Wikijunior Maantiede/Nicaragua

<mediawiki xmlns="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11/" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11/ http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11.xsd" version="0.11" xml:lang="fi">
  <siteinfo>
    <sitename>Wikikirjasto</sitename>
    <dbname>fiwikibooks</dbname>
    <base>https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Etusivu</base>
    <generator>MediaWiki 1.45.0-wmf.6</generator>
    <case>first-letter</case>
    <namespaces>
      <namespace key="-2" case="first-letter">Media</namespace>
      <namespace key="-1" case="first-letter">Toiminnot</namespace>
      <namespace key="0" case="first-letter" />
      <namespace key="1" case="first-letter">Keskustelu</namespace>
      <namespace key="2" case="first-letter">Käyttäjä</namespace>
      <namespace key="3" case="first-letter">Keskustelu käyttäjästä</namespace>
      <namespace key="4" case="first-letter">Wikikirjasto</namespace>
      <namespace key="5" case="first-letter">Keskustelu Wikikirjastosta</namespace>
      <namespace key="6" case="first-letter">Tiedosto</namespace>
      <namespace key="7" case="first-letter">Keskustelu tiedostosta</namespace>
      <namespace key="8" case="first-letter">Järjestelmäviesti</namespace>
      <namespace key="9" case="first-letter">Keskustelu järjestelmäviestistä</namespace>
      <namespace key="10" case="first-letter">Malline</namespace>
      <namespace key="11" case="first-letter">Keskustelu mallineesta</namespace>
      <namespace key="12" case="first-letter">Ohje</namespace>
      <namespace key="13" case="first-letter">Keskustelu ohjeesta</namespace>
      <namespace key="14" case="first-letter">Luokka</namespace>
      <namespace key="15" case="first-letter">Keskustelu luokasta</namespace>
      <namespace key="710" case="first-letter">TimedText</namespace>
      <namespace key="711" case="first-letter">TimedText talk</namespace>
      <namespace key="828" case="first-letter">Moduuli</namespace>
      <namespace key="829" case="first-letter">Keskustelu moduulista</namespace>
    </namespaces>
  </siteinfo>
  <page>
    <title>Wikijunior Maantiede/Nicaragua</title>
    <ns>0</ns>
    <id>21510</id>
    <revision>
      <id>158516</id>
      <parentid>158515</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T12:39:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>212.149.170.90</ip>
      </contributor>
      <comment>Muokkaus</comment>
      <origin>158516</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9967" sha1="qm8wkw6s725tvfchwuwp9lpc8sj210w" xml:space="preserve">[[Tiedosto:Nicaragua.jpg|pienoiskuva|Nicaraguan kartta.]]
'''Nicaragua''' on valtio Mesoamerikassa. Se on osa latinalaista Amerikkaa.  Väkiluku noin 6.6 miljoonaa.  Pinta-ala 130 370 km²

Pääkaupunki Managua, jossa on yli miljoona asukasta.  Väestössä eniten mestitsejä, eurooppalaisperäisiä ja afrikkalaisperäisiä.

Valtakieli espanja, jota puhuu noin 9/10 väestöstä. Valuutta cordoba. Nicaragua on yhä köyhä maa, muttei niin köyhä kuin monet Afrikan maat.

Yleisimmät uskonnot katolilainen ja protestanttinen kristinusko.

Nicaragua on pysynyt yhä kehitysmaana, talouskehitys ollut sahaavaa kun talous romahti pahoin 80-90-luvuilla.

Noin neljäsosalla tulot eivät riitä kunnolliseen ruokaankaan. Sen takia maasta muutetaan joskus pois: muuttaneet lähettävät kotimaahansa rahaa perheilelen.

Nicaragua vie tekstiilituotteita, kultaa, kahvia ja erilaisia maatalous- ym tuotteita sekä joitain teollisuustuotteita.  Vientikohteita ovat lähinnä Yhdysvallat ja muut Latinalaisen Amerikan maat.

Viljely tärkeä talouden osa. Ylättäen sähköä ei yleisesti saatavilla. Lukutaito hieman yli 80%:lla. Puhdasta vettä vain 70%:lla.

Rikollisuus on paha ongelma Managuassa päivälläkin: taskuvarkauksia, aseellisia ryöstöjä, monissa muissa kaupungeissa

on yleensä turvallisempaa.
[[Tiedosto:Flag of Nicaragua.svg|pienoiskuva|Nicaraguan lippu.]]
Urheilua mm jalkapallo ja baseball.

Maassa on alankoa, vuoristoa ja kaksi suurta järveä.

Ilmasto on alavilla mailla trooppinen ja sateinen, vuoristossa viileämpi.

Luonnonkatasrofeja usein: pyörremyrskyt, tulvat, maanjäristyksen ja tulivuorenpurkaukset.

Nicaragua on teoriassa tasavalta, mutta käytännössä sitä on monesti johdettu itsevaltaisesti.

Latinalainen Amerikka tsenäistyi Espanjasta 1821, myöhemmin Nicaragua erottautui omaksi valtiokseen. 

Nicaraguankin historiaa on sävyttänyt mm ulkomaiden sekaantuminen ja poliittisten ryhmittymien välinen valtakamppailu. Hallitsijat ovat monesti kaventaneet demokratian minimiin. Yhdysvallat miehitti maata 1900-luvun alussa. Oikeistolainen Somozan suku oli maan johdossa pitkän aikaa.

