesti''' (''viroksi eesti keel'') on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli (muut ovat varsinaiskarjala, aunuksenkarjala, lyydi, vepsä, inkeroinen, vatja ja liivi).

Viron kieltä puhuu Virossa 930 000 ihmistä ja ulkomailla yli 150 000 ihmistä. Suurimmat Viron ulkopuoliset virolaisryhmät Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ym. ovat syntyneet toisen maailmansodan loppuvaiheiden pakolaisista. Etenkin 1800-luvulla viron kielen puhujia on muuttanut joukoittain myös Keski-Venäjälle, Siperiaan ja Kaukasiaan, mutta nämä virolaisryhmät ovat sittemmin suureksi osaksi hajonneet tai kieleltään sulautuneet valtaväestöön. Suomeen on etenkin 1980-luvulta lähtien syntynyt monituhatpäinen vironkielinen vähemmistö; Viron kansalaisia asui vuonna 2004 Suomessa lähes 14 000

==Kirjan sisällys==

* [[Viron kieli/Yleistä|Yleistä]]
* [[Viron kieli/Kielioppi|Kielioppi]] 
* [[Viron kieli/Sanasto|Sanasto]]

[[Luokka:Viron kieli|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Puolan kieli</title>
    <id>4582</id>
    <revision>
      <id>26349</id>
      <timestamp>2006-12-16T07:40:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>w</comment>
      <text xml:space="preserve">{{InterWiki|kielikoodi=pl|versio=Puolan}}
Puola on slaavilaisiin kieliin kuuluva Puolan virallinen kieli. Sillä on puhujia noin 46 miljoonaa, joista noin 500 000 asuu Saksassa, Unkarissa tai Yhdysvalloissa. Pienempiä puolalaisvähemmistöjä on käytännöllisesti katsoen kaikkialla maailmassa, sillä puolalaiset ovat jo vuosisatoja olleet yksi maailman maastamuuttavaisimmista kansoista - tähän on ollut syynä niin poliittinen vaino kuin taloudellinenkin ahdinko.

==Sisällys==

* [[Puolan kieli/Yleistä|Yleistä]]
* [[Puolan kieli/Kielioppi|Kielioppi]]
* [[Puolan kieli/Sanasto|Sanasto]]

[[Luokka:Puolan kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Italian kieli</title>
    <id>4583</id>
    <revision>
      <id>26352</id>
      <timestamp>2006-12-16T07:41:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">{{InterWiki|kielikoodi=it|versio=Italian}}
'''Italia''' (italiano) on [[latinan Kieli|latina]]sta kehittynyt romaaninen kieli, jota puhuu noin 70 miljoonaa ihmistä. Valtaosa puhujista asuu Italiassa.

==Kirjan osat==

*[[Italian kieli/Yleistä|Yleistä]]
*[[Italian kieli/Kielioppi|Kielioppi]]
*[[Italian kieli/Sanasto|Sanasto]]

==Miksi opetella italiaa?==

Italia on virallinen kieli Italiassa ja San Marinossa. Toisena virallisena kielenä italia on muun muassa Sveitsissä, Sloveniassa ja Kroatiassa. Italiaksi on myös kirjoitettu musiikkia ja oopperaa.

Italiaa opetetaan monissa kouluissa ympäri maapalloa. Joissain osissa Kanadaa italia on ranskan jälkeen puhutuin kieli. Isossa-Britanniassa italia sijoittuu neljänneksi. Ympäri maailmaa italia on viidenneksi opetetuin ei-kansallinen kieli englannin, ranskan, espanjan ja saksan jälkeen.  Se on myös erittäin molemminpuolisesti ymmärrettävää espanjan ja portugalin kanssa.

Italian oppimisesta on hyötyä myös muiden romaanisten kielten opiskeluun. Sen alkeet on helpompi oppia kuin monien muiden romaanisten kielten, koska sitä suurin piirtein kirjoitetaan kuin puhutaan ja sen ääntäminen on suomenkielisille helppoa. Myöhemmin kielioppiin tarkemmin perehtyessä on siinä monia kiemuroita, aivan kuten kaikissa muissakin kielissä. 

[[he:איטלקית]]
[[de:Italienisch]]
[[nl:Italiaans]]
[[en:Italian]]
[[fr:Enseignement de l'italien]]
[[it:Corso di italiano]]

[[Luokka:Italian kieli|Italian kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ruotsin kieli/Adjektiivien taivutus</title>
    <id>4584</id>
    <revision>
      <id>24744</id>
      <timestamp>2006-11-24T13:40:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikko tsulukkoon</comment>
      <text xml:space="preserve">Adjektiiveilla on kolme muotoa: en- ja ett-sukuisille sekä monikolle omansa. Normaalitapauksissa ett-muoto saadaan lisäämällä en-muotoon t-kirjain ja monikko saadaa vastaavasti lisäämällä a-kirjain, esimerkiksi ''fin'' - ''fin'''t''''' - ''fin'''a''''' (hieno). Katso alla oleva taulukko.


{| {| border=&quot;1&quot; cellpadding=&quot;4&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;&quot;
! colspan=&quot;4&quot; | Ruotsin kielen adjektiivin taivutus
|- 
| Perusmuoto (en sukuinen) || fin
|- 
| ett sukuinen || fint
|-
| monikko || fina
|}

==Poikkeuksia taivutusmuotoihin==
* jos en-muoto päättyy t-kirjaimeen, ett-muotoon ei lisätä toista t-kirjainta, esim. ''kort'' - ''kort'' - ''korta'' (lyhyt)
* d-loppuisissa adjektiiveissa ett-muodossa se putoaa pois, esim. ''hård'' - ''hårt'' - ''hårda'' (kova)
* sanalla ''liten'' (pieni) on neljä taivutusmuotoa eli ''liten'' - ''litet'' - ''lilla'' - ''små'', joista ''lilla'' on yksikön määräinen muoto ja ''små'' monikko
* jotkut adjektiivit eivät taivu ollenkaan, esim. ''bra'' (hyvä), ''fel'' (väärä), ''gratis'' (ilmainen), ''kul'' (kiva)

==Adjektiivien vertailumuodot==
'''Positiivi''' on verailun perusaste. Vertailusanana on ''som'' (kuin). 
* ''Han är inte '''så hungrig som''' jag.'' (Hän ei ole yhtä nälkäinen kuin minä.)

'''Komparatiivi''' kertoo, että verrattavaa asiaa on enemmän. Tavallisesti adjektiivin perusmuotoon vain lisätään pääte '''-are''' ja komparatiivi on yleensä taipumaton.
* ''fin, -t, -a'' (hieno) --&gt; ''finare'' (hienompi)
Komparatiivia käytetään kun verrataan henkilöä tai asiaa toiseen. Vertailusanana on ''än''.
* ''Lisa har '''bättre bil än''' jag.'' (Lisalla on parempi auto kuin minulla.)

'''Superlatiivi''' on ylin muoto, josta selviää että ominaisuutta on eniten. Adjektiivin perusmuotoon lisätään pääte '''-ast'''.
* ''dum, -t, -ma'' (tyhmä) --&gt; ''dummast'' (tyhmin)
Superlatiivia käytetään kun verrataan kaikkiin muihin samassa ryhmässä.
* ''Den här är '''dåligast bok''' som jag vet.'' (Tämä on huonoin kirja jonka tiedän.)

[[Luokka:Ruotsin kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:89.73 Puolan kieli</title>
    <id>4586</id>
    <revision>
      <id>26337</id>
      <timestamp>2006-12-16T07:01:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tämä luokkaan 8X ja ala luokka kielet luokkaan</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:8X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Puolan kieli</title>
    <id>4587</id>
    <revision>
      <id>26338</id>
      <timestamp>2006-12-16T07:02:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Kielet luokkaan</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:89.73 Puolan kieli]]
[[Luokka:89 Kielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:88.3 Viron kieli</title>
    <id>4588</id>
    <revision>
      <id>26333</id>
      <timestamp>2006-12-16T07:00:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tämä luokkaan 8X ja alaluokka kielet luokkaan</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:8X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Viron kieli</title>
    <id>4589</id>
    <revision>
      <id>26334</id>
      <timestamp>2006-12-16T07:00:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Kielet luokkaan</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:88.3 Viron kieli]]
[[Luokka:89 Kielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:89.62 Italian kieli</title>
    <id>4590</id>
    <revision>
      <id>26335</id>
      <timestamp>2006-12-16T07:01:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tämä luokkaan 8X ja alaluokka kielet luokkaan</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:8X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Italian kieli</title>
    <id>4591</id>
    <revision>
      <id>26336</id>
      <timestamp>2006-12-16T07:01:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Kielet luokkaan</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:89.62 Italian kieli]]
[[Luokka:89 Kielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Leetspeak</title>
    <id>4592</id>
    <revision>
      <id>24545</id>
      <timestamp>2006-11-21T12:47:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Aakkoset */ hups kh</comment>
      <text xml:space="preserve">'''1337, /V00|35!!'''

Et tajunnut äskeistä, vai? No, olet tullut oikeaan paikkaan. Tässä kirjassa sinulle opetetaan leetspeakia, tai tuttavallisemmin '''1337'''iä (1=l 3=3 7=t). Tätä nettislangia käytetään erityisesti pelaamisen yhteydessä, mutta myös tavallisessa nettikeskustelussa, tai kun halutaan, ettei ihan kuka tahansa ymmärrä keskustelua. 1337iä ymmärtämättömiä kutsutaan usein '''/V00|3'''eiksi (noob=newbie=aloittelija). Tämän kirjan luettuasi et ole enää /V00|3 vaan '''|&gt;|&gt;\0''' (pro=professional=ammattilainen)!

==Aakkoset==

&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;'''A'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;4, /\, @, /-\, ^, ä, ?, ?, ª &lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt;

&lt;td&gt;'''G'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;6, &amp;, (_+, 9, C-, (,&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt;

&lt;td&gt;'''M'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;//., ^^, |v|, [V], {V}, |\/|, /\/\, (u), []V[], (V)&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt; 

&lt;td&gt;'''S'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;5, $, z, §&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt;

&lt;td&gt;'''Y'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;Y, '/, `/, V/, \-/, j, ¥, %&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;'''B'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;8, 6, |3, ß, P&gt;, |:&lt;/nowiki&gt;
&lt;td&gt;'''H'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;#, /-/, [-], {=}, &lt;~&gt;, |-|, ]~[, }{, ]-[, ?, }-{&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt;

&lt;td&gt;'''N'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;//, ^/, |\|, /\/, [\], , &lt;\&gt;, {\}, []\[], n, /V&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt; 

&lt;td&gt;'''T'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;7, +, -|-, 1, ']['&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt;

&lt;td&gt;'''Z'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;2, z, ~\_, ~/_&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;'''C'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;[, ¢, &lt;, (&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt;

&lt;td&gt;'''I'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;1, !, |, &amp;, eye, 3y3, ï, ][&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt;

&lt;td&gt;'''O'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;0, (), ?p, ö&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt; 

&lt;td&gt;'''U'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;(_), |_|, v, ü&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;'''D'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;|), o|, [), I&gt;, |&gt;, ?&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt;

&lt;td&gt;'''J'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;,|, _|, ;&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;'''P'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;ph, |^, |*, |o, |^(o), |&gt;, |&quot;, 9, []D, |̊, |7&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt; 

&lt;td&gt;'''V'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;\/, &lt;&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;


&lt;td&gt;'''E'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;3, &amp;, £, ë, €, ê, |=-&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;'''K'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;X, |&lt;, |{, ]{, }&lt;, |(&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt;

&lt;td&gt;'''Q'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;9, (,), &lt;|, ^(o)|, ¶, O_&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt; 

&lt;td&gt;'''W'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;\/\/, '//, \^/, (n), \V/, \//, \X/&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;

&lt;tr&gt;
&lt;td&gt;'''F'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;|=, ph, |#&lt;/nowiki&gt;
&lt;td&gt;'''L'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;1, 7 (käytetään myös T-kirjaimen sijasta), |, |_, #, l&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt;

&lt;td&gt;'''R'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;|2, P\, |?, |^, lz, [z, ?&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt; 

&lt;td&gt;'''X'''&lt;/td&gt;
&lt;td&gt;&lt;nowiki&gt;&gt;&lt;,&lt;/nowiki&gt;?&lt;nowiki&gt;, +&lt;/nowiki&gt; &lt;nowiki&gt;, )(&lt;/nowiki&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;

Ääkköset (å,ä ja ö) kirjoitetaan yleensä normaalisti.

[[Luokka:Leetspeak|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Dinosaurukset/Allosaurus</title>
    <id>4594</id>
    <revision>
      <id>27573</id>
      <timestamp>2007-01-05T07:08:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>hups loppupätkäkin</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Allo-tan.jpg|thumb|Allosaurus syömässä.]]

'''Allosaurus''' oli aikansa suurin noin 150-145 miljoonaa vuotta sitten elänyt petodinosaurus. Vain 50 miljoonaa vuotta sen jälkeen
tuli vielä isompi petodinosaurus, [[Wikijunior Dinosaurukset/Tyrannosaurus rex|T-Rex]].

==Miltä allosaurus näytti?==

[[Kuva:Allosaurus skull SDNHM.jpg|thumb|left|Jäljennös allosauruksen pääkallosta]]

Allosaurus oli iso kaksijalkainen petodinosaurus (teropodi), jolla oli suuri pääkallo, lyhyt kaula, pitkä häntä ja surkastuneet etujalat jotka olivat silti T-Rexin eturaajoja pidemmät. Sen kaikkein paras tuntomerkki on kaksi tylsää sarvea silmien yllä ja päällä. Etujalat ovat muuhun kokoon katsomatta suuret ja niiden kynnet ovat hyvin kotkamaiset. Kallo näyttäisi muodostuneen eri palasista, jotka liikkuivat toisiinsa nähden. Tämä voi olla syy miten allosaurus sai nieltyä suuria lihapaloja. Allosauruksen luurangossa on lintua muistuttavia piirteitä kuten kaulan nikamissa olevat ilmaonkalot. On mahdollista, että allosaurukset metsästivät ryhmissä, mikä mahdollisti suurien jättiläismäisten kasvissyöjädinosaurusten (sauropodien) kaatamisen. Allosaurukset olivat hyvin kevyitä verrattuna muihin samaan aikaan eläviin dinosauruksiin ja sen vuoksi ne pystyivät hyppäämään saaliinsa selkään aiheuttamatta itselleen sen kummempaa vahinkoa. Allosaurus ei näyttänyt samanlaisilta kuin ajan muut dinosaurukset ja sen nimi tarkoittaakin ''erilaista liskoa''. Sen hampaat saattoivat olla peukalosi pituiset ja se saattoi olla kömpelö kävelemään.

==Kuinka pitkä ja painava allosaurus on?==

Pituudeltaan allosaurus oli 12-metriä pitkä ja se painoi 3 tonnia (eli 3000 kilogrammaa), jos olisit 120 cm pitkä, niin allosaurus olisi sinua 100 kertaa pidempi, jos sinä painaisit 30 kiloa allosaurus painaisi sinua 1000 kertaa enemmän!

==Milloin allosauruksia eli?==

[[Kuva:Allosaurus-fossilized skull.jpg|thumb|Allosauruksen fossiloitunut pääkallo]]

Allosaurus eli jurakaudella (noin 150-135 miljoonaa vuotta sitten). Allosaurus eli siis samalla myös mesotsoonisella maailmankaudella ja fanerotsoonisella eonilla. 

==Missä niitä eli?==

Allosaurus on yleisin Morrisonkerrostumasta (Morrisonkerrostuma on suuri fossiilikerrostuma Amerikassa josta on löydetty paljon fossiileja) löydetty lihansyöjä ja yhteensä on löydetty yli 60 luurankoa tai luurangon osaa. Myös Portugalista ja Afrikasta on löydetty allosauruksen jäänteitä. Allosaurukset asuivat ehkä lakeuksilla jossa niiden oli helpompi saalistaa ryhmässä.

==Kuinka ne löydettiin?==

Ensimmäiset Allosauruksen fossiilit löydettiin Coloradosta, USA:sta vuonna 1869. Sen löytäjät luulivat sitä hevosen kavioksi vaikka se olikin dinosauruksen luu.                                                                                         Ensimmäinen kokonainen allosauruksen fossiili löydettiin vuonna 1991. Se nimettiin ''Isoksi Aliksi'' ja tarkempien tutkimusten perusteella se paljastuikin nuoreksi allosaurukseksi. ''Iso Ali'' tuli tunnetuksi, koska siitä tehtiin televisio ohjelma.

[[Kuva:Allosaurus.jpg|thumb|Ennenvanhaan allosaurusta luultiin tällaiseksi]]

==Mitä me emme vielä tiedä?==

* Niiden ihon väriä
* Kuinka isoja niiden metsästys ryhmät olivat
* Kuinka paljon niiden piti syödä päivässä

[[en:Wikijunior Dinosaurs/Allosaurus]]

[[Luokka:Wikijunior Dinosaurukset|Allosaurus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:InterWiki</title>
    <id>4600</id>
    <revision>
      <id>24578</id>
      <timestamp>2006-11-22T05:03:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Vaihdoin oikean logon</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div class=&quot;noprint&quot; style=&quot;clear: right; border: solid #aaa 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 90%; background: #f9f9f9; width: 250px; padding: 4px; text-align: left; float: right;&quot;&gt;
&lt;div style=&quot;float: left;&quot;&gt;[[Kuva:Wiki.png|50px|none|Wikibooks]]&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;margin-left: 70px;&quot;&gt;'''''[[:{{{kielikoodi}}}:|{{{versio|{{PAGENAME}}}}}]]''''' kielinen versio [[Etusivu|Wikikirjasto]]sta&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja/Skaalat ja intervallit</title>
    <id>4601</id>
    <revision>
      <id>27300</id>
      <timestamp>2007-01-02T17:19:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hartz</username>
        <id>58</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>c</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Intervalli''' on kahden sävelen välinen etäisyys toisistaan. Mittayksikkönä on puolisävelaskel. Erilaisille sävelten välisille etäisyyksille on annettu erilaisia nimityksiä. Tunnetuin näistä nimityksistä lienee oktaavi, jota merkitään myös numerolla 8. Oktaavin sävelet ovat 12 puolisävelaskeleen päässä toisistaan.  


----


'''Skaala''' eli sävelasteikko on nouseva tai laskeva sarja peräkkäisiä nuotteja joiden väliset suhteet on määritelty.

[[Luokka:Kitarakirja|Skaalat ja intervallit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Matematiikka</title>
    <id>4602</id>
    <revision>
      <id>25163</id>
      <timestamp>2006-11-28T22:42:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">== Sisällys ==

*[[Plus- ja miinuslaskuja]]
*[[Kertolaskuja]]
*[[Jakolaskuja]]

{{Wikijunior tynkä}}

[[Luokka:Wikijunior Matematiikka]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Erätaidot/Iglun rakentaminen</title>
    <id>4603</id>
    <revision>
      <id>27126</id>
      <timestamp>2006-12-30T13:59:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>ML</username>
        <id>159</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Erätaidot/Iglu” uudelle nimelle ”Erätaidot/Iglun rakentaminen”: oli kuulemma wikipedian puolella liian vaikeasti havaittavissa</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Igloo outside.jpg|thumb|300px|Suomessa tehty iglu]]
Iglu on perinteinen inuiittien käyttämä pyöreä lumesta tehty tilapäisasumus. Näillä ohjeilla voit tehdä aidon alkuperäisen iglun. Tässä ei käytetä muotteja tai vettä missään vaiheessa.

Iglun teko on yllättävän helppoa. Halkaisijaltaan noin kaksimetrisen tekemiseen menee pari tuntia. Iglun voi helposti tehdä yksinkin. Ilman lämpötilan täytyy olla pakkasen puolella. Nuoskakelilläkin sen voi tehdä, mutta kyseessä taitaa olla silloin lumilinna!

*Tee ensimmäisestä iglustasi pienehkö, noin kaksi metriä halkaisijaltaan.
*Aku Ankassa sun muissa iglu on muodoltaan puolipallo. Tee oma iglusi suosiolla kartiomaiseksi. Se on helpompi tehdä ja kestää kauemmin. Mallia kannattaa katsoa vaikkapa kananmunasta, kananmunan terävä pää (tylppä pää &quot;maahan&quot; lyötynä) muodostaa oikean iglun muodon. 

=== Työvälineet ===

*Lapio
*Saha
*Yhden käden vesuri, viidakkoveitsi (machete) tai noin 3 mm paksuinen lattaraudan pala
*Kosteutta kestävät vaatteet ja rukkaset
*Lunta

=== Rakentaminen ===

Iglun rakennusaineeksi tarvitaan kovahkoa lunta, sellaista josta saa sahalla leikattua paloja, ja ne kestävät nostamista. Tällaista lunta on esimerkiksi teiden ja pihamaiden vieressä, kun lingottu lumi on kovettunut. Kovaa lunta voi myös tehdä itse siten, että jo edellisenä päivänä käy polkemassa lunta joko jalan, lumikengillä tai moottorikelkalla. Kovaa aluetta pitäisi olla noin 20—30 neliömetriä, ja siitä pitäisi saada leikattua 10—20 cm paksuja paloja.

Aluksi merkitään iglun paikka ja koko. Helpoimmin tämä tapahtuu siten, että menee seisomaan halutun paikan keskelle, pitää lapiota kädessä, terä noin metrin päässä, ja pyörähtää ympäri. Näin on seinien paikka merkitty.

Lumipalat sahataan sahalla noin 50 x 40 cm kokoisiksi, ja paksuuden tulisi olla 10—20 cm. Sahatut palat saa helposti irti lapiolla. Iglun keskelle jäävän alueen voi tarvittaessa sahata myös palasiksi, ja jättää palat sisälle. Näin saa helposti 20 cm lisää korkeutta sisätilaan. Joka tapauksessa iglun sisään pitäisi saada ainakin 10—20 palaa, jotta ne ovat siellä valmiina, kun tehdään ylempiä kerroksia.

Aseta ensimmäisen kerroksen palat paikoilleen, hieman sisäänpäin kallelleen. Palojen välit täytyy muotoilla sahalla tai vesurilla huolellisesti niin, että ne osuvat toisiinsa koko alalta, ja sitten painaa palat kiinni toisiinsa. Palojen välit voi tiivistää irtolumella, se kovettuu yllättävän nopeasti. Muotoile lumipalojen yläreuna tasaiseksi. Tarkista lopuksi, että iglun muoto on pyöreä, sillä suora seinänpätkä tietää vaikeuksia myöhemmin.

[[Kuva:Igloo spirale.jpg|thumb|250px|Iglun ensimmäinen kerros]]

Kun kierros on valmis, niin seuraa koko iglun rakentamisen nerokkain vaihe. Iglu ei itse asiassa  muodostu erillisistä lumipalakerroksta, vaan palat muodostavat [[spiraali]]n. Leikkaa siis oheisen kaavion mukaisesti loivasti nouseva mäki, ja jatka lumipalojen asettamista. Kuvassa olevan mäen suunta sopii vasenkätiselle rakentajalle, sillä sisällä ollessa hän voi pitää oikealla kädellä palaa paikoillaan, ja muotoilla sitä vasemmassa kädessä olevilla työkaluilla. Oikeakätisen kannattaa rakentaa vastapäivään.

Iglua rakennettaessa siis kaikki palat nojaavat edelliseen palaan, joten ne eivät kaadu helposti. Toisen kerroksen &quot;tiiliä&quot; voi kallistaa hieman enemmän sisäänpäin. Toisesta kerroksesta eteenpäin myös palojen alapinta on muotoiltava niin, että se osuu hyvin alemman kerroksen paloihin. Loppusilauksen voi tehdä heiluttamalla palaa sivuttain muutaman kerran, jolloin se hioutuu kohdalleen.

Rakentaminen jatkuu näin eteenpäin. Kerros kerrokselta voi kallistaa yhä enemmän sisäänpäin. Koska myös iglun halkaisija pienenee, niin palat pysyvät silti paikoillaan.

Jos rakentajia on kaksi, niin toinen voi olla ulkopuolella ja ojentaa lumipaloja sisällä olijalle, joka sitten asentaa ne paikoilleen. Jos rakentajia on yksi, niin hänen kannattaa tehdä iglun seinää mahdollisimman korkealle ulkopuolelta, ja sitten hypätä sisälle. Loppuosa tehdään sitten sisälle jo aiemmin viedyistä tiilistä.

Jos jonkun palan kanssa tulee ongelmia, se alkaa murentua, tai se ei asetu kunnolla kohdalleen, niin älä suotta taistele sen kanssa, vaan heitä se pois ja ota uusi pala tilalle. 

Oviaukko tehdään vasta sitten kun kaikki saatavilla olevat palat on laitettu paikoilleen, tai kun ulkopuolelta ei pysty enää ojentamaan paloja sisällä olijalle. Ovi sahataan sopivaan paikkaan siten, että oven yläpuolelle jää pitkä yhtenäinen lumipala, tai sitten oven yläpuolella keskellä on sauma, ja molemmin puolin olevat palat ovat riittävän kokoisia. Ovesta sahatut palat voi käyttää iglun rakentamiseen.

Iglun yläosan palat voi jo valmiiksi sahata hieman kolmiomaisiksi tai puolisuunnikkaiksi.  Ihan huipulla olevat palat voi tarvittaessa nostaa seinän yläpuolelle, ja sitten sahata oikean muotoisiksi, jolloin ne putoavat oikeaan kohtaan.

=== Loppusilaus ===

Oviaukkoon voi tehdä pienen eteisen. Helpoimmin sen tekee niin, että asettaa ensin kaksi isoa ja mielellään paksua palaa oven kummallekin puolelle hieman sisäänpäin kallelleen. Ne tuetaan huolellisesti seinään ja maahan. Sitten kaksi ohuempaa palaa laitetaan niiden päälle kolmiomuotoon harjakatoksi. 

Lopuksi iglu tiivistetään heittämällä saumoihin riittävästi irtolunta. Yleensä se tarttuu hyvin, mutta jos ei tartu, niin ota lunta rukkaseen, paina se seinää vasten, pidä 5 sekuntia, ja se pysyy. Ulkopuolelta iglun päälle voi heittää paljonkin lunta.

Lopullisen lujuuden se saavuttaa muutamassa tunnissa, ja hyvin rakennettu iglu kestää sortumatta ainakin seuraavaan suojasäähän asti. Yleensä iglu ei edes silloin kunnolla romahda, vaan sulaa pitsimäiseksi, ja tippuu hiljalleen pohjalle.

== Retkille? ==

Vaikka iglun tekeekin siis valmiiksi kahdessa tunnissa, niin sitä ei ehkä kannata ajatella retkillä ainoaksi majoitusmuodoksi. Rakentaminen vaatii siis kovaa lunta, ja sitä ei ehkä ole saatavissa. Rakentaminen on myös melkomoinen urakka, ja siinä tulee helposti hiki. Lisäksi kun koko ajan käsitellään lunta, niin muutenkin vaatteet voivat kastua. Vaatteiden kuivattaminen retkioloissa voi olla hankalaa.

Mikäli lunta on riittävästi, niin iglun sisäänmenokäytävän voi kaivaa syväksi ojaksi, ja eteisen katon voi tehdä lumen pinnan tasoon. Näin nukkumispaikka tulee ylemmäksi kuin oviaukko, ja siten lämpö ei pääse karkaamaan.

Sisällä iglussa ilma tuntuu huomattavasti lämpimämmältä kuin ulkona. Osin tämä johtuu siitä, että sisällä ei tuule. Seinien paksuudesta riippuen lämpötila voi olla kovillakin pakkasilla lähelle nollaa. Sisällä voi polttaa kynttilää kunhan huolehtii ilmanvaihdosta, mutta nuotiota sinne ei saa rakentaa.

==Lähteet==

[http://wiki.partio.net/Iglu PartioWiki]

[[Luokka:Erätaidot|Iglu]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Leikkikirja</title>
    <id>4604</id>
    <revision>
      <id>24648</id>
      <timestamp>2006-11-23T12:57:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:79.84 Leikit|Leikkikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maanviljely</title>
    <id>4605</id>
    <revision>
      <id>25107</id>
      <timestamp>2006-11-27T17:37:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Muuta */</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOTOC__
[[Image:Farmer plowing.jpg|thumb|Maanviljelyä perinteiseen tapaan]]
[[Kuva:Valmet 505.jpg|thumb|Suomalainen traktori.]]

Tämä kirja on opas maanviljelyyn. Kaikki ovat tervetulleita muokkaamaan kirjaa, runkoa voi katsoa sivulta [http://fi.wikisource.org/wiki/Maanviljelysoppi Maanviljelysoppi] Wikiaineistosta.

==Sisältö==

*[[/Yleistä/]]

*[[/Maalajit/]]

*[[/Kasvukauden vaiheet/]] (Runkoa)
**[[/Kylvö/]]
**[[/Lannoittaminen/]]
**[[/Kasvinsuojelu/]]
**[[/Heinänkorjuu/]]
**[[/Sadonkorjuu/]]

*[[/Viljelykasvit/]]

===Muuta===

*[[/Karjanhoito/]]
*[[/Metsänhoito/]]

*[http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Maanviljely/Tulostettava_versio&amp;printable=yes Tulostettava versio]

==Katso myös==

{{Wikipedia|Maanviljely|Maanviljely}}
*[http://en.wikipedia.org/wiki/Portal:Agropedia Englanninkielisen Wikipedian maatalousportaali]
*[http://www.murtola.com/forum/ Maatalousaiheinen foorumi]

[[Luokka:Maanviljely]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Maanviljely</title>
    <id>4606</id>
    <revision>
      <id>22538</id>
      <timestamp>2006-11-05T17:09:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:67.3 Maanviljelys. Puutarhanhoito. Hyötykasvit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Erätaidot</title>
    <id>4611</id>
    <revision>
      <id>27160</id>
      <timestamp>2006-12-31T15:08:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>hips</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOEDITSECTION__
__NOTOC__
&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid brown 1px; margin: 0px; text-align: center; padding: 1em; clear: both; background-color: Wheat&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;font-size: 160%; font-weight: bold;&quot;&gt;&lt;span style='color: Brown'&gt;Erätaidot&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;

{{Yhteistyöehdokas}}

&lt;!--Tämä on kansikuva voisitko olla lisäämättä kuvatekstiä!--&gt;
[[Kuva:Mt Herschel, Antarctica, Jan 2006.jpg|200px]]

&lt;span style='color: Brown'&gt;''Lähdetään luontoon''&lt;/span&gt;


Erätaidot-wikikirja käsittää kaikenlaista tulenteosta iglunrakentamiseen ja solmuista köysisillan rakentamiseen.

==Sisällysluettelo==

===Yleistä===
* [[/Jokamiehenoikeudet/]]
* [[/Tulen teko/]]
* [[/Varustus/]]
* [[/Veden kerääminen/]]

===Majoittautuminen===

*[[/Iglun rakentaminen/]]
*[[/Laavu/]]

===Turvallisuus===

*[[/Salamalta suojautuminen/]]
* Ensiavusta katso [[Ensiapu]]-wikikirja

==Lähteet==

* [[/Lähteet/]]

[[Luokka:Erätaidot|*]]

&lt;/div&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Erätaidot</title>
    <id>4617</id>
    <revision>
      <id>22584</id>
      <timestamp>2006-11-06T13:41:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Luokka erätaidot kirjalle</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:79.4 Retkeily. Ulkoilu]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:79.4 Retkeily. Ulkoilu</title>
    <id>4618</id>
    <revision>
      <id>22585</id>
      <timestamp>2006-11-06T13:42:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Luokka erätaidot luokalle</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:7X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Erätaidot/Salamalta suojautuminen</title>
    <id>4619</id>
    <revision>
      <id>22722</id>
      <timestamp>2006-11-07T12:50:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>luokitus fix</comment>
      <text xml:space="preserve">Suomessa salama iskee keskimäärin kerran vuodessa jokaiselle neliökilometrille. Täällä maaperä on pääosin huonosti sähköä johtavaa ja maan metsäisyyden vuoksi salamat osuvat useammin puihin kuin rakennuksiin. Jokainen salama lyö johonkin, useimmiten johonkin korkeaan kohteeseen. Ukkosen etäisyyttä on hyvä arvioida sillä perusteella, että ääni kulkee 333 metriä sekunnissa: esimerkiksi jos salaman iskun ja ukkosen jyrähdyksen väli on kolme sekuntia, niin silloin salama on iskenyt kilometrin päässä. Ihmiseen osuvista salamaniskuissa kuolleisuus on noin 35%. Täysin turvassa salamalta on vain sukellusveneessä, autossa tai kokometallisessa lentokoneessa.

==Salamalta suojautuminen ulkona==
Monilla onkin tiedossa, ettei ukkosella pidä mennä yksinäisen suuren puun alle. Puuhun osuva salama ei nimittäin jatka puuta pitkin maahan asti, vaan hyppää mielummin sähköä paremmin johtavaan ihmiseen. Vaara ulottuu kuitenkin keskimäärin kolmen metrin etäisyyteen puusta. Kun mennään kauemmaksi noin puolta puun korkeutta vastaavalle etäisyydelle, ihminen on lähes turvassa salamalta ja puun korkeutta vastaavalla etäisyydelläkin vielä kelvollisesti.

Avoimille paikoille ei myöskään kannata mennä. Esimerkiksi satenvarjoa ei kannata pitää auki jos on aukealla paikalla. Myös vaikkapa golfkentillä ukkonen on vaaratekijä. Puista on silloin apua, kunhan vain on oikealla etäisyydellä - liian lähelle puita ei siis pidä mennä. Golfkärrystä ei kannata pitää kärrystä kiinni ukkosella, silloin sähkövirta voi joutua kulkemaan sydämen tienoon kautta.

Vesilläkään ei ole hyvä olla, paitsi jos sattuu olemaan metallisessa veneessä, jossa on tiivis metallihytti. Myös auton kori tarjoaa hyvän suojan, koska siihen ei synny jännitettä. Ukkosella kalastaminen voi olla vaarallista, koska monet ongenvavat sisältävät sähköä johtavaa hiilikuitua. Tasaisessa maastossa voi suojautua kyyristymällä ojaan ukkosen ollessa pahimmillaan. Matala maasto on yleensäkin parempi, koska salama valitsee lyhyimmän välimatkan. Kumisaappaiden laittaminen jalkaan ukkosella saattaa olla hyödyksi ulkona, koska ne pienentävät jännitettä. Kumi muuten, esimerkiksi auton renkaissa, ei ole mikään esto salaman iskun vaikutuksille. 

==Salamalta suojautuminen sisällä==
Ukkosen koventuessa on parasta mennä sisätiloihin. Tulisijoista kannattaa silloin pysyä kaukana, koska noki johtaa sähköä ja salama voi iskeä korkealla olevaan piippuun. Sähkölaitteet ovat useimmiten vaarassa vioittua. Vahinkojen suuruus kuitenkin riippuu salaman iskun voimakkuudesta ja sen iskukohteesta eli onko se iskenyt taloon suoraan vai sähkölinjoja pitkin. Myös radion ja television ulkona olevat antennit on järkevää laittaa pois päältä. Rakennuksen pääkatkaisijan kiinnilaitto ei kuitenkaan ole täydellinen suoja: salaman aikaan saama jännite on sen verran korkea, että se saattaa hypätä katkaisijan yli. Siksi sähkön poiskytkemisen lisäksi olisi suositeltavaa vetää tietokoneen, television, mikron, lankapuhelimen ja vastaavien laitteiden pistokkeet pois seinästä. Salamaniskun aiheuttama ylijännite saattaa myös rikkoa lamppuja vaikkeivät ne olisikaan päällä ukkosella. Kännykät puolestaan ovat turvassa. Kotieläimienkin suojaaminen on muistettava: salama voi iskeä helposti koiraan, joka on ulkona koppinsa edessä metallisessa kiinnikkeessä.

==Lähteet==
[http://www.tukes.fi/sahko_ja_hissit/faq/ukkossuojaus.html Tukesin sivuilla julkaistu tietopaketti]
&lt;!--Samasta linkistä löytyy vielä tietoa rakennusten suojaamisesta ukkosella--&gt;

[[Luokka:Erätaidot|Salamalta suojautuminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maanviljely/Viljelykasvit</title>
    <id>4620</id>
    <revision>
      <id>25101</id>
      <timestamp>2006-11-27T16:47:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Maanviljely/Viljakasvit” uudelle nimelle ”Maanviljely/Viljelykasvit”</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Wheat harvest.jpg|thumb|Viljan puimista.]]

Tältä sivulta löytyy perustietoja erilaisista Suomessa viljeltävistä viljakasveista.

==Ohra==

[[Kuva:Ohra.jpg|thumb|Kypsiä ohrantähkiä]]

Ohra (Hordeum vulgare) on viljakasvi, jota Suomessa viljellään pääasiassa eläinten rehuksi. Sitä käytetään jonkin verran myös ihmisravintona, mutta huomattavasti vähemmän kuin vehnää ja ruista. Ohra ja kaura ovat ainoat viljakasvit, joita viljellään käytännöllisesti katsoen koko Suomessa. Ohra tarvitsee lajikkeesta riippuen noin 70—85 vuorokauden mittaisen kasvukauden.

Ohramallas on oluen yleisin raaka-aine. Suomen vuotuisesta noin 1,8 miljardin kilon ohrasadosta käytetään oluen valmistukseen viidesosa. Rehuksi käytetään noin neljä viidesosaa. Ohran muu elintarvikekäyttö on vähäistä. Perinteisesti ohrasta on kuitenkin leivottu kahdenlaista leipää: nostattamatonta sekä nostatettua, joilla molemmilla on runsaasti paikallisia nimityksiä. Vanhastaan vaalea leipä oli useammin ohrasta kuin vehnästä leivottua. Tämän lisäksi ohrasuurimot ovat olleet tavallinen keittojen, kuten härkäpavusta vamistetun papurokan suurus.

==Vehnä==

[[Kuva:Wheat field.jpg|thumb|Vehnäpeltoa]]

Vehnä (Triticum aestivum) on vehnien sukuun kuuluva viljalaji, josta tehdään muun muassa leipää.

Suomessa vehnän viljely rajoittuu pääasiassa maan lounaisosiin, koska vehnä tarvitsee pidemmän kasvukauden kuin ohra ja kaura ja on myös maaperän suhteen vaativa kasvatettava. Jonkin verran vehnää viljellään myös muualla eteläisessä Suomessa Oulun läänin korkeudelle asti.

Suomessa viljellään kahdentyyppisiä vehnälajikkeita, syysvehniä ja kevätvehniä. Syysvehnät kylvetään syksyllä ja ne talvehtivat oraana. Kevätvehnät kylvetään vasta keväällä. Noin neljäsosa Suomessa viljellystä vehnästä on kevätvehnää ja kolme neljäsosaa syysvehnää. Vuotuinen vehnäsato on noin 500 miljoonaa kiloa.

==Ruis==

[[Kuva:Ruis.jpg|thumb|Ruista.]]

Ruis (Secale cereale) on viljelyskasvi. Noin 1,5 % maailman viljellystä viljasta on ruista. Tästä käytetään ihmisravinnoksi noin kolmannes. Ruista viljellään pääasiassa vain Euroopassa, suurimmat tuottajamaat ovat Venäjä, Puola ja Saksa. Ruista syödään eniten sen pohjoisilla viljelyalueilla. Suomeen ruista tuodaan vuosittain merkittävä määrä.

Ruis tulee toimeen ravinteiltaan ja kosteudeltaan vaatimattomassa maassa ja ilmastoltaan karuissa oloissa. Se soveltuu vaatimattomuutensa vuoksi luomuviljelyyn parhaiten kaikista viljoista. Suomessa rukiin viljely on alkanut viimeistään 500-luvulla ekr.

Ruis jaetaan kahteen päätyyppiin: syys- ja kevätrukiiseen. Syysruis kylvetään jo syyskesällä ja se talvehtii oraina. Syysrukiin sato korjataan seuraavana vuonna heinä-elokuussa. Kevätruis eli toukoruis kylvetään keväällä ja sen sato valmistuu saman vuoden syksyllä. Kevätruis on heikkosatoista eikä siitä ole olemassa jalosteita, sitä kylvetään lähinnä epäonnistuneen syysrukiin paikalle tai erityisen laihoille maille.

Syysrukiisiin kuuluvia ruistyyppejä ovat vielä niin sanottu juhannusruis, joka kylvetään juhannuksen tienoilla, siitä korjataan syksyllä viherrehusato ja sen jyväsato valmistuu seuraavana kesänä. Kaskissa ja erityisesti huhdissa viljeltiin aikoinaan erityistä kaskiruista, joka on tavattoman pensovaa, yhdestä siemenestä voi kasvaa kymmeniä korsia. Se on myös herkästi karisevaa villiviljojen tapaan eikä sen puimiseen välttämättä tarvittu riihtä, vaan jyvien irrottaminen voitiin hoitaa iskemällä lyhteitä varta vasten rakennettuun seinään. Kaskiruis menesty huonosti pellossa ja on kaskeamisen loputtua hävinnyt lähes sukupuuttoon. Vanhat maatiaisrukiit ovat pitkäkortisia ja pienijyväisiä. Jalosteet ovat lyhytkortisia ja suurijyväisiä. Maatiaisruis ei nykyisin kelpaa viralliseen viljakauppaan pienijyväisyytensä takia ja sen viljely onkin lähes kokonaan loppunut. Ruis on tuulipölytteinen ja eri lajikkeet ja kannat risteytyvät keskenään jos niitä kasvatetaan lähekkäin.

Vuonna 2003 Suomen ruissato oli 72 800 tonnia. Suomi ei ole rukiissa omavarainen. Monet viljelijät ovat jättäneet rukiin viljelyn pois, koska sadon onnistuminen on kovin epävarmaa. Rukiin viljelystä on myös luovuttu, koska rikkaruohomyrkkyjen ansiosta peltoja ei enää tarvitse kesannoida rikkakasvien hävittämiseksi. Aiemmin ruis kuului oleellisena osan sekä kolmi- että monivuoroviljelyyn, joissa kierrätettiin viljelykasveja eri lohkoilla ja sillä tavoin pidettiin rikkatuohoja kurissa sekä parannettiin maan viljavuutta.

Ruis on voimakkaan makuinen ja hieman vaikeasti sulava ruoka-aines. Useat siitä valmistetut ruuat vaativat pitkähkön valmisteluajan. Rukiista tehdään hapanleipää ja perinteisesti siitä on valmistettu muun muassa erilaisia imellettyjä ja/tai hapatettuja kylmiä ja lämpimiä keittoruokia, joihin usein on vielä lisätty juureksia, palkoviljaa tai marjoja. Nykyisin näistä Suomessa on parhaiten tunnettu imelä pääsiäismämmi, joka on melko laajalti tunnettu itäeurooppalainen ruoka.

==Kaura==

[[Kuva:Kaura.jpg|thumb|Kauraa.]]

Kaura eli peltokaura (Avena sativa) on heinäkasveihin kuuluva viljelykasvi. Peltokauran tieteellisen nimen lajiosa johtuu latinan adjektiivista sativus, joka on tässä latinan kieliopin vaatimassa feminiinimuodossa sativa, koska Avena on suvultaan feminiininen. Sana sativus on klassillisessa latinassa hyvin harvinainen. Sen merkitys on ’viljelty tai istutettu’ eli vastakohta luonnossa kasvavalle.

Kaurasta tehdään jauhoja ja suurimoita. Tunnetuin kaurasta valmistettava ruokalaji lienee kaurapuuro. Lisäksi kaurasta valmistetaan keksejä, mysliä sekä silloin tällöin myös olutta. Näiden lisäksi kaurasta on tehty leipää ja talkkunaa. Olkia käytetään rehuna. Kauran katsotaan alentavan huonoa kolesterolia ja kauran proteiini on soijan veroista, sillä siinä on runsaasti lysiini-aminohappoa. Muiden viljojen proteiinissa tätä ihmisen tarvitsemaa aminohappoa on liian vähän. Kaura saattaa myös vähentää sydänsairauden riskiä. Kaura ei sisällä gluteenia, mutta koska käsittelyn aikana sen joukkoon usein päätyy pieniä määriä muita viljoja, EU luokittelee sen gluteenipitoiseksi.

Kauraa kasvatetaan nykyisin lähes koko lauhkean ja subtrooppisen ilmaston alueella. Eri kauralajikkeet pärjäävät vähemmällä lämmöllä ja kestävät sadetta paremmin kuin muut viljakasvit, joten ne ovat tärkeitä paikoissa, joissa kesät ovat viileitä ja sateisia. Onpa kauraa kasvatettu onnistuneesti Islannissakin. Kaura voidaan kylvää joko syksyllä, jolloin se voidaan korjata myöhään kesällä, tai keväällä, jolloin se korjataan aikaisin syksyllä. Suomen ilmastossa on mahdollista ainoastaan kauran kevätkylvö. Rikkakasvit eivät yleensä juuri häiritse kauran kasvua, sillä se tukahduttaa ne nopean kasvutapansa ansiosta. Kaura kuluttaa maaperästä paljon typpeä. Suomen nykyinen kauralajikkeisto on jyvän kuoren väriltä keltaista tai vaaleaa, mutta aikaisemmin maatiaiskaurojen kuori oli tummaa, joko ruskeaa tai mustaa.

==Tilastoja Viljakasveista==

{| class=&quot;wikitable&quot; align=left style=&quot;clear:left&quot;
! colspan=2|Suurimmat kaurantuottajat 2005&lt;br&gt;(miljoonaa tonnia)
|-
| [[w:Venäjä|Venäjä]] || align=&quot;right&quot; | 5,1
|-
| [[w:Kanada|Kanada]] || align=&quot;right&quot; | 3,3
|-
| [[w:Yhdysvallat|USA]] || align=&quot;right&quot; | 1,7
|-
| [[w:Puola|Puola]]  || align=&quot;right&quot; | 1,3
|-
| [[w:Suomi|Suomi]] || align=&quot;right&quot; | 1,2
|-
| [[w:Australia|Australia]] || align=&quot;right&quot; | 1,1
|-
| [[w:Saksa|Saksa]] || align=&quot;right&quot; | 1,0
|-
| [[w:Valko-Venäjä|Valko-Venäjä]] || align=&quot;right&quot; | 0,8
|-
| [[w:Kiina|Kiina]] || align=&quot;right&quot; | 0,8
|-
| [[w:Ukraina|Ukraina]] || align=&quot;right&quot; | 0,8
|-
|'''Maailma yhteensä''' || align=&quot;right&quot; | '''24,6'''
|-
|} 

{{Wikipedia|Vilja|Vilja}}

[[Luokka:Maanviljely]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Yhteistyöehdokas</title>
    <id>4625</id>
    <revision>
      <id>27157</id>
      <timestamp>2006-12-31T15:05:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>muutinpa kevääksi</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div class=&quot;noprint&quot; style=&quot;clear: right; border: solid #ABB6BA 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 80%; background: #E7E7E7; width: 200px; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: right; font-family: Verdana,Arial,Helvetica;&quot;&gt;
&lt;div style=&quot;margin-left: 25px;&quot;&gt;Tämä kirja on ehdolla kevään 2007 [[Wikikirjasto:Vuodenajan yhteistyö|yhteistyökirjaksi]].&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;float: left;&quot;&gt;[[Kuva:Jakoavain.jpg|200px]]&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Erätaidot/Jokamiehenoikeudet</title>
    <id>4626</id>
    <revision>
      <id>25960</id>
      <timestamp>2006-12-11T15:24:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anr</username>
        <id>566</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>typo</comment>
      <text xml:space="preserve">Jokamiehenoikeus on lakiin perustuva oikeus, joka tarkoittaa kaikkien Suomessa oleskelevien mahdollisuutta luonnon käyttämiseen. Sillä ei ole asiassa merkitystä, että kuka omistaa maan eikä luonnossa olemiseen tarvita maanomistajan lupaa tai mitään maksuja. Jokamiehenoikeudet eivät kuitenkaan anna oikeutta aiheuttaa haittaa tai häiriötä. Suojelualueilla oikeudet ovat vähän rajoitetummat.

==Mitä saa tehdä?==
* kävellä, hiihtää tai pyöräillä 
* liikkua muualla kuin toisten pihalla sekä sellaisilla pelloilla, niityillä ja istutuksilla, jotka voivat vahingoittua.
* oleskella tilapäisesti samoilla alueilla missä liikkuminenkin on sallittua, telttailla voi siis suhteellisen vapaasti - kunhan vain pitää huolen riittävästä etäisyydestä taloihin
* poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
* onkia ja pilkkiä
* veneillä, uida ja peseytyä vesistöissä sekä talvisin kulkea jäällä

==Mitä ei saa tehdä?==
* ajaa ilman maanomistajan lupaa moottoriajoneuvolla maastossa
* aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille
* toisten kotirauhaa ei saa häiritä leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla
* lintujen pesiä ja poikasia ei saa häiritä tai vahingoittaa
* myöskään poroja ja riistaeläimiä ei saa häiritä
* kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita
* kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. ei saa ottaa toisten maalta
* avotulta ei saa tehdä ilman maanomistajan lupaa tai pakottavaa tarvetta
* roskaaminen on kielletty
* kalastusta ja metsästystä ei sallita ilman asianmukaisia lupia
* koiraa ei saa päästää yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikalle, kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle
* koira täytyy pitää kiinni taajama-alueella, kuntopuolulla ja toisten alueilla sekä 1.3.-19.8. myös omalla alueella

==Lähteet==
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=199145&amp;lan=FI Ympäristö.fi]
* [http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=1497 Luontoon.fi]

[[Luokka:Erätaidot|Jokamiehenoikeudet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Fi-wikibookslogo.png</title>
    <id>4630</id>
    <revision>
      <id>22726</id>
      <timestamp>2006-11-07T12:54:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Wikikirjaston logon suomennosehdotus.</comment>
      <text xml:space="preserve">Wikikirjaston logon suomennosehdotus.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Fi-wikibookslogo2.png</title>
    <id>4631</id>
    <revision>
      <id>22739</id>
      <timestamp>2006-11-07T14:33:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Toinen ehdotus logon suomentamiseksi.</comment>
      <text xml:space="preserve">Toinen ehdotus logon suomentamiseksi.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Fi-wikibookslogo3.png</title>
    <id>4632</id>
    <revision>
      <id>22741</id>
      <timestamp>2006-11-07T14:37:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Kolmas suomennosehdotus logosta.</comment>
      <text xml:space="preserve">Kolmas suomennosehdotus logosta.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Kahvihuone/Arkisto3</title>
    <id>4634</id>
    <revision>
      <id>22755</id>
      <timestamp>2006-11-07T15:08:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Arkistoin.</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Kahvihuone.jpg|thumb|right|200px|Kahvin nauttimista palestiinalaisessa kahvilassa]]
'''''Tämä sivu on [[Wikikirjasto:Kahvihuone|kahvihuoneen]] arkisto, josta löydät yli kuukauden vanhat keskustelut.'''''
&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
&lt;br /&gt;

&lt;!---------------------------- Tämän viivan alle, kiitos -----------------------------------&gt;

== Suomennoksista ==

Aloitin tänne wikikirjastoon kirjan [[Pirates CSG]], joka on siis ohjekirja samaiseen peliin. Kirjan ohjeet ovat suomennoksia pelin mukana toimitetusta englanninkielisestä ohjeesta. Onko kyseinen toiminta sallittua? Esimerkiksi kirjassa [[Novial]] on erään wikikirjaston käyttäjän tekemiä käännöksiä Ozin velho -kirjasta, joten oletin Pirates -kirjaa tehdessäni, että käännökset ovat sallittuja. Asiasta olisi kuitenkin hyvä saada yksiselitteinen tieto. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] &lt;sup&gt; &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])&lt;/small&gt; &lt;/sup&gt; 26. elokuuta 2006 kello 06.37 (UTC)
:Käännöksiin tarvitaan käsittääkseni tekijänoikeuden haltijan lupa. [[:w:en:The Wonderful Wizard of Oz|Ozin velho]] on eri asia koska sen tekijänoikeus on vanhentunut. --[[Käyttäjä:Jarkko Piiroinen|Jarkko Piiroinen]] 26. elokuuta 2006 kello 09.15 (UTC)

::Hyvä tietää! Pitää muokata kirjaa niin, ettei se ole suoraan... --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] &lt;sup&gt; &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])&lt;/small&gt; &lt;/sup&gt; 27. elokuuta 2006 kello 13.53 (UTC)

:::Selvennetään asiaa. Suomen lain mukaan (jota tähän asti on Wikisitaatteja lukuun ottamatta suomenkielisissä Wikimediasäätiön hankkeissa noudatettu) tekijän oikeus vanhenee, kun tekijänoikeuden haltijan kuolinvuodesta on kulunut 70 vuotta. Aikaisempien lakien vuoksi myös muu materiaalia saattaa olla tekijänoikeudesta vapaata, mutta itse en noita sääntöjä tarkkaan tunne niin en ala neuvomaan.

:::Suoran käännöksen tekijänoikeudet ovat sekä kääntäjällä, että alkuperäistekstin tekijällä. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n antaman lausunnon mukaan englanninkielisestä tekstistä tehdyn suomenkielisen referaatin tekijänoikeudet ovat vain referaatin tekijällä. Samoin myös, tekijänoikeudet on pelkällä tekstin kääntäjällä, mikäli alkuperäinen teos on kuvapainotteinen, ja ainoastaan tekstit käännetään (tämä voisi olla kyseessä pelin ohjekirjan tapauksessa). -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 28. elokuuta 2006 kello 11.49 (UTC)

== Uudelleenohjaksista ==

Voisinko tehdä Kantarellista uudeleen ohjauksen sivulle [[Sienikirja/Kantarelli]]. Tämä oli  nyt siis esimerkki Joissakin tapuksissa taas voisi käytää täsmennyssivua --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 29. elokuuta 2006 kello 10.49 (UTC)

:Sanoisin, että uudelleenohjausta ei kannata tehdä, ja täsmennyssivutkin kuuluvat enimmäkseen wikipediaan. Sivu on jo nimellä Sienikirja/Kanttarelli, ja sieniähän etsitään varmaankin useimmiten sienikirjasta täällä wikikirjastossa, ja sieltä löytyy linkki. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] &lt;sup&gt; &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])&lt;/small&gt; &lt;/sup&gt; 29. elokuuta 2006 kello 13.51 (UTC)

Tarkoitin jotain tälläistä [[Käyttäjä:Tigru/Ehdotus]]--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 30. elokuuta 2006 kello 11.26 (UTC)

:Enpä usko, että tuosta olisi kovinkaan paljon hyötyä. Aiheesta olisi kuitenkin hyvä keskustella. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 30. elokuuta 2006 kello 12.35 (UTC)


No olisiko mielipiteitä!!!--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 1. syyskuuta 2006 kello 12.38 (UTC)

== Käyttäjälaatikoista ==

Kannattaisikohan tänne wikikirjaston puolellekin laittaa käyttäjälaatikoita wikipedian tyyliin? Ehdotan, että tehtäisiin [[w:Malline:Käyttäjälaatikko|Wikipedian peruskäyttäjälaatikkoa]] vastaava malline tännekin puolelle. Käyttö menisi näin:&lt;/br&gt;&lt;/br&gt;

&lt;nowiki&gt;{{Käyttäjälaatikko|black|kornsilk|yellow|[[Kuva:Del-laiva.jpg|50px]]|Tämä käyttäjä pelaa [[Pirates CSG]] -peliä.}}&lt;/nowiki&gt;

Tämä näyttää valmiina tältä:

&lt;div style=&quot;float: left; border: 1px solid black; margin: 1px;&quot;&gt;
{| cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;width: 238px; background-color: cornsilk;&quot;
| style=&quot;width: 45px; height: 45px; background-color: yellow; text-align: center; font-size: 14pt;&quot; | '''[[Kuva:Del-laiva.jpg|50px]]'''
| style=&quot;font-size: 8pt; padding: 4pt; line-height: 1.25em;&quot; | Tämä käyttäjä pelaa [[Pirates CSG]] -peliä.
|}
&lt;/div&gt;

&lt;/br&gt;
&lt;/br&gt;
&lt;/br&gt;
Kommentteja, kiitos! --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] &lt;sup&gt; &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])&lt;/small&gt; &lt;/sup&gt; 29. elokuuta 2006 kello 17.03 (UTC)

Kannatan!--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 30. elokuuta 2006 kello 09.31 (UTC)

:Laitanpa sen sitten tännekin puolelle. Se löytyy täältä: [[Malline:Käyttäjälaatikko]]. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] &lt;sup&gt; &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])&lt;/small&gt; &lt;/sup&gt; 30. elokuuta 2006 kello 11.45 (UTC)

== Yleinen kirjastoluokitus ==

Pitäisiköhän etusivulle laittaa linkki [http://ykl.kirjastot.fi/ yleisen kirjastoluokituksen nettiversioon]? Kirjojen luokittelu helpottuisi, kun wikikirjaston käyttäjät tietäisivät, mihin luokkaan kirjat kuuluvat. ''Ehdotuksia, mielipiteitä?'' --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 30. elokuuta 2006 kello 17.47 (UTC)

:Lisäsin tuon hyvän linkin kirjahyllyjen etusivulle sekä kaikkien kirjojen luokkaan. Etusivulle laittaisin mahdollisimman vähän tavaraa, en tiedä onko tuo tarpeellinen. Tietysti voisi olla Tietoja-kohdassa lause muodossa &quot;Wikikirjasto käyttää yleisten kirjastojen kymmenluokittelua, lisätietoja http://ykl.kirjastot.fi/&quot; tms. Muita mielipiteitä? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 30. elokuuta 2006 kello 20.02 (UTC)

::Lisäsin tuon ehdottamasi lauseen tietomallineeseen pienellä. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 31. elokuuta 2006 kello 04.17 (UTC)

== Kuvien muokkaus ==

Millä ohjelmalla kuvia on tapana muokata. Ja mitä kuvia voi muokata.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 31. elokuuta 2006 kello 14.23 (UTC)

:Riippuu vähän kuvasta… Itse käytän SVG-kuviin ohjelmaa nimeltä [[w:Inkscape|Inkscape]] (ilmainen). Rasterikuviin (JPG, PNG, GIF, jne.) käy vaikka [[w:GIMP|GIMP]] (ilmainen) tai [[w:Photoshop|Photoshop]]. Periaatteessa mikä tahansa kyllä käy, jos vaan luulee saavansa homman tehtyä. Jos haluat muokata esim. Commonsissa olevia kuvia, niin katso millä lisenssillä ne on laitettu sinne. Jos esimerkiksi teet uuden kuvan pohjautuen GFDL-lisensoituun kuvaan, sinun täytyy julkaista se samalla lisenssillä (ks. [[w:Copyleft|copyleft]]). Ja jos ei lisenssin ehtoihin, niin ainakin hyviin tapoihin kuuluu myös mainita alkuperäisen kuvan tekijä. Tekijänoikeudella suojattuja kuvia ei tietenkään saa eikä kannata mennä muokkailemaan ilman tekijän lupaa. —[[Käyttäjä:Jarkko_Piiroinen|Jarkko Piiroinen]] 31. elokuuta 2006 kello 16.11 (UTC)

Kiitos!--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 31. elokuuta 2006 kello 17.45 (UTC)

== Lyhyt viiva ==

Olisiko mahdollista lisätä Wikipediasta ja -sanakirjasta tuttu lyhyt viiva &quot;–&quot; (n-viiva) tuonne Muokkaa-sivun alavalikkoon? M-viiva tuolta löytyy mutta itse en joissakin tapauksissa pidä sitä esteettisesti miellyttävänä. —[[Käyttäjä:Jarkko_Piiroinen|Jarkko Piiroinen]] 31. elokuuta 2006 kello 15.48 (UTC)

:Lisäys tehty. Saattaa vaatia välimuistin tyhjentämisen, tai F5-päivittämisen ennen kuin tuo tulee näkyviin. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 31. elokuuta 2006 kello 17.34 (UTC)

::Paljon kiitoksia. :) —[[Käyttäjä:Jarkko_Piiroinen|Jarkko Piiroinen]] 31. elokuuta 2006 kello 19.41 (UTC)

== Kahvihuoneesta ==

Kannattaisikohan tämä kahvihuone jakaa pienempiin osiin vähän wikipedian tyyliin, tämä on jo aika iso sivu. Ehdottaisin seuraavien alasivujen luontia, ja nykyisten keskusteluiden arkistoimisesta niihin:
*[[Kahvihuone/Käytännöt]] - Wikikirjaston käytäntöihin liittyvää keskustelua.
*[[Kahvihuone/Tekniikka]] - Keskustelua teknisistä yksityiskohdista.
*[[Kahvihuone/Ongelmat]] - Keskustelua Wikikirjaston käyttöön liittyvistä ongelmista, joihin ei löydy vastausta ohjeesta.
*[[Kahvihuone/Sekalaista]] - Yleistä keskustelua Wikikirjastosta, joka ei sovi muualle.

Toinen vaihtoehto olisi, että kahvihuoneesta arkistoitaisiin keskustelut, joihin ei ole kirjoitettu mitään pitkään aikaan, sivulle [[Kahvihuone/Arkisto]]. Ehdotuksia, mielipiteitä? --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 1. syyskuuta 2006 kello 05.00 (UTC)

:Kannatan arkistointia, en jakamista osioihin. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 1. syyskuuta 2006 kello 08.31 (UTC)

Mzllan sanoin--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 1. syyskuuta 2006 kello 12.32 (UTC)

:Selvä sitten, enää pitäisi päättää, minkä ikäiset keskustelut arkistoidaan. Sopisiko vaikka, että keskustelut, joita ei ole muokattu kuukauteen, menevät arkistoon? --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 1. syyskuuta 2006 kello 12.36 (UTC)

Joo--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 1. syyskuuta 2006 kello 16.10 (UTC)

:Ei näytä olevan vastustusta, arkistoin yli kuukauden vanhat keskustelut. Voihan sen sitten palauttaa, jos ei ole hyvä idea. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 2. syyskuuta 2006 kello 05.12 (UTC)

== Wikijunior -ylläpitäjä? ==

Voiskohan wikijunioriin kehittää tällaisen &quot;Wikijunior -ylläpitäjän&quot; virka? Hän olisi käyttäjä, jolla olisi valtuudet tehdä kirjoista PDF -versioita. Ensikiksi hän lukisi Wikijuniorkirjan, josta toivotaan PDF -versiota, ja tekisi sitten PDF:n jonka voisi ladata wikijuniorin pääsivulta. Tämä takaisi Wikijunior -PDF:ien laadukkuuden. PDF -version tekemistä Wikijunior -kirjasta voitaisiin pitää jonkinlaisena palkintona hyvin tehdylle kirjalle. Ehdotuksia, mielipiteitä? --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 1. syyskuuta 2006 kello 12.17 (UTC)

Ihan ookoo idea. Halutaanko jostain niistä pdf kirjoja. vaikka sinä voisit olla ylläpitäjä--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 1. syyskuuta 2006 kello 12.34 (UTC)

:Sanoisin, että esim. [[Wikijunior Aurinkokunta|Aurinkokuntakirjasta]] voisi pian tehdä PDF:n. Ja tuosta Wikijunior -ylläpitäjyydestä pitäisi varmaan kysellä joltain byrokraatilta. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 1. syyskuuta 2006 kello 13.18 (UTC)

::Idea on ihan hyvä, mutta mielestäni tuo [[Wikijunior Aurinkokunta]] ei ole vielä niin laaja, että pdf-kirja olisi järkevä, useimmista planeetoista on vain muutaman virkkeen teksti. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 1. syyskuuta 2006 kello 14.19 (UTC)

:::Aurinkokunta oli vain esimerkki. Mutta kun muutamia sivuja laajennetaan vähän, voi siitä ihan hyvin tehdä PDF:n. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 1. syyskuuta 2006 kello 14.34 (UTC)

== Ylläpitäjille ==

Wikimedian johtokunnan valtuutettujen vaalit pitäisi suomentaa samoin tuo ylhäällä näkyvä teksti malli on wikipediassa.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 1. syyskuuta 2006 kello 12.52 (UTC)

:Samaa mieltä. Eihän siinä tarvitse kuin ottaa nuo tekstit wikipediasta. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 1. syyskuuta 2006 kello 13.18 (UTC)

::Aloitin suomentamisen. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 4. syyskuuta 2006 kello 09.47 (UTC)

Miksi näkyy vai osalla sivuista--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 4. syyskuuta 2006 kello 11.39 (UTC)

:Firefoxissa ja Netscapessa ainakin, paina F5 . --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 4. syyskuuta 2006 kello 11.44 (UTC)

Voisiko joku suomentaa tuon view logs for this pages.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 4. syyskuuta 2006 kello 12.34 (UTC)

:Taitaapi olla &quot;Näytä tämän sivun lokit&quot;. En ole kuin 80% varma, että tämä on oikea käännös. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 4. syyskuuta 2006 kello 12.37 (UTC)

Se pitäisi siis näkyä muutos historiassa jotenkin näin: Näytä tämän sivun lokit--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 4. syyskuuta 2006 kello 12.43 (UTC)
Joo niin se on wikipediassa muokatkaa siis niin.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 4. syyskuuta 2006 kello 14.45 (UTC)

:Laitoinpa tuon suomennoksen sinne. Jos se ei näy, niin (ainakin Netscapessa ja Firefoxissa) paina F5. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 4. syyskuuta 2006 kello 15.19 (UTC)

Kiitos--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 4. syyskuuta 2006 kello 16.12 (UTC)

Nämä suomennokset kannattaisi varmaan kopioida Wikipediasta, kun ne kertaalleen on jo sinne suomennettu. Ja helpottaa käyttöäkin, kun jokaisessa paikassa ei ole erilailla asiat. Kunhan vaan lisää yhteenvetoon mistä se suomennos on viety. &amp;ndash; [[Käyttäjä:Linnea|linnea]] 7. syyskuuta 2006 kello 19.27 (UTC)

:Kun niitä olen suomennellut, olenkin ne pääasiassa kopioinnut ne wikipediasta. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 8. syyskuuta 2006 kello 04.56 (UTC)

Tehtääisinkö oma sivu näille ylläpitäjä pyynnöille niitä kun tulee aika usein--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 12. syyskuuta 2006 kello 05.29 (UTC)

== Mikä syksyn yhteistyökirjaksi? ==

Mikä syksyn yhteistyökirjaksi? Vai päätääkö sen vaan joku ylläpitäjä.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 2. syyskuuta 2006 kello 05.05 (UTC)

:Ehdottaisin [[Kodin ruukkukasvit]] -kirjaa. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 2. syyskuuta 2006 kello 05.08 (UTC)

Joo se onkin jo suhteellisen laaja. Ei muuten väliä mutta se parantaa wikikirjaston imagea jos ei oo kesänyhteistyö viellä joulunakin.:) --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 2. syyskuuta 2006 kello 05.19 (UTC)

:Laitanpa tuon siihen ajankohtaista -mallineeseen. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 2. syyskuuta 2006 kello 05.20 (UTC)

Minä tein siitä pienen esittelyn sitä voi kyllä muokata--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 2. syyskuuta 2006 kello 05.53 (UTC)

:Hienoa työtä. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 2. syyskuuta 2006 kello 05.54 (UTC)

== Wikijuniorista ==

Laitoin tuonne Wikijunior -sivulle äänestyksen [[Wikijunior/Suositellut kirjat|suositellusta wikijunior -kirjasta]]. Ajattelin, että sellaisesta kirjasta, joka valitaan suositelluksi Wikijunioriksi, voitaisiin tehdä PDF -versio. Keskustelua [[Keskustelu:Wikijunior|täällä]]. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 2. syyskuuta 2006 kello 05.51 (UTC)

== Wikiprojektiit ==

Voisikohan tänne alkaa perustaa niitä. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 5. syyskuuta 2006 kello 05.28 (UTC)

:Voi. Sen kun vaan keksit sopivia. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 5. syyskuuta 2006 kello 06.56 (UTC)

Miine ne laitetaan . Yksihän voisi olla tynkien poisto. Siis kun niitä on viellä aika vähän niitä olisi helppo poistaa.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 5. syyskuuta 2006 kello 11.17 (UTC)

:Yleisesti en pidä WikiProjekteja erityisen hyvänä ideana, mutta tynkienpoistoprojekti olisi hyvä. Nimeämisessä voisi noudattaa seuraavaa kaavaa: Wikiprojekti Projektin nimi, esim. Wikiprojekti Tyngät. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 5. syyskuuta 2006 kello 12.08 (UTC)

[[Wikikirjasto:Wikiprojekti Tyngät|Wikiprojekti Tyngät]] perustettu.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 6. syyskuuta 2006 kello 05.36 (UTC)

== Tekninen yksityiskohta toimintosivulla ==
Sivulla [[Toiminnot:Statistics]] on ylläpitäjälukuja mainittaessa tekstin seassa numeroita suluissa. Ovatko ne prosenttilukuja? Jos ovat, prosenttimerkki pitäisi olla. --[[Käyttäjä:Alfred Dengan|Alfred Dengan]] 5. syyskuuta 2006 kello 12.12 (UTC)

:Huomasin itsekin saman, ja korjasin asian saman tien. Kiitos! --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 5. syyskuuta 2006 kello 12.49 (UTC)

::Jos muutos ei näy, niin ainakin Netscapessa ja Firefoxissa, paina F5. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 5. syyskuuta 2006 kello 12.50 (UTC)

:::Nyt toimii. --[[Käyttäjä:Alfred Dengan|Alfred Dengan]] 5. syyskuuta 2006 kello 14.17 (UTC)

==www.wikikirjasto.fi==

(Siiretty. Minä ja jääpingviini keskustelimme etusivunkeskustelupalstalla.)

Eikö olisi hyvä että tästä pääsisi etusivulle.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 5. syyskuuta 2006 kello 11.21 (UTC)

:'''fi.wikibooks.org''' noudattaa Wikimedian yleistä nimipolitiikkaa, jonka ansiosta esimerkiksi erikieliset wikit on helppo löytää. En kannata. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 5. syyskuuta 2006 kello 12.09 (UTC)

wikipediaan pääse www.wikipedia.fi--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 5. syyskuuta 2006 kello 12.14 (UTC)

Pääseekö? Itse olen aina käyttänyt &quot;oikeaa&quot; osoitetta. Mikäli käytäntö olisi sama täällä puolella, niin se osoite olisi kuitenkin '''www.wikibooks.fi''', uskoisin. Tästä pitää varmaan kysyä metasta, mikäli haluaa tietoja asiasta. Kannattaa myös jatkaa keskustelua kahvihuoneessa.  


--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 5. syyskuuta 2006 kello 14.29 (UTC)

Toivoisin keskustelun jatkuvan täällä.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 5. syyskuuta 2006 kello 16.04 (UTC)

:Sanoisin edelleenkin, että tästä kannattaa kysyä metasta. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 5. syyskuuta 2006 kello 17.20 (UTC)

::http://www.wikipedia.fi/ osoittaa todellakin suomenkieliseen Wikipediaan, mutta tuo domaini on yksityisen käyttäjän lahjoittama. Mikäli jollain on kiinnostusta hankkia meille domain www.wikibooks.fi tai www.wikikirjasto.fi se olisi hyvä, mutta se maksaa n. 55 euroa / 3 vuotta. Jos siis jotain kiinnostaa, niin voi kysellä Metasta tai allekirjoittanut voi antaa lisäohjeita. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 5. syyskuuta 2006 kello 18.57 (UTC)

:::Mikäli joku sen domainin nyt lahjoittaa, niin kannatan muotoa www.wikikirjasto.fi --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 6. syyskuuta 2006 kello 04.45 (UTC)

::::Sama kuin jääpingviini--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 6. syyskuuta 2006 kello 05.30 (UTC)

== [[Wikiversity]] ==
Haluaisin tietoja tästä uudesta projektista. Vaikka kävin englanninkielisellä sivulla, en oikein päässyt selville, miten Wikiversity eroaa Wikikijastosta. --[[Käyttäjä:Alfred Dengan|Alfred Dengan]] 5. syyskuuta 2006 kello 14.34 (UTC)

:Arvoisa Wikikirjailija, Wikiversity on ilmeisesti tosiaan aika päällekkäinen Wikikirjaston kanssa, joskin kirjat ovat enemmän koulukirjamaisia. Tähän projektiin ei kannata alkaa kirjoittaa vielä mitään, koska se on jo siirretty omalle domainilleen. Kannattaa odottaa fi -version perustamiseen. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 5. syyskuuta 2006 kello 14.37 (UTC)

== Suomen kieli ==

'''Keskustelu siirretty sivulle [[Wikikirjasto:Kahvihuone/Suomen kieli]]''' --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 3. lokakuuta 2006 kello 04.38 (UTC)

== Logosta ==

Voisikohan tuon Wikibooks -logon vaihtaa suomenkieliseen? Tallensin tänne oman ehdotukseni, mutta se ei ole kovin hyvä. Se löytyy [[:Kuva:Wiki-textbook-fi.PNG|täältä.]] '''Mielipiteitä?''' --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 5. syyskuuta 2006 kello 18.07 (UTC)

:Logon voisi vaihtaa suomenkieliseen. Jos sellaisen haluaa tehdä, pohjana kannattanee käyttää logoa sivulla http://commons.wikimedia.org/wiki/Image:Wikibooks-logo.svg. Itse pitäisin Wikibooks-sanan suomentamista tärkeämpänä tuon lauseen &quot;Think free. Learn free.&quot; suomentamista, esimerkiksi muotoon &quot;Ajattele vapaasti. Opi ilmaiseksi.&quot; tms. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 5. syyskuuta 2006 kello 19.02 (UTC)

::Kannatan Mzllan ehdotusta. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 6. syyskuuta 2006 kello 04.44 (UTC)


:::Joo eli Mzallan ehdotus--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 6. syyskuuta 2006 kello 05.31 (UTC)

::::Kannattaisin myös tekstin laittamista kuvan alle kahteen riviin, suomenkielinen versio on kuitenkin hieman pitempi kuin vastaava englanninkielinen. Ja sanoisin, että kun sen Wikibooksin kerran voi suomentaa, niin kannattaa se tehdä. Mielipiteitä, ehdotuksia? --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 6. syyskuuta 2006 kello 12.03 (UTC)

:::::Logon puhtaaksipiirtoa voisi pyytää esimerkiksi käyttäjältä [[commons:User:Schaengel89|Schaengel89]], joka on tehnyt projektien logoista useita erikielisiä versioita. --[[Käyttäjä:Alfred Dengan|Alfred Dengan]] 6. syyskuuta 2006 kello 13.10 (UTC)

Alfred Denganin mielipide kuulostaa hyvältä.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 6. syyskuuta 2006 kello 16.11 (UTC)

Logoa EI kannata suomentaa viellä. Metassa on menossa äänestys uudesta [http://meta.wikimedia.org/wiki/Wikibooks/logo&lt;logostsa--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 7. syyskuuta 2006 kello 15.58 (UTC)]

suomenkielinen logo on mielestäni hyvä idea...--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 17. syyskuuta 2006 kello 07.48 (UTC)

== Kahvihuoneessa jotain häikää ==

Kun yritän talentaa kommenttini niin tulee päälekkänen muokkaus joskus erovaisuudet ovat

&lt;nowiki&gt;--~~~~&lt;/nowiki&gt; ja --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 7. syyskuuta 2006 kello 15.22 (UTC)

Tai sitten uusi kirjoitamani teksti puuttuu kokonaan. Missä vika?--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 7. syyskuuta 2006 kello 15.22 (UTC)

:Voipi johtua ruuhkasta palvelimilla, mutta varmasti en voi sanoa. --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 7. syyskuuta 2006 kello 15.28 (UTC)

== [[meta:Wikibooks/Logo|Logoäänestys]] ==

Metassa on nyt käynnissä äänestys Wikikirjaston uudesta logosta. '''Äänestäkää ja vaikuttakaa projektimme uuteen ilmeeseen!''' --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;Terveisin&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|♫]]) 7. syyskuuta 2006 kello 16.26 (UTC)

== Etusivun luokittelusta ==

Katselin tässä sivua [[Toiminnot:Uncategorizedpages]], ja huomasin, että [[Etusivu]] ei kuulu mihinkään luokaan. Minun mielipiteeni on, että se kannattaisi lisätä luokkaan [[:Luokka:Wikikirjasto|Wikikirjasto]]. Mielipiteitä, ehdotuksia? --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] &lt;small&gt;&lt;span style=&quot;color:green;&quot;&gt;Terveisin&lt;/span&gt;&lt;/small&gt; [[Käyttäjä:Jääpingviini|&lt;span style=&quot;color:red;&quot;&gt;Jääpin&lt;/span&gt;&lt;span style=&quot;color:orange;&quot;&gt;gviini&lt;/span&gt;]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|&lt;span style=&quot;color:blue;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps; cursor:help;&quot;&gt;♫&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;]]) 8. syyskuuta 2006 kello 07.55 (UTC)

Ihan ookoo idea--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 8. syyskuuta 2006 kello 12.25 (UTC)

:Luokitin sen ja kahvihuoneen, mikäli idea ei ollut hyvä, niin joku ylläpitäjä (esim. minä) voi palauttaa. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 10. syyskuuta 2006 kello 12.27 (UTC)

::Minusta tuo luokkalaatikko ei sovi tuonne etusivun alareunaan. Eikä siitä ole mitään käytännön hyötyä, etusivun löytää ilman luokkaakin. --[[Käyttäjä:Alfred Dengan|Alfred Dengan]] 24. syyskuuta 2006 kello 14.01 (UTC)

::: Olen itse tuossa Denganin kanssa samaa mieltä, etusivua ei tarvitse luokitella. Mutta nyt, kun se on luokiteltu, se on minusta siksi hyvä asia, että siitä pääsee suoraan Wikikirjasto-luokkaan - jonka kautta sitten voi selata Wikikirjastoa luokittain. Eli puollan kuitenkin luokitusta. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 24. syyskuuta 2006 kello 18.46 (UTC)

== Suositellut kirjat ==

Niitä pitäisi alkaa organisoimaan.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 9. syyskuuta 2006 kello 06.02 (UTC)

:Meillähän on jo nämä etusivun kirjat, jotka vaihtuvat päivittäin, joten en usko, että kannattaa laittaa mitään erityisiä suositeltuja kirjoja laittamaan. Ja yhden tapainen suositushan sekin on, jos pääsee [[Etusivu#Kirjoja|etusivulla olevaan pysyvää kirjalistaan.]]. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 10. syyskuuta 2006 kello 12.24 (UTC)

&lt;!-- Ethän muokkaa luokka -osiota, kiitos!--&gt;
[[Luokka:Wikikirjasto]]

== Sisarhankeet ==

Lisätäänkö wikiversity niihin--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 12. syyskuuta 2006 kello 05.31 (UTC)

:Lisätään vain. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 12. syyskuuta 2006 kello 08.26 (UTC)

::Siellä tuo nyt on, voi palauttaa, jos idea ei ollut hyvä. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 12. syyskuuta 2006 kello 10.24 (UTC)

Minusta In memorian on turha Sen sijaan Incubator voisi olla http://incubator.wikimedia.org/wiki/Incubator:New_language_requests--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 12. syyskuuta 2006 kello 11.22 (UTC)

:Taidanpa korjata tuon. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 12. syyskuuta 2006 kello 16.59 (UTC)

== Mallinne:Katsoresepti ==

[[Mallinne:Katsoresepti]]tein tällaisen ei toimi--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 13. syyskuuta 2006 kello 13.01 (UTC)

:Koitan korjata tuon, jahka ehdin. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 13. syyskuuta 2006 kello 16.19 (UTC)

::Nyt luulis toimivan. Malline kirjoitetaan wikihankkeissa yhdellä n-kirjaimella. ;) -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 13. syyskuuta 2006 kello 20.01 (UTC)
Hupsis en huomannu --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 14. syyskuuta 2006 kello 05.25 (UTC)

== Wikistudy ja Wikiprofesionaall? ==

Mitä nämä ovat ja alammeko suomentamaan?--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 13. syyskuuta 2006 kello 16.28 (UTC)

:Kannattaa varmaan ensin katsoa metasta, että aletaanko niitä laittamaan omalle domainilleen. Mikäli ei, niin siitä vaan suomentamaan! --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 13. syyskuuta 2006 kello 17.12 (UTC)

Epäilen kyllä vahvasti tuota omaa Domainia, mutta mitä ne ovat--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 14. syyskuuta 2006 kello 05.26 (UTC)

:Sain en-wikibooksista sellaisen käsityksen, että Wikistudy on kokeisiin ja sen sellaisiin testeihin lukemista varten. Wikiprofessional on minullekin vähän hämärän peitossa. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 14. syyskuuta 2006 kello 15.49 (UTC)

No aloittameko suomentamaan.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 14. syyskuuta 2006 kello 16.11 (UTC)

:En kannata, mutta jos haluat, niin voin auttaa Wikiprofessionalin suomennoksessa. Ihan ekaksi pitää keksiä suomenkielinen nimi. Ehdotuksia? --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 14. syyskuuta 2006 kello 16.20 (UTC)

Minusta Wikistudy on parempi mutta mikä sen nimieksi Wikioppi?--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 14. syyskuuta 2006 kello 16.33 (UTC)

Wikiopiskelu olis ehkä hyvä--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 14. syyskuuta 2006 kello 16.35 (UTC)

:Jos se nyt suomennetaan, niin kannatan '''Wikiopiskelu'''a.--{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 14. syyskuuta 2006 kello 17.09 (UTC)

::Jos ketään ei vastusta Wikiopislelua aloitan sen sillä nimellä, kun on tarpeeksi aikaa. Toki muutkin saavat aloittaa. Jotta voisin ehdottaa Wikiprofessionalin  suomenkielistä nimeä, minun tarvitsee tietää mikä se on?--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 15. syyskuuta 2006 kello 11.26 (UTC)

Miten tommosen wikiopiskelun voi aloittaa?? kysyn vaa--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 24. syyskuuta 2006 kello 08.18 (UTC)

Näin:-). Aloitettu [[Wikiopiskelu]]. Itse sain semmoisen käsityksen, että se tuotaa kirjoja ylä-aste ikäisistä lukio ikäisiin.

[[Kuva:OpiskeluLogo.PNG|thumb|Logoehdotus]]
:Jos jollain on innostusta, niin voisi tehdä oikealla olevasta logoehdotuksestani kunnollisen logon Wikiopiskelulle. Virallista logoa ei vielä ole en-wikibooksissakaan. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 25. syyskuuta 2006 kello 16.53 (UTC)

::Logo voisi olla ainakin epävirallinen. Minä sain tällaisen käsityksen Wikiopiskelu tuottaa kirjoja ylä-aste ikäisistä lukion loppuun saakka. Wikiprofenional taas ammatimaiseen käyttöön. Wikiversity on yliopisto varten. Ja wikijunior 12 vuotiaasta alaspäin.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 26. syyskuuta 2006 kello 03.56 (UTC)

:::Laitanpa tuon logon Wikiopiskelun sivulle. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 26. syyskuuta 2006 kello 09.42 (UTC)

== Yrityksiä koskevien kirjojen yhditys. ==

Ajattelin vain, että jos meillä olisi vain 1 yrityksiä koskeva kirja, se olisi parempi? Mielipiteitä? Ehdotuksia? Kommentteja?--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 20. syyskuuta 2006 kello 11.27 (UTC)

Toivoisin kannan ottoja.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 3. lokakuuta 2006 kello 15.28 (UTC)

:Mitä kaikkia yrityskirjoja täällä oikein on? --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 3. lokakuuta 2006 kello 17.12 (UTC)

Kaksi
* [[Yrityksen perustaminen]]
* [[Yrityssaneeraus]]
Minun mielestäni meillä voisi olla 1 kirja '''[[Yritys]]''' --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 5. lokakuuta 2006 kello 05.34 (UTC)

:Kannatan. Siitä vaan yhdistämään. Voisi olla myös hyvä idea tehdä Wikiprojekti aiheeseen liittyen ([[Wikikirjasto:Wikiprojekti Yritys]]).--{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 5. lokakuuta 2006 kello 08.13 (UTC)

::Koska vastustusta ei ole tullut, toimin Tigrun ehdotusten mukaisesti. Wikiprojektia tuskin tarvinnee, hoidin tuon homman bottiavusteisesti. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 5. lokakuuta 2006 kello 10.07 (UTC)

Kiitos.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 5. lokakuuta 2006 kello 13.00 (UTC)

== Lähteiden merkitseminen ==

Meiltä puuttuu täysin lähteiden merkitsemis käytännöt, merkitäänkö lähteet kirjan etusivulle vai kenties itse sivuille. Entä jos merkitsisimme ne kummallekkin? Tästä voitaisiin tehdä oikein virallinen käytäntö.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 25. syyskuuta 2006 kello 14.32 (UTC)

:Kannatan sivukohtaista lähteidenmerkitsemistä. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 25. syyskuuta 2006 kello 16.25 (UTC)

::Minusta olisi ehkä paras merkitä lähteet '''myös''' etusivulle.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 26. syyskuuta 2006 kello 03.51 (UTC)

Mulle on aivan sama mihin lähteet merkataan kunhan ees johonkin.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 28. syyskuuta 2006 kello 17.12 (UTC)

== Apua auttakaa Nopeasti (Ratkaisu löydyttävä ensiviikoksi) ==

'''Keskustelu siirretty sivulle [[Wikikirjasto:Kahvihuone/Suomen kieli]]''' --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 3. lokakuuta 2006 kello 04.38 (UTC)

== Käytännöt ==
Kannattaisiko tänne apinoida Wikipedian käytäntöjä, kun ne kerran on siellä jo hyväksi havaittuja? Varsinkin allekirjoituskäytäntöä peräänkuuluttaisin. &amp;ndash; [[Käyttäjä:Linnea|linnea]] 28. syyskuuta 2006 kello 17.16 (UTC)

Samapa tuo....Kysy muittenkin mielipidettää...--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 28. syyskuuta 2006 kello 17.18 (UTC)

Kotkut käytännöt eivät sovellu wikikirjastoon, mutta voisihan niitä lisäillä.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 28. syyskuuta 2006 kello 17.29 (UTC)

Ehkä olisi parempi hakea käytännöt en wikibooksissta? Mielipiteitä? --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 30. syyskuuta 2006 kello 04.50 (UTC)

en osaa sanoa...--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 29. syyskuuta 2006 kello 19.32 (UTC)

:¤Ehdotan, että osa käytännöistä haetaan en-wikibooksista, osa wikipediasta. Mielipiteitä? --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 30. syyskuuta 2006 kello 05.20 (UTC)

Jotain tuollaista menenpä tutkimaan en-wikibooksia.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 30. syyskuuta 2006 kello 05.29 (UTC)

Tein [[Wikikirjasto:yhteenveto|tällaisen]] malliksi (kopioin pediasta). Hyväksytäänkö käytäntö.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 30. syyskuuta 2006 kello 05.52 (UTC)

:'''OK''' minun puolestani. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 30. syyskuuta 2006 kello 05.59 (UTC)

Ok minunkin puolestani--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 1. lokakuuta 2006 kello 06.52 (UTC)

== Yhteeenvetokenttä ==

Voitaisiinko yhteeenvetokentön alkuun laitaa tuo ? josta olisi linkki tuohon yhteenveto käytäntöön.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 3. lokakuuta 2006 kello 05.32 (UTC)

:Tehty, wikipediassa on samanlainen, joten oletan, että se on OK. Jos ei, minua voi pyytää poistamaan sen. Mikäli muutos ei näy, niin paina (Ainakin Mozillan selaimissa ja Netscapessa) '''ctrl+shift+r'''. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 3. lokakuuta 2006 kello 12.01 (UTC)

Kiitos--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 3. lokakuuta 2006 kello 12.06 (UTC)

== Arkistointi! ==

Minusta arkistot kasvavat uhkaavasti liian pieneksi. Minuta ne voisi olla 5 kertaa suurempia.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 3. lokakuuta 2006 kello 15.27 (UTC)

:Korjaan asian seuraavan arkistoinnin yhteydessä. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 3. lokakuuta 2006 kello 17.11 (UTC)

== Esitys bottimerkinnästä ==

Esitän, että [[Käyttäjä:Anna|botille nimeltään Anna]] myönnetään bottimerkintä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sen tekemät muutokset näkyvät tuoreissa muutoksissa vain, jos on valittu toiminto &quot;näytä botit&quot;. Tämä voisi siistiä tuoreita muutoksia.

Tuo botti on allekirjoittaneen ylläpitämä, se toimii tällä hetkellä käsiavusteisesti (botti tekee muutoksia ainoastaan ylläpitäjän pyynnöstä). Mikäli tänne tulee jotain tarpeellista automaattisesti päivitettävää/muokattavaa, botti voidaan asettaa hoitamaan hommaa myöhemmin. Botti tulisi myös siirtämään Wikikirjaston palvelimille kirjoista käännetyt PDF-versiot - toiminto on työn alla.

Tätä esitystä voi siis kannattaa tai vastustaa, ja toivoisin myös perusteluja ja ideoita, mitä Wikikirjastossa pitäisi päivittää/korjata/muokata bottiavusteisesti. Käytännössähän botti kykenee tekemään muutoksia, jotka eivät vaadi päättelyä (ainakaan kovin suurta) - esimerkiksi luokan uudelleennimeäminen tai jonkin sanan korjaaminen kaikilla sivuilla onnnistuu helposti.

-- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 5. lokakuuta 2006 kello 10.27 (UTC)

:Kylläpäs keksit hauskan nimen. ;) Tuo PDF-toiminto tosiaan olisi hyödyllinen ominaisuus jos/kun sen saat tehtyä. Bottimerkintää kannatan luonnollisesti. —[[Käyttäjä:Jarkko_Piiroinen|Jarkko Piiroinen]] 5. lokakuuta 2006 kello 11.39 (UTC)

::loistavaa sen kuin menet Tjltä kysymään. Mitä botin tehtäviin tulee. Se voisi hoitaa sitä [[Wikikirjasto:Kahvihuone/Arkisto2#luokittelu|luokittelu]] asiaa. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 5. lokakuuta 2006 kello 13.03 (UTC)

:::Se Luokitusjuttu olisi kyllä hyvä.--{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 5. lokakuuta 2006 kello 13.28 (UTC)

::::Nyt olleet luokittelemattomat kirjat on luokiteltu. Automaattiseksi tuota tehtävää en ainakaan nyt laita, sillä botin on vaikea päätellä oikea luokan nimi. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 6. lokakuuta 2006 kello 12.00 (UTC)

::::: Botti nimelta Anna &lt;3 –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 28. lokakuuta 2006 kello 03.44 (UTC)

== Mallinne ajankohtaista ==

Minun mielestäni sen pitäisi kertoa suuremmista kuin yhden uuden kirjan aloittamisesta. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 5. lokakuuta 2006 kello 13.05 (UTC)

:Eiköhän uuden kirjan aloittaminen ole jo tarpeeksi iso juttu. Mielipiteitä? --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 5. lokakuuta 2006 kello 13.28 (UTC)

::Yhden kirjan aloittaminen ei minusta normaalitapauksessa ole iso juttu, tai siis, jokaista aloitettua kirjaa en haluaisi mainittavan. Tosin rajanveto siihen, mitkä pitäisi mainita ja mitä ei on varmasti varsin vaikeata. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 6. lokakuuta 2006 kello 11.56 (UTC)

::Minusta se on nyt aika hyvä (lukuunottamatta lazarusta)--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 6. lokakuuta 2006 kello 12.05 (UTC)

== [[:Luokka:Etusivut]] ==

Loin luokan john voisi laittaa kirjojen etusivujen lisäksi, ainakin wikijunior jne etusivuja. Onko hyvä--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 6. lokakuuta 2006 kello 12.14 (UTC)

:Sanoisin, että aika tarpeeton. Kirjahyllyt on tuollaista listausta varten. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 6. lokakuuta 2006 kello 12.18 (UTC)

::Jep, jos näitä sivuja tarvitsee johonkin (en tiedä mihin tarvitsisi), niin ne saa kirjahyllyn etusivulta. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 6. lokakuuta 2006 kello 12.42 (UTC)

:::Poistin, voipi palauttaa, mikäli tarpeen myöhemmin. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 6. lokakuuta 2006 kello 13.01 (UTC)

Ok--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 6. lokakuuta 2006 kello 15.56 (UTC)

== Hupsis (minä tein) moka wikiopiskelun kanssa. ==

Olen jo vähän aikaa tivannut en-booksissa tätä tietoa ja nyt sain sen käyttäjä sivulleni. 

Wikistudy
Hi Tigru,
Wikistudy is a collection of books to meet the requirements of particular exams in different countries, it does not nexcessarily have its own books, but most of them are written for specific exam boards. Pluke 08:30, 6 October 2006 (UTC)


Anteeksi mokani.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 6. lokakuuta 2006 kello 16.13 (UTC)

:Mitä tuosta, voidaan jatkaa Wikiopiskeluprojektia vanhaan tapaan. Ei se ole en-wikibooksin jutuista kiinni, ja koska nimi ei ole sama kuin en.wikibooksissa, niin sitä voidaan aivan hyvin kehittää nykyisellään. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 6. lokakuuta 2006 kello 16.14 (UTC)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kyrpä</title>
    <id>4660</id>
    <revision>
      <id>22985</id>
      <timestamp>2006-11-08T07:51:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Kyrpä” uudelle nimelle ”Topfield TF5X00/Bugit”: kumoa</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Topfield TF5X00/Bugit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Vandalizmoooooooo</title>
    <id>4661</id>
    <revision>
      <id>22987</id>
      <timestamp>2006-11-08T07:51:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Vandalizmoooooooo” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Ajankohtaista”: kumoa</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Ajankohtaista]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Fi-wikibookslogo5.png</title>
    <id>4667</id>
    <revision>
      <id>23009</id>
      <timestamp>2006-11-08T09:51:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Uusi logoehdotus.</comment>
      <text xml:space="preserve">Uusi logoehdotus.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Fi-wikibookslogo6.svg</title>
    <id>4676</id>
    <revision>
      <id>23057</id>
      <timestamp>2006-11-09T08:31:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>Alkuperäistä englanninkielistä logoa jäljittelevä, suomennettu versio, fontteina Gill Sans Bold ja Gill Sans Bold Italic.</comment>
      <text xml:space="preserve">Alkuperäistä englanninkielistä logoa jäljittelevä, suomennettu versio, fontteina Gill Sans Bold ja Gill Sans Bold Italic.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Sanaluokat/Pronominit/Demonstratiivipronominit</title>
    <id>4677</id>
    <revision>
      <id>24963</id>
      <timestamp>2006-11-25T16:59:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Suomen kieli/Sanaluokat/Pronomini/Demonstratiivipronominit” uudelle nimelle ”Suomen kieli/Sanaluokat/Pronominit/Demonstratiivipronominit”: hups, väärä yläsivun nimi</comment>
      <text xml:space="preserve">Suomen kielessä demonstratiivipronominit ovat:
yksikössä:         monikossa:
  tämä               nämä
  tuo                nuo
  se                 ne
Tämä on kirja.    Nämä ovat kirjoja.
Tuo on vihko.     Nuo ovat vihkoja.
Se on liian iso.  Ne ovat liian isoja.

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Fi-wikibookslogo6.png</title>
    <id>4678</id>
    <revision>
      <id>23116</id>
      <timestamp>2006-11-09T15:52:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko Piiroinen</username>
        <id>385</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>rv - vandalismia</comment>
      <text xml:space="preserve">Alkuperäistä englanninkielistä logoa jäljittelevä, suomennettu versio, fontteina Gill Sans Bold ja Gill Sans Bold Italic. Kuvasta on myös [[:Kuva:Fi-wikibookslogo6.svg|Vektoriversio]].</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Wikiopiskeluehd.png</title>
    <id>4680</id>
    <revision>
      <id>23167</id>
      <timestamp>2006-11-09T16:31:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Ehdotus Wikiopiskelun uudeksi logoksi.</comment>
      <text xml:space="preserve">Ehdotus Wikiopiskelun uudeksi logoksi.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Wiki.png</title>
    <id>4681</id>
    <restrictions>edit=sysop:move=sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>27265</id>
      <timestamp>2007-01-02T10:02:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>luokitin</comment>
      <text xml:space="preserve">Wikikirjaston logotiedosto.

[[Luokka:Kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli käyttöön</title>
    <id>4685</id>
    <restrictions>edit=sysop:move=sysop</restrictions>
    <revision>
      <id>23214</id>
      <timestamp>2006-11-10T09:33:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Suojasi sivun Suomen kieli käyttöön: Suomen kieli käyttöön -kirja löytyy sivulta [[Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön]], sitä tulee jatkaa sinne [edit=sysop:move=sysop]</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;center&gt;&lt;div style=&quot;text-align: center; width: 70%; margin-bottom: 1em; padding: 0.5em; background-color: #ffffff; border: 2px solid #fc6;&quot;&gt;
'''Suomen kieli käyttöön on liitetty osaksi kirjaa Suomen kieli.'''&lt;br /&gt;
Kirja löytyy: [[Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön]]
&lt;/div&gt;&lt;/center&gt;

{{viesti|id=protected|tausta=white|kuva=Nuvola mimetypes encrypted.png|otsikko=Tämä sivu on suojattu uudelleenluonneilta.|viesti=Kirjaan kuuluvat sivut tulee laittaa uuteen paikkaan, [[Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön]]}}


Shortly in English:
:The book &quot;Suomen kieli käyttöön&quot; is moved to [[Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön]]. This page should not be edited or created and that's why this is project. You can continue contributing with the book in new page!


[[Luokka:Suojatut sivut]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Tuomioja vaatii laaja-alaisempaa Nato-keskustelua</title>
    <id>4687</id>
    <revision>
      <id>23985</id>
      <timestamp>2006-11-16T20:07:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>+luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">== Perusteksti ==


'''Tuomioja vaatii laaja-alaisempaa Nato-keskustelua''' 

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) perää laaja-alaisempaa turvallisuuspoliittista keskustelua ja muistuttaa liittoutumisen riskistä, Pohjalainen-lehden haastattelussa. 

Liittoutumisessa on Tuomiojan mielestä aina riskinsä, eikä Suomella ole Natossa voitettavaa. Hän kertoo arvostavansa turvallisuuspoliittista vakautta, eikä tästä syystä yhtenään keskustele Nato-kysymyksestä. 

Tuomioja arvostelee lehdistön laajaa Nato-myönteisyyttä ja halua puuttua kansalaismielipiteeseen. Nato-kampanjan voimallisuuteen nähden kansa on pysynyt yllättävänkin Nato-vastaisena, hän huomauttaa. 

Tuomioja perää laaja-alaisempaa turvallisuuspoliittista keskustelua, jossa huomioitaisiin myös globalisaation hallinta, kriisien ja konfliktien ennaltaehkäisy sekä kehitysyhteistyö.

== Selitys ==

'''Tuomioja vaatii laaja-alaisempaa Nato-keskustelua''' 

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) (''Sosiaalidemokraatti'') perää laaja-alaisempaa turvallisuuspoliittista keskustelua ja muistuttaa liittoutumisen riskistä, Pohjalainen-lehden haastattelussa. 
 
Liittoutumisessa on Tuomiojan mielestä aina riskinsä, eikä Suomella ole Natossa voitettavaa. Hän kertoo arvostavansa turvallisuuspoliittista vakautta, eikä tästä syystä yhtenään keskustele Nato-kysymyksestä. 

Tuomioja arvostelee lehdistön laajaa Nato-myönteisyyttä ja halua puuttua kansalaismielipiteeseen. Nato-kampanjan voimallisuuteen nähden kansa on pysynyt yllättävänkin Nato-vastaisena, hän huomauttaa. 

Tuomioja perää laaja-alaisempaa turvallisuuspoliittista keskustelua, jossa huomioitaisiin myös globalisaation hallinta, kriisien ja konfliktien ennaltaehkäisy (''Estää jokin asia ennen sen tapahtumista'') sekä kehitysyhteistyö.

[[Luokka:Suomen kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli käyttöön/Tuomioja vaatii laaja-alaisempaa Nato-keskustelua</title>
    <id>4689</id>
    <revision>
      <id>23216</id>
      <timestamp>2006-11-10T09:37:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Suomen kieli käyttöön/Tuomioja vaatii laaja-alaisempaa Nato-keskustelua” uudelle nimelle ”Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Tuomioja vaatii laaja-alaisempaa Nato-keskustelua”: Siirretty kirjan yhteyteen.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Tuomioja vaatii laaja-alaisempaa Nato-keskustelua]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Ilkka Jääskelainen</title>
    <id>4691</id>
    <revision>
      <id>23222</id>
      <timestamp>2006-11-10T09:53:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Ilkka Jääskelainen” uudelle nimelle ”Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Ilkka Jääskeläinen”: No eiköhän siinä nimessä ole edelleen 3 ä-kirjainta.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Suomen kieli/Suomen kieli käyttöön/Ilkka Jääskeläinen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:59.23 Tapaturmantorjunta. Ensiapu</title>
    <id>4693</id>
    <revision>
      <id>23355</id>
      <timestamp>2006-11-11T10:52:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:5X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Ensiapu</title>
    <id>4694</id>
    <revision>
      <id>23294</id>
      <timestamp>2006-11-11T06:35:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Luokka ensiapu kirjalle</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:59.23 Tapaturmantorjunta. Ensiapu]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ensiapu</title>
    <id>4695</id>
    <revision>
      <id>26494</id>
      <timestamp>2006-12-18T12:34:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>w</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOEDITSECTION__
__NOTOC__
&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid gold 1px; margin: 0px; text-align: center; padding: 1em; clear: both; background-color: Apricot&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;font-size: 160%; font-weight: bold;&quot;&gt;&lt;span style='color: Chocolate'&gt;Ensiapu&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;

&lt;!--Tämä on kansikuva voisitko olla lisäämättä kuvatekstiä!--&gt;
[[Kuva:Bobologie.svg|100px]]

&lt;span style='color: Chocolate'&gt;''Kyse voi olla sekunneista''&lt;/span&gt;

==&lt;span style='color: Chocolate'&gt;Johdanto&lt;/span&gt;==

'''Ensiapu''' tarkoittaa toimenpiteitä toisen ihmisen tai itsensä auttamiseksi onnettomuustilanteessa tai sairaskohtauksen sattuessa ja sitä voi antaa ilman erityistä ammattitaitoa tai välineitä. Ensiaputilanteessa maallikko voi olla yhtä pätevä kuin sairaalamaailmaan tottunut lääketieteen ammattilainen. Onnettomuustilanteessa ensiapu on osa potilaan auttamista, johon kuuluvat lisäksi pelastaminen, hätäilmoituksen tekeminen, ensihoito ja jälkihoito.

==&lt;span style='color: Chocolate'&gt;Sisältö&lt;/span&gt;==
&lt;!--Aakkosjärjestykseen, kiitos!--&gt;

* [[/Tajuttoman auttaminen/]]

==&lt;span style='color: Chocolate'&gt;Lähteet&lt;/span&gt;==

* [[/Lähteet/]]

&lt;/div&gt;

[[Luokka:Ensiapu|*]]

[[en:First Aid]]
[[es:Asistencia Sanitaria Inmediata]]
[[ro:Primul Ajutor]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tähtitiede/Aurinkokunta/Jupiter</title>
    <id>4696</id>
    <revision>
      <id>27012</id>
      <timestamp>2006-12-27T09:01:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Aiheesta muualla</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Jupiter.jpg|thumb|Jupiter]]

'''Jupiter''' on aurinkokuntamme suurin planeetta. Se on viides planeetta Auringosta lukien ja kiertää Aurinkoa noin 5,2 kertaa niin kaukana kuin Maa Auringosta (5,2 au).

==Havainnointi==

Koska Jupiter on helppo havaita paljain silmin se tunnettiin jo esihistoriallisella ajalla. Jo Galileo Galilei joka tutki planeettaa hiljattain kehitetyn kaukoputken avulla löysi Jupiteria kiertävät Galilein kuut (Io, Europa, Ganymedes ja kallisto). Yhteenvetona on, että Jupiterin voi nähdä paljain silmin, mutta Kuiden havaitsemiseen tarvitaan kaukoputkea tai kiikaria.

==Aiheesta muualla==

{{wikipedia|Jupiter|Jupiter}}
{{Commons|Jupiter|Jupiter}}

[http://www.astronetti.com/planeetat/jupiter.htm Astronetti.com], tähtiharrastustietoa
* [http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/lumme.html Esitelmä jättiläisplaneetoista]
* [http://www.ursa.fi/kosmos/j/jupiter.html Jupiter Ursan Kosmos-tietokannassa]
* [http://www.gfdl.noaa.gov/~gw/ Karttoja ja kaavioita] {{en}}
* [http://www.me.berkeley.edu/cfd/videos.htm Videoita Jupiterin ilmiöistä] {{en}}

[[Luokka:Tähtitiede|Jupiter]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tähtitiede/Aurinkokunta/Saturnus</title>
    <id>4697</id>
    <revision>
      <id>23356</id>
      <timestamp>2006-11-11T10:53:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">'''Saturnus''' on kuudes planeetta auringosta katsottuna.Se on aurinkokunnan toiseksi suurin planeetta ja on maata 10 kertaa suurempi.Saturnuksella on 7 rengasta.Mutta jos katsoo pienellä kaukoputkella näyttää  siltä  että rankaita olisi vain kaksi ja niiden välissä pieni rako.Saturnuksen ja auringon välillä on etäisyyttä 1400 miljoonaa kilomertiä.Saturnuksen vuosi kestää 29 maan vuotta ja päivä kestää 10 ja puoli tuntia.{{tynkä}}
[[luokka:tähtitiede]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Boardvote edits many</title>
    <id>4698</id>
    <revision>
      <id>23309</id>
      <timestamp>2006-11-11T07:32:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>ensimmäinen kirjain sittenkin pienellä</comment>
      <text xml:space="preserve">monta</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Boardvote needadmin</title>
    <id>4699</id>
    <revision>
      <id>23310</id>
      <timestamp>2006-11-11T07:35:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Kopioitu Wikipediasta</comment>
      <text xml:space="preserve">Vain vaalitarkastajat voivat suorittaa tämän toiminnon.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Boardvote notstarted</title>
    <id>4700</id>
    <revision>
      <id>28049</id>
      <timestamp>2007-01-18T12:49:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">Äänestys ei ole alkanut vielä.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Boardvote novotes</title>
    <id>4701</id>
    <revision>
      <id>23312</id>
      <timestamp>2006-11-11T07:37:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Kopioitu Wikipediasta</comment>
      <text xml:space="preserve">Kukaan ei ole vielä äänestänyt.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Boardvote strike</title>
    <id>4702</id>
    <revision>
      <id>23313</id>
      <timestamp>2006-11-11T07:39:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Kopioitu Wikipediasta</comment>
      <text xml:space="preserve">Älä tue</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Boardvote time</title>
    <id>4703</id>
    <revision>
      <id>23314</id>
      <timestamp>2006-11-11T07:40:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Kopioitu Wikipediasta</comment>
      <text xml:space="preserve">Aika</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Boardvote ua</title>
    <id>4704</id>
    <revision>
      <id>23315</id>
      <timestamp>2006-11-11T07:41:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Kopioitu Wikipediasta</comment>
      <text xml:space="preserve">Käyttäjäagentti</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Boardvote unstrike</title>
    <id>4705</id>
    <revision>
      <id>23316</id>
      <timestamp>2006-11-11T07:41:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Kopioitu Wikipediasta</comment>
      <text xml:space="preserve">Palauta tuetuksi</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Boardvote user</title>
    <id>4706</id>
    <revision>
      <id>23317</id>
      <timestamp>2006-11-11T07:42:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Kopioitu Wikipediasta</comment>
      <text xml:space="preserve">Käyttäjä</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ensiapu/Tajuttoman auttaminen</title>
    <id>4707</id>
    <revision>
      <id>27759</id>
      <timestamp>2007-01-06T21:42:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>88.114.226.97</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tässä on ohjeet tajuttoman henkilön auttamiseen.

==Auttaminen==

# Potilaan menettäessä äkillisesti tajuntansa tai näyttäyttessä elottomalta tulee selvitää välittömästi, voidaanko häntä yritää herätää puhumalla tai ravistelemalla potilasta.
# Jos potilas ei herää eikä reagoi muullakaan tavoin edellä mainituun käsittelyyn (puhuminen ja ravistelu), huuda apua ja käske joku paikalla olevista ihmisistä tekemään hälytys hätänumeroon (Suomessa ja useissa muissa maissa 112, joissakin 911). Jos olet paikalla yksin, tee hälytys itse. Tämän jälkeen noudata hätäkeskuksen ohjeita mahdollisimman tarkasti
# Seruraava vaihe on avata hengitystiet ja tarkistaa onko potilaan hengitys hyvässä tilassa: Aluksi sinun on kohotettava toisen kätesi kahden sormen avulla potilaan leuan alapäätä (kärkeä) ylöspäin ja samaanaikaan taivutettava potilaan päätä taaksepäin toisella kädellä otsaa painaen. Tämän jälkeen sinun pitää katsoa liikkuuko potilaan rintakehä, kuuletko normaalin hengityksen äänen tai tuntunnetko poskellasi ilman virtavaan.
# Jos potilas hengittää lähes tai täysin normaalisti niin tulee sinun kääntää potilas [[#kylkiasento|kylkiasentoon]] potilaan hengityksen turvaamiseksi. Seuraa potilaan tilaansa aina ammattihenkilön saapumiseen asti.

==Kylkiasento==

[[Kuva:Recovery position.jpg|thumb|Kuva kylkiasennossa makaavasta ihmisestä]]

Kylkiasento on ensiavussa käytetty asento tajuttomalle potilaalle. Sen tehtävä on pitää potilas vakaassa asennossa ja potilaan hengitystiet avoimina. Kylkiasento tehdään vasemmalle kyljelle, ellei siinä ole vammaa.

===Kylkiasentoon asettaminen===

# Laita potilas makaamaan selälleen. 
# Aseta potilaan vasen käsi potilaan rinnalle ja nosta potilaan vasen polvi koukkuun.
# Käännä potilas kyljelleen niin, että vasen polvi tulee potilaan yli ja että pää lepää oikeaan  käteen.
# Tarkista, että hengitystiet ovat avoinna ja että, asento näyttää mukavalta. Odota heräämiseen tai ammatiavun saapumiseen. 


==Lähteet==

[https://www.redcross.fi/ensiapu/ensiapuohjeet/fi_FI/tajuttomanensiapu/ Suomen Punainen Risti]

[[Luokka:Ensiapu|Tajuttoman auttaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Korttipelit/Ristiseiska</title>
    <id>4710</id>
    <revision>
      <id>23409</id>
      <timestamp>2006-11-11T18:13:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Sankaritar</username>
        <id>528</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>ähähä</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Poker-sm-248-7c.png|thumb|Ristiseiska aloittaa pelin]]
'''Ristiseiska''' (myös '''kiusa''') on korttipeli, jossa tavallinen korttipakka jaetaan viimeistä korttia myöten kaikille pelaajille yksi kerrallaan. Ristiseiska aloittaa pelin.

Kortteja ladotaan pöytään arvopuoli ylöspäin niin, että keskimmäiseksi tulevat seiskat, niiden alapuolelle sijoitetaan omaan pinoonsa saman maan kortit kuutosesta ässään. Vastaavasti seiskan yläpuolelle tulevat kortit kahdeksasta kuninkaaseen.

Kun jonkin maan seiska on laitettu pöytään, siihen voi ensin lisätä saman maan kuutonen jonka jälkeen kahdeksikko. Vasta sitten voi kyseiseen maahan jatkaa muiden korttien laittoa. Näin voi esimerkiksi haitata muiden pelaajien peliä panttaamalla kuutosta tai kasia mahdollisimman pitkään.

Pelin voittaja on se, joka saa ensimmäiseksi kaikki korttinsa pois kädestään. Muilta pelaajilta lasketaan käteen jäävien korttien pisteet, jolloin ässä on arvoltaan 14, sekä mahdollinen pantti. Pisteet kannattaa kirjoittaa ylös jos peliä jatketaan uusilla kierroksilla.

==Erityispiirteitä==
*Pelissä voi tehdä kiusaa panttaamalla jotakin korttia, varsinkin jos siinä sarjassa pelaajalla ei ole muita kortteja.

*Jos pelaaja ei pysty laittamaan mitään korttia, hänen täytyy ottaa pantti. Pantin arvo on 21 pistettä. Hyvä pantti on esimerkiksi kynä, jolla pelipöytäkirjaa pidetään mahdollista pistelaskua varten. Jos joku toinen tarvitsee panttia, se vapautuu edelliseltä ja samalla pantin luovuttanut pelaaja vapautuu myös sakkopisteistä.

*Jos pelaaja laittaa pöydälle kuninkaan tai ässän, hänen täytyy kääntää täysinäinen sarja nurin päin, jonka jälkeen hän saa laittaa uuden kortin. Hän voi myös päättää olla jatkamatta. 

[[Luokka:Korttipelit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Botit</title>
    <id>4713</id>
    <revision>
      <id>23422</id>
      <timestamp>2006-11-12T06:49:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>kopio wikipediasta</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Botit''' ovat automaattisia tai puoliautomaattisia ohjelmia, jotka hoitavat tehtäviään Internetissä. Botteja voidaan käyttää myös Wikipediassa: Niiden avulla pystytään lisäämään esimerkiksi kieltenvälisiä linkkejä ilman, että muokkaukset näkyvät Tuoreet muutokset -sivulla. Vain huolella suunnitellut botit, jotka hoitavat hyödyllisiä tehtäviä, hyväksytään.

==Miten saan bottimerkinnän==
'''Ennen''' kuin ajat bottiasi, sinun pitää hyväksyttää se sivulla [[Keskustelu Wikikirjastosta:Botit]]. Tässä on yksinkertaiset ohjeet:
# Kerro tarkasti, mitä bottisi tekee.
# Odota karkeaa yhteisymmärrystä siitä, että bottisi on hyvä ajatus.
# '''Odota viikko''', ja jos mitään vastaväitteitä ei tule...
# ...aja bottiasi lyhyen aikaa, jotta sen toimintaa voidaan valvoa.
# Korjaa mahdolliset bugit, ja sen jälkeen bottisi joko hyväksytään tai hylätään.
# Jos bottisi '''hyväksytään''', sille annetaan bottimerkintä.

Botin tekijän tulee todistaa seuraavat asiat:
# Botti on '''harmiton'''.
# Botti on '''hyödyllinen'''.
# Botti ei '''rohmua palvelintehoa'''.
# Botti on '''hyväksytty'''.

==Botit==

# [[Käyttäjä:Anna]]


[[Luokka:Wikikirjaston ylläpito|Botit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Kalvashapero</title>
    <id>4714</id>
    <revision>
      <id>26113</id>
      <timestamp>2006-12-14T13:02:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>muuta ja lähteet</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Question mark.svg|25px]]


[[Kuva:Russula betularum 01.jpg|thumb|Kalvashapero ei ole hyvää vaikka se esikäsiteltäisiin keittämällä]]

'''Kalvashapero''' ''(Russula betularum)'' on lähes kelvoton sieni. Vaikka kalvashaperoa esikäsittelisi, niin se on silti pahan makuinen. 

==Tunnistaminen==

[[Kuva:Russula betularum 02.jpg|thumb|Nuoren kalvashaperon heltat]]

Kalvashaperon vako reunainen '''lakki'''  on 2-8 cm leveä, laakea ja vanhana kuoppakeskustainen. Kalvashaperon lakin kosteana hieman tahmainen '''yläpinta''' on nuorena väriltään vaalean punertava, mutta nimensä mukaisesti kalpenee lähes valkoiseksi. Lakin harvasti kasvavat ''' heltat''' ovat kolotyvisiä ja väriltään vaaleita. Kalvashaperot vaalea '''jalka''' on 3-6 cm pitkä ja 0,5-1 cm paksu. Kalvashaperon '''malto''' on hauraasta ja vaaleaa.

==Kasvupaikat==

Kasvaa koivunjuurisienenä yleisenä kosteissa, korpi, lehti ja sekametsissä. Kalvashaperon kasvuaika on heinäkuusta syyskuuhun.

==Muuta==

Kalvashapero ei ole syötävää, eikä sille tunneta muuta käyttö tarkoitusta.

