Elämän historia/Permikausi

<mediawiki xmlns="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11/" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11/ http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11.xsd" version="0.11" xml:lang="fi">
  <siteinfo>
    <sitename>Wikikirjasto</sitename>
    <dbname>fiwikibooks</dbname>
    <base>https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Etusivu</base>
    <generator>MediaWiki 1.45.0-wmf.8</generator>
    <case>first-letter</case>
    <namespaces>
      <namespace key="-2" case="first-letter">Media</namespace>
      <namespace key="-1" case="first-letter">Toiminnot</namespace>
      <namespace key="0" case="first-letter" />
      <namespace key="1" case="first-letter">Keskustelu</namespace>
      <namespace key="2" case="first-letter">Käyttäjä</namespace>
      <namespace key="3" case="first-letter">Keskustelu käyttäjästä</namespace>
      <namespace key="4" case="first-letter">Wikikirjasto</namespace>
      <namespace key="5" case="first-letter">Keskustelu Wikikirjastosta</namespace>
      <namespace key="6" case="first-letter">Tiedosto</namespace>
      <namespace key="7" case="first-letter">Keskustelu tiedostosta</namespace>
      <namespace key="8" case="first-letter">Järjestelmäviesti</namespace>
      <namespace key="9" case="first-letter">Keskustelu järjestelmäviestistä</namespace>
      <namespace key="10" case="first-letter">Malline</namespace>
      <namespace key="11" case="first-letter">Keskustelu mallineesta</namespace>
      <namespace key="12" case="first-letter">Ohje</namespace>
      <namespace key="13" case="first-letter">Keskustelu ohjeesta</namespace>
      <namespace key="14" case="first-letter">Luokka</namespace>
      <namespace key="15" case="first-letter">Keskustelu luokasta</namespace>
      <namespace key="710" case="first-letter">TimedText</namespace>
      <namespace key="711" case="first-letter">TimedText talk</namespace>
      <namespace key="828" case="first-letter">Moduuli</namespace>
      <namespace key="829" case="first-letter">Keskustelu moduulista</namespace>
    </namespaces>
  </siteinfo>
  <page>
    <title>Elämän historia/Permikausi</title>
    <ns>0</ns>
    <id>20301</id>
    <revision>
      <id>158552</id>
      <parentid>158542</parentid>
      <timestamp>2025-07-07T13:43:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>212.149.170.90</ip>
      </contributor>
      <comment>Muokkaus</comment>
      <origin>158552</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5242" sha1="kh4nueqq4dcmaofj8yuttq5tgcui2ez" xml:space="preserve">&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding: 1em; clear: both; background-color: beige&quot;&gt;
[[Tiedosto:Dimetrodon species2DB15.jpg|pienoiskuva|Permikautisia '''''Dimetrodon'''''-synapsideja.]]
'''Permikausi''' oli noin 300-251 miljoonaa vuotta sitten. Kaudella eli synapsideja, matelijoita ja sammakkoeläimiä. Ilmasto oli yleensä kuiva.

Lämpötila vaihteli kylmästä kuumaan.

Kausi päättyi valtavaan [[Elämän historia/Permikauden lopun joukkosukupuutto|lajien joukkotuhoon.]] Syynä oli jättimäinen tulivuorenpurkaus tai asteroidi-isku.

== Eläimet ==
[[Tiedosto:Elginia BW.jpg|pienoiskuva|Elginia, permikautinen varhaismatelija.]]Permikauden valtalajit olivat '''synapsideja.''' Se olivat matelijoille rinnakkainen ryhmä. 

Muuten matelijat yleistyivät, sammakkoeläimet harvinaistuivat.

Tunnetuin permikauden synapsidi oli liskomainen, korkeaharjainen ''Dimetrodon''.  Harja saattoi olla lämmönsäätelyä varten.[[Tiedosto:StenocybusDB.jpg|pienoiskuva|Sinophoneus, joka oli Dinocephalia-terapsidi. Se oli peto. Dinocephaliat hallitsivat keski-permin maaeläimistöä.]]Ensi kertaa maahistoriassa oli paljon maaeläimiä kasvin- ja lihansyöjineen.
Kaudella ilmaantui synatspidien kanssa kilpailleita suuria Pararaptilia-ryhmään kuulunaita alkukantaisia matelijoita, joista jotkut olivat isoja ja hyvin panssaroituja. Tunnetuin näistä lienee ''Scutosaurus''.
Ensimmäisen krokotiilimaiset arkosaurit ilmestyivät kauden lopussa, mutta dinosauruksia ei vielä ollut. Suurikokoinen ''Postosuchus'' oli arkosauri. Kaudella elivät ensimmäiset liitävät selkärankaiset, lepakkomaiset weigetitisaurit.

