Wikikirjasto fiwikibooks https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Etusivu MediaWiki 1.45.0-wmf.9 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikikirjasto Keskustelu Wikikirjastosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista 0 20300 158556 149915 2025-07-08T18:26:13Z 212.149.170.90 /* Joukkotuhot */ Muokkaus 158556 wikitext text/x-wiki [[Tiedosto:Herrerasaurus NT small.jpg|pienoiskuva|246x246px|Herrerasaurus verrattuna ihmiseen.]] '''Triaskausi''' 252–201 miljoonaa vuotta sitten aloitti elämän keskiajan. Matelijat kehittyivät nopeasti. Dinosaurukset ja nisäkkäät ilmestyivät. Ilmasto oli lämmin. Suurin maamassa oli jättimanner Pangaia. Kausi alkoi ja päättyi suurella eläinlajien joukkotuholla. == Eläimistö == Hallitseva petomatelijaryhmä olivat krokotiilimaiset arkosaurit, varsinkin niiden alaryhmä crurotarsit. Nisäkkäät syntyivät matelijoille rinnakkaisista maaeläimistä synapsideista. Varhaiset nisäkkäät hautoivat munia ja muistuttivat päästäisiä. Kauden alussa elikin paljon synapsideja, joista tunnetuin on ''Lystrosaurus''. Kaudella dinosaurukset syrjäyttivät synapsidit. Lentoliskot ilmaantuivat. Merissä eli kalaliskoja ja notosaureja. Sammakkoeläimet olivat yhä yleisiä. Ensimmäiset nykymuotoiset sammakot ilmestyivät. [[Tiedosto:Pangea interpretacion.png|pienoiskuva|Jättimanner Pangaia triaskaudella.]] Dinosaurukset ilmestyivät kauden loppupuolella noin 235–210 miljoonaa vuotta sitten.Varhaisimpia hirmuliskoja olivat kasvinsyöjät ''Plateosaurus'' ja ''Riojasaurus'' sekä lihansyöjät ''Herrerasaurus'' ja ''Eoraptor'', joista ''Herrerasaurus'' eli noin 235–225 miljoonaa vuotta sitten == Kasvit, maantiede == Kasvillisuus oli siemensaniaisia, havupuita, käpypalmuja ja neidonhiuspuita. Ensimmäiset koppisiemeniset eli kukkakasvit ilmestyivät luultavasti kauden lopussa. Mäntykasvit ja arakuaariat ilmaantuivat. Kaudella oli suuri jättimanner Pangaia, joka oli C:n muotoinen. Manner alkoi hajota jo triaskaudella, synnyttäen tulivuorenpurkauksia. Kauden alussa oli erittäin kuumaa. Pahin kuumuus hävisi muutamassa miljoonassa vuodessa. Monesti oli kuivaa. Tämä suosi matelijoita. Napa-alueet olivat jäättömiä. Niilä kasvoi puitakin. Päiväntasaajan aavikko erotti toisistaan pohjoisen ja etelän eliöalueet. Mantereella oli laajoilla alueilla monsuuni-ilmasto sade- ja kuivina kausineen. Kauden keskivaiheen lämmin, kostea jakso mahdollisti dinosaurusten levittäytymisen. Lämpötila hieman aleni kauden edetessä, mutta kauden lopulla oli taas melko kuumaa. == Joukkotuhot == Kausi alkoi, kun permikauden lopun suuri joukkotuho oli hävittänyt suuren osan maailman eliöistä. Kasvillisuus ja eläimistä palautuivat noin 3-20 miljoonassa vuodessa tästä katastrofista. Kausi päättyi [[Elämän historia/Triaskauden lopun joukkosukupuutto|suureen joukkotuhoon]]. Monet merieläimet, arkosaurit ja sammakkoeläimet hävisivät. Mys kasvillisuus muuttui. Kuoleman aalto saattoi johtua tulivuorenpurkauksista tai asteroidin iskusta. Mutta dinosaurukset selvisivät tuhosta. p02ygqasmf0fvvhhhc0u4t4jq6c26ne 0 20301 158555 158552 2025-07-08T18:23:27Z 212.149.170.90 Muokkaus 158555 wikitext text/x-wiki <div id="talk" style="border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding: 1em; clear: both; background-color: beige"> [[Tiedosto:Dimetrodon species2DB15.jpg|pienoiskuva|Permikautisia '''''Dimetrodon'''''-synapsideja.]] '''Permikausi''' oli noin 300-251 miljoonaa vuotta sitten. Kaudella eli synapsideja, matelijoita ja sammakkoeläimiä. Ilmasto oli yleensä kuiva. Lämpötila vaihteli kylmästä kuumaan. Kausi päättyi valtavaan [[Elämän historia/Permikauden lopun joukkosukupuutto|lajien joukkotuhoon.]] Syynä oli jättimäinen tulivuorenpurkaus tai asteroidi-isku. == Eläimet == [[Tiedosto:Elginia BW.jpg|pienoiskuva|Elginia, permikautinen varhaismatelija.]]Permikauden valtalajit olivat '''synapsideja.''' Se olivat matelijoille rinnakkainen ryhmä. Muuten matelijat yleistyivät, sammakkoeläimet harvinaistuivat. Tunnetuin permikauden synapsidi oli liskomainen, korkeaharjainen ''Dimetrodon''. Harja saattoi olla lämmönsäätelyä varten.