Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.46.0-wmf.21 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 250 24977 128324 128305 2026-03-26T18:31:28Z Sakvaka 3073 kuvat vierekkäin 128324 proofread-page text/x-wiki patg2965kc5unt4yi8yugenis7rzwxx 128325 128324 2026-03-26T18:54:48Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 128325 proofread-page text/x-wiki 7x6wcu1tnmxach2oyhrmaa65f2ujaki 128326 128325 2026-03-26T18:56:22Z Sakvaka 3073 kuvakoot 128326 proofread-page text/x-wiki 7m4irjwv6xdgqstvw0ve969y7fovisu 250 24978 128327 128306 2026-03-26T19:06:07Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 128327 proofread-page text/x-wiki 7gz8lsdk2fuup322qdfluys5njzum12 128328 128327 2026-03-26T19:06:42Z Sakvaka 3073 128328 proofread-page text/x-wiki 3getpq5s0soft7yatghap8mdfam4cns 250 24979 128329 128176 2026-03-26T19:23:47Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 128329 proofread-page text/x-wiki d1p17eumuevgay9ylk3l7p4esje3zyo 250 25021 128330 128287 2026-03-26T19:29:37Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 128330 proofread-page text/x-wiki svaar7hfgm6fuc225l7hatsbioxus3c 250 25022 128331 128288 2026-03-26T19:34:41Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 128331 proofread-page text/x-wiki cgq8ed72xa6dka9r7lqhkqcqbjud39d 250 25031 128332 2026-03-26T19:35:13Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 6 I. Muoto-oppi. Juurakoissa voi olla muitakin kuin varsinaisia ravintoaineita, kuten esim eetterisiä öljyjä (inkivääri, kalmus riaanahappo Valerianalla). 24 &. Mukulavarret 1. varsimukulat (Stengelknolle) ovat voimak. kaasti paisuneita, ravintorikkaita varsia, joiden lehdet ovat suomu. maiset ja hennot. Useimmat ovat maanalaisia (peruna, Helianthus tuberosus, Colchicum y. m.). Muutamat mukulavarret elävät vain kesästä yli talven seuraavaan kevääs... 128332 proofread-page text/x-wiki 86qcjxgeqiblneyrnmvfwhjiaugg3g8 250 25032 128333 2026-03-26T19:35:19Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Kuva 52. Retiisi ( Rapha- nus sativus). A itävä sie- men (suurennettu). B koko itukasvi ennen alkiovarren paisumista. c, D, E peräkkäisiä kehitysas- teita; sirkkalehdet cot ja itusilmuista muodostuneet lehdet f on osaksi lei- kattu poikki. hs alkiovarsi. J toinen erkanevista kuori- liuskoista. Mukulamaisen osan — alapuolella näkyy ohut haarainen pääjuuri. (B—E 1/1.) lehdellisiksi versoiksi, joiden alimmista han- goista kasvaa esiin uusia... 128333 proofread-page text/x-wiki q13isuc6xp0p7x8d1kk10qb4d2vxo8z 250 25033 128334 2026-03-26T19:35:25Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 1. Muoto-oppi. 42 nauriilla muodostavat alkiovarsi ja pääjuuri yhdessä pullistunee, a merkkinä maanpäällisestä ja sen johdosta kasvulehdellisesi; mukulavarresta mainittakoon kaalirapi (kuva D>). kut 25 $. = Sipulit (Zwiebel, kuva 54) ovat ma toisia lon varsimuky, latkin; mutta toisin kuin jälkimmäisissä, joissa mukulan päämassan muodostaa varsiosa, se sipulissa on muo. dostunut lehdistä. Varsi on lyhyt; se alapäästä lähtee lisäjuuria, mutta muute... 