==Lähteet==

* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 61
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3 sivut 97, 99

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Kalvashapero]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:UbuntuLogo3.png</title>
    <id>4715</id>
    <revision>
      <id>25467</id>
      <timestamp>2006-12-02T16:00:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{{Logo}}
Ubuntun logo ilman tekstiä.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kubuntu tutuksi</title>
    <id>4717</id>
    <revision>
      <id>23482</id>
      <timestamp>2006-11-12T18:39:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>62.236.100.238</ip>
      </contributor>
      <comment>Uudelleenohjaus sivulle [[Ubuntu tutuksi]]</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT[[Ubuntu tutuksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Korttipelit/Pokerit</title>
    <id>4721</id>
    <revision>
      <id>25040</id>
      <timestamp>2006-11-26T06:46:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Johdanto</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Pokeri''' on korteilla pelattava rahapeli, ei rahalla pelattava korttipeli. Pelaajat tavoittelevat kerääntyvää yhteispottia jonka saa pelaaja tai pelaajat joilla on paras korttiyhdistelmä. Korttiyhdistelmien arvojärjestys on määritelty pelin säännöissä. Pokeria on olemassa useita eri variaatioita, joista suosituimpia ovat Texas hold 'em, Seven card stud ja Omaha.
== Säännöt ==

[[/Texas Hold´em/]]

[[/Omaha/]]

[[/5 Card Stud/]]

[[/7 Card Stud/]]

[[Luokka:Korttipelit|Pokerit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Korttipelit/Pokerit/Texas Hold´em</title>
    <id>4722</id>
    <revision>
      <id>23987</id>
      <timestamp>2006-11-16T20:08:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>+luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">Texas Hold’em on ylivoimaisesti suosituin ja pelatuin eri pokeripeleistä. Säännöt ovat yksinkertaiset, mutta tarjoavat paljon mahdollisuuksia taitavaan peliin.

== Säännöt ==


== Pelaajamäärä ==

Texas Hold’emiä voi pelata kerrallaan pelata kahdesta kymmeneen pelaajaan.


== Panostaminen ==

Texas Hold’emia pelataan kahdella sokkopanoksella. Pienellä (small blind) ja suurella (big blind). Pelaajan, jonka vuoro on asettaa sokkopanos, täytyy asettaa sokkopanos peliin ennen korttien jakamista.


== Pelin kulku ==

Jakajan paikkaa kuvaava Dealer-merkki kiertää jakojen välissä myötäpäivän pelaajalta seuraavalle.


== Sokkopanosten asettaminen ==

Ennen korttien jakamista jakajan vasemmalla puolella asettaa peliin pienen sokkopanoksen. Pienen sokkopanoksen asettajan vasemmalla puolella oleva asettaa peliin suuren sokkopanoksen.


== Korttien jakaminen ja ensimmäinen panostuskierros ==

Kukin pelaaja saa kaksi korttia. Kun kortit on jaettu, ensimmäisen panostuskierroksen aloittaa pelaaja, joka istuu suuren sokkopanoksen asettajan vasemmalla puolella.

Vuorollaan pelaaja voi joko maksaa, korottaa tai luovuttaa.
Muiden pelaajien korotukset on pakko maksaa, jos haluaa pysyä pelissä. Jokaisen täytyy maksaa vähintään suuren sokkopanoksen verran pysyäkseen pelissä.


== Yhteiskorttien jakaminen ja toinen panostuskierros ==

Kolme yhteistä avointa korttia (flop, floppi) jaetaan keskelle pöytää.
Lopullinen pokerikäsi muodostuu omien ja yhteisten korttien yhdistelmästä.

Floppia seuraa toinen panostuskierros.


== Neljännen yhteisen kortin jakaminen ja kolmas panostuskierros ==

Neljäs yhteinen kortti (turn, turni) jaetaan keskelle pöytää.

Turnia seuraa kolmas panostuskierros.
Kolmannen panostuskierroksen aloittaa ensimmäisenä jakajan vasemmalla puolella istuva, yhä pelissä mukana oleva pelaaja.


== Viidennen yhteisen kortin jako ja viimeinen panostuskierros ==

Viides yhteinen kortti (river, fifth street) jaetaan keskelle pöytää.

Riveriä seuraa viimeinen panostuskierros.
Kierroksen aloittaa jälleen ensimmäisenä jakajan vasemmalla puolella istuva, yhä jaossa mukana oleva pelaaja.


== Korttien näyttö ==

Viimeisen panostuskierroksen jälkeen kortit näytetään (showdown, näyttö).

Pelaaja, joka pystyy omia ja yhteisiä kortteja yhdistelemällä muodostamaan parhaan viiden kortin pokerikäden, voittaa koko potin. Tasatilanteessa potti jaetaan (split pot).

Texas Hold’emissä käsien arvojärjestys on normaali.

[[Luokka:Korttipelit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Texas Hold´em</title>
    <id>4723</id>
    <revision>
      <id>23514</id>
      <timestamp>2006-11-14T05:52:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Texas Hold´em” uudelle nimelle ”Korttipelit/Pokerit/Texas Hold´em”: Siirsin kirjan alasivuksi.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Korttipelit/Pokerit/Texas Hold´em]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Pro/ENGINEER</title>
    <id>4724</id>
    <revision>
      <id>24343</id>
      <timestamp>2006-11-18T09:52:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Pro]]</comment>
      <text xml:space="preserve">Pro/ENGINEER

Tässä kirjassa on käyttöohjeita Pro/ENGINEER-ohjelmalla suomeksi. Ohjelmasta ei ole olemassa suomenkielistä versiota.

== Sisällys ==

Perusteita [[Pro/Perusasioita]]

Kappaleiden piirtäminen (&quot;Part&quot;) [[Pro/Part]]
 
Kokoonpanot (&quot;Assembly&quot;) [[Pro/Assembly]]

Työkuvat (&quot;Drawing&quot;) [[Pro/Drawing]]

Kaavakuvat (&quot;Layout&quot;) [[Pro/Layout]]

[[Luokka:Pro]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Pro/Perusasioita</title>
    <id>4725</id>
    <revision>
      <id>24344</id>
      <timestamp>2006-11-18T09:52:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>[[Luokka:Pro]]</comment>
      <text xml:space="preserve">== Ohjelman rakenne ==

Ohjelmassa on kolme eri ”puolta”

* piirtämisohjelmassa piirretään kappale kolmiulotteisena. Kappaleiden nimi on ”Part” ja uuden voi tehdä valitsemalla New/Part. Tiedoston päätteeksi tulee .prt.

* kokoamisohjelmassa kasataan useita kappaleita yhteen. Nimi on ”Assembly” Avataan valitsemalla New/Assembly. Tiedoston päätteeksi tulee .asm

* työpiirrustusohjelmassa tehdään työpiirrustuksia edellä mainituista. Nimi on ”Drawing”. Avataan valitsemalla New/Drawing, kun se ”Part” tai ”Assembly”, josta työpiirrustus halutaan on auki. Tämän jälkeen valitaan sopiva TKK-pohja. Tiedostojen nimiksi tulee .drw.

Huom: kaikkia näitä voi olla useampi ikkuna yhtä aikaa auki. Ikkunaista toiseen ei voi kuitenkaan siirtyä hiirellä, vaan on käytettävä ”Window”-valikkoa.

== Osien valinta hiirellä ==

Kappaleen, osan tms valinta tapahtuu klikkaamalla tavalliseen tapaan hiiren vasenta nappia. Valittu kohde on aina punainen. Yleensä kuitenkin samalla kohdalla on paljon eri asioita päällekkäin, joten on arpapeliä mikä niistä tulee klikkaamalla valituksi. Ennen klikkausta voi näpsytellä peräkkäin nopeasti hiiren oikeaa nappia, jolloin jutut muuttuvat vuorotellen sinisiksi. Kun haluttu juttu on sininen, klikkaa hiiren vasenta, jolloin se tulee punaiseksi.

== Tallennus ==

Tallennus tavalliseen tapaan CTRL-S, jonka jälkeen klikkaa OK. Ohjelma ei tallenna koskaan vanhan version päälle, vaan tekee tiedostosta uuden version: tiedostonimen perässä on juokseva numero. Ohjelmassa ei ole ”Save as”-valintaa, vaikka tallennusikkuna siltä näyttääkin.

== Käyttöliittymä == 
Kolmiulotteista kuvaa voi katsella eri puolilta seuraavasti:
* Zoomaus: hiiren rulla
* Siirto: Shift pohjassa ja hiiren keskimmäinen (rulla) pohjassa
* Pyöritys: Hirren keskimmäinen (rulla) pohjassa

Piirtämistä varten ohjelmassa on apupöytiä ”Datum plane”, apukeskiakseleita ”Datum axis”, apupisteitä ”Datum points” ja koordinaatistoja ”Coordinate systems”. Ne saa näkyviin ja pois napeista yläpalkissa:
* &quot;Datum planes on/off&quot;
* &quot;Datum axis on/off&quot;
* &quot;Datum points on/off&quot;
* &quot;Coordinate sytems on/off&quot;.
HUOM apuöydillä ”Datum plane” on etu- ja nurja puoli. Etupuoli nättää ruskealta ja nurja mustalta.

Kappaleen saa läpinäkyväksi, läpikuultavaksi, viivapiirrokseksi tai normaaliksi yläpalkin napeista 
* &quot;Wireframe&quot;
* &quot;Hidden line&quot;
* &quot;No hidden&quot;
* &quot;Shaded&quot;

Kuva käännetään haluttuun asentoon valitsemalla yläpalkin nappi &quot;Reorient view&quot;. Tämän jälkeen ohjelma kysyy, mitä apupöytää ”Datum plane” halutaan katsoa ”Reference 1/Front”, ja mikä apupöytä halutaan osoittamaan ylöspäin ”Reference 2/Top”. Klikkaa haluttuja ”Datum plane”:ja. Myös &quot;Front&quot; ja &quot;Top&quot;-asetukset voidaan vaihtaa, ne tarkoittavat
* Front: katsellaan valitun &quot;datum plane&quot;:n etupuolta
* Back: katsellaan valitun &quot;datum plane&quot;:n nurjaa puolta
* Top: kuva käännetään niin, että valitun &quot;datum plane&quot;:n etupuoli on ylöspäin
* Bottom: kuva käännetään niin, että valitun &quot;datum plane&quot;:n etupuoli on alaspäin
* Right: kuva käännetään niin, että valitun &quot;datum plane&quot;:n etupuoli on oikealle
* Left: kuva käännetään niin, että valitun &quot;datum plane&quot;:n etupuoli on vasemmalle

Kuvan katselusuunnan tallennus: yläpalkin nappi, jossa kameran kuva ”Start the view manager”. Välilehti Orient. Paina nappia New ja 
anna nimi.

Kuvan katselusuunan haku: paina nappia &quot;Saved views list&quot;


[[Luokka:Pro]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Pro/Part</title>
    <id>4726</id>
    <revision>
      <id>24932</id>
      <timestamp>2006-11-25T09:38:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/84.230.141.130|84.230.141.130]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:84.230.141.130|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">* aloita nimeämällä apupöydät (yleensä DTM1, DTM2, DTM3 tai TOP, RIGHT, FRONT) listasta järkevästi. Nimeä myös katselusuunnat järkevästi
* Kun kappaletta piirretään, näkyvät kaikki piirrettävät jutut (reiät, pyöristykset jne) vasemmassa reunassa luettelossa. Sitä mukaan kun piirtää niitä, kannattaa ne nimetä listassa järkevästi. Ne voi myös valita joko sieltä tai suoraan kuvasta hiiren vasemmalla tarvittaessa


[[Luokka:Pro]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Wikirakkaus</title>
    <id>4738</id>
    <revision>
      <id>23600</id>
      <timestamp>2006-11-14T14:14:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Hups</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Wikilove.png|thumb|150px|Taiteilijan näkemys wikirakkaudesta]]
'''Wikirakkaus''' tarkoittaa Wikikirjastoa käyttäjien välistä yhteisymmärrystä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Täysin eri taustan omaavat ihmiset työskentelevät täällä yhdessä, mikä johtaa helposti ristiriitoihin. Me kaikki olemme täällä kuitenkin yhdestä ja samasta syystä: rakastamme tietämyksemme keräämistä, järjestämistä ja esille saattamista tietosanakirjaan, jollaista maailma ei ennen ole nähnyt. Wikikirjasto ei ole vain uusi keskustelualue muiden joukossa &amp;ndash; se on projekti jonka tarkoituksena on tallentaa kollektiivinen tietämyksemme.

Jos pidämme mielessä tämän yhteisen tavoitteen, tämän rakkauden tietoon, jos keskitymme [[Wikikirjasto:Neutraali näkökulma|neutraalin näkökulman]] saavuttamiseen vaikeinakin hetkinä, jos yritämme ''todella'' ymmärtää mitä vastapuolellamme on sanottavana, silloin voimme saavuttaa Wikirakkauden. Jos epäonnistumme siinä, Wikikirjasto kärsii. Jatkuvat riitelyt ajavat kirjoittajia pois, puolueelliset artikkelit ajavat kirjoittajia pois ja molemmat vahingoittavat mainettamme ajan myötä.

Wikirakkauden saavuttamiseen ei ole oikotietä, mutta joitain avainasioita on olemassa:
*Noudata Wikietikettiä &amp;ndash; kunnioita muita kirjoittajia.
*Rakasta uusia tulokkaita vielä enemmän.
*Noudata [[Wikikirjasto:Käytännöt ja ohjelinjat|käytäntöjämme]] &amp;ndash; ne tekevät yhteistyöstä helpompaa.
*Tähtää neutraaliin näkökulmaan &amp;ndash; kirjoita artikkeleita, joiden kanssa kaikki voivat olla samaa mieltä
*Unohda ja anna anteeksi &amp;ndash; muista, tämä on Internet. Älä salli itseäsi loukattavan ja yritä hyväksyä muiden näkökannat.
*Muista, että kirjoittajakollegasi ovat hekin ihmisiä, jotka ansaitsevat arvostusta, ja vaikka tarve negatiiviselle kommentille tulisi, on aina hyvä aloittaa positiivisesti.

Noudata näitä ohjeita ja ota kuppi teetä* päivässä tavaksi!  

&lt;small&gt;(*Neutraalin näkökulman nimissä voit myös valita virvokkeeksesi vaikkapa kahvin tai hedelmämehun.)

[[Luokka:Wikikirjaston ylläpito|Wikirakkaus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Sitaatti</title>
    <id>4739</id>
    <revision>
      <id>23602</id>
      <timestamp>2006-11-14T14:36:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Kopioinpa tällaisen Wikipediasta</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;blockquote&gt;
&lt;div style=&quot;width: auto; background: transparent; margin-bottom: .5em; font-size: 100%; color: #404040; text-align:left;&quot;&gt;
» {{{1}}} » {{ #if: {{{2|}}} | &lt;br/&gt;&lt;cite&gt;({{{2}}})&lt;/cite&gt; | }}
&lt;/div&gt;
&lt;/blockquote&gt;&lt;noinclude&gt;
* Malline pitkien sitaattien esittämiseen artikkelissa.
* Käyttöohje: &lt;code&gt;&lt;nowiki&gt;{{sitaatti|sitaatin teksti|sitaatin lähde}}&lt;/nowiki&gt;&lt;code&gt;
* Viimeinen parametri ei ole välttämätön
&lt;/noinclude&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Neutraali näkökulma</title>
    <id>4740</id>
    <revision>
      <id>23607</id>
      <timestamp>2006-11-14T14:40:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Alkuperäinen määritelmä */  hups</comment>
      <text xml:space="preserve">{{käytäntöhuomautus}}
Wikikirjaston sivut tulee kirjoittaa '''neutraalista näkökulmasta'''.

==Alkuperäinen määritelmä==

('''''Kääntäjän huomautus''''': Tätä alkuperäisen määritelmän tekstinpätkää ei ehkä välttämättä kannata ruveta kovin vakavasti rukkaamaan muuten kuin käännösvirheiden tai kömpelöiden lauserakenteiden osalta. Se on nimittäin Jimbo Walesin &quot;allekirjoittama&quot; perusdokumentti. Perään voidaan toki lisätä sellaisia selvennyksiä, jotka helpottavat asian ymmärtämistä, mutta itse perusperiaatteesta ei täällä juurikaan tingitä. Tämä sitaatti on tarkoitettu wikipediaa varten, mutta sitä sovelletaan myös Wikikirjastoon)

{{sitaatti|Yleistietosanakirja on kokoelma yhteen nivottua tietoa, joka esitetään neutraalista näkökulmasta. Niin paljon kuin suinkin mahdollista, tietosanakirjaa kirjoitettaessa tulisi välttää minkään muun kuin neutraalin näkökulman ottamista.

Neutraalissa näkökulmassa ajatukset ja tosiasiat esitetään sellaisessa muodossa, että sekä kannattajat että vastustajat pystyvät yhtymään niihin. Sataprosenttista yhteisymmärrystä ei tietenkään voida saavuttaa. Onhan maailmassa ideologioita, jotka eivät anna sijaa millekään muulle esitystavalle kuin painokkaalle oman näkemyksensä toteamiselle. Voimme vain pyrkiä kirjoittamaan tavalla, joka on sopuisa lähtökohtaisesti järkeville ihmisille, jotka saattavat erota käsitykseltään tiettyjen asiakohtien osalta.

Jokunen esimerkki selventänee tarkoitustani. 

#Tietosanakirjan artikkeli ei saisi väittää, että liikeyritykset ovat rikollisia, vaikka kirjoittaja uskookin näin olevan. Sen tulisi sen sijaan ilmaista se tosiasia, että ''jotkut ihmiset'' uskovat siten ja syyt miksi he näin uskovat, sekä sitten myöskin esittää, mitä vastapuoli asiasta sanoo.
#Tietosanakirjan artikkeli ei saisi väittää, että laissez-faire-kapitalismi on paras sosiaalinen järjestelmä (satun muuten uskomaan näin, sivumennen sanoen). Sen sijaan pitäisi esittää tuon näkökulman kannattajien argumentit, sekä tuon näkökulman kanssa eri mieltä olevien argumentit.

Helpoimmin ja parhaiten sovitat kirjoituksesi tietosanakirjaan jos kirjoitat siitä ''mitä ihmiset uskovat'' pikemmin kuin siitä ''mikä on niin''. Jos koet tämän jotenkin subjektivistiseksi tai kollektivistiseksi tai imperialistiseksi, kysy vain minulta, sillä olen sitä mieltä, että olet yksinkertaisesti erehtynyt. Se mitä ihmiset uskovat on objektiivinen tosiasia, ja ''sen'' me voimme helposti esittää neutraalista näkökulmasta.|-- [[w:Jimmy Wales|Jimbo Wales]]}}

==Yleistä==
Sivujen tulee esittää eri näkemykset tasapuolisesti. Tätä sanotaan ''neutraalin näkökulman käytännöksi'' (Neutral Point of View, NPOV).

Käytäntö ymmärretään helposti väärin. Se ei tarkoita, että sivuista voidaan kirjoittaa yhdestä puolueettomasta ja objektiivisesta näkökulmasta. Sen sijaan se tarkoittaa, että kiistojen kaikki puolet tulee esittää reilusti. Sivuista ei pidä esittää tai vihjata, että vain yksi näkökanta on oikea. Tärkeää on, että Wikikirjastossa käyttäjät toimivat yhdessä tehdäkseen sivuista tasapuolisia.

Puolueettoman tekstin kirjoittaminen vaatii harjoitusta.

===Miksi Wikikirjaston tulee olla puolueeton===

Wikikirjasto on yleinen kirjasto. Se pyrkii esittämään ihmiskunnan tietämyksen summan tietyllä yleisyyden tasolla. Yksittäiset ihmiset kuitenkin ovat eri mieltä tietyissä asioissa. Kaikissa aiheissa, joista esiintyy erilaisia näkemyksiä, on myös eri näkemyksiä totuudesta. Sikäli kun näkemykset ovat vastakkaisia niiden kannattajat uskovat muiden näkemysten olevan vääriä ja siis muuta kuin tietoa. Jos totuudesta on erimielisyyttä, niin on myös siitä, mikä on tietoa. Wikikirjasto perustuu yhteistyölle, mutta samalla pitää ratkaista muokkaussotien ongelma. Muokkaussodassa henkilö esittää jonkin väitteen ''p'', kun taas toinen henkilö sanoo ''ei-p''.

Ratkaisuun päästään, kun hyväksytään, että Wikikirjastossa ihmiskunnan tietämykseen lasketaan ''kaikki erilaiset'' '''merkittävät''' teoriat eri aiheista. Tämä vastaa termin tieto määritelmää sikäli, että ihmiskunnan tietämys on muuttunut ajan kuluessa. Eri aikoina &quot;tiedettiin&quot; asioita, joiden nykyisin &quot;tiedetään&quot; olevan vääriä. Esimerkiksi aiemmin &quot;tiedettiin&quot; demonien aiheuttavan tauteja, nykyisin &quot;tiedetään&quot;, ettei niin ole.

Ihmiskunnan tietämys (esitetyssä merkityksessä) voitaisiin koota puolueellisesta näkökulmasta. Voitaisiin esittää, että aiheesta T on olemassa seuraavanlaisia teorioita, ja totuus aiheesta on se-ja-se. Mutta, Wikikirjasto on kansainvälinen yhteistyöprojekti. Käyttäjien keskuudessa on lähes joka aiheesta lähes kaikenlaisia näkemyksiä. Loputtomat muokkaussodat voidaan välttää, kun sovitaan, että kaikkki merkittävät näkemykset esitetään reilusti, mitään niistä todeksi kutsumatta. Neutraalista näkökulmasta kirjoittaminen tarkoittaa kiistanalaisten näkemysten esittämistä ilman minkään näkemyksen väittämistä todeksi. Se onnistuu yleensä, kun näkemykset esitetään niin, että ne ovat jotakuinkin niiden kannattajien hyväksyttävissä. Eri näkemykset tulee myös ilmoittaa niiden kannattajien näkemyksiksi. Wikipediassa erimielisyydet '''kuvataan''', mutta niistä ei kiistellä.

Yhteenvetona: tämän käytännön pääsyy on se, että Wikikirjasto on kirjasto, inhimillisen tiedon kokoelma. Koska Wikikirjasto on yhteisön kokoama ja kansainvälinen, ei osallistujien voida olettaa olevan yksimielisiä tiedon rajoista aina tai edes usein. Tämän vuoksi tieto on määriteltävä löyhemmin. Sekä yhteisön että yksilöiden tulee pyrkiä esittämään vastakkaiset näkemykset reilusti, mitään näkemystä kannattamatta. Tämä pätee kuitenkin sillä edellytyksellä, että pienten vähemmistöjen näkemyksiä ei pidä esittää merkittävien vähemmistöjen näkemyksinä. Itse asiassa pienten vähemmistöjen näkemyksiä ei ehkä tarvitse esittää ollenkaan.

Tähän käytäntöön on toinenkin syy. Kun lukijoille on selvää, että Wikikirjasto ei oleta heidän omaksuvan mitään tiettyä näkemystä, tämä antaa heille mahdollisuuden päättää itse. Näin kannustetaan älyllistä itsenäisyyttä. Totalitaristiset hallitukset ja dogmaattiset instituutiot saattavat päätyä vastustamaan Wikikirjastoa, jos onnistumme neutraaliuskäytännön soveltamisessa. Kilpailevien teorioiden esittäminen moninaisissa asioissa antaa ymmärtää, että Wikikirjaston osallistujat luottavat lukijoiden kykyyn muodostaa omat mielipiteensä. Tekstit, jotka esittävät moninaiset näkemykset reilusti, ilman vaatimusta tietyn näkökulman omaksumisesta, luovat vapautta. Neutraalius voittaa dogmatismin, ja lähes kaikki Wikikirjastossa voinevat olla yhtä mieltä siitä, että tämä on hyvä asia.

==Mikä on neutraali näkökulma?==
Käsitteen merkitys ei ole ilmeinen ja se voidaan helposti ymmärtää väärin. &quot;Puolueeton&quot; ja &quot;neutraali&quot; voidaan käsittää monella tavalla. Käytännön taustalla oleva &quot;puolueettoman kirjoittamisen&quot; käsite tarkoittaa &quot;kiistanalaisten näkemysten ilmaisemista ilmoittamatta niitä todeksi&quot;. Tämä vaatii selvennystä.

Ensinnäkin &amp;ndash; ja tämä on kaikkein tärkeintä &amp;ndash; pitää pohtia mitä tarkoittaa, että puolueeton kirjoittaminen esittää kiistanalaiset näkemykset ilmoittamatta niistä mitään todeksi. Puolueeton kirjoittaminen ei esitä vain suosituinta näkemystä. Se ei myöskään kaikkien näkemysten esittämisen jälkeen ilmaise, että suosituin näkemys olisi oikea. Se ei ilmaise, että jonkinlainen välimuoto esitetyistä ajatuksista olisi totta. Kaikkien näkemysten esittäminen tarkoittaa karkeasti ottaen, että kirjoitetaan näkemyksen ''p'' kannattajien uskovan, että ''p'', ja näkemyksen ''q'' kannattajien uskovan, että ''q'', ja se on aiheesta käydyn keskustelun tila. Ihannetapauksessa kaikkien näkökulmien esittäminen taustoittaa kattavasti myös sitä kuka uskoo mitäkin, miksi näin on ja mikä näkemys on suosituin. Suosituinta näkemystä ei kuitenkaan pidä väittää oikeaksi. Yksityiskohtaiset sivut saattavat myös sisältää eri näkökantojen esittäjien näkemyksiä toisista näkökannoista. Näkemysten kannattaajille annetaan        mahdollisuus kommentoida muita näkemyksiä, mutta pidättäydytään tarkasti arvioimasta kuka voittaa väittelyn.

Erästä kohtaa on vielä syytä selventää. Edellä todettiin että neutraali näkökulma ei ole varsinainen näkökulma. Se ei siis tarkoita &quot;neutraalia&quot; tai &quot;keskellä olevaa&quot; näkemystä muiden näkemysten joukosta. Wikikirjastossa neutraali näkökulma tarkoittaa, että kirjoitettaessa ei väitetä, ilmoiteta, vihjata tai sivumennen huomauteta, että mikään tietty näkökulma olisi totta.

Toinen selventämisen arvoinen kohta. Puolueeton kirjoittaminen voidaan käsittää kiistojen esittämiseksi ja kuvaamiseksi niihin osallistumisen sijaan. Puolueeton kirjoittaminen voidaan ymmärtää reiluksi ja kylmän analyyttiseksi erimielisyyksien kuvaamiseksi. Tietysti voidaan väittää, että tällainen kirjoittaminen on mahdotonta, ja että kirjoittajan näkökulma paistaa helposti tekstistä läpi. Kokeneet tieteilijät, puhujat ja mielipidekirjoittajat ovat kuitenkin taitavia huomaamaan puolueellisen näkökulman, sekä omasta että muiden tekstistä. Nämä henkilöt osaavat yleensä löytää jotain puolta suosivat erimielisyyksien kuvaukset. He myös yleensä osaavat poistaa tuon puolueellisuuden.

Vielä tärkeä huomio. Näkökulmia vertailevien sivujen ei tarvitse esittää vähemmistöjen näkemyksiä yhtä laajasti tai yksityiskohtaisesti kuin suositumpia näkemyksiä. Kiistoja kuvatessa ei tarvitse antaa ymmärtää, että pienen vähemmistön näkemys ansaitsee yhtä paljon huomiota kuin enemmistön näkemys. Se saattaa antaa harhaanjohtavan kuvan erimielisyydestä. Esitettäessä näkemyksiä reilusti kilpailevat näkemykset tulee esittää suhteessa niiden suosioon asiantuntijoiden tai asianosaisten keskuudessa. Tämä ei tarkoita etteikö vähemmistöjen näkemyksille voisi antaa kaikkea mahdollista huomiota sivuilla, jotka ovat omistautuneet kuvaamaan näitä näkemyksiä. Wikikirjaston kokoa ei ole rajattu. Mutta näilläkin sivuilla pitää pitää huolta, että vähemmistönäkemystä ei esitätä totuutena, vaikka sitä käsitelläänkin hyvin yksityiskohtaisesti, .

:[[w:Jimmy Wales|Jimmy Wales]] postituslistalla syyskuussa 2003 (käännös):
::*Jos näkemys on enemmistön näkemys, sitten pitäisi olla helppoa perustella se viitteillä yleisesti hyväksyttyihin viiteteksteihin;
::*Jos näkemys on merkittävän vähemmistön näkemys, sitten pitäisi olla helppo nimetä sen ''merkittäviä'' kannattajia;
::*Jos näkemys on hyvin pienen (tai rajatun) vähemmistön näkemys, se ei kuulu Wikipediaan (paitsi ehkä johonkin liiteartikkeliin) riippumatta siitä onko se totta; ja riippumatta siitä voidaanko se todistaa vai ei.

Puolueellisuus ei välttämättä aina ole tietoista. Esimerkiksi aloittelijat eivät usein käsitä, että arkijärjeltä kuulostava saattaa olla puolueellinen näkemys jonkin tietyn näkökulman puolesta. (Siis kohtuullisen usein tarvitaan asiantuntija tekemään artikkelista täysin puolueeton.) Toinen esimerkki. Usein kirjoittaja tahattomasti levittävät &quot;maantieteellistä&quot; vääristymää esimerkiksi kuvaamalla jotain kiistaa siten kuin sitä käydään jossain tietyssä maassa. He eivät välttämättä tiedä miten keskustelu on muotoutunut muualla.

Neutraalin näkökulman tarkoitus ei ole peitellä eri näkökantoja vaan esitellä kantojen moninaisuus. Kiistanalaisissa tapauksissa vahvat ja heikot perusteet esitetään jokaisen näkokulman mukaisesti valitsematta puolia. Neutraalin näkökulman käytäntö ei ole &quot;erottelukäytäntö&quot;. Faktat ovat neutraaleja, mutta neutraali näkökulma ei tarkoita niiden yksinkertaista kasaamista. Jos vain tietyn näkökulman kannalta edulliset faktat esitetään, artikkeli ei ole neutraali.

==Olennainen osa: perusteellinen taustatyö==
Monet näkökulmataistelut olisi paljon helpompi ratkaista, jos taustatyö tehtäisiin huolellisesti. Faktat eivät ole näkökulmia. Helppo tapa välttää jotain näkökulmaa suosiva ilmaus on etsiä arvostettu lähde faktalle ja kertoa se. Näin voidaan kuvailla kiistan näkökantoja ottamatta kantaa itse kiistaan. Kannattaa etsiä paras ja hyvämaineisin lähde aiheesta. Kirjastosta löytyy hyviä lähteitä, verkkolähteistäkin kannattaa valita luotettavimmat. Pienikin määrä taustatyötä voi säästää paljon aikaa keskustelussa myöhemmin.

Täytyy kuitenkin huomioida, että vaikka fakta ei ole näkökulma, vain yhden puolen esiin tuomien faktojen käyttäminen on neutraaliusongelma, olipa lähteet merkitty kuinka huolellisesti tahansa. Tasapainon eteen täytyy tehdä töitä. Etsi faktoja puolueettomista lähteistä ja ''merkitse lähteet''.

==Reiluus ja sympaattinen sävy==

Jotta kiistat voidaan kuvata reilusti, eri näkemykset tulee esittää positiivisessa ja sympaattisessa sävyssä. Monet sivut esittävät eri näkökannat, mutta ovat silti puolueellisia. Silloinkin kun esitetään faktoja eikä mielipiteitä, sivuista voi hohkata implisiittinen kanta faktojen valinnan tai jopa niiden järjestelyn kautta. Esimerkiksi vastakkaisten näkemysten kiistäminen heti niiden esittämisen jälkeen saa ne näyttämään paljon huonommilta kuin niiden kokoaminen omaksi &quot;vastustajien mielipiteet&quot; -osiokseen.

Artikkelien pitäisikin antaa ymmärtää, että kaikki näkokulmat ovat ainakin mahdollisia, huomioiden kuitenkin aiemmin esitetty hyvin pienten vähemmistöjen kantoja koskeva rajoitus. Kaikki merkittävät, kilpailevat näkemykset tulisi esittää sympaattisessa sävyssä.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Kielten kirjahylly</title>
    <id>4743</id>
    <revision>
      <id>23653</id>
      <timestamp>2006-11-14T18:41:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Wikikirjasto:Humanististen tieteiden osio” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Kielten kirjahylly”</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Humanististen tieteiden osasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Humanististen tieteiden osio</title>
    <id>4744</id>
    <revision>
      <id>23981</id>
      <timestamp>2006-11-16T20:03:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kaksinkertainen uudelleenohjaus yksinkertaiseksi</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Humanististen tieteiden osasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Humanistiset tieteet/Suomalais-ugrilaiset kielet</title>
    <id>4746</id>
    <revision>
      <id>26814</id>
      <timestamp>2006-12-24T09:08:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>small caps</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size: 14px; text-align: center;&quot;&gt;'''Suomalais-ugrilaiset kielet'''&lt;/div&gt;
[[Kuva:Nuvola apps kmessedwords.png|left|64px|]]
'''&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps&quot;&gt;suomen kieltä koskevat kirjat&lt;/small&gt;'''
- [[Suomen kieli]] [[Kuva:00%.png||]]
- [[Äidinkieli]] [[Kuva:25%.png||]]
'''&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps&quot;&gt;suomen sukuiset kielet&lt;/small&gt;'''
- [[Viron kieli]] [[Kuva:00%.png||]]
&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Template:Humanistiset tieteet/Suomalais-ugrilaiset kielet}})&lt;/div&gt;
&lt;br \&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Humanistiset tieteet/Historia</title>
    <id>4747</id>
    <revision>
      <id>23661</id>
      <timestamp>2006-11-14T18:46:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size: 14px; text-align: center;&quot;&gt;'''Historia'''&lt;/div&gt;
[[Kuva:Open book 01.svg|left|64px|]]
- [[Maailman historia]] [[Kuva:25%.png||]]
- [[Suomen historia]] [[Kuva:25%.png||]]
&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Template:Humanistiset tieteet/Historia}})&lt;/div&gt;
&lt;br \&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Humanistiset tieteet/Muut kielet</title>
    <id>4748</id>
    <revision>
      <id>26817</id>
      <timestamp>2006-12-24T09:19:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>small cpas</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size: 14px; text-align: center;&quot;&gt;'''Muut'''&lt;/div&gt;
[[Image:Nuvola apps kcmfontinst.png|left|64px|]]
'''&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps&quot;&gt;ei-indoeurooppalaiset kielet&lt;/small&gt;'''

- [[Indonesian kieli]] [[Kuva:25%.png||]] &lt;!-- muut ei-indoeurooppalaiset kielet --&gt;
- [[Japani]] [[Kuva:25%.png||]] &lt;!-- japanin ja korean kieli -- &gt;
- [[Klassinen egypti]] [[Kuva:00%.png||]] &lt;!-- Afrikan kielet --&gt;
- [[Rarotongan kieli]] [[Kuva:25%.png||]]
- [[Thain kieli]] [[Kuva:00%.png||]] &lt;!-- thain kieli --
- [[Tuvalun kieli]] [[Kuva:25%.png||]]
'''&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps&quot;&gt;Keinotekoiset kielet&lt;/small&gt;'''
- [[Esperanton kieli]] [[Kuva:25%.png||]] &lt;!-- keinotekoiset kielet --&gt;
- [[Idon kieli]] [[Kuva:25%.png||]]
- [[Novial]] [[Kuva:25%.png||]]
&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Template:Humanistiset tieteet/Muut kielet}})&lt;/div&gt;
&lt;br \&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Sekalaiset/Muut tieteet</title>
    <id>4751</id>
    <revision>
      <id>27449</id>
      <timestamp>2007-01-03T09:08:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>filosofia pois</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size: 14px; text-align: center;&quot;&gt;'''Muut tieteet'''&lt;/div&gt;
[[Image:Nuvola apps edu phi.png|left|64px|]]
- [[Elämänkatsomustieto]] [[Kuva:25%.png]]
- [[Kulttuuriperintö ja identiteetti]] [[Kuva:25%.png]]
- [[Psykologia]] [[Kuva:25%.png]] 
- [[Työoikeus]] [[Kuva:75%.png]]

&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Template:Sekalaiset/Muut tieteet}})&lt;/div&gt;
&lt;br \&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Käyttöohjeet</title>
    <id>4754</id>
    <revision>
      <id>23705</id>
      <timestamp>2006-11-15T07:36:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Malline:Käyttöohjeet” uudelle nimelle ”Malline:Sekalaiset/Käyttöohjeet”: osa kirjahyllyjen uusimista</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Malline:Sekalaiset/Käyttöohjeet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Sekalaisten osasto</title>
    <id>4755</id>
    <revision>
      <id>26676</id>
      <timestamp>2006-12-21T10:23:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>fix, {{Sekalaisten osasto}}</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Osastot:Nav}}
{{Sekalaisten osasto}}
{{Kehitysasteet}}

Sekalaisten osastoon kuuluvat sellaiset kirjahyllyt, jotka eivät sovi muiden osastojen piiriin.

==Kirjat==

===Filosofia, psykologia, rajatieto===
*[[Filosofia]]
*[[Psykologia]]

===Yhteiskunta===
*[[Työoikeus]]

===Maantiede, matkailu, kansatiede===
* [[Erätaidot]] [[Kuva:00%.png]]

===Luonnontieteet, matematiikka, lääketiede===
*[[Sukupuolenkorjausprosessi Suomessa]] [[kuva:100%.png]]

===Hygienia=== &lt;!-- 59.3 --&gt;
*[[Ihokarvojen ajaminen]] [[kuva:00%.png]]

===Maanviljelys, puutarhanhoito, hyötykasvit===
*[[Hupu 2]] [[Image:75%.png]] 
*[[Kodin ruukkukasvit]]
*[[Maanviljely]]

===Kotitalous===

*[[Keittokirja]] [[kuva:00%.png]]
*[[Vegaanin keittokirja]]
*[[Baarikaappi]]

===Maa- ja metsätalous, elintarviketeollisuus===
*[[Sienikirja]] [[Kuva:25%.png]]
*[[Maanviljely]]

===Liiketalous===
*[[Yritys]] [[Kuva:50%.png]]
*[[Tilintarkastus]]

===Taiteet===
*[[Öljyvärimaalausopas]] [[kuva:50%.png]]

===Vitsit=== &lt;!-- 84 --&gt;
*[[Vitsit]] [[kuva:00%.png]]

===Muut===
**[[Topfield TF5X00]]
**[[Rpm käyttöohjeet]]
'''Toivotut:'''

*[[Tietokonepelien läpipeluuohjeet]]
*[[Graafinen suunnittelu]]

[[Luokka:Osastot]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Teknologia/Tietokoneet</title>
    <id>4756</id>
    <revision>
      <id>27454</id>
      <timestamp>2007-01-03T09:44:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>olemattomat kirjat pois</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size: 14px; text-align: center;&quot;&gt;'''Tietokoneet'''&lt;/div&gt;
[[Image:Nuvola apps kcmprocessor.png|left|64px|]]
- [[IRC]] [[Kuva:25%.png||]]
- [[Tietokoneet]] [[Kuva:25%.png||]]
- [[Tietoliikenne]] [[Kuva:25%.png||]]
- [[Tietoturva]] [[Kuva:50%.png||]]
- [[Unix/Linux]] [[Kuva:25%.png||]]
- [[Ubuntu tutuksi]] [[Kuva:75%.png||]]
- [[Vapautta tietoyhteiskuntaan!]] [[Kuva:00%.png||]]
- [[Windows-opas]] [[Kuva:00%.png||]]

&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Template:Teknologia/Tietokoneet}})&lt;/div&gt;
&lt;br \&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Teknologia/Tietokoneohjelmat</title>
    <id>4757</id>
    <revision>
      <id>27455</id>
      <timestamp>2007-01-03T09:44:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>Olematt</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size: 14px; text-align: center;&quot;&gt;'''Tietokoneohjelmat ja ohjelmointi'''&lt;/div&gt;
[[Image:Nuvola apps background.png|left|64px|]]
- '''&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps&quot;&gt;tietokoneohjelmat&lt;/span&gt;'''
- [[AbiWord]] [[Kuva:25%.png||]]
- [[Blender 3D]] [[Kuva:25%.png||]]
- [[Excel]] [[Kuva:00%.png||]]
- [[GIMP]] [[Kuva:50%.png||]]
- '''&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps&quot;&gt;ohjelmointi&lt;/span&gt;'''
- [[Ohjelmoinnin perusteet]] [[Kuva:25%.png||]]
- [[C|C]] [[Kuva:25%.png||]]
- [[C++|C++]] [[Kuva:00%.png||]]
- [[Common Lisp]] [[Kuva:25%.png]]
- [[CoolBasic]] [[Kuva:00%.png||]]
- [[PHP|PHP]] [[Kuva:25%.png||]]
- [[Python]] [[Kuva:25%.png||]]
- [[Pascal]] [[Kuva:25%.png||]]
&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Template:Teknologia/Tietokoneohjelmat}})&lt;/div&gt;
&lt;br \&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Teknologia/Muut</title>
    <id>4758</id>
    <revision>
      <id>28043</id>
      <timestamp>2007-01-18T11:58:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>[[Sulautetut järjestelmät]]</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size: 14px; text-align: center;&quot;&gt;'''Muut'''&lt;/div&gt;
[[Kuva:Nuvola apps energy.png|left|64px|]]
- [[Elektroniikka]] [[Kuva:00%.png||]]
- [[Energiatekniikka]] [[Kuva:00%.png||]]
- [[Lujuusoppi]] [[Kuva:00%.png||]]
- [[Mobilemail ja SMS]] [[Kuva:50%.png||]]
- [[Sulautetut järjestelmät]] [[Kuva:00%.png]]
- [[Sähkötekniikka]] [[Kuva:00%.png||]]
&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Template:Teknologia/Muut}})&lt;/div&gt;
&lt;br \&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Teknologian osasto</title>
    <id>4759</id>
    <revision>
      <id>26679</id>
      <timestamp>2006-12-21T10:26:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>{{Teknologian osasto}}</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Osastot:Nav}}
{{Teknologian osasto}}
{{Kehitysasteet}}

'''Teknologia''' on ihmiskuntaa hyödyntävien työkalujen, koneiden, materiaalien ja prosessien käyttöä ja kehittämistä. Uusien keksintöjen lisäksi myös vanhat keksinnöt ovat teknologiaa, kuten esimerkiksi pyörä.

Uuden teknologian kehittyminen uudeksi standardiksi asti vaatii suuren yleisön huomion, mutta ennen kaikkea rahallisen tuen. Uusi teknologia alkaa kehittyä vain jos sille keksitään sovelluksia.

==Kirjat==

*[[Blender 3D]]
*[[Ohjelmoinnin perusteet]]
*[[Pascal]]
*[[Pro/ENGINEER]]
*[[Tietokoneet]]
*[[Tietoliikenne]]
*[[Ubuntu_tutuksi]]
*[[Unix/Linux]]

==Ulkoiset linkit==
{{Wikipedia|Teknologia|Teknologia}}
===Ohjelmointi===

* [http://www.mureakuha.com/ Mureakuha.com] 
* [http://wiki.mureakuha.com/wiki/Etusivu Mureakuha.com sivuston wiki] paljon eri ohjelmointikielille suunnattuja oppaita.
* [http://www.ohjelmointiputka.net Ohjelmointiputka.net]

[[Luokka:Osastot]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Luonnontieteet/Fysiikka ja kemia</title>
    <id>4760</id>
    <revision>
      <id>26818</id>
      <timestamp>2006-12-24T09:20:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>small caps</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size: 14px; text-align: center;&quot;&gt;'''Fysiikka ja kemia'''&lt;/div&gt;
[[Kuva:Nuvola apps edu science.png|left|64px|]]
'''&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps&quot;&gt;fysiikka&lt;/span&gt;'''
- [[Fysiikan oppikirja]] [[Kuva:25%.png]]
- [[Klassinen mekaniikka]] [[Kuva:25%.png]]
- '''&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps&quot;&gt;kemia&lt;/span&gt;'''
- [[Orgaaninen kemia]] [[Kuva:25%.png]]
- [[Yleinen kemia]] [[Kuva:25%.png]]

&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Template:Luonnontieteet/Fysiikka ja kemia}})&lt;/div&gt;
&lt;br \&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Luonnontieteet/Maantiede ja biologia</title>
    <id>4761</id>
    <revision>
      <id>26819</id>
      <timestamp>2006-12-24T09:20:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>small caps</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size: 14px; text-align: center;&quot;&gt;'''Maantiede ja biologia'''&lt;/div&gt;
[[Kuva:Nuvola apps bug.png|left|64px|]]
- '''&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps&quot;&gt;geologia&lt;/span&gt;
- [[Elämän historia]] [[Kuva:00%.png]]
- [[Maapallo]] [[Kuva:00%.png]]
- [[Paleontologia]] [[Kuva:50%.png]]
- '''&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps&quot;&gt;biologia&lt;/span&gt;'''
- [[Biokemia]] [[kuva:25%.png]]
- [[Eläintiede]] [[Kuva:00%.png]]
- [[Kasvitiede]] [[kuva:25%.png]]
- [[Solubiologia]] [[kuva:25%.png]]
- [[Yleinen biologia]] [[kuva:25%.png]]

&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Template:Luonnontieteet/Maantiede ja biologia}})&lt;/div&gt;
&lt;br \&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Luonnontieteet/Matematiikka</title>
    <id>4762</id>
    <revision>
      <id>26920</id>
      <timestamp>2006-12-25T22:42:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>lihavointi hus</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size: 14px; text-align: center;&quot;&gt;'''Matematiikka'''&lt;/div&gt;
[[Kuva:Nuvola apps edu mathematics.png|64px|left|]]

- [[Diskreetti matematiikka]] [[Kuva:25%.png]]
- [[Matematiikan erityisopetus]] [[Kuva:00%.png]]
- [[Matematiikan perusteita]] [[Kuva:25%.png]]
- '''&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps&quot;&gt;geometria&lt;/span&gt;'''
- [[Geometria]] [[Kuva:25%.png]]
- '''&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps&quot;&gt;talousmatematiikka&lt;/span&gt;'''
- [[Talousmatematiikka]] [[Kuva:25%.png]]
- [[Tilastotiede]] [[Kuva:25%.png]]
&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Template:Luonnontieteet/Matematiikka}})&lt;/div&gt;
&lt;br \&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Luonnontieteet/Muut</title>
    <id>4763</id>
    <revision>
      <id>26821</id>
      <timestamp>2006-12-24T09:21:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>small caps + uudelleenjärjestely</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size: 14px; text-align: center;&quot;&gt;'''Muut'''&lt;/div&gt;
[[Kuva:Nuvola apps browser.png|left|64px|]]
- [[Yleinen tiede]] [[kuva:25%.png]]
- '''&lt;span style=&quot;font-variant:small-caps&quot;&gt;tähtitiede&lt;/span&gt;'''
- [[Tähtitiede]] [[Kuva:00%.png]]
&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Template:Luonnontieteet/Muut}})&lt;/div&gt;
&lt;br \&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Luonnontieteiden osasto</title>
    <id>4765</id>
    <revision>
      <id>26682</id>
      <timestamp>2006-12-21T10:29:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>kuvaus fi-wikistä</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Osastot:Nav}}
{{Luonnontieteiden osasto}}
{{Kehitysasteet}}

'''Luonnontiede''' on johdonmukainen oppi maailmankaikkeudesta. Se pohjautuu luonnon noudattamiin lakeihin. '''Luonnontieteet''' ovat tieteen aloja, jotka tutkivat luontoa. Luonnontieteilijät pyrkivät etsimään uusia tarkempia luonnonlakeja ja testaamaan vanhoja.

==Luonnontieteen ja lääketieteen kirjat==

===Biologia=== &lt;!-- luokka 56 --&gt;

*[[Yleinen biologia]] [[kuva:25%.png]]
*[[Solubiologia]] [[kuva:00%.png]]
*[[Biokemia]] [[kuva:25%.png]]
*[[Kasvitiede]] [[kuva:00%.png]]
*[[Eläintiede]] [[Kuva:00%.png]] &lt;!-- luokka 57 --&gt;


===Fysiikka=== &lt;!-- luokka 53 --&gt;
*[[Fysiikan oppikirja]] [[kuva:00%.png]]
*[[Klassinen mekaniikka]] [[kuva:00%.png]]

===Kemia=== &lt;!-- luokka 54 --&gt;
*[[Yleinen kemia]] [[kuva:25%.png]]
*[[Orgaaninen kemia]] [[kuva:25%.png]]

===Fyysinen maantiede, geologia=== &lt;!-- luokka 55 --&gt;

*[[Maapallo]] [[kuva:00%.png]]
*[[Paleontologia]] [[Kuva:50%.png]]
*[[Elämän historia]] [[Kuva:00%.png]]

==Matematiikkaan liittyviä kirjoja==

== Kirjat == &lt;!-- luokka 51 --&gt;
*[[Matematiikan perusteita]] [[Kuva:25%.png]]
*[[Lukion lisämateriaali]] [[Kuva:00%.png]]
*[[Algebra]] [[Kuva:00%.png]] &lt;!--51.1--&gt;
*[[Abstrakti algebra]] [[Kuva:00%.png]]
*[[Geometria]] [[Kuva:25%.png]] &lt;!--51.2--&gt;
*[[Diskreetti matematiikka]] [[Kuva:00%.png]] &lt;!--51.3--&gt;
*[[Tilastotiede]] [[Kuva:25%.png]] &lt;!--51.4--&gt;
===Muut===
*[[Talousmatematiikka]] [[Kuva:25%.png]] &lt;!--luokka 69 --&gt;

[[Luokka:Osastot]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Kirjahylly</title>
    <id>4767</id>
    <revision>
      <id>23740</id>
      <timestamp>2006-11-15T12:24:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Wikikirjasto:Kirjahylly” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Osasto”</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Osasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Osastot</title>
    <id>4770</id>
    <revision>
      <id>23780</id>
      <timestamp>2006-11-15T18:56:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{{Osastot:Nav}}

Tästä luokasta löydät Wikikirjaston osastot.

[[Luokka:Wikikirjasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Kahvihuone/Osastot</title>
    <id>4771</id>
    <revision>
      <id>25417</id>
      <timestamp>2006-12-02T08:36:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Etusivusta */ Tehty!</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Kahvihuone.jpg|thumb|right|200px|Kahvin nauttimista palestiinalaisessa kahvilassa]]
'''Tällä sivulla keskustellaan Wikikirjaston kirjahyllyuudistuksesta. Keskustelu on siirretty kahvihuoneesta suuren kokonsa vuoksi.''' Lisää kysymyksesi '''alimmaiseksi''' ja '''anna''' aiheelle '''otsikko''', niin saamme sivun pysymään järjestyksessä ja tulevaisuudessa uudet kysymykset on helppo havaita.''&lt;br&gt;&lt;br&gt;

'''[[Wikikirjasto:Kahvihuone|Takaisin Kahvihuoneeseen]]

&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
&lt;br&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;div align=&quot;center&quot;&gt;
&lt;big&gt;'''&lt;span class=&quot;plainlinks&quot;&gt;[{{SERVER}}{{localurl:Wikikirjasto:Kahvihuone|action=edit&amp;section=new}} Lisää uusi aihe]&lt;/span&gt;'''&lt;/big&gt;
&lt;/div&gt;

__TOC__

&lt;!---------------------------- Tämän viivan alle, kiitos -----------------------------------&gt;

__NEWSECTIONLINK__

==Kirjahyllyistä==

Pitäisikö historialle luoda oma kirjahylly??? Vastauksia kiitos.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 8. marraskuuta 2006 kello 06.12 (UTC)

:En alkaisi ainakaan vielä tekemään historialle omaa kirjahyllyä. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 8. marraskuuta 2006 kello 09.12 (UTC)

:En kannata omaa kirjahyllyä historialle, mutta mielestäni tuota nykyistä luokittelua voisi joiltakin osin muokata. Sekalaisten kirjahylly saisi minusta olla pienempi. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 8. marraskuuta 2006 kello 09.27 (UTC)

::Osviittaa voisi katsoa en-wikibooksista. Yksi hyvä olisi myös, että luotaisiin muutama &quot;Yläkirjahylly&quot; jotka koostuisivat kirjahyllyistä. Mielipiteitä? --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 8. marraskuuta 2006 kello 09.38 (UTC)

:::Tyyliin yläkirjahylly sekalaiset koostuisi kirjahyllyistä käyttöohjeet, oppaat ja muut, yläkirjahylly luonnontieteet taas luonnontieteiden ja matematiikan kirjahyllyistä. Humanistiset tieteet taas koostuisivat kielistä ja teknologiasta. Yhteen, erikoiskirjahyllyjen yläkirjahyllyyn laitettaisiin Wikijunior ja muut sen tapaiset projektit. Mielipiteitä? --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 8. marraskuuta 2006 kello 09.41 (UTC)

:::Näitä yläkirjahyllyjä voisi kutsua vaikka portaaleiksi. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 8. marraskuuta 2006 kello 09.43 (UTC)

::::Joo, mutta ei silti hätäillä kuulostaa ihan hyvältä. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 8. marraskuuta 2006 kello 12.35 (UTC)

Totta...Historian kirjahylly olis ihan kätsy....--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 8. marraskuuta 2006 kello 14.14 (UTC)

:Tein ehdotuksen portaaleista, se löytyy [[Käyttäjä:Jääpingviini/Portaali|täältä]]. 
--{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 8. marraskuuta 2006 kello 18.30 (UTC)


Ihan hyvä portaali--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 8. marraskuuta 2006 kello 18.42 (UTC)

:Kiitos! --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 8. marraskuuta 2006 kello 18.48 (UTC)

::Tarkemmin ajan kanssa: Mielestäni yläkirjahyllyt ovat hyvä idea ja portaalikin suhtkoht hyvä nimi, muita mahdollisuuksia voisivat olla esimerkiksi tylsä ''osio'' tai ’’kirjastohuone’’ esimerkiksi luonnontieteiden kirjastohuone. Nyt olemme hassussa tilanteessa , koska matemaatiikka joka kuuluu luonnontieteisiin on oma kirjahyllynsä. Tuo sinun tekemäsi portaali on hyvä. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 9. marraskuuta 2006 kello 06.23 (UTC)
:::Historia on humaaninen tiede eli laita se sinne portaaliin, keksin viellä uuden nimen osasto minusta se on hyvä.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 9. marraskuuta 2006 kello 11.46 (UTC)

:::OK. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 9. marraskuuta 2006 kello 13.18 (UTC)
::::Toivioisin, että saataisiin viellä vikiopiskelu tuonne portaaliin. Lisäksi toivoisin nyt kannanottoja portaali nimeen muita vaihtoehtoja voisivat olla: tylsä osio, liian monimutkainen kirjastohuone ja mielestäni portaaliakin parempi osio. Ottakaa kantaa --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 9. marraskuuta 2006 kello 15.04 (UTC)

::::Laitan sen Wikiopiskelun sinne saman tien. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 9. marraskuuta 2006 kello 16.18 (UTC)
:::::Mainitsin ylenpänä vaihtoehtoja portaalille otttakaa kantaa. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 11. marraskuuta 2006 kello 06.12 (UTC)

Kannatan edelleenkin portaalia. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 11. marraskuuta 2006 kello 06.03 (UTC)

:Saako muuten portaalia muokata? --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 11. marraskuuta 2006 kello 06.13 (UTC)

::Saa. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 11. marraskuuta 2006 kello 06.30 (UTC)
:.Noniin kun vastustusta ei ole laitetaan tämä ehdotus pystyyn enää pitää yläportaalin nimestä päätää? --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 14. marraskuuta 2006 kello 13.16 (UTC)

:::Kannattaisi varmaan laittaa portaaliksi. Voihan sen muuttaa myöhemmin. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 14. marraskuuta 2006 kello 14.08 (UTC)
::::Laitetaan huomenna jos muita mielipiteitä ei tule minä kannatan '''osastoa'''. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 14. marraskuuta 2006 kello 14.16 (UTC)

===Äänestys aiheesta (selkeyden vuoksi)===

Laitoin tästä nyt pienen äänestyksen joka kestää vaikka 2 viikkoa tai vähemmän jos tuls vaikuttaa selvältä. Äänesetetään nyt siis yläkirjahyllyjen nimestä (vaihtoehtoja yllä). Kirjaoita ääneesi selkeästi lihavoiden mikä on kannattamasi nimi. Äänestys päättyy viimeistään 28. marraskuuta 2006. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 14. marraskuuta 2006 kello 18.42 (UTC) '''Äänestys on päättynyt osaston yksimieliseen voitoon''' . --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 15. marraskuuta 2006 kello 06.44 (UTC)

:[[w:Wikipedia:Äänestäminen on pahasta|Äänestäminen on pahasta.]] Minusta tämä asia olisi pitänyt selvittää ilman äänestystä, ehkä mielipidetiedustelulla. Tai miksi mielipiteitä ylipäätään pitää tiedustella, kun osasto on ainoa ehdotus ja se on saanut laajan kannatuksen. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 14. marraskuuta 2006 kello 20.08 (UTC)

'''Osasto''' keksimäni nimi joka on yksinkertainen ja selkeää suomenkieltä. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 14. marraskuuta 2006 kello 18.42 (UTC)

Mäkin kannatan osastoa--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 14. marraskuuta 2006 kello 16.23 (UTC)

:Osasto on ihan hyvä. Eli sivun [[Wikikirjasto:Kirjahylly]] ulkoasu pitää uusia siten, että kirjahyllyt on lajiteltu oasatoittain. Jokaiselle osastolle pitää myös tehdä oma sivu, ja kirjahyllysivut pitää integroida niihin. Kirjahyllymallineet voisi uudelleennimetä seuraavasti: Malline:Osaston_nimi/Kirjahyllyn_nimi. Perusrunkona voitaisiin ainakin näin aluksi käyttää [[Käyttäjä:Jääpingviini/Portaali|omaa ehdotustani]]. Aloitan urakan jo tänään siirtämällä kielten kirjahyllyn nimelle [[Wikikirjasto:Humanististen tieteiden osasto]], ja samalla laitan myös mallineita kuntoon. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 14. marraskuuta 2006 kello 18.39 (UTC)
Minä voin huomenna jatkaa (ehkä).--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 14. marraskuuta 2006 kello 18.45 (UTC)

::Tein yuon edellä mainitsemani Kielten kirjahyllyn uudistuksen, palautetta olisi kiva saada. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 14. marraskuuta 2006 kello 18.52 (UTC)

:::Kannattaisikohan tästä tehdä oma Wikiprojekti? On sen verran iso muutos. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 14. marraskuuta 2006 kello 18.53 (UTC)
:::::Tjaa.....ehkäpä.Kysy viellä muualta--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 14. marraskuuta 2006 kello 19.13 (UTC)

'''Osasto'''. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 14. marraskuuta 2006 kello 20.08 (UTC)

'''Osasto'''. Ei tarvitse äänestää. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 14. marraskuuta 2006 kello 20.30 (UTC)

Laitoin kaikki kirjahyllyt oikeisiin kohtiin, mutta nytten pitäisi päättää [[Wikijunior]]in ja [[Wikiopiskelu]]n kohtalosta. Minusta niille (ja tulevaiduudessa ehkä myös wikiprofesorinialille) voisi olla toistaiseksi ainakin yhteinen portaali esimerkiksi ikäjaeteltujen kirjojen osasto. Toinen asia on keksiä osastoille luokka ja lokalle yläkuokka. Mitään wikiprojektia ei tarvita.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 15. marraskuuta 2006 kello 08.56 (UTC)
Tein ehdotuksen aiheesta [[Käyttäjä:Jääpingviini/Portaali]]in--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 15. marraskuuta 2006 kello 10.01 (UTC)

:Olisiko Erityiskirjojen osasto hyvä nimi? --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 15. marraskuuta 2006 kello 12.22 (UTC)
::Joo hyvä idea en tiedä teitkö jo kun olen niin huonolla koneella ettei tuoreetmuutokset toimi kunnolla :-) --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 15. marraskuuta 2006 kello 16.27 (UTC)

:::En ole ehtinyt Wikijunioriin vielä paneutua. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 15. marraskuuta 2006 kello 18.48 (UTC)
::::Tehdäänpä nyt siiten näin kun jaksetaa, mutta mikä osastojen luokaksi?--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 15. marraskuuta 2006 kello 19.23 (UTC)

:::::Olisko [[:Luokka:Osastot]] hyvä??--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 15. marraskuuta 2006 kello 18.50 (UTC)

OK minun puolestani. Muistattehan, että linkin luokkaan saa koodilla &lt;nowiki&gt;[[:Luokka:Luokan nimi]]&lt;/nowiki&gt;. Muutoin linkkiä ei tule, ja koodi luokittaa sivun. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 15. marraskuuta 2006 kello 18.52 (UTC)

:Teenpä tässä tuon [[Wikikirjasto:Erikoiskirjojen osasto]]n. Samalla laitan mallineita hiukan kuntoon. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 15. marraskuuta 2006 kello 19.06 (UTC)

==Etusivusta==

Miten tehdään osastojen kanssa etusivulla sen verran monta uutta kirja osastoihin sisältyy, että onko enää järkevää tehdä kuten ennen (kaikki kirjat etusivulla). Vai tehdäänkö nyt kuten wikipediassa, että laitetaan linkit jokaiseen lirjahyllyyn siihen ylös? Itse kannatan jälkimmäistä vaihtoehtoa. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 16. marraskuuta 2006 kello 06.31 (UTC)

:Linkit ovat hyvä ratkaisu. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 16. marraskuuta 2006 kello 16.48 (UTC)

::Kelpuutetaanko [[Etusivu/Temp]]in tekemäni uusinta ehdotus kopio wikipediasta.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 18. marraskuuta 2006 kello 10.10 (UTC)
:::Kelpaako?--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 19. marraskuuta 2006 kello 14.10 (UTC)
[[Luokka:Wikikirjasto]]

::::Mielestäni nuo osastot on turhan ylhäällä, ja ainakin tällä resoluutiolla (1152x864) jää nuo etusivulle päässeet (laadukkaat) kirjat turhan alas. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 19. marraskuuta 2006 kello 14.28 (UTC)
:::::Kuinka alas halutaan (tietysti saatte muokata)--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 19. marraskuuta 2006 kello 15.11 (UTC)

::::::Hmm, olisiko vaikka siinä &quot;Kaikki Wikikirjaston kirjat&quot; tekstin yläpuolella. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 19. marraskuuta 2006 kello 20.56 (UTC)
:::::::Testaan huomenna onko niin parempi, mutta muitakin mielipiteitä toivotaan.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 20. marraskuuta 2006 kello 18.22 (UTC)
::::::::Poistetaanko kohta kaikki wikikirjaston kirjat, koska ei jokainen kirjahyly mahdu siihen enään.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 22. marraskuuta 2006 kello 04.37 (UTC)

Poistetaan vain. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 22. marraskuuta 2006 kello 12.17 (UTC)
:Kelpaako, etusivulle laitettaessa pitää kopioida vain tuo kohta, koska tusivu/temp ei ole ajantasalla--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 22. marraskuuta 2006 kello 17.11 (UTC)
::'''Vastustan''' kirjojen poistamista etusivulta! Ellei kaikkia kirjoja, niin ainakin merkittävä määrä kirjoja tulisi mielestäni ehdottomasti olla näkyvissä etusivulla. Tämä siksi, että ainakin uusien käyttäjien näkökulmasta meidän navigointisysteemi etusivulta osastoihin, josta kirjahyllyihin, josta kirjoihin vaikuttaa monimutkaiselta - ja kirjojen mielestäni tulisi olla helposti saatavilla. Tuo näytä/piilota on mielestäni kätevä toiminto, eli vaikka tuon alle näkyviin ne kirjat. Siinähän voisi olla tarpeen vaatiessa monta sisäkkäistä näytä/piilotaa, mutta en ainakaan vielä koe sitä tarpeelliseksi. -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 22. marraskuuta 2006 kello 21.11 (UTC)
:::Mitkä ovat tärkeitä kirjoja? Voisikohan jokaisen kirjahyllyn yhdestä osasta (osana tarkoitan esimerkiksi tässä kirjahyllyssä olevaa oppaat ja ohjeet kategoriaa [[Malline:Sekalaiset/Oppaat ja ohjeet]])--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 23. marraskuuta 2006 kello 06.26 (UTC)
Tarkemmin ajattellen kaikki kirjat voivat näkyä aivan hyvin, katsotaan linkkien määrrää myöhemmin.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 23. marraskuuta 2006 kello 13.21 (UTC)
:[[Etusivu/Temp]]issä nähtävillä sivun ulkoasu yhteenvetona keskustelun tiimoilta. Mielipiteitä! --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 28. marraskuuta 2006 kello 06.36 (UTC)

::Kävis mulle....--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 28. marraskuuta 2006 kello 06.36 (UTC)
:::Muita mielipiteitä, kommentteja ehdotuksia? --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 30. marraskuuta 2006 kello 06.12 (UTC)

::::Juu, yleisesti näyttää hyvältä. Mutta saattais olla pikkuisen vielä parempi, jos nuo osastot siirrettäisiin noiden etusivukirjojen yläpuolelle. ;) -- [[Käyttäjä:Mzlla|mzlla]] 30. marraskuuta 2006 kello 09.30 (UTC)

Ja etusivunkirjat pitää laittaa osastojen mukaan. Nythän ne ovat vanhan kirjahyllykäytännön mukaisesti järjestelty. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 30. marraskuuta 2006 kello 11.13 (UTC)
Tehty, muita ongelmia?--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 30. marraskuuta 2006 kello 14.22 (UTC)
:Noniin jos muita virheitä ei löydy siirretään tämä etusivulle.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 2. joulukuuta 2006 kello 06.47 (UTC)

::Siitä vaan! --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 2. joulukuuta 2006 kello 08.05 (UTC)
:::Tehty--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 2. joulukuuta 2006 kello 08.36 (UTC)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Wikijunior</title>
    <id>4772</id>
    <revision>
      <id>23788</id>
      <timestamp>2006-11-15T19:09:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Malline:Wikijunior” uudelle nimelle ”Malline:Erikoiskirjat/Wikijunior”: Osa kirjahyllyuudistusta.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Malline:Erikoiskirjat/Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Erikoiskirjat/Wikiopiskelu</title>
    <id>4773</id>
    <revision>
      <id>27452</id>
      <timestamp>2007-01-03T09:15:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>hyvällä mallilla muttei ehkä kuitenkaan vielä &quot;puolivalmis&quot;</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size: 14px; text-align: center;&quot;&gt;'''[[Wikiopiskelu]]'''&lt;/div&gt;
[[Kuva:OpiskeluLogo.PNG|left|68px|]]
- [[Wikiopiskelu Suomen historia]] [[Kuva:25%.png]]
- [[Wikiopiskelu Avaruus]] [[Kuva:25%.png]]
&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Template:Erikoiskirjat/Wikiopiskelu}})&lt;/div&gt;
&lt;br \&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Erikoiskirjojen osasto</title>
    <id>4774</id>
    <revision>
      <id>26802</id>
      <timestamp>2006-12-24T05:38:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>sisältö mallineeksi</comment>
      <text xml:space="preserve">Tältä sivulta löydät Wikikirjaston erikoiskirjat, joita ovat toistaiseksi Wikijunior- ja Wikiopiskelukirjat.

{{Malline:Erikoiskirjojen osasto}}

[[Luokka:Osastot]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Sekalaiset/Oppaat ja ohjeet</title>
    <id>4799</id>
    <revision>
      <id>28163</id>
      <timestamp>2007-01-25T06:19:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>siirsin oppaita oppaisiin ja yhdistin toisen kirjahyllyn tähän</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size: 14px; text-align: center;&quot;&gt;'''Oppaat ja ohjeet'''&lt;/div&gt;
[[Image:Nuvola apps bookcase.png|left|64px|]]
'''&lt;small&gt;OPPAAT&lt;/small&gt;'''
- [[Askartelu]] [[Kuva:00%.png]]
- [[Baarikaappi]] [[Kuva:25%.png]]
- [[Erätaidot]] [[Kuva:00%.png]]
- [[Graafinen suunnittelu]] [[Kuva:00%.png]]
- [[Jätteiden käsittely]] [[Kuva:00%.png]]
- [[Keittokirja]] [[Kuva:25%.png]]
- [[Kitarakirja]] [[Kuva:25%.png]]
- [[Kodin ruukkukasvit]] [[Kuva:50%.png]]
- [[Koristehampun kasvatusopas]] [[Kuva:75%.png]]
- [[Lemmikit ja kotieläimet]] [[Kuva:00%.png]]
- [[Maanviljely]] [[Kuva:00%.png]]
- [[Pirates CSG]] [[Kuva:50%.png]]
- [[Puutarha]] [[Kuva:25%.png]]
- [[Sienikirja]]  [[Kuva:50%.png]]
- [[Taikuus]] [[Kuva:00%.png]]
- [[Sukupuolenkorjausprosessi Suomessa]] [[Kuva:100%.png]]
- [[Säveltäminen]] [[Kuva:00%.png]]
- [[Vitsit]] [[Kuva:25%.png]]
- [[Yritys]] [[Kuva:25%.png]]
- [[Öljyvärimaalausopas]] [[Kuva:50%.png]]
'''&lt;small&gt;OHJEET&lt;/small&gt;'''
- [[Ihokarvojen ajaminen]] [[Kuva:00%.png]]
- [[Tietokonepelien läpipeluuohjeet]] [[Kuva:00%.png]]


&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Template:Sekalaiset/Oppaat ja ohjeet}})&lt;/div&gt;
&lt;br \&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maanviljely/Kasvukauden vaiheet</title>
    <id>4802</id>
    <revision>
      <id>25828</id>
      <timestamp>2006-12-09T09:41:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">==Kevät==

Kylvö ja lannoitus (Syyskylvöiset lajikkeet kylvetään ja pääosin lannoitetaan jo syksyllä. Lisälannoitus keväällä.) Pääosa kasveista kevätkylvöisiä, pieni osa syyskylvöisiä.

==Kesä==

Kasvinsuojelu, Heinäkasveilla heinänkorjuu. Kesantomaiden hoito (Kemiallisesti/Mekaanisesti - Ruiskutuksia/maanmuokkausta.).

==Syksy==

Kasvuston tuleentuminen (Valmistuminen) korjuukuntoon, Hukkakauran torjunta ennen sadonkorjuuta (Hukkakaura on hankala rikkakasvi). Puiminen (Sadonkorjuu), sadon kuivaaminen varastokelpoiseksi viljankuivaamoissa. Syyskylvöisten viljelykasvien kylväminen.

==Talvi==

Seuraavan vuoden viljelyn suunnittelu perustuen edellisen vuoden esikasveihin (Edeltävän vuoden kasveja), kasvien vuorottelu tärkeää erityisesti kasvitautien ja satotason takia.

[[Luokka:Maanviljely]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maapallo/Maapallon sijainti</title>
    <id>4803</id>
    <revision>
      <id>24561</id>
      <timestamp>2006-11-21T14:09:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Maa on Aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien. Maan keskietäisyys Auringosta on noin 150 miljoonaa kilometriä, eli määritelmän mukaisesti 1 AU. Maan kiertoaika Auringon ympäri on 365 vuorokautta 6 tuntia ja pyörähdysaika oman akselinsa ympäri on noin yksi vuorokausi eli 23 tuntia 56 minuuttia ja 4,10 sekuntia. Maapallon pyörähdysaika saattaa muuttua hieman luonnonilmiöiden, asteroidi-iskujen yms. tapahtumien johdosta. Muutos on silti hyvin vähäistä.

==Maapallon liikkeet==

[[Kuva:Earth_tilt_sample.jpg|thumb|Maapallon vuosi]]
Maan kiertorata Auringon ympäri ei ole täysin ympyrämäinen, vaan tarkkaan ottaen ellipsi, jonka toisessa polttopisteessä on Aurinko tai oikeastaan tämän massakeskipiste. Maa on lähinnä Aurinkoa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi, ja vastaavasti kauimpana, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä. Vuodenaikojen vaihtelu johtuu kuitenkin siitä, että Maan akseli on 23,44 astetta kallellaan ratatason normaaliin nähden. Maan akseli on sen napojen kautta kulkevaksi kuviteltu suora. Tällä hetkellä akseli osoittaa lähelle Pohjantähteä. Auringon ja Kuun vaikutuksesta akseli kuitenkin kiertyy hitaasti, ja esimerkiksi 12 000 vuoden kuluttua pohjoinen taivaannapa sijaitsee Vegan lähistöllä. Ilmiötä kutsutaan prekessioksi. Täyteen prekessiokierrokseen kuluu noin 26 000 vuotta.

==Aurinkokunta==
[[Kuva:Solar planets.jpg|thumb|Aurinkokunnan planeetat ovat Auringosta poispäin lukien 1)Merkurius, 2) Venus, 3) Maa, 4) Mars, 5) Jupiter, 6) Saturnus, 7) Uranus ja 8) Neptunus.]]

Aurinkokunnan ikä on noin 4,6 miljardia vuotta. Myös muilla tähdillä on havaittu omia eksoplaneettojen muodostamia aurinkokuntia.

Aurinkokunta sijaitsee Auringon vaikutusalueen, heliosfäärin sisäpuolella. Heliosfäärin arvellaan ulottuvan 150–200 AU:n etäisyydelle Auringosta. Uloimman planeetan Pluton kiertorata on kaukaisimmillaan 49 AU:n etäisyydellä.

Aurinkokunnan mittasuhteita voidaan havainnollistaa kuvaamalla Aurinkoa 10 senttimetrin läpimittaisella appelsiinilla. Tällöin Maa olisi verrattavissa nuppineulan päähän, joka kiertää appelsiinia 11 metrin etäisyydellä. Pluto kiertäisi appelsiini-Aurinkoa keskimäärin yli 400 metrin etäisyydellä.

Aurinkokuntamme sijaitsee 25 000–28 000 valovuoden päässä Linnunradan keskustasta galaksin kierteishaarojen välissä. Se kiertää keskustaa 220 kilometrin sekuntivauhdilla, ja yksi kierros kestää 226 miljoonaa vuotta. Kiertorata on poikkeuksellinen, sillä se on lähestulkoon ympyrän muotoinen ja sijaitsee sellaisella etäisyydellä, että Aurinkokunnan ratanopeus vastaa Linnunradan kierteishaarat muodostavan tiheysaallon nopeutta. Siten Aurinkokunta on pysynyt spiraalihaarojen ulkopuolella jopa useita miljardeja vuosia välttyen supernovien säteilyltä, jota tiheämmissä kierteishaaroissa tapahtuu useammin ja estää siten muun kuin pienimuotoisen elämän synnyn planeetoilla.

==Maailmankaikkeus==

Maa on nykytietämyksen mukaan maailmankaikkeuden ainoa planeetta, jolla varmasti on elämää.

Maailmankaikkeus (kreik. kosmos, lat. universum) eli universumi tarkoittaa kaikkea sitä, mitä voidaan tutkia tieteellisin, lähinnä fysiikan menetelmin. Tähtitieteessä tätä havaintojen piirissä olevaa osaa luonnosta nimitetään joskus metagalaksiksi, arkikielessä avaruudeksi. Kaikkeuden syntyä, rakennetta ja kehitystä tutkii kosmologia.

alkuräjähdyksessä noin 13,7 miljardia vuotta sitten laajenemaan lähtenyt avaruus. Kosmisen taustasäteilyn löytymisen on katsottu tukevan standardimallin mukaista alkuräjähdysteoriaa.

Kaikkeuden aineesta arvioidaan noin 75 % olevan vetyä, 25 % heliumia ja alle 1 % muita alkuaineita. Vety ja helium muodostuivat jo kaikkeuden varhaisessa alkutilassa, mutta raskaammat alkuaineet rautaan saakka syntyvät tähtien sisäosien ydinreaktioissa, rautaa raskaammat alkuaineet supernovaräjähdyksissä.

[[Luokka:Maapallo]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maapallo/Maapallon synty ja historia</title>
    <id>4804</id>
    <revision>
      <id>24560</id>
      <timestamp>2006-11-21T14:09:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Maapallo tiivistyi kaasu- ja pölypilvestä noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Aluksi tasa-aineinen pallo muuttui kerrokselliseksi lämpenemisen seurauksena. Lämpenemisen sai aikaan materiaalin tiivistyminen, meteoriittipommitus sekä radioaktiivisten aineiden hajoaminen. Sen ikä on noin 4 500 miljoonaa vuotta.

==Historia==

Maapallon historia (noin 4,5 miljardia vuotta) on jaettu kansainvälisesti sovittuihin nimettyihin ajanjaksoihin joiden pituus vaihtelee miljoonista vuosista tuhansiin miljooniin vuosiin.

Geologisen kalenterin ajanjaksot luokitellaan eoneihin, maailmankausiin, kausiin ja epookkeihin. Myös epookit voidaan jakaa edelleen lyhyempiin ajanjaksoihin.

Geologiset aikakaudet perustuvat sedimenttikivikerrostumien tutkimukseen, mm. muinaisten merien pohjaan kerrostuneiden kuolleiden eliöiden fossiilien analysointiin. Ajanjaksoja erottaa esimerkiksi selvä muutos tietyn lajin osuudesta verrattuna kaikkiin lajeihin, esim. joukkosukupuuton vuoksi, kuten liitukauden/paleogeenin raja.

Ajanjaksot esitetään yleensä alaspäin vanhenevassa järjestyksessä joka symboloi karkeasti sedimenttikivikerrostumia. Täydellistä kaikki ajanjaksot kattavaa sedimenttikivikerrostumaa ei ole olemassa joten tutkimustietoa on hankittu ympäri Maapalloa sijaitsevista osakerrostumista.

Ajanjaksoilla voi olla päällekkäisiä historiallisia ei-kansainvälisiä nimityksiä.

==Kuu==
[[kuva:Phases_of_the_Moon.png|thumb|Kuun kierto; Uusikuu, sirppi, puolikuu, täysikuu.]]
[[Kuva:Moon-Mdf-2005.jpg|thumb|Täysikuu]]

'''Kuusta tarkemmin katso [[Tähtitiede/Aurinkokunta/Kuu]]'''

Kuun kiertosuunta on taivaalla tähtien suhteen itään. Kuun kiertoaika Maan ympäri on 27 vrk 7 h 43 min. Kuun vaihe riippuu siitä, kuinka suuri osa Auringon valaisemasta puoliskosta on nähtävillä. Uudenkuun aikaan maata kohti kääntynyt puolisko on pimeä, koska Kuu ja Aurinko ovat taivaalla melkein samalla suunnalla. Ensimmäisessä neljänneksessä puoliskon länsipuoli on valaistuna. Täydenkuun aikaan koko maata kohti kääntynyt puolisko on valaistuna. Viimeisessä neljännessä Kuun puoliskon itäpuoli on valaistuna. Kun Kuu, Maa ja Aurinko ovat samalla suoralla, havaitaan uudenkuun aikana auringonpimennys ja täydenkuun aikana kuunpimennys. Kuu vaikuttaa myös vuorovesiin. Valon ja varjon rajaa Kuun pinnalla kutsutaan terminaattoriksi.

Tieteen kehittyessä on havaittu, että Kuun kuori koostuu kevyistä kivilajeista, esimerkiksi gabrosta. Kuu kiertää Maata ellipsin muotoisella radalla. Kuulla ei ole varsinaista kaasukehää ja tämän vuoksi lämpötilat vaihtelevat +130 ja −200 celsiusasteen välillä. Ensimmäinen ihmisen laskeutuminen kuunpinnalle tapahtui 21. heinäkuuta vuonna 1969, jolloin avaruusalus Apollo 11 mukanaan kaksi astronauttia

Kuun nimistö on pääosin perua muutaman sadan vuoden takaa, 1600-luvulla tummia alueita alettiin kutsua meriksi ja meret nimettiin pääosin ilmaston termien ja mielialojen mukaan. Mare Orientale, Itämeri, sijaitsee nimensä mukaisesti Kuun idässä.

===Synty ja kehitys===

Kuun uskotaan syntyneen erillisenä taivaankappaleena noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Tarkkaa selitystä Kuun synnystä ei kuitenkaan tiedetä. Olettamuksia Kuun synnystä ovat, että Marsin kokoinen protoplaneetta olisi törmännyt nuoreen Maahan ja irrottanut tarpeeksi ainesta Kuun muodostumiseen. Alkujaan planeetta olisi liikkunut Maan radalla ns. hevosenkenkäradalla, joka olisi alkanut heilua planeettojen ratojen vaikutuksesta käyden yhä lähempänä Maata, kunnes törmäsi siihen. Maan koko olisi ollut silloin puolet tai kolmasosa nykyisestä koosta ja törmääjä olisi törmännyt Maahan hyvin viistosti. Törmäys olisi heittänyt Maasta massaa noin kaksi kertaa enemmän kuin Kuussa on nyt. Kuu olisi syntynyt alle tuhannessa vuodessa, jopa muutamien tuntien tai päivien ajassa. Tämä teoria tekee Maan Kuun synnyn Maan tyyppiselle planeetalle harvinaiseksi.

===Kuulennot===
[[Kuva:Aldrin Apollo 11.jpg|thumb|Astronautti Buzz Aldrin kuun pinnalla (Apollo 11).]]

Apollo 11 oli ensimmäinen miehitetty Kuuhun laskeutunut avaruuslento. Se oli Apollo-ohjelman viides miehitetty lento. Lennon komentomodulin nimi oli Columbia ja kuumodulin Eagle (&quot;Kotka&quot;).

Apollo 11:n laskeutumisalue Mare Tranquillitatisin eli Rauhallisuuden Meren eteläosassa noin 20 kilometriä Sabine D -kraaterista lounaaseen valittiin osaksi sen vuoksi, että miehittämättömät Ranger 8 ja Surveyor 5 laskeutujat sekä Lunar Orbiter luotain olivat havainneet sen suhteellisen tasaiseksi alueeksi, mikä ei todennäköisesti aiheuttaisi suuria ongelmia laskeutumiselle tai kuukävelylle.

Apollo 11 miehistö Neil Armstrong (komentaja), Michael Collins (komentomodulin pilotti) ja Buzz Aldrin (kuumodulin pilotti)

[[Luokka:Maapallo]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maapallo/Maapallon rakenne ja ilmakehä</title>
    <id>4805</id>
    <revision>
      <id>24562</id>
      <timestamp>2006-11-21T14:09:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Earth Mars Comparison.jpg|thumb|Maapallon koko verrattuna Mars planeettaan, jonka uskottiin olevan maan kaltainen.]]

Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä; se peittää noin 70 % koko pallon pinnasta. Tästä se onkin saanut kutsumanimen &quot;sininen planeetta&quot;. Maapallon kuivan maan pinta-ala onkin lähes täsmälleen sama kuin puolet pienemmän Marsin koko ala.

Maan kiertoaika Auringon ympäri on 365 vuorokautta 6 tuntia ja pyörähdysaika oman akselinsa ympäri on noin yksi vuorokausi eli 23 tuntia 56 minuuttia ja 4,10 sekuntia.

Maa on nykytietämyksen mukaan maailmankaikkeuden ainoa planeetta, jolla varmasti on elämää. Tämänkaltaisen elämän esiintymisen mahdollistavat mm. nestemäinen vesi ja Auringon jatkuva valoenergiavirta. Ilmakehässä oleva suurehko happimäärä sen sijaan on Maan kasviston aikaansaama ja on taas eläinten, myös ihmisten, elinehto.

==Ilmakehä==

Ilmahekä ja sen suotuisa koostumus on edellytys elämän syntymiselle. Maan ilmakehä koostuu pääasiassa typestä (78 %) ja hapesta (21 %) argonista (0,93 %), hiilidioksidista (0,04 %) sekä muista kaasuista. Edellä esitetyt pitoisuudet koskevat kuivaa ilmaa, mutta ilma sisältää myös vesihöyryä (0-5 %) ja kiinteitä hiukkasia. (Ihmiselämän kannalta tärkeää on, että hiilidioksidia ilmassa on alle prosentti.) Planeetan ja ilmakehän paksuuksien suhde on samaa luokkaa kuin omenan ja sen kuoren. Pinnalta katsottuna ilmakehän näkyvin ominaisuus on sen sinisyys, joka syntyy, kun valo siroaa kaasumolekyyleistä (Rayleigh-sironta). Valon spektrin sinisen pään aallonpituudet siroavat eniten. Ilman sirontaa taivas näyttäisi mustalta. Samasta ilmiöstä johtuen Aurinko näyttää keltaiselta tai punaiselta riippuen valon ilmakehässä kulkeman matkan pituudesta. Ilmakehä päästää lävitseen vain osan Auringon säteilystä, ja esimerkiksi haitallinen ultravioletti(UV-B)säteily absorboituu suurelta osin monen kymmenen kilometrin korkeudella sijaitsevaan otsonikerrokseen.

Ilmakehä voidaan jakaa kerroksiin joko lämpötilan, kemiallisen koostumuksen tai kemiallisten ja sähköisten ominaisuuksien mukaan. Ilman koostumus muuttuu korkeuden mukana. Alammassa ilmakehässä, troposfäärissä, tapahtuvat sääilmiöt, ja sen yläpuolella olevassa stratosfäärissä on otsonikerros. Troposfäärissä lämpötila yleensä laskee ylöspäin mentäessä, minkä takia ilmakerros sekoituu pystysuunnassa. Tropopaussissa lämpötila ei enää muutu ja straosfäärissä se nousee ylöspäin mentäessä, minkä takia kaasujen sekoittuminen tropopausiin läpi on vähäistä ja ukkospilvienkin kohoaminen pysähtyy tropopaussiin. Kohoava lämpötila tekee staraosfäärin kuivaksi. Stratosfäärin yläpuolella, mesosfäärissä, lämpötila taas laskee ylöspäin mentäessä. Lämpötilarakenteen takia mesosfäärissä voi muodostua pilviä, jotka näkyvät mm. kesäisin valaisevia yöpilviä. Ionosfäärissä on radioaaltoja heijastavia kerroksia, jotka ovat eri vahvuisia eri vuorokauden-ja vuodenaikoina.

==Rakenne==

[[Kuva:Earth_cross_section-i18.png|thumb|Maapallon poikkileikkaus]]

Maa on elävä planeetta, jonka sisällä tapahtuu koko ajan muutoksia. Nämä muutokset aiheuttavat erinäisiä maan pinnallakin havaittavia ilmiöitä, tärkeimpinä tulivuoritoiminta ja maanjäristykset.

Maapallo koostuu kolmesta rakenteellisesta kokonaisuudesta. Lähinnä maanpintaa on maan kuori, joka ulottuu enimmillään 50 kilometriä alaspäin. Merien kohdalla maan kuoren paksuus on kuitenkin vain 10 kilometriä.

Seuraava osa vaippa, on noin 3000 kilometriä paksu. Vaipan ainesosia ei tarkalleen tiedetä, mutta sen arvellaan olevan pääosin kovaa, kiinteätä ainetta.

Keskellä on maan ydin, jonka säde on noin puolet Maapallon säteestä, eli 3300 kilometriä. Se on jaettavissa kahteen osaan, sulaan ja jähmeään ytimeen.

Maan sisäinen koostumus on meille elintärkeä. Planeetalla on nimittäin jatkuvan radioaktiivisen hajoamisen ansiosta sula rauta-nikkeli-ydin, joka saa aikaan voimakkaan magneettikentän, mikä suojaa elämää vaaralliselta säteilyltä sekä Auringosta tulevalta suurienergiseltä hiukkaspommitukselta. Lähellä napa-alueita hiukkaspommitus voidaan nähdä paljain silmin öiseen aikaan värikkäinä revontulina. Magneettikentän vangitsemat Auringosta tulevat hiukkaset koostavat van Allenin vyöhykkeet.

===Kuori===

Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä mannerlaatasta, jotka kelluvat vaippaa raskaamman kiviaineksen päällä. Laatat liikkuvat alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntyvät toisensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, kuten Islannissa, jossa kiviainesta työntyy esiin Maan vaipasta. Laattaliikkeen energianlähde on radioaktiivinen hajoaminen.

Maankuorella on taipumus isostaattiseen tasapainoon Isostaattinen tasapaino tarkoittaa sitä, että korkeiden vuorten kohdalla mannerlaatta on hyvin paksu, sillä mannerlaatat kelluvat alla olevassa vaipassa kuin jäävuoret vedessä: korkein ulottuu syvimmälle pinnan alle.

====Merikuori - SIMA====

Merikuoren paksuus on 5 - 10 km. Merikuori on raskasta basalttikiveä, jossa on suuria pitoisuuksia piitä ja magnesiumia (Si ja Ma). SIMA-kuoren tiheys on 2,8 - 3,3 g/cm³. Basaltti on emäksistä eli maafista, joten sen kvartsipitoisuus on 44% - 52%. SIMA-kuori on harvoin yli 200 miljoonan vuoden ikäistä.

====Mantereinen kuori - SIAL====

Mantereisen kuoren paksuus on 20 - 70 km. Kuori koostuu monista kivilajeista, myös basaltista; graniitti on yleisin kivilaji. Kevyttä kiveä, jossa on suuria pitoisuuksia piitä ja alumiinia (Si ja Al). Tiheys on 2,7 - 2,8 g/cm³. SIAL-kuori on paksuinta vuorijonojen kohdalla. 

Nykyisen mannerkuoren ikä on yleensä 2,4 - 3,4 miljardia vuotta, joillain alueilla jopa melkein 4 miljardia vuotta. Noin 40% Maan kuoresta on mannerkuorta, joka tarkoittaa sitä, että laajat alueet mannerkuorta ovat ns. mannerjaluistoissa meren alla. Maankuorella on taipumus isostaattiseen tasapainoon eli jos esim. jäätikkö painaa maan kuorta, jäätikön hävittyä maankuori palautuu takaisin.

===Vaippa===
[[Kuva:Globe4.jpg|300px|thumb|1&amp;nbsp;Mantereinen kuori 2&amp;nbsp;Valtameren keskiselänne 3&amp;nbsp;Subduktiovyöhyke 4&amp;nbsp;Ylempi vaippa 5&amp;nbsp;Tulivuori 6&amp;nbsp;Alempi vaippa 7&amp;nbsp;Pluumi 8&amp;nbsp;Ulkoinen ydin 9&amp;nbsp;Sisempi ydin 10&amp;nbsp;Konvektiosolu 11&amp;nbsp;Litosfääri 12&amp;nbsp;Astenosfääri 13&amp;nbsp;Gutenberg-pinta 14&amp;nbsp;Moho-pinta]]

Vaippaa on pinnalta keskipisteeseen syvyydestä, Maan säteestä, noin 50%, noin 2900 km, Maan tilavuudesta noin 80%, ja Maan massasta noin 60%.

Vaipassa alaspäin siirryttäessä paine ja lämpötila lisääntyvät huomattavasti, lämpötila 1600° - 4000°. Vaipan yläpinnan määrittää Mohorovicic-pinta (Moho) ja alapinnan Gutenberg-pinta. Vaippaa ja ydintä tutkitaan mm. analysoimalla maanjäristysaaltoja (seismisiä aaltoja), joiden nopeus muuttuu riippuen aineen ominaisuuksista.

Kuori-, vaippa- ja ydinkerrokset eroavat kemialliselta koostumukseltaan. Vaipassa arvellaan olevan mm. peridotiittia ja granaattia. &lt;ref&gt;[http://www.amonline.net.au/geoscience/earth/structure.htm#mantle  Australian Museum Online: The mantle - composition]&lt;/ref&gt; Siirtymäkerroksessa (vaihettumiskerroksessa) ylemmästä vaipasta alempaan vaippaan kivimateriaalin koostumus muuttuu vähitellen.

Vaipasta voidaan mekaanisten ominaisuuksien erojen (kerroksissa tapahtuva toiminta, kiven olomuoto) takia erottaa litosfääri, hyvin hitaasti virtaava astenosfääri (lähde: [http://ocw.mit.edu/NR/rdonlyres/Earth--Atmospheric--and-Planetary-Sciences/12-007Spring2003/08C63216-0C54-41FA-9109-3E8912E1D7E0/0/Lec02.pdf#page=22&amp;pagedest=the%20mantle Divisions based on mechanical properties] Massachusetts Institute of Technology), ja sen alla oleva kiinteämpi vaippa, ns. mesosfääri, jota ei saa sekoittaa ilmakehän mesosfääriin. Mesosfäärin paksuus on noin 2000 km, [3] noin 70% vaipan paksuudesta.

Mesosfäärin läpi ulottuu Maan rautaytimen ulkorajoilta ns. vaipan pluumeja (engl. mantle plume), kohtia joissa tapahtuu nousevaa virtausta.

===Ydin===

Planeetalla uskotaan olevan jatkuvan radioaktiivisen hajoamisen ansiosta sula rauta-nikkeli-ydin, joka saa aikaan voimakkaan magneettikentän. Maan ydin on Maan osa joka sijaitsee syvällä sen keskipisteen ympärillä: Maan pinnan ja keskipisteen välisestä pallon säteestä on ydintä noin 55%.

Ytimen aine uskotaan olevan pääasiassa rautaa. Ydin on kaksikerroksinen: ulkoydin on nestemäisessä olomuodossa ja sisäydin (30%...40% ydinpallon säteestä) on kiinteää. Ytimen lämpötila on sisäytimen ulkopinnalla noin 4300°C astetta. Ulkoytimen nestemäisen raudan virtaus aiheuttaa Maan magneettikentän.

====Mapallon tutkiminen====

Porauksilla on päästy 10 kilometrin syvyyteen maankuoren sisälle, mutta Maan vaippa kuoren alla on yhä koskematon. Epäsuoraa tietoa Maan sisäosista saadaan tutkimalla maanjäristysten ja ydinräjäytysten yhteydessä syntyviä seismisiä aaltoja. Uusimpana keinoina ovat nousseet esiin maan sisällä olevien uraanin, toriumin ja kalium-40:n radioaktiivisessa hajoamisessa syntyvien neutriinojen havaitseminen ja keinotekoisella neutriinosuihkulla luotaaminen.

==Lähteet==
&lt;references /&gt;

[[Luokka:Maapallo]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maapallo/Maailmankartta</title>
    <id>4806</id>
    <revision>
      <id>24563</id>
      <timestamp>2006-11-21T14:09:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Land_shallow_topo_2048.jpg|thumb|Maailmankartta]]
Maailmankartta on kartta Maapallon pinnasta. Enne uskottiin maan olevan litteä, joka on sittemmin todettu vääräksi. Varhaisimpia maantieteellisiä karttoja laativat muinaiset egyptiläiset, babylonialaiset ja foinikialaiset. Vanhin tunnettu kartta on babylonialainen savitaulukartta noin vuodelta 2500 eaa.

Pohjan tieteelliselle kartografialle loi kreikkalainen Eratosthenes (n. 276–194 eaa.) ottamalla käyttöön pituus- ja leveyspiirit sekä arvioimalla Maapallon ympärysmitan.

Suomen nykyistä aluetta on kuvattu pohjoista Eurooppaa esittävissä kartoissa jo kauan ennen kuin alue vakiintui poliittisesti ja kulttuurillisesti.

==Maanosat==

Maanosa on ihmisen määrittämä alue maankuoresta. Maanosien rajat kulkevat pääosin mantereiden rajojen mukaan. Maanosia Maapallolla on kuitenkin mantereita enemmän, sillä mantereita on jaettu osiin myös muiden maastonmuotojen sekä valtionrajojen ja kulttuuripiirien rajoja mukaillen. Maanosista Aasia on suurin, sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan.

Jako maanosiin vaihtelee hieman, mutta yleisesti hyväksyttyjä maanosia on seitsemän:
* Aasia
* Afrikka
* Australia sekä Oseania
* Etelä-Amerikka
* Etelämanner (myös nimillä Etelänapamanner ja Antarktis)
* Eurooppa
* Pohjois-Amerikka

===Valtiot===

Valtio on yhteisö, jolla on tietyllä alueella muista yhteisöistä riippumaton valta erityisesti yhteiskuntajärjestyksen ylläpitämiseksi. Historian aikana valtion rajat ovat muuttuneet rajusti erityisesti Euroopassa sotien ja epävakaan tilanteen vuoksi. Valtioita on yhdistetty, hajoitettu ja niiden poliittinen tilanne on vaihdellut eri ajanjaksojen aikana. 

Siirtomaita syntyi etenkin löytöretkien perusteella 1500-luvulta alkaen ja nyt entiset Euroopan siirtomaat ovat myös julistautuneet itsenäiseiksi valtioiksi. Siirtomaiden itsenäistyminen alkoi kun 13 brittiläistä siirtomaata Pohjois-Ameriassa kapinoivat muodostaen Pohjois-Amerikan Yhdysvallat. Vuonna 1775 alkanut sota päättyi 1783 itsenäistymisjulistuksen tunnustamiseen. Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva perustuslaki.

==Merialueet==

peittävät noin 381 miljoonaa neliökilometriä eli 70,8 prosenttia Maapallon pinta-alasta. Meriksi kutsutaan myös eräitä suuria laskujoettomia järviä, kuten Kaspianmerta. Maapallolla voidaan katsoa olevan kolmesta viiteen valtamerta: Tyyni valtameri, Atlantin valtameri ja Intian valtameri sekä usein mukaan luetut Pohjoinen ja Eteläinen jäämeri. Lisäksi mannerten välissä on välimeriä, kuten Välimeri, saariryhmien erottamina reunameriä (esimerkiksi Pohjanmeri) sekä syvälle mannerten sisäosiin ulottuvia sisämeriä (esimerkiksi Itämeri).

[[Luokka:Maapallo]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maapallo/Luonnonilmiöt ja luonnonmullistukset</title>
    <id>4807</id>
    <revision>
      <id>24579</id>
      <timestamp>2006-11-22T05:05:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>fix</comment>
      <text xml:space="preserve">Luonnonilmiöt ovat fysikaalisia tai biologisia tapahtumia, jotka eivät ole ihmisen keinotekoisesti aiheuttamia, esimerkiksi tulivuorten purkaukset.

==Pyörremyskyt ja hirmumyrskyt==

[[Kuva:Cyclone_Gafilo.jpeg|thumb|Sykloni Gafilo satelliittikuvassa vuonna 2004]]
[[Kuva:Tornade003.jpg|thumb|Tornado]]

Pyörremyrsky on voimakas myrsky, johon liittyy maanpinnasta korkealle pilviin ulottuva ilmavirtaus. Pyörteen halkaisija saattaa vaihdella muutamasta kymmenestä sataan metriin. Tornadossa tuulen nopeus saattaa olla jopa 480 km/h.

Suomen yleiskielen sanalla pyörremyrsky tarkoitetaan joskus satojen kilometrien kokoista trooppista hirmumyrskyä joka elää päiväkausia, joskus alle kilometrin kokoista tornadoa joka syntyy ja kuolee yleensä yhden tunnin sisällä.

Hirmumyrsky on tuulen voimakkuuden kovin luokka Beaufortin asteikolla. Se vastaa tuulennopeutta 32,7 m/s tai enemmän. Tyypillisesti hirmumyrskyä havaitaan trooppisten hirmumyrskyjen yhteydessä.

Näin määritelty tuulennopeus on Maailman ilmatieteen järjestön suositusten mukaan 10 minuutin keskiarvo. Trooppisen hirmumyrskyn tapauksessa halutaan joskus korostaa eroa tuulen ja sen aiheuttavan matalapaineen välillä, jolloin jälkimmäistä kutsutaan pyörremyrskyksi.

Trooppinen hirmumyrsky on kääntöpiirien välisellä alueella esiintyvä voimakas matalapaine, johon liittyy hirmumyrskyn voimakkuudella puhaltava tuuli. Eri merialueilla trooppisilla hirmumyrskyillä on eri nimityksiä.

Trooppiseen hirmumyrskyyn liittyy matalapaineen keskusta kiertävä voimakkaan tuulen alue sekä tässä pyörteessä kohoava laaja pilvimassa, jossa havaitaan kaatosadetta ja yleensä ukkosta. Rakenteensa takia trooppisia hirmumyrskyjä kutsutaan myös pyörremyrskyiksi. Trooppiset hirmumyrskyt eroavat muista liikkuvista matalapaineista, kuten Suomeen tulevista rintamajärjestelmistä, energiataloutensa takia: niiden alapuolella on lisäenergianlähteenä lämmin meri, jossa on vähintään 50 metrin paksuinen ja 26-asteinen vesikerros. Trooppisten hirmumyrskyjen voimaa lisää energia, joka sitoutuu merestä haihtuvaan vesihöyryyn ja vapautuu vesihöyryn tiivistyessä pilviksi ja sateeksi. Tämän prosessin loppumisen takia trooppiset hirmumyrskyt heikkenevät ja kuolevat nopeasti, jos ne joutuvat maa-alueille, liian kauas tropiikista tai kylmien merivirtojen päälle.

==Merivirrat==

[[Kuva:SurfaceCurrents.png|thumb|Pintamerivirrat]]

Merivirta on pysyvä tai tilapäinen valtameressä tapahtuva virtaus. Monet merivirrat ovat suuria ja melko pysyviä. Tunnetuin lienee Karibianmereltä alkava Pohjois-Atlantin Golfvirta, joka on lämmin merivirta. Maapallon napojen läheltä saavat alkunsa kylmät merivirrat, jotka voivat osittain kulkea lämpimien merivirtojen alitse. Merivirrat tasaavat Maapallon lämpötiloja päiväntasaajan ja pohjoisten leveysasteiden välillä.

Muita tunnettuja virtauksia ovat kylmä Labradorinvirta Grönlannin lähellä sekä lämmin Kuroshio (Kuroshivo) Tyynellämerellä sekä kylmä Ojashio (Ojashivo). Etelämannerta kiertää lännestä itään kylmä virtaus, Länsituulten virta, joka yhdistää eri valtameret toisiinsa.

Syvämerellä on omat virtauksensa, joiden suunta on usein toinen kuin pintavirtojen. Lisäksi on olemassa virtauksia jotka kulkevat pintavirtausten alla, mm. Cromwellin virta. Niihin vaikuttavat lämpötilan ja suolaisuuden aiheuttamat veden tiheyserot. Syvät ja pintavirtaukset liittyvät yhteen saumattomaksi kokonaisuudeksi, termohaliinikierroksi. Ilman sitä meret päiväntasaajan seudulla, missä vettä haihtuu enemmän kuin sataa, muuttuisivat ajan mukana yhä suolaisemmiksi ja , kun taas jokien lähellä suolapitoisuus vain laskisi laskemistaan. Golfvirta joka lämmittää Länsi-Eurooppaa talvella, on termohaliinikierron osa.

Merivirtojen voima ja suunta muuttuvat ilmastonmuutosten mukana. Tunnettu ilmastoon vaikuttava merivirtojen suunnan jaksottainen muutos on El Niño-ilmiö. Se syntyy, kun päiväntasaajan vastavirta on voimakas, ja tavanomaista lämpimämpi Etelä-Amerikan rannikolla.

===Golf-virta===

[[Kuva:Gulf Stream water temperature.jpg|thumb|Väärävärikuva Golf-virrasta joka kuvassa erottuu oranssina]]

Golf-virta on suuri lämmin Atlantin valtameren merivirta, joka jatkaa päiväntasaajavirtoja ja joka alkaa Meksikonlahdelta ja vie Atlantilla kohti Islantia. Golf-virta kulkee Meksikonlahdelta Floridan niemimaan kautta Kuuban ja Bahamasaarten välitse ja jatkaa koillissuunnassa Eurooppaa kohti. Golfvirta haarautuu kohdassa 30° läntistä pituutta, 40° pohjoista leveyttä takaisin Afrikan rannikkoa kohti kiertävään ja pohjoiseen virtaan. Osa Golfvirrasta kulkee myös Skandinavian niemimaan ohitse Norjanmerellä ja vaikuttaa huomattavasti myös Suomen ilmastoon.

Golf-virta lämmittää huomattavasti ilmastoa Länsi- ja Pohjois-Euroopassa, erityisesti mm. Norjassa, Iso-Britanniassa, Irlannissa ja Ranskassa nimenomaan talvisin. Golfvirta lämmittää Meren rannikolla olevaa Länsi-Eurooppaa noin 9 astetta muuttaen huomattavasti mm. Islannin, Englannin ja Norjan ilmastoja. Hieman pienempi vaikutus on muun Skandinavian, mm Suomen ilmastoon. Suomen ilmasto on vain heikosti mantereinen. Golfvirta saa alkunsa Pohjoisesta päiväntasaajavirrasta, johon yhdistyy pienempiä virtauksia.

Golfvirta virtaa nopeimmillaan jopa kävelyvauhtia, 2 m/s. Golfvirta on nopein yli 200 m syvyydessä, mutta heikkoa virtausta on mitattu jopa 3000 m syvyydessä asti. Nopein 1,5-2 m/s alue on vain 20-30 km leveä, ja 1 m/s 50 km leveä. Nämä nopeimmat alueet ovat katkonaisia. Virtaus saattaa ulottua heikkona 80-200 km leveyteen. Äärirajoilla virtaus on vain 10 cm/s. Golfvirran sisällä ja rajalla on erikokoisia syntyviä, muuttuvia ja katoavia meandereita, pyörteitä. Golfvirrasta erkanee rengasmaisia lyhytikäisiä virtauksia.Golfvirta on sekä tyvestään että latvastaan haarainen.

Ilmastonmuutoksen aiheuttaman napajäätiköiden sulamisen on arveltu mahdollisesti hidastavan tai jopa pysäyttävän Golf-virran.

==Jääkausi==

[[Kuva:Pleistocene north ice map.jpg|thumb|Jäätikön laajuus sen ollessa laajimmillaan pleistoseenikaudella]]

Jääkausi on aika, jolloin jäätiköt laajenevat suuriksi ilmaston kylmettyä. Jääkausia on ollut useita. Viime jääkaudella oli Suomessa samanlaista kuin nyt Grönlannissa, Huippuvuorilla tai Islannin jäätikköalueilla. 

Viime jääkausi, Veiksel-jääkausi oli yli 10000 vuotta sitten. Skandinavian ylle tuli valtava jäävaippa ja Suomikin peittyi jään alle. Nimenomaan kesä kylmeni jääkaudella, niin ettei satanut lumi ehtinyt sulaa ja lumiraja aleni. Skandinavian yllä oli suuri 2-3 kilometrin paksuinen jääpeite, joka ulottui Itämeren yli Pohjois-Saksaan ja melko lähelle Moskovaa. Kanadaa peitti valtava jäätikkö, joka ulottui Pohjois-Yhdysvaltoihin. Alpit jäätyivät kokonaan. Jääkaudella suurta osaa jäättömästä Euroopasta peitti kitukasvuinen arotundra, jolla vaelteli monia nykyisin sukupuuttoon kuolleita eläimiä, muun muassa villaisia mammutteja, villasarvikuonoja, myskihärkiä ja villipeuroja , jättiläishirviä ja nykyisinkin eläviä biisoneita.

Lämpötilan lasku aiheutti ilmavirtausten muuttumista, tuulien voimistumista, laajaa kuivumista ja aavikko- ja aroalueiden kasvua ja mm. havumetsävyöhyke katosi pohjoiselta pallonpuoliskolta suureksi osaksi.

Jääkaudella meren pinta laski kymmeniä metrejä, koska silloin suuri osa vedestä, joka haihtui meristä, sitoutui laajoihin, jopa kilometrien paksuisiin jäätiköihin. Muutaman kilometrin paksuinen jäätikkö painoi maankuoren alemmaksi, mikä aiheuttaa vieläkin maankohoamista. Jääkauden aikana jäätikön koko vaihteli suuresti.

Ilmaston kylmeneminen johtui Maan radan soikeuden ja akselin suunnan muutoksista. Maan miljoonien vuosien historiassa on ollut jääkausijaksoja, jolloin jääkausia on ollut. Nykyään eletään pleistoseenikauden jääkausijaksoa. Nyt on menossa holoseeni-interglasiaali. Suuria jääkausia on ollut Pohjois-Euroopassa noin 800 000 vuotta ja pienempiä ainakin 2,75 miljoonaa vuotta. Tätä ennen oli jäätiköitä pohjoisella pallonpuoliskolla jo ainakin 5 miljoonaa vuotta sitten. Ei osata tarkoin sanoa, milloin seuraava jääkausi tulee. Palokkaimmat povaavat sen olevan ovella kasvihuone-ilmiön aiheuttaessa Akktiksen jäiden sulamisvesillä Golfvirran tukkeutumisen, toisten mielestä kasvihuoneilmiö lämmittää Maapalloa ja hidastaa tai estää seuraavan jääkauden tulon.

==Ihmisen aiheuttamat muutokset==

Ihmisten aiheuttamilla muutoksilla tarkoitetaan muutoksia, jotka on voitu osoittaa johtuvan ihmisen elämäntavasta ja tekemisistä. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi lämpötilan merkittävä nouse viimeisten kahdensadan vuoden aikana (kasvihuoneilmiö), sekä rehevöityminen, joka on erityisesti korostunut Suomen pienissä ja matalissa vesissä, jotka ovat kasvaneet umpeen.

Ihmistä on myös syytetty osallisuudesta hirmumyrskyjen (hurrikaanien) syntyyn, tulivuorten purkauksiin, maajäristyksiin jne. kuitenkaan näihin ei ole vielä selvitetty syy seuraus suhdetta.

===Kasvihuoneilmiö ja imastonmuutos===

Ilmastonmuutos tarkoittaa Maan ilmastossa tai paikallisissa ilmastoissa tapahtuvaa muutosta. Ilmasto on kautta aikojen vaihdellut luonnollisista syistä, jotka liittyvät muun muassa merien lämpömekanismeihin, Maapallon rataan, mannerlaattojen liikkeisiin, Auringon aktiivisuuteen, vulkaaniseen toimintaan ja asteroiditörmäyksiin.

Kasvihuoneilmiö on planeettojen kaasukehien ominaisuus, jonka seurauksena pinnan lämpötila nousee korkeammaksi kuin ilman kaasukehää. &quot;Kasvihuoneilmiöksi&quot; sitä kutsutaan, koska ilmakehän kaasujen ajatellaan toimivan samoin kuin lasikaton kasvihuoneessa, joka päästää auringon valon läpi Maata lämmittämään, mutta estää lämmön karkaamisen takaisin avaruuteen. Kasvihuonekaasut ovat kaasuja, jotka aiheuttavat kasvihuoneilmiön; tärkeimpiä niistä ovat vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani . Kasvihuoneilmiö on Maan elämän perusta. Ihmisten aiheuttamia ylimääräisiä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi, metaani, CFC-yhdisteet, typpioksiduuli ja otsoni.

Kasvihuoneilmiöstä keskustellaan paljon, koska sen tiedetään olevan tärkeä osa Maan ilmastojärjestelmää. Valtaosa ilmastotutkijoista arvioi ilmaston muuttuvan, koska ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat nostaneet ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksia. Tutkijat arvioivat näiden päästöjen nostaneen Maan pintalämpötilaa 125 vuodessa noin 0,6 astetta.

===Rehevöityminen===

Rehevöitymisellä tarkoitetaan kasvillisuuden liiallisen ravinnesaannin aikaansaamaa perustuotannon lisääntymistä. Rehevöityminen vesistössä johtaa veden samenemiseen, vesikasvien lisääntymiseen, vesistöjen umpeenkasvuun, ranta-alueiden rihmalevien kasvuun, suurien leväkukintojen esiintymiseen, talviseen happikatoon ja kalaston ja muun eliöstön muutoksiin.

Rehevöitymisen syynä on kasvien tarvitsemat ravinteet, typpi ja fosfori, joita joutuu ympäristöön mm. maatalouden valumavesien mukana, teollisuus- ja yhdyskuntajätevesien mukana, kalankasvattamoilta ja laskeumana ilmasta. Typpi on rehevöitymistä rajoittava minimiravinne suurimmassa osassa Itämerta.

Alkuun päässeen rehevöitymisen pysäyttäminen vesistössä on ongelmallista. Vaikka kuormitusta pystyttäisiin vähentämään, vesistön pohjasedimentteihin varastoituneet ravinteet saattavat palautua uudelleen kasvillisuuden käyttöön. Orgaanisen aineksen vajoamisen seurauksena mikrobien aerobinen hajotustoiminta lisääntyy pohjasedimentissä, mikä johtaa hapen loppuun kulumiseen pohjasedimentissä.

[[Luokka:Maapallo]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:GIMP-kukka-varjoineen.jpg</title>
    <id>4809</id>
    <revision>
      <id>23997</id>
      <timestamp>2006-11-17T08:01:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>[[GIMP/Harjoituksia]] Tehty GIMPillä, alkuperäinen kuva: [[:Commons:Image:Krokus-kih.jpg]]

{{Kaksoislisenssi/Ccbysa}}
[[Luokka:GIMP-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[GIMP/Harjoituksia]] Tehty GIMPillä, alkuperäinen kuva: [[:Commons:Image:Krokus-kih.jpg]]

{{Kaksoislisenssi/Ccbysa}}
[[Luokka:GIMP-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Summary-preview</title>
    <id>4810</id>
    <revision>
      <id>24006</id>
      <timestamp>2006-11-17T12:33:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>käännetty uuteen toimintoon liittyvä viesti</comment>
      <text xml:space="preserve">Yhteenvedon esikatselu</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Säveltäminen</title>
    <id>4812</id>
    <revision>
      <id>26495</id>
      <timestamp>2006-12-18T12:36:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>logo → kansikuva</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOTOC__
&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid #FF1CB1 1px; margin: 0px; text-align: center; padding: 1em; clear: both; background-color: #AFEEEE&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;font-size: 160%; font-weight: bold;&quot;&gt;&lt;span style='color: #FF1CB1'&gt;Säveltäminen&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;

&lt;!--Tämä on kansikuva voisitko olla lisäämättä kuvatekstiä!--&gt;
[[Kuva:P music.png|100px]]

&lt;span style='color: #FF1CB1'&gt;''Tehdään musiikkia''&lt;/span&gt;

==Johdanto==

Säveltämiseen on olemassa monia metodeita. Erilaisia sävelmiä voi kuvitella päässään, tai niitä voi vaikka yrittää vihellellä. Usein säveltäjä tapailee säveliä jonkin soittimen avulla. Sävellyksen voi kirjoittaa heti nuoteille, tai sitten sen voi esimerkiksi ainoastaan painaa mieleensä, nauhoittaa jollain soittimella, syöttää tietokoneen musiikkiohjelmaan. Säveltäminen ei sinänsä vaadi mitään taitoa, koska kuka tahansa voi keksiä uusia melodioita. Säveltäjät kuitenkin luokitellaan usein vähemmän ja enemmän arvostettuihin heidän teostensa perusteella, ja säveltämistaitoja voi kehittää opiskelemalla ja harjoittelemalla. Tyypillistä populaarimusiikissa on, että säveltäjä luo parhaat kappaleensa uransa alkuaikoina, mikäli ura kestää vuosikymmeniä. Taidemusiikissa taas monet suurimmista teoksista on luotu säveltäjän viimeisinä elinvuosina.

Teoriassa kyseessä on vapaa luova luomisprosessi, jonka lopputuloksena syntyy toistettavissa ja tunnistettavissa oleva ääninä aistittava teos. Käytännössä kuitenkin eri teostyyppien luomiseksi on vakiintunut musiikin teoriaan ja perinteeseen sidoksissa olevia sääntöjä ja tapoja niin taide- kuin populaarimusiikissakin.

==Säveltäminen kirjan sisältö==

* [[/Säveltäminen kevyenmusiikin yhtyeelle/]]
* [[/Säveltäminen sinfoniaorkesterille/]]
* [[/Säveltäminen muulle vakavanmusiikin yhtyeelle/]]

&lt;/div&gt;

[[Luokka:Säveltäminen|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Säveltäminen</title>
    <id>4817</id>
    <revision>
      <id>24276</id>
      <timestamp>2006-11-17T17:05:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Luokka Säveltäminen kirjalle</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:78.24 Sävellysoppi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Pro</title>
    <id>4819</id>
    <revision>
      <id>24346</id>
      <timestamp>2006-11-18T09:53:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikijunior Matematiikka</title>
    <id>4820</id>
    <revision>
      <id>24348</id>
      <timestamp>2006-11-18T09:55:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>[[Luokka:Wikijunior]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:GIMP-teksti-väriliuku+varjo.jpg</title>
    <id>4822</id>
    <revision>
      <id>24390</id>
      <timestamp>2006-11-18T13:50:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <comment>{{GFDL/Oma}}
[[Luokka:GIMP-kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{GFDL/Oma}}
[[Luokka:GIMP-kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Category-media-header</title>
    <id>4823</id>
    <revision>
      <id>24400</id>
      <timestamp>2006-11-18T14:04:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>suomensin</comment>
      <text xml:space="preserve">Mediat, jotka ovat luokassa $1</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Topfield TF5X00/Bugit</title>
    <id>4824</id>
    <revision>
      <id>27910</id>
      <timestamp>2007-01-13T15:15:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>81.175.237.127</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">LUE TÄMÄ ENNEN BUGILISTAN MUOKKAUSTA!!

Ennenkuin lisäät bugilistaan asioita, '''varmista''' että '''olet palauttanut tehdasasetukset''' ja '''irroittanut sähköjohdon hetkeksi''' (esim. 1 min). Tällä tavoin estetään &quot;roskien&quot; jääminen muistiin ja vanhojen bugien näkyminen uudella firmwarella, sekä uusien bugien ilmaantuminen. Kts. esimerkki [http://topfield-forum.com/viewtopic.php?pid=1379#p1379 täältä]

Masterpiecen bugeille on oma kappale!

