Maapallo/Maapallon rakenne ja ilmakehä

<mediawiki xmlns="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11/" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11/ http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11.xsd" version="0.11" xml:lang="fi">
  <siteinfo>
    <sitename>Wikikirjasto</sitename>
    <dbname>fiwikibooks</dbname>
    <base>https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Etusivu</base>
    <generator>MediaWiki 1.46.0-wmf.24</generator>
    <case>first-letter</case>
    <namespaces>
      <namespace key="-2" case="first-letter">Media</namespace>
      <namespace key="-1" case="first-letter">Toiminnot</namespace>
      <namespace key="0" case="first-letter" />
      <namespace key="1" case="first-letter">Keskustelu</namespace>
      <namespace key="2" case="first-letter">Käyttäjä</namespace>
      <namespace key="3" case="first-letter">Keskustelu käyttäjästä</namespace>
      <namespace key="4" case="first-letter">Wikikirjasto</namespace>
      <namespace key="5" case="first-letter">Keskustelu Wikikirjastosta</namespace>
      <namespace key="6" case="first-letter">Tiedosto</namespace>
      <namespace key="7" case="first-letter">Keskustelu tiedostosta</namespace>
      <namespace key="8" case="first-letter">Järjestelmäviesti</namespace>
      <namespace key="9" case="first-letter">Keskustelu järjestelmäviestistä</namespace>
      <namespace key="10" case="first-letter">Malline</namespace>
      <namespace key="11" case="first-letter">Keskustelu mallineesta</namespace>
      <namespace key="12" case="first-letter">Ohje</namespace>
      <namespace key="13" case="first-letter">Keskustelu ohjeesta</namespace>
      <namespace key="14" case="first-letter">Luokka</namespace>
      <namespace key="15" case="first-letter">Keskustelu luokasta</namespace>
      <namespace key="710" case="first-letter">TimedText</namespace>
      <namespace key="711" case="first-letter">TimedText talk</namespace>
      <namespace key="828" case="first-letter">Moduuli</namespace>
      <namespace key="829" case="first-letter">Keskustelu moduulista</namespace>
      <namespace key="1728" case="first-letter">Event</namespace>
      <namespace key="1729" case="first-letter">Event talk</namespace>
    </namespaces>
  </siteinfo>
  <page>
    <title>Maapallo/Maapallon rakenne ja ilmakehä</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4805</id>
    <revision>
      <id>160045</id>
      <parentid>160040</parentid>
      <timestamp>2026-04-21T13:01:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Anr</username>
        <id>566</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Käyttäjän [[Special:Contributions/~2026-24146-19|~2026-24146-19]] ([[User talk:~2026-24146-19|keskustelu]]) muokkaus kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[User:Suoasukas|Suoasukas]] tekemään versioon.</comment>
      <origin>149857</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9494" sha1="nji254g6q8xcmjvsl6c6al50i6f7o9u" xml:space="preserve">[[Kuva:Earth Mars Comparison.jpg|thumb|Maapallon koko verrattuna Mars planeettaan, jonka uskottiin olevan maan kaltainen.]]

Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä; se peittää noin 70 % koko pallon pinnasta. Tästä se onkin saanut kutsumanimen &quot;sininen planeetta&quot;. Maapallon kuivan maan pinta-ala onkin lähes täsmälleen sama kuin puolet pienemmän Marsin koko ala.

Maan kiertoaika Auringon ympäri on 365 vuorokautta 6 tuntia ja pyörähdysaika oman akselinsa ympäri on noin yksi vuorokausi eli 23 tuntia 56 minuuttia ja 4,10 sekuntia.

Maa on nykytietämyksen mukaan maailmankaikkeuden ainoa planeetta, jolla varmasti on elämää. Tämänkaltaisen elämän esiintymisen mahdollistavat mm. nestemäinen vesi ja Auringon jatkuva valoenergiavirta. Ilmakehässä oleva suurehko happimäärä sen sijaan on Maan kasviston aikaansaama ja on taas eläinten, myös ihmisten, elinehto.

==Ilmakehä==

Ilmakehä ja sen suotuisa koostumus on edellytys elämän syntymiselle. Maan ilmakehä koostuu pääasiassa typestä (78 %) ja hapesta (21 %) argonista (0,93 %), hiilidioksidista (0,04 %) sekä muista kaasuista. Edellä esitetyt pitoisuudet koskevat kuivaa ilmaa, mutta ilma sisältää myös vesihöyryä (0-5 %) ja kiinteitä hiukkasia. (Ihmiselämän kannalta tärkeää on, että hiilidioksidia ilmassa on alle prosentti.) Planeetan ja ilmakehän paksuuksien suhde on samaa luokkaa kuin omenan ja sen kuoren. Pinnalta katsottuna ilmakehän näkyvin ominaisuus on sen sinisyys, joka syntyy, kun valo siroaa kaasumolekyyleistä (Rayleigh-sironta). Valon spektrin sinisen pään aallonpituudet siroavat eniten. Ilman sirontaa taivas näyttäisi mustalta. Samasta ilmiöstä johtuen Aurinko näyttää keltaiselta tai punaiselta riippuen valon ilmakehässä kulkeman matkan pituudesta. Ilmakehä päästää lävitseen vain osan Auringon säteilystä, ja esimerkiksi haitallinen ultravioletti(UV-B)säteily absorboituu suurelta osin monen kymmenen kilometrin korkeudella sijaitsevaan otsonikerrokseen.

Ilmakehä voidaan jakaa kerroksiin joko lämpötilan, kemiallisen koostumuksen tai kemiallisten ja sähköisten ominaisuuksien mukaan. Ilman koostumus muuttuu korkeuden mukana. Alemmassa ilmakehässä, troposfäärissä, tapahtuvat sääilmiöt, ja sen yläpuolella olevassa stratosfäärissä on otsonikerros. Troposfäärissä lämpötila yleensä laskee ylöspäin mentäessä, minkä takia ilmakerros sekoituu pystysuunnassa. Tropopaussissa lämpötila ei enää muutu ja straosfäärissä se nousee ylöspäin mentäessä, minkä takia kaasujen sekoittuminen tropopausiin läpi on vähäistä ja ukkospilvienkin kohoaminen pysähtyy tropopaussiin. Kohoava lämpötila tekee staraosfäärin kuivaksi. Stratosfäärin yläpuolella, mesosfäärissä, lämpötila taas laskee ylöspäin mentäessä. Lämpötilarakenteen takia mesosfäärissä voi muodostua pilviä, jotka näkyvät mm. kesäisin valaisevia yöpilviä. Ionosfäärissä on radioaaltoja heijastavia kerroksia, jotka ovat eri vahvuisia eri vuorokauden-ja vuodenaikoina.

==Rakenne==

[[Kuva:Earth_cross_section-i18.png|thumb|Maapallon poikkileikkaus]]

Maa on elävä planeetta, jonka sisällä tapahtuu koko ajan muutoksia. Nämä muutokset aiheuttavat erinäisiä maan pinnallakin havaittavia ilmiöitä, tärkeimpinä tulivuoritoiminta ja maanjäristykset.

Maapallo koostuu kolmesta rakenteellisesta kokonaisuudesta. Lähinnä maanpintaa on maan kuori, joka ulottuu enimmillään 50 kilometriä alaspäin. Merien kohdalla maan kuoren paksuus on kuitenkin vain 10 kilometriä.

Seuraava osa vaippa, on noin 3000 kilometriä paksu. Vaipan ainesosia ei tarkalleen tiedetä, mutta sen arvellaan olevan pääosin kovaa, kiinteätä ainetta.

Keskellä on maan ydin, jonka säde on noin puolet Maapallon säteestä, eli 3300 kilometriä. Se on jaettavissa kahteen osaan, sulaan ja jähmeään ytimeen.

Maan sisäinen koostumus on meille elintärkeä. Planeetalla on nimittäin jatkuvan radioaktiivisen hajoamisen ansiosta sula rauta-nikkeli-ydin, joka saa aikaan voimakkaan magneettikentän, mikä suojaa elämää vaaralliselta säteilyltä sekä Auringosta tulevalta suurienergiseltä hiukkaspommitukselta. Lähellä napa-alueita hiukkaspommitus voidaan nähdä paljain silmin öiseen aikaan värikkäinä revontulina. Magneettikentän vangitsemat Auringosta tulevat hiukkaset koostavat van Allenin vyöhykkeet.

===Kuori===

Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä mannerlaatasta, jotka kelluvat vaippaa raskaamman kiviaineksen päällä. Laatat liikkuvat alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntyvät toisensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, kuten Islannissa, jossa kiviainesta työntyy esiin Maan vaipasta. Laattaliikkeen energianlähde on radioaktiivinen hajoaminen.

Maankuorella on taipumus isostaattiseen tasapainoon Isostaattinen tasapaino tarkoittaa sitä, että korkeiden vuorten kohdalla mannerlaatta on hyvin paksu, sillä mannerlaatat kelluvat alla olevassa vaipassa kuin jäävuoret vedessä: korkein ulottuu syvimmälle pinnan alle.

====Merikuori - SIMA====

Merikuoren paksuus on 5 - 10 km. Merikuori on raskasta basalttikiveä, jossa on suuria pitoisuuksia piitä ja magnesiumia (Si ja Ma). SIMA-kuoren tiheys on 2,8 - 3,3 g/cm³. Basaltti on emäksistä eli maafista, joten sen kvartsipitoisuus on 44 % - 52 %. SIMA-kuori on harvoin yli 200 miljoonan vuoden ikäistä.

====Mantereinen kuori - SIAL====

Mantereisen kuoren paksuus on 20 - 70 km. Kuori koostuu monista kivilajeista, myös basaltista; graniitti on yleisin kivilaji. Kevyttä kiveä, jossa on suuria pitoisuuksia piitä ja alumiinia (Si ja Al). Tiheys on 2,7 - 2,8 g/cm³. SIAL-kuori on paksuinta vuorijonojen kohdalla. 

Nykyisen mannerkuoren ikä on yleensä 2,4 - 3,4 miljardia vuotta, joillain alueilla jopa melkein 4 miljardia vuotta. Noin 40 % Maan kuoresta on mannerkuorta, joka tarkoittaa sitä, että laajat alueet mannerkuorta ovat ns. mannerjaluistoissa meren alla. Maankuorella on taipumus isostaattiseen tasapainoon eli jos esim. jäätikkö painaa maan kuorta, jäätikön hävittyä maankuori palautuu takaisin.

===Vaippa===
[[Kuva:Globe4.jpg|300px|thumb|1&amp;nbsp;Mantereinen kuori 2&amp;nbsp;Valtameren keskiselänne 3&amp;nbsp;Subduktiovyöhyke 4&amp;nbsp;Ylempi vaippa 5&amp;nbsp;Tulivuori 6&amp;nbsp;Alempi vaippa 7&amp;nbsp;Pluumi 8&amp;nbsp;Ulkoinen ydin 9&amp;nbsp;Sisempi ydin 10&amp;nbsp;Konvektiosolu 11&amp;nbsp;Litosfääri 12&amp;nbsp;Astenosfääri 13&amp;nbsp;Gutenberg-pinta 14&amp;nbsp;Moho-pinta]]

Vaippaa on pinnalta keskipisteeseen syvyydestä, Maan säteestä, noin 50 %, noin 2900 km, Maan tilavuudesta noin 80 %, ja Maan massasta noin 60 %.

Vaipassa alaspäin siirryttäessä paine ja lämpötila lisääntyvät huomattavasti, lämpötila 1600° - 4000°. Vaipan yläpinnan määrittää Mohorovicic-pinta (Moho) ja alapinnan Gutenberg-pinta. Vaippaa ja ydintä tutkitaan mm. analysoimalla maanjäristysaaltoja (seismisiä aaltoja), joiden nopeus muuttuu riippuen aineen ominaisuuksista.

Kuori-, vaippa- ja ydinkerrokset eroavat kemialliselta koostumukseltaan. Vaipassa arvellaan olevan mm. peridotiittia ja granaattia. &lt;ref&gt;[http://www.amonline.net.au/geoscience/earth/structure.htm#mantle  Australian Museum Online: The mantle - composition]&lt;/ref&gt; Siirtymäkerroksessa (vaihettumiskerroksessa) ylemmästä vaipasta alempaan vaippaan kivimateriaalin koostumus muuttuu vähitellen.

Vaipasta voidaan mekaanisten ominaisuuksien erojen (kerroksissa tapahtuva toiminta, kiven olomuoto) takia erottaa litosfääri, hyvin hitaasti virtaava astenosfääri (lähde: [http://ocw.mit.edu/NR/rdonlyres/Earth--Atmospheric--and-Planetary-Sciences/12-007Spring2003/08C63216-0C54-41FA-9109-3E8912E1D7E0/0/Lec02.pdf#page=22&amp;pagedest=the%20mantle Divisions based on mechanical properties] Massachusetts Institute of Technology), ja sen alla oleva kiinteämpi vaippa, ns. mesosfääri, jota ei saa sekoittaa ilmakehän mesosfääriin. Mesosfäärin paksuus on noin 2000 km, [3] noin 70 % vaipan paksuudesta.

Mesosfäärin läpi ulottuu Maan rautaytimen ulkorajoilta ns. vaipan pluumeja (engl. mantle plume), kohtia joissa tapahtuu nousevaa virtausta.