128334 proofread-page text/x-wiki ire2jtng5ov9bjz1j4mr9zy8efs5akl 250 25034 128335 2026-03-26T19:39:41Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 128335 proofread-page text/x-wiki qlb6hio1729mab7hysnz43l84yu4k3s 250 25035 128336 2026-03-26T19:39:55Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: J. Muoto-oppi. sesti ne ovat haarattomia ja e vain muutamia vuosia. Esimerj. keinä mainittakoot Seuraava r Männyn neulaskimput ovat kää. piöversoja, joissa on — lukuunotta. matta niiden tyvessä olevia kalvo. maisia silmusuomuja amoastaan kaksi neulanmuotoista lehteä, ney. lasta (Nadel). Nämä kääpiöversot syntyvät samana vuonna kuin niitä kannattava pitkäverso ja elävät noin kolme vuotta. [ehtikuusen kääpiöversot ovat lyhyet ja tur peat, ja... 128336 proofread-page text/x-wiki 9p876gzsnr38tcbladulf3skt2t4rtm 250 25036 128337 2026-03-26T19:40:00Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: A. Oppi kasvien ulkoelimistä, 45 Kuva 57. Ruscus aculeatus. Oksa. f laakaverson el tukilehti. bl laakaversolla sijaitseva kukka. (/) Laakaversot (Cladodie, Flachspross) ovat litistyneitä versoja, jotka ovat ottaneet yh- teyttämisen toimekseen. Usein ne ovat syn- tyneet pienten, surkastuneiden lehtien han- koihin ja ovat itse lehden näköisiä (Phyllo- cladie). Koska ne ovat oksia, voi niillä olla kukkia. (Phyllanthus, Ruscus, kuva 57, Asparagus, jo... 128337 proofread-page text/x-wiki 8tps6xhktpiui4a9j5b6qs4ai4p97w5 250 25037 128338 2026-03-26T19:41:01Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: I. MUOLU PP 46 itä, että koko niiden ravintotalous on mikä johtuu SI! tä vaan ottavat ravintonsa valmiina kun eivät ya ” Ensi sijassa muutos näkyy yhte ca toimettomina ovat kovin surk toisen, toisi t Sta Yttämi, tyypistä, ; e n n sukat elimissä, lehdissä, 38) ja Cuscutalla tavataan tällaisia surkastumi, Monotropalla (n pitemmälle on surkastuminen edistyn ilmiöitä, mutta heimossa, jossa kasvien kasvullinen os Balanophoraceae-he lakkisienen t... 128338 proofread-page text/x-wiki 97q8doq5is47g39yt19uuec1untq2fp 250 25038 128339 2026-03-26T19:44:59Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 128339 proofread-page text/x-wiki n9ga0riumpceoonjo1h9a84e68ptjqs 128340 128339 2026-03-26T19:45:24Z Sakvaka 3073 128340 proofread-page text/x-wiki 25rghzq7sxqx3gq1vetwsoounaaze5h 250 25039 128341 2026-03-26T19:45:35Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: |. Muoto-oppi. Soluoppi 31—45 SS. 31 &. Solun eri osat. Kehittyneessä, elävässä solussa (kuva 6) E eroten, kaikin puolin umpinainen kalvo, SOlusein elihaut, Jellwand, Zellmembran, kuva 60, m ; - milli 2) tämän sisässä oleva, siihen liittyvä pehmeäaineinen kerros, jos, aina on valkuaismaisia aineita, alkulima (Protoplasma). Tässä taas tietyn muotoinen solutuma- (Zellkern, kuva 60, 7) ja usein sen lisäks Kuva 60. Saman solun eri asteita, jotka osoi... 128341 proofread-page text/x-wiki d40v4h14wdxrgzi159zsy6iyuda1f5y 250 25040 128342 2026-03-26T19:45:42Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 49 a+ pienempiä, samoin tietyn muotoisia värinisaasia (Chromatophor). Alkuliman muuta, muodotonta osaa sanotaan solulimaksi (Cytoplasma eli lyhyesti vain Plasma, kuva 60, p); ja 3. vesimäinen neste, soluneste (Zellsaft), joka täyttää alkuliman ympäröimän ontelon (kuva 60, v). > Ne solut, joissa voimme erottaa nämä osat, ovat nuorempina toi- senlaiset (kuva 60, A). Silloin täyttää alkulima koko solun, ja soluneste e... 128342 proofread-page text/x-wiki jshrw53bxgun54r4hd7cginylkdip8c 250 25041 128343 2026-03-26T19:45:50Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: I. Muoto-oppi. Kuva 61. Botrydium granulatum, Yksi nen, mutta hyvin haarautunut ja erilaista levä. — Yläosa s vihreä, yhteyttävä nut n väritön, juurimainen. (39/,) ? Alan