Wikikirjasto fiwikibooks https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Etusivu MediaWiki 1.46.0-wmf.26 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikikirjasto Keskustelu Wikikirjastosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 21572 160081 159095 2026-04-29T09:39:14Z ~2026-26052-81 12347 /* "Likainen sota" */ Muokkaus 160081 wikitext text/x-wiki [[Tiedosto:Argentina topo blank.jpg|pienoiskuva|Argentiina korkeuskartalla.]] '''Argentiina''' on valtio eteläisessä Etelä-Amerikassa. Argentiina on suhteellisen rikas Etelä-Amerikan maaksi. Väkiluku noin 45 miljoonaa. Maailman 8. suurin valtio, pinta-ala noin 2.78 miljoonaa neliökilometriä. Pääkaupunki Buenos Aires. Valuutta peso. Nykyinen presidentti Javier Milei. Jalkapallo suosittu urheilulaji. Tunnettu tanssi tango on peräisin Argentiinasta. Maassa ollut aiemmin diktatuuria. Nykyään demokratia. == Maatiede == Argentiinan länsiosassa on Andien korkea vuoristo jossa on jäätiköitäkin. Vuorten takana on toinen valtio - Chile. Pohjoisessa ja keskiosassa on tasankoja. Etelässä on alavia laaksoja ja ylävämpiä alueita, sekä saaristoa. Tämä alue on Patagoniaa ja Tulimaata. [[Tiedosto:Buenos Aires (provincia) 1994 01.jpg|pienoiskuva|Argentiinan ruohoista tasankoa, pampaa Buenos Airesin lähellä.]] Keskiosan tasankoa sanotaan Pampaksi. Ilmasto on pääosin lauhkeaa. Mutta pohjoisessa on lähes tropiikkiakin. Argentiinassa on laajoja kuivia alueita. Metsät ovat melko harvinaisia. == Historia == [[Tiedosto:Museo del Bicentenario - "Retrato de Juan Domingo Perón y Eva Duarte", Numa Ayrinhac.jpg|pienoiskuva|Maalaus joka esittää Argentiinan presidentti Juan Perónia ja hänen vaimoaan Eva Perónia. ]] === Varhaisaika === 12000 eaa, ehkä jo aiemmin intiaanien esi-isiä levittäytyi Argentiinaan. Ha metsästivät joitain eläimiä sukupuuttoon. Noin 1000 eaa alkaen viljely levittäytyi Argentiina pohjoisosiin. N. 650 jaa alkaen ilmestyi pohjoisella alueille suuria kyliä. metallin käsittelykin levisi tänne. mapuchet olivat pohjoisen mahtikansa. Eteläsäs oli tehuelchien kaltaisa metsästäjiä. Inkat ulottuvat valtansa osaan Argentiinan andeja. Espanjalaiset valtasivat Argentiinasta aluetta 1500-luvulta alkaen. === Itsenäisyyden alkuaika === Argentiina itsenäistyi 1816 sodan jälkeen, kun muutkin Etelä-Amerikan valtiot vapautuivat Espanjan siirtomaavalalsta taistellen. Argentiinan alue oli hajanainen: sotapäälliköt halusivat hajauttaa valtaa itselleen, Buenos Airesin nouseva keskusvalta keskittää pääkaupunkiin koko maan hallinnon mahdollismman paljon. Kapinoinnin aikana ja lomassa 1800-luvulla maa mm soti Brasiliaa Paraguayta vastaan. Maa ajautui sotiin myös Englannin ja Ranskan kanssa. Englanti kaappasi Falklandin saaret. Tästä alkoi pitkä riita Englannin kanssa. Kapinointi alkoi vähetä 1800-luvun puolivälissä. Lopullisesti Argentiina laajeni nykyiseen kokoonsa noin 1869 - 1881. Argentiinalaine tango alkoi kehittyä vuoden 1860 tienoilla eikä ollut alussa yleensä melankolista. Argentiina alkoi rikastua Pampan hedelmällisen maaperän ansiosta. Karjanhoito ja kauppa tekivät Argentiinasta hyvin rikkaan vuosiksi noin 1880 - 1930. 