===Ydin===

Planeetalla uskotaan olevan jatkuvan radioaktiivisen hajoamisen ansiosta sula rauta-nikkeli-ydin, joka saa aikaan voimakkaan magneettikentän. Maan ydin on Maan osa joka sijaitsee syvällä sen keskipisteen ympärillä: Maan pinnan ja keskipisteen välisestä pallon säteestä on ydintä noin 55 %.

Ytimen aine uskotaan olevan pääasiassa rautaa. Ydin on kaksikerroksinen: ulkoydin on nestemäisessä olomuodossa ja sisäydin (30 %...40 % ydinpallon säteestä) on kiinteää. Ytimen lämpötila on sisäytimen ulkopinnalla noin 4300 °C astetta. Ulkoytimen nestemäisen raudan virtaus aiheuttaa Maan magneettikentän.

====Maankamaran tutkiminen====

Porauksilla on päästy 15 kilometrin syvyyteen maankuoren sisälle, mutta Maan vaippa kuoren alla on yhä koskematon. Epäsuoraa tietoa Maan sisäosista saadaan tutkimalla maanjäristysten ja ydinräjäytysten yhteydessä syntyviä seismisiä aaltoja. Uusimpana keinoina ovat nousseet esiin maan sisällä olevien uraanin, toriumin ja kalium-40:n radioaktiivisessa hajoamisessa syntyvien neutriinojen havaitseminen ja keinotekoisella neutriinosuihkulla luotaaminen.

==Lähteet==
&lt;references /&gt;

[[Luokka:Maapallo|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>nji254g6q8xcmjvsl6c6al50i6f7o9u</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lahden Lyseo</title>
    <ns>0</ns>
    <id>7519</id>
    <revision>
      <id>160046</id>
      <parentid>120605</parentid>
      <timestamp>2026-04-21T16:31:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>~2026-24538-94</username>
        <id>12334</id>
      </contributor>
      <comment>Aikamuoto muutettu imperfektiin. Lahden lyseon peruskoulu lakkautettiin vuonna 2012.</comment>
      <origin>160046</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4865" sha1="md2e9oxbawvnsbuf7vo77kfff9hcnrw" xml:space="preserve">'''Lahden lyseon lukio''' on noin 800 opiskelijan yleislukio, jossa on myös matemaattis-luonnontieteellinen linja. Lahden lyseon peruskoulussa oli vuosiluokat 7. - 9.

Lahden lyseo oli itsenäisen Suomen en-simmäinen valtion koulu. Kun Lahden kaupunki perustettiin vuonna 1905, sinne oli ajan tavan mukaisesti saatava myös valtion oppikoulu. Sen perusta-minen kuitenkin viivästyi sortovuosien ja sotien vuoksi. Lopulta 21.5.1921 ta-savallan presidentti K. J. Ståhlberg pys-tyi antamaan asetuksen ”lyseon perus-tamisesta Lahden kaupunkiin”.

Aikoinaan ”lyseo” tarkoitti valtion op-pikoulua ja erityisesti poikakoulua. Poikakouluna lyseo jatkoi vuoteen 1973, jolloin ensimmäiset tytöt tulivat taloon ja koulun nimikin muuttui väli-aikaisesti ”Kariniemen yhteislyseoksi”. Kaksi vuotta myöhemmin Lahti siirtyi peruskoulujärjestelmään. Silloin lyseo otettiin kaupungin haltuun ja se jakaan-tui Lahden lyseon lukioksi ja Lahden lyseon yläasteeksi.

Valtion poikakouluna lyseo oli &quot;lahjak-kaiden köyhien poikien koulu&quot;, sillä lukukausimaksut olivat selvästi hal-vempia kuin Lahden muissa oppikou-luissa. &quot;Lahjakkaat pojat&quot; ja &quot;lahjak-kaat tytöt&quot; ovat usein menestyneet elä-mässään hyvin: lyseolaisia on professo-reina, kenraaleina, suuryritysten pää-johtajina, kapellimestareina, ministe-reinä ja monilla muilla aloilla näkyvillä paikoilla.

Lyseon erityispiirre oli pitkään urheilu: koululaisurheilussa lyseo oli ennen pe-ruskoulua Suomen menestyksekkäin oppikoulu. Kansainvälisesti ainakin toistaiseksi menestyksekkäin suomalai-nen jalkapallojoukkue on Lahden lyse-on joukkue, joka voitti vuonna 1973 ISF:n (kansainvälinen koulu-urheiluliitto) Euroopan mestaruuskiso-jen pronssin.

Vaikka lyseossa on aina arvostettu myös henkistä kulttuuria, matematiikka ja luonnontieteet ovat ehkä kuitenkin nykyään tunnusomaisinta toiminnalle. Vuonna 2003 Lyseossa aloitti mate-maattis-luonontieteellinen erikoislinja, johon pyritään erikseen ja joka noudat-taa omaa opetussuunnitelmaansa. Kan-sainvälisissä lukiolaisten tiedeolympia-laisissa on lyseolainen sijoittunut mita-lisijoille vuosina 2003, 2004 ja 2005.

Lahden lyseon päärakennus on valmis-tunut vuonna 1928. Tuon ajan Lahden komeimman rakennuksen (ehkä kau-pungintaloa lukuun ottamatta) arkkiteh-tina oli Hjalmar Åberg, jonka suunnit-telema Lahden kartano (nykyinen His-toriallinen museo), Lahden yhteiskou-lun vanha osa ja lyseo edelleenkin muodostavat harvinaisen rakennustai-teellisen kokonaisuuden Lahden kes-kustassa. Lyseon klassista ulkonäköä on kuvattu sanalla &quot;ankara&quot;, mutta käy-tännössä se tarjoaa tälläkin hetkellä avarammat ja ilmavammat tilat opiske-luun kuin moni nykyarkkitehtuurin luomus. Lahdenkadun varressa oleva lukion yksinomaisessa käytössä oleva siipi on valmistunut vuonna 1963. Ko-ko rakennuskompleksi peruskorjattiin huolellisesti ja pieteetillä vuosina 1988 - 1990. Oman, ei välttämättä miellyttä-vän, lisänsä lyseon rakennukseen antaa väliaikaiseksi tarkoitettu parakki lyseon pihalla. Se pystytettiin vuonna 1975 pe-ruskoulun lisääntynyttä tilantarvetta tyydyttämään, mutta tarve on jatkunut, ja niin tuo 1970-luvun &quot;puuarkkitehtuu-rin tuote&quot; seisoo paikallaan vielä aina-kin vuonna 2009.

==Lisätietoja==
*Lahden lyseon lukio [http://www.lahdenlyseo.fi]
*Lahden Lyseon peruskoulu [http://www.lahdenlyseo.com]

{| align=&quot;center&quot; class=&quot;toccolours&quot; style=&quot;margin: 0 auto; clear: both;&quot;
|rowspan=2| [[Image:Lahti.vaakuna.svg|54px|Lahden kaupungin vaakuna]]
|align=&quot;center&quot; style=&quot;background:#ffcc00&quot; width=&quot;100%&quot; | '''[[Lahden kaupungin peruskoulut|Lahden kaupungin peruskoulut]] ja [[Lahden kaupungin lukiot|kaupunginlukiot]] sekä [[Lahden yksityiset lukiot|yksityislukiot]]''' 
|rowspan=2| [[Image:Location of Lahti in Finland.png|37px|Lahden sijaintikartta]]
|- align=&quot;center&quot; style=&quot;font-size: 90%;&quot;
| [[Ahtialan koulu]] 1-9 | [[Anttilanmäen koulu]] 1-6 | [[Harjun koulu]] 1-6  | [[Jalkarannan koulu]] 1-6  | [[Joutjärven koulu]] 1-2  | [[Kasakkamäen koulu]]  1-6  | [[Kiveriön koulu]]  0-9  | [[Kivimaan koulu]]  1-6 ja 7-9 |  [[Kunnaksen koulu]] 1-6 | [[Kärpäsen koulu]] 1-10 | [[Launeen koulu]] 1-9 | [[Liipolan-Kaikuharjun koulu]] 0-9  | [[Lotilan koulu]] 1-6 | [[Länsiharjun koulu]] 1-6 | [[Lahden Lyseo]] 7-9 | [[Metsäkankaan koulu]] 1-6 |   [[Mukkulan koulu]] 1-6 ja 7-9 | [[Myllypohjan koulu]] 1-6 | [[Möysän koulu]] 1-6 | [[Renkomäen koulu]] 1-5  |   [[Salinkallion koulu]] 7-9 | [[Salpausselän koulu]] 7-9 | [[Tiirismaan koulu]] 0-6 englanninkieliset luokat ja 7-9 | [[Lahden ruotsinkielinen koulu]] 1-3 | [[Kannaksen lukio]] | [[Lahden Lyseo]] | [[Salpausselän lukio]]  | [[Tiirismaan lukio]] | [[Lahden yhteiskoulun lukio]] | [[Lahden Rudolf Steiner-koulun lukio]]
|}

[[luokka:Lahden kaupungin peruskoulut]]
[[luokka:Suomen postinumero 15110]]
[[luokka:Lahden tilastokirja]]</text>
      <sha1>md2e9oxbawvnsbuf7vo77kfff9hcnrw</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>160047</id>
      <parentid>160046</parentid>
      <timestamp>2026-04-21T16:35:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>~2026-24538-94</username>
        <id>12334</id>
      </contributor>
      <comment>Oppilaitoksen nimi korjattu.</comment>
      <origin>160047</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4858" sha1="n45gufjemhokn4tdk04sxzq5vc0xevn" xml:space="preserve">'''Lahden lyseo''' on noin 800 opiskelijan yleislukio, jossa on myös matemaattis-luonnontieteellinen linja. Lahden lyseon peruskoulussa oli vuosiluokat 7. - 9.

Lahden lyseo oli itsenäisen Suomen en-simmäinen valtion koulu. Kun Lahden kaupunki perustettiin vuonna 1905, sinne oli ajan tavan mukaisesti saatava myös valtion oppikoulu. Sen perusta-minen kuitenkin viivästyi sortovuosien ja sotien vuoksi. Lopulta 21.5.1921 ta-savallan presidentti K. J. Ståhlberg pys-tyi antamaan asetuksen ”lyseon perus-tamisesta Lahden kaupunkiin”.

Aikoinaan ”lyseo” tarkoitti valtion op-pikoulua ja erityisesti poikakoulua. Poikakouluna lyseo jatkoi vuoteen 1973, jolloin ensimmäiset tytöt tulivat taloon ja koulun nimikin muuttui väli-aikaisesti ”Kariniemen yhteislyseoksi”. Kaksi vuotta myöhemmin Lahti siirtyi peruskoulujärjestelmään. Silloin lyseo otettiin kaupungin haltuun ja se jakaan-tui Lahden lyseon lukioksi ja Lahden lyseon yläasteeksi.

Valtion poikakouluna lyseo oli &quot;lahjak-kaiden köyhien poikien koulu&quot;, sillä lukukausimaksut olivat selvästi hal-vempia kuin Lahden muissa oppikou-luissa. &quot;Lahjakkaat pojat&quot; ja &quot;lahjak-kaat tytöt&quot; ovat usein menestyneet elä-mässään hyvin: lyseolaisia on professo-reina, kenraaleina, suuryritysten pää-johtajina, kapellimestareina, ministe-reinä ja monilla muilla aloilla näkyvillä paikoilla.

Lyseon erityispiirre oli pitkään urheilu: koululaisurheilussa lyseo oli ennen pe-ruskoulua Suomen menestyksekkäin oppikoulu. Kansainvälisesti ainakin toistaiseksi menestyksekkäin suomalai-nen jalkapallojoukkue on Lahden lyse-on joukkue, joka voitti vuonna 1973 ISF:n (kansainvälinen koulu-urheiluliitto) Euroopan mestaruuskiso-jen pronssin.

Vaikka lyseossa on aina arvostettu myös henkistä kulttuuria, matematiikka ja luonnontieteet ovat ehkä kuitenkin nykyään tunnusomaisinta toiminnalle. Vuonna 2003 Lyseossa aloitti mate-maattis-luonontieteellinen erikoislinja, johon pyritään erikseen ja joka noudat-taa omaa opetussuunnitelmaansa. Kan-sainvälisissä lukiolaisten tiedeolympia-laisissa on lyseolainen sijoittunut mita-lisijoille vuosina 2003, 2004 ja 2005.

Lahden lyseon päärakennus on valmis-tunut vuonna 1928. Tuon ajan Lahden komeimman rakennuksen (ehkä kau-pungintaloa lukuun ottamatta) arkkiteh-tina oli Hjalmar Åberg, jonka suunnit-telema Lahden kartano (nykyinen His-toriallinen museo), Lahden yhteiskou-lun vanha osa ja lyseo edelleenkin muodostavat harvinaisen rakennustai-teellisen kokonaisuuden Lahden kes-kustassa. Lyseon klassista ulkonäköä on kuvattu sanalla &quot;ankara&quot;, mutta käy-tännössä se tarjoaa tälläkin hetkellä avarammat ja ilmavammat tilat opiske-luun kuin moni nykyarkkitehtuurin luomus. Lahdenkadun varressa oleva lukion yksinomaisessa käytössä oleva siipi on valmistunut vuonna 1963. Ko-ko rakennuskompleksi peruskorjattiin huolellisesti ja pieteetillä vuosina 1988 - 1990. Oman, ei välttämättä miellyttä-vän, lisänsä lyseon rakennukseen antaa väliaikaiseksi tarkoitettu parakki lyseon pihalla. Se pystytettiin vuonna 1975 pe-ruskoulun lisääntynyttä tilantarvetta tyydyttämään, mutta tarve on jatkunut, ja niin tuo 1970-luvun &quot;puuarkkitehtuu-rin tuote&quot; seisoo paikallaan vielä aina-kin vuonna 2009.

