Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.46.0-wmf.22 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 4 23128 128417 128309 2026-04-01T12:27:52Z Alexis Jazz 5764 Updating gadget usage statistics from [[Special:GadgetUsage]] ([[phab:T121049]]) 128417 wikitext text/x-wiki {{#ifexist:Project:GUS2Wiki/top|{{/top}}|This page provides a historical record of [[Special:GadgetUsage]] through its page history. To get the data in CSV format, see wikitext. To customize this message or add categories, create [[/top]].}} Nämä tiedot ovat välimuistista, ja ne on päivitetty viimeksi 2026-04-01T08:27:49Z. Välimuistissa on saatavilla enintään {{PLURAL:5000|yksi tulos|5000 tulosta}}. {| class="sortable wikitable" ! Pienoisohjelma !! data-sort-type="number" | Käyttäjien määrä !! data-sort-type="number" | Aktiiviset käyttäjät |- |HotCat || 5 || 0 |- |Viite-overflow || 2 || 0 |- |Viite-palstat || 2 || 0 |- |Wikiviite || 5 || 0 |- |purge || 4 || 1 |} * [[Toiminnot:GadgetUsage]] * [[m:Meta:GUS2Wiki/Script|GUS2Wiki]] <!-- data in CSV format: HotCat,5,0 Viite-overflow,2,0 Viite-palstat,2,0 Wikiviite,5,0 purge,4,1 --> r32rbirtwsc8sxv7p57mfpz8atfubxd 0 24703 128419 128416 2026-04-01T20:57:02Z Nysalor 5 Myllärin polkka 128419 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Tatu Pekkarinen''' (1892–1951) == Laulut == * ''[[Abu-Hassanin vaimot]]'' * ''[[Aetan oven takana]]'' * ''[[Ai, ai, Artturi]]'' * ''[[Aina sattuu]]'' * ''[[Ei maha mittää]]'' * ''[[Hei, hauska veikko]]'' * ''[[Hei Suomi voittohon!]]'' * ''[[Hellevi]]'' * ''[[Iloinen kotiapulainen]]'' * ''[[Italian muisto]]'' * ''[[Jos minä oisin]]'' * ''[[Jos sulla sellaista on]]'' * ''[[Juu, tietysti vieras mies]]'' * ''[[Kannaksen Katriina]]'' * ''[[Kastehelmi ja lumikukka]]'' * ''[[Katulaulaja]]'' (1931) * ''[[Katulaulaja (1951)|Katulaulaja]]'' (1951) * ''[[Kaunis Veera]]'' * ''[[Kirkonkylän tanssit]]'' * ''[[Koeta vielä kerran]]'' * ''[[Korpirojutehtailijan mielipiteitä]]'' * ''[[Korpraali Janne Jäppinen]]'' * ''[[Kumpi ompi parempi]]'' * ''[[Kyllä tästä selvitään]]'' * ''[[Kylärallatus]]'' * ''[[Käynti Pariisin olympiakisoissa]]'' * ''[[Köyhän pojan perintö]]'' * ''[[Laulu almanakasta]]'' * ''[[Laulu Marj-Lovviisasta]]'' * ''[[Laulu vanhanaikainen]]'' * ''[[Lentäjäpoikien laulu]]'' * ''[[Maailman Kalle]]'' * ''[[Mannerheimin linjalla]]'' * ''[[Markan jenkka]]'' * ''[[Marssin tahdissa]]'' * ''[[Meidän talon haitari]]'' * ''[[Meijän kylän tyttäret]]'' * ''[[Meillä on ja annetaan]]'' * ''[[Meripojan kirje]]'' (1940) * ''[[Meripojan kirje]]'' (1951) * ''[[Miina ja Mikko markkinoella]]'' * ''[[Minä tiedän kaikki]]'' * ''[[Missä on se mies?]]'' * ''[[Muistovärssy]]'' * ''[[Murheesi pistä vanhaan säkkiin]]'' * ''[[Myllärin polkka]]'' * ''[[Neljä heilaa]]'' * ''[[Neljä poikaa]]'' * ''[[Niinkuin kullan kilinä]]'' * ''[[Nikkelimarkka]]'' * ''[[Nälkäajan Helsinki]]'' * ''[[Onnellinen August]]'' * ''[[Onnen ennustus]]'' * ''[[Pieni sydän]]'' * ''[[Pohjanmaan junassa]]'' * ''[[Poikamiehen huolet]]'' * ''[[Posetiiviveisu viime vuosien elämästä]]'' * ''[[Puuhellalla ajetaan]]'' * ''[[Radiopolkka]]'' * ''[[Rakkauden vertaus]]'' * ''[[Rakuunan lempeä]]'' (1940) * ''[[Rakuunan lempeä (1951)|Rakuunan lempeä]]'' (1951) * ''[[Renk’ Jussi lähtöö reissulle]]'' * ''[[Renk’Jussi palajaa sodasta]]'' * ''[[Ruhtinaan viulu]]'' * ''[[Sanat ja valat]]'' * ''[[Sattuneesta syystä]]'' * ''[[Savon ukko Helsingissä]]'' * ''[[Savonmuan Hilima]]'' * ''[[Savotan Sanni]]'' (1940) * ''[[Savotan Sanni (1951)|Savotan Sanni]]'' (1951) * ''[[Siperian vanki]]'' * ''[[Soita, Humu-Pekka]]'' * ''[[Sotapojan heilat]]'' * ''[[Souvaripoika]]'' * ''[[Sujut ollaan]]'' * ''[[Suomalaisen sotalaivan kannella]]'' * ''[[Taavetti ja Koljatti]]'' * ''[[Taina]]'' * ''[[Terve, täti Fiina]]'' * ''[[Toimeen tullaan]]'' * ''[[Tuohinen sormus]]'' * ''[[Tää on vain maailmaa]]'' (1940) * ''[[Tää on vain maailmaa (1951)|Tää on vain maailmaa]]'' (1951) * ''[[Tykkipoika]]'' * ''[[Uusi hattu]]'' * ''[[Valakia poeka]]'' * ''[[Vanhanpojan mietteitä]]'' * ''[[Viipurin polkka]]'' * ''[[Väliaikainen]]'' (1940) * ''[[Väliaikainen (1951)|Väliaikainen]]'' (1951) * ''[[Wei-Hai-Wei]]'' * ''[[Yhdentekevää]]'' * ''[[Yksi pikkunen viel’]]'' * ''[[Yksi suukko kerrallaan]]'' * ''[[Ylimääräinen laulu]]'' * ''[[Älä ajattele]]'' [[Luokka:Tatu Pekkarinen| ]] f5ekdse2j9xwuyvggyz73xyjfaijvdc 252 25085 128453 128411 2026-04-02T09:54:00Z Johshh 7452 128453 proofread-index text/x-wiki {{:MediaWiki:Proofreadpage_index_template |Nide= |Tekijä=Henry George |Kääntäjä=Arvid Järnefelt |Toimittaja= |Nimike=Edistys ja köyhyys |Vuosi= |Julkaisija= |Osoite= |Lähde=1 |Kuva= |Sivut=<pagelist /> |Huomautuksia= |Niteet= |Valmiusaste= |Aakkostus= }} eglluy3btetv8s7pqqzwnbtc0zjxbmb 128454 128453 2026-04-02T09:56:16Z Johshh 7452 128454 proofread-index text/x-wiki {{:MediaWiki:Proofreadpage_index_template |Nide= |Tekijä=Henry George |Kääntäjä=Arvid Järnefelt |Toimittaja= |Nimike=Edistys ja köyhyys |Vuosi=1906 |Julkaisija=KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAYA |Osoite= |Lähde=pdf |Kuva=1 |Sivut=<pagelist /> |Huomautuksia= |Niteet= |Valmiusaste= |Aakkostus= }} 6lqbznqoqvc4zmswmli25qlyi8rkq8j 0 25088 128418 2026-04-01T20:56:58Z Nysalor 5 Myllärin polkka 128418 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Myllärin polkka |alaotsikko= |tekijä=Tatu Pekkarinen |huomiot=Säveltänyt Erkki Salama. }} : 1. Mylly se pyörii, : mylläri hyörii : viikon töissä ja toimissaan. : Mylläri aina : lauantaina : vasta on oikein voimissaan. : Silloin se tanssaa : likkojen kanssa : niin, että kengät kolkkaa. : Tahti on tuima, : hurja ja huima, : kun mennään myllärin polkkaa. : 2. Kun mylläri myllää, : voima se jyllää, : viikko on pauhua pyörinää. : Rattahat hyrrää, : pyörät ne jyrrää. : Voi, tuota myllärin hyörinää! : Sitten se tanssaa j.n.e. {{Iloinen testamentti}} 0z1t9krun99lqp3znstfjoqmvn0gzo2 10 25089 128420 2026-04-02T09:13:47Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: <includeonly>{{font-size-base|font-size=249%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> {{documentation|Template:X-smaller/doc}} </noinclude> 128420 wikitext text/x-wiki <includeonly>{{font-size-base|font-size=249%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> {{documentation|Template:X-smaller/doc}} </noinclude> mvp16aa4f6k4sie5ak1tz1s0uwnw95r 10 25090 128421 2026-04-02T09:14:33Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: <includeonly><span {{optional style|font-size={{{font-size|}}}|style={{{style|}}}}}>{{{1}}}</span></includeonly><noinclude> {{documentation}} </noinclude> 128421 wikitext text/x-wiki <includeonly><span {{optional style|font-size={{{font-size|}}}|style={{{style|}}}}}>{{{1}}}</span></includeonly><noinclude> {{documentation}} </noinclude> biahc5r13z11i108dpqu3vztiin7nrr 828 25091 128422 2026-04-02T09:17:49Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: --[=[ This module provides easy processing of arguments passed to Scribunto from #invoke. It is intended for use by other Lua modules, and should not be called from #invoke directly. ]=] local libraryUtil = require('libraryUtil') local checkType = libraryUtil.checkType local arguments = {} -- Generate four different tidyVal functions, so that we don't have to check the options every time we call it. local function tidyValDefault(key, val) if type(val) == 'string' then... 128422 Scribunto text/plain --[=[ This module provides easy processing of arguments passed to Scribunto from #invoke. It is intended for use by other Lua modules, and should not be called from #invoke directly. ]=] local libraryUtil = require('libraryUtil') local checkType = libraryUtil.checkType local arguments = {} -- Generate four different tidyVal functions, so that we don't have to check the options every time we call it. local function tidyValDefault(key, val) if type(val) == 'string' then val = val:match('^%s*(.-)%s*$') if val == '' then return nil else return val end else return val end end local function tidyValTrimOnly(key, val) if type(val) == 'string' then return val:match('^%s*(.