ulkomuoto, vaan myöskin niiden sisi rakenne on erilainen. Yksityisen elin kaikki solut eivät suinkaan ole kaut. taaltaan samanlaisia, vaan se on edel. leen erilaistunut, niin että siinä on usean laatuisia soluja, joiden tehtävä elimen eri toiminnoissa on erilainen Muodon — pe... 128343 proofread-page text/x-wiki rj8krnq2ibnn00m8nem5fwocffr3f08 250 25042 128344 2026-03-26T19:45:56Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 4 A B. Oppi kasvien sisärakenteesta. + 51 Viittauksia siihen, että solulimalla on hieno sisärakenne, voi monessa tapauksessa huomata. Tästä sisärakenteesta tiedämme toistaiseksi kui- tenkin varsin vähän. Alkulima hyytyy tavallisesti noin 50? lämmössä; on kuitenkin huo- mattava, että siementen ja itiöiden lepotilassa oleva alkulima voi va- hingoittumatta kestää korkeampiakin lämpöasteita. Alkoholin, subli- maattiliuoksen ja formaldehydin vaikutuk... 128344 proofread-page text/x-wiki b9kwwph6go8iycxa9isv7xm6fd4beh7 250 25043 128345 2026-03-26T19:47:59Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 0 I. Muoto-oppi. - iluitiöitä c, e ja 2. Levien parveiluiti » € J Parveilusiit, 2 Kuva € —a, b Acetabularia mediterranea, c, g Botrys R eranulatum. e, £ Ulothrix zonata. in a senä, josta solun ominaisuuksien on katso | c johtuvan, vaikk'emme ainoassakaan tapauksen Voi sanoa, että meillä olisi tyydyttävät tiedot k kemiallisista ja fysikaalisista ominaisuuksista, joist; sen elonilmiöt riippuvat. N 34 &. Soluliman liikkeet. Merkillisimpiin ilmiö.... 128345 proofread-page text/x-wiki 4co84m435i0lnvfh7cahhk9qh98uw5t 250 25044 128346 2026-03-26T19:48:05Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 53 tietyn muotoinen alkuliman osa, joka ani harvoin puuttuu elä- västä solusta. Muodoltaan se on pallomainen tai levymäinen, pit- känomaisissa = soluissa sauvamainen tai sukkulamainen. Tavalli- sesti on tuman sisässä yksi tai useampia pieniä jyväsiä, a- jyväsiä (Kernkörperchen, nucleolus). Sen ohessa on tumalla eten- kin jakautuessaan selvästi huomattava hienompi rakenne, jota kui- tenkin voidaan tarkemmin tutkia vast... 128346 proofread-page text/x-wiki e6ilq8sv3a77lyo5e6lbyihiuvpopm0 250 25045 128347 2026-03-26T19:48:10Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: I. Muoto-oppi. 54 1. Viherhiukkaset (Chloroplast) sisältävät kasvikunnassa niin ylejst K oka 'oka puuttuu vain varsinaisilta loisilta jaj%s,.% vihreää väriainetta, joka P NU 1 Yleisimm x Nädän. öjiltä skHimeässä kehittyneiltä kasveilta. eSIMmät ovat pj That, Kiekkomaiset Tehtivihreähiukkaset kuva 64), jollaisi mää korkeammilla kasveilla; useilla levillä on kuitenkin muodoltaa mitä erilaisimpia viherhiukkasia, kuten pallosegmentin, tähden, kiertej.... 128347 proofread-page text/x-wiki l127e09967yqyymt6i8kks7j2nvgitx 250 25046 128348 2026-03-26T19:48:16Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 55 viherhiukkasten aine on huomattavissa vain tavattoman ohuena jyvästen peitteenä. Eräiden levien suurissa viherhiukkasissa muo- dostuu tärkkelystä vain erityisissä tärkkelyspesissä (Pyrenoide). Solujen kuollessa viherhiukkaset häviävät, ja niistä jää jäljelle vain pieniä, keltaisia jyväsiä (esim. lehtien soluihin ennen näiden varise- mista). Usein peittävät kasvinosan vihreää väriä toiset solunesteeseen li... 128348 proofread-page text/x-wiki 59h1bwf4z940anb316wqc2d9aq08dfv 250 25047 128349 2026-03-26T19:48:23Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 1. Muoto-oppi. 56 NO s . SIU J 60). Se on erinäisten aineiden vesiliuosta; niin utu (typpi-, rikki-, fosforihappoisia) sua? nesteonteloksi (kuva | a n pu iin ei siitä koskaan P - sokeriruöpolla, sokerivaahteralla, -juurikkaa” illa kasvei sim Useilla kasveilla (esim. K UNION » Ju soluneste sisältää hyvin runsaasti ruokosokeria. jota näistä kasveista valmistetaankin; useiden hedelmäsolujen, kuten viinirypäleen y, solunesteessä taas on x älesokeria... 