Nicaraguaa on viime vuosikymmeninä johtanut itsevaltaisesti sen vasemmistolainen presidentti Daniel Ortega. Hän on määräyksillään kaventanut merkittävästi kansalaisvapauksia ja ihmisoikeuksia pysyäkseen vallassa.

=== Historia ===

==== Varhainen aika ====
Ainakin 12000 vuotta intiaanit asuttivat maata: eri metsästäjäheimoja vaelsi maahan ja maasta sekä alueen kautta.  Myöhemmin viljelykulttuuri levisi alueelle.

Esapnalaiset valtasivat seudun tapahtui 1522-1527.  Se ei ollut hyvä asia intiaaneille. Monet intiaanit kuolivat espanjalaisten tuomiin tauteihin tai myytiin orjiksi.

1600-luvulla englantilaiset sopivat miskito-intiaanien kanssa siitä että saivat valvoa Moskiittorannikkoa: tämä pelasti miskitot mielivallelta.

1600-luvulla merirosvot hyökkäilivät alueelle. Nicaraguakin vapautui Espanjan siirtomaavallasta 1821. Maa sai täyden itsenäisyyden 1838.  1800-luvulla konservatiivit ja liberaalit kilpailivat vallasta maassa: vuoron perään hallitsi toinen, milloin toinen puolue.
[[Tiedosto:Anastasio Somoza Debayle.PNG|pienoiskuva|Anastasio Somoza Debayle, &quot;Tachito&quot; johti pitkään Nicaraquaa.]]

==== Somozan dynastia ====
Yhdysvallat  suunnitteli Nicaraguaan kanavaa ja sen takia lähetti maahan sotilaitaan, jotka olivat  siellä 1912-1933. 

Tämä nosti maahan sisällissodan. Nicaraguan itsenäisyyttä ajoi sen toisessa vaiheessa kuuluisaksi tullut vapaustaistelija '''Augusto Cesár Sandino'''. Yhdysvallat poistui maasta, paikallinen presidentti nousi johtoon.

Kansalliskaartin johtaja '''Anastasio Somoza Garcia''' tappoi Sandinon. Somoza nousi valtaan 1936.

Vaaleja yhä pidettiin, tosin epärehellisiä.  Politiikka oli sallittua, muttei se saanut uhata Somozan valtaa.   

Jotkut Somozan vastustajat ottivat oikeuden omiin käsiinsä. Runoilija Rigoberto López Pérez tappoi Somozan 1956. Silloin Somozan poika  [[Tiedosto:Insurreción de León (27622731145).jpg|pienoiskuva|Sandinistien kapinallisia sissejä 1979.]]
'''Anastasio Somoza Debayle'''  astui  valtaan. 

Vuonna 1961  perustettiin vasemmistolainen  FSLN - liike. Se tunnettiin paremmin lyhemmällä nimellä  '''sandinistit''', jotka halusivat kaataa Somozan suvun itsevallan. Usa tuki Somozan hallitusta. Somozan Nicaragua onnistuikin pitkään rajaamaan sissitoimintaa. Keinot olivat raakoja mutta tehokkaita. Kansalliskaarti onnistui tuhoamaan monet sissien tukikohdat.

==== Somozan hallinnon rappio ja sandinistit ====
Sandinistit onnistuivat silti vakiinnuttamaan sissitoimintansa 1970 - luvulla. Sissisota levisi kaupunkeihin vuonna 1975.  Varsinkin poliisi oli tunnettu epäiltyjenkin vastustajiensa kiduttamisesta. Hallunnon puolela oli joukkoja noin 30 000, sissien taistelijoita alle 15 000.

Toisaalta hallituksen korruptio näkyi: hallitus mm varasti suuren maanjärjestyksen tuhojen jälleen rakennukseen tarkoitetut avustusrahat itselleen. Muun muassa katolinen kirkko ja keskiluokka alkoivat kääntyä Somozaa vastaan. Myös Yhdysvallat alkoi vetää tukeaan epäsuosituksi muuttuvalta, diktatoriselta Somozan hallinnolta.

Somozan hallitus murhasi erään oppositiopoliitikon, joka oli päivälehti La Prensan toimittaja. Tämä nosti 1978  suuria mellakoita, joissa poltettiin rakennuksia. Maaseudulla sissien toiminta lisääntyi.

Hallitus pommitti mm ilmaiskuin vuonna 1978 kapinakaupunkeja, mikä järkytti kansaa ja ulkomaita.

Sissit etenivät maaseudulla loppuvuodesta 1978 alkuvuoteen 1979. 

Laaja rintama muitakin kuin sandinisteja liittyi hallituksen vastaiseen yleislakkoon kesäkuussa 1979. 


Sandinistien sissit valtasivat nopeasti heinäkuussa kaikki kaupungit ilman mainittavia taisteluja. [[Tiedosto:Smoke break el serrano 1987.jpg|pienoiskuva|Yhdysvaltain tukemia Contra-sissejä tupakkatauolla 1980-luvulla.]]
Somoza pakeni maasta. Sandinistit ottivat vallan 19. heinäkuuta 1979. Tuntamattoman kommunistit murhasivat Paraguayssa sinne päätyneen Somozan. 

==== Contrat ja sisällissota ====
Sandinistit ajoivat maahan sosialismia.  Mm lukutaitokampanja menestyi.  Heitä vastaan nousi vuonna 1980 mm entisten somozalaisten ajama '''contra'''-vastarintaliike.  Sandinistihallitus rajoitti vapaata tiedonvälitystä. Oli epäilyjä uuden diktatuurin synnystä. Vuoden 1984 vaalit olivat silti vapaat ja rehelliset: sandinistit voittivat. Maan johtoon nousi sandinisti '''Daniel Ortega'''. Yhdysvallat alkoi toimia Nicaraguaa vastaan: taloussaarto 1985, tuki contria. Alkoi sisällissota.  Talous oli tiukoilla: inflaatio kiihtyi äkkiä.

