Keskustelu käyttäjästä:Nysalor

<mediawiki xmlns="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11/" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11/ http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11.xsd" version="0.11" xml:lang="fi">
  <siteinfo>
    <sitename>Wikiaineisto</sitename>
    <dbname>fiwikisource</dbname>
    <base>https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu</base>
    <generator>MediaWiki 1.46.0-wmf.22</generator>
    <case>first-letter</case>
    <namespaces>
      <namespace key="-2" case="first-letter">Media</namespace>
      <namespace key="-1" case="first-letter">Toiminnot</namespace>
      <namespace key="0" case="first-letter" />
      <namespace key="1" case="first-letter">Keskustelu</namespace>
      <namespace key="2" case="first-letter">Käyttäjä</namespace>
      <namespace key="3" case="first-letter">Keskustelu käyttäjästä</namespace>
      <namespace key="4" case="first-letter">Wikiaineisto</namespace>
      <namespace key="5" case="first-letter">Keskustelu Wikiaineistosta</namespace>
      <namespace key="6" case="first-letter">Tiedosto</namespace>
      <namespace key="7" case="first-letter">Keskustelu tiedostosta</namespace>
      <namespace key="8" case="first-letter">Järjestelmäviesti</namespace>
      <namespace key="9" case="first-letter">Keskustelu järjestelmäviestistä</namespace>
      <namespace key="10" case="first-letter">Malline</namespace>
      <namespace key="11" case="first-letter">Keskustelu mallineesta</namespace>
      <namespace key="12" case="first-letter">Ohje</namespace>
      <namespace key="13" case="first-letter">Keskustelu ohjeesta</namespace>
      <namespace key="14" case="first-letter">Luokka</namespace>
      <namespace key="15" case="first-letter">Keskustelu luokasta</namespace>
      <namespace key="250" case="first-letter">Sivu</namespace>
      <namespace key="251" case="first-letter">Keskustelu sivusta</namespace>
      <namespace key="252" case="first-letter">Hakemisto</namespace>
      <namespace key="253" case="first-letter">Keskustelu hakemistosta</namespace>
      <namespace key="710" case="first-letter">TimedText</namespace>
      <namespace key="711" case="first-letter">TimedText talk</namespace>
      <namespace key="828" case="first-letter">Moduuli</namespace>
      <namespace key="829" case="first-letter">Keskustelu moduulista</namespace>
      <namespace key="1728" case="first-letter">Event</namespace>
      <namespace key="1729" case="first-letter">Event talk</namespace>
    </namespaces>
  </siteinfo>
  <page>
    <title>Keskustelu käyttäjästä:Nysalor</title>
    <ns>3</ns>
    <id>197</id>
    <revision>
      <id>128641</id>
      <parentid>128459</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T16:25:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>/* Silmälläpidettäväksi */ no linkki</comment>
      <origin>128641</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="143644" sha1="h4n0gdbqzf0uf960j9dutk11ctdcset" xml:space="preserve">== Ylläpitäjyys ==

Olet nyt Wikiaineiston ylläpitäjä. Pidetään ylläpitäjien käytännöt soveltuvin osin samoina kuin Wikipediassa, keskustellaan muutoksista niihin lähiaikoina. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 10. kesäkuuta 2006 kello 18.48 (UTC)

== From main wikisource ==
Hi, I am deleting pages in the main wikisource. I found that http://wikisource.org/wiki/Itsen%C3%A4isyyden_tunnustaminen is different that http://fi.wikisource.org/wiki/Itsen%C3%A4isyyden_tunnustaminen

Can you check them? Thanks!! [[Käyttäjä:LadyInGrey|LadyInGrey]]

: Yes, the version here is OK, and in fact more complete than the one in the Main Wikisource, which can be deleted. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 27. syyskuuta 2006 kello 20.22 (UTC)
:: Thanks, I'll delete it. --[[Käyttäjä:LadyInGrey|LadyInGrey]] 28. syyskuuta 2006 kello 01.44 (UTC)


== Moi ==
se vandaali jonka estit riehuu edelleen koksa se PYSTYY VAIHtAMAAN IP-OSOTWETTA!!--[[Käyttäjä:Vilu|vilu]] 15. lokakuuta 2006 kello 13.26 (UTC)

: Tiedän. Laitoin nyt laajemman eston tietylle IP-osoiteryhmälle. Saapas nähdä, auttaako se jossakin määrin. Vaikka siinä saattaa mennä viattomiakin osoitteita eston piiriin, lienee pakko tehdä näin, jotta Wikiaineisto pysyisi kunnossa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 15. lokakuuta 2006 kello 13.44 (UTC)
 
kiitos kun otit sen vandaali sana pois käyttäjäsivultani.En huomannut sitä itse.--[[Käyttäjä:Vilu|vilu]] 15. lokakuuta 2006 kello 14.09 (UTC)

kiitoksia kun äänestit ja laitoit sen likin ylläpitäjäsivulla kuntoon--[[Käyttäjä:Vilu|vilu]] 15. lokakuuta 2006 kello 14.59 (UTC)

== Vandaalien käyttäjäsivut ==
Mikä on ollut käytäntö täällä, poistetaanko myös nuo vandaalien käyttäjäsivut (mm. [[Käyttäjä:Lamer Lipton]]) vai annetaanko niiden olla? --[[Käyttäjä:Jetman|Jetman]] 18. lokakuuta 2006 kello 16.46 (UTC)

: Ei ole tainnut olla mitään vakiintunutta käytäntöä, mutta minun puolestani vandaalien käyttäjäsivut voisi poistaa, koska ne eivät toimi aitoina käyttäjäsivuina. Taisin kerran yhden sivun poistaakin sen sisältämien asiattomuuksien vuoksi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 18. lokakuuta 2006 kello 16.55 (UTC)

:: Olisi varmaan hyvä noudattaa samoja käyttäjäsivukäytäntöjä kuin Wikipediassa ([[:w:Wikipedia:Käyttäjäsivu#Mitä käyttäjäsivu ei saa olla|Mitä käyttäjäsivu ei saa olla]]). Siellä kielletään mm. vandaaliksi julistautuminen, joten poistan nyt ainakin tuon [[Käyttäjä:Paradox]]in (&quot;vasta aloitteleva vandaali&quot;). --[[Käyttäjä:Jetman|Jetman]] 18. lokakuuta 2006 kello 17.47 (UTC)

==Poem Extension==

Moi, mitä ajattelet [[:meta:Poem Extension]]ista (huom, esimerkki ei toimi sivulla, koska laajennos ei ole päällä)? Tuon saa helposti päälle kysymällä mielipidettä laajemmin kahvihuoneessa ja sen jälkeen pyytämällä kehittäjiltä (minä voin vaikka pyytää). --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 29. lokakuuta 2006 kello 19.18 (UTC)

: Itselläni ei ole erityistä tarvetta sille, sillä minulla on automatisoitu systeemi, joka lisää runoihin pisteet alkuun. Mutta kysy minun puolestani tuon systeemin asentamista, jos haluat, sillä ei sen olemassaolo pahitteeksikaan olisi. Hauska huomata muuten, että laajennuksen on tehnyt Nikola Smolenski, joka on myös [http://dp.rastko.net Distributed Proofreadersin Eurooppa-puolen] kantavia voimia tekniikan osalta.

: Sivuun mennen sanoen muuten toivoisin kovasti, että täällä saataisiin toimimaan myös kielilinkkien lisätiedon toiminto, jotta niihin voisi merkitä kääntäjiä, mikäli vieraskielisestä tekstistä on useampia versioita (ks. esim. Poen [[Korppi]]). Itse en ole onnistunut sitä saamaan toimimaan, joten vaatineekohan se jotakin tekniikan rukkaamista? – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 29. lokakuuta 2006 kello 19.44 (UTC)

::Nyt toimii pyytämäsi kielilinkkitoiminto (tyhjennä välimuisti). --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 29. lokakuuta 2006 kello 20.39 (UTC)

::: Loistavaa! Onpa hienoa, että täällä on ainakin yksi, joka tuntee tekniset kommervenkit.  – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 29. lokakuuta 2006 kello 20.46 (UTC)

== [[Suomen valta]] ==
Mielestäni muutokseni olivat oikeat, en ole kuullu laulua noilla sanoilla. [http://www.finlit.fi/oppimateriaali/kielijaidentiteetti/main.php?target=kieliriita Täällä] on kappalekin laulettuna, [http://peacecountry0.tripod.com/songbook.htm#2 täällä] taas sanat. [http://www.vihrearouva.net/kirjallisuus/a_oksanen.html täälläkin] jne. Eiköhän se muokkaukseni ollut oikeassa, mitä käytät lähteenä? Voit varmaan palauttaa sen version..

: Lähde on näkyvissä sivun alareunassa, ja siinä on jopa linkki itse lähdeteokseen. Kyse on siis ''Väinölä''-runokokoelmasta, jonka Leimu eli Kustavi Grotenfelt toimitti. Aivan selvästi Grotenfelt on ”parannellut” varsin monia runoja, mutta siinä julkaistu teksti on tosiaankin sivulla olevan näköinen.

: Pointtini on se, ettei runoista ole aina yhtä ainoaa oikeaa versiota vaan välillä eri lähteissä erilaisina julkaistuja tekstejä. Kaikki versiot ovat tervetulleita Wikiaineistoon, kunhan ne ovat tekijänoikeuksista vapaita; sen voi varmimmin ilmaista kertomalla lähteen. Jos tekstistä on useampi erilainen versio olemassa, ne voi erottaa laittamalla artikkelin perään suluissa ilmestymisvuoden tai teoksen, mikä nyt parhaiten sopiikin täsmennykseksi. Esimerkiksi Suomen vallasta voisi olla sivuja kaavan [[Suomen valta (vuosiluku)]] mukaan pääsivun [[Suomen valta]] toimiessa eri versiot kertovana täsmennyssivuna. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 4. huhtikuuta 2007 kello 20.11 (UTC)

== Artikkeli ==

Mitä artikkelia kysymys koski? [[Käyttäjä:81.175.156.88|81.175.156.88]] 26. huhtikuuta 2007 kello 14.12 (UTC)

== [[Lavrovin kirje EU:lle (Saksalle) ja Suomelle pronssisotilaspatsaasta]]==

Kirjeessä ei ole tekijänoikeutta, koska se on julkishallinnollinen mielenilmaus, jonka Eestin Päevälehti on julkaissut. Tässä mielessä kirje on kuin mikä tahansa valtiollinen mielenilmaisu, joita wikisource:ssa kyllä riittää. http://ee.wikisource.org :ia ei ole olemassa, joten on aivan perusteltua, että [[pronssisotilas]]-artikkeliin liittyvä aineisto on http://fi.wikisource.org :ssa suomalais-ugrilaisena aineistona, kunnes joku suomalainen joukkotiedotusväline tai joku muu kääntään kirjeen suomeksi. {{allekirjoittamaton|81.175.156.88}}

: Suomenkielinen Wikiaineisto on tosiaankin vain suomenkielisille teksteille; vironkieliset tekstit voi laittaa [[:et:Esileht|vironkieliseen Wikineistoon]], joka on kyllä olemassa. Kannattaa myös huomata, että käännöksillä on omat tekijänoikeutensa, koska arvatenkaan Lavrovin kirjettä ei ole laadittu alun perin viroksi. Käännöksen tekijänoikeudet koskevat siitä tehtyä suomennostakin. Mikäli käännös on lisensoitu vapaaksi, pitää asia jotenkin osoittaa, jotta asiasta voidaan olla varmoja. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 12. toukokuuta 2007 kello 12.05 (UTC)

== Moi taas. ==

Niin kun täällähän on vain yksi byrokraatti, [[User:Mzlla|Mzlla]] josta ei ole näkynyt eikä kuulunut mitään pitkään aikaan täällä wikiaineistossa niin haluaisitko sinä lähteä byrokraattiehdokkaaksi kun olet melko aktiivinen ylläpitäjä?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 21. toukokuuta 2007 kello 11.01 (UTC)

==Apuvaaa!==
Olen täysin sekoillut ja sekottanut ainakin itseni ja ties kutka muut. Olen tekemässä runokirjaa (sic!) Kustaa Paturin 1842 ilmestyneestä Huwi-lauluja Hämehesta kirjasesta. Mutta en saa niitä kunnolla toimimaan. Eli voisitko kiltisti ja hyväntahtoisesti vanusta auttaa ihan vaan tasaisella maalla? Eli tuo linkitys, miten sen saisi kuntoon? Ystävyydellä --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 3. kesäkuuta 2007 kello 17.00 (UTC)

: Laitoin sen toivoakseni kuntoon. Teoksen nimen loppuun oli jäänyt ylimääräinen piste, ja joissakin linkeissä puuttui välilyönti kirjan nimen ja luvun välistä. Niistä ongelmat ilmeisesti johtuivat. Joka tapauksessa loistavaa, että olet lisäämässä Paturin runoteosta Wikiaineistoon. Se on oikein tervetullut kartuttamaan vielä niukkaa kaikkein vanhimman runouden antia.  – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 3. kesäkuuta 2007 kello 18.20 (UTC)

::Kiitos avusta, nyt se toimii. No, tiedän tekniset kyvyttömyyteni. Muuten olisiko mitään mieltä kirjoitaa mukaan Paturin tilapäärunoutta, runsaita, monen alan lehtikirjoituksia sekä lausuntoja lakiasioista. Ne olisivat mielenkiintoinen katsaus jossain määrin hämäläismurteeseen 1800-luvun puolivälissä. --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 3. kesäkuuta 2007 kello 20.39 (UTC)

::: Ehdottomasti kaikki Paturin kirjoitukset ovat kiinnostavaa materiaalia, ja työstinkin itse asiassa Kotuksen Kaino-tietokannasta pari hänen kirjoitustaan tänne. Koetin etsiä myös Wikipediassa mainittua Paturin näytelmää, joka olisi ilmestynyt ''Hämäläisessä'' 1861, mutten onnistunut löytämään sitä lehtien selailemisella.

::: Olisiko sinulla tarkempaa tietoa, mistä lehdistä ja mistä niiden numeroista Paturin kirjoituksia löytyisi? ''Suomen kirjailijat'' viittaa vain yhteen hänen kirjoittamaansa runoon, joka on ilmestynyt ''Mehiläisessä'', lehdessä, jota ei ainakaan toistaiseksi löydy [http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html Historiallisesta sanomalehtikirjastosta]. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 4. kesäkuuta 2007 kello 00.20 (UTC)

::::Siis hienoa!! Kyllä minulla on tietoa enemmästäkin. Parutihan kirjoitti paljon, erilaisiin eltiin ja eritoten nimimerkillä &quot;Maamies&quot;. Laitan tänne luettelon artikkeleista ja ilmestumisajankohdasta. Minulla on myö se Runo, jonka hän kirjoitti hämäläisten erinomaisuudesta savolaisiin verrattuna. Oikeastaan hänellä oli identiteettinä hämäläisyys, ei suomalaisuus. Yritän lisäillä materiaali sitä mukaan kun tiedostoista esiin onnistun kaivamaan. --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 4. kesäkuuta 2007 kello 04.47 (UTC)

::::Pistin tuon runon Mehiläisestä tänne, mutta olisiko syytä kertoa miten kaikki alkoi ja että kyseessä on vastaus erääseen Hämettä koskeneeseen pilkkarunoon? Lisäksi lehtiartikkeleiden  luettelo on mukana myös, se vaan pitää muokata. Olisiko syytä laittaa erillinen luettelo linkityksen? Miten luetella? aikajärjestyksessäko? Niin ja sitten laiton erään merkittävän lausunnon vaivaishoidosta, Käännettiin senaatissa ruotsiksi ja vaikutti mm. Tanskan vaivaishoitoon merkittävällä tavalla! Mutta jatkoa seuraa!!! --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 4. kesäkuuta 2007 kello 06.25 (UTC)

::::: Laitoitpa kerrassaan hienon listan Paturin kirjoituksista. Muokkasin vähän listaa parempaan muotoon ja lisäsin siihen työstämäni tekstit. Aikajärjestys on varmaan ihan hyvä. Jos haluat selostaa runon tai muiden tekstien taustaa, se sopii erittäin hyvin otsikkomallineen kohtaan ''huomiot''.

::::: Onko sinulla muuten joitakin Paturin sanomalehtitekstejä jo valmiina tekstinä? Ihan vain sillä kysyn, että mikäli ne ovat jo tekstimuodossa, minun ei kannata enää toiseen kertaan alkaa työstää niitä tekstiksi Historiallisesta sanomalehtikirjastosta. Muuten voin kyllä hiljalleen alkaa täydentää Paturin lehtikirjoituslistaa, kunhan ehdin. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 4. kesäkuuta 2007 kello 16.06 (UTC)

:Tuota, kun kysyt niin kyllä oheiset tekstit pitäisi minulta löytyä. Ja yhden sinne jo teikin, mutta osaatko sinä tehdä luetteloita tai niitä, mitä olen tavalalan jättänyt kesken. Minulla kun eivät kuvyt riittä - sen myönnän. Muttä lähden aamulla ainakin pariksi viikoksi Levin korpeen ja olen yhteydessä, jos yhteydet pelaa. Ne eivät ole hääppöset eli vain gprs - mutta katsotaan. Teksgtejä minulla siis on. Terveisin --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 4. kesäkuuta 2007 kello 16.40 (UTC)

::Hei, Kustaa Paturin muistokirjoituksen on tehnyt myöhempi valiopäivämies Juhana Idänpään-Heikkilä, josta on artikkeli Wikipediassa. Hän ei kuitenkaan ollut Kustaata vastaava kynämies, joten hänen tekstejään ei kannata tänne tuödä. Mutta kun loma päättyy niin yritän saada Kustaan jälleen liikkeelle. Täältä korvesta yhteydet ovat tosi huonot. --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 17. kesäkuuta 2007 kello 19.49 (UTC)

::: Hienoa, että tiesit kirjoittajan henkilöllisyyden. Wikiaineisto on ihan kaikkia tekstejä varten, joten niiden ei tarvitse olla erityisen merkittäviä tai hyvinä pidettyjä. Joka tapauksessa Paturin kirjoitukset ovat erittäin tervetulleita, kun ehdit taas sitä työtä jatkaa. Minäkin katoan juhannuksen aikoihin reiluksi viikoksi, joten jääköön Wikiaineisto silloin muiden hellään huomaan. :) – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 17. kesäkuuta 2007 kello 20.27 (UTC)

== Moi jälleen kerran. ==
Kannataisiko minun asettua täällä taas ylläpitäjäehdokkaaksi?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 29. kesäkuuta 2007 kello 16.23 (UTC)

: Minun puolestani asetu vain. Aktiivisesti päivystävien ylläpitäjien määrän lisääminen ei ole pahitteeksi, etenkin kun loma-aikana saattavat ylläpitäjät käydä vähiin. Itsekin palailin juuri lomilta ja sain taas hiukan hoitaa ylläpitotehtäviä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 30. kesäkuuta 2007 kello 16.15 (UTC)

::Ok--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 30. kesäkuuta 2007 kello 18.02 (UTC)

:::Muuten sitten jos pääsen ylläpitäjäksi niin pitääkö minun anoa oikeuksia metasta sillä Mzllaahan ei ole näkynyt joulukuun jälkeen. Vai pitäisikö jostakin käyttäjästä tehdä byrokraatti?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 30. kesäkuuta 2007 kello 18.10 (UTC)

::::Asetuin ehdokkaaksi.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 1. heinäkuuta 2007 kello 11.22 (UTC)

:::::Tuo minun uusin äänestykseni näytti päätyvän positiiviseen tulokseen mutta hyväksytäänkö sen loppitulos koska siitä oli vain päivän ajan ilmoitus tuolla ajankohtaista kohdassa?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 14. heinäkuuta 2007 kello 19.03 (UTC)

:::::: Eiköhän lopputulos ole ihan hyväksyttävä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 19. heinäkuuta 2007 kello 19.27 (UTC)

::::::Lähdenkö hakemaan niitä oikeuksia metasta?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 19. heinäkuuta 2007 kello 20.01 (UTC)

::::::: Kannattaa varmaan ensin vaikka koettaa lähettää sähköpostia Mzllalle, jos se onnistuu. Muuten täytyy varmaan Metasta kinuta oikeuksia. Saattaa olla, että syksymmällä asettuisin ehdolle byrokraatiksi, koska jos Mzlla ei ole tavoitettavissa, se hankaloittaa projektin toimintaa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 20. heinäkuuta 2007 kello 15.43 (UTC)

::::::::Ok--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 21. heinäkuuta 2007 kello 07.14 (UTC)

:::'''Vastustan''' ehdottomasti [[Käyttäjä:Vilu]]n ylläpitäjyyttä, sitä ei voida hyväksyä vain yhdellä äänellä ja se oli esillä vain yhden päivän ajankohtaista-sivulla. --[[Käyttäjä:Justice|Justice]] 21. heinäkuuta 2007 kello 16.43 (UTC)

:::: Äänestys on jo päättynyt, etkä olisi ollut äänestyksessä edes äänioikeutettu, koska olet kirjautunut tänne vasta äskettäin. Muutenkaan äänestyksen säännöissä ei edellytetä, että äänestys mainitaan Ajankohtaista-sivulla, se on vain hyödyllinen lisä, jotta mahdollisimman monet huomaavat äänestyksen. Ylläpitäjä-äänestyksissä ei ole myöskään pienintä vaadittavaa äänimäärää. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. heinäkuuta 2007 kello 18.30 (UTC)

:::::Miten metasta anotaan niitä oikeuksia kun minulla ei ole mikään hyvä kielitaito ja en tajua sitä pyyntösivua muutenkaan?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 22. heinäkuuta 2007 kello 06.48 (UTC)

:::::: En valitettavasti osaa neuvoa sinua tuossa asiassa, enkä ikävä kyllä ehdi nyt asiaa selvitelläkään. Voin palata asiaan ensi viikonloppuna, jos et ole siihen mennessä saanut asiaan selkoa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 22. heinäkuuta 2007 kello 19.20 (UTC)

:::::::Ok. Mutta uskon että asia selkeytyy siihen menessä sillä TJ pyytä minulle niitä oikeuksia metasta.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 22. heinäkuuta 2007 kello 19.32 (UTC)

::::::::Voisitko asettua mahdollisimman pian byrokraattiehdokkaaksi koska minulle ei taidettu myöntää metasta niitä oikeuksia?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 8. elokuuta 2007 kello 08.07 (UTC)

::::::::: Metasta ei tosiaan oikeuksia herunut, aika kummallisin perustein, sillä missään ei ole vaadittu, että ääniä pitäisi olla enemmän kuin yksi. Metan henkilöltä on jäänyt huomaamatta, että kaikki aikaisempiin äänestyksiin osallistuneet eivät ole enää aktiivisia Wikiaineistossa. Mutta ehkä tarkoitus on hoitaa homma varman päälle.

::::::::: Niin tai näin, byrokraatille olisi tarvetta, ja lupaan asettua byrokraattiehdokkaaksi lähiaikoina, kunhan vielä jonkin verran maltat odottaa. [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 9. elokuuta 2007 kello 22.12 (UTC)

::::::::::Ok--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 10. elokuuta 2007 kello 06.33 (UTC)

:::En tiennyt moisesta äänestyksestä. VIlu saa minun kannatukseni - ehdottomasti. Hän on näet tehnyt suunnattoman kehityskaaren, voi kun voisi sanoa smaa minästäni! --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 22. elokuuta 2007 kello 14.39 (UTC)

==Aikalaiskirja==
Jukka Kemppinen kertoi ja kysyi, että Otavan kirja ''Kuka kukin oli 1961'' on vapaa tekjänoikeuksista. No hän asiantuntijana tietää ja vanhana otavalaisena. Hän ehdotti tuon kirjan artikkeleiden tallentamista Wikipediaan, mutta ehkä parempi foorumi asialle olisi tämä Wikisource? Mitä mieltä asiasta olet sinä? Ja toinen, otsikossa oleva '''Aikalaiskirja''', ''Henkilötietoja nykypolven suomalaisia'' ilmestui Tietosanakirja-osakeyhtion kustantamana 1920. Oli siinä olisi tosi mielekäs projekti. Se on siis lyhyitä elämäkertoja sisältävä 532 sivuinen kirja. Ja taas kysyn, mitä mieltä olet? Itselläni ei ole ensimainittua, mutta tuo toinen on. Kerrotko ajatuksiasi, tuus--[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 27. lokakuuta 2007 kello 12.54 (UTC)

: Wikiaineisto on oivallinen paikka tuollaiselle materiaalille, ja kirjat ovat myös saatavillani. Noita mainitsemiasi teoksia aikaisemmin on vielä ilmestynyt vuoden 1909 ''Kuka kukin on'', jonka saisin luultavasti käsiini jossakin vaiheessa. Jos Kemppisen tulkinta, etteivät vastaavat teokset ylitä teoskynnystä, olisi varmasti pätevä, voisin hyvinkin työstää niitä sähköiseen muotoon. Ehkä asiaa kannattaisi kysyä vielä [http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/?lang=fi Tekijänoikeusneuvostolta], jotta asialle saataisiin lisää varmuutta?

: Olen muuten digitalisoimassa Gutenberg-projektia varten teosta ''Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla'' (1896), joka sisältää samantapaista materiaalia mutta vain naisista – tosin Pietari Hannikainen on joutunut mukaan, koska hänen nimimerkkiänsä Ulla-täti luultiin naisen käyttämäksi. Kirja on julkaistu nimettömänä, joten siitä voi olla varma, ettei se ole enää tekijänoikeuksien suojaama. Sama koskee kaiketi myös vuoden 1920 ''Aikalaiskirjaa'', koska siinäkään ei näytä olevan tekijöiden nimiä. ''Kuka kukin oli 1961'' -teoksen suhteen olisin varovaisempi.

: Mutta joo, tällaisia ajatuksia nyt. Pahoin vain pelkään, ettei minulla riittäisi tällä hetkellä aikaa teosten oikolukemiseen, koska muut kiireet painavat päälle. Skannaaminen olisi tietysti nopea juttu. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 27. lokakuuta 2007 kello 20.45 (UTC)

::Hyvä ystävä, laitan tuon Kemppisen osoittaman meilin tänne: &quot;Hyvät ystävät,

::asiaa pyöriteltyäni ehdotan, että siirrämme merkittävän osan liitetiedoston (Kuka kukin oli, Otava, 1962) henkilöistä suomalaiseen Wikipediaan. Tiedot ovat vapaita - kaikki ovat kuolleita ja luettelon tekijänoikeudellinen suoja-aika päättyi 25 vuoden kuluttua julkaisemisesta eli n. 1988. Arvelen lisäileväni selityksiä ja luonnehdintoja moniaalle. 20-luvun Kansallinen elämäkerrasto on mainio lähde ja niin on yllättäen myös Uusi sukukirja. 

::Pohtisitteko teknistä toteutusta ja sitä, pannaanko kaikki, koska henkilöt on tietysti valmiiksi suodatettu. Toisaalta ainakin 50 prosenttia on todellisuudessa aika tyhjänpäiväistä väkeä. Muta olisihan se jännittävä ajatus, että meillä olisi Wikipdiassa ainutlaatuinen henkilöhistoriallinen osa. 

::Lisää löylyä - onko teidän piirissänne mahdollisuutta skannata Kuka Kukin On 1966 -teosta (1200 sivua). Voitaisiin sitten pohdiskella, miten sitä käytetään.

::Voin vakuuttaa, että urakka on suuri. Oma K.k. oli -tiedostoni on sivarin korkeakoululla skannaama, mutta olen käyttänyt sen ääressä loputtoman määrän työtunteja, ja tällä hetkellä vasta S-Ö on käyty kirjain kirjaimelta läpi. Aion kyllä tehdä tämän työn kokonaan itse, koska se on niin hauskaa. En ole poistanut mitään; joitakin täydennyksiä olen tehnyt Kansallisbiografiasta. 

::Olen pyörinyt Kansalliskirjaston johtajan Kaitsju Ekholmin kanssa ja olemme miettineet kulttuuriperinnön verkkkoon siirtämistä koskevia kysymyksiä. Yhteistyö on selvästi tarpeen. K-kirjastolla (ent. Helsingin yliopiston kirjasto) on selvästi vähemmän fyrkkaa kuin luulisi, mutta toisaalta maan parhaat laitteet Mikkelissä. 

::-- 
::Dr. Jukka Kemppinen
::Professor; 
::Lappeenranta University of Technology (Information and Technology Law))
::Principal Scientist; 
::Helsinki Institute for Information Technology
::jukka.kemppinen@kolumbus.fi - - - jukke007@gmail.com
::+358 50 362 6632
::http://www.hiit.fi     http://www.lut.fi http://kemppinen.blogspot.com &quot;
::--[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 28. lokakuuta 2007 kello 09.01 (UTC)

:::Niin samassa kirjeessä tuli tuo kirjan koko materiaali, valiina txt-tiedostona. Eli, miten se tulisi järjestää eli esipuhe, lyhenteen ja 2614 kansalaisen tiedot? yhtenä pötkönä vai esi kirjamittain vai jopa henkilöittäin? Muuten tuo kirjeen viimeinen kappale tekee tästä sourcesta todella merkittävän asian. Mikä olisi tärkeämpää....? tuus --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 28. lokakuuta 2007 kello 09.18 (UTC)

:::: Materiaalissa on ongelmallista, jos Kemppinen on itse lisäillyt siihen jotakin eli tehnyt täydennyksiä: Wikiaineistoonhan pitäisi laittaa vain alkuperäisiä julkaistuja tekstejä, ei niiden muunnelmia. Teksti lienee paras laittaa aakkosittain, kuten olet jo tehnyt.

:::: Tekijänoikeuksien suhteen en ole vielä ehdottoman vakuuttunut. Meillä on vain Kemppisen oma tulkinta siitä, että kirja olisi pelkkä luettelo, jonka suoja-aika olisi siten rauennut. Etenkin esipuhe minua epäilyttää, koska siinä selostetaan kirjan periaatteita, eikä se siten ole pelkkä luettelo. Minusta varminta olisi tiedustella asiaa myös Tekijänoikeusneuvostolta. Itse olen nyt vain niin kiireinen, etten taida ehtiä laatia sinne kyselyä.

:::: Mitä tulee yleisesti tekijänoikeuksista vapaiden teosten tekstin oikolukemiseen, niin [http://dp.rastko.net Euroopan Distributed Proofreadersilla] on erinomainen järjestelmä siihen tarkoitukseen. Järjestelmä näyttää kustakin kirjasta aina yhden sivun samaan aikaan sekä kuvana että tunnistettuna tekstinä, ja sen perusteella teksti on helppo korjata. Olen itse työstänyt sen kautta muiden projektiin osallistuvien avustuksella varmaan lähemmäs 200 suomenkielistä teosta, joista osa on täälläkin saatavilla. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 29. lokakuuta 2007 kello 21.12 (UTC)

* Thank you for Mirbeau's Short stories. I am very much surprised that these three &quot;Dialogues tristes&quot; have been translated into finnish only some weeks after their publication in French newspapers. Maybe there are other translations of Mirbeau's chronicles ? Do you know that ? P. Michel (michel.mirbeau@free.fr), 5.11.07

==Y.-S. Y-K==
Ystävä hyvä, vaikka kole projektiani on kesken, niin kuitenkin pisän tätä niin arvokkaana kulttuuriperinnön tallentajana, että oksat pois. Mieleni tekisi lisätä Yrjö Koskisen teoksia aineistoon, nehän ovat kaikki vapaita. Mutta kun SUomen historiassaan on esim. 700 sivua ja kaksi eri painosta. Miten olisi syytä edetä, sillä uudelleenkirjoitus lienee aika hankalaa? Onko skannaus mahdollinen? Vai mitä mieltä olet? tuus --[[User:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 18. marraskuuta 2007 kello 14.53 (UTC)

: Kyllähän Yrjö Koskisen teoksia olisi helppo skannata, jos olisi painettu kappale skannattavaksi. 700 sivua ei ole ongelma, kunhan kirjassa on kohtuulliset marginaalit; minulla on ollut yli 1000-sivuinen kirjakin skannattavana. Tekstintunnistusta varten minulla on käytössä erinomainen Abbyy FineREader, ja oikolukeminen onnistuisi varmasti [http://dp.rastko.net/ Euroopan Distributed Proofreadersin] kautta kohtuullisen vaivattomasti. ''Suomen kansan historian'' vanha painos tosin taitaa olla fraktuuralla painettu, joten se tuottaisi toki paljon vaivaa, koska fraktuuran tekstintunnistus on aika epätäydellistä. – [[User:Nysalor|Nysalor]] 18. marraskuuta 2007 kello 20.19 (UTC)

::Kiitos vinkeistä. Pitää ryhtyä hankkimaan skanneria ja ohjelmia. Muuten YK:n toinen painos on ihan oikeata tekstiä, se pienempi ensimmäinen on toki faktuuraa. Lisäksi Julius Ailio ja Gunnar Suolahti olisivat mielenkiintoisia historioitsijoita, joiden tuotanto on jo vapaata, kun vielä vartoillaan kymmenen vuotta Väinö Voionmaan vapautumista. Kyllä tieteellisen kirjallisuuden suoja-ajan pitäisi olla 50-vuotta, sillä eihän niitä teoksia ole enään mistään saatavilla. Vielä kerran kiitos, tuus --[[User:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 19. marraskuuta 2007 kello 19.40 (UTC)

==Artikkeleita Wikipediaan==

Voisitko ennen poistamista siirtää sen aineiston, jonka ole päättänyt Wikipediassa julkaistavaksi, siirtää itse Wikipediaan. On erinomaisen työläistä perustaa oma Wikisource varmistuskopioksi siksi, että neuvosttelematta Wikipedia-yhteisön kanssa päätetään, että Wikisource-sisältö onkin Wikimedia-sisältöä. Ehdotan, että Wikisourcesta aineiston poistava harkitsisi sen viemistä itse Wikipediaan. 

Hyvää joulua ja entistä parempaa uuttavuotta!

Post Sriptum: Onko fi.wikisource.org :lla välityslautakuntaa?

: En voi siirtää täältä suoraan materiaalia Wikiaineistoon, koska en ole ylläpitäjä siellä. Wikipediassa on selkeästi sanottua, mikä materiaali tänne sopii. Voit tarkistaa asian sivulta [[Wikiaineisto:Mikä on Wikiaineisto?]]. Kirjoittamasi selostukset aineistotyypeistä eivät ole mukana listassa, ja siksi olen poistanut niitä. Suosittelisin, että lisäisit niitä mieluummin jonnekin muualle, esimerkiksi [http://fi.wikibooks.org/wiki/Etusivu Wikikirjastoon], jonne sopivat uudet, aikaisemmin julkaisemattomat tekstit, kun taas Wikiaineisto on pääasiassa jo muualla julkaistulle aineistolle.

: Wikiaineistolla ei ole välistyslautakuntaa, mutta jos haluat nostaa keskusteltavaksi asioita, sen voi tehdä sivulla [[Wikiaineisto:Kahvihuone]].

: Hyvää joulua ja uutta vuotta sinullekin! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 25. joulukuuta 2007 kello 18.29 (UTC)

==Tyyne-Maija Salminen==

Mainitsit, että sisältö sopii Wikipediaan. Koska ajattelit kirjoittaa sen Wikipediaan? [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 20. tammikuuta 2008 kello 22.02 (UTC)

: En luultavastikaan kirjoita hänestä, koska en hänestä käytännöllisesti katsoen mitään tiedä. Sinä sen sijaan toki olet vapaa kirjoittamaan Wikipediaan, jos sinulla kerran tietämystä on. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. tammikuuta 2008 kello 16.12 (UTC)

::Kirjailijoiden elämänkerrat kuuluvat Wikisourceen. http://en.wikipedia.org/wiki/Bibliography / http://en.wikisource.org/wiki/Wikisource:Biography Odotan, että kun kerran olet luonut suomenkieliseen Wikipediaan oman käytännön, vastaat myös siitä, että siirrät jokaisen poistamasi elämänkerran sellaisenaan suomenkieliseen Wikipediaan sekä käyt merkittävyyskeskustelun sikäläisen yhteisön kanssa, joka kyllä on tulossa yhä vapaamielisemmäksi johtuen siitä, että uusi sukupolvi tekee uudenlaista Wikipediaan sarjakuvasankareista ja pop-tähdistä sekä amerikkalaiesta - kuin myös suomalaisesta - populaarikulttuurista. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 21. tammikuuta 2008 kello 16.27 (UTC)

:::&lt;nowiki&gt;[[Tyyne-Maija Salminen]]&lt;/nowiki&gt;-biografian voit aloittaa palauttamalla kahdesti tai kolmasti poistamasi tiedot. Kannattanee hyväksyä se, että Wikisource sisältää myös lähteensä eikä niitä kiikuteta tai yritetä väittää, että ne olisivat Wikipedian luonteenomaisinta sisältöä. Kehottaisin tutustumaan, miten pikkutiedon ja artikkelin välinen ongelma on ratkaistu 1970-luvulla esimerkiksi WSOY:n Spectrumissa. Kannattaisi sallia biografiat paikkakunnittain, jotta itse kirjan voisi peistata sitten, kun tekijänoikeus on päättynyt. 2000 asukkaan 1636 perustetusta kunnasta ei ole niin paljoa kirjallisuutta, että tila tulisi ahtaaksi. Toinen vaihtoehto on tunkea kaikki Wikibooksiin, josta tulee sitten ongelma lisenssien kanssa. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 21. tammikuuta 2008 kello 16.28 (UTC)

:::: Kirjailijoiden elämäkerrat sopivat kyllä tänne, jos '''ne on julkaistu aikaisemmin jossakin''' ja jos ne ovat '''tekijänoikeuksista vapaita''' tai '''vapaiksi lisensoituja'''. Englanninkielisen Wikiaineiston sivulla [[en:Wikisource:Biography|Wikisource:Biography]] on luettelo juuri tällaisista WIkiaineitossa olevista elämäkerroista. Esimerkiksi G. K. Chestertonin kirjoittama teos ''Charles Dickens'' on julkaistu aikaisemmin painettuna eikä ole käyttäjien itse laatima.

:::: Kirjailijoiden henkilöhistoriasta voi tosiaankin kirjoittaa omin sanoin Wikipediaan. Sinne voi laittaa myös luettelon henkilön teoksista, mikä varmasti parantaa artikkelin tasoa. Hyvin yksityiskohtaiset itse kirjoitetut elämäkerrat tosin voivat olla Wikikirjastoon paremmin sopivia, mikäli ne paisuvat liian suuriksi käydäkseen tietosanakirjaan. Wikikirjastossa oleva lisenssi on kai sama jota käytetään täällä ja Wikikirjastossa, joten en tiedä, miksi se tuottaisi ongelmia.

:::: Poistamani artikkeli ei ollut Wikipedian mittapuille kuin korkeintaan tynkä, enkä näe syytä laittaa sitä Wikipediaan sellaisenaan. Voit varmaan varsin helposti kirjoittaa paremmin artikkelin Wikipediaan. Olet itse vastuussa siitä, että noudatat eri projektien ohjeita siitä, mikä sisältö niihin kuuluu ja mikä ei. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. tammikuuta 2008 kello 17.02 (UTC)


===Ehdotus===

Ehdotan, että katsot WSOY:n Spectrumia ja toteat, että siinä on artikkelisanakirja ja kolme osaa hakusanakirjaa. Tämä pitäisi jotenkin yhdistää siten, että Wikisource:ssa olisi minitynkiä, jotka eivät kelpaa tyngiksi Wikipediaan vielä ja joissa on lyhyet tilaston kaltaiset tiedot sekä mahdollisesti tagi Wikipediaan, mikäli sinne tulee artikkeli. Oikeastaan ei kannata kopioida Gutenbergista ja muualta Wikisourceen materiaalia, koska Gutenberg todennäköisesti ylläpidetään eikä se katoa. Riittää, kun Wikisourceen tehdään bibliografiat siitä,  mitä Gutenbergissa on olemassa. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 21. tammikuuta 2008 kello 16.40 (UTC)

: Wikiaineisto ei ole artikkelisanakirja. Siksi en ymmärrä, mitä järkeä sitä on verrata sellaiseen. Jos projektin luonnetta halutaan muuttaa, siitä täytyy keskustella, mikäli projektia ylläpitävällä säätiöllä ei ole mitään sitä vastaan. Itse vastustan ehdotustasi Wikiaineiston muuttamiseksi minitynkävarastoksi. Eipä sillä, olet toki vapaa kopioimaan kaiken tekstin Wikiaineistosta ja perustamaan oman artikkelisanakirjaprojektisi. Lisenssi sallii sen hyvin.

: Wikiaineistoon voi tuoda tekijänoikeuksista vapaata materiaalia muualta, ja esimerkiksi Gutenberg-projektin tekstit saattavat olla joistakuista miellyttävämpiä lukea täältä, kun muotoilutkin ovat toisenlaisia. Lisäksi teoksia voi wikittää eli lisätä niissä olevista tekijöiden tai teosten nimistä linkkejä. Siihen Gutenberg-projekti ei pysty. Lisäksi Gutenbergin aineisto on olemassa monessa muussakin paikassa netissä kuin itse projektin sivuilla, joten yksi kopio lisää ei ole haitaksi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. tammikuuta 2008 kello 17.02 (UTC)

==Perusteluja==

Voisitko ystävällisesti perustella esityksesi? Wikisourcen englannista käännettyihin yleisiin ehtoisin vetoaminen ei paljoa kirkasta asiaa, ellet osoita kohtaa. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 25. tammikuuta 2008 kello 09.58 (UTC)

==Wikibooks==

Olet '''itse kääntänyt''' runoja. Wikisourcen mukaan omakäännökset eivät ole siihen, vaan Wikibooksiin liittyvää materiaalia. Vaikka olet hyväksynyt omakäännökset, olet poistanut asiatekstin käännöksen, joka on omakäännetty venäjästä suomeksi. Omia tekstejä voi kirjoittaa Wikibooksiin - eikö niin?  [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 25. tammikuuta 2008 kello 10.00 (UTC)

: Olet nähdäkseni aivan väärässä. [[Wikiaineisto:Mikä on Wikiaineisto?]] -sivulla sanotaan, että Wikiaineistossa voidaan julkaista ”kenen tahansa kirjoittajan alkuperäisten, muulla kielellä julkaistujen tekstien suomenkielisiä käännöksiä”. Luonnollisesti myös runot ovat lainauksessa mainittuja alkuperäisiä, muilla kielillä julkaistuja tekstejä. Jopa englanninkielisestä Wikiaineistosta löytyy kohta ”Translations of original texts” [http://en.wikisource.org/wiki/Wikisource:What_is_Wikisource%3F#What_do_we_include_and_exclude_at_Wikisource.3F], ja englanninkielisessä Wikiaineistossa on käyttäjien kääntämiä tekstejä, mukaan lukien runoja.

: Mihinkähän asiatekstin käännökseen viittaat? Mikäli se on Suomen lain mukaan tekijänoikeuksista vapaa tai sopivalla lisenssillä julkaistu ja muualla julkaistu, ei siinä pitäisi kai olla ongelmia. Pyydän kuitenkin, että täsmennät, mitä tuolla tarkoitat. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 25. tammikuuta 2008 kello 14.45 (UTC)

::Sergei Lavrovin puhetta. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 25. tammikuuta 2008 kello 14.47 (UTC)

::: Lavrovin kirje oli viroksi, mutta suomenkielinen Wikiaineisto on vain suomenkieliselle teksteille. Vironkielisille on olemassa oma vironkielinen Wikiaineisto. Lisäksi tekstin yhteydessä ei ollut kerrottu, kuka oli kääntänyt tekstin venäjästä viroksi ja miten se oli lisensoitu. Vaikka venäjänkielinen teksti olisi ollut tekijänoikeuksista vapaa viranomaislausunto, käännöksellä on käsittääkseni omat tekijänoikeutensa. Perusteita siis kyllä löytyy siihen, ettei sen paikka ollut täällä, vaikka poistaessani vetosinkin vain ilmeisimpään eli vironkielisyyteen. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 25. tammikuuta 2008 kello 15.12 (UTC)

==Viiteaineisto==

Viiteaineistoon voidaan koota linkkejä siitä, mistä aineisto on saatavissa, mikäli oma päättäväisyys suoraan julkaisemiseen ei riitä tai ulkomailla ollaan eri mieltä. Uskoisin, että Yleisradion hanska pitää tekijänoikeusasioissa eikä [[Saksan valtakunta]] tai Adolf Hitlerin perikunta valita asiasta. Vaade nimittäin olisi yksityisoikeudellinen. [[Keskustelu:Hitlerin ja Mannerheimin keskustelu 1942]] [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 25. tammikuuta 2008 kello 10.14 (UTC)

Kaiken peistaamisen sijaan, kannattanee ylläpitää bibliografiaa tai webografiaa siitä, mistä tieto on saatavissa, mikäli on todennäköisesti pysyväisluonteisia verkkosivuja. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 25. tammikuuta 2008 kello 10.15 (UTC)

: Tällä hetkellä Wikiaineisto ei kuitenkaan ole periaatteidensa mukaan pelkkä linkkilista vaan kokonaisia tekstejä sisältävä projekti. Jos haluat muuttaa periaatteita, se tapahtuu saavuttamalla yhteisön kesken käydyssä keskustelussa konsensus. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 25. tammikuuta 2008 kello 15.16 (UTC)

::Onko Alexius Manfelt läsnä? Kutsu toki itsesi lisäksi myös muuta yhteisöä paikalle. Mikä nyt on ongelma? Eikö mielestäsi filmografia ole erikoisbibliografia siinä, missä diskografia tai aivan mikä tahansa luettelo eli grafia? Minä olen hieman huolestunut siitä, ettei suomenkielinen Wikipedia ole yltänyt 10 000 artikkelin joukkoon eli ''Wikisourceksi wikisourcien joukkoon'', koska sisältö on rajattu vain humanistisiin tieteisiin ja siinäkin pääasiasa vain runouteen. Pelkällä runoudella ei suomalainen Wikisource nouse, vaan jää marginaali-ilmiöksi. On arvokasta tallentaa museoaalisesti kansanperinnettä, mutta minusta luettelointia voisi laajentaa. Pyytäisin nyt hieman konkreettisia näkemyksiä siitä, miksi bibliografiat, filmografiat tai diskografiat eivät olisi viiteaineistoa, minkä luonnollinen paikka on Wikipedian rinnalla Wikisourcessa. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 19.33 (UTC)

:::'''bibliography Look up bibliography at Dictionary.com'''
*''1678, &quot;the writing of books,&quot; from Gk. bibliographia &quot;the writing of books,&quot; from biblion &quot;papyrus roll&quot; (see bible) + graphos &quot;(something) drawn or written.&quot; Sense of &quot;a list of books that form the literature of a subject&quot; is first attested 1869.'' http://www.etymonline.com/index.php?search=bibliography&amp;searchmode=none &quot;bibliography&quot;.


===Sähköinen viiteaineisto===
*Kaikki painettu teksti muuttuu vähitellen HMTL:ksi tai MediaWiki-koodiksi. Koska ei ole mielekästä moneen kertaan kopioida täysin samaa tekstiä, muuttuvat painetut luettelot vähitellen relaatiotiedokannoiksi. Relaatiotietokantoihin puolestaan viitataan linkeillä. MediWikin jokainen sisäinen linkki muodostaa relaatiotietokannan hakusanan. MediaWikissä tietokantaa hoitaa [[MySQL]].

====Käsikirjoitettu luettelo====
* Ennen kirjapainoaikaa. Kirjoittajina pääasiassa munkit, joilla oli aikaa, pergamiinille ja paperille. Kirjaajina myös verovoutien kirjurit.

====Painettu luettelo====
* Painetut luettelot liittyvät kirjapainoaikaan, painaminen on jatkunut kopioimalla kirjoitettua tekstiä HTML:nä tai muuna koodina. Tätä vastaa kirjojen kopioiminen Wikisourceen.

====Relaatiotietokanta====
*Tietokoneiden aika. Ei kannata kirjoittaa kaikkea uusiksi, mikäli on mahdollista viitata relaatiotietokannan hakuavaimin eli sisäisin linkein. Vähitellen kaikki tekstit kannattaa jäsentään hakuavaimin eli sisäisin linkein. Ulkoista materiaalia ei kannata kopioda painettujen luettelojen tapaan sisällöksi, mikäli aineiston uskotaan olevan pysyvä. Tätä vastaa kirjojen ja luetteloiden kopioimisen ohella niiden linkittäminen ulkoisiin lähteisiin, jotka ovat pysyviä.

==[[Fredrika Runeberg]]==

* Mitä kirjoittaisit tai et kirjoittaisi [[Fredrika Runeberg]]-artikkeliin? [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 19.35 (UTC)
**[[Keskustelu:Fredrika Runeberg]] [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 19.43 (UTC)

: Listaisin siihen yksinkertaisesti ne tekstit, jotka ovat saatavilla Wikiaineistossa. Wikiaineiston kirjailijasivuilla kaiketi on juuri se tehtävä, että niiden kautta pääsee käsiksi kirjailijan kirjoituksiin tai häntä koskevaan Wikiaineiston materiaaliin. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 26. tammikuuta 2008 kello 20.25 (UTC)

==Roskaa-merkkien sijoittaminen==

Olet merkinnyt kymmeniä luettelokohtia merkillä &quot;roskaa&quot; siten, että sivun rakenne on tuhoutunut.  Voisitko jatkossa katsoa esikatselulla roskaksi merkitsemäsi sarjan ensimmäisen sivun kohdalla, ettei &quot;roskaa&quot;-merkintä riko sivun ehyttä ja sijoittaa se vaikka turvallisesti sivun loppuun, ellei muuten onnistu. Kiitos! Sivun eheyden rikkominen siten, että se tuottaa sivulle epäselvää koodia tuottaa mielikuvan, että vandaalit olisivat (jälleen kerran) olleet liikkeellä. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 19.58 (UTC)

::Jos ehdit niin olisi tietenkin hyvä, jos korjaisit roskaa-merkinnät. Kiitos! [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 19.59 (UTC)

::: Artikkelit poistetaan joka tapauksessa täältä pian, joten rakenteen rikkoutumisesta ei liene haittaa. Sama käytäntö on ollut myös Wikipediassa roska-artikkelien suhteen. Kun kopioit tekstit itsellesi talteen, voit yksinkertaisesti poistaa roskamerkinnät etsi-korvaa-toiminnolla, kun etsit merkintää &lt;nowiki&gt;{{Roskaa}}&lt;/nowiki&gt; ja korvaat sen tyhjällä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 26. tammikuuta 2008 kello 20.02 (UTC)

==[[Osasto Brandenstein]]==

[[Osasto Brandenstein]]-keskustelusivulla on pyydetty perustelua roskaa-merkinnälle viittaamatta tälle sivulle. Olisiko perustelua? [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 20.00 (UTC)

::Ovatko muutkin Suomen sisällissotaan liittyvät luettelot mielestäsi aiheettomia:
****[[Valkoisten joukot Viipurin taistelussa (Suomen sisällissota)]]
****[[Sodissa kuolleiden bibliografia]]

::: [[Osasto Brandenstein]] näyttäisi olevan paljolti lähteiden pohjalta kuvaus osastosta. Sellaisen paikka ei ole Wikiaineistossa. [[Valkoisten joukot Viipurin taistelussa (Suomen sisällissota)]] taas on selkeämmin tilasto, joskin pitäisin sitä Wikiaineistoon kulumisen suhteen vähän rajatapauksena. [[Sodissa kuolleiden bibliografia]] on sekava ja keskeneräinen, mutta ehkä siinä on jotakin aineista kirjallisuusluetteloksi, jollaiset käyvät Wikiaineistoon. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 26. tammikuuta 2008 kello 20.23 (UTC)

: Eiköhän tuo artikkeli paikkansa ansaitse, vaikka sen noiden monien tyhjien komppanioiden osalta voisi kyllä supistaa pataljoonatasolle. Muutenhan tuossa on ihan mukavasti tietoa siitä, millainen kyseinen poppoo on ollut. Onha se osaston kokoonpanokin hyvää infoa, jos joku sellaisen saa kirjattua. Tietenkin siihen tarvitsisi myös saada mielellään enempi tietoa osaston toiminnasta, mutta sitähän ei sinne koskaan saada, jos jo olemassa oleva alku poistetaan hetimmiten. [[Toiminnot:Muokkaukset/91.156.129.165|91.156.129.165]] 20. helmikuuta 2008 kello 13.34 (UTC)

:::Nysalor jatkaa sooloaan.

==Se on melkein uskomatonta==
Keskusteltiin vanhan faaaktuuran siirtämisestä nykymuotaan. Nyt kokeilin Paturin teksteissä käyttää uutta Acrobat readeria, jossa maalasin teektin osion ja siirsin sen Word 2007 teksturiin. Ja katso tulos oli tällainen: &quot;Mitä rajanaapurien maan-omistajain paimennuksesta ja aitaus-wclwollisuudesta tässä edellä on määrätty, sopii myös lampuotcibin ja tolp*pareihin kaikin puolin niin hywin kyläläisiä kuin.&quot; Mielestäni se on jo melkoisen hyvä tulos, eli taidan jatkaa kokeilujani. terveisin --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 10. helmikuuta 2008 kello 06.49 (UTC)

: Teksti on kaiketi valmiiksi tallennettu kuvan kanssa pdf-tiedostoon, mikäli kyse on Historiallisen sanomalehtikirjaston aineistosta. Onhan se ihan kohtuullista jälkeä, joka ei tarvitse hirveän paljon korjailua. Itse käytän omaa tekstintunnistusta, johon olen liittänyt fraktuuraa tukevan sanaston. En ole koskaan vertaillut, onko se parempaa kuin Historiallisen sanomalehtikirjaston jälki, mutta niitä saattaisi olla kiinnostavaa joskus vertailla. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 10. helmikuuta 2008 kello 20.55 (UTC)

Lisäyksena edelliseen. Olisiko syytä luoda luokat sanomalehdistä, esim. Suometar, Hämäläinen, Mehiläinen, Helsingin Uutiset jne, sillä niihin on tuossa ohessa useita artikkeleita? Siis, taida olla todellisuudessa kykenemätön niitä oikein tekemään. Ystävyydellä --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 10. helmikuuta 2008 kello 09.31 (UTC)

: Minulla ei ainakaan toistaiseksi ole ollut intoa sellaisen luokittelun luomiseen, vaikka ei minulla mitään sitä vastaankaan olisi. Ehkä jollekulle voisi olla hyötyä tekstien etsimisestä lehden mukaan. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 10. helmikuuta 2008 kello 20.55 (UTC)

::Hei taas. Käy muuten katsomassa miten Paturi moittii 'lievästi' herra A.O.:ta eli August Oksasta, Kiven teilaajaa! Siis sivulla [[Vähän kiistettä ja nuhde-sanoja herra A. O:lle]]. Ystävyydellä --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 16. helmikuuta 2008 kello 09.33 (UTC)

::: Sanomalehtikiistat ovat kiinnostavaa luettavaa. Lisäsin samalla wikityksen, joka kertoo lukijalle nimimerkin A. O. henkilöllisyyden. Hienoa tuo aherruksesi Paturin tekstien parissa! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 16. helmikuuta 2008 kello 19.37 (UTC)


Taas tätä höpinää. Katso muuten englanninkielista sivua [http://en.wikisource.org/wiki/Great_Expectations/Chapter_I] ja sitten vastaavaa ranskankielistä sivua [http://fr.wikisource.org/wiki/Les_Grandes_Esp%C3%A9rances_%E2%80%94_I_%E2%80%94_1], eli olisko mitään mahdollisuutta saada tuollaiset sivut kuin fransuilla on. Agony ja joku muu osaasa voisi niitä laatia. Mitä mieltä muuten olet asiasta? Eli voisinko pyyttä tekoapua tuollaisen mallineen tekemiseksi?  --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 22. helmikuuta 2008 kello 12.52 (UTC)

: Mitähän ominaisuuksia noista erityisesti kaipaisit? En usko, että niitä olisi lainkaan mahdotonta toteuttaa. Kerro siis, mitä kaipaisit, niin voin koettaa aluksi itse katsoa, onnistuisiko sellainen. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 22. helmikuuta 2008 kello 21.15 (UTC)

::Niin tuolla fransujen sivulla on sivun asettelu todella tyylikäs. Verrattuna esim. vastaavaan englanninkieliseen. Miten saisi tuollaisen ranskalaisen ulkoasun aikaiseksi. Lisäksi kokonaisuus otsikoineenkin on upea. Voisiko käyttää eri vaimeita värisävyjä erilaisten tekstien otsikoinnissa, tuolla fransuilla on  mielenkiintoinen värinkin. Toisaalta taitavat pitkät suomenkielen sanat tehdä vaikeaksi tekstin muotoilun tuollaiseen tiukkaan muotoon? Harmi! Kiitos jos yrität, mutta kyllä me tullaan nykyisellakin järjestelmälläkin toimeen;) --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 23. helmikuuta 2008 kello 07.45 (UTC)

== Käyttäjäsivut ==
Pitäisikö käyttäjän [[Käyttäjä:Salasananpaljastaja|Salasananpaljastaja]] käyttäjäsivu poistaa, kun siellä kerrotaan kyseisen käyttäjän salasana? --[[Käyttäjä:Johney|Johney]] 26. maaliskuuta 2008 kello 17.09 (UTC)

: Onhan moinen aivan epäasiallista, joten poistin sivun. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 26. maaliskuuta 2008 kello 20.09 (UTC)

::Osaisitko vielä sanoa, pitääkö [[:Luokka:Kuvallinen aineisto|tässä]] luokassa olevat artikkelit poistaa, kun olet sen merkinnyt roskaksi? Luokassa olevat sivut vaikuttavatkin enemmän Wikipedia-artikkeleilta. --[[Käyttäjä:Johney|Johney]] 30. maaliskuuta 2008 kello 18.04 (UTC)

::: Joo, kyllä nuo minusta myös poistettaviksi joutavat, koska eivät ole tänne kuuluvaa materiaalia. Noita roskia oli niin hirveä määrä, että kaikkea en ole saanut merkittyä. Hieno homma, että olet ryhtynyt siivoamaan niitä pois. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 30. maaliskuuta 2008 kello 18.30 (UTC)

==A. Kivi==
laiton tänne Kiven ruon [[Lintukoto]], siitä on ainakin kaksi eri versiota, mutta kumpi on oikeampi? Itse olen tehnyt valinnan, että molemmat tulee julkaista. Voit ottaa asiaan kantaa, sillä lienet parempi asiantuntija kotimaisessa kirjallisuudessa kuin minä. Joten kerro onko ratkaisu oikea vai kumpi pitäisi valita? --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 11. toukokuuta 2008 kello 14.59 (UTC)

: Minusta ei edes kannata ajatella, että teksteillä olisi oikeita ja vääriä versioita – on vain erilaisia versioita, jotka ovat kaikki omalla tavallaan kiinnostavia ja tervetulleita kaikki Wikiaineistoon, kunhan ovat vapaasti lisensoituja. E. A. Saarimaa taisi muuten rukata Kiven tuotannon kieliasua ”paremmaksi” toimittamissaan Kiven teoksissa, mistä voi selittyä osa eroista. SKS:n Edith-hankkeessa tehdään juuri perusteellista tutkimusta tuollaisista asioista toimitettaessa Kiven teosten kriittisiä editioita. Saarimaan ”parantelu” tuskin on silti ollut niin merkittävää, että hän saisi sillä perusteella tekijänoikeutta teksteihin.

: Näkisin, että paras ratkaisu olisi laittaa runon molemmat versiot omille sivuilleen ja lisätä sivun nimeen tarkenne tyyliin ”Lintukoto (1920)”. Tosin kyllä rinnakkaisuuskin toimii, etenkin jos haluaa saada runon versiot helposti vertailtaviksi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 11. toukokuuta 2008 kello 17.09 (UTC)

::Kiitos näkemyksestäsi, se on järjevä ja asiantuntva, kuten sinun ajattelinkin asian näkevän. Kiitos vielä kerran vaivannäöstäsi! tuus --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 11. toukokuuta 2008 kello 18.02 (UTC)

:::Hei, taisin tehdä aivan turhaa työtä kun tein tuon Ailion Hämeenlinnan historia I:sen tänne. Nyt tänään tuli lehdistössä esille, että nyt on avattu sivusto [http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/], jonka opetusministeriö on rahoittanut ja siellä on, kuinka ollakaan myös tuo kirja PDF-versiona. Niin, mutta en kadu tekemisiäni! --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 22. toukokuuta 2008 kello 15.20 (UTC)

:::: Minusta en ole tehnyt millään muotoa turhaa työtä, sillä täällähän tekstit ovat kunnollisessa tekstimuodossa oikoluettuina eivätkä pelkkinä kuvina. Nuo pdf-tiedostot ovat siihen hyviä lähteitä, ja saattaapa olla, että vaikka itsekin työstän tuolta jossakin vaiheessa jokusen arkkiveisun tekstimuotoon, kun olen Simeon (Simo) Hirvosen sepitelmiä jo ennestään kerännyt lehdistä. Jatka ihmeessä arvokasta työtäsi teosten saamiseksi tekstimuodossa tänne, vaikka ne joskus muualle kuvina tulisivat ilmestymäänkin! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 22. toukokuuta 2008 kello 19.19 (UTC)

:::::Kiitos innostamisesta! ;) --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 23. toukokuuta 2008 kello 17.33 (UTC)

== Hei ==
Kuinka paljon aikaa ajattelit antaa tuolle IP:lle (80.223.125.28)‎ ottaa artikkelinsa talteen? Koska ne eivät sovellu Wikiaineistoon, niin ne voi poistaa suoraan. Jos tämä IP haluaa artikkelit talteen, niin hän voi pyytää ylläpitäjää laittamaan ne hänelle vaikka alasivuksi (jos se on sallittua). --[[Käyttäjä:Johney|Johney]] 15. kesäkuuta 2008 kello 15.21 (UTC)

: Luulen, että voisi ainakin muutaman päivän odottaa, ettei kyseisellä IP-osoitteella olisi valittamisen aihetta. Tosin häntä on samasta asiasta jo useamman kerran aikaisemminkin huomautettu. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 15. kesäkuuta 2008 kello 20.19 (UTC)

::Kyseessä on luultavasti Wikipedian puolelta tuttu Auru Aro, joten nuo voisi ainaki mun mielestä poistaa suoraan, kun ei noita trolleja kannata ruokkia. Innostuu vaan yhä enemmän tunkemaan tännekin roskasivujaan, kun näkee, ettei niitä poistetakkaan heti. --[[Käyttäjä:Johney|Johney]] 16. kesäkuuta 2008 kello 09.10 (UTC)

::: Voihan ne poistaa heti, jos käyttäjä innostuu vielä tehtailemaan lisää samanlaista huomautuksista huolimatta. Muutama päivä on kuitenkin kohta jo kulunut, ja se voi sitten joka tapauksessa poistaa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 16. kesäkuuta 2008 kello 19.22 (UTC)

==Zola==
Hei taas. Miten on Zolan ''Naisten aarreaitan'' oikeuksien laita.  Sen on kääntänyt Gertrud Colliander ja kirja ilmestyi 1912. Eli onko se vapaata riistaa käännöksen osalta. Itse en löytänyt tyota kääntäjää  vähäisistä haluteoksistani. terveisin --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 21. kesäkuuta 2008 kello 20.31 (UTC)

: Colliander kuoli vasta 1942, joten vielä täytyy joitakin vuosia odotella tekijänoikeuksien vapautumista. Jollei näin olisi asia, niin olisin jo iskenyt kynteni siihen. :) Periaatteessa käännös on julkaistu nimimerkillä, mutta nimimerkin käyttäjä lienee ollut ainakin jossakin määrin tunnettu, joten on parasta ottaa varman päälle ja pitää sitä vielä suojattuna. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. kesäkuuta 2008 kello 20.46 (UTC)

::Anteeksi töpeksintäni? Luulin että olen tehnyt virheen, kuten niin monasti aiemminkin. Mutta olet oikeassa, tuo on vanha kirjoitustapa. Kiitos! --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 1. joulukuuta 2008 kello 22.43 (UTC)

::: Eipä se mitään, sillä sellaistahan sattuu. En uskalla edes ajatella, kuinka paljon todellisia virheitä on jäänyt tänne lisäämiini teksteihin, joten hyvä vain, että joku joskus edes yrittää korjailla jotakin. :) – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 2. joulukuuta 2008 kello 18.12 (UTC)

==Kiitos==
Olit ajatustani nopeampi. Kiitos ja suuri sellainen moisesta. Eli E. Salmelaisen ehdit paikallistamaan tosi hienosti ja nopeasti. Mahtavaa kun on kaltaisiasi kavereita. Kiitos --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 27. joulukuuta 2008 kello 18.23 (UTC)

== Heine ==

Hello! There are a many Finnish translations of [[Heinrich Heine|Heine's]] poems and Russian translations too. Unfortunately i don't know Finnish at all. Could you set a interwiki for Finnish translations (to German originals or Russian translations)? At this moment  [[:ru:Генрих Гейне]] lists all translations with original German title. This will help you even if you don't understand Russian. -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 11. tammikuuta 2009 kello 13.19 (UTC)

PS: And how i can set at my page a babel-box? -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 11. tammikuuta 2009 kello 13.27 (UTC)

: Great! The Russian Wikisource list with the original German titles helps me a lot, because I don’t understand Russian. My German is far from perfect but I understand it enough to find out if the titles are same in Finnish and German. So I will add the interwikis.

: Unfortunately, the Finnish Wikisource doesn’t support the Babel templates yet. If you like, you can add them from the Finnish Wikipedia, for example [[w:Malline:User fi-0|User fi-0]]. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 11. tammikuuta 2009 kello 15.15 (UTC)

:: Thank for a helping! Now some German pages like [[:de:Ein Fichtenbaum steht einsam]] seems pretty amazing -- four Russian and two Finnish and only one English translations. ;-) -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 12. tammikuuta 2009 kello 09.11 (UTC)

:: I was create some babel-related templates:
::* [[Malline:Babel]]
::* [[Malline:User ru]]
::* [[Malline:User en-1]]
::* [[Malline:User de-1]]
::* [[Malline:User fi-0]]
:: Please, check it and add ones for a popular laguages in Finland, obviously Finnish, probably Estonian, Swedish etc. -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 12. tammikuuta 2009 kello 09.54 (UTC)

== Suomen Antifasistisen Komitean lehdistötiedote 22. maaliskuuta 2009 ==

Poistit sivun [[Suomen Antifasistisen Komitean lehdistötiedote 22. maaliskuuta 2009]]. Pyydän että harkitset sivun palauttamista. Minä olen tuon lehdistötiedotteen ja siihen liittyvän manifestin kirjoittaja. Olen valmis luovuttamaan sen vapaalla lisenssillä.

Suunnittelin itse tämän vapaan tekstin luovuttamista wikiaineistoon. En kuitenkaan ollut varma soveltuuko se wikiaineiston sisältöpolitiikkaan. Koska joku muu, ilmeisesti antifasistisen komiteaan liittymätön henkilö, on katsonut aineiston tarpeelliseksi, en se ehkä syytä palauttaa. -- [[Käyttäjä:Petri Krohn|Petri Krohn]] 25. maaliskuuta 2009 kello 20.02 (UTC)

: Selvä juttu. Laita vaikka tekstin keskustelusivulle huomautus, että olet tekijä ja annat esimerkiksi tuolla alareunassa olevalla [http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html GNU-lisenssillä] tekstin käyttöön. Teksti soveltunee tänne, koska se on julkaistu aikaisemmin eikä ole varta vasten tänne kirjoitettu oma teksti. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 25. maaliskuuta 2009 kello 21.32 (UTC)
== Pre-1923 works copyrighted at home ==
As I see you having deleted [[Kansainvälinen]] dated in 1905 whose last surviving author died in 1964, I suppose that this subdomain forbids pre-1923 works copyrighted at home, right? I would like to invite you and any other administrators here to [[:oldwikisource:Wikisource:Subdomain_coordination]] where I am seeking more information. Feel free to edit there about how this subdomain works. Meanwhile, any Finnish texts published in 1922 or earlier that you cannot accept here, say due to authors known to have not died for more than 70 years, may be provisionally hosted on Multilingual Wikisource until acceptable right here, like [[:oldwikisource:Kansainvälinen]] that I have undeleted while waiting for a Finnish translation of [[:oldwikisource:Template:PD-US-1923-abroad]]. Thank you very much.--[[Käyttäjä:Jusjih|Jusjih]] 4. toukokuuta 2009 kello 02.20 (UTC) (Chinese Wikisource administrator where I have hosted a local discussion that would forbid displaying pre-1923 works still copyrighted in Greater China)

== Heine again ==

Hello! I don't understand Finnish quite. Is [[Runoelmia (Heine)]] the collection &quot;Book of Song&quot; (German: &quot;Buch der Lieder&quot;)? If yes, then set interwiks between [[Runoelmia (Heine)]], [[:de:Buch der Lieder]] and [[:ru:Книга песен (Гейне)]] as well as categories [[:Luokka:Runoelmia (Heine)]] and [[:ru:Категория:Книга песен (Гейне)]]. -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 21. toukokuuta 2009 kello 11.46 (UTC)

: No, it’s only the collection of the poems by Heine, even if many poems have been taken from ''Buch der Lieder''. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 24. toukokuuta 2009 kello 21.15 (UTC)

Please, correct Kielilinkkitieto for [[:w:en:Mikhail Saltykov-Shchedrin|Saltykov-Shchedrin's]] translation in [[Sa kaunis saaren neito]] as needed. [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 15. kesäkuuta 2009 kello 10.16 (UTC)

== Aksakov's poem ==

I found the Konstantin Aksakov's poem. The title &quot;Свободное слово&quot; means &quot;The Free Word&quot; (in the your English translation it replaced by &quot;the free and golden word&quot;). The second and fourth strophes in your translation are skipped. The poem written in 1854 in Moscow. This is a original Konstantin Aksakov's text in Russian:

&lt;poem&gt;
Свободное слово

Ты - чудо из божьих чудес,
Ты - мысли светильник и пламя,
Ты - луч нам на землю с небес,
Ты нам человечества знамя!
Ты гонишь невежества ложь,
Ты вечною жизнию ново,
Ты к свету, ты к правде ведешь,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Свободное слово!

Лишь духу власть духа дана, -
В животной же силе нет прока:
Для истины - гибель она,
Спасенье - для лжи и порока;
Враждует ли с ложью - равно
Живет его жизнию новой...
Неправде - опасно одно
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Свободное слово!

Ограды властям никогда
Не зижди на рабстве народа!
Где рабство - там бунт и беда;
Защита от бунта - свобода.
Раб в бунте опасней зверей,
На нож он меняет оковы...
Оружье свободных людей -
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Свободное слово!

О, слово, дар бога святой!..
Кто слово, дар божеский, свяжет,
Тот путь человеку иной -
Путь рабства преступный - укажет
На козни, на вредную речь;
В тебе ж исцеленье готово,
О духа единственный меч,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Свободное слово!

1854
Москва
&lt;/poem&gt;
Good luck! -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 12. elokuuta 2009 kello 21.42 (UTC)

You can set iwiki [[:ru:Свободное слово (Аксаков)]] in the Finnish translation. -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 13. elokuuta 2009 kello 19.31 (UTC)

: Done. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 14. elokuuta 2009 kello 18.28 (UTC)

== Tolstoy's poem ==

One of Russian Wikisource's contributors, [[:ru:User:Lozman|Lozman]] found the second poem, which you requested. It is conceivably a ''free'' translation (or even imitation) of lines 455-470 [[:ru:Иоанн Дамаскин (А. К. Толстой)|Иоанн Дамаскин]]:

&lt;poem&gt;
Над вольной мыслью Богу неугодны
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Насилие и гнет:
Она, в душе рожденная свободно,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎В оковах не умрет!

Ужели вправду мнил ты, близорукий,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Сковать свои мечты?
Ужель попрать в себе живые звуки
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Насильно думал ты?

С Ливанских гор, где в высоте лазурной
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Белеет дальний снег,
В простор степей стремяся, ветер бурный
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Удержит ли свой бег?

И потекут ли вспять струи потока,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Что между скал гремят?
И солнце там, поднявшись от востока,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Вернется ли назад?
&lt;/poem&gt;

The first strophe of your translation is close to lines 455-459:

&lt;poem&gt;
Над вольной мыслью Богу неугодны
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Насилие и гнет:
Она, в душе рожденная свободно,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎В оковах не умрет!
&lt;/poem&gt;

The second strophe is conceivably Tolstoy's imitation. I consider that you need a help of person, who may compare Finnish and Russian text directly. -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 13. elokuuta 2009 kello 04.24 (UTC)

: Thank you very much, Sergey (and Lozman, too)! You have done a great work! I added notes to both Finnish poems telling their origins, and it’s enough for me now. – 13. elokuuta 2009 kello 18.57 (UTC)

== Ateenalaisten laulu ==

Olit merkinnyt Rydbergin tekstin suomentajaksi Leinon. Leinon teksti on kuitenkin toisenlainen, [http://fi.wikisource.org/wiki/Ateenalaisten_laulu_%28Leino%29] kuin se mikä yleisemmin tunnetaan eli Yrjö Veijolan (Weilin) suomennos. Korjasin. Mahd. kommentit fi. Wikipediaan [http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Ulrika käyttäjä Ulrika] aka --[[Käyttäjä:Ufinne|Ufinne]] 22. joulukuuta 2009 kello 15.25 (UTC)

== [[:ru:Викитека:Вавилонский форум]] (the Babylonian Scriptorium) ==

Hello! The ru-ws community decide to open a special discussion page for a foreigners, who don't understand Russian. We guess that a lack of foreign languages' knowledge is a considerable obstacle to our international collaboration. A primary (but not only) goals is a interwikis and identification of translations. Could you make an announcement at [[Wikiaineisto:Kahvihuone]] (or somewhere else) for a Finnish-spoken contributors? -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 22. tammikuuta 2010 kello 10.22 (UTC)

== Pyyntö ==

Hei, kun en ole lainkaan perehtynyt Wikisourceen, enkä ehdikään, kysyisin voisitko siirtää Gutenbergista tällaisen historiallisen lukukirjan Wikiaineistoon: Sjögren, Otto: ''[http://www.gutenberg.org/files/27653/27653-h/27653-h.htm Historiallinen lukukirja: Vanha ja Keski-aika]'', miksei myös Uusi aika, mutta tuo vanhempi on nyt se kiistakapula. Päästäisiin ainakin yksi askel eteenpäin Wikipedian [http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Kahvihuone_%28k%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6t%29#Historiallinen_lukukirja_vuodelta_1888_l.C3.A4hteen.C3.A4 naurettavassa kiistassa], jota et ehkä ole huomannut. Muuan käyttäjä kopioi noita tekstejä Wikipediaan, mutta ajatus tuntuu täysin järjettömältä, kun ruotsinkieliset alkutekstit on julkaistu 1875, suomennos 1888. Ulrika aka --[[Käyttäjä:Ufinne|Ufinne]] 27. tammikuuta 2010 kello 19.38 (UTC)

: Olen seurannut Wikipedian keskustelua viitsimättä ottaa asiaan kantaa. Mutta joo, voin jossakin vaiheessa lisätä tänne ''Historiallisen lukukirjan'', kunhan ehdin. Se ei ole kannanotto suuntaan eikä toiseen, vaikka suhtaudunkin aika epäilevästi vanhan tekstin suoraan kopioimiseen Wikipediaan. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 27. tammikuuta 2010 kello 20.57 (UTC)

::Juu, ei kannanotto, tietenkään, I see. Pyyntö olisi tietysti pitänyt esittää neutraalimmin. Kiitos etukäteen. --[[Käyttäjä:Ufinne|Ufinne]] 28. tammikuuta 2010 kello 06.41 (UTC)

== Sv/Fi Wikisource ==

Du har varit aktiv både inom svenska och finska Wikisource. Vad är de viktigaste skillnaderna? Har svenska Wikisource något att lära av den finska? Vad kan vi göra för att få mer aktivitet inom svenska Wikisource? --[[Käyttäjä:LA2|LA2]] 23. huhtikuuta 2010 kello 08.17 (UTC)

== Sivun luonti ==

Voisitko luoda sivun [[Järjestelmäviesti:Proofreadpage pagenum template]] kopioimalla sisällön tästä: [http://en.wikisource.org/w/index.php?title=MediaWiki:Proofreadpage_pagenum_template&amp;action=edit] tämä on tarpeellinen punaisten linkkien poistamiseksi esim. [[Elinan surma]] sivulta. Kiitos. [[Käyttäjä:Feydey|Feydey]] 16. syyskuuta 2010 kello 21.50 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 17. syyskuuta 2010 kello 17.24 (UTC)

== Help me with [[Ludwig Uhland]] ==

Hello! Is [[Hyvä ystävä]] and [[Minulla oli toveri]] both translated from Uhland's &quot;Der gute Kamerad&quot;?

&lt;poem&gt;
Der gute Kamerad

Ich hatt einen Kameraden,
Einen bessern findst du nit.
Die Trommel schlug zum Streite,
Er ging an meiner Seite
In gleichem Schritt und Tritt.

Eine Kugel kam geflogen,
Gilt's mir oder gilt es dir?
Ihn hat es weggerissen,
Er liegt mir vor den Füßen,
Als wär's ein Stück von mir.

Will mir die Hand noch reichen,
Derweil ich eben lad.
Kann dir die Hand nicht geben,
Bleib du im ew'gen Leben
Mein guter Kamerad!
&lt;/poem&gt;

If yes, then add iwiki-link to [[:ru:Был у меня товарищ (Жуковский)]] (the Russian translation of &quot;Der gute Kamerad&quot;) please.  -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 3. helmikuuta 2011 kello 10.14 (UTC)

: Yes, they are Finnish translations of ''Der gute Kamerad''. I added the links. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 3. helmikuuta 2011 kello 13.17 (UTC)

== Elinan surma ==

Moi! Voisitko jossain vaiheessa poistaa hakemiston [[Hakemisto:Elinan surma.djvu|Elinan surma.djvu]] ja siihen liittyvät [[Toiminnot:Etuliiteluettelo/Sivu:Elinan surma.djvu|sivut]]? Siirrän teoksen monikieliseen Wikiaineistoon, koska käännös on yhä tekijänoikeuden alainen Suomessa (muttei Yhdysvalloissa). Terv. [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] 17. heinäkuuta 2011 kello 15.42 (UTC)

: Eikös teoksen teoksen suomentaja ole Niilo Sala, joka kuoli 1892? Ainakin ''Suomen kirjailijat 1809–1916'' tietää kertoa näin. Edellä mainitun teoksen mukaan käsikirjoitus on vuodelta 1891, mutta painettuna se ilmesyi vasta 1908. Mutta jos sinulla on jotakin toista tietoa, niin kerro toki, miksi teos olisi Suomen lain mukaan suojattu. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 18. heinäkuuta 2011 kello 18.09 (UTC)

::Hmm, ainakin [http://wikisource.org/w/index.php?title=File%3AElinan_surma.djvu&amp;page=10 sivulla 10] lukee &quot;suomennos&quot; ja sen alla &quot;E. J. Ellilä&quot;, tosin omituisesti käsin kirjoitettuna. Salan nimeä ei ainakaan mainita alkusivuilla missään. Ellilähän kuoli vasta 1983. [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] 18. heinäkuuta 2011 kello 20.31 (UTC)

:::Kun tarkemmin katsoo, niin Ellilähän on kyllä ollut vasta 16-vuotias vuonna 1908. Voiko sitten olla, ettei suomentajaa ole ilmoitettu alkuperäisessä julkaisussa? (On tietty myös mahdollista että se on jäänyt jostain syystä pois kirjaa skannattaessa.) On varmaan parempi luottaa painettuun sanaan muun todistusaineiston puuttuessa. Pitänee siirtää loputkin sivut takaisin suomenkieliselle puolelle... [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] 19. heinäkuuta 2011 kello 11.45 (UTC)

:::: E. J. Ellilä oli bibliofiili, ja mitä ilmeisemmin nimi kertoo, että hän on omistanut tuon kirjan: hän nimittäin lahjoitti merkittävän osan kokoelmiaan Harvardin yliopiston kirjastolle. Laita siis vain sivut tänne. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 19. heinäkuuta 2011 kello 17.17 (UTC)

:::::Okei, rupean siirtämään sivuja takaisin monikielisestä Wikiaineistosta. Kiitos avusta. [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] 19. heinäkuuta 2011 kello 17.22 (UTC)

== Byrokraatteja nolla ==

Hei! Kun olen viimeisen vuoden aikana silloin tällöin täällä aineiston puolella käynyt, olen huomannut että vaikka arkistossa on hiljaista, täällä kuitenkin on kävijöitä ja tutkijoita jonkin verran. Ainoa byrokraatti on viimeksi ollut aktiivinen yli viisi vuotta sitten. Samalla tänne on ainakin listan mukaan tullut kaksi bottitunnusta vuonna 2011, jotka on ilmeisesti myönnetty sitten Metawikissä. Ylläpitäjistäkin osa lienee jo siirtynyt muihin harrastuksiin.&lt;p&gt;Jotta täälläkin olisivat tekniset asiat kotoisissa käsissä, ehdottaisin sinua byrokraatiksi, vaikkapa vain varmuuden vuoksi. Suostutko hommaan, niin voisin muokata [[Wikiaineisto:Byrokraatit]]-sivua? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. helmikuuta 2012 kello 15.21 (UTC)

: Suostun hommaan, jos vain äänestäneiden määrä riittää siihen, että oikeudet voidaan myöntää. Laita siis minun puolestani asia vireille. Täällä ei ole ollut juurikaan puuhaa byrokraatille, mutta eivätpä sellaiset oikeudet varmaan haitaksikaan olisi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 28. helmikuuta 2012 kello 20.07 (UTC)

:: Äänestys on käynnissä. Luulisin, että äänten määrä ei voi ratkaista asiaa, koska ei mitään alarajaa voi asettaa; olisi aivan omituista, jos itsenäiselle projektille ei myönnettäisi omaa byrokraattia sen vuoksi, että käyttäjiä on liian vähän. Kysyn vielä tätä asiaa vaikkapa Jafeluvilta, joka on ylivalvoja. Hän ei vissiin saa puuhastella ylioikeuksillaan omissa wikeissä, mutta voi varmasti ottaa kantaa asiaan &quot;ammattinsa puolesta&quot;. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. helmikuuta 2012 kello 22.25 (UTC)

::: Joskus jossakin äänestyksessä ei saatu oikeuksia siksi, että äänestäjiä katsottiin olevan liian vähän. Nyt kuitenkin äänestäjiä näyttää olevan jo sen verran monta, että luulisi sen kelpaavan. Olen ilahtunut käyttäjien aktiivisuudesta äänestyksessä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 29. helmikuuta 2012 kello 21.52 (UTC)

::::Oikeudet [http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special%3ALog/rights&amp;page=Nysalor%40fiwikisource myönnettiin]. Onneksi olkoon. [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jafeluv|keskustelu]]) 14. maaliskuuta 2012 kello 08.10 (UTC)

::::Onnea myös minun puolestani. Hienoa, että projekti on nyt entistä enemmän paikallisissa käsissä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 14. maaliskuuta 2012 kello 15.13 (UTC)
----
Hello. I'm sorry if this is not the right place to request it, but I request renaming my following accounts:
* محمد الجداوي → Avocato
* GedawyBot → AvocatoBot
* Confirmation link: [http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User_talk%3A%D9%85%D8%AD%D9%85%D8%AF_%D8%A7%D9%84%D8%AC%D8%AF%D8%A7%D9%88%D9%8A&amp;diff=3902291&amp;oldid=3488161]
* Reason: Privacy reasons
'''Please''', delete all my userpages and talk pages of these accounts before renaming and I will create them later .Thanks in advance.--[[User:محمد الجداوي|M.Gedawy]] 15. heinäkuuta 2012 kello 09.58 (UTC)

: '''Done.''' – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 15. heinäkuuta 2012 kello 17.01 (UTC)

== Luutapuuhista ==

Moi! Millaisia ylläpitotehtäviä täällä on yleissti? Onko juuri mitään? Ajattelin kuitenkin vähitellen virtaviivaistaa ylläpitokaartia, ja kysyin Jafeluvilta, suostuuko hän ehdokkaaksi. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. maaliskuuta 2013 kello 17.05 (UTC)

Näinkin tehtävälistan jo [https://toolserver.org/~vvv/adminstats.php?wiki=fiwikisource_p&amp;tlimit=69000000 täältä]. Noin 5–6 sivujen poistoa kuukaudessa keskimäärin, ei juuri muuta. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. maaliskuuta 2013 kello 20.26 (UTC)

== Thi ==

Thiyp. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 1. toukokuuta 2013 kello 22.20 (UTC)

== [[m:Special:MyLanguage/Single User Login finalisation announcement|Forced user renames coming soon for SUL]] ==

&lt;div class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
Hi, sorry for writing in English. I'm writing to ask you, as a bureaucrat of this wiki, to [//meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&amp;group=page-Single+User+Login+finalisation+announcement%2FPersonal+announcement&amp;filter=&amp;action=page translate and review the notification] that will be sent to all users, also on this wiki, who will be forced to change their user name on May 27 and will probably need your help with renames.
You may also want to help with the pages [[m:Rename practices]] and [[m:Global rename policy]].
Thank you, [[m:User:Nemo_bis|Nemo]] 3. toukokuuta 2013 kello 13.24 (UTC)
&lt;/div&gt;
&lt;!-- EdwardsBot 0441 --&gt;

==[[Sotilaslääni]]==

Mikä nyt noin raivostuttaa, kun kiroiluttaa ''roskaa''? Olisiko jotain asiallisiakin perusteluja, lihanukke?

: Roskaa on kaikki Wikiaineistoon sopimaton materiaali, ja sellainen luonnollisesti poistetaan täältä. Suosittelisin tutustumaan sivuun [[Wikiaineisto:Mikä on Wikiaineisto?]]. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 30. elokuuta 2013 kello 20.19 (UTC)

== Ikuisten estojen poistopyyntö ==

Hei! [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Toiminnot:Muokkausestot&amp;offset=20080328153217&amp;limit=14&amp;wpTarget=&amp;wpOptions=userblocks Tästä] näkyy vuonna 2006 vandalismin vuoksi ikuisesti estämäsi IP-osoitteet. Poistaisitko nuo ikuiset estot, koska IP-osoitteita ei voi pitää ikuisesti estettyinä muinaisen vandalismin vuoksi. Elisan verkostakin on 256 osoitetta kokonaan estettynä ollut jo seitsemättä vuotta. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 27. marraskuuta 2013 kello 04.51 (UTC)

== YP Pxos ==

Hei, katson itseni teknisesti esteelliseksi sulkemaan ja arkistoimaan itseäni koskevan äänestyksen, joten pyydän byrokraattia tekemään sen. Eihän selkeän tuloksen toteamisessa ole mitään ihmeellistä, mutta on tyylikkämpää ettei sitä tee äänestyksen kohde itse. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. joulukuuta 2013 kello 11.52 (UTC)

: Tehty ja oikeudet annettu. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 8. joulukuuta 2013 kello 16.08 (UTC)

== Värmlandsvisan ==

Tar en chansning på att du kan svenska, då det av din användarsida ser ut som du har översatt en del texter till finska.

[[Savonmaa]] har Fryxell angiven som upphovsman, men är det han som står för den finska texten? -- [[Käyttäjä:Lavallen|Lavallen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lavallen|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2014 kello 11.45 (UTC)

: Savonmaa är en finska imitation av Ack Värmeland: Värmeland har förändrats som Savolax, Svea som Finland och Värmelandsflicka som Savolaxjungfru. I tidningen Ilmarinen står det ”A. Fryxell’in mukaan” (’enligt A. Fryxell’). Det är inte en exakt översättning utan fri imitation, men Fryxell är originalpoet. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2014 kello 20.02 (UTC)

== Tunnuksen vaihto ==

Pyydän byrokraattia vaihtamaan altteritunnukseni &quot;Pxos-test1&quot; uudelle nimelle &lt;tt&gt;Pxos-alter&lt;/tt&gt;. Syy: tulevan SUL-tunnuksen yhdistämisprosessi. Päätunnukseni on Pxos. --[[Käyttäjä:Pxos-test1|Pxos-test1]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos-test1|keskustelu]]) 17. maaliskuuta 2014 kello 06.11 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 17. maaliskuuta 2014 kello 21.08 (UTC)

== Request for username change : Hosiryuhosi -&gt; Rxy ==

Hello. Could you please change my username?
* Current username: [[User:Hosiryuhosi|Hosiryuhosi]]
* Target username: [[User:Rxy|Rxy]]
* Reason: I want to [{{fullurl:Special:RenameUser|oldusername=Hosiryuhosi&amp;newusername=Rxy}} change my current username to short username] at WMF wikis globally. Note: Global account &quot;[[Special:CentralAuth/Rxy|Rxy]]&quot; is my account (confirm: [[w:ja:Special:PermaLink/41067254|1]], [{{fullurl:w:ja:Special:Log/newusers|user=Hosiryuhosi&amp;page=User:Rxy&amp;uselang=en}} 2]). I'm sorry for request to here. I can't find request page. Thanks. --[[Käyttäjä:Hosiryuhosi|Hosiryuhosi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hosiryuhosi|keskustelu]]) 23. maaliskuuta 2014 kello 06.03 (UTC)

: Done. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 23. maaliskuuta 2014 kello 19.30 (UTC)

== An important message about renaming users ==

&lt;div class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
Dear Nysalor,
''My aplogies for writing in English. Please translate or have this translated for you if it will help.''
I am cross-posting this message to many places to make sure everyone who is a Wikimedia Foundation project bureaucrat receives a copy. If you are a bureaucrat on more than one wiki, you will receive this message on each wiki where you are a bureaucrat.

As you may have seen, work to perform the Wikimedia cluster-wide [[mw:SUL finalisation|single-user login finalisation]] (SUL finalisation) is taking place. This may potentially effect your work as a local bureaucrat, so please read this message carefully.

Why is this happening? As currently stated at [[m:Global rename policy|the global rename policy]], a global account is a name linked to a single user across all Wikimedia wikis, with local accounts unified into a global collection. Previously, the only way to rename a unified user was to individually rename every local account. This was an extremely difficult and time-consuming task, both for stewards and for the users who had to initiate discussions with local bureaucrats (who perform local renames to date) on every wiki with available bureaucrats. The process took a very long time, since it's difficult to coordinate crosswiki renames among the projects and bureaucrats involved in individual projects. 

The SUL finalisation will be taking place in stages, and one of the first stages will be to turn off Special:RenameUser locally. This needs to be done as soon as possible, on advice and input from Stewards and engineers for the project, so that no more accounts that are unified globally are broken by a local rename to usurp the global account name. Once this is done, the process of global name unification can begin. The date that has been chosen to turn off local renaming and shift over to entirely global renaming is 15 September 2014, or three weeks time from now. In place of local renames is a new tool, hosted on Meta, that allows for global renames on all wikis where the name is not registered will be deployed. 

Your help is greatly needed during this process and going forward in the future if, as a bureaucrat, renaming users is something that you do or have an interest in participating in. The Wikimedia Stewards have set up, and are in charge of, a new community usergroup on Meta in order to share knowledge and work together on renaming accounts globally, called [[m:Global renamers|Global renamers]]. Stewards are in the process of creating documentation to help global renamers to get used to and learn more about global accounts and tools and Meta in general as well as the application format. As transparency is a valuable thing in our movement, the Stewards would like to have at least a brief public application period. If you are an experienced renamer as a local bureaucrat, the process of becoming a part of this group could take as little as 24 hours to complete. You, as a bureaucrat, should be able to apply for the global renamer right on Meta by the [[m:SRGP|requests for global permissions]] page on 1 September, a week from now.

In the meantime please update your local page where users request renames to reflect this move to global renaming, and if there is a rename request and the user has edited more than one wiki with the name, please send them to [[:m:SRUC|the request page for a global rename]].

Stewards greatly appreciate the trust local communities have in you and want to make this transition as easy as possible so that the two groups can start working together to ensure everyone has a unique login identity across Wikimedia projects. Completing this project will allow for long-desired universal tools like a global watchlist, global notifications and many, many more features to make work easier.

If you have any questions, comments or concerns about the SUL finalisation, read over the [[m:SUL|Help:Unified login]] page on Meta and leave a note on the talk page there, or on the talk page for [[m:Talk:Global renamers|global renamers]]. You can also contact me on [[m:User talk:Keegan (WMF)|my talk page on meta]] if you would like. I'm working as a bridge between Wikimedia Foundation Engineering and Product Development, Wikimedia Stewards, and you to assure that SUL finalisation goes as smoothly as possible; this is a community-driven process and I encourage you to work with the Stewards for our communities.

Thank you for your time.
-- [[m:User:Keegan (WMF)|Keegan (WMF)]] [[m:User talk:Keegan (WMF)|talk]] 25. elokuuta 2014 kello 18.24 (UTC)

&lt;small&gt;--This message was sent using [[m:MassMessage|MassMessage]]. Was there an error? [[m:Talk:MassMessage|Report it!]]&lt;/small&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Keegan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Keegan_(WMF)/MassMessage/Crats&amp;oldid=9637985 --&gt;

== Maamme-kirja, luvut 99–100 ==

Onko sinulta vuonna 2006 jäänyt [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Maamme_kirja&amp;diff=91222&amp;oldid=56151 luvut 99–100] tallentamatta tänne? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 12. syyskuuta 2014 kello 20.04 (UTC)

: Joo, nuo ja myöhemmät luvut ovat jääneet, sillä ei ollut enää aikaa niiden digitoimiseen tekstiksi. Tein sitä muistaakseni ihan kirjoittamalla kuvista, koska silloiset ''Maamme kirjan'' sivujen kuvat olivat liian heikkoja automaattiseen tekstintunnistukseen. Kuka tahansa voi toki jatkaa hommaa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 15. syyskuuta 2014 kello 21.04 (UTC)

== {{int:right-upload}}, [[commons:Special:MyLanguage/Commons:Upload Wizard|{{int:uploadwizard}}]]? ==

[[Image:Commons-logo.svg|right|100px|alt=Wikimedia Commons logo]]
Hello! Sorry for writing in English. As you're an administrator here, please check the message I left on [[MediaWiki talk:Licenses]] and the village pump. Thanks, [[m:User:Nemo_bis|Nemo]] 18. syyskuuta 2014 kello 19.22 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Nemo bis@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User_talk:Nemo_bis/Unused_local_uploads&amp;oldid=9923284 --&gt;

== Pari bottimerkintää pois ==

Byrokraatti voisi poistaa Avocadon ja Candalin bottimerkinnät, koska ne ovat lopettaneet toimintansa. Ilman bottimerkintää huomataan, jos ne palaavat uudestaan. Yli vuoden passivisuus on Wikipedian puolella syy oikeuksien poistoon, joten ilman kirjoitettua käytäntöä asia lienee täällä byrokraatin päätettävissä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 31. maaliskuuta 2015 kello 15.19 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 31. maaliskuuta 2015 kello 20.25 (UTC)

== Ylläpitäjien ilmoitustaulu luotu ==

Hunsvotilla oli ylläpitäjille asiaa, joten hän loi juuri äsken sivun [[Wikiaineisto:Ylläpitäjien ilmoitustaulu]]. Tiedoksi myös [[User:Thi|Thille]] vastaisen varalle ja tarkkailulistalle. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. heinäkuuta 2015 kello 21.48 (UTC)

== Vänrikki Stoolin tarinat ==

Olisi aika mittava oikolukutoive sinulle. Sivua [[Vänrikki Stoolin tarinat]] näkyy vandalisoidun useasti monen vuoden ajan, ja osa vandalismista on ollut niin huomaamatonta, että sitä ei ole kumottu kuin vuosien päästä jos ollenkaan. En ole lainkaan varma, onko nykyinen versio oikea, koska lukuisat IP-muokkaajat ovat siellä tehneet liian paljon kaikenlaista. Jaksaisitko verrata tekstiä alkuperäiseen suomennokseen ja tarkistaa koko kieliasun alusta loppuun? Suojaan artikkelin nyt, ettei siihen tule lisää sotkuja. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. syyskuuta 2015 kello 16.13 (UTC)

Toisaalta kävin itse jokaikisen muokkauksen artikkelissa läpi ja loin tänne kaksi uutta merkkausta, joiden avulla sivuhistoriaan voidaan merkata sotkeminen ja asialliset muokkaukset silloin, kun asia ei käy selvästi ilmi historiasta. Näet värikkään historian tästä: [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=V%C3%A4nrikki_Stoolin_tarinat&amp;action=history]. Merkkaukset voi aina ottaa pois käytöstä ja myös tuhota tietokannasta, mikäli tarpeen. Tuossa artikkelissa, jossa IP-muokkaajat ovat vuoroin sotkeneet ja vuoroin korjanneet kirjoitusvirheitä, uskoisin merkkausten olevan hyödyllisiä ainakin Wikisanakirjan ylläpidolle. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. syyskuuta 2015 kello 17.33 (UTC)

== Älä palauta, vaan kumoa ja kirjoita yhteenveto ==

Olen tarkastellut kumouksiasi. Käytät melkein järjestään palauta-toimintoa kaikkialla, vaikka se on tarkoitettu vain vandalismin torjuntaan. Monissa tapauksissa olisi ollut parempi kumota muokkaus ja selittää yhteenvedossa, miksi olet kumonnut muokkauksen. Palauta-nappulan käyttäminen antaa ylimielisen kuvan muokkaajille, missä heidän asiallisetkin muokkauksensa vain selittämättömästi palautetaan. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. syyskuuta 2015 kello 22.36 (UTC)

Vielä diffejä siitä, mitä tarkoitan: 
* [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Rule_Britannia&amp;diff=77374&amp;oldid=77364 Asiallinen muokkaus 1], jossa olisi pitänyt kertoa, miksi haluat palauttaa vanhan version, vaikka käyttäjä tarkoitti hyvää.
* [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Punakaartin_marssi&amp;diff=50755&amp;oldid=50754 Asiallinen muokkaus 2], jossa kirjoittaja epäilemättä on kuvitellut, että hänen kuulemansa versio sanoista on oikea; ei ollut vandalismia.
* [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Paremman_Maanviljelys_Oppi-kirjan_tarpeellisuudesta_kuin_nykyisin_Suomen_kielell%C3%A4_l%C3%B6ytyy&amp;diff=43478&amp;oldid=43469 Asiallinen muokkaus 3], jossa mallineen &lt;nowiki&gt;{{Keskitys}}&lt;/nowiki&gt; lisääminen ei todellakaan ole vandalismia vaan mielipidekysymys.
* [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Maamme_kirja:_15._Maakunnista&amp;diff=75001&amp;oldid=74997 Asiallinen muokkaus 4], jossa muokkaaja on selvästi yrittänyt parantaa &quot;artikkelia&quot; korjaamalla asian, jonka hän on kokenut virheeksi; ei ole vandalismia.
* [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Filosofiset_mietelm%C3%A4t:_Viisaalta_n%C3%A4ytt%C3%A4misest%C3%A4&amp;diff=next&amp;oldid=72872 Asiallinen muokkaus 5], jossa muokkaaja ei ole tiennyt, että &quot;paljo&quot; on oikea sana ja on epäilemättä kuvitellut korjaavansa kirjoitusvirheen; ei ole vandalismia ja lisäksi palautus jää varmaan useimmille selittämättömäksi, kun he luulevat, että painovirhe on palautettu väkisin.
* Minun muokkaukseni, josta kerroit [[Keskustelu_käyttäjästä:Pxos#Bellmanin_laulut|tässä keskustelussa]]. Kysymys on taas mielipiteistä eivätkä minun muokkaukseni olleet vandalismia, joka alentuvasti kumotaan rollbackillä. En jaksanut aikanaan asiasta raivota enemmälti, mutta nyt tuo sopii yllä olevan käytösmallin kanssa samaan.

Idea on siinä, että täällä on niin vähän &quot;henkilökunnan ulkopuolisia muokkaajia&quot; ja niin vähän vandalismia, että on todellakin syytä yrittää selittää hyväntahtoisille muokkaajille, miksi heidän muokkauksensa kumotaan, eikä suinkaan kohdella kaikkia niitä vandaaleina, joiden kanssa olet eri mieltä. Lopuksi kuitenkin löysin sinulta yhden [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Jo_Karjalan_kunnailla_lehtii_puu&amp;diff=prev&amp;oldid=96925 hyvän kumoamisen]. Tuollaisia selityksen kera tehtyjä palautuksia pitäisi tehdä, jotta asia tulee myös muille ymmärrettäväksi. Rollbackiä (palautus) saa käyttää vain tapauksissa, jotka eivät selitystä kaipaa.

--[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2015 kello 11.36 (UTC)

: Meillähän ei kaiketi täällä ole selvästi sovittua käytäntöä, milloin käytetään palauttamista ja milloin kumoamista. Minun syyni sen käyttöön on ollut se, että palauttaminen on nopeampaa. Noissa viittaamissasi tapauksissa muokkaajakaan ei ole perustellut muutostaan millään tavalla, ja vähän vaikeahan on ryhtyä arvailemaan, kuinka vilpittömästi muokkaaja on toiminut. Samalla tavalla sinäkin olit vain mennyt poistamaan Bellmanin laulujen midejä perustelematta tai keskustelematta asiasta ensin. Voisi kai sitäkin pitää ylimielisenä.

: Aina ylläpitovälineitä käyttäessäni uusien käyttäjien muokkauksiin olen pyrkinyt laittamaan heille tervetulotoivotuksen, jossa viitataan Wikiaineiston periaatteisiin. Luultavasti käyttäjä huomaa sen helpommin kuin lisäämänsä sivun poistamisen tai muokkauksensa kumoamisen tai palautuksen. Toisaalta sinä et ole laittanut vastaava viestiä kumottuasi [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Jo_Karjalan_kunnailla_lehtii_puu&amp;type=revision&amp;diff=97417&amp;oldid=97404 tämän] muokkauksen.

: Olet kyllä ihan oikeassa siinä, että pedagogisessa mielessä voisi todellakin olla hyvä perustella aina, kun käyttäjän muokkaukset mitätöidään, vaikka käyttäjäkään ei olisi muutoksiaan perustellut. Täällä vain ei kai ole aikaisemminkaan hirveän vahvasti sellaista tehty, mutta asian voisi hyvin nostaa keskusteltavaksi. Muutenkin olisi hyvä, jos tällaisissa asioissa edettäisiin keskustelun kautta, vaikka meitä aktiiveja ei järin suurta joukkoa olekaan. Silloin minun keskustelusivuni on tällä keskustelulle väärä paikka, sillä se pitäisi pikemminkin käydä Kahvihuoneessa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2015 kello 19.23 (UTC)

::Palauttamisen nopeus ei saa olla mikään hyve, koska täällä on niin vähän vandalismia nykyään, että sen ehtii aivan hyvin kumota ja kirjoittaa selityksen. Palautustyökalu on täällä oikeastaan tarpeeton. IP-muokkaajat eivät yleensä osaa tai viitsi käyttää muokkausyhteenvetoja vaan heidän tarkoituksestaan on tehtävä tulkinta heidän muokkaustensa sisällön perusteella. Ainakin Wikipedian puolella tällainen analysointi varsinkin yhdistettynä Wikipedian periaatteeseen &quot;oleta hyvää tahtoa&quot; kuuluu yleensä ylläpitäjien perusammattitaitoon. Jopa seulojilta Wikipediassa vaaditaan, että he tunnistavat, mikä on vandalismia ja mikä ei ole, joten kyllä tällaisen taidon omaksuminen on mielestäni ihan perusjuttuja niille, jotka toimivat eri projekteissa useita vuosia. Vaikka tämä onkin pieni projekti, ei täällä tarvitse mennä siitä, mistä aidanylittäminen on nopeinta, vaan kannattaa soveltaa isompien projektien omaksumia käytäntöjä silloin, kun ne ovat selvästi hyödyllisiä.

::Kyseessä ei nyt oikeastaan ole uusien käyttäjien toivottaminen tervetulleiksi vaan se, mitä informaatiota muokkausyhteenvedosta saa. Sinun ns. hyvästä kumouksestasi tajusin itse – vasta kun olin kumonnut muokkaukset yhteenvedolla &quot;kummallisia muokkauksia&quot; – että tekstistä on olemassa ns. alkuperäinen versio. Nyt sitten tarkasteltuani asiaa lähemmin tajusin, että teksti on muuttunut eri muotoon, kun sitä lauletaan, ja tämän vuoksi IP-osoitteet kokevat tarvetta muuttaa tekstiä. Muokkausyhteenvetojen tarkoitus on lähinnä kertoa kumoajan tai palauttajan sisäisistä ajatuksista ja muokkauksen perusteluista sen ohella, että se kertoo muokkaajille, mikä meni väärin. Pelkkä ''rollback'' ei kerro kenellekään mitään, ainoastaan sen, että joku täällä palauttelee muokkauksia näennäisen mielivaltaisesti, mikä on väärä mielikuva, mutta sellainen siitä voi seurata.

::Kahvihuone on tietysti aina hyvä, mutta lähinnä huomasin, että sinun toimintasi poikkeaa eniten siitä, johon olen itse tottunut Wikipedian puolella. Kahvihuoneessa olisi varmaan hyvä ruveta keskustelemaan, mitkä Wikipediassa kehitetyistä käytännöistä voitaisiin siirtää tänne ja mistä olisi täällä hyötyä.

::--[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2015 kello 19.38 (UTC)

::: Pidän itse kyllä käyttäjän tervetulleeksi toivottamista nimenomaan hyvänä käytäntönä, kun käyttäjän virheellisiä muokkauksia kumotaan. Joskus muistan jopa siinä yhteydessä selostaneeni, mikä meni pieleen, mutta se on toki työläämpää. Muistaakseni tuollaista tervetulotoivotusta aikanaan käytettiin Wikipedian puolella, mutta minun aktiivisuudestani toisten projektien puolella on sen verran aikaa, etten ole kunnolla kärryillä niiden nykyisistä käytännöistä. Mielellään käytäntöjä saa nostaa täällä Kahvihuoneeseen keskusteltavaksi kuten nyt on tehty painovirheiden osalta.

::: Palautustyökalu ei ole ollut aivan tarpeeton. Joskus alkuaikoina täälläkin saattoi olla isomman mittakaavan vandalismia, jossa palautus oli oivallinen ja nopea työkalu. Kaipa se on hyvä olla vieläkin olemassa. Sen käytöstä on hyvä keskustella, mutta koen, että aloitit tämän keskustelun aivan turhan hyökkäävällä ja ylimielisellä asenteella sanelemalla, miten asioita täällä pitäisi tehdä, vaikka niistä tosiaan ei ole täällä yhdessä sovittua käytäntöä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 9. syyskuuta 2015 kello 20.38 (UTC)

::::No eri projektien eri käytännöt ovat joskus vaikeita. Mitä pienempi projekti, sitä heikommat käytännöt yleensä ovat. Isommissa projekteissa (Wikipedia, Commons ym.) palautustyökalun käyttäminen kumoamiseen yleisesti on suuri virhe ja esim. Commonsissa otettiin eräältä käyttäjältä palautustyökalun käyttöoikeus pois, kun hän oli käyttänyt sitä kaksi kertaa erään toisen käyttäjän keskustelusivulla. Kun sinä palautit minun neljä muokkaustani rollbackiä käyttämällä, suoraan sanoen raivostuin, mutta en viitsinyt sitten alkaa mesota enempää. Mielestäni sinun käyttämäsi tapa (palautus ja mahdollinen selitys satunnaisen IP-muokkaajan keskustelusivulla) ei ole yhtä hyvä tapa kuin Wikipedian käytäntö, missä kumoamisen syy kirjoitetaan muokkausyhteenvetoon. Muokkausyhteenvedoista löytyy syy paljon paremmin kuin muualta. Jos ylimielisyydestä puhutaan, ehkä voimme todeta, että olemme ymmärtäneet toisemme väärin. Molemmat ajattelemme toistemme toiminnan tai keskustelutyylin olevan ylimielistä, vaikka kyseessä lienevät kulttuurierot. Sinä olet tottunut omiin projekteihisi ja minä omiini, ja olemme myös tottuneet toisenlaisiin käytäntöihin koskien kumoamista ja palauttamista. Pidän edelleen omaa näkemystäni parempana, mutta yhteisö voisi päättää, miten asian kuuluu olla täällä Wikiaineistossa. En valitettavasti kuitenkaan jaksa tätä viedä kahvihuoneeseen saakka, ainakaan juuri nyt. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 10. syyskuuta 2015 kello 00.11 (UTC)

== Zachris Topelius ==

Mietipä seuraavan siirron järkevyyttä Wikiaineistossa: [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Zacharias_Topelius&amp;action=history]. Yli sata linkkiä viittaa nimen aikaisempaan muotoon, joten enpä tiedä tuosta. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. marraskuuta 2015 kello 17.25 (UTC)

: Onhan se linkkien kannalta vähän ongelmallista. Minulla ei ole tuohon nimiasiaan kovin suuria intohimoja, koska ilmeisesti kumpaakin muotoa käytetään. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 29. marraskuuta 2015 kello 21.58 (UTC)

== Luokka:Käännökset ==

Katsopas, mitä [[:Luokka:Käännökset|luokan kuvaukseen]] on kirjoitettu. Luokkaa ei liene tarkoitettu Katri Valaa varten. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 22. helmikuuta 2016 kello 13.43 (UTC)

: Tosiaan. Sinänsä kyllä harmillista, ettei muiden kuin Wikiaineiston käyttäjien käännöksiä ole luokiteltu, sillä siitä voisi olla joskus hyötyä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 22. helmikuuta 2016 kello 19.38 (UTC)

== Jo Karjalan kunnailla lehtii puu ==

Artikkelia [[Jo Karjalan kunnailla lehtii puu]] muutellaan säännöllisesti. Ajattelin ensin suojata sen, mutta sitä ennen tai sen sijasta olisi hyvä selittää asiaa keskustelusivulla. Voisitko kirjoittaa siihen pienen taustatiedon siitä, että on olemassa tuo alkuperäinen runoteksti ja sitten siitä kehitetyt laulun sanat. Näin voisi kenties suojata sivun ja viitata (vaikka mallineella) siihen, että lisätietoja on keskustelusivulla. Itse en viitsi kirjoittaa, kun en tiedä asiasta juuri mitään. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 20. heinäkuuta 2016 kello 07.56 (UTC)

: Laitoin suojauksen ja keskustelusivulle huomautuksen. Tuon muuttaminen on tosiaan ollut sen verran toistuvaa, että tämä lienee perusteltua. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 20. heinäkuuta 2016 kello 20.49 (UTC)

== Onko sivut näkyvissä? ==

Tarkkailetko kaikkia luomiasi sivuja? Jos esimerkiksi et kumoa muokkauksia sivuun [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Muinoisten_Suomalaisten_viisaudesta&amp;action=history Muinoisten Suomalaisten viisaudesta], onko silloin pääteltävä, että muokkaukset ovat hyödyllisiä, vai eikö tuollaista päätelmää kannata tehdä? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 17. marraskuuta 2016 kello 14.08 (UTC) &lt;small&gt;Vaihdettu linkin kohde ja korjattu kirjoitusvirhe. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 18. marraskuuta 2016 kello 16.30 (UTC)&lt;/small&gt;

: Tarkkailen luomiani sivuja. Tuo vain oli jäänyt huomaamatta, mutta nyt kumosin sen, koska otsikkoa ei nähdäkseni tarvita moneen kertaan. Kiitos huomautuksesta! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 18. marraskuuta 2016 kello 21.13 (UTC)

== Share your experience and feedback as a Wikimedian in this global survey ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;
Hello! The Wikimedia Foundation is asking for your feedback in a survey. We want to know how well we are supporting your work on and off wiki, and how we can change or improve things in the future.&lt;ref&gt;This survey is primarily meant to get feedback on the Wikimedia Foundation's current work, not long-term strategy.&lt;/ref&gt; The opinions you share will directly affect the current and future work of the Wikimedia Foundation. You have been randomly selected to take this survey as we would like to hear from your Wikimedia community. To say thank you for your time, we are giving away 20 Wikimedia T-shirts to randomly selected people who take the survey.&lt;ref&gt;Legal stuff: No purchase necessary.  Must be the age of majority to participate. Sponsored by the Wikimedia Foundation located at 149 New Montgomery, San Francisco, CA, USA, 94105. Ends January 31, 2017. Void where prohibited. [[m:Community Engagement Insights/2016 contest rules|Click here for contest rules]].&lt;/ref&gt; The survey is available in various languages and will take between 20 and 40 minutes.


&lt;big&gt;'''[https://wikimedia.qualtrics.com/SE/?SID=SV_6mTVlPf6O06r3mt&amp;Aud=VAE&amp;Src=57VAEOP Take the survey now!]'''&lt;/big&gt;


You can find more information about [[m:Community_Engagement_Insights/About_CE_Insights|this project]]. This survey is hosted by a third-party service and governed by this [[:foundation:Community_Engagement_Insights_2016_Survey_Privacy_Statement|privacy statement]]. Please visit our [[m:Community_Engagement_Insights/Frequently_asked_questions|frequently asked questions page]] to find more information about this survey. If you need additional help, or if you wish to opt-out of future communications about this survey, send an email to surveys@wikimedia.org.

