Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.46.0-wmf.21 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 4 14 128374 127989 2026-03-28T12:07:28Z Pxos 1517 Kumottu muokkaus [[Special:Diff/127989|127989]], jonka teki [[Special:Contributions/Pxos|Pxos]] - tänne lakkasi tulemasta englanninkielisiä joukkoviestejä tykkänään; mahtaako johtua siitä, että kahvihuone oli liian tyhjä 128374 wikitext text/x-wiki [[File:Ernst Ludwig Kirchner - Davoser Cafe - 1928.jpg|thumb|right|220px|Ernst Ludwig Kirchner: <br />''Davoser Cafe'' (1928)]] '''Tällä sivulla keskustellaan Wikiaineistosta.''' Lisää kysymyksesi '''alimmaiseksi''' ja '''anna''' aiheelle '''otsikko''', niin saamme sivun pysymään järjestyksessä ja tulevaisuudessa uudet kysymykset on helppo havaita.'' <br /> <div style="border:1px dotted blue; padding:6px; background:#E0F8FF; margin-right:30%"> Kahvihuoneessa käydyt vanhat keskustelut vuosilta 2006–2025 on siirretty → [[Wikiaineisto:Kahvihuone/arkisto|'''arkistoon''']]. </div><br /> &emsp;<big>[{{fullurl:{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}|action=edit&section=new}} Lisää uusi aihe]</big> __NEWSECTIONLINK__ <br style="clear: all;"> <!---------------------------- Tämän viivan alle, kiitos -----------------------------------> == Thank You for Last Year – Join Wiki Loves Ramadan 2026 == Dear Wikimedia communities, We hope you are doing well, and we wish you a happy New Year. ''Last year, we captured light. This year, we’ll capture legacy.'' In 2025, communities around the world shared the glow of Ramadan nights and the warmth of collective iftars. In 2026, ''Wiki Loves Ramadan'' is expanding, bringing more stories, more cultures, and deeper global connections across Wikimedia projects. We invite you to explore the ''Wiki Loves Ramadan 2026'' [[m:Special:MyLanguage/Wiki Loves Ramadan 2026|Meta page]] to learn how you can participate and [[m:Special:MyLanguage/Wiki Loves Ramadan 2026/Participating communities|sign up]] your community. 📷 ''Photo campaign on '' [[c:Special:MyLanguage/Commons:Wiki Loves Ramadan 2026|Wikimedia Commons]] If you have questions about the project, please refer to the FAQs: * [[m:Special:MyLanguage/Wiki Loves Ramadan/FAQ/|Meta-Wiki]] * [[c:Special:MyLanguage/Commons:Wiki Loves Ramadan/FAQ|Wikimedia Commons]] ''Early registration for updates is now open via the '''[[m:Special:RegisterForEvent/2710|Event page]]''''' ''Stay connected and receive updates:'' * [https://t.me/WikiLovesRamadan Telegram channel] * [https://lists.wikimedia.org/postorius/lists/wikilovesramadan.lists.wikimedia.org/ Mailing list] We look forward to collaborating with you and your community. '''The Wiki Loves Ramadan 2026 Organizing Team''' 16. tammikuuta 2026 kello 19.45 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:ZI Jony@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Non-Technical_Village_Pumps_distribution_list&oldid=29879549 --> == <span lang="en" dir="ltr">Annual review of the Universal Code of Conduct and Enforcement Guidelines</span> == <div lang="en" dir="ltr"> <section begin="announcement-content" /> I am writing to you to let you know the annual review period for the Universal Code of Conduct and Enforcement Guidelines is open now. You can make suggestions for changes through 9 February 2026. This is the first step of several to be taken for the annual review. [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Annual review/2026|Read more information and find a conversation to join on the UCoC page on Meta]]. The [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee|Universal Code of Conduct Coordinating Committee]] (U4C) is a global group dedicated to providing an equitable and consistent implementation of the UCoC. This annual review was planned and implemented by the U4C. For more information and the responsibilities of the U4C, [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter|you may review the U4C Charter]]. Please share this information with other members in your community wherever else might be appropriate. -- In cooperation with the U4C, [[m:User:Keegan (WMF)|Keegan (WMF)]] ([[m:User talk:Keegan (WMF)|talk]])<section end="announcement-content" /> </div> 19. tammikuuta 2026 kello 21.02 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Keegan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=29905753 --> 1g0lrsjqasadmlc8k5e09rroadcmalh 128376 128374 2026-03-28T12:23:39Z Pxos 1517 /* Siirtojen estäminen suodattimella ja pseudokäyttäjäryhmän käyttöönotto */ uusi osio 128376 wikitext text/x-wiki [[File:Ernst Ludwig Kirchner - Davoser Cafe - 1928.jpg|thumb|right|220px|Ernst Ludwig Kirchner: <br />''Davoser Cafe'' (1928)]] '''Tällä sivulla keskustellaan Wikiaineistosta.''' Lisää kysymyksesi '''alimmaiseksi''' ja '''anna''' aiheelle '''otsikko''', niin saamme sivun pysymään järjestyksessä ja tulevaisuudessa uudet kysymykset on helppo havaita.'' <br /> <div style="border:1px dotted blue; padding:6px; background:#E0F8FF; margin-right:30%"> Kahvihuoneessa käydyt vanhat keskustelut vuosilta 2006–2025 on siirretty → [[Wikiaineisto:Kahvihuone/arkisto|'''arkistoon''']]. </div><br /> &emsp;<big>[{{fullurl:{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}|action=edit&section=new}} Lisää uusi aihe]</big> __NEWSECTIONLINK__ <br style="clear: all;"> <!---------------------------- Tämän viivan alle, kiitos -----------------------------------> == Thank You for Last Year – Join Wiki Loves Ramadan 2026 == Dear Wikimedia communities, We hope you are doing well, and we wish you a happy New Year. ''Last year, we captured light. This year, we’ll capture legacy.'' In 2025, communities around the world shared the glow of Ramadan nights and the warmth of collective iftars. In 2026, ''Wiki Loves Ramadan'' is expanding, bringing more stories, more cultures, and deeper global connections across Wikimedia projects. We invite you to explore the ''Wiki Loves Ramadan 2026'' [[m:Special:MyLanguage/Wiki Loves Ramadan 2026|Meta page]] to learn how you can participate and [[m:Special:MyLanguage/Wiki Loves Ramadan 2026/Participating communities|sign up]] your community. 📷 ''Photo campaign on '' [[c:Special:MyLanguage/Commons:Wiki Loves Ramadan 2026|Wikimedia Commons]] If you have questions about the project, please refer to the FAQs: * [[m:Special:MyLanguage/Wiki Loves Ramadan/FAQ/|Meta-Wiki]] * [[c:Special:MyLanguage/Commons:Wiki Loves Ramadan/FAQ|Wikimedia Commons]] ''Early registration for updates is now open via the '''[[m:Special:RegisterForEvent/2710|Event page]]''''' ''Stay connected and receive updates:'' * [https://t.me/WikiLovesRamadan Telegram channel] * [https://lists.wikimedia.org/postorius/lists/wikilovesramadan.lists.wikimedia.org/ Mailing list] We look forward to collaborating with you and your community. '''The Wiki Loves Ramadan 2026 Organizing Team''' 16. tammikuuta 2026 kello 19.45 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:ZI Jony@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Non-Technical_Village_Pumps_distribution_list&oldid=29879549 --> == <span lang="en" dir="ltr">Annual review of the Universal Code of Conduct and Enforcement Guidelines</span> == <div lang="en" dir="ltr"> <section begin="announcement-content" /> I am writing to you to let you know the annual review period for the Universal Code of Conduct and Enforcement Guidelines is open now. You can make suggestions for changes through 9 February 2026. This is the first step of several to be taken for the annual review. [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Annual review/2026|Read more information and find a conversation to join on the UCoC page on Meta]]. The [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee|Universal Code of Conduct Coordinating Committee]] (U4C) is a global group dedicated to providing an equitable and consistent implementation of the UCoC. This annual review was planned and implemented by the U4C. For more information and the responsibilities of the U4C, [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter|you may review the U4C Charter]]. Please share this information with other members in your community wherever else might be appropriate. -- In cooperation with the U4C, [[m:User:Keegan (WMF)|Keegan (WMF)]] ([[m:User talk:Keegan (WMF)|talk]])<section end="announcement-content" /> </div> 19. tammikuuta 2026 kello 21.02 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Keegan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=29905753 --> == Siirtojen estäminen suodattimella ja pseudokäyttäjäryhmän käyttöönotto == Täällä Wikiaineistossa esiintyi hyvin rasittavaa sivujen siirto -vandalismia vuonna 2021. Ainoa paikalla ollut ylläpitäjä oli Thi, joka sammutti tulipaloja siellä täällä, mutta kun hän oli ylityöllistetty, niin sammutustöissä syntyi vahinkoa. Siirtovandalismin korjaaminen on paljon monimutkaisempaa ja ongelma-alttiimpaa kuin tavanomaisen artikkelien sotkemisen kumoaminen. Olemme eläneet vuosikausia rauhassa, mutta koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu jatkossa ja onko paikalla silloin ylläpitäjiä. Ehdotan kahta toisiinsa liittyvää asiaa: 1) Luodaan tänne väärinkäyttösuodattimella esto eli "älä salli" -ehtolause, joka estää satunnaisia käyttäjiä siirtämästä Wikiaineiston sivuja toiselle nimelle. Sen voi panna kattamaan muut kuin artikkelisivut tai sillä voidaan suojata jopa artikkelit eli aineistosivut, koska jos vandaali ei pääse siirtämään muuta, hän keskittää ikävän katseensa sinne, missä sotkeminen on mahdollista. Siksi mielestäni jokainen sivu pitäisi saattaa väärinkäyttösuodattimen valvottavaksi ja estää tarvittaessa aivan jokaisen sivun siirtäminen. 2) Suodattimen perustamiseen, jos sellainen päätetään ottaa käyttöön kohdassa 1, liittyy myös sen päättäminen, kuka saa siirtää sivuja. Wikiaineistossa ei ole juuri käyttäjäryhmiä, mutta ylläpitäjät voivat antaa tunnuksille käyttöoikeuden "IP-estoista vapautettu", jota voisi käyttää tässä. Sivuja voisivat siirtää vain käyttäjät, jotka kuuluvat tuohon ryhmään. Käyttöoikeus ei anna mitään ylimääräisiä muokkausoikeuksia vaan se on vain tekninen vapautus mahdollisesta IP-muokkausestosta, joka on annettu häiriköille ja sotkijoille. Täällä estoja on erittäin vähän. Samoin aktiivikäyttäjiä on vähän, joten olisi helppoa muutamalle (kymmenelle) antaa tuo oikeus. Tuollaisen etuoikeutettujen ryhmän luomisen ''lisäksi tai sen sijasta'' suodattimeen voi myös asettaa ehdon, että se sallii sivun siirron, jos tunnus on vaikkapa kuukauden ikäinen ja tehnyt 100 muokkausta tänne. En halua ehdoin tahdoin rajoittaa ihmisten vapautta tehdä siirtoja. On vain niin, että mahdollinen siirtovandalismi, mikäli se toistuu, on niin haitallista ja sitä voidaan tehdä niin nopeasti (kymmeniä siirtoja kymmenessä minuutissa), että jonkinlainen suojausmekanismi saattaisi olla tarpeen. Täällä ei ole mitään ylläpidon päivystystä eikä globalistien (''global sysops'') turvaan voi luottaa. Avaan keskustelun. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. maaliskuuta 2026 kello 12.23 (UTC) a3a42zjh7cmjej8cy9cocz4hshm42pj 128377 128376 2026-03-28T14:25:47Z Pxos 1517 /* Thank You for Last Year – Join Wiki Loves Ramadan 2026 */ do not think anyone is interested in this, but the link was wrong 128377 wikitext text/x-wiki [[File:Ernst Ludwig Kirchner - Davoser Cafe - 1928.jpg|thumb|right|220px|Ernst Ludwig Kirchner: <br />''Davoser Cafe'' (1928)]] '''Tällä sivulla keskustellaan Wikiaineistosta.''' Lisää kysymyksesi '''alimmaiseksi''' ja '''anna''' aiheelle '''otsikko''', niin saamme sivun pysymään järjestyksessä ja tulevaisuudessa uudet kysymykset on helppo havaita.'' <br /> <div style="border:1px dotted blue; padding:6px; background:#E0F8FF; margin-right:30%"> Kahvihuoneessa käydyt vanhat keskustelut vuosilta 2006–2025 on siirretty → [[Wikiaineisto:Kahvihuone/arkisto|'''arkistoon''']]. </div><br /> &emsp;<big>[{{fullurl:{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}|action=edit&section=new}} Lisää uusi aihe]</big> __NEWSECTIONLINK__ <br style="clear: all;"> <!---------------------------- Tämän viivan alle, kiitos -----------------------------------> == Thank You for Last Year – Join Wiki Loves Ramadan 2026 == Dear Wikimedia communities, We hope you are doing well, and we wish you a happy New Year. ''Last year, we captured light. This year, we’ll capture legacy.'' In 2025, communities around the world shared the glow of Ramadan nights and the warmth of collective iftars. In 2026, ''Wiki Loves Ramadan'' is expanding, bringing more stories, more cultures, and deeper global connections across Wikimedia projects. We invite you to explore the ''Wiki Loves Ramadan 2026'' [[m:Special:MyLanguage/Wiki Loves Ramadan 2026|Meta page]] to learn how you can participate and [[m:Special:MyLanguage/Wiki Loves Ramadan 2026/Participating communities|sign up]] your community. 📷 ''Photo campaign on '' [[c:Special:MyLanguage/Commons:Wiki Loves Ramadan 2026|Wikimedia Commons]] If you have questions about the project, please refer to the FAQs: * [[m:Special:MyLanguage/Wiki Loves Ramadan/FAQ|Meta-Wiki]] * [[c:Special:MyLanguage/Commons:Wiki Loves Ramadan/FAQ|Wikimedia Commons]] ''Early registration for updates is now open via the '''[[m:Special:RegisterForEvent/2710|Event page]]''''' ''Stay connected and receive updates:'' * [https://t.me/WikiLovesRamadan Telegram channel] * [https://lists.wikimedia.org/postorius/lists/wikilovesramadan.lists.wikimedia.org/ Mailing list] We look forward to collaborating with you and your community. '''The Wiki Loves Ramadan 2026 Organizing Team''' 16. tammikuuta 2026 kello 19.45 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:ZI Jony@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Non-Technical_Village_Pumps_distribution_list&oldid=29879549 --> == <span lang="en" dir="ltr">Annual review of the Universal Code of Conduct and Enforcement Guidelines</span> == <div lang="en" dir="ltr"> <section begin="announcement-content" /> I am writing to you to let you know the annual review period for the Universal Code of Conduct and Enforcement Guidelines is open now. You can make suggestions for changes through 9 February 2026. This is the first step of several to be taken for the annual review. [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Annual review/2026|Read more information and find a conversation to join on the UCoC page on Meta]]. The [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee|Universal Code of Conduct Coordinating Committee]] (U4C) is a global group dedicated to providing an equitable and consistent implementation of the UCoC. This annual review was planned and implemented by the U4C. For more information and the responsibilities of the U4C, [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter|you may review the U4C Charter]]. Please share this information with other members in your community wherever else might be appropriate. -- In cooperation with the U4C, [[m:User:Keegan (WMF)|Keegan (WMF)]] ([[m:User talk:Keegan (WMF)|talk]])<section end="announcement-content" /> </div> 19. tammikuuta 2026 kello 21.02 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Keegan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=29905753 --> == Siirtojen estäminen suodattimella ja pseudokäyttäjäryhmän käyttöönotto == Täällä Wikiaineistossa esiintyi hyvin rasittavaa sivujen siirto -vandalismia vuonna 2021. Ainoa paikalla ollut ylläpitäjä oli Thi, joka sammutti tulipaloja siellä täällä, mutta kun hän oli ylityöllistetty, niin sammutustöissä syntyi vahinkoa. Siirtovandalismin korjaaminen on paljon monimutkaisempaa ja ongelma-alttiimpaa kuin tavanomaisen artikkelien sotkemisen kumoaminen. Olemme eläneet vuosikausia rauhassa, mutta koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu jatkossa ja onko paikalla silloin ylläpitäjiä. Ehdotan kahta toisiinsa liittyvää asiaa: 1) Luodaan tänne väärinkäyttösuodattimella esto eli "älä salli" -ehtolause, joka estää satunnaisia käyttäjiä siirtämästä Wikiaineiston sivuja toiselle nimelle. Sen voi panna kattamaan muut kuin artikkelisivut tai sillä voidaan suojata jopa artikkelit eli aineistosivut, koska jos vandaali ei pääse siirtämään muuta, hän keskittää ikävän katseensa sinne, missä sotkeminen on mahdollista. Siksi mielestäni jokainen sivu pitäisi saattaa väärinkäyttösuodattimen valvottavaksi ja estää tarvittaessa aivan jokaisen sivun siirtäminen. 