1900-luvun alkupuolella vuorotteli konservatiivi- ja radikaalipuolueen valta. Talouden valvonta siirtyi englantilaiselle pääomalle. Argentiina omaksui Yhdysvaltain vastaista linjaa 20-luvun lopussa Yhdysvaltain asettamien tullien takia. Argentiina suuntautuikin kaupassaan enemmän Iso-Britanniaan. Argentiina oli puolueeton ja/tai piti toisessa maailmansodassa Saksan puolta. Mutta toisen maailmansodan lopussa Argentiina irtautui akselivaltojen myötäilystä. === Juan Perónin aika === Sotilashallituksessa oli mukana muuan eversti Juan Perón. Perónin rinnalla oli hänen vaimonsa Eva Perón, "Evita" joka auttoi tätä. Tämä perusti ammattiyhdistysliikeet jota Peronin kumppanit pelkäsivät. Niinpä he pidätyttivät hänet. Mutta Peronin vaimo Evita lähetti ammattiyhdistysliikkeen marssimaan kadulle: Juan Peron vapautettiin. Juan Peron voitti vuoden 1946 presidentin vaalit antiamerikkalaisella ja populistisella ohjelmallaan. Eva peron osasi vedota kansaan ja auttoi vaalipuheillaan. Peron pyrki järjestämään Argentiinan talouden ja yhteiskunnan tavalla, joka yhdisteli Mussolinin fasismia ja myös sosialismia. Peron pyrki luomaan yhteiskunnallista tasa-arvoa. Peron kansallisti yrityksiä. Peron teollistutti maata. Eva Peronilla ei ollut virallista asemaa hallituksessa, mutta käytännössä hän hoiti monia tehtäviä hallinnossa. Evita aloitti monia sosiaalisia ohjelmia. Hän ajoi läpi naisten äänioikeuden. Monet työväenluokan ihmiset palvoivat Evitaa, mutta yläluokka vihasi. Monia Euroopan fasisteja ja natseja pakeni Argentiinaan. Vaikka Peron tuki työväkeä, kommunismia hän vastusti jyrkästi. Juan Peron pyrki lainmuutoksilla keskittämään valtaa itselleen. Samaan aikaan maan talous kutistui. Peron nosti muutoksillaan mm kirkon ja suurmaanomistajien vihat niskoilleen. Nämä olivat perinteisiä vanhoillisia. Mutta myös vapaamieliset yritysjohtajat vastustivat Peronin politiikkaa, joka esti tai rajoitti heidän kykyään ansaita yrittämällä rahaa. Peronin suosio alkoi hiipua pian vuoden 1952 jälkeen, kun hänen vaimonsa Eva oli kuollut syöpään. Vuonna 1955 armeija kaappasi vallan, Peron pakeni maasta. Tämän jälkeen olivat vallassa välillä sotilaat, välillä siviilit. Peronistit oli suljettu pois politiikasta. Vuonna 1966 oli taas sotilasvallankaappaus. Se ja sen liike-elämän tukijat pitivät presidenttiä heikkona ja pelkäsivät peronistien paluuta sekä kommunismin nousua. Vallan kaapennut sotilasjuntta hajotti puolueet, rajoitti sananvapautta ja hyökkäsi yliopistoihin: tunnettuihin kapinakeskuksiin. Vuonan 1969 oli suuri kansannousu, joka heikensi sotilashallintoa. Vasemmistosissit alkoivat toimia näkyvästi maassa. Sotilaat pysyivät vallassa neljä seuraavaa vuotta. Iäkäs Juan Peron palasi vielä 1973 presidentiksi, mutta kuoli seuraavana vuonna. Tämän jälkeen presidentiksi