Ammoniitit ja merisiilien kaltaiset piikkinahkaiset olivat yleisiä permikauden merissä. Permikerrostuma tunnetaan kovakuorisista ja yksisoluisista alkueläimistä fusulinideista.

== Kasvit ==

Eteläisellä Gondwana-mantereella kasvoi ''Glossopteris''-kasvillsuutta: kielisaniaisia, siemensaniaspuita ja - pensaita.  Glossopterisin kasvuympäristö muistutti nykyisten suosypressien elinpiiriä. Rannikkosoilla kasvoi kortteita kuin bambuja.[[Tiedosto:Postosuchus kirkpatricki.jpg|pienoiskuva|'''''Postosuchus''''', arkosaureihin kuulnut matelija.]]Ginkokasvit ilmestyivät. Käpypalmut ilmaantuivat kauden lopuilla. Havupuut kehittyivät kaudella edelleen nykyisen näköisiksi.

Ilmaston kuivuminen edisti havupuiden leviämistä.

== Ilmasto, geologia ==
Alussa oli jääkausi. Ilmasto lämpeni aaltoillen, mutta pysyi pitkään ainakin viileänä.

Kauden ilmasto oli alussa kylmä ja kuiva, monsuunityyppinen. Etelässä oli laajoja jäätiköitä. Se johtui osin jättimanner Pangaiasta. Sademetsän alueet olivat suppeampia kuin kivihiilikaudella. Esimerkiksi trooppisia &quot;hiilimetsiä&quot; oli kauden alussa lähinnä mereisillä Kiinan alueilla.

Ilmasto lämpeni kauden loppua kohti. Samalla se myös kuivui, nimenomaan päiväntasaajan lähellä.

== Joukkotuhoja ==
Permikauden keskivaiheilla 273 miljoonaa vuotta sitten tapahtui joukkotuho, joka vei ''Dimetrodon''in tyyppiset &quot;pelykosaurit&quot;. Tilalle tuli terapsideja. Ne olivat kehittyneempi synapsidiryhmä.

Noin 259 miljoonaa vuotta sitten tapahtui lajien joukkotuho, joka oli pienempi kuin varsinainen &quot;suuri 
kuolema&quot;. Tuolloin Siperian Emeishan laakiopurkaukset alkoivat. 

Mutta suurin joukkotuho oli vasta edessä. 

== &quot;Suuri kuolema&quot; ==
Laajemmin: [[Elämän historia/Permikauden lopun joukkosukupuutto|Permikauden lopun joukkosukupuutto]]

Permikauden lopussa tapahtui jättimäinen lajien joukkotuho noin 252 miljoonaa vuotta sitten. Sukupuuton syynä pidetään monesti valtavia tulivuorenpurkauksia. Myös asteroiditörmäystä on väitetty. Tulivuorenpurkaus olisi nostanut lämpötilaa ja happamoittanut merta.

Uusi purkausjakso alkoi noin 300 000 vuotta ennen suurta tuhoa. Se alkoi ajaa Maata kuumaksi.

Romahdusmainen valtava kuolema alkoi noin 251.94 miljoonaa vuotta sitten, kesti 10 000 - 100 000 vuotta. 

Maan keskilämpötila nousi jopa 8 - 10 astetta 35 C :hen. Tämä viittaa tulivuorenpurkauksiin. Ilmeisesti oli monta suurta purkausta. 

Sateiden vuodenaikavaihtelut ehkä lisääntyivät. Paikoin kuivui, paikoin kostui.   Monet kasvit eivät kestäneet syvempiä kuivia kausia ja suurempaa haihduntaa, ja suurta hiilidioksidimäärää.  

Erityisesti merieläimistöä hävisi. Varsinkin suuria maaeläimiä katosi. Mutta myös paljon hyönteisiä.

Maakasvit säilyivät paremmin. Näistäkin hävisivät ''Glossopteris''-siemensaniaiset. Ne eivät kestäneet lämpenemistä ja mahdollista kuivumista.  Havupuut ja muut kuivuutta kestävät lajit runsastuivat. Kosteikot supistuivat. 

Paljon nilviäisiä kuoli. Jo harvinaistuneet trilobiitit katosivat kokonaan. Kuuluisin selvinneistä lajeista oli synapsidi ''Lystrosaurus''.  Se selvisi ehkä sen takia, että pystyi vaipumaan talvihorrokseen ja kaivautumaan maan sisään. Tai ehkä sen takia, että pystyi paremmin hengittämään vähähappista ilmaa. Ehkä ''Lystrosaurus'' ei ollut erikoistunut joukkotuhossa hävinneeseen ''Glossopteris''-kasvillisuuteen. Lystrosaurus oli melko kaikkiruokainen niin kuin nykyajan villisika.