2) Suodattimen perustamiseen, jos sellainen päätetään ottaa käyttöön kohdassa 1, liittyy myös sen päättäminen, kuka saa siirtää sivuja. Wikiaineistossa ei ole juuri käyttäjäryhmiä, mutta ylläpitäjät voivat antaa tunnuksille käyttöoikeuden "IP-estoista vapautettu", jota voisi käyttää tässä. Sivuja voisivat siirtää vain käyttäjät, jotka kuuluvat tuohon ryhmään. Käyttöoikeus ei anna mitään ylimääräisiä muokkausoikeuksia vaan se on vain tekninen vapautus mahdollisesta IP-muokkausestosta, joka on annettu häiriköille ja sotkijoille. Täällä estoja on erittäin vähän. Samoin aktiivikäyttäjiä on vähän, joten olisi helppoa muutamalle (kymmenelle) antaa tuo oikeus. Tuollaisen etuoikeutettujen ryhmän luomisen ''lisäksi tai sen sijasta'' suodattimeen voi myös asettaa ehdon, että se sallii sivun siirron, jos tunnus on vaikkapa kuukauden ikäinen ja tehnyt 100 muokkausta tänne. En halua ehdoin tahdoin rajoittaa ihmisten vapautta tehdä siirtoja. On vain niin, että mahdollinen siirtovandalismi, mikäli se toistuu, on niin haitallista ja sitä voidaan tehdä niin nopeasti (kymmeniä siirtoja kymmenessä minuutissa), että jonkinlainen suojausmekanismi saattaisi olla tarpeen. Täällä ei ole mitään ylläpidon päivystystä eikä globalistien (''global sysops'') turvaan voi luottaa. Avaan keskustelun. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. maaliskuuta 2026 kello 12.23 (UTC) 224h8w9t0l34yksopnewixkrdpc57go 128378 128377 2026-03-28T14:34:25Z Pxos 1517 Ja palautetaan sittenkin kaksi vanhentunutta joukkoviestiä takaisin arkistoon nro 18, koska loin tänään uuden keskustelunaiheen kahvihuoneeseen. 128378 wikitext text/x-wiki [[File:Ernst Ludwig Kirchner - Davoser Cafe - 1928.jpg|thumb|right|220px|Ernst Ludwig Kirchner: <br />''Davoser Cafe'' (1928)]] '''Tällä sivulla keskustellaan Wikiaineistosta.''' Lisää kysymyksesi '''alimmaiseksi''' ja '''anna''' aiheelle '''otsikko''', niin saamme sivun pysymään järjestyksessä ja tulevaisuudessa uudet kysymykset on helppo havaita.'' <br /> <div style="border:1px dotted blue; padding:6px; background:#E0F8FF; margin-right:30%"> Kahvihuoneessa käydyt vanhat keskustelut vuosilta 2006–2025 on siirretty → [[Wikiaineisto:Kahvihuone/arkisto|'''arkistoon''']]. </div><br /> &emsp;<big>[{{fullurl:{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}|action=edit&section=new}} Lisää uusi aihe]</big> __NEWSECTIONLINK__ <br style="clear: all;"> <!---------------------------- Tämän viivan alle, kiitos -----------------------------------> == Siirtojen estäminen suodattimella ja pseudokäyttäjäryhmän käyttöönotto == Täällä Wikiaineistossa esiintyi hyvin rasittavaa sivujen siirto -vandalismia vuonna 2021. Ainoa paikalla ollut ylläpitäjä oli Thi, joka sammutti tulipaloja siellä täällä, mutta kun hän oli ylityöllistetty, niin sammutustöissä syntyi vahinkoa. Siirtovandalismin korjaaminen on paljon monimutkaisempaa ja ongelma-alttiimpaa kuin tavanomaisen artikkelien sotkemisen kumoaminen. Olemme eläneet vuosikausia rauhassa, mutta koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu jatkossa ja onko paikalla silloin ylläpitäjiä. Ehdotan kahta toisiinsa liittyvää asiaa: 1) Luodaan tänne väärinkäyttösuodattimella esto eli "älä salli" -ehtolause, joka estää satunnaisia käyttäjiä siirtämästä Wikiaineiston sivuja toiselle nimelle. Sen voi panna kattamaan muut kuin artikkelisivut tai sillä voidaan suojata jopa artikkelit eli aineistosivut, koska jos vandaali ei pääse siirtämään muuta, hän keskittää ikävän katseensa sinne, missä sotkeminen on mahdollista. Siksi mielestäni jokainen sivu pitäisi saattaa väärinkäyttösuodattimen valvottavaksi ja estää tarvittaessa aivan jokaisen sivun siirtäminen. 2) Suodattimen perustamiseen, jos sellainen päätetään ottaa käyttöön kohdassa 1, liittyy myös sen päättäminen, kuka saa siirtää sivuja. Wikiaineistossa ei ole juuri käyttäjäryhmiä, mutta ylläpitäjät voivat antaa tunnuksille käyttöoikeuden "IP-estoista vapautettu", jota voisi käyttää tässä. Sivuja voisivat siirtää vain käyttäjät, jotka kuuluvat tuohon ryhmään. Käyttöoikeus ei anna mitään ylimääräisiä muokkausoikeuksia vaan se on vain tekninen vapautus mahdollisesta IP-muokkausestosta, joka on annettu häiriköille ja sotkijoille. Täällä estoja on erittäin vähän. Samoin aktiivikäyttäjiä on vähän, joten olisi helppoa muutamalle (kymmenelle) antaa tuo oikeus. Tuollaisen etuoikeutettujen ryhmän luomisen ''lisäksi tai sen sijasta'' suodattimeen voi myös asettaa ehdon, että se sallii sivun siirron, jos tunnus on vaikkapa kuukauden ikäinen ja tehnyt 100 muokkausta tänne. En halua ehdoin tahdoin rajoittaa ihmisten vapautta tehdä siirtoja. On vain niin, että mahdollinen siirtovandalismi, mikäli se toistuu, on niin haitallista ja sitä voidaan tehdä niin nopeasti (kymmeniä siirtoja kymmenessä minuutissa), että jonkinlainen suojausmekanismi saattaisi olla tarpeen. Täällä ei ole mitään ylläpidon päivystystä eikä globalistien (''global sysops'') turvaan voi luottaa. Avaan keskustelun. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. maaliskuuta 2026 kello 12.23 (UTC) h8uip1r0pohm2qvksu8j2kauo0ft1vi 0 8912 128380 95660 2026-03-28T17:22:03Z ~2026-19347-12 7959 /* Valitut teokset 1–3 (1956 ja 1965) */ 128380 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Johann Wolfgang von Goethe}} == Valituissa teoksissa ilmestyneitä == * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Iphigeneia Tauriissa: Viisi-näytöksinen näytelmä | Selite=(Iphigenie auf Tauris, 1787.) Suomentanut Eino Leino. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 111 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=1910}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Torquato Tasso: Näytelmä | Selite=(Torquato Tasso, 1790.) Suomentanut J. Siljo. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 111 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=1913}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Faust: Murhenäytelmä. 1 | Selite=(Faust: Eine Tragödie, 1808.) Suomentanut Valter Juva | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1916}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Hermann ja Dorothea | Selite=(Hermann und Dorothea, 1798.) Suomentanut O. Manninen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1929}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Faust: Murhenäytelmä. 1 | Selite=(Faust: Eine Tragödie, 1808.) Suomentanut Valter Juva | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1929}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Faust: Murhenäytelmän ensimmäinen osa | Selite=(Faust: Eine Tragödie, 1808.) Suomentanut Valter Juva | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1934}} == Valitut teokset 1–7 (1923–28) == * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset 1 | Selite=Sisältö: ''Nuoren Wertherin kärsimykset''. (Die Leiden des jungen Werthers, 1774.) Suomentanut Volter Kilpi. 2. painos (1. painos 1904). ''Vaaliheimolaiset: Romaani''. (Die Wahlverwandschaften: Ein Roman, 1809.) Suomentanut J. Hollo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1923}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset 2 | Selite=Sisältö: ''Wilhelm Meisterin oppivuodet''. (Wilhelm Meisters Wanderjahre, 1795–96, 1821) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1923}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset 3 | Selite=Sisältö: Wilhelm Meisterin oppivuodet 2. (Wilhelm Meisters Wanderjahre, 1795–96, 1829.) ''Egmont: Viisinäytöksinen murhenäytelmä''. (Egmont: Ein Trauerspiel in funf Aufzuge, 1788.) Suomentanut J. Hollo. ''Götz von Berlichingen, rautakäsi: Näytelmä''. (Götz von Berlichingen mit der eisernen Hand, 1773.) Suomentanut J. Hollo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1923}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset 4 | Selite=Sisältö: ''Iphigeneia Tauriissa'' (Iphigenie auf Tauris, 1787.) Suomentanut Eino Leino (1910). ''Torquato Tasso'' (Torquato Tasso, 1790). Suomentanut J. Siljo (1913). ''Faust'' (Faust: Eine Tragödie, 1808). Suomentanut Valter Juva (1916). ''Hermann ja Dorothea'' (Hermann und Dorothea, 1798). Suomentanut O. Manninen. Suomennokset tarkastanut O. Manninen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1929}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset 5 | Selite=Sisältö: ''Tarua ja totta elämästäni. Kirjat 1–10.'' (Aus meinem Leben: Dichtung und Wahrheit, 1811–33.) Suomentanut J. Hollo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1924}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset [6] | Selite=Sisältö: ''Tarua ja totta elämästäni. Kirjat 11–20''. (Aus meinem Leben: Dichtung und Wahrheit, 1811–33.) Suomentanut J. Hollo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1925}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset 7 | Selite=Sisältö: ''Runoja''. Suomentanut O. Manninen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1928}} == Valitut teokset 1–8 (1932) == * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Götz von Berlichingen Rautakäsi: Näytelmä | Selite=(Götz von Berlichingen mit der eisernen Hand, 1773.) Suomentanut J. Hollo. 2. painos (1. painos 1923). Goethen valitut teokset 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1932}} {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Egmont: Viisinäytöksinen murhenäytelmä | Selite=(Egmont: Ein Trauerspiel in funf Aufzuge, 1788.) Suomentanut J. Hollo. 2. painos (1. painos 1923). Goethen valitut teokset 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1932}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Wilhelm Meisterin oppivuodet 1 | Selite=(Wilhelm Meisters Wanderjahre, 1795–96, 1821). 2. painos (1. painos 1923). Goethen valitut teokset 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1932}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Wilhelm Meisterin oppivuodet 2 | Selite=(Wilhelm Meisters Wanderjahre, 1795–96, 1829). 2. painos (1. painos 1923). Goethen valitut teokset 3 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1932}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Vaaliheimolaiset: Romaani | Selite=(Die Wahlverwandschaften: Ein Roman, 1809.) Suomentanut J. Hollo. 2. painos (1. painos 1923). Goethen valitut teokset 4 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1932}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Nuoren Wertherin kärsimykset | Selite=(Die Leiden des jungen Werthers, 1774.) Suomentanut Volter Kilpi. 3. painos (1. painos 1904). Goethen valitut teokset 5 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1932}} {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Faust: Murhenäytelmä. 1 | Selite=(Faust: Eine Tragödie, 1808.) Suomentanut Valter Juva. 3. painos (1. painos 1916). Goethen valitut teokset 5 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1932}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Tarua ja totta elämästäni 1 | Selite=(Aus meinem Leben: Dichtung und Wahrheit, 1811–33.) Suomentanut J. Hollo. 2. painos (1. painos 1924–25). Goethen valitut teokset 6 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1932}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Tarua ja totta elämästäni 2 | Selite=(Aus meinem Leben: Dichtung und Wahrheit, 1811–33.) Suomentanut J. Hollo. 2. painos (1. painos 1924–25). Goethen valitut teokset 7 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1932}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Tarua ja totta elämästäni 3 | Selite=(Aus meinem Leben: Dichtung und Wahrheit, 1811–33.) Suomentanut J. Hollo. 2. painos (1. painos 1924–25). Goethen valitut teokset 8 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1932}} Vuoden 1932 laitoksesta puuttuu valikoima Otto Mannisen kääntämiä ''Runoja'' (1928) sekä näytelmät ''Ifigenia Tauriissa'' ja ''Torquato Tasso''. == Faust, Manninen == Molemmista Valittujen teosten sarjasta puuttuu ''Faustin'' toinen osa. Otto Mannisen käännös toisesta osasta ilmestyi 1934 ja alkuosasta 1936. * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Faust: Murhenäytelmän ensimmäinen osa | Selite=(Faust: Eine Tragödie, 1808.) Suomentanut O. Manninen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1936}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Faust 2: Murhenäytelmän toinen osa: 5 näytöstä | Selite=(Faust II, 1833.) Suomentanut O. Manninen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1934}} == Valitut teokset 1–3 (1956 ja 1965) == * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset 1: Faust | Selite=(Faust: Eine Tragödie, 1808; Faust II, 1833.) Suomentanut O. Manninen. 2. painos. Maailman kirjallisuuden mestariteoksia 8 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1956}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset. 2, Runoja | Selite=Suomentanut Otto Manninen. Sisältö: ''Nuoren Wertherin kärsimykset'' (suom. Wolter Kilpi). ''Iphigeneia Tauriissa'' (suom. Eino Leino, suomennoksen tarkastanut Otto Manninen). ''Torquato Tasso'' (suom. J. Siljo, suomennoksen tarkastanut Otto Manninen). Maailman kirjallisuuden mestariteoksia 9 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1956}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset. 1, Faust: molemmat osat | Selite=(Faust: Eine Tragödie, 1808; Faust II, 1833.) Suomentanut Otto Manninen. 2. painos (1. painos 1956). Maailman kirjallisuuden mestariteoksia 8 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1965}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset. 2, Runoja | Selite=Suomentanut Otto Manninen. Sisältö: ''Nuoren Wertherin kärsimykset'' (suom. Wolter Kilpi). ''Iphigeneia Tauriissa'' (suom. Eino Leino, suomennoksen tarkastanut Otto Manninen). ''Torquato Tasso'' (suom. J. Siljo, suomennoksen tarkastanut Otto Manninen). 