Wikikirjasto
fiwikibooks
https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Etusivu
MediaWiki 1.46.0-wmf.22
first-letter
Media
Toiminnot
Keskustelu
Käyttäjä
Keskustelu käyttäjästä
Wikikirjasto
Keskustelu Wikikirjastosta
Tiedosto
Keskustelu tiedostosta
Järjestelmäviesti
Keskustelu järjestelmäviestistä
Malline
Keskustelu mallineesta
Ohje
Keskustelu ohjeesta
Luokka
Keskustelu luokasta
TimedText
TimedText talk
Moduuli
Keskustelu moduulista
Event
Event talk
Käyttäjä:Hunsvotti/Kirjanpidon perusteet
2
21619
159940
159860
2026-04-06T07:24:09Z
Hunsvotti
6338
/* Sisältö */
159940
wikitext
text/x-wiki
Tässä oppaassa käsitellään kirjanpidon perusteita.
== Sisältö ==
<inputbox>
type=search
prefix=Käyttäjä:Hunsvotti/Kirjanpidon perusteet/
placeholder=Hae tästä kirjasta
type=fulltext
searchbuttonlabel=Hae
</inputbox>
* [[/Yhden- ja kahdenkertainen kirjanpito]] [[Kuva:00%.png]]
* [[/Kahdenkertainen kirjanpito]] [[Kuva:50%.png]]
* [[/Tilinpäätös]] [[Kuva:25%.png]]
** [[/Tuloslaskelma]] [[Kuva:00%.png]]
** [[/Tase]] [[Kuva:00%.png]]
** [[/Toimintakertomus]] [[Kuva:00%.png]]
** [[/Yhdistyksen tilinpäätös]] [[Kuva:00%.png]]
* [[/Tilinavaus]] [[Kuva:00%.png]]
* [[/Sanasto]] [[Kuva:00%.png]]
j0wxwpvhmbr861h2c49nren9qeffskl
Käyttäjä:Hunsvotti/Kirjanpidon perusteet/Kahdenkertainen kirjanpito
2
21621
159951
159786
2026-04-06T07:46:14Z
Hunsvotti
6338
/* Tili */
159951
wikitext
text/x-wiki
== Tili ==
Kahdenkertaisessa kirjanpidossa tilissä on aina kaksi puolta: ''debet'' ja ''kredit''. Kaikki rahan liikkeet kirjataan aina yhden tilin debetpuolelle ja toisen kreditpuolelle. Yksinkertaistettuna voidaan ajatella, että tilille tuleva raha merkitään debetpuolelle ja lähtevä kreditpuolelle.
Kun (raha)tilin debetpuoli ja kreditpuoli summataan ja kreditpuoli vähennetään debetpuolesta, kertoo saatu luku kuinka paljon tilillä on rahaa.
{| class="wikitable kirjanpito"
! rowspan="2" | Päiväys
! rowspan="2" | Tilitapahtuma
! colspan="2" | Käteiskassa
|- class="debet-kredit-rivi" |
! debet || kredit
|-
| 1.1.2026 || Alkusaldo || 153,20 ||
|-
| 5.1.2026 || Ostettu kahvia || || 10,40
|-
| 5.1.2026 || Ostettu banaaneja || || 5,90
|-
| 17.1.2026 || Myyty kangaskassi || 7,90 ||
|-
| 22.1.2026 || Ostettu kopiopaperia || || 30,00
|-
| 31.1.2026 || Myyty 2 rintamerkkiä || 11,80 ||
|- style="border-top: double 3px #aaaaaa"
| colspan="2" | Yhteensä || 172,90 || 46,30
|-
| colspan="2" | Saldo || (126,60) ||
|}
Käteiskassassa pitäisi olla rahaa 172,90 – 46,30 = 126,60 euroa.
Kun tilin debetpuoli on suurempi, tilillä sanotaan olevan ''debetsaldoa''. Esimerkin käteiskassassa on siis 126,60 euron debetsaldo. Vastaavasti, kun kreditpuoli on suurempi tilillä sanotaan olevan ''kreditsaldoa''.
== Tilikartta ==
Tilikartta on luettelo kaikista käytössä olevista tileistä.
== Kahdenkertainen kirjanpito ==
Kirjanpito voidaan ajatella isoon taulukkoon, jossa on otsikkoina päivämäärä, tapahtuman nimi ja sen jälkeen jokainen tilikartan tili. Jokaisella tapahtumalla on oma rivinsä. Vasemmalle puolelle merkitään päivämäärä ja tapahtuman kuvaus ja rahan liike kahteen tilejä vastaaviin sarakkeisiin, toiseen debet- ja toiseen kreditpuolelle.
{{Kirjanpito|++ Myyntitulot|Käteiskassa|-- Toimistokulut|tapahtumat=
20.2.2026 Ostettu kahvia
PER Toimistokulut 10
AN Käteiskassa 10
21.2.2026 Myyty rintamerkki
PER Käteiskassa 6
AN Myyntitulot 6
}}
Koska kirjaukset tehdään aina yhden tilin kreditpuolelle ja toisen debetpuolelle, ovat kaikista tileistä yhteenlaskettujen debetpuolet ja kaikista tileistä yhteenlaskettujen kreditpuolet aina yhtä suuret. Jos näin ei ole, on kirjanpidossa jossakin tapahtunut virhe. Esimerkiksi yllä debet- ja kredtpuolet ovat molemmat yhteensä 16.
== Tilityypit ==
Tilit voidaan jakaa eri tyyppeihin.
* '''Menotilit''' kuvaavat paikkoja, joihin raha poistuu. Näillä tileillä on yleensä kirjauksia vain debetpuolella.
* '''Tulotilit''' kuvaavat paikkoja, joista raha tulee. Näillä tileillä on yleensä kirjauksia vain kreditpuolella.
* '''Rahatilit''' kuvaavat paikkoja, joissa rahaa on. Näitä ovat pankki- ja käteistilit, mutta myös esim. varastossa kiinnoleva omaisuus.
* '''Saatavatilit''' kuvaavat rahaa, jota muut ovat sinulle velkaa.
* '''Velkatilit''' kuvaavat rahaa, jota olet velkaa muille.
* '''Pääomatilit'''
== Ostotapahtuma ==
Ostotapahtuma kirjataan rahatilin kreditpuolelle ja menotilin debetpuolelle. Esimerkiksi, kun yhdistyksen sihteeri käy ostamassa toimistoon lisää kopiopaperia käteisvaroilla, merkitään rahan lähteminen käteistililtä sen kreditpuolelle ja rahan poistuminen toimistokuluihin sen debetpuolelle.
{{Kirjanpito|Käteiskassa|-- Toimistokulut|tapahtumat=
22.2.2026 Ostettu kopiopaperia
PER Toimistokulut 20
AN Käteiskassa 20
}}
== Myyntitapahtuma ==
Myyntitapahtuma kirjataan tulotilin kreditpuolelle ja rahatilin debetpuolelle. Esimerkiksi, kun joku käy yhdistyksen toimistossa ostamassa logolla varustetun kangaskassin käteisellä, merkitään rahan tuleminen kirjanpidon alle käteiskassatilin kreditpuolelle ja rahan saapuminen käteiskassaan sen debetpuolelle.