Lajeja kuoli maalla eniten matalilla leveysasteella ja eteläisellä pallonpuoliskolla.

&lt;/div&gt;</text>
      <sha1>kh4nueqq4dcmaofj8yuttq5tgcui2ez</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Elämän historia/Permikauden lopun joukkosukupuutto</title>
    <ns>0</ns>
    <id>20511</id>
    <revision>
      <id>158553</id>
      <parentid>158550</parentid>
      <timestamp>2025-07-07T14:04:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>212.149.170.90</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Tuhon jälkeen */  Muokkaus</comment>
      <origin>158553</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9878" sha1="p1xt76aybw2923o34brqw07cn28d19y" xml:space="preserve">&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding: 1em; clear: both; background-color: beige&quot;&gt;
[[Tiedosto:Fissure eruption in Holurhraun (Iceland), 13. September 2014.JPG|pienoiskuva|Permikauden  lopun tulivuorenpurkaukset olivat paljon suurempia kuin nykyiset Islannin purkaukset.]]
'''Permikauden lopun joukkosukupuutto'''  (&quot;Suuri kuolema&quot;) noin 252 miljoonaa vuotta sitten oli valtava joukkosukupuutto, jossa kuoli merellä ja maalla enemmän eläimiä kuin liitukauden lopussa.  Suuret tulivuorenpurkaukset purkivat valtavat kasvihuonekaasut.  

Se kuumensi ilmastoa, muutti kiertokulkuja, rehevöitti ja happamoitti meriä.  Eliöiden elinympäristö muuttui monille lajeille sietämättömäksi. Tropiikissa oli maalla liian kuumaa ja kuivaa monille eläimille.    

== Capitan-vaiheen lopun joukkosukupuutto ==  

[[Elämän historia/Permikausi|Permikaudella]] koettiin monia sukupuuttoaaltoja, joista suuri tapahtui Capitan-vaiheen lopussa 259 miljoonaa vuotta sitten.  Tämä suuri sukupuutto vei muun muassa ''dinocephaliat,'' jotka kuuluivat kauden suurimpiin eläimiin.  

Mutta yhä suurempi sukupuuttoaalto oli tulossa.   

== Suuri kuolema ==
[[Tiedosto:Inostrancevia africana.jpg|alt=Initracevia oli sapelihampainen, kissapetomaline lisko.|pienoiskuva|'''''Inostrancevia africana''''' oli suuri sapelihampainen petosynapsidi, joka kuoli permikauden lopun suuressa joukkotuhossa.]]Noin 900 000 - 650 000 vuotta ennen permikauden loppua Maan ilmasto alkoi hitaasti lämmetä.  

Siperian suuret purkaukset alkoivat 300 000 vuotta sitten ennen suurta tuhoa.
Lämpeneminen kiihtyi näihin aikoihin.  

Noin 400 000 - 200 000 vuotta ennen suurta tuhoa Kiinasta katosi laajalta alueelta saniaismetsiä. Tämä lienee hävittänyt maaeläimiä.      [[Tiedosto:Daptocephalus leonicepsDB24.jpg|alt=Daptocephalus oli matala hieman liskomainen kasvinsyöjäeläin.|pienoiskuva|'''''Daptocephalus''''' ja monet muut dikynodontit katosivat Permikauden lopussa.]]Kausien rajalla Maa kuumeni rajusti, kun kasvihuonekaasujen määrä kasvoi. Maan keskilämpötila saattoi nousta jopa 35 '''°'''C:hen, noin 8 astetta. Ilmasto kuivui ja sateiden vuodenaikavaihtelu lisääntyi. Metsäpalot yleistyivät tämän takia.   

Kasvit eivät myöskään välttämättä kestäneet pahempia kuivia kausia ja siompia hiilidioksidimääriä.   

Erään arvion mukaan kylmänlauhkea vyöhyke monine lajeineen katosi joksikin aikaa. Toisaalta jättimanner Pangea kuivui laajoiksi aroiksi ja aavikoiksi.  Palautuminen vei ainakin 6 miljoonaa vuotta.  

Samaan aikaan meret happamoituivat ja ilmakehän hapet ehkä vähenivät. Pahin sukupuuttoaalto oli yhtaikainen maalla ja meressä. Se alkoi 251.941 ( tai 251.902 ±0.024 ) miljoonaa vuotta sitten.  Se kesti noin 10 000 vuotta.  Noin 60 000 vuoden päästä tuli toinen lähes yhtä voimakas purkaus.