Contrat olivat maaseudulla tavallisen kansan epäsuosiossa: kun kiduttivat siviilejä.  

Toisaalta sandinistit tappoivat pelkkien epäilyjen pohjalta. 

Yhdysvallat veti virallisesti tämän takia heiltä tukensa pois. 

Contrat toimivat jopa noin kolmasosassa Nicaraguaa, esimerkiksi pohjoisessa ja kaakossa. Siviiliväestö joutui kahden tulen väliin ja monesti pakeni taisteluja.  

Mutta presidentti Reaganin hallinto jatkoi Yhdysvalloissa salaa contrien tukemista, kansanedustajien tietämättä. Se nosti häpeällisen Iran-contra-skandaalin. Contrien salaiset tukijat kun möivät salaa aseita Yhdysvaltain arkkiviholliselle Iranille. Tämän tarkoitus oli vapauttaa iranilaisten ottamia panttivankeja vaihtokauppana aseita vastaan. Mutta julkisesti Yhdysvallat ei neuvotellut terroristien kanssa, ei tukenut Irania eikä contria. Lisäksi suuriin asemenoihin tuli olla kongressin lupa. 

Contrien voima heikkeni sodan kestäessä, kun ulkomainne tuki väheni. 

Sodassa kuoli noin 22 500. [[Tiedosto:Daniel Ortega Saavedra Diciembre 2024 (3x4 cropped).jpg|pienoiskuva|Daniel Ortega on hallinnut Nicaraguaa itsevaltaisesti.]]
Sissisota päättyi vuonna 1988 sopimukseen.  Contrat laskivat aseensa, sandinistit järjestivät vapaat vaalit . 

==== Korruptoitunut demokratia ====


Opposition '''Violetta Chamorro''' voitti vaalit.  Tähän oli pääsyy Nicaraguan talouden huono tila ja sandinistien harjoittama laaja ryöstely.

Chamorro tasapainoili eri ryhmien välillä.

Vuosina 1993-1994 jotkut contrat yrittivät uutta sissisotaa, joka sovittiin 1994.  Vuonna 1997 presidentiksi tuli Arnoldo Aleman ja hänen jälkeensä Enrique Bolanos. Korruptio ei näiden kaudella vähentynyt. 

==== Ortegan yksinvalta ====
Sandinistien Daniel Ortega palasi valtaan vuonna 2006.  Sandinistit eivät enää halunneet hävitä vaaleja, vaan väärensivät niitä. 

Ortegan hallinto on ollut talousasoissa hieman vapaamielisempi kuin esimerkiksi Venezuelan hallitus. Venäjä ja Kiina ovat tukeneet Ortegan Nicaraguaa, vanazuelasta saatu halpaa öljyä. 

Ortegan varapresidentti on hänen vaimonsa Rosario Murillo vuodesta 2016. Häntä on väitety maan todelliseksi johtajaksi Ortegan selän takana.  Sandinistit ajoivat läpi lakimuutoksen, joka salli Ortegan jatkokaudet. Korruptio kukoisti. Sandinistit suitsivat vapaan median pidätyksin. Hallinto kidutti oppositioaktivisteja. Hallitus tuki nuorisojengejä, jotka myös terrorisoivat oppositiota. Vuonna 2018 oli eläkeuudistuksista johtuvia opiskelijaprotesteja: presidentti perui uudistuksen. Turvallisuusjoukot tappoivat yli 300 protestoijaa.

Hallitus alkoi tämän jälkeen järjestelmällisesti kaataa vapaata mediaa.  Vähäinenkin hallituksen arvosteliu julkoisessa mediassa on  maanpetos. 2020-luvulla Ortega rajoitti entistä enemmän vapauksia.  

Vuonan 2021 presidentinvaalit aihauttivat protesteja. Ortega voitti, protestit kukistetiin kovin otetin.  

Hallitus lakkautti ''La Prensa''nkin vuonna 2022.  Hallinto myös mm  puuttui katolisen kirkon toimintoihin. Tämä kun oli kritisoinut hallitusta. 

Jotkut hallitusta arvostelleet lehtimiehet joutuivat murhayritysten ja murhien kohteiksi. 

Vallankumous oli tehnyt Nicaraguassa täyden ympyrän: palannut lähtökohtaan, jossa vapautta rajoitetaan kun isäntä, caudillo, hallitsee maata kuolemaansa asti.</text>
      <sha1>qm8wkw6s725tvfchwuwp9lpc8sj210w</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>158517</id>
      <parentid>158516</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T16:35:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>212.149.170.90</ip>
      </contributor>
      <comment>Muokkaus</comment>
      <origin>158517</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="10433" sha1="kq9zcsn9zji6zzvffygjwttdp2w8mn2" xml:space="preserve">[[Tiedosto:Nicaragua.jpg|pienoiskuva|Nicaraguan kartta.]]
'''Nicaragua''' on valtio Mesoamerikassa. Se on osa latinalaista Amerikkaa.  Väkiluku noin 6.6 miljoonaa.  Pinta-ala 130 370 km²

Pääkaupunki Managua, jossa on yli miljoona asukasta.  Väestössä eniten mestitsejä, eurooppalaisperäisiä ja afrikkalaisperäisiä.

