Wikikirjasto fiwikibooks https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Etusivu MediaWiki 1.45.0-wmf.8 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikikirjasto Keskustelu Wikikirjastosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista 0 12418 158551 158108 2025-07-07T11:56:30Z 84.231.10.230 158551 wikitext text/x-wiki {| cellpadding="2" cellspacing="0" style="margin:1px; border:1px solid #C6E5C6;width:40%; font-family:Arial,Helvetica" align="right" ! bgcolor="#C6E5C6" colspan="3"| [[Radiotaajuuskirja/ELF|ELF]] <small>3 Hz</small> [[Radiotaajuuskirja/SLF|SLF]] <small>30 Hz</small> [[Radiotaajuuskirja/ULF|ULF]] <small>300 Hz</small> [[Radiotaajuuskirja/VLF|VLF]] <small>3 kHz</small> [[Radiotaajuuskirja/LF|LF]] <small>30 kHz</small> [[Radiotaajuuskirja/MF|MF]] <small>300 kHz</small> <br/> [[Radiotaajuuskirja/HF|HF]] <small>3 MHz</small> [[Radiotaajuuskirja/VHF|VHF]] <small>30 MHz</small> [[Radiotaajuuskirja/UHF|UHF]] <small>300 MHz</small> [[Radiotaajuuskirja/SHF|SHF]] <small>3 GHz</small> [[Radiotaajuuskirja/EHF|EHF]] <small>30 GHz</small> |} '''VHF''' on lyhenne sanoista ''very high frequency'', suomeksi ''oikein suuri taajuus''. VHF:n alkaa 30 MHz:sta ja jatkuu 300 MHz:iin. Taajuusaluetta käytetään paljon [[Radiotaajuuskirja/puheradio|puheradio]]liikenteeseen, mutta myös [[Radiotaajuuskirja/yleisradio|yleisradio]]toimintaan sekä radion että tv:n toimesta. Pienemmässä roolissa tällä alueella ovat datansiirto ja satelliittiyhteydet. ¨ 30 MHz:n - 50 MHz:n kattavaa aluetta kutsutaan ala-VHF:ksi, low-band:ksi, kun taas 150,8 MHz:n - 174 MHz:n aluetta kutsuaa ylä-VHF:ksi, high band:ksi. <ref>http://www.dxing.com/above30.htm</ref> Suomen kielessä joskus jako menee molemmin puolin ultralyhyiden aaltojen yleisradiolähestysten molemmin puolin. Näin ollen [[Radiotaajuuskirja/metsästysradio|metsästysradio]] [[Radiotaajuuskirja/RHA68|RHA68]] voi edustaa ala-VHF:ää ja [[Radiotaajuuskirja/kahden metrin aallot|kahden metrin aaltojen]] lähiaaltoalueet ylä-VHF:ää elinkeinoelämän yhteiskäyttötaajuudet mukaan lukien. {| class="wikitable" style="text-align:center" |+VHF-taajuusalueen käyttö Suomessa |- ! käyttötarkoitus !! nimi !! taajuusalue !! aallonpituusalue m |- | sotilaskäyttö, implantit, kuulokkeet, mikrofonit, kauko-ohjaimet || || [[Radiotaajuuskirja/30 MHz|30]] - 68 MHz || - |- | merentutkimuksen radiopaikannus || || [[Radiotaajuuskirja/39 MHz|39]] - 39,500 MHz 42 - 42,500 MHz | - |- | [[Radiotaajuuskirja/amatööriradio|amatööriradio]] || [[Radiotaajuuskirja/kuuden metrin aallot|6 metrin aallot]] || [[Radiotaajuuskirja/50 MHz|50]] - 52 MHz || - |- | [[Radiotaajuuskirja/metsästysradio|metsästysradio]] || [[Radiotaajuuskirja/kuudenkymmenenkahdeksan megahertsin aallot|68 MHz:n aallot]], [[Radiotaajuuskirja/RHA68|RHA68]] || 67.500 - 70.200 MHz | - |- | [[Radiotaajuuskirja/amatööriradio|amatööriradio]] || [[neljän metrin aallot|4 metrin aallot]] || 70.000 - 70.300 MHz || - |- | [[Radiotaajuuskirja/metsästysradio|metsästysradio]] || [[Radiotaajuuskirja/kuudenkymmenenkahdeksan megahertsin aallot|68 MHz:n aallot]], [[Radiotaajuuskirja/RHA68|RHA68]] || 70.200 - 72.325 MHz | - |- | ilmailu || [[Radiotaajuuskirja/ILS|ILS]] || [[Radiotaajuuskirja/74,800 MHz|74.800]] - 75.200 MHz || - |- | sotilaskäyttö, elinkeinoelämä, energiahuolto, taksit || || [[Radiotaajuuskirja/72,725 MHz|72.725]] - 87.475 MHz || - |- | [[Radiotaajuuskirja/yleisradio|FM-radio]] || [[Radiotaajuuskirja/kolmen metrin aallot|3 metrin aallot]] || [[Radiotaajuuskirja/87,500 MHz|87.500]] - 108.000 MHz || - |- | [[Radiotaajuuskirja/ilmailuradio|ilmailuradio]] || || [[Radiotaajuuskirja/108 MHz|108]].000 - 136.975 MHz || - |- | sää- ja muut satelliitit || || [[Radiotaajuuskirja/137 MHz|137]] - 138 MHz || - |- | sotilaskäyttö, turvapuhelimet, valvontalaitteet || || [[Radiotaajuuskirja/138 MHz|138]] - 144 MHz || - |- | [[Radiotaajuuskirja/amatööriradio|amatööriradio]] || [[Radiotaajuuskirja/kahden metrin aallot|2 metrin aallot]] || 144 - 146 MHz || - |- | elinkeinoelämä, [[Radiotaajuuskirja/PMR|PMR]], satelliitti || || 146 - 154.89375 MHz || - |- | vesiliikenne, elinkeinoelämä || [[Radiotaajuuskirja/meri-VHF|meri-VHF]] || 154.900 - 162.025 MHz || - |- | elinkeinoelämä, mittarinluenta, [[Radiotaajuuskirja/PMR|PMR]] || || 