Thank you!
--[[:m:User:EGalvez (WMF)|EGalvez (WMF)]]  ([[:m:User talk:EGalvez (WMF)|talk]]) 13. tammikuuta 2017 kello 22.25 (UTC)
&lt;/div&gt;
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:EGalvez (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Community_Engagement_Insights/MassMessages/Lists/2016/57-VAEOP&amp;oldid=16205400 --&gt;

;Huomautukset
&lt;references /&gt;

== Jänis tuimaassa ==

Onko sinulla tietoa, onko tekstistä [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=J%C3%A4nis_istui_maassa&amp;curid=8984&amp;action=history Jänis istui maassa] mitään kanonisoitua versiota olemassa? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 5. huhtikuuta 2017 kello 15.55 (UTC)

Ideana oli siis, millaiset korjaukset tekstiin voidaan hyväksyä. Onko siitä olemassa jotain [[Keskustelu:Jo_Karjalan_kunnailla_lehtii_puu|standarditekstiä, joka on just eikä melkein]]? Vai voiko vain panna muuttaen, muuttaen? Kysyn tätä, koska sinulla on varmaan helppo pääsy alkutekstin luokse. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 13. huhtikuuta 2017 kello 13.22 (UTC)

: Minulla ei ole tietoa, missä se on julkaistu ensimmäisen kerran. Sinänsähän täällä voi olla samasta tekstistä monia eri versioita, mutta koska tuossa ei ole ollut alun perin lähdettä, ei ole mitään alkutekstiä, joka ratkaisisi, millaisena se täällä toisinnetaan. Sinänsä ”Jänis istui maassa” löytyy varmasti monista laulukirjoista, jos halutaan ottaa jokin versio. Varmasti myös tapoja merkitä sanan toisto on useampia. Minulla ei ole tähän selvää vastausta, mutta tosiaan ehdottaisin jonkin lähteen tai vaikka useammankin tutkimista, joskaan itselläni ei taida riittää siihen intoa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 13. huhtikuuta 2017 kello 20.23 (UTC)

== Ylläpitäjien ilmoitustaulun tarkkailu on heikkoa ==

Katselin [[Wikiaineisto:Ylläpitäjien ilmoitustaulu|ylläpitäjien ilmoitustaulun]] sivutiedoista, että ilmoitustaulua tarkkailee tällä hetkellä vain kaksi aktiivista käyttäjää, koska lukumäärä on kaksi. Sivu on omalla tarkkailulistallani, joten on selvää, että minun lisäksi vain joku toinen käyttäjä tarkkailee ilmoitustaulua. En tiedä, kuka se on, mutta on varmaa, että kaikki kolme ylläpitäjää eivät juuri nyt tarkkaile sivua. (Tulee mieleen hauska logiikkapähkinä lapsille.) Siispä pyytäisin sinua varmistamaan, että tuo sivu on sinukin tarkkailulistallasi. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 3. toukokuuta 2017 kello 09.44 (UTC)

: Minulla on tarkkailulistallani paljon sivuja, mutta mahtuuhan tuo mukaan. Pyrin kuitenkin tarkkailemaan päivittäin tuoreita muutoksia, joten sen avulla bongaan paljon varmemmin ilmoitustaululle jätetyt viestit. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 3. toukokuuta 2017 kello 20.49 (UTC)

== Vuosiluokkaselaimen tyyli ==

Moi! Voitko lisätä seuraavan koodin [[Järjestelmäviesti:Common.css]]-sivulle, että vuosiluokkien (esim. [[:Luokka:1890]]) selainmallineen luokkaluettelo näkyy yhdellä rivillä?
&lt;pre&gt;
/* Mallineessa Malline:inline-lista käytettävä tyyli. */
.hlist &gt; ul &gt; li {
	display: inline;
}
&lt;/pre&gt;
-- [[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 11. heinäkuuta 2017 kello 18.28 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 11. heinäkuuta 2017 kello 20.31 (UTC)

:: Hyvä, kiitos! --[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 12. heinäkuuta 2017 kello 19.29 (UTC)

== Tullimiehet riviin? ==

Saattaa olla, että tänne pyritään tuomaan erilaisia luetteloja Wikisitaateista, koska siinä projektissa ollaan sitä mieltä, että luettelot eivät kuulu sinne. Täällä on hyvinkin vanhentunut ohje siitä, [[Wikiaineisto:Mikä on Wikiaineisto?|mitä meille kuuluu]], mutta en ole ihan varma, soveltuuko ohje nyt siihen, että ihan mitä tahansa luetteloita saa väsätä tänne. Keskustelu asiasta on [[:q:Wikisitaatit:Poistettavat sivut/Laululuettelot|ainakin poistoäänestyssivulla]] ja yleisemmin [[:q:Wikisitaatit:Kahvihuone#Mik.C3.A4_on_sitaatti_.28eli_Wikisitaattien_sis.C3.A4lt.C3.B6.29|W-Sitaattien kahvilassa]]. [[User:Thi|Thi]] onkin jo muutoin asian ytimessä parhaillaan, joten tämän viestin tarkoitus on saada Wikisorsan ylläpito hereille etukäteen. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 12. heinäkuuta 2017 kello 19.18 (UTC)

== Artikkelien yhdistäminen ==

Moi, Lisäsin vahingossa olemassa olevan runon erikseen. Uudessa on oikoluettava teksti mukana, niin ne pitäisi yhdistää jotenkin tai poistaa aiempi. 
*[[Valitus-Runo]] 
*[[Suomen suruisen kansan, ynnä Pohjan peräläisten, Waikia walitus-runo...]] 
*[[Bartholdus Vhael]] 
*[[Bartholdus Vhaël]] 
--[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 21. elokuuta 2017 kello 20.54 (UTC)

: Minun käyttämäni lähde ei välitettavasti näytä olevan enää saatavilla, mutta voihan olla, että nuo ovat eri versioita. Ainakin hiukan eroja näyttää olevan, ovatpa ne sitten puhtaaksikirjoitukseni tulkintavirheitä tai ihan versioiden välisiä eroja. Näin ollen minusta voitaisiin säilyttää molemmat versiot ja yhdistää vain kirjailijasivut. Miltäs se kuulostaisi? – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 22. elokuuta 2017 kello 20.09 (UTC)

::Mä luulen, että lähde on sama, se on vaan siirretty Doriaan jossain vaiheessa. Urlitkin on melkein samat: http://s1.doria.fi/helmi/bk/rv/fem19990003/, http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/rv/fem19990003/. Molemmissa on pieniä oikolukuvirheitä ja vanhasta puuttuu pari riviä. Mun mielestä uuden sivun sisällön voisi laittaa vaan vanhan päälle, niin säilyisi historia tai vanhasta voisi tehdä helppolukuisemman version, jossa w:t, c:t x:t jne. on korvattu v:llä, c:llä ja ks:llä. --[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 23. elokuuta 2017 kello 19.21 (UTC)

::: Vertasin niitä ja korjasin jokusen uudessa versiossa olleen virheen. Poistan vanhan, sillä siinä on melkoisesti virheitä. Lähde on luultavasti sama, mutta ehkä minulla on ollut silloin jokin huonolaatuisempi versio kuvasta. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 24. elokuuta 2017 kello 20.39 (UTC)

== [[Kantarella]] ja Jimmy ==

Jätin eilen kahvihuoneeseen seuraavan kommentin, jonka julkaisen nyt myös täällä lisätäkseni todennäköisyyttä, että joku ylläpitäjä (jolla on kai oikeudet myös sivujen poistamiseen) lukisi tämän:

Tosi monet lähteet, kuten http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&amp;ID=075e9449-da18-4ccd-b1da-2dfc980fe51c ja http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Kantarella+ja+jimmy väittävät tuota kansansävelmäksi tai J. Alfred Tannerin osittain säveltämäksi ja hänen kokonaan sanoittamakseen, joten ihan ymmärrettävä väärinkäsitys sinällään laittaa tuo tänne. Youtubesta kuitenkin löytyy biisi Ernst Rolf - Kantarella, jossa alkuperäissanoittajaksi mainitaan Karl-Ewert. Karl-Ewert lienee vuonna 1965 kuollut Karl-Ewert Christenson (https://sv.wikipedia.org/wiki/Karl-Ewert_Christenson), joka on tämän: http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kaantaja.php?Id=Christenson+Karl-Ewert mukaan sanoittanut kappaleen nimeltä Du gamle måne. Täällä: https://www.falun.se/download/18.703652e814b8261d2ee571fe/1424329417488/Ernst%20Rolf%20v%C3%A4gvisare%20reviderad.pdf puolestaan mainitaan Karl-Ewert (ilman sukunimeä) sekä Du gamle måne- että Kantarella- laulujen sanoittajaksi. Tavallisen käyttäjän on siis täydet perusteet luulla Kantarellaa ja Jimmyä vapaaksi, mutta ehkä tuo kannattaa täältä varmuuden vuoksi poistaa? Itse en pysty sitä tietenkään tekemään. (Ja anteeksi, tosi paljon linkkejä, mutta ehkä joku jaksaa ne kahlata läpi) [[Toiminnot:Muokkaukset/188.238.22.226|188.238.22.226]] 28. syyskuuta 2017 kello 06.37 (UTC)

: Mikko-Olavi Seppälän Tanner-elämäkerta ''Hauska poika'' kertoo, että kappale oli luultavasti suomennettu Karl-Ewertin tekstistä, vaikka Tanner olikin maininnut sen mukaelmaksi. Toki mukaelman ja käännöksen ero on ollut häilyvä, ja kumpaakin koskevat alkuperäiset tekijänoikeudet. Jos todellista tekijää ei ole tiedetty 70 vuoden kuluessa tekstin julkaisemisesta (se julkaistiin painettuna 1920), se on tekijänoikeuksien suojasta vapaa. On aika vaikea sanoa, milloin tuo on yleisesti tiedetty, mutta lienee varminta poistaa teksti täältä. Kiitos huomiosta! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 28. syyskuuta 2017 kello 19.05 (UTC)

== CSS-tyylejä ==

Moi, Voitko lisätä seuraavat koodit [[Järjestelmäviesti:Common.css]]ään. Se poistaa marginaalit mobiililaitteilla selatessa.
&lt;pre&gt;
/* [[Malline:Lähde/kohta]]] ja [[Malline:Lähde/sivu]]n käyttämät tyylit. */
.reunahuomautus-vasen {
	font-size: 0.7em; 
	color: grey;
	position: absolute; 
	left: 0;

}

/* Oletusleveydet kun käytetään [[Malline:Marginaalit]]:a */
.marginaali-vasen {
	margin-left: 8em;
}
	
.marginaali-oikea {
	margin-right: 8em;
}

/* 
 * Pieniä näyttöjä koskevat säännöt
 */
@media (max-width: 640px) {
	/* Poistetaan marginaalit kokonaan.
	   Importantin ansiosta voi marginaalin leveyden asettaa sivukohtaisesti
	   ilman että marginaali tulee näkyviin pienillä laitteilla. */
	.marginaali-vasen {
		margin-left: 0 !important;
	}
	
	.marginaali-oikea {
		margin-right: 0 !important;
	}
	
	/* Siirretään reunahuomautus tekstin sekaan. */
	.reunahuomautus-vasen {
		position: static; 
		margin-left: 0.5em;
	}
}
&lt;/pre&gt;
--[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 3. maaliskuuta 2018 kello 12.54 (UTC)

: Tehty. Kiitokset tuon korjaamisesta! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 3. maaliskuuta 2018 kello 17.13 (UTC)

:: Hyvä, kiitos! --[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 4. maaliskuuta 2018 kello 07.58 (UTC)

== Byrokraatin hattu päähän ==

Kun byrokraatti vissiin täälläkin hyväksyy botit, niin sinun pitäisi virkasi puolesta tutustua [[Wikiaineisto:Kahvihuone#Bot_rights_for_User:Wikisource-bot|tähän kahvihuoneeseen pantuun pyyntöön]]. Ensimmäisessä pyydetään bottioikeuksia jollekin globaalibotille ja toisessa viestissä on sitten asia käänteisenä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 18. heinäkuuta 2018 kello 20.54 (UTC)

: Tehty tuo ensimmäinen. Tuon toisen asian suhteen en oikein tiedä, mitä pitäisi konkreettisesti tehdä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 19. heinäkuuta 2018 kello 07.23 (UTC)

:: Yksi syy, miksi aikanaan ajoin sinua byrokraatiksi, vaikka Metassa hieman yskittiinkin, oli se, että paikallinen projektipäällikkö voi hyväksyä tänne botteja ja että päätöksenteko pysyy meillä itsellämme. Nyt olet hyväksynyt bottipyynnön, mutta tuossa toisessahan pyydetään Wikiaineistoa liittymään kansainväliseen ohjelmaan, missä jokaikinen globaali botti saisi riehua täällä niillä asetuksilla, jotka on päätetty Siellä Jossakin. Jos akuutin ongelman korjaamiseen riittää vain tuo Wikisource-botin toiminta, niin ei kai ihan vielä ole kiire liittyä mihinkään järjestelmälaajuiseen bottimaailmaan. Asia voinee kai odottaa, kunnes joku tutustuu siihen tarkemmin. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 19. heinäkuuta 2018 kello 08.34 (UTC)

Kahvihuoneessa lienee saavutettu konsensus. Jos sen perusteella muutat oikeuksia, pane lokiin syy-kenttää perusteluteksti ja viittaus keskusteluun, jotta lokiin tulee selkeästi perusteet. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 15. elokuuta 2018 kello 09.17 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 15. elokuuta 2018 kello 18.54 (UTC)

== Risto hot sir on kopioinut täältä sivuja Wikisitaatteihin ==

Sinun suomennoksesi &quot;Annabel Lee&quot; kopioitiin Wikisitaatteihin. En jaksa sen kummemmin selittää, mutta [[:fi:q:Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:MiPe#Annabel_Lee|tässä on hieman keskustelua asiasta Wikisitaateissa]]. Lisätietona se, että tunnus Risto hot sir on viime viikolla estetty pysyvästi muokkaamasta Wikisitaatteja. En tunne tapausta lainkaan, mutta pysyvä esto on aika kova juttu. Hän ei taida olla sopiva tällaisiin yhteistyöprojekteihin, ja jos noita linkkejä tulee paljon tännekin, täytyy miettiä, miten niihin suhtaudutaan täällä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 18.30 (UTC)

:Olen tehnyt englanninkielisiin wikeihin yli 20 000 muokkausta, joten luulen tietäväni sikäläisen käytännön: runoilijan oleellista tuotantoa saa siteerata 250 sanaa per runo. Ehkä täällä periferiassa halutaan toimia toisin. Annabel Leen siirsin jotta käännöstä voisi verrata alkuperäiseen tekstiin. Alkuperän mainitsin - pitäisikö se kirjoittaa kissankorkuisin kirjaimin? Ja linkkejähän ei enää tule, koska mulla on ikuinen esto Wikisitaatteihin. Suosituimmat sivut olenkin kopioinut vironkieliseen WS:ään ja jatkan täydentämistä siellä. Nyt suomalaiset voivat viinaksien ohella hakea etelänaapurista myös sivistystä. Sananlaskussa &quot;Töysäläinen puhuu vain kolme sanaa viikossa&quot;; MiPe kirjoittaa kolme sanaa kuukaudessa. On ikävä Pxosin verbaalisia kykyjä!--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 19.49 (UTC) - Vai yhteistyöprojekti! Kukahan Wikisitaattitalkoisiin parin viime vuoden aikana on muka osallistunut. Ylläpitäjillä ei ole minkäänlaista linjaa: esimerkiksi Muumilaakson tarinoita on poistettu, mutta Aku Ankka porskuttaa vuosikymmenestä toiseen! Onko Disneyn kuolemasta tosiaan yli 70 vuotta. Pahinta kuitenkin on ylläpitäjien piileskely. En-Wq:sta saan päivittäin kiitosta, täältä en ikinä.--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 20.07 (UTC) - Ja vielä: en-Wq:ssa on tapana esitellä myös alkukielinen teksti - onko järkeä tulostella toisesta projektista jotta voisi vertailla käännösten laatua?--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 20.41 (UTC)

:: En välitä laittaa lusikkaani Wikiaineiston käytäntösoppaan. Kaikki tekijänoikeudellisen materiaalin käyttäminen siellä ilman lupaa on Suomen tekijänoikeuslain näkökulmasta ongelmallista, koska sitaatti vaatii käsittääkseni perustellun syyn. Se, että haluaa kasata sitaatteja yhteen, ei kaiketi täytä sitä kriteeriä. Aku Ankka -sitaatit ovat siitä näkökulmasta yhtä ongelmallisia kuin muukin tekijänoikeuden suojaama aineisto. Suomen tekijänoikeuslaki on siinä mielessä olennainen, että Suomesta käsin toimiva voi joutua tekijänoikeusrikkomuksista vastuuseen Suomen lakien mukaan. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 21.20 (UTC)

:: En minäkään jaksa sen kummemmin keskustella, mutta huomasin vain tällaisen väitteen ylempää: &quot;...''runoilijan oleellista tuotantoa saa siteerata 250 sanaa per runo''&quot;. Siis lyhyen runon saa tekijänoikeuden estämättä panna kokonaan englanninkielisiin Wikisitaatteihin ja jos runo on tuota pitempi, sen saa machetella pilkkoa lyhyemmäksi eli tehdä siitä oman lyhennelmän tai katkaista sen kesken, kun 250 sanaa täyttyy. En edes mene katsomaan en-kuuhun, pitääkö tuo paikkansa, koska sillä ei ole mitään väliä. Suomenkieliset projektit toimivat eri tavalla ja täällä on erilainen meininki. Jos tuota &quot;sitaattioikeutta&quot; ruvetaan venyttämään niin, että ruvetaan täältä kopioimaan aineistoa mukamas sitaatteina, niin se ei käy. Nythän se ei käykään, kun kopioija on estetty. Seurataan tilannetta täällä, koska täälläkin on ylläpitäjiä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 23. elokuuta 2018 kello 10.14 (UTC)

:::Kannattaisi kuitenkin tutustua en-kuuhun, koska se on ylivoimaisesti paras ja laajin. Voit myös protestoida siellä. Wikiprojektit eivät ole suomalainen innovaatio. Kopioida voi estoisenakin - paitsi Wikisitaatteihin, joka onkin nyt R.I.P.--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 23. elokuuta 2018 kello 11.54 (UTC)

----

: Wikisitaateissa saatu esto ei vaikuta täällä. Periaatteiden vastaisesta toiminnasta voi antaa huomautuksen ja viime kädessä eston, mutta lienee turha ruveta arvioimaan ihmisten soveltuvuutta muualla tapahtuneen toiminnan mukaan. Wikipedian ohje [[w:Wikipedia:Ei henkilökohtaisia hyökkäyksiä|Käy kiinni asiaan, älä keskustelijaan]] on minusta varsin hyvä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 21.20 (UTC)

:: Jess! Olenkin kopioinut Goethea, Leinoa, Kiveä jne., eli luvallista aineistoa. Wikiprojektien tulisi toimia yhdessä. Esimerkiksi Wikipedian leipätekstit on viisasta kopioida Wikisitaatteihin sellaisenaan eikä alkaa itse väsätä. Toinen asia on löydettävyys; en tiennyt Wikiaineistosta vuosi sitten juuri mitään. Leinon Nocturne on niin tärkeä runo, että se pitäisi saada näkyville parilla klikkauksella.--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 21.38 (UTC) - Ja oliko tuo Annabell Lee -juttu mielestäsi asiallista toimintaa?--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 21.42 (UTC) - Mun mielestäni voit olla ylpeä käännöksestäsi! - Sen sijaan MiPen kannattaisi myöntää Stryn lailla, että häntä eivät Wikisitaatit kiinnosta pätkääkään. Miksi siis olla ylläpitäjä? Pitääkö hän yllään toogaa vai ylläpitää Wikisitaatteja niin ettei vain mikään muuttuisi?--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 23.53 (UTC) - Ennen kuin Wikisitaateissa aiheutetaan lisää tuhoa kannattaa tsekata esim. en-Wq:n Aleksis Kivi -sivu. Tuonen lehdon voi lukea suomeksi siellä - mutta ei suom. Ws:ssä. Voihan senkin poistaa perusteena &quot;väärä projekti&quot;, mutta  varmaankin tulkittaisiin vandalismiksi.--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 22. elokuuta 2018 kello 10.05 (UTC)

::: Kuten aikaisemmin totesin, en välitä sekaantua Wikisitaattien käytöntöihin tai ottaa niihin sen kummemmin kantaa. Sen periaatteet ovat erilaiset kuin täällä. Joka tapauksessa on syytä keskittyä mieluummin keskustelemaan toiminnasta kuin henkilöistä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 22. elokuuta 2018 kello 20.12 (UTC)

== E. Leino ==

Hei! En enää lisäile vieraskielisiä tekstejä tänne, vaikka olenkin vakaasti sitä mieltä, että alkuperäinen teksti ja käännös pitäisi olla luettavissa samalla sivulla. Lapin kesä näyttää puuttuvan - jos et sitä itse halua naputella, runo löytyy en-Wikiquotesta sivulta Eino Leino.--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 27. elokuuta 2018 kello 21.01 (UTC)

: Tarkoitukseni on lisäillä runoja teos kerrallaan, ei yleensä yksittäistä runoa. ”Lapin kesä” löytyy myös Gutenberg-projektiin [https://www.gutenberg.org/files/14724/14724-8.txt digitoiduista teoksista], jos haluat ryhtyä lisäämään Leinon runoja tänne. Täällä on tärkeää mainita aina lisätyn tekstin lähde ja käyttää mielellään samanlaisia muotoiluja kuin aikaisemmissakin teksteissä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 28. elokuuta 2018 kello 17.04 (UTC)

== Maamme kirjan tarinoiden viittaussana? ==

[[Maamme kirja]] sisältää lukuja ja kirja kokonaisuudessaan 112 numeroitua tarinaa. Mikä on teknisesti tuollaisen tarinayksikön nimi? Onko se säkeistö vai lukukappale vai mikä se on? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 9. syyskuuta 2018 kello 13.16 (UTC)

: Varmaan sitä voi kutsua alaluvuksi. Sinänsä hyvä, että alaluvun nimen kirjoitusvirhe on korjattu. Minulla oli aikoinaan aika huonolaatuinen skannauskuva lähteenä, ja kirjoittelin tekstejä käsin, joten virheitä voi olla.

: Huomasin muuten, että tuossa ''Maamme kirjassa'' on tullut melkoinen sotku, sillä jossakin vaiheessa lähteeseen on laitettu linkitys lähteeltään epämääräiseen Gutenberg-projektin versioon, jonka suomentajaksi mainitaan Paavo Cajander. Tässähän on kuitenkin ollut alun perin lähdemerkinnän mukaisesti Joh. Bäckwallin suomennos vuodelta 1876. Ilmeisesti myöhemmin lisätyt alaluvut (alaluvusta 99. Tulen synty eteenpäin) on otettu Gutenberg-projektista, koska teksti poikkeaa jo otsikkotasollakin Bäckwallin suomennoksesta. Tulos on sekalähteinen viritelmä, joka ehkä pitäisi jakaa kahdeksi teokseksi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 9. syyskuuta 2018 kello 20.08 (UTC)

== Wikiaineisto ==

Mitä mieltä olet Wikiaineistosta? --[[Käyttäjä:Aheaddavid|Aheaddavid]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Aheaddavid|keskustelu]]) 9. lokakuuta 2018 kello 10.51 (UTC)

== Toimiiko desysoppi? ==

Onhan asia ikävä kyllä edelleen niin, että sinä voit vain antaa ylläpitäjän oikeuksia tunnuksille mutta et voi ottaa niitä pois? Tännekin on Yleishyvä lähettänyt [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Toiminnot:K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4t&amp;group=sysop ylimääräisen ylläpitäjän], josta keskusteltiin Wikipediassa ja jonka yp-oikeudet poistettiin. Ota ne pois täälläkin, jos pystyt. Muuten pitää varmaan pyytää asiaa ylivalvojilta. Jaksatko tehdä pyyntöä? Hyvät perustelut voit käydä katsomassa [[fi:w:Wikipedia:Ylläpitäjien_ilmoitustaulu#Uusi_ylläpitäjätunnus|Wikipedian yp-ilm.taululta]]. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 18. joulukuuta 2018 kello 15.50 (UTC)

: Käyttäjäryhmien oikeudet -toimintosivun [[Toiminnot:Käyttäjäryhmien oikeudet#bureaucrat|mukaan]] byro-oikeuksilla voi täällä poistaa jäseniä ryhmistä käyttäjätunnusten luojat, botit, hyväksytyt käyttäjät ja käyttöliittymän ylläpitäjät, joten tuon perusteella fiwikisource-byrokraatti ei voi poistaa ylläpito-oikeuksia. –[[Käyttäjä:Ejs-80|Ejs-80]] 18. joulukuuta 2018 kello 15.56 (UTC)

:: En nähtävästi pysty poistamaan ylläpitäjän oikeuksia. Voisin tietysti estää tuon tunnuksen, mutta siitä ei liene mitään hyötyä. Sinänsä kai tuosta ei ole käytännössä haittaa, mutta on toki periaatteessa ärsyttävää, että moinen vain ilmestyy tänne. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 19. joulukuuta 2018 kello 21.08 (UTC)

== Community Insights Survey ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;

'''Share your experience in this survey'''

Hi {{PAGENAME}},

The Wikimedia Foundation is asking for your feedback in a survey about your experience with {{SITENAME}} and Wikimedia. The purpose of this survey is to learn how well the Foundation is supporting your work on wiki and how we can change or improve things in the future. The opinions you share will directly affect the current and future work of the Wikimedia Foundation.

Please take 15 to 25 minutes  to '''[https://wikimedia.qualtrics.com/jfe/form/SV_0pSrrkJAKVRXPpj?Target=CI2019List(other,act4) give your feedback through this survey]'''.  It is available in various languages.

This survey is hosted by a third-party and [https://foundation.wikimedia.org/wiki/Community_Insights_2019_Survey_Privacy_Statement governed by this privacy statement] (in English).

Find [[m:Community Insights/Frequent questions|more information about this project]]. [mailto:surveys@wikimedia.org Email us] if you have any questions, or if you don't want to receive future messages about taking this survey.

Sincerely,
&lt;/div&gt; [[User:RMaung (WMF)|RMaung (WMF)]] 9. syyskuuta 2019 kello 14.32 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RMaung (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=CI2019List(other,act4)&amp;oldid=19352860 --&gt;

== Reminder: Community Insights Survey ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;

'''Share your experience in this survey'''

Hi {{PAGENAME}},

A couple of weeks ago, we invited you to take the Community Insights Survey. It is the Wikimedia Foundation’s annual survey of our global communities. We want to learn how well we support your work on wiki. We are 10% towards our goal for participation. If you have not already taken the survey, you can help us reach our goal! '''Your voice matters to us.'''

Please take 15 to 25 minutes  to '''[https://wikimedia.qualtrics.com/jfe/form/SV_0pSrrkJAKVRXPpj?Target=CI2019List(other,act4) give your feedback through this survey]'''.  It is available in various languages.

This survey is hosted by a third-party and [https://foundation.wikimedia.org/wiki/Community_Insights_2019_Survey_Privacy_Statement governed by this privacy statement] (in English).

Find [[m:Community Insights/Frequent questions|more information about this project]]. [mailto:surveys@wikimedia.org Email us] if you have any questions, or if you don't want to receive future messages about taking this survey.

Sincerely,
&lt;/div&gt; [[User:RMaung (WMF)|RMaung (WMF)]] 20. syyskuuta 2019 kello 19.13 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RMaung (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=CI2019List(other,act4)&amp;oldid=19397758 --&gt;

== Reminder: Community Insights Survey ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;

'''Share your experience in this survey'''

Hi {{PAGENAME}},

There are only a few weeks left to take the Community Insights Survey! We are 30% towards our goal for participation. If you have not already taken the survey, you can help us reach our goal!
With this poll, the Wikimedia Foundation gathers feedback on how well we support your work on wiki. It only takes 15-25 minutes to complete, and it has a direct impact on the support we provide.

Please take 15 to 25 minutes  to '''[https://wikimedia.qualtrics.com/jfe/form/SV_0pSrrkJAKVRXPpj?Target=CI2019List(other,act4) give your feedback through this survey]'''.  It is available in various languages.

This survey is hosted by a third-party and [https://foundation.wikimedia.org/wiki/Community_Insights_2019_Survey_Privacy_Statement governed by this privacy statement] (in English).

Find [[m:Community Insights/Frequent questions|more information about this project]]. [mailto:surveys@wikimedia.org Email us] if you have any questions, or if you don't want to receive future messages about taking this survey.

Sincerely,
&lt;/div&gt; [[User:RMaung (WMF)|RMaung (WMF)]] 4. lokakuuta 2019 kello 17.03 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RMaung (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=CI2019List(other,act4)&amp;oldid=19433605 --&gt;

== Käyttäjän Abc10 kielenkäyttö ==

Käväisepä nyt sinä katselemassa, millaisia kommentteja Abc10 on [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Abc10&amp;action=history kirjoittanut keskustelusivulleen] ja käy arvioimassa niiden asiallisuutta. Asiallisiin viesteihini rupesi tulemaan kiukuttelua ja henkilökohtaisia hyökkäyksiä, joten kai tässä tarvitaan toisen yp:n arviointia ennen kuin harkitaan muita toimenpiteitä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 17. lokakuuta 2019 kello 18.36 (UTC)

== Kiitos hyvästä yhteistyöstä ==

Oma visiittini tänne päättyi nyt. Wikipedian riitapukarit näyttävät joukolla haluavan estää toimintani tulemalla tännekin perääni. Menestystä. --[[Käyttäjä:Abc10|Abc10]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Abc10|keskustelu]]) 20. lokakuuta 2019 kello 17.47 (UTC)

== Sivun poistolokimerkinnät ==

Noissa vandaalisivujen poistoissa voisi osata muuttaa automaattisesti tulostuvan yhteenvedon käsin toisenlaiseksi, ettei poistolokiin jää sivun sisällöstä otteita tarpeettomasti. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 27. huhtikuuta 2020 kello 02.05 (UTC)

: En pidä mitenkään huonona jättää näkyviin hiukan siitä, millaisesta poistosta on kyse, jotta sen voi todeta sieltä. Kohta, johon viittasit, on minun nähdäkseni pelkkää hölmöilyä, ei sen vakavampaa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 27. huhtikuuta 2020 kello 20.40 (UTC)

== Unikäärme ==

Tauko näyttää tehneen hyvää ja vakiotyypit rauhoittuneet, joten palasin tänne, kuten voi todeta lisäyksistäni. Aiheeseen: huomasin, että Unikäärme-antologiassa on aika monenkielisistä alkuteksteistä peräisin olevia novelleja. Oletko kääntänyt ne alkukielisistä vai välikielen kautta? En ole nähnyt itse kirjaa, joten en tiedä onko siellä mainintaa. --[[Käyttäjä:Abc10|Abc10]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Abc10|keskustelu]]) 29. heinäkuuta 2020 kello 15.22 (UTC)

: Olen suomentanut ''Unikäärmeeseen'' novelleita ainoastaan englannista. Muista kielistä otetut ovat vanhoja suomennoksia, joita olen toimittanut, joitakin ehkä alkuteoksiin verraten. Kirjan alussa on tarkka luetteloa suomennosten lähdeteksteistä ja alkuteoksista, mutta juuri nyt minulla ei ole sitä käsillä. Tuohon antologiaan taisin onnistua jäljittämään kaikki alkuteokset, mikä ei ole kaikissa antologioissani onnistunut. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 31. heinäkuuta 2020 kello 20.05 (UTC)

::Mielenkiintoista. Julkaisutoiminta ei varmastikaan lyö leiville mutta alan harrastajat ilahtuvat kun saavat suomennoksia. Ja ajan myötä saa lainauksista jonkun pennin korvausta. --[[Käyttäjä:Abc10|Abc10]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Abc10|keskustelu]]) 3. elokuuta 2020 kello 09.23 (UTC)

== Palautuksista ==

Hei. Mikä on idea palauttaa minun tekemä muutos? [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Asetus_rautatiehallinnon_v%C3%A4liaikaisesta_j%C3%A4rjest%C3%A4misest%C3%A4&amp;oldid=prev&amp;diff=119994]. Se on muun muassa, ei muunmuassa. --[[Käyttäjä:Maantietäjä|Maantietäjä]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maantietäjä|keskustelu]]) 29. joulukuuta 2020 kello 21.16 (UTC)

: Kyseessä on vanha teksti, jossa oikeinkirjoitus on erilaista kuin nykynormien mukaan. Vanhoja tekstejä ei ole suinkaan tarkoitus korjailla jälkikäteen alkuperäisestä poikkeaviksi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 30. joulukuuta 2020 kello 21.34 (UTC)

== Immi Hellen ==

Hellenin [[Lasten runokirja]]ssa on ilmeisesti suomennoksia eikä Hellenin alkuperäisrunoja, koska ainakin &quot;[[Lasten riemut]]&quot; on Bürgerin. Lähde keskustelusivulla. Jos omistat kirjan, katso onko siellä merkitty alkuperäistekijät. --[[Toiminnot:Muokkaukset/178.55.203.155|178.55.203.155]] 16. tammikuuta 2021 kello 12.54 (UTC)

: Alkuperäisessä teoksessa ei ole mainittu Bürgeriä, mutta tuo on ihan mahdollista. Sattuisitko löytämään alkuteoksen sanat? Olisi kiinnostavaa nähdä, onko tuo enemmän mukailtu kuin suora suomennos. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 16. tammikuuta 2021 kello 21.39 (UTC)

== Pahin ==

Moi!

Mistä löytäisin Fredrika Runebergin runon Pahin ruotsinkielisen version?

: Korjasin lähdelinkin ja vastasin myös sähköpostitse kysymykseesi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2021 kello 21.30 (UTC)

== How we will see unregistered users ==

&lt;section begin=content/&gt;
Hei!

Saat tämän viestin, koska olet ylläpitäjä Wikimedian wikissä.

Tällä hetkellä jonkun muokatessa Wikimedian wikiä kirjautumattomana, hänen IP-osoitteensa tulee näkyville. Kuten olet saattanut kuulla, emme voi tehdä näin enää tulevaisuudessa. Tämä päätös on Wikimedia Foundationin Legal-osaston tekemä, ja johtuu siitä, että yksityisyyttä verkossa koskevat normit ja määräykset ovat muuttuneet.

IP:n sijaan näytämme naamioidun identiteetin. Ylläpitäjänä '''sinulla on yhä pääsy IP-osoitteeseen'''. Saataville tulee myös uusi käyttäjäryhmä niille, joiden täytyy nähdä rekisteröitymättömien käyttäjien koko IP-osoite vandalismin, häiriköinnin ja spämmin torjumiseksi ilman, että hänen täytyy olla ylläpitäjä. Muutosten tarkastajat näkevät myös osan IP-osoitteesta ilman tätä käyttäjäoikeutta. Pyrimme myös auttamaan luomalla [[m:IP Editing: Privacy Enhancement and Abuse Mitigation/Improving tools|parempia työkaluja]].

Jos et ole aiemmin kuullut tästä, niin voit [[m:IP Editing: Privacy Enhancement and Abuse Mitigation|lukea lisää Metasta]]. Jos haluat varmistua, ettei sinulta mene ohi tekniset muutokset Wikimedian wikeissä, voit [[m:Global message delivery/Targets/Tech ambassadors|tilata]] [[m:Tech/News|viikoittaisen uutiskirjeen]].

Meillä on [[m:IP Editing: Privacy Enhancement and Abuse Mitigation#IP Masking Implementation Approaches (FAQ)|kaksi ehdotettua tapaa]] kuinka tämä identiteetti voisi toimia. '''Arvostaisimme palautettasi''' siitä, kumpi sinun mielestäsi voisi toimia paremmin sinulle ja sinun wikillesi, nyt sekä tulevaisuudessa. Voit [[m:Talk:IP Editing: Privacy Enhancement and Abuse Mitigation|kertoa meille mielipiteesi täällä]]. Voit kirjoittaa kielelläsi. Ehdotukset on jätetty lokakuussa ja teemme päätöksen 17. tammikuuta jälkeen.

Kiitos. 
/[[m:User:Johan (WMF)|Johan (WMF)]]&lt;section end=content/&gt;

4. tammikuuta 2022 kello 18.15 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Johan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Johan_(WMF)/Target_lists/Admins2022(4)&amp;oldid=22532508 --&gt;

== Lisäys common.css-tiedstoon ==
Moi voitko lisätä seuraavan koodin [[Järjestelmäviesti:common.css]]-tiedostoon.

&lt;syntaxhighlight lang=&quot;css&quot;&gt;
/*
 * [[Malline:Jae]]-mallineen numeroiden muotoilu ja linkatun jakeen korostus.
 */
.jae a {
    color: #2E8B57;
}
.jae:target {
	background-color: lightgoldenrodyellow;
}
&lt;/syntaxhighlight&gt;
— [[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 9. tammikuuta 2023 kello 18.10 (UTC)

: Lisätty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 9. tammikuuta 2023 kello 21.34 (UTC)

:: Kiitos! — [[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 10. tammikuuta 2023 kello 19.24 (UTC)

== Piilotettavaa &amp; estopyyntö IP-osoitteelle 212.50.156.89 ==

Piilottaisitko [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Omituinen_halu&amp;oldid=123383 tämän] kunnianloukkauksen ja estäisitkö käyttäjän, joka tuon lisäsi? Tuo sama vandaali vandalisoi säännöllisesti myös Wikisanakirjan puolella, useimmiten lisäämällä tuon saman kunnianloukkauksen. [[Käyttäjä:Mölli-Möllerö|Mölli-Möllerö]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Mölli-Möllerö|keskustelu]]) 14. tammikuuta 2023 kello 21.13 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 16. tammikuuta 2023 kello 19.30 (UTC)

== Suojausta ==

[[Körö körö kirkkoon]] kaipaa suojausta, kun IP-muokkaukset ei ole olleet vähän aikaan järkeviä [[Käyttäjä:Nitraus|Nitraus]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nitraus|keskustelu]]) 29. huhtikuuta 2023 kello 16.35 (UTC)

== Need your input on a policy impacting gadgets and UserJS ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
Dear interface administrator, 

This is Samuel from the Security team and I hope my message finds you well.

There is an [[m:Talk:Third-party resources policy|ongoing discussion]] on a proposed policy governing the use of external resources in gadgets and UserJS. The proposed [[m:Special:MyLanguage/Third-party resources policy|Third-party resources policy]] aims at making the UserJS and Gadgets landscape a bit safer by encouraging best practices around external resources. After an initial non-public conversation with a small number of interface admins and staff, we've launched a much larger, public consultation to get a wider pool of feedback for improving the policy proposal. Based on the ideas received so far, the proposed policy now includes some of the risks related to user scripts and gadgets loading third-party resources, best practices for gadgets and UserJS developers, and exemptions requirements such as code transparency and inspectability.

As an interface administrator, your feedback and suggestions are warmly welcome until July 17, 2023 on the [[m:Talk:Third-party resources policy|policy talk page]].

Have a great day!&lt;/div&gt;
&lt;bdi lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;[[m:User:Samuel (WMF)|Samuel (WMF)]], on behalf of the Foundation's Security team&lt;/bdi&gt; 7. heinäkuuta 2023 kello 23.02 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Samuel (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Samuel_(WMF)/IAdmins_MassMessage_list_1&amp;oldid=25272788 --&gt;

== &lt;span lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;Reminder to vote now to select members of the first U4C&lt;/span&gt; ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
&lt;section begin=&quot;announcement-content&quot; /&gt;
:''[[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024/Announcement – vote reminder|You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.]] [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&amp;group=page-{{urlencode:Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024/Announcement – vote reminder}}&amp;language=&amp;action=page&amp;filter= {{int:please-translate}}]''

Dear Wikimedian,

You are receiving this message because you previously participated in the UCoC process.

This is a reminder that the voting period for the Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) ends on May 9, 2024. Read the information on the [[m:Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024|voting page on Meta-wiki]] to learn more about voting and voter eligibility.

The Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) is a global group dedicated to providing an equitable and consistent implementation of the UCoC. Community members were invited to submit their applications for the U4C. For more information and the responsibilities of the U4C, please [[m:Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter|review the U4C Charter]].

Please share this message with members of your community so they can participate as well.

On behalf of the UCoC project team,&lt;section end=&quot;announcement-content&quot; /&gt;
&lt;/div&gt;

[[m:User:RamzyM (WMF)|RamzyM (WMF)]] 2. toukokuuta 2024 kello 23.10 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RamzyM (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Universal_Code_of_Conduct/Coordinating_Committee/Election/2024/Previous_voters_list_2&amp;oldid=26721207 --&gt;

== Käyttöliittymän ylläpitäjän oikeuksien poistopyyntö (Pxos) ==

Hei! Nähdäkseni minulla ei ole täällä mitään käyttöä [[Wikiaineisto:Käyttöliittymän ylläpitäjät|käyttöliittymän ylläpitäjän oikeuksille]], koska en muokkaa CSS- tai JS-sivuja lainkaan, ja selvästikään en ole tarvinnut noita aikanaan eriytettyjä lisäoikeuksia vuosiin. Jos byrokraattina saat rastin ruudustani veke, niin pyydän poistamaan tunnukseltani mainitut oikeudet. Jatkan toki edelleen ylläpitäjänä täällä, joten ne oikeudet säilytän. Terveisin [[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 24. helmikuuta 2026 kello 20.00 (UTC)

: Poistettu pyynnöstäsi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 24. helmikuuta 2026 kello 20.33 (UTC)

:: Täällä on siis nyt yksi byrokraatti, joka on myös käyttöliittymän ylläpitäjä ja ylläpitäjä (sinä), ja lisäksesi yksi tavallinen ylläpitäjä (minä). Huomasin vasta pari viikkoa sitten, että Thi ei ole enää ylläpitäjä, vaan hänen oikeutensa poistettiin (Meta-Wikissä) reilu vuosi sitten tammikuussa 2025. Onneksi [[:meta:Global_sysops|globaalit sysopit]] ja toisinaan myös Wikipedistit käyvät täällä katsomassa. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 24. helmikuuta 2026 kello 21.07 (UTC)

== Silmälläpidettäväksi ==

Tulokas [[Toiminnot:Muokkaukset/Johshh|Johshh]]. Hän ei osanne suomea lainkaan eikä siis kykene oikolukemaan tuotoksiaan. Hän lienee norjalainen, mutta hänet on estetty ikuisesti norjankielisessä Wikisorsassa, jossa [https://no.wikisource.org/w/index.php?title=Brukerdiskusjon%3AK%C3%A5re-Olav&amp;diff=315864&amp;oldid=301394#Blocking_of_User:Johshh_in_2025 kävin kysymässä syytä estoon 3.4. ja sain vastauksen 4.4.2026]. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 3. huhtikuuta 2026 kello 15.36 (UTC) ja 4. huhtikuuta 2026 kello 16.25 (UTC)</text>
      <sha1>h4n0gdbqzf0uf960j9dutk11ctdcset</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Käyttäjä:Thi</title>
    <ns>2</ns>
    <id>5901</id>
    <revision>
      <id>128765</id>
      <parentid>121050</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T22:20:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Lint-virheen (Bogus file options) korjaus. Virhe | |.</comment>
      <origin>128765</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7752" sha1="j19km2spexyjqrjhjgl6g1yb6ebxizs" xml:space="preserve">__NOINDEX__[[Kuva:Adult Wikipe-tan.png|thumb|170px|Wikipe-tan.]]

Kirjallisuutta luokiteltuna yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän mukaisesti. [[:Luokka:Bibliografiat|Luokka:Bibliografiat]].

== 0 Yleisteokset. Kirja-ala. Kirjastotoimi. Yleinen kulttuuripolitiikka. Joukkotiedotus ==

* [[00 Kirja-ala]]
** [[Kirja-alan bibliografia]]
* [[01 Bibliografia]]
** [[Bibliografiat]]
* [[02 Kirjastotoimi. Kirjastotiede. Informatiikka]]
** [[Kirjastoalan bibliografia]]
* [[03 Yleiset tietoteokset]]
** [[Luettelo yleisistä tietoteoksista]]
** [[Luettelo tietosanakirjoista]]
* [[04 Yleiset kokoomateokset]]
* [[05 Yleiset kausijulkaisut]]
** [[Kausijulkaisut]]
* [[06 Yleinen kulttuuripolitiikka]]
* [[07 Viestintä. Joukkoviestintä]]
** [[Viestinnän bibliografia]]

== 1 Filosofia. Psykologia. Rajatieto ==

* [[10 Yleisteokset]]
** [[Luettelo yleisistä tietoteoksista]]
* [[11 Filosofia]]
** [[Filosofian bibliografia]]
*** [[Mannermaisen filosofian bibliografia]]
* [[12 Logiikka]]
** [[Kirjallisuutta logiikasta]] 
* [[14 Psykologia]] 
** [[Kirjallisuutta psykologiasta]]
* [[15 Rajatieto]]
** [[Rajatiedollinen kirjallisuus]]
* [[16 Tietoteoria. Tiedeoppi]]
** [[Kirjallisuutta tieteestä]]
** [[Kirjallisuutta tieteenfilosofiasta]]
* [[17 Etiikka. Elämänfilosofia. Estetiikka]]
** [[Kirjallisuutta etiikasta]]
** [[Elämäntaitokirjallisuuden bibliografia]]
** [[Kirjallisuutta estetiikasta]]

== 2 Uskonto ==

* [[20 Yleinen uskontotiede]]
** [[Uskontotieteen bibliografia]]
* [[21 Uskonnonfilosofia]]
** [[Kirjallisuutta uskonnonfilosofiasta]]
* [[21 Uskonnonfilosofia (muut kielet)]]
* [[22 Raamattu. Raamatuntutkimus]]
** [[Kristillinen kirjallisuus]]
*** [[Luterilainen kirjallisuus]]
* [[23 Dogmatiikka. Kristillinen etiikka]]
* [[20.2_Kristinusko._Teologia#24.1%20Hartaus|24 Kristillinen hartauskirjallisuus]] 
* [[25 Käytännöllinen teologia]]
* [[26 Kristillinen lähetystyö]]
* [[28 Kristilliset kirkot ja yhteisöt. Kirkkohistoria]]
* [[29 Ei-kristilliset uskonnot ja mytologiat]]

== 3 Yhteiskunta ==

* [[30 Yleinen yhteiskuntatiede]]
** [[Yhteiskuntatieteen bibliografia]]
*** [[Kulttuurisosiologian bibliografia]]
*** [[Sosiaalipsykologian bibliografia]]
*** [[Kirjallisuutta juhlien järjestämisestä]]
*** [[Kirjallisuutta käytös- ja tapatiedosta]]
* [[30 Yleinen yhteiskuntatiede (muut kielet)]]
* [[31 Tilastotiede]]
** [[Kirjallisuutta tilastotieteestä]]
* [[32 Valtio-oppi. Politiikka]]
* [[32 Valtio-oppi. Politiikka (muut kielet)]]
** [[Politiikan tutkimuksen bibliografia]]
*** [[Ihmisoikeudet ja kansalaisen asema yhteiskunnassa]]
*** [[Sukupuolitutkimuksen bibliografia]]
*** [[Kirjallisuutta kansainvälisestä politiikasta]]
* [[33 Oikeustiede]]
** [[Kirjallisuutta oikeustieteestä]]
* [[34 Aluesuunnittelu. Aluepolitiikka]]
** [[Aluesuunnittelu ja aluepolitiikka]]
* [[35 Hallinto]]
** [[Kirjallisuutta hallinnosta]]
* [[36 Taloustiede. Kansantaloustiede]]
** [[Kirjallisuutta taloudesta]]
* [[37 Sosiaalipolitiikka]]
** [[Kirjallisuutta sosiaalipolitiikasta]]
* [[38 Kasvatus. Opetus. Kasvatustiede]]
**[[Kasvatustieteen bibliografia]]
* [[39 Maanpuolustus]]
** [[Maanpuolustuksen bibliografia]]

== 4 Maantiede. Matkat. Kansatiede ==

* [[40 Maantiede]]
** [[Maantieteen bibliografia]]
* [[41 Eurooppa]]
* [[42 Suomi]]
* [[43 Pohjoismaat]]
* [[44 Keski-Eurooppa]]
* [[45 Brittein saaret]]
* [[46 Etelä-Eurooppa]]
* [[47 Itä-Eurooppa]]
* [[48 Muut maanosat]]
* [[49 Kansatiede. Kulttuuriantropologia]]
** [[Kansatieteen bibliografia]]

== 5 Luonnontieteet. Matematiikka. Lääketiede ==

* [[50 Luonnontieteet]]
** [[Kirjallisuutta luonnontieteistä]]
** [[Kirjallisuutta ympäristönsuojelusta]]
* [[51 Matematiikka]]
** [[Kirjallisuutta matematiikasta]]
* [[52 Tähtitiede. Geodesia]]
** [[Kirjallisuutta tähtitieteestä]]
* [[53 Fysiikka]]
** [[Kirjallisuutta fysiikasta]]
* [[54 Kemia]]
** [[Kirjallisuutta kemiasta]]
* [[55 Fyysinen maantiede. Geologia]]
** [[Fyysinen maantiede. Geologia]]
* [[56 Biologia]]
** [[Kirjallisuutta biologiasta]]
* [[57 Kasvitiede]]
* [[58 Eläintiede]]
* [[59 Lääketiede. Terveydenhoito]]
** [[Kirjallisuutta lääketieteestä ja terveydenhoidosta]]

== 6 Sovelletut tieteet ==

* [[60 Sovelletut tieteet]]
** [[Tekniikan bibliografia]]
* [[61 ATK. Tietotekniikka. Tietoliikenne. Viestintäliikenne]]
* [[62 Metalliteollisuus. Konetekniikka. Liikennevälineet. Sähkötekniikka]]
* [[63 Kaivannaisteollisuus. Kemianteollisuus]]
* [[64 Puunjalostusteollisuus. Tekstiiliteollisuus. Nahkateollisuus. Hienomekaaninen teollisuus]]
* [[65 Käsityö. Kotiteollisuus]]
* [[66 Rakennustekniikka]]
* [[67 Maa- ja metsätalous. Elintarviketeollisuus]]
** [[Maa- ja metsätalous. Elintarviketeollisuus]]
* [[68 Kotitalous. Laitostalous]]
** [[Kotitalous ja laitostalous]]
* [[69 Liiketalous. Markkinointi. Kauppa. Liikenne]]
** [[Kirjallisuutta liiketaloudesta]]
** [[Kirjallisuutta liikenteestä]]

== 7 Taiteet. Liikunta ==

* [[70 Taide. Taidehistoria]]
** [[Taiteen bibliografia]]
* [[71 Uudet taidemuodot]]
* [[72 Arkkitehtuuri]]
** [[Kirjallisuutta arkkitehtuurista]]
* [[73 Kuvanveistotaide]]
* [[74 Maalaustaide. Piirustustaide]]
* [[75 Grafiikka. Valokuvaus]]
* [[76 Taideteollisuus. Taidekäsityö]]
* [[77 Näyttämötaide. Elokuvataide]]
** [[Kirjallisuutta näyttämötaiteesta]]
** [[Kirjallisuutta elokuvasta]]
* [[78 Musiikki]]
** [[Kirjallisuutta musiikista]]
** [[Kirjallisuutta populaarimusiikista]]
* [[79 Liikunta. Urheilu. Leikit. Huvit]]
** [[Kirjallisuutta liikunnasta ja urheilusta]]
** [[Kirjallisuutta peleistä, leikeistä ja keräilystä]]

== 8 Kaunokirjallisuus. Kirjallisuustiede. Kielitiede ==

* [[81 Kansanrunous]]
** [[Kansanrunouden bibliografia]]
* [[82 Runot]]
** [[Suomenkielisen runouden bibliografia]]
* [[83 Näytelmät]]
** [[Luettelo näytelmäkirjoista]]
* [[84 Kertomakirjallisuus]]
** [[Suomenkielinen kaunokirjallisuus]]
*** [[Käännetty kertomakirjallisuus]]
*** [[Suomalainen kertomakirjallisuus]]
** [[Vieraskielistä kaunokirjallisuutta]]
* [[84 Kertomakirjallisuus (muut kielet)]]
* [[85.32 Suomenkieliset sarjakuvat|85 Sadut. Kuvakirjat. Sarjakuvat]]
** [[Suomenkielisen sarjakuvan bibliografia]]
* [[86 Kirjallisuustiede]]
** [[Kirjallisuudentutkimuksen bibliografia]]
* [[86 Kirjallisuustiede (muut kielet)]]
* [[87 Kielitiede]]
** [[Kirjallisuutta kielitieteestä]]
* [[88 Suomalais-ugrilaiset kielet]]
** [[Kirjallisuutta suomen kielestä]]
* [[89 Indoeurooppalaiset kielet. Muut kielet]]

== 9 Historia ==

* [[90 Historiantutkimus. Yleinen kulttuurihistoria. Yleinen sotahistoria. Yleinen arkeologia]]
** [[Historian bibliografia]]
* [[91 Maailmanhistoria. Euroopan historia]]
* [[92 Suomen historia]]
** [[Suomen historian bibliografia]]
* [[93 Pohjoismaiden historia]]
* [[94 Keski-Euroopan historia]]
* [[95 Brittein saarten historia]]
** [[Itä-Euroopan historia]]
* [[98 Muiden maanosien historia]]
* [[99 Henkilö- ja sukuhistoria]]
** [[Henkilöhistoria-bibliografia]]

== Bibliografioita ==

* [[Ammattikirjallisuutta]]
* [[Opas- ja harrastekirjallisuutta]]
* [[Omakustanteet]]
* [[Lasten- ja nuortenkirjallisuus]]
** [[Lasten ja nuorten kaunokirjallisuus]]
* [[Feministinen kirjallisuus]]
* [[Marxilainen kirjallisuus]]
* [[Uskonnollinen kirjallisuus]]
** [[Kristillinen kirjallisuus]]
** [[Luterilainen kirjallisuus]]
* [[Vanha kirjallisuus]]
* [[Vieraskielisten kirjojen luettelo 1]]
** [[Vieraskielinen kirjallisuus]]
** [[Vieraskielinen kaunokirjallisuus]]

== Muut ==

* [[Lasten ja nuorten kirjallisuus]]

== Aineistoa ==

* [[Käyttäjä:Thi/Lisättävät]]
* [[Käyttäjä:Thi/Lisättävät 2]]
* [[Käyttäjä:Thi/Lisättävät 3|Myöhemmin lisättävät]]
* [[Käyttäjä:Thi/WP]]
* [[Käyttäjä:Thi/Kuitunen|K. Kuitusen kirjan luetteloa]]

== Muualla ==

* [[w:Käyttäjä:Thi|Wikipedia]]</text>
      <sha1>j19km2spexyjqrjhjgl6g1yb6ebxizs</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria:Häme ja hämäläiset itsenäisyytensä aikana</title>
    <ns>0</ns>
    <id>7411</id>
    <revision>
      <id>128762</id>
      <parentid>126924</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T22:16:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Lint-virheen (Bogus file options) korjaus. Virhe | |.</comment>
      <origin>128762</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="48866" sha1="s94tt7pe8ao4k3bke4eqnoacnppr416" xml:space="preserve">{{Otsikko
|edellinen=[[Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria:Sisällysluettelo|Sisällysuettelo]].
|seuraava=[[Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria:Suomen valloituksen alkuvaiheista|Suomen valloituksen alkuvaiheista]].
|otsikko=Häme ja hämäläiset itsenäisyytensä aikana.
|alaotsikko=[[Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria]]
|tekijä=Julius Ailio
|huomiot=
}}'''''

[[Kuva:Ailio 13.JPG|thumb|400px|centre|Kuva 13. Pakanuuden aikaisen Unikkolinnan muinaisjäännökset Janakkalassa.]]

:'''I. Häme ja hämäläiset itsenäisyytensä aikana'''


:Hämeeseen ja hämäläisiin heijastuvat varhaisimmat historian säteet pakanuuden ajan lopulla, jotenkin samaan aikaan sekä lännestä että idästä päin. Ne kohdistuvat silloin vielä itsenäisenä eläneeseen heimoon, mutta samalla ovat enteinä sen itsenäisyyttä uhkaavasta vaarasta, viesteinä alkavista taisteluista mahtavampia naapurikansoja vastaan, jotka toistensa kilpailijoina pyrkivät levittämään valtaan Suomenniemelle. 

:Gestriklannin maakunnassa Ruotsissa, lähellä Gevlen kaupunkia, Hämlingen kylää, on eräs riimukivi, jonka, siinä olevan kirjoituksen mukaan, Bruse niminen mies on pystyttänyt Hämeessä (''tafstalontissa'') kaatuneen veljensä Egilin muistoksi. Kirjoituksen jatkon on selitetty todennäköisesti osottavan, että Egil oli maakuntansa miehistön johtajana ruotsalaisten kuninkaan toimeenpanemalla retkellä, johon paitsi Gestrikelantia otti osaa muitakin maakuntia, ja että Egilin kaaduttua Bruse oli tullut maakuntalaistensa johtajaksi. Mihin osaan Hämettä retki tehtiin, ei ole tietoa – mahdollisesti Kokemäenjoen vesistöä myöten sisämaahan päin. Riimukiven ja siis retkenkin aika on asetettu 1025 – 1050 vuoden vaikeille j. Kr.&lt;ref&gt;&lt;small&gt;MU, I s. 8. – O. Montelius, Svenska rustenar on färder österut, Fornvännen, 1914, s. 93.&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;

:Venäläisessä Laurentiuksen kronikassa kerrotaan, että v. 1042 Vladimir Jaroslavin poika teki retken ''jäämejä'' (hämäläisiä) vastaan ja voitti ne&lt;ref&gt;&lt;small&gt;MU, I, s. 9.&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. Retkestä tulee tuonnempana puhetta. Tässä mainittakoon, että hämäläisten silloinen asuma-alue on ilman epäilystä sijoitettava Suomeen. Entistä, SJÖGRENin esittämää arvelua, että hämäläiset vielä 11:nnellä vuosisadalla olisivat asuneet Laatokan kaakkis- ja eteläpuolella&lt;ref&gt;&lt;small&gt;J.A. Sjögren, Ges. Schrifte, I, s. 411 seur., 462 seur.&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;, ei enää voida päteväksi katsovilla syillä puolustaa. Hämäläis-alue tietenkin on ulottunut karjalais-alueesta länteen, ja viimemainitus on puheenaolevana aikana täytynyt ulottua Suomenlahden perukkaan. Viittaapa Islannin muinaissadustossa esiintyvä, epäilemättä Suomenlahden perukkaa tarkoittava nimi Kirjalanpohja (''Kyrialabotn'') karjalais-alueen jo muutamia vuosisatoja varhaisemmin sattuneen mereen&lt;ref&gt;&lt;small&gt;Antiquités Russes, I, s. 67 – 75, II, 250 – 252.&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.

:Vasta 1100-luvulla esiintyy Häme ensi kertaa mainittuna Etelä-Euroopan kirjallisissa lähteissä. Arabialainen maantieteilijä ''Idrisi'' käsittelee teoksessaan&lt;ref&gt;&lt;small&gt;Ein Abschnitt aus dem arab. Geographen Idrisi, Verh. D. Gel. Estn. Ges., VII. – R.A. Brandel, Om och ur Idrisi, Upsala, 1894. &lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;, jonka hän 1100-luvun puolivaiheilla kirjoitti Sisilian kuninkaan Roger II:n kehoituksesta, koko silloin tunnettua maailmaa. Hän kertoo siinä m.m. Suomesta, maasta, joka rajoittuu ”Norjan saaren” pohjoispäähän, ja jossa on paljon kyliä ja viljeltyjä tienoita, muttei muita kauppapaikkoja kuin ''Ebreze'' (''Abrasa'', Auransuu?). Suomen kuninkaalla on Idrisin mukaan monta paikkakuntaa ja asuttua seutua Norjassa. Ilmeisesti Hämettä tarkoittaa seuraava tieto: ''Tabast'' (Tavast) on maa, jossa on paljon kyliä, vähän kauppapaikkoja: kylmyys siellä on vielä ankarampi kuin Suomessa; Tabastiin luetaan ''Daghwâta'' (Dagö? Eli Hiidenmaa), meren äärellä oleva kukoistava kaupunki. 

:Idrisillä oli teostaan vasten käytettävänä runsaita aineksia, joita Roger oli laajoilta aloilta keräyttänyt lähettämillään tiedustelijoilla. Tietojen hankkimista helotti se seikka, että puheenaoleva normannilaisvaltakunta silloin oli mahtavimmillaan, ja että sen pääpaikat, Palermo ynnä Messina, silloin olivat vilkkaassa kauppayhteydessä etäistenkin seutujen kanssa. Täten on käsitettävissä, että Idrisi on saanut syrjäistä Hämettäkin koskevat, tosin hämärät tietonsa.

:Pian tämän jälkeen on huomion Hämeeseen täytynyt kiintyä myöskin silloisessa maailman keskipisteessä, paavin istuimella, vaikkakin paavin bullissa hämäläisiä (''Tauesti'') mainitaan nimeltään vasta v. 1237. Silloin asiaa koskee, niin kuin etempänä lähemmin esitetään, ristisotaa hämäläisiä vastaan.

:Tiedustellen hämäläisten varhaisinta esiintymistä, joudumme monimutkaiseen ja vaikeasti selvitettävään kysymykseen. Itse ''nimet Häme, hämäläinen'' ja ''Tavast'' ovat luonnollisesti niiden ensi mainintaa varhaisempia, mutta mistä ne johtuvat, minkä ikäisiksi ne ovat katsottavia ja mitä ne merkitsevät, on toistaiseksi ratkaisematta, vaikkakaan selityskokeita ei ole puuttunut.

:Suomenkielinen nimi ''Häme'' (yhteissuomalainen muoto ''Shämesh'') on viimeksi selitetty liettuankielen ''zeme'' sanaan nojautuvaksi kansanjohdannaiseksi. Se olisi tarkoittanut auksi ehkä liettualais-lättiläisten asumaa, mutta myöhemmin esihämäläisten asumapaikaaksi tullutta ”alamaata” &lt;ref&gt;&lt;small&gt;E.A. Tunekelo, mistä nimi Häme, Virittäjä, 1899, s. 97. &lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. Nimi johtusi ajanlaskumme alkuvaiheilta, jolloin suomalaisten heimojen on arveltu asuneen liettualaisten naapuruudessa. Kun se sittemmin on tullut merkitsemään nykyistä Hämettä, olisi se paikallisnimestä perin varhain muuttunut pelkästään suku- eli heimoalueen nimeksi. 

:Toisaalta puolen on suomen ''hämäläinä'' ja ''Häme'' nimien oletettavan kantasanan ''hämä'' vastineeksi katsottu Lapinmaan lappalaissta nimeä ''Sabme''&lt;ref&gt;&lt;small&gt;Arvid Genetz, Vieläkin lapin ''Sabme'' saaaaanan mahdollisista suomalaisista vastineista, Virittäjä, 1899, s. 107. &lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.  Jos nyt suomen ''Häme'' johtuisi liettuasta, olisi sen vastine suomen välityksellä kulkenut lappiin. Mutta tällöin olisi käsittämätöntä, kuinka lappalaiset olisivat omistaneet maalleen hämäläisten heimoalueen nimen. Luonnollisemmalta tuntuu, että ''Sabme'' ja ''hämä'' sanain alkumuoto on liettuasta erillään pidettävä ikivanha sana, ja että se olisi alkuaan tarkoittanut ehkäpä koko Suomennientä. Täten olisi helpompaa selittää, mitenkä sama sana, myöhemmin erilaistuneen, on tullut merkitsemään sekä Lapin-  että Hämeenmaata.

:Nimi ''Tavast'' olisi erään arvelun mukaan sama saana kuin suomen ''tausta'' (entinen tagusta) &lt;ref&gt;&lt;small&gt;A. Neovius, Käll. T. Finl. Medeltidsh., Finl. Kulturhistoria, Medeltiden s.238. &lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. Äännekehityksen kannalta voidaan arvelua ehkä pitää epävarmana, mutta muuten tuntuu se kyllä luonnolliselta. Häme on näet Lounais-Suomesta ollut laajain metsäin erottamaa, siis Turun puolessa varmaankin metsän''taustaksi'' nimitettyä. Tämä paikallisnimi olisi suomenkielestä hyvästi voinut siirtyä ruotsiin y.m. kieliin.

:Katsottakoon sitte, mitä mahdollisia viittauksia ''muinaistutkimus'' antaa ''hämäläisten aikaisempiin vaiheisiin''.

:Jo varhaisemmalla esihistoriallisella aikakaudella, s.o. kivikauden aikana, on Hämeessä ollut asutusta, joka on ollut keskittyneenä Pohjois- ja Etelä-Hämeen vesistöalueille. Edellinen alue kuuluu siihen kulttuuripiiriin, joka on ulottunut Itä- ja Pohjois-, jopa paikoittain Länsi-Suomeen asti, lännessä päin sekä aina Uraalin taakse idässä ja Okaajoen seuduille etelässä päin. Kalastusta ja metsästystä osottavat asuinpaikkalöydöt ovat mainitulle kulttuuripiirille hyvin tavallisia. Hautalöytöjä sen sijaan ei ole sanottavasti ilmitullut, eteläisiä raja-alueita, esim. Fatjanovon y.m. kalmistoja lukuun-ottamatta. Puheenaoleva kulttuuri on epäilemättä luettava suomalais-ugrilaiselle alkukansalle tai sen haaroille, Suomessa luultavasti esilappalaisille sekä nykyisten suomalaisheimojen esivanhemmille. 

:Jälkimäinen seutu, nykyinen Etelä-Häme, näyttää kivikaudella lähemmin liittyneen maan lounais- ja länsiosiin, ollen koillisessa rajana Itämeren kulttuuripiirille. Löydöt ovat näissäkin osissa maata lukuisia, mutta asuinpaikkalöydöt harvinaisempia, mikä todennäköisesti johtuu siitä, että alkeellinen maanviljelys jo oli tunnettua. Erikoiset sota-aseet, n.s. veneenmuotoiset vasarakirveet, ovat yleisiä. Erittäin huomattavaa on, että ne ovat usein, samoin kuin osa muistakin esineistä, nähtävästi seuranneet vainajia hautaan. Mainitun kultuurin kannattajat ovat luultavasti kuuluneet germaanilaiseen kansakuntaan, jonka edustajia on oletettava asuneen ainakin lounaisella ja läntisellä rannikkoalueellamme. 

:Sanomatta saa jäädä, kuinka pitkälle heimojako suomalais-ugrilaisella väestöllä puheenolevana aikana oli edistynyt.  Asuinpaikkain ryhmittyminen suurempain keskuksien ympärille viittaa kylläkin joko suvuttaiseen tai heimottaiseen järjestäytymiseen. 

:Pronssikaudella ja rautakauden varhaisemmalla osalla on muinaisjäännösten jakautuminen maan eri osiin aivan toinen kuin kivikaudella. Lounais- ja Länsi-Suomessa esiintyy niitä runsaanlaisesti, mutta pääasiassa vain ''hautamuistoja''. Hautaraunioita esim. on sadoittain. Irtonaiset löydöt ovat aluksi suhteellisen harvalukuisia, mutta lisääntyvät yhä enemmän rautakauteen päin, lukuun-ottamatta muutaman vuosisadan aukkoa rautakaudenalkupuolella. Ja enimmät niistä ovat ''polttohautaukseen'' kuuluneita. Vasta varhaisemman rautakauden lopulla, 600:n vaiheilla, ilmaantuu ruumishautaus uudelleen, päästen lopullisesti voitolle vasta kristillisellä ajalla. Astutus maan lounais- ja länsiosissa on siis hautamuistojen nojalla oletettava jatkuneen yhtämittaisesti, ja tietenkin heikontumatta, kivikaudelta alkaen.

:Mainittua ''löytököyhyyttä'' on  koettu selittää siten, että kivikulttuuri puheenaolevalla alueella olisi jatkunut kauan sen jälkeen kuin Länsi-Suomessa metallinkäyttö teräaseisiin oli vallitsevaksi tullut. Tämä selityskoe ei kuitenkaan saa tukea kivikaluston löytösuhteista eikä typologisista seikoista&lt;ref&gt;&lt;small&gt;J. Ailio, Kivikautisen kultuurin kestämisestä, SM, 1913, s. 47 seur.&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. Pronssikauden alussa on kivikultuuri kylläkin voinut osittain jatkua, mutta sittekin jää jälelle kysymys, merkitseekö senjälkeinen löytöjen vähyys väestön vähentymistä tai vetäytymistä pois suurimmasta osasta Suomea, siirtyäkseen sinne uudestaan ja vakinaisesti vassta Kristuksen syntymän jälkeen. Tämä on muinaistutkimuksemme keskeisimpiä ja mielenkiintoisimpia arvoituksia. 

:Väestön vähentymistä samassa suhteessa kuin kivikultuurin muistot ovat varhaisemman metallikultuurin jäännöksiin, ei saane olettaa. Mutta väestön siirtymistä on sen sijaan ajateltavissa. Edellyttäen, että maanvilejlys kiertävän ryöstöviljelyn muotoisena olisi tullut metallikauden alussa käytäntöön esisuomalaisilla, olisi tullut metallikauden alussa käytäntöön esisuomalaisilla, olisi luonnollisena seurauksena ollut asutuksen keskittyminen metsämailta viljelyskelpoisille seuduille. Tällaisina voidaan esim. Etelä-Hämettä ja Etelä-Karjalaa pitää yhtähyvin kuin enimpiä Länsi- ja Lounais-Suomen seutuja, jotka metallikaudella varmaan ovat asuttuina olleet. Mutta vaikeata on keksiä luonnollisia syitä, miksikä väestö olisi vetäytynyt pois Etelä-Hämeestäkin ja Etelä-Karjalasta, ja vielä vaikeampaa on muinaislöytöjen avulla osottaa seutua, mihin asti se olisi vetäytynyt. Mutta mistä sitte johtuu löytyököyhyys?  – Johdatan mieleen sen kultuurimuotojen ja vallankin hautaustapain vastakkaisuuden, joka näyttää ilmenevän kivikaudella Suomen itä- ja länsiosain välillä, ja jonka pohjana varmaankin on ollut jyrkkä kansallisuus-ero. Tämä vastakkaisuus ei voinut hävitä ainakaan heti kun kivikultuuri päättyi. Vaikka Lansi-Suomen germaanilainen väestö metallikaudella alkoikin merkitä vainajainsa hautoja kivikummuilla, ruumishautauksen sijasta siirtyi polttohautaukseen ja edelleenkin varusti vainajat hauta-antimilla, on Itä-Suomen suomalais-ugrilainen kansanaines voinut yhä säilyttää kivikautiset hautaustapansa. Edellinen väestö oli lähempänä lännen ja etelän vaikutuksia, jälkimäinen oli kääntyneenä itää kohti, joten kultuurivaikutukset olivat erilaisia. Ruumiinpoltto esim. saapui vasta myöhään suomalais-ugrilaiselle alueelle, taaskin lukuun-ottamatta rajaseutuja, kuten esim. Kaaman varrella olevaa Ananjinan kalmistoa. Karjalassa esiintyy tapa haudata vainajat puettuina sekä aseineen ja koruineen viikinkiajan alussa, mutta ruumiinpoltto ei ole siellä milloinkaan tavaksi tullut. 

:Etupäässä hautaustavoista on siis johtunut, että Suomen väestön germaanilainen osa pronssi- ja rautakaudellakin jätti todistuksia olemassaolostaan. Ilman näitä emme tietäisi Länsi-Suomen silloisesta asutuksesta paljoakaan. Mutta jos suomalais-ugrilainen väestö metallikauden loppupuolelle asti on noudattanut toisia hautaustapoja, eikä ole vainajille mukaanpannut aseita tai muita esineitä, eikä myöskään polttanut kuolleitaan, saa siitä selityksensä yllä mainittu löytököyhyys.  Ja yksinään löytöjen puutteen takia on perusteetonta olettaa esisuomalaisten hävinneen Suomesta kivikauden päättyessä. Kuka esim. tahtoisi keskiajalla harvinaisten hauta- ja yleensä maalöytöjen nojalla päättää Suomen silloisesta asutuksesta sitä tai tätä.

:Näin ollen voi ''hämäläisten samoin kuin muidenkin suomen heimojen polveutumisen arvella tapahtuneen tässä maassa''. Tämä ajatus ei estä edellyttämästä, että suomalais-ugrilainen kansanaines olisi aikain kuluessa lisääntynyt vähempien maahanmuuttojen kautta. Mutta vallitseva käsitys suomalaisten myöhäisestä siirtymisestä Suomeen on siihen soveltumaton.

:Viimemainittu käsitys nojautuu, kuten tiettyä, etupäässä siihen THOMSENin päätelmään, että länsisuomalaisissa kielissä esiintyvät baltilaiset ja gootilaiset lainasanat edellyttävät suomalaisten heimojen ajanlaskumme alkuvaiheilla asuneen toistensa lläheisessä yhteydessä ja valtilaisten kansain kosketusten alaisena&lt;ref&gt;&lt;small&gt;V. Thomsen,  Den gotiske sprogklass indflydelse på den finske ja Beröringer mellem de finske og de baltiske Prog. &lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.

:Toistaiseksi on kuitenkin selvittämättä, kuinka läheiseksi tämä yhteys on oletettava, millaisiin kansatietellisiin oloihin se on nojautunut, eikö sitä ole ajateltavissa, vaikkakin pääosa lounaissuomalaisista ja hämäläisistä olisi asunut täällä puolen Suomenlahtea – joka kulkuliikkeen kannalta on pikemminkin yhdistänyt kuin erottanut molempain rannikoiden asukkaita – ja minkä luonteisia taloudellisia vai yhteiskunnallisia vaiko molempia, nuo  kosketukset ovat olleet. 

:Niin kauvan kuin lähempää selvittelyä näihin kysymyksiin kaivataan, ei ole katsottava oletuksen ''suomalasten myöhäistä maahanmuutosta'' vielä tulleen lopullisesti muodostetuksi.

:Puheen-alaista oletusta on kuitenkin pidetty siksi todistettuna, että siihen on katsottu voitavan sovelluttaa muinaistieteellisiäkin ilmiöitä. Joukko Lounais- ja Länsi-Suomesta esilletulleita rautakauden löytöjä, jopa osaksi hautaustapakin, osottavat sukulaisuutta baltilaisen alueen kanssa. Tämän seikan HACKMAN on asettanut yhteyteen suomalaisten maahanmuuton kanssa, edellyttäen, että vain siten on mainittu kultuuripiirteiden yhtäläisyys selitettävissä. Hänen mielipiteensä suomalaisten ja hämäläisten siirtymisestä on lyhye sti esitettynä seuraava&lt;ref&gt;&lt;small&gt;Die ältere Eisenzeit in Finnland, s. 305 seur.&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.

:Siirtyminen olisi tapahtunut Virosta ja Liivinmaalta meritse Suomenlahden poikki. Sen on oletettava alkaneen ajanlaskumme ensimmäisillä vuosisadoilla, ja sitä olisi kestänyt rautakauden loppupuolelle asti. Lähinnä olisi asutusvirtaus suuntautunut Lounais-Suomeen, mutta jotenkin samaan aikaan ulottui se myös Ala-Satakuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle – seuduille, joilla kivikaudesta alkaen oletettavasti oli asunut germaanialaisia eli skandinaavilaista väestöä. Uudet tulokkaat eivät saapuneet valloittajina vaan rauhallisina uutis-asukkaina, jotka asettuivat entisen väestön keskuuteen, muodostaen sen kanssa sekakansan. Vähemmän lukumääränsä takia alkoivat germaanit vähitellen sulautua suomalaisiin. Sulautuminen olisi ennättänyt tulla suoritetuksi niin perinpohjin vuoden 700 vaiheilla, ettei skandinaavisesta väestöstä olisi ollut muuta kuin ehkä joitakin hajanaisia jätteitä jäljellä. Tähän viittasi etenkin ornamentiikka, josta mainitus ajan jälkeen skandinaaviset piirteet taantuvat ja joka sen sijaan kehittyy yhä enemmänomintakeiseen suomalaiseen suuntaan (vrt. kuvassa 17 nähtävää, Länsi-Suomessa ja Hämeessä yleistä solkimuotoa; sen koristelu johtuu alkuaan skandinaavilaisista eläinkiemuroista, mutta on jo esikuvistaan loitolle vieraantunut).

:Hämäläisten on ennen arveltu nykyisille asuinsijoilleen siirtyneen isästa päin Karjalan kannaksen kautta. HACKMAN otaksuu tämän siirtyminen tapahtuneen päinvastaiselta suunnalta eli Satakunnasta käsin, Hämeen järviä ja jokia myöten itään päin.  Mainittua suuntaa puolustaa hänen mielestään se seikka, että Satakunnassa on varhaisempi rautakausi edustettuna lukuisilla hautalöydöillä, kun taas Hämeessä ilmitulleet kalmistolöydöt kuuluvat pääasiassa myöhemmälle rautakaudelle. Ainoita varhaisempia löytöjä Hämeestä ovat n.s. soikeat tuluskivat 300 – 400:n vaikeilta j.Kr., mutta näiden ei olisi katsottava osottavan kiinteätä asutusta. 

:Esitetty mielipide edellyttää, kuten mainittu, että itäbaltilaiset esine. Ja hautamuodot olisivat saapuneet tänne siirtyneen suomalais-väestön mukana. Tämän edellytyksen voisi hyväksyä siinä tapauksessa, että koko kultuurimuoto osottaisi itäbaltilaista alkuperää ja että se siellä kuuluisi niemenomaan suomalaisille heimoille. Kun kysymyksessä on kuitenkin vain rajoitettu määrä yhtenäisiä kultuuripiirteitä, voidaan lähinnä olettaa, että ne ovat ''kaupankäynnin''  y.m. läheisen kosketuksen ilmauksia. Eivätkä nuo piirteet edes Suomenlahden eteläpuolella ole luettavia yksinään suomalaisille heimoille, vaan niitä esiintyy myös liettualais-lättiläisellä alueella, osottaen siis muualta tulleita yhteisiä kultuurivaikutuksia. Näiden kulkeminen Suomeenkin on sillin myös mahdollista ilman väestön joukkosiirtymistä.

:Toinen seikka, joka panee epäilemään puheenaolevaa muuttoteoriaa, on suomalaisten siirtyminen juuri germaanilais-skandivaavisen asssutuksen oletetuille pääpaikoille, vaikka muu Suomi olisi tarjonnut siksi edullisia, asumattomiksi katsottuja alueita kuin esim. Uusimaa ja Etelä-Häme. Edellinen seutu on sitäpaitsi vastapäätä Viron rannikkoa, ja sieltä (Tenholasta) onkin tunnettuna baltilaista muotoyhteyttä osottavia löytöjä. Siirtolaisliikkeen suuntautuminen juuri Lounais- ja Länsi-Suomeen olisi sittenkin käsitettävä valloitukseksi, vaikka tätä on tahdottu kieltää. Vähemmän uskottavaa on näet uusien tulokkaiden rauhallinen asettuminen entisen väestön sekää, koska he kerran lukumäärältään olisivat olleet voitolla. Skandinaavilaisen väestön sulautuminen suomalaisiin uutis-asukkaisiin on tosin ajateltavissa, mutta tuskin luultavaa, varsinkaan kun jälkimäiset eivät olisi olleet korkeammalla kultuurikannalla. Jos lisäksi otetaan huomioon, että skandinaavilainen väestö muutamain vuosisatain perästä esiintyy kyllin voimakkaana asutusvyöhykkeenä Suomen rannikolla, on sitä vaikeampaa kuvitella tuota sulautumisesta. 

:Heikko kohta mainitussa muuttoteoriassa lisäksi on hämäläisten siirtyminen Virosta Hämeen pääalueelle, Vanajaveden ja Päijänteen seuduille, sellaista ''kiertotietä'' myöten kuin Satakunnan kautta. Hämäräksi jää ensinnäkin, mikä olisi pakottanut hämäläiset jättämään Satakunnan, jos he kerran olisivat onnistuneet asettumaan sinne skandinaavisen väestön joukkoon.  Siirtyivätkö he vasta jälestäpäin tulleiden suomalaisten tieltä pois? Toiseksi on huomattava, että se varhemman rautakauden kalmistolöytöjen puute, johon oletus hämäläisten läntis-itäisestä siirtymissuunnasta perustuu, voi saada selityksensä Hämeen erilaisesta maantieteellisestä asemasta. Onhan ajateltavaa, että vanha suomalais-ugrilainen hautaustapa Hämeessä, loitompana ulkoisista vaikutuksista, olisi pysynyt voimassa varhemman rautakauden lopulle asti. Muuten ovat kalmistolöydöt vielä liian satunnaisia ja riittämättömiä laajain asutus-historiallisten päätelmien tekoon. Ei tarvita enempää kuin yksi varhainen rautakauden hautalöytö Hämeestä, ja silloin ei enää löydöistä saada tukea puheenaolevalle siirtymissuunnalle. Vihdoin on myös huomioon otettava Hämeen liikesuhteet Suomenlahden rannikolle, mistä päin on luonnollisinta arvella Hämeen asutuksen saapuneen, tuliko se sitte Suomenlahden etelä- vai itäpuolelta ja vasta rautakaudella taikka jo aijemmin.

:Näin ollen saanee oletuksen suomalaisten ja hämäläisten maahanmuutosta vasta Kristuksen syntymän jälkeen katsoa arkeologiselta ja asutushistorialliselta kannalta riittämättömästi perustelluksi.

:Samassa yhteydessä mainittakoon sananen ''Uudenmaan ruotsalaisen asutuksen iästä'', koska tämäkin kysymys osittain koskee hämäläisten asutushistoriaa.

:Koko ruotsalainen rannikkoasutuksemme on yleensä tahdottu asettaa, kuten tunnettua, vasta ruotsalaisen valloituksen yhteyteen. Kun esim. ruotsalainen kronikka kertoo, että Birger jaarlin Hämeenretkellä sijoitettiin maadan kristittyjä (arvatenkin sotureita ja virkamiehiä), on kertomus liian herkästi kohdistettu Uudenmaan ruotsalaiseen väestöön&lt;ref&gt;&lt;small&gt;Yrjö Koskinen, Suomen historia, 1881, s. 38, – Suuren riimikronikan selityksissä on sanottu: asettivat päällikkökunnan (tietysti ruotsalaisista), ks. Skript. Rer. Svec. med. aevi, I, jälk. Osa, s. 6. &lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. Kokonaan ei ole tosin kiellettävä Ruotsin hallituksen johtamaa, valloituksen tukemista tarkoittavaa asutuspolitiikkaa. Sehän olisi ollut saamankaltainen siirtolaisliike, jonka kautta Itämeren eteläinen, aijemmin slaavilaisten kansain asuma rannikko samaan aikaan joutui saksalaisten haltuun&lt;ref&gt;&lt;small&gt;Hans Witte, Besiedlung des Ostens und Hanse…, Pfingsblätter des Hansischen Geschichtsvereins, X, 1914. &lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. Siinä tapauksessa olisi syytä edellyttää, että ruotsalaisten siirtämistä Suomeen olisi alettu toteuttaa jo Erikin retken jälkeen, ja että se olisi ensiksi kohdistunut Turun saaristoon&lt;ref&gt;&lt;small&gt;Gabr. Rein, Föreläsningar öfver Finlands historia, I, s. 89.&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. Mutta jos pidetään silmällä myös ''Viron'' rannikon ruotsalaista asutusta, näyttävät valloitusnäkökohdat jäävän sivuasiaksi, ja taloudelliset astuvan atualalle. Viron ruotsalaiset ovat aikanaan olleet levinneinä hajanaisena vyöhykkeenä Runöstä ja Saarenmaan eteläpäästä Räävelin seudulle asti. Muita hallitsevia tarkoitusperiä eivät heidän asuinsijansa täällä osota kuin mahdollisesti merenkulon turvaamista. Vielä nykyäänkin on Viron ruotsalaisten pääelinkeinoina kalastus, hylkeenpyynti ja merenkulku. Maanviljelys on pysynyt hyvin alkuperäisellä kehitys-asteellaan

:Aikaisin todistus ruotsalaisten olemassaolosta Virossa on Haapsalon kaupunkilaki vuodelta 1249, jolloin ruotsalaisille myönnettiin oikeus periä kaupungin porvareita, mikä virolaisille ei ollut sallittua&lt;ref&gt;&lt;small&gt; C. Russwurum, Eibofolke, I, s. 2, 3, 37.&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.tällaiset muodolliset oikeussuhteet osottanevat ruotsalaisen asutuksen melkoista vahvuutta ja ehkä vanhuuttakin puheenaolevalla seudulla. 

:Uuudeellamaallakin esiintyy ruotsalainen asutus heti keskiajan alulla m.m. seurakuntien muodostuksessa&lt;ref&gt;&lt;small&gt;J. W. Ruuth, Suomen seurakunnat, Oma Maa, VI, s. 813.&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt; , mikä seikka viittaa asutuksen johtuva aikaisemmalta kuin Birger jaarlin ajalta. Lisäksi saanee olettaa ajan ja syyn yhteyttä Uudenmaan ja Viron rannikon ruotsalaisen asutuksen välillä. Tämä yhteys on paraiten voinut olla olemassa viikinkiretkien aikana (noin 800 – 1050). Uudenmaan nimi olisi tässäkin tapauksessa ymmärrettävissä, ja vaikka Suomessa ennakoltakin olisi ollut skandinaavilaista väestöä. 

:Viikingit eivät olleet, kuten tiettyä, pelkästään merirosvoja, vaan myös yritteliäitä kauppamiehiä, jotka joka tavalla koettivat rikastua. Kaikkialla, minne tulivatkin, perustivat he kauppakolonioita ja siirtoloita&lt;ref&gt;&lt;small&gt;A. Bugge, Die noreurop. Verkehrswege im frühen Mittelalter und die Bedeutung dder Wikinger für die Entw. Des europäischen Haaldeels und dder europ. Schifffahrt, Vierteljahrschrift für Social- und Wirtschaftsgeschihte, IV nidos, 1916 s. 277 seur.&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. Kun he kotimaassaan enimmäkseen olivat talollisia, ja rannikkoseuduissa myös kalastajia, on helposti käsitettävissä pyrkimys Suomenlahden suun seuduille, joilla siirtyminen esim. Gotlannista ja Ahvenanmaalta oli helposti toimeenpantavissa. Siirtolaisten merkitys kaupankäynnille on ilmeinen, koska heidän kauttaan olisivat vain parantuneet vaihtotavarain hankintatilaisuudet ja markkinat, ja koska ennen kaikkea merenkulku itään päin olisi tullut paremmin turvatuksi suomalaisheimojen verotuksilta ja rantaryöstöiltä. Liikkeen turvallisuuden kannalta katsoen olisi Länsi-Uudenmaan rannikon asuttaminen ruotsalaisille ollut erityisen tärkeätä. 

:Muinaistutkimuksen kannalta on arveltu, että Uusimaa olisi viikinkiajalla ollut samoin kuin Keski-Suomikin asumatonta Hämeen erämaata, jonne hämäläiset tekivät metsästys- ja kalastusretkiään&lt;ref&gt;&lt;small&gt;A. Hackmann, Die ältere Esenzeit, s. 311 seur. &lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. Tämä on kyllä puolustettavissa muodolliselta kannalta, s.o. entisiä asutus-oloja arvosteltaessa vain niiden muistojen nojalla, mitä on säilynyt ja ilmitullut, mutta kiinnittämättä huomiota siihen aineistoon, joka vielä piilee maan povessa tai joka on ainiaaksi hävinnyt. Uudeltamaalta ei ole toistaiseksi talteen saatu muuta kuin nimeksi viikinkiajan löytöjä, eikä siellä esiinnyt sellaisia maasta luotuja hautakumpujakaan kuin esim. Ahvenanmaalla. Muuan harvoja puheenaaolevalla ajalle, vieläpä ruotsalaiselle asutukselle luettuja muistomerkkejä, on ''Botbyn'' muinaislinna Helsingin pitäjässä. Mutta tämäkin on tahdottu omistaa vasta ruotsalaisen valloituksen ajalle&lt;ref&gt;&lt;small&gt;J. Rinne, Ssuomen keskiaikaiset mäkilinnat, s. 311. – V. Voionmaan käsityksen mukaan olisi Karrrjalan rannikokin viikiajalla saanut ruotsalaisia siirtolaisia, ks. Karj. Heimon historia, s. 23. &lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;  – sillä lienee tarkoitettu Birger jaarlin Hämeenretken aikaa  – siitä välittämättä, että linnan rakentajat olisivat tulleet seudusta, jossa vastaava  linnatyyppi edustaa kauvan ennen mainittua aikaa jätettyä kehitys-astetta.

:Vastaisten tutkimusten varaan jää, eikö Uudenmaan mahdollisesta viikinkiaikaisesta, vaikka harvastakin asutuksesta, ole tavattavissa suoranaisia todisteita. Mitä hautakumpujen puutteeseen tulee, sopii kysyä, onko tämän hautaustavan ehdottomasti pitänyt ulottua ruotsalais-asutuksen rajaseuduille asti. Kaikissa tapauksissa on muinaisjäännösten puuttuminen helpommin käsitettävissä kuin Uudenmaan erämaa pakanuudenajan lopulla ja sen vastakohtana heti keskiajan alussa, ainakin Länsi-Uudellamaalla, esiintyvä jotenkin lukuisa ruotsalainen väestö. 

:’’Hämäläis-alueen’’ keskusseutuna esihistoriallisen ajan lopulla on ollut epäilemättä suunnilleen sama alue, joka nykyään muodostaa Hämeenläänin. Juuri sieltä ovat m.m. ilmitulleet enimmät Hämeen kalmistolöydöt. Runsaammin on niitä saatu Tampereen—Janakkalan välisen vesireitin varrelta kuin myös tämän reitin ja Päijänteen väliseltä alueelta. Sieltä täältä muualtakin, kuten Urjalasta, Lopelta, Nastolasta ja Iitistä, on huomattavia löytöjä talteensaatu&lt;ref&gt;&lt;small&gt;Suomen kartasto, 1910,lehti 51. &lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.

:Etelässä on hämäläis-alueen oletettava ulottuneen Suomenlahteen saakka. Tälle mielipiteelle ei tosin saada tukea muinaislöydöistä, niitä kun on saatu vain yksitellen sieltä täältä, ja yleensä etäältä meren rannikosta, vaan kylläkin erinäisistä historiallisista seikoista. Niinpä on m.m. huomautettu&lt;ref&gt;&lt;small&gt;V. Voionmaa, Muinaishistoriallinen Häme, Kaukuja Hämeestä, VIII, s.12, 13. &lt;/small&gt;&lt;/ref&gt; venäläisten aikakirjain mainitsemista hämäläisten meriretkistä Novgorodin alueelle 1100- ja 1200-luvulla. Nämä osottanevat hämäläisten heimoalueella harjoitettua meriliikettä ja vakinaista hämäläistä rannikkoasutusta, katsottakoon sitä sitte kuinka harvalukuiseksi tahansa.  Kun läntinen Uusimaa lienee tähän aikaan kuulunut ruotsalaiselle asutukselle, olisi Hämeen rannikoksi ehkä luettava jotenkin Helsingin – Virolahden välinen alue. Botbyn muinaislinna sopisi kenties katsoa ruotsalaisen asutuksen rajalinnaksi hämäläisiä vastaan, ja Porvoon seutu on nähtävästi ollut hämäläisten tärkein liikekeskus Suomenlahden rannalle, niin kuin tuonnempana lähemmin esitetään. 

:Lännessä on muinaisen Hämeen otaksuttu ulottuneen Kokemäenjoen suun seuduille ja Merenkurkkuun asti. Mahdollisesti on näin ollut asianlaita varhaisemmalla esihistoriallisella ajalla. Tämän loppupuolella lienee kuitenkin esim. Ala-Satakunnan hämäläisyyden arveltava olleen jotenkin nimellistä laatua. Sillä on luultavasti tällöin jo ollut oma maakunta- tai heimojärjestönsä, ja siteet varsinaiseen Hämeeseen ovat ehkä olleet heikkoja. – Pohjoisessa on Häme rajoittunut Keski-Suomen erämaihin ja idässä Savon metsiin.

:''Aineellisesta kultuurikannasta'' mainittakoon ensinnäkin, että ''pääelinkeinona'' oli maanviljelys, joka oli sekä pelto- että kaskiviljelystä. Tärkeimmät kotieläimet olivat samat kuin nykyään. Niityt olivat luonnonniittyjä. Tuottavia ravinnonlähteitä olivat myös vedet ja metsät. Varsin tärkeänä taloudellisen toiminnan keskuksena oli juuri metsä, jonka sankkoina saloina ympäröi asuttuja seutuja. Se oli lähes kaikki kaikessa: sen keskeen hakattiin kasket, se oli karjan ja hevosten laitumena, sekä sen otukset tarjosivat arvokkaita turkiksia, kansainvälisen tavarainvaihdon ja kultuuriyhteyden välttämättömiä välineitä. 

:Metsän kainalossa tai liepeillä, vesistöjen varsilla, sijaitsivat kyläkunnat, enimmäkseen kaiketi kasapäihin ryhmittyneine taloineen. ''Asunnoksi'' on oletettava nelinurkkainen, painokattoinen, palkkipermantoinen ja kiukaalla varustettu pirtti, joka samalla oli saunana ja riihenä. Sen edessä oli porstua ja vastapäätä kota, usein ehkä nelinurkkainen salvosrakennus sekin. Kodan keskellä oli avonainen liesi ruoanvalmistusta varten. Muita rakennuksia oli aittoja, navetta tai talli sekä vajoja ja latoja. 

: ''Yhteiskunnallinen järjestäytyminen'' niin Hämeessä kuin muussakin Suomessa ei tietenkään ollut yhtä pitkälle ehtinyt kuin naapurikansain, skandinaavien ja pohjois-slaavien alueilla, missä jo oli muodostunut valtioita ruhtinaineen ja virkamiehineen. Eikä ihmettä, sillä olivathan Suomessa maantieteelliset y.m. edellytykset epäsuotuisempia. Luonto oli tylympää ja maaperä karua. Asutusseudut olivat vähäisiä ja laajain erämaiden erottamia sekä liian syrjässä Euroopan sivistyskeskustain kultuurivaikutuksista. Mutta joka tapauksessa näyttää valtiomuodostus hämäläiselläkin alueella saavuttaneen sangen huomattavan kehityskannan. Kyläkuntain, pitäjäin ja kihlakuntain johtajina on oletettava virolaisten ja liiviläisten tavoin ”vanhimpia” eli päälliköitä, jotka edustivat ja käyttivät valtiovaltaa ja panivat toimeen yhteisillä käräjillä tehtyjä päätöksiä. 

:Koko heimoalue muodosti varmaankin puolustus- ja sotaliiton, jommoista tulee edellyttää m.m. niiden sotaretkien nojalla, joista venäläiset kronikat ovat säilyttäneet tietoja. Esimerkkinä näistä mainittakoon&lt;ref&gt;&lt;small&gt; MU, I, s. 10, 25.&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;, että hämäläiset talvella 1149 tekivät retken Vatjanmaahan vajaan 1000 miehen suuruisella sotajoukolla, ja että he v. 1228 tekivät veneillä Laatokalle, aina Aunukseen asti, retken, jolla mainitaan olleen 2000 miestä tai enemmänkin. Jo näiltä retkiltä mainitut miehistön lukumäärät sekä uskallus hyökkäysten tekoon Suur-Novgorodia vastaan, joka ei suinkaan jättänyt niitä kostamatta, on omiaan antamaan käsityksen hämäläisten yhteiskunnallisen järjestyksen kiinteydestä, missä suhteessa entisen käsityskanta on oloja liian alhaisiksi arvioinut.

:Näiden ''sotaretkien'' poliittinen merkitys tulee III luvussa puheeksi. Tässä esitettäköön muutamia sanoja niiden taktiikasta ja yleisluonteesta. Tosin emme nimenomaan hämäläisten retkistä paljoa tiedä, mutta epäilemättä ne ovat olleet pääasiassa samanlaisia kuin Suomenlahden eteläpuolella asuvain heimolaisten alueelta tunnetut retket, joita HENRIK LÄTTILÄINEN kronikassaan seikkaperäisesti kuvailee&lt;ref&gt;&lt;small&gt;Livlandische Chronik, übersetzt von Ed. Pabst, esim. kap. 112,6 ja 19,3 – Ks. myös Astaf von Transehen osittain Henrikin kronikkaan perustuvaa kirjotustta Die Eingeborennen Alt-Livlands, Baltische Monatschrift, 1896, s. 237 seur.&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.

:Retket olivat joko kesä- tai talviretkiä. Edellisiä tehtiin rannikkoseutuihin, poiketen tuon tuostakin maihin sotimaan. Tavallisimmin kuitenkin tehtiin retkiä talvella, jolloin lumi ja jää saivat aikaan luonnollisia teitä ja siltoja. Sotajoukko oli sekä ratsu- että jalkaväkeä (jälkimmäinen ja retkellä saatu saalis kuljetettiin reillä). Jolleivät kyliin johtaneet tiet sattuneet olemaan vartioituja, tai jolleivät vartiat ehtineet ilmoittaa vihollisen lähenevät, seurasi verilöyly, jossa miehet surmattiin. Vaimot ja lapset otettiin vangeiksi, karja tapettiin ja kaikki kelpaava ryöstettiin, talot poltettiin. Työtyönsä tehtyään hävisi vihollinen yhtä nopeasti kuin se oli tullutkin. Jos pelättiin kostoretkeä vielä ennen kevään tuloa, tehtiin murtoja teille, vartioita vahvistettiin, linnat pantii puolustuskuntoon, vaimot ja lapset, karja ja kalleudet vietiin niin suojaan.

: ''Aseistukseen'' kuuluivat miekka, keihäs, kirves (kuvat 14 – 16) käsijousi ja kilpi. Huomattavan runsaassa määrässä on aseita tavattu tämänaikaisissa Hämeen ja yleensä Suomen hautalöydöissä. Näyttää kuin olisi joka mies ollut sotilas ja aika alinomaista sotatilaa. 

:Monin paikoin on Hämeessä säilynyt jäännöksiä ''muinaislinnoista''. Sellaisia on Unikonlinna Janakkalassa (kuva 13), Linnanpää ja Mantereenlinna Vanajassa, Aulangonlinna Hämeenlinnan maaseurakunnassa, Linnamäki Tyrvännössä, kentie viisi linnaan Pyhä- ja Suolijärven rannoilla Tuuloksessa, Rapolan linna Sääksmäellä, Kirunlinna Pälkäneellä, Linnavuori Kuhmoisissa, Linnasaari Padasjoella y.m.

:Linnat sijaitsivat yleensä kyläin lähellä, joskus piilosilla ja vaikeapääsyisillä paikoilla, aina jyrkillä ja korkeilla mäillä tai kallioilla.. luonnon tarjoamaa turvaa on lisätty siten, että mäen loivimmille kohdille, mistä hyökkäyksen vaara oli suuri, on rakennettu tavallisesti kivistä, ilman kalkkia, suojamuuri. Nykyään
[[Kuva:Ailio 14-16.jpg|thumb|centre|400px|Kuvaat 14-155. Hämäläisten sota-aseita, kuvassa 14 nähtävä ase 11:nnen vuosisadan alkupuoliskolta, toiset vähän aikaisempia. Kansallismuseossa (kuten seuraavatkin kuvatut esineet).&lt;br&gt; Kuva 14. Keihäänterä, löydetty Sääksmäeltä, 1/5 todel. koosta, hopeoiduilla eläinkiemuroilla koriteltu, skandinaavilaista tyyliä ja tekos.&lt;br&gt; Kuva 16. &quot;Viikinkimiekka&quot; löyd. Vanajasta, n. 1/7 tod. koosta, säilässä sana &quot;AMEN&quot; takaperin merkittynä.&lt;br&gt; Kuva 16. Kirveenterä, löyd. Janakkalasta, n. 2/5 tod. koosta.]]

:ovat muurit yleisesti pahasti rauenneita ja hävitettyjä. Alkuaan ne ovat olleet ulkopuolelta jyrkkäseinäisiä, ehkä parin metrin korkuisia. Porttiaukot, joita uloshyökkäyksen varalle on ollut parikin, ovat usein olleet erikoisesti varustettuja vihollisen hyökkäyksen torjumista varten, muodostaen kapean, pitkän solan. Selvittämättä on vielä kysymys, minkälaisia muinaislinnaimme muurit alkuperäisessä puolustus-asussaan ovat olleet. Vertailu Viron ja Liivinmaan linnoihin ja HENRIK LÄTTILÄISEN viittaukset niihin&lt;ref&gt;&lt;small&gt;Esim. kap. 30,4.&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt; antavat aihetta olettamaan, että kivivalli on ollut hirsisellä yläosalla ja puolustuskäytävällä varustettu. Ilman sellaista rakennetta linnat olisivat olleet avuttomia, jopa mahdottomia puolustaa rynnäkköä vastaan. Porttiaukkojen on täytynyt olla tanakoilla porteilla suljettavia ja vankoilla puomeilla teljettäviä. 
[[Kuva:Ailio 17.jpg|thumb|300px|right|Kuva 17. Pyöreät vaskisolki, löyd. Vesilahdelta, runs. 2/3 todell. koosta, 10:nneltä vuosisadalta, länsisuomalai-hämäläistä koristelutapaa osottava.]]
:tällainen linna tai oikeastaan linnoitettu leiri oli silloisen sotataidon kannalta miltei voittamaton. Rynnäkköä voitiin yrittää vasta sitte, kun linnan puuosat oli onnistuttu saada poltetuiksi. Tätä varten oli tarpeen tikapuita tai korkeita telineitä, mutta näiden pystyttämistä oli puolustajain helppoa ehkäistä, ylevämmältä asemaltaan jousilla ja heittokeihäillä, kivilla, pölkyillä, palavilla kekäleillä y.m. ahdistaen vihollista&lt;ref&gt;&lt;small&gt;Ks. kap. 15,1 y.m.&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. Pitkällinen piiritys ja linnan väestön näännyttäminen nälkään tai janoon oli paras keino, mutta siinäkin suhteessa oli vihollinen tavallisesti epäedullisessa asemassa, pakkasen ahdistaessa ja ruokavarain saannin ollessa vaikeata.  Tavallisesti kaiketi jättikin vihollinen linnat rauhaan, tyytyen polttamaan kylät ja ryöstämään mitä niissä ryöstämisen arvoista oli.

:Syrjäkylissä, missä linnoja ei ollut, asukkaat vaaran uhatessa painautuivat karjoineen ja arvokkaimpine tavaroineen sydänmaiden saloihin, toisinaan ''Metsämurtojen'' avulla varmaankin linnoittaen piilopaikkojaan&lt;ref&gt;&lt;small&gt; Ks. kap.15,7 (s. 157).&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.

:Erityinen merkitys Suomen ja myöskin Hämeen taloudelliselle vaurastumiselle ja kultuurikehitykselle ensimmäisen vuosituhannen loppupuolella on ollut sillä seikalla, että ''Länsi-Euroopan ja Aasian välinen kauppa'', joka ennen oli käynyt Välimeren poikki, tällöin kääntyi kulkemaan Kaspian- ja Mustameren ylitse ja etupäässä Volgajokea myöten sekä edelleen Laatokan ja Itämeren kautta. Siten Suomikin, joka ennen oli elänyt sangen eristettynä muusta Europasta, yht’äkkiä tuli vedetyksi sen lähempään yhteyteen. Ansio viikingeille ja heidän retkilleen kreikkalaiseen eli itäroomalaiseen keisarikuntaan, jonka pääkaupunkina Konstantinopoli oli. He olivat mainitun kaupan välittäjiä pohjoismaissa, missä
[[Kuva:Ailio 18.jpg|thumb|400px|centre|Kuva 18. Hopeinen kaulakääty arabialaisine ja länsimaisine rahoineen ynnä koruineen, kuuluva vastapäätä Hämeen linnaa saatuun aarrelöytöön, valmistettu v:n 1000 tienoilla.]]
:tärkein liikekeskusta oli Gotlanti. Sen kautta tapahtui pohjolan turkisten y.m. tavarain vienti, ja se völitti vastavuoroon idän, etelän ja lännen tuotteita, kuten kankaita, koruja, seita y.m. Tärkeänä keskuksena Venäjällä oli Borgarin kaupunki lähellä Volgan ja Kaaman yhtymäkohtaa, sekä sittemmin Novgorod, mahtava venäläinen kauppavalta, jonka perustamisessa niinikään viikingeillä on osallisuutta ollut. 

:Silmiinpistävä seuraus tästä maailmankaupan käänteestä on ollut m.m. runsas ''hopeavirran'' suuntautuminen pohjoismaihin. Aluksi, 800- ja 900-luvulla, tämä hopeavirta saapui osaksi Itä-Rooman keisarikunnasta, mutta pääasiassa vieläkin kauvempaa, Länsi-Aasian arabialaisista kaliifikunnista. Vuoden 1000 vaiheilla arabialaiset lähteet ehtyivät, mutta samaan aikaan tulvi hopeata sen sijaan lännestä päin, etenkin Saksasta ja Englannista.  Esimerkkeinä mainittakoon, että Itämeren seuduista, etupäässä Gotlannista ja Ölannista on talteensaatu noin 100,000 hopearahaa, niistä lähes 2/5 arabialaisia, 2/5 saksalaisia ja 1/5 englantilaisia eli anglo-saksilaisia rahoja&lt;ref&gt;&lt;small&gt;Bugge, main. Kirjoitus. – H. Schück, Svenska folkets historia, s. 216, 221, 247.&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.  Saksalaiset ja englantilaiset rahat ovat muuten suurimmaksi osaksi tulleet viikinkien ryötäretkien kautta, mutta jakautuneet sitte kaupan välityksellä pohjoismaihin. Tavallisesti hopea esiintyy n.s. aarrelöytöinä, joita hädän tullen on maahan kätketty. Sekä rahat että muutkin mukana seuraavat hopeiset esineet ovat usein palasiksi pilkottuja, voidakseen siten painon mukaan tulla tavarain maksuna käytetyksi. Se oli rahan ”särkemistä” eli ”rikkomista” alkuperäisessä merkityksessä.
[[Kuva:Ailio 19.jpg|thumb|right|250px|Kuva 19. Hopeinen solki, kuuluva samaan aarrelöytyöön kuin kuvassa 18 esitetty kääty.]]
:Hämeen osallisuutta mainittuun kaupankäyntiin osottavat paitsi lukuisia hopea- y.m. esineitä useat ''aarrelöydöt''. Näitä on saatu m.m. innaniemestä, vastapäätä Hämeenlinnaan (hopeakääty), kuva 18, hopeasolki, kuva 19, sekä arabialaisia, anglosaksilaisia, saksalaisia y.m. hopearahoja yhteensä 56 kpl.), Renkojärven rannalta Hattulasta (hopeakoruja ja saksalaisia, anglosaksilaisia, bysantilaisia y.m. rahoja yhteensä 75 kpl.), Hauholta (hopeakääty, jotenkin samanlainen kuin kuva 18), Pälkäneeltä (länsieuropalaisia ja arabialaisia rahoja 111 kpl. Y.m., Sysmästä (samoja 98 kpl. Y.m.) ja Nastolasta (56 anglosaksilaista rahaa) &lt;ref&gt;&lt;small&gt;W. Lagus, Om mynt, funna i finsk jord, Tiedeseuran Bidrag-sarja, 60 vihko.  &lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.

:Taidokasta työtä osottaa sellainen kaulakääty kuin kuvassa 18 on nähtävänä. Sen putkimaiset, renkaiden avulla niveltyvät jäsenet ovat hienosta hopealangasta verkon tapaan punotut. Kääty on valmistettu vuoden 1000 vaiheilla, mutta käytetty vielä myöhemminkin, niin kuin näkyy jälestäpäin jäseniin lisätyistä länsimaisista rahoista – renkaissa riippuvat rahat ovat arabialaisia. Suomen ulkopuolella samanlaisia käätyjä ei ole tavattu. Tästä y.m. syistä on oletettu &lt;ref&gt;&lt;small&gt;Hj. Appelgren, Die vielreihigen silbernen Gliedeerkette, SMy: aik,. XXIII.&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;, että ne ovat kotimaista työtä. Siinä tapauksessa ne antaisivat hyvän kuvan aineellisen kulttuurin silloisesta kannasta Hämeessä.
[[Kuva:Ailio 20-21.jpg|thumb|400px|centre|Kuva  20-21. Hopisia koruja, maalöytöjä Nastolasta, toisessa akantushäntäinen leijona, toisessa kreikkalainen risti, molemmat itämaalais-bysantilaista tyyliä. 11:nnelta vuosisadalta.]]
:Kaikissa tapauksissa ovat puheenaolevat käädyt valmistetut esimuotojen mukaan, jotka ovat tänne kulkeneet arabialasiten kaupan kautta. Yhteistä alkujuurta ovat useat muutkin samanaikaiset niin Hämeessä kuin muuallakin Suomessa tavalliset koruesineet, kuten esim. hopealangasta punotut tai kierretyt upeat kaula- ja rannerenkaat, sekä hevosenkengän muotoiset soljet (kuv. 19, muoto, joka vieläkin on käytännössä eräillä islamilaisheimoilla). Aina Turkestaniin y.m. Aasian alueelle joudumme, vertailukohtia etsiessämme sille koriste-eläimelle, joka esiintyy yhdessä Nastolasta löydetyistä, 11:nnelle vuosisadalle luettavista hopealevyistä (kuv. 29). Tämä lehvähäntäinen mielikuvituksen ”leijona” on tosin tavallinen myös Europan romaanilaisessa tyylissa, mutta siihenkin se lienee saati idästä päin&lt;ref&gt;&lt;small&gt;T. J. Arne, Sveriges forbindelser med östern, Fornvänner, 1911, s. 46. &lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. Toiseen Nastolan levyyn (kuv. 21) on piirretty kreikkalainen risti ja ristihaarain väliin paimenkuviot.
[[Kuva:Bronze 11th-century sword hilt from Kalvola, Finland.jpg|thumb|200px|right|Kuva 22. Pronssinen miekan kahva, löyd. Kalvolasya II:nnelta vuosisadalta rikkaasti koristeltu &quot;karjalaiseen tyyliin&quot;.]]
:Jotenkin harvinainen ja samaa idän tyylivaikutusta osottava, vaikkakin muualta saapuneilla piirteillä sekottunut, on kuvassa 22 nähtävä, rikkaasti koristeltu pronssinen miekankahva Kalvolasta, Niemen kartanon maalta. Miekka kuuluu hautalöytöön, jonka tri Hj. APPELGREN-KIVALO tulee julkaisemaan. Tässä on syytä mainita, että se oli pantuna useiden muiden karjalaistyyppisten esineiden keralla polttamatta haudatun vainajan mukaan samaan hautaraunioon, joka sisälsi aijemman polttohautauksen jälkeä ja Hämeessä ynnä Länsi-Suomessa tavallisia esineitä. Hauta kuvastaa Karjalan ja Hämeen välisiä suhteita, ja miekan koristelutapa Karjalassa pakanuuden ajan lopulla vallinnutta tyyliä. Tämä tyyli ja Karjalan kalmistoista ilmoille tullut rikas kultuuri osottaa sangen elävästi, miten hedelmöittävä tuo maailmankaupan kosketus on ollut seutuun, jolla lähinnä edelliseltä ajalta ei ole juuri mitään kulttuuri-jäännöksiä näytettävänä.

:Tämä kosketus ulottui paitsi aineellisen osittain myös henkisen elämän alalle, tehden tietä ''uudelle elämän katsomukselle''. Viittaan pieneen, alkuaan kaulalla kannettavaan pyhäinjäännössäiliöön, n.s. enkolpiumiin (kuva 24), joka on löydetty pakanallisesta polttokalmistosta Hattulasta Ihalemmen kylästä. Sen toisella puolella on ristiinnaulitun kuva, toisella puolella hämäräpiirteinen kuva, joka esittää luultavasti Neitsyt Mariaa. Esine on bysantilaista työtä todennäköisesti vuoden 1000 vaiheilta. Samasta kalmistosta on myös löytynyt muuan, niinikään kaulalla kannettava risti. Oletettavaa on, että näiden kultti-esineiden kantajat ovat omaksuneet, ainakin ulkonaisesti, sen uskonnon, jonka tunnuskuvia nämä esineet ovat. Hämeessä olisi siten kristittyjä ollut noin 200 vuotta ennen Ruotsin aikaa. Ei ole muuten ihmeteltävää, että bysantilaisen kirkon vaikutusta osottavia kultti-esineitä on levinnyt Hämeeseen, koska niitä on verraten runsaasti tavattu karjalasta, jopa joitakin Länsi-Suomesta (Halikosta) ja Ruotsista asti&lt;ref&gt;&lt;small&gt;Th. Schvindt, Tietoja Karjalan  rautakaudesta, SMy:n aik., XIII, liitekuvat. – B.  Salin, Några kricifix och kors, Sv, Forrnminnesf. Tidskr., VIII  (vrt. sivulla 299 olevaa kuvaa Hattulan löytöön).&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
[[Kuva:Ailio 23.jpg|thumb|100px|left|Kuva 23. Miekka, löydetty Padasjoelta, 11:neltä vuosisadalta, länsi-eurooppalainen tuote, säilässä sanat &quot;minun jumalani&quot;.]]
:Määräävänä Hämeen ja yleensä Suomen kultuurikehitykselle on kuitenkin ollut se vilkastunut liikeyhteys, johon maamme puheenaolevana aikana joutui Itämeren maiden ja Länsi-Europan kanssa. Muistoja tästä yhteydestä ovat m.m. ne länsimaiset rahalöydöt, joista edellä on mainittu, ja ulkomaiset aseet.  Näytteitä viimemainituista on nähtävänä kuvissa 14, 15 ja 23. Keihäänterä  (kuv. 14) kauniine hopeisine eläinkiemuroineen on Itä-Ruotsista, luultavasti Gotlannista, kotoisin ja 11:nnen vuosisadan alkupuolelle luettava. Sen koristelu on samaa skandinavilais-iiriläistä tyyliä, jota tavataan m.m. lukuisissa Skandinavian riimukivissä. Samanaikaisena tuotteena on pidettävä kuvassa 15 esitettyä viikinki-miekkaa. Sen säilään on latinalaisilla kirjaimilla takaperin merkitty sana ”AMEN” &lt;ref&gt;&lt;small&gt;Prof. O. F. Hultmanin huomio. &lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. Tämä merkintätapa osottaa nähtävästi taika-uskoista käsitystä tuon sanan tenhovoimasta. Miekka on tietenkin kotoisin kristitystä maasta, joko Skandinaviasta tai sitte lännempää. Länsi-Europassa, ehkä Reinin seutujen asepajoissa lienee valmistettu kuvassa 23 nähtävä, 11:nnen vuosisadan tyyppiä oleva miekka. Sen säilään merkityt sanat ”DEUS MEUS”, minun jumalani, näyttävät miekan olleenkristittyjen taisteluaseeksi aijottu. Kohtalon ivaa on, että tämä, samoin kuin moni muukin ase, kristittyjen kauppiaiden välityksellä on kulkenut juuri pakanain käsiin. Turhaan kaikuivat yhä uudistetut paavin kiellot myömästä aseita ja muita sotatarpeita kristikunnan vihollisille,

:Välitön seuraus tästä kauppaliikkeestä oli Suomen ja Hämeen joutuminen yhä suuremmassa määrässä Skandinavian ja Länsi-Europan poliittisen ja kirkollisten harrastusten piiriin, niin kuin seuraavissa luvuissa saamme nähdä.
[[Kuva:Ailio 24.jpg|thumb|250px|centre|Kuva 24. Pyhäinjäännössäiliö, etupuolella ristiinnaulitun Kristuksen kuva, löydetty Hattulasta, pakanuudet ajan palmistosta, bysanttilaista tytötä, v:n 1000 vaiheilta.]]

==Viitteet==
&lt;references/&gt;

[[Luokka:Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria]]</text>
      <sha1>s94tt7pe8ao4k3bke4eqnoacnppr416</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria:Hämeen linnan valtiolliset ja sotavaiheet</title>
    <ns>0</ns>
    <id>7566</id>
    <revision>
      <id>128760</id>
      <parentid>119960</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T22:16:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Lint-virheen (Bogus file options) korjaus: (riht ---&gt; right).</comment>
      <origin>128760</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="37522" sha1="mi53g3i4k1mp79l7zuyrpl32vonira6" xml:space="preserve">{{Otsikko
|edellinen= [[Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria:Hakoisten linnan Hämeen linnan edeltäjänä|Hakoisten linnan Hämeen linnan edeltäjänä]].
|seuraava= [[Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria:Hämeen linnan nykyinen asu|Hämeen linnan nykyinen asu]].
|otsikko=Hämeen linnan valtiolliset ja sotavaiheet.
|alaotsikko=[[Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria]]
|tekijä=Julius Ailio
|huomiot=
}}

[[Kuva:Ailio 48.jpg|thumb|300px|centre|Kuva 48. Hämeen rykmentin lippu, 1686 vuoden mallia. Turun historiallisessa museossa. K. K Meinanderin mukaan.]]

:'''VIII. Hämeen linnan valtiolliset ja sotavaiheet.'''.

:Onko Hämeen linnalle ensinkään myönnettävä poliittista ja sotilaallista merkitystä Ruotsin vallan alkuaikaisena tukikohtana Hämeessä, jää vastattavaksi XII luvussa, linnan ikäkysymystä käsiteltäessä.

:Tässä esitettäköön lyhyin piirtein Hämeen linnan valtiollisia ja sotavaiheita siitä alkaen, kuin se esiintyy ensi kertoja asiakirjoissa mainittuna. Mitään kokonaiskuvaa ei ole aikomus antaa, eikä se ole mahdollistakaan muuten kuin Hämeen ja koko Suomen vastaavain vaiheiden yhteydessä. On vain tyydyttävä toistamaan yhteenkerättyinä nimenomaan Hämeen linnaa koskevat historialliset tiedot, saadaksemme samalla tarpeellisen taustan linnan rakennusvaiheiden esitykselle.

:Aluksi on lausuttava muutama sana sen maakunnan alueesta, jonka keskuksena Hämeen linna historiallisella ajalla on ollut.
[[Kuva:Ailio 49.jpg|thumb|300px|right|Kuva 49. Sinetti v:lta 1297, kuulunut «entiselle Hämeen voudille« Berlholdille. Hausenin mukaan
(Medeltidssigiller).]]
:Jo varhain esiintyy Häme sitä rajoittavista rannikko-alueista, nim. Satakunnasta, Etelä-Pohjanmaasta ja Uudestamaasta erillään olevana hallitopiirinä. Hämeen voudilla tiedetään vielä v. 1303 olleen määräysvalta myös Pohjanlahden rannikon metsäseutuihin, Merenkurkun tienoilta etelään päin, mutta myöhemmin ovat nämä seudut kuuluneet Satakuntaan. [[Kuva:Ailio 50.jpg|thumb|left|300px| Kuva 40. Hämeen maakunnan sinetti v:lta 1326. Hausenin mukaan.]]Viimemainittu esiintyy eri maakuntana omine sinetteineen v. 1331. Se on kuitenkin ilmeisesti jo paljon aikaisemmin maakunnaksi muodostettu, koskapa se neljä vuotta myöhemmin eli 1335 on kahtia jaettuna, niinkuin saanee päättää asiakirjoissa silloin käytetystä Ala-Satakunnan nimestä (vastakohtana Ylä-Satakunnalle)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;1&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.

:Uudellamaalla oli jo Pähkinäsaaren rauhanteon aikana oma maakuntasinettinsä (painettu lopulliseen rauhakirjaan 1326)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;2&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;, joten maakunnan on täytynyt jonkun verran aijemmin olla hallinnolliseksi alueeksi muodostettuna. Suurimman osan keskiaikaa Häme siten käsitti jotenkin saman alueen, mikä uuden ajan alussa kuului Hämeen linnalääniin. Esimerkkinä mainittakoon, että siihen 1563 vuoden vaiheilla luettiin seuraavat kuninkaan karjakartanot, kihlakunnat ja pitäjät&lt;ref&gt;&lt;small&gt;3&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;:

:''Hämeen linna, Ojoisten ja Saaristen karjakartanot'' ynnä
::Hattulan kihlakunta
:::Renko 
:::Loppi 
:::Lehijärvi (nyk. osa Hattulaa)
:::Mäskälä ( « « Vanajaa) 
:::Hattula 
:::Vihti

:''Mustialan tila ja karjakartano'' ynnä 
::Sääksmäen kihlakunta
:::Portaan pito (nyk. Tammela) 
:::KaIvola 
:::Saaristen pit (nyk. Urjala)
:::Sääksmäki
:::Pälkäne 
:::Kulsiala (nyk. Tyrväntö) 

:''Sairilan tila ' ynnä
::Hollolan ylä-kihlakunta 
:::Hauho 
:::Tuulos
:::Lampi
:::Tennilä (nyk. Koski)

:Hollolan tila'' ynnä
::Hollolan kihlakunta
:::Hollola 
:::Nyby (nyk. Uusikylä) 
:::Asikkala
:::Padasjoki
:::Jämpsä
:::Sysmä

:Maakunnat tai linnaläänit vaihtelivat vielä myöhemminkin joissakin määrin alueeltaan, ja niiden rajat olivat kauvan aikaa sangen epämääräisiä, kunnes ne 1700-luvun puolivaiheilla tulivat kartoitetuiksi.

:Hämeen ''linnalääni'' on ollut ainakin jo 1200-luvun loppupuolella muodostettuna, mikä näkyy siitä, että erään asiakirjan todistajana Ruotsissa v. 1297 esiintyy Berthold «entinen Hämeen vouti». Asiakirjaan painettu sinetti (kuva 49) on hyvin kulunut, vaikka tietysti ei voida sanoa, onko se kulunut Hämeessä (Hämeen linnassa) käytettäessä. Sinetin kilvessä on kolme ihmisen tai pyhimyksenpäätä(?), ja kirjoituksesta on erotettavissa ainoastaan viimeiset kirjaimet NVE tai RV&lt;ref&gt;&lt;small&gt;4&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.

:Vaikka Häme esiintyykin linnalääninä eli maakuntana jo näin varhain, ei sen sinetistä ole tietoa ennen vuotta 1319&lt;ref&gt;&lt;small&gt;5&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. Ja vasta vuodelta 1326 on sinetistä säilynyt painanne, romaanilaistyylin tapaan esittäen ristiinnaulittua (kuva 50), jonka toisella puolella on kasvava kuu, toisella viisikantainen tähti; pohja on ruudutettu, ja joka ruudun keskellä on piste. Ympäryskirjoituksena on latinaksi: «Hämeen asukkaiden s(inetti)»&lt;ref&gt;6&lt;small&gt;&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.

:Samassa yhteydessä esitettäköön myös ''Hämeen vaakuna'', vaikkakin poiketen syrjälle itse aineesta&lt;ref&gt;&lt;small&gt;7&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.

:Maakuntavaakunat tulivat käytäntöön vasta uudella-ajalla, jolloin niitä käytettiin erinäisissä ruhtinaallisissa ja ritarillisissa huvi- ja vakavissa tilaisuuksissa sekä rahoissa, sineteissä, koruissa, muotokuvissa, lipuissa, kilvissä j.n.e. valtakunnan eri osain tunnuksina. Kustaa Vaasan kannettiin m.m. Hämeen lippua, jossa oli Hämeen vaakuna. Varhaisimmat säilyneet Hämeen vaakunat ovat kuitenkin Juhana III:n korurahassa (v:lta 1576) ja Kustaa Vaasan hautapatsaassa Upsalan tuomiokirkossa.
[[Kuva:Ailio 51.jpg|thumb|300px|right|Kuvat 51-53. Hämeen vaakunoita.&lt;br&gt; 51 on 1500-luvun lopulta oleva malliluonnos, Hildebrandin mukaan (Antiqvarisk tidskrift).]][[Kuva:Ailio 52.jpg|thumb|300px|right|Kuva 52. (huom. hertluakunnan kruunu) ia]][[Kuva:Ailio 53.jpg|thumb|300px|right|Kuva 53. (kreivikunnan kruunu) ovat otetut Kustaa Adoliia perintöruhtinaana ja kuninkaana esittävistä muotokuvista (Kansallismuseossa).]]
:Näissä ja eräissä muissa vaakunoissa (kuva 51) on, paitsi kävelevää Hämeen ilvestä ja sen yläpuolella kolmea tähteä, alapuolella neljä ruusua. Vuoden 1594 jälkeen neljättä ruusua ei enää esiinny (kuva 48, 52, 53). Aluksi oli vaakuna herttuakunnan kruunulla koristettu (kuva 52; tässä ruusut ovat väärin ymmärretyt ja tähdiksi piirretyt). Vain tämän arvoasteensa vuoksi lienee vaakuna saanut sijansa Kustaa Vaasan ja Katariina Jagellottaren hautapatsaissa. Seuraavilla vuosisadoilla on se alennettu arvoltaan, saaden vain kreivikunnan kruunun koristeekseen (kuva 53). Nykyaikana on Hämeen vaakuna malliteltu alkuperäisellä kruunullaan -kuin myös neljällä ruusulla (kuva 56) -ja maakunta on siten uudelleen korotettu herttuakunnaksi.

:Aikaisimmin on Hämeen linna asiakirjoissa mainittuna v. 1308, jolloin kuningas Birger Maununpoika teki sovinnon veljiensä Erik ja Valdemar herttuan kanssa, luovuttaen heille läänitykseksi kaikki Suomen linnat, nimittäin Turun, Hämeen&lt;ref&gt;&lt;small&gt;Linnan ruotsalainen nimi ''Tavaslehus'' kirjoitetaan keskiajalla ja uuden ajan alkupuolella, miten milloinkin sattuu, esim. Tauestahus (1308), tawistahuus (1340), tawistaehws (1389), Tawisthe hwss (1416), Tawastesz Hwssz (1529), Taiiwestehuus (1559), Taiueste Hwsz (1601) j.n.e. Sen ohella esiintyy nimi ''Tavasteborg'' (Erikin kronikassa  «Taiiwesta borg» kaupungin nimenä 1729 j.n.e.) sekä keskiajan lopulta alkaen nimi ''Kronoborg'', Kruununlinna (Kruneborgh 1418, Kroneborgh 1508, saksaksi ''Chronenburg'' 1760) sekä kaupungin perustamisen jälkeen ''Tavastehus slolt''. Linnan nimi latinaksi on ollut ''Tavasliae domus'', ''Arx Tavaslus'', ''castrum Thauastie'', ''Tavasteburgum'', ''Cronoburgum'' j.n.e. ja suomeksi kai aina ''Hämeen linna'' (Hemelinda 1413, Hemme linna 1802).&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt; ja Viipurin linnan niihin kuuluvine maineen&lt;ref&gt;&lt;small&gt;8&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.

:Toistuneiden riitain jälkeen tekivät veljekset uuden rauhan v. 1310, jolloin kuningas sai haltuunsa m.m. Viipurin linnan ja läänin, mutta muu osa Suomea ja osia Ruotsista jäi herttuain haltuun. Vuonna 1315, 9 p:nä syysk., herttuat Erik ja Valdemar jakoivat keskenään alueensa viideksi vuodeksi siten, että m.m. Turun ja Hämeen linna alueineen joutui Valdemarille&lt;ref&gt;&lt;small&gt;8a&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. Tunnetuissa Nyköpingin vieraspidoissa v. 1317 yllätti kuningas herttuat ja pisti heidät vankeuteen, jossa molemmat kuolivat v. 1318, luultavasti nälkään.

:Unionin ajan alkupuoleltakaan ei Hämeen linnasta vielä ole paljon tietoja. Kuningas Maunu Erikinpojan alaikäisyyden aikana (1319-32) oli Matti  Kettilmundinpoika († 1326) jonkun aikaa koko Suomen päämiehenä. Sittemmin linnan vouteina mainitaan Pietari Postoll 1327 ja Laurentius 1332 Vuonna 1340 Daniel Niilonpoika sai kuninkaalta neljäksi vuodeksi läänityksekseen Turun, Hämeen ja Viipurin linnat alueineen, ollen velvollinen kuninkaalle suorittamaan niistä tulevan nahka-, raha-, voi-, karja-ja viljaveron, mutta saaden itse pitää muut tulot, joilla hänen tuli kustantaa miehistön ylläpito ja tarpeelliset linnan parannukset&lt;ref&gt;&lt;small&gt;9a&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. 

:Kuningas A1brekt Mecklenburgilaisen aikana kuuluivat, vuodesta 1371 alkaen, Viipurin ja Hämeen linna alueineen sekä sittemmin koko Suomi ja suurin osa Ruotsia mahtavan Bo Juhonpojan panttilääneihin. Hänen loppuaikanaan Hämeen linnalääniä hallitsi Maunu Kase&lt;ref&gt;&lt;small&gt;10&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.

:Bo Juhonpojan kuoleman jälkeen (1386) syntyi riita Ruotsin kuninkaan ja ylimysten välillä hänen avaroista alueistaan. Hädässään ylimykset kääntyivät Margaretan, Tanskan ja Norjan hallitsijattaren puoleen, jättäen 1388 Ruotsin valtakunnan hänen haltuunsa. Maunu Kase sai seuraavana vuonna kehotuksen luovuttaa Hämeen linna ja lääni Margaretalle, jonka puolesta Tord Bonde ja Jaakko Diekn ottivat linnan vastaan&lt;ref&gt;&lt;small&gt;11&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. Poliittisista syistä Margareta ei uskaltanut antaa useita linnaläänejä samalle miehelle. Hänen ja Erik Pommerilaisen aikuisista Hämeen linnan päälliköistä tiedetään Niilo Tavast (1396-1421 ?)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;12&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;, Olavi Niilonpoika Tavast (1405, 1418)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;12a&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;, Pentti Lyytikänpoika Diekn (1410, 1416, 1418, 1438-39&lt;ref&gt;&lt;small&gt;13&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;, Jönkke Hampmos tai Hennepmos (1410, 1418; sama, joka kauvan oli Raaseporin voutina)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;14&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt; Valdemar Diekn (1410, 1411, 1419, 1420)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;15&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt; sekä Jaakko Niilonpoika (1426)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;16&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.

:Viha Tanskaa ja unionia vastaan oli Ruotsissa ollut syynä Engelbrektin vapautusliikkeeseen ja Erik Pommerilaisen karkoittamiseen (1439). Suomalainen Kaarle Knutinpoika oli jo aikaisemmin valittu valtionhoitajaksi, mutta unionipuolueen vaikutuksesta täytyi hänen luopua toimestaan, ja kuninkaaksi valittiin Tanskan kuningas Kristoffer Baijerilainen. Kaarle Knutinpoika sai silloin Suomen ja Ölannin läänityksekseen. Itse hallitsi hän Viipurissa; hänen . käskynhaltioinaan Hämeen linnassa mainitaan Olavi Niilonpoika Tavast, Porkkalan herra (1441, 1444)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;17&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt; ja Kort Svart (1445)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;18&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.

:Vuonna 1448, jolloin Kaarle Knutinpoika ensi kerran valittiin kuninkaaksi, hallitsi Hämeen lääniä ja linnaa Engelbrekt Jaakonpoika&lt;ref&gt;&lt;small&gt;19&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt; Sittemmin oli Olavi Niilonpoika Tavast linnan päällikkönä (1452, 1455, 1458; kuollut 1460 ja haudattu Turun tuomiokirkkoon — hautakivi on nähtävänä kuvassa 54)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;20&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
[[Kuva:Ailio 55.jpg|thumb|300px|right|Kuva 55. Posse-suvun vaakuna Tuuloksen sakastin
ulkoseinässä. Vesimaalauksen mukaan (Kansallismuseossa).]]
:Jo ennen kuin Tanskan kuningas Kristian I oli kutsuttu Ruotsin kuninkaaksi Kaarle Knutinpojan sijaan (1457); oli silloinen valtionhoitaja, tanskalaissukuinen Erik Akselinpoika Tott lähtenyt sotajoukon keralla Suomeen, jonka linnat olivat Kaarlen puoluelaisten käsissä. Suomen herrat antoivat suostumuksensa uuden kuninkaan valitsemiseen, ja linnat siirtyivät Kristian I:lle. Tott sai Viipurin linnan läänityksekseen ja oli Kristianin aikana (1457-64) sekä sittemmin valtionhoitaja Sten Sturen kymmenenä ensi vuotena (1471-81) myös Hämeen linnan päällikkönä. Hänen vouteinaan Hämeen linnassa olivat m. m. Jaakko Pietarinpoika Ille (1460, 1462, 1463), Björn Ragvaldinpoika (1470, 1471) ja kuuluisaksi tullut Knut Posse (1474, 1479)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;21&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.