Valtakieli espanja, jota puhuu noin 9/10 väestöstä. Valuutta cordoba. Nicaragua on yhä köyhä maa, muttei niin köyhä kuin monet Afrikan maat.

Yleisimmät uskonnot katolilainen ja protestanttinen kristinusko.

Nicaragua on pysynyt yhä kehitysmaana, talouskehitys ollut sahaavaa kun talous romahti pahoin 80 - 90-luvuilla. 

Noin neljäsosalla tulot eivät riitä kunnolliseen ruokaankaan. Sen takia maasta muutetaan joskus pois: muuttaneet lähettävät kotimaahansa rahaa perheilelen.

Nicaragua vie tekstiilituotteita, kultaa, kahvia ja erilaisia maatalous- ym tuotteita sekä joitain teollisuustuotteita.  Vientikohteita ovat lähinnä Yhdysvallat ja muut Latinalaisen Amerikan maat.

Viljely tärkeä talouden osa. Ylättäen sähköä ei  oleyleisesti saatavilla. Lukutaito hieman yli 80%:lla. Puhdasta vettä vain 70%:lla.

Rikollisuus on paha ongelma Managuassa päivälläkin: taskuvarkauksia, aseellisia ryöstöjä, monissa muissa kaupungeissa

on yleensä turvallisempaa.
[[Tiedosto:Flag of Nicaragua.svg|pienoiskuva|Nicaraguan lippu.]]
Urheilua mm jalkapallo ja baseball.

Maassa on alankoa, vuoristoa ja kaksi suurta järveä.

Ilmasto on alavilla mailla trooppinen ja sateinen, vuoristossa viileämpi.

Luonnonkatasrofeja usein: pyörremyrskyt, tulvat, maanjäristyksen ja tulivuorenpurkaukset.

Nicaragua on teoriassa tasavalta, mutta käytännössä sitä on monesti johdettu itsevaltaisesti.

Latinalainen Amerikka tsenäistyi Espanjasta 1821, myöhemmin Nicaragua erottautui omaksi valtiokseen. 

Nicaraguankin historiaa on sävyttänyt mm ulkomaiden sekaantuminen ja poliittisten ryhmittymien välinen valtakamppailu. Hallitsijat ovat monesti kaventaneet demokratian minimiin. Yhdysvallat miehitti maata 1900-luvun alussa. Oikeistolainen Somozan suku oli maan johdossa pitkän aikaa.

Nicaraguaa on viime vuosikymmeninä johtanut itsevaltaisesti sen vasemmistolainen presidentti Daniel Ortega. Hän on määräyksillään kaventanut merkittävästi kansalaisvapauksia ja ihmisoikeuksia pysyäkseen vallassa.

=== Historia ===

==== Varhainen aika ====
Ainakin 12000 vuotta intiaanit asuttivat maata: eri metsästäjäheimoja vaelsi maahan ja maasta sekä alueen kautta.  Myöhemmin viljelykulttuuri levisi alueelle.

Esapnalaiset valtasivat seudun tapahtui 1522-1527.  Se ei ollut hyvä asia intiaaneille. Monet intiaanit kuolivat espanjalaisten tuomiin tauteihin tai myytiin orjiksi.

1600-luvulla englantilaiset sopivat miskito-intiaanien kanssa siitä että saivat valvoa Moskiittorannikkoa: tämä pelasti miskitot mielivallelta.

1600-luvulla merirosvot hyökkäilivät alueelle. Nicaraguakin vapautui Espanjan siirtomaavallasta 1821. Maa sai täyden itsenäisyyden 1838.  1800-luvulla konservatiivit ja liberaalit kilpailivat vallasta maassa: vuoron perään hallitsi toinen, milloin toinen puolue.
[[Tiedosto:Anastasio Somoza Debayle.PNG|pienoiskuva|Anastasio Somoza Debayle, &quot;Tachito&quot; johti pitkään Nicaraquaa.]]

==== Somozan dynastia ====
Yhdysvallat  suunnitteli Nicaraguaan kanavaa ja sen takia lähetti maahan sotilaitaan, jotka olivat  siellä 1912-1933. 

Tämä nosti maahan sisällissodan. Nicaraguan itsenäisyyttä ajoi sen toisessa vaiheessa kuuluisaksi tullut vapaustaistelija '''Augusto Cesár Sandino'''. Yhdysvallat poistui maasta, paikallinen presidentti nousi johtoon.

Kansalliskaartin johtaja '''Anastasio Somoza Garcia''' tappoi Sandinon. Somoza nousi valtaan 1936.

Vaaleja yhä pidettiin, tosin epärehellisiä.  Politiikka oli sallittua, muttei se saanut uhata Somozan valtaa.   

Jotkut Somozan vastustajat ottivat oikeuden omiin käsiinsä. Runoilija Rigoberto López Pérez tappoi Somozan 1956. Silloin Somozan poika  [[Tiedosto:Insurreción de León (27622731145).jpg|pienoiskuva|Sandinistien kapinallisia sissejä 1979.]]
'''Anastasio Somoza Debayle'''  astui  valtaan. 

Vuonna 1961  perustettiin vasemmistolainen  FSLN - liike. Se tunnettiin paremmin lyhemmällä nimellä  '''sandinistit''', jotka halusivat kaataa Somozan suvun itsevallan. Usa tuki Somozan hallitusta. Somozan Nicaragua onnistuikin pitkään rajaamaan sissitoimintaa. Keinot olivat raakoja mutta tehokkaita. Kansalliskaarti onnistui tuhoamaan monet sissien tukikohdat.