Etusivulla on vain uusimman firmwaren bugit ja toiveet. Vanhemmat bugilistat ovat alla:

*18.11.2006 (Tämä wikisivu)
*[[Topfield TF5X00/2.72 T-mallin viat ja toiveet|13.11.2006 (2.72) '''vain''' T-malli]]
*[[Topfield TF5X00/Apr 2006 viat ja toiveet|24.4.2006]]
*[[Topfield TF5X00/Mar15 2006 viat ja toiveet|15.3.2006]]
*[[Topfield TF5X00/Feb20 2006 viat ja toiveet|20.2.2006]]
*[[Topfield TF5X00/Sep12 2005 viat ja toiveet|12.9.2005]]


==Masterpiece Oct 10 2006==

===Bugit===

====Conax/SmartWi kortinjakaja====

Vuorokauden kokeilu laitteissa TF5100PVRc ja TF5100PVRc MP. Ongelma oli, että salatut ohjelmat mm. TV1000, Discovery ei avautunut käytettäessä SmartWi kortinjakajaa. Tein uudet päivitykset SmartWi 3-4 eri kertaa ja salaus avautui ainoastaan muutamiksi tunneiksi. Discovery tekstitykset eivät toimineet kuin Discovery ja Animal Planet kanavilla.
Tein uudet ohjelmapäivitykset TF5100 PVRc, Aug17 ja TF5100PVRc MP Dec15 ja kaikki toimii virheettömästi, myös Discovery kanavapaketin suomenkieliset tekstitykset.

====Joillakin kanavilla kuuluu kaksi selostuskieltä samaan aikaan====
Esimerkiksi eurosport kanavalla on kaksi ääniraitaa, joissa molemmissa on kaksi erikielistä selostusta.
Kyseinen äänen lähetystapa on nimeltään dual mono ja sitä käytetään puhtaasti kaistansäästösyistä. Kahdelle stereo-ääniraidalle saadaan selostus neljällä kielellä, kun lähetetään vasempaan ja oikeaan kanavaan eri kielistä selostusta. DVB-speksi antaa mahdollisuuden määritellä dual mono-raidoille omat kielensä kummallekin lähetettävälle ääniraidalle, mutta Topfieldin toteutus on siinä mielessä puutteellinen, että se ei tunnista kuin tuon ensimmäisen kielen ko. ääniraidalle. Oikein toteutetussa boksissa listaan pitäisi tulla eurosportin tapauksessa muistaakseni englanti, ruotsi, norja ja suomi. Bugin voi kiertää valitsemalla kuulumaan vain vasemman tai oikean kanavan.

Topfieldin pitäisi osata näyttää kaikki 4 kieltä ja antaa käyttäjän valita niistä haluamansa ääniraita.
====Teksti-tv====
Teksti-tv:n MIX-toiminnon kaksi läpinäkyvyysvaihetta ei toimi.

====Suosikkikanavat OK:lla====
OK-painikkeen takaa pitäisi löytyä käytössä olevan Suosikkiluettelon kanavat, eikä kaikki kanavat mitä virittimestä löytyy.

====Äänenvoimakkuus====
MP:n äänenvoimakkuuden lähtötasoa täytyisi korottaa huomattavasti. Verrokkina voi käyttää perus TF5100:n äänenvoimakkuuden lähtötasoa.

====Tekstibugeja====
Kun kaksi kanavaa on tallennuksessa ja yrittää tallentaa kolmatta, siitä varoittavat tekstit ovat englannin kielellä.

====MP kaukosäätimellä tilttiin====
Kun painaa kaukosäätimen UHF-painiketta kolmasti on MP tiltissä, eikä vastaa.

====DVB tekstit aikaisessa====
DVB tekstit ovat hieman aikaisessa, kun toistetaan tallennetta.

====EPG:n selaus====
EPG:n selaus hyppää takaisin nykyiseen päivään joistakin EPG:n ohjelmatiedoista (ohjelmalla sama alku- ja loppuaika?). Ainoa tapa kiertää tämä on siirtyä ongelmakohtaa seuraavaan päivään ja selata EPG:tä takaisin päin.

====Ajastukset sähkökatkon jälkeen====
Sähkökatkon jälkeen etupaneelin näytössä ei enää näy ajastuksen kuvaketta ja MP ei herää ajastuksiin. Kapulasta käynnistämisen ja sammuttamisen jälkeen kuvake taas näkyy ja ajastukset toimivat.

===Toiveet===

====Kanavien järjestely====
Kanavien järjestelyn pitäisi olla perustoiminto (löytyy manuaalistakin), mutta jostain syystä puuttuu. Häiritsee, kun ohjelmaoppaassa kanavanumerot ovat mitä sattuu. Tuskaa lisää, kun numeronapit eivät vaihda suosikkilistan mukaisille kanaville.

====Ajastusten pidentäminen====
Olisi kätevää jos kaikkiin ajastuksiin voisi lisätä haluamansa määrän lisäaikaa alkuun ja loppuun ilman TAPeja. Lisäajan lisääminen yksitellen joka ohjelmalle on hidasta.

====Ajastusten järjestäminen====
Ajastukset olisi kiva pystyä järjestämään aikajärjestykseen Ajastinasetukset-listassa ilman TAPeja.

====Ajastettujen ohjelmien nimet====
Ajastettujen ohjelmien nimet voisivat olla näkyvissä Ajastinasetukset-listassa. Nyt ne näkyvät vasta OK-painikkeella aukeavassa Ajastustiedot-dialogissa. Myöskin päällekkäisistä ajastuksista varoittavassa dialogissa voisi näkyä ohjelmien nimet, jotta voisi suoraan poistaa vähiten tärkeän ajastuksen.

====Ajastusten tekeminen sanahakujen avulla====
Ajastuksia olisi kätevä pystyä tekemään EPG:stä automaattisesti sanahakujen avulla myös ilman TAPeja. Ainakin olisi mukava saada toiminto, jolla kaikki ajastetun ohjelman nimiset ohjelmat ajastettaisiin jatkossa automaattisesti. Esimerkiksi ajastamalla EPG:stä Simpsonit, voisi merkitä kaikki Simpsonit tallennettavaksi myös tulevaisuudessa.

==Perustoppy Nov 13 2006==

===Bugit===

====Sähkökatkos====
Jos laite ei ole päällä sähkökatkon sattuessa, ei laite herää sähkökatkon jälkeen. Herääminen täytyisi tapahtua, että laite voisi päivittää kellonsa. Tämän korjaus ei voi olla vaikea homma, kun saksalainenkin on osannut tehdä patchin, joka hoitaa homman. Vian syitä voi etsiä TAPWorldistä kohdasta Power Restore Patch.

====Kellonaika väärin aluksi====
Esimerkiksi EPG:ssä olevat ohjelmatietojen kellonajat heittävät 3 tuntia (talviaikana kaiketi 2 tuntia?) laitteen käynnistyksen jälkeen. Ilmeisesti laite saa kellonajat oikein vasta kolmannesta streamin mukana tulevasta aikamerkistä. Tämän korjaus ei voi olla vaikea homma, kun saksalainenkin on osannut tehdä TAPin, joka hoitaa homman tosi simppelisti. Vian syitä voi etsiä TAPWorldistä kohdasta GMT Timer Bug WA.

KORJATTU

====RGB-kuva====
RGB:llä kuva ei näytä olevan kaikilla 4:3-telkuilla täysin keskellä, itselläni kuva on n. sentin liikaa vasemmalla ja kaverilla taas liikaa oikealla.

====Salatut kanavat sekoavat katselukelvottomaksi====
Ajoittain ja toistaiseksi tuntemattomien olosuhteiden vallitessa maksukortilla näkyvät kanavat sekoavat katselukelvottomaksi. Tällöin kuva näkyy, mutta siinä esiintyy laatikkomaisia häiriöitä, jotka ovat painottuneet kuvan vasempaan reunaan. Pahimmillaan kuva pysähtyy kokonaan. Vika esiintyy todennäköisimmin silloin, kun katsotaan ja tallennetaan salattua ja salaamatonta kanavaa samanaikaisesti, mutta myös pelkän salatun kanavan katsominen tai PiP-toiminnon käyttö saattaa laukaista sen. Yhteinen nimittäjä vian kaikille esiintymistavoille on, että kuvan häiriöt poistuvat välittömästi jos salattua kanavaa katsotaan viivästettynä ja ne alkavat heti jos viivästetystä katselusta palataan takaisin livekuvaan. Jopa niinkin pieni viive kuin 5 sekuntia riittää poistamaan häiriöt tilapäisesti. Hieman pidemmäksi aikaa vian saa pois sammuttamalla laitteen muutamaksi sekunniksi. Koska vian voi tilapäisesti kiertää se ei voi johtua antennisignaalin häiriöistä eikä laitteen ylikuumenemisesta.

====DVB-tekstityksen ajoitukset====

Livelähetyksessä DVB tekstit tulevat suurinpiirtein oikeaan aikaan.
Toistettaessa tallennetta, tai katsottaessa viivästettynä tällähetkellä tallentuvaa ohjelmaa, DVB tekstit tulevat noin puoli sekuntia liian aikaisin.

Tallentamalla ohjelmaa ja katsottaessa sitä livenä, nähdään helposti tekstitysten ilmestymisajat livekuvasta. Sitten voidaan kelata taaksepäin jonkinverran ja huomataan, että samat tekstit tulevat nyt noin puoli sekuntia aikaisessa. Tämän näkee esimerkiksi siitä, kun livekuvassa keskustelun ekat tekstit tulevat yleensä suurinpiirtein silloin kun suu aukeaa, mutta toistettaessa tallennetta tekstit tulevat aiemmin.
Sama ongelma on siis silloin, kun toistetaan jo aiemmin tallennettua ohjelmaa.

Ongelman voi myös testata katsomalla tallennetta tietokoneella (ohjelmalla joka osaa näyttää DVB tekstit). Tällöin tallenteen tekstit tulevat oikeaan aikaan. 

Vika on siis Topfieldissä.

VAIKUTTAISI KORJATULTA :)

====DVB-tekstitys ei näy aina====

Tekstit eivät näy jos toistonetenemispalkki on näkyvissä.

Tekstitykset eivät näy kelatessa.

Pitäisi näkyä molemmissa tapauksissa.

====DVB-teksteistä puuttuu rivejä====

Silloin tällöin DVB-tekstityksestä puuttuu tekstejä/rivejä. Katsottaessa samaa tallennetta tietokoneella (ohjelmalla joka osaa näyttää DVB tekstit), kaikki tekstit näkyvät.

Vika on siis Topfieldissä

====Toisto katkeaa====
Kun katsotaan jotain tallennetta ja kaksi ajastusta alkaa tallentamaan samaan aikaan toisto katkeaa, eikö Toppy osaa jatkaa toistoa automaattisesti. Pitäisi osata. Kaikki muut vastaavat kohdat on korjattu edellisiin firmwareihin, tämä on jäänyt korjaamatta.

KORJATTU

====Suosikkikanavat OK:lla====
OK-painikkeen takaa pitäisi löytyä käytössä olevan Suosikkiluettelon kanavat, eikä kaikki kanavat mitä virittimestä löytyy. '''Kommentti: Suosikkikanavat saadaan FAV-napin takaa.'''

====Tiedostojen ja ajastusten nimet====
Tiedoston tai ajastuksen nimen lopusta ei voi poistaa viimeistä merkkiä, sillä kohdistinta ei voi nuolinäppäimillä enää siirtää viimeisen merkin oikealle puolelle. Kuitenkin jos viimeisen merkin päälle kirjoittaa jotakin, niin silloin kohdistin kyllä siirtyy sen oikealle puolelle (joskin katoaa näkyvistä), ja viimeisen merkin voi sitten poistaa. Edellisessä virallisessa ohjelmistoversiossa (TF5100PVR:llä 2005Sep12) tätä vikaa ei esiintynyt.

Lisäksi jokaisen EPG:stä lähtöisin olevan nimen alussa on merkki, joka ei näy nimeä muokatessa. Kohdistin katoaa näkyvistä kun se on tämän merkin päällä. Kyseessä on todennäköisesti standardissa kuvattu merkistönvalintakoodi (ETSI EN 300 468, Annex A, A.2 Selection of character table).

====EPG sekoilee tiettyjen ohjelmien kohdalla====
Jos EPG:tä selattaessa tullaan sellaisen ohjelman kohdalle, jonka alku ja loppuaika ovat samat, niin kohdistin hyppää takasin listan alkuun.

====EPG:n ajastusmerkinnät väärin====
EPG:ssä olevat ajastusmerkinnät - [R], [Rt], yms. - puuttuvat

Usein ajastusmerkintöjä ei näytetä lainkaan EPG:ssä (esim. sen jälkeen kun laite on käynnistetty uudestaan, ajastuksiin on lisättyy lisäaikaa tai ajastukset on tehty TAPeilla.

====Joillakin kanavilla kuuluu kaksi selostuskieltä samaan aikaan====
Esimerkiksi eurosport kanavalla on kaksi ääniraitaa, joissa molemmissa on kaksi erikielistä selostusta.
Kyseinen äänen lähetystapa on nimeltään dual mono ja sitä käytetään puhtaasti kaistansäästösyistä. Kahdelle stereo-ääniraidalle saadaan selostus neljällä kielellä, kun lähetetään vasempaan ja oikeaan kanavaan eri kielistä selostusta. DVB-speksi antaa mahdollisuuden määritellä dual mono-raidoille omat kielensä kummallekin lähetettävälle ääniraidalle, mutta Topfieldin toteutus on siinä mielessä puutteellinen, että se ei tunnista kuin tuon ensimmäisen kielen ko. ääniraidalle. Oikein toteutetussa boksissa listaan pitäisi tulla eurosportin tapauksessa muistaakseni englanti, ruotsi, norja ja suomi. Bugin voi kiertää valitsemalla kuulumaan vain vasemman tai oikean kanavan.

Topfieldin pitäisi osata näyttää kaikki 4 kieltä ja antaa käyttäjän valita niistä haluamansa ääniraita.

====Conax/SmartWi kortinjakaja====

Vuorokauden kokeilu laitteissa TF5100PVRc ja TF5100PVRc MP. Ongelma oli, että salatut ohjelmat mm. TV1000, Discovery ei avautunut käytettäessä SmartWi kortinjakajaa. Tein uudet päivitykset SmartWi 3-4 eri kertaa ja salaus avautui ainoastaan muutamiksi tunneiksi. Discovery tekstitykset eivät toimineet kuin Discovery ja Animal Planet kanavilla.
Tein uudet ohjelmapäivitykset TF5100 PVRc, Aug17 ja TF5100PVRc MP Dec15 ja kaikki toimii virheettömästi, myös Discovery kanavapaketin suomenkieliset tekstitykset.

====Teksti-tv====

Lisää havaintoja tekstitv:n toimivuudesta TF5100PVRt April 2006 firmwarella:

Teksti kopioitu keskustelusta: DVDPlaza Digi-TV - laitteet

Alasivujen muistiin latausperiaate vaikuttaisi siis olevan edelleen yksi per latauskierros ja lataus tehdään aktiiviselle sivulle. Kehitystä on periaatteessa kuitenkin sen verran että jo aiemmin katseltujen&amp;ladattujen sivujen alasivut säilyvät muistissa. YLEn tekstitv:ssä on kuitenkin jonkin verran ongelmia alasivujen lataamisessa, mutta MTV3:n tekstitv:ssä en ole vielä ongelmia havainnut.

Muutamia esimerkkejä YLENn tekstitv ongelmista:
Eräänä päivänä sivun 103 alasivut (3 kpl) latautuivat ja toisena päivänä eivät. Sivun 103 alasivujen tekstit olivat siis testitilanteissa erilaiset.
Sivun 202 alasivujen muistiin lataus ei ole onnistunut vielä kertaakaan. Sivu jämähtää alasivuun 1/3 sitten kun on sen löytänyt.
Sivun 640 alasivu 3/3 tuli ensimmäisellä sivuhaulla näkyviin, mutta alasivujen latauduttua muistiin vain alasivut 1-2 olivat katseltavissa.
Todettakoon vielä että YLEn 300-317 alasivujen lataukset ovat toimineet moitteettomasti.

Eli jos alasivujen latausongelmat saataisiin kuntoon ja lisäksi muistiin latausta kehitettäisiin siten, että lataus alkaisi heti kanavan avaamisen jälkeen (jo ilman tekstitv valintaa) sekä kierroksella ladattaisiin muistiin &quot;kaikki uudet/muuttuneet alasivut&quot; niin Toppynkin tekstitv:tä voisi pitää melko hyvänä. Tämänkaltaisia toiveita on bugilistoille muistaakseni joskus kirjattukin.

====DVB-tekstitys kelatessa====
Tekstityksen pitäisi näkyä tallenteiden toistossa esim. 2x-kuvakelauksella.

TOIMIMATON

====Kanavien järjestely====
Kanavien järjestelyn täytyisi olla mahdollista.

TOIMIMATON

====Käännösvirhe kanavan asetuksissa====
Paina OK avataksesi kanavalistan. Paina punainen avataksesi asetukset. Lopussa on kohta &quot;Add to FAV&quot;. Pitäisi suomentaa.

KORJATTU

====Ohjelmien häviäminen====
Satunnainen ohjelmien häviäminen ohjelmalistasta. Varaa tilan kovalevyltä, mutta ohjelmat eivät näy ohjelmalistauksessa. Myöskään Altair -ohjelman kautta ei tiedostoja näy. HARVINAINEN, mutta on esiintynyt muutamalla käyttäjällä.

===Toiveet:===
====Usean tallenteen toistaminen====
Ei voi toistaa useaa ohjelmaa peräkkäin esim. merkitsemällä ne toistettavaksi

'''Kokeileppas punaista namiskaa..'''

====Tallenteen editointi====
Tallennetta editoidessa ylhäällä näkyvä palkki voisi pysyä kokoajan näkyvissä, nyt editointi on hankalaa kun palkki häviää omia aikojaan jos kaukosäätimen nappuloiden painamisessa pitää vähänkään miettimistaukoa. 

Leikkauksen loppukohdan haku kuvattomalla kelauksella on hankalaa, eikä hienosäädön mahdollisuutta juurikaan ole. Olisi kätevää, jos loppukohdan voisi vapaasti hakea käyttämällä eri kelausnopeuksia eteen/taakse tai normaalinopeudella (palkin pysyessä esillä!) ja merkata se lopuksi sinisellä nappulalla.

====Kuvakelaus====
2x-kuvakelaus voisi tapahtua sulavasti, kuten 4x ja 6x-nopeudet. Nyt näyttäisi siltä, kuin joka toinen kuva jätettäisiin näyttämättä ja liike on nykivää. Lisänopeudetkaan eivät olisi pahitteeksi :-)

KORJATTU, ei ole lisänopeuksia

[[Luokka:Topfield TF5X00]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja/Kuuluisia kitaristeja</title>
    <id>4828</id>
    <revision>
      <id>24437</id>
      <timestamp>2006-11-19T08:57:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tommi S.</username>
        <id>422</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Kitarakirja/Kuuluisia kitaristeja” uudelle nimelle ”Kitarakirja/Kitara-aiheisia linkkejä”: Sivulla on lähinnä muuta aineistoa kuin kuuluisia kitaristeja, ja aineisto on lähinnä linkkejä muille sivustoille.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Kitarakirja/Kitara-aiheisia linkkejä]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Uudelleenohjaukset Wikiaineistoon</title>
    <id>4829</id>
    <revision>
      <id>24439</id>
      <timestamp>2006-11-19T09:00:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tein tällaisen</comment>
      <text xml:space="preserve">Tähän luokkaan kuuluvat kirjat jotka ovat olleet joskus Wikikirjastossa, mutta on siiretty sopivuutensa takia Wikiaineistoon.

[[Luokka:Wikikirjasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:IRC-kanavat</title>
    <id>4830</id>
    <revision>
      <id>24444</id>
      <timestamp>2006-11-19T10:35:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Suomenkielisellä Wikikirjastolla on oma [[w:IRC]]-kanava, '''#wikibooks-fi''', joka sijaitsee [[w:freenode]]-verkossa. Palvelimeksi voi IRC-ohjelman asetuksissa laittaa esimerkiksi '''irc.freenode.net''' tai '''eu.freenode.net''' (satunnaisesti valittu eurooppalainen palvelin). [irc://irc.freenode.org/wikibooks-fi Suora linkki kanavalle].

Lisätietoa muista Wikipedian IRC-kanavista löytyy englanniksi meta-wikistä: [[:meta:IRC_channels|IRC channels]]. 

IRC-ohjeita aloittelijoille on runsaasti suomeksikin, esim. [http://www.unessa.net/irc Unessa.net] ja [http://www.irkki.org/irkkiin irkki.org]. Suosittuja IRC-ohjelmia ovat muun muassa [[w:mIRC]] ([http://www.mirc.com]), [[w:XChat]] ([http://www.xchat.org] ja [http://www.silverex.org]) ja [[w:irssi]] ([http://www.irssi.org]).</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Teknologia/Tietokone ohjelmat</title>
    <id>4833</id>
    <revision>
      <id>24488</id>
      <timestamp>2006-11-19T14:24:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Malline:Teknologia/Tietokone ohjelmat” uudelle nimelle ”Malline:Teknologia/Tietokoneohjelmat”: yhdyssana</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Malline:Teknologia/Tietokoneohjelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Humanistiset tieteet/Suomalais-Ugrilaiset kielet</title>
    <id>4835</id>
    <revision>
      <id>24492</id>
      <timestamp>2006-11-19T14:25:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Malline:Humanistiset tieteet/Suomalais-Ugrilaiset kielet” uudelle nimelle ”Malline:Humanistiset tieteet/Suomalais-ugrilaiset kielet”: oikeinkirjoitus</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Malline:Humanistiset tieteet/Suomalais-ugrilaiset kielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Korttipelit/Asshole</title>
    <id>4836</id>
    <revision>
      <id>27918</id>
      <timestamp>2007-01-13T18:23:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>RrRauh</username>
        <id>560</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Vähän epäselvät säännöt, jos joku joskus vaikka selventäis.</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Asshole''' on korteilla pelattava juomapeli 5 - 8 henkilölle.


'''Roolit:'''

1 kpl	Pressa - Voi juottaa kaikkia.	Lyö ensimmäisen kortin.

1 kpl	VaraPressa - Voi juottaa kaikkia muita paitsi pressaa. Lyö toisen kortin.

2-5 kpl	Normit - Voi juottaa toisiansa ja assholea.		

1 kpl	Asshole - ei voi juottaa muita ja tekee työt. Lyö viimeisen kortin.


Korttien suuruusjärjestys: 2 A K Q...4 3


'''Pelin alku'''

Jaetaan kaikille kortteja (6-&gt;8) riippuen pelaajien määrästä.

Voittaja on henkilö joka saa kaikki kortit pois kädestään ensimmäisenä -&gt; seuraavan kierroksen pressa. Toiseksi tullut on varapressa jne....


'''Pelin normaali kulku'''

Pressa aloittaa ensimmäisen kierroksen.

Aloittaja lyö yhden tai useamman saman arvoisen kortin (4, 5+5, 6+6+6 ...). 

Seuraava lyö suuremman kortin tai passaa (Kahden kortin päälle vain kaksi, kolmen päälle vain kolme korttia....)

Minkä tahansa päälle voi lyödä yksittäisen kakkosen.

Pelaaja voi joko lyödä isompaa tai passata. Jos passaa, ei voi juottaa.

Jos kaikki pelaajat passaavat kortin, passatun kortin laittaja saa lyödä seuraavaksi mitä tahansa.

Jokaisella lyönnillä voi juottaa roolinsa mukaan kanssapelaajiaan.

Seuraavan kierroksen roolit jakautuvat kuten ensimmäisellä kierroksella.

[[Luokka:Korttipelit|Asshole]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Fysiikan oppikirja/Suppea suhteellisuusteoria</title>
    <id>4838</id>
    <revision>
      <id>27513</id>
      <timestamp>2007-01-04T10:36:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>83.245.233.212</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Nopeuden suhteellisuus */</comment>
      <text xml:space="preserve">Suppea suhteellisuusteoria, josta joskus käytetään myös nimitystä erityinen suhteellisuusteoria, on [[w:Albert Einstein]]in vuonna 1905 julkaisema teoria. Sitä voidaan pitää yhtenä modernin fysiikan kuuluisimmista teorioista. Suppean suhteellisuusteorian kuuluisuuden kuvastaa se, että lähes jokainen sukankuluttaja on kuullut kaavan E = mc² (vaikkei ymmärräkkään sen merkitystä).

Suppea suhteellisuusteoria perustuu kahteen pääperiaatteeseen:
*Kaikki liike on suhteellista. Havaitsija ei pysty fysikaalisella kokeella osoittamaan, onko hän levossa vai tasaisessa liikkeessä.
*Valon nopeus tyhjiössä on vakio havaitsijan ja valonlähteen liiketilasta riippumatta.
Toinen periaate voidaan yleistää käsittämään kaikkea sähkömagneettista säteilyä.

Liikkeen suhteellisuus tulee ilmi esimerkiksi tarkasteltaessa maapallon liikettä avaruudessa. Maapallo kulkee auringon ympärillä nopeudella 30 km/s, havaitsija (eli maan asukas) ei havaitse tätä liikettä.

Itse asiassa ensimmäinen periaate tarkoittaa sitä, ettei voida sanoa jonkin pisteen olevan absoluuttisesti paikallaan ja määrittää sen mukaan absoluuttista paikallaan pysyvää koordinaatistoa. Suhteellisuusteoriassa tapahtumia tarkastellaan kappaleiden omista koordinaatistoista käsin.

== Nopeuden suhteellisuus ==

Suppea suhteellisuusteoria muutti monia arkipäivän ajattelutapoja. Esimerkiksi aiemmin oli käytössä nk. Galilei-muunnos, jossa kahden toisiaan kohti tulevan kappaleen välinen suhteellinen nopeus on näiden nopeuksien summa. Suppean suhteellisuusteorian toinen periaate kuitenkin kieltää tämän, sillä valonnopeuden on oltava vakio. Tästä seuraa, että kahden toisiaan vastaan kohtisuorasti liikkuvan kappaleen välinen suhteellinen nopeus onkin pienempi kuin Galilei-muunnoksella saatu arvo.

Einstein esitti nopeuksien yhdistämiselle kaavan,

&lt;math&gt;v = \frac{v_1 + v_2}{1 + \frac{v_1*v_2}{c^2}}&lt;/math&gt;

missä v on kappaleiden välinen suhteellinen nopeus ja &lt;math&gt;v_1&lt;/math&gt; ja &lt;math&gt;v_2&lt;/math&gt;  ovat kappaleiden nopeudet ja c valon nopeus.

Kun tutkitaan kaavalla saatavia tuloksia havaitaan, että nopeuden ollessa pieni (v &lt;&lt; c), Galilei-muunnos pitää likimain paikkaansa. Nopeuksien lähestyessä valon nopeutta havaitaan kuitenkin että yhdistetty nopeus lähestyy valonnopeutta. Raja-arvotarkastelulla huomataan, että yhdistetyn nopeuden arvo lähenee valon nopeutta, kun nopeudet lähenevät valon nopeutta.

Vastaavasti nopeuden lähestyessä valonnopeutta myös muut suureet muuttuvat klassisen fysiikan periaatteiden vastaisesti. Pituus, aika ja liikemassa (kappaleen hitaus) muuttuvat selkeästi nopeuden kasvaessa lähelle valonnopeutta.

== Ajan suhteellisuus (aikadilaatio) ==

Tarkastellaan ajan suhteellisuutta: kun kello liikkuu havaitsijaan nähden nopeudella v, niin jos kello on käynyt ajan &lt;math&gt;t_0&lt;/math&gt;, niin ulkopuolisen havaitsijan mielestä kulunut aika t saadaan suhteellisuusteorian yhtälöstä

&lt;math&gt;t = \frac{t_0}{\sqrt{1-\frac{v^2}{c^2}}}&lt;/math&gt;

Jälleen havaitaan, että nopeuden ollessa pieni (v &lt;&lt; c), molemmat havaitsijat kokevat ajan kulun käytännössä samalla tavalla. Kun nopeus alkaa lähentyä valon nopeutta, alkaa ero suurentua. Huomataan, että ulkopuolinen havaitsija havaitsee kuluneeksi ajaksi huomattavasti pidemmän ajan kuin liikkuva kappale. Raja-arvotarkastelulla huomataan, että suhde lähenee ääretöntä, kun nopeus lähenee valon nopeutta.. Tätä ilmiötä kutsutaan aikadilaatioksi.

Aikadilaatiota havainnollistaa Kaksosparadoksi kutsuttu ajatusleikki, jossa kaksosista toinen lähtee pitkälle avaruusmatkalle ja kulkee likimain valon nopeudella. Kun tämä matkaaja sitten myöhemmin palaa maahan, on hän nuorempi kuin hänen maahan jäänyt kaksoissisarensa. Tämä ilmiö on kokeellisesti osoitettu esimerkiksi lennättämällä lentokoneissa tarkkoja atomikelloja maapallon ympäri. Jokapäiväisessä elämässämme aikadilaatiota käytetään mm. GPS-satellittipaikannuksessa, jossa on huomioitava aikadilaatio maan ja kieroradalla kulkevien satelliittien välillä.

== Liikemassa ==

Niin kutsuttu liikemassa käyttäytyy samalla tavalla kuin aika: olkoon &lt;math&gt;m_0&lt;/math&gt; kappaleen lepomassa. Kun kappale kulkee nopeudella v (ulkopuoliseen havaitsijaan nähden), sen liikemassa on (ulkopuolisen havaitsijan mielestä) m seuraavan kaavan mukaan 

&lt;math&gt;m = \frac{m_0}{\sqrt{1-\frac{v^2}{c^2}}}&lt;/math&gt;

Huomataan, että kaava on samanlainen kuin aikadilaation tapauksessa. Siispä voidaan todeta, että nopeuden noustessa lähelle valon nopeutta liikemassa alkaa olemaan selkeästi suurempi kuin lepomassa.

Massa tarkoittaa hitauden mittaa (Newtonin II:n peruslain mukaisesti &lt;math&gt;F=ma&lt;/math&gt;), joten kiihtyvyyden aikaansaamiseksi tarvittava voima suurenee kun nopeus suurenee (mitä klassisen fysiikan mukaan ei tapahdu). Raja-arvoa tutkittaessa huomataan, että liikemassa lähenee ääretöntä, kun nopeus lähenee valon nopeutta. Siispä nopeuden lähetessä valon nopeutta myös kiihtyvyyden aikaansaamiseksi tarvittava voima lähenee ääretöntä. Tämä on syy siihen, miksi massallinen kappale ei koskaan voi saavuttaa valon nopeutta (tai tarkemmin: massallista kappaletta ei voida kiihdyttää valon nopeuteen).

Käsite liikemassa on kuitenkin hieman ongelmallinen, sillä esimerkiksi tilanteessa, jossa nopeus on likimain valon nopeus, on kappaleen kiihdyttäminen sen liikesuuntaan huomattavasti vaikeampaa kuin esimerkiksi sen kiihdyttäminen sivusuunnassa. Einstein itse aikoinaan vastusti termin liikemassa käyttöä.

== Pituus (Lorentz-kontraktio) ==

Aika ja massa siis muuttuvat nopeuden kasvaessa, mutta tässä ei ollut vielä kaikki. Lisäksi pituuden voidaan havaita muuttuvan nopeuden lähetessä valon nopeutta. Olkoon nopeudella v liikkuvan kappaleen &quot;lepopituus&quot; &lt;math&gt;l_0&lt;/math&gt;. Tällöin tämä pituus on ulkopuolisen havaitsijan mielestä suhteellisuusteorian mukaan (liikesuunnassa):

&lt;math&gt;l = l_0 \sqrt{1-\frac{v^2}{c^2}}&lt;/math&gt;

Havaitaan (kuten muissakin edellä tarkastelluissa tapauksissa), että selkeä muutos pituuden suhteessa lepopituuteen tapahtuu vasta nopeuden noustessa lähelle valon nopeutta. Raja-arvoa tutkittaessa huomataan, että nopeuden lähestyessä valon nopeutta pituus lähenee nollaa. Tätä ilmiötä kutsutaan Lorentz-kontraktioksi.

Käytännön esimerkki Lorentz-kontraktiosta ovat myonit, alkeishiukkaset joiden elinaika on noin 2,2µs (tämän jälkeen ne hajoavat elektroniksi, antineutriinoksi ja neutriinoksi). Myoneja muodostuu ilmakehän yläosissa noin 20 kilometrin korkeudessa kosmisen säteilyn osuessa ilmakehän yläosiin. Myonit syöksyvät kohti maata lähes valon nopeudella, jolloin niiden kokema matka liikesuunnassa (eli maan ilmakehän läpi) lyhenee, joten ne ehtivät kulkea &quot;elinikänsä&quot; aikana ilmakehän läpi (ja toisaalta nopeuden ollessa suuri niiden aika kuluu hitaammin).

[[Luokka:Fysiikan oppikirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Säveltäminen/Säveltäminen sinfoniaorkesterille</title>
    <id>4840</id>
    <revision>
      <id>26068</id>
      <timestamp>2006-12-13T17:28:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <comment>no nyt artikkeli on paremmassa kunnossa</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Anthony inglis conducting melbourne symphony orchestra02.jpg|thumb|400px|Anthony Inglis (Melbournen sinfoniaorkesteri ja Royal Australian Airforce Band) Melbourne 2005.]]

== Johdanto == 
Wikikirjan taustalla on idea siitä, miten voisi oppia säveltämään sifoniaorkesterille ilman tai lähes ilman koulutusta. Säveltämistä ja musiikin teoriaa ei ole pakko opiskella jossakin musiikkioppilaitoksessa, vaan alkuun pääsee myös vaikkapa tavallisen kirjaston kirjojen avulla.

Pitää kuitenkin muistaa, että sävellystyö ei ole aivan yksinkertaista ja voi viedä vuosia säveltää sinfoniaorkesterille jotakin. Lisäksi huomionarvoisia asioita ovat seuraavat:
* opi niiltä jotka ovat jo oppineet
* anna arvo jo menestyneille
* mikä on hyvä, mikä riittävän hyvä ja kuinka hyvä voi olla
* selvitä mistä hyvä muodostuu

Oletuksena on, että musiikin teorian oppikirjat on luettu ja ainakin 10 erilaista &quot;biisiä&quot; sävelletty, seuraavaksi halu säveltää sinfonian. Tällä sävellysoppaalla on tarkoitus selvittää aloittelevan-, itse opiskelevan säveltäjän problematiikkaa niissä monissa kysymyksissä, joihin aloittelija törmää, kun aloittaa sinfonian sävellyksen ilman ammattilaisen ohjausta.

Opas ei anna kuitenkaan tarkkoja ohjeita kaikkiin kysymyksiin, säveltäjän on pystyttävä hyvin luovaan ja itsekriittiseen työskentelyyn. Oppaan ohjeet on ymmärrettävä vain esimerkeiksi ja loppu on omasta aktiivisuudesta, musiikin teorian hallitsemisesta ja kekseliäisyydestä kiinni. Opas käsittelee kuitenkin hyvin laajasti tekijöitä, joista sinfonia rakentuu.

=== Käsiteltävät aiheet ===

# Millainen on sinfonia, mikä tekee / ei tee sävellyksestä sinfoniaa, millainen sinfonia kannattaa säveltää, millaisen sinfonian pystyn säveltämään, mikä on kohderyhmä
# Mitä varten sinfonia, millainen, miten suunnitella, tarvitaanko
# Miksi, motiivi, teema, melodia, säkeet, lauseke, sikermä, jono-, pari-, kehys-, kolmi-, ponsirakenne, taite, jakso
# Miten käsitellä tai ratkaista sävellysmuotojen valinta, yksiääninen (monofoninen), moniääninen (polyfoninen)
# Soinnutus, soitinnus, orkestrointi
# Partituuri, nuotitus
# Voinko unohtaa kaikki teoriat ja säveltää kokonaan uuden, ainutlaatuisen ja omaperäisen sinfonian

Juuri nämä ovat vaikeimmin ratkaistavia asioita. Ongelma oli nimeenomaan siinä, kun keskustelijoita tai asiantuntijoita ei välttämättä ole käytettävissä. Myöskään oppikirjoista ei saa tyhjentävää vastausta, samoin jonkinasteinen henkilökohtainen ohjaus olisi usein tarpeen.

Suurin osa sinfonian aineksista löytyy kuitenkin myös muista musiikkilajeista.Keinot ovat moninaiset, paras tapa oppia on oppia niiltä jotka ovat jo onnistuneet ja niitä esimerkkejä löytyy kirjastoista runsaasti suurten säveltäjien partituureista. Varsinaisia oppikirjoja löytyy vain Jorma Kontusen kirjat
* Musiikin kieli 1 ja 2
* Harmonia 1
* Kenraalibasso sekä Soitinopas, lisäksi eri soittimille tarkoitetut oppikirjat.

== Mikä on sinfonia? ==

[[Kuva:Beethoven's 5th coversheet.png|thumb|Beethovenin viidennen sinfonian kansilehti.]]

=== Millainen on sinfonia? ===

Tietosanakirja mainitsee, että &quot;sinfonia tarkoittaa soivaa&quot;. Oppikirja kertoo:
* että sonaatin tavoin ensimmäinen osa on yleensä sonaattimuotoinen. Se saattaa alkaa erillisellä hitaalla johdannolla
* toinen osa on andante- tai muussa rauhallisessa tempossa etenevä, monesti laulumuotoinen
* kolmas osa on menuetti tai (Beethovenista lähtien) sherzo trioineen
* viimeinen osa eli finaali on joko rondo- tai sonaattimuotoinen

Tämähän on kuitenkin vain karkea musiikkitieteilijöiden luoma ja klassismin aikakauden musiikkiin pohjautuva yleistys. Kun kysytään ammattimaisilta jo sinfonian säveltäneiltä ei saa kovinkaan paljon vastauksia:
* se voi olla periaatteessa mikä tahansa, kunhan ei ole iskelmä
* kun taas toisen mielestä sinfonia on aika tarkkaan rajattu, miten, ei tulekaan enää vastausta
* sinfonia tapa ajatella (säveltää?) musiikkia sinfoniaorkesterille

=== Mikä tekee / ei tee sävellyksestä sinfoniaa? ===

Kysymykseen ei ole tarkkaa vastausta. Toteamus &quot;eri kausien tyylisiä sinfonioita on jo sävelletty hukuttava määrä&quot;, lausuma selitti samalla, miksi sinfoniasta ei ole tarkkaa määritelmää:

* uudelta sinfoniasävellykseltä odotetaan todella uutta tyyliä
* mutta mikä se tyyli voi olla ja kuinka selittää jos kaikki on jo tehty ja seuraavaksi odotetaan jotain jota ei ole vielä keksitty

Voit säveltää sinfonian lähes miten tahansa kunhan toiset, lähinnä ammattilaiset, hyväksyvät sen sinfoniaksi. Sinfonia sävelletään yleensä suurelle sinfoniaorkesterille. Orkesterissa työskentelee korkeatasoisia huippuammattilaisia, useasti myös kansainvälisesti kokeneita ja arvostettuja. Orkesteri soitta etupäässä maailman parhaita sävellyksiä. 

Uuden sinfonian täytyy pärjätä tässä sarjassa, sisältää riittävästi uutta ja olla korkeatasoinen. Sinfonia ei voi olla kuitenkaan edellä mainittu iskelmä eikä pelkkä melodia soinnutettuna, tai muuten musiikillisesti köyhä, missä orkesteri ei pääse oikeuksiinsa. Ei voida myöskään ajatella, että orkestereille kelpaisi toisten sävellysten kopio.Mutta toisaalta, vaikka sävellät miten hyvän sinfonian tahansa, voi käydä kuten Sibeliuksella aikoinaan, ulkomaalaiset musiikkiarvostelijat, lähinnä säveltäjät, sanoivat Sibeliuksen sinfonioiden kuvaavan vain osaamattomuutta, mutta millainen onkaan arvosana niistä tänään - maailman parhaita.

=== Millainen sinfonia kannattaa säveltää? ===

Luonnollisesti kannattaa tehdä sellainen, mikä tuntuu itsestä sopivammalta. Se ei ole kuitenkaan itsestään selvä millaisella tulee olemaan menestymismahdollisuuksia. Voi säveltää kuitenkin vaikka jollain perinteisellä tyylillä, mikäli siinä on riittävästi myös jotain uutta annettavaa. Kun päämääräksi asetetaan vähintäänkin esityskelpoisuus ollaan jo pitkällä. Tarvitaan kuitenkin paljon opiskelua, sekä toisten- jo menestyneiden sävellysten tuntemusta, ennen kun voi tietää millainen sävellys tulee menestymään.

=== Millaisen sinfonian pystyy säveltämään? ===

Ellet opi ensin ymmärtämään mitä sinfonian säveltäminen vaatii, et pysty säveltämään minkäänlaista. Ei riitä, että teoriat on opittu ja toisten sävellykset tutkittu, tarvitaan lisäksi keinoja joilla sävellystyötä voidaan hallita koko sen ajan, mikä siihen tulee kulumaan. Lyhyenkin sinfonian säveltämiseen menee ammattilaiselta 3 kk ja aloittelijalta luultavasti vuosi. Siinä ajassa alkuperäinen suunnitelma muuttuu vähän väliä, eikä loppua ole näkyvissä.

Nämä ongelmat voi välttää vain huolellisella etukäteissuunnittelulla. Mutta miten suunnitella sinfonia etukäteen ellei ole aikaisemmin säveltänyt puhumattakaan suunnitellut. Voi aloittaa vaikka seuraavan rungon pohjalta:
* oivaltaa, että ihmisen elämä on sopiva aihe sinfoniaksi
* laatia itselleen suunnitteluohjeen ja kirjoittaa paperille sanamuotoisen suunnitelman
* päättää jonkin asteinen runko (esim. 4-osainen sinfonia ihmisen elämänkaaresta: syntymä, lapsuus-nuoruus, aikuisuus, vanhuus)
* etsiä musiikilliset keinot suunnitelman toteuttamiseksi ja alkaa säveltämään
* hyvin pian voi huomata, ettei osaa toteuttaa suunnitelmaani ja jo sävelletty osa ei enää miellytä
* siitä alkaa loputtomalta tuntuva uudelleenopiskelu-, sävellys-, korjaus-, opiskelutyö

Vähin erin säveltäminen muuttuu rutinoidummaksi, mutta siinä on todella kova työ, muistikin alkaa pettää ja sokeus omaa työtä kohti kasvaa aina vaan, mitä enemmän aikaa kuluu. Välillä on pakko ottaa etäisyyttä siihen ja lopettaa kokonaan joksikin aikaa. Mutta kun sävellystyötä on tehnyt jo useita kuukausia, se jää soimaan mielessä eikä sitä voi lopettaa. Loppujen lopuksi sinfonialla on paremmat mahdollisuudet tulla valmiiksi hyvän etukäteissuunnittelun ansiosta. Tarvitaan todella paljon kärsivällisyyttä myös läheisiltä. Kun säveltäjä kulkee omissa mietteissään vuodenkin ajan, ei kuule, eikä paljon näekään, mitä ympärillä tapahtuu.

=== Mikä on kohderyhmä? ===

Sinfonia voidaan ajatella tuotteeksi, jolla on tietty kohderyhmä, joille se on tarkoitettu. Kohderyhmiä on tavallaan useita:

* ensiksi, mikäli olet aloitteleva säveltäjä, sävellys on hyväksytettävä jollain ammattilaisella
* seuraavaksi sinfoniaorkesterilla (intendentti, ylikapellimestari, taiteellinen johtaja)
* sitten tulee konserttiyleisö (aktiiviset musiikinharrastajat, musiikinopiskelijat, tavalliset satunnaiset matkailijat
* ja lopuksi konsertin arvostelijat (lehtiarvostelu, ammattilaiset, orkesteri)

Vaikka kohderyhmät ovat mitä vaativampia, myös itseopiskelija voi aivan hyvin säveltää sinfonian. 

== Suunnittelu ==

=== Miksi suunnitella sinfonia? Millainen? ===

Sinfonia on tarkoitettu suurelle orkesterille konsertissa esitettäväksi sävellykseksi. Sinfonian esitysaika on tavallisesti 20 – 60 min. Sinfonialla säveltäjä haluaa ilmaista musiikillisin keinoin fyysisiä, psyykkisiä tai abstrakteja tapahtumia tai tunnelmia/tunteita, pelkän tietyn tunnelman luominenkin voisi olla säveltäjän päämääränä. Tähän tarkoitukseen sinfonia soitinmusiikkina sopii mainiosti, ovathan sinfoniaorkesteri ja sen soittimet mitä parhaita tunnelman luojia taitavien soittajien sekä kapellimestarin käsissä.

=== Miten suunnitella? Mitä suunnitelluun tarvitaan? ===

Sävellystavat voidaan karkeasti ottaen luokitella kolmeen erilaiseen ryhmään:

# Säveltäminen alkaa heti, kun siihen on keksitty sopiva idea, alku, motiivi tai teema. Työ jatkuu sävellyksen etenemisen määräämällä, tai osoittamalla tavalla. Etenemistä ideoidaan samalla kun sävellystyö etenee. Tämä tapa sopii lyhyille sävellyksille.
# Säveltäjä hahmottelee ensin mielessään koko sävellyksen alusta loppuun, niin hyvin kuin se on mahdollista ja aloittaa vasta tämän jälkeen varsinaisen sävellystyön. Menetelmä sopii kokeneille säveltäjille enintään 20 minuutin pituisilla sävellyksillä?
# Sävellys ideoidaan ja suunnitellaan paperilla sanallisesti, mahdollisimman tarkkaan. Sävellystyö seuraa suunnitelmaa koko sävellyksen ajan mahdollisine muutoksineen. Tarkan suunnittelun ansiosta on mahdollista säveltää halutun muotoinen ja sisältöinen sävellys, esim. tilaustyönä. Paperille suunniteltuna on mahdollista ideoida hyvinkin monimutkaisia ja aivan uusia muotoja sekä tekniikoita tai rakennelmia. Sävellyksen pituus ei aseta rajoituksia.

Huom! Kaikissa ryhmissä, sekä ideointi että suunnittelu tapahtuu jonkun soittimen kanssa.

Sinfonian laajuudesta johtuen, kokonaista sinfoniaa sävellyksenä ei voi kerralla miettiä ja sisäistää selväksi suunnitelmaksi &amp;ndash; puhumattakaan siitä, että kaikki sävelet, soinnutukset, osat jaksotuksineen, orkestrointi sekä lukemattomat muut tekijät kirkastuisivat mielessä ja pysyisivät siellä, myös koko säveltämisen ajanjakson eli jopa vuosia.

Tarvitaan siis menetelmä, millä sävellystyö voidaan suunnitella. Sävellystyön suunnittelun onnistumisen lähtökohtana on musiikin kielen hallitseminen.

Kielen oppii musiikinteorian oppikirjoista. Suunnittelu on suoritettava tietyissä vaiheissa, suunnitelman pitäisi ohjata säveltämistä, eikä päinvastoin niin, että sävellys alkaa elämään ja kulkemaan omaa hallitsematonta rataansa (ajopuuteoria).

==== Ideointivaihe ====

Ideointi on kaiken lähtökohta sävellystä aloitettaessa, pitäähän säveltäjällä olla jokin idea mihin sävellys perustuu. Ideaa voi kehitellä pelkän ajatuksen voimalla. Idea kehittyy pikkuhiljaa tai sitten yhtäkkiä, sängyssä aamulla, jossain erikoisessa tilanteessa, missä tahansa:

* idean voi vapaasti kehitellä vaikka hyttysen lennosta, mikäli osaa
* parempiakin ideoita toki löytyy, kuten esim. formulakilpailu, sota, myrsky, hautajaiset, krapula ja niin edelleen, tärkeintä kuitenkin, että aihe on säveltäjää kiinnostava ja tuttu ja että säveltäjä löytää siitä riittävästi sävellyksessä tarvittavia aineksia, tapahtumia tai tekijöitä
* idea on myös se, kun sävelletään ilman mitään kiinnekohtaa, pelkästään mielikuvia luoden

Ennen kuin idean voi hyväksyä jatkokehittelyyn, siihen on keksittävä paljon erilaisia musiikillisia tulkintamahdollisuuksia.

==== Tavoitteiden asetteluvaihe ====

Tässä määritellään jo tarkemmin millaisia tilanteita, tapahtumia tai tunnelmia aiotaan sävellyksessä musiikin keinoin käsitellä. Esimerkiksi meriaiheisessa sävellyksessä voisi olla neljä osaa:

* I = kaunis meri -idylli
* II = myrsky
* III = haaksirikko
* IV = pelastuminen

==== Keinojen suunnitteluvaihe ====

Keinojen suunnitteluvaiheessa suunnitellaan millaisin keinoin tavoitteet voi toteuttaa.

Tässä vaiheessa tarvitaan jo muistiinpanoja, sillä keinot ovat mitä moninaisemmat, riittää kuitenkin esimerkiksi pelkkä maininta:

* I-osa on sonaattimuotoinen, siinä kuvataan kaunista meri-idylliä, osa on kaksitaitteinen joista ensimmäinen adagio/dolce ja toinen andante/forte. I-osan tarkoituksena on luoda turvallinen, mutta kuitenkin hieman arvoituksellinen tunnelma. Soinnutus tonaali-voittoinen.
* II-osa myrsky, on kolmitaitteinen forte - forte fortissimo, osa alkaa heti allegrossa raivokkaasti (furioso), motiivit ja teemat kehittyvä voimakkaasti, taitteet tuovat vaihtuessaan useita, vahvoja modulaatioita. Soinnutus modaali-voittoinen.
* III-osa voisi sitten olla modernimpaa tyyliä, ehkäpä vaikka ad libitum (vapaasti mielen mukaan), tämän osan säveltäjä voisi säveltää impulsiivisesti hetken mielentilan mukaan, ainoa ennalta tehty tavoite olisi tällöin kauhu. Soinnutus noudattaa pitkälle sävellajitonta linjaa.
* IV-osa on viisitaitteinen rondo, tässä osassa on tarkka määritelmä osien rakenteesta sekä niiden järjestyksestä, rakenne kuvataan kirjaimin ABACA, (kirjaimien tarkoitus selviää musiikin teorian oppikirjoista). Rondo-nimi selittää myös säveltäjälle millaisesta sävellysmuodosta on kysymys. Osan musiikillisena tavoitteena on kuvata tunnelmia haaksirikosta pelastumisen jälkeen.

Millaiset ovat osa IV:n keinot ja kuinka ne tuodaan sävellyksessä esille, on vaikea suunnitteluvaiheessa tietää. Keinoihin vaikuttaa suuresti se millaisia I-III:sta tulee ja mitä musiikillisia aineksia ne sisältävät.

Viimeisessä osassa tulisi käsitellä osien I-III motiiveja ja teemoja. Näin käsiteltynä sävellys tavallaan selittää kaikki aikaisemmat osat, purkaa sinne jääneet jännitykset ja ennen kaikkea tekee ymmärrettäväksi, ehkä hyvinkin vaikean ja epäselvän tekstuurin mitä säveltäjä on tarkoituksellisesti käyttänyt.

Keinovalikoimiin kannattaa kirjata myös, mitä soittimia tai niiden yhdistelmiä voisi käyttää tietyn tunnelman luomiseksi. Samoin tunnelmatavoitteita on hyvä yksilöidä tarkemmin ja lisätä niitä suunnitelmaan sitä mukaan, kun niitä tulee mieleen. Myös yksilöidyt sointukulut voi kirjoittaa muistiin, mikäli se on tarpeellista.

=== Suunnitelman toteuttaminen / sävellystyön aloittaminen ===

Nyt on suunniteltu sävellyksen puitteet. Puitteet olisi opeteltava ulkoa niin hyvin, että kun säveltäminen alkaa puitteita ei tarvitse enää erikseen miettiä, ne ovat vaan koko ajan taustalla, ohjaamassa sävellyksen kulkua ja etenemistä oikeaan, haluttuun suuntaan.

Tässä vaiheessa olet jo säveltänyt ainakin mielessäsi erilaisia lyhyitä kohtia tulevaan sävellykseen, mutta kun aloitat kirjoittamaan sävellyksen ensimmäisiä tahteja muista kokonaissuunnitelma ja vertaa kirjoittamaasi siihen.

Muutama ensimmäinen tahti on sävellyksen tärkein ja vaativin sävellystapahtuma:
* näistä tahdeista riippuu miten jatketaan, mutta vaikka voit itse vaikuttaa jatkoon jonkin verran, aloitettu on kuitenkin käsiteltävä loppuun varsinkin sävellyksen alussa (impressionismissa ei tarvitse)
* sävellyksen ensimmäinen motiivi on syytä esitellä heti alussa, muuten tulee turhia jaaritteluita, ellet sitten suunnitellut paljastavasi sitä vasta myöhemmin ja alussa olikin vain yleistä &quot;seurustelua&quot;
* sävellys muistetaan parhaiten alusta ja vielä paremmin lopusta, mikäli kuuntelija on vielä hereillä
* sävellyksen alku voi ratkaista heti kuulijalle, miellyttääkö se tai hyväksyykö sävellyksen
* hyvä sävellys ei selittelyä kaipaa, jos alku miellyttää se voi tämän jälkeen olla mitä eriskummallisin, mikäli sävellyksestä myöhemmin selviää alussa esitetyn kummallisuuden tarkoitus

== Rakennusosat ==

=== Motiivit ja teemat ===

Motiivit ja teemat ovat musiikin aineksia. 

Kaikki sävellykset sisältävät motiivin. Motiivi syntyy heti sävellyksen alussa tai ainakin heti lyhyen alkuäänen tai soinnun jälkeen. Motiivi on se pieni sävel- tai rytmikuvio, tai vain 2-3 säveltä tietyssä järjestyksessä, jota sitten aletaan kehittelemään melodioiksi ja teemoiksi. Ollakseen motiivi, sitä on toistettava monta kertaa sävellyksen aikana, joko sellaisenaan tai muuntuneena. Motiiveja voi olla useampia, jotka ovat vastakkaisia tai sukua keskenään. Vaikka haluaisit, et voi säveltää ilman sävellyksessä esiintyviä motiiveja, sillä ilman motiivia sävellyksessä on vain yksi sävel. Tietenkin impressionismissa se on jonkin verran mahdollista.

Teema voi hahmottua melodiseksi kokonaisuudeksi, joskin pienet rytmiset ja harmoniset tekijät ovat keskeisiä. Teema voi olla eri pituinen, toistuva, eri sävelkorkuinen ja muuttuu varioiden, että kehitellen. Teema alkaa tavallisesti toonikateholla ja päättyy toonikaan tai dominanttiin. Moduloituna päätyy huippusävellajiin.

=== Melodia ===

Melodia ei sinfoniassa ole kovin määräävässä asemassa. Melodia sisältää itsessään yhden tai useamman motiivin ja teeman. Mikäli selvästi tunnistettavaa melodiaa ei ole, melodiaksi ymmärretään esimerkiksi sointukulun ylin eli korkeimmalla soiva sävel.

=== Säkeet ===

Säkeet muodostavat melodialle, sointukululle, tai rytmille rajakohtia. Rajakohta selventää sävellyksen muotoa. Toisin sanoen tiedetään, missä ollaan menossa tai mitä ollaan tekemässä. Esimerkiksi ensisäe kertoo, että sille on tulossa jatkoa ja tällöin ensisäkeeseen tulee kadenssiksi puolilopuke (I-IV), ja vasta jälkisäkeeseen täyslopuke (I-IV-V-I).

=== Säeryhmät ===

Säeryhmillä, lausekkeilla ja sikermillä on sama tehtävä kuin säkeillä, nämä muodostuvat vain suuremmista kokonaisuuksista. Näin voi käsittää ja hallita paremmin sävellyksen eri vaiheita sekä mistä se muodostuu.

Säveltäjä työskentelee tavallisesti siten, että ensin sävelletään säkeitä ja säeryhmiä, jotka ovat kiinteästi toisiinsa liittyviä sekä toisistaan riippuvaisia ja joita on sitten myöhemmin tarkoitus kerrata, joko sellaisenaan, tai erilaisin muunnoksin.

=== Jono- ym. rakenteet ===

Jonoilla ja muilla rakenteilla kuvataan sävellyksen kertauksia. Kertauksissa käytetään erilaisia yhdistelmiä, kuten esim. parirakenne, joka on kaksiosainen: ensimmäinen päättyy jännitteeseen (puolilopuke), toinen purkautuu täyslopukkeeseen (kysymys-vastaus). Edelleen hallitaan sitä mitä olemme tekemässä.

=== Taite, jakso ===

Taite ja jakso ovat sävellyksen selkeitä, suuria rakenneosia. Uusi jakso alkaa tavallisesti huomattavan erilaisella rytmillä, sävellajilla tai soinnilla kuin edellinen. Täytyy kuitenkin muistaa, että sinfonian on oltava ehjä kokonaisuus. Tyylejä, rakenteita, rytmiä, sointukulkuja, sävellysmuotoja ym. voi olla mitä erilaisempia, mutta kaikkien on oltava jollain mielekkäällä tavalla johdannaisia toisistaan.

== Sävellysmuoto ==

''Miten käsitellä tai ratkaista sävellysmuotojen valinta, yksiääninen (monofoninen), moniääninen (polyfoninen)?''

Tarkastellaan kysymystä aikaisemman esimerkin, meriaiheisen sävellyssuunnitelman mukaan. Esimerkissä I-osa esittää tyyntä, suloista tunnelmaa merellä. 

Kun päätettiin näin, päätettiin samalla, että osa voi alkaa rauhallisella yksiäänisellä sävellysmuodolla. Kuvaan tulee mukaan hitaasti aaltoilevia ihanasti keinuttavia laineita, tämän kuvaamiseen tarvitsemme moniäänisen sävellysmuodon. Moniäänisistä muodoista voisimme valita fuugan. Fuuga rakentuu imitaatioperiaatteella yhdelle tunnusomaiselle teemalle, siinä on 3-5 ääntä, sama lyhyehkö aihe ja teema kiertää äänestä toiseen. Fuuga alkaa yleensä yksiäänisenä. Yksiäänisyys ei tarkoita tässä yhteydessä yhtä soitinääntä, vaan se tarkoittaa yhtä samanaikaisesti soivaa, tunnistettavaa melodiaa tai teemaa.

Siis jo sävellyksen suunnitteluvaiheessa päätettiin mitä sävellysmuotoa mahdollisesti tullaan käyttämään.

== Soinnutus, soitinnus, orkestrointi ==

=== Soinnutus ===

Soinnutuksesta on olemassa runsaasti oppikirjoja, sekä muuta aineistoa esimerkiksi Internetissä. Oppikirjat kertovat vain sen, kuinka soinnutus perinteisesti on suoritettu.

Soinnuttamista kuvataan rakentamiseksi, siinä sointujen kululla, siis sointujen erityylisellä järjestyksellä, rakennetaan mielikuvia haluttuun tarkoitukseen. Rauhallisuutta esitetään tonaalisella sekä rauhattomuutta ja jännitystä modaalisella sointurakenteella.

Sisältääpä sävellys mitä säveliä tahansa, niin se sisältää aina jonkin soinnun. Vaikka soitat kaikkia oktaavin ääniä samanaikaisesti, se on silti sointu, mutta sen käyttökelpoisuus on sitten eri asia. Voit rakentaa pelkällä tunteella mitä onnistuneempia sointuja ja niiden kulkuja. Mitään sääntöä ei ole pakottamassa, kysymys on ainoastaan siitä, miten kuulija sen ymmärtää ja hyväksyy. Lapsellisuuksia täytyy välttää, ne osoittavat vain osaamattomuutta.

=== Soitinnus ===

Soitinnus on tapa kirjoittaa orkesterille. Se edellyttää tietoa mm. soittimien teknisistä ja soinnillisista ominaisuuksista. Sinfonian säveltäminen vaatii ehdottomasti soittimien käytön sekä nuotinkirjoituksen tuntemusta eri soittimille. Yksi hyvä soitinopas löytyy [http://www.jyu.fi/move/koulutus/soitintaulukko/index.htm täältä].

Soitinnukseen kuuluvat eri soitinryhmien yhteissoiton erityispiirteet, esim. tasapaino-ongelmat dynamiikan eri tasoilla. Soitinnusta on vaikea oppia ymmärtämään. Pelkkä toisten säveltäjien esitysten kuunteleminen ei riitä. Parhaiten oppii ymmärtämään, kun oikea sinfoniaorkesteri esittää oman sävellyksen.

Tietokoneella säveltämisestä on jonkin verran hyötyä, jos saat sävellyksesi kuulostamaan hyvältä tietokoneen vakio-äänikortin soittimilla, niin soitinvalinta on jo aika hyvin onnistunut. Tietokoneella saadaan kuitenkin joskus aivan väärä, kauhea kuva sävellyksestä.
Kokeile vaikka miltä kuulostaa Sibeliuksen 2:n sinfonian ensimmäisen osan alun tenutossa (pidättäen) soivat jouset.

=== Orkestrointi ===

Orkestrointia on vaikea selittää, koska se muistuttaa läheisesti soitinnusta. Ehkä suurin ero on siinä, kun soitinnus tarkoittaa soittimien tai soitinryhmien teknisiä ja äänellisiä ominaisuuksia ja käyttötapaa, niin orkestrointi käsittelee esimerkiksi sitä kuinka paljon tai missä kohdassa kutakin soitinta tai ryhmää käytetään.

Tätä vaihetta sävellystyössä voisi kuvailla esimerkiksi vaiheeksi, missä päätetään orkesterin soinnin vahvuudesta (kuinka monta ja mitä soittimia valitaan), sekä millä sävelkorkeudella sävellys yleisilmeeltään kulloinkin soi. Se on siis kaikkein tärkeimpiä tekijöitä sävellystyössä, mutta oppikirjoissa vähemmän käsitelty alue.

Lisää orkestroinnista voi lukea Internetissä [http://kunta.riihimaki.fi/rmo/Mt/mt1/17impr.html täältä].

== Partituuri, nuotinnus ==

Partituuri sisältää kaikkien soittimien, tai soitinryhmien nuotit tarkasti määrätyssä järjestyksessä. Se on ainoastaan kapellimestarin käytössä.

Ensimmäisellä sivulla soittimet nimetään tavallisesti englannin kielellä koko nimellään ja seuraavilla sivuilla lyhennettynä. Viivastot yhdistetään kaarimerkinnöin soittimien ryhmien mukaan, esim. puupuhaltimet ovat oma ryhmä. Nuotinkirjoituksen tiheys on tärkeä, liian harva johtaa turhiin sivujen kääntöihin ja liian tiheä on vaikea lukea.

Kun jollain soittimella ei ole koko sivulla mitään soittamista, tämän tyhjän nuottiviivaston voi jättää pois (optimoida). On kuitenkin turha poistaa vain muutama viivasto ellei sivulle sovi samalla kahta tai useampaa systeemiä. Systeemillä tarkoitetaan kaikkien viivastojen kokonaisuutta, sivulla voi olla esim. 2 tai useampia viivastokokonaisuutta.

Huomioitavia asioita:
* Piccolo soi oktaavia korkeammalta ja contrabasso oktaavia alemmalta kuin kirjoitetut nuotit osoittavat. Niillä ei siis käytetä 8-viivan nuottiavainta.
Viuluille on omia erikoismerkkejä, jotka ilmoittavat soittajalle jousen erilaisista käyttötavoista.
* Hengitysmerkkejä ’ ja / käytetään myös muilla kuin puhaltimilla, lyhyillä tauoilla.
* Nousutahdissa voi jättää ennen ensimmäistä säveltä olevat tauot pois.
* Sivujen hankalan selauksen vuoksi, sinfoniaorkesterin nuotituksessa ei käytetä kertausmerkkejä. 
* Kun soittimella on esim. yli 10 tahdin tauko, niin viimeiselle tauolle on hyvä kirjoittaa sellaisen soittimen nuotit josta voi parhaiten varmistaa milloin tauko loppuu. Tällöin nuotit kirjoitetaan hieman pienempänä ja viivaston päälle selitys soittimesta. 
* Kun soittaja vaihtaa kesken esityksen soitinta, siihen on varattava riittävästi aikaa. Soittimen vaihdosta ilmoitetaan viivaston päällä (esim. Muta 1. Flute, in Piccolo).
* Mikäli patarummuilla vaihdetaan viritystä, merkitään se samoin viivaston päälle (esim. Muta G-D, in B-F).
* Kun samalla viivastolla olevat I-viulut, jakaantuvat kahdeksi, se ilmoitetaan joko, a2. tai div., palatessa yhteen se ilmoitetaan merkinnällä ”Tutti”.
* Kun taas esim. kahdella huilulla a2. tarkoittaa, että molemmat soittavat samaa säveltä (nuottia), mikäli halutaan vain yhden soittavan se merkitään 1.:llä eli vain ykköshuilu soittaa.
* Kun joku soitin soittaa tilapäisesti soolon, merkintätapa on 1. Solo.
* Pitkät soolo-osuudet kirjoitetaan omalle viivastolle.
* Teemojen nuotit ovat kullekin soittimelle tai ryhmälle tarkoitettuja omia nuotteja.
* Varsinkin jousisoittimilla on tärkeää, että nuotteihin ei ahdeta liikaa merkkejä, kaarituksia ym. 

Ellei säveltäjä halua tiettyjä kohtia soitettavan jollain tietyllä tavalla, on parempi olla laittamatta ja antaa soittajien sopia keskenään jousituksista.  Muuten käy niin, että soittajat muuttavat omavaltaisesti sellaisiakin kohtia, jotka ovat artikulaation kannalta tärkeitä olla niin kuin ne ovat. Jos nuoteissa on liikaa tavaraa, soittaja ei tiedä, mikä on tärkeää.

== Tarvitaanko teoriaa? ==

Voinko unohtaa kaikki teoriat ja säveltää kokonaan uuden ja ainutlaatuisen sekä omaperäisen sinfonian? Tietysti ja niin olisi suotavaakin. Aikaisemmilla tyyleillähän oli jo sävelletty &quot;hukuttava&quot; määrä kaikkia mahdollisia sinfonioita. Mutta kyetäksesi säveltämään aivan uutta, et voi tietää mikä on uutta, ellet tiedä mitä se vanha oikein on.
 
Ilman omakohtaista kokemusta, tai hyvin syvällistä aikaisempien sävellystyylien tutkimista, on todella vaikea selvittää kyseistä sävellyshistoriaa. Kun yliopistossa väitöksentekijä tutkii vaikkapa Sibeliuksen 7:ttä sinfoniaa väitöstänsä varten, siinä kuluu helpostikin yksi vuosi.
Perinteisenkään sinfonian säveltäminen ei ole mahdollista ilman monipuolista sävellyskokemusta.
Sanotaan, että vasta 10:nen sävellyksen jälkeen alkaa tulla vähän järkevämpiä sävellyksiä.

Ei kuitenkaan kannata heti lähteä keksimään aivan uutta. Ainakin alussa kannattaa säveltää aiemmin tunnetuilla sävellystyyleillä. Jos kuitenkin onnistut siinä, olet aikamme musiikkinero. Myös itseopiskelijoista löytyy kuitenkin sellaisia lahjakkuuksia, jotka voivat säveltää sinfonian. 

Musiikin teoria kannattaa kuitenkin ensin olla luettuna ja opittuna. Historia tuntee kuitenkin tapauksia, missä maailman kuuluisimmat säveltäjät eivät osaa edes nuotinkirjoitusta.

[[Luokka:Säveltäminen|Säveltäminen sinfoniaorkesterille]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Maapallo</title>
    <id>4843</id>
    <revision>
      <id>24559</id>
      <timestamp>2006-11-21T14:08:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>New page: [[Luokka:55.2 Geologia. Geomorfologia]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:55.2 Geologia. Geomorfologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Emailccme</title>
    <id>4845</id>
    <revision>
      <id>24580</id>
      <timestamp>2006-11-22T06:29:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Suomensin</comment>
      <text xml:space="preserve">Lähetä minulle kopio viestistäni.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Emailccsubject</title>
    <id>4846</id>
    <revision>
      <id>24581</id>
      <timestamp>2006-11-22T06:30:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>suomensin</comment>
      <text xml:space="preserve">Kopio viestistäsi käyttäjälle $1: $2</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Autosumm-blank</title>
    <id>4849</id>
    <revision>
      <id>24599</id>
      <timestamp>2006-11-22T13:54:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>käännetty</comment>
      <text xml:space="preserve">tyhjensi sivun sisällön</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Autosumm-shortnew</title>
    <id>4850</id>
    <revision>
      <id>24600</id>
      <timestamp>2006-11-22T13:55:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>käännetty</comment>
      <text xml:space="preserve">uusi sivu: $1</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Autosumm-replace</title>
    <id>4851</id>
    <revision>
      <id>24601</id>
      <timestamp>2006-11-22T13:55:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>käännetty</comment>
      <text xml:space="preserve">korvasi sivun sisällön tekstillä '$1'</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:67.582 Sienestys</title>
    <id>4852</id>
    <revision>
      <id>24607</id>
      <timestamp>2006-11-22T17:59:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Luokka jonjon luokka;sienikirja sopii</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:6X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:57.3 Levät. Jäkälät. Sienet. Sammalet</title>
    <id>4853</id>
    <revision>
      <id>24609</id>
      <timestamp>2006-11-22T18:00:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Toinen sienikirjalle sopiva luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:5X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Osastot</title>
    <id>4856</id>
    <revision>
      <id>28165</id>
      <timestamp>2007-01-25T06:21:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>poistin sekalaisisista muut osaton koska se on turha</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=&quot;center&quot;
|- 
| width=&quot;33%&quot; valign=&quot;top&quot; | 
{| width=&quot;100%&quot; border=&quot;0&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;2&quot;
&lt;!------&gt;
| width=&quot;10%&quot; | [[Kuva:Nuvola_apps_kdmconfig.png|30px|center|]]
| width=&quot;90%&quot; | &lt;span style=&quot;font-size: 110%; font-weight: bold;&quot;&gt;[[Wikikirjasto:Humanististen tieteiden osasto|Humanististen tieteiden osasto]]'''&lt;/span&gt;&lt;br /&gt; 
[[Malline:Humanistiset tieteet/Filosofia|Filosofia]]&amp;nbsp;·
[[Malline:Humanistiset tieteet/Historia|Historia]]&amp;nbsp;·
[[Malline:Humanistiset tieteet/Indoeurooppalaiset kielet|Indoeurooppalaiset kielet]]&amp;nbsp;·
[[Malline:Humanistiset tieteet/Suomalais-ugrilaiset kielet|Suomalais-ugrilaiset kielet]]&amp;nbsp;·
[[Malline:Humanistiset tieteet/Muut kielet|Muut kielet]]&amp;nbsp;·
&lt;!------&gt;
|-
&lt;!------&gt;
| [[Kuva:Nuvola apps edu science.png|30px|center|]]
| &lt;span style=&quot;font-size: 110%; font-weight: bold;&quot;&gt;[[Wikikirjasto:Luonnontieteiden osasto|Luonnontieteiden osasto]]&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;
[[Malline:Luonnontieteet/Fysiikka ja kemia|Fysiikka ja kemia]]&amp;nbsp;· [[Malline:Luonnontieteet/Maantiede ja biologia|Maantiede ja biologia]]&amp;nbsp;· [[Malline:Luonnontieteet/Matematiikka|Matematiikka]]&amp;nbsp;· [[Malline:Luonnontieteet/Muut|Muut]]&amp;nbsp;· 
&lt;!------&gt;
|-
&lt;!------&gt;
|}
| width=&quot;33%&quot; valign=&quot;top&quot; | 
{| width=&quot;100%&quot; border=&quot;0&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;2&quot;
|- 
&lt;!------&gt;
| [[Kuva:Nuvola apps edu phi.png|30px|center|]]
| &lt;span style=&quot;font-size: 110%; font-weight: bold;&quot;&gt;[[Wikikirjasto:Sekalaisten osasto|Sekalaisten osasto]]&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;
[[Malline:Sekalaiset/Käyttöohjeet|Käyttöohjeet]]&amp;nbsp;· [[Malline:Sekalaiset/Oppaat ja ohjeet|Oppaat ja ohjeet]]&amp;nbsp;· 
[[Malline:Sekalaiset/Muut tieteet|Muut tieteet]]&amp;nbsp;·
&lt;!-------&gt;
|- 
&lt;!-------&gt;
| [[Kuva:Nuvola apps energy.png|30px|center|]]
| &lt;span style=&quot;font-size: 110%; font-weight: bold;&quot;&gt;'''[[Wikikirjasto:Teknologian osasto|Teknologian osasto]]'''&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;
[[Malline:Teknologia/Tietokoneet|Tietokoneet]]&amp;nbsp;· 
[[Malline:Teknologia/Tietokoneohjelmat|Tietokoneohjelmat]]&amp;nbsp;· [[Malline:Teknologia/Muut|Muut]]&amp;nbsp;· 
|-
&lt;!-------&gt;
|}
| valign=&quot;top&quot; | 
{| width=&quot;100%&quot; border=&quot;0&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;2&quot;
|- 
&lt;!-------&gt;
| [[Kuva:Nuvola apps krita.png|30px|center|]]
| &lt;span style=&quot;font-size: 110%; font-weight: bold;&quot;&gt;[[Wikikirjasto:Erikoiskirjojen osasto|Erikoiskirjojen osasto]]&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;
[[Malline:Erikoiskirjat/Wikijunior|Wikijunior]]&amp;nbsp;· [[Malline:Erikoiskirjat/Wikiopiskelu|Wikiopiskelu]]&amp;nbsp;·
&lt;!-------&gt;
|-
&lt;!-------&gt;
|}
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:78.65 Kitara</title>
    <id>4858</id>
    <revision>
      <id>24642</id>
      <timestamp>2006-11-23T12:49:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Luokka aluksi ainakin kitarakirjalle</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:7X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:79.84 Leikit</title>
    <id>4859</id>
    <revision>
      <id>24647</id>
      <timestamp>2006-11-23T12:56:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>hups</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:7X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Windows-opas</title>
    <id>4864</id>
    <revision>
      <id>24677</id>
      <timestamp>2006-11-23T16:07:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anna</username>
        <id>473</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Robot: Moved from Luokka:Windowsin asennusopas. Authors: TeemuN</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.4 Tietokoneet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Windows-opas</title>
    <id>4865</id>
    <revision>
      <id>28059</id>
      <timestamp>2007-01-18T19:05:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Kirjan sisältö */ kh</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä wikikirja sisältää Windows-aiheisia oppaita.

==Mikä Windows on==

'''Microsoft Windows''' on PC:lle tarkoitettujen graafisten käyttöliittymien ja käyttöjärjestelmien perhe, jonka Microsoft esitteli vuonna 1985. Se on nykyisin maailman käytetyin käyttöjärjestelmä ja sillä on suuri markkina-asema, koska se tulee yleensä uusien PC-koneiden mukana.

Windows kehitettiin alun perin MS-DOSin käyttöliittymäksi, jolla pyrittiin helpottamaan PC-koneiden käyttöä ja parantamaan niiden kilpailumahdollisuuksia Applen Macintosh-koneita vastaan. Nykyisin Windows on maailman käytetyin mikrotietokoneiden käyttöjärjestelmä, joskin sen mainetta ovat tahranneet lukuisat monopolisyytökset ja epävakaus. Windows 3.0 julkaistiin 1990, ja sen myynti räjähti käsiin. Vähitellen suosituimmat DOS-ohjelmat alkoivat siirtyä graafiseen ympäristöön. Windows 95 oli seuraava askel, se mm. uudisti verkkotoiminnot ja käyttöliittymän. Windows-käyttöjärjestelmäpakettiin kiinteästi kytkettyjä sovellusohjelmia ovat mm. Windows Media Player ja Internet Explorer.

==Windowsin versiot==
Tässä on lista Windowsin versioista.

===Nykyiset versiot===

* Windows 1.0 (1985)
* Windows 2.0 (1987)
* Windows 3.0 (1990)
* Windows 3.1 (1992)
* Windows 3.11(1993)
* Windows NT 3.51 (1995)
* Windows 95 (1995) 
* Windows 95 OSR2
* Windows 95 OSR 2.1
* Windows 95 OSR 2.5
* Windows CE (1996)
* Windows NT 4.0 (1996)
* Windows 98 (1998)
* Windows 98 / Windows 98 SE (Second Edition, 1999)
* Windows 2000 (2000)
* Windows ME (Millennium Edition, 2000)
* Windows XP (2001)
* Windows Server 2003 (2003)

===Tulevat versiot===

* Windows Vista (2007)
* Windows codename: Vienna (2010-luvulla)

==Kirjan sisältö==

* [[/Asennus|Windowsien asennus]]
* [[/Microsoft Paint|Microsoft Paint-ohjelma]]

{{Wikipedia|Windows|Windows}}

[[en:Windows]]
[[pl:Microsoft Windows]]

==Aiheesta muualla==

* [http://www.microsoft.com/windows/ Microsoftin oma Windows-sivu]
* [http://www.levenez.com/windows/ Historiaa: aikajana]

[[Luokka:Windows-opas|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Java</title>
    <id>4866</id>
    <revision>
      <id>24696</id>
      <timestamp>2006-11-23T19:15:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tein tämän</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Historia/Kivikausi</title>
    <id>4872</id>
    <revision>
      <id>25050</id>
      <timestamp>2006-11-26T11:47:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin.</comment>
      <text xml:space="preserve">==Milloin kivikausi oli?==

Kivikausi alkoi hyvin kaukana menneisyydessä, aikana jolloin ihminen ei vielä ollut sellainen kuin hän nykyään on. Jo satoja tuhansia ja jopa useita miljoonia vuosia sitten ihmisen esi-isät osasivat käyttää alkeellisia kivityökaluja. Pääosin kivikausi ulottuu siihen asti, kun ihminen alkaa käyttää metalleja (pronssia ja myöhemmin rautaa) työkalujen valmistamiseen. 

Kivikausi on jatkunut eri puolilla maapalloa eri pituisia aikoja. Se ei ole vieläkään aivan päättynyt kaikkialla, sillä on eritstyneitä alueita, joissa ihmiset yhä elävät kivikauden kulttuurissa.

== Sisällys==

[[Luokka:Wikijunior Historia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Dinosaurukset/Pachycephalosaurus</title>
    <id>4875</id>
    <revision>
      <id>24817</id>
      <timestamp>2006-11-25T06:01:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Teinpä tällaisen</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Sketch pachycephalosaurus.jpg|thumb|Kuvassa näkyy hyvin pachycephalosauruksen paksupää.]]
Pachycephalosaurus oli myöhäisellä liitukaudella 76 - 65 miljoonaa vuotta sitten. Elänyt Dinosaurus, joka kuului rajakalloisten lahkoon ja Pachycephalosaurida heimoon.

==Ketkä sen löysivät?==

Pachycephalosaurus löysivät vuonna 1943 Brown ja Schlaikjer. 

==Mistä se löydettiin==

Löytöpaikka oli Pohjois-Amerikka, ensimmäinen löytö Montana.

==Millainen sen pää oli?==

Löytäjät nimesivät löydöksensä &quot;Paksupäiseksi liskoksi&quot;, koska se on kaikkein isoin paksupäisistä dinosauruksista. Luukupoli pään päällä oli paksuudeltaan peräti 25 cm. 

==Kuinka pitkä ja painava se oli==

Sen pituus oli 4 - 5,5 metriä ja korkeus melkein 3 metriä. Paino melkein 2 tonnia.

==Miten se puolustautui?==

Petoliskon hyökätessä Pachycephalosauruksen kimppuun, se turvautui ainakin ensimmäiseksi vaihtoehtona juoksemiseen pakoon.

[[Luokka:Wikijunior Dinosaurukset|Pachycephalosaurus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Paleontologia/Mitä paleontologia on</title>
    <id>4878</id>
    <revision>
      <id>24910</id>
      <timestamp>2006-11-25T09:10:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <comment>palautus</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Paleontologia}}

&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding:5px; clear: both; background-color: beige&quot;&gt;

[[Kuva:Igammonite.jpg|thumb|left|Ammoniitin fossiili.]]

Tämä lukuu kertoo mitä paleontologia on. Paleontologia on tiede, joka kuuluu Geotieteisiin. Geotieteet ovat luonnontieteiden osa-alue, jotka tutkivat maata ja sen ilmakehää. Paleontologia on tiede, joka tutkii fossiileja saadakseen tietoa menneiden aikojen elämästä. 

==Paleontologi joutuu osaamaan monia tieteen aloja==

Paleontologi on siis kuin biologi, jonka tutkimuskohteet ovat kuolleet aikoja sitten ja niistä ei ole jäljellä kuin fossiileja. Tämä seikka tekee paleontologin työstä haastavampaa, kuin salapoliisin työtä. Paleontologin tulee myös tuntea geologiaa, joka on biologian ohella toinen paleontologian lähdetieteistä.

==Merkittäviä paleontojogeja==

Suomalaisista paleontologeista merkittävimpiä on kansainvälisestikin merkittävä paleontologi [[w:Björn Kurtén|Björn Kurtén]]. Paleontologien merkittävän työn ansiosta tietomme menneestä maailmasta, sen eläimistä ja omista esi-isistämme ovat lisääntyneet huomattavasti.

[[Luokka:Paleontologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Searchdidyoumean</title>
    <id>4879</id>
    <revision>
      <id>24832</id>
      <timestamp>2006-11-25T06:42:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Suomensin</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;strong&gt;Tarkoititko kenties hakua &lt;a href=&quot;$1&quot;&gt;$2&lt;/a&gt;?&lt;/strong&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Searchnoresults</title>
    <id>4880</id>
    <revision>
      <id>24833</id>
      <timestamp>2006-11-25T06:43:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>suomensin</comment>
      <text xml:space="preserve">Haulla ei löytynyt yhtään sivua.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Templatesusedpreview</title>
    <id>4881</id>
    <revision>
      <id>24834</id>
      <timestamp>2006-11-25T06:46:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>suomensin huh löytyipä (olen etsinyt monta päivää)</comment>
      <text xml:space="preserve">Tässä esikatselussa käytetyt mallinet:</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Templatesusedsection</title>
    <id>4882</id>
    <revision>
      <id>24835</id>
      <timestamp>2006-11-25T06:46:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>suomensin</comment>
      <text xml:space="preserve">Tässä osiossa käytetyt mallinet:</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli/Sanaluokat/Pronominit</title>
    <id>4884</id>
    <revision>
      <id>24966</id>
      <timestamp>2006-11-25T17:00:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Promini ryhmät */ Linkit toimimaan</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Pronomini''' (''asemosana'') on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin. Pronomini ilmaisee persoonaa ja suomessa sitä taivutetaan sijan ja luvun mukaan. Indoeurooppalaisissa kielissä sitä voidaan taivuttaa myös esimerkiksi suvun eli genuksen mukaan.

==Promini ryhmät==

*[[/Demonstratiivipronominit/]]
*[[/Persoonapronominit/]]
[[Luokka:Suomen kieli|Pronominit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Pitsa</title>
    <id>4893</id>
    <revision>
      <id>24956</id>
      <timestamp>2006-11-25T16:42:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Uudelleenohjaus sivulle pizza</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Keittokirja/Pizza]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Poistettavat sivut/Suomen kieli/Kielioppi</title>
    <id>4894</id>
    <revision>
      <id>26828</id>
      <timestamp>2006-12-24T10:02:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>/* [[Suomen kieli/Kielioppi]] */ vastustan</comment>
      <text xml:space="preserve">== [[Suomen kieli/Kielioppi]] ==

Asetan tämän poistettavaksi, koska se ei sisällä mitään, mitä muut sivut eivät sisältäisi eikä edes toimi.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 25. marraskuuta 2006 kello 16.54 (UTC) &lt;s&gt;&lt;small&gt;Äänestys päättyy 9. 12. 2006 --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 25. marraskuuta 2006 kello 16.54 (UTC)&lt;/small&gt;&lt;/s&gt;&lt;small&gt;Äänestys päättyy 26. joulukuuta 2006. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 12. joulukuuta 2006 kello 05.59 (UTC)&lt;/small&gt;

* '''Vastustan'''. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 24. joulukuuta 2006 kello 10.02 (UTC)

==Keskustelu==

:Ajattelin sivua tehdessäni yhtenäistä linjaa kirjaan. Eli pääotsikosta päästään sivun koko sisältöön, jonka sisältö on listaattu otsikon alla [[Suomen kieli/Sisältö]]. Milestäni sisällön on hyvä olla vain muutamilla pääsivuilla, sillä sivut ovat lyhyitä (tulevaisuudessa mikäli sivuista muodostuu pitkiä ne voidaan paloitella pienemmiksi). Tein ensimmäiseksi sivun äänteistä, ja siirsin vanhojen sivujen sisällön uudelle sivulle, mutta sivuhistoria on vaikeasti löydettävissä tällä tavoin. Kilioppi sivulla päädyin liittämään olemassaolevat sivut pääsivuun ja lisätä puuttuvien sivujen otsikot, jolloin niistä olisi helppo jatkaa kirjoittamista pääsivulle. --[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 25. marraskuuta 2006 kello 22.13 (UTC)
::Mutta ongelmana on se, että esimerkiksi sanaluokat kohta ei toimi--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 26. marraskuuta 2006 kello 05.45 (UTC)
:::Jatketaan äänestystä viellä 2 viikko kun ääniä ei ole tullut, toivottavasti alkaa tulemaan.--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] &lt;small&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]])  ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])&lt;/small&gt; 12. joulukuuta 2006 kello 05.57 (UTC)

Tuollainen sivu voisi toimia paremmin esim. sisällysluettelon tapaisena listana eri kielioppia käsittelevistä sivuista kirjassa [[Suomen kieli]]. '''En kannata poistamista.''' --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 12. joulukuuta 2006 kello 06.27 (UTC)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli ulkomaalaisille/Sisältö/Persoonapronominit</title>
    <id>4895</id>
    <revision>
      <id>24961</id>
      <timestamp>2006-11-25T16:56:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Suomen kieli ulkomaalaisille/Sisältö/Persoonapronominit” uudelle nimelle ”Suomen kieli/Sanaluokat/Pronominit/Persoonapronominit”: Oikeaan kirjaan</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Suomen kieli/Sanaluokat/Pronominit/Persoonapronominit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli ulkomaalaisille/Suomen Kielioppi/Objektin sijavalinta</title>
    <id>4897</id>
    <revision>
      <id>24968</id>
      <timestamp>2006-11-25T17:04:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Suomen kieli ulkomaalaisille/Suomen Kielioppi/Objektin sijavalinta” uudelle nimelle ”Suomen kieli/Objektin sijavalinta”: Oikeaan kirjaan</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Suomen kieli/Objektin sijavalinta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen kieli ulkomaalaisille/Suomen Kielioppi/Imperatiivi</title>
    <id>4898</id>
    <revision>
      <id>24971</id>
      <timestamp>2006-11-25T17:11:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Suomen kieli ulkomaalaisille/Suomen Kielioppi/Imperatiivi” uudelle nimelle ”Suomen kieli/Imperatiivi”: Oikeaan kirjaan</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Suomen kieli/Imperatiivi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Kemia/Atomi</title>
    <id>4900</id>
    <revision>
      <id>25180</id>
      <timestamp>2006-11-29T12:42:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Stylised Lithium Atom.png|thumb|Kuvassa on litium atomi, mustat pisteet ovat elektroneja, punaiset protoneja ja siniset neutroneja.]]
Tämä luku käsittelee atomia, mutta mikä se on?

==Mikä atomi on?==

Atomi kreikaksi ἄτομος eli atomos suomennettuna jakamaton on alkuaineen kemiallisesti pienin osa. 

==Mitä atomi on?==

Nyt tiedämme mikä atomi suunnilleen on, mutta mistä se koostuu.

===Yleistä===
Vaikka sanan alkuperäinen merkitys antaa ymmärtää, että atomia ei voida jakaa, niin nykyisin tiedetään, että atomi koostuu pienemmistä osista.

===Sisältä===

Suurin osa atomista on tyhjää ja sen massa on keskittynyt atomin ytimeen. Atomin ydin koostuu niin sanotuista nukleoneista. Atomin keskellä on pieni positiivinen ydin, joka muodostuu nukleoneista: positiivisesti varautuneista protoneista (alkeishiukkanen, jolla on positiivinen sähkövaraus)(p+) ja varauksettomista neutroneista (sähkävaraukseton alkeishiukkanen)(n0). Ytimen hiukkasten lukumäärä on atomin massaluku.

===Ulkopuolelta===

Ytimen ympärillä on negatiivisesti varautuneista elektroneista koostuva elektroniverho. Perustilassaan atomit ovat sähköisesti neutraaleja, jolloin protoneja ja elektroneja on yhtä paljon. 

==Miten atomit luokitellaan?==

Atomit luokitellaan tavallisesti järjestysluvun mukaan, joka vastaa protonien lukumäärää. Eri alkuaineet löytyvät jaksollisesta järjestelmästä. Atomin ydin määrää alkuaineen, mutta elektroniverho sen, millaisia ioneja ja yhdisteitä voi syntyä. Elektroniverhossa ovat mahdollisia vain tietyt muutokset, jotka määräytyvät elektronien energiatilan mukaan.

==Mikä atomi on pienin?==

Yksinkertaisin ja pienin atomi on vetyatomi, jonka järjestysluku on 1 ja jossa on yksi protoni ja yksi elektroni.

==Mikä on suurin atomi?==

Suurin atomi on järjestysluvultaan 121. ja nimeltään unbiunium.

[[Luokka:Wikijunior Kemia|Atomi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Korttipelit/Pöytäpaska</title>
    <id>4904</id>
    <revision>
      <id>25020</id>
      <timestamp>2006-11-26T05:49:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Pöytäpaska''' (tai '''pöytä''') on muunnelma perinteisestä [[Korttipelit/Paskahousu|paskahoususta]]. 

==Pelaaminen==

Peliin tarvitaan vähintään kaksi pelaajaa. Peli alkaa jakamalla jokaiselle pelaajalle kolme pimeää pöytäkorttia kuvapuoli alaspäin. Näitä kortteja ei saa katsoa. Seuraavaksi jaetaan kolme avointa pöytäkorttia kuvapuoli ylöspäin, yksi jokaisen pimeän pöytäkortin päälle. Tämän jälkeen jaetaan kolme käsikorttia joka pelaajalle. Tämän jälkeen on mahdollista vaihtaa ja/tai niputtaa avoimia pöytäkortteja käsikorttien kanssa, tavoitteena saada mahdollisimman hyvät pyötäkortit. Niputus tarkoittaa kahden tai useamman saman kortin nippu yhden pimeän kortin päällä. Niputuksen jälkeen on otettava pakasta kortteja niin, että jokaisen pimeän kortin päällä on vähintään yksi avoin kortti ja käsikortteja on oltava kolme. Vaihtojen jälkeen pelin avaa pelaaja, jolla on pienin kortti. Seuraavan pelaajan pitää lyödä yhtä suuri tai suurempi kortti  edellisen päälle. Jos pelaajalla ei ole kädessä sopivaa korttia, voi pelaaja nostaa pakasta yhden kortin ns. etukäteen. Jos ei vieläkään sovi, niin pelaaja joutuu nostamaan kortit. Paskahoususta poiketen kymppi kaataa kaikki kortit, kakkonen sopii minkä päälle tahansa ja sen päälle sopii mikä tahansa ja ässä sopii minkä päälle tahansa, mutta sen päälle sopii vain ässä, kakkonen tai kymppi. Lisäksi kuvakortteja saa laittaa milloin vain. Kun pakasta on nostettu kaikki kortit ja käsikortit loppuvat, pelataan pöytäkorteilla. Kaikki avoimet pöytäkortit tulee pelata ennen pimeitä. Pöytäkortit tulee pelata pöydältä eikä niitä saa ottaa käteen. Pimeitä kortteja ei saa katsoa ennen omaa vuoroa ja silloinkin vain yhden kerrallaan. Jos katsottu kortti ei sovi se otetaan käteen nostettujen korttien kanssa. Pelin voittaa se, joka pääsee ensimmäisenä eroon kaikista pyötä- ja käsikorteista.

[[Luokka:Korttipelit|Pöytäpaska]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Humanististen tieteiden osasto</title>
    <id>4907</id>
    <revision>
      <id>26815</id>
      <timestamp>2006-12-24T09:16:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>m</comment>
      <text xml:space="preserve">{| style=&quot;background-color: #f8f8ff; border: 2px solid #e2e2ff; margin-bottom: 30px; font-size: 90%;&quot;
|
&lt;table&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;

&lt;div style='text-align: center;'&gt;
=='''[[Wikikirjasto:Humanististen tieteiden osasto|Humanististen tieteiden osasto]]'''==
&lt;/div&gt;

{{Malline:Humanistiset tieteet/Filosofia}}
&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;
{{Malline:Humanistiset tieteet/Historia}}
&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;
{{Malline:Humanistiset tieteet/Indoeurooppalaiset kielet}}
&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;
{{Malline:Humanistiset tieteet/Suomalais-Ugrilaiset kielet}}
&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;
{{Malline:Humanistiset tieteet/Muut kielet}}
&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;/table&gt;
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Luonnontieteiden osasto</title>
    <id>4908</id>
    <revision>
      <id>26805</id>
      <timestamp>2006-12-24T05:46:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Osaston nimi ja linkki siihen</comment>
      <text xml:space="preserve">{| style=&quot;background-color: #f8f8ff; border: 2px solid #e2e2ff; margin-bottom: 30px; font-size: 90%;&quot;
|
&lt;table&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;

&lt;div style='text-align: center;'&gt;
== '''[[Wikikirjasto:Luonnontieteiden osasto|Luonnontieteiden osasto]]''' ==
&lt;/div&gt;
{{Malline:Luonnontieteet/Fysiikka ja kemia}}
&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;
{{Malline:Luonnontieteet/Maantiede ja biologia}}
&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;
{{Malline:Luonnontieteet/Matematiikka}}
&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;
{{Malline:Luonnontieteet/Muut}}
&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;/table&gt;
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Sekalaisten osasto</title>
    <id>4909</id>
    <revision>
      <id>28166</id>
      <timestamp>2007-01-25T06:25:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>w</comment>
      <text xml:space="preserve">{| style=&quot;background-color: #f8f8ff; border: 2px solid #e2e2ff; margin-bottom: 30px; font-size: 90%;&quot;
|
&lt;table&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;
&lt;div style='text-align: center;'&gt;
== '''[[Wikikirjasto:Sekalaisten osasto|Sekalaisten osasto]]''' ==
&lt;/div&gt;
{{Malline:Sekalaiset/Käyttöohjeet}}
&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;
{{Sekalaiset/Oppaat ja ohjeet}}
&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;
{{Malline:Sekalaiset/Muut tieteet}}
&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;/table&gt;
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Teknologian osasto</title>
    <id>4911</id>
    <revision>
      <id>26807</id>
      <timestamp>2006-12-24T05:52:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Osaston nimi ja linkki siihen</comment>
      <text xml:space="preserve">{| style=&quot;background-color: #f8f8ff; border: 2px solid #e2e2ff; margin-bottom: 30px; font-size: 90%;&quot;
|
&lt;table&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;
&lt;div style='text-align: center;'&gt;
=='''[[Wikikirjasto:Teknologian osasto|Teknologian osasto]]'''==
&lt;/div&gt;
{{Malline:Teknologia/Tietokoneet}}
&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;
{{Malline:Teknologia/Tietokone ohjelmat}}
&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;
{{Malline:Teknologia/Muut}}
&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;/table&gt;
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Erikoiskirjojen osasto</title>
    <id>4912</id>
    <revision>
      <id>26809</id>
      <timestamp>2006-12-24T05:56:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Osaston nimi ja linkki siihen</comment>
      <text xml:space="preserve">{| style=&quot;background-color: #f8f8ff; border: 2px solid #e2e2ff; margin-bottom: 30px; font-size: 90%;&quot;
|
&lt;table&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;

&lt;div style='text-align: center;'&gt;
=='''[[Wikikirjasto:Erikoiskirjojen osasto|Erikoiskirjojen osasto]]'''==
&lt;/div&gt;

{{Malline:Erikoiskirjat/Wikijunior luonto}}
&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;
{{Malline:Erikoiskirjat/Wikijunior tiede}}
&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;
{{Malline:Erikoiskirjat/Wikijunior ihmisten maailma}}
&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;
{{Malline:Erikoiskirjat/Wikijunior muut}}
&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;
{{Malline:Erikoiskirjat/Wikiopiskelu}}
&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;/table&gt;
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Huumoria</title>
    <id>4914</id>
    <revision>
      <id>25098</id>
      <timestamp>2006-11-27T16:28:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">Mikäli on '''AIVAN''' pakonomainen tarve kirjoitella jotain typerää, niin tee se tänne, mutta hyvän maun rajoissa. Muistakaa, että myös tämän kirjan vandalisoimisesta estetään! Vitsit kuuluvat [[Vitsit|Vitsikirjaan]].

==Luo uusi huuomorisivu:==
Tämän kirjan sivut on suositeltavaa laittaa luokkaan [[:Luokka:Huumoria|Huumoria]] koodilla &lt;nowiki&gt;[[Luokka:Huumoria]]&lt;/nowiki&gt;.
&lt;inputbox&gt;
 type=create
 width=40
 bgcolor=#f0f0ff
 preload=Template:Standard content for new page
 editintro=Template:Instructions
 default=Huumoria/
&lt;/inputbox&gt;

==Huumorisivut==

===Hulluus===

{{/Hulluus/}}

[[Luokka:Huumoria]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Huumoria</title>
    <id>4915</id>
    <revision>
      <id>25038</id>
      <timestamp>2006-11-26T06:45:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>New page: [[Luokka:84.2 Suomenkielinen kertomakirjallisuus]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:84.2 Suomenkielinen kertomakirjallisuus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Huumoria/Hulluus</title>
    <id>4916</id>
    <revision>
      <id>25795</id>
      <timestamp>2006-12-08T11:34:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Palautus, henkilökohtainen hyökkäys poistettu.</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä kirja on opas siitä, miten voit tulla helposti ja kivuttomasti hulluksi.

==Johdanto==

Mitä on hulluus? Se on taiteenlaji, jossa ihminen (tai eläin tai muu olento) yrittää tehdä tai tekee tahattomasti kaikenlaista outoa ja ''hullua''. Hullut ovat usein hyvin erilaisia. Jotkut saattavat käyttäytyä hyvinkin kohteliaasti ja suunnitella samalla pienessä mielessään, kuinka tuhoaa suurkaupungin itsemurhaydinpommituksella. Toiset saattavat karjua puukko kourassa jokaiselle vastaantulijalle. Hullut usein puhuvat ja naureskelevat itsekseen, pälyilevät ahdistuneina ympärilleen, kuvittelevat olemattomia asioita eikä heistä saa mitään tolkkua. Hullujen oletetaan näkevän ympärillään asioita, joita muut eivät näe. He saattavat olla eri lajia, kuin muut ihmiset. Lisäksi hullut ovat vaarallisia koska:
*He aikovat tappaa sinut.
*He saattavat syödä sinut.
*He saavat ihmiset kauhun valtaan.
*He voivat tuhota koko maailman jos näin haluavat.
*Useat Wikipedian ja muiden Wikiprojektien vandaalit ovat hulluja.

== Kuinka Sinä voit tulla hulluksi? ==
Tässä muutama vinkki, joiden avulla sinäkin saatat ehkä vielä joskus tuntea '''hulluuden''' itsessäsi, jos noudatat näitä ahkerasti:

*Kuuntele äitiäsi koko päivä ja tee hänen tahtonsa mukaan. Jos et tule hulluksi yhdssä päivässä, voit jatkaa tätä hoitomuotoa vaikka kuinka pitkään. (Olettaen, että sinulla on elossa oleva äitihahmo)
*Kuuntele System of a Downia muutama päivä putkeen ajatuksella.
**Voit testata myös Antti Tuiskun kuuntelua. 
*Yritä luoda Wikipediaan 20 000 uutta artikkelia, joista tulee suositeltuja. 
*Hmmm...
*Vietä muutamia päiviä typerien pikkusisarustesi kanssa leikkien. Jos sinulla ei ole sellaisia, hae naapurista.
*Pelaa RuneScapea, WoWwia, Simsiä tai muuta &quot;hyvää&quot; peliä joka päivä. 
*Muista olla tietokoneella vähintään 25 tuntia vuorokaudessa ja selata vaikkapa [http://www.sieni.us tätä] sivustoa ahkerasti, tai pelata yllä mainittuja pelejä. 
*Muista lisäksi nauttia huumeita sekä viinaa joka päivä.
*Hulluksi voit tulla myös ilman näiden keinojen käyttämistä. Se saattaa tapahtua Sinulle missä tahansa, milloin tahansa! Varo siis.

==Entä jos todellakin tulet hulluksi? ==
Hulluudesta ei ole eroon pääsemistä. Voit toki mennä mielisairaalaan hoitoon, jos et tahdo vankilaan niistä murhista joita mahdollisesti vapaana teet. Mielisairaalaa ei kuitenkaan suositella hulluille, sillä siellä ilkeät hoitotädit pitävät hulluja pakkopaidoissa eivätkä päästä ikinä ulos huoneistaan. Jos siis tulet hulluksi, ei ole muuta keinoa kuin jäädä kotiin ja tehdä sitä mitä mieleen juolahtaa, esimerkiksi kirjoitella tällaisia juttuja. Tämän jutun kirjoittaja on nimittäin hullu, jos et vielä tajunnut.


[[Luokka:Huumoria]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Hulluus</title>
    <id>4917</id>
    <revision>
      <id>25044</id>
      <timestamp>2006-11-26T06:54:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Uudelleenohjaus sivulle [[Huumoria/Hulluus]]</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Huumoria/Hulluus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Kemia/Reaktio</title>
    <id>4919</id>
    <revision>
      <id>25658</id>
      <timestamp>2006-12-05T15:43:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anr</username>
        <id>566</id>
      </contributor>
      <comment>kh. ja pientä fixiä</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä luku käsittelee kemiallista reaktiota. Aivan ensimmäiseksi pitää tietää mitä se tarkoittaa.

==Mikä kemiallinen reaktio on?==

Kemiallinen reaktio on prosessi (yleinen edistyminen), jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien (katso luku atomi) ja molekyylien (katso luku molekyyli) elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa. Reaktiossa atomi voi muuttua ioniksi (katso luku ioni), molekyylit voivat yhdistyä tai hajota tai molekyylien atomit voivat järjestyä uudestaan.

==Miksi se ei ole olomuodon muutos?==

Olomuodon muutosta ei sanota kemialliseksi reaktioksi vaan prosessiksi, joka on laajempi, myös reaktiot sisältävä käsite. Olomuodon muutoksessa heikot kemialliset sidokset katkeavat. Kemiallisen konformaation (konformaatio) muutos on seurausta näiden sidosten uudelleenjärjestymisestä. Kemiallisissa reaktioissa voivat muuttua vain atomien elektronipilvet, eivät atomien ytimet niin kuin ydinreaktioissa (katso luku ydinreaktio).

==Mistä tiedetään mitä mistäkin reaktiosta syntyy?==

Reaktioyhtälö eli reaktiokaava ilmoittaa reaktion alku- ja lopputilan aineet eli lähtöaineet ja tuotteet. Kemiallisissa reaktioissa – toisin kuin ydinreaktioissa – energiamuutokset ovat pieniä. Siten aineiden massa ei muutu havaittavasti.

==Miten lämpö liittyy reaktioon?==

Kemiallinen reaktio sitoo tai vapauttaa lähes aina lämpöenergiaa. Lämpöä sitovaa reaktiota kutsutaan endotermiseksi ja lämpöä vapauttavaa eksotermiseksi.

Reaktio-olosuhteista. Reaktion nopeutta voidaan suurentaa lisäämällä lähtöaineita tai kasvattamalla reagoivien kiinteiden aineiden pinta-alaa, nostamalla lämpötilaa tai käyttämällä sopivaa katalyyttiä (katso luku katalyytti). Vastaavasti reaktionopeutta voidaan hidastaa sopivaa inhibiittoria käyttämällä.

==Mitä reaktiotyyppejä on olemassa?==

Katso eri reaktiotyypeistä seuraavalta sivulta [[Wikijunior Kemia/Reaktiotyyppejä]].

[[Luokka:Wikijunior Kemia|Reaktio]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Kemia/Reaktiotyyppejä</title>
    <id>4920</id>
    <revision>
      <id>25660</id>
      <timestamp>2006-12-05T15:48:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anr</username>
        <id>566</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Palaminen */ kh</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä luku kertoo erilaisista reaktiotyypeistä.

===''Homogeeninen'' reaktio===

Aineet reagoivat samassa faasissa. 

=== ''Heterogeeninen'' ===
Tässä reaktiossa aineet reagoivat eri faasien rajapinnassa.

===Alkeisreaktiot===

Alkeisreaktioiksi kutsutaan niitä reaktiovaiheita, joista tavallisen reaktioyhtälön kuvaama reaktio koostuu.

===Puolireaktio===

Polireaktiossa on hapetus-pelkistysreaktion toinen osa, jolla ilmaistaan joko hapetus tai pelkistys.

===Tasapainoreaktio===

Tämä tarkoittaa reaktiota, joka voi edetä sekä eteen- että taaksepäin ja jossa syntyy lopulta tasapaino lähtöaineiden ja tuotteiden välille.

===Additio===

Additiossa reagoivat aineet liittyvät yhteen.

===Eliminaatio===

Eliminaatiossa aineesta poistuu osa.

===Eksoterminen reaktio===

Eksoterminen reaktio on kemiallinen reaktio, joka vapauttaa lämpöä.

===Happo-emäsreaktio===

Happo-emäsreaktio on hapon ja emäksen (katso luku hapot ja emäkset) välillä tapahtuva reaktio.

===Hapetus-pelkistysreaktio===

Hapetus-pelkistysreaktiossa yksi aine hapettuu ja toinen pelkistyy.

===Hydrolyysi===

Hydrolyysi on veden aiheuttama molekyylin hajoaminen.

===Ionisoituminen===

Ionisoituminen tarkoittaa ioniksi muuttumista.

===Kondensaatio===

Kondensaatio on reaktio, jossa kaksi molekyyliä yhtyy siten, että niistä lohkeaa pieni molekyyli, yleensä vesimolekyyli.

===Palaminen===

[[Kuva:Makasiinit tulessa.jpg|thumb|VR:n makasiinit palavat Helsingissä 5. toukokuuta 2006.]]

Palaminen tarkoittaa etenkin hiilipitoisten aineiden yhtymistä happeen.

Syttyvät aineet syttyvät kullekin aineelle ominaisessa lämpötilassa, aineen pitoisuudessa ja happipitoisuudessa. Syttymiseen liittyy erilaisia ainekohtaisia lämpötiloja kuten savupiste, leimahduspiste ja palopiste. Syttyvä aine voi myös syttyä ilman ulkoista sytytyslähdettä itsesyttymislämpötilassaan.

Palaminen on eksoterminen reaktio. Aineen palaessa vapautuu kemiallista energiaa, jonka voi havaita lämpönä yleensä myös valona. Palamislämpötila ja vapautuvan energian määrä riippuu materiaalista ja palamisprosessin nopeudesta.

Kun aine palaa, muodostuu oksideja. Esimerkiksi vedyn palaessa syntyy divetyoksidia eli vettä. Vesi soveltuu tämän takia palojen sammuttamiseen, sillä se on täydellisen palamisen lopputulos eikä voi enää syttyä. Toisaalta esimerkiksi hiilimonoksidi on vain osaksi palanutta hiiltä ja se palaa herkästi edelleen, jolloin syntyy hiilidioksidia.

====Mitä palaminen vaatii?====

Liekkipalo vaatii yllä pysyäkseen syttyvää ainetta, riittävän korkeaa lämpötilaa, riittävästi happea sekä niin kutsuttua katkeamatonta ketjureaktiota. Näistä katkeamaton ketjureaktio on arkielämässä melko tuntematon käsite. Se tarkoittaa palavasta aineesta irtoavien ja palamisen virittämien vapaiden radikaalien jatkuvaa kohtaamista, mistä syntyy liekki. Liekkipalo on siis pohjimmiltaan kaasun palamista.

Vain kiinteät aineet voivat palaa hehkumalla. Hehkupalon edellytykset ovat muuten samat kuin liekkipalon, mutta koska hehkuessa happi yhtyy palavaan aineeseen suoraan aineen pinnassa, katkeamatonta ketjureaktiota ei tarvita.

Kun jokin palon edellytyksistä poistetaan, palo sammuu. Esimerkiksi sammutusjauheen sammutusvaikutus perustuu ensisijaisesti ketjureaktion katkaisemiseen. Näin ollen sen teho on hehkupaloissa huomattavasti pienempi kuin liekkipaloissa.

=====Miksi kynttilä sammuu puhallettaessa?=====

Ihmisen hengittäessä ilmaa ulos ilman happipitoisuus on laskenut, mutta hiilidioksidipitoisuus noussut. Uloshengityksen hiilidioksidi siis vähentää palamiseen tarvittavan hapen määrää. Lisäksi ilmavirtauksen ansiosta lämpötila pienenee ja puhallus myös siirtää liekkiä kauemmas palavan steariinin luota.

====Miten palamisen voi käynnistää?====

Tuli voidaan saada aikaiseksi muiden muassa seuraavilla tavoilla:
* Kitka (katso luku kitka)
* Suurennuslasi
* Sytytin
* Tulitikut
* Tulukset
* muut eksotermiset kemialliset reaktiot; esimerkiksi hartsin kuumeneminen kovettuessaan

Luonnossa tuli voi syttyä muiden muassa seuraavilla tavoilla:
* Meteoriitti
* Salama
* Vulkaanisen toiminnan seurauksena
* biologinen toiminta; esimerkiksi kiivas bakteeritoiminta juuri leikatussa ruohossa.

====Palamiseen liittyviä kokeita====

* [[Wikijunior Kemia/Kokeita#Liekki &amp; Lasi|Liekki &amp; Lasi]]
* [[Wikijunior Kemia/Kokeita#Puhalla liekkiä|Puhalla liekkiä]]

===Polymeroituminen===

Polymeroitumisessa molekyylit muodostavat pitkiä ketjuja.

===Substituutio===

Subtituutiossa molekyylin jokin ryhmä korvautuu toisella.

===Toisiintuminen===

Toisiintuminen tarkoittaa orgaanista reaktiota, jossa molekyyli jollakin tapaa järjestäytyy uudelleen.

===Radikaalireaktio===


===Polaarinen reaktio===

[[Luokka:Wikijunior Kemia|Reaktio tyyppejä]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Windows Mobile 5</title>
    <id>4922</id>
    <revision>
      <id>27183</id>
      <timestamp>2006-12-31T15:33:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>luokitin</comment>
      <text xml:space="preserve">== Windows Mobile 5 ==

Suomenkielistä opastusta Windows Mobile 5 laitteisiin. Windows Mobile on monen älypuhelimenkäyttöjärjestelmä. kotkut pitävät käyttöjärjestelmää valitettavana siksi, että heidän mielestään järjestelmä on epävakaa ja vaillinnainen apuohjelmiltaan.

He mainitsevat esimerkkeinä mainittakoon heikon kalenterin, ala-arvoisen sähköpostiohjelman, aivan onnetonettoman työpöydän, surkea selain ja huonon herätyskellon. Tämä opas auttaa kyseisen käyttöjärjestelmän käyttämisessä.

== Perusongelmat ==

=== Hälytystietokanta ===

Tiedosto &quot;mxip_notify.vol&quot; on järjestelmätiedosto, jonka varassa kaikki aikaan sidotut tapahtumat toimivat. Tämä tiedosto on kuitenkin äärimmäisen herkkä tukkeutumaan tai hajoamaan.

Oireina esiintyvät toistuvat turhat hälytykset ilman ponnahdusikkunaa, toimi

== Ilmaisohjelmat ==

=== Kalenteri ja kello ===

=== Apu- ja huolto-ohjelmat ===

=== Toimisto ===

=== Internet ===


== Linkit ==

[http://www.xda-developers.com/ | XDA-Developers: Englanninkielinen loistava foorumi.]

[http://www.aximsite.com/boards/showthread.php?t=128278 | Engalnninkielinen lista hyvistä ohjelmista. ]

[[Luokka:Windows Mobile 5]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Autosumm-new</title>
    <id>4924</id>
    <revision>
      <id>25086</id>
      <timestamp>2006-11-27T13:42:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Suomensin</comment>
      <text xml:space="preserve">Uusi sivu: $1</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Kemia/Kokeita</title>
    <id>4927</id>
    <revision>
      <id>25575</id>
      <timestamp>2006-12-04T14:12:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Selitys */ Vihje</comment>
      <text xml:space="preserve">Kemiallisia kokeita -luku sisältää kokeita, joita voit tehdä kotona olevilla varusteilla. 

==Kokeet== 

===Liekki &amp; Lasi===

[[Kuva:Candleburning.jpg|thumb|Tähän kokeeseen tarvitaan kynttilä.]]

Tämä koe tutkii. Mitä [[Wikijunior Kemia/Reaktiotyyppejä#Palaminen|palamiseen]] tarvitaan.

====Tarvikkeet====

* Tuikku (eli lämpökynttilä)
* Sytytysvälineet esimerkiksi tulitikku
* Juoma- tai muu lasi

====Toteutus====

# Aseta tuikki esimerkiksi tiskaltaaseen ja sytytä kynttilä.
# Aseta lasi tuikun päälle lasinsuu alaspäin.
# Odota ja merkitse muistiin mitä tapahtuu.
# Pohdi mistä tapahtuma johtuu

====Selitys====

Katso [[Wikijunior Kemia/Reaktiotyyppejä#Palaminen|täältä]].

===Puhalla liekkiä===

Tämäkin koe tutkii palamista. Tarkemmin sanottuna sitä mitä tapahtuu kun kynttilän liekkiin puhaltaa. Tähän liittyvä sivu on [[Wikijunior Kemia/Reaktiotyyppejä#Palaminen|tämä]] .

====Tarvikkeet====

* Kynttilä
* Sytytysvälineet esimerkiksi tulitikku

====Toteutus====

# Aseta kynttilä  turvalliselle alustalle.
# Puhalla kynttilää voimakkaasti.
# Merkitse muistiin mitä tapahtuu.
# Pohdi mistä tapahtuma johtuu.

====Selitys====

Katso [[Wikijunior Kemia/Reaktiotyyppejä#Palaminen|täältä]]. Vinkki kolme syytä.


[[Luokka:Wikijunior Kemia|Kokeita]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maanviljely/Tulostettava versio</title>
    <id>4930</id>
    <revision>
      <id>25106</id>
      <timestamp>2006-11-27T17:34:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Lisäsin johdannon.</comment>
      <text xml:space="preserve">=Johdanto=

[[Image:Farmer plowing.jpg|thumb|Maanviljelyä perinteiseen tapaan]]
[[Kuva:Valmet 505.jpg|thumb|Suomalainen traktori.]]

Tämä kirja on opas maanviljelyyn. Kaikki ovat tervetulleita muokkaamaan kirjaa, runkoa voi katsoa sivulta [http://fi.wikisource.org/wiki/Maanviljelysoppi Maanviljelysoppi] Wikiaineistosta.

==Katso myös==

*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Maanviljely Artikkeli maanviljelystä Wikipediassa]
*[http://en.wikipedia.org/wiki/Portal:Agropedia Englanninkielisen Wikipedian maatalousportaali]
*[http://www.murtola.com/forum/ Maatalousaiheinen foorumi]

=Yleistä Maanviljelyksestä=

{{:Maanviljely/Yleistä}}

=Maalajit=

{{:Maanviljely/Maalajit}}

=Kasvukauden vaiheet=

==Kylvö==

{{:Maanviljely/Kylvö}}

==Lannoittaminen==

{{:Maanviljely/Lannoittaminen}}

==Kasvinsuojelu==

{{:Maanviljely/Kasvinsuojelu}}

==Heinänkorjuu==

{{:Maanviljely/Heinänkorjuu}}

==Sadonkorjuu==

{{:Maanviljely/Sadonkorjuu}}

=Viljelykasvit=

{{:Maanviljely/Viljelykasvit}}

=Muuta=

==Karjanhoito==

{{:Maanviljely/Karjanhoito}}

==Metsänhoito==

{{:Maanviljely/Metsänhoito}}

[[Luokka:Maanviljely]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maanviljely/Yleistä</title>
    <id>4931</id>
    <revision>
      <id>25105</id>
      <timestamp>2006-11-27T17:32:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Uusi sivu: '''Maanviljely''' tarkoittaa tekniikoita ja käytäntöjä, joilla ruokaa ja muita hyödykkeitä tuotetaan systemaattisesti viljelemällä kasveja. Maanviljelyn päätavoite on taata ravi...</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Maanviljely''' tarkoittaa tekniikoita ja käytäntöjä, joilla ruokaa ja muita hyödykkeitä tuotetaan systemaattisesti viljelemällä kasveja. Maanviljelyn päätavoite on taata ravinnonsaanti. Maanviljelyllä on vaikutuksia luontoon ja luonnon kiertokulkuun.