nousi Peronin toinen vaimo Isabella. Kokematon Isabel Peron ei ollut tehokas johtamaan maata. Taloudessa mani huonosti, oikeisto ja vasemmisto taistelivat kaduilla. === "Likainen sota" === Vuonna 1976 sotilaat ottivat vallan. Syynä tähän oli se että kommunistisissit toimivat maassa. Alkoi "likainen sota", jossa ihmisiä katosi. Turvajoukot tappoivat 1976–1983 jopa 30 000 ihmistä kommunismin kitkemiseksi. Alussa talous hieman koheni uudistusten takia. Mutta 1981 - 1982 vienti supistui jyrkästi. Ihmisten oli tehtävä jopa kolmea työtä elääkseen. Kun juntan kansansuosio väheni, se valtasi '''Malvinas-saaret''' 1982. Nämä tunnetaan Englannissa paremmin nimellä '''Falklandin saaret'''. Argentiina hävisi [[Wikijunior Historia/Falklandin sota|Falklandin sodan]]. Sotilaspresidentti erosi, juntta kukistui. === Peronismin perinne jatkuu === Argentiina palasi siviilihallintoon. Monet ajan presidentit kutsuivat itsenään "peronisteiksi", vaikka heidän politiikkansa saattoi olla hyvinkin kaukana Juan Peronin politiikasta. 2020-luvulla oikeistopopulismi nousi Argentiinassakin. Javier Milein talousuudistukset 2025 herättivät tukea ja vastustusta. Moni köyhtyi, mutta inflaatio ja velka alenivat. 0axfexj8lic9cd2r4i42zckrgpuymbv 0 21658 160079 2026-04-28T16:10:27Z ~2026-25877-79 12344 Falklandin sota 160079 wikitext text/x-wiki [[Tiedosto:Satellite image of Falkland Islands in November 1999.jpg|pienoiskuva|Falklandin saarten satelliittikuva.]] '''Falklandin sota''' vuonna 1982 oli taistelujen sarja Iso-Britannian ja Argentiinan välillä. Sota sai alkunsa pitkällisestä kiistasta: omistavatko Falklandin saaret Argentiina vai Iso-Britannian johtama kansainyhteisö. Argentiina on sodan jälkeen koettanut vaatia YK:ssa saaria itselleen, joita se kutsuu nimellä Malvinas-saaret. === Kiistan alku === Falklandin saaret sijaitsevat kylmällä vyöhykkeellä. Kaksi suurta pääsaarta katata yli 10000 km2. Saarelle kasvaa enimmäkseen matalaa ruohokasvillisuutta. Intiaanit kävivät ilmeiesti joskus saarella, mutteivat asuneet siellä pysyvästi. Argentiinan mukaan espanjalaiset purjehtivat ensinnä saarten ohi. Brittien mukaan englantilaiset löytöretkeilijät. Britit noisvat ensi kertaa todistetusti maihin 1690. Kolme valtiota tavoitteli 1700-luvun loppupuolella Falklandin tai Malvinasin saarten omistusta. Britit lähettivät saarelle retkikunnan, ranskalaiset nousivat maihin Saint Louisiin. Ranska vetäytyi, kun britit maksoivat heille sopivat rahasumman poistumisesta. Espanja vaati saaria yhä itselleen. Argentiina itsenäistyi 1810. Tällöin he alkoivat vaatia Malvinasia- Falklandia itselleen. Arhentiina perusti pienen sotilaista ja tavallisesta väestä kiistuvan siirtokunan 1828. Siirtokuna elämää vaikeuttivat mm nälkä ja sisäinen riitely josta turvattomuus. Joten kuten se eli kalastuksella. Englantilaiset nousivat maihin 1833. Siirtokuna voimat eivät riittäneet taisteluihin. Näin englantilaiset ajoivat argentiinalaiset lähtemään lautalla pois: siirtiokuntalaisten talot, lampaat jne jäivät englantilaisille. Englanti liitti alueen siirtomaakseen 1845. Argentiina vaati tämän jälkeen edelleen saaria itselleen. === Sotaan vienyt kehitys === Vähäinen määrä argentiinalaisa muutti Falklandin saarille. 