{{Kirjanpito|++ Myyntitulot|Käteiskassa|tapahtumat=
22.2.2026 Myyty kangaskassi
PER Käteiskassa 20
AN Myyntitulot 20
}}
== Ostovelka ==
Kun jotakin ostetaan velaksi eli tavara tai palvelu toimitetaan tai tilaus tehdään ensin ja lasu siitä maksetaan myöhemmin, on kyseessä ostovelka.
Ostovelka kirjataan kahtena tapahtumana:
# velkatilin kreditpuolelle ja menotilin debetpuolelle, kun tavara tai palvelu saadaan ja
# rahatilin kreditpuolelle ja velkatilin debetpuolelle, kun lasku maksetaan.
Esimerkiksi, kun yhdistys tilaa kolme kakkua juhliin, merkitään velan syntyminen ostovelkatilille sen kreditpuolelle ja velan kohde juhlakuluihin sen debetpuolelle. Kun lasku maksetaan merkitään maksu pankkitilin kreditpuolelle ja ostovelkatilin debetpuolelle.
{{Kirjanpito|Pankkitili|-? Ostovelat|-- Juhlamenot|tapahtumat=
20.2.2026 Tilattu kolme kakkua juhliin
PER Juhlamenot 120
AN Ostovelat 120
22.2.2026 Maksettu kakkujen lasku
PER Ostovelat 120
AN Pankkitili 120
}}
== Saamiset ==
Kun jotakin myydään velaksi eli kun tavara tai palvelu toimitetaan, mutta sitä ei heti makseta, on kyseessä saaminen.
Saamiset kirjataan kahtena kirjauksena:
# tulotilin kreditpuolelle ja saamistilin debetpuolelle, kun tavara tai palvelu toimitetaan ja
# saamistilin kreditpuolelle ja rahattilin debetpuolelle, kun lasku maksetaan.
Esimerkiksi, kun yritys myy 10 ilmakitaraa karaokebaarille, merkitään velan syntyminen myyntitilille sen kreditpuolelle ja saaminen myyntisaamistilin debetpuolelle. Kun karaokebaari maksaa laskun merkitään saapunut maksu myyntisaamistilin kreditpuolelle ja pankkitlin debetpuolelle.
{{Kirjanpito|++ Myyntitulot|+? Myyntisaamiset|Pankkitili|tapahtumat=
20.2.2026 Myyty 10 ilmakitaraa
PER Myyntisaamiset 1000
AN Myyntitulot 1000
22.2.2026 Saatu maksu ilmakitaroista
PER Pankkitili 1000
AN Myyntisaamiset 1000
}}
== Myynnin oikaisu ==
Oikaisu tehdään, kun alkuperäinen saamisiin merkitty kirjaus on suurempi, kuin todellinen maksettu summa.
Esim. jos edellisen esimerkin asiakas saa 2 % käteisalennuksen, kun lasku maksetaan 14 päivän sisällä.
{{Kirjanpito|++ Myyntitulot|+? Myyntisaamiset|Pankkitili|tapahtumat=
13.2.2026 Myyty 10 ilmakitaraa
PER Myyntisaamiset 1000
AN Myyntitulot 1000
23.2.2026 Saatiin maksu ilmakitaroista 2 % käteisalennuksella
PER Pankkitili 980
AN Myyntisaamiset 980
23.2.2026 '''Oikaisu. Käteisalennus ilmakitaroista'''
PER Myyntitulot 20
AN Myyntisaamiset 20
}}
== Oston oikaisu ==
Esim. kakkuja toimitettaessa yksi kakku plätsähti maahan eikä uutta ehditty valmistaa, joten maksu tehdään vain kahdesta kakusta. Ostovelkatilin liikamerkintä oikaistaan.
{{Kirjanpito|Pankkitili|-? Ostovelat|-- Juhlamenot|tapahtumat=
17.2.2026 Tilattu kolme kakkua juhliin
PER Juhlamenot 120
AN Ostovelat 120
23.2.2026 Maksettu vain kahdesta kakusta
PER Ostovelat 80
AN Pankkitili 80
23.2.2026 '''Oikaisu. Maksettiin kaksi kakkua kolmen sijasta.'''
PER Ostovelat 40
AN Juhlamenot 40
}}
== Maksuperusteisuus ja suoriteperusteisuus ==
f0cqdpi8jk6xv8dnuh0xluor0jrj0dr
159953
159951
2026-04-06T07:47:04Z
Hunsvotti
6338
/* Tili */
159953
wikitext
text/x-wiki
== Tili ==
Kahdenkertaisessa kirjanpidossa tilissä on aina kaksi puolta: ''debet'' ja ''kredit''. Kaikki rahan liikkeet kirjataan aina yhden tilin debetpuolelle ja toisen kreditpuolelle. Yksinkertaistettuna voidaan ajatella, että tilille tuleva raha merkitään debetpuolelle ja lähtevä kreditpuolelle.
Kun (raha)tilin debetpuoli ja kreditpuoli summataan ja kreditpuoli vähennetään debetpuolesta, kertoo saatu luku kuinka paljon tilillä on rahaa.
{| class="wikitable kirjanpito"
! rowspan="2" | Päiväys
! rowspan="2" | Tilitapahtuma
! colspan="2" | Käteiskassa
|- class="debet-kredit-rivi" |
! debet || kredit
|-
| 1.1.2026 || Alkusaldo || 153,20 ||
|-
| 5.1.2026 || Ostettu kahvia || || 10,40
|-
| 5.1.2026 || Ostettu banaaneja || || 5,90
|-
| 17.1.2026 || Myyty kangaskassi || 7,90 ||
|-
| 22.1.2026 || Ostettu kopiopaperia || || 30,00
|-
| 31.1.2026 || Myyty 2 rintamerkkiä || 11,80 ||
|- style="border-top: double 3px #aaaaaa"
| colspan="2" | Yhteensä || 172,90 || 46,30
|-
| colspan="2" | Saldo || (126,60) ||
|}
Käteiskassassa pitäisi olla rahaa 172,90 – 46,30 = 126,60 euroa.
Kun tilin debetpuoli on suurempi, tilillä sanotaan olevan ''debetsaldoa''. Esimerkin käteiskassassa on siis 126,60 euron debetsaldo. Vastaavasti, kun kreditpuoli on suurempi tilillä sanotaan olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
== Tilikartta ==
Tilikartta on luettelo kaikista käytössä olevista tileistä.
== Kahdenkertainen kirjanpito ==
Kirjanpito voidaan ajatella isoon taulukkoon, jossa on otsikkoina päivämäärä, tapahtuman nimi ja sen jälkeen jokainen tilikartan tili. Jokaisella tapahtumalla on oma rivinsä. Vasemmalle puolelle merkitään päivämäärä ja tapahtuman kuvaus ja rahan liike kahteen tilejä vastaaviin sarakkeisiin, toiseen debet- ja toiseen kreditpuolelle.