==== Somozan hallinnon rappio ja sandinistit ====
Sandinistit onnistuivat silti vakiinnuttamaan sissitoimintansa 1970 - luvulla. Sissisota levisi kaupunkeihin vuonna 1975.  Varsinkin poliisi oli tunnettu epäiltyjenkin vastustajiensa kiduttamisesta. Hallunnon puolela oli joukkoja noin 30 000, sissien taistelijoita alle 15 000.

Toisaalta hallituksen korruptio näkyi: hallitus mm varasti suuren maanjärjestyksen tuhojen jälleen rakennukseen tarkoitetut avustusrahat itselleen. Muun muassa katolinen kirkko ja keskiluokka alkoivat kääntyä Somozaa vastaan. Myös Yhdysvallat alkoi vetää tukeaan epäsuosituksi muuttuvalta, diktatoriselta Somozan hallinnolta.

Somozan hallitus murhasi erään oppositiopoliitikon, joka oli päivälehti La Prensan toimittaja. Tämä nosti 1978  suuria mellakoita, joissa poltettiin rakennuksia. Maaseudulla sissien toiminta lisääntyi.

Hallitus pommitti mm ilmaiskuin vuonna 1978 kapinakaupunkeja, mikä järkytti kansaa ja ulkomaita.

Sissit etenivät maaseudulla loppuvuodesta 1978 alkuvuoteen 1979. 

Laaja rintama muitakin kuin sandinisteja liittyi hallituksen vastaiseen yleislakkoon kesäkuussa 1979. 


Sandinistien sissit valtasivat nopeasti heinäkuussa kaikki kaupungit ilman mainittavia taisteluja. [[Tiedosto:Smoke break el serrano 1987.jpg|pienoiskuva|Yhdysvaltain tukemia Contra-sissejä tupakkatauolla 1980-luvulla.]]
Somoza pakeni maasta. Sandinistit ottivat vallan 19. heinäkuuta 1979. Tuntamattoman kommunistit murhasivat Paraguayssa sinne päätyneen Somozan. 

==== Contrat ja sisällissota ====
Sandinistit ajoivat maahan sosialismia.  Mm lukutaitokampanja menestyi.  Heitä vastaan nousi vuonna 1980 mm entisten somozalaisten ajama '''contra'''-vastarintaliike.  Sandinistihallitus rajoitti vapaata tiedonvälitystä. Oli epäilyjä uuden diktatuurin synnystä. Vuoden 1984 vaalit olivat silti vapaat ja rehelliset: sandinistit voittivat. Maan johtoon nousi sandinisti '''Daniel Ortega'''. Yhdysvallat alkoi toimia Nicaraguaa vastaan: taloussaarto 1985, tuki contria. Alkoi sisällissota.  Talous oli tiukoilla: inflaatio kiihtyi äkkiä.

Contrat olivat maaseudulla tavallisen kansan epäsuosiossa: kun kiduttivat siviilejä.  

Toisaalta sandinistit tappoivat pelkkien epäilyjen pohjalta. 

Yhdysvallat veti virallisesti tämän takia heiltä tukensa pois. 

Contrat toimivat jopa noin kolmasosassa Nicaraguaa, esimerkiksi pohjoisessa ja kaakossa. Siviiliväestö joutui kahden tulen väliin ja monesti pakeni taisteluja.  

Mutta presidentti Reaganin hallinto jatkoi Yhdysvalloissa salaa contrien tukemista, kansanedustajien tietämättä. Se nosti häpeällisen Iran-contra-skandaalin. Contrien salaiset tukijat kun möivät salaa aseita Yhdysvaltain arkkiviholliselle Iranille. Tämän tarkoitus oli vapauttaa iranilaisten ottamia panttivankeja vaihtokauppana aseita vastaan. Mutta julkisesti Yhdysvallat ei neuvotellut terroristien kanssa, ei tukenut Irania eikä contria. Lisäksi suuriin asemenoihin tuli olla kongressin lupa. 

Contrien voima heikkeni sodan kestäessä, kun ulkomainne tuki väheni. 

Sodassa kuoli noin 22 500. [[Tiedosto:Daniel Ortega Saavedra Diciembre 2024 (3x4 cropped).jpg|pienoiskuva|Daniel Ortega on hallinnut Nicaraguaa itsevaltaisesti.]]
Sissisota päättyi vuonna 1988 sopimukseen.  Contrat laskivat aseensa, sandinistit järjestivät vapaat vaalit . 

==== Korruptoitunut demokratia ====


Opposition '''Violetta Chamorro''' voitti vaalit.  Tähän oli pääsyy Nicaraguan talouden huono tila ja sandinistien harjoittama laaja ryöstely.

Chamorro tasapainoili eri ryhmien välillä.

Vuosina 1993-1994 jotkut contrat yrittivät uutta sissisotaa, joka sovittiin 1994.  Vuonna 1997 presidentiksi tuli Arnoldo Aleman ja hänen jälkeensä Enrique Bolanos. Korruptio ei näiden kaudella vähentynyt. 

==== Ortegan yksinvalta ====
Sandinistien Daniel Ortega palasi valtaan vuonna 2006.  Sandinistit eivät enää halunneet hävitä vaaleja, vaan väärensivät niitä. 

Ortegan hallinto on ollut talousasoissa hieman vapaamielisempi kuin esimerkiksi Venezuelan hallitus. Venäjä ja Kiina ovat tukeneet Ortegan Nicaraguaa, vanazuelasta saatu halpaa öljyä. 