:Erik Akselinpojan kuoleman jälkeen v. 1481 joutuivat hänen suomalaiset läänityksensä, Viipurin, Savon ja Hämeen linna, vastoin valtionhoitajan tahtoa nuoremman veljen Lauri Akselinpojan huostaan, jolla ennestään oli Raasepori lääninään&lt;ref&gt;&lt;small&gt;22&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. Kun jälkimäinen kuoli (1483), otti kolmas veli Ivar, jolla m.m. Gotland oli läänityksenä ja joka harjoitti laajaa merirosvoilua Itämerellä, kaikki mainitut linnat haltuunsa. Valtionhoitaja sai kuitenkin aikaan sopimuksen, jonka mukaan muut linnat, paitsi Raaseporia, luovutettiin kruunulle.

:Knut Posse sai nyt Hämeen linnan läänityksekseen 1000 markan vuotuista maksua vastaan, joka oli tilitettävä Sten Sturelle. Hänet mainitaan linnan päällikkönä vielä v. 1487&lt;ref&gt;&lt;small&gt;23&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. Vuosina 1490 ja 1496 oli linnan voutina Jaakko Niilonpoika, mutta kenen puolesta, on tuntematonta&lt;ref&gt;&lt;small&gt;24&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.

:Saman vuosisadan loppupuolella ilmaantui Ruotsille idässä vaarallinen vihollinen ja kilpailija, sittekun Moskovan suurruhtinas Ivan III oli·kukistanut ennestään jotenkin itsenäiset Venäjän pikkuruhlinaskunnat sekä Novgorodin y.m. Pohjois-Venäjän tasavallat ja liittänyt ne kaikki mahtavaksi vallaksi, joka uskollisena päämäärälleen pyrki Europan yhteyteen sekä lännen että pohjoisen kautta.

:Ensimäinen huomattavampi hyökkäys Suomeen tapahtui 1495. Tällöin venäläiset ryhtyivät piirittämään Viipuria, mutta peräytyivät pian (tarumainen Viipurin pamaus). l\lkuvuodesta 1496 he tekivät ankaran hävitysretken Karjalaan, Savoon ja Hämeeseen, ''piirittivät Hämeen linnaa'', vaikka ilman menestystä&lt;ref&gt;&lt;small&gt;&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt; 25, ja etenivät lähelle Turkua. Sten Sture saapui kyllä sotajoukon keralla, mutta sitä ennen oli jo Karjala, Savo ja puoli Hämettä paljaaksi ryöstetty kahdeksankymmenen penikulman laajuudelta ja tuhansia ihmisiä surmattu.

:Huonon sotaonnen johdosta Sten Sture oli pakotettu v. 1497 luopumaan valtionhoitajan toimesta ja tunnustamaan Tanskan kuninkaan Hannu I Ruotsin hallitsijaksi. Hän sai sen sijaan läänitykseksi m.m. koko Suomen 2000 markka-aurtuan vuotuisesta maksusta. Hämeen linnassa oli hänen voutinaan (1497) Folke Gregorin poika&lt;ref&gt;&lt;small&gt;26&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.

:Sten Sturen kuoltua 1503 sai hänen puolisonsa Ingeborg Aakentytär Tott eläkkeekseen Hämeen ja Satakunnan. Tämä asui Hämeen linnassa kuolemaansa asti (1507). Tosin oli huhuillu, että Erik Turenpoika Bjelke, Viipurin mahtava isäntä, tulisi kuninkaalta läänikseen saamaan Hämeen linnan ja että hän aikoi tulla sitä piirittämään. Mutta Turun linnanvouti väittää kirjeessään valtionhoitaja Svante Sturelle (1505) vääriksi sellaiset huhut eikä sano edes kuulleensa niitä&lt;ref&gt;&lt;small&gt;27&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. Erik Turenpoika liittyi vihdoin valtionhoitajan puolelle kuningasta vastaan. Ingeborgin voutina Hämeen linnassa mainitaan Henrik Steninpoika (1502, 1503)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;28&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.

:Ingeborgin kuoleman jälkeen Hämeen sai läänikseen ensin Yrjö jAakenpoika ja sitte (1508&lt;ref&gt;&lt;small&gt;Hildebrandin mukaan (Sveriges medeltid II, s. 819) olisi Hämeen linna v. 1508 annettu hoidettavaksi jollekulle voudille ynnä muutamille linnan miehistöstä «år 1508 talas det om slottsiogden på Tavastehus, ''dannesvennerna som med honom i den slotlslofven stå'', och alle andre der nu liggande äro»).&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;) Aake Yrjönpoika Tott (Ingeborgin veljenpoika), jonka hallussa se oli vuoteen 1520 asti (Tottien voutina mainitaan 1507, 1509, 1510 Olavi Gregorinpoika)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;29&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt; Tällöin tunnustettiin, kuten tiettyä, Tanskan kuningas Kristian II Ruotsin kuninkaaksi, sittekun hän oli voittanut Sten Sture nuoremman johtaman Ruotsin sotajoukon (Sten itse kuoli haavoistaan), lyönyt avuksi rientäneet talonpoikaisjoukot ja saanut Sten Sturen lesken Kristina Gyllenstjernan luovuttamaan Tukholman.

:Kristian II antoi silloin Kristina Gyllenstjernalle Hämeen linnan ja Kokemäen kartanon läänitykseksi ja lupasi samalla jättää Kristinan puoluelaiset Suomessa, m.m. Aake Yrjönpojan, rauhaan. Samana vuonna sai kuitenkin Kristinan vouti Hämeen linnassa, Pietari Huid, käskyn luovuttaa linna Kristianin voudille Juho Matinpojalle. Kristina itse vangittiin Tukholman verilöylyn yhteydessä ja vietiin Tanskaan. Aake Yrjönpoika mestattiin Hämeen linnassa, muista Suomessa täytäntöön pannuista verituomioista puhumatta&lt;ref&gt;&lt;small&gt;30&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.

:Seuraavana vuonna alkoi sitte Kustaa Erikinpoika Vaasan johdolla taistelu Ruotsin vapauttamiseksi unionista ja Tanskan vallasta. Kahden vuoden perästä oli vapautustyö suoritettuna, Kristian II hyljättynä, yksinpä Tanskassakin, ja Kustaa Vaasa valittuna Ruotsin kuninkaaksi.

:Suomessa oli vapautustaistelu alkanut Turun linnan piirityksellä. Keväällä 1522 Tanskan amiraali Söyrinki Norby tuli laivastollaan avuksi, ja piiritysjoukon täytyi peräytyä (Janakkalaan asti?). Tanskalaiset olivat siten taas herroina maassa. Söyrinki Norby sai syksyllä 1522 Kristianilta läänityksekseen Turun, Hämeen ja Raaseporin linnaläänin ynnä Pohjanmaan, sitoutuen pitämään valtakunnan tarkoituksiin 400 hevos-ja jalkamiestä&lt;ref&gt;&lt;small&gt;31&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. Vasta elokuussa 1523 lähetettiin veljekset Erik ja Ivar Fleming suuren sotavoiman kanssa Suomeen. Turun linna ja Kuusiston piispanlinna valloitettiin pian. Tanskan sotajoukko peräytyi Hämeen kautta Viipuriin. Ennen vuoden loppua antautui Viipurin linna ja koko maa oli jälleen voitettuna Ruotsille.

:Uuden ajan alkupuolella Hämeen linnaa hoitivat, niin kauvan kuin se edelleenkin oli maakunnan hallintolinnana, kuninkaan asettamat ''voudit'' eli ''käskyläiset'' (befallningsman) eli, niinkuin niitä Juhana III:n ajalta asti myös nimitettiin, ''käskynhaltiat'' (ståthållare). Linnanhoitajista ovat 1500-luvulta ja 1600-luvun alulta tiedossa ainakin seuraavat:

:Torsten Salomoninpoika (Ram) (1527, 1543)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;32&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
:Pietari Svenske (1529, 1530)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;33&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
:Gothorm, linnankirjuri (määrätty toistaiseksi v. 1530)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;34&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
:Erik Boye (1530 --32)&lt;ref&gt;&lt;small35&gt;&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
:Erik Olavinpoika Stålarm, Kiialan herra (1532-39)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;36&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
:Henrik Svenninpoika (1540)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;36a&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
:Sten Henrikinpoika, Engelbert Jaakonpojan puolesta (1540)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;36b&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
:Isak Niilonpoika Banér (1540-53&lt;ref&gt;&lt;small&gt;37&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;).
:Herman Fleming (1553-55) &lt;ref&gt;&lt;small&gt;38&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;
:Juho Brun (1555-61; erotettu virasta suuren maakauppansa takia)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;39&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
:Erik Spåre, Hyvikkälän herra (1561-65)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;40&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
:Kristoffer Biorne, väliaikaiseksi määrätty (1569)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;40a&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
:Erik Perttelinpoika Slang (1569)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;41&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
:Martti Hannunpoika (1570)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;42&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
:Juho Boos (1572)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;43&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
:Maunu Henrikinpoika (1574)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;44&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
:Juho Knutinpoika Kurki, Laukon herra )1571 ja 1576, jolloin pantiin vankeuteen)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;45&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. 
:Arvid Henrikinpoika Horn (16 p:stä toukok. 1576)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;46&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
:Juho Maununpoika Skytte (1580-91)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;47&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
:Sten Fincke, Peipotin herra (1594, mestattu Turussa 1599)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;48&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
:Olavi Klaunpoika, marski Klaus Flemingin avioton poika (1599, mestattu sam. v. urussa)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;49&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
:Matti Laurinpoika Cruus, Harvialan herra (1602-05)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;50&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
:Erik Hare (1605-09, 1622)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;51&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
:Martti Paavalinpoika (1610--13)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;52&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
:Olavi Jaakonpoika (1616)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;53&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.
:Juho Pontuksenpoika De la Gardie (1616)&lt;ref&gt;&lt;small&gt;53a&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.

:Vuosina 1616-34 Hämeen maakunta kuului Turun linnan hallintopiiriin&lt;ref&gt;&lt;small&gt;54&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. Viimemainittu vuosi on käännekohtana m.m. Hämeen linnan historiassa, sillä sinä vuonna säätyjen hyväksymän valtiomuodon mukaan tuli ''siviili-sotilashallinto erotetuksi'' toisistaan. Linna joutui komentajain (Hoppmannein) tai rykmentinpäälliköiden haltuun, ja Hämeen ynnä ajoittain siihen liitetyn Uudenmaan siviilihallinto jätettiin maaherralle (landshöiding).

:Palataksemme takaisin valtiollisiin tapahtumiin, on mainittava Kustaa Vaasan hallituksen loppuaikana sattuneet ja lähinnä seuraavain hallitsijain aikana uudistuneet Ruotsin ja Venäjän väliset sotaisuudet. Vaikkeivät ne ulottuneetkaan Hämeeseen, olivat ne kuitenkin syynä siihen, että Kustaa Vaasa ja Juhana kiinnittivät huomiota myös Hämeen linnan varustamiseen, mistä etempänä erikseen.

:Puheenaolevan vuosisadan lopulla kuningas Sigismundin ja Kaarle herttuan ynnä Ruotsin säätyjen välisessä taistelussa oli kuninkaalla viimeiseen asti tukensa Suomessa. Turun ja Viipurin linna valloitettiin piirittämällä (1599). Hämeen linna antautui arvatenkin ilman vastustusta, sillä siinä oli vähää ennen sattunut tuhoisa ruutiräjähdys ja tulipalo. Linnan päälliköistä tulivat Sten Fincke ja Olavi Klaunpoika mestatuiksi Kaarle herttuan käskystä.

:Ruotsin suuruuden aikana, jolloin valtakunnan itäraja oli siirtynyt Laatokalle asti ja Venäjä aivan suljettu Itämeren rannoilta, jäi Suomi miltei kokonaan syrjälle ajan sotaisista tapahtumista. Sen linnoilla ei katsottu olevan ''strategista merkitystä'', mitä paraiten kuvaa se seikka, että ne näyttävät olleen ilman varusväkeä suuren pohjoismaisen sodan puhkeamiseen asti&lt;ref&gt;&lt;small&gt;55&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. Tätä tilaisuutta ja Ruotsin sotaa Puolan kanssa käyttivät hyväkseen v. 1656 venäläiset, hyökäten suurin joukoin Suomeen ja Liivinmaalle, julmasti hävittäen maata. Parin sadan miehen suuruinen joukkokunta ulotti vähää myöhemmin retkeilynsä Hämeeseenkin, aina Ruovedelle asti. Hämeen linnan se nähtävästi jätti rauhaan; linnaa olikin sillä välin ehditty «paljon parantaa»&lt;ref&gt;&lt;small&gt;56&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.  Ruotsi suoriutui sodasta ilman alueen menetystä.

: Käänne Ruotsin voittoisalIe pyrkimykselle itää kohti ja Itämeren herruuteen tapahtui, kuten tunnettua, Kaarle XII:n aikana. Suuren pohjoismaisen sodan alkupuolella piti mainittu hallitsija koko Europaa jännityksessä. Odotettiin yleensä, että hän olisi sekautunut Espanjan perintösotaan, auttaakseen liittolaistaan Ranskaa. Mutta Kaarle suuntasikin kulkunsa Venäjälle, ja Pultavan taistelutantereella ratkaistiin sitte Ruotsin kohtalo. Yhdellä iskulla Ruotsin näennäisesti niin mahtava valtiorakennus romahti hajalle, ja Venäjä sen sijaan laski perustan europalaiselle suurvalta-asemalleen sekä avasi itselleen tien Itämerelle.

: Pala palalta valtasi Venäjä nyt Ruotsin alueita Itämeren rannikolla, ja pian seurasi Suomenkin vuoro. Vuonna 1710 antautui Viipurin linna ja kaupunki. Vuonna 1713 oli koko etelärannikko, m.m. Helsinki ja Turku, valloitettuna, ja syysk. 20 p:nä käänsi amiraali Apraksin armeijansa Hämeenlinnaa kohti.

: Vähää ennen oli Lybecker erotettu Ruotsin sotajoukkojen ylipäällikkyydestä ja Armfelt asetettu sijalle. Jälkimäinen oli alkanut varmuuden vuoksi panna kuntoon Hämeen linnaa sekä varustaa linnoitettua asemaa etäämmälle sen varalle, että vihollinen lähenisi ennenkuin linna olisi kuntoon saatu.

: Heinäkuun lopussa eversti Stjernschantz oli Hämeenlinnasta kirjoittanut Lybeckerille, että puolen penikulman päässä sieltä kaakkoiseen oleva Miemalan saari voitaisiin tehdä kymmentä kertaa lujemmaksi linnoitukseksi kuin Hämeen linna, jonka helposti voisi ampua raunioiksi. Viidellä sadalla miehellä ja kuudessa viikossa hän panisi saaren sellaiseen kuntoon, että sitä olisi vaikeampi valloittaa kuin Viipuria, eikä puolustamiseen tarvittaisi enempää kuin 200--300 miestä. Ei Lybecker eikä myöskään Armfelt hyväksyneet ehdotusta. Jälkimäinen valitsi sen sijaan Pälkäneellä olevan Kostianvirran peräytymis-asemakseen &lt;ref&gt;&lt;small&gt;57&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;.

:Hämeen linnassa oli kapteeni Wolfrath miehistöineen suorittanut linnoitustöitä. Mutta niitä ei ehditty päättää ennenkuin venäläiset lähenivät. ''Linna hylättiin «puolustukseen sopimattomana»''. Paaluvarustukset, joita oli alettu pystyttää, poltettiin, samoin linnan kohdalla ja Mierolassa oleva silta. Apraksin otti hylätyn linnan haltuunsa 25 p:nä syysk. – Kun sitte Armfelt venäläisten kiertoliikkeen takia oli pakotettu peräytymään Pälkäneeltä ja samasta syystä myös Tampereelta, ja kun hän vihdoin seuraavana vuonna Napuen taistelussa oli auttamattomasti joutunut tappiolle, jäi koko Suomi vihollisen valtaan. 

:Uudenkaupungin rauhassa 1721 sai Ruotsi takaisin Suomen, paitsi Karjalaa. Muuttuneet raja- ja voimasuhteet panivat tämän jälkeen hallituksen kiinnittämään erityistä huomiota Suomen Iinnoittamiseen. Hämeen linna sai nyt jommoisenkin merkityksen, ei tosin suoranaisena linnoituksena vaan ''maa-armeijan muonä- ja ampumavarojen päävarastona''.

: Pahimman tainnostilan ohimentyä ajettiin Ruotsissa kumminkin unelmoida kadotettujen alueiden takaisin valloittamista. Vuoden 1738 valtiopäivillä pääsi sotaisa hattupuolue valtaan ja ryhtyi pian valmistaviin toimiin, sopivan tilaisuuden tullessa aiottaakseen sodan Venäjää vastaan. Tällainen tilaisuus näytti tulleen silloin, kun Venäjän keisarinna Anna kuoli v. 1740, ja keisariksi määrätty Ivan VI oli pienoinen lapsi, sekä vielä lisäksi vallankumous oli odotettavissa Elisabetin, tsaari Pietarin tyttären puolelta. Kaikenlaisten muidenkin vaikuttimien johdosta sota julistettiin 28 p:nä heinäkuuta 1741.

: Mutta Ruotsin asekunto oli mennyttä. Puutteellinen valmistus, kykenemätön johto, huono henki ja puuttuva kuri koko armeijassa, väestön vastahakoisuus itse sotaa kohtaan y.m. seikat aiheuttivat sodalle viheliäisen ja nolon lopun. Sodan päätapahtumat kesällä 1742 — Savonlinnan antautuminen, Lewenhauptin peräytyminen rajalta Helsinkiin sekä pääjoukon joutuminen venäläisten saarrokseen ja häpeällinen antautuminen — ovat tunnettuja asioita, joihin ei tässä ole syytä kajota.

: ''Hämeen linnan ennenaikainen antautumine''n ansaitsee sen sijaan tulla tarkemmin esitetyksi, varsinkin kun se räikeästi kuvaa ruotsalaista sodan johtoa, ja muuten on laadultaan sellainen tapaus, jonka vertaista saa hakea koko sotahistoriasta. Esitys siitä nojautuu K. E. F. IGNATIUKSEN tutkielmaan&lt;ref&gt;&lt;small&gt;58&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;. 

:Lewenhauptin tarkoituksena oli, että linna olisi ollut lujana turvana sisämaahan mahdollisesti tunkeutuvaa vihollista vastaan. Niin kauvan kuin pääarmeijat pidättelisivät toisiaan rannikolla, arveli hän linnan hiljakkoin vahvistettuna voivan pitää puoliaan pienempiä joukkoja vastaan. Linnan komentajaksi Lewenhaupt nimitti everstiluutnantti von Büttnerin. 

:Viimemainitun saapuessa linnaan 15 p:nä heinäk. 1742, oli siellä puolustusväkeä kaikkiaan 289 miestä, joista tykki- ja linnoitusväkeä 35 miestä ja upseereja 9. Tykistöä oli 19 kanuunaa, niistä 18-naulaisia 4, 12-naulaisia 2, 6-naulaisia 4 ja 3-naulaisia 9; lisäksi oli eri kokoisia mörssäreitä lisätarpeineen 8 kappaletta. Enimmäkseen olivat kanuunat asetettuina linnaa ympäröiville tenaljivalleille, joita oli alettu rakentaa jo v. 1740. Ampuma-ja ruokavaroista ei näytä puutetta olleen. 

:Biittnerin tultua jatkettiin ja täydennettiin linnoitustöitä kiireesti. Mutta pian alkoi sekä päällystön että miehistön into laimeta pääarmeijaa koskevain tietojen johdosta. Ilman miekaniskua oli luovuttu asemasta toisensa jälkeen, ja viime päivinä heinäkuuta oli armeija hajaannustilassa, tautien ja karkauksien heikontamana, peräytynyt Helsingin lähelle. Toivoton mieliala oli vallannut väestön ja tarttui myös linnan miehistöön. Sotamiehiä karkaili joka yö, aluksi yksittäin, sitte ryhmittäin niin että karanneiden lukumäärä lopuksi oli 178. Eikä päällystö näytä yrittäneen ainakaan tehokkaasti estää karkaamisia.

: Linnan komentaja menetti rohkeutensa, samoin hänen lähin miehensä, tykistökapteeni Daniel Ehrenadler. Molemmat olivat entisiä kaarlolaisia. Nyt he olivat muuttuneet pelkureiksi, mihin kenties vaikutti vaara joutua Venäjälle vankeuteen. Kumpikin oli jo ennen kokenut tätä kohtaloa, Büttner pitkällistä Siperiassa-oloa.

:Jälkimäinen tahtoi saada vahvistusta sille käsitykselleen, että linnaa oli muka mahdotonta puolustaa. Tässä tarkoituksessa hän kutsutti luokseen tunnetun sissipäällikön Tapani Löfvingin, jota säilytettiin vangittuna hänen vartioitavanaan kaupungissa. Löfvingiä oli pääarmeijassa käytetty tiedustelijana, mutta syytettynä väärien tietojen antamisesta venäläisten armeijan miesluvusta ja liikkeistä oli hän lähetetty Hämeenlinnaan.

: Hänelle komentaja kertoi, että 8000 miehen suuruinen venäläinen armeija muka oli tulossa Hämeenlinnaa kohti, ja kysyi Löfvingin mieltä, mitä olisi tehtävä. LöIving neuvoi heti lähettämään kruunun rahavarat Tukholmaan ja tiedustelijain kautta ottamaan selkoa vihollisen liikkeistä. Vasta sittekun tämä olisi saapunut kahden penikulman päähän linnasta, oli hänestä aika ryhtyä neuvottelemaan antautumisesta.

: Tiedusteluja pantiinkin heti toimeen, mutta vihollista ei näkynyt eikä kuulunut muualla kuin ylipäällystön mielikuvituksessa. Siitä huolimatta Büttner ja Ehrenadler päättivät, että linna olisi jätettävä ilman taistelua. He saivat samaan juoneen linnoitusupseeri Maunu Otto Nordenbergin. Kuitenkin katsoivat kaikki parhaaksi saada muutkin upseerit päätökseen yhtymään.

: Koko päällystö kutsuttiin neuvotteluun. Jotkut vaativat linnan puolustamista viimeiseen asti. Ehrenadler kehotti ottamaan selkoa vihollisarmeijan liikkeistä. Nordenberg ehdotti laadittavaksi kirjelmän antautumisen varalle. Tällainen kirjelmä hyväksyttiinkin äärimmäisessä hätätilassa käytettäväksi, ja sen alle kirjoitti koko upseerikunta. Myös päätettiin panna toimeen tiedusteluretki, jonka tuli ulottua 4-5 penikulman päähän linnasta. Sen suorittajiksi tarjoutuivat Ehrenadler ja Nordenberg viimemainittu oli ainoa tykistö- ja linnoitusupseeri koko linnassa! Tarjoukseen suostuttiin, vaikka vastahakoisesti, kuin myös siihen, että antautumiskirjelmä annettiin mukaan sille varalle, että vihollinen yllättäisi tiedustelijat.

:Ehrenadler ja Nordenberg lähtivät liikkeelle 16 p. elokuuta. Vihollista he eivät tavanneet, mutta jatkoivat sittekin matkaansa Mäntsälään, saaden tiellä kuulla, että Ruotsin armeija oli saarrettu Helsinkiin. Mäntsälästä tiedustelijat ratsastivat yhä eteenpäin aina Huopalahteen, Helsingin lähelle suoraa päätä venäläisen sotamarsalkan Lacyn päämajaan. Siellä he saivat nähdä Ruotsin armeijan luopuvan aseistaan ja itse he jättivät mukanaan olevan nöyrämielisen antautumiskirjelmän Lacylle sekä vannoivat Venäjän keisarinnalIe uskollisuudenvalan. Ehrenadler lisäksi ilmoittautui Venäjän palvelukseen. 

:Sotamarsalkka saattoi nyt hallitsijattarelleen ilmoittaa 120 km matkan päässä armeijastaan olevan linnoituksen antautumisesta. 

:Ehrenadler palasi 24 p. elokuuta Hämeen linnaan, jossa jo oli saatu tietää tiedustelijain toimista. Upseerit näkivät tulleensa perinpohjin petetyiksi, mutta pitivät linnan pelastamista enää mahdottomana.

:Kruunun varastot olivat kuitenkin korjattavat vihollisen käsiin joutumasta. Linnoituksen kassa jaettiin upseerien kesken. Komentaja pelasti m.m. vaunut parihevosineen. Ehrenadlerin poika antoi salaa viedä linnasta ison arkullisen plooturahoja, ja isä itse anasti 5-6 kanuunahevosta. Asevaraston hoitaja avasi ilman komentajan määräystä asehuoneen ovet ja viskeli sotatavaraa linnalle kerääntyneeseen väkijoukkoon.

:Lacyn puolesta oli eversti Rjasanov määrätty ottamaan linna haltuunsa. Kun hän 26 eIok. saapui 200 miehen keralla, ilman yhtäkään kanuunaa, otettiin hän vastaan tavalla, jota enemmän tuskin mikään antautuva linna on voinut nöyrtyä. Ojoisten pellolla oli neljä upseeria Rjasanovia vastassa, onnitellen häntä. Venäläisten lähetessä linnaa, ammuttiin kaikilla kanuunilla useita tervehdyslaukauksia. Komentaja jätti linnan avaimet everstille ja kutsui hänet seurueineen, johon myös Nordenherg kuului, juhlapäivällisille.

:Nordenbergin piti avustaa Rjasanovia maakunnan siviilihallinnossa, mutta luopui tehtävästä pian. Hän oli sitte muissa Venäjän hallituksen toimissa, kunnes omituisen luonteensa vuoksi joutui epäluulon alaiseksi ja jätettiin Ruotsin viranomaisten huostaan, jotka panivat hänet heti vankeuteen.

:Linnan ylipäällystö asetettiin rauhan jälkeen syytteeseen linnan antautumista koskevan menettelynsä takia.

:Asia otettiin ensin tutkittavaksi säätyjen vartavasten asettamassa valiokunnassa. Tälle antamassaan kertomuksessa koetti Büttner lykätä syyn kokonaan Ehrenadlerin ja Nordenbergin niskoille. Tarpeellisen selvityksen puutteessa asia siirrettiin rykmentin sotaoikeuteen, joka kokoontui Hämeenlinnaan lopulla vuotta 1748.

:Tekeytyen sairaaksi Büttner koetti päästä henkilökohtaisesta kuulustelusta, mutta kun se ei onnistunut, yritti hän puhdistautua kaikesta syyllisyydestä. Nordenberg puolusti ankarasti itseään, näyttäen, kuinka ristiriitaisia Büttnerin väitteet ja teot olivat, ja kuinka Büttner kyvyttömyytensä takia oli ollut syypää kaikkien puolustustointen kehnouteen.

:Syyttäjä vaati Büttnerin ja eräiden muiden upseerien vangitsemista, kunnes ylisotaoikeus julistaisi tuomionsa. Oikeuden jäsenten enemmistön mielestä ei vaatimuksen täyttämiseksi kuitenkaan ollut esitetty riittäviä todistuksia, minkä vuoksi syytetyt jätettiin vapaalle jalalle, lukuunottamatta Nordenbergiä, joka jo ennestään oli ollut vangittuna.

:Samaa ilmeistä puolueellisuutta Büttneriä ja muita syytettyjä kohtaan osotti myöskin ylisotaoikeus, joka kokoontui Helsinkiin v. 1749. Sen jäsenet olivat arvatenkin suurimmaksi osaksi myssypuolueeseen kuuluvia. Ennenkuin tuomiota ehdittiin julistaa, kuoli Büttner huhtikuussa 1750, eikä hänen syyllisyydestään annettu mitään päätöstä. Muut syytetyt tuomittiin kaikesta vastuusta vapaiksi, mutta Nordenberg tuomittiin menettämään henkensä, kunniansa ja omaisuutensa.

:Ennen tuomion puhtaaksikirjoittamista löydettiin Büttnerin jälkeenjääneistä papereista linnan antautumista koskeva Lacyn kirjelmä, jonka olemassaolon Büttner oli kieltänyt, mutta joka täydellisesti todisti Büttnerin rikollisuuden. Siltä ei kuitenkaan katsottu olevan aihetta tuomion tarkistamiseen. Kuningas vahvisti tuomion sellaisenaan muussa suhteessa, paitsi että Nordenbergin kuolemanrangaistus lieventäväin asianhaarain vuoksi muutettiin kolmen viikon vesikoppivankeudeksi. 

:Sota oli niin suuressa määrässä paljastanut yhteiskunnallisia vikoja ja upseeriston syyllisyyttä kurittomuuteen ynnä pelkuruuteen, että tietoisuus tästä lienee osaltaan saanut sotatuomareita katsomaan sodassa tehtyjä rikoksia läpi sormien.


:Rauhanneuvottelujen kautta Ruotsi sai, kuten tunnettua, takaisin muun osan Suomea, paitsi Kyminjoen ja Saimaan itäpuolella olevaa aluetta ynnä Savonlinnan seutua. Kun entiset rajalinnat — Savonlinna ja Viipurinlinnan sijaan perustettu Haminan linnoitus — olivat menetetyt, tuli Hämeen linna ''sotilaallisessa suhteessa entistä vielä tärkeämpään asemaan''. asiaintilaa kuvastaa Hämeen linnan vastainen varustaminen, niinkuin etempänä saamme nähdä.

:Kun sitte puoli vuosisataa jälkeenpäin Aleksanteri I Napoleonin vaikutuksesta oli päättänyt riistää Ruotsilta lopunkin osan Suomea ja alotti sodan helmikuussa 1808, tuli Hämeenlinnan seutu ohimennen sotaliikkeiden paikaksi. Sinne oli kerätty, kuten tiettyä, Suomen sotajoukkojen päävoima ja siellä aikoi Klercker ryhtyä taisteluun vihollista vastaan. Linnaa itseä oli edellisillä vuosikymmenillä melkoisesti vahvistettu. Sillä oli joltisenkin suuri tykistö (ks. XIV lukua) ja puolustajinaan kaksi komppaniaa Suomen kanuunarykmentistä. Suomen armeijan toiminnan tai toimettomuuden tällä hetkellä määräsivät kuitenkin muut asianhaarat eikä linnan vähempi tai suurempi puolustuskyky.

:Maaliskuun 1 p:nä saapui kuninkaan nimittämä uusi ylipäällikkö Klingspor, joka päätti taisteluun antautumatta peräytyä pohjoista kohti, koska hän oli saanut liioitellun käsityksen venäläisten sotavoimista ja pelkäsi heidän suunnittelevan laajaa kiertoliikettä. Heti ei kuitenkaan voitu ''jättää linnaa'', osaksi siitä syystä, että sinne oli kerätty useampain päiväin ruoka-ja rehuvarat, osaksi syystä, ettei ollut saatavissa hevosia kuljettamaan pois tykistöä ja varakiväärejä ynnä ampumatarpeita&lt;ref&gt;&lt;small&gt;59&lt;/small&gt;&lt;/ref&gt;

:Vasta 6 p:nä maaliskuuta muutettiin päämaja Toijalan kestikievariin, ja seuraavan päivän illalla marssivat venäläiset Hämeen linnaan.

[[Kuva:Ailio 56.jpg|thumb|300px|centre|Kuva 56. Hämeen nykyinen &lt;normaali&gt; vaakuna. K. A Bomanssonin mukaan (Historiallinen arkisto, X).]]

==Viitteet==
&lt;references/&gt;

[[Luokka:Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria]]</text>
      <sha1>mi53g3i4k1mp79l7zuyrpl32vonira6</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Käyttäjä:OrbiliusMagister</title>
    <ns>2</ns>
    <id>7858</id>
    <revision>
      <id>128757</id>
      <parentid>69273</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T22:05:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Lint-virheen (Multi colon escape) korjaus.</comment>
      <origin>128757</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="123" sha1="nt29peyxopoun1vrbkephoor3cm7th6" xml:space="preserve">{{Softredirect|it:Utente:OrbiliusMagister{{!}}OrbiliusMagister@it.wikisource.org}}
{{#Babel:fi-0|it|la-3|grc-3|en-2|vec-2}}</text>
      <sha1>nt29peyxopoun1vrbkephoor3cm7th6</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>128761</id>
      <parentid>128757</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T22:16:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>OrbiliusMagister</username>
        <id>347</id>
      </contributor>
      <origin>128761</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="119" sha1="t9qfmpjrfmk381r3u9v13k5ay0gnh0f" xml:space="preserve">{{Softredirect|it:Utente:OrbiliusMagister|OrbiliusMagister@it.wikisource.org}}
{{#Babel:fi-0|it|la-3|grc-3|en-2|vec-2}}</text>
      <sha1>t9qfmpjrfmk381r3u9v13k5ay0gnh0f</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomen pappilat 1700-luvulla:I Pappila ja kylä</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9479</id>
    <revision>
      <id>128758</id>
      <parentid>86494</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T22:13:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Lint-virheen (Bogus file options) korjaus. Virhe | |.</comment>
      <origin>128758</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="96830" sha1="apdp32j6fv9s0tmup6lfibncpjrkgb2" xml:space="preserve">{{Otsikko
|edellinen=[[Suomen pappilat 1700-luvulla:Sisällysluettelo|Sisällysluettelo]]
|seuraava=[[Suomen pappilat 1700-luvulla:II Viljelykset|II Viljelykset]]
|otsikko=Suomen pappilat 1700-luvulla
|alaotsikko=I Pappila ja kylä
|tekijä=Gunnar Suolahti
|huomiot=
}}


'''I. Pappila ja kylä,'''


''I.''
[[Kuva:Maarian kirkko ja pappila.JPG|right|thumb|300px|Kaarinan kirkko ja Pappila. Valokuvannut maisteri Juhani Rinne. Kirkkomaan aidan luona näkyy aittoja, takana pappilarakennus.]]
Pappilat oli vanhastansa perustettu kirkkojen lähettyville, pitäjien keskustaan. Enimmäkseen ne sijaitsivat vesijakson äärellä, järven tahi, mikä vielä tavallisempaa, joen rannalla, sillä vedethän olivat kauan olleet ainoita kulku- ja kirkkoteitä tiettömillä tienoilla ja tuottava kalansaalis houkutellut tällaisille paikoille asettumaan.&lt;ref&gt;&lt;small&gt;K. ]. ]alkanen, Pohjois-Hämeen erämaat, asutus ja olot vuoteen 1620, Hämeenlinna 1892, siv. 23. Vielä v. 1746 lausuu Faggot suurimmasta osasta Suomea: »nämät seudut ovat harvaan asuttuja, ainoastaan vesien ja virtojen äärilIä on asujamistoa ja myöskin harvalukuiset kirkot ovat vesijaksojen varsilla, joita on pakko käyttää kirkkoteinä sekä muuhun vähäiseen liikenteeseen näissä laajoissa ja tiettömissä tienoissa». Faggot, Svenska landtbrukets hinder och hjälp. Tukholma 1746, siv. 47.&lt;/ref&gt;  Edelleen oli maaperä usein jokiahteilla hedelmällistä multamaata ja rantaäyräät kelpasivat kaislikkoineen heinämaiksi. Jos taas rantana oli järvenranta, oli pappila - semminkin Länsi-Suomessa ja Hämeessä – miltei säännöllisesti pohjoisella tahi itäisellä rannalla, joten päivä saattoi etelästä ja lännestä esteettä paistaa näihin ilmansuuntiin loivasti viettäville pelloille, jotavastoin taampana oleva metsä niitä suojeli kylmiä pohjois- ja itätuulia vastaan. 

Pappilasta vei tie peltojen välitse läheiseen kirkonkylään. 

Pappilan asema kirkonkylän vierellä oli enimmäkseen sama kuin aatelisen kartanon, joka keskiajalta asti tavallisesti oli sijainnut omintakeisessa viljelysasemassa yhtenäisine rintamaineen, mutta kylän yhteismaat välittömästi näihin rajoittuen. Omintakeinen viljelysasema oli kartanon talouden vuoksi tarkoituksenmukaisin, sekä senkintähden, että kartanon viljelykset olivat kylän maksettavista yleisistä veroista vapaat ja niinmuodoin veronkannossa kylän maista tarkoin erotettavat. Aikoinaan lienevät kuitenkin olot olleet toiset: kartanonmaat olivat aijemmin sijainneet yksien rajojen sisällä ja yhteisviljelyksessä kylänmaitten kanssa, ja vasta myöhemmin oli erikoisen jakosopimuksen perustalla kartanolle erotettu itsenäinen alueensa määrättyyn ilmansuuntaan päin kyläkunnan edelleenkin yhteisviljelykseen jääneistä maista.&lt;ref&gt;Yrjö-Koskinen, Tutkimus maanomistus-seikoista Suomenmaassa keskiaikana, Helsinki 1881, siv. 46 ja seur. Vrt. esm. W. J. Ashley, Englische Wirtschaftsgeschichte, I, Leipzig 1896, siv. 4 ja seur.&lt;/ref&gt;  Samaten on monen pappilan omintakeinen viljelysasema muodostunut. Niinpä jaettiin v. 1690 Pälkäneen pappilan ja Onkkaalan kylän yhteinen rintamaa, jossa molempien peltosarat siihen asti olivat sijainneet toinentoistensa välissä, siten, että pappilalle tuli isonlainen eheä maakaistale tonttimaan vierellä sekä sitäpaitsi viisi pientä erillistä sarkaa, muu jäi Onkkaalan kylälle; ja samantapainen jako oli varmaankin tapahtunut Messukylän pappilan ja Takahuhdin kylän välillä päättäen siitä, että pappilaan vielä I7 sataluvun puolivälissä kuului yhtenäinen viljelysalue, mutta senlisäksi myös Kirviälä-niminen peltosarka sekä kaksi Korpitiensuun nimellistä sarkaa yhteisviljelyksessä mainitun kylän kanssa.&lt;ref&gt;Pälkäneen, Sahalahden ja Kulsialan kesäkäräjäin pöytäkirja 6 ja 7 p. elok. 1690. Otteena Pälkäneen kirkonarkistossa.&lt;br&gt;Messukylän pappilan katselmuskirja 12—15 p. toukok. 1746. Messukylän kirkonarkisto.&lt;br&gt;Samoin oli laita Siuntion pappilan ja Backan kylän maitten. Katso A. G. Fattenborgin karttaa vuodelta 1802 Siuntion pappilan sekä Kreijarsin, Purnusin, Kurkisin. Pasilan y. m. maista. Maanmittausylihallituksen arkisto.&lt;/ref&gt;
[[Kuva:Sakylan pappilan maat.JPG|right|thumb|300px|Kartanaihelma Säkylän pappilasta ja Suur-Säkylästä vuodelta 1794. Talojen tonttimaat ryhmittyneet tien ympärille. Pappilan maat merkitty kirjaimella Q. Maanmittausylihallituksen arkisto.]]
Olipa olemassa yksityisiä pappiloita, jotka kautta koko I7 sataluvun pysyivät viljelyksiltään yhteisessä sarkajaossa kirkonkylän muitten talojen kanssa: niissä kuvastui kauimmin pappilan ja kirkonkylän muinoin niin läheinen suhde. Koko kyläkunnan maat olivat jaetut lohkoihin, kussakin lohkossa oli jokaisella talolla sarkansa, vieläpä oli itsekunkin sarka enimmäkseen samojen naapuritalojen sarkain välissä. Jokaisen talon peltosarat olivat niinmuodoin kapeita, pitkiä suikaleita, hajallaan siellä täällä, ja lisäksi väliaidoitta vieraitten viljelysten keskellä; usein niinkin, että niille oli mahdoton päästä naapurisarkoja tallaamatta. Oli siis luonnollista, että peltotyöt olivat tehtävät senmukaan kuin se naapureille oli soveliasta ja. mikäli mahdollista samat peltotyöt samaan aikaan kaikissa kyläkunnan taloissa. »Jotta vältettäisiin se vahinko ja haitta», sanoo I742 vuoden kyläasetus, epäilemättä ikivanhan perintätavan laiksi julistaen, »mikä usein siitä johtuu, että naapuri turmelee ja sotkee viljan toisen kylvämiltä pelloilta, tulee kaikkien naapurusten mikäli mahdollista lannoittaa peltojansa samalla taholla ja samassa lohkossa niin että he siihen voivat kylvää samaa viljaa sekä syksyllä että keväällä.» Näin sovittiin edeltäpäin minä päivänä kylvö oli tehtävä ja siksi tuli kunkin talon laittaa aitaosuutensa kuntoon yhteistä kylvöpeltoa suojaamaan. Määräpäiväksi laskettiin karja sänkipeltoon, kun kaikkien sarat ensin oli leikattu, samoin keväällä niittysaroille kun kirsi oli lähtenyt maasta, sillä niitytkin olivat sarkajaossa ja metsä milloin yhteistä, milloin pitkinä kapeina lohkoina, toinen toistensa rinnalla. Samoin toimitettiin muutkin työt yhteisesti. Kun laidunmaata oli raivattava, polkuja ja karjateitä tehtävä tai kyläteitä korjattava, jaettiin työt kyläläisten kesken: jokaisesta ruokakunnasta lähti silloin mies liikkeelle. Niinikään sattui, että sovittiin siitä kuinka monta elukkaa kukin kylänmies oli oikeutettu pitämään yhteisillä laidunmailla; ja tätä kylän karjaa oli kaitsemassa kylänpaimen taikka parikin, joille itse kukin osakas antoi ruuanapua, sekä viljaa että särvintä, vieläpä lypsävän vuohenkin taikkapa vuoronperään kannun piimää. Koirakin paimenelle hankittiin kylän puolesta, koiralle ruoka ja paimenelle ase petoja vastaan. Olipa kyläkunnalla yhteinen nuottansakin, jota määräpäivinä vedettiin ja saalis jaettiin osakasten kesken. Kylän töitä valvomaan sekä järjestystä ylläpitämään valittiin kylänvanhin, joka myöskin kutsui kylänmiehet koolle ja jolla oli valta niskoittelevia sakottaa. Milloin taas kylänmies kerrassaan kieltäytyi yhteisiä töitä suorittamasta sekä erottautui naapureistaan, saatettiin hänet muitta mutkitta karkottaa kyläkunnasta pois.&lt;ref&gt; Antti Kaasalainen, Kylämuodosta ja vainiojärjestyksestä Lounais-Suomessa 16- ja 17- sataluvulla. Helsinki 1906, siv. 170 ja seur.&lt;br&gt;Kyläjärjestys 20 p. helmik. 1742. Mode, Utdrag III, siv. 1843 ja seur. Tämä lakiehdotus pantiin maassamme vain osittain käytäntöön. Turun ja Porin läänistä on . senverran tiedettävissä, että maaherra v. 1746 oli sen suomennuttanut, mutta suomennos oli jäänyt painattamatta ja koko asia unohtunut. V. 1775 ilmoitti vihdoin maaherra Rappe, että ehdotus hänen käsityksensä mukaan nyttemmin oli monessa kohdin sopimaton koskapa maanviljelys hänen läänissänsä oli paremmalla kannalla kuin mitä kyläjärjestys edellyttää. (Rappe Kunink. Maj:lle 7 p. syysk. 1775. Ruotsin valtioarkisto.) Hämeen-Uudenmaan läänissä taas Janakkalan, Vanajan. Hauhon ja Lammin pitäjät anoivat v. 1750, että kyläjärjestys Tukholmassa suomennettaisiin; Pohjanmaan maaherra oli edellisenä vuonna tehnyt saman ehdotuksen ja v. 1751 hän todella oli saanutkin haluamansa suomennoksen kappaleita. (Maaherra Gyllenborg  Kunink. Maj:lle 13 p. jouluk. 1750; Piper Kunink. Maj:lle 16 p. jouluk. 1749 sekä Piperin valtiopäiväkertomus v. 1751. Ruotsin valtioarkisto.) Hallitus oli siis suomennuttanut kyläjärjestyksen. mutta enimmäkseen lienee laki sittenkin jäänyt toimeenpanematta. – Toisaalta kumminkin: Pyhäjoen pitäjänkokouksen sopimus kyläjärjestyksen sovelluttamisesta 21 p. heinäk. 1751. (Pyhäjoen seurakuntaa ja pappilaa koskevat asiakirjat. Pyhäjoen kirkonarkisto). Runebergin ilmoitus, että kyläjärjestystä noudatettiin Laihialla. E. O. Runeberg, Beskrifning öfver Lajhela Socken i Österbotten. (Svenska Veto Acad. Handlingar 1758.) Ulvilan syyskäräjäin pöytäkirja 30 p. syysk. 1784, sekä Vähän-Rauman kyläkokousten pöytäkirjat 12 p. huhtik. ja 1 p. elok. 1786, 18 p. huhtik. ja 20 p. lokak. 1787, 23 p. jouluk. 1788, 7 p. toukok. 1789, 25 p. helmik. ja 2 p. kesäk. 1790, 23 p. toukok. 1817. Vanhan-kartanon arkistossa, jotka maisteri K. J. Jaakkola hyväntahtoisesti on jättänyt käytettäväkseni. Missä määrin tässä esitetty kyläjärjestys perustuu vanhoihin perintätapoihin on lähteiden puutteen vuoksi vaikea sanoa.&lt;/ref&gt;

Eikä siinä kyllä. Kukin talo toimitti tärkeimmät viljelystyönsä ''naapurien avulla''. Olaus Magnus kertoo 15 sataluvu11a, että sekä peltojen lannoittaminen että heinänkorjuu ja elonkorjuu tehtiin talkoolla »ei varsinaisena työnä, vaan pikemmin iloiten ja vapaaehtoisesti»; »eivätkä he muuta palkkiota päivätyöstään vaadi», kertoja lisää, »kuin mieluisat iltakestit, joissa nuoret miehet ja naiset tunnollisen peltotyön mukaan valitaan tuleviksi aviopuolisoiksi ajattelevain vanhempain harkinnan ja suostumuksen perustalla.&lt;ref&gt;Olaus Magnus, Historia de gentibus septentrionalibus, Rooma 1555, XIII, luku 1 ja 8. Gösta Grotenfelt, Landtbruket i Finland under medeltiden. Finlands kulturhistoria. Medeltiden. Helsinki 1908, siv. 51 ja seur.&lt;/ref&gt;» Nämät »mieluisat iltakestit» lienevät kuitenkin usein olleet, taikka muuttuivat ainakin sittemmin hillittömiksi juomingeiksi, joista seurauksena oli, kuten esm. Savosta v. 1739 ilmoitetaan, »monta ilkeätä selkkausta». Pappilankin tuli tuollaiset kustantaa: olipa pappila lisäksi erikoisasemassa sikäli, että tänne tultiin talkoolle ei vain kirkonkylän vaan koko pitäjänkin taloista. Ja yksityisillä sopimuksilla onnistui pappien aikaa myöten muuttaa tuo vapaaehtoinen talkooapu vakinaisiksi päivätöiksi, jonkalaisia aateliskartanoihinkin tehtiin.&lt;ref&gt;Lagus, Samling af Domkapitlets i Abo Circulär-bref I, Turku 1836, siv. 382. — Tengström, Afhandling om presterliga tjenstgömingen och aflöningen i Abo Erke-stift I, Turku 1820, siv. 329 ja seur. — Zach. Cygnaeus Porvoon tuomiokapitulille 30 p. huhtik. 1739, Alceniuksen kokoelma 111, siv. 112—113.&lt;/ref&gt;

Jospa siis yhteinen talkootyö, kuten Olaus Magnus vakuuttaa, oli helppoa, niin ei tullut ylen vaikeaksi yhteisten töitten järjestyksen ja ajan määrääminenkään: vanha isiltä peritty tapa ja hyviksi havaitut tunnusmerkit olivat näet ohjesääntönä. Paljon kaikesta tästä oli kaiketi kansan itsensä havaitsemaa ja tavaksitekemää, mutta toisaalta periytyi varmaan moni kohta sen käsityksistä ja tavoista katolisen papiston opetuksista ja neuvoista. Kertojamme, Olaus Magnus, nimenomaan tällaiseen kansan ja papiston molemminpuoliseen vuorovaikutukseen viittaakin. Talonpojat nimittäin hänen tietämänsä mukaan olivat niin perehtyneitä tähtien tuntemukseen sekä sen käytölliseen sovelluttamiseen (ensi sijassa ajanlaskun, ilmainennustuksen, maanviljelyksen ja karjatalouden aloille), »että yhtenä päivänä voivat ennakolta ilmoittaa kunkin vuoden kultaiset numerot ja sunnuntaikirjaimet samoin kuin kaikki karkausvuodet, intervallit, muuttuvat juhlapäivät, jopa ne kuun vaihdokset, jotka tulevat tapahtumaan kymmenen, vieläpä kuudensadan ja tuhannenkin vuoden päästä. Pyhäpäiväin määräämisen ynnä muun sellaisen harrastus on sekä heille että papeille ominaista, niin että edelliset kysyvät neuvoa jälkimäisiltä ja omastakin puolestansa antavat tietoja. Muuten opettavat isät oppimattomille pojilleen ja äiditkin tyttärilleen tätä taitoa joko joutoaikoina kodissa taikka kirkkomatkalla, niin että he päivittäin edistyvät sekä itse taidossa että käytöllisessä kokemuksessa. »&lt;ref&gt;Olaus Magnus, Historia de gentibus septentrionalibus, Rooma 1555, 1, luku 34, sekä vastaava kohta ruotsinnoksesta Olaus Magnus historia om de nordiska folken I, Upsala ja Tukholma 1909.&lt;/ref&gt;

Näin pääsi viljelystapoihin vaikuttamaan antiikista alkunsa saanut sekä sittemmin 15 ja 16 sataluvulle ominainen luonnonkäsitys. Oletettiin näet, että kaikessa luomakunnassa oli olemassa neljän alkuaineen ominaisuuksia: veden kosteutta, tulen lämpöä, maan kuivuutta ja ilman kylmyyttä, mutta eri tavoin yhtyneinä. Vaan ei siinä kyllä. Ominaisuudet vaihtuivat, ainesosat paisuivat tahi kutistuivat riippuen siitä miten muu luomakunta ja etenkin taivaankappaleet itse kuhunkin olioon saattoivat vaikuttaa. Talvella, kun aurinko, joka tietenkin oli kuuma ja kuiva, vähimmin vaikutti, vallitsi kylmyys ja kosteus, kevät oli jo lämmin ja kostea, kesä auringon ominaisuuksien mukainen, lämmin ja kuiva, syksy jälleen kylmä ja kuiva. Mutta kuunkin ominaisuudet tuntuivat: »Uusi kuu kasvaessaan puolikkaaksi synnyttää enimmin kosteutta: siitä täysikuuhun lämpöä; edelleen vähetessään jälleen puolikkaaksi aiheuttaa enimmin kuivuutta; siitä pimenemiseen kylmää» - tietää Agricola kertoa v. 1544; ja yleensäkin arveltiin kuun neljännesten ominaisuuksiltaan mainitussa järjestyksessä vuodenaikoja (keväästä talveen) vastaavan. Lisäksi tuli sitten kiertotähtien vaikutus: Mars ja Mercurius olivat näet auringon luonnetta, Jupiter ja Venus lämpimät ja kosteat, Saturnus kylmä ja kuiva. Kun päällepäätteeksi kiertotähti sattui sukulaisluontoiseen kiintotähtisikermään, esim. Mars tai Mercurius Oinaaseen tahi Leijonaan, taikkapa Jupiter Kaksoisten merkkiin, niin lisääntyi suuresti kiertotähden voima.&lt;ref&gt; Troels-Lund, Dagligt Liv i Norden i det sekstende Aarhundrede, Illustreret Udgave, Kööpenhamina ja Kristiania 1910, XIII, siv. 183 ja seur. — Sama, Hälsobegrepp i norden under sextonde århundradet. Ruotsinnos. Tukholma 1901, siv. 39 ja seur. — Agricola, Rukouskiria, se on molemmista Testamentista, Messuramatusta, Bibliasta y. m. Turku 1544, Calendarium, De Lune crescentis ac decrescentis affectibus.&lt;/ref&gt;

Koko tämä luonnonkäsitys oli muodostunut eteläisissä maissa eikä suinkaan sellaisenaan soveltunut pohjoismaitten ilmastoon ja säätilaan; saattoi mainittuun vuodenaikain luokitukseen muistuttaa, että pohjolan syksy ei suinkaan keskimäärin ollut kylmä ja ''kuiva'', tuskinpa talvikaan kylmä ja ''kostea''. Niin suuri arvo kuin antiikin luonnonkäsityksellä aikalaisten mielestä olikin, koetettiinkin sitä jo 16 sataluvun lopulla muuntaa kotoisten olojen mukaiseksi. »Kevään ensi osa», selitettiin eräässä silloisessa talouden oppikirjassa, »joka sattuu maaliskuulle, on kylmä ja kostea, toinen osa huhtikuussa lämmin ja kostea, kolmas osa toukokuussa niinikään lämmin ja kostea, kumminkin miedonnettuna kuivuudella. Kesän ensimäinen osa kesäkuussa on niinkuin kevään viimeinen, toinen osa heinäkuussa lämmin ja kuiva, kolmas kuiva, lämpimän ja kylmän välillä. Syksyn ensimäinen osa on samanlainen kuin kesän viimeinen, keskiosa lokakuussa ''epävakainen'', kolmas kylmä sekä kostean ja kuivan välillä. Talven alkukausi on sama kuin syksyn viimeinen. Keskiosa, tammikuussa, on kylmä ja kostea, viimeinen osa melkein samanlainen kuin kevään alku.» Näin siis yritettiin kehittämällä oppijärjestelmässä vallitsevaa ''säännöllistä nelijakoa''' yhtä säännöllisten ''alajakojen avukka'' päästä meillä luonnollisilta tuntuviin tuloksiin. &lt;ref&gt;Lärobok i Oeconomien eiler Landthushållningen, Nordinin kokoelma, Oeconomica I, Upsalan yliopiston kirjasto.&lt;/ref&gt;

Oli kumminkin selvää, että tällaisilla järjestelmällisillä jaoilla ei saattanut olla varsin suurta käytännöllistä merkitystä. Sitä enemmän tuli merkitsemään kasan käsityksessä oppi siitä, että ''vuoden eri osat'' laadultaan ''säännön mukaisesti vastasivat toinen toistansa, ja että siis niin pian kun oli päästy selville säätilasta määrättynä vuoden aikana voitiin muittenkin vuodenaikain luonteesta päätellä''. Karjalassa uskottiin niinmuodoin 17 sataluvulla, että kullakin talvikuukaudella oli kesäkuukausissa vastineensa. Lumentulo talvella tiesi muka vastaavalla kesäajalla sadetta, mutta lumimyrsky kuivaa kesätuulta. Tätä käsitystä kuvastaa edelleen vanha vieläkin yleisesti tunnettu sananlasku kevään ja kesän sääsuhteista: maaliskuu kuiva, huhtikuu märkä ja toukokuu kylmä täyttää kaikki laarit ja ladot.&lt;ref&gt;Chronologisk Almanack på skott-året 1712, jossa erään Suomessa oleskelleen papin muistiinpanoja. Valtion historiallinen museo.&lt;/ref&gt;

Mutta erikoisen tärkeäksi tuli tarkata n. s. merkkipäiviä, ja näistäkin toisinaan muutamia tunteja, joiden mukaisiksi uskottiin kokonaisen vuodenajan sääsuhteitten mukautuvan: niitä oli ennen kaikkea joulupäivä, jolla sellaisenaankin oli ikivanha uskonnollinen merkitys; vanhastaan vietettiin näet joulupäivää sydäntalven juhlana. »Jos jouluilta ja -yö ovat kirkkaita, sateettomia ja myrskyttömiä, niin sinä vuonna tulee paljon hedelmiä, ja päinvastoim, Colerus opettaa. »Jos idästä tuulee, merkitsee se karjan kuolemaa, jos lännestä, kuolevat suuret herrat. Jos tuuli kuuluu pohjoisesta, tulee hyvä, hedelmällinen vuosi,' mutta jos etelästä, syntyy paljon sairautta.» Colerus kertoo edelleen, että talonpojat panivat tarkoin merkille säätilan kahtenatoista joulun-jälkeisenä päivänä, jolloin ilmat miltei aina suuresti vaihtelivat, koskapa heidän luulemansa mukaan vuoden kaksitoista kuukautta tulivat näiden päiväin kaltaisiksi; ja aivan samaa mainitaan Karjalan rahvaan 17 sataluvun puolivälissä uskoneen. Mutta muitakin merkkipäiviä oli olemassa. Kun Paavalin kääntymyksen päivänä on selkeätä, merkitsi muuan pappi almanakkaansa v. 1712, tulee hyvä vuosi; jos sumuista, kuolee ihmisiä ja karjaa; jos sataa lunta tai vettä, tulee kallisaika; jos tuulee, on sota odotettavissa. Jos taas Maarian ilmestyspäivänä taivas on selkeä ja tähtikirkas ennen auringonnousua, on vuodentulo oleva hyvä; jos vapunpäivänä on pakkasta, ennustaa se kovaa ja kallista vuotta.&lt;ref&gt;Colerus, Oeconomia, ruralis et domestica, darin das ganze Ampt aller trewer Haus-Vätter, Haus-Mütter beständiges und allgemeines Haus-Buch. Mainz 1645, siv. 111 ja seur.; Colerus, Oeconomia, thet är hushåldz underwijsning för 40 år sedan förswänskat och i många rijm uthaf andra authoribus amplificeradt och förbättrat af I-saaco Erici Pastore Stenbyense i Östergöthland. Tukholma 1683, siv. 383. — C. F. Mennander ja G. F. Aurenius, Praesagia tempestatum, qvae collecta sunt in Carelia. Turku 175 1, § 3.&lt;/ref&gt;

Aluksi oli nämä tärkeät merkkipäivät suurelta osaltansa laskettu niiksi sattuvain tähtiasemain mukaan. Vielä 17 sataluvun alulla painettiin suomalaisiinkin almanakkoihin säännöllisesti ennustukset niistä taudeista, joilla kunkin vuoden tähtiyhtymät uhkasivat maata, painettiin merkkipäivät, jotka muka kuppauttamiseen ja saunankäyntiin olivat otolliset, tähdet kun tällaisina päivinä edullisesti vaikuttivat ihmisten nesteisiin, sekä ennen kaikkea merkittiin päivästä päivään ja viikosta viikkoon viralliset ilmainennustukset. Vasta' ihan vähitellen voitti se käsitys alaa, ettei noihin ennustuksiin ollut täysin luottamista: »Mitä Almanacan kirjoittajat puhuvat ilmasta se on turha», sanoo 1705 vuoden suomalaisen almanakan tekijä, »ia on se, ioca sen ensin alcanut on, enämmin pyytänyt pettä cuin ylösracenta yhteistä cansal»; ja hän kuvailee edelleen miten kansa, jolla oli tapana järjestää talousaskareensa noitten ennustusten mukaan, havaitessaan almanakan valehtelevan alkoi epäillä kaikkia sen tietoja.&lt;ref&gt;1705 vuoden suomalainen almanakka ilman kansilehtiä. Helsingin yliopiston kirjasto.&lt;/ref&gt;  Mutta tästä huolimatta ennustuksia edelleenkin kaivattiin; sen v. 1732 suomalaisen almanakan jälkipuhe todistaa: »Nijncuin minä olen havainnut, että ne caxi Almanacha, ylize vuoden 1726 ja 1727 cuin minä tällä paickacunnalle olen uloslukenut ja coconpannut ei ole erinomattain cansalle kelwannet sen syyn tähden että minä olen poisjättänyt ne totutut arwoituxet ilmasta; nijn en ole minä tahtonut pidemmäld asetta itziän yhtä sencaldaista caickein halausta ja sencaldaista vanha tapa wastoin. Minä olen täsä perustanut minun arvoituxeni nijhin tawallisijn fundamentein eli perustuxijn nimittäin planettein sioitusten eli aspectein päälle, coeteldu ja ojettu muutaman uden observationin eli coetuxen cansa; mitä wahwutta nijsä on, on caickein aicain coettelemus jo ennen opettanut.» Papiston ja toisinaan talonpoikaisenkin kansan tavaksi näet tuli ''kirjoittaa almanakkoihinsa virallisten ennustusten rinnalle itsekunakin päivänä todellisesti sattuneet sääsuhteet''  saavuttaaksensa siten yhä suurempaa kokemusta ilmainennustuksen taidossa. Näinpä siis almanakan ennustuksista vähitellen johduttiin '' omintakeisiin havaintoihin ja ilmatieteellisiin päätelmiin''.

Mutta ei siinä kyllä: tärkeimmistä merkkipäivistä oli laskettu määrätyn jakson luonnon kehityksessä alkavan; ne oli senvuoksi jo pakanuuden aikana luonnonvoimille pyhitetty ja katolinen kirkko oli niiksi sovelluttanut suuret juhlansa taikka ainakin omistanut ne määrättyjen pyhimysten muistolle. Tästä oli aiheutunut se otaksuma, että juuri noitten päiväin kirkollisessa merkityksessä piili salaperäinen, sääsuhteisiin, vuodentuloon ja ihmisten kaikkinaisiin vaiheisiin vaikuttava voima. Niiden mukaan siis järjestyivät erinäiset maanviljelys- sekä taloustyöt; vanha tapa vaati, että viljankylvön tuli päättyä ennen määrättyä merkkipäivää, elonkorjuun niinikään; ja monin paikoin Savossa sekä Karjalassa oli lehmien lypsäminen lopetettava ennen mikonpäivää, vaikkapa jokunen lehmistä vähän ennen olisi sattunut poikimaan ja lypsyn lakkauttaminen niinmuodoin oli tuntuvaksi vahingoksi. Töitten lopettaminen merkkipäiväksi oli sitäkin välttämättömämpää, kun papin tällöin tuli rukouksillansa auttaa töitten onnistumista taikka siunata tulokset. »On yhteisiä menoja kylvön, sadon ja ruuan siunaamiseksi», Olaus Magnus kertoo, »pääsiäisen aikana ja elokuun puolivälissä pyhälle neitsyelle omistettuna päivänä, jotta kaikkinaiset hedelmät siunattaisiin». Mutta lisäksi tuli varoa, ettei jollakin sopimattomalla teolla pilattu merkkipäivän onnea, jotapaitsi erinäisillä varokeinoilla sitä edistettiinkin. Uskottiin esm. koko vuoden taloustöitten vuodenalkajaisjuhlan viettämisestä riippuvan, jouluaattona ei muka saanut veteen koskea, jos mieli kärpäsiä ja muita syöpäläisiä kesällä välttää, jouluaamuna oli taas kartettava tulen sytyttämistä taloissa, jotta varikset eivät syksyllä söisi satoa; väitettiinpä ohrankasvun lakoutumisen johtuvan siitä, että isäntä tahi se, joka ohran oli kylvänyt, oli ollut jouluaamuna juovuksissa. Oppi tähtiasemain vaikutuksista oli siis sekaantunut katolisen kirkon, vieläpä vanhan pakanauskonkin käsityksiin.&lt;ref&gt;Olaus Magnus, Historia de gentibus septentrionalibus, Rooma 1555, XVI luku 9. — P. Kalm ja Erik Castren, Historisk och oeconomisk beskrifning öfwer Cajanaborgs län. Turku 1754. § 35. — Vert. myös J. Oskar I. Rancken, Några åkerbruksplägseder bland svenskarne i Finland, Vaasa 1879. siv. 6 ja seur.&lt;/ref&gt;

Lisäksi oli omaksuttu joitakin teitä kaldealaisten muinoin keksimä oppi siitä, että jokaista kiertotähteä vastasi yksi seitsemästä viikkopäivästä. Sunnuntaina vallitsi aurinko, maanantaina kuu, ja vastaavalla tavalla viikon läpeensä kunnes tultiin ''lauantaihin'', joka oli ''pahaenteisen Saturnuksen päivä'' ja jolloin niinmuodoin ei mihinkään toimiin ollut ryhtyminen.&lt;ref&gt;Troels-Lund, Dagligt Liv i Norden i det sekstende Aarhundrede, Illustreret Udgave, XIII, siv. 28 ja seur.&lt;/ref&gt; Ilmeisesti johtui juuri tästä käsityksestä maassamme vielä 17 sataluvulla vallinnut tapa ''ettei lauantaisin niitetty eikä korjattu heiniä'', koska tällainen muka olisi ollut karjalle onnettomuudeksi; olipa niitäkin, jotka varoivat kehräämästä tuorstai-iltaisin, ilmeisesti senvuoksi, että tuorstaita katsottiin Jupiterin päiväksi ja Jupiterin arveltiin olevan lampaille vaarallisen. Kaikenlaista päiväin valitsemista kirkko kuitenkin jo 16 sataluvulla piti taikauskona ja koetti rangaistuksilla hävittää sitä kansan keskuudesta.&lt;ref&gt;Antti J. Pietilä, Piirteitä pohjoisen ja keskisen Pohjanmaan kirkollisista ja seurakunnallisista oloista noin vuodesta 1650 vuoteen 1721. Kirkkohistoriallisen Seuran pöytäkirjat liitteineen III, siv. 102. — Alceniuksen kokoelma III, siv. 112—113, 204. Helsingin yliopiston kirjasto.&lt;/ref&gt; Vaikka näet kirkonmiehet vielä tällöin otaksuivat taivaankappalten vaikuttavan ihmisten toimiin, erottivat he kuitenkin sellaiset olettamukset, jotka perustuivat luonnonmukaisiin suhteisiin taivaankappalten välillä niistä, jotka johtuivat heidän mielestänsä pakanallisesta taikka sitten paavillisesta taikauskosta. Piispa Laurentius Paulinus Gothus esim. julisti v. 1636 muutamaan vanhempaan kirjailijaan vedoten kerrassaan lapselliseksi sekä pakanalliseksi tarkata päiviä »milloin voi pukeutua uusiin vaatteisiin, laskea rahaa, ostaa ja myydä, matkustaa, vierottaa pojat äitinsä rinnasta, leikata kynnet, ajaa parta, muuttaa toiseen taloon, ottaa vaimo, ja muuta senkaltaista. »&lt;ref&gt;L. Paulinus Gothus, Historiae arctoae libri tres, Strengnäs 1636, I, luku 8, siv. 34. Vertaa myös Rafael Herzberg, Bidrag tilI Finlands kulturhistoria på 16oo-talet. Vidskepelse. Helsinki 1889, siv. 12 ja seur. — Agricolan rukouskirjassa esitettiin tarkka luettelo päivistä, jolloin. sopi »Seura tekemen, Vateita teettä, Lapsi vieroitta, Ystevytte tedä, Parta aiella, Consti kiusata.» j. n. e.&lt;/ref&gt; Näilläkin kirkon kieltämillä käsityksillä oli kuitenkin juurensa syvällä ihmisten mielessä: vielä v. 1757 on muutamaan almanakkaan Lohtajalla (ja Kälviällä) merkitty, että Saturnuksen päivänä on edullista aidata, ojittaa, kylvää ja istuttaa, Jupiterin vallitessa alottaa rakennusta, jotavastoin lampaita älköön tällöin ostettako; Marsin vallitessa on muka onnekasta ostaa hevosia, auringon päivänä (siis sunnuntaina) tehdä kauppaa herrojen kanssa ja seurustella Jumalan kanssa, Venuksen päivänä seurustella naisten kanssa ja pyytää heiltä jotakin; Mercuriuksen päivänä kirjoittaa perintö, harjoittaa ammatteja ja periä saatavia, kuun päivänä kesyttää eläimiä ja käyttää vilppiä. Kunkin kiertotähtipäivän laatu vastasi tämän mukaan sen pakanallisen jumalan luonnetta, josta kiertotähti oli saanut nimensä.&lt;ref&gt;Almanakka v. 1757, Abr. Holmqvistin varustama muistiinpanoilla. Valtion historiall. museo.&lt;/ref&gt;

Jospa siis oppi kiertotähtien vaikutuksesta jo 16 sataluvulla alkoi saada epäilyttävän maineen, niin pidettiin sensijaan kuun neljännesten tarkkaamista vielä kauan aivan luonnollisena ja välttämättömänä. Jo Mikael Agricola piti sitä niin tärkeänä, että hän painatti tätä varten erikoiset ohjeet rukouskirjaansa: koska nesteet kahtena kuun ensimäisenä neljänneksenä paisuvat, kahtena seuraavana kutistuvat, neuvoi hän suonta iskemään yläkuussa nesteitten paisuessa, mutta hakkaamaan puut alakuussa, liian täyteläiset nesteet kun muussa tapauksessa mädättävät kaadetun puun. Tätä Agricolan opetusta seurattiin vuosisatoja ja seurataan vieläkin yleisesti maassamme. Edelleen oli piispalla peltotöistäkin mieleenpantavaa: »Ja Varro sanoo, että joitakin peltotöitä on mieluummin tehtävä kuun kasvaessa kuin vähetessä, jonka myöskin Plinius osottaa monilla maanviljelystä koskevilla esimerkeillä. Kaikki, hän lausuu, mikä hakataan, poimitaan ja leikataan, tapahtuu vaarattomammin kuun vähetessä kuin kasvaessa. Lantaan älköön koskettako kuun kasvaessa. Lannoitettakoon erittäinkin kuun vaihdoksen ja puolikuun välillä. — — — — Kosteisiin paikkoihin kylvettäköön kuun vaihdoksessa sekä neljä päivää kuun vaihdoksen korvilla. Viljaa ja herneitä viskattakoon sekä korjattakoon viimeisenä kuun neljänneksenä. Taimitarhat ovat laitettavat kun kuu on ollut maan yläpuolella.»&lt;ref&gt;Agricola, Rukouskiria Bibliasta, se on molemista Testamentista, Messuramatusta ia muusta monesta. Turku 1544, De Lune  crescentis ac decrescentis effectibus.&lt;/ref&gt; Mielipiteet eri neljännesten otollisuudesta eri taloustöihin vaihtelivat kuitenkin seuraavilla sataluvuilla melkoisesti. — Colerus neuvoi kylvämään ohraa, ruista ja nisua täysikuussa, ohraa ja herneitä myöskin täysikuusta alakuun lopulle, mutta Rantzau talouskalenterissaan piti paraimpana kylvöaikana uutta kuuta kun lisäksi kalan, kauriin ja neitseen merkit olivat taivaalla. Kyntämiseen ja äestämiseen soveliaimpana pitivät sentään useimmat alakuuta, maa kun tällöin murenee ja rikkaruohot helposti kuihtuvat. Tämä mielipiteitten eroavaisuus heikonsi melkoisesti luottamusta kuun neljännestenkin merkitykseen. »Niinpä saattaa olla syytä tarkata kuun kulkua ja vaikutusta», muuan talouskirja 16 sataluvun keskivaiheilta päättelee,&lt;ref&gt;Lärobok i Oeconomien eIler Landthushällningen, Nordinin kokoelma, Oecoilomica I. Upsalan yliopiston kirjasto.&lt;br&gt;Colerus, Oeconomia, Tukholma 1683, siv. 97 ja seur. - V.ertaa myös J. H. von Neidenburg, Lieffländischer Landman, Riga 1662, siv. 13.&lt;/ref&gt; ensinnä huomautettuaan miten vähän on apua tähtiasemain tarkkaamisesta, »ja vaikka kaikkina maailman aikoina ja kaikkien kansain keskuudessa on ollut tapana näin menetellä, niin on omituista havaita, että niin erilaisia käsityksiä siitä tapaa, sillä jos kirjoista etsii selitystä tahi kyselee vanhoilta, kokeneilta talonpojilta, niin havaitsee aina samasta kysymyksestä monta eri mielipidettä eikä tuskin ainoatakaan toisensa kaltaista. Kun toinen sanoo, että on uudella kuulla kylvettävä, niin toinen pitää alakuuta parempana, ja tästä saattaa tehdä sen johtopäätöksen, ettei ole suurtakaan väliä kummanko tekee, kun vaan on muuten sopiva, kaunis sää ja oikea kylvöaika. Kuitenkin kannattaa viljelijän koettaa kumpaistakin, vuoden, pari tahi kolme perätysten ja siitä päätellä mikä paraiten lyö leiville.» Tulos tuli samaksi kuin oppia tähtiasemain vaikutuksesta sovellutettaessa: ''antiikista saatujen oppien orjallisesta noudattamisesta johduttiin omintakeiseen kokeiluun''. 

Linnen kokemusperäinen tutkimustapa synnytti sitten, 17 sataluvun puolivälissä, kokonaan uuden käsityskannan noista paljon pohdituista seikoista. Niinpä Gadd, yksi innokkaimpia Linnen oppien levittäjiä, kerrottuaan v. 1751, että Ylisen-Satakunnan talonpojat luulevat kuun suuresti vaikuttavan ilmasuhteisiin, joten muka kohta uuden kuun synnyttyä vallinnut säätila jäi kolmeksi päiväksi pysymään, omasta puolestaan epäillen lisäsi: »Kuu on tosin se kiertotähti, joka on lähimmässä yhteydessä maan kanssa: mutta tuskinpa on oletettavissa, että se niin säännöllisesti saattaisi vaikuttaa.» Ja Mennander selitti samana vuonna ilmain ensi sijassa riippuvan auringon valosta, lämmöstä ja liikunnosta sekä maapallon tilasta ja sen kaasuista; kuun vaikutuksesta sensijaan ei hänen mielestänsä ollut täyttä varmuutta eikä kiertotähdillä ollut säätilain muodostamiseen mitään osaa. 13 vuotta myöhemmin Gaddkin jo kielsi kiertotähtien vaikutuksen säätilaan, sekä väitti, ettei edes kuukaan saata maapallon lämpöä lisätä tahi vähentää, vaikka vuoksi ja luode kyllä ovat riippuvaiset siitä. Mielipiteittensä todisteeksi hän vetoaa ''kokeellisiin tutkimuksiin'': Bouguer oli koettanut polttolasilla kokoilla täydenkuun säteitä, mutta ei saanut näistä vähintäkään lämpöä syntymään; ja meteorologiset havainnot osottivat, että kuun vaihdoksilla ei ollut mainittavaa vaikutusta sääsuhteisiin. Miten uusi tämä käsitystapa kumminkin vielä oli, selviää siitäkin, että maamme opillisessa kirjallisuudessa tuona aikana muuten tapaa varsin varovaisia ja epämääräisiä lausuntoja: »On tosin totta, että suurilla taivaankappaleilla kyllä on vaikutuksensa maanviljelystöihimme; mutta toisaalta on myöskin varmaa, että merkkipäivämme eivät pidä paikkaansa», opetettiin Turun akatemiassa taloustieteen luennoilla, »eikä siis kylvöaikaa voida niiden mukaan määrätä. Jotta saisimme varmat merkit oikeasta kylvöajasta on meidän vaarinotettava ''maan tila''». Merkeiksi kelpasivat tosiaan erinäiset oireet luonnon edistymisestä, joita kokeneet talonpojat ja pappismiehet jo kauan olivat havainneet ja koetelleet: kylvettiin vilj a varsin yleisesti silloin kun hämähäkit kutoivat verkkojansa runsaasti vakoihin, kärpässieppo niillä rupesi hyppelemään ja harakan kaula tuli paljaaksi j. n. e. Niin oli myöskin Ikaalisten rovasti Rothovius tottunut tekemään herne- ja kaurakylvöä silloin kun lumme kasvoi vedenpintaan ja karvakorte pilkisti mullasta, Mouhijärven kirkkoherra Polviander taas neuvoi kylvämään ohran ennenkuin kaisla näkyi vedenpinnan yläpuolella ja Huittisten rovasti Idman oli havainnut kevätesikon sekä kynsimön kukinta-ajan sopivaksi kevätkylvön hetkeksi. Aikakauden luonnontieteilijät rakentelivat tälle kokemusperäiselle pohjalle.&lt;ref&gt;P. A. Gadd, Försök til en oeconomisk beskrifning öfwer Satacunda häraders norra del. Tukholma 1751, siv. 43.&lt;br&gt;Föreläsningar i Oeconomien, siv. 43. Käsikirjoitus Helsingin yliopiston kirjastossa.&lt;br&gt;P. A. Gadd ja J. H. Gadd, Försök at utmärka rätta sånings-tiden för de i norden brukelige sädes-arter, Turku 1764, siv. 6 ja seur.&lt;/ref&gt;

Lisäksi tuli vielä se seikka, että pappiloissakin aljettiin käyttää niitä kokeellisen tieteen keksintöjä, joiden avulla lämpö- sekä sääsuhteet saatettiin mitata taikka edeltäpäin laskea. Jo vuoden 1715 ruotsalaisessa almanakassa oli professori Elviuksen neuvot siitä, miten kotona saattoi valmistaa lämpömittarin palloniekasta lasiputkesta, kun putken sisälle kaadettiin lusikkavettä, mieluimmin kuparilla viheriäksi väritettyä, jolloin neste nousten ja laskien helposti näytti lämpömäärän vaihtelun. Saman sataluvun puolivälin tienoilta tapaa lämpömittarin ohella siellä täällä ilmapuntarinkin pappiloissa: niin Föglössä 1757, Lohjalla 1759, Vesilahdella 1768. Olipa Kokkolan pappilassa v. 1766 sellainenkin luonnontieteellisen kokeilun harrastusta osottava esine kuin sähkökone (elektrisk machin) ja Kruunupyyssä v. 1775 kompassi sekä perspektivi ja mikroskopi. Myöskin ajanmittaaja kello tuli yleiseen käytäntöön: vanha aurinkokello hävisi paikaltaan pihamaan keskeltä, mutta sensijaan seinäkello tuli välttämättömäksi jokaisessa pappilassa eikä taskukellokaan sataluvun toisella puoliskolla ollut harvinainen. Kaikki tämä teki taloustoimet riippumattomammiksi entisistä käsitystavoista ilman että niiden säännöllisessä kulussa häiriöitä tapahtui.&lt;ref&gt;Petr. Elvii, Math. Prof. i Upsala Almanach 1715. En liten underrättelse om thermometrer, deras tilredning och nytta.&lt;br&gt;Föglön kirkkoherran Backmanin peruluettelo, liitteenä Turun ja Porin läänin maaherran kirjelmään 6 p. jouluk. 1758 Kunink. Maj:lle. Ruotsin valtioarkisto.&lt;br&gt;Lohjan kirkkoherran Roeringin peruluettelo, liitteenä Hämeen-Uudenmaan maaherran kirjelmään Kunink. Maj:lle 31 p. lokak. 1759. Ruotsin valtioarkisto.&lt;br&gt;Vesilahden kirkkoherran Hacksin peruluettelo liitteenä Hämeen-Uudenmaan maaherran kirjelmään Kunink. Maj:lle 16 p. helmik. 1768. Ruotsin valtioarkisto.&lt;br&gt;Kokkolan kirkkoherran Chydeniuksen peruluettelo 16 p. kesäk. 1766. Suomen vaitioarkisto.&lt;br&gt;Kruunupyyn kirkkoherran Jusleniuksen peruluettelo 22 p, heinäk. 1775. Suomen valtioarkisto.&lt;/ref&gt;

Kesti kumminkin kauan ennenkuin uusi käsitystapa kauttaaltansa tunkeutui edes säätyläisten piireihin: aina kauas 18 sataluvulle pidettiin talousaskareita tehtäessä kuun vaihteita silmällä. Teurastus ja suovankeitto toimitettiin uudella kuulla&lt;ref&gt;Että suovankeitto toimitettiin uudella kuulla on minulle omien muistojensa mukaan ilmoittanut ruustinna Sofia Kranck Janakkalasta.&lt;/ref&gt; ja muistiinpanot almanakoissa osottavat, että kylvettäessä niinikään kuun neljännekset otettiin huomioon. Ja edelleen mainittakoon, että muutamissa talousneuvoissa, jotka kirjoitettiin Hattulassa 1820 tienoilla, kehotetaan laittamaan hevosille silppua sekä viemään lantaa pelloille uudella kuulla, anturanahkaakin oli aljettava kuun viimeisinä päivinä valmistaa sekä parkitseminen suoritettava uuden kuun alkaessa.&lt;ref&gt;Kylväajoista esim. almanakat 1764-1765 Valtion historiallisessa museossa.&lt;br&gt;Taloustoimista Erik Gustaf Palanderin muistiinpanot joissa päällekirjoitus Hushålls Magazin ellr. Röön, nykyjään tekijän hallussa.&lt;/ref&gt; Mutta monin verroin sitkeämmin pysyi talonpoikainen kansa entisissä käsityksissään. »Kuun kasvamisen ja vähenemisen arvellaan paljon vaikuttavan määrättyihin toimiin», Wetterhoff kertoo Asikkalasta v. I807. »Alakuun kolmea viimeistä ja yläkuun kolmea ensimäistä päivää pidetään kuivimpana aikana; mutta erittäinkin näihin aikoihin sattuvaa tiistaita» (siis Marsin päivää, joka kiertotähti vanhastaan oli käsitetty kuivaksi ja lämpimäksi). » — — — — »Kylvökin mukautettaisiin halusta sen mukaan, mutta se käy harvoin päinsä, ja otetaan mieluummin alakuussa hitaampi kasvu kuin jäädään kokonaan ilman liiallisen sateen tai kuivuuden vuoksi. — Taikauskoa myöskin sekaantuu tähän periaatteeseen paljon; esim. kaikkia kalastusvehkeitä on aljettava valmistaa kuun toisella neljänneksellä, jonka jälkeen ne voidaan kutoa minä aikana tahansa; kaivot on niinikään silloin kaivettava. »&lt;ref&gt;Otto Fredr. Wetterhoff, Tankar om Tavastlands upphjelpande —  —  —  samt strödda underrättelser om jordbruk, seder, lynne m. m. uti Asickala kapelI. Kongl. Finska Hushållningssällskapets Handlingar, II, Turku 1807, siv. 316 ja seur.&lt;/ref&gt; — Kuun vaihteitten mukaisesti tehdään talonpoikaisen kansan keskuudessa kotiaskareet monin paikoinvieläkin.&lt;ref&gt;J. O. I. Rancken, Några åkerbruksplägseder bland svenskarne i Finland, Vaasa 1879, siv. 15, 25 ja 30. — Kotiseutu 1911, siv. 80 ja seur.&lt;/ref&gt;

Joskohta siis oli olemassa yhtäläisyyksiä säätyläisten, nimenomaan myöskin papiston ja toisaalta kansan käsitystavan välillä, olivat säätyläiset kumminkin alkaneet 17 sataluvulla edelläkuvatusta luonnonkäsityksestä vapautua. Tämä käsitys, ''joka edelleenkin määräsi kylän viljelystavat, tuli kyläkunnan yhteisviljelykseen velvoitetulle, valistuneelle maanviljelijälle sietämättömäksi esteeksi''. »Jokaisen täytyy töissään noudattaa muuta joukkoa», kuvataan kyläkunnan yhteisviljelystä 1746–1747 valtiopäivillä, »jollei tahdo niskoilleen kaikenlaisia hankaluuksia, ja jos joku ajattelevainen talonpoika tahtoisi paremmalla tavalla viljellä osaansa, täytyy hänen kumminkin jättää sikseen kaikki parannushankkeensa ja alistaa useimmissa tapauksissa järkensä ja taitonsa seudulla vallitsevan järjettömän tavan ja tottumuksen alle:» Lisäksi tuli siitä koituva ajanhukka, että yhtämittaa tuli siirtää työntekijät ja työkalut palstalta toiselle. Ja päällepäätteeksi velvoitti 1742 vuoden kyläjärjestys virkatilaa ja niinmuodoin pappilaakin sakon uhalla toimittamaan naapuriensa kanssa kaikki ne yhteiset työt, jotka saattoivat tuottaa kylälle ja taloille hyötyä.&lt;ref&gt;Antti Kaasalainen, Kylämuodosta ja vainiojärjestyksestä Lounais-Suomessa 16•ja 17-sataluvulla, aivo 2-3.&lt;br&gt;Kyläjärjestys 20 p. helmik. 1742 § 28. Mode, Utdrag III, siv. 1843 ja seur.&lt;/ref&gt; Jos kohta virkatalon haltijalla ja ennen kaikkea papilla olikin melkoinen sananvalta kylänmiesten neuvotteluissa (onhan olemassa esimerkkejä siitäkin, että papit pyrkivät käyttämään kyläjärjestystä kirkollisen ja seurakunnallisen järjestyksen lujittamiseksi);&lt;ref&gt;Instruction hvarefter de af V. Consistorio förordnade personer, som skola hafva inseende öfwer sina byamäns och grannars lefverne, hafwa at rätta sig. Prod. d. 2 juni 1739 Andr. Heinricius. Alceniuksen kokoelma III, siv. 110. Helsingin yliopiston kirjasto.&lt;/ref&gt; niin oli pappilan viljelystapa sentään kehittynyt sille kannalle, että yhteisestä kyläkuntaviljelyksestä ei enään voinut olla hyötyä. Valitettiinhan jo v. 1698 Pälkäneen pappilan maitten arvoa määriteltäessä »haittaa, mikä johtuu siitä, että pappila on Onkkaalan suuressa kylässä ja samoissa viljelyksissä niin monen naapuritalon kanssa»; ja Viipurin hiippakunnan papisto selitti v. 1723, että kyläläisillä muutamissa pitäjissä oli tapana käyttää papinvaihdoksia hyväksensä anastaaksensa yhteisviljelyksessä olevain pappilain maista kaistaleita taikka pienentääkseen niiden peltosarkoja&lt;ref&gt;Pälkäneen pappilan verollepanokirja 28 p. kesäk. 1698. Pappilan maat oli kumminkin jo tällöin määrätty erotettaviksi Onkkaalan kylän maista. Vertaa Pälkäneen, Sahalahden ja Kulsialan kesäkäräjäin pöytäkirjaa 6—7 p. elok. 1690. Molemmat asiakirjat otteina Pälkäneen kirkonarkistossa.&lt;br&gt;Viipurin hiippakunnan papiston valtiopäivävalitukset v. 1723. § 25. K. G. Leinberg, Handlingar rörande Finska kyrkan och presterskapet VI, siv. 7. — Samaa valitti Laitilan kirkkoherra v. 1635. Mainittu teos, III, siv. 388.&lt;/ref&gt; Eipä siis kumma, että viimeisetkin yhteisviljelyksessä olevat pappilat ainakin isonjaon aikana erotettiin omintakeiseen viljelysasemaan.

Vanhimpina aikoina sijaitsivat pappilat samalla maakaistaleella kuin kirkotkin ja pappilan rakennukset olivat kirkkomäellä taikka ainakin kirkon lähimmässä lähistössä. Jomalan pappilan perustukset, jotka periytynevät 13 sataluvun loppupuoliskolta, ovat noin 70 metrin päässä seurakunnan vanhasta kivikirkosta;&lt;ref&gt;Björn Cederhvarf, Fynd i en medeltida hustomtning på Jomala kyrkobacke. Finskt Museum 1910, siv. 91 ja seur.&lt;/ref&gt; ja samaan suuntaan viittaavat tiedot muualtakin. Niinpä olivat vielä 15 ja 16 sataluvulla joidenkuiden pappilain riihet, aitat ja luhdit aivan kirkkotarhan aidan vieressä, piispantupa kirkon portilla taikka karjapiha kirkkomaan lähimpänä naapurina, kun taas toisilla kirkkotarhan sivuilla tungeskeli talonpoikaistaloja ja hökkeleitä. 16 sataluvun kuluessa ruvettiin kumminkin tätä kirkon liian läheistä naapuruutta vieromaan: piispa Gezelius kielsi vastedes taloja kovin lähelle kirkkoa rakentamasta, koskapa tulipalon tullen siitä tälle olisi vaaraa; ja onpa olemassa esimerkkejä siitäkin, että pappiloita samasta syystä muuteltiin etäämmälle. Niinpä määrättiin Kokemäen pappilan karjarakennukset v. 1630 siirrettäviksi kirkon viereltä — toimenpide, joka mahdollisesti jäi toteuttamatta, koska kirkko kymmentä vuotta myöhemmin lienee palanut poroksi — ja niinikään annettiin v. 1648 käsky Naantalin pappilan muuttamisesta suuren kivikirkon seinustalta sopivampaan paikkaan; samaten säädettiin Perniön pappilan karjarakennuksista v. 1731. Toiset pappilat pysyivät sensijaan kirkon seinustalla kauankin. Hauholla vasta isonjaon tapahtuessa v. 1796—1797 päätettiin jättää 70 kyynärän mittainen ala kirkosta (muutamilla suunnilla kirkkomaan aidasta) vapaaksi rakennuksista, jonka johdosta pappila, kappalaistalo, useita pitäjän rakennuksia, Kapakka-niminen talonpoikaistalo ja muutamia mäkitupalaisten hökkeleitä kuljetettiin kirkon seinämäin alta pois.&lt;ref&gt;Gezelius, Perbreves commonitiones II, § 4. Wallquist, Ecclesiastique samlingar V, siv. 294: sekä Lagus, Samling af Domkapitlets i Abo circulär-bref I, Turku 1836, siv. 222. Kokemäen pappilan rakennusten luettelo v. 1630. Kokemäen kirkonarkisto.&lt;br&gt;Turun tuomiokapitulin kirjelmä Naantalin ja Raision seurakunnille 20 p. marrask. 1648. Naantalin kirkonarkisto.&lt;br&gt;Perniön pappilan katselmuskirja 18—20 p. lokak. 1731. Perniön kirkonarkisto.&lt;br&gt;Hauhon pitäjänkokousten pöytäkirjat 18 p. jouluk. 1796 ja 10 p. syysk. 1797. Hauhon kirkonarkisto.&lt;/ref&gt; Kirkon ja pappilan alkujaan kovin läheinen naapuruus, johon mainitut esimerkit viittaavat, lienee johtunut etupäässä katolisen jumalanpalveluksen sekä muitten kirkollisten tointen vaatimuksista, mutta osittain ehkä siitäkin, että kirkkoa tarvittaissa käytettiin turva- ja pakopaikkanakin. Joka tapauksessa sijaitsi pappila kirkon naapurina, mitä keskeisimmällä paikalla, sillä mikäli mahdollista pidettiin huolta siitä, että kirkko oli yhtä kaukana pitäjän eri kulmilta, paikkakunnan sydämessä.

''Kirkonympärystä olikin vanhastaan koko pitäjän keskus''. Moni vanha kirkko oli näet rakennettu jo pakana-aikaiseen liike- ja asutuskeskukseen, usein pakanallisen kalmiston ja uhrilehdon paikalle, usein myöskin käräjämäen lähelle. ''Ikivanhat perintätavat liittyivät tällaissiin paikkoihin ja niihin oli totuttu kokoontumaan yhteisiä tärkeitä asioita varten''&lt;ref&gt;Aksel Heikel, Kertomus muinaisjäännöksistä Hauhon kihlakunnassa, Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk 29. siv. 123, 138. 146 ja seur.; K. K. Meinander ja Juhani Rinne, Finlands kyrkor I, Helsinki 1912, siv. 5; Björn Cederhvarf, Fynd i en medeltida hustomtning, Finskt Museum 1910, siv. 91. Vertaa myös Reinh. Hausen, Finlands medeltidsurkunder, n:o 77.&lt;/ref&gt; Täällä sijaitsi 17:kin sataluvulla pitäjäntupa, jossa pidettiin pitäjänkokouksia ja neuvoteltiin kruununvirkamiesten kanssa, sekä monin paikoin vakituinen käräjätalokin. Sattui, että lukkari tahi koulumestari oli asettunut pitäjäntupaan asumaan ja tuomari käräjätaloon, mutta sitäpaitsi poikkesi kumpaankin paikkaan kirkkoväki lauantai-iltasin yöksi. Joka tapauksessa asui kirkon alempiarvoinen palveluskunta, lukkari, suntio ja koulumestari kirkolla, tavallisimmin omissa torpissaan, pienet peltotilkkunsa, kaalimaansa ja humalatarhansa ympärillä; senlisäksi pitäjänpikkuvirkamiehiä, jahtivouti, siltavouti taikka virkaratsastaja ja neljännesmies kuten heitä Savon puolella kutsuttiin, ja itse nimismieskin. Alituisesti oli siis pitäjäläisillä tänne asioita semminkin kun kymmenysaitta, johon kruunun ja kirkon kymmenykset oli kuljetettava, oli säännöllisesti kirkkotarhan äärellä.

Mutta ei siinä kyllä. Liikepaikka pitäjän sydämessä oli houkutellut luokseen myöskin pitäjän käsityöläiset, ne, jotka koetellun ammattitaitonsa ja moitteettoman elämänsä tähden oli käräjillä pitäjän käsityömestareiksi tunnustettu sittenkun pätevät henkilöt lisäksi olivat vakuuttaneet heidän työnsä olevan paikkakunnalla tarpeen. Näin kasvoi kirkkomäelle käsityöläisten mökkejä, räätälien ja suutarien ensi sijassa, mutta myös liinankutojain, puuseppäin, nahanparkitsijain ja muitten ammattilaisten. Yksityisissä tapauksissa saattaa vieläkin seurata tuollaisen yhdyskunnan syntymistä kirkonympäristölle. Niinpä oli jo ennen vuotta 1731 lukkari perustanut torppansa ja raivannut peltotilkkunsa lähelle Perniön kirkkoa ja pappilaa, suntio niinikään, ja eräs pitäjän tilanomistajista, kreivitär Creutz oli rakennuttanut sinne kirkkotallinsa ja muutamia multa mökkejä sekä asettanut yhteen niistä oman vartijan asumaan; vuonna 1784 eräs vänrikki paraillaan laitteli sinne kapakkataloa, tosin vastoin kirkkoherran kieltoa, ja kestikievari oli vähän ylempänä kirkkomäellä. Vähitellen oli näiden naapuriksi kerääntynyt kokonainen yhdyskunta pikkuvirkamiehiä ja käsityöläisiä. Sataluvun alussa ei niitä mainita ainoatakaan, v. 1740 vain yksi räätälinleski tyttärineen, mutta jo v. 1760 räätäli oppipoikineen pappilan luona sekä 2 räätäliä, suutari ja seppä vähän kauempana; v. 1790 oli jo kaikkiaan paitsi lukkaria, suntiota, jahtivoutia ja siltavoutia, viisi räätäliä, neljä seppää, kolme suutaria, satulaseppä ja liinankutoja. Ja samaan suuntaan kasvoi asutus muillakin kirkoilla. Halikossa esim. oli v. 1753 kolme torppaa pappilan maalla, jotapaitsi eräs korpraali oli laittanut mökkinsä aivan pappilarakennuksen vierelle. Vuonna 1790 asui pappilan ja kirkon ympärillä jahtivouti, siltavouti, kolme räätäliä, suutari, seppä ja puuseppä. Kemiössä samana vuonna kaksi räätäliä ja seppä j. n. e. Monet näistä käsityöläisistä olivat tosin vain lukkarin tahi muun kirkonpalvelijan vuokralaisina; sukulaisuuden siteillä liittyivät pienen yhdyskunnan jäsenet useasti keskenään, jopa pitäjänapulaisen tahi koulumestarin kanssa ja yhdessä he muodostivat pitäjän niin sanoakseni alemman vallasväestön.&lt;ref&gt;Perniön ja Halikon pappilaa, pappilan alustalaisia y. m. koskevat lukuisat asiakirjat mainittujen seurakuntain kirkonarkistoissa. — Manttaalikirjat Turun ja Porin läänistä yllämainituilta vuosilta. Suomen valtioarkisto.&lt;/ref&gt;

Vallasväen liepeissä asui pitäjän köyhälistöä, sekin paikkakunnan keskustassa, voidakseen paraiten kanssaihmisistään hyötyä. Armeliaisuushan oli sitäpaitsi aina menestynyt kirkon turvissa. »Pankaa almu köyhän astiaan ja se rukoilee puolestanne Jumalan luona: koska niin kuin vesi sammuttaa tulen, niin almu sammuttaa synnin», oli katolinen kirkko seurakuntalaisille opettanut. Senmukaisesti olikin jo 13 sataluvun toisella puoliskolla perustettu erinäisten kirkkojen äärelle lepomajoja, joissa köyhiä ruokittiin.&lt;ref&gt; Olaus Magnus, Historia de gentibus septentrionalibus. Rooma 1555, X VI. luku 11.&lt;/ref&gt; Ja luterilaiset kirkonpaimenet olivat jatkaneet katolisten alkamaa työtä. Kristiina-kuningattaren säädöksen mukaisesti olivat piispat Rothovius ja Gezelius määränneet, että kunkin kirkon luona tuli olla vaivaistupa kellareineen ja aittoineen: »Kun Jumala siunaa seurakuntalaisia vuoden sadalla ja samoin sillävälinkin, erittäinkin kun he menevät kirkkoon», Gezelius lausui, »kehotetaan heitä ottamaan jotakin mukaansa siitä siunauksesta, jonka Jumala on heille antanut, sekä lähettämään vaivaistupaan taikka antamaan vaivaisille rahapennin kun he seisovat kirkon oven edustalla tahi eteisessä. Kun Jumala auttaa jonkun onnellisesti matkalta, vaivaavasta taudista tahi muusta vaarasta, on tapana muistaa Jumalan huonetta ja köyhiä.»&lt;ref&gt; Perbreves commonitiones. Ecclesiastique sarnlingar, V. Tukholma 1791, siv. 286 ja seur.; Rothoviuksen kiertokirje 16 p. elok. 1644. Samling af Domkapitlets i Abo circulär-bref I, siv. 111.&lt;/ref&gt; Säilyihän kauan 16:llä ja osittain 17:lläkin sataluvulla katolisaikainen tapa uhrata tuollaisten tapausten johdosta kirkolle kynttilöitä, vahajäseniä, rahoja ja turkiksia; eikö niinmuodoin ollut parempi antaa ropo köyhille kuin noudattaa noita paavilaisia tapoja? Joka tapauksessa oli siis anteliaisuudel1a kirkon luona ikivanhoissa tavoissa juurensa ja runsaimmin tulivat siitä tietysti osallisiksi ne tarvitsevaiset, jotka jollakin tavoin olivat kuuluneet itse kirkon palveluskuntaan taikka olivat sen sukua. 

Niinpä kuuluivat kirkkomäen köyhälistöön ensinnäkin köyhät kappalaisten ja apulaisten lesket, jotka kruunun luetteloissa oli merkitty rutiköyhiksi eivätkä voineet maksaa vähäisimpiäkään kruununmaksuja, tuskinpa saattoivat hankkia nautinnokseen viinaryypyn ja muutaman hyppysellisen nuuskaa. Edelleen lukkarinleski, olipa hän sitten jäänyt miesvainajansa torppaan asumaan, taikka, jos tämä oli katsottu virkatalon luontoiseksi, häädetty uuden lukkarin tieltä, johonkin hökkeliin.&lt;ref&gt; Kysymys lukkarinmökin oikeudellisesta luonteesta oli monessa pitäjässä aina 17 sataluvun lopulle riidanalainen: esim. Raahen-Salon lukkarintorppaa koskevan oikeusjutun käsittely Salon ja Siikajoen talvikäräjillä v. 1742, jolloin torppa julistettiin lukkarin virkataloksi (Pohjois-Pohjanmaan tuomiokirjat v. 1742); Vetelin lukkarintorpasta riita juttu Kokkolan ja Kälviän talvikäräjillä v. 1742 sekä Perniön lukkarintorpasta syksyllä 1770. joissa kummassakin tapauksessa torppa katsottiin yksityisluontoiseksi (Pohjois-Pohjanmaan tuomiok. v. 1742 sekä Halikon tuomiok. tuomiokirjat v. 1770).&lt;/ref&gt; Kaikki he sitäpaitsi saattoivat ansaita kudonnalla, nypläyksellä, viinanmyynnillä taikka tekemällä tilapäisiä taloustöitä juhlien sattuessa pappilassa tahi muissa taloissa. Paljon kurjemmissa oloissa olivat sittenkin mäkitupalaiset, jotka elelivät kirkkomäen mökkipahasissa, hökkeleissä ja kaukomatkaisten isäntien kirkkotalleissa. Osittain ne olivat entisten lukkarien ja kirkonvartijain, ehkäpä pappienkin, jälkeläisiä, suvuistaan huonontuneita ja köyhtyneitä tyhjäntoimittajia, osittain entisiä sotamiehiä taikka herrasväen palkollisia. Jo 16 sataluvun lopulla oli tällaista joukkuetta pesiytynyt Lohjan kirkkomäelle. Yksi heistä, muka sotilaana oli ottanut pitäjän vankikopin haltuunsa ja piti sitä saunanaan, toiset väittivät esi-isiensä olleen kirkonvartijoita ja haudankaivajia, kaikki he raiskasivat pappilan kalavesiä, metsää ja laidunta, polttivat aitoja, varastivat herneitä, nauriita ja muutakin, suojelivat varkaita ja salailivat varastettua tavaraa. Niinikään kerrotaan Mikkelistä v. 1767, että pitäjän köyhäinhuoneisiin, jotka ikimuistoisina aikoina oli rakennettu kirkon vierelle, kirkonvaivaisia varten erikoisesti ostetulle maalle, oli, sittenkun vaivaiset olivat kuolleet tahi jaetut ruoduille, asettunut kaikenlaista irtolaisväkeä. Erittäinkin asuskeli niissä irtolaisnaisia, joita paheittensa ja ilkitöittensä vuoksi ei oltu voitu pestata palvelukseen eikä heillä ollut muuta elatuksen keinoa kuin viinanmyynti sellaisille maalaisille, joilla oli viinanostoon varaa. Olipa kirkon ympärillä asuvain herrasperheitten palkollisiakin sinne sijoittunut varastamiansa tavaroita myymään. Ja v. 1796 tehtiin Kokkolan pitäjänkokouksessa sensuuntainen sopimus, että irtolaisten metsänhaaskuun, kapakoimisen ja muun ilkivaltaisuuden estämiseksi pitäjän isäntämiehet kiellettäisiin ottamasta kirkkotalleihinsa ketään asumaan elleivät saisi kirkkoherralta ja kaikilta kirkonkylän talollisilta siihen lupaa.&lt;ref&gt; Ad. Neovius. Lojo sockens kyrkliga förhållanden I, Suomen Kirkkohist. Seuran pöytäkirjat liitteineen 1905-1906, siv. 151, 155 ja seur.&lt;br&gt;Mikkelin pitäjänkokouksen pöytäkirja 31 p. toukok. 1767. Alceniuksen kokoelmat III, siv. 290 ja seur.&lt;br&gt;Kokkolan pitäjänkokouksen pöytäkirja v. 1796. Kokkolan kirkonarkisto.&lt;/ref&gt; Kaiken lisäksi oli mäkituvista terveydellinenkin vaara. Sitä kuvasi eräs yleishyvän harrastaja v. 1807 seuraavasti: »Näissä pienissä tuvissa, joissa vanhemmat ja lapset ovat yhteensullottuina, joissa epäsiisteys sen lisäksi pitää tyyssijaansa, joissa ilma on huono ja ruoka usein epäterveellinen sekä luonnoton, näissä syntyvät kulkutaudit, jotka pilaavat ja surmaavat tuhansia ihmisiä, usein maan reippainta nuorisoa.»&lt;ref&gt; Om uppfostrings-industrie- och barmhertighets-anstalter uti Finland. Kongl. Finska Hushållningssällskapets handlingar II. Turku 1807, siv. 166—167. alimuistutus.&lt;/ref&gt;Kaiken epäsiisteyden keskellä tekivät tosiaan tällä aikakaudella kulkutaudit, semminkin isorokko ja lavantauti hirvittävää hävitystä, sitäkin enemmän kun niitä vastaan ei ollut muuta apua kuin alkeellisimmat kotilääkkeet taikka ne, joita pappilan apteekkilaatikosta voi saada. 

Sekä vallasväen että köyhälistön kanssa joutuivat pitäjäläiset kirkolla käydessään monenlaisiin tekemisiin. Asioille ei kuitenkaan viikolla tultu, vaan säästettiin mikäli mahdollista kaikki siksi kunnes pyhän lähestyessä oli kirkkomatka edessä; yksin kiireelliset papinhaut sairaitten luokse lykättiin mieluimmin pyhien korville. Eikä se kumma ollut, sillä kirkkotie oli monin paikoin pitkä ja vaivalloinen: saattoihan olla matkaa ylämaan kappelikulmilta Pohjanmaan emäpitäjäin kirkoille hyvän joukon toistakymmentä peninkulmaa ja Savonkin laajoja pitäjiä oli pitkällinen kulkea; Iisalmi käsitti noin 52 neliöpeninkulmaa ja Kuopio 50. Tosin oli kappeliseurakunnilla omat kirkkonsa, mutta ainakin kerran, pari vuodessa piti kansan niistäkin tulla emäkirkoille asti, ulostekoja suorittamaan tai päivätöitä tekemään kirkon, pappilan ja pitäjäntuvan rakenteille. Useilla emäkirkoilla oli sitäpaitsi määräpäiväiset markkinat. Ratsaspolkuja ja muita huonoja teitä oli vaellettava, milloin ei vesitse päästy; ruumiit puolittain kannettiin, puolittain hevosen jäljessä vedätettiin haudattaviksi peninkulmamäärät. Useimmiten saattoi kuitenkin monihankaisilla veneillä päästä kirkkorantaan asti, sillä kirkothan sijaitsivat vesireittien keskuksissa, toisinaan ne oli sijoitettu kerrassansa saarille. Joka tapauksessa oli matkasta kylliksi hankaluutta, ennen kaikkea tietysti kelirikon aikana.&lt;ref&gt; Aksel Heikel, Kertomus muinaisjäännöksistä Hauhon kihlakunnassa, Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk 29, siv. 107—108, 117. 122. 133 j. n. e. — Vrt. Juho Torvelainen, Pohjan- ja Hämeenkyrön väliset polut. Suomen Museo 1905. siv. 33 ja seur.&lt;/ref&gt; »Mitä
haittaa ylämaalaisilla on ajanhukasta y. m. heidän kuljettaessaan niin pitkän matkan (s. o. noin 14 peninkulmaa) kirkkoherran kymmenyksiä, testamenttilehmiä sekä kruununkymmenyksiä», valitetaan v. 1805 Pyhäjoelta, »sekä noudettaessa katovuosina viljaa ruuaksi ja siemeniksi pitäjänmakasiinista, joka niinikään on emäkirkolla, on helppo käsittää.» Ja lehtimäkeläiset, jotka kuuluivat Pietarsaaren pitäjän Alajärven kappeliin, selittivät v. 1799, että eivät keväisin ja syksyisin kelirikon vuoksi ensinkään päässeet edes kappelikirkkoonsa, joka oli kahden järven ja useitten soitten takana, ruumiit jäivät hautaamatta pitkiksi ajoiksi ja lapset kastamatta, monet niistä ristimättöminä kuolivatkin.&lt;ref&gt;Pyhäjoen pitäjän kahtiajakoa koskeva mietekirjoitus vuodelta 1805. Pohjanmaan maaherrain kirjelmät. Ruotsin valtioarkisto. — Alajärven kappelin Lehtimäen kyläläisten anomuskirje Kunink. Majesteetille 6 p. syysk. 1799 oman kappeliseurakunnan perustamisesta. Pohjanmaan maaherrain kirjelmät. Ruotsin valtioarkisto.&lt;/ref&gt; Niinmuodoin oli syrjäkulmalaiselle käynti emäkirkolla oikea merkkitapaus, mutta yleensäkin oli kirkkomatka kansalle tärkeä arkielämän yksitoikkoisuuden keskeytys.

Kun saavuttiin perille useinkin jo hyvissä ajoin aattopäivänä, oli yövyttävä kirkolla. Mentiin pitäjäntuvalle, käräjätalolle taikka pappilapirttiin, joita rakennuksia pitäjäläiset ylläpitivät sillä nimenomaisella ehdolla, että vakituiset asujamet antoivat niissä yösijan sekä lämmittivät ne valmiiksi. Edelleen oli joka kirkolla kapakkatalo, joka senlisäksi toisinaan oli kievari; sekin tarjosi majapaikan, jos kohta epäilyttävän sille, joka aamulla aikoi kirkkoon ja ehkä Herran ehtoollisellekin. Parempi oli päästä lukkarin luo, missä oli mahdollista kuulla lukkarin pitävän ilta- ja aamurukoukset ja ehkä lukevan jostakin hengellisestä kirjastakin. Mutta aina ei ollut valitsemisen varaa. Niinpä kerrotaan Elimäeltä V. 1766:&lt;ref&gt;Rovasti David Starckin kirjelmä Porvoon tuomiokapitulille 15 p. helmik. 1766. Alceniuksen kokoelmat III, siv. 321 ja seur.&lt;/ref&gt; »Lähellä kirkkoa ei ole muuta kuin suuri kapakka ja kaksi pientä talonpoikaistaloa. Kun paljon väkeä lauantaisin tulee rippikirkkoon, niin täytyy monen sijoittua yöksi kapakkatupaan, joka on kirkkoa kaikkein lähinnä. Täällä on ehtoolliselle aikoville paljon häiriötä ja pahennusta, sitäkin enemmän kun kapakka samalla on kievaritalo.»

Mutta useissa pitäjissä, ainakin Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla oli talollisilla omat kirkkotallinsa taikka kirkkomajoiksiko niitä kutsuisi; näin oli myöskin Ruotsin puolella. »Smoolannissa ja muilla Etelä-Ruotsin metsäseuduilla», kertoo muuan tutkija, »on vielä olemassa se tapa, että melkein joka talollisella on kirkon luona pieni, enimmäkseen nurkkasalvokselle tehty talli, joka kirkkomatkoilla ja muilla retkillä myöskin oli tilapäisenä majana ja tavarasäiliönä. Tämä tapa on varmaan hyvin vanha — — —.»&lt;ref&gt;Hugo F. Frölén, Nordens befästa rundkyrkor, en konst- och kulturhistorisk undersökning I. Tukholma 1911, siv. 90, alimuistutus 2.&lt;/ref&gt;  Tiedetäänkin hallituksen jo v. 1728 velvoittaneen Länsi-Pohjan maaherraa pitämään huolta siitä, että Tornion pitäjäläiset hankkisivat itselleen kirkkomajoja, jollaisia oli kaikkialla Länsi-Pohjassa, joten he voisivat niihin lauantai-iltasin yöpyä sekä säästyisivät läheisen Tornion kaupungin juomapaikkoihin majoittumasta.&lt;ref&gt;Kunink. Majest. resolutioni 8 p. helmik. 1728 Hernösandin hiippakunnan valtiopäivävalitusten johdosta. Leinberg. Handlingar rörande Finska kyrkan och prestersakapet VI, Helsinki 1902, siv. 425.&lt;/ref&gt; Mutta melkoista kaukaisemmilta ajoilta kirkkotallit varmaankin periytyivät. Määrätty maa-ala oli niitä varten kirkon vierelle varattu, ''kullekin kyläkunnalle omat tallipaikkansa''.&lt;ref&gt;Näin ainakin Kokkolassa rovasti Edvard Johanssonin antamien tietojen mukaan.&lt;/ref&gt; Milloin oli pitäjäläisillä vain pieniä ikkunattomia tallipahasia, milloin kaksiosastoisia, toinen osasto hevosille toinen ihmisille varattu, taikka peräti kaksikerroksisia, toisessa kerroksessa tällöin ikkunakin. Olipa varsin luonnollista, että halusta otettiin joku majanpitäjä kirkkotallia asumaan ja vartioitsemaan, jos sitä suinkin saattoi vakituisena asuntona käyttää; ja kuka tähän olisi ollut otollisempi kuin joku joutilaista kirkonkylän loisista? Näinhän oli Kokkolassa, ja olihan vakituinen vartija kreivitär Creutzinkin kirkkotallissa Perniössä. 

Joka tapauksessa oli kirkkomatkailijoilla vakituiset majapaikkansa. Arvattavasti he toivat eväittensä ohella vanhan tavan mukaan tuliaisiakin majamiehillensä sekä saivat vastavuoroon viinaryypyn ja useampiakin. (Sitähän vaati ikivanha vieraanvaraisuus, jota jo Olaus Magnus 15 sataluvun puolivälissä kiitteli; ja pari miespolvea myöhemminkin kehuttiin vieraita kestityn »melkein ilmaiseksi» kun muka oli viljaa ja olutta niin runsaasti; toisaalta taas 16 sataluvun puolivälissä Vexionius kertoo entisen ylenpalttisen vieraanvaraisuuden, »joka usein ennen oli suureksi turmioksi», melkoisesti hävinneen käytännöstä.)&lt;ref&gt;Olaus Magnus, Historia de gentibus septentrionalibus, Rooma 1555, XVI, luku 12. — Joh. Messenius, Specula ex qua inclytam Svecorum et Gothorum conditionem manifesto atqve prolixo contemplari licet quaquaversum prospectu, Tukholma 1612, siv. II. — J. L. Gottfrid, Inventarium Sveciae, Frankfurt am Main 1632, siv. 12.&lt;/ref&gt; Tapa oli sentään edelleenkin niin yleinen, että sitä noudatettiin pappilaan veroja vietäessä ja ilmeisesti ''oli myöskin n.s. majamiehyys kaupungeissa tätä samaa alkujuurtsa'': »Niin on ikimuistoisista ajoista ollut olemassa asetusten vastainen ja rangaistava tapa», selitti Savonlinnan läänin maaherra v. 1727, »että nimittäin maalaiskansa on pyrkinyt käyttämään kaikkialla kylläkin tunnettua majamiehyyttä (maja-meseri). joka on sellaista, että kansa viemättä mitään torille heti tahtoo tavaroineen ajaa määrättyjen porvarien luo, missä he odottavat 3—4 päivän kestitystä ja siten kuluttavat paraimman aikansa säädyttämästi eläen.»&lt;ref&gt;Savonlinnan läänin maaherran Frisenheimin lausunto 22 p. huhtik. 1727 Savon talonpoikain valtiop.-valituksen 12 § johdosta. Ruotsin valtioarkisto. Vertaa Carl v. Bonsdorff, Hvad förstods med majmiseriet? Historiallinen arkisto XII, siv. 117.&lt;/ref&gt; Lisäksi tuli vielä se seikka, että ikimuistoisista ajoista oli totuttu ''viettämään suuria juhlapäiviä juomingeilla'' ja että ''juomisella oli määrätty uskonnollinen merkitys''. Näin vietettiin erikoisesti Pyhäin miesten päivää ja Olavin päivää sekä oluen ja viinan juonnilla että muilla taikauskoisilla menoilla,&lt;ref&gt;Esim. Christfrid Ganander, Mythologia fennica, Turku 1789. sanat Kekri ja Ollinpäivä; sekä Abr. Pcppiuksen kirjelmä 23 p. kesäk. 1739 Kekrin viettämisestä Savossa. Alceniuksen kokoelma II!. siv. 111.&lt;/ref&gt; ja Agricola kuvaa, kuten tunnettu kevätkylvön juhlaa seuraavilla säkeillä:
:»Ja quin Keue kyluö kyluettin
:silloin vkon Malia iootijn
:Sihen haetin vkon wacka,
:nin ioopui Pika ette Acka.
:Sijtte palio Häpie sielle techtin,
:quin seke cwltin ette nechtin. »&lt;ref&gt;Agricola, Davidin Psa1tari. Tukholma 1551, Alcupuhe.&lt;/ref&gt;

Katolinen kirkko, joka muutenkin tyytyi sovelluttamaan vanhoja pakanallisia tapoja kirkollisiin muotoihin, suvaitsi näitä pakanallisia juhlajuominkejakin, vieläpä järjesteli niitä ''kirjjojen liepeille''. Olaus Magnus kertoo, että oli tapana pitää pitoja määrättyinä aikoina, jolloin yleinen rauha julistettiin sekä iloittiin ikäänkuin olisi kulta-aikana eletty. »Mutta», hän jatkaa, »jotta tämä paremmassa järjestyksessä tapahtuisi, määräsivät hyvät piispat, että pidot olivat rajoitettavat ''kolmeen helluntaipäivään'' sekä kolmeen päivään ''ennen pääsiäispaaston alakamista''; silloin kokoonnuttiin erityisen seurakunnan kirkolle itsekustakin kihlakunnasta, pidot valmistettiin kirkon vierelle vartavasten rakennettuun suureen taloon, jonne jokainen toi varallisuutensa mukaisesti ruokatavaroita tullessaan. Olutta taas oli hankittu kaikkien yhteisellä kustannuksella. Ennen ateriaa käytiin kirkossa rukoilemassa ja sen päätyttyä pistäydyttiin jälleen kirkkoon. Aterialla istuttiin ''ikäkausittain, arvojärjestyksessä'' sekä ''perheittäin''. Edelleen kuului asiaan, että ensinnä juotiin kolme virallista maljaa, kolminaisuuden, neitsyt Maarian ja kirkon suojeluspyhän, senjälkeen oli tapana keskustella paikkakunnan yhteisistä asioista, sopia avioliitoista j. n. e.&lt;ref&gt;Olaus Magnus, Historia de gentibus septentrionalibus, Rooma 1555. XVI, 16—19 luku. Vrt. myös Hans Hildebrand, Olaus Magni och hans historia. Svensk historisk tidskrift 1884. siv. 337.&lt;/ref&gt;  Kaikesta siis ilmenee, että kirkko näitä määräpäiväisiä juominkeja suosi ja epäilemättä tällaisissa tilaisuuksissa myöskin säästettiin osa ruuasta tahi ainakin ruuan tähteet paikkakunnan köyhille, ennenkaikkea arvattavasti kirkon vaivaisille: tapa oli sama kuin n. s. »kirkko-oluet» Englannissa, näitä juhlia kun niinikään jo keskiaikana vietettiin ''helluntaina'' kirkon omistamassa kapakassa, juotiin lahjaohrista valmistettua olutta ja maksettiin sen hinta vaivaisten hyväksi.&lt;ref&gt;W. J. Ashley, Englische Wirtschaftsgeschichte II, Leipzig 1896, siv. 333 ja seur.&lt;/ref&gt;

Tietysti säilyivät nämä ikivanhat tavat kauan uskonpuhdistuksen jälkeenkin. Tosin Olaus Magnus kertoo, että kerettiläiset, siis ilmeisesti uskonpuhdistuksen kannattajat kirkkojuominkeja vastustivat ja että hallitsija niitä koki ehkäistä, koska paljon väen kokoontuminen hänestä oli vaarallista, mutta, kertoja lisää, kansa ei ottanut alistuaksensa tuollaisiin heidän perinnäistä vapauttaan ja vanhoja tapojaan rajoittaviin toimenpiteisiin. Vielä v. 1670 oli Kuopion pitäjäläisillä tapana viettää vanhoja juhliaan juomingeilla, joissa heidän pappinsakin olivat olleet mukana;&lt;ref&gt;Suomen muinaismuistoyhd. Aikakauskirja III, siv. 126.&lt;/ref&gt; ja seuraavasta selviää miten entiset kirkkojuomingit säilyivät siellä täällä milteipä alkuperäisessä muodossaan aina kauas 17 sataluvulle. Sensijaan poisti uskonpuhdistus katolisen kirkon juurruttamat jyrkät rajat luvallisten juominkipäiväin ja luvattomien, ennen kaikkea paastoaikojen välillä. Juomapaikat, jotka ennen olivat olleet kirkon valvonnan alaisina, ehkäpä kirkon ylläpitämiäkin (siihen viittaa Olaus Magnuksen kertomuksen sävy) muuttuivat nyt yksityisten pitämiksi kapakoiksi. Niinpä Kustaa Vaasa valittaa v. 1541,&lt;ref&gt;Kustaa Vaasa Niilo Grabbelle 13 p. maalisk. 1541. Arvidsson, Handlingar VI, siv. 206-207.&lt;/ref&gt; että, »hovimiehet ja muut» harjoittivat kapakoimista eli oluenmyyntiä kirkoilla, varsinkin Viipurin läänissä, josta kansa kärsii suurta vahinkoa ja kaupunkilaiset siten menettävät ansionsa. Kustaa-kuninkaan tällöin säätämä kielto kirkkokapakoita vastaan ei tietenkään saattanut paljon vaikuttaa: juominen muuttui jokapyhäiseksi huviksi, joka alkoi heti kun aattoilta oli käsillä ja kirkkoväkeä rupesi kokoontumaan. »Munta unhotta Lauvandaina, että Sunnundai lähesty», piispa Rothovius sanoo v. 1634, »lyövät heitäns täyttämän ia macavat nijn, ia lepävät ulos Wijnan ja Oluen, cosca Jumalan palvelus pidhetän nijn quin sitä pahembi usein nähdän. »&lt;ref&gt;Yxi Christillinen Saarna Pidhetty Turusa sen suuren ychteisen Rucous Päivän Pälle 20 Maji Wuonna 1634 ab Isaaco Rothovio Episc. Ab. Tukholma 1634.&lt;/ref&gt;

Jumalanpalveluskaan ei riittänyt näille totutuille tavoille vastapainoksi: kirkkoväen käytös sen ilmeisesti osotti. Jumalanpalveluksen alkaessa pysähdyttiin ensinnäkin kirkkomäelle juttelemaan ja uutisia kuulemaan, jonka lisäksi oli tullut yleiseksi tavaksi jäädä pitemmäksikin ajaksi seisoskelemaan kirkkotarhaan, kirkon ikkunain alle tahi eteiseen. Kirkkotarhan nurmen alla lepäsivät vainajat ''kylittäin'' papiston säätämässä järjestyksessä, ja kylän puumerkki osotti sitä parin, kolmen sylen laajuista maakamaraa, johon sen edesmenneet asujamet oli kätketty. Säädetyssä järjestyksessä istui myöskin elävä sukupolvi kirkossa, talottain ja kylittäinkin, vaikka varallisuus ja mahti tarkemmin osotti elävien paikan kuin kuolleitten. Miehet istuivat aina oikealla puolen, naiset vasemmalla; säätyläisten jälkeen kirkonisännöitsijä ja kuudennusmiehet, sitten talolliset ja alimpana torpparit, sotamiehet ja palkollisväki. Onpa olemassa merkkejä siitä, että penkkisijaa kirkossa katsottiin oikeutetuksi seuraukseksi erisuuresta osanotosta kirkon rakentamiseen sekä ylläpitoon. Messukylässä ainakin nimenomaan tehtiin v. 1748 se päätös, että penkit kirkon lattialla oli »jaettava ja sovitettava» kunkin talollisen jousiluvun eikä hänen talonsa suuruuden mukaan, koskapa pitäjäläiset ikimuistoiseen tapaan olivat rakentaneet kirkkonsa jousiluvun perustalla ja pikkutalolliset olivat tähän rakennustapaan vain sillä ehdolla suostuneet, että senmukaisesti heille myöskin jaettaisiin penkkisijat.&lt;ref&gt;Hautausmaitten jakokirjat kirkonarkistoissa; esim. Kyrckegårds utdelning begynnandes på södersidan af wåpnhuset som är rest emot kyrckebyn och hvar och en by hafwer sitt boomerke på sin andel, hållit Anno 1615. Hauhon kirkonarkisto. Vielä. Gezelius koki estää hautaristien asettamista hautuumaille.&lt;br&gt;Messukylän pitäjän penkkijärjestyskirja, Turun tuomiokapit. vahvistama 12 p. lokak. 1748. Messukylän kirkonarkisto.&lt;/ref&gt; Kerta kaikkiaan säädetty järjestys oli joka tapauksessa välttämätön, jotta ei sekasortoa ja häiriöitä jumalanpalveluksen kestäessä tapahtuisi. Sittenkin pyrittiin supattelemaan ja liikuskelemaan, kuljettiin kesken sisälle ja jälleen ulos. Naisväki, joka tietenkin oli halukasta saamaan viikon tapahtumat perinpohjin selville, koetti jatkaa kirkkomäellä alkamaansa uutistenvaihtoa itse kirkossakin. Niinpä papisto esim. Kangasalla v. 1785 neuvoi seurakuntalaisia, että »asiaankuuluvalla tavalla opettaisivat vaimoihmisiään heidän anteeksiantamattoman ja jumalattoman menettelynsä johdosta sekä ystävällisesti kehottaisivat heitä tällaisesta luopumaan, niitä nimittäin, jotka eivät häikäile jumalanpalveluksen aikana kirkossa toimittaa kaikenlaisia yksityisiä asioitaan ja usein sellaisella asialla kulkevat toiselta puolen kirkkoa toiselle». Pojat taas, jotka istuivat kuorissa, pistäytyivät kesken jumalanpalveluksen ulkosalle ja jäivätkin usein sille tielleen. Sopivana varokeinona tätä vastaan pidettiin sitä, että »ne, jotka oikeasta syystä ovat pakotetut lähtemään ulos, tästälähin ilmoittavat siitä ensinnä lukkarille sekä jättävät hattunsa tahi lakkinsa paikalleen kirkkoon, ja se, joka tätä vastaan rikkoo pantakoon jalkapuuhun kirkonoven viereen ja mikäli mahdollista vielä samana päivänä». Lopuksi kulki suntio tuontuostakin suviseen aikaan saarnan aikana pitkin kirkkoa ja pukkasi sauvallansa nukahtaneita selkään.&lt;ref&gt;Kangasalan pitäjänkokouks. pöytäkirja 22 p. toukok. 1785 sekä 2 p. huhtik. 1769. Kangasalan kirkonarkisto. — Messukylän pitäjänkokouks. pöytäkirja 29 p. jouluk. 1771, 2 p. marrask. 1788, 29 p. toukok. 1804. Messukylän kirkonarkisto.&lt;/ref&gt;

Eipä siis kumma että kirkkoaikanakin kapakka miespuolisia sanankuulijoita houkutteli. Jo piispa Juustenin aikana. v. 1573, kapakoiminen jumalanpalveluksen kestäessä kiellettiin; ja piispa Sorolainen valitteli tuota huonoa tapaa useissa kohdin postillassaan (1621, 1625): »Ylönsyöminen ia Juominen — — on saanut nyt vallan ioca paicas — — — — Tämän caltasia Juomareita ia Olucoria on meidän seasam sekä Caupungeisa että Maakylisä iotca ilman lackamata täyttävät itzens Oluella». Ja edelleen: »cosca he lähtewät kircosta, nijn he menewät iuoman Crouwin kircon kylijn eli mualle Custa he olutta löytäwät ia siellä juowat itzens juowuxijn ia sen cautta unhottavat Jumalan sanan ionga kircosa kwlit.»&lt;ref&gt;Capita rerum synodicarum; recitata in synodo Aboensi, § 14. Samling af Domkapitlets i Abo circulär-bref J, siv. 27. — Sorolaisen postilla J, Tukholma 1621, siv. 140, II, Tukholma 1625, siv. 47.&lt;/ref&gt; Kertoohan sitten piispa Terserus v. 1672 miten keuruulaiset olivat pitäneet pahaa elämää muutamana suurena rukouspäivänä kirkkotuvassa, jota käyttivät olutkapakkanaan ja miten he ''helluntaipäivänä'' toivat yhdeksän tynnyriä olutta kirkkomäelle sekä joivat itsensä juovuksiin; ja Perniössä oli pidetty samallaista menoa.&lt;ref&gt;Terseruksen kirjelmä 26 p. helmik. 1662, painettu K. E. F. Ignatiuksen teokseen Finlands historia under Carl X Gustaf regering. Helsinki 1865, siv. 167, alimuistutus.&lt;/ref&gt; Ehdottihan edelleen Viipurin tuomiokapituli vuonna 1647, että kapakat siirrettäisiin puolen peninkulman päähän kirkoilta, koska niissä maaherran kielloista väliä pitämättä myytiin viinaa eikä kieltojen uudistamisesta arvatenkaan olisi apua; pari vuotta myöhemmin taas ilmoitti Kunink. Majesteetti mielipahansa siitä, että jumalattomat ihmiset Porvoon ja Hollolan läänissä juovat ja aikaansaavat pahennusta kirkonmenoissa, koska kirkkojen äärellä on kapakoita.&lt;ref&gt;Viipurin tuomiokapitulin postulatit, jätetyt 30 p. maalisk. 1647, liitteen 5 kohta, sekä Kunink. Majest. resolutioni 28 p. maalisk. 1649 Porvoon ja Hollolan läänin papiston valitusten johdosta. Leinberg, Finska prästerskapets besvär och Kongl. Majestäts därpå gifna resolutioner. Skrifter utgifna af Svenska literatursällskapet i Finland XXII, siv. 70 ja 84. — Vertaa myöskin piispa Rothoviuksen kieltoa kapakoimista vastaan kirkoilla. Constitutiones Pastoribus in Dioecesi Aboensi traditae, 20:s kohta. sekä Gezeliuksen määräyksiä lukkarien velvollisuudesta estää juomista kirkkoaikana, Perbreves constitutiones III, kohta 8.&lt;/ref&gt; Mutta tuntuu siltä, että aikakauden ankara kirkkokuri sentään suunnilleen piti seurakunnat aisoissa, joskin on otaksuttavissa, että kirkko piti juoppoutta paljon pienempänä paheena kuin sen ajan muita helmasyntejä, taikauskoa ja huoruutta, eikä ehkä ole ottanut juoppouden leviämistä kyllin usein puheeksi.