{{Kirjanpito|++ Myyntitulot|Käteiskassa|-- Toimistokulut|tapahtumat=
20.2.2026 Ostettu kahvia
PER Toimistokulut 10
AN Käteiskassa 10
21.2.2026 Myyty rintamerkki
PER Käteiskassa 6
AN Myyntitulot 6
}}
Koska kirjaukset tehdään aina yhden tilin kreditpuolelle ja toisen debetpuolelle, ovat kaikista tileistä yhteenlaskettujen debetpuolet ja kaikista tileistä yhteenlaskettujen kreditpuolet aina yhtä suuret. Jos näin ei ole, on kirjanpidossa jossakin tapahtunut virhe. Esimerkiksi yllä debet- ja kredtpuolet ovat molemmat yhteensä 16.
== Tilityypit ==
Tilit voidaan jakaa eri tyyppeihin.
* '''Menotilit''' kuvaavat paikkoja, joihin raha poistuu. Näillä tileillä on yleensä kirjauksia vain debetpuolella.
* '''Tulotilit''' kuvaavat paikkoja, joista raha tulee. Näillä tileillä on yleensä kirjauksia vain kreditpuolella.
* '''Rahatilit''' kuvaavat paikkoja, joissa rahaa on. Näitä ovat pankki- ja käteistilit, mutta myös esim. varastossa kiinnoleva omaisuus.
* '''Saatavatilit''' kuvaavat rahaa, jota muut ovat sinulle velkaa.
* '''Velkatilit''' kuvaavat rahaa, jota olet velkaa muille.
* '''Pääomatilit'''
== Ostotapahtuma ==
Ostotapahtuma kirjataan rahatilin kreditpuolelle ja menotilin debetpuolelle. Esimerkiksi, kun yhdistyksen sihteeri käy ostamassa toimistoon lisää kopiopaperia käteisvaroilla, merkitään rahan lähteminen käteistililtä sen kreditpuolelle ja rahan poistuminen toimistokuluihin sen debetpuolelle.
{{Kirjanpito|Käteiskassa|-- Toimistokulut|tapahtumat=
22.2.2026 Ostettu kopiopaperia
PER Toimistokulut 20
AN Käteiskassa 20
}}
== Myyntitapahtuma ==
Myyntitapahtuma kirjataan tulotilin kreditpuolelle ja rahatilin debetpuolelle. Esimerkiksi, kun joku käy yhdistyksen toimistossa ostamassa logolla varustetun kangaskassin käteisellä, merkitään rahan tuleminen kirjanpidon alle käteiskassatilin kreditpuolelle ja rahan saapuminen käteiskassaan sen debetpuolelle.
{{Kirjanpito|++ Myyntitulot|Käteiskassa|tapahtumat=
22.2.2026 Myyty kangaskassi
PER Käteiskassa 20
AN Myyntitulot 20
}}
== Ostovelka ==
Kun jotakin ostetaan velaksi eli tavara tai palvelu toimitetaan tai tilaus tehdään ensin ja lasu siitä maksetaan myöhemmin, on kyseessä ostovelka.
Ostovelka kirjataan kahtena tapahtumana:
# velkatilin kreditpuolelle ja menotilin debetpuolelle, kun tavara tai palvelu saadaan ja
# rahatilin kreditpuolelle ja velkatilin debetpuolelle, kun lasku maksetaan.
Esimerkiksi, kun yhdistys tilaa kolme kakkua juhliin, merkitään velan syntyminen ostovelkatilille sen kreditpuolelle ja velan kohde juhlakuluihin sen debetpuolelle. Kun lasku maksetaan merkitään maksu pankkitilin kreditpuolelle ja ostovelkatilin debetpuolelle.
{{Kirjanpito|Pankkitili|-? Ostovelat|-- Juhlamenot|tapahtumat=
20.2.2026 Tilattu kolme kakkua juhliin
PER Juhlamenot 120
AN Ostovelat 120
22.2.2026 Maksettu kakkujen lasku
PER Ostovelat 120
AN Pankkitili 120
}}
== Saamiset ==
Kun jotakin myydään velaksi eli kun tavara tai palvelu toimitetaan, mutta sitä ei heti makseta, on kyseessä saaminen.
Saamiset kirjataan kahtena kirjauksena:
# tulotilin kreditpuolelle ja saamistilin debetpuolelle, kun tavara tai palvelu toimitetaan ja
# saamistilin kreditpuolelle ja rahattilin debetpuolelle, kun lasku maksetaan.
Esimerkiksi, kun yritys myy 10 ilmakitaraa karaokebaarille, merkitään velan syntyminen myyntitilille sen kreditpuolelle ja saaminen myyntisaamistilin debetpuolelle. Kun karaokebaari maksaa laskun merkitään saapunut maksu myyntisaamistilin kreditpuolelle ja pankkitlin debetpuolelle.
{{Kirjanpito|++ Myyntitulot|+? Myyntisaamiset|Pankkitili|tapahtumat=
20.2.2026 Myyty 10 ilmakitaraa
PER Myyntisaamiset 1000
AN Myyntitulot 1000
22.2.2026 Saatu maksu ilmakitaroista
PER Pankkitili 1000
AN Myyntisaamiset 1000
}}
== Myynnin oikaisu ==
Oikaisu tehdään, kun alkuperäinen saamisiin merkitty kirjaus on suurempi, kuin todellinen maksettu summa.
Esim. jos edellisen esimerkin asiakas saa 2 % käteisalennuksen, kun lasku maksetaan 14 päivän sisällä.
{{Kirjanpito|++ Myyntitulot|+? Myyntisaamiset|Pankkitili|tapahtumat=
13.2.2026 Myyty 10 ilmakitaraa
PER Myyntisaamiset 1000
AN Myyntitulot 1000
23.2.2026 Saatiin maksu ilmakitaroista 2 % käteisalennuksella
PER Pankkitili 980
AN Myyntisaamiset 980
23.2.2026 '''Oikaisu. Käteisalennus ilmakitaroista'''
PER Myyntitulot 20
AN Myyntisaamiset 20
}}
== Oston oikaisu ==
Esim. kakkuja toimitettaessa yksi kakku plätsähti maahan eikä uutta ehditty valmistaa, joten maksu tehdään vain kahdesta kakusta. Ostovelkatilin liikamerkintä oikaistaan.
{{Kirjanpito|Pankkitili|-? Ostovelat|-- Juhlamenot|tapahtumat=
17.2.2026 Tilattu kolme kakkua juhliin
PER Juhlamenot 120
AN Ostovelat 120
23.2.2026 Maksettu vain kahdesta kakusta
PER Ostovelat 80
AN Pankkitili 80
23.2.2026 '''Oikaisu. Maksettiin kaksi kakkua kolmen sijasta.'''