[[Tiedosto:StenocybusDB.jpg|pienoiskuva|Sinophoneus, joka oli Dinocephalia-terapsidi. Se oli peto. Dinocephaliat hallitsivat keski-permin maaeläimistöä.]]Ensi kertaa maahistoriassa oli paljon maaeläimiä kasvin- ja lihansyöjineen. Kaudella ilmaantui synatspidien kanssa kilpailleita suuria Pararaptilia-ryhmään kuulunaita alkukantaisia matelijoita, joista jotkut olivat isoja ja hyvin panssaroituja. Tunnetuin näistä lienee ''Scutosaurus''. Ensimmäisen krokotiilimaiset arkosaurit ilmestyivät kauden lopussa, mutta dinosauruksia ei vielä ollut. Suurikokoinen ''Postosuchus'' oli arkosauri. Kaudella elivät ensimmäiset liitävät selkärankaiset, lepakkomaiset weigetitisaurit. Ammoniitit ja merisiilien kaltaiset piikkinahkaiset olivat yleisiä permikauden merissä. Permikerrostuma tunnetaan kovakuorisista ja yksisoluisista alkueläimistä fusulinideista. == Kasvit == Eteläisellä Gondwana-mantereella kasvoi ''Glossopteris''-kasvillsuutta: kielisaniaisia, siemensaniaspuita ja - pensaita. Glossopterisin kasvuympäristö muistutti nykyisten suosypressien elinpiiriä. Rannikkosoilla kasvoi kortteita kuin bambuja.[[Tiedosto:Postosuchus kirkpatricki.jpg|pienoiskuva|'''''Postosuchus''''', arkosaureihin kuulnut matelija.]]Ginkokasvit ilmestyivät. Käpypalmut ilmaantuivat kauden lopuilla. Havupuut kehittyivät kaudella edelleen nykyisen näköisiksi. Ilmaston kuivuminen edisti havupuiden leviämistä. == Ilmasto, geologia == Alussa oli jääkausi. Ilmasto lämpeni aaltoillen, mutta pysyi pitkään ainakin viileänä. Kauden ilmasto oli alussa kylmä ja kuiva, monsuunityyppinen. Etelässä oli laajoja jäätiköitä. Se johtui osin jättimanner Pangaiasta. Sademetsän alueet olivat suppeampia kuin kivihiilikaudella. Esimerkiksi trooppisia "hiilimetsiä" oli kauden alussa lähinnä mereisillä Kiinan alueilla. Ilmasto lämpeni kauden loppua kohti. Samalla se myös kuivui, nimenomaan päiväntasaajan lähellä. == Joukkotuhoja == Permikauden keskivaiheilla 273 miljoonaa vuotta sitten tapahtui joukkotuho, joka vei ''Dimetrodon''in tyyppiset "pelykosaurit". Tilalle tuli terapsideja. Ne olivat kehittyneempi synapsidiryhmä. Noin 259 miljoonaa vuotta sitten tapahtui lajien joukkotuho, joka oli pienempi kuin varsinainen "suuri kuolema". Tuolloin Siperian Emeishan laakiopurkaukset alkoivat. Mutta suurin joukkotuho oli vasta edessä. == "Suuri kuolema" == Laajemmin: [[Elämän historia/Permikauden lopun joukkosukupuutto|Permikauden lopun joukkosukupuutto]] Permikauden lopussa tapahtui jättimäinen lajien joukkotuho noin 252 miljoonaa vuotta sitten. Sukupuuton syynä pidetään yleensö valtavia tulivuorenpurkauksia. Myös asteroiditörmäystä on väitetty. Tulivuorenpurkaus nosti lämpötilaa ja happamoitti merta. Suuri purkausjakso alkoi noin 300 000 vuotta ennen suurta tuhoa. Se alkoi ajaa Maata kuumaksi. Monet metsät hävisivät maalla. Romahdusmainen valtava kuolema alkoi merissä noin 251.94 miljoonaa vuotta sitten, kesti 10 000 - 100 000 vuotta. Suuren tuhon jälkeen koettiin muita tuhoaaltoja n 3 miljoonana vuoden sisään. Maan keskilämpötila nousi jopa 8 - 10 astetta 35 C :hen. Tämä viittaa tulivuorenpurkauksiin. Ilmeisesti oli monta suurta purkausta. Sateiden vuodenaikavaihtelut ehkä lisääntyivät. Paikoin kuivui, paikoin kostui. Monet kasvit eivät kestäneet syvempiä kuivia kausia ja suurempaa haihduntaa, ja suurta hiilidioksidimäärää. Erityisesti merieläimistöä hävisi. Varsinkin suuria maaeläimiä katosi. Mutta myös paljon hyönteisiä. Maakasvit säilyivät paremmin. Näistäkin hävisivät ''Glossopteris''-siemensaniaiset. Ne eivät kestäneet lämpenemistä ja mahdollista kuivumista. Havupuut ja muut kuivuutta kestävät lajit runsastuivat. Kosteikot supistuivat. Paljon nilviäisiä kuoli. Jo harvinaistuneet trilobiitit katosivat kokonaan. Kuuluisin selvinneistä lajeista oli synapsidi ''Lystrosaurus''. Se selvisi ehkä sen takia, että pystyi vaipumaan talvihorrokseen ja kaivautumaan maan sisään. Tai ehkä sen takia, että pystyi paremmin hengittämään vähähappista ilmaa. Ehkä ''Lystrosaurus'' ei ollut erikoistunut joukkotuhossa hävinneeseen ''Glossopteris''-kasvillisuuteen. Lystrosaurus oli melko kaikkiruokainen niin kuin nykyajan villisika. Lajeja kuoli maalla eniten matalilla leveysasteella ja eteläisellä pallonpuoliskolla. </div> s0g30thzruak5tefr6uo42wh133lxtu