1960-luvulla argentiinalaiset nationalistit kaappasivat matkustajakoneen Falklandin saarille, missä julistivat saarten kuuluvan Argentiinaan. Vuonna 1971 britit ja Argentiina sopivat mm siitä että Argentiina auttaa saarelaisia. Mutat jo 1970-luvulla Iso-Britannian ja Argentiinan välit kiristyivät uudestaan. Argentiina laivasto häiritsi brittien kalastusaluksia. Artgentiinalaiset tulittivat saarella vierailulal käyneen lordi Shackletonin alustakin. Vuonan 1978 ilmeni, että argentiinalaiset olivat salaa rakentaneet pienelle Thulen saarelle sotilastukikohdan. Vuosina 1980-1981 brittiläinen yhtiö halusi ostaa erillään Falklandssaarista olevan Etelä-Geogian valaanpyyntiasemat. Mutta Argentiina lähetti oman aluksensa saarelle nostaen Argentiinan lipun. vastaukseksi englantilaiset lähettivät oman aluksensa, ja argentiinalaiset vetäytyivät. Mutta argentiinalaiset palasivat uusien laivojan kanssa vallaten sekä Etelä.-gaorgien että eteläiset Sandvichsaaret. === Sota === Falklandin saarella oli briteillä vain noin 69 sotilasta sekä joitain aseistetuja merimiehiä. Sita alkoi aamulla 1. huhtikuuta 1982. Argentiinalaiset nousivat maihin noin 1000 miehen voimin. Sitä kutsuttiin nimellä "Operaatio Azul". se menestyikin. Argentiinalaiset miehittivät malko pian kasarmin ja lentokentän. Britit taistelivat vastaan kuvernöörin palatsilla. mutta argentiinalaisten pääjoukko saapui. Britit antautuivat ylivoiman edessä. Yksikään britti ei tähän mennessä kuollut. [[Tiedosto:Infantes de marina argentinos en la toma de las islas Malvinas-1.jpg|pienoiskuva|Argenttiinalaisia merijalkaväen sotilaita Malvinasin eli Falklandin saarella.]] YK ei hyväksynyt Argenntiinan tekemää Falklandinsaarten kaappausta. Yhdysvallat yritti ratkaista kisitaa neuvottelemalla, mutta turhaan. Ulkomaista esimerkiksi Espanja tuki Argentiinaa. Latinalalisen Amerikan maista vain Chile ja Kolumbia tukivat brittejä. Cihile tuki brittejä, koska se itse kiisteli rajasta Tulimaan alueella. Argentiinalaiset keksittivät saarelle noin 10000 sotilasta. Suurin osa näistä oli kuitenkin malko huonosti koulutttuja ja varustetuja varusmiehiä. Brittien sotilasosastiot valtasivat 24. huhtikuuta Etelä-Georgian operaatiossa "Paraquet". Siinä sotalaivat tukivat tyklkien tulela maihin nousseita sotilaita. Argentiinalaiset antautuivat 16. huhtikuuta. Paru teki rauhanehdotuksen, jonka Argentiina hyväksyi muutoksin. Britannian pääministeri Margaret Thatcher hyväksyi General Belgrano-nimisen argentiinalaisristeilijän upotuksen. Brittien sukellusvene ampui voimakakita torpedoja kohti alusta. Tässä sodan tuhoisammassa tapahtumassa kuoli yli 300 argentiinalaista. Tämän jälkeen argentiina torjui rauhanehdotuksen. Argentiina