PER Ostovelat 40
AN Juhlamenot 40
}}
== Maksuperusteisuus ja suoriteperusteisuus ==
nuioxoqktkj0bome6frsbqsdaw85d6h
Käyttäjä:Hunsvotti/Kirjanpidon perusteet/Tilinpäätös
2
21626
159925
159923
2026-04-06T06:13:53Z
Hunsvotti
6338
/* Esimerkki tilinpäätöksestä */ yksinkertaisempi esimerkki alkuun
159925
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Yhdistyksen tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Talkootuotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Talkootuotot 70
7.5. Painettu jäsenlehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito|++ Talkootuotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Talkootuotot 70
7.5. Painettu jäsenlehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi.
{{Kirjanpito|++ Talkootuotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Talkootuotot 70
AN "Lehden ilmoitustuotot" 40
"" Talkootuotot
PER Talkootuotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden ilmoitustuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Lehden kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Talkootuotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Talkootuotot 70
7.5. Painettu jäsenlehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
"" Talkootuotot
PER Talkootuotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
== Aktiiva ja kulu ==
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
_
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 80
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi.
{{Kirjanpito|++ Myynti|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Myynti 30
AN Tase 120
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
=
}}
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
Tasetilillä on nyt 10 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 20 ja kreditsumma 30 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 20 € ja tuotto 30 €, koska tuotot ovat kuluja suuremmat on tilikauden ''voitto'' 10 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle.
Lopuksi tase- ja tulostilien saldo tasataan keskenään tekemällä saldoille vastakkainen kirjaus.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 10
AN Tulos 10
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Tase ja tuloslaskelma ==
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
=== Tase ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
5olu2f4lj2yv8rslc5k9cybacvoam3u
159926
159925
2026-04-06T06:45:50Z
Hunsvotti
6338
/* Esimerkki tilinpäätöksestä */
159926
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu jäsenlehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu jäsenlehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Lehden ilmoitustuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden ilmoitustuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Lehden kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu jäsenlehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
_
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 80
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi.
{{Kirjanpito|++ Myynti|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Myynti 30
AN Tase 120
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
=
}}
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
Tasetilillä on nyt 10 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 20 ja kreditsumma 30 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 20 € ja tuotto 30 €, koska tuotot ovat kuluja suuremmat on tilikauden ''voitto'' 10 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle.
Lopuksi tase- ja tulostilien saldo tasataan keskenään tekemällä saldoille vastakkainen kirjaus.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 10
AN Tulos 10
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Tase ja tuloslaskelma ==
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
=== Tase ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
ii4oaohi6morthnzp4fld4l4gl8s1av
159927
159926
2026-04-06T06:47:28Z
Hunsvotti
6338
159927
wikitext
text/x-wiki
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Lehden ilmoitustuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden ilmoitustuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Lehden kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
p0nyoy2yy7zol3s6a9g49q7folg8hr9
159928
159927
2026-04-06T06:47:45Z
Hunsvotti
6338
Kumottu muokkaus [[Special:Diff/159927|159927]], jonka teki [[Special:Contributions/Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[User talk:Hunsvotti|keskustelu]])
159928
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu jäsenlehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu jäsenlehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Lehden ilmoitustuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden ilmoitustuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Lehden kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu jäsenlehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
_
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 80
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi.
{{Kirjanpito|++ Myynti|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Myynti 30
AN Tase 120
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
=
}}
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
Tasetilillä on nyt 10 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 20 ja kreditsumma 30 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 20 € ja tuotto 30 €, koska tuotot ovat kuluja suuremmat on tilikauden ''voitto'' 10 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle.
Lopuksi tase- ja tulostilien saldo tasataan keskenään tekemällä saldoille vastakkainen kirjaus.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 10
AN Tulos 10
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Tase ja tuloslaskelma ==
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
=== Tase ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
ii4oaohi6morthnzp4fld4l4gl8s1av
159929
159928
2026-04-06T06:47:57Z
Hunsvotti
6338
/* Esimerkki tilinpäätöksestä */
159929
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Lehden ilmoitustuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden ilmoitustuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Lehden kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
_
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 80
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi.
{{Kirjanpito|++ Myynti|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Myynti 30
AN Tase 120
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
=
}}
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
Tasetilillä on nyt 10 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 20 ja kreditsumma 30 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 20 € ja tuotto 30 €, koska tuotot ovat kuluja suuremmat on tilikauden ''voitto'' 10 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle.
Lopuksi tase- ja tulostilien saldo tasataan keskenään tekemällä saldoille vastakkainen kirjaus.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 10
AN Tulos 10
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Tase ja tuloslaskelma ==
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
=== Tase ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
0zit8rzllt1rtfznopf0kyzwpye471b
159930
159929
2026-04-06T06:54:33Z
Hunsvotti
6338
/* Aktiiva ja kulu */ pois tuplamateriaalia
159930
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Lehden ilmoitustuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden ilmoitustuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Lehden kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
Tasetilillä on nyt 10 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 20 ja kreditsumma 30 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 20 € ja tuotto 30 €, koska tuotot ovat kuluja suuremmat on tilikauden ''voitto'' 10 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle.