Viljelykasveja voidaan jatkojalostaa. Eräistä viljelykasveista, kuten pellavasta ja puuvillasta valmistetaan kangasta.

==Historiaa==

Maanviljelyn ensimmäiset merkit, kuten viljelyyn jalostettujen kasvien jäänteet, ovat 9000-luvulta eaa. Lähi-idästä, hedelmällisen puolikuun alueelta ja Niilin ympäristöstä. Vieläkin vanhempia (ennen 10 000 eaa.) rukiin jyviä on löydetty Hureyraista Syyriasta, mutta kyseessä lienee pikemminkin villirukiin käyttö kuin varsinainen maanviljelys. 8500-luvulla eaa. ns. esikeraamiselta kaudelta lähtien Lähi-idässä tavataan ensimmäiset merkit kotieläimiin ja viljelyyn perustuvasta talousmuodosta. Tältä ajalta on löydetty kahdeksan ns. perustavaa viljelykasvia. Vuosien 8500-7500 eaa. väliin on ajoitettu useita asutuskeskuksia, jonka väestö sai ravintonsa pääosin näistä kasveista. Hedelmällisen puolikuun alueelta maanviljelys levittäytyi itään Keski-Aasiaan ja länteen Kyprokselle, Anatoliaan ja 7000 eaa. mennessä Kreikkaan. Pääosin ''emmer''- ja ''einkorn''-vehnään perustuva viljely levisi pohjoisempaan Eurooppaan etelästä ja idästä saavuttaen Keski-Euroopan n. 4800 eaa.

Maanviljelyyn siirtymisen taustalla ovat saattaneet olla ilmastonmuutokset, mutta mahdollisesti myös yhteisölliset muutokset. Todennäköisesti siirtyminen metsästys-keräily-taloudesta maatalouteen oli pitkä ja asteittainen prosessi. Vaikkakin todettu ilmastonmuutos on suosituin selitys maanviljelyn synnylle Lähi-idässä, se että maanviljely on syntynyt riippumattomasti vähintään kolme kertaa eri maailmankolkissa, viittaa siihen että myös yhteisöllisillä syillä on saattanut olla vaikutuksensa. Riisin pohjautuva maanviljely kehitettiin Kaukoidässä riippumattomasti viimeistään 6500 eaa. ja myöhemmin maissiin ja kurpitsaan perustuva Etelä- ja Keski-Amerikassa. Todennäköisesti maanviljely kehitettiin riippumattomasti myös Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa.

Täysin riippuvaisiksi viljelykasveista ja eläimistä tultiin vasta pronssikaudella. Maanviljelyn modernissa mielessä keksijöinä voidaan pitää sumereita, jotka aloittivat aiempaa intensiivisemmän maanviljelyn n. 5500 eaa. Intensiivinen maanviljely mahdollisti suuremman väestömäärän kuin metsästys ja keräily, ja elintarvikkeiden ylijäämän, joka voitiin säilyttää talven varalle ja jolla voitiin käydä kauppaa. Maatalousyhteiskunnan kyky elättää ihmisiä, jotka eivät itse tuottaneet ruokaa, oli oleellista vakinaisten sotajoukkojen synnylle. Niinpä sumerit kykenivät ennenkuulumattomaan alueiden valloittamiseen luoden historian ensimmäisen imperiumin. Myöhemmin Niilin ympäristön maanviljelyn avulla egyptiläiset rakensivat vielä laajemman valtakunnan.

Kolmivuoroviljelyn keksiminen keskiajalla lisäsi maanviljelyn tehoa huomattavasti. Vuoden 1492 jälkeen maanviljely monipuolistui kun Eurooppaan tuotiin muiden mantereiden viljelykasveja ja toisin päin. 1800-luvun alkupuolella maanviljelytekniikka oli etenkin kasvien jalostamisen myötä parantunut niin, että sama maa-ala kykeni tuottamaan moninkertaisesti keskiaikaiseen verrattuna. 1900-luvun koneellistumisen, etenkin traktorin keksimisen myötä kylvön, korjuun ja puinnin kaltaiset vaativat työt pystyttiin tekemään ennenkuulumattomalla tehokkuudella. 

[[Luokka:Maanviljely]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maanviljely/Maalajit</title>
    <id>4932</id>
    <revision>
      <id>25108</id>
      <timestamp>2006-11-27T17:55:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Tein Wikipedian pohjalta.</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Image:Soil profile.jpg|thumb|300px|Eri maalajien muodostamia maakerroksia.]]

'''Maalaji''' on maapallon kiinteää kuorta eli [[kallioperä]]ä verhoavassa kovettumattomassa maapeitteessä eli [[maaperä]]ssä oleva [[geologia|geologinen]] [[kerrostuma]]. Kallioperässä olevia erilaisia koostumuksia kutsutaan [[kivilaji|kivilajeiksi]]; maaperän yhteydessä vastaava käsite on maalaji. Pääosa Suomen maalajeista on syntynyt [[jääkausi|jääkauden]] loppuvaiheessa tai sen jälkeen. Syntytapansa perusteella maalajit jaetaan ''kivennäismaalajeihin'' (minerogeenisiin maalajeihin), ''eloperäisiin maalajeihin'' (organogeenisiin maalajeihin) ja ''kemiallisiin [[sedimentti|sedimentteihin]]''.

Maalajiryhmä on useasta maalajista muodostettu ryhmä. Maalajit ryhmitellään syntytavan, niiden sisältämän eloperäisen eli orgaanisen aineksen pitoisuuden ja niiden kivennäisaineksen maalajitteiden määrien eli niiden raekoostumuksen perusteella.

Maalajiluokitus tarkoittaa maa-aineksen luokittelemista eri maalajeiksi, eri maalajien määrittelyä ja maalajien luokittelua eri maalajiryhmiin. Eri aloilla käytetään erilaisia maalajiluokituksia. Maataloudessa käytetään agrogeologista luokittelua, ja rakennusteknisiä tarpeita varten on luotu geotekninen maalajiluokitus.

==Kivennäismaalajit==

Kivennäismaalajit ovat syntyneet jäätikön kallioperästä irrottamasta ja hienontamasta kiviaineksesta. Kivennäismaalajit voidaan edelleen jakaa ''lajittumattomiin'' [[moreenit|moreeneihin]] sekä ''lajittuneisiin'' maalajeihin. Lajittuneessa maalajissa on vallitsevana yksi tai kaksi maalajitetta. Kivennäismaalajit voidaan myös jaotella ''kitkamaalajeihin'', joiden rakeita pitää koossa rakeiden välinen [[kitka]] (esim. sora ja hiekka) ja ''koheesiomaalajeihin'', joiden rakeita koossapitävänä voimana on sekä kitka että [[koheesio]]. Kivennäismaalajien luokittelu maataloudessa (agrogeologinen luokittelu) perustuu maa-aineksen raekokoon. Suomessa maalajien luokittelun pohjana käytetään [[Albert Atterberg]]in 1900-luvun alussa kehittämää raekokoluokitusta. &lt;ref name=&quot;aaltonen&quot;&gt;V.T. Aaltonen et al.: Maaperäsanaston ja maalajien luokituksen tarkistus v. 1949. Maataloustieteellinen aikakauskirja 21 (1949):37–66.&lt;/ref&gt; Eri raekokoja vastaavat maalajitteet on esitelty kohdassa [[Maalaji#Maalajite|maalajite]].

Maalajit nimetään vallitsevan maalajitteen mukaan. Koska kaikki välimuodot ovat mahdollisia, on usein tarpeellista mainita, mihin suuntaan maalaji poikkeaa perustyypistään. Maalajin nimeä täydennetään tällöin seuraavilla lisämääreillä:
* louhikkoinen (lo)
* kivinen (ki)
* sorainen (sr)
* hiekkainen (hk)
* hietainen (ht)
* hiesuinen (hs)
* savinen (s)
* liejuinen (lj)
* mutainen (mt)
* rakenne tiivis (tv)
* rakenne löyhä (lh)
Turvemailla ilmoitetaan myös [[turve|maatumisaste]] H1...H10.

===Louhikko ja kivikko===
'''Louhikko''' (lyhenne Lo) on maalaji, jonka pääasiallisena aineksena ovat raekooltaan yli 200 mm olevat lohkareet. '''Kivikon''' (Ki) pääasiasillisena maa-aineksena ovat 20–200 mm kokoiset kivet.

===Soramaat===
'''Soran''' (Sr) vallitseva raekoko on 2–20 mm, ja se sisältää pääasiassa kiviä, soraa ja hiekkaa. Kivet ovat ainakin jossain määrin pyöristyneitä ja puhdaspintaisia. Sora on hyvin vettäläpäisevä maalaji, koska sen hienot ainekset ovat huuhtoutuneet pois. Se on useimmiten ''someroa'' eli [[harjusora]]a, jossa on kiviä 10–50 painoprosenttia, tai rantasoraa. ''Moro'' on [[rapakivi|rapakiven]] rapautuessa syntynyttä soraa.

===Moreenimaat===
'''[[Moreeni]]maat''' (Mr) ovat lajittumattomia tai hyvin vähän lajittuneita maalajeja, joissa on useita tai kaikkia maalajitteita sekaisin. Ne ovat syntyneet jääkaudella jään jauhaessa kalliota tai maalajeja pienemmiksi kappaleiksi, jotka sitten ovat kasautuneet sekaisin. Moreenimaan väri on usein ruskea tai ruskean harmaa, ja sen sisältämät kivet ovat särmikkäitä, ja kivien pintaan on iskostunut hienoainesta. Hienojakoiset ja vähäkiviset moreenimaat soveltuvat myös pelloiksi, muut vain metsämaaksi. Vallitsevan maalajitteen perusteella moreenimaat jaetaan seuraavasti:
* soramoreenimaa (SrMr)
* hiekkamoreenimaa (HkMr)
* hietamoreenimaa (HtMr)
* hiesumoreenimaa (HsMr)
* savimoreenimaa (SMr)

===Hiekkamaat===
[[Image:Lössacker.jpg|thumb|185px|Lössimaata [[Saksa]]ssa.]]
'''Hiekkamaat''' (Hk) ovat syntyneet veden lajiteltua moreenimaiden aineksia. Maa-aines on yleensä irtonaista ja rakeet paljain silmin nähtävissä. '''Karkea hiekka''' (KHk) on maalaji, jossa vallitsevana lajitteena ovat 0,6–2,0 mm kokoiset rakeet. Se on viljelyyn kelpaamaton ja metsämaanakin vähätuottoinen, mutta teknisiin tarkoituksiin hyvin käyttökelpoinen. '''Hieno hiekka''' (HHk) on maalaji, jossa 0,2–0,6 mm kokoiset rakeet ovat vallitsevina. Se sisältää hiesua yleensä vähän, mutta savea voi olla 5 painoprosenttia.

===Hietamaat===
'''Hietamaat''' (Ht) ovat usein kellanruskeita tai kellanharmaita. Veden voimakkaan kapillaarisen nousun vuoksi (hikevä maa) hietamaat ovat parhaita viljelysmaita. '''Karkea hieta''' (KHt) on maalaji, jonka vallitseva lajite on 0,06–0,2 mm. Sen rakeet ovat vielä paljain silmin nähtävissä. Savilajitetta on yleensä alle 10 painoprosenttia ja hienoa hiekkaa usein melko paljon. '''Hienon hiedan''' (HHt) vallitseva maalajite on 0,02–0,06, ja sen rakeita on vaikea erottaa paljain silmin. Savilajitetta on yleensä alle 20 %. Hieno hieta on pehmeää ja löyhästi kokkareista.
 
'''Lössi''' on tuulen kerrostamaa hienoa hietaa, jonka raekoostumus Suomessa on 0,02–0,06 mm. [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopan]] lössikerrostumien raekoostumus on 0,01–0,05 mm. Suomen lössikerrostumat [[Salpausselkä|Salpausselkien]] alueilla syntyivät pian jääkauden jälkeen ennen kuin kasvillisuus sitoi maa-ainekset paikalleen. '''Liejuinen hieta''' (ljHt) sisältää liejua 2–6 painoprosenttia. Pienikin eloperäisen maalajin osuus vaikuttaa paljon maan fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin. '''Lietehieta''' on syntynyt tulvan aikana, kun hietaan on sekoittunut eloperäistä ainesta.

===Hiesumaat===
'''Hiesun''' (Hs) vallitseva maalajite on 0,002–0,02 mm, ja se on väriltään vaalean harmaata. Saveksen osuus on tavallisesti 20–30 painoprosenttia. Kuivan hiesukappaleen voi hienontaa sormin. Kostean kappaleen voi taputella kittimäiseksi, mutta kappale murtuu heti, jos sitä yrittää venyttää. Hiesu ei ole sitkeää eikä muovailtavaa. Yleisimpiä ovat maalajit, joissa on hiesua 40–60 %. Tällaisia ovat hietainen hiesu, savinen hiesu ja liejuhiesu. Hiesun kansanomaisia nimityksiä ovat juoksusavi, hyllysavi ja aulu.

'''Liejuhiesu''' (ljHs) eli urpahiesu sisältää liejua 2–6 painoprosenttia. Sitä tavataan yleisesti [[Pohjanmaa]]lla. Kuivana liejuhiesu on hiesua kovempaa ja rakoilevampaa. '''Hiue''' (He) on maalaji, jossa hiesua on alle 50 %, hietaa ja hiekkaa 20–50 % ja savesta alle 30 %.

===Savimaat===
'''Savimaitten''' lyhenne on S. Kostea savi on sitkeää ja muovailtavaa, kuivana savi on kovaa ja halkeilevaa. Kuivaa savipalasta ei saa sormin hienonnettua jauhoksi. Karkea savi (0,0002–0,002 mm) on vaalean harmaata, hieno savi (&lt; 0,0002 mm) on ruskehtavan harmaata, kosteana sitkeää ja kuivana kovaa. Savimaita on [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] rannikolla ja [[Pori]]–[[Kouvola]]-linjan eteläpuolella.

'''Aitosavi''' (AS) on maalaji, jossa saveksen osuus on yli 60 painoprosenttia, jopa 95 %. Hiesua siinä on noin 20 % ja hietaa hyvin vähän. Sitä kutsutaan myös jäykkäsaveksi tai lihavaksi saveksi. '''Hietasavessa''' (HtS) saveksen osuus on 30–60 %, yleensä vain 30–40 %. '''Hiesusavessa''' (HsS) saveksen osuus on 30–60 %, useimmiten 40–60 %, ja hiesua on noin 40 %. Jos hietalajitteen osuus on tuntuva, käytetään nimitystä ''hietainen hiesusavi''. 

'''Liejusavessa''' (LjS) saves on pääaines, mutta se sisältää eloperäistä ainesta (2–6 %). Liejusavi on syntynyt jääkauden jälkeen meren, järvien ja jokien rannoille. Urpasavi on rannikon liejusavea, jossa on paljon suolaa. Rikkiyhdisteet värjäävät liejusaven mustaksi ja tällaista savea kutsutaan sulfidisaveksi. Kostea liejusavi on ruskehtavan tai vihertävän harmaata ja muovailtaessa helposti repeilevää. Se kutistuu ja halkeilee kuivuessaan voimakkaasti ja murenee muruiksi eikä jauhoksi. '''Hiuesavessa''' (HeS) on savesta 30–60 %, hiesua 20–50 % sekä hietaa ja hiekkaa 20–50 %.

==Eloperäiset maalajit==
[[Image:Peat artisanal exploitation2.jpg|thumb|180px|Turvetta.]]
Eloperäisissä maalajeissa on vähintään 20 painoprosenttia eloperäistä ainesta (liejuissa &gt;6 %), loppuosa on kallioperän rapautuessa syntyneitä kivennäismaalajeja. Eloperäistä ainesta kertyy maahan kasvien kuolleista lehdistä, oksista, kuolleiden kasvien juurista ynnä muusta karikkeesta. Kasvien kuollessa alkaa kasvisolun hajoaminen, ja osittain hajonneita kasvinosia kertyy maahan. Samoin kuolleiden eläinten hajoamistuotteista syntyy maahan eloperäistä ainesta. Näissä maalajeissa eloperäisen aineksen osuus on vallitseva, sillä sen tiheys on paljon pienempi kuin kivennäisaineksen.

Turvemaaksi nimitetään maalajia, jonka painosta vähintään 40 prosenttia on eloperäistä ainesta. Turvemaat sisältävät enemmän tai vähemmän maatuneita kasvinosia, ja ne luokitellaan sen perusteella, minkä kasvin jäänteitä ne sisältävät. Turvemaiden lyhenteissä käytettävät kirjaimet perustuvat seuraaviin sanoihin:
* B = ''Bryales'', joka on tärkein [[lehtisammal]]lahko
* C = ''Cyperaceae'', heimo [[sarat|sarakasvit]]
* L = ''lignidi'' eli puuvartinen kasvi. [[Turve]] sisältää puun kappaleita ja juuria, koska se on syntynyt metsämaan soistuessa.
* S = ''Sphagnales'', [[rahkasammal]]lahko 
* t = turve

Liejut ovat useimmiten syntyneet siten, että muualta tullut (alloktoninen) aines on kerrostunut avoveteen. Turpeet sen sijaan ovat syntyneet paikalla kasvaneen kasvillisuuden jäänteistä eli autoktonisesta aineksesta.

===Lieju- ja mutamaat===
'''Lieju''' (Lj) sisältää kasvien ja eläinten jäänteistä sekä kivennäisaineksesta järvien ja merien pohjaan syntyneitä kerrostumia. Liejut lajitellaan eloperäisiksi maalajeiksi muodostumisen perusteella, vaikka eloperäisen aineksen osuudeksi niissä riittää 6 painoprosenttia. Jos eloperäistä ainesta on 2–6 %, maalaji luokitellaan kivennäismaalajeihin. Kyseessä on tällöin liejuinen hieta, liejuhiesu tai liejusavi. Lieju on märkänä puuromaista ainetta, joka kutistuu ja halkeilee kuivuessaan. Kuiva lieju on yleensä kevyttä ja kovaa. Liejut voidaan jaotella syntypaikkansa perusteella tai kivennäismaalajitteen mukaan:
* syvälieju
* levälieju
* rantalieju
* hiekkainen lieju
* hietainen lieju
* hiesuinen lieju
* savinen lieju

'''Karkeadetrituslieju''' (Kdlj) on ruskeaa, matalaan veteen syntynyt kerrostuma, jossa on vesieläinten ulostuksia (detritus), kasvijätettä, siitepölyä, itiöitä, piileviä, hyönteisten jäännöksiä sekä kivennäisrakeita. 

'''Hienodetrituslieju''' (Hdlj) on hienojakoisempi syvempään veteen syntynyt kerrostuma, joka on väriltään vihertävää. Hienodetrituslieju voidaan jaotella koostumuksensa mukaan seuraavasti:
* Piilevälieju sisältää piileviä (alle 60 %), orgaanista ainesta ja hienoa kivennäisainesta. Tätä märkänä saippuamaisen liukasta, ruskehtavaa tai harmaata maalajia esiintyy soiden pohjakerroksina.
* [[Piimaa]] eli piilevämaa on muodostunut järvien pohjaan piilevien kuorista. Piilevien osuus siinä on yli 60 %, ja se on puhtaana väriltään valkeaa, mutta väri vaihtelee aineksesta riippuen kellanharmaasta aina tumman ruskeaan. Tätä kevyttä ja huokoista ainetta on käytetty [[eriste]]enä.
* Leväliejussa piilevien lisäksi paljon muita leviä kuten viherleviä. Se on hienojakoista ja väriltään vaihtelevaa.

'''Kalkkilieju''' on runsaasti kalkkiyhdisteitä sisältävää liejua. Kun tätä kellertävää tai vihertävää maalajia kostuttaa suolahapolla, poistuu siitä sihisten hiilidioksidia. '''Simpukkamaa''' eli kuorimerkeli on muodostunut [[Simpukat|simpukoiden]] ja [[Kotilot|kotiloiden]] kuorista. Meren aallot ovat murskanneet kuoria ja kasanneet niitä sopivan kohoutuman juurelle. Suomen suurimmat simpukkamaaesiintymät ovat [[Nauvo]]ssa ja [[Hiittinen|Hiittisissä]].

'''Muta''' muodostuu eloperäisen aineksen osaksi veteen liuenneista ja osaksi kiinteistä hiukkasista, joita kulkeutuu veden mukana ympäristöstä järveen. Järvessä aines saostuu ja kerrostuu pohjaan. Järvimutaa (Jm) eli muraa syntyy tyypillisesti humusaineiden ruskeaksi värjäämässä vedessä. Turvemutaa syntyy veden kuljettaessa hienoa turvetta mukanaan. Kuljumutaa syntyy rahkasoiden lampikuljuihin. Tyypillisesti muta tummuu kuivuessaan samalla, kun se kutistuu ja kovettuu. Sen sijaan liejut tavallisesti vaalenevat kuivuessaan. Kivennäisainesta on mudassa yleensä vähemmän kuin liejussa.

===Humusmaat===
[[Image:Alfisol profile.jpg|thumb|left|200px|Maakerrostumia.]]
'''Multamaaksi''' (Mm) nimitetään maalajia, jonka painosta vähintään 20 prosenttia on eloperäistä ainesta. Multamaa on usein syntynyt siten, että ihminen on ottanut viljelyskäyttöön ohuen turvekerroksen sisältävän suon. Maata muokattaessa turve ja kivennäismaa ovat sitten sekoittuneet. '''Lehtomulta''' (Lm) esiintyy lehtometsien pintamaalajina. '''Kangashumus''' (Kh) esiintyy metsämaan pintamaalajina.

===Saraturpeet===
Saraturvetyyppejä on neljä: '''ruskosammalsaraturve''' (BCt), '''saraturve''' (Ct), '''metsäsaraturve''' (LCt) ja '''rahkasaraturve''' (SCt) Sarojen jäänteet ovat vallitsevia, mutta esimerkiksi rahkasaraturve sisältää myös paljon rahkasammalten jäänteitä.

[[Geologia]]ssa käytetään erilaista turpeiden luokitusta, joka on selostettu kohdassa [[Maalaji#Geologinen_turveluokitus|geologinen turveluokitus]].

===Rahkaturpeet===
Rahkaturpeita puolestaan on kolmea erilaista: '''sararahkaturve''' (CSt), '''metsärahkaturve''' (LSt) ja '''rahkaturve''' (St). Sararahkaturpeessa rahkasammalten jäänteet ovat vallitsevia, mutta se sisältää myös paljon sarojen jäänteitä. Rahkaturpeessa rahkasammalien jäänteet ovat vallitsevia.

==Kemialliset sedimentit==
Kemiallisia sedimenttejä nimitetään myös erikoismaalajeiksi.

'''Vivianiitti''' eli sinimaa on rautafosfaattia, jota esiintyy savessa täplinä ja turpeissa sideriitin kanssa laikkuina. Hapettumattomana se on valkoista tai kellertävää, mutta se muuttuu ilmassa siniseksi. '''Sideriitti''' on murenevaa rautakarbonaattia, joka on tavallisesti hapettunut raudan oksideiksi ruskeaksi tai punaruskeaksi. '''Rautaokra''' eli keltamulta on murenevaa rautaoksidien seosta. 

'''Suomalmi''' eli limoniitti on turpeissa esiintyvää kovaa rautaoksidia. '''Järvimalmiksi''' kutsutaan järvien pohjaan saostunutta rauta(III)hydroksidia. '''Järvikalkki''' on valkoista, miltei puhdasta [[kalsiumkarbonaatti]]a (CaCO&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;). '''Doppleriitti''' on lähes puhdasta turpeesta irronnutta humusta, joka liuettuaan veteen on kerrostunut suon pohjalle. Tätä pikimustaa hyytelömäistä massaa voidaan nimittää orgaaniseksi suomineraaliksi.

==Multavuus==
Maatalousmaa luokitellaan raekoostumuksen lisäksi maan multavuuden mukaan. Multavuus tarkoittaa eloperäisen aineksen osuutta maassa. Seuraavassa ensin nimitys, lyhenne ja eloperäisen aineksen osuus painoprosentteina: &lt;ref&gt;Martti Kurki: Suomen peltojen viljavuudesta II. Helsinki 1972.&lt;/ref&gt;
* vähämultainen (vm) &lt; 3 %
* multava (m) 3–6 %
* runsasmultainen (rm) 6–12 %
* erittäin runsasmultainen (erm) 12–20 %
* multamaa (Mm) 20–40 %
* turvemaa (tm) &gt; 40 %

==Geotekninen maalajiluokitus==
Rakennustekniikan tarpeita varten on Suomessa käytetty 1970-luvulta lähtien geoteknistä maalajiluokitusta (GEO-luokitus), &lt;ref name=&quot;korhonen&quot; /&gt; jonka maalajiryhmät ovat
eloperäiset maalajit (eloperäistä ainesta &gt;20 painoprosenttia) ja kivennäismaalajit (eloperäistä ainesta &amp;le;20 painoprosenttia). Kivennäismaalajit jakaantuvat seuraavasti:
* Lajittuneet maalajit &amp;ndash; veden (esimerkiksi savi) tai tuulen (esimerkiksi lentohiekka) lajittelemia
** Hienorakeiset maalajit &amp;ndash; hienoainesta (&amp;le;0,06 mm) &amp;ge;50 painoprosenttia
** Karkearakeiset maalajit &amp;ndash; hienoainesta &lt;50 painoprosenttia
* Osittain lajittuneet maalajit &amp;ndash; moreeneita, joissa jotakin maalajitetta on selvästi muita runsaammin
* Lajittumattomat maalajit (moreenimaalajit)

Maa-aineksen raekoko selvitetään seulomalla se [[seulasarja]]lla. Kun seulonnan tuloksista piirretään graafinen käyrä (rakeisuuskäyrä), nähdään minkä raekoon kohdalle osuu läpäisyprosentti 50. Tämä raekoko eli keskiläpimitta ilmaistaan tunnuksella d&lt;sub&gt;50&lt;/sub&gt;. Raekokosuhde C&lt;sub&gt;u&lt;/sub&gt; on raekoko läpäisyprosentin 60 kohdalla jaettuna raekoolla läpäisyprosentin 10 kohdalla eli d&lt;sub&gt;60&lt;/sub&gt; / d&lt;sub&gt;10&lt;/sub&gt;. Maalaji on tasarakeinen, jos sen raekokosuhde on &amp;le;5, sekarakeinen, jos sen raekokosuhde on &gt;5...15 ja suhteistunut, jos sen raekokosuhde on &gt;15.

Maalajia nimettäessä todetaan ensin onko maa-aineksessa yli vai alle 20 painoprosenttia eloperäistä ainesta. Seuraavaksi tutkitaan kivennäismaalajien läpäisyprosenttia 50 vastaava raeläpimitta d&lt;sub&gt;50&lt;/sub&gt;. Savet nimetään kuitenkin saveksen määrän perusteella. Lopuksi katsotaan taulukon lajitepitoisuusehtoihin sopiva nimi. Hiekan ja hiekkamoreenin välillä taulukko ei ole yksiselitteinen, joten niiden välillä täytyy tarkastella myös syntytapaa.

{| border=1 class=wikitable
!  colspan=8 | Geotekninen maalajiluokitus &lt;ref name=&quot;korhonen&quot; /&gt;
|-
| rowspan=2 | Maalajiryhmä
| rowspan=2 | Maalaji
| rowspan=2 | Lyhenne
| colspan=3 align=center | Lajitteen määrä p-%
| rowspan=2 | Eloperäistä ainesta p-%
| rowspan=2 | Raekoko d&lt;sub&gt;50&lt;/sub&gt; mm
|-
| Savi &amp;le;0,002 mm
| Hienoaines &amp;le;0,06 mm
| Sora &gt;2...60 mm
|-
| rowspan=7 valign=top | Eloperäiset maalajit
| -
| E
| -
| -
| -
| &gt;20
| -
|-
| Humusmaa (kasvukerros)
| Hm
| -
| -
| -
| &gt;20
| -
|-
| Muta (vesistöissä)
| Mu
| -
| -
| -
| &gt;20
| -
|-
| Turve
| Tv
| -
| -
| -
| &gt;40
| -
|-
| Lieju
| Lj
| -
| -
| -
| &gt;20
| -
|-
| Savinen lieju
| saLj
| &gt;10...30
| -
| -
| &gt;6...20
| -
|-
| Silttinen lieju
| siLj
| &amp;le;10
| 30...&lt;50
| -
| &gt;6...20
| -
|-
| rowspan=8 valign=top | Hienorakeiset maalajit (lajittuneita)
| -
| H
| -
| &amp;ge;50
| -
| &amp;le;20
| -
|-
| Savi
| Sa
| &amp;ge;30
| &amp;ge;50
| -
| &amp;le;2
| -
|-
| Laiha savi
| laSa
| &gt;30...50
| &amp;ge;50
| -
| &amp;le;2
| -
|-
| Lihava savi
| liSa
| &gt;50
| &gt;50
| -
| &amp;le;2
| -
|-
| Liejuinen savi
| ljSa
| &amp;ge;30
| &amp;ge;50
| -
| &gt;2...6
| -
|-
| Siltti
| Si
| &lt;30
| &amp;ge;50
| &lt;5
| &amp;le;2
| &amp;le;0,06
|-
| Liejuinen siltti
| ljSi
| &lt;30
| &amp;ge;50
| &lt;5
| &gt;2...6
| &amp;le;0,06
|-
| Hiekkainen siltti
| hkSi
| &lt;30
| &amp;ge;50
| &lt;5 (hiekkaa 30...50)
| &amp;le;2
| &amp;le;0,06
|-
| rowspan=9 valign=top | Karkearakeiset maalajit (lajittuneita) 
| -
| K
| -
| &lt;50
| &amp;le;50
| -
| &gt;0,06
|-
| Hiekka
| Hk
| -
| &lt;50
| &amp;le;50
| -
| &gt;0,06...2
|-
| Silttinen hiekka
| siHk
| -
| &lt;50 (silttiä 30...&lt;50)
| &amp;le;50
| -
| &gt;0,06...2

|-
| Sorainen hiekka
| srHk
| -
| &lt;50
| 30...&lt;50
| -
| &gt;0,06...2
|-
| Sora
| Sr
| -
| &lt;5
| &gt;50
| -
| &gt;2
|-
| Hiekkainen sora
| hkSr
| -
| &lt;5
| &gt;50 (hiekkaa 30...&lt;50)
| -
| &gt;2
|-
| Somero
| -
| -
| &lt;5
| (kiviä 10...50)
| -
| &gt;2
|-
| Kivikko
| Ki
| -
| &lt;5
| (kiviä &gt;50)
| -
| &gt;2
|-
| Louhikko
| Lo
| -
| &lt;5
| (lohkareita &gt;50)
| -
| &gt;2
|-
| rowspan=8 valign=top | Moreenimaalajit (lajittumattomia)
| -
| M
| -
| &amp;ge;5
| &amp;ge;5
| -
| -
|-
| Silttimoreeni
| SiMr
| -
| &amp;ge;50
| &amp;ge;5
| -
| &amp;le;0,06
|-
| Hiekkainen silttimoreeni
| hkSiMr
| -
| &amp;ge;50
| &amp;ge;5 (hiekkaa &amp;ge;30)
| -
| &amp;le;0,06
|-
| Hiekkamoreeni
| HkMr
| -
| 5...50
| 5...50
| -
| &gt;0,06...2
|-
| Silttinen hiekkamoreeni
| siHkMr
| -
| -
| 5...50 (hiekkaa &amp;ge;30)
| -
| &gt;0,06...2
|-
| Sorainen hiekkamoreeni
| srHkMr
| -
| 5...50
| &amp;ge;30
| -
| &gt;0,06...2
|-
| Soramoreeni
| SrMr
| -
| &amp;ge;5
| &gt;50
| -
| &gt;2
|-
| Hiekkainen soramoreeni
| hkSrMr
| -
| &amp;ge;5
| &gt;50 (hiekkaa &amp;ge;30)
| -
| &gt;2
|}

Lisämääreitä ovat maalajin kivisyys, lohkareisuus ja turpeen puisuus. Tietoa tarvitaan maalajien käyttöä ja kaivutöitä varten.
* kivetön (Ki 1) kiviä &amp;le;10 painoprosenttia
* kivinen (Ki 2) kiviä &gt;10...30 painoprosenttia
* runsaskivinen (Ki 3) kiviä &gt;30 painoprosenttia
* lohkareeton (Lo 1) lohkareita &amp;le;10 painoprosenttia
* lohkareinen (Lo 2) lohkareita &gt;10...30 painoprosenttia
* runsaslohkareinen (Lo 3) lohkareita &gt;30 painoprosenttia
* puuton (Pu 1) kantoja ja puujätettä &amp;le;10 tilavuusprosenttia
* puinen (Pu 2) kantoja ja puujätettä &gt;10...30 tilavuusprosenttia
* runsaspuinen (Pu 3) kantoja ja puujätettä &gt;30 tilavuusprosenttia
Maalajeja kuvailtaessa voidaan käyttää apuna myös niiden rakeiden muotoa, plastisuutta, tiiviyttä, leikkauslujuutta, [[konsolidaatio]]tilaa, sensitiivisyyttä, vesipitoisuutta ja routivuutta.

[[Ruotsi]]n ja [[Saksa]]n (DIN) maalajiluokitukset ovat melko samanlaisia Suomen GEO-luokituksen kanssa. Muita maalajiluokituksia ovat USCS (''Unified Soil Classification System''), AASHTO (''American Association of State Highway and Transportation Officials'') ja FAA (''Federal Aviation Agency''). Muita maaperän ja kallioperän luokituksia ovat rakennusgeologinen kallioluokitus, maalajien kaivuluokitus ja pientalon rakennuspohjan suunnitteluluokitus. &lt;ref&gt;Olli-Pekka Hartikainen: Maarakennustekniikka. Otatieto 435. Helsinki 2000 ISBN 951-672-304-7.&lt;/ref&gt;

==ISO-luokitus==

Kansainvälisen standardisoimisjärjestön [[ISO]]:n maalajiluokitus on julkaistu vain englanninkielisenä. Seuraavat suomennokset ovat epävirallisia, lähinnä vastaavia suomenkielisiä nimityksiä. Rakeiden koon mukaan nimettävät maalajitteet (''soil fractions'') jaotellaan alalajitteiksi (''sub-fractions''). &lt;ref&gt;SFS-EN ISO 14688-1 on julkaistu vain standardina ISO 14688-1:2002 Geotechnical investigation and testing - Identification and classification of soil - Part 1: Identification and description.&lt;/ref&gt;

* Hyvin karkearakeinen maa (''Very coarse soil'')
** Suuri lohkare (''Large boulder'') LBo, &gt;630 mm
** Lohkare (''Boulder'') Bo, &gt;200...630 mm
** Kivi (''Cobble'') Co, &gt;63...200 mm
* Karkearakeinen maa (''Coarse soil'')
** Sora (''Gravel'') Gr, &gt;2,0...63 mm
** Karkea sora (''Coarse gravel'') CGr, &gt;20...63 mm
** Keskisora (''Medium gravel'') MGr, &gt;6,3...20 mm
** Hieno sora (''Fine gravel'') FGr, &gt;2,0...6,3 mm
** Hiekka (''Sand'') Sa, &gt;0,063...2,0 mm
** Karkea hiekka (''Coarse sand'') CSa, &gt;0,63...2,0 mm
** Keskihiekka (''Medium sand'') MSa, &gt;0,2...0,63 mm
** Hieno hiekka (''Fine sand'') FSa, &gt;0,063...0,2 mm
*Hienorakeinen maa (''Fine soil'')
** Siltti (''Silt'') Si, &gt;0,002...0,063 mm
** Karkea siltti (''Coarse silt'') CSi, &gt;0,02...0,063 mm
** Keskisiltti (''Medium silt'') MSi, &gt;0,0063...0,02 mm
** Hieno siltti (''Fine silt'') FSi, &gt;0,002...0,0063 mm
** Savi (''Clay'') Cl, &amp;le;0,002 mm
Maalaji nimetään vallitsevan maalajitteen mukaan. Tarvittaessa käytetään lisämäärettä: hiekkainen sora (''sandy gravel, saGr''), sorainen savi (''gravelly clay, grCl'') jne.

==Geologinen moreeniluokitus==

Vuodesta 1985 lähtien on [[maaperäkartta|maaperäkartoissa]] käytetty seuraavaa moreenien luokitusta: &lt;ref&gt;Maija Haavisto (toim.): Maaperäkartan käyttöopas. Geologinen tutkimuslaitos, opas 10. Espoo 1983 ISBN 951-690-170-0.&lt;/ref&gt;
* Soramoreeni (SrMr) on sekalajitteinen maalaji, jonka rakeisuuskäyrän läpäisyprosenttia 50 vastaava raekoko d&lt;sub&gt;50&lt;/sub&gt; on yli 2 mm. Lisäksi vaaditaan, että alle 0,06 mm ainesta on korkeintaan 5 painoprosenttia.
* Hiekkamoreeni (HkMr, kartassa Mr) on sekalajitteinen maalaji, jonka rakeisuuskäyrä asettuu soramoreenin ja hienoaineksisen moreenin väliin. Sen raekoko d&lt;sub&gt;50&lt;/sub&gt; on alle 2 mm, ja hienoainesta (alle 0,06 mm) siinä on korkeintaan 30 painoprosenttia.
* Hienoaineksinen moreeni (HMr) sisältää hienoainesta (alle 0,06 mm) yli 30 painoprosenttia, ja lisäksi siinä pitää olla savesta (alle 0,0002 mm) vähintään 5 painoprosenttia.

==Geologinen turveluokitus==

[[Geologia|Geologisessa]] tutkimuksessa [[turve|turpeet]] luokitellaan turpeessa olevien kasvijäännösten perusteella kolmeen pääturvelajiin. [[Rahkasammal|Rahka-]], [[ruskosammal]]- ja [[sara]]turve voi yksinäänkin muodostaa turvelajin (maalajin), mutta usein turvelaji sisältää jäännöksiä kahden pääturvelajin kasveista. Lisätekijäksi nimitetään turpeessa olevien muiden kasvien jäänteitä, joiden esiintyminen ilmaistaan omalla lyhenteellään. &lt;ref&gt;E. Lappalainen &amp; C-G. Stén &amp; J. Häikiö: Turvetutkimusten maasto-opas. Geologian tutkimuskeskus, opas n:o 12. Espoo 1984 ISBN 951-690-192-1.&lt;/ref&gt;
*Rahkaturpeet
** Rahkaturve (S) ''Sphagnum''
** Sararahkaturve (CS) ''Carex-Sphagnum''
** Ruskosammalrahkaturve (BS) ''Bryales-Sphagnum''
* Ruskosammalturpeet
** Ruskosammalturve (B) ''Bryales''
** Rahkaruskosammalturve (SB) ''Sphagnum-Bryales''
** Sararuskosammalturve (CB) ''Carex-Bryales''
* Saraturpeet
** Saraturve (C) ''Carex''
** Rahkasaraturve (SC) ''Sphagnum-Carex''
** Ruskosammalsaraturve (BC) ''Bryales-Carex''
* Turpeen lisätekijät
** [[Tupasvilla]] (ER) ''Eriophorum vaginatum''
** [[Tupasluikka]] (TR) ''Trichophorum cespitosum''
** [[Suoleväkkö]] (SH) ''Scheuchzeria palustris''
** [[Puu]]aines (L) ''Lignidi''
** [[Varpu]]aines (N) ''Nanolignidi''
** [[Kortteet|Korte]] (EQ) ''Equisetum''
** [[Järviruoko]] (PR) ''Phragmites australis''
** [[Siniheinä]] (ML) ''Molinia caerulea''
** [[Raate]] (MN) ''Menyanthes trifoliata''
** [[Järvikaisla]] (SP) ''Scirpus lacustris''

==Lähteet==
===Yleiset lähteet===
* Antti Jaakkola: Maaperä ja sen soveltuvuus kasvintuotantoon. Teoksessa Uusi maatilatieto 2. Helsinki 1987 ISBN 951-26-2892-9.
* Johan Korkman: Maalajiopas. Helsinki 1971.
* Martti Rantamäki &amp; Raimo Jääskeläinen &amp; Markku Tammirinne: Geotekniikka. Otatieto 464: Helsinki 2001 ISBN 951-672-257-1.
* Kimmo Tolonen: Turpeiden luokitus ja stratigrafia. Teoksessa Suomen suot ja niiden käyttö. Helsinki 1983 ISBN 951-99437-6-5.
* J. Valmari: Maanviljelyskemian perusteita. Porvoo 1938.
===Lähdeviitteet===
&lt;references/&gt;

==Katso myös==
*[[Maalajite]]
*[[Udden-Wentworth-luokitus]]

==Aiheesta muualla==
*[http://geokartta.gtk.fi/ Geologian tutkimuskeskuksen geokartta: Suomen maaperätiedot]
*[http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasvinviljely/03_kalkitus/08_kalkitussuunnitelma/01_maalaji/index.jsp Maalajien viljavuusluokitukset]
*[http://www.geologia.fi/yleista/maapera/moreeni.html Moreeni ja moreenimuodostumat]

[[Luokka:Maanviljely]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Topfield TF5X00/2.72 T-mallin viat ja toiveet</title>
    <id>4934</id>
    <revision>
      <id>25733</id>
      <timestamp>2006-12-06T19:27:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>81.197.147.110</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">'''Tässä listassa on vain T-mallin vikoja''', koska C-mallissa on selvästi enemmän vikoja.

'''Älä siis sotke tähän listaan C-mallin vikoja!'''

Jos olet aivan varma, ettei joku vika kuulu tänne, testaa homma vielä kerran ilman TAPeja. Esimerkiksi jotkut väittävät DVB-tekstien tulevan ajoissa toistossakin, mutta kun testaa asian kunnolla, huomaa etteivät tekstit tule oikeaan aikaan toistossa.


Tässä on aiempien bugilistojen bugeja kerättynä. Tästä listasta on poistettu aiemmissa bugilistoissa mahdollisesti olevia toiveita ja mielipiteitä. Mielestäni tässä on nyt kaikki perustoppyn aiemmissa bugilistoissa olevat viat mukana.


====DVB-tekstityksen ajoitukset====

Livelähetyksessä DVB tekstit tulevat suurinpiirtein oikeaan aikaan. Toistettaessa tallennetta, tai katsottaessa viivästettynä tällähetkellä tallentuvaa ohjelmaa, DVB tekstit tulevat noin puoli sekuntia liian aikaisin.

Tallentamalla ohjelmaa ja katsottaessa sitä livenä, nähdään helposti tekstitysten ilmestymisajat livekuvasta. Sitten voidaan kelata taaksepäin jonkinverran ja huomataan, että samat tekstit tulevat nyt noin puoli sekuntia aikaisessa. Tämän näkee esimerkiksi siitä, kun livekuvassa keskustelun ekat tekstit tulevat yleensä suurinpiirtein silloin kun suu aukeaa, mutta toistettaessa tallennetta tekstit tulevat aiemmin. Sama ongelma on siis silloin, kun toistetaan jo aiemmin tallennettua ohjelmaa.

Ongelman voi myös testata katsomalla tallennetta tietokoneella (ohjelmalla joka osaa näyttää DVB tekstit). Tällöin tallenteen tekstit tulevat oikeaan aikaan.

Vika on siis Topfieldissä.

====DVB-tekstejä puuttuu MTV3 MAX jne. kanavilta====

MTV3 MAX jne kanavilta puuttuu tekstejä paljon. Kun samaa ohjelmaa katsotaan muunmerkkisellä boksilla, tekstejä ei puutu. Vika on siis selvästi Topfieldissä.

====Tekstitys näkyy, vaikkei pitäisi====

YLE lähettää joissain suomenkielisissä ohjelmissa kuulovammaisille tarkoitettua &quot;väritekstitystä&quot;, joka on Topfieldissä merkattu Dutch -tekstiksi. Tätä tekstiä on nykyään ainakin Sunnuntaivekkari ja Kotikatu sarjoissa.

Nykyään, kun tällainen ohjelma alkaa on tämä tekstitys päällä, vaikka Topfieldin asetuksissa ei ole valittu ensisijaiseksi tai toissijaiseksi kieleksi Dutchia. Näinollen tekstityksen joutuu käymään poistamassa tekstitys napilla joka kerta kun tällaista ohjelmaa katsoo.

Jos mikään ohjelmassa mukana olevista tekstityskielistä ei ole ensi- tai toissijaiseksi valittu kieli, ei mitään tekstitystä saisi näyttää automaattisesti.

====Salatut kanavat sekoavat katselukelvottomaksi====

Ajoittain ja toistaiseksi tuntemattomien olosuhteiden vallitessa maksukortilla näkyvät kanavat sekoavat katselukelvottomaksi. Tällöin kuva näkyy, mutta siinä esiintyy laatikkomaisia häiriöitä, jotka ovat painottuneet kuvan vasempaan reunaan. Pahimmillaan kuva pysähtyy kokonaan. Vika esiintyy todennäköisimmin silloin, kun katsotaan ja tallennetaan salattua ja salaamatonta kanavaa samanaikaisesti, mutta myös pelkän salatun kanavan katsominen tai PiP-toiminnon käyttö saattaa laukaista sen. Yhteinen nimittäjä vian kaikille esiintymistavoille on, että kuvan häiriöt poistuvat välittömästi jos salattua kanavaa katsotaan viivästettynä ja ne alkavat heti jos viivästetystä katselusta palataan takaisin livekuvaan. Jopa niinkin pieni viive kuin 5 sekuntia riittää poistamaan häiriöt tilapäisesti. Hieman pidemmäksi aikaa vian saa pois sammuttamalla laitteen muutamaksi sekunniksi. Koska vian voi tilapäisesti kiertää se ei voi johtua antennisignaalin häiriöistä eikä laitteen ylikuumenemisesta.

====DVB-teksteistä puuttuu rivejä====

Silloin tällöin DVB-tekstityksestä puuttuu tekstejä/rivejä. Katsottaessa samaa tallennetta tietokoneella (ohjelmalla joka osaa näyttää DVB tekstit), kaikki tekstit näkyvät.

Vika on siis Topfieldissä.

====EPG:n tiedot päivittyvät väärin====

Firmware 2.72 osaa hakea EPG -tiedot myös muille kuin katsottavalle MUXille. Esim. jos boksin käynnistää ja jättää YLE TV1 kanavalle (A MUX), niin myös esim. B-muxin kanaville (esim. MTV3) haetaan EPG-tiedot.

Tämä ei vaan toimi kaikille kanaville oikein. Joillekin toisen muksin kanaville haetaan kaikki EPG-tiedot ja joillekin kanaville haetaan vain nyt ja seuraavaksi -ohjelmien tiedot. Kun boksi on ollut päällä huomattavan kauan (=tunteja), vihdoin kaikkien kanavien kaikki tiedot on saatu.

Joskus esimerkiksi avattaessa boksi YLE TV1 kanavalle ja odottamalla löytyy EPG:stä myös kaikki MTV3 kanavan tiedot. Nelonen ja Subtv -kanavilla sen sijaan on vain 2 ohjelman tiedot.

====TAPit vilkkuu====

TAPien UI:t vilkkuvat kanavanvaihdon jälkeen. Esim. Improbox vilkahtaa kanavaa vaihdettaessa. Tämä johtuu ilmeisesti FW:n muuttuneista layerkoodeista (joku layer tyhjennetään kanavanvaihdossa tms.), eikä TAPien tekijät voi kiertää tätä ongelmaa.

====Sähkökatkos====

Jos laite ei ole päällä sähkökatkon sattuessa, ei laite herää sähkökatkon jälkeen. Herääminen täytyisi tapahtua, että laite voisi päivittää kellonsa. Tämän korjaus ei voi olla vaikea homma, kun saksalainenkin on osannut tehdä patchin, joka hoitaa homman. Vian syitä voi etsiä TAPWorldistä kohdasta Power Restore Patch.

====DVB-tekstitys ei näy aina====

Tekstit eivät näy jos toistonetenemispalkki on näkyvissä.

Tekstitykset eivät näy kelatessa.

Pitäisi näkyä molemmissa tapauksissa.

====EPG:n ajastusmerkinnät väärin====

EPG:ssä olevat ajastusmerkinnät - [R], [Rt], yms. - puuttuvat

Usein ajastusmerkintöjä ei näytetä lainkaan EPG:ssä (esim. sen jälkeen kun laite on käynnistetty uudestaan, ajastuksiin on lisättyy lisäaikaa tai ajastukset on tehty TAPeilla.

====Joillakin kanavilla kuuluu kaksi selostuskieltä samaan aikaan====

Esimerkiksi eurosport kanavalla on kaksi ääniraitaa, joissa molemmissa on kaksi erikielistä selostusta. Kyseinen äänen lähetystapa on nimeltään dual mono ja sitä käytetään puhtaasti kaistansäästösyistä. Kahdelle stereo-ääniraidalle saadaan selostus neljällä kielellä, kun lähetetään vasempaan ja oikeaan kanavaan eri kielistä selostusta. DVB-speksi antaa mahdollisuuden määritellä dual mono-raidoille omat kielensä kummallekin lähetettävälle ääniraidalle, mutta Topfieldin toteutus on siinä mielessä puutteellinen, että se ei tunnista kuin tuon ensimmäisen kielen ko. ääniraidalle. Oikein toteutetussa boksissa listaan pitäisi tulla eurosportin tapauksessa muistaakseni englanti, ruotsi, norja ja suomi. Bugin voi kiertää valitsemalla kuulumaan vain vasemman tai oikean kanavan.

Topfieldin pitäisi osata näyttää kaikki 4 kieltä ja antaa käyttäjän valita niistä haluamansa ääniraita.

====Toisto katkeaa====

Kun katsotaan jotain tallennetta ja kaksi ajastusta alkaa tallentamaan samaan aikaan toisto katkeaa, eikö Toppy osaa jatkaa toistoa automaattisesti. Pitäisi osata. Kaikki muut vastaavat kohdat on korjattu edellisiin firmwareihin, tämä on jäänyt korjaamatta.

====Teksti-tv====

'''Joku voisi kirjoitella miten tämä on vielä rikki.'''

====Kanavien järjestely====

Kanavien järjestelyn täytyisi olla mahdollista.

====Käännösvirhe kanavan asetuksissa====

Paina OK avataksesi kanavalistan. Paina punainen avataksesi asetukset. Lopussa on kohta &quot;Add to FAV&quot;. Pitäisi suomentaa.

====Conax/SmartWi kortinjakaja====

Vuorokauden kokeilu laitteissa TF5100PVRc ja TF5100PVRc MP. Ongelma oli, että salatut ohjelmat mm. TV1000, Discovery ei avautunut käytettäessä SmartWi kortinjakajaa. Tein uudet päivitykset SmartWi 3-4 eri kertaa ja salaus avautui ainoastaan muutamiksi tunneiksi. Discovery tekstitykset eivät toimineet kuin Discovery ja Animal Planet kanavilla. Tein uudet ohjelmapäivitykset TF5100 PVRc, Aug17 ja TF5100PVRc MP Dec15 ja kaikki toimii virheettömästi, myös Discovery kanavapaketin suomenkieliset tekstitykset.

====Tiedostojen ja ajastusten nimet====

Jos ajastus on tehty Toppyn EPGssä tai tallennus on aloitettu REC napilla, tiedostonimen alussa on merkki, joka ei näy nimeä muokatessa. Merkki näkyy Altairilla. Kyseessä on todennäköisesti standardissa kuvattu merkistönvalintakoodi (ETSI EN 300 468, Annex A, A.2 Selection of character table). Merkkiä ei pitäisi olla tiedostonimissä.

====RF-kanava mustavalkoinen A/V ulostulolla S-video====

RF-kanavan ulostulo on mustavalkoinen, jos A/V-ulostulo on asetettu S-videoksi.

====Bookmark pitäisi poistaa====

Tallennan ohjelmaa ja katson sitä samalla viivästettynä. Kun tallennus loppuu, Topfield osaa automaattisesti nykyään aloittaa toiston uudelleen siitä kohdasta mitä oltiin katsomassa kun tallennus loppui (ennen Topfield ei osannut jatkaa toistoa tässä tilanteessa, vaan jätti paikkaan bookmarkin).

Nyt ongelmana on se, että tässä tapauksessa jätetään edelleen bookmark. Monet käyttäjät hyppivät ohjelmaa katsottaessa esimerkiksi mainosten yli käyttämällä keltaista näppäintä (joka hyppää 30 sekuntia eteenpäin). Mutta jos tallenteessa on bookmark, hypätäänkin siihen, eikä 30 sekuntia eteenpäin. Ongelmana on siis se, että tallennuksen loputtua ei voi käyttää keltaista hyppynappia ennenkuin on itse käynyt poistamalla bookmarkin.

Bookmarkia ei saisi jättää tässä tilanteessa (kun katsotaan tällähetkellä tallentuvaa ohjelmaa viivästettynä ja tallennus loppuu)

Minulla on ajansiirto pois päältä, jos sillä on jotain vaikutusta.

====TV:n Suosikkikanavan ja Radion välillä pomppiminen====

Kun Suosikkiluettelon kanavalta mennään Radioon ja palataan takaisin &quot;Edellisen kanavan&quot; valintanäppäimellä, niin joudutaan Kaikki kanavat-tilaan.

Samoin, kun Radio-tilassa avataan kanavaluettelo, painetaan Radio-näppäintä vaihtaakseen TV-kanavaluetteloon ja valitaan TV-kanava, niin joudutaan Kaikki kanavat-tilaan.

====Uniajastin toimii väärin====

Topfield käynnistyy minuuttia ennen ajastuksen alkamista. Jos uniajastin menee nollaan juuri tämän minuutin aikana laitteen käynnistyksen ja talletuksen alkamisen välillä, niin laite tosiaan sammuu eikä tallennus enää ala. Uniajastin ei saisi sammuttaa laitetta tässä tilanteessa.

====Kanavan poistamisesta varoittava teksti väärin====

Kun haluat poistaa kanavan kanavaluettelosta ruutuun ilmestyy varoitusteksti &quot;Haluatko poistaa kanavat?&quot; Tästä saa käsityksen, että kaikki kanavat poistuisivat, vaikka todellisuudessa vain valittu kanava poistetaan. Toiminto menee siis oikein, mutta varoitusteksti on harhaanjohtava ja antaa käyttäjän ymmärtää, että vain kaikki kanavat voidaan poistaa.

====Ajastus muuttuu itsekseen====

Kun toistuvia tallennuksia on 40-50kpl (ainakin yhdellä bugin havainneella ollut alle 30) ja lisää yhden kerran tapahtuvan tallennuksen, sekoaa tämän ajastuksen tallennuksen jälkeen (silloin kun kerran tallennettava ajastus poistuu listalta) joku noista toistuvista tallennuksista. Sekoaa = alkamisaika muuttuu vääräksi ja usein myös tallennuksen pituus (yleensä pituus muuttui 5min, kerran näistä kymmenistä ongelmista pituus säilyi 30min mitä ohjelman oikea pituus oli alunperinkin) - tallennuksen nimi ja päivä pysyvät yleensä oikeina.

Lisäys

Itseasiassa tämä vika voi esiintyä milloin vain kun samalle kanavalle on merkitty 2 tai useampi tallennus. Nähdäkseni kun aikaisempi tallennus on suoritettu ja se pitäisi poistaa tallennus listoilta, voi saman kanavan lopputallenteet seota täysin. Tämä tapahtuu joskus, mutta ei läheskään aina. Oman kokemuksen mukaan sekoaminen tapahtuu arviolta 10% todenköisyydellä. Kun ajastus sekoaa, on uusi tallennusaika yleensä 5 minuuttia tai 8 tuntia. Samoin tallennuksen aloitusajankohta voi liikkua jopa 4 päivää eteenpäin. Tämä tapahtuu siis toppyn omalla EPG:llä.

Lisäys

Samantapainen (sama ?) ongelma voi esiintyä myös jos EPG:n kautta on ohjelmoitu tallennuksia useita päiviä etukäteen (6-7 päivää ?). Tällöin tallennus on joskus alkanut 1,5 - 3,5 tuntia liian aikaisin (ei siis tasatunnein pielessä) ja tallennuksen kesto on ollut kaiken näköistä 4 ja 1052 minuutin välillä, tallennuksen pituus on siis ollut täysin pielessä ja alkamisajankohta myöskin. Tallennuksen nimi on pysynyt oikein ja oikea kanavakin. Kerran sain tämän kiinni itse teosta ja katsoin EPG:stä että halutun ohjelman kohdalla oli pyöreä punainen täppä, eli boxi oli omasta mielestään tallentamassa haluttua ohjelmaa mutta itse asiassa ohjelman alkuun oli oikeasti vielä yli kaksi tuntia, tarkistin myös että EPG näytti oikeata kellonaikaa. Boxissa ei ole koskaan ollut yhtään TAP:ia asennettuna.

[[Luokka:Topfield TF5X00]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Windows-opas/Microsoft Paint</title>
    <id>4938</id>
    <revision>
      <id>28064</id>
      <timestamp>2007-01-18T19:07:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">Microsoft Paint on Windowsin mukana tuleva piirto-ohjelma. Se tukee BMP-, JPEG, GIF-, PNG- ja TIFF-kuvaformaatteja. 

== Nappulat ==

Kuva MS Paintin painikkeista: [[http://img137.imageshack.us/img137/2272/nappulatjz4.png]] (Kuva osoitteessa http://www.imageshack.us)

1. Vapaa-valinta työkalu jolla voit valita alueen, joka on aivan vaan käsipelillä leikattu. Jos pidät Ctrl-näppäintä pohjassa samaan aikaan niin kohde monistuu, sama pätee seuraavaan.

2. Valinta-työkalu jolla voit valita neliönmuotoisia alueita.

3. Pyyhekumi, joka pyyhkii aina toisarvoisella värillä. Painamalla oikeaa hiirenkorvaa, kumi pyyhkii vain ensisijaista väriä.

4. Maalipurkki joka maalaa samanväriset vierekkäiset pikselit uudella värillä.

5. Pipetti, joka valitsee värin joko perus- tai toisarvoiseksi, riippuen kumpaa hiirenkorvaa painat. (Vasen=perusarvoinen Oikea=toisarvoinen)

6. Suurennuslasi jolla voit suurentaa kuvan 2-, 4- tai 8-kertaiseksi.

7. Kynä, joka piirtää aina yhden pikselin levyistä viivaa.

8. Sivellin, joka piirtää valitulla värillä. Neljä erityyppistä sivellintä, jokaiseen kolme koko-vaihtoehtoa.

9. Spray-purkki, joka maalaa täysin umpimähkään muutamia pikseleitä.

10. Teksti-työkalu. Paina jotain kohtaa ja kirjoita teksti ilmestyvään laatikkoon. Laatikkoa voi myös tarvittaessa venyttää. Fontin ja tekstin koon voi säätää Näytä-valikon alta ’tekstityökalurivi’-toiminnolla.

11. Viivatyökalu, viisi kokovaihtoehtoa. Pitämällä Shift-näppänintä pohjassa viivan saa menemään 45 asteen välisiin kulmiin.

12. Mutkaviiva, jolla voit piirtää viivan ja taivuttaa sitä kahteen kertaan. Viisi kokovaihtoehtoa.

13. Neliö/suorakulmio työkalu. Kolme väritysvaihtoehtoa: 
1. Värilliset reunat, läpinäkyvä keskusta. 
2. Värilliset reunat ja toisarvoisen värin värinen sisäosa. 
ja 3. Kokonaan yhdenvärinen suorakulmio/neliö. Huom! Reunojen paksuutta voi säätää viivatyökalujen paksuutta vaihtelemalla. Tarkan neliön saa painamalla Shift-näppäintä pohjassa.

14. Monikulmiotyökalu. Tällä voit luoda monikulmioita vetelemällä viivoja. Samanlaiset täyttöasetukset kuin neliötyökalussa.

15. Ympyrä/ellipsi. Samat täyttöasetukset kuin edellisissä. Shift-näppäintä painamalla saat tarkan ympyrän.

16. Pyöreäkulmainen suorakulmio/neliö. Samat täyttöasetukset kuin edellisissä. Shift-näppäintä painamalla tarkka neliö.

17. Alue, johon työkalujen asetukset avautuvat.

[[Luokka:Windows-opas]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Askartelu</title>
    <id>4943</id>
    <revision>
      <id>27161</id>
      <timestamp>2006-12-31T15:11:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>hups</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOEDITSECTION__
__NOTOC__
&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid black 1px; margin: 0px; padding: 1em; clear: both; background-color: #FFBF00&quot;&gt;

{{Yhteistyöehdokas}}

&lt;center&gt;
&lt;span style=&quot;font-size: 160%; font-weight: bold;&quot;&gt;&lt;span style='color: Brown'&gt;Askartelu&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;

&lt;!--Tämä on kansikuva voisitko olla lisäämättä kuvatekstiä!--&gt;
{{Rajaus|[[Kuva:Nozyce stajenne-do strzyzenia grzyw konskich.jpg|200px]]}}

&lt;span style='color: Brown'&gt;''Askarrellaan ajankuluksi''&lt;/span&gt;
&lt;/center&gt;

==Askartelu==

Wikikirja '''Askartelu''' on askartelun opas. Tervetuloa peremmälle. Hankkeemme on vielä todella nuori ja eikä sisällä lähes mitään, mutta toki '''sinäkin''' voit liittää siihen lisää.

==Mitä askartelu on?==

'''Askartelu''' on käsityön alalaji, jossa tehdään käsin käyttöesineitä tai koriste-esineitä. Askartelussa käytetään yleensä helposti työstettäviä materiaaleja, kuten paperi, kartonki, liima tai silkkipaperi sekä yksinkertaiset ja melko vaarattomat työvälineet. Askarteluvälineinä voidaan käyttää esimerkiksi kynää, saksia tai puikkoa.

Askartelun oppiminen ei edellytä ennakkotietämystä tai kummoisia kädentaitoja, minkä vuoksi se on lasten ja erityisryhmien suosiossa. Askartelu sopiikin kaikenikäisille ja -taitoisille. Vaativan askartelun yhteydessä puhutaan yleensä käsityöstä tai taidekäsityöstä.

Askartelua on käytetty motoristen taitojen kehittämiseen kasvatuksen ja terapian yhteydessä. Työn vaatiman keskittymisen vuoksi se on suosittua myös mielenterveystyössä.

==Sisällysluettelo==

* [[/Paperinvalmistus/]]
* [[/Origami/]]
* [[/Huovutus/]]
* [[/Sulatuslasi/]]
* [[/Tiffany/]]
* [[/Kierrätysmateriaalit/]]
* [[/Punonta/]]
* Askartelua juhliin
** [[/Joulukalenterin valmistaminen/]]
** [[/Joululintu/]]
** [[/Ikkunakuvan askartelu/]]

&lt;/div&gt;

[[Luokka:Askartelu|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Askartelu</title>
    <id>4944</id>
    <revision>
      <id>25220</id>
      <timestamp>2006-11-29T18:30:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Luokka askartelu kirjalle</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:65 KÄSITYÖ. KOTITEOLLISUUS]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:65 KÄSITYÖ. KOTITEOLLISUUS</title>
    <id>4945</id>
    <revision>
      <id>25221</id>
      <timestamp>2006-11-29T18:30:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tämmöinen luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:6X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Subject-preview</title>
    <id>4947</id>
    <revision>
      <id>25248</id>
      <timestamp>2006-11-30T14:30:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>suomensin</comment>
      <text xml:space="preserve">Aiheen/otsikon esikatselu:</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>AbiWord</title>
    <id>4948</id>
    <revision>
      <id>25996</id>
      <timestamp>2006-12-12T14:08:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Informaatio== */ w</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:AbiWord.png|right]]

'''AbiWord''' on täysiverinen testinkäsittelyohjelma. Alkujaan sitä kehitti SourceGear Corporation ja nykyisellään sitä hallitsee vapaaehtoisten ryhmä. Ohjelman koodi on nopeaa ja vakaata ja päivittäin kehittäjät kehittävät uusia ominaisuuksia mielissään. Tämä ohje ei ole täydellinen sillä sitä myös kehittävät vapaaehtoiset, joilla ei ole paljon aikaa. Apu on aina tarpeen niin tämän ohjeen kuin ohjelmankin osalta. Jos haluat auttaa kehityksessä niin tämän ohjeen kuin ohjelmankin. Ole ystävällinen ja ilmoita niistä &quot;Ongelmat&quot; osiossa tai http://www.abisource.com. Kiitos!

Jokaisen sivun yllä on linkki edellisen tason sivuille, joten voit helposti seurata kulkuasia. Ensimmäinen linkki tuo sinut tälle sivulle.

Ohjeet on jaettu muutamaan osioon. Nämä sivut löydät myös jokaiselta sivulta. Linkit löytyvät sivun lopusta. Osiot ovat:

[[Kuva:Abiword 2.4.png|thumb|Screenshot versiosta AbiWord 2.4]]

==Esittely==

* [[AbiWord/Esittely|Esittely]] Nopea katsaus AbiWordiin.

==Oppaat==

* [[AbiWord/Oppaat|Oppaat]] Pääset nopeasti sisään AbiWordiin ja opit useimmat hyödylliset toiminnot.

==Kuinka tehdään==

* [[AbiWord/Kuinka tehdään|Kuinka tehdään]] Opastukset askel askeleelta tavallisimpiin AbiWordin toimintoihin. Jos olet epävarma voit auttaa kehittymistämme kirjoita tämän osion aiheita, se on hyvä tapa aloittaa!

==Informaatio==

* [[AbiWord/Informaatio|Informaatio]] Specifikaatiot AbiWordin ominaisuuksista. Katso tämä oppiaksesi mitä kaikkea voit tehdä AbiWordilla.

==Liittymä==

* [[AbiWord/Liittymä|Liittymä]] Löydät kaikki AbiWordin komennot ja liittymän täältä.

==Ongelmat==

* [[AbiWord/Ongelmat|Ongelmat]] Onko ongelmia? Katso täältä joitain tavallisempia ongelman ratkaisuja.

==Tekijät {{en}}==

* [http://www.abisource.com/help/en-US/credits.html Tekijät] {{en}} AbiWordia kehittävät ihmiset.

==Aakkosellinen hakemisto==

* [[:Luokka:AbiWord|Aakkosellinen hakemisto]] Aakkosellinen hakemisto ohjesivuihin. Hyvä tapa aloittaa.

==GNU Free Documentation lisenssi {{en}}==

* [http://www.abisource.com/help/en-US/fdl.html GNU Free Documentation lisenssi] {{en}} Kopio lisenssistä GNU Free Documentation License.

==Laajennukset==

* [[/Laajennukset/]]

==Aiheesta muualla==

{{Commons|AbiWord|AbiWord}}
{{Wikipedia|AbiWord|AbiWord|}}

* [http://www.abisource.com abisource.com]

==Lähteet==

* Tälle sivulle [http://www.abisource.com/help/en-US/ AbiWord Help]
* Koko kirjalle [[/Lähteet/]]

[[Luokka:AbiWord|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>AbiWord/Esittely</title>
    <id>4949</id>
    <revision>
      <id>25250</id>
      <timestamp>2006-11-30T14:57:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>Uusi sivu: ==AbiWordin esittely==

AbiWord projekti alkoi suunnittelemalla ja luomalla vakaa ja fiksu tekstinkäsittelyohjelma sitomatta sitä mihinkään yksittäiseen käyttöympäristöön tai ti...</comment>
      <text xml:space="preserve">==AbiWordin esittely==

AbiWord projekti alkoi suunnittelemalla ja luomalla vakaa ja fiksu tekstinkäsittelyohjelma sitomatta sitä mihinkään yksittäiseen käyttöympäristöön tai tiettyyn tiedostomuotoon. Tänään AbiWord on käännetty useimmille käyttöjärjestelmille ja se hallitsee useita tiedostoformaatteja. Lisäksi AbiWord sisältää useita modernin tekstinkäsittelyn prosesseja, sekä lisäksi lukuisia uraauurtavia ja ammattimaisia ominaisuuksia antaen luoda monia korkeatasoisia dokumentteja. Pieni lista ominaisuuksista:

# Tuttu käyttöliittymä
# Tallentaa ja avata tiedostomuotoja, jotka tukevat MS Word, WordPerfect ja paljon muita
# Rajoittamaton kumoa ja pauta toiminto
# Tiedostomuodossa (X)HTML tallentaminen CSS tuella
# Kuvat
# Oikeinkirjoituksen tuki alleviivauksella
# Listausmerkit ja listat
# Tyylit
# Sisällysluettelon luonti ja tyyli
# Vaistonvarainen korjaus
# Sisäkkäiset taulukot ja lähes rajaamoton alue
# Postin sulauttaminen
# Kaksisuuntainen testin tuke
# Komentokenttä ja useita apuja dokumenttien prosessointiin

Vähäisimpänä ei suinkaa ole AbiWordin oletuksena tallentama tiedostoformaatti. Kuten useimmissa tiedosto tallennetaan vähän tuettuun muotoon, dokumentit tallennetaan AbiWordilla puhtaaksi luettavaksi tekstiksi XML:nä, joka tekaa mahdolliseksi käyttää mitä muuta tahansa tekstinkäsittelyohjelmaa. Tällätavoin teksti tiedostossa turvassa ja luettavissa, jopa ilman AbiWord ohjelmaa, jolla loit sen. Käyttäjät ovat jopa vapaita luomaan omia ohjelmia tekstin muokkaamiseksi. Ei ole väliä kuinka AbiWordia käytät, käyttäjät voivat olla varmoja että tärkeät tiedot säilyvät.  Lisäksi, koska AbiWord on vapaa ohjelmisto mahdollistaa se ohjelmiston kehittämisen ja paranteleun.

Lopuksi, AbiWord on kokonaan vapaa ja saatavilla useimmille käyttöjärjestelmille. Se on saatavana ohjelmana Linuxille (X11, GNOME), windowsille (95, 98, ME, NT, 2000 ja XP), QNX:lle ja MacOS X:lle.

===Open Source consepti===

AbiWord on kehitetty [[AbiWord/Tietoa meistä|Open Source]] projektiksi. Se tarkoittaa että ohjelmointikoodi joka ohjaa AbiWordia on vapaasti saatavilla ja jaettavissa uudelleen. Toisinkuin kaupalliset ohjelmien ohjelmakoodi pidetään salassa. Open Source projekti kuten AbiWord jakaa ohjelmakoodia ohjelmoijien välillä ympäri maailman.

Yleisesti, useimmat käyttäjät eivät saa taloudellista apua kehittäessään ohjelmakoodia. Sen sijaan, suurimman hyödun saavat loppukäyttäjät avoimen ympäristön, jota kuka tahansa voi muuttaa, se on vakaan, pysyvä (Open Source projektit eivät katoa kuten kaupalliset ohjelmat, kun yritykset kaatuvat), nopea toimivuus ja ilmainen.

Vieraile sivulla http://www.opensource.org ja opi enemmän Open Source ohjelmista.

[[Luokka:AbiWord|Esittely]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>AbiWord/Tietoa meistä</title>
    <id>4950</id>
    <revision>
      <id>25251</id>
      <timestamp>2006-11-30T14:58:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>Uusi sivu: ==Tietoa Open Sourcesta==

Open Source ohjelmat, kuten AbiWord on vapaan lisenssin laajelle levinnyt, rajoittamaton käyttö ja jakelu, sisältäen ohjelmakoodin.  Conepti on ollut käyt...</comment>
      <text xml:space="preserve">==Tietoa Open Sourcesta==

Open Source ohjelmat, kuten AbiWord on vapaan lisenssin laajelle levinnyt, rajoittamaton käyttö ja jakelu, sisältäen ohjelmakoodin.  Conepti on ollut käytössä vuosikymmenet. Jatkuva läsnäolo internetissä on mahdollistanut nopean kehittymisen. Rajoittamaton käyttö mahdollistaa Open Source ohjelmien massiivisen liviämisen käyttäjien kesken, joka perinteisillä tavoilla voisi olla mahdotonta.

Open Source yhteisö on tuottanut joitain laajalti käytössä olevia ohjelmia maailmalle, kuten Apache, joka on suosituin web-serveri internetissä ja Linux, suosituin Open Source käyttöjärjestelmä.

Lisätietoa http://www.opensource.org (englanniksi).

[[Luokka:AbiWord|Tietoa meistä]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:AbiWord</title>
    <id>4951</id>
    <revision>
      <id>25253</id>
      <timestamp>2006-11-30T15:00:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tein</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>AbiWord/Oppaat</title>
    <id>4952</id>
    <revision>
      <id>25257</id>
      <timestamp>2006-11-30T15:09:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>Uusi sivu: ==AbiWordin oppaat==

Nämä oppaat esittelevät useita AbiWordin useimin käytettyjä toimintoja ja ominaisuuksia. Valitse alue alta. Suositeltavaa on että aloitat esittelystä

* [[Abi...</comment>
      <text xml:space="preserve">==AbiWordin oppaat==

Nämä oppaat esittelevät useita AbiWordin useimin käytettyjä toimintoja ja ominaisuuksia. Valitse alue alta. Suositeltavaa on että aloitat esittelystä

* [[AbiWord/Oppaat/Esittely|Esittely]]
* [[AbiWord/Oppaat/Ikkuna|AbiWordin ikkunointi]]

[[Luokka:AbiWord|Oppaat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>AbiWord/Laajennukset</title>
    <id>4954</id>
    <revision>
      <id>25262</id>
      <timestamp>2006-11-30T15:33:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>Uusi sivu: ==AbiWordin laajennukset==

AbiWordissa on uudistuksellinen tuki laajennuksille. Tämä tarkoittaa että toiminnot jotka ovat tärkeitä joillekkin käyttäjille, mutta ei kaikille. voiva...</comment>
      <text xml:space="preserve">==AbiWordin laajennukset==

AbiWordissa on uudistuksellinen tuki laajennuksille. Tämä tarkoittaa että toiminnot jotka ovat tärkeitä joillekkin käyttäjille, mutta ei kaikille. voivat tehdä helposti laajennuksia. Olemassa on laaja joukko laajennuksia. Tämä osio auttaa yksityiskohdissa ja hajauttaa niitä AbiWord sivuilta.

Tämä on luettelo laajennuksista AbiWordiin ja yheisöllisesti kehitettävä ohjesivu. Kehittyessään se antaa ideoita ja listaa parhaita laajennoksia ja mitä muuta voit odottaakaan. Lista laajennuksista osoitteessa http://www.abisource.com/twiki/bin/view/Abiword/PluginMatrix.

Huomaa että usein käyttetyt (ja aikaisemmin asennetut) laajennokset ovat usein nipussa. Yksi paketti tuonti ja vienti laajennoksia, mikä sisältävät luku ja kirjoitus tiedostot. Yksi paketti työkaluille ja toiminnoille jotka auttavat sinua AbiWordin kanssa. Nämä ovat suosittuja ja suositeltavia laajennuksia.

[[Luokka:AbiWord|Laajennukset]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>AbiWord/Liittymä</title>
    <id>4955</id>
    <revision>
      <id>25719</id>
      <timestamp>2006-12-06T17:27:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Työkalurivit */</comment>
      <text xml:space="preserve">==AbiWordin Liittymä==

Täällä olevat osiot selittävät ominaisuuksia käyttöliittymään.

===[[AbiWord/Liittymä/Ohjelma|Ohjelma]]===

===Pudotusvalikot===

* [[AbiWord/Liittymä/Tiedosto|Tiedosto]]
* [[AbiWord/Liittymä/Muokkaa|Muokaa]]
* [[AbiWord/Liittymä/Näytä|Näytä]]
* [[AbiWord/Liittymä/Lisää|Lisää]]
* [[AbiWord/Liittymä/Muotoile|Muotoile]]
* [[AbiWord/Liittymä/Työkalut|Työkalut]]
* [[AbiWord/Liittymä/Taulukko|Taulukko]]
* [[AbiWord/Liittymä/Ikkuna|Ikkuna]]
* [[AbiWord/Liittymä/Ohje|Ohje]]
* [[AbiWord/Liittymä/Hiiren pudotusvalikko|Hiiren oikean painikkeen pudotusvalikko]]

===Työkalurivit===

* [[AbiWord/Liittymä/Vakio|Vakio]]
* [[AbiWord/Liittymä/Muotoilu|Muotoilu]]

===[[AbiWord/Liittymä/Viivain|Viivain]]===

[[Luokka:AbiWord|Liittymä]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>AbiWord/Informaatio</title>
    <id>4956</id>
    <revision>
      <id>25694</id>
      <timestamp>2006-12-06T09:30:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">==AbiWordin informaatio==

Nämä tiedostot antavat tietoa AbiWordin toiminnasta. Nämä vaikuttavat siihen kuinka ohjelma toimii, tämä voi auttaa sinua ymmärtämään miksi AbiWork toimii niin kuin toimii.

* [[AbiWord/Informaatio/Tiedostomuodot|Käytössä olevat tiedostomuodot]]
* [[AbiWord/Informaatio/Ikkunointi|AbiWordissa käytettävä ikkunointijärjestelmä]]
* [[AbiWord/Informaatio/Vaihto|Asiakirjan muotoiluun käytetyt osat]]
* [[AbiWord/Informaatio/Oikoluku|Oikoluku]]
* [[AbiWord/Informaatio/Järjestelmän vaatimukset|Järjestelmän minimi vaatimukset]]

[[Luokka:AbiWord|Informaatio]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>AbiWord/Oppaat/Esittely</title>
    <id>4957</id>
    <revision>
      <id>25265</id>
      <timestamp>2006-11-30T16:38:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>Uusi sivu: ==Opas AbiWordiin==

AbiWord on ilmainen tekstinkäsittelyohjelma joka on lisennoitu GNU Public lisenssin alaiseksi. Se antaa useimmat ominaisuudet mitä useimmitenkin löytyy tekstinkäs...</comment>
      <text xml:space="preserve">==Opas AbiWordiin==

AbiWord on ilmainen tekstinkäsittelyohjelma joka on lisennoitu GNU Public lisenssin alaiseksi. Se antaa useimmat ominaisuudet mitä useimmitenkin löytyy tekstinkäsittelyohjelmista, mukaanlukien testin tarkistuksen, mahdollisuuden vaihtaa fonttia, niin ruudulla kuin valmiiksi tulostetussa.

AbiWord toimii hyvin samankaltaisesti kuin markkinoilla olevat kaupalliset tekstinkäsittelyohjelmat ja niinpä taidot riittävät yhtä hyvin AbiWordin käyttöön kuin mihin tahansa muhunkin testinkäsittelyohjelmaan. Kuten jo sanottu AbiWord sisältää sisäänrakennetun tekstin oikeellisuuden tarkistuksen, joka on alkujaan luonut SourceGear Corporation ja nykyisin sitä ohjaa joukko vapaaehtoisia. Ohjelman ohjelmakoodi on melko yksikertaista ja vakaata. ja kehittäjät lisäävät siihen ominaisuuksia päivittäin. Jokatapauksessa, nämä ohjeet ja ohjelma voivat ovat epätäydellisiä. Auta Meitä. Vieraili sivuillamme http://www.abisource.com.

===Edut===

Joitain tärkeitä AbiWordin etuja:

# '''Avoin tidostoformaatti''': useimmat testinkäsittelyohjelmat sisältävät suljetun tiedostoformaatin. Tämä tarkoittaa että on hyvin vaikeata vaihtaa ohjelaa sen jälkeen kun on tallentanut tekstinsä, sillä toinen ohjelma ei ymmärrä luotua tiedostoa. Tulevaisuudessa vaihettaessa formaattia eivät tiedostomuodot ole yhteensopivia.
# Koska se on '''vapaa'''(myöskin ohjelmakoodi), vikoja ohjelmassa voidaan korjata paljon nopeammin, kun kaikilla on siihen mahdollisuus. Kaupallisissa ohjelmissa sinun täytyy odottaa että ohjelman valmistaja löytää vian ja korjaa sen. He voivat myöskin pyytää käyttäjien maksamaan päivityksistä toisinkuin AbiWord.
# AbiWord on laillista jakaa ystävillesi ''ja oikeastaan toivomme sitä'''.
# AbiWord '''toimii useimmilla käyttöjärjestelmillä'''. Tämä tarkoittaa sitä että jos haluat käyttää ohjelmaa toisella käyttöjärjestelmällä se on mahdollista. Tämä antaa mahdollisuuksia valita käyttöjärjestelmän.
# Se on '''helppo käyttää'''. AbiWord on suunniteltu toimimaan samallatavalla kuin mikä muu tahansa testinkäsittelyohjelma. Pudotusvalikot, iconit, grafiikka ja ikkunat ovat samankaltaiset.
# Lisää ominaisuuksia [[AbiWord/Esittely|esittelyssä]].

[[Luokka:AbiWord|Esittely]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Community Portal</title>
    <id>4958</id>
    <revision>
      <id>25268</id>
      <timestamp>2006-11-30T17:16:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Wikikirjasto:Community Portal” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Kahvihuone/Community Portal”: Arkistointi.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Kahvihuone/Community Portal]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kirjallisuus</title>
    <id>4965</id>
    <revision>
      <id>25414</id>
      <timestamp>2006-12-02T08:08:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Sisällysluettelon runkoa.</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOEDITSECTION__
__NOTOC__
&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: center; padding: 1em; clear: both; background-color: beige&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;font-size: 160%; font-weight: bold;&quot;&gt;&lt;span style='color: Orange'&gt;Kirjallisuus&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;

&lt;!--Tämä on logo voisitko olla lisäämättä kuvatekstiä!--&gt;
[[Kuva:Kpdf bookish.svg|100px]]

&lt;span style='color: Orange'&gt;''Lukeminen rikastuttaa''&lt;/span&gt;

==Johdanto==

Tämä vasta aloitettu wikikirja kertoo kirjallisuudesta.

==Mitä kirjallisuus on?==

Kirjallisuus on laaja käsite ja sen täysin tyhjentävä määrittely on hankalaa. Etymologisesti termi viittaa kirjamuotoon ja kirjoitettuun tekstiin, mutta toisaalta kirjallisuudeksi lasketaan joissain yhteyksissä myös sähköisesti julkaistut teokset, sarjakuvat ja suullinen tarinaperinne, mutta ei journalismin, mainonnan tai kirjeenvaihdon kaltaista kirjoitukseen perustuvaa viestintää.

Kirjallisuus jaetaan yleensä kauno- ja tietokirjallisuuteen, jotka erottaa viestinnän tarkoitus. Yksinkertaistaen kaunokirjallisuuden funktio on esteettisen kokemuksen tuottaminen, kun taas tietokirjallisuus pyrkii tiedonvälitykseen. Yleisessä kielenkäytössä ja esimerkiksi yliopiston oppiaineena sana kirjallisuus viittaa juuri kaunokirjallisuuteen.

Kirjallisuus-sanan käyttäminen eri yhteyksissä on myös arvovalinta. Ilmauksella on vahvoja korkeakulttuurisia konnotaatioita, ja jonkun teoksen tai tekstityypin nimittäminen kirjallisuudeksi ja toisen ei-kirjallisuudeksi on jälkimmäisen vahvaa vähättelyä.

==Sisältö==

*[[/Kirjallisuuden historia/]]
*[[/Suomalainen kirjallisuus/]]
*[[/Suomalaisia klassikoita/]] (Tänne alasivut Kalevalasta, Seitsemästä veljestä ja muista klassikoista.)

[[Luokka:Kirjallisuus|*]]

&lt;/div&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Kirjallisuus</title>
    <id>4966</id>
    <revision>
      <id>25314</id>
      <timestamp>2006-12-01T11:59:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Luokka kirjallisuudelle</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:86.01 Kirjallisuuden estetiikka. Runousoppi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:86.01 Kirjallisuuden estetiikka. Runousoppi</title>
    <id>4967</id>
    <revision>
      <id>25315</id>
      <timestamp>2006-12-01T12:01:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tein</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:8X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maailman historia/Keskiaika</title>
    <id>4968</id>
    <revision>
      <id>25325</id>
      <timestamp>2006-12-01T12:34:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>uudelleenkirjoitus (wikipediasta)</comment>
      <text xml:space="preserve">==Mikä keskiaika on?==
 
'''Keskiaika''' on Euroopan historian ajanjakso ns. &quot;vanhan ajan&quot; ja &quot;uuden ajan&quot; välissä, karkeasti 500-luvun alusta 1400-luvulle. Kuvan keskiajasta jonkinlaisena &quot;pimeänä&quot; kautena loivat uuden ajan alun oppineet, jotka halusivat siten korostaa renessanssina tunnetun oman aikakautensa merkitystä sekä omaa etevymmyyttään aikaisempiin oppineisiin nähden.

[[Luokka:Maailman historia|Keskiaika]]
{{tynkä}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Kortipelit/Tikki</title>
    <id>4970</id>
    <revision>
      <id>25412</id>
      <timestamp>2006-12-02T07:51:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>81.197.154.158</ip>
      </contributor>
      <comment>typoja yms.</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Tikki''' on korttipeli, mitä pelataan pelikorteilla. Tikkiä pelataan yleensä kahdestaan, mutta siinä voi olla pelaajia myös kahdesta ylöspäin.

== Korttien jakaminen ==

Tikissä jokaiselle pelaajalle jaetaan viisi korttia, jotka jakaja jakaa. Jos joku pelaaja saa kortit, joiden kaikkien arvo on alle kymmenen, niin jakaja jakaa hänelle uudet kortit ja vanhat kortit laitetaan pois.

== Pelin alku ja kulku ==

Kun kortit on jaettu, niin jakajasta seuraava aloittaa pelin lyömällä jonkun kortin pöytään. Niin sen jälkeen kun jakajasta seuraava on aloittanut pelin niin muiden pelaajien on pakko lyödä samaa maata mutta ei ole ylimenopakkoa, eli ei tarvitse lyödä suuremppaa korttia samaa maata jos sellainen kortti on. Ja jos jollain pelaajalla ei ole pyydettyä maata, niin hän saa lyödä minkä tahansa muun kortin pöytään. Kun joku on ohittanut lyödyn kortin samlla maalla mitä on pyydetty niin hän pyytää maata ja niin edelleen. Kierros loppuu kun jokainen pelaaja on lyönyt kaikki viisi korttia pöytään ja se kenellä silloin on isoin kortti pyydettyä maata voittaa kierroksen eli saa &quot;tikin&quot;. 

==Pelin päättyminen==

Se pelaaja joka saa ensimmäisenä sovitun määrän kierrosvoittoja eli &quot;tikkejä&quot; voitta koko pelin.

[[Luokka:Wikijunior Korttipelit|Tikki]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:OpenOffice.org Writer.png</title>
    <id>4971</id>
    <revision>
      <id>25436</id>
      <timestamp>2006-12-02T09:21:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>fix</comment>
      <text xml:space="preserve">Kuvakaappaus OpenOffice.org Writer -ohjelman versiosta 2.0.2. (Kuva kopioitu Wikipedian kuvankaappauksesta).

==Käyttöoikeus==

{{Kuvakaappaus}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Sitaattikuvat taideteoksista</title>
    <id>4972</id>
    <revision>
      <id>25449</id>
      <timestamp>2006-12-02T09:27:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tein</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Tekijänoikeudeltaan epäselvät kuvat</title>
    <id>4973</id>
    <restrictions>edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed</restrictions>
    <revision>
      <id>25452</id>
      <timestamp>2006-12-02T09:28:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Suojasi sivun Luokka:Tekijänoikeudeltaan epäselvät kuvat: Tärkeä malline [edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Kemia/Molekyyli</title>
    <id>4974</id>
    <revision>
      <id>25656</id>
      <timestamp>2006-12-05T15:31:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anr</username>
        <id>566</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>typo</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä luku käsittelee molekyylejä.

==Mikä molekyyli on?==

[[Kuva:Nitroglycerin-3D-vdW.png|thumb|Kuvassa nitroglyseroli (C3H5(ONO2)3) molekyyli]]

Kuvittele, että atomi (katso luku [[Wikijunior Kemia/Atomi|Atomi]]) olisi legopalikka. Jotkut legopalikat sopivat yhteen, mutta toiset eivät. Atomeidenkin tilanne on vastaava, jotkut sopivat yhteen, mutta jotkut taas eivät. Kahden tai useamman atomin kokonaisuutta kutsutaan molekyyliksi.

Kemiallista yhdistettä ei voi jakaa molekyyliä pienempiin yksikköhin; molekyyli on aineen pienin osa joka säilyttää koostumuksensa ja kemialliset ominaisuutensa. 

==Mikä on yksinkertaisin molekyyli?==


[[Kuva:Carbon dioxide.jpg|thumb|Kuvassa näkyy hiilidioksidimolekyyli (CO2)]]

Yksinkertaisin molekyyli on vetymolekyyli (H2), joka koostuu kahdesta vetyatomista

[[Luokka:Wikijunior Kemia|Molekyyli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Categorytree</title>
    <id>4977</id>
    <revision>
      <id>25515</id>
      <timestamp>2006-12-03T06:19:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tein</comment>
      <text xml:space="preserve">Luokkapuu</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Categorytree-category</title>
    <id>4978</id>
    <revision>
      <id>25516</id>
      <timestamp>2006-12-03T06:19:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tein</comment>
      <text xml:space="preserve">Luokka</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Klik</title>
    <id>4979</id>
    <revision>
      <id>25519</id>
      <timestamp>2006-12-03T06:41:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Malilne:Klik” uudelle nimelle ”Malline:Klik”: Hups</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;position: relative; width: {{{width}}}; height: {{{height}}}; overflow: hidden&quot;&gt;
&lt;div style=&quot;position: absolute; top: 0px; left: 0px; font-size: 100px; overflow: hidden; line-height: 100px; z-index: 3&quot;&gt;[{{{link}}} &lt;span title=&quot;{{{title}}}&quot;&gt;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;/span&gt;]&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;position: absolute; top: 0px; left: 0px; z-index: 2&quot;&gt;[[Image:{{{image}}}|{{{width}}}|{{{title}}}]]&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Askartelu/Joulukalenterin valmistaminen</title>
    <id>4983</id>
    <revision>
      <id>25552</id>
      <timestamp>2006-12-03T13:25:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Teinpä tällaisen</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Adventskalender im Bau.jpg|thumb|Kuvan kalenteri on hieman erityylinen.]]

Tämä on ohje joulu- eli adventtikalenterin valmistamiseen.

==Mikä joulukalenteri on?==

Joulukalenteri ja adventtikalenteri ovat adventin aikaan liittyvä, yleensä ohuesta pahvista tehty koriste-esine. Joulukalenteri voi myös olla kankaasta tehty, jolloin siinä on luukkujen sijasta taskuja. Vanhemmat voivat täyttää kangaskalenterin lapsia varten joka vuosi uusilla pikkuyllätyksillä, jolloin samaa kalenteria voi käyttää vuodesta toiseen.

Joulukalenterissa on 24 luukkua tai taskua, joita avataan yksi kerrallaan joka päivä joulukuun 1. päivästä jouluaattoon. Adventtikalenteri alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista, eli joinakin vuosina ensimmäiset luukut ovat jo marraskuun puolella. Kalenterin tarkoitus on lievittää lasten jännitystä joka muuten kohdistuisi pelkästään jouluaattoon, sekä tehdä konkreettisemmaksi joulun odotuksen ajanlasku: vielä seitsemän yötä...

==Valmistaminen==

# Suunnittele mitä minkäkin päivän luukusta tulee. Tässä kannattaa käyttää apuna tavallista kalenteria.
# Piirrä tausta esimerkiksi A3 kokoiselle paperille. Tämän vaiheen voi jakaa lyijykynäluonnoksen tekemiseen ja sen jälkeen värittämiseen, mutta voi myös värittää suoraan.
# Ompele ompelukoneella ilman lankaa luukkujen reunoja pitkin pieniä reikiä (toki voit käyttää pelkästään nuppineulaa).
# Ota toinen samankokoinen paperi ja pistele jokaisen luukun kulmat nuppineulalla paperin läpi niin, että reiät näkyvät kummassakin paperissa.
# Piirrä näiden reikien sisälle kuva niin, että se sopii taustaan. (Näin ei kyllä kaikissa joulukalentereissa ole.)
# Liimaa tai teippaa paperien reunat yhteen.
# Joulukalenteri on valmis!

[[Luokka:Askartelu|Joulukalenterin valmistaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>AbiWord/Oppaat/Ikkuna</title>
    <id>4984</id>
    <revision>
      <id>25562</id>
      <timestamp>2006-12-03T16:31:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>Uusi sivu: ==AbiWordin ikkunat==

[[Kuva:Abiword 2.4.png|500px]]

AbiWordin ikkunassa on suuri joukko erilaisia toimintoja. Niistä tarkemmin alla.

===Otsikkopalkki===

Jokaisella ohjelmalla on kä...</comment>
      <text xml:space="preserve">==AbiWordin ikkunat==

[[Kuva:Abiword 2.4.png|500px]]

AbiWordin ikkunassa on suuri joukko erilaisia toimintoja. Niistä tarkemmin alla.

===Otsikkopalkki===

Jokaisella ohjelmalla on käyttöjärjestelmästä riippumatta ikkuna käyttöjärjestelmässä. Ylimmäisenä Otsikkopalkki jossa lukee ohjeman nimi, käsitelävä tiedosto. Otsikkopalkkia voidaan käyttää myös ikkunan liikuttamiseen ruudulla. Ikkunoita hallitaan käyttäjärjestelmästä riippuen eritavalla.

====Liikuta AbiWord ikkunaa käyttämällä otsikkopalkkia====

# Sirrä hiiren kursori otsikkopalkin päälle (sininen tai harmaa) ja tämän jälkeen pidä pohjassa vasenta hiirennappia.
# Likkuta hiirtä, jolloin AbiWord ikkuna liikkuu. Tämä toiminto toimii kaikkiin ikkunoihin.

====Otsikkopalkin näppäimet====

Otsikkopalkissa on viisi nappia, jotka toimivat seuraavasti

* Kuvake. Antaa sinun valita komentoja koskien ikkunan muotoilua.
* _ Pienennä. Tämä pienentää ikkunan tehtäväpalkiin.
* [] Suurenna. Mahdollistaa ikkunan peittämään koko ruudun. Jos ikkuana kataa koko ruudun tämän paikikkeen uudelleen paiaminen pienentää sen entiselleen.
* X Sulje. Tämä antaa sinun sulkea AbiWord ikkunan, jos vain yksi asiakirja (ikkuna) on auki.
* Palauta. Palautaa suurennetun ikkunan entiselleen. Tai vaihtoehtoisesti kasvattaa sen peittämään koko ikkunan.

KOMMENTTI: Kuvat puuttuvat.

===Valikkopalkki===

Valikkopalkki antaa sinun valita toimintoja AbiWordiin. Valikkopalkki käsittää sanoja joita painamalla aukeaa valikko, josta voi valita halutun toiminnon. Jokaisen sanan jokin kirjan on alleviivattu, jolloin kyseinen valikko aukeaa &lt;Alt&gt;-näppäimen ja kyseisen kirjaimen yhdistelmällä. Esimerkiksi tiedosto valikko aukeaa painamalla &lt;Alt&gt; ja &quot;A&quot; näppäimiä. Lisää tietoa saatavilla [[AbiWord/Liittymä|liittymä]] osiossa.

===Työkalupalkki===

Työkalupalkin pikakuvakkeet helpottavat toimintoja jotka löytyvät myös valikoista. Jokainen näistä kokemmoista on siis löydettävissä valikoista. Työkalupalkin pikakuvakkeet helpottavat ja nopeuttavat yleisimpien toimintojen käyttöä. Alla yleisimmät työkalupalkit:

====Oletus työkalupalkki====

Tämä valikko antaa pikakuvakkeet useimmin käytettyihin toimintoihin, jotka ovat: uusi tiedosto, tallentaminen, tulostaminen, testin tarkistaminen ja liitä ja leikkaa komennot.

====Muotoilu työkalupalkki====

Helpottaa testin muotoilussa käytettävien toimintojen käytössä. Tähän valikkoon kuuluvat testin tyyppi, fontti, sekä testin koko ja korostustoiminnot. Sekä tekstin keskittäminen vsemmalle keskelle oikealle tai testin venyttäminen.

===Viivain===

Viivain helpottaa tekstin asettelua paperille. Viivaimen yksikkönä ovat millimetri tai tuuma. Viivain helpottaa ilmeen luomista tekstillesi. Se antaa visuaalisen ilmeen ja ohjeet kuinka sisennykset ja muiden asikirjan liitännäisten paikan.

====Viivaimen käyttö====

* Valitse hiirellä yksi viivaimen nuolita ja pidä hiiren vasenta näppäintä pohjassa ja liikuta nuoli haluamaasi kohtaan.
* Testiin voidaan lisätä salpoja hiiren avulla painamalla vasemman hiiren näppäintä viivaimen päällä.

===Näkymät===

Testiä voidaan näyttää ikkunassa muutamalla eri tavalla ne ovat:

# Normaalinäkymä
# Web-näkymä
# Tulostusnäkymä

Käyttämällä normaalinäkymää sovitetaan sivu siten ruudulle että vaakasuunnassa se peittää ruudun. Web-näkymä näyttää ruudun kuin se näkyisi internet seleimella. Vastaavasti tulostusnäkymä näyttää testin siten kuin se näyttäisi tulostettuna. Se näyttää paperin reunukset ja marginaalit.

Voit vaihtaa näkymää:

# Valitsemalla näytä hiiren vasemmalla painikkeella.
# Valitsemalla avaneesta valikosta jokin seuraavista: normaalinäkymä, web-näkymä tai tulostusnäkymä.

===Vierityspalkit===

Mikäli testi ei mahdu yhdelle ruudulle tulee automaattisesti ruudun oikelle tai alas vierityspalkki. Vierityspakkien käyttö onnistuu:

* Hiiren tullaa käyttämällä.
* Painamalla hiirellä palkin ylös tai alas nuolia.
* Tarttumalla hiirellä palkin keskeltä ja liikuttamalla hiirtä.
* Käyttämällä näppäimistön PageUp (ylös), PageDown (alas) näppäimiä.

[[Luokka:AbiWord|Ikkunat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>AbiWord/Informaatio/Tiedostomuodot</title>
    <id>4985</id>
    <revision>
      <id>25609</id>
      <timestamp>2006-12-04T17:24:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">==Käytössä olevat tiedostomuodot==

AbiWordilla on mahdollista aukaista ja tallentaa useilla tiedostoformaateilla. Useimmat AbiWordin tallennus ja avaus toiminnoista ovat paketteina, enemmän tietoa löydät [[AbiWord/Laajennukset|laajennokset]]. Käytännössä tämä tarkoittaa että mikäli halauat käyttää jotain tiettyä tiedostomuotoa sinun on asennettava se. Laajennokset mahdollistavat joitain tiettyjä tiedostomuotoja joita useimmat käyttäjät eivät tarvitse.

Sisäänrakennettuna AbiWordissa ovat seuraavat tiedostomuodot.

===AbiWord===

Tämä on AbiWordin oma tiedostomuoto ja se on oleksena. Tämä on hyvä käyttää silloin kun sinulla ei ole joitain erityistä syytä käyttää jotain muuta muotoa.

===AbiWord Template===

Tämä on tiedostomuoto AbiWordin malleille. Malleille on mahdollista antaa tyyli ja muoto jota käytät paljon.

===Microsoft Word===

Tämä on Microsoft Wordin oletuksena käyttämä tiedostomuoto ja siksi on hyvä käyttää tätä formaattia silloin kun luulet että tarvitset käyttää sitä. Voit myös käyttää RTF formaattia, jos käytät kyseistä ohjelmaa.

===HTML 4.0/XHTML 1.0===

Mikäli haluat tallentaa testejäsi internettiin käytä tätä formaattia, tällöin selailu käy helposti internet selaimen kautta. XHTML ei ole koskaan standardi, joten vanhempien selaimien kanssa saattaa olla hankaluuksia.

===Rich Text Format===

Rich Text Format, tai RTF on tiedostoformaatti jota melkein kaikki testinkäsittelyohjelmat osaavat lukea. Käytä tätä silloin kun olet lähettämässä tiedostoa toiselle mutta et tiedä mitä tekstinkäsittelyohjelmaa hän käyttää.

===Text/Encoded Text===

Tämä sisältää pelkän tekstin ilman minkäänlaista muotoa. Kuka tahansa kellä on tietokone pystyy avaamaan tiedoston. Toisinsanoen, mikäli olet erittäin epävarma tämä on suositeltavin. Testi on ns. ASCII muodossa eikä se sisällä vältämättä tukea englantilaisia aakkosia enempää. Ei ole suositeltavaa käyttää tätä ilman että tekstin kieli on englanti.

===GZipped AbiWord===

Kuten edellä tämä on AbiWord tiedostoformaatti, joka on pakattu. Tämä tarkoittaa sitä että tiedosto on pienempi ja se on purettavissa monilla ohjelmilla. Voit käyttää tätä tiedostoa mikäli lähetät isoja tiedostoja, tai sinulla on erittäin rajoitetusti tilaa. On kuitenkin suositeltavaa käyttää pakkaamatonta tiedostoa.

[[Luokka:AbiWord|Tiedostomuodot]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Topfield TF5X00/Linkit</title>
    <id>4987</id>
    <revision>
      <id>28169</id>
      <timestamp>2007-01-25T11:41:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>194.86.38.38</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Linkit */</comment>
      <text xml:space="preserve">Tähän lukuun on koottu lista Topfield TF5X00:n liittyvistä linkeistä.

==Linkit==

* Valmistaja: 
** [http://www.topfield.fi Topfield Suomi]
** [http://www.topfield.co.kr/ Topfield] (Korea)
** [http://www.topfield-europe.com/ Topfield-Europe]
** [http://www.topfield.de/ Topfield, Saksa]
** [http://www.topfield.nl/ Topfield, Alankomaat]
** [http://www.topfield-australia.com.au/ Topfield, Australia] {{en}}
** [http://www.procaster.net/ ProCaster.net] Tuoreimmat firmwaret ja päivitysohjelma {{en}}
* Maahantuoja Suomessa:
** [http://www.kjaerulff1.com/catid.199/36.aspx Kjaerulff1]
* Jälleenmyyjiä Suomessa:
** [http://www.satvision.fi/ Satvision Oy]
** [http://www.gigantti.fi Gigantti]
** [http://www.mustaporssi.fi Musta Pörssi]
** [http://www.verkkokauppa.com Verkkokauppa.com]
** [http://www.audiosavo.fi Audiosavo]
** [http://www.audiopori.fi Audio Pori Oy]
** [http://www.mediaplazashop.com MediaPlazaShop]
** [http://www.compusat.fi/ CompuSat]
** [http://www.mbnet.fi/hintaseuranta/tuote.aspx/26387 Lisää myyjiä löytyy MBNetin Hintaseurannan kautta]
* Keskustelufoorumit
** [http://www.topfield-forum.com/ Suomen Topfield foorumi]
** [http://www.dvdplaza.fi/ DVDPlaza] (Suomi)
** [http://www.topfield-australia.com.au/frm/default.asp Topfield Australia]{{en}}
** [http://www.topfield-europe.com/forum/ Topfield-Europe Forum] {{en}}
** [http://board.topfield.de/ board.topfield.de]
** [http://www.toppy.org.uk/forum/ Toppy UK Forums]{{en}}
* TAP -ohjelmia:
** [http://www.tapworld.net TAPWorld] Erittäin kattava listaus TAPeista. {{en}}
** [http://www.topfield.cc/index-e.html Topfield TAP and Software Directory] {{en}}
** [http://users.bigpond.net.au/deangelj/TAPlist.htm John's Toppy TAP list] {{en}} (Pitkä lista. Kuvauksia.) (Ei löydy)
** [http://www.boeckle-net.de/topfield_taps.htm Topfield TAPS] (mm. Matrix Screensaver MP3/digiradio-toiston ajaksi) {{en}}
* TAP Ohjelmointia
** [http://users.bigpond.net.au/deangelj/ToppyStuff.htm John's Topfield Stuff] {{en}}
** [http://www.topfield.co.kr/data/product/firmware/TAP%20API_ver1.22_Samples_Utilities_2005June03.zip TAP API V. 1.22] {{en}}
** [http://toppy.xwiki.com/ Wiki-dokumentaatio API:sta] {{en}}
** [http://www.topfield.co.kr/data/product/firmware/Structure%20of%20Recorded%20File%20in%20TF5000PVR%20(Feb%2021%202004).doc .rec -tiedoston speksi] {{en}}
** [http://developer.berlios.de/projects/tap/ Topfield TAP Toolchain] (Sisältää mm. TAP gcc-kääntäjän) 
** [http://home.swiftdsl.com.au/~peteru/toppy/index.html Vaihtoehtoinen kehitysympäristö] {{en}} (Ei löydy)
* Harrastelijoiden sivuja
** [http://tonyspage.abock.de/ Tony's Topfield Info] {{en}}
** [http://www.toppy.org.uk/ Topfield PVR users in the UK] {{en}}
** [http://www.iki.fi/karvinen/topfield_5100.html Topfield 5100PVRc Digital Television Recorder and Linux] {{en}}
** [http://www.mtop.co.uk/ Topfield meets the Mac] {{en}}
* Ulkomaiset FAQ:t
** [http://users.bigpond.net.au/deangelj/ToppyFAQ.htm John's Toppy FAQ] {{en}}
** [http://www.dtvforum.info/index.php?showtopic=3684 DBA foorumin Minifaq] {{en}}
* Ohjelmia 
** [http://www.topfield.co.kr/data/product/firmware/Altair_1.250.zip Altair] {{en}}
** [http://sourceforge.net/projects/project-x/ ProjectX]  {{en}}
** [http://www.mplayerhq.hu/homepage/design7/dload.html mplayer] (Win/Linux/Mac OS X) {{en}}
** [http://www.noates.com/ MacTF] (Mac OS X) {{en}}
** [http://www.squared5.com/ MPEG StreamClip] (Win/Mac OS X) {{en}}
** [http://www.apple.com/fi/quicktime/mpeg2/ MPEG-2-toistokomponentti QuickTimeen] (Win/Mac)
** [http://www.topfield-australia.com.au/downloads/TF5000PVR/USB_dll_Jun12.zip TF5000PVR USB protocol doc + USB DLL] (Win) {{en}}
** [http://www.noates.com/ ToFi - Firmwaren päivitystä varten] (Mac OS X) {{en}}
** [http://www.videolan.org/vlc/ VLC media player] (Win/Linux/Max OSX /BeOS/WinCE...) {{en}}
** [http://www.nslu2-linux.org/wiki/Puppy/HomePage Puppy - GPL software for communicating with a Topfield PVR] (Linux) {{en}}
* Muuta 
** [http://www.kaapelitelevisio.fi/alltypes.asp?d_type=5&amp;menu_id=357 Speksejä (ehkä Cable Ready merkkiäkin varten)] Jos sivu valittaa jotain, käy ensiksi [http://www.kaapelitelevisio.fi etusivulla]

[[Luokka:Topfield TF5X00|Linkit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Topfield TF5X00/Tekniset tiedot</title>
    <id>4988</id>
    <revision>
      <id>25591</id>
      <timestamp>2006-12-04T14:52:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>jaoin</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä luku kertoo Toppyn ominaisuuksista ja liitännistä.

==Tekniset tiedot==

* Antennisisäänmenot 2kpl
* Kuvaulostulot (resoluutio 720x576)
* TF7000 tuleva HDTV-boksi?

Tarkempia tietoja löytyy [http://www.topfield.fi/html/sivu.cfm?id=171 maahantuojan suomenkielisistä esitteistä]. 
Kuvia Toppyn sisuskaluista löytyy [http://tonyspage.abock.de/topfield_tf5000pvrt_pics.htm Tony's Topfield Info -sivuilta].

[[Luokka:Topfield TF5X00|Tekniset tiedot]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Topfield TF5X00/Kiintolevyn vaihto</title>
    <id>4989</id>
    <revision>
      <id>28141</id>
      <timestamp>2007-01-23T09:06:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>82.203.142.118</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Toimenpiteet */</comment>
      <text xml:space="preserve">=== Yleistä kiintolevystä ===

DVB -ohjelmien tallennus vie ohjelmasisällöstä riippuen kiintolevytilaa noin 2 GB/tunti. Alkuperäisessä Toppy -mallissa oli 80 GB kiintolevy, myöhemmin myytävissä malleissa 160 GB ja uusimmissa malleissa 200 GB levy. Tallennettuja ohjelmia 80 GB levylle mahtuu siis n. 40 h, 160 GB levylle n. 80 h ja 200 GB levylle n. 100 h.

Kiintolevyn voi itse vaihtaa isompaan mutta laitteen avaaminen poistaa takuun. Toppy käyttää 3.5&quot; IDE PATA (Parallel ATA - 'perinteinen IDE-liitäntä') levyä ja toimii jopa 500 GB levyllä.

Uusien kiintolevyjen firmware:ssa on usein äänenhallinta (&quot;acoustic management&quot;) ominaisuus, jota pääsee säätämään kytkemällä levyn tietokoneeseen ja ajamalla levynvalmistajan ohjelman. Levyn melutasoa voi siten huomattavasti pienentää, mutta samalla levyn suorituskyky tietenkin hieman huononee. Testattua tietoa tästä ei taida olla.

=== Toimenpiteet ===

# '''Hankitaan uusi kiintolevy:''' Normaali PATA- eli IDE- eli lattakaapelilla varustettu 3,5 tuumainen levy. (Testatussa TF-5000PVRt-mallissa oli Samsungin SpinPoint P80 80Gt / SP0822N. Eräässä toisessa TF-5100PVRc laitteessa oli tehtaan jäljiltä Seagate ST3160022ACE P-ATA 160GB, ATA/100, 5400rpm, cache 1MB, haku 8,5 ms, virrankulutus 12,0W (operating). VINKKI: ImproBox TAP ja HDDInfo TAP osaavat näyttää käytössä olevan kiintolevyn tyypin koteloa avaamatta.
# '''Jumperoidaan uusi levy masteriksi.''' Levyn mukana tulee ohjeet siihen.
# '''Tehdään Toppy virrattomaksi irrottamalla kaikki johdot.'''
# '''Kotelo auki:''' Viisi ruuvia. Kaksi sivuilla, kolme takana ja sinettitarra. Sisältä löytyy jalustallaan pötköttävä kiintolevy.
# '''Irrotetaan levy jalustoineen.''' Jalusta pitää sen verran tiukasti kiinni levystä, että kiintolevyn kampeaminen siitä irti kannattaa suorittaa jossain muualla kuin laitteen sisällä. Jalusta on kiinnitetty laitteen pohjaan neljällä ruuvilla. Kannattaa olla tarkkana, ettei irrota vahingossa piirilevyn ruuveja. Virtajohto voi olla hieman tiellä jalustaa irrottaessa, joten se kannattaa ottaa ensin irti. Sen sijaan tiukemman IDE-kaapelin irrotus sujuu paremmin sitten kun jalusta on irti kotelosta.
# '''Vaihdetaan levy.''' Testatussa levyssä ruuvit olivat eläimellisen kireällä, joten kannattaa muistaa, että ne aukeavat vastapäivään. Oikean kokoinen ristipää helpottaa paljon. Levyn vaihtamisen jälkeen ruuvit kannattaa laittaa takaisin kiinni varsin tiukaan, jotta kiintolevy ei ala resonoida.
# '''Kiinnitetään IDE-kaapeli.''' Jos kaapeli yritetään liittää vasta levyn kiinnityksen jälkeen, kiinnityksen voi joutua tekemään uusiksi, koska johdot eivät ylety.
# '''Laitetaan levy jalustoineen takaisin laitteeseen.''' Ennen ruuvien kiinnitystä kannattaa tarkistaa, ettei kumpikaan kaapeli jää jalustan suhteen puristuksiin.
# '''Kiinnitetään levyn virtakaapeli.''' Virtajohdon voi toki liittää ennen jalustan kiinnitystä, mutta jalusta on helpompi kiinnittää kun virtakaapeli on irrallaan.
# '''Suljetaan kotelo.'''
# '''Laitteeseen virta päälle.''' Toppyn pitäisi tunnistaa uusi levy ja kysyä formatoinnista.

Suostellaan käytettäväksi pitkiä magneettipäisiä ruuvimeisseleitä. Ruuvit voivat muuten olla ärsyttävän hankalia vaihtaa. Kärsivällisyyttä kannattaa myös soveltaa, että kallis laite ei hajoa.

Testattu: TF-5000PVRt / TF-5100PVRc

=== Suositeltavia kiintolevyjä ===

Ao. kiintolevyistä on hyviä kokemuksia Topfield-käytössä. Äänitaso on kohtuullinen, eikä levyn lämpökuorma aiheuta itse laitteelle ongelmia. Sivujen päivittäjät: listatkaa valmistaja, tarkka malli ja levyn koko.
# Western Digital Caviar SE 320GB Special Edition (WD3200JB), 8.9ms, 7200rpm, 8MB cache, virrankulutus 8.60 W / read/write. Ks. [http://www.westerndigital.com/en/products/Products.asp?DriveID=117 valmistajan speksit]...  (vaikuttaa hyvältä kiintolevyltä, pitää käydessään pientä surinaa, mutta sen ei yleensä pitäisi haitata). Tästä levystä pitää ottaa jumperointinasta pois kokonaan eli kaikkien &quot;piikkien&quot; tulee näkyä. Myynti esimerkiksi: [http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=13494 verkkokauppa.com - tuote 13494]
# Maxtor MaxLine III 300GB ATA133 (7L300R0), ks. [http://www.maxtor.com/_files/maxtor/en_us/documentation/data_sheets/maxline_iii_data_sheet.pdf valmistajan speksit]
# Maxtor MaxLine Pro 500GB ATA/133 16MB (7H500R0), ks. [https://multi.gnt.lt/Pages/brochures/Maxtor/MaXLinePro500_EMEA_DS.pdf valmistajan speksit]. Tämä levy saattaa aiheuttaa laitteen lämpenemistä. Jäähdytyksen voi hoitaa tavallisella 92x92 mm tuulettimella, esim http://www.nexustek.nl/92mmcasefan.htm. Tuulettimen voi kiinnittää nippusiteillä kiintolevyn viereen.
# Maxtor DiamondMax 21 320GB ATA/100 16MB (L01Y300), 8.5ms, 7200rpm. Seagaten valmistama ilmeisen identtinen Barracuda ST3320620A:n kanssa, mutta vain 3 vuoden takuulla.
# Seagate Barracuda 7200.10 '''750GB''' ATA/100 (ST3750640A). Hyvin tuntuu toimivan mutta lämpenee (valm. mukaan virrankulutus 13,0 W / operating) - tuuletin varmaankin suositeltava.
# Seagate Barracuda 7200.8 300GB (ST3300831A), 8ms haku, 7200rpm, 8MB cache, uATA/133, virrankulutus 12.8 W / operating. Hyvin toiminut jo yli vuoden, joskin äänekkäämpi kuin alkuperäinen Samsungin 160GB levy. (Topfieldissä 2v:n takuu, mutta Seagaten levyillä 5v:n takuu) /// Muuten sama mutta 250 GB levy laukesi vuoden käytön jälkeen Toppyssa. 
# Seagate Barracuda 7200.10 320GB (ST3320620A), UltraATA/100, 16MB cache, 8.5ms haku, 7200rpm, virrankulutus 13,0 W / operating. Verkkokauppa.com suosittelee tätä Topfield/Procaster -laitteisiin.
# Samsung SpinPoint T133 400GB (HD400LD), 8MB cache, 7200 rpm, virrankulutus 10.4 W / seek, ks. [http://www.samsung.com/Products/HardDiskDrive/SpinPointTSeries/HardDiskDrive_SpinPointTSeries_HD400LD.asp valmistajan speksit]
# Seagate Barracuda 7200.10 500 GB ST3500630A Ultra ATA/100,virrankulutus 12,6 W,     kts.[http://www.seagate.com/cda/products/discsales/personal/family/0,1594,747,00.html]. Hyvin toimii ja on hiljainen, lämpenee eli tarvitsee tuulettimen (esim. Revoltec Hard Drive Freezer 3.5&quot;  HDD-Cooler, kts. [http://fi.wikibooks.org/wiki/Kuva:Topfield.jpg] [http://fi.wikibooks.org/wiki/Kuva:Topfield_1a.jpg] [http://fi.wikibooks.org/wiki/Kuva:Topfield_2a.jpg] [http://fi.wikibooks.org/wiki/Kuva:Topfield_3a.jpg]).
# (Tell Me?)