2. painos (1. painos 1956). Maailman kirjallisuuden mestariteoksia 9 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1965}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset. 3, Tarua ja totta elämästäni == Ex libris ja Delfiinikirjat == * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Vaaliheimolaiset | Selite=(Die Wahlverwandschaften: Ein Roman, 1809). Suomentanut J. Hollo. Erikoispainos (1. painos 1923). Goethen valitut teokset 4 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ex libris: [Concert hall society] | Vuosi=1969}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Runoja | Selite=Suomentanut O. Manninen (1928). Delfiinikirjat | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1980 | Tunniste=ISBN 951-1-05646-8}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Faust: Murhenäytelmän ensimmäinen osa | Selite=(Faust: Eine Tragödie, 1808.) Suomentanut O. Manninen. Delfiinikirjat (1. painos 1936) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-1-05645-X}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Faust 2: Murhenäytelmän toinen osa | Selite=(Faust II, 1833.) Suomentanut O. Manninen (1. painos 1934). Delfiinikirjat | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-1-05645-X}} == Uudet suomennokset == * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Taru käärmeestä ja liljasta | Selite=(Das Märchen, 1796.) Suomentanut Aila Meriluoto | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1982 (2. painos 2004) | Tunniste=ISBN 951-20-2366-0}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Hiljaisuuden lähteillä: Ajatuksia ja runoja | Selite=(Quellen der Stille: Gedanken und Gedichte, 1982.) Tekstien valinta: Eugen Hettinger. Saksan kielestä suomentanut Anna-Maija Raittila | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-621-424-X}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Italian matka päiväkirjoineen | Selite=(1775–1809.) Suomennoksen pohjana käytetyt teokset: Goethes Tagebuch der italienischen Reise; Italienische Reise; Tagebücher. Valikoiden suomentanut ja johdannon laatinut Sinikka Kallio. 2. painos (1. painos 1992) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Taide | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-608-041-3}} ** Teoksen alkuosaan on käytetty vain päiväkirjaa ja jatkoon Goethen vanhana täydentämää ja osin uudelleen kirjoittamaa laajaa laitosta ''Italienische Reise''. Lisänä luettelo Goethen teosten suomennoksista. * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Nuoren Wertherin kärsimykset | Selite=(Die Leiden des jungen Werthers, 1774.) Suomentanut Markku Mannila. 3. painos (1. painos 1992) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-1-17048-1}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Roomalaisia elegioita: Saksaksi ja suomeksi | Selite=(Römische Elegien, 1790.) Suomentanut ja toimittanut Teivas Oksala. Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitoksen julkaisuja 12 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-621-424-X}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Der Musensohn: Runotarten lemmikki: Valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi | Selite=Kansi- ja selkäalanimeke: ''Valikoima Goethen lyriikkaa''. Uudet suomennokset, selitykset ja toimitustyö: Teivas Oksala | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Artipictura | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5347-07-9}} == Muuta == * {{Kirjaviite | Tekijä=Goethe, Johann Wolfgang von | Nimeke=Goethen runoja | Selite=Suomentanut V. A. Koskenniemi | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1922 | www=http://www.gutenberg.org/files/20114/20114-8.txt}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Mietelmiä | Selite=Suomentanut V. Arti. 3. painos, näköispainos. Alkuteos 2. lisätty painos, 1951 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-24268-3}} [[Luokka:Kirjailijoiden bibliografiat|Goethe, Johann Wolfgang von]] 7lgkpemkaph7rjrrqx6bvqxlwgtcqal 128381 128380 2026-03-28T18:43:28Z Pxos 1517 Kumottu muokkaus [[Special:Diff/128380|128380]], jonka teki [[Special:Contributions/~2026-19347-12|~2026-19347-12]] - pitänee puoliksi paikkansa, mutta kun muokkaus on jäänyt niin pahasti kesken, ei ole minun velvollisuuteni täydentää sitä kuntoon 128381 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Johann Wolfgang von Goethe}} == Valituissa teoksissa ilmestyneitä == * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Iphigeneia Tauriissa: Viisi-näytöksinen näytelmä | Selite=(Iphigenie auf Tauris, 1787.) Suomentanut Eino Leino. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 111 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=1910}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Torquato Tasso: Näytelmä | Selite=(Torquato Tasso, 1790.) Suomentanut J. Siljo. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 111 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=1913}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Faust: Murhenäytelmä. 1 | Selite=(Faust: Eine Tragödie, 1808.) Suomentanut Valter Juva | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1916}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Hermann ja Dorothea | Selite=(Hermann und Dorothea, 1798.) Suomentanut O. Manninen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1929}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Faust: Murhenäytelmä. 1 | Selite=(Faust: Eine Tragödie, 1808.) Suomentanut Valter Juva | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1929}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Faust: Murhenäytelmän ensimmäinen osa | Selite=(Faust: Eine Tragödie, 1808.) Suomentanut Valter Juva | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1934}} == Valitut teokset 1–7 (1923–28) == * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset 1 | Selite=Sisältö: ''Nuoren Wertherin kärsimykset''. (Die Leiden des jungen Werthers, 1774.) Suomentanut Volter Kilpi. 2. painos (1. painos 1904). ''Vaaliheimolaiset: Romaani''. (Die Wahlverwandschaften: Ein Roman, 1809.) Suomentanut J. Hollo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1923}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset 2 | Selite=Sisältö: ''Wilhelm Meisterin oppivuodet''. (Wilhelm Meisters Wanderjahre, 1795–96, 1821) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1923}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset 3 | Selite=Sisältö: Wilhelm Meisterin oppivuodet 2. (Wilhelm Meisters Wanderjahre, 1795–96, 1829.) ''Egmont: Viisinäytöksinen murhenäytelmä''. (Egmont: Ein Trauerspiel in funf Aufzuge, 1788.) Suomentanut J. Hollo. ''Götz von Berlichingen, rautakäsi: Näytelmä''. (Götz von Berlichingen mit der eisernen Hand, 1773.) Suomentanut J. Hollo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1923}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset 4 | Selite=Sisältö: ''Iphigeneia Tauriissa'' (Iphigenie auf Tauris, 1787.) Suomentanut Eino Leino (1910). ''Torquato Tasso'' (Torquato Tasso, 1790). Suomentanut J. Siljo (1913). ''Faust'' (Faust: Eine Tragödie, 1808). Suomentanut Valter Juva (1916). ''Hermann ja Dorothea'' (Hermann und Dorothea, 1798). Suomentanut O. Manninen. Suomennokset tarkastanut O. Manninen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1929}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset 5 | Selite=Sisältö: ''Tarua ja totta elämästäni. Kirjat 1–10.'' (Aus meinem Leben: Dichtung und Wahrheit, 1811–33.) Suomentanut J. Hollo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1924}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset [6] | Selite=Sisältö: ''Tarua ja totta elämästäni. Kirjat 11–20''. (Aus meinem Leben: Dichtung und Wahrheit, 1811–33.) Suomentanut J. Hollo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1925}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset 7 | Selite=Sisältö: ''Runoja''. Suomentanut O. Manninen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1928}} == Valitut teokset 1–8 (1932) == * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Götz von Berlichingen Rautakäsi: Näytelmä | Selite=(Götz von Berlichingen mit der eisernen Hand, 1773.) Suomentanut J. Hollo. 2. painos (1. painos 1923). Goethen valitut teokset 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1932}} {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Egmont: Viisinäytöksinen murhenäytelmä | Selite=(Egmont: Ein Trauerspiel in funf Aufzuge, 1788.) Suomentanut J. Hollo. 2. painos (1. painos 1923). Goethen valitut teokset 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1932}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Wilhelm Meisterin oppivuodet 1 | Selite=(Wilhelm Meisters Wanderjahre, 1795–96, 1821). 2. painos (1. painos 1923). Goethen valitut teokset 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1932}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Wilhelm Meisterin oppivuodet 2 | Selite=(Wilhelm Meisters Wanderjahre, 1795–96, 1829). 2. painos (1. painos 1923). Goethen valitut teokset 3 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1932}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Vaaliheimolaiset: Romaani | Selite=(Die Wahlverwandschaften: Ein Roman, 1809.) Suomentanut J. Hollo. 2. painos (1. painos 1923). Goethen valitut teokset 4 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1932}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Nuoren Wertherin kärsimykset | Selite=(Die Leiden des jungen Werthers, 1774.) Suomentanut Volter Kilpi. 3. painos (1. painos 1904). Goethen valitut teokset 5 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1932}} {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Faust: Murhenäytelmä. 1 | Selite=(Faust: Eine Tragödie, 1808.) Suomentanut Valter Juva. 3. painos (1. painos 1916). Goethen valitut teokset 5 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1932}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Tarua ja totta elämästäni 1 | Selite=(Aus meinem Leben: Dichtung und Wahrheit, 1811–33.) Suomentanut J. Hollo. 2. painos (1. painos 1924–25). Goethen valitut teokset 6 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1932}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Tarua ja totta elämästäni 2 | Selite=(Aus meinem Leben: Dichtung und Wahrheit, 1811–33.) Suomentanut J. Hollo. 2. painos (1. painos 1924–25). Goethen valitut teokset 7 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1932}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Tarua ja totta elämästäni 3 | Selite=(Aus meinem Leben: Dichtung und Wahrheit, 1811–33.) Suomentanut J. Hollo. 2. painos (1. painos 1924–25). Goethen valitut teokset 8 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1932}} Vuoden 1932 laitoksesta puuttuu valikoima Otto Mannisen kääntämiä ''Runoja'' (1928) sekä näytelmät ''Ifigenia Tauriissa'' ja ''Torquato Tasso''. == Faust, Manninen == Molemmista Valittujen teosten sarjasta puuttuu ''Faustin'' toinen osa. Otto Mannisen käännös toisesta osasta ilmestyi 1934 ja alkuosasta 1936. * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Faust: Murhenäytelmän ensimmäinen osa | Selite=(Faust: Eine Tragödie, 1808.) Suomentanut O. Manninen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1936}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Faust 2: Murhenäytelmän toinen osa: 5 näytöstä | Selite=(Faust II, 1833.) Suomentanut O. Manninen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1934}} == Valitut teokset 1–3 (1956 ja 1965) == * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset 1: Faust | Selite=(Faust: Eine Tragödie, 1808; Faust II, 1833.) Suomentanut O. Manninen. 2. painos. Maailman kirjallisuuden mestariteoksia 8 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1956}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset. 2, Runoja | Selite=Suomentanut Otto Manninen. Sisältö: ''Nuoren Wertherin kärsimykset'' (suom. Wolter Kilpi). ''Iphigeneia Tauriissa'' (suom. Eino Leino, suomennoksen tarkastanut Otto Manninen). ''Torquato Tasso'' (suom. J. Siljo, suomennoksen tarkastanut Otto Manninen). Maailman kirjallisuuden mestariteoksia 9 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1956}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset. 1, Faust: molemmat osat | Selite=(Faust: Eine Tragödie, 1808; Faust II, 1833.) Suomentanut Otto Manninen. 2. painos (1. painos 1956). Maailman kirjallisuuden mestariteoksia 8 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1965}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valitut teokset. 2, Runoja | Selite=Suomentanut Otto Manninen. Sisältö: ''Nuoren Wertherin kärsimykset'' (suom. Wolter Kilpi). ''Iphigeneia Tauriissa'' (suom. Eino Leino, suomennoksen tarkastanut Otto Manninen). ''Torquato Tasso'' (suom. J. Siljo, suomennoksen tarkastanut Otto Manninen). 2. painos (1. painos 1956). Maailman kirjallisuuden mestariteoksia 9 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1965}} == Ex libris ja Delfiinikirjat == * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Vaaliheimolaiset | Selite=(Die Wahlverwandschaften: Ein Roman, 1809). Suomentanut J. Hollo. Erikoispainos (1. painos 1923). Goethen valitut teokset 4 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ex libris: [Concert hall society] | Vuosi=1969}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Runoja | Selite=Suomentanut O. Manninen (1928). Delfiinikirjat | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1980 | Tunniste=ISBN 951-1-05646-8}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Faust: Murhenäytelmän ensimmäinen osa | Selite=(Faust: Eine Tragödie, 1808.) Suomentanut O. Manninen. Delfiinikirjat (1. painos 1936) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-1-05645-X}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Faust 2: Murhenäytelmän toinen osa | Selite=(Faust II, 1833.) Suomentanut O. Manninen (1. painos 1934). Delfiinikirjat | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-1-05645-X}} == Uudet suomennokset == * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Taru käärmeestä ja liljasta | Selite=(Das Märchen, 1796.) Suomentanut Aila Meriluoto | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1982 (2. painos 2004) | Tunniste=ISBN 951-20-2366-0}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Hiljaisuuden lähteillä: Ajatuksia ja runoja | Selite=(Quellen der Stille: Gedanken und Gedichte, 1982.) Tekstien valinta: Eugen Hettinger. Saksan kielestä suomentanut Anna-Maija Raittila | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-621-424-X}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Italian matka päiväkirjoineen | Selite=(1775–1809.) Suomennoksen pohjana käytetyt teokset: Goethes Tagebuch der italienischen Reise; Italienische Reise; Tagebücher. Valikoiden suomentanut ja johdannon laatinut Sinikka Kallio. 2. painos (1. painos 1992) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Taide | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-608-041-3}} ** Teoksen alkuosaan on käytetty vain päiväkirjaa ja jatkoon Goethen vanhana täydentämää ja osin uudelleen kirjoittamaa laajaa laitosta ''Italienische Reise''. Lisänä luettelo Goethen teosten suomennoksista. * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Nuoren Wertherin kärsimykset | Selite=(Die Leiden des jungen Werthers, 1774.) Suomentanut Markku Mannila. 