==Lisätietoja==
*Lahden lyseon lukio [http://www.lahdenlyseo.fi]
*Lahden Lyseon peruskoulu [http://www.lahdenlyseo.com]

{| align=&quot;center&quot; class=&quot;toccolours&quot; style=&quot;margin: 0 auto; clear: both;&quot;
|rowspan=2| [[Image:Lahti.vaakuna.svg|54px|Lahden kaupungin vaakuna]]
|align=&quot;center&quot; style=&quot;background:#ffcc00&quot; width=&quot;100%&quot; | '''[[Lahden kaupungin peruskoulut|Lahden kaupungin peruskoulut]] ja [[Lahden kaupungin lukiot|kaupunginlukiot]] sekä [[Lahden yksityiset lukiot|yksityislukiot]]''' 
|rowspan=2| [[Image:Location of Lahti in Finland.png|37px|Lahden sijaintikartta]]
|- align=&quot;center&quot; style=&quot;font-size: 90%;&quot;
| [[Ahtialan koulu]] 1-9 | [[Anttilanmäen koulu]] 1-6 | [[Harjun koulu]] 1-6  | [[Jalkarannan koulu]] 1-6  | [[Joutjärven koulu]] 1-2  | [[Kasakkamäen koulu]]  1-6  | [[Kiveriön koulu]]  0-9  | [[Kivimaan koulu]]  1-6 ja 7-9 |  [[Kunnaksen koulu]] 1-6 | [[Kärpäsen koulu]] 1-10 | [[Launeen koulu]] 1-9 | [[Liipolan-Kaikuharjun koulu]] 0-9  | [[Lotilan koulu]] 1-6 | [[Länsiharjun koulu]] 1-6 | [[Lahden Lyseo]] 7-9 | [[Metsäkankaan koulu]] 1-6 |   [[Mukkulan koulu]] 1-6 ja 7-9 | [[Myllypohjan koulu]] 1-6 | [[Möysän koulu]] 1-6 | [[Renkomäen koulu]] 1-5  |   [[Salinkallion koulu]] 7-9 | [[Salpausselän koulu]] 7-9 | [[Tiirismaan koulu]] 0-6 englanninkieliset luokat ja 7-9 | [[Lahden ruotsinkielinen koulu]] 1-3 | [[Kannaksen lukio]] | [[Lahden Lyseo]] | [[Salpausselän lukio]]  | [[Tiirismaan lukio]] | [[Lahden yhteiskoulun lukio]] | [[Lahden Rudolf Steiner-koulun lukio]]
|}

[[luokka:Lahden kaupungin peruskoulut]]
[[luokka:Suomen postinumero 15110]]
[[luokka:Lahden tilastokirja]]</text>
      <sha1>n45gufjemhokn4tdk04sxzq5vc0xevn</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikijunior Tähtitiede/Auringonkaltainen tähti</title>
    <ns>0</ns>
    <id>20519</id>
    <revision>
      <id>160055</id>
      <parentid>157467</parentid>
      <timestamp>2026-04-22T09:45:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>~2026-24768-68</username>
        <id>12335</id>
      </contributor>
      <comment>/* Auringon kaksonen */  Muokkaus</comment>
      <origin>160055</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3917" sha1="my87ls1vll0a9oaeet0au5gpnrnl23l" xml:space="preserve">'''Auringonkaltainen tähti''' on tähti, joka muistuttaa huomattavasti Aurinkoa.  Näiltä tähdiltä tutkijat yrittävät etsiä 

planeettoja, joilta ehkä tulevaisuudessa löytyy merkkejä elämästä.      

== Aurinkoa muistuttava tähti ==
[[Tiedosto:Alpha Centauri relative sizes-de.svg|pienoiskuva|Alfa Centauri A ja B  muistuttavat Aurinkoa. Mutta pieni punainen kääpiö Proxima Centauri ei muistuta Aurinkoa.|346x346px]]  

Aurinkoa muistuttava tähti on tähti, jolla on joitain saman tyyppisiä ominaisuuksia kuin Auringolla.    

* Tähden väri-indeksi B-V on 0.48 - 0.80, kun Auringon B-V on 0.65
* Tai [[Wikijunior Tähtitiede/Spektriluokka|spektrityyppi]] on  F8V - K2 V - IV
* Voi olla kaksoistähti  

Esimerkki Aurinkoa muistuttavasta tähdestä on Alfa Centauri A ja B.  Epsilon Eridani,  Tau Ceti, Delta Pavonis.  

Myös G8V-tyypin HD 154345, massa 9/10 Aurinkoa. Tällä tähdellä on 1.1 Jupiterin massainen kiertolainen 4.16 AU päässä.   

== Auringonkaltainen tähti ==


Auringonkaltainen tähti on tähti, joka muistuttaa melko paljon Aurinkoa sen jossain elämänvaiheessa.

* Pääsarjan tähti
* Pintalämpötila eroaa Auringosta -+500 astetta, silloin spektrityyppi F8V-G7 V
* Metallipitoisuus 1/2 - 2x Auringon
* Ei  lähekkäinen kaksoistähti


Esimerkiksi Sigma Draconis,  Beta CVn, Beta Com,  Alfa Mensae, 47 ursae Majoris, 20 leonis minoris, 51 pegasi.

== Auringon kaksonen == 

Auringon kaksonen on tähti, joka muistuttaa hyvin paljon nykyistä Aurinkoa.    

* Pintalämpötila eroaa alle 10 astetta (löysempi 50 astetta)
* Spektrityyppi G0-G5V, joskus IV-V
* Metallipitoisuus [Fe/H] - raudan osuus eroaa 0.05 dex yksikköä , mikä on 89–112% Auringon metallipitoisuudesta. Mieluiten monet muutkin ainepitoisuudet lähellä Auringon vastaavia.
* Arvioitu ikä miljardin vuoden sisään sama kuin Auringon, 3.6 - 5.6 miljardia vuotta- Tämä on 1 milrardin vuoden haitto Auringon iästä.
* Ei tiedetysti kaksoistähti
* Jos etsitään elämää: ei lähellä tähteä suuria planeettoja: supermaita, jättiläisiä jne.


Tähti '''HD 98618''' on Auringon kaksonen. Se on vain 1/50 painavampi kuin Aurinko. Se on hitusen Aurinkoa metallirikkaampi, noin 11%. 

Myös 0.99 Auringon massainen '''HIP 56948''' on lähellä aurikoa ominaisuuksiltaan, mutta on tätä vanhempi. Aurinkoa nuorempi '''HIP 11915''' omaa Jupiterin massaisen tai tätä suuremman planeetan. Tämänkin tähden massa 0.99 Aurinkoa. Monesti 18 Scorpiita sanotaan euringon keksokseksi: sinllä on kuitenkin paljon enemmän litiumia kaasukehässään.

== Tähti, jolla voi olla asuttava planeetta ==


Tähdellä voi olla asuttavia planeettoja, vaikka se eroaa paljonkin Auringosta.

Tällöin keskustähden on oltava silti vakaa. Myös asuinkelpoisen vyöhykkeen planeettaradan on oltava vakaa.

Niin tutkijoita kiinnostavat sellaiset tähdet, joilla jättiläisplaneetat eivät häiritse asuinkelpoisia planeettaratoja.

*Ainakin 500 miljoonaa - 1 miljardia vuotta vanha
*Silloin spektrityyppi myöhäisempi kuin  A0 - B7 V
*Vakaa: Pääsarjassa
*Ei suuria kirkkausmuutoksia, alle 3 %, mieluiten alle 1%
*Voi olla maankaltaisten planeettojen ympäröimä: vaatii metallipitoisuutta yli 40% Auringosta
*Asuinkelpoinen vyöhyke vakaa: esim lähitähti tai lähiplaneetta ei häiritse. Monesti tähti, jota kiertää  Jupiterin kaltainen planeetta: toisin sanottuna kohtalaisen kaukana oleva jättiläisplaneetta.

*0-1 ei-laajaa lähitähteä: hyvin lähekkäistä tähteä voi ympäröidä planeetta, mutta toisaalta hyvin kaukana olevan kaksoistähden toista tähteä voi ympäröidä planeetta

190 valovuoden päässä oleva ähti HIP 11915 on hyvin auringonkaltainen tähti, muttei aivan Auringon kaksonen. Mielnkiintoisen siitä tekee se, että sillä on Jupiterin massainen planeetta noin 4.8 Maan radan päässä keskustähdestään, Jupiterhan on 5.2 Maan radan päässä Auringosta.</text>
      <sha1>my87ls1vll0a9oaeet0au5gpnrnl23l</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Bassokirja/Basson soittaminen</title>
    <ns>0</ns>
    <id>21530</id>
    <revision>
      <id>160048</id>
      <parentid>158683</parentid>
      <timestamp>2026-04-21T21:42:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Sentree</username>
        <id>2417</id>
      </contributor>
      <comment>+1 otsikko</comment>
      <origin>160048</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2358" sha1="hxl7kadhr91bsumwqvne4p563zi17ow" xml:space="preserve">== Virittäminen ==
=== Nelikielinen bassokitara ===
Nelikielinen bassokitara viritetään tyypillisesti samoin kuin kontrabasso eli alimmasta kielestä alkaen ''E1, A1, D2, G2'', kvartin välein. Matalan äänialansa vuoksi bassokitaran nuotit kirjoitetaan bassoavaimelle oktaavia ylemmäs kuin soiva korkeus on eli matalin E1-kielen sävel kirjoitetaan nuottiviivastolla E2-sävelen paikalle, ensimmäiselle ala-apuviivalle. (Soiva E1 olisi neljännen ala-apuviivan alapuolella.)

==== Nelikielisen basson vaihtoehtoisia virityksiä ====
Myös muita virityksiä on olemassa. Tyypillisesti kaikki kielet viritetään yhtä paljon alaspäin. Alla olevassa taulukossa on vertailu, miten muut vireet ovat suhteessa standardivireiseen sähköbassoon.

{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ Bassokitaran vireitä
|-
! Vireen nimi !! Vapaiden kielten vireet !! Verrattuna standardivireeseen puolisävelaskelilla
|-
| Standardivire&lt;br&gt;E-vire || E1, A1, D2, G2 || (sama)
|-
| Half step up&lt;br&gt;F-vire || F1, Bb1, Eb2, Ab2 || +1
|-
| &quot;Jenkkivire&quot;&lt;br&gt;Es-vire&lt;br&gt;Dis-vire&lt;br&gt;Half step down || Eb1, Ab1, Db1, Gb1&lt;br&gt;D#1, G#1, C#2, F#2 || &amp;minus;1
|-
| D-vire&lt;br&gt;Whole step down || D1, G1, C2, F2 || &amp;minus;2
|-
| Cis-vire&lt;br&gt;Des-vire || C#1, F#1, B1, E2&lt;br&gt;Db1, Gb1, Cb2, Fb2 || &amp;minus;3
|-
| C-vire || C1, F1, Bb1, Eb2 || &amp;minus;4
|}

=== Viisikielinen bassokitara ===
Viisikielinen bassokitara viritetään muuten samoin kuin nelikielinen, mutta alemmas tulee vielä mukaan matalampi kieli, joka viritetään standardivireessä B0.

==== Viisikielisen basson vaihtoehtoisia virityksiä ====
Myös viisikielistä bassokitaraa laitetaan muihin vireisiin. Alla olevassa taulukossa muita vireitä, vertailuna myös standardivire.

{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ Bassokitaran vireitä
|-
! Vireen nimi !! Vapaiden kielten vireet !! Verrattuna standardivireeseen puolisävelaskelilla
|-
| Standardivire&lt;br&gt;E-vire || B0, E1, A1, D2, G2 || (sama)
|-
| Half step up&lt;br&gt;F-vire || C1, F1, Bb1, Eb2, Ab2 || +1
|-
| &quot;Jenkkivire&quot;&lt;br&gt;Es-vire&lt;br&gt;Dis-vire&lt;br&gt;Half step down || Bb0, Eb1, Ab1, Db1, Gb1&lt;br&gt;A#0, D#1, G#1, C#2, F#2 || &amp;minus;1
|-
| D-vire&lt;br&gt;Whole step down || A0, D1, G1, C2, F2 || &amp;minus;2
|-
| Cis-vire&lt;br&gt;Des-vire || G#0, C#1, F#1, B1, E2&lt;br&gt;Ab0, Db1, Gb1, Cb2, Fb2 || &amp;minus;3
|-
| C-vire || G0, C1, F1, Bb1, Eb2 || &amp;minus;4
|}

===Kielisetit===

== Soittoasento ==


[[Luokka:Bassokirja]]</text>
      <sha1>hxl7kadhr91bsumwqvne4p563zi17ow</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>160049</id>
      <parentid>160048</parentid>
      <timestamp>2026-04-21T21:55:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Sentree</username>
        <id>2417</id>
      </contributor>
      <comment>/* Kielisetit */ tekstiä</comment>
      <origin>160049</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3565" sha1="3o562h6q4adc1mxxg1qxsc3482asubb" xml:space="preserve">== Virittäminen ==
=== Nelikielinen bassokitara ===
Nelikielinen bassokitara viritetään tyypillisesti samoin kuin kontrabasso eli alimmasta kielestä alkaen ''E1, A1, D2, G2'', kvartin välein. Matalan äänialansa vuoksi bassokitaran nuotit kirjoitetaan bassoavaimelle oktaavia ylemmäs kuin soiva korkeus on eli matalin E1-kielen sävel kirjoitetaan nuottiviivastolla E2-sävelen paikalle, ensimmäiselle ala-apuviivalle. (Soiva E1 olisi neljännen ala-apuviivan alapuolella.)