vastasi omilal operaatioillaan. Argentiinan merivoimien llentokoneet laukaisivat Exocet-ohjuksen kohti brittihävittäjä HMS Sheffieljiä. Alukseen osui, se upposi ja 20 miehistöstä kuoli. Britit pommittivat Falklandia ilmasta 7 toukokuuta. Toukokuun puolivälissä brittien erikoisjoukot tuhosivat maassa 11 argentiinalaiste lentokonetta. Britit torjuivat 18. toukokuuta YK:n rauhanehdotuksen. [[Tiedosto:Argentine prisoners of war - Port Stanley.JPG|pienoiskuva|Argentiinalaisa sotavankeja.]] Britit nousivat maihin 21. toukokuuta San carlosin lahdella. samaan aikaan merellä ja ilmassa oli käynnissä kiivaat taistelut. Brittiläisiä sotalaivoja upposi, argentiinalaisa lentokoneita ammuttiin alas. Britit jatkoivat hyökkäyksiään lantokenttää vastaan. Darwinissa ja Goose Greenissä oli rajuja maataisteluja. Brittien joukot etenivät. Mount Longdonissa käytiin sodan mitassa suuri taistelu: 23 bittiä ja 50 argentiinalaista kuoli. Raju oli myös Mount Tubletownin taistelu. Sodan ainoat siviiliuhrit tulivat 11. kesäkuuta, kuin brittien ampuma kranaatti osui vahingossa siviilisauntoon: 3 kuoli. Argentiinalaiset antautuivat 14. kesäkuuta Port Stanleyssä. 20. kesäkuuta britit valtasivet eteläiset Sandwichsaaretkin. Sota jätti paljon miinoja maastoon. Ne saatiin puhdistetua vasta 2000-luvulla. pjsvebq17udyynhh2vmfrvyznv1gg58 160080 160079 2026-04-28T16:41:06Z ~2026-25798-06 12345 Muokkaus 160080 wikitext text/x-wiki [[Tiedosto:Satellite image of Falkland Islands in November 1999.jpg|pienoiskuva|Falklandin saarten satelliittikuva.]] '''Falklandin sota''' vuonna 1982 oli taistelujen sarja Iso-Britannian ja Argentiinan välillä. Sota sai alkunsa pitkällisestä kiistasta: omistavatko '''Falklandin saaret''' Argentiina vai Iso-Britannian johtama kansainyhteisö. Argentiina on kutsunut saaria nimellä '''Malvinas-saaret.''' Sota käytiin huhti-kesäkuussa 1982. Alussa argentiinalaiset miehittivät erittäin huonosti puolustetut Falklandin saaret. YK ei hyväksynyt tätä. Britit lähettivät sotalaivojaan, lentokoneitaan ja joukkojaan saaren läheisyyteen. Argenttiinalaisten ja brittien laivoja upposi meri/ilmasodassa. Brittien maihinnousujen jälkeen taistelut veivät kolmisen vikkoa. Britit voittivat ne: heidän jokkonsa olivat paremmin johdettuja ja koulutettuja. Sodan jälkeen saatelta löytyi pitkään miinoja. Argentiina on sodan jälkeen koettanut vaatia YK:ssa saaria itselleen. === Kiistan alku === Falklandin saaret (argentiinalaisittain ''Malvinas-saaret'') sijaitsevat kylmällä vyöhykkeellä. Kaksi suurta pääsaarta katata yli 10000 km2. Saarelle kasvaa enimmäkseen matalaa ruohokasvillisuutta. Intiaanit kävivät ilmeiesti joskus saarella, mutteivat asuneet siellä pysyvästi. Argentiinan mukaan espanjalaiset purjehtivat ensinnä saarten ohi. Brittien mukaan englantilaiset löytöretkeilijät. Britit noisvat ensi kertaa todistetusti maihin 1690. Kolme valtiota tavoitteli 1700-luvun loppupuolella Falklandin tai Malvinasin saarten omistusta. Britit