Ainakin kasvoi kapakan mahti kautta koko 17 sataluvun. Edellisen sataluvun alku- ja keskivaiheilla oli juotu ja anniskeltu etupäässä olutta, mutta senjälkeen voitti viinan juonti yhä enemmän alaa. Muutamat ilmoitukset sataluvun eri vuosikymmeniltä ja maamme eri osista riittänevät kapakan valtaa kuvaamaan. Jo v. 1723 oli hallitus ollut pakotettu vakavasti kieltämään kapakoimasta kirkkoväelle Porvoon hiippakunnassa, mutta V. 1741 sen täytyi uudistaa kielto sekä lakkauttaa ne kapakat, jotka ilman asianomaista lupaa oli perustettu.&lt;ref&gt;Kunink. Majest. resolutioni Porvoon hiippakunnan papiston valitusten johdosta 14 p. heinäk. 1741. Leinberg, Handlingar rörande Finska kyrkan och presterskapet VI, Helsinki 1902, siv. 365.&lt;/ref&gt; Tätä ennen oli jo Porvoon tuomiokapituli v. 1736 nuhdellut Iitin kirkkoherraa oluen ja paloviinan myynnistä seurakuntansa kirkolla ja seuraavana vuonna oli Virolahden kirkkoherra syytteessä samanlaisesta menettelystä.&lt;ref&gt;H. Råbergh, Sedliga missförhållanden inom församlingarna under tiden efter stora ofreden. Kirkkohist. Seuran pöytäkirjat liitteineen V, siv. 233 ja seur. — Vertaa . Antti J. Pietilä, Daniel Juslenius, hänen elämänsä ja vaikutuksensa II, Porvoo 1910, siv. 43 ja seur.&lt;/ref&gt; Janakkalassa taas ''harjoitettiin kapakoimista rinnan ikivanhain uhritapain kanssa'': »Kaukaisista ajoista asti on ollut tavallista», kerrotaan v. 1731, »että useista pitäjistä kokoontuu väkeä sunnuntaina ennen Laurin päivää Janakkalan kirkkomäelle jonne useat vievät kaupaksi olutta ja paloviinaa; tällöin muutamat juopuvat, josta tappelut, kiroukset y. m. ovat seurauksena. Lukkarintalon vierellä on lähde, johon osa kansaa kuuluu uhraavan.» Sen johdosta anottiin, että maaherra kuulutuksilla Vanajan, Rengon, Lammin, Vihdin, Lopen ja Hattulan kirkoissa kieltäisi tuollaiset kokoukset. Itä-Suomesta taas kerrotaan 1740-luvun lopulla, että Kuopion pappilan torpissa ja mäkituvissa myydään sunnuntaisin viinaa ja että Pieksämäen syrjäkulmilta vain muutamat tulevat kirkolle suurimpina juhlapäivinä, »silloinkin juoppoutta ja pahennusta harjoittamaan». Samaan aikaan merkitsi tuomiokapituli pöytäkirjaansa: »Turmiollista kapakoimista ja siitä johtuvaa meteliä, siveettömyyttä ja muuta pahennusta kuuluu olevan pyhä- ja juhlapäivinä Liperin pitäjän Kaavin ja Kontiolahden kappelikirkoilla sekä Leppävirran kirkolla, jälkimäisellä paikkakunnalla erittäinkin käräjätalolla ja pitäjäntuvalla huolimatta kaikista papiston toimenpiteistä ja alinomaisista muistutuksista.»  — »He menevät häikäilemättä kirkosta saarnan ja muun jumalanpalveluksen aikana pitäjäntuvalie ja lukkarinpirtille tupakoimaan, kuuluu Kangasalta v.1753, ,)ehkäpä kulkevat kapakkaankin ja muihin kirkon luona oleviin hökkeleihin sekä tekevät pahennusta jumalanpalvelukselle häpeäksi. »&lt;ref&gt;Alceniuksen kokoelmat III, siv. 72-73, 178. Helsingin yliopiston kirjasto.&lt;br&gt;Porvoon tuomiokapitulin pöytäkirja 28 p. maalisk. 1748. Porvoon tuomiokapit. arkisto. &lt;br&gt;Kangasalan pitäjänkokouksen pöytäkirja 2 p. jouluk. 1753 sekä samasta asiasta uudelleen 23 p. huhtik. 1758. Kangasalan kirkonarkisto.&lt;/ref&gt; Miten yleiseksi tuollainen meno oli tullut, todistaa silmäys sakkoluetteloihin. Yhtenä vuonna, 1755, sakotettiin näet erinäisiä henkilöitä juopumuksesta ja usein samalla myöskin mellastelemisesta kirkossa Lempäälässä, Karjalla, Kärkölässä, Luopioisissa, Korpilahdella, Eurassa, Akaalla, Sääksmäellä, Teuvalla, Koivulahdella, Raahen-Salossa, Siikajoella, Kalajoella, Iissä, Kuopiossa, Heinävedellä, Kerimäellä ja Hirvensalmella.&lt;ref&gt;Sakkoluettelot verifikationikirjoissa vuodelta 1755. Suomen valtioarkisto.&lt;/ref&gt; Eikä ylen suuresti liene auttanut 1756 vuoden paloviinakieltokaan, eivätkä seuraavien vuosien määräaikaiset rajoitukset. Tosin Turun ja Porin läänin maaherra Vallen vakuutteli, kiitellen kiellon siunauksellista vaikutusta hänen läänissään, m. m. »että ylemmät ja alemmat virkamiehet sekä opettajasääty (s. o. papit) ovat kaikissa kokouspaikoissa, kokouksissa ja pidoissa iloinneet raittiitten ihmisten järkevistä keskusteluista»; mutta epäillä sopii tokko maaherran lausunto vastasi todellista asiain tilaa. Ainakin kerrotaan muutamassa ruotsalaisessa kirjoitelmassa vuodelta 1764, että kiellon tultua, aluksi oli paloviinasta puute, mutta sitten irtolaiset ja loiset alkoivat harjoittaa salapolttoa korvessa ja kaikenlaisissa piilopaikoissa. Syytettiinpä v. 1759 Luopioisten kappalaista salapoltosta ja Tuuloksen kappalaista viinanmyynnistä. Kun sitten kotiviinanpoltto v. 1766 jälleen tuli täydelleen sallituksi, ulotettiin lupa nimenomaan aina mökkiläisiin ja itsellisiin asti.&lt;ref&gt;Maaherra Jeremias Vallenin lausunto Vehmaan ja Ala-Satakunnan talonpoikain valituksen 13 § johdosta v. 1760. Talonpoikain valitukset. Ruotsin valtioarkisto.&lt;br&gt;Oförgripelige påminnelser öfver svaret på Kongl. Vet. Akad. Fråga: Hwad kan vara orsaken, at sådan myckenhet Svenskt Folk flyttar ur Landet? Och genom hwilka författningar kan det bäst förekommas. Yttrade af en Svensk Bonde Jösta Olsson. Tukholma 1764. siv. 9.&lt;br&gt;Asiakirjat. jotka koskevat Saveniusten. kappalaisen ja varapastorin, syytettä, esim. maaherra Nordenskiöldin kirjelmä tuomiokapitulille ja tuomiok. Asiamiehen kertomus. Porvoon tuomiokapit. arkisto. Kokoelma Handlingar 1759. — Vertaa myöskin kertomusta kapakoimisesta Padasjoen kirkolla Porvoon tuomiok. pöytäkirjassa 6 p. syysk. 1759. Porvoon tuorniok. arkisto.&lt;/ref&gt;

Niinpä tuli kapakoiminen kirkoilla jälleen täyteen vauhtiin. Mutta huippuunsa se nousi vasta kymmenen vuotta myöhemmin, kun kruununpolttimot perustettiin ja kapakkaoikeudet vuokrattiin jollekin virkamiehelle tahi tilanomistajalle. Ennenkin olivat kruununvirkamiehet, kuten nimismiehet ja viskaalit, sekä kuudennusmiehet osottautuneet välinpitämättömiksi juoppoutta ja sapatinrikkomista kohtaan; nyttemmin tuli hal1ituksel1ekin tärkeäksi, että kapakat tuottivat runsaasti rahaa.&lt;ref&gt;Vrt. edellämainittua Antti J. Pietilän esitystä, sekä Raahen-Salon kirkkoherran Stenbäckin kirjettä 11 p. elok. 1768. Alceniuksen kokoelmat V. siv. 160. Helsingin yliopiston kirjasto.&lt;/ref&gt; Kun Lohtajan talolliset, kirkkoherra etunenässä, anoivat kapakkain sulkemista ylenmääräisen väkijuomatulvan ja siitä johtuvien törkeitten tekojen estämiseksi sitoutuen yhteisesti ostamaan polttimosta yhtä paljon paloviinaa, kuin kapakat tähän asti, niin maaherra hylkäsi heidän anomuksensa. Seuraukset kaikesta tästä olivat ilmeiset. Mainittakoon esimerkki Hartolasta: »Suurina juhlapäivinä niistä sanankuulijoista, jotka ovat aikoneet kirkkoon», yksi pitäjän tilallisia, majuri Colliander kertoo v. 1780, »kolmasosa on kapakoissa niin juovuksissa, että he aivan muistuttavat järjettömiä luontokappaleita, suuri osa tulee päihtyneenä kirkkoon, aikaansaa meteliä ja pahennusta ja monet ovat niin sokaistuja, että he tahtovat mennä Herran kunnianarvoiselle ehtoolliselle tässä kaikkein kurjimmassa tilassa.» Vielä 1800 luvun alkupuolella ja keskivaiheillakin oli ainakin paikoittain samanlaista elämää; 1820 luvulla rovasti Frosterus kirjoittaa Kalajoelta: »Salakapakoita on joukottain eikä viinaa jaella ainoastaan talonpojan kodissa vaan sitä myövät myöskin loiset ja irtolaiset, usein kirkkojen luona, sillä siellä kokoontuu kansaa, ja saatetaan olettaa, että viina käy kaupaksi. » Vasta herännäisyysliike ja talonpojista itsestänsä lähtenyt valistusharrastus teki vanhoista juomatavoista lopun. Käydessään v. 1841 Lammin kirkolla C. A. Gottlund tätä muutosta ihmetteli: »Kirkosta tultuamme», hän havaintojaan kuvaili, »kävin vielä kerran kahtamassa kylänpihoja ja kirkonaituuksia, ellei siellä toki pitänyt löytyä joku noukallansa, eli ies rohkeimillaan, joku suurustettuna ja viinalta virvoitettuna; sillä ryypättiinhän ennen Juhlapäivän kunniaksi, ellei muuten, reuhattiin ja telmittiin, miltei tapeltiin; mutta en tavannut yhtäänkään ainuata vähänkään huitissa. Läksivätten kirkosta niin hiljaisin ja säävyllään kuin tulivatkin, eikä yhtäkään ääntä kuulunut tiellä ärjäistynyttä.»&lt;ref&gt;Lohtajalaisten anomus Lohtajan syyskäräjäin pöytäkirjassa 1781 § 19 sekä maaherran epäävä päätös 9 p. marrask. 1781. Molemmat otteina Lohtaja.n kirkonarkistossa. — Kuvauksia juopottelusta ja epäjärjestyksistä kirkolla. edelleen esim. Perniön pitäjänkokouksen pöytäkirja 14 p. marrask. 1773. Perniön kirkonarkisto; Hartolan rovastint. pöytäkirja v. 1780. Hartolan kirkonarkisto. Rengon rovastintarkastuspöytäkirja 8 p. syysk. 1782 ja pitäjänkokouksen pöytäkirja 25 p. maalisk. 1792. Rengon kirkonarkisto; Messukylän rovastintarkast. 29 p. toukok. 1804 sekä pitäjänkokouks. pöytäk. 26 p. marrask. 1809. Messukylän kirkonarkisto.&lt;br&gt;Rovasti Frosteruksen vastaus Suomen talousseuran kiertokyselyyn, painettu liitteenä sanomalehteen Tidning för Landthushållare I, Turku 1827—1829, liite, siv. 30.&lt;br&gt;Suomalainen 1846, n:o 7.&lt;/ref&gt; 

Kautta koko aikakauden oli papisto turhaan taistellut kapakoimista vastaan saadakseen edes ulkonaista järjestystä jumalanpalveluksen aikana toimeen: suntio ja kuudennusmiehet oli lähetetty kaksittain kirkon ympärystää, sen pitäjänrakennuksia ja mäkitupia tarkastamaan, saarnoissa oli selitetty sapattirikosten synnillisyyttä ja rauhanhäiritsijät oli sakotettu käräjissä. Vanha, piintynyt tapa oli vastakeinoja voimakkaampi: papisto itsekään ei voinut pitäjillä kulkiessaan runsasta viinankestitystä välttää puhumattakaan siitä, että jokunen oli eksynyt itse kapakoimaan kirkolla. Viina oli hengellisten miestenkin mielestä jumalanlahja, jota tosin ei tullut käyttää väärin. »Joutua joskus tavallista lystimmälle tuulelle, se saattaa tapahtua kaikkein paraimmalle ja on tapahtunut itsellenikin», tunnusti Orimattilan kirkkoherra v. 1756 aivan avomielisesti tuomiokapitulillensa, kertoipa että hän monesti alakuloisena maaseudun yksitoikkoisuudesta oli tullut kapitulikaupunkiin ja kestityksen jälkeen palannut virkistynein mielin pappilaansa. Juuri samalta kannalta otti rahvaskin kirkkomatkansa. Olipa papistossa niitäkin, jotka väittivät paloviinan edistävän rahvaan toimeliaisuutta, vireyttä ja varallisuutta, ei ainoastaan vaikuttaen virkistävästi työntekijään, vaan lisäten myöskin viljanvalmistuksen halua ja tarvetta; puhumattakaan siitä, että joka pappilassa oli oma polttimo, milloin kotipoltto oli sallittu, ja mahtava pannu piippuineen. Näin ollen kohdistuikin papiston pyrkimys etupäässä vain juomisen ehkäisemiseen pyhäpäivisin ja semminkin tietysti kirkonmenojen aikana.&lt;ref&gt;Orimattilan kirkkoherran O. Miödhin kirjelmä Porvoon tuomiokapitulille v. 1756. Porvoon tuomiokapit. arkisto. Vrt. myös vastauksia Keisarill. Suomen Talousseuran kiertokyselyyn paloviinan vaikutuksesta kansan elinkeinoihin ja tapoihin, erittäinkin kirkkoherra Tolpon vastausta. Underrättelser från Kejserliga Finska Hushållnings Sällskapet. Toinen jakso n:o 6, siv. 28 ja seur.&lt;/ref&gt;

Mutta jos toisinkin olisi ollut, olisi kapakan valtaa ollut vaikea vastustaa. Kirkonkylät olivat 17 sataluvun kuluessa pyhien seutuvilla muuttumassa liikepaikoiksi ja elämä siellä oli saamassa yhä markkinamaisemman leiman. Sitä todistivat jo kirkkoväen upeat ajopelit, heleänväriset turkit ja silkkiliinat sekä muu maallinen turhuus ja prameus, jota kaikkea papisto yhtä huonolla menestyksellä koki estää kuin paloviinan juontiakin. Mihin kehitys tähtäsi, sen älysi C. G. Tessin ehdottaessaan v. 1765, että heti kirkonmenojen jälkeen kautta koko valtakunnan järjestettäisiin joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina julkiset markkinat. Se muka tyydyttäisi pitäjäin luonnollista tavarainvaihtotarvetta sekä kääntäisi ihmisten harrastukset hyödyttävään kotiteollisuuteen sensijaan että tähän asti kirkkomäelle kokoonnuttaessa oli vain juotu paloviinaa ja juoruttu turhia. Että kirkon vaatimusten mukaisesti jumalanpalvelus olisi riittänyt kauttaaltaan valtaamaan kirkkoväen ajatukset, sitä tuskin kukaan edellytti tahi piti mahdollisena. Mutta sen sijaan myönnettiin kirkon ja pappilan suuresti edistävän kaikenlaista viljelystä muodostamalla välttämättömän paikkakunnallisen elämän keskuksen. »On kumminkin kokemuksen todistama ja kieltämätön totuus», Vaasan läänin maaherra kirjoitti v. 1789, »että uusien kirkkojen ja seurakuntain perustaminen laajoihin, harvaan asuttuihin ja viljelemättömiin seutuihin nopeimmin ja valtiota rasittamatta edistää uutisasutusten perustamista, väkiluvun lisäämistä, tietämättömyyden ja raakuuden poistamista siitä osasta kansaa, jolla kaukaisten kotipaikkainsa vuoksi erämaissa harvoin on yhteyttä muitten, sivistyneempien ihmisten kanssa.»&lt;ref&gt;C. G. Tessinin päiväkirja 4 p. jouluk. 1765. Ruotsin valtioarkisto.&lt;br&gt;Vaasan läänin maaherran kirjelmä Kunink. Maj:lle 12 p. lokak. 1789. Ruotsin valtioarkisto.&lt;/ref&gt;

::::::::::*

Kirkon ympärystä oli monessa pitäjässä pappilan maata ja pappilalla niinmuodoin siihen syntyneestä yhteiskunnasta monenmoista hyötyä. Lukkari, unilukkari ja käsityöläismestarit saattoivat suorittaa päivätöitä pappilaan kuten torpparitkin; ja joka tapauksessa lukkari avusti pappia taloudenhoidossa. Hän oli näet lukkarinlain mukaisesti velvollinen panemaan papille olutta, lämmittämään hänen saunansa, teurastamaan sekä olemaan mukana kylvössä ja viljankorjuussa, samoin kuin lukkarin vaimonkin tuli vastata pappilan taikinaa ja leipoa leipiä. Tosin vapautui lukkari vähitellen näistä velvollisuuksista, mutta vielä 17 sataluvun lopulla hän kulki papin asioita pitäjällä, auttoi häntä saatavien kannossa ja lainasi hänelle rahaakin tarpeen tullen talonpojilta. Käsityöläisten päivätöistä oli pappilataloudessa paljon etua: aivan oikein huomautti Boijen talouskirj a, että oli halvempaa pitää käsityöläisiä asumassa maallansa kuin käyttää töissänsä vieraita, semminkin sellaisia, jotka oli kaupungeista vartavasten tilattu, näiden palkkavaatimukset kun olivat aivan sietämättömät. Omien käsityöläisten työ ei kuitenkaan riittänyt, vaan pappiloissa ainakin 17 sataluvun toisella puoliskolla käytettiin runsaasti vierastakin käsityötä rahapalkkaa vastaan.&lt;ref&gt;Albin SimoIin, Drag ur prästgårdslif i Finland under 16:de och 17:de seklen. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran pöytäkirjat liitteineen VII, siv. 233 ja seur. — S. Wilskman. Svea Rikes Ecclesiastiqve Werk, II, Örebro 1782, siv. 1009 ja seur.&lt;br&gt;Pappien peruluettelot osittain Suomen osittain Ruotsin valtioarkistossa; esim. J anakkalan kirkkoherran Foenanderin peruluettelossa v. 1770: »Janakkalan lukkari Kustaa Thurén sanoi viime syksynä lainanneensa rahaa kirkkoherra-vainajan tarpeiksi useilta, yhteensä 150 talaria, josta ei mitään kuittia nyt voitu näyttää. »&lt;be&gt;C. G. Boije, Säkra rön och påliteliga medel till wälmågo och förmögenhet eller den igenom många års egna försök förfarna Swenska Landthushållaren. Tukholma 1756, siv. 392.&lt;/ref&gt;

Mutta toisaalta oli kirkkomäen asujamista harmia ja vahinkoakin; etenkin itsellisten metsänhaaskuusta, kalavesien ja niittyjen raiskauksesta, mutta myös siitä, että kyläläiset, kuten toisinaan kirkkoväkikin,tekivät oikoteitänsä pappilan peltojen ja niittyjen poikki tahi jättivät hakaveräjät auki, joten härät ja muut elukat pääsivät karkaamaan yhteismetsiin, joista niitä päiväkaupalla ja miesvoimalla oli etsittävä. Lisäksi tapahtui, että naapurit siirsivät raja-aitansa pappilan alueelle, tukkivat karjakujat tahi päästivät elukkansa papin pelloille: etenkin aiturit vuohet tuottivat monta harmia ja näiden kanssa kilpailivat kylän poikaviikarit, kuritta ja koulutta kasvaneet, tehden jos jonkinlaiset kepposet: sotkivat laihoja, polttivat lantakasoja, löivät kuoliaaksi hanhia y. m. Kiusantekoon vastasi pappilanhaltija käräjiinhaastolla, mutta joskus kyläläiset saarnastuolistakin saivat kuulla kunniansa. Niinpä oli juoppo pastori Åström juhannuspäivänä 1733 pahasti noituen moittinut Kiikalan seurakuntaa siitä, että muutama pappilan tuomi tahi pihlaja oli rikkiraastettu, ja heinäkuun alulla hän samanlaisesta syystä oli jyräyttänyt sanankuulijoilleen: »Siat, koirat, sudet, maan tungiot, korves kasvanet, hullut, taitamattomat; portot, prollat; ennen kusen ja katavan kannot tulevat autuaixi cuin Kikalan seurakunda. » »Koko tämä Pidisjärvenkappeli», oli pastori Alan kerran 18 sataluvun alulla hiukan humalapäissään saarnannut, »on yksi heittiöitten ja ryövärien pesä. Täällä harjoitetaan jos minkälaista koiruutta; eivät viljelykset ja istutuksetkaan saa olla rauhassa. Kyllä on pappilan naurismaakin raastettu ja poljettu. — — — Ja koko Nivalan kylä ja erittäinkin Pirttirantalaiset, menkää vieläkin vyöryttämään minun muuripatani jokeen. Vähäinenpä työ sitä oli poissaadessa, miesjoukko rupeaman menetti. — — — — Itse Jumalan täytyy taivaasta tulla teitä rankaisemaan. »&lt;ref&gt;Kiskon ja Kiikalan syyskäräjäin pöytäkirja 1736. Suomen valtioarkisto. — Maanviljelijä A. Vilkunan hyväntahtoisesti ilmoittama muistitieto Nivalasta.&lt;/ref&gt; Tehokkaimpana keinona tällaista vallattomuutta vastaan piti papisto kuitenkin kansan kasvattamista säädyl1isiin tapoihin sekä kirkon ja uskonnon kunnioitukseen. Kun lapset saatiin ajoissa lukkarinkouluun oppimaan lukutaitoa ja kristinopin pääkappaleita, totutettiin heidät pois kaikkinaisesta villiintymisestä.&lt;ref&gt;Kirkkoherra Georg Nigraeuksen kirjelmä, päivätty Lappeen pappilassa 26 p. syysk. 1736. Alceniuksen kokoelma III, siv. 98—99.&lt;/ref&gt;

Kun nuo alituiset pikkurettelöt otetaan huomioon, niin eipä ole oudoksuttavaa, että moni pappila siirrettiin pihoineen rakennuksineen aikain kuluessa kirkkomäeltä kauemmas, mieluimmin muutamain kivenheittojen matkan päähän. Saattaapa havaita, että kappalaisetkin pyrkivät pääsemään kylistä eroon, joskohta he tavallisesti ilmoittivatkin toisenlaatuisia poismuuton syitä. Asuttuaan uuden ajan alkupuolella enimmäkseen pappilain kappalaistuvissa, olivat he suurimmaksi osaksi Kaarle XI aikana saaneet vakinaiset virkatalonsa; entisiä autiotiloja kun enimmäkseen olivat, sijaitsivat ne kylissä, usein yhteisviljelyksessä muitten talojen kanssa. Isonjaon järjestelyssä, jossa kyläkuntia paljon hajoitettiin, ja tilaisuuden sattuessa muulloinkin, pyrkivät kappalaiset niinmuodoin erilleen kylän piiristä; siten vaati maisteri Sallgeen
Loimaan Mattilan kappalaistalon poissiirtämistä sillä perusteella, että tonttimaa oli käynyt liian ahtaaksi, joten ei saunalle eikä mallaspirtille ollut tilaa, »jotapaitsi nykyiset virkatalon rakennukset», kuten sanat kuuluivat, »ovat niin tiheässä ja melkein toistensa päällä sekä koko kylä nurkka nurkassa kiinni, niin että tulipalon syttyessä ei olisi toivoa mitään pelastaa vaan päinvastoin olisi vaarassa itse palaa taloonsa»; samalla perusteella niinikään ehdotettiin Kosken kappalaistaloa muutettavaksi kylästä v. 1799 sekä Vesilahden Janun kappalaistaloa v. 1803. jolloin senlisäksi syytettiin tonttimaan liejuisuutta. Tuollaisia perusteluita täydentää seuraava muistotieto Tyrvännön Mikkolan kappalaistalon siirrosta 17 sataluvun toisella puoliskolla Suotaalan kylästä pois. Kappalaistalon silloisesta haltijasta Abraham Palanderista näet kerrotaan: »Ukko itse oli halukas pääsemään pois kylästä, samoin kyläläiset, sillä ukolla oli kaikenlaisia rettelöitä kyläläisten kanssa, erittäinkin sioista, jotka aina tunkivat puutarhaan tonkimaan. Olipa noita juopottelijoitakin harmina, kuten sanontatapa oli: ei lähde sika papuhasiasta eikä juopunut raitilta.»&lt;ref&gt;Loimaan Mattilan kappalaistalon katselmuskirjat 17 p. toukok. 1781 sekä 25 ja 26 p. kesäk. 1784. Suomen valtioarkisto.&lt;br&gt;Kosken kappalaistalon katselmuskirja v. 1799. Suomen valtioarkisto.&lt;br&gt;Vesilahden Janun kappalaistalon katselmuskirja 4 p. elok. v. 1803. Suomen valtioarkisto.&lt;br&gt;Muistotiedon Tyrvännön kappalaistalon siirrosta suosiollisesti ilmoittanut pastori Alfred Helenius.&lt;/ref&gt;

Askel askeleelta oli siis pappila vieraantunut kylästä: ensinnä kirkkoherran, vähän myöhemmin kappalaisen virkatalo; lukkarintalo ja kirkonvartijantorppa sitävastoin jäivät edelleenkin kirkon vierelle.


&lt;references/&gt;


[[Luokka:Gunnar Suolahti]]</text>
      <sha1>apdp32j6fv9s0tmup6lfibncpjrkgb2</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomenkielisen fantasiakirjallisuuden bibliografia</title>
    <ns>0</ns>
    <id>11591</id>
    <revision>
      <id>128746</id>
      <parentid>102252</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T21:28:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Lint-virheen (Misnested tag with different rendering in HTML5 and HTML4) korjaus.</comment>
      <origin>128746</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="73182" sha1="fjcaagzny10cz9yqbda3nanlz2gy7nb" xml:space="preserve">{{Pääartikkeli|[[Suomenkielinen kaunokirjallisuus]]}}
{{Wikipedia|Fantasiakirjallisuus}}

* [[Fantasiakirjallisuuden bibliografia 2]]
* [[Maagista realismia]]
* [[Lasten ja nuorten fantasiakirjallisuus]]
* [[Vanha kaunokirjallisuus#Fantasiakirjallisuus#Fantasiakirjallisuus|Vanha fantasiakirjallisuus]]

== A ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Abercrombie, Joe | Nimeke=Ase itse | Selite=(The blade itself, 2006.) Suomentanut Satu Hlinovsky. Ensimmäinen laki 1 | Julkaisija=Kirjava | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5802-03-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Abercrombie, Joe | Nimeke=Ennen kuin heidät on hirtetty | Selite=(Before they are hanged, 2007.) Suomentanut Satu Hlinovsky. Ensimmäinen laki 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjava | Vuosi=2013 | Tunniste= }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ackroyd, Peter | Nimeke=Hawksmoor | Selite=(Hawksmoor, 1985.) Suomentaneet Anja ja Erkki Haglund | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin+Göös | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-35-3864-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Adams, Richard | Nimeke=Keinumorsian | Selite=(The girl in a swing, 1980.) Suomentanut Kristiina Rikman | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-0-13587-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Adams, Richard | Nimeke=Ruohometsän kansa | Selite=(Watership Down, 1972.) Suomentanut Kersti Juva. Lukujen motot suomentanut Panu Pekkanen | Julkaisupaikka=WSOY | Julkaisija=Porvoo Helsinki | Vuosi=1975 (9. painos 2001) | Tunniste=ISBN 951-0-07077-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Adams, Richard | Nimeke=Shardik: Beklan herra | Selite=(Shardik, 1974.) Suomentanut Kristiina Rikman | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1980 | Tunniste=ISBN 951-0-10118-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Adams, Richard | Nimeke=Ruttokoirat | Selite=(The plague dogs, 1977.) Suomentanut Kristiina Rikman. Runot suomentanut Panu Pekkanen | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-0-08843-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aitmatov, Tšingiz | Nimeke=Eikä päivä pääty | Selite=(I dolše veka dlitsja den, 1980.) Suomentanut Ulla-Liisa Heino. Uudistettu ja lisätty laitos (1. laitos 1981) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=SN-kirjat | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-615-771-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Amado, Jorge | Nimeke=Dona Flor ja hänen kaksi aviomiestään: Moraalinen rakkauskertomus | Selite=(Dona Flor e seus dois maridos, 1966.) Suomentanut Hilkka Mäki | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-1-09163-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Amis, Martin | Nimeke=Ajan suunta | Selite=(Time’s arrow, 1991.) Suomentanut Seppo Loponen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-1-12274-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Antila, Samuli | Nimeke=Tasoristeys: Novelleja | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Hauenleuka | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5814-01-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Apollinaire, Guillaume | Nimeke=Mätänevä velho | Selite=(L'enchanteur pourissant, 1909.) Suomenntanut Riikka Mahlamäki. Runojen suomennokset: Kristian Blomberg ja Ismo Puhakka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-471-310-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Arenas, Reinaldo | Nimeke=Harhanäkyjen maailma | Selite=(El mundo alucinante, 1966.) Suomentanut Mirjaliisa Nuuttila | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-26-3183-0}}

== B ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Babits, Mihály | Nimeke=Haikarakalifi | Selite=(A gólyakalifája, 1916.) Suomentanut Ilkka Firon | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-23-1285-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bach, Richard | Nimeke=Lokki Joonatan | Selite=(Jonathan Livingston Seagull, 1970.) Suomentanut Kaija Kauppi. Valokuvat Russell Munson. 35. painos (1. painos 1972) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7993-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ballard, J. G. | Nimeke=Luomisen päivä | Selite=(Day of creation, 1987.) Suomentanut Juhani Lindholm | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-1-09903-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Balzac, Honoré de | Nimeke=Taikatalja | Selite=(La peau de chagrin, 1831) | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1934}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Barnes, Julian | Nimeke=10 1/2 lukua maailmanhistoriaa | Selite=(A history of the world in 10 1/2 chapters, 1989.) Suomentanut Kristiina Drews | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-0-16539-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Beagle, Peter S. | Nimeke=Viimeinen yksisarvinen | Selite=(The last unicorn, 1968). Suomentanut Leena Peltonen | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-0-19348-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Beard, Henry N. &amp; Kenney, Douglas C. | Nimeke=Loru Sorbusten herrasta: Parodia professori J. R. R. Tolkienin trilogiasta Taru sormusten herrasta | Selite=(Bored of the rings, 1969.) Suomentanut Pekka Markkula (1. painos 1983) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nemo | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 952-5180-57-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Blixen, Karen | Nimeke=Suuret tarinat | Selite=''Seitsemän salaperäistä tarinaa'' (Syv fantastiske fortællinger, 1934.) Suomentanut Eija Palsbo (1. painos 1956). ''Talvisia tarinoita'' (Vinter-Eventyr, 1942). Suomentanut Juho Tervonen. (1. painos 1944) Yhdistetyn laitoksen 2. painos (1. paino 1985) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-0-21911-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Borges, Jorge Luis | Nimeke=Haarautuvien polkujen puutarha: Esseitä, juttuja, tarinoita | Selite=(El informe de Brodie, 1970; El libro de arena, 1975.) Valinnut ja espanjan kielestä suomentanut Matti Rossi. 3. painos (1. painos 1969) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Loisto: WSOY | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-459-119-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Borges, Jorge Luis | Nimeke=Hiekkakirja | Selite=(El informe de Brodie, 1970; El libro de arena, 1975.) Suomentanut Pentti Saaritsa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-27802-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Borges, Jorge Luis | Nimeke=Kuvitteellisten olentojen kirja | Selite=(Manual de zoología fantástica, 1957; laajennettu laitos El libro de los seres imaginarios 1969.) Suomentanut Sari Selander | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-851-231-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bradbury, Ray | Nimeke=Paha saapuu portin taa | Selite=(Something wicked this way comes, 1962.) Suomentanut Jertta Roos | Julkaisija=Nostromo | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-620-000-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Brantenberg, Gerd | Nimeke=Egalian tyttäret | Selite=(Egalias døtre, 1977.) Suomentanut Marja Kurkela | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kääntöpiiri | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-8989-17-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Brautigan, Richard | Nimeke=Kartanon peto: Kauhuromanttinen lännenromaani | Selite=(The Hawkline monster, 1974.) Suomentanut Jarkko Laine | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1977 | Tunniste=ISBN 951-1-04183-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Brautigan, Richard | Nimeke=Melonin mehu | Selite=(In watermelon sugar, 1968.) Suomentanut Jarkko Laine | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1975 | Tunniste=ISBN 951-1-02081-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bulgakov, Mihail | Nimeke=Saatana saapuu Moskovaan | Selite=(Master i Margarita, 1928–40.) Suomentanut Ulla-Liisa Heino. Suomennoksen tarkistanut Vappu Orlov | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-30301-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Byatt, A. S. | Nimeke=Pieni musta kirja | Selite=(Little black book of stories, 2003.) Suomentanut Kersti Juva | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-851-441-4}}

== C ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Calvino, Italo | Nimeke=Halkaistu varakreivi | Selite=(Il visconte dimezzato, 1952.) Suomentanut Jorma Kapari. 2. painos (1. painos 1970) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1970 | Tunniste=ISBN 951-31-3182-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Calvino, Italo | Nimeke=Paroni puussa | Selite=(Il barone rampante, 1957.) Suomentanut Pentti Saarikoski. 4. painos (1. painos 1960) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 978-951-30-0517-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Calvino, Italo | Nimeke=Ritari joka ei ollut olemassa | Selite=(Il cavaliere inesistente, 1959.) Suomentanut Pentti Saarikoski. 2. painos (1. painos 1962). Tammen klassikkopokkarit | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-31-3064-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Calvino, Italo | Nimeke=Näkymättömät kaupungit | Selite=(Le città invisibili, 1976.) Suomentanut Jorma Kapari. 3. painos (1. painos 1976) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 951-31-1824-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Calvino, Italo | Nimeke=Jos talviyönä matkamies | Selite=(Se una notte d’inverno un viaggiatore, 1979.) Suomentanut Jorma Kapari. 2. painos (1. painos 1983) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-31-1824-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Calvino, Italo | Nimeke=Koko kosmokomiikka | Selite=(Tutte le cosmicomiche, 1997.) Suomentanut Liisa Ryömä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-31-3817-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Carpelan, Bo | Nimeke=Ovella kohtaat itsesi | Selite=(Din gestalt bakom dörren: En berättelse, 1975.) Suomentanut Kyllikki Villa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-1-10152-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Carroll, Jonathan | Nimeke=Naurujen maa | Selite=(The land of laughs, 1980.) Suomentanut Laura Lahdensuu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Loki-kirjat | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-825-031-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Carter, Angela | Nimeke=Maaginen lelukauppa | Selite=(The magic toyshop, 1967.) Suomentanut Leila Ponkala | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-1-07650-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Carter, Angela | Nimeke=Sirkusyöt | Selite=(Nights at the circus, 1984.) Suomentanut Kimmo Rentola | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-1-09136-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Chambers, Robert W. | Nimeke=Keltainen kuningas | Selite=(The king in yellow, 1895) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-260-302-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Chesterton, G. K. | Nimeke=Mies joka oli Torstaina | Selite=(The man who was Thursday, 1908.) Suomentanut Risto Raitio | Julkaisupaikka=Kemi | Julkaisija=The crime corporation | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 952-90-0533-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Clarke, Susanna | Nimeke=Jonathan Strange &amp; herra Norrell | Selite=(Jonathan Strange &amp; Mr Norrell, 2005.) Suomentanut Helene Bützow | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-30919-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Cook, Glen | Nimeke=Musta komppania | Selite=(The Black Company, 1984.) Suomentanut Markus Harju | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vaskikirjat | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-5722-26-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Cook, Glen | Nimeke=Varjot pitenevät | Selite=(Shadows Linger, 1984.) Suomentanut Markus Harju | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vaskikirjat | Vuosi=2016 | Tunniste=ISBN 978-952-5722-32-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Cook, Glen | Nimeke=Valkoinen ruusu | Selite=(The White Rose, 1985.) Suomentanut Markus Harju | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vaskikirjat | Vuosi=tulossa | Tunniste=}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Cortázar, Julio | Nimeke=Bestiario | Selite=(Bestiario, 1951.) Suomentanut Sari Selander | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Loki-kirjat | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 952-9646-58-5}}

== D ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dahl, Roald | Nimeke=Helppo nakki ja muita kertomuksia | Selite=(Over to you: Ten stories of flyers and flying, 1946 &amp; Eight further tales of the unexpected, 1992.) Suomentanut Erkki Haglund | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-1-12306-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dahl, Roald | Nimeke=Joku kaltaisesi | Selite=Sisältää puolet novelleista kokoelmista Kiss, kiss (1960) ja Someone like you (1953). Suomentanut Pentti Saarikoski | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1970}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dahl, Roald | Nimeke=Oswald-eno | Selite=(My uncle Oswald, 1979.) Suomentanut Pentti Nieminen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-1-06435-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dahl, Roald | Nimeke=Oswald-eno | Selite=(My uncle Oswald, 1979.) Suomentanut Seppo Heikinheimo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suuri suomalainen kirjakerho | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-643-413-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dahl, Roald | Nimeke=Rakkaani, kyyhkyläiseni: Jännityskertomuksia | Selite=Sisältää puolet novelleista kokoelmista Kiss, Kiss (1960) ja Someone Like You (1953). Suomentanut Pentti Saarikoski. 8. painos (1. painos 1961) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava: Loisto | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-239-021-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dickens, Charles | Nimeke=Joululaulu | Selite=(A Christmas carol in prose, being a ghost story of Christmas), 1843.) Suomentanut Tero Valkonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam books | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-9842-54-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dickens, Charles | Nimeke=Kaksi kertomusta | Selite=Sisältö: Jouluilta (A Christmas carol in prose, being a ghost story of Christmas, 1843). Suomentanut Kari Jalonen (1972). Uudenvuoden kellot (The chimes: A goblin story of some bells that rang an old year out and a new year in, 1844). Suomentanut Werner Anttila (1933). 2. painos (1. painos 1972) | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-23-4136-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Duncan, Hal | Nimeke=Pako helvetistä! | Selite=(Escape from Hell!, 2008.) Suomentanut Einari Aaltonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0664-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dunsany, lordi | Nimeke=Haltiamaan kuninkaantytär | Selite=(The king of Elfland's daughter, 1924.) Suomentanut Johanna Vainikainen-Uusitalo | Julkaisija=Vaskikirjat | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-5722-00-0}}

== E ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eco, Umberto | Nimeke=Foucaultin heiluri | Selite=(Il pendolo di Foucault, 1988.) Suomentanut Tuula Saarikoski | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-0-15984-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ekman, Kerstin | Nimeke=Ikimuiston merkki | Selite=(Urminnes tecken, 2000.) Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-31-2109-7}}

== F ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Fowles, John | Nimeke=Jumalten naamiot | Selite=(The magus: A revised version, 1977.) Suomentanut Erkki Haglund | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-1-05736-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Fuchs, Rickard | Nimeke=Hevosenpoika | Selite=(Fölungen, 1987.) Suomalainen Katriina Savolainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-26-3341-8}}

== G ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Gaiman, Neil | Nimeke=Aarteita ja muistoesineitä | Selite=(Fragile things: Short fictions and wonders, 2006, valikoima.) Suomentanut Johanna Vainikainen-Uusitalo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjava | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-99268-9-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Gemmell, David | Nimeke=Legenda | Selite=(Legend, 1985.) Suomentanut Mika Renvall. Drenain tarut 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Jalava | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-887-286-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Gemmell, David | Nimeke=Varjojen prinssi | Selite=(The king beyond the gate, 1985.) Suomentanut Mika Renvall. Drenain tarut 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Jalava | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-887-321-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Grass, Günter | Nimeke=Rottarouva | Selite=(Die Rättin, 1986.) Suomentanut Oili Suominen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-30-6482-4}}

== H ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haining, Peter (toim.) | Nimeke=Weird Tales: Fantasialehden parhaat alkuperäiskuvin | Selite=(Weird tales, 1976.) Suomentaneet Harri Haarikko ym | Julkaisupaikka=Hyvinkää | Julkaisija=Book studio | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-611-489-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Halme, Jukka (toim.) | Nimeke=Uuskummaa? Modernin fantasian antologia | Selite=Suomentaneet Kristiina Drews, Johanna Vainikainen-Uusitalo, Satu Hlinovsky ja Jukka Halme | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjava | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-99268-2-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Halonen, Pekka | Nimeke=Peuraheimo | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vaskikirjat | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-5722-06-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harju, Markus &amp; Antila, Samuli (toim.) | Nimeke=Ken vainajia muistelee ja muita myytillisiä tarinoita | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Espoon science fiction- ja fantasiaseura Esc | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-67158-4-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harju, Markus &amp; Leppänen, Erkka (toim.) | Nimeke=Kirotun maan kulkijat | Selite=Praedor | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Osuuskumma | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-6642-23-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harrison, Harry &amp; Stover, Leon | Nimeke=Stonehenge – Atlantiksen tuho | Selite=(Stonehenge – where Atlantis died, 1972/1983.) Suomentanut Marja Sinkkonen | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-0-18764-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harrison, M. John | Nimeke=Eilisen mystinen sydän | Selite=(The course of the heart, 1990.) Suomentanut Einari Aaltonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-471-655-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hawthorne, Nathaniel | Nimeke=Paholainen käsikirjoituksessa | Selite=Seitsemän tarinaa vuosilta 1835–51. Suomentanut Arvi Tamminen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=1990 (3. painos: Like-pokkari, 2003) | Tunniste=ISBN 951-8929-28-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hearn, Lafcadio | Nimeke=Kwaidan: Tarinoita ja tutkielmia oudoista ilmiöistä | Selite=(Kwaidan: Stories and studies of strange things, 1904.) Suomentanut Kai Nieminen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Love kirjat | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-8978-27-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heinlein, Robert A. | Nimeke=Tuomiopäivän komedia | Selite=(Job: A comedy of justice, 1984.) Suomentanut Matti Kannosto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-26-2865-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Helprin, Mark | Nimeke=Talvinen tarina | Selite=(Winter’s tale, 1983.) Suomentanut Eva Siikarla | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-30-5989-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hesse, Hermann | Nimeke=Arosusi | Selite=(Der Steppenwolf, 1927.) Suomentanut Eeva-Liisa Manner. 11. painos (1. painos 1952) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-0-22038-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hildebrandt, Johanne | Nimeke=Freija: Valhallan tarinoita | Selite=(Freja: Sagan om Valhalla, 2002.) Suomentanut Saara Villa | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Schildt | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-50-1427-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hildebrandt, Johanne | Nimeke=Idun: Valhallan tarinoita | Selite=(Idun: Sagan om Valhalla, 2003.) Suomentanut Saara Villa | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Schildt | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-50-1522-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hildebrandt, Johanne | Nimeke=Saaga: Valhallan tarinoita | Selite=(Saga från Valhalla, 2004.) Suomentanut Saara Villa | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Schildt | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-50-1522-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hilton, James | Nimeke=Sininen kuu | Selite=(Lost horizon, 1933.) Suomentanut Eino Palola (1. painos 1936) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-30-6790-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hinkkanen, Juhani (toim.) | Nimeke=Velhojen valtakunta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Jalava | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-9201-95-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hobb, Robin | Nimeke=Kuninkaan salamurhaaja | Selite=(Royal assassin, 1996.) Näkijän taru 2. Suomentanut Sauli Santikko | Julkaisija=Otava | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-1-14615-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hobb, Robin | Nimeke=Narrin kohtalo | Selite=(Fool's fate, 2003.) Lordi Kultainen 3. Suomentanut Sauli Santikko | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-1-20559-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hobb, Robin | Nimeke=Narrin matka | Selite=(Fool's errand, 2001.) Lordi Kultainen 1. Suomentanut Sauli Santikko | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-1-18194-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hobb, Robin | Nimeke=Narrin palvelija | Selite=(Golden fool, 2002.) Lordi Kultainen 2. Suomentanut Sauli Santikko | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-1-19828-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hobb, Robin | Nimeke=Salamurhaajan oppipoika | Selite=(Assassin's apprentice, 1995.) Näkijän taru 1. Suomentanut Sauli Santikko | Julkaisija=Otava | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-1-14448-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hobb, Robin | Nimeke=Salamurhaajan taival | Selite=(Assassin's quest, 1997.) Näkijän taru 3. Suomentanut Sauli Santikko | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-1-15200-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hodgson, W. H. | Nimeke=Kauhujen talo | Selite=(The house on the borderland, 1908.) Jalavan kauhusarja n:o 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Jalava | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-9201-86-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Høeg, Peter | Nimeke=Hiljainen tyttö | Selite=(Den stille pige, 2006.) Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-31-3781-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Høeg, Peter | Nimeke=Kuvitelma 20. vuosisadasta | Selite=(Forestilling om det tyvende århundrede, 1988.) Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-31-0777-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Høeg, Peter | Nimeke=Nainen ja apina | Selite=(Kvinden og aben, 1996.) Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-31-0827-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hoffmann, E. T. A. | Nimeke=Yökappaleita | Selite=(Nachtstücke, 1817.) Suomentanut Markku Mannila | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 951-23-2770-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Holdstock, Robert | Nimeke=Alkumetsä | Selite=(Mythago wood, 1984.) Suomentanut Anja Haglund | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1985 (3. painos 2000) | Tunniste=ISBN 951-23-2258-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Holdstock, Robert | Nimeke=Holvi metsään | Selite=(The hollowing, 1993.) Suomentanut Anja Haglund | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-23-3371-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Holdstock, Robert | Nimeke=Merlinin metsä, tai, Magian näky | Selite=(Merlin’s wood, or, The vision og magic, 1994.) Suomentanut Susanna Paarma | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-23-3609-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Holdstock, Robert | Nimeke=Metsän henget | Selite=(Lavondyss: Journey to an unknown region, 1988.) Suomentanut Anja Haglund | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-23-2843-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Holdstock, Robert | Nimeke=Muinaisuuden kosketus | Selite=(The fetch, 1991.) Suomentanut Anja Haglund | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-23-3269-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Holdstock, Robert | Nimeke=Norsunluuportti | Selite=(Gate of ivory, gate of horn, 1997.) Suomentanut Leena Peltonen | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-23-3863-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Howard, Robert E. | Nimeke=Conan Cimmerialainen | Selite=Suomentanut Leena Peltonen. 2. uudistettu laitos (1. laitos 1991) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Jalava | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-887-207-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Howard, Robert E. | Nimeke=Conan ja demonit | Selite=Suomentaneet Ulla Selkälä ja Ilkka Äärelä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Jalava | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-8954-20-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Howard, Robert E. | Nimeke=Conan taistelija | Selite=Suomentaneet Ulla Selkälä ja Ilkka Äärelä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Jalava | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-8954-55-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Howard, Robert E. | Nimeke=Conan voittaja | Selite=(The hour of the dragon, 1935–1936.) Suomentanut Ilkka Äärelä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Jalava | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-8954-85-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Howard, Robert E. | Nimeke=Kadotuksen kuilu | Selite=Suomentanut Ulla Selkälä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=Jalava | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-0-18945-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Howard, Robert E. | Nimeke=Yön kuninkaat | Selite=Suomentaneet Ulla Selkälä ja Ilkka Äärelä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-0-18371-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Howard, Robert E.| Nimeke=Mustan rannikon kuningatar ja muita Conan-kertomuksia | Selite=Suomentaneet Ulla Selkälä ja Ilkka Äärelä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Jalava | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-887-421-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hwang, Sun-mi | Nimeke=Kana joka tahtoi lentää | Selite=Suomentanut Hilla Hautajoki | Julkaisupaikka=Kerava | Julkaisija=Sitruuna | Vuosi=2016 | Tunniste=ISBN 978-952-5701-50-0}}

== J ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jakhelln, Cornelius | Nimeke=Jumalten tuho | Selite=(Gudenes fall, 2007.) Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-31-3890-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jenkins, Geoffrey | Nimeke=Luurankorannikko | Selite=(A twist of sand: A novel, 1959.) Suomentanut Aaro Vuoristo. 3. painos (1. painos 1960) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1980 | Tunniste=ISBN 951-0-10021-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jenkins, Geoffrey | Nimeke=Savujen maa | Selite=(The watering place of good peace, 1960.) Suomentanut Aaro Vuoristo | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1961}}

== K ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kafka, Franz | Nimeke=Kootut kertomukset | Selite=Suomentaneet Aarno Peromies ym. Toimittanut Hannu-Pekka Lappalainen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1997 (4. painos: Seven. Otava, 2010) | Tunniste=ISBN 951-1-14567-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kafka, Franz | Nimeke=Oikeusjuttu | Selite=(Der Prozess, 1925.) Suomentanut Aarno Peromies | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 (1. painos 1975) | Tunniste=ISBN 951-1-13228-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kallas, Aino | Nimeke=Sudenmorsian: Hiidenmaalainen tarina | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2008 (1. painos 1928) | Tunniste=ISBN 978-951-1-22977-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karinthy, Ferenc | Nimeke=Epepe | Selite=(Epepe, 1970.) Suomentanut Otto Aho | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Librum | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-862-038-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Katajala, Marjut ym. (toim.) | Nimeke=Fantastinen Espoo | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Espoon science fiction- ja fantasiaseura ESC | Vuosi=2009 (2. laajennettu painos 2014) | Tunniste=ISBN 978-952-67158-1-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaukonen, Katja | Nimeke=Odelma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-0-37282-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Krohn, Leena | Nimeke=Datura | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-0-26223-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Krohn, Leena | Nimeke=Ettei etäisyys ikävöisi | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-0-20278-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Krohn, Leena | Nimeke=Mehiläispaviljonki | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-851-099-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Krohn, Leena | Nimeke=Tainaron | Selite=Tekijän tarkistama painos (1. painos 1985) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-851-054-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Krohn, Leena | Nimeke=Umbra | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-0-16733-9}}

== L ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Le Guin, Ursula K. | Nimeke=Lavinia | Selite=(Lavinia, 2008.) Suomentanut Kristiina Rikman | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35064-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Le Guin, Ursula K. | Nimeke=Tehanu | Selite=(Tehanu, 1991.) Suomentanut Kristiina Rikman. 3. painos (1. painos 1992). Maameren tarinat 4 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-27305-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Leiber, Fritz | Nimeke=Lankhmarin varkaat | Selite=(Swords and deviltry, 1970.) Suomentanut Mervi Hämäläinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vaskikirjat | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-5722-01-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Leinonen, Anne | Nimeke=Valkeita lankoja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-32091-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lessing, Doris | Nimeke=Unesta päivää päin | Selite=(Briefing for a descent into hell, 1971.) Suomentanut Irmeli Sallamo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1973 | Tunniste=ISBN 951-26-0310-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lewis, C. S. | Nimeke=Kasvoista kasvoihin: Tarina rakkaudesta | Selite=(Till we have faces: A myth retold, 1956.) Suomentanut Kirsi Nisula | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-247-427-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lewis, C. S. | Nimeke=Suuri avioero | Selite=(The great divorce, 1945) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-288-082-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lukjanenko, Sergei | Nimeke=Hämäränpartio | Selite=(Sumračnyj dozor, 2003.) Suomentanut Arto Konttinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-264-267-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lukjanenko, Sergei | Nimeke=Päiväpartio | Selite=(Dnevnoi dozor, 2000.) Suomentanut Arto Konttinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-264-200-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lukjanenko, Sergei | Nimeke=Yöpartio | Selite=(Notšnoi dozor, 1998.) Suomentanut Arto Konttinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-264-066-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lukjanenko, Sergei | Nimeke=Partio-sarja 4 (työnimi) | Selite= | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2015 | Tunniste=}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Luojola, Taru &amp; Sipiläinen, Tarja (toim.) | Nimeke=Kumman rakas | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Osuuskumma | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-6642-00-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lynch, Scott | Nimeke=Locke Lamoran valheet | Selite=(The lies of Locke Lamora, 2006.) Suomentanut Tero Valkonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Lista WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-32597-1}}

== M ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Maguire, Gregory | Nimeke=Noidan poika | Selite=(Son of a witch, 2005.) Suomentanut Katja Rosvall | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Sammakko | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-483-126-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Maguire, Gregory | Nimeke=Noita: Lännen ilkeän noidan elämä ja teot | Selite=(Wicked: The life and times of the wicked witch of the West, 1995.) Suomentanut Katja Rosvall | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Sammakko | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-483-062-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mailer, Norman | Nimeke=Muinaiset illat | Selite=(Ancient evenings, 1983.) Suomentanut Juhani Karve | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-1-07884-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Malamud, Bernard | Nimeke=Jumalan armo | Selite=(God’s grace, 1982.) Suomentanut Eila Pennanen | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-0-12267-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Malory, Thomas | Nimeke=Pyöreän pöydän ritarit | Selite=(Le morte d’Arthur, 1485.) Lyhentäen suomentanut Marja Helanen-Ahtola | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1979 (5. painos 2000) | Tunniste=ISBN 951-23-1434-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Martin, George R. R. | Nimeke=Valtaistuinpeli | Selite=(A Game of Thrones, 1996.) Suomentanut Satu Hlinovsky. Tulen ja jään laulu 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjava | Vuosi=2011 (1. painos 2003) | Tunniste=ISBN 978-952-5802-02-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Martin, George R. R. | Nimeke=Kuninkaiden koitos | Selite=(A Clash of Kings, 1999.) Suomentanut Satu Hlinovsky. Tulen ja jään laulu 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjava | Vuosi=2011 (1. laitos 2004) | Tunniste=ISBN 978-952-5802-05-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Martin, George R. R. | Nimeke=Miekkamyrsky | Selite=(A Storm of Swords, 2000.) Suomentanut Satu Hlinovsky. Tulen ja jään laulu 3 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjava | Vuosi=2014 (1. laitos 2005–06) | Tunniste=ISBN 978-952-5802-08-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Martin, George R. R. | Nimeke=Korppien kestit | Selite=(A Feast for Crows, 2005.) Suomentanut Satu Hlinovsky. Tulen ja jään laulu 4 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjava | Vuosi=2007 (5. painos 2012) | Tunniste=ISBN 952-99268-8-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Martin, George R. R. | Nimeke=Lohikäärmetanssi 1 | Selite=(A Dance with Dragons, 2011.) Suomentanut Satu Hlinovsky. Tulen ja jään laulu 5, nide 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjava | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-5802-09-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Martin, George R. R. | Nimeke=Lohikäärmetanssi 2 | Selite=(A Dance with Dragons, 2011.) Suomentanut Satu Hlinovsky. Tulen ja jään laulu 5, nide 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjava | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-5802-10-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Martin, George R. R. | Nimeke=Talven tuulet | Selite=(The Winds of Winter, tulossa.) Suomentanut Satu Hlinovsky. Tulen ja jään laulu 6 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjava | Vuosi=tulossa | Tunniste=}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Martin, George R. R. | Nimeke=A dream of spring (työnimi) | Selite=(A Dream of Spring, tulossa.) Suomentanut Satu Hlinovsky. Tulen ja jään laulu 7 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjava | Vuosi=tulossa | Tunniste=}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=McEwan, Ian | Nimeke=Ajan lapsi | Selite=(The Child in Time, 1987.) Suomentanut Leevi Lehto | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-1-10052-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Meyrink, Gustav | Nimeke=Golem | Selite=(Der Golem, 1914.) Suomentanut Rauni Paalanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Taifuuni | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-581-041-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Moore, Christopher | Nimeke=Hiljaisen poukaman himolisko | Selite=(The lust lizard of Melancholy Cove, 1999.) Suomentanut Liisa Laakkonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-578-785-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Moriel, Enrique | Nimeke=Ajattoman kaupungin varjot | Selite=(La ciudad sin tiempo, 2007.) Suomentanut Satu Ekman | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Bazar | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5635-78-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mosse, Kate | Nimeke=Labyrintti | Selite=(Labyrinth, 2005.) Suomentanut Katariina Kaila | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-1-20948-5}}

== N ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nummelin, Juri | Nimeke=Viimeinen bjarmialainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kuoriaiskirjat | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-7021-12-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nummelin, Juri (toim.) | Nimeke=Mannerheimin seikkailuja | Selite=M-kirjat 24 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turbator | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-5666-74-8}}

== O ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=O’Brien, Flann | Nimeke=Hullu kuningas puussa | Selite=(At Swim-Two-Birds, 1939) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-260-241-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=O’Brien, Flann | Nimeke=Kolmas konstaapeli | Selite=(The third policeman, 1967.) Suomentanut Kristiina Drews | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-0-15153-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=O’Brien, Flann | Nimeke=Kolmas konstaapeli | Selite=(The third policeman, 1967) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam books | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-260-206-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ōe, Kenzaburō | Nimeke=M/T ja kertomus Metsän ihmeestä | Selite=(M/T to mori no fushigi no monogatari, 1986.) Suomentanut Kai Nieminen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-31-0539-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Oksanen, Aulikki | Nimeke=Henkivartija | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-0-16668-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Orlov, Vladimir | Nimeke=Danilov ja muut demonit | Selite=(Al’tist Danilov, 1980.) Suomentanut Esa Adrian | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-0-10767-0}}

== P ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paasilinna, Arto | Nimeke=Lentävä kirvesmies | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-0-21169-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paasilinna, Arto | Nimeke=Ukkosenjumalan poika | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-0-12458-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pakkanen, Jukka | Nimeke=Fellinin raitiotie | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-471-373-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Parland, Henry | Nimeke=Khimaira | Selite=Toimittanut Harri Kumpulainen. Suomentanut Petri Salin | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turbator | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5666-67-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Phillips, Marie | Nimeke=Huonosti käyttäytyvät jumalat | Selite=(Gods behaving badly, 2007.) Suomentanut Titia Schuurman | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Bazar | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5635-42-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Poe, Edgar Allan | Nimeke=Arthur Gordon Pymin selonteko | Selite=(The narrative of Arthur Gordon Pym of Nantucket, 1838.) Suomentanut Jaana Kapari-Jatta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-851-139-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Poe, Edgar Allan | Nimeke=Kootut kertomukset | Selite=Suomentanut Jaana Kapari-Jatta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-851-017-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pohjola, Mike | Nimeke=1827 – Inferno | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-951-20-8979-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Powys, T. F. | Nimeke=Herra Westonin hyvää viiniä | Selite=(Mr. Weston’s good wine, 1927.) Suomentanut Mirja Könnölä | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1973 | Tunniste=ISBN 951-23-0695-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Magian väri | Selite=(The colour of magic, 1983.) Suomentanut Marja Sinkkonen | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-23-4106-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Valon tanssi | Selite=(The light fantastic, 1986.) Suomentanut Marja Sinkkonen | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-23-4177-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Johan riitti! | Selite=(Equal rites, 1987.) Suomentanut Marja Sinkkonen | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-23-4242-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Mort | Selite=(The light fantastic, 1987.) Suomentanut Margit Salmenoja | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-23-3372-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Velhous verissä | Selite=(Sourcery, 1988.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-23-4265-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Noitasiskokset | Selite=(Wyrd sisters, 1988.) Suomentanut Margit Salmenoja | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-23-3220-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Pyramidit | Selite=(Pyramids, 1989.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-23-4351-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Vartijat hoi! | Selite=(Guards! Guards!, 1989.) Suomentanut Marja Sinkkonen | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-23-3978-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Eric | Selite=(Eric, 1990.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-23-4380-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Elävät kuvat | Selite=(Moving pictures, 1990.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-23-4434-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Viikatemies | Selite=(Reaper man, 1991.) Suomentanut Marja Sinkkonen | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-23-3537-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Noitia maisemissa | Selite=(Witches abroad, 1991.) Suomentanut Marja Sinkkonen | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-23-3751-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Pienet jumalat | Selite=(Small gods, 1992.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-23-4492-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Herraskaista väkeä | Selite=(Lords and ladies, 1992.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-23-4552-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Vartiosto valmiina palvelukseen | Selite=(Men at arms, 1993.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-23-4605-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Elävää musiikkia | Selite=(Soul music, 1994.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-23-4664-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Kiintoisia aikoja | Selite=(Interesting times, 1994.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-23-4738-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Naamiohuvit | Selite=(Maskerade, 1995.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-23-4781-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Savijaloilla | Selite=(Feet of clay, 1996.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-23-4835-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Valkoparta karjupukki | Selite=(Hogfather, 1996.) Suomentanut Marja Sinkkonen | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-23-3870-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Pojat urhokkaat | Selite=(Jingo, 1997.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-23-4902-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Viimeinen manner | Selite=(The last continent, 1998.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-23-4966-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Carpe jugulum | Selite=(Carpe jugulum, 1998.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-23-5013-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Maanalainen elefantti | Selite=(The fifth elephant, 1999.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-23-5074-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Totuuden torvi | Selite=(The truth, 2000.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-23-5132-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Aikavaras | Selite=(Thief of time, 2001.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-23-5228-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Yövartiosto | Selite=(Night watch, 2002.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-23-5271-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Hirmurykmentti | Selite=(Monstrous regiment, 2003.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-23-5341-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Posti kulkee | Selite=(Going postal, 2004.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-23-5497-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Muks! | Selite=(Thud!, 2005.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-23-5496-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Lyödään rahoiksi | Selite=(Making money, 2007.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-23-5628-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Unseen academicals (työnimi) | Selite=(Unseen academicals, 2009.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=ilmestyy? | Tunniste=}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry | Nimeke=Snuff (työnimi) | Selite=(Snuff, 2011.) Suomentanut Mika Kivimäki | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=ilmestyy? | Tunniste=}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pratchett, Terry &amp; Gaiman, Neil | Nimeke=Hyviä enteitä | Selite=(Good omens, 1990.) Suomentanut Marja Sinkkonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Jalava | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-8954-84-4}}

== R ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Reenpää, Erkki &amp; Reenpää, Sulamit (toim.) | Nimeke=Fantastisia kertomuksia. Antologia | Selite=Suomentanut Sulamit Reenpää | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1969}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Reinikainen, Pepi | Nimeke=Hullu, ihana lintu – metsäkyyhky | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Arthouse | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-96135-1-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rintala, Paavo | Nimeke=Eläinten rauhanliike | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-1-08094-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rothfuss, Patrick | Nimeke=Tuulen nimi | Selite=(The Name of the Wind, 2007.) Suomentanut Satu Hlinovsky. Kuninkaansurmaajan kronikka 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjava | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5802-04-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rothfuss, Patrick | Nimeke=Viisaan miehen pelko (työnimi) | Selite=(The Wise Man’s Fear, 2011.) Suomentanut Satu Hlinovsky. Kuninkaansurmaajan kronikka 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjava | Vuosi=2015 | Tunniste=}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rothfuss, Patrick | Nimeke=(The Doors of Stone (työnimi) | Selite=(The Doors of Stone, tulossa.) Suomentanut Satu Hlinovsky. Kuninkaansurmaajan kronikka 3 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjava | Vuosi=ilmestyy? | Tunniste=}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rushdie, Salman | Nimeke=Firenzen lumoojatar | Selite=(The Enchantress of Florence, 2008.) Suomentanut Arto Häilä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-051-0-35346-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rushdie, Salman | Nimeke=Häpeä | Selite=(Shame, 1983.) Suomentanut Arto Häilä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-0-12029-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rushdie, Salman | Nimeke=Harun ja tarinoiden meri | Selite=(Haroun and the sea of stories, 1990.) Suomentanut Arto Häilä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1991 (2. painos: WSOY pokkari, 2011) | Tunniste=ISBN 951-0-17193-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rushdie, Salman | Nimeke=Keskiyön lapset | Selite=(Midnight’s children, 1981.) Suomentanut Arto Häilä. 6. painos (1. painos 1982) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35660-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rushdie, Salman | Nimeke=Saatanalliset säkeet | Selite=(The Satanic Verses, 1989.) Suomentanut Arto Häilä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 (4. painos 1990; 6. painos: WSOY pokkari, 2010) | Tunniste=ISBN 951-0-15990-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ruusuvuori, Juha | Nimeke=Jurmo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-0-26102-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ruusuvuori, Juha | Nimeke=Pyhän kalan kultti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-33114-9}}

== S ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sadelehto, Markku (toim.) | Nimeke=Mustan jumalan suudelma | Selite=Suomentanut Ulla Selkälä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-0-18765-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sadelehto, Markku (toim.) | Nimeke=Pimeyden linnake | Selite=Suomentaneet Ulla Selkälä, Ilkka Äärelä ja Markku Sadelehto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Jalava | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-8954-63-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sadelehto, Markku (toim.) | Nimeke=Shoredanin kellot | Selite=Suomentanut Ilkka Äärelä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-0-18372-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saki | Nimeke=Avoin ikkuna ja muita tarinoita | Selite=Suomentanut Mervi Hämäläinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vaskikirjat | Vuosi=2015 | Tunniste= }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saloranta, Tuomas (toim.) | Nimeke=Huomenna ne tulevat ja muita eriskummallisia kohtaamisia | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Espoon science fiction- ja fantasiaseura Esc | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-67158-3-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saloranta, Tuomas (toim.) | Nimeke=Pimeyden reunalla ja muita uusrahvaanomaisia kertomuksia | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopiston tieteiskulttuurikabinetti | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-92-9247-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sánchez Piñol, Albert | Nimeke=Kylmä iho | Selite=(La pell freda, 2003.) Suomentanut Anu Partanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-30796-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sandbacka, Carola | Nimeke=Satu Sarastron tiestä | Selite=(Sagan om Sarastros väg, 1978.) Suomentanut Kyllikki Villa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-26-1812-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sapkowski, Andrzej | Nimeke=Viimeinen toivomus | Selite=(Ostatnie życzenie, 1993.) Suomentanut Tapani Kärkkäinen. Noituri, 1. osa | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-36569-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sapkowski, Andrzej | Nimeke=Kohtalon miekka | Selite=(Miecz przeznaczenia, 1992.) Suomentanut Tapani Kärkkäinen. Noituri, 2. osa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-0-36569-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sapkowski, Andrzej | Nimeke=Haltiain verta | Selite=(Krew elfów, 1994.) Suomentanut Tapani Kärkkäinen. Noituri, 3. osa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-0-39023-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sapkowski, Andrzej | Nimeke=Halveksunnan aika | Selite=(Czas pogardy, 1995.) Suomentanut Tapani Kärkkäinen. Noituri, 4. osa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-0-39752-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sapkowski, Andrzej | Nimeke=Tulikaste | Selite=(Chrzest ognia, 1996.) Suomentanut Tapani Kärkkäinen. Noituri, 5. osa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-951-0-40458-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saramago, José | Nimeke=Jeesuksen Kristuksen evankeliumi | Selite=(O evangelho segundo Jesus Cristo, 1991.) Suomentanut Erkki Kirjalainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-31-0769-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saramago, José | Nimeke=Kertomus sokeudesta | Selite=(Ensaio sobre a ceguiera, 1995.) Suomentanut Erkki Kirjalainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1997 (3. painos 2007) | Tunniste=ISBN 951-31-0902-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saramago, José | Nimeke=Kivinen lautta | Selite=(A jangada de pedra, 1986.) Suomentanut Jyrki Lappi-Seppälä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-30-9881-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saramago, José | Nimeke=Oikukas kuolema | Selite=(As intermitências da morte, 2005.) Suomentanut Erkki Kirjalainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-31-4008-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saxell, Jani | Nimeke=Unenpäästäjä Florian | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Avain | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-692-811-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shepard, Lucius | Nimeke=Lohikäärmeen varjossa | Selite=Sisällys: ”Suomunhakkaajan kaunis tytär” (The scalehunter’s beautiful daughter, 1988). ”Mies joka maalasi lohikäärme Griaulen” (The man who painted the dragon Griaule, 1984). Suomentanut Hanna Tarkka | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-0-18697-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Silverberg, Robert | Nimeke=Kuningas Gilgameš | Selite=(Gilgamesh the king, 1984.) Suomentanut Tiia Löytty | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vaskikirjat | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-5722-04-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sinisalo, Johanna | Nimeke=Salattuja voimia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-851-484-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sjón | Nimeke=Argon lastu | Selite=(Argóarflísin, 2005.) Suomentanut Tuomas Kauko | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-471-967-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sjón | Nimeke=Sinun silmäsi näkivät minut: {Rakkaustarina} | Selite=(Augu þín sáu mig – astarsaga, 1994.) Suomentanut Maarit Kalliokoski | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-471-175-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Smith, Clark Ashton | Nimeke=Viimeinen hieroglyfi | Selite=Suomentaneet Ulla Selkälä ja Ilkka Äärelä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-0-19571-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sørensen, Villy | Nimeke=Ragnarök: Jumalten tuho | Selite=(Ragnarok, en gudefortælling, 1982.) Suomentanut Mika Siimes | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nemo | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 952-5180-09-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Stott, Rebecca | Nimeke=Veden muisti | Selite=(Ghostwalk, 2007.) Suomentanut Emma Murros | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Avain | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-692-822-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Süskind, Patrick | Nimeke=Kyyhkynen | Selite=(Die Taube, 1987.) Suomentanut Markku Mannila | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-1-09868-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Süskind, Patrick | Nimeke=Parfyymi: Erään murhaajan tarina | Selite=(Das Parfüm, 1985.) Suomentanut Markku Mannila | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1986 (2. painos 2006) | Tunniste=ISBN 951-1-08680-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Swanwick, Michael | Nimeke=Rautalohikäärmeen tytär | Selite=(The iron dragon’s daughter, 1993.) Suomentanut Hannu Tervaharju | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-471-185-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Swift, Jonathan | Nimeke=Gulliverin retket | Selite=(Gulliver's travels, 1726.) Suomentanut J. A. Hollo. 4. painos (1. painos 1953) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-31-1447-3}}

== T ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tammi, Jari | Nimeke=Kalevan solki | Julkaisupaikka=Suomen Turku | Julkaisija=Kuippana | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-9049-00-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tammi, Lumikki | Nimeke=Verovirkailijan sulhanen ja muita ihmeitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-30-6737-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tammi, Lumikki | Nimeke=Vanhan naisen talvi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-31-0416-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Thiong'o, Ngũgĩ wa | Nimeke=Variksen Velho | Selite=(Wizard of the crow, 2006.) Tekijän kikujusta englanniksi kääntämästä laitoksesta suomentanut Seppo Loponen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-33087-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tolkien, J. R. R. | Nimeke=Húrinin lasten tarina | Selite=(The children of Húrin, 2007.) Toimittanut Christopher Tolkien. Suomentanut Kersti Juva. Runot suomentaneet Alice Martin ja Panu Pekkanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-32907-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tolkien, J. R. R. | Nimeke=Keskeneräisten tarujen kirja | Selite=(Unfinished tales, 1980.) Toimittanut Christopher Tolkien. Suomentanut Kersti Juva | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1986 (7. painos 2007) | Tunniste=ISBN 951-0-13429-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tolkien, J. R. R. | Nimeke=Silmarillion | Selite=(The Silmarillion, 1977.) Toimittanut Christopher Tolkien. Suomentanut Kersti Juva. Säkeet suomentanut Panu Pekkanen | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1979 (13. painos 2007) | Tunniste=ISBN 951-0-09103-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tolkien, J. R. R. | Nimeke=Taru sormusten herrasta | Selite=(The lord of the rings, 1954–1955.) Suomentaneet Kersti Juva ja Eila Pennanen. Runot suomentanut Panu Pekkanen. Tarkistettu laitos, uudistettu oikeinkirjoitus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-33337-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tolkien, J. R. R. | Nimeke=Taru sormusten herrasta. 1, Sormuksen ritarit | Selite=(The fellowship of the ring, 1954.) Suomentaneet Kersti Juva ja Eila Pennanen. Runot suomentanut Panu Pekkanen. Tarkistettu laitos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-27293-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tolkien, J. R. R. | Nimeke=Taru sormusten herrasta. 2, Kaksi tornia | Selite=(The two towers, 1954.) Suomentaneet Kersti Juva ja Eila Pennanen. Runot suomentanut Panu Pekkanen. Tarkistettu laitos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-27294-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tolkien, J. R. R. | Nimeke=Taru sormusten herrasta. 3, Kuninkaan paluu | Selite=(The return of the king, 1955.) Suomentanut Kersti Juva. Runot suomentanut Panu Pekkanen. Tarkistettu laitos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-27295-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Toptaş, Hasan Ali | Nimeke=Varjottomat | Selite=(Gölgesizler, 1994.) Suomentanut Tuula Kojo | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-1-22072-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Twain, Mark | Nimeke=Jenkki kuningas Arthurin hovissa | Selite=(A Connecticut yankee at king Arthur’s court, 1889.) Suomentanut Kaarina Jaatinen. 5. painos (1. painos 1974) | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-23-4044-5}}

== U ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Unsworth, Barry | Nimeke=Kivineitsyt | Selite=(Stone virgin, 1986.) Suomentanut Aira Buffa | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-0-13801-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Unt, Mati | Nimeke=Verenluovuttajan muistikirja | Selite=(Doonori meelespea, 1990.) Suomentanut Samuli Juvonen | Julkaisupaikka=Jyväskylä Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-20-3720-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=URS: Uusrahvaanomaisen spekulatiivisen fiktion antologia | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Hauenleuka | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5814-02-6}}

== V ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vainonen, Jyrki | Nimeke=Tutkimusmatkailija ja muita tarinoita | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Loki-Kirjat | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 978-952-9-64682-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vainonen, Jyrki | Nimeke=Luutarha | Julkaisija=Loki-kirjat | Vuosi=2001 | Julkaisupaikka=Helsinki | Tunniste=ISBN 978-952-9-64619-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vainonen, Jyrki | Nimeke=Perintö | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Loki-Kirjat | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 978-951-8-25028-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vainonen, Jyrki | Nimeke=Lasin läpi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Loki-Kirjat | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-8-25050-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Verronen, Maarit | Nimeke=Älä maksa lautturille | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-26-3726-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Verronen, Maarit | Nimeke=Yksinäinen vuori | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-26-3841-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Verronen, Maarit | Nimeke=Pimeästä maasta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-26-4067-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Verronen, Maarit | Nimeke=Kulkureita ja unohtajia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-26-4180-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Verronen, Maarit | Nimeke=Löytöretkeilijä ja muita eksyneitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-31-1619-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Verronen, Maarit | Nimeke=Luotettava ohikulkija | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-31-2470-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Viertola, Ulla | Nimeke=Rautasynty | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Mediapinta | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 952-235-280-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vigdís Grimsdóttir | Nimeke=Metsän tyttö | Selite=(Stúlkan i skóginum, 1992.) Suomentanut Tapio Koivukari | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-578-143-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vigdís Grimsdóttir | Nimeke=Kannastie 7 | Selite=(Grandavegur 7, 1994.) Suomentanut Tapio Koivukari | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-578-224-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vonnegut, Kurt | Nimeke=Jumala teitä siunatkoon, herra Rosewater, eli, Helmiä sioille | Selite=(God bless you, Mr. Rosewater, or, Pearls before swine, 1967.) Suomentanut Marjatta Kapari. 4. painos (1. painos 1972). Keltainen pokkari | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-31-4846-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vonnegut, Kurt | Nimeke=Mestarien aamiainen eli Hyvästi masentava maanantai | Selite=(Breakfast of champions or Goodbye blue Monday!, 1976.) Suomentanut Marjatta Kapari | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1974 (2. painos 1994) | Tunniste=ISBN 951-30-2621-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vonnegut, Kurt | Nimeke=Kalmasilmä | Selite=(Deadeye Dick, 1982.) Suomentanut Juhani Koskinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-30-5775-5}}

== W ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Waltari, Satu | Nimeke=Viides harharetki | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1990 (1. painos 1960) | Tunniste=ISBN 951-0-16589-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Waltari, Satu | Nimeke=Hämärän matkamiehet | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1964}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Waris, Helena | Nimeke=Uniin piirretty polku | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-1-23483-8}}

* Sudenlapset / Helena Waris.

* {{Kirjaviite | Tekijä=Weis, Margaret &amp; Hickman, Tracy | Nimeke=Lohikäärmeen siipi | Selite=(Dragonwing, 1990.) Suomentanut Jukka Nyman. Kuolemanportti 1 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-1-15858-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Weis, Margaret &amp; Hickman, Tracy | Nimeke=Haltioiden tähti | Selite=(Elven star, 1990.) Suomentanut Tero Kuittinen. Kuolemanportti 2 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-1-14991-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Weis, Margaret &amp; Hickman, Tracy | Nimeke=Tulimeri | Selite=(Fire sea, 1991.) Suomentanut Jukka Nyman. Kuolemanportti 3 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-1-15154-}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Weis, Margaret &amp; Hickman, Tracy | Nimeke=Käärmemaagi | Selite=(Serpent mage, 1992.) Suomentanut Tero Kuittinen. Kuolemanportti 4 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-1-15417-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Weis, Margaret &amp; Hickman, Tracy | Nimeke=Kaaoksen käsi | Selite=(The hand of chaos, 1993.) Suomentanut Tero Kuittinen. Kuolemanportti 5 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-1-15858-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Weis, Margaret &amp; Hickman, Tracy | Nimeke=Labyrinttiin | Selite=(Into the labyrinth, 1993.) Suomentanut Tero Kuittinen. Kuolemanportti 6 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-1-16587-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Weis, Margaret &amp; Hickman, Tracy | Nimeke=Seitsemäs portti | Selite=(The seventh gate, 1993.) Suomentanut Jukka Nyman. Kuolemanportti 7 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-1-16637-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=White, T. H. | Nimeke=Muinainen ja tuleva kuningas (työnimi) | Selite=(The Once and Future King, 1938–40, 1958.) Suomentanut Pekka Tuomisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vaskikirjat | Vuosi=2015 | Tunniste=}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Williams, Tad | Nimeke=Velhon oppipoika: Taru kolmesta miekasta 1 | Selite=(The dragonbone chair, luvut 1–14, 1988.) Suomentaneet Leena Peltonen &amp; Auli Hurme-Keränen | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-23-3596-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Williams, Tad | Nimeke=Kruununperillinen: Taru kolmesta miekasta 2 | Selite=(The dragonbone chair, luvut 15–29, 1988.) Suomentanut Auli Hurme-Keränen | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 	 951-23-3596-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Williams, Tad | Nimeke=Miekan mahti: Taru kolmesta miekasta 3 | Selite=(The dragonbone chair, luvut 30–44, 1988.) Suomentanut Auli Hurme-Keränen | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-23-3613-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Williams, Tad | Nimeke=Myrskyn silmä: Taru kolmesta miekasta 4 | Selite=(Stone of farewell, luvut 1–10, 1990.) Suomentanut Auli Hurme-Keränen | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-23-3784-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Williams, Tad | Nimeke=Pimeyden käsi: Taru kolmesta miekasta 5 | Selite=(Stone of farewell, luvut 11–17, 1990.) Suomentanut Auli Hurme-Keränen | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-23-3843-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Williams, Tad | Nimeke=Jäähyväisten kivi: Taru kolmesta miekasta 6 | Selite=(Stone of farewell, luvut 18–28, 1990.) Suomentanut Auli Hurme-Keränen | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-23-3862-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Williams, Tad | Nimeke=Piiritetty kivi: Taru kolmesta miekasta 7 | Selite=(To Green Angel Tower 1, luvut 1–8, 1993.) Suomentanut Auli Hurme-Keränen | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-23-3909-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Williams, Tad | Nimeke=Korppien tanssi: Taru kolmesta miekasta 8 | Selite=(To Green Angel Tower 1, luvut 9–16, 1993.) Suomentanut Auli Hurme-Keränen | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-23-3961-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Williams, Tad | Nimeke=Torven taika: Taru kolmesta miekasta 9 | Selite=(To Green Angel Tower 1, luvut 17–26, 1993.) Suomentanut Auli Hurme-Keränen | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-23-3962-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Williams, Tad | Nimeke=Liekkien loimu: Taru kolmesta miekasta 10 | Selite=(To Green Angel Tower 2, luvut 1–10, 1993.) Suomentanut Auli Hurme-Keränen | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi= | Tunniste=ISBN 951-23-4025-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Williams, Tad | Nimeke=Varjojen vanki. Taru kolmesta miekasta 11 | Selite=(To Green Angel Tower 2, luvut 11–20, 1993.) Suomentanut Auli Hurme-Keränen | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-23-4104-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Williams, Tad | Nimeke=Vihreän enkelin torni: Taru kolmesta miekasta 12 | Selite=(To Green Angel Tower 2, luvut 21–34, 1993.) Suomentanut Auli Hurme-Keränen | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-23-4105-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Williams, Tad | Nimeke=Varjojen marssi 1: Lauluja kuusta ja tähdistä | Selite=(Shadowmarch, volume one, 2004.) Suomentanut Auli Hurme-Keränen. Suomennos sisältää alkuteoksen luvut 1–20 | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-23-4782-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Williams, Tad | Nimeke=Varjojen marssi 2: Pimeä kaupunki | Selite=(Shadowmarch, volume one, 2004.) Suomentanut Auli Hurme-Keränen. Suomennos sisältää alkuteoksen luvut 21–40 | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-23-4783-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Williams, Tad | Nimeke=Varjojen leikki 1: Ääniä metsässä | Selite=(Shadowplay: Volume two of Shadowmarch, 2007.) Suomentanut Auli Hurme-Keränen. Suomennos sisältää alkuteoksen luvut Preludi–24 | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-23-5015-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Williams, Tad | Nimeke=Varjojen leikki 2: Mustan maan salaisuudet | Selite=(Shadowplay: Volume two of Shadowmarch, 2007.) Suomentanut Auli Hurme-Keränen. Suomennos sisältää alkuteoksen luvut 25–42 | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-23-5016-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wolfe, Gene | Nimeke=Kiduttajan varjo | Selite=(The Shadow of the Torturer, 1980.) Suomentanut Johanna Vainikainen-Uusitalo. Uuden auringon kirja 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-208668-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wolfe, Gene | Nimeke=Sovinnontekijän kynsi | Selite=(The Claw of the Conciliator, 1981.) Suomentanut Tero Valkonen. Uuden auringon kirja 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-20-8670-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wolfe, Gene | Nimeke=Liktorin miekka | Selite=(The Sword of the Lictor, 1982.) Suomentanut Tero Valkonen. Uuden auringon kirja 3 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-951-20-9840-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wolfe, Gene | Nimeke=Autarkin linnoitus | Selite=(The Citadel of the Autarch, 1983.) Suomentanut Tero Valkonen. Uuden auringon kirja 4 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2016 | Tunniste=ISBN 978-951-20-9841-5}}

[[Luokka:Fantasiakirjallisuus| ]]</text>
      <sha1>fjcaagzny10cz9yqbda3nanlz2gy7nb</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomenkielisten kirjojen luettelo 3-1</title>
    <ns>0</ns>
    <id>12203</id>
    <revision>
      <id>128748</id>
      <parentid>103333</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T21:29:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Lint-virheen (Misnested tag with different rendering in HTML5 and HTML4) korjaus.</comment>
      <origin>128748</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="703886" sha1="5n2m510advvebi8dqbb1n6p0plez50w" xml:space="preserve">{{Pääartikkeli|[[:Luokka:Bibliografiat|Luokka:Bibliografiat]]}}

== 30 Yleinen yhteiskuntatiede ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alapuro, Risto &amp; Arminen, Ilkka (toim.) | Nimeke=Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia | Selite=Esiössä myös: Professori Matti Alestalolle 28.8.2004 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-0-29715-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Anttiroiko, Ari-Veikko | Nimeke=Yhteiskuntatieteiden perusta | Selite=Tampereen yliopisto, kunnallistieteiden laitos, raporttisarja 19 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-44-3133-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Berendt, Mogens | Nimeke=Ruotsin tauti | Selite=(Tilfaeldet Sverige, 1983.) Suomentanut Risto Mäenpää | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-0-12069-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Carlyle, Thomas | Nimeke=Entistä ja nykyistä | Selite=(Past and present, 1843.) Suomentanut Werner Andelin | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1907}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskelinen, Teppo | Nimeke=Kehityksen loppu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-264-025-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Antti | Nimeke=Suomi sulo Pohjola | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1968}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Jari (toim.) | Nimeke=Hegelistä Harréen, narratiivista Nudistiin | Selite=Kuopion yliopiston selvityksiä. Yhteiskuntatieteet, E 10 | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Kuopion yliopisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-781-409-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Matti (päätoim.) | Nimeke=Studia: Studia-tietokeskus. 4, Historia ja yhteiskunta | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1995 (4. painos 2001) | Tunniste=ISBN 951-35-5610-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Göös, Riitta-Liisa | Nimeke=Arkielämän ABC | Selite=Rengaskirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Opetushallitus | Vuosi=2002 (4. painos 2007) | Tunniste=ISBN 952-13-1296-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavikko, Paavo | Nimeke=Aikalaishulluudesta: Arvio maan henkisestä tilasta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-884-139-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavikko, Paavo | Nimeke=Traktaatit | Selite=Tekstit julkaistu aiemmin Suomen kuvalehdessä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-884-211-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hakkarainen, Outi &amp; Käkönen, Mira | Nimeke=Kenen ilmasto? | Selite=Into-pamfletti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0436-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hallberg, Pekka | Nimeke=Arvot tasapainossa? Mietteitä oikeudesta, kilpailukyvystä ja hyvinvoinnista | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 978-951-0-31144-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hankamäki, Jukka | Nimeke=Kansanvallan varkaat: Kirjoituksia demokratian kaventamisesta Suomessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Books on Demand | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-498-322-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harakka, Timo | Nimeke=Viemärirotta... mutta miksei Erkko ole vieläkään adoptoinut minua? | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-1-15305-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Havina, Heikki | Nimeke=Luonto ja kulttuuri: Kokonaisvaltaista kulttuurikritiikkiä | Julkaisupaikka=Nummela | Julkaisija=Pentti Kähkönen | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-91-8653-3 | www=http://etkirja.pp.fi/havina.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikkinen, Eino &amp; Tuomi, Jouni (toim.) | Nimeke=Suomalainen elämänkulku | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-26-4596-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hiilamo, Heikki | Nimeke=Miten yhteiskunta voi hyvin? | Selite=Into-pamfletti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0615-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Huntford, Roland | Nimeke=Uusi uljas Ruotsi | Selite=(The new totalitarians, 1971.) Suomentanut Mirja Rutanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1972 | Tunniste=ISBN 951-0-12069-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hämeen-Anttila, Jaakko ym. (toim.) | Nimeke=Kaikki syntyy kriisistä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-495-286-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hämäläinen, Timo J. (toim.) | Nimeke=Murroksen aika: Selviääkö Suomi rakennemuutoksesta? | Selite=Areena-sarja | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-0-22321-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hämäläinen, Unto | Nimeke=Suomi Orwellin vuonna 1984 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin Sanomat | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5557-43-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hänninen, Jera | Nimeke=Kallis köyhyys | Selite=Barrikadi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35128-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jonstadt, David | Nimeke=Sivilisaation loppu | Selite=(Kollaps. Livet vid civilisationens slut, 2012.) Suomentaneet Salon tasauskohtuuspajan jäsenet ystävineen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2016 | Tunniste=ISBN 978-952-264-544-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Judt, Tony | Nimeke=Huonosti käy maan | Selite=(Ill fares the land: A treatise on our present discontents, 2010.) Suomentanut Petri Stenman | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0545-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaaro, Jani | Nimeke=Kauniimpi maailma. Kirjoituksia sielusta, taloudesta ja oikeudenmukaisuudesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2016 | Tunniste=ISBN 978-951-0-41485-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kagarlitsky, Boris | Nimeke=Back in the USSR | Selite=(Back in the USSR (What was communism?), 2009.) Into-pamfletti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0520-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaisto, Jani &amp; Pyykkönen, Miikka (toim.) | Nimeke=Hallintavalta: Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-495-118-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kajaste, Kimmo (toim.) | Nimeke=Suomalainen mahdollisuus: Näkökulmia hyvinvointimme tulevaisuuteen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-37-2195-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kantola, Anu ym. | Nimeke=Maailman tila ja Suomi | Selite=Julkaisija: Ulkoasiainministeriö, kehitysyhteistyöosasto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 (3. painos 2002) | Tunniste=ISBN 951-662-758-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koivusalo, Meri | Nimeke=Sairasta menoa | Selite=Into-pamfletti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0437-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korhonen, Anna-Riikka | Nimeke=Paskaduunista barrikadille: Prekariaatin julistus | Selite=Into-pamfletti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0300-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koskelainen, Jukka | Nimeke=Rakas rappio: Pelastus ja perikato länsimaisessa ajattelussa | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-796-823-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kotkas, Toomas (toim.) | Nimeke=Yhteiskuntateorioiden oikeus | Selite=Episteme | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 952-5169-75-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kotro, Arno &amp; Krohn, Minerva | Nimeke=Suoraa ja koukkua: Kirjeitä kaikesta | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-20-6760-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuusela, Pekka &amp; Saastamoinen, Mikko (toim.) | Nimeke=Ruumis, minä ja yhteisö: Sosiaalisen konstruktionismin näkökulma | Selite=Kuopion yliopiston selvityksiä E. Yhteiskuntatieteet 21 | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Kuopion yliopisto, sosiaalitieteiden laitos | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-781-420-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Massa, Ilmo (toim.) | Nimeke=Vihreä teoria: Ympäristö yhteiskuntateorioissa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-495-084-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Massa, Ilmo (toim.) | Nimeke=Polkuja yhteiskuntatieteelliseen ympäristötutkimukseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-495-329-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Massa, Ilmo &amp; Sairinen, Rauno (toim.) | Nimeke=Ympäristökysymys: Ympäristöuhkien haaste yhteiskunnalle | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-662-517-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Massa, Ilmo | Nimeke=Toinen ympäristötiede: Kirjoituksia yhteiskuntatieteellisestä ympäristötutkimuksesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-662-711-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mattila, Mikko &amp; Uusikylä, Petri (toim.) | Nimeke=Verkostoyhteiskunta: Käytännön johdatus verkostoanalyysiin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-662-755-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Melin, Harri &amp; Nikula, Jouko (toim.) | Nimeke=Yhteiskunnalliset intressit ja vallan rakenteet: Raimo Blomin 50-vuotisjuhlakirja | Selite=Acta Universitatis Tamperensis. Ser. B, vol 44 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-44-3375-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Melin, Harri &amp; Nikula, Jouko (toim.) | Nimeke=Yhteiskunnallinen muutos | Selite=Raimo Blomin 60-vuotisjuhlakirja | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-768-120-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Moisio, Olli-Pekka ym. (toim.) | Nimeke=Ovia yhteiskuntatieteisiin | Selite=SoPhi 117 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-39-4471-1 | www=https://www.jyu.fi/ytk/opiskelijavalinta/Ovia%20yhteiskuntatieteisiin.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mustonen, Riitta (toim.) | Nimeke=Kaikki irti arjesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-495-193-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkelä, Raine (toim.) | Nimeke=Yhteisöllisyydestä: Perusteluja, tulkintoja, menetelmiä | Selite=Käsikirjoituksen kokoaja/kirjoittaja: Raine Mäkelä | Julkaisupaikka=Kiljava | Julkaisija=Kiljavan opisto | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-701-472-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Oulasvirta, Antti (toim.) | Nimeke=Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-495-176-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paasirova, Tuomo | Nimeke=Vuosi isänmaalle | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Tuomo Paasirova | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-92-8609-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pajamäki, Osku | Nimeke=Perintö vai perintä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsinki-kirjat | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5874-47-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paloheimo, Eero | Nimeke=Sanoin: kootut kirjoitukset 1963–2010 | Julkaisupaikka=Somero | Julkaisija=Amanita | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5330-40-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paunio, Mikko | Nimeke=Vihreä valhe | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-35-5155-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pitkänen, Nina | Nimeke=Himasta: Käsikirja itsenäiseen elämään | Selite=Kuvitus: Matti Pikkujämsä | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-1-19380-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pursiainen, Sirpa | Nimeke=Lähihoitajana yhteiskunnassa | Selite=Lähihoito | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-37-5728-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rahkonen, Keijo | Nimeke=Utopiat ja anti-utopiat: Kirjoituksia vuosituhannen päättyessä | Selite=2000-luvun kirjasto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-662-684-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Reuterskiöld, Hans | Nimeke=Oman kämpän käsikirja | Selite=(Hushållspraktika, 2010.) Suomentanut Lotta Lipsanen | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-23-5263-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ruoppila-Martinsen, Marketta (toim.) | Nimeke=Uuden kodin kirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-625-517-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saari, Juho | Nimeke=Onnellisuuspolitiikka: Kohti sosiaalisesti kestävää Suomea | Selite=Kalevi Sorsa säätiön julkaisuja 1/2012 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kalevi Sorsa säätiö | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-5689-40-2 | www=http://sorsafoundation.fi/2012/07/07/onnellisuuspolitiikka/ | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Santavuori, Ritva | Nimeke=Rouva syyttäjän paluu | Selite=Pääosa kirjoituksista ilmestynyt aiemmin Iltalehdessä vuosina 1998–2005 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-37-4443-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Seppänen, Pekka | Nimeke=Parhaat kolumnit: Epävirallinen totuus 2000-luvusta | Selite=Kolumnit ilmestyneet aiemmin Talouselämä-lehdessä vuosina 2001–2008 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Talentum | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-14-1343-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Särkelä, Jussi | Nimeke=Koulusurmat | Selite=Barrikadi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-0-34995-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Taivalsaari, Eero | Nimeke=Suomalainen vaihtoehto EY:lle: Tie uuteen hyvinvointivaltioon | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-31-0266-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ulvila, Marko | Nimeke=Vihreä uusjako: Fossiilikapitalismista oikeudenmukaiseen ja kestävään yhteiskuntaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0506-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Urhonen, Amu | Nimeke=Kompastuksia | Selite=Into-pamfletti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0620-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Uschanov, Tommi | Nimeke=Suuri kaalihuijaus: Kirjoituksia yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-851-315-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valtaoja, Esko | Nimeke=Ensimmäinen koira Kuussa: Kootut kolumnit | Selite=Ursan julkaisuja 138 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ursa | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-5985-21-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=West, Taina | Nimeke=Suomalainen sankaruus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Siltala | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-234-018-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Viinikainen, Tytti (toim.) | Nimeke=Yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus Suomessa: Katsaus tutkimusaloihin ja kirjallisuuteen | Selite=S. 51–115: Suomalaisen yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen bibliografia 1990–1996. Suomen ympäristö 99 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen ympäristökeskus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 952-11-0126-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wiio, Osmo A. | Nimeke=Wiion lait – ja vähän muidenkin | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-35-1657-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Virtanen, Rauli | Nimeke=Kaivoja köyhille: Suomalaisen kehitysavun vuosikymmenet | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-0-39439-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wuori, Matti | Nimeke=Faustin uni | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-0-20833-7}}

=== 30.01 Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aaltola, Juhani &amp; Valli, Raine | Nimeke=Ikkunoita tutkimusmetodeihin I: Metodin valinta ja aineistonkeruu: Virikkeitä aloittelevalle tutkijalle | Selite=3. uudistettu ja täydennetty painos | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=PS-kustannus | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-451-457-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aaltola, Juhani &amp; Valli, Raine | Nimeke=Ikkunoita tutkimusmetodeihin II: Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin | Selite=3. uudistettu ja täydennetty painos | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=PS-kustannus | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-451-458-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aarrevaara, Timo &amp; Stenvall, Jari (toim.) | Nimeke=Kriittinen ajankuva | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Pres | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-44-6695-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Adler-Karlsson, Gunnar | Nimeke=90-luvun oppikirja: Eloonjäämisemme ehdoista | Selite=(Lärobok för 90-talet, 1990.) Suomentanut Reto Halme | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Art House | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-884-084-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Adorno, Theodor W. &amp; Horkheimer, Max &amp; Marcuse, Herbert | Nimeke=Järjen kritiikki | Selite=Suomentanut ja toimittanut Jussi Kotkavirta | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-9066-41-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Afanasjev, Viktor | Nimeke=Tieteellisen kommunismin perusteet | Selite=(Osnovy nautsnogo kommunizma.) Suomentaneet Kerttu Kyhälä-Juntunen &amp; Maija Karvonen | Julkaisupaikka=Moskova | Julkaisija=Edistys | Vuosi=1975 (2. painos 1982)}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahmavaara, Yrjö &amp; Vanhanen, Tatu | Nimeke=Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-796-236-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahmavaara, Yrjö | Nimeke=Yhteiskuntakybernetiikka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1976 | Tunniste=ISBN 951-35-1430-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahmavaara, Yrjö | Nimeke=Yhteiskuntatieteen kyberneettinen metodologia: Positivismin kritiikki | Selite=Forum-kirjasto 28 (2. lisätty painos: ''Yhteiskuntatieteen kyberneettinen metodologia ja metodologisen positivismin kritiikki'', 1970. Lisätystä osiosta myös eripainos ''Metodologisen positivismin kritiikki'', 1970) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1969}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahtiainen, Pekka ym. (toim.) | Nimeke=Historia, sosiologia ja Suomi: Yhteiskuntatutkimus itseymmärryksen jäljillä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Hanki ja jää | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-8916-48-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Airaksinen, Timo | Nimike=Tieto ja tiedon edellytykset kasvatuksessa: Teoreettinen tarkastelu | Selite=Dialectica ry:n julkaisusarja A15 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Dialectica | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 951-853-002-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Airaksinen, Timo | Nimeke=Ihmiskoneen tulevaisuus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-31142-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alastalo, Marja &amp; Åkerman, Maria (toim.) | Nimeke=Tieto hallinnassa: Tietokäytännöt suomalaisessa yhteiskunnassa | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-768-326-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alasuutari, Pertti | Nimeke=Erinomaista, rakas Watson: Johdatus yhteiskuntatutkimukseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Hanki ja jää | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-8916-08-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alasuutari, Pertti | Nimeke=Laadullinen tutkimus 2.0 | Selite=4. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-768-385-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alenius, Ele | Nimeke=Maailmankehityksen suuri käänne | Selite=Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen Rauhanpuolustajat | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0608-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alkula, Tapani &amp; Pöntinen, Seppo &amp; Ylöstalo, Pekka | Nimeke=Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 (4. painos 2002) | Tunniste=ISBN 951-0-19286-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Arppe, Tiina | Nimeke=Pyhä ja kirottu: Pahan ongelmasta ranskalaisessa yhteiskuntateoriassa | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=T. Arppe | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 952-91-2014-1 | www=http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/sosio/vk/arppe/ | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bastiat, Frédéric | Nimeke=Kirjoituksia taloudesta | Selite=Sisältö: Näkyvä ja näkymätön (Ce qu'on voit et ce qu'on ne voit pas, 1869.); Laki (La loi, 1850); Vetoomus, (Pétition, 1854). Suomentanut Petri Kajander. Johdanto: Johan Nordberg. Johdannon suomentanut Riikka Toivanen. Talousklassikko | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5734-55-3 | www=http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/kirjoituksia-taloudesta/}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Baudrillard, Jean | Nimeke=Ekstaasi ja rivous | Selite=(L'autre par lui-même: Habilitation, 1987.) Suomennos: Panu Minkkinen. Eurooppalaisia ajattelijoita | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-662-527-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Baudrillard, Jean | Nimeke=Lopun illuusio, eli, Tapahtumien lakko | Selite=(L'illusion de la fin ou la grève des événements, 1991.) Suomennos: Mika Määttänen. Eurooppalaisia ajattelijoita | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-662-638-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Benjamin, Walter | Nimeke=Keskuspuisto: Kirjoituksia kapitalismista, suurkaupungeista ja taiteesta | Selite=Suomentaneet Taneli Viitahuhta ja Eetu Viren. Paradeigma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-5169-98-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Berardi, Franco | Nimeke=Tietotyö ja prekaari mielentila | Selite=Suomentaneet Mikko Jakonen ym. Polemos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5169-47-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Blom, Raimo &amp; Nikula, Jouko (toim.) | Nimeke=Plussat ja miinukset: Yhteiskuntatutkimuksen arviointia | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Team-Rinnevuori: Lumikki-kustannus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-98976-1-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ehrnrooth, Jari | Nimeke=Hyvintoimintayhteiskunta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2016 | Tunniste=ISBN 978-952-288-485-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Engels, Friedrich | Nimeke=Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä: Yhdistettynä Lewis H. Morganin tutkimuksiin | Selite=(Der Ursprung der Familie, des Privateigentums und des Staats: Im Anschluß an Lewis H. Morgans Forschungen, 1884.) Suomennos (alkuteksti Proishozdenija semi, tsastnoi sobstvennosti i gosudarstva). Tieteellisen sosialismin kirjasto | Julkaisupaikka=Moskova | Julkaisija=Edistys | Vuosi=1970 (2. painos 1974) | www=http://sosialismi.net/wp-content/uploads/2008/11/engels_-_perheen_yksityisomaisuuden_ja_valtion_alkupera.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Engels, Friedrich | Nimeke=Anti-Dühring: Herra Eugen Dühring tieteen mullistajana | Selite=(Herrn Eugen Dührings Umwälzung der Wissenschaft, 1878.) 2., tarkistettu painos. Työväenliikkeen tietokirjoja, Taskusarja. Suomennos perustuu Kustannusoy Tieteen 1938 julkaisemaan Marxin ja Engelsin Valittujen teosten 1. osaan sisältyvään tekstiin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansankulttuuri | Vuosi=1971}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eräsaari, Risto | Nimeke=Monimutkainen oikeudenmukaisuus | Selite=Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan työpapereita no. 97 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-34-0885-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eräsaari, Risto (toim.) | Nimeke=Arviointi ja asiantuntijuus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-662-751-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Erätuuli, Matti &amp; Leino, Jarkko &amp; Yli-Luoma, Pertti | Nimeke=Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät ihmistieteissä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1994 (2. painos 1996) | Tunniste=ISBN 951-26-3981-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Antti | Nimeke=Sosiologian tutkimusmenetelmät | Selite=4. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1973 (2. muuttamaton lisäpainos 1981) | Tunniste=ISBN 951-0-05672-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Jari | Nimeke=Eläytymismenetelmäopas | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-44-4249-0}} 

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Jari ym. (toim.) | Nimeke=Tutkimusmenetelmällisiä reflektioita | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Kuopion yliopisto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-781-465-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Jari &amp; Mäkelä, Jukka &amp; Suoranta, Juha (toim.) | Nimeke=Ihmistieteiden 1990-luvun metodologiaa etsimässä: Keskustelua kasvatus- ja sosiaalitieteiden 1990-luvun metodologiasta | Selite=Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja. Katsauksia ja puheenvuoroja C 8. Aikuiskasvatuksen ja jatkuvan koulutuksen julkaisuja 2 | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopisto | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-634-428-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Jari &amp; Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Ihmistä tutkimassa: Yhteiskuntatieteiden metodologian ajankohtaisia kysymyksiä | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Kuopion yliopisto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-781-464-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Jari &amp; Suoranta, Juha | Nimeke=Johdatus laadulliseen tutkimukseen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1998 (7. painos 2005) | Tunniste=ISBN 951-768-035-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Fedorov, J. K. | Nimeke=Yhteiskunnan ja luonnon vuorovaikutus | Selite=(Vzaimodeistvie obstšeštva i prirody.) Venäjänkielisestä käsikirjoituksesta suomentanut Mirja Ruonaniemi. Työväenliikkeen tietokirja, Taskusarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansankulttuuri | Vuosi=1974 | Tunniste=ISBN 951-615-069-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Foucault, Michel | Nimeke=Tarkkailla ja rangaista | Selite=(Surveiller et punir, 1975.) Suomentanut Eevi Nivanka. Kieliasun tarkastanut Jukka Kemppinen (1. painos 1980) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-1-20616-8}} 

* {{Kirjaviite | Tekijä=Giddens, Anthony | Nimeke=Yhteiskuntateorian keskeisiä ongelmia: Toiminnan, rakenteen ja ristiriidan käsitteet yhteiskunta-analyysissä | Selite=(Central problems in social theory: Action, structure and contradiction in social analysis, 1979.) Suomentaneet Pasi Andersson ja Ilkka Heiskanen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-1-08121-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Goldman, Emma | Nimeke=Anarkismi ja muita esseitä | Selite=(Anarchism and other essays, 1927.) Suomentanut Ville-Juhani Sutinen | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5500-87-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Gronow, Jukka | Nimeke=Yhteiskuntateoria ja emansipaatio: Tekstejä vuosilta 1975–1983 | Selite=Tutkijaliiton julkaisusarja 26 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-9297-38-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Guattari, Félix | Nimeke=Kolme ekologiaa | Selite=(Les trois écologies, 1989.) Suomentaneet Anna Helle, Mikko Jakonen ja Eetu Viren. Polemos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-5169-53-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haatanen, Kalle | Nimeke=Ei voisi vähempää kiinnostaa: Kirjoituksia nihilismistä | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-796-536-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Habermas, Jürgen | Nimeke=Julkisuuden rakennemuutos: Tutkimus yhdestä kansalaisyhteiskunnan kategoriasta | Selite=(Strukturwandel der Öffentlichkeit: Untersuchungen zu einer Kategorie der bürgerlichen Gesellschaft, 1962.) Suomentanut Veikko Pietilä | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-768-148-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harva, Urpo | Nimeke=Marxismi ja perimmäiset kysymykset | Selite=Acta Universitatis Tamperensis. Ser. A 41 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1970}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hautamäki, Antti ym. | Nimeke=Yksilö modernin murroksessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-662-651-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hayek, Friedrich von | Nimeke=Tie orjuuteen | Selite=(The road to serfdom, 1944.) Suomentanut ja jälkisanat laatinut Jyrki Iivonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-662-617-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hegel, G. W. F. | Nimeke=Oikeusfilosofian pääpiirteet eli luonnonoikeuden ja valtiotieteen perusteet | Selite=(Grundlinien der Philosophie des Rechts, oder, Naturrecht und Staatswissenschaft im Grundrisse, 1821.) Johdannon laatineet Juha Manninen ja Markus Wahlberg. Suomentanut ja selityksin varustanut Markus Wahlberg | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=Pohjoinen | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-749-188-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heiskala, Risto &amp;  Virtanen Akseli (toim.) | Nimeke=Talous ja yhteiskuntateoria. I, Vanhan maailman talous ja suuri murros | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-662-888-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heiskala, Risto &amp;  Virtanen Akseli (toim.) | Nimeke=Talous ja yhteiskuntateoria 2: Modernin maailman talous | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-495-167-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hetemäki, Ilari ym. (toim.) | Nimeke=Kaikkea sattuu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-495-349-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Herne, Kaisa | Nimeke=Mitä oikeudenmukaisuus on? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-495-248-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hessel, Stéphane | Nimeke=Vastarintaan! | Selite=(Indignez-vous!, 2011.) Suomentanut Pirjo Thorel | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-796-789-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hirsjärvi, Sirkka (toim.) | Nimeke=Kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden metodologisista lähtökohdista | Selite=Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitoksen julkaisuja B 3 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-679-061-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hirsjärvi, Sirkka &amp; Hurme, Helena | Nimeke=Teemahaastattelu | Selite=7. painos (1. painos 1980, uusi laitos ilmestynyt nimellä ''Tutkimushaastattelu'') | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-570-030-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hirsjärvi, Sirkka &amp; Hurme, Helena | Nimeke=Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus Helsinki University Press | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-495-073-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hirvonen, Tatu &amp; Mangeloja, Esa | Nimeke=Miksi kolmas hampurilainen ei tee onnelliseksi? | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-796-442-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hokkinen, Mika | Nimeke=Ihmistieteiden kaksi ideaalia: Naturalistinen ja humanistinen | Selite=Poliittisen historian tutkimuksia D, 1/1976 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=1976}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Holvas, Jakke | Nimeke=Talousmetafysiikan kritiikkiä | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Episteme | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5169-56-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Horkheimer, Max | Nimeke=Välineellisen järjen kritiikki | Selite=(Eclipse of reason, 1947.) Suomentaneet Olli-Pekka Moisio ja Veikko Pietilä. Klassikko-sarja | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-189-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Horkheimer, Max &amp; Adorno, Theodor W. | Nimeke=Valistuksen dialektiikka: Filosofisia sirpaleita | Selite=(Dialektik der Aufklärung: Philosophische Fragmente, 1947.) Suomentanut Veikko Pietilä. Klassikko-sarja | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-219-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hämäläinen, Juha | Nimeke=Laadullinen sosiaalitutkimus käytännössä: Johdatus laadullisen sosiaalitutkimuksen ”käsityötaitoon” | Selite=Kuopion yliopiston julkaisuja. Yhteiskuntatieteet. Tilastot ja selvitykset 2/1987 | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Kuopion yliopisto | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-780-826-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hänninen, Sakari &amp; Karjalainen, Jouko &amp; Lahti, Tuukka (toim.) | Nimeke=Toinen tieto: Kirjoituksia huono-osaisuuden tunnistamisesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-33-1812-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Matti | Nimeke=Ihannevaltio: Historiallinen johdatus yhteiskuntafilosofiaan | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-0-25224-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jakonen, Mikko &amp; Peltokoski, Jukka &amp; Virtanen, Akseli (toim.) | Nimeke=Uuden työn sanakirja | Selite=Polemos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5169-40-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jalava, Janne (toim.) | Nimeke=Yhteiskunnan järjestelmät: Niklas Luhmannin ajattelu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-495-225-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokinen, Arja | Nimeke=Kategoriat, kulttuuri ja moraali: Johdatus kategoria-analyysiin | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-768-393-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokinen, Arja &amp; Juhila, Kirsi &amp; Suoninen, Eero | Nimeke=Diskurssianalyysi liikkeessä | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1999 (3. painos 2006) | Tunniste=ISBN 951-768-053-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokivuori, Pertti (toim.) | Nimeke=Sosiaalisen pääoman kentät | Selite=Pohjautuu Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot -tutkimusohjelmaan | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-5591-28-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokivuori, Pertti &amp; Hietala, Risto | Nimeke=Määrällisiä tarinoita: Monimuuttujamenetelmien käyttö ja tulkinta | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-32782-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaasila, Raimo &amp; Rajala, Raimo &amp; Nurmi, Kari E. (toim.) | Nimeke=Narratiivikirja: Menetelmiä ja esimerkkejä | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopistokustannus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-484-258-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kajanoja, Jouko | Nimeke=Kommunikatiivinen yhteiskunta: Puheenvuoro hyvinvointivaltiosta | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Hanki ja jää | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-31-0889-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kammari, M. | Nimeke=Yhteiskunnan perusta ja päällysrakennus | Selite=(Čto takoe bazis i nadstrojka obŝestva, 1957.) Filosofian kirjasia | Julkaisupaikka=Petroskoi | Julkaisija=Karjalan ASNT:n valtion Kustannusliike | Vuosi=1959}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kangas, Risto | Nimeke=Jürgen Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teoria | Selite=Tutkijaliiton julkaisusarja 45 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-9297-60-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karma, Kai | Nimeke=Käyttäytymistieteiden metodologian perusteet | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1983 (2. painos 1987) | Tunniste=ISBN 951-1-07254-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaunismaa, Pekka | Nimeke=Ideologia, kommunikaatio ja systeemit: Ideologian käsitteen teoria ja ideologian muutos Jürgen Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teoriassa | Selite=Jyväskylän yliopiston sosiologian laitoksen julkaisu 53 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-680-779-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Keckman-Koivuniemi, Hannele | Nimeke=Opas kvantitatiivisten tutkimusaineistojen jatkokäyttöön | Selite=Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja 2 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-44-6805-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Keinänen, Jari | Nimeke=Filosofian haasteet. 4, Yhteisöllisyyden haasteet | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-300-094-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kemppainen, Erkki &amp; Mäntysaari, Mikko (toim.) | Nimeke=Aristoteles, Rawls ja sosiaalipolitiikka: Keskustelua hyvinvointivaltion peruskysymyksistä eurooppalaisten ajatteluperinteiden valossa | Selite=Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus: Raportteja 223 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Stakes | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-33-0555-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kilpinen, Erkki, Kivinen, Osmo &amp; Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Pragmatismi filosofiassa ja yhteiskuntatieteissä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-495-006-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koivisto, Juha &amp; Oittinen, Vesa (toim.) | Nimeke=Mega-Marx: Johdatus uuteen Marxiin | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-768-316-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kolakowski, Leszek | Nimeke=Ihminen ilman vaihtoehtoa | Selite=(Der Mensch ohne Alternative, 1960.) Suomentanut Taisto Veikko. Ihminen ja maailma 6 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1966}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuusela, Pekka &amp; Niiranen, Vuokko (toim.) | Nimeke=Realismin haaste sosiaalitieteissä | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Unipress | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-579-219-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuusela, Pekka | Nimeke=Yhteiskuntateoria, sosiaalinen toiminta ja sosiaalitieteet: Tutkimus sosiaalisen toiminnan teorian nykytilasta ja kehityksestä 1900-luvulla | Selite=Väitöskirja: Kuopion yliopisto. Kuopion yliopiston julkaisuja. Yhteiskuntatieteet E 35 | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Kuopion yliopisto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-780-914-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kyllönen, Simo (toim.) | Nimeke=Kiista yhteismaista: Garrett Hardin ja selviytymisen politiikka | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Niin &amp; näin | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5503-58-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lausti, Tapani | Nimeke=Toisinajattelun tiekartta | Selite=Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-471-428-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lazzarato, Maurizio | Nimeke=Kapitalismin vallankumoukset | Selite=(Les révolutions du capitalisme, 2004.) Suomentaneet Leena Aholainen ym. Polemos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5169-39-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lenin, V. I. | Nimeke=Imperialismi, kapitalismin korkein vaihe | Selite=(Imperializm, kak vysšaja stadija kapitalizma, 1917.) Tieteellisen sosialismin kirjasto | Julkaisupaikka=Moskova | Julkaisija=Edistys | Vuosi=1970}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Leskinen, Jaakko (toim.) | Nimeke=Laadullisen tutkimuksen risteysasemalla | Selite=Kirjoittajat: Pertti Alasuutari ym | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kuluttajatutkimuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 952-9671-80-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Littunen, Yrjö &amp; Rautio, Pertti &amp; Saarinen, Aino (toim.) | Nimeke=Tieto, tiede, yhteiskunta: Keskustelua yhteiskuntatieteistä l978 | Selite=Tampereen yliopisto. E, Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos, n:o 6 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-44-0740-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mao, Tse-tung | Nimeke=Teoksia: 1–2 | Selite=Teoksen on suomentanut (venäjänkielisestä laitoksesta) T. Lehen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansankulttuuri | Vuosi=1958}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mao Tse-tung | Nimeke=Otteita puheenjohtaja Mao Tse-tungin teoksista | Selite=(Máo zhǔxí yǔlù, 1964) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus oy Käännöskirjat | Vuosi=1967}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mao Tse-tung | Nimeke=Otteita puheenjohtaja Mao Tse-tungin teoksista | Selite=(Máo zhǔxí yǔlù, 1964.) 2. painos (1. painos 1967) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomi-Kiina Seura | Vuosi=1971}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marcuse, Herbert | Nimeke=Ihmisen vapautuksesta | Selite=(An essay on liberation, 1969.) Suomennos ja kriittinen jälkipuhe: Markku Lahtela. Ärrä 6 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Weilin+Göös | Vuosi=1971}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marcuse, Herbert | Nimeke=Yksiulotteinen ihminen: Teollisen yhteiskunnan tarkastelua | Selite=(One-dimensional man, 1964.) Suomentanut Markku Lahtela | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Weilin+Göös | Vuosi=1969}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marx, Karl &amp; Engels, Friedrich &amp; Lenin, V. I. | Nimeke=Dialektisesta materialismista: Kokoelma | Selite=(O dialektitseskom materializme) | Julkaisupaikka=Moskova | Julkaisija=Edistys | Vuosi=1973}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marx, Karl &amp; Engels, Friedrich | Nimeke=Valitut teokset 1 | Selite=(Izbrannye proizvedenija v šesti tomah.) Suomentaneet Antero Tiusanen ym | Julkaisupaikka=Moskova | Julkaisija=Edistys | Vuosi=1978}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marx, Karl &amp; Engels, Friedrich | Nimeke=Valitut teokset 2 | Selite=(Izbrannye proizvedenija v šesti tomah.) Suomentajat Antero Tiusanen ja Olli Perheentupa | Julkaisupaikka=Moskova | Julkaisija=Edistys | Vuosi=1978}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marx, Karl &amp; Engels, Friedrich | Nimeke=Valitut teokset 3 | Selite=(Izbrannye proizvedenija v šesti tomah.) Suomentanut Antero Tiusanen | Julkaisupaikka=Moskova | Julkaisija=Edistys | Vuosi=1978}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marx, Karl &amp; Engels, Friedrich | Nimeke=Valitut teokset 4 | Selite=(Izbrannye proizvedenija v šesti tomah.) Suomentajat Antero Tiusanen ja Olli Perheentupa | Julkaisupaikka=Moskova | Julkaisija=Edistys | Vuosi=1979}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marx, Karl &amp; Engels, Friedrich | Nimeke=Valitut teokset 5 | Selite=(Izbrannye proizvedenija v šesti tomah.) Suomentajat Antero Tiusanen ja Vesa Oittinen | Julkaisupaikka=Moskova | Julkaisija=Edistys | Vuosi=1979}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marx, Karl &amp; Engels, Friedrich | Nimeke=Valitut teokset 6 | Selite=(Izbrannye proizvedenija v šesti tomah.) Suomentaneet Olli Perheentupa ja Antero Tiusanen | Julkaisupaikka=Moskova | Julkaisija=Edistys | Vuosi=1979}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mehring, Franz | Nimeke=Historiallisesta materialismista | Selite=(Ob istoriceskom materializme.) Suomentanut V. Bergman. Suomennettu teoksesta Zur Geschichte der Philosophie, 1931. Tieteellisen sosialismin kirjasto | Julkaisupaikka=Moskova | Julkaisija=Edistys | Vuosi=1972}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Metsämuuronen, Jari (toim.) | Nimeke=Laadullisen tutkimuksen käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=International Methelp | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5372-19-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Metsämuuronen, Jari | Nimeke=Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä | Selite=Teoksen osat julkaistu aiemmin 8-osaisena Metodologia-sarjana | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=International Methelp | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 952-5372-12-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Metsämuuronen, Jari | Nimeke=Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä: Opiskelijalaitos | Selite=2. laitos, 3. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=International Methelp | Vuosi=2006 (4. painos 2007) | Tunniste=ISBN 952-5372-20-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Meurman-Solin, Anneli &amp; Pyysiäinen, Ilkka (toim.) | Nimeke=Ihmistieteet tänään | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudemus: Helsingin yliopiston tutkijakollegium | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 51-662-935-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Miller, Peter &amp; Rose, Nikolas | Nimeke=Miten meitä hallitaan | Selite=(Governing the present: Administering economic, social and personal life, 2008.) Suomentanut Risto Suikkanen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-768-253-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Moisio, Olli-Pekka (toim.) | Nimeke=Kritiikin lupaus: Näkökulmia Frankfurtin koulun kriittiseen teoriaan | Selite=SoPhi 29 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-39-0422-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Moisio, Olli-Pekka &amp; Korhonen, Pekka &amp; Wilska, Terhi-Anna | Nimeke=Yhteiskuntatieteiden ovella | Selite=SoPhi 121 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-39-5101-6 | www=https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/41010 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäki-Kulmala, Heikki | Nimeke=Anti-Ahmavaara: Yrjö Ahmavaara yhteiskuntatieteen mullistajana | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-44-4419-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkinen, Jukka | Nimeke=John Rawlsin oikeudenmukaisuuskäsityksen merkitys normatiiviselle taloustieteelle | Selite=Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A 244 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin Kauppakorkeakoulun väitöskirjat | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-791-889-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nevanlinna, Tuomas | Nimeke=Kuninkaista ja narreista | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-607-238-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Niemelä, Seppo | Nimeke=Ajankohtainen Alkio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Maahenki | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-5870-58-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Informaatio, tieto ja yhteiskunta: Filosofinen käsiteanalyysi | Selite=5. täydennetty painos (1. painos: Valtion painatuskeskus, 1989) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-37-1997-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nummenmaa, Tapio ym. | Nimeke=Tutkimusaineiston analyysi | Julkaisupaikka=Helsinki Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-0-21369-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ojanen, Eero | Nimeke=Hyvyyden yhteiskunta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-625-602-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ortega y Gasset, José | Nimeke=Massojen kapina | Selite=(La rebelion de las masas, 1930.) Suomentanut Sinikka Kallio-Visapää | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1952}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paananen, Seppo &amp; Juntto, Anneli &amp; Sauli, Hannele (toim.) | Nimeke=Faktajuttu: Tilastollisen sosiaalitutkimuksen käytännöt | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-768-041-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paloheimo, Eero | Nimeke=Maailma: Alustava luonnos | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-0-08669-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Palola, Elina &amp; Karjalainen, Vappu (toim.) | Nimeke=Sosiaalipolitiikka: Hukassa vai uuden jäljillä? | Selite=Teema 12 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-245-420-1 | www=http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/970d363e-9edf-4b54-a76e-446b81ed34b5 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Palonen, Kari | Nimeke=Kriittinen rationalismi kerettiläisyyden näkökulmasta | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1974 | Tunniste=ISBN 951-20-0773-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Peltonen, Tuula (toim.) | Nimeke=Paistaa se aurinko risukasaankin – vai paistaako? Keskustelua yhdenvertaisuudesta ja eriarvoisuudesta | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Hai | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-5934-14-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Perttula, Juha &amp; Latomaa, Timo (toim.) | Nimeke=Kokemuksen tutkimus: Merkitys, tulkinta, ymmärtäminen | Selite=3. painos. Ilmestynyt aiemmin Dialogia oy:n kustantamana | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopistokustannus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-484-273-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pietikäinen, Sari &amp; Mäntynen, Anne | Nimeke=Kurssi kohti diskurssia | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-768-243-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pietilä, Kauko &amp; Sondermann, Klaus | Nimeke=Luonnoksia joukkoviestinnän sosiologisen tutkimuksen metodeiksi | Selite=Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos. Tampereen yliopisto. Sarja B 50 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-44-2149-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pietilä, Veikko | Nimeke=Selittämisestä yhteiskuntatieteessä | Selite=Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos. Sarja C, 27 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1980 | Tunniste=ISBN 951-44-1027-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pietilä, Veikko | Nimeke=Yhteiskuntatieteen tieteenfilosofisia lähtökohtia | Selite=Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos. Sarja C, 26 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 951-44-0836-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pirttilä, Ilkka &amp; Raiski, Seppo | Nimeke=Johdatusta yhteiskuntatieteiden metodologiaan: Metodi ja teoria tutkimuksessa | Selite=Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksen tutkimuksia 25 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1977 | Tunniste=ISBN 951-44-0601-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pohjola, Anneli (toim.) | Nimeke=Eettisesti kestävä sosiaalitutkimus | Selite=Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. Työpapereita C 47 | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopisto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-634-904-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Popper, Karl R. | Nimeke=Avoin yhteiskunta ja sen viholliset | Selite=(The open society and its enemies, 1945.) Suomentanut Paavo Löppönen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1974 (2. painos 2000) | Tunniste=ISBN 951-1-01593-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Popper, Karl R. | Nimeke=Avoin yhteiskunta ja sen viholliset | Selite=(The open society and its enemies, 1945.) Suomentanut Paavo Löppönen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 (1. painos 1974) | Tunniste=ISBN 951-1-16685-9}} (nidottu)