=== Vältettäviä kiintolevyjä ===

# Hitachi Deskstar HDS725050KLAT80 '''ei ole''' suositeltava. Kuumenee liikaa ja aiheuttaa virheitä sekä levylle tallennettaessa että sieltä toistettaessa.
# (tell me!)

[[Luokka:Topfield TF5X00|Kiintolevyn vaihto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Topfield TF5X00/Firmware (versiot, bugit, myös &quot;virallinen&quot; bugilista)</title>
    <id>4990</id>
    <revision>
      <id>25967</id>
      <timestamp>2006-12-11T18:14:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Care</username>
        <id>556</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Topfield TF5X00/Firmware (versiot, bugit (myös &quot;virallinen&quot; bugilista)” uudelle nimelle ”Topfield TF5X00/Firmware (versiot, bugit, myös &quot;virallinen&quot; bugilista)”: Edellinen sulkumerkin poisto jätti sen vastakappaleen parittomaksi</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä luku kertoo firmwaresta.

==Mikä se on?==

Firmware on laitteen sisäinen ohjelmisto, jota käyttäjät eivät voi muuttaa. Toppyn ohjelmiston voi päivittää joko USB- tai RS232-liitynnän kautta Topfieldin jakamien Download Tool -työkaluohjelmien avulla. Topfield päivittää firmwarea silloin tällöin. Toistaiseksi Topfieldin firmware-päivityksiä ei liene ollut maanpäällisessä eikä kaapeliverkkojenkaan jakeluissa.

===Tunnetut ongelmat===

[[Topfield_TF5X00/Bugit|TF5100:n bugilista wikissä]] (&quot;virallinen&quot; ja toivottavasti ylläpidetty bugilista)

Masterpiece
*[http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=45389 Topfield TF5100PVR Masterpiece Oct04]
** Oct04-ohjelmistoversion bugilista.

Muut (vanhat TF5100 bugilistat, joissa keskustellaan bugeista, mutta joiden bugilistoja kukaan ei ylläpidä)
* [http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=37918 Topfield TF5100PVRt May04 Bug report]
** May04-ohjelmistoversion bugilista. Versiotunnisteen loppu, 04, ei viittaa vuosilukuun 2004.
* [http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=35230 Topfield TF5100PVRt Bug report]
** Aikaisempien versioiden bugeja. Kaikki kuvatut ongelmat eivät ole aina kaikissa olosuhteissa toistettavissa. (Kommenttina)
* [http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=41431 Topfield TF5100PVR Sep12 Bug report]
** Ylen tekstitykset enää n. puoli sekuntia etuajassa, jotkut ovat raportoineet, että tekstejä jää näkymättä enemmän. (Ennen oli n. 2-3 sekuntia etuaikaisuutta).
** Parannettu teksti-tv. Alisivut jäävät muistiin, vaikka sivua vaihtaa sekä kun laittaa teksti-tv:n pois ja takaisin päälle, avautuu edellinen sivu. (Eikä aina sivu 100).
** MTV3:n teksti-tv:n alisivut eivät toimi ja teksti-tv menee jumiin.
** Discovery Science kanavalta hävisi tekstitys, toimii aikaisemmilla softaversioilla.

===Ohjelmistopäivitykset===

'''Topfield'''
* Ao. ohjelmistopäivitykset löytyvät maahantuojan, [http://www.topfield.fi/html/sivu.cfm?id=181 Kjaerulff1:n] tai valmistajan [http://www.i-topfield.com/ Topfield Co, Ltd] nettisivuilta. 
Tarvitset:
# Topfieldin jakaman [http://www.topfield.fi/html/sivu.cfm?id=181 Firmware Downloading Tool] -työkaluohjelman firmwaren päivitykseen. Topfield download tool USB tai Topfield download tool RS232, ohjelmasta on siis eri versiot USB- ja RS232-porttien kautta päivittäjille. Maahantuojan jakamassa työkaluohjelman zip-paketissa on mukana suomenkielinen pdf-muotoinen dokumentti, jossa on neuvottu kuinka firmware-päivitys tulee tehdä oikein. Kattavammat ohjeet alla. 
# Haluamasi päivityspaketti (HUOM! Ole tarkkana että imuroit ja asennat laitteeseesi tarkoitetun firmwaren - ja muista, että uusin ei välttämättä ole aina parhain): [http://fi.wikibooks.org/wiki/Topfield_TF5X00/Firmware_%28versiot%2C_bugit_%28my%C3%B6s_%22virallinen%22_bugilista%29%29#Firmwaret Luettelo Topfieldin firmwareista]

[http://www.digitv.fi/ DigiTV Info], puh. 0306 344 488 ja sähköposti [mailto:info@digitv.fi info@digitv.fi] tukee Kjaerulff1:n maahantuomia Topfield-laitteita. Maahantuojan yhteystiedot löytyvät [http://www.topfield.fi/html/sivu.cfm?id=179 täältä].

'''ProCaster'''
* Verkkokauppa.com:in maahantuoma rinnakkaisversio Topfieldeistä. Teknisesti näyttää samalta, firmware-päivitykset eivät kuitenkaan toimi ristiin. 160 GB:n ja 200 GB:n malleissa ainoana erona kotelo ja kovalevyn koko. 
* ProCaster-firmwaressa Käyttöliittymän grafiikat ja asettelu ovat jonkin verran erilaisia kuin Topfieldissä, tämän seurauksena käyttöliittymään integroituvat (esim menuja käyttävät) TAP:it eivät välttämättä toimi kunnolla.
* ProCaster PVR5101C/PVR5102C (DVB-C): [http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=1209 Firmware 2005-Oct05 ja ohjeet]
* ProCaster PVR5101T/PVR5102T (DVB-T): [http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=1192 Firmware 2005-Oct05 ja ohjeet]
* Verkkokauppa.com ei enää julkaise uusia ohjelmistoversiota ProCasterille - siksi haluttaessa päivittää ProCaster tuoreimpaan ohjelmistoversioon pitää Topfieldin firmware muuttaa ProCasteriin sopivaksi.
** Ensin pitää imuroida ja purkaa johonkin hakemistoon [http://members.optusnet.com.au/toppytools/apps/TFDPack-GUI.zip TFDPack-GUI] ja vastaavan Topfield-mallin firmware. Sen jälkeen tarkistetaan ProCasterin Asennus-valikosta kohdasta Tiedot laitetunnus, joka esimerkiksi 5102C:lle on 10416.
** Käynnistetään TFDPack-GUI, valitaan ylimmäksi Topfieldin firmware ja painetaan Unpack. Kun tulostus päättyy, suljetaan auennut ikkuna ja käynnistetään ohjelma uudelleen.
** Vaihdetaan ylimmäksi nimi, jolla uusi firmware halutaan tallettaa. Kohtaan System ID kirjoitetaan ProCasterin laitetunnus. Sen jälkeen painetaan Pack ja käytössä on ProCasterille sopiva firmware. Jostain syystä TFDPack-GUI ei aina löydä käyttämäänsä TFDPack-ohjelmaa, vaan sen joutuu käynnistämään uudelleen kun halutut arvot on syötetty. Ohjelma sentään muistaa viimeksi käytetyt arvot.
** Samalla menetelmällä voidaan muuntaa saksalaisen TF5200PVRc:n firmware suomalaiseen TF5100PVRc:hen sopivaksi. Laitetaan vain system ID:n kohdalle 12406 ja toimitaan edellämainitun ohjeen mukaan. Sitten imuroidaan Change to finnish-Tap Tapworldistä jolla saadaan muutettua valikko ja tekstityskielet suomeksi.  

'''Ohjelmistopäivitykset PC:llä'''

Ennen alla olevien ohjelmistopäivitysohjeiden seuraamista asenna tietokoneellesi Topfieldin USB-ajuri TFDN_USB paketista, paketti löytyy mm. täältä ([http://www.topfield.fi/html/sivu.cfm?id=181])

'''Ohjelmistopäivitykset Mac OS X:llä'''

Mac OS X:n käyttäjät tarvitsevat [http://www.noates.com/tofi.html ToFi] -ohjelman firmwaren päivitykseen USB-liitännän kautta. ToFi-ohjelma näyttää käyttöohjeensa käynnistyttyään. Muutoin Mac OS X:n käyttäjät voivat tehdä päivitykset, kuten alla olevassa ohjeessa neuvotaan, (paitsi kohdassa 8. TFDN_USB -ohjeman sijasta käytetään siis ToFi:a)

'''Ohjelmistopäivitykset GNU/Linuxilla'''

ToFi:sta on tehty myös Linux-versio, [http://members.ozemail.com.au/~msteveb/topfield/tofu-0.5.1.tar.gz ToFu].

===Ohjelmistopäivitysohjeet===
([http://members.westnet.com.au/web/acullen/topfield/Firmware.htm Alkuperäiset ohjeet]) 
'''Täysin pakolliset kohdat lihavoituina.'''
# Jos käytät YUV, CVBS tai RGB asetusta niin varmista, että sinulla on käytössä komposiitti tai s-video -kaapeli ja kytkentä toimii. Kohdassa 14 tehdään tehdasasetusten palautus ja se asettaa AV-ulostuloasetukset vakioasetuksiksi (s-video), jolloin YUV, CVBS tai RGB -asetuksella näkyy vain musta ruutu. [Tarkennus: päivitettäessä TF5100c ohjelmistoversiosta Sep12 2005 -&gt; Mar15 2006 lähdön fyysiset asetukset eivät muuttuneet; RGB-asetus pysyi voimassa asetusten palauttamisen jälkeenkin.]
# Merkitse ylös kohtien 27 ja 28 asetukset
# Ota varmuuskopio ajastuksista (Ei pakollinen. Tämän voi tehdä esim PBK TAPilla.)
# Siirrä tai poista kaikki TAPit AutoStart-kansiosta(tai Topfieldin käynnistyessä uudelleen päivitetyllä ohjelmistolla paina 0-näppäintä, ettei autostartista TAPit käynnisty)
# Sulje AltAir
# '''Sulje Topfield Standby-tilaan'''
# '''Kytke USB-kaapeli Topfieldin ja tietokoneen välille'''
# '''Käynnistä TFDN_USB, selaa firmware-tiedostoon, valitse se ja klikkaa download'''
# '''Käynnistä Topfield'''
# Topfieldin (ja television) näytöllä numerot vaihtuvat
# '''Odota kunnes näytö(i)llä lukee &quot;End&quot;'''
# '''Odota, että Topfield uudelleenkäynnistää itsensä (jotkut mallit)'''
# '''Sulje Topfield Standby-tilaan'''
# '''Irrota USB-kaapeli'''
# Ota virta pois kokonaan esimerkiksi irrottamalla johto seinästä
# Laita johto takaisin seinään ja käynnistä Topfield
# Suorita tehdasasetusten palautus: Menu/Asennus/Tehdasasetusten palautus
# Hae kanavat uudelleen: Menu/Asennus/Kanavien haku
# Sulje Topfield Standby-tilaan
# Käynnistä Topfield
# Aseta aika: Menu/Järjestelmän asetukset/Kellonajan asetukset
# Siirrä haluamasi TAPit AutoStart-kansioon käyttämällä AltAir-ohjelmaa, tai siirrä ne takaisin Program Files -kansiosta, jos siirsit ne sinne ennen asennusta. Muista, että järjestys, jossa siirrät TAPit AutoStart-kansioon vaikuttaa niiden käynnistysjärjestykseen. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, miten ja mitkä TAPit käsittelevät näppäimien painalluksia. Esimerkiksi PBK ja ImproBox kannattaa ladata ennen muita TAPeja.
# Jos otit varmuuskopiot ajastuksista, voit palauttaa ne (ei pakollinen)
# Sulje Topfield Standby-tilaan
# Käynnistä Topfield
# Tarkista ajastukset. Jos kanavien numerot ovat muuttuneet siitä kun ajastukset on tehty, ajastukset eivät toimi oikein
# Mene Menu-&gt;Järjestelmän asetukset-&gt;A/V lähdön asetus
## Aseta TV:n tyyppi: PAL
## Aseta Videolähtö
## Aseta TV:n kuvasuhde
# Mene Menu-&gt;Järjestelmän asetukset
## Aseta Kuvaruutunäytön läpinäkyvyys
## Aseta Tietoikkunan sijainti
# Aseta suosikkikanavalista

===Päivitys sarjaportin kautta===

Jos haluat päivittää Topfield digiboksin sarjaportin kautta on otettava eräs seikka huomioon. Topfieldin TFD-Down.exe ohjelma on vanha, eikä tue Intel prosessoreissa olevaa HT, eli hyper threadingia. Jos päivität Topfieldin sarjaportin kautta ja koneessasi on Intelin prosessori, tee seuraavasti.

# Käynnistä päivitysohjelma
# Paina ctrl + alt + del samanaikaisesti, jolloin tulee Windows Tehtävienhallintaikkuna näkyviin
# Valitse prosessit välilehti
# Paina TFD-Down ohjelman kohdalla hiiren oikeaa nappia ja valitse &quot;aseta affiniteetti&quot;
# Ota kaikki muut paitsi yksi prosessori pois
# Kuittaa tehtävienhallita pois

Muuten päivitys tehdään kuten usb kaapelilla, paitsi että päivitykseen tarvitaan ns. nollamodeemikaapelia. Kaikki laitteet pitää olla sammutettu kun kytkee nollamodeemikaapelia ja mielellään laitteet samaan jakorasiaan ettei tule jännitepiikkejä.

Kannattaa käyttää aina ennemmin usb kaapelia mikäli mahdollista. Topfieldin halvemmissa malleissa ei kuitenkaan ole usb liitintä.

=== Firmwaret ===
''' Terrestial - Antenni '''
* 5100PVR (ID: 13406)
** [http://koti.mbnet.fi/lop/topfield/firmwares/TF5100PVR.2004Dec06.rar Dec06 2004]
** [http://koti.mbnet.fi/lop/topfield/firmwares/TF5100PVR.2005Feb23.rar Feb23 2005]
** [http://koti.mbnet.fi/lop/topfield/firmwares/TF5100PVR.2005Mar10.zip Mar10 2005]
** [http://koti.mbnet.fi/lop/topfield/firmwares/TF5100PVR-Topfield-Sys_13406-2005May04.zip May04 2005]
** [http://koti.mbnet.fi/lop/topfield/firmwares/TF5100PVR-Topfield-Sys_13406-2005Aug16.zip Aug16 2005]
** [http://koti.mbnet.fi/lop/topfield/firmwares/TF5100PVR-Topfield-Sys_13406-Sep122005-v1%5b1%5d.45.zip Sep12 2005]
** [http://koti.mbnet.fi/lop/topfield/firmwares/TF5100PVR-Topfield-Sys_13406-2006Mar15.zip Mar15 2006]
** [http://www.topfield.co.kr/data/product/software/TF5100PVR-Topfield-SYS_13406-2006%5B1%5D.04.19.tfd Apr19 2006]
** [http://www.topfield.co.kr/data/product/software/TF5100PVR_13406_20061113.tfd Nov13 2006]

* 5100PVR MasterPiece (ID: 1466)
** [http://www.topfield.co.kr/data/product/software/TF5100PVR-MP-Sys_1466-2006Mar15.zip Mar15 2006]
** [http://www.topfield.co.kr/data/product/software/TF5100PVR-MP-Topfied-SYS_1466-2006Apr24.tfd Apr24 2006]
** [http://www.topfield.co.kr/data/product/software/TF5100PVRMP_1466_20061013.tfd Oct13 2006]

''' Cable - Kaapeli '''
* 5100PVRc (ID: 12406)
** [http://www.kolumbus.fi/klasu56/tf5100pvrc/TF5100PVRC-Topfield-Sys_12406-2005Mar03.zip Mar03 2005] 
** [http://www.kolumbus.fi/klasu56/tf5100pvrc/TF5100PVRC-Topfield-Sys_12406-2005May04.zip May04 2005]
** [http://www.kolumbus.fi/klasu56/tf5100pvrc/TF5100PVRC-Topfield-Sys_12406-2005Aug17.zip Aug17 2005]
** [http://www.kolumbus.fi/klasu56/tf5100pvrc/TF5100PVRC-Topfield-Sys_12406-Sep122005-v1.45.zip Sep12 2005]  
** [http://www.topfield.fi/dokut/TF5100PVRc-Topfield-Sys_12406-2006Mar15.zip Mar15 2006]
** [http://www.i-topfield.com/data/product/software/TF5100PVRc-Topfield-SYS_12406_2006Apr19.tfd Apr19 2006]
** [http://topfield.co.kr/data/product/software/TF5100PVRc_Russian_12406_Jun122006.tfd Jun12 2006] (Huom. Venäjän versio)
** [http://www.i-topfield.com/data/product/software/TF5100PVRc_Finland_12406_20060915.tfd Sep15 2006] (Ei toimi Welhon verkossa ja joissakin muissakin verkoissa saattaa olla ongelmia)
** [http://www.topfield.co.kr/data/product/software/TF5100PVRc-_Finland_12406_20061022.tfd Oct22 2006]
** [http://www.i-topfield.com/data/product/software/TF5100PVRc_12406_20061102.tfd Nov02 2006]
** [http://www.topfield.co.kr/data/product/software/TF5100PVRc_Finland_12406_20061110.tfd Nov10 2006]

* 5100PVRc MasterPiece (ID: 1486)
** [http://www.topfield.co.kr/data/product/software/TF5100PVRc-MP-Sys_1486-2006Mar15.zip Mar15 2006]
** [http://www.topfield.co.kr/data/product/software/TF5100PVRc-MP-Topfield-SYS_1486-2006Apr24.tfd Apr24 2006]
** [http://www.topfield.co.kr/data/product/software/TF5100PVRcMP_Finland_1486_20060925.tfd Sep25 2006]
** [http://www.topfield.co.kr/data/product/software/TF5100PVRcMP_Finland_1486_20061022.tfd Oct22 2006]

=== Patchatyt Firmwaret ===

Patchatyilla firmwareilla saadaan kierrettyä joitakin Topfieldissä esiintyneitä käytännön ongelmia. Tällä hetkellä on päivitys tarjolla kovalevyn ylimääräisen spinnaamisen aiheuttamaan käynnistyshitauteen ([http://www.tapworld.net/content/view/258/48/ HDD Patch]) ja virtakatkon jälkeiseen kellonajan katoamiseen ([http://www.tapworld.net/content/view/259/48/ Power Restore Patch]).
Katso pidempi selitys [http://www.tapworld.net TAPWorldistä], kohdasta FW Patches.

Käytännössä firmware patchaaminen tapahtuu hakemalla ensin virallinen firmware. HDD Patchilla ja/tai Power Restore Patchilla firmware sitten päivitetään [http://www.tapworld.net/content/view/257/48/ Firmware Patcherin] avulla sisältämään halutut muutokset. Sen jälkeen täten saatu uusi firmware-tiedosto yksinkertaisesti päivitetään Topfieldiin.

[http://koti.mbnet.fi/lop/topfield/hack_firmwares/ Valmiiksi Patchatyt Firmwaret] (FW:n nimen perässä oleva P = Power Restore ja H = HDD) 

[[Luokka:Topfield TF5X00|Firmware (versiot, bugit (myös &quot;virallinen&quot; bugilista))]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Topfield TF5X00/TAP-ohjelmat</title>
    <id>4991</id>
    <revision>
      <id>28112</id>
      <timestamp>2007-01-21T18:54:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>80.222.227.148</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Suositeltavia TAP-ohjelmia */</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä luku kertoo TAP-ohjelmien käytöstä.

== TAP-ohjelmien käyttö ==

Topfield-boksien käytettävyyttä voi muokata ja laajentaa käyttäjien tekemillä ohjelmilla.
Ohjelmista käytetään nimitystä &quot;TAP&quot; (Topfield Application Program). 

Tim Crook on kirjoittanut ohjekirjan aloittelijoille [http://www.toppy.org.uk/documents/Installing%20TAPs%20-%20Windows.pdf englanniksi].

TAP-ohjelmat siirretään Toppyyn, ProgramFiles-kansioon. Ohjelmat voi siirtää Windowsissa valmistajan tekemällä Altair-ohjelmalla, joka on saatavilla myös valmistajan kokoaman ohjelmistopaketin mukana [http://www.topfield.co.kr/data/product/firmware/Topfield%20Windows%20Applications%20Setup%201.0.4.zip Topfield Windows Applications Setup 1.0.4.zip]. Linuxissa ohjelmat voi [http://myy.helia.fi/~karte/topfield_5100.html#puppy siirtää puppy]:lla, joka on vapaa, avoimen lähdekoodin ohjelma. Valinnaiset ohjelmat laitetaan
&quot;\ProgramFiles&quot;-kansioon ja käynnistyksen yhteydessä automaattisesti ladattavat ohjelmat laitetaan kansioon &quot;\ProgramFiles\Auto Start&quot;.

Jos &quot;Auto Start&quot; nimistä kansiota ei ole, sen voi itse tehdä. Tai kun TAP ohjelma käynnistetään ensimmäisen kerran niin toppy luo automaattisesti sen nimisen kansion. Kannattaa ensin testata TAP ohjelma, ennen sen siirtämistä Auto Start kansioon.

Jos et halua, että TAP käynnistyy automaattisesti, sijoita se Program Files kansioon. Voit käynnistää sen painamalla archive nappia, (jolla saat tallennetut kanavat näkyviin), sitten kelaus eteen/taakse päin (&gt;&gt; tai &lt;&lt;), niin näkymässä vaihtuu Data Files (eli tallennetut kanavat), MP3, ja Program Files. Program Files kansiossa TAPin päällä OK, niin TAP käynnistyy.

'''HUOM!''' AutoStart-kansiossa olevien ohjelmien käynnistyksen voi estää painamalla laitteen käynnistyessä kaukosäätimestä &quot;0&quot; (Nolla).

== TAP-ohjelmointi ==
Jos haluat ohjelmoida TAPeja, tarvitset siihen kääntäjän 
* [http://tap.berlios.de/ http://tap.berlios.de/]

== Suositeltavia TAP-ohjelmia ==

Erittäin kattava listaus TAP-ohjelmista: [http://www.tapworld.net TAPWorld]

* [http://koti.mbnet.fi/toppyepg/ PlasmaEPG]
** Täysin ilmainen -suomenkielinen- ohjelmaopas!
** Kolmen ja kuuden kanavan näkymät
** Ohjelmatietojen automaattihaku ja tallentaminen levylle
** Ajastusten muokkaus ja siirto
** Suosikkiohjelmien ja -ryhmien määrittäminen värien avulla
** Näytettävien kanavien määritys
** Näppäinmääritysten muokkaus valikosta

* [http://board.topfield.de/viewtopic.php?t=16459 JAG's EPG, Saksa], [http://www.toppy.org.uk/forum/viewtopic.php?t=497&amp;postdays=0&amp;postorder=asc&amp;start=0 JAG's EPG, UK]
** Osaa ajastaa hakusanojen perusteella automaattisesti.
** Monipuoliset näkymät ohjelmistoon.
** Lisää etäkäytettävyyden Toppyyn.
** EPG toimii huomattavasti luotettavammin kuin alkuperäinen (osaa tallentaa tiedot kovalevylle) - ei enää tyhjiä taulukoita.
** [[Topfield_TF5X00/JAGsEPG_Ohje|JAGs EPG:n käyttöohje]]
** JAG's EPG -ohjelma vanhenee aina välillä ja joudut asentamaan uuden ohjelmaversion (muutaman?) kuukauden välein. Jos näet teksin &quot;Old version&quot;, hae ja asenna uusin versio JAG's EPG:stä. Tällä hetkellä uusin stabiili versio on 2.7f. Versio 3.0 on myös jo kokeilukäytössä (ja toimii hyvin).
** Ilmainen (ohjelman tekijä aikoo ilmeisesti tehdä ohjelmasta myöhemmin maksullisen)

* [http://members.westnet.com.au/web/acullen/topfield.htm ProgressBarKeys (PBK)]
** Sveitsiläinen linkkuveitsi Toppyyn.
** Maksullinen (hinta AUD$20, n. 12,50 EUR), demo saatavilla
** ProCaster PVR5101C:ssä ei toimi kaikki PBK:n featuret, ilmeisesti ProCasterin pyöristetty käyttöliittymä näyttää TAPeillekin erilaiselta. ProCaster-yhteensopivuus tulossa kun/jos tekijä ehtii.
* [http://tonyspage.abock.de/TAPS/ Backup Settings]
** Kaikki asetukset talteen.
* [http://improbox.gerti.de/ ImproBox] 
** Info-näkymä toimivaksi.
** Maksullinen (3 eri versiota, hinnat 5/10/15 EUR), demo saatavilla
** Nykyisissä ImproBox-versioissa voi olla käynnistymisongelmia TF5100-laitteissa (tiedon päivämäärä ei ole tiedossa, ehkä tämä on jo ratkaistu). Ratkaisu on siirtää Altair-ohjelmalla improbox.ini -tiedosto boksista omalle tietokoneelle, lisätä sinne rivi 'LastTimerlist=-1' ja siirtää muutettu improbox.ini takaisin boksiin. Esim. uusin ImproBox v1.43 toimii tällä parametrilla erinomaisesti Suomen markkinoilla myydyssä TF5100PVRc-laitteessa, jossa on käytössä May04, 2005 firmware. HUOM! Vaikka laittaisit ohjelman 'Auto Start' kansioon ohjelman automaattista lataamista varten, niin tiedoston improbox.ini on silti oltava kansiossa 'ProgramFiles'.
* [http://simonc.sitesled.com/ QuickJump]
** Ohjelmoi kaukosäätimen kuusi alinta nappulaa hyppynapeiksi monipuolisin säädöin.
* [http://www.netgio.com/ MP3 Jukebox]
** Hyvä MP3 soitin toppyyn. 
** Mp3 tiedostoja voi olla tuhansia.
** Full Random/Folder Random/Playlists/Antiplaylist/Folder Art yms...
* [http://www.chfriedel.de/FastSkip.html FastSkip]
** Kehittäjä poistanut (pysyvästi?) netistä patenttiasioiden takia
** Ohita mainokset tai etsi ohjelman alku muutamassa sekunnissa
** Ohjelma käyttää puolitushakua, joten haku on nopea.
** Käyttö on yksinkertaista: käynnistä haku yhdellä näppäimellä ja sen jälkeen kerro laitteelle nuolinäppäimillä missä suunnassa haluamasi tv-ohjelman kohta on. Jatka tätä kunnes kohta löytyy (yleensä alle seitsemän napin painallusta)
** Ilmainen
** Toiminut luotettavasti käytössäni jo kuukausia. En enää pystyisi olemaan ilman FastSkip:iä.
* [http://www.ellebrecht4u.de/taps/filer/ Filer]
** Vaihtoehtoinen tiedostonäkymä.
** Näyttää mihin asti tallennettuja ohjelmia on katsottu, voi jatkaa samasta kohdasta nappia painamalla.
** Voi hallita kaikkia tiedostoja.
** Salauksen purku nappia painamalla.
** Valinnainen roskakoritoiminto.
[[Luokka:Topfield TF5X00|TAP-ohjemat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Topfield TF5X00/Tiedonsiirto Toppyn ja tietokoneen välillä</title>
    <id>4992</id>
    <revision>
      <id>28044</id>
      <timestamp>2007-01-18T12:08:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>82.103.206.33</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Huomioitavaa tiedostoja siirrettäessä */</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä luku kertoo Tiedonsiirrosta Toppyn ja tietokoneen välillä. Toppyn ja tietokoneen (PC, MAC, Linux) välillä voi siirtää dataa USB 2.0 yhteydellä molempiin suuntiin. Windowsia käytettäessä tarvitset Topfieldin tekemän [http://www.topfield.co.kr/data/product/firmware/Altair_1.250.zip Altair] ohjelman. Windowsin kanssa pääset helpoimmalla asentamalla kaikki tarvittavat ohjelmat [http://www.topfield.co.kr/data/product/firmware/Topfield%20Windows%20Applications%20Setup%201.0.4.zip Topfield Windows Applications] paketista. Mac OS X:ä käyttäessä tarvitset [http://www.noates.com/mactf.html MacTF] tai [http://www.squared5.com/svideo/mpeg-streamclip-mac.html Streamclip] -ohjelman. (Erillisiä USB-ajureita ei Mac OS X:lle tarvitse asentaa.)

=== USB-ajurien asennus käsin ===

Aina USB-ajurien asennus ei onnistu automaattisesti.
# Pura Altair-ohjelman paketti temp-kansioon
# Temp kansioon ilmestyy TfBulk.inf ja TfBulk.sys -tiedostot.
# Toppy kiinni koneeseen USB-kaapelilla
# Toppyyn virta
# &quot;Löytynyt tekniikkaa, neuvo ajurien sijainti!&quot; -&gt; se temp-kansio, tai mihin puritkaan nuo .inf ja .sys tiedostot
# Altair päälle ja siirtelemään...

Jos asennus ei kuitenkaan onnistu, niin kokeile jotain näistä:
# Kokeile toista USB-porttia. 
# Vaihda USB johto, se voi olla viallinen tai huonolaatuinen. Huom! vain USB2.0 kaapeli tai erittäin hyvälaatuinen USB1.0/1.1 kaapeli mahdollistaa nopean tiedonsiirron Topfieldin ja PC:n välillä. Käytettäessä huonolaatuista kaapelia Windows voi herjata USB-laitteen nopeudesta eikä välttämättä edes tunnista Topfieldia oikein. USB1.0/1.1 kaapelit eivät ole valmistettu tai testattu USB2.0 määrityksen mukaisesti, mutta laadukkaimmat yksilöt voivat silti saavuttaa USB2.0 määrityksen rajat. Ettei mentäisi metsään niin turistista kaapelit näyttävät mekaanisesti samalta, mutta niissä on silti sähköisiä eroja jotka ovat tarkoin määritetty USB2.0 spesifikaatioon.
# Älä käytä yli 5 metrin USB-johtoa.
# Katso laitehallinnasta onko jokin usb-laite jumissa. Mene vikasietotilaan ja kokeile asentaa siellä:
Jos asennus epäonnistuu, niin poista edellinen asennus (siis ne keltaiset kysymysmerkit) ja sitten buutti (johto irti tällöin myös!), jotta löytää laitteen uudestaan ja tietokone &quot;unohtaa&quot; asennuksen. Vasta tämän jälkeen uudestaan asennusyritys. Toinen tapa on tehdä asennus sitten vikasietotilassa, jolloin tietokone ei &quot;muista&quot; epäonnistunutta asennusta. Vikasietotila saadaan buuttaamalla ja kun kone uudelleenkäynnistyy paina F8, sitten tulee valikko ja valitset vaihtoehdon Safe Mode eli vikasietotila.

Tietokoneessa olevista mahdollisesti useista USB-porteista kannattaa valita yksi, jota käyttää, koska porttia vaihdettaessa Windows alkaa asentaa usb-ajureita uudestaan.

Windows XP:llä voi yrittää seuraavaa, jos Windows jumiutuu aina ajurin asennuksessa:
# Asenna ajuri vikasietotilassa.
# Älä sammuta Toppyä!
# Käynnistä Windows normaalitilaan.
# Nyt ajurin pitäisi toimia normaalitilassa.

===Huomioitavaa tiedostoja siirrettäessä ===

* Siirrettävän tiedoston nimi ei saa sisältää kaksoispistettä, tai muita erikoismerkkejä ( \ / : * ? &quot; &lt; &gt; |). Jos siirtää vaikka tiedostoa &quot;Elokuva: barfly.rec&quot;, niin tietokoneelle ilmestuu nollan kilotavun kokoiselta näyttävä tiedosto, jonka nimi on &quot;Elokuva&quot;. Tämä johtuu siitä, että Windows:issa tiedoston nimessä ei saa olla kaksoispiste-merkkiä, koska silloin NTFS-tiedostojärjestelmään luodaan &quot;Elokuva&quot;-nimiseen tiedostoon vaihtoehtoinen tietovirta (alternate data stream). Tiedosto &quot;Elokuva&quot; pitää sisällään siirretyn tiedon, vaikka sen pituus näyttääkin olevan nolla kilotavua. Vaihtoehtoiset tietovirrat saa selvitettyä Heysoftin LADS- tai Sysinternals:in Mark Russinovich:in [http://www.sysinternals.com/Utilities/Streams.html STREAMS]-ohjelmalla. Jos LADS näyttää, että tiedostossa &quot;Elokuva&quot; on vaihtoehtoinen tietovirta, sen saa kopioitua Windowsin komentoikkunassa käyttämällä vaikka [http://www.cygwin.com/ Cygwinin] tai [http://unxutils.sourceforge.net/ GNU utilities for Win32] cat-ohjelmaa (Windows:in TYPE-komento ei toimi). Jos LADS:in näyttämä tiedoston polku ja nimi on &quot;H:\TV\Elokuva: barfly.rec&quot;, niin komento &lt;I&gt;cat &quot;H:\TV\Elokuva: barfly.rec&quot; &amp;gt;Barfly.rec&lt;/I&gt; kopioi tallennuksen tavalliseksi tiedostoksi. Tämän jälkeen tiedoston &quot;Elokuva&quot; voi poistaa. Tiedosto kannattaa nimetä uudestaan toppyllä, tai helpommin Altair-ohjelmassa ennen tiedoston siirtoa.

**Helpointa lienee kuitenkin muuttaa Altairilla tiedoston nimeä. Ohjelma näyttää digiboksin ikäänkuin yhtenä kovalevynä ja tiedostojen nimiä pääsee muokkaamaan aivan kuin ne olisivat tietokoneen kovalevyllä. Valitse tiedosto, paina hiiren oikea näppäintä  ja valitse &quot;rename&quot;.

*Jos tietokoneessa on fat32 -levy, niin yli 4G tiedostot eivät siirry.

===Tiedostojen siirto FTP:llä===
Voit siirtää tiedostoja myös ftp-protokollaa käyttäen. Tähän tarvitset [http://www.8ung.at/aldarin/ftp4t.html ftp serverin] (freeware).

===Tiedostojen siirto kytkemällä kovalevy PC:hen===
Vaikka Topfieldin levyformaatti ei olekaan suoraan luettavissa Windowsissa, tarjolla on ohjelmia, joilla sisältö saadaan siirrettyä. Tunnetuimmat lienevät [http://www.topfield.cc/innen_soft.html#TopfHDRW TopfHDRW] ja [http://www.kluesener99.de/tftool/index.html TFtool], joka tukee jopa tallennusten esikatselua PC:ssä. Ohjelmat voivat osoittautua erityisen käteviksi, jos kovalevyn vaihdon yhteydessä jo talletettu sisältö halutaan säilyttää.

[[Luokka:Topfield TF5X00|Tiedonsiirto Toppyn ja tietokoneen välillä]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Topfield TF5X00/Tallennusten hallinta</title>
    <id>4993</id>
    <revision>
      <id>28158</id>
      <timestamp>2007-01-24T07:14:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>193.185.58.78</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tämä luku kertoo tallennuksen hallinnasta. Toppyn tallenteet (.rec) ovat DVB MPEG2 Transport Stream (DVB MPEG2 TS) -muodossa. Tämän lisäksi tiedostossa on metadataa. Tiedostot siirretään USB-kaapelilla PC:lle esimerkiksi valmistajan tarjoamalla Windows-pohjaisella Altair-ohjelmalla tai MacTF-ohjelmalla. 1GB siirtyy maksiminopeudella  noin 10-15 min (Turbo mode, jonka aikana kaukosäädin ei ole käytettävissä. Myös käynnissä olevat nauhoitukset katkeavat.). Jos on kiinnostunut rakentelusta, niin voi saada 1GB:n siirtymään jopa 2 minuutissa: [http://www.cyvr.de/topfield/ http://www.cyvr.de/topfield/] (juttua myös [http://www.topfield-australia.com.au/phpbb2/viewtopic.php?t=4268&amp;postdays=0&amp;postorder=asc&amp;start=30 Australian foorumilla] ). Muitakin keinoja tiedon siirtoon on. Rajapinta on avoin, joten netissä on jo jaossa esimerkiksi FTP-palvelin, joka tukee yhteyttä boxiin.

'''Huom!''' Tiedostojen nimet on nimettävä windows-kelvollisiksi ennen siirtoa. Muuten siirto näyttää tapahtuvan, mutta PC:lle ei lopulta tule mitään.
'''Huom!''' Windowsin FAT tiedostojärjestelmä mahdollistaa maksimissaan 4Gt kokoiset tiedostot. Jos siirrettävä tiedosto on suurempi, se ei siirry oikein. NTFS tiedostojärjestelmä sallii pidemmät tiedostot.
'''Huom!''' Jos tiedostojen siirrossa on ongelmia, parempi USB johto voi auttaa.

=== .rec tiedostojen katselu ja editointi tietokoneella ===

Helpoin tapa Windows ympäristössä on käyttää 
[http://mpui.sourceforge.net/ MPUI] ohjelmaa, jossa on graafinen käyttöliittymä Mplayer-ohjelmaan. MPUI-sivut neuvovat, miten saat imuroitua yhdessä zipissä MPUIn ja Mplayerin ja antavat yksinkertaisen asennusohjeen. Tallennettua ohjelmaa (.rec-tiedostoa) voi katsella suoraan. Ylen DVB-tekstitykset eivät kuitenkaan ole tuettuna. VLC media player toistaa myös YLE tekstit, löytyy [http://www.videolan.org/vlc/ täältä].

Mplayerin  voi imuroida myös suoraan [http://www.mplayerhq.hu mplayer] ja käyttää ilman graafista käyttöliittymää, mutta readme.txt-tiedossa kuvatuilla näppäimillä pärjää hyvin. Näppäimet voi [http://www.mplayerhq.hu/DOCS/HTML/en/control.html konfiguroida]. 

Tallennuksen voi purkaa videoksi, audioksi ja YLEn kanavien kohdalla lisäksi tekstitystiedostoksi (m2v,mpa/ac3,sup). Tähän soveltuu Java-pohjainen DVB-demux työkalu ProjectX. Ohjelma jaetaan lähdekoodina. Kääntämiseen ja ohjelman ajamiseen tarvitset Java-ympäristön. ([http://java.sun.com Download JDK 5.0 Update 8] , koko n. 50 MB).
ProjectX löytyy valmiiksi käännettynä mm. [http://doom9.net/ Doom9:n] [http://www.doom9.org/software.htm ohjelmasivulta]. [http://download.videohelp.com/~download/ProjectX_090.4.00.zip Täältä] löytyy Javan sisältävä paketti. AfterDawnissa on hyvä [http://fin.afterdawn.com/artikkelit/arkisto/projectx_dvb.cfm suomenkielinen opas] ProjectX:n 0.9-versioon.

Mikäli työskentelet '''DVDLabPro''':n kanssa(ja haluat menut sekä selkeät irtotekstitykset), kannattaa napata ProjectX [http://koti.mbnet.fi/lop/topfield/ProjectX/ täältä.] Kun tämän kääntää, niin tekstien värimalliksi tulee valita YLE:n sijasta DVDLabPro, ja listata tuotettaviksi teksteiksi son-pääte. Tämän jälkeen DVDLabPro:lla käsitellyistä teksteistä saa selvää ja menut voi luoda.

Tämä on välttämätöntä tallenteen muodon ja sen sisältämän lisäinformaation vuoksi.

Mac OS X:ssä ja Windows XP:ssä on helppo käyttää [http://www.squared5.com/ MPEG Streamclip] -ohjelmaa, jolla voi ladata tallenteen Toppyltä, suorittaa kevyttä editointia (esim. leikata pois mainoskatkot) sekä tallentaa muokatun videon demuxattuna tai mm. Quicktime-, DivX- tai DV-formaatissa. Beta-versiolla (1.0.1b2) voi tallentaa myös .rec -tiedostona. MPEG Streamclip tarvitsee lisäksi Applen 20 euroa maksavan [http://www.apple.com/quicktime/mpeg2/ MPEG-2 Playback Componentin] tai ilmaisen [http://www.free-codecs.com/download/QuickTime_Alternative.htm QuickTime Alternativen].

Nyt myös [http://www.videolan.org VLC] media player  tukee .rec tiedostojen katselua. Ohjelma tukee myös YLE:n tekstitystä. Ohjelmalla voi myös transkoodata .rec tiedotstot suoraan esim. Ipodille sopivaksi (Mpeg4). Lisätietoja löytyy [http://wiki.videolan.org/index.php/IPod täältä]

=== .rec tiedostot XviD:ksi ===
* Lataa .rec tiedosto Altairin kautta PC:hen
* Leikkaa videosta halutessasi ylimääräiset osat pois esimerkiksi yllä mainitulla ProjectX:llä.
* Konvertointiin tarvitset [http://www.mplayerhq.hu mencoder]:in, lataa windowsin binäärit [http://www.mplayerhq.hu/MPlayer/releases/win32-beta/ tästä]. 
* Command-promptista tai batch-komennolla, seuraavat 2 käskyä konvertoivat 4:3-kuvasuhteella olevan 720x576-resoluutioisen videon XviD avi-formaattiin:
::&lt;code&gt;mencoder &quot;video.rec&quot; -nosound -noskip -noskiplimit -vf crop=704:528:8:18,pp=md,pp=l5,harddup,scale=576:432,dsize=576:432 -ovc xvid -xvidencopts bitrate=960:pass=1 -passlogfile pass.log -o NUL&lt;/code&gt;
::&lt;code&gt;mencoder &quot;video.rec&quot; -noskip -noskiplimit -vf crop=704:528:8:18,pp=md,pp=l5,harddup,scale=576:432,dsize=576:432 -ovc xvid -oac mp3lame -xvidencopts bitrate=960:pass=2 -lameopts cbr:br=128 -passlogfile pass.log -o &quot;video.avi&quot;&lt;/code&gt;
* 16:9-kuvasuhteella olevaa 720x576-resoluutioista videota koodattaessa aseta molemmille riveille scale=672:378,dsize=672:378 yllä esitetyn esimerkin arvojen tilalle
* 4:3 ja 16:9 -kuvasuhteella olevien 704x576-resoluutioisten videoiden kohdalla käytä crop=692:520:8:18.

=== .rec tiedostot DivX:ksi ===
# Altairin kautta .rec tiedosto PC:hen
# Lataa ProjectX:n uusin versio (nyt on saatavilla myös tavallisen Windows asentajan ja javan kanssa samassa paketissa: http://www.savefile.com/files.php?fid=1224205 (tämä linkki ei toiminut 21.10.2006). ProjectX valmiiksi käännettynä zip-pakettina löytyy myös [http://www.doom9.org www.doom9.org]:n software osioista: http://www.doom9.org/index.html?/software.htm kohdasta &quot;Digital TV&quot;.
# Älä käytä DEMUXia ProjectX:ssa vaan konvertoi .rec tiedosto suoraan =&gt; .m2p :ksi (ProjectX &gt; Napsauta &quot;Prepare&quot; ja valitse Demux:n sijasta &quot;TO M2P&quot;). Sen jälkeen kun olet saanut tuo tiedosto valmiiksi, niin MUUTA KÄSIN .m2p pääte .mpg :ksi (jotta DivX Converter hyväksyy tuon tiedoston)
# Vedä tuo .mpg DivX Converterin päälle ja siinä on sinulla haluamasi DivX!

=== Tallenteen siirto DVD:lle ===

Kun .rec-tiedosto on muunnettu MPEG2-videoksi ja äänitiedostoksi, on ne muunnettava DVD:lle kelpaavaan muotoon. Tähän soveltuvat ilmaisohjelmat, kuten [http://www.ifoedit.com/ IfoEdit] tai [http://www.videohelp.com/~liquid217/dvdauthorgui.pl DVDAuthorGUI].

DVD:n authorointiin ja polttoon on useita oppaita netissä. Kannattaa tutustua vaikkapa [http://www.vcdhelp.com/ VideoHelp-sivustoon]

* [[Topfield_TF5X00/DVDn_Poltto|DVD:n poltto kokonaisuudessaan.]]

Suomenkielisiä ulkopuolisia oppaita koko prosessiin:
* [http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=25778 Foorumeilta].
* [http://www50.brinkster.com/topfield/ Brinksterin ohje]
* [http://www.kotiposti.net/khaho/toppylinux.html Muunnos (ja tiedostojen siirto boxista) Linuxilla]


=== Salatuilta kanavilta tallennetut ohjelmat ===

Jotta salatuilta kanavilta tallennettuja ohjelmia voisi katsoa myöhemmin, salaus kannattaa purkaa kopioimalla tiedosto.
* Laita toisto päälle ja paina rec, kopiointi alkaa. Voit laittaa 6 kertaisen kelauksen päälle, tämä ei vaikuta kopioon. Alussa saattaa esiintyä muutaman sekunnin nykimistä. Kannattaakin aloittaa kopiointi hieman ennen ohjelman alkua. Kopioitu tiedosto tulee päähakemistoon (Data Files).

* Jos kopiota ei ole purettu, eikä toppy suostu enää näyttämään tallennetta, kokeile näitä:
** Laita toppy auki sille kanavalle, jolta ohjelma on tullut. Aloita tallenteen katselu. Odota muutamia minuutteja, niin tallennus alkaa näkyä. 
** Aloita tallenteen katselu ja ota ohjelmakortti pois koneesta.
** Jos laitteesi kovalevyllä on jokin toinen suunnilleen samoihin aikoihin tehty purettu tallenne (vihreä $ -merkki), katsele sitä hetken aikaa ja yritä sen jälkeen avata uudelleen tuo purkamatta jäänyt tallenne.

[[Luokka:Topfield TF5X00|Tallennusten hallinta]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Topfield TF5X00/Virhetilanteet ja niistä toipuminen</title>
    <id>4994</id>
    <revision>
      <id>26526</id>
      <timestamp>2006-12-18T16:42:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>80.221.210.247</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Salattujen kanavien pikselöityminen */</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä luku kertoo Virhetilanteista ja niistä toipumisesta.

* Joskus Toppyä sammutettaessa laitteen ja joskus myös tv:n näytöllä vilkkuu neljä pistettä. Tämä tarkoittaa, että laite ei ole sammunut oikein. Tuon jälkeen se ei esimerkiksi osaa herätä tallennukseen. Jos näet nuo neljä pistettä, niin käynnistä laite uudelleen ja sammuta onnistuneesti. 
* Jos laite sekoilee toistuvasti, esimerkiksi näyttö ei näytä kanavan numeroa, vaan kellonaikaa, vaikka laite olisi päällä, niin '''irrota laitteen verkkopistoke pistorasiasta ja kytke takaisin hetkisen kuluttua'''. Vaikka 15 sekuntia. Uudelleen käynnistämisen jälkeen pitäisi toimia normaalisti.

===Suositeltava ajan asetus ===
Toppyn kello on huono. Se jätättää aika reilusti ([http://topfield-forum.com/viewtopic.php?pid=3028#p3028 selitys]). Tästä johtuen kannattaa laittaa asetukseksi Menu/Järjestelmän asetukset/Kellonajan asetus/Tila: '''Autom.''', eli automaattiaika, jolloin toppy säätää oman kellonsa lähetteestä saamansa oikean ajan mukaan. '''HUOM!''' Tästä johtuen ajastuksia saattaa jäädä tallentumatta, koska kun laite herää tallennusta varten ja automaattisesti säätää jäljessä olevan kellonsa oikeaan aikaan, saatetaankin hypätä ajastuksen alkuajan yli ja tallennus ei ala. Tämän vuoksi olisi hyvä, jos laite olisi päällä ainakin muutaman kerran viikossa, mieluiten joka päivä. Tämän voi toteuttaa laittamalla katseluajastus tapahtumaan vaikka joka yö. Tällöin kello pysyy oikeassa ajassa ja tallennukset onnistuvat. Jos käytössä on TAP, joka hakee EPG:n kiintolevylle esim. öisin, niin tämä hoituu samalla.

===Salattujen kanavien pikselöityminen===
Joskus tallennettaessa toista kanavaa salatuilta kanavilta tuleva ohjelma pikselöityy. Tämän korjaamiseksi voit kokeilla seuraavia konsteja:
* Paina hetkeksi pause ja jatka sitten katsomista noin 10 sekuntia viivästettynä.
* Käy toisella kanavalla
* Jaa antennipiuha molemmille virittimille, sen sijaan, että kierrättäisit sen ykkösvirittimeltä kakkoselle.
* Koneen sammutus ja uudelleenkäynnistys yleensä auttaa.
* QuickTimer TAPin Tuner4fix voi auttaa tähän
* Uudempi conax-kortti voi auttaa tähän
* Kunnollinen kaapeli seinästä boxiin ei mitään halpahallien 3mm paksuista vaan oikeaa antennikaapelia.

===Katosiko tallennettu ohjelma?===
Joskus tallennettu ohjelma on tallentunut toppyn kovalevylle, mutta sitä ei näy tiedostolistauksessa.
* Mene Altair ohjelmalla Data Files kansioon ja katso onko ohjelman niminen tiedosto olemassa. Jos on, niin lisää siihen .rec pääte. Tämän jälkeen se näkyy ohjelmalistauksessa ja pitäisi toimia normaalisti. Vastaava toimenpide tehdään Mac tietokoneella ohjelmalla MacTF.
* Tallenteiden nimissä kannatta välttää kirjainta '''à''' niinkuin nimessä &quot;Carnivàle&quot;. Jos nimessä on tuo kirjain, se ei välttämättä näy (joskus näkyy) tiedostolistauksessa. Nimen voi käydä muuttamassa myös jälkikäteen Altairilla tai MacTF:llä, kuten edellisessä kohdassa. Tai helpommin jo ajastusvaiheessa.

===Invalid File?===
Jos tallennetta editoidessa tapahtuu virhe tai sähkökatko yllätää kesken tallennuksen, voi syntyä tiedosto, jonka koko on suurempi kuin 0kB, ja tiedoston tiedoissa on teksti &quot;Invalid File&quot;. Toppy ei suostu enää toistamaan tiedostoa. Tiedostoa voi yrittää katsoa esim. seuraavilla konsteilla:

* Siirrä tiedosto tietokoneelle ja katso se esimerkiksi Mplayer ohjelmalla.
* ImproBoxin jossain versiossa on tiedostonpalautus-toiminto, voit kokeilla sitä.
* recFixer-tapia kannattaa kokeilla
* Project-X ohjelmalla voit kokeilla muuttaa tiedoston vaikka .m2p muotoon ja nimetä sen .mpg:ksi. Tämän jälkeen sen voi katsoa jollakin tietokoneesta löytyvällä ohjelmalla, joka toistaa mpg tiedostoja. Tämä on varmin tapa.

===Tuplatallenteita JAG's EPG:llä===
Kun käytössä on automaattiaika ja tekee JAG's EPG:llä automaattisia ajastuksia hakusanojen perusteella, voi joskus tulla tuplatallennuksia, joista toinen väärään aikaan. Kun toppy käynnistyy, sen kello tai EPG on joskus hetken (puoli minuuttia) kaksi tuntia väärässä ajassa. Jos JAG's tekee automaattiset ajastukset tällöin, ne menevät väärään aikaan. Ongelmasta selviää, kun laittaa JAG'sin asetuksista ajastukset tapahtumaan optiolla scan (haku) sekä kanavallaoloajan 120 sekuntiin (EPG scan time for each channel). Tällöin ajastukset tehdään sen jälkeen kun EPG tiedot on haettu (yöllä). Kello on ehtinyt mennä oikeaan aikaan. Ajastuksia ei siis kannata tehdä joka kerta laitteen käynnistyessä. Asetusvalikkoon pääset menemällä ohjelmaoppaaseen esim. painamalla ensin &quot;Guide&quot;-näppäintä ja sen jälkeen &quot;Menu&quot;-näppäintä.

===Virhekoodit===
[http://members.optusnet.com.au/~toppytools/errors.html http://members.optusnet.com.au/~toppytools/errors.html]

* NOTE: ## indicates quantity of remaining data blocks.      
* ot## 	 OTA downloading in progress.
* dn## 	 UART downloading in progress.
* AP## 	 Writing the firmware to flash memory.
* Fd## 	 Writing the channel data to flash memory.
* Ed## 	 Writing the EEPROM data.
* Fd## 	 Writing the channel data to flash memory.
* E-01 	 Data error in downloaded data via UART (corrupted data).
* E-02 	 Corrupted firmware in flash memory.
* E-03 	 Communication error with UART.
* E-04 	 Error in writing flash memory.
* E-05 	 Downloaded data to big for flash memory.
* E-06 	 Error in system ID. Firmware incompatible with receiver.
* E-07 	 Error in system ID. Firmware incompatible with receiver.
* E-08 	 Error in downloaded data format.
* E-09 	 Error in reading EEPROM.
* E-10 	 Error in writing EEPROM.
* E-11 	 Unsupported flash memory.
* E-12 	 OTA timeout error.
* E-13 	 Timeout error via OTA.
* E-14 	 Data error in downloaded data via OTA (corrupted data).
* E-15 	 Communication error via USB.
* End 	 Download finished successfully.

[[Luokka:Topfield TF5X00|Virhetilanteet ja niistä toipuminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Topfield TF5X00/Käyttövinkkejä</title>
    <id>4995</id>
    <revision>
      <id>25668</id>
      <timestamp>2006-12-05T16:28:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anr</username>
        <id>566</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>typo</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä luku sisältää käyttövinkkejä.

=== Näppäimet ===

* 0 - Nolla - 
** Muuttaa näyttötiloja: 4:3 Keskiosa -&gt; 4:3 Postiluukku -&gt; 16:9 Täysi.
** Käynnistyksen yhteydessä estää TAP-ohjelmien latautumisen.
* 1-9 - Muut - Toiston aikana toisto siirtyy tallenteessa xx % kohdalle. Esim. näppäilemällä toiston aikana ''5'' siirrytään tallenteen kohtaan 5% ja näppäilemällä ''75'' siirrytään tallenteen kohtaan 75 %.
* Valkoinen - Toiston aikana määrittää ko. tallenteen uudelleentoistettavaksi.

=== Tekstitys ===

* Tietoikkunan paikan muuttaminen (Menu / Järjestelmän asetukset / Tietoikkunan sijainti) määrää myös tekstityksen paikan näytöllä (ei ole testattu DVB -tekstityksellä)
* Jos halutaan heikkokuuloisten tekstitys pysyväksi, siten ettei sitä tarvitse joka kerta erikseen valita tekstitysraita napin kautta vaan se tulee automaattisesti näkyviin, valitaan kielivalikosta ensimmäiseksi tekstityskieleksi Dutch ja toiseksi tekstityskieleksi Suomi.
* Jos halutaan heikkonäköisten äänitekstitys pysyväksi, valitaan ensimmäiseksi ääniraidaksi Dutch ja toiseksi ääniraidaksi Suomi.

=== Kameleon kaukosäädin === 

* Kaukosäätimen koodi on 1206.
* Masterpiecen koodit Sat: 1783, 1784, 1785. Puhelinpäivitys onnistuu.

=== Kelaus ===
* Toppyn kelausnopeudet ovat 2, 4 ja 6-kertainen nopeus. Kelatessa näkyy jokainen ruutu, joten esimerkiksi tallennetta kopioidessa voidaan käyttää tuota 6x-nopeutta. Nopeampi, kuvaton kelaus toimii toiston aikana pitämällä &gt;&gt; tai &lt;&lt; -näppäintä pohjassa.
* Tallenteessa voi myös hyppiä syöttämällä prosenttiluku numeronäppäimillä, 1..3 numeroa (508 = 50,8%).
* Yksi tapa siirtyillä tallenteessa on hyppiä taaksepäin sinisellä nappulalla ja eteenpäin keltaisella.
* Ehkä kätevin tapa tallenteessa siirtymisille on erilaisia TAP-ohjelmia, joilla voidaan ohjelmoida nappuloita siten, että niillä voidaan hyppiä tallenteessa haluttu aika eteen ja taaksepäin.

=== Laitteen sammuttaminen ajastetun tallennuksen päätteeksi ===

* Kun Toppy jää tallentamaan illalla ohjelmaa, paina virtanäppäintä kerran. Kone kysyy &quot;Haluatko sammuttaa...&quot;, jätä kone tähän tilaan. Toppy sammuu automaattisesti tallennuksen päätyttyä.
* Toinen tapa on laittaa uniajastin päälle. Jos ajastimen asettaa sammuttamaan laitteen 10 minuutin kuluttua, laite laskee ajan minuuttiin saakka, tämän jälkeen odottaa käynnissä olevien tallennusten loppumista, niin pitkään kun tallennukset kestävät, ja vasta tämän jälkeen sammuttaa laitteen.

=== Editointi ===

# Kun toppy toistaa tallennusta, paina play (&gt;), niin että keltainen palkki (progress bar) tulee näkyviin ylälaitaan. 
# Kelaa haluamaasi kohtaan ja merkitse kohta painamalla valkoista nappulaa. 
# Kelaa eteen/taakse, valittu alue näkyy violettina. 
# Kun olet haluamassasi paikassa, paina sinistä nappulaa. Tällöin tulee valintaruutu &quot;Valittu alue leikataan, tallennetaanko vai poistetaanko?&quot; Vaihtoehdot Tallen/Leikkaa/Peruuta.
## Jos tallentaa, alue leikataan ja juureen tulee uusi tiedosto, jonka nimen lopussa lukee (CUT)-1.
## Jos leikkaa, alue poistetaan.
## Jos peruuttaa, ei tehdä mitään.

* Siis nuo '''molemmat tallenna/leikkaa poistaa alkuperäisestä ohjelmasta pätkän''', niillä ei siis voi kopioida mitään! Ole tarkkana kun merkitset leikkauskohtia. Kursori pysähtyy kohtia valitessa siihen kohtaan mihin se kelatessa jää, se ei siis liiku mukana kun katsot tallennetta Progress Bar näkyvillä. 

* Tiedoston voi kopioida vaikka tietokoneella, tai kun katsoo tallennetta voi painaa rec, jolloin laite kopioi toistettavaa pätkää. Tiedoston nimen perään tulee (COPY)-1. Ohjelman voi kopioida nopeasti, kun  laittaa 6X pikakelauksen päälle.

[[Luokka:Topfield TF5X00|Käyttövinkkejä]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Topfield TF5X00/Kytkentä</title>
    <id>4996</id>
    <revision>
      <id>25608</id>
      <timestamp>2006-12-04T15:14:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>jaoin</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä luku on ohje laitteeen kytkemiseen.

* [http://www.mediaplazashop.com/bilder/Digi/Topfie1.gif Takapaneelin kuva]

(ANT1 out = RF LOOP 1 OUT ja ANT2 out = RF LOOP 2 OUT)

Antenniliittimiä on takapaneelin vasemmassa laidassa ANT1 in ja ANT1 out sekä 
ANT2 in ja ANT2 out ja takapaneelin keskikohdilla RF in ja RF out.

ANTit menevät virittimille 1 ja 2. RF on (hyvä) vahvistin.

Signaali heikkenee kun se menee virittimen läpi. Jos signaalin jakaa ennen virittimille menoa, niin molemmat virittimet saavat samantasoista signaalia, eikä kakkosvirittimen tarvitse tyytyä ykköseltä tulevaan heikompaan signaaliin.
* '''Peruskytkentä:'''
seinä → ANT1in, ANT1out → ANT2in 
(Ja ANT2out → tv, jos haluaa . Tämä ei ole pakollinen, koska SCART-kaapelilla digikuva ja -ääni telkkariin).
* '''Heikko signaali -kytkentä nro 1:'''
seinä → RF-in, RF-out → ANT1-in, ANT1-out → ANT2-in 
(ja ANT2-out → tv, jos haluaa katsella analogisia kanavia).
* '''Heikko signaali -kytkentä nro 2:'''
seinä → RF-in, RF-out → [http://www.elfa.se/elfa-bin/dyndok.pl?lang=fi&amp;dok=2005968.htm T-haaroitin] josta omat kaapelit sekä ANT1-in että ANT2-in (ja ANT2-out → tv, jos haluaa katsella analogisia kanavia).
* '''Jos ei onnistu, katso'''  [http://www.toppy.org.uk/documents/The_unofficial_Toppy_Quick_Start_Guide%20%28draft%29.pdf epävirallinen käyttöohje], jossa hyviä kuvia.

Note: Kierrätettäessä signaali toppyn RF-in ja RF-out:in kautta saadaan käyttöön Toppyn hyvä antennivahvistin.

[[Luokka:Topfield TF5X00|Kytkentä]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>AbiWord/Informaatio/Ikkunointi</title>
    <id>4997</id>
    <revision>
      <id>25610</id>
      <timestamp>2006-12-04T17:46:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>Uusi sivu: ==Multiple single document interface==

AbiWordissa on käytössä multiple single document interface tai MSDI.

Ohjelmat jotka käyttävät MDI:tä on käytössä yksi ikkuna ja työkalu...</comment>
      <text xml:space="preserve">==Multiple single document interface==

AbiWordissa on käytössä multiple single document interface tai MSDI.

Ohjelmat jotka käyttävät MDI:tä on käytössä yksi ikkuna ja työkalupalkit ja valikot aukeavat tähän ikkunaan. Tähän ikkunaan voidaan sitten aukaistta sen sisällä olevia ikkunoita. Toinen vaihtoehto että ojelma aukaisee jokaisen ikkunan erikseen ja jokainen ikkuna sisältää omat työkalupalkinsa ja valikkonsa.

AbiWordissa jokaisella dokumentilla on oma ikkunansa omalla valikoilla ja työkalupalkeilla, mutta jokainen erillinen ikkuna on tietoinen toisistaan. Valikot antavat vaihtaa AbiWordin ikkunasta toiseen ja lopeta toiminto tiedosto valikossa antaa sulkea kaikki avoimet dokumentilla. Jokatapauksessa, sulje toiminto sulkee vain sillä hetkellä käsiteltävänä olevan dokumentin, ellei vain yksi ikkuna ole avoinna, jolloin AbiWord aukaisee tällä komennolla tyhjän tiedoston sillä hetkellä käsiteltävään olevaan ikkunaan. Tämä toiminto on mahdollista kytkeä pois asetuksista. Huomaa että käyttämällä oikean yläkulman sulje (X) kuvaketta suljetaan aina kyseinen ikkuna.

[[Luokka:AbiWord|Ikkunointi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Puutarha</title>
    <id>4999</id>
    <revision>
      <id>28087</id>
      <timestamp>2007-01-20T15:41:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">__NOEDITSECTION__
__NOTOC__
&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid #177245 1px; margin: 1px; text-align: center; padding: 1em; clear: both; background-color: #7BA05B&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;font-size: 160%; font-weight: bold;&quot;&gt;&lt;span style='color: Green'&gt;Puutarha&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;

&lt;!--Tämä on kansikuva voisitko olla lisäämättä kuvatekstiä!--&gt;
&lt;center&gt;{{Rajaus|[[Kuva:Arboretum Trompenburg Nl 2.jpg|200px]]}}&lt;center&gt;

&lt;span style='color: Green'&gt;''Opas puutarhan perustamiseen ja hoitoon''&lt;/span&gt;

==Puutarha-wikikirja==

Puutarha-wikikirja on opas puutarhan perustamiseen ja hoitoon ja sisarkirja kodinruukkukasveille. Hanke on vielä nuori, mutta muokkaamalla '''sinä''' voit laajentaa sitä. Sisäkasveista kertoo [[Kodin ruukkukasvit]]-wikikirja.

==Johdanto==

'''Puutarha''' on yksityisen tai yhteisön omistuksessa oleva ulkoalue, joka on varattu säännöllisesti hoidettaville kasveille. Usein puutarhan on tarkoitus olla näyttävä ja rauhallinen alue. Pääosa puutarhan kasveista on istutettu niiden ulkonäön takia, vaikka mukana voi olla pieni hyötykasvimaa ja mahdollisesti joitakin hedelmäpuita.

Asuinrakennukseen välittömästi liittyvää puutarhaa sanotaan kotipuutarhaksi, ja jos tuotteita viljellään myyntiin, kyseessä on kauppapuutarha. Puisto on yleensä suurempi ja julkisempi tila kuin puutarha.

Suomessa puutarhasta nauttiminen keskittyy yleensä kesään, vaikka puutarhavalojen ja ikivihreiden kasvien avulla kautta voidaan pidentää. Puutarhasuunnittelussa pitää täällä ottaa huomioon vesialtaiden jäätyminen ja katolta putoava lumi. Kulkureiteiltä lapioitavalle lumellekin pitää jättää tilaa.

==Erilaisia puutarhoja==

Tavallisimpia puutarhatyyppejä ovat:

* [[/Japanilainen puutarha/]] – japanilaista puutarhakulttuuria jäljittelevä puutarha
* [[/Arboretum/]] – puuvartisia lajeja sisältävä puisto
* [[/Hyötypuutarha/]] – vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja tuottava puutarha
* [[/Metsäpuutarha/]] – luonnonmukaisuutta tavoitteleva puutarha
* [[/Kivikkopuutarha/]] – runsaasti kiviä tai kalliota ja kuivan paikan kasveja sisältävä puutarha
* [[/Perhospuutarha/]] – runsaasti perhosia houkuttelevia kukkia sisältävä puutarha
* [[/Ruukkupuutarha/]] 

Puisto on julkinen puutarha, kasvitieteellisiä puutarhoja käytetään tutkimukseen ja siirtolapuutarha on palstoiksi eri ihmisille jaettu puutarha-alue.

== Puutarhakasvit ==
Puutarhassa kasvatettavat kasvit voidaan jakaa ryhmiin:
* [[/Kesäkukat/]] (yksivuotiset ruohovartiset kasvit)
* [[/Perennat/]] (monivuotiset ruohovartiset kasvit)
* [[/Havupuut/]], [[/Lehtipuut/|lehtipuut]]
* [[/Pensaat/]]
* [[/Köynnöskasvit/]]
* [[/Hyötykasvit/]], kuten vihannekset ja juurekset

== Puutarhaelementtejä ==

Puutarha muodostuu sekä luonnonmateriaaleista ja olosuhteista että ihmisen lisäämistä elementeistä:
* Maaperä
* [[/Kivien käyttö puutarhassa/|Kivet]]
* Valaistusolosuhteet
* Tuuli
* Sateisuus
* Ilmanlaatu
** Saasteet
** Sijainti mereen nähden (ilman suolaisuus)
* Kasvillisuus

Ihmisen luomia elementtejä:

* Terassit ja patiot
* Tiet ja polut
* [[/Puutarhan valaistus/|Valaistus]]
* Veistokset ym.
* Altaat, vesipuutarhat ja muut [[/Puutarhan vesielementit/|vesielementit]]

==Puutarhan hoito ja suunnittelu==
* [[/Puutarhasuunnittelu/]]
* [[/Lannoitus/]]
* [[/Nurmikon hoito/]]

[[/Aiheesta muualla/]]

[[Luokka:Puutarha|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Vapautta tietoyhteiskuntaan!/Vanha kone käyttöön</title>
    <id>5004</id>
    <revision>
      <id>26077</id>
      <timestamp>2006-12-13T18:07:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>luokka kuntoon</comment>
      <text xml:space="preserve">Vanhan tietokoneen voi ottaa käyttöön.

==Käyttökohteita vanhalle tietokoneelle==

* palomuuri (http://ipcop.org/)
::tietokone, joka toimii palomuurina kotiverkossa
* tiedostopalvelin
::tietokone, jossa on kookas kiintolevy ja josta voidaan hakea tiedostoja
* IRC-kone
::tietokone, jolla pyörii IRC-ohjelma
* palvelin
::vanha tietokone sopii kevyeksi palvelimeksi
* hiekkalaatikko
::tietokoneohjelmien testausalusta (esim. eri käyttöjärjestelmä kuin pääkoneella)
* kodin asiointi-pc
::surffauskone, pankkiasioiden hoito, henkilökohtainen tekstinkäsittely ja taulukkolaskenta
* lasten pc
::lasten käytössä oleva sopivalla jakelulla (esim. Edubuntu) ja peleillä varustettu pc

==Pölyjen puhdistus==

Tietokone kannattaa puhdistaa pölyistä ennen käyttöön ottoa. Parhaiten se onnistuu paineilmalla. Pölynimuri käy myös. Vettä ei saa käyttää.

Tietokoneen kotelo avataan ja sisältä poistetaan pölyt. Ennen sähköverkkoon liittämistä kone on syytä avata ja puhdistaa esim. pölynimurilla varoen komponentteja. Tämä pölynpoisto-toimenpide voi pidentää koneen elinikää vuosilla.
Vanhojen sähkölaitteiden käsittelyssä ei voi olla liian huolellinen. Sähköiskun vaara on todellinen. Jos olet epävarma siitä, onko käsissäsi oleva laite vaarallinen, pyydä apua viisaammilta. Koneen virtajohto voi olla esim. rikkinäinen, ja tarpeen vaihtaa.

==Raudan päivittäminen==

Vähintään verkkokortti kannattaa hankkia. Keskusmuistia voi myös lisätä.

==Käyttöjärjestelmän uusiminen==

Vanhaan koneeseen kannattaa laittaa jokin kevyt Linux-jakelu tai jokin BSD, koska Microsoftin vanhoja tuotteita ei enää tueta. Varmistutaan, että käsillä on jokin käyttöjärjestelmäjakelu. Kattava lista löytyy esim. [http://www.distrowatch.com Distrowatch-palvelusta]. Vanhojen koneiden resurssit eivät yleensä riitä kovin raskaisiin jakeluihin, joten on syytä valita jokin kevyistä, esim: 
[http://www.puppylinux.com Puppy Linux], [http://www.dsl.com Damn Small Linux] tai
vähän raskaampi [http://www.xubuntu.org Xubuntu], jonka voi asentaa myös suomeksi.
Jakelu siis imuroidaan sen kotisivulta, (tai joltain peilipalvelimelta), ja poltetaan cd -levylle.

Jos ym. jakeluversio tuntuu vastaavan koneen tehoja, voidaan aloittaa asentaminen.
Avataan cd-luukku ja laitetaan jakelulevy sisään ja bootataan kone.

Yleensä vanhat (windows-) koneet sisältävät niin paljon vanhaa turhaa softaa, että kannattaa aloittaa uusi puhdas asennus. Esim. ubuntu-pohjaisissa jakeluissa optioksi voi valita: &quot;käytän koko kovalevyn ja osioin automaattisesti&quot;, jolloin osiointiin ei tarvitse niin syvällisesti mennä. Osiointi kannattaa kuitenkin opetella tekemään itse, jolloin voi vaikuttaa mm. osioiden kokoon.

Tarkempia ohjeita asennuksiin pitää etsiä jakeluitten kotisivuilta.
Asennuksen viimeistelyyn kuuluu esim. suomenkielisen näppäimistön asetus, verkkokortin ja äänikortin testaus sekä kuvien ja videoleikkeiden toimivuuden testaaminen.

Viimeiseksi voidaan laittaa Firefoxin asetukset kuntoon ja aloittaa koneen käyttö :)

==Asennuksen valmistelu==

===Järjestelmätietojen kirjaaminen===

Pc:n tehokkuus ja muut (setup-tiedot) eivät aina ole tiedossa. Kun kone käynnistetään, päästään koneen setup-tilaan yleensä Del- tai jollain jollain funktionäppäimellä (konemerkistä riippuen). Tässä tilassa voi/pitää hakea esim. juuri vaihdetun kovalevyn tiedot.
Kun pc sitten käynnistetään, em. tiedot vilahtavat ruudulla. Pysäyttämällä käynnistyksen sopivasti pause-näppäimellä voi tiedot kirjoittaa ruudulta paperille, jos setup-tilasta ei löytänyt.

===Tiedostojen pelastus===

Jos vanhalta koneella on tiedostoja, joita halutaan varmistaa (esim. valokuvia tms.), käy niitten kopioiminen helpoiten usb-muistitikun avulla. Tikku asetetaan usb-paikkaan, ja näkyy tämän jälkeen Windowsissa uutena kovalevykirjaimena (esim. &quot;F:&quot;). Usb-paikat ovat tosin yleistyneet vasta 1990-luvun loppupuolella, ja monesti sijaitsevat hankalasti koneen takaosassa.


==Ubuntun minimiasennus==

Ubuntu sopii hyvin vanhaan koneeseen, koska se on mahdollista asentaa ilman ylimääräisiä ohjelmia, palvelimelle soveltuvana minimiasennuksena. Lisäksi Ubuntu tunnistaa vanhemmankin laitteiston hyvin. Näiden ohjeiden avulla Ubuntu on mahdollista asentaa 133+ mHz tietokoneelle, jossa keskusmuistia on lähemmäs 64 MB ja kiintolevyn koko yli 1 Gt.

# Lataa viimeisimmän Ubuntun ''alternate install'' -levykuva, koska tämä levykuvan asennus onnistuu varmemmin vanhalla koneella. Latauksen lopuksi voit halutessasi tarkistaa md5-tiivisteet. Polta levykuva cd-levylle hitaalla nopeudella.
# Säädä BIOSista tietokoneen käynnistyslaitteeksi (''boot device'') cd-asema.
# Aseta cd cd-asemaan ja uudelleenkäynnistä
# Säädä aloitusvalikossa kieli ja näppäimistö
# Valitse &quot;server install&quot;, joka asentaa Ubuntun minimiversion
# Tee asennus ohjeiden mukaan. Asennuksen kesto riippuu tietokoneen tehosta, mutta varaa asennukseen vähintään puoli tuntia.
# Tietokone käynnistyy lopuksi uudestaan.

===Jälkiasennus===

Nyt Ubuntun luuranko on asennettu ja seuraavaksi laitetaan lihaa luiden päälle. Haetaan tarvittavat ohjelmat: ikkunointijärjestelmä ja AbiWord-tekstinkäsittelyohjelma sekä Opera-selain. Tässä käytetään Nano-tekstieditoria, jonka käyttäminen on helppoa.

:1. Muokataan sources.list-tiedostoa, jotta oikeat ohjelmavarastot tulevat käyttöön. Kirjoita komento:
 sudo nano /etc/apt/sources.list
:2. poista risuaidat universe-ohjelmavarastojen edestä (2 kpl). Lisää tiedoston loppuun &lt;tt&gt;&lt;nowiki&gt;deb http://archive.canonical.com/ubuntu dapper-commercial&lt;/nowiki&gt;&lt;/tt&gt;. Tallenna painamalla Ctrl+O, hyväksy tallennus enterillä, poistu painamalla Ctrl+X.

* Päivitä pakettilistaus (juuri muokattu tiedosto tulee voimaan).
 sudo apt-get update

* Haetaan ikkunointijärjestelmä ja Openbox-ikkunointiohjelma. Asennus kestää kauan.
 sudo apt-get install x-window-system-core openbox xterm menu

* lisäksi pari ohjelmaa
 sudo apt-get install opera abiword

* muokataan vielä aiemmin muokattua tiedostoa, palautetaan muutokset, eli lisätään risuaidat ja poistetaan commercial-varasto. Kirjoita sen jälkeen komento:
 sudo apt-get update

* Käynnistä tietokone uudestaan, kirjaudu sisään ja kirjoita sen jälkeen &lt;tt&gt;startx&lt;/tt&gt; ja paina enteriä.

Nyt sinulla on vähän keskusmuistia vaativa Linux, jolla voi surffata netissä ja kirjoittaa tekstinkäsittelyohjelmalla. Lisäohjelmia voit hakea &lt;tt&gt;sudo apt-get&lt;/tt&gt; -komennolla.

[[Luokka:Vapautta tietoyhteiskuntaan!|Vanha kone käyttöön]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Vapautta tietoyhteiskuntaan!/Vapaat ohjelmat</title>
    <id>5005</id>
    <revision>
      <id>26504</id>
      <timestamp>2006-12-18T12:50:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>linkit Mozillan ohjelmista kertoviin sivuihin</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä luku kertoo vapaista ohjelmista.

==Vapaita ohjelmia==

* '''Apache''' - palvelinohjelmisto * [http://httpd.apache.org/ kotisivut]
* '''[[Blender 3D]]''' - 3D-mallinnusohjelma [http://www.blender.org kotisivut]
* '''GCC GNU Compiler Collection''' - kokoelma ohjelmointikielten kääntäjiä  [http://gcc.gnu.org/ kotisivut]
* '''[[GIMP|GIMP GNU Image Manipulation Program]] - kuvanmuokkausohjelma [http://www.gimp.org/ kotisivut]
* '''Mediawiki''' - wikiohjelmisto [http://www.mediawiki.org/wiki/MediaWiki/fi kotisivut]
* '''[[Mozilla-opas/Mozilla Firefox|Mozilla Firefox]]''' - Internet-selain [http://www.mozilla.fi/ kotisivut]
* '''[[Mozilla-opas/Mozilla Thunderbird|Mozilla Thunderbird]]''' - sähköpostiohjelma [http://www.mozilla.fi/wiki/Thunderbird kotisivut]
* '''OpenOffice.org''' - toimisto-ohjelmisto [http://fi.openoffice.org/ kotisivut]

[[Luokka:Vapautta tietoyhteiskuntaan!|Vapaat ohjelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Puutarha</title>
    <id>5006</id>
    <revision>
      <id>25670</id>
      <timestamp>2006-12-05T17:40:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tein</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:67.3 Maanviljelys. Puutarhanhoito. Hyötykasvit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Puutarha/Arboretum</title>
    <id>5007</id>
    <revision>
      <id>26037</id>
      <timestamp>2006-12-13T14:59:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Von Gimborn Arboretum 1.jpg|thumb|Von Gimborn Arboretum]]

'''Arboretum''' (latinaa) on suomenkieliseltä nimeltään puulajipuisto. Arboretumissa suurin osa kasveista on puita, mutta mahdollisesti mukana on myös pensaita, varpuja ja joskus kukkakasvejakin.

==Arboretumin perustaminen==

Perustettaessa arboretumia puille ja pitkäikäisille pensaille paikkaa valittaessa kannata huomioida ainakin seuraavat seikat:

* onko paikka puun kasvulle tarpeeksi valoisa, ravinteikas, kostea ja niin edelleen 
* näyttääkö puu paikallaan hyvältä vielä muutaman vuoden jälkeen
* voiko puun huoltaa helposti (esim. kastelu ja lannoitus)
* puut kannattaa sijoittaa järkevän etäisyyden päähän toisistaan ja helpolle reitille
* puiden istutuksessa kannattaa myös huomioida puutarhan [[Puutarha#Puutarhaelementtejä|peruselementit]]

==Arboretumiin sopivia lajeja==

Tässä on luettelo lajeista joita voi kokeilla arboretumissa. Luettelo on toistaiseksi kesken. Taksonomisesti tekstin koko tarkoittaa seuraavaa:

==Alakaari==

===Heimo===

====Alaheimo====

=====Suku=====

&lt;!-- Aakkosjärjestykseen, kiitos--&gt;

==Havupuut (Pinophytina syn. Pinopsida, Coniferopsida)==

===Mäntykasvit Pinaceae – mäntykasvit===

[[Kuva:Pines.jpg|thumb|Mäntykasveja]]

Tässä on mainittu vain ne, joita on mahdollista kasvattaa Suomessa.

====Pinoideae====

=====Pinus – männyt=====

====Piceoideae====

=====Picea – kuuset=====

====Laricoideae====

=====Larix – lehtikuuset=====

=====Pseudotsuga – douglaskuuset=====

====Abietoideae====

=====Abies – pihdat=====

=====Cedrus – setrit=====

=====Tsuga – hemlokit=====

[[Luokka:Puutarha|Arboretum]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiopiskelu Avaruus/Lähteet</title>
    <id>5008</id>
    <revision>
      <id>28083</id>
      <timestamp>2007-01-20T09:23:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>/* Sivut joilla on käytetty yllämainittuja lähteitä tai lähdettä */ -Lisäsin Pluton siihen luetteloon jossa on ne sivut joilla on käytetty yllä mainittua lähdettä tai lähteitä</comment>
      <text xml:space="preserve">Tällä sivulla kerrotan mitä lähteitä milläkin kirjan sivulla on käytetty.

== Kirjat joita on käytetty lähteinä ==
* Jännittävä Avaruus

== Sivut joilla on käytetty yllämainittuja lähteitä tai lähdettä ==

*[[Wikiopiskelu Avaruus/Maa]]

*[[Wikiopiskelu Avaruus/Jupiter]]

*[[Wikiopiskelu Avaruus/Saturnus]]

*[[Wikiopiskelu Avaruus/Venus]]

*[[Wikiopiskelu Avaruus/Uranus]]

*[[Wikiopiskelu Avaruus/Merkurius]]

*[[Wikiopiskelu Avaruus/Pluto]]
[[Luokka:Wikiopiskelu Avaruus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Richard Järnefelt</title>
    <id>5009</id>
    <revision>
      <id>25770</id>
      <timestamp>2006-12-07T14:49:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tommi S.</username>
        <id>422</id>
      </contributor>
      <comment>Korjasin muotoilua</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tekijänoikeus}}

= '''Enemmän iloa pianonsoitosta''' =

(oppikirjan teksti ilman kuvia)

''''''Opi soittamaan pianoa'''
+ Luovemmin
+ Nopeammin
+ Loogisemmin
+ Paremmin'''

'''Richard Järnefelt'''

Järnefelt-instituutti ry
Helsinki, 2004
ISBN 951-97490-1-2


== Alkusanat ==

Tämä oppikirja on monien lupausten summa. Vuonna 1990 ilmestyi ensimmäinen oppikirjani ”Lyhyt opastus luovempaan soittamiseen pianolla”, joka suppeasti esitteli uuden metodin, jota pianonsoitonopetuksessani käytin, ja jonka olin oppilaitteni hyvällä myötävaikutuksella kehittänyt jo alkaen vuodesta 1985. Sille kirjalle on tämä kirja jatkoa.

”Lyhyt opastus luovempaan soittamiseen pianolla” on erittäin lainattu oppikirja, vaikka lainaajat ovat tuskin koskaan muistaneet mainita tiedon lähdettä. Myös Sibelius-Akatemian vapaan säestyksen opetuksessa on käytetty samoja metodeja kuin jotka kirjaani kirjoitin. Tuskinpa he koskaan myöntävät, mistä ovat tiedot löytäneet, mutta erittäin mielenkiintoisella tavalla se, mitä siellä soinnuista opetetaan loppuu aivan samaan pisteeseen kuin mihin oppikirjan tieto silloin loppui (viittaan mm. lehtori Esa Helasvuon haastatteluun Rondossa 1999). Tässä kirjassa kerrotaan muun muassa, miten siitä pisteestä mennään eteenpäin.

On pelkästään iloinen asia, jos tieto kelpaa, ja asia etenee. Pianonsoittajia onkin liian pitkään rangaistu pelkällä nuoteista soittamisella ja ylenmääräisellä teorialla. Nuotitkin ovat toki tärkeitä, ja teoriakin on ainakin kiintoisa ajatusleikki, jos ei muuta, mutta soittamiseen kuuluu hyvin paljon muutakin. Tämä kirja auttaa Sinua löytämään sen muun ja saamaan keinot ottaa koko musiikin maailma oman pianismisi haltuun.

Niinikään tämä kirja on jatkoa myös Ari Anttilan vuonna 1996 toimittamaan artikkelikokoelmaani ”Intuitiot - unohdettu voimavaramme”, jossa tämän metodin filosofista puolta yritettiin sekä riveillä että rivien välissä valottaa.

Molemmissa em. kirjoissa annettiin suora tai kätketty lupaus siitä, että metodin kehityksestä kerrotaan, ja kiinnostuneiden tiedot ”päivitetään”. Näin kauan on mennyt, ennen kuin lupaus on lunastettu, mistä olen pahoillani.

Olen tässä kuitenkin seurannut omaa pedagogista linjaani, jota jäljempänä esittelen. Kaikessa luovassa työssä on suuri merkitys intuitiolla. Eräänä perjantai-iltana sain sitten viimein intuition siitä, että tämä kirjanen täytyy kirjoittaa, ja aloitin välittömästi sen kirjoittamisen.

Kehitystä on tapahtunut aikaisempien kirjojen syntyhetkistä tähän päivään saakka, ja sitä tapahtuu vielä tästä eteenpäinkin. Tämä esitys on siksi väistämättä vain kertomus siitä, missä kehitysvaiheessa metodi nyt, vuonna 2004, on. Mutta uskon, että olemme jo löytäneet ne suuntaviivat, joiden varassa itse kukin voi kehittää asiaa eteenpäin. ”Lyhyt opastus luovempaan soittamiseen pianolla” on toki yhä myös toimiva oppikirja, mutta olemme tulleet suvaitsevaisemmiksi ja laaja-alaisemmiksi nuottiopetuksen metodologisten kysymysten osalta sekä kehittäneet eteenpäin sointujen käytön opetusta. Tässä siis olennaisimmat parannukset.

* * *

Myönnän, että ei ole aina ollut helppoa esittää poikkeavia näkemyksiä taidepedagogiikasta Suomessa, kun yhteiskunnan taloudellinen tuki ja kaikki institutionaalinen arvovalta on ollut perinteisten opetuskäsitysten puolella. Mitä osuvammin olen kritiikkiä esittänyt, sitä voimakkaammaksi on vastapuolen aggressio tullut.

Satalukuisten oppilaitteni kiitos ja muiden tieteenalojen edustajien saumaton ymmärrys ovat minua kuitenkin kannustaneet, ja lisäksi oma menestymiseni pianistina maailmalla on osaltaan pitänyt vireillä kysymyksen siitä, kuinka minä itse osaan sen, minkä osaan? Itsehän olen yhä oman oppimistapani tunnetuin tuote.

Jos soittamisesi siis maistuu puulta, oma ilmaisu on kateissa, tarjolle tullut kappalevalikoima kyllästyttää, soitto on hengetöntä kilkutusta, musiikin teorian ylivalta tuntuu liialliselta tai jos korvakuuloa on ollut, mutta se on kadonnut, tai se ylipäänsä huvittaisi löytää tai jos ns. vapaa säestys kuulostaa typerältä humpparytmiltä kaikkiin kappaleisiin - niin silloin, ja monesta muustakin syystä, kannattaa lukea tämä kirja, ja kokeilla näitä oppeja.

* * *

Vuonna 1993 eräs musiikkikriitikko kirjoitti televisioarvostelun. Hän kirjoitti sen sen vuoksi, että ystäväni Peter Launo oli ohjelmasarjassaan ”Heijastuksia” ottanut yhdeksi aiheeksi tämän metodin, ja haastateltavana olimme minä ja hyvä oppilaani ja ystäväni Antti Kauhanen, joka tuolloin oli vielä nuori poika.

Me Antin kanssa kehuimme metodia vuolaasti, ja selitimme sen sisällöstä sen verran kuin televisio-ohjelmassa ennättää, ja Peter kysyi hyvin vaikeita ja kriittisiä kysymyksiä, joihin vastaamista piti todella miettiä.  Musiikkikriitikko-televisioarvostelija oli kuitenkin ohjelmasta sitä mieltä, että Järnefeltin metodi kehittää korkeintaan hyviä soittelijoita. Tuo oli ilmeisesti tarkoitettu teilaukseksi, jottei kukaan ”vakava” musiikinharrastaja vain katsoisi mokomaa ohjelmaa, ja ottaisi siitä minkäänlaisia vinkkejä omaan soittamiseensa. Mutta minusta nuo sanat olivat suurin kehu, mitä metodilleni on annettu!

Jos tämä menetelmä todella kehittää hyviä soittelijoita - siis ihmisiä, jotka nauttivat soittamisestaan, tekevät sitä omaksi ilokseen ja kykenevät ilmaisemaan itseään esimerkiksi juuri pianon soitolla, olen enemmän kuin ylpeä tästä menetelmästä, ja katson sen saavuttaneen tavoitteensa täydellisesti!

* * *

Myös ns. vakavamman musiikin soittajilla ja opettajilla olisi varaa sallia näkemystensä laajentua, ja viime vuosina tämä on Suomessa viimein tajuttukin. Toivon, että tästä kirjasesta on iloa myös heille.

* * *

Eräs tutkimuksen arvoinen seikka olisi tämän metodin ja musiikkiterapian suhde. Olen huomannut, että sekä oma soittoni että oppilaittemme soitto on intuitiivisen perusluonteensa vuoksi jäätä murtavaa ja esim. dementikkoja erittäin hyvin tavoittavaa ja aktivoivaa. Vaikka meillä ei ole tällä hetkellä yksin resursseja siihen, joku alan ihminen voisi kenties yhteistyössä kanssamme jalostaa menetelmän käytettäväksi myös musiikkiterapiassa ja vanhusten aktivoimisessa?

* * *

Olen useasti joutunut keskustelemaan näistä asioista ns. perinteisen musiikkikoulutusjärjestelmän opettajien ja pidemmälle ehtineiden opiskelijoiden kanssa. Keskusteluja on leimannut yleensä syvä yhteisymmärryksen puute. Olen kovasti miettinyt, mistä se johtuu, ja ehkä keksinytkin selityksen: meidän tapamme opettaa musiikkia ja suhtautua luovuuteen tähtää olennaisin osin eri tavoitteisiin kuin ns. perinteinen opetus. 

Meille tärkein tähtäyspiste on se, että opiskelija saa esim. juuri soittamisesta välineen ja kielen, jolla hän kykenee ilmaisemaan itseään, tunteitaan, persoonaansa jne. Prosessi on siis myös terapeuttinen. Perinteinen koulutus taas tähdännee siihen, että on olemassa suurien mestareiden suuria kynänjälkiä paperilla, ja soittajat kisaavat keskenään siitä, kuka parhaiten toistaa tämän mestarin teoksen. Siis hieman kärjistäen. 

Meille tulkinta on menemistä siihen intuitioon, joka on säveltäjälle, esittäjälle ja kuulijalle täysin yhteinen, mutta ns. perinteisellä puolella kyse on taas vain säveltäjän ajatuksen tavoittamisen yrittämisestä. Oma minä tai kuulijat eivät juurikaan kuulu joukkoon. 

Luulen, että meidän lähestymistapamme palvelee paljon paremmin lapsia ja nuoria kuin nykyinen musiikkikoulutus musiikkiopistoissa ym. 

Ani harva haluaa konserttipianistiksi, lähes kaikki haluavat vain sosiaalisen taidon, josta on iloa, ja joka tukee oman persoonan kehitystä. Ja silti tuo taito voi parhaimmillaan olla niin hyvä, että sillä kehtaa esiintyäkin. 

Mielestäni perinteinen musiikkikasvatusjärjestelmä ei osaa opettaa tällaista taitoa, vaan kaikki kurssitutkinnot ym. ovat alusta lähtien tienviittoja väärään suuntaan. Lasten itseilmaisu tuhoutuu usein, ja sitten väitetään, että systeemin tehtävänä olikin vain kasvattaa hyvää yleisöä, kun se, mitä on tapahtunut, on jotain paljon pahempaa. 

Kun näistä meidän metodeistamme juttelen kenen tahansa muun korkeakoulutetun kuin musiikkikoulutettujen kanssa, kaikilta kuulee ensimmäisenä, että &quot;juuri noinhan se onkin&quot;. Ei voi olla niin, että muutama Akatemian käynyt on tässä ehdottomasti oikeassa, ja satalukuiset insinööri-, lääkäri-, pappis-  ja juristiperheet väärässä. Jotakin on pielessä musiikkikasvatusjärjestelmässämme, vaikka sitä ei haluta myöntääkään.

* * *

Sitten omistuksia, kuten tapana on: omistan tämän kirjan edesmenneille omaisilleni, joille olen suuren kiitoksen velkaa siitä, että sain lapsena ja nuorena kuulla paljon musiikkia etupäässä heidän laulamanaan, ja jonka vuoksi korvani kehittyi ja saavutin samalla tunnetusti maailman suurimman korvakuulopohjaisen viihdepianistin esiintymisrepertuaarin.

Kiitos siis äidilleni Sirpalle, isälleni Göstalle sekä äitini vanhemmille Hertalle ja Veikolle. Soikoon laulunne yhtä kauniina siellä jossakin kuin se soi täällä minun korvissani. Lisäksi Sirpa soitti kitaraa ja Veikko mandoliinia. Lämpimät omistukset myös puolisoilleni Heidille, joka on aina ollut hyvä ja rakastava tukeni, sekä on myös entinen oppilaani.

Myös haluan omistaa tämän kirjan kaikille oppilaille, jotka ovat opetuksessani olleet koko opetusikäni aikana. Metodin kehittymisessä on heilläkin ollut hyvin suuri merkitys. Kiitos siis hyvistä kysymyksistä, ja anteeksi, jos en ihan alussa tiennyt kaikkia vastauksia. En varmasti tiedä nytkään, mutta tiedän jo riittävän paljon, jotta tämä menetelmä toimii hyvin.

Tervetuloa siis mukaan matkalle luovemman pianonsoittamisen ja taustalla vaikuttavan intuitiivisen tiede- ja taidekäsityksen maailmaan, rakkaat lukijani. Toivon, että tämän kirjan luettuanne ja asiat ymmärrettyänne saatte omasta pianonsoitostanne enemmän iloa irti!

Espoossa, 20. helmikuuta, 2004

Richard Järnefelt
viihdepianisti &amp; pianopedagogi


== Hieman taustaa ==

”Korvakuuloa joko on tai ei ole, sitä ei voida opettaa.”

Tämän omituisen lauseen isä on eräs arvostettu musiikkipedagogi, jonka kanssa aiheesta jo yli vuosikymmen sitten keskustelin.

Yllättävän moni on edelleen tuota mieltä, ja se on valtava vahinko, koska tuomitsemalla mahdottomaksi sen, mitä minä olen hyvin tuloksin opettanut jo kohta kaksikymmentä vuotta, estetään samalla monikymmentuhatpäiseltä harrastajajoukolta oikea mahdollisuus löytää musiikillinen minänsä ja oppia todella ilmaisemaan itseään musiikin kautta.

Väitän, että tällainen virhepäätelmä on syntynyt siitä, että korvakuulo on analysoitu hengiltä.

Itselläni on hyvin vaillinainen musiikkikoulutus, ja se varmasti näkyy tekstissäni. Kouluttamattomuuteni on siunaus useimmille lukijoille, koska en viljele termejä, joiden ymmärtämiseksi heidän pitäisi lukea pari muuta teosta. Haitaksi se on vain niille lukijoille, jotka kovasti odottavat, että selittäisin menetelmäni puhumalla kontrapunktista, dissonanssista, konsonoivista intervalleista jne. Heiltä toivon heidän oman sivistyksensä hyötykäyttämistä nyt, koska kun tarkkaan katsoo, koko musiikin historia vilahtelee metodissani, vaikka en heille tuttuja termejä käytäkään. Uskonkin itse vahvasti C.G.Jungin ajatuksiin alkumielikuvista ja kollektiivisesta piilotajunnasta. Yksilön musikaalinen kehitys on mielestäni kuin pienoiskuva ihmiskunnan musikaalisesta kehityksestä. Tässä kohden on muistettava, että olen monen musiikin tutkijan ja visionäärisen historioitsijan kanssa eri mieltä erityisesti siitä, mihin suuntaan olemme nyt menossa.

Kouluttamattomuudestani on toinenkin hyöty, ja se on lukijalle kaikista suurin: väitän, että jos olisin käynyt perinteisen suomalaisen musiikinopiskeluputken läpi (musiikkiopisto, konservatorio, Sibelius-Akatemia), en olisi enää osannut kirjoittaa tätä kirjaa.

En toki halua liiaksi kritisoida suomalaista musiikkikasvatusjärjestelmää, joka on monessa asiassa osoittanut myös laatunsa ja kykynsä. Rohkenen kuitenkin väittää, että se on problemaattinen sikäli, että sen taustalla vaikuttaa darwinistinen käsitys musiikin historiasta ja kehityksestä – aina on muka tullut suurempia ja suurempia säveltäjiä ja uusia oivalluksia. Jos tämän päivän säveltäjäkoulutuksen saanut tekisi samanlaista melodista lyriikkaa kuin Ludvig van Beethoven, häntä ei pidettäisi yhtään minään, koska se kaikki on muka tehty jo. Siitäkin huolimatta, että suuri yleisö ahmisi ahnaasti hänen kauniita teoksiaan, ja viis veisaisi kaiken maailman kokeellisesta musiikista, jota ei musiikiksi tunnista…


== Henkilökohtaista historiaani ==

Aloitin pianon soittamisen nelivuotiaana. Olisin ehkä voinut aloittaa sen aikaisemminkin, sillä olin hyvin varhaiskypsä lapsi, kai jopa eräänlainen pienimuotoinen lapsinero, joka luki ja kirjoitti auttavasti jo alla kaksivuotiaana, mutta sattumalta juuri tuolloin sai isäni pienen perinnön Ruotsista, ja tämän perinnön turvin oli lapsuudenkotiini mahdollista ostaa piano.

Aluksi minua opetti kiltti, musiikkia opiskellut naapurin täti, Virpi Alenius, jolle nimeltä mainiten tässä kiitokset. Virpi-täti oli hyvin perinteinen opettaja, joka tunsi nuotit ja opetti niistä, mutta korvakuulon käytöstä ei hänellä ollut mitään sanottavaa. Virpi-tädin ansioksi tuli kuitenkin se, että hän kannusti minua hyvinkin vaativiin tehtäviin, eikä pitänyt kiinni siitä ajatuksesta, että  kukaan ei saa soittaa mitään yli oman tasonsa, niin kuin usein ajatellaan. Kovat haasteet nopeuttivat kehitystä - seitsenvuotiaana soitin jo kilpailumielessä Mozartin Turkkilaisen marssin ja yhdeksänvuotiaana Brahmsin Unkarilainen tanssi n:o 5:n. Voitin nämä molemmat kilpailut kirkkaasti. Minusta oli tulossa hyvä klassinen pianisti.

Kaiken sen ajan, kun olin Virpi-tädin oppilaana, soitin myös korvakuulolla muuta musiikkia, sekä viihdettä että klassisempaa musiikkia, kansanlauluja jne. En muista, tiesikö opettajani tästä harrastuneisuudestani. En itse pitänyt asiaa merkittävänä, vaan ilmeisesti ajattelin, että soittotunneilla soitetaan nuoteista, mutta sen ohessa tehdään muutakin. Ilmeisesti oletin, että oma opettajanikin soittelee kaikkea mahdollista korvakuulolla heti, kun minä olen tunnilta poistunut ja oven perässäni sulkenut.

Kun muutin perheeni kanssa Helsingistä Vantaalle vuonna 1974, tuli pitkien matkojen takia välttämättömäksi vaihtaa opettajaa. Uskoinkin minua kohdanneen suuren onnen, kun lähinaapurista löytyi opettajaksi arvostettu ulkomainen diplomipianisti. Hän oli varmasti alallaan pätevä ja taitava, ja soitti nuoteista varsin näppärästi, mutta jokin hänen opetustyylissään sai minut inhoamaan pianon soittamista. Hänellä oli vahva näkemys siitä, missä asennossa istutaan, miten kättä pidetään ja mitä sormijärjestyksiä ehdottomasti käytetään, kun pianoa soitetaan. Minusta nuo ohjeet olivat hyvin kaukana varsinaisesta soittamisesta. Moni musiikin harrastaja lienee törmännyt samanlaisiin opettajiin.

Onneksi tai onnettomuudeksi satuin 14-vuotiaana kuulemaan, kun hän koetti soittaa musiikkia korvakuulolta, ilman nuotteja. Se ei ollut kauhean ilahduttavaa kuultavaa, itse asiassa se oli aivan surkeaa soittamista. Vasta silloin tajusin, että korvakuulokyky ei luonnostaan olekaan kaikkien omaisuutta, vaikka vanhemmilla päivilläni keksin, miten se itse kullekin opetetaan, vaan että minulle on puhjennut jo varhain jokin aivan erityinen lahja, jota ei lahjakkaaksi väitetyllä opettajallanikaan ole.

Kun hän kuitenkin sitten edelleen jaksoi painostaa minua ottamaan oikeita asentoja ja käyttämään oikeita sormia, tein aika pian murrosikäisen päättäväisyydellä sellaisen johtopäätöksen, että minun ei tarvitse opetella hänen tapaansa, jos hänkään ei hallitse minun tapaani soittaa. Lopetin siis ohjatun soittamisen jo tuolloin, enkä ole sen jälkeen mitään opetusta saanut. Se oli tavallaan vahinko, sillä tämän opettajan pedagogisen kypsymättömyyden vuoksi luovuin sekä hyvin mahdollisesta klassisen pianistin urasta että myös aloin inhota (joksikin aikaa) klassista musiikkia. Tällainen kokemus on varmasti tullut monen soittajan osaksi. Nyt tietysti jälkeenpäin voisi sanoa, että hänelle juuri kuuluu kiitos siitä, että tämä metodini on olemassa. Ilman häntä en varmaan olisi koskaan alkanut miettiä asioiden todellista laitaa, vaan olisin kiltisti kulkenut ”putkessa” eri musiikkioppilaitoksiin.

Minusta tulisi kysyä, että miksi edellä mainittu arvostettu opettajani ei hallinnut korvakuulon käyttöä? Ihan varmasti hänellä oli ollut siihen taipumuksia lapsena. Joku syyhän oli hänetkin saanut innostumaan pianonsoitosta ja musiikista. Hänkin lienee joskus ollut ihanteellinen pikkupoika, joka on haaveillut tekevänsä suuria sävellyksiä ja esiintyvänsä suurilla estradeilla. Mutta ilman kykyä kuulla ei synny niitä sävellyksiä, ja soitostakin jää puuttumaan yhtä ja toista, ja ne suuret estraditkin jäävät sitä myöten tavoittamatta.

Kun olin lopettanut ohjatun opiskelun, aloin toden teolla hyödyntää korvakuulo-osaamistani ja aloin esiintyä julkisesti, ensiksi Ravintola Katajanokan Kasinolla, Helsingissä. Salosten ravintoloitsijaperhe oli suurin asiakkaani ja suurin innoittajani, mistä heille myöhäiset kiitokset. Soitin Katajanokalla varsin paljon, kaikki juhlapyhien lounaat, monet tilaustilaisuudet jne., ja kappalevalikoimani kasvoi koko ajan, osin perheväkeni laulamisten vuoksi ja osin asiakkaiden toivomusten ansiosta. Tuolloin aloin jo kerätä luetteloa osaamistani kappaleista, joista luetteloista olen myöhemmin tullut hieman tunnetuksikin (Guinness World Records – maailmanennätys pianistin maailman suurimmasta kappalevalikoimasta ilman nuotteja v. 2000 ja edelleen).

Kun olin 19-vuotias, vanhempani erosivat, mikä oli minulle suuren henkisen iskun lisäksi myös taloudellinen isku. Jäin asumaan sairaalloisen äitini kanssa, ja meidän elämämme oli välillä hyvin tiukkaa ja toimeentulo täpärää. Kun äidin kanssa mietimme, miten tilannetta voisi helpottaa, äitini keksi, että koska minä kerran osaan niin hyvin soittaa, niin ehkäpä minä osaisin opettaakin soittamista, ja sitä kautta saisimme talouteemme lisää rahaa. Otin äitini vinkistä vaarin, ja aloin heti haalia itselleni oppilaita, joita pian olikin viitisenkymmentä, eli yhdelle yksityisopettajalle aikamoinen määrä (en koskaan opettanut ryhmissä).

Jostakin syystä en vielä tuolloin ollut miettinyt opettamista sen syvällisemmin. Vaikka itse soitin toisella tavalla, tiesin vain sen, miten minua oli opetettu, ja kaivoin oppilailleni esille vanhat Aaronin pianokouluni ja Thompsonin vastaavat vihkot, unohtamatta C.L.Hanonia ja Karl Czernyäkään.

Aika pian kuitenkin aloin joutua vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin: miksi tämä pitää tehdä näin? Lisäksi hämmensin oppilaitani soittamalla heille korvakuulolla yhtä ja toista silloin suosiossa ollutta musiikkia, ja siitä seurasi tietysti kysymys: miten sinä tuon teet? Jouduin ensi kertaa miettimään, miten, koska tietenkin halusin opettaa myös sen asian omille oppilailleni.

Kuten alkusanoissa kerron, tästä alkoi metodini kehitys. Paljon hyviä kysymyksiä, muutama varovainen vastaus, ja taas paljon hyviä kysymyksiä sen päälle. Tällä tavoin kykenin vuosien saatossa kaivamaan omasta päästäni esille sen prosessin, millä olin itse kaltaisekseni soittajaksi kehittynyt. Minua ei ollut kukaan silloin opettanut, vaan olin itse oivaltanut korvan käytön ja sointurakenteiden tavallista luovemman hyödyntämisen, mutta noina vuosina minulle suurimman opetuksen antoivat juuri omat oppilaani.

Toivon, että hekin saivat minulta jotakin jo metodini kehityksen alkumetreillä, ja lisäksi olen iloinen, jos tämä kirja päätyy heidänkin käsiinsä, ja he ehkä saavat oivaltaa senkin, mitä en vielä tuolloin osannut kertoa.


== Lisää taustaa ==

Olen kohdannut, erityisesti Suomessa, paljon sellaisia muusikoita, joilla on korkea musiikillinen koulutus, ja joiden pitäisi olla muusikoista parhaimpia, mutta joiden korvakuulokyky onkin oikeasti lähes täysin kuollut. Vain muutamilla huipuilla on sekä korvaa että analyyttista ymmärrystä, mutta kuten itselläni, heilläkin se korvakuulo on syntynyt, kehittynyt ja säilynyt annetusta opetuksesta huolimatta, eikä sen ansiosta.

Kun lapsilla tuo korvakuulokyky kuitenkin lähes järjestäen on, tulee minusta rohjeta esittää kysymys, että mikä sulkee korvan?

Oma vaatimaton käsitykseni on, että syitä on monia, mutta ne ovat hyvin samaa juurta. Kyse saattaa ensiksikin olla länsimaisesta kulttuurista ja siihen pesiytyneestä tavasta pyrkiä selittämään kaikki ilmiöt analyyttisesti ja teoreettisesti. Tämä tarve on erityisen voimakas ns. nuorissa kulttuureissa, joihin Suomikin valitettavasti lukeutuu. En väitä, etteikö tällainen katsontakanta olisi vienyt sivistystämme hyvinkin pitkälle esimerkiksi tekniikan alueella, mutta mielestäni samanlainen katsontakanta ei sovellu ainakaan taiteeseen. Tässä lähestytään nyt ajatusta intuitioista, joista myöhemmin lisää.

Minusta musiikin kehityksen eräs virhe on siinä, että liiallinen halu nuotintaa ja teoretisoida kaikki tappoi vähitellen muusikoiden kyvyn käyttää korvakuuloaan. Myös luova työ on kahlehdittu, kun on alettu erikseen opettaa säveltämistä. Voiko sitä opettaa? Mielestäni ei voi. Toki sellaisia asioita voi opettaa kuin että mikä on viulun ja mikä sellon ääniala jne., mutta sitä, miten syntyy hyvältä kuulostava ja miellyttävä sävelkulku harmonioineen, siihen ei voi olla muuta oppia kuin itse kunkin oman intuition seuraaminen.

Jos tutustuu musiikin historiaan, huomaa muutaman tutkijan poikkeuksellisia mielipiteitä lukuunottamatta, että koko musiikin historia on esitetty, ikään kuin se olisi myyttinen sankaritaru. Se on todellakin yhä täysin darwinistisesti ajateltua kehityshistoriaa, jossa aikaisempaa vaihetta muka seuraa aina heroiittinen seuraava vaihe, ja jos edellisen vaiheen suurta neroa juhlittiin paljon, niin seuraavaa neroa juhlitaan vielä enemmän. Musiikin kehitys on muka kuin jatkuvasti nousujohteinen suora, ja jos aluksi oli yksiäänisyyttä, sitten erilaista kaksiäänisyyttä, sitten melodiaa ja vastamelodiaa, jonka jälkeen homofoniaa ja polyfoniaa jne., niin koko ajan mennään vain eteenpäin, ja seuraava vaihe on taas jotakin uutta ja ennenkokematonta.

Nämä kaksi seikkaa, liika analyyttisyys ja epärealistiset ja ilmeisen virheelliset odotukset siitä, mikä on seuraavien säveltäjäpolvien tehtävä, ovat uskoakseni tuhonneet korvakuulon länsimaista.

Nyt kun ns. suuret mestarit (Mozart, Bach, van Beethoven ja monet muut) ovat musiikkinsa luoneet, on entistä suurempi kysymysmerkki, mitä tulee heidän jälkeensä? Heidän ja nykyhetken välissä on jo ollut lukemattomia säveltäjiä, jotka ovat täysin hylänneet kaiken sellaisen, mitä kuulija kuulee miellyttävänä, ja jotka ovat sortuneet mitä ihmeellisimpiin kokeiluihin, joiden pohjana on musiikin teoria. Jos seuraavat säveltäjäpolvet pitävät tavoitteenaan tehdä vielä kummallisempaa musiikkia, yhteys ns. vakavan musiikin ja sen kuuntelijoiden välillä on kohta lopullisesti katkennut.

On todella mielenkiintoista nähdä, miten tulevaisuuden musiikkihistorioitsijat, mikäli vielä darwinistisesti uskovat jatkuvaan kehitykseen, selittävät 1900-luvun, jolloin kaikenlainen viihdemusiikki valloitti maailman, ja jolloin ns. vakavampi musiikki jäi vain harvojen asianharrastajien omaisuudeksi. Loogistahan olisi selittää, että nykyajan juhlitut säveltäjät, jotka ovat Abban, Beatlesin ja monen muun menestysyhtyeen musiikin takana, olisivat kehityksen seuraava heroiittinen vaihe. Vaan miten sanat asetetaan, koska heidän sävellystyössäänhän ovat läsnä kaikki ne piirteet, joita yleisö on tottunut miellyttävänä kuulemaan, ja jotka juontavat juurensa satojen vuosien takaa.

Onko jonkun konserttisalin kätköissä odottamassa joku kokeellinen säveltäjä, joka onnistuu tekemään niin outoa ja kummallista musiikkia, että hän saa kunnian olla se seuraava vaihe? Miten selitetään se, että hän ei ollutkaan aikalaistensa juhlima ja kunnioittama, ja että hänen konserttejaan kävi kuulemassa vain muutama ylioppinut musiikkikriitikko ja alati vaihtuva tyttöystävä? Olen ilkeä, myönnän, mutta en usko, että seuraavaa vaihetta enää löytyy. Musiikin kehitys on mielestäni sykli, ei jana. Kun tämä tajutaan, ollaan korvakuulonkin kannalta paljon edullisemmassa tilanteessa.


== Pianopedagogiikka ennen meitä ==

Aloitanpa tämän kappaleen nyt siten, kuten uskon enemmistön musiikkioppilaitosten opettajista minun toivovan sen aloittavan:
''
Pianonsoitonopetus on Suomessa hyvällä mallilla.
''
Pianonsoitonopetuksen probleemejahan on mietitty satoja vuosia. Monet taitajat ovat jättäneet jälkensä pedagogiseen kenttään. On ollut vallalla hyvinkin erilaisia käsityksiä soittotavan ja tulkinnan osalta. Nuoteista soittamista on todella pohdittu yllättävän paljon.

Vaikka itse inhosin lapsena C.L.Hanonin ja Karl Czernyn laatimien sormiharjoitusten kaltaisia materiaaleja (Clementin sonatiineista taas tykkäsin!), oli niissäkin nuottikirjoissa valtavasti oivallusta mukana. Tietyt harjoitukset kehittivät tietynlaista sorminäppäryyttä ja toisenlaiset toisenlaista. Niistä oli itsellenikin varmasti hyötyä hyväksi pianistiksi kehittymisessä.

Michael Aaron, John Thompson ja monet muut heitä ennen ja heidän jälkeensä ovat varmasti myös miettineet oppejaan. He ovat nähneet vaivaa keksiäkseen keinoja, jolla lapset houkutellaan mahdollisimman helposti oppimaan asioita, joilla heidän soittonsa alkaa kuulostaa siedettävältä, ja tietyt musiikin teorian perusasiat silti opitaan.

Heidän suuntaviivojaan seuratenhan ovat monet uudemmatkin pedagogit kehittäneet erilaisia menetelmiä, joissa värien yms. avulla yritetään leikkimielisesti tartuttaa lapsiin musiikillista tietoa ja osaamista.

Erityisesti Suomessa tunnetun japanilaisen Shinichi Suzukin metodeissa on myös järkensä. Kysehän on hyvin japanilaisesta tavasta oppia, joka on kuin suora toisinto siitä, mitä Japani oli ennen: lähetettiin japanilainen nuorimies länsimaiseen autotehtaaseen vierailulle, tämä kulki tehtaan läpi aistit herkkinä, ja rakensi kotiin tultuaan täsmälleen samanlaisen tehtaan... Tätä Suzuki-metodikin hyvin opettaa: taitavaa jäljittelyä.

Koskien siis erityisesti nuoteista soittamista, nuotinlukua, jonkinlaista perustekniikkaa ja musiikin teorian tuntemusta, voidaan vilpittömästi sanoa, että asiaa on laajasti tutkittu, ja pianonsoitonopetus Suomessa ja maailmalla on siltä osin todella hyvällä mallilla.

Mutta näissä edellä esitellyissä tavoissa on tiettyjä yhteisiä piirteitä, jotka myös aiheuttavat ne ongelmat, joita korjaamaan meidän metodimme on syntynyt.


== Missä ovat pianonsoittajat? ==

Jos kerran asiat ovat niin hyvin, niin lähes joka ikisessä kodissahan pitäisi pianon soida. Kun ihmiset tapaisivat illanistujaisissa kotona tai ravintoloissa, aina joku seuramies tai -nainen kirmaisisi pianon ääreen, soittaisi vaikka Mozartia tai Scorpionseja tai omaa musiikkiaan, ja toinen tulisi perässä, ja soittaisi oman tulkintansa samasta asiasta, ja sitten keskusteltaisiin, ja taas joku soittaisi. Sitten laulettaisiin juomalauluja jonkun läsnäolijan pianolla säestämänä, ja piano ja pianonsoitto olisi kiinteä osa mukavaa illanviettoa.

Kun lapset tulisivat koulusta kotiin, he kiiruhtaisivat rakkaan pianonsa luo. Kun opiskelija haluaisi tenttien välillä rentoutua, hän soittaisi ulos kaiken sen, mitä hänen sydämellään on. Piano soisi mukana perheen iloissa ja suruissa. Vielä vanhainkodeissakin dementoitumista estettäisiin ja vanhuksia aktivoitaisiin antamalla heidän soittaa pianoa, joka kerran oli niin rakas ja voimia antava asia heille.

Näinhän asian pitäisi olla, jos otetaan huomioon se, miten sankka joukko Suomessakin saa pianonsoitonopetusta joko naapurin tädin tai opiskelijatytön (ja kyllähän miespuolisetkin opettavat!), työväen- ja kansalaisopistojen, musiikkiopistojen, konservatorioiden tai Sibelius-Akatemian ansiokkaiden pedagogien toimesta. Jokaisessa perheessä on yleensä ainakin yksi ihminen, joka on saanut pianonsoitonopetusta elämänsä jossakin vaiheessa. Miksi pianonsoitto on kuitenkin jäänyt, miksi siitä ei tullutkaan omaa ilmaisukeinoa, jonka avulla olisi soitettu niin ilot kuin surutkin? Miksi piano on siinä olohuoneen nurkassa, mutta se ei soi?

Pianonsoitto on hyvin yksinkertaista. Edessä on nappuloita, joita painellaan sopivassa järjestyksessä ja sopivassa rytmissä. Nuotinluku ja soinnut ovat selkeä järjestelmä, joka puutteistaan huolimatta on selitettävissä täydellisesti jokaiselle normaalijärkiselle. Vika voi aniharvoin olla siinä, että oppilas ei kykenisi asioita käsittämään. Väitän myös, että jokaisella on korvaa soittamiselle, minkä asian myöhemmin selitänkin tarkemmin.

Voisiko vika oppilaan sijasta ollakin opetuksessa???


== Minä väitän ==

Minä väitän, että asia on juuri noin. Kun katsomme pikkulapsia, niin lähes jokainen osaa ainakin jossakin määrin puhtaasti toistaa kuulemiaan sävelmiä, ja keksiä itse uusia, joskus kiintoisiakin rallatuksia.

Mielestäni lapsien älykkyyttä pilkataan useimmilla niistä opetusmenetelmistä, joita heitä varten on kehitetty. Lapsi ei tarvitse keltaisia palloja tai vihreitä palloja (tai sinisiä, punaisia tai oransseja palloja) kertomaan, mitä kosketinta pitää painaa. Hänet pitäisi sen sijaan opettaa kuulemaan ääniä, ja valitsemaan sen mukaan, mitä nyt piti painaa. On suorastaan kornia, että tällaisia värileikkimismenetelmiä edes kutsutaan opetusmenetelmiksi, ja toiset yhtä huonot pedagogit jakavat niille arvostettuja palkintoja jne. Näinhän on asia Suomessa.