Lopuksi tase- ja tulostilien saldo tasataan keskenään tekemällä saldoille vastakkainen kirjaus.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 10
AN Tulos 10
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Tase ja tuloslaskelma ==
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
=== Tase ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
auajdyxl45khq4pe8t67x8fmvbys6r6
159931
159930
2026-04-06T06:55:42Z
Hunsvotti
6338
/* Tilinpäätöksen vaiheet */ pois tuplamateriaalia
159931
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Lehden ilmoitustuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden ilmoitustuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Lehden kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Tase ja tuloslaskelma ==
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
=== Tase ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
n0qavrf7u1tog2p95s62je4mus2ps6o
159932
159931
2026-04-06T06:57:23Z
Hunsvotti
6338
/* Koko esimerkki */
159932
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Lehden ilmoitustuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden ilmoitustuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Lehden kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tuotot
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Tulos
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Tase ja tuloslaskelma ==
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
=== Tase ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
0ex1j56iba0qc1ilfp83rr01vew0wf1
159933
159932
2026-04-06T07:10:07Z
Hunsvotti
6338
/* Tilinpäätöksen vaiheet */
159933
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Lehden ilmoitustuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden ilmoitustuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Lehden kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase -30
=
}}
<div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;">
Tässä tulos oli positiivinen. Jos tulos olisi negatiivinen, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena:
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tase 30
PER Tulos 30
"" Tulos
AN Tulos 30
AN Tase -30
=
}}
</div>
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tuotot
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Tulos
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Tase ja tuloslaskelma ==
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
=== Tase ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
4fme29ucvd5jehde06kz0s3pctjxvzp
159934
159933
2026-04-06T07:10:33Z
Hunsvotti
6338
/* Tilinpäätöksen vaiheet */
159934
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Lehden ilmoitustuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden ilmoitustuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Lehden kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''. Tappio on tapana merkitä negatiivisena tasetilin kreditpuolelle.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
<div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;">
Tässä tulos oli positiivinen. Jos tulos olisi negatiivinen, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena:
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tase 30
PER Tulos 30
"" Tulos
AN Tulos 30
AN Tase -30
=
}}
</div>
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tuotot
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Tulos
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Tase ja tuloslaskelma ==
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
=== Tase ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
lmv4zs2qkc9su02q6wtpo27crmu9aq4
159935
159934
2026-04-06T07:11:24Z
Hunsvotti
6338
/* Tilinpäätöksen vaiheet */
159935
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Lehden ilmoitustuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden ilmoitustuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Lehden kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
<div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;">
Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena:
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tase 30
PER Tulos 30
"" Tulos
AN Tulos 30
AN Tase -30
=
}}
</div>
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tuotot
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Tulos
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Tase ja tuloslaskelma ==
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
=== Tase ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
5j6r8mb7setx6upp6esrj3i9hb9wy1v
159936
159935
2026-04-06T07:14:36Z
Hunsvotti
6338
/* Esimerkki tilinpäätöksestä */
159936
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Lehden ilmoitustuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden ilmoitustuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Lehden kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
<div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;">
Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena:
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tase 30
PER Tulos 30
"" Tulos
AN Tulos 30
AN Tase -30
=
}}
</div>
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tuotot
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Tulos
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Tase ja tuloslaskelma ==
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
=== Tase ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
p484kgkzgdeu0q2y1ccuen8ry61p4m4
159937
159936
2026-04-06T07:15:34Z
Hunsvotti
6338
/* Esimerkki tilinpäätöksestä */
159937
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
}}
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden ilmoitustuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Lehden ilmoitustuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden ilmoitustuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Lehden kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
<div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;">
Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena:
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tase 30
PER Tulos 30
"" Tulos
AN Tulos 30
AN Tase -30
=
}}
</div>
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Lehden tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Lehden kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Lehden kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Lehden tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Lehden ilmoitustuotot
PER "Lehden tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Lehden kulut
PER Tulos 50
AN "Lehden kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tuotot
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Tulos
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Tase ja tuloslaskelma ==
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
=== Tase ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
qoxsyo3s2ub0g3s5sfkjrz8d365b1om
159938
159937
2026-04-06T07:20:03Z
Hunsvotti
6338
/* Esimerkki tilinpäätöksestä */
159938
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
}}
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Tapahtumien tuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
<div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;">
Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena:
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tase 30
PER Tulos 30
"" Tulos
AN Tulos 30
AN Tase -30
=
}}
</div>
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Saatu talkootuloja
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Painettu lehti
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lehden ilmoitustuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tuotot
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Tulos
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Tase ja tuloslaskelma ==
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
=== Tase ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
8oyt3yhn54ic0r9ko34b6dedefxft5e
159939
159938
2026-04-06T07:22:20Z
Hunsvotti
6338
159939
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
}}
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Tapahtumien tuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
<div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;">
Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena:
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tase 30
PER Tulos 30
"" Tulos
AN Tulos 30
AN Tase -30
=
}}
</div>
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tuotot
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Tulos
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Tase ja tuloslaskelma ==
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
=== Tase ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
1q2r31fapgp3s5ucqjyrkzcps3j4ii7
159941
159939
2026-04-06T07:25:32Z
Hunsvotti
6338
/* Tilinpäätöksen vaiheet */
159941
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
}}
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Tapahtumien tuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
<div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;">
Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena:
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tase 30
PER Tulos 30
"" Tulos
AN Tulos 30
AN Tase -30
=
}}
</div>
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tuotot
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Tulos
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Tase ja tuloslaskelma ==
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
=== Tase ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
i3qnq15mrxtchd0p1k4sd3driwf1uuu
159942
159941
2026-04-06T07:27:14Z
Hunsvotti
6338
/* Tilinpäätöksen vaiheet */
159942
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
}}
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille.
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Tapahtumien tuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
<div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;">
Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena:
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tase 30
PER Tulos 30
"" Tulos
AN Tulos 30
AN Tase -30
=
}}
</div>
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tuotot
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Tulos
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Tase ja tuloslaskelma ==
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
=== Tase ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
8193zmabawmkgatbh3s54hvyaakgdl5
159943
159942
2026-04-06T07:30:27Z
Hunsvotti
6338
/* Aktiiva ja kulu */ pois tuplamateriaalia
159943
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
}}
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille.
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Tapahtumien tuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
<div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;">
Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena:
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tase 30
PER Tulos 30
"" Tulos
AN Tulos 30
AN Tase -30
=
}}
</div>
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tuotot
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Tulos
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Tase ja tuloslaskelma ==
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
=== Tase ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Tulostilistä laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään vähennyslasku muotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
331dzjzyhoqfn425fqxdwk6t6ytmn04
159944
159943
2026-04-06T07:35:30Z
Hunsvotti
6338
/* Tase ja tuloslaskelma */
159944
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
}}
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille.
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Tapahtumien tuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
<div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;">
Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena:
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tase 30
PER Tulos 30
"" Tulos
AN Tulos 30
AN Tase -30
=
}}
</div>
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tuotot
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Tulos
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
=== Tase ja tuloslaskelma ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
Tuloslaskelma.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
ro7lu01i9tysibbbvy4u6ebcob23y5z
159945
159944
2026-04-06T07:36:39Z
Hunsvotti
6338
/* Aktiiva ja kulu */
159945
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
}}
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille.
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Tapahtumien tuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
<div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;">
Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena:
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tase 30
PER Tulos 30
"" Tulos
AN Tulos 30
AN Tase -30
=
}}
</div>
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tuotot
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Tulos
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
=== Tase ja tuloslaskelma ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
Tuloslaskelma.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
=== Täydennetty esimerkki ===
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin. Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
sj65tps2nruvdhnwvgp0libvl6lp2tf
159946
159945
2026-04-06T07:37:49Z
Hunsvotti
6338
/* Täydennetty esimerkki */
159946
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
}}
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille.
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Tapahtumien tuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
<div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;">
Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena:
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tase 30
PER Tulos 30
"" Tulos
AN Tulos 30
AN Tase -30
=
}}
</div>
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tuotot
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Tulos
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
=== Tase ja tuloslaskelma ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
Tuloslaskelma.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme seuraavassa osiossa väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin.
=== Täydennetty esimerkki ===
Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
asnq9pjr8cjhdl5ejpgn7y6bzaw3ht0
159947
159946
2026-04-06T07:40:02Z
Hunsvotti
6338
/* Esimerkki tilinpäätöksestä */
159947
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen. Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_ Yhteensä
= Saldo
}}
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille.
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Tapahtumien tuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
<div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;">
Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena:
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tase 30
PER Tulos 30
"" Tulos
AN Tulos 30
AN Tase -30
=
}}
</div>
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tuotot
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Tulos
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
=== Tase ja tuloslaskelma ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
Tuloslaskelma.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme seuraavassa osiossa väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin.