Ortegan varapresidentti on hänen vaimonsa Rosario Murillo vuodesta 2016. Häntä on väitety maan todelliseksi johtajaksi Ortegan selän takana.  Sandinistit ajoivat läpi lakimuutoksen, joka salli Ortegan jatkokaudet. Korruptio kukoisti. Sandinistit suitsivat vapaan median pidätyksin. Hallinto kidutti oppositioaktivisteja. Hallitus tuki nuorisojengejä, jotka myös terrorisoivat oppositiota. Vuonna 2018 oli eläkeuudistuksista johtuvia opiskelijaprotesteja: presidentti perui uudistuksen. Turvallisuusjoukot tappoivat yli 300 protestoijaa.

Hallitus alkoi tämän jälkeen järjestelmällisesti kaataa vapaata mediaa.  Vähäinenkin hallituksen arvosteliu julkoisessa mediassa on  maanpetos. 2020-luvulla Ortega rajoitti entistä enemmän vapauksia.  

Vuonan 2021 presidentinvaalit aihauttivat protesteja. Ortega voitti, protestit kukistetiin kovin otetin.  

Hallitus lakkautti ''La Prensa''nkin vuonna 2022.  Hallinto myös mm  puuttui katolisen kirkon toimintoihin. Tämä kun oli kritisoinut hallitusta. 

Jotkut hallitusta arvostelleet lehtimiehet joutuivat murhayritysten ja murhien kohteiksi. 

Vallankumous oli tehnyt Nicaraguassa täyden ympyrän: palannut lähtökohtaan, jossa vapautta rajoitetaan kun isäntä, caudillo, hallitsee maata kuolemaansa asti.

=== Sanastoa ===
caudillo - latinalaisamerikkalainen valtionjohtaja

contra -  vastavallankumouksellinen, erityisesti nicaraguassa 80 ja 90-luvuilla

mestitsi - valkoihoisen ja intiaanin jälkeläinen

oligarkia  -  harvainvalta. Latinalaisessa Amerikassa yleinen hallintomuoto

oppositio - hallitusta vastustava taho

sandinisti - Yhdysvaltain miehistystä vastustanaan Augusto Sandonon mukaan nimetyn lähinnä vasemmistolaisen poliittisen liikkeen jäsen</text>
      <sha1>kq9zcsn9zji6zzvffygjwttdp2w8mn2</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>158518</id>
      <parentid>158517</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T16:42:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>212.149.170.90</ip>
      </contributor>
      <comment>Muokkaus</comment>
      <origin>158518</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="10518" sha1="06f37j02rmqn2p2f20hcn8s8gf2m0gr" xml:space="preserve">[[Tiedosto:Nicaragua.jpg|pienoiskuva|Nicaraguan kartta.]]
'''Nicaragua''' on valtio Mesoamerikassa. Se on osa latinalaista Amerikkaa.  Väkiluku noin 6.6 miljoonaa.  Pinta-ala 130 370 km²

Pääkaupunki Managua, jossa on yli miljoona asukasta.  Väestössä eniten mestitsejä, eurooppalaisperäisiä ja afrikkalaisperäisiä.

Valtakieli espanja, jota puhuu noin 9/10 väestöstä. Valuutta cordoba. Nicaragua on yhä köyhä maa, muttei niin köyhä kuin monet Afrikan maat.
[[Tiedosto:Fut fem 2012 1.JPG|pienoiskuva|Naiset pelaavat jalkapalloa Nicaraguassa.]]
Yleisimmät uskonnot katolilainen ja protestanttinen kristinusko.

Nicaragua on pysynyt yhä kehitysmaana, talouskehitys ollut sahaavaa kun talous romahti pahoin 80 - 90-luvuilla. 

Noin neljäsosalla tulot eivät riitä kunnolliseen ruokaankaan. Sen takia maasta muutetaan joskus pois: muuttaneet lähettävät kotimaahansa rahaa perheilelen.

Nicaragua vie tekstiilituotteita, kultaa, kahvia ja erilaisia maatalous- ym tuotteita sekä joitain teollisuustuotteita.  Vientikohteita ovat lähinnä Yhdysvallat ja muut Latinalaisen Amerikan maat.

Viljely tärkeä talouden osa. Ylättäen sähköä ei  oleyleisesti saatavilla. Lukutaito hieman yli 80%:lla. Puhdasta vettä vain 70%:lla.

Rikollisuus on paha ongelma Managuassa päivälläkin: taskuvarkauksia, aseellisia ryöstöjä, monissa muissa kaupungeissa

on yleensä turvallisempaa.
[[Tiedosto:Flag of Nicaragua.svg|pienoiskuva|Nicaraguan lippu.]]
Urheilua mm jalkapallo ja baseball.

Maassa on alankoa, vuoristoa ja kaksi suurta järveä.

Ilmasto on alavilla mailla trooppinen ja sateinen, vuoristossa viileämpi.

Luonnonkatasrofeja usein: pyörremyrskyt, tulvat, maanjäristyksen ja tulivuorenpurkaukset.

Nicaragua on teoriassa tasavalta, mutta käytännössä sitä on monesti johdettu itsevaltaisesti.

Latinalainen Amerikka tsenäistyi Espanjasta 1821, myöhemmin Nicaragua erottautui omaksi valtiokseen. 

Nicaraguankin historiaa on sävyttänyt mm ulkomaiden sekaantuminen ja poliittisten ryhmittymien välinen valtakamppailu. Hallitsijat ovat monesti kaventaneet demokratian minimiin. Yhdysvallat miehitti maata 1900-luvun alussa. Oikeistolainen Somozan suku oli maan johdossa pitkän aikaa.