* {{Kirjaviite | Tekijä=Precarias a la deriva | Nimeke=Hoivaajien kapina: Tutkimusmatkoja prekaarisuuteen | Selite=(A la deriva por los circuitos de la precariedad femenina, 2003.) Kääntäjät: Laura Böök ym | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Tutkijaliitto | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0118-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pulkkinen, Tuija | Nimeke=Postmoderni politiikan filosofia | Selite=(The postmodern and the political agency, 1996.) Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Tekijän suomentama | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1998 (2. painos 2003) | Tunniste=ISBN 951-662-724-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pulkkinen, Tuija | Nimeke=Valtio ja vapaus | Selite=Tutkijaliiton julkaisusarja 60 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-9297-74-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pursiainen, Terho | Nimeke=Isänmaallisuus: Keskinäinen osakkuus ja kepeyden filosofia | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-662-696-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pursiainen, Terho | Nimeke=Vihreä oikeudenmukaisuus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-625-570-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pyykkönen, Miikka &amp; Kauppinen, Ilkka (toim.) | Nimeke=1900-luvun ranskalainen yhteiskuntateoria | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-495-342-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rasku, Teuvo | Nimeke=Ihmisen ja elämän puolesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Transkirja | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-95282-0-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Raunio, Kyösti | Nimeke=Positivismi ja ihmistiede: Sosiaalitutkimuksen perustat ja käytännöt | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-662-760-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rawls, John | Nimeke=Kansojen oikeus; Julkisen järjen puolustus | Selite=(The law of peoples, with, The idea of public reason revisited, 1999.) Suomentanut Leo Näreaho. Jälkisanat kirjoittanut Juha Sihvola | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 951-662-973-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rawls, John | Nimeke=Oikeudenmukaisuusteoria | Selite=(A theory of justice, 1971.) Suomentanut Terho Pursiainen. WSOY kurssikirjat | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-0-14740-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Redbeard, Ragnar | Nimeke=Might is right, eli, Voiman filosofia | Selite=(The survival of the fittest, or the philosophy of power, 1896.) Julkaisu tunnetaan yleisesti nimellä Might is right. Kääntänyt Vesa Iitti | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Vuohi julkaisut | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-92-9531-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rolin, Kristina &amp; Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa &amp; Henttonen, Elina (toim.) | Nimeke=Soveltava yhteiskuntatiede ja filosofia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-662-974-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ronkainen, Suvi &amp; Karjalainen, Anne (toim.) | Nimeke=Sähköä kyselyyn! Web-kysely tutkimuksessa ja tiedonkeruussa | Selite=Lapin yliopiston menetelmätieteiden laitoksen tutkimuksia 1 | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopisto | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-484-234-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ruckenstein, Minna | Nimeke=Lapsuus ja talous | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-495-294-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Runciman, W. G. | Nimeke=Yhteiskuntatiede ja poliittinen teoria | Selite=(Social science and political theory, 1969.) Suomennos: Sirkka Tuomela. Suomennoksen tarkistus ja toimitustyö: Jyrki Uusitalo. 2. laajennettu painos (1. painos 1975). Filosofian kirjasto 8 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 951-662-254-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Räikkä, Juha | Nimeke=Oikeudenmukainen yhteiskunta: Johdatus yhteiskuntafilosofiaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Painatuskeskus | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-37-1261-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Räikkä, Juha (toim.) | Nimeke=Yhteiskuntafilosofia | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Unipress | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-579-356-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Räsänen, Pekka &amp; Anttila, Anu-Hanna &amp; Melin, Harri (toim.) | Nimeke=Tutkimus menetelmien pyörteissä | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=PS-Kustannus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-451-107-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Röpke, Wilhelm | Nimeke=Ihmisten valtio: Yhteiskunta- ja talouselämän uudistuksen peruskysymyksiä | Selite=(Civitas Humana: Grundfragen der Gesellschafts- und Wirtschaftsreform, 1944.) Suomentanut Antero Manninen | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1947}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saari, Juho (toim.) | Nimeke=Hyvinvointivaltio: Suomen mallia analysoimassa | Selite=Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia 60 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-570-604-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saastamoinen, Kari | Nimeke=Eurooppalainen liberalismi: Etiikka, talous, politiikka | Selite=Sitra 188. Puheenvuoroja | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-796-141-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sihvola, Juha | Nimeke=Toivon vuosituhat: Eurooppalainen ihmiskuva ja suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus | Selite=Sitra 185 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-796-133-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Singer, Peter | Nimeke=Marx | Selite=(Marx: A very short introdution, 1980.) Suomentanut Teppo Eskelinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-264-231-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Soininvaara, Osmo | Nimeke=Vauraus ja aika | Selite=Teesi-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-851-116-1}} 
  
* {{Kirjaviite | Tekijä=Suhonen, Pertti (toim.) | Nimeke=Pehmeät menetelmät sosiaalitutkimuksessa: Käytännön kokemuksia ja keskustelua | Selite=Perustuu Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen 10.11.–2.12.1982 järjestämän laadullista tutkimusta ja sen menetelmiä käsittelevän seminaarin alustuksiin ja keskusteluihin. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos. Sarja B, 38 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-44-1447-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Suoranta, Juha | Nimeke=Haarautuvien menetelmäkäytäntöjen puutarhassa: Ihmistieteen metodologisia kysymyksiä | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta, mediakasvatuksen tutkimusyksikkö | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-634-728-2 | www=http://tampub.uta.fi/tulos.php?tiedot=242 | www-teksti=Verkkoversio 2008 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sydänsalama (toim.) | Nimeke=Kapinaviive | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Rohkean Reunaan; Helsinki: Books on Demand | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-498-541-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Taipale, Ilkka | Nimeke=Miehenä maailmassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=I. Taipale | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 952-90-6256-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Therborn, Göran | Nimeke=Maailma: Aloittelijan opas | Selite=(The world: A beginner's guide, 2011.) Suomentanut Natasha Vilokkinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-768-402-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Toivonen, Timo | Nimeke=Empiirinen sosiaalitutkimus: Filosofia ja metodologia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-23499-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tuomela, Raimo (toim.) | Nimeke=Yhteiskuntatieteiden eksakti metodologia | Selite=Filosofian kirjasto 5 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1975 | Tunniste=ISBN 951-662-150-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tuomela, Raimo &amp; Patoluoto, Ilkka (toim.) | Nimeke=Yhteiskuntatieteiden filosofiset perusteet 1 | Selite=Filosofian kirjasto 6 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1976 | Tunniste=ISBN 951-662-156-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tuomela, Raimo &amp; Patoluoto, Ilkka (toim.) | Nimeke=Yhteiskuntatieteiden filosofiset perusteet 2 | Selite=Filosofian kirjasto 7 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1976 | Tunniste=ISBN 951-662-174-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tähtinen, Juhani &amp; Isoaho, Hannu | Nimeke=Tilastollisen analyysin lähtökohtia: Ensiaskeleet kvantiaineiston käsittelyyn, analyysiin ja tulkintaan SPSS-ohjelmaympäristössä | Selite=Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta. Julkaisusarja C, Opintomonisteita 13 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-29-1965-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Töttö, Pertti | Nimeke=Pirullinen positivismi: Kysymyksiä laadulliselle tutkimukselle | Selite=Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja 41 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Kampus kustannus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-9113-41-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Töttö, Pertti | Nimeke=Pirullisen positivismin paluu: Laadullisen ja määrällisen tarkastelua | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-768-077-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Töttö, Pertti | Nimeke=Syvällistä ja pinnallista: Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-768-127-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Töttö, Pertti | Nimeke=Paljonko on paljon? Luvuilla argumentoinnista empiirisessä tutkimuksessa | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-768-407-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Uurtimo, Yrjö | Nimeke=Kehitysajattelun juuret: Vuosisatojen rikos – elämän peittäminen tiedon perustana | Selite=Perustuu tekijän lisensiaatintyöhön. Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos, julkaisuja nro 8 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-44-3608-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valkonen, Tapani &amp; Koskinen, Seppo &amp; Martelin, Tuija (toim.) | Nimeke=Rekisteriaineistot yhteiskunta- ja terveystutkimuksessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-662-728-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vanhanen, Tatu | Nimeke=Globaalit ongelmat: Evolutiivisten juurten etsintää | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-5697-08-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vattimo, Gianni | Nimeke=Läpinäkyvä yhteiskunta | Selite=(La società trasparente, 1989.) Suomennos: Jussi Vähämäki. Eurooppalaisia ajattelijoita | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-662-528-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Weber, Max | Nimeke=Tiede ja politiikka: Kutsumus ja ammatti | Selite=(Wissenschaft als Beruf, 1917; Politik als Beruf, 1919.) Suomentanut Tapani Hietaniemi ja Risto Hannula | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-768-213-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Weckroth, Klaus &amp; Tolkki-Nikkonen, Mirja (toim.) | Nimeke=Jos A niin... | Selite=Antti Eskolan juhlakirja | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-9066-81-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wiener, Norbert | Nimeke=Ihmisestä, koneista, kielestä | Selite=(Materia, maskiner, människor, 1952.) Alkuteos on tekijän toimittama ja osittain uudestaan kirjoittama laitos englanninkielisestä teoksesta The human use of human beings, 1950. Suomentanut Pertti Jotuni. Taskutieto 41 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WS | Vuosi=1969}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Viinamäki, Leena &amp; Saari, Erkki (toim.) | Nimeke=Polkuja soveltavaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-26-5594-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wilenius, Reijo | Nimeke=Filosofia ja politiikka: Poliittisen ja sosiaalisen ajattelun perusteiden kehityksestä | Selite=2. painos (1. painos: Tammi, 1967). Filosofian kirjasto 4 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1975 | Tunniste=ISBN 951-662-151-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wilenius, Reijo | Nimeke=Tietoisuus ja yhteiskunta | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1972 | Tunniste=ISBN 951-20-0074-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wilenius, Reijo | Nimeke=Marx ennen Marxia: Marxin ajattelun ensimmäinen vaihe | Selite=Weilin + Göösin kirjasto 5 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1966}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Winch, Peter | Nimeke=Yhteiskuntatieteet ja filosofia | Selite=(The idea of a social science and its relation to philosophy, 1958.) Suomentanut Ilkka Malinen | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 951-20-1723-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wit, Marco de (toim.) | Nimeke=Keskusteluja libertarismista | Julkaisupaikka=Pori | Julkaisija=M. de Wit | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 952-90-8162-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wollstonecraft, Mary | Nimeke=Kirjeitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vietetyltä ajalta | Selite= | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5500-88-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wuori, Matti &amp; Saksa, Markku | Nimeke=Titanicin kansituolit | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-0-19141-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vähämäki, Jussi | Nimeke=Elämä teoriassa: Tutkimus toimettomasta tiedosta kommunikaatioyhteiskunnassa | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Tutkijaliiton julkaisusarja 84. Paradeigma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 952-5169-01-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vähämäki, Jussi | Nimeke=Yhteisö ja politiikka | Selite=Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos, Julkaisuja 16 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-44-4138-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus: Studia generalia 1993 | Selite=Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Sarja B, Raportit ja selvitykset, 5 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-29-0119-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ylikoski, Petri &amp; Kokkonen, Tomi | Nimeke=Evoluutio ja ihmisluonto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-495-043-5}}

=== 30.07 Oppikirjat ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Airaksinen, Timo &amp; Lampi, Liisa | Nimeke=Fi: Lukion filosofia. 4, Yhteiskuntafilosofia | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-1-21390-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Arola, Pauli ym. | Nimeke=Kansalainen ja Eurooppa | Selite=5. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-37-5866-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Arola, Pauli ym. | Nimeke=Kansalainen ja yhteiskunta | Selite=9. painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-37-6197-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aunesluoma, Juhana &amp; Heikkonen, Esko &amp; Ojakoski, Matti | Nimeke=Lukiolaisen yhteiskuntatieto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-27627-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eerolainen, Juha ym. | Nimeke=Vapaus, veljeys, tasa-arvo | Selite=Filo 4 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-26-4998-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hakala, Olli ym. | Nimeke=Filo 4: Yhteiskuntafilosofia | Selite=Uudistetun laitoksen 1. painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-31-5155-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jalonen, Kimmo &amp; Kähkönen, Petri | Nimeke=Kansalainen: Yhteiskuntaopin kertauskirja | Selite=2. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-37-5707-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kohi, Antti ym. | Nimeke=Forum. 1, Uusi yhteiskuntatieto | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-1-24604-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koskela, Mirjam &amp; Passoja, Soile | Nimeke=Kansalaisena Suomessa ja Euroopassa | Selite=7. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY Oppimateriaalit | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-32400-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lindberg, Janne &amp; Luodeslampi, Juha | Nimeke=Yhteiskuntafilosofia! | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-29311-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Liuskari, Markku &amp; Päivärinta, Kimmo &amp; Vihervä, Vesa | Nimeke=Forum. 4, Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni | Selite=4. painos | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-1-25981-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nienstedt, Pekka | Nimeke=Ammattina lähihoitaja: Opas yhteiskuntaan | Selite=Lähihoito | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-37-4187-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tulkki, Heikki &amp; Vakkuri, Minna | Nimeke=Suunta: Yhteiskunta- ja työelämätieto | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-1-22074-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ylikahri, Ville (toim.) | Nimeke=Kuinka maailma muutetaan? Kansalaisvaikuttajan opas | Selite=Pinko | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vihreä sivistysliitto | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-5078-26-8}}

== 30.1 Sosiologia ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahponen, Pirkkoliisa (toim.) | Nimeke=Riskikirja: Uhat, mahdollisuudet ja asiantuntijuus epävarmuuden yhteiskunnassa | Selite=SoPhi 9 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-34-0925-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Allardt, Erik &amp; Littunen, Yrjö | Nimeke=Sosiologia | Selite=2. täysin uudistettu laitos | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1961}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Allardt, Erik &amp; Littunen, Yrjö | Nimeke=Sosiologian perusteet | Selite=Toimittanut Marjatta Marin. Supistettu laitos teoksesta Sosiologia | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1962}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Allardt, Erik | Nimeke=Hyvinvoinnin ulottuvuuksia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1976 (2. painos 1980) | Tunniste=ISBN 951-0-07405-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aro, Jari &amp; Jokivuori, Pertti | Nimeke=Klassinen sosiologia ja moderni maailma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOYpro | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35263-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Asp, Erkki | Nimeke=Johdatus sosiologiaan | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-1-13296-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bauman, Zygmunt | Nimeke=Sosiologinen ajattelu | Selite=(Thinking sociologically: An introduction for everyone, 1990.) Suomentanut Jyrki Vainonen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1997 (7. painos 2007) | Tunniste=ISBN 951-768-022-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bauman, Zygmunt | Nimeke=Postmodernin lumo | Selite=Suomentanut Jyrki Vainonen. Toimittaneet Pirkkoliisa Ahponen &amp; Timo Cantell | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-768-002-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bauman, Zygmunt | Nimeke=Notkea moderni | Selite=(Liquid modernity, 2000.) Suomentanut Jyrki Vainonen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-768-102-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Beck, Ulrich | Nimeke=Mitä globalisaatio on? Virhekäsityksiä ja poliittisia vastauksia | Selite=(Was ist Globalisierung?, 1997.) Suomentanut Tapani Hietaniemi | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-768-057-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Beck, Ulrich | Nimeke=Riskiyhteiskunnan vastamyrkyt: Organisoitu vastuuttomuus | Selite=(Gegengifte: Die organisierte Unverantwortlichkeit, 1988.) Suomennos Heikki Lempa | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-9066-39-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Berger, Peter L. &amp; Luckmann, Thomas | Nimeke=Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen: Tiedonsosiologinen tutkielma | Selite=(The social construction of reality: A treatise in the sociology of knowledge, 1966.) Suomentanut ja toimittanut Vesa Raiskila | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1994 (3. painos 2000) | Tunniste=ISBN 951-662-583-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bourdieu, Pierre &amp; Wacquant, Loïc J. D. | Nimeke=Refleksiiviseen sosiologiaan: Tutkimus, käytäntö ja yhteiskunta | Selite=(Invitation to reflexive sosiology, 1992.) Käännöstyöhön ovat osallistuneet Ari Antikainen ym | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Joensuu University Press | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 952-9800-00-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bourdieu, Pierre | Nimeke=Järjen käytännöllisyys: Toiminnan teorian lähtökohtia | Selite=(Raisons pratiques: Sur la théorie de l’action, 1994.) Suomentanut Mika Siimes | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-768-011-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bourdieu, Pierre | Nimeke=Sosiologian kysymyksiä | Selite=(Questions de sociologie, 1980.) Käännös: J. P. Roos | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-9066-11-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dahrendorf, Ralf | Nimeke=Luokat ja luokkaristiriidat teollisessa yhteiskunnassa | Selite=(Soziale Klassen und Klassenkonflikt in der industriellen Gesellschaft, 1957.) Suomennettu englanninkielisestä laitoksesta Class and Class Conflict in Industrial Society. Suomentanut Ilse Koli | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1969}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dahrendorf, Ralf | Nimeke=Homo sociologicus | Selite=(Homo sociologicus: Ein Versuch zur Geschichte, Bedeutung und Kritik der Kategorie der sozialen Rolle, 1965.) Ihminen ja maailma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1969}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Durkheim, Émile | Nimeke=Itsemurha: Sosiologinen tutkimus | Selite=(Le suicide: Étude de sociologie, 1897.) Suomentanut Seppo Randell. Forum-kirjasto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-30-6298-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Durkheim, Émile | Nimeke=Sosiologian metodisäännöt | Selite=(Las règles de la méthode sociologique, 1895.) Suomentanut Seppo Randell. Forum-kirjasto. Ilmestynyt aiemmin suomeksi 1981 Gummeruksen kustantamana | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-30-5579-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Erola, Jani | Nimeke=Johdatus sosiologian perusteisiin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-495-320-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Erola, Jani &amp; Wilska, Terhi-Anna (toim.) | Nimeke=Yhteiskunnan moottori vai kivireki? Suuret ikäluokat ja 1960-lukulaisuus | Selite=SoPhi 92 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5478-88-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eräsaari, Risto &amp; Jokinen, Riikka | Nimeke=Refleksioeliitit ja elämänpolitiikka | Selite=Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan työpapereita no. 99 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopist | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-39-0026-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Antti | Nimeke=Sosiologian tutkimusmenetelmät 1 | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1962}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Antti | Nimeke=Sosiologian tutkimusmenetelmät 2 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1967}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Antti | Nimeke=Tiedän ja uskon | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2003 (5. painos 2004) | Tunniste=ISBN 951-1-18855-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Gronow, Jukka &amp; Noro, Arto &amp; Töttö, Pertti | Nimeke=Sosiologian klassikot | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-662-680-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Grönfors, Martti | Nimeke=Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-0-11339-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hakim Bey | Nimeke=Taz: Tilapäinen autonominen alue, ontologinen anarkismi &amp; poeettinen terrorismi | Selite=(T.A.Z.: The temporary autonomous zone, ontological anarchy, poetic terrorism, 1991.) Suomentanut Mikael Brygger | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5500-55-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harris, Marvin | Nimeke=Kulttuurien synty | Selite=(Cannibals and kings, 1977.) Suomentanut Kai Kaila | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-26-2183-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikkinen, Kalle (toim.) | Nimeke=Kymmenen esseetä elämäntavasta | Selite=Julkaistu Yleisradion 60-vuotismerkkivuoden kunniaksi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yleisradio | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-43-0414-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heiskala, Risto (toim.) | Nimeke=Sosiologisen teorian nykysuuntauksia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1994 (3. painos 2000) | Tunniste=ISBN 951-662-596-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heiskala, Risto &amp; Luhtakallio, Eeva (toim.) | Nimeke=Uusi jako: Miten Suomesta tuli kilpailukyky-yhteiskunta? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-662-930-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heiskala, Risto | Nimeke=Kohti keinotekoista yhteiskuntaa | Selite=2000-luvun kirjasto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-662-681-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heiskala, Risto | Nimeke=Toiminta, tapa ja rakenne: Kohti konstruktionistista synteesiä yhteiskuntateoriassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2000 (2. painos 2004) | Tunniste=ISBN 951-662-807-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Helén, Ilpo &amp; Mäkelä, Johanna (toim.) | Nimeke=Sosiologian ruumis | Selite=Sisältää Sosiologipäivillä Jyväskylässä 27.–28.3.1992 Sosiologian ruumis -työryhmässä pidettyjä esitelmiä. Helsingin yliopisto. Sosiologian laitos. Working papers n:o 57 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopiston sosiologian laitos | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-45-6329-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heritage, John | Nimeke=Harold Garfinkel ja etnometodologia | Selite=(Garfinkel and ethnomethodology, 1991.) Suomentajat: Ilkka Arminen ym | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-662-639-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hietaniemi, Tapani (toim.) | Nimeke=Aiheita Weberistä: Max Weber modernista rationaalisuudesta, uskonnosta, oikeudesta ja yhteiskuntaluokista | Selite=Tutkijaliiton julkaisusarja 50 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-9297-64-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hoikkala, Tommi (toim.) | Nimeke=Miehenkuvia: Välähdyksiä nuorista miehistä Suomessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-662-675-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hoikkala, Tommi &amp; Roos, J. P. (toim.) | Nimeke=2000-luvun elämä: Sosiologisia teorioita vuosituhannen vaihteesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-662-781-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Honkasalo, Marja-Liisa &amp; Utriainen, Terhi &amp; Leppo, Anna (toim.) | Nimeke=Arki satuttaa: Kärsimyksiä suomalaisessa nykypäivässä | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-768-150-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hämäläinen, Timo J. &amp; Heiskala, Risto | Nimeke=Sosiaaliset innovaatiot ja yhteiskunnan uudistumiskyky | Selite=Sitra 271 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-37-4334-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hänninen, Sakari &amp; Karjalainen, Jouko (toim.) | Nimeke=Biovallan kysymyksiä: Kirjoituksia köyhyyden ja sosiaalisten uhkien hallinnoimisesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-662-691-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ilmonen, Kaj &amp; Jokinen, Kimmo | Nimeke=Luottamus modernissa maailmassa | Selite=SoPhi 60 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos: Kopijyvä | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-39-0924-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ihanus, Juhani | Nimeke=Kadonneet alkuperät: Edvard Westermarckin sosiopsykologinen ajattelu | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Suomen antropologisen seuran julkaisuja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä: Suomen antropologinen seura | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-26-3479-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Inkeles, Alex | Nimeke=Mitä on sosiologia | Selite=(What is sociology? An introduction to the discipline and profession, 1964.) Suomentanut Seppo Toiviainen. Forum-kirjasto 21 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1969}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Israel, Joachim | Nimeke=Vieraantuminen: Marxista nykysosiologiaan: Makrososiologinen tutkielma | Selite=(Alienation: Från Marx till modern sociologi: En makrosociologisk studie, 1968.) Suomentanut Tuomas Takala. Forum-kirjasto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1974 | Tunniste=ISBN 951-30-2163-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jalava, Janne (toim.) | Nimeke=Yhteiskunnan järjestelmät: Niklas Luhmannin ajattelu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-495-225-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokinen, Arja &amp; Huttunen, Laura &amp; Kulmala, Anna (toim.) | Nimeke=Puhua vastaan ja vaieta: Neuvottelu kulttuurisista marginaaleista | Selite=Syrjäytyminen, eriarvoisuus ja etniset suhteet Suomessa -tutkimusohjelma (Syreeni) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-662-905-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokinen, Eeva | Nimeke=Aikuisten arki | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-662-961-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokinen, Eeva (toim.) | Nimeke=Ruumiin siteet: Kirjoituksia eroista, järjestyksistä ja sukupuolesta | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-768-024-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokinen, Eeva &amp; Kaskisaari, Marja &amp; Husso, Marita (toim.) | Nimeke=Ruumis töihin! Käsite ja käytäntö | Selite=Juhlakirja dosentti Raija Julkusen 60-vuotispäivänä 13.11.2004 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-768-157-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokinen, Kimmo &amp; Saaristo, Kimmo | Nimeke=Suomalainen yhteiskunta | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-25947-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokinen, Kimmo &amp; Saaristo, Kimmo | Nimeke=Suomalainen yhteiskunta | Selite=2. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-32668-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokivuori, Pertti &amp; Ruuskanen, Petri (toim.) | Nimeke=Arjen talous: Talous, tunteet ja yhteiskunta | Selite=Professori Kaj Ilmosen 60-vuotisjuhlakirja. SoPhi 93 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Minerva: Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5478-91-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Juuti, Pauli | Nimeke=Suomalainen elämänlaatu | Selite=JTO-tutkimuksia 10 | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=JTO-palvelut | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-9411-25-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaczynski, Theodore | Nimeke=Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus | Selite=(Industrial society and its future, 1995.) Kannessa myös: Unabomber. Suomennos ja esipuhe: Timo Hännikäinen. Savumerkki | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-5500-10-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaisto, Jani | Nimeke=Hallintavalta: Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-495-118-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kamppinen, Matti ym. | Nimeke=Riskit yhteiskunnassa: Maallikot ja asiantuntijat päätösten tekijöinä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-662-645-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kangas, Risto | Nimeke=Yhteiskunta: Tutkielmia yhteiskunnasta, yhteiskunnan käsitteestä ja sosiologiasta | Selite=2. korjattu painos. Tutkijaliiton julkaisu 101. Paradeigma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5169-41-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kangaspunta, Seppo (toim.) | Nimeke=Yksilöllinen yhteisöllisyys: Avaimia yhteisöllisyyden muutoksen ymmärtämiseen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-44-8343-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kantola, Ismo &amp; Koskinen, Keijo &amp; Räsänen, Pekka (toim.) | Nimeke=Sosiologisia karttalehtiä | Selite=3. täysin uudistettu laitos | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-768-129-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karsten, Rafael | Nimeke=Luonnonkansojen yhteiskuntaelämä | Selite=(Naturfolkens samhällsliv: En Inledning till sociologien, 1928.) Suomentanut E. A. Virtanen. Sivistys ja tiede 74 | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1930}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karsten, Rafael | Nimeke=Sosiologian historia pääpiirteissään | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Söderström | Vuosi=1945}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kinnunen, Merja | Nimeke=Luokiteltu sukupuoli | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-768-091-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kivinen, Osmo (toim.) | Nimeke=Muutoksen pysyvyys: Sosiologisia näkökulmia yhteiskuntaan | Selite=Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita, osa 83 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-880-515-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koikkalainen, Riitta (toim.) | Nimeke=Ruumiita! Ruumiista, ruumiillisuudesta, kehosta ja kehollisuudesta | Selite=Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja n:o 39 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-9113-39-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koivulaakso, Dan | Nimeke=Radikaaleinta on arki | Selite=Into-pamfletti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0521-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kontinen, Tiina | Nimeke=Kehittävän työntutkijan seikkailut sosiologisen teorian uusissa virtauksissa | Selite=Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos, toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, Työpapereita 18 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-45-9029-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korvajärvi, Päivi &amp; Nätkin, Ritva &amp; Saloniemi, Antti (toim.) | Nimeke=Tieteen huolet, arjen ihmeet | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-9066-62-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kotkavirta, Jussi &amp; Laitinen, Arto (toim.) | Nimeke=Yhteisö: Filosofian näkökulmia yhteisöllisyyteen | Selite=SoPhi 16 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-39-0087-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kristeva, Julia | Nimeke=Muukalaisia itsellemme | Selite=(Etrangers à nous-mêmes, 1988.) Suomentanut Päivi Malinen. Eurooppalaisia ajattelijoita | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-662-542-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuusela, Pekka (toim.) | Nimeke=Sosiologia: Muuttuvan maailman koordinaatit | Selite=Taskutieto (S. 143–156: Sosiologian keskeisiä käsitteitä) | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Unipress | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-579-061-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuusela, Pekka &amp; Saastamoinen, Mikko (toim.) | Nimeke=Ruumis, minä ja yhteisö: Sosiaalisen konstruktionismin näkökulma | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Kuopion yliopisto, sosiaalitieteiden laitos | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-781-420-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laitinen, Arto &amp; Pessi, Anne Birgitta (toim.) | Nimeke=Solidaarisuus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-495-172-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtonen, Heikki | Nimeke=Yhteisö | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-9066-40-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtonen, Turo-Kimmo | Nimeke=Aineellinen yhteisö | Selite=Episteme-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-5169-54-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lempiäinen, Kirsti | Nimeke=Sosiologian sukupuoli: Tutkimus Helsingin ja Tampereen yliopistojen sosiologian kurssikirjoista 1946–2000 | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-768-122-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Liebkind, Karmela ym. | Nimeke=Venäläinen, virolainen, suomalainen: Kolmen maahanmuuttajaryhmän kotoutuminen Suomeen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-662-919-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Linko, Maaria &amp; Saresma, Tuija &amp; Vainikkala, Erkki (toim.) | Nimeke=Otteita kulttuurista: Kirjoituksia nykyajasta, tutkimuksesta ja elämäkerrallisuudesta: Katarina Eskolan juhlakirja | Selite=Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 65 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-39-0744-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Luhmann, Niklas | Nimeke=Ekologinen kommunikaatio | Selite=(Ökologische Kommunikation, 1988.) Suomentaneet Sam Krause ja Seppo Raiski | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-662-864-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marin, Marjatta | Nimeke=Vieraantuminen: Käsiteanalyyttinen tutkimus | Selite=Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia 45 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopiston sosiologian laitos | Vuosi=1965}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mills, C. Wright | Nimeke=Sosiologinen mielikuvitus | Selite=(The sociological imagination, 1959.) Suomentaneet Antti Karisto ym. (1. painos ilmestyi 1982 Gaudeamuksen kustantamana) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-570-064-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Myllykangas, Markku &amp; Vaskilampi, Tuula | Nimeke=Sosiologian johdantokurssi: Avoimen korkeakoulun radiokurssin oheismoniste | Selite=Järjestäjät: Kuopion yliopisto, Kuopion kesäyliopisto, Itä-Suomen alueradio. Kuopion yliopiston avoimen korkeakoulun julkaisuja 15 | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Kuopion yliopisto: Kuopion kesäyliopisto | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-780-454-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkikalli, Maija &amp; Oinonen, Paavo (toim.) | Nimeke=Integraatio, identiteetti, etnisyys. Tarkastelukulmia kulttuuriseen vuorovaikutukseen | Selite=Kulttuurisen vuorovaikutuksen ja integraation tutkijakoulun julkaisuja 3 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-29-1242-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkikalli, Maija &amp; Siivonen, Katriina (toim.) | Nimeke=Muuttuvat asemat: Kompassi integraation arkeen | Selite=Kulttuurisen vuorovaikutuksen ja integraation tutkijakoulun julkaisuja 5 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Kirja-Aurora | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-29-1780-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Möttölä, Matias (toim.) | Nimeke=Rohkeutta vai nihkeyttä? Suomalaisen kansallistunteen ja globalisaation suhde | Selite=Tekstin toimittanut Matias Möttölä. Globalisaatio ja kansallistunne -hankkeen ohjausryhmä: Matti Kalliokoski (puheenjohtaja) ym. | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Maahenki | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-5328-66-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Niemelä, Pauli &amp; Lahikainen, Anja Riitta (toim.) | Nimeke=Inhimillinen turvallisuus | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-768-064-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Noro, Arto | Nimeke=Postfranzenia: Tekstejä itsepäisestä lapsesta postmodernin muukalaiseen | Selite=Pääosa teksteistä ilmestynyt eri julkaisuissa. Tutkijaliiton julkaisusarja 75 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-9297-93-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Noro, Arto | Nimeke=Small talkia sosiologiasta: Kirjoituksia vuosilta 1995–2006 | Selite=Toimittaneet Jukka Gronow, Keijo Rahkonen &amp; Aino Sinnemäki. Arto Noron 60-vuotisjuhlakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-5169-49-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nyyssölä, Kari &amp; Pajala, Sasu | Nimeke=Nuorten työura: Koulutuksesta työelämään siirtyminen ja huono-osaisuus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-662-757-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Näre, Sari &amp; Ronkainen, Suvi (toim.) | Nimeke=Paljastettu intiimi: Sukupuolistuneen väkivallan dynamiikkaa | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopistokustannus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-484-207-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ojajärvi, Jussi &amp; Steinby, Liisa (toim.) | Nimeke=Minä ja markkinavoimat: Yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin valtakaudella | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Avain | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-5524-62-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pirttilä, Ilkka | Nimeke=Me ja maailman mallit: Tiedonsosiologian ydintä etsimässä | Selite=Samannimisen väitöskirjan teknisesti ja toimituksellisesti korjattu versio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-662-592-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rahkonen, Keijo (toim.) | Nimeke=Sosiologisen teorian uusimmat virtaukset | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-662-635-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rahkonen, Keijo (toim.) | Nimeke=Sosiologisia nykykeskusteluja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-662-840-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ronkainen, Suvi | Nimeke=Ajan ja paikan merkitsemät: Subjektiviteetti, tieto ja toimijuus | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-662-761-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Roos, J. P. | Nimeke=Elämäntapaa etsimässä | Selite=Tutkijaliiton julkaisusarja 34 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-9297-48-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Roos, J. P. | Nimeke=Suomalainen elämä: Tutkimus tavallisten suomalaisten elämäkerroista | Selite=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 454 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-717-478-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rossi, Leena-Maija &amp; Seppä, Anita (toim.) | Nimeke=Tarkemmin katsoen: Visuaalisen kulttuurin lukukirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-495-009-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ruckenstein, Minna &amp; Kallinen, Timo (toim.) | Nimeke=Rahan kulttuuri | Selite=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1244 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-222-112-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Räsänen, Pekka &amp; Ruonavaara, Hannu &amp; Kantola, Ismo (toim.) | Nimeke=Kiistoja ja dilemmoja: Sosiologisen keskustelun vastakkainasetteluja | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Kirja-Aurora | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-29-2709-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saari, Juho (toim.) | Nimeke=Hyvinvointi: Suomalaisen yhteiskunnan perusta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-495-183-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saaristo, Kimmo &amp; Jokinen, Kimmo | Nimeke=Sosiologia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-0-28132-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sairinen, Rauno &amp; Kohl, Johanna (toim.) | Nimeke=Ihminen ja ympäristön muutos: Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja käytäntöjä | Selite=Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87 | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Teknillinen korkeakoulu | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-22-6927-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saksala, Elina (toim.) | Nimeke=Muutoksen sosiologia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yle-opetuspalvelut | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-43-0784-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sanaksenaho, Sanna | Nimeke=Eriarvoisuus ja luottamus 2000-luvun taitteen Suomessa: Bourdieulainen näkökulma | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 285 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-39-2507-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saukkonen, Pasi | Nimeke=Suomi, Alankomaat ja kansallisvaltion identiteettipolitiikka: Tutkimus kansallisen identiteetin poliittisuudesta, empiirinen sovellutus suomalaisiin ja hollantilaisiin teksteihin | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 752 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-746-104-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Schütz, Alfred | Nimeke=Sosiaalisen maailman merkityksekäs rakentuminen: Johdatus ymmärtävään sosiologiaan | Selite=(Der sinnhafte Aufbau der sozialen Welt: Eine Einleitung in die verstehende Soziologie, 1932.) Johdatus ja suomennos: Veikko Pietilä. Jälkisanat: Tapio Aittola | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-768-197-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Siirala, Martti | Nimeke=Syvissä raiteissa: Kansallisen itsetunnon matka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Obundna | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-98373-0-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Simmel, Georg | Nimeke=Pieni sosiologia | Selite=(Soziologie (1. luku), 1908; Grundfragen der Soziologie, 1918.) Suomentanut Kauko Pietilä. Paradeigma-sarja. Tutkijaliiton julkaisusarja 93 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 952-5169-11-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Simmel, Georg | Nimeke=Rahan filosofia | Selite=(Philosophie des Geldes, 1900.) Lyhentäen suomentanut Panu Turunen | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Ranvaik | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-97696-0-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Simmel, Georg | Nimeke=Suurkaupunki ja moderni elämä: Kirjoituksia vuosilta 1895–1917 | Selite=Suomentanut Tiina Huuhtanen. Valikoinut ja esipuheen kirjoittanut Arto Noro | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-662-908-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Stachon, Kari (toim.) | Nimeke=Näkökulmia tietoyhteiskuntaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-662-714-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Suhonen, Pertti | Nimeke=Kaksisuuntainen peili: Mielipidetutkimukset julkisuudessa ja politiikassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Hanki ja jää | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-8916-24-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sulkunen, Pekka &amp; Törrönen, Jukka (toim.) | Nimeke=Semioottisen sosiologian näkökulmia: Sosiaalisen todellisuuden rakentuminen ja ymmärrettävyys | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-662-717-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sulkunen, Pekka | Nimeke=Johdatus sosiologiaan: Käsitteitä ja näkökulmia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1998 (3. painos 2003) | Tunniste=ISBN 951-0-22285-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Szczepánski, Jan | Nimeke=Sosiologian peruskäsitteet | Selite=(Elementarne pojecia socjologii, 1963.) Suomentanut Matti Koskelo. 2. painos (1. painos 1970) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansankulttuuri | Vuosi=1972 | Tunniste=ISBN 951-615-011-X}}

* Kirjoituksia suomalaisen arkielämän historiasta / Tuomas Takala (toim.).

* {{Kirjaviite | Tekijä=Töttö, Pertti | Nimeke=Sosiologia teoriana modernista yhteiskunnasta | Selite=Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos. Tampereen yliopisto. Sarja A 58 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-44-2509-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valkonen, Tapani | Nimeke=Haastattelu- ja kyselyaineiston analyysi sosiaalitutkimuksessa | Selite=3. korjattu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1974 (6. painos 1981) | Tunniste=ISBN 951-662-007-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valo, Marko | Nimeke=Sosiologia aikalaiskritiikkinä: Daniel Bellin kaksi post-kertomusta | Selite=Pro gradu -työ: Tampereen yliopisto, sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos. Tampereen yliopiston tietoyhteiskunnan tutkimuskeskuksen työraportteja 2 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=University of Tampere | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-44-4247-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vanamo, Jussi | Nimeke=Durkheimilainen sosiologia ja vuosisadanvaihteen radikalismi: Tieteellisen sosiologian kehitys, radikalistinen ideologia ja keskiluokan poliittinen nousu Ranskan Kolmannessa Tasavallassa | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=J. Vanamo | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 952-90-9185-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Weber, Max | Nimeke=Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki | Selite=(Die protestantische Ethik und der Geist des Kapitalismus, 1904.) Suomentanut Timo Kyntäjä. 2. painos (1. painos 1980). Laatukirjat | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-0-16486-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Westermarck, Edvard | Nimeke=Tapojen historiaa: Kuusi akadeemista esitelmää | Selite=(Ur sedernas historia.) Pitänyt Turussa syksyllä 1911 Edvard Westermarck. Suomensi Joel Lehtonen. 1. painos 1913 Otavan kustantamana. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 545 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-717-662-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wilkinson, Richard &amp; Pickett, Kate | Nimeke=Tasa-arvo ja hyvinvointi: Miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi | Selite=(The spirit levell: Why more equal societies almost always do better, 2009.) Suomennos: Markus Myllyoja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=HS kirjat | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5557-39-8}}

=== 30.101 Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alastalo, Marja | Nimeke=Metodisuhdanteiden mahti: Lomaketutkimus suomalaisessa sosiologiassa 1947–2000 | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-768-160-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alasuutari, Pertti | Nimeke=Johdatus yhteiskuntatutkimukseen | Selite=Hanki ja jää | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-662-818-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alasuutari, Pertti | Nimeke=Yhteiskuntateoria ja inhimillinen todellisuus | Selite=(Social theory and human reality, 2004.) Suomentanut Tampereen yliopiston kääntäjäryhmä Kaisa Koskisen johdolla | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-662-978-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Andersson, Marja &amp; Anttila, Anu-Hanna &amp; Rantanen, Pekka (toim.) | Nimeke=Kahden muusan palveluksessa: Historiallisen sosiologian lähtökohdat ja lähestymistavat | Selite=Historia Mirabilis 4 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun historiallinen yhdistys | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-99637-0-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aro, Jari | Nimeke=Sosiologia ja kielenkäyttö: Retoriikka, narratiivi, metafora | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 654 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-44-4535-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Deleuze, Gilles | Nimeke=Autiomaa: Kirjoituksia vuosilta 1967–1986 | Selite=Toimittaneet Jussi Kotkavirta, Keijo Rahkonen ja Jussi Vähämäki. Eurooppalaisia ajattelijoita | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-662-541-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Jari | Nimeke=Eläytymismenetelmän käyttö sosiaalitutkimuksessa: Tekninen opas aloittelijoille | Selite=Tampereen yliopisto, sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos, Työraportteja B 33 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-44-2936-2}} 

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Jari | Nimeke=Eläytymismenetelmän käytöstä sosiaalitutkimuksessa – esimerkkinä korkeakoulututkimus | Selite=Tampereen yliopisto, sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos, Työraportteja B 35 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-44-3123-5}} 

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Jari | Nimeke=Eläytymismenetelmä sosiaalitutkimuksen tiedonhankintamenetelmänä | Selite=Väitöskirja: Kuopion yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=TAJU, Tampereen yliopiston julkaisujen myynti | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-44-4388-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Grönfors, Martti | Nimeke=Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva  | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1982 (2. painos 1985) | Tunniste=ISBN 951-0-11339-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Habermas, Jürgen | Nimeke=Järki ja kommunikaatio: Tekstejä 1981–1989 | Selite=Valinnut ja suomentanut Jussi Kotkavirta. 2. uudistettu painos. Eurooppalaisia ajattelijoita -sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-662-589-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harinen, Päivi &amp; Käyhkö, Mari &amp; Rannikko, Anni (toim.) | Nimeke=Mutta mikä on tutkimuksen teoreettinen kysymys? Leena Kosken juhlakirja | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=University Press of Eastern Finland | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-5934-49-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ihanus, Juhani | Nimeke=Kadonneet alkuperät: Edvard Westermarckin sosiopsykologinen ajattelu | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Suomen antropologisen seuran julkaisuja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä: Suomen antropologinen seura | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-26-3479-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jyrinki, Erkki | Nimeke=Kysely ja haastattelu tutkimuksessa | Selite=2. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1976 | Tunniste=ISBN 951-662-186-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuusela, Pekka | Nimeke=Sosiaalisen maailman tasot ja toimijat: Esseitä sosiaalitieteiden ja arviointitutkimuksen metodologiasta | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Unipress | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-579-141-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mills, C. Wright | Nimeke=Sosiologinen mielikuvitus | Selite=(The Sociological Imagination, 1959.) Suomentaneet Antti Karisto ym. (1. painos 1982). Suomennokset tarkistanut Juha Suoranta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-495-265-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkelä, Jukka | Nimeke=Menneisyyden nykyisyys: Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tuolla puolen | Selite=Väitöskirja: Lapin yliopisto. Acta Universitatis Lapponiensis 13 | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-634-502-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkelä, Klaus (toim.) | Nimeke=Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1990 (3. painos 1998) | Tunniste=ISBN 951-662-502-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Niskanen, Vesa A. (toim.) | Nimeke=Tieteellisten menetelmien perusteita ihmistieteissä: Opiskelijan opas | Julkaisupaikka=Lahti | Julkaisija=Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus | Vuosi=1994 (3. painos 1997) | Tunniste=ISBN 951-45-6606-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pietilä, Veikko | Nimeke=Sisällön erittely | Selite=2. korjattu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1976 | Tunniste=ISBN 951-662-183-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pietilä, Veikko | Nimeke=Yhteiskuntatieteen tieteenfilosofisia lähtökohtia | Selite=Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos. Sarja C, 26 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 951-662-183-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pulliainen, Erkki | Nimeke=Ahneus | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ochre Chronicles | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5777-03-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rahkonen, Keijo (toim.) | Nimeke=Sosiologisen teorian uusimmat virtaukset | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-662-635-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rahkonen, Ossi &amp; Lahelma, Eero (toim.) | Nimeke=Elämänkaari ja terveys | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-662-742-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saaristo, Kimmo &amp; Jokinen, Kimmo | Nimeke=Sosiologia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-0-28132-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Seppälä, Vesa | Nimeke=Johdatus sosiologian tutkimusmenetelmiin | Selite=Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja C-31 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1976 | Tunniste=ISBN 951-662-164-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tietosuoja: Tieteen keskustoimikunnan asettaman jaoston raportti | Selite=Suomen Akatemian julkaisuja 1/1987 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen akatemia | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-715-199-3}}

=== 30.109 Historia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alapuro, Risto &amp; Alestalo, Matti &amp; Haavio-Mannila, Elina (toim.) | Nimeke=Suomalaisen sosiologian historia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-0-17996-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alapuro, Risto ym. | Nimeke=Suomalaisen sosiologian juuret | Selite=Toimittaneet Matti Alestalo ja Elina Haavio-Mannila | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1973 | Tunniste=ISBN 951-0-05772-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lod, Erkki | Nimeke=Suomalaisen ihmisen kehityksestä 1800-luvulta nykypäivään: Alamaisesta kansalaiseksi, käskijästä kohti kaveruutta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edico | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-5708-13-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Töttö, Pertti | Nimeke=Werner Sombart ja kiista kapitalismin hengestä | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-9066-47-0}}

== 30.11 Sosiaaliset järjestelmät ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahmavaara, Yrjö | Nimeke=Hyvinvointivaltion tabut: Nykykulttuurimme kritiikki | Selite=2. lisätty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-570-420-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aitamurto, Tanja &amp; Heikka, Taneli &amp; Kilpinen, Petteri &amp; Posio, Matti | Nimeke=Uusi kultakausi: Sinä ja me: Miten siirrämme yhdessä Suomen tulevaisuuteen, joka on jo täällä: Pamfletti | Selite=Alanimeke: Kuinka sosiaalinen media mullistaa kaiken. Barrikadi-sarja no 21 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-0-38141-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alasuutari, Pertti &amp; Ruuska, Petri (toim.) | Nimeke=Elävänä Euroopassa: Muuttuva suomalainen identiteetti | Selite=Sitra 210 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-768-045-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alasuutari, Pertti | Nimeke=Toinen tasavalta: Suomi 1946–1994 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-768-005-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Albert, Michael | Nimeke=Parecon: Kapitalismin jälkeinen elämä | Selite=(Parecon: life after capitalism, 2003.) Suomentanut Jaakko Yli-Juonikas. Sammakon tietopokkarit | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Sammakko | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5194-58-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alenius, Ele | Nimeke=Että olisimme humaanin sivilisaation planeetta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-37-3098-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aro, Jari | Nimeke=Yhteiskunnallistuminen ja tarpeet | Selite=Sosiologian pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Sarja A, Tutkimuksia 12 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-44-2236-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Beck, Ulrich &amp; Giddens, Anthony &amp; Lash, Scott | Nimeke=Nykyajan jäljillä: Refleksiivinen modernisaatio | Selite=(Reflexive modernization: Politics, tradition and aesthetics in the modern social order, 1994.) Lisäpainos 1996. Suomentanut Leevi Lehto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-9066-92-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Blom, Raimo ym. | Nimeke=Suomalaiset luokkakuvassa: Luokkaprojekti | Selite=Kuuluu osana Vertaileva luokkarakenne- ja luokkatietoisuustutkimus -projektiin | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-9066-08-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Blom, Raimo (toim.) | Nimeke=Mikä Suomessa muuttui? Sosiologinen kuva 1990-luvusta | Selite=Hanki ja jää | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-662-750-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bourdieu, Pierre | Nimeke=Vastatulet: Ohjeita uusliberalismin vastaiseen taisteluun | Selite=(Contre-feux: Propos pour servir à la résistance contre l'invasion néo-libérale, 1998.) Suomentanut Tiina Arppe | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-1-15974-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Castells, Manuel &amp; Himanen, Pekka | Nimeke=Suomen tietoyhteiskuntamalli | Selite=(The Finnish model of the information society, 2001.) Suomentanut Jukka Kemppinen. Sitra 242 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-0-26295-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dahrendorf, Ralf | Nimeke=Huomisen Eurooppaan | Selite=(Reflections on the revolution in Europe: In a letter intended to have been sent to a gentleman in Warsaw, 1990.) Suomentanut Anna Salo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-26-3608-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Demick, Barbara | Nimeke=Suljettu maa: Elämää Pohjois-Koreassa | Selite=(Nothing to envy: Ordinary lives in North Korea, 2009.) Suomentanut Antti Immonen | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-796-751-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Durkheim, Émile | Nimeke=Sosiaalisesta työnjaosta | Selite=(De la division du travail social, 1893.) Suomentanut Seppo Randell | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-662-511-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ehrnrooth, Jari | Nimeke=Sanan vallassa, vihan voimalla: Sosialistiset vallankumousopit ja niiden vaikutus Suomen työväenliikkeessä 1905–1914 | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Historiallisia tutkimuksia 167 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-8915-64-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eriksen, Thomas Hylland | Nimeke=Hetken tyrannia | Selite=(Tyranny of the moment: Fast and slow time in the information age, 2001.) Suomentanut Timo Haanpä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY: Johnny Kniga | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-28288-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Erola, Jan (toim.) | Nimeke=Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-495-133-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Etzioni, Amitai | Nimeke=Nykyajan organisaatiot | Selite=(Modern Organizations, 1964.) Suomentanut Seppo Randell. Julkaisija: Suomen ylioppilaskuntien liitto. Forum-kirjasto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1973 (4. painos 1977) | Tunniste=ISBN 951-30-0055-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Florida, Richard | Nimeke=Luovan luokan esiinmarssi: Miten se muuttaa työssäkäyntiä, vapaa-aikaa, yhteiskuntaa ja arkielämää | Selite=(The rise of the creative class: And how it's transforming work, leisure, community and everyday life, 2002.) Käännös: Jarmo Nousiainen, Maria Mikkonen, Seppo Raudaskoski | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Talentum | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-14-0992-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Foucault, Michel | Nimeke=Turvallisuus, alue, väestö: Hallinnallisuuden historia: Collège de Francen luennot 1977–1978 | Selite=(Sécurité, territoire, population: Cours au Collège de France, 1978.) Suomentanut Antti Paakkari. Episteme | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5169-68-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Galbraith, John Kenneth | Nimeke=Vallan anatomia | Selite=(The anatomy of power, 1983.) Suomentanut Leevi Lehto | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-0-12492-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavikko, Paavo | Nimeke=Murtuva keskiluokka: Aikalaiskirjoitus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-884-104-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavio, Ari ym. | Nimeke=”Hurmio – pettymys – tasapaino”: Sosiologinen tutkimus utopioista suomalaisessa kirjallisuudessa | Selite=Sosiologisia tutkimuksia 108 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-642-302-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hakala, Juha T. | Nimeke=Informaatiohyöky. Tiedon ja osaamisen hallinta työelämässä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 978-951-662-980-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hakkarainen, Outi &amp; Tammilehto, Olli &amp; Wallgren, Thomas (toim.) | Nimeke=Imperiumin ulkopuolelta: Kehityskriittisiä puheenvuoroja | Selite=Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen julkaisusarja no 7 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-662-520-7 | www=http://www.tammilehto.info/imp-ulkop-netti20.php}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harisalo, Risto &amp; Miettinen, Ensio | Nimeke=Hyvinvointivaltio: Houkutteleva lupaus vai karvas pettymys | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-44-6068-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hautamäki, Antti (toim.) | Nimeke=Suomi teollisen ja tietoyhteiskunnan murroksessa: Tietoyhteiskunnan sosiaaliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset | Selite=Sitra 154 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen itsenäisyyden juhlarahasto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-563-321-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hautamäki, Antti ym. | Nimeke=Yhteisöllisyyden paluu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-662-928-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heinonen, Jari | Nimeke=Työläismies ahdingossa? Kolme miessukupolvea rakennemuutosten Suomessa | Selite=Palmenia-sarja 11 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-570-636-X | www=http://elektra.helsinki.fi/se/s/0038-1640/44/1/tyolaism.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heinonen, Sirkka ym. | Nimeke=Kestääkö tietoyhteiskunta? Käsiteanalyysia ja alustavia arvioita | Selite=Ympäristöklusterin KESTY-osaohjelman eTieto-hankkeen raportti. Suomen ympäristö 603 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ympäristöministeriö | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-11-1328-6 | www=http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=5169 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Helne, Tuula &amp; Hänninen, Sakari &amp; Karjalainen, Jouko (toim.) | Nimeke=Seis yhteiskunta – tahdon sisään! | Selite=SoPhi 80 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5478-16-5 | www=https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/43282 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hietaniemi, Tapani | Nimike=Max Weber ja Euroopan erityistie: Vertailevia sivilisaatiohistoriallisia tutkielmia | Selite=Tutkijaliiton julkaisu 90. Paradeigma-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 952-5169-08-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hietaniemi, Tapani ym. | Nimeke=Feodalismi: Uuden ajan käsite, keskiajan ilmiö, maailmanhistorian kategoria | Selite=Sivilisaatiohistoria-sarja | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-768-026-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hiidenheimo, Silja (toim.) | Nimeke=Me muut: Kirjoituksia yhteiskuntaluokista | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos: Söderström | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-851-259-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Himanen, Pekka | Nimeke=Globaali tietoyhteiskunta: Kehityssuuntia Piilaaksosta Singaporeen | Selite=Teknologiakatsaus 155 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tekes | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-457-161-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Himanen, Pekka | Nimeke=Välittävä, kannustava ja luova Suomi: Katsaus tietoyhteiskuntamme syviin haasteisiin | Selite=Teknologian arviointeja 18. Eduskunnan kanslian julkaisu 4/2004 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tulevaisuusvaliokunta | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-53-2617-6 | www=http://www.eduskunta.fi/fakta/vk/tuv/Himanen_tietoyhteiskunta.pdf | www-teksti=Myös verkkojulkaisuna | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hämäläinen, Timo J. &amp; Heiskala, Risto | Nimeke=Sosiaaliset innovaatiot ja yhteiskunnan uudistumiskyky | Selite=Sitra 271 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-37-4334-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Illich, Ivan | Nimeke=Oikeus hyödylliseen työttömyyteen ja sen asiantuntijaviholliset | Selite=(The right to useful unemployment and its professional enemies, 1977.) Suomentanut Pekka Sauri. Julkaisija: Perusta. Ilmestyskirjasto 5 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-0-15442-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ilmonen, Kaj | Nimeke=Kansalaisyhteiskunta ja yhteiskunnan uudistumiskyky: Yhteiskunnallisia muutostrendejä suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa 1900-luvun lopulla | Selite=Tutkimuksia 94 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Palkansaajien tutkimuslaitos | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-209-010-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Inkinen, Sam &amp; Bruun, Henrik &amp; Lindberg, Fredrik (toim.) | Nimeke=Tulevaisuus.nyt: Riskiyhteiskunnan haasteet ja mahdollisuudet | Selite=Julkaisijat: Teknillinen korkeakoulu, ympäristönsuojelun laboratorio, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Finn lectura | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-792-131-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jalava, Janne (toim.) | Nimeke=Yhteiskunnan järjestelmät: Niklas Luhmannin ajattelu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-495-225-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Julkunen, Raija &amp; Rantalaiho, Liisa | Nimeke=Hyvinvointivaltion sukupuolijärjestelmä: Tutkimussuunnitelma | Selite=Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen työpapereita n:o 56 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-680-177-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Julkunen, Raija | Nimeke=Hyvinvointivaltio käännekohdassa | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-9066-49-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Järvinen, Katriina &amp; Kolbe, Laura | Nimeke=Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa: Nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-607-572-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Järvinen, Katriina &amp; Pietilä, Tuulikki | Nimeke=Vapaa nainen törmää todellisuuteen: Tutkimusmatkoja tosielämään | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-247-100-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaasalainen, Silvo | Nimeke=Virkanimitysruletti: Miksi sopivin voittaa parhaan? | Selite=Barrikadi-sarja 22 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-0-37904-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kahilainen, Juha | Nimeke=Kohti kestävää verkostoyhteiskuntaa: Kestävä kehitys ja tietoyhteiskunta | Selite=Suomen ympäristö 409 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ympäristöministeriö | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-37-3216-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kajanto, Anneli (toim.) | Nimeke=Rakennamme tulevaisuutta: Utopiasta vai uhkakuvista totta? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-99908-4-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kangassalo, Marjatta &amp; Suoranta, Juha (toim.) | Nimeke=Lasten tietoyhteiskunta | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-44-5076-0 | www=http://tampub.uta.fi/tup/951-44-5471-5.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kansainvälinen vastuumme: Suomen malli | Selite=Julkaissut Rooman klubin Suomen komitea. Toimitus: Soma Kaitila. Areena | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-0-20577-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kapuściński, Ryszard | Nimeke=Imperiumi | Selite=(Imperium, 1993.) Suomentanut Tapani Kärkkäinen. 2. painos (1. painos 1993) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-578-554-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karhula, Päivikki (toim.) | Nimeke=Paratiisi vai panoptikon? Näkökulmia ubiikkiyhteiskuntaan | Selite=Eduskunnan kirjaston tutkimuksia ja selvityksiä 10 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Eduskunnan kirjasto | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-53-3054-3 | www=http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/2.htx?id=430 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karkama, Pertti &amp; Hanne Koivisto (toim.) | Nimeke=Älymystön jäljillä: Kirjoituksia suomalaisesta sivistyneistöstä ja älymystöstä | Selite=Tietolipas 151 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-717-992-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karppinen, Antti | Nimeke=Venäjän aatetta jäljittämässä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-23328-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karppinen, Antti | Nimeke=Minne troikka rientää? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-28328-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karppinen, Antti | Nimeke=Sirppi, vasara ja tähti: Kansallisesta aatteesta uuden Venäjän ideologia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-32354-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kasvio, Antti &amp; Inkinen, Tommi &amp; Liikala, Hanna (toim.) | Nimeke=Tietoyhteiskunta: Myytit ja todellisuus | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-44-6147-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kero, Reino &amp; Kujanen, Hannu (toim.) | Nimeke=Kivikirveestä tietotekniikkaan: Tekniikan sosiaalihistoriaa kivikaudesta nykypäivään | Selite=Turun yliopisto. Historian laitos. Julkaisuja n:o 21 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopiston historian laitos | Vuosi=1989 (2. korjattu painos 1990) | Tunniste=ISBN 951-880-296-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Keränen, Marja (toim.) | Nimeke=Kansallisvaltion kielioppi | Selite=SoPhi 28 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-39-0325-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kinnunen, Merja | Nimeke=Työt, toimet ja luokittelut | Selite=Työelämän tutkimuskeskus. Sarja T, 2 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-44-2427-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kivinen, Markku | Nimeke=Parempien piirien ihmisiä: Näkökulma uusiin keskiluokkiin | Selite=Tutkijaliiton julkaisusarja 46 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-9297-59-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Konttinen, Esa | Nimeke=Perinteisesti moderniin: Professioiden yhteiskunnallinen synty Suomessa | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-9066-48-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korten, David C. | Nimeke=Elämä kapitalismin jälkeen: Maailma yhtiövallan kaaduttua | Selite=(The post-corporative world: Life after capitalism, 1999.) Suomentanut Tero Norkola. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-578-630-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koski, Jussi T. | Nimeke=Infoähky – ja muita kirjoituksia oppimisesta, organisaatioista ja tietoyhteiskunnasta | Selite=Sytyke- ja pohdintakirja tietotyön sankareille. Opinion | Julkaisupaikka=Jyväskylä Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-20-5300-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuortti, Joel &amp; Lehtonen, Mikko &amp; Löytty, Olli (toim.) | Nimeke=Kolonialismin jäljet: Keskustat, periferiat ja Suomi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-495-014-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuusi, Pekka | Nimeke=Ihmisen eloonjäämisoppi: Pieni alkeiskirja | Selite=Toimittaneet Aulis Aarnio ym | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-0-16872-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lahikainen, Anja Riitta (toim.) | Nimeke=Lapsuus mediamaailmassa: Näkökulmia lasten tietoyhteiskuntaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-662-933-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Levomäki, Irma | Nimeke=Arvojen moninaisuus tietoyhteiskunnassa | Selite=Sitra 178 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sitra | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-563-338-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Linkola, Pentti | Nimeke=Johdatus 1990-luvun ajatteluun | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-0-15940-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Linkola, Pentti | Nimeke=Voisiko elämä voittaa: ja millä ehdoilla | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-31-3159-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Moore, Michael | Nimeke=Tyhmät valkoiset miehet: ...ja muita huonoja tekosyitä Yhdysvaltain tilaan! | Selite=(Stupid white men ...and other sorry excuses for the state of the nation, 2001.) Suomentanut Heikki Karjalainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-28342-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka &amp; Löppönen, Paavo (toim.) | Nimeke=Euroopan henkinen tila ja tulevaisuus | Selite=Areena-sarja | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-0-21551-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka &amp; Sihvola, Juha (toim.) | Nimeke=Nykyajan etiikka: Keskusteluja ihmisestä ja yhteisöstä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-662-939-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka &amp; Sihvola, Juha (toim.) | Nimeke=Tarkemmin ajatellen: Kansakunnan henkinen tila | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-495-088-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nurmio, Aarne &amp; Turkki, Teppo (toim.) | Nimeke=Elinvoimainen Suomi: Raportti | Selite=Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sitra | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-563-712-3 | www=http://www.sitra.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedote_SEL_20100429.htm | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pakkasvirta, Jussi &amp; Teivainen, Teivo (toim.) | Nimeke=Kenen Amerikka? 500 vuotta Latinalaisen Amerikan valloitusta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-662-536-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paloheimo, Eero | Nimeke=Maa | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-0-13311-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paloheimo, Eero | Nimeke=Suomi – mahdollinen maa | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-0-10300-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Peltonen, Ulla-Maija | Nimeke=Punakapinan muistot: Tutkimus työväen muistelukerronnan muotoutumisesta vuoden 1918 jälkeen | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 657 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-717-931-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pentland, Alex | Nimeke=Sosiaalifysiikka: Miten hyvät ideat leviävät – Uuden tieteenalan opetuksia | Selite=(Social physics: How Good Ideas Spread – The Lessons from a New Science, 2014.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-5697-68-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pietikäinen, Petteri (toim.) | Nimeke=Valta Suomessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-495-143-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pursiainen, Christer | Nimeke=Venäjän idea, utopia ja missio | Selite=Ulkopoliittisen instituutin julkaisuja nro 6 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-662-759-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rahikainen, Marjatta (toim.) | Nimeke=Suuri muutos: Suomalaisen yhteiskunnan kehityspiirteitä | Julkaisupaikka=Lahti | Julkaisija=Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, Oppimateriaaleja 15 | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-45-6070-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Riihimäki, Aapo | Nimeke=Maallistumisen loppu ja uusi ihminen | Selite=Lopunajan historiaa 2 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-796-041-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Riihimäki, Aapo | Nimeke=Eros ja talous: Kohti historian loppuselvitystä | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-796-430-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rodnik, Dani | Nimeke=Globaalisaatioparadoksi | Selite=(The globalization paradox, 2011.) Suomentanut Antti Immonen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Eurooppalaisen filosofian seura | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-5503-62-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rothman, Barbara Katz | Nimeke=Ei yksin geeneistä: Matkaopas rodun, normaaliuden ja sikiämisen genomiikkaan | Selite=(The book of life, 2001.) Suomentanut ja toimittanut Olli Haapala | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-768-111-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rotkirch, Anna &amp; Salmenniemi, Suvi (toim.) | Nimeke=Suhteiden Venäjä | Julkaisija=Gaudeamus | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-495-038-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rousseau, Jean-Jacques | Nimeke=Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä alkuperästä ja perusteista | Selite=(Discours sur l’origine et les fondements de l’inégalite parmi les hommes, 1755.) Suomentanut Ville Keynäs | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-768-074-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ruostetsaari, Ilkka | Nimeke=Vallan sisäpiirissä | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-951-768-438-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Salmi, Minna | Nimeke=Ansiotyö kotona – toiveuni vai painajainen? Kotiansiotyö Suomessa työntekijän arkipäivän kannalta | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia n:o 225 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-45-5661-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Salonen, Arto O. | Nimeke=Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, opettajankoulutuslaitos, Tutkimuksia 318. | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-10-6534-7 | www=http://www.doria.fi/handle/10024/63980 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Salonen, Satu | Nimeke=Sumutettu sukupolvi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35439-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sarmela, Matti | Nimeke=Rakennemuutos tulevaisuuteen: Postlokaalinen maailma ja Suomi | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-0-15591-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saurén, Kirsi-Marja | Nimeke=Asiantuntijavalta – koulutettu mielikuvitus: Systemaattinen analyysi Ivan Illichin tuotannossa esitetystä köyhyyden modernisoitumisesta kulutusyhteiskunnassa | Selite=Väitöskirja. Acta Universitatis Lapponiensis 147 | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopisto | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-484-242-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sennett, Richard | Nimeke=Kunnioitus eriarvoisuuden maailmassa | Selite=(Respect in a world of inequality, 2003.) Suomentanut Kaisa Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-768-143-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sipponen, Kauko ym. | Nimeke=Kansainvälinen vastuumme: Suomen malli | Selite=Julkaissut Rooman klubin Suomen komitea. Toimitus: Soma Kaitila. Areena | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-0-20577-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Skeggs, Beverley | Nimeke=Elävä luokka | Selite=(Class, self, culture, 2004.) Suomentaneet Mikko Jakonen &amp; Lauri Lahikainen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-768-306-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Soininvaara, Osmo | Nimeke=Ratkaiseva aika | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-0-14019-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Strindberg, August | Nimeke=Yleisestä tyytymättömyydestä | Selite=(Om det allmänna missnöjet, dess orsaker och botemedel, 1884.) Suomentanut Erik Rosendahl | Julkaisupaikka=Pori | Julkaisija=Muusa | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-97547-2-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Suoranta, Juha &amp; Lehtimäki, Hanna &amp; Hakulinen, Sampsa (toim.) | Nimeke=Lapset tietoyhteiskunnan toimijoina | Selite=Tampereen yliopiston tietoyhteiskunnan tutkimuskeskuksen työraportteja 16 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopiston tietoyhteiskunnan tutkimuslaitos | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-44-5221-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Taipale, Ilkka (toim.) | Nimeke=100 sosiaalista innovaatiota Suomesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Itämerikeskussäätiö: Kunnia | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-99772-0-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tapscott, Don | Nimeke=Syntynyt digiaikaan: Sosiaalisen median kasvatit | Selite=(Grown up digital: How the net generation is changing your world, 2008.) Käännös: Timo Hautala | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Docendo | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-36583-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Therborn, Göran | Nimeke=Eriarvoisuus tappaa | Selite=Suomentanut Tatu Henttonen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-951-768-442-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tolonen, Tarja (toim.) | Nimeke=Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli | Selite=Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 83 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-222-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Troitski, Artemi | Nimeke=Kiinnostavia aikoja: Kirjoituksia 1990-luvun Venäjältä | Selite=Toimittanut ja suomentanut Anton Nikkilä. Osa kirjoituksista on alunperin ilmestynyt Moscow magazine, The Moscow times ja Novaja gazeta -lehdissä 1990–1998. Pystykorvakirja. 2. korjattu ja täydennetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-578-678-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Troitski, Artemi | Nimeke=Venäjän viimeinen diversantti | Selite=Toimitus: Anton Nikkilä. Käännös: Anu Lönnqvist. Kirjoitukset ilmestyneet Diversant-daily.ru-sivustolla. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0024-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tuuva-Hongisto, Sari &amp; Talsi, Noora &amp; Uotinen, Johanna | Nimeke=Hei ihmistä varten! Teknologiapolitiikka, kansalaislähtöisyys ja arki | Selite=Kultaneito 6 | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Suomen kansantietouden tutkijain seura | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-97493-5-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Uljas, Päivi | Nimeke=Kun Suomi punastui: Talonpoikaisesta yhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansan sivistystyön liitto KSL | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-9455-91-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Waris, Heikki | Nimeke=Muuttuva suomalainen yhteiskunta | Selite=2. uusittu painos. Universitas 6 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1974 | Tunniste=ISBN 951-0-00753-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Virtanen, Matti | Nimeke=Tehtaasta studioon | Julkaisupaikka=Helsingissä [ | Julkaisija=Hanki ja jää | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-99907-3-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorensyrjä, Matti &amp; Savolainen, Reijo (toim.) | Nimeke=Tieto ja tietoyhteiskunta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-662-795-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Young, Michael | Nimeke=Meritokratian nousu 1870–2033: Tutkielma koulutuksesta ja tasa-arvosta | Selite=(The rise of the meritocracy, 1870–2033: An essay on education and equality, 1958.) Englanninkielisestä alkuteoksesta suomentanut Liisa Voionmaa. Weilin + Göösin kirjasto 7 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1967}}

=== 30.1109 Historia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alapuro, Risto | Nimeke=Suomen synty paikallisena ilmiönä 1890–1933 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Hanki ja jää | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-8916-38-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Diamond, Jared | Nimeke=Romahdus: Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä | Selite=(Collapse: How societies choose to fail or succeed, 2005.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-5202-84-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Diamond, Jared | Nimeke=Maailma eiliseen saakka: Mitä voimme oppia perinteisistä yhteiskunnista? | Selite=(The world until yesterday: What can we learn from traditional societies?, 2012.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-5697-62-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hannikainen, Matti &amp; Lohikoski, Pia (toim.) | Nimeke=Työväki lähtee – mihin suuntaa tutkimus? | Selite=Väki voimakas 21 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-99991-1-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Häggman, Kai | Nimeke=Perheen vuosisata: Perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800-luvun Suomessa | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Historiallisia tutkimuksia 179 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-8915-85-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mattelart, Armand | Nimeke=Informaatioyhteiskunnan historia | Selite=(Histoire de la société de l’information, 2001.) Suomentanut Risto Suikkanen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-768-105-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saaritsa, Sakari &amp; Teräs, Kari (toim.) | Nimeke=Työväen verkostot | Selite=Väki voimakas 16 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-98296-6-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa H. J. | Nimeke=Arkielämää patriarkaalisessa työmiesyhteisössä: Rautaruukkilaiset suurvalta-ajan Suomessa | Selite=Historiallisia tutkimuksia 196 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-710-037-X}}

== 30.111 Yhteiskunnallinen futurologia ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahola, Eija &amp; Palkamo, Anne (toim.) | Nimeke=Megatrendit ja me | Selite=Tekesin katsaus 255 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tekes | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-457-479-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavikko, Paavo | Nimeke=Tulevaisuudesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-884-188-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavikko, Paavo &amp; Keskinen, Tuomas &amp; Pietiläinen, Kimmo | Nimeke=Jatkoaika presidentille: Kaaoksen arvoton järjestelmä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-884-108-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavikko, Paavo &amp; Keskinen, Tuomas &amp; Pietiläinen, Kimmo | Nimeke=Lamavuodesta 91 kriisivuoden 92 kautta katastrofivuoteen 93 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Art House | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-884-064-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavikko, Paavo &amp; Keskinen, Tuomas &amp; Pietiläinen, Kimmo | Nimeke=Kyllä se siitä tai sitten ei | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-884-113-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavikko, Paavo &amp; Keskinen, Tuomas &amp; Pietiläinen, Kimmo | Nimeke=Pitkä vuosi mutta kullattu kulttuuri | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-884-109-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavikko, Paavo &amp; Keskinen, Tuomas &amp; Pietiläinen, Kimmo | Nimeke=Suomen tauti: Sen diagnoosi ja hoito | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Art House | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-884-059-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavikko, Paavo &amp; Keskinen, Tuomas &amp; Pietiläinen, Kimmo | Nimeke=Tässä sitä ollaan: Optimistinen arvio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-884-136-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hautamäki, Antti (toim.) | Nimeke=Muutoksen Suomi: Ihmiset muutoksen tekijöinä, instituutiot ihmisten tukijoina | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen itsenäisyyden juhlarahasto | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-563-656-0 | www=http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/MuutoksenSuomi.pdf?download=Lataa+pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Himanen, Pekka | Nimeke=Hautomo: Verkkojen filosofia | Selite=Sitra 162 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-796-106-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hytönen, Ville &amp; Rautiainen, Pauli (toim.) | Nimeke=Uusi Atlantis: Puheenvuoroja Euroopan utopioista ja dystopioista | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5500-42-4 | www=https://www.academia.edu/7091544/Uusi_Atlantis_-_Puheenvuoroja_Euroopan_utopioista_ja_dystopioista}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Inkinen, Sam &amp; Bruun, Henrik &amp; Lindberg, Fredrik (toim.) | Nimeke=Tulevaisuus.nyt: Riskiyhteiskunnan haasteet ja mahdollisuudet | Selite=Teos on osa VERMO-hanketta. Julkaisijat: Teknillinen korkeakoulu, ympäristönsuojelun laboratorio, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Finn lectura | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-792-131-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kamppinen, Matti &amp; Kuusi, Osmo &amp; Söderlund, Sari (toim.) | Nimeke=Tulevaisuudentutkimus: Perusteet ja sovelluksia | Selite=2. korjattu painos. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 896 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-746-619-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kennedy, Paul | Nimeke=Uuden vuosituhannen haasteet | Selite=(Preparing for the twenty-first century, 1993.) Suomentanut Heikki Eskelinen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-1-13157-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korpela, Saila (toim.) | Nimeke=Yltäkylläisten pidot: Hyvinvoinnin tulevaisuus | Selite=Into-pamfletti 23 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0457-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koskinen, Lennart | Nimeke=Usko tulevaisuuteen: Tulevaisuutta ei ennusteta, sitä luodaan | Selite=(Tro på framtiden... eller framtiden är inte något man förut, 1994.) Suomeksi toimittanut Maisa Savolainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=LK-kirjat | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-627-085-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtisalo, Liekki (toim.) | Nimeke=Sivistys 2017 | Selite=Sitra nro 132. Areena | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-0-19363-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Malaska, Pentti &amp; Mannermaa, Mika (toim.) | Nimeke=Tulevaisuuden tutkimus Suomessa | Selite=HYY:n julkaisusarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-662-376-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mannermaa, Mika | Nimeke=Evolutionaarinen tulevaisuudentutkimus: tulevaisuudentutkimuksen paradigmojen ja niiden metodologisten ominaisuuksien tarkastelua | Selite=Väitöskirja: Turun kauppakorkeakoulu. Julkaisija: Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Acta futura Fennica no 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=VAPK-kustannus | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-37-0634-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mannermaa, Mika | Nimeke=Tulevaisuus: Murroksesta mosaiikkiin | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-1-12478-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mannermaa, Mika | Nimeke=Kvanttihyppy tulevaisuuteen? | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-1-15185-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mannermaa, Mika | Nimeke=Heikoista signaaleista vahva tulevaisuus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-0-28372-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mannermaa, Mika | Nimeke=Jokuveli: Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOYpro | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-0-34021-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Meadows, Donella &amp; Randers, Jorgen &amp; Meadows, Dennis | Nimeke=Kasvun rajat: 30 vuotta myöhemmin | Selite=(The limits to growth: The 30-year update, 2004.) Suomentanut Kati Pitkänen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-662-951-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Merisalo, Riikka | Nimeke=Me teemme huomisen: Visio2025: Kirja huomispäivän kulutusarvojen seuraajille, tulevaisuuden valloittajille | Julkaisupaikka=Pori | Julkaisija=Mainostoimisto Punda | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-92-7323-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mokka, Roope &amp; Neuvonen, Aleksi (toim.) | Nimeke=Olimme kuluttajia: Neljä tarinaa vuodesta 2023 | Selite=Huutomerkki no 2/09 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-31-4859-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paloheimo, Eero | Nimeke=Maa | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-0-13311-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pakarinen, Terttu &amp; Vilkka, Leena &amp; Luukkanen, Eija (toim.) | Nimeke=Näkökulma yhteiskuntatieteelliseen ympäristötutkimukseen | Selite=Acta Universitatis Tamperensis. Ser. B, vol. 37 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-44-2929-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rheingold, Howard | Nimeke=Mobiilijoukot: Seuraava yhteiskunnallinen kumous | Selite=(Smart mobs: The next social revolution, 2003.) Suomentanut Lauri Mäkelä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-471-196-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Savolainen, Veli-Antti &amp; Himanen, Pekka (toim.) | Nimeke=Kohtaamisyhteiskunta: Kirja mahdollisuudesta | Selite=Nettiakatemia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-37-1831-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sotala, Kaj | Nimeke=Kehittyvä ihmiskunta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Finn Lectura | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-792-433-7 | www=http://www.xuenay.net/Kirjaprojekti/kehittyvaihmiskunta.pdf | www-teksti=Teoksen vedosversio | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Taleb, Nassim Nicholas | Nimeke=Musta joutsen: Erittäin epätodennäköisen vaikutus | Selite=(The black swan: The impact of the highly improbable, 2007.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2007 (2. laajennettu laitos 2010) | Tunniste=ISBN 978-952-5697-04-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Taleb, Nassim Nicholas | Nimeke=Antihauras: Asioita, jotka hyötyvät epäjärjestyksestä | Selite=(Antifragile:  Things that gain from disorder, 2012.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-5697-63-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tiuri, Martti | Nimeke=Tie kestävään tulevaisuuteen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-44-8405-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Toffler, Alvin | Nimeke=Hätkähdyttävä tulevaisuus | Selite=(Future shock, 1970.) Suomentanut Matti Kannosto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1972 | Tunniste=ISBN 951-643-536-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Turkki, Teppo | Nimeke=Nykyaikaa etsimässä: Suomen digitaalinen tulevaisuus | Selite=Asiantuntijaryhmä: Risto Siilasmaa, Pekka Ala-Pietilä, Sari Baldauf, Matti Lehti. Eva-raportti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Taloustieto | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-628-492-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valkonen, Tapani ym. | Nimeke=Suomalaiset: Yhteiskunnan rakenne teollistumisen aikana | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1980 (4. painos 1985) | Tunniste=ISBN 951-0-10049-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valtaoja, Esko | Nimeke=Avoin tie: Kurkistuksia tulevaisuuteen | Selite=Ursan julkaisuja 93 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5329-39-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vapaavuori, Matti &amp; Bruun, Santtu von (toim.) | Nimeke=Miten tutkimme tulevaisuutta? | Selite=2. uudistettu painos. Acta futura Fennica no 5 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tulevaisuuden tutkimuksen seura | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-98852-1-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wiio, Osmo A. | Nimeke=Huominen on tänään | Selite=Kansialanimeke: 50 vuotta tietotekniikan ennusteita | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sanoma Magazines Finland | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-832-071-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vilenius, Esa | Nimeke=Kaiken maailman loput: Auringon sammumisesta ötököiden hyökkäykseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-31-4039-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wilenius, Markku | Nimeke=Tulevaisuuskirja: Metodi seuraavan aikakauden ymmärtämiseen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-951-1-28663-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio | Nimeke=Yhteinen tulevaisuutemme | Selite=(Our common future, 1987.) Ympäristön ja kehityksen maailmankomission raportti. Suomentanut Kaija Anttonen. Julkaisija: Ulkoasiainministeriö, Ympäristöministeriö | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Valtion painatuskeskus: Ympäristöministeriö | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-47-0424-X}}

== 30.112 Organisaatiososiologia ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eräsaari, Leena | Nimeke=Kohtaamisia byrokraattisilla näyttämöillä | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-662-616-5}}

== 30.114 Alueellinen sosiologia ==
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahponen, Pirkkoliisa &amp; Järvelä, Marja | Nimeke=Maalta kaupunkiin, pientilalta tehtaaseen: Tehdastyöläisten elämäntavan muutos | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-0-11806-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Häikiö, Liisa &amp; Koskiaho, Briitta &amp; Leino, Helena | Nimeke=Paikallinen valta | Selite=Civil society papers 4. Housing &amp; Environment 10/2001 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Asumisen ja ympäristön tutkimuksen yksikkö, sosiaalipolitiikan laitos, Tampereen yliopisto | Vuosi=200 | Tunniste=ISBN 951-44-5055-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hänninen, Sakari (toim.) | Nimeke=Missä on tässä? | Selite=SoPhi 18 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-39-0089-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Knuuttila, Seppo &amp; Laaksonen, Pekka &amp; Piela, Ulla (toim.) | Nimeke=Paikka: Eletty, kuviteltu, kerrottu | Selite=Kalevalaseuran vuosikirja 85 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-746-858-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kolbe, Laura | Nimeke=Kaupungissa kasvanut | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-607-185-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lähteenoksa, Meri | Nimeke=Viisas arki: Opas yhteisöllisyyteen | Selite=Valokuvat: Samuli Huttunen, Simo Ollila ja Jussi Vierimaa. Into-pamfletti 04 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Into | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0224-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mumford, Lewis | Nimeke=Kaupunkikulttuuri | Selite=(The Culture of Cities, 1938.) Suomentanut Lassi Huttunen | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1949}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäenpää, Pasi | Nimeke=Narkissos kaupungissa: Tutkimus kuluttaja-kaupunkilaisesta ja julkisesta tilasta | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-31-3316-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkelä, Matti | Nimeke=Suomen kunnaat. Pamfletti muistojen maan tulevaisuuden puolesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Maahenki | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5328-41-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkelä, Matti | Nimeke=Uuninpankon ylistys. Kirjoituksia asuinmaaseudun puolesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Maahenki | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5328-97-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nevanlinna, Tuomas &amp; Relander, Jukka (toim.) | Nimeke=Espoo, totuus Suomesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-31-1741-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rajanti, Taina | Nimeke=Kaupunki on ihmisen koti: Elämän kaupunkimuodon tarkastelua | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Paradeigma-sarja. Tutkijaliiton julkaisusarja 91 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 952-5169-07-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Roivainen, Irene | Nimeke=Sokeripala metsän keskellä: Lähiö sanomalehden konstruktiona | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 2/1999 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin kaupunki, tietokeskus | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-718-201-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Silvasti, Tiina | Nimeke=Talonpojan elämä: Tutkimus elämäntapaa jäsentävistä kulttuurisista malleista | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 821 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-746-284-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Silvasti, Tiina | Nimeke=Maatilan varjossa: Rakennemuutoksen anatomiaa | Selite=Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-10-6247-6 | www=https://helda.helsinki.fi/handle/10138/16175?show=full | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Waris, Heikki | Nimeke=Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle | Selite=2., tarkistettu painos (1. painokset 1932 ja 1934) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1973 | Tunniste=ISBN 951-35-1023-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Waris, Heikki | Nimeke=Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle | Selite=Esipuhe: Tarja Halonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2016 | Tunniste=ISBN 978-952-264-552-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Weber, Max | Nimeke=Kaupunki | Selite=(Die Stadt, 1921.) Suomentanut ja toimittanut Tapani Hietaniemi. Sivilisaatiohistoria-sarja | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-9066-59-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ylönen, Ari &amp; Kopomaa, Timo | Nimeke=Kuva kuvasta, sana sanasta: Tutkijan kurkistuksia paikkaan, alueeseen ja maisemaan: Seminaariraportti | Selite=Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos, Työraportteja 8/1993 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-44-3399-8}}

=== 30.114065 Kokoukset ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Virtapohja, Kalle (toim.) | Nimeke=Puheenvuoroja identiteetistä: Johdatusta yhteisöllisyyden ymmärtämiseen | Selite=Poikkitieteellinen identiteettiseminaari 7.3.1997 Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksella | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-796-064-6}}

== 30.11409 Historia ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Helsti, Hilkka &amp; Stark, Laura &amp; Tuomaala, Saara (toim.) | Nimeke=Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860–1960 | Selite=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1101 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-746-862-8}}

== 30.12 Elämäntapojen sosiologia. Kulttuurisosiologia ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aaltonen, Sanna &amp; Honkatukia, Päivi (toim.) | Nimeke=Tulkintoja tytöistä | Selite=Tietolipas 187 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-746-343-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Abu-Hanna, Umayya | Nimeke=Multikulti: Monikulttuurisuuden käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Siltala | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-234-064-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahlqvist, Kirsti &amp; Ahola, Anja (toim.) | Nimeke=Elämän riskit ja valinnat: Hyvinvointia lama-Suomessa? | Selite=Julkaisija: Tilastokeskus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-37-2049-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahokas, Pirjo &amp; Lahti, Martti &amp; Sihvonen, Jukka (toim.) | Nimeke=Mieheyden tiellä: Maskuliinisuus ja kulttuuri | Selite=Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 39 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-34-0178-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahola, Minna | Nimeke=”Ihan perhe vaan”: Lesboperheissä elävien nuorten perhekäsityksiä | Selite=Pohjautuu Helsingin yliopiston sosiologian laitoksella hyväksyttyyn pro gradu -työhön. Seta-julkaisut 14 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Seksuaalinen tasavertaisuus SETA | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 952-9862-13-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahponen, Pirkkoliisa | Nimeke=Kulttuuripolitiikka ja sen representaatiot: Tutkimus ylevän maallistumisesta | Selite=Väitöskirja: Joensuun yliopisto. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja n:o 13 | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Joensuun yliopisto | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-696-962-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahponen, Pirkkoliisa | Nimeke=Kulttuurin pesäpaikka: Yhteiskunnallisia lähestymistapoja kulttuuriteoriaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-0-22579-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Airaksinen, Timo (toim.) | Nimeke=Minä vuonna 2000: Ruoka, henkisyys, sukupuoli, tunteet, järki, tekniikka | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-1-16047-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aitio, Tommi | Nimeke=Lajinsa paras: 200 tapaa viettää ylettömän hienoa elämää | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Avain | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-5524-66-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aito-Ihkula, Nanna | Nimeke=Pissismin vaaleanpunainen kirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=13 Kustannus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-5702-00-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aittola, Tapio &amp; Pirttilä, Ilkka | Nimeke=Tieto yhteiskunnassa: Tiedonsosiologinen tarkastelu | Selite=Politica-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-662-476-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ala-Korpela, Mika &amp; Inkinen, Sam &amp; Suna, Teemu | Nimeke=Kyborgin käsikirja: Havaintoja informaatiosta, ihmisestä ja koneesta, elämästä ja älykkyydestä | Selite=Julkaisijat: Teknillinen korkeakoulu, laskennallisen tekniikan laboratorio, Euroopan kestävän tietoyhteiskunnan instituutti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Finn Lectura | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-792-318-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alasuutari, Pertti &amp; Alasuutari, Maarit | Nimeke=Mökkihulluus: Vapaa-ajan asumisen taika ja taito | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopistokustannus | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-484-391-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alho, Olli ym. | Nimeke=Ihminen ja kulttuuri: Suomalainen kansainvälistyvässä maailmassa | Selite=3. uudistettu painos. Fintra-julkaisu nro 72 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-833-455-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Allahwerdi, Helena ym. | Nimeke=Maailmankansalaisen käsikirja: Opas maailmankansalaisen kypsyyskokeen suorittajille | Selite=Työryhmä: Helena Allahwerdi ym. Toimittaja: Pauliina Parviainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen YK-liitto | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 952-9694-16-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Allardt, Erik &amp; Hall, Stuart &amp; Wallerstein, Immanuel | Nimeke=Maailmankulttuurin äärellä | Selite=Toimittaneet Katarina Eskola ja Erkki Vainikkala. Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 11. Suomentaneet Jyrki Uusitalo, Erkki Vainikkala ja Maaria Linko. Perustuu Jyväskylän kesän kongressissa 29.6.1988 pidettyihin esitelmiin | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-680-039-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Anttila, Anna | Nimeke=Leikin asia: Näkökulmia varhaisnuorten romanttiseen seurustelukulttuuriin | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Anna Anttila | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-92-6007-2 | www=https://oa.doria.fi/handle/10024/46858 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Apo, Satu &amp; Ehrnrooth, Jari | Nimeke=Millaisia olemme? Puheenvuoroja suomalaisista mentaliteeteista | Selite=Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia-sarjan julkaisu 17 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kunnallisalan kehittämissäätiö | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 952-9740-34-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Arminen, Ilkka | Nimeke=Juhannustansseista Jumalan teatteriin: Suomalainen julkisuus ja kulttuurisodat | Selite=Tutkijaliiton julkaisusarja 58 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-9297-72-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aro, Minna | Nimeke=Opiskelijana vieraassa kulttuurissa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Opetushallitus | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 952-13-0198-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Arppe, Tiina | Nimeke=Pyhän jäännökset: Ranskalaisia rajanylityksiä: Mauss, Bataille, Baudrillard | Selite=Tutkijaliiton julkaisusarja 72 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-9297-87-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Autere, Hanna | Nimeke=Lesboperhe ja päivähoito | Selite=Seta-julkaisut 9 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Seksuaalinen tasavertaisuus Seta | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 952-9862-08-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Baddeley, Gavin | Nimeke=Goth chic: Johdatus pimeän puolen estetiikkaan | Selite=(Goth chic: A Connoisseur’s guide to dark culture, 2002.) Suomentanut Ike Vil | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-471-503-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bassermann, Lujo | Nimeke=Maailman vanhin ammatti: Kulttuurihistoria | Selite=(Das älteste Gewerbe: Eine Kulturgeschichte, 1965.) Suomentanut Raimo Arhela | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1967}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Baudrillard, Jean | Nimeke=Amerikka | Selite=(Amérique, 1986.) Suomentanut Tiina Arppe | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Loki-kirjat | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 952-9646-00-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Brubaker, Rogers | Nimeke=Etnisyys ilman ryhmiä | Selite=(Ethnicity without groups, 2004.) Suomentaneet Erkki Vainikkala, David Kivinen. Toimittaneet Petri Ruuska, Jarno Valkonen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-768-403-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bywater, Michael | Nimeke=Big babies, eli, Miksi emme kasva aikuisiksi? | Selite=(Big babies, or, Why can’t we just grow up?, 2006.) Suomentanut Risto K. Träff | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-796-540-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bähren, Ralf | Nimeke=Tokyo clash: Japanilaista popkulttuuria | Selite=(Tokyo clash: Japanese pop culture, 2010.) Käännös: Tapani Kilpeläinen. Style series | Julkaisupaikka=Königswinter | Julkaisija=Ullman | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-3-8331-5944-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Camp, Walter de (toim.) | Nimeke=Kuvitelmien kieltäjät: Feministit ja sensuuri | Selite=Koonnut ja suomentanut Walter de Camp | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Odessa | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-9178-40-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Corvino, John | Nimeke=Mitä vikaa on homoseksuaalisuudessa? | Selite=(What's wrong with homosexuality?, 2013.) Suomentanut Kirsi Luoma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-01-1029-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dahlgren, Susanne &amp; Kivistö, Sari &amp; Paasonen, Susanna (toim.) | Nimeke=Skandaali! Suomalaisen taiteen ja politiikan mediakohut | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsinki-kirjat | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5874-44-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=De Lauretis, Teresa | Nimeke=Itsepäinen vietti: Kirjoituksia sukupuolesta, elokuvasta ja seksuaalisuudesta | Selite=Toimittanut Anu Koivunen. Suomentaneet Tutta Palin ja Kaisa Sivenius | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-768-123-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Despentes, Virginie | Nimeke=King Kong -tyttö | Selite=(King Kong théorie, 2006.) Suomentanut Lotta Toivanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-471-972-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Douglas, Mary | Nimeke=Puhtaus ja vaara: Ritualistisen rajanvedon analyysi | Selite=(Purity and danger: An analysis of the concepts of pollution and taboo, 1966.) Suomentaneet Virpi Blom ja Kaarina Hazard | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2000 (3. painos 2005) | Tunniste=ISBN 951-768-047-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dyer, Richard | Nimeke=Älä katso! Seksuaalisuus ja rotu viihteen kuvastossa | Selite=Toimittanut ja suomentanut Martti Lahti | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-768-093-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Echols, Alice | Nimeke=Uhoa ja unelmia: 60-luvun jälkijäristyksiä | Selite=(Shaky ground: The sixties and its aftershocks, 2002.) Suomennos: Liisa Laaksonen. Lukujen 13–15 suomennos: Petri Stenman | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-471-114-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eco, Umberto | Nimeke=Matka arkipäivän epätodellisuuteen | Selite=(Semiologia quotidiana, 1984.) Suomentanut Aira Buffa | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-0-12812-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ehrnrooth, Jari | Nimeke=Hevirock ja hevarit: Myytit, tyyli, alakulttuuri: Tapaustutkimus hevareista Joensuun nuorisotaloyhteisöissä | Selite=Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja n:o 83 | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Joensuun yliopisto | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-696-737-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Eilispäivän Suomi: Jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen | Selite=Päätoimittaja: Mikko Laakso | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Valitut palat | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-584-611-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Elias, Norbert | Nimeke=Kuolevien yksinäisyys | Selite=(Über die Einsamkeit der Sterbenden in unseren Tagen, 1983.) Suomennos: Jari ja Paula Nieminen. Jälkisanat: Esa Sironen. Eurooppalaisia ajattelijoita | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-662-562-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Katarina &amp; Uusitalo, Liisa (toim.) | Nimeke=Näkökulmia kulttuurin tuotantoon: Väliraportti Kulttuurin markkinat ja merkitykset -projektin tutkimuksista | Selite=Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 3 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-679-624-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Franck, Marketta | Nimeke=Nuoruus: Nuoruuden historiaa ja riittejä | Selite=Nukke- ja pukumuseon julkaisu n:o 39 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Nukke- ja pukumuseo | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-96975-7-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Freud, Sigmund | Nimeke=Toteemi ja tabu: Eräitä yhtäläisyyksiä villien ja neuroottisten sielunelämässä | Selite=(Totem und Tabu, 1913.) Esipuhe: Antti Eskola. Suomentanut Mirja Rutanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Love kirjat | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-8978-00-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frisk, Outi &amp; Tulkki, Heikki | Nimeke=Kulttuuriavain | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-1-19422-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Gere, Charlie | Nimeke=Digitaalinen kulttuuri | Selite=(Digital culture, 2002.) Suomentaneet Raine Koskimaa ym. Julkaisija: Eetos ry | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Faros | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-99497-2-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Grossberg, Lawrence | Nimeke=Mielihyvän kytkennät: Risteilyjä populaarikulttuurissa | Selite=Suomentaneet ja toimittaneet Juha Koivisto ym | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-9066-86-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Gummer, John Selwyn | Nimeke=Vanhat ja uudet arvot | Selite=(The permissive society: Fact or fantasy?, 1971.) Suomentanut Matti Kannosto. Ihminen ja maailma -sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1972 | Tunniste=ISBN 951-26-0082-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavio-Mannila, Elina  ym. (toim.) | Nimeke=Kerro vain totuus: Elämäkertatutkimuksen omaelämäkerrallisuus | Selite=Professori J. P. Roosin 50-vuotisjuhlakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-662-630-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hakkarainen, Pekka | Nimeke=Tupakka: Nautinnosta ongelmaksi | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-768-069-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hall, Stuart | Nimeke=Identiteetti | Selite=Suomentaneet ja toimittaneet Mikko Lehtonen ja Juha Herkman | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1999 (5. painos 2005)| Tunniste=ISBN 951-768-056-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hall, Stuart | Nimeke=Kulttuurin ja politiikan murroksia | Selite=Suomentaneet ja toimittaneet Juha Koivisto ym | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-9066-46-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Halla-aho, Jussi | Nimeke=Kirjoituksia uppoavasta Lännestä | Selite=Kirjoitukset julkaistu aiemmin tekijän verkkosivustolla 2005–2008 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Jussi Halla-aho | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-92-5213-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hankamäki, Jukka | Nimeke=Enkelirakkaus: Filosofia ja uskonto homoseksuaalisuutena | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Books on Demand | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-498-092-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hannula, Mika | Nimeke=Suomi, suomalaisuus, olla suomalainen | Selite=Kansialanimeke: 21 henkilöhaastattelua ja näkökulmaa suomalaisuudesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-578-522-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hannula, Mika | Nimeke=Suomalaisuudesta: Erään sukupolven tarina | Selite=23 ̊45 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Eurooppalaisen filosofian seura | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-5503-29-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harinen, Päivi | Nimeke=Valmiiseen tulleet: Tutkimus nuoruudesta, kansallisuudesta ja kansalaisuudesta | Selite=Väitöskirja: Joensuun yliopisto. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 11 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusverkosto: Nuorisotutkimusseura | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-98433-0-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harinen, Päivi (toim.) | Nimeke=Kamppailuja jäsenyyksistä: Etnisyys, kulttuuri ja kansalaisuus nuorten arjessa | Selite=Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 38 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusverkosto: Nuorisotutkimusseura | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-5464-08-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hautaniemi, Petri | Nimeke=Pojat! Somalipoikien kiistanalainen nuoruus Suomessa | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 41 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusverkosto: Nuorisotutkimusseura | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5464-10-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikkinen, Kaija | Nimeke=Metsänpelko ja tietäjänaiset: Vepsäläisnaisten uskonto Venäjällä | Selite=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1081 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-746-829-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikkinen, Vesa (toim.) | Nimeke=Tekstien arki: Tutkimusmatkoja jokapäiväisiin merkityksiimme | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 135 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-662-929-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heima-Tirkkonen, Tuula &amp; Kallio-Tamminen, Tarja &amp; Selin, Tove (toim.) | Nimeke=Ruohonjuurista elämänpuuksi: Suomalainen vaihtoehtoliikehdintä | Selite=Kosmos 3 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vihreä sivistysliitto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-97115-3-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heiskala, Risto | Nimeke=Onko Amerikka totuus Euroopasta? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Hanki ja jää | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-8916-35-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heiskanen, Ilkka &amp; Mitchell, Ritva | Nimeke=Lättähatuista punkkareihin: Suomalaisen valtakulttuurin ja nuorisokulttuurien kohtaamisen kolme vuosikymmentä | Selite= | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-1-08243-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Helkama, Klaus | Nimeke=Suomalaisten arvot: Mikä meille on oikeasti tärkeää? | Selite=Kirjokansi 60 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-222-550-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Helve, Helena | Nimeke=Arvot, maailmankuvat, sukupuoli | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-570-386-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Helve, Helena (toim.) | Nimeke=Arvot, muutos ja nuoret | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-570-536-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Helve, Helena &amp; Paakkunainen, Kari &amp; Siurala, Lasse (toim.) | Nimeke=Valtiolaivasta kiikkeriin jolliin? Nuoret ja nuorisotyö 90-luvulla | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusseura | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-96930-0-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Herkman, Juha ym. (toim.) | Nimeke=Tutkimusten maailma: Suomalaista kulttuurintutkimusta kartoittamassa | Selite=Juhlakirja 50 vuotta täyttävälle Mikko Lehtoselle. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 87 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-39-2582-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hermonen, Merja | Nimeke=Pimeä hehku: Satanismi ja saatananpalvonta 1990-luvun suomalaisessa nuorisokulttuurissa | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Nuorisotutkimusverkosto &amp; Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 64 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Loki-kirjat | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-825-039-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hietala, Veijo | Nimeke=Kulttuuri vaihtoi viihteelle? Johdatusta postmodernismiin ja populaarikulttuuriin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjastopalvelu | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-692-290-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hietala, Veijo | Nimeke=Media ja suuret tunteet: Johdatusta 2000-luvun uusromantiikkaan | Selite=Teksti pohjautuu pääosin Peili- ja Lähikuva-lehdissä julkaistuihin kirjoituksiin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=BTJ Kustannus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-692-668-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hirsjärvi, Irma | Nimeke=Faniuden siirtymiä: Suomalaisen science fiction -fandomin verkostot | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 98 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-39-3489-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hoffman, Abbie | Nimeke=Varasta tämä kirja | Selite=(Steal this book, 1971.) Suomentanut Ville Sutinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Johnny Kniga | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-32914-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hoikkala, Tommi (toim.) | Nimeke=Kieli, kertomus, kulttuuri | Selite=Humaniora-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-662-435-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hoikkala, Tommi &amp; Laine, Sofia &amp; Laine, Jyrki (toim.) | Nimeke=Mitä on tehtävä? Nuorison kapinan teoriaa ja käytäntöä | Selite=Nuorisotutkimusverkosto &amp; Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 52 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Loki-kirjat: Nuorisotutkimusseura | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-825-011-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Holvas, Jakke &amp; Raivio, Herman &amp; Seppänen, Pekka | Nimeke=Ei voisi vähempää kiinnostaa: Nuoruuden filosofia | Julkaisupaikka=Vantaa | Julkaisija=Kannustusvalmennus P &amp; K | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 952-5167-05-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hovi, Tuija &amp; Tarkka, Lotte (toim.) | Nimeke=Uskontotiede – folkloristiikka: Kirjoituksia opinnäytteistä | Selite=Etiäinen 3 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-29-0726-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Huhtamo, Erkki &amp; Kangas, Sonja (toim.) | Nimeke=Mariosofia: Elektronisten pelien kulttuuri | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-662-851-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hurskainen, Arvi &amp; Siiriäinen, Ari | Nimeke=Afrikan kulttuurien juuret | Selite=Tietolipas 134 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-717-822-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyry, Katja (toim.) | Nimeke=Sairaus ja ihminen: Kirjoituksia parantamisen perusteista | Selite=Tietolipas 132 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-717-810-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyvärinen, Juha &amp; Mäkelä, Tapio (toim.) | Nimeke=Etnospektri: Kirjoituksia kirjavista identiteeteistä | Selite=Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopiston ylioppilaskunta | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-95907-9-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hänninen, Riitta | Nimeke=Leikki: Ilmiö ja käsite | Selite=Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 76. Perustuu Jyväskylän yliopiston humanistisessa tiedekunnassa hyväksyttyyn lisensiaatintutkimukseen: Leikki kulttuuri-ilmiönä ja antropologisena käsitteenä: Filosofis-antropologinen tutkielma leikki-käsitteen vaikutushistoriasta | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-39-1475-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hänninen, Vilma | Nimeke=Sisäinen tarina, elämä ja muutos | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 696 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-44-4651-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Höykinpuro, Taru (toim.) | Nimeke=Kivun kauneus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-471-796-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ilmonen, Kaj | Nimeke=Tavaroiden taikamaailma: Sosiologinen avaus kulutukseen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-9066-64-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ilmonen, Kaj | Nimeke=Johan on markkinat: Kulutuksen sosiologista tarkastelua | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-768-184-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Immonen, Olli &amp; Mykkänen, Jouko (toim.) | Nimeke=Mäkihypyn muoto-oppi ja muita kirjoituksia populaaritaiteista | Selite=Kansainvälisen soveltavan estetiikan instituutin raportteja n:o 2 | Julkaisupaikka=Lahti | Julkaisija=Kansainvälisen soveltavan estetiikan instituutti | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 952-5069-03-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Immonen, Kari &amp; Leskelä-Kärki, Maarit (toim.) | Nimeke=Kulttuurihistoria: Johdatus tutkimukseen | Selite=Tietolipas 175 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-746-291-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Isokangas, Antti &amp; Karvala, Kaappo &amp; Reiche, Markus von | Nimeke=City on sinun: Kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin | Julkaisupaikka=Tammi | Julkaisija=Helsinki | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-31-1374-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Itkonen, Hannu ym. | Nimeke=Elämän normittajat: Instituutiot ja asiantuntijat oikeaa elämää etsimässä | Selite=Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Selosteita ja opetusmateriaalia 1 | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-604-000-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Itkonen, Matti &amp; Heikkinen, V. A. &amp; Inkinen, Sam (toim.) | Nimeke=Eletty tapakulttuuri: Arkea, juhlaa ja pyhää etsimässä | Julkaisupaikka=Jyväskylä &amp; Helsinki | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos &amp; Haaga instituutin ammattikorkeakoulu | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-39-1791-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jallinoja, Riitta | Nimeke=Moderni elämä: Ajankuva ja käytäntö | Selite=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 550 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-717-674-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Johansson, Jan | Nimeke=Kansalaisuus ja yhteiskunnallinen yhteisö: T. H. Marshallin ja Talcott Parsonsin perintö nykyaikaiselle kansalaisuustutkimukselle | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Helsingin yliopisto, yhteiskuntapolitiikan laitos, Tutkimuksia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-10-6166-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Johnson, Steven | Nimeke=Kaikki huono on hyväksi: Miten populaarikulttuuri tekee meistä älykkäämpiä | Selite=(Everything bad is good for you: How popular culture is making us smarter, 2005.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5202-94-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokinen, Arto (toim.) | Nimeke=Yhdestä puusta: Maskuliinisuuksien rakentuminen populaarikulttuureissa | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-44-5559-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokinen, Eeva | Nimeke=Aikuisten arki | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-662-961-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Juntunen, Juho | Nimeke=Pitkä ja outo matka. Populaarikulttuuri Suomessa | Selite= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Vuosi=tulossa | Tunniste=}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Juppi, Pirita &amp; Peltokoski, Jukka &amp; Pyykkönen, Miikka (toim.) | Nimeke=Liike-elämää: Vastakulttuurinen radikalismi vuosituhannen vaihteessa | Selite=SoPhi 70 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-5092-85-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Juppi, Pirita | Nimeke=”Keitä me olemme? Mitä me haluamme?” Eläinoikeusliike määrittelykamppailun, marginalisoinnin ja moraalisen paniikin kohteena suomalaisessa sanomalehdistössä | Selite=Jyväskylä studies in humanities 29 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-39-1973-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Juvonen, Tuula | Nimeke=Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-768-109-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Juvonen, Tuula | Nimeke=Kaapista kaapin päälle: Homoseksuaaliset ihmiset ja heidän oikeutensa edustuksellisessa politiikassa | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-951-768-449-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jääskeläinen, Juhani | Nimeke=Aikamme kallis: Opas ajankäytön tehostamiseksi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=TJS | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-96333-8-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaartinen, Auli &amp; Kippola, Anna-Kaarina (toim.) | Nimeke=Sadomasokismi: Teemoja vallasta, kulttuurista ja seksuaalisuudesta | Selite=Preesens-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-662-494-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaijanaho, Maija | Nimeke=Maailmankuva ajattelevan ja kirjoittavan nuorison todellisuussuhteessa: Keskeiset käsitteet olennaisissa yhteyksissään | Selite=Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja. A, Tutkimuksia 18 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Kasvatustieteiden tutkimuslaitos | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-679-973-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kaiken maailman kohtaamisia | Selite=Kulttuurien lähentymisen teemavuosi 2010 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen YK-liitto | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-9694-86-0 | www=http://www.ykliitto.fi/tuotteet/kaiken_maailman_kohtaamisia_artikkelikokoelma | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaikkonen, Pauli | Nimeke=Vierauden keskellä: Vierauden, monikulttuurisuuden ja kulttuurienvälisen kasvatuksen aineksia | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-39-1911-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kainulainen, Siru &amp; Parente-Čapková, Viola (toim.) | Nimeke=Häpeä vähän! Kriittisiä tutkimuksia häpeästä | Selite=Turun yliopiston Taiteiden tutkimuksen julkaisuja | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Utukirjat | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-29-4634-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kahma, Nina | Nimeke=Yhteiskuntaluokka ja maku | Selite=Väitöskirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-10-6699-3 | www=https://helda.helsinki.fi/handle/10138/27503 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kalanti, Timo | Nimeke=Ruumis ja rauta: Esseitä esineiden sosiaalisuudesta | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia 259 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, sosiologian laitos | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-10-5806-6 | www=http://www.doria.fi/handle/10024/59169 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kalha, Harri | Nimeke=Tom of Finland: Taidetta seksin vuoksi | Selite=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1378 | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 952-222-371-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kalha, Harri (toim.) | Nimeke=Pornoakatemia! | Selite=Eetos-julkaisuja 4 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Eetos | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-99461-3-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kanervo, Sari &amp; Saarinen, Tiina | Nimeke=Kulttuurit keskuudessamme | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun kulttuurikeskus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-98411-2-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kangas, Sonja &amp; Kuure, Tapio (toim.) | Nimeke=Teknologisoituva nuoruus | Selite=Nuorten elinolot -vuosikirja. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 33. Nuorisoasiain neuvottelukunta Nuoran julkaisuja 26 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusverkosto: Nuorisoasiain neuvottelukunta: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-5464-05-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kangasvuo, Jenny | Nimeke=Koettu ja kirjoitettu biseksuaalisuus: Biseksuaalisuuden määrittely lehtiteksteissä ja biseksuaalien haastatteluissa vuosituhannen vaihteen Suomessa | Selite=Lisensiaatintyö: Oulun yliopisto, taideaineiden ja antropologian laitos, kulttuuriantropologia | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=J. Kangasvuo | Vuosi=2007 | www=http://cc.oulu.fi/~jek/KangasvuoLisuri.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karkulehto, Sanna | Nimeke=Seksin mediamarkkinat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-495-190-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karvonen, Erkki | Nimeke=Odotuksen struktuurit ja populaari representaatio: Fenomenologinen tutkielma sosiaalisista odotuksista ja niiden suhteesta populaarikulttuuriseen esittämiseen | Selite=Julkaisuja A 80 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-44-3274-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karvonen, Erkki | Nimeke=Elämää mielikuvayhteiskunnassa: Imago ja maine menestystekijöinä myöhäismodernissa maailmassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 (2. painos 2005) | Tunniste=ISBN 951-662-747-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaskisaari, Marja | Nimeke=Kyseenalaiset subjektit: Tutkimuksia omaelämäkerroista, heterojärjestyksestä ja performatiivisuudesta | Selite=SoPhi 56 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-39-0787-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaskisaari, Marja | Nimeke=Lesbokirja: Vieras, minä ja moderni | Selite=Pohjautuu Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksella 1993 hyväksyttyyn lisensiaatintyöhön | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-9066-90-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Keinonen, Mikko (toim.) | Nimeke=Näkymätön Venäjä: Kirjoituksia Pietarista | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos: Tuotanto-osuuskunta Clinus | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-44-5550-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kellomäki, Ani ym. (toim.) | Nimeke=Kaikki muuttuu paremmaksi | Julkaisupaikka=Kirkkonummi | Julkaisija=Paasilinna | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5856-29-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ketola, Tuija | Nimeke=Ennustaminen: Modernin naisen maaginen maailma? | Selite=SoPhi 101 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5591-53-0 | www=https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/43147 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kimpimäki, Minna | Nimeke=Haureuden harjoittajista ihmiskaupan uhreihin: Prostituution, parituksen ja ihmiskaupan oikeudellinen säätely | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopistokustannus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-484-325-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kinnunen, Eeva-Liisa (toim.) | Nimeke=Vitsistä videoon: Uusia kirjoituksia nykyperinteestä | Selite=Tietolipas 146 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-717-916-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kinnunen, Taina | Nimeke=Pyhät bodarit: Yhteisöllisyys ja onni täydellisessä ruumiissa | Selite=Väitöskirja: Oulun yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-662-823-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kinnunen, Taina | Nimeke=Lihaan leikattu kauneus: Kosmeettisen kirurgian ruumiillistuneet merkitykset | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-495-053-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kinnunen, Taina | Nimeke=Vahvat yksin, heikot sylityksin: Otteita suomalaisesta kosketuskulttuurista | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-247-395-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kinnunen, Taina &amp; Puuronen, Anne | Nimeke=Seksuaalinen ruumis: Kulttuuritieteelliset lähestymistavat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-662-984-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kivivuori, Janne | Nimeke=Psykokulttuuri: Sosiologinen näkökulma arjen psykologisoitumisen prosessiin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Hanki ja jää | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-8916-30-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kivivuori, Janne | Nimeke=Psykopolitiikka: Paljastava psykologia suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun perinteenä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Hanki ja jää | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-8916-55-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kivivuori, Janne | Nimeke=Psykokirkko: Psykokulttuuri, uskonto ja moderni yhteiskunta | Selite=Hanki ja jää | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-662-754-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Klosterman, Chuck | Nimeke=Seksiä, huumeita ja kaakaomuroja: Matalakulttuurin manifesti | Selite=(Sex, drugs and cocoa puffs: A low culture manifesto, 2003.) Suomentanut Sami Heino | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Sammakko | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-483-094-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Knuuttila, Seppo (toim.) | Nimeke=Aika on aikaa ... Tutkielma poploresta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1974 | Tunniste=ISBN 951-662-096-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Knuuttila, Maarit &amp; Pöysä, Jyrki &amp; Saarinen, Tuija | Nimeke=Suulla ja kielellä: Tulkintoja ruuasta | Selite=Tietolipas 202 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-746-566-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Knuuttila, Seppo &amp; Piela, Ulla (toim.) | Nimeke=Menneisyys on toista maata | Selite=Kalevalaseuran vuosikirja 86 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-746-946-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koivunen, Anu &amp; Lehtonen, Mikko (toim.) | Nimeke=Kuinka meitä kutsutaan? Kulttuuriset merkityskamppailut nyky-Suomessa | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-768-374-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koivunen, Anu &amp; Paasonen, Susanna &amp; Pajala, Mari (toim.) | Nimeke=Populaarin lumo: Mediat ja arki | Selite=Turun yliopiston taiteiden tutkimuksen laitoksen julkaisuja, sarja A, n:o 46 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto, mediatutkimus | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-29-1793-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kontula, Anna | Nimeke=Prostituutio Suomessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sexpo säätiö | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-95548-4-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kontula, Anna | Nimeke=Punainen eksodus: Tutkimus seksityöstä Suomessa | Selite=Polemos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0212-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kopomaa, Timo | Nimeke=Kännykkäyhteiskunnan synty: Tihentyvä arki, tiivistyvä kaupunki | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-662-789-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kopsa-Schön, Tuula | Nimeke=Kulttuuri-identiteetin jäljillä: Suomen romanien kulttuuri-identiteetistä 1980-luvun alussa | Selite=Väitöskirja: Turun yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 641 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-717-911-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korhonen, Johanna &amp; Östman, Jeanette (toim.) | Nimeke=Kaikella rakkaudella: Sanoja seksuaalisuudesta ja sukupuolesta | Selite=Ruotsinkieliset tekstit on suomentanut Riikka Toivanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-264-293-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korhonen, Teppo (toim.) | Nimeke=Mitä on suomalaisuus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen antropologinen seura | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 952-9573-05-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korhonen, Teppo &amp; Leimu, Pekka (toim.) | Nimeke=Näkökulmia kulttuurin tutkimukseen | Selite=Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja. A, 57 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-29-0917-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korolainen-Virkajärvi, Katri &amp; Leinonen, Lauri | Nimeke=Lähes täydellinen polttarikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-492-587-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korppi, Timo | Nimeke=Lihaa säästämättä: 30 vuotta suomalaisen pornobisneksen etulinjassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY: Johnny Kniga | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-27476-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koskela, Hille &amp; Tani, Sirpa &amp; Tuominen, Martti | Nimeke=”Sen näkönen tyttö”: Tutkimus katuprostituution vaikutuksista helsinkiläisten naisten arkielämään | Selite=Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia 5:2000 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin kaupungin tietokeskus | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-718-524-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koski, Jussi T. | Nimeke=Arkiähky: Taudinkuvaa &amp; ajankuvaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-607-720-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koski, Markku | Nimeke=Julkisia eläimiä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-0-26117-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koski, Markku | Nimeke=Sydän hihassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-0-38279-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kotro, Arno &amp; Lyytinen, Jaakko | Nimeke=Hengaajan käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-471-193-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kovala, Urpo &amp; Saresma, Tuija (toim.) | Nimeke=Kulttikirja: Tutkimuksia nykyajan kultti-ilmiöistä | Selite=Tietolipas 195 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-746-500-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kovala, Urpo ym. (toim.) | Nimeke=Tarkkoja siirtoja | Selite=Erkki Vainikkalan 60-vuotisjuhlajulkaisu | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto, Nykykulttuurin tutkimuskeskus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-39-2375-4 | www=http://www.arthis.jyu.fi/julkaisut/tarkkojasiirtoja/index.html | www-teksti=Verkkojulkaisu}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuivakari, Seppo | Nimeke=Mediaekologia: Tiedon kabinetteja ja kuriositeetteja | Selite=Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja C, Katsauksia ja puheenvuoroja 35 | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-484-252-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuortti, Joel | Nimeke=Yliopistoon! Kuvauksia akateemisesta maailmasta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-495-289-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuosmanen, Paula | Nimeke=Äitien ja lesbojen arkipäivän tilanteita: Performatiivis-diskursiivinen tarkastelu | Selite=Tasa-arvojulkaisuja. Naistutkimusraportteja 1/2000 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tasa-arvoasiain neuvottelukunta: Sosiaali- ja terveysministeriö | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 952-00-0899-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kupiainen, Jari &amp; Laitinen, Katja (toim.) | Nimeke=Kulttuurinen sisältötuotanto? | Selite=Tietolipas 130 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita; Joensuu: Joensuun yliopisto, mediakulttuurin keskus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-37-4170-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kupiainen, Jari &amp; Sevänen, Erkki (toim.) | Nimeke=Kulttuurintutkimus: Johdanto | Selite=Tietolipas 130 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-717-793-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kupiainen, Tarja &amp; Laitinen, Katja &amp; Vakimo, Sinikka (toim.) | Nimeke=Minä? Missä? Milloin? Kolmetoista tulkintaa identiteetistä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-746-270-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kupiainen, Tarja &amp; Laitinen, Katja &amp; Vakimo, Sinikka (toim.) | Nimeke=Välimatkoilla: Kirjoituksia etnisyydestä, kulttuurista ja sukupuolesta | Selite=Kultaneito 7 | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Suomen kansantietouden tutkijain seura | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-97493-6-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuure, Tapio &amp; Vuori, Mika &amp; Gissler, Mika (toim.) | Nimeke=Viattomuudesta vimmaan: Lapsuudesta nuoruuteen -siirtymävaiheen tarkastelua | Selite=Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 25. Nuoran julkaisuja 23. Nuorten elinolot -vuosikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusverkosto: Nuorisoasiain neuvottelukunta: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Stakes | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-33-1303-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kylmänen, Marjo (toim.) | Nimeke=Me ja muut: Kulttuuri, identiteetti, toiseus | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-9066-79-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=La Bruyère, Jean de | Nimeke=Luonnekuvia, eli, Tämän vuosisadan tapoja | Selite=(Les caractères ou les moeurs de ce siècle, 1688.) Suomentanut ja selitykset kirjoittanut J. A. Hollo. 2. painos (1. painos 1958). Laatukirjat | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-0-21947-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laaksonen, Pekka &amp; Mettomäki, Sirkka-Liisa (toim.) | Nimeke=Olkaamme siis suomalaisia | Selite=Kalevalaseuran vuosikirja 75-76 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-717-878-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lahti, Pirkko &amp; Pettinen, Aira | Nimeke=Kävelevä kuvakirja: Tutkimus vankien tatuoinneista | Selite=Vankeinhoidon koulutuskeskus. Julkaisut 3/1985 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vankeinhoidon koulutuskeskus | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-46-9304-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lahtinen, Tuomo | Nimeke=Polttohautaus Suomessa: Aatehistoria ja kehitys | Selite=Religionsvetenskapliga skrifter 18 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Åbo akademi | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-649-571-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laiho, Marianna &amp; Ruoho, Iiris (toim.) | Nimeke=Median merkitsemät: Ruumis ja sukupuoli kuvassa | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=PS-Kustannus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-451-123-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laitinen, Merja &amp; Pohjola, Anneli (toim.) | Nimeke=Tabujen kahleet | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-768-235-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Latvala, Tero | Nimeke=Aktivismin alkuvoimaa: Katsaus 1990-luvun nuorten maailmoihin | Selite=Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuskatsauksia 1:2000 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin kaupungin tietokeskus | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-718-358-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laurén, Anna-Lena | Nimeke=”Hulluja nuo venäläiset”: Tuokiokuvia Venäjältä | Selite=(”De är inte kloka, de där ryssarna”: Ögonblicksbilder från Ryssland.) Suomentanut Laura Beck | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos: Söderström | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-851-200-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtimäki, Hanna &amp; Suoranta, Juha (toim.) | Nimeke=Kasvattajan brändikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Finn Lectura | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-792-249-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehto, Juhani E. &amp; Kovero, Camilla | Nimeke=Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta ja miesten kertomana | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Lilith | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-98810-4-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtonen, Jukka (toim.) | Nimeke=Homo Fennicus: Miesten homo- ja biseksuaalisuus muutoksessa | Selite=Tasa-arvojulkaisuja. Naistutkimusraportteja 1/1999 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sosiaali- ja terveysministeriö | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 952-00-0741-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtonen, Mikko (toim.) | Nimeke=Aatamin puvussa: Liaanilla Hemingwaysta Königiin | Selite=Tampereen yliopisto, yleinen kirjallisuustiede, Julkaisuja 28 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-44-3877-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtonen, Mikko &amp; Löytty, Olli (toim.) | Nimeke=Erilaisuus | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-768-136-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtonen, Mikko &amp; Löytty, Olli &amp; Ruuska, Petri | Nimeke=Suomi toisin sanoen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-768-156-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtonen, Turo-Kimmo | Nimeke=Rahan vallassa: Ostoksilla käyminen ja markkinatalouden arki | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Paradeigma-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 952-5169-12-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lempinen, Kari (toim.) | Nimeke=Pornokirja eli Johdatus aikuisten paheeseen | Selite=Koonnut ja suomentanut Kari Lempinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Odessa | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-9178-31-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lewis, Richard D. | Nimeke=Mekö erilaisia? Suomalainen kansainvälisissä liikeneuvotteluissa | Selite=(Finland – cultural lone wolf, 1992.) Suomentanut Eila Salminen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-1-12715-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Liebkind, Karmela (toim.) | Nimeke=Maahanmuuttajat: Kulttuurien kohtaaminen Suomessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-662-600-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Liebkind, Karmela (toim.) | Nimeke=Monikulttuurinen Suomi: Etniset suhteet tutkimuksen valossa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2000 (3. painos 2006) | Tunniste=ISBN 951-662-790-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Liikkanen, Mirja (toim.) | Nimeke=Suomalainen vapaa-aika: Arjen ilot ja valinnat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-495-058-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Liikkanen, Mirja &amp; Pääkkönen, Hannu (toim.) | Nimeke=Arjen kulttuuria: Vapaa-aika ja kulttuuriharrastukset vuosina 1981 ja 1991 | Selite=Kulttuuri ja viestintä 2/1993 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tilastokeskus | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-47-7600-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lindberg, Hanna | Nimeke=Vastakohtien Ikea: Ikean arvot ja mentaliteetti muuttuvassa ajassa ja ympäristössä | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 89 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-39-2584-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lindfors, Jukka &amp; Salo, Markku | Nimeke=Ensimmäinen aalto: Helsingin underground 1967–1970 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Odessa | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-9178-35-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Linjakumpu, Aini (toim.) | Nimeke=Eurooppa tänään: 900 vuotta ristiretkien perintöä | Selite=Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos, Tutkimustiedotteita no. 72 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-706-167-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lowe, Steve &amp; McArthur, Alan | Nimeke=Onko minussa jotakin vikaa vai onko kaikki paskaa? Modernin elämän sanakirja | Selite=(Is it just me or is everything shit?, 2005.) Suomeksi toimittanut Kalle Haatanen | Julkaisupaikka=Jyväskylä  | Julkaisija=Atena | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-796-453-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Luutonen, Marketta | Nimeke=Tuotesuhteita: Pohdintoja ihmisistä ja tuotteista | Selite=Artefakta 18 | Julkaisupaikka=Hamina | Julkaisija=Akatiimi | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-5378-18-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Länsman, Anni-Siiri | Nimeke=Väärtisuhteet Lapin matkailussa: Kulttuurianalyysi suomalaisten ja saamelaisten kohtaamisesta | Selite=Väitöskirja. Rovaniemi: Lapin yliopisto | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=Puntsi | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5343-17-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Löytty, Olli (toim.) | Nimeke=Rajanylityksiä: Tutkimusreittejä toiseuden tuolle puolen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-662-950-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Löytty, Olli | Nimeke=Maltillinen hutu ja muita kirjoituksia kulttuurien kohtaamisesta | Selite=Teesi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-851-159-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Löytty, Olli | Nimeke=Kulttuurin sekakäyttäjät: Esseitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-851-388-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mahlamäki, Tiina &amp; Pyysiäinen, Ilkka &amp; Taira, Teemu (toim.) | Nimeke=Pyhä: Raja, kielto ja arvo kansanomaisessa uskonnossa | Selite=Professori Veikko Anttosen 60-vuotisjuhlakirja. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1199 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-746-991-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Malkki, Liisa | Nimeke=Kulttuuri, paikka ja muuttoliike | Selite=Toimittanut Laura Huttunen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-768-375-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Maragnani, Laura | Nimeke=Musta, kaunis ja kaupan: Euroopan uudet orjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into-Kustannus | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-264-085-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Martikainen, Tuomas (toim.) | Nimeke=Ylirajainen kulttuuri: Etnisyys Suomessa 2000-luvulla | Selite=Tietolipas 212. Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ry:n julkaisuja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-746-848-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mauss, Marcel | Nimeke=Lahja: Vaihdannan muodot ja periaatteet arkaaisissa yhteiskunnissa | Selite=(Essai sur le don, 1923–1924.) Ranskan ja englannin kielistä suomentaneet Jouko Nurmiainen ja Jyrki Hakapää. Paradeigma-sarja. Tutkijaliiton julkaisusarja 94 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=1999 (3. painos 2006) | Tunniste=ISBN 952-5169-10-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mazzarella, Merete | Nimeke=Tähtien väliset viivat: Esseitä identiteetistä | Selite=(Linjer mellan stjärnor: Essäer om identitet, 2002.) Suomentanut Raija Viitanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-31-2583-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Meriläinen, Rosa &amp; Säteri, Matti (toim.) | Nimeke=Seksibisnes | Selite=Pultti 3 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vihreä sivistysliitto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 952-5078-11-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mikkola, Henna | Nimeke=Sukupolvettomat? Nuoret ikäpolvensa kuvaajina | Selite=Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 73 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-39-1266-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mikkonen, Jani | Nimeke=Riimi riimistä: Suomalaisen hiphopmusiikin nousu ja uho | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-1-19361-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mitchell, Ritva | Nimeke=Nuorten elämäntyylistä ja kulttuuritoiminnoista: Tutkimus Uudenmaan läänin eri ympäristöissä asuvien neljätoistavuotiaitten elämäntyylistä ja kulttuuritoiminnoista | Selite=Lastensuojelun keskusliiton julkaisu 57 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Lastensuojelun keskusliitto | Vuosi=1980 | Tunniste=ISBN 951-9423-18-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Modinos, Tuija | Nimeke=Nainen populaarikulttuurissa: Madonna ja the Immaculate Collection | Selite=Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 42 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-34-0277-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Modinos, Tuija &amp; Suoninen, Annikka (toim.) | Nimeke=Merkillinen media: Tekstit nuorten arjessa | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto, soveltavan kielentutkimuksen keskus | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-39-1433-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Moninaisuus luovuutemme lähteenä: Kulttuurin ja kehityksen maailmankomission raportti | Selite=(Our creative diversity, 1996.) Suomennos: Susan Heiskanen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-1-15647-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Niemi, Mari K. (toim.) | Nimeke=Kiitos ei! Kieltäytymisen kulttuurihistoriaa | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7576-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Niininen, Petri (toim.) | Nimeke=Tuote kulttuurissa: Esseitä yksilön, yhteisön ja tuotteiden vuorovaikutuksesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Taideteollinen korkeakoulu, koulutuskeskus | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-9384-79-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nikunen, Kaarina (toim.) | Nimeke=Fanikirja: Tutkimuksia nykykulttuurin fani-ilmiöistä | Selite=Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 96 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-39-3377-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nikunen, Kaarina | Nimeke=Faniuden aika: Kolme tapausta televisio-ohjelmien faniudesta vuosituhannen taitteen Suomessa | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-44-6386-2 | www=http://acta.uta.fi/teos.php?id=10776 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nikunen, Kaarina &amp; Paasonen, Susanna &amp; Saarenmaa, Laura (toim | Nimeke=Jokapäiväinen pornomme: Media, seksuaalisuus ja populaarikulttuuri | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-768-161-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Numminen, M. A. &amp; Saarinen, Esa | Nimeke=Terässinfonia | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-35-2634-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nyman, Peter | Nimeke=Ankkalammikko | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-31236-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Näre, Sari | Nimeke=Tyttöjen ja poikien sankarikäsityksiä | Selite=Perustuu 1989 Helsingin yliopiston sosiologian laitokselle tehtyyn lisensiaattityöhön Koululaisten sankarikäsitykset: Fantasian sosiaalista merkitystä jäljittämässä. Kansalaiskasvatuksen keskus, Tutkimuksia ja selvityksiä 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansalaiskasvatuksen keskus | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-9094-32-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Näre, Sari | Nimeke=Etnopsykoanalyyttisia näkökulmia sukupuolikulttuuriin | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia 229 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-45-6987-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Näre, Sari | Nimeke=Styylaten ja pettäen: Luottamuksen ongelma ja postindividualismi nuorten sukupuolikulttuurissa | Selite=Nuorisotutkimusverkoston &amp; Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 49 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-570-606-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Näre, Sari (toim.) | Nimeke=Tunteiden sosiologiaa. 1, Elämyksiä ja läheisyyttä | Selite=Tietolipas 156 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-746-068-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Näre, Sari (toim.) | Nimeke=Tunteiden sosiologiaa. 2, Historiaa ja säätelyä | Selite=Tietolipas 157 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-746-069-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Näre, Sari &amp; Lähteenmaa, Jaana (toim.) | Nimeke=Letit liehumaan: Tyttökulttuuri murroksessa | Selite=Tietolipas 124 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-717-709-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ojajärvi, Jussi &amp; Steinby, Liisa (toim.) | Nimeke=Minä ja markkinavoimat: Yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin valtakaudella | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Avain | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-5524-62-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ojanen, Karoliina | Nimeke=Tyttöjen toinen koti: Etnografinen tutkimus tyttökulttuurista ratsastustalleilla | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1319 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-222-277-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Oksanen, Atte | Nimeke=Haavautuva minuus: Väkivallan barokki kontrolliyhteiskunnassa | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-44-6705-1 | www=http://acta.uta.fi/teos.php?id=10884 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Oksanen, Atte | Nimeke=Äärimmäistä kulttuuria: Extreme-minuuksien historiaa dadaismista Hunter S. Thompsoniin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Johnny Kniga | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-0-34401-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Oksanen, Atte &amp; Näre, Sari | Nimeke=Lapset pelissä: Virtuaaliviidakon ansat | Julkaisupaikka=Helsinki: Jyväskylä | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-482-036-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ollaranta, Marjakaisa (toim.) | Nimeke=Ihan hyvä maanantaiksi: Suomalaisen päivä 2.2.2009 | Selite=Kansanelämän kuvauksia 77. Kalevalaisten naisten liiton 75-vuotisjuhlajulkaisu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-222-164-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paasonen, Susanna | Nimeke=Pornosta | Selite=Eetos-julkaisuja 16 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Eetos | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-67966-7-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pantzar, Mika &amp; Perälä, Liisa &amp; Kekki, Mirja (toim.) | Nimeke=Kohti hyvän elämystä: Sosiosemioottisia näkemyksiä kulutuksesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kuluttajatutkimuskeskus | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 952-9671-44-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Parikka, Outi | Nimeke=Äiti-Venäjän aapinen | Selite=5. tarkistettu painos. Atschi!-pokkari | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-796-610-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paronen, Olavi | Nimeke=Elämäntavan käsite marxilaisessa sosiologiassa: Tutkielma elämäntapa-käsitteen tulkinnan teoreettisista kysymyksistä marxilaisessa sosiologiassa | Selite=Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksen tutkimuksia 19 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1976 | Tunniste=ISBN 951-44-0517-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Parkkinen, Marja-Leena (toim.) | Nimeke=Ulos kaapista: Tositarinoita homoseksuaalisuuden kohtaamisesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-471-096-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Partonen, Timo | Nimeke=Oonhan suomalainen: Mistä on sisukkaat synkkämielet tehty? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-607-556-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pehkonen, Samu | Nimeke=”Tänne, muttei pidemmälle!”: Alta-kamppailu ja Pohjois-Norjan monikulttuurinen maisema | Selite=Tampere Peace Research Institute, Research reports no. 88 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-706-184-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Peltonen, Matti (toim.) | Nimeke=Rillumarei ja valistus: Kulttuurikahakoita 1950-luvun Suomessa | Selite=Historiallinen arkisto 108 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-710-045-0}}

* Arkinen kumous : suomalaisen 60-luvun toinen kuva / toimittaneet Matti Peltonen, Vesa Kurkela ja Visa Heinonen.