Lapsi haluaa ja myös kykenee ymmärtämään asioita laajemmin. Tämäkin asia on jostakin syystä sivuutettu. Ei lapselle ole mitään hyötyä siitä, että hänen annetaan jopa vuosikausia kuvitella, että peukalo, joka on sormi numero ykkönen, on aina C, etusormi eli kakkonen on D, kolmonen E, nelonen F ja viitonen G. Niin vähälahjaista lasta ei olekaan, joka tarvitsisi tällaista apukeinoa, ja jonka uteliaisuus ei jo kahden minuutin kuluttua vaatisi opettajaa selittämään, että mitäs nämä muut koskettimet sitten ovat?

Kun meidän metodissamme on pääosin hylätty musiikin teoria, se ei tarkoita sitä, ettei asioita pitäisi ymmärtää. Päinvastoin, meillä ne pitää ymmärtää erittäin hyvin. Paino on sanalla ymmärtää. Kun musiikin olemuksen, sen intuitiivisuuden, rakenteiden samanlaisuuden sekä taide- että viihdemusiikissa jne. todella ymmärtää, soittaminen muuttuu siksi, mitä sen tulisikin olla: hauskaksi ja helpoksi.

Perinteisesti soittamaan oppiminen esitetään jatkuvilla portailla, joita soittaja kapuaa. Aina muka opitaan vähän lisää, ja taas ollaan seuraavalla askelmalla. Musiikkioppilaitosten tutkintomallitkin on rakennettu tämän ajatuksen mukaan - ikään kuin olisi jokin selkeä jatkumo, jonka mukaisesti kaikkien eteneminen tapahtuu, ja jota voidaan autoritaarisesti arvostella. Myös suomalainen taideopetusjärjestelmän julkinen tuki perustuu täysin tähän ajatusmalliin. On luotu termi ”taiteen perusopetus”, joka käytännössä tarkoittaa luovuutta tuhoavan ja latistavan opetuksen ja tutkintojärjestelmän sokeaa taloudellista tukemista.

Meidän mallissamme soittajalla on vain yksi iso porras. Alemmalla askelmalla oltaessa soittaminen tuntuu vaikealta, ja ylemmällä askelmalla, jonne on toki melkoinen matka, soittaminen tuntuu helpolta. Meidän mallissamme alhaalta ylös kapuamista auttaa köysi, jonka varassa soittaja voi kiivetä ison välimatkan alemmalta askelmalta ylös korkeuksiin. Tuo köysi on jäljempänä esitelty ”kolmen työn metodi”, sillä kun soittaja oppii perustiedot kolmesta osa-alueesta, joita opetuksessa käytämme, ja ymmärtää, kuinka niillä sektoreilla tulee toimia, ja saavuttaa jonkinlaisen teknisen valmiuden toteuttaa ohjeitamme, hän on jo astunut sen askeleen, jonka jälkeen soittaminen todella alkaa tuntua helpolta. Silloin ei tarvita jatkuvaa opetusta, ei arviointijärjestelmiä, ei ”taiteen perusopetusta” eikä mitään muutakaan institutionaalista.

Esittelen nyt metodimme niin hyvin, kuin se on kirjallisesti mahdollista esitellä:


== Kolmen työn metodi ==

Nimitys ”kolmen työn metodi” johtuu siitä, että olemme katsoneet viisaaksi opettaa yhtäaikaisesti kolmenlaisia töitä, nimittäin nuotti-, sointu- ja korvatöitä.

Näitä kolmea eri sektoria soitetaan ja harjoitellaan rinta rinnan, ja vaikka aluksi alueet pidetään erillään, jotta oppilas oppii niissä käytettävät metodit, varsin pian lasketaan osa-alueet kommunikoimaan keskenään, ja vaikutteita siirtyy sektorilta toiselle.

Vaikka kukaan soittaja tuskin koskaan on ”valmis”, silti riittävänä taitona voidaan pitää tilannetta, jossa näiden kolmen sektorin osaaminen on yhdistynyt, ja soittaja hallitsee suvereenisti musiikkinsa sisemmän idean, eikä pelkkää nuottikuvaa.

Perinteisestihän pianonsoittoa opetetaan siten, että käsittelyn alla ovat vain ns. nuottityöt. Erittäin harvoissa tapauksissa puhutaan myös soinnuista, mutta niissäkin asia on latistettu ns. vapaaksi säestykseksi, joka on meidän mielestämme virheellinen tapa siksi, että se tähtää vain sointupohjaiseen rytmiikkaan, eikä, kuten meillä, melodian ja bassoäänen välin kakofoniseen täyttämiseen sointurakenteen nuoteilla, ja rytmin siivilöitymiseen vasta siitä, ja vielä siten, että piano ei ole rytmisoitin - tästä selitys myöhemmin. Korvakuulosta ei muualla puhuta sanaakaan.

Metodiamme on tutkimuksissa (Katariina Valtonen, Helsingin Konservatorio, 1994) kutsuttu myös J-metodiksi kehittäjänsä sukunimen alkukirjaimen mukaan. Kyse on kuitenkin täysin samasta menetelmästä.

Lainaan alle nyt osin vanhan oppikirjamme ”Lyhyt opastus luovempaan soittamiseen pianolla” tekstiä, jota olen korjaillut vastaamaan nykyisiä käsityksiämme siitä, kuinka itse kunkin tulisi toimia, jotta hän voisi kehittyä luovemmaksi pianonsoittajaksi, ja oppia saamaan pianosta vahvan välineen itseilmaisuunsa, sekä iloa ja hyötyä itselleen.

Nämä ovat kuitenkin osin vain teknisiä vinkkejä. On lisäksi perehdyttävä metodin filosofiseen tausta-ajatteluun, josta lisää jäljempänä.


=== Nuottityöosa-alue ===

Pelkkä nuoteista soittaminen perinteisellä tavalla saattaa olla yhteiskunnallisten ja yleiskoulutuksellisten syiden lisäksi painavin syy siihen, miksi niin harva osaa käyttää korvakuuloaan ja edistää luovuuttaan.

Perinteisen tavan (laaja yleistys!) matkaan kun on vuosisatojen kuluessa lastattu suuri määrän sellaista &quot;faktatietoa&quot;, joka on ollut enempikin selittelyä kuin selitys.

Paljon sellaisia apukeinoja on käytetty, jotka ovat kylläkin aluksi helpottaneet erityisesti pienten soittajien työtä ja säästäneet maksavien vanhempien korvia, mutta jotka ovat jatkossa osaltaan estäneet soittajan oman soittotavan kehittymisen.

Teoriaa ja taas teoriaa on opetettu, mutta juurikaan ei ole ajateltu sitä, miten tämä teorian ylikorostaminen vaikuttaa korvakuuloon.

Aina kun opimme jonkin asian, emme opi pelkästään tuota asiaa, vaan myös tavan ajatella.

Rohkenen siksi väittää, että soittaja tarvitsee teoriatietoa vain sen verran kuin tarvitaan yleisesti käytettyjen merkintöjen ymmärtämiseen; kaikki, joka menee sen yli, on tarpeetonta. Lisäksi selitystapoja voi huomattavasti yksinkertaistaa, kuten jäljempänä mm. sointutyöosa-alueella olen tehnyt.

Nuoteista soittamista voi hyvin opiskella eri perusopetusvihoista, kunhan kykenee estämään sen, ettei vihkojen nuottiuskollinen ja teoreettinen maailma vaikuta omaan ajatteluusi.

Seuraavat irralliset ajatukset, jotka ovat vastauksia oppilaitteni taannoin esittämiin hyviin kysymyksiin, kannattaisi ehkä huomioida, sisäistää ja sitten jatkaa ahkeraa työskentelyä nuottikappaleiden kanssa:

* Älä kunnioita liikaa nuotteja; useasti säveltäjillä on ollut useita erilaisia versioita ko. kappaleesta mielessään, ennen kuin he ovat valinneet jonkin version kirjoitettavaksi. Ole uskollinen idealle, mutta älä sen vuoksi kuvittele, etteikö mitään saisi muuttaa tai sovittaa.
 
(Toisenkinlaisia kappaleita kyllä on. Jos nuottikuva on pilkulleen oikea ja harkittu, kuulet sen kyllä. Usein on kuitenkin niin, että säveltäjä on kuullut vain melodian ja harmonian, tietysti kaikkien soittotapa-ajatusten lisäksi, ja siksi pianolla vasemman käden nuotit ovat usein vain eräs valittu sovitus.)
 
* Käytä tavallista useammin pedaaleja; kaikki lisäefektit, joilla soitosta saadaan kauniimpaa, ovat sallittuja, kunhan ne tehdään omin käsin tai jaloin, eikä esim. teknologian avulla.
 
* Sitten kun hallitset pedaalien käytön, kokeile joskus soittaa hyvin osaamiasi kappaleita myös ilman niitä, mutta yritä saada syntymään samanlainen kuulostavuus sormien avulla - herkkyytesi kehittyy.
 
* Muista myös, että mitä modernimpaa tai epäeurooppalaisempaa musiikkia soitat, sitä väljemmin Sinun tulee suhtautua annettuihin nuottien pituusarvoihin (aika-arvot). Länsimainen nuottikirjoitus on pituuksien osalta kuin kahden kertotaulu; muitakin rytmejä on olemassa ja niitä saa käyttää ja tavoitella.
 
* Älä käytä aina annettuja sormijärjestyksiä, vaan anna oman tapasi muotoutua. Saattaa olla, että jotkut skaalat, jotka olet oppinut, ovat hyödyksi, samoin kuin sävelasteikoista voi olla hyötyä korvalle, mutta muuten pyri päättämään tällaiset seikat itse, äläkä odota nuoteilta apua.
 
* Älä ajattele teoreettisesti; kvintti on soittajalle kirosana. Keskity aina siihen, miltä asia kuulostaa, äläkä siihen, miltä se teoriassa näyttää. Vältä tietoisesti kaikkea muuta kuin sointurakenteiden korvalla tapahtuvaa analysoimista.
 
(Tietoisen ajattelun haittavaikutus on todellakin varsin suuri. Kun itse opetan yleensä kouluvuoden mukaan, eli kesällä ei yleensä ole oppilaita, niin olen huomannut oman soittoni vapautuvan ja parantuvan kesäisin. Syy on siinä, että vaikka tämä metodimme onkin äärimmäisen epäteoreettinen, silti joudun selittämään asioita oppilaille myös hieman tavalla, joka hiipii omaan ajatusmaailmaani, ja saatankin soittaessani välillä tiedostaa, että nytpä tuli Cmaj7, nytpä tuli Esus4 jne. Näin ei saisi olla, vaan työskentelyn tulisi olla mahdollisimman ei-tietoista ja ei-analyyttista.)
 
* Soita mahdollisimman monipuolista musiikkia ja paljon ja rohkeasti myös sitä &quot;liian vaikeata&quot;, joka ei heti sujukaan, niin kuin pitäisi.
 
* Soita paljon muutakin kuin klassista nuoteista, mutta älä soita sitä muuta kuin soittaisit klassista.
 
* Jos ja kun alat vaivatta hahmottaa erilaisia sointurakenteita, lisäile surutta haluamiisi kohtiin nuotteja oivaltamastasi sointurakenteesta - oikealle tai vasemmalle tai molemmille.
 
* Opettele ulkoa kaikki melodisesti miellyttävät kappaleet.
 
* Tulkinnassa ota käyttöön muutkin tulkintatavat kuin piano ja forte - tempoa saa muutella; jokainen muutos, jonka osaat perustella ja joka kuulostaa Sinusta hyvältä, on sallittu.
 
* Jos äänenvoimakkuuden vaihtelujen aikaansaaminen tuntuu hankalalta, ylikorosta pianoa ja fortea aluksi; kun kappale sujuu, ne tasaantuvat ja lopputulos on hyvä.
 
* Lisäile välillä korukuvioita, vaikka niitä ei olisi pyydettykään.
 
* Pyri katsomaan mahdollisimman vähän käsiisi; jos se on aluksi vaikeaa, harjoittele asiaa helpoilla ja suppealla alueella liikkuvilla kappaleilla.
 
* Tärkeää on se, miltä musiikki kuulostaa, eikä mikään epäolennainen. Älä aprikoi käden asentoa, älä omaa istuma-asentoasikaan äläkä edes kynnenalusien puhtautta. Ruumiisi aikaansaamat ongelmat tulevat esiin, kun soitat kerralla tarpeeksi pitkän aikaa. Muuta sen osan asentoa, joka selvästi väsyy muita enemmän - ongelma on siellä.
 
* Teorian osittaisesta hylkäämisestä huolimatta älä salli itsellesi jäädä &quot;mustia aukkoja&quot;; jos et jotain asiaa ymmärrä, niin selvitä se, mutta jos tarjolla oleva selitys vähänkään haiskahtaa selittelyltä, hylkää se, ja rakenna omalle logiikallesi sopiva aukoton selitys - vaiva kannattaa.
 
Tässä on pääpiirteet niistä ajatuksista, joiden omaksuminen auttaa saamaan nuottisoittamisestakin entistä luovempaa ja joiden omaksuminen myös osaltaan estää nuoteista soittamisen luovuutta tuhoavan sivuvaikutuksen. Älä ala työskennellä, ennen kuin olet todella hyväksynyt nämä ajatukset uudeksi ohjenuoraksesi. Ole itsellesi rehellinen, ja tarkista joka kerta, kuinka todellisuudessa ajattelet.
 
Kun tämä metodimme syntyi, olimme ankaria ja kompromissihaluttomia. Olimme valmiita heittämään roskakoriin kaikki Aaronit, Thompsonit sekä ennen muuta Suomalaiset pianokoulut, älyttömät väreilläoppimisjärjestelmät jne., jotka eivät edes ansaitsisi nimitystä ”opetusmetodi”.
 
Mutta vanhuus ja viisaus kulkevat usein käsi kädessä, ja niinpä nykyään opetamme, että oppilas voi niin halutessaan vaikka opiskella perinteistä pianonsoittoa muualla, ja sitten vain täydentää ja monipuolistaa osaamistaan meillä, eli kolmijako nuottityö – sointutyö – korvatyö kyllä olisi yhä läsnä, mutta nuottiopetus tulisi muualta.
 
Tämä on aivan mahdollista, mutta vaatii oppilaalta lujaa luonnetta. Jos opetus muualla on täysin perinteistä ja näköalatonta, oppilaan olisi itse huolehdittava, että oppiessaan asioita hän ei samalla opi vääränlaista ja vahingollista tapaa ajatella pianonsoitosta.
 
Ohjeet vaikeuksien välttämiseen ovat metodikohtaiset ja siksi eivät tähän kirjattavissa, mutta muutamia yleisperiaatteita voin silti luetella, osin päällekkäin edellä esitetyn kanssa:
 
* musiikin teoriaa ei tule yliarvostaa – se on enemmänkin oma shakkipelinsä, jota voi kiinnostuneena pelata, jos haluaa, mutta sen ei saa vaikuttaa reaalielämään
* vihkosarjojen neuvot ovat ohjeita, eivät ehdottomia käskyjä
* soitat itseäsi varten, et opettajaa tai sukulaisia varten
* kurssitutkinnot eivät tee soittajaa, muusikkous tekee
* mikään sellainen opetus ei ole hyväksi, joka yrittää supistaa valinnanvapauttasi
* joskus valittu nuottikuva on vain yksi mahdollisuus niistä, joita säveltäjällä mielessään oli
* korvakuulo on tärkeä asia, ja korvakuulolla soittaminen on suurempia lahjoja vaativaa kuin nuoteista soittaminen
* sointurakenteet ovat olemassa ja niiden hyödyntäminen on mahdollista myös klassisessa musiikissa
 
 
=== Sointutyöosa-alue ===
 
Vaikka lukija jo osaisikin entuudestaan kaikki soinnut, kannattaa silti perehtyä metodimme tapaan esittää ne.
 
Tässä tavassa on tarkoituksella kaikki nimistö, teoreettisuus ym. heitetty yli laidan, eli siitä on poistettu kaikki, mikä voi metodimme käsityksen mukaan kahlehtia luovuutta. Soinnuista on käsittääksemme hyvä ajatella juuri näin, ja tällä tavalla ne oppii helposti.
 
Nämä kaavat ovat tietenkin vain välivaihe - soinnut ja esiintyvät sointurakenteet tulee lopulta hahmottaa korvalla, eikä laskemalla. Soittamaan oppii parhaiten soittamalla, ja soinnutkin tarttuvat korvaan, elleivät jo siellä ole, varmasti yrittämättäkin, jos vain muu luovuuteen tähtäävä soittaminen on kunnossa eli jos muualla ei ole enää luovuutta tukahduttavia elementtejä.
 
Jäljempänä on esitetty yksinkertaisin numerokaavoin ja esimerkein sellaiset absoluuttiset kaavat, joiden perusteella ja joita yhdistelemällä löytyy sointu kuin sointu. Ensimmäinen valkoinen ympyrä tarkoittaa soinnun nimenä olevaan kirjaimeen (tai ylennettyyn tai alennettuun kirjaimeen) pantavaa sointua soittavaa alinta sormea (yleensä vasemman käden pikkusormi; älä ajattele, että &quot;viitonen&quot;), sitten tuleva numero tarkoittaa väliin jätettävien koskettimien määrää (mustat ja valkoiset kummatkin mukaan!) ylöspäin eli oikealle mentäessä, seuraava valkoinen ympyrä tarkoittaa seuraavaa sormea (mikä parhaiten ylettyy, eikä &quot;nelonen&quot; tai &quot;kolmonen&quot;), sitten taas jotakin väliin ja sitten taas sormi.
 
(Useimmiten nämä kaavat on esitetty siten, että vain ensimmäinen ympyrä, ns. nimikkosävel, on valkoinen, ja muut mustia, mutta teknisistä syistä asia on tässä nyt toisella tavalla.)
 
Esimerkiksi C6 - sointu on nuotit C, E, G ja A yhtä aikaa ja esim. F7 on F, A, C ja Es. Tarkista vaikka! Eräs mielenkiintoinen asia tässä yhteydessä pitää muistaa: Soinnut ovat useimmiten kirjoitetut kansainväliseen tapaan, eli C-duuriasteikon seitsemäs sävel (kamalan teoreettinen ilmaisu, anteeksi), jota me olemme Suomessa yleensä kutsuneet H:ksi, onkin muualla B (voi kun Suomessakin jo ymmärrettäisiin unohtaa tämä H:n käyttö). Alennettu H on meillä ollut B, sen nimi on loogisemmin Bes; His on Bis. Tämä on iso ongelma soinnuissa, joten kannattaa tarkasti seurata, kumpaa tapaa on käytetty.
 
Kansainvälisesti on olemassa B - sointuja, Bb - sointuja ja B# - sointuja. Suomalaisittain vastaavat ovat H, Hb ja H#. Periaatteessa ne eivät siis voi mennä sekaisin, mutta tilannetta on sotkenut eräs suomalainen nuotinkustantaja, joka on menneinä vuosina käyttänyt nuoteissaan merkkiä B, ja se onkin tarkoittanut alennetusta H:sta alkavia sointuja!
 
Peruskaavat ovat seuraavat:

 Duuri        o3o2o     esim. C, Db, G#  jne.
 Molli        o2o3o     esim. Cm, Fbm, A#m  jne.
 
 Duuri 6      o3o2o1o   esim. C6, Gb6, B#6  jne.
 Molli 6      o2o3o1o   esim. Cm6, Fbm6  jne.
 
 Duuri 7      o3o2o2o   esim. C7, G#7  jne.
 Molli 7      o2o3o2o   esim. Cm7, Abm7  jne.
 
 Duuri maj 7  o3o2o3o   esim. Cmaj7, F#maj7  jne.
 Molli maj 7  o2o3o3o   esim. Cm maj7, Dbm maj7  jne.


Kannattaa perehtyä näihin kaavoihin etsimällä mahdollisimman monia sointuja ja kannattaa myös hakea se oivallus, miten lähellä nämä soinnut ovat toisiaan, ennen kuin alkaa näitä aktiivisesti soveltaa.
 
Sointujen löytäminen on todellakin hämmästyttävän helppoa, eikä siihen tarvita tietoja kvinteistä tai kvarteista. Lisää kaavoja, hieman poikkeaviin sointumerkintöihin selitykseksi, on seuraavana:

 o2o2o      merkitään esim. Cm-5 tai Cmb5 tai Co tai C dim
 o3o3o      merkitään esim. C+5 tai C#5 tai C+
 o2o2o2o    merkitään esim. C dim7 tai Co tai Co7
 o3o2o2o3o  merkitään esim. C9
 o1o4o      merkitään esim. Csus2
 o4o1o      merkitään esim. Csus4 tai pelkästään Csus

Huomaa valitettava sekavuus näissä käytössä olevissa merkeissä sekä se mahdollisuus, että o-sointu voi tarkoittaa kahta asiaa.
 
Soitapa peräkkäin esim. Csus 2 (o1o4o), Cm (o2o3o), C (o3o2o) ja Csus4 (o4o1o). Huomaathan, että vain keskimmäinen sormesi vaihtaa paikkaa? Tämänkaltaisia selkeitä loogisuuksia on koko sointujärjestelmä täynnä; siitä on vain liialla teoretisoimisella tehty äärettömän vaikeasti omaksuttava – turhaan.
 
Yhdistelmäsointujen löytäminen on myös helppoa, kun muistaa oikean järjestyksen: Esim E7sus - sointu, joka esiintyy mm. The Beatles - yhtyeen &quot;Yesterday&quot; - kappaleessa, löytyy siten, että ensin etsitään ensimmäisten kaavojen mukaan kantaosa eli E7, siihen kuuluvat E, Gis, B (=kansainvälisen käytännön mukainen B) ja D. Sitten pidetään kaikki löydetyt aluksi paikallaan ja aletaan etsiä Esus - sointua (joka on sama kuin Esus4). Esus - sointuun kuuluu kaavan mukaan E, A ja B (=kansainvälisen käytännön mukainen B). Nyt tämä jälkimmäiseksi löydetty tieto sijoitetaan &quot;alemman&quot;, aiemman E7 - soinnun päälle ja Esus syrjäyttää E7:n siltä osin, kun ne ovat päällekkäin, eli E7:n alkuosa E, Gis ja B korvataan Esus:n alkuosalla E, A ja B, mutta loppuosa E7:sta tulee myös uuteen sointuun mukaan eli E7sus = E, A, H ja D. Kokeile muilla yhdistelmäsoinnuilla ja muista työn järjestys!
 
Toinen poikkeava tapa on tapa muuttaa soinnun nuottien keskinäistä järjestystä tai kenties jopa lisätä sointuun jotakin uutta alimmaiseksi tai muualle. Jos merkitään esim. C/G, se tarkoittaa, että pitää löytää ensimmäisen merkinnän osoittama sointu (C-duuri, joka on C, E ja G) ja sitten muuttaa löytyneiden nuottien järjestystä siten, että G jääkin alimmaiseksi eli bassoääneksi ja sitten tulevat muut siinä järjestyksessä kuin ne vastaan tulevat ylöspäin eli oikealle mentäessä (ratkaisu on G, C ja E).
 
Jos olisi annettu sointumerkintä C/D, niin edelleen pitää löytää C-duuri ja muuttaa sen sisäistä järjestystä siten, että D jääkin alimmaiseksi. Huomasit jo varmaan, että C-duuri soinnussa ei ole ollenkaan D:tä. Ei hätää, lisätään se sinne ja toimitaan muuten, kuten edellä: Ratkaisu on D, E, G ja C.
 
Vielä voidaan merkitä C add F (esimerkiksi); add tarkoittaa F-nuotin lisäämistä C-duuri sointuun, mutta ei kuitenkaan alimmaiseksi, vaan muualle, minne se luontevimmin sopii. Ratkaisu on C, E, F ja G. Näillä tiedoilla sekä talonpoikaisjärjellä löytyy sointu kuin sointu!
 
Joskus näkee myös edellä mainituista paikoista poikkeavissa paikoissa merkkejä + tai - . En ole kirjoittanut niitä kaavoiksi niiden äärimmäisen harvinaisuuden vuoksi, vaikka sekin toki olisi mahdollista. Tässä tarvitaan enempikin sitä talonpoikaisjärkeä. + tarkoittaa ylentämistä ja - alentamista, ja se numero, jonka edellä merkki on, tarkoittaa kulloisenkin sävelasteikon niin ja niin monetta nuottia. Käytännössä numero 5 on soinnun kolmas, 7 neljäs ja 9 viides nuotti, ja niitä sitten alennetaan tai ylennetään.
 
(Jottei tämä olisi liian helppoa, niin muistutan vielä Italiassa taannoin käytetystä poikkeavasta tavasta, joka nyt on väistymässä, mutta jonka voi vielä nähdä vanhoissa italialaisissa nuoteissa: niissä ”C-” tarkoittaakin C-mollisointua ja ”C+” C-duurisointua.)
 
Tämä on jo hyvä alku, ja varsin pitkään saattaa olla niin, että soittaja on kuulemaansa tyytyväinen, vaikka soittaakin vain löytämänsä soinnun sellaisenaan sitä mitenkään hajottamatta tai rytmittämättä. Sointujenkin kanssa on hyvä muistaa pedaalit ja niiden käytössä luottaa korvaansa. Luontevaa on yleensä antaa kaikupedaalin olla alhaalla niin kauan kuin annettu sointu on aiottu soimaan; soinnun muuttuessa myös diskanttipuolen nuotit muuttuvat vastaamaan soinnun muutoksia, mikäli kyseessä on harmoninen musiikki, ja tällöin kaikupedaali on jo pitänyt nostaa ja laskea uudestaan.
 
Nykyisin selitämme sointurakenteiden käytön siten, että kun on löydetty melodia ja sointurakenne, pitää melodian ja soinnun alimaisen äänen (=bassoääni) väli yrittää täyttää mahdollisimman täydeksi sointurakenteen nuoteilla. Tällä tavalla saadaan suuri massa ääniä. Kappaleen rytmi pitää harjoitella kuulemaan päässä, ei soitossa, sillä tarkoituksena ei ole luoda jo löydettyjen nuottien massasta tarkkaa rytmiä, vaan tarkoituksena on tiputella säestäviä nuotteja sekalaisessa järjestyksessä alas siten, että syntyvä soitto tukee rytmiä, joka soi soittajan päässä.
 
Tällä tavoin soitto kuulostaa hyvin kauniilta ja eloisalta. Tasainen rytmin hakkaaminen on pahinta soinnuilla soittamista, mitä aikaan voi saada, ja silti muualla opetettu ns. vapaa säestys on pitkälti juuri tuollaista.
 
Liitän tähän kappaleen loppuun vielä ohjeet, jotka olivat ”Lyhyt opastus luovempaan soittamiseen pianolla” – kirjasessa. Kuten edeltä selviää, emme nykyisin lähesty sointujen hajottamista tällä tavalla, joka on hyvin samanlainen kuin perinteinen ns. vapaa säestys, vaan liikumme erilaisen ajattelun tasoilla. Käytännön elämässä näistä pikku vinkeistä saattaa silti olla hädän tullen apua, jos työ ei tunnu muutoin lähtevän käyntiin. Kun näitä lukee ajatuksella, huomaa, että jo näitä kirjoitettaessa oltiin hyvää vauhtia matkalla siihen suuntaan, mitä me nyt oikeana pidämme.
 
* Sointuja voi hajottaa esim. siten, että painaa eri aikaan alas alimmaisen ja jäljelle jääneet ylimmäiset nuotit. Tekemällä tätä peräkkäin tiheästi syntyy yksinkertainen humpparytmi, jolla voi jo säestää monia kappaleita.
* Alimmainen ja sitten ylimmäiset kaksi kertaa: Syntyy yksinkertainen valssi.
* Myös koko sointua voi lyödä annettua ohjetta tiheämmin sitä sen kummemmin hajottamatta. Moni latinalainen rytmi syntyy helposti näin, kunhan rytmi ei vain ole liian tasainen.
* Moneen nykyiskelmään sopii kuvio, joka rakentuu siten, että pannaan ensin alas kaikki paitsi aivan ylin nuotti, jätetään aivan alin koko ajaksi soimaan ja vaihdellaan sitten ylintä ja keskimmäistä tai keskimmäisiä.
* Hyvä apukeino saada ideoita, kuinka hajottaisi tai rytmittäisi, on ensin hakata sopiva rytmi aiottuun kappaleeseen mielessään tai käsillään tai jaloillaan esim. levyltä kappaletta kuunnellessaan ja sitten siirtää kuviot sointuihin esim. siten, että vasemman käden lyönti polviin vastaa soinnun alimmaista nuottia ja oikean käden lyönti polviin taas soinnun ylimmäisiä nuotteja jne.
* Jos rytmitys ei tahdo onnistua, voi liikkeelle lähteä esim. siten, että panee siihen kohtaan, johon nuoteissa on kehotettu pistämään koko sointu, vain soinnun alimmaisen nuotin ja sijoittaa annetun soinnun sointialueelle itse valittuun paikkaan ko. soinnun ylimmäiset nuotit yhtä aikaa. Syntyy jo alustava rytmitys ja siitä voi varovasti jatkaa.
* Tietenkin sointuja voi myös jatkaa ylöspäin käyttäen toki vain sointuun kuuluvia kirjaimia, jos vain sormet riittävät, kunhan säilyttää alimmaiseksi kuuluneen kirjaimen alimmaisena (=bassoääni), vaikka senkin paikka kenties muuttuisi esim. oktaavin alaspäin.
* Sointuun kuuluvia nuotteja voi tietysti lisätä myös oikealle melodian alapuolelle ja voihan melodiaakin nostaa tieltä pois esim. oktaavilla ylöspäin.
* Hyvä kuvioidea on myös soittaa kaikki nuotit, jotka sointuun kuuluvat, peräkkäin alhaalta ylöspäin ja taas takaisin; ylintä ja alinta nuottia ei yleensä ole hyvä kahdentaa.
* Perusidea on todella se, että sointuun kuuluvia nuotteja voi lisätä ja kuvioida vaikka kuinka, kunhan melodia ja bassoääni säilyvät!
* Esimerkiksi luterilaiset virret saa kuulostamaan aidoilta siten, että jos tietää soinnut, lisää melodian alle niin paljon soinnun nuotteja kuin ylettyy ja samoin jatkaa annettua sointua ylöspäin niillä kirjaimilla, jotka sointuun kuuluvat, samoin niin paljon kuin ylettyy; sitten soittaa kovaa ja hartaasti ja käyttää kaikupedaalia - ja kotonasi todella kuulostaa kirkolta!

Tässä oli muutamia vinkkejä, mutta rajana olkoon vain oma mielikuvituksesi! Muista myös se, että Sinun tulee aktiivisesti pyrkiä käyttämään näitä sointuosa-alueen ideoita muillakin esitetyillä työosa-alueilla. Esimerkiksi nuottikappaleita sovittaessasi voit suuresti hyötyä siitä, että vaikka sointuja ei olisikaan annettu, löytäisit ne - mieluummin korvalla, mutta hätäpaikan tullen myös nuotteja tutkimalla ja analysoimalla. Sitten vain toimit kuin siinä olisi sointu; hajotat, rytmität jne.

Mistä soinnut ovat tulleet, miksi kuulemme nämä yhdistelmät hyvinä? Liika analysoiminen on haitaksi, mutta kiinnostuneiden kannattaa tutustua ensimmäisen kristillisen vuosituhannen gregoriaaniseen kirkkolauluperinteeseen kuin myös sen jälkeen sekä Saksassa että Englannissa vakiintuneisiin kansanlaulutapoihin. Karkeasti ottaen näitä kolmea tapaa yhdistelemällä ovat synnytettävissä kaikki käyttämämme soinnut. Tapamme kuulla on hyvin yhteiseurooppalainen.

Sointujen käyttö on myös tarkkaa nuotinnosta alkuperäisempi tapa soittaa, vaikka moni uskoo ihan muuta. Kiinnostuneet löytävät musiikin historiasta tarinaa basso continuo eli basso generale - ideasta ja saattavat yllättyä huomatessaan, minkälaista luovuutta on soittajilta ennen muinoin vaadittu. Pyrkikäämme samaan!


=== Korvatyöosa-alue ===

Useasti väitetään, että korvaa joko on tai ei ole. Jo edellä väitin toista. Korvalla soittamista on kuitenkin vaikeata opettaa ja erityisen vaikeata se on näin kirjallisen ilmaisun kautta; pitäisi voida istua vieressä ja kuunnella ja neuvoa. Toisaalta korvalla soittaminen on kuitenkin kaikkein helpointa (ja myös kauneinta ja luovinta) soittamista, silloin kun sen hyvin osaa. Jos lukijani nyt jo mielestään osaisikin soittaa korvakuulolla, toivoisin hänen silti tarkistavan ideoitaan ja lukevan läpi näkemykseni. Erityisesti näkemykseni voivat olla avuksi silloin, jos oppilas osaa jo alustavasti soittaa korvalla, mutta ei ole kykyihinsä tyytyväinen. Myös sellaiset, jotka eivät pysty kunnolla löytämään soittimestaan edes Ukko Nooaa, saavat tästä avun, jos vain tekevät kovasti töitä.

Aivan aluksi pitäisi kuunnella paljon musiikkia ja yrittää varmistua siitä, että oma korva olisi sellaisessa lähtökunnossa, että pystyy kappaleesta kuin kappaleesta sanomaan, meneekö sävel kulloisessakin kohdassa ylös- vai alaspäin. On todellakin olemassa ihmisiä, jotka eivät selvästi kuule edes sitä, mutta harjoittelemalla paremmin kuulevan ohjaamana he kyllä oppivat huomaamaan asian.

Täytyy myös kertoa kokemuksesta hieman varoittavia sanoja, jotka eivät toivottavasti masenna, vaan kannustavat jatkamaan, vaikka se tuntuisikin vaikealta: Tähän voi mennä todella paljon aikaa.

Tiedän tapauksia, joilla helpohkonkin korvakappaleen tekeminen alusta aivan erinomaiseen loppuvaiheeseen on vienyt runsaasti yli vuoden. Lohtuna kerron, että ilmeisesti aivoissa syntyvät prosessin myötä ne &quot;kanavat&quot;, joita pitkin työ seuraavan kerran etenee, ja jos ensimmäinen kerta veisi vuoden, toinen vie vain puoli vuotta jne.

(Tästä saa lystikkään laskukaavan: jos ensimmäiseen korvakappaleeseen menee vuosi, mikä on jo todellinen kauhuskenaario, toiseen menee silti vain puoli vuotta. Siitä eteenpäin lyhentyminen menee suurin piirtein seuraavasti: 3 kk – 50 päivää – 25 päivää – 2 viikkoa – 1 viikko – kolme päivää – 36 tuntia – 18 tuntia – 9 tuntia – 270 minuuttia – 135 minuuttia – 1 tunti - ½ tuntia – 15 minuuttia jne. Vaikka nuo kaikki laskisi yhteen, erinomaisen korvakuulokyvyn saavuttamiseen ahkeralla työllä kuluu silti vain alle kaksi vuotta. Tämä on lisäksi havaittu opetustyössämme aivan todeksi!)

Korvatyöprosessin lopputuloksen tulisi olla sellainen, että kappaleen toistaminen täydellisenä onnistuisi heti, kun sen pystyy melodisesti muistamaan alusta loppuun. Itselläni on tämä taito ja olen siitä hyvin ylpeä. Sen voi kuitenkin jokainen saavuttaa ja paljolla työn teolla se kyllä onnistuu - edellyttäen, ettei muilla soitto-osa-alueilla enää ole olemassa tätä prosessia estäviä, luovuutta kahlitsevia elementtejä.

Vielä ennen itse toimintaohjeiden antamista haluaisin uudelleen sanoa erään yleisvinkin, josta on erityisesti apua korvalle, mutta jota voi soveltaa toki muillakin osa-alueilla: kerätkää luetteloa osaamistanne tai kerran oppimistanne kappaleista, ns. biisilistaa, ja pankaa sinne kaikki valmis ja ylläpitäkää niitä kappaleita (korvalla kerran opittuja on erittäin helppo ylläpitää) jatkuvasti jopa siten, että ne kattavat 8/9 soittamisenne määrästä. Ilo säilyy, sorminäppäryys kasvaa ja lisäksi olette aina valmiita esiintymisiin, kun teillä on valmiina laaja repertuaari.

Korvatyössä kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että ensin etsii jäljiteltäväksi valitsemastaan kappaleesta sen äänen, joka voimakkaimmin kuuluu kappaletta kuunneltaessa (ns. pää-ääni, yleensä se on länsimaisessa musiikissa juuri melodia itse). Kun sen on löytänyt (jos on vaikeaa, kuuntele, tarkista, laula itse jne. - avuksi on myös se, että kappale, jota on aikomus jäljitellä, valitaan viihdepianomusiikin puolelta - tällöin ei synny ongelmaa siitä, että esim. laulajan sointuva ääni ja omasta pianosta kuuluva &quot;plong&quot; ovat niin erilaiset), suosittelen jäljempänä kuvaamillani ykkös- tai kakkostavalla etenemistä.

Monella voi olla halu tämän melodian löytämisen jälkeen alkaa suoraan lisätä sointuja löytyneen melodian alle, mutta tätä tapaa en suosittele, ellei korva sitten ole todella erinomainen! Riski on siinä, että etsiessään väkisin ratkaisua, voi tulla valinneeksi liian helpon soinnun oikean ja monipuolisemman asemasta; esim. pelkän C:n siihen, mihin paremmin sopisikin Cmaj7 tai kenties vaikka C7sus4.

Kaikkihan me joskus menemme siitä, missä aita on matalin; tässä asiassa sointujen käyttäminen suoraan on se liian matala aita. Se voi toki onnistuakin, mutta se voi myös karvaasti epäonnistua jopa niin, ettei soittaja itse huomaa epäonnistuneensa. Eräs, muuten hyvin lahjakas tapaus, soitti ensimmäiseen korvakappaleeseensa säestykseksi pelkkää C-duuria, vaikka ko. kappaleessa on alunperin kahdeksan eri sointua, eikä edes huomannut asiaa. Ongelma saatiin kuitenkin korjatuksi juuri näillä 1.- ja 2.-tavoilla.

Lisäksi mainitsisin vielä, että korvakappaleita ei ole mikään pakko soittaa juuri samalta sävelkorkeudelta kuin ne alunperin kulkevat, mutta uskollisuudesta ei ole haittaakaan, varsinkin, jos sillä tavalla pystyy välttämään sen, että soittaa muutoin aina samoista, helpoista sävelasteikoista (esim. C-duuri ja a-molli) kaikki kappaleensa.

Sellaista tapaa en pidä kuitenkaan suositeltavana, että soitetaan itse pianoa samaan aikaan, kun jäljiteltäväksi valittu kappale soi. Tällöinhän jää oman yrittämisen takia kuulematta paljon siitä kappaleesta, joka juuri pitäisi hyvin kuulla ja kuunnella.

Muun muassa Rudolf Steinerin johtopäätösten mukaan pentatoninen laulu on ihmiskunnan alkumusiikkia, ja tätä käsitystä tukevat myös nykyisinkin kuultavissa olevat tiettyjen kulttuurien kansanmusiikit. Jos melodian jäljittely on uskomattoman vaikeaa, kannattaa kokeilla jäljitellä esim. japanilaista tai kiinalaista kansanmusiikkia - niihin ei löydy hevin vääriä sointujakaan.

Edellä mainittujen 1.- ja 2.-tavan toimintaohjeet eli melodian täydentämisohjeet eli löytyneen pää-äänen täydentämisohjeet ovat seuraavat:

'''1.-tapa (yleisin, suositelluin, lähes ainoa):'''

Käytä vain oikeaa kättä, soita melodiaa ja lisää sitten korvakuulosi mukaan sinne tänne melodian alapuolelle eli melodian vasemmalle puolelle sopivaksi katsomiisi kohtiin, vain sille alueelle, jonne oikealla kädelläsi samalla yletyt, yksi nuotti. Jatka kokeilemista, ja lisää yrityksen ja erehdyksen kautta toinen nuotti ja kolmaskin nuotti sinne tänne.

Voit edetä jopa niin pitkälle, että kaikki viisi sormeasi ovat jatkuvassa käytössä, joskin yleensä 2-3 lisä-äänikertaakin on ihan riittävästi.

'''2.-tapa (harvinaisempi):'''

Soitakin oikealla vain pelkkä melodia, älä lisää sen alle mitään, mutta pane vasen käsi noin kahden oktaavin päähän oikean alapuolelle, ja soita sillä sinne tänne, samaan aikaan oikealla kädellä melodiaa soittaessasi, yksi nuotti kerrallaan.

Syntyy bassokuvio, joka varsin todennäköisesti on erilainen kuin 1.-tavalla löydetty ensimmäinen lisä-äänikerta, mikäli olet edennyt äänikerta kerrallaan, mikä on joissain tapauksissa perusteltua.

Älä lisää tämän jälkeen enää vasemmalle muuta, vaan säilytä tämä bassokuvio mukana ja sitten ala toimia ykköstavan mukaan ja täydentää melodiaa oikean käden puitteissa, kuten ykköstavassa neuvotaan.

1.-tapa sopii lähes kaikkiin kappaleisiin, mutta joskus harvoin, jos työ 1.-tavalla ei lähde käyntiin, kannattaa kokeilla 2.- tapaa.

Ehdottomasti järjetöntä on soittaa heti kahdella kädellä, ja kädet liian lähekkäin. 1.-tapa perustuu suoraan moniäänisen laulun jäljittelyyn ja 2.-tapa ensin bassokuvion löytämiseen ja sitten moniääniseen lauluun. Jos kädet ovat, niin kuin ne yleensä ovat, noin oktaavin päässä toisistaan, ne ovat liian kaukana toisistaan, jotta korva voisi kuulla moniäänistä laulua ja liian lähellä toisiaan, jotta voisi erottua selvä bassokuvio.

Kun sitten 1.- tai 2.-tavalla on päästy loppuun, kappale jo varmasti kuulostaa melko kivalta, mutta eteenpäin pitää mennä esimerkiksi seuraavasti: löydetyistä nuoteista pitää etsiä niissä &quot;piileskelevät&quot; soinnut ja panna ko. soinnut kokonaisina, 2.-tavalla myös bassoääni alimmaiseksi mukaan liittäen, melodian alle.

Sitten voi, jos haluaa, karsia vähän oikealla olevia nuotteja, sillä samat äänethän jo esiintyvät soinnussa, mutta tämä ei ole mitenkään välttämätöntä. Tästä eteenpäin tulee edetä, kuten edellä on kerrottu sointutyöosa-alue - kappaleessa ja oikeaa kättä voi &quot;peukaloida&quot; sopivalla tavalla esimerkiksi nuottityöosa-alue - kappaleessa esitettyjen vihjeiden mukaan (esim. korukuvioita sinne tänne), ja näin toimien kappale rakentuu pikku hiljaa valmiiksi.

On makuasia, haluaako olla täysin uskollinen alkuperäiselle kappaleelle vai ei; itse suosittelen, että tässä vaiheessa kappaleeseen annettaisiin syntyä myös persoonallinen leima ja kunnon sovitus. Kaikilla vähänkään pitempään korvalla soittaneilla on selvästi kullakin oma tyylinsä, joka on juuri se rikkaus, joka pitää musiikin elävänä, ja poistaa ikävän paperinmaun soitosta.

Jos soittaja sitten päätyy kunnianhimoisesti kokeilemaan myös omaa sävellystyötä, kaikki edellä esitetyt ideat ovat käyttökelpoisia; erityisesti melodian täydentäminen ykköstavalla, mutta tietyissä tilanteissa myös ns. kakkostavalla.

Harjoittelusta vielä: Korvakuulokappaleiden sovituksien kehittyminen tapahtuu ajan myötä. Se todellakin onnistuu parhaiten olemalla soittamatta, ja antamalla kappaleen prosessoitua eteenpäin päässä, mutta jotta olisi teknisiä kykyjä myös toteuttaa ne oivallukset, pitää samalla jaksaa tehdä raakaa työtä nuotti- ja sointupuolella.


== Lopuksi ==

Tekstissä edellä on useamminkin kuin kerran vilahtanut sana ”intuitio”. Vaikka intuitio ei olekaan tämän kirjan pääajatus, silti saattaisi olla hyödyllistä, että pianonsoittoaan monipuolistamaan pyrkivät soittajat vahvistaisivat ns. oikeaa ajatteluaan tutustumalla myös niihin ajatuksiin intuitiosta, joita tämän teoksen kirjoittajalla on.

Siksi liitän tähän loppuun itsenäisen kirjoitukseni, joka on julkaistu mm. Opetusministeriön keskustelupalstalla (Suomen) (osoite tätä kirjoitettaessa: http://www.minedu.fi/keskustelupalsta/keskustelu/haeviesti.php?viesti=0000000042 ), missä teksti on jo herättänyt vilkkaan keskustelun.

Intuitiosta / intuitiivisesta luovuudesta onkin allekirjoittaneella parhaillaan työn alla perusasioihin pureutuva ”jokamiehen” ohjekirja.

Pyydän lukijaa ystävällisesti myös tutustumaan Järnefelt-instituutin kotisivuihin osoitteessa  http://www.jarnefelt-instituutti.com/ . Sieltä löytyy lisätietoa opetuspalveluistamme, tapahtumistamme jne.


= Luovaksi tekemättä mitään? =

'''''Intuitiivisen luovuuden kylvö- ja kasvatusohjeet'''''

== Alkusanat ==

Suomalainen luovuuskeskustelu on taas herännyt. Opetusministeriön kärkihankkeen nimellä on alettu etsiä ratkaisuja, joilla suomalaiset tulisivat luovemmiksi. 

Tätä tarvitsisi kansantaloutemme ja tätä tarvitsisivat yritykset, joiden kansainvälinen kilpailukyky ei voi enää perustua halpaan työvoimaan tai ylivoimaiseen tekniseen osaamiseen. Suomessa kun ei enää ole näistä kumpaakaan. 

Suomessa ollaan kyllä taitavia tekemään keksintöjä. Hyvin harvoin nämä keksinnöt kuitenkaan ovat uusia ja mullistavia, vaan kyse on jo olemassa olevien ideoiden parantelusta ja hienosäädöstä. 

Tätä ei tietenkään tule väheksyä – kyllä tällaistakin tarvitaan. Moni muualla oivallettu tekninen laite on hioutunut Suomessa laadukkaimpaan muotoonsa, mutta kun tämän saman jo osaavat monet muutkin, tämä osaaminen ei yksin riitä takaamaan kasvua ja hyvinvointia. 

Suomi on nuori kulttuuri eurooppalaisessa mittakaavassa. On muistettava, että vain hieman yli sata vuotta sitten kansamme pääkielellä ei juurikaan ollut mahdollista saada korkeampaa sivistystä. Noin puolitoista sataa vuotta sitten maassamme vallitsi nälänhätä, joka tappoi valtavasti kansaamme. Nämä muistumat eivät kerro vahvasta eivätkä vanhasta sivistysmaasta. 

Koska koulutuskulttuurimme on nuorta, siinä on keskitytty aivan liiaksi mitattaviin asioihin. Tämä on ymmärrettävää, mutta samalla hyvin valitettavaa. 

Nämä muutama ajatus ovat itselleni kirkastaneet sen, että jos suomalaista luovuutta halutaan edistää, siihen eivät riitä mitkään vanhat keinot. Taidekasvatuksen lisääminen ei ole ratkaisu. Koulun ja kulttuurin yhteistyö ei sinänsä auta mitään. Lastenkulttuurin kehittäminen, taidepajat ja monimediakokeilut ovat vain hyviä yrityksiä. 

Kyse on isommasta asiasta, ja siksi sitä ei ehkä haluta nähdä. Kyse on kansallisesta ajattelutavastamme. Kyse on siitä, mitä yleensä kutsutaan ”luterilaiseksi työmoraaliksi”, kyse on tietämisen ja akateemisuuden yliarvostamisesta, kyse on taiteen tohtorintutkinnoista, kyse on paljosta muusta. 

Yritän saada lukijani kyseenalaistamaan omaa ajatteluaan, ja sitä kautta muuttumaan oikeasti luovemmaksi. Ehkä mullistavin ajatus on se, että juuri olemalla tekemättä, pyrkimättä ja yrittämättä, voimme saada eniten ja parhaita tuloksia aikaiseksi. Tämä on paradoksi, joka suomalaisten olisi opittava. 

Luovuutta ei voida opettaa. Vaikka kuinka monta kärkihanketta tehtäisiin, ja vaikka kuinka monta taidepajaa perustettaisiin ja luovuusbyrokraatteja palkattaisiin, luovuus ei etene askeltakaan. Minäkään en voi opettaa luovuutta, mutta voin opettaa sen, mitkä ovat ne esteet, jotka ovat luontaisen luovuutemme tiellä. Suomalaisessa kulttuurissa niitä esteitä on hyvin paljon. 

Richard Järnefelt 

== Luovuutta ja luovuutta ==

Kun edellisen kerran oli muotia olla luova, luovuudeksi kelpuutettiin monenlainen puuhastelu. Askartelu nousi arvoon arvaamattomaan, kun kaupungistuneet suomalaiset väsäsivät itse joulukoristeitaan. Syntyi runsaasti harrastusryhmiä ja kerhoja, joissa näperreltiin yhtä ja toista. Tätä tällaista pidettiin suunnattomana luovuutena. Hyvä puoli oli se, että alettiin ajatella, että taide ei olekaan vain elitistinen ja ylhäinen maailma, vaan se kuuluu kaikille. 

Tällaisessa puuhastelussa ei toki ole vikaa, ja tuskin tekee mitään vahinkoa, jos seurakunnat, järjestöt ja koulut yhä vain yläpitävät tällaisia ”leikkaa ja liimaa” – kerhoja. Mielestäni niillä ei kuitenkaan ole oikean luovuuden kanssa paljoakaan tekemistä. 

Kerhot eivät tee varsinaista vahinkoa luovuudelle, mutta tietoisempi taidekasvatus tekee. Olen itse oppinut todeksi ajatuksen, joka itse asiassa on itsestäänselvyys: kun opimme jonkin asian, emme opi ainoastaan sitä asiaa, vaan myös sen takana olevan tavan ajatella. 

Tämä muistaen nykyinen taidekasvatuksemme näyttäytyy aika oudossa valossa, alkaen jopa koulujen taideopetuksesta. 

Musiikki on itselleni tutuin alue, ja musiikin opetuksen tila on jo vuosikaudet ollut omana silmätikkunani. Soittamista opetetaan valtaosin nuottien kautta, ja jos siitä uskalletaan irrottautua, käytetään ns. vapaata säestystä, joka on alkeellista sointurakenteiden hyväksikäyttöä rytmikonetta leikkimällä. Tällainen toistaminen ei voi edistää kenenkään oikeaa luovuutta, sillä taustalla vaikuttava ajattelutapa on luovuudenvastainen. 

Kuvataiteista tiedän sen verran, että kouluopetus on järjetöntä, koska eri tyylisuuntiin tutustutaan matkimalla itse kyseisen suunnan teoksia. Jo pelkästään ajatus eri tyylisuunnista sisältää luovuutta tuhoavan ajatuksen. Siveltimen käyttäjä oppii turmiollisen tavan ajatella. Lisäksi nykytaide, joka mielestäni – kaikella kunnioituksella - on valtaosin hyödytöntä ja julmaa roskaa, perustuu pitkälti yritykseen tehdä jotain sellaista, jota muut eivät vielä ole tehneet. Siis pakotettuun luovuuteen, joka ei voi ikinä onnistua. 

Luovuuskoulutusta on myös tarjolla vaikka minkälaista. Eri koulutustalot nettoavat hurjia summia istuttamalla yritysjohtoa ja suunnittelijoita säännöllisesti kursseille, joissa opetetaan aikuisten kielikuvin ja välinein sitä samaa puuhasteluluovuutta, mitä seurakuntien kerhotkin opettavat. Myös pitkäaikaistyöttömät on pakotettu samanlaisen rahastuksen välikappaleiksi toinen toistaan typerämmille kursseille. Mutta kun tämä kaikki ei auta yhtään ajattelun uudistamisessa. 

== Mitä on oikea luovuus? ==

Käsitykseni on, että oikea luovuus on intuitiivista. Ikään kuin ”tyhjästä”, odottamatta, yllättäen, mieleen tulee jokin oivallus, joka on aikaisempaan ajatteluun verrattuna erityisen vallankumouksellinen tai ”luova”. 

Oivallus voi olla tekninen ratkaisu, runo, teksti, kuva, musiikkia, ihan mitä vain. Se on kuitenkin kokijalleen merkityksellinen, ja ehkä sitten muillekin, ja sen toteuttaminen on vaivatonta, helppoa ja iloa tuottavaa. Kyse ei siis ole mistään ”luomisen tuskasta” – se on epäluovien ja väärin ajattelevien ihmisten keino kuvata sitä prosessia, jota he koko ajan läpikäyvät, ja jota he luulevat luovuudeksi. 

Intuitiivinen luovuus ei ole oma keksintöni. Elämänkertatietojen mukaan esimerkiksi Wolfgang Amadeus Mozart kuuli musiikkia, ja merkitsi sen ylös. Lisäksi Mozart varmasti loi toisinkin keinoin, kun oli nälkä, ja tilaustöitä oli pakko ottaa, mutta ne kappaleet eivät olekaan osana sitä ihmiskuntaa ilahduttavaa musiikkiperintöä, joka Mozartilta meille jäi. Intuitiivisesti luotu musiikki on ehdottomasti parhainta. Mozartkin teki myös huonoja kappaleita. 

Monella muulla säveltäjämestarilla on ollut samanlaisia kokemuksia. Hyvin monien elämänkerroista löytyy todisteita tälle. 

Albert Einstein puhui intuition sormesta, joka ohjasi häntä löytämään suuret oivalluksensa maailmankaikkeudesta. Nykyajan nero Stephen Hawking myös on sekä kirjoissaan että haastatteluissaan kertonut tärkeimpien oivallustensa tulevan intuitiivisesti. 

Se, mistä intuitio tulee, voisi olla kiinnostava kysymys, mutta sitä olisi ehkä syytä olla miettimättä, koska se juuri olisi vääränlaista ajattelua, joka intuition tuhoaa. Joku varmasti haluaisi vastata, että intuitio tulee Jumalalta. Jonkun mielestä on kyseessä vain oman piilotajuntamme tuote, ja jotkut koulukunnat taas ehkä näkevät siinä todisteen kollektiivisesta piilotajunnastamme. Idän uskontojen edustajat ymmärtäisivät asian mieluiten siten, että kun minätietoisuus on sammunut, meillä on yhteys tosiolevaiseen. 

Eräs kiintoisa teoria on Platonin ideaoppi. Platonhan opetti, että ”taivaassa” on olemassa esimerkiksi pöydän idea, ja kaikki ne pöydät, joita me maan päällä teemme, ovat jonkinlaisia jäljitelmiä tuosta ideasta. Näin ajatellen me yksinkertaisesti vain löytäisimme uusia ideoita intuitiivisesti, ja katsoisimme oman persoonamme värittämästä näkökulmasta ikiaikaisia oivalluksia ja toisimme niitä kuvana, ääninä, teknisinä vempaimina, tekstinä jne. yhteiseen tietoisuuteen. Intuition saaja olisi itse ikään kuin instrumentti. 

Tärkeintä on kuitenkin tajuta, että tätä vastausta ei tarvitse tietää. Jos sen tietämiseen liiaksi panostaa, intuitiivisuus on varmasti tipotiessään. Vanha zen-buddhalainen viisaus sanoo, että jos haluaa valaistua, ja päättää siksi mennä metsään kävelylle, ei varmasti koe mitään, mutta jos sen sijaan vain menee metsään kävelylle, saattaa jotain kokeakin. Eli unohtakaamme nyt, mistä intuitiot tulevat. Sitä ei tarvitse tietää. 

== Keksitäänkö pyörä uudelleen? ==

Intuitiivisen luovuuden epäilijät ovat joskus sanoneet, että teorian ja tiede- tai taidehistorian sivuuttaminen johtaa pyörän keksimiseen uudelleen. Näin voi todella joissakin tapauksissa käydä, mutta entä sitten? Uudessa pyörässä voi kuitenkin olla jokin sellainen elementti, jota vanhassa ei ollut. 

Länsimaisen tieteen ja taiteenkin perusvirhe on mielestäni yritys välttää tämä näennäinen ongelma. Se johtaa helposti siihen, että kun aina perustetaan vanhalle tiedolle, ollaan lopulta Pisan kaltevan tornin tilanteessa. Jos alussa mentiin vähän vikaan, ja rakennettiin edellisen tiedon päälle, lopulta koko torni on kaatumaisillaan. 

== Eräitä luovuuden esteitä ==

Kuten alkusanoissa totesin, luovuuden esteitä on paljon. Niitä on vaihtelevasti kulttuureissa pitkin maailmaa, ja jossakin enemmän ja jossakin vähemmän. 

Oma kokemukseni on ollut, että intuitiivista, oikeaa luovuutta estää tapamme ajatella. On aivan totta, että liiallinen yritys saada jotain aikaiseksi yleensä vesittää koko hankkeen. Jokaisella on varmasti omasta elämästään tästä muistuttavia esimerkkejä. Kovalla yrittämisellä on toki mahdollista saada aikaan rutiiniluonteinen suoritus, ja jos se jollekin riittää, hän olkoon siitä onnellinen. Mutta jos todella halutaan löytää uutta, saada uusia näkökulmia, kehittää asioita oikeasti jne., niin siihen ei riitä suorittava ”luovuus”. 

Hyvä esimerkki olkoon säveltäminen. Maamme musiikkikorkeakoulussa opetetaan säveltämistä. Opetus on varmasti korkeatasoista, ja säveltäjäksi aikovat saavat tarkan käsityksen siitä, millä soittimilla pystyy toteuttamaan minkäkinlaisia ääniä jne. Tällaiseen rajan asti ajatus säveltämisen opettamisesta on täysin hyväksyttävä. Mutta kun aletaan opettaa erilaisia tyylikausia (”älä sinä tee näin, sillä nämä on jo tehty”), ja teoretisoimaan musiikin tulevaisuutta (”tee sinä mieluummin näin”), niin on luotu ”säveltäjä”, jonka työ on pahimmillaan vain tietoista ähellystä nuottipaperin kanssa, ja eri ratkaisujen punnitsemista teoreettisesti, kaiken opitun valossa. 

Ei tällä tavoin voi syntyä mitään oikeasti uutta. Intuitiivinen luovuus vaatisi kaiken teoreettisuuden unohtamista, ja vain olemista. On ehkä hyvä osata kirjoittaa nuotit ylös (toki muitakin merkintätapoja on), kun oivallus tulee, mutta kaikki, mikä käy sen yli, on varmasti turhaa, ja tuhoaa luovuutta. 

Taidekoulutus yleensäkin on luovuuden idean vastainen. Taiteen alalla ei saisi olla tutkintoja, eikä pitäisi ikimaailmassa tavoitella mitään naurettavia taiteen tohtorin tutkintoja. Taiteilijan kyky mitataan sillä, miellyttääkö hänen taiteensa, eikä sillä, onko hänellä hieno diplomi seinällä. Maailman ehkä virtuoosimaisimmat soittajat tulevat yhä kulttuureista, joissa ei ole järjestäytynyttä musiikkikoulutusta. Ensimmäisinä tulevat mieleen lukemattomat romanit. 

Se ken on kuullut nykysäveltäjien teoksia, ymmärtää kyllä, mistä puhun. Muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta niistä voi nauttia vain ihminen, jonka tausta on sama kuin tekijän, eli hän meneekin konserttiin analysoimaan ja etsimään sävelkuvia, jotka ovat uusia tai poikkeavia tietoisesti. Hän ei elä musiikissa eikä musiikille, eikä uppoudu mihinkään uutta luovaan, intuitiiviseen maailmaan, koska hänen ajattelutavallaan ei siihen kyetä, eikä se maailma ole edes konsertissa läsnä. 

Sitten ovat tietysti myös ne taiteen ystävät, jotka istuvat joka ikisessä konsertissa, ja huutavat aina ”Bravo!”, vaikka estradilla soitettaisiin yksiäänistä kukkopilliä. 

== Intuition kokemisen ulottuvuuksia ==

Kun joku saa intuitiivisen oivalluksen, ja luo intuitiivisen teoksen, oli se sitten säveltä, kuvaa, tekstiä, tekniikkaa tai muuta sellaista, hän samalla ikään kuin avaa oven jonnekin, uuteen maailmaan. Hän tuo yhteiseen tietoisuuteemme asian, joka herättää muissakin samanlaisia tuntemuksia kuin hänessä itsessään. 

Vaikka mauissa on eroja, mikä on persoonallisuuseromme huomioon ottaen aivan luonnollista, silti on olemassa taideteoksia, jotka herättävät laajassa joukossa ihmisiä samanlaisen arvostavan kokemuksen. Jos joku tästä valtavirrasta poikkeaa, kyse voi hänen kohdallaan olla vastaavasta ajatusestymästä, mikä edellä olevalla konserttiyleisöllä kuvattiin. 

Mikä selittää tällaisen kokemuksen? Miksi esimerkiksi Mozartin 40. g-mollisinfonian 1. osa on (lähes) kaikkien mielestä kaunis, miksi Mona Lisa – maalaus puhuttelee? 

Rohkenen väittää, että kyse on intuitioista. Intuitiivisen luomistyön tuloksen tunnistaa tiedostamattaan. Nähdessämme pöydän, tajuamme helposti pöydän idean. Pöytä on taso, jolle voi laskea tavaroita, jonka päällä voi aterioida jne. Silti pöytiä on miljoonia erilaisia. Nähdessämme Mona Lisan, tajuamme, että siinä on mestarillisesti toteutettu intuitio Mona Lisasta, kauniista ja arvoituksellisesta naisesta. Olemme tavoittaneet Mona Lisan idean. Laajemmin ajateltuna siinä onkin kauniin ja arvoituksellisen naisen idea, ja sitä kuvaavia teoksia on taas tuhansia - on runoja, maalauksia, kirjoja jne. 

Näistä määrittelykysymyksistä huolimatta intuitiivisen luomistyön tuloksen kyllä tunnistaa, ja mieli tuottaa sille tuntomerkeiksi sellaisia ajatuksia kuin ”hyvä”, ”koskettava”, ”elähdyttävä”, ”kaunis”, ”vaikuttava” jne. Nämä ovat juuri niitä teoksia, joista puhutaan ja kirjoitetaan vielä satojen vuosien kuluttua, vaikka monet muut aikakautensa ”luovuuden kukkaset”, jotka on tuotettu ponnisteluja ja pinnistelyjä luovuudeksi luulemalla, ovat jo aikoja sitten unohtuneet. 

Luuleeko kukaan ihan vakavissaan, että ne teokset, joita Kiasmassa nyt on, olisivat kenenkään mielestä arvokkaita ja merkityksellisiä kahden sadan vuoden kuluttua? Luulen, että silloin yhä vain ihaillaan Michelangelon, da Vincin, van Goghin ja sellaisten nerojen töitä, joiden luomistyö on tiettävästi ollut intuitiivista. 

== Lisää luovuuden esteitä ==

Niin kuin edellä on esitetty, tietoinen ajattelu on este intuitioiden saamiselle. Mutta koko elämämmehän on tietoista, ainakin siihen asti, kunnes kuolemme. Miten ihmeessä voisimme avautua portiksi intuitioiden tulla, kun samalla elämme yhteiskuntamme jäseninä? 

Takuuvarmaa ratkaisua ei olekaan, ja intuitiivisuutta ei varsinaisesti voida opettaa. Sen sijaan on mahdollista opettaa itse kutakin purkamaan ne räikeimmät esteet, jotka ovat intuitioiden tiellä. Sitten voi vain odottaa, eli mennä metsään kävelylle pyrkimättä saavuttamaan mitään, kuten edellä oleva zeniläinen viisaus kertoi. 

”Minä teen”, ”minä luon”, ”minä opiskelen”. Tuttuja ajatuksia kaikki, mutta myös hyvin haitallisia. ”Tieteellinen maailmankuva on ainoa oikea.” Erittäin vaarallinen ajatus, koska se antaa luvan teoretisoida kaiken, mitä ympärillä on. 

Pitäisi uskaltaa luopua tarpeesta saada aikaiseksi, keksiä ja löytää, ja sen sijaan vain olla, jolloin todellisuudessa saakin aikaan, keksii ja löytää lopulta paljon enemmän. Mutta siihenkään tilaan ei saa pyrkiä tietoisesti sen vuoksi, että odottaa silloin kykenevänsä enempään. 

Teoreettinen ajattelu on suuri este. Musiikin puolella nähdäkseni juuri musiikin teoria sulkee muusikoiden korvat ja tuhoaa korvakuulokyvyn. Miksi pitää voida analysoida, että ”ahaa, nyt tuli septimi, nyt tuli seksti, ja voi, miten kiintoisa dissonanssi tässä nyt on, ja kontrapunktikin on huomioitu.” Mitä ihmettä tällaisella näennäistiedolla tekee? 

Se ei ole ainoastaan typerää ja hyödytöntä, vaan se on myös vaaraksi, koska se estää oikean luovuuden syntymistä. Kaikilla tieteen ja taiteen aloilla on vastaavanlaisia asioita, ja mitä kauemmas oikeasta tieteestä mennään, sitä enemmän niitä on. Joka ikinen korkeakouluopiskelija voi vahvistaa, että heidän tutkintoonsa kuuluu myös paljon täysin hyödytöntä ja typerältä tuntuvaa materiaalia. Entä jos he ovatkin oikeassa? 

Mitä enemmän yritetään olla luovia, sitä vähemmän ollaan. Siksi on niin huolestuttavaa, kun ministeriö käynnistää jonkin hankkeen. Kaikista pessimistisimmät veikkaukset julkisuudessa siitä, mihin tuo hanke johtaa, ovat olleet se, että taideopetusta lisätään (miettimättä sen sisältöä, jolloin itse asiassa tuhotaan luovuutta), perustetaan lisää virkoja luovuutta kouluttamaan (yhtälö on mahdoton, koska oikeaa luovuutta ei voida opettaa) ja lisätään taideapurahoja ja läänintaiteilijoita (sillä saadaan vain lisää muka-taiteilijoita, jotka ovat vastuussa tietoisista roskaproduktioista ja Kiasman kaltaisten peltihallien täyttämisestä eritteitä täynnä olevilla tehosekoittimilla). 

== Sohvalle makaamaan ==

Intuitio on lahjaksi saamista. Tämä on vieras ajatus kulttuurissa, jonka kansanviisaudet (onneksi katoavat…) sisältävät sellaisia ”oivalluksia” kuin ”hiki laiskan syödessä, vaan ei työtä tehdessä.” Usein on nimittäin niin, että juuri se ”laiska”, jonka elämä ei täyty jatkuvalla tietoisella onnistumisen vimmalla, saakin aikaiseksi ne oivallukset, joita ahkerat sitten toteuttavat ja hiovat. Tärkeitä rooleja siis kumpikin, mutta jos valita täytyy, tarvitsemme huomattavasti enemmän niitä ”laiskoja” 

Se, mitä kutsutaan ”luterilaiseksi työmoraaliksi”, vaikka sillä ei Martti Lutherin ajatusten kanssa kauheasti tekemistä olekaan, on ollut yksi este luovuuden kukoistamiselle. Suomalaisen on aina pitänyt suorittaa. Ensin pellolla kyläyhteisön askareissa, sitten koulussa kansankynttilän silmien alla, sitten työpaikalla, missä ovat olleet työnjohtajat ja kellokortit, ja nyttemmin pitää täyttää tulostavoitteet. Luovuutta vaativiin tehtäviin palkataan ihmisiä, joiden koulutus on tuhonnut suuren osan heidän luovuuttaan, ja loppu kahlehditaan vääränlaisella työilmapiirillä. 

Vasta aivan viime vuosina on ohuesti oivallettu se, että perinteiset työyhteisöt eivät palvele luovuutta juuri millään lailla. Työajan tarkka mittaaminen ja mitattavissa olevien suoritusten vaatiminen ovat varmoja intuitiivisen luovuuden vihollisia. 

Näitä ongelmia on yritetty ratkaista tuomalla erilaista viihdykettä työpaikoille. IT-yritykset saivat mainetta joustavilla työajoillaan, sekä työntekijöiden pizza- ja Coca-Cola-palveluilla. Työntekijät, jotka olivat kasvaneet toisenlaisessa yhteiskunnassa, eivät kuitenkaan osanneet hyödyntää oikealla tavalla tällaisia mahdollisuuksia, vaan he ehkä ymmärsivät työyhteisön vapaamielisyyden merkkinä ja kiitoksena omasta ylilahjakkuudestaan. Kysehän oli vain yrityksestä luoda luovuudelle suotuisampi työ-ympäristö. 

Joillekin etätyö voisi olla luovuutta enentävä tekijä, toisille taas kirous. Kaikki riippuu valtavasti siitä, minkälainen ilmapiiri työntekijän kotona on. 

Vaikka yhtä oikeaa vastausta ei ole, ihan konkreettinen sohvalla makaaminen ja kattoon syljeskely saattaisi useinkin olla intuitiivisen luovuuden kannalta monin verroin parempi ratkaisu kuin ne monet luovuuden kliséet, joita edelläkin on esitelty. Meidän tulisi todella luopua suorittamisesta ja pyrkimisestä, ja antaa sen tulla, mikä on tulossa. Jos työnantaja ei ymmärrä omaa parastaan, hän sitoo työntekijät firmaansa kellokortein ja vaatimuksin. Laatikko pizzaa, Coca-Cola ja sohva olisivat oikeansuuntaisempia keinoja. Ja ne pitäisi tietysti myös työntekijänkin ymmärtää oikein. 

== Menestystarina voi päättyä ==

Ellei uutta luovuutta löydy, suomalainen menestystarina voi päättyä. Kuten edellä todettiin, asioiden jatkojalostaminen ja toteuttaminen ei enää ole kultakaivos, koska niin monet muutkin osaavat sen. 

Meillä olisi oiva struktuuri luovuuden oivallusten hyödyntämiseen. On toimiva yhteiskunta, on tekninen osaaminen, on kohtalaisesti pääomiakin. Vain yksi puuttuu - luovat oivallukset. 

On aiheellista kysyä ja ihmetellä, miksi Suomessa ei ole tehty maailmanhistorian kannalta merkittäviä keksintöjä? Tännehän on päinvastoin tuotu muualta sellaisiakin oivalluksia, jotka eivät itse asiassa edes tänne sovi, kuten auto. Suomen autoistuminen on vaatinut lukuisien jatkojalostustoimenpiteiden tekemistä, kuten talvirenkaat ja teiden suolaus. Sen sijaan olisi ollut luovempaa keksiä toisenlainen kulkuväline, joka toimisi täällä paremmin, ilman muita järjestelyjä. 

Luovuuden puute on joskus myös itsetunnon puutetta. Itsetunnon puute voikin olla suurin syy siihen, miksi suomalainen koulutusjärjestelmä niin arvostaa muiden luoman tiedon ulkoa pänttäämistä. 

Yleensä kun lukee suomalaista tieteellistä teosta, nukahtaa viimeistään puolivälissä. Näin sen vuoksi, että teksti on usein yllätyksetöntä, kantaa ottamatonta, vanhoja tuloksia esittelevää jne. Meiltä on kokonaan unohtunut sellainen tiede, jossa tutkija esittää oletuksen, ja sitten laajasti tutkitaan, että voisiko se olla näinkin? 

Myös yritysmaailma tarvitsisi enemmän tällaista luovuutta. Uudet innovaatiot vaativat usein jatkojalostamista, mutta ellei ole innovaatioita, ei ole mitään jalostettavaakaan. 

Erityisesti yritysten suunnittelijapuoli, ja miksei koko henkilökuntakin pitäisi ”luovuuskouluttaa”. Tämä ei tietenkään tarkoita tässä sitä, mitä luovuuskoulutus on tähän asti ollut, eli viihteellisiä kursseja, joissa vuoroin kiivetään kallioseinää ja vuoroin lennetään kuumailmapallolla. Tällaisille asioille on sijansa vain työntekijöiden yhteisen viihtymisen apuvälineinä. 

Luovuuskoulutus tarkoittaisi tässä tapauksessa sitä, että yrityksen muusta sisäisestä koulutustarjonnasta siivottaisiin pois kaikki turhan teoreettinen ja analyyttinen materiaali, työympäristöä mukavoitettaisiin ja kaikkea joustavuutta lisättäisiin. Sitten tiedotettaisiin ihmisille, uskottavasti ja kannustavasti, että intuitiivinen luovuus on ainoaa oikeaa luovuutta, ja kaikkia kehotetaan yrittämään raivata esteitä oman intuitiivisuutensa tieltä, ja esteet ovat tunnistettavissa näin ja näin. 

Ei siis diplomeita, ei hauskaa puuhastelua, ei kursseja, kokeita tai suorituksia. Ei analyyseja, ei tarkkoja ohjeita luovuuteen pääsemiseksi, ei kontrollia, ei valvontaa. Olisi todella yritettävä ymmärtää se, että työntekijä, joka keskellä työpäivää makaa sohvalla onkin firmalle ehkä paljon hyödyllisempi työntekijä kuin se suorittava työntekijä, joka kasvot punaisena pakertaa jonkin aikaa ja vaivaa vaativan, mutta usein täysin merkityksettömän työtehtävän parissa. 

Tässä voi nähdä ehkä paluun 1960- ja erityisesti 1970-lukujen kasvatusmaailmaan, mutta onko se niin paha asia? 

== Tulevaisuuden yhteiskunta ==

Star Trek - sarjan alkuperäinen ideoija Gene Roddenberry on visionääri, jonka suuruutta ei ole tajuttu. Avaruusseikkailusarja mielletään usein puhtaaksi viihteeksi, vaikka siihen voisi kätkeytyä muutakin. Roddenberryn ideoima maailma on mielenkiintoinen, koska siihen kuuluu toisaalta ylivertainen teknologia ja toisaalta ihmisten välillä lähes utopistisen tasa-arvoiset suhteet. 

Uskon, että Roddenberry loi maailmansa intuitiivisesti, ja osui samalla ”tulevaisuuden maailman ideaan”, ja kuvasi meille osuvasti tulevaisuutemme. 

Jotta ylivertainen teknologia voisi kehittyä, tarvitaan jatkojalostamista, kilpailua, kapitalismia ja työntekoa. Jotta olisi, mitä kehittää, tarvitaan ihmisten välistä luottamusta, rakkautta, suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa, jotka usein ovat suotuisimmat olosuhteet intuitiiviselle luomiselle. 

Nyt vuonna 2003 tilannetta tarkastellen minusta tuntuu, että kehitys kulkee siten, että Yhdysvallat kumppaneineen muuttuu intuitioiden jatkojalostuksesta ja tuotannosta huolehtivaksi alueeksi, kun taas vanha Eurooppa jalostuu pikku hiljaa intuitioiden tuotantoalueeksi. Tämä visio kuulostaa aluksi irrationaaliselta, ja se on jopa vastoin sitä, minkälainen maailma on viimeiset toista sataa vuotta ollut, mutta tämäpä onkin intuitio. Näinkö tai koinko oikein, se selviää lähimmän sadan vuoden sisällä. 

Jos tarkastellaan tulevaisuutta hieman lyhyemmällä perspektiivillä, kyse on silloin vielä yhä erikoistumattomasta maailmasta. Kaikki tekevät kaikkea, ja yrittävät olla hyviä siinä. Suomellakaan ei juuri ole muuta vaihtoehtoa kuin löytää luovuuden avaimet. Se takaisi kilpailukykymme vuosiksi eteenpäin. 

== Luovaksi tekemättä mitään == 

Mitä tästä kaikesta opimme, vai opimmeko mitään? Minusta on niin, että itse kunkin pitäisi vakavasti harkita näitä asioita ja niiden vaikuttavuutta omaan elämäämme. Olemmeko suorittajia, mittaammeko omat saavutuksemme vain sillä, miten kauan aikaa ja miten paljon vaivaa käytämme niiden saavuttamiseen, emmekä sillä, mitä oikeasti saamme aikaiseksi? Siksihän emme juuri saakaan aikaiseksi! 

Arvostammeko liiaksi tutkintoja ja muodollista osaamista, emmekä tunnista oikeaa lahjakkuutta, kun se tulee vastaan? Odotammeko, että viisaus tulisi ”kello kaulassa”, ja olemmeko päättäneet, että tällainen ”kello” on oppiarvo tai yhteiskunnallinen asema? 

Jos myönnämme, että oikea ja uutta luova luovuus on nimenomaan intuitiivista luovuutta, meidän on pakko miettiä, mikä meitä itseämme estää olemasta sellaisia? Mikä estää suomalaisia designereita? Mikä estää suomalaista yritysjohtoa? Mikä estää keksijöitä, mikä taiteilijoita? 

Vaikka meillä on nimekkäitä taiteilijoita maailmalla, kysymys kuuluu, ovatko he uutta luovia vai vain erittäin taitavasti suorittavia? Siinä on iso ero. 

Syitä epäluovuuteen on edellä kerrottu, mutta se, pystymmekö siivomaan esteet pois luovuutemme tieltä, on meidän omissa käsissämme. 

Ydinajatus on se, että on hyväksyttävä lahjaksi saaminen. On hyväksyttävä helppous, velttous ja odottaminen. On ymmärrettävä, että tämä on ilosanoma, eikä mikään loputon vaatimusten luettelo, joita seuraamalla tavoitellaan jotakin vielä mahdottomampaa asiaa, luovuutta. Ei se ole mahdoton, sillä luovuus on meissä kaikissa, ja intuitiot ovat aivan jokaisen tavoitettavissa. 

Kun lakkaamme vääränlaisen pyrkimisen, ajattelemisen ja analysoimisen, tulemme luovaksi tekemättä mitään. Kiehtovaa, eikö vain? Nyt siis sohvalle makaamaan!</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Puutarha/Havupuut</title>
    <id>5012</id>
    <revision>
      <id>25823</id>
      <timestamp>2006-12-09T08:31:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Picea – kuuset */ metsä kuusesta</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä luku kertoo havupuista.

Taksonomisesti tekstin koko tarkoittaa seuraavaa.

==Alakaari==

===Heimo===

====Alaheimo====

=====Suku=====

&lt;!-- Aakkos järjestykseen, kiitos--&gt;

==Havupuut (Pinophytina syn. Pinopsida, Coniferopsida)==

Ainavihreät havupuut tuovat puutarhaan talvellakin väriä.

===Mäntykasvit Pinaceae – mäntykasvit===

Mäntykasvit jaetaan neljään alaheimoon ja yhteentoista sukuun:

====Pinoideae====

Pinoidea alaheimoon kuuluu vain yksi suku.

=====Pinus – männyt=====

Ainut mänty joka kasvaa Suomessa luonnonvaraisena on metsämänty.
[[Kuva:PinusSylvestris.jpg|thumb|100px|Metsämänty]]

* '''Metsämänty''' eli mänty (Pinus sylvestris), honka tai petäjä on karujen olosuhteiden puu, joka kestää kylmää, kuivuutta ja ravinteiden niukkuutta, mutta valokasvina edellyttää paljon valoa. Puutarhassa mänty on ainakin varma sillä kuten edellä mainittiin se kestää monia olosuhteita, mutta sitä voidaan pitää rumana. Mäntyä myöss löytyy lähes joka paikasta, joten erikoinen se ei ole. '''Lisääminen''' Helpoin tapa lisätä mäntyä on ottaa omalta tontilta nuoria taimia jos löytää ja siirtää ne sitten sopiville paikoille.

{{Commons|Pinus sylvestris|mänty}}
{{Wikipedia|Mänty|mänty}}

====Piceoideae====

=====Picea – kuuset=====

[[Kuva:GemeineFichte.jpg|thumb|Metsäkuusi]]

Metsäkuusi on ainoa Suomessa luonnonvaraisena elävä kuusi laji ja se jakautuu kahteen alalajiin, jotkut kasvitieteilijät pitävät siperiankuusta omana lajinaan (Picea obovata):

* euroopankuusi (Picea abies subsp. abies)
* siperiankuusi (Picea abies subsp. obovata).

Edellä mainittu kasvaa lähes koko Suomessa, mutta alempana mainittu vain Lapissa. Puutarhassa on huomioita alalajien erot, eli siperiankuusi on kasvutavaltaan euroopankuusta kapeampi, lyhytkasvuisempi ja lyhytoksaisempi. Euroopankuusi on pitkä puu jopa 45 metrinen joten tämäkin seikka tulee huomioida kuusta istuttaessa. Kuusen erikoismuodotkin ovat huomiota keräävä asia, sillä kuusenerikoismuoto on hieno erikoisuus puutarhaan. '''Lisäys''' Kuusenkin lisäämiseen on helpointa käyttää omalta tontilta poimittua kuusentaimea ja istuttaa se sitten parempaan paikkaan.

&lt;!-- Sisarprojekti mallineita--&gt; 

{{Wikipedia|Metsäkuusi|kuusi}}
{{commons|Picea abies|metsäkuusi}}

====Laricoideae====

=====Larix – lehtikuuset=====

=====Pseudotsuga – douglaskuuset=====

====Abietoideae====

=====Abies – pihdat=====

=====Cedrus – setrit=====

=====Tsuga – hemlokit.=====

[[Luokka:Puutarha|Havupuut]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>AbiWord/Informaatio/Oikoluku</title>
    <id>5013</id>
    <revision>
      <id>25725</id>
      <timestamp>2006-12-06T17:43:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>RrRauh</username>
        <id>560</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>lugh</comment>
      <text xml:space="preserve">==Oikoluku ja tarkistus AbiWordissa==

AbiWord tukee oikolukua monille kielille, myöskin silloin jos asiakirja sisältää usealla kielellä olevia osia.

===Tuetut oikolukuohjelmat===

AbiWord tukee [http://aspell.net/ GNU Aspeell] (kutsutaan myös Pspell) ja Ispell oikolukuohjelmia (ja lisäksi [http://www.abisource.com/enchant/ Enchantin]). Kumpi näistä on sitten käytössä, jos olet hakenut suoritettavan tiedoston on todennäköistä että jompikumpi näistä on käytössäsi. GNU Aspell ja Etchants ovat helpompia käyttää Unixsissa, joten jos käytät muuta käyttöjärjestelmää (Windows) on todennäköistä että käytössäsi on Ispell.

===Määritykset===

Tietenkin tarvitset sanaston oikoluvun käyttämiseksi. GNU Aspell sanaston löydät http://aspell.net/. Toistaiseksi AbiWordin Ispell rakentuu Ispellin sanastolle (yleisesti &quot;hash&quot; tiedostot), jotka on saatu toimimaan AbiWordissa, mutta joidenkin sanastojen kanssa saattaa olla ongelmia. Sanastot osoitteessa [http://sourceforge.net/projects/abiword/ AbiWordin sanastot] alaotsikon abispell alla.

===Oletusasetukset===

AbiWord olettaa monia asetuksia oletusasetuksiksi paikkasi mukaan. Kuten paperin koon (A4 tai Letter), mittayksikkö ja oletuskieli.

AbiWord mahdollistaa kielen vaihtamisen missä tahansa tekstin osassa. Kieli on vaihdettavissa helposti valikosta työkalut -&gt; valitse kieli tai oikealla hiiren näppäimellä. Avautunut valikko sisältää listan kielistä.

[[Luokka:AbiWord|Oikoluku]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>AbiWord/Informaatio/Järjestelmän vaatimukset</title>
    <id>5014</id>
    <revision>
      <id>25717</id>
      <timestamp>2006-12-06T17:18:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>RrRauh</username>
        <id>560</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>juh</comment>
      <text xml:space="preserve">==AbiWordin järjestelmän minimivaatimukset==

Tässä osassa annetaan tietoa järjestelmän minimivaatimuksista, joiden uskomme olevan tarpeellisia ennen kuin yrität asentaa AbiWordin tietokoneelle. Nämä ovat karkeita vaatimuksia sille, että ohjelma toimii hyvin tai tyydyttävästi. Täydellinen lista http://www.abisource.com/help/en-US/info/index.html (englanniksi). Toivomme tästä olevan apua:

===Microsoft Windows===
* 486dx tai parempi
* vähintään 16MB RAM
* Windows 95b tai myöhempi

===GNU/Linux, BSD, Solaris (7,8,9), AIX, HP/UX (10.20, 11.0)===
* GTK+ 2.0 (2.2 suositeltu)
* vähintään16MB RAM
* PPC, Intel (Pentium tai perempi), Sparc (UltraSparc), RISC, tai MIPS prosessori
* Omavalintainen GNOME 2.x (GNOME-Print &gt;= 2.2)

[[Luokka:AbiWord|Järjestelmän vaatimukset]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>AbiWord/Liittymä/Ohjelma</title>
    <id>5015</id>
    <revision>
      <id>25718</id>
      <timestamp>2006-12-06T17:26:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>Uusi sivu: ==AbiWord ohjelma==

AbiWord näyttää hyvin samanlaisella kuin muutkin tekstinkäsittelyohjelmat.

===Otsikkopalkki===

Tämä on kuten missä muussa tahansa ohjelmassa. Huomaa tähti (...</comment>
      <text xml:space="preserve">==AbiWord ohjelma==

AbiWord näyttää hyvin samanlaisella kuin muutkin tekstinkäsittelyohjelmat.

===Otsikkopalkki===

Tämä on kuten missä muussa tahansa ohjelmassa. Huomaa tähti (*) ennen asiakirjan otsikkoa, joka tarkoittaa että asiakirjaa on muokattu viimeisen tallentamisen jälkeen.

===Palkit===

AbiWordissa on käytössä kolme palkkia. Ensimmäisenä valikkopalkki, paras paikka aloittaa tutustuminen AbiWordiin. On hyvä aloittaa tarkastelemalla valikkojen toiminnot läpi.

Toisena ovat tekstin käsittelemiseen tarkoitetut pikakuvakkeet ja toiminnot.

===Toimiminen palkkien kanssa===

AbiWord mahdollistaa työkalupalkkien piiloittamisen. Ne löydät näytä -&gt; työkalurivit.

===Tyylityökalu===

Tekstin tyyliä voidaan muuttaa tyylityökalulla. Se sijaitsee vasemmalla ensimmäisenä ennen fonttia. Hiirellä voit valita sopivimman tyylin tekstille.

===Tilarivi===

Tilarivi on nopea työkalu nähdä dokumentin tilan. Vasemmalla ensimmäisenä tällä hetkellä käsiteltävä sivu, sekä sivujen kokonaismäärä. Seuraavana näyttö apu tekstien näytölle selattaessa valikoita.

===Viivain===

Mahdollistaa marginaalien ja sivuasetteluiden tekemisen, sekä sisennyksien.

[[Luokka:AbiWord|Ohjelma]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>&quot;Richard Järnefelt&quot;</title>
    <id>5016</id>
    <revision>
      <id>25721</id>
      <timestamp>2006-12-06T17:30:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mzlla</username>
        <id>323</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”&quot;Richard Järnefelt&quot;” uudelle nimelle ”Richard Järnefelt”: nimestä ainakin lainausmerkit pois jos ei poisteta</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Richard Järnefelt]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Python/yleistä</title>
    <id>5019</id>
    <revision>
      <id>25750</id>
      <timestamp>2006-12-07T06:47:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Python/yleistä” uudelle nimelle ”Python/Yleistä”: Sivun nimi isolla!!!</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Python/Yleistä]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Python/syntaksi</title>
    <id>5020</id>
    <revision>
      <id>25752</id>
      <timestamp>2006-12-07T06:48:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Python/syntaksi” uudelle nimelle ”Python/Syntaksi”: Sivunnimi isolla</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Python/Syntaksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Mozilla-opas</title>
    <id>5021</id>
    <revision>
      <id>25859</id>
      <timestamp>2006-12-10T07:20:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Lähteet</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä wikikirja on opas Mozillan ohjelmiin.

==Luvut==

* [[/Bugzilla/]] ohjelmistovirheiden seurantajärjestelmä
* [[/Mozilla Firefox/]] Internetselain
* [[/Mozilla Thunderbird/]] Sähköpostiohjelma
* [[/Mozilla Sunbird/]] Kalenteri.

==Lähteet==

* [[/Lähteet/]]

[[Luokka:Mozilla-Opas|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Mozilla-Opas</title>
    <id>5022</id>
    <revision>
      <id>25755</id>
      <timestamp>2006-12-07T07:19:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tein</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka: 61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Mozilla Firefoxin logo.png</title>
    <id>5024</id>
    <revision>
      <id>25758</id>
      <timestamp>2006-12-07T07:27:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Levitysoikeus</comment>
      <text xml:space="preserve">Mozilla Firefoxin logo

{{Logo}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Mozilla-opas/Mozilla Firefox</title>
    <id>5025</id>
    <revision>
      <id>26127</id>
      <timestamp>2006-12-14T15:40:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Saatavuus */ linkkejä käyttöjärjestelmiin</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Mozilla Firefoxin logo.png|thumb|Mozilla Firefoxin logo]]

Mozilla Firefox on Mozilla-projektin tekemä ilmainen avoimen lähdekoodin www-selain. Se on esimerkiksi [[Ubuntu tutuksi|Ubuntu Linuxissa]] oletus-internetselain.

==Saatavuus==

* [[Windows-Opas|Windows]]
* [[Linux]]
* Mac OS X 
Firefox on myös saatavilla suomeksi.

==Asentaminen==

Suomenkielisen Firefoxin voi ladata sivulta http://www.mozilla.fi/wiki/Firefox  painamalla ''Lataa suomenkielinen Firefox: käyttöjärjestelmällesi''. 
===Windowsille===

Kun olet suorittanut yllämainitun tarkista ettei muita ohjelmia ole päällä, jos on niin sammuta ne.
# Paina työpöytäsi kuvakkeesta Firefox Setup ja kaksoisklikkaa sitä. 
# Lue lisenssisopimus ja päästäksesi eteenpäin hyväksy se.
# Halutessasi valita mitä osia asennat ja minne, valitse jälkimmäinen vaihtoehto; jos et niin valitse oletus. Paina seuraava.
# Näet yhteenvedon paina seuraava.
# Näet edistymisen asennusikkunassa.

==Kotisivun määrittäminen==

Saat haluamasi aloitussivun osoitteen esimerkiksi http://fi.wikibooks.org/wiki/Etusivu ''työkalut''→''asetukset'' kenttään. Halutessasi voit valita Firefoxin avaamaan käynnistyksen yhteydessä tyhjän sivun tai edellisen istunnon välilehdet ja sivut.

==Sivun vaihtaminen==

Kun haluat siirtyä uudelle Internet-sivulle, kirjoita sen osoite osoitepalkkiin. Esimerkiksi http://fi.wikibooks.org.

Voit valita osoitepalkissa jo olevan osoitteen painamalla siitä. Kirjoita sen sivun osoite, jonne haluat mennä. Kun kirjoita osoitetta  se korvaa palkissa olevan vanhan tekstin. Paina Enter.

== Linkin napsauttaminen ==

Miltei kaikilla Internet-sivuilla on linkkejä, eli yhteitä, joita klikkaamalla selain siirtää sinut muille sivustoille.

# Liikuta hiiren kursoria liikuttamalla hiirtä, siihen asti, että kursorin kuvaksi tulee osoittavan käden kuva. 
Käsi ilmestyy, kun kohdistin on linkin kohdalla. Linkit ovat usein painotettuja 
tekstejä, mutta esimerkiksi myös painikkeet ja kuvat saattavat olla linkkejä.
# Napsauta linkkiä kerran hiiren vasemmalla näppäimellä jolloin siirryt linkin osoittamalle sivulle. Voit painaa myös hiiren oikeasta painikkeesta, jolloin voit valita seuraavista toiminnoista:

* Avaa uuteen ikkunaan
* Avaa uuteen välilehteen
* Lisää kohde kirjanmerkkeihin
* Tallenna kohde levylle
* Postita linkki
* Kopioi linkin osoite
* Ominaisuudet

Mozilla Firefoxin noutaessa sivua jolle linkki johti, selainikkunan 
alaosan tilarivillä lukee tilannetietoja.

==Välilehtien käyttäminen==

Firefoxissa on kätevänä lisänä välilehdillä selaaminen, ja se mahdollistaa sivujen avaamisen
selainikkunan välilehtiin. Voi avata linkkejä ilman avoimen sivun lukemisen häiritsemistä. Välilehtiä ei ole pakko käyttää, mutta ne helpottavat Internetin selailua.
Ctrl+T tai rullanappia rullahiirtä käytettäessä. On mahdollista siirtää välilehteä kummallekin sivulle viemällä hiiri sen päälle ja painamalla vasenta nappia pohjassa viemällä osoittimen haluttuun kohtaan.

==Latausikkunan käyttö==

Mozilla Firefoxin latausikkunan näet aiemmat sekä
meneillään olevat lataukset ja voi ohjata niitä.

Latausikkuna avautuu tiedostoa ladatessa, avatessasi
''Työkalut'' &gt; ''Lataukset''&amp;nbsp;&amp;nbsp;tai kun painat 
näppäinkomentoa Ctr+J (ainakin Windowsissa)
Ctrl+Y.

[[Luokka:Mozilla-Opas|Firefox]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Xubuntu Logo.png</title>
    <id>5028</id>
    <revision>
      <id>25790</id>
      <timestamp>2006-12-07T18:08:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Xubuntu linuxin logo.
{{Logo}}</comment>
      <text xml:space="preserve">Xubuntu linuxin logo.
{{Logo}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ubuntu tutuksi/Xubuntun ohjelmat</title>
    <id>5031</id>
    <revision>
      <id>26890</id>
      <timestamp>2006-12-25T17:00:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>TeemuN</username>
        <id>155</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Apuohjelmat */ pieni suomennos</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div class=&quot;usermessage&quot;&gt;Tämä lista on kopioitu suoraan [https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntu-wikin] [https://wiki.ubuntu.com/Xubuntu/ProposedPackages Xubuntun ohjelmasivulta], ja sen käännös on keskeneräinen. Kuka tahansa voi auttaa käännöstyössä.
&lt;/div&gt;

=Ohjelmat=

==Verkko==

{| {{prettytable}}
|-
| '''Ohjelmapaketti'''
| '''Tehtävä'''
| '''Sivusto'''
| '''Tällä hetkellä Xubuntussa?'''
| '''Ohjelmavarasto'''
| '''Huomautuksia'''
|- 
| Firefox
| Selain
| http://mozilla.com/firefox/
| Kyllä
| Main
| Valtava - Niin muistin kuin kovalevytilan suhteen.  Anything can be done with compile options?
|-
| Dillo
| Selain
| http://www.dillo.org/
| Ei
| Universe
| Aivan perusselain (Mutta nopea). Ei voi näyttää useimpia nykyisiä internetsivuja. Please note that a version of Dillo with extended support is available at http://vljubovic.members.epn.ba/ubuntu.html - possible candidate?
|-
| osb-browser
| Selain
| http://gtk-webcore.sourceforge.net/
| Ei
| -
| -
|-
| Skipstone
| Selain
| http://www.muhri.net/skipstone/
| Ei
| -
| Seamonkey
| Websuite
| http://www.mozilla.org/projects/seamonkey/
| no
| -
| -
|-
| Thunderbird
| Sähköposti
| http://www.mozilla.org/projects/thunderbird/
| Kyllä
| main
| -
|-
| Sylpheed-Claws-Gtk2
| Sähköposti
| http://claws.sylpheed.org/
| Ei
| universe
| -
|-
| XChat
| Chat
| http://www.xchat.org/
| Ei
| universe
| -
|-
| Gaim
| Pikaviestin/Chat
| http://gaim.sourceforge.net/
| Kyllä
| universe
| -
|-
| Transmission
| Bittorrent asiakas
| http://transmission.m0k.org/
| Ei
| -
| Some trackers have banned this client for hammering. Patch is available, but is not included in default version.
|-
| gFTP
| FTP asiakas
| http://gftp.seul.org/
| Ei
| universe
| -
|-
| MLDonkey
| Bittorrent/P2P
| http://mldonkey.berlios.de/
| Ei
| universe
| -
|-
| Ayttm
| Pikaviestin/Chat
| http://ayttm.sourceforge.net
| Ei
| universe
| Pieni, gaimin kaltainen, mutta kevyempi.
|}

'''Huomautuksia alkuperäisestä dokumentista:'''
*I have created a poorly packaged .deb for Transmission available [http://d.turboupload.com/d/641962/transmission_0.6-svn-r257-2006-05-25-1_i386.deb.html here]. Read the description on the download page.
:-- Conor 2006-08-13 09:10:32

==Video ja ääni==

{| {{prettytable}}
|-
| '''Ohjelmapaketti'''
| '''Tehtävä'''
| '''Sivusto'''
| '''Tällä hetkellä Xubuntussa?'''
| '''Ohjelmavarasto'''
| '''Huomautuksia'''
|-
| Xfmedia
| Ääni/Video
| http://spuriousinterrupt.org/projects/xfmedia
| Kyllä
| main
| -
|-
| Bmpx
| Ääni
| http://bmpx.beep-media-player.org/
| Ei
| -
| -
|-
| Vlc
| Video
| http://www.videolan.org/
| Ei
| universe
| Todella buginen, mutta jos saat sen toimimaan, se toistaa takuulla kaikkia formaatteja.
|-
| Listen
| Ääni
| http://listengnome.free.fr/
| Ei
| -
| -
|-
| Quodlibet
| Ääni
| http://www.sacredchao.net/quodlibet
| Ei
| universe
| -
|-
| Exaile
| Ääni
| http://exaile.org
| Ei
| -
| Amarok clone, but for GTK+
|-
| Lamip
| Ääni
| http://fondriest.frederic.free.fr/realisations/lamip/dev_news.html
| Ei
| -
| -
|-
| Gmusicbrowser
| Ääni
| http://squentin.free.fr/gmusicbrowser/gmusicbrowser.html
| Ei
| -
| -
|-
| RipperX
| CD Ripper
| http://ripperx.sourceforge.net/screenshots.html
| Ei
| universe
| -
|-
| Audacious
| Ääni
| http://audacious-media-player.org/Main_Page
| Ei
| -
| -
|-
| Xmms
| Ääni
| http://www.xmms.org/
| Ei
| main
| -
|}

'''Huomautuksia alkuperäisestä dokumentista:'''
*If it's going to be one of the XMMS-family, I think it should be Audacious (luzi).
*Are the music managers/jukeboxes (Listen, Quodlibet, Exaile, Gmusicbrowser) light enough?


==Grafiikka==

==Video ja ääni==

{| {{prettytable}}
|-
| '''Ohjelmapaketti'''
| '''Tehtävä'''
| '''Sivusto'''
| '''Tällä hetkellä Xubuntussa?'''
| '''Ohjelmavarasto'''
| '''Huomautuksia'''
|-
| Gimp
| Kuvankäsittely
| http://www.gimp.org/
| Kyllä
| main
| -
|-
| GQView
| Kuvankatselin
| http://gqview.sourceforge.net/
| Kyllä
| main
| -
|-
| Mirage
| Kuvankatselin
| http://mirageiv.berlios.de/
| Ei
| -
| -
|-
| Evince
| Asiakirjakatselin (PDF)
| http://www.gnome.org/projects/evince/
| Kyllä
| main
| -
|-
| ePDFView
| Asiakirjakatselin (PDF)
| http://www.emma-soft.com/projects/epdfview/
| Ei
| universe
| -
|-
| Inkscape
| Vektorigrafiikka
| http://www.inkscape.org/
| Ei
| main
| -
|-
| MtPaint
| Peruspiirto-ohjelma
| http://mtpaint.sourceforge.net/
| Ei
| -
| -
|}

==Toimisto==

{| {{prettytable}}
|-
| '''Ohjelmapaketti'''
| '''Tehtävä'''
| '''Sivusto'''
| '''Tällä hetkellä Xubuntussa?'''
| '''Ohjelmavarasto'''
| '''Huomautuksia'''
|-
| Abiword
| Tekstinkäsittely
| http://www.abisource.com/
| kyllä
| main
| -
|-
| Gnumeric
| Taulukkolaskenta
| http://www.gnome.org/projects/gnumeric/
| kyllä
| main
| -
|-
| Criawips
| Diaesitykset
| http://www.nongnu.org/criawips/
| ei
| universe
| -
|-
| S5
| Diaesitykset
| http://meyerweb.com/eric/tools/s5/
| ei
| -
| -
|}

==Apuohjelmat==

{| {{prettytable}}
|-
| '''Ohjelmapaketti'''
| '''Tehtävä'''
| '''Sivusto'''
| '''Tällä hetkellä Xubuntussa?'''
| '''Ohjelmavarasto'''
| '''Huomautuksia'''
|-
| Xfburn
| CD -poltto
| http://foo-projects.org/~pollux/xfburn/
| kyllä
| main
| -
|-
| Graveman
| CD -poltto
| http://graveman.tuxfamily.org/
| ei
| universe
| -
|-
| Galculator
| Laskin
| http://galculator.sourceforge.net/
| ei
| universe
| -
|}

==Järjestelmä==

{| {{prettytable}}
|-
| '''Ohjelmapaketti'''
| '''Tehtävä'''
| '''Sivusto'''
| '''Tällä hetkellä Xubuntussa?'''
| '''Ohjelmavarasto'''
| '''Huomautuksia'''
|-
| gParted
| Levyn osiointi
| http://gparted.sourceforge.net/
| ei
| main
| Despite its name &quot;Geime Partition Editor&quot; it doesn't seem to have any Geime dependencies
|-
| Firestarter [1]
| Palomuuri
| http://www.fs-security.com/
| ei
| universe
| -
|-
| Netswitch
| Verkkoasetus GUI
| http://netswitch.tuxfamily.org/
| ei
| universe
| -
|-
| ndiswrapper, ndisgtk
| -
| -
| -
| -
| -
|-
| fbxkb
| GUI näppäimistön asettelun vaihtaminen
| http://fbxkb.sourceforge.net/
| ei
| -
| -
|-
| xkeysw
| GUI näppäimistön asetusten vaihtaminen
| http://packages.debian.org/unstable/x11/xkeysw.html
| ei
| universe
| -
|-
| gcursor
| Kursorin vaihtaminen
| http://packages.ubuntu.com/breezy/geime/gcursor
| ei
| universe
| -
|-
| Slim [2]
| Kirjautumismanageri
| http://slim.berlios.de/
| ei
| -
| -
|-
| ??[3]
| Samba selain/mounter
| Anything gtk that even comes close to smb4k for KDE?
| ei
| -
| -
|-
| fusesmb
| samba/windows verkottaminen
| http://www.ricardis.tudelft.nl/~vincent/fusesmb/
| ei
| universe
| Probably our best hope of a lightweight smb network connector.  Not as point and click for users as smb4k (KDE) and needs a tiny amount of administrator setup.  After that its about as transparent as you could hope to be.  Mounts windows/samba shares locally thereby allowing almost all apps to work with network resources.
|}

'''Huomautuksia alkuperäisestä dokumentista:'''
*search tool needed (like beagle)

[1] Firestarter appears to be a geime app and pulls in a heap of dep's

[2] Slim is only useful a graphical login manager for '''local''' sessions and does not apparently support the eition of remote logins

[3] Clearly installing smb4k which is tightly linked in with KDE is a no go.  Its so closely linked with KDE that to install it pulls in about 150MB of KDE deps.  Having said that though, its not obvious that anything exists outside of KDE which allows users to browse and mount smb/cifs shares.  xffm used to let you do this but has been broken for a long time (and the breaks the xfdesktop managed desktop).  None of the often cited alternatives written in tk or python work in modern mixed networks (win2k3 servers seem to need cifs for instance).  

This is a biggy folks, if we intend to leave geime-vfs out of xubuntu, as well as the increasing number of geime apps which make use of geime-vfs then casual network users almost certainly can't use any smb provided network resources such as streaming audio/video, shared fileservers etc etc etc.

==Kehitystyökalut==

{| {{prettytable}}
|-
| '''Ohjelmapaketti'''
| '''Tehtävä'''
| '''Sivusto'''
| '''Tällä hetkellä Xubuntussa?'''
| '''Ohjelmavarasto'''
| '''Huomautuksia'''
|-
| Geany
| Kevyt IDE
| http://geany.uvena.de/
| Ei
| universe
| -
|-
| Scite
| Editor
| http://www.scintilla.org/SciTE.html
| Ei
| universe
| -
|-
| vim-gtk
| Editor
| http://www.vim.org/
| Ei
| universe
| -
|}

==Muut==

{| {{prettytable}}
|-
| '''Ohjelmapaketti'''
| '''Tehtävä'''
| '''Sivusto'''
| '''Tällä hetkellä Xubuntussa?'''
| '''Ohjelmavarasto'''
| '''Huomautuksia'''
|-
| Qingy
| Getty replacement
| http://qingy.sourceforge.net/
| ei
| -
| -
|-
| TDE
| Window Manager
| http://freshmeat.net/projects/tde
| ei
| -
| -
|-
| xchm
| CHM File Viewer
| http://xchm.sourceforge.net/
| ei
| universe
| -
|-
| Xfce Foundation Classes
| ?
| http://xfc.xfce.org/download.xhtml
| ei
| -
| -
|}

&lt;noinclude&gt;{{Ubuntu tutuksi}}&lt;/noinclude&gt;

[[Luokka:Ubuntu tutuksi|Xubuntun ohjelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Xubuntu tutuksi</title>
    <id>5032</id>
    <revision>
      <id>25806</id>
      <timestamp>2006-12-08T15:16:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Uudelleenohjaus sivulle [[Ubuntu tutuksi]]</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ubuntu tutuksi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Lähteet</title>
    <id>5035</id>
    <revision>
      <id>28130</id>
      <timestamp>2007-01-22T15:49:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Lähteenä käytetyt Internet-sivustot */ hups, lisää</comment>
      <text xml:space="preserve">Tähän sivulle on koottu kaikki [[Sienikirja]]-wikikirjan tekoon käytetyt lähteet.

&lt;!--Merkitse tähän mitä lähteitä olet käyttänyt, kirjallisten julkaisujen kohdalla myös ISBN numero. Aakkosjärjestkseen, kiitos.!--&gt;
==Lähteenä käytetyt kirjat==

* Suomen rouskut (ISBN 951-1-07875-5) Käytetty vain rouskuissa
* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) Koko kirjassa
* Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) Koko kirjassa 
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) Koko kirjassa

==Lähteenä käytetyt Internet-sivustot==

* [http://www.arctic-flavours.fi/ Arktiset Aromit] monilla sivuilla
* [http://www.coloria.net/ coloria.net] lähinnä värjäystä koskevissa asioissa
* [http://www.dallavalle.fi Dalla Valle Oy] herkkutateissa
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/ Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sienisivut] Käytetty monissa eri sivuissa
* [http://www.kotiposti.net/kytoh/sieniopas/frameset.htm Sepon sieniopas] Monissa eri sivuissa
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/ Sieniä Suomessa ja Ruotsissa] Monissa eri sivuissa
* [http://www.aanekoski.fi/ Äänekoski.fi] Käytetty useilla eri sivuilla
* [[w:etusivu|Wikipedia]] Monissa eri sivuissa

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Lähteet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Palterohapero</title>
    <id>5037</id>
    <revision>
      <id>26276</id>
      <timestamp>2006-12-15T12:56:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Säilöntä */ hups</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Russula vesca.jpg|thumb|Palterohaperoa voi syodä myös raakana.]]

'''Palterohapero''' ''(Russula vesca)'' erinomainen ruokasieni.

==Tunnistaminen==

Palterohaperon 5-10 cm levä '''lakki''' on kupera joka lakenee vanhentuessaan ja vanhimmillaan on jopa kovera. Lakin väriltään lihanpunaisesta ruskeanliilaan vaihteleva '''yläpinta''' on kova, tahmainen. lakin '''pintakelmu''' on mahdollista nylkeä noin puoleenväliin. Lakin tiheästi kasvavat '''heltat''' kasvat tasaisesti tai johteisesti tyvestä, ovat valkoisia ja niihin tulee nopeasti ruskeita laikkuja. Alaspäin suipentuva '''jalka''' on 2-7 cm pitkä ja 1,5-2,5 cm paksu, kova, valkoinen ja ruostetäpläinen. Kiinteä ja valkoinen '''malto''' on ruostetäpläistä.

==Kasvupaikat==

Kasvaa havu- ja lehtimetsissä, puistoissa ja hautausmailla ja lehdossa. oivun, kuusen, männyn ja tammen juurisienenä. Yleinen Etelä-Suomessa kasvu päättyy pohjoisessa noin Kainuun luona. Kasvuaika on heinä- syyskuussa. 

==Säilöntä==

Voi valmistaa kaikilla tavoilla, jopa raakana syötävä jolloin voidaan käyttää leivänpäällä salaateissa tai vaikkapa [[Keittokirja/Pizza|pizzan]] päällä. Myös kuivaaminen sopii hyvin.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 85
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivut 96, 97
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/russula_vesca.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Palterohapero]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Mozilla-opas/Mozilla Thunderbird</title>
    <id>5039</id>
    <revision>
      <id>25858</id>
      <timestamp>2006-12-10T07:18:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>hups</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Thunderbird logo.png|100px|thumb|Mozilla Thunderbirdin logo]]

Mozilla Thunderbird on sähköpostiohjelma jolla voit lähettää ja vastaanottaa viestejä. Ohjelma on täysin Mozillan omaan [[Mozilla-opas/Mozilla Firefox|Firefox]] selaimeen yhteensopiva.

==Saatavuus==

* Windows
* Linux
* Mac OS X 
Thunderbird on myös saatavilla suomeksi. 

==Asentaminen==

Suomenkielisen Thunderbirdin voi ladata sivulta voi ladata sivulta http://www.mozilla.fi/wiki/Thunderbird painamalla Lataa Mozilla Thunderbird: käyttöjärjestelmällesi.

===Windowsille===

Kun olet suorittanut yllämainitun tarkista ettei muita ohjelmia ole päällä, jos on niin sammuta ne.

# Paina työpöytäsi kuvakkeesta Thunderbird Setup ja kaksoisklikkaa sitä. 
# Lue lisenssisopimus ja päästäksesi eteenpäin hyväksy se.
# Halutessasi valita mitä osia asennat ja minne, valitse jälkimmäinen vaihtoehto; jos et niin valitse oletus. Paina seuraava.
# Näet yhteenvedon paina seuraava.
# Näet edistymisen asennusikkunassa.

==Painikkeiden toiminnot==

Tässä on ohje Mozilla Thunderbirdin ylätilassa näkyvien painikkeiden käyttämiseen.

===Nouda viestit -painike===

Painaessasi tätä painiketta Thunderbirdin muodostaa yhteyttä sähköpostipalvelimellesi ja lataa uudet viestit. Jos sinulle on uusia viestejä, niin saat siitä ilmoituksen vasempaan ala kulmaan. Painikkeen sivussa olevasta nuolesta voit valita ladataanko kaikkien tilien viestit vai vain joidenkin.
 
===Kirjoita -painike===

Painaessasi tästä painikkeesta Thunderbird avaa uuden ikkunan jossa pääset kirjoittamaan uutta viestiä.

===Osoitekirja -painike===

Painaessasi tästä painikkeesta Thunderbird avaa uuden ikkunan, jossaa voit nähdä yhteystietosi.

===Vastaa -painike===

Painaessasi tätä painiketta Thunderbird avaa uuden ikkunan, jossa vastaat sinulle viestin lähettäneelle henkilölle.

===Vastaa kaikille -painike===

Painaessasi tätä painiketta Thunderbird avaa uuden ikkunan, jossa vastaat niille  jotka on lueteltu &quot;Vastaanottaja&quot; ja &quot;Kopio&quot; (eli CC) -kentissä.

===Välitä -painike===

Tätä painiketta painaessa voit lähettää vastaanotetun viestin uudessa ikkunassa jollekin muulle.

===Poista -painike=== 

Painaessasi tätä painiketta poistat valitun viestin. Saman asian voi hoitaa painamalla Delete.

===Roskapostiksi -painike===

Painaessasi tätä painiketta merkitset valitun viestin roskapostiksi.

===Tulosta -painike===

Tätä painiketta painaessa tulostat valitun viestin.

===Pysäytä -painike===

Paina tästä keskeyttääksesi meneillään oleva toiminto

==Sähköpostiviestien lukeminen==

Voit määritää ''Työkalut'' &gt; ''Tilin asetukset'' -kohdasta toiminnon, että käynnistyessään Thunderbird yhdistyy automaattisesti sähköpostipalvelimelle ja tarkistaa kaikki uudet viestit. Sitten se lataa viestit paikalliseen Saapuneet-kansioosi, jossa viestisi ovat sähköpostiosoitteesi alakansiona ruudun vasemmalla puolella. Klikkaa Saapuneet-kansiota, ja viestisi näkyvät ruudussa oikealla.

Jos et määritä joudut painamaan &quot;Nouda viestit&quot;-painiketta tarkastaaksesi uudet viestisi.

==Tilin luominen==

Tässä on ohjeet tilin luomiseen.

==Sähköpostitilin luominen==

Siirrä hiirtä ylätilan ''työkalut'' ja sitten ''tilien asetukset''. Valitse lisää tili. Valitse sähköpostitili ja paina seuraava. Kirjoita nimi jonka haluat näkyvän Lähettäjä-kentässä Nimi-kenttään. Kirjoita sähköpostiosoitteesi Sähköpostiosoite-kenttään. Valitse palvelimesi tyyppi ja osoite. Tiedot löydät todennäköisesti palveluntarjoajan sivustolta. Kirjoita sähköpostin käyttäjätunnus myös @esimerkki.esimerkki. Kirjoita tilin nimeksi mitä tahdot. Tili on valmis, mutta jotkut asiat (palveluntarjoajasta riippuen) pitää määrittää myöhemmin tilien asetuksissa.

[[Luokka:Mozilla-Opas|Mozilla Thunderbird]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Thunderbird logo.png</title>
    <id>5040</id>
    <revision>
      <id>25855</id>
      <timestamp>2006-12-10T06:50:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Mozilla Thunderbirdin logo

{{Logo}}</comment>
      <text xml:space="preserve">Mozilla Thunderbirdin logo

{{Logo}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Mozilla-opas/Lähteet</title>
    <id>5041</id>
    <revision>
      <id>25863</id>
      <timestamp>2006-12-10T07:26:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>hups</comment>
      <text xml:space="preserve">Tähän sivulle on koottu kaikki [[Mozilla-opas]]-wikikirjan tekoon käytetyt lähteet.

== Lähteenä käytetyt Internet-sivustot ==

* [[w:|Wikipedia]] 
* http://www.mozilla.fi/

== Lähteenä käytetyt muut ==

* Mozilla Firefoxin ohje (sivulla [[Mozilla-opas/Mozilla Firefox]])
* Mozilla Thunderbirdin ohje (sivulla [[Mozilla-opas/Mozilla Thunderbird]])

[[Luokka:Mozilla-Opas|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Unix-järjestelmien perusteet</title>
    <id>5043</id>
    <revision>
      <id>25872</id>
      <timestamp>2006-12-10T08:38:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Unix-järjestelmien perusteet” uudelle nimelle ”Unix”: Nimessä ei voi olla / -merkkiä, joten jaan kirjan kahtia.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Unix]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Unix/Linux/Ohjelmat/OpenNTPD</title>
    <id>5044</id>
    <revision>
      <id>25875</id>
      <timestamp>2006-12-10T08:39:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Unix/Linux/Ohjelmat/OpenNTPD” uudelle nimelle ”Linux/OpenNTPD”: Kirja jaettu kahtia.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Linux/OpenNTPD]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>KDE-työpöydän käyttö</title>
    <id>5046</id>
    <revision>
      <id>25879</id>
      <timestamp>2006-12-10T08:39:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”KDE-työpöydän käyttö” uudelle nimelle ”Linux/KDE-työpöydän käyttö”: Liitin kirjan alasivuksi.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Linux/KDE-työpöydän käyttö]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Fedoran asennus</title>
    <id>5047</id>
    <revision>
      <id>25881</id>
      <timestamp>2006-12-10T08:40:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Fedoran asennus” uudelle nimelle ”Linux/Fedoran asennus”: Kirjan alasivuksi.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Linux/Fedoran asennus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Unix</title>
    <id>5048</id>
    <revision>
      <id>25883</id>
      <timestamp>2006-12-10T08:41:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Uusi sivu: [[Luokka:61.4 Tietokoneet]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.4 Tietokoneet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Unix/Linux</title>
    <id>5049</id>
    <revision>
      <id>25885</id>
      <timestamp>2006-12-10T08:42:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Unix/Linux” uudelle nimelle ”Linux”: Jaoin kirjan.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Linux]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Linux</title>
    <id>5051</id>
    <revision>
      <id>25889</id>
      <timestamp>2006-12-10T08:42:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>Uusi sivu: [[Luokka:61.4 Tietokoneet]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.4 Tietokoneet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Erätaidot/Lähteet</title>
    <id>5053</id>
    <revision>
      <id>27129</id>
      <timestamp>2006-12-30T14:01:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>ML</username>
        <id>159</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Lähteenä käytetyt Internet-sivut */</comment>
      <text xml:space="preserve">Tällä sivulla on kaikki [[Erätaidot]]-wikikirjan lähteet.