==== Nelikielisen basson vaihtoehtoisia virityksiä ====
Myös muita virityksiä on olemassa. Tyypillisesti kaikki kielet viritetään yhtä paljon alaspäin. Alla olevassa taulukossa on vertailu, miten muut vireet ovat suhteessa standardivireiseen sähköbassoon.

{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ Bassokitaran vireitä
|-
! Vireen nimi !! Vapaiden kielten vireet !! Verrattuna standardivireeseen puolisävelaskelilla
|-
| Standardivire&lt;br&gt;E-vire || E1, A1, D2, G2 || (sama)
|-
| Half step up&lt;br&gt;F-vire || F1, Bb1, Eb2, Ab2 || +1
|-
| &quot;Jenkkivire&quot;&lt;br&gt;Es-vire&lt;br&gt;Dis-vire&lt;br&gt;Half step down || Eb1, Ab1, Db1, Gb1&lt;br&gt;D#1, G#1, C#2, F#2 || &amp;minus;1
|-
| D-vire&lt;br&gt;Whole step down || D1, G1, C2, F2 || &amp;minus;2
|-
| Cis-vire&lt;br&gt;Des-vire || C#1, F#1, B1, E2&lt;br&gt;Db1, Gb1, Cb2, Fb2 || &amp;minus;3
|-
| C-vire || C1, F1, Bb1, Eb2 || &amp;minus;4
|}

=== Viisikielinen bassokitara ===
Viisikielinen bassokitara viritetään muuten samoin kuin nelikielinen, mutta alemmas tulee vielä mukaan matalampi kieli, joka viritetään standardivireessä B0.

==== Viisikielisen basson vaihtoehtoisia virityksiä ====
Myös viisikielistä bassokitaraa laitetaan muihin vireisiin. Alla olevassa taulukossa muita vireitä, vertailuna myös standardivire.

{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ Bassokitaran vireitä
|-
! Vireen nimi !! Vapaiden kielten vireet !! Verrattuna standardivireeseen puolisävelaskelilla
|-
| Standardivire&lt;br&gt;E-vire || B0, E1, A1, D2, G2 || (sama)
|-
| Half step up&lt;br&gt;F-vire || C1, F1, Bb1, Eb2, Ab2 || +1
|-
| &quot;Jenkkivire&quot;&lt;br&gt;Es-vire&lt;br&gt;Dis-vire&lt;br&gt;Half step down || Bb0, Eb1, Ab1, Db1, Gb1&lt;br&gt;A#0, D#1, G#1, C#2, F#2 || &amp;minus;1
|-
| D-vire&lt;br&gt;Whole step down || A0, D1, G1, C2, F2 || &amp;minus;2
|-
| Cis-vire&lt;br&gt;Des-vire || G#0, C#1, F#1, B1, E2&lt;br&gt;Ab0, Db1, Gb1, Cb2, Fb2 || &amp;minus;3
|-
| C-vire || G0, C1, F1, Bb1, Eb2 || &amp;minus;4
|}

===Kielisetit===
Kielisetti on setti, jossa on soittimeen soveltuvat kielet. Kielisettiiin liittyy monia asioita:

* skaala: Setti voi olla lyhyt-, keskipitkä- tai pitkäskaalainen.
* hionta: Kielten punonta voi olla roundwound (täysin hiomaton), semi-flatwound (vähän hiottu) tai flatwound (täysin hiottu).
* paksuus: Kielten paksuus vaihtelee. Setin paksuus numeroidaan usein G-kielen paksuuden mukaan.

Yksi yleisimmistä bassokitaran kielisetin paksuuksista on 45, jossa:

* G-kieli on paksuudeltaan 45.
* D-kieli on paksuudeltaan 65.
* A-kieli on paksuudeltaan 85.
* E-kieli on paksuudeltaan 105.

Myös muita paksuuksia, kuten 50, 55 tai 60, on olemassa. Paksuus vaihtelee usein viiden pykälän välein. Näissäkin matalammat kielet mukautuvat setin G-kielen paksuuteen. Olettamuksellisesti paksumpia kieliä suositellaan matalampiin vireisiin ja ohuempia puolestaan korkeampiin vireisiin. Voidaan ottaa esimerkiksi verrokkikappaleeksi se, että 45 paksuisessa kielisetissä 65 on standardivireisen D-kielen paksuus. Tällöin 65-paksuinen kielisetti toimisi hyvin vireissä, joissa jokaista kieltä on pudotettu puolisävelakselissa noin 5 (puhdas kvartti) tai 6 (tritonus) alemmas standardivireeseen nähden.

== Soittoasento ==


[[Luokka:Bassokirja]]</text>
      <sha1>3o562h6q4adc1mxxg1qxsc3482asubb</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>160050</id>
      <parentid>160049</parentid>
      <timestamp>2026-04-21T22:01:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Sentree</username>
        <id>2417</id>
      </contributor>
      <comment>/* Kielisetit */ +1</comment>
      <origin>160050</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4359" sha1="1oab3k8lp0qacc3xr8d5rzn478kmu3t" xml:space="preserve">== Virittäminen ==
=== Nelikielinen bassokitara ===
Nelikielinen bassokitara viritetään tyypillisesti samoin kuin kontrabasso eli alimmasta kielestä alkaen ''E1, A1, D2, G2'', kvartin välein. Matalan äänialansa vuoksi bassokitaran nuotit kirjoitetaan bassoavaimelle oktaavia ylemmäs kuin soiva korkeus on eli matalin E1-kielen sävel kirjoitetaan nuottiviivastolla E2-sävelen paikalle, ensimmäiselle ala-apuviivalle. (Soiva E1 olisi neljännen ala-apuviivan alapuolella.)

==== Nelikielisen basson vaihtoehtoisia virityksiä ====
Myös muita virityksiä on olemassa. Tyypillisesti kaikki kielet viritetään yhtä paljon alaspäin. Alla olevassa taulukossa on vertailu, miten muut vireet ovat suhteessa standardivireiseen sähköbassoon.

{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ Bassokitaran vireitä
|-
! Vireen nimi !! Vapaiden kielten vireet !! Verrattuna standardivireeseen puolisävelaskelilla
|-
| Standardivire&lt;br&gt;E-vire || E1, A1, D2, G2 || (sama)
|-
| Half step up&lt;br&gt;F-vire || F1, Bb1, Eb2, Ab2 || +1
|-
| &quot;Jenkkivire&quot;&lt;br&gt;Es-vire&lt;br&gt;Dis-vire&lt;br&gt;Half step down || Eb1, Ab1, Db1, Gb1&lt;br&gt;D#1, G#1, C#2, F#2 || &amp;minus;1
|-
| D-vire&lt;br&gt;Whole step down || D1, G1, C2, F2 || &amp;minus;2
|-
| Cis-vire&lt;br&gt;Des-vire || C#1, F#1, B1, E2&lt;br&gt;Db1, Gb1, Cb2, Fb2 || &amp;minus;3
|-
| C-vire || C1, F1, Bb1, Eb2 || &amp;minus;4
|}

=== Viisikielinen bassokitara ===
Viisikielinen bassokitara viritetään muuten samoin kuin nelikielinen, mutta alemmas tulee vielä mukaan matalampi kieli, joka viritetään standardivireessä B0.

==== Viisikielisen basson vaihtoehtoisia virityksiä ====
Myös viisikielistä bassokitaraa laitetaan muihin vireisiin. Alla olevassa taulukossa muita vireitä, vertailuna myös standardivire.

{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ Bassokitaran vireitä
|-
! Vireen nimi !! Vapaiden kielten vireet !! Verrattuna standardivireeseen puolisävelaskelilla
|-
| Standardivire&lt;br&gt;E-vire || B0, E1, A1, D2, G2 || (sama)
|-
| Half step up&lt;br&gt;F-vire || C1, F1, Bb1, Eb2, Ab2 || +1
|-
| &quot;Jenkkivire&quot;&lt;br&gt;Es-vire&lt;br&gt;Dis-vire&lt;br&gt;Half step down || Bb0, Eb1, Ab1, Db1, Gb1&lt;br&gt;A#0, D#1, G#1, C#2, F#2 || &amp;minus;1
|-
| D-vire&lt;br&gt;Whole step down || A0, D1, G1, C2, F2 || &amp;minus;2
|-
| Cis-vire&lt;br&gt;Des-vire || G#0, C#1, F#1, B1, E2&lt;br&gt;Ab0, Db1, Gb1, Cb2, Fb2 || &amp;minus;3
|-
| C-vire || G0, C1, F1, Bb1, Eb2 || &amp;minus;4
|}

===Kielisetit===
Kielisetti on setti, jossa on soittimeen soveltuvat kielet. Kielisettiiin liittyy monia asioita:

* skaala: Setti voi olla lyhyt-, keskipitkä- tai pitkäskaalainen.
* hionta: Kielten punonta voi olla roundwound (täysin hiomaton), semi-flatwound (vähän hiottu) tai flatwound (täysin hiottu).
* paksuus: Kielten paksuus vaihtelee. Setin paksuus numeroidaan usein G-kielen paksuuden mukaan.

Yksi yleisimmistä bassokitaran kielisetin paksuuksista on 45, jossa:

* G-kieli on paksuudeltaan 45.
* D-kieli on paksuudeltaan 65.
* A-kieli on paksuudeltaan 85.
* E-kieli on paksuudeltaan 105.

Myös muita paksuuksia, kuten 50, 55 tai 60, on olemassa. Paksuus vaihtelee usein viiden pykälän välein. Näissäkin matalammat kielet mukautuvat setin G-kielen paksuuteen. Olettamuksellisesti paksumpia kieliä suositellaan matalampiin vireisiin ja ohuempia puolestaan korkeampiin vireisiin. Voidaan ottaa esimerkiksi verrokkikappaleeksi se, että 45 paksuisessa kielisetissä 65 on standardivireisen D-kielen paksuus. Tällöin 65-paksuinen kielisetti toimisi hyvin vireissä, joissa jokaista kieltä on pudotettu puolisävelakselissa noin 5 (puhdas kvartti) tai 6 (tritonus) alemmas standardivireeseen nähden.

Hionta taas vaikuttaa kielen soundin kirkkauteen. Jokainen sähköbasson kieli on valmistettu punomalla siihen päälle kerroksittain metallilankaa. Roundwoundissa kieltä ei ole hiottu yhtään, jolloin se tuottaa terävämmän soundin. Semi-flatwoundissa kieltä on hiottu hieman, jolloin soundi on hieman pehmeämpi kuin roundwoundissa. Flatwoundissa kieli on hiottu täysin tasaisen sileäksi ja siinä perussoundi onkin pehmein. Nauhallisessa bassossa voidaan käyttää mitä tahansa kielisettiä, sillä metalliset nauhat kestävät kulutusta suhteellisen kauan. Sen sijaan nauhattomiin bassoihin suosoitellaan valittavaksi semi-flatwoundit tai mieluimmin flatwoundit, jotta nauhaton puupinta ei kulu nopeasti. Roundwound voi kuluttaa nauhattoman basson kaulaa ei-toivottavan nopeasti.

== Soittoasento ==


[[Luokka:Bassokirja]]</text>
      <sha1>1oab3k8lp0qacc3xr8d5rzn478kmu3t</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>160051</id>
      <parentid>160050</parentid>
      <timestamp>2026-04-21T22:01:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Sentree</username>
        <id>2417</id>
      </contributor>
      <comment>/* Kielisetit */ kh</comment>
      <origin>160051</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4364" sha1="k0amk5mb8shzm8909sednj2zd6t203i" xml:space="preserve">== Virittäminen ==
=== Nelikielinen bassokitara ===
Nelikielinen bassokitara viritetään tyypillisesti samoin kuin kontrabasso eli alimmasta kielestä alkaen ''E1, A1, D2, G2'', kvartin välein. Matalan äänialansa vuoksi bassokitaran nuotit kirjoitetaan bassoavaimelle oktaavia ylemmäs kuin soiva korkeus on eli matalin E1-kielen sävel kirjoitetaan nuottiviivastolla E2-sävelen paikalle, ensimmäiselle ala-apuviivalle. (Soiva E1 olisi neljännen ala-apuviivan alapuolella.)

==== Nelikielisen basson vaihtoehtoisia virityksiä ====
Myös muita virityksiä on olemassa. Tyypillisesti kaikki kielet viritetään yhtä paljon alaspäin. Alla olevassa taulukossa on vertailu, miten muut vireet ovat suhteessa standardivireiseen sähköbassoon.