162.050 - 174.000 MHz || - |- | digi-tv || HDTV || 174 - 230 MHz || - |- | digiradio || [[Radiotaajuuskirja/DAB|DAB]] || 230 - 240 MHz || - |} {| class="wikitable" style="text-align:center" |+VHF-taajuusalueen sotilaskäyttö |- ! käyttötarkoitus !! nimi !! taajuusalue !! aallonpituusalue |- | kenttäpuheradio || sotilaskäyttö || 30 - 87 MHz || - |- | ilmailu || sotilaskäyttö || 138 - 144 MHz || - |- | puheradio || sotilaskäyttö || 150,050 - 151 MHz || - |- | ilmailu || sotilaskäyttö || 240 - 300 MHz || - |} [[Luokka:Radiotaajuuskirja|{{SUBPAGENAME}}]] sf77jrjt3d7bj5z30k7lmn4qtv8y8qw 0 20511 158549 158546 2025-07-06T17:42:16Z 212.149.170.90 /* Missä tuho oli suurinta */ Muokkaus 158549 wikitext text/x-wiki <div id="talk" style="border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding: 1em; clear: both; background-color: beige"> [[Tiedosto:Fissure eruption in Holurhraun (Iceland), 13. September 2014.JPG|pienoiskuva|Permikauden lopun tulivuorenpurkaukset olivat paljon suurempia kuin nykyiset Islannin purkaukset.]] '''Permikauden lopun joukkosukupuutto''' ("Suuri kuolema") noin 252 miljoonaa vuotta sitten oli valtava joukkosukupuutto, jossa kuoli merellä ja maalla enemmän eläimiä kuin liitukauden lopussa. Suuret tulivuorenpurkaukset purkivat valtavat kasvihuonekaasut. Se kuumensi ilmastoa, muutti kiertokulkuja, rehevöitti ja happamoitti meriä. Eliöiden elinympäristö muuttui monille lajeille sietämättömäksi. Tropiikissa oli maalla liian kuumaa ja kuivaa monille eläimille. == Capitan-vaiheen lopun joukkosukupuutto == [[Elämän historia/Permikausi|Permikaudella]] koettiin monia sukupuuttoaaltoja, joista suuri tapahtui Capitan-vaiheen lopussa 259 miljoonaa vuotta sitten. Tämä suuri sukupuutto vei muun muassa ''dinocephaliat,'' jotka kuuluivat kauden suurimpiin eläimiin. Mutta yhä suurempi sukupuuttoaalto oli tulossa. == Suuri kuolema == [[Tiedosto:Inostrancevia africana.jpg|alt=Initracevia oli sapelihampainen, kissapetomaline lisko.|pienoiskuva|'''''Inostrancevia africana''''' oli suuri sapelihampainen petosynapsidi, joka kuoli permikauden lopun suuressa joukkotuhossa.]]Noin 900 000 - 650 000 vuotta ennen permikauden loppua Maan ilmasto alkoi hitaasti lämmetä. Siperian suuret purkaukset alkoivat 300 000 vuotta sitten ennen suurta tuhoa. Lämpeneminen kiihtyi näihin aikoihin. Noin 400 000 - 200 000 vuotta ennen suurta tuhoa Kiinasta katosi laajalta alueelta saniaismetsiä. Tämä lienee hävittänyt maaeläimiä. [[Tiedosto:Daptocephalus leonicepsDB24.jpg|alt=Daptocephalus oli matala hieman liskomainen kasvinsyöjäeläin.|pienoiskuva|'''''Daptocephalus''''' ja monet muut dikynodontit katosivat Permikauden lopussa.]]Kausien rajalla Maa kuumeni rajusti, kun kasvihuonekaasujen määrä kasvoi. Maan keskilämpötila saattoi nousta jopa 35 '''°'''C:hen, noin 8 astetta. Ilmasto kuivui ja sateiden vuodenaikavaihtelu lisääntyi. Metsäpalot yleistyivät tämän takia. Kasvit eivät myöskään välttämättä kestäneet pahempia kuivia kausia ja siompia hiilidioksidimääriä. Erään arvion mukaan kylmänlauhkea vyöhyke monine lajeineen katosi joksikin aikaa. Toisaalta jättimanner Pangea kuivui laajoiksi aroiksi ja aavikoiksi. Palautuminen vei ainakin 6 miljoonaa vuotta. Samaan aikaan meret happamoituivat ja ilmakehän hapet ehkä vähenivät. Pahin sukupuuttoaalto oli yhtaikainen maalla ja meressä. Se alkoi 251.941 ( tai 251.902 ±0.024 ) miljoonaa vuotta sitten. Se kesti noin 10 000 vuotta. Noin 60 000 vuoden päästä tuli toinen lähes yhtä voimakas purkaus. Varsinkin merilajeja kuoli paljon, mutta myös 70% maaeläinlajeista. Merieläimistä trilobiitit kuolivat, ja ammoniiteistakin 97%. Maalla kuoli paljon hyönteislajeja, mm jättiläishyönteiset. Saniaispuita, kortepuita, liekopuita, pteridofyyttejä ja Euroopan havumetsät hävisvät. Kasveista ''Glossopteris''-siemensaniaiset katosivat. Monien puiden katoaminsn johtui ilmeiesti soiden ja tulva-alueiden kuivumisesta. Monet suuret kasvinsyöjät katosivat. monet terapsidit hävisivät. Näistä mainiten gorgonopsit hävisvät kokonaan, lähes kaikki dinocephaliat. Monet dikynodontitkin kuolivat, monet muut terapsidit samoin. viimeiset pelkosaurit hävisivät. Monet varhaiset metelijat hävisvät. näistä kilpikonan edeltäjiä ja diapasideja sekä sauropsideja.