Varsinkin merilajeja kuoli paljon, mutta myös 70% maaeläinlajeista. Merieläimistä trilobiitit kuolivat, ja ammoniiteistakin 97%. Maalla kuoli paljon hyönteislajeja, mm jättiläishyönteiset.  

Kuivuutta sietävät lajit yleistyivät ja lajiutuivat kostean paikan lajien kustannuksella. Itse kasvisukujen määrä väheni vain vähän.   Suurimmat muutokset  tapahtuivat tietyillä alueilla mm Etelä-Afrikan silloisilla leveyksillä. 

Euroopan havumetsät hävisivät. Eteläiset ''Glossopteris''-siemensaniaiset katosivat kokonaan tai lähes kokonaan.  Kiinassa ''Gigantopteris''-puiden alue kutistui. 

Monien puiden katoaminen johtui ilmeiesti soiden ja tulva-alueiden kuivumisesta. Puista liekomaiset, kortemaiset,  saniaiset ja siemensaniaiset harvinaistuivat. Havupuut ja käpypalmut yleistyivät. mm.  Dadoxylon. 

Monet suuret kasvinsyöjät katosivat.  Monet terapsidit hävisivät. Näistä mainiten gorgonopsit hävisivät kokonaan, lähes kaikki dinocephaliat.  Monet dikynodontitkin kuolivat, monet muut terapsidit samoin. Viimeiset pelykosaurit hävisivät. Monet varhaiset matelijat hävisvät. näistä kilpikonnan edeltäjiä  ja diapsideja sekä sauropsideja.[[Tiedosto:Capitosaurus1.JPG|pienoiskuva|'''''Capitosauruksen''''' malli. Laji säilyi tuhojakson yli.]]Monet temnospondylit katosivat, vaikka osa säilyi.

Tunnetuin maalla säilyneistä eläimistä oli esinisäkäs ''Lystrosaurus''. Senkin sukuisista suuret puiden lehtien syöjät kuolivat.

== Smithian-Spathian - joukkotuho ==
Itse permikauden lopun tuhon jälkeen tapahtui triaskauden alussa 249.4 miljoonaa vuotta sitten merkittävä joukkosukupuutto.

Tämä Smith–Spathin -joukkotuho, johtui niin ikään  Siperian viimeisistä suurista tulivuorenpurkauksista.  Näiden jälkeen tropiikin pintavedet jäähtyivät Smithian-kauden lopussa.

Tätä edelsi Diener-kauden sukupuuttoaalto.

== Tuhon syy ==
[[Tiedosto:Reconstructions of late Permian to Early Triassic continental ecological phases with representative organic microfossil assemblages.png|pienoiskuva|Tutkijoiden näkemys Permikauden joukkotuhon kasvillisuumuutoksista  jokivarsilla. Lämpötilan nousu kuivatti ilmastoa. Rehevät tulvametsät katosivat. Alussa metsäpalot yleistyivät.  Kun toipuminen alkoi, ylämaan kasvilajisto vallitsi.]]Joukkotuhon syynä pidetään yleensä valtavia Siperian laakiobasalttipurkauksia. Ne vapauttivat ilmakehään suuria määriä hiilidioksidia, rikkidioksidia ja raskasmetalleja. 

Valtameriin tuli happikato ja ne happamoituivat. Luultavasti ilmakehän happipitoisuus aleni. 

Ilmaston kuumeneminen muutti ilmakehän kiertoja ja ilmeisesti lisäsi haihduntaa. Se muutti kasvillisuutta niukemmaksi. Sateiden vuodenaikavaihtelut lisääntyivät. Kuivat alueet yleistyivät. Savannit ja arot laajenivat jokivarsillekin. Metsäpalot yleistyivät. Tämä hävitti kosteat suometsät, jotka tarjosivat ravintoa monille eläimille.  Vaikka sademäärä luultavasti kasvoikin lauhkealla vyöhykkeellä, siihen ilmaantui vuodenaikavaihteluja eikä maa ollut enää ympäri vuoden märkää tai välttämättä kosteatakaan.

Tällöin kosteudessa elänyt kielisaniaisten '''''Glossopteris'''''-kasvillisuus katosi.  Vaikkapa kuivuutta kestävät havupuut selvisivät paremmin. Mutta havupuut myös syttyivät alkaneissa metsäpaloissa helpommin tuleen. Havupuitakin hävisi paljon matalilal leveyksillä.

Toisaalta veden kiertokulku nopeutui,  veteen  tuli malta rehevöittäviä aineita ja virtasi ja satoi hiilihappo- ja rikkipitoisia yhdisteitä.