{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ Bassokitaran vireitä
|-
! Vireen nimi !! Vapaiden kielten vireet !! Verrattuna standardivireeseen puolisävelaskelilla
|-
| Standardivire&lt;br&gt;E-vire || E1, A1, D2, G2 || (sama)
|-
| Half step up&lt;br&gt;F-vire || F1, Bb1, Eb2, Ab2 || +1
|-
| &quot;Jenkkivire&quot;&lt;br&gt;Es-vire&lt;br&gt;Dis-vire&lt;br&gt;Half step down || Eb1, Ab1, Db1, Gb1&lt;br&gt;D#1, G#1, C#2, F#2 || &amp;minus;1
|-
| D-vire&lt;br&gt;Whole step down || D1, G1, C2, F2 || &amp;minus;2
|-
| Cis-vire&lt;br&gt;Des-vire || C#1, F#1, B1, E2&lt;br&gt;Db1, Gb1, Cb2, Fb2 || &amp;minus;3
|-
| C-vire || C1, F1, Bb1, Eb2 || &amp;minus;4
|}

=== Viisikielinen bassokitara ===
Viisikielinen bassokitara viritetään muuten samoin kuin nelikielinen, mutta alemmas tulee vielä mukaan matalampi kieli, joka viritetään standardivireessä B0.

==== Viisikielisen basson vaihtoehtoisia virityksiä ====
Myös viisikielistä bassokitaraa laitetaan muihin vireisiin. Alla olevassa taulukossa muita vireitä, vertailuna myös standardivire.

{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ Bassokitaran vireitä
|-
! Vireen nimi !! Vapaiden kielten vireet !! Verrattuna standardivireeseen puolisävelaskelilla
|-
| Standardivire&lt;br&gt;E-vire || B0, E1, A1, D2, G2 || (sama)
|-
| Half step up&lt;br&gt;F-vire || C1, F1, Bb1, Eb2, Ab2 || +1
|-
| &quot;Jenkkivire&quot;&lt;br&gt;Es-vire&lt;br&gt;Dis-vire&lt;br&gt;Half step down || Bb0, Eb1, Ab1, Db1, Gb1&lt;br&gt;A#0, D#1, G#1, C#2, F#2 || &amp;minus;1
|-
| D-vire&lt;br&gt;Whole step down || A0, D1, G1, C2, F2 || &amp;minus;2
|-
| Cis-vire&lt;br&gt;Des-vire || G#0, C#1, F#1, B1, E2&lt;br&gt;Ab0, Db1, Gb1, Cb2, Fb2 || &amp;minus;3
|-
| C-vire || G0, C1, F1, Bb1, Eb2 || &amp;minus;4
|}

===Kielisetit===
Kielisetti on setti, jossa on soittimeen soveltuvat kielet. Kielisettiiin liittyy monia asioita:

* skaala: Setti voi olla lyhyt-, keskipitkä- tai pitkäskaalainen.
* hionta: Kielten punonta voi olla roundwound (täysin hiomaton), semi-flatwound (vähän hiottu) tai flatwound (täysin hiottu).
* paksuus: Kielten paksuus vaihtelee. Setin paksuus numeroidaan usein G-kielen paksuuden mukaan.

Yksi yleisimmistä bassokitaran kielisetin paksuuksista on 45, jossa:

* G-kieli on paksuudeltaan 45.
* D-kieli on paksuudeltaan 65.
* A-kieli on paksuudeltaan 85.
* E-kieli on paksuudeltaan 105.

Myös muita paksuuksia, kuten 50, 55 tai 60, on olemassa. Paksuus vaihtelee usein viiden pykälän välein. Näissäkin matalammat kielet mukautuvat setin G-kielen paksuuteen. Olettamuksellisesti paksumpia kieliä suositellaan matalampiin vireisiin ja ohuempia puolestaan korkeampiin vireisiin. Voidaan ottaa esimerkiksi verrokkikappaleeksi se, että 45 paksuisessa kielisetissä 65 on standardivireisen D-kielen paksuus. Tällöin 65-paksuinen kielisetti toimisi hyvin vireissä, joissa jokaista kieltä on pudotettu puolisävelakselissa noin 5 (puhdas kvartti) tai 6 (tritonus) alemmas standardivireeseen nähden.

Hionta taas vaikuttaa kielen soundin kirkkauteen. Jokainen sähköbasson kieli on valmistettu punomalla siihen päälle kerroksittain metallilankaa. Roundwoundissa kieltä ei ole hiottu yhtään, jolloin se tuottaa terävämmän soundin. Semi-flatwoundissa kieltä on hiottu hieman, jolloin soundi on hieman pehmeämpi kuin roundwoundissa. Flatwoundissa kieli on hiottu täysin tasaisen sileäksi ja siinä perussoundi onkin pehmein. Nauhallisessa bassossa voidaan käyttää mitä tahansa kielisettiä, sillä metalliset nauhat kestävät kulutusta suhteellisen kauan. Sen sijaan nauhattomiin bassoihin suosoitellaan valittavaksi semi-flatwoundit tai mieluimmin flatwoundit, jotta nauhaton puupinta ei kulu nopeasti. Roundwoundit voivat kuluttaa nauhattoman basson kaulaa ei-toivottavan nopeasti.

== Soittoasento ==


[[Luokka:Bassokirja]]</text>
      <sha1>k0amk5mb8shzm8909sednj2zd6t203i</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>160052</id>
      <parentid>160051</parentid>
      <timestamp>2026-04-21T22:02:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Sentree</username>
        <id>2417</id>
      </contributor>
      <comment>/* Kielisetit */ kh</comment>
      <origin>160052</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4364" sha1="9x4hfjxjz6p3ahmsj1ncmuvvfdeis51" xml:space="preserve">== Virittäminen ==
=== Nelikielinen bassokitara ===
Nelikielinen bassokitara viritetään tyypillisesti samoin kuin kontrabasso eli alimmasta kielestä alkaen ''E1, A1, D2, G2'', kvartin välein. Matalan äänialansa vuoksi bassokitaran nuotit kirjoitetaan bassoavaimelle oktaavia ylemmäs kuin soiva korkeus on eli matalin E1-kielen sävel kirjoitetaan nuottiviivastolla E2-sävelen paikalle, ensimmäiselle ala-apuviivalle. (Soiva E1 olisi neljännen ala-apuviivan alapuolella.)

==== Nelikielisen basson vaihtoehtoisia virityksiä ====
Myös muita virityksiä on olemassa. Tyypillisesti kaikki kielet viritetään yhtä paljon alaspäin. Alla olevassa taulukossa on vertailu, miten muut vireet ovat suhteessa standardivireiseen sähköbassoon.

{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ Bassokitaran vireitä
|-
! Vireen nimi !! Vapaiden kielten vireet !! Verrattuna standardivireeseen puolisävelaskelilla
|-
| Standardivire&lt;br&gt;E-vire || E1, A1, D2, G2 || (sama)
|-
| Half step up&lt;br&gt;F-vire || F1, Bb1, Eb2, Ab2 || +1
|-
| &quot;Jenkkivire&quot;&lt;br&gt;Es-vire&lt;br&gt;Dis-vire&lt;br&gt;Half step down || Eb1, Ab1, Db1, Gb1&lt;br&gt;D#1, G#1, C#2, F#2 || &amp;minus;1
|-
| D-vire&lt;br&gt;Whole step down || D1, G1, C2, F2 || &amp;minus;2
|-
| Cis-vire&lt;br&gt;Des-vire || C#1, F#1, B1, E2&lt;br&gt;Db1, Gb1, Cb2, Fb2 || &amp;minus;3
|-
| C-vire || C1, F1, Bb1, Eb2 || &amp;minus;4
|}

=== Viisikielinen bassokitara ===
Viisikielinen bassokitara viritetään muuten samoin kuin nelikielinen, mutta alemmas tulee vielä mukaan matalampi kieli, joka viritetään standardivireessä B0.

==== Viisikielisen basson vaihtoehtoisia virityksiä ====
Myös viisikielistä bassokitaraa laitetaan muihin vireisiin. Alla olevassa taulukossa muita vireitä, vertailuna myös standardivire.

{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ Bassokitaran vireitä
|-
! Vireen nimi !! Vapaiden kielten vireet !! Verrattuna standardivireeseen puolisävelaskelilla
|-
| Standardivire&lt;br&gt;E-vire || B0, E1, A1, D2, G2 || (sama)
|-
| Half step up&lt;br&gt;F-vire || C1, F1, Bb1, Eb2, Ab2 || +1
|-
| &quot;Jenkkivire&quot;&lt;br&gt;Es-vire&lt;br&gt;Dis-vire&lt;br&gt;Half step down || Bb0, Eb1, Ab1, Db1, Gb1&lt;br&gt;A#0, D#1, G#1, C#2, F#2 || &amp;minus;1
|-
| D-vire&lt;br&gt;Whole step down || A0, D1, G1, C2, F2 || &amp;minus;2
|-
| Cis-vire&lt;br&gt;Des-vire || G#0, C#1, F#1, B1, E2&lt;br&gt;Ab0, Db1, Gb1, Cb2, Fb2 || &amp;minus;3
|-
| C-vire || G0, C1, F1, Bb1, Eb2 || &amp;minus;4
|}

===Kielisetit===
Kielisetti on setti, jossa on soittimeen soveltuvat kielet. Kielisettiiin liittyy monia asioita:

* skaala: Setti voi olla lyhyt-, keskipitkä- tai pitkäskaalainen.
* hionta: Kielten punonta voi olla roundwound (täysin hiomaton), semi-flatwound (vähän hiottu) tai flatwound (täysin hiottu).
* paksuus: Kielten paksuus vaihtelee. Setin paksuus numeroidaan usein G-kielen paksuuden mukaan.

Yksi yleisimmistä bassokitaran kielisetin paksuuksista on 45, jossa:

* G-kieli on paksuudeltaan 45.
* D-kieli on paksuudeltaan 65.
* A-kieli on paksuudeltaan 85.
* E-kieli on paksuudeltaan 105.

Myös muita paksuuksia, kuten 50, 55 tai 60, on olemassa. Paksuus vaihtelee usein viiden pykälän välein. Näissäkin matalammat kielet mukautuvat setin G-kielen paksuuteen. Olettamuksellisesti paksumpia kieliä suositellaan matalampiin vireisiin ja ohuempia puolestaan korkeampiin vireisiin. Voidaan ottaa esimerkiksi verrokkikappaleeksi se, että 45-paksuisessa kielisetissä 65 on standardivireisen D-kielen paksuus. Tällöin 65-paksuinen kielisetti toimisi hyvin vireissä, joissa jokaista kieltä on pudotettu puolisävelakselissa noin 5 (puhdas kvartti) tai 6 (tritonus) alemmas standardivireeseen nähden.

Hionta taas vaikuttaa kielen soundin kirkkauteen. Jokainen sähköbasson kieli on valmistettu punomalla siihen päälle kerroksittain metallilankaa. Roundwoundissa kieltä ei ole hiottu yhtään, jolloin se tuottaa terävämmän soundin. Semi-flatwoundissa kieltä on hiottu hieman, jolloin soundi on hieman pehmeämpi kuin roundwoundissa. Flatwoundissa kieli on hiottu täysin tasaisen sileäksi ja siinä perussoundi onkin pehmein. Nauhallisessa bassossa voidaan käyttää mitä tahansa kielisettiä, sillä metalliset nauhat kestävät kulutusta suhteellisen kauan. Sen sijaan nauhattomiin bassoihin suosoitellaan valittavaksi semi-flatwoundit tai mieluimmin flatwoundit, jotta nauhaton puupinta ei kulu nopeasti. Roundwoundit voivat kuluttaa nauhattoman basson kaulaa ei-toivottavan nopeasti.

== Soittoasento ==


[[Luokka:Bassokirja]]</text>
      <sha1>9x4hfjxjz6p3ahmsj1ncmuvvfdeis51</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Käyttäjä:Hunsvotti/Yhdistystoiminta/Yhdistyksen talous</title>
    <ns>2</ns>
    <id>21569</id>
    <revision>
      <id>160053</id>
      <parentid>159660</parentid>
      <timestamp>2026-04-22T09:34:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hunsvotti</username>
        <id>6338</id>
      </contributor>
      <origin>160053</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2735" sha1="h4pybrzy69pkkzqwy78ns1qb4ktikd8" xml:space="preserve">{{Yhdistystoiminta}}

Yhdistyksen talouden hoidossa vastuu on hallituksella ({{§|1989/503|35}}).

* varainhankinta
* jäsenmaksu
* avustukset
* rahaliikenne
* tilinavaus
* tilinpäätös
** tuloslaskelma, tase
* tilin- tai toiminnantarkastus
** toiminnantarkastuskertomus

== Kirjanpito ==
Jos 
# yhdistyksen saamien avustusten ja muiden tulojen yhteenlaskettu määrä tilikaudella on yli 30 000 euroa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella tai 
# yhdistys harjoittaa liiketoimintaa, tai 
# yhdistyksen rekisteröinnistä vähintään kaksi vuotta tai on ilmeistä, että raja-arvo ylittyy tilikaudella,
on yhdistys velvollinen hoitamaan kirjanpitoa kirjanpitolain mukaisesti (§37a). Muussa tapauksesa voidan soveltaa Yhdistyslain 37a § momentteja 3–7 (§37a). {{TODO|tarkistus}}

Kirjanpitoa käsitellään tarkemmin ''[[../../Kirjanpidon perusteet|Kirjanpidon perusteet]]'' -kirjassa.

== Tilikausi ==
Tilikausi on kahdentoista kuukauden mittainen ajanjakso (toiminnan aloitus- ja lopetusvuotta lukuunottamatta). Tilikauden alku on määritelty yhdistyksen säännöissä. Useimmiten tilikausi vastaa kalenterivuotta. Tilikauden päättyessä tehdään tilinpäätös.