128349 proofread-page text/x-wiki h1rorbce8qtgg20cum84t6eggmrhej1 250 25048 128350 2026-03-26T19:48:31Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 57 Kuva 68. Halkileikkaus Oenotheran var- ren putkilo-osasta. r rengasmainen, s, s, kier- teinen, m verkkomainen (ohuet osat on merkitty tummemmiksi) paksunnus. s, kier- teisen ja verkkomaisen paksunnuksen väli- muoto. € jälsi (Kambium). g nuori putkilo. h, p tylppysoluja. pinnalla, alkuliman vaikutuksesta. Kun seinä paksunee, lisääntyy solun lujuus, mutta toisaalta aineenvaihto naapurisolujen kanssa vaikeutuu.... 128350 proofread-page text/x-wiki im261fe8vzpggvo0c3puciwxp5yutw5 250 25049 128351 2026-03-26T19:48:37Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 1. Muoto-oppi. a 70. Huokostiehyitä. | Poikkilcikkaus Dahlia ksen juuren kivisolusta. I soluontelo. k haaraut 1 kostiehyitä. sp jyrkempi seinän kerrosten u raja. (89/1) Uheita Välinen pauksissa sangen selvästikin, hienompi rakenne, joka halki- ja poikkileikkauksissa näkyy samakes. kisenä kerrostumisena (Seen Kiva 10), Pin- in viivoi isena (Streifung). amä molemmat ilmiöt naa tn ten selnäosten vsitaisesta vesipitoisuudesta tai muista johtuv |... 128351 proofread-page text/x-wiki 8ytfxwnk8y69tuao7qvb2m3zwyn8arb 250 25050 128352 2026-03-26T19:48:42Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 59 vaessa paksuutta tapahtuu tavallisesti muutok- sia sen kemiallisessakin kokoomuksessa. Näistä ovat tärkeimmät seuraavat: 1. Korkkiutunut (verkorkt) soluseinä on pehmeä, päästää vain hyvin vaikeasti vettä ja ilmaa lävitsensä ja värjäytyy jodilla ja rikki- hapolla keltaiseksi. Siinä on rasvamaisia aineita, joita yhteisellä nimellä sanotaan S beriiniksi. Korkkiutuneita ovat tavallisen korkin ja muiden = Kuva72. Al... 128352 proofread-page text/x-wiki d52zjvgs7h38994e1z5jg4hc3kyquk5 250 25051 128353 2026-03-26T19:48:49Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 2 i > 2 hettu ja sekoitettu veteen, minkä/2/%' * + jälkeen raskaammat o —ovat 3 ” 2 JA pu in T = 54 16 * AK! 1. Muoto-oppi. Kuva 73. Ricinus communis. A sic- menvalkuaissolu, vedessä tarkastettu. B yksityisiä valkuaisjyväsiä ohivlöl- jyssä. k valkuaiskide. g globoidi. (540/,) L NW [5 rasvarikkaissa siemenissä (kuva (5)] isoja. Milloin ne ovat kaut- Kuva 74. Pisum sativim. Valkuaisjyvä. taaltaan tasa-aineisia (homogen), — siä a alkion soluissa... 128353 proofread-page text/x-wiki 0kz1rnxqftup6x4zinbbo6k8u7drn4j 250 25052 128354 2026-03-26T19:48:53Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Kk - v - on otettu talteen. Tätä mikroskoopilla tarkas- 4 B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 61 Kuva 76. Kauran (Avena sativa) tärkkelysjyväsiä. A kerrottu jyvänen. B tällaisen jyväksiä. (540/,) saaneet painua pohjaan ja liettynyt. — tärkkelys. 