-)%s*$') else return val end end local function tidyValRemoveBlanksOnly(key, val) if type(val) == 'string' then if val:find('%S') then return val else return nil end else return val end end local function tidyValNoChange(key, val) return val end local function matchesTitle(given, title) local tp = type( given ) return (tp == 'string' or tp == 'number') and mw.title.new( given ).prefixedText == title end local translate_mt = { __index = function(t, k) return k end } function arguments.getArgs(frame, options) checkType('getArgs', 1, frame, 'table', true) checkType('getArgs', 2, options, 'table', true) frame = frame or {} options = options or {} --[[ -- Set up argument translation. --]] options.translate = options.translate or {} if getmetatable(options.translate) == nil then setmetatable(options.translate, translate_mt) end if options.backtranslate == nil then options.backtranslate = {} for k,v in pairs(options.translate) do options.backtranslate[v] = k end end if options.backtranslate and getmetatable(options.backtranslate) == nil then setmetatable(options.backtranslate, { __index = function(t, k) if options.translate[k] ~= k then return nil else return k end end }) end --[[ -- Get the argument tables. If we were passed a valid frame object, get the -- frame arguments (fargs) and the parent frame arguments (pargs), depending -- on the options set and on the parent frame's availability. If we weren't -- passed a valid frame object, we are being called from another Lua module -- or from the debug console, so assume that we were passed a table of args -- directly, and assign it to a new variable (luaArgs). --]] local fargs, pargs, luaArgs if type(frame.args) == 'table' and type(frame.getParent) == 'function' then if options.wrappers then --[[ -- The wrappers option makes Module:Arguments look up arguments in -- either the frame argument table or the parent argument table, but -- not both. This means that users can use either the #invoke syntax -- or a wrapper template without the loss of performance associated -- with looking arguments up in both the frame and the parent frame. -- Module:Arguments will look up arguments in the parent frame -- if it finds the parent frame's title in options.wrapper; -- otherwise it will look up arguments in the frame object passed -- to getArgs. --]] local parent = frame:getParent() if not parent then fargs = frame.args else local title = parent:getTitle():gsub('/sandbox$', '') local found = false if matchesTitle(options.wrappers, title) then found = true elseif type(options.wrappers) == 'table' then for _,v in pairs(options.wrappers) do if matchesTitle(v, title) then found = true break end end end -- We test for false specifically here so that nil (the default) acts like true. if found or options.frameOnly == false then pargs = parent.args end if not found or options.parentOnly == false then fargs = frame.args end end else -- options.wrapper isn't set, so check the other options. if not options.parentOnly then fargs = frame.args end if not options.frameOnly then local parent = frame:getParent() pargs = parent and parent.args or nil end end if options.parentFirst then fargs, pargs = pargs, fargs end else luaArgs = frame end -- Set the order of precedence of the argument tables. If the variables are -- nil, nothing will be added to the table, which is how we avoid clashes -- between the frame/parent args and the Lua args. local argTables = {fargs} argTables[#argTables + 1] = pargs argTables[#argTables + 1] = luaArgs --[[ -- Generate the tidyVal function. If it has been specified by the user, we -- use that; if not, we choose one of four functions depending on the -- options chosen. This is so that we don't have to call the options table -- every time the function is called. --]] local tidyVal = options.valueFunc if tidyVal then if type(tidyVal) ~= 'function' then error( "bad value assigned to option 'valueFunc'" .. '(function expected, got ' .. type(tidyVal) .. ')', 2 ) end elseif options.trim ~= false then if options.removeBlanks ~= false then tidyVal = tidyValDefault else tidyVal = tidyValTrimOnly end else if options.removeBlanks ~= false then tidyVal = tidyValRemoveBlanksOnly else tidyVal = tidyValNoChange end end --[[ -- Set up the args, metaArgs and nilArgs tables. args will be the one -- accessed from functions, and metaArgs will hold the actual arguments. Nil -- arguments are memoized in nilArgs, and the metatable connects all of them -- together. --]] local args, metaArgs, nilArgs, metatable = {}, {}, {}, {} setmetatable(args, metatable) local function mergeArgs(tables) --[[ -- Accepts multiple tables as input and merges their keys and values -- into one table. If a value is already present it is not overwritten; -- tables listed earlier have precedence. We are also memoizing nil -- values, which can be overwritten if they are 's' (soft). --]] for _, t in ipairs(tables) do for key, val in pairs(t) do if metaArgs[key] == nil and nilArgs[key] ~= 'h' then local tidiedVal = tidyVal(key, val) if tidiedVal == nil then nilArgs[key] = 's' else metaArgs[key] = tidiedVal end end end end end --[[ -- Define metatable behaviour. Arguments are memoized in the metaArgs table, -- and are only fetched from the argument tables once. Fetching arguments -- from the argument tables is the most resource-intensive step in this -- module, so we try and avoid it where possible. For this reason, nil -- arguments are also memoized, in the nilArgs table. Also, we keep a record -- in the metatable of when pairs and ipairs have been called, so we do not -- run pairs and ipairs on the argument tables more than once. We also do -- not run ipairs on fargs and pargs if pairs has already been run, as all -- the arguments will already have been copied over. --]] metatable.__index = function (t, key) --[[ -- Fetches an argument when the args table is indexed. First we check -- to see if the value is memoized, and if not we try and fetch it from -- the argument tables. When we check memoization, we need to check -- metaArgs before nilArgs, as both can be non-nil at the same time. -- If the argument is not present in metaArgs, we also check whether -- pairs has been run yet. If pairs has already been run, we return nil. -- This is because all the arguments will have already been copied into -- metaArgs by the mergeArgs function, meaning that any other arguments -- must be nil. --]] if type(key) == 'string' then key = options.translate[key] end local val = metaArgs[key] if val ~= nil then return val elseif metatable.donePairs or nilArgs[key] then return nil end for _, argTable in ipairs(argTables) do local argTableVal = tidyVal(key, argTable[key]) if argTableVal ~= nil then metaArgs[key] = argTableVal return argTableVal end end nilArgs[key] = 'h' return nil end metatable.__newindex = function (t, key, val) -- This function is called when a module tries to add a new value to the -- args table, or tries to change an existing value. if type(key) == 'string' then key = options.translate[key] end if options.readOnly then error( 'could not write to argument table key "' .. tostring(key) .. '"; the table is read-only', 2 ) elseif options.noOverwrite and args[key] ~= nil then error( 'could not write to argument table key "' .. tostring(key) .. '"; overwriting existing arguments is not permitted', 2 ) elseif val == nil then --[[ -- If the argument is to be overwritten with nil, we need to erase -- the value in metaArgs, so that __index, __pairs and __ipairs do -- not use a previous existing value, if present; and we also need -- to memoize the nil in nilArgs, so that the value isn't looked -- up in the argument tables if it is accessed again. --]] metaArgs[key] = nil nilArgs[key] = 'h' else metaArgs[key] = val end end local function translatenext(invariant) local k, v = next(invariant.t, invariant.k) invariant.k = k if k == nil then return nil elseif type(k) ~= 'string' or not options.backtranslate then return k, v else local backtranslate = options.backtranslate[k] if backtranslate == nil then -- Skip this one. This is a tail call, so this won't cause stack overflow return translatenext(invariant) else return backtranslate, v end end end metatable.__pairs = function () -- Called when pairs is run on the args table. if not metatable.donePairs then mergeArgs(argTables) metatable.donePairs = true end return translatenext, { t = metaArgs } end local function inext(t, i) -- This uses our __index metamethod local v = t[i + 1] if v ~= nil then return i + 1, v end end metatable.__ipairs = function (t) -- Called when ipairs is run on the args table. return inext, t, 0 end return args end return arguments ojpf6n6krtbq2o9ezlxv201kqkc2udp 10 25092 128423 2026-04-02T09:19:39Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: {{center/s|nomargin={{{nomargin|false}}}|class={{{class|}}}|width={{{width|}}}|style={{{style|}}}}} {{{text|{{{1|}}}}}} {{center/e}}{{#if:{{{text|{{{1|}}}}}}||{{category handler | 1 = [[Category:Pages using center with no text argument]] | main = 1 | page = 1 | translation = 1 | wikisource = 1 | nocat = {{{nocat|}}} }}}}<noinclude> {{documentation}} </noinclude> 128423 wikitext text/x-wiki {{center/s|nomargin={{{nomargin|false}}}|class={{{class|}}}|width={{{width|}}}|style={{{style|}}}}} {{{text|{{{1|}}}}}} {{center/e}}{{#if:{{{text|{{{1|}}}}}}||{{category handler | 1 = [[Category:Pages using center with no text argument]] | main = 1 | page = 1 | translation = 1 | wikisource = 1 | nocat = {{{nocat|}}} }}}}<noinclude> {{documentation}} </noinclude> sajkpornjefuehvgvmqca73rttwl2dc 10 25093 128424 2026-04-02T09:20:25Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: <templatestyles src="center/styles.css" /><div class="wst-center tiInherit {{yesno|{{{nomargin|false}}}|yes=wst-center-nomargin}} {{#if:{{{class|}}}|{{{class|}}}}}" {{optional style|width={{{width|}}}|style={{{style|}}}}}><noinclude> </div> {{documentation|Template:Center/doc}} </noinclude> 128424 wikitext text/x-wiki <templatestyles src="center/styles.css" /><div class="wst-center tiInherit {{yesno|{{{nomargin|false}}}|yes=wst-center-nomargin}} {{#if:{{{class|}}}|{{{class|}}}}}" {{optional