=== Täydennetty esimerkki ===
Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
rtl0ev17n5rf2qadvqsl9lo2ziwabnm
159948
159947
2026-04-06T07:40:31Z
Hunsvotti
6338
/* Esimerkki tilinpäätöksestä */
159948
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_ Yhteensä
= Saldo
}}
Esimerkiksi pankkitilin debt puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille.
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Tapahtumien tuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
<div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;">
Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena:
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tase 30
PER Tulos 30
"" Tulos
AN Tulos 30
AN Tase -30
=
}}
</div>
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tuotot
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Tulos
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
=== Tase ja tuloslaskelma ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
Tuloslaskelma.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme seuraavassa osiossa väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin.
=== Täydennetty esimerkki ===
Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
ofc6a6pgkp3uwngkrkih2cp8slbqfgn
159949
159948
2026-04-06T07:40:43Z
Hunsvotti
6338
/* Esimerkki tilinpäätöksestä */
159949
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_ Yhteensä
= Saldo
}}
Esimerkiksi pankkitilin debet puoli on yhteensä 230 ja kredit-puoli 150. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 230 – 150 = 80. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 80. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille.
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Tapahtumien tuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
<div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;">
Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena:
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tase 30
PER Tulos 30
"" Tulos
AN Tulos 30
AN Tase -30
=
}}
</div>
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tuotot
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Tulos
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
=== Tase ja tuloslaskelma ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
Tuloslaskelma.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme seuraavassa osiossa väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin.
=== Täydennetty esimerkki ===
Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
60ps8x75mo29ullra7yvks71cvuquut
159950
159949
2026-04-06T07:41:18Z
Hunsvotti
6338
/* Esimerkki tilinpäätöksestä */
159950
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_ Yhteensä
= Saldo
}}
Esimerkiksi pankkitilin debet puoli on yhteensä 310 ja kredit-puoli 80. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 310 – 80 = 230. Tilillä sanotaan olevan ''debetsaldo'' 230. Vastaavasti, jos kreditpuoli olisi suurempi, sanottaisiin tilillä olevan ''kreditsaldoa''. Saldot merkitään sulkuihin.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille.
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Tapahtumien tuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
<div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;">
Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena:
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tase 30
PER Tulos 30
"" Tulos
AN Tulos 30
AN Tase -30
=
}}
</div>
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tuotot
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Tulos
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
=== Tase ja tuloslaskelma ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
Tuloslaskelma.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme seuraavassa osiossa väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin.
=== Täydennetty esimerkki ===
Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
oytdtxp5c1ahhdazxcuu87ch1biwf4l
159952
159950
2026-04-06T07:46:44Z
Hunsvotti
6338
/* Esimerkki tilinpäätöksestä */
159952
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_ Yhteensä
= Saldo
}}
Esimerkiksi pankkitilin debet puoli on yhteensä 310 ja kredit-puoli 80. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 310 – 80 = 230. Tilillä on siis debetsaldo 230.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille.
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Tapahtumien tuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
<div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;">
Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena:
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tase 30
PER Tulos 30
"" Tulos
AN Tulos 30
AN Tase -30
=
}}
</div>
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
Taseen vastaavaa-puoli kertoo missä yrityksen tai yhteisön varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tuotot
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Tulos
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
=== Tase ja tuloslaskelma ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
Tuloslaskelma.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme seuraavassa osiossa väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin.
=== Täydennetty esimerkki ===
Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
mw2fwuhkejl5ejtmiob3wdjlu2j1fq9
159954
159952
2026-04-06T07:59:39Z
Hunsvotti
6338
/* Tase */
159954
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_ Yhteensä
= Saldo
}}
Esimerkiksi pankkitilin debet puoli on yhteensä 310 ja kredit-puoli 80. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 310 – 80 = 230. Tilillä on siis debetsaldo 230.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille.
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Tapahtumien tuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
<div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;">
Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena:
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tase 30
PER Tulos 30
"" Tulos
AN Tulos 30
AN Tase -30
=
}}
</div>
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
[[File:Taseen neljä pääosaa.svg|thumb|Taseen kaksi puolta antavat eri näkökulmat samoihin varoihin]]
Tase koostuu kahdesta puolesta, jotka esittävät käytössä olevat varat kahdesta näkökulmasta. Vastaavaa-puoli kertoo missä varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin.
Vastaavaa puoli jakautuu edelleen kahteen pääosaan: pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava.
Vastattavaa puoli jakautuu myös kahteen pääosaan: omaan ja vieraaseen pääomaan. Oma pääoma kuvaa sitä paljonko on varallisuutta. Vieraassa pääoma kuvaa velkoja.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tuotot
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Tulos
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
=== Tase ja tuloslaskelma ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
Tuloslaskelma.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme seuraavassa osiossa väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin.
=== Täydennetty esimerkki ===
Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
tkq3g082rrfh2gveb3cu151skxekee3
159955
159954
2026-04-06T08:02:46Z
Hunsvotti
6338
/* Tase */
159955
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_ Yhteensä
= Saldo
}}
Esimerkiksi pankkitilin debet puoli on yhteensä 310 ja kredit-puoli 80. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 310 – 80 = 230. Tilillä on siis debetsaldo 230.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille.
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Tapahtumien tuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
<div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;">
Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena:
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tase 30
PER Tulos 30
"" Tulos
AN Tulos 30
AN Tase -30
=
}}
</div>
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
[[File:Taseen neljä pääosaa.svg|thumb|Taseen kaksi puolta antavat eri näkökulmat samoihin varoihin]]
Tase koostuu kahdesta puolesta, jotka esittävät käytössä olevat varat kahdesta näkökulmasta. Vastaavaa-puoli kertoo missä varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin.
Vastaavaa puoli jakautuu edelleen kahteen pääosaan: pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Pysyvät vastaavat ovat esimerkiksi koneita ja kalusteita, vaihtuvat taas esimerkksi vaihto-omaisuutta (myytäviä tuotteita) ja käteistä rahaa.
Vastattavaa puoli jakautuu myös kahteen pääosaan: omaan ja vieraaseen pääomaan. Oma pääoma kuvaa sitä paljonko on varallisuutta. Vieraassa pääoma kuvaa velkoja.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tuotot
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Tulos
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
=== Tase ja tuloslaskelma ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
Tuloslaskelma.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme seuraavassa osiossa väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin.
=== Täydennetty esimerkki ===
Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
rqjpu7d293qxqicvbdhbvdukzakv8es
159956
159955
2026-04-06T08:03:28Z
Hunsvotti
6338
/* Tase */
159956
wikitext
text/x-wiki
Tilinpäätös sisältää kaksi laskelmaa: tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tulosta ja sen muodostumista, ja tase taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen toinen tehtävä on toimia siltana tilikausien välissä.
Tulos tarkoittaa tilikauden voittoa tai tappiota.
Taloudellinen asema varojen ja velkojen rakennetta sekä oman ja vieraan pääoman suhdetta.
Tuloslaskelma ja tase muodostetaan tulostilin ja tasetilin avulla.
