Wikikirjasto fiwikibooks https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Etusivu MediaWiki 1.46.0-wmf.22 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikikirjasto Keskustelu Wikikirjastosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk Käyttäjä:Hunsvotti/Kirjanpidon perusteet 2 21619 159940 159860 2026-04-06T07:24:09Z Hunsvotti 6338 /* Sisältö */ 159940 wikitext text/x-wiki Tässä oppaassa käsitellään kirjanpidon perusteita. == Sisältö == <inputbox> type=search prefix=Käyttäjä:Hunsvotti/Kirjanpidon perusteet/ placeholder=Hae tästä kirjasta type=fulltext searchbuttonlabel=Hae </inputbox> * [[/Yhden- ja kahdenkertainen kirjanpito]] [[Kuva:00%.png]] * [[/Kahdenkertainen kirjanpito]] [[Kuva:50%.png]] * [[/Tilinpäätös]] [[Kuva:25%.png]] ** [[/Tuloslaskelma]] [[Kuva:00%.png]] ** [[/Tase]] [[Kuva:00%.png]] ** [[/Toimintakertomus]] [[Kuva:00%.png]] ** [[/Yhdistyksen tilinpäätös]] [[Kuva:00%.png]] * [[/Tilinavaus]] [[Kuva:00%.png]] * [[/Sanasto]] [[Kuva:00%.png]] j0wxwpvhmbr861h2c49nren9qeffskl Käyttäjä:Hunsvotti/Kirjanpidon perusteet/Kahdenkertainen kirjanpito 2 21621 159951 159786 2026-04-06T07:46:14Z Hunsvotti 6338 /* Tili */ 159951 wikitext text/x-wiki == Tili == Kahdenkertaisessa kirjanpidossa tilissä on aina kaksi puolta: ''debet'' ja ''kredit''. Kaikki rahan liikkeet kirjataan aina yhden tilin debetpuolelle ja toisen kreditpuolelle. Yksinkertaistettuna voidaan ajatella, että tilille tuleva raha merkitään debetpuolelle ja lähtevä kreditpuolelle. Kun (raha)tilin debetpuoli ja kreditpuoli summataan ja kreditpuoli vähennetään debetpuolesta, kertoo saatu luku kuinka paljon tilillä on rahaa. {| class="wikitable kirjanpito" ! rowspan="2" | Päiväys ! rowspan="2" | Tilitapahtuma ! colspan="2" | Käteiskassa |- class="debet-kredit-rivi" | ! debet || kredit |- | 1.1.2026 || Alkusaldo || 153,20 || |- | 5.1.2026 || Ostettu kahvia || || 10,40 |- | 5.1.2026 || Ostettu banaaneja || || 5,90 |- | 17.1.2026 || Myyty kangaskassi || 7,90 || |- | 22.1.2026 || Ostettu kopiopaperia || || 30,00 |- | 31.1.2026 || Myyty 2 rintamerkkiä || 11,80 || |- style="border-top: double 3px #aaaaaa" | colspan="2" | Yhteensä || 172,90 || 46,30 |- | colspan="2" | Saldo || (126,60) || |} Käteiskassassa pitäisi olla rahaa 172,90 – 46,30 = 126,60 euroa. Kun tilin debetpuoli on suurempi, tilillä sanotaan olevan ''debetsaldoa''. Esimerkin käteiskassassa on siis 126,60 euron debetsaldo. Vastaavasti, kun kreditpuoli on suurempi tilillä sanotaan olevan ''kreditsaldoa''. == Tilikartta == Tilikartta on luettelo kaikista käytössä olevista tileistä. == Kahdenkertainen kirjanpito == Kirjanpito voidaan ajatella isoon taulukkoon, jossa on otsikkoina päivämäärä, tapahtuman nimi ja sen jälkeen jokainen tilikartan tili. Jokaisella tapahtumalla on oma rivinsä. Vasemmalle puolelle merkitään päivämäärä ja tapahtuman kuvaus ja rahan liike kahteen tilejä vastaaviin sarakkeisiin, toiseen debet- ja toiseen kreditpuolelle. {{Kirjanpito|++ Myyntitulot|Käteiskassa|-- Toimistokulut|tapahtumat= 20.2.2026 Ostettu kahvia PER Toimistokulut 10 AN Käteiskassa 10 21.2.2026 Myyty rintamerkki PER Käteiskassa 6 AN Myyntitulot 6 }} Koska kirjaukset tehdään aina yhden tilin kreditpuolelle ja toisen debetpuolelle, ovat kaikista tileistä yhteenlaskettujen debetpuolet ja kaikista tileistä yhteenlaskettujen kreditpuolet aina yhtä suuret. Jos näin ei ole, on kirjanpidossa jossakin tapahtunut virhe. Esimerkiksi yllä debet- ja kredtpuolet ovat molemmat yhteensä 16. == Tilityypit == Tilit voidaan jakaa eri tyyppeihin. * '''Menotilit''' kuvaavat paikkoja, joihin raha poistuu. Näillä tileillä on yleensä kirjauksia vain debetpuolella. * '''Tulotilit''' kuvaavat paikkoja, joista raha tulee. Näillä tileillä on yleensä kirjauksia vain kreditpuolella. * '''Rahatilit''' kuvaavat paikkoja, joissa rahaa on. Näitä ovat pankki- ja käteistilit, mutta myös esim. varastossa kiinnoleva omaisuus. * '''Saatavatilit''' kuvaavat rahaa, jota muut ovat sinulle velkaa. * '''Velkatilit''' kuvaavat rahaa, jota olet velkaa muille. * '''Pääomatilit''' == Ostotapahtuma == Ostotapahtuma kirjataan rahatilin kreditpuolelle ja menotilin debetpuolelle. Esimerkiksi, kun yhdistyksen sihteeri käy ostamassa toimistoon lisää kopiopaperia käteisvaroilla, merkitään rahan lähteminen käteistililtä sen kreditpuolelle ja rahan poistuminen toimistokuluihin sen debetpuolelle. {{Kirjanpito|Käteiskassa|-- Toimistokulut|tapahtumat= 22.2.2026 Ostettu kopiopaperia PER Toimistokulut 20 AN Käteiskassa 20 }} == Myyntitapahtuma == Myyntitapahtuma kirjataan tulotilin kreditpuolelle ja rahatilin debetpuolelle. Esimerkiksi, kun joku käy yhdistyksen toimistossa ostamassa logolla varustetun kangaskassin käteisellä, merkitään rahan tuleminen kirjanpidon alle käteiskassatilin kreditpuolelle ja rahan saapuminen käteiskassaan sen debetpuolelle. {{Kirjanpito|++ Myyntitulot|Käteiskassa|tapahtumat= 22.2.2026 Myyty kangaskassi PER Käteiskassa 20 AN Myyntitulot 20 }} == Ostovelka == Kun jotakin ostetaan velaksi eli tavara tai palvelu toimitetaan tai tilaus tehdään ensin ja lasu siitä maksetaan myöhemmin, on kyseessä ostovelka. Ostovelka kirjataan kahtena tapahtumana: # velkatilin kreditpuolelle ja menotilin debetpuolelle, kun tavara tai palvelu saadaan ja # rahatilin kreditpuolelle ja velkatilin debetpuolelle, kun lasku maksetaan. Esimerkiksi, kun yhdistys tilaa kolme kakkua juhliin, merkitään velan syntyminen ostovelkatilille sen kreditpuolelle ja velan kohde juhlakuluihin sen debetpuolelle. Kun lasku maksetaan merkitään maksu pankkitilin kreditpuolelle ja ostovelkatilin debetpuolelle. {{Kirjanpito|Pankkitili|-? Ostovelat|-- Juhlamenot|tapahtumat= 20.2.2026 Tilattu kolme kakkua juhliin PER Juhlamenot 120 AN Ostovelat 120 22.2.2026 Maksettu kakkujen lasku PER Ostovelat 120 AN Pankkitili 120 }} == Saamiset == Kun jotakin myydään velaksi eli kun tavara tai palvelu toimitetaan, mutta sitä ei heti makseta, on kyseessä saaminen. Saamiset kirjataan kahtena kirjauksena: # tulotilin kreditpuolelle ja saamistilin debetpuolelle, kun tavara tai palvelu toimitetaan ja # saamistilin kreditpuolelle ja rahattilin debetpuolelle, kun lasku maksetaan. Esimerkiksi, kun yritys myy 10 ilmakitaraa karaokebaarille, merkitään velan syntyminen myyntitilille sen kreditpuolelle ja saaminen myyntisaamistilin debetpuolelle. Kun karaokebaari maksaa laskun merkitään saapunut maksu myyntisaamistilin kreditpuolelle ja pankkitlin debetpuolelle. {{Kirjanpito|++ Myyntitulot|+? Myyntisaamiset|Pankkitili|tapahtumat= 20.2.2026 Myyty 10 ilmakitaraa PER Myyntisaamiset 1000 AN Myyntitulot 1000 22.2.2026 Saatu maksu ilmakitaroista PER Pankkitili 1000 AN Myyntisaamiset 1000 }} == Myynnin oikaisu == Oikaisu tehdään, kun alkuperäinen saamisiin merkitty kirjaus on suurempi, kuin todellinen maksettu summa. Esim. jos edellisen esimerkin asiakas saa 2 % käteisalennuksen, kun lasku maksetaan 14 päivän sisällä. {{Kirjanpito|++ Myyntitulot|+? Myyntisaamiset|Pankkitili|tapahtumat= 13.2.2026 Myyty 10 ilmakitaraa PER Myyntisaamiset 1000 AN Myyntitulot 1000 23.2.2026 Saatiin maksu ilmakitaroista 2 % käteisalennuksella PER Pankkitili 980 AN Myyntisaamiset 980 23.2.2026 '''Oikaisu. Käteisalennus