style|width={{{width|}}}|style={{{style|}}}}}><noinclude> </div> {{documentation|Template:Center/doc}} </noinclude> 63lvr94yd95st11iu6bz9b09u8v2ed1 10 25094 128425 2026-04-02T09:21:06Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: /* Basic alignment */ .wst-center { text-align: center; margin:0 auto; } /* * p-wrapping gives us a hard 7px bottom margin that is undesireable when * trying to align another element just below us (like a horizontal rule). * This is a workaround for that by simply forcing the margin to zero. */ .wst-center.wst-center-nomargin > p { margin-top: 0; margin-bottom: 0; } 128425 sanitized-css text/css /* Basic alignment */ .wst-center { text-align: center; margin:0 auto; } /* * p-wrapping gives us a hard 7px bottom margin that is undesireable when * trying to align another element just below us (like a horizontal rule). * This is a workaround for that by simply forcing the margin to zero. */ .wst-center.wst-center-nomargin > p { margin-top: 0; margin-bottom: 0; } adt37czn9vnhyxyv4vo6yqeve7mrja5 10 25095 128426 2026-04-02T09:22:18Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: <includeonly></div></includeonly><noinclude> {{documentation}} </noinclude> 128426 wikitext text/x-wiki <includeonly></div></includeonly><noinclude> {{documentation}} </noinclude> 4svdptpks693oo75dst5prxxduoz5on 250 25096 128427 2026-04-02T09:22:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c| '''HENRY GEORGE''' {{Xxxx-larger|EDISTYS IA KÖYHYYS}} TUTKIMUS SYISTÄ KASVAVAN RIKKAUDEN OHELLA ENENTYVÄÄN KÖYHTYMISEEN JA TALOUDELLISIIN AHDINKOIHIN. PARANNUSKEINO. SUOMENTANUT '''ARVID JÄRNEFELT''' TEKIJÄN MUOTOKUVALLA HELSINGISSÄ KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAYA }} 128427 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c| '''HENRY GEORGE''' {{Xxxx-larger|EDISTYS IA KÖYHYYS}} TUTKIMUS SYISTÄ KASVAVAN RIKKAUDEN OHELLA ENENTYVÄÄN KÖYHTYMISEEN JA TALOUDELLISIIN AHDINKOIHIN. PARANNUSKEINO. SUOMENTANUT '''ARVID JÄRNEFELT''' TEKIJÄN MUOTOKUVALLA HELSINGISSÄ KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAYA }}<noinclude><references/></noinclude> ppslzjc05savx62rkt5ztlp6kapourz 250 25097 128428 2026-04-02T09:23:22Z Johshh 7452 /* Korrekturlest */ 128428 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Johshh" /></noinclude>{{c| HELSINKI, FRENCKELLIN KIRJAPAYNO-OSAKEYHTIO, 1906. }}<noinclude><references/></noinclude> pc2n53rl2ksu7e3ce43mid6kc51wuig 128429 128428 2026-04-02T09:23:33Z Johshh 7452 128429 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Johshh" /></noinclude>{{c| HELSINKI, FRENCKELLIN KIRJAPAYNO-OSAKEYHTIO, 1906. }}<noinclude><references/></noinclude> 6pm4edj93s0iuld7iuc30r3wj89m99o 250 25098 128430 2026-04-02T09:25:22Z Johshh 7452 /* Korrekturlest */ 128430 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Johshh" /></noinclude> {{c|Henry George}}<noinclude><references/></noinclude> guiibxreyr6n3arx3lmbh5yc650pa2o 250 25099 128431 2026-04-02T09:30:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Henry George ja ,,Edistys ja Kéyhyys” ''Henry Georgen'' poika on kirjottanut isänsä elämäkerran, „The life of Henry George", by his son H. George. NewYork 1900. Niille, jotka tahtovat tähän mahtavaan kirjailijahenkilöön tutustua mainitsen lähteenä vielä: ''W. Stead and Shaw:'' „Henry George" (Review of Reviews, 15 p:ltä marrask. 1897). Löytyy suomeksikin kirjotettu lyhyt selonteko Henry Georgesta, nimittäin kirjotus Georgeismin alkuvaiheet" työväen jo... 128431 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Henry George ja ,,Edistys ja Kéyhyys” ''Henry Georgen'' poika on kirjottanut isänsä elämäkerran, „The life of Henry George", by his son H. George. NewYork 1900. Niille, jotka tahtovat tähän mahtavaan kirjailijahenkilöön tutustua mainitsen lähteenä vielä: ''W. Stead and Shaw:'' „Henry George" (Review of Reviews, 15 p:ltä marrask. 1897). Löytyy suomeksikin kirjotettu lyhyt selonteko Henry Georgesta, nimittäin kirjotus Georgeismin alkuvaiheet" työväen joulualbumissa ,Uuden ajan kynnyksellä“ v. 1905 (nimimerkki -- s.) Tässä esitetään ainoastaan pääpiirteet Georgen elämästä. Henry George syntyi Filadelfiassa syyskuun 2 päivänä 1839. Isä harjotteli toimenaan hengellisten kirjain julkaisemista' ja myymistä. Äiti oli ollut alkeiskoulun opettajatar ennen naimistaan. Oli hyvin uskonnollinen, chkä vähän intoilevainenkin nainen; perheen äitinä ylen tunnollinen ja puuhailevainen. Henry oli hänen kahdeksasta lapsestaan toinen järjestyksessä. Henry pantiin ensin kansakouluun, sitten siirrettiin korkeampaan kouluun. Mutta koululuvut eivät menestyneet, eikä syynä ollut laiskuus tai saamattomuus, vaan päinvastoin itsenäinen, harras tiedonhalu, joka riensi koulu-opetusten edelle eikä ottanut valjastuakseen kaavamaisiin lukuihin. .Minulle opetetaan siellä semmoista, mitä jo tiedän tai mitä en tarvitse tietää", valitteli hän isälleen. Hän luki paljon kotonaan, erittäin historiaa ja maantietoa.<noinclude><references/></noinclude> fmcqsf9c73dlmy0ikmwxwbrlpotx9ok 128432 128431 2026-04-02T09:30:58Z Johshh 7452 128432 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c|Henry George ja ,,Edistys ja Kéyhyys”}} ''Henry Georgen'' poika on kirjottanut isänsä elämäkerran, „The life of Henry George", by his son H. George. NewYork 1900. Niille, jotka tahtovat tähän mahtavaan kirjailijahenkilöön tutustua mainitsen lähteenä vielä: ''W. Stead and Shaw:'' „Henry George" (Review of Reviews, 15 p:ltä marrask. 1897). Löytyy suomeksikin kirjotettu lyhyt selonteko Henry Georgesta, nimittäin kirjotus Georgeismin alkuvaiheet" työväen joulualbumissa ,Uuden ajan kynnyksellä“ v. 1905 (nimimerkki -- s.) Tässä esitetään ainoastaan pääpiirteet Georgen elämästä. Henry George syntyi Filadelfiassa syyskuun 2 päivänä 1839. Isä harjotteli toimenaan hengellisten kirjain julkaisemista' ja myymistä. Äiti oli ollut alkeiskoulun opettajatar ennen naimistaan. Oli hyvin uskonnollinen, chkä vähän intoilevainenkin nainen; perheen äitinä ylen tunnollinen ja puuhailevainen. Henry oli hänen kahdeksasta lapsestaan toinen järjestyksessä. Henry pantiin ensin kansakouluun, sitten siirrettiin korkeampaan kouluun. Mutta koululuvut eivät menestyneet, eikä syynä ollut laiskuus tai saamattomuus, vaan päinvastoin itsenäinen, harras tiedonhalu, joka riensi koulu-opetusten edelle eikä ottanut valjastuakseen kaavamaisiin lukuihin. .Minulle opetetaan siellä semmoista, mitä jo tiedän tai mitä en tarvitse tietää", valitteli hän isälleen. Hän luki paljon kotonaan, erittäin historiaa ja maantietoa.<noinclude><references/></noinclude> sfhpqa00dhhbtywrxnx7opx3jhgn64h 250 25100 128433 2026-04-02T09:31:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Kun tuli eteen kysymys oman leivän ansaitsemisesta, toi- mitteli hän kaikellaisia kauppapalvelijan tehtäviä, sitten matkusti laivapoikana suurella „Hindu“ nimisellä laivalla Indiaan, sitten v. 1856 palveli latojana eräässä Filadelfian kirjapainossa, jonka jälkeen antautui jälleen merimieheksi, sekä teki „Schubrick" nimisellä sotalaivalla matkustuksen Kap Hornin ympäri San Fransiskoon. Nyt alkoi Georgelle täällä ankara toimeentulontaistelu. Monella taval... 128433 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Kun tuli eteen kysymys oman leivän ansaitsemisesta, toi- mitteli hän kaikellaisia kauppapalvelijan tehtäviä, sitten matkusti laivapoikana suurella „Hindu“ nimisellä laivalla Indiaan, sitten v. 1856 palveli latojana eräässä Filadelfian kirjapainossa, jonka jälkeen antautui jälleen merimieheksi, sekä teki „Schubrick" nimisellä sotalaivalla matkustuksen Kap Hornin ympäri San Fransiskoon. Nyt alkoi Georgelle täällä ankara toimeentulontaistelu. Monella tavalla koetti hän leipäänsä ansaita, muun muassa työs- kenteli jonkun aikaa Kalifornian kultakaivoksissakin, mutta köy- hyys vaan ahdisti joka puolelta. Vihdoin hän täällä San Fran- siskossakin joutui jälleen latojaksi, ja nyt näemme hänen alkavan lähetellä kirjotuksia siihen lehteen, jonka latojana hän kirjapai- nossa työskenteli. Kirjeet hän viskasi aina kirjelaatikkoon, ja pitkään aikaan ei toimitus saanut tietää kuka oli niiden sepit- täjä; kirjotukset olivat kuitenkin herättäneet hyvin paljon huo- miota, joten niiden sepittäjästä koetettiin suurella innolla saada selvää. Vihdoin se onnistuikin. Silloin hänelle heti tarjottiin paikka lehden toimituksessa ja siinä toimessa hän sitten pysyi 1867 vuoteen asti. Myöhemmin hän astui „San Francisco Herald" nimisen lehden toimitukseen. Lehden asioissa hän teki matkustuksen New-Yorkiin ja antautui tutkimaan maakysymystä, joka siihen aikaan oli Kali- fornian valtiossa sangen polttava. Kaikki voimansa hän tästä lähin pani taloustieteellisiin harrastuksiin, perusti oman lehtensä, „Evening-Postin“ ja loistavilla pääkirjotuksillaan hankki pian sille tuhansia lukijoita. Tällöin syntyi hänessä nyt suunnitelma „Edistys ja Köyhyys"-teokseen. „Kerran, keskellä valkoista päivää. eräällä kaupungin ka- dulla, minulle tuli ajatus, näky, kutsumus sanokaa sitä miksi tahdotte. Jokainen jänteeni värähti. Ja minä tein päätöksen, jota olen sitten sekä ilossa että surussa noudattanut, päätin kirjottaa „Edistyksestä ja Köyhyydestä“: Työ on sitten aina tukenut minua milloin olen tuntenut itseäni heikoksi. Ja kun pääsin viimeiseen riviin, lankesin polvilleni ja itkin kuin lapsi.