3. painos (1. painos 1992) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-1-17048-1}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Roomalaisia elegioita: Saksaksi ja suomeksi | Selite=(Römische Elegien, 1790.) Suomentanut ja toimittanut Teivas Oksala. Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitoksen julkaisuja 12 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-621-424-X}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Der Musensohn: Runotarten lemmikki: Valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi | Selite=Kansi- ja selkäalanimeke: ''Valikoima Goethen lyriikkaa''. Uudet suomennokset, selitykset ja toimitustyö: Teivas Oksala | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Artipictura | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5347-07-9}} == Muuta == * {{Kirjaviite | Tekijä=Goethe, Johann Wolfgang von | Nimeke=Goethen runoja | Selite=Suomentanut V. A. Koskenniemi | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1922 | www=http://www.gutenberg.org/files/20114/20114-8.txt}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Mietelmiä | Selite=Suomentanut V. Arti. 3. painos, näköispainos. Alkuteos 2. lisätty painos, 1951 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-24268-3}} [[Luokka:Kirjailijoiden bibliografiat|Goethe, Johann Wolfgang von]] ipr735oym9wxd5b300y37snllmzfs4t 0 23163 128406 127283 2026-03-29T10:25:36Z Tjp 3103 /* Tauno Hannuksen lehtiartikkeleita */ 128406 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} '''Tauno Hannus''' (1895–1958), suomalainen lentokapteeni ja Suomen ilmavoimien majuri, jota pidetään yhtenä Suomen ilmailun pioneereista ==Tauno Hannuksen lehtiartikkeleita== * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1011647?page=8 Ulkomainen vai kotimainen koulukone?], Aero : Suomen ilmailuvoimien esikunnan toimittama julkaisu, 1.5.1930, nro 5, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109539?page=10 Itsenäisen Suomen ensimmäinen lentäjä], Hakkapeliitta, 17.3.1931, nro 11, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1124405?page=33 Piirteitä ilmapommituksen merkityksestä], Suomen sotilasaikakauslehti, 1.5.1931, nro 5, s. 33, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109603?page=12 Karjalan valkeat kotkat. Karjalan rintaman lentäjät v. 1918], Hakkapeliitta, 5.4.1932, nro 14, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109608?page=12 Vapaan Suomen ensimmäinen lentouhri. Erään taistelulentäjän ihmeelliset elämänvaiheet], Hakkapeliitta, 3.5.1932, nro 18, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109090?page=6 Ilmailumme lastenkengissä. Muistelmia Hermannin lentoaseman toiminnasta], Hakkapeliitta, 5.7.1932, nro 27, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109098?page=9 Ilmavoimien surupäivä. Suomalaisten alppilentäjien tuho 7 p:nä syysk. 1920], Hakkapeliitta, 6.9.1932, nro 36, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109104?page=13 Päin Ranskaa lentäjät nyt samoaa. Suomalaisen sotilasjoukon vaiherikas matka Ranskaan ennen Versaillesin lopullista rauhantekoa v. 1919], Hakkapeliitta, 25.10.1932, nro 43, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109109?page=12 Lentäjämme Ranskassa koulunpenkillä. Suomalaisen lentäjän kokemuksia Ranskan ilmavoimissa v. 1919], Hakkapeliitta, 22.11.1932, nro 47, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109110?page=10 Koulunkäyntiä maan ja taivaan välillä. Suomalaisten lento-opiskelua Ranskassa v. 1919], Hakkapeliitta, 6.12.1932, nro 49, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1836639?page=1 Armeijan ilmavoimat viettävät viisitoistavuotista juhlapäiväänsä 6 p:nä maalisk. 1933], Helsingin Sanomat Viikkoliite, 5.3.1933, nro 10, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109625?page=14 Ilmavomat juhlivat], Hakkapeliitta, 7.3.1933, nro 10, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109627?page=11 Lentäjäimme loppuvoitelu Ranskassa], Hakkapeliitta, 21.3.1933, nro 12, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1836537?page=1 Muistoja ajoilta, jolloin Englannin meri- ja ilmavoimat tuntuvin uhrauksin vartioivat nuorta itsenäisyyttämme], Helsingin Sanomat Viikkoliite, 25.6.1933, nro 26, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1011683?page=12 Englannin ilmavoimien reservit], Aero : Suomen ilmailuvoimien esikunnan toimittama julkaisu, 1.8.1933, nro 8, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1836626?page=4 Englantilaisia lentäjiä ja lentosaavutuksia], Helsingin Sanomat Viikkoliite, 3.9.1933, nro 36, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1836591?page=1 Kaakkoista rajaa samoilemassa eli pikkupaloja Rajajoen rantamilta], Helsingin Sanomat Viikkoliite, 1.10.1933, nro 40, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109646?page=6 Linnoitusketju maan uumenissa. Kuinka Ranska on varustautunut vastaanottamaan vihollisen Saksan vastaisella rajallaan], Hakkapeliitta, 3.10.1933, nro 40, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109650?page=10 Ranskan elävä suojamuuri. Kuinka Ranska on valmistautunut maa- ja ratsuväkineen ja ilmalaivastoineen puolustamaan maata vihollisen hyökkäyksiltä], Hakkapeliitta, 31.10.1933, nro 44, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109651?page=6 Vihollisten ympäröimä Saksa], Hakkapeliitta, 7.11.1933, nro 45, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1836536?page=1 Europan mahtavimmat ja mielenkiintoisimmat kilparatsastusarpajaiset], Helsingin Sanomat Viikkoliite, 17.12.1933, nro 51, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1831131?page=25 V:n 1933 ilmailusaavutukset ja ennätykset], Helsingin Sanomat, 18.3.1934, nro 75, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1981961?page=29 Suomalaisten sotilaslentäjien vierailu englantilaisten rintamalla Vienan Karjalassa v. 1919], Helsingin Sanomat, 17.3.1935, nro 74, s. 29, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1982023?page=4 Ranska Europan ilmaherruuden tavoittelijana. Piirteitä Ranskan viimeaikaisista varusteluista 1.], Helsingin Sanomat, 16.4.1935, nro 103, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1124284?page=51 Ilmamaihinlaskujoukot, niiden tehtävät ja toimintamahdollisuudet], Sotilasaikakauslehti : Upseeriliiton julkaisu, 1.9.1935, nro 9, s. 51, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1982319?page=12 Ilmavoimien vuotuinen surupäivä. Suomalaisten alppilentäjien kova kohtalo 7:pnä syyskuuta 1920], Helsingin Sanomat, 1.9.1935, nro 234, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109721?page=9 Ilmamaihinlaskujoukot eivät ole enää mielikuvatusta, vaan todellisuutta. Uusin aselaji ja sen toiminta], Hakkapeliitta, 22.10.1935, nro 43, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109024?page=6 Kuolemanlentäjät. Uusia ja pelottavia pommituskoneita: radion avulla suunnattavia ja itsensä uhraavan lentäjän ohjaamia], Hakkapeliitta, 26.11.1935, nro 48, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/499982?page=29 Hyökkäys Kronstattiin. Sankaritekoja Suomenlahden meritaisteluissa vuonna 1919], Itsenäinen Suomi, 6.12.1935, nro 12, s. 29, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108776?page=10 Tapauksia ilmavoimiemme alkutaipaleelta. Eräs suomalaisten sotilaslentäjien seikkailu Suomenlahden pohjukassa v. 1918 sekä punaisten kiihotuskirjallisuutta kuljettaneen höyrylaiva "Eskilstuna 3" kaappaus v. 1919], Hakkapeliitta, 28.1.1936, nro 4, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108783?page=12 Uhkarohkeita suorituksia ilmavoimiemme syntymäajoilta. Siestarjoen asetehtaan pommitus v. 1919, venäläisen tähystyspallon tuhoaminen Yhinmäen pattereilla y.m.], Hakkapeliitta, 17.3.1936, nro 11, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502395?page=33 Suomalaisten sotilaslentäjien vapaussodan jälkeen vuosina 1918-1919 Venäjälle tekemiä tiedustelu- ja pommitusretkiä], Itsenäinen Suomi, 26.3.1936, nro 3, s. 33, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1982896?page=4 Helsinki - Turku - Tukholma maalentolinjan kunnostaminen], Helsingin Sanomat, 1.4.1936, nro 89, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108789?page=9 Italian siirtomaasodankäynnin kenraaliharjoitus v. 1911–1912 Pohjois-Afrikassa], Hakkapeliitta, 28.4.1936, nro 17, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108790?page=20 Suomalaiset lentäjät Pietarin porteilla lokakuussa 1919], Hakkapeliitta, 5.5.1936, nro 18, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108792?page=6 Ilmojen teitä yli Vienan-Karjalan. Suomalaisten sotilaslentäjien mielenkiintoinen komennusmatka englantilaisten rintamalle Vienan-Karjalaan v. 1919], Hakkapeliitta, 12.5.1936, nro 19, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1983080?page=5 Lentonäytös Hendonissa. Yli 250.000 henkeä seuraamassa suurenmoisia esityksiä eilen. Monivärisin savuin piirsivät taitolentäjät kulkunsa taivaalle. Kolme hävittäjää tynnyrisyöksyssä nauhoilla toisiinsa kiinnitettyinä], Helsingin Sanomat, 28.6.1936, nro 170, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1011717?page=22 Hatfield'in lentokone-esittely 25.6.36], Aero : Suomen ilmailuvoimien esikunnan toimittama julkaisu, 01.07.1936, nro 7, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1983132?page=4 Matkahavaintoja pikaiselta lentomatkalta Lontoo-Helsinki-Lontoo, osa I], Helsingin Sanomat, 12.8.1936, nro 215, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1983154?page=4 Matkahavaintoja pikaiselta lentomatkalta Lontoo-Helsinki-Lontoo, osa II], Helsingin Sanomat, 13.8.1936, nro 216, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1011719?page=14 Pikavierailu Manston'in sotilaslentoasemalla], Aero : Suomen ilmailuvoimien esikunnan toimittama julkaisu, 1.9.1936, nro 9, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/500991?page=20 Ilmavoimat maamme rannikkojen suojana. Lentokoneiden käyttömahdollisuudet sotalaivojen tuhoojina], Itsenäinen Suomi, 26.10.1936, nro 10, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1011722?page=11 Piirteitä Englannin sotilas- ja siviili-ilmailun valtavasta kehityksestä], Aero : Suomen ilmailuvoimien esikunnan toimittama julkaisu, 1.12.1936, nro 12, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108824?page=10 Englanti huolehtimassa turvallisuudestaan. Kuinka Englannin maanpuolustusta ja erikoisesti ilmavoimia ja laivastoa lisätään ja vahvistetaan], Hakkapeliitta, 19.1.1937, nro 3, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108828?page=18 Saksan ilmavoimat. Huomattava voimatekijä tulevaisuuden sodassa], Hakkapeliitta, 9.2.1937, nro 6, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1983478?page=37 Kirje Lontoosta], Helsingin Sanomat, 14.2.1937, nro 43, s. 37, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108830?page=13 Käynti englantilaisella sotilaslentoasemalla Manstonissa], Hakkapeliitta, 23.2.1937, nro 8, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1983466?page=33 Vuoden 1936 ilmailusaavutuksia ja vähän muutakin ilmailun kehityksestä], Helsingin Sanomat, 14.3.1937, nro 71, s. 33, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108833?page=7 Ilmapallojen kannattamat suojaverkot Lontoon ilmapuolustuksessa], Hakkapeliitta, 16.3.1937, nro 11, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108834?page=11 Sotalaiva vaiko lentokone?], Hakkapeliitta, 6.4.1937, nro 14, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108838?page=10 Ilma-aseen merkitys Espanjan sisällissodassa], Hakkapeliitta, 27.4.1937, nro 17, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108840?page=20 Englannin nykyinen kuningas maailmansodassa], Hakkapeliitta, 11.5.1937, nro 19, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109121?page=20 Englannin siivet maailman katseltavina. Ison-Britannian vuotuiset ilmailuesitykset], Hakkapeliitta, 27.7.1937, nro 30, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109134?page=6 Bristol-Blenheim pommituskoneen synty. Englantilainen sanomalehtikuningas, lordi Rothermere herättää lehdissään kansansa oivaltamaan ilmavoimien tehostamisen välttämättömyyden ja suorittaa koelentokoneen valmistuskustannukset ja uusi, maailman paras pommituskone näkee päivänvalon], Hakkapeliitta, 26.10.1937, nro 43, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1983895?page=11 Lentokapteeni Gunnar Lihrin muistolle], Helsingin Sanomat, 5.12.1937, nro 329, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108892?page=11 Suojaton Ahvenanmaa. Miten sen puolueetomuuden turvaaminen käy päinsä nykyisissä olosuhteissa], Hakkapeliitta, 8.3.1938, nro 10, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/500284?page=46 Ilmavoimiemme alkutaipaleelta. Muistelmia Utin lentoaseman perustamisesta ja rintamalennoista rajan taakse], Itsenäinen Suomi, 16.5.1938, nro 5, s. 46, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108916?page=21 Muodostuuko Ruotsin ilmavoimista Pohjoismaiden voimakkaimmat?], Hakkapeliitta, 13.9.1938, nro 37, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108920?page=20 900 konetta ja 500 lentäjää Englannin valtavissa ilmasotaharjoituksissa], Hakkapeliitta, 11.10.1938, nro 41, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986307?page=33 Ilmojen kautta lintujen teitä... Piirteitä ilmaliikennevälineiden viimeaikaisesta valtavasta kehityksestä Amerikassa ja Europassa], Helsingin Sanomat, 30.10.1938, nro 293, s. 33, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986330?page=4 Parisin kansainvälinen ilmailunäyttely. Päähuomio kiinnitetty jälleen sotilasilmailuun. Uusien hävittäjien huippunopeus on lähes 600 km/t], Helsingin Sanomat, 9.12.1938, nro 332, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108934?page=31 Mitä uutta sotilaslentokoneiden alalta? Käynti Pariisin kansainvälisessä ilmailunäyttelyssä], Hakkapeliitta, 3.1.1939, nro 1, s. 31, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986350?page=33 V:n 1938 ilmailutapahtumia ja saavutuksia], Helsingin Sanomat, 29.1.1939, nro 27, s. 33, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108936?page=6 Saksan ilmavoimat ja viime syyskuun sodanuhka], Hakkapeliitta, 31.1.1939, nro 5, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108941?page=12 Laskuvarjohyppääjien koulutus Saksan armeijassa], Hakkapeliitta, 14.3.1939, nro 11, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108952?page=6 Ilmavoimat Ahvenanmaata puolustamassa maailmansodan aikana], Hakkapeliitta, 6.6.1939, nro 23, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot <!-- {{AAKKOSTUS:Hannus, Tauno}} [[Luokka:]]--> aefkpmhnidr0sq2suubzanoltonlgza 0 24230 128405 127556 2026-03-29T07:06:22Z Tjp 3103 /* Tatu Vaaskiven lehtiartikkeleita */ 128405 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} '''Tatu Vaaskivi''', vuoteen 1935 ''Wahlstén, Vahlstén'' (1912–1942), suomalainen kirjailija, kriitikko ja esseisti == Tatu Vaaskiven lehtiartikkeleita == * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1982822?page=4 T. Vahlstén : F. E. Sillanpään psykologinen kertomataide], Helsingin Sanomat, 23.5.1935, nro 137, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1982829?page=4 T. Vahlstén : Sigrid Undset ja hänen Kristiina Lauritsantyttärensä], Helsingin Sanomat, 30.5.1935, nro 144, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1982290?page=4 T. Vahlstén : W. B.Yeatsin runoilijakasvot], Helsingin Sanomat, 18.6.1935, nro 161, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1982326?page=4 Gustaf Frödingin runoilijaolemus], Helsingin Sanomat, 21.8.1935, nro 223, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1982317?page=8 T. Vahlstén : Andersenin symbolistiset sadut], Helsingin Sanomat, 25.8.1935, nro 227, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1982381?page=4 Victor Hugo], Helsingin Sanomat, 2.10.1935, nro 265, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1982464?page=30 Me kuulemme värit...], Helsingin Sanomat, 3.11.1935, nro 297, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1982475?page=4 Heinrich von Kleist ja hänen joutsenlaulunsa], Helsingin Sanomat, 14.11.1935, nro 308, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1982508?page=4 Uuno Kailaan murhenäytelmä], Helsingin Sanomat, 18.12.1935, nro 341, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/528288?page=8 O. Manninen - runoilijakuvan ääriviivoja], Valvoja-Aika, 1.1.1936, nro 12, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/537401?page=22 F. E. Sillanpää], Valvoja-Aika, 1.1.1936, nro 1, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1982527?page=4 Eino Leinon lyyrikonolemus], Helsingin Sanomat, 10.1.1936, nro 8, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1982904?page=4 Pickwick-kerhon paperit], Helsingin Sanomat, 31.3.1936, nro 88, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/936622?page=4 F. E. Sillanpään varhaislapsuus], Nuori voima, 20.6.1936, nro 6-7, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/703129?page=13 Yön ja auringon kehät], Aamu, 1.1.1938, nro 1-2, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/703128?page=5 Aino Kallaksen runomaailma], Aamu, 1.3.1938, nro 3-4, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889788?page=16 Kolmen kruunun kaupunki], Suomen Kuvalehti, 18.6.1938, nro 24, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889791?page=12 Armfeltin jäljillä], Suomen Kuvalehti, 25.6.1938, nro 25, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889789?page=20 Majesteetin varjo], Suomen Kuvalehti, 2.7.1938, nro 26, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/703131?page=25 Länsimaiden kevät], Aamu, 01.10.1938, nro 7-8, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889805?page=26 Katariinan kuolema], Suomen Kuvalehti, 15.10.1938, nro 41, s. 26, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/703134?page=5 Matti Visanti Kalevalan kuvittajana], Aamu, 1.2.1939, nro 2, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889829?page=14 "Hakaristiretki"], Suomen Kuvalehti, 22.4.1939, nro 16, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889831?page=12 Capitoliumin tulet], Suomen Kuvalehti, 29.4.1939, nro 17, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889837?page=14 Tulivuoren kevät], Suomen Kuvalehti, 27.5.1939, nro 21, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889836?page=10 Muukalaisena Syrakusassa], Suomen Kuvalehti, 10.6.1939, nro 23, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889838?page=12 Temppeli - kaupunki], Suomen Kuvalehti, 17.6.1939, nro 24, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889850?page=12 Quo vadis Europa?], Suomen Kuvalehti, 9.9.1939, nro 36, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889852?page=16 Kirje Cosimo Medicille], Suomen Kuvalehti, 23.9.1939, nro 38, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot <!-- {{AAKKOSTUS:Vaaskivi, Tatu}} [[Luokka:]]--> 8ycfhd62e9vpg1owuxj4e5v3f8rmug4 0 24703 128404 128373 2026-03-28T21:27:56Z Nysalor 5 Posetiiviveisu viime vuosien elämästä 128404 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Tatu Pekkarinen''' (1892–1951) == Laulut == * ''[[Abu-Hassanin vaimot]]'' * ''[[Aetan oven takana]]'' * ''[[Ai, ai, Artturi]]'' * ''[[Aina sattuu]]'' * ''[[Ei maha mittää]]'' * ''[[Hei, hauska veikko]]'' * ''[[Hei Suomi voittohon!]]'' * ''[[Hellevi]]'' * ''[[Iloinen kotiapulainen]]'' * ''[[Italian muisto]]'' * ''[[Jos minä oisin]]'' * ''[[Jos sulla sellaista on]]'' * ''[[Juu, tietysti vieras mies]]'' * ''[[Kannaksen Katriina]]'' * ''[[Kastehelmi ja lumikukka]]'' * ''[[Katulaulaja]]'' (1931) * ''[[Katulaulaja (1951)|Katulaulaja]]'' (1951) * ''[[Kaunis Veera]]'' * ''[[Kirkonkylän tanssit]]'' * ''[[Koeta vielä kerran]]'' * ''[[Korpirojutehtailijan mielipiteitä]]'' * ''[[Korpraali Janne Jäppinen]]'' * ''[[Kumpi ompi parempi]]'' * ''[[Kyllä tästä selvitään]]'' * ''[[Kylärallatus]]'' * ''[[Käynti Pariisin olympiakisoissa]]'' * ''[[Köyhän pojan perintö]]'' * ''[[Laulu almanakasta]]'' * ''[[Laulu Marj-Lovviisasta]]'' * ''[[Laulu vanhanaikainen]]'' * ''[[Lentäjäpoikien laulu]]'' * ''[[Maailman Kalle]]'' * ''[[Mannerheimin linjalla]]'' * ''[[Markan jenkka]]'' * ''[[Marssin tahdissa]]'' * ''[[Meidän talon haitari]]'' * ''[[Meijän kylän tyttäret]]'' * ''[[Meillä on ja annetaan]]'' * ''[[Meripojan kirje]]'' (1940) * ''[[Meripojan kirje]]'' (1951) * ''[[Miina ja Mikko markkinoella]]'' * ''[[Minä tiedän kaikki]]'' * ''[[Missä on se mies?]]'' * ''[[Muistovärssy]]'' * ''[[Murheesi pistä vanhaan säkkiin]]'' * ''[[Neljä heilaa]]'' * ''[[Neljä poikaa]]'' * ''[[Niinkuin kullan kilinä]]'' * ''[[Nälkäajan Helsinki]]'' * ''[[Onnen ennustus]]'' * ''[[Pieni sydän]]'' * ''[[Pohjanmaan junassa]]'' * ''[[Poikamiehen huolet]]'' * ''[[Posetiiviveisu viime vuosien elämästä]]'' * ''[[Puuhellalla ajetaan]]'' * ''[[Radiopolkka]]'' * ''[[Rakkauden vertaus]]'' * ''[[Rakuunan lempeä]]'' (1940) * ''[[Rakuunan lempeä (1951)|Rakuunan lempeä]]'' (1951) * ''[[Renk’Jussi palajaa sodasta]]'' * ''[[Ruhtinaan viulu]]'' * ''[[Sanat ja valat]]'' * ''[[Sattuneesta syystä]]'' * ''[[Savon ukko Helsingissä]]'' * ''[[Savonmuan Hilima]]'' * ''[[Savotan Sanni]]'' (1940) * ''[[Savotan Sanni (1951)|Savotan Sanni]]'' (1951) * ''[[Siperian vanki]]'' * ''[[Soita, Humu-Pekka]]'' * ''[[Sotapojan heilat]]'' * ''[[Souvaripoika]]'' * ''[[Sujut ollaan]]'' * ''[[Suomalaisen sotalaivan kannella]]'' * ''[[Taavetti ja Koljatti]]'' * ''[[Taina]]'' * ''[[Terve, täti Fiina]]'' * ''[[Toimeen tullaan]]'' * ''[[Tuohinen sormus]]'' * ''[[Tää on vain maailmaa]]'' (1940) * ''[[Tää on vain maailmaa (1951)|Tää on vain maailmaa]]'' (1951) * ''[[Tykkipoika]]'' * ''[[Uusi hattu]]'' * ''[[Valakia poeka]]'' * ''[[Vanhanpojan mietteitä]]'' * ''[[Viipurin polkka]]'' * ''[[Väliaikainen]]'' (1940) * ''[[Väliaikainen (1951)|Väliaikainen]]'' (1951) * ''[[Wei-Hai-Wei]]'' * ''[[Yhdentekevää]]'' * ''[[Yksi pikkunen viel’]]'' * ''[[Yksi suukko kerrallaan]]'' * ''[[Ylimääräinen laulu]]'' * ''[[Älä ajattele]]'' [[Luokka:Tatu Pekkarinen| ]] cw7y72js888km5obubslzqx7vlfyr8i 4 24889 128375 127988 2026-03-28T12:08:22Z Pxos 1517 Arkisto tyhjennetty, koska tammi-helmikuun 2026 joukkoviestit on kokeeksi palautettu Kahvihuoneeseen. 128375 wikitext text/x-wiki <!-- {{Arkisto}} --> 2j201k908h72tuxrffwj1528eymzigd 128379 128375 2026-03-28T14:35:05Z Pxos 1517 Kumottu muokkaus [[Special:Diff/128375|128375]], jonka teki [[Special:Contributions/Pxos|Pxos]] - soudan ja ruoppaan eli viestin toisen kerran arkistoon Kahvihuoneesta 128379 wikitext text/x-wiki {{Arkisto}} == Thank You for Last Year – Join Wiki Loves Ramadan 2026 == Dear Wikimedia communities, We hope you are doing well, and we wish you a happy New Year. ''Last year, we captured light. This year, we’ll capture legacy.'' In 2025, communities around the world shared the glow of Ramadan nights and the warmth of collective iftars. In 2026, ''Wiki Loves Ramadan'' is expanding, bringing more stories, more cultures, and deeper global connections across Wikimedia projects. We invite you to explore the ''Wiki Loves Ramadan 2026'' [[m:Special:MyLanguage/Wiki Loves Ramadan 2026|Meta page]] to learn how you can participate and [[m:Special:MyLanguage/Wiki Loves Ramadan 2026/Participating communities|sign up]] your community. 📷 ''Photo campaign on '' [[c:Special:MyLanguage/Commons:Wiki Loves Ramadan 2026|Wikimedia Commons]] If you have questions about the project, please refer to the FAQs: * [[m:Special:MyLanguage/Wiki Loves Ramadan/FAQ/|Meta-Wiki]] * [[c:Special:MyLanguage/Commons:Wiki Loves Ramadan/FAQ|Wikimedia Commons]] ''Early registration for updates is now open via the '''[[m:Special:RegisterForEvent/2710|Event page]]''''' ''Stay connected and receive updates:'' * [https://t.me/WikiLovesRamadan Telegram channel] * [https://lists.wikimedia.org/postorius/lists/wikilovesramadan.lists.wikimedia.org/ Mailing list] We look forward to collaborating with you and your community. '''The Wiki Loves Ramadan 2026 Organizing Team''' 16. tammikuuta 2026 kello 19.45 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:ZI Jony@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Non-Technical_Village_Pumps_distribution_list&oldid=29879549 --> == <span lang="en" dir="ltr">Annual review of the Universal Code of Conduct and Enforcement Guidelines</span> == <div lang="en" dir="ltr"> <section begin="announcement-content" /> I am writing to you to let you know the annual review period for the Universal Code of Conduct and Enforcement Guidelines is open now. You can make suggestions for changes through 9 February 2026. This is the first step of several to be taken for the annual review. [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Annual review/2026|Read more information and find a conversation to join on the UCoC page on Meta]]. The [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee|Universal Code of Conduct Coordinating Committee]] (U4C) is a global group dedicated to providing an equitable and consistent implementation of the UCoC. This annual review was planned and implemented by the U4C. For more information and the responsibilities of the U4C, [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter|you may review the U4C Charter]]. Please share this information with other members in your community wherever else might be appropriate. -- In cooperation with the U4C, [[m:User:Keegan (WMF)|Keegan (WMF)]] ([[m:User talk:Keegan (WMF)|talk]])<section end="announcement-content" /> </div> 19. tammikuuta 2026 kello 21.02 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Keegan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=29905753 --> hrzj5b7a3ombubg7v97o78we1dftjed 250 24979 128382 128329 2026-03-28T18:55:30Z Sakvaka 3073 kuva 24 128382 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||A.{{pad}}Oppi kasvien ulkoelimistä.|21}}</noinclude>[[File:Elfving Kasvitieteen oppikirja Kuva 24.png|frameless|right|300px]]Kuva 24. '''Erittäin lyhytnivelinen kasvi''' (''Sempervivum''), jonka lehdet ovat monessa pystyrivissä. muodostavat n.&nbsp;s. perussarjan (Hauptserie) {{murto|1|2}}, {{murto|1|3}}, {{murto|2|5}}, {{murto|3|8}}, {{murto|5|13}}, {{murto|8|21}} j.&nbsp;n.&nbsp;e., jonka ylimpien jäsenten esittämät asentovälit tavataan esim. havupuiden kävyissä ja mykerökukkaisten kehdoissa. Näiden murtolukujen osoittaja ja nimittäjä saadaan laskemalla yhteen kahden lähinnä edellisen osoittajat ja nimittäjät. On muitakin sarjoja, esim. {{murto|1|3}}, {{murto|1|4}}, {{murto|2|7}} j.&nbsp;n.&nbsp;e., sekä {{murto|1|4}}, {{murto|1|5}}, {{murto|2|9}}, j.&nbsp;n.&nbsp;e. Puheenaolevaa lehtiasentoa sanotaan kierteiseksi (spiralig), koska voi ajatella joko oikeaan tai vasempaan kierteisen viivan vedetyksi lehtien kiinnityskohtien kautta; tällöin ajatellaan viivan kulkevan lyhyintä mahdollista tietä. Jos jostakin lehdestä (0) lähtien seurataan tätä kierrettä ja merkitään numeroilla 1, 2, 3 j.&nbsp;n.&nbsp;e. seuraavat lehdet, kunnes tullaan lehteen, joka on suoraan alkukohdaksi otetun lehden (0) yläpuolella, on viimeinen numero asentovälimurtoluvun nimittäjä; tämän osoittaja taas ilmaisee, montako kierrosta varren ympäri tällä matkalla on tehty. 14&nbsp;§.{{pad}}'''Silmujen muodostuminen.''' On versoja (unikot, palmut, käpypalmut), jotka eivät haaraannu, mutta yleensä versot haarautuvat sen johdosta, että niihin muodostuu uusia silmuja (Knospe), jotka kehittyvät edelleen. Silmut ovat ulkosyntyisiä (exogen), t.&nbsp;s. ne muodostuvat emoverson uloimmissa osissa, eivätkä sisäsyntyisesti niin kuin juuren haarat. Silmuja ei synny mihin hyvänsä, vaan yleensä tiettyihin paikkoihin varrelle, nimittäin sen ja lehden välisiin kulmauksiin, ''lehtihankoihin'' (Blattachsel). Sitä lehteä, jonka hangassa silmu on, sanotaan tämän ''suojus-'' l. ''tukilehdeksi'' (Stütz-, Tragblatt) ja itse silmua ''hankasilmuksi'' (Achselknospe). Tämän vastakohtana puhutaan ''päätesilmusta'' (Terminalknospe). Silmujen ja niistä kehittyneiden haarojen asento riippuu {{puuttuu kuva}}Kuva 25. '''Lonicera xylosteum.''' Varisseiden lehtien '''n''' hangoissa sijaitsevia päällekkäisiä silmuja.<noinclude><references/></noinclude> 28lzmnleabn58sdi9r1q4tf1f9r6ms0 128383 128382 2026-03-28T19:06:56Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 128383 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||A.{{pad}}Oppi kasvien ulkoelimistä.|21}}</noinclude>[[File:Elfving Kasvitieteen oppikirja Kuva 24.png|frameless|right|300px]]Kuva 24. '''Erittäin lyhytnivelinen kasvi''' (''Sempervivum''), jonka lehdet ovat monessa pystyrivissä. muodostavat n.&nbsp;s. perussarjan (Hauptserie) {{murto|1|2}}, {{murto|1|3}}, {{murto|2|5}}, {{murto|3|8}}, {{murto|5|13}}, {{murto|8|21}} j.&nbsp;n.&nbsp;e., jonka ylimpien jäsenten esittämät asentovälit tavataan esim. havupuiden kävyissä ja mykerökukkaisten kehdoissa. Näiden murtolukujen osoittaja ja nimittäjä saadaan laskemalla yhteen kahden lähinnä edellisen osoittajat ja nimittäjät. On muitakin sarjoja, esim. {{murto|1|3}}, {{murto|1|4}}, {{murto|2|7}} j.&nbsp;n.&nbsp;e., sekä {{murto|1|4}}, {{murto|1|5}}, {{murto|2|9}}, j.&nbsp;n.&nbsp;e. Puheenaolevaa lehtiasentoa sanotaan kierteiseksi (spiralig), koska voi ajatella joko oikeaan tai vasempaan kierteisen viivan vedetyksi lehtien kiinnityskohtien kautta; tällöin ajatellaan viivan kulkevan lyhyintä mahdollista tietä. Jos jostakin lehdestä (0) lähtien seurataan tätä kierrettä ja merkitään numeroilla 1, 2, 3 j.&nbsp;n.&nbsp;e. seuraavat lehdet, kunnes tullaan lehteen, joka on suoraan alkukohdaksi otetun lehden (0) yläpuolella, on viimeinen numero asentovälimurtoluvun nimittäjä; tämän osoittaja taas ilmaisee, montako kierrosta varren ympäri tällä matkalla on tehty. 14&nbsp;§.{{pad}}'''Silmujen muodostuminen.''' On versoja (unikot, palmut, käpypalmut), jotka eivät haaraannu, mutta yleensä versot haarautuvat sen johdosta, että niihin muodostuu uusia silmuja (Knospe), jotka kehittyvät edelleen. Silmut ovat ulkosyntyisiä (exogen), t.&nbsp;s. ne muodostuvat emoverson uloimmissa osissa, eivätkä sisäsyntyisesti niin kuin juuren haarat. Silmuja ei synny mihin hyvänsä, vaan yleensä tiettyihin paikkoihin varrelle, nimittäin sen ja lehden välisiin kulmauksiin, ''lehtihankoihin'' (Blattachsel). Sitä lehteä, jonka hangassa silmu on, sanotaan tämän ''suojus-'' l. ''tukilehdeksi'' (Stütz-, Tragblatt) ja itse silmua ''hankasilmuksi'' (Achselknospe). Tämän vastakohtana puhutaan ''päätesilmusta'' (Terminalknospe). Silmujen ja niistä kehittyneiden haarojen asento riippuu [[File:Elfving Kasvitieteen oppikirja Kuva 25.png|left|frameless|100px]]Kuva 25. '''Lonicera xylosteum.''' Varisseiden lehtien '''n''' hangoissa sijaitsevia päällekkäisiä silmuja.