ilmakitaroista''' PER Myyntitulot 20 AN Myyntisaamiset 20 }} == Oston oikaisu == Esim. kakkuja toimitettaessa yksi kakku plätsähti maahan eikä uutta ehditty valmistaa, joten maksu tehdään vain kahdesta kakusta. Ostovelkatilin liikamerkintä oikaistaan. {{Kirjanpito|Pankkitili|-? Ostovelat|-- Juhlamenot|tapahtumat= 17.2.2026 Tilattu kolme kakkua juhliin PER Juhlamenot 120 AN Ostovelat 120 23.2.2026 Maksettu vain kahdesta kakusta PER Ostovelat 80 AN Pankkitili 80 23.2.2026 '''Oikaisu. Maksettiin kaksi kakkua kolmen sijasta.''' PER Ostovelat 40 AN Juhlamenot 40 }} == Maksuperusteisuus ja suoriteperusteisuus == f0cqdpi8jk6xv8dnuh0xluor0jrj0dr 159953 159951 2026-04-06T07:47:04Z Hunsvotti 6338 /* Tili */ 159953 wikitext text/x-wiki == Tili == Kahdenkertaisessa kirjanpidossa tilissä on aina kaksi puolta: ''debet'' ja ''kredit''. Kaikki rahan liikkeet kirjataan aina yhden tilin debetpuolelle ja toisen kreditpuolelle. Yksinkertaistettuna voidaan ajatella, että tilille tuleva raha merkitään debetpuolelle ja lähtevä kreditpuolelle. Kun (raha)tilin debetpuoli ja kreditpuoli summataan ja kreditpuoli vähennetään debetpuolesta, kertoo saatu luku kuinka paljon tilillä on rahaa. {| class="wikitable kirjanpito" ! rowspan="2" | Päiväys ! rowspan="2" | Tilitapahtuma ! colspan="2" | Käteiskassa |- class="debet-kredit-rivi" | ! debet || kredit |- | 1.1.2026 || Alkusaldo || 153,20 || |- | 5.1.2026 || Ostettu kahvia || || 10,40 |- | 5.1.2026 || Ostettu banaaneja || || 5,90 |- | 17.1.2026 || Myyty kangaskassi || 7,90 || |- | 22.1.2026 || Ostettu kopiopaperia || || 30,00 |- | 31.1.2026 || Myyty 2 rintamerkkiä || 11,80 || |- style="border-top: double 3px #aaaaaa" | colspan="2" | Yhteensä || 172,90 || 46,30 |- | colspan="2" | Saldo || (126,60) || |} Käteiskassassa pitäisi olla rahaa 172,90 – 46,30 = 126,60 euroa. Kun tilin debetpuoli on suurempi, tilillä sanotaan olevan ''debetsaldoa''. Esimerkin käteiskassassa on siis 126,60 euron debetsaldo. Vastaavasti, kun kreditpuoli on suurempi tilillä sanotaan olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. == Tilikartta == Tilikartta on luettelo kaikista käytössä olevista tileistä. == Kahdenkertainen kirjanpito == Kirjanpito voidaan ajatella isoon taulukkoon, jossa on otsikkoina päivämäärä, tapahtuman nimi ja sen jälkeen jokainen tilikartan tili. Jokaisella tapahtumalla on oma rivinsä. Vasemmalle puolelle merkitään päivämäärä ja tapahtuman kuvaus ja rahan liike kahteen tilejä vastaaviin sarakkeisiin, toiseen debet- ja toiseen kreditpuolelle. {{Kirjanpito|++ Myyntitulot|Käteiskassa|-- Toimistokulut|tapahtumat= 20.2.2026 Ostettu kahvia PER Toimistokulut 10 AN Käteiskassa 10 21.2.2026 Myyty rintamerkki PER Käteiskassa 6 AN Myyntitulot 6 }} Koska kirjaukset tehdään aina yhden tilin kreditpuolelle ja toisen debetpuolelle, ovat kaikista tileistä yhteenlaskettujen debetpuolet ja kaikista tileistä yhteenlaskettujen kreditpuolet aina yhtä suuret. Jos näin ei ole, on kirjanpidossa jossakin tapahtunut virhe. Esimerkiksi yllä debet- ja kredtpuolet ovat molemmat yhteensä 16. == Tilityypit == Tilit voidaan jakaa eri tyyppeihin. * '''Menotilit''' kuvaavat paikkoja, joihin raha poistuu. Näillä tileillä on yleensä kirjauksia vain debetpuolella. * '''Tulotilit''' kuvaavat paikkoja, joista raha tulee. Näillä tileillä on yleensä kirjauksia vain kreditpuolella. * '''Rahatilit''' kuvaavat paikkoja, joissa rahaa on. Näitä ovat pankki- ja käteistilit, mutta myös esim. varastossa kiinnoleva omaisuus. * '''Saatavatilit''' kuvaavat rahaa, jota muut ovat sinulle velkaa. * '''Velkatilit''' kuvaavat rahaa, jota olet velkaa muille. * '''Pääomatilit''' == Ostotapahtuma == Ostotapahtuma kirjataan rahatilin kreditpuolelle ja menotilin debetpuolelle. Esimerkiksi, kun yhdistyksen sihteeri käy ostamassa toimistoon lisää kopiopaperia käteisvaroilla, merkitään rahan lähteminen käteistililtä sen kreditpuolelle ja rahan poistuminen toimistokuluihin sen debetpuolelle. {{Kirjanpito|Käteiskassa|-- Toimistokulut|tapahtumat= 22.2.2026 Ostettu kopiopaperia PER Toimistokulut 20 AN Käteiskassa 20 }} == Myyntitapahtuma == Myyntitapahtuma kirjataan tulotilin kreditpuolelle ja rahatilin debetpuolelle. Esimerkiksi, kun joku käy yhdistyksen toimistossa ostamassa logolla varustetun kangaskassin käteisellä, merkitään rahan tuleminen kirjanpidon alle käteiskassatilin kreditpuolelle ja rahan saapuminen käteiskassaan sen debetpuolelle. {{Kirjanpito|++ Myyntitulot|Käteiskassa|tapahtumat= 22.2.2026 Myyty kangaskassi PER Käteiskassa 20 AN Myyntitulot 20 }} == Ostovelka == Kun jotakin ostetaan velaksi eli tavara tai palvelu toimitetaan tai tilaus tehdään ensin ja lasu siitä maksetaan myöhemmin, on kyseessä ostovelka. Ostovelka kirjataan kahtena tapahtumana: # velkatilin kreditpuolelle ja menotilin debetpuolelle, kun tavara tai palvelu saadaan ja # rahatilin kreditpuolelle ja velkatilin debetpuolelle, kun lasku maksetaan. Esimerkiksi, kun yhdistys tilaa kolme kakkua juhliin, merkitään velan syntyminen ostovelkatilille sen kreditpuolelle ja velan kohde juhlakuluihin sen debetpuolelle. Kun lasku maksetaan merkitään maksu pankkitilin kreditpuolelle ja ostovelkatilin debetpuolelle. {{Kirjanpito|Pankkitili|-? Ostovelat|-- Juhlamenot|tapahtumat= 20.2.2026 Tilattu kolme kakkua juhliin PER Juhlamenot 120 AN Ostovelat 120 22.2.2026 Maksettu kakkujen lasku PER Ostovelat 120 AN Pankkitili 120 }} == Saamiset == Kun jotakin myydään velaksi eli kun tavara tai palvelu toimitetaan, mutta sitä ei heti makseta, on kyseessä saaminen. Saamiset kirjataan kahtena kirjauksena: # tulotilin kreditpuolelle ja saamistilin debetpuolelle, kun tavara tai palvelu toimitetaan ja # saamistilin kreditpuolelle ja rahattilin debetpuolelle, kun lasku maksetaan. Esimerkiksi, kun yritys myy 10 ilmakitaraa karaokebaarille, merkitään velan syntyminen myyntitilille sen kreditpuolelle ja saaminen myyntisaamistilin debetpuolelle. Kun karaokebaari maksaa laskun merkitään saapunut maksu myyntisaamistilin kreditpuolelle ja pankkitlin debetpuolelle. {{Kirjanpito|++ Myyntitulot|+? Myyntisaamiset|Pankkitili|tapahtumat= 20.2.2026 Myyty 10 ilmakitaraa PER Myyntisaamiset 1000 AN Myyntitulot 1000 22.2.2026 Saatu maksu ilmakitaroista PER Pankkitili 1000 AN Myyntisaamiset 1000 }} == Myynnin oikaisu == Oikaisu tehdään, kun alkuperäinen saamisiin merkitty kirjaus on suurempi, kuin todellinen maksettu summa. Esim. jos edellisen esimerkin asiakas saa 2 % käteisalennuksen, kun lasku maksetaan 14 päivän sisällä. {{Kirjanpito|++ Myyntitulot|+? Myyntisaamiset|Pankkitili|tapahtumat= 13.2.2026 Myyty 10 ilmakitaraa PER Myyntisaamiset 1000 AN Myyntitulot 1000 23.2.2026 Saatiin maksu ilmakitaroista 2 % käteisalennuksella PER Pankkitili 980 AN Myyntisaamiset 980 23.2.2026 '''Oikaisu. Käteisalennus ilmakitaroista''' PER Myyntitulot 20 AN Myyntisaamiset 20 }} == Oston oikaisu == Esim. kakkuja toimitettaessa yksi kakku plätsähti maahan eikä uutta ehditty valmistaa, joten maksu tehdään vain kahdesta kakusta. Ostovelkatilin liikamerkintä oikaistaan. {{Kirjanpito|Pankkitili|-? Ostovelat|-- Juhlamenot|tapahtumat= 17.2.2026 Tilattu kolme kakkua juhliin PER Juhlamenot 120 AN Ostovelat 120 23.2.2026 Maksettu