172) taessa huomaa sen muodostuneen pienistä jyväsistä. Perunan tärkkelysjyväset ovat kuvan 75, A:n kaltai- sia: ne ovat/ munan muotoisia ja muodostuneet selvistä sisäkkäi- sistä, —epäköskistä ke... 128354 proofread-page text/x-wiki 1cv8pjtalsuzdncl2griwnb7zgdvug9 250 25053 128355 2026-03-26T19:48:59Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 1. Muoto-oppi. 2 t nämä jyväset sok taneet nämä sokerista, j Valkohiukkaset otan jyväset ovat valmistuneet, valta , soluissa veen L okonaan. Täten syntynyttä tärkkelystä i k okseksi se varastoituu kasvin ravinnoksi tulevaisuude. varatarkket)iotossa. van kelystä muodostuu toisellakin tavalla, nim. viherhiukkasten | isässä. Kuten ennen on kerrottu, se esiintyy näissä erittäin Pieninä, ' usein monilukuisina kyljikkäisinä jyväsinä, joissa c! vo! ero... 128355 proofread-page text/x-wiki mql6sup3e19vjvcesebd6v7owkwfkel 250 25054 128356 2026-03-26T19:49:06Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 63 78). Neulamaisista kiteistä muodostuneita, etenkin yksisirkkaisilla esiintyviä kimppuja sanotaan neulakidekimpuiksi (Raphidenbindel, kuva 79). Kalsiumoksalaatti tunnetaan siitä, ettei se liukene kuumaan veteen, mietoon kaliumhydraattiin eikä etikkahappoon, jota vastoin kylläkin suolahappoon. Kipsikiteet ja kalsiumkarbonaatti jyväset ovat harvinaisia. Beggiatoan ja muiden bakteerien solujen sisässä on huomattu eriä... 128356 proofread-page text/x-wiki tmh1n2cr02a1mryx3j9phjy12cn6vwr 250 25055 128357 2026-03-26T19:49:16Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 1. Muoto-oppi. 64 . , t eivät ota jakautumiseen 0824, elle "selmmiten Varhaisin, ivväse in uudelleen. Tuma iyvä at muodostuakseen myöhemmin tumasäie (Kernf asteilla M sa olevan tuman rihmaranko, tu aden, kuva istilas Jakautumis 1 ) savässä tumassa. Sen vähitellen oikenevien m ; 1, k), on paksumpi Kin sä1e hajoaa) erityisiin "osiin, väririhmoiksi (Ch väliset yhdyssite asettuvat yhteen tasoon, n. s. tumalevyyn (Kernplatte), joka som, 2, 4, Ch)- N... 128357 proofread-page text/x-wiki ltettr3db1lf5vgke9se5r920f9ixne 250 25056 128358 2026-03-26T19:49:23Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuman = navasta toiseen ulottuvia solulimajänteitä ja antavat jakautuvalle tumalle sille ominaisen muodon (tumasukkula, Kernspindel, 7, 8). Sukkularihmoja myöten kulkevat nyt väririhmojen jako-osat molempia napoja kohti sulautuakseen siellä uusien tytärtumien tumasäikeeksi (70—12). Sukkularihmat häviävät tai voivat jonkin aikaa säilyä molempia tytärtuma-aiheita toisiinsa liittävinä yhdys- rihmoina (Verbindungsfaden, 7o, 71). Tasaajan luona muodostuu sol... 128358 proofread-page text/x-wiki 078ozqb1sowga3kmbu38grvmeedx5ux 250 25057 128359 2026-03-26T19:49:30Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 1. Muoto-oppi. » Kuva 84. Hiivasieni charomyces), joka lisään (Sar. routumalla. YY ku. kautuvat molempien puoliskojen kesken, jälkeen jakoseinä Muodos = tuu alkuliman toiminnan 3 ! johdosta, tumista riippu. matta (kuva 83). — Kaikista solunmuodostumistavoista on jakautu. min a uvseltaan ei edellisestä eroa Kuroutuminen (Abschniirung S rassune) joka esiintyy useilla sienillä esim. kuromamuodostumisess (Konidienbildung) ja hikan A a E SaEnN ensi... 128359 proofread-page text/x-wiki 0tx6ilrefwao3n7awwqqu7uwzjebk0y 250 25058 128360 2026-03-26T19:49:38Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 0 >, J B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 67 uudistuneen kahtiajakautumisen johdosta tumia, joiden jokaisen ympä- rille keräytyy sen toisista erottava, tarkoin rajoittunut solulimakerros. Tämä saa sitten ympärilleen seinän. Tässä tapauksessa ei koko solu- lima tule käytetyksi, vaan uudet solut ovat irrallaan emosolun sisässä (kuva 86). — Saattaa myös käydä niin, että solun sisällys kokonaj- suudessaan kutistuu ja muodostaa uuden solun, joten siis soluj... 