[[Tiedosto:Capitosaurus1.JPG|pienoiskuva|'''''Capitosauruksen''''' malli. Laji säilyi tuhojakson yli.]]Monet temnospondylit katosivat, vaikka osa säilyi. Tunnetuin maalla säilyneistä eläimistä oli esinisäkäs ''Lystrosaurus''. Senkin sukuisista suuret puiden lehtien syöjät kuolivat. == Smithian-Spathian - joukkotuho == Itse permikauden lopun tuhon jälkeen tapahtui triaskauden alussa 249.4 miljoonaa vuotta sitten merkittävä joukkosukupuutto. Tämä Smith–Spathin -joukkotuho, johtui niin ikään Siperian viimeisistä suurista tulivuorenpurkauksista. Näiden jälkeen tropiikin pintavedet jäähtyivät Smithian-kauden lopussa. Tätä edelsi Diener-kauden sukupuuttoaalto. == Tuhon syy == [[Tiedosto:Reconstructions of late Permian to Early Triassic continental ecological phases with representative organic microfossil assemblages.png|pienoiskuva|Tutkijoiden näkemys Permikauden joukkotuhon kasvillisuumuutoksista. jokivarsilla. Lämpötilan nousu kuivatti ilmastoa. Rehevät tulvametsät katosivat. Alussa metsäpalot yleistyivät. Kun toipumine alkoi, ylämaan kasvilajisto vallitsi.]]Joukkotuhon syynä pidetään yleensä valtavia Siperian laakiobasalttipurkauksia. Ne vapauttivat ilmakehään suuria määriä hiilidioksidia, rikkidioksidia ja raskasmetalleja. Valtameriin tuli happikato ja ne happamoituivat. Luultavasti ilmakehän happipitoisuus aleni. Ilmaston kuumeneminen muutti ilmakehän kiertoja ja ilmeisesti lisäsi haihduntaa. Se muutti kasvillisuutta niukemmaksi. Sateiden vuodenaikavaihtelut lisääntyivät. Kuivat alueet yleistyivät. Savannit ja arot laajenivat jokivarsillekin. Metsäpalot yleistyivät. Tämä hävitti kosteat suometsät, jotka tarjosivat ravintoa monille eläimille. Vaikka sademäärä luultavasti kasvoikin lauhkealla vyöhykkeellä, siihen ilmaantui vuodenaikavaihteluja eikä maa ollut enää ympäri vuoden märkää tai välttämättä kosteatakaan. Tällöin kosteudessa elänyt kielisaniaisten '''''Glossopteris'''''-kasvillisuus katosi. Vaikkapa kuivuutta kestävät havupuut selvisivät paremmin. Mutta havupuut myös syttyivät alkaneissa metsäpaloissa helpommin tuleen. Havupuitakin hävisi paljon matalilal leveyksillä. Toisaalta veden kiertokulku nopeutui, veteen tuli malta rehevöittäviä aineita ja virtasi ja satoi hiilihappo- ja rikkipitoisia yhdisteitä. On lisäksi mahdollista, että suuri purkaus olisi alussa aiheuttanut kylmenemisen pölyllä ja rikkiyhdisteillä, Kuumeneminen tuli vasta myöhemmin kasvihuonekaasujen myötä. == Missä tuho oli suurinta == Lajeja hävisi eniten päiväntasaajan molemmin puolin noin +-30 tai 45 asteen leveyksiltä. Syntyi laaja "kuollut vyöhyke": aavikkoa ja aroa. Varsinkin etelässä tuho oli suurta. Mutta myös 45-70 pohjoisella leveyksillä ainakin puolet lajirunsaudesta katosin. Glossopteris-metsien vyöhykkeelle ilmaantui paljon aroa ja savannia. Pohjoisessa ja rannikolla oli joitain vähäisemmän tuhon alueita, monesti rannikon lähellä. Xinjiangista Kiinasta on löydetty puiden fossiileja ajalta noin 75000 vuotta permikauden suurimman tuhon jälkeen. Paikka sijaitsi meren rannalla 45 pohjoista leveyttä. Alueella satoi malko tasaisesti yli 1000 mm vuodessa. täällä arvellaan kasvilajeista kadonneen vain 20%. Muuallakin on viitteitä siitä, että puiden möäärä ja alue vain supistui paljon, Maa ei autioitunut kokonaan. == Asteroidi tuhon syy ? == Myös astroiditörmäystä on ehdotettu lajien joukkotuhon tuhon syyksi tai sen lisääjäksi. Brasilian 40 kilometrinen Araguainhan kraatteri saattoi syntyä joukkotuhon aikaan tai miljoonia vuosia ennen sitä. == Tuhon jälkeen == Parmikauden jälkeisen triaskauden alussa, Indus-vaiheessa maapallo oli kuuma, ehkä myrkyllinen. Tropiikin merivesi yhä lämpeni. Meriveden pintalämpö saattoi olla jopa 40 '''°'''C. Eläinlajeista ehkä 95 % oli poissa. Kivihiilimetsät olivat menneet. Matalia liekolajeja ja saniaisia oli laajalti. Lahnanruohon sukuiset kasvit yleistyivät. Indus-kaudelle tyypillinen '''''Pleuromeia''''' oli pylväsmäinen, kapealehtinen laji, joka kesti kuivuutta. Se levittäytyi Pohjois-kiinasta koko maailmaan. Aikaa myöten myös '''''Dicroidium'''''-lajisto yleistyi'''''.''''' Indus-vaihe kesti kaksi miljoonaa vuotta. Lämpötilat olivat jonkin verran alleneet jo Anis-vaiheessa: kuivakkokasvi Pleuromeia alkoi harvinaistua. Aiempien lieko ja saniasipuiden tilalle ilmestyi muun muassa havupuita. Permikauden lopun tuhosta