<noinclude><references/></noinclude> p022cyppee98m45knho3dzzxch4kwjw 250 25101 128434 2026-04-02T09:32:02Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Olin ikäänkuin antanut työni seuraukset Jumalan omiin käsiin. Se tunne, jota silloin koin, ei ole minua milloinkaan sittemmin jättänyt. Se on minua johtanut jonnekin yhä ylemmäs ja ylem- mäs. Se on tehnyt minua yhä rehellisemmäksi, yhä puhtaam- maksi ihmiseksi, se on ollut minulle uskontona, voimakkaana ja syvänä, vaikkapa epämääräisenäkin, uskontona, josta en ole koskaan rakastanut puhua, jonka en ole koskaan sallinut ilmetä ulkonaisesti, mutta jota ainoa... 128434 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Olin ikäänkuin antanut työni seuraukset Jumalan omiin käsiin. Se tunne, jota silloin koin, ei ole minua milloinkaan sittemmin jättänyt. Se on minua johtanut jonnekin yhä ylemmäs ja ylem- mäs. Se on tehnyt minua yhä rehellisemmäksi, yhä puhtaam- maksi ihmiseksi, se on ollut minulle uskontona, voimakkaana ja syvänä, vaikkapa epämääräisenäkin, uskontona, josta en ole koskaan rakastanut puhua, jonka en ole koskaan sallinut ilmetä ulkonaisesti, mutta jota ainoata minä olen aina pyrkinyt seu- raamaan". Näin kirjottaa George eräässä kirjeessään vuodelta 1879. , Edistystä ja Köyhyyttä“ eivät kustantajat aluksi uskalta- neet ottaa kustantaakseen. „Se oli liian päällekäypää“. Mutta kun kirjan vihdoin kaikista vastuksista huolimatta onnistui päästä julkisuuteen, herätti se heti niin suurta huomiota, että painos seurasi painosta ja kehotuskirjeitä alkoi tekijälle tulvata joka taholta maailmasta. Syntyi heti yhdistyksiä Georgen aatteen levittämistä ja toteuttamista varten, Amerikassa „Vapaan Maan yhdistys", Englannissa „Maaliitto". Sittemmin, Henry Georgen kuoleman jälkeen (29 p:nä lokakuuta 1899) on hänen aatteensa kasvamistaan kasvanut ja sitä ajavat jo suuret ryhmät kaikissa sivistysmaissa, jotka eivät ole vanhoihin yhteiskuntamuotoihin kohmettuneet, vaan pystyvät vielä uutta tulevaisuutta 'rakenta- maan. Paitsi aatteen suurta levenemistä viime aikoina kaikissa Europan maissa, on sen vaikutus nyt erittäin tuntuva Venäjällä, jonka sosialiset uudistuspuolueet alkavat tulla siihen käsi- tykseen, että maakysymyksen ratkaisu on siellä mahdollinen ainoastaan Georgen esittämässä muodossa. Venäjällä on myöskin Leo Tolstoi voimakkaasti kannatta- nut Georgen aatetta. Mitä sisältää tämä aate lyhykäisesti sanottuną? Henry Georgen suunnitelma työttömyyden ja köyhyyden poistamiseksi ihmiskunnasta tarkottaa, että kaikki maaperä ar- vioitaisiin tulokkuutensa mukaan. Tällöin ei otettaisi ollenkaan lukuun sitä työtä, mitä maahan on pantu, ei otettaisi siis lukuun rakennuksia, ei ojituksia, ei muokkauksia vaan arvioitaisiin<noinclude><references/></noinclude> cioy5bw71h7z6h1zq1i0wmyua2cbe48 250 25102 128435 2026-04-02T09:32:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ainoastaan mikä maa on asemansa, luonnollisen hedelmällisyy- tensä puolesta muita maita edullisempi. Tämmöisen arvion mu- kaan nostettaisiin kaikesta maasta riippumatta siitä onko se viljeltyä tai ei vero niiltä, jotka pitävät maata hallussaan ja tämä vero käytettäisiin koko kansan yleisiin tarkotuksiin, niiden verojen asemesta, jotka tähän asti ovat painaneet yksistään työtä. Eräässä kirjeessään selittää Leo Tolstoi tämän suunnitelman hyötyä n... 128435 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ainoastaan mikä maa on asemansa, luonnollisen hedelmällisyy- tensä puolesta muita maita edullisempi. Tämmöisen arvion mu- kaan nostettaisiin kaikesta maasta riippumatta siitä onko se viljeltyä tai ei vero niiltä, jotka pitävät maata hallussaan ja tämä vero käytettäisiin koko kansan yleisiin tarkotuksiin, niiden verojen asemesta, jotka tähän asti ovat painaneet yksistään työtä. Eräässä kirjeessään selittää Leo Tolstoi tämän suunnitelman hyötyä näin: „Ihmiset, jotka nyt omistavat suuria, viljelemättömiä maa- aloja, luopuisivat niistä, sillä he eivät jaksaisi suorittaa niistä Mutta ne ihmiset, jotka itse tekevät maatyötä, ottaisi- vat ne heti haltuunsa. Näin ollen olisi ensimäinen, hyöty sel- laisesta järjestelmästä se, että maa heti siirtyisi niiden käsiin, jotka itse viljelevät maata, eikä olisi enää suurtilallisten hallussa. „Toinen hyöty olisi se, että työväki lakkaisi orjamaisesta tehdastyöstä ja palvelustöistä kaupungeissa, ja ne, jotka nyt asuvat kaupungeissa, alkaisivat siirtyä maaseudulle. „Kolmas hyöty olisi se, että kaikki elämäntarpeet, kuten tulitikut, tee, sokeri, öljy, rauta, kangas, kuteet, koneet, ja myös vähemmin tarpeelliset tavarat, kuten viini, tupakka, kaikki olisi puolta halvempaa kuin nyt ja hyöty tulisi siis myös niiden- kin hyväksi, jotka eivät viljele maata. „Jos siis sellainen järjestys pantaisiin käytäntöön, niin päästäisiin kahdesta suuresta epäkohdasta, joista kansa nykyään kärsii. „Ensiksikin siitä epäkohdasta, että ihmisiltä on riistetty heidän luonnollinen, synnynnäinen oikeutensa maahan, ja toi- seksi siitä, että veroja ei kanneta ihmisten yhteisestä omaisuu- desta, maasta, vaan heidän mieskohtaisesta työstään. Mitä enemmän tekee työtä sitä enemmän nykyään verotetaan. „Mutta päähyöty olisi se, että työttömyydessä elävät ihmi- set pääsisivät käyttämästä hyväkseen toisten ihmisten työtä, pääsisivät rikoksesta, johon he usein eivät ole itse syypäät, koska ovat lapsuudestaan asti olleet työttömyydessä kasvatetut eivätkä edes osaa tehdä työtä. He pääsisivät vapaiksi vielä<noinclude><references/></noinclude> sl1x4zk66r64s453l7sy3beg6scxsvt 250 25103 128436 2026-04-02T09:34:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: suuremmastakin rikoksesta, nimittäin siitä valehtelemisen ja kie- räilemisen tavasta, jolla he nyt näitä rikoksiansa puolustavat. Toi- selta puolen myös työläiset vapautuisivat kadehtimisen, tuomit- semisen ja vihan hengestä työttömyydessä eläjiä vastaan, ja niin olisi päästy pääsyistä ihmisten eroavaisuuteen. „Ja tämä Henry Georgen suunnitelma voidaan panna täy- täntöön ilman mitään melua, vihamielisyyttä, vääryyttä ja eri- puraisuutta ihmis... 128436 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>suuremmastakin rikoksesta, nimittäin siitä valehtelemisen ja kie- räilemisen tavasta, jolla he nyt näitä rikoksiansa puolustavat. Toi- selta puolen myös työläiset vapautuisivat kadehtimisen, tuomit- semisen ja vihan hengestä työttömyydessä eläjiä vastaan, ja niin olisi päästy pääsyistä ihmisten eroavaisuuteen. „Ja tämä Henry Georgen suunnitelma voidaan panna täy- täntöön ilman mitään melua, vihamielisyyttä, vääryyttä ja eri- puraisuutta ihmisten keskuudessa. Ei tarvitse muuta kuin vähi- tellen vapauttaa työn tuotteet veroista ja siirtää ne maahan ja niin tulevat maasta vähitellen luopumaan ne, jotka eivät tee maan päällä työtä, ja maa joutuu niiden haltuun, jotka maa- työtä osaavat ja sellaista työtä rakastavat. Kaikki maa tulee todellisten maanviljelijäin haltuun, kaupunkilainen tyhjän- toimittaja-elämä vähenee, kaikki saavat elää sekä rikkaammin että paremmin." Virkby, lokak. 8 p. 1906. {{oikea|''Arvid Järnefelt.''}}<noinclude><references/></noinclude> nglt2opsapblmf9nz0jswl6v4vj8dm3 250 25104 128437 2026-04-02T09:34:33Z Johshh 7452 /* Uten tekst */ 128437 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="0" user="Johshh" /></noinclude><noinclude><references/></noinclude> ngohqhxbqg29qlh42yaae771xrctg99 250 25105 128438 2026-04-02T09:35:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|JOHDATUS.}} {{---}} '''Ratkaistava kysymys.''' Tuotantovoimien tavaton kasvaminen on meidän vuosi- satamme merkillisyyksiä. Höyryn ja sähkön käyttäminen, teko- tapojen kehittyminen, työtä edistävien koneiden myötävaikutus, tuotannon yhä suurempi jakaantuminen ja sen yhä kasvavat määrät, keskuusliikkeen ihmeellinen vilkastuminen, kaikki tämä on epäilemättä mitä suurimmassa määrin työn tuottavuutta lisännyt. Tämän hämmästyttävän aikakaud... 128438 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c|JOHDATUS.}} {{---}} '''Ratkaistava kysymys.''' Tuotantovoimien tavaton kasvaminen on meidän vuosi- satamme merkillisyyksiä. Höyryn ja sähkön käyttäminen, teko- tapojen kehittyminen, työtä edistävien koneiden myötävaikutus, tuotannon yhä suurempi jakaantuminen ja sen yhä kasvavat määrät, keskuusliikkeen ihmeellinen vilkastuminen, kaikki tämä on epäilemättä mitä suurimmassa määrin työn tuottavuutta lisännyt. Tämän hämmästyttävän aikakauden alussa oli aivan luon- nollista ajatella ja yleisesti ajateltiinkin, että nuo työtä vähentä- vät keksinnöt tulisivat todella helpottamaan työmiehen ponnis- tuksia ja parantamaan hänen asemaansa; ajateltiin, että tuotanto- voimien suunnaton kasvaminen varmaan on saattava olemassa olevan köyhyyden muinaisuuden ilmiöksi. Jos joku kuluneen vuosisadan miehistä, kuten esimerkiksi Franklin tai Priestley, olisi tulevaisuutta ajatellessaan osannut mieleensä kuvailla purje- alusten asemesta höyrylaivoja, entisten posti- ja rahtikuormain asemesta rautatiejunia, viikatteen asemesta niittokoneita ja riihi- varstan. asemesta puimakonetta; jos hän olisi voinut kuulla tehdaskoneiden huohotusta, jotka ihmistahtoa palvellessaan ja hänen halujensa tyydyttämiseksi kehittävät suurempia voimia, kuin maapallon kaikkien ihmisten ja työjuhtain voimat yhteen laskettuina; jos hän olisi voinut nähdä miten tukkipuut lyhyessä hetkessä muuttuvat oviksi, ikkunoiksi, laatikoiksi, tynnyreiksi,<noinclude><references/></noinclude> 4jdk36zz86ao84waqy71c6vq0n4ex6u 128439 128438 2026-04-02T09:36:52Z Johshh 7452 128439 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c|JOHDATUS.