Nicaraguaa on viime vuosikymmeninä johtanut itsevaltaisesti sen vasemmistolainen presidentti Daniel Ortega. Hän on määräyksillään kaventanut merkittävästi kansalaisvapauksia ja ihmisoikeuksia pysyäkseen vallassa.

=== Historia ===

==== Varhainen aika ====
Ainakin 12000 vuotta intiaanit asuttivat maata: eri metsästäjäheimoja vaelsi maahan ja maasta sekä alueen kautta.  Myöhemmin viljelykulttuuri levisi alueelle.

Esapnalaiset valtasivat seudun tapahtui 1522-1527.  Se ei ollut hyvä asia intiaaneille. Monet intiaanit kuolivat espanjalaisten tuomiin tauteihin tai myytiin orjiksi.

1600-luvulla englantilaiset sopivat miskito-intiaanien kanssa siitä että saivat valvoa Moskiittorannikkoa: tämä pelasti miskitot mielivallelta.

1600-luvulla merirosvot hyökkäilivät alueelle. Nicaraguakin vapautui Espanjan siirtomaavallasta 1821. Maa sai täyden itsenäisyyden 1838.  1800-luvulla konservatiivit ja liberaalit kilpailivat vallasta maassa: vuoron perään hallitsi toinen, milloin toinen puolue.
[[Tiedosto:Anastasio Somoza Debayle.PNG|pienoiskuva|Anastasio Somoza Debayle, &quot;Tachito&quot; johti pitkään Nicaraquaa.]]

==== Somozan dynastia ====
Yhdysvallat  suunnitteli Nicaraguaan kanavaa ja sen takia lähetti maahan sotilaitaan, jotka olivat  siellä 1912-1933. 

Tämä nosti maahan sisällissodan. Nicaraguan itsenäisyyttä ajoi sen toisessa vaiheessa kuuluisaksi tullut vapaustaistelija '''Augusto Cesár Sandino'''. Yhdysvallat poistui maasta, paikallinen presidentti nousi johtoon.

Kansalliskaartin johtaja '''Anastasio Somoza Garcia''' tappoi Sandinon. Somoza nousi valtaan 1936.

Vaaleja yhä pidettiin, tosin epärehellisiä.  Politiikka oli sallittua, muttei se saanut uhata Somozan valtaa.   

Jotkut Somozan vastustajat ottivat oikeuden omiin käsiinsä. Runoilija Rigoberto López Pérez tappoi Somozan 1956. Silloin Somozan poika  [[Tiedosto:Insurreción de León (27622731145).jpg|pienoiskuva|Sandinistien kapinallisia sissejä 1979.]]
'''Anastasio Somoza Debayle'''  astui  valtaan. 

Vuonna 1961  perustettiin vasemmistolainen  FSLN - liike. Se tunnettiin paremmin lyhemmällä nimellä  '''sandinistit''', jotka halusivat kaataa Somozan suvun itsevallan. Usa tuki Somozan hallitusta. Somozan Nicaragua onnistuikin pitkään rajaamaan sissitoimintaa. Keinot olivat raakoja mutta tehokkaita. Kansalliskaarti onnistui tuhoamaan monet sissien tukikohdat.

==== Somozan hallinnon rappio ja sandinistit ====
Sandinistit onnistuivat silti vakiinnuttamaan sissitoimintansa 1970 - luvulla. Sissisota levisi kaupunkeihin vuonna 1975.  Varsinkin poliisi oli tunnettu epäiltyjenkin vastustajiensa kiduttamisesta. Hallunnon puolela oli joukkoja noin 30 000, sissien taistelijoita alle 15 000.

Toisaalta hallituksen korruptio näkyi: hallitus mm varasti suuren maanjärjestyksen tuhojen jälleen rakennukseen tarkoitetut avustusrahat itselleen. Muun muassa katolinen kirkko ja keskiluokka alkoivat kääntyä Somozaa vastaan. Myös Yhdysvallat alkoi vetää tukeaan epäsuosituksi muuttuvalta, diktatoriselta Somozan hallinnolta.

Somozan hallitus murhasi erään oppositiopoliitikon, joka oli päivälehti La Prensan toimittaja. Tämä nosti 1978  suuria mellakoita, joissa poltettiin rakennuksia. Maaseudulla sissien toiminta lisääntyi.

Hallitus pommitti mm ilmaiskuin vuonna 1978 kapinakaupunkeja, mikä järkytti kansaa ja ulkomaita.

Sissit etenivät maaseudulla loppuvuodesta 1978 alkuvuoteen 1979. 

Laaja rintama muitakin kuin sandinisteja liittyi hallituksen vastaiseen yleislakkoon kesäkuussa 1979. 


Sandinistien sissit valtasivat nopeasti heinäkuussa kaikki kaupungit ilman mainittavia taisteluja. [[Tiedosto:Smoke break el serrano 1987.jpg|pienoiskuva|Yhdysvaltain tukemia Contra-sissejä tupakkatauolla 1980-luvulla.]]
Somoza pakeni maasta. Sandinistit ottivat vallan 19. heinäkuuta 1979. Tuntamattoman kommunistit murhasivat Paraguayssa sinne päätyneen Somozan. 