== Tilinpäätös ja toimintakertomus ==
Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta ja yhdistyksen taloudellisesta asemasta ({{§|1997/1336|luku=3|2}}). Tilinpäätös koostuu taseesta ja tuloslaskelmasta sekä liitetiedoista. Näiden yhteydessä pitää olla myös vertailutieto edelliseen tilikauteen. ({{§|1997/1336|luku=3|1}}) Lisäksi samassa yhteydessä laaditaan toimintakertomus. Tase kertoo yhdistyksen taloudellisen aseman tilinpäätöshetkellä ja tuloslaskelma tulot ja menot eli sen miten tulokseen on päädytty. 

Tilinpäätöksen laatimisesta vastaa hallitus. Käytännössä sen laatii yleensä kirjanpitäjä ja hallitus hyväksyy sen.

Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ({{§|1997/1336|luku=3|6}}).

Kun tilinpäätös ja toimintakertomus on tehty, se toimitetaan tilin- tai toiminnantarkastajille sekä yhdistyksen kokoukselle hyväksyttäväksi.

Jos yhdistyksellä on tilintarkastaja, on tilinpäätös ja toimintakertomus annettava tälle vähintään kuukautta ennen yhdistyksen kokousta ({{§|2015/1141|luku=2|3}}).

Ennen kuin tilinpäätös ja toimintakertomus voidaan toimittaa yhdistyksen kokoukseen on myös hallituksen hyväksyttävä se esitettäväksi yhdistykselle. Kukin hallituksen jäsen  allekirjoittaa asiakirjat ja ne päivätään allekirjoitus hetkeen. Tämän jälkeen ne esitetään yhdstyksen kevätkokouksessa tai vuosikokouksessa hyväksyttäväksi.

== Tilin- ja toiminnantarkastus ==</text>
      <sha1>h4pybrzy69pkkzqwy78ns1qb4ktikd8</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>160056</id>
      <parentid>160053</parentid>
      <timestamp>2026-04-22T09:52:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hunsvotti</username>
        <id>6338</id>
      </contributor>
      <comment>/* Tilin- ja toiminnantarkastus */</comment>
      <origin>160056</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4235" sha1="rnof2ucutcgxwzga5z2epg8fkspnek9" xml:space="preserve">{{Yhdistystoiminta}}

Yhdistyksen talouden hoidossa vastuu on hallituksella ({{§|1989/503|35}}).

* varainhankinta
* jäsenmaksu
* avustukset
* rahaliikenne
* tilinavaus
* tilinpäätös
** tuloslaskelma, tase
* tilin- tai toiminnantarkastus
** toiminnantarkastuskertomus

== Kirjanpito ==
Jos 
# yhdistyksen saamien avustusten ja muiden tulojen yhteenlaskettu määrä tilikaudella on yli 30 000 euroa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella tai 
# yhdistys harjoittaa liiketoimintaa, tai 
# yhdistyksen rekisteröinnistä vähintään kaksi vuotta tai on ilmeistä, että raja-arvo ylittyy tilikaudella,
on yhdistys velvollinen hoitamaan kirjanpitoa kirjanpitolain mukaisesti (§37a). Muussa tapauksesa voidan soveltaa Yhdistyslain 37a § momentteja 3–7 (§37a). {{TODO|tarkistus}}

Kirjanpitoa käsitellään tarkemmin ''[[../../Kirjanpidon perusteet|Kirjanpidon perusteet]]'' -kirjassa.

== Tilikausi ==
Tilikausi on kahdentoista kuukauden mittainen ajanjakso (toiminnan aloitus- ja lopetusvuotta lukuunottamatta). Tilikauden alku on määritelty yhdistyksen säännöissä. Useimmiten tilikausi vastaa kalenterivuotta. Tilikauden päättyessä tehdään tilinpäätös.

== Tilinpäätös ja toimintakertomus ==
Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta ja yhdistyksen taloudellisesta asemasta ({{§|1997/1336|luku=3|2}}). Tilinpäätös koostuu taseesta ja tuloslaskelmasta sekä liitetiedoista. Näiden yhteydessä pitää olla myös vertailutieto edelliseen tilikauteen. ({{§|1997/1336|luku=3|1}}) Lisäksi samassa yhteydessä laaditaan toimintakertomus. Tase kertoo yhdistyksen taloudellisen aseman tilinpäätöshetkellä ja tuloslaskelma tulot ja menot eli sen miten tulokseen on päädytty. 

Tilinpäätöksen laatimisesta vastaa hallitus. Käytännössä sen laatii yleensä kirjanpitäjä ja hallitus hyväksyy sen.

Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ({{§|1997/1336|luku=3|6}}).

Kun tilinpäätös ja toimintakertomus on tehty, se toimitetaan tilin- tai toiminnantarkastajille sekä yhdistyksen kokoukselle hyväksyttäväksi.

Jos yhdistyksellä on tilintarkastaja, on tilinpäätös ja toimintakertomus annettava tälle vähintään kuukautta ennen yhdistyksen kokousta ({{§|2015/1141|luku=2|3}}).

Ennen kuin tilinpäätös ja toimintakertomus voidaan toimittaa yhdistyksen kokoukseen on myös hallituksen hyväksyttävä se esitettäväksi yhdistykselle. Kukin hallituksen jäsen  allekirjoittaa asiakirjat ja ne päivätään allekirjoitus hetkeen. Tämän jälkeen ne esitetään yhdstyksen kevätkokouksessa tai vuosikokouksessa hyväksyttäväksi.

== Tilin- ja toiminnantarkastus ==
Yhdistyksen tilien ja hallinnon tarkastusta kutsutaan eräistä ehdoista riippuen ''tilintarkastukseksi'' tai ''toiminnantarkastukseksi''. Vastaavasti tarkastuksen tekijää joko ''tilintarkastajaksi'' tai ''toiminnantarkastajaksi''.

Tilintarkastaja on tutkinnon suorittanut ammattilainen. 

Toiminnantarkastaja voi olla muu henkilö. Toiminnan tarkastajalle annetaan Yhdistyslaissa (6. luku, § 38a) seuraavat ehdot:
* Hänellä on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. 
* Hän ei voi olla vajaavaltainen tai konkurssissa tai sellainen, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu.
* Hänen on oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan.

Sekä tilin- että toiminnantarkastaja tarkistavat yhdistyksen talouden sekä hallinnon ja laativat kirjallisen ''tilin-'' tai ''toiminnantarkastuskertomuksen'' tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen kokoukselle. ({{§|1989/503|luku=6|38a}})

Yhdistyksessä on tehtävä tilintarkastus, jos vähintään kaksi seuraavista ehdoista täyttyy päättyneellä ja sitä edellisellä tilikaudella:
# taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa;
# liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai
# palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. ({{§|2015/1141|luku=2|2}})

Muussa tapauksessa riittää toiminnantarkastus. Tilintarkastus voidaan tehdä myös vaikka laki ei sitä vaatisi. Esimerkiksi rahoittaja voi haluta tätä.</text>
      <sha1>rnof2ucutcgxwzga5z2epg8fkspnek9</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>160057</id>
      <parentid>160056</parentid>
      <timestamp>2026-04-22T09:59:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hunsvotti</username>
        <id>6338</id>
      </contributor>
      <comment>/* Tilinpäätös ja toimintakertomus */</comment>
      <origin>160057</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4236" sha1="59cwlyyyel55rcphfvzjaor3h32hdgs" xml:space="preserve">{{Yhdistystoiminta}}

Yhdistyksen talouden hoidossa vastuu on hallituksella ({{§|1989/503|35}}).

* varainhankinta
* jäsenmaksu
* avustukset
* rahaliikenne
* tilinavaus
* tilinpäätös
** tuloslaskelma, tase
* tilin- tai toiminnantarkastus
** toiminnantarkastuskertomus

== Kirjanpito ==
Jos 
# yhdistyksen saamien avustusten ja muiden tulojen yhteenlaskettu määrä tilikaudella on yli 30 000 euroa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella tai 
# yhdistys harjoittaa liiketoimintaa, tai 
# yhdistyksen rekisteröinnistä vähintään kaksi vuotta tai on ilmeistä, että raja-arvo ylittyy tilikaudella,
on yhdistys velvollinen hoitamaan kirjanpitoa kirjanpitolain mukaisesti (§37a). Muussa tapauksesa voidan soveltaa Yhdistyslain 37a § momentteja 3–7 (§37a). {{TODO|tarkistus}}

Kirjanpitoa käsitellään tarkemmin ''[[../../Kirjanpidon perusteet|Kirjanpidon perusteet]]'' -kirjassa.

== Tilikausi ==
Tilikausi on kahdentoista kuukauden mittainen ajanjakso (toiminnan aloitus- ja lopetusvuotta lukuunottamatta). Tilikauden alku on määritelty yhdistyksen säännöissä. Useimmiten tilikausi vastaa kalenterivuotta. Tilikauden päättyessä tehdään tilinpäätös.

== Tilinpäätös ja toimintakertomus ==
Tilinpäätös koostuu taseesta ja tuloslaskelmasta sekä liitetiedoista. Näiden yhteydessä pitää olla myös vertailutieto edelliseen tilikauteen. ({{§|1997/1336|luku=3|1}}) Lisäksi samassa yhteydessä laaditaan toimintakertomus. Tase kertoo yhdistyksen taloudellisen aseman tilinpäätöshetkellä ja tuloslaskelma tulot ja menot eli sen miten tulokseen on päädytty. Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta ja yhdistyksen taloudellisesta asemasta ({{§|1997/1336|luku=3|2}}). 

Tilinpäätöksen laatimisesta vastaa hallitus. Käytännössä sen laatii yleensä kirjanpitäjä ja hallitus hyväksyy sen. 

Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ({{§|1997/1336|luku=3|6}}).

Kun tilinpäätös ja toimintakertomus on tehty, se toimitetaan tilin- tai toiminnantarkastajille sekä yhdistyksen kokoukselle hyväksyttäväksi.

Jos yhdistyksellä on tilintarkastaja, on tilinpäätös ja toimintakertomus annettava tälle vähintään kuukautta ennen yhdistyksen kokousta ({{§|2015/1141|luku=2|3}}).

Ennen kuin tilinpäätös ja toimintakertomus voidaan toimittaa yhdistyksen kokoukseen on myös hallituksen hyväksyttävä se esitettäväksi yhdistykselle. Kukin hallituksen jäsen  allekirjoittaa asiakirjat ja ne päivätään allekirjoitus hetkeen. Tämän jälkeen ne esitetään yhdstyksen kevätkokouksessa tai vuosikokouksessa hyväksyttäväksi.

== Tilin- ja toiminnantarkastus ==
Yhdistyksen tilien ja hallinnon tarkastusta kutsutaan eräistä ehdoista riippuen ''tilintarkastukseksi'' tai ''toiminnantarkastukseksi''. Vastaavasti tarkastuksen tekijää joko ''tilintarkastajaksi'' tai ''toiminnantarkastajaksi''.

Tilintarkastaja on tutkinnon suorittanut ammattilainen. 

Toiminnantarkastaja voi olla muu henkilö. Toiminnan tarkastajalle annetaan Yhdistyslaissa (6. luku, § 38a) seuraavat ehdot:
* Hänellä on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. 
* Hän ei voi olla vajaavaltainen tai konkurssissa tai sellainen, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu.
* Hänen on oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan.

Sekä tilin- että toiminnantarkastaja tarkistavat yhdistyksen talouden sekä hallinnon ja laativat kirjallisen ''tilin-'' tai ''toiminnantarkastuskertomuksen'' tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen kokoukselle. ({{§|1989/503|luku=6|38a}})

Yhdistyksessä on tehtävä tilintarkastus, jos vähintään kaksi seuraavista ehdoista täyttyy päättyneellä ja sitä edellisellä tilikaudella:
# taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa;
# liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai
# palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. ({{§|2015/1141|luku=2|2}})

Muussa tapauksessa riittää toiminnantarkastus. Tilintarkastus voidaan tehdä myös vaikka laki ei sitä vaatisi. Esimerkiksi rahoittaja voi haluta tätä.</text>
      <sha1>59cwlyyyel55rcphfvzjaor3h32hdgs</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>160058</id>
      <parentid>160057</parentid>
      <timestamp>2026-04-22T09:59:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hunsvotti</username>
        <id>6338</id>
      </contributor>
      <comment>/* Tilin- ja toiminnantarkastus */</comment>
      <origin>160058</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4235" sha1="l9h14kgggco1b48cy1ac3txdwc1b48x" xml:space="preserve">{{Yhdistystoiminta}}

Yhdistyksen talouden hoidossa vastuu on hallituksella ({{§|1989/503|35}}).

* varainhankinta
* jäsenmaksu
* avustukset
* rahaliikenne
* tilinavaus
* tilinpäätös
** tuloslaskelma, tase
* tilin- tai toiminnantarkastus
** toiminnantarkastuskertomus

== Kirjanpito ==
Jos 
# yhdistyksen saamien avustusten ja muiden tulojen yhteenlaskettu määrä tilikaudella on yli 30 000 euroa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella tai 
# yhdistys harjoittaa liiketoimintaa, tai 
# yhdistyksen rekisteröinnistä vähintään kaksi vuotta tai on ilmeistä, että raja-arvo ylittyy tilikaudella,
on yhdistys velvollinen hoitamaan kirjanpitoa kirjanpitolain mukaisesti (§37a). Muussa tapauksesa voidan soveltaa Yhdistyslain 37a § momentteja 3–7 (§37a). {{TODO|tarkistus}}

Kirjanpitoa käsitellään tarkemmin ''[[../../Kirjanpidon perusteet|Kirjanpidon perusteet]]'' -kirjassa.