<noinclude><references/></noinclude> 42wf0notwrw2g05wlkzjt2d7lhsabi0 250 25021 128384 128330 2026-03-28T19:19:56Z Sakvaka 3073 kuva 26 128384 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|22|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>siis lehtiasennosta. Tavallisesti syntyy vain yksi silmu kuhunkin lehtihankaan ja se sijaitsee silloin tämän keskustassa. Poikkeuksia kuitenkin on, esim. Lonicera (kuva&nbsp;25), jolla lehtihangassa on useita päällekkäisiä silmuja. Näistä ainoastaan suurin kehittyy haaraksi, mutta jos se vahingoittuu, lähtee yksi varasilmuista kasvamaan sen asemesta. Toisinaan tapahtuu silmun ja sen tukilehden kesken siirtymisiä, niin että joko silmu on työntynyt ylemmäs varrelle (Sparganium, kuva&nbsp;26) tai tukilehti haaralle (Monotropa, kuva&nbsp;27). Silmuja ei synny jokaiseen lehtihankaan. Paitsi jo puheena olleita palmuja y.&nbsp;m. mainittakoon esimerkkinä tästä vielä monilehtincn kuusi, jolla tavataan silmuja ainoastaan muutamissa lehtihangoissa. Toiselta puolet voivat suojuslehdet surkastua tai kokonaan hävitäkin, samalla kun niiden silmut kehittyvät. Näin on laita {| style="margin-left:auto;margin-right:auto;width:800px;border-spacing:30px;" |- | style="width:60%;text-align:center;" | [[File:Elfving Kasvitieteen oppikirja Kuva 26.png|225px|frameless]] | style="width:40%;" | {{puuttuu kuva}} |- | Kuva 26. '''Sparganium simplex'''. Mykeröiden perät kasvavat vähitellen kiinni päälapakkoon, joten mykeröt työntyvät tukilehden hankaa ylemmäksi. '''o''' päälapakko. '''a&ndash;e''' tukilehtiä. | Kuva 27. '''Monotropa''', kukinnon kaavakuva. Tukilehdet siirtyvät vähitellen kukkaperille |}<noinclude><references/></noinclude> 5gxg94em6tpylhzp0fp6zgaj4uookbo 128385 128384 2026-03-28T19:27:54Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 128385 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|22|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>siis lehtiasennosta. Tavallisesti syntyy vain yksi silmu kuhunkin lehtihankaan ja se sijaitsee silloin tämän keskustassa. Poikkeuksia kuitenkin on, esim. Lonicera (kuva&nbsp;25), jolla lehtihangassa on useita päällekkäisiä silmuja. Näistä ainoastaan suurin kehittyy haaraksi, mutta jos se vahingoittuu, lähtee yksi varasilmuista kasvamaan sen asemesta. Toisinaan tapahtuu silmun ja sen tukilehden kesken siirtymisiä, niin että joko silmu on työntynyt ylemmäs varrelle (Sparganium, kuva&nbsp;26) tai tukilehti haaralle (Monotropa, kuva&nbsp;27). Silmuja ei synny jokaiseen lehtihankaan. Paitsi jo puheena olleita palmuja y.&nbsp;m. mainittakoon esimerkkinä tästä vielä monilehtincn kuusi, jolla tavataan silmuja ainoastaan muutamissa lehtihangoissa. Toiselta puolet voivat suojuslehdet surkastua tai kokonaan hävitäkin, samalla kun niiden silmut kehittyvät. Näin on laita {| style="margin-left:auto;margin-right:auto;width:800px;border-spacing:30px;" |- | style="width:60%;text-align:center;vertical-align:bottom;" | [[File:Elfving Kasvitieteen oppikirja Kuva 26.png|225px|frameless]] | style="width:40%;text-align:center;vertical-align:bottom;" | [[File:Elfving Kasvitieteen oppikirja Kuva 27.png|125px|frameless]] |- | style="vertical-align:top;" | Kuva 26. '''Sparganium simplex'''. Mykeröiden perät kasvavat vähitellen kiinni päälapakkoon, joten mykeröt työntyvät tukilehden hankaa ylemmäksi. '''o''' päälapakko. '''a&ndash;e''' tukilehtiä. | style="vertical-align:top;" | Kuva 27. '''Monotropa''', kukinnon kaavakuva. Tukilehdet siirtyvät vähitellen kukkaperille |}<noinclude><references/></noinclude> rn3wfk5nbx5cf5g5u14vv25t6t3t50i 128386 128385 2026-03-28T19:28:18Z Sakvaka 3073 128386 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|22|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>siis lehtiasennosta. Tavallisesti syntyy vain yksi silmu kuhunkin lehtihankaan ja se sijaitsee silloin tämän keskustassa. Poikkeuksia kuitenkin on, esim. Lonicera (kuva&nbsp;25), jolla lehtihangassa on useita päällekkäisiä silmuja. Näistä ainoastaan suurin kehittyy haaraksi, mutta jos se vahingoittuu, lähtee yksi varasilmuista kasvamaan sen asemesta. Toisinaan tapahtuu silmun ja sen tukilehden kesken siirtymisiä, niin että joko silmu on työntynyt ylemmäs varrelle (Sparganium, kuva&nbsp;26) tai tukilehti haaralle (Monotropa, kuva&nbsp;27). Silmuja ei synny jokaiseen lehtihankaan. Paitsi jo puheena olleita palmuja y.&nbsp;m. mainittakoon esimerkkinä tästä vielä monilehtincn kuusi, jolla tavataan silmuja ainoastaan muutamissa lehtihangoissa. Toiselta puolet voivat suojuslehdet surkastua tai kokonaan hävitäkin, samalla kun niiden silmut kehittyvät. Näin on laita {| style="margin-left:auto;margin-right:auto;width:600px;border-spacing:30px;" |- | style="width:60%;text-align:center;vertical-align:bottom;" | [[File:Elfving Kasvitieteen oppikirja Kuva 26.png|225px|frameless]] | style="width:40%;text-align:center;vertical-align:bottom;" | [[File:Elfving Kasvitieteen oppikirja Kuva 27.png|125px|frameless]] |- | style="vertical-align:top;" | Kuva 26. '''Sparganium simplex'''. Mykeröiden perät kasvavat vähitellen kiinni päälapakkoon, joten mykeröt työntyvät tukilehden hankaa ylemmäksi. '''o''' päälapakko. '''a&ndash;e''' tukilehtiä. | style="vertical-align:top;" | Kuva 27. '''Monotropa''', kukinnon kaavakuva. Tukilehdet siirtyvät vähitellen kukkaperille |}<noinclude><references/></noinclude> dqvs72lj2n55cwv7d0vp0iew0vk73bg 250 25023 128387 128289 2026-03-28T19:31:48Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 128387 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|24|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>Kuva&nbsp;30. '''Heinän lehti''', jakautunut tupeksi '''s''' ja lavaksi '''f'''. Korren '''h''' luona lähtee lehdestä kieleke '''l'''. '''k''' solmu. ''Lehtilapa'' (Blattspreite, lamina) on lehden ulompi, litteä ja levennyt osa, jossa on monisilmäinen suoniverkko. Muodoltaan se on hyvin vaihteleva, usein haarainen (kerrottu) tai pykälikäs. Lapa on tavallisesti yksitasoinen ja erilaispintainen (4&nbsp;§). Säteittäiset ovat monien Sedum- ja Allium-lajien lehdet. Epämukaiset ovat lehdet Ulmus-, Begonia- y.&nbsp;m. suvuissa. ''Lehtiruoti'' (Blattstiel, petiolus) on lavasta varteen päin oleva liereä tai melkein puoliliereä lehden osa. Sellainen on tavallinen etenkin kaksisirkkaisilla. On kuitenkin paljon ruodittomiakin lehtiä. Kun lehtilapa on varrellinen, se saa erillisemmän asennon ja joutuu valolle alttiimmaksi. Toiselta puolen ruodittomatkin lehdet tulevat sangen hyvin toimeen. ''Lehtikanta'' (Blattgrund) on vartta lähinnä oleva lehden osa. Muutamissa tapauksissa se ei esiinny erikoisena, ominaisella tavallaan muodostuneena osana; korkeintaan ruoti on siinä jonkin verran paksuntunut ja vahvistunut. Toisilla kasveilla se on ohuen ''tupen'' (Scheide, vagina) muotoinen, joka sepii suuremman tai pienemmän osan vartta (esim. heinillä ja yksisirkkaisilla yleensä, sarjakukkaisilla). Tämä tuppi lisää varren lujuutta (kuva&nbsp;30) Jos tuppi jatkuu ylöspäin vapaasti esiin pistäväksi, tavallisesti kalvomaiseksi osaksi, syntyy ''kieleke'' (Blatthäutchen, ligula), esim. heinillä; sen merkitys on aivan tuntematon. Toisissa tapauksissa taas lehtikanta on levennyt kahdeksi lavan tapaiseksi lisäkkeeksi, ''korvakkeiksi'' (Nebenblatt, stipula), jotka sijaitsevat toinen ruodin alimman osan toisella, toinen toisella sivulla (kuva&nbsp;31). Kuva&nbsp;31. '''Kappale herneen vartta''', jolla tasaparinen lehti. Tämän ylimmät lehdykät ovat muuttuneet kärhiksi, sen kannassa kaksi lehtimäistä korvaketta.<noinclude><references/></noinclude> k1fiee4ez6pr3utcl8nzni6cjeqw80g 250 25024 128388 128290 2026-03-28T19:38:07Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 128388 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||A.{{pad}}Oppi kasvien ulkoelimistä.|25}}</noinclude>Ruusujen tuppi on näiden välimuoto, sen yläosassa kun molemmin puolin on pitkä, suippeneva lisäke. Korvakkeita tavataan etupäässä kaksisirkkaisilla, jota vastoin ne ovat hyvin harvinaisia yksisirkkaisilla. Kuten kantaosa yleensä ne kasvavat aluksi paljoa nopeammin kuin lapa ja ruoti ja voivat silloin suojella joko omaa tai seuraavien lehtien lapaa. Valmiina korvakkeet ovat joko mitättömän pienet, suomumaiset, jolloin ne näyttävät olevan toimintaa vailla, tai lehtimäiset, jolloin ne toimivat samoin kuin lehdet (kuva&nbsp;31). Ne voivat olla tavallisten lehtien näköisiä, kuten esim. Galiumilla, jonka säteittäisistä lehdistä ainoastaan kaksi, ne nimittäin, joiden hangoista haarat lähtevät, ovat todellisia lehtiä muiden ollessa korvakkeita. Muutamissa lehdissä voi huomata ainoastaan kannan, niissä kun ruoti ja lapa ovat jääneet kehittymättä; ks. alalehtiä 21&nbsp;§. 16&nbsp;§.{{pad}}'''Suonitus''' (Nervatur). Alhaisimmilla lehdellisillä kasveilla (maksasammalilla) on lehtien rakenne kauttaaltaan yhdenlaatuinen, lehtisammalilla jo sen sijaan lehden keskessä on muuta osaa paksumpi jänne (keskisuoni), jonka rakenne on toisenlainen kuin muun osan. Kaikilla korkeammilla kasveilla on lehdissä aina yksi (Lycopodium, Elodea) tai tavallisesti useita tällaisia jänteitä, ''suonia'' (Nerv), jotka kulkevat lehden pehmeämmän perussolukon, ''lehtimallon'' (Blattfleisch) läpi antaen tukea lehdelle. Samalla ne toimivat veden ja muiden aineiden johtoteinä. Suonien kulku ja haarautuminen monisuonisessa lehdessä on hyvin vaihteleva. Tässä suhteessa erotetaan vapaa, yhdensuuntainen ja verkkomainen suonitus. <small>1){{pad}}Suonitus on ''vapaa'', kun suonet tai suonien haarat päättyvät vapaasti lehden reunaan eivätkä muutenkaan liity poikkisuonilla toisiinsa. Näin on useiden saniaisten lehdissä (kuva&nbsp;32, ''A''), paljassiemenisistä neidon hiuspuulla (Ginkgo), useimmilla Cycadaceae-heimoon kuuluvilla kasveilla, vesileiniköllä y.&nbsp;m. 2){{pad}}''Yhdensuuntaisessa'' eli 'silposuonisessa'' suonituksessa kulkee lukuisia, toisiaan lähellä olevia ja keskenään jokseenkin yhdensuuntaisia, pitkittäisiä suonia lehden kärkeä tai reunaa kohti liittyäkseen siinä ulkoa sisäänpäin kaartuen toisiinsa (kuva&nbsp;32, ''B''). Niitä yhdistävät toisiinsa poikittaiset, lyhyet, heikot, useimmiten suorakulmaisesti niistä lähtevät pikkusuonet. Tämä suonitusmuoto esiintyy useimpien yksisirkkaisten lehdissä. 3){{pad}}''Verkkomainen'' suonitus syntyy siten, että suonet jakaantuvat eri luokan haaroihin muodostaen keskenään erisuuruisia kulmia ja anastomosoivat keskenään (kuva&nbsp;32, ''C''). Täten syntyneiden verkkosilmien sisässä voi, samoin kuin lehden reunaakin kohti, esiintyä yksityisiä vapaita suonenpäitä. Tämä suonitusmuoto on</small><noinclude><references/></noinclude> 1f0aodo4c1dzbnuazcz15avjvflm2rr 128389 128388 2026-03-28T19:40:57Z Sakvaka 3073 white-space:nowrap 128389 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||A.{{pad}}Oppi kasvien ulkoelimistä.|25}}</noinclude>Ruusujen tuppi on näiden välimuoto, sen yläosassa kun molemmin puolin on pitkä, suippeneva lisäke. Korvakkeita tavataan etupäässä kaksisirkkaisilla, jota vastoin ne ovat hyvin harvinaisia yksisirkkaisilla. Kuten kantaosa yleensä ne kasvavat aluksi paljoa nopeammin kuin lapa ja ruoti ja voivat silloin suojella joko omaa tai seuraavien lehtien lapaa. Valmiina korvakkeet ovat joko mitättömän pienet, suomumaiset, jolloin ne näyttävät olevan toimintaa vailla, tai lehtimäiset, jolloin ne toimivat samoin kuin lehdet (kuva&nbsp;31). Ne voivat olla tavallisten lehtien näköisiä, kuten esim. Galiumilla, jonka säteittäisistä lehdistä ainoastaan kaksi, ne nimittäin, joiden hangoista haarat lähtevät, ovat todellisia lehtiä muiden ollessa korvakkeita. Muutamissa lehdissä voi huomata ainoastaan kannan, niissä kun ruoti ja lapa ovat jääneet kehittymättä; ks. alalehtiä 21&nbsp;§. <span style="white-space: nowrap;">16&nbsp;§.</span>{{pad}}'''Suonitus''' (Nervatur). Alhaisimmilla lehdellisillä kasveilla (maksasammalilla) on lehtien rakenne kauttaaltaan yhdenlaatuinen, lehtisammalilla jo sen sijaan lehden keskessä on muuta osaa paksumpi jänne (keskisuoni), jonka rakenne on toisenlainen kuin muun osan. Kaikilla korkeammilla kasveilla on lehdissä aina yksi (Lycopodium, Elodea) tai tavallisesti useita tällaisia jänteitä, ''suonia'' (Nerv), jotka kulkevat lehden pehmeämmän perussolukon, ''lehtimallon'' (Blattfleisch) läpi antaen tukea lehdelle. Samalla ne toimivat veden ja muiden aineiden johtoteinä. Suonien kulku ja haarautuminen monisuonisessa lehdessä on hyvin vaihteleva. Tässä suhteessa erotetaan vapaa, yhdensuuntainen ja verkkomainen suonitus. <small>1){{pad}}Suonitus on ''vapaa'', kun suonet tai suonien haarat päättyvät vapaasti lehden reunaan eivätkä muutenkaan liity poikkisuonilla toisiinsa. Näin on useiden saniaisten lehdissä (kuva&nbsp;32, ''A''), paljassiemenisistä neidon hiuspuulla (Ginkgo), useimmilla Cycadaceae-heimoon kuuluvilla kasveilla, vesileiniköllä y.&nbsp;m. 2){{pad}}''Yhdensuuntaisessa'' eli 'silposuonisessa'' suonituksessa kulkee lukuisia, toisiaan lähellä olevia ja keskenään jokseenkin yhdensuuntaisia, pitkittäisiä suonia lehden kärkeä tai reunaa kohti liittyäkseen siinä ulkoa sisäänpäin kaartuen toisiinsa (kuva&nbsp;32, ''B''). Niitä yhdistävät toisiinsa poikittaiset, lyhyet, heikot, useimmiten suorakulmaisesti niistä lähtevät pikkusuonet. Tämä suonitusmuoto esiintyy useimpien yksisirkkaisten lehdissä. 3){{pad}}''Verkkomainen'' suonitus syntyy siten, että suonet jakaantuvat eri luokan haaroihin muodostaen keskenään erisuuruisia kulmia ja anastomosoivat keskenään (kuva&nbsp;32, ''C''). Täten syntyneiden verkkosilmien sisässä voi, samoin kuin lehden reunaakin kohti, esiintyä yksityisiä vapaita suonenpäitä. Tämä suonitusmuoto on</small><noinclude><references/></noinclude> 8mez0c0kw15na3ytx37gznj96l0oqfx 128390 128389 2026-03-28T19:42:26Z Sakvaka 3073 128390 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||A.{{pad}}Oppi kasvien ulkoelimistä.|25}}</noinclude>Ruusujen tuppi on näiden välimuoto, sen yläosassa kun molemmin puolin on pitkä, suippeneva lisäke. Korvakkeita tavataan etupäässä kaksisirkkaisilla, jota vastoin ne ovat hyvin harvinaisia yksisirkkaisilla. Kuten kantaosa yleensä ne kasvavat aluksi paljoa nopeammin kuin lapa ja ruoti ja voivat silloin suojella joko omaa tai seuraavien lehtien lapaa. Valmiina korvakkeet ovat joko mitättömän pienet, suomumaiset, jolloin ne näyttävät olevan toimintaa vailla, tai lehtimäiset, jolloin ne toimivat samoin kuin lehdet (kuva&nbsp;31). Ne voivat olla tavallisten lehtien näköisiä, kuten esim. Galiumilla, jonka säteittäisistä lehdistä ainoastaan kaksi, ne nimittäin, joiden hangoista haarat lähtevät, ovat todellisia lehtiä muiden ollessa korvakkeita. Muutamissa lehdissä voi huomata ainoastaan kannan, niissä kun ruoti ja lapa ovat jääneet kehittymättä; ks. alalehtiä 21&nbsp;§. <span style="white-space: nowrap;">16&nbsp;§.