}} {{c|'''Ratkaistava kysymys.'''}} Tuotantovoimien tavaton kasvaminen on meidän vuosi- satamme merkillisyyksiä. Höyryn ja sähkön käyttäminen, teko- tapojen kehittyminen, työtä edistävien koneiden myötävaikutus, tuotannon yhä suurempi jakaantuminen ja sen yhä kasvavat määrät, keskuusliikkeen ihmeellinen vilkastuminen, kaikki tämä on epäilemättä mitä suurimmassa määrin työn tuottavuutta lisännyt. Tämän hämmästyttävän aikakauden alussa oli aivan luon- nollista ajatella ja yleisesti ajateltiinkin, että nuo työtä vähentä- vät keksinnöt tulisivat todella helpottamaan työmiehen ponnis- tuksia ja parantamaan hänen asemaansa; ajateltiin, että tuotanto- voimien suunnaton kasvaminen varmaan on saattava olemassa olevan köyhyyden muinaisuuden ilmiöksi. Jos joku kuluneen vuosisadan miehistä, kuten esimerkiksi Franklin tai Priestley, olisi tulevaisuutta ajatellessaan osannut mieleensä kuvailla purje- alusten asemesta höyrylaivoja, entisten posti- ja rahtikuormain asemesta rautatiejunia, viikatteen asemesta niittokoneita ja riihi- varstan. asemesta puimakonetta; jos hän olisi voinut kuulla tehdaskoneiden huohotusta, jotka ihmistahtoa palvellessaan ja hänen halujensa tyydyttämiseksi kehittävät suurempia voimia, kuin maapallon kaikkien ihmisten ja työjuhtain voimat yhteen laskettuina; jos hän olisi voinut nähdä miten tukkipuut lyhyessä hetkessä muuttuvat oviksi, ikkunoiksi, laatikoiksi, tynnyreiksi,<noinclude><references/></noinclude> 58916bmaptctnou52o3y1315zld8m1y 250 25106 128440 2026-04-02T09:37:13Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ihmiskäden niihin melkein ollenkaan koskematta; jos hän olisi saanut nähdä avaria verstaita, joissa valmistuu tukuttain jalki- neita vähemmällä työllä kuin entiseltä mestarilta meni yhden ainoan kengän pohjaamiseen; jos olisi saanut nähdä tehtaita, missä jonkun tyttö pahasen valvonnan alla pumpulivilla muuttuu kuteeksi pikemmin kuin satain taiturikutojain istuessa kangas- tuoliensa ääressä; jos hän olisi nähnyt höyryvasaroita, jotka takovat jättiläisput... 128440 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ihmiskäden niihin melkein ollenkaan koskematta; jos hän olisi saanut nähdä avaria verstaita, joissa valmistuu tukuttain jalki- neita vähemmällä työllä kuin entiseltä mestarilta meni yhden ainoan kengän pohjaamiseen; jos olisi saanut nähdä tehtaita, missä jonkun tyttö pahasen valvonnan alla pumpulivilla muuttuu kuteeksi pikemmin kuin satain taiturikutojain istuessa kangas- tuoliensa ääressä; jos hän olisi nähnyt höyryvasaroita, jotka takovat jättiläisputkia ja suunnattomia ankkureita tai olisi nähnyt hienoja koneita, jotka valmistavat pienen pieniä taskukelloja; nähnyt kuinka timanttiporat puhkasevat ikikallioiden onkaloita, ja kuinka kivi-öljy voi tehdä valas-öljyn tarpeettomaksi; jos hän olisi voinut mieleensä kuvailla sitä suunnatonta työvoimain säästöä, mikä seuraa vaihto- ja liikeyhteyden vilkastumista, ja joka tekee mahdolliseksi, että Austraaliassa tapettua lammasta voidaan syödä tuoreena Englannissa, tai että lontoolaisen pankki- miehen iltapäivällä saama käsky täytetään San-Fransiskossa saman päivän aamuna; jos hän olisi voinut mieleensä kuvailla niitä satoja tuhansia keksintöjä, joista tässä olemme vaan ani harvoja maininneet, niin mimmoiseksi hänen olisikaan täy- tynyt ajatella ihmiskunnan vastaavia yhteiskunnallisia oloja? Hänen johtopäätöksensä ei olisi tarvinnut ainoastaan mieli- kuvitukseen perustua, vaan se olisi esiintynyt päivän selvänä seurauksena siitä, mitä hän silmiensä edessä näki; hänen sy- dämmensä olisi sykähtänyt, koko hermosto olisi vavahtanut niinkuin vavahtaa karavaanin nääntynyt kulkija, joka kummulle noustuaan huomaa silmiensä edessä keitaan väräjävän vehreyden ja suihkuavan reden kimmellyksen. Selvin piirtein olisi hänen eteensä kuvautunut, kuinka perustuksia myöten nuo uudet voimat yhteiskuntaa kohottavat, kuinka ne köyhimmänkin pelastavat puutteen mahdollisuudesta ja heikoimmankin leipähuolien kulut- tavasta tuskasta vapauttavat; hänen mieleensä olisi piirtäytynyt kuva sellainen, jossa tieteen orjuuttamat luonnonvoimat ovat ottaneet kantaakseen ihmiskunnan entisen orjaintaakan, jossa rautajänteet ja terässuonet ovat köyhimmänkin työmiehen elä- män pelkäksi juḥlaksi muuttaneet, jonka loistossa kaikki ylevät<noinclude><references/></noinclude> qwgd8hajac0e2ny35kol8wozpmk9r8g 250 25107 128441 2026-04-02T09:37:31Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ominaisuudet ja jalot hengenlahjat ovat saaneet avaran alan kehittyäkseen. Ja näistä onnellisista aineellisista oloista hän olisi välttä- mättömänä seurauksena nähnyt siveellisten olosuhteiden kasva- van, jotka toteuttavat ihmiskunnan alati uneksiman kultaisen aikakauden. Ei näe enää nuoriso nälkää ei kurjuutta, eivät vanhat enää ahneuteensa kuoleudu, lapset riemuiten leikkiä lyövät, ja elämän pikkumaisuudesta vapautuneina ihmiset tähtien kunniaa yl... 128441 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ominaisuudet ja jalot hengenlahjat ovat saaneet avaran alan kehittyäkseen. Ja näistä onnellisista aineellisista oloista hän olisi välttä- mättömänä seurauksena nähnyt siveellisten olosuhteiden kasva- van, jotka toteuttavat ihmiskunnan alati uneksiman kultaisen aikakauden. Ei näe enää nuoriso nälkää ei kurjuutta, eivät vanhat enää ahneuteensa kuoleudu, lapset riemuiten leikkiä lyövät, ja elämän pikkumaisuudesta vapautuneina ihmiset tähtien kunniaa ylistelevät. Kadonnut on pahuus, pehmennyt julmuus, epäsointu sointuun vaihtunut. Sillä sielläkö ahneus viihtyisi, missä jokainen on kyllänsä saanut? Sielläkö viihtyisi köyhyy- destä ja köyhyyden pelosta syntyvä rikos, tietämättömyys, raakuus, missä köyhyyttä ei enää tunneta? Kuka enää¸ matelisi siellä, missä kaikki vapaina ovat; kuka sortaisi siellä, missä kaikki yhdenväkisinä seisovat? Milloin selvemmin milloin hämärämmin tunnettuina ovat nämä juuri niitä toiveita, niitä unelmia, joita on saanut hereille oman aikakautemme ihmeellinen edistys. Ne ovat jo niin sy- välle kansan tietoisuuteen, tunkeutuneet, että ovat perinpohjin muuttaneet entiset ajatustavat, ovat antaneet uusia muotoja uskolle ja järkäyttäneet kaikkia vanhoja käsityksiä. Nuo yhä uudistuvaiset korkeimman onnen unelmat eivät ole ainoastaan tulleet loistavammiksi ja kirkkaammiksi, vaan ovat itse suun- tansakin, puolesta muuttuneet; ne eivät enää uinu laskevan päivän kalpenevassa heijastuksessa, vaan katsovat kohti sitä elämänsuuntaa, missä nousevan päivän rusko taivaita kirkastaa. Tosin kyllä on pettymys pettymyksen perästä kohdannut näitä toiveita. Mitkään löydöt, mitkään keksinnöt eivät ole näet nimeksikään niiden vaivoja vähentäneet, jotka enin olisivat virkistyksen tarpeessa olleet, eivät myös puutteenalaisia kylläi- siksi tehneet. Mutta seikkoja, joiden syyksi näitä huonoja tu- loksia saattoi lukea, näytti olleen niin monenlaisia, että tuo tulevaisen onnen usko vielä meidän päivinämmekin lienee tuskin mitään alkuperäisestä voimastansa kadottanut. Olemme tosin entistä paremmin oppineet arvostelemaan voitettavia vaikeuksia.<noinclude><references/></noinclude> nrpiy2p62al01d51hk6uxsvku8durfw 250 25108 128442 2026-04-02T09:37:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mutta emme ole kadottaneet uskoamme, että vaikeudet aikaa myöten todella voitetaan. Tällöin tulemme kuitenkin ristiriitaan tosiasiain kanssa, joihin nähden ei voi olla mitään epäilystä. Sivistyneen maailman kaikilta ääriltä alkaa näet kuulua yhä äänekkäämpiä valituksia taloudellisista ahdingoista, pakollisesta työttömyydestä, käyttä- mättömien pääomien kasaantumisesta, rahattomuudesta liike- maailmassa, puutteenalaisuudesta, kurjuudesta ja kärsim... 