lähettivät saarelle retkikunnan, ranskalaiset nousivat maihin Saint Louisiin. Ranska vetäytyi, kun britit maksoivat heille sopivat rahasumman poistumisesta. Espanja vaati saaria yhä itselleen. Argentiina itsenäistyi 1810. Tällöin he alkoivat vaatia Malvinasia - Falklandia itselleen. Arhentiina perusti pienen sotilaista ja tavallisesta väestä kiistuvan siirtokunan 1828. Siirtokunnan elämää vaikeuttivatmm nälkä ja sisäinen riitely josta turvattomuus. Joten kuten se eli kalastuksella. Englantilaiset nousivat maihin 1833. Siirtokuna voimat eivät riittäneet taisteluihin. Näin englantilaiset ajoivat argentiinalaiset lähtemään lautalla pois: siirtiokuntalaisten talot, lampaat jne jäivät englantilaisille. Englanti liitti alueen siirtomaakseen 1845. Argentiina vaati tämän jälkeen edelleen saaria itselleen. [[Tiedosto:Galtieri.jpg|pienoiskuva|Argentiinan sotaan vienyt kenraali Leopoldo Galtieri.]] === Sotaan vienyt kehitys === Myös vähäinen määrä argentiinalaisia muutti Falklandin saarille. 1966 argentiinalaiset nationalistit kaappasivat matkustajakoneen Falklandin saarille, missä julistivat saarten kuuluvan Argentiinaan. Vuonna 1971 britit ja Argentiina sopivat mm siitä että Argentiina auttaa saarelaisia. Mutta jo 1970-luvulla Iso-Britannian ja Argentiinan välit kiristyivät uudestaan. Argentiina laivasto häiritsi brittien kalastusaluksia. Argentiinalaiset tulittivat saarella vierailulal käyneen lordi Shackletonin alustakin. Vuonan 1978 ilmeni, että argentiinalaiset olivat salaa rakentaneet pienelle Thulen saarelle sotilastukikohdan. Vuosina 1980-1981 brittiläinen yhtiö halusi ostaa erillään Falklandssaarista olevan Etelä-Geogian valaanpyyntiasemat. Mutta Argentiina lähetti oman aluksensa saarelle nostaen Argentiinan lipun. vastaukseksi englantilaiset lähettivät oman aluksensa, ja argentiinalaiset vetäytyivät. Mutta argentiinalaiset palasivat uusien laivojan kanssa vallaten sekä Etelä.-gaorgien että eteläiset Sandvichsaaret. Vuonna 1976 sotilaat ottivat vallan käsiinsä Argentiinassa. kun maassa oli levottomuuksia nationalistien ja vasemmiston välillä. Valtaan noussut sotilasjuntta lupasi parantaa kuralla ollutta taloutta. Mutta se ei onnistunut tässä. Toimista huolimatat valka ja työttömyys kasvoivat, inflaatio palasi. samaan aikaan ihmisä kidutetiin ja katosi kommunismista epäilyjen takia. Lehdistön vapaus oli nollassa. Sotilasjuntan kansan suosio - jos sitä oli yleensä ollut - laksi kuin lehmän häntä. Vuonna 1982 sen johtoon noussit Leopoldo galdieri päätti kansansuosiotaan kasvattaakseen vallata Falklandin saaret - miten miehekäs ajatus! Galtieri eiuskonut YK:n puuttuvan tapahtumiin. Lisäksi Iso-Britannia oli kaukana Atlantin tuolla puolen, malvinas lähellä Argentiinaa! === Alku === Falklandin saarella oli briteillä vain noin 69 sotilasta sekä joitain aseistetuja merimiehiä. Sita alkoi aamulla 1. huhtikuuta 1982. Argentiinalaiset nousivat maihin noin 1000 miehen voimin. Sitä kutsuttiin nimellä "Operaatio