On lisäksi mahdollista, että suuri  purkaus olisi alussa aiheuttanut kylmenemisen pölyllä ja rikkiyhdisteillä, Kuumeneminen tuli vasta myöhemmin kasvihuonekaasujen myötä.

== Missä tuho oli suurinta ==
Lajeja hävisi eniten päiväntasaajan molemmin puolin noin +-30 tai 45 asteen leveyksiltä.  Syntyi laaja &quot;kuollut vyöhyke&quot;: aavikkoa ja aroa. 

Varsinkin etelässä tuho oli suurta.  Mutta myös 45-70 pohjoisella leveyksillä ainakin puolet lajirunsaudesta katosin.

Glossopteris-metsien vyöhykkeelle ilmaantui paljon aroa ja savannia.

Pohjoisessa ja rannikolla oli joitain vähäisemmän tuhon alueita, monesti rannikon lähellä.

Xinjiangista Kiinasta on löydetty puiden fossiileja ajalta noin 75000 vuotta permikauden suurimman tuhon jälkeen. Paikka sijaitsi meren rannalla 45 pohjoista leveyttä. Alueella satoi malko tasaisesti yli 1000 mm vuodessa. täällä arvellaan kasvilajeista kadonneen vain 20%.  Muuallakin on viitteitä siitä, että

puiden määrä ja alue vain supistui paljon. Maa ei autioitunut kokonaan.

== Asteroidi tuhon syy ? ==
Myös astroiditörmäystä on ehdotettu lajien joukkotuhon tuhon syyksi tai sen lisääjäksi.  Brasilian 40 kilometrinen Araguainhan kraatteri saattoi syntyä joukkotuhon aikaan tai miljoonia vuosia ennen sitä.

== Tuhon jälkeen ==
Parmikauden jälkeisen triaskauden alussa, Indus-vaiheessa maapallo oli kuuma, ehkä myrkyllinen. Tropiikin merivesi yhä lämpeni. Meriveden pintalämpö saattoi olla jopa 40 '''°'''C. Meren eläinlajeista ehkä 95 % oli poissa.

Ilmesesti meren pinta laski.

Kivihiilimetsät olivat menneet. Matalia liekolajeja ja saniaisia oli laajalti. Lahnanruohon sukuiset kasvit yleistyivät.  Indus-kaudelle tyypillinen lieko '''''Pleuromeia''''' oli pylväsmäinen, kapealehtinen laji, joka kesti kuivuutta. Se levittäytyi Pohjois-Kiinasta koko maailmaan. Liekokasvit kuitenkin alkoivat melko pian väistyä. Olenek-kauden alusta '''''Dicroidium'''''-lajisto yleistyi. 

Indus-vaihe kesti kaksi miljoonaa vuotta.  Lämpötilat olivat jonkin verran aleNneet jo Anis-vaiheessa: kuivakkokasvi ''Pleuromeia'' alkoi harvinaistua.

Aiempien lieko ja saniasipuiden tilalle ilmestyi muun muassa havupuita.

Permikauden lopun tuhosta selvisi nisäkäsmäinen terapsidi  ''Lystrosaurus'' (&quot;Lapiolisko&quot;) , eräs tai eräät näitten lajeista.

Elintavoiltaan sikaa muistuttanut ''Lystrosaurus'' söi esimerkiksi kasveja, niiden mukuloita ja juuria, pieniä eläimiä ja haaskojakin. Kaikkiruokaisuuden lisäksi lajin selviämistä auttoi sen kyky vaipua horroksiin. Mahdollisesti  laji selvisi, kun se tuli toimeen vähemmällä hapella kuin jotkut muut eläimet. 

Kun suuret petoeläimet taas yleistyivät, Lystrosauruksien määrä alkoi vähetä. Lystrosauridien lisäksi Indus-kaudella eli krokotiilimaisia proterosuchideja ja labyrintodontteja, jotka olivat krokotiilimaisia sammakkoeläimiä.

Joukkotuhosta selvisvät malko hyvin  Capitosauridae- ja Trematosauridae- ryhmän temnospondylit.

== Toipuminen ==
Paikoin maalla ja meressä ympäristön muutokset olivat vähäisempiä kuin laajoilla. Näillä palautuminen saattoi alkaa jo muutaman tuhannen vuoden kuluessa suurimmasta purkauksesta. 

Suuresta joukkosukupuutosta toipuminen vei pääosin 1,5 - 7 miljoonaa vuotta, täydellisemmin 10 -30 miljoonaa vuotta.  Melko suurta poipumista oli jo Olenek-kaudella.  Maaekoosysteemi palautui  täysin vasta triaskauden keski- tai loppuvaiheessa.