== Tilikausi ==
Tilikausi on kahdentoista kuukauden mittainen ajanjakso (toiminnan aloitus- ja lopetusvuotta lukuunottamatta). Tilikauden alku on määritelty yhdistyksen säännöissä. Useimmiten tilikausi vastaa kalenterivuotta. Tilikauden päättyessä tehdään tilinpäätös.

== Tilinpäätös ja toimintakertomus ==
Tilinpäätös koostuu taseesta ja tuloslaskelmasta sekä liitetiedoista. Näiden yhteydessä pitää olla myös vertailutieto edelliseen tilikauteen. ({{§|1997/1336|luku=3|1}}) Lisäksi samassa yhteydessä laaditaan toimintakertomus. Tase kertoo yhdistyksen taloudellisen aseman tilinpäätöshetkellä ja tuloslaskelma tulot ja menot eli sen miten tulokseen on päädytty. Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta ja yhdistyksen taloudellisesta asemasta ({{§|1997/1336|luku=3|2}}). 

Tilinpäätöksen laatimisesta vastaa hallitus. Käytännössä sen laatii yleensä kirjanpitäjä ja hallitus hyväksyy sen. 

Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ({{§|1997/1336|luku=3|6}}).

Kun tilinpäätös ja toimintakertomus on tehty, se toimitetaan tilin- tai toiminnantarkastajille sekä yhdistyksen kokoukselle hyväksyttäväksi.

Jos yhdistyksellä on tilintarkastaja, on tilinpäätös ja toimintakertomus annettava tälle vähintään kuukautta ennen yhdistyksen kokousta ({{§|2015/1141|luku=2|3}}).

Ennen kuin tilinpäätös ja toimintakertomus voidaan toimittaa yhdistyksen kokoukseen on myös hallituksen hyväksyttävä se esitettäväksi yhdistykselle. Kukin hallituksen jäsen  allekirjoittaa asiakirjat ja ne päivätään allekirjoitus hetkeen. Tämän jälkeen ne esitetään yhdstyksen kevätkokouksessa tai vuosikokouksessa hyväksyttäväksi.

== Tilin- ja toiminnantarkastus ==
Yhdistyksen tilien ja hallinnon tarkastusta kutsutaan eräistä ehdoista riippuen ''tilintarkastukseksi'' tai ''toiminnantarkastukseksi''. Vastaavasti tarkastuksen tekijää joko ''tilintarkastajaksi'' tai ''toiminnantarkastajaksi''.

Tilintarkastaja on tutkinnon suorittanut ammattilainen. 

Toiminnantarkastaja voi olla muu henkilö. Toiminnantarkastajalle annetaan Yhdistyslaissa (6. luku, § 38a) seuraavat ehdot:
* Hänellä on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. 
* Hän ei voi olla vajaavaltainen tai konkurssissa tai sellainen, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu.
* Hänen on oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan.

Sekä tilin- että toiminnantarkastaja tarkistavat yhdistyksen talouden sekä hallinnon ja laativat kirjallisen ''tilin-'' tai ''toiminnantarkastuskertomuksen'' tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen kokoukselle. ({{§|1989/503|luku=6|38a}})

Yhdistyksessä on tehtävä tilintarkastus, jos vähintään kaksi seuraavista ehdoista täyttyy päättyneellä ja sitä edellisellä tilikaudella:
# taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa;
# liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai
# palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. ({{§|2015/1141|luku=2|2}})

Muussa tapauksessa riittää toiminnantarkastus. Tilintarkastus voidaan tehdä myös vaikka laki ei sitä vaatisi. Esimerkiksi rahoittaja voi haluta tätä.</text>
      <sha1>l9h14kgggco1b48cy1ac3txdwc1b48x</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>160059</id>
      <parentid>160058</parentid>
      <timestamp>2026-04-22T10:04:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hunsvotti</username>
        <id>6338</id>
      </contributor>
      <comment>/* Tilin- ja toiminnantarkastus */</comment>
      <origin>160059</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4079" sha1="jsao08qr6etrooggdi41xa6vxeuujld" xml:space="preserve">{{Yhdistystoiminta}}

Yhdistyksen talouden hoidossa vastuu on hallituksella ({{§|1989/503|35}}).

* varainhankinta
* jäsenmaksu
* avustukset
* rahaliikenne
* tilinavaus
* tilinpäätös
** tuloslaskelma, tase
* tilin- tai toiminnantarkastus
** toiminnantarkastuskertomus

== Kirjanpito ==
Jos 
# yhdistyksen saamien avustusten ja muiden tulojen yhteenlaskettu määrä tilikaudella on yli 30 000 euroa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella tai 
# yhdistys harjoittaa liiketoimintaa, tai 
# yhdistyksen rekisteröinnistä vähintään kaksi vuotta tai on ilmeistä, että raja-arvo ylittyy tilikaudella,
on yhdistys velvollinen hoitamaan kirjanpitoa kirjanpitolain mukaisesti (§37a). Muussa tapauksesa voidan soveltaa Yhdistyslain 37a § momentteja 3–7 (§37a). {{TODO|tarkistus}}

Kirjanpitoa käsitellään tarkemmin ''[[../../Kirjanpidon perusteet|Kirjanpidon perusteet]]'' -kirjassa.

== Tilikausi ==
Tilikausi on kahdentoista kuukauden mittainen ajanjakso (toiminnan aloitus- ja lopetusvuotta lukuunottamatta). Tilikauden alku on määritelty yhdistyksen säännöissä. Useimmiten tilikausi vastaa kalenterivuotta. Tilikauden päättyessä tehdään tilinpäätös.

== Tilinpäätös ja toimintakertomus ==
Tilinpäätös koostuu taseesta ja tuloslaskelmasta sekä liitetiedoista. Näiden yhteydessä pitää olla myös vertailutieto edelliseen tilikauteen. ({{§|1997/1336|luku=3|1}}) Lisäksi samassa yhteydessä laaditaan toimintakertomus. Tase kertoo yhdistyksen taloudellisen aseman tilinpäätöshetkellä ja tuloslaskelma tulot ja menot eli sen miten tulokseen on päädytty. Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta ja yhdistyksen taloudellisesta asemasta ({{§|1997/1336|luku=3|2}}). 

Tilinpäätöksen laatimisesta vastaa hallitus. Käytännössä sen laatii yleensä kirjanpitäjä ja hallitus hyväksyy sen. 

Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ({{§|1997/1336|luku=3|6}}).

Kun tilinpäätös ja toimintakertomus on tehty, se toimitetaan tilin- tai toiminnantarkastajille sekä yhdistyksen kokoukselle hyväksyttäväksi.

Jos yhdistyksellä on tilintarkastaja, on tilinpäätös ja toimintakertomus annettava tälle vähintään kuukautta ennen yhdistyksen kokousta ({{§|2015/1141|luku=2|3}}).

Ennen kuin tilinpäätös ja toimintakertomus voidaan toimittaa yhdistyksen kokoukseen on myös hallituksen hyväksyttävä se esitettäväksi yhdistykselle. Kukin hallituksen jäsen  allekirjoittaa asiakirjat ja ne päivätään allekirjoitus hetkeen. Tämän jälkeen ne esitetään yhdstyksen kevätkokouksessa tai vuosikokouksessa hyväksyttäväksi.

== Tilin- ja toiminnantarkastus ==
Yhdistyksen tilien ja hallinnon tarkastusta kutsutaan eräistä ehdoista riippuen ''tilintarkastukseksi'' tai ''toiminnantarkastukseksi''. Vastaavasti tarkastuksen tekijää joko ''tilintarkastajaksi'' tai ''toiminnantarkastajaksi''.

Yhdistyksessä on tehtävä tilintarkastus, jos vähintään kaksi seuraavista ehdoista täyttyy päättyneellä ja sitä edellisellä tilikaudella:
# taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa;
# liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai
# palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. ({{§|2015/1141|luku=2|2}})

Muussa tapauksessa riittää toiminnantarkastus. Tilintarkastus voidaan tehdä myös vaikka laki ei sitä vaatisi. Esimerkiksi rahoittaja voi haluta tätä.

Tilintarkastaja on tutkinnon suorittanut ammattilainen. Toiminnantarkastaja voi olla kuka tahansa riippumaton henkilö, jolla on yhdistyksen toimintaan nähden riittävä taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus eikä ole vajaavaltainen tai konkurssissa tai sellainen, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. ({{§|1989/503|luku=6|38a}})

Sekä tilin- että toiminnantarkastaja tarkistavat yhdistyksen talouden sekä hallinnon ja laativat kirjallisen ''tilin-'' tai ''toiminnantarkastuskertomuksen'' tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen kokoukselle. ({{§|1989/503|luku=6|38a}})</text>
      <sha1>jsao08qr6etrooggdi41xa6vxeuujld</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>160060</id>
      <parentid>160059</parentid>
      <timestamp>2026-04-22T10:06:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hunsvotti</username>
        <id>6338</id>
      </contributor>
      <comment>/* Tilin- ja toiminnantarkastus */</comment>
      <origin>160060</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4079" sha1="kmg1txyb6sio8d2abyhmkfp3h11wbek" xml:space="preserve">{{Yhdistystoiminta}}

Yhdistyksen talouden hoidossa vastuu on hallituksella ({{§|1989/503|35}}).

* varainhankinta
* jäsenmaksu
* avustukset
* rahaliikenne
* tilinavaus
* tilinpäätös
** tuloslaskelma, tase
* tilin- tai toiminnantarkastus
** toiminnantarkastuskertomus

== Kirjanpito ==
Jos 
# yhdistyksen saamien avustusten ja muiden tulojen yhteenlaskettu määrä tilikaudella on yli 30 000 euroa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella tai 
# yhdistys harjoittaa liiketoimintaa, tai 
# yhdistyksen rekisteröinnistä vähintään kaksi vuotta tai on ilmeistä, että raja-arvo ylittyy tilikaudella,
on yhdistys velvollinen hoitamaan kirjanpitoa kirjanpitolain mukaisesti (§37a). Muussa tapauksesa voidan soveltaa Yhdistyslain 37a § momentteja 3–7 (§37a). {{TODO|tarkistus}}

Kirjanpitoa käsitellään tarkemmin ''[[../../Kirjanpidon perusteet|Kirjanpidon perusteet]]'' -kirjassa.

== Tilikausi ==
Tilikausi on kahdentoista kuukauden mittainen ajanjakso (toiminnan aloitus- ja lopetusvuotta lukuunottamatta). Tilikauden alku on määritelty yhdistyksen säännöissä. Useimmiten tilikausi vastaa kalenterivuotta. Tilikauden päättyessä tehdään tilinpäätös.

== Tilinpäätös ja toimintakertomus ==
Tilinpäätös koostuu taseesta ja tuloslaskelmasta sekä liitetiedoista. Näiden yhteydessä pitää olla myös vertailutieto edelliseen tilikauteen. ({{§|1997/1336|luku=3|1}}) Lisäksi samassa yhteydessä laaditaan toimintakertomus. Tase kertoo yhdistyksen taloudellisen aseman tilinpäätöshetkellä ja tuloslaskelma tulot ja menot eli sen miten tulokseen on päädytty. Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta ja yhdistyksen taloudellisesta asemasta ({{§|1997/1336|luku=3|2}}). 

Tilinpäätöksen laatimisesta vastaa hallitus. Käytännössä sen laatii yleensä kirjanpitäjä ja hallitus hyväksyy sen. 

Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ({{§|1997/1336|luku=3|6}}).

Kun tilinpäätös ja toimintakertomus on tehty, se toimitetaan tilin- tai toiminnantarkastajille sekä yhdistyksen kokoukselle hyväksyttäväksi.

Jos yhdistyksellä on tilintarkastaja, on tilinpäätös ja toimintakertomus annettava tälle vähintään kuukautta ennen yhdistyksen kokousta ({{§|2015/1141|luku=2|3}}).

Ennen kuin tilinpäätös ja toimintakertomus voidaan toimittaa yhdistyksen kokoukseen on myös hallituksen hyväksyttävä se esitettäväksi yhdistykselle. Kukin hallituksen jäsen  allekirjoittaa asiakirjat ja ne päivätään allekirjoitus hetkeen. Tämän jälkeen ne esitetään yhdstyksen kevätkokouksessa tai vuosikokouksessa hyväksyttäväksi.

== Tilin- ja toiminnantarkastus ==
Yhdistyksen tilien ja hallinnon tarkastusta kutsutaan eräistä ehdoista riippuen ''tilintarkastukseksi'' tai ''toiminnantarkastukseksi''. Vastaavasti tarkastuksen tekijää joko ''tilintarkastajaksi'' tai ''toiminnantarkastajaksi''.

Yhdistyksessä on tehtävä tilintarkastus, jos vähintään kaksi seuraavista ehdoista täyttyy päättyneellä ja sitä edellisellä tilikaudella:
# taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa;
# liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai
# palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. ({{§|2015/1141|luku=2|2}})

Muussa tapauksessa riittää toiminnantarkastus. Tilintarkastus voidaan tehdä myös vaikka laki ei sitä vaatisi. Esimerkiksi rahoittaja voi haluta tätä.