selvisi nisäkäsmäinen terapsidi ''Lystrosaurus'' ("Lapiolisko") , eräs tai eräät näitten lajeista. Elintavoiltaan sikaa muistuttanut ''Lystrosaurus'' söi esimerkiksi kasveja, niiden mukuloita ja juuria, pieniä eläimiä ja haaskojakin. Kaikkiruokaisuuden lisäksi lajin selviämistä auttoi sen kyky vaipua horroksiin. Mahdollisesti laji selvisi, kun se tuli toimeen vähemmällä hapella kuin jotkut muut eläimet. Kun suuret petoeläimet taas yleistyivät, Lystrosauruksien määrä alkoi vähetä. Lystrosauridien lisäksi Indus-kaudella eli krokotiilimaisia proterosuchideja ja labyrintodontteja, jotka olivat krokotiilimaisia sammakkoeläimiä. Joukkotuhosta selvisvät malko hyvin Capitosauridae- ja Trematosauridae- ryhmän temnospondylit. == Toipuminen == Suuresta joukkosukupuutosta toipuminen vei pääosin 1,5 - 7 miljoonaa vuotta, täydellisemmin 10 -30 miljoonaa vuotta. Malko suurta poipumista oli jo Olenek-kaudella. Maaekoosysteemi palautui täysin vasta triaskauden keski- tai loppuvaiheessa. </div> 46llorehwigq6qjgsu3tlaialm503hm 158550 158549 2025-07-07T11:32:22Z 212.149.170.90 Muokkaus 158550 wikitext text/x-wiki <div id="talk" style="border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding: 1em; clear: both; background-color: beige"> [[Tiedosto:Fissure eruption in Holurhraun (Iceland), 13. September 2014.JPG|pienoiskuva|Permikauden lopun tulivuorenpurkaukset olivat paljon suurempia kuin nykyiset Islannin purkaukset.]] '''Permikauden lopun joukkosukupuutto''' ("Suuri kuolema") noin 252 miljoonaa vuotta sitten oli valtava joukkosukupuutto, jossa kuoli merellä ja maalla enemmän eläimiä kuin liitukauden lopussa. Suuret tulivuorenpurkaukset purkivat valtavat kasvihuonekaasut. Se kuumensi ilmastoa, muutti kiertokulkuja, rehevöitti ja happamoitti meriä. Eliöiden elinympäristö muuttui monille lajeille sietämättömäksi. Tropiikissa oli maalla liian kuumaa ja kuivaa monille eläimille. == Capitan-vaiheen lopun joukkosukupuutto == [[Elämän historia/Permikausi|Permikaudella]] koettiin monia sukupuuttoaaltoja, joista suuri tapahtui Capitan-vaiheen lopussa 259 miljoonaa vuotta sitten. Tämä suuri sukupuutto vei muun muassa ''dinocephaliat,'' jotka kuuluivat kauden suurimpiin eläimiin. Mutta yhä suurempi sukupuuttoaalto oli tulossa. == Suuri kuolema == [[Tiedosto:Inostrancevia africana.jpg|alt=Initracevia oli sapelihampainen, kissapetomaline lisko.|pienoiskuva|'''''Inostrancevia africana''''' oli suuri sapelihampainen petosynapsidi, joka kuoli permikauden lopun suuressa joukkotuhossa.]]Noin 900 000 - 650 000 vuotta ennen permikauden loppua Maan ilmasto alkoi hitaasti lämmetä. Siperian suuret purkaukset alkoivat 300 000 vuotta sitten ennen suurta tuhoa. Lämpeneminen kiihtyi näihin aikoihin. Noin 400 000 - 200 000 vuotta ennen suurta tuhoa Kiinasta katosi laajalta alueelta saniaismetsiä. Tämä lienee hävittänyt maaeläimiä. [[Tiedosto:Daptocephalus leonicepsDB24.jpg|alt=Daptocephalus oli matala hieman liskomainen kasvinsyöjäeläin.|pienoiskuva|'''''Daptocephalus''''' ja monet muut dikynodontit katosivat Permikauden lopussa.]]Kausien rajalla Maa kuumeni rajusti, kun kasvihuonekaasujen määrä kasvoi. Maan keskilämpötila saattoi nousta jopa 35 '''°'''C:hen, noin 8 astetta. Ilmasto kuivui ja sateiden vuodenaikavaihtelu lisääntyi. Metsäpalot yleistyivät tämän takia. Kasvit eivät myöskään välttämättä kestäneet pahempia kuivia kausia ja siompia hiilidioksidimääriä. Erään arvion mukaan kylmänlauhkea vyöhyke monine lajeineen katosi joksikin aikaa. Toisaalta jättimanner Pangea kuivui laajoiksi aroiksi ja aavikoiksi. Palautuminen vei ainakin 6 miljoonaa vuotta. Samaan aikaan meret happamoituivat ja ilmakehän hapet ehkä vähenivät. Pahin sukupuuttoaalto oli yhtaikainen maalla ja meressä. Se alkoi 251.941 ( tai 251.902 ±0.024 ) miljoonaa vuotta sitten. Se kesti noin 10 000 vuotta. Noin 60 000 vuoden päästä tuli toinen lähes yhtä voimakas purkaus. Varsinkin merilajeja kuoli paljon, mutta myös 70% maaeläinlajeista. Merieläimistä trilobiitit kuolivat, ja ammoniiteistakin 97%. Maalla kuoli paljon hyönteislajeja, mm jättiläishyönteiset. Kuivuutta sietävät lajit yleistyivät ja lajiutuivat kostean paikan lajien kustannuksella. Itse kasvisukujen määrä väheni vain vähän. Suurimmat muutokset tapahtuivat tietyillä alueilla mm Etelä-Afrikan