== Esimerkki tilinpäätöksestä ==
Tlikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
}}
Ensiksi lasketaan tilien saldot. Kunkin tilin debet- ja kredit puolet lasketaan yhteen.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_ Yhteensä
= Saldo
}}
Esimerkiksi pankkitilin debet puoli on yhteensä 310 ja kredit-puoli 80. Lasketaan näiden erotus suuremman puolelle: 310 – 80 = 230. Tilillä on siis debetsaldo 230.
=== Tilinpäätöksen vaiheet ===
Tilinpäätöksessä muodostetaan ''tase'' ja ''tuloslaskelma''. Näiden muodostamisessa käytetään apuna ''tase-'' ja ''tulostiliä'', joihin juoksevan kirjanpidon tilien saldot päätetään. Kirjaukset tase- ja tulostilille tehdään samalla kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella kuin juokseva kirjanpitokin: kirjaukset tehdään aina kahdelle (tai useammalle) siten, että debet- ja kreditpuolille tehtyjen kirjausten summat ovat yhtä suuret. Tilinpäätöksen jälkeen tilit ovat tasan eli millään tilillä ei ole saldoa.
Tulostilille päätetään tulot ja menot. Tasetilille päätetään kaikki sellainen omaisuus, joka säilyy seuraavalle tilikaudelle. Myös tulostilin tulos päätetään lopuksi tasetilille.
Tulot päätetään tulostilille tuotoiksi. Kun tili on päätetty, sen saldo on nolla.
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Haravointituotot 70
AN "Tapahtumien tuotot" 40
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
}}
Menot päätetään tulostilille kuluiksi.
{{Kirjanpito|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Toimistotarvikkeet 30
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Tulos 110
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
}}
Rahoitustilit päätetään tasetilille. Rahoitustilejä ovat tässä esimerkissä pankkitili ja oman pääoman tili.
{{Kirjanpito |Oma pääoma|Pankkitili|** Tase|** Tulos|tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tulos 30
AN "Oma pääoma" 200
PER Pankkitili 230
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
}}
Tasetilillä on nyt 30 euron kreditsaldo ja tulostilillä samansuuruinen debitsaldo- Tämä osoittaa tilikauden voiton. Tulostilin debetsumma on 80 ja kreditsumma 110 toisin sanoen tilikauden kulut ovat 80 € ja tuotto 110 €. Koska tuotot ovat kuluja suuremmat, on tilikauden ''voitto'' 30 euroa. Kun kulut ovat tuottoja suuremmat, kutsutaan vastaavaa erotusta ''tappioksi''.
Lopuksi tulostili päätetään tasetilille.
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Tase 30
AN Tulos 30
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
<div style="background: var(--background-color-success-subtle); border: solid #8cb4a5 5px; border-radius: 5px; padding: 2ex;">
Tässä tulos oli voittoa. Jos tulos olisi tappiota, merkittäisiin se myös tasetilin kreditpuolelle, mutta negatiivisena:
{{Kirjanpito|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
AN Tase 30
PER Tulos 30
"" Tulos
AN Tulos 30
AN Tase -30
=
}}
</div>
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|++ Haravointituotot|++ Tapahtumien tuotot|Oma pääoma|Pankkitili|-- Toimistotarvikkeet|-- Tapahtumien kulut|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
3.1. Ostettu toimistotarvikkeita
PER Toimistotarvikkeet 30
AN Pankkitili 30
5.4. Herra Melperin pihan haravointi
PER Pankkitili 70
AN Haravointituotot 70
7.5. Järjestetty festarit
PER "Tapahtumien kulut" 50
AN Pankkitili 50
5.6. Saatu lipputuloja
PER Pankkitili 40
AN "Tapahtumien tuotot" 40
_
=
"" Haravointituotot
PER Haravointituotot 70
AN Tulos 70
"" Tapahtumien tuotot
PER "Tapahtumien tuotot" 40
AN Tulos 40
=
"" Toimistotarvikkeet
PER Tulos 30
AN Toimistotarvikkeet 30
"" Tapahtumien kulut
PER Tulos 50
AN "Tapahtumien kulut" 50
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 230
AN Pankkitili 230
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
=
"" Tulos
PER Tulos 30
AN Tase 30
=
}}
=== Tuloslaskelma ===
Taseen ja tuloslaskelman kaavat on annettu Kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa.
Tuloslaskelma laaditaan tulostilin pohjalta. Tuloslaskelma esitetään vähennyslaskumuotoisena siten, että tuotoista vähennetään kulut, ja lopuksi jäljelle jää voitto tai tappio.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 30
|-
|}
=== Tase ===
[[File:Taseen neljä pääosaa.svg|thumb|Taseen kaksi puolta antavat eri näkökulmat samoihin varoihin]]
Tase koostuu kahdesta puolesta, jotka esittävät käytössä olevat varat kahdesta näkökulmasta. Vastaavaa-puoli kertoo missä varat ovat ja vastattavaa-puoli mistä ne ovat peräisin.
Vastaavaa puoli jakautuu edelleen kahteen pääosaan: pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin. Vastaavaa-puolen järjestys on määrätty sen mukaan, miten tiivisti varat ovat sidottu. Ensin psyvä omaisuus, joka on vaikeinta muuttaa rahaksi ja viimeisenä helpoiten muutettava. Pysyvät vastaavat ovat esimerkiksi koneita ja kalusteita, vaihtuvat taas esimerkksi vaihto-omaisuutta (myytäviä tuotteita) ja käteistä rahaa.
Vastattavaa puoli jakautuu myös kahteen pääosaan: omaan ja vieraaseen pääomaan. Oma pääoma kuvaa sitä paljonko on varallisuutta. Vieras pääoma kuvaa velkoja.
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 230
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 30
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 230
|-
|}
== Aktiiva ja kulu ==
Kun ostetaan varastoon tavaraa myytäväksi, pitää kulu jakaa tilikausille sen mukaan milloin varastoa myydään.
Tilikaudella on tehty seuraavat kirjaukset.
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
}}
Rahoitustilit ja tulot päätetään kuten edellisessä esimerkissä.
Menot jaetaan aktiivaosuuteen (1) eli menon osuuteen, jossa on edelleen tulonodotus, sekä kuluosuuteen (2). Aktiivaosuus selvitetään laskemalla varastossa olevien hyödykkeiden hankintameno. Myytäväksi ostettavat mukit maksoivat 150 € per 15 kappaletta eli 10 € kappale, joten varastossa olevien 13 mukin hankintameno on 130 €. Myytyjä mukeja on kaksi kappaletta, joten niiden hankintameno on 20 €.
Koska varastossa olevilla mukeilla on vielä tulonodotus seuraavilla tilikausilla, päätetään tämä summa tasetilille. Myytyjen mukien hankintameno katsotaan kuluksi ja se päätetään tulostilille vähentämään tulosta. Tässä vähennettäisiin myös hävikki eli tuhoutuneet tai hävinneet tavarat, koska niissäkään ei ole enää tulondotusta.