</span>{{pad}}'''Suonitus''' (Nervatur). Alhaisimmilla lehdellisillä kasveilla (maksasammalilla) on lehtien rakenne kauttaaltaan yhdenlaatuinen, lehtisammalilla jo sen sijaan lehden keskessä on muuta osaa paksumpi jänne (keskisuoni), jonka rakenne on toisenlainen kuin muun osan. Kaikilla korkeammilla kasveilla on lehdissä aina yksi (Lycopodium, Elodea) tai tavallisesti useita tällaisia jänteitä, ''suonia'' (Nerv), jotka kulkevat lehden pehmeämmän perussolukon, ''lehtimallon'' (Blattfleisch) läpi antaen tukea lehdelle. Samalla ne toimivat veden ja muiden aineiden johtoteinä. Suonien kulku ja haarautuminen monisuonisessa lehdessä on hyvin vaihteleva. Tässä suhteessa erotetaan vapaa, yhdensuuntainen ja verkkomainen suonitus. <small>1){{pad}}Suonitus on ''vapaa'', kun suonet tai suonien haarat päättyvät vapaasti lehden reunaan eivätkä muutenkaan liity poikkisuonilla toisiinsa. Näin on useiden saniaisten lehdissä (kuva&nbsp;32, ''A''), paljassiemenisistä neidon hiuspuulla (Ginkgo), useimmilla Cycadaceae-heimoon kuuluvilla kasveilla, vesileiniköllä y.&nbsp;m. 2){{pad}}''Yhdensuuntaisessa'' eli ''silposuonisessa'' suonituksessa kulkee lukuisia, toisiaan lähellä olevia ja keskenään jokseenkin yhdensuuntaisia, pitkittäisiä suonia lehden kärkeä tai reunaa kohti liittyäkseen siinä ulkoa sisäänpäin kaartuen toisiinsa (kuva&nbsp;32, ''B''). Niitä yhdistävät toisiinsa poikittaiset, lyhyet, heikot, useimmiten suorakulmaisesti niistä lähtevät pikkusuonet. Tämä suonitusmuoto esiintyy useimpien yksisirkkaisten lehdissä. 3){{pad}}''Verkkomainen'' suonitus syntyy siten, että suonet jakaantuvat eri luokan haaroihin muodostaen keskenään erisuuruisia kulmia ja anastomosoivat keskenään (kuva&nbsp;32, ''C''). Täten syntyneiden verkkosilmien sisässä voi, samoin kuin lehden reunaakin kohti, esiintyä yksityisiä vapaita suonenpäitä. Tämä suonitusmuoto on</small><noinclude><references/></noinclude> 8ba66k8qq1zeisihn0bfhe39on7io2q 250 25025 128391 128291 2026-03-28T19:45:17Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 128391 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|26|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>Kuva 32. '''Erilaisia suonituksia.''' '''A'''&nbsp;Adiantumin lehti, jonka suonet ovat kaksihankaiset, suonitus vapaa. '''B'''&nbsp;Polygonatum latifoliumin lehti, suonitus yhdensuuntainen. '''C'''&nbsp;Salix grandifolian lehti, suonitus verkkomainen. <small>vallitsevana kaksisirkkaisilla, mutta se tavataan sentään myös joillakin yksisirkkaisilla (Paris, Dioscorea, Smilax) ja lukuisilla saniaisilla. Tavallisesti pistävät muutamat suonet selvemmin esiin ja ovat selvästi suhteessa lehden muotoon ja haarautumiseen. Näiden suurempien suonien ryhmityksestä riippuu sitten, onko suonitus sulkamainen, kouramainen, tähtimäinen j.&nbsp;n.&nbsp;e.</small> Kunkin kasvilajin suonitus on tarkoin määrätty ja pysyvä sekä usein ominainen suuremmillekin ryhmille. Suuresta osasta muinaismaailman kasveja tunnemme vain lehtien jätteitä tai »painokuvia» (samanlaisia kuin kuvassa&nbsp;32), jotka suuresti muistuttavat nykyjään elävien kasvien lehtiä. 17&nbsp;§.{{pad}}'''Lehtien muoto''' on sangen vaihteleva. Ne voivat haarautuakin; tässä suhteessa erotetaan halkoisia (gelappt), jakoisia (gespalten) ja osaisia (geteilt) lehtiä. Jos pykälät ovat niin syvät, että muodostuu itsenäisiä, lehtiä muistuttavia liuskoja, lehdyköitä (Blättchen, foliolum),<noinclude><references/></noinclude> reweqilhgzuo9geunv3czwa0m0884mc 128392 128391 2026-03-28T19:45:32Z Sakvaka 3073 puuttuu kuva 128392 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|26|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva 32. '''Erilaisia suonituksia.''' '''A'''&nbsp;Adiantumin lehti, jonka suonet ovat kaksihankaiset, suonitus vapaa. '''B'''&nbsp;Polygonatum latifoliumin lehti, suonitus yhdensuuntainen. '''C'''&nbsp;Salix grandifolian lehti, suonitus verkkomainen. <small>vallitsevana kaksisirkkaisilla, mutta se tavataan sentään myös joillakin yksisirkkaisilla (Paris, Dioscorea, Smilax) ja lukuisilla saniaisilla. Tavallisesti pistävät muutamat suonet selvemmin esiin ja ovat selvästi suhteessa lehden muotoon ja haarautumiseen. Näiden suurempien suonien ryhmityksestä riippuu sitten, onko suonitus sulkamainen, kouramainen, tähtimäinen j.&nbsp;n.&nbsp;e.</small> Kunkin kasvilajin suonitus on tarkoin määrätty ja pysyvä sekä usein ominainen suuremmillekin ryhmille. Suuresta osasta muinaismaailman kasveja tunnemme vain lehtien jätteitä tai »painokuvia» (samanlaisia kuin kuvassa&nbsp;32), jotka suuresti muistuttavat nykyjään elävien kasvien lehtiä. 17&nbsp;§.{{pad}}'''Lehtien muoto''' on sangen vaihteleva. Ne voivat haarautuakin; tässä suhteessa erotetaan halkoisia (gelappt), jakoisia (gespalten) ja osaisia (geteilt) lehtiä. Jos pykälät ovat niin syvät, että muodostuu itsenäisiä, lehtiä muistuttavia liuskoja, lehdyköitä (Blättchen, foliolum),<noinclude><references/></noinclude> ljrc7kkxb0hj857dellmhg3o0cs99ah 250 25073 128393 2026-03-28T19:45:59Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 79. Kuva 105. Halkileikkaus Hordeum vulgaren juuren päästä. p juurenhuntu. ep päällyske- toksi kehittyvä päällyskasvusolukko, sen sisä- puolella (siihen luettuna vielä sisäketto ed) on ensi-ikäinen kuori; sisinnä keskikasvusolukko : cc, jonka uloin kerros on lieriöketto pc. k:n kohdalle syntyy keskinen putkilo. juurenhuntu (Wurzelhaube). Tämä syn- tyy kuten itse juurikin juuren kärjen alkeiskasvusolukosta, kuitenk... 128393 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Sakvaka" /></noinclude>B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 79. Kuva 105. Halkileikkaus Hordeum vulgaren juuren päästä. p juurenhuntu. ep päällyske- toksi kehittyvä päällyskasvusolukko, sen sisä- puolella (siihen luettuna vielä sisäketto ed) on ensi-ikäinen kuori; sisinnä keskikasvusolukko : cc, jonka uloin kerros on lieriöketto pc. k:n kohdalle syntyy keskinen putkilo. juurenhuntu (Wurzelhaube). Tämä syn- tyy kuten itse juurikin juuren kärjen alkeiskasvusolukosta, kuitenkin vastak- kaiselle puolelic (kuvat 103, 105).' Kaikissa, sekä kärkisolullisissa että kärkisoluttomissa, kasvupisteissä solut ovat asettuneet jossakin määrin sään- nöllisesti. Tämä johtuu siitä, että uudet jakoseinät ovat kutakuinkin kohtisuo- a : rassa entisiä vastaan. Soluseinät voi nim. ajatella osiksi kolmeen eri kaari- systeemiin kuuluvista kehistä, joista aina samaan systeemiin kuuluvat ovat yhdensuuntaiset, mutta eri systeemien kehät leikkaavat toisiaan suo- rakulmaisesti. Kuvissa 104 ja 105 näkyy osia kahdesta tällaisesta kaarisys- teemistä; kolmas sattuu paperin tasoon. Niitä seiniä, jotka ovat yhden- suuntaiset ulkopinnan kanssa, sanotaan pinnanmyötäisiksi (periklin),i niitä taas, jotka ovat kohtisuorassa edellisiä ja ulkopintaa vastaan, | pinnanvastaisiksi (antiklin). Niitä seiniä, jotka kulkevat oituusakselin kautta ja ovat pintaa vastaan kohtisuorassa, sanotaan säteittäisiksi (ra- dial). Kuvassa 105 on paperin taso säteittäinen. 52 &. — Kasvusolukon erilaistuminen. Ne solut, jotka muodostuvat alkeiskasvusolukosta ja joista valmis kasvi on rakentunut, eivät suin- kaan ole samassa kasvissa kaikki yhdenlaisia. Ne ovat päinvastoin hyvin erilaisia, sillä samoin kuin kasvin ruumiissa tapahtuu työnjako eri elimien kesken, niin että nämä saavat erikoisen tehtävän kokonai- Suuden palveluksessa ja siitä johtuvan erikoisen muodon, samoin myös ne alkeisosat, solut, joista ne ovat rakentuneet, monilla tavoin erilais- tuvat niiden vaatimusten mukaisesti, jotka puheena olevan elimen on täytettävä. | Esimerkin siitä, kuinka solut kasvaessaan muuttuvat, Näemme kuvassa 106, joka esittää kasvusolukon solujen vähittäistä muuttumista puusyiksi.<noinclude><references/></noinclude> 5vvdrv61xw7sgq1bweou7p9j6ak4u7n 250 25074 128394 2026-03-28T19:46:03Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 80 I. Muoto-oppi. Kuva 106. Paksu- ja puutunutseinäisten, huokoseltia puusyiden 4 vähittäinen kehitys kasvusolukon 5 luista 1. . > Korkeammilla kasveilla voidaan erottaa i eritoimista solukkomuotoa. Nämä ovat: ; 1) pintasolukko, pinnalla oleva, pääasiass, tylppysolukon luontoinen solukko; 2) johtosolukko, etupäässä solusulautumien ja suippusolujen muodostama, syinä esiintyvä solukko, jonka ainekset kuljettavat Kasvis nestemäisiä aineita osast... 128394 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Sakvaka" /></noinclude>80 I. Muoto-oppi. Kuva 106. Paksu- ja puutunutseinäisten, huokoseltia puusyiden 4 vähittäinen kehitys kasvusolukon 5 luista 1. . > Korkeammilla kasveilla voidaan erottaa i eritoimista solukkomuotoa. Nämä ovat: ; 1) pintasolukko, pinnalla oleva, pääasiass, tylppysolukon luontoinen solukko; 2) johtosolukko, etupäässä solusulautumien ja suippusolujen muodostama, syinä esiintyvä solukko, jonka ainekset kuljettavat Kasvis nestemäisiä aineita osasta toiseen; 3) vahvikesolukko, useimmiten syinä esiin. «e — pimen mere mama yinä esii tyvä suippusolukko, joka tukee ja lujittaa kasvia; Ce" =D S <rntutn e | ; 4) perussolukko, johon luetaan kaikki muut solukot: Se yhdistää toisiinsa edellämainitut solukot, täyttää niiden väliset tilat ja on laa dultaan pääasiassa tylppysoluista sekä toimin. naltaan vaihtelevaa. n KUN N o 90-Luila Pintasolukko (Hautgewebe) 53—57 8$. 53 8. Päällysketto (Epidermis). Sekovartisilla ei pintasolukko ole, jyrkästi erilaistunut alla olevasta solukosta, vaan muodostuu oikeas: taan vain tämän uloimmista kerroksista. Korkeammilla kasveilla on päällysketto pintasolukon yleisin muoto. Se peittää useimpia( yksi vuotisia kasvinosia tavallisesti yksinkertaisena solukerroksena, jonka solut lukuunottamatta ilmarakoja (ks. 55 €) liittyvät toisiinsa ilman soluvälejä (kuva 107). Useista kasvin- osista (sipulisuomuista, Sedum telephiu- min lehdistä) voi sen helposti vetää irti ohuena, kuulakkana kalvona. / Pitkänomaisten kasvinosien päällys- Kuva 107. Mercurialis perennis. Päällyskettoa lehden yläpinnasta, pinnalta katsottuna. (300/,)<noinclude><references/></noinclude> rfcd3gb1crtrsb1ydffar23bq51c4cu 250 25075 128395 2026-03-28T19:46:07Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. Kuva 108. Päällyskettosoluja p. c pintakelmu. Kuva 109. Vahasauvoja c päällys- (9/,) kettosolujen ulkopinnalla. (150/)) kettosolujen muoto on myös pitkänomainen” lehdissä se taas on useimmiten leveän levymäinen. Hyvin usein sivuseinät mutkittelevat aaltomaisesti, joten läheiset solut pistävät toistensa sisään (kuva 107). Tämän johdosta tulee solujen välinen yhteys lujemmaksi ja päällys- ketto itse venytystä kest... 128395 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Sakvaka" /></noinclude>B. Oppi kasvien sisärakenteesta. Kuva 108. Päällyskettosoluja p. c pintakelmu. Kuva 109. Vahasauvoja c päällys- (9/,) kettosolujen ulkopinnalla. (150/)) kettosolujen muoto on myös pitkänomainen” lehdissä se taas on useimmiten leveän levymäinen. Hyvin usein sivuseinät mutkittelevat aaltomaisesti, joten läheiset solut pistävät toistensa sisään (kuva 107). Tämän johdosta tulee solujen välinen yhteys lujemmaksi ja päällys- ketto itse venytystä kestävämmäksi. Juuri vetokestävyyttä vaaditaan tietenkin suuressa määrin lehtien päällysketolta. Päällyskettosolut ovat eläviä. Niissä on solulimaa, solutuma, usein valkohiukkasia, harvemmin viherhiukkasia. Pääsisällyksenä on solu neste, joten päällyskettoa on pidettävä kasvin tärkeänä vasisäiitmä] S ltyskettosomjen ulko- ja osaksi säteittäisetkin seinät ovat kuti- noituneet (siv. 59); seinän uloin kerros, joka on selvimmin erilaistunut, on kutiininpitoisin ja peittää koko pinnan yhtenäisenä pintakelmuna (Cuticula, kuva 108). Pintakelmu on erittäin vahva kuivien seutujen kasveilla, jota vastoin se melkein kokonaan puuttuu maan sisässä ja vedessä olevilta elimiltä. Se seikka, että muutamat elimet, kuten terä- lehdet, pian kuihtuvat, johtuu pintakelmun puutteesta. Monet maanpäälliset kasvinosat erittävät sitä paitsi ulkopinnalleen vahaa. Vaha esiintyy pieninä jyväsinä, sauvoina (kuva 109) tai rupi- peitteenä ja muodostaa väliin sinertävän, helposti poistettavan huur- teen (esim. luumun pinnalla); joskus taas sitä esiintyy runsaammin- kin, kuten monien palmujen varsissa ja lehdissä (vahapalmu, Coper- nicia cerifera). Primula farinosan y.m. lehtien alapinnan valkea, jauhomainen väri johtuu vahamaisten aineiden erittymisestä. Myös mesikätköjen (Nektarie) sokerinpitoinen erite sekä tervakon tahma ovat päällysketon erittämiä. . 'äällysketon solujen erikoislaatuinen ulkoseinä estää huomattavasti Veden haihtumista kasvista. Se vesi, jonka täytyy pinnalta haihtua, on ensi sijassa päällysketosta peräisin, joten sisemmät solut säilyvät liian suurelta vedenhukalta. Tässä toimessa auttaa päällyskettoa usein Kasvioppi — 6<noinclude><references/></noinclude> 6erpmhtze3vojcofozaarfrufr0jzyc 250 25076 128396 2026-03-28T19:46:11Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 82 I. Muoto-oppi. alaketto (Hypodermis), heti varsinaisen päällysketon alla sijaitse, yhden tai useamman solukerroksen muodostama solukko, joka N rikkaiden solujensa vuoksi muistuttaa päällyskettoa. Peperomialja : monella ulkovieraalla 1. päällyskasvilla on tästä alaketosta lehdis; kehittynyt paksu vesisolukko (Wassergewebe). Kun vettä haihtuu, s hennot, pystysuorat seinät poimuttuvat palkeen tavoin (kuva 110,2) veden lisääntyessä ne taas oikenevat (... 128396 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Sakvaka" /></noinclude>82 I. Muoto-oppi. alaketto (Hypodermis), heti varsinaisen päällysketon alla sijaitse, yhden tai useamman solukerroksen muodostama solukko, joka N rikkaiden solujensa vuoksi muistuttaa päällyskettoa. Peperomialja : monella ulkovieraalla 1. päällyskasvilla on tästä alaketosta lehdis; kehittynyt paksu vesisolukko (Wassergewebe). Kun vettä haihtuu, s hennot, pystysuorat seinät poimuttuvat palkeen tavoin (kuva 110,2) veden lisääntyessä ne taas oikenevat (kuva 110, A). , Useiden troopillisten, Orchidaceac- ja Araceae-heimoihin kuuluvien kasvien ilmajuurissa on päällyskasvusolukosta syntynyt hyvinkin paksu, omituinen juni. purje (Wurzelhiille, velamen, kuva 111). Tämä on muodostunut kuolleista, ilmalla Kuva 110. Peperomia trichocarpan. leh- den vesisolukkoa w. A terveestä, B irti- ilmajuuren poikkileikkausta. W juuri- leikatusta lehdestä neljän päivän haih- Kaan purje. e ulkoketto. e! sisäketto. r kuo tumisen jälkeen. a yhteyttämissolukko. Kuorisoluissa näkyy verkkomaisia pak s hohkatylppy. sunnuksia. Kuva 111. Osa Stanhopea oculatan<noinclude><references/></noinclude> fo1wi4xy7uy6ylpppqkj9xof4q2i11l 250 25077 128397 2026-03-28T19:46:17Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 83 Kuva 112. Linum usitatissimum. Sieme- nen limakettoa. c pintakelmu. a soluon- telo. J ulkoseinän limakerroksia. g, sisä- seinän limakerroksia. täyttyneistä soluista. Näiden ohuissa <einissä on avoimet reiät ja kierteisiä päksunnusharjuja, jotka estävät niitä ly- sähtämästä kokoon. Monilla siemenillä (Linum, Cydonia, Cruciferae j. 1. ce.) on limaketto (Schleimepidermis), jonka laajaonteloisten solujen useimmi... 