silloisilla leveyksillä. Euroopan havumetsät hävisivät. ''Eteläisen Glossopteris''-siemensaniaiset katosivat kokonaan tai lähes kokonaan. Kiinassa ''Gigantopteris''-puiden alue kutistui. Monien puiden katoaminen johtui ilmeiesti soiden ja tulva-alueiden kuivumisesta. Puista liekomaiset, kortemaiset, saniaiset ja siemensaniaiset harvinaistuivat. Havupuut ja käpypalmut yleistyivät. mm. Dadoxylon. Monet suuret kasvinsyöjät katosivat. Monet terapsidit hävisivät. Näistä mainiten gorgonopsit hävisivät kokonaan, lähes kaikki dinocephaliat. Monet dikynodontitkin kuolivat, monet muut terapsidit samoin. Viimeiset pelykosaurit hävisivät. Monet varhaiset matelijat hävisvät. näistä kilpikonnan edeltäjiä ja diapsideja sekä sauropsideja.[[Tiedosto:Capitosaurus1.JPG|pienoiskuva|'''''Capitosauruksen''''' malli. Laji säilyi tuhojakson yli.]]Monet temnospondylit katosivat, vaikka osa säilyi. Tunnetuin maalla säilyneistä eläimistä oli esinisäkäs ''Lystrosaurus''. Senkin sukuisista suuret puiden lehtien syöjät kuolivat. == Smithian-Spathian - joukkotuho == Itse permikauden lopun tuhon jälkeen tapahtui triaskauden alussa 249.4 miljoonaa vuotta sitten merkittävä joukkosukupuutto. Tämä Smith–Spathin -joukkotuho, johtui niin ikään Siperian viimeisistä suurista tulivuorenpurkauksista. Näiden jälkeen tropiikin pintavedet jäähtyivät Smithian-kauden lopussa. Tätä edelsi Diener-kauden sukupuuttoaalto. == Tuhon syy == [[Tiedosto:Reconstructions of late Permian to Early Triassic continental ecological phases with representative organic microfossil assemblages.png|pienoiskuva|Tutkijoiden näkemys Permikauden joukkotuhon kasvillisuumuutoksista. jokivarsilla. Lämpötilan nousu kuivatti ilmastoa. Rehevät tulvametsät katosivat. Alussa metsäpalot yleistyivät. Kun toipumine alkoi, ylämaan kasvilajisto vallitsi.]]Joukkotuhon syynä pidetään yleensä valtavia Siperian laakiobasalttipurkauksia. Ne vapauttivat ilmakehään suuria määriä hiilidioksidia, rikkidioksidia ja raskasmetalleja. Valtameriin tuli happikato ja ne happamoituivat. Luultavasti ilmakehän happipitoisuus aleni. Ilmaston kuumeneminen muutti ilmakehän kiertoja ja ilmeisesti lisäsi haihduntaa. Se muutti kasvillisuutta niukemmaksi. Sateiden vuodenaikavaihtelut lisääntyivät. Kuivat alueet yleistyivät. Savannit ja arot laajenivat jokivarsillekin. Metsäpalot yleistyivät. Tämä hävitti kosteat suometsät, jotka tarjosivat ravintoa monille eläimille. Vaikka sademäärä luultavasti kasvoikin lauhkealla vyöhykkeellä, siihen ilmaantui vuodenaikavaihteluja eikä maa ollut enää ympäri vuoden märkää tai välttämättä kosteatakaan. Tällöin kosteudessa elänyt kielisaniaisten '''''Glossopteris'''''-kasvillisuus katosi. Vaikkapa kuivuutta kestävät havupuut selvisivät paremmin. Mutta havupuut myös syttyivät alkaneissa metsäpaloissa helpommin tuleen. Havupuitakin hävisi paljon matalilal leveyksillä. Toisaalta veden kiertokulku nopeutui, veteen tuli malta rehevöittäviä aineita ja virtasi ja satoi hiilihappo- ja rikkipitoisia yhdisteitä. On lisäksi mahdollista, että suuri purkaus olisi alussa aiheuttanut kylmenemisen pölyllä ja rikkiyhdisteillä, Kuumeneminen tuli vasta myöhemmin kasvihuonekaasujen myötä. == Missä tuho oli suurinta == Lajeja hävisi eniten päiväntasaajan molemmin puolin noin +-30 tai 45 asteen leveyksiltä. Syntyi laaja "kuollut vyöhyke": aavikkoa ja aroa. Varsinkin etelässä tuho oli suurta. Mutta myös 45-70 pohjoisella leveyksillä ainakin puolet lajirunsaudesta katosin. Glossopteris-metsien vyöhykkeelle ilmaantui paljon aroa ja savannia. Pohjoisessa ja rannikolla oli joitain vähäisemmän tuhon alueita, monesti rannikon lähellä. Xinjiangista Kiinasta on löydetty puiden fossiileja ajalta noin 75000 vuotta permikauden suurimman tuhon jälkeen. Paikka sijaitsi meren rannalla 45 pohjoista leveyttä. Alueella satoi malko tasaisesti yli 1000 mm vuodessa. täällä arvellaan kasvilajeista kadonneen vain 20%. Muuallakin on viitteitä siitä, että puiden möäärä ja alue vain supistui paljon, Maa ei autioitunut kokonaan. == Asteroidi tuhon syy ? == Myös astroiditörmäystä on ehdotettu lajien joukkotuhon tuhon syyksi tai sen lisääjäksi. Brasilian 40 kilometrinen Araguainhan kraatteri saattoi syntyä joukkotuhon aikaan tai miljoonia vuosia ennen sitä. == Tuhon jälkeen == Parmikauden jälkeisen