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pentikäinen, Juha &amp; Hiltunen, Marja (toim.) | Nimeke=Suomen kulttuurivähemmistöt | Selite=Pohjautuu teokseen Cultural minorities in Finland: An overview towards cultural policy, 1995. Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja 72 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen Unesco-toimikunta | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-53-1699-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Perho, Anna | Nimeke=Superarkea! Käytännön opas helpompaan elämään | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Paasilinna | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-5856-64-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Perho, Sini | Nimeke=Skineyden äärellä: Tutkimus skinhead-alakulttuurista kiinnostuneista joensuulaisnuorista | Selite=Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja n:o 128 | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Joensuun yliopisto | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-708-864-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Petrisalo, Katriina | Nimeke=Menneisyys matkakohteena: Kulttuuriantropologinen ja historiatieteellinen tutkimus perinnekulttuurien hyödyntämisestä matkailuteollisuudessa | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 802 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-746-255-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Piela, Ulla (toim.) | Nimeke=Arjen hurmaa: Näkökulmia arkipäivän kulttuuriin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-96333-0-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pitkänen, Pirkko (toim.) | Nimeke=Näkökulmia monikulttuuriseen Suomeen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-37-2140-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pohjanen, Jorma | Nimeke=Mitä kello on? Kello modernissa yhteiskunnassa ja sen sosiologisessa teoriassa | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 197 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-39-1189-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Puohiniemi, Martti | Nimeke=Täsmäelämän ja uusyhteisöllisyyden aika | Selite=Arvot, asenteet ja ajankuva -tutkimus | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Limor | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-99016-2-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Purhonen, Semi | Nimeke=Sukupolvien ongelma: Tutkielmia sukupolven käsitteestä, sukupolvitietoisuudesta ja suurista ikäluokista | Selite=Väitöskirja. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia nro 251 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-10-3832-7 | www=https://helda.helsinki.fi/handle/10138/23412 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Purhonen, Semi &amp; Hoikkala, Tommi &amp; Roos, J. P. | Nimeke=Kenen sukupolveen kuulut? Suurten ikäluokkien tarina | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-495-063-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Purhonen, Semi ym. | Nimeke=Suomalainen maku: Kulttuuripääoma, kulutus ja elämäntyylien sosiaalinen eriytyminen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-495-341-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Puuronen, Vesa (toim.) | Nimeke=Valkoisen vallan lähettiläät: Rasismin arki ja arjen rasismi | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-768-081-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Puuronen, Vesa | Nimeke=Nuorisotutkimus | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-768-191-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pyhtilä, Marko | Nimeke=Taiteen kritiikki ja kritiikin taide: Länsimaisen kulttuurinihilismin lyhyt oppimäärä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-578-682-7 | www=https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/8976 | www-teksti=Pro gradu -työ, johon teos perustuu | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pääkkönen, Erkki | Nimeke=Saamelainen etnisyys ja pohjoinen paikallisuus: Saamelaisten etninen mobilisaatio ja paikallisperustainen vastaliike | Selite=Väitöskirja: Lapin yliopisto. Acta Universitatis Lapponiensis 153 | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopistokustannus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-484-267-9 | www=http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/66747/Erkki_P%C3%A4%C3%A4kk%C3%B6nen_v%C3%A4it%C3%B6skirja.pdf?sequence=1 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pääkkönen, Erkki | Nimeke=Saamelaisuus sirkumpolaarisena etnisyytenä | Selite=Dieđut 1/1995 | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=Guovdageaidnu: University of Oulu, Research Institute of Northern Finland: Sámi instituhtta | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-42-4189-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Quart, Alissa | Nimeke=Brändätyt: Ostetaan ja myydään nuoria | Selite=(Branded: The buying and selling of teenagers, 2003.) Suomennos: Taina Juvala. Kääntöpiiri | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-471-121-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rastas, Anna &amp; Huttunen, Laura &amp; Löytty, Olli (toim.) | Nimeke=Suomalainen vieraskirja: Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-768-176-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Reich, Charles A. | Nimeke=Uuteen maailmaan | Selite=(The greening of America, 1970.) Suomentanut Jorma Leskelä. Ihminen ja maailma -sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1972 | Tunniste=ISBN 951-26-0133-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Roivas, Marianne &amp; Turunen, Risto (toim.) | Nimeke=Mikä ero? Kaksikymmentä kirjoitusta yhteiskunnasta, kulttuurista ja sukupuolesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-746-407-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ruohonen, Sinikka | Nimeke=Nuorten pukeutuminen: Erottautumista, elämyksiä, harkintaa | Selite=Väitöskirja: Joensuun yliopisto | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Joensuu University Press | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-9800-34-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ruotsalainen, Jari | Nimeke=Kosmeettisia häiriöitä? Kertomuksia suomalaisesta tatuoinnista | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Ilias | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-5309-31-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ruusuvuori, Juha | Nimeke=Muukalainen Muumilaaksossa, eli, Asutko vieläkin Taalintehtaalla? | Selite=Kuvitus: Leif Sjöström | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 95 1-0-30787-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rönnberg, Margareta | Nimeke=Siistiä! Ns. roskakulttuurista | Selite=(Skitkul! Om s. k. skräpkultur, 1989.) Suomennos Arvi Tamminen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-8929-30-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rönnholm, Raimo | Nimeke=Identiteetin lähteillä: Kulttuurijuuret minuuden ja opiskelun osana | Selite=Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita osa 152 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-29-1568-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saarikoski, Helena | Nimeke=Mistä on huonot tytöt tehty? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-31-1796-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saarikoski, Helena | Nimeke=Mistä on huonot tytöt tehty? Tutkimus huora-sanan käytöstä ja tyttöjen kokemasta kiusaamisesta | Selite=2. korjattu painos. Tiede | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Partuuna | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-93-0312-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saarikoski, Helena | Nimeke=Nuoren naisellisuuden koreografioita: Spice Girls -fanit tyttöyden tekijöinä | Selite=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1230 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-222-108-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saarikoski, Petri &amp; Heinonen, Ulla &amp; Turtiainen, Riikka (toim.) | Nimeke=Digirakkaus 2.0 | Selite=Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja 31 | Julkaisupaikka=Pori | Julkaisija=Turun yliopisto, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-29-4772-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saarikoski, Petri &amp; Turtiainen, Riikka &amp; Granö, Päivi | Nimeke=Raja: Kohtaamisia ja ylityksiä | Selite=Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja 8 | Julkaisupaikka=Pori | Julkaisija=Turun yliopisto, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-29-3171-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saarikoski, Petri ym. | Nimeke=FUNETista Facebookiin: Internetin kulttuurihistoria | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-495-123-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saarinen, Tuija &amp; Suhonen, Seppo (toim.) | Nimeke=Koltat, karjalaiset ja setukaiset: Pienet kansat maailmojen rajoilla | Selite=Snellman-instituutin A-sarja 19 | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Snellman-instituutti | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-842-167-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saaristo, Kimmo (toim.) | Nimeke=Hyvää pahaa rock ’n’ roll: Sosiologisia kirjoituksia rockista ja rockkulttuurista | Selite=Tietolipas 194 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-746-498-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saaristo, Kimmo | Nimeke=Henkilökohtainen ekologia: Onko vihreä elämäntapa vastausyritys moderniin? | Selite=Jyväskylän yliopiston sosiologian laitoksen julkaisu 58. Pro gradu -työ: Jyväskylän yliopisto, sosiologian laitos, 1993 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=199 | Tunniste=ISBN 951-34-0272-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Said, Edward | Nimeke=Ajattelevan ihmisen vastuu | Selite=(Representations of the intellectual: The 1993 Reith lectures, 1994.) Suomentanut Matti Savolainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Loki-kirjat | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-9646-35-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sakaranaho, Tuula (toim.) | Nimeke=Retorinen tutkimus uskontotieteessä | Selite=Uskontotiede 7 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-45-9891-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sankari, Anne &amp; Jyrkämä, Jyrki (toim.) | Nimeke=Lapsuudesta vanhuuteen: Iän sosiologiaa | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-768-097-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Savolainen, Matti | Nimeke=Atlantin ylityksiä: Amerikkalaisen kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen navigointia 1965–1995 | Selite=Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 103 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-39-4344-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Seddiki, Pirjo | Nimeke=Naisen kuvia: Sievän ja koristeellisen merkityksiä | Selite=Väitöskirja. Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja A 105 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-60-0022-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sen, Amartya | Nimeke=Identiteetti ja väkivalta | Selite=(Identity and violence: The illusion of destiny, 2006.) Suomentanut: Jussi Korhonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5734-03-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Seppänen, Esa | Nimeke=Avaran sielun anarkia: Voiko venäläisyyttä ymmärtää? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-31-2355-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Seurujärvi-Kari, Irja &amp; Halinen, Petri &amp; Pulkkinen, Risto (toim.) | Nimeke=Saamentutkimus tänään | Selite=Tietolipas 234 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-222-220-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sihvonen, Jukka (toim.) | Nimeke=UT: Tutkimusretkiä Uunolandiaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjastopalvelu | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-692-279-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sihvonen, Jukka (toim.) | Nimeke=Silmä: Näkökulmia visuaaliseen kulttuuriin | Selite=Turun yliopisto. taiteiden tutkimuksen laitos. Sarja A, 35 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-29-0764-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sihvonen, Jukka | Nimeke=Konelihan värinä: Johdatus kytkeytymisen maailmankuvaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-578-813-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Siipi, Jouko | Nimeke=Luopumisen aika: Kirkosta eroaminen sosiaalisena ilmiönä | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1965}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Silvanto, Satu | Nimeke=Ecce homo – Katso ihmistä: Valokuvanäyttely kulttuurikiistana | Selite=Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 74. Perustuu pro gradu -työhön. – Elisabeth Ohlsonin Ecce homo -näyttelyn kuvat | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-39-1305-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Silvasti, Tiina | Nimeke=Talonpojan elämä: Tutkimus elämäntapaa jäsentävistä kulttuurisista malleista | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 821 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-746-284-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sinivaara, Olli (toim.) | Nimeke=Muistikuvia 00-luvusta | Selite=Nuorisotutkimusverkosto &amp; Nuorisotutkimusseura 104 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusseura | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5464-67-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sivonen, Henna-Kaisa | Nimeke=Kasarikirja | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-796-555-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Snellman, Hanna | Nimeke=Sallan suurin kylä – Göteborg | Selite=Kansialanimeke: Tutkimus Ruotsin lappilaisista. Kahden puolen Pohjanlahtea - finskt i Sverige, svenskt i Finland -ohjelma. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 927 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura: Bromma: Ruotsinsuomalaisten arkisto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-746-511-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Soramäki, Martti | Nimeke=Mediat yli rajojen: Näkökulmia joukkoviihteen tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-662-509-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sorokin, Pitirim A. | Nimeke=Aikamme kriisi | Selite=(The Crisis of Our Age, 1941.) Englanninkielestä suom. Kai Kaila | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1952}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Susiluoto, Ilmari | Nimeke=Takaisin Neuvostoliittoon: Venäläisen huumorin täydellistäminen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-20-7111-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Stålström, Olli | Nimeke=Homoseksuaalisuuden sairausleiman loppu | Selite=Väitöskirja: Kuopion yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-662-716-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Suurpää, Leena &amp; Aaltojärvi, Pia (toim.) | Nimeke=Näin nuoret: Näkökulmia nuoruuden kulttuureihin | Selite=Tietolipas 143 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-717-882-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Suutari, Minna (toim.) | Nimeke=Vallattomat marginaalit: Yhteisöllisyyksiä nuoruudessa ja yhteiskunnan reunoilla | Selite=Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 20 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusverkosto: Yliopistopaino | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-98433-7-X | www=http://www.nuorisotutkimusseura.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=104 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Syrjänen, Annaliisa &amp; Westermarck, Irmeli (toim.) | Nimeke=Maailmalle, maailmalta: Kulttuurisia katsauksia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-0-21810-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Söderholm, Stig | Nimeke=Liskokuninkaan mytologia: Rituaali ja rocksankarin kuolema: Jim Morrison -kultin etnografinen tulkinta | Selite=Väitöskirja: Joensuun yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 539 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-717-643-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tamminen, Seppo | Nimeke=Kulttuurisukellus: Kohteena Yhdysvallat | Selite=Fintra-julkaisu nro 135 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Fintra | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-833-583-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tauro, Tanja &amp; Dijken, Marjo van (toim.) | Nimeke=Kunnia konfliktina: Näkökulmia ilmiön tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn | Selite=Amoral-hankkeen loppujulkaisu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Mannerheimin lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5082-62-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Taylor, Gordon Rattray | Nimeke=Uuteen parempaan maailmaan | Selite=(Rethinkk: A paraprimitive solution, 1972.) Suomentanut Yrjö Lehmus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1973 | Tunniste=ISBN 951-35-1007-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Thorbek, Susanne &amp; Pattanaik, Bandana (toim.) | Nimeke=Rajat ylittävä prostituutio: Globaalien toimintamallien muuttuminen | Selite=(Transnational prostitution: Changing patterns in a global context, 2002.) Suomennos: Sari-Anne Ahvonen. Kääntöpiiri | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-471-200-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Toiskallio, Kalle (toim.) | Nimeke=Viettelyksen vaunu: Autokulttuurin muutos Suomessa | Selite=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 841 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-746-298-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Toiviainen, Seppo | Nimeke=Kantapöydän imu: Juoppokulttuuri valintana ja pakkona | Selite=Hanki ja jää | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-31-1049-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tolonen, Tarja | Nimeke=Nuorten kulttuurit koulussa: Ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset | Selite=Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 10 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus: Nuorisotutkimusverkosto | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-662-842-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tuominen, Marja | Nimeke=”Me kaikki ollaan sotilaitten lapsia”: Sukupolvihegemonian kriisi 1960-luvun suomalaisessa kulttuurissa | Selite=Väitöskirja: Turun yliopisto. | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-1-11479-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tuominen, Marja ym. (toim.) | Nimeke=Pohjoiset identiteetit ja mentaliteetit. Osa 1, Outamaalta tunturiin | Selite=Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja. C 16, Katsauksia ja puheenvuoroja. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. C 32, Työpapereita.  | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-634-697-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tuominen, Marja ym. (toim.) | Nimeke=Pohjoiset identiteetit ja mentaliteetit. Osa 2, Tunturista tupaan | Selite=Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja. C 17, Katsauksia ja puheenvuoroja. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. C 33, Työpapereita | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-634-698-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tuomi-Nikula, Outi | Nimeke=Saksansuomalaiset: Tutkimus syntyperäisten suomalaisten akkulturaatiosta Saksan liittotasavallassa ja Länsi-Berliinissä | Selite=Suomi 148 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-717-581-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Uotila, Minna | Nimeke=Pukeutumisen kuvaus: Kuvia kulttuurin merkeistä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-570-250-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Uotinen, Johanna | Nimeke=Merkillinen kone: Informaatioteknologia, kokemus ja kertomus | Selite=Väitöskirja. Joensuun yliopisto. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 40 | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Joensuun yliopisto | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-458-653-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Uusi aika: Kirjoituksia nykykulttuurista ja aikakauden luonteesta | Selite=Kirjoittaneet ja toimittaneet Nykykulttuurin tutkimusyksikön tutkijat. Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 41 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-34-0373-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Uusitalo, Liisa &amp; Joutsenvirta, Maria (toim:) | Nimeke=Kulttuuriosaaminen: Tietotalouden taitolaji | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-495-108-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vainikkala, Erkki &amp; Mikkola, Henna (toim.) | Nimeke=Nykyaika kulttuurintutkimuksessa | Selite=Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 86 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto, nykykulttuurin tutkimuskeskus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-39-2581-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valaskivi, Katja (toim.) | Nimeke=Vaurauden lapset: Näkökulmia japanilaiseen ja suomalaiseen nykykulttuuriin | Julkaisupaikka=Tampere: Helsinki | Julkaisija=Vastapaino: Suomen Japanin instituutti | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-768-194-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valaskivi, Katja | Nimeke=Pokemonin perilliset: Japanilainen populaarikulttuuri Suomessa | Selite=Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos. Julkaisuja / Sarja A, 110 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto, journalismin tutkimusyksikkö | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-44-7616-7 | www=http://tampub.uta.fi/tiedotusoppi/978-951-44-7617-4.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valkeapää, Leena | Nimeke=Luonnossa: Vuoropuhelua Nils-Aslak Valkeapään tuotannon kanssa | Selite=Väitöskirja: Helsinki: Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu. Aalto-yliopiston julkaisusarja. Väitöskirjat 3/2011 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Maahenki | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5870-54-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valtonen, Jutta-Maria | Nimeke=Goth Couture – goottivaatemallisto | Selite=Erikoistyö: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, tekstiili- ja vaatetusmuotoilu. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja C, Opinnäytetyöt, no: 27 | Julkaisupaikka=Kouvola | Julkaisija=Kymenlaakson ammattikorkeakoulu | Vuosi=2004 (3. painos 2006) | Tunniste=ISBN 952-5214-51-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vartia, Niini | Nimeke=Kotona kaikkialla: Kansainvälisen kanssakäymisen taitoja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-607-771-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Veijola, Soile | Nimeke=Turismin näyttämöt ja kulissit: Huomioita suomalaisesta seuramatkaetiketistä | Selite=Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusseloste 179 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-9192-39-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Veijola, Soile &amp; Jokinen, Eeva | Nimeke=Voiko naista rakastaa? Avion ja eron karuselli | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-0-25544-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Venkula, Jaana &amp; Rautevaara, Ahti | Nimeke=Arvot ja nuorten arvopohdinta: Piirteitä maamme vv. 1960–1990 nuorten arvoja koskevista tutkimuksista | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija= | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-570-128-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vesterinen, Ilmari &amp; Lönnqvist, Bo (toim.) | Nimeke=Pandoran lipas: Virvatulia esineiden maailmasta | Selite=Tietolipas 179 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-746-319-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vilkka, Hanna | Nimeke=Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=PS-kustannus | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-451-462-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vilkka, Leena (toim.) | Nimeke=Ekologiseen elämäntapaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-570-272-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vilkko, Anni | Nimeke=Omaelämäkerta kohtaamispaikkana: Naisen elämän kerronta ja luenta | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 663 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-717-971-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vilkko, Anni &amp; Suikkanen, Asko &amp; Järvinen-Tassopoulos, Johanna (toim.) | Nimeke=Kotia paikantamassa | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopistokustannus | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-484-353-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Weininger, Otto | Nimeke=Sukupuoli ja luonne: Periaatteellinen tutkimus | Selite=(Geschlecht und Charakter: Eine prinzipielle Untersuchung, 1903.) Valikoiden suomentanut ja jälkisanat kirjoittanut Panu Turunen | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Ranvaik | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-97696-1-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Weininger, Otto | Nimeke=Sukupuoli ja luonne | Selite=(Geschlecht und Charakter: Eine prinzipielle Untersuchung, 1903.) Saksankielisestä alkuteoksesta vapaasti ja valikoiden suomentanut Matti Simola. 2. korjailtu painos | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Matti Simola | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-92-4619-9 | www=http://www.elisanet.fi/mattisimola/sukupuolijaluonne.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Williams, Raymond | Nimeke=Marxismi, kulttuuri ja kirjallisuus | Selite=(Marxism and literature, 1977.) Suomennos: Mikko Lehtonen. Littera | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-9066-24-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wilska, Terhi-Anna &amp; Lähteenmaa, Jaana (toim.) | Nimeke=Kultainen nuoruus: Kurkistuksia nuorten hyvinvointiin ja sen tutkimiseen | Selite=Verkkokirja. Nuorisotutkimusseura, Verkkojulkaisusarja. Julkaisu perustuu Nuorisotutkimusverkoston tutkimushankkeeseen: 15-19-vuotiaat nuoret suomalaisessa yhteiskunnassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusseura: Nuorisotutkimusverkosto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5464-26-1 | www=http://www.nuorisotutkimusseura.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=475 | www-teksti=Verkkojulkaisu | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Välimäki, Pauli | Nimeke=Vaihtoehtoinen elämäntapa: Kokemuksia ja unelmia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-621-524-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vänskä, Annamari | Nimeke=Muodikas lapsuus: Lapset mainoskuvissa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-495-240-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Åberg, Kai &amp; Skaffari, Lotta (toim.) | Nimeke=Moniääninen mies: Maskuliinisuuden kulttuurinen rakentuminen musiikissa | Selite=Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 95. Suomen etnomusikologisen seuran julkaisuja 17 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-39-3203-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Åsvik, Annabella &amp; Åsvik, Annika | Nimeke=Miesten paratiisi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Johnny Kniga | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-0-29668-6}}

=== 30.1201 Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Fornäs, Johan | Nimeke=Kulttuuriteoria: Myöhäismodernin ulottuvuuksia | Selite=(Cultural theory and late modernity, 1995.) Suomentaneet Mikko Lehtonen ym. | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-768-036-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Schwartz, Shalom H. | Nimeke=Kulttuuriset arvo-orientaatiot: Kansallisten erojen luonne ja seuraukset | Selite=(Cultural value orientations: Nature &amp; implications of national differences, 2008.) Suomennos: Martti Puohiniemi | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Limor | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-99016-5-4}}

=== 30.12038 Sanakirjat. Sanastot ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tammi, Jari | Nimeke=Maammesanakirja: Lukukirja epäluuloisille, kateellisille ja itsekkäille suomalaisille: Pamflettikarkkipussi | Selite=Pikku-idis -pamfletit | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Pikku-idis | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-9589-39-5}}

=== 30.12063 Näyttelyt. Messut ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mustola, Kati &amp; Pakkanen, Johanna (toim.) | Nimeke=Sateenkaari-Suomi: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa | Selite=Liittyy samannimiseen näyttelyyn Tikkurilan vanhalla asemalla 11.5.–30.9.2007. Julkaisija: Vantaan kaupunginmuseo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-471-942-1}}

=== 30.12065 Kokoukset ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikkinen, V. A. (toim.) | Nimeke=Kameleonttikuluttaja ikuista mielihyvää ja unelmaa etsimässä: Food, Sex &amp; Rock'n Roll -seminaarijulkaisu | Selite=Haaga instituutin ammattikorkeakoulu, Tutkimuksia 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Haagainstituutin ammattikorkeakoulu | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-865-080-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Miettinen, Eeva &amp; Pietiläinen, Saija (toim.) | Nimeke=Myyttien hyrinässä: Kulttuurintutkimuksen 11. seminaari Oulun yliopistossa keväällä 2005 | Selite=Julkaisija: Oulun yliopiston taideaineiden ja antropologian laitos | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=Oulun yliopisto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-42-8042-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Seurujärvi-Kari, Irja (toim.) | Nimeke=Beaivvi mánát: Saamelaisten juuret ja nykyaika | Selite=Kokoelma perustuu Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen vuosittain järjestämiin alkuperäiskansoja käsitteleviin seminaareihin. Tietolipas 164 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-746-129-1}}

=== 30.1208 Taulukot. Tilastot ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Liikkanen, Mirja &amp; Hanifi, Riitta &amp; Hannula, Ulla (toim.) | Nimeke=Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä: Vapaa-ajan muutokset 1981–2002 | Selite=Pohjautuu Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimus 2002:n tuloksiin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tilastokeskus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-467-385-1}}

=== 30.1209 Historia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aldrich, Robert (toim.) | Nimeke=Rakkaus samaan sukupuoleen: Homoseksuaalisuuden historia | Selite=(Gay life and culture: A world history, 2006.) Suomennos: Veli-Pekka Ketola | Vuosi=2006 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Multikustannus | Tunniste=ISBN 952-468-103-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ariès, Philippe &amp; Duby, Georges &amp; Chartier, Roger (toim.) | Nimeke=Omassa huoneessa: Yksityiselämän historiaa renessanssista valistukseen | Selite=(Histoire de la vie privé. III: De la Renaissance aux Lumières. Osa: Formes de la privatisation, 1986.) Suomentanut Johanna Ilmakunnas | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nemo | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-5180-20-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Barbey d’Aurevilly, Jules | Nimeke=Dandyismistä ja George Brummellista | Selite=(Du dandysme et de George Brummell, 1845.) Suomennos ja esittely: Antti Nylén | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Sammakko | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-483-110-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bogdanoff, Joanna | Nimeke=Graffiti – no name, no fame | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nikita Kulmala | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-92-1899-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haanpää, Riina | Nimeke=Rikosten jäljet: Etsivän työtä yhteisön, suvun ja perheen muistissa | Selite=Väitöskirja: Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita, osa 270 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-29-3629-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hakulinen, Kerkko &amp; Yli-Jokipii, Pentti | Nimeke=Tanssilavakirja: Tanssista, lavoista ja lavojen tansseista | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=AtlasArt | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-5671-07-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harris, John | Nimeke=Hail! Hail! Rock’n’roll: Äärimmäinen opas musiikkiin, myytteihin ja mielettömyyteen | Selite=(Hail! Hail! Rock’n’roll: The ultimate guide to the music, the myths and the madness, 2009.) Kuvitus ja graafinen suunnittelu: Hywel Harris. Suomeksi toimittanut Juha Virkki | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-796-667-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Huokuna, Tiina | Nimeke=Vallankumous kotona! Arkielämän visuaalinen murros 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-570-648-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hänninen, Ville &amp; Nummelin, Juri &amp; Teerijoki, Elina | Nimeke=Retrovauvat: Suomalaista lasten historiaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7651-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Iso-Markku, Jaana &amp; Kähkönen, Sirpa | Nimeke=Valoa ja varjoa: 90 kuvaa Suomesta | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-1-21215-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Juntunen, Juho | Nimeke=Tatuoitu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-0-29522-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kallioniemi, Kari | Nimeke=Blitzistä blairismiin: Englantilainen populaarikulttuuri ja yhteiskunta toisen maailmansodan jälkeen | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=k&amp;h, kulttuurihistoria, Turun yliopisto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-29-3049-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kallioniemi, Kari &amp; Salmi, Hannu | Nimeke=Porvariskodista maailmankylään: Populaarikulttuurin historiaa | Selite=2. uudistettu painos. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja A, 40 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-29-0522-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Knuuttila, Maarit | Nimeke=Pappilan hätävara: Vieraanvaraisuuden taidosta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Arkki | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-618-765-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Komulainen, Matti &amp; Leppänen, Petri | Nimeke=U:n aurinko nousi lännestä: Turun undergroundin historia | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Sammakko | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-483-096-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kortti, Jukka | Nimeke=Näköradiosta digiboksiin: Suomalaisen television sosiokulttuurinen historia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-495-031-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lachman, Gary Valentine | Nimeke=Tajunnan alkemistit: Kuusikymmenluvun mystiikka ja Vesimiehen ajan pimeä puoli | Selite=(Turn off your mind: The mystic sixties and the dark side of the age of Aquarius, 2002.) Suomennos Ike Vil | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-471-207-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtola, Veli-Pekka | Nimeke=Saamelaiset suomalaiset: Kohtaamisia 1896–1953 | Selite=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1351 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-222-331-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lönnqvist, Bo (toim.) | Nimeke=Arjen säikeet: Aikakuvia arkielämään, sivilisaatioon ja kansankulttuuriin | Selite=Etnografia 3 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-796-170-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Miettunen, Katja-Maria | Nimeke=Menneisyys ja historiakuva: Suomalainen kuusikymmentäluku muistelijoiden rakentamana ajanjaksona | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Bibliotheca historica 126 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-222-155-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nygård, Toivo | Nimeke=Erilaisten historiaa: Marginaaliryhmät Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-796-091-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pajala, Mari | Nimeke=Erot järjestykseen! Eurovision laulukilpailu, kansallisuus ja televisiohistoria | Selite=Väitöskirja: Turun yliopisto. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen tutkimuksia 88 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-39-2583-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Poijärvi, Sari &amp; Westö, Kjell | Nimeke=Kasari: Kun pyörähdin pyörässä näin | Selite=Esiössä myös: Valokuvaajan skräppi-kirja | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-1-25564-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pulma, Panu (toim.) | Nimeke=Suomen romanien historia | Selite=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1372 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-222-364-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rossi, Leena (toim.) | Nimeke=Saanko luvan? Iskelmä-Suomen ilmiöitä 1900-luvulla | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=k&amp;h, Turun yliopisto, kulttuurihistoria | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-29-2872-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ruoho, Iiris &amp; Saarenmaa, Laura | Nimeke=Edunvalvonnasta elämänpolitiikkaan: Naistenlehdet journalismina ja julkisuutena | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto, journalismin tutkimusyksikkö | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-44-8373-8 | www=http://tampub.uta.fi/tiedotusoppi/978-951-44-8374-5.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Räsänen, Matti &amp; Tuomi-Nikula, Outi | Nimeke=Saksanmaalla: Kansanelämää keskiajalta nykypäivään | Selite=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 776 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-746-142-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Salmi-Niklander, Kirsti | Nimeke=Itsekasvatusta ja kapinaa: Tutkimus Karkkilan työläisnuorten kirjottavasta keskusteluyhteisöstä 1910- ja 1920-luvuilla | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 967 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-746-581-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sarantola-Weiss, Minna | Nimeke=Reilusti ruskeaa: 1970-luvun arkea | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-0-31601-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Talvio, Otto | Nimeke=Biff! Bang! Pow! Seikkailuja populaarikulttuurissa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-851-077-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tuominen, Marja | Nimeke=”Me kaikki ollaan sotilaitten lapsia”: Sukupolvihegemonian kriisi 1960-luvun suomalaisessa kulttuurissa | Selite=Väitöskirja: Turun yliopisto. | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-1-11479-4}}

== 30.13 Sosiaalipsykologia ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aho, Sirkku | Nimeke=Oppilaiden moraalikehitystason, sosiaalisen aseman, minäkäsityksen ja kouluasenteiden muuttuminen kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana | Selite=Kasvatustieteiden tiedekunta. Julkaisusarja A, Tutkimuksia 143 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-880-545-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Airaksinen, Jaana &amp; Kapanen, Niina (toim.) | Nimeke=Kaikki kurveistani | Julkaisupaikka=Helsinki: Turku | Julkaisija=Like: Maan ystävät | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-578-815-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alberoni, Francesco | Nimeke=Rakastuminen | Selite=(Innamoramento e amore, 1979.) Suomentaneet Ulla Ranta ja Liisa Ryömä | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-1-07846-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Allardt, Monica &amp; Sihvo, Tuire &amp; Uusitalo, Hannu | Nimeke=Mitä mieltä hyvinvointivaltiosta? Suomalaisten sosiaaliturvamielipiteet 1975–1991 | Selite=Sosiaali- ja terveyshallitus. Tutkimuksia 17 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sosiaali- ja terveyshallitus | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-47-5754-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Anttila, Jorma | Nimeke=Kansallinen identiteetti ja suomalaiseksi samastuminen | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Sosiaalipsykologisia tutkimuksia 14 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-10-3961-4 | www=https://oa.doria.fi/handle/10024/5481}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aro, Laura | Nimeke=Minä kylässä: Identiteettikertomus haastattelututkimuksen folklorena | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 650 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-717-927-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Baudrillard, Jean | Nimeke=Terrorismin henki | Selite=(L’esprit du terrorisme, 2002.) Suomentanut Olli Sinivaara. Esipuhe: Jakke Holvas. Polemos-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5169-45-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Blackmore, Susan | Nimeke=Meemit – kulttuurigeenit | Selite=(The meme machine, 1999.) Suomentanut Osmo Saarinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-884-284-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Blanchot, Maurice | Nimeke=Tunnustamaton yhteisö | Selite=(La communauté inavouable, 1983.) Suomentaneet Janne Kurki ja Panu Minkkinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Loki-Kirjat | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-9646-76-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Borg, Sami ym. (toim.) | Nimeke=Uskonto, arvot ja instituutiot: Suomalaiset World Values -tutkimuksissa 1981–2005 | Selite=Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja 4 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-44-7037-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Burr, Vivien | Nimeke=Sosiaalipsykologisia ihmiskäsityksiä | Selite=(The person in social psychology, 2002.) Suomentanut Jyrki Vainonen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-768-126-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bywater, Michael | Nimeke=Big babies, eli, Miksi emme kasva aikuisiksi? | Selite=(Big babies, or, Why can’t we just grow up?, 2006.) Suomentanut Risto K. Träff | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-796-540-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Cain, Susan | Nimeke=Hiljaiset: Introverttien manifesti | Selite=(Quiet: The power of introverts in a world that can't stop talking, 2012.) Suomentanut Lea Peuronpuro | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Avain | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-692-910-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Canetti, Elias | Nimeke=Joukko ja valta | Selite=(Masse und Macht, 1960.) Suomentanut Markus Lång | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Loki-kirjat | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 952-9646-40-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Carnegie, Dale | Nimeke=Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa | Selite=(How to win friends and influence people, 1936.) Asiantuntija: Dorothy Carnegie. Toimittaja: Arthur R. Pell. Suomentanut Risto Mäenpää. Uudistettu laitos, 13. painos | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 951-0-21425-6}}
	
* {{Kirjaviite | Tekijä=Cialdini, Robert B. | Nimeke=Vaikutusvalta: Suostuttelun psykologiaa | Selite=(Influence: Science and practice, 2001.) Kääntäjä: Sakari Klemettilä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Readme.fi | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-220-363-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Deleuze, Gilles &amp; Guattari, Félix | Nimeke=Anti-Oidipus: Kapitalismi ja skitsofrenia | Selite=(Capitalisme et schizophrénie: L’anti-Œdipe, 1972.) Suomentanut Tapani Kilpeläinen. Paradeigma-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-5169-51-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Edmüller, Andreas &amp; Wilhelm, Thomas | Nimeke=Manipulointitekniikat: Niiden tunnistaminen ja torjuminen | Selite=(Manipulationstechniken – erkennen und abwehren, 1999.) Suomennos: Sari Hellsten. Taskukirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Rastor | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5024-57-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Elämisen taito. 1, Ihmisten välinen vuorovaikutus, miten ihmissuhteet toimivat, lapsuus | Selite=Päätoimittaja: Pirkko Lahti. Päätoimittajat: Peter Marsh ym. Käännös Raimo Salminen | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-0-16752-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Antti | Nimeke=Jäykkyys ja taidekäsitykset | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Yhteiskunnallisen korkeakoulun tutkimuslaitos | Vuosi=1963}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Jari ym. (toim.) | Nimeke=Uudet dilemmat ja sosiaalipsykologia | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Kuopion yliopisto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-781-466-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Fieandt, Kai von | Nimeke=Lauma ja yhteisö: Sosiaalipsykologiaa kaikille | Selite=Avustajina Kaarlo Helasvuo ja Onni Viherheimo. Otavan kulttuurisarja 6 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1946}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Fromm, Erich | Nimeke=Pako vapaudesta | Selite=(Escape from freedom, 1941.) Suomentanut Markku Lahtela. Teoksen 1. painos ilmestynyt nimellä Vaarallinen vapaus. Ihminen ja maailma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1976 | Tunniste=ISBN 951-26-1137-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Fromm, Erich | Nimeke=Terve yhteiskunta | Selite=(The sane society, 1955.) Suomentaneet Annikki ja Matti Kannosto. Ihminen ja maailma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1971}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Gladwell, Malcolm | Nimeke=Leimahduspiste | Selite=(The tipping pointt: How little things can make a big difference, 2000.) Suomentanut Heidi Hammarsten | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7158-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Goffman, Erving | Nimeke=Arkielämän roolit | Selite=(The presentation of self in everyday life, 1959.) Suomentanut Erkki Puranen. Taskutieto 67 | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1971}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Goffman, Erving | Nimeke=Vuorovaikutuksen sosiologia | Selite=Suomentanut Kaisa Koskinen. Esipuhe: Eeva Luhtakallio | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-768-312-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hankamäki, Jukka | Nimeke=George Herbert Mead ja symbolinen interaktionismi. Tutkimus minuuden, merkitysten ja yhteiskunnan rakentumisesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Books on Demand | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-318-538-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Helkama, Klaus | Nimeke=Moraalipsykologia: Hyvän ja pahan tällä puolen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-37-5467-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Helkama, Klaus &amp; Myllyniemi, Rauni &amp; Liebkind, Karmela | Nimeke=Johdatus sosiaalipsykologiaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1998 (7. painos 2007) | Tunniste=ISBN 951-37-2407-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hoffer, Eric | Nimeke=Tosiuskovainen: Ajatuksia joukkoliikkeiden luonteesta | Selite=(The true believer: Thoughts on the nature of mass movements, 1951.) Suomentanut Auli Tarkka. Delfiinikirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1968}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Humphreys, Joe | Nimeke=Rumaa peliä: Mikä urheilussa mättää? | Selite=(Foul play: What’s wrong with sport, 2008.) Suomennos: Petri Stenman | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0258-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hännikäinen, Timo | Nimeke=Ilman: Esseitä seksuaalisesta syrjäytymisestä | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5500-40-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hänninen, Vilma | Nimeke=Sisäinen tarina, elämä ja muutos | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 696 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-44-4651-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hänninen, Vilma &amp; Partanen, Jukka &amp; Ylijoki, Oili-Helena (toim.) | Nimeke=Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2001 (2. painos 2005) | Tunniste=ISBN 951-768-086-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ihanus, Juhani (toim.) | Nimeke=Kulttuuri ja psykologia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-570-446-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ihanus, Juhani | Nimeke=Vapauttava kieli: Kirjallisuuden ja taiteen toiseudesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=BTJ | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-692-778-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Iljuha, Olga &amp; Tsamutali, Aleksei &amp; Vihavainen, Timo (toim.) | Nimeke=Monikasvoinen Suomi: Venäläisten mielikuvia Suomesta ja suomalaisista | Selite=(Mnogolikaja Finljandija: Obraz Finljandii i finnov v Rossii.) Suomentaneet Mirko Harjula ym. Kleio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-37-5341-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokinen, Arja &amp; Juhila, Kirsi &amp; Suoninen, Eero | Nimeke=Diskurssianalyysin aakkoset | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1993 (3. painos 2004) | Tunniste=ISBN 951-9066-70-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kangas, Pirkko | Nimeke=Psykologiaa palvelualoille | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-37-2418-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kartastenpää, Tero &amp; Timonen, Jani | Nimeke=Provo opas: Ärsyttämisen jalo taito | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-951-0-40125-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karvonen, Erkki | Nimeke=Imagologia: Imagon teorioiden esittelyä, analyysiä, kritiikkiä | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 544 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-44-4152-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karvonen, Erkki | Nimeke=Elämää mielikuvayhteiskunnassa: Imago ja maine menestystekijöinä myöhäismodernissa maailmassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 (2. painos 2005) | Tunniste=ISBN 951-662-747-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kekoni, Taru | Nimeke=Kannabiksen käyttö, yhteiskunnallinen reagointi ja siihen vastaaminen: Kannabisaktivistien näkökulma | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 1281 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-44-7150-6 | www=http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/67793/978-951-44-7151-3.pdf?sequence=1 | Tiedostomuoto=PDF}}
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Keltikangas-Järvinen, Liisa | Nimeke=Pienen lapsen sosiaalisuus | Julkaisupaikka=Helsinki  | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-0-38810-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kettu, Katja (päätoim.) | Nimeke=Pimppini on valloillaan: Naisiin kohdistuva seksuaalinen vallankäyttö | Selite=Toimittaja: Krista Petäjäjärvi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-0-38121-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Konttinen, Annamari (toim.) | Nimeke=Pää pensaaseen? Ympäristösosiologian mahdollisuuksia | Selite=Turun yliopisto. Sosiologian tutkimuksia. Sarja B, 21 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-880-528-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kopomaa, Timo &amp; Peltonen, Lasse &amp; Litmanen, Tapio (toim.) | Nimeke=Ei meidän pihallemme! Paikalliset kiistat tilasta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-495-054-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuusela, Pekka | Nimeke=Sosiaalipsykologian maailmahypoteesit: Tieteenalan historia ja sosiaalisen konstruktionismin muodot | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Unipress | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-579-139-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuusela, Pekka &amp; Saastamoinen, Mikko (toim.) | Nimeke=Ruumis, minä ja yhteisö: Sosiaalisen konstruktionismin näkökulma | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Kuopion yliopisto, sosiaalitieteiden laitos | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-781-420-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuusela, Pekka &amp; Saastamoinen, Mikko (toim.) | Nimeke=Hyvän elämän sosiaalipsykologia: Toimijuus, tunteet ja hyvinvointi | Selite=Vilma Hännisen juhlakirja | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Unipress | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-951-579-475-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laaksonen, Pekka &amp; Piela, Ulla &amp; Lahti, Pirkko (toim.) | Nimeke=Hullun kirjoissa: Näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen | Selite=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 508 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-717-570-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laasanen, Henry | Nimeke=Naisten seksuaalinen valta | Selite=Erottaja-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Multikustannus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-468-165-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lahikainen, Anja Riitta &amp; Pirttilä-Backman, Anna-Maija (toim.) | Nimeke=Sosiaalinen vuorovaikutus: Rauni Myllyniemen juhlakirja | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-1-15790-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lahikainen, Anja Riitta &amp; Pirttilä-Backman, Anna-Maija | Nimeke=Sosiaalipsykologian perusteet | Selite=Uudistetun laitoksen 1. painos | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 (7. painos 2007) | Tunniste=ISBN 951-1-16495-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lahikainen, Anja Riitta ym. (toim.) | Nimeke=Sosiaalipsykologian sukupolvet | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-768-405-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lahtinen, Mikko (toim.) | Nimeke=Suvaitsevaisuus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Väinö Tannerin säätiö | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-98704-0-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lambert, William | Nimeke=Sosiaalipsykologia | Selite=(Social psychology, 1963.) Suomentanut Ilse Koli. Psykologian perusteita 1 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1967 (2. painos 1971)}}

* * {{Kirjaviite | Tekijä=Le Bon, Gustave | Nimeke=Joukkosielu | Selite=(Psychologie des foules, 1895.) Suomentanut O. E. Tudeer | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1912}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lepistö, Vappu | Nimeke=Kuvataiteilija taidemaailmassa: Tapaustutkimus kuvataiteellisen toiminnan sosiaalipsykologisista merkityksistä | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Tutkijaliiton julkaisusarja 70 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-9297-85-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Liebkind, Karmela | Nimeke=Me ja muukalaiset: Ryhmärajat ihmisten suhteissa | Selite=Politica-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-662-448-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mazzarella, Merete | Nimeke=Tähtien väliset viivat: Esseitä identiteetistä | Selite=(Linjer mellan stjärnor: Essäer om identitet, 2002.) Suomentanut Raija Viitanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-31-2583-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mikkola, Teija | Nimeke=Muuttuvat arvot ja uusi keskiluokka: Tutkimus arvojen mittaamisesta ja monitasoisuudesta | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia no 241 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, sosiologian laitos | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-10-1113-0 | www=http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/sosio/vk/mikkola/ | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Myllyniemi, Rauni &amp; Helkama, Klaus (toim.) | Nimeke=Sosiaalipsykologian näköaloja | Selite=Kullervo Rainiolle omistettu juhlakirja hänen täyttäessään 60 vuotta 10.8.1984 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-0-12413-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nykyri, Tuija | Nimeke=Naiseuden naamiaiset: Nuoren naisen diskoruumiillisuus | Selite=Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 48 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-34-0752-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Näre, Sari (toim.) | Nimeke=Tunteiden sosiologiaa. 1, Elämyksiä ja läheisyyttä | Selite=Tietolipas 156 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-746-068-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Näre, Sari (toim.) | Nimeke=Tunteiden sosiologiaa. 2, Historiaa ja säätelyä | Selite=Tietolipas 157 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-746-069-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Oksanen, Atte | Nimeke=Haavautuva minuus: Väkivallan barokki kontrolliyhteiskunnassa | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-44-6705-1 | www=http://acta.uta.fi/teos.php?id=10884 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ollila, Maija-Riitta | Nimeke=Lauman valta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-37-5282-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Peltonen, Ulla-Maija &amp; Stenvall, Kirsti (toim.) | Nimeke=Myytit ja symbolit: Kirjoituksia suomalaisista kulttuuritulkinnoista | Selite=Väki voimakas 5 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 952-90-3265-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pessi, Anne Birgitta &amp; Saari, Juho | Nimeke=Hyvä tahto: Auttamisen asenteet ja rakenteet Suomessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-747-191-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pessi, Anne Birgitta &amp; Saari, Juho (toim.) | Nimeke=Hyvien ihmisten maa: Auttaminen kilpailukyky-yhteiskunnassa | Selite=Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja A, Tutkimuksia 31 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Diakonia-ammattikorkeakoulu | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-493-110-6 | www=http://www.diak.fi/files/diak/Julkaisutoiminta/A_31_ISBN_9789524931113.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pinker, Steven | Nimeke=The better angels of our nature (työnimi) | Selite=(The better angels of our nature: A history of violence and humanity, 2012.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2014 | Tunniste= }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pirttilä-Backman, Anna-Maija ym. (toim.) | Nimeke=Arvot, moraali ja yhteiskunta: Sosiaalipsykologisia näkökulmia yhteiskunnan muutokseen | Selite=Klaus Helkaman 60-vuotisjuhlakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-662-936-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pirttilä-Backman, Anna-Maija &amp; Vesala, Kari Mikko (toim.) | Nimeke=Kognitiosta maailmankuvan ulottuvuuksiin | Selite=Department of Social Psychology, University of Helsinki, Research reports 2/1994. Perustuu Psykologia 92 -kongressin yhden sektion esitelmiin teemasta Maailmankuvasta kognitioon – kognitiosta maailmankuvaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-45-6858-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pohjanheimo, Esa | Nimeke=Johda ihmistä: Sosiaalipsykologiaa johtajille | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Talentum | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-14-1750-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pulkkinen, Lea | Nimeke=Nuoren aikuisen elämänrakenne | Selite=Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 293 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-679-854-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Puohiniemi, Martti | Nimeke=Arvot, asenteet ja ajankuva | Selite=Kansialanimeke: Opaskirja suomalaisen arkielämän tulkintaan | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Limor | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 952-99016-0-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Puohiniemi, Martti | Nimeke=Täsmäelämän ja uusyhteisöllisyyden aika | Selite=Arvot, asenteet ja ajankuva -tutkimus | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Limor | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-99016-2-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Raittila, Pentti | Nimeke=Suomalaisnuoret ja idän ihmemaa | Selite=Julkaisija: Kouluhallitus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Valtion painatuskeskus | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-861-148-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rasimus, Ari | Nimeke=Uudet liikkeet: Radikaali kansalaisaktivismi 1990-luvun Suomessa | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-44-6757-4 | www=http://acta.uta.fi/pdf/951-44-6758-2.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Reich, Wilhelm | Nimeke=Fasismin massapsykologia | Selite=(Die Massenpsychologie des Faschismus, 1933.) Suomentanut Erkki Puranen avustajina Riitta Heikkilä ja Merja Tilanterä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1973  (2. painos 1982) | Tunniste=ISBN 951-1-00955-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saari, Juho | Nimeke=Yksinäisten yhteiskunta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOYpro | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-36264-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saarikoski, Helena | Nimeke=Kateus, juoru, kiusaaminen: Esseitä henkisestä yhteisöväkivallasta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nemo | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5613-29-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sairinen, Rauno | Nimeke=Suomalaiset ja ympäristöpolitiikka | Selite=Kulutus, tieto, asenteet ja ympäristöpolitiikka -projekti. Tilastokeskus, Tutkimuksia 217 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tilastokeskus | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-727-183-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Schellenberg, James A. | Nimeke=Sosiaalipsykologian klassikoita | Selite=(Masters of social psychology, 1978.) Suomentanut Marja Ahokas. Politica-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-662-456-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sennett, Richard | Nimeke=Kunnioitus eriarvoisuuden maailmassa | Selite=(Respect in a world of inequality, 2003.) Suomentanut Kaisa Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-768-143-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Siljander, Pauli (toim.) | Nimeke=Kasvatus ja sosialisaatio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-662-713-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Soilevuo-Grønnerød, Jarna | Nimeke=Miesten kesken, naisen silmin: Tutkijanaisen naistutkimuksia miesten välisistä suhteista | Selite=Väitöskirja: Joensuun yliopisto. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja n:o 77 | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Joensuun yliopisto | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-458-746-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Suhonen, Pertti | Nimeke=Mielipidetutkimukset ja yhteiskunta | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-44-6761-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Suhonen, Pertti | Nimeke=Suomalaisten arvot ja politiikka | Selite=WSOY kurssikirjat | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-0-15280-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Suoninen, Eero | Nimeke=Miten tutkia moniäänistä ihmistä? Diskurssianalyyttisen tutkimusotteen kehittelyä | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 580 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1997 (2. painos 2001) | Tunniste=ISBN 951-44-4267-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Surowiecki, James | Nimeke=Joukkojen viisaus: Miksi monet ovat viisaampia kuin harvat | Selite=(The wisdom of crowds: Why the many are smarter than the few, 2004.) Suomentanut Arto Häilä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-5697-06-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tanskanen, Eero | Nimeke=Suomalaiset ja ympäristö kansainvälisestä näkökulmasta | Selite=Kulutus, tieto, asenteet ja ympäristöpolitiikka -projekti. Tilastokeskus, Tutkimuksia 225 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tilastokeskus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-727-359-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Weckroth, Klaus | Nimeke=Toiminnan psykologia | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Hanki ja jää | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-8916-00-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vesala, Kari Mikko &amp; Rantanen, Teemu (toim.) | Nimeke=Argumentaatio ja tulkinta: Laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapa | Selite=Kirjoittajat: Leena Ehrling ym | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-495-011-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wilska, Terhi-Anna (toim.) | Nimeke=Uskon asia | Selite=Nuorisobarometri 2006. Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja 34 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Opetusministeriö: Nuorisotutkimusverkosto: Nuorisoasiain neuvottelukunta | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-485-221-7 | www=http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neuvottelukunta/julkaisut/barometrit/liitteet/Nuorisobarometri_2006.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Virkki, Tuija | Nimeke=Vihan voima: Toimijuus ja muutos vihakertomuksissa | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto. Teoksen aineistona on Vihan tunteet elämäni käännekohdissa -kirjoituskilpailun vihakertomukset | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-796-372-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ylijoki, Oili-Helena | Nimeke=Akateemiset heimokulttuurit ja noviisien sosialisaatio | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1998 (4. painos 2004) | Tunniste=ISBN 951-44-3766-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Žižek, Slavoj | Nimeke=Tervetuloa reaalisen autiomaahan! Viisi esseetä syyskuun 11. päivästä ja vastaavista päivämääristä | Selite=(Welcome to the desert of the real! Five essays on September 11 and related dates, 2002.) Suomentanut Janne Kurki | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Apeiron | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5538-02-8}}

=== 30.1301 Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Schwartz, Shalom H. | Nimeke=Kulttuuriset arvo-orientaatiot: Kansallisten erojen luonne ja seuraukset | Selite=(Cultural value orientations: Nature &amp; implications of national differences, 2008.) Suomennos: Martti Puohiniemi | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Limor | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-99016-5-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Weckroth, Klaus | Nimeke=Mustavalkoista sosiaalipsykologiaa | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-9066-52-7}}

=== 30.1307 Oppikirjat ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Himberg, Lea &amp; Jauhiainen, Riitta | Nimeke=Suhteita: Minä, me ja muuta | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1998 (8. painos 2008) | Tunniste=ISBN 951-0-22007-8}}

=== 30.1309 Historia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karemaa, Outi | Nimeke=Vihollisia, vainoojia, syöpäläisiä: Venäläisviha Suomessa 1917–1923 | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Bibliotheca historica 30 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-710-081-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koski, Sami &amp; Rissanen, Mika &amp; Tahvanainen, Juha | Nimeke=Hävityksen historiaa: Eurooppalaisen vandalismin vuosisadat | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-796-490-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nygård, Toivo | Nimeke=Erilaisten historiaa: Marginaaliryhmät Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-796-091-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Turunen, Ari | Nimeke=Tosi on! Valheen, vääristelyn ja vilpin historiaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-29100-5}}

== 30.15 Perhesosiologia ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aalto, Ilana &amp; Kolehmainen, Jani (toim.) | Nimeke=Isäkirja: Mies, vanhemmuus ja sukupuoli | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-768-154-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aarni, Armi ym. | Nimeke=Lapsikaappausuhka elämän varjona: Äitien kokemuksia suomalais-islamilaisesta perheestä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kaapatut Lapset | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-92-3379-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahola, Minna | Nimeke=”Ihan perhe vaan”: Lesboperheissä elävien nuorten perhekäsityksiä | Selite=Pohjautuu Helsingin yliopiston sosiologian laitoksella hyväksyttyyn pro gradu -työhön. Seta-julkaisut 14 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Seksuaalinen tasavertaisuus SETA | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 952-9862-13-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahponen, Pirkkoliisa &amp; Järvelä, Marja | Nimeke=Maalta kaupunkiin, pientilalta tehtaaseen: Tehdastyöläisten elämäntavan muutos | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-0-11806-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Antikainen, Jukka &amp; Haataja, Marja-Leena &amp; Korhonen, Merja (toim.) | Nimeke=Näkökulmia perheeseen | Selite=Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Raportteja 136 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Stakes | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-47-8518-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Chua, Amy | Nimeke=Tiikeriäidin taistelulaulu | Selite=(Battle hymn of the tiger mother, 2011.) Suomentaneet Auri Paajanen ja Susanna Tuomi-Giddings | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Siltala | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-234-071-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Comfort, Alex | Nimeke=Sukupuolisuus ja yhteiskunta | Selite=(Sex in society, 1963.) Suomentanut Mirja Rutanen. Jokamiehen korkeakoulu 25 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1967}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Coupland, Douglas | Nimeke=Tuntematon sukupolvi: Tarinoita kiihtyvästä kulttuurista | Selite=(Generation X: Tales for an accelerated culture, 1991.) Suomentanut Marja-Liisa Tirkkonen. Kuvitus: Paul Rivoche | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-884-079-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Forsberg, Hannele &amp; Nätkin, Ritva (toim.) | Nimeke=Perhe murroksessa: Kriittisen perhetutkimuksen jäljillä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-662-867-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=French, Marilyn | Nimeke=Vallan tuolla puolen: Nainen, mies ja moraali | Selite=(Beyond power – on women, men and morals, 1985.) Suomentaneet Anja Haglund, Maija Sarvala ja Kyllikki Villa | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-35-3119-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavio-Mannila, Elina ym. | Nimeke=Sukupolvien ketju. Suuret ikäluokat ja sukupolvien välinen vuorovaikutus Suomessa | Selite=Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 107 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kelan tutkimusosasto | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-669-818-5 | www=https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/14965/Tutkimuksia107.pdf?sequence=3 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Helve, Helena | Nimeke=Nuorten maailmankuva: Seurantatutkimus pääkaupunkiseudun erään lähiön nuorista | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Uskontotieteen jaoston toimitteita 4 / Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-45-4292-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Helve, Helena | Nimeke=Nuorten maailmankuva: Seurantatutkimus pääkaupunkiseudun erään lähiön nuorista | Selite=Tutkimuksia ja selvityksiä 1/1987. - 2. painos (1. painos ilmestynyt 1987 sarjassa: Uskontotieteen jaoston toimitteita 4 / Helsingin yliopisto) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansalaiskasvatuksen keskus | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-9093-94-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hoikkala, Tommi | Nimeke=Nuorisokulttuurista kulttuuriseen nuoruuteen | Selite=Politica-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-662-487-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jallinoja, Riitta | Nimeke=Perheen vastaisku: Familistista käännettä jäljittämässä | Selite=Perheen murros -tutkimushanke | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-662-966-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokinen, Eeva | Nimeke=Väsynyt äiti: Äitiyden omaelämäkerrallisia esityksiä | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-662-657-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jousmäki, Ari &amp; Kosonen, Liisa | Nimeke=Syytettynä isä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-851-258-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jämsä, Juha (toim.) | Nimeke=Sateenkaariperheet ja hyvinvointi: Käsikirja lasten ja perheiden kanssa työskenteleville | Selite=Sateenkaariperhetyön projekti | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=PS-kustannus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-451-387-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jääsaari, Johanna &amp; Martikainen, Tuomo | Nimeke=Nuorten poliittiset valinnat: Tutkimus nuorten aikuisten poliittisesta suuntautumisesta pääkaupunkiseudulla | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-662-516-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kipnis, Laura | Nimeke=Avioliiton ansa | Selite=(Against love: A polemic, 2003.) Suomentanut Liisa Laaksonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-471-504-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Krok, Suvi | Nimeke=Hyviä äitejä ja arjen pärjääjiä: Yksinhuoltajia marginaalissa | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 1437 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-44-7782-9 | www=http://acta.uta.fi/teos.php?id=11221 | Tiedostomuoto=PDF}}

* Nuoret ja muutos / toimittaneet Jaana Lähteenmaa, Lasse Siurala ; [kuvat: Gorilla]. Helsinki : Tilastokeskus, 1991

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mead, Margaret | Nimeke=Mies ja nainen: Miehen ja naisen roolit muuttuvassa maailmassa | Selite=(Male and female, 1949.) Suomentanut Annika Takala. Otavan filosofinen kirjasto 6 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1957}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mead, Margaret | Nimeke=Sukupuoli ja luonne kolmessa primitiivisessä yhteiskunnassa | Selite=(Sex and temperament in three primitive societies, 1935.) Suomentanut Aarne Sipponen. Jokamiehen korkeakoulu 15 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1963}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ojala, Eija Maarit &amp; Kontula, Osmo | Nimeke=Tarvitseeko minua kukaan? Keski-ikäiset yksineläjät perhekeskeisessä yhteisössä | Selite=Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 40 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Väestöliitto, väestöntutkimuslaitos | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 952-9605-87-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Oksanen, Annika | Nimeke=Siirtonaisena Singaporessa: Ulkomaantyökomennuksille mukaan muuttaneet suomalaisnaiset kertovat kokemuksistaan | Selite=Väitöskirja. Yhteiskuntapolitiikan laitoksen tutkimuksia 2/2006 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, yhteiskuntapolitiikan laitos | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-10-3399-1 | www=https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/43152 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Oksi-Walter, Päivi &amp; Roos, Jonna &amp; Viertola-Cavallari, Ritva | Nimeke=Monikulttuurinen perhe | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Arkki | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-618-805-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pylkkänen, Anu | Nimeke=Vaihtoehto avioliitolle: Seksuaalisuudesta yhteistalouden sääntelyyn | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-768-404-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Roos, J. P. &amp; Rotkirch, Anna (toim.) | Nimeke=Vanhemmat ja lapset | Selite=Kansialanimeke: Sukupolvien sosiologiaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-662-712-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sihvo, Jouko | Nimeke=Avioliitto ja avioero: Tutkimus eräistä aviolittoa ja avioeroa koskevista käsityksistä ja käyttäytymismuodoista 1940-luvun lopusta lähtien Suomessa  | Selite=Kirkon tutkimuslaitoksen julkaisuja A 30 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Kirkon tutkimuslaitos | Vuosi=1976 | Tunniste=ISBN 951-693-047-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sirkkilä, Hannu | Nimeke=Elättäjyyttä vai erotiikkaa: Miten suomalaiset miehet legitimoivat parisuhteensa thaimaalaisen naisen kanssa? | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 268 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-39-2140-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Veijola, Soile &amp; Jokinen, Eeva | Nimeke=Voiko naista rakastaa? Avion ja eron karuselli | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-0-25544-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Westermarck, Edvard | Nimeke=Avioliiton historia | Selite=Sivistys ja tiede 83 | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1932}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vilkko, Anni | Nimeke=Omaelämäkerta kohtaamispaikkana: Naisen elämän kerronta ja luenta | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksis 663 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-717-971-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vilkko, Anni &amp; Suikkanen, Asko &amp; Järvinen-Tassopoulos, Johanna (toim.) | Nimeke=Kotia paikantamassa | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopistokustannus | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-484-353-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuori, Jaana | Nimeke=Äidit, isät ja ammattilaiset: Sukupuoli, toisto ja muunnelmat asiantuntijoiden kirjoituksissa | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-44-5050-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Välimäki, Pauli | Nimeke=Vaihtoehtoinen elämäntapa: Kokemuksia ja unelmia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-621-524-6}}

=== 30.1509 Historia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Häggman, Kai | Nimeke=Perheen vuosisata: Perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800-luvun Suomessa | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Historiallisia tutkimuksia 179 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-8915-85-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Häggman, Kai | Nimeke=Johdatus perhehistoriaan | Selite=Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja 11 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-45-7399-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Katajala-Peltomaa, Sari &amp; Toivo, Raisa Maria | Nimeke=Noitavaimo ja neitsytäiti: Naisten arki keskiajalta uudelle ajalle | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-796-594-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Utrio, Kaari | Nimeke=Perhekirja: Eurooppalaisen perheen historia | Julkaisupaikka=Helsinki: Somero | Julkaisija=Tammi: Amanita | Vuosi=2001 (1. painos 1998) | Tunniste=ISBN 951-31-2285-9}}

== 30.16 Kriminologia. Kriminaalisosiologia ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Adams, James | Nimeke=Terrorismi | Selite=(The financing of terror, 1986.) Suomentanut Ilkka Rekiaro | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-1-09369-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bäckman, Johan | Nimeke=Itämafia: Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia 25 | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Poliisiammattikorkeakoulu | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-815-112}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bäckman, Johan | Nimeke=”Sudella on sata tietä...”: Pietarin organisoitu rikollisuus Venäjän rikosoikeuskulttuurin kehyksessä | Selite=Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 166 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-704-240-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bäckman, Johan | Nimeke=Venäjän organisoitu rikollisuus | Selite=Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 137 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-704-191-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Chirot, Daniel &amp; McCauley, Clark | Nimeke=Miksei tapeta niitä kaikkia? Poliittisen joukkomurhan logiikka ja ehkäisy | Selite=(Why not kill them all?: The logic and prevention of mass political murder, 2006.) Suomentanut Petri Stenman. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0064-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Chossudovsky, Michel | Nimeke=Sota ja globalisaatio: Syyskuun 11. päivän taustaa | Selite=(War and globalisation: The truth behind September 11, 2002.) Suomentanut Petri Stenman. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-471-161-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Di Nicola, Andrea &amp; Musumeci, Giampaolo | Nimeke=Kuoleman matkatoimisto. Ammattina ihmissalakuljetus | Selite=(Confessioni di un trafficante di uomini, 2014.) Suomentanut Taru Nyström | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-951-884-578-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ervamaa, Tomi ym. | Nimeke=First we take Manhattan: Terrorismi ja uusin maailmanjärjestys | Selite=Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 952-471-022-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Falcone, Giovanni | Nimeke=Cosa Nostra: Tuomari ja kunnian miehet | Selite=Toimittanut Marcelle Padovani. Jälkisanat Kim Stenvall. Suomentanut työryhmä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Artemisia | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-97294-0-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Forgione, Francesco | Nimeke=Mafia export: Miten Cosa Nostra, Camorra ja ’Ndrangheta ovat valloittaneet maailman | Selite=(Mafia export: Come 'ndrangheta, cosa nostra e camorra hanno colonizzato il mondo, 2009.) Suomentanut Taru Nyström | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Atena | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-796-753-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=García Márquez, Gabriel | Nimeke=Uutinen ihmisryöstöstä | Selite=(Noticia de un secuestro, 1996.) Suomentanut Matti Brotherus. A-sarja | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-0-22140-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Glenny, Misha | Nimeke=Hämärän markkinat. Nettirosvot, nettipoliisit ja sinä | Selite=(DarkMarket. Cyberthieves, Cybercops and You, 2011.) Suomentanut Tero Valkonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-31-5567-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hakala, Salli | Nimeke=Koulusurmat verkostoyhteiskunnassa: Analyysi Jokelan ja Kauhajoen kriisien viestinnästä | Selite=Kriisit ja viestintä -tutkimushanke. Viestinnän laitoksen tutkimusraportteja 2/2009 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Viestinnän tutkimuskeskus CRC, Helsingin yliopisto | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-10-5315-3 | www=http://www.valt.helsinki.fi/blogs/crc/koulusurmat.htm | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hiilamo, Heikki ym. | Nimeke=Huumetalouden lonkerot | Selite=Huumeet ja kehitys. HuuMaa. Hyvinvoinnin ilmapuntari 8 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen elämäntapaliitto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-9548-13-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Iivari, Juhani | Nimeke=Osattomuudesta rangaistavaksi: Nuorista rikoksentekijöistä nuoruuden alakulttuuriteorian valossa | Selite=Vankeinhoidon koulutuskeskuksen julkaisuja 2/1996 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-37-1846-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Järvinen, Petteri | Nimeke=NSA: Näin meitä seurataan | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Docendo | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-291-046-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kim, Hyun Hee | Nimeke=Sieluni kyyneleet | Selite=(The tears of my soul, 1993.) Suomentanut Anna-Maija Viitanen | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-0-19203-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kimpimäki, Minna | Nimeke=Haureuden harjoittajista ihmiskaupan uhreihin: Prostituution, parituksen ja ihmiskaupan oikeudellinen säätely | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopistokustannus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-484-325-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kivivuori, Janne | Nimeke=Rikollisuuden syyt | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nemo | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-5613-46-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kivivuori, Janne | Nimeke=Rikollisten veljeys: Kriminologisia näkökulmia rikollisten sosiaalisiin suhteisiin | Selite=Acta poenologica 1/2011 | Julkaisupaikka=Vantaa | Julkaisija=Rikosseuraamusalan koulutuskeskus | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-53-3168-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kivivuori, Janne &amp; Kemppi, Sari &amp; Smolej, Mirka | Nimeke=Etusivujen väkivalta: Väkivalta iltapäivälehtien etusivuilla, todellisuudessa ja ihmisten peloissa 1980–2000 | Selite=Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 196 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Oikeuspolittinen tutkimuslaitos | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-704-284-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kristof, Nicholas D. &amp; Sheryl WuDunn | Nimeke=Puolikas taivasta | Selite=(Half the sky: Turning oppression into opportunity for women worldwide, 2009.) Suomennos: Kirsi Luoma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0424-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kullberg, Anssi (toim.) | Nimeke=Suomi, terrorismi, Supo: Koira, joka ei haukkunut: Miksi ja miten Suomi on välttynyt terroristisen toiminnan leviämiseltä? | Selite=Pohjautuu Suojelupoliisin ja puolustusministeriön tutkimushankkeeseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-0-38577-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuure, Tapio | Nimeke=Marginaalin politiikkaa: Marginaalista murtautumisen vaihtoehtoiset strategiat | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto, politiikan tutkimuksen laitos | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-44-4013-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laine, Matti | Nimeke=Kriminologia ja rankaisun sosiologia | Selite=Acta poenologica, Rikosseuraamusalan koulutuskeskus 1/2007 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tietosanoma | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-885-285-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laitinen, Ahti &amp; Aromaa, Kauko | Nimeke=Näkökulmia rikollisuuteen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Hanki ja jää | Vuosi=1993 (3. painos 1994) | Tunniste=ISBN 951-8916-39-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laitinen, Ahti &amp; Aromaa, Kauko | Nimeke=Rikollisuus ja kriminologia | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-768-163-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laitinen, Kari (toim. | Nimeke=Tuhat ja yksi uhkaa: Tulkintoja terrorismista | Selite=Poliisiammattikorkeakoulun tiedotteita 66 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Poliisiammattikorkeakoulu | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-815-142-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtonen, Mikko | Nimeke=Syyskuun yhdennentoista merkitys | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-768-099-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lång, K. J | Nimeke=Rikos ja rangaistus, oikeus ja kohtuus | Selite=Toimittaneet Klaus Mäkelä ja Ilkka Taipale. Acta poenologica 1/2004 | Julkaisupaikka=Vantaa | Julkaisija=Vankeinhoidon koulutuskeskus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-53-2603-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Malarek, Victor | Nimeke=Natashat: Seksibisneksen uhrit | Selite=(The natashas: Inside the new global sex trade, 2004.) Suomentanut Leena Nivala | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-1-19975-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mamdani, Mahmood | Nimeke=Kylmä sota ja terrorin juuret | Selite=(Good muslim, bad muslim: America, the cold war, and the roots of terror, 2005.) Suomennos: Petri Stenman. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-471-726-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mölsä, Mika | Nimeke=Prosenttijengit: Moottoripyöräkerhot ja järjestäytynyt rikollisuus Suomessa | Selite=Korjattu laitos (1. laitos 2009). Tasku-Kniga | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-0-37824-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paastela, Jukka (toim.) | Nimeke=Terrorismi: Ilmiön tausta ja aikalaisanalyysejä | Selite=23°45 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Eurooppalaisen filosofian seura | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-5503-14-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Palo, Jorma | Nimeke=Nils Gustafsson ja Bodomin varjo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-32269-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Perälä, Jussi | Nimeke=”Miksi lehmät pitää tappaa?” Etnografinen tutkimus 2000-luvun alun huumemarkkinoista Helsingissä | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimus 56 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-245-455-3 | www=https://www.julkari.fi/handle/10024/80086 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Piispa, Minna ym. | Nimeke=Naisiin kohdistunut väkivalta 2005 | Selite=Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 225 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-704-328-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Puistola, Juha-Antero &amp; Herrala, Janne | Nimeke=Terrorismi Euroopassa: Terrorismi äärimmäisenä poliittisen, taloudellisen ja kulttuurillisen turhautumisen ilmentymänä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-31-3547-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Santavuori, Ritva | Nimeke=Rouva syyttäjän paluu | Selite=Pääosa kirjoituksista ilmestynyt aiemmin Iltalehdessä vuosina 1998–2005 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-37-4443-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saviano, Roberto | Nimeke=Zero, zero, zero: Raportti kokaiinikaupasta | Selite= | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-951-0-39853-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Seierstad, Åsne | Nimeke=Oikeudenkäynti Oslossa | Selite= | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-0-39700-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Syrjälä, Hanna | Nimeke=Väkivalta lööppijulkisuudessa | Selite=Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen julkaisuja: Sarja A, 101 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto, journalismin tutkimusyksikkö | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-44-6915-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Virén, Matti &amp; Wiberg, Matti | Nimeke=Kallis rikollisuus: Järkevät vastatoimet rikollisuudelle | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-37-2451-4}}

=== 30.1609 Historia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aalto, Seppo | Nimeke=Kirkko ja kruunu siveellisyyden vartijoina: Seksuaalirikollisuus, esivalta ja yhteisö Porvoon kihlakunnassa 1621–1700 | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Bibliotheca historica 12 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-710-032-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dickie, John | Nimeke=Cosa Nostra: Sisilian mafian historia | Selite=(Cosa Nostra: A history of the Sicilian mafia, 2004.) Suomentanut Ruth Jakobson | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7584-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Glenny, Misha | Nimeke=McMafia: Matka kansainväliseen alamaailmaan | Selite=(McMafia: Crime without frontiers, 2008.) Suomentanut Jouko Vanhanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-31-3198-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heiskanen, Markku &amp; Piispa, Minna | Nimeke=Usko, toivo, hakkaus: Kyselytutkimus miesten naisille tekemästä väkivallasta | Selite=Oikeus 1998:12 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tilastokeskus | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-727-489-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kallio, Reino | Nimeke=Häiriköintiä ja henkirikoksia: Eteläpohjalaisnuoret paikallisen kurinpidon kohteena sääty-yhteiskunnan aikana | Selite=Pohjautuu osin tekijän Jyväskylän yliopistossa 1982 tarkastettuun väitöskirjaan ''Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto: Tutkimus vuoden 1742 kyläjärjestysohjeen toteuttamisesta'' | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Reino Kallio | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-92-5261-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaukiainen, Yrjö | Nimeke=Rantarosvojen saaristo: Itäinen Suomenlahti 1700-luvulla | Selite=Historiallisia tutkimuksia 225 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-746-735-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Keskisarja, Teemu | Nimeke=Vääpeli T:n tapaus ja muita kertomuksia suomalaisesta terrorista | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-796-623-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Keskisarja, Teemu | Nimeke=Kyynelten kallio. Kertomuksia seksistä ja väkivallasta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Siltala | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-234-080-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehto, Katriina | Nimeke=Ulrike Meinhof: Lähemmäs totuutta, ei todellisuutta | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7488-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lunde, Paul | Nimeke=Järjestäytynyt rikollisuus | Selite=(Organized crime: An inside guide to the world's most successful industry, 2004.) Suomennos: Taina Nieminen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-20-6637-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Malkki, Leena &amp; Paastela, Jukka | Nimeke=Terrorismin monet kasvot | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY Oppimateriaalit | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-31170-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Matikainen, Olli | Nimeke=Verenperijät: Väkivalta ja yhteisön murros itäisessä Suomessa 1500-1600 -luvulla | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto. Bibliotheca historica 78 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-746-268-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Monti, Anton | Nimeke=Punaiset prikaatit. Italian väkivallan vuodet 1970–1988 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-264-450-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mölsä, Mika | Nimeke=Prosenttijengit: Moottoripyöräkerhot ja järjestäytynyt rikollisuus Suomessa | Selite=Korjattu laitos (1. laitos 2009). Tasku-Kniga | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-0-37824-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nasiri, Omar | Nimeke=Jihadin sydämessä: Elämäni al-Qaidan taistelijana ja sen vakoojana | Selite=(Inside the jihad: My life with Al Qaeda: A spy’s story, 2006.) Suomentanut Henry Tanner | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-31-3949-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nykänen, Harri &amp; Sjöberg, Tom (toim.) | Nimeke=Rööperi: Rikoksen vuodet 1955–2005 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Johnny Kniga | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-29300-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Puintila, Lauri | Nimeke=Kaappari Lamminparras: Suomen ensimmäisen konekaappauksen tarina | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35501-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Päivinen, Pasi | Nimeke=Poliittisen terrorismin nousu Länsi-Euroopassa 1960- ja 1970-luvuilla | Julkaisupaikka=Kurikka | Julkaisija=Sirius | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 952-5077-84-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saviano, Roberto | Nimeke=Gomorra: Mafian valtakunta | Selite=(Gomorra: Viaggo nell’impero economico e nel sogno di dominio della camorra, 2006.) Suomentanut Hannimari Heino | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-33186-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ylikangas, Heikki | Nimeke=Väkivallasta sanan valtaan: Suomalaista menneisyyttä keskiajalta nykypäiviin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-23456-7}}

== 30.7 Kansalais- ja järjestötoiminta. Kokoustekniikka ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aarrejärvi, Leena | Nimeke=Kokoukset ja kongressit: Järjestäjän käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-37-3795-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Borg, Sami | Nimeke=Kansalaisena Suomessa: Kansalaisvaikuttaminen Pohjoismaissa ja European Social Survey 2002 | Selite=Oikeusministeriön julkaisu 3/2005 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Oikeusministeriö | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-466-288-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hokkanen, Laura &amp; Liikanen, Veli (toim.) | Nimeke=Vaikutusvaltaa! Kohti kansalaisvaikuttamisen uusia areenoja | Selite=Tutkimuksia ja raportteja A 51 | Julkaisupaikka=Mikkeli | Julkaisija=Mikkelin ammattikorkeakoulu | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-588-279-0 | www=http://www.mamk.fi/showattachment.asp?ID=2317&amp;DocID=1473 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Konttinen, Esa &amp; Peltokoski, Jukka | Nimeke=Verkostojen liikettä | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-39-4164-2 | www=https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/25547 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kylänpää, Esa &amp; Neuvonen, Sirpa | Nimeke=Liike-elämän puhetilanteet | Selite=3. painos | Julkaisupaikka= | Julkaisija=MacLaser | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 952-90-3137-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laitinen, Hanna (toim.) | Nimeke=Tule mukaan! Osallistumisen edellytyksiä järjestötyössä | Selite=Sarja C, Oppimateriaaleja 11/2006 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Humanistinen ammattikorkeakoulu | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-456-062-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Loimu, Kari | Nimeke=Yhdistystoiminnan käsikirja | Selite=4. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOYpro | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-36914-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mattila, Heli &amp; Ruusunen, Tuula &amp; Uola, Kirsi | Nimeke=Viestinnän työkaluja AMK-opiskelijalle | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY Oppimateriaalit | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-30268-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Miettinen, Sami &amp; Torkki, Juhana | Nimeke=Neuvotteluvalta: Miten tulen huippuneuvottelijaksi? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-0-33999-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ministeriöiden demokratiaverkosto | Nimeke=Demokratiapolitiikan suuntaviivat | Selite=Oikeusministeriö, Mietintöjä ja lausuntoja 14/2010 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Oikeusministeriö | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-466-817-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rinne, Jarmo | Nimeke=Henkilökohtaistuva politiikka: Tutkimusmatkoja refleksiiviseen kansalaistoimintaan | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 1587 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-44-8340-0 | www=http://acta.uta.fi/teos.php?id=11411 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Suoranta, Juha | Nimeke=Piilottajan päiväkirja | Selite=Into-pamfletti 22 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Into | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0438-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ury, William | Nimeke=Myönteinen ei: Kuinka sanoa toiselle ei ja päästä silti myönteiseen lopputulokseen | Selite=(The power of a positive no: How to say no and still get to yes, 2007.) Suomentanut Jouni Porio. Viisas elämä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5734-33-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vasara, Marjatta | Nimeke=Tuumasta toimeen: Ilmaisutaidon opas | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Työväen sivistysliitto | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-701-168-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ylikahri, Ville (toim.) | Nimeke=Kuinka maailma muutetaan? Kansalaisvaikuttajan opas | Selite=Pinko | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vihreä sivistysliitto | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-5078-26-8}}

=== 30.707 Oppikirjat ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Repo, Irma &amp; Nuutinen, Tahvo | Nimeke=Viestintätaito: Opas aikuisopiskelun ja työelämän vuorovaikutustilanteisiin | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-1-16938-6}}

=== 30.709 Historia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahvenisto, Inkeri &amp; Mäki, Kirsi (toim.) | Nimeke=Kansalaisvaikuttaminen ajassa: Näkökulmia suomalaiseen kansalaisvaikuttamiseen suurlakosta 2000-luvulle | Selite=Väki voimakas 19 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-98296-9-5}}

== 30.8 Käytös- ja tapatieto ==

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=2000-luvun naisen käytösopas | Selite=Toimittaja: Sirkka Lassila. Julkaisija: Me naiset. Piirrokset: Christel Rönns | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsinki Media | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-32-1043-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aittoniemi, Anu &amp; Salminen, Kerstin &amp; Yliniemi, Marketta | Nimeke=Bisnesetiketti: Liike-elämän tapa- ja ruokakulttuuri | Selite=Yritysjulkaisut. 2. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-37-3132-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Allen, Ted ym. | Nimeke=Sillä silmällä: Fab Five -viisikon opas miehelle | Selite=(Queer eye for the straight guy: The Fab Five’s guide to looking better, cooking better, dressing better, behaving better, and living better, 2004.) Suomennos: Tarja Kontro | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-1-23059-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Anaja, Markus | Nimeke=Reserviläisen juhla- ja seremoniaopas | Selite=Sotilasperinteen seuran julkaisusarja nro 12 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Reserviläisliitto | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-99767-1-3 | www=http://www.reservilaisliitto.fi%2Ffiles%2F2403%2FReservilaisen_juhla-_ja_seremoniaopas.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Axtell, Roger E. | Nimeke=Kaiken maailman eleet: Liikematkailijan tapa- ja eleopas | Selite=Suomennos: Inkeri Palmroth | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Rastor | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-9415-83-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Brummell &amp; C:o | Nimeke=Hieno mies: Elämäntaidon ja säädyllisyyden oppikirja | Selite=(Mannen i sino prydno, 1925.) Kuvat piirtänyt Antti Favén. Näköispainos. Alkuperäinen: 1926 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-1-23035-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bäckström, Bror | Nimeke=Mistä tyyli? Bror Bäckström ja miehen elämää | Selite=Toimittanut Jorma K. Meller | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-0-29409-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Crisp, Quentin &amp; Carroll, Donald | Nimeke=Tyylikirja | Selite=(Doing it with style, 1981.) Suomentanut Juhani Lindholm | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Odessa | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-9178-08-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eilenberger, Marianne | Nimeke=Epävirallinen miehen käyttöopas: Käytösohjeita lähinnä naisille; Epävirallinen naisen käyttöopas: Käytösohjeita lähinnä miehille | Selite=(Kvinders fejl og mangler, 1999.) Suomentanut Virpi Vainikainen. Kääntökirja | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-23-4270-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Elmgren-Heinonen, Tuomi | Nimeke=Käytöksen kultainen kirja | Selite=7. painos | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1969}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Erasmus Rotterdamilainen | Nimeke=Kultainen kirja: Nuorten hyvistä tavoista | Selite=(De civilitate morum puerilium, 1530.) Suomennos: Heli Paalumäki ja Hannu Salmi. Jälkisanat Hannu Salmi | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Faros | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-98968-9-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Fink, Thomas | Nimeke=Miehenä olemisen taito | Selite=(The man’s book, 2006.) Suomeksi toimittanut Juha Virkki | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-796-499-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frisk, Outi &amp; Tulkki, Heikki | Nimeke=Kulttuuriavain | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-1-19422-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Fung, David | Nimeke=Miehen paras ystävä: Modernin miehen vaivaton vaatekaappi: Oikea tyyli joka tilanteeseen | Selite=Death by Burrito | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nemo | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-240-283-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haapaniemi, Mira &amp; Moijanen, Maisa &amp; Muradjan, Kirsi | Nimeke=Tak ili kak? Venäläistä tapakulttuuria suomalaisille | Selite=3. uusittu ja täydennetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalais-venäläinen kauppakamariyhdistys | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-99189-0-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hakola, Liisa | Nimeke=Euroopan valloittajan opas | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-26-3593-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harju, Leena | Nimeke=Työelämän hyvät tavat | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-1-16509-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hillis, Marjorie | Nimeke=Elä yksin ja nauti: Klassikko-opas yksineläjälle | Selite=(Live alone and like it: The classic guide for the single woman, 1936.) Esipuhe: Lisa Hilton. Suomennos: Mari Hyypiä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-37-5319-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Honkavaara, Kirsti &amp; Manninen, Laura &amp; Pelkonen, Tommi | Nimeke=Moni-ilmeinen Ranska: Gallialaisen liikekulttuurin erityispiirteet | Selite=Kuvitus: Leena Alérini. Yritysjulkaisut | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-37-2985-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saramäki, Rinna | Nimeke=Hyvän mielen vaatekaappi: Ratkaise omat vaatepulmasi ja samalla globaalin muotiteollisuuden epäkohdat | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-300-007-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Inkinen, Sari &amp; Jukka Lahtinen | Nimeke=Aasian liiketoimintakulttuurit | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Avaintulos | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 952-9631-03-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jacobson, David | Nimeke=Exit: Tyylikkäästi takavasemmalle | Selite=(Get me out of here! Exit strategies for all occasions, 2007.) Suomentanut Henna Kaarakainen. Piirroskuvitus: David Eaton | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helmi | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-556-130-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jalkanen, Katja &amp; Savolainen, Aino-Maria | Nimeke=Korot kopisten. Käytännön opas kulttuuriviidakkoon | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Avain | Vuosi=2016 | Tunniste=ISBN 978-952-304-090-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karnila, Christer | Nimeke=Kunniamerkit | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-0-19172-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karumo, Veikko &amp; Järvi, Olavi | Nimeke=Miehen kirja: Käytöstavat, pukeutuminen, pöydän antimet | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1953}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karvonen, Timo | Nimeke=Venäläinen tapakulttuuri: Perinteitä ja nykyaikaa | Selite=Teksti: Timo Karvonen. Toimittanut Outi Alava | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomi-Venäjä-seura | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-97832-8-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korhonen, Teppo | Nimeke=Tervehdys ja hyvästely | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen antropologinen seura | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 952-9573-14-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kujala, Elina &amp; Rannela, Terhi | Nimeke=Apua! Mitä mä sanon? Sanoja hankaliin tilanteisiin | Selite=Kuvat: Kati Vuorento | Julkaisupaikka=Helsinki Jyväskylä | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-482-046-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kämäräinen, Eija | Nimeke=Hyvä käytös, hyvät tavat: Käytöksen kultainen kirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-28169-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Larsson, Sofia | Nimeke=Nykypäivän etiketti: Tavat, tyyli, käytös | Selite=(Moderna etikettboken, 2008.) Esipuhe: Kaarina Suonperä. Ruotsin kielestä suomentanut Mirja Lahtinen. Piirrokset: Moa Lindqvist Bartling | Julkaisupaikka=Helsinki Jyväskylä | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-492-190-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lassila, Sirkka | Nimeke=Miten menettelisin? Hyvän käytöksen kirja | Selite=Isoseepra | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-0-10479-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lassila, Sirkka | Nimeke=Uusi käytöksen kultainen kirja: Hyvät tavat – luonteva käytös | Selite=Uudistettu laitos, 3. painos | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-0-21610-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtinen, Artturi &amp; Reima, Vilho &amp; Tirranen, M. | Nimeke=Nuorison käytös | Selite=Maaseudun nuorisolle käytösohjeita koonneet Artturi Lehtinen, Vilho Reima ja M. Tirranen. 5. painos. Kotikasvatusyhdistyksen kotiopintokirja 7 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotikasvatusyhdistys | Vuosi=1923 (27. painos 1951)}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Leinonen, Pekka &amp; Merimaa, Erkki | Nimeke=Elämän keväässä: Käytösopas nuorille, opiskelijan abc, elämäntaitoa, aforismeja | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-0-17909-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lewis, Richard D. | Nimeke=Mekö erilaisia? Suomalainen kansainvälisissä liikeneuvotteluissa | Selite=(Finland – cultural lone wolf, 1992.) Suomentanut Eila Salminen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-1-12715-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Luoto, Reima T. A. | Nimeke=Tapakulttuuria meillä ja muualla: Kansallisen ja kansainvälisen tapakulttuurin pääpiirteitä | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Fenix | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-862-119-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Malmberg, Raili | Nimeke=Hyväksi tavaksi: Käytösopas arkeen ja juhlaan | Selite=5. tarkistettu painos | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-1-17244-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marckwort, Raija | Nimeke=Ole hyvä puhelimessa | Julkaisupaikka=Maarianhamina | Julkaisija=Mermerus | Vuosi=1998 (4. lisäpainos 2007) | Tunniste=ISBN 952-9766-27-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Moitus, Sirpa (toim.) | Nimeke=Suomalainen tapa- ja ruokakulttuuri kansainvälistyvässä maailmassa | Selite=Tapa- ja ruokakulttuuri, valtioneuvoston kulttuurihanke, Opetusministeriö | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Painatuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-37-1643-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nieminen, Marjut | Nimeke=Sincerely yours – and even more: Kohteliaisuuskoodit harjoituksineen englanniksi | Selite=WSOY sanakirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-30188-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nilsson, Per | Nimeke=Tyyliä! Pukeutumis- ja tapaopas miehelle | Selite=(Snyggt: En stilguide för män, 2002.) Suomennos: Raija Sairanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-28106-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nykänen, Anssi (päätoim.) | Nimeke=Ossootkos ottoo? Opas hienoihin juomiin ja sulavaan käytökseen | Julkaisupaikka=Pieksämäki | Julkaisija=Pieksämäen nuorkauppakamari | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 952-90-9810-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=O'Byrne, Robert | Nimeke=Herrasmiehen tyyliopas | Selite=(The perfectly dressed gentleman, 2011.) Kuvittanut Lord Dunsby. Suomentanut ja Suomen oloihin sovittanut Sami Sykkö | Julkaisupaikka=Vantaa | Julkaisija=Moreeni | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-254-117-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Roetzel, Bernhard | Nimeke=Täydellinen herrasmies: Klassisen miestenmuodin käsikirja | Selite=(Der Gentleman: Handbuch der klassischen Herrenmode, 1999, 2009.) Suomennos: Big Sur oy. Valokuvat: Günter Beer. Uusi, päivitetty laitos. Päivitysten suomennos: Otto Lappalainen | Julkaisupaikka=Köln | Julkaisija=Könemann | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-3-8331-5274-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Roetzel, Bernhard | Nimeke=Miehen muotiopas | Selite=(Mode Guide für Männer, 2013.) Suomentanut saksan kielestä: Otto Lappalainen | Julkaisupaikka=Potsdam | Julkaisija=Ullmann | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-3-8480-0150-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ruoppila-Martinsen, Marketta (toim.) | Nimeke=Uuden kodin kirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-625-517-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Salminen, Kerstin &amp; Poutanen, Päivi | Nimeke=Kulttuurikompassi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-37-2024-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saramäki, Rinna | Nimeke=Hyvän mielen vaatekaappi: Ratkaise omat vaatepulmasi ja samalla globaalin muotiteollisuuden epäkohdat | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-300-007-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saukkola, Mirva | Nimeke=Etiketti: Käytösopas arkeen ja juhlaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-951-0-40639-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Seppälä, Anu &amp; Virkkunen, Anu | Nimeke=Käytös- ja tapatieto | Selite=Piirroskuvitus: Pekka Vuori. Kodin käyttökirjasto | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1977 | Tunniste=ISBN 951-0-05967-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Simpson-Giles, Candace | Nimeke=Kuinka olla leidi | Selite=(How to be a lady: A contemporary guide to common courtesy, 2001.) Suomentaneet Päivi Liski ja Pasi Jääskeläinen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-20-7050-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sonninen, Lotta (koonnut) | Nimeke=Kanna itsesi kauniisti: Esiäitien ohjeita &amp; neuvoja Suomen naisille | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-1-22426-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Särkikoski-Pursiainen, Hilkka | Nimeke=Bisnespukeutuminen | Selite=Yritysjulkaisut | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-37-3500-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tetri, Juha E. | Nimeke=Kunniamerkkikirja | Selite=3. täydennetty painos | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-20-6404-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tiger, Caroline | Nimeke=Käytösopas: Uuden ajan tapatietoa tavattomille | Selite=(How to behave: A guide to modern manners for the socially challenged, 2003.) Kuvittanut Marcin Baranski. Suomentanut Veli-Pekka Ketola | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-23-4554-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tuomi-Nikula, Helena | Nimeke=Käytösopas | Selite=Tietoniekat | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-35-2600-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Uddenberg, Agneta | Nimeke=Hyvät tavat | Selite=(Rätt sätt, 1985.) Suomen oloihin soveltaen suomentanut Kirsti Manninen. 3. painos | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-1-11313-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valonen, Helena | Nimeke=Hyvät tavat, luonteva käytös | Selite=Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen julkaisuja 163 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Maa- ja kotitalousnaisten keskus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-97432-2-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valonen, Helena | Nimeke=Hyvä käytös huomataan! Uusi tapatiedon opas | Julkaisupaikka=Jyväskylä Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1997 (3. painos 2000) | Tunniste=ISBN 951-20-5088-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valonen, Helena | Nimeke=Liike-elämän tavat | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-566-002-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valonen, Helena | Nimeke=Surffaile sujuvasti tapojen maailmassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terveys | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-5193-20-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valonen, Helena | Nimeke=Hyvä minä: Luontevan käytöksen kirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Majakka | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-9260-72-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valonen, Helena | Nimeke=Hyvä minä: Luontevan käytöksen kirja | Julkaisupaikka=Routio | Julkaisija=Kustannusosakeyhtiö Helena Valonen | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-67365-2-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valonen, Helena | Nimeke=Hyvä käytös: Kaikki mitä tulee tietää | Julkaisupaikka=Helsingissä Julkaisija=Auditorium | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-7043-02-8}}

=== 30.809 Historia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Asserate, Asfa-Wossen | Nimeke=Sivistynyt käytös | Selite=(Manieren, 2003.) Suomentanut toimittaen Riitta Virkkunen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-20-6733-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laatikainen, Satu (toim.) | Nimeke=Pieni käytöskirja | Selite=Folklore | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-222-222-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Turunen, Ari &amp; Partanen, Markus | Nimeke=Uusi ulkokultaisen käytöksen kirja | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-796-477-7}}

== 30.81 Juhlien järjestäminen ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Selite=Kuvitus: Kristiina Turtonen | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-23761-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bergius, Heli | Nimeke=Yhtä juhlaa: Parhaat ideat juhlien järjestämiseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-20-6504-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dufton, Minna | Nimeke=Raggarimorsiamen hääopas | Selite=Julkaisu perustuu tekijän blogikirjoituksiin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-951-20-9988-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka &amp; Väyrynen, Gun &amp; Saarinen-Elo, Minna (toim.) | Nimeke=Humanistin juhlat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-97679-0-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harjuvuori, Arja (toim.) | Nimeke=Juhlakirja: Opas elämän suuriin hetkiin | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Caratia | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 952-90-9926-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hokkanen, Tarja | Nimeke=Travel &amp; party Finland. 3. osa, Ökökasteesta mittumaariin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Books on demand | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-498-062-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Holmberg, Eija &amp; Horelli, Sanni | Nimeke=Unohtumattomat häät | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-1-22302-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Huhtaniska, Tytti | Nimeke=Pieni juhlakirja | Selite=Teksti: Tytti Huhtaniska. Valokuvat: Nico Backström | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-796-470-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Immonen, Päivi &amp; Nevala, Riitta | Nimeke=Juhlakirja: Juhlia, tapoja ja perinteitä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-25943-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Joka kodin juhlakirja | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Notte | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 952-9736-05-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokela, Pia &amp; Korvenheimo, Pia-Riitta | Nimeke=Unohtumaton hääjuhla: Leikkien ja ideoiden kirja | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Polarlehdet | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 952-9762-13-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Julin, Petra | Nimeke=Tuhat ja yksi häätaikaa | Selite=Kuvittanut Ylermi Lahti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-31-1167-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karikivi, Outi &amp; Heikkilä, Tarja | Nimeke=Tahdon: Ekologisia hääunelmia | Selite=Teksti ja puvut: Outi Karikivi. Valokuvat: Tarja Heikkilä | Julkaisupaikka=Ilola | Julkaisija=Kuva ja Mieli | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-99485-5-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaunisto, Tiina-Emilia &amp; Voutilainen, Erika | Nimeke=Siksi tahdot: Hääkirja | Selite=Kuvitukset: Elina Warsta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-851-407-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kjønigsen, Line | Nimeke=Juhlatunnelmaa | Selite=(Fester og store dager: Alt du kan lage selv.) Kansialanimeke: Ideoita kattaukseen, koristeluun ja kortteihin. Suomentanut Susanna Paarma | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-23-4967-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koivula, Kirsti | Nimeke=Onnistuneet häät: Seremoniamestarin ja hääparin opas | Julkaisupaikka=Forssa | Julkaisija=Programmes KK | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-9255-17-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koivula, Kirsti | Nimeke=Hääleikkien helmiä | Selite=Kuvitus: Eila Ketonen | Julkaisupaikka=Matku | Julkaisija=Programmes Kirsti Koivula | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-98559-6-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korolainen-Virkajärvi, Katri &amp; Leinonen, Lauri | Nimeke=Lähes täydellinen polttarikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-492-587-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuismin, Eine (toim.) | Nimeke=Onnistuneet sukujuhlat: Opas sukujuhlien järjestäjille | Selite=Julkaisija: Sukuseurojen Keskusliitto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=BTJ Kirjastopalvelu | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-692-611-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Leikvoll, Thomas &amp; Arvola, Erling | Nimeke=Polttarikirja: Näin järjestät ikimuistoisia ylläreitä ystäville | Selite=(Utdrikningslag: Alt du trenger å vite, 2008.) Suomentanut Susanna Paarma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-31-7152-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Metso, Tiina | Nimeke=Tapaillaan: Akateemisia juhlia ja tapoja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-570-230-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Muurinen, Pirjo ym. (toim.) | Nimeke=Nyt on juhlan aika: Juhlanjärjestäjän käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Valitut palat | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-584-318-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Niskala, Meiju | Nimeke=Juhlapäiväkirja | Selite=Kuvitus: Anna Virtanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Avain | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-5524-44-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Nyt on juhlan aika: Juhlanjärjestäjän käsikirja | Selite=Toimituskunta: Pirjo Muurinen ym | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Valitut palat | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-584-318-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Parland, Milena | Nimeke=Juhlitaan yhdessä! | Selite=	Alanimeke kannessa: Monikulttuurisia juhlia koulussa. (Fira tillsammans!, 2010.) Suomentaja: Elina Uotila | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-31-5510-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Roininen, Kaarina &amp; Kämäräinen, Eija | Nimeke=Kodin parhaat juhlat | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-23697-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rostedt, Anu | Nimeke=Elämän ensimmäinen suuri juhla | Selite=Kansialanimekkeet: Kauneimmat kasteasut ja niiden teko-ohjeet; Ohjeita kastejuhlan järjestäjälle | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Gummerus: Ajatus | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-20-6363-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Salakari, Tuula | Nimeke=Kun sanomme tahdon: Häiden järjestäminen, hääetiketti, vieraskirja, muistokirja | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-0-19256-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Salakari, Tuula | Nimeke=Häät: Elämämme kaunein juhla | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-0-20908-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Strandén, Kaisa | Nimeke=Kodin juhlat | Selite=Piirrokset: Kaisa Strandén | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-30-9774-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Suuri juhlakirja | Selite=Selkänimeke: Kotilieden suuri juhlakirja. Teksti: Kirsikka Myllyrinne ym | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava: Yhtyneet kuvalehdet | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-1-20261-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valonen, Helena | Nimeke=Hautajaiskirja | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-9440-71-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuohelainen, Taina | Nimeke=Meillä on joulu | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-1-24046-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ylönen, Marja &amp; Ylönen, Pekko | Nimeke=Meillä on häät: Opas häiden suunnitteluun | Selite=Valokuvat: Tuukka Ylönen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helmi | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-556-057-8}}

== 31 Tilastotiede ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahmavaara, Yrjö &amp; Vahervuo, Toivo | Nimeke=Johdatus faktorianalyysiin | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=Porvoo: WSOY | Vuosi=1958}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alkio, Paula | Nimeke=Pallo hukassa? | Selite=Väestötietosarja 8 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Väestöliitto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 952-9605-55-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alkula, Tapani &amp; Pöntinen, Seppo &amp; Ylöstalo, Pekka | Nimeke=Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät | Selite= | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 (4. painos 2002) | Tunniste=ISBN 951-0-19286-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ernvall, Reijo &amp; Ernvall, Sirpa &amp; Kaukkila, Hanna-Sisko | Nimeke=Tilastollisia menetelmiä sosiaali- ja terveysalalle | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-26744-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Gigerenzer, Gerd | Nimeke=Risk Savvy. How To Make Good Decisions (työnimi) | Selite=(Risk Savvy. How To Make Good Decisions, 2014.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=tulossa | Tunniste=}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Grönroos, Matti | Nimeke=Johdatus tilastotieteeseen: Kuvailu, mallit ja päättely | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Finn Lectura | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-792-148-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikkilä, Juha | Nimeke=Tilastotieteen ABC-kirja. 1, Kuvailevaa tilastotiedettä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-570-184-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikkilä, Tarja | Nimeke=Tilastollinen tutkimus | Selite=7. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-37-4812-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Helenius, Hans | Nimeke=Tilastollisten menetelmien perustiedot | Selite=4. korjattu painos | Julkaisupaikka=Salo | Julkaisija=Statcon | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 952-90-1718-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Holopainen, Martti &amp; Tenhunen, Lauri &amp; Vuorinen, Pertti | Nimeke=Tutkimusaineiston analysointi ja SPSS | Selite=Tradenomia | Julkaisupaikka=Järvenpää | Julkaisija=Yrityssanoma | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5383-21-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Huff, Darrell | Nimeke=Kuinka tilastoilla valehdellaan | Selite=(How to lie with statistics, 1954.) Suomentanut R. Laine. Delfiinikirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1974 | Tunniste=ISBN 951-1-01429-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Huuhtanen, Pentti &amp; Kallinen, Arto | Nimeke=Matemaattinen tilastotiede | Selite=2. uudistettu painos. Tampereen yliopisto, matemaattisten tieteiden laitos. Moniste B, 40 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-44-4430-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hämäläinen, Heikki &amp; Kunnas, Oili | Nimeke=Diagrammiopas | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-0-10566-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Leila | Nimeke=SPSS-perusteet 15.0 | Selite=Rengaskirja | Julkaisupaikka=Mikkeli | Julkaisija=Pii-kirjat | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-9776-30-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karma, Kai &amp; Komulainen, Erkki | Nimeke=Käyttäytymistieteiden tilastomenetelmien jatkokurssi | Selite=2. painos (1. painos 1984 Gaudeamuksen kustantamana) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1990 (2. painos 1990) | Tunniste=ISBN 951-570-061-2 | www=http://www.helsinki.fi/ktl/julkaisut/ktj/index.htm | www-teksti=Verkkokirja, 2. laitos, versio 2.2: Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos, 2002 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karttunen, Hannu | Nimeke=Datan käsittely | Selite=2. korjattu painos | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=CSC | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-9821-73-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laininen, Pertti | Nimeke=Tilastollisen analyysin perusteet | Selite=3. korjattu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otatieto | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-672-339-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laininen, Pertti | Nimeke=Todennäköisyys ja sen tilastollinen soveltaminen | Selite=5. korjattu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otatieto | Vuosi=2001 (7. painos 2004) | Tunniste=ISBN 951-672-312-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtinen, Taina &amp; Niskanen, Vesa A. | Nimeke=Johdatus tilastolliseen kuvaukseen ihmistieteissä: Opiskelijan opas | Selite=2. uudistettu painos. Edellinen painos ilmestynyt nimellä Tilastotieteen perusteet: Opiskelijan opas. Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, Oppimateriaaleja 61 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-45-7642-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtonen, Tapani &amp; Malmberg, Jan-Otto | Nimeke=Tilastotieteen alkeita | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Menetelmätietous Lehtonen &amp; Niemi | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-98618-2-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Leppälä, Raija | Nimeke=Ohjeita tilastollisen tutkimuksen toteuttamiseksi SPSS for Windows -ohjelmiston avulla | Selite=3. uudistettu painos. Tampereen yliopisto, Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos. Opetusmoniste B 53 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-44-5983-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Leskinen, Esko | Nimeke=Faktorianalyysi: Konfirmatoristen faktorimallien teoria ja rakentaminen | Selite=Jyväskylän yliopiston tilastotieteen laitoksen julkaisuja 1 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-679-685-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Metsämuuronen, Jari (toim.) | Nimeke=Laadullisen tutkimuksen käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=International Methelp | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5372-19-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Metsämuuronen, Jari | Nimeke=SPSS aloittelevan tutkijan käytössä | Selite=Metodologia-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=International Methelp | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 952-5372-04-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nummenmaa, Lauri | Nimeke=Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät | Selie=1. painos, uudistettu laitos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-31-5152-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pahkinen, Erkki | Nimeke=Tilastoasiantuntijan ammatti ja koulutus: Yliopistollisen maisteriohjelman taustana | Selite=Jyväskylän yliopiston tilastotieteen laitoksen julkaisuja 19 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-39-0663-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Silver, Nate | Nimeke=Signaali ja kohina: Miksi monet ennusteet epäonnistuvat, mutta jotkin eivät | Selite=(The Signal and the Noise: Why So Many Predictions Fail – but Some Don’t, 2012.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-5697-64-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Simpura, Jussi | Nimeke=Tilastot käyttöön! Opas tilastojen maailmaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-495-296-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valli, Raine | Nimeke=Johdatus tilastolliseen tutkimukseen | Selite=Opetus 2000 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=PS-kustannus | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-451-032-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Yli-Luoma, Pertti V. J. | Nimeke=Johdatus kvantitatiivisiin analyysimenetelmiin SPSS for Windows-ohjelman avulla | Selite=7. painos | Julkaisupaikka=Sipoo | Julkaisija=International Multimedia &amp; Distance Learning | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5061-20-5}}

=== 31.01 Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Holopainen, Martti &amp; Pulkkinen, Pekka | Nimeke=Tilastolliset menetelmät: Perusteet | Selite=Yrityksen tieto | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1994 (8. painos 2002) | Tunniste=ISBN 951-35-5629-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokivuori, Pertti &amp; Hietala, Risto | Nimeke=Määrällisiä tarinoita: Monimuuttujamenetelmien käyttö ja tulkinta | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-32782-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karma, Kai | Nimeke=Tilastollisen kuvauksen perusteet käyttäytymistieteissä | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1980 (2. painos 1990) | Tunniste=ISBN 951-1-05548-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ketokivi, Mikko | Nimeke=Tilastollinen päättely ja tieteellinen argumentointi | Selite=2. uudistettu painos (1. painos 2009). Palmenia-sarja 67 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-495-350-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuusela, Vesa | Nimeke=Tilastografiikan perusteet | Selite=Business Edita | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-37-3116-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Metsämuuronen, Jari (toim.) | Nimeke=Metodologian perusteet ihmistieteissä | Selite=Metodologia-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Methelp | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 952-5372-00-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Metsämuuronen, Jari | Nimeke=Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä | Selite=Teoksen osat julkaistu aiemmin 8-osaisena Metodologia-sarjana | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=International Methelp | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 952-5372-12-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Metsämuuronen, Jari | Nimeke=Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä: Opiskelijalaitos | Selite=2. laitos, 3. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=International Methelp | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5372-20-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Metsämuuronen, Jari | Nimeke=Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä: Tutkijalaitos | Selite=3. laitos, 2. korjattu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=International Methelp | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5372-21-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paananen, Seppo &amp; Juntto, Anneli &amp; Sauli, Hannele (toim.) | Nimeke=Faktajuttu: Tilastollisen sosiaalitutkimuksen käytännöt | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-768-041-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pohjavirta, Armo | Nimeke=Tilastolliset monimuuttujamenetelmät | Selite=Tampereen teknillinen korkeakoulu. Opintomoniste 153 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen teknillinen korkeakoulu | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-721-793-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rautopuro, Juhani | Nimeke=Sisyfoksen kivi? Tilastollisten menetelmien opetus ja oppiminen kasvatustieteissä | Selite=Väitöskirja: Joensuu: Itä-Suomen yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 27 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-39-3978-6 | www=http://ktl.jyu.fi/img/portal/18549/T027_netti.pdf?cs=1283173528 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tähtinen, Juhani &amp; Isoaho, Hannu | Nimeke=Tilastollisen analyysin lähtökohtia: Ensiaskeleet kvantiaineiston käsittelyyn, analyysiin ja tulkintaan SPSS-ohjelmaympäristössä | Selite=Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta. Julkaisusarja C, Opintomonisteita 13 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-29-1965-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vehkalahti, Kimmo | Nimeke=Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-26-5760-5}}

=== 31.07 Oppikirjat ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Holopainen, Martti &amp; Pulkkinen, Pekka | Nimeke=Tilastolliset menetelmät | Selite=Kuvitus: Krista Partti. 5. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY Oppimateriaalit | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-0-33198-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Leila | Nimeke=Tilastomatematiikka | Selite=8. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Mikkeli | Julkaisija=Pii-kirjat | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-9776-23-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Leila | Nimeke=Tilastotieteen perusteet | Julkaisupaikka=Ristiina | Julkaisija=Pii-kirjat | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-9776-33-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Launonen, Eero &amp; Sorvali, Esko &amp; Toivonen, Pertti | Nimeke=Todennäköisyyslaskenta ja tilastomatematiikka | Selite=Eripainos Teknisten ammattien matematiikka 3E:n luvuista 10–12 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY Oppimateriaalit | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-32264-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Leikkonen, Salme-Laura &amp; Kiehelä, Pentti &amp; Hänninen, Markku | Nimeke=Tilasto-oppi: Suppea kurssi | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1975 | Tunniste=ISBN 951-0-06964-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Niemi, Hannu &amp; Tourunen, Kalevi (toim.) | Nimeke=Tilastoista tiedoiksi korkea-asteelle | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tilastokeskus | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-727-191-3}}