==== Contrat ja sisällissota ====
Sandinistit ajoivat maahan sosialismia.  Mm lukutaitokampanja menestyi.  Heitä vastaan nousi vuonna 1980 mm entisten somozalaisten ajama '''contra'''-vastarintaliike.  Sandinistihallitus rajoitti vapaata tiedonvälitystä. Oli epäilyjä uuden diktatuurin synnystä. Vuoden 1984 vaalit olivat silti vapaat ja rehelliset: sandinistit voittivat. Maan johtoon nousi sandinisti '''Daniel Ortega'''. Yhdysvallat alkoi toimia Nicaraguaa vastaan: taloussaarto 1985, tuki contria. Alkoi sisällissota.  Talous oli tiukoilla: inflaatio kiihtyi äkkiä.

Contrat olivat maaseudulla tavallisen kansan epäsuosiossa: kun kiduttivat siviilejä.  

Toisaalta sandinistit tappoivat pelkkien epäilyjen pohjalta. 

Yhdysvallat veti virallisesti tämän takia heiltä tukensa pois. 

Contrat toimivat jopa noin kolmasosassa Nicaraguaa, esimerkiksi pohjoisessa ja kaakossa. Siviiliväestö joutui kahden tulen väliin ja monesti pakeni taisteluja.  

Mutta presidentti Reaganin hallinto jatkoi Yhdysvalloissa salaa contrien tukemista, kansanedustajien tietämättä. Se nosti häpeällisen Iran-contra-skandaalin. Contrien salaiset tukijat kun möivät salaa aseita Yhdysvaltain arkkiviholliselle Iranille. Tämän tarkoitus oli vapauttaa iranilaisten ottamia panttivankeja vaihtokauppana aseita vastaan. Mutta julkisesti Yhdysvallat ei neuvotellut terroristien kanssa, ei tukenut Irania eikä contria. Lisäksi suuriin asemenoihin tuli olla kongressin lupa. 

Contrien voima heikkeni sodan kestäessä, kun ulkomainne tuki väheni. 

Sodassa kuoli noin 22 500. [[Tiedosto:Daniel Ortega Saavedra Diciembre 2024 (3x4 cropped).jpg|pienoiskuva|Daniel Ortega on hallinnut Nicaraguaa itsevaltaisesti.]]
Sissisota päättyi vuonna 1988 sopimukseen.  Contrat laskivat aseensa, sandinistit järjestivät vapaat vaalit . 

==== Korruptoitunut demokratia ====


Opposition '''Violetta Chamorro''' voitti vaalit.  Tähän oli pääsyy Nicaraguan talouden huono tila ja sandinistien harjoittama laaja ryöstely.

Chamorro tasapainoili eri ryhmien välillä.

Vuosina 1993-1994 jotkut contrat yrittivät uutta sissisotaa, joka sovittiin 1994.  Vuonna 1997 presidentiksi tuli Arnoldo Aleman ja hänen jälkeensä Enrique Bolanos. Korruptio ei näiden kaudella vähentynyt. 

==== Ortegan yksinvalta ====
Sandinistien Daniel Ortega palasi valtaan vuonna 2006.  Sandinistit eivät enää halunneet hävitä vaaleja, vaan väärensivät niitä. 

Ortegan hallinto on ollut talousasoissa hieman vapaamielisempi kuin esimerkiksi Venezuelan hallitus. Venäjä ja Kiina ovat tukeneet Ortegan Nicaraguaa, vanazuelasta saatu halpaa öljyä. 

Ortegan varapresidentti on hänen vaimonsa Rosario Murillo vuodesta 2016. Häntä on väitety maan todelliseksi johtajaksi Ortegan selän takana.  Sandinistit ajoivat läpi lakimuutoksen, joka salli Ortegan jatkokaudet. Korruptio kukoisti. Sandinistit suitsivat vapaan median pidätyksin. Hallinto kidutti oppositioaktivisteja. Hallitus tuki nuorisojengejä, jotka myös terrorisoivat oppositiota. Vuonna 2018 oli eläkeuudistuksista johtuvia opiskelijaprotesteja: presidentti perui uudistuksen. Turvallisuusjoukot tappoivat yli 300 protestoijaa.

Hallitus alkoi tämän jälkeen järjestelmällisesti kaataa vapaata mediaa.  Vähäinenkin hallituksen arvosteliu julkoisessa mediassa on  maanpetos. 2020-luvulla Ortega rajoitti entistä enemmän vapauksia.  

Vuonan 2021 presidentinvaalit aihauttivat protesteja. Ortega voitti, protestit kukistetiin kovin otetin.  

Hallitus lakkautti ''La Prensa''nkin vuonna 2022.  Hallinto myös mm  puuttui katolisen kirkon toimintoihin. Tämä kun oli kritisoinut hallitusta. 

Jotkut hallitusta arvostelleet lehtimiehet joutuivat murhayritysten ja murhien kohteiksi. 

Vallankumous oli tehnyt Nicaraguassa täyden ympyrän: palannut lähtökohtaan, jossa vapautta rajoitetaan kun isäntä, caudillo, hallitsee maata kuolemaansa asti.

=== Sanastoa ===
caudillo - latinalaisamerikkalainen valtionjohtaja

contra -  vastavallankumouksellinen, erityisesti nicaraguassa 80 ja 90-luvuilla

mestitsi - valkoihoisen ja intiaanin jälkeläinen

oligarkia  -  harvainvalta. Latinalaisessa Amerikassa yleinen hallintomuoto

oppositio - hallitusta vastustava taho

sandinisti - Yhdysvaltain miehistystä vastustanaan Augusto Sandonon mukaan nimetyn lähinnä vasemmistolaisen poliittisen liikkeen jäsen</text>
      <sha1>06f37j02rmqn2p2f20hcn8s8gf2m0gr</sha1>
    </revision>
  </page>
</mediawiki>