128442 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>mutta emme ole kadottaneet uskoamme, että vaikeudet aikaa myöten todella voitetaan. Tällöin tulemme kuitenkin ristiriitaan tosiasiain kanssa, joihin nähden ei voi olla mitään epäilystä. Sivistyneen maailman kaikilta ääriltä alkaa näet kuulua yhä äänekkäämpiä valituksia taloudellisista ahdingoista, pakollisesta työttömyydestä, käyttä- mättömien pääomien kasaantumisesta, rahattomuudesta liike- maailmassa, puutteenalaisuudesta, kurjuudesta ja kärsimyksistä työväen keskuudessa. Kaikki se mykkä, kuolettava vaiva, se kipua tuottava, hulluksi tekevä tuska, jota yleinen puhetapa merkitsee „huonojen aikojen“ nimellä, kalvaa nyt maailmaa. Ja tämä asiain tila vallitsee samalla tavalla valtioissa, jotka muuten voivat keskenään olla mitä erilaisimpia sekä asemansa, yleisten laitostensa, verotusjärjestelmäinsä että asutuksen tiheyden, yhteiskunnallisen kehityksensä puolesta. Tuskinpa tätä ilmiötä siis voi paikallisten syitten vaikuttamaksi selittää. Puute vallitsee maissa, missä ylläpidetään suuria pysyviä sotajoukkoja, mutta se vallitsee myös siellä, missä mitään sotajoukkoja ei ole olemassa. Puute vallitsee maissa, missä turmiolliset suojelus- tullit painavat alas teollisuutta, mutta myös maissa, missä teollisuus on melkein vapaa. Puute vallitsee maissa, missä vielä omavaltaiset hallitukset kukoistavat, mutta myös siellä, missä valtiomahti on kokonaan kańsan omissa käsissä; siellä, missä paperi tekee kullan virkaa, ja myös siellä, missä rahoina pidetään ainoastaan kultaa ja hopeaa. Onpa sentähden selvää, että meidän on sivuuttaminen tällaiset paikalliset ominaisuudet ja hakeminen jotakin yhteistä syytä, joka kaiken tämän vai- kuttaa. Että sellainen yhteinen syy on olemassa ja että se piilee joko tuossa niin sanotussa aineellisessa edistyksessä itsessään tai ainakin jossain seikassa, mikä on sen kanssa hyvin Täheisessä yhteydessä, se ei ole enään mikään pintapuolinen arvelu, vaan käy selväksi jokaiselle, ken huomaa, että ilmiöt, joita sanomme taloudelliseksi ahdingoksi, ovat ainoastaan kärjistyksiä sellaisista ilmiöistä, jotka aina seuraavat aineellista edistystä, ja jotka<noinclude><references/></noinclude> 1nzm6vcm1qrtzmuv1206y0xctqys5yw 250 25109 128443 2026-04-02T09:38:02Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ilmenevät sitä tuntuvampina mitä pitemmälle tämä edistys on kehittynyt. Seuduissa, missä aineellisen edistyksen ainaiset vaikutukset ovat täydellisimmin vallalla, eli missä asutus on tiheintä, missä rikkaus on suurin, ja missä tuotannon ja vaihdon välineet ovat paraiten kehittyneitä, tapaamme myös suurinta köyhyyttä, ankariņta leipätaistelua, ja enimpiä pakollisen työttö- myyden tapauksia. Uudempiinhan maihin, toisin sanoen, maihin, joiden aineellinen e... 128443 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ilmenevät sitä tuntuvampina mitä pitemmälle tämä edistys on kehittynyt. Seuduissa, missä aineellisen edistyksen ainaiset vaikutukset ovat täydellisimmin vallalla, eli missä asutus on tiheintä, missä rikkaus on suurin, ja missä tuotannon ja vaihdon välineet ovat paraiten kehittyneitä, tapaamme myös suurinta köyhyyttä, ankariņta leipätaistelua, ja enimpiä pakollisen työttö- myyden tapauksia. Uudempiinhan maihin, toisin sanoen, maihin, joiden aineellinen edistys on vasta aivan alullaan, siirtyvät työmiehet suurempia palkkoja hakemaan, ja sinnehän myös kapitaali virtaa suurempaa korkoa tavottamaan. Vanhoissa maissa sitävastoin, toisin sanoen, maissa, joissa aineellinen edistys on jo kauan sitte vallinnut, tapaamme syvintä ja enin levinnyttä köyhyyttä . mitä suurimman ylellisyyden keskellä. Kun katsahtaa johonkin sellaiseen nuoreen yhteiskuntaan, missä anglosaksilainen voima on edistyksen kulkua vasta avaamassa, missä tuotannon ja vaih- don välineet ovat vielä aivan alkuperäisiä tai hyvin vähän kehittyneitä, missä varallisuuden kasvu ei ole vielä niin suuri, että mikään luokka voisi elää mukavuudessa ja ylellisyydessä, missä parhaimpana asumuksena on ainoastaan lautamaja tai nahasta ja paperista kyhätty kota, ja missä rikkainkin on pako- tettu jokapäiväiseen työhön, niin ei siellä tosin kyllä tapaa rikkautta kaikkine etuineen, mutta eipä myös ainoatakaan ker- jäläistä. Ei ole siellä mitään ylellisyyttä, mutta eipä myös mitään kurjuutta. Ei ole siellä kellään erikoisen helppoa tai edes erikoisen hyvää toimeentuloa, mutta jokainen kuitenkin voi leipänsä ansaita, eikä kukaan, joka pystyy ja on halukas työhön, tarvitse köyhyyden kirousta pelätä. Mutta heti kun tämmöinen yhteiskunta saavuttaa sen kehitysasteen, mihin kaikki sivistysvaltiot pyrkivät, heti kun se nousee aineellisen edistyksen ylimmille portaille, heti kun uutis- asutuksen taajetessa, liikeyhteyden vilkastuessa, koneiden tullessa suurempaan käytäntöön säästöä syntyy tuotanto- ja vaihtokus- tannuksissa ja rikkaus siis sekä semmoisenaan että väkilukuun verraten enentyy, heti käy myös köyhyyden kuva sitäkin -<noinclude><references/></noinclude> 9mi7otpi0adtljvbbsei7cfxlovfgdr 250 25110 128444 2026-04-02T09:38:13Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: synkemmäksi. Muutamien ihmisten toimeentulo käy tavattoman mukavaksi ja helpoksi, kun toiset sitävastoin hädin tuskin voivat jokapäiväistä leipäänsä ansaita. Veturi tuo mukanaan myös irtolaisuutta, ja vaivaistalot ja vankilat ovat yhtä varmoja „aineellisen edistyksen“ merkkejä kuin kalliit asuinhuoneet, rik- kaat kauppapuodit ja komeat kirkot. Valaistuilla, virkapukuisen poliisin vartioimilla kaduilla vaanivat kerjäläiset oḥi kulkevia, ja opistojen, kirja... 128444 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>synkemmäksi. Muutamien ihmisten toimeentulo käy tavattoman mukavaksi ja helpoksi, kun toiset sitävastoin hädin tuskin voivat jokapäiväistä leipäänsä ansaita. Veturi tuo mukanaan myös irtolaisuutta, ja vaivaistalot ja vankilat ovat yhtä varmoja „aineellisen edistyksen“ merkkejä kuin kalliit asuinhuoneet, rik- kaat kauppapuodit ja komeat kirkot. Valaistuilla, virkapukuisen poliisin vartioimilla kaduilla vaanivat kerjäläiset oḥi kulkevia, ja opistojen, kirjastojen ja museoiden pimeihin katuristeyksiin ke- rääntyy vielä kauheampia hunneja ja raaempia vandaaleja kuin Macauley oli osannut ennustaakaan. Tämä tosiseikka, tämä suuriarvoinen tosiseikka, että nimittäin köyhyys kaikkine seurauksineen näyttäytyy yhteiskun- nassa juuri sinä hetkenä, jolloin tämä yhteiskunta on saavutta- massa aineellisen edistyksensä ylimmäisen kukoistustilan, osottaa, ettei niiden yhteiskunnallisten epäkohtain syitä, joita pitkälle kehittynyt edistys tuo mukanansa, ole haettava paikallisista olo- suhteista, vaan että niitä tavalla tai toisella edistys itse loihtii esille. Ja niin vastenmielinen kuin sellainen havainto voinee ollakin, alkaa kuitenkin jo käydä päivänselväksi, että tuo suun- naton tuotantovoimien kasvaminen, joka on nykyiselle vuosi- sadallemme ominaista ja joka yhä nopeammassa suhteessa jatkuu, ei suinkaan pyri köyhyyttä poistamaan, tai edes niiden kuormaa keventämään, jotka ovat työhön tuomitut. Pikemminkin se vaan suurentaa kuilua rikkaan miehen ja Latsaruksen välillä, ja tekee leipätaistelun vieläkin vaikeammaksi. Tuo pitkä kek- sintöjen sarja on varustanut ihmisen voimilla, joista sata vuotta sitte ei olisi rohkeinkaan osannut uneksia. Mutta juuri noissa tehtaissa, missä työtä edistävät koneet ovat kehityksensä huipun saavuttaneet, pakotetaan pieniä lapsiakin työhön; ja missä ikinä noita uusia voimia onkin käytännössä, siellä suuret osat väestöstä ovat armeliaisuuden elätettävinä tai ainakin alituisessa vaarassa vaivaistaloihin joutua; keskellä suurimpia rikkauksia kuolee ihmisiä nälkään, sairaaloiset lapset imevät äitinsä kuihtuneita rintoja, ja kaikkialla todistaa voitonhimo ja rikkauden jumaloi-<noinclude><references/></noinclude> 036489fp3g16z2r0gv14a8190czjypg 250 25111 128445 2026-04-02T09:39:07Z Johshh 7452 /* Problematisk */ footnote needed 128445 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Johshh" /></noinclude>minen, kuinka suuresti juuri tuota samaa puutteenalaisuutta pelätään. Kangastuksena pakenee luvattu maa edestämme. Tiedonpuun hedelmiä tavotellessamme ne muuttuvat Sodomin omenoiksi, jotka ensį kosketuksesta menevät tomuksi. On kyllä totta, että rikkaus on tavattomassa määrässä kasvanut ja että, yleisesti puhuen, mukavuutta, huveja ja hie- noutta on elämään lisääntynyt; mutta nämä edut eivät ole suin- kaan yleisiä. Alemmilla luokilla ei ole mitään osaa niihin ¹). Tarkotukseni ei ole sanoa, että noiden luokkain tila ei ole missään eikä mitenkään parantunut, vaan ainoastaan, ettei mis- sään ole semmoista parannusta tapahtunut, jota voisi suorastaan lukea tuotantovoimien lisääntymisen ansioksi. Tarkotan, että niin sanottu aineellinen edistys ei missään suhteessa pyri pa- rantamaan alinten luokkain tilaa, mikäli kysymys on terveellisen ja onnellisen elämän tärkeimmistä perusehdoista; luulenpa päin- vastoin sen pyrkivän tätä tilaa huonontamaan. Nuo uudet voimat, niin ylentäviä kuin luonteeltaan ovatkin, eivät vaikuta yhteiskunnalliseen rakennukseen alhaalta päin, eli pohjasta, kuten oli kauan toivottu ja luultu, vaan ne kohtaavat sitä paremmin- kin keski kohdalta. Ne voi suureen kiilaan verrata, jota ei lyödä yhteiskunnan alle, vaan sen keskitse. Niitä, jotka ovat kiilan yläpuolella se nostaa, mutta alapuolella olevia se pai- naa alas. Tätä alaspäistä vaikutusta ei yleisesti tunnusteta, sillä se ei ole selvään huomattavissa siellä, missä kauan on ollut ole- massa luokka, jolla on ollut ainoastaan välttämättömimmät toimeentulon mahdollisuudet. Missä alimmalla luokalla on juuri 1) Nykyään tosin köyhimmätkin voivat käyttää hyväkseen asioita, jotka 100 vuotta sitte eivät olleet rikkaintenkaan käytettävissä; mutta tuo ei osota oikeastaan mitään parannusta köyhäin asemassa, niin kauan kuin ei ole käynyt helpommaksi hankkia välttämättömimpiä, elämän tarpeita. Suuren kaupungin kerjäläinen voi tosin nauttia hyväkseen paljonkin sellaista, mitä ei ole tarjona kaukaisten metsien asukkaille; mutta eihän tuo osota, että kaupungin kerjäläisen asema olisi mitenkään parempi kuin riippumattoman uutisasukkaan.