== 31.5 Väestötiede. Väestöpolitiikka ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aulio, Kai | Nimeke=Kasvun rajoilla? Väestönkasvun, ravinnontuotannon ja luonnonvarojen käytön tehokkuus ja tulevaisuuden näkymät | Selite=Ihminen ja ympäristö 2 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Ympäristöliike | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 952-90-1691-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lahdenperä, Johan | Nimeke=Maailman juoni: Tekojen tarkoittamattomat seuraukset | Selite=Erottaja-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Multikustannus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-468-226-8}}	

* {{Kirjaviite | Tekijä=Loikkanen, Heikki A. &amp; Parkkinen, Pekka | Nimeke=Omavaraisen väestön Suomi | Selite=VATT-keskustelualoitteita 195 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-561-277-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ritamies, Marketta &amp; Miettinen, Anneli | Nimeke=Ensimmäiset parisuhteet | Selite=Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D nro 29 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 952-9605-16-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wallenius, Tapio | Nimeke=Tuomitut vähenemään? Suomalaiset ja lisääntymisen vaikea taito | Selite=EVA-raportti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Taloustieto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-628-395-0}}

=== 31.509 Historia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jutikkala, Eino | Nimeke=Kuolemalla on aina syynsä: Maailman väestöhistorian ääriviivoja | Selite=3. painos (1. painos 1987) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 (1. painos 1987) | Tunniste=ISBN 951-0-19876-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koskinen, Seppo ym. (toim.) | Nimeke=Suomen väestö | Selite=2. uudistettu laitos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-662-963-9}}

== 32 Valtio-oppi. Politiikka ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahlfors, Bo &amp; Kolanen, Risto &amp; Reuna, Risto | Nimeke=Valta murroksessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-31-0565-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Akerlof, George A. &amp; Shiller, Robert J. | Nimeke=Eläimelliset vaistot | Selite=(Animal spirits: How human psychology drives the economy, and why it matters for global capitalism, 2009.) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-495-113-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Apajalahti, Ahto &amp; Sotala, Kaj | Nimeke=Jokapiraatinoikeus: Pamfletti | Selite=Barrikadi 16 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-36468-0 | www=http://www.wsoy.fi/wsoy/digipaper/wsoy/411/index.html}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Blåfield, Ville &amp; Räty, Reetta | Nimeke=Kuka hullu haluaa poliitikoksi? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-951-851-632-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Borg, Olavi | Nimeke=Edistyksen ja tasavallan aate: Puheita ja puheenvuoroja 1960–90-luvuilta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=K. J. Ståhlbergin säätiö | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 952-90-6286-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Duke, David | Nimeke=Juutalainen ylivalta | Selite=(Jewish supremacism: My awakening on the Jewish question, 2003) | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Peter Schultz | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-92-8137-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Foucault, Michel | Nimeke=Turvallisuus, alue, väestö | Selite=(Sécurité, territoire, population, luentosarja 1977–1978.) Suomentanut Antti Paakkari. Episteme | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5169-68-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hakanen, Yrjö &amp; Tuomi, Emmi (toim.) | Nimeke=Vastavirtaan: Pamfletti | Selite=Marxilainen foorumi -julkaisusarja 42 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=TA-tieto | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-99418-7-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harakka, Timo | Nimeke=Viemärirotta... mutta miksei Erkko ole vieläkään adoptoinut minua? | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-1-15305-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikkinen, Vesa &amp; Pajunen, Tapio | Nimeke=Kansalaistaito. Miten politiikkaa voi ymmärtää, jos sitä voi ymmärtää? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2016 | Tunniste=ISBN 978-951-851-700-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Huxley, Aldous | Nimeke=Sääli uutta sukupolvea | Selite=(Brave new world revisited, 1958.) Suomentanut Antti Vahtera. Otavan filosofinen kirjasto 9 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1961}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyvärinen, Matti ym. (toim.) | Nimeke=Käsitteet liikkeessä. Suomen poliittisen kulttuurin käsitehistoria | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-768-130-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jansson, Jan-Magnus | Nimeke=Politiikan teoria | Selite=(Politikens teori, 1969.) Suomennos: Esa Adrian, Aira Kalela ja Ilkka Ryömä. 5. uudistettu painos. Lisäykset suomentanut Kari Happonen. Forum-kirjasto (1. painos 1970) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1985 (6. painos 1993) | Tunniste=ISBN 951-30-6329-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jaskari, Harri | Nimeke=Lobbaus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Paasilinna | Vuosi= | Tunniste=ISBN 978-952-5856-17-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaakkuriniemi, Tapani &amp; Kanerva, Jukka (toim.) | Nimeke=Rakkaudesta politiikkaan | Selite=Juhlakirja Kari Paloselle ja Kyösti Pekoselle. Valtio-opin laitos, Julkaisuja 55 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-679-800-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kauppinen, Marko A. &amp; Korvela, Paul-Erik (toim.) | Nimeke=Vai pelkkää retoriikkaa? 6: Valta, politiikka, subjekti | Selite=Valtio-opin julkaisuja 76 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-39-0969-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kekkonen, Urho | Nimeke=Demokratian itsepuolustus | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1934}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kortunov, Vadim | Nimeke=Ideologia ja politiikka: Aatetaistelu ja antikommunismin ideologisten oppirakennelmien muodonmuutos (vuosikymmenet 1950–1970) | Selite=(Ideologija i politika.) Suomentanut Veikko Airola | Julkaisupaikka=Moskova | Julkaisija=Edistys | Vuosi=1978}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korvela, Paul-Erik &amp; Lindroos, Kia (toim.) | Nimeke=Avauksia poliittiseen ajatteluun | Selite=SoPhi 109 | Julkaisupaikka=Helsinki Jyväskylä | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-492-111-4 | www=https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/43154 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koski, Anne | Nimeke=Niinkö on jos siltä näyttää? Kuva ja mielikuva Suomen resursseina kansainvälisessä politiikassa | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Episteme | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-5169-36-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kostiainen, Juha &amp; Vadén, Tere &amp; Välimäki, Pauli | Nimeke=Viettelevä politiikka | Selite=Kuvitus: Osmo Rauhala | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Traff-kustannus | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-99079-0-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lakkala, Keijo | Nimeke=Utopia tänään: Yhteiskunnallisen mielikuvituksen metodologiaa | Selite=Toimitus: Hannu Nikulainen. JYY:n julkaisusarja nro 89 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Kampus Kustannus | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-951-9113-91-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lappalainen, Pertti | Nimeke=Poliittisen tyylin taito | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-768-106-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lappalainen, Pertti (toim.) | Nimeke=Politiikan paikat | Selite=Studia politica Tamperensis no. 2 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=University of Tampere, Department of Political Science and International Relations | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-44-4243-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lausti, Tapani | Nimeke=Tienviittoja tulevaisuuteen | Selite=Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0129-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Leskinen, Rami (toim.) | Nimeke=Valkoista identiteettipolitiikkaa. Osa 1, Kirjoituksia valkoisesta nationalismista toisen maailmansodan jälkeen | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Heretic Media | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-99492-0-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Liesaho, Jan | Nimeke=Leipää ja sirkushuveja: Kulttuurivasemmiston vastaisku | Selite=Into-pamfletti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0618-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Linjakumpu, Aini (toim.) | Nimeke=Eurooppa tänään: 900 vuotta ristiretkien perintöä | Selite=Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos, Tutkimustiedotteita no. 72 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-706-167-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mayer, J. P. | Nimeke=Alexis de Tocqueville, massojen aikakauden ennustaja | Selite=(Alexis de Tocqueville: Prophet des Massenzeitalters, 1954.) Suomentanut J. A. Hollo. Otavan filosofinen kirjasto 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1956}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkikalli, Maija &amp; Siivonen, Katriina (toim.) | Nimeke=Muuttuvat asemat: Kompassi integraation arkeen | Selite=Kulttuurisen vuorovaikutuksen ja integraation tutkijakoulun julkaisuja 5 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Kirja-Aurora | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-29-1780-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nilus, S. | Nimeke=Juutalaisten salainen ohjelma: Nykyisten sivistysmaailman hävittämiseksi perustettava itsevaltainen juutalaisten maailmanvalta ”Siionin viisaitten” salaisten pöytäkirjain mukaan | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Hämeen kustannustoimisto | Vuosi=1920}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nilus, S. | Nimeke=Salaisuus paljastuu... Tulevainen maailmankeisarikunta, Sionin viisaitten salaisten pöytäkirjojen mukaan | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Kuopion uusi kp. | Vuosi=1920}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Noponen, Martti | Nimeke=Politiikka tutkimuksen kohteena | Selite=6. uudistettu laitos | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-0-17598-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nousiainen, Jaakko &amp; Anckar, Dag (toim.) | Nimeke=Valtio ja yhteiskunta: Tutkielmia suomalaisen valtiollisen ajattelun ja valtio-opin historiasta | Selite= | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-0-11951-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paasonen, Susanna (toim.) | Nimeke=Aktivismi: Verkostoja, järjestöjä ja arjen taitoja | Selite=Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 85 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-39-2383-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Palo, Jorma | Nimeke=Kun vallanpitäjät vilustuvat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-0-26138-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paloheimo, Heikki &amp; Wiberg, Matti | Nimeke=Politiikan perusteet | Julkaisupaikka=Helsinki Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 (2. painos 2004) | Tunniste=ISBN 951-0-21353-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Palonen, Kari | Nimeke=Sanansaivartelua: Politiikasta teksteissä ja teksteistä politiikassa: Ohjelmapuheenvuoroja, polemiikkeja, sormiharjoituksia, minitutkimuksia ja sartrologiaa | Selite=Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja 25 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-9113-24-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Parkkinen, Laura | Nimeke=On se niin väärin: Populismi ja pelastuksen politiikka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-247-260-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Parvikko, Tuija &amp; Palonen, Kari &amp; Eräsaari, Leena (toim.) | Nimeke=Politiikka pois paikoiltaan: Sakari Hännisen juhlakirja | Selite=Valtio-opin julkaisuja 73 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-39-0286-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Peltola, Jari (toim.) | Nimeke=Vai pelkkää retoriikkaa?. 8, Johtolankoja | Selite=Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, valtio-oppi, Julkaisuja 78 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-39-1657-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ruostetsaari, Ilkka (toim.) | Nimeke=Aatteet, instituutiot ja poliittinen toiminta: Scripta in honorem professoris Jukka Paastela sexagesimum annum complentis | Selite=Studia politica Tamperensis 16 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto, politiikan tutkimuksen laitos | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-44-6844-9 }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Siirala, Martti | Nimeke=Syvissä raiteissa: Kansallisen itsetunnon matka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Obundna | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-98373-0-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tamminen, Tapio | Nimeke=Pahan viehätys: Natsismin ja terrorin lähteillä | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-1-19252-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tynkkynen, Oras | Nimeke=Pieni maailmanpelastusopas | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-264-198-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vanhanen, Tatu | Nimeke=Globaalit ongelmat: Evolutiivisten juurten etsintää | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-5697-08-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=West, Taina | Nimeke=Uskonto vie, politiikka vikisee | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-607-526-9}}

=== 32.01 Valtiofilosofia. Poliittiset ideologiat ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahonen, Timo ym. (toim.) | Nimeke=Väärin ajateltua: Anarkistisia puheenvuoroja herruudettomasta yhteiskunnasta | Selite=Kääntäjät: Timo Ahonen, Hannu Toivanen ja Ulla Vehaluoto. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja 57 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Kampus-kustannus | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-9113-56-8 | www=http://sites.google.com/site/vallankritiikki/vaeaerin-ajateltua | www-teksti=Kirjan artikkeleita verkossa}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Airaksinen, Timo | Nimeke=Arvojen yhteiskunta: Erään taistelun kuvaus | Selite=Areena | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-0-19849-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Airas, Pentti | Nimeke=Anarkismin ideologia ja terrori | Selite=Julkaisija: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, yhteistyössä Turvallisuustieteellisen tutkimuskeskuksen kanssa. Studia historica septentrionalia 12. Turvallisuustieteellisen tutkimuskeskuksen julkaisuja n:o 1. Turvallisuustieteellisen tutkimuskeskuksen julkaisuja n:o 1 | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-95473-3-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alenius, Ele | Nimeke=Sosialistiseen Suomeen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1969}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alenius, Ele | Nimeke=Sosialismin ideologia ja aikakauden muutos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-26-2723-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Althusser, Louis | Nimeke=Ideologiset valtiokoneistot | Selite=(Positions, 1976.) Alkuteoksesta suomentaneet Leevi Lehto ja Hannu Sivenius | Julkaisupaikka=Helsinki &amp; Tampere | Julkaisija=Kansankulttuuri &amp; Vastapaino | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-9066-09-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Anderson, Benedict | Nimeke=Kuvitellut yhteisöt: Nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua | Selite=(Imagined communities: Reflections on the origin and spread of nationalism, 1983.) Suomentanut Joel Kuortti. Johdanto: Jouko Nurmiainen. Sivilisaatiohistoria-sarja | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-768-187-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Andersson, Timo | Nimeke=Isänmaallisuudesta äärioikeistoon | Julkaisupaikka=Askola | Julkaisija=Verner Andersson | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 952-90-6197-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Arendt, Hannah | Nimeke=Totalitarismin synty | Selite=(The origins of totalitarianism, 1951) | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 952-90-6197-8}}
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Aristoteles | Nimeke=Politiikka | Selite=(Politika, 340–330-luku eaa.) Suomentanut A. M. Anttila. Selitykset laatinut Juha Sihvola. Teokset 8 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-662-515-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Backman, Eero ym. | Nimeke=Oikeusvaltio ja hyvinvointivaltio | Selite=Tutkijaliiton julkaisusarja 16 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen tutkijaliitto | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-9297-25-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bastiat, Frédéric | Nimeke=Kirjoituksia taloudesta | Selite=Näkyvä ja näkymätön (Ce qu'on voit et ce qu'on ne voit pas, 1869.); Laki (La loi, 1850); Vetoomus, (Pétition, 1854). Suomentanut Petri Kajander. Johdanto: Johan Nordberg. Johdannon suomentanut Riikka Toivanen. Talousklassikko | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5734-55-3 | www=http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/kirjoituksia-taloudesta/}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Baudrillard, Jean | Nimeke=Terrorismin henki | Selite=(L’esprit du terrorisme, 2002.) Suomentanut Olli Sinivaara. Esipuhe: Jakke Holvas. Polemos-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5169-45-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Berndtson, Erkki | Nimeke=Politiikka tieteenä: Johdatus valtio-opilliseen ajatteluun | Selite=11. painos (1. painos 1992) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-37-5252-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Blom, Raimo &amp; Siisiäinen, Martti | Nimeke=Politiikan sosiologia | Selite=Jyväskylän yliopiston sosiologian laitoksen julkaisuja 52 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-680-752-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Blom, Raimo | Nimeke=Yhteiskuntateoria ja valtio | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-9066-00-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bobbio, Norberto | Nimeke=Marx, valtio ja klassikot: Kolme esseetä ”MondOperaiossa” | Selite=Alkutekstit: Esiste una dottrina marxista dello stato?, Quali alternative alla democrazia rappresentativa, Marx, lo stato e i classici. Suomentaneet Olavi Palin ja Vesa Suominen. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Julkaisusarja 27 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-9113-26-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Boldt, Hildur (toim.) | Nimeke=Arvot – aate – intressit: Puheenvuoroja eurooppalaisesta sosialidemokratiasta | Selite=Käännökset: Anneli Koivisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kalevi Sorsa säätiö | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5689-12-9 | www=http://www.sorsafoundation.fi/documents/key20100618021131/dokumentit/Aate%20arvot%20intressit%20PDF.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Borg, Olavi ym. | Nimeke=Poliittisia aatteita valistuksesta nykypäivään | Selite=Jyväskylän yliopiston historian laitos, Yleisen historian tutkimuksia 3 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 951-678-127-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bourdieu, Pierre | Nimeke=Vastatulet: Ohjeita uusliberalismin vastaiseen taisteluun | Selite=(Contre-feux: Propos pour servir à la résistance contre l'invasion néo-libérale, 1998.) Suomentanut Tiina Arppe | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-1-15974-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Brunila, Mikael | Nimeke=Töhry elää! | Selite=Into-pamfletti 42 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-264-089-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Büchi, Rolf | Nimeke=Kohti osallistavaa demokratiaa: Kansanäänestykset demokratian välineenä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-471-638-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Chirot, Daniel &amp; McCauley, Clark | Nimeke=Miksei tapeta niitä kaikkia? Poliittisen joukkomurhan logiikka ja ehkäisy | Selite=(Why not kill them all?: The logic and prevention of mass political murder, 2006.) Suomentanut Petri Stenman. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0064-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Chomsky, Noam | Nimeke=Anarkismista | Selite=(Chomsky on anarchism, 2005.) Suomentanut Ville-Juhani Sutinen | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Sammakko | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-483-123-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Chomsky, Noam | Nimeke=Ideologia ja valta. 1, Ideologiakritiikkiä ja vapauden näkökulmia | Selite=Toimittaneet ja suomentaneet Juhani Yli-Vakkuri, Marko Ampuja, Erkka Öörni. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 51-578-951-69}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Cicero, Quintus Tullius ym. | Nimeke=Aura popularis, eli, Kuinka vaalit voitetaan | Selite=Suomentaneet ja selitysosuudella varustaneet Laura Lahdensuu ja Ari Saastamoinen. Olympos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-31-3811-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Cohn-Bendit, Daniel | Nimeke=Radikaali-vasemmisto – lääke kommunismin vanhuudenheikkouteen | Selite=(Le gauchisme – remède à la maladie sénile du communisme, 1968.) Suomennettu laitos on jonkin verran lyhennetty alkuperäisestä. Suomentanut Keijo Kylävaara | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1969}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Courtois, Stéphane ym. | Nimeke=Kommunismin musta kirja: Rikokset, terrori, sorto | Selite=Suomentajat: Kaarina Turtia, Matti Brotherus ja Heikki Eskelinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-0-25073-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Curry, Patrick &amp; Zarate, Oscar | Nimeke=Machiavelli vasta-alkaville ja edistyville | Selite=(Machiavelli for Beginners, 1995.) Suomennos: Sari Vähänen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Jalava | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-887-182-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Debord, Guy | Nimeke=Spektaakkelin yhteiskunta | Selite=(La société du spectacle, 1967.) Suomentanut Tommi Uschanov | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Summa | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-5418-03-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dewey, John | Nimeke=Julkinen toiminta ja sen ongelmat | Selite=(Public and its problems, 1927.) Johdanto: Risto Kunelius. Suomentanut Mika Renvall | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-768-177-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskelinen, Teppo | Nimeke=Sorron rajat: Rosa Luxemburg poliittisen liikkeen, talouden ja siirtomaavallan teoreetikkona | Selite=Polemos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-5169-96-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Fedosejev, P. N. ym. (toim.) | Nimeke=Leniniläinen sosialistisen vallankumouksen teoria ja nykyaika | Selite=(Leninskaja teorija socialističeskoj revoljucii i sovremennost.) Suomentanut Maija Karvonen | Julkaisupaikka=Moskova | Julkaisija=Progress | Vuosi=1980}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Foucault, Michel | Nimeke=Turvallisuus, alue, väestö: Hallinnallisuuden historia: Collège de Francen luennot 1977–1978 | Selite=(Sécurité, territoire, population: Cours au Collège de France, 1978.) Suomentanut Antti Paakkari. Episteme | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5169-68-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Garaudy, Roger | Nimeke=20. vuosisadan marxilaisuus | Selite=(Marxisme du XXe siècle, 1966.) Suomentanut Margaretha Romberg | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansankulttuuri | Vuosi=1968}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Garaudy, Roger | Nimeke=Sosialismin suuri käänne | Selite=(Le Grand tournant du socialisme, 1969.) Suomentanut Pauli Leiwo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1971}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Garaudy, Roger | Nimeke=Koko totuus kiistastani kommunistisen puolueen kanssa | Selite=(Toute la vérité, 1970.) Suomentanut Lauri K. Markkula | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1971}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Garaudy, Roger | Nimeke=Ihmisen ääni | Selite=(Parole d’homme, 1975.) Suomentanut Taisto Nieminen | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1976 | Tunniste=ISBN 951-0-07844-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Goldman, Emma | Nimeke=Anarkismi ja muita esseitä | Selite=(Anarchism and other essays, 1927.) Suomentanut Ville-Juhani Sutinen | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5500-87-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Greene, Robert | Nimeke=Valta: Vallankäytön 48 lakia | Selite=(The 48 laws of power, 1998.) Suomentaneet Lauri Niskanen ym | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nemo | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5613-94-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Gunnarson, Gunnar | Nimeke=Sosialidemokratian aateperintö: Utopismi: marxismi: sosialismi | Selite=(Socialdemokratisk idéarv, 1971.) Suomentanut Risto Hannula. Suomennoksen tarkistanut ja esipuheen kirjoittanut Bo Ahlfors | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1973 | Tunniste=ISBN 951-30-2253-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Guérin, Daniel | Nimeke=Anarkismi | Selite=(L’anarchisme, 1965.) Suomentaneet Jyrki Lappi-Seppälä ja Outi Nyytäjä. Ärrä 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1970}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavikko, Paavo | Nimeke=Ei. Siis kyllä: Proosaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-31940-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavikko, Paavo | Nimeke=Olen nähnyt sen tapahtuvan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-1-23004-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Habermas, Jürgen | Nimeke=Julkisuuden rakennemuutos. Tutkimus yhdestä kansalaisyhteiskunnan kategoriasta | Selite=(Strukturwandel der Öffentlichkeit: Untersuchungen zu einer Kategorie der bürgerlichen Gesellschaft, 1962.) Suomentanut Veikko Pietilä | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-768-148-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hakim Bey | Nimeke=Taz. Tilapäinen autonominen alue, ontologinen anarkismi &amp; poeettinen terrorismi | Selite=(T.A.Z.: The temporary autonomous zone, ontological anarchy, poetic terrorism, 1991.) Suomentanut Mikael Brygger | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5500-55-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hankamäki, Jukka | Nimeke=Filosofia räjähti, tulevaisuus palaa. Vähä katekismus filosofiselle anarkistille | Selite=2. uudistettu painos (1. painos: Like, 2005) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Books on Demand | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-318-542-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hankamäki, Jukka | Nimeke=Kansallisfilosofinen manifesti. Suuntaviitat tulevaisuuden Suomeen | Selite=2. uudistettu painos (1. painos 2011) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Books on Demand | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN ISBN 978-952-318-545-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hankamäki, Jukka | Nimeke=Valhe kaatuu. Fatwoja ja jeremiadeja eripuraisesta Euroopasta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Books on Demand | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-498-601-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hardt, Michael &amp; Negri, Antonio | Nimeke=Imperiumi | Selite=(Empire, 2000.) Suomentaneet Arto Häilä ym. | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-29364-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harisalo, Risto &amp; Miettinen, Ensio | Nimeke=Klassinen liberalismi | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-44-4119-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harman, Chris | Nimeke=Radikaali islam | Selite=(The prophet and the proletariat: Islamic fundamentalism, class and revolution, 1994.) Käänsi: Kaj Henriksson. Sosialistinen julkaisu 15 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sosialistiliitto | Vuosi=2002 | www=http://www.sosialistiliitto.org/nettik/radikaali_islam/index.html}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harvey, David | Nimeke=Uusliberalismin lyhyt historia | Selite=(A brief history of neoliberalism, 2005.) Suomentanut Kaisa Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-210-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hayek, Friedrich von | Nimeke=Kohtalokas ylimieli | Selite=(The fatal conceit: The errors of socialism, 1988.) Toimittanut William Warren Bartley. Suomentaneet Joose ja Matti Norri | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-884-125-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hayek, Friedrich von | Nimeke=Tie orjuuteen | Selite=(The road to serfdom, 1944.) Suomentanut ja jälkisanat laatinut Jyrki Iivonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-662-617-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hegel, G. W. F. | Nimeke=Oikeusfilosofian pääpiirteet eli luonnonoikeuden ja valtiotieteen perusteet | Selite=(Grundlinien der Philosophie des Rechts, oder, Naturrecht und Staatswissenschaft im Grundrisse, 1821.) Johdannon laatineet Juha Manninen ja Markus Wahlberg. Suomentanut ja selityksin varustanut Markus Wahlberg | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=Pohjoinen | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-749-188-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heiskala, Risto | Nimeke=Vapauden ja välttämättömyyden valtakunnat: Emansipaatio ja ekonomiakritiikki | Selite=Tutkijaliiton julkaisusarja 33 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-9297-45-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heiskanen, Jukka (toim.) | Nimeke=Marx ja ekologia | Selite=Marxilainen foorumi -julkaisusarja 26 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=TA-tieto: Demokraattinen sivistysliitto | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-97669-6-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heiskanen, Jukka &amp; Mäntylä, Jorma (toim.) | Nimeke=MarxIT: Informaatiokapitalismin kriittistä tarkastelua | Selite=Suomennokset: Jukka Heiskanen, Elina Järvenpää, Jorma Mäntylä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Karl Marx -seura | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-99110-0-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heiskanen, Jukka &amp; Oittinen, Vesa | Nimeke=Ideologia, subjekti, humanismi: Marxilainen ajattelu ja porvarillinen ihmiskuva | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Demokraattinen sivistysliitto | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-96053-0-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Herkman, Juha | Nimeke=Politiikka ja mediajulkisuus | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-768-325-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Herne, Kaisa | Nimeke=Mitä oikeudenmukaisuus on? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-495-248-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hobsbawm, Eric | Nimeke=Nationalismi | Selite=(Nations and nationalism since 1780: Programme, myth, reality, 1990.) Suomentaneet Jari Sedergren, Jussi Träskilä ja Risto Kunnari. Sivilisaatiohistoria-sarja | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-9066-73-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hongisto, Markku | Nimeke=Erhe ja virhe: Johdatusta työväenliikkeen tautioppiin | Selite=Kirjoitukset ilmestyneet aiemmin eri lehdissä vuosina 1982–2010 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Työn ja tutkimuksen vasemmistoyhdistys | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-92-7737-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hynynen, Pertti | Nimeke=Liike ja linja | Selite=Toimitus: Juha Peltonen. Julkaisija: Työväen sivistysliitto TSL ry | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Työväen sivistysliitto | Vuosi=1989}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyvärinen, Matti | Nimeke=Alussa oli liike: Tutkimus yhteiskunnallisten liikkeiden mahdollisuuksista | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-9066-10-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hännikäinen, Timo &amp; Melender, Tommi | Nimeke=Liberalismin petos: Esseistinen pamfletti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-0-39137-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hänninen, Sakari | Nimeke=Aika, paikka, politiikka: Marxilaisen valtioteorian konstituutiosta ja metodista | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto 1982. Tutkijaliiton julkaisusarja 17 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen tutkijaliitto | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-9297-27-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hänninen, Sakari &amp; Palonen, Kari (toim.) | Nimeke=Lue poliittisesti: Profiileja politiikan tutkimukseen | Selite=SoPhi 81 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto: Minerva | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5478-17-3 | www=https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/43283 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Härmänmaa, Marja &amp; Mattila, Markku (toim.) | Nimeke=Anarkismi, avantgarde, terrorismi: Muutamia strategioita järjestyksen sotkemiseksi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-495-027-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Härmänmaa, Marja &amp; Mattila, Markku (toim.) | Nimeke=Uusi uljas ihminen, eli, Modernin pimeä puoli | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-796-113-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jansson, Jan-Magnus | Nimeke=Politiikan teoria | Selite=Suomennos: Esa Adrian, Aira Kalela ja Ilkka Ryömä. 4. uudistettu painos. Lisäykset suomentanut Kari Happonen. Forum-kirjasto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1985 (6. painos 1993) | Tunniste=ISBN 951-30-6329-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokisalo, Jouko | Nimeke=Kansallissosialismin ideologia | Selite=Snellman-instituutin A-sarja 17 | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Snellman-instituutti | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-842-165-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokisalo, Jouko | Nimeke=Euroopan radikaali oikeisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2016 | Tunniste=ISBN 978-952-264-558-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kanerva, Jukka (toim.) | Nimeke=Platonista Bakuniniin: Politiikan teorian klassikoita | Selite=2. laajennettu painos. 1. painos 1984 Gaudeamuksen kustantamana nimellä ''Politiikan teorian klassikoita'' | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-570-103-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kanerva, Jukka (toim.) | Nimeke=Politiikan teorian moderneja klassikkoja | Selite=Politica-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-662-474-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kantola, Anu | Nimeke=Matala valta | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-951-768-424-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kantola, Anu (toim.) | Nimeke=Hetken hallitsijat: Julkinen elämä notkeassa yhteiskunnassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-495-207-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Keränen, Marja (toim.) | Nimeke=Kansallisvaltion kielioppi | Selite=SoPhi 28 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-39-0325-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Klaus, George | Nimeke=Politiikan kieli | Selite=(Die Sprache der Politik, 1974.) Suomentanut Vesa Oittinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1975 | Tunniste=ISBN 951-662-162-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koikkalainen, Petri &amp; Korvela, Paul-Erik (toim.) | Nimeke=Klassiset poliittiset ajattelijat | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-768-373-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koivisto, Juha &amp; Lahtinen, Mikko &amp; Mäntylä, Jorma (toim.) | Nimeke=Antonio Gramsci tänään | Selite=Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos, Julkaisuja C 17 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-44-3074-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koivulaakso, Dan &amp; Brunila, Mikael &amp; Andersson, Li | Nimeke=Äärioikeisto Suomessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-264-180-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koivusalo, Markku | Nimeke=Kokemuksen politiikka: Michel Foucault'n ajattelujärjestelmä | Selite=Episteme | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-5169-82-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kokkonen, Jouko | Nimeke=Kansakunnat kultajahdissa: Urheilu ja nationalismi | Selite=Liikuntatieteellisen seuran Impulssi 22 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Liikuntatieteellinen seura | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-8982-66-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kontula, Anna | Nimeke=Kirjeitä oikealle | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-264-271-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Krapotkin, P. | Nimeke=Laki ja esivalta | Selite=Suomentajaa ei mainittu. P. J. Proudhon kirjasto 1. SAL-Helsingin julkaisema näköispainos, moniste | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Juho Oksanen | Vuosi=1994}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Krasin, J. A. | Nimeke=Lenin, vallankumous, nykyaika: Sosialistisen vallankumouksen teorian ongelmia | Selite=(Lenin, revoljutsija, sovremennost.) Suomentaneet T. Haapalainen, L. Holm &amp; O. Kukkonen. Taiteilija: V. Levinson | Julkaisupaikka=Moskova | Julkaisija=Edistys | Vuosi=1971}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kropotkin, Pjotr | Nimeke=Kapinahenki: Kirjoituksia anarkismista | Selite=Toimittanut ja suomentanut Juha Kulmala | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5500-53-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kriittisen rationalismin julkaisuja 4/1974 | Selite=Imre Lakatos: Tiede ja näennäistiede kriittisen filosofian valossa. Kääntänyt Kimmo Pelttari. Hannu Laine: Poppers ”Logik der Forschung” i belysning av Poppers teori om tre autonoma världar. Kari Palonen: Työnjako yhdenmukaisuuden ja eriarvoisuuden säilyttäjänä: Erik Allardtin 10-vuotiaan nelikentän kritiikkiä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kriittisen rationalismin seura | Vuosi=1974}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kullberg, Anssi &amp; Jokinen, Christian | Nimeke=Separatismi ja islamismi: Kansallismieliset ja islamistiset liikkeet Euraasian konflikteissa | Selite=Kirja pohjautuu tutkimusraporttiin, joka valmistui kesällä 2005 puolustusministeriön alaisen Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) tukemassa tutkimushankkeessa ”Kansallismieliset ja islamistiset liikkeet Euraasian konflikteissa” | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen mies | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-9872-44-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kunnas, Tarmo | Nimeke=Fasismin lumous: Eurooppalainen älymystö Mussolinin ja Hitlerin politiikan tukijana | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-796-933-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Käkikoski, Hilda | Nimeke=Fichten ”Puheet Saksan kansakunnalle” 1807–1808: Mitä ne meille opettavat? | Selite=Kansallismielisen nuorisoliiton julkaisuja. 2 sarja, n:o 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansallismielinen nuorisoliitto | Vuosi=1909}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Käkönen, Jyrki | Nimeke=Vuosituhannen vaihtumisen mystiikka: Rajanvetoja marxilaiseen tutkimukseen ja marxismiin | Selite=Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus, Tutkimuksia no. 76 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-706-164-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Käpylä, Juha | Nimeke=Neopragmatismi ja kansainvälinen politiikka. Tutkielma Richard Rortyn pragmatismista ja sen vaikutuksista tieteenalan metateoriaan ja etiikkaan | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu. Artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osa ja 4 eripainosta. Acta Universitatis Tamperensis 2151 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2016 | Tunniste=ISBN 978-952-03-0074-6 | www=https://tampub.uta.fi/handle/10024/98713 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lacoue-Labarthe, Philippe &amp; Nancy, Jean-Luc | Nimeke=Natsimyytti | Selite=(Le mythe nazi, 1991.) Suomentaneet Merja Hintsa ja Janne Porttikivi. Jälkisanat: Janne Porttikivi ja Tuomas Nevanlinna. Tutkijaliiton julkaisu 104. Paradeigma-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 952-5169-17-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lahtinen, Mikko (toim.) | Nimeke=Matkoja utopiaan | Selite=Sisältö: Aurinkokaupunki / Tommaso Campanella. Uusi Atlantis / Francis Bacon. Täydellisen valtion idea / David Hume. Matkoja mahdolliseen / Mikko Lahtinen. Suomentaneet Pia Mänttäri, Topi Makkonen, Petri Koikkalainen ja Tuukka Tomperi | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-768-058-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lahtinen, Mikko | Nimeke=Niccolò Machiavelli ja aleatorinen materialismi: Louis Althusser ja Machiavellin konjunktuurit | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 572 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-44-4240-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lahtinen, Mikko | Nimeke=Ihminen, poliittinen eläin | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-768-101-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lappalainen, Pertti (toim.) | Nimeke=Tyylikästä kansalaisaktiivisuutta | Selite=Tampereen yliopisto, politiikan tutkimuksen laitos, julkaisuja 11 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-44-4690-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lausti, Tapani | Nimeke=Toisinajattelun tiekartta | Selite=Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-471-428-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lavanti, Antti (toim.) | Nimeke=Popper | Selite=Piirrokset: Matti O. J. Manninen. Taustatietoa 14 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansallinen sivistysliitto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-8964-50-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehén, Tuure | Nimeke=Kansa ja valtio: Luentoja marxilaisen valtio-opin alkeista | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansankulttuuri | Vuosi=1952}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehmusto, Aarno | Nimeke=Esseitä liberalismin kommunitaristisen kritiikin teemoista | Selite=Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen työpapereita no. 90 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-34-0506-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtinen, Lasse Juhani | Nimeke=Kokoomus vai konservatismi | Julkaisupaikka=Kokkola | Julkaisija=Kärppä-julkaisut | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-96655-3-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Leitzinger, Antero | Nimeke=Liberalismin juuret | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=A. Leitzinger | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 952-9752-01-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Leninismiä vai sosiaali-imperialismia: Suuren Leninin syntymän satavuotispäivän muistoksi | Selite=Kansan päivälehden, aikakauslehti Punalipun ja Vapautusarmeijan päivälehden toimituskuntien yhteinen pääkirjoitus 22.4.1970: Avomielinen paljastus | Julkaisupaikka=Peking: Helsinki | Julkaisija=Uutistoimisto Hsinhua: Kiinan kansantasavallan suurlähetystön kulttuuri- ja sanomalehtiosasto | Vuosi=1970}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Leskinen, Rami (toim.) | Nimeke=Valkoista identiteettipolitiikkaa. Osa II: Kirjoituksia suomalaisesta nationalismista 1988–2005 | Selite=Julkaisija: Perustuslaillinen sananvapaus ry | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Heretic Media | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-99492-1-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Liehu, Heidi | Nimeke=Vasen oikea Vasen oikea: Uuden maailmankauden kynnyksellä | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Sphinx | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 952-5273-01-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Liesaho, Jan &amp; Tuomaala, Jan (toim.) | Nimeke=Ilman Lenin-setää, huom.: Kulttuurivasemmiston vastaisku | Selite=Into-pamfletti 36 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0618-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lindroos, Kia &amp; Palonen, Kari (toim.) | Nimeke=Politiikan aikakirja: Ajan politiikan ja politiikan ajan teoretisointia | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-768-070-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lindroos, Kia &amp; Soininen, Suvi (toim.) | Nimeke=Politiikan nykyteoreetikkoja | Selite=Pohjautuu Jyväskylän yliopistossa 2005–2006 pidettyyn luentosarjaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-495-059-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Luoto, Reima T. A. | Nimeke=Liberalismi eilen ja tänään | Selite=(Liberalismus – nach wie vor, 1979.) Studia liberalia 5. Alkuteos ilmestynyt sveitsiläisen Neue Zürcher Zeitungin 200-vuotisjuhlan kunniaksi. Suomenkielinen laitos jonkin verran lyhennetty | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Librum | Vuosi=1980 | Tunniste=ISBN 951-862-003-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lukács, György | Nimeke=Lenin: Tutkimus hänen ajatustensa yhtenäisyydestä | Selite=(Lenin, 1924.) Suomentanut Sirpa Rossi. Huutomerkki-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1972 | Tunniste=ISBN 951-30-2156-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Luxemburg, Rosa | Nimeke=Yhteiskunnallinen uudistustyö vai vallankumous | Selite=(Sozialreform oder Revolution, 1900.) Suomentanut Brita Polttila. Huutomerkki-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1971}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lynd, Staughton | Nimeke=Zapatistit ja tuplajuulaiset: Keskusteluja anarkismista, marxilaisuudesta ja radikaalista historiasta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-264-087-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Machiavelli, Niccolò | Nimeke=Ruhtinas | Selite=(Il principe, 1532.) Suomentanut Aarre Huhtala. Taskutieto 35 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1969}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Machiavelli, Niccolò | Nimeke=Ruhtinas | Selite=(Il principe, 1532.) Suomentanut Aarre Huhtala. 3. tarkistettu painos (1. painos: Taskutieto 35. Otava, 1969). Laatukirjat | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 (7. painos 2001) | Tunniste=ISBN 951-0-16641-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Machiavelli, Niccolò | Nimeke=Valtiollisia mietelmiä | Selite=(Discorsi sopra la prima deca di Tito Livio, kirjoitettu 1513–1517.) Suomentanut aarlo af Heurlin. 2. painos (1. painos 1958). Laatukirjat | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-0-22669-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marcuse, Herbert | Nimeke=Vastavallankumous ja kapina | Selite=(Counter-revolution and revolt, 1972.) Kääntänyt Matti Kosonen työryhmän avustamana. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja 11 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-9113-11-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marek, Franz &amp; Fischer, Ernst | Nimeke=Mitä Lenin todella sanoi | Selite=(Was Lenin wirklich sagte, 1969.) Suomentanut Erkki Murto. 2. painos (1. painos 1970). Taskutieto 57 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1980 | Tunniste=ISBN 951-0-02557-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marx, Karl &amp; Engels, Friedrich | Nimeke=Kommunistinen manifesti | Selite=(Manifest der kommunistischen Partei, 1848.) Suomentaneet Juha Koivisto, Markku Mäki ja Timo Uusitupa. Johdanto: Eric Hobsbawm. Johdanto englanninkielisestä teoksesta The communist manifesto: A modern edition, 1998 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-768-016-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marx, Karl &amp; Engels, Friedrich | Nimeke=Valitut teokset 1 | Selite=(Izbrannye proizvedenija v šesti tomah.) Suomentaneet Antero Tiusanen ym | Julkaisupaikka=Moskova | Julkaisija=Edistys | Vuosi=1978}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marx, Karl &amp; Engels, Friedrich | Nimeke=Valitut teokset 2 | Selite=(Izbrannye proizvedenija v šesti tomah.) Suomentajat Antero Tiusanen ja Olli Perheentupa | Julkaisupaikka=Moskova | Julkaisija=Edistys | Vuosi=1978}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marx, Karl &amp; Engels, Friedrich | Nimeke=Valitut teokset 3 | Selite=(Izbrannye proizvedenija v šesti tomah.) Suomentanut Antero Tiusanen | Julkaisupaikka=Moskova | Julkaisija=Edistys | Vuosi=1978}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marx, Karl &amp; Engels, Friedrich | Nimeke=Valitut teokset 4 | Selite=(Izbrannye proizvedenija v šesti tomah.) Suomentajat Antero Tiusanen ja Olli Perheentupa | Julkaisupaikka=Moskova | Julkaisija=Edistys | Vuosi=1979}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marx, Karl &amp; Engels, Friedrich | Nimeke=Valitut teokset 5 | Selite=(Izbrannye proizvedenija v šesti tomah.) Suomentajat Antero Tiusanen ja Vesa Oittinen | Julkaisupaikka=Moskova | Julkaisija=Edistys | Vuosi=1979}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marx, Karl &amp; Engels, Friedrich | Nimeke=Valitut teokset 6 | Selite=(Izbrannye proizvedenija v šesti tomah.) Suomentaneet Olli Perheentupa ja Antero Tiusanen | Julkaisupaikka=Moskova | Julkaisija=Edistys | Vuosi=1979}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marx, Karl | Nimeke=Gothan ohjelman arvostelua: Liitteineen ja selityksineen | Selite=(Randglossen zum Programm der Deutschen Arbeiterpartei, kirjoitettu 1875.) Käännöstyön suorittanut Akateemisen sosialistiseuran opintokerho. Julkaisusta huolehtinut Soihdun toimitus. Akateemisen sosialistiseuran julkaisuja 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edistys | Vuosi=1935 | www=http://sosialismi.files.wordpress.com/2008/03/gothan-ohjelman-arvostelua.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marx, Karl | Nimeke=Hegelin oikeusfilosofian kritiikkiä | Selite=(Zur Kritik der Hegelschen Rechtsphilosophie, 1843.) Suomennos, johdantoluku ja selitykset: Jukka Heiskanen. Johdanto, suomentanut Vesa Oittinen. SoPhi 111 | Julkaisupaikka=Helsinki: Jyväskylä | Julkaisija=Minerva: Karl Marx -seura | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-492-181-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Marxisti-leninistin perusvihko | Selite=Kirjoittanut Kommunistisen nuorisoliiton valistusjaoston työryhmä. Perusasiat-sarjan julkaisu 1 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Sosialismi.net | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-99453-2-9 | www=http://komnl.fi/opintomateriaali/m-l_pv_taitto.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=McCants, William | Nimeke=ISIS ja ilmestys. Islamilaisen valtion historia, strategia ja tuomiopäivän visio | Selite=(The Isis Apocalypse. The History, Strategy, and Doomsday Vision of the Islamic State, 2015.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2016 | Tunniste=ISBN 978-952-5697-77-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=McLaren, Peter | Nimeke=Che, Freire ja vallankumouksen pedagogiikka | Selite=(Che Guevara, Paulo Freire, and the pedagogy of revolution, 2000.) Suomentaneet Tatu Ahponen ja Lasse Poser. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0232-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Meriläinen, Rosa | Nimeke=Valtio | Selite=Teesi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-851-197-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mikkola, Harri | Nimeke=Neopragmatismi ja politiikka: Esseitä Richard Rortyn neopragmatismin mahdollisuuksista ja seurauksista politiikan tutkimukselle | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 1846 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-44-9184-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mill, John Stuart | Nimeke=Vapaudesta | Selite=(On liberty, 1859.) Englanninkielisen alkuteoksen kansanpainoksesta suomentanut Niilo Liakka. Kieliasun tarkistanut ja osittain ajanmukaistanut Reima T. A. Luoto. Ilmestynyt aiemmin 1891 Otavan kustantamana. Studia liberalia 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Librum | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-862-000-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Misik, Robert | Nimeke=Marx jokamiehelle | Selite=(Marx für Eilige, 2003.) Suomentanut Jukka Heiskanen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-1-19695-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=More, Thomas | Nimeke=Utopia | Selite=(De optimo statu reipublicae deque nova insula Utopia, 1516.) Suomentanut sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Marja Itkonen-Kaila. 3. painos (1. painos 1971). Laatukirjat | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1991 (5. painos 1998) | Tunniste=ISBN 951-0-16890-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäki-Kulmala, Heikki | Nimeke=Vastakohdat vai kaksoset: Tutkimus neuvostomarxismin suhteesta moderniin länsimaiseen rationaalisuuteen | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 950 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-44-5741-2 | www=http://acta.uta.fi/pdf/951-44-5742-0.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkinen, Jukka &amp; Saxén, Heikki (toim.) | Nimeke=John Rawlsin filosofia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-495-257-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäntylä, Jorma | Nimeke=Antonio Gramsci, hegemonia ja journalismi | Selite=Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Julkaisuja A 54 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-44-1924-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nevakivi, Jukka &amp; Hentilä, Seppo &amp; Haataja, Lauri | Nimeke=Poliittinen historia: Johdatus tutkimukseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Finn Lectura | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-8905-69-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nummelin, Aki | Nimeke=Marx! Maailma tarvitsee remonttia | Selite=Kuvitus: Ensio Mustonen | Julkaisupaikka=Pori | Julkaisija=KSL:n Porin opintojärjestö | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-93-2824-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nuotio, Kimmo &amp; Gylling, Heta Aleksandra (toim.) | Nimeke=Oikeus ja politiikka: Filosofisia esseitä | Selite=Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. E-sarja n:o 18. Pääosa artikkeleista pohjautuu Suomen oikeusfilosofisen yhdistyksen vuosina 2005-2006 järjestämän Oikeus ja politiikka -luentosarjan esitelmiin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalainen lakimiesyhdistys | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-855-273-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nyyssönen, Heino (toim.) | Nimeke=Nimet poliittisessa symboliikassa | Selite=Jyväskylän yliopisto, valtio-opin laitos, julkaisuja 66 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-680-960-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Näre, Sari &amp; Kirves, Jenni (toim.) | Nimeke=Luvattu maa: Suur-Suomen unelma ja unohdus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Johnny Kniga | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-951-0-40295-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Oittinen, Vesa (toim.) | Nimeke=Marx ja Venäjä | Selite=Aleksanteri papers 1:2006 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Aleksanteri-instituutti | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-10-2870-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ojakangas, Mika | Nimeke=Kenen tahansa politiikka: Kohti ulossulkematonta demokraattista yhteisöä | Selite=Paradeigma-sarja. Tutkijaliiton julkaisu 103 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 952-5169-21-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ojanen, Eero | Nimeke=Filosofiat ja fasismi: Puheenvuoroja eurooppalaisen kulttuurin tilasta | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-9362-18-5}}

* {{kirjaviite | Tekijä=Paasonen, Susanna (toim.) | Nimeke=Aktivismi: Verkostoja, järjestöjä ja arjen taitoja | Selite=Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 85 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-39-2383-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paastela, Jukka | Nimeke=Sosialismin sanakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sosialidemokraattisen nuorison keskusliitto | Vuosi=1975}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paastela, Jukka | Nimeke=Valhe ja politiikka: Tutkimus hyveestä ja paheesta yhteiskunnallisessa kanssakäymisessä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-662-623-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pakkala, Jukka (toim.) | Nimeke=Sosialismi ja ekologia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1980 | Tunniste=ISBN 951-30-5233-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pakkasvirta, Jussi &amp; Saukkonen, Pasi (toim.) | Nimeke=Nationalismit | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-29186-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Palmgren, Raoul ym. (toim.) | Nimeke=Marxilaisuus: Dialektisen materialismin sovellutuskokeita | Selite=Akateemisen sosialistiseuran julkaisuja 3 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Akateeminen sosialistiseura | Vuosi=1937}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Palonen, Kari &amp; Summa, Hilkka (toim.) | Nimeke=Pelkkää retoriikkaa: Tutkimuksen ja politiikan retoriikat | Selite=2. painos 1998 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-768-000-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Palonen, Kari | Nimeke=Kootut retoriikat: Esimerkkejä politiikan luennasta | Selite=SoPhi 11 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-34-0929-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Palonen, Kari | Nimeke=Mitä politiikka on? Luonnos politiikan tutkimuksen perusteiksi | Selite=Jyväskylän yliopisto. Valtio-opin laitos, julkaisuja 36 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 951-678-172-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Palonen, Kari | Nimeke=Tekstistä politiikkaan: Johdatusta tulkintataitoon | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-9066-30-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Parkkinen, Laura | Nimeke=On se niin väärin: Populismi ja pelastuksen politiikka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-247-260-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Patomäki, Heikki | Nimeke=Suomen talouspolitiikan tulevaisuus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-264-373-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pekkola, Mika &amp; Huttunen, Rauno | Nimeke=Kriittinen teoria ja Marx | Selite=SoPhi 115 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-39-4278-6 | www=https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/27177 | www-teksti=Verkkojulkaisu | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pekonen, Kyösti | Nimeke=Symbolinen modernissa politiikassa | Selite=Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 25 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-680-446-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pietikäinen, Petteri (toim.) | Nimeke=Valta Suomessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-495-143-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pikkusaari, Jussi | Nimeke=Työväenluokan ideologia: Demokraattinen ja reformistinen sosialismi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1975 | Tunniste=ISBN 951-30-3241-8}}
	
* {{Kirjaviite | Tekijä=Plehanov, Georgi | Nimeke=Marxilaisuuden peruskysymyksiä | Selite=(Osnovnye voprosy marksizma, 1908.) Suomentanut Juhani Eero. Tieteellisen sosialismin kirjasto | Julkaisupaikka=Moskova | Julkaisija=Edistys | Vuosi=1978}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pulkkinen, Tuija | Nimeke=Postmoderni politiikan filosofia | Selite=(The postmodern and the political agency, 1996.) Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Tekijän suomentama | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1998 (2. painos 2003) | Tunniste=ISBN 951-662-724-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Puuronen, Vesa | Nimeke=Tappavat aatteet | Julkaisupaikka=Jyskä | Julkaisija=Nettikirja.com | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-477-041-5 | www=http://vesapuuronen.net/tapsisallys.htm | www-teksti=Verkkojulkaisu | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pyhtilä, Marko | Nimeke=Kansainväliset situationistit: Spektaakkelin kritiikki | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-471-515-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rahkonen, Keijo &amp; Sironen, Esa (toim.) | Nimeke=Ernst Bloch: Utopia, luonto, uskonto: Johdatusta Ernst Blochin ajatteluun | Selite=Osa kirjoituksista käännöksiä, suomennokset Raija Sironen, Keijo Rahkonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansan sivistystyön liitto | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-9225-97-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rancière, Jacques | Nimeke=Erimielisyys: Politiikka ja filosofia | Selite=(La mésentente: Politique et philosophie, 1995.) Suomentanut Heikki Kujansivu. Paradeigma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5169-67-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ranta, Matti | Nimeke=Marxismin esittely ja arviointi: Dialektinen materialismi, historiallinen materialismi, marxilainen talousteoria, tieteellinen kommunismi ja läntinen marxismi | Selite=Rengaskirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Matti Ranta | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-92-0650-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rastas, Anna &amp; Huttunen, Laura &amp; Löytty, Olli (toim.) | Nimeke=Suomalainen vieraskirja: Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-768-176-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Raunio, Tapio | Nimeke=Liittovaltiot: Federalismin teoria ja arki | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-662-853-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Riis-Knudsen, Povl | Nimeke=Kansallisosialismi: Biologinen maailmankatsomus | Selite=(Nationalsocialisme: Det biologiske menneskesyn, 1987) | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Kansallinen vastarinta kustantamo | Vuosi=? | Tunniste=}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rius | Nimeke=Marx aloittelijoille | Selite=(Marx para principiantes, 1972.) Teoksesta Marx for beginners suomentaneet Arto Häilä ja Esko Pirinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1980 | Tunniste=ISBN 951-30-5110-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rocker, Rudolf | Nimeke=Anarkosyndikalismi: Vapaa työväenliike | Selite=(Anarcho-syndicalism, 1938.) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen anarkistiliitto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 952-90-7935-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rosanvallon, Pierre | Nimeke=Vastademokratia: Politiikka epäluulon aikakaudella | Selite=(La contre-démocratie: La politique à l’âge de la défiance, 2006.) Suomentanut Tapani Kilpeläinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-226-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rosanvallon, Pierre | Nimeke=Demokraattinen oikeutus: Puolueettomuus, refleksiivisyys, läheisyys | Selite=(La légitimité démocratique: Impartialité, réflexivité, proximité, 2008.) Suomentanut Vappu Helmisaari | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-768-319-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rosas, Allan (toim.) | Nimeke=Kansallisvaltion tulevaisuus Euroopassa: Seminaari Turussa 5.–6.10.1989 | Selite=Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja n:o 51 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen Unesco-toimikunta | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-47-3375-4}} 	

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rosenberg, Alfred | Nimeke=Uutta Eurooppaa kohti: Puheita ja kirjoitelmia | Selite=Suomentanut Aune Lindström | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1942}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rousseau, Jean-Jacques | Nimeke=Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä alkuperästä ja perusteista | Selite=(Discours sur l’origine et les fondements de l’inégalite parmi les hommes, 1755.) Suomentanut Ville Keynäs | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-768-074-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rousseau, Jean-Jacques | Nimeke=Yhteiskuntasopimuksesta, eli, Valtio-oikeuden johtavat aatteet | Selite=(Du contrat social ou principes du droit politique, 1762.) Suomentanut ja johdannolla varustanut J. V. Lehtonen. 3. painos (1. painos 1918) | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-23-3770-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rousseau, Jean-Jacques | Nimeke=Kirjoituksia sodasta ja rauhasta | Selite=(Extrait du projet de paix perpétuelle de M. l'abbé de Saint-Pierre, 1761; Jugement sur le paix perpétuelle, 1756, julkaistu 1782; Que l'état de guerre naît de l'état social, 1756–58; Fragments sur la guerre.) Johdanto: Harto Hakovirta. Suomentanut ja selityksin varustanut Alex Aissaoui | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Summa | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5418-29-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Runciman, W. G. | Nimeke=Yhteiskuntatiede ja poliittinen teoria | Selite=(Social science and political theory, 1969.) Suomennos: Sirkka Tuomela. Suomennoksen tarkistus ja toimitustyö: Jyrki Uusitalo. 2. laajennettu painos (1. painos 1975). Filosofian kirjasto 8 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 951-662-254-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ruostetsaari, Ilkka | Nimeke=Vallan ytimessä: Tutkimus suomalaisesta valtaeliitistä | Selite=Suomalaisen yhteiskunnan valtarakenne -tutkimusprojekti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-662-553-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ruostetsaari, Ilkka | Nimeke=Valta muutoksessa | Selite=Suomalaisen yhteiskunnan valtarakenne -tutkimusprojekti | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-27768-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ruthven, Malise | Nimeke=Fundamentalismi | Selite=(Fundamentalism: A very short introduction, 2004, 2007.) Suomentanut Sanni Rautala | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-264-139-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rönkkö, Heikki | Nimeke=Rooma opettaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Books on Demand | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-318-463-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saastamoinen, Kari | Nimeke=Eurooppalainen liberalismi: Etiikka, talous, politiikka | Selite=Sitra 188. Puheenvuoroja | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-796-141-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saukkonen, Pasi | Nimeke=Suomi, Alankomaat ja kansallisvaltion identiteettipolitiikka: Tutkimus kansallisen identiteetin poliittisuudesta, empiirinen sovellutus suomalaisiin ja hollantilaisiin teksteihin | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 752 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-746-104-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saukkonen, Pasi | Nimeke=Politiikka monikulttuurisessa yhteiskunnassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY Oppimateriaalit | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-31756-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Schanz, Hans-Jørgen | Nimeke=Karl Marxin teoria muurin murtumisen jälkeen | Selite=(Karl Marx i tilbageblik efter murens fald, 1994.) Esipuhe: Arto Noro. Suomentanut Tapani Hietaniemi. Tutkijaliiton julkaisusarja 81 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-9297-98-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Schmitt, Carl | Nimeke=Poliittinen teologia: Neljä lukua suvereenisuusopista | Selite=(Politische Theologie, 1922.) Suomentanut Tapani Hietaniemi. Esipuheet: Kaarlo Tuori, Markku Koivusalo ja Mika Ojakangas. Tutkijaliiton julkaisu 86. Paradeigma-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 952-5169-03-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Selbourne, David | Nimeke=Velvollisuuden periaate | Selite=(The principle of duty: An essay on the foundations of the civic order, 1994.) Suomentanut Manu J. Vuorio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-570-582-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Setälä, Maija | Nimeke=Demokratian arvo: Teoriat, käytännöt ja mahdollisuudet | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-662-881-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sihvola, Juha | Nimeke=Hyvän elämän politiikka: Näkökulmia Aristoteleen poliittiseen filosofiaan | Selite=Tutkijaliiton julkaisusarja 76 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-9297-94-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Skinner, Quentin | Nimeke=Kolmas vapauden käsite | Selite=(Third concept of liberty, 2002.) Muistoluento Britannian Akatemialle 2001 Isaiah Berlinin kunniaksi. Suomentanut Sami Syrjämäki. 23°45 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Eurooppalaisen filosofian seura | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-96984-9-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Soikkanen, Timo &amp; Vares, Vesa (toim.) | Nimeke=Kuva ja historia | Selite=Turun historiallinen arkisto 50 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-29-0933-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Steinbock, Dan | Nimeke=Sisäistetty herruus: Politisoituneen luonteenrakenteen kritiikkiä: Taiteellisen tutkimuksen kokeilu | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1980 | Tunniste=ISBN 951-1-05668-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Steinbock, Dan | Nimeke=Narsismin fasismi: Vapautus eko- ja urbaanifasismin kourissa | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-20-2122-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Strømmen, Øyvind | Nimeke=Äärioikeisto, vastajihadismi ja terrorismi Euroopassa | Selite=(Der mørke nettet: Om høyreekstremisme, kontrajihadisme og terror i Europa, 2011.) Suomentanut Heikki Eskelinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-31-7052-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sundström, Leif | Nimeke=Fasismi | Selite=Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-471-959-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sutinen, Ville-Juhani (toim.) | Nimeke=Utopiasosialistit | Selite=Suomennokset Timo Hännikäinen ym | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5500-43-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Suvanto, Pekka | Nimeke=Konservatismi Ranskan vallankumouksesta 1990-luvulle | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-710-004-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Taivalsaari, Eero | Nimeke=Näennäinen demokratia | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Art House | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-884-067-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Talmon, J. L. | Nimeke=Totalitaarinen demokratia: Alkuperä ja synty | Selite=(The origins of totalitarian democracy, 1952.) Suomentanut Jaakko Lavanne. Seitsentähdet | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1973 | Tunniste=ISBN 951-1-00049-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Talvitie, Sakari | Nimeke=Väkivalta ja myytit | Julkaisupaikka=Lappeenranta | Julkaisija=Karjalan kirjapaino | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-5200-29-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tarvainen, Veikko | Nimeke=60-luvun kapina | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-578-155-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tolonen, Juha | Nimeke=Valtio ja oikeus. Tutkimus lain käsitteestä | Selite=(Stat och rätt. En studie över lagbegreppet, 1986, 1988.) Suomentanut Pekka Nurminen | Julkaisupaikka=Åbo | Julkaisija=Pargas | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-9498-43-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tähkämaa, Juha (toim.) | Nimeke=”Etsikää totuutta tosiasioista”. Näkökulmia muuttuvaan Itä-Aasiaan | Selite=Turun yliopiston poliittisen historian tutkimuksia 10 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-29-1061-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Uschanov, Tommi | Nimeke=Mikä vasemmistoa vaivaa? | Selite=Teesi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-851-166-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Uurtimo, Yrjö | Nimeke=Yhdistyneiden kansakuntien kehitysstrateginen ajattelu: Moraalin ongelma ja ontologinen probleema modernissa tieteellisessä maailmankuvassa | Selite=Pro gradu -työ: Tampereen yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos, 1990. Tiedotteita 41 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto, politiikan tutkimuksen laitos, rauhan- ja kehitystutkimuksen yksikkö | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-44-2866-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Varis, Tuula | Nimeke=Vallan genealogia: Tutkimus Michel Foucault’n valtakäsityksistä | Selite=Tampereen yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos. Rauhan- ja kehitystutkimuksen yksikkö, Tiedotteita 36 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-44-2562-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vernant, Jean-Pierre | Nimeke=Kreikkalaisen ajattelun alkuperä | Selite=(Les origines de la pensée grecque, 1962.) Suomentanut Tuomas Parsio. Paradeigma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5169-35-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wiberg, Matti | Nimeke=Laki ja moraali. Käsitteellinen tutkimus poliittisen velvoitteen perusteista | Selite=Suomen akatemian tutkimushanke Oikeuden rajat. Helsingin yliopiston julkisoikeuden laitoksen julkaisuja D 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-45-4513-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vihavainen, Timo &amp; Hamilo, Marko &amp; Konstig, Joonas (toim.) | Nimeke=Mitä mieltä Suomessa saa olla. Suvaitsevaisto vs. arvokonservatiivit | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-312-123-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vilkka, Leena | Nimeke=Mustavihreä filosofia. Uutta yhteiskuntaa etsimässä | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Elämänsuojelija-lehti | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-97762-4-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Viren, Eetu &amp; Vähämäki, Jussi | Nimeke=Perinnöttömien perinne: Marx ilman marxismia | Selite=Paradeigma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5169-78-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Virno, Paolo | Nimeke=Väen kielioppi: Ehdotus analyysiksi nykypäivän elämänmuodoista | Selite=(La grammatica della moltitudine: Per una analisi delle forme di vita contemporanee, 2002.) Suomentanut Inkeri Koskinen. Polemos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5169-37-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wit, Marco de (toim.) | Nimeke=Keskusteluja libertarismista | Julkaisupaikka=Pori | Julkaisija=M. de Wit | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 952-90-8162-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Volgin, Vjatšeslav | Nimeke=Esseitä sosialististen aatteiden historiasta: (Muinaisajasta 1700-luvun lopulle) | Selite=(Očerki istorii socialističeskih idej.) Suomentaneet Antti Juntunen ja Viola Zakrevskaja | Julkaisupaikka=Moskova | Julkaisija=Progress | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 952-92-0650-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vorländer, Karl | Nimeke=Sosialististen aatteiden historia | Selite=(Geschichte der sozialistischen Ideen, 1924.) Suomentaneet A. Penttilä, H. Välisalmi. 3., lyhennetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1965}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vorländer, Karl | Nimeke=Sosialististen aatteiden historia | Selite=(Geschichte der sozialistischen Ideen, 1924.) Suomentaneet A. Penttilä, H. Välisalmi. Lisäyksillä varustanut Veikko Lahtinen. 2. painos (1. painos 1926) | Julkaisupaikka=Lahti | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1950}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vähämäki, Jussi | Nimeke=Elämä teoriassa: Tutkimus toimettomasta tiedosta kommunikaatioyhteiskunnassa | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Tutkijaliiton julkaisusarja 84. Paradeigma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 952-5169-01-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vähämäki, Jussi | Nimeke=Yhteisö ja politiikka | Selite=Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos, Julkaisuja 16 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-44-4138-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Žižek, Slavoj | Nimeke=Politiikkaa, idiootti! Vastakkainasetteluja Žižekin kanssa | Selite=Toimittaneet Kimmo Jylhämö ja Hanna Kuusela. Sisältää otteita Slavoj Žižekin teksteistä sekä haastattelun. Into-pamfletti 20 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Into | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0365-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Žižek, Slavoj | Nimeke=Väkivalta | Selite=(Violence, 2008.) Suomentanut Janne Porttikivi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nemo | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-240-145-8}}

=== 32.065 Kokoukset ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Varto, Juha (toim.) | Nimeke=Silleen jättäminen ja politiikka: Suomen fenomenologisen instituutin seminaari 12.5.1992 | Selite=Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta vol. 35. Sufi-tutkimuksia 4  | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-44-3158-8}}

=== 32.09 Historia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kanerva, Jukka | Nimeke=Matkaan! Tutkimus Francis Baconin poliittisesta ajattelusta | Selite=Jyväskylän yliopisto. Valtio-opin laitos, julkaisuja no 49 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-679-278-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korpiola, Lilly | Nimeke=Arabikevät | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Avain | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-692-912-8}}

== 32.1 Poliittiset järjestelmät ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alanen, Pentti | Nimeke=Tieto ja demokratia | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 33 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1976 | Tunniste=ISBN 951-677-723-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alenius, Ele | Nimeke=Että olisimme humaanin sivilisaation planeetta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-37-3098-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Büchi, Rolf &amp; Braun, Nadja &amp; Kaufmann, Bruno | Nimeke=Kohti osallistavaa demokratiaa: Kansanäänestykset demokratian välineenä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-471-638-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Büchi, Rolf &amp; Braun, Nadja &amp; Kaufmann, Bruno | Nimeke=Opas suoraan demokratiaan | Selite=(Guidebook to direct democracy, 2007.) Suomentanut Irina Kyllönen. Into-pamfletti 08 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0221-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Forsberg, Tuomas &amp; Raunio, Tapio (toim.) | Nimeke=Politiikan muutos | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-951-768-428-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Gessen, Keith ym. (toim.) | Nimeke=Occupy! | Selite=Into-pamfletti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into-Kustannus | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-264-144-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Helander, Voitto | Nimeke=Euroopan poliittiset järjestelmät | Selite=Julkaisija: Valtionhallinnon kehittämiskeskus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=VAPK-kustannus | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-37-0595-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hoffrén, Jari | Nimeke=Demokraattinen eetos: Rajoista mahdollisuuksiin? | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research, 174 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-39-0815-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ilvessalo, Saara &amp; Jaakkola, Henrik (toim.) | Nimeke=Kansan valta: Suora demokratia Suomen politiikan pelastuksena | Selite=Into-pamfletti 38 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-264-027-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Klein, Naomi | Nimeke=Vastarintaa ja vaihtoehtoja | Selite=(Fences and Windows. Dispatches from the Front Lines of the Globalization Debate, 2002.) Suomentanut Maarit Tillman | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-27949-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuusela, Hanna | Nimeke=Konsulttidemokratia: Kuinka valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-495-290-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mannermaa, Mika &amp; Dator, Jim &amp; Tiihonen, Paula (toim.) | Nimeke=Demokratia ja tulevaisuudet | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Eduskunta, tulevaisuusvaliokunta | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-53-2918-3 | www=http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip?${APPL}=erekj&amp;${BASE}=erekj&amp;${THWIDS}=0.52/1267902052_2539&amp;${TRIPPIFE}=PDF.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Masso, Iivi Anna | Nimeke=Rikkaat, köyhät ja demokratia: Vasemmistoliiton demokratiapamfletti 2003 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vasemmistoliitto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-97257-1-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Meriläinen, Rosa (toim.) | Nimeke=Mikä on Attac | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-27472-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mickelsson, Rauli (toim.) | Nimeke=Puolueiden tulevaisuus | Selite=Oikeusministeriön julkaisu 6:2009 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Oikeusministeriö | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-466-813-2 | www=http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/1247667717444 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nieminen, Hannu &amp; Karppinen, Kari &amp; Mörä, Tuomo (toim.) | Nimeke=Onko Eurooppa olemassa? Näkökulmia eurooppalaiseen julkisuuteen ja demokratiaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-495-062-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Noponen, Martti (toim.) | Nimeke=Suomen kansanedustusjärjestelmä | Selite=WSOY kurssikirjat | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-0-15593-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paastela, Jukka | Nimeke=Puolueet ennen puolueita: Puolueet ja puoluekäsitykset historiallisena ilmiönä antiikin Kreikasta nykyaikaisen puoluelaitoksen muodostumiseen | Selite=Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen laitos. Tutkimuksia 77 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-44-1597-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paastela, Jukka | Nimeke=Yksin- ja harvainvallasta: Tutkimus muinaisista ja nykyisistä autokratioista ja oligarkioista sekä niistä esitetyistä käsityksistä | Selite=Studia politica Tamperensis no. 9 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto, politiikan tutkimuksen laitos | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-44-4959-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Palonen, Kari | Nimeke=Parlamentarismi retorisena politiikkana | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-768-396-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rönkkö, Mika (toim.) | Nimeke=Toisenlaisen maailman manifesti: Attac 10 vuotta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-264-029-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sauri, Pekka &amp; Hietaniemi, Tapani &amp; Hiidenmaa, Pirjo (toim.) | Nimeke=Rakennetaan reilua maailmaa: Lähtökohtia vihreälle ja globaalille politiikalle | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vihreä lanka | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-98412-0-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Seppälä, Nina (toim.) | Nimeke=Ääni käheänä: Voiko demokratisoitumista ja osallistumista tukea? | Selite=Tampere Peace Research Institute, Research reports no. 79 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-706-173-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Setälä, Maija | Nimeke=Demokratian arvo: Teoriat, käytännöt ja mahdollisuudet | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-662-881-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Heikki S. | Nimeke=Politiikan paluu: Globalisaatioliike ja julkisuus | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-768-323-4}}

== 32.18 Eri maiden poliittiset järjestelmät ja sisäpolitiikka ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bhutto, Benazir | Nimeke=Sovinto: Islam, länsi ja demokratia | Selite=(Reconciliation: Islam, democracy and the West, 2008.) Suomennos: Pentti Sinnemäki paitsi Koraanin suomennokset: Jaakko Hämeen-Anttila. Huutomerkki no 3/08 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-31-4314-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Borg, Sami | Nimeke=Kansalaisena Suomessa: Kansalaisvaikuttaminen Pohjoismaissa ja European Social Survey 2002 | Selite=Oikeusministeriön julkaisu 3/2005 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Oikeusministeriö | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-466-288-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Chomsky, Noam | Nimeke=New York 11.9. | Selite=(9-11, 2001.) Teos koostuu syys-lokakuussa 2001 tehdyistä haastatteluista. Suomentanut Jaakko Yli-Juonikas | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Sammakko | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5194-40-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Chomsky, Noam | Nimeke=Merirosvoja ja keisareita: Kansainvälisen terrorismin kuvioita | Selite=(Pirates and emperors, old and new: International terrorism in the real world, 2002.) Suomentanut Sami Heino. Sammakon tietopokkarit | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Sammakko | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5194-72-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dutt, R. Palme | Nimeke=Internationaali: Katsaus internationaalien historiaan | Selite=(The internationale, 1964.) Suomennos perustuu alkuteokseen ja venäjänkieliseen korjattuun ja tarkistettuun laitokseen Internatsional. Suomentaneet Pentti Lahtinen ja Maija Savutie | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansankulttuuri | Vuosi=1972 (2. korjattu painos 1973) | Tunniste=ISBN 951-615-015-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Flint, Julie &amp; de Waal, Alex | Nimeke=Darfur: Pitkän sodan lyhyt historia | Selite=(Darfur: A short history of a long war, 2005.) Suomennos: Kirsi Komonen. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-471-740-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frazier, Kevin &amp; Halonen, Arto | Nimeke=Pyhän kirjan varjo | Selite=Käsikirjoituksesta suomentanut Einari Aaltonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0197-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Garton Ash, Timothy | Nimeke=Euroopan kumous: Käännekohta 1989 | Selite=(We the people: The revolution of '89 witnessed on Warsaw, Budapest, Berlin &amp; Prague, 1990.) Suomentanut Yrjö Lautela | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-26-3587-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harding, Luke | Nimeke=Mafiavaltio: Miten tavallisesta toimittajasta tuli uusbrutaalin Venäjän vihollinen | Selite=(Mafia state: How one reporter became an enemy of the brutal new Russia, 2011.) Suomentanut Jarkko S. Tuusvuori | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-264-161-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Helander, Voitto | Nimeke=Läntisten suurvaltain poliittiset järjestelmät | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Finnpublishers| Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-848-013-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Helander, Voitto | Nimeke=Pohjoismaiden poliittiset järjestelmät | Selite=2. uudistettu painos. 1. painos 1988 (väitöskirja: Turun yliopisto). Valtio-opillisia tutkimuksia n:o 44 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-880-194-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Iivonen, Jyrki | Nimeke=Neuvostovallan viimeiset vuodet | Selite=Ulkopoliittisen instituutin julkaisuja 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-662-547-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Juusola, Hannu &amp; Huuhtanen, Heidi (toim.) | Nimeke=Uskonto ja politiikka Lähi-idässä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-662-849-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kalela, Jorma &amp; Lindroos, Ilari (toim.) | Nimeke=Jokapäiväinen historia | Selite=Tietolipas 177 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-746-308-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kang, Chol-hwan &amp; Rigoulot, Pierre | Nimeke=Pjongjangin akvaariot: 10 vuotta Pohjois-Korean gulagissa | Selite=(Les aquariums de Pyongyang: Dix ans au goulag nord-coréen, 2000.) Suomentanut Lotta Toivanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Siltala | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-234-015-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kapuściński, Ryszard | Nimeke=Imperiumi | Selite=(Imperium, 1993.) Suomentanut Tapani Kärkkäinen. 2. painos (1. painos 1993) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-578-554-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karppinen, Antti | Nimeke=Venäjän aatetta jäljittämässä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-23328-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karppinen, Antti | Nimeke=Minne troikka rientää? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-28328-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karppinen, Antti | Nimeke=Sirppi, vasara ja tähti: Kansallisesta aatteesta uuden Venäjän ideologia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-32354-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kestilä, Elina | Nimeke=Radikaalioikeistopuolueet Länsi-Euroopassa: Tutkimuksia vaalikannatuksen vaihteluun vaikuttavista kysyntä- ja tarjontateoreettisista tekijöistä | Selite=Väitöskirja: Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita, osa 258 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-29-3286-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korhonen, Keijo | Nimeke=Pax Americana: George W. Bushin pelon perintö: Pamfletti | Selite=Barrikadi-sarja no 4 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-0-34969-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korhonen, Keijo | Nimeke=Obaman oppivuosi: Amerikan idoli putosi maan pinnalle: Pamfletti | Selite=Barrikadi-sarja no 15 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35972-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korpiola, Lilly &amp; Nikkanen, Hanna | Nimeke=Arabikevät | Selite=Kuvat: Hossam el-Hamalawy | Julkaisupaikka=Helsinki  | Julkaisija=Avain | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-692-912-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuorsalo, Anne &amp; Susiluoto, Ilmari &amp; Valkonen, Martti | Nimeke=Venäjä: Kovan linjan energiajätti | Selite=Kleio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-37-5136-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lodenius, Peter | Nimeke=Bushin uusi maailma: Syntyykö imperiumi? | Selite=(Bushs nya värld: Ett imperium föds?, 2003.) Suomentanut Petri Stenman. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-471-261-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Luukkanen, Arto | Nimeke=Projekti Putin: Uuden Venäjän historiaa 1996–2008 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-0-33079-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=McGregor, Richard | Nimeke=Puolue: Kiinan hallitsijoiden salainen maailma | Selite=(The party: The secret world of China's communist rulers, 2010) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-1-24556-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Meri, Lennart | Nimeke=Tulen maasta, jonka nimi on Viro | Selite=Toimittanut Piret Saluri. Suomentanut Juhani Salokannel | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-1-13784-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Moore, Michael | Nimeke=Tyhmät valkoiset miehet: ...ja muita huonoja tekosyitä Yhdysvaltain tilaan! | Selite=(Stupid white men ...and other sorry excuses for the state of the nation, 2001.) Suomentanut Heikki Karjalainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-28342-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkeläinen, Mika | Nimeke=Villi Länsi: Kirjeenvaihtajan kanssa pitkin poikin Amerikkaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-247-106-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nemtsov, Boris &amp; Milov, Vladimir | Nimeke=Putinismi ja Venäjän rappio | Selite=Päivitetty ja toimitettu laitos teoksesta Nezavisimyj èkspertnyj doklad ”Putin. Itogi”. Suomentanut Anu Lönnqvist. Into-pamfletti 18 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Into | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0367-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paju, Imbi &amp; Oksanen, Sofi (toim.) | Nimeke=Kaiken takana oli pelko: Kuinka Viro menetti historiansa ja miten se saadaan takaisin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35111-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Politkovskaja, Anna | Nimeke=Toinen Tshetshenian sota | Selite=(Vtoraâ Čečenskaâ.) Suomennos: Jukka Mallinen. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-471-141-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pursiainen, Christer | Nimeke=Venäjän idea, utopia ja missio | Selite=Ulkopoliittisen instituutin julkaisuja nro 6 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-662-759-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Raento, Pauliina | Nimeke=Kuuba: Maa, kansa, yhteiskunta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN Helsinki}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ruotsila, Markku | Nimeke=Yhdysvaltain kristillinen oikeisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-495-065-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saksi, Veikko | Nimeke=Venäjä kriisissä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=ProKarelia | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-98494-4-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Selin, Tove &amp; Vainio, Kristiina (toim.) | Nimeke=Vaaleilla harvainvaltaan: Demokratian tila Aasiassa | Selite=Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0456-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Seppänen, Esa | Nimeke=Venäjä tienhaarassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-951-884-515-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Siimes, Suvi-Anne | Nimeke=Amerikan päiväkirja ja muita kirjoituksia | Selite=Yrjö Sirolan säätiön julkaisuja 1/2000 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansan sivistystyön liitto | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-9455-72-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Susiluoto, Ilmari | Nimeke=Aasialaisesta tuotantotavasta sosialismiin: Byrokratia, vallankumousstrategia ja hallinnon rationalisointi Marxista ensimmäiseen viisivuotissuunnitelmaan | Selite=Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitoksen tutkimuksia. Sarja C, Sosialististen järjestelmien tutkimuksia, 4 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 951-45-1827-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sysikaski, Kalle | Nimeke=Kansanmurha paratiisissa: Itä-Timorin historia ja nykypäivä  | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen sadankomitealiitto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-9372-18-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tocqueville, Alexis Clérel de | Nimeke=Demokratia Amerikassa | Selite=(De la démocratie en Amérique I–II, 1835/1840.) Suomentanut Sami Jansson | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-662-900-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Troitski, Artemi | Nimeke=Kiinnostavia aikoja: Kirjoituksia 1990-luvun Venäjältä | Selite=Toimittanut ja suomentanut Anton Nikkilä. Osa kirjoituksista on alunperin ilmestynyt Moscow magazine, The Moscow times ja Novaja gazeta -lehdissä 1990–1998. Pystykorvakirja. 2. korjattu ja täydennetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-578-678-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Troitski, Artemi | Nimeke=Venäjän viimeinen diversantti | Selite=Toimitus: Anton Nikkilä. Käännös: Anu Lönnqvist. Kirjoitukset ilmestyneet Diversant-daily.ru-sivustolla. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0024-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Väyrynen, Raimo | Nimeke=Globalisaatiokritiikki ja kansalaisliikkeet | Selite=Sitra 239 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-662-826-5}}

=== 32.1809 Historia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ali, Tariq | Nimeke=Taistelu Pakistanista | Selite=(The duel: Pakistan on the flight path of American power, 2008.) Suomennos: Risto Tiittula | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-264-083-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Asikainen, Raisa &amp; Naarajärvi, Teemu &amp; Vuori, Juha A. (toim.) | Nimeke=Pekingin kevät 1989: Tiananmen ja kiinalaisen aktivismin rajat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-495-110-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ericson, Claes | Nimeke=Oligarkit. Helppoa rahaa ja katoavaista valtaa kapitalistisella Venäjällä | Selite=(Oligarkerna. Om snabba pengar och förgänglig makt i kapitalismens Ryssland, 2011.) Käännös: Maarit Tillman | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Docendo | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-0-38325-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Graf, Mati &amp; Roiko-Jokela, Heikki | Nimeke=Vaarallinen Suomi: Suomi Eestin kommunistisen puolueen ja Neuvosto-Viron KGB:n silmin | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5478-09-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karlsson, Klas-Göran | Nimeke=Vaino ja vaikeneminen: Neuvostohallinnon sota omia kansalaisiaan vastaan | Selite=(Terror och tystnad: Sovjetregimens krig mot den egna befolkningen, 2003.) Suomennos: Petri Stenman. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-471-427-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Soldatov, Andrei &amp; Borogan, Irina | Nimeke=Uusi yläluokka | Selite=(The new nobility: The restoration of Russia's security state and the enduring legacy of the KGB, 2010.) Suomentanut Kirsi Luoma. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0704-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vahtre, Lauri | Nimeke=Absurdin suurvalta: Elämää neuvostojärjestelmässä | Selite=(Absurdi impeerium, 2007.) Suomentanut Turun yliopiston viron kielen opiskelijoiden käännöstyöryhmä: Anna-Maria Rantanen ym | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-36491-8}}

== 32.182 Suomen poliittinen järjestelmä ja sisäpolitiikka ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aarnio, Eeva | Nimeke=Päämäärät liikkeessä: Puolueohjelmien kirjoittamisen muuttuvat merkitykset Suomessa 1950-luvulta 1990-luvulle | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto. SoPhi 30 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-39-0340-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahlfors, Bo &amp; Kolanen, Risto | Nimeke=Politiikka menestyksen Suomessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-30-8961-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alasuutari, Pertti &amp; Ruuska, Petri (toim.) | Nimeke=Elävänä Euroopassa: Muuttuva suomalainen identiteetti | Selite=Sitra 210 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-768-045-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alenius, Ele | Nimeke=Suomalainen ratkaisu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1974 | Tunniste=ISBN 951-26-0986-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Borg, Olavi &amp; Harisalo, Risto (toim.) | Nimeke=Vihreä politiikka: Empiirisiä tutkimuksia aktivisteista, kannattajista ja poliittisesta toiminnasta | Selite=Tampereen yliopisto. Tutkimuksia 95 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-44-2354-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Boxberg, Katja &amp;  Heikka, Taneli | Nimeke=Lumedemokratia: Pamfletti | Selite=Kansialanimeke: Kun konsensus vei rahan ja vallan suomalaisilta. Barrikadi-sarja 9 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35450-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bäckman, Johan | Nimeke=Saatana saapuu Helsinkiin: Anna Politkovskajan murha ja Suomi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Russia Advisory Group | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-99785-1-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ervasti, Pekka | Nimeke=Kuka Mitä Häh 2010: Tasavallassa kaikki hyvin? | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-1-24659-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Gordon, Tuula &amp; Komulainen, Katri &amp; Lempiäinen, Kirsti | Nimeke=Suomineitonen hei! Kansallisuuden sukupuoli | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-768-107-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Gustafsson, Mikko | Nimeke=Keputabu. Latteliberaalien matka Suomen poliittiseen keskipisteeseen | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Sammakko | Vuosi=2016 | Tunniste=ISBN 978-952-483-306-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haikara, Kalevi | Nimeke=Isänmaan vasen laita: Suomen kansan demokraattinen liitto 30 vuotta piikkinä kansakunnan lihassa | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1975 | Tunniste=ISBN 951-1-02144-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hako, Matti &amp; Huhtanen, Heimo &amp; Nieminen, Matti (toim.) | Nimeke=Aatteet ja vaatteet | Selite=Kansialanimeke: Suomen työväen henkinen perinne. Työväen muistitietotoimikunnan julkaisuja 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1964}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hannula, Milla | Nimeke=Maassa maan tavalla: Maahanmuuttokritiikin lyhyt historia | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-051-1-24871-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hongisto, Markku | Nimeke=Erhe ja virhe: Johdatusta työväenliikkeen tautioppiin | Selite=Kirjoitukset ilmestyneet aiemmin eri lehdissä vuosina 1982–2010 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Työn ja tutkimuksen vasemmistoyhdistys | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-92-7737-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hynynen, Pertti (toim.) | Nimeke=Opiskelijavalta | Selite=Huutomerkki-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1970 | Tunniste=ISBN }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ilmonen, Kaj &amp; Siisiäinen, Martti (toim.) | Nimeke=Uudet ja vanhat liikkeet | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-768-039-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jaskari, Harri ym. | Nimeke=Lob: Lobbauskirja | Julkaisupaikka=Kirkkonummi | Julkaisija=Paasilinna | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5856-17-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jouhki, Hannu | Nimeke=Demari ajaa bemarilla: Punakoneen viritysopas: (Pamfletti) | Selite=Barrikadi-sarja no 18 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-37686-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jääsaari, Johanna &amp; Martikainen, Tuomo | Nimeke=Nuorten poliittiset valinnat: Tutkimus nuorten aikuisten poliittisesta suuntautumisesta pääkaupunkiseudulla | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-662-516-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kalliala, Mari | Nimeke=Politiikkaa toisaalla: Poliittinen liike ja laiton toiminta | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia 23 | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Poliisiammattikorkeakoulu | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-815-101-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kastari, Pirkko-Liisa | Nimeke=Mao, missä sä oot? Kiinan kulttuurivallankumous Suomen 1960-luvun keskusteluissa | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Bibliotheca historica 65 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-746-232-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Keränen, Marja (toim.) | Nimeke=Kansallisvaltion kielioppi | Selite=SoPhi 28 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-39-0325-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kettunen, Pauli | Nimeke=Poliittinen liike ja sosiaalinen kollektiivisuus: Tutkimus sosialidemokratiasta ja ammattiyhdistysliikkeestä Suomessa 1918–1930 | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Historiallisia tutkimuksia 138 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-9254-86-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koikkalainen, Petri &amp; Riepula, Esko | Nimeke=Näin valta ostetaan: Lyhyt oppimäärä poliittisesta korruptiosta Suomessa 2006–2009: Pamfletti | Selite=Barrikadi-sarja no 12 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-0-36145-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koivulaakso, Dan &amp; Brunila, Mikael &amp; Andersson, Li | Nimeke=Äärioikeisto Suomessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-264-180-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kolanen, Risto &amp; Suomela, Kalevi (toim.) | Nimeke=Uusi Eurooppa – haaste vasemmistolle | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-30-9568-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korhonen, Johanna | Nimeke=Kymmenen polkua populismiin: Kuinka vaikenevasta Suomesta tuli äänekkään populismin pelikenttä | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Counterpoint | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-0-9568225-9-8 | www=http://www.e2.fi/files/Kymmenen%20polkua%20populismiin_Johanna%20Korhonen.pdf | www-teksti=Verkkojulkaisu | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korhonen, Johanna | Nimeke=Kymmenen polkua populismiin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-264-257-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korhonen, Keijo | Nimeke=Itsenäisyyden lyhyt historia ja EU-Suomen koko kuva | Julkaisupaikka=Alajärvi | Julkaisija=VS-kustannus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-92-1736-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koski, Markku | Nimeke=Sorsa-diagnoosi: Poliitikon julkiset kasvot | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Odessa | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 978-951-9-17824-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koski, Markku | Nimeke=Hohto on mennyt herrana olemisesta: Televisio ja poliitikko | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-7-68249-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuisma, Juha &amp; Rusi, Alpo | Nimeke=Avaus äärikeskustaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Keskustaopiskelijoiden liitto: Nuoren keskustan liitto | Vuosi=1980 | Tunniste=ISBN 951-99242-5-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuusela, Hanna &amp; Rönkkö, Mika (toim.) | Nimeke=Puolueiden kriisi: Puolueet ja uusliberalismi: Mitä on tehtävä? | Selite=Into-pamfletti 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Into | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0128-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuusipalo, Jaana | Nimeke=Sukupuolittunut poliittinen edustus Suomessa | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu. Acta Universitatis Tamperensis 1614 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-44-8453-7 | www=http://acta.uta.fi/teos.php?id=11454 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laine, Leena &amp; Markkola, Pirjo (toim.) | Nimeke=Tuntematon työläisnainen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-9066-31-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laitinen, Aarno | Nimeke=Ulkoparlamentin puhemies: Aarno Laitisen kauneimmat kolumnit Iltalehdessä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-20-8015-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtinen, Lasse Juhani | Nimeke=Suomen paluu kansallisvaltioksi | Julkaisupaikka=Kannus | Julkaisija=Kärppä-julkaisut | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-98639-9-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Linkola, Pentti &amp; Soininvaara, Osmo | Nimeke=Kirjeitä Linkolan ohjelmasta | Selite=Ilmestyskirjasto 1 | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-0-14133-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lounasmeri, Lotta | Nimeke=Kansallisen konsensuskulttuurin jäljillä: Globalisaatioajan Suomi Helsingin Sanomissa | Selite=Väitöskirja. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2010:6 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-10-6682-5 | www=https://helda.helsinki.fi/handle/10138/23470 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Martikainen, Tuomo &amp; Pekonen, Kyösti | Nimeke=Nuoret ja urbaani politiikka: Tutkimus pääkaupunkiseudun nuorten aikuisten poliittisesta suuntautumisesta | Selite=Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 11/1996 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin kaupunki | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-772-832-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Meriläinen, Rosa | Nimeke=Puheet ovat tekoja | Selite=Pamfletti 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vihreä lanka | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-98412-2-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mickelsson, Rauli | Nimeke=Samanlaiset ja erilaiset puolueet: Retoriikka- ja diskurssianalyyttinen tutkimus kokoomuslaisten ja sosialidemokraattien jäsenlehdissä ilmaisemista käsityksistä omista puolueistaan vuosina 1965–1995 | Selite=Väitöskirja: Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita, osa 153 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-29-1578-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ministeriöiden demokratiaverkosto | Nimeke=Demokratiapolitiikan suuntaviivat | Selite=Oikeusministeriö, Mietintöjä ja lausuntoja 14/2010 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Oikeusministeriö | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-466-817-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Moring, Anna (toim.) | Nimeke=Sukupuolen politiikka: Naisten äänioikeuden 100 vuotta Suomessa | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-1-21054-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nevanlinna, Arne | Nimeke=Vallan reunassa: Ynnä muita väärinkäsityksiä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35103-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Niinistö, Sauli | Nimeke=Viiden vuoden yksinäisyys | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2005 (6. nidottu painos 2011) | Tunniste=ISBN 951-851-040-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nousiainen, Jaakko | Nimeke=Suomen poliittinen järjestelmä | Selite=10. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-0-22759-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nurmiranta, Jorma Johannes | Nimeke=Jorma Johannes Nurmirannan ajatuksia Suomen tasavallan talouspolitiikasta ja muustakin 1990-luvulla Kauhajoelta | Julkaisupaikka=Kauhajoki | Julkaisija=J. J. Nurmiranta | Vuosi=1998}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Oinonen, Eriikka &amp; Blom, Raimo &amp; Melin, Harri (toim.) | Nimeke=Onni on olla suomalainen? Kansallinen identiteetti ja kansalaisuus: Raportti ISSP 2003 ja 2004 Suomen aineistoista | Selite=Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja 1 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-44-6320-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paloheimo, Heikki &amp; Raunio, Tapio (toim.) | Nimeke=Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY Oppimateriaalit | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-0-33188-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pernaa, Ville &amp; Pitkänen, Ville (toim.) | Nimeke=Poliitikot taistelivat, media kertoo: Suomalaisen politiikan mediapelejä 1981–2006 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-20-7212-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pesonen, Pertti &amp; Sänkiaho, Risto | Nimeke=Kansalaiset ja kansanvalta: Suomalaisten käsityksiä poliittisesta toiminnasta | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 951-0-09047-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pietikäinen, Petteri (toim.) | Nimeke=Valta Suomessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-495-143-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pulliainen, Erkki | Nimeke=Hallitusohjelma 2011: Puolivakava pamfletti | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ochre Chronicles | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5777-05-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rahkonen, Susanna | Nimeke=Valta istuu sohvalla | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-37-4866-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rantala, Juha | Nimeke=Huijari – Veltto Virtanen &amp; Kirjava puolue | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Veitikka kustannus | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 952-5303-00-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rapeli, Lauri | Nimeke=Tietääkö kansa? Kansalaisten politiikkatietämys teoreettisessa ja empiirisessä tarkastelussa | Selite=Väitöskirja: Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita, osa 296 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-29-4218-3 | www=https://oa.doria.fi/handle/10024/59408 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rasimus, Ari | Nimeke=Uudet liikkeet: Radikaali kansalaisaktivismi 1990-luvun Suomessa | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-44-6757-4 | www=http://acta.uta.fi/pdf/951-44-6758-2.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rehn, Olli | Nimeke=Liike vai puolue? Kansalaisdemokratian mahdollisuudet 90-luvun Suomessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Hanki ja jää | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-8916-17-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Salminen, Esko | Nimeke=Mediavallan aika: Politiikka tiedotusvälineissä Mauno Koivistosta Tarja Haloseen | Selite=Kleio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-37-4679-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sankari, Mika | Nimeke=Poliittisen korrektiuden kukkasia: Kirjoituksia sananvapaudesta | Julkaisupaikka=Lahti | Julkaisija=Mika Sankari | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-92-7411-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Seppänen, Esko | Nimeke=Punapääoman romahdus | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-0-20814-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Setälä, Rauno | Nimeke=Uusstalinistin uskontunnustus: Lähtökohtia 70-luvun luokkataisteluun | Selite=Omega-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1970}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Siikala, Pekka | Nimeke=Vallan ja rahan moraali | Julkaisupaikka=Nastola | Julkaisija=Democenter | Vuosi=199 | Tunniste=ISBN 951-831-001-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Siimes, Suvi-Anne | Nimeke=Politiikan piilokuvat | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-1-17715-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Soininvaara, Osmo | Nimeke=Vihreää valoa: Kirja Suomen muuttamisesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Perusta | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-95850-0-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Soininvaara, Osmo | Nimeke=Vihreät ja talous: Oikealla, vasemmalla vai edellä? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tietokeino | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-91-8596-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Soininvaara, Osmo | Nimeke=Vihreä politiikka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=20125 | Tunniste=ISBN 978-951-851461-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Suomi, Juhani | Nimeke=Toisinajattelevan tasavaltaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-31-7532-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sutinen, Petri | Nimeke=Humanismi, Suomi, Eurooppa: Vaihtoehdottoman vapauden illuusio vai eettinen yhteisöllisyys? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansallinen sivistysliitto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-8964-57-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Taivalsaari, Eero | Nimeke=Suomalainen vaihtoehto EY:lle: Tie uuteen hyvinvointivaltioon | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-31-0266-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Taivalsaari, Eero | Nimeke=Alaston totuus markkinavoimista: Kirjoituksia aikamme umpikujasta ja ulospääsyn mahdollisuuksista | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-31-1029-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tasa-arvon ja demokratian tutkimus TANDEM [Jukka Gronow, Pertti Klemola, Juha Partanen] | Nimeke=Demokratian rajat ja rakenteet: Tutkimus suomalaisesta hallitsemistavasta ja sen taloudellisesta perustasta | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1977 | Tunniste=ISBN 951-0-08261-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ukkola, Tuulikki | Nimeke=Valittajien valtakunta | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-1-12851-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ukkola, Tuulikki | Nimeke=Kansanvallan vanki | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-1-14495-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Uola, Mikko | Nimeke=Sinimusta veljeskunta: Isänmaallinen kansanliike 1932–1944 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-1-06982-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Urpilainen, Jutta | Nimeke=Rouva puheenjohtaja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-0-38206-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wiberg, Matti | Nimeke=Paluu politiikkaan | Selite=Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia-sarja nro 42 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kunnallisalan kehittämissäätiö | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-9740-83-2}} 

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wiberg, Matti | Nimeke=Politiikka Suomessa | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-26700-7}} 

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wuori, Matti &amp; Saksa, Markku | Nimeke=Titanicin kansituolit | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-0-19141-8}}

=== 32.182038 Sanakirjat. Sanastot ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wiberg, Matti | Nimeke=Politiikan sanakirja: Inhorealistin versio | Selite=Toimittanut Kalevi Koukkunen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Siltala | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-234-048-1}}

=== 32.18209 Historia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alapuro, Risto | Nimeke=Suomen synty paikallisena ilmiönä 1890–1933 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Hanki ja jää | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-8916-38-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Arhinmäki, Paavo | Nimeke=Punavihreä sukupolvi | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-1-21205-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ehrnrooth, Jari | Nimeke=Sanan vallassa, vihan voimalla: Sosialistiset vallankumousopit ja niiden vaikutus Suomen työväenliikkeessä 1905–1914 | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Historiallisia tutkimuksia 167 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-8915-64-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavikko, Paavo | Nimeke=Tarja Halosen tarina: Naisen muotokuva politiikan kehyksissä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-884-316-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Helin, Matti | Nimeke=Päästä meidät pahasta: Uskonto Skdl:n politiikassa 1944–1961 | Selite=Väitöskirja: Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita, osa 121 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-29-0759-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyvärinen, Matti | Nimeke=Viimeiset taistot | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos, Julkaisuja nro 6 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-9066-80-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyvönen, Antti | Nimeke=Kokemuksia maanalaisuuden tieltä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansankulttuuri | Vuosi=1973 | Tunniste=ISBN 951-615-053-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kairamo, Aimo &amp; Rautio, Yrjö | Nimeke=Minne nyt, vasemmisto? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=Yrjö  | Tunniste=ISBN 951-31-0487-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kallinen, Timo | Nimeke=Brecht goes hiphop! Kiistakirjoituksia taiteesta, tieteestä ja politiikasta 1980- ja 1990-luvuilla | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=TA-tieto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-97669-0-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Katainen, Elina &amp; Kotila, Pirkko (toim.) | Nimeke=Työväki ja tunteet | Selite=Väki voimakas 15 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-98296-3-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kettunen, Pauli | Nimeke=Globalisaatio ja kansallinen me: Kansallisen katseen historiallinen kritiikki | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-221-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kiljunen, Kimmo (toim.) | Nimeke=Minun mielestäni Tarja Halonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Presidentti 2000 | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 952-91-1767-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Krekola, Joni | Nimeke=Stalinismin lyhyt kurssi: Suomalaiset Moskovan Lenin-koulussa 1926–1938 | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Bibliotheca historica 105 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-746-864-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kähkönen, Sirpa | Nimeke=Vihan ja rakkauden liekit: Kohtalona 1930-luvun Suomi | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-1-24275-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laakso, Mikko &amp; Åberg, Veijo | Nimeke=Sosialismiin! Sosialidemokraattiset nuoret 1906–2006 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sosialidemokraattiset nuoret | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-9432-30-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lebedeva, Natalia &amp; Rentola, Kimmo &amp; Saarela, Tauno (toim.) | Nimeke=”Kallis toveri Stalin!” Komintern ja Suomi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-37-3568-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Leppänen, Veli-Pekka | Nimeke=Ohranasta oppositioon: Kommunistit Helsingissä 1944–1951 | Selite=Julkaisija: SKP:n Helsingin piirijärjestö ry | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansan sivistystyön liitto | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-9455-41-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Liikanen, Ilkka | Nimeke=Fennomania ja kansa: Joukkojärjestäytymisen läpimurto ja Suomalaisen puolueen synty | Selite=Väitöskirja: Joensuun yliopisto. Historiallisia tutkimuksia 191 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-710-012-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäki-Kulmala, Heikki | Nimeke=Taistolaisuuden harmaa kirja | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Pilot-kustannus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-464-183-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nummivuori, Petri | Nimeke=Oikeistolainen: Tuure Junnilan elämäkerta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7636-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pikkusaari, Jussi | Nimeke=Vaikea vapaus: Sosialidemokratian häviö kirkolle Suomen kulttuuritaistelussa | Selite=Väitöskirja: Oulun yliopisto. Bibliotheca historica 32 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-710-085-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Remes, Tanja &amp; Sohlstén, Jemina (toim.) | Nimeke=Edellä! Vihreä liitto 20 vuotta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vihreä sivistysliitto | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-5078-24-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Roininen, Aimo | Nimeke=Kirja liikkeessä: Kirjallisuus instituutiona vanhassa työväenliikkeessä (1895–1918) | Selite=Väitöskirja: Oulun yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 600 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-717-776-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Salmi-Niklander, Kirsti | Nimeke=Itsekasvatusta ja kapinaa: Tutkimus Karkkilan työläisnuorten kirjottavasta keskusteluyhteisöstä 1910- ja 1920-luvuilla | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 967 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-746-581-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Seppänen, Esko | Nimeke=Oma pääoma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-264-033-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sillantaus, Pentti | Nimike=Yöpakkasista jäittenlähtöön: Kokoomuksen kujanjuoksu 1958–87 | Julkaisupaikka=Jyväskylä Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-20-3316-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Suominen, Tapani | Nimeke=Ehkä teloitamme jonkun: Opiskelijaradikalismi ja vallankumousfiktio 1960- ja 1970 -lukujen Suomessa, Norjassa ja Länsi-Saksassa | Selite=Teos pohjautuu Oslon yliopistossa 1996 hyväksyttyyn väitöskirjaan. Hanki ja jää | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-31-1048-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Uola, Mikko | Nimeke=Sinimusta veljeskunta: Isänmaallinen kansanliike 1932–1944 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-1-06982-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vares, Vesa | Nimeke=Varpuset ja pääskyset: Nuorsuomalaisuus ja Nuorsuomalainen puolue 1870-luvulta vuoteen 1918 | Selite=Historiallisia tutkimuksia 206 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-746-161-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa H. J. | Nimeke=Kapina kampuksella | Selite=Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 113 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-39-5046-0}}

== 32.1821 Suomen hallitusmuoto ja valtiosääntö ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Donner, Jörn | Nimeke=Terveenä laitoksessa: Katkelmia muistista | Selite=(Anstalten: Fragment ur minnet, 1995.) Suomentanut Rauno Ekholm | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-1-13944-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hallberg, Pekka | Nimeke=Oikeuden ja vallan solmuja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-0-38387-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pekonen, Kyösti | Nimeke=Puhe eduskunnassa | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-768-328-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pesonen, Pertti (toim.) | Nimeke=Suomen EU-kansanäänestys 1994: Raportti äänestäjien kannanotoista | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ulkoasiainministeriö, eurooppatiedotus | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-724-014-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pulliainen, Erkki | Nimeke=Kansanedustajan valta ja vastuu | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ochre Chronicles | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-99311-4-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Raunio, Tapio &amp; Wiberg, Matti (toim.) | Nimeke=Eduskunta: Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-495-332-0}}

=== 32.182109 Historia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Borg, Sami (toim.) | Nimeke=Muutosvaalit 2011 | Selite=Selvityksiä ja ohjeita 16/2012 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Oikeusministeriö | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-259-171-5 | www=http://www.om.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/162012muutosvaalit2011.html | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Borg, Sami &amp; Paloheimo, Heikki (toim.) | Nimeke=Vaalit yleisödemokratiassa: Eduskuntavaalitutkimus 2007 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-44-7568-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jyränki, Antero &amp; Nousiainen, Jaakko | Nimeke=Eduskunnan muuttuva asema | Selite=Suomen eduskunta 100 vuotta, 2. Julkaisija: Suomen eduskunta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-37-4542-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Komulainen, Arvo | Nimeke=Taistelu Ahvenanmaasta: Oolannin iäisyyskysymys | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-20-6796-X }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mylly, Juhani | Nimeke=Edustuksellisen kansanvallan läpimurto | Selite=Julkaisija: Suomen eduskunta. Suomen eduskunta 100 vuotta 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-37-4541-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pernaa, Ville &amp; Niemi, Mari K. &amp; Pitkänen, Ville | Nimeke=Mielikuvavaalit: Kevään 2007 eduskuntavaalien mediailmiöt | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Kirja-Aurora | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-29-3245-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tiitinen, Seppo ym. | Nimeke=Suomen ja kansanvallan haasteet | Selite=Suomen eduskunta 100 vuotta, 12. Julkaisija: Suomen eduskunta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-37-4552-3}}

== 32.1828 Suomen puolueet ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aarnio, Eeva &amp; Palonen, Kari (toim.) | Nimeke=Puolueiden periaateohjelmat 1995 | Selite=Jyväskylän yliopisto, valtio-opin laitos. Julkaisuja 68 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-34-0469-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aarnio, Eeva &amp; Kanerva, Jukka (toim.) | Nimeke=Puolueohjelmatutkimuksen nykysuunnat | Selite=Jyväskylän yliopisto, valtio-opin laitos, julkaisuja 69 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-34-0468-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahola-Laurila, Sirpa | Nimeke=Soinin kupla | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-264-374-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alijärvi, Pirjo ym. (toim.) | Nimeke=Vasemmiston tulevaisuus | Julkaisupaikka=Helsinki  | Julkaisija=Into: Työväen Sivistysliitto | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-264-305-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Borg, Sami (toim.) | Nimeke=Puolueet 1990-luvulla: Näkökulmia suomalaiseen puoluetoimintaan | Selite=Valtio-opillisia tutkimuksia n:o 53 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-29-1037-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Helander, Voitto (toim.) | Nimeke=Vennamolaisuus populistisena joukkoliikkeenä | Julkaisija=Turku | Vuosi=1971}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kanerva, Jukka (toim.) | Nimeke=Suomalaisten puolueohjelmien retoriikasta | Selite=Jyväskylän yliopisto, valtio-opin laitos, julkaisuja 63 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-680-564-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kohti yhteistyön maailmaa | Selite=SDP:n uusi periaateohjelma; keskusteluaineisto 9 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen sosialidemokraattinen puolue | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-9220-71-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtinen, Lasse Juhani | Nimeke=Kokoomus vai konservatismi | Julkaisupaikka=Kokkola | Julkaisija=Kärppä-julkaisut | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-96655-3-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lindén, Jarmo (toim.) | Nimeke=Uuden huimauksen aika | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansan sivistystyön liitto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-9455-60-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mickelsson, Rauli | Nimeke=Suomen puolueet: Historia, muutos ja nykypäivä | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-768-217-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkinen, Riitta &amp; Saraste, Erja (toim.) | Nimeke=Poliittiset puolueet, etu- ja joukkojärjestöt Suomessa toisen maailmansodan jälkeen: Helsingissä 8.–9.9.l977 pidetyn Parlamentarismimme kehityslinjoja -seminaarin raportti | Selite=Helsingin yliopiston poliittisen historian laitoksen julkaisuja 1/1977 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=1977 | Tunniste=ISBN 951-45-1214-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Niskanen, Paavo | Nimeke=Puolueet luokkaetujen vaalijoina Suomen eduskunnassa 1960-luvulta 1990-luvulle | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 1366 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-44-7516-0 | www=http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7517-7.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paloheimo, Heikki &amp; Raunio, Tapio (toim.) | Nimeke=Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY Oppimateriaalit | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-0-33188-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rantala, Onni | Nimeke=Suomen puolueiden muuttuminen 1945–1980 | Selite=2. tarkistettu ja täydennetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-662-320-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sharma, Leena | Nimeke=Ne: Kohtaamisia perus-Suomessa | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-951-1-27197-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Urpilainen, Jutta | Nimeke=Rouva puheenjohtaja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-0-38206-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Viljakainen, Jarmo | Nimeke=Reporadio: Yleisradion vaaran vuodet 1965–1972 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Jarmo Viljakainen | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-92-3825-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Yli-Huttula, Tuomo | Nimike=Puolivallaton puolue | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-1-20587-0}}

=== 32.182809 Historia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Antila, Jaakko | Nimeke=”Politiikka on kirkossa”: Keskustapuolueen kirkkopoliittisten tavoitteiden muotoutuminen vuosina 1966–1978 | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 213 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen kirkkohistoriallinen seura | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5031-57-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskelinen, Heikki | Nimeke=Me tahdoimme suureksi Suomenmaan: Akateemisen Karjala-Seuran historia. 1, Tausta, organisaatio, aatteet ja asema yhteiskunnassa 1922–1939 | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-0-25056-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hakanen, Yrjö &amp; Tuomi, Emmi (toim.) | Nimeke=Kolme kirjainta: SKP:n yhdeksän vuosikymmentä | Selite=Marxilainen foorumi -julkaisusarja 43 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=TA-Tieto | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-99418-8-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Helin, Matti | Nimeke=Päästä meidät pahasta: Uskonto Skdl:n politiikassa 1944-1961 | Selite=Väitöskirja: Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, osa 121 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-29-0759-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaihovaara, Pirjo | Nimeke=Juurella lipun punaisen: Työväenjärjestöjen liput – osa työväenkulttuuria | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yhteiskunnallinen arkistosäätiö | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-99784-5-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Keskustapuolueen Satakunnan piirijärjestö 60 vuotta 1917–1977 | Julkaisupaikka=Pori | Julkaisija=Keskustapuolue. Satakunnan piirijärjestö | Vuosi=1977}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kettunen, Pauli &amp; Parikka, Raimo &amp; Suoranta, Anu (toim.) | Nimeke=Äänekäs kansa | Selite=Väki voimakas 8 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-95276-5-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Leino-Kaukiainen, Pirkko &amp; Uino, Ari | Nimike=Suomalaiskansallinen Kokoomus: Osa 1, Suomalaisen Puolueen ja Kansallisen Kokoomuspuolueen historia vuoteen 1929 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen Kansalliskirja | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-97090-0-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Leppänen, Veli-Pekka | Nimeke=Kivääri vai äänestyslippu? Suomen kommunistisen puolueen hajaannus 1964–1970 | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-37-2785-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mickelsson, Rauli | Nimeke=Suomen puolueet: Historia, muutos ja nykypäivä | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-768-217-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Puhakka, Sirpa | Nimeke=Vasemmistoliiton synty | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-264-365-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saarela, Tauno | Nimeke=Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930 | Selite=Historiallisia tutkimuksia 239 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-222-051-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Smolander, Jyrki | Nimike=Suomalainen oikeisto ja ”kansankoti”: Kansallisen Kokoomuksen suhtautuminen pohjoismaiseen hyvinvointivaltiomalliin jälleenrakennuskaudelta konsensusajan alkuun | Selite=Väitöskirja: Turun yliopisto. Bibliotheca historica 63 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-746-208-5}}

* {{Kirjaviite |Tekijä=Uola, Mikko | Nimeke=Sinimusta veljeskunta: Isänmaallinen kansanliike 1932–1944 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-1-06982-9}}

* {{Kirjaviite |Tekijä=Uola, Mikko (toim.) | Nimeke=AKS:n tie: Akateeminen Karjala-Seura isänmaan ja heimoaatteen asialla | Selite=Julkaisija: Akateemisen Karjala-Seuran Perinneyhdistys ry | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-492-532-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vares, Vesa &amp; Uino, Ari | Nimike=Suomalaiskansallinen Kokoomus: Osa 2, Kansallisen Kokoomuspuolueen historia 1929–1944 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 9789513751548}}