&lt;/div&gt;</text>
      <sha1>p1xt76aybw2923o34brqw07cn28d19y</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>158554</id>
      <parentid>158553</parentid>
      <timestamp>2025-07-07T16:50:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>212.149.170.90</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Tuhon jälkeen */ Muokkaus</comment>
      <origin>158554</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="10208" sha1="knwnoquin1ooud8o58ar0u7z808hwiu" xml:space="preserve">&lt;div id=&quot;talk&quot; style=&quot;border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding: 1em; clear: both; background-color: beige&quot;&gt;
[[Tiedosto:Fissure eruption in Holurhraun (Iceland), 13. September 2014.JPG|pienoiskuva|Permikauden  lopun tulivuorenpurkaukset olivat paljon suurempia kuin nykyiset Islannin purkaukset.]]
'''Permikauden lopun joukkosukupuutto'''  (&quot;Suuri kuolema&quot;) noin 252 miljoonaa vuotta sitten oli valtava joukkosukupuutto, jossa kuoli merellä ja maalla enemmän eläimiä kuin liitukauden lopussa.  Suuret tulivuorenpurkaukset purkivat valtavat kasvihuonekaasut.  

Se kuumensi ilmastoa, muutti kiertokulkuja, rehevöitti ja happamoitti meriä.  Eliöiden elinympäristö muuttui monille lajeille sietämättömäksi. Tropiikissa oli maalla liian kuumaa ja kuivaa monille eläimille. Metsäpalot autioittivat maata.    

== Capitan-vaiheen lopun joukkosukupuutto ==  

[[Elämän historia/Permikausi|Permikaudella]] koettiin monia sukupuuttoaaltoja, joista suuri tapahtui Capitan-vaiheen lopussa 259 miljoonaa vuotta sitten.  Tämä suuri sukupuutto vei muun muassa ''dinocephaliat,'' jotka kuuluivat kauden suurimpiin eläimiin.  

Mutta yhä suurempi sukupuuttoaalto oli tulossa.   

== Suuri kuolema ==
[[Tiedosto:Inostrancevia africana.jpg|alt=Initracevia oli sapelihampainen, kissapetomaline lisko.|pienoiskuva|'''''Inostrancevia africana''''' oli suuri sapelihampainen petosynapsidi, joka kuoli permikauden lopun suuressa joukkotuhossa.]]Noin 900 000 - 650 000 vuotta ennen permikauden loppua Maan ilmasto alkoi hitaasti lämmetä.  

Siperian suuret purkaukset alkoivat 300 000 vuotta sitten ennen suurta tuhoa.
Lämpeneminen kiihtyi näihin aikoihin.  

Noin 400 000 - 200 000 vuotta ennen suurta tuhoa Kiinasta katosi laajalta alueelta saniaismetsiä. Tämä lienee hävittänyt maaeläimiä.      

[[Tiedosto:Daptocephalus leonicepsDB24.jpg|alt=Daptocephalus oli matala hieman liskomainen kasvinsyöjäeläin.|pienoiskuva|'''''Daptocephalus''''' ja monet muut dikynodontit katosivat Permikauden lopussa.]]Kausien rajalla Maa kuumeni rajusti, kun kasvihuonekaasujen määrä kasvoi. Maan keskilämpötila saattoi nousta jopa 35 '''°'''C:hen, noin 8 astetta. Ilmasto kuivui ja sateiden vuodenaikavaihtelu lisääntyi. Metsäpalot yleistyivät tämän takia.   

Kasvit eivät myöskään välttämättä kestäneet pahempia kuivia kausia ja siompia hiilidioksidimääriä.   [[Tiedosto:Permian triassic boundary tropical ocean temperature curve from conodont data 1.png|pienoiskuva|Permi-Ttiaskauden meren lämpeneminen. päiväntasaajalla konodonteista mitattuna.]]Erään arvion mukaan kylmänlauhkea vyöhyke monine lajeineen katosi joksikin aikaa. Toisaalta jättimanner Pangea kuivui laajoiksi aroiksi ja aavikoiksi.  Palautuminen vei ainakin 6 miljoonaa vuotta.  

Samaan aikaan meret happamoituivat ja ilmakehän hapet ehkä vähenivät. Pahin sukupuuttoaalto oli yhtaikainen maalla ja meressä. Se alkoi 251.941 ( tai 251.902 ±0.024 ) miljoonaa vuotta sitten.  Se kesti noin 10 000 vuotta.  Noin 60 000 vuoden päästä tuli toinen lähes yhtä voimakas purkaus. Meren pinta laski.

Varsinkin merilajeja kuoli paljon, mutta myös 70% maaeläinlajeista. Merieläimistä trilobiitit kuolivat, ja ammoniiteistakin 97%. Maalla kuoli paljon hyönteislajeja, mm jättiläishyönteiset.  