Kirjanpitokielessä ''kulu'' on tilikaudelle kohdistettu meno eli meno, josta ei ole odotettavissa tuloa myöhempinä tilikausina. Vastaavasti ''tuotto'' tarkoittaa tilikaudelle kohdistettua tuloa.
{{Kirjanpito|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Tase 120
AN Tulos 30
"(1)" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"(2)" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito
| 1 = ++ Myynti
| 2 = Oma pääoma
| 3 = Pankkitili
| 4 = -- Ostot
| 5 = ** Tase
| 6 = ** Tulos
| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
=
"" Pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tuotot
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Ostot 130
"" Myytyjen hyödykkeiden ostokulu, 10 €/kpl
PER Tulos 20
AN Ostot 20
=
"" Tulos
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
=== Tase ja tuloslaskelma ===
Esimerkin tasetilistä muodostetaan seuraava tase.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| VAIHTUVAT VASTAAVAT ||
|-
| Vaihto-omaisuus || style="text-align: right;" | 130
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 80
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 200
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | 10
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 210
|-
|}
Tuloslaskelma.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 30
|-
| Ostot tilikauden aikana || style="text-align: right;" | –150
|-
| Varastojen muutos || style="text-align: right;" | 130
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | 10
|-
|}
Tästä tuloslaskelmasta nähdään, että kaikkia Kirjanpitoasetuksen mukaisia tietoja ei saada suoraan aiemman esimerkin mukaisesti laaditusta tulostilistä: Tulostilillä näkyy vain hyödykkeiden ostokulu 20 € (joka saatiin vähentämällä varasto 130 € ostokuluista 150 €), mutta tuloslaskelmakaavassa on eritelty ostot tilikauden aikana ja varastojen muutos, jotka piti kaivaa ostotililtä. Sen vuoksi lisäämme seuraavassa osiossa väliin varastoon sidottua omaisuutta kuvaavan varastotilin.
=== Täydennetty esimerkki ===
Nyt
* ostotili päätetään tulostilille sellaisenaan,
* varaston lisäys -tili päätetään tulostilille vähentämään sitä, ja
* varastotili päätetään taseseen ostotilin sijaan.
{{Kirjanpito|++ Myynti|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
= Alkusaldo
PER Ostot 150
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
= Saldot tilikauden lopussa
"" * ""
PER Tase 80
AN Tase 200
=
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys tulostilille
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
}}
Nyt tuloslaskelman luvut saadaan suoraan tulostililtä.
==== Koko esimerkki ====
{{Kirjanpito|++ Myynti|Oma pääoma|Pankkitili|Varasto|Varaston lisäys|-- Ostot|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Sijoitettu 200
PER Pankkitili 200
AN "Oma pääoma" 200
7.2. Ostettu 15 mukia myyntiin, 10 €/kpl
PER Ostot 150
AN Pankkitili 150
9.10. Myyyty 2 mukia, 15 €/kpl
PER Pankkitili 30
AN Myynti 30
31.12. Tilikauden aikana lisääntynyt varasto
PER Varasto 130
AN "Varaston lisäys" 130
=
"" Päätetään pankkitili
PER Tase 80
AN Pankkitili 80
"" Päätetään oma pääoma
PER "Oma pääoma" 200
AN Tase 200
"" Tulot päätetään tulostilille
PER Myynti 30
AN Tulos 30
"" Päätetään ostot tulostilille
PER Tulos 150
AN Ostot 150
"" Varasto, 13 mukia
PER Tase 130
AN Varasto 130
"" Päätetään varaston lisäys
PER "Varaston lisäys" 130
AN Tulos 130
=
"" Päätetään tulostili ja tasetili
PER Tulos 10
AN Tase 10
=
}}
== Pitkävaikutteiset tuotantotekijät ==
Yritys hankkii tulostimen, jolla voi tulostaa kuvia mukeihin.
{{Kirjanpito|Pankkitili|Kalusto| tapahtumat =
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
}}
Tulostinta käytetään tulonhankintaan useana tilikautena. Sen vuoksi sitä ei merkitä kerralla kuluksi, vaan kulu jaetaan usealle tilikaudelle. Laitteen jäljellä oleva arvo välitetään taseen avulla seuraavalle tilikaudelle. Hankintamenon jakamista usealle tilikaudelle kutsutaan ''jaksottamiseksi''.
Kun laite hankitaan, tehdään ''poistosuunnitelma'' siitä miten meno jaksotetaan eri tilikausille. Poistosuunnitelmassa arvioidaan laitteen hintaa ajankohtina. Tässä esimerkissä poisto tehdään tasapoistoina ja laitteen käyttöajaksi arvioidaan viisi vuotta. Hankintameno 1000 jaetaan viidelle vuodelle 1000 € / 5 vuotta = 200 €/vuosi.
Tilinpäätöksessä
* poisto päätetään kalustotililtä tulostilille kuluksi ja
* laitteen jäljellä oleva arvo tasetilille.
{{Kirjanpito|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
}}
=== Koko esimerkki ===
{{Kirjanpito|Oma pääoma|Pankkitili|Kalusto|** Tase|** Tulos| tapahtumat =
1.1. Oman pääoman sijoitus
PER Pankkitili 1500
AN "Oma pääoma" 1500
5.4. Ostettu mukitulostin
PER Kalusto 1000
AN Pankkitili 1000
= Saldo tilikauden lopussa
"" Pankkitili
PER Tase 500
AN Pankkitili 500
"" Oma pääoma
PER "Oma pääoma" 1500
AN Tase 1500
"" Suunnitelman mukainen poisto
PER Tulos 200
AN Kalusto 200
"" Kaluston jäljellä oleva arvo
PER Tase 800
AN Kalusto 800
=
"" Päätetään tilinpäätöstilit
AN Tase -200
AN Tulos 200
=
}}
=== Tase ===
Laitteen jäljellä oleva arvo näkyy taseessa Pysyvien vastaavien alla.
{|
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastaavaa ||
|-
| PYSYVÄT VASTAAVAT ||
|-
| Aineelliset hyödykkeet || style="text-align: right;" |
|-
| Koneet ja kalusto || style="text-align: right;" | 800
|-
| Rahat ja pankkisaamiset || style="text-align: right;" | 500
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
| style="letter-spacing: 0.5ex;" | Vastattavaa ||
|-
| OMA PÄÄOMA ||
|-
| Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma || style="text-align: right;" | 1500
|-
| Tilikauden voitto (tappio) || style="text-align: right;" | –200
|-
| || style="border-top: solid black 1px; text-align: right;" | 1300
|-
|}
=== Tuloslaskelma ===
Poisto näkyy tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisena poistona.
{|
| LIIKEVAIHTO || style="text-align: right;" | 0
|-
| Poistot ja arvonalentumiset || style="text-align: right;" |
|-
| Suunnitelman mukaiset poistot || style="text-align: right;" | –200
|-
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) || style="text-align: right; border-top: solid black 1px;" | –200
|-
|}
ixgkwntspqsobe9gjldko98p7dw9qsi