128360 proofread-page text/x-wiki ta8wi1xuir4drrfieau5wdlpx49n5co 250 25059 128361 2026-03-26T19:49:45Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 1. Muoto-oppi. 68 PI tavoin vaihtelevana se esiintyy kaikessa hede] £ solut ovat ensin syntyneet jollakin edelläseti aN . (kuva 87); monin misessä. Yhtyvä tavalla. Uusi, näiden Y kuin emosolut. htymisestä syntyvä solu on luonteeltaan eril "yllä —alnen Solukko-oppi 46—72 SS. 46 $. Solukko. Verraten vähän on sellaisia kasveja, jotka muod taa yksi ainoa solu, jolloin tämän jakautuessa syntyy uusia yksilöit (kuva 84); tavallisesti kasvit ovat mu... 128361 proofread-page text/x-wiki nl23bzwb6txvhbik96gk75imi3wzaf3 250 25060 128362 2026-03-26T19:49:50Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 69 Kuva 89. Herkkutatti (Boletus edulis). Itiö- emän kannan halkileikkaus. Hyyfikudosta. (3%/,) Näistä poikkeava on sienien ja jäkälien hyyfikudos (kuva 89), jossa toisiinsa kie- toutuneet, soluriveistä muodostuneet rih- mat kasvavat yhdessä. Tylppysolujen muodostamaa solukkoa sanotaan =tylppysolukoksi. <(Parenchym), suippusolujen. muodostamaa suippusolu- koksi (Prosenchym). —" Solukkoja syntyy silläkin tavoi... 128362 proofread-page text/x-wiki m3ls7hsh4h9xzge9ame1juzf3qk734b 250 25061 128363 2026-03-26T19:49:54Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 70 Muoto-oppi. Kuva 90. Strychnos nux vomica. Sie valkuaista. 1 soluontelo. pl Plasmodesmej, läpäisevät soluseinät milloin huokosten kohdalla, jolloin ne ovat ikään kuin niiden hienoja jatkeita, milloin taas muualla, muodostaen aivan kuin ylen hienoja huokostiehyitä (kuva %). Täten muodostuu kasvin kaikkien protoplasmaosien välille yhteys; kyi. tenkin on mainittava, että monessa tapauksessa on ollut mahdoton osoit. taa tällaisia plasmodesmej... 128363 proofread-page text/x-wiki sk6f7mct610jxtaln2aiv77ssg4t5uj 250 25062 128364 2026-03-26T19:49:59Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakentecsta. (SÄ | hevän, ohutseinäisen solukon solujen vä- lissä, missä useita soluja koskettaa toisiinsa (kuva 91, A). Aluksi ne ovat hyvin pieniä, mutta ympärillä olevien solujen kasvaessa ne avartuvat. Jos kasvu on paikallista, solukko saattaa muodostua omituiseksi fähtitylpyksi (kuva 92). Vielä I ”avarammiksi nämä välit tulevat, jos ym- — Kuva 92. Thalian tähtitylpyn pärillä olevat solut jakautuvat (kuva 91, — solu... 128364 proofread-page text/x-wiki kr87ijjhdkog3in9b5siahepzb9eo4h 250 25063 128365 2026-03-26T19:50:03Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 1. Muoto-oppi. liöitä (Sekretbehälter, ku. vat 93, 94). Niiden sisä] tämä erite on limaa, ku. mia, pihkaa taikka haihtu. vaa öljyä; viimeksimainittu * esiintyy hyvin usein Pih- kansekaisena, n.s. patsa. mina. Erite on joko" m. päröivien solujen hikoilu. tuotetta tai solujen hajoa. misesta syntynyttä muut- tumistuotetta. Kasvit ej. vät luovuta itsestään jäh- | meitä —ulostuksia, kuten | eläimet, mutta niiden erit. = teet ovat iisein ilmeis... 