Kuivuutta sietävät lajit yleistyivät ja lajiutuivat kostean paikan lajien kustannuksella. Itse kasvisukujen määrä väheni vain vähän.   Suurimmat muutokset  tapahtuivat tietyillä alueilla mm Etelä-Afrikan silloisilla leveyksillä. 

Euroopan havumetsät hävisivät. Eteläiset ''Glossopteris''-siemensaniaiset katosivat kokonaan tai lähes kokonaan.  Kiinassa ''Gigantopteris''-puiden alue kutistui. 

Monien puiden katoaminen johtui ilmeiesti soiden ja tulva-alueiden kuivumisesta. Puista liekomaiset, kortemaiset,  saniaiset ja siemensaniaiset harvinaistuivat. Havupuut ja käpypalmut yleistyivät. mm.  Dadoxylon. 

Monet suuret kasvinsyöjät katosivat.  Monet terapsidit hävisivät. Näistä mainiten gorgonopsit hävisivät kokonaan, lähes kaikki dinocephaliat.  Monet dikynodontitkin kuolivat, monet muut terapsidit samoin. Viimeiset pelykosaurit hävisivät. Monet varhaiset matelijat hävisvät. näistä kilpikonnan edeltäjiä  ja diapsideja sekä sauropsideja.

Monet temnospondylit katosivat, vaikka osa säilyi.

Tunnetuin maalla säilyneistä eläimistä oli esinisäkäs ''Lystrosaurus''. Senkin sukuisista suuret puiden lehtien syöjät kuolivat.

== Smithian-Spathian - joukkotuho ==
Itse permikauden lopun tuhon jälkeen tapahtui triaskauden alussa 249.4 miljoonaa vuotta sitten merkittävä joukkosukupuutto.

Tämä Smith–Spathin -joukkotuho, johtui niin ikään  Siperian viimeisistä suurista tulivuorenpurkauksista.  Näiden jälkeen tropiikin pintavedet jäähtyivät Smithian-kauden lopussa.

Tätä edelsi Diener-kauden sukupuuttoaalto.

== Tuhon syy ==
[[Tiedosto:Reconstructions of late Permian to Early Triassic continental ecological phases with representative organic microfossil assemblages.png|pienoiskuva|Tutkijoiden näkemys Permikauden joukkotuhon kasvillisuumuutoksista  jokivarsilla. Lämpötilan nousu kuivatti ilmastoa. Rehevät tulvametsät katosivat. Alussa metsäpalot yleistyivät.  Kun toipuminen alkoi, ylämaan kasvilajisto vallitsi.]]Joukkotuhon syynä pidetään yleensä valtavia Siperian laakiobasalttipurkauksia. Ne vapauttivat ilmakehään suuria määriä hiilidioksidia, rikkidioksidia ja raskasmetalleja. 

Valtameriin tuli happikato ja ne happamoituivat. Luultavasti ilmakehän happipitoisuus aleni. 

Ilmaston kuumeneminen muutti ilmakehän kiertoja ja ilmeisesti lisäsi haihduntaa. Se muutti kasvillisuutta niukemmaksi. Sateiden vuodenaikavaihtelut lisääntyivät. Kuivat alueet yleistyivät. Savannit ja arot laajenivat jokivarsillekin. Metsäpalot yleistyivät. Tämä hävitti kosteat suometsät, jotka tarjosivat ravintoa monille eläimille.  Vaikka sademäärä luultavasti kasvoikin lauhkealla vyöhykkeellä, siihen ilmaantui vuodenaikavaihteluja eikä maa ollut enää ympäri vuoden märkää tai välttämättä kosteatakaan.

Tällöin kosteudessa elänyt kielisaniaisten '''''Glossopteris'''''-kasvillisuus katosi.  Vaikkapa kuivuutta kestävät havupuut selvisivät paremmin. Mutta havupuut myös syttyivät alkaneissa metsäpaloissa helpommin tuleen. Havupuitakin hävisi paljon matalilal leveyksillä.

Toisaalta veden kiertokulku nopeutui,  veteen  tuli malta rehevöittäviä aineita ja virtasi ja satoi hiilihappo- ja rikkipitoisia yhdisteitä.

On lisäksi mahdollista, että suuri  purkaus olisi alussa aiheuttanut kylmenemisen pölyllä ja rikkiyhdisteillä, Kuumeneminen tuli vasta myöhemmin kasvihuonekaasujen myötä.

== Missä tuho oli suurinta ==
Lajeja hävisi eniten päiväntasaajan molemmin puolin noin +-30 tai 45 asteen leveyksiltä.  Syntyi laaja &quot;kuollut vyöhyke&quot;: aavikkoa ja aroa. 