triaskauden alussa, Indus-vaiheessa maapallo oli kuuma, ehkä myrkyllinen. Tropiikin merivesi yhä lämpeni. Meriveden pintalämpö saattoi olla jopa 40 '''°'''C. Eläinlajeista ehkä 95 % oli poissa. Kivihiilimetsät olivat menneet. Matalia liekolajeja ja saniaisia oli laajalti. Lahnanruohon sukuiset kasvit yleistyivät. Indus-kaudelle tyypillinen '''''Pleuromeia''''' oli pylväsmäinen, kapealehtinen laji, joka kesti kuivuutta. Se levittäytyi Pohjois-kiinasta koko maailmaan. Aikaa myöten myös '''''Dicroidium'''''-lajisto yleistyi'''''.''''' Indus-vaihe kesti kaksi miljoonaa vuotta. Lämpötilat olivat jonkin verran alleneet jo Anis-vaiheessa: kuivakkokasvi Pleuromeia alkoi harvinaistua. Aiempien lieko ja saniasipuiden tilalle ilmestyi muun muassa havupuita. Permikauden lopun tuhosta selvisi nisäkäsmäinen terapsidi ''Lystrosaurus'' ("Lapiolisko") , eräs tai eräät näitten lajeista. Elintavoiltaan sikaa muistuttanut ''Lystrosaurus'' söi esimerkiksi kasveja, niiden mukuloita ja juuria, pieniä eläimiä ja haaskojakin. Kaikkiruokaisuuden lisäksi lajin selviämistä auttoi sen kyky vaipua horroksiin. Mahdollisesti laji selvisi, kun se tuli toimeen vähemmällä hapella kuin jotkut muut eläimet. Kun suuret petoeläimet taas yleistyivät, Lystrosauruksien määrä alkoi vähetä. Lystrosauridien lisäksi Indus-kaudella eli krokotiilimaisia proterosuchideja ja labyrintodontteja, jotka olivat krokotiilimaisia sammakkoeläimiä. Joukkotuhosta selvisvät malko hyvin Capitosauridae- ja Trematosauridae- ryhmän temnospondylit. == Toipuminen == Suuresta joukkosukupuutosta toipuminen vei pääosin 1,5 - 7 miljoonaa vuotta, täydellisemmin 10 -30 miljoonaa vuotta. Malko suurta poipumista oli jo Olenek-kaudella. Maaekoosysteemi palautui täysin vasta triaskauden keski- tai loppuvaiheessa. </div> 6atv5tkka95vu4b0600co8wruesso4i 0 21514 158547 158540 2025-07-06T16:55:58Z 212.149.170.90 Muokkaus 158547 wikitext text/x-wiki [[Tiedosto:Rev. William M. Branham in Kansas City, 1947.jpg|pienoiskuva|William Marrion Branham vuonna 1947.]] '''Branhamilaisuus''' on helluntailaisuuden pohjalta syntynyt uskonnollinen liike. Liike korostaa armolahjoja, lopun aikoja, aikuiskastetta, pyhityselämää ja profeetallisuutta. Branhamilaisia arvioidaan olevan maailmassa 300000 - 1.5 miljoonaa. Liikkeen perustuu saarnaaja '''William Marrion Branham''' Yhdysvalloissa aloittamaan saarnaamiseen ja uskolla parantamiseen. Branham oli liikeen profeetta. Nykyisen branhamilasuuden perustivat hännen seuraajansa 1960-luvulla. Monet muut uskovaiset pitävät Branhamin liikettä harhaoppina. === '''Alku''' === ==== Branham tulee uskoon ==== [[Tiedosto:Branham Tabernacle c. 1935 as seen in William Branham, A Man Sent From God 1950.jpg|pienoiskuva|Branhamin helluntailainen rukoushuone 1930-luvulla.]] '''William Marrion Branham''' syntyi Kentuckyssä, Yhdysvalloissa vuonna 1909. Elämä ei siihen aikaan ollut helppoa: perhe oli köyhä ja isä alkoholisti. Branham näki enkeleitä jo nuorena lapsena. Kotoaan lähdettyään Branham teki erilaisia töitä. Sairastuttuaan umpisuolen tulehdukseen hän alkoi etsiä Jumalaa. Hän tuli uskoon 22-vuotiaana. Hänestä tuli babtistisaarnaaja. Branhamin vaimo kuoli jo 1930-luvulla keuhkotautiin. Branham koki sen johtuvan siitä, ettei hän enää käynyt Jeesus yksin-liikeen kokouksissa ahkerasti. ==== Helluntaisaarnaaja ==== Sodan jälkeen Branham siirtyi helluntailaisuuteen. Vuonna 1946 Branham kertoi enkelin tuoneen hänelle parantamisen lahjan. Tämän jälkeen Branham matkusteli paljon pitäen monia parantamiskokouksia eri puolilla maailmaa. Branhamia pidetään II maailmansodan jälkeisen parantajakristillisyden perustajana. Branham vastusti koulutusta koska se hänen miestään vei ihmistä pois Jumalasta. Branham ei myöskään lämmennyt ajatukselle itsenäisestä naisesta, koska Raamatun mukaan mies on perheen pää. Branham oli askeetti: ei suosinut rikkaudella pröystäilyä. ==== Irtautuminen helluntailaisuudesta ==== Branhamille tuli talousvaikeuksia noin vuonna 1955. Kokousten järjestäminen maksoi ja velkaannutti, veroja oli rästissä. 