==Lähteenä käytetyt Internet-sivut==

* [http://www.ymparisto.fi Ymäristö.fi] ([[Erätaidot/Jokamiehenoikeudet]])
* [http://www.luontoon.fi Luontoon.fi] ([[Erätaidot/Jokamiehenoikeudet]])
* [http://wiki.partio.net/ PartioWiki] ([[Erätaidot/Iglun rakentaminen]])
* [http://www.tukes.fi/ Tukes] ([[Erätaidot/Salamalta suojautuminen]])

[[Luokka:Erätaidot|Lähteet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ensiapu/Lähteet</title>
    <id>5056</id>
    <revision>
      <id>25950</id>
      <timestamp>2006-12-11T13:53:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Linkki lähteitä käyttäviin kirjoihin</comment>
      <text xml:space="preserve">Tähän on koottu kaikki [[Ensiapu]]-wikikirjan lähteet.

==Lähteenä käytetyt Internet-sivut==

[https://www.redcross.fi Suomen Punainen Risti] ([[Ensiapu/Tajuttoman auttaminen]])

[[Luokka:Ensiapu|Lähteet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Tulipunahapero</title>
    <id>5062</id>
    <revision>
      <id>26293</id>
      <timestamp>2006-12-15T17:59:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Internet-sivu lähteet */ w</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:RomanX-01.png|25px]]

[[Kuva:Russula emetica.jpg|thumb|Vanha tulipunahapero.]]

'''Tulipunahapero''' ''(Russula emetica)'' on sieni joka ei sovellu syötäväksi karvaan makunsa takia. Keski-Euroopassa, toisin kuin Suomessa, lajia pidetään jopa myrkyllisenä.

==Tunnistaminen==

[[Kuva:Russula emetica1.JPG|thumb|Nuori tulipunahapero.]]

Tulipunahaperon reunasta uurteinen '''lakki''' kasvaa 7-11 cm leveäksi ja on nuorena kupera ja iän myötä ylöspäin kaartuva jopa koveraksi ja kuoppakeskustaiseksi. Lakin  sateen jälkeen tahmea '''yläpinta''' on nuorena kirkkaanpunainen, mutta vanhemmiten haalistuva. Pintakelmun voi nylkeä lähes kokonaan. Väri on myös sienen paras tuntomerkki. Harvat '''heltat''' ovat nuorena valkoiset, mutta haalistuvat itiöemän tullessa vanhaksi, rakenteeltaan ne ovat joko kolo- tai tasatyvisiä. Erittäin hauras '''malto''' on vaaleaa ja maltokerros on ohut. 

==Kasvu luonnossa==

Tulipunahaperon kasvupaikkoja ovat karut, soistuneet metsät, männyn juuri sienenä.  Tulipunahaperoa ei tavata Lapissa. Kasvukausi on elokuusta syyskuuhun.

==Haitallisuus==

[[Kuva:Russula emetica2.jpeg|thumb|Keskiikäinen tulipunahapero.]]

Tulipunahapero aiheuttaa vatsanväänteitä joita ei saa poistettua edes esikäsittelemällä.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivut lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 65
* Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 100
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivut 97, 98

===Internet-sivu lähteet===

* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/russula_emetica.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Tulipunahapero]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>AbiWord/Ongelmat</title>
    <id>5063</id>
    <revision>
      <id>25989</id>
      <timestamp>2006-12-12T13:18:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Teinpä tällaisen</comment>
      <text xml:space="preserve">AbiWord ei ole täydellinen. Tältä sivulta saat apu tavallisten sekä myös ei niin tavallisten ongelmien kanssa.

* [[/Usein kysytyt kysymykset/]]

==Lähteet==

[http://www.abisource.com/help/en-US/problems/index.html AbiWord help]

[[Luokka:AbiWord|Ongelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>AbiWord/Lähteet</title>
    <id>5064</id>
    <revision>
      <id>25990</id>
      <timestamp>2006-12-12T13:26:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Teinpä tällaisen</comment>
      <text xml:space="preserve">Tällä sivulla on kerrottu [[AbiWord]]-wikikirjan lähteet.

==Lähteenä käytetyt Internet-sivut==

* [http://www.abisource.com/help/en-US/index.html AbiWord help]

[[Luokka:AbiWord|Lähteet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Historia/Uusi aika</title>
    <id>5072</id>
    <revision>
      <id>26288</id>
      <timestamp>2006-12-15T14:39:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Merkkasin tyngäksi.</comment>
      <text xml:space="preserve">== Uusi aika alkaa ==
Kun [[Wikijunior Historia/Keskiaika|Keskiaika]] oli loppunut noin 1500-luvun tienoilla niin sen jälkeen alkoi uusi aikakausi uusi aika eli renessanssi. Renessanssin aikana jäljiteltiin ja ihailtiin antiikin Rooman ja Kreikan korkeakulttuureita.

{{Wikijunior tynkä}}
[[Luokka:Wikijunior Historia|Keskiaika]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Puutarha/Kivikkopuutarha</title>
    <id>5073</id>
    <revision>
      <id>26038</id>
      <timestamp>2006-12-13T15:09:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <comment>kopioitu tänne kirjoittamani artikkeli wikipediasta</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Botanical garden Krakow (2006-05-13) 04.jpg|thumb|300px|Kivikkopuutarha Krakovan kasvitieteellisessä puutarhassa.]]

'''Kivikkopuutarhat''' ovat Suomessakin suosittuja, koska täällä on luonnossakin paljon kallioita ja muita kuivia paikkoja. Kivistä voi rakentaa puutarhaan erilaisia muodostelmia, mutta niistä ei ole helppoa saada luonnollisen näköistä. Kivillä on paljon erilaisia väri- yms. muotoja, joiden ansiosta kaikki kivikkopuutarhat on mahdollista saada ainutlaatuisen näköiseksi.

Jos puutarhassa on jo luonnostaan kasvanut kivikkopuutarha, niin luonnonkasveja ei kannata lähteä ottamaan pois. Monet kivikkokasvit haluavat aurinkoisen paikan, mutta muuten ne eivät ole vaateliaita kasvupaikan suhteen. Kasvit voidaan laittaa kasvamaan kivenkoloihin, esimerkiksi kivirappusten koloihin. Puutarhaan voidaan laittaa koristeeksi myös yksittäisiä isoja kiviä. Kivillä on tärkeä merkitys japanilaisissa puutarhoissa.

==Kivikkopuutarhaan sopivia kasveja==
===Puut===
* Japaninvaahtera (''Acer palmatum'')
* Kuuset (''Picea'')
* Palsamipihta (''Abies balsamea'')

===Pensaat===
* Alppiruusut (''Rhododendron'')
* Pensasangervot (''Spiraea'')

===Muut kasvit===
* Maksaruohot (''Saxifraga'' ja ''Sedum'')
* Poimulehti (''Alchemilla'')
* Punatähkä (''Liatris spicata'')
* Sammalleimu (''Phlox subulata'')
* Ukonhattu (''Aconitum napellus'')
* Vuorenkilpi (''Bergenia'')

==Lähteet==
* Pentti Alanko ja Pirkko Kahila: Luonnonmukainen puutarha. Tammi 2004.
* Herman Hackstein &amp; Wota Wehmeyer: Lexicon of Rock Gardens. Rebo Publishers 2006.

[[Luokka:Puutarha]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Puutarha/Perhospuutarha</title>
    <id>5075</id>
    <revision>
      <id>26058</id>
      <timestamp>2006-12-13T16:45:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Kuva neitoperhosesta</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:NeitoperhonenSyysasterilla.jpg|thumb|Neitoperhonen syysyasterilla.]]

'''Perhospuutarha''' on perhosia houkutteleva puutarha-alue. Yleensä kuitenkin perhoset ovat kehittyneet perhosiksi asti jossain muualla ja poikkeavat vain ruokaileman sinne. 

Monet perhoslajit ovat vähentyneet, kun perinnemaisemakin on vähentynyt, yleensä siis juuri ketojen ja niittyjen kukkaset houkuttelevat perhosia. Perhospuutarhoilla voidaan auttaa uhanalaisten perhoslajien säilymistä. Samoin jos sinne valitaan lähiseudun luonnonkasveja, harvinaistuneitakin, niin puutarha auttaa myös niiden säilymistä.

Perhosten ruokavalion tärkeä osa on kukkien mesi. Perhospuutarhaa suunniteltaessa sinne kannattaa valita eri aikaan kukkivia mesikasveja, niin perhosiakin riittää paikalle pidemmän ajan. Kukkivia kasveja tulisi olla kaikkina aikoina kasvukaudesta. Erityisesti keväällä ja syksyllä kun kukkivia luonnokasveja on vähän, niin puutarha tarjoaa perhosille ruokaa. Tosin kukinnan pääpainon pitäisi olla keskikesällä ja alkusyksyllä, jolloin perhosia on eniten. Yöllä ja päivällä liikkuville perhosille tulisi olla omat vaihtoehtonsa. Esimerkiksi näsiä, olkikukka, siankärsämö ja alppiasteri houkuttelevat perhosia. Huonosti niitä houkuttelevat taas esimerkiksi kielo ja varjoisassa kasvavat alppiruusut. Samoja kukkia kannattaa istuttaa samaan kohtaan suurempi ryhmä että perhoset havaitsevat ne paremmin.

Useimmat perhoslajit tarvitsevat aurinkoa, niin puutarhalle on järkevintä valita juuri aurinkoinen paikka. Sen olisi myös hyvä olla mahdollisimman suojassa tuulelta. Sopivat olosuhteet saadaan suojaavien rakenteiden sijoittelulla: pohjoispuolella olisi hyvä olla esim. tuulensuojaistutuksia, kun taas etelä- ja länsipuolilla ei saisi olla mitään varjostavaa.

==Lähteet==
* Kauri Mikkola ja Hannu Tanner: Perhospuutarha. Tammi 2001. 
* [http://www.faunatica.fi/index.htm?perhospuutarhat.htm~contentFrame Faunatica.fi]

[[Luokka:Puutarha]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Puutarha/Ruukkupuutarha</title>
    <id>5078</id>
    <revision>
      <id>26091</id>
      <timestamp>2006-12-14T06:18:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Ruukkumateriaalit */ parempi otsikko, kh, vähänl isää</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Hawes flower pot.JPG|thumb|Ruukkukasveja maitotonkassa eli hinkissä.]]

Ruukuissa voi kasvattaa melkein mitä tahansa mitä voi ihan perinteisesti maassakin kasvattaa. Niihin voi istuttaa vaikkapa kesäkukkia, perennoita, sipulikukkia tai vaikkapa mausteyrttejä. Samaan ruukkuun ei kuitenkaan kannata istuttaa kasveja, joilla on erilaiset vaatimukset vaikkapa valoisuudesta tai kosteudesta. Siksi pitääkin selvittää kasvien vaatimuksia tarkemmin, jos haluaa eri lajeja samaan ruukkuun. Yleisesti ottaen tärkeimpiä valintaperusteita kasveille on kuitenkin se, että viihtyvätkö ne auringossa vai varjossa – millaisia paikkoja nyt sitten onkaan tarjolla omassa pihassa.

==Ruukkujen edut==

Ruukkujen etu on, että niitä voi siirrellä tarpeen mukaan. Jos kesällä aurinko paistaa liian kuumasti, ne voi siirtää varjoon. Ruukut voivat olla vain jossakin taustalla tai sitten ne voidaan asettaa vaikkapa peittämään kukkapenkkiä, josta kukat ovat jo kuihtuneet. Ruukut voi myös haudata osittain maahan. Niille voi rakentaa puisia suojakehikkoja. 

==Ruukkukasvien valitseminen==

Ulkonäköseikkoihin pätevät samat asiat kuin puutarhassa muutenkin. Kukkien väri kannattaa valita rakennuksen julkisivun mukaan: ei siis samanvärisiä kukkia kuin talo, koska silloin ne hukkuvat taustaan, vaan mielummin kannattaa valita väri esimerkiksi ikkunanpuitteiden värin mukaan. Värejä kannattaa tosin muutenkin miettiä, että ne ovat yhteensopivia. Lisäksi kannattaa valita erikorkuisia kasveja ja erimuotoisia ruukkuja, että olisi vaihteleva eikä tylsä ympäristö. Talon ja muun puutarhan tyyli pitää huomioida ruukuissa, kukissa ja malleissa: esimerkiksi onko talo vanha ja historiallinen tai onko muuten ollut yksinkertainen linja.

==Minkä laisen ruukun valitsen?==

Muoviset ruukut ovat kevyitä ja edullisia. Ne ovat myös tiiviitä eli vesi ei haihdu niistä helposti – joillekin kasveille se on hyvä asia ja joillekin huono. Betoniset ruukut ovat lujia ja kestäviä, mutta painavat paljon. Betoni taas päästää vettä jonkin verran haihtumaan läpi. Perinteisissä saviruukuissakin on vaihtoehtoja: niiden lasitus saa aikaan eri värivaihtoehtoja, mutta lasitus taas vaikuttaa veden haihtumiseen. Materiaalivaihtoehtoja on enemmänkin, ruukkuja on myös metallista ja kivestä. Ruukkuina on mahdollista käyttää vanhoja käytöstä poistettuja esineitä kuten maitotonkkaa eli hinkkiä.

On tärkeää, että ruukun pohjassa on reikä. Ruukun pohjalle pitäisi laittaa kerros kevytsoraa. Oikeanlainen kastelu on oleellista. Pienten ruukkujen sisältö kuivuu nopeammin. Kastellessa liian märäksi, ruukun voi alkaa homehtuminen. Myös lannoitus pitäisi muistaa. Jos ruukkuna käytetään käytöstä poistettuja esineitä on reikä tehtävä itse.

==Muuta==

Jos tietää olevansa kesällä paljon poissa vaikka viikonloppuja, kannattaa valita kasveja, jotka eivät vaadi paljoa hoitoa. Lisäksi jos on pitkään yhtäjaksoisesti poissa, niin on varmaankin parempi valita kukkia, jotka eivät kuki juuri siihen aikaan. Yleisesti on järkevää pyytää jotakin henkilöä huolehtimaan kasveista poissaolon aikana.

Jos ruukkuja pitää ympäri vuoden ulkona, pitää huomioida niiden talvenkestävyys. Ruukuissa kasvavat perennat pitää suojata hyvin talveksi. Kevätaurinko ja syyssateet ovat ruukkuperennoille usein ongelmia, kun ruukussa on erilaista kasvaa kuin kukkapenkissä, esimerkiksi kosteusolojen takia.

==Aiheesta muualla==

*[[Kodin ruukkukasvit]]

==Lähteet==
* Beate Slipher: Kasvata ruukuissa. (ISBN 9511183249) Otava 2003.

[[Luokka:Puutarha|Ruukkupuutarha]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Verihapero</title>
    <id>5085</id>
    <revision>
      <id>26278</id>
      <timestamp>2006-12-15T13:01:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Lähteet */ Tekstiä</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Question_mark.svg|25px]]

[[Kuva:Russula sanguinea.jpg|thumb|Verihapero on syömäkelvoton]]

'''Verihapero''' ''(Russula sanguinea)'' on haperoihin kuuluva sieni, jonka itiöemälle ei ole käyttötarkoitusta.

==Tunnistaminen==

Verihaperon kiinteä '''lakki''' on 5-10 cm leveä, kupera, mutta vanhemmiten tasaisen kautta jopa suppiloksi muuttuva, pitkään sisäänpäin kiertynyt, reuna ei ole uurteinen, tahmeako, sateella kiiltävä ja kuivalla säällä himmeä. Lakin väriltään tummanroosanpunaisesta verenpunaiseen vaihteleva '''yläpinnassa''' on usein vaaleita laikkuja tai jopa isompia vaaleita alueita. Yläpinnan pintakelmua on vaikea irrottaa. Harvassa kasvavat '''heltat''' ovat tasatyvisiä tai lyhytjohteisia, nuorena vaaleampia, mutta iän myötä  kermanvalkoisiksi muuttuvia. Roosanpunainen '''jalka''' on 4-10 cm pitkä ja 1-3 cm paksu ja siinä on joskus keltaisia läikkiä. Verihaperon kova '''malto''' on valkoista ja heikosti sinertävänharmaan sävyistä.

==Kasvu luonnossa==

Verihaperoa kasvaa männyn juuri sienenä Etelä-Suomessa metsän reunamilla, puistoissa, niityillä ja sekametsissä. Pohjoisempaan mentäessä sieni harvinaistuu.
Kasvuaika on heinäkuusta syyskuuhun. 

==Sekalaista==

Verihapero ei ole syötävää, eikä sille tunneta muutakaan käyttötarkoitusta.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirja lähteet===

* Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 82
* WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivu 103

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Verihapero]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Merkkien selitykset</title>
    <id>5086</id>
    <revision>
      <id>28120</id>
      <timestamp>2007-01-22T14:38:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>lisäsin = merkkejä</comment>
      <text xml:space="preserve">Tässä luvussa on kerrottu [[Sienikirja]]-wikikirjan merkit ja selitykset.

{| align=&quot;center&quot;
| erinomainen ruokasieni =
| [[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]
|-
| hyvä ruokasieni =
| [[Kuva:Star*.svg|25px]]
|-
| käyttöä ruokasienenä ei suositella = 
| [[Kuva:Star-.svg|25px]]
|-
| esikäsiteltävä =
| [[Kuva:Circle - black simple.svg|25px]]
|-
| suositellaan esikäsiteltäväksi =
| [[Kuva:Square - black simple.svg|25px]]
|-
| haitallinen =
| [[Kuva:RomanX-01.png|25px]]
|-
| myrkyllinen =
| [[Kuva:Skull and crossbones.svg|40px]]
|-
| tappavan myrkyllinen =
| [[Kuva:Skull and crossbones.svg|40px]] [[Kuva:Skull and crossbones.svg|40px]]
|-
| käyttöarvo tuntematon tai kelvoton =
| [[Kuva:Question mark.svg|20px]]
|}

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Merkkien selitykset]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maailman historia/Kylmäsota</title>
    <id>5087</id>
    <revision>
      <id>26121</id>
      <timestamp>2006-12-14T14:20:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Maailman historia/Kylmäsota” uudelle nimelle ”Maailman historia/Kylmä sota”: Korjasin virheen otsikossa.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Maailman historia/Kylmä sota]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tietokone- ja konsolipelien läpipeluuohjeet/Pingus</title>
    <id>5089</id>
    <revision>
      <id>26953</id>
      <timestamp>2006-12-26T06:10:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Tietokone ja konsolipelien läpipeluuohjeet/Pingus” uudelle nimelle ”Tietokone- ja konsolipelien läpipeluuohjeet/Pingus”: kh</comment>
      <text xml:space="preserve">Pingus on ilmainen Lemmings -klooni, jota kehitetään vapaasti GPL -lisenssillä.

:Lisätietoa [[w:Pingus|Wikipedian artikkelista]]

== Erilaiset kyvyt ==

*Kiipeäjä
*Kaivajat
**Vaakasuoraan
**Viistoon
**Alaspäin
*Hyppääjä
*Sillanrakentaja
*Pommi
*Pysäyttäjä

[[Luokka:Tietokone ja konsolipelien läpipeluuohjeet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiopiskelu Suomen historia/Lähteet</title>
    <id>5091</id>
    <revision>
      <id>26139</id>
      <timestamp>2006-12-14T19:16:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Luokitin koska se unohtui auksi.</comment>
      <text xml:space="preserve">Tällä sivulla kerrotaan että mitä lähteitä milläkin sivulla on tässä wikirjassa käytetty.

== Lähteinä käytetyt kirjat ==

* Horisontti Napoleonista nykypäivään (ylä-asteen historian kirja).
== Sivut joilla on käytetty yllä mainittua lähdettä tai lähteitä ==
*[[Wikiopiskelu Suomen historia/Itsenäinen valtio]]

*[[Wikiopiskelu Suomen historia/Suomi toisessa maailmansodassa]]

*[[Wikiopiskelu Suomen historia/Suomen presidentit]]

[[Luokka:Wikiopiskelu Suomen historia|Lähteet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Norjan kieli</title>
    <id>5103</id>
    <revision>
      <id>26348</id>
      <timestamp>2006-12-16T07:39:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Malline InterWiki</comment>
      <text xml:space="preserve">{{InterWiki|kielikoodi=no|versio=Kirjanorjan}}


'''Norjan kieli''' on Norjan kuningaskunnan virallinen kieli, joka kuuluu kansankielisessä muodossaan skandinaavisten kielten läntiseen haaraan. Norjassa ei kuitenkaan ole yhtenäistä kirjakieltä, vaan maan viralliset kielet ovat kirjanorja (bokmål) ja nykynorja (nynorsk), kaksi alkuperältään varsin erilaista kirjakieltä, jotka eroavat selvästi toisistaan ja joiden kannattajien välillä on esiintynyt aika ajoin katkeriakin kieliriitoja.

==Norjan kieli-wikikirja==

Kuten edellä mainittiin Norjassa ei ole yhtenäistä kieltä, joten tämä wikkirja on jaettu kahteen osaan: kirjanorja (norjaksi bokmål) ja nykynorja (norjaksi nynorsk)

==Kirjan sisältö==

* [[/Bokmål/]]
* [[/Nynorsk/]]

{{Wikipedia|Norjan kieli|Norjan kieli}}

[[Luokka:Norjan kieli|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Norjan kieli</title>
    <id>5104</id>
    <revision>
      <id>26332</id>
      <timestamp>2006-12-16T06:48:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>myös luokkaan kielet</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:89.32 Norjan kieli|Norjan kieli]]
[[Luokka:89 Kielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:89.32 Norjan kieli</title>
    <id>5105</id>
    <revision>
      <id>26331</id>
      <timestamp>2006-12-16T06:47:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tämä luokkaan 8X ja ala luokka kielet luokkaan</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:8X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiopiskelu Avaruus/Venus</title>
    <id>5107</id>
    <revision>
      <id>27841</id>
      <timestamp>2007-01-09T18:22:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>w</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Venus''' on n. 108 miljoonan kilometrin päässä [[../Aurinko|Auringosta]], josta katsottuna se on toinen planeetta aurinkokunnassamme. Venusta verratessa muihin taivaalla oleviin planeettoihin ja tähtiin voi huomataa, että se on kaikkia muita kirkkaampi. 

Venusta sanotaan [[../Maa|Maan]] sisarplaneetaksi, koska ne ovat lähes samanlaisia kooltaan ja koostumukseltaan. Lisäksi Venus tulee kiertoradallaan kaikista planeetoista lähimmäksi Maata. Todellisuudessa Maa ei ole lainkaan samankaltainen Venuksen kanssa; Venuksen kaasukehä muodostuu myrkkykaasuista, pääosin hiilidioksidista, typestä ja rikistä, siellä ei ole todettu elämää ja planeettaa sanotaankin usein &quot;pieleen menneeksi Maaksi&quot;. 

Venuksen ilmakehä vangitsee Auringon lämmön kuten kasvihuone, ja sen seurauksena Venus on lämpimämpi kuin [[../Merkurius|Merkurius]] eikä siellä ole lainkaan vettä. Venuksen kaasukehässä on tiheitä pilviä, jotka estävät sen pinnan näkemisen Maasta käsin ja niistä tippuu rikkihappopisaroita. Kaasukehässä riehuu myrskyjä, jotka ovat paljon kovempia kuin Maan hirmumyrskyt. Planeetan pilvikerroksessa on voimakasta salamointia ja ukkosen jyrinä kuuluu alituiseen Venuksen pinnalla, joka on paljasta autiomaata. Venuksen pinta on laajalti kumpuilevaa tasankoa, mutta planeetalla on myös suuria vuoria ja pitkiä, syviä laaksoja. Planeetalla on myös tulivuoria joista osa yhä toimivia.
Venuksen päivä vastaa 243 päivää Maassa ja kestää siis kauemmin kuin yksi Venuksen vuosi, joka vastaa 224 Maan päivää.

Venuksen nimi tulee roomalaisen mytologian kauneuden ja rakkauden jumalattarelta.
[[Luokka:Wikiopiskelu Avaruus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Askartelu/Ikkunakuvan askartelu</title>
    <id>5108</id>
    <revision>
      <id>26695</id>
      <timestamp>2006-12-21T14:56:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Kynttilä */ uusi versio kuvasta</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä on ohje '''ikkunakuvan askarteluun'''. Ikkunakuvia on helppo askarrella, kopioida ja muunnella.

==Tarvikkeet==

* sopivan väristä paperia
* sakset
* kynä

==Valmistaminen==

# Piirrä haluamallesi paperille (väri ja muut ominaisuudet) ikkunakuvan objekti. Jos sinulla on malli voit piirtää sen reunoja myöten.
# Leikkaa viivaa pitkin.
# Halutessasi voit myös kirjoittaa jonkun runon ikkunakuvan toiselle puolelle.

Jos haluat tehdä ikkunakuvastasi ripustettavan leikkaa sen yläosaan pieni reikä.

==Esimerkkejä==

Tässä on kerrottu esimerkkejä, joista voit tehdä ikkunakuvia.

==Kynttilä==

&lt;gallery&gt;
Kuva:Kynttilä.JPG|Väritetty kynttilä
Kuva:Stylised candle without coloring.jpg| Värittämätön kynttilä
&lt;/gallery&gt;

Printtaa kuva. Leikkaa jokaista lukuun ottamatta liekin sisällä olevaa viivaa pitkin. Voit printata joko valmiiksi väritetyn tai värittämättömän version.

[[Luokka:Askartelu|Ikkunakuvan askartelu]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Korttipelit/Mustamaija</title>
    <id>5110</id>
    <revision>
      <id>27922</id>
      <timestamp>2007-01-13T19:06:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>RrRauh</username>
        <id>560</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Joopajoo...</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Mustamaija''' on korttipeli jota pelataan pelikorteilla.
==Pelaajien määrä ==
Mustaamaijaa voi pelata kahdestaan mutta yleensä siinä on pelaajia kahdesta ylöspäin.

== Korttien jakaminen ja pelin kulku  ==
Jokaiselle pelaajalle jaetaan viisi korttia. 

Sitten nostetaan pakasta alin kortti, joka käännetään kuvapuoli ylöspäin pakan alle ja kyseisen kortin maasta tulee valtti. Kaikilla valttikorteilla (kortit, jotka ovat samaa maata pakan alimmaisen kortin kanssa) pystyy kaatamaan ihan minkä tahansa kortin, paitsi pata rouvan. 

Jakajasta seuraava pelaaja aloittaa pelin antamalla muutaman kortin vasemmalla puolella olevalle pelaajalle. Toiselle pelaajalle voi antaa korkeintaan niin monta korttia kuin kyseisellä pelaajalla on, ja kaikkien annettavien korttien pitää olla samaa maata. 

Kun joku pelaaja antaa toiselle pelaajalle kortteja, voi korttien saaja lätkäistä käden hänelle annettujen korttien päälle, jolloin hänelle ei voi antaa enempää kortteja sillä kertaa. 

Kun pelaaja on antanut kortteja toiselle, hänen pitää nostaa pakasta vastaava määrä kortteja itselleen. Kun joku pelaaja on saanut kortteja toiselta pelaajalta, hän voi kaataa kortit yksitellen suuremmalla saman maan kortilla, jos hänellä on sellainen tai valttikortilla. 

Pata rouvaa eli Mustaamaijaa ei voi kaataa, vaan se on pakko nostaa, kun joku pelaaja saa sen nostaessaan kortteja tai korttia pakasta tai joku toinen pelaaja antaa sen hänelle. 

Jos pelaaja ei pysty kaataaman hänelle annettuja kortteja tai ei halua, hänen pitää nostaa kortit. Pelaaja joka on nostanut hänelle annetut kortit tai osan niistä, antaa vasta seuraavalla kierroksella kortteja toiselle pelaajalle. Poikkeus on jos pelaaja, joka on saanut kortteja toiselta pelaajalta ja kaatanut ne valtilla tai suuremmalla saman maan kortilla tai korteilla antaa seuraavalle pelaajalle kortin tai kortteja.

== Pelin lopetus ==
Pelin voittaa se, jolta on kortit loppunut silloin kun pakka on loppui. Se häviää jolla on pata rouva eli Mustamaija.

[[Luokka:Korttipelit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu</title>
    <id>5117</id>
    <revision>
      <id>27987</id>
      <timestamp>2007-01-14T14:40:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>fix</comment>
      <text xml:space="preserve">Tiira-lintutietopalvelu on [http://fi.wikipedia.org/wiki/BirdLife_Suomi BirdLife Suomen] ylläpitämä havaintojärjestelmä, jossa voi selata suomalaisia lintuhavaintoja ja pitää omaa lintuhavaintopäiväkirjaa.

[[Kuva:tiira_logo.gif]]
[http://www.tiira.fi www.tiira.fi]

Nämä sivut ovat Tiira-lintutietopalvelu käyttöohjeet.

==Luvut==

* [[/Alkuun pääseminen/]]
* [[/Työkalujen selitykset/]]
* [[/Havainnon perustiedot/]]
* [[/Paikan määrittäminen/]]
* [[/Havainnon tekijät/]]
* [[/Omat paikat/]]
* [[/Havaintoselain/]]
* [[/Lajinäyttö/]]
* [[/Muut toiminnot/]]

[[Luokka:Lintukirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kirjaudu2.jpg</title>
    <id>5119</id>
    <revision>
      <id>27203</id>
      <timestamp>2007-01-01T08:25:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>hups</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Etusivun kijautuminen
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa= {{Vapaa}}
}}
[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kirjaudu.jpg</title>
    <id>5120</id>
    <revision>
      <id>26720</id>
      <timestamp>2006-12-21T19:03:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=kirjautuminen
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Salasana.jpg</title>
    <id>5121</id>
    <revision>
      <id>26713</id>
      <timestamp>2006-12-21T17:07:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=salasana_kirjautuminen
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Peruslomake.jpg</title>
    <id>5122</id>
    <revision>
      <id>26712</id>
      <timestamp>2006-12-21T17:06:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Havaintoilmoitus
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Havaintolista.jpg</title>
    <id>5123</id>
    <revision>
      <id>26711</id>
      <timestamp>2006-12-21T17:05:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Havaintolistaus
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Kyna.jpg</title>
    <id>5124</id>
    <revision>
      <id>26710</id>
      <timestamp>2006-12-21T17:05:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=kynäkuvake
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Paivita.jpg</title>
    <id>5125</id>
    <revision>
      <id>26709</id>
      <timestamp>2006-12-21T17:04:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=päivitäkuvake
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Muuttolomake.jpg</title>
    <id>5126</id>
    <revision>
      <id>26708</id>
      <timestamp>2006-12-21T17:03:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Muuttolomake
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Tiedoston tiedot</title>
    <id>5127</id>
    <revision>
      <id>26440</id>
      <timestamp>2006-12-17T16:39:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Wikipediasta, on jo käytösä</comment>
      <text xml:space="preserve">{| class=&quot;toccolours&quot; style=&quot;width: 100%&quot; cellpadding=&quot;2&quot;
! style=&quot;background: #ccf; text-align: right; vertical-align: middle; padding-right: 0.4em; width: 15%&quot; |Kuvaus
|
{{{Kuvaus}}}
|-
! style=&quot;background: #ccf; text-align: right; vertical-align: middle; padding-right: 0.4em&quot; | Lähde
|
{{{Lähde}}}
|-
! style=&quot;background: #ccf; text-align: right; vertical-align: middle; padding-right: 0.4em; white-space: nowrap&quot; | Päiväys
|
{{{Päiväys}}}
|-
! style=&quot;background: #ccf; text-align: right; vertical-align: middle; padding-right: 0.4em&quot; | Tekijänoikeuksien haltija
|
{{{Tekijänoikeuksien haltija}}}
|-
! style=&quot;background: #ccf; text-align: right; vertical-align: middle; padding-right: 0.4em&quot; | Lupa
|
{{{Lupa}}}
|}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Tyokalurivi.jpg</title>
    <id>5128</id>
    <revision>
      <id>26707</id>
      <timestamp>2006-12-21T17:02:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=työkalurivi
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lintukirja</title>
    <id>5130</id>
    <revision>
      <id>26520</id>
      <timestamp>2006-12-18T14:22:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>linkki lastensivulle</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOEDITSECTION__
__NOTOC__
&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid #0000C8 1px; margin: 0px; text-align: center; padding: 1em; clear: both; background-color: #6495ED&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;font-size: 160%; font-weight: bold;&quot;&gt;&lt;span style='color: #0000C8 '&gt;Lintukirja&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;

&lt;!--Tämä on logo voisitko olla lisäämättä kuvatekstiä!--&gt;
[[Kuva:Ruddy-turnstone-icon.png|100px]]

&lt;span style='color: #0000C8'&gt;''Apua lintuharrastukseen''&lt;/span&gt;

==Lintukirja==

Tämä wikikirja on opas lintujen havainnointiin, ja tunnistamiseen. Lisäksi kirja esittelee hyödyllisiä tarvikkeita kuten kiikareita ja havaintojärjestelmiä.

==Sisältö==

Tässä on kerrottu Lintukirjan sisältö.

===Tunnistaminen===

&lt;!-- Tänne esimerkiksi lajit, kiitos--&gt; 

===Instrumentit===

* [[/Tiira-havaintojärjestelmä/]]

===Muuta===

* [[Erätaidot]]-wikikirjasta löydät apua esimerkiksi pidemmille havaintomatkoille varustautumisesta.

* Lapset löytävät tietoa linnuista sivulta [[Wikijunior Suomen luonto/Linnut]].

[[Luokka:Lintukirja|*]]

&lt;/div&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tiira-havaintojärjestelmä</title>
    <id>5131</id>
    <revision>
      <id>27982</id>
      <timestamp>2007-01-14T11:58:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>rd</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Lintukirja</title>
    <id>5132</id>
    <revision>
      <id>26451</id>
      <timestamp>2006-12-17T17:08:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tein</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:58.12 Linnut|Lintukira]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:58.12 Linnut</title>
    <id>5133</id>
    <revision>
      <id>26452</id>
      <timestamp>2006-12-17T17:08:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tein</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:5X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Vapaa</title>
    <id>5134</id>
    <revision>
      <id>26454</id>
      <timestamp>2006-12-17T17:13:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Wikipediasta</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=&quot;CENTER&quot;  style=&quot;width:80%; background-color:#FFFFCC; border:2px solid #8888aa;  padding:5px;&quot;
| align=&quot;center&quot; | [[Image:Green copyright.svg|64px|Copyright]]
| &lt;center&gt;|Tekijänoikeuksien omistaja on antanut luvan tämän teoksen käyttöön vapaasti mukaan lukien sen muokkaukseen, kaupalliseen käyttöön ja uudelleenjakeluun.&lt;/center&gt;

|}
[[Category:Vapaasti käytettävät kuvat|{{PAGENAME}}]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Vapaasti käytettävät kuvat</title>
    <id>5135</id>
    <revision>
      <id>26455</id>
      <timestamp>2006-12-17T17:14:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tein</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Vapaa/NimiMainittava</title>
    <id>5136</id>
    <revision>
      <id>26457</id>
      <timestamp>2006-12-17T17:15:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Wikipediasta</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=&quot;CENTER&quot;  style=&quot;width:80%; background-color:#FFFFCC; border:2px solid #8888aa;  padding:5px;&quot;
| align=&quot;center&quot; | [[Image:Green copyright.svg|64px|Copyright]]
| &lt;center&gt;Tekijänoikeuksien omistaja on antanut luvan tämän teoksen käyttöön mukaan lukien sen muokkaukseen, kaupalliseen käyttöön ja uudelleenjakeluun, jos omistajan nimi mainitaan.&lt;/center&gt;

|}
[[Category:Vapaasti käytettävät kuvat|{{PAGENAME}}]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Plus tiira.jpg</title>
    <id>5139</id>
    <revision>
      <id>26705</id>
      <timestamp>2006-12-21T17:00:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=pluskuvake_tiira
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Miinus tiira.jpg</title>
    <id>5140</id>
    <revision>
      <id>26704</id>
      <timestamp>2006-12-21T16:59:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=miinuskuvake_tiira
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Keskita.jpg</title>
    <id>5141</id>
    <revision>
      <id>26703</id>
      <timestamp>2006-12-21T16:59:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=keskityskuvake
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Laajentua.jpg</title>
    <id>5142</id>
    <revision>
      <id>26702</id>
      <timestamp>2006-12-21T16:57:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=laajennuskuvake
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Viivain.jpg</title>
    <id>5143</id>
    <revision>
      <id>26701</id>
      <timestamp>2006-12-21T16:55:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=viivainkuvake
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Viivain2.jpg</title>
    <id>5144</id>
    <revision>
      <id>26698</id>
      <timestamp>2006-12-21T15:00:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Etusivun kijautuminen
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}
--[[Käyttäjä:Jjy|Jjy]] 21. joulukuuta 2006 kello 15.00 (UTC)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Zoomaus.jpg</title>
    <id>5145</id>
    <revision>
      <id>26697</id>
      <timestamp>2006-12-21T14:58:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Etusivun kijautuminen
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}[[Käyttäjä:Jjy|Jjy]] 21. joulukuuta 2006 kello 14.58 (UTC)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Digikuvaus/Täytevaloheijastimen valmistaminen ja käyttö</title>
    <id>5150</id>
    <revision>
      <id>26515</id>
      <timestamp>2006-12-18T13:51:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Teinpä tällaisen</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä on ohje täytevaloheijastimen valmistamiseen

==Mikä on täytevaloheijastin?==

Täytevaloheijastin on valokuvauksessa käytetty väline, jolla heijastetaan täytevaloa.

==Tarvikkeet==

* Alumiinifoliota (Esimerkiksi kahvipaketin kääntöpuolen alumiinifoliota voi hyödyntää.)
* Kovaa pahvia

==Valmistaminen==

# Kääri foliosta sopivan kokoinen palanen pahvin ympärille. 
# Teippaa toinen puoli kireäksi ja rypistä toinen puoli. Halutessasi voit käyttää 2-puolista teippiä jolloin jälki on hieman siistimpää

==Käyttö==

Käytä rypistettyä puolta jos et halua kuvaasi ylimääräisiä läikkyjä ja heijasta sen avulla kuvaan täytevaloa.

[[Luokka:Digikuvaus|Täytevaloheijastimen valmistaminen ja käyttö]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Rajaus tiira.jpg</title>
    <id>5151</id>
    <revision>
      <id>26699</id>
      <timestamp>2006-12-21T16:53:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Rajaustyökalu
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>C++/Moderni C++</title>
    <id>5156</id>
    <revision>
      <id>27179</id>
      <timestamp>2006-12-31T15:27:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>luokka</comment>
      <text xml:space="preserve">__TOC__

== Esipuhe ==

Lähdin kirjoittamaan uutta C++-oppikirjaa korvaamaan ja täydentämään olemassaolevaa kirjaa [[C++]]. Tarkoitus on luoda nopeasti suoraan nykyaikaiseen laadukkaaseen koodiin pureutuva teos, joka ei haaskaa aikaa perusteiden kanssa. Lukijalta edellytetään taitoa uusien asioiden nopeaan omaksumiseen, mutta ei aiempaa ohjelmointikokemusta. Kirja on siis suunnattu ihmisille, joista todella saattaisi hyviä ohjelmoijia tulla, eikä asioita jäädä vääntämään ratakiskosta. Käytettävä esitystapa eroaa täysin perinteisistä C++-kirjoista, jotka tyypillisesti etenevät kielen kehityshistorian järjestyksessä C-tyyppisestä ohjelmoinnista olio-ohjelmointiin ja usein itse asiassa päättyvät siihen, jättäen leijonanosan kielestä kokonaan käsittelemättä.

Vaikka C++:lla on pitkät juuret aina vuoteen 1979 saakka, standardoitiin kieli ensi kertaa vasta vuonna 1998. Tätä ennen sen kehitys oli ollut hyvin vapaata ja eri valmistajien kääntäjät varsin epäyhteensopivia keskenään. Painopiste oli olio-ohjelmoinnin lisäämisessä C:hen, eikä 90-luvun alkupuolen C++ itse asiassa eronnut kovin paljoa 1995 julkaistusta Java 1.0:sta. Samoihin aikoihin suuri mullistus oli kuitenkin tulossa. C++:aan lisättiin tuki geneeriselle ohjelmoinnille, jolloin STL-nimisestä aiemmin Ada-ohjelmointikielelle kehitetystä kirjastosta voitiin ottaa kieleen suuri määrä kehittyneitä työkaluja ja muutenkin standardikirjasto koki varsin totaalisen mullistuksen. Standardikirjaston kehityksen mukana myös itse kieleen tehtiin lisää parannuksia ja vasta tässä vaiheessa oli moderni C++ syntynyt. Tietenkin meni vielä vuosia ennen kuin kääntäjät saatiin korjattua standardia noudattaviksi ja vielä tänäänkin monet kuitenkin ohjelmoivat käytännössä kokonaan ilman kielen tarjoamia hienoja työkaluja. Tällaisesta ominaisuuksien käyttämättömyydestä C++:aa hyvin osaavat ohjelmoijat käyttävät usein leikkisästi termiä &quot;C/C++&quot;, jolla siis viitataan C-tyyliseen koodiin, jota nyt vain käännetään C++:na. Osansa asiaan on luonnollisesti myös sillä, että nimenomaan modernia C++:aa osaamattomat niputtavat kielet em. tavalla samaan pakettiin, vaikka niillä on todella vähän yhteistä.

On yksi asia, jota C++ erityisesti ei ole: kaunis. Syntaksia ei turhaan ole kaunisteltu ja käyttäjä joutuu perusasioita toteuttaakseen kirjoittamaan paljon enemmän kuin esimerkiksi Pythonissa. Monesti C++-koodi näyttää kokemattoman silmissä hirvittävältä sotkulta, mutta kokemuksen karttuessa syntaksisokerin puutteen oppii hyväksymään ja aiemmasta sotkusta näkee suoraan mitä siinä tehdään. Koska kieli sallii myös tehokkaan omien työkalujen määrittelyn, on se erityisen soveltuva suurten ja monimutkaisten järjestelmien toteuttamiseen, jolloin myös koodin määrä jää helposti pienemmäksi kuin muuten helpomman näköisillä kielillä. Toinen olennainen piirre C++:ssa - ja samalla merkittävä ero C:hen - on turvallisuus. Resurssivuodoista, puskuriylivuodoista, odottamattomista syötearvoista tai muista tyypillisistä tietoturva-aukoista ei kertakaikkiaan ole vaaraa, kun noudatetaan hyvää C++-ohjelmointitapaa.

Kirja perustuu vuonna 2003 julkaistuun standardiin C++03 (ISO/IEC 14882:2003), joka ei merkittävästi eroa standardin ensimmäisestä versiosta C++98. Koska kaikki kirjassa käytetty koodi on laadukasta standardin mukaista C++:aa, toimii se millä tahansa C++-kääntäjällä, millä tahansa alustalla. Koska varsin radikaaleja lisäyksiä kieleen tuova C++09 on jo ovella, mainitaan kirjassa myös aika-ajoin miten siinä tullaan tässä C++03:lla tehtyjä asioita tekemään. Kirjassa olevat koodiesimerkit on kirjoitettu englanniksi, sillä on hyvän tavan mukaista kirjoittaa kaikki ohjelmakoodi englanniksi, koska yleensä ennemmin tai myöhemmin sitä joutuu joku omaa kieltäsi osaamaton lukemaan ja toisaalta ääkkösten kanssa tulee merkistöongelmia. Englanninkielisiä termejä on myös paikoin käytetty joko sulkeissa suomenkielisen vastineen perässä tai ainoastaan. Tähän on päädytty, koska suurin osa dokumentaatiosta on englanniksi (erityisesti termejä virallisesti määrittelevä C++-standardi) ja suomenkieliset käännökset eivät ole riittävän vakiintuneita (useille termeille on monia synonyymisiä käännöksiä).

Toistaiseksi tämä kirja on pahasti kesken ja rakennetta vasta muotoillaan. Toivoisin että muut eivät puutu kehitysprosessiin tässä vaiheessa, ennen kuin hieman perusrunkoa alkaa olla kasassa. Virheitä saa toki korjata ja ehdotuksetkin ovat tervetulleita, mutta tässä vaiheessa haluaisin pystyä deletoimaan ja lisäilemään isojakin osia ilman että täytyisi huolestua muiden työn tuhoamisesta.

== Ensimmäinen ohjelma ==

Aivan aluksi tarvitset C++-kääntäjän ja tekstieditorin. Emme käsittele asiaa kirjassa sen enempää, mutta jos et tiedä mitä asentaisit, voit käyttää vapaata kehitysympäristöä [http://www.codeblocks.org/ Code::Blocks], jossa tulee kaikki tarpeellinen mukana. Mikä tahansa nykyaikainen (standardin mukainen) C++-kääntäjä, tekstieditori tai kehitysympäristö kuitenkin käy aivan yhtä hyvin kirjan esimerkkiohjelmien kääntämiseen. Jos käytät integroitua kehitysympäristöä (kuten Code::Blocks), luo kutakin ohjelmaa varten uusi &quot;C++ console application&quot;-tyyppinen (tai vastaava) projekti. Lisätietoa työkalujen asentamisesta ja käytöstä kirjassa [[C++]].

  1: #include &lt;iostream&gt;
  2:
  3: int main() {
  4:   std::cout &lt;&lt; &quot;Enter your name: &quot;;
  5:   std::string name;
  6:   std::getline(std::cin, name);
  7:   std::cout &lt;&lt; &quot;Hello, &quot; &lt;&lt; name &lt;&lt; std::endl;
  8:   std::cout &lt;&lt; &quot;Did you know that your name contains &quot; &lt;&lt; name.size() &lt;&lt; &quot; characters?&quot; &lt;&lt; std::endl;
  9:   std::cin.ignore();
 10: }

Ohjelma ei ehkä vaikuta erityisen mielekkäältä, mutta se on sopivan pieni pala haukattavaksi alkuun. Kopioi se kehitysympäristöösi, mieluummin käsin kuin copy&amp;pastella, tallenna se nimellä nametest.cpp ja varmista että saat sen käännettyä (Build, Compile) ja ajettua (Run). Huomaa että rivinumerointia ei tule lähdekoodiin kirjoittaa. Jos et saa ohjelmaa ajettua, selvitä ongelma, äläkä jatka lukemista ennen kuin saat kehitysympäristösi toimimaan.

Kaikki ohjelman toiminta tapahtuu riveillä 4-9 ja muu on vain välttämätöntä rakennetta. #include &lt;iostream&gt; on rivi, jota tulet tarvitsemaan lähes kaikissa tämän kirjan ohjelmissa, mutta emme vielä tässä tutustu siihen sen lähemmin. int main() { ... } taasen on nk. main-funktio, joka on siis se osa ohjelmasi, joka suoritetaan kun käynnistät ohjelman. Varsinainen koodi tulee aaltosulkeiden sisään ja se on tavallista sisentää esimerkkikoodin mukaisesti hieman irti vasemmasta reunasta, esim. painamalla tab-näppäintä rivin alussa.

Huomasit varmaan myös että kaikki varsinaiset koodirivit päättyvät puolipisteeseen? C++ ei välitä rivinvaihdoista, vaan tulkitsee rivin loppumisen nimenomaan puolipisteen perusteella, eikä välitä rivinvaihdoista. Puolipisteen unohtuminen pois on kuitenkin valitettavasti yksi yleisimmistä ohjelmointivirheistä ja kääntäjä voi joskus antaa varsin kryptisiäkin virheitä sen vuoksi, joten tämä on hyvä pitää mielessä.

Toinen ilmeinen asia koodissa on std::-etuliite, jota käytetään kaikkien standardikirjastoon kuuluvien asioiden edessä. Sitäkin käsitellään myöhemmin tarkemmin.

=== Mitä ohjelmassa sitten tapahtuu? ===

Suoritus alkaa main-funktion alusta, eli riviltä 4:

 std::cout &lt;&lt; &quot;Enter your name: &quot;;

Tässä std::cout:iin, eli näytölle, tulostetaan lainausmerkeissä oleva teksti. Lainausmerkit kertovat kääntäjälle että kyseessä on merkkijono, joka pitää tulostaa sellaisenaan. Perään ei automaattisesti tule rivinvaihtoa, joten kursori jää rivin loppuun odottelemaan ja ohjelman suoritus jatkuu seuraavalta riviltä:

 std::string name;

Määritellään [b]muuttuja[/b], jonka nimeksi annetaan [b]name[/b]. Muuttujaan voidaan tallentaa tietoa, tässä tapauksessa merkkijono, koska muuttujan [i]tyyppi[/i] on std::string. Muuttuja vaatii muistia sisätönsä tallentamiseen ja muisti varataan muuttujaa määritellessä, mutta muistin vapauttamisesta ei tarvitse huolehtia, sillä kääntäjä hoitaa tuhoamisen automaattisesti, kun muuttuja lakkaa olemasta (tässä tapauksessa ohjelman suorituksen päättyessä). Merkkijono on aluksi tyhjä, &quot;&quot;, eli siinä ei ole ainoatakaan merkkiä.

 std::getline(std::cin, name);

Nyt vasta luotuun muuttujaan (name) luettiin näppäimistöltä (std::cin) yksi kokonainen rivi (std::getline). Ohjelman suoritus pysähtyy siis tälle riville, kunnes käyttäjä vastaa ruudulle tulostettuun kysymykseen. Kun käyttäjä kertoo nimensä, tallennetaan se muuttujaan name, korvaten mahdollinen aiempi sisältö.

 std::cout &lt;&lt; &quot;Hello, &quot; &lt;&lt; name &lt;&lt; std::endl;

Ohjelma tervehtii käyttäjää tämän äsken syöttämällä nimellä. Huomaa että ruudulle tulostettavat asiat erotetaan toisistaan operaattorilla &quot;&lt;&lt;&quot; ja niitä voi laittaa samalle riville niin monta kuin haluaa. Tässä tulostetaan ensin merkkijono &quot;Hello, &quot;, sitten name-muuttujan sisältö ja lopuksi rivinvaihto (std::endl).

 std::cout &lt;&lt; &quot;Did you know that your name contains &quot; &lt;&lt; name.size() &lt;&lt; &quot; characters?&quot; &lt;&lt; std::endl;

Ohjelma ei kuitenkaan edellisen tulosteen jälkeen jää odottelemaan mitään, vaan jatkaa välittömästi kertomalla nimen pituuden, joka saadaan funktiokutsulla name.size(). Se, voidaanko size-funktiota kutsua ja mitä se palauttaa, riippuu muuttujan tyypistä. Tässä tapauksessa tyyppi oli std::string, jolle size() palauttaa merkkijonon pituuden.

 std::cin.ignore();

Tällä rivillä ei ohjelman toiminnan kannalta ole niinkään merkitystä, mutta lisäsin sen jottei ohjelma päättyisi heti tulosteiden jälkeen, jolloin ikkuna saattaa sulkeutua niin nopeasti, ettet näe tulosta. Nyt se odottaa että painat enteriä ennen ohjelman päättymistä. ignore() siis lukee yhden merkin (esim. rivinvaihto) ja heittää sen suoraan menemään, mutta ohjelman suoritus kuitenkin pysähtyy, kunnes käyttäjä syöttää merkin.

Jatkossa en tätä riviä esimerkkikoodeissa käytä, mutta jos tarvitset sitä ikkunan avoinna pitämiseen niin lisää rivi main-funktion loppuun.

:Huom: vaikka ignore() lukeekin vain yhden merkin, ei ohjelman suoritus välttämättä silti pääty kun syötät kirjaimen tai yleensäkään jotain muuta kuin rivinvaihdon. Tämä johtuu erityisesti UNIX-järjestelmissä käytössä olevasta rivipuskuroidusta I/O:sta, josta johtuen ohjelma saa yleensä rivin ensimmäisenkin merkin luettua vasta kun käyttäjä painaa Enteriä. Kun syötettä luetaan rivi kerralla, esim. std::getlinellä, ei ongelmasta tarvitse kuitenkaan välittää.

== Kontainerit ==

TODO: intro

 #include &lt;algorithm&gt;
 #include &lt;iostream&gt;
 #include &lt;set&gt;
  
 void println(std::string const&amp; line) {
   std::cout &lt;&lt; line &lt;&lt; std::endl;
 }
  
 int main() {
   std::set&lt;std::string&gt; lines;
   {
     std::ifstream file(&quot;sort.cpp&quot;);
     std::string line;
     while (std::getline(file, line)) {
       lines.insert(line);
     }
   }
   std::for_each(lines.begin(), lines.end(), println);
 }

Vaikka ohjelma on lyhyt, on siinä todella paljon uutta asiaa. Aloitetaan funktioista.

 void println(std::string const&amp; line) {
   std::cout &lt;&lt; line &lt;&lt; std::endl;
 }

Tämä määrittelee funktion, jonka nimi on print ja jolle kelpaa parametriksi std::string. Lisämääre const&amp; kertoo että funktio lupaa olla muokkaamatta sille välitettyä merkkijonoa. Parametrin nimi funktion sisällä on määrittelyn mukaisesti line. Funktiota voitaisiin kutsua mistä tahansa kohdasta koodia tyyliin println(&quot;test&quot;), jolloin se tulostaisi ruudulle rivin, jolla lukee &quot;test&quot;. Kun funktio on tehtävänsä tehnyt, jatkuu suoritus siellä mistä sitä kutsuttiin normaalisti.

Ohjelman suorituksen alkaessa määritellään aluksi erikoinen uusi muuttuja:

 std::set&lt;std::string&gt; lines;

Muuttujan nimi on lines ja tyyppi std::set&lt;std::string&gt;. Kyseessä on kontaineri, johon voidaan säilöä kulmasuluissa mainitun tyyppisiä objekteja, tässä tapauksessa merkkijonoja. Standardikirjasto sisältää lukuisia eri käyttötarkoituksiin soveltuvia kontainereita, joista std::set on sellainen, joka järjestää sisältönsä automaattisesti nousevaan järjestykseen, std::stringin kohdalla siis aakkosjärjestykseen.

Huomaa myös uusi #include &lt;set&gt;, joka luonnollisestikin tarvitaan tätä kontaineria varten. Kaikki edellisessä ohjelmassa käytetyt asiat löytyivätkin headerista &lt;iostream&gt; (tai muista headereista, joita &lt;iostream&gt; itse käyttää).

Jos lisäämme containeriin stringejä seuraavasti:

 lines.insert(&quot;Flanders, Ned&quot;);
 lines.insert(&quot;Simpson, Bart&quot;);
 lines.insert(&quot;Simpson, Homer&quot;);

On kontainerin sisältö tämän jälkeen { &quot;Flanders, Ned&quot;, &quot;Simpson, Bart&quot;, &quot;Simpson, Homer&quot; }, eli lisäysjärjestyksellä ei ollut lopputulokseen vaikutusta. Tarkoituksena kuitenkin on lukea rivit tiedostosta:

 std::ifstream file(&quot;sort.cpp&quot;);

Tämä avaa tiedoston &quot;sort.cpp&quot; (ohjelma lukee omaa lähdekoodiaan, jos huomasit sen tuolla nimellä tallentaa) luettavaksi. Tiedostoa käsitellään muuttujan file kautta.

 std::string line;
 while (std::getline(file, line)) {
   lines.insert(line);
 }

Varsinainen lukeminen tapahtuu tässä line on väliaikainen muuttuja, johon rivi luetaan ennen sen lisäämistä linesiin. Kuten aiemmin todettiin, std::getline hoitaa rivin lukemisen, mutta tässä std::cin on korvattu muuttujalla file, jolloin lukeminen tapahtuukin sieltä. Huomataan että näppäimistön voi suoraan korvata tiedostolla (tai TCP-yhteydellä yms).

while (...) { ... } on looppi, joka suorittaa sisältöään (aaltosulkeiden välissä) uudelleen ja uudelleen aina kun ehto (tavallisissa sulkeissa) on voimassa. Ehtolause ajetaan jokaisen kierroksen alussa.

Tässä ehtolauseena on std::getline, joka siis lukee rivin sille parametrina annettuun muuttujaan. Miten ihmeessä tätä voi käyttää ehtona? Kyseessä on kohtuullinen määrä C++:n magiaa suoraan standardikirjastosta, mutta tässä kohtaa riittää tietää että lukuoperaatioita (file &gt;&gt; muuttuja ja std::getline(file, line)) voi suoraan käyttää ehtona. Jos lukuoperaatio (mikä tahansa vaihe siitä) epäonnistuu, palauttaa lauseke falsen ja ehto jää toteutumatta. Näin käy mm. kun tiedosto loppuu kesken.

... ja onnistuneen lukemisen tuloksena loopin sisällä tallennetaan tulos linesiin ennen seuraavan rivin lukemista.

Tässä kohtaa on hyvä pitää pieni tauko ja vähän sulatella asiaa, nimittäin uusia asioita tuli äsken täysillä, eikä se tähän vielä lopu.

 std::for_each(lines.begin(), lines.end(), println);

Tässä käytetään standardikirjaston algoritmia (kyllä, arvasit oikein, #include &lt;algorithm&gt; on std::for_eachia varten) kontainerin läpikäyntiin. Funktio ottaa kolme parametria - aloituskohdan, lopetuskohdan ja käytettävän käsittelyfunktion. Tässä käymme linesin läpi alusta loppuun ja käsittelijänä toimii aiemmin määritelty println. Kääntäjä tarkistaa että funktio println ottaa oikeanlaisen parametrin (joka vastaa kontainerin sisältöä) ja jos näin ei ole, tulee kääntäjältä monikymmenrivinen virheilmoitus, josta ei ihan helpolla selvää otakaan.

std::for_each siis kutsuu funktiota println, antaen sille kunkin linesista löytyvän rivin kerrallaan parametrina.

Entäs sitten nuo &quot;turhat&quot; aaltosulkeet, joista en sanonut vielä mitään? Niillä rajataan muuttujien file ja line elinaikaa. Muuttujat lakkaavat olemasta, kun ne sisältävä koodiblockki - tässä tapauksessa juuri tämä aaltosuljeviritelmä - päättyy. Tämä onkin toivottavaa, koska nyt nämä vain lukemisessa apuna käytetyt muuttujat tuhoutuvat automaattisesti heti lukemisen valmistuttua, eivätkä ne jää lopuksi aikaa turhaan roikkumaan ja tuhlaamaan resursseja tai varaamaan tiedostoa käyttöönsä. Tätä periaatetta, jossa muuttujat siivoavat itsensä automaattisesti pois (esim. tiedosto suljetaan, kun blockista poistutaan) kutsutaan RAII:ksi ja se on erittäin keskeinen osa modernia C++-ohjelmointia. Aiheeseen palataan vielä useita kertoja.

Mitä tulee println-funktion niin itse asiassa standardikirjastosta olisi löytynyt jo valmiiksi vastaavan homman tekevä [b]iteraattori[/b], jolla sama homma hoituu hieman eri tavalla:

 #include &lt;algorithm&gt;
 #include &lt;iostream&gt;
 #include &lt;iterator&gt;
 #include &lt;set&gt;
  
 int main() {
   std::set&lt;std::string&gt; lines;
   {
     std::ifstream file(&quot;sort.cpp&quot;);
     std::string line;
     while (std::getline(file, line)) lines.insert(line);
   }
   std::copy(lines.begin(), lines.end(), std::ostream_iterator&lt;std::string&gt;(std::cout));
 }

Tällöin tosin emme voi yhtä tarkasti kontrolloida tulostuksen muotoilua.

[[Luokka:C++|Moderni C++]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Moderni C++</title>
    <id>5158</id>
    <revision>
      <id>26570</id>
      <timestamp>2006-12-20T06:33:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jääpingviini</username>
        <id>315</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Moderni C++” uudelle nimelle ”C++/Moderni C++”: C++ -kirjan alasivuksi.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[C++/Moderni C++]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Puutarha/Puutarhan valaistus</title>
    <id>5160</id>
    <revision>
      <id>27155</id>
      <timestamp>2006-12-31T14:33:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>hupsis kvip ohraisesti</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Snow lanterns.jpg|thumb|250 px|Lumilyhdyilläkin voi valaista.]]

'''Valaistus''' on olennainen osa puutarhaa. Tärkeimpiä paikkoja valaistavaksi ovat sisäänkäynti, portaat, risteysalueet ja kulkuväylät lähinnä turvallisuussyistä. Lisäksi järkevää on valaista huoltotilat. Myös tunnelmavalaistus on yksi pihavalojen mahdollisuus. Valoilla voidaan korostaa vaikkapa kasvillisuutta tai jotakin puutarhan muuta yksityiskohtaa, kuten vesilammikkoa, patsasta tai vaikka jonkun puun erikoista kohtaa. 

Puistoissa ja taloyhtiöiden pihoissa sopivat käytettäväksi 2&amp;ndash;5 m korkeat valaisimet, joita sijoitetaan 15&amp;ndash;20 metrin välein. Pienemmillä pihoilla riittävät 2&amp;ndash;4 m korkeat valaisimet 8-15 metrin välein. Aivan lähellä rakennuksia valaisimet voivat olla 1&amp;dash;1,5 m korkeita tai seinään kiinnitettäviä. Valot pitäisi asetella niin, että ne valaisevat tasaisesti, mutta eivät häikäise tai kohteet pimenny ihmisten varjoista.

Lampputyyppejä on erilaisia, mutta pihoille sopii useimmiten elohopealamput, joissa on hieman sinertävä valo. Valot voidaan sytyttää käsin, mutta niihin voidaan asentaa erilaisia automaattisia järjestelmiä, kuten hämäräkytkin, liiketunnistin tai ajastin.

Valojen sijoittelu kannattaa ottaa huomioon jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska sähköjohtoja varten pitää puutarhassa kaivaa aika paljon ja se tietenkin vaikuttaa puutarhan kasvillisuuteen. Lisäksi asennukset pitää jättää virallisen sähköasentajan hoidettavaksi.

==Lähteet==
Pentti Alanko, Taina Koivunen, Elina Regårdh ja Meeri Saario: Suomalainen piha ja puutarha. Gummerus 2002. 

[[Luokka:Puutarha]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>C++/Kuinka pääset alkuun</title>
    <id>5162</id>
    <revision>
      <id>26585</id>
      <timestamp>2006-12-20T10:42:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>omaksi alasivuksi</comment>
      <text xml:space="preserve">Päästäksesi alkuun tarvitset ainakin seuraavat työkalut. Vasta tämän jälkeen voit kunnolla aloittaa C++-ohjelmoinnin.

=== Editori ===
C++-koodi kirjoitetaan tavallisiin tekstitiedostoihin. Tarvitset siis vähintään tekstieditorin. Periaatteessa mikä tahansa tekstieditori käy, mutta lisäominaisuudet eivät ole haitaksi. On olemassa myös ohjelmointiympäristöjä (engl. ''integrated development environment'', IDE), jotka sisältävät editorin lisäksi graafisen käyttöliittymän, tulkin, sekä muita ominaisuuksia joita tavallisista ohjelmointieditoreista ei saata löytyä.

==== Unix ====
Unix-puolella hyviä valintoja ovat Kate ja GEdit (Gnome Text Editor). Molemmista löytyy koodin värikorostus, automaattinen sisennys, ja paljon muita ohjelmointia helpottavia toimintoja. Myös yksinkertaisempi tekstipohjainen editori kuten Nano käy hyvin. Hyviä ohjelmointiympäristöjä Unix-pohjaisille järjestelmille ovat Anjuta, KDevelop ja Code::Blocks. Anjuta on GTK+-pohjainen ohjelmointiympäristö GNOME-työpöydälle. KDevelop puolestaan on Qt-pohjainen ja suunniteltu KDE-työpöydälle. Code::Blocks taasen alustariippumaton uudempi IDE nimenomaan C++:lle. Kaikki edellä mainitut ohjelmat ovat ilmaisia ja lisensoitu vapaan GNU GPL -lisenssin alla.

==== Windows ====

Windows-puolella yksi hyvä valinta on [http://www.bloodshed.net/dev/ Dev-C++], joka on ilmainen GNU GPL -lisensoitu ohjelmointiympäristö. Siihen on mahdollista lisätä DevPak-laajennuksia esimerkiksi yleisille GTK+-, wxWidgets- ja FLTK-käyttöliittymäkirjastoille. [http://www.codeblocks.org/ Code::Blocks] on uudempi tulokas, pitkälti vastaavilla ominaisuuksilla kuin Dev-C++. Kummassakin tulee kääntäjä mukana, joten mitään muita ohjelmia ei tarvitse asentaa.

=== Kääntäjä ===
Kääntäjää tarvitaan muuntamaan lähdekoodi tietokoneen ymmärtämään muotoon. GNU Compiler Collection (GCC) on ilmainen vapaan lähdekoodin kääntäjäkokoelma, joka tulee useimpien Unix-järjestelmien mukana ja on saatavilla myös Windowsille. Se sisältää myös C++-kääntäjän, joten sinun ei tarvitse hankkia kääntäjää erikseen. Suuri osa ilmaisista ohjelmointiympäristöistä käyttää GCC:tä kääntäjänään.

[[Luokka:C++|Kuinka pääset alkuun]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>C++/Peruskäsitteet</title>
    <id>5163</id>
    <revision>
      <id>26714</id>
      <timestamp>2006-12-21T17:16:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>130.233.31.167</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Kommentoiminen */</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä luku kertoo yksinkertaisista ohjelmista.

=== Yksinkertainen ohjelma ===
Alla on esitetty yksinkertainen C++-kielinen ohjelma, joka tulostaa näytölle tekstin &quot;Hei maailma!&quot;.

 #include &lt;iostream&gt;
 
 int main()
 {
     std::cout &lt;&lt; &quot;Hei maailma!&quot; &lt;&lt; std::endl;
     return 0;
 }

Ensimmäinen rivi on esikääntäjän käsky, joka sisällyttää lähdekoodiin kirjaston &lt;tt&gt;iostream&lt;/tt&gt;. Tämä kirjasto on osa C++:n vakiokirjastoa. C++-kielessä konsoliin tulostamisen hoitaa olio nimeltä &lt;tt&gt;cout&lt;/tt&gt;. Koodissa ennen &lt;tt&gt;cout&lt;/tt&gt;-oliota oleva &lt;tt&gt;::&lt;/tt&gt;-operaattori määrittelee sen, missä nimiavaruudessa &lt;tt&gt;cout&lt;/tt&gt;-olio sijaitsee. (Enemmän tietoa nimiavaruuksista myöhemmin tässä oppaassa.) Tässä tapauksessa &lt;tt&gt;std::cout&lt;tt&gt; tarkoittaa että &lt;tt&gt;cout&lt;/tt&gt; löytyy vakiokirjaston nimiavaruudesta. Vakiokirjastossa on myös &lt;tt&gt;endl&lt;/tt&gt; rivinvaihtoja varten. Jokainen koodilause lopetetaan puolipisteeseen.

=== Kommentoiminen ===
Kommentteja käytetään merkkaamaan koodin eri osia siltä varalta, että unohdat mitä jokin koodinpätkä tekee, tai että muut koodia lukevat voivat nähdä nopeasti mitä jokin osa koodista tekee. Kommentoiminen on suositeltavaa, koska se ei vaikuta millään tavalla ohjelman toimintaan – kääntäjä jättää kaikki kommentit huomioimatta ohjelmaa käännettäessä. Yleisenä sääntönä voidaan pitää, että jos koodista ei heti ilmene mitä se tekee, kannattaa sitä kommentoida. Kommenteista kannattaa kuitenkin kirjoittaa lyhyitä ja ytimekkäitä. Kommentin tulisi kertoa ''mitä'' koodi tekee, ei ''miten'' asia tehdään.

C++-kielessä voidaan käyttää C-kielestä tuttuja kommentteja. C-tyyliset kommentit aloitetaan merkkiparilla &lt;tt&gt;/*&lt;/tt&gt; ja lopetetaan merkkiparilla &lt;tt&gt;*/&lt;/tt&gt;. C++-tyylinen kommentti alkaa merkkiparilla &lt;tt&gt;//&lt;/tt&gt; ja jatkuu sen rivin loppuun. Yleensä C- ja C++-tyylisiä kommentteja ei käytetä sekaisin esteettisistä syistä.

 // Tämä on kommentti
 
 /* Tämä on kommentti,
    joka voi jatkua useammalle
    riville */
 
 //
 // Tämä on yleinen tapa
 // kirjoittaa monirivisiä
 // kommentteja.
 //
 
 /*
  * Tämä on toinen yleinen
  * tapa kirjoittaa monirivisiä
  * kommentteja.
  */

=== Tiedostojen nimeämiskäytännöt ===
Virallista tiedostopäätettä C++-lähdekooditiedostoille ei ole, mutta yleisin käytetty muoto on &lt;tt&gt;.cpp&lt;/tt&gt;. Näihin tiedostoihin kirjoitetaan itse toiminnallinen koodi. Muita päätteitä ovat &lt;tt&gt;.cxx&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;.cc&lt;/tt&gt;. Otsaketiedostoille vastaavasti &lt;tt&gt;.h&lt;/tt&gt;, &lt;tt&gt;.hpp&lt;/tt&gt;, &lt;tt&gt;.hxx&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;.hc&lt;/tt&gt;. Otsaketiedostoihin kirjoitetaan yleensä aliohjelmien ja globaalien muuttujien esittelyt. Lyhyissä ohjelmissa otsaketiedostoja ei kuitenkaan yleensä käytetä.

=== Kääntäminen ===
C++-tiedoston kääntäminen GCC:llä tapahtuu seuraavasti:

 g++ -o ohjelma tiedosto.cpp

Huomaa että parametrit '-o' ja 'ohjelma' liittyvät toisiinsa, eikä niiden väliin saa laittaa muita parametreja. -o tiedostonimi määrittää millä nimellä kääntäjä tallentaa käännöksen tuloksen ja Windowsilla tähän tulisikin kirjoittaa ohjelma.exe.

Yleensä kannattaa kuitenkin lisätä kääntäjän parametreiksi &lt;tt&gt;-Wall&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;-Wextra&lt;/tt&gt;, jotta kääntäjä osaa paremmin varoittaa koodissa olevista virheistä. Voidaan myös kääntää kerralla kaikki kansiossa olevat lähdekooditiedostot korvaamalla tiedosto.cpp wildcard-nimellä *.cpp. Tämä tulee tarpeeseen, kun ohjelmaan kuuluu useita lähdekooditiedostoja.

 g++ -Wall -Wextra -o ohjelma *.cpp

Tämä kääntää lähdekoodin tietokoneen ymmärtämäksi binääriksi. Ohjelman voi kääntämisen jälkeen suorittaa UNIX-komentoriviltä komennolla &lt;tt&gt;ohjelma&lt;/tt&gt;:

 ./ohjelma

Kehitysympäristöissä kääntäminen ja ohjelman suorittaminen tapahtuu yleensä painamalla näppäintä F9. Kannattaa tarkistaa Project/Build/Run-valikosta (IDE:stä riippuen) eri käännösvaihtoehdot.


[[Luokka:C++|Peruskäsitteet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>C++/Muuttujat</title>
    <id>5164</id>
    <revision>
      <id>26590</id>
      <timestamp>2006-12-20T10:48:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>omaksi alasivuksi</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä luku kertoo muuttujista. Muuttujat ovat nimiä, joilla käsitellään tiettyä paikkaa muistissa. Muuttujalla on nimen lisäksi tyyppi. Muuttuja on määriteltävä ennen kuin sitä voi käyttää. Määrittely tapahtuu näin:

 tyyppi nimi;

Tyyppi kertoo minkä tyyppinen muuttuja on (kokonaisluku, merkkijono, jne.). Nimi on yksinkertaisesti nimi jolla muuttujaa kutsutaan. Nimi voi olla mikä tahansa, kunhan se ei ole varattu sana, ei sisällä erikoismerkkejä kuten ääkkösiä, eikä ala numerolla. Kuten C-kielessä, kirjainkoolla on merkitystä. Näin ollen esimerkiksi &lt;tt&gt;auto&lt;/tt&gt; ei ole sama kuin &lt;tt&gt;Auto&lt;/tt&gt; tai &lt;tt&gt;auTo&lt;/tt&gt;. Näin määritellään &lt;tt&gt;int&lt;/tt&gt;-tyyppinen muuttuja:

 int luku;

Jos haluat määritellä monta samantyyppistä muuttujaa kerralla, ne voi erotella pilkuilla:

 int luku, toinen, kolmas;

Kun muuttuja on esitelty, siihen voi sijoittaa arvoja. Tämä tapahtuu käyttämällä sijoitusoperaattoria, joka on yksi yhtäläisyysmerkki. Muuttujan arvoksi voi sijoittaa myös toisen muuttujan arvon. 

 luku = 5;
 toinen = 2;
 luku = toinen; // luku on nyt 2

Muuttujia määriteltäessä voidaan se alustaa jollakin tietyllä arvolla. Yhtäläisyysmerkkiä voi käyttää myös sarjassa:

 int luku = 0;
 int toinen = kolmas = 5;

Merkeissä käytetään puolilainausmerkkejä:

 char merkki = 'a';

Merkkijonoissa käytetään lainausmerkkejä:

 char* merkkijono = &quot;Merkkijono&quot;;
 std::string toinen = &quot;Merkkijono2&quot;;

Koska C-tyyliset merkkijonot ovat vain &lt;tt&gt;char&lt;/tt&gt;-tyyppisiä taulukoita, ne voidaan määritellä myös seuraavasti:

 char merkkijono[] = { 'M', 'e', 'r', 'k', 'k', 'i', 'j', 'o', 'n', 'o', '\0' }; 

=== Muuttujatyypit ===
C++ sisältää viisi perustyyppiä muuttujille.

{| class=&quot;wikitable&quot;
!Tyyppi!!Kuvaus
|-
|'''bool'''||totuusarvo
|-
|'''char'''||merkki
|-
|'''int'''||kokonaisluku
|-
|'''float'''||liukuluku
|-
|'''double'''||tarkempi liukuluku
|}

Lisäksi näitä tyyppejä voidaan laajentaa etuliitteillä &lt;tt&gt;short&lt;/tt&gt;, &lt;tt&gt;long&lt;/tt&gt;, &lt;tt&gt;signed&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;unsigned&lt;/tt&gt;. Esimerkiksi &lt;tt&gt;unsigned int&lt;/tt&gt; tarkoittaa etumerkitöntä kokonaislukua, joten se voi olla vain positiivinen. Kun listaamme kaikki mahdolliset muuttujatyypit, saamme alla olevan listan. Muuttujien arvoalueet ovat suuntaa antavia. Todellisuudessa arvoalueet ovat järjestelmäriippuvaisia, koska eri arkkitehtuureilla muuttujatyypit vievät eri määrän tavuja. Oikean muuttujan vaatiman tavujen määrän saa selville &lt;tt&gt;sizeof()&lt;/tt&gt;-operaattorilla.

{| class=&quot;wikitable&quot;
!Tyyppi!!Kuvaus||Arvoalue
|-
|'''bool'''||totuusarvo||0…1 (&lt;tt&gt;false&lt;/tt&gt; tai &lt;tt&gt;true&lt;/tt&gt;)
|-
|'''char'''||merkki||&amp;minus;128…128
|-
|'''unsigned char'''||etumerkitön merkki||0…255
|-
|'''signed char'''||etumerkillinen merkki||&amp;minus;128…128
|-
|'''int'''||kokonaisluku||&amp;minus;32768…32767
|-
|'''unsigned int'''||etumerkitön kokonaisluku||0…65535
|-
|'''signed int'''||etumerkillinen kokonaisluku||&amp;minus;32768…32767
|-
|'''short int'''||lyhyt kokonaisluku||&amp;minus;32768…32767
|-
|'''unsigned short int'''||etumerkitön lyhyt kokonaisluku||0…65535
|-
|'''signed short int'''||etumerkillinen lyhyt kokonaisluku||&amp;minus;32768…32767
|-
|'''long int'''||suuri kokonaisluku||&amp;minus;2147483648…2147483647
|-
|'''unsigned long int'''||etumerkitön pitkä kokonaisluku||0…4294967295
|-
|'''signed long int'''||etumerkillinen pitkä kokonaisluku||&amp;minus;2147483648…2147483647
|-
|'''float'''||liukuluku||1,2E&amp;minus;38…3,4E38
|-
|'''double'''||tarkempi liukuluku||2,2E&amp;minus;308…1,8E308
|-
|'''long double'''||suuri tarkempi liukuluku||2,2E&amp;minus;308…1,8E308
|-
|'''long long'''||erittäin pitkä kokonaisluku||&amp;minus;9223372036854775808…9223372036854775807
|-
|'''unsigned long long'''||etumerkitön erittäin pitkä kokonaisluku||0…18446744073709551615
|}

Lyhyet ja pitkät kokonaisluvut &lt;tt&gt;short int&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;long int&lt;/tt&gt; voidaan vaihtoehtoisesti kirjoittaa myös &lt;tt&gt;short&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;long&lt;/tt&gt;.

=== Vertailu ===
C++ sisältää kuusi operaattoria joiden avulla muuttujia ja muita arvoja voi vertailla toisiinsa.

{| class=&quot;wikitable&quot;
!Operaattori!!Kuvaus
|-
|&lt;tt&gt;==&lt;/tt&gt;||yhtäläisyys
|-
|&lt;tt&gt;!=&lt;/tt&gt;||eri suuri kuin
|-
|&lt;tt&gt;&lt;&lt;/tt&gt;||pienempi kuin
|-
|&lt;tt&gt;&lt;=&lt;/tt&gt;||pienempi tai yhtä suuri kuin
|-
|&lt;tt&gt;&gt;&lt;/tt&gt;||suurempi kuin
|-
|&lt;tt&gt;&gt;=&lt;/tt&gt;||suurempi tai yhtä suuri kuin
|}

Nämä operaattorit palauttavat totuusarvon joka kertoo, onko vertailun tulos tosi vai epätosi. Jos vertailu pitää paikkansa, palautetaan &lt;tt&gt;true&lt;/tt&gt; (&lt;tt&gt;1&lt;/tt&gt;, ''tosi''), ja &lt;tt&gt;false&lt;/tt&gt; (&lt;tt&gt;0&lt;/tt&gt;, ''epätosi''), jos vertailu ei pidä paikkaansa. Huomaa, että operaattori joka vertaa yhtäsuuruutta on &lt;tt&gt;==&lt;/tt&gt; eikä &lt;tt&gt;=&lt;/tt&gt;, joka on sijoitusoperaattori.

 (4 == 4) // tosi
 (2 == 4) // epätosi
 (2 &lt; 4)  // tosi
 
 // 
 // Muuttujia voi vertailla samalla tavalla
 //
 
 int muuttuja, toinen;
 muuttuja = 7;
 toinen = 5;
 
 (muuttuja == toinen) // epätosi
 (muuttuja &gt;= toinen) // tosi
 
 // 
 // Seuraava vertailu olisi virheellinen, sillä yhtäläisyysmerkkiä
 // käytetään sijoitusoperaattorina, ei vertailussa.
 //
 
 (muuttuja = 4) // VIRHE!

=== Tyyppimuunnokset ===
Tyyppimuunnos tarkoittavaa muuttujan tyypin muuttamista joksikin toiseksi. Koska C++ on staattisesti tyypitetty kieli, et voi käyttää samaa muuttujatyyppiä kaikissa tilanteissa, vaan joudut tekemään tyyppimuunnoksia. Jotkut funktiot saattavat vaatia parametreikseen &lt;tt&gt;int&lt;/tt&gt;-tyyppisen muuttujan, jolloin saatat joutua muuntamaan esimerkiksi &lt;tt&gt;float&lt;/tt&gt;-muuttujan &lt;tt&gt;int&lt;/tt&gt;-tyypiksi.

Tyyppimuunnokset voivat aiheuttaa tarkkuuden menetystä. Jos muunnat esimerkiksi &lt;tt&gt;double&lt;tt&gt;-muuttujan tyypiksi &lt;tt&gt;int&lt;/tt&gt;, menetät kaikki desimaalit, koska &lt;tt&gt;int&lt;/tt&gt; pystyy sisältämään vain kokonaislukuja.

==== C-tyyliset tyyppimuunnokset ====
Voit tehdä C-tyylisen tyyppimuunnoksen laittamalla muuttujan eteen sulkuihin tyypin, johon haluat muuntaa:

 tyyppi muuttuja = (tyyppi)muutettava;

Alla on esimerkkejä erilaisista tyyppimuunnoksista.

 int kokonaisluku = 5;
 float liukuluku = 1.6;
 char merkki = 'c';
 
 int toinenluku = (int)merkki;
 liukuluku = (float)kokonaisluku;
 kokonaisluku = (int)liukuluku;

==== C++-tyyliset tyyppimuunnokset ====
C++ tukee C-tyylisiä tyyppimuunnoksia, mutta sisältää muitakin tapoja muuntaa muuttujan tyyppi. Eräs tapa on funktiokutsua muistuttava tyyppimuunnos. Tällainen muunnos vastaa C-tyylistä tyyppimuunnosta.

 tyyppi(muutettava)

Alla esimerkkejä tällaisista tyyppimuunnoksista:

 int kokonaisluku = 5;
 float liukuluku = 1.6;
 char merkki = 'c';
 
 int toinenluku = int(merkki);
 liukuluku = float(kokonaisluku + toinenluku);
 kokonaisluku = int(merkki) + toinenluku;

Joissakin tapauksissa tällaiset tyyppimuunnokset voivat luoda virhetilanteita, eikä niiden käyttöä yleensä suositella. ISO-standardin mukainen C++ määrittelee muitakin tyyppimuunnoksia, jotka ovat turvallisempia kuin vanhat C-tyyliset muunnokset.

===== &lt;tt&gt;static_cast&lt;/tt&gt; =====

Staattinen tyyppimuunnos &lt;tt&gt;static_cast&lt;/tt&gt;-operaattorilla on C++:n normaali tyyppimuunnos. Se tekee puhtaan tyyppimuunnoksen kääntämisvaiheessa, ja toimii melkein samalla tavalla kuin C-tyylinen tyyppimuunnos. Tällaista muunnosta käytetään sellaisten tyyppien kanssa, joille voidaan tehdä myös päinvastainen muunnos.

 static_cast&lt;tyyppi&gt;(muutettava)

Esimerkkejä tällaisista tyyppimuunnoksista:

 double a = 3.0;
 int b = static_cast&lt;int&gt;(a);   // b on nyt 3
 int c = static_cast&lt;int&gt;(7.5); // desimaalit häviävät

Toisin kuin C-tyylinen muunnos, &lt;tt&gt;static_cast&lt;/tt&gt; ei varoita vaikka tietotyypin muuntamisessa tapahtuisi tarkkuuden menetystä. Näin käy yllä olevassa esimerkissä, jossa desimaaliluku &lt;tt&gt;7.5&lt;/tt&gt; muunnetaan kokonaisluvuksi.

Jos operaattorilla muunnetaan osoitinta, osoitin muunnetaan halutun tyyppiseksi osoittimeksi. Osoittimien kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä &lt;tt&gt;static_cast&lt;/tt&gt; ei varmista että osoittimen tyyppi on yhteensopiva sen tyypin kanssa johon muunnetaan. &lt;tt&gt;static_cast&lt;/tt&gt; ei kuitenkaan salli esimerkiksi &lt;tt&gt;const&lt;/tt&gt;-arvon muuntamista muokattavaksi.

===== &lt;tt&gt;dynamic_cast&lt;/tt&gt; =====

&lt;tt&gt;dynamic_cast&lt;/tt&gt; on turvallisempi vaihtoehto &lt;tt&gt;static_cast&lt;/tt&gt;-operaattorille, koska se tekee ajonaikaisen tyyppitarkistuksen, varmistaen että tyyppimuunnos on laillinen. Tästä syystä se on kuitenkin yleensä myös hitaampi. Operaattoria käytetään osoittimien ja viittausten kanssa.

 dynamic_cast&lt;tyyppi&gt;(muutettava)

Dynaamista muunnosta kannattaa käyttää kun ei olla varmoja minkä tyyppinen muutettava arvo on. Jos operaattorilla yritetään muuntaa osoitin jonka tyyppi ei ole yhteensopiva, &lt;tt&gt;dynamic_cast&lt;/tt&gt; palauttaa nollaosoittimen. Jos palautettu arvo on siis &lt;tt&gt;NULL&lt;/tt&gt;, tyyppimuunnos ei onnistunut eikä muunnettua arvoa näin ollen voi käyttää. Samassa tilanteessa &lt;tt&gt;static_cast&lt;/tt&gt; ei huomaisi virhettä.

Jos operaattorilla yritetään muuntaa viittausta ja se ei epäonnistuu, &lt;tt&gt;dynamic_cast&lt;/tt&gt; aiheuttaa poikkeuksen &lt;tt&gt;std::bad_cast&lt;/tt&gt;.

===== &lt;tt&gt;const_cast&lt;/tt&gt; =====

&lt;tt&gt;const_cast&lt;/tt&gt;-operaattorilla voi poistaa tai lisätä vakion &lt;tt&gt;const&lt;/tt&gt;- tai &lt;tt&gt;volatile&lt;/tt&gt;-määreen.

 const_cast&lt;tyyppi&gt;(muutettava)

Tämä operaattori on hyödyllinen erityisesti silloin, kun jokin funktio vaatii argumentikseen muuttujan, mutta sille annetaan vakio. Funktio voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

 int tee_jotakin(int &amp;argumentti);

Saattaisit käyttää funktiota toisessa funktiossa esimerkiksi näin:

 void kayta_funktiota(const int &amp;luku)
 {
     int arvo = tee_jotakin(luku);
 }

Tässä tapauksessa kääntäjä ilmoittaa virheestä, koska funktio &lt;tt&gt;tee_jotakin&lt;/tt&gt; saattaisi muuttaa &lt;tt&gt;luku&lt;/tt&gt;-vakion arvoa. Tämä ei tietenkään ole mahdollista, sillä vakioiden arvoja ei voi muuttaa. Ongelman voi korjata helposti poistamalla muuttujan vakioisuuden käyttämällä &lt;tt&gt;const_cast&lt;/tt&gt;-operaattoria ennen kuin arvo syötetään funktiolle.

 void kayta_funktiota(const int &amp;luku)
 {
     int arvo = tee_jotakin(const_cast&lt;int&amp;&gt;(luku));
 }

===== &lt;tt&gt;reinterpret_cast&lt;/tt&gt; =====

 reinterpret_cast&lt;tyyppi&gt;(muutettava)

=== Vakiot ===
Vakiot ovat muuttujia, joiden arvoa ei voi muuttaa. C++:ssa vakioita määritellään avainsanalla &lt;tt&gt;const&lt;/tt&gt;. Vakioita käytetään silloin, kun arvoa kirjoitetaan useita kertoja, mutta sitä ei tarvitse ikinä muuttaa. Muuttuja määritellään vakioksi alustuksen yhteydessä.

 const tyyppi nimi = arvo;

Esimerkkejä vakioiden määrittelyistä:

 const int luku = 32;
 const float liukuluku = 2.47;
 const std::string merkkijono = &quot;Päivää.&quot;;

Esimerkiksi yllä olevassa koodissa &lt;tt&gt;luku&lt;/tt&gt;-vakion arvoksi on määritelty 32. Tätä arvoa ei voi enää muuttaa. Jos ohjelmoija yrittää muuttaa arvoa, kääntäjä ilmoittaa virheestä.

=== Muuttujien näkyvyys ===

[[Luokka:C++|Muuttujat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>C++/Ohjausrakenteet</title>
    <id>5165</id>
    <revision>
      <id>26596</id>
      <timestamp>2006-12-20T10:52:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>omaksi alasivuksi</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä luku kertoo ohjausrakenteista. Ohjausrakenteet ovat lauseita, jotka vertailevat kahta tai useampaa arvoa toisiinsa. Ohjausrakenteiden avulla voidaan tehdä monimutkaisia ohjelmia, jonka suoritusjärjestys muuttuu ehtojen tulosten perusteella. Ilman ohjausrakenteita ei pystyisi ratkaisemaan kuin ongelmia, joilla on vain yksi ratkaisutapa. C++:ssa ohjausrakenteita on monenlaisia, ja niitä yhdistelemällä on mahdollista hallita ohjelman kulkua tehokkaasti.

=== Ehtolause ===
Ehtolause eli if-lause on ohjausrakenteista yksinkertaisin. Ehtolauseen muoto C++-kielessä on:

 if (ehto)
     lause;

Ehto voi olla mikä tahansa vertailu, joka palauttaa totuusarvon, &lt;tt&gt;true&lt;/tt&gt; tai &lt;tt&gt;false&lt;/tt&gt;. C++-kielessä ohjelmalauseen voi korvata koodilohkolla joka kirjoitetaan aaltosulkujen väliin. Alla esimerkkejä erilaisista ehtolauseista.

 int luku = 3; 
 if (luku &lt; 5)
     std::cout &lt;&lt; &quot;Tulostetaan tekstiä.&quot;;

Jos ohjelmalauseita on enemmän kuin yksi, ne täytyy kirjoittaa aaltosulkujen sisään.

 if (luku &gt; 2)
 {
     luku = 1;
     std::cout &lt;&lt; &quot;Tulostetaan lisää.&quot;;
 }

Ehtolauseita voidaan laajentaa käyttämällä &lt;tt&gt;else&lt;/tt&gt;-lohkoa. Tässä lohkossa olevat lauseet suoritetaan, jos ehto on epätosi.

 if (luku &gt; 2)
 {
     // Suoritetaan jos ehto on tosi
 }
 else
 {
     // Suoritetaan jos ehto on epätosi
 }

=== While-silmukka ===
While-silmukka on yksinkertainen toistorakenne. Siinä määritellään vain ehto, jonka ollessa tosi, toistetaan tietyt koodilauseet. Silmukan rakenne on:

 while (ehto)
 {
     // tee jotakin
 }

Tämä ohjelma tulostaa samalle riville 10 kertaa tekstin &quot;Hello World!&quot;.

 // Tarvittava muuttuja toistorakennetta varten
 int x = 0;
 
 // Toista niin kauan kunnes x ei ole pienempi kuin 10
 while(x &lt; 10)
 {
     std::cout &lt;&lt; &quot;Hello World!&quot; &lt;&lt; std::endl;
     // Lisää yhdellä muuttujaa x
     ++x;
 }

=== Do-while-silmukka ===

Do-while-silmukka on toisenlainen versio while-silmukasta. Sen ainoa ero tavalliseen while-rakenteeseen on, että silmukka toistuu vähintään kerran. Do...while-rakennetta käytetään usein syötöntarkistuksessa, koska sen avulla voidaan helposti varmistaa että käyttäjä syöttää esimerkiksi jonkin tietyn arvon. Silmukan rakenne on:

 do {
     // tee jotakin
 } while (ehto)

Alla olevan esimerkin silmukka toistuu kerran. Vastaavassa tilanteessa while-silmukka ei toistuisi kertaakaan.

 int x = 0;
 do {
     std::cout &lt;&lt; &quot;Teksti tulostuu kerran.&quot; &lt;&lt; std::endl;
 } while (x == 0);

=== For-silmukka ===

For-silmukka on toistorakenne, joka toistaa silmukan määrätyn monta kertaa. Se vastaa toiminnaltaan while-silmukkaa, mutta sitä käytetään yleensä jos toistojen määrä tiedetään etukäteen. Silmukan rakenne on seuraavanlainen:

 for (alustus; ehto; päivitys)
 {
     // tee jotakin
 }

Silmukka koostuu kolmesta lausekkeesta. Ensimmäinen on alustuslauseke, jossa yleensä alustetaan silmukassa käytettävä laskuri. Toinen lauseke on ehtolauseke, jonka perusteella silmukkaa joko jatketaan tai se pysäytetään. Kolmas lauseke on ns. päivityslauseke, joka suoritetaan aina silmukan jälkeen. Sitä käytetään yleensä laskurin arvon nostamiseen tai laskemiseen. Seuraava esimerkki tulostaa kaikki luvut nollan ja kymmenen välillä.

 for (int i = 0; i &lt;= 10; ++i)
 {
     std::cout &lt;&lt; i &lt;&lt; std::endl;
 }

=== Break ja continue ===
=== Switch-rakenne ===

If-rakenteen sijasta voi käyttää switch-rakennetta. Default-kohtaa käytetään kun muuttujaa vastaavaa arvoa ei löydy. Sopivan vaihtoehdon löytyessä ohjelman kulku voidaan katkaistaan break-käskyllä, koska ilman sitä kaikki loputkin käydään läpi.

&lt;pre&gt;
switch (muuttuja)
{
  case 0:
    // Arvo on nolla, älä tee mitään ja mene seuraavaan
  case 1: case 2:
    // Arvo on yksi tai kaksi, katkaise ohjelman kulku
    break;
  case 3:
  {
    // Arvo on kolme
    // Useampia lauseita
    break;
  }
  default:
    // Arvo on joku muu
    break;
}
&lt;/pre&gt;

=== Rakenteiden yhdisteleminen ===

[[Luokka:C++|Ohjausrakenteet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>C++/To-do-list</title>
    <id>5166</id>
    <revision>
      <id>26603</id>
      <timestamp>2006-12-20T11:00:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Vakiokirjasto</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä sivu sisältää kaikkea mitä [[C++]] kirjaan tulee lisätä.

== Aritmeettiset operaatiot ==
=== Laskutoimitukset ===
=== Liiteoperaattorit ===
=== Binääriaritmetiikka ===

== Tulostus ja syöttö ==
=== Tulostus &lt;tt&gt;cout&lt;/tt&gt;-oliolla ===
=== Syöttö &lt;tt&gt;cin&lt;/tt&gt;-oliolla ===

== Funktiot ==
=== Funktioiden parametrit ===
=== Funktioiden ylikuormittaminen ===
=== Main-funktio ===
=== Funktiomallit ===
=== Inline-funktiot ===

== Taulukot ==

== Tietueet ==

== Nimiavaruudet ==

== Mallit ==

== Osoittimet ==
=== Viittaukset ===
=== Osoitinmuuttujat ===
=== Osoittimet funktioihin ===
=== Osoittimet funktioparametreina ===

== Oliot ==
=== Luokat ===
=== Luokan tiedot ===
=== Tietojen kapselointi ===
=== Muodostimet ja tuhoajat === 
=== Luokkamallit ===

== Periytyminen ==
=== Luokkien periytyminen ===
=== Muodostinfunktiot ===
=== Moniperintä ===
=== Virtuaaliset funktiot ===
=== Monimuotoisuus eli polymorfismi ===

== Vakiokirjasto ==

&lt;!-- Tässä kannattaa ehkä ensin kertoa mikä STL on, sitten muut linkit uusille sivuille. Koko STL:ää ei ole järkeä laittaa yhdelle sivulle. --&gt;

[[Luokka:C++|To-do-list]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Editundo</title>
    <id>5169</id>
    <revision>
      <id>26611</id>
      <timestamp>2006-12-20T11:14:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>käänsin</comment>
      <text xml:space="preserve">kumoa</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tilastollista tutkimusta Spss-ohjelmalla</title>
    <id>5171</id>
    <revision>
      <id>26622</id>
      <timestamp>2006-12-20T15:46:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Tilastollista tutkimusta Spss-ohjelmalla” uudelle nimelle ”Tilastotiede/Tilastollista tutkimusta Spss-ohjelmalla”: Asiaan kuuluvaan kirjaan</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Tilastotiede/Tilastollista tutkimusta Spss-ohjelmalla]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Topfield.jpg</title>
    <id>5172</id>
    <revision>
      <id>26648</id>
      <timestamp>2006-12-21T05:54:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Kimmo.saynajoki</username>
        <id>610</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tekijänoikeus:{{GFDL/Oma}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Topfield 1a.jpg</title>
    <id>5173</id>
    <revision>
      <id>26649</id>
      <timestamp>2006-12-21T05:56:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Kimmo.saynajoki</username>
        <id>610</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tekijänoikeudet:{{GFDL/Oma}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Topfield 2a.jpg</title>
    <id>5174</id>
    <revision>
      <id>26650</id>
      <timestamp>2006-12-21T05:57:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Kimmo.saynajoki</username>
        <id>610</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tekijänoikeudet:{{GFDL/Oma}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Topfield 3a.jpg</title>
    <id>5175</id>
    <revision>
      <id>26651</id>
      <timestamp>2006-12-21T05:58:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Kimmo.saynajoki</username>
        <id>610</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tekijänoikeudet:{{GFDL/Oma}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Humanistiset tieteet/Filosofia</title>
    <id>5178</id>
    <revision>
      <id>26664</id>
      <timestamp>2006-12-21T10:05:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>filosofian kirjahylly</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size: 14px; text-align: center;&quot;&gt;'''Filosofia'''&lt;/div&gt;
[[Kuva:Plato-raphael.jpg|left|64px|]]
- [[Filosofia]] [[Kuva:00%.png||]]
&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Template:Humanistiset tieteet/Filosofia}})&lt;/div&gt;
&lt;br \&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Havainnoijakuvake.jpg</title>
    <id>5183</id>
    <revision>
      <id>26716</id>
      <timestamp>2006-12-21T18:47:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Havainnoijakuvake
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Havainnoijakuvake
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Linnunpaikka.jpg</title>
    <id>5184</id>
    <revision>
      <id>26721</id>
      <timestamp>2006-12-21T19:04:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=linnunpaikkakuvake
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=linnunpaikkakuvake
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>AbiWord/Ongelmat/Usein kysytyt kysymykset</title>
    <id>5185</id>
    <revision>
      <id>26735</id>
      <timestamp>2006-12-21T22:14:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anssi</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Kuinka vaihdan AbiWordin kielen */</comment>
      <text xml:space="preserve">==Kieli ja liittymä==

===Kuinka vaihdan AbiWordin kielen?===

AbiWordissa on käännetty usealle kielelle mukaanlukien suomi. Saat sen käyttöön valitsemalla työkalut -&gt; Asetukset ja valisemalla välilehti kieli, jossa on valittavissa suomi.

===Olen vaihtanut kielen mutta edelleen jotkin osat ovat englanniksi. Miksi?===

AbiWordia suomentavat vapaaehtoiset ja sitä kehitetään kokoajan. Kokoaikaisesta kehityksestä johtuen jotkin uudet ominaisuudet ovat englanniksi, koska niitä ei ole vielä suomennettu. 

Voit myös itse auttaa suomentamisessa etsimällä AbiWordin kansion &quot;strings&quot;, josta löydät oman kielisen tiedostosin, jonka voit avata millä mistiolla ja suomentamalla englannin kieliset rivit. Etsi tämän jälkeen virallisilta sivuilta suomennuksesta vastaavan henkilön sähköpostiosoite.

==Yleiset kysymykset==

===Kuinka toimin Microsoft Word dokumenttien kanssa?===

AbiWordilla on mahdollista avata yleisiä Microsoft Word dokumentteja. Kuitenkaan kaikki ominaisuudet eivät ole tuettuja, kuten vaikeat taulukot ja laajennokset. Microsoft Wordin tidostojen prosessointi on erittäin hankala ja vaikea, joten tiedosto ei välttämättä aukea oikein. AbiWord ei pysty tallentamaan MS Word formaatissa. Kuitenkin voit tallentaa tiedoston &quot;.rtl&quot; muodossa. Valitsemalla tallentamalla &quot;.doc&quot; muodossa AbiWord tallentaa sen Rich Text formaatissa (RTF), joka on mahdollista lukea Microsoft Wordilla.

==AbiWord Windowsissa==

===Saan virheen COMCTL32.DLL tiedostosta kun asennan.===

COMCTL32.DLL on tiedosto, jonka AbiWord tarvitsee toimiakseen. Joissain vanhemmissa Windowseissa ei ole tätä tiedostoa. Saat tiedoston ladattua osoitteesta http://www.microsoft.com/msdownload/ieplatform/ie/comctrlx86.asp.

===AbiWord/Windows kaatuuu avattaessa suuren joukon (8-15 kappaletta) tiedostoja.===

Tämä on tiedostettu ongelma. Vanhemmissa Windowseissa (95, 98 ja ME) on joitain rajoituksia muistin kanssa. Aikaisemmissa AbiWordeissa ikkunointia on rajoitettu. Tyypillisesti ohjelama kaattuu avattaessa 8 - 15 ikkunaa. Muistin lisääminen ei auta tähän ongelmaan. Windows NT, 2000 ja XP:ssä ei ole näitä rajoituksia.

[[Luokka:AbiWord|Usein kysytyt kysymykset]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Linux/Gentoon asennus</title>
    <id>5186</id>
    <revision>
      <id>26752</id>
      <timestamp>2006-12-22T16:49:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin sivun</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Gentoo Linux''' on yksi Linux-levitysversioista eli distribuutioista. Gentoo eroaa monista Linux-levitysversioista siinä, että sen ohjelmat asennetaan kääntämällä ja optimoimalla ne suoraan lähdekoodista binääripakettien purkamisen sijasta. Gentoon asennuksessa ja käytössä lähes kaikki tehdään itse käsin, joten sitä ei suositella aloittelijoille.

Gentoon asennusohje löytyy täysin suomenkielisenä osoitteesta: [http://www.gentoo.org/doc/fi/ http://www.gentoo.org/doc/fi/]
[[Luokka:Linux]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Joululintu.png</title>
    <id>5188</id>
    <revision>
      <id>26841</id>
      <timestamp>2006-12-24T12:58:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Mallikuva askartelukirjaan, [[Käyttäjä:Velma|Velma]] piirtänyt itse.
{{GFDL/Oma}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Askartelu/Joululintu</title>
    <id>5189</id>
    <revision>
      <id>26812</id>
      <timestamp>2006-12-24T06:35:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>muotoilua</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Joululintu.png|right]]

Tämä on ohje joululinnun valmistamiseen. Joululintu on helppo askarella joten se sopii hyvin kaiken ikäisille.

== Tarvikkeet ==

* mustaa pahvia
* silkkipaperia, väri oman valinnan mukaan
* sakset ja liimaa

==Valmistaminen==

Mustasta pahvista leikataan linnunmuotoinen pala. Siihen tehdään reikä keskelle siiven paikalle. Reiän peitoksi linnun &quot;takapuolelle&quot; liimataan pala silkkipaperia. Silkkipaperin väri on vapaasti valittavissa. Jos teet kaksi linnunmuotoista palaa ja liimaat silkkipaperin niiden väliin, tulee linnusta molemmin puolin katseltava ja se sopii paremmin esimerkiksi ikkunaan.

Valmiin linnun voi laittaa vaikkapa ikkunaan tai seinälle.

[[Luokka:Askartelu|Joululintu]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Erikoiskirjat/Wikijunior luonto</title>
    <id>5191</id>
    <revision>
      <id>26797</id>
      <timestamp>2006-12-24T05:30:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Muokkauslinkki</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size: 14px; text-align: center;&quot;&gt;'''Wikijunior Luonto'''&lt;/div&gt;
[[Kuva:Lion zoo antwerp 1280.jpg|left|68px|]]
- [[Wikijunior Dinosaurukset]] [[image:25%.png]]
- [[Wikijunior Suomen luonto]] [[image:50%.png]]
&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Template:Erikoiskirjat/Wikijunior luonto}})&lt;/div&gt;
&lt;br \&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Erikoiskirjat/Wikijunior tiede</title>
    <id>5192</id>
    <revision>
      <id>26798</id>
      <timestamp>2006-12-24T05:31:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>muokkauslinkki</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size: 14px; text-align: center;&quot;&gt;'''Wikijunior Tiede'''&lt;/div&gt;
[[Kuva:Solar sys.jpg|left|68px|]]
- [[Wikijunior Aurinkokunta]] [[kuva:75%.png]]
- [[Wikijunior Tekniikka]] [[Kuva:25%.png]]
- [[Wikijunior Kemia]] [[Kuva:00%.png]]
- [[Wikiopiskelu Avaruus]] [[Kuva:25%.png]]
&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Template:Erikoiskirjat/Wikijunior Tiede}})&lt;/div&gt;
&lt;br \&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Erikoiskirjat/Wikijunior ihmisten maailma</title>
    <id>5193</id>
    <revision>
      <id>27451</id>
      <timestamp>2007-01-03T09:14:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>wikiopiskelu suomen historia väärässä paikassa?</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size: 14px; text-align: center;&quot;&gt;'''Wikijunior Ihmisten maailma'''&lt;/div&gt;
[[Kuva:World Heritage Sites in Greece5167.jpg|left|68px|]]
- [[Wikijunior Kielet]] [[image:00%.png]]
- [[Wikijunior Historia]] [[Kuva:00%.png]]
- [[Wikijunior Muinainen Egypti]] [[Kuva:25%.png]]
- [[Wikijunior Suomen historia]] [[Kuva:25%.png]]
- [[Wikijunior Rooman valtakunta]] [[Kuva:00%.png]]
&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Template:Erikoiskirjat/Wikijunior ihmisten maailma}})&lt;/div&gt;
&lt;br \&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Erikoiskirjat/Wikijunior muut</title>
    <id>5194</id>
    <revision>
      <id>26823</id>
      <timestamp>2006-12-24T09:24:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>muissakaan osastoissa ei ole listattu toivottuja kirjoja</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;font-size: 14px; text-align: center;&quot;&gt;'''Muut Wikijunior -kirjat'''&lt;/div&gt;
[[Kuva:Humpback underwater.jpg|left|68px|]]
- [[Wikijunior Välipalakirja]] [[Kuva:25%.png]]
- [[Wikijunior Leikkikirja]] [[Kuva:00%.png]]
- [[Wikijunior Vitsikirja]] [[Kuva:00%.png]]
&lt;div style=&quot;float: right; font-size: 85%;&quot;&gt;({{muokkauslinkki|Template:Erikoiskirjat/Wikijunior muut}})&lt;/div&gt;
&lt;br \&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Askartelu/Origami</title>
    <id>5195</id>
    <revision>
      <id>26843</id>
      <timestamp>2006-12-24T13:16:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <comment>uusi osio askartelukirjaan</comment>
      <text xml:space="preserve">Origami on japanilaista paperintaittelua. Malleja on helppoja ja vaikeita, perinteisiä ja moderneja. Yleensä taittelussa käytetään neliönmuotoista paperia. Useimmissa malleissa ei tarvitse käyttää liimaa tai leikellä paperia enempää.

==Joulutähti==
[[Kuva:Sternla basteln.jpg|500px]]
# Tarvitset 10 kappaletta neliönmuotoisia papereita. Ne voivat olla samanvärisiä tai erivärisiä.
# Taita paperi keskeltä kulmasta kulmaan.
# Taita paperi tekemäsi taitoksen mukaan. Sitten tee suunnilleen taitos toiseen kulmaan kohtaan, joka on suunnilleen 1/4 koko kolmiosta.
# Taivuta kulma tekemästäsi taitoksesta.
# Tee lisää samanlaisia osia ja asettele ne limittäin uusi osa aina osittain edellisen osan taitetun kulman alle.
# Kymmenestä osasesta saat aikaan tähden.

==Perinteinen kurki==
[[Kuva:Origami-crane.jpg|thumb|left|300px]]

[[Luokka:Askartelu]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Baarikaappi/Virtanen</title>
    <id>5197</id>
    <revision>
      <id>26880</id>
      <timestamp>2006-12-25T09:09:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Muunnelmat */</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä on ohje '''Virtasen''' valmistamisen.
 
Lasi: Collins &lt;br&gt;

*2&amp;nbsp;cl Viina &lt;br&gt;
*Energiajuoma (350&amp;nbsp;ml)&lt;br&gt;

==Muunnelmat==

Virtasesta on olemassa myös harvemmin tunnettu muunnelma '''Virtanen Afrikassa''':
*2&amp;nbsp;cl Salmiakkiviina 
*Energiajuoma (350&amp;nbsp;ml)

[[Luokka:Baarikaappi|Virtanen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Baarikaappi/Virtanen Afrikassa</title>
    <id>5198</id>
    <revision>
      <id>26877</id>
      <timestamp>2006-12-25T08:59:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>luokka vielä (toimiikohan)</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Baarikaappi/Virtanen]]

[[Luokka:Baarikaappi|Virtanen Afrikassa]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tietokone ja konsolipelien läpipeluuohjeet</title>
    <id>5199</id>
    <revision>
      <id>26898</id>
      <timestamp>2006-12-25T19:38:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Tietokone ja konsolipelien läpipeluuohjeet” uudelle nimelle ”Tietokone- ja konsolipelien läpipeluuohjeet”: oikeinkirjoitus</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Tietokone- ja konsolipelien läpipeluuohjeet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Keskustelu</title>
    <id>5204</id>
    <revision>
      <id>26918</id>
      <timestamp>2006-12-25T22:38:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">{{#switch: {{NAMESPACE}}
|Wikipedia
|Keskustelu Wikipediasta=Keskustelu Wikipediasta
|Kuva
|Keskustelu kuvasta=Keskustelu kuvasta
|Käyttäjä
|Keskustelu käyttäjästä=Keskustelu käyttäjästä
|Luokka
|Keskustelu luokasta=Keskustelu luokasta
|Malline
|Keskustelu mallineesta=Keskustelu mallineesta
|Ohje
|Keskustelu ohjeesta=Keskustelu ohjeesta
|MediaWiki
|MediaWiki talk=MediaWiki talk
|Template
|Template talk=Template talk
|Toiminnot={{Keskustelu_nimiavaruudelle_Toiminnot}}
|Keskustelu
}}&lt;noinclude&gt;

:''Tämä malline palauttaa sen sivun keskusteluavaruuden, jolle malline laitetaan. Esimerkiksi tällä sivulla palautearvo näkyy &quot;Keskustelu mallineesta&quot;:na, koska se tulostuu nimiavaruudessa Malline.''&lt;/noinclude&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Nosto</title>
    <id>5205</id>
    <revision>
      <id>26935</id>
      <timestamp>2006-12-25T23:59:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>esimerkin teksti</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;clear: both; margin: 1em; float: right; text-align: right; width: 18em;&quot;&gt;[[Kuva:Cquote2.png|left]]&lt;div style=&quot;margin-left: 45px; color: #669; font-size: bigger;&quot;&gt;'''{{{1}}}'''&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;
&lt;noinclude&gt;

{{Nosto|Tätä mallinetta voi käyttää tekstinpätkän nostamiseksi esiin leipätekstistä.}}

[[Luokka:Lainausmallineet]]&lt;/noinclude&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiopiskelu Avaruus/Uranus</title>
    <id>5215</id>
    <revision>
      <id>27835</id>
      <timestamp>2007-01-09T06:46:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vilu</username>
        <id>408</id>
      </contributor>
      <comment>Lisäsin sen että se oli antiikin Jumala minkä mukaan Uranus nimettiin.</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Uranus''' on [[Wikiopiskelu Avaruus/Aurinko|Auringosta]] katsottuna seistsemäs planeetta. Se oli ensimmäinen kaukoputkella löydetty planeetta. Myöhemmin tähtitieteilijät löysivät Uranuksen avulla [[Wikiopiskelu Avaruus/Neptunus|Neptunuksen]]. Auringon ja Uranuksen välillä on etäisyyttä 3 000 miljoonaa kilometriä. Uranuksen vuosi kestää suunnilleen 84 [[Wikiopiskelu Avaruus/Maa|Maan]] vuotta ja päivä suunnilleen 17 tuntia. Uranuksen pyörmisakseli on kaikkein kallistunein jos vertaa muihin planeettoihin. Sen pohjoisnapa osoittaa joskus lähes suoraan Aurinkoon, mutta n. 42 vuoden päästä kokonaan poispäin auringosta. Uranus pyörii väliaikoina radallaan kyljellään. Uranus on saanut nimensä   antiikin taivaan Jumalan mukaan.
[[Luokka:Wikiopiskelu Avaruus|Uranus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Ei kuulu kirjaan</title>
    <id>5224</id>
    <revision>
      <id>27029</id>
      <timestamp>2006-12-28T13:02:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>uusi malline kirjattomille sivuille - outo luokka mutta menköön</comment>
      <text xml:space="preserve">{| align=&quot;center&quot; style=&quot;background: #fdd; border: 1px solid #aaa; padding: .3em; margin-bottom: 3px; width: auto;&quot;
| style=&quot;padding-right: 4px; padding-left: 4px;&quot; | [[Image:Tietyö 142.svg|40px|]]
|'''Tämä sivu tai osio ei kuulu mihinkään kirjaan.''' Voit auttaa Wikikirjastoa siirtämällä sivun osaksi jotakin sopivaa kirjaa. Lue tarkemmin, [[Ohje:Uuden kirjan aloittaminen|mitä kirjan aloittaminen edellyttää]].
|}
&lt;includeonly&gt;[[Luokka:Kirjoihin kuulumattomat kirjansivut]]&lt;/includeonly&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Kopio</title>
    <id>5225</id>
    <revision>
      <id>27088</id>
      <timestamp>2006-12-29T09:42:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>artikkelit sivuiksi + kh</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div name=&quot;Roskaa&quot; class=&quot;boilerplate metadata&quot; id=&quot;attention&quot; style=&quot;background-color: #fee; margin: 0 1em; padding: 0 10px; border: 1px solid #aaa;&quot;&gt;
[[Kuva:Keep tidy.svg|left|92px|]]
'''Tämä kuva tai sivu on merkitty poistettavaksi välittömästi [[Wikipedia:Roska|roskana]], koska sen sisältö on suora kopio sivulta {{{1}}}'''

Jos olet eri mieltä tai omistat tekijänoikeudet sisältöön ja haluat sen säilytettäväksi Wikikirjastossa, ilmoita siitä [[{{keskustelu}}:{{PAGENAME}}|keskustelusivulla]]. Jos merkintä on mielestäsi ilmeisen virheellinen, poista tämä huomautus. Älä kuitenkaan poista huomautusta, jos olet luonut tämän sivun tai kuvan.
&lt;div align=&quot;right&quot;&gt;&lt;small&gt;[[:Luokka:Roskaa|kaikki roskat]]&lt;/small&gt;&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;includeonly&gt;[[Luokka:Roskaa]]&lt;/includeonly&gt;
&lt;br&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Jätteiden käsittely</title>
    <id>5226</id>
    <revision>
      <id>27733</id>
      <timestamp>2007-01-06T06:56:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>typo</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOEDITSECTION__
__NOTOC__
&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid green 2px; margin: 0px; text-align: center; padding: 1em; clear: both; background-color: #7B3F00&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;font-size: 160%; font-weight: bold;&quot;&gt;&lt;span style='color: Green'&gt;Jätteiden käsittely&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;

&lt;!--Tämä on kansikuva voisitko olla lisäämättä kuvatekstiä!--&gt;
[[Kuva:RecyclingSymbolGreen.png|100px]]

&lt;span style='color: Green'&gt;''Opas jäteongelmiin ja niiden hoitoon''&lt;/span&gt;

==&lt;span style='color: Green'&gt;Johdanto&lt;/span&gt;==

Tämä wikikirja kertoo jätteiden käsittelystä. Kirja on vasta alkuvaiheessa ja '''sinä''' voit auttaa Wikikirjastoa laajentamalla sitä.

==Sisältö==

* [[/Mikä on jäte?/]]
* [[/Jätteiden ongelmat/]]
* [[/Kierrätys/]]
* [[/Muu uusiokäyttö/]]

&lt;/div&gt;

[[Luokka:Jätteiden käsittely|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Jätteiden käsittely</title>
    <id>5227</id>
    <revision>
      <id>27046</id>
      <timestamp>2006-12-28T14:46:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>tein</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:66.94 Jätehuolto. Kierrätys]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:66.94 Jätehuolto. Kierrätys</title>
    <id>5228</id>
    <revision>
      <id>27047</id>
      <timestamp>2006-12-28T14:47:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tein</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:6X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Kirjoihin kuulumattomat kirjansivut</title>
    <id>5229</id>
    <revision>
      <id>27050</id>
      <timestamp>2006-12-28T14:55:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>tein</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikikirjasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Hupu 2</title>
    <id>5231</id>
    <revision>
      <id>27061</id>
      <timestamp>2006-12-28T16:15:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Hupu 2” uudelle nimelle ”Koristehampun kasvatusopas”: noin triljoona kertaa järkevämpi nimi</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Koristehampun kasvatusopas]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Koristehampun kasvatusopas</title>
    <id>5234</id>
    <revision>
      <id>27072</id>
      <timestamp>2006-12-28T18:38:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>tein</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:67.3 Maanviljelys. Puutarhanhoito. Hyötykasvit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Osittainsuojattavaa</title>
    <id>5235</id>
    <revision>
      <id>27079</id>
      <timestamp>2006-12-29T07:45:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div name=&quot;Suojattavaa&quot; class=&quot;boilerplate metadata&quot; id=&quot;attention&quot; style=&quot;background-color: #fee; margin: 0 1em; padding: 0 10px; border: 1px solid #aaa;&quot;&gt;
[[Kuva:Padlock.svg|left|92px|]]
'''Tämä kuva tai sivu on merkitty suojattavaksi osittain välittömästi.'''