vain kahdesta kakusta PER Ostovelat 80 AN Pankkitili 80 23.2.2026 '''Oikaisu. Maksettiin kaksi kakkua kolmen sijasta.''' PER Ostovelat 40 AN Juhlamenot 40 }} == Maksuperusteisuus ja suoriteperusteisuus == nuioxoqktkj0bome6frsbqsdaw85d6h Käyttäjä:Hunsvotti/Kirjanpidon perusteet/Tilinpäätös 2 21626 159925 159923 2026-04-06T06:13:53Z Hunsvotti 6338 /* Esimerkki tilinpäätöksestä */ yksinkertaisempi esimerkki alkuun 159925 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Yhdistyksen tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Talkootuotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Talkootuotot 70 7.5. Painettu jäsenlehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito|++ Talkootuotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Talkootuotot 70 7.5. Painettu jäsenlehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. {{Kirjanpito|++ Talkootuotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Talkootuotot 70 AN "Lehden ilmoitustuotot" 40 "" Talkootuotot PER Talkootuotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden ilmoitustuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Lehden kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Talkootuotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Talkootuotot 70 7.5. Painettu jäsenlehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = "" Talkootuotot PER Talkootuotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} == Aktiiva ja kulu == Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 _ = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 80 "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. {{Kirjanpito|++ Myynti|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Myynti 30 AN Tase 120 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 = }} Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} Tasetilillä on nyt 10 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 20 ja kreditsumma 30 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 20 € ja tuotto 30 €, koska tuotot ovat kuluja suuremmat on tilikauden ''voitto'' 10 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle. Lopuksi tase- ja tulostilien saldo tasataan keskenään tekemällä saldoille vastakkainen kirjaus. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 10 AN Tulos 10 "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Tase ja tuloslaskelma == Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. === Tase === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} === Tuloslaskelma === Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} 5olu2f4lj2yv8rslc5k9cybacvoam3u 159926 159925 2026-04-06T06:45:50Z Hunsvotti 6338 /* Esimerkki tilinpäätöksestä */ 159926 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu jäsenlehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu jäsenlehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Lehden ilmoitustuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden ilmoitustuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Lehden kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu jäsenlehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 _ = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 80 "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. {{Kirjanpito|++ Myynti|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Myynti 30 AN Tase 120 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 = }} Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} Tasetilillä on nyt 10 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 20 ja kreditsumma 30 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 20 € ja tuotto 30 €, koska tuotot ovat kuluja suuremmat on tilikauden ''voitto'' 10 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle. Lopuksi tase- ja tulostilien saldo tasataan keskenään tekemällä saldoille vastakkainen kirjaus. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 10 AN Tulos 10 "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Tase ja tuloslaskelma == Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. === Tase === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} === Tuloslaskelma === Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} ii4oaohi6morthnzp4fld4l4gl8s1av 159927 159926 2026-04-06T06:47:28Z Hunsvotti 6338 159927 wikitext text/x-wiki == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Lehden ilmoitustuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden ilmoitustuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Lehden kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} p0nyoy2yy7zol3s6a9g49q7folg8hr9 159928 159927 2026-04-06T06:47:45Z Hunsvotti 6338 Kumottu muokkaus [[Special:Diff/159927|159927]], jonka teki [[Special:Contributions/Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[User talk:Hunsvotti|keskustelu]]) 159928 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu jäsenlehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu jäsenlehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Lehden ilmoitustuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden ilmoitustuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Lehden kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu jäsenlehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 _ = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 80 "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. {{Kirjanpito|++ Myynti|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Myynti 30 AN Tase 120 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 = }} Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} Tasetilillä on nyt 10 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 20 ja kreditsumma 30 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 20 € ja tuotto 30 €, koska tuotot ovat kuluja suuremmat on tilikauden ''voitto'' 10 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle. Lopuksi tase- ja tulostilien saldo tasataan keskenään tekemällä saldoille vastakkainen kirjaus. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 10 AN Tulos 10 "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Tase ja tuloslaskelma == Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. === Tase === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} === Tuloslaskelma === Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} ii4oaohi6morthnzp4fld4l4gl8s1av 159929 159928 2026-04-06T06:47:57Z Hunsvotti 6338 /* Esimerkki tilinpäätöksestä */ 159929 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Lehden ilmoitustuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden ilmoitustuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Lehden kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 _ = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 80 "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. {{Kirjanpito|++ Myynti|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Myynti 30 AN Tase 120 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 = }} Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} Tasetilillä on nyt 10 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 20 ja kreditsumma 30 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 20 € ja tuotto 30 €, koska tuotot ovat kuluja suuremmat on tilikauden ''voitto'' 10 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle. Lopuksi tase- ja tulostilien saldo tasataan keskenään tekemällä saldoille vastakkainen kirjaus. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 10 AN Tulos 10 "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Tase ja tuloslaskelma == Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. === Tase === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} === Tuloslaskelma === Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} 0zit8rzllt1rtfznopf0kyzwpye471b 159930 159929 2026-04-06T06:54:33Z Hunsvotti 6338 /* Aktiiva ja kulu */ pois tuplamateriaalia 159930 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Lehden ilmoitustuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden ilmoitustuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Lehden kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} Tasetilillä on nyt 10 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 20 ja kreditsumma 30 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 20 € ja tuotto 30 €, koska tuotot ovat kuluja suuremmat on tilikauden ''voitto'' 10 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle. Lopuksi tase- ja tulostilien saldo tasataan keskenään tekemällä saldoille vastakkainen kirjaus. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 10 AN Tulos 10 "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Tase ja tuloslaskelma == Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. === Tase === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} === Tuloslaskelma === Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} auajdyxl45khq4pe8t67x8fmvbys6r6 159931 159930 2026-04-06T06:55:42Z Hunsvotti 6338 /* Tilinpäätöksen vaiheet */ pois tuplamateriaalia 159931 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Lehden ilmoitustuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden ilmoitustuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Lehden kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Tase ja tuloslaskelma == Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. === Tase === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} === Tuloslaskelma === Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} n0qavrf7u1tog2p95s62je4mus2ps6o 159932 159931 2026-04-06T06:57:23Z Hunsvotti 6338 /* Koko esimerkki */ 159932 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Lehden ilmoitustuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden ilmoitustuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Lehden kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tuotot PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Tulos PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Tase ja tuloslaskelma == Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. === Tase === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} === Tuloslaskelma === Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} 0ex1j56iba0qc1ilfp83rr01vew0wf1 159933 159932 2026-04-06T07:10:07Z Hunsvotti 6338 /* Tilinpäätöksen vaiheet */ 159933 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Lehden ilmoitustuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden ilmoitustuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Lehden kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase -30 = }} <div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;"> Tässä tulos oli positiivinen. Jos tulos olisi negatiivinen, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena: {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Tase 30 PER Tulos 30 "" Tulos AN Tulos 30 AN Tase -30 = }} </div> === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tuotot PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Tulos PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Tase ja tuloslaskelma == Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. === Tase === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} === Tuloslaskelma === Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} 4fme29ucvd5jehde06kz0s3pctjxvzp 159934 159933 2026-04-06T07:10:33Z Hunsvotti 6338 /* Tilinpäätöksen vaiheet */ 159934 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Lehden ilmoitustuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden ilmoitustuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Lehden kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} <div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;"> Tässä tulos oli positiivinen. Jos tulos olisi negatiivinen, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena: {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Tase 30 PER Tulos 30 "" Tulos AN Tulos 30 AN Tase -30 = }} </div> === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tuotot PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Tulos PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Tase ja tuloslaskelma == Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. === Tase === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} === Tuloslaskelma === Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} lmv4zs2qkc9su02q6wtpo27crmu9aq4 159935 159934 2026-04-06T07:11:24Z Hunsvotti 6338 /* Tilinpäätöksen vaiheet */ 159935 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Lehden ilmoitustuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden ilmoitustuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Lehden kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} <div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;"> Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena: {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Tase 30 PER Tulos 30 "" Tulos AN Tulos 30 AN Tase -30 = }} </div> === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tuotot PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Tulos PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Tase ja tuloslaskelma == Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. === Tase === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} === Tuloslaskelma === Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} 5j6r8mb7setx6upp6esrj3i9hb9wy1v 159936 159935 2026-04-06T07:14:36Z Hunsvotti 6338 /* Esimerkki tilinpäätöksestä */ 159936 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Lehden ilmoitustuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden ilmoitustuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Lehden kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} <div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;"> Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena: {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Tase 30 PER Tulos 30 "" Tulos AN Tulos 30 AN Tase -30 = }} </div> === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tuotot PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Tulos PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Tase ja tuloslaskelma == Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. === Tase === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} === Tuloslaskelma === Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} p484kgkzgdeu0q2y1ccuen8ry61p4m4 159937 159936 2026-04-06T07:15:34Z Hunsvotti 6338 /* Esimerkki tilinpäätöksestä */ 159937 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = }} === Tilinpäätöksen vaiheet === Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Lehden ilmoitustuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden ilmoitustuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Lehden kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} <div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;"> Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena: {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Tase 30 PER Tulos 30 "" Tulos AN Tulos 30 AN Tase -30 = }} </div> === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Lehden kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Lehden tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Lehden ilmoitustuotot PER "Lehden tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Lehden kulut PER Tulos 50 AN "Lehden kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tuotot PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Tulos PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Tase ja tuloslaskelma == Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. === Tase === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} === Tuloslaskelma === Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} qoxsyo3s2ub0g3s5sfkjrz8d365b1om 159938 159937 2026-04-06T07:20:03Z Hunsvotti 6338 /* Esimerkki tilinpäätöksestä */ 159938 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = }} === Tilinpäätöksen vaiheet === Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Tapahtumien tuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} <div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;"> Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena: {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Tase 30 PER Tulos 30 "" Tulos AN Tulos 30 AN Tase -30 = }} </div> === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Saatu talkootuloja PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Painettu lehti PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tuotot PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Tulos PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Tase ja tuloslaskelma == Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. === Tase === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} === Tuloslaskelma === Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} 8oyt3yhn54ic0r9ko34b6dedefxft5e 159939 159938 2026-04-06T07:22:20Z Hunsvotti 6338 159939 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = }} === Tilinpäätöksen vaiheet === Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Tapahtumien tuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} <div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;"> Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena: {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Tase 30 PER Tulos 30 "" Tulos AN Tulos 30 AN Tase -30 = }} </div> === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tuotot PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Tulos PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Tase ja tuloslaskelma == Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. === Tase === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} === Tuloslaskelma === Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} 1q2r31fapgp3s5ucqjyrkzcps3j4ii7 159941 159939 2026-04-06T07:25:32Z Hunsvotti 6338 /* Tilinpäätöksen vaiheet */ 159941 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = }} === Tilinpäätöksen vaiheet === Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Tapahtumien tuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} <div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;"> Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena: {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Tase 30 PER Tulos 30 "" Tulos AN Tulos 30 AN Tase -30 = }} </div> === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tuotot PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Tulos PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Tase ja tuloslaskelma == Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. === Tase === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} === Tuloslaskelma === Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} i3qnq15mrxtchd0p1k4sd3driwf1uuu 159942 159941 2026-04-06T07:27:14Z Hunsvotti 6338 /* Tilinpäätöksen vaiheet */ 159942 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = }} === Tilinpäätöksen vaiheet === Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille. Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Tapahtumien tuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} <div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;"> Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena: {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Tase 30 PER Tulos 30 "" Tulos AN Tulos 30 AN Tase -30 = }} </div> === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. === Tilinpäätöksen vaiheet === Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tuotot PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Tulos PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Tase ja tuloslaskelma == Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. === Tase === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} === Tuloslaskelma === Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} 8193zmabawmkgatbh3s54hvyaakgdl5 159943 159942 2026-04-06T07:30:27Z Hunsvotti 6338 /* Aktiiva ja kulu */ pois tuplamateriaalia 159943 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = }} === Tilinpäätöksen vaiheet === Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille. Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Tapahtumien tuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} <div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;"> Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena: {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Tase 30 PER Tulos 30 "" Tulos AN Tulos 30 AN Tase -30 = }} </div> === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tuotot PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Tulos PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Tase ja tuloslaskelma == Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. === Tase === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} === Tuloslaskelma === Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} 331dzjzyhoqfn425fqxdwk6t6ytmn04 159944 159943 2026-04-06T07:35:30Z Hunsvotti 6338 /* Tase ja tuloslaskelma */ 159944 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = }} === Tilinpäätöksen vaiheet === Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille. Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Tapahtumien tuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} <div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;"> Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena: {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Tase 30 PER Tulos 30 "" Tulos AN Tulos 30 AN Tase -30 = }} </div> === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tuotot PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Tulos PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} === Tase ja tuloslaskelma === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} Tuloslaskelma. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} ro7lu01i9tysibbbvy4u6ebcob23y5z 159945 159944 2026-04-06T07:36:39Z Hunsvotti 6338 /* Aktiiva ja kulu */ 159945 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = }} === Tilinpäätöksen vaiheet === Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille. Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Tapahtumien tuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} <div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;"> Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena: {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Tase 30 PER Tulos 30 "" Tulos AN Tulos 30 AN Tase -30 = }} </div> === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tuotot PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Tulos PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} === Tase ja tuloslaskelma === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} Tuloslaskelma. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} === Täydennetty esimerkki === Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} sj65tps2nruvdhnwvgp0libvl6lp2tf 159946 159945 2026-04-06T07:37:49Z Hunsvotti 6338 /* Täydennetty esimerkki */ 159946 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = }} === Tilinpäätöksen vaiheet === Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille. Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Tapahtumien tuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} <div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;"> Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena: {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Tase 30 PER Tulos 30 "" Tulos AN Tulos 30 AN Tase -30 = }} </div> === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tuotot PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Tulos PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} === Tase ja tuloslaskelma === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} Tuloslaskelma. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme seuraavassa osiossa väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. === Täydennetty esimerkki === Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} asnq9pjr8cjhdl5ejpgn7y6bzaw3ht0 159947 159946 2026-04-06T07:40:02Z Hunsvotti 6338 /* Esimerkki tilinpäätöksestä */ 159947 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ Yhteensä = Saldo }} === Tilinpäätöksen vaiheet === Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille. Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Tapahtumien tuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} <div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;"> Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena: {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Tase 30 PER Tulos 30 "" Tulos AN Tulos 30 AN Tase -30 = }} </div> === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tuotot PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Tulos PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} === Tase ja tuloslaskelma === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} Tuloslaskelma. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme seuraavassa osiossa väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. === Täydennetty esimerkki === Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} rtl0ev17n5rf2qadvqsl9lo2ziwabnm 159948 159947 2026-04-06T07:40:31Z Hunsvotti 6338 /* Esimerkki tilinpäätöksestä */ 159948 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ Yhteensä = Saldo }} Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. === Tilinpäätöksen vaiheet === Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille. Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Tapahtumien tuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} <div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;"> Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena: {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Tase 30 PER Tulos 30 "" Tulos AN Tulos 30 AN Tase -30 = }} </div> === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tuotot PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Tulos PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} === Tase ja tuloslaskelma === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} Tuloslaskelma. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme seuraavassa osiossa väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. === Täydennetty esimerkki === Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} ofc6a6pgkp3uwngkrkih2cp8slbqfgn 159949 159948 2026-04-06T07:40:43Z Hunsvotti 6338 /* Esimerkki tilinpäätöksestä */ 159949 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ Yhteensä = Saldo }} Esimerkiksi pankkitilin debet puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. === Tilinpäätöksen vaiheet === Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille. Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Tapahtumien tuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} <div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;"> Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena: {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Tase 30 PER Tulos 30 "" Tulos AN Tulos 30 AN Tase -30 = }} </div> === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tuotot PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Tulos PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} === Tase ja tuloslaskelma === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} Tuloslaskelma. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme seuraavassa osiossa väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. === Täydennetty esimerkki === Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} 60ps8x75mo29ullra7yvks71cvuquut 159950 159949 2026-04-06T07:41:18Z Hunsvotti 6338 /* Esimerkki tilinpäätöksestä */ 159950 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ Yhteensä = Saldo }} Esimerkiksi pankkitilin debet puoli on yhteensä 310 ja kredit-puoli 80. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 310 – 80 = 230. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 230. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin. === Tilinpäätöksen vaiheet === Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille. Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Tapahtumien tuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} <div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;"> Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena: {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Tase 30 PER Tulos 30 "" Tulos AN Tulos 30 AN Tase -30 = }} </div> === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tuotot PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Tulos PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} === Tase ja tuloslaskelma === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} Tuloslaskelma. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme seuraavassa osiossa väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. === Täydennetty esimerkki === Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} oytdtxp5c1ahhdazxcuu87ch1biwf4l 159952 159950 2026-04-06T07:46:44Z Hunsvotti 6338 /* Esimerkki tilinpäätöksestä */ 159952 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ Yhteensä = Saldo }} Esimerkiksi pankkitilin debet puoli on yhteensä 310 ja kredit-puoli 80. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 310 – 80 = 230. Tilillä on siis debetsaldo 230. === Tilinpäätöksen vaiheet === Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille. Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Tapahtumien tuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} <div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;"> Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena: {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Tase 30 PER Tulos 30 "" Tulos AN Tulos 30 AN Tase -30 = }} </div> === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tuotot PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Tulos PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} === Tase ja tuloslaskelma === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} Tuloslaskelma. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme seuraavassa osiossa väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. === Täydennetty esimerkki === Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} mw2fwuhkejl5ejtmiob3wdjlu2j1fq9 159954 159952 2026-04-06T07:59:39Z Hunsvotti 6338 /* Tase */ 159954 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ Yhteensä = Saldo }} Esimerkiksi pankkitilin debet puoli on yhteensä 310 ja kredit-puoli 80. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 310 – 80 = 230. Tilillä on siis debetsaldo 230. === Tilinpäätöksen vaiheet === Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille. Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Tapahtumien tuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} <div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;"> Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena: {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Tase 30 PER Tulos 30 "" Tulos AN Tulos 30 AN Tase -30 = }} </div> === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === [[File:Taseen neljä pääosaa.svg|thumb|Taseen kaksi puolta antavat eri näkökulmat samoihin varoihin]] Tase koostuu kahdesta puolesta, jotka esittävät käytössä olevat varat kahdesta näkökulmasta. Vastaavaa-puoli kertoo missä varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa puoli jakautuu edelleen kahteen pääosaan: pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Vastattavaa puoli jakautuu myös kahteen pääosaan: omaan ja vieraaseen pääomaan. Oma pääoma kuvaa sitä paljonko on varallisuutta. Vieraassa pääoma kuvaa velkoja. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tuotot PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Tulos PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} === Tase ja tuloslaskelma === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} Tuloslaskelma. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme seuraavassa osiossa väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. === Täydennetty esimerkki === Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} tkq3g082rrfh2gveb3cu151skxekee3 159955 159954 2026-04-06T08:02:46Z Hunsvotti 6338 /* Tase */ 159955 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ Yhteensä = Saldo }} Esimerkiksi pankkitilin debet puoli on yhteensä 310 ja kredit-puoli 80. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 310 – 80 = 230. Tilillä on siis debetsaldo 230. === Tilinpäätöksen vaiheet === Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille. Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Tapahtumien tuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} <div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;"> Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena: {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Tase 30 PER Tulos 30 "" Tulos AN Tulos 30 AN Tase -30 = }} </div> === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === [[File:Taseen neljä pääosaa.svg|thumb|Taseen kaksi puolta antavat eri näkökulmat samoihin varoihin]] Tase koostuu kahdesta puolesta, jotka esittävät käytössä olevat varat kahdesta näkökulmasta. Vastaavaa-puoli kertoo missä varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa puoli jakautuu edelleen kahteen pääosaan: pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Pysyvät vastaavat ovat esimerkiksi koneita ja kalusteita, vaihtuvat taas esimerkksi vaihto-omaisuutta (myytäviä tuotteita) ja käteistä rahaa. Vastattavaa puoli jakautuu myös kahteen pääosaan: omaan ja vieraaseen pääomaan. Oma pääoma kuvaa sitä paljonko on varallisuutta. Vieraassa pääoma kuvaa velkoja. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tuotot PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Tulos PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} === Tase ja tuloslaskelma === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} Tuloslaskelma. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme seuraavassa osiossa väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. === Täydennetty esimerkki === Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} rqjpu7d293qxqicvbdhbvdukzakv8es 159956 159955 2026-04-06T08:03:28Z Hunsvotti 6338 /* Tase */ 159956 wikitext text/x-wiki Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä. Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota. Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta. Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla. == Esimerkki tilinpäätöksestä == Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 }} Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ Yhteensä = Saldo }} Esimerkiksi pankkitilin debet puoli on yhteensä 310 ja kredit-puoli 80. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 310 – 80 = 230. Tilillä on siis debetsaldo 230. === Tilinpäätöksen vaiheet === Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa. Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille. Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla. {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Haravointituotot 70 AN "Tapahtumien tuotot" 40 "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = }} Menot päätetään tulostilille kuluiksi. {{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Toimistotarvikkeet 30 PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Tulos 110 "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = }} Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. {{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat = = Alkusaldo AN Tulos 30 AN "Oma pääoma" 200 PER Pankkitili 230 "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = }} Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Lopuksi tulostili päätetään tasetilille. {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Tase 30 AN Tulos 30 "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} <div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;"> Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena: {{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo AN Tase 30 PER Tulos 30 "" Tulos AN Tulos 30 AN Tase -30 = }} </div> === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 3.1. Ostettu toimistotarvikkeita PER Toimistotarvikkeet 30 AN Pankkitili 30 5.4. Herra Melperin pihan haravointi PER Pankkitili 70 AN Haravointituotot 70 7.5. Järjestetty festarit PER "Tapahtumien kulut" 50 AN Pankkitili 50 5.6. Saatu lipputuloja PER Pankkitili 40 AN "Tapahtumien tuotot" 40 _ = "" Haravointituotot PER Haravointituotot 70 AN Tulos 70 "" Tapahtumien tuotot PER "Tapahtumien tuotot" 40 AN Tulos 40 = "" Toimistotarvikkeet PER Tulos 30 AN Toimistotarvikkeet 30 "" Tapahtumien kulut PER Tulos 50 AN "Tapahtumien kulut" 50 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 230 AN Pankkitili 230 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 = "" Tulos PER Tulos 30 AN Tase 30 = }} === Tuloslaskelma === Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30 |- |} === Tase === [[File:Taseen neljä pääosaa.svg|thumb|Taseen kaksi puolta antavat eri näkökulmat samoihin varoihin]] Tase koostuu kahdesta puolesta, jotka esittävät käytössä olevat varat kahdesta näkökulmasta. Vastaavaa-puoli kertoo missä varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa puoli jakautuu edelleen kahteen pääosaan: pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Pysyvät vastaavat ovat esimerkiksi koneita ja kalusteita, vaihtuvat taas esimerkksi vaihto-omaisuutta (myytäviä tuotteita) ja käteistä rahaa. Vastattavaa puoli jakautuu myös kahteen pääosaan: omaan ja vieraaseen pääomaan. Oma pääoma kuvaa sitä paljonko on varallisuutta. Vieras pääoma kuvaa velkoja. Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230 |- |} == Aktiiva ja kulu == Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään. Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset. {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = }} Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä. Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €. Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta. Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa. {{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Tase 120 AN Tulos 30 "(1)" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito | 1 = ++ Myynti | 2 = Oma pääoma | 3 = Pankkitili | 4 = -- Ostot | 5 = ** Tase | 6 = ** Tulos | tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 = "" Pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tuotot PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Ostot 130 "" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl PER Tulos 20 AN Ostot 20 = "" Tulos PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} === Tase ja tuloslaskelma === Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; VAIHTUVAT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210 |- |} Tuloslaskelma. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30 |- | &nbsp;&nbsp; Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150 |- | &nbsp;&nbsp; Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10 |- |} Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme seuraavassa osiossa väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. === Täydennetty esimerkki === Nyt * ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan, * varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja * varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan. {{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = = Alkusaldo PER Ostot 150 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = Saldot tilikauden lopussa "" * "" PER Tase 80 AN Tase 200 = "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys tulostilille PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = }} Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä. ==== Koko esimerkki ==== {{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Sijoitettu 200 PER Pankkitili 200 AN "Oma pääoma" 200 7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl PER Ostot 150 AN Pankkitili 150 9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl PER Pankkitili 30 AN Myynti 30 31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto PER Varasto 130 AN "Varaston lisäys" 130 = "" Päätetään pankkitili PER Tase 80 AN Pankkitili 80 "" Päätetään oma pääoma PER "Oma pääoma" 200 AN Tase 200 "" Tulot päätetään tulostilille PER Myynti 30 AN Tulos 30 "" Päätetään ostot tulostilille PER Tulos 150 AN Ostot 150 "" Varasto, 13 mukia PER Tase 130 AN Varasto 130 "" Päätetään varaston lisäys PER "Varaston lisäys" 130 AN Tulos 130 = "" Päätetään tulostili ja tasetili PER Tulos 10 AN Tase 10 = }} == Pitkävaikutteiset tuotantotekijät == Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin. {{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat = 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 }} Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''. Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi. Tilinpäätöksessä * poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja * laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille. {{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 }} === Koko esimerkki === {{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat = 1.1. Oman pääoman sijoitus PER Pankkitili 1500 AN "Oma pääoma" 1500 5.4. Ostettu mukitulostin PER Kalusto 1000 AN Pankkitili 1000 = Saldo tilikauden lopussa "" Pankkitili PER Tase 500 AN Pankkitili 500 "" Oma pääoma PER "Oma pääoma" 1500 AN Tase 1500 "" Suunnitelman mukainen poisto PER Tulos 200 AN Kalusto 200 "" Kaluston jäljellä oleva arvo PER Tase 800 AN Kalusto 800 = "" Päätetään tilinpäätöstilit AN Tase -200 AN Tulos 200 = }} === Tase === Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla. {| |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa || |- | &nbsp; PYSYVÄT VASTAAVAT || |- | &nbsp;&nbsp; Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp;&nbsp; Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800 |- | &nbsp;&nbsp; Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- | style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa || |- | &nbsp; OMA PÄÄOMA || |- | &nbsp;&nbsp; Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500 |- | &nbsp;&nbsp; Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200 |- | || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300 |- |} === Tuloslaskelma === Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona. {| | LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0 |- | Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" | |- | &nbsp;&nbsp; Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200 |- | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200 |- |} ixgkwntspqsobe9gjldko98p7dw9qsi