1950-luvulla Branham salassa julisti kolminaisuuden vastaista oppiaan. Branhamin parantajan maine lienee ollut huipussaan noin vuonna 1955. Mutta muut karismaattiset liikkeet olivat alkaneet arvostella Branhamia. Lisäksi hänelle oli ilmaantunut monia kilpailijoita, helluntailaisia parantajasaarnaajia. Vuonna 1960 Branhamin opetusten voidaan katsoa irtautuneen muusta helluntailais-karismaattisesta liikkeestä omaksi lahkokseen: Branham julisti nyt avoimesti että Jeesus on ainut Jumala, ei hänen poikansa. 1960-luvulla Branhamin ympärille syntyi henkilökultti, koska hänen sanottiin olevan Jumalan lähettiläs. [[Tiedosto:William Branham Campaign Meeting in Tacoma Washington, April 1948, As see in A Man Sent From God, 1950.jpg|pienoiskuva|Branhamin pitämä suuri hengellinen kokoontuminen vuonna 1948.]] William Branham kuoli auto-onnettomuudessa 1965. Tämän jälkeen jotkut liikeen jäsenet pitivät branhamia jonkin aikaa hautaamatta, odottaen että tämä nousisi kuolleista. Näin ei käynyt. Sitten Branhamin seuraajat perustivat nykyisen branhamilaisuuden. === Oppi === Branhamilaiset kustuvat itseään vain "kristityiksi", vierastaen "branhamilaisuus" nimitystä. Branhamilaisuus on saanut vaikutteita monista uskon vapaista suuntauksista: muun muassa helluntailaisuudesta ja Jehovan todistajilta. Branhamilaisuus vastustaa perinteisiä kirkkoja, koska uskoo niiden hylänneen vakavan kristillisyyden. Ulkopuoliset pitävät tämän takia liikettä lahkona. Liike korostaa lopunaikojen olemista , armolahjoja ja parannuksen tekoa. Branhamilaisuus hylkää kolminaisusopin. vain Jeesus yksin on branhamilaisten Jumala. Kasteen lisäksi pyhityselämä on pelastuksen edellytys. Käärmeensiemenopin mukaan Kain syntyi Eevasta ja Saatanasta. Silloin Kainin jälkeläiset eivät pelastu. Liike ei kokoonnu kirkoissa. Näiden sijasta rukoushuoneissa: tabernaakkeleissa. Naiset eivät voi saarnata branhamilaisuudessa. Enkelinäyt ovat tärkeitä. Amerikkalaistyyppisesti saarnaajan asema on keskeinen. Branhamin mukaan kirkkohistoriassa on ollut kullakin aikakaudella Jumalan sanansaattajia. Aiemmin näitä olivat Luther, metodismin perustaja Wesley. Branham ei koskaan sanonut itseään sanansaattajaksi. Mutta monet hänen seuraajansa pitävät Branhamia Eliana, Jumalan lähettilään. Ja myös lopun aikojen Ilmestyskirjan Laodikean seurakunnan enkeli. Liike ei myöskään ole järjestynyt kirkoiksi. === Arvostelua === Monet muut kristilliset pitävät Branhamin opetusta tyypillisenä Saatanan eksytyksenä, vääränä kristillisyytenä. Kiikeen opissa onkin nähtävissä mm vapaamuurarien vaikutusta. Käärmeensiemenoppi: Kain Saatana jälkeläinen, ei saa suoraa tukea Raamatusta. Monet muutkaan liikeen opit eivät perustu suoraan Raamattuun. Branhamilaiset taas katsovat jo katolisen kirkon vääristäneen Jeesuksen sanoman. === Suomessa === Branham kävi Suomessa vuonna 1950. Se oli kohutapahtuma. Branham kävi eri paikkakunnilla. Helsingin messuhallissa oli 7000 kävijää. Parantumisia sattui. Veli Frank toi nykyisen branhamilaisuuden Suomeen vuonna 1970. Suomen branhamilaiset toimivat nimellä Ehtoovalon sanoma ry. === Sanastoa === Profeetta: henkilö, jonka uskotaan toimivan Jumalan lähettilään. 2cqqkcdnsg0zj4mugb00bq8dl5cgdv3 158548 158547 2025-07-06T17:14:16Z 212.149.170.90 Muokkaus 158548 wikitext text/x-wiki [[Tiedosto:Rev. William M. Branham in Kansas City, 1947.jpg|pienoiskuva|William Marrion Branham vuonna 1947.]] '''Branhamilaisuus''' on helluntailaisuuden pohjalta syntynyt uskonnollinen liike. Liike korostaa armolahjoja, lopun aikoja, aikuiskastetta, pyhityselämää ja profeetallisuutta. Branhamilaisia arvioidaan olevan maailmassa 300000 - 1.5 miljoonaa. Liikkeen perustuu saarnaaja '''William Marrion Branham''' Yhdysvalloissa aloittamaan saarnaamiseen ja uskolla parantamiseen. Branham oli liikeen profeetta. Nykyisen branhamilasuuden perustivat hännen seuraajansa 1960-luvulla. Monet muut uskovaiset pitävät Branhamin liikettä harhaoppina. === '''Alku''' === ==== Branham tulee uskoon ==== [[Tiedosto:Branham Tabernacle c. 1935 as seen in William Branham, A Man Sent From God 1950.jpg|pienoiskuva|Branhamin helluntailainen rukoushuone 1930-luvulla.]] '''William Marrion Branham''' syntyi Kentuckyssä, Yhdysvalloissa vuonna 1909. Elämä ei siihen aikaan ollut helppoa: perhe oli köyhä ja isä alkoholisti. Branham näki enkeleitä jo nuorena lapsena. Kotoaan lähdettyään Branham teki erilaisia töitä. Sairastuttuaan umpisuolen tulehdukseen hän alkoi etsiä Jumalaa. Hän tuli uskoon 22-vuotiaana. Hänestä tuli vuonna 1933 