Jos olet eri mieltä, kerro mielipiteesi keskustelusivulla tai jos merkintä on mielestäsi ilmeisen virheellinen, poista tämä huomautus.
&lt;div align=&quot;right&quot;&gt;&lt;small&gt;[[:Luokka:Suojattavat|kaikki suojattavat]]&lt;/small&gt;&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;&lt;includeonly&gt;
[[Luokka:Suojattavat]]&lt;/includeonly&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Suojattavat</title>
    <id>5236</id>
    <revision>
      <id>27076</id>
      <timestamp>2006-12-29T07:33:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tain</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikikirjaston ylläpito]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Kokonaansuojattavaa</title>
    <id>5237</id>
    <revision>
      <id>27080</id>
      <timestamp>2006-12-29T07:46:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tain</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;div name=&quot;Suojattavaa&quot; class=&quot;boilerplate metadata&quot; id=&quot;attention&quot; style=&quot;background-color: #fee; margin: 0 1em; padding: 0 10px; border: 1px solid #aaa;&quot;&gt;
[[Kuva:Padlock.svg|left|92px|]]
'''Tämä kuva tai sivu on merkitty suojattavaksi kokonaan välittömästi.'''

Jos olet eri mieltä, kerro mielipiteesi keskustelusivulla tai jos merkintä on mielestäsi ilmeisen virheellinen, poista tämä huomautus.
&lt;div align=&quot;right&quot;&gt;&lt;small&gt;[[:Luokka:Suojattavat|kaikki suojattavat]]&lt;/small&gt;&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;&lt;includeonly&gt;
[[Luokka:Suojattavat]]&lt;/includeonly&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tähtitiede/Kaukoputki</title>
    <id>5238</id>
    <revision>
      <id>27486</id>
      <timestamp>2007-01-04T02:04:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Aulis Eskola</username>
        <id>165</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Ensimmäiset kohteet */ kv</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:MENISCAS 180.jpg|thumb|Tähtiharrastajan kaukoputki]]

'''Kaukoputki''' on optinen laite, jota käytetään tuottamaan silmälle lähikuva kauempana olevasta kohteesta. Tämä luku käsittelee tähtikaukoputkea.

==Kaukoputken hankinta==

Harkittaessa kaukoputken hankkimista kannattaa huomioida ainakin nämä seikat:

# Huomionarvoinen tekijä on se, että tähtikaukoputket näyttävät kaiken ylösalaisin, joten niillä on vaikeaa tarkkailla esimerkiksi [[lintukirja|lintuja]] ja muita eläimiä (paitsi jos kaukoputkessa on maaprisma). 
# Hinta, aloittelija ei todennäköisesti tarvitse vielä hirven kallista kaukoputkea, sillä esimerkiksi 11cm kaukoputki riittää aivan hyvin. Vaikka halvemmallakin saa pienempiä linssikaukoputkia on niillä lähes mahdotonta havaita mitään Auringon ja Kuun lisäksi.
# Koko, onko kaukoputkea mahdollista kuljettaa?
# Lisälaitteet, onko kaukoputkessa mukana lisälaitteita ja onko siihen ylipäätään mahdollista hankkia lisälaitteita. Etsin on yksi tärkeimpiä ja kannattaa selvittää kuuluuko se mukaan.

==Kohteen etsiminen==

Useissa kaukoputkissa on etsin eli etsinputtki eli pieni linssi kaukoputki, jossa näkyvä laaja näkökenttä helpottaa kohteiden etsimistä. Etsin tulee aluksi suunnata oikein. Tämä tapahtuu etsimällä '''kaukoputken''' näkökenttään yli 400 metrin päässä oleva kohde (vaikka puun latva, kerrostalon kulma tai katulamppu). Tämän jälkeen etsitään sama kohde etsimen keskikohtaan liikuttamalla etsintä sen säätöruuveilla. Nyt kohteiden etsiminen onkin jo helppoa, sillä aluksi etsit kohteen etsimen kesikohtaan ja tämän jälkeen katsoessasi kaukoputkea näet kohteen ilman koko taivaan selaamista. Etsimen suuntaus tulee tarkistaa jokaisen käyttö kerran yhteydessä. Jos kaukoputkessasi ei ole etsintä voit uhrata siihen käyttötarkoitukseen vaikka vanhan kiikarin, kunhan muistat, että kiikarin kuva taas on oikeinpäin. Myös tähtäimestä on apua ja sen voi valmistaa itse. Ohjeet löytyvät [[Tähtitiede/Tee se itse/Tähtäimen valmistaminen|täältä]].

==Ensimmäiset kohteet==

Ensimmäisinä kohteina kannattaa käyttää :

* [[Tähtitiede/Aurinkokunta/Kuu|Kuuta]]
* [[Tähtitiede/Aurinkokunta/Jupiter|Jupiteria]]
* [[Tähtitiede/Aurinkokunta/Kuu|Saturnusta]] ja
* [[Tähtitiede/Aurinkokunta/Aurinko|Aurinkoa ('''ei saa katsoa koskaan suoraan,''' katso tarkemmat ohjeet sivulta tai hyödynnä jonkun läheisesi kokemusta)]] (havainto ohjeet löytyvät jokaiselta sivulta erikseen)

==Lähteet==

{{Wikipedia|Tähtikaukoputki|Tähtikaukoputki}}

* Kaukoputket - käyttäjän opas Manner, Olli neljäs painos,(ISBN:952-5329-43-7) koko kirja

[[Luokka:Tähtitiede|Kaukoputki]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Erätaidot/Iglu</title>
    <id>5239</id>
    <revision>
      <id>27127</id>
      <timestamp>2006-12-30T13:59:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>ML</username>
        <id>159</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Erätaidot/Iglu” uudelle nimelle ”Erätaidot/Iglun rakentaminen”: oli kuulemma wikipedian puolella liian vaikeasti havaittavissa</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Erätaidot/Iglun rakentaminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Erätaidot/Veden kerääminen</title>
    <id>5241</id>
    <revision>
      <id>27636</id>
      <timestamp>2007-01-05T17:45:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <minor />
      <text xml:space="preserve">'''Vesi''' on ihmiselle elintärkeä luonnonvara. Ihminen on 65-prosenttisesti vettä, ja jo muutaman prosentin nestehukka heikentää työkykyä merkittävästi. Kahdenkymmenen prosentin vajaus johtaa kuolemaan. Koska vettä poistuu ihmisessä monella tavalla, ihminen tarvitsee elääkseen jatkuvasti ja merkittäviä määriä vettä. Ihmisen pitäisi juoda vettä noin 2,5 litraa päivässä. Tämä luku kertoo erilaisista vedenkeräämis mahdollisuuksista.

==Erilaisia tapoja==

Tähän on koottu erilaisia tapoja kerätä vettä luonnossa. Osa keinoista ei välttämättä toimi Suomessa.

===Vettä lehtikasvista===

# Etsi lehtikasvi, joka ei ole myrkyllinen ja jonka lehdet ovat vahapinnattomat.
# Aseta lehtien ympärille muovipussi ja solmi se tiiviisti.
# Odota kunnes lehdet ovat haihduttaneet vettä muovipussiin.
# Keitä vesi.
# Vesi on valmis käyttöä varten.

[[Luokka:Erätaidot]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Common Lisp kuvat</title>
    <id>5244</id>
    <revision>
      <id>27163</id>
      <timestamp>2006-12-31T15:13:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Teibn</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Common Lisp]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Laatu ikonit</title>
    <id>5245</id>
    <revision>
      <id>27171</id>
      <timestamp>2006-12-31T15:20:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Twein</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Pääluokat</title>
    <id>5246</id>
    <revision>
      <id>27177</id>
      <timestamp>2006-12-31T15:25:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tein</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämä luokka on ainut jonka tulisi näkyyä [[Toiminnot:Luokittelemattomat luokat]].</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Windows Mobile 5</title>
    <id>5248</id>
    <revision>
      <id>27184</id>
      <timestamp>2006-12-31T15:34:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Luokitin</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Yhdistettävät sivut</title>
    <id>5250</id>
    <revision>
      <id>27194</id>
      <timestamp>2007-01-01T07:10:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tein</comment>
      <text xml:space="preserve">Nämä sivut lukuun ottamatta sivua [[Ohje:Malline]] tulee yhdistää.

[[Luokka:Wikikirjasto|Yhdistettävät sivut]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Etusivu.jpg</title>
    <id>5252</id>
    <revision>
      <id>27407</id>
      <timestamp>2007-01-03T07:54:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Etusivu
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Lintukirja kuvat</title>
    <id>5253</id>
    <revision>
      <id>27200</id>
      <timestamp>2007-01-01T08:21:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tein</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Lintukirja]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Puutarha/Japanilainen puutarha</title>
    <id>5255</id>
    <revision>
      <id>27212</id>
      <timestamp>2007-01-01T13:45:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Velma</username>
        <id>516</id>
      </contributor>
      <comment>alkuun wikipediatekstin pohjalta</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Sadouga shima temple pond 2004.jpg|thumb|300px]]

Japanilaisten puutarhojen alkuperäinen idea oli olla pyhäkkö, ei mikään arkipuutarha, siksi puutarhat ovatkin usein aidattuja tai joillakin tiiviillä seinillä katseilta suojattuja. Portteja käytetään sekä puutarhan rajoilla että sisäosissa ja niiden pitää olla tyyliltään puutarhaan sopivia. Puutarhat ovat yksinkertaisia. Lisäksi talo ja puutarha muodostavat yhdessä kokonaisuuden.

Historialliset japanilaiset puutarhat olivat kivien tai aitojen ympäröimiä. Oleellisinta oli silloin saada paikalle luonnonkauneutta. Vaikutteita saatiin Kiinasta ja Koreasta, mutta tyyli kuitenkin kehittyi omakseen. Myös uskonnolliset asiat ovat vaikuttaneet puutarhoihin ja asetteluja on tehty myös feng shuin ideoin.

Kukkula- ja lammikkotyyli on yleisin. Niissä on lampia tai järviä kuvaamassa merta ja kukkulta lammikoissa kuvaamassa saaria. Joskus lammikoissa kasvatettiin myös karppeja. Historiallisina aikoina tämäntyyppisiä puutarhoja oli esim. keisareilla ja ne saattoivat olla hehtaarien kokoisia. Kierreltävässä kävelypuutarhassa polku voi kiertää lammikkoa, koska veden kuvajaiset ovat tärkeitä. Lisäksi polun varrella on jotain yllätyksiä, koska ideana on, ettei puutarha ole nähtävissä kokonaan vain yhdeltä suunnalta. Jokaisessa puutarhassa on vettä jossain muodossa, osassa sitä on oikeasti ja osassa sitä on kuvattu hiekan avulla. Puutarhassa voi olla vesiputous, puro tai lammikko. Varsinkaan vesiputouksen teko ei ole aivan yksinkertaista. Vesialueita on hoidettava, että niistä ei tule epäsiistejä. 

[[Kuva:Harima-ankokuji-sekitei01.jpg|thumb|300px]]
Erityisesti zen-munkit harrastivat kuivia kivipuutarhoja. Niitä rakennetaan usein pieneen tilaan, jossa maa on tasaista. Kasveja käytetään hyvin vähän, ne ovat pieniä ja matalia. Kivet kuvaavat erilaisia asioita, kuten vuoria, laaksoja ja merta. Vettä voidaan kuvata myös esim. sammaleella tai matalalla ruohikolla. Kiviä on kuitenkin melkein kaikissa japanilaisissa puutarhoissa. Kivien on oltava mahdollisimman luonnollisen näköisiä, ei kuitenkaan pyöreitä tai neliöitä. Niitä asetellaan useimmiten ryhmiksi. Haravoitua hiekkaa voidaan käyttää erityisesti zen-puutahoissa kuvaamassa vettä. Hiekka-alueilla ei yleensä kävellä ja niitä on muutenkin hoidettava, että ne pysyvät siistinä. 

Teepuutarhojen alkuperä on kiinalaisissa vaikutteissa. Yksinkertaiset teemajat ovat usein puutarhan perällä ja niihin pääsee astuinkivistä tehtyjä polkuja. Astuinkivet on ympäröity sammalilla ja niiden koko, pinta ja asettelu ovat tarkkaan harkittuja. Polku valaistaan iltaisin kivilyhdyillä. Teepuutarhat ovat kosteita ja maanpeitteenä on usein sammalia. Kirkasvärisinä kukkivia kasveja ei käytetä huomiota viemässä, vaan ikivihreitä kasveja,jotka varjostavat puutarhaa. Kasvit ovat yksinkertaisia ja niitä on vain vähän. Tyypillisiä lajeja ovat mahonia, musta bambu ja pitsimäiset saniaiset. Muita koristeita on vähän. 

Maanpintaa peittää nurmikon sijasta sammal tai sora. Kasvit valitaan useammin muotonsa kuin kukkaloistonsa takia ja on tärkeää tietää, että miltä kasvit näyttävät eri vuodenaikoina. Usein valitaan ikivihreitä kasveja.

==Lähteet==
* Paalo, Anne ja Jetsonen, Jari: Japanilainen puutarha suomalaisittain. Tammi 2006.

[[Luokka:Puutarha]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Taikuus</title>
    <id>5256</id>
    <revision>
      <id>27251</id>
      <timestamp>2007-01-02T07:24:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Parempi taustaväri</comment>
      <text xml:space="preserve">__NOTOC__
&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid #6600FF 2px; margin: 0px; text-align: center; padding: 1em; clear: both; background-color: #9966CC&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;font-size: 170%; font-weight: bold;&quot;&gt;&lt;span style='color: Yellow'&gt;Taikuus&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;

&lt;!--Tämä on kansikuva voisitko olla lisäämättä kuvatekstiä!--&gt;
[[Kuva:Mage hat black.svg|100px]]

&lt;span style='color: Yellow'&gt;'''Wikikirja taikatempuista'''&lt;/span&gt;

==&lt;span style='color: Yellow'&gt;Tämä wikikirja&lt;/span&gt;==

Taikuus on yleisön viihdyttämistä taikatemppuja tekemällä. Katsojille luodaan mielikuva eriskummallisista, jopa yliluonnollisista tapahtumista ja voimista. Taikatemppujen tekijää kutsutaan taikuriksi, illuusionistiksi tai silmänkääntäjäksi

==Sisältö==

* [[/Taikuuden psykologia ja teoria/]]
* [[/Yksinkertainen korttitaikuus/]]
* [[/Yksinkertainen kolikkotaikuus/]]
* [[/Yksinkertainen prop (mikä tämä on suomeksi?) taikuus/]]
* [[/Yksinkertainen henkinentaikuus/]]
* [[/Ajatustenluku ja ennustaminen/]]

&lt;/div&gt;

[[en:Magic]]

[[Luokka:Taikuus|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Taikuus</title>
    <id>5257</id>
    <revision>
      <id>27218</id>
      <timestamp>2007-01-01T16:08:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tein</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:14.11 Havaintopsykologia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:14.11 Havaintopsykologia</title>
    <id>5258</id>
    <revision>
      <id>27219</id>
      <timestamp>2007-01-01T16:08:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>tein</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:1X]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Alkuun pääseminen</title>
    <id>5261</id>
    <revision>
      <id>27988</id>
      <timestamp>2007-01-14T14:41:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>/* Yleistä */ fix</comment>
      <text xml:space="preserve">=== Yleistä ===
Tämä luku kertoo kuinka pääset alkuun Tiira-lintutietopalvelun kanssa. Tultaessa osoitteeseen [http://www.tiira.fi www.tiira.fi] avautuu havaintojen palautusjärjestelmän etusivu.

[[Kuva:etusivu.jpg]]

Ilman rekisteröitymistä käyttäjä näkee etusivun havainnot ja valtakunnan haut. Tämän lisäksi on mahdollista käydä katsomassa lajinäyttöä ja ohjeita. Mikäli käyttäjä ei halua rekisteröityä, niin hän voi tästä huolimatta ilmoittaa lintuhavaintonsa napsauttamalla Ilmoita havainto-linkkiä. Tällöin tosin käyttäjä joutuu antamaan yhteystietonsa. Tällä varmistetaan, että havainnontekijä tavoitetaan mikäli havainnon johdosta häneen joudutaan ottamaan yhteys.

Etusivun oikeassa laidassa on listaus uusimmista muutoksista mitä Tiiran on tehty ja järjestelmään liittyviä tiedotteita. Näitä kannattaa käydä lukemassa.

=== Uusi käyttäjä ===
Uusi käyttäjä pääsee rekisteröitymään Rekisteröidy –linkistä:

[[Kuva:kirjaudu.jpg]]

Tähdellä merkityt kohdat ovat pakollisia. Lomake sisältää seuraavat tiedot:

*etunimet*
*sukunimi*
*sähköpostiosoite*
*haluttu käyttäjätunnus*
*katuosoite*
*postinumero*
*postitoimipaikka*
*kunta*
**Valitaan valikosta oma kunta. 

*maa*
*puhelinnumero
*syntymävuosi
*lähestymisikkuna
**Valittavana on koko Suomi tai haluttu paikallisyhdistys. Mikäli käyttäjä on valinnut paikallisyhdistyksen, niin havaintojen ilmoittamisen yhteydessä avautuva kartta aukeaa paikallisyhdistyksen alueelta.

*jäsennumero
**BirdLife Suomi on lähettänyt jäsennumeron jokaiselle jäsenelleen postitse. Jäsennumero näkyy myös jäsenlehti Tiiran osoitekentässä numerosta 2/2006 alkaen.
*liity jäseneksi
**Mikäli rekisteröintiä tekevä käyttäjä ei ole BirdLife Suomen jäsen, ruksittamalla tämän kohdan hän saa postitse liittymislomakkeen.
*kieli (toistaiseksi toimii vain suomi)
*lajinimien kieli
**Valittavana on Suomi, på svenska, tieteellinen kokonimi ja tieteellinen lyhenne. Valinta vaikuttaa järjestelmästä tehtäviin hakuihin.

*kaverihaku
**Kaverihaun avulla rekisteröityneet käyttäjät voivat antaa toisille käyttäjille luvan liittää itsensä heidän ilmoittamiin havaintoihin. Kaverihaun avulla ilmoitetut havainnot menevät myös muiden retkellä olleiden rekisteröityneiden käyttäjien tileille. Eli he näkevät havainnot omissa havainnoissa. Itse havaintoilmoitusta ei pääse muokkaaman paitsi, että itsensä voi ottaa pois havainnon tekijöiden joukosta.

Lomakkeen täytön jälkeen tulee lukea käyttäjäehdot. Ne hyväksytään laittamalla rasti Olen lukenut käyttäjäehdot –kohtaan. Tämän jälkeen klikataan vielä Rekisteröidy-painiketta. Esiin tulee ilmoitus rekisteröitymisestä ja siitä, että salasana on lähetetty annettuun sähköpostiosoitteeseen.

Lähetetty salasana kirjoitetaan salasana-ruutuun, valittu käyttäjätunnus on jo näkyvillä. Lopuksi näpäytys kohdasta kirjaudu ja uusi jäsen on sisällä järjestelmässä. Kun oma nimi näkyy vasemmalla ylhäällä, kirjautuminen on onnistunut.
[[Kuva:kirjaudu2.jpg]]


=== Kirjaudu ===

Aloitussivuilta pääsee kirjautumaan järjestelmään.

[[Kuva:kirjaudu.jpg]]

Rekisteröinnin yhteydessä valittu käyttäjätunnus kirjoitetaan Tunnus-kohtaan. Salasanaan kirjoitetaan sähköpostilla tullut salasana tai itse muutettu (ks. kohta Omat tiedot). Tämän jälkeen klikataan Kirjaudu.


=== Kirjaudu ulos ===

Järjestelmästä kirjaudutaan aina ulos, kun sen käyttö lopetetaan. Se tapahtuu klikkaamalla hiirellä Kirjaudu ulos –linkkiä.

[[Kuva:kirjaudu2.jpg]]


=== Omat tiedot ===

Järjestelmään kirjautumisen jälkeen rekisteröitynyt käyttäjä saa ohjelman avattuaan näkyville ruudun ylälaidassa olevan linkin Omat tiedot. Tästä napsuttamalla pääsee lomakkeelle, jossa voi muuttaa niitä tietoja, joita käyttäjä antoi rekisteröityessään järjestelmään.

Kun muutokset on tehty napsautetaan Muuta tiedot -painiketta.

Lomakkeen alapuolelta löytyy vielä yksi osa. Täällä voi muuttaa järjestelmän antaman tai käytössä olevan salasanan toiseen. Salasana-kohtaan kirjoitettaan uusi salasana ja Salasanan vahvistus –kohtaan toisen kerran sama salasana. Tämän jälkeen klikataan Vaihda-painiketta.

[[Kuva:Salasana.jpg]]

[[Luokka:Lintukirja|Tiirahavaintojärjestelmä/Alkuun pääseminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Työkalujen selitykset</title>
    <id>5262</id>
    <revision>
      <id>27991</id>
      <timestamp>2007-01-14T14:42:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>/* Yleistä */ hups</comment>
      <text xml:space="preserve">=== Yleistä ===
Tämä luku kertoo Tiira-lintutietopalvelun työkalujen selitykset. Järjestelmään voi ilmoittaa lintuhavaintoja peruslomakkeen tai muuttolomakkeen kautta. 

Molemmissa havaintojenilmoituslomakkeissa on linkkeihin lisätty näppäinoikotie joka nopeuttaa lomakkeen käyttöä. Linkin nimessä on vahvennettu yksi kirjain, tätä käyttämällä ALT-näppäimen kanssa linkki avautuu. Eri selaimissa oikotiet toimivat vähän eri tavoin. Esim. kartan saa auki ALT-K (Firefox 1.x) tai ALT-K+enter (Internet Explorer) näppäinyhdistelmillä. Muiden selainten kanssa näppäinoikoteitä ei ole testattu.

Firefoxin 2.0 versiossa ei ilmoituslomakkeen näppäinoikotiet toimi kuten 1.x versioissa (ALT+kirjain). Selainversiossa 2.0 ne toimivat näppäinyhdistelmällä ALT+shift+kirjain.

Näppäinoikotiet saa kyllä toimimaan Firefox 2.0:ssa kuten ennenkin seuraavalla tavalla:

    * Kirjoita Firefoxin osoitekenttään &quot;about:config&quot;
    * Muuta parametrin &quot;ui.key.generalAccessKey&quot; arvoksi 18 (oletus on -1)

Tämän jälkeen näppäinoikotiet toimivat kuten ennenkin.

=== Peruslomake ===
Peruslomakelomake on seuraavan näköinen:

[[Kuva:Peruslomake.jpg]]

Pakollisia kenttiä ovat:
*Havaintopaikka
*Alkupäivämäärä
*Laji
*Lukumäärä
*Havainnoija (joko rekisteröitynyt tai rekisteröitymätön)

Täyttöä helpottaa se, että oikeassa ylälaidassa oleva keltainen alue näyttää ohjeita aina siitä kentästä, missä kursori sijaitsee. Kun tarvittavat kentät on täytetty, napsautetaan Lähetä havainto –painiketta. Myös enterin painallus missä tahansa kentässä paitsi alasvetovalikoissa tallentaa havainnon. Käytännössä 'Lähetä'-nappia ei kannata klikata vaan havainto on helpointa tallentaa painamalla enteriä esimerkiksi lisätietoja-kentässä oltaessa.

Kentästä toiseen kannattaa siirtyä tabulaattorilla (Tab). Huomaa, että 'Tila'-kenttään et pääse tabulaattorilla (hiirellä klikkaamalla kyllä), vaan tila(t) pitää valita 'Tila'-kentän oikealla puolella olevasta valikosta. Voit valita niin monta tilaa (esim. p,Ä,pysrev) kuin haluat.

Havaintoilmoitus-lomakkeen alalaidassa on näkyvillä 5 viimeisintä havaintoa, jotka käyttäjä on tallentanut järjestelmään.

[[Kuva:Havaintolista.jpg]]

Kynä-kuvakkeesta napsauttamalla havainnon tietoja pääsee muuttamaan. [[Kuva:Kyna.jpg]]

Kun tarvittavat muutokset on tehty napsautetaan lomakkeen alalaidassa Päivitä-painiketta.

[[Kuva:Paivita.jpg]]

Havainto voidaan poistaa havaintoselaimen kautta.

=== Muuttolomake ===
Muuttolomake on hyvin samanlainen kuin peruslomake. Keskeisin ero on 'Tila'-valikon täyttäminen. Muuttolomakkeessa pääset tabulaattorilla 'Tila'-kenttään ja tila pitää antaa itse kirjoittamalla. Eli muuttolomakkeen käyttö edellyttää että tiedät mitä arvoja 'Tila'-kenttään voi antaa (esim. m,S,reng,p,yöm).

[[Kuva:Muuttolomake.jpg]]

Muuttolomakkeella on nopeampi ilmoittaa suurempia havaintomääriä.

=== Työkalujen selitykset ===
Hae paikka kartalta –linkkiä napsautettaessa eteen avautuu pienempi selainikkuna, jossa on suurena Suomen kartta tai mikäli lähestymisikkunaksi on omissa tiedoissa valittu paikallisyhdistys, niin näkymänä on paikallisyhdistyksen alue.

Ikkunan ylälaidassa on seuraavanlainen työkaluvalikko:
[[Kuva:Tyokalurivi.jpg]]
  	
[[Kuva:plus_tiira.jpg]]

Plus-merkillä voi zoomata eli lähentää tai suurentaa karttaa.

[[Kuva:miinus_tiira.jpg]]

Miinus-merkillä voi loitontaa karttaa.

[[Kuva:keskita.jpg]]

Nelipäisellä nuolella voi siirtää kartan keskipistettä.

[[Kuva:laajentua.jpg]]

Tämä suurentaa kartan koko Suomen kokoiseksi.

[[Kuva:viivain.jpg]]

Viivaimella voi mitata havaintojen välimatkoja. Kun tätä työkalua käytetään, sen rinnalle tulee uusi viivain.

[[Kuva:viivain2.jpg]]

Punaisella rastitettu viivain lopettaa mittaamisen.

[[Kuva:zoomaus.jpg]]

Zoomauksen suuruutta voi muokata valitsemalla kertoimeksi 1 – 10. Kerroin vaikuttaa niin suurennokseen kuin loitonnukseen / pienennykseen.

[[Kuva:rajaus_tiira.jpg]]

Hakee kartalta tietyn alueen havaintopaikat näkyviin listauksena. Työkalu on käytössä kun sellaista karttanäkymää missä on havaintoja. Ks. Näytä havainnot kartalta.

[[Kuva:Havainnoijakuvake.jpg]]

Havainnoijan paikka. Tällä työkalulla asetetaan havainnoijan olinpaikan kartalle.

[[Kuva:linnunpaikka.jpg]]

Linnun paikka. Tällä työkalulla voi asettaa havaitun linnun olinpaikan kartalle.

[[Luokka:Lintukirja|Tiira-havaintojärjestelmä/Työkalujen selitykset]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Paikan määrittäminen</title>
    <id>5263</id>
    <revision>
      <id>27964</id>
      <timestamp>2007-01-14T10:49:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Paikan määrittäminen” uudelle nimelle ”Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Paikan määrittäminen”: Palvelun uusi nimi</comment>
      <text xml:space="preserve">=== Yleistä ===
Tämä luku kertoo miten havaintopaikan määrittämisestä. Havaintotietojen kirjaaminen aloitetaan Havaintopaikan tiedoilla. Havaintopaikka merkitään koordinaateilla ja nimellä. Paikan voi hakea kahdella tavalla:

*kartalta
*listalta

Kun havaintopaikka on merkitty, niin kartan oikealle puolelle ilmestyy vielä kolme painiketta:

[[Kuva:painikkeet_haepaikka.jpg]]


Kohdista-painikkeella saa valitun havaintopaikan keskelle karttaikkunaa, Tyhjennä-painikkeella otetaan pois tehdyt merkinnät. Valmis-painiketta napsautetaan sitten, kun kaikki tiedot on syötetty.


=== Hae paikka kartalta ===
Aloituksessa kartassa näkyy koko Suomi. Napsautetaan +  -valitsinta. Hiiri viedään suurin piirtein havaintopaikkaan ja klikataan. Kartta suurenee. Sitä suurennetaan niin paljon, että havaintopaikka tulee näkyviin (suurennuskerrointa voi halutessa muuttaa Zoom x –kohdasta, tällöin pääsee nopeammin haluttuun paikkaan).

Nyt kun paikka on näkyvissä klikataan Aseta havainnoijan paikka –työkalua (kiikarinkuva). Käydään vielä napsauttamassa havaintopaikkaa kartalla. Huom! työkalu on käytettävissä vasta sitten, kun kartta on riittävän tarkalla tasolla.

Klikkauksen jälkeen tulee oikeaan laitaan havainnoijan paikka -koordinaatit näkyviin. Havaintopaikalle annetaan vielä kunnan nimi ja havaintopaikan nimi sekä napsautetaan valmis-painiketta.

HUOM! Mikäli ko. paikasta tehdään usein havaintoja, sen kannattaa tallentaa omiin paikkoihin ruksaamalla kohta Lisää havaintopaikka omiin havaintopaikkoihin:

[[Kuva:lisaa_omiin.jpg]]


=== Hae tallennetuilla paikoilla ===
Havaintopaikkojen listaushaussa valitaan ensiksi haluttu yhdistys ikkunan oikeassa laidassa olevasta Näytä havaintopaikat kartalta -valikosta:

[[Kuva:paikallisyhdistys.jpg]]


Nyt kartalta näkyä yhdistyksen järjestelmään tallentamat havaintopaikat sinisinä pisteinä. Huom! kun haetaan havaintopaikkoja, varmista, että kartassa näkyy halutun yhdistyksen alue.

Tämän jälkeen napsautetaan työkalupalkista Hae kartalta -painiketta. [[Kuva:rajaus_tiira.jpg]]

Hiirtä napsautetaan kerran halutussa paikassa kartalla. Kun hiirtä vedetään, alkaa muodostua neliö. Kun se on riittävän suuri, napsautetaan toisen kerran hiirtä. Neliön sisään jääneet pisteet muuttuvat oranssin väriseksi. Samalla ikkuna oikeaan alalaitaan tulee listaus valituista havaintopaikoista:

[[Kuva:hae_havaintopaikat.jpg]]


Napsauta hiirellä kiikari-kuvaketta niin havaintopaikan tiedot siirtyvät ikkunan oikeaan yläosaan ja paikka näkyy tarkasti kartalta.

Huom! Mikäli havaintopaikka ei ole listassa, voi valita lähimmän mahdollisen paikan. Kartalle ilmestyy tämä paikka. Jos haluttua paikkaa ei näy kartalta, sitä voi zoomata niin laajaksi, että etsitty paikka näkyy siinä. Tämän jälkeen napsautetaan työkalupalkista Aseta havainnoijan paikka –työkalua ja napsautetaan kartalta etsittyä havainnointipaikkaa. Paikan koordinaatit ilmestyvät ikkunan oikeaan ylänurkkaan. Tässä vaiheessa on syytä tarkistaa, ovatko kunta ja havaintopaikan nimi oikein. Jos ei, niin ne on muutettava.


=== Hae paikka omista paikoista ===
Mikäli käyttäjä on tallentanut omia havaintopaikkoja järjestelmään, Pikavalinta –valikosta voi valita halutun paikan:

[[Kuva:pikavalinta.jpg]]


=== Hae paikka koordinaateilla ===
Jos käyttäjällä on tiedossa havaintopaikan koordinaatit, ne voidaan kirjoittaa Havaintopaikan koordinaatit –kohtaan. Lopuksi painetaan Aseta paikka –painiketta.

[[Kuva:hae_paikan_koordinaatit.jpg]]


Valittu paikka ilmestyy karttaan ja koordinaatit oikeille paikoille.

=== Valitse paikka listalta ===
Hae paikka listalta –linkkiä napsautettaessa eteen avautuu pienempi selainikkuna, jossa on listattu omat tallennetut paikat ja valitun yhdistyksen tallentamat paikat. Paikkoja voi myös hakea täyttämällä Etsi paikka –kohta. Siihen voi kirjoittaa vaikka vain osan paikan nimestä, mikäli ei muista sitä aivan tarkasti.

[[Kuva:etsi_paikka.jpg]]


Alueeksi voi määritellä paikallisen yhdistyksen tai koko Suomen. Lopuksi napsautetaan Hae-painiketta ja tällöin listautuu näkyviin kaikki ehdot täyttävät paikat. Näistä valitaan oikea paikka napsauttamalla sitä hiirellä.

Tämän jälkeen ikkuna sulkeutuu automaattisesti ja päästään takaisin Havaintoilmoitus-lomakkeelle. Havaintopaikkaan on ilmestynyt valitun paikan nimi ja koordinaatit.


=== Linnun paikka ===
Yleensä havainnoissa ilmoitetaan havaintopaikka. Järjestelmässä voi ilmoittaa myös linnun paikan. Erityisesti pesimähavainnoissa tarkalla linnun paikalla voi olla merkitystä.

Tämä ei ole pakollinen kenttä. Kaikkein parhain tapa merkitä linnun paikka, on tehdä se samanaikaisesti havaintopaikan merkitsemisen kanssa. Kun käyttäjä on merkinnyt kartalle havaintopaikan, napsautetaan työkalupalkista linnun kuvaa. [[Kuva:linnunpaikka.jpg]]

Sen jälkeen kartalta klikataan sitä kohtaa missä lintu oli. Tämän jälkeen ilmestyy koordinaatit Linnun paikka –ruutuun.


[[Luokka:Lintukirja|Tiira-havaintojärjestelmä/Paikan määrittäminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Havainnon perustiedot</title>
    <id>5264</id>
    <revision>
      <id>27962</id>
      <timestamp>2007-01-14T10:49:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Havainnon perustiedot” uudelle nimelle ”Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Havainnon perustiedot”: palvelun uusi nimi</comment>
      <text xml:space="preserve">=== Yleistä ===
Tämä luku kertoo havainnon perustiedoista. Havaintoa kirjattaessa tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

=== Alkupäivä ===
Alkupäivä tarkoittaa sitä päivämäärää kun havainto on tehty. Päivämäärä on muodossa 20.8.2006. Jos tarkka päivämäärä ei ole tiedossa voit antaa päivämääräksi 0.8.2006 tai jos kuukausikin on epäselvä niin 0.0.2006. Tämä kenttä on pakollinen.

[[Kuva:alkupvm.jpg]]

=== Loppupäivä ===
Loppupäivä tarkoittaa sitä päivämäärää, jolloin viimeinen havainto samasta linnusta/samoista linnuista on tehty. Päivämäärä samassa muodossa kuin Alkupäivä-kohdassakin.

[[Kuva:loppupvm.jpg]]

=== Laji ===
Laji-kenttään kirjoitetaan havaitun linnun nimi. Nimi voi olla suomalaisessa, tieteellisessä tai nimilyhenteen muodossa. Esim. kaikki seuraavat käyvät:

talitiainen, parmaj, Parus major.

Linnun voi hakea Hae laji –linkin kautta. Napsautuksen jälkeen avautuu pienempi ikkuna. Etsi laji –kenttään voi kirjoittaa esim. Hae-painikkeen napsautuksen jälkeen ilmestyy lista niistä linnuista, joiden nimessä esiintyy pöllö-sana. Laji valitaan napsauttamalla haluttua lajia.

Ikkuna sulkeutuu automaattisesti ja valittu nimi siirtyy ilmoituslomakkeelle.

===Salaa havainto===
Salaa havainto -valinnalla voi piilottaa havainnon muilta käyttäjiltä. Ilmoittaja itse näkee edelleen tekemänsä havainnon ja pystyy sitä myös muokkaamaan. Havainnon salaus voi olla tarpeen esim. uhanalaisen lajin tai aran pesimälajin, kuten pöllön tai haukan kohdalla, erityisesti pesintään viittaavissa havainnoissa. .

Ulkopuolisista ainoastaan järjestelmän ylläpitäjät ja yhdistysten valtuuttamat yhdistyskäyttäjät näkevät havainnon.

=== Lukumäärä ===
Lukumäärä-kohtaan kirjoitetaan lukuina havaittujen lintujen määrä ilman mitään lisämääreitä, eli n. 20 ei kelpaa vaan pitää olla 20. Mikäli lukumäärä on epätarkka, ensimmäiseen Lisätietoja-kohtaan on syytä laittaa merkintä, BirdLife Suomen suositusten mukaisesti, n 20. Tässä vielä muistutus käytössä olevista lukumäärän noin-merkinnöistä:
*virhe alle 10 % ilmoitetusta luvusta ei mitään merkkiä
*virhe 10-25 % ilmoitetusta luvusta n-merkki
*virhe 25-50 % ilmoitetusta luvusta nn-merkki
*virhe yli 50 % ilmoitetusta luvusta nnn-merkki

Lisätietoja lyhenteistä saa [http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/suositus_kenttahavaintojen_merkitsemiseksi.pdf BirdLife Suomen sivuilta] (pdf).

=== Sukupuoli ===
Valikossa on valittavana k = koiras, n = naaras ja pariutuneet=pari/pareja. Esim. jos ilmoitat 5 paria, niin anna lukumääräksi 10 ja sukupuoleksi 'pariutuneet'.

Lisätietoja lyhenteistä saa [http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/suositus_kenttahavaintojen_merkitsemiseksi.pdf BirdLife Suomen sivuilta] (pdf).

=== Ikä ===
Tiedon voi kirjoittaa tai valita valikosta.

Kun tarkka ikä on tiedossa, se merkitään kalenterivuosina seuraavasti.
Esimerkiksi:
*1kv = samana vuonna syntynyt lintu
*2kv = edellisenä vuonna syntynyt lintu
*+1kv = vanhempi kuin tänä vuonna syntynyt lintu jne.
*pp = pesäpoikanen
*pm = maastopoikanen, lintu, joka ei ole pesässä, mutta ei ole vielä saavuttanut täydellistä lentokykyä
*fl = mikäli erikseen halutaan osoittaa, että kyse on täysikasvuisesta linnusta, mutta tarkkaa ikää ei tiedetä, käytetään lyhennettä fl

Tiedon voi kirjoittaa tai valita valikosta. Lisätietoja lyhenteistä saa [http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/suositus_kenttahavaintojen_merkitsemiseksi.pdf BirdLife Suomen sivuilta] (pdf).

=== Puku ===
Tiedon voi kirjoittaa tai valita valikosta.

Seuraavat lyhenteet ovat käytössä:
*ad = lintu on puvussa, joka ei enää myöhemmissä sulkimisissa muutu
*eijp = muu kuin juhlapuku; käsittää kaikki tp-, vp- ja pep-linnut sekä nuoruuspukuiset (ei naaraita, jos juhlapuku)
*imm = puvun perusteella ei-sukukypsä lintu
*jp = juhlapuku
*juv = 1. täydellinen puku
*n-puk = naaraspukuinen
*pep = peruspuku (juhlapuvun vastakohta, erityisesti vesilinnuilla)
*pull = untuvapoikanen (ensimmäisen vuoden heinäkuu)
*ss = sulkasatoinen, linnussa näkyy sulkimisen merkkejä
*subad = juv- ja ad pukujen välissä oleva mikä tahansa puku
*tp = talvipuku (juhlapuvun vastakohta)
*vp = vaihtopuku (puvussa on kahden puvun höyheniä tai sulkia tai lintu on kulumassa toisesta puvusta toiseen - periaatteessa molemmissa tapauksissa mistä puvusta tahansa toiseen)

Lisätietoja lyhenteistä saa [http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/suositus_kenttahavaintojen_merkitsemiseksi.pdf BirdLife Suomen sivuilta] (pdf).

=== Tila ===
Tilavalikko kuvaa yleensä mitä lintu/linnut tekivät. Tila valikosta poimitaan sellaisia lyhenteitä, jotka kuvaavat parhaiten havaintoa. Tiedon voi kirjoittaa tai valita valikosta. Jos kirjoitetaan useampia lyhenteitä, lyhenteiden välissä tulee olla pilkku ja välilyönti.

Ilmansuunnilla kerrotaan muuttavan linnun lentosuunta. Valittavana on seuraavat lyhenteet:
*ä = ääntelevät (ei nähdyt)
*Ä = laulava lintu tai muuten lintu kuuluttaa reviiriään
*Än = lintu laulaa ja se on nähty
*E = itä
*ENE = itäkoillinen
*ESE = itäkaakko
*kiert = kiertelevä (lintu liikkuu sinne tänne, selvää suuntaa ei todettavissa)
*kontr = lintu kontrolloitu, luettu esim. rengas
*kuollut = kuollut lintu
*lask = lintu laskeutui, saapui
*m = muuttava (selvästi muuttavat tai muut samaan tapaan liikkuvat linnut)
*N = pohjoinen
*NE = koillinen
*N-E = pohjoisen ja idän väli, merkitään jos käytetään sektoria
*NNE = pohjoiskoillinen
*NNW = pohjoisluoteinen
*nous = lintu nousi lentoon, lähti
*NW = luode
*N-W = pohjoisen ja lännen väli, merkitään jos käytetään sektoria
*p = paikallinen
*pysrev = pysyvä reviiri
*pyyd = pyydystetty
*reng = rengastettu
*rev = reviiri
*rumm = lintu rummuttaa, lähinnä tikat
*S = etelä
*SE = kaakko
*S-E = etelän ja idän väli, merkitään jos käytetään sektoria
*SSE = eteläkaakko
*SSW = etelälounas
*SW = lounas
*S-W = etelän ja lännen väli, merkitään jos käytetään sektoria
*var = varoitteleva lintu
*W = länsi
*WNW = länsiluode
*WSW = länsilounas
*yöm =yömuutto

=== Kello ===
Ensimmäinen kelloaika on havainnon tekohetki ja toinen kun lintu viimeisen kerran nähtiin. Kellonaika on muodossa 12:00 tai 12.00.

=== Lisätietoja ===
Tähän kohtaan voi laittaa tarkennuksia havainnon tilasta esim. n 20 (lintuja oli noin 20).

=== Parvi ===
Jos havaitaan useampia parvia yleensä samaa lajia olevia lintuja, parvet voidaan numeroida juoksevalla numerolla (katso kohta Lisää rivi).

=== Bongattu ===
Bongattu-valintaan voi laittaa ruksin, jos lintu on nähty bongaamalla, eli havainnoijalla on ollut linnusta tieto ennen havainnon tekoa.

=== Pesintä ===
Pesintä-valintaan voi laittaa ruksin, jos havainto viittaa pesintään. Tällä tiedolla on merkitystä esimerkiksi automaattisten salausten yhteydessä, pesintään viittaavat havainnot tietyistä lajeista on järjestelmässä salattu.

=== Lisää/Poista rivi ===
Napsauttamalla Lisää rivi –linkkiä voidaan lisätä uusi havaintorivi. Tätä käytetään esim. muutonseurannassa, kun saman lajin parvia on useita. Jokainen parvi laitetaan omalle riville.

Poista rivi –linkistä voi poistaa tyhjiksi jääneet rivit.

=== Lisätietoja ===
Lisätietoja-kenttään voi kirjoittaa esim. havaintoon liittyvän tapahtuman.

=== Atlas ===
Atlaskoodit on tässä vaiheessa lisätty Tiiraan lähinnä menossa olevia kunta-atlaksia varten.

Atlaskoodit ovat samat kuin meneillään olevassa valtakunnallisessa lintuatlaksessa, jotta havainnoijien ei tarvitse käyttää ja opetella eri koodeja sen mukaan ilmoittavatko havaintoja kunta-atlaksiin vai valtakunnalliseen lintuatlakseen.

'''Epätodennäköinen pesintä (indeksi 1)'''

1. Havaittu laji paikallisena pesimäaikaan, mutta lähes varmasti se ei pesi ruudussa.  Luokkaan 1 luetaan ruudulla muuttomatkalla useaksi päiväksi pysähtyneet linnut, selvästi pesimättömät kiertelijät tai nuoret linnut, mutta ei ylimuuttavia tai muutolla lyhytaikaisesti lepäileviä lintuja.

'''Mahdollinen pesintä (indeksit 2–5)'''

2 . Havaittu yksittäinen lintu kerran (esim. laulava tai soidinääntelevä koiras) lajille sopivassa pesimäympäristössä, ja lajin pesintä ruudussa on mahdollista. Paikalla on joko käyty vain kerran tai lintu on tavattu vain kerran useista käynneistä huolimatta.

3 . Havaittu pari kerran sopivassa pesimäympäristössä, ja lajin pesintä ruudussa on mahdollista.

4 . Havaittu laulava, soidinmenoja esittävä tai muuten samalla paikalla (eli pysyvällä reviirillä) oleskeleva koiras eri päivinä .

5 . Havaittu samalla paikalla oleskeleva naaras tai pari eri päivinä.

'''Todennäköinen pesintä (indeksi 6, alaindeksit 61-66)'''

6 . Havaittu lintu tai pari:

61: käymässä useasti todennäköisellä pesäpaikalla (esim. laskeutuvan säännöllisesti samaan paikkaan ruoikkoon tai saareen)

62: rakentamassa pesää (kaivamassa tai hakkaamassa pesäkoloa, kuljettamassa pesänrakennusmateriaalia, tms.)

63: varoittelemassa , koska pesä tai poikue on ilmeisesti lähistöllä

64: näyttelemässä siipirikkoa tai muulla tavoin houkuttelemassa havainnoijaa pois ilmeisen pesän tai poikueen luota

65: hyökkäilemässä tai muulla tavoin käyttäytymässä uhkaavasti havainnoijaa kohtaan (esim. pöllöt ja tiirat).

66: Nähty pesä, jossa samanvuotista rakennusmateriaalia (esim. petolintujen koristellut pesät) tai ravintojätettä; ei kuitenkaan varmaa todistetta munista tai poikasista.

'''Varma pesintä (indeksit 7–8, alaindeksit 71-75 ja 81-82)'''

7 . Havaittu epäsuora todiste varmasta pesinnästä:

71: nähty pesä, jossa on pesitty samana vuonna, koska siinä munia tai niiden kuoria, jätteitä poikasista, sulkatuppien &quot;hilsettä&quot;, tms.

72: havaittu linnun menevän pesään tai lähtevän pesästä tavalla, joka selvästi viittaa pesimiseen (ei kuitenkaan nähty munia tai poikasia; esim. koloihin tai korkealle pesivät lajit)

73: havaittu juuri lentokykyiset poikaset tai untuvikot, jotka voidaan katsoa syntyneiksi ruudun alueella

74: havaittu emo kantamassa ruokaa poikasille tai poikasten ulosteita; pesän voidaan katsoa olevan ruudun alueella

75: nähty pesässä hautova emo.


'''Havaittu suora todiste pesinnästä ''' 

8 . Havaittu suora todiste pesinnästä:

81: kuultu poikasten ääntelevän pesässä (esim. koloihin tai korkealle pesivät lajit)

82: nähty pesä, jossa munia tai poikasia.

[[Luokka:Lintukirja|Tiira-havaintojärjestelmä/Havainnon perustiedot]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiprojektit</title>
    <id>5265</id>
    <revision>
      <id>27253</id>
      <timestamp>2007-01-02T08:43:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Wikiprojektit” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Wikiprojektit”: oikea nimiavaruus</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Wikiprojektit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:PHP kuvat</title>
    <id>5267</id>
    <revision>
      <id>27262</id>
      <timestamp>2007-01-02T09:59:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tein</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:PHP]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Novial kuvat</title>
    <id>5268</id>
    <revision>
      <id>27267</id>
      <timestamp>2007-01-02T10:04:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>tein</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Novial]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Isot kissat</title>
    <id>5270</id>
    <revision>
      <id>27286</id>
      <timestamp>2007-01-02T10:22:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">== Johdanto ==

Sana &quot;isot kissat&quot; viitaa leijoniin, tiikereihin, leopardeihin, lumileopardeihin, jaguaareihin, puumiin ja gepardeihin ja näiden risteymät: liikeri (Urosleijonan ja naarastiikerin jälkeläinen), tiikoni (urostiikerin ja naarasleijonan jälkeläinen), jaglion (naarajaguaarin ja urosleijonan jälkeläinen), leopon (naarasleopardin ja urosleijonan jälkeläinen), liquar (naarasleijonan ja urosjaguaarin jälkeläinen) ja liard (naarasleijonan ja urosleopardin jälkeläinen). Yhteistä näillä kaikilla on suurehko koko.

== Sisältö ==

*[[/Leijona/]]
*[[/Tiikeri/]]
*[[/Leopardi/]]
*[[/Lumileopardi/]]
*[[/Jaguaari/]]
*[[/Puuma/]]
*[[/Gepardi/]]
*[[/Liikeri/]]
*[[/Tiikoni/]]
*[[/Jaglion/]]
*[[/Leopon/]]
*[[/Liquar/]]
*[[/Liard/]]

[[Luokka:Wikijunior isot kissat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikijunior isot kissat</title>
    <id>5271</id>
    <revision>
      <id>27279</id>
      <timestamp>2007-01-02T10:12:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Finland</username>
        <id>626</id>
      </contributor>
      <comment>Uusi sivu: [[Luokka:Wikijunior]]</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikijunior]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Havainnon tekijät</title>
    <id>5274</id>
    <revision>
      <id>27966</id>
      <timestamp>2007-01-14T10:50:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Havainnon tekijät” uudelle nimelle ”Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Havainnon tekijät”: palvelun uusi nimi</comment>
      <text xml:space="preserve">=== Yleistä ===
Havainnon tekijä voi olla rekisteröitynyt BirdLife Suomen jäsen, muu rekisteröitynyt käyttäjä tai rekisteröimätön käyttäjä.


=== Rekisteröityneet havainnoijat ===
Oletusarvoisesti tässä kohdassa on käyttäjä, joka on kirjautunut järjestelmään. Sen voi muuttaa Kavereiden valinta –linkistä:

[[Kuva:rekisteroityneet.jpg]]


=== Kavereiden hallinta ===
Kaverihaun (havainnoijien hallinta) avulla rekisteröityneet käyttäjät pystyvät liittämään muita rekisteröityneitä käyttäjiä mukaan ilmoittamaansa havaintoon. Näin ilmoitetut havainnot menevät myös muiden retkellä olleiden rekisteröityneiden käyttäjien tileille, ja vain yhden yhteisellä retkellä olleista tarvitsee tallentaa havainnot järjestelmään.

[[Kuva:muokkaa_kavereita.jpg]]

=== Muokkaa ===
Muokkaa-linkin kautta pääsee lisäämään rekisteröityneitä käyttäjiä havaintoon. Lisää kaveri havainnoijalistalle klikkaamalla nimen perässä olevaa 'lisää'-linkkiä. Voit poistaa valitun kaverin havainnoijalistalta klikkaamalla nimen perässä olevaa 'poista'-linkkiä. Kun olet valinnut havainnoijat, klikkaa 'Valmis'.

[[Kuva:omat_kaverit.jpg]]


=== Tyhjennä ===
Tyhjennä-linkin kautta voi poistaa kaikki näkyvissä olevat havainnoijat.


=== Omat kaverit ===
Omat kaverit -linkistä avautuu uusi ikkuna, jossa voi muokata Omat kaverit -listaa.

[[Kuva:etsi_kaveri.jpg]]


Kaveri lisätään seuraavasti:
Kirjoitetaan esim. etunimi ja kaverin asuinkunta. Sen jälkeen klikataan Etsi kaveri –painiketta. Nyt avautuu ikkunaan listaus niistä halutun kunnan rekisteröityneistä käyttäjistä, joiden nimessä esiintyy kirjoitettu etunimi. Napsauttamalla oikeaa kaveri hänen nimensä siirtyy Omat kaverisi –listaan. Huom! Jotta toinen havainnoija voitaisiin lisätä omaan listaan niin tämän on täytynyt rekisteröitymisen yhteydessä tai myöhemmin sallia muiden käyttäjien liittää itsensä retkikaveriksi. Hyväksymisen voi käydä tekemässä Omat tiedot –osassa.

Listasta voi poistaa kaverin napsauttamalla hänen nimeään kerran. Ikkunan voi sulkea klikkaamalla Valmis-painiketta.


=== Muut havainnoijat ===
Muut havainnoijat –kohtaan voi kirjoittaa rekisteröimättömät havainnoijat.

[[Kuva:muut_havainnoijat.jpg]]


Jos muita rekisteröimättömiä havainnoijia on useita niin heidät erotellaan pilkulla. Esim. Jussi Koskela, Antero Tyränki

[[Luokka:Lintukirja|Tiira-havaintojärjestelmä/Havainnon tekijät]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Omat paikat</title>
    <id>5275</id>
    <revision>
      <id>27968</id>
      <timestamp>2007-01-14T10:51:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Omat paikat” uudelle nimelle ”Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Omat paikat”: palvelun uusi nimi</comment>
      <text xml:space="preserve">=== Omat paikat ===
Omat paikat sisältää käyttäjän tallentamat havaintopaikat. Täältä voi paikkoja lisätä, muokata tai poistaa:

[[Kuva:oma_paikka.jpg]]


Lisää uusi –linkkiä napsauttamalla avautuu karttaikkuna, jossa sinisillä pisteillä on merkitty käyttäjän aiemmin tallentamat havaintopaikat. Paikka merkitään samoin kuin Hae paikka kartalta -kohdassa neuvottiin:

Hiiri viedään suurin piirtein havaintopaikkaan ja klikataan. Kartta suurenee. Sitä suurennetaan niin paljon, että havaintopaikka tulee näkyviin (suurennuskerrointa voi halutessa muuttaa Zoom x –kohdasta [[Kuva:zoomaus.jpg]], tällöin pääsee nopeammin haluttuun paikkaan).

Nyt kun paikka on näkyvissä klikataan Aseta havainnoijan paikka –työkalua [[Kuva:Havainnoijakuvake.jpg]]. Käydään vielä napsauttamassa havaintopaikkaa kartalla. Huom! työkalu on käytettävissä vasta sitten, kun kartta on riittävän tarkalla tasolla.

Klikkauksen jälkeen tulee oikeaan laitaan Havaintopaikka kohtaan koordinaatit näkyviin. Havaintopaikalle annetaan vielä havaintopaikan nimi ja kunnan nimi sekä napsautetaan Tallenna-painiketta:

[[Kuva:havaintopaikka.jpg]]


Muokkaa-linkin kautta pääse muuttamaan aiemmin tallennetun paikan nimeä, kuntaa ja koordinaatteja. Linkistä avautuu tallennettu paikka karttaliittymään. Etsitään haluttu paikka kartalta ja klikataan Aseta havainnoijan paikka –työkalua (kiikarin kuva). Käydään vielä napsauttamassa havaintopaikkaa kartalla. Tarvittaessa muutetaan paikan muita tietoja ja lopuksi napsautetaan Tallenna-painiketta. Suljetaan ikkuna.

Havaintopaikan voi poistaa napsauttamalla poista-painiketta. Ohjelma kysyy vielä varmistuksen poistolle:

[[Kuva:poston_varmistus.jpg]]


Tähän vastataan OK tai jos käyttöjärjestelmäsi suomentaa se niin vastaa kyllä.


[[Luokka:Lintukirja|Tiira-havaintojärjestelmä/Omat paikat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Poston varmistus.jpg</title>
    <id>5276</id>
    <revision>
      <id>27326</id>
      <timestamp>2007-01-02T18:41:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=kirjautuminen
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=kirjautuminen
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Oma paikka.jpg</title>
    <id>5277</id>
    <revision>
      <id>27329</id>
      <timestamp>2007-01-02T18:52:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=kirjautuminen
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=kirjautuminen
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Havaintopaikka.jpg</title>
    <id>5278</id>
    <revision>
      <id>27333</id>
      <timestamp>2007-01-02T18:55:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=kirjautuminen
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=kirjautuminen
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Havaintoselain</title>
    <id>5279</id>
    <revision>
      <id>27978</id>
      <timestamp>2007-01-14T10:55:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Lintukirja/Tiira-lintutietopalveluHavaintoselain” uudelle nimelle ”Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Havaintoselain”: kh</comment>
      <text xml:space="preserve">=== Yleistä ===
Havaintoselaimen avulla voidaan hakea ja selata erilaisin perustein järjestelmään tallennettuja havaintoja. Käytettävissä on viisi erilaista hakua: perushaku, laaja haku, omat haut, yhdistyshaut ja valtakunnan haut.


=== Perushaku ===
Perushaun lomake on seuraavan näköinen:

[[Kuva:perushaku.jpg]]


Seuraavat vaihtoehdot ovat valittavissa (kaikkia valittavia kohtia ei tarvitse valita):

'''Laji:''' Haettavan linnun nimi voi olla suomeksi tai se voi olla tieteellinen nimi tai nimilyhenne tieteellisestä nimestä esim. cygcyg. Nimen voi hakea myös napsauttamalla Laji-painiketta. Tällöin avautuu seuraavanlainen ikkuna:

[[Kuva:etsi_laji.jpg]]


'''Näytä lahkoon kuuluvat nimikkeet:''' sorsalinnut =&gt; varpuslinnut

'''Näytä heimoon kuuluvat nimikkeet:''' sorsat =&gt; sirkut

'''Etsi laji:''' Lajin voi etsiä suomalaisella nimellä, tieteellisellä nimellä tai lyhenteellä.

'''Valitse lajiryhmä:''' Vaihtoehtona on vain tällä hetkellä arktiset kahlaajat.

Kun valinta on tehty napsautetaan Hae-painiketta. Tällöin ilmestyy valintaikkunan alapuolelle lista linnuista jotka täyttävät ehdot. Klikkaamalla lajin tunnusta saadaan näkyviin tarkempaa tietoa lajista. Esim. havaintojenmäärän kuluvalta vuodelta, myöhäisin havainto, paljonko järjestelmässä on havaintoja lajista yms.

Listasta voi merkitä / valita halutut lajit ja sen jälkeen kun klikkaa hiirellä Etsi merkittyjä lajeja –painiketta esiin tulee perushaku-lomake, jossa merkityt lajit ovat lajikentässä. Tämän jälkeen annetaan hakukriteerit ja klikataan lopuksi Hae-painiketta. Näin saadaan lista halutuista lajeista ja niihin liittyvistä havainnoista.

'''Alue:''' Alueeksi voi valita joko paikallisen yhdistyksen tai koko Suomen.

'''Kunta:''' Kunta mistä halutaan etsiä havaintoja. Haun voi suorittaa useammasta kunnasta kerralla erottamalla kunnat pilkulla, esim Iisalmi, Kiuruvesi.

'''Paikka:''' Paikka mistä halutaan etsiä havaintoja

'''Omat ilmoitukset:''' Näyttää vain ne havainnot, jotka  käyttäjä on itse ilmoittanut järjestelmään (ml. salatut havainnot). Pitää sisällä myös toisten tekemiä havaintoja mikäli tallentaja on vienyt ne järjestelmään.

'''Omat havainnot:''' Näyttää vain ne havainnot, joissa käyttäjä on yhtenä havainnoijana riippumatta siitä, kuka havainnon on järjestelmään ilmoittanut (ml. salatut havainnot).

'''Mielenkiintoiset:''' Näyttää etukäteen järjestelmään määritellyt kiinnostavat lajit

'''Lajittelu:''' Näyttää haetut havainnot järjestettynä ilmoitusajan, lintujen systemaattisen järjestyksen, lukumäärän, havaintopäivämäärän, kunnan tai kuukauden ja päivän mukaan. Viimeisessä vaihtoehdossa ei huomioida vuosia.

'''Suunta:''' Ylös-vaihtoehto näyttää havainnot järjestettynä alusta loppuun. Esim. A =&gt; Ö tai 1 =&gt; 100. Alas-vaihtoehto näyttää havainnot järjestettynä lopusta alkuun. Esim. Ö =&gt; A tai 100 =&gt; 1.

Ylempi lajittelu tarkoittaa ensisijaista lajittelua, alempi tarkoittaa toissijaista lajittelua. Havainnot voi lajitella vaikkapa ensisijaisesti päivämäärän mukaan ja toissijaisesti systemaattisen järjestyksen mukaan (jolloin samana päivänä havaitut linnut lajitellaan systemaattiseen järjestykseen).

'''Tänään:''' Näyttää kuluvan päivän havainnot

'''Tänään ja eilen:''' Näyttää kuluvan päivän ja eiliset havainnot

'''Viimeiset 7 päivää:''' Näyttää 7 viimeisen päivän havainnot

'''Viimeiset 30 päivää:''' Näyttää 30 viimeisen päivän havainnot

'''Päivämäärä:''' Näyttää kahden päivämäärän väliset havainnot. Esim. 22.2.2006 – 25.3.2006. Jos valitsee kohdan Päivämäärä, mutta ei täytä päivämäärä-kenttiä, näyttää järjestelmä havainnot ilman päivämäärärajoituksia.

Päivämäärä-kohdassa voi täyttää vain alkupäivämäärän ja jättää loppupäivämäärä tyhjäksi, jolloin havainnot näytetään siitä päivästä lähtien. Samalla tavalla alkupäivämäärän voi jättää tyhjäksi ja täyttää vain loppupäivämäärän, jolloin näytetään havainnot siihen päivämäärään asti.

'''Aika-alue:''' Näyttää havaintoja tietyltä päivämääräväliltä useiden eri vuosien ajalta. Esimerkiksi 1.4. - 30.4. hakee kaikki huhtikuiset havainnot kautta aikojen. Huomaa laittaa yllä oleva päivämäärävalitsin vapaan päivämäärähaun kohtaan (voit halutessasi jättää vapaan päivämäärähakukentän tyhjäksi).

'''Näytetään tuloksia:''' Vaihtoehdoilla määritellään montako havaintoriviä yhdellä sivulla näytetään.

==== Esimerkkejä ====
'''Omat havainnot:'''

Päivämäärän ensimmäiseen kohtaan 1.1.2000 ja toiseen 31.12.2006, tarvittaessa tuloksen voi järjestää esim. päivänmäärän mukaan ylös, alueeseen koko Suomi, valitaan omat havainnot kohta. Lopuksi napsautetaan Hae-painiketta. Tällöin havainnot listautuvat niin, että ylinnä ovat tuoreimmat havainnot.

Havaintoa pääsee muokkaamaan kynä-kuvakkeesta [[Kuva:Kyna.jpg]].

Havainnon voi poistaa roskakori-kuvaketta napsauttamalla [[Kuva:roskakori_tiira.jpg]].

Lukko-kuvake havainnon edessä tarkoittaa sitä, että se on salattu [[Kuva:luko_tiira.jpg]].

Sigma-kuvake havainnon edessä tarkoittaa sitä, että havainto on koontihavainto [[Kuva:Sigma_tiira.jpg]].

Se koostuu useammasta havainnosta jotka on tehty samasta linnusta. Koontihavainnon tarkemmat tiedot saa näkyviin napsauttamalla linnun nimeä. Alla olevassa koontihavainnossa on yhdistetty 26.5.2006 ja 27.5.2006 havaittu sama pensassirkkalintu. Koontihavainnon tekee yhdistyskäyttäjä. Mikäli havainnontekijän mielestä yhdistäminen on tehty väärin, niin siitä voi tiedottaa yhdistyksen havaintovastaavalle tai jollekin muulle yhdistyksen toimihenkilölle.


[[Kuva:koontihavainto.jpg]]


'''Oman kunnan havainnot:'''

Kunnan kohtaan kirjoitetaan asuinkunnan nimi. Halutessa lajittelun voi asettaa siten, että ylimmäksi tulee tuoreimmat havainnot eli valitaan päivämäärä ja suunta ylös. Valinta kohtaan kaikki.

'''Tietyn lajin havainnot kuukauden ajalta:'''

Lajinimen kohtaan esim. telkkä. Valitaan viimeiset 30 pv. Lajittelu voi olla päivämäärän mukaan ja suunta on ylös. Alueeksi koko Suomi, mikäli halutaan katsoa koko maan havainnot. Valinta kohtaan kaikki. Näin esim. keväällä voi seurata tietyn lajin muuttoa.

Kun valinnat on tehty, lopuksi napsautetaan Hae-painiketta. Haun tulokset listautuvat valintojen alle. Listaan mahtuu yhteensä 25 havaintoa kerrallaan. Mikäli havaintoja on enemmän, seuraava-linkkiä napsauttamalla saa näkyviin seuraavat 25 havaintoa. Takaisin pääsee napsauttamalla edellinen -linkkiä. Havaintoja voi tarkastella myös karttasovelluksessa klikkaamalla Näytä havainnot kartalta –linkkiä. Listassa olevia havaintoja pääsee tarkastelemaan napsauttamalla lajinimeä. Mikäli napsautetaan paikan nimeä, esiin tulee kartta josta voi tarkastella havaintopaikan sijaintia. Haun voi tallentaa napsauttamalla Tallenna haku –painiketta.

==== Näytä havainnot kartalla ====
Haun tulokset saa näkymään kartalta kun napsauttaa Näytä havainnot kartalla –linkkiä. Eteen avautuu pienempi selainikkuna, jossa on suurena Suomen kartta, jossa on sinisiä pisteitä.

Ikkunan ylälaidassa on seuraavanlaisia työkaluja:

[[Kuva:plus_tiira.jpg]]

Plus-merkillä voi karttaa zoomata eli lähentää tai suurentaa.

[[Kuva:miinus_tiira.jpg]]

Miinus-merkillä voi karttaa loitontaa.

[[Kuva:keskita.jpg]]

Nelipäisellä nuolella voi siirtää kartan keskipistettä.

[[Kuva:laajentua.jpg]]

Tämä suurentaa kartan koko Suomen kokoiseksi

[[Kuva:rajaus_tiira.jpg]]

Hae kartalta-merkillä voi hakea rajattavan alueen havaintojen tiedot.

[[Kuva:viivain.jpg]]

Viivaimella voi mitata karttapisteiden välimatkoja. Kun tätä työkalua käytetään, tulee sen rinnalle uusi viivain.

[[Kuva:viivain2.jpg]]

Punaisella rastitettu viivain lopettaa mittaamisen.

[[Kuva:zoomaus.jpg]]

Zoomauksen suuruutta/nopeutta voi muokata valitsemalla kertoimeksi 1 – 10. Kerroin vaikuttaa niin suurennokseen kuin loitonnukseen/pienennykseen.

Kun hiiri viedään kuvakkeen päälle, ilmestyy näkyviin opaste työkalun käytöstä. Työkalut otetaan käyttöön siten, että haluttua kuvaketta napsautetaan ja sen jälkeen hiiri viedään kartan päälle ja napsautetaan.

Havaintojen tietojen haussa valitaan ensin rajaustyökalu napsauttamalla Hae kartalta -painiketta. Halutut havainnot rajataan napsauttamalla ensin hiirellä haluttujen havaintojen lähellä ja siirtämällä hiirtä kunnes muodostuu halutun kokoinen alue. Toinen napsautus hakee alueen sisään jäävät havainnot. 

Tämän jälkeen ikkunan oikeaan laitaan tulee tarkempi lista valituista havainnoista. Listaan mahtuu kerralla 25 havaintoa. Mikäli havaintoja on tätä enemmän, listauksen lopussa on seuraava-painike, josta saa näkyviin lisää havaintoja. Yksittäisen havainnon kaikki tiedot saa näkyviin napsauttamalla tiedot-linkkiä. Tämä avaa uuden ikkunan, jonka voi sulkea ikkunan oikean ylälaidan rastista.

Mitattaessa etäisyyksiä napsautetaan ensiksi viivainta ja sitten kartalta haluttua aloituskohtaa. Tämän jälkeen hiiri viedään lopetuskohtaan ja klikataan toisen kerran. Esiin ilmestyy näiden kahden pisteen välinen matka metreinä.


=== Laaja haku ===
Laaja haku on hyvin samanlainen kuin perushaku. Siihen on vain lisätty seuraavat vaihtoehdot:

[[Kuva:laajahaku.jpg]]


'''Paikka:''' Tällä saa näkyviin tietyn paikan havainnot. Esim. Itikka antaa seuraavanlaisen tuloksen:

[[Kuva:laajahaku_tulos.jpg]]


Huom! Paikka on vapaa tekstikenttä, joten haku antaa tulokseksi kaikki ne paikat, joiden nimessä esiintyy sana Itikka tai itikka.

Seuraavat lisäykset on tehty sen takia, että joillakin yhdistyksillä toimialue on maantieteellisesti erilainen kuin havaintojenkeruualue.

'''Keruualue:''' Hakee yhdistyksen havaintojenkeruualueen havaintoja.

'''Toimialue:''' Hakee yhdistyksen toimialueen havaintoja.

'''Muuttavat:''' Hakee niitä havaintoja, joissa havaitut linnut on merkitty muuttaviksi (m). Huom! N,NE,yöm, jne. tulkitaan myös muuttaviksi.

'''Paikalliset:''' Hakee niitä havaintoja, joissa havaitut linnut on merkitty paikallisiksi (p) Huom! Reng, Ä, Än, jne. tulkitaan myös paikallisiksi.

'''Kaikki:''' Hakee kaikkia havaintoja.

'''Harvinaisuudet:''' Näytä valtakunnantason harvinaisuudet.

'''Aika:''' Näytä valtakunnantason tai paikallistason fenologisesti (mielenkiintoinen ajankohta) mielenkiintoiset havainnot.

'''Määrä:''' Näytä valtakunnan tai paikallistason lukumäärällisesti mielenkiintoiset havainnot.

'''Minimiyksilömäärä:''' Haun rajoittaa antamalla minimiyksilömäärän.

Mielenkiintoiset määritelmä puuttuu laajasta hausta.


=== Omat haut ===
Havaintoselaimessa tehdyn haun voi tallentaa itselleen myöhempää käyttöä varten. Kun haku on suoritettu (valinnat tehty ja napsautettu Hae-painiketta), Hae-painikkeen oikealle puolelle ilmestyy Tallenna haku -painike.

[[Kuva:tallenna_haku.jpg]]


Tätä napsauttamalla tulee näkyviin täyttöruutu, johon voi kirjoittaa juuri tehdyn Haun-nimen. Lopulta vielä napsautetaan Tallenna-painiketta.

Tallennetut Omat haut saa näkyviin napsauttamalla ikkunan vasemmassa laidassa olevaa Omat haut –linkkiä.

[[Kuva:erilaiset_haut.jpg]]


Mikäli hakuja on jo tallennettu, näkyvissä on niiden nimet ja roskakori. Nimeä napsuttamalla saadaan tallennettu haku näkyviin. Roskakoria napsauttamalla saadaan tallennettu haku poistettua järjestelmästä. Käyttäjältä vielä varmistetaan poisto ja vastaamalla tähän OK tallennettu haku häviää.


=== Yhdistyshaut ===
Paikalliset lintuyhdistykset voivat tallentaa valmiita hakuja käyttäjille. Näitä ei voi tavallinen käyttäjä poistaa mutta hän voi muokata niitä ja tallentaa tarvittaessa itselle omiin hakuihin.


=== Valtakunnan haut ===
BirdLife Suomi voi tallentaa valmiita valtakunnallisia hakuja käyttäjille. Näitä ei voi tavallinen käyttäjä poistaa mutta hän voi muokata niitä ja tallentaa tarvittaessa itselle omiin hakuihin.

[[Luokka:Lintukirja|Tiira-havaintojärjestelmä/Havaintoselain]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Lajinäyttö</title>
    <id>5280</id>
    <revision>
      <id>27972</id>
      <timestamp>2007-01-14T10:52:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Lajinäyttö” uudelle nimelle ”Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Lajinäyttö”: palvelun uusi nimi</comment>
      <text xml:space="preserve">=== Lajinäyttö ===
Lajinäytöllä voi selata ja tarkastella lintulajeja sekä hakea niistä tehtyjä havaintoja.


=== Etsi laji ===
Etusivun vasemman laidan valikosta klikataan Lajinäytön alapuolelta tekstiä Etsi laji.

Esille tulee seuraavanlainen valintalaatikko:

[[Kuva:etsi_laji.jpg]]


Täällä voi tehdä seuraavia hakuja:

'''Näytä lahkoon kuuluvat nimikkeet:''' sorsalinnut =&gt; varpuslinnut

'''Näytä heimoon kuuluvat nimikkeet:''' sorsat =&gt; sirkut

'''Etsi laji:''' Lajin voi etsiä suomalaisella nimellä, tieteellisellä nimellä tai lyhenteellä.

'''Valitse lajiryhmä:''' Vaihtoehtona on vain tällä hetkellä arktiset kahlaajat (yhdistyskäyttäjille näkyy muitakin hakuryhmiä).

Kun valinta on tehty napsautetaan Hae-painiketta. Tällöin ilmestyy valintaikkunan alapuolelle lista linnuista jotka täyttävät ehdot. Klikkaamalla lajin tunnusta saadaan näkyviin tarkempaa tietoa lajista. Esim. havaintojen määrän kuluvalta vuodelta, myöhäisin havainto, paljonko järjestelmässä on havaintoja lajista yms.

Listasta voi merkitä / valita halutut lajit ja sen jälkeen kun klikkaa hiirellä Etsi merkittyjä lajeja –painiketta esiin tulee perushaku-lomake, jossa merkityt lajit ovat lajikentässä. Tämän jälkeen annetaan halutut hakukriteerit ja klikataan lopuksi Hae-painiketta. Näin saadaan lista halutuista lajeista.

=== Selaa lajeja ===
Jos haluaa selata jotain muun taksonia kuin lintulaji, järjestelmän hyväksymät taksonit löytyvät tällä työkalulla. Etusivun vasemman laidan valikosta klikataan Lajinäytön alapuolelta tekstiä Selaa lajeja.

Esille tulevat seuraavanlaiset valinnat:

[[Kuva:lajivalinnat.jpg]]


Taksoneista voi valita seuraavat:
(Taksoni on mitkä tahansa sukulaisuussuhteiden mukaan nimetty eliöryhmä, joka on virallisesti kuvattu tieteelle taksonomisia tasoja käyttäen. Taksoneja ovat esim. linnut, lokkilinnut tai varis. Taksonomisia tasoja ovat puolestaan luokka, heimo ja laji).

* lajit
* alalajit
* lajiparit
* hybridit
* lajit+alalajit+lajiparit+hybridit
* lahkot
* heimot

Kategorioista voi valita A - E tai kaikki.

==== Kategoriat ====
Kategoriat ovat seuraavat:

A = Laji, joka on tavattu ilmeisesti luonnonvaraisena ainakin kerran vuoden 1949 jälkeen.

B = Laji, joka on tavattu ilmeisesti luonnonvaraisena vain vuosien 1800 ja 1949 välillä.

C = Laji, jonka karanneista tai vapautetuista yksilöistä on maahan syntynyt omillaan toimeen tuleva/elinvoimainen populaatio tai yksilöt ovat kotoisin/peräisin toisen maan vastaavasta populaatiosta.

D = Laji, joka ei ole melkein/lähes varmasti luonnonvarainen (jolloin se sijoitetaan kategoriaan A) tai melkein/lähes varmasti karkulainen (kategoria E).

E = Varma tai melkein/lähes varma tarha- tai häkkikarkulainen.

Kun valinta on tehty, napsautetaan Hae-painiketta. Tällöin ilmestyy valintojen alapuolelle lista linnuista, jotka täyttävät ehdot.

[[Luokka:Lintukirja|Tiira-havaintojärjestelmä/Lajinäyttö]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Lajivalinnat.jpg</title>
    <id>5281</id>
    <revision>
      <id>27363</id>
      <timestamp>2007-01-02T20:07:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=lajin valinta
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Etsi laji.jpg</title>
    <id>5282</id>
    <revision>
      <id>27364</id>
      <timestamp>2007-01-02T20:08:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Etsi laji
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Etsi laji
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Perushaku.jpg</title>
    <id>5283</id>
    <revision>
      <id>27369</id>
      <timestamp>2007-01-02T20:15:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Perushaku-lomake
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Perushaku-lomake
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Laajahaku.jpg</title>
    <id>5284</id>
    <revision>
      <id>27374</id>
      <timestamp>2007-01-02T20:22:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Laajahaku-lomake
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Laajahaku tulos.jpg</title>
    <id>5285</id>
    <revision>
      <id>27378</id>
      <timestamp>2007-01-02T20:26:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Laajan haun tulos
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Dinosaurukset/Cryolophosaurus</title>
    <id>5286</id>
    <revision>
      <id>27459</id>
      <timestamp>2007-01-03T17:12:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Finland</username>
        <id>626</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Kuinnka paljon ne pianoivat? */</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Cryolophosaurus jconway.jpg|thumb|right|Kuva Cryolophosauruksen kallosta]]

'''Cryolophosaurus''' eli ''jääharjalisko'' oli teoropodi eli kaksijalkainen petodinosaurus jonka etujalat olivat pieniä ja takajalat isoja.

===Kuka sen löysi ja nimesi?===

Ensimmäiset cryolophosauruksen fossiilit löydettiin vuorelta, Kirkpatrickin fossiili alueelta Etelänapamantereelta. Lajin löysi Dr. William Hammer ja sen nimesivät Hammer ja William J. Hickerson vuonna 1994. Laji tunnettin hetken epävirallisesti myös nimellä Elvis-lisko

=== Minkälainen sen harja on? ===
Kulki pään päällä poikittain sen molemmilla puolin oli pienet sarvet. Koska harja ja sarvet oliva liian pienet aseiksi, niitä on siis ilmeisesti käytetty pariutumis menoissa.

=== Kuinka pitkiä ne olivat?===

Cryolophosaurukset olivaat noin 6 metriä pitkiä.

===Kuinnka paljon ne painoivat?===

Cryolophosaurukset painoivat runsaat puoli tonnia eli 500 kilogrammaa.

===Milloin niitä eli?===

Cryolophosauruksia eli varhaisella jurakaudella, 196 - 190 miljoona vuotta sitten  elänyt dinosaurus.

===Missä niitä eli?===

Cryolophosaurus eli paljon nykyistä lämpimämmällä Etelänapamantereella.

[[Luokka:Wikijunior Dinosaurukset|Cryolophosaurus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Dinosaurukset/Velociraptor</title>
    <id>5287</id>
    <revision>
      <id>27507</id>
      <timestamp>2007-01-04T09:43:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Finland</username>
        <id>626</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Vraptoramnh1.jpg|thumb|Velociraptor on saattanut näyttää tältä.]]

'''Velociraptor''' tarkoittaa ''nopea varasta''. Se on hyvä nimi sillä velociraptor oli pieni petodinossaurus joka osasi juosta nopeasti. Velociraptor kuuluu theropodeihin, jotka ovat dinorauruksia jotka kävelevät kahdella jalalla.  Tähän dinosaurusten ryhmään kuuluvat lajit ovat lintujen kantaisiä. Velociraptoreiden aivot olivat suuret suhteessa niiden ruumiin kokoon ja ne olivatkin älykkäitä dinosauruksia.

=== Miltä velociraptorit näyttivät? ===

Velociraptorit olivat pieniä niiden säkä (korkeus ilman päätä) oli alle metrin. Monet dinosauruksia tutkineet ovat sitä mieltä, että velociraptoreilla oli höyhenet kuten linnuilla. Tässä on lueteltu joitakin velociraptorin tunnusmerkkejä. Pää oli pitkä ja litteä kuonoinen. Noin 80 hammasta pisimmillään 2,5-senttiä. Sirppikynnsi kummassakin takajalassa noin 9-sentiä.
[[Kuva:Velociraptor skelett.jpg|thumb|right|1024|Velociraptorin ulkonäkö ja luusto]]

=== Kuka nimesi ja löysi lajin lajin? ===

Lajin nimesi ja löysi Henry Osborn vuonna 1924

=== Mistä velociraptoreita on löydetty? ===

Useita velociraproti yksilöitä on löydetty Kiinan ja mongolian raja-alueelta

===Miten ne saalistivat?===

Velociraptorit saalistivat hyvin todennäköisesti laumoissa.

=== Kuinka isoja ne ovat? ===
[[Kuva:Vraptor-scale.png|right|thumb|220px|''Velociraptori'' verrattu ihmiseen]]
Pituus oli noin 3-metriä ja paino 50-100 kiloa. Korkeutta oli 1,8-metriä lantion kohdalta 1-metri

===Milloin velociraptoreita eli?===

Velociraptoreita eli 83-70 miljoona vuotta sitten liitukauden loppupuolella.

[[en:Wikijunior Dinosaurs/Velociraptor]]

[[Luokka:Wikijunior Dinosaurukset|Velociraptor]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Tiira logo.gif</title>
    <id>5288</id>
    <revision>
      <id>27401</id>
      <timestamp>2007-01-03T07:44:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Tiira-havaintojärjestelmän logo
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Tiira-havaintojärjestelmän logo
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Alkupvm.jpg</title>
    <id>5289</id>
    <revision>
      <id>27408</id>
      <timestamp>2007-01-03T07:55:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Havaintopäivä
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Havaintopäivä
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Loppupvm.jpg</title>
    <id>5290</id>
    <revision>
      <id>27413</id>
      <timestamp>2007-01-03T08:03:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Viimeinen havaintopäivä
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Viimeinen havaintopäivä
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Dinosaurukset/Eoraptor</title>
    <id>5296</id>
    <revision>
      <id>27469</id>
      <timestamp>2007-01-03T18:16:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>hups edellistä kuvaa ei ollut Commonsissa</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Eoraptorskull.jpg|thumb|Eoraptorin kallo.]]

'''Eoraptor''' eli ''aamunkoiton rosvo'' oli eräs ensimmäisistä dinosauruksista. Se kuului omnivorouksiin eli ryhmään jolla oli teoropodien ja herbivorouksien piirteitä.

=== Kuka löysi ja nimesi sen? ===

Chicagon yliopiston paleontologi Paul Sereno löysi ja nimesi eoraptorit Forsterin, Rogersin ja Monettan kanssa.

=== Kuika pitkiä ne olivat? ===
Eoraptorit olivat noin metrin pituisia.

=== Kuika painavia ne olivat? ===
Eoraptorit olivat noin 10-kilon painoisia.

=== Milloin ne elivät? ===
Eoraptorit elivät 230-225 miljoona vuotta sitten.

=== Missä niitä eli? ===
Nykyisen Argenttiinan alueella.

=== Mitkä olivat sen erikoispiirteitä? ===
Kädet noin puolet jalkojen pituudesta. Kaksi viidestä sormesta oli surkastunut.

[[Luokka:Wikijunior Dinosaurukset|Eoraptor]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Dinosaurukset/Microraptor gui</title>
    <id>5297</id>
    <revision>
      <id>27552</id>
      <timestamp>2007-01-05T03:50:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Finland</username>
        <id>626</id>
      </contributor>
      <comment>/* Kuinka pitkiä ne olivat? */</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Amnh30.jpg|thumb|right|250px|Rekonsruktio Microrapto guinista]]
Microraptor guin oli eräs ensimmäisistä esilinnuista.

=== Kuka löysi ja nimesi sen? ===
Xu Xingin laitos.

=== Kuinka pitkiä ne olivat? ===
55-77 senttiä.
[[Kuva:Microraptor gui (dinos).jpg|thumb|right|1171|Microraptor guinin fossiili]]

=== Kuinka painavia ne olivat? ===
Korkeintaan muuutaman kilon.

=== Kuinka monta siipeä niillä oli? ===
Neljä siipeä: eturaaja (kädet) ja jalat olivat siipinä.

=== Missä ne elivät? ===
Nykyisen kiinan alueella.

=== Milloin ne elivät? ===
130-125.5 miljoona vuotta sitten.

[[Luokka:Wikijunior Dinosaurukset]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Dinosaurukset/Spinosaurus</title>
    <id>5298</id>
    <revision>
      <id>27494</id>
      <timestamp>2007-01-04T05:14:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Finland</username>
        <id>626</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Spinosaurus eli ''piikkilisko'' oli suurin lihaa syövistä dinosauruksista. [[Kuva:Spinosaurus.jpg|thumb|right|250px|Piiros spinosauruksesta]]

=== Kuva löysi ja nimesi sen? ===
Saksalainen Ernst Stromer vuonna 1912. Hänen löytämänsä luut tuhoutuivat liitoutuneiden pommituksissa toisessa maailman sodassa vuonna 1944.

=== Miten pitkä se oli? ===
Se oli 14-17 metriä pitkä.

=== Miten paljon se painoi? ===
4000 kg - 8000 kiloa.

=== Milloin se eli? ===
100-95 miljoona vuotta sitten,

=== Missä niitä eli? ===
Nykyisen Afrikan pohjoispuoliskolla. Egyptin, Marokon, Tunisian ja Nigerian alueelta.

=== Sen erikoispiirteitä ===
Krokotiilimäinen kallo joka oli 2.5 metriä pitkä. Selässä oleva purje.

[[Luokka:Wikijunior Dinosaurukset]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Antivandalismiyksikkö</title>
    <id>5299</id>
    <revision>
      <id>27760</id>
      <timestamp>2007-01-06T21:42:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>/* Mitä minun tulee tehdä? */</comment>
      <text xml:space="preserve">{|style=&quot;border:0px solid black; background-color:transparent;&quot; align=center
|width=10px|
|[[Kuva:Improved new CVU logo copy (I dont like it much).png|225px|center]]
|width=10px|
|-
|colspan=5|
----
|-
|align=center colspan=5|'''&lt;big&gt;&lt;big&gt;&lt;big&gt;[[Wikikirjasto:Antivandalismiyksikkö|Antivandalismiyksikkö]]&lt;/big&gt;&lt;/big&gt;&lt;/big&gt;'''
|}

Tervetuloa Antivandalismiyksikön (AVY) etusivulle. AVY on joukko wikikirjailijoita, jotka auttavat vandalisimin kitkemisessä.

==Ketkä voivat liittyä?==

Kuka tahansa voi liittyä Antivandalismiyksikköön. Siis muutkin kuin ylläpitäjät, joilla vain on lisäoikeuksia estää käyttäjiä ja suojata sivuja. Kaikki mitä sinun tullee tehdä on liittää käyttäjäsivusi luokkaan [[:Luokka:Antivandalismiyksikön jäsenet]]. 

EVY:n jäsenet eivät saa mitään lisäoikeuksia vaan pelkästään tavan toimia yhdessä vandalismin poiskitkemiseksi. AVY:n ero [[Wikikirjasto:Wikiprojektit|Wikiprojekteihin]] on vain se, että AVY on hieman tyylikkäämpi.

==Mitä minun tulee tehdä?==

Sinun ei ole pakko tehdä mitään, mutta tässä on asioita mitä voit tehdä.

* Lisää sivu [[Wikikirjasto:Vandalismiuutiset]] tarkkailulistallesi.

[[en:Wikibooks:Counter-Vandalism Unit]]

[[Luokka:Antivandalismiyksikkö]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Dinosaurukset/Baryonyx</title>
    <id>5302</id>
    <revision>
      <id>27590</id>
      <timestamp>2007-01-05T08:49:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>/* Miten ne käyttäytyivät */ kh</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Baryonyx Animatronics model 1 NHM.JPG|thumb|250px|Baryonyxin rekonstruktio eli jäljennös. Baryonyx olisi voinut näyttää tältä.]]
Baryonyx eli ''raskas kynsi'' oli kookas takaraajoilla liikkuva petodinosaurus, joka oli erikoistunut kalan syöntiin eli oli piscivorous.

[[Kuva:Baryonyx skeleton 1 NHM.JPG|thumb|250px|Baryonyxin luuranko]]

== Miltä ne näyttivät ==

Baryonyxien ruumiit olivat pitkiä ja leuka ja kaula muistutti krokotiilin vastaavia. Sillä oli myös erikoistuneet 31-senttiä kynnet jotka tuovat mieleen iskukoukun (kalastus väline jolla nostetaan isoja kaloja vedestä). 

Ne olivat aikuisena jopa 12-metriä pitkä, korkeimmat 5-metriä korkeita ja painoivat 3600 kiloa eli 3.6-tonnia.

== Mihin erikoistunutta kynttä käytettiin? ==
Kynsi on ollut hyvin todennäköisesti tärkeä osa Baryonyxen metsästys (kalastus) taktiikaa.

== Missä niitä eli? ==

Baryonyxeja eli Englannista Espanjaan ulottuvalla alueella jokien lähellä.

==Miten ne käyttäytyivät==

Todennäköisesti baryonyxit liikkuivat joen- ja järvenrantojen sekä soiden havu- ja kortekasvustoissa. Ne luultavasti kahlasivat vedessä ja pyydystivät kaloja isoilla sormenkynsillään. Toisaalta pitkä ja kapea kuono ja terävät hampaat soveltuivat hyvin liukkaan saaliin pyydystykseen.

== Miten se löydetttiin? ==
Harrastelijapaleontologi (paleontologi joka ei tutki paleontologiaa työkseen) William Walker löysi kynnen iskemällä vasaralla isoa, kovaa silttikiveä. Löytö täydensi Alan J. Charigin ja Angela C. Milnerin löydöt. Alan J. Charig ja Angela C. Milner nimesivät baryonyxit.

[[Luokka:Wikijunior Dinosaurukset|Baryonyx]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Epä-Vandaali Yksikkö</title>
    <id>5303</id>
    <revision>
      <id>27511</id>
      <timestamp>2007-01-04T10:25:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Wikikirjasto:Epä-Vandaali Yksikkö” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Antivandalismiyksikkö”: kieliasu</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Wikikirjasto:Antivandalismiyksikkö]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Antivandalismiyksikön jäsenet</title>
    <id>5306</id>
    <revision>
      <id>27526</id>
      <timestamp>2007-01-04T19:19:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Antivandalismiyksikkö]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Antivandalismiyksikkö</title>
    <id>5308</id>
    <revision>
      <id>27525</id>
      <timestamp>2007-01-04T19:18:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>hups viellä väärä nimi</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikikirjasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Topfield TF5X00/TAP-ohjemat</title>
    <id>5310</id>
    <revision>
      <id>27592</id>
      <timestamp>2007-01-05T11:41:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Care</username>
        <id>556</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Topfield TF5X00/TAP-ohjemat” uudelle nimelle ”Topfield TF5X00/TAP-ohjelmat”: Typo otsikossa</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Topfield TF5X00/TAP-ohjelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Linux kuvat</title>
    <id>5311</id>
    <revision>
      <id>27596</id>
      <timestamp>2007-01-05T12:08:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Teinpä tällaisen</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Linux]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Painikkeet haepaikka.jpg</title>
    <id>5312</id>
    <revision>
      <id>27601</id>
      <timestamp>2007-01-05T15:02:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Hae paikka-painikkeet
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Hae paikka-painikkeet
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Lisaa omiin.jpg</title>
    <id>5313</id>
    <revision>
      <id>27603</id>
      <timestamp>2007-01-05T15:12:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Lisää omiin valinta
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Lisää omiin valinta
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Paikallisyhdistys.jpg</title>
    <id>5314</id>
    <revision>
      <id>27613</id>
      <timestamp>2007-01-05T16:49:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Paikallisyhdistyksen valinta
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Paikallisyhdistyksen valinta
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Hae havaintopaikat.jpg</title>
    <id>5315</id>
    <revision>
      <id>27618</id>
      <timestamp>2007-01-05T16:56:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Havaintopaikka listaus
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Havaintopaikka listaus
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Pikavalinta.jpg</title>
    <id>5316</id>
    <revision>
      <id>27620</id>
      <timestamp>2007-01-05T16:58:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Omien paikkojen pikavalinta
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Omien paikkojen pikavalinta
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Hae paikan koordinaatit.jpg</title>
    <id>5317</id>
    <revision>
      <id>27624</id>
      <timestamp>2007-01-05T17:01:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Koordinaattien syöttö
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Koordinaattien syöttö
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Etsi paikka.jpg</title>
    <id>5318</id>
    <revision>
      <id>27626</id>
      <timestamp>2007-01-05T17:04:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Paikan tietojen syöttö
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Paikan tietojen syöttö
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Rekisteroityneet.jpg</title>
    <id>5319</id>
    <revision>
      <id>27645</id>
      <timestamp>2007-01-05T18:33:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Rekisteröityneet havainnoijat
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Rekisteröityneet havainnoijat
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Muokkaa kavereita.jpg</title>
    <id>5320</id>
    <revision>
      <id>27647</id>
      <timestamp>2007-01-05T18:56:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Kaverilistan muokkaus
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Kaverilistan muokkaus
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Omat kaverit.jpg</title>
    <id>5321</id>
    <revision>
      <id>27648</id>
      <timestamp>2007-01-05T18:57:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Omat kaverit -lista
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Omat kaverit -lista
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Etsi kaveri.jpg</title>
    <id>5322</id>
    <revision>
      <id>27649</id>
      <timestamp>2007-01-05T18:58:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Etsi kavereita -haku
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Etsi kavereita -haku
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Muut havainnoijat.jpg</title>
    <id>5323</id>
    <revision>
      <id>27650</id>
      <timestamp>2007-01-05T18:59:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Muut havainnoijat -kenttä
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Muut havainnoijat -kenttä
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Roskakori tiira.jpg</title>
    <id>5324</id>
    <revision>
      <id>27661</id>
      <timestamp>2007-01-05T19:23:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=roskakori-kuvake
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=roskakori-kuvake
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Lukko tiira.jpg</title>
    <id>5325</id>
    <revision>
      <id>27662</id>
      <timestamp>2007-01-05T19:24:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=lukko-kuvake
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=lukko-kuvake
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Luko tiira.jpg</title>
    <id>5326</id>
    <revision>
      <id>27663</id>
      <timestamp>2007-01-05T19:24:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=lukko-kuvake
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=lukko-kuvake
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Sigma tiira.jpg</title>
    <id>5327</id>
    <revision>
      <id>27664</id>
      <timestamp>2007-01-05T19:25:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Sigma-kuvake(yhteenveto)
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Sigma-kuvake(yhteenveto)
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Koontihavainto.jpg</title>
    <id>5328</id>
    <revision>
      <id>27666</id>
      <timestamp>2007-01-05T19:34:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Koontihavainto koostuu useasta havainnosta
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Koontihavainto koostuu useasta havainnosta
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Tallenna haku.jpg</title>
    <id>5329</id>
    <revision>
      <id>27674</id>
      <timestamp>2007-01-05T19:55:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Tallenna haku -painike
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Tallenna haku -painike
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Erilaiset haut.jpg</title>
    <id>5330</id>
    <revision>
      <id>27675</id>
      <timestamp>2007-01-05T19:55:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jjy</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <comment>{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Listaus erilaisista hauista
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=Listaus erilaisista hauista
|Lähde= http://www.tiira.fi
|Päiväys=17.12.2006
|Tekijänoikeuksien haltija= BirdLife Suomi
|Lupa={{Vapaa}}
}}

[[Luokka:Lintukirja kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Muut toiminnot</title>
    <id>5333</id>
    <revision>
      <id>27974</id>
      <timestamp>2007-01-14T10:52:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Muut toiminnot” uudelle nimelle ”Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Muut toiminnot”: palvelun uusi nimi</comment>
      <text xml:space="preserve">Kirjautuneet käyttäjät näkevät vasemmassa reunassa linkin 'Yhdistyskäyttäjät'. Tästä listasta näkee kunkin paikallisyhdistyksen valtuuttamat yhdistyskäyttäjät. Yhdistyskäyttäjät vastaavat alueensa havaintojen ylläpidosta joten heidän puoleensa voi kääntyä jos on kysyttävää esimerkiksi mielenkiintoisuuskriteereistä tai salausrajoituksista.

[[Luokka:Lintukirja|Tiira-havaintojärjestelmä/Muut toiminnot]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Verkkoviite</title>
    <id>5335</id>
    <revision>
      <id>27722</id>
      <timestamp>2007-01-06T06:25:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Wikipediasta</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;includeonly&gt;{{#if:{{{Tekijä|}}}|{{{Tekijä}}},&amp;nbsp;}}[{{{Osoite}}} {{{Nimeke}}}]{{ #if: {{{Kieli|}}}|&amp;nbsp;{{{Kieli}}} }}. {{ #if: {{{Ajankohta|}}} | {{{Ajankohta}}}. }} {{{Julkaisija}}}. {{ #if: {{{Luettu|}}}|Luettu {{{Luettu}}}. }}&lt;/includeonly&gt;&lt;noinclude&gt;

Malline verkkoviitteiden merkitsemiseen. Ohje: 
 &lt;nowiki&gt;{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= | Ajankohta= | Osoite= | Julkaisija= | Luettu= | Kieli= }}&lt;/nowiki&gt;

* Nimeke = sivun otsikko
* Osoite = URL
* Luettu = pvm. jolloin sivu on tarkistettu
* Ajankohta = sivun viimeinen päivitys (ei pakollinen parametri)
* Tekijä = sivun sisällön tekijä (ei pakollinen parametri)
* Julkaisija = sivuston julkaisija
* Kieli = sivun kieli (ei pakollinen parametri)

[[Luokka:Viitemallineet|Verkkoviite]]

&lt;/noinclude&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Viitemallineet</title>
    <id>5336</id>
    <revision>
      <id>27723</id>
      <timestamp>2007-01-06T06:29:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>luokitin</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Mallineet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Mallineet</title>
    <id>5337</id>
    <revision>
      <id>27724</id>
      <timestamp>2007-01-06T06:30:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>tänne eivät kuulu yksittäiset mallineet</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Wikikirjasto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Jätteiden käsittely/Mikä on jäte?</title>
    <id>5338</id>
    <revision>
      <id>28045</id>
      <timestamp>2007-01-18T12:11:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Vuilnis bij Essent Milieu.jpg|thumb|Jätekasa Alankomaissa]]

'''Jäte''' on mistä tahansa toiminnasta syntyvä tarpeeton ja sen tuottajalle hyödyntämiskelvoton aine tai energia. Jätettä syntyy raaka-aineesta ja raaka-energiasta. On olemassa lähinnä neljä tapaa käsitellä jätettä.

# Viedä kaatopaikalle.
# Polttaa.
# Hävittää biologisesti.
# Kierrättää.

==Lähteet==

* [http://www.edu.fi/oppimateriaalit/ymparistokemia/kiertapa.html Edu.fi] 

[[Luokka:Jätteiden käsittely|Mikä on jäte?]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiopiskelu Avaruus/Merkurius</title>
    <id>5340</id>
    <revision>
      <id>27843</id>
      <timestamp>2007-01-09T18:44:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>RrRauh</username>
        <id>560</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>asdf sdaf</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Merkurius''' on [[../Aurinko|Aurinkoa]] lähin planeetta. Merkuriuksen ja Auringon välillä on etäisyyttä noin 58 miljoonaa kilometriä. Se on myös aurinkokunnan pienin planeetta; Merkuriuksen läpimitta on vain noin kaksi viidesosaa [[../Maa|Maan]] läpimitasta. 

Merkuriuksen nimi tulee antiikin Rooman mytologiasta, jossa Merkurius oli varkaiden ja kauppiaiden jumala sekä jumalten sanansaattaja.


Merkuriuksen pintaa peittää tuhannet miljoonat kraaterit. Planeetalla on myös vuoria, laaksoja, harjanteita, jyrkänteitä ja tasankoja. Vuorten korkeus voi olla jopa noin 3 km ja harjanteiden pituus satoja kilometrejä. 

Merkurius on kuuma, kuiva ja kaasukehätön maankaltainen planeetta. Merkuriuksen pinnan lämpötila vaihtelee suuresti pitkän pyörähdysajan ja kaasukehän puutteen takia. Pintalämpötila vaihtelee -173 -- +467 °C välillä.
Aurinko on Merkuriuksesta katsoen noin 2,5 kertaa niin suuri kuin Maasta katsoen, mutta tämä vaihtelee, koska Merkuriuksen kiertorata on soikea. Auringonvalo on Merkuriuksessa 6,5 kertaa kirkkaampaa kuin Maassa ja säteily noin 9,13 kW/m².


[[Luokka:Wikiopiskelu Avaruus]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Vandalismiuutiset</title>
    <id>5341</id>
    <revision>
      <id>27757</id>
      <timestamp>2007-01-06T21:40:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>siirsi sivun ”Wikikirjasto:Vandalismia kehitymässä” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Vandalismiuutiset”: kivempi nimi(?)</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Vandalism.jpg|thumb|Vandaalien tuhoama lamppu.]]
[[en:Wikibooks:Vandalism in progress]]
[[es:Wikilibros:Vandalismo en curso]]
[[Luokka:Wikikirjasto]]
[[Luokka:Antivandalismiyksikkö]]

Tälle sivulle voi ilmoittaa vandalismista yksittäisten käyttäjien keskustelusivujen sijaan.

&lt;big&gt;'''&lt;span class=&quot;plainlinks&quot;&gt;[{{SERVER}}{{localurl:Wikikirjasto:Kahvihuone|action=edit&amp;section=new}} Lisää uusi aihe]&lt;/span&gt;'''&lt;/big&gt;
&lt;/div&gt;

__NEWSECTIONLINK__</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Malline</title>
    <id>5347</id>
    <revision>
      <id>27776</id>
      <timestamp>2007-01-08T11:15:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>Uudelleenohjaus sivulle [[Ohje:Malline]]</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ohje:Malline]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikikirjasto:Kahvihuone/Arkisto</title>
    <id>5378</id>
    <revision>
      <id>27937</id>
      <timestamp>2007-01-14T06:49:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>hups</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Coffee ring on paper.jpg|thumb|Vanhat keskustelut]]

Tältä sivulta löydät arkistoidut keskustelut.

'''Erikoiskeskustelut:'''
*'''[[Wikikirjasto:Kahvihuone/Suomen kieli|Suomen kieli]]'''
*'''[[Wikikirjasto:Kahvihuone/Osastot|Osastot]]'''
'''Arkistoidut keskustelut:'''
*'''[[Wikikirjasto:Kahvihuone/Community Portal|Community Portal]]'''
*'''[[Wikikirjasto:Kahvihuone/Arkisto1|Arkisto 1]]'''
*'''[[Wikikirjasto:Kahvihuone/Arkisto2|Arkisto 2]]'''
*'''[[Wikikirjasto:Kahvihuone/Arkisto3|Arkisto 3]]'''

[[Luokka:Wikikirjasto|{{PAGENAME}}]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Hampurilainen</title>
    <id>5379</id>
    <revision>
      <id>28033</id>
      <timestamp>2007-01-17T12:43:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">{{ Keittokirja |
Nimi = Hampurilainen |
Kuva = [[Kuva:Hamburger sandwich.jpg|200px]] |
Annoksia = Haluamasi määrä |
Aika = 30-40 minuuttia |
Vaikeustasokuva = [[Kuva:3 viidestä.gif]] |
}}

Tämä on ohje '''hampurilaisen''' valmistamiseen.

==Ainekset==

* 1 sämpylä annosta kohti.
* noin 100 grammaa jauhelihaa yhteen pihviin.

=== Valinnaiset ainekset ===

Tässä on lueteltu valinnaisia aineosia.

* tomaatin viipaleita
* punasipulin viipaleita
* kurkun viipaleita, myös maustekurkun
* paprikan viipaleita
* salaatin lehtiä
* kastikkeet, esimerkiksi ketsuppi ja sinappi
* majoneesit
* mausteet
* juusto
* paistettu kananmuna
* pekoni

==Valmistaminen==

# Pese kädet.
# Halkaise sämpylät ja laita ne kuumentumaan uuniin ja ota ne kypsinä.
# Muotoile pihvit ja ala paistamaan niitä kypsiksi. Pihvit voi maustaa, vaikka suolalla ja pippurilla.
# Paista kananmuna.
# Paista pekonit.
# Viipaloi vihannekset ja irrota salaatinlehdet.
# Kokoa hampurilaiset.

==Sukulaiset==

* [[Keittokirja/Porilainen|porilainen]]
* [[Keittokirja/Targeri|targeri]]

[[Luokka:Keittokirja|Hampurilainen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Allekirjoittamaton</title>
    <id>5382</id>
    <revision>
      <id>27953</id>
      <timestamp>2007-01-14T10:16:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Dilaudid</username>
        <id>290</id>
      </contributor>
      <comment>malline allekirjoittamattomia kommentteja varten (fi-wikistä)</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;small&gt;Kommentin jätti [[Käyttäjä:{{{1}}}|{{{1}}}]] ([[Keskustelu käyttäjästä:{{{1}}}|keskustelu]]&amp;nbsp;–&amp;nbsp;[[Special:Contributions/{{{1}}}|muokkaukset]]).&lt;/small&gt;&lt;noinclude&gt;

----

Tällä mallineella voi merkitä allekirjoittajan sellaiseen toisen käyttäjän jättämään kommenttiin, joka syystä tai toisesta on jäänyt allekirjoittamatta. Käyttö: kirjoita &lt;tt&gt;&lt;nowiki&gt;{{subst:Allekirjoittamaton|&lt;/nowiki&gt;''kommentin jättäjän käyttäjänimi tai IP-osoite''&lt;nowiki&gt;}}&lt;/nowiki&gt; allekirjoittamattoman kommentin perään.

[[en:Template:Unsigned]]&lt;/noinclude&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Alkuun pääseminen</title>
    <id>5383</id>
    <revision>
      <id>27959</id>
      <timestamp>2007-01-14T10:48:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Alkuun pääseminen” uudelle nimelle ”Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Alkuun pääseminen”: Palvelun uusi nimi</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Alkuun pääseminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Työkalujen selitykset</title>
    <id>5384</id>
    <revision>
      <id>27961</id>
      <timestamp>2007-01-14T10:48:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Työkalujen selitykset” uudelle nimelle ”Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Työkalujen selitykset”: palvelun uusi nimi</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Työkalujen selitykset]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Havainnon perustiedot</title>
    <id>5385</id>
    <revision>
      <id>27963</id>
      <timestamp>2007-01-14T10:49:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Havainnon perustiedot” uudelle nimelle ”Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Havainnon perustiedot”: palvelun uusi nimi</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Havainnon perustiedot]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Paikan määrittäminen</title>
    <id>5386</id>
    <revision>
      <id>27965</id>
      <timestamp>2007-01-14T10:49:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Paikan määrittäminen” uudelle nimelle ”Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Paikan määrittäminen”: Palvelun uusi nimi</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Paikan määrittäminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Havainnon tekijät</title>
    <id>5387</id>
    <revision>
      <id>27967</id>
      <timestamp>2007-01-14T10:50:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Havainnon tekijät” uudelle nimelle ”Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Havainnon tekijät”: palvelun uusi nimi</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Havainnon tekijät]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Omat paikat</title>
    <id>5388</id>
    <revision>
      <id>27969</id>
      <timestamp>2007-01-14T10:51:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Omat paikat” uudelle nimelle ”Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Omat paikat”: palvelun uusi nimi</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Omat paikat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Havaintoselain</title>
    <id>5389</id>
    <revision>
      <id>28039</id>
      <timestamp>2007-01-18T06:24:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>w</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Havaintoselain]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Lajinäyttö</title>
    <id>5390</id>
    <revision>
      <id>27973</id>
      <timestamp>2007-01-14T10:52:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Lajinäyttö” uudelle nimelle ”Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Lajinäyttö”: palvelun uusi nimi</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Lajinäyttö]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Muut toiminnot</title>
    <id>5391</id>
    <revision>
      <id>27975</id>
      <timestamp>2007-01-14T10:52:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä/Muut toiminnot” uudelle nimelle ”Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Muut toiminnot”: palvelun uusi nimi</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu/Muut toiminnot]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä</title>
    <id>5392</id>
    <revision>
      <id>27977</id>
      <timestamp>2007-01-14T10:53:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Lintukirja/Tiira-havaintojärjestelmä” uudelle nimelle ”Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu”: palvelun uusi nimi</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Lintukirja/Tiira-lintutietopalvelu]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Targeri</title>
    <id>5394</id>
    <revision>
      <id>28032</id>
      <timestamp>2007-01-17T12:42:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Sukulaiset</comment>
      <text xml:space="preserve">{{ Keittokirja |
Nimi = Targeri |
Kuva = |
Annoksia = Haluamasi määrä |
Aika = 25 minuuttia |
Vaikeustasokuva = [[Kuva:3 viidestä.gif]] |
}}

Tämä on ohje '''targerin''' valmistamiseen. Targeri on hampurilaisen ja tortillan sekoitus.

==Ainekset==

* 1 tortillakuori annosta kohti.
* noin 100 grammaa jauhelihaa yhteen pihviin.

=== Valinnaiset ainekset ===

Tässä on lueteltu valinnaisia aineosia.

* tomaatin viipaleita
* punasipulin viipaleita
* kurkun viipaleita, myös maustekurkun
* paprikan viipaleita
* raastettua porkkanaa tai lanttua
* kaalia
* kastikkeet, esimerkiksi ketsuppi ja sinappi
* majoneesit
* mausteet, esimerkiksi pippuri suola 
* juustoraaste
* pekoni

==Valistaminen==

# Pese kädet.
# Lämmitä tortilla kuoret.
# Muotoile pihvit ja ala paistamaan niitä kypsiksi. Pihvit voi maustaa, vaikka suolalla ja pippurilla.
# Paista pekonit.
# Viipaloi ja raasta vihannekset ja irrota salaatinlehdet.
# Lisää muut aineosat.
# Kokoa targeri.

==Sukulaiset==

* [[Keittokirja/Hampurilainen|hampurilainen]]

[[Luokka:Keittokirja|Targeri]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keittokirja/Porilainen</title>
    <id>5402</id>
    <revision>
      <id>28029</id>
      <timestamp>2007-01-17T06:34:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>teinpä tällaisen</comment>
      <text xml:space="preserve">{{ Keittokirja |
Nimi = Porilainen |
Kuva = |
Annoksia = Haluamasi määrä |
Aika = 30-40 minuuttia |
Vaikeustasokuva = [[Kuva:3 viidestä.gif]] |
}}

Tämä on ohje '''porilaisen''' valmistamiseen.

==Ainekset==

* 1 sämpylä annosta kohti.
* vähintään 1 pala paksua lauantaimakkaraa ateriaa kohti.

=== Valinnaiset ainekset ===

Tässä on lueteltu valinnaisia aineosia.

* tomaatin viipaleita
* punasipulin viipaleita
* kurkun viipaleita, myös maustekurkun
* paprikan viipaleita
* salaatin lehtiä
* kastikkeet, esimerkiksi ketsuppi ja sinappi
* majoneesit
* mausteet
* juusto

==Valmistaminen==

# Pese kädet.
# Halkaise sämpylät ja laita ne kuumentumaan uuniin ja ota ne kypsinä.
# Leikkaa sopivan kokoiset lauantaimakkara palat ja paista ne pannulla.
# Viipaloi vihannekset ja irrota salaatinlehdet.
# Kokoa porilaiset.

==Sukulaiset==

* [[Keittokirja/Hampurilainen|hampurilainen]]

[[Luokka:Keittokirja|Porilainen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Etusivu kuvat</title>
    <id>5404</id>
    <revision>
      <id>28035</id>
      <timestamp>2007-01-17T18:34:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>Tein</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Luokka:Kuvat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ruotsi</title>
    <id>5406</id>
    <revision>
      <id>28047</id>
      <timestamp>2007-01-18T12:36:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>uo</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Ruotsin kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Saksa</title>
    <id>5407</id>
    <revision>
      <id>28048</id>
      <timestamp>2007-01-18T12:37:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>uo</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Saksan kieli]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Microsoft Paint</title>
    <id>5408</id>
    <revision>
      <id>28061</id>
      <timestamp>2007-01-18T19:06:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <comment>siirsi sivun ”Microsoft Paint” uudelle nimelle ”Windows-opas/Microsoft Paint”: Kirjaan</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Windows-opas/Microsoft Paint]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiopiskelu Avaruus/Pluto</title>
    <id>5413</id>
    <revision>
      <id>28144</id>
      <timestamp>2007-01-23T12:28:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tigru</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Pluto.jpg|thumb|Pluto]]

'''Pluto''' on [[Wikiopiskelu Avaruus/Aurinko|Auringosta]] on yksi Aurinkokuntamme kääpiöplaneetoista.  Pluton ja Auringon välillä on etäisyyttä 6 000 miljoonaa kilometriä. Jos Aurinkoa katsoisi Plutosta se olisi vain hyvin kirkas tähti. Pluto on paljon pienempi kuin [[Wikiopiskelu Avaruus/Maa|Maa]]. Pluton päivä vastaa kuutta Maan päivää ja Pluton vuosi  
kestää 248 Maan vuotta.
{{tynkä}}
[[Luokka:Wikiopiskelu Avaruus|Pluto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Sävelet pianon koskettimilla B-tyyli.png</title>
    <id>5415</id>
    <revision>
      <id>28106</id>
      <timestamp>2007-01-21T15:22:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tommi S.</username>
        <id>422</id>
      </contributor>
      <comment>Pianon koskettimille piirretty sävelten nimet, B-tyylin, eli amerikkalaisen tai englantilaisen tyylin mukaisesti. A B C D E F G
{{GFDL/Oma}}</comment>
      <text xml:space="preserve">Pianon koskettimille piirretty sävelten nimet, B-tyylin, eli amerikkalaisen tai englantilaisen tyylin mukaisesti. A B C D E F G
{{GFDL/Oma}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Sävelet pianon koskettimilla H-tyyli.png</title>
    <id>5416</id>
    <revision>
      <id>28107</id>
      <timestamp>2007-01-21T15:23:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tommi S.</username>
        <id>422</id>
      </contributor>
      <comment>Pianon koskettimille piirretty sävelten nimet, H-tyylin, eli saksalaisen tai pohjoismaisen tyylin mukaisesti. A H C D E F G
{{GFDL/Oma}}</comment>
      <text xml:space="preserve">Pianon koskettimille piirretty sävelten nimet, H-tyylin, eli saksalaisen tai pohjoismaisen tyylin mukaisesti. A H C D E F G
{{GFDL/Oma}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kuva:Sävelet pianon koskettimilla BbH-sekatyyli.png</title>
    <id>5417</id>
    <revision>
      <id>28108</id>
      <timestamp>2007-01-21T15:25:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tommi S.</username>
        <id>422</id>
      </contributor>
      <comment>Pianon koskettimille piirretty sävelten nimet, Bb/H-sekatyylin mukaisesti. A (Bb) H C D E F G
{{GFDL/Oma}}</comment>
      <text xml:space="preserve">Pianon koskettimille piirretty sävelten nimet, Bb/H-sekatyylin mukaisesti. A (Bb) H C D E F G
{{GFDL/Oma}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kitarakirja/Käytäntö sävelten nimistä</title>
    <id>5418</id>
    <revision>
      <id>28109</id>
      <timestamp>2007-01-21T15:40:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tommi S.</username>
        <id>422</id>
      </contributor>
      <comment>Uusi sivu: =Englantilainen tai amerikkalainen käytäntö= Englantilaisen tai amerikkalaisen käytännön mukaan sävelten nimet ovat A, B, C, D, E, F, ja G.   Tässä kuvassa on englantilaistyylise...</comment>
      <text xml:space="preserve">=Englantilainen tai amerikkalainen käytäntö=
Englantilaisen tai amerikkalaisen käytännön mukaan sävelten nimet ovat A, B, C, D, E, F, ja G. 

Tässä kuvassa on englantilaistyyliset sävelten nimet esitettynä pianon koskettimilla.  
[[Kuva:Sävelet pianon koskettimilla B-tyyli.png|500px]]

=Saksalainen tai pohjoismainen käytäntö=
On olemassa myös toisenlainen käytäntö, joka poikkeaa B ja Bb sävelten nimien osalta edellisestä käytännöstä. Tämä käytäntö on ollut perinteisesti käytössä Saksassa ja pohjoismaissa. Tämän käytännön mukaan B sävelestä käytetäänkin nimeä H, ja Bb sävelestä puolestaan käytetään nimeä B. 

Tässä kuvassa on tämän saksalaisen käytännön mukaiset sävelten nimet esitettynä pianon koskettimilla.
[[Kuva:Sävelet pianon koskettimilla H-tyyli.png|500px]]

=Sekakäytäntö=
Koska näissä kahdessa käytännössä käytetään molemmissa samaa B-kirjainta, mutta eri sävelen nimenä, on olemassa sekaantumisen vaara. Tämän vuoksi on olemassa vielä kolmaskin käytäntö, jossa saksalaistyylinen B on korvattu englantilaistyylisellä Bb:llä, mutta saksalaistyylinen H on säilytetty. Näin on saatu poistettua käytöstä sävelnimi B, joten sekaantumisen vaara on pienempi. 

Tässä kuvassa on tämän käytännön mukaiset sävelten nimet esitettynä pianon koskettimilla.
[[Kuva:Sävelet pianon koskettimilla BbH-sekatyyli.png|500px]]</text>
    </revision>
  </page>
</mediawiki>