Varsinkin etelässä tuho oli suurta.  Mutta myös 45-70 pohjoisella leveyksillä ainakin puolet lajirunsaudesta katosin.

Glossopteris-metsien vyöhykkeelle ilmaantui paljon aroa ja savannia.

Pohjoisessa ja rannikolla oli joitain vähäisemmän tuhon alueita, monesti rannikon lähellä.

Xinjiangista Kiinasta on löydetty puiden fossiileja ajalta noin 75000 vuotta permikauden suurimman tuhon jälkeen. Paikka sijaitsi meren rannalla 45 pohjoista leveyttä. Alueella satoi malko tasaisesti yli 1000 mm vuodessa. täällä arvellaan kasvilajeista kadonneen vain 20%.  Muuallakin on viitteitä siitä, että puiden määrä ja alue vain supistui paljon. Maa ei autioitunut kokonaan.

== Asteroidi tuhon syy ? ==
Myös astroiditörmäystä on ehdotettu lajien joukkotuhon tuhon syyksi tai sen lisääjäksi.  Brasilian 40 kilometrinen Araguainhan kraatteri saattoi syntyä joukkotuhon aikaan tai miljoonia vuosia ennen sitä.

== Tuhon jälkeen ==
Permikauden jälkeisen triaskauden alussa, Indus-vaiheessa maapallo oli kuuma, ehkä [[Tiedosto:Capitosaurus1.JPG|pienoiskuva|'''''Capitosauruksen''''' malli. Laji säilyi tuhojakson yli.]][[Tiedosto:Induan map.jpg|pienoiskuva|Indus-kauden kartta.]]myrkyllinen. Tropiikin merivesi yhä lämpeni. Meriveden pintalämpö saattoi olla jopa 40 '''°'''C. Meren eläinlajeista ehkä 95 % oli poissa.  Kivihiilimetsät olivat menneet. Matalia liekolajeja ja saniaisia oli laajalti. Lahnanruohon sukuiset kasvit yleistyivät.  Indus-kaudelle tyypillinen lieko '''''Pleuromeia''''' oli pylväsmäinen, kapealehtinen laji, joka kesti kuivuutta. Se levittäytyi Pohjois-Kiinasta koko maailmaan. Liekokasvit kuitenkin alkoivat melko pian väistyä. Olenek-kauden alusta '''''Dicroidium'''''-lajisto yleistyi.  Spath-kaudelta on löydetty jo runsaslajisia kasvistoja.

Indus-vaihe kesti kaksi miljoonaa vuotta.  Lämpötilat olivat jonkin verran alenneet jo Anis-vaiheessa: kuivakkokasvi ''Pleuromeia'' alkoi harvinaistua.

Aiempien lieko ja saniasipuiden tilalle ilmestyi muun muassa havupuita.

Permikauden lopun tuhosta selvisi nisäkäsmäinen terapsidi  ''Lystrosaurus'' (&quot;Lapiolisko&quot;) , eräs tai eräät näitten lajeista.

Elintavoiltaan sikaa muistuttanut ''Lystrosaurus'' söi esimerkiksi kasveja, niiden mukuloita ja juuria, pieniä eläimiä ja haaskojakin. Kaikkiruokaisuuden lisäksi lajin selviämistä auttoi sen kyky vaipua horroksiin. Mahdollisesti  laji selvisi, kun se tuli toimeen vähemmällä hapella kuin jotkut muut eläimet. 

Kun suuret petoeläimet taas yleistyivät, Lystrosauruksien määrä alkoi vähetä. Lystrosauridien lisäksi Indus-kaudella eli krokotiilimaisia proterosuchideja ja labyrintodontteja, jotka olivat krokotiilimaisia sammakkoeläimiä.

Joukkotuhosta selvisvät malko hyvin  Capitosauridae- ja Trematosauridae- ryhmän temnospondylit.

== Toipuminen ==
Paikoin maalla ja meressä ympäristön muutokset olivat vähäisempiä kuin laajoilla. Näillä palautuminen saattoi alkaa jo muutaman tuhannen vuoden kuluessa suurimmasta purkauksesta. 

Suuresta joukkosukupuutosta toipuminen vei pääosin 1,5 - 7 miljoonaa vuotta, täydellisemmin 10 -30 miljoonaa vuotta.  Melko suurta poipumista oli jo Olenek-kaudella.  Maaekoosysteemi palautui  täysin vasta triaskauden keski- tai loppuvaiheessa.

&lt;/div&gt;</text>
      <sha1>knwnoquin1ooud8o58ar0u7z808hwiu</sha1>
    </revision>
  </page>
</mediawiki>