Tilintarkastaja on tutkinnon suorittanut ammattilainen. Toiminnantarkastaja voi olla kuka tahansa riippumaton henkilö, jolla on yhdistyksen toimintaan nähden riittävä taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus eikä ole vajaavaltainen tai konkurssissa tai sellainen, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu ({{§|1989/503|luku=6|38a}}).

Sekä tilin- että toiminnantarkastaja tarkistavat yhdistyksen talouden sekä hallinnon ja laativat kirjallisen ''tilin-'' tai ''toiminnantarkastuskertomuksen'' tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen kokoukselle. ({{§|1989/503|luku=6|38a}})</text>
      <sha1>kmg1txyb6sio8d2abyhmkfp3h11wbek</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>160061</id>
      <parentid>160060</parentid>
      <timestamp>2026-04-22T10:39:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hunsvotti</username>
        <id>6338</id>
      </contributor>
      <comment>/* Tilin- ja toiminnantarkastus */</comment>
      <origin>160061</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4334" sha1="s7bil8r0bdknjob44whin825385idet" xml:space="preserve">{{Yhdistystoiminta}}

Yhdistyksen talouden hoidossa vastuu on hallituksella ({{§|1989/503|35}}).

* varainhankinta
* jäsenmaksu
* avustukset
* rahaliikenne
* tilinavaus
* tilinpäätös
** tuloslaskelma, tase
* tilin- tai toiminnantarkastus
** toiminnantarkastuskertomus

== Kirjanpito ==
Jos 
# yhdistyksen saamien avustusten ja muiden tulojen yhteenlaskettu määrä tilikaudella on yli 30 000 euroa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella tai 
# yhdistys harjoittaa liiketoimintaa, tai 
# yhdistyksen rekisteröinnistä vähintään kaksi vuotta tai on ilmeistä, että raja-arvo ylittyy tilikaudella,
on yhdistys velvollinen hoitamaan kirjanpitoa kirjanpitolain mukaisesti (§37a). Muussa tapauksesa voidan soveltaa Yhdistyslain 37a § momentteja 3–7 (§37a). {{TODO|tarkistus}}

Kirjanpitoa käsitellään tarkemmin ''[[../../Kirjanpidon perusteet|Kirjanpidon perusteet]]'' -kirjassa.

== Tilikausi ==
Tilikausi on kahdentoista kuukauden mittainen ajanjakso (toiminnan aloitus- ja lopetusvuotta lukuunottamatta). Tilikauden alku on määritelty yhdistyksen säännöissä. Useimmiten tilikausi vastaa kalenterivuotta. Tilikauden päättyessä tehdään tilinpäätös.

== Tilinpäätös ja toimintakertomus ==
Tilinpäätös koostuu taseesta ja tuloslaskelmasta sekä liitetiedoista. Näiden yhteydessä pitää olla myös vertailutieto edelliseen tilikauteen. ({{§|1997/1336|luku=3|1}}) Lisäksi samassa yhteydessä laaditaan toimintakertomus. Tase kertoo yhdistyksen taloudellisen aseman tilinpäätöshetkellä ja tuloslaskelma tulot ja menot eli sen miten tulokseen on päädytty. Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta ja yhdistyksen taloudellisesta asemasta ({{§|1997/1336|luku=3|2}}). 

Tilinpäätöksen laatimisesta vastaa hallitus. Käytännössä sen laatii yleensä kirjanpitäjä ja hallitus hyväksyy sen. 

Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ({{§|1997/1336|luku=3|6}}).

Kun tilinpäätös ja toimintakertomus on tehty, se toimitetaan tilin- tai toiminnantarkastajille sekä yhdistyksen kokoukselle hyväksyttäväksi.

Jos yhdistyksellä on tilintarkastaja, on tilinpäätös ja toimintakertomus annettava tälle vähintään kuukautta ennen yhdistyksen kokousta ({{§|2015/1141|luku=2|3}}).

Ennen kuin tilinpäätös ja toimintakertomus voidaan toimittaa yhdistyksen kokoukseen on myös hallituksen hyväksyttävä se esitettäväksi yhdistykselle. Kukin hallituksen jäsen  allekirjoittaa asiakirjat ja ne päivätään allekirjoitus hetkeen. Tämän jälkeen ne esitetään yhdstyksen kevätkokouksessa tai vuosikokouksessa hyväksyttäväksi.

== Tilin- ja toiminnantarkastus ==
Yhdistyksen tilien ja hallinnon tarkastusta kutsutaan eräistä ehdoista riippuen ''tilintarkastukseksi'' tai ''toiminnantarkastukseksi''. Vastaavasti tarkastuksen tekijää joko ''tilintarkastajaksi'' tai ''toiminnantarkastajaksi''.

Yhdistyksessä on tehtävä tilintarkastus, jos vähintään kaksi seuraavista ehdoista täyttyy päättyneellä ja sitä edellisellä tilikaudella:
# taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa;
# liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai
# palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. ({{§|2015/1141|luku=2|2}})

Muussa tapauksessa riittää toiminnantarkastus. Tilintarkastus voidaan tehdä myös vaikka laki ei sitä vaatisi. Esimerkiksi rahoittaja voi haluta tätä.

Tilintarkastaja on tutkinnon suorittanut ammattilainen. Toiminnantarkastaja voi olla kuka tahansa riippumaton henkilö, jolla on yhdistyksen toimintaan nähden riittävä taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus eikä ole vajaavaltainen tai konkurssissa tai sellainen, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu ({{§|1989/503|luku=6|38a}}).

Sekä tilin- että toiminnantarkastaja tarkistavat yhdistyksen talouden sekä hallinnon ja laativat kirjallisen ''tilin-'' tai ''toiminnantarkastuskertomuksen'' tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen kokoukselle. ({{§|1989/503|luku=6|38a}}) Kertomuksen perusteella yhdistyksen kokous joko myöntää tai on myöntämättä vastuuvapauden kyseisen tilikauden hallitukselle. Tarkastusten tehtävän on varmistaa, että vastuuhenkilöt ovat hoitaneet yhdistyksen taloutta riittävän huolellisesti.</text>
      <sha1>s7bil8r0bdknjob44whin825385idet</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>160062</id>
      <parentid>160061</parentid>
      <timestamp>2026-04-22T11:10:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hunsvotti</username>
        <id>6338</id>
      </contributor>
      <origin>160062</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5132" sha1="inwl9tij6hc8pl9tskekvu7cudkfx4m" xml:space="preserve">{{Yhdistystoiminta}}

TODO:
* varainhankinta
* jäsenmaksu
* avustukset
* rahaliikenne
* tilinavaus

Yhdistyksen taloudenhoidosta vastaa yhdistyksen hallitus ({{§|1989/503|35}}). Käytännössä hallitus yleensä delegoi taloudenhoidon taloudenhoitajalle, kirjanpitäjälle tai muille toimihenkilöille, mutta huolehtii siitä, että varainhoito on huolellisesti järjestetty.

Jokaisesta menosta tulisikin aina olla hallituksen hyväksyntä. Tietenkään jokaisestä yksittäisestä pienestä menosta ei ole tarkoituksenmukaista päättää erikseen, mutta kaikkien menojen pitäisi perustua johonkin dokumentoituun päätökseen. Hallitus voi esimerkiksi delegoida toimistokulujen hyväksymisen taloudenhoitajalle.

Jokaisesta menosta pitäisi olla myös tosite. Tosite osoittaa, että kirjanpitoon merkitty meno on mennyt siihen käyttöön johon se kirjanpidon mukaan on mennyt. Tositteita voivat olla esim. kuitit, laskut ja tiliotteet. Tositteesta pitäisi ilmetä ainakin:
# päivämäärä,
# summa,
# kaupan osapuolet ja
# luovutettu tai vastaanotettu suorite.

== Kirjanpito ==
Jos 
# yhdistyksen saamien avustusten ja muiden tulojen yhteenlaskettu määrä tilikaudella on yli 30 000 euroa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella tai 
# yhdistys harjoittaa liiketoimintaa, tai 
# yhdistyksen rekisteröinnistä vähintään kaksi vuotta tai on ilmeistä, että raja-arvo ylittyy tilikaudella,
on yhdistys velvollinen hoitamaan kirjanpitoa kirjanpitolain mukaisesti (§37a). Muussa tapauksesa voidan soveltaa Yhdistyslain 37a § momentteja 3–7 (§37a). {{TODO|tarkistus}}

Kirjanpitoa käsitellään tarkemmin ''[[../../Kirjanpidon perusteet|Kirjanpidon perusteet]]'' -kirjassa.

== Tilikausi ==
Tilikausi on kahdentoista kuukauden mittainen ajanjakso (toiminnan aloitus- ja lopetusvuotta lukuunottamatta). Tilikauden alku on määritelty yhdistyksen säännöissä. Useimmiten tilikausi vastaa kalenterivuotta. Tilikauden päättyessä tehdään tilinpäätös.

== Tilinpäätös ja toimintakertomus ==
Tilinpäätös koostuu taseesta ja tuloslaskelmasta sekä liitetiedoista. Näiden yhteydessä pitää olla myös vertailutieto edelliseen tilikauteen. ({{§|1997/1336|luku=3|1}}) Lisäksi samassa yhteydessä laaditaan toimintakertomus. Tase kertoo yhdistyksen taloudellisen aseman tilinpäätöshetkellä ja tuloslaskelma tulot ja menot eli sen miten tulokseen on päädytty. Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta ja yhdistyksen taloudellisesta asemasta ({{§|1997/1336|luku=3|2}}). 

Tilinpäätöksen laatimisesta vastaa hallitus. Käytännössä sen laatii yleensä kirjanpitäjä ja hallitus hyväksyy sen. 

Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ({{§|1997/1336|luku=3|6}}).

Kun tilinpäätös ja toimintakertomus on tehty, se toimitetaan tilin- tai toiminnantarkastajille sekä yhdistyksen kokoukselle hyväksyttäväksi.

Jos yhdistyksellä on tilintarkastaja, on tilinpäätös ja toimintakertomus annettava tälle vähintään kuukautta ennen yhdistyksen kokousta ({{§|2015/1141|luku=2|3}}).

Ennen kuin tilinpäätös ja toimintakertomus voidaan toimittaa yhdistyksen kokoukseen on myös hallituksen hyväksyttävä se esitettäväksi yhdistykselle. Kukin hallituksen jäsen  allekirjoittaa asiakirjat ja ne päivätään allekirjoitus hetkeen. Tämän jälkeen ne esitetään yhdstyksen kevätkokouksessa tai vuosikokouksessa hyväksyttäväksi.

== Tilin- ja toiminnantarkastus ==
Yhdistyksen tilien ja hallinnon tarkastusta kutsutaan eräistä ehdoista riippuen ''tilintarkastukseksi'' tai ''toiminnantarkastukseksi''. Vastaavasti tarkastuksen tekijää joko ''tilintarkastajaksi'' tai ''toiminnantarkastajaksi''.

Yhdistyksessä on tehtävä tilintarkastus, jos vähintään kaksi seuraavista ehdoista täyttyy päättyneellä ja sitä edellisellä tilikaudella:
# taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa;
# liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai
# palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. ({{§|2015/1141|luku=2|2}})

Muussa tapauksessa riittää toiminnantarkastus. Tilintarkastus voidaan tehdä myös vaikka laki ei sitä vaatisi. Esimerkiksi rahoittaja voi haluta tätä.

Tilintarkastaja on tutkinnon suorittanut ammattilainen. Toiminnantarkastaja voi olla kuka tahansa riippumaton henkilö, jolla on yhdistyksen toimintaan nähden riittävä taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus eikä ole vajaavaltainen tai konkurssissa tai sellainen, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu ({{§|1989/503|luku=6|38a}}).

Sekä tilin- että toiminnantarkastaja tarkistavat yhdistyksen talouden sekä hallinnon ja laativat kirjallisen ''tilin-'' tai ''toiminnantarkastuskertomuksen'' tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen kokoukselle. ({{§|1989/503|luku=6|38a}}) Kertomuksen perusteella yhdistyksen kokous joko myöntää tai on myöntämättä vastuuvapauden kyseisen tilikauden hallitukselle. Tarkastusten tehtävän on varmistaa, että vastuuhenkilöt ovat hoitaneet yhdistyksen taloutta riittävän huolellisesti.</text>
      <sha1>inwl9tij6hc8pl9tskekvu7cudkfx4m</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Moduuli:Laki/taulukko</title>
    <ns>828</ns>
    <id>21623</id>
    <revision>
      <id>160054</id>
      <parentid>159837</parentid>
      <timestamp>2026-04-22T09:35:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Hunsvotti</username>
        <id>6338</id>
      </contributor>
      <origin>160054</origin>
      <model>Scribunto</model>
      <format>text/plain</format>
      <text bytes="282" sha1="ph4lw8qlxygtm483p42dy1irmgcuaz2" xml:space="preserve">return {
    [&quot;1997/1339&quot;] = &quot;Kirjanpitoasetus&quot;,
    [&quot;1997/1336&quot;] = &quot;Kirjanpitolaki&quot;,
    [&quot;2015/1141&quot;] = &quot;Tilintarkastuslaki&quot;,
    [&quot;1753/2015&quot;] = &quot;Valtioneuvoston asetus pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista&quot;,
    [&quot;1989/503&quot;] = &quot;Yhdistyslaki&quot;,
}</text>
      <sha1>ph4lw8qlxygtm483p42dy1irmgcuaz2</sha1>
    </revision>
  </page>
</mediawiki>