<noinclude><references/></noinclude> b6g1ckb412ub02ck6femaq7vwhf4vz7 250 25112 128446 2026-04-02T09:39:20Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sen verran kuin se elääkseen tarvitsee, kuten asianlaita on jo pitkät ajat ollut useissa Europan maissa, siellä ei tietenkään tämä luokka voi enää alemmaksi vajota; sillä seuraava askel alaspäin veisi jo täydelliseen perikatoon, jonka vuoksi kaikki enempi aleneminen ei siellä voi helposti tulla näkyviin. Sitä vastoin uusien yhteiskuntain kehittyessä vanhempien yhteiskuntain muotoihin voidaan selvän selvästi nähdä, ettei aineellinen edistys suinkaan poista... 128446 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>sen verran kuin se elääkseen tarvitsee, kuten asianlaita on jo pitkät ajat ollut useissa Europan maissa, siellä ei tietenkään tämä luokka voi enää alemmaksi vajota; sillä seuraava askel alaspäin veisi jo täydelliseen perikatoon, jonka vuoksi kaikki enempi aleneminen ei siellä voi helposti tulla näkyviin. Sitä vastoin uusien yhteiskuntain kehittyessä vanhempien yhteiskuntain muotoihin voidaan selvän selvästi nähdä, ettei aineellinen edistys suinkaan poista köyhyyttä, vaan päinvastoin suorastaan sitä synnyttää. Yhdysvalloissa näkee päivän selvään, että siivotto- muus ja kurjuus ja kaikki näistä johtuvat paheet ja rikokset kaikkialla lisääntyvät, heti kun kylä muuttuu kaupungiksi ja tuotantotapojen sekä vaihtovälineiden edut pääsevät vaikuttamaan. Juuri vanhimmissa ja rikkaimmissa Yhdysvaltain maissa alkaa työväenluokan keskuudessa vallitseva puute saada synkimmän muotonsa. Jos San-Fransiskossa vallitsee vähempi puute kuin New-Yorkissa, niin eiköhän tämä ole seuraus vaan siitä, että edellinen kaupunki on takapajulla kaikessa siinä, mihin molem- mat kaupungit pyrkivät? Vai kukapa ei tietäisi, että heti kun San-Fransisko pääsee New-Yorkin veroiseksi, on senkin kaduilla näkyvä ryysyisiä ja paljasjalkaisia lapsia? Tämä yhteys köyhyyden ja edistyksen välillä muodostaa meidän aikamme ratkaistavaksi tulleen suuren kysymyksen. Tämä on se lähde, josta teolliset, yhteiskunnalliset ja valtiolliset, koko maailmaa järkyttäväiset epäkohdat alkunsa saavat, minkään valtiotaidon, ihmisystävyyden tai kasvatuksen voimatta niitä voittaa. Tästä ne pilvet, jotka nopeasti edistyvien ja itsenäi- simpien kansakuntien tulevaisuutta himmentävät.. Tämäpä se arvotus, jonka kohtalon salaperäinen käsi meidän sivistyksemme ratkaistavaksi asettaa ja jonka vastaamatta jättäminen merkitsee perikatoa. Niin kauan kuin kaikki tuo nykyisen edistyksen aiheuttama rikkauden kasvaminen ainoastaan tarkottaa synnyttää suuria omaisuuksia, lisätä ylellisyyttä ja kärjistää vastakohtaa loistopalatsin ja kurjuudenpesän välillä, niin kauan ei edistyskään ole todellista eikä voi pysyväiseksi muuttua. Taantuminen on tuleva. Torni on juurestaan asti kallellaan ja jokainen sen "<noinclude><references/></noinclude> gfmmg2g51pqcdnycfzxn0kblu9t79t2 250 25113 128447 2026-04-02T09:39:34Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: huippuun rakennettava lisäkerros kiiruhtaa vaan sen alas sortu- mista. Köyhyyteen tuomittujen ihmisten sivistyttäminen ei voi muuta kuin heidän vastustushaluaan herättää; jos yritetään mitä jyrkimmän yhteiskunnallisen eriarvoisuuden pohjalle perustaa valtiollisia laitoksia, jotka tekisivät ihmiset näennäisesti yhden- arvoisiksi, niin se on samaa kuin asettaa pyramiidi seisomaan ylösalasin oman huippunsa varaan. Niin ylen tärkeä kuin tämä kysymys onkin, nii... 128447 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>huippuun rakennettava lisäkerros kiiruhtaa vaan sen alas sortu- mista. Köyhyyteen tuomittujen ihmisten sivistyttäminen ei voi muuta kuin heidän vastustushaluaan herättää; jos yritetään mitä jyrkimmän yhteiskunnallisen eriarvoisuuden pohjalle perustaa valtiollisia laitoksia, jotka tekisivät ihmiset näennäisesti yhden- arvoisiksi, niin se on samaa kuin asettaa pyramiidi seisomaan ylösalasin oman huippunsa varaan. Niin ylen tärkeä kuin tämä kysymys onkin, niin kipeätä huomiota kuin se kaikkialla herättääkin, ei se ole kuitenkaan vielä tähän päivään asti tullut käsitellyksi tavalla, joka kaikkia oleellisia seikkoja lukuun ottamalla ja käsittelemällä olisi viitan- nut selvään ja yksinkertaiseen ratkaisuun. Sen näkee jo niistä peräti erilaisista tavoista, joilla on yritetty vallitsevan ahdinko- tilan syitä arvostella. Nämä yritykset osottavat, että on olemassa suuri kuilu kansan käsitteiden ja tieteellisten teoriain välillä. Mutta ne osottavat myöskin, ettei mitään yhtäpitäväisyyttä ole olemassa samaisten tieteellistenkään periaatteiden välillä, vaan että ne, kysymyksen siirtyessä käytännölliselle alalle, heti hajoa- vat mitä ristiriitaisimpaan sekamelskaan. Suuret kansantalous- tieteen edustajat ovat meille opettaneet, että vallitseva ahdinko on seuraus liikakulutuksesta; toiset yhtä etevät edustajat sanovat, että se on seuraus liikatuotannosta; kolmannet kuuluisat tieteilijät luettelevat syiden joukossa sodan hävityksiä, rautateiden raken- tamisia, työlakkoja, hopeakannan poistamista; vielä jotkut moit- tivat setelinanto-oikeutta, koneiden ylenmääräistä lisääntymistä, lyhempien kauppateiden avaamista j. n. e. Ja professorien näin kiistellessä keskenään, pääsevät sellaiset mielipiteet kuin että taistelu kapitaalin ja työväen välillä on välttämättömyys, että koneet tuottavat haittaa, että kilpailun vapaus on rajotettava ja korko poistettava, että rikkaammiksi päästäisiin, jos vaan lyötettäisiin enemmän rahaa, että hallituksen velvollisuus on toimittaa ihmisille liike-pääomaa tai työtä, sellaiset mielipiteet pääsevät yhä enemmän valtaan kansan suu- ressa joukossa, joka kurjuutensa kylläkin kipeästi tuntee ja sille tehdystä vääryydestä hyvin tietää. Moiset aatteet, jotka saattavat<noinclude><references/></noinclude> bvl8o35txj937p5j6w4mxmv31je1oty 250 25114 128448 2026-04-02T09:39:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: suuria ihmisluokkia valtiollisen vallan lopullisia edustajia kaikellaisten pintapuolisten yllyttäjäin johtoon, ovat sangen vaarallisia; mutta niitä ei voida menestyksellä vastustaa ennen kuin kansantaloustiede on tuon suuren kysymyksen ratkaissut tavalla, joka on sopusoinnussa kaikkien sen oppien kanssa ja jota suuri yleisö pystyy ymmärtämään. Kansantaloustieteen täytyy voida antaa tämä vastaus. Sillä taloustiede ei ole ainoastaan joku kokoelma havaittuja t... 128448 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>suuria ihmisluokkia valtiollisen vallan lopullisia edustajia kaikellaisten pintapuolisten yllyttäjäin johtoon, ovat sangen vaarallisia; mutta niitä ei voida menestyksellä vastustaa ennen kuin kansantaloustiede on tuon suuren kysymyksen ratkaissut tavalla, joka on sopusoinnussa kaikkien sen oppien kanssa ja jota suuri yleisö pystyy ymmärtämään. Kansantaloustieteen täytyy voida antaa tämä vastaus. Sillä taloustiede ei ole ainoastaan joku kokoelma havaittuja tosiseikkoja, vaan sen tarkotus on nuo kootut tosiasiat myös selittää. Se on tiede, joka koettaa osottaa keskinäisiä suhteita tutkittavassa ilmiösarjassa, osottaa niiden syyt ja vaikutukset, aivan niinkuin sitä koettavat tehdä luonnontieteet omalle alalleen kuuluviin ilmiöihin nähden. Vankalle pohjalle se perustuksensa laskee. Perustelmat, joista se johtopäätöksensä tekee, ovat kieltämättömiä totuuksia; ne ovat selviöitä, joita kaikki tunnus- tamme, joihin voimme huoletta nojautua sekä laskuissamme että jokapäiväisen elämämme toiminnassa, ja jotka äärimmäisesti voidaan johtaa siitä fysikaalisesta laista, että liike käy aina siihen suuntaan missä sitä kohtaa vähin vastus, eli metafysisessä ilmaisu- muodossa lausuttuna: että ihminen pyrkii tyydyttämään halujaan vähimmällä maḥdollisella ponnistuksella. Lähtien näin varmasta perustelmasta, on tämän tieteen vastainen menettelykin yhtä varmalla pohjalla, se kun on ainoastaan tosiasiain yhtäläisyyksien ja erilaisuuksien esittämistä. Tässä merkityksessä se on yhtä tarkkaa tiedettä kuin mittausoppikin, joka lähtien samallaisista, avaruutta koskevista totuuksista, tekee johtopäätöksensä yhtäläisen metettelytavan avulla, ja senpä vuoksi taloustieteen johto- päätökset, jos ne paikkansa pitävät, ovatkin yhtä selviä kuin mittausopilliset. Ja vaikka me taloustieteen alalla emme voikaan tarkastaa väitteemme oikeutta keinotekoisiin suhteisiin ja ehtoihin ver- taamalla, niinkuin se on mahdollista joissakin muissa tieteissä, niin voimmepa sen sijaan panna toimeen yhtä vakuuttavia tutkimuksia vertaamalla toisiinsa yhteiskuntia, joissa erilaiset edellytykset ovat vallalla, tai ajatuksessa erottelemalla tai yh-<noinclude><references/></noinclude> 3fqxkyynow2y72ijemwy1fjwfyje7q0 250 25115 128449 2026-04-02T09:40:09Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: distämällä, liittämällä tai poistamalla tunnetun suuntaisia voimia ja tekijöitä. Aikomukseni on seuraavilla sivuilla koettaa taloustieteen menettelytapoja käyttämällä ratkaista se suuri kysymys, jonka tässä olen ääriviivoihin hahmotellut. Aijon ottaa