saarnaaja helluntailaisessa baptistikirkossa. Oman tabernaakkelinsa hän perustu vuonna 1936. Branhamin vaimo kuoli jo 1930-luvulla keuhkotautiin. Branham koki sen johtuvan siitä, ettei hän enää käynyt Jeesus yksin-liikeen kokouksissa ahkerasti. ==== Helluntaisaarnaaja ==== Branham matkusteli ja parantaja-herätyskokouksia jo ainakin vuodesta 1940. Hänen sanottiin onnistunene parantamaan sairaita. Vuonna 1946 Branham kertoi enkelin tuoneen hänelle parantamisen lahjan. Tämän jälkeen Branham matkusteli paljon pitäen monia parantamiskokouksia eri puolilla maailmaa vuonna 1950. Branhamia pidetään II maailmansodan jälkeisen parantajakristillisyden perustajana. Branham vastusti koulutusta koska se hänen miestään vei ihmistä pois Jumalasta. Branham ei myöskään lämmennyt ajatukselle itsenäisestä naisesta, koska Raamatun mukaan mies on perheen pää. Branham oli askeetti: ei suosinut rikkaudella pröystäilyä. ==== Irtautuminen helluntailaisuudesta ==== Branhamille tuli talousvaikeuksia noin vuonna 1955. Kokousten järjestäminen maksoi ja velkaannutti, veroja oli rästissä. 1950-luvulla Branham salassa julisti kolminaisuuden vastaista oppiaan. Branhamin parantajan maine lienee ollut huipussaan noin vuonna 1955. Mutta muut karismaattiset liikkeet olivat alkaneet arvostella Branhamia. Lisäksi hänelle oli ilmaantunut monia kilpailijoita, helluntailaisia parantajasaarnaajia. Vuonna 1960 Branhamin opetusten voidaan katsoa irtautuneen muusta helluntailais-karismaattisesta liikkeestä omaksi lahkokseen: Branham julisti nyt avoimesti että Jeesus on ainut Jumala, ei hänen poikansa. 1960-luvulla Branhamin ympärille syntyi henkilökultti, koska hänen sanottiin olevan Jumalan lähettiläs. [[Tiedosto:William Branham Campaign Meeting in Tacoma Washington, April 1948, As see in A Man Sent From God, 1950.jpg|pienoiskuva|Branhamin pitämä suuri hengellinen kokoontuminen vuonna 1948.]] William Branham kuoli auto-onnettomuudessa 1965. Tämän jälkeen jotkut liikeen jäsenet pitivät branhamia jonkin aikaa hautaamatta, odottaen että tämä nousisi kuolleista. Näin ei käynyt. Sitten Branhamin seuraajat perustivat nykyisen branhamilaisuuden. === Oppi === Branhamilaiset kustuvat itseään vain "kristityiksi", vierastaen "branhamilaisuus" nimitystä. Branhamilaisuus on saanut vaikutteita monista uskon vapaista suuntauksista: muun muassa helluntailaisuudesta ja Jehovan todistajilta. Branhamilaisuus vastustaa perinteisiä kirkkoja, koska uskoo niiden hylänneen vakavan kristillisyyden. Ulkopuoliset pitävät tämän takia liikettä lahkona. Liike korostaa lopunaikojen olemista , armolahjoja ja parannuksen tekoa. Branhamilaisuus hylkää kolminaisusopin. vain Jeesus yksin on branhamilaisten Jumala. Kasteen lisäksi pyhityselämä on pelastuksen edellytys. Käärmeensiemenopin mukaan Kain syntyi Eevasta ja Saatanasta. Silloin Kainin jälkeläiset eivät pelastu. Liike ei kokoonnu kirkoissa. Näiden sijasta rukoushuoneissa: tabernaakkeleissa. Naiset eivät voi saarnata branhamilaisuudessa. Enkelinäyt ovat tärkeitä. Amerikkalaistyyppisesti saarnaajan asema on keskeinen. Branhamin mukaan kirkkohistoriassa on ollut kullakin aikakaudella Jumalan sanansaattajia. Aiemmin näitä olivat Luther, metodismin perustaja Wesley. Branham ei koskaan sanonut itseään sanansaattajaksi. Mutta monet hänen seuraajansa pitävät Branhamia Eliana, Jumalan lähettilään. Ja myös lopun aikojen Ilmestyskirjan Laodikean seurakunnan enkeli. Liike ei myöskään ole järjestynyt kirkoiksi. === Arvostelua === Monet muut kristilliset pitävät Branhamin opetusta tyypillisenä Saatanan eksytyksenä, vääränä kristillisyytenä. Kiikeen opissa onkin nähtävissä mm vapaamuurarien vaikutusta. Käärmeensiemenoppi: Kain Saatana jälkeläinen, ei saa suoraa tukea Raamatusta. Monet muutkaan liikeen opit eivät perustu suoraan Raamattuun. Branhamilaiset taas katsovat jo katolisen kirkon vääristäneen Jeesuksen sanoman. === Suomessa === Branham kävi Suomessa vuonna 1950. Se oli kohutapahtuma. Branham kävi eri paikkakunnilla. Helsingin messuhallissa oli 7000 kävijää. Parantumisia sattui. Veli Frank toi nykyisen branhamilaisuuden Suomeen vuonna 1970. Suomen branhamilaiset toimivat nimellä Ehtoovalon sanoma ry. === Sanastoa === Profeetta: henkilö, jonka uskotaan toimivan Jumalan lähettilään. 6todnbbtef8qgsrpomoimv5jq3q3egc