Azul". se menestyikin. Argentiinalaiset miehittivät malko pian kasarmin ja lentokentän. Britit taistelivat vastaan kuvernöörin palatsilla. mutta argentiinalaisten pääjoukko saapui. Britit antautuivat ylivoiman edessä. Yksikään britti ei tähän mennessä kuollut. [[Tiedosto:Infantes de marina argentinos en la toma de las islas Malvinas-1.jpg|pienoiskuva|Argenttiinalaisia merijalkaväen sotilaita Malvinasin eli Falklandin saarella.]] YK ei hyväksynyt Argenntiinan tekemää Falklandinsaarten kaappausta. Yhdysvallat yritti ratkaista kisitaa neuvottelemalla, mutta turhaan. Ulkomaista esimerkiksi Espanja tuki Argentiinaa. Latinalalisen Amerikan maista vain Chile ja Kolumbia tukivat brittejä. Cihile tuki brittejä, koska se itse kiisteli rajasta Tulimaan alueella. Argentiinalaiset keksittivät saarelle noin 10000 sotilasta. Suurin osa näistä oli kuitenkin malko huonosti koulutttuja ja varustetuja varusmiehiä. === Brittien vastatoimet === Brittien sotilasosastiot valtasivat 24. huhtikuuta Etelä-Georgian operaatiossa "Paraquet". Siinä sotalaivat tukivat tyklkien tulela maihin nousseita sotilaita. Argentiinalaiset antautuivat 16. huhtikuuta. Paru teki rauhanehdotuksen, jonka Argentiina hyväksyi muutoksin. Britannian pääministeri Margaret Thatcher hyväksyi General Belgrano-nimisen argentiinalaisristeilijän upotuksen. Brittien sukellusvene ampui voimakakita torpedoja kohti alusta. Tässä sodan tuhoisammassa tapahtumassa kuoli yli 300 argentiinalaista. Tämän jälkeen argentiina torjui rauhanehdotuksen. Argentiina vastasi omilal operaatioillaan. Argentiinan merivoimien llentokoneet laukaisivat Exocet-ohjuksen kohti brittihävittäjä HMS Sheffieljiä. Alukseen osui, se upposi ja 20 miehistöstä kuoli. Britit pommittivat Falklandia ilmasta 7 toukokuuta. Toukokuun puolivälissä brittien erikoisjoukot tuhosivat maassa 11 argentiinalaiste lentokonetta. Britit torjuivat 18. toukokuuta YK:n rauhanehdotuksen. === Sodan päätaistelut === [[Tiedosto:Argentine prisoners of war - Port Stanley.JPG|pienoiskuva|Argentiinalaisa sotavankeja.]] Britit nousivat maihin 21. toukokuuta San carlosin lahdella. samaan aikaan merellä ja ilmassa oli käynnissä kiivaat taistelut. Brittiläisiä sotalaivoja upposi, argentiinalaisa lentokoneita ammuttiin alas. Britit jatkoivat hyökkäyksiään lantokenttää vastaan. Darwinissa ja Goose Greenissä oli rajuja maataisteluja. Brittien joukot etenivät. Mount Longdonissa käytiin sodan mitassa suuri taistelu: 23 bittiä ja 50 argentiinalaista kuoli. Raju oli myös Mount Tubletownin taistelu. Sodan ainoat siviiliuhrit tulivat 11. kesäkuuta, kuin brittien ampuma kranaatti osui vahingossa siviilisauntoon: 3 kuoli. Argentiinalaiset antautuivat 14. kesäkuuta Port Stanleyssä. 20. kesäkuuta britit valtasivet eteläiset Sandwichsaaretkin. === Sodan seurauksia === Argentiinaa johtanut kenraali Galtieri erosi 15. kesäkuuta. Sota jätti paljon miinoja maastoon. Ne saatiin puhdistetua vasta 2000-luvulla. qm74bx0qtycp4gl65vwi2pfg2mjgmdk