128365 proofread-page text/x-wiki evpqg61dkog8ifoforbhyv3j6k4kw21 250 25064 128366 2026-03-26T19:50:09Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 73 niiden seinä on puutunut ja paksuntunut. Kuitenkin ne ovat soluja eivätkä solusulautumia. ) — 2. Siiviläputket (Siebföhre). Nämä ovat muodostuneet pituus- suunnassa toisiaan seuraavista pitkistä soluista, joiden poikittaisissa väliseinissä on tiheässä hienoja reikiä. Tällaista seulamaista välisei- nää sanotaan siivilälevyksi (Siebplatte, kuva 96, A). Jos väliseinät ovat vinossa, voi niissä olla useitakin siiv... 128366 proofread-page text/x-wiki 54zz7y4l22y4g4szeljuxbo5pbsheqb 250 25065 128367 2026-03-26T19:50:15Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 1. Muoto-oppi. 74 AOTT 3 maitaispt (Milchgefäss) ovat valkeaa, keltaista tai puna tiaisnestettä (Milchsaft) sisältäviä putkia. Ne syntyvät SUOT i = Komaisesti yhtyvistä soluriveistä poikittaisten seinien hay. li Phitinisnestt joka kasvia haavotettaessa [IIKTU Disaroina ui 0 ulsionia 48: nestettä, jossa on suurin maarin pieniä jyväsiä 4. on EMT ”enutkissa on eritteitä (Sekret): alkaloidej tai pisaroita. Maitiaispu issa on eI : - ja, rasvaa, pinkaa./... 128367 proofread-page text/x-wiki a67m8aop3klrh65l9eka316msmows9u 250 25066 128368 2026-03-26T19:50:23Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 75 Kuva 99. Kasvusolukon runsaasti alku- limaa sisältäviä suuritumaisia, ohutseinäi- siä, toisiinsa ilman soluvälejä liittyviä soluja. mista soluista, joista jokainen on yhtä suuri tai suurempikin kuin alku- peräinen — munasolu. — Alkioasteella kasyi on muodostunut kauttaaltaan aivan —samanlaatuisesta solukosta, jota sanotaan kasvusolukoksi (Me- ristem). Tämän soluissa on runsaasti solulimaa; ne ovat suuritumai... 128368 proofread-page text/x-wiki 04gxh0dg7t5qxs7c08fbj047i77ukwk 250 25067 128369 2026-03-26T19:50:30Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 1. Muoto-oppi. Kuva 100. A sie nen halkileikkay Alkio siemenkuor S sk ja valkuaisen AN sisässä. j alkiojuun 7 sv alkiovarsi, s] al. S kiolehdet. a alkio. silmu, verson alku / peräinen kasvupiste VA B sama kasvi edel. leen kehittyneenä, Mustiksi Piirretyt osat ovat kasvupis. teitä, joissa Solunja. kautuminen tapah. tuu; tummiksi vij. voitetut osat ovat c vielä — kasvutilassa, valkeat taas ovat saavuttaneet lopul- lisen kokonsa, j... 128369 proofread-page text/x-wiki pqtkwgwfidg841sjamq7rrs1qpnxjtf 250 25068 128370 2026-03-26T19:50:37Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 77 Kuva 101. Sphacelaria scoparia. Sekovarren haara. V kärkisolu. 1—IV seinät, jotka erottavat nivelet kärkisolusta. 1, 2, 3 ensimmäiset nivelissä esiintyvät poikittaiset seinät. Tällainen jälkikasvusolukko aiheuttaa kor- kin syntymisen (56 8), sen toiminnasta johtuu — jälkiversojen muodostuminen, eräiden yksisirkkaisten varsien paksuus- kasvu (72 8, 1) j.n. e. 50 $. Kärkisolulliset kasvupisteet. Ra- kenteeltaa... 128370 proofread-page text/x-wiki m12fifkn7qijxbocd4f7s6xgueouhu5 250 25069 128371 2026-03-26T19:50:43Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Muoto-oppi. Kuva 103. Pteris Juuren kasvupiste. solu, huntumaisten k, 1,m, n peittämä. Vv kärki. Nivelten Myös sanikkaisten juurten kärkisolu on 3. sivuisen pyramidin muo: toinen. Se muodostaa ni- veliä kierteisesti Samoin kuin — verson kärkisolu, | J ina kolmen segmentin jälkeen, jotka otta. m judon muodostamiseen, kärkisolun ulkopinnan suun- tainen, levymäinen nivel, josta syntyy ju (kui s D 51 &. —Ilmisiittiöiden kasvusolukko. Hmisiit i... 128371 proofread-page text/x-wiki hlb6zltf1xh1oqbiwwrjqme8whkndjo