128397 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Sakvaka" /></noinclude>B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 83 Kuva 112. Linum usitatissimum. Sieme- nen limakettoa. c pintakelmu. a soluon- telo. J ulkoseinän limakerroksia. g, sisä- seinän limakerroksia. täyttyneistä soluista. Näiden ohuissa <einissä on avoimet reiät ja kierteisiä päksunnusharjuja, jotka estävät niitä ly- sähtämästä kokoon. Monilla siemenillä (Linum, Cydonia, Cruciferae j. 1. ce.) on limaketto (Schleimepidermis), jonka laajaonteloisten solujen useimmiten ulko- ja sivuseinissä on paksu kasvilimakerros (kuva 112). Jos siemen kostuu, paisuvat limakerrokset, soluseinä murtuu, siemen peittyy limalla ja tart- tuu maahan. Joskus, kuten yleensä vesikasveilla, eroavat päällyskettosolut vain vähän niiden alaisten kerrosten soluista. Sen sijaan ne ovat ilmassa kasvavissa varsissa ja lehdissä näistä huomattavasti eroavia. Tällöin havaitaan päällysketossa useimmiten vielä erityisiäkin muodostumia, kuten karvoja ja ilmarakoja. 54 $. Karvat (Haar, kuva 113). Varsinaiset karvat, trikoomat (Trichom), ovat päällyskettomuodostumia; ne syntyvät yhden pääl- lyskettosolun kasvamisen johdosta, joka solu voi jäädä jakautumatta tai jakautua eri tavoin. Täten muodostuu joko yksisoluinen karva tai solurihma, solulevy, solukappale. Karva voi olla haaraton tai enemmän tai vähemmän haarainen. Haarautumista voi tapahtua sekä yksi- että monisoluisissa karvoissa. " Karvat ovat rakenteeltaan hyvin erilaisia. Yksisoluisia ovat juuri- karvat (Wurzelhaar, kuva 116) ja useimmat villakarvat (Wollhaar), jotka peittävät nuoria kasvinosia jo silmussa, kuolevat pian ja sitten joko irtaantuvat tai jäävät valmiin kasvinosan vanukkeiseksi peitteeksi (Verbascum). Tavattoman pitkiksi (jopa 6 cm:n pituisiksi) tulevat Gossypium-lajien siemenkuoren päällysketosta lähtevät yksisoluiset karvat, jotka tunnetaan puuvillan nimellä; vanhempina ne ovat ilmaa sisältäviä. Monisoluisia ovat nystykarvat (Köpfchenhaar), joissa yksi- tai monisoluisen varren päässä on yksi- tai monisoluinen nystyrä, joka useimmiten erittää jotakin sekreettiä (kuva 113, D). Tähtikarvoja (Sternhaar) on monenlaisia (kuva 113, B, C, E, F). 7 Sojukkokarvat (Emergenz) ovat karvankaltaisia muodostumia, jotka ovat syntyneet paitsi päällysketosta sen alaisistakin soluista. Ne ovat<noinclude><references/></noinclude> 3rwbd6sju2gk97ahjt6buuzs4ircnt8 250 25078 128398 2026-03-28T19:46:22Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 84 I. Muoto-oppi. Kuva 113. Kuvassa C viereisetkää karvoja, monisoluisen varren päässä yksisolui + oja. Erilaisia karvamuodostumia. A poltinkarva. B, C, E, F i näkyvä karva on muodostunut päällyskettosolusta, joka ei, a nysty n solut, ole täydellisesti kuvattu; E pinnalta, F halkaistuna. D, nen nystyrä. 128398 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Sakvaka" /></noinclude>84 I. Muoto-oppi. Kuva 113. Kuvassa C viereisetkää karvoja, monisoluisen varren päässä yksisolui + oja. Erilaisia karvamuodostumia. A poltinkarva. B, C, E, F i näkyvä karva on muodostunut päällyskettosolusta, joka ei, a nysty n solut, ole täydellisesti kuvattu; E pinnalta, F halkaistuna. D, nen nystyrä.<noinclude><references/></noinclude> hu9yrldjanynl6j89x4dyrt1pbeqo2c 250 25079 128399 2026-03-28T19:46:27Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ke B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 85 sen takia monisoluisia, lujarakenteisia, voipa niissä olla johtojänteitäkin (esim. Rosa- ja Rubus-suku- jen piikeissä, Droseran hyönteisiä pyydystävissä karvoissa, kuva 114). — Poltinkarvojen (Brenn- haar) paksunnut tyvipää on maljamaisen solukko- karvan sisässä. Niiden ketto on vahvasti piitynyt fäi kalkkiutunut ja sen vuoksi helposti murtuva. Sen lisäksi on poltinkarva huomattavasti hoikempi ox< « - vinosti s... 128399 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Sakvaka" /></noinclude>Ke B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 85 sen takia monisoluisia, lujarakenteisia, voipa niissä olla johtojänteitäkin (esim. Rosa- ja Rubus-suku- jen piikeissä, Droseran hyönteisiä pyydystävissä karvoissa, kuva 114). — Poltinkarvojen (Brenn- haar) paksunnut tyvipää on maljamaisen solukko- karvan sisässä. Niiden ketto on vahvasti piitynyt fäi kalkkiutunut ja sen vuoksi helposti murtuva. Sen lisäksi on poltinkarva huomattavasti hoikempi ox< « - vinosti sijaitsevan päätenystyrän alta, joten Sent katkeaa siitä kohdasta vinosti murtuen (kuva 113 : A). Poltinkarvojen solunesteessä on kirpeitä aik , neita, jotka ärryttävät ihoa (Urticalla muurahais-| happoa, muilla Urticaceae- ja Loasaceae-heimojen kasveilla erilaisia myrkkyjä). Karvamuodostumien tehtävä on vaihteleva ja monessa tapauksessa tuntematon. Puuvillan kar- vat ovat siemenen liitelvelimiä. Villakarvat suoje- < . ME f , . . levat nuoria kasvinosia? vahvalta haihtumiselta. z * Poltinkarvat ovat suojana eläimiltä. ja iumisisä S + Nystykarvat = erittävät | erilaatuisia eritteitä, kuten haihtuvia öljyjä Labiatae-heimon kasveilla, Kuva 114. Drosera Pelargoniumilla j.n. e., pihkamaista ainetta hu- = rotundifolia. Nysty- malan emikukinnoissa. Erite muodostuu soluli- — mäinen = solukko- massa, tunkeutuu soluseinän selluloosakerroksen karva. (*/1) [äpi ja kokoontuu tämän ja kutikulan väliin puh- —- kaisten lopulta viimeksimainitun (kuva 115). Joskus erite voi tunkeu- tua kutikulankin ulkopuolelle. Tärkeimpiä karvoja ovat juurikarvat (kuvat 116, 117). Ne syntyvät jonkin matkaa taaksepäin juu- ren kasvavasta kärjestä esiin- tyen siellä erityisessä vyöhyk- Kuva 115. Humalan nystykarvojen kehitys. a—f peräkkäisiä nystykar- van — kehitysasteita, halkaistuina. c nystykarvan varsi ja itse nystyrä alkavat erilaistua. e—g erite kerään- tynyt kutikulan alle ja työntää sitä ylöspäin. g nystyrä valmis.<noinclude><references/></noinclude> 0g7ncnjwpexgdusp39j6wgeorg8nigi 250 25080 128400 2026-03-28T19:46:31Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: I. Muoto-oppi. 86 Kuva 116. Juuren poikkileikkaus, vähän suurennettu. Juurikarvoissa on vielä kiinni lukuisia maasta tarttuneita siruja. Keskessä keskusjänne, Csc s ESD SW e = 5 300 ON KARIN keessä tiheänä juuren peitteenä. Herneillä esim. on laskettu neliö millimetrin alalla 232, maissilla 425 juurikarvaa. Täten suurenee juuren pinta, niin että ravinto imeytyy maasta mahdollisimman voi: makkaasti: Vanhimmat juurikarvat kuolevat pois sitä mukaa... 128400 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Sakvaka" /></noinclude>I. Muoto-oppi. 86 Kuva 116. Juuren poikkileikkaus, vähän suurennettu. Juurikarvoissa on vielä kiinni lukuisia maasta tarttuneita siruja. Keskessä keskusjänne, Csc s ESD SW e = 5 300 ON KARIN keessä tiheänä juuren peitteenä. Herneillä esim. on laskettu neliö millimetrin alalla 232, maissilla 425 juurikarvaa. Täten suurenee juuren pinta, niin että ravinto imeytyy maasta mahdollisimman voi: makkaasti: Vanhimmat juurikarvat kuolevat pois sitä mukaa kuin juuren kasvavassa etuosassa syntyy kärkihakuisesti (akropetal) uusia. Juurikarvojen solu- | Seinä on ohut selluloosaketto, jonka uloin kalvo 1Ii- mautuu. Täten käy juurikarvoille mahdolliseksi kiinteästi takertua maassa oleviin kappaleisiin. Juurikarvoja tavataan myös juurakoissa (Eguisetum, Co- ralliorrhiza). = Sammalilta ja sanikkaisten alkeisvarsikoilta (Vorkeim, Pro- thallium) juuret puuttuvat. Niillä on imueliminä juurtuma- hapsia (Rhizoide). Nämä syntyvät samalla tavalla kuin juuri- karvat ja ovat rakenteeltaan usein aivan samanlaisia kuin ne; Kuva 117. Pääjuuri R ja ensi luokan juurihaaroja. €, C! näi- den kasvupisteet. P, p! juurikarvat. Juurikarvat esiintyvät jonkin matkaa kasvupisteen takana.<noinclude><references/></noinclude> 5q7odrs1bnijyd98wdokk862p394s9j 250 25081 128401 2026-03-28T19:46:35Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 87 toisissa tapauksissa taas, kuten lehtisammalilla, juurtumahapset ovat runsaasti haa- rautuneita solurihmoja. Sammalilla ne lähtevät varren alaosasta, alkeisvarsikoilla taas alapinnasta. 55.5. Ilma- ja vesiraot. Päällysketto ympäröi kasvin sisäsoluk- koja suojelevan ihon tavoin. Siinä on joukoittain; pieniä-soluvälejä j ilmarakoja (Spaltöffnung), jotka välittävät kasvin sisässä soluväleissä ' "olevan ilman vhtey... 128401 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Sakvaka" /></noinclude>B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 87 toisissa tapauksissa taas, kuten lehtisammalilla, juurtumahapset ovat runsaasti haa- rautuneita solurihmoja. Sammalilla ne lähtevät varren alaosasta, alkeisvarsikoilla taas alapinnasta. 55.5. Ilma- ja vesiraot. Päällysketto ympäröi kasvin sisäsoluk- koja suojelevan ihon tavoin. Siinä on joukoittain; pieniä-soluvälejä j ilmarakoja (Spaltöffnung), jotka välittävät kasvin sisässä soluväleissä ' "olevan ilman vhteyttä ulkoilmaan. Jokainen ilmarako on kahden, ra- kenteeltaan omituisen päällyskettosolun, SerHen-eli huulisolun (Schliess- zelle), muodostama (kuva 118, fs). Nämä ovat pinnalta useimmiten puolikuun muotoiset; raon puolella on niiden ylä- ja alaosassa paksunnut harju &, jota vastoin harjujen välissä oleva ketto on vain vähän paksunnut. = Sekeeisolujen välissä on keskirgko (Centralspalte, kr). Juuri mainitut smkasolujen harjut muodostavat rakosivulle kaksi on- teloa, ulkoeteisen (Vorhof, ue) kasvinosan ulkopinnan lähelle, ja sisäetei- sen (Hinterhof, se) sisemmä. Jos ilmarako on syvemmällä kuin pääl- lyskettosolut, syntyy pinnalle pieni kuoppa, jota sanotaan ulommaksi - ilmalokeroksi (äussere Atemhöhle). Sulkusoluissa on aina lehtivihreää, tärkkelystä ja tuma. Sisäeteinen vie ilmalokeroon (Atemhöhle, il), päällysketon ja sen alisen solukon välissä olevaan suurempaan solu- väliin, jonka yhteydessä muut soluvälit ovat. - Ilmarakoja on maanpäällisissä kasvinosissa, etenkin vihreissä. Erittäin paljon niitä tavataan lehdissä, varsinkin näiden alapinnassa. Kuva 118. A poikkileikkaus lehden alapinnasta ja siinä ilmarako. B sama ylhäältä- päin. hs huulisolu. kr keskirako. h paksunnut harju. ue ulkoeteinen; se sisäeteinen. il ilmalokero. Lehtivihreättömien päällyskettosolujen alla hohkatylppyä.<noinclude><references/></noinclude> nv11171uua9nswcexqjs3c74pnm005t 250 25082 128402 2026-03-28T19:46:43Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: < N. ) ' B. Oppi kasvien sisärakenteesta. JN 89 Kuva 121. Vesirako Fuch- sian ledessä. ('*/,) Vesiraon alla on ontelo, ja sitä rajoittaa pieni- soluinen — tylppysolukko (Epithem). Tähän taas päättyy johtojänne (lehti- suoni), josta vesi puris- tuu epiteemin ja vesiraon kautta ulos. - Koska erittyneessä vedessä joskus on runsaasti kalsiumkarbonaattia, laskeutuu tätä vesiraon päälle pieninä kalkkirupina, kuten esim. | Saxifraga- ja Statice-laj... 128402 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Sakvaka" /></noinclude>< N. ) ' B. Oppi kasvien sisärakenteesta. JN 89 Kuva 121. Vesirako Fuch- sian ledessä. ('*/,) Vesiraon alla on ontelo, ja sitä rajoittaa pieni- soluinen — tylppysolukko (Epithem). Tähän taas päättyy johtojänne (lehti- suoni), josta vesi puris- tuu epiteemin ja vesiraon kautta ulos. - Koska erittyneessä vedessä joskus on runsaasti kalsiumkarbonaattia, laskeutuu tätä vesiraon päälle pieninä kalkkirupina, kuten esim. | Saxifraga- ja Statice-lajeilla. 56 & Korkki ja kaarna. Paksuutta kasvavien kasvinosien (puu- kasvien varsien, perunan mukuloiden, juurien y.m.) päällysketto ei tavallisesti voi kestää kasvun aiheuttamaa pinnansuuntaista (tangen- tial) venytystä, vaan sen tilalle syntyy uusi pintasolukko, korkki (Kork, Periderm). Korkki on muodostunut levymäisistä, kasvinosan pintaa vastaan kohtisuoriin riveihin asettuneista soluista, kotkkisoluista. Nämä solut liittyvät toisiinsa ilman soluvälejä; niiden korkkiutuneiden sei- nien läpi vesi ja kaasut tuskin voivat tunkeutua ja niiden sisällys on jo varhaisella asteella pelkkää ilmaa (kuva 123, D). Joskus on kuitenkin korkkisoluissa plasmajätteitä sekä punaisia tai ruskeita parkkiaineit tai näiden hajautumistuloksia. Korkkisolut syntyvät erään jälkikasvu- solukon, korkkijällen eli korkkikambiumin (Phellogen), pinnansuuntai- sesti jakautuvista soluista (kuva 123). Kaavamaisesti esittää korkin syntyä kuva 122. Kuva 122. 1 korkkijälsisolu. 2 tämän on pinnanmyötäinen seinä jakanut kahtia; ylempi solu on nuori korkkisolu, alempi korkkijälsisolu. 3 molemmat solut kasva- neef. 4 korkkijälsisolu jakautuu uudelleen muodostaen uuden korkkisolun. 5 paitsi korkkijälsisolua on valmiina kaksi korkkisolua. 6 korkkijälsisolu jakautuu taas, joten kuviossa 7 näkyy kolme korkkisolua, joista ylin on vanhin, sekä yksi korkkijälsisolu. 2 CA 2 MRC<noinclude><references/></noinclude> 5tjneo4d4fy3rz64oa865vz7xjo3ude 0 25083 128403 2026-03-28T21:27:52Z Nysalor 5 Posetiiviveisu viime vuosien elämästä 128403 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Posetiiviveisu viime vuosien elämästä |alaotsikko= |tekijä=Tatu Pekkarinen |huomiot= }} : 1. Tää posetiivi ei ole Roomasta, : tää tehty on pakkiloodasta, : mutt’ kyllä tästä lähtee ääniä, : jotka kuuluvat ympäri lääniä. : On tämä oikea sävelien sorvi, : niin tämä huutaa kuin palotorvi. : &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Hadilia tudilia hidilia taa, : &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;näin minä soitan ja laulan vaan. : 2. Helsingistä on värssyt nää; : siellä on taasen talven sää. : Puistojen kauniit kukkaset : on kuivat kuin vanhat rukkaset. : Talven viimat ne vinkuu ja ryskää, : Havis-Mandakin saanut on yskää. : &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Hadilia j.n.e. : 3. Helsingissä lysti on asua, : rahoja kun olis’ monta vasua. : Autolla pääsee, ja markalla saa : yölläkin ostaa makkaraa. : Jos joku kaipaa ilon virikettä, : sitäkin lähtee kuin kraanasta vettä. : &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Hadilia j.n.e. : 4. Kahviloita täynnä on Helsinki, : niissä on repäisevä meininki. : Saa istua tupakansauhussa, : jatsimusiikin pauhussa. : Toiset ne teetäkin liiaksi latkii, : niin että alkavat apinata matkii. : &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Hadilia j.n.e. : 5. Kieltolaki yhä vain sairastaa. : Mikähän sen päästäis’ vaivasta. : Lääkärit kyllä sitä virvoittaa, : kieltolaille reseptejä kirjoittaa. : Apuansa antaapi veljeskansa, : lääkkeitä tuopi se laivoillansa. : &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Hadilia j.n.e. : 6. En minä laula viinasta : enkä siitä Eestin hiivasta. : Vettä mä ryyppään kraanasta, : senhän jo huomaa naamasta. : Viinan juonti on tuhmaa ja väärää, : paitsi jos pikkusen tohtori määrää. : &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Hadilia j.n.e. : 7. Moni kyllä ottaa naukunkin, : ett’ pää on kuin Haminan kaupunki. : Toisia ajelee ajuri, : toisia tampuurimajuri. : Minä vain maistelen murheen maljaa, : juon sitä paljasta Bastmannin kaljaa. : &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Hadilia j.n.e. : 8. Jos minä oisin Kajander, : kelpais mullekin napanter, : mutt’ liiaksi raitis ma olisin : virkahan raittiuspoliisin. : Raittiusvalvojan elämä on kuivaa, : siksi ne kilvalla pyrkivät uimaan. : &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Hadilia j.n.e. : 9. On lehdissä asioista kummista, : siitä saarna ja Åkerblummista. : On varastettu kangaspakkoja : sekä narrattu vanhoja akkoja. : Valat ne on vannottu väärät ja oikeet, : kyllä siinä tuomarin silmät on soikeet. : &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Hadilia j.n.e. {{Iloinen testamentti}} sg217rrjw4zyw625lviojwt80v1exwz