selvän siitä laista, joka kytkee köyhyyden edistykseen ja lisää kurjuutta sen mukaan kuin rikkaus kasvaa. Ja minä luulen, että löytäessämme selityksen tähän ilmiöön samalla löydämme selityksen yh... 128449 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>distämällä, liittämällä tai poistamalla tunnetun suuntaisia voimia ja tekijöitä. Aikomukseni on seuraavilla sivuilla koettaa taloustieteen menettelytapoja käyttämällä ratkaista se suuri kysymys, jonka tässä olen ääriviivoihin hahmotellut. Aijon ottaa selvän siitä laista, joka kytkee köyhyyden edistykseen ja lisää kurjuutta sen mukaan kuin rikkaus kasvaa. Ja minä luulen, että löytäessämme selityksen tähän ilmiöön samalla löydämme selityksen yhä uudistuviin teollisuuden ja Kaupan lamautumiskausiin, jotka näyttävät niin käsittämättömiltä, jos niitä tarkastaa erillään niiden suhteista vieläkin yleisempiin ilmiöihin. Tämmöinen tutkimus, jos se vaan oikealla tavalla pannaan alkuun ja tark- kuudella suoritetaan, on epäilemättä johtava tulemiin, jotka eivät millekään epäilyksille sijaa anna, vaan edustaen totuutta ovat likeisessä yhteydessä kaikkiin muihin totuuksiin. Sillä ilmiöiden sarjassa ei ole sijaa millekään sattumalle, vaan jokai- sella vaikutuksella on syynsä ja jokaisella syyllä vaikutuksensa. Että kansallistalous, niinkuin sitä nyt opetetaan, ei voi antaa tuohon kysymykseen, miksi köyhyys jatkuu rikkauden lisääntyessä, sellaista selitystä, että se ihmisen sisintä tietoisuutta tyydyttäisi; että sen opettamat kieltämättömät totuudet ovat hajanaisia, vailla keskinäistä yhteyttä; että sen ei ole onnistunut painua kansan tajuntaan senkään vertaa kuin ajan pitkään joskus vastenmielisetkin totuudet painuvat; että tämä tiede päinvastoin, sitten kuin sitä kokonaisen vuosisadan aikana teräväpäisimmät ja henkevimmät miehet ovat harjottaneet, kuitenkin pysyy valtiomiesten halveksimana, yleisön ivaamana, ja useiden sivisty- neiden, ajattelevien ihmisten mielestä on vaan jotakin valetie- dettä, jossa ei ole eikä voi olla mitään varmaa pohjaa; kaikki tämä ei minusta nähden riipu tieteen omasta mahdotto- muudesta (jos vaan oikeata menettelytapaa noudatetaan), vaan siitä, että jokin virhe on tehty perustelmissa tai joku tosiseikka jätetty laskuissa huomioon ottamatta. Ja kun nyt moiset ereh- dykset tavallisesti ovat seurauksia siitä ylenmääräisestä luotta- muksesta, jota tieteen edustajille on tapana osottaa, niin tahdon -<noinclude><references/></noinclude> ctbu8vi7obkj8cp3vkm5gydybg8jnxa 250 25116 128450 2026-04-02T09:40:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: minä tässä tutkimuksessani olla pitämättä yhtään mitään todis- tettuna, vaan alistan harkinnan alaisiksi jo tunnustettujakin teo- rioja ja niiden alkuperäisimpiäkin periaatteita, ja jolleivät ne tätä tutkimustani kestä, otan sitte itse tosiseikatkin uuden tar- kastuksen alaisiksi. En ole kiertävä ainoatakaan kysymystä, en väistävä ai- noatakaan johtopäätöstä, vaan olen totuutta seuraava minne ikinä se vieneekin. Tämän lain perille pääseminen o... 128450 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>minä tässä tutkimuksessani olla pitämättä yhtään mitään todis- tettuna, vaan alistan harkinnan alaisiksi jo tunnustettujakin teo- rioja ja niiden alkuperäisimpiäkin periaatteita, ja jolleivät ne tätä tutkimustani kestä, otan sitte itse tosiseikatkin uuden tar- kastuksen alaisiksi. En ole kiertävä ainoatakaan kysymystä, en väistävä ai- noatakaan johtopäätöstä, vaan olen totuutta seuraava minne ikinä se vieneekin. Tämän lain perille pääseminen on omantuntomme asia; koskapa sivistyksemme sydämmessä naisia nälkään nääntyy ja pienokaisia kärsimyksissä kituu. Mutta osottautuipa tämä laki mimmoiseksi tahansa, asia ei kuulu meihin. Emme saa horjua, vaikkapa ne johtopäätökset, joihin tulemme, olisivat ristiriitaisia ennakkoluulojemme kanssa; emme saa perääntyä, vaikkapa ne tuomitsisivat laitoksia, joita olemme kauan pitäneet järkevinä ja luonnollisina.<noinclude><references/></noinclude> 7gs8blsqj4xsiwguukkzzhcg68sb02f 250 25117 128451 2026-04-02T09:40:56Z Johshh 7452 /* Problematisk */ footnote needed 128451 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Johshh" /></noinclude>nemaan tuohon vähimpään määräänsä senvuoksi, että työmiesten luvulla on luonnollinen taipumus kasvaa kapitaalin mukana, jopa sen ylitsekin. Koska siis jakajan (palkan ottajain lukumäärän) kasvamista voidaan pitää aisoissa ainoastaan osamäärän (nälkä- palkan) vaihtelun kautta, on myös luonnollista, että kasvoipa jaettava (palkkoihin käytettävänä oleva kapitaali) kuinka paljon tahansa, tulos on aina oleva yhtä huono. Yleinen mielipide pitää tätä oppia ehdottomana totuutena. Sitä kannattavat kansantaloustieteen etevimmät viljelijät, ja vaikka sitä vastaan onkin useita väitteitä tehty, niin ovat nämä olleet enemmän muodollista kuin asiallista laatua 1). Buckle on siihen perustanut maailmanhistorialliset johtopäätöksensä; sitä opetetaan kaikissa suurissa Englannin ja Amerikaṇ yliopistoissa; sitä esite- tään yleistajuisissa oppikirjoissa, joiden tarkotus on johtaa kansan- joukkoja oikein ajattelemaan ja käytännöllisiä kysymyksiä arvos- telemaan; ja se näyttää sitä paitsi olevan yhtäpitävä myös uudemman filosofian kanssa, joka, vallotettuaan muutamassa vuodessa melkein koko tieteellisen maailman, nyt alkaa tunkeutua jo yleisöönkin. Näin laskettuaan juurensa ylempien kerrosten ajatus- maailmaan, on se raaemmassa muodossaan vielä varmemmin pesiytynyt alempiin kerroksiin. Mikä antaakaan suojelustullien puoltajain väärille perustelmille, kaikesta niiden epäjohdon- mukaisuudesta ja' mahdottomuuksista huolimatta, niin vahvaa kannatusta, ellei juuri se usko, että kussakin yhteiskunnassa työpalkkoihin menevä rahasumma on määrätyn suuruinen, ja että sen on, kilpailun vuoksi ulkoapäin tulevan työvoiman kanssa, jakautuminen yhä pienempiin osuuksiin! Samaan uskoon pe- rustuvat useimmat teoriat, jotka vaativat koron poistamista ja kilpailun rajottamista, siten muka suurentaakseen työntekijäin osuutta kansallis-omaisuuteen; sama usko myös tuntuu sellaisten 1) Semmoisia vastaväitteitä ovat tehneet esimerkiksi Thornton, ja erittäinkin prof. Francis A. Walker (teoksessaan: The Wages Question, New-York 1876)<noinclude><references/></noinclude> sowpepacv5qd9q74zuxafqyzmuadr2c 250 25118 128452 2026-04-02T09:41:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: henkilöiden ajatuksissa ja puheissa, joilta puuttuu riittävää kykyä seistakseen itsenäisellä teoreettisella pohjalla, kuten tavantakaa huomataan sanomalehtien palstoilla ja lakia säätäväin kokousten keskusteluissa. Mutta niin laajalle levinnyt ja syvälle juurtunut kuin tämä teoria onkin, ei se minusta näytä lähimainkaan olevan selvien tosiasiain tukema. Jos työpalkan suuruus riippuisi työnpuutteessa olevan väen suhteesta työtä teettävän kapitaalin suu... 128452 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>henkilöiden ajatuksissa ja puheissa, joilta puuttuu riittävää kykyä seistakseen itsenäisellä teoreettisella pohjalla, kuten tavantakaa huomataan sanomalehtien palstoilla ja lakia säätäväin kokousten keskusteluissa. Mutta niin laajalle levinnyt ja syvälle juurtunut kuin tämä teoria onkin, ei se minusta näytä lähimainkaan olevan selvien tosiasiain tukema. Jos työpalkan suuruus riippuisi työnpuutteessa olevan väen suhteesta työtä teettävän kapitaalin suuruuteen, niin pitäisi niukkuuden taikka runsauden yhtäällä vaikuttaa vastaavaa runsautta taikka niukkuutta toisaalla. Kapitaalia pitäisi siis olla verrattain runsaasti saatavissa siellä, missä palkat olisivat kor- keita, ja verrattain niukasti, missä palkat olisivat alhaisia. Koska nyt työpalkkojen maksuun menevä kapitaali on tietenkin suu- rimmaksi osaksi semmoista kapitaalia, joka aina pyrkii liikkee- seen, niin voisi vallitsevan korkokannan mukaan määrätä, onko kapitaalia olemassa runsaasti vai niukalti. Jos siis olişi totta, että työpalkka riippuu työn hakijain lukumäärän suhteesta työtä teettävän kapitaalin suuruuteen, niin pitäisi korkeain työpalkkain (merkki työhön tarjoutuvien vähälukuisuudesta) aina seurata alhaista korkokantaa (merkkiä kapitaalin runsaudesta), ja päin- vastoin alhaiset työpalkat seuraisivat korkeata korkokantaa. Mutta juuri näin ei olekaan asianlaita, vaan aivan päin- vastoin! Jos korkoa tarkastellessamme emme ota lukuun vakuutus-seikkoja, vaan ainoastaan varsinaisen koron, eli kor- vauksen kapitaalin käyttämisestä, niin emmekö silloin tulekin kaikkialla tehneeksi sitä huomiota, että korkokanta on korkea semmoisina aikoina ja semmoisissa paikoissa, missä palkatkin ovat korkeita, ja alhainen, missä ja milloin palkatkin ovat al- haisia? Sekä palkat että korkokanta ovat pysyneet korkeampina Yhdysvalloissa kuin Englannissa, korkeampina Tyynen meren puoleisissa valtioissa kuin Atlantin puoleisissa. Eikö ole myös kieltämätön tosiseikka se, että mihin seutuihin työntekijät läh- tevät korkeampia palkkoja hakemaan, sinne myös kapitaali virtaa korkeamman koron toivossa? Eikö asianlaita ole sellainen, että missä ikinä työpalkat ovat vuoroin nousseet ja vuoroin<noinclude><references/></noinclude> 88bs5j2mjy5orj0clxxkuhkswn4fc2h