== 32.2 Ihmisoikeudet. Kansalaisen asema yhteiskunnassa ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aaltonen, Milla &amp; Joronen, Mikko &amp; Villa, Susan | Nimeke=Syrjintä Suomessa 2008 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ihmisoikeusliitto | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-99667-5-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aarnipuu, Tiia | Nimeke=Trans: Sukupuolen muunnelmia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0098-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aikio, Marjut | Nimeke=Kirjeitä Saamenmaasta | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Kopijyvä | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-5478-14-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aikio-Puoskari, Ulla | Nimeke=Saamen kielen ja saamenkielinen opetus Pohjoismaissa: Tutkimus saamelaisten kielellisistä ihmisoikeuksista Pohjoismaiden kouluissa | Selite=Juridica Lapponica 25 | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopisto | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-634-762-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Al-Hussein, Lubna Ahmad &amp; Kareh Tager, Djénane | Nimeke=40 raipaniskua: Tositarina nyky-Sudanista | Selite=(40 coups de fouet pour un pantalon, 2009.) Suomennos: Aura Sevón | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-492-391-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Allardt, Erik &amp; Starck, Christian | Nimeke=Vähemmistö, kieli ja yhteiskunta: Suomenruotsalaiset vertailevasta näkökulmasta | Selite=Pohjautuu tekijöiden Ruotsissa 1981 julkaistuun teokseen Språkgränser och samhällsstruktur: Finlandssvenskarna i ett jämförande perspektiv | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-0-10713-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Anttonen, Marjut | Nimeke=Menetetty koulunkäynti: Norjan valtion hyvitykset saamelaisille ja kveeneille | Selite=Pro gradu -työ: Turun yliopisto, kasvatustieteen laitos. Siirtolaisuustutkimuksia. A, 33 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Siirtolaisuusinstituutti | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5889-01-7 | www=http://www.migrationinstitute.fi/pdf/A33_2010_Menetetty_koulunkaynti.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Arajärvi, Pentti | Nimeke=Sivistykselliset oikeudet ja velvollisuudet | Selite=Joensuun yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja n:o 16 | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Joensuun yliopisto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-458-792-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Autere, Hanna | Nimeke=Lesboperhe ja päivähoito | Selite=Seta-julkaisut 9 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Seksuaalinen tasavertaisuus Seta | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 952-9862-08-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bartsch, Pia ym. (toim.) | Nimeke=Elämän palasia: Ihmisten kokemuksia matkalla kohti tasa-arvoisempaa Suomea | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kynnys | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-99384-3-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Benz, Wolfgang | Nimeke=Holokausti | Selite=(Der Holocaust, 1995.) Suomentanut Tapani Hietaniemi. Sivilisaatiohistoria-sarja | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-768-075-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bjurwald, Lisa | Nimeke=Euroopan häpeä: Rasistien voittokulku | Selite=(Europas skam: Rasister på frammarsch, 2011.) Suomennos: Taru Laiho. Sitaatti 3 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-884-484-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Browning, Christopher R. | Nimeke=Aivan tavallisia rivimiehiä: 101. reservipoliisipataljoona ja ”lopullinen ratkaisu” Puolassa | Selite=(Ordinary men: Reserve police battalion 101 and the final solution in Poland, 1992.) Suomentanut Heikki Eskelinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-884-261-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bruchfeld, Stéphane &amp; Levine, Paul A. | Nimeke=Kertokaa siitä lapsillenne: Kirja juutalaisten joukkotuhosta Euroopassa 1933–1945 | Selite=(Om detta må ni berätta: En bok om Förintelsen i Europa 1933–1945, 1998.) Alkuteos on julkaistu osana Levande historia -tiedotuskampanjaa. Käännös: Gothia Translations ab. Suomea koskevan luvun kirjoittanut Jukka Hartikainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Opetushallitus | Vuosi=2001 (2. painos 2006) | Tunniste=ISBN 952-13-1056-1 | www=http://www.levandehistoria.org/documents/boken/finska.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bury, J. B. | Nimeke=Ajatuksen vapauden historia | Selite=(History of freedom of thought, 1914.) Suomentanut Huvi Vuorinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1917}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Charpentier, Sari | Nimeke=Sukupuoliusko: Valta, sukupuoli ja pyhä avioliitto lesbo- ja homoliittokeskustelussa | Selite=Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 69 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-39-0912-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Chomsky, Noam | Nimeke=Mediakontrolli: Propagandan mahtavat saavutukset | Selite=(Media control: The spectacular achievements of propaganda, 1997.) Suomentanut Sami Heino | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Sammakko | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-5194-52-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Cleaver, Eldridge | Nimeke=Musta pantteri: Kirjoituksia ja puheita | Selite=(Post-prison writings and speeches, 1969.) Suomentanut Risto Lehmusoksa. Toimittanut Robert Scheer | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1970}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Corvino, John | Nimeke=Mitä vikaa on homoseksuaalisuudessa? | Selite=(What's wrong with homosexuality?, 2013.) Suomentanut Kirsi Luoma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-01-1029-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dahl, Rita | Nimeke=Suomettunut sananvapaus | Selite=Erottaja-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Multikustannus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-468-228-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dahlgren, Taina ym. (toim.) | Nimeke=Vähemmistöt ja niiden syrjintä Suomessa | Selite=Ihmisoikeusliitto r.y.:n julkaisusarja n:o 4 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-570-299-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Denham, Diana &amp; C.A.S.A. Collective (toim.) | Nimeke=Tavallisten ihmisten kapina: Kertomuksia Meksikosta | Selite=(Teaching rebellion: Stories from the grassroots mobilization in Oaxaca, .) Suomennos: Laura Böök ym. Into-pamfletti 26 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Into | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0439-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Domscheit-Berg, Daniel | Nimeke=WikiLeaks: Sisäpiirin salaisuudet: Kokemukseni maailman vaarallisimmista nettisivuista | Selite=(Inside WikiLeaks: Meine Zeit bei der gefährlichsten Website der Welt, 2011.) Muistiin merkinnyt Tina Klopp. Suomentaneet Veera Kaski ja Pirkko Roinila | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-31-6234-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Friman-Korpela, Sarita ym. | Nimeke=Romanit ja kirkko: Opas seurakuntien työntekijöille ja luottamushenkilöille | Selite=Suomen ev.-lut. Kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2005:2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirkkohallitus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-789-178-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Friman, Rainer | Nimeke=Miehen tie | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-0-33878-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Gandhi, Mohandas | Nimeke=Tottelemattomuudesta | Selite=Toimittaneet ja suomentaneet Eila Salomaa ja Jukka Viitanen. Uudistettu ja toimitettu laitos. Ensimmäinen laitos nimellä Kirjoituksia. Lähdeaineisto: Essential writings / Mohandas Gandhi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Taifuuni | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-581-083-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Goffman, Erving | Nimeke=Minuuden riistäjät: Tutkielma totaalisista laitoksista | Selite=(Asylums: Essays on the social situation of mental patients and other inmates, 1961.) Suomennos Auli Tarkka &amp; Riitta Suominen. 2. painos, näköispainos. Alkuteos: Helsinki: Marraskuun liike, 1969. (Teoksen neljästä esseestä on suomennettu On the characteristics of total institutions ja The moral career of the mental patient). Sisältää myös: Erving Goffman ja minuuden riistäjät / Klaus Mäkelä | Julkaisupaikka=Riihimäki | Julkaisija=Mielenterveyden keskusliitto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 952-5154-04-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Greenwald, Glenn | Nimeke=Ei pakopaikkaa: Edward Snowdenin valinnat | Selite=(No place to hide: Edward Snowden, the NSA, and the U.S. surveillance state, 2014.) Suomentanut Tero Valkonen | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-951-20-9513-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haarscher, Guy | Nimeke=Tunnustuksettomuus | Selite=(La laïcité, 1996.) Suomentanut Tapani Kilpeläinen. 23°45 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Eurooppalaisen filosofian seura ry | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5503-22-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haikara, Kalevi (toim.) | Nimeke=Ajatus vapaa – sana kahleissa: Vainottujen, vangittujen, kidutettujen, teloitettujen kirjailijain kansainvälinen ääni | Selite=Valikoinut ja suomentanut Kalevi Haikara. Pystykorva-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-578-622-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Halla-aho, Jussi | Nimeke=Kirjoituksia uppoavasta Lännestä | Selite=Kirjoitukset julkaistu aiemmin tekijän verkkosivustolla 2005–2008 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Jussi Halla-aho | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-92-5213-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hankamäki, Jukka | Nimeke=Sensuurin Suomi: Filosofisesti korrekteja kolumneja arkipäivän ajatusrikoksista | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Books on Demand | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-498-168-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hannikainen, Lauri ym. (toim.) | Nimeke=Ihmisoikeudet: Sata kansainvälistä asiakirjaa | Selite=2. uudistettu painos. Ihmisoikeusliitto ry:n julkaisusarja nro 1. Julkaisija: Ihmisoikeusliitto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Painatuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-37-1403-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hanski, Jari | Nimeke=Juutalaisviha Suomessa 1918–1944 | Selite=Pohjautuu tekijän Helsingin yliopistossa 2006 hyväksyttyyn väitöskirjaan Juutalaisvastaisuus suomalaisissa aikakauslehdissä ja kirjallisuudessa 1918–1944 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-20-7041-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Raportti uskonnonvapaudesta 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1980}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Helander, Elina &amp; Kailo, Kaarina (toim.) | Nimeke=Ei alkua ei loppua: Saamelaisten puheenvuoro | Selite=Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-578-632-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Herzl, Theodor | Nimeke=Juutalaisvaltio | Selite=(Der Judenstaat, 1896.) Suomentanut Markus Jääskeläinen | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5500-61-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hessel, Stéphane | Nimeke=Vastarintaan! | Selite=(Indignez-vous!, 2011.) Suomentanut Pirjo Thorel | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-796-789-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hietanen, Leena | Nimeke=Antifasistin päiväkirja 2009 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Safka, Suomen antifasistinen komitea | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5412-52-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hiltunen, Rainer | Nimeke=Virallisesti ventovieraat: Samaa sukupuolta olevien parisuhteet lainsäädännössä | Selite=Pro gradu -työ, Lapin yliopisto. Seta-julkaisut 8 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Seksuaalinen tasavertaisuus Seta | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 952-9862-07-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hirsch, Joachim | Nimeke=Turvavaltio: ”Saksan malli”, sen kriisi ja uudet yhteiskunnalliset liikkeet | Selite=(Der Sicherheitsstaat: Das ”Modell Deutschland,” seine Krise und die neuen sozialen Bewegungen, 1981.) Teoksen kääntämiseen ovat osallistuneet Raimo Blom ym. Käännöksen tarkistanut ja teoksen toimittanut: Veikko Pietilä | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-9066-03-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hirvonen, Vuokko | Nimeke=Saamenmaan ääniä: Saamelaisen naisen tie kirjailijaksi | Selite=(Sámeeatnama jienat: Sápmelas nissona bálggis girjecállin, 1999.) Suomennos Oulun yliopistossa hyväksytystä väitöskirjasta. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 725 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-746-087-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hoffman, Abbie | Nimeke=Varasta tämä kirja | Selite=(Steal this book, 1971.) Suomentanut Ville Sutinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Johnny Kniga | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-32914-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Holm, Saija &amp; Laukkanen, Mari-Elina (toim.) | Nimeke=Fredi: Pojat, tasa-arvo ja ihmisoikeudet: Opetusmateriaali | Selite=Rengaskirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Setlementtinuorten liitto ry | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-97487-3-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Honkanen, Jussi &amp; Syrjälä, Jaana (toim.) | Nimeke=Lapsen oikeudet | Selite=Suomen YK-liiton julkaisusarja 31 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen YK-liitto | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 952-9694-38-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Härkönen, Kirsti | Nimeke=Kunniallisen naisen taakka: Raportti seksuaalisesta väkivallasta Turkissa | Selite=Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-471-304-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta &amp; Häyry, Matti (toim.) | Nimeke=Luonnotonta lastensaantia? | Selite=Preesens-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-662-483-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Ihmisoikeudet 2000-luvulla: Sopimuksia ja asiakirjoja | Selite=Julkaisija: Ihmisoikeusliitto. Toimitus: Arto Haapea | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-37-3557-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Ihmisoikeudet: Sata kansainvälistä asiakirjaa | Selite=Julkaisija: Ihmisoikeusliitto. Toimituskunta: Lauri Hannikainen ym. 2. uudistettu painos. Ihmisoikeusliitto r.y.:n julkaisusarja nro 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Painatuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-37-1403-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus | Selite=Johdannon ja historian kirjoittanut Tuija Sarvi. Suomen YK-liitto ry:n julkaisusarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen YK-liitto | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-9694-62-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Isaksson, Pekka &amp; Jokisalo, Jouko | Nimeke=Historian lisälehtiä: Suvaitsevaisuuden ongelma ja vähemmistöt kansallisessa historiassa | Selite=Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2005  | Tunniste=ISBN 952-471-543-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Isaksson, Pekka &amp; Jokisalo, Jouko | Nimeke=Kallonmittaajia ja skinejä: Rasismin aatehistoriaa | Selite=Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=1998 (tarkistettu 3. painos 2005) | Tunniste=ISBN 952-471-543-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Isohookana-Asunmaa, Tytti | Nimeke=Pieni tarina csángóista | Julkaisupaikka=Ranua | Julkaisija=Mäntykustannus | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5712-48-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jelloun, Tahar Ben | Nimeke=Isä, mitä on rasismi? | Selite=(Le racisme expliqué à ma fille, 1997.) Suomennos: Annikki Suni | Julkaisupaikka=Jyväskylä Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-20-5383-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokisalo, Jouko (toim.) | Nimeke=Rasismi tieteessä ja politiikassa: Aate- ja oppihistoriallisia esseitä | Selite=Vankeinhoidon koulutuskeskuksen julkaisuja 1/1996 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-37-1821-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokisalo, Jouko &amp; Simola, Raisa | Nimeke=Kulttuurisia kohtaamisia | Selite=Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0452-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaartinen, Auli ym. | Nimeke=Toisenlaisia naisia: Elämäntarinoita | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Meikänainen | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 952-9712-01-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaartinen, Marjo | Nimeke=Neekerikammo: Kirjoituksia vieraan pelosta | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=k&amp;h, Turun yliopisto, kulttuurihistoria | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-29-2568-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kallavuo, Mikael | Nimeke=Väkivallattomuus ja demokratia: Avoimia eettisiä yhteisöjä voi luoda vain väkivallattomuudella | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-807-100-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kanninen, Satu &amp; Markkula, Heli | Nimeke=R-sana: Kirja rasismista ja siihen puuttumisesta | Selite=NoRa – NoRacism -hanke. Kuvittanut Sami Valtere | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Pelastakaa Lapset | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5706-56-7 | www=http://pelastakaalapset-fi-bin.directo.fi/@Bin/c8926636b9cae38b35d2ccdb9daf9183/1340281376/application/pdf/638074/R-sana%20-kirja%20rasismista%20ja%20siihen%20puuttumisesta.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kansalaisryhmä | Nimeke=Kansalaistottelemattoman käsikirja | Selite=Preesens-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-662-444-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Khan, Irene &amp; Petrasek, David | Nimeke=Kohtalona köyhyys? Miten oikeuksien puute syventää köyhyyttä | Selite=(The unheard truth: Poverty and human rights, 2009.) Esipuhe: Kofi Annan. Alkusanat: Frank Johansson. Suomentanut Lauri Itäkangas | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY: Amnesty International | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35494-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ludwig, Klemens | Nimeke=Vainotut kansat: Kansallisten ja uskonnollisten vähemmistöjen kirja | Selite=(Bedrohte Völker: Ein Lexikon nationaler und religiöser Minderheiten, 1985.) Suomentajat: Marketta Helevä ym. Politica-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-662-500-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kohti yhteistyön maailmaa | Selite=SDP:n uusi periaateohjelma; keskusteluaineisto 9 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen sosialidemokraattinen puolue | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-9220-71-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koivisto, Nelli (toim.) | Nimeke=Lupa kuulua – lupa näkyä: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt liikunnassa ja urheilussa | Selite=SLU-julkaisusarja 6/05 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen liikunta ja urheilu | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-5062-65-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kopsa-Schön, Tuula | Nimeke=Kulttuuri-identiteetin jäljillä: Suomen romanien kulttuuri-identiteetistä 1980-luvun alussa | Selite=Väitöskirja: Turun yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 641 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-717-911-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korhonen, Elina &amp; Lipsanen, Laura &amp; Heli Yli-Räisänen | Nimeke=Seksuaalioikeudet kuuluvat kaikille | Selite=Väestötietosarja 18 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Väestöliitto | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-226-022-2 | www=http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/d94f21f2a955a172af2cef46a067ded4/1272189909/application/pdf/313043/seksuaalioikeudet_kuuluvat_kaikille.pdf | | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korhonen, Johanna &amp; Östman, Jeanette (toim.) | Nimeke=Kaikella rakkaudella: Sanoja seksuaalisuudesta ja sukupuolesta | Selite=Ruotsinkieliset tekstit on suomentanut Riikka Toivanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-264-293-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korpijaakko-Labba, Kaisa | Nimeke=Maanomistustyöryhmän selvitys saamelaiskäräjille II osamietintö: Oikeusministeriön maaoikeustutkimus -projektin tuottamien selvitysten oikeudellista arviointia | Julkaisupaikka=Inari | Julkaisija=Saamelaiskäräjät | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-441-155-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korpijaakko-Labba, Kaisa | Nimeke=Saamelaisten oikeusasemasta Suomessa: Kehityksen pääpiirteet Ruotsin vallan lopulta itsenäisyyden ajan alkuun | Selite=Dieđut no 1/1999 | Julkaisupaikka=Kautokeino | Julkaisija=Sámi instituhtta | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISSN|0332-7779}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korpijaakko, Kaisa | Nimeke=Saamelaisten oikeusasemasta Ruotsi-Suomessa: Oikeushistoriallinen tutkimus Länsi-Pohjan Lapin maankäyttöoloista ja -oikeuksista ennen 1700-luvun puoliväliä | Selite=Väitöskirja. Lapin korkeakoulun oikeustieteellisiä julkaisuja. Sarja A, 3 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Lakimiesliiton kustannus | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-640-440-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kouros, Kristiina (toim.) | Nimeke=Iloisen talon kellareissa | Selite=Into-pamfletti 45 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0617-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kristof, Nicholas D. &amp; Sheryl WuDunn | Nimeke=Puolikas taivasta | Selite=(Half the sky: Turning oppression into opportunity for women worldwide, 2009.) Suomennos: Kirsi Luoma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0424-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuortti, Joel &amp; Lehtonen, Mikko &amp; Löytty, Olli (toim.) | Nimeke=Kolonialismin jäljet: Keskustat, periferiat ja Suomi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-495-014-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuparinen, Eero | Nimeke=Antisemitismin musta kirja: Juutalaisvainojen pitkä historia | Selite=Ensimmäinen painos ilmestynyt nimellä Aleksandriasta Auschwitziin: Antisemitismin pitkä historia. 2. tarkistettu ja uudistettu laitos | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-796-494-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kännö, Eila | Nimeke=Naisena miesten maailmassa | Selite=Hhaastatteluiden ja arkistomateriaalin pohjalta koonnut ja kirjoittanut Leena Laulajainen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-1-11025-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtinen, Lasse Juhani | Nimeke=Volkstaat. Buurien oikeudesta omaan valtioon | Julkaisupaikka=Kokkola | Julkaisija=Kärppä-julkaisut | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-96655-2-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtola, Veli-Pekka | Nimeke=Nickul: Rauhan mies, rauhan kansa | Julkaisupaikka=Inari | Julkaisija=Kustannus-Puntsi | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 952-5343-05-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lempinen, Marja Leena | Nimeke=Kulissi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Books on Demand | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-498-190-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtola, Veli-Pekka | Nimeke=Saamelaiset. Historia, yhteiskunta, taide | Julkaisupaikka=Inari | Julkaisija=Kustannus-Puntsi | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-97541-2-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtola, Veli-Pekka | Nimeke=Saamelaiskiista. Sortaako Suomi alkuperäiskansaansa? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-264-458-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtonen, Jukka | Nimeke=Seksuaalivähemmistöt koulussa | Selite=Perustuu Turun yliopistossa keväällä 1995 tehtyyn sosiologian pro gradu -työhön. Seta-julkaisut 6 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Seksuaalinen tasavertaisuus SETA | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 952-9862-05-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lempinen, Marja Leena (toim.) | Nimeke=Irti virallisesta kaksikielisyydestä | Selite=2. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Books on Demand | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-498-776-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lepola, Outi &amp; Villa, Susan (toim.) | Nimeke=Syrjintä Suomessa 2006 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ihmisoikeusliitto | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-99667-2-1 | www=http://www.ihmisoikeusliitto.fi/Syrjinta.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lepola, Outi | Nimeke=Ulkomaalaisesta suomenmaalaiseksi: Monikulttuurisuus, kansalaisuus ja suomalaisuus 1990-luvun maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa | Selite=Väitöskirja: Helsindin yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 787 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-746-139-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Leskinen, Arvo | Nimeke=Sanomisen ”vapaus”: Ilmaisunvapauden toteuttaminen ja toteutuminen | Julkaisupaikka=Vuokatti | Julkaisija=Kustannusmarko | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-97903-6-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lindahl, Kent | Nimeke=Exit: Irti natsismin kahleista | Selite=(Exit: Min väg bort från nazismen, 2000.) Käännös: Leena Nilsson. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen rauhanpuolustajat: Like | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 952-471-057-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lindgren, Anna-Riitta | Nimeke=Helsingin saamelaiset ja oma kieli | Selite=Tutkimus kuuluu Suomen Akatemian rahoittamaan projektiin Saamen kielen asema Suomessa. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 801 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-746-205-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lindqvist, Sven | Nimeke=Rasismin vastustajia: Ihmisiä ja argumentteja taistelussa rotuennakkoluuloja vastaan 1750–1900 | Selite=(Antirasister: Människor och argument i kampen mot rasismen 1750–1900, 1995.) Suomentanut Heikki Salojärvi | Julkaisupaikka=Vantaa | Julkaisija=Pequod | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-97226-5-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lindqvist, Sven | Nimeke=Tappakaa ne saatanat | Selite=(Utrota varenda jävel, 1992.) Suomentanut Antero Tiusanen | Julkaisupaikka=Vantaa | Julkaisija=Pequod | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-97226-1-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Manji, Irshad | Nimeke=Islamin kahdet kasvot: Hätähuuto suvaitsevaisuuden ja muutoksen puolesta | Selite=(The trouble with Islam: A Muslim's call for reform in her faith, 2004.) Suomentanut Tiina Sjelvgren | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-31-3076-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marcos, subcomandante | Nimeke=¡Viva Zapata! | Selite=Kansialanimeke: Chiapasin intiaanikapinallisten unelma paremmasta maailmasta. Suomentanut ja koonnut Sarri Vuorisalo-Tiitinen. Uudistettu painos. Pystykorvakirja. Like-pokkari | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0389-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Martikainen, Tuomas &amp; Sakaranaho, Tuula (toim.) | Nimeke=Mitä muslimit tarkoittavat? Keskustelua islamilaisista virtauksista Suomessa ja Euroopassa | Selite=Ylikansallisen islamin hallinta -tutkimushanke | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-5500-98-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Martikainen, Tuomas &amp; Sakaranaho, Tuula &amp; Juntunen, Marko (toim.) | Nimeke=Islam Suomessa: Muslimit arjessa, mediassa ja yhteiskunnassa | Selite=Tietolipas 223 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-222-027-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mattila, Markku | Nimeke=Kansamme parhaaksi: Rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Bibliotheca historica 44 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-710-111-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Miles, Robert | Nimeke=Rasismi | Selite=(Racism, 1989.) Suomentaneet Antero Tiusanen ja Juha Koivisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-9066-72-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Moilala, Outi | Nimeke=Tappajafarkut ja muita vastuuttomia vaatteita | Julkaisupaikka=Helsinki  | Julkaisija=Into | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-264-255-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Murdoch, Paul | Nimike=Puolikuu ja Pohjantähti: Muslimit keskellämme | Selite=Kohtauspaikka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen lähetysseura | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-624-225-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mustalaisasiain neuvottelukunta | Nimeke=Mustalaiset vähemmistönä suomalaisessa yhteiskunnassa: Tietoa mustalaisuudesta ja yhteiskunnan palveluista | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Valtioneuvosto | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-46-6106-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mustola, Kati &amp; Pakkanen, Johanna (toim.) | Nimeke=Sateenkaari-Suomi: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa | Selite=Liittyy samannimiseen näyttelyyn Tikkurilan vanhalla asemalla 11.5.–30.9.2007. Julkaisija: Vantaan kaupunginmuseo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-471-942-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkinen, Virpi &amp; Pessi, Anne Birgitta (toim.) | Nimeke=Kerjääminen eilen ja tänään: Historiallisia, oikeudellisia ja sosiaalipoliittisia näkökulmia kerjäämiseen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-768-251-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Niemelä, Seppo | Nimeke=Toteutumattomat oikeudet | Selite=53 s. Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi 2007 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Oikeusministeriö | Vuosi=2007}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Niiranen, Valtteri &amp; Sotamaa, Petteri | Nimeke=Sananvapauslain käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY lakitieto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-670-110-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nikkanen, Hanna | Nimeke=Verkko ja vapaus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-264-125-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nordenstreng, Kaarle (toim.) | Nimeke=Sananvapaus | Julkaisupaikka=Helsinki Porvoo Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-0-20841-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ojanen, Tuomas | Nimeke=Perusoikeudet ja ihmisoikeudet Suomessa | Selite=Forum iuris | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-45-9479-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ollikainen, Marketta | Nimeke=Vankkurikansan perilliset: Romanit, Euroopan unohdettu vähemmistö | Selite=Ihmisoikeusliitto r.y.:n julkaisusarja n:o 3 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-570-265-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paasirova, Tuomo | Nimeke=Pakolaisen muotokuva | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=T. Paasirova | Vuosi=1990}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pentikäinen, Juha &amp; Hiltunen, Marja (toim.) | Nimeke=Suomen kulttuurivähemmistöt | Selite=Pohjautuu teokseen Cultural minorities in Finland: An overview towards cultural policy, 1995. Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja 72 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen Unesco-toimikunta | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-53-1699-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Peruskoulun ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja | Selite=(Manual for human rights education.) Toimitus ja käännös: Pekka Elo ym. Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja no. 73 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Opetusministeriö | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 952-442-048-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pietarinen, Juhani ym. | Nimeke=Oikeus itsemääräämiseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Painatuskeskus | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-37-1341-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pirjola, Jari &amp; Pulkkinen, Eila (toim.) | Nimeke=Uskonto ja ihmisoikeudet | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirkon ulkomaanapu: SR-kustannus | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 952-9747-20-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Puro, Perttu | Nimeke=Eurooppa ja ihmisoikeudet | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen YK-liitto: Edita | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 952-9694-34-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Puuronen, Vesa (toim.) | Nimeke=Valkoisen vallan lähettiläät: Rasismin arki ja arjen rasismi | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-768-081-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Puuronen, Vesa | Nimeke=Rasistinen Suomi: Suomalaiset rasismit | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-495-196-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pääkkönen, Erkki | Nimeke=Saamelainen etnisyys ja pohjoinen paikallisuus: Saamelaisten etninen mobilisaatio ja paikallisperustainen vastaliike | Selite=Väitöskirja: Lapin yliopisto. Acta Universitatis Lapponiensis 153 | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopistokustannus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-484-267-9 | www=http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/66747/Erkki_P%C3%A4%C3%A4kk%C3%B6nen_v%C3%A4it%C3%B6skirja.pdf?sequence=1 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pääkkönen, Erkki | Nimeke=Saamelaisuus sirkumpolaarisena etnisyytenä | Selite=Dieđut 1/1995 | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=Guovdageaidnu: University of Oulu, Research Institute of Northern Finland: Sámi instituhtta | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-42-4189-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pöntinen, Mari &amp; Helminen, Mikko (toim.) | Nimeke=Oikeus uskoon, toivoon ja rakkauteen: Ihmisoikeudet ja kirkon missio | Selite=Kurkistus: Kansainvälisen työn koulutuspalvelujen julkaisuja 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen lähetysseura | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-624-323-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Raento, Pauliina (toim.) | Nimeke=Yhdessä erikseen: Kansalliset konfliktit Länsi-Euroopassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-662-574-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Raittila, Pentti (toim.) | Nimeke=Etnisyyttä, rasismia ja dialogia sanomalehdissä ja Internetissä | Selite=Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos. Julkaisuja C 39 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-44-6438-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rastas, Anna | Nimeke=Rasismi lasten ja nuorten arjessa: Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi | Selite=Väitöskirjan tiivistelmäosa, Tampereen yliopisto. Nuorisotutkimusverkoston ja Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 78 | Julkaisupaikka=Tampere Helsinki | Julkaisija=Tampere University Press: Nuorisotutkimusverkosto | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-44-6946-6 | www=http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-6964-0.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rantala, Veijo &amp; Huttunen, Laura | Nimeke=”Aito mustalainen on lämmin ihminen”: Suomen mustalaisten etnisen identiteetin rakentuminen puheessa | Selite=Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen tutkimuksia B 14 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-44-3529-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Raulo, Marianna | Nimeke=Ihmisiä vai ihmisiä: Vähemmistöoikeuksien filosofiaa | Selite=Pohjautuu Helsingin yliopiston filosofian laitoksella 1997 hyväksyttyyn samannimiseen lisensiaatintyöhön | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-570-444-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Reijonen, Mikko | Nimeke=Uskonnonvapaus yhdentyvässä Euroopassa | Selite=Kirkon tutkimuskeskus. Sarja A, nro 59 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Kirkon tutkimuskeskus | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-693-188-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rigo, Enrica | Nimeke=Rajojen Eurooppa | Selite=(Europa di confine: Trasformazioni della cittadinanza nell'Unione allargata, 2007.) Esipuhe Étienne Balibar. Suomentaneet Antti Paakkari, Taina Rajanti, Miika Saukkonen ja Eetu Viren. Polemos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0302-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rinne, Jarmo | Nimeke=Henkilökohtaistuva politiikka: Tutkimusmatkoja refleksiiviseen kansalaistoimintaan | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 1587 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-44-8340-0 | www=http://acta.uta.fi/teos.php?id=11411 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ropponen, Ville | Nimeke=Uralilainen ikkuna | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-268-050-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saarinen, Tuija &amp; Suhonen, Seppo (toim.) | Nimeke=Koltat, karjalaiset ja setukaiset: Pienet kansat maailmojen rajoilla | Selite=Snellman-instituutin A-sarja 19 | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Snellman-instituutti | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-842-167-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sana, Elina | Nimeke=Luovutetut: Suomen ihmisluovutukset Gestapolle | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-27975-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sankari, Mika | Nimeke=Poliittisen korrektiuden kukkasia: Kirjoituksia sananvapaudesta | Julkaisupaikka=Lahti | Julkaisija=Mika Sankari | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-92-7411-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saro-Wiwa, Ken | Nimeke=Vankilapäiväkirja | Selite=(A month and a day: A detention diary, 1995.) Suomentanut Markku Tuiskula | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-578-291-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saukkonen, Pasi | Nimeke=Politiikka monikulttuurisessa yhteiskunnassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY Oppimateriaalit | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-31756-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saukkonen, Pasi | Nimeke=Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää? – Selvitys mediakeskustelusta Suomessa | Selite=Magma-studie 1/2011 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Finlands svenska tankesmedja Magma | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-5864-15-1 | www=http://www.magma.fi/images/stories/reports/ms1101_mikasu_s.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saukkonen, Pasi | Nimeke=Erilaisuuksien Suomi: Vähemmistö- ja kotouttamispolitiikan vaihtoehdot | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-495-295-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Scheinin, Martin &amp; Dahlgren, Taina (toim.) | Nimeke=Toteutuvatko saamelaisten ihmisoikeudet | Selite=Ihmisoikeusliitto ry:n julkaisusarja n:o 7 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-570-482-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Scheinin, Martin &amp; Tarvain, Kirsi (toim.) | Nimeke=Oikeus kieltäytyä sotilaskäskyistä | Selite=29.9.–1.10.1990 Espoossa ja Helsingissä järjestetyn kansainvälisen symposiumin The right to refuse military orders aineisto. Julkaisijat: Suomen rauhanliitto – YK-yhdistys, Juristit rauhan ja eloonjäämisen puolesta ry | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen rauhanliitto – YK-yhdistys | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-9193-34-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Scheinin, Martin | Nimeke=Ihmisoikeudet Suomen oikeudessa: Valtiosääntöoikeudellinen tutkimus kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valtionsisäisestä voimassaolosta sekä ihmisoikeus- ja perusoikeusnormien sovellettavuudesta Suomen oikeusjärjestyksessä | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja nro 189 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalainen lakimiesyhdistys | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-855-121-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Scheinin, Martin | Nimeke=Yhteiset ihmisoikeutemme | Selite=Toimittaja: Jaana Syrjälä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen YK-liitto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 952-9694-25-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Selbourne, David | Nimeke=Velvollisuuden periaate | Selite=(The principle of duty: An essay on the foundations of the civic order, 1994.) Suomentanut Manu J. Vuorio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-570-582-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sen, Amartya | Nimeke=Identiteetti ja väkivalta | Selite=(Identity and violence: The illusion of destiny, 2006.) Suomentanut: Jussi Korhonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5734-03-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Seppo, Juha | Nimeke=Uskonnonvapaus 2000-luvun Suomessa | Selite=Logos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-37-3917-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Seurujärvi-Kari, Irja &amp; Halinen, Petri &amp; Pulkkinen, Risto (toim.) | Nimeke=Saamentutkimus tänään | Selite=Tietolipas 234 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-222-220-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sharp, Gene | Nimeke=Väkivallattomuus: Realistinen vaihtoehto | Selite=(There are realistic alternatives, 2003.) Suomentanut Antti Kaski. Aseidenriisuntavihkot 43 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Rauhankirjallisuuden edistämisseura: Suomen rauhanliitto – YK-yhdistys: Itämerikeskussäätiö | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-9457-37-6 | www=http://www.aeinstein.org/organizationsbc25.html | www-teksti=Alkuteoksen verkkoversio | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Simola, Raisa &amp; Heikkinen, Kaija (toim.) | Nimeke=Monenkirjava rasismi | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Joensuu University Press | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-9800-39-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sorainen, Antu | Nimeke=Rikollisia sattumalta? Naisten keskinäistä haureutta koskevat oikeudenkäynnit 1950-luvun Itä-Suomessa | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Antu Sorainen | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-91-9415-3 | www=http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/krist/vk/sorainen/}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sorsa, Leena | Nimeke=Kansankirkko, uskonnonvapaus ja valtio: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen tulkinta uskonnonvapaudesta 1963–2003 | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 109 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Kirkon tutkimuskeskus | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-693-299-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Stålström, Olli | Nimeke=Homoseksuaalisuuden sairausleiman loppu | Selite=Väitöskirja: Kuopion yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-662-716-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Suomenruotsalaiset | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomenruotsalaiset kansankäräjät | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 952-9700-12-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sysikaski, Kalle | Nimeke=Kansanmurha paratiisissa: Itä-Timorin historia ja nykypäivä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen sadankomitealiitto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-9372-18-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Takala, Jukka-Pekka &amp; Konstari, Timo (toim.) | Nimeke=Mikä Suomessa salaista: Salaisen ja julkisen rajat | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-0-11300-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tammilehto, Olli (toim.) | Nimeke=Kun edustajat eivät riitä: Kansalaistoiminnan opas | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-0-15630-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tamminen, Tapio (toim.) | Nimeke=Sinisten vuorten adivasit: Intian alkuperäisväestö murroksessa | Selite=Tuotanto: Kehitysmaayhdistys Pääskyt | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Into | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5675-66-5 | www=http://www.paaskyt.fi/julkaisut.php | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Thoreau, Henry David ym. | Nimeke=Kansalaistottelemattomuudesta | Selite=Toimittanut Outi Lauhakangas. Visio | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-1-08630-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Toivonen, Raimo | Nimeke=Uskonnottoman oikeusopas | Julkaisupaikka=Jämsä | Julkaisija=R. Toivonen | Vuosi=1997}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Toivonen, Raimo | Nimeke=Uskonnonvapauslaki, hautaustoimilaki, peruskoululaki 13 §: Kriittinen tutkimus | Julkaisupaikka=Jämsä | Julkaisija=Raimo Toivonen | Vuosi=2008}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tuominen, Marja ym. (toim.) | Nimeke=Pohjoiset identiteetit ja mentaliteetit. Osa 1, Outamaalta tunturiin | Selite=Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja. C 16, Katsauksia ja puheenvuoroja. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. C 32, Työpapereita | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-634-697-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tuovinen, Liisa (toim.) | Nimeke=Saanko olla totta? Sukupuolisen moninaisuuden kohtaaminen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-495-201-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tuulentie, Seija | Nimeke=Meidän vähemmistömme: Valtaväestön retoriikat saamelaisten oikeuksista käydyissä keskusteluissa | Selite=Väitöskirja: Lapin yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 807 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-746-257-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wahlström, Riitta | Nimeke=Suvaitsevuuteen kasvattaminen: Erilaisuus on rikkautta | Selite=Opetus 2000 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-0-21147-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valkeapää, Nils-Aslak | Nimeke=Terveisiä Lapista: (Pamfletti) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1971}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valkonen, Sanna | Nimeke=Poliittinen saamelaisuus | Selite=Väitöskirja: Lapin yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-768-254-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Valtioneuvoston periaatepäätös romanipolitiikan linjauksiksi | Selite=Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:16 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sosiaali- ja terveysministeriö | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-00-3084-1 | www=http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1552485 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vilander, Minttu (toim.) | Nimeke=Itseisarvona ihmisyys: Puheenvuoroja ihmisoikeuspolitiikasta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansallinen sivistysliitto | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-8964-93-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vilkka, Hanna | Nimeke=Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=PS-kustannus | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-451-462-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorio, Manu J. | Nimeke=Seuraako ihmisoikeuksista myös ihmisvelvollisuuksia? Käsiteanalyyttis-historiallinen tutkimus elinympäristömme nykyisen tilan ja oikeuksien jakautumisen globaalin epätasa-arvon asettamista reunaehdoista ja vaatimuksista sekä näiden taustasta oikeuksien ja velvollisuuksien välisen suhteen problematiikassa | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=M. J. Vuorio | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 952-91-1490-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuortama, Timo &amp; Kerosuo, Lauri | Nimeke=Viestinnän lait ja säännöt | Selite=6. kokonaan uudistettu laitos | Julkaisupaikka=Karkkila | Julkaisija=Kustannus-Mäkelä | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-882-409-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Yildiz, Kerim | Nimeke=Turkki, kurdit ja EU | Selite=(The kurds in Turkey: EU accession and human rights, 2005.) Suomennos: Kirsi Komonen. Esipuhe: Noam Chomsky. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-471-811-1}}

=== 32.206 Järjestöt ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Power, Jonathan | Nimeke=Vesi murtaa kiveä: Amnesty Internationalin tarina | Selite=(Like water on stone: The story of Amnesty International, 2001.) Suomentanut Hannu Tervaharju. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Rauhanpuolustajat | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-578-862-5}}

=== 32.2063 Näyttelyt. Messut ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mustola, Kati &amp; Pakkanen, Johanna (toim.) | Nimeke=Sateenkaari-Suomi: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa | Selite=Liittyy samannimiseen näyttelyyn Tikkurilan vanhalla asemalla 11.5.–30.9.2007. Julkaisija: Vantaan kaupunginmuseo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-471-942-1}}

=== 32.2065 Kokoukset ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Seurujärvi-Kari, Irja (toim.) | Nimeke=Beaivvi mánát: Saamelaisten juuret ja nykyaika | Selite=Kokoelma perustuu Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen vuosittain järjestämiin alkuperäiskansoja käsitteleviin seminaareihin. Tietolipas 164 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-746-129-1}}

=== 32.207 Oppikirjat ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehdonmäki, Ilkka (toim.) | Nimeke=Ihmisten oikeudet: Opetuspaketti ihmisoikeuksista | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Amnesty International, Suomen osasto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-97646-0-7}}

=== 32.209 Historia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bard, Mitchell G. | Nimeke=Kristalliyö 9.–10.11.1938: Holokaustin alku silminnäkijöiden kertomana | Selite=(48 hours of Kristallnacht: Night of destruction/Dawn of the holocaust, 2008.) Suomennos: Taina Wallin | Julkaisupaikka=Helsinki Jyväskylä | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-492-243-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bury, J. B. | Nimeke=Ajatuksen vapauden historia | Selite=(History of freedom of thought, 1914.) Suomentanut Huvi Vuorinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1917}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ekholm, Kai | Nimeke=Kielletyt kirjat 1944–1946: Yleisten kirjastojen kirjapoistot vuosina 1944–1946 | Selite=Väitöskirja: Oulun yliopisto | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Things to come | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-8908-03-6 | www=http://kirjasto.jyu.fi/jyk/kokoelmat/julkaisut/kielletyt_kirjat/diss44-6.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hanski, Jari | Nimeke=Juutalaisvastaisuus suomalaisissa aikakauslehdissä ja kirjallisuudessa 1918–1944 | Selite=Väitöskirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-10-3015-1 | www=http://www.doria.fi/handle/10024/3527 | www-teksti=Verkkojulkaisu | Tiedostomuoto=PDF}} Myös paperimuodossa (ISBN 952-92-0042-0).

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hanski, Jari | Nimeke=Juutalaisviha Suomessa 1918–1944 | Selite=Pohjautuu tekijän Helsingin yliopistossa 2006 hyväksyttyyn väitöskirjaan Juutalaisvastaisuus suomalaisissa aikakauslehdissä ja kirjallisuudessa 1918–1944 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-20-7041-3 | www=http://www.doria.fi/handle/10024/3527 | www-teksti=Väitöskirjan verkkoversio | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikinheimo, Mikko | Nimeke=Romanit | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Mediapinta | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-235-886-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Holmila, Antero | Nimeke=Holokausti: Tapahtumat ja tulkinnat | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-796-652-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Häkkinen, Antti &amp; Pulma, Panu &amp; Tervonen, Miika (toim.) | Nimeke=Vieraat kulkijat – tutut talot: Näkökulmia etnisyyden ja köyhyyden historiaan Suomessa | Selite=Historiallinen arkisto 120 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-746-755-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Isaksson, Pekka | Nimeke=Kumma kuvajainen: Rasismi rotututkimuksessa, rotuteorioiden saamelaiset ja suomalainen fyysinen antropologia | Selite=Väitöskirja: Oulun yliopisto. Pohjoiset historiat 1 | Julkaisupaikka=Inari | Julkaisija=Puntsi | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-5343-08-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Isaksson, Pekka &amp; Jokisalo, Jouko | Nimeke=Historian lisälehtiä: Suvaitsevaisuuden ongelma ja vähemmistöt kansallisessa historiassa | Selite=Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-471-543-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Isaksson, Pekka &amp; Jokisalo, Jouko | Nimeke=Kallonmittaajia ja skinejä: Rasismin aatehistoriaa | Selite=Tarkistettu 3. painos (1. painos 1998). Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-471-542-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karemaa, Outi | Nimeke=Vihollisia, vainoojia, syöpäläisiä: Venäläisviha Suomessa 1917–1923 | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Bibliotheca historica 30 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-710-081-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kauppala, Pekka | Nimeke=Paluu vankileirien teille: Suomesta Neuvostoliittoon luovutettujen kohtalo 1940–1955 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-20-8385-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koljonen, Niilo | Nimeke=Suomalainen vankileiriraportti | Selite=Toimittanut Erkki Vettenniemi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-851-329-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kurzman, Dan | Nimeke=Varsovan geton kansannousu | Selite=(The bravest battle: The twenty-eight days of the Warsaw Ghetto uprising, 1975.) Suomentanut Veli-Pekka Ketola | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-884-399-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laitila, Teuvo &amp; Saarinen, Tuija (toim.) | Nimeke=Uskonto ja identiteetti: Suomalais-ugrilaisten kokemuksia ja vaiheita Venäjällä ja Neuvostoliitossa | Selite=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 741 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-746-100-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtola, Veli-Pekka | Nimeke=Nickul: Rauhan mies, rauhan kansa | Julkaisupaikka=Inari | Julkaisija=Kustannus-Puntsi | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 952-5343-05-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtola, Veli-Pekka | Nimeke=Saamelaisten parlamentti: Suomen saamelaisvaltuuskunta 1973–1995 ja Saamelaiskäräjät 1996–2003 | Selite=Kuvatoimittaja: Matti Aikio | Julkaisupaikka=Inari | Julkaisija=Saamelaiskäräjät | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-441-108-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lindqvist, Sven | Nimeke=Rasismin vastustajia: Ihmisiä ja argumentteja taistelussa rotuennakkoluuloja vastaan 1750–1900 | Selite=(Antirasister: Människor och argument i kampen mot rasismen 1750–1900, 1995.) Suomentanut Heikki Salojärvi | Julkaisupaikka=Vantaa | Julkaisija=Pequod | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-97226-5-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lindqvist, Sven | Nimeke=Tavoitteena kansanmurha | Selite=(Avsikt att förinta, 2008.) Suomentanut: Heikki Salojärvi. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0308-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Magga, Tuomas &amp; Lehtola, Veli-Pekka (toim.) | Nimeke=Saamelaisten oikeudet kieleen ja historiaan | Selite=Sámiid rievttit gillii ja historjái. Publications of the Giellagas Institute 3 | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=Oulun yliopisto | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-42-7616-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mattila, Markku | Nimeke=Kansamme parhaaksi: Rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Bibliotheca historica 44 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-710-111-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mela, Marjo | Nimeke=Latvian virolaiset | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Bibliotheca historica 69 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-746-301-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Määttälä, Mikko | Nimeke=Vihollisina vangitut: Internointileirit neuvostosuhteiden välikappaleina 1944–1947 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 9789517967594}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pihkala, Erkki ym. (toim.) | Nimeke=Itämaasta itsenäisyyteen: Suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden vaikea suhde | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisuuden liitto | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-96348-8-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pulma, Panu | Nimeke=Suljetut ovet: Pohjoismaiden romanipolitiikka 1500-luvulta EU-aikaan | Selite=Historiallisia tutkimuksia 230 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-746-785-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pulma, Panu (toim.) | Nimeke=Suomen romanien historia | Selite=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1372 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-222-364-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Robertsen, Thor | Nimeke=Jäämeren suomalaiset: Kirja Ruijasta | Selite=(Den finske arven, 2009.) Suomennos: Tellervo Laine | Julkaisupaikka=Vadsø | Julkaisija=Norjalais-suomalainen liitto | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-82-998237-1-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sana, Elina | Nimeke=Kuoleman laiva S/S Hohenhörn: Juutalaispakolaisten kohtalo Suomessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-0-29218-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sana, Elina | Nimeke=Luovutetut: Suomen ihmisluovutukset Gestapolle | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-27975-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sihvo, Jouko | Nimeke=Inkerin kansan 60 kohtalon vuotta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-31-1872-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Snyder, Timothy | Nimeke=Tappotanner: Eurooppa Hitlerin ja Stalinin välissä | Selite=(Bloodlands: Europe Between Hitler and Stalin, 2010.) Suomentanut Seppo Hyrkäs | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Siltala | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-234-222-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Snyder, Timothy | Nimeke=Musta maa. Holokausti: tapahtumat, opetukset | Selite=(Black Earth. The Holocaust as History and Warning, 2010.) Suomentanut Antero Helasvuo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Siltala | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-234-304-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Suutala, Maria | Nimeke=Kesytetty nainen: Seksuaalisuus ja luontosuhde länsimaisessa ajattelussa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-570-473-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tamminen, Tapio | Nimeke=Kansankodin pimeämpi puoli | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-300-127-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Voltaire | Nimeke=Suvaitsevuudesta: Jean Calas'n kuoleman johdosta (1763) | Selite=(Le traité sur la tolérance, 1763.) Suomentanut Jaana Seppänen | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-268-026-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Simola, Matti | Nimeke=Veri ja raha: Rasismin ja kapitalismin esoteriikasta ja muita kirjoituksia | Selite=Suomentanut Matti Simola. 7. korjattu ja laajennettu painos | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Matti Simola | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-92-9314-8 | www=http://www.elisanet.fi/mattisimola/tahtoarvoon.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

== 32.21 Siirtolaiset. Pakolaiset ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Abu-Hanna, Umayya | Nimeke=Multikulti: Monikulttuurisuuden käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Siltala | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-234-064-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahvio, Juha | Nimeke=Eurooppa ja Suomi islamisoituvat | Selite=Alanimeke kannessa: Tiedä tosiasiat islamistiterrorismista ja islamilaisesta maahanmuutosta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kuva ja sana | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-951-585-302-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alitolppa-Niitamo, Anne | Nimeke=Kun kulttuurit kohtaavat: Matkaopas maahanmuuttajan kohtaamiseen ja kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sairaanhoitajien koulutussäätiö | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-8963-08-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Anttonen, Marjut | Nimeke=Etnopolitiikkaa Ruijassa: Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla | Selite=Väitöskirja: Turun yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 764 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-746-122-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Forsander, Annika | Nimeke=Luottamuksen ehdot: Maahanmuuttajat 1990-luvun suomalaisilla työmarkkinoilla | Selite=Väitöskirja: Turun yliopisto. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja. D 39 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 952-9605-82-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Förbom, Jussi | Nimeke=Hallan vaara: Merkintöjä maahanmuuton puhetavoista | Selite=Into-pamfletti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0517-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Förbom, Jussi | Nimeke=Väki, valta ja virasto: Maahanmuuttovirasto ja suomalainen turvapaikkapolitiikka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-264-153-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hannula, Milla | Nimeke=Maassa maan tavalla: Maahanmuuttokritiikin lyhyt historia | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-051-1-24871-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Honkasalo, Veronika | Nimeke=Tyttöjen kesken: Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo nuorisotyössä | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 109 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusverkosto: Nuorisotutkimusseura | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5464-82-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hukkila, Kari | Nimeke=Kerettiläisesseet | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5500-63-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Huttunen, Laura | Nimeke=Kotona, maanpaossa, matkalla: Kodin merkitykset maahanmuuttajien omaelämäkerroissa | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 861 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-746-362-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hytönen, Ville (toim.) | Nimeke=Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa? | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5500-78-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jaakkola, Magdalena | Nimeke=Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta: Asennemuutokset 1987–2007 | Selite=Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia 1:2009 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin kaupungin tietokeskus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-223-348-6 | www=http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/09_02_19_Tutkimus_Jaakkola.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jasinskaja-Lahti, Inga &amp; Liebkind, Karmela &amp; Vesala, Tiina | Nimeke=Rasismi ja syrjintä Suomessa: Maahanmuuttajien kokemuksia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-662-850-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kanervo, Sari &amp; Saarinen, Tiina | Nimeke=Kulttuurit keskuudessamme | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun kulttuurikeskus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-98411-2-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kekäläinen, Annu | Nimeke=Leiri: Tarinoita ihmisistä jotka haluavat kotiin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35791-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Keskinen, Suvi &amp; Rastas, Anna &amp; Tuori, Salla (toim.) | Nimeke=En ole rasisti, mutta...: Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä | Selite=Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 95 | Julkaisupaikka=Helsinki: Tampere | Julkaisija=Nuorisotutkimusverkosto: Vastapaino | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-768-248-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Keskinen, Suvi &amp; Rastas, Vuori &amp; Hirsiaho, Anu (toim.) | Nimeke=Monikulttuurisuuden sukupuoli: Kansalaisuus ja erot hyvinvointiyhteiskunnassa | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-44-8726-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korkiasaari, Jouni | Nimeke=Suomalaiset maailmalla: Suomen siirtolaisuus ja ulkosuomalaiset entisajoista tähän päivään | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Siirtolaisuusinstituutti | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-9266-37-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kostiainen, Auvo | Nimeke=Loikkarit: Suuren lamakauden laiton siirtolaisuus Neuvostoliittoon | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-1-09919-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laqueur, Walter | Nimeke=Euroopan viimeiset päivät | Selite=(The last days of Europe: Epitaph for an old continent, 2007.) Suomentanut Leif Sundström. Sitaatti 1. Sisältää myös tekijän suomenkieliseen laitokseen kirjoittamat jälkisanat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-884-458-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lepola, Outi | Nimeke=Ulkomaalaisesta suomenmaalaiseksi: Monikulttuurisuus, kansalaisuus ja suomalaisuus 1990-luvun maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 787 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-746-139-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Leppäkorpi, Mervi | Nimeke=Asiaton oleskelu kielletty: Tutkimusmatkalla paperittomien Suomessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-264-037-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Liebkind, Karmela (toim.) | Nimeke=Monikulttuurinen Suomi: Etniset suhteet tutkimuksen valossa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2000 (3. painos 2006) | Tunniste=ISBN 951-662-790-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Liebkind, Karmela ym. | Nimeke=Venäläinen, virolainen, suomalainen: Kolmen maahanmuuttajaryhmän kotoutuminen Suomeen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-662-919-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Malkki, Liisa | Nimeke=Kulttuuri, paikka ja muuttoliike | Selite=Toimittanut Laura Huttunen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-768-375-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marjeta, Maarit | Nimeke=Äidit ja tyttäret kahdessa kulttuurissa: Somalialaisnaiset, perhe ja muutos | Selite=Joensuun yliopisto, sosiologian tutkimuksia n:o 4 | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Joensuu University Press | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-9800-32-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Martikainen, Tuomas | Nimeke=Muuttajat: Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-495-292-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tamminen, Tapio (toim.) | Nimeke=Sinisten vuorten adivasit: Intian alkuperäisväestö murroksessa | Selite=Tuotanto: Kehitysmaayhdistys Pääskyt | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Into | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5675-66-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Martikainen, Tuomas | Nimeke=Suomi remix | Selite=Into-pamfletti 35 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0619-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Martikainen, Tuomas (toim.) | Nimeke=Ylirajainen kulttuuri: Etnisyys Suomessa 2000-luvulla | Selite=Tietolipas 212. Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ry:n julkaisuja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-746-848-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Martikainen, Tuomas &amp; Haikkola, Lotta (toim.) | Nimeke=Maahanmuutto ja sukupolvet | Selite=Tietolipas 233. Nuorisotutkimusverkosto &amp; Nuorisotutkimusseura: Julkaisuja 106 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-222-212-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mubarak, Yusuf M. &amp; Nilsson, Eva &amp; Saxén, Niklas | Nimeke=Suomen somalit | Selite=Into-tieto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-264-363-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Muhammed, Husein | Nimeke=Yhtä erilaiset: Islam ja suomalainen kulttuuri | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-851-290-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Oksanen, Kimmo | Nimeke=Kerjäläisten valtakunta: Totuus kerjäävistä romaneista... ja muita valheita: Pamfletti | Selite=Barrikadi-sarja no 10 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35778-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Peltoniemi, Teuvo | Nimeke=Kohti parempaa maailmaa: Suomalaisten ihannesiirtokunnat 1700-luvulta nykypäivään | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-1-08551-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pentikäinen, Marja | Nimeke=Loputtomalla matkalla: Kertomuksia pakolaisuudesta | Selite=Toimittanut Lassi Saressalo. Pohjautuu tekijän Helsingin yliopistossa hyväksyttyyn väitöskirjaan Loputon matka | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Etnika | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-97889-5-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pitkänen, Pirkko (toim.) | Nimeke=Näkökulmia monikulttuuriseen Suomeen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-37-2140-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pitkänen, Pirkko &amp; Kouki, Satu | Nimeke=Vieraiden kulttuurien kohtaaminen viranomaistyössä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-37-2778-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pyykkönen, Miikka | Nimeke=Järjestäytyvät diasporat: Etnisyys, kansalaisuus, integraatio ja hallinta maahanmuuttajien yhdistystoiminnassa | Selite=Jyväskylä studies in education, psychology and social research 306 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-39-2848-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rigo, Enrica | Nimeke=Rajojen Eurooppa | Selite=(Europa di confine: Trasformazioni della cittadinanza nell'Unione allargata, 2007.) Esipuhe Étienne Balibar. Suomentaneet Antti Paakkari, Taina Rajanti, Miika Saukkonen ja Eetu Viren. Polemos| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0302-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Räty, Minttu | Nimeke=Maahanmuuttaja asiakkaana | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-26-4858-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saxén, Niklas &amp; Nilsson, Eva &amp; Mubarak, Yusuf M. | Nimeke=Suomen somalit | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-264-363-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sintonen, Teppo | Nimeke=Etninen identiteetti ja narratiivisuus: Kanadan suomalaiset miehet elämänsä kertojina | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto. SoPhi 40 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-39-0542-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Suomi, Christin | Nimeke=Kohdemaana Englanti: Opas suomalaismuuttajalle | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=TT-ulkomaantyö | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-599-148-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Suoranta, Juha | Nimeke=Piilottajan päiväkirja | Selite=Into-pamfletti 22 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Into | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0438-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Suoranta, Juha | Nimeke=Vastaanottokeskus | Selite=Into-pamfletti 43 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-264-091-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Takalo, Pirjo &amp; Juote, Mari (toim.) | Nimeke=Inkerinsuomalaiset | Selite=Julkaisija: Sosiaali- ja terveysministeriö, pakolaistoimisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Painatuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-37-1775-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Talib, Mirja-Tytti &amp; Löfström, Jan &amp; Meri, Matti | Nimeke=Kulttuurit ja koulu: Avaimia opettajalle | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-0-29185-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tanner, Kirsi | Nimeke=Ulkomaille muuttajan opas | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-20-6209-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tiilikainen, Marja | Nimike=Arjen islam: Somalinaisten elämää Suomessa | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-768-140-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Trux, Marja-Liisa (toim.) | Nimeke=Aukeavat ovet: Kulttuurien moninaisuus Suomen elinkeinoelämässä | Selite=Sitra 238 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY  | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-0-25229-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tuomi-Nikula, Outi | Nimeke=Saksansuomalaiset: Tutkimus syntyperäisten suomalaisten akkulturaatiosta Saksan liittotasavallassa ja Länsi-Berliinissä | Selite=Suomi 148 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-717-581-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tuuli, Erkki | Nimeke=Inkeriläisten vaellus: Inkeriläisen väestön siirto 1941–1945 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-0-14953-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Viitanen, Kaisa | Nimeke=Paperittomat | Selite=Tekstit Kaisa Viitanen. Kuvat: Katja Tähjä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=HS kirjat | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5557-36-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Yhdysvallat-opas | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomi-seura: Suomi-Amerikka-yhdistysten liitto | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-98777-1-1}}

=== 32.2109 Historia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hiilamo, Heikki | Nimeke=Kuoleman listat: Suomalaisten salainen apu Chilen vainotuille | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-1-24003-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtola, Veli-Pekka | Nimeke=Saamelainen evakko: Rauhan kansa sodan jaloissa | Julkaisupaikka=Helsinki  | Julkaisija=City sámit | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 952-90-5727-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtola, Veli-Pekka | Nimeke=Saamelainen evakko | Selite=2. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Inari | Julkaisija=Kustannus-Puntsi | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5343-19-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Leitzinger, Antero | Nimeke=Suomen tataarit: Vuosina 1868–1944 muodostuneen muslimiyhteisön menestystarina | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=East-West Books Helsinki | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-99592-2-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Turpeinen, Oiva | Nimeke=Lännenlokarit: Kainuusta Amerikkaan | Selite=Kainuun liiton julkaisu B 43 | Julkaisupaikka=Kajaani | Julkaisija=Kainuun liitto | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 952-5326-11-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Snellman, Hanna | Nimeke=Sallan suurin kylä – Göteborg | Selite=Kansialanimeke: Tutkimus Ruotsin lappilaisista. Kahden puolen Pohjanlahtea - finskt i Sverige, svenskt i Finland -ohjelma. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 927 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura: Bromma: Ruotsinsuomalaisten arkisto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-746-511-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sutinen, Ville-Juhani | Nimeke=Itä-Harlemin punainen ruusu ja muita siirtolaisesseitä | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5500-83-7}}

== 32.3 Naisen ja miehen asema yhteiskunnassa ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aaltio, Elina | Nimeke=Vapaaksi marginaalista – marginaalista vapautta: Naisliikkeen ja prostituoitujen etuliikkeen kamppailu seksin oston kriminalisoinnista 2002–2006 | Selite=TANE-julkaisuja 12 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tasa-arvoasiain neuvottelukunta: Sosiaali- ja terveysministeriö | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-00-2887-9 | www=http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=48287&amp;name=DLFE-10371.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aaltio-Marjosola, Iiris | Nimeke=Naiset, miehet ja johtajuus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-0-22818-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aaltonen, Sanna | Nimeke=Tytöt, pojat ja sukupuolinen häirintä | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Nuorisotutkimuseura/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 69 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-570-690-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aapola, Sinikka &amp; Kangas, Ilka | Nimeke=Väistelyä ja vastarintaa: Tarinoita naisten selviytymisestä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-662-582-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahlqvist, Maria &amp; Taskinen, Mari (toim.) | Nimeke=Naiset ja uskonto – kehityksen voimavara? | Selite=Teemajulkaisu 2007 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen UNIFEM | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-99784-1-0 |www=http://www.unifem.fi/julkaisut/Naiset%20ja%20uskonto.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahokas, Pirjo &amp; Lahti, Martti &amp; Sihvonen, Jukka (toim.) | Nimeke=Mieheyden tiellä: Maskuliinisuus ja kulttuuri | Selite=Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 39 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-34-0178-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Airaksinen, Jaana &amp; Ripatti, Tuula (toim.) | Nimeke=Rotunaisia ja feminismejä | Selite=Kansialanimeke: Nais- ja kehitystutkimuksen risteyskohtia | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-768-052-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Airisto, Lenita | Nimeke=Saanko luvan? Ei kun omin luvin! | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-1-20739-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ala-Lipasti, Raija &amp; Bauters, Anneli (toim.) | Nimeke=Kunniaväkivalta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vihreä sivistysliitto | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5078-32-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alanen, Leena &amp; Saarinen, Aino &amp; Rantalaiho, Liisa (toim.) | Nimeke=Työ – naiset – identiteetti: Seminaariraportti | Selite=Jatkokoulutusseminaari Tampereen yliopistossa 30.8.–3.9.1982. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos. Sarja B, 36 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-44-1417-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alanen, Lilli &amp; Haaparanta, Leila &amp; Lumme, Terhi (toim.) | Nimeke=Nainen, järki ja ihmisarvo: Esseitä filosofian klassikoiden naiskäsityksistä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-0-13145-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Almaspour, Aliakbar | Nimeke=Iranin naisten asema: Oikeudet ja poliittinen toiminta | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-44-6308-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Anttonen, Anneli &amp; Henriksson, Lea &amp; Nätkin, Ritva (toim.) | Nimeke=Naisten hyvinvointivaltio | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-9066-77-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Anttonen, Anneli &amp; Lempiäinen, Kirsti &amp; Liljeström, Marianne (toim.) | Nimeke=Feministejä: Aikamme ajattelijoita | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-768-066-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Anttonen, Anneli | Nimeke=Feminismi ja sosiaalipolitiikka: Miten sukupuolesta tehtiin yhteiskuntateoreettinen ja sosiaalipoliittinen avainkäsite | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-44-4195-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Anttonen, Kaija ym. | Nimeke=Kielletty hedelmä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansan sivistystyön liitto | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-9225-89-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Apo, Satu (toim.) | Nimeke=Itkua ikä kaikki? Kirjoituksia naisesta, vallasta ja väkivallasta | Selite=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 898 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-746-453-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Apo, Satu | Nimeke=Naisen väki: Tutkimuksia suomalaisten kansanomaisesta kulttuurista ja ajattelusta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Hanki ja jää | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-8916-52-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Armstrong, Sally | Nimeke=Loistavan auringon tyttäret: Afganistan Talebanin jälkeen | Selite=(Bitter roots, tender shoots: The uncertain fate of Afghanistan’s women, 2009.) Suomentanut Kirsi Luoma. Julkaistu yhteistyössä Suomen UNIFEM ry:n kanssa. Kääntöpiiri | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0351-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Augustin, Eduard &amp; von Keisenberg, Philipp &amp; Christian, Zaschke | Nimeke=Miehen oma kirja | Selite=(Ein Mann – Ein Buch, 2007.) Suomentanut Ilkka Rekiaro | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-31-5599-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Autti, Mervi ym. | Nimeke=Kuulumisia: Feministisiä tulkintoja naisten toimijuuksista | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopistokustannus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-484-171-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Auvinen, Riitta | Nimeke=Nainen miehen yhteiskunnassa: Historiallinen, teoreettinen ja empiirinen tutkimus naisen asemasta | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia no. 25 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=R. Auvinen: Sosiaalipoliittinen yhdistys | Vuosi=1977 | Tunniste=ISBN 951-99129-0-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Badinter, Elisabeth | Nimeke=Mikä on mies? | Selite=(XY: De l’identité masculine, 1986.) Suomentanut Leevi Lehto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-9066-71-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Barrett, Michéle | Nimeke=Nykyajan alistettu nainen | Selite=(Women’s oppression today: The Marxist/Feminist encounter, 1980.) Käännös: Aino Saarinen ym. Käännöksen tarkastaja: Kaija Anttonen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapain | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-9066-12-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Beauvoir, Simone de | Nimeke=Toinen sukupuoli 1: Tosiasiat ja myytit | Selite=(Le deuxième sexe 1: Les faits et les mythes, 1949.) Suomentaneet Iina Koskinen, Hanna Lukkari ja Erika Ruonakoski | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-31-4176-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Beauvoir, Simone de | Nimeke=Toinen sukupuoli 2: Eletty kokemus | Selite=(Le deuxième sexe 2: L'expérience vécue, 1949.) Suomentaneet Iina Koskinen, Hanna Lukkari ja Erika Ruonakoski | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-31-4645-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bebel, August | Nimeke=Nainen ja sosialismi | Selite=(Die Frau und der Sozialismus, 1879.) Näköispainos. Alkuteos julkaistu: Kotkassa: Kymenlaakson työväen sanomalehti- ja kirjapaino-osuuskunta, 1907. Suomentanut Yrjö Sirola | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sos.dem. naisten keskusliitto | Vuosi=1976 | Tunniste=ISBN 951-99077-8-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Blümner, Heike &amp; Thomae, Jacqueline | Nimeke=Naisen oma kirja | Selite=(Eine Frau, ein Buch, 2008.) Suomentanut Laura Vierimaa. Kuvitus: Justin von Keisenberg | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-31-5774-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bonsdorff, Pauline von &amp; Seppä, Anita (toim.) | Nimeke=Kauneuden sukupuoli: Näkökulmia feministiseen estetiikkaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-662-854-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Braidotti, Rosi | Nimeke=Riitasointuja | Selite=(Patterns of dissonance: An essay on women in contemporary French philosophy, 1991.) Suomennos: Päivi Kosonen ym | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-9066-66-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Brooks, Geraldine | Nimeke=Islamin naisten salattu elämä | Selite=(Nine parts of desire: The hidden world of Islamic women, 1995.) Suomentanut Susanna Ylä-Havanka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nemo | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-5180-43-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Brøgger, Suzanne | Nimeke=Vapauta meidät rakkaudesta | Selite=(Fri os fra kaerligheden, 1973.) Suomentanut Kirsti Eklund | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1976 | Tunniste=ISBN 951-1-04065-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Butler, Judith | Nimeke=Hankala sukupuoli: Feminismi ja identiteetin kumous | Selite=(Gender trouble: Feminism, and the subversion of identity, 1990.) Suomentaneet Tuija Pulkkinen &amp; Leena-Maija Rossi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-662-913-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Cameron, Deborah | Nimeke=Sukupuoli ja kieli: Feminismi ja kielentutkimus | Selite=(Feminism &amp; linguistic theory, 1992.) Suomennos: Riitta Oittinen ja työryhmä | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-768-009-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Camp, Walter de (toim.) | Nimeke=Kuvitelmien kieltäjät: Feministit ja sensuuri | Selite=Koonnut ja suomentanut Walter de Camp | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Odessa | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-9178-40-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Cixous, Hélène | Nimeke=Medusan nauru ja muita ironisia kirjoituksia | Selite=(Le rire de la Méduse et autres ironies, 1975.) Suomentaneet Heta Rundgren &amp; Aura Sevón. Paradeigma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-5169-93-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Despentes, Virginie | Nimeke=King Kong -tyttö | Selite=(King Kong théorie, 2006.) Suomentanut Lotta Toivanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-471-972-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eisler, Riane | Nimeke=Malja ja miekka: Historiamme ja tulevaisuutemme | Selite=(The chalice and the blade: Our history, our future, 1987.) Suomentanut Satu Hassi | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-0-15087-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eräsaari, Leena &amp; Julkunen, Raija &amp; Silius, Harriet (toim.) | Nimeke=Naiset yksityisen ja julkisen rajalla | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-9066-94-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Katarina &amp; Haavio-Mannila, Elina &amp; Jallinoja, Riitta (toim.) | Nimeke=Naisnäkökulmia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 951-0-09284-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Faludi, Susan | Nimeke=Takaisku: Julistamaton sota naisia vastaan | Selite=(Backlash: The undeclared war against American women, 1991.) Suomentaneet Marjo Kylmänen ja Tuuli-Maria Mattila | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kääntöpiiri | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-8989-30-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Fast, Maija | Nimeke=Vaatimusten ristipaineessa: Nuoret koulutetut naiset ja kilpailuyhteiskunta | Selite=Alun perin ilmestynyt pro gradu -tutkielmana Helsingin yliopiston sosiologian laitoksella 2004. TANE-julkaisuja 8:2006 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sosiaali- ja terveysministeriö: Tasa-arvoasiain neuvottelukunta | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-00-2036-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=French, Marilyn | Nimeke=Sota naisia vastaan | Selite=(The war against women, 1992.) Suomentanut Anna-Maija Viitanen | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-0-18670-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=French, Marilyn | Nimeke=Vallan tuolla puolen: Nainen, mies ja moraali | Selite=(Beyond power – on women, men and morals, 1985.) Suomentaneet Anja Haglund, Maija Sarvala ja Kyllikki Villa | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-35-3119-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Friday, Nancy | Nimeke=Kauneus ja valta | Selite=(The power of beauty, 1996.) Suomentanut Mirja Rutanen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-1-14752-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Friedan, Betty | Nimeke=Naisellisuuden harhat | Selite=(The feminine mystique, 1963.) Suomentaneet Ritva Turunen &amp; Jertta Roos. Ihminen ja maailma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1967}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Friedan, Betty | Nimeke=Naisliikkeen uusi suunta | Selite=(The second stage, 1981.) Englanninkielisestä alkuteoksesta lyhentäen suomentanut Kaarina Ripatti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-26-2295-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Friidu: Tyttöjen ja naisten ihmisoikeudet | Selite=Teksti ja toimitus: Rosa Puhakainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen YK-liitto | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-9694-53-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Grabrucker, Marianne | Nimeke=Siinäpä vasta kiltti tyttö | Selite=(”Typisch Mädchen ...”, 1985.) Lyhentäen suomentanut Helene Bützow | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kääntöpiiri | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-8989-13-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Greer, Germaine | Nimeke=Haluan olla nainen | Selite=(The female eunuch, 1970.) Suomentanut Anna Paljakka | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1972 | Tunniste=ISBN 951-20-0072-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hakulinen, Auli ym. (toim.) | Nimike=Noidannuolia: Tutkijanaisten aikakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-662-374-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hakulinen, Auli | Nimike=Lukemisto: Kirjoituksia kolmelta vuosikymmeneltä | Selite=Toimittaneet Lea Laitinen ym. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 816 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-746-199-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hankamäki, Jukka | Nimeke=Seksit selviksi – Onko naistutkimus tiedettä, filosofiaa vai poliittinen ideologia? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Feenix | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-98538-2-6 | www=http://hankamaki.fi/documents/seksitselviksi.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harjunen, Hannele &amp; Saresma, Tuija (toim.) | Nimeke=Sukupuoli nyt! Purkamisia ja neuvotteluja | Selite=JYY:n julkaisusarja 87 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Kampus kustannus | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-9113-87-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hassi, Satu | Nimeke=Käärme ja tiedon puu: Naisnäkökulmia tekniikkaan | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-0-14653-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heinonen, Jari | Nimeke=Työläismies ahdingossa? Kolme miessukupolvea rakennemuutosten Suomessa | Selite=Palmenia-sarja 11 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-570-636-X | www=http://elektra.helsinki.fi/se/s/0038-1640/44/1/tyolaism.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heinämaa, Sara (toim.) | Nimeke=Naisen tieto | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Art House | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-884-030-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heinämaa, Sara &amp; Näre, Sari (toim.) | Nimeke=Pahan tyttäret: Sukupuolitettu pelko, viha ja valta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-662-598-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heinämaa, Sara &amp; Reuter, Martina &amp; Saarikangas, Kirsi (toim.) | Nimeke=Ruumiin kuvia: Subjektin ja sukupuolen muunnelmia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-662-689-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heinämaa, Sara &amp; Saarinen, Esa | Nimeke=Olennainen nainen: Naiskuvan filosofiset perusteet | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-0-12137-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Helén, Ilpo | Nimeke=Äidin elämän politiikka: Naissukupuolisuus, valta ja itsesuhde Suomessa 1880-luvulta 1960-luvulle | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-662-705-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Herrlin, Monica (toim.) | Nimeke=Naisten ihmisoikeuksien käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Lakimiesliiton kustannus | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 952-14-0124-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hiltunen, Aiska &amp; Korhonen, Liisa | Nimeke=Naisten koulut: Avaus naiserityiseen pedagogiikkaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansan sivistystyön liitto | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-9455-48-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hirsi Ali, Ayaan | Nimeke=Neitsythäkki: Islam, nainen ja fundamentalismi | Selite=Artikkelit koottu teoksista De zoontjesfabriek (2002) ja De maagdenkooi (2004) sekä lehtihaastatteluista. S. 169–176: Submission Part I -lyhytelokuvan käsikirjoitus | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-1-20346-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hirvonen, Vuokko | Nimeke=Saamenmaan ääniä: Saamelaisen naisen tie kirjailijaksi | Selite=(Sámeeatnama jienat: Sápmelas nissona bálggis girjecállin, 1999.) Suomennos Oulun yliopistossa hyväksytystä väitöskirjasta. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 725 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-746-087-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Holli, Anne Maria &amp; Luhtakallio, Eeva &amp; Raevaara, Eeva | Nimeke=Sukupuolten valta/kunta: Politiikka, muutos ja vastarinta suomalaisissa kunnissa | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-768-215-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Holli, Anne Maria &amp; Saarikoski, Terhi &amp; Sana, Elina (toim.) | Nimeke=Tasa-arvopolitiikan haasteet | Selite=Kuvitus: Eila Sinivuori | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY: Tasa-arvoasiain neuvottelukunta: Sosiaali- ja terveysministeriö | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-27109-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Honkameri, Sirpa &amp; Alppi, Ulla-Leena (toim.) | Nimeke=Naisen 7 elämää | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-0-22728-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Honkasalo, Veronika | Nimeke=Tyttöjen kesken: Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo nuorisotyössä | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 109 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusverkosto: Nuorisotutkimusseura | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5464-82-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Honkatukia, Päivi &amp; Niemi-Kiesiläinen, Johanna &amp; Näre, Sari | Nimeke=Lähentelystä raiskauksiin: Tyttöjen kokemuksia häirinnästä ja seksuaalisesta väkivallasta | Selite=Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 13 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusverkosto | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-98433-3-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Horelli, Liisa | Nimeke=Naisnäkökulmia ympäristöpolitiikkaan | Selite=Ympäristöministeriö, ympäristöpolitiikan osasto, Selvitys 8/1995 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ympäristöministeriö | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-731-060-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hovi, Tuija ym. | Nimeke=Uskonto ja sukupuoli | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-570-438-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Huhta, Liisa (toim.) | Nimeke=Naisten ja miesten tasa-arvo työpaikkojen kehittämistyössä: Kokemuksia sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta | Selite=Tykesin raportteja 54. Kansallinen työelämän kehittämisohjelma. Tasa-arvo työpaikkojen valtavirraksi -hanke | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Työministeriö | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-490-068-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Huhta, Liisa &amp; Meriläinen, Rosa | Nimeke=Kilttien kapina: Tottelemattomuuden alkeet naisille | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-37-5279-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Huhta, Liisa &amp; Meriläinen, Rosa | Nimeke=Feministin käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7585-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Husu, Liisa ym. (toim.) | Nimeke=Lukukirja Suomen naisille | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-662-642-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyvärinen, Matti &amp; Eeva Peltonen, Anni Vilkko (toim.) | Nimeke=Liikkuvat erot: Sukupuoli elämäkertatutkimuksessa | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-768-040-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyyppä, Markku T. | Nimeke=Sukupuolten kirjo: Seksi, aivot, roolit | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-570-262-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hännikäinen, Timo | Nimeke=Kunnia: Esseitä maskuliinisuudesta | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-268-122-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Härkönen, Kirsti | Nimeke=Kunniallisen naisen taakka: Raportti seksuaalisesta väkivallasta Turkissa | Selite=Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-471-304-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hökkä, Tuula (toim.) | Nimeke=Naiskirja: Kirjallisuudesta, naistutkimuksesta ja kulttuurista | Selite=Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitoksen julkaisuja 8 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=KKL | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-45-7503-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Irigaray, Luce | Nimeke=Sukupuolieron etiikka | Selite=(Éthique de la différence sexuelle, 1984.) Suomennos ja esipuhe Pia Sivenius. Eurooppalaisia ajattelijoita | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-662-655-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jalagin, Seija &amp; Konttinen, Annamari (toim.) | Nimeke=Japanilainen nainen: Kuvissa ja kuvien takana | Julkaisupaikka=Tampere: Tokio | Julkaisija=Vastapaino: Suomen Japanin instituutti | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-768-134-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jallinoja, Riitta | Nimeke=Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet: Naisasialiike naisten elämäntilanteen muutoksen ja yhteiskunnallis-aatteellisen murroksen heijastajana | Selite=Ilmestynyt myös väitöskrijana | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-0-11956-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokinen, Arto (toim.) | Nimeke=Mies ja muutos: Kriittisen miestutkimuksen teemoja | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-44-4656-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokinen, Arto (toim.) | Nimeke=Yhdestä puusta: Maskuliinisuuksien rakentuminen populaarikulttuureissa | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-44-5559-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokinen, Arto (toim.) | Nimeke=Mieskysymys: Miesliike, -työ, -tutkimus ja tasa-arvopolitiikka | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-44-8898-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokinen, Arto | Nimeke=Panssaroitu maskuliinisuus: Mies, väkivalta ja kulttuuri | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-44-4720-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokinen, Eeva | Nimeke=Naisen odysseia | Selite=Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen työpapereita no 65 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-680-519-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokinen, Eeva | Nimeke=Väsynyt äiti: Äitiyden omaelämäkerrallisia esityksiä | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-662-657-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jukarainen, Pirjo &amp; Terävä, Sirkku (toim.) | Nimeke=Tasa-arvoinen turvallisuus? Sukupuolten yhdenvertaisuus suomalaisessa maanpuolustuksessa ja kriisinhallinnassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-492-347-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Julkunen, Raija | Nimeke=Työelämän tasa-arvopolitiikka | Selite=Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:53 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sosiaali- ja terveysministeriö | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-00-2924-1 | www=http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1481465 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Julkunen, Raija &amp; Rantalaiho, Liisa | Nimeke=Hyvinvointivaltion sukupuolijärjestelmä: Tutkimussuunnitelma | Selite=Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen työpapereita n:o 56 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-680-177-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Julkunen, Raija | Nimeke=Hyvinvointivaltio käännekohdassa | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-9066-49-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Julkunen, Raija | Nimeke=Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit: Keskusteluja suomalaisista sukupuolijärjestyksistä | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-768-238-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Järvinen, Katriina &amp; Pietilä, Tuulikki | Nimeke=Vapaa nainen törmää todellisuuteen: Tutkimusmatkoja tosielämään | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-247-100-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Järvinen, Liisa Marjatta | Nimeke=Naisen myyttinen säikähdys | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-570-315-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kallioinen, Sanna | Nimeke=Rannalla Merirosvon morsiamen kanssa: Feminismin, jälkikolonialismin ja australialaisuuden representaatioita | Selite=Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 78 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-39-1671-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kangas, Ilka | Nimeke=Naisten vaihdevuosien ja vanhenemisen tulkinnat | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-662-707-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kantola, Johanna &amp; Nousiainen, Kevät &amp; Saari, Milja (toim.)| Nimeke=Tasa-arvo toisin nähtynä: Oikeuden ja politiikan näkökulmia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-495-251-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kantola, Johanna &amp; Valenius, Johanna (toim.) | Nimeke=Toinen maailmanpolitiikka: 10 käsitettä feministiseen kansainvälisten suhteiden tutkimukseen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-768-209-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karkulehto, Sanna (toim.) | Nimeke=Taajuuksilla värähdellen: Sukupuolten tiloja ja tuntoja kirjallisuudessa ja elokuvassa | Selite=Studia Humaniora Ouluensia 7 | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=University of Oulu | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-42-8836-4 | www=http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-8837-1 |Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kellomäki, Ani ym. (toim.) | Nimeke=Kaikki muuttuu paremmaksi | Julkaisupaikka=Kirkkonummi | Julkaisija=Paasilinna | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5856-29-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kempe, Jouni (toim.) | Nimeke=Miesnäkökulmia tasa-arvoon | Selite=Tasa-arvojulkaisuja 2000:5 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sosiaali- ja terveysministeriö | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 952-00-0854-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Keski-Rahkonen, Anna ym. (toim.) | Nimeke=Tutkimusmatkoja äitiyteen | Selite=PerSona-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Duodecim | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-656-362-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kettu, Katja (päätoim.) | Nimeke=Pimppini on valloillaan: Naisiin kohdistuva seksuaalinen vallankäyttö | Selite=Toimittaja: Krista Petäjäjärvi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-0-38121-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kinnunen, Merja &amp; Korvajärvi, Päivi (toim.) | Nimeke=Työelämän sukupuolistavat käytännöt | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-9066-97-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Knuuttila, Maarit | Nimeke=Kansanomainen keittämisen taito | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto. Kansatieteellinen arkisto 50 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen muinaismuistoyhdistys | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-9057-62-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koikkalainen, Riitta (toim.) | Nimeke=Ruumiita! Ruumiista, ruumiillisuudesta, kehosta ja kehollisuudesta | Selite=Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja n:o 39 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-9113-39-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koivunen, Anu &amp; Liljeström, Marianne (toim.) | Nimeke=Avainsanat: 10 askelta feministiseen tutkimukseen | Selite=2. painos 2004 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-9066-96-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koivunen, Anu | Nimeke=Isänmaan moninaiset äidinkasvot: Sotavuosien suomalainen naisten elokuva sukupuoliteknologiana | Selite=SETS-julkaisu 2. Pohjautuu lisensiaatintyöhön | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Suomen elokuvatutkimuksen seura | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-96029-4-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koivunen, Hannele | Nimeke=Madonna ja huora | Selite=Pohjautuu tekijän väitöskirjaan The woman who understood completely | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1995 (2. painos 2005) | Tunniste=ISBN 951-1-13525-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kokko, Marja (toim.) | Nimeke=Naisten kaupunki | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-796-273-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kolehmainen, Sirpa | Nimeke=Naisten työmarkkinat ja työttömyys: Segregaatio ja naisten työttömyys Suomessa | Selite=Tampereen yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos. Sarja B, nro 8 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-44-2843-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Komulainen, Katri | Nimeke=Kotihiiriä ja ihmisiä: Retorinen minä naisten koulutusta koskevissa elämänkertomuksissa | Selite=Väitöskirja: Joensuun yliopisto. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja n:o 35 | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Joensuun yliopisto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-708-707-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kontturi, Katve-Kaisa | Nimeke=Feminismien ristiaallokossa: Keskusteluja taiteen ja teorian kytkennöistä | Selite=Eetos-julkaisuja 3 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Eetos | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-99461-2-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kontula, Anna | Nimeke=Tästä äiti varoitti | Selite=Into-pamfletti 13 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Into | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0299-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korte, Irma | Nimeke=Nainen ja myyttinen nainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-570-026-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korvajärvi, Päivi &amp; Nätkin, Ritva &amp; Saloniemi, Antti (toim.) | Nimeke=Tieteen huolet, arjen ihmeet | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-9066-62-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koskela, Hille &amp; Tani, Sirpa &amp; Tuominen, Martti | Nimeke=”Sen näkönen tyttö”: Tutkimus katuprostituution vaikutuksista helsinkiläisten naisten arkielämään | Selite=Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia 5:2000 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin kaupungin tietokeskus | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-718-524-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kosonen, Päivi (toim.) | Nimeke=Naissubjekti ja postmoderni | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-662-672-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kosonen, Ulla | Nimeke=Koulumuistoja naiseksi kasvamisesta | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto. SoPhi 21 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-39-0191-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kotro, Arno &amp; Sepponen, Hannu T. (toim.) | Nimeke=Mies vailla tasa-arvoa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-26-5555-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kristof, Nicholas D. &amp; Sheryl WuDunn | Nimeke=Puolikas taivasta | Selite=(Half the sky: Turning oppression into opportunity for women worldwide, 2009.) Suomennos: Kirsi Luoma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0424-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuosmanen, Paula | Nimeke=Äitien ja lesbojen arkipäivän tilanteita: Performatiivis-diskursiivinen tarkastelu | Selite=Tasa-arvojulkaisuja. Naistutkimusraportteja 1/2000 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tasa-arvoasiain neuvottelukunta: Sosiaali- ja terveysministeriö | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 952-00-0899-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laasanen, Henry | Nimeke=Naisten seksuaalinen valta | Selite=Erottaja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Multikustannus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-468-165-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laiho, Marianna &amp; Ruoho, Iiris (toim.) | Nimeke=Naisen naamio, miehen maski: katse ja sukupuoli mediakuvassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansan sivistystyön liitto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-9455-58-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laine, Leena &amp; Markkola, Pirjo (toim.) | Nimeke=Tuntematon työläisnainen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-9066-31-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lampela, Kristiina | Nimeke=Sukupuolineutraalisuus oppilaitoksissa: Opettajien, rehtoreiden ja koulutoimenjohtajien näkemyksiä oppilaan sukupuolesta | Selite=Opetushallituksen tutkimus 5/1995 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Opetushallitus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-719-422-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtonen, Mikko (toim.) | Nimeke=Aatamin puvussa: Liaanilla Hemingwaysta Königiin | Selite=Tampereen yliopisto, yleinen kirjallisuustiede, Julkaisuja 28 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-44-3877-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtonen, Mikko | Nimeke=Pikku jättiläisiä: Maskuliinisuuden kulttuurinen rakentuminen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-9066-91-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lempiäinen, Kirsti | Nimeke=Sosiologian sukupuoli: Tutkimus Helsingin ja Tampereen yliopistojen sosiologian kurssikirjoista 1946–2000 | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-768-122-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lempiäinen, Kirsti &amp; Leppänen, Taru &amp; Paasonen, Susanna (toim.) | Nimeke=Erot ja etiikka feministisessä tutkimuksessa | Selite=Turun yliopiston taiteiden tutkimuksen julkaisuja | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=UTU | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-29-5215-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Liljeström, Marianne (toim.) | Nimeke=Feministinen tietäminen: Keskustelua metodologiasta | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-768-146-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Makkonen, Anna | Nimeke=Lukija, lähdetkö mukaani? Tutkielmia ja esseitä | Selite=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 689 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-746-011-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Manji, Irshad | Nimeke=Islamin kahdet kasvot: Hätähuuto suvaitsevaisuuden ja muutoksen puolesta | Selite=(The trouble with Islam: A Muslim's call for reform in her faith, 2004.) Suomentanut Tiina Sjelvgren | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-31-3076-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marklund, Liza &amp; Snickare, Lotta | Nimeke=Helvetissä on erityinen paikka naisille jotka eivät auta toisiaan | Selite=(Det finns en särskild plats i helvetet för kvinnor som inte hjälper varandra, 2005.) Suomentanut Sanna Manninen. Kuvitus: Monica Hällström | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-1-20640-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marx, Karl &amp; Engels, Friedrich &amp; Lenin, Vladimir Iljitš | Nimeke=Nainen, perhe ja yhteiskunta: Valikoima | Selite=(Über die Frau und die Familie, 1972.) Valikoineet ja koonneet Joachim Müller ym. Suomentaneet Matti Hölttä &amp; Mirja Ruonanniemi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansankulttuuri | Vuosi=1972 | Tunniste=ISBN 951-615-006-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Meriläinen, Rosa | Nimeke=Hyvät miehet ja herrat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-851-356-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Meriläinen, Rosa &amp; Säteri, Matti (toim.) | Nimeke=Seksibisnes | Selite=Pultti 3 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vihreä sivistysliitto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 952-5078-11-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Miestä päin: Keskustelua miestutkimuksesta | Selite=Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan monisteita 7/1986. S. 23–42: Miestutkimuksen ja -kirjallisuuden valikoiva bibliografia / Risto Heiskala. Lisäpainos 1988 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tasa-arvoasiain neuvottelukunta | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-46-9986-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mill, John Stuart | Nimeke=Naisen asema | Selite=(The subjection of women, 1869.) Englanninkielisestä alkuteoksesta suomentanut Lyyli Vihervaara (1910). Kieliasun tarkistanut ja osittain ajanmukaistanut Reima T. A. Luoto. Ilmestynyt aiemmin 1910 WSOY:n kustantamana. Studia liberalia 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Librum | Vuosi=1981 (näköispainos: Helsinki Kirja kerrallaan, 2004) | Tunniste=ISBN 951-862-001-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mitchell, Juliet | Nimeke=Naisvallankumous: Esseitä feminismistä, kirjallisuudesta ja psykoanalyysistä | Selite=(Women: The longest revolution. Essays on feminism, literature and psychoanalysis, 1966.) Englanninkielisestä teoksesta suomentaneet Paula Karlsson sekä Juhani Ihanus. Visio | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-1-08423-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Modinos, Tuija | Nimeke=Nainen populaarikulttuurissa: Madonna ja the Immaculate Collection | Selite=Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 42 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-34-0277-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Moran, Caitlin | Nimeke=Naisena olemisen taito | Selite=(How to be a woman, 2011.) Suomentanut Sari Luhtanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Schildts &amp; Söderströms | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-52-2977-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Moring, Anna (toim.) | Nimeke=Sukupuolen politiikka: Naisten äänioikeuden 100 vuotta Suomessa | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-1-21054-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Morris, Pam | Nimeke=Kirjallisuus ja feminismi: Johdatus feministiseen kirjallisuudentutkimukseen | Selite=(Literature and feminism: An introduction, 1993.) Toimittaen suomentanut Päivi Lappalainen. Tietolipas 142 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-717-876-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Muhsen, Zana &amp; Crofts, Andrew | Nimeke=Myyty! Koulutytöt orjina Jemenissä | Selite=(Sold: Story of modern-day slavery, 1992.) Suomentanut Liisa Paakkanen | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 (8. painos 1997) | Tunniste=ISBN 951-0-19394-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Naskali, Päivi (toim.) | Nimeke=Moninaista: Kasvatustiedettä naisnäkökulmasta | Selite=Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja. C, Katsauksia ja puheenvuoroja 4 | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopisto | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-634-357-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Naskali, Päivi (toim.) | Nimeke=Pulpetti ja karttakeppi? Feministisen pedagogiikan kysymyksenasetteluja | Selite=Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja. C, Katsauksia ja puheenvuoroja 14 | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopisto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-634-520-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Naskali, Päivi | Nimeke=Tyttö, äiti, kasvatus: Kohti feminiinistä kasvatusfilosofiaa | Selite=Acta Universitatis Lapponiensis 18 | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopisto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-634-606-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nenola, Aili &amp; Timonen, Senni (toim.) | Nimeke=Louhen sanat: Kirjoituksia kansanperinteen naisista | Selite=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 520 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-717-602-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nenola, Aili | Nimeke=Miessydäminen nainen: Naisnäkökulmia kulttuuriin | Selite=Tietolipas 102 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1986 (2. painos 2002) | Tunniste=ISBN 951-746-414-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Niemi, Irmeli (toim.) | Nimeke=Pöydänkulma ja maailma: Naiskirjallisuus tutkimuskohteena: Teoriaa, käytäntöä, lähteitä | Selite=Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita, osa 69 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-880-020-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Niemi, Marjo ym. (toim.) | Nimeke=Suomineito zoomaa: Naisellisia kirjoituksia elävästä kuvasta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansan sivistystyön liitto | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-9455-17-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nieminen, Jiri | Nimeke=Hegemonisesta maskuliinisuudesta miesten moneuteen: Kriittisen miestutkimuksen mahdollistuminen valtio-opillisessa ajattelussa | Selite=Acta Universitatis Tamperensis 1828 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-44-9131-3 | www=http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9132-0 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nikunen, Minna (toim.) | Nimeke=Nainen, naiseus, naisellisuus | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-44-5203-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nordberg, Jenny | Nimeke=Kabulin tyttöjen salaisuus: Vaietun vastarinnan jäljillä Afganistanissa | Selite=(The Underground Girls of Kabul: In Search of a Hidden Resistance in Afghanistan, 2014.) Suomentanut Irmeli Ruuska | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-951-0-39570-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nousiainen, Kevät &amp; Pylkkänen, Anu | Nimeke=Sukupuoli ja oikeuden yhdenvertaisuus | Selite=Forum iuris | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-45-9467-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nykyri, Ilona &amp; Jokisalo, Jouko (toim.) | Nimeke=Tuhat ja yksi askelta: Arabimaat muuttuvassa maailmassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-31-3609-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Näre, Sari | Nimeke=Kokonainen nainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-607-105-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Näätänen, Marjatta | Nimeke=Matematiikka, naiset ja osaamisyhteiskunta | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-0-24325-6 | www=http://solmu.math.helsinki.fi/1999/2/ | www-teksti=Matematiikkalehti Solmun numero aiheesta}}
	
* {{Kirjaviite | Tekijä=Ojala, Hanna &amp; Palmu, Tarja &amp; Saarinen, Jaana | Nimeke=Sukupuoli ja toimijuus koulutuksessa | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-768-239-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ojanen, Karoliina | Nimeke=Tyttöjen toinen koti: Etnografinen tutkimus tyttökulttuurista ratsastustalleilla | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1319 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-222-277-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ouakrim, Najat | Nimeke=Nainen ja islam | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Naisten kulttuuriyhdistys | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-97930-0-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pelkonen, Marja ym. (toim.) | Nimeke=Vaillinaisesta kokonaiseksi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kääntöpiiri | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-8989-36-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pepicelli, Renata | Nimeke=Islamin huntu | Selite=(Il velo nell'Islam: Storia, politica, estetica, 2012.) Suomentanut Lena Talvio | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-951-768-432-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Perheentupa, Britt-Marie | Nimeke=Nainen voimansa alkulähteillä | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-9362-71-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pohjola, Kirsi | Nimeke=Naisten salaiset maailmat | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto. SoPhi 39 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-39-0541-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Precarias a la deriva | Nimeke=Hoivaajien kapina: Tutkimusmatkoja prekaarisuuteen | Selite=(A la deriva por los circuitos de la precariedad femenina, 2003.) Kääntäjät: Laura Böök ym | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Tutkijaliitto | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0118-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Puhakainen-Mattila, Rosa | Nimeke=Friidu: Tyttöjen ja naisten ihmisoikeudet: Opetusmateriaali tyttöjen ja naisten oikeuksista Suomessa ja maailmalla | Selite=Teksti ja toimitus: Nadja Mäkelä ja Rosa Puhakainen-Mattila. Kuvitus: Katja Tukiainen. 3. uudistettu painos (1. painos 2004). Suomen YK-liitto ry:n julkaisusarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen YK-liitto | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-9694-58-7 | www=http://www.ykliitto.fi/files/081202_Friidu_sisus.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pulkkinen, Tuija | Nimeke=Postmoderni politiikan filosofia | Selite=(The postmodern and the political agency, 1996.) Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Tekijän suomentama | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1998 (2. painos 2003) | Tunniste=ISBN 951-662-724-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Puohiniemi, Martti &amp; Nyman, Göte | Nimeke=Mies: Arvot, roolit ja tunteet | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Limor | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-99016-3-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rantalaiho, Liisa (toim.) | Nimeke=Miesten tiede, naisten puuhat: Yhteiskuntatieteen kritiikkiä naisten työn näkökulmasta | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-9066-19-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rekola, Mirja &amp; Salin, Birgit (toim.) | Nimeke=Vastarintaa: Puheenvuoroja seksistisestä kulttuurista | Selite=SYL-julkaisu 4/1986 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen ylioppilaskuntien liitto | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-703-138-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Roivas, Marianne &amp; Turunen, Risto (toim.) | Nimeke=Mikä ero? Kaksikymmentä kirjoitusta yhteiskunnasta, kulttuurista ja sukupuolesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-746-407-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rossi, Leena-Maija | Nimeke=Kuvista toisin sanoin: Feministikatsojan näkökulmia | Selite=Omakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Lasipalatsi | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-9351-95-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rossi, Leena-Maija (toim.) | Nimeke=Kuva ja vastakuvat: Sukupuolen esittämisen ja katseen politiikkaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-662-602-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rossi, Leena-Maija (toim.) | Nimeke=Rapista Antigoneen: Kristiina-instituutin WNA220-seminaarin kootut paperit 2006 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kristiina-instituutti | Vuosi=2006}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saarinen, Aino | Nimeke=Vapautta naisille! Puheenvuoroja naisten historiasta, naisliikkeistä ja teoriasta | Selite=Tutkijaliiton julkaisusarja 35 | Julkaisupaikka=HelsinkI: Oulu | Julkaisija=Tutkijaliitto: Oulun yliopisto. Historian laitos | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-9297-49-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sa’dāwī, Nawāl al- | Nimeke=Eevan kätketyt kasvot: Nainen arabimaailmassa | Selite=(Al-Wajh al-'Ari lil-Mar'a al-'Arabiyya, 1977.) Suomennettu englanninkielisestä käännöksestä: The hidden face of Eve. Suomentanut Anniina Palomurto. Esipuheen suomentanut arabiasta Marko Juntunen. 3. korjattu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kääntöpiiri | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-8989-64-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saresma, Tuija &amp; Rossi, Leena-Maija &amp; Juvonen, Tuula (toim.) | Nimeke=Käsikirja sukupuoleen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-768-247-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sauri, Pekka | Nimeke=Hyvä mies | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-0-23050-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Schwanitz, Dietrich | Nimeke=Miehet: Erään lajin tarkastelu | Selite=(Männer: Eine Spezies wird besichtigt, 2001.) Suomennos: Seija Gschossmann | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Plataani | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 952-5429-02-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Setälä, Päivi ym. | Nimeke=Naiskuvista todellisuuteen: Tutkimusnäkökulmia naishistoriaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-662-355-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Setälä, Päivi &amp; Kurki, Hannele (toim.) | Nimeke=Akanvirtaan: Johdatus naistutkimukseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-570-019-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Silfverberg, Anu | Nimeke=Äitikortti: Kirjoituksia lisääntymisestä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-851-471-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Simonen, Leila (toim.) | Nimeke=Naistutkimuksen ajankohtaisia ongelmia | Selite=Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos. Tampereen yliopisto. Sarja C 30 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-44-2358-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sipilä, Jorma &amp; Tiihonen, Arto (toim.) | Nimeke=Miestä rakennetaan, maskuliinisuuksia puretaan | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-9066-85-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sipilä, Petri | Nimeke=Sukupuolitettu ihminen – kokonainen etiikka: Onko sukupuoli oikein? | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-662-727-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sjögren, Jennie | Nimeke=Nyt riitti! Tasa-arvoa arkeen | Selite=(Ordination: Vardagsfeminism: Handbok i jämställdhet hemma och på jobbe, 2003.) Suomentanut Sanna Manninen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-1-19835-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Skugge, Linda &amp; Olsson, Belinda &amp; Zilg, Brita (toim.) | Nimeke=Pilluparvi | Selite=(Fittstim, 1999.) Suomentanut Anu Tukala. Kääntöpiiri | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-471-199-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Smeds, Riitta ym. (toim.) | Nimeke=Tieto ja tekniikka: Missä on nainen? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tekniikan akateemisten liitto | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 952-5005-67-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Soilevuo-Grønnerød, Jarna | Nimeke=Miesten kesken, naisen silmin: Tutkijanaisen naistutkimuksia miesten välisistä suhteista | Selite=Väitöskirja: Joensuun yliopisto. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja n:o 77 | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Joensuun yliopisto | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-458-746-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Solanas, Valerie | Nimeke=SCUM-manifesti | Selite=(SCUM Manifesto, 1968.) Esipuhe: Akuliina Saarikoski. Suomennos: Suvi Auvinen | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5500-81-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sulkunen, Irma | Nimeke=Retki naishistoriaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Hanki ja jää | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-8916-25-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sumanen, Pauli | Nimeke=Samanarvoisuus Suomessa 2006: Tutkimus samaa työtä tekevien miesten ja naisten palkoista ja palkkoihin sidotuista etuuksista koko elinaikana | Julkaisupaikka=Hyvinkää | Julkaisija=Pauli Sumanen | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-92-1161-9 | www=http://tasa-arvo.com/t00SAMANARVOISUUS%20SUOMESSA%202006-A5b.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sumanen, Pauli | Nimeke=Valhe, emävalhe, naisen euro on 80 senttiä: Tutkimus palkkatasa-arvosta | Julkaisupaikka=Hyvinkää | Julkaisija=Pauli Sumanen | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-92-5531-3 | www=http://tasa-arvo.com/u0-palkkatasa-arvokirja-net.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sunnari, Vappu ym. (toim.) | Nimeke=Leimattuna, kontrolloituna, normitettuna: Seksualisoitunut ja sukupuolistunut väkivalta kasvatuksessa ja koulutuksessa | Selite=Oulun yliopiston oppimateriaalia. E, Kasvatustieteet, 1 | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=Oulun yliopisto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-42-6958-6 | www=http://herkules.oulu.fi/isbn9514269799/isbn9514269799.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Suoranta, Anu | Nimeke=Halvennettu työ: Pätkätyö ja sukupuoli sopimusyhteiskuntaa edeltävissä työmarkkinakäytännöissä | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-768-244-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tainio, Liisa | Nimeke=Puhuvan naisen paikka: Sukupuoli kulttuurisena kategoriana kielenkäytössä | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 854 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-746-316-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Talvitie, Eveliina | Nimeke=Keitäs tyttö kahvia: Naisia politiikan portailla | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-0-39485-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Talvitie, Eveliina | Nimeke=Hieno vai huono: Nainen jolla on maine | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi= | Tunniste=ISBN 978-951-0-40565-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tapaninen, Anna-Maria | Nimeke=Kansan kodit ja kaupungin kadut: Etnografinen tutkimus eteläitalialaisesta kaupungista | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen antropologinen seura | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 952-9573-13-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tarkki, Jarmo &amp; Petäjäniemi, Tuulikki | Nimeke=Tasa-arvo: Saavutuksia ja haasteita | Selite=Puheenvuoroja-sarja. Sitra 187 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-796-140-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tiger, Lionel | Nimeke=Miesten maailma | Selite=(Men in Groups, 1969.) Suomentanut Tuulikki Hanni | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1971}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tiilikainen, Marja | Nimike=Arjen islam: Somalinaisten elämää Suomessa | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2003 (4. painos 2007) | Tunniste=ISBN 951-768-140-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tiitinen, Tuija | Nimeke=Tosinaisen käsikirja | Selite=Kuvitus: Riitta Uusitalo | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-796-449-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Tulen kesyttäjät: Suomalaista naistutkimusta: Helsingin akateemisten naisten 60-vuotisjuhlakirja | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-0-14416-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Turunen, Riitta (toim.) | Nimeke=Naisnäkökulmia oikeuteen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-662-550-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Utrio, Kaari | Nimeke=Bella donna: Kaunis nainen kautta aikojen | Selite=Teksti: Kaari Utrio ja Sari Savikko | Julkaisupaikka=Helsinki: Somero | Julkaisija=Tammi: Amanita | Vuosi=2001 (2. painos 2005) | Tunniste=ISBN 951-31-2174-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Uusikylä, Kari | Nimeke=Naislahjakkuus | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=PS-kustannus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-451-191-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vainio, Tiina (toim.) | Nimeke=Naisten talouskirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-662-815-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vilar, Esther | Nimeke=Hyvin opetettu mies | Selite=(Der dressierte Mann, 1971.) Suomentanut Kyllikki Villa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1972 | Tunniste=ISBN 951-30-2010-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vilkko, Anni | Nimeke=Omaelämäkerta kohtaamispaikkana: Naisen elämän kerronta ja luenta | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 663 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-717-971-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Virkkala, Seija &amp; Carpenter, Pirkko | Nimeke=Kehitystä naisten ehdoin: Devote-projekti ja naisten paikallinen toiminta | Selite=Employment-julkaisut no 15 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Työministeriö | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-735-509-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Virokannas, Elina &amp; Väyrynen, Sanna (toim.) | Nimeke=Varjoja naiseudessa | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Unipress | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-579-463-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Virtanen, Jukka | Nimeke=Kokonainen mies | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-607-104-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Virtanen, Kirsi | Nimeke=Lupa olla nainen | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-796-522-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wolf, Naomi | Nimeke=Kauneuden myytti: Kuinka mielikuvilla hallitaan naista | Selite=(The beauty myth, 1991.) Suomentanut Helene Bützow | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-26-3649-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wollstonecraft, Mary | Nimeke=Naisten oikeuksien puolustus | Selite=(A vindication of the rights of woman, 1792) | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2011 | Tunniste= }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ylöstalo, Hanna | Nimeke=Tasa-arvotyön tasa-arvot | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-44-8655-5 | www=http://acta.uta.fi/teos.php?id=1000078 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ås, Berit | Nimeke=Tunnetko temput? Miesten näkymätön vallankäyttö | Selite=Kirjanen pohjautuu Berit Åsin teokseen De fem härskarteknikerna, 1992. Käännös: Tuula Stenberg | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Naisjärjestöjen keskusliitto | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-96663-5-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Åsvik, Annabella &amp; Åsvik, Annika | Nimeke=Miesten paratiisi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Johnny Kniga | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-0-29668-6}}

=== 32.306 Järjestöt ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alfthan, Märta von | Nimeke=Seitsemän vuosikymmentä naisasialiitto Unionin historiaa | Selite=(Sju årtionden med Unioni, naisasialiitto Suomessa r.y. – Unionen, kvinnosaksförbund i Finland r.f.) Suomentanut Tyyni Tuulio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Unioni, naisasialiitto Suomessa: Kirjayhtymä | Vuosi=1966}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hagner, Minna &amp; Försti, Teija | Nimeke=Suffragettien sisaret | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Unioni Naisasialiitto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-92-0643-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Eeva-Liisa &amp; Degerstadt, Nina | Nimeke=Kvinnans 100 år: Unionen Kvinnosaksförbund i Finland rf – Unioni Naisasialiitto Suomessa ry 1892-1992 | Selite=Översättning: Nina Roos | Julkaisupaikka=Helsingfors | Julkaisija=Unionen Kvinnosaksförbund i Finland | Vuosi=1994}}

=== 32.308 Taulukot. Tilastot ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heiskanen, Markku &amp; Piispa, Minna | Nimeke=Usko, toivo, hakkaus: Kyselytutkimus miesten naisille tekemästä väkivallasta | Selite=Oikeus 1998:12 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tilastokeskus | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-727-489-0}}

=== 32.309 Historia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahola, Minna &amp; Antikainen, Marjo-Riitta &amp; Salmesvuori, Päivi (toim.) | Nimeke=Eevan tie alttarille: Nainen kirkon historiassa | Selite=Logos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-37-3733-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Barbey d’Aurevilly, Jules | Nimeke=Dandyismistä ja George Brummellista | Selite=(Du dandysme et de George Brummell, 1845.) Suomennos ja esittely: Antti Nylén | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Sammakko | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-483-110-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Croutier, Alev Lytle | Nimeke=Haaremi: Hunnun takainen maailma | Selite=(Harem: The world behind the veil, 1989.) Suomentaneet Kyllikki Villa ja Saara Villa | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-1-11378-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Davis, Natalie Zemon | Nimeke=Kolme naista: Kolme elämää 1600-luvulla | Selite=(Women on the margins: Three seventeenth-century lives, 1995.) Suomentanut Jaana Iso-Markku | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-1-14052-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Echols, Alice | Nimeke=Uhoa ja unelmia: 60-luvun jälkijäristyksiä | Selite=(Shaky ground: The sixties and its aftershocks, 2002.) Suomennos: Liisa Laaksonen. Lukujen 13–15 suomennos: Petri Stenman | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-471-114-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Helsti, Hilkka | Nimeke=Kotisynnytysten aikaan: Etnologinen tutkimus äitiyden ja äitiysvalistuksen konflikteista | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 785 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-746-200-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ingström, Pia | Nimeke=Lentävä feministi ja muita muistoja 70-luvulta | Selite=(Den flygande feministen och andra minnen från 70-talet, 2007.) Suomentanut Tarja Teva | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Schildt | Vuosi= | Tunniste=ISBN 978-951-50-1650-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kainulainen, Pauliina &amp; Mäkinen, Aulikki (toim.) | Nimeke=Näen Jumalan toisin: Kristinuskon feministisiä tulkintoja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-607-313-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Katajala-Peltomaa, Sari &amp; Toivo, Raisa Maria | Nimeke=Noitavaimo ja neitsytäiti: Naisten arki keskiajalta uudelle ajalle | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-796-594-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korsström, Tuva | Nimeke=Osaako nainen ajatella? Esseitä ja haastatteluja | Selite=(Kan kvinnor tänka? En undersökning av det kvinnliga tänkandets villkor recension, 2002.) Suomennos: Anu Tukala. Kääntöpiiri | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-471-118-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kortelainen, Anna | Nimeke=Päivä naisten paratiisissa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-30653-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koskinen, Taava (toim.) | Nimeke=Kurtisaaneista kunnian naisiin: Näkökulmia Huora-akatemiasta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-570-371-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuula, Kari | Nimeke=Nainen uudessa uskossa: Uuden testamentin naisnäkemyksiä | Selite=Theologia biblica | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-625-852-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laato, Anni Maria | Nimeke=Matres ecclesiae: Kirkkoäidit | Selite=Deus ecclesiaque eius – Jumala ja hänen kirkkonsa 1 | Julkaisupaikka=Kauniainen | Julkaisija=Perussanoma | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-888-585-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lahtinen, Anu (toim.) | Nimeke=Tanssiva mies, pakinoiva nainen: Sukupuolten historiaa | Selite=Historia mirabilis 1 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun historiallinen yhdistys | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-95102-4-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lower, Wendy | Nimeke=Hitlerin raivottaret: Saksalaisnaisia natsien kuoleman kentillä | Selite=(Hitler's furies: German women in the Nazi killing fields, 2013.) Suomentanut Juha Sainio | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-300-065-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Markkola, Pirjo &amp; Östman, Ann-Catrin &amp; Lamberg, Marko | Nimeke=Näkymätön sukupuoli: Mieheyden pitkä historia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-951-768-430-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mickwitz, Margaretha &amp; Essen, Agneta von &amp; Nordgren, Elisabeth (toim.) | Nimeke=Roolien murtajat: Tasa-arvokeskustelua 1960-luvulta 2000-luvulle | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-495-085-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mustakallio, Sinikka | Nimeke=Naisten itsenäisyyshistoriaa Suomessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansan sivistystyön liitto | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-9455-09-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Salomäki, Vesa-Matti | Nimeke=Biologisen sukupuolen rakentaminen: Ruumis ja sosiaalinen sukupuoli antiikista nykypäivään | Selite=Väitöskirja: Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita, osa 306 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-29-4494-1 | www=http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/67485/AnnalesC306Salomaki.pdf?sequence=1 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Setälä, Päivi | Nimeke=Antiikin nainen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1993 (6. painos 2005) | Tunniste=ISBN 951-1-12613-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Setälä, Päivi | Nimeke=Keskiajan nainen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1996 (4. painos 2005) | Tunniste=ISBN 951-1-13305-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Setälä, Päivi | Nimeke=Renessanssin nainen: Naisten elämää 1400- ja 1500-luvun Italiassa | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-1-15976-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Setälä, Päivi | Nimeke=Pohjoisen renessanssin nainen: 1500- ja 1600-luvun naishistoriaa | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-1-18059-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Suoranta, Anu | Nimeke=Halvennettu työ: Pätkätyö ja sukupuoli sopimusyhteiskuntaa edeltävissä työmarkkinakäytännöissä | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-768-244-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Utrio, Kaari | Nimeke=Perhekirja: Eurooppalaisen perheen historia | Julkaisupaikka=Helsinki: Somero | Julkaisija=Tammi: Amanita | Vuosi=2001 (1. painos 1998) | Tunniste=ISBN 951-31-2285-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Utrio, Kaari | Nimeke=Suomen naisen tie: Pirtistä parlamenttiin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-31-3490-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vainio-Korhonen, Kirsi | Nimeke=Suomen herttuattaren arvoitus: Suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-37-5461-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vainio-Korhonen, Kirsi | Nimeke=Ruokaa, vaatteita, hoivaa: Naiset ja yrittäjyys paikallisena ja yleisenä ilmiönä 1700-luvulta nykypäivään | Selite=Historiallisia tutkimuksia 213 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-746-338-3}}

== 32.4 Ikäryhmien asema yhteiskunnassa ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bardy, Marjatta | Nimeke=Mikä lapsiamme uhkaa? Suuntaviivoja 2000-luvun lapsipoliittiseen keskusteluun | Selite=Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Raportteja 263 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Stakes | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-33-1245-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Beauvoir, Simone de | Nimeke=Vanhuus | Selite=(La vieillesse, 1970.) Suomentanut Mirja Bolgár | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Art House | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-884-055-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harinen, Päivi | Nimeke=Valmiiseen tulleet: Tutkimus nuoruudesta, kansallisuudesta ja kansalaisuudesta | Selite=Väitöskirja: Joensuun yliopisto. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 11 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusverkosto: Nuorisotutkimusseura | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-98433-0-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Järventie, Irmeli &amp; Sauli, Hannele (toim.) | Nimeke=Eriarvoinen lapsuus | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-0-26373-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kangassalo, Marjatta &amp; Suoranta, Juha (toim.) | Nimeke=Lasten tietoyhteiskunta | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-44-5076-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karisto, Antti (toim.) | Nimeke=Suuret ikäluokat | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=200 | Tunniste=ISBN 951-768-171-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laajarinne, Jukka | Nimeke=Leikkiminen kielletty! Kontrolliyhteiskunnan lapset | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Atena | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-796-766-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pajamäki, Osku | Nimeke=Ahne sukupolvi: Suurten ikäluokkien perintö | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-20-6938-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pajamäki, Osku | Nimeke=Perintö vai perintä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsinki-kirjat | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5874-47-1 | www=http://www.helsinkikirjat.fi/lukunaytteet/perinto-vai-perinta-lukunayte | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Satka, Mirja ym. (toim.) | Nimeke=Lapset, nuoret ja muuttuva hallinta | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-768-329-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Silvennoinen, Heikki (toim.) | Nimeke=Nuorisopolitiikka Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle | Selite=Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 29. NUORAn julkaisuja 25 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusverkosto: Nuorisoasiainneuvottelukunta: Opetusministeriö | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 952-5464-01-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Suomi, Asta &amp; Hakonen, Sinikka (toim.) | Nimeke=Kuluerästä voimavaraksi: Sosiokulttuurinen puheenvuoro ikääntymiskysymyksiin | Selite=Piirroskuvat: Jaana Kivi | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=PS-kustannus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-451-187-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Suoranta, Juha &amp; Lehtimäki, Hanna &amp; Hakulinen, Sampsa (toim.) | Nimeke=Lapset tietoyhteiskunnan toimijoina | Selite=Tampereen yliopiston tietoyhteiskunnan tutkimuskeskuksen työraportteja 16 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopiston tietoyhteiskunnan tutkimuslaitos | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-44-5221-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Suutari, Minna (toim.) | Nimeke=Vallattomat marginaalit: Yhteisöllisyyksiä nuoruudessa ja yhteiskunnan reunoilla | Selite= Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 20 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusverkosto: Yliopistopaino | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-98433-7-X | www=http://www.nuorisotutkimusseura.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=104 | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tamminen, Lilja (kirjoittaja) &amp; Eskelinen, Jalmari (valokuvaaja) | Nimeke=Komerot. Kadotettujen nuorten tarinoita | Selite=Valokuvanneet ja haastatteluista koonneet Lilja Tamminen &amp; Jalmari Eskelinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Osuuskunta IVA | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-93-1942-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vehkalahti, Kaisa &amp; Suurpää, Leena (toim.) | Nimeke=Nuoruuden sukupolvet: Monitieteisiä näkökulmia nuoruuteen eilen ja tänään | Selite=Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja, Tiede 152 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusverkosto: Nuorisotutkimusseura | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-5994-63-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wilenius, Reijo | Nimeke=Nuorison kapina ja aikamme suunnanmuutos | Selite=Mielipiteitä 6 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1969}}

=== 32.409 Historia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Franck, Marketta | Nimeke=Nuoruus: Nuoruuden historiaa ja riittejä | Selite=Nukke- ja pukumuseon julkaisu n:o 39 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Nukke- ja pukumuseo | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-96975-7-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaarninen, Mervi | Nimeke=Punaorvot 1918 | Julkaisupaikka=Helsinki Jyväskylä | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-492-194-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Katajala-Peltomaa, Sari &amp; Vuolanto, Ville | Nimeke=Lapsuus ja arki: Antiikissa ja keskiajalla | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-495-298-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Näre, Sari &amp; Kirves, Jenni &amp; Siltala, Juha (toim.) | Nimeke=Sodan kasvattamat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-36733-9}}

== 32.5 Kansainvälinen politiikka ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahtisaari, Martti | Nimeke=Tehtävä Belgradissa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-0-25072-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Andrew, Christopher &amp; Gordievski, Oleg | Nimeke=KGB | Selite=(KGB: The inside story of its foreign operations from Lenin to Gorbachev, 1990.) Suomentaneet Liisa Paakkanen, Risto Varteva | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-1-11502-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Apunen, Osmo | Nimeke=Murrosaikojen maailmanpolitiikka: Ulkopolitiikan, kansainvälisen politiikan ja kansainvälisten suhteiden kehityslinjat ja rakenteet | Selite=3. tarkistettu painos. Studia politica Tamperensis no. 3 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto, politiikan tutkimuksen laitos | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-44-5872-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Barber, Benjamin | Nimeke=Jihad vs. McMaailma | Selite=(Jihad vs. McWorld: How globalism and tribalism are reshaping the world, 1995.) Suomennos: Kaisa Kujanpää. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-471-019-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Barlow, Maude (toim.) | Nimeke=Veden varassa: Globaali kamppailu oikeudesta veteen | Selite=(Blue covenant: The global water crisis and the coming battle for the right to water, 2007.) Suomentanut Olli-Pekka Haavisto. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0513-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bhutto, Benazir | Nimeke=Sovinto: Islam, länsi ja demokratia | Selite=(Reconciliation: Islam, democracy and the West, 2008.) Suomennos: Pentti Sinnemäki paitsi Koraanin suomennokset: Jaakko Hämeen-Anttila. Huutomerkki no 3/08 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-31-4314-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Blum, William | Nimeke=Kuoleman imperiumi: Kirjoituksia Vapaudenpatsaan varjosta | Selite=(Freeing the world to death: Essays on the American empire, 2005.) Suomentanut Vesa Suominen | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Sammakko | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-483-018-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Chomsky, Noam | Nimeke=New York 11.9 | Selite=(9-11, 2001.) Teos koostuu syys-lokakuussa 2001 tehdyistä haastatteluista. Suomentanut Jaakko Yli-Juonikas | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Sammakko | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5194-40-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Chomsky, Noam | Nimeke=Merirosvoja ja keisareita: Kansainvälisen terrorismin kuvioita | Selite=(Pirates and emperors, old and new: International terrorism in the real world, 2002.) Suomentanut Sami Heino. Sammakon tietopokkarit | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Sammakko | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5194-72-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Chomsky, Noam | Nimeke=Maailmanvalta vai maailmanloppu? Yhdysvaltain globaali valtapolitiikka | Selite=(Hegemony or survival: America’s quest for global dominance, 2003.) Suomentanut Markku Päkkilä | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-1-19495-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Chossudovsky, Michel | Nimeke=Sota ja globalisaatio: Syyskuun 11. päivän taustaa | Selite=(War and globalisation: The truth behind September 11, 2002.) Suomentanut Petri Stenman. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-471-161-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Chua, Amy | Nimeke=Maailma liekeissä: Globaali markkinatalous, demokratia ja konfliktit | Selite=(World on fire: How exporting free market democracy breeds ethnic hatred and global instability, 2002.) Suomentanut Jaana Airaksinen. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-471-639-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Coudenhove-Kalergi, Richard | Nimeke=Paneurooppa | Selite=(Pan-Europa, 1923.) Näköispainos. Alkuteos: Porvoo: WSOY, 1930. Toimittanut Eero Kuparinen. Italian kielen ja kulttuurin julkaisuja n. 14 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun yliopisto | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-29-2177-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Drakulić, Slavenka | Nimeke=Eivät tekisi pahaa kärpäsellekään | Selite=(They would never hurt a fly: War criminals on trial in The Hague, 2004.) Suomennos: Petri Stenman. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-471-612-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eerola, Antero | Nimeke=Ukrainan kriisi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-264-376-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ervamaa, Tomi ym. | Nimeke=First we take Manhattan: Terrorismi ja uusin maailmanjärjestys | Selite=Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 952-471-022-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Fanon, Frantz | Nimeke=Sorron yöstä | Selite=(Les damnés de la terre, 1961.) Suomentanut Hilkka Mäki. Pystykorvakirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-471-202-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Felštinski, Juri &amp; Litvinenko, Aleksander | Nimeke=Venäjä kuilun partaalla: Turvallisuuspalvelut demokratian uhkana | Selite=(FSB vzryvajet Rossiju, 2007.) Suomentanut Helena Tigonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-31-3982-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Gill, Stephen | Nimeke=Valta ja vastarinta uudessa maailmanjärjestyksessä | Selite=(Power and resistance in the new world order, 2003/2008.) Suomentanut Timo Soukola | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-495-159-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavisto, Pekka | Nimeke=Kesä Balkanilla | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Wutum | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-98391-0-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavisto, Pekka | Nimeke=Anna mun kaikki kestää: Sovinnon kirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-0-38578-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hakovirta, Harto | Nimeke=Maailmanpolitiikka: Teoria ja todellisuus | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Kustannus 54 | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-95239-1-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harakka, Timo | Nimike=Spagettivatikaani ja muita euronovelleja | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-1-13659-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harding, Luke | Nimeke=Mafiavaltio: Miten tavallisesta toimittajasta tuli uusbrutaalin Venäjän vihollinen | Selite=(Mafia state: How one reporter became an enemy of the brutal new Russia, 2011.) Suomentanut Jarkko S. Tuusvuori | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-264-161-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hardt, Michael &amp; Negri, Antonio | Nimeke=Imperiumi | Selite=(Empire, 2000.) Suomentaneet Arto Häilä ym | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-29364-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hassi, Satu &amp; Kiljunen, Kimmo &amp; Pietikäinen, Sirpa | Nimeke=Maapallohaaste | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-1-15400-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heffermehl, Fredrik S. | Nimeke=Nobelin rauhanpalkinto: Mitä Nobel todella tahtoi | Selite=(The Nobel peace prize: What Nobel really wanted, 2010/2011.) Suomentanut Arvi Tamminen. Pystykorvakirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0689-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heininen, Lassi | Nimeke=Euroopan pohjoinen 1990-luvulla: Moniulotteisten ja ristiriitaisten intressien alue | Selite=Väitöskirja: Lapin yliopisto. Acta Universitatis Lapponiensis 21. Arktisen keskuksen tiedotteita 30 | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-634-667-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Held, David &amp; McGrew, Anthony | Nimeke=Globalisaatio: Puolesta ja vastaan | Selite=(Globalization / anti-globalization: Beyond the great divide, 2002.) Suomentanut Jyrki Vainonen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-768-149-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Herpen, Marcel H. van | Nimeke=Putinin sodat. Venäjän uuden imperialismin nousu | Selite=(Putin’s Wars. The Rise of Russia’s New Imperialism, 2014.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-5697-71-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Herzl, Theodor | Nimeke=Juutalaisvaltio | Selite=(Der Judenstaat, 1896.) Suomentanut Markus Jääskeläinen | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5500-61-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyvärinen, Risto | Nimeke=Virkamiehiä, viekkautta ja vakoilua | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 951-1-16253-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jakobson, Max | Nimeke=Tulevaisuus? | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-1-20354-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Juntunen, Alpo | Nimeke=Itään vai länteen? Venäjän vaihtoehdot | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-20-6447-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Juusola, Hannu &amp; Huuhtanen, Heidi (toim.) | Nimeke=Uskonto ja politiikka Lähi-idässä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-662-849-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Juutinen, Marko &amp; Käkönen, Jyrki | Nimeke=Blokkien paluu. Brics-maiden nousu, USA ja Suomi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 978-952-264-551-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaldor, Mary | Nimeke=Globaali kansalaisyhteiskunta – vastaus sodan ongelmaan | Selite=(Global civil society: An answer to war, 2003.) Suomentanut Maria Lyytinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-471-641-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kantola, Anu ym. | Nimeke=Maailman tila ja Suomi | Selite=Julkaisija: Ulkoasiainministeriö, kehitysyhteistyöosasto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 (3. painos 2002) | Tunniste=ISBN 951-662-758-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kiljunen, Kimmo | Nimeke=Globalisaatio ja demokratian itsepuolustus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-37-5164-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koivunen, Kristiina | Nimeke=Suuruudenhullu Turkki | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-264-356-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korhonen, Keijo | Nimeke=Meidän on uudesta luotava maa | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-1-13493-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korhonen, Keijo | Nimeke=Mitalin toinen puoli: Johdatusta ulkopolitiikan epätodellisuuteen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-1-10538-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korhonen, Keijo | Nimeke=Obaman oppivuosi: Amerikan idoli putosi maan pinnalle: Pamfletti | Selite=Barrikadi-sarja no 15 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35972-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Korhonen, Keijo | Nimeke=Pax Americana: George W. Bushin pelon perintö: Pamfletti | Selite=Barrikadi-sarja no 4 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-0-34969-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kullberg, Anssi &amp; Jokinen, Christian | Nimeke=Separatismi ja islamismi: Kansallismieliset ja islamistiset liikkeet Euraasian konflikteissa | Selite=Kirja pohjautuu tutkimusraporttiin, joka valmistui kesällä 2005 puolustusministeriön alaisen Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) tukemassa tutkimushankkeessa ”Kansallismieliset ja islamistiset liikkeet Euraasian konflikteissa” | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen mies | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-9872-44-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Küng, Andres | Nimeke=Mitä Suomessa tapahtuu | Selite=(Vad händer i Finland, 1976.) Suomentanut Pekka Heikkinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1976 | Tunniste=ISBN 951-26-1226-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuusisto, Riikka | Nimeke=Oikeutettu sota ja julma teurastus? Läntisten suurvaltajohtajien sotaretoriikkaa Persianlahdella ja Bosniassa | Selite=Julkaisijat: Suomen rauhantutkimusyhdistys, Suomen rauhanpuolustajat. Rauhantutkimus tänään no. 15 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-578-539-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Käkönen, Jyrki | Nimeke=Realismista utopiaan: Kohti kansalaisyhteiskuntien yhteisöä? | Selite=Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos. Tutkimustiedotteita no. 46 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-9362-48-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lagerspetz, Eerik &amp; Patomäki, Heikki &amp; Räikkä, Juha | Nimeke=Maailmanpolitiikan moraali | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-37-1859-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lappalainen, Pertti (toim.) | Nimeke=Politiikan paikat | Selite=Studia politica Tamperensis no. 2 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=University of Tampere, Department of Political Science and International Relations | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-44-4243-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtonen, Mikko | Nimeke=Syyskuun yhdennentoista merkitys | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-768-099-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Le monde diplomatique IX | Selite=Kannessa myös: Post-amerikkalainen vuosisata. Rahan valta. Artikkelit on valikoitu ja käännetty ranskankielisestä Le monde diplomatique -aikakauslehdestä. Toimitus: Mika Rönkkö ym. | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5675-23-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Liehu, Heidi | Nimeke=Ihminen ja terroristi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sphinx | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5273-05-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Linjakumpu, Aini | Nimeke=Poliittinen islam | Selite=Väitöskirja: Lapin yliopisto. Rauhantutkimus tänään 16 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-578-709-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lodenius, Peter | Nimeke=Bushin uusi maailma: Syntyykö imperiumi? | Selite=(Bushs nya värld: Ett imperium föds?, 2003.) Suomentanut Petri Stenman. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-471-261-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Luukkanen, Arto | Nimeke=Georgian sota: Miten mahdottomasta tuli mahdollinen: Pamfletti | Selite=Barrikadi-sarja no 8 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35253-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mamdani, Mahmood | Nimeke=Kylmä sota ja terrorin juuret | Selite=(Good muslim, bad muslim: America, the cold war, and the roots of terror, 2005.) Suomennos: Petri Stenman. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-471-726-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Onko toivoa Euroopalla? Kauko Sorjosen säätiön esseekilpailun 10 parasta esseetä | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Kopijyvä | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 952-5092-18-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Palva, Heikki &amp; Pentikäinen, Juha (toim.) | Nimeke=Uskonnot maailmanpolitiikassa | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-23326-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Patomäki, Heikki &amp; Teivainen, Teivo | Nimeke=Globaali demokratia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-662-879-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pentikäinen, Tapani (toim.) | Nimeke=Mater nostra vai mare nostrum? | Selite=Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus, Tutkimuksia 93 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus | Vuosi=2000  | Tunniste=ISBN 951-706-193-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pesonen, Hannu | Nimeke=Hiekalle rakennettu elämä: Taistelu Länsi-Saharasta | Selite=Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0023-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ravela, Reko | Nimeke=Afganistan: Taustaa ja nykypäivää | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0611-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rehn, Olli | Nimeke=Suomen eurooppalainen valinta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 978-951-0-32588-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rossi, Matti | Nimeke=Väkivallan vuosi: Matka Latinalaiseen Amerikkaan maaliskuu 1969 – toukokuu 1970 | Selite=Huutomerkki-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1970}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saarelainen, Matti | Nimeke=Muhammedin pitkä varjo: Tutkimus poliittisen islamin Länsi-Euroopalle aiheuttamasta haasteesta | Selite=Ulkopolitiikan haasteita 3 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ulkopoliittinen instituutti | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-769-041-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Salomaa, Markku | Nimeke=Puhutaan Natosta | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Docendo | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-291-129-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Stubb, Alexander | Nimeke=EU 2005: Hikinen vuosi | Selite=Osa kirjoituksista julkaistu aiemmin eri lehdissä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-32330-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Teivainen, Lauri | Nimeke=Vallankäyttö Suomella | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Elämäntaitajaliitto | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-99759-1-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Todd, Emmanuel | Nimeke=Imperiumin jälkeen | Selite=(Après l’empire: Essai sur la décomposition du système américain, 2002.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Rasalas | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-5421-12-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valtasaari, Jukka | Nimeke=Suomen turvallisuus | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Docendo | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-291-130-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Weiner, Tim | Nimeke=FBI | Selite= | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-1-24809-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Viinamäki, Olli-Pekka | Nimeke=Eurooppahallinto ja Suomi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-495-012-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wood, Ellen Meiksins | Nimeke=Pääoman imperiumi | Selite=(Empire of capital, 2003.) Suomentanut Juha Koivisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-768-151-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Yildiz, Kerim | Nimeke=Turkki, kurdit ja EU | Selite=(The kurds in Turkey: EU accession and human rights, 2005.) Suomennos: Kirsi Komonen. Esipuhe: Noam Chomsky. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-471-811-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Yrjönsuuri, Mikko | Nimeke=Roistovaltion raunioilla: Filosofinen arvio Irakin sodasta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-662-884-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Zilliacus, Jutta | Nimeke=Nainen ja poliitikko: Muistoja ja välähdyksiä pakolaistytön tieltä | Selite=Käsikirjoituksesta suomentanut Veijo Kiuru | Julkaisupaikka=Helsinki Jyväskylä | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-482-043-9}}

=== 32.501 Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harle, Vilho | Nimeke=Hyvä, paha, ystävä, vihollinen | Selite=Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos. Research reports no. 44 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Rauhankirjallisuuden edistämisseura: Tampere: Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-706-107-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harle, Vilho (toim.) | Nimeke=Näkökulmia kansainvälisen politiikan tutkimukseen | Selite=3. uudistettu painos. Studia politica Tamperensis 18 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto, politiikan tutkimuksen laitos | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-44-7941-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harle, Vilho &amp; Moisio, Sami (toim.) | Nimeke=Muuttuva geopolitiikka | Selite=Studia politica Tamperensis 18 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-662-882-6}}

=== 32.502 Kartat. Kartastot ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Smith, Dan &amp; Bræin, Ane | Nimeke=Sodan ja rauhan kartasto | Selite=(Atlas of war and peace, 2003.) Käännös: Timo Forss. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-471-645-3}}

=== 32.5007 Oppikirjat ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahtiainen, Marketta ym. | Nimeke=Kansainvälisten suhteiden aikakirja | Selite=8. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-37-5086-2}}

=== 32.509 Historia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ali, Tariq | Nimeke=Taistelu Pakistanista | Selite=(The duel: Pakistan on the flight path of American power, 2008.) Suomennos: Risto Tiittula | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-264-083-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bar-Zohar, Michael &amp; Mishal, Nissim | Nimeke=Mossad: Israelin salaisen palvelun suurimmat operaatiot | Selite=(Mossad: The Great Operations, 2010.) Suomentanut Tero Valkonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-31-7346-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Graf, Mati &amp; Roiko-Jokela, Heikki | Nimeke=Vaarallinen Suomi: Suomi Eestin kommunistisen puolueen ja Neuvosto-Viron KGB:n silmin | Selite= | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5478-09-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hentilä, Seppo | Nimeke=Harppi-Saksan haarukassa: DDR:n poliittinen vaikutus Suomessa | Selite=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1004 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2004  | Tunniste=ISBN 951-746-650-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kanervo, Pirkko | Nimeke=Italia ja Suomen talvisota: Il Duce Mussolini maailman urheimman kansan apuna | Selite=Väitöskirja: Turun yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-851-115-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kunnas, Kaja &amp; Näkki, Marjo | Nimeke=Suomenlahden suhdekirja. Uudet vaaran vuodet | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kosmos | Vuosi=2016 | Tunniste=ISBN 978-952-7144-12-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuorsalo, Anne &amp; Susiluoto, Ilmari &amp; Valkonen, Martti | Nimeke=Salaisen poliisin valtakunta: KGB, FSB ja suhteet Suomeen | Selite=Kleio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-37-3863-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lindqvist, Sven | Nimeke=Tavoitteena kansanmurha | Selite=(Avsikt att förinta, 2008.) Suomentanut: Heikki Salojärvi. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0308-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nasiri, Omar | Nimeke=Jihadin sydämessä: Elämäni al-Qaidan taistelijana ja sen vakoojana | Selite=(Inside the jihad: My life with Al Qaeda: A spy’s story, 2006.) Suomentanut Henry Tanner | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-31-3949-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Panella, Carlo | Nimeke=Islamin musta kirja: 1914–2006: Sorto, fundamentalismi, terrori | Selite=(Il libro nero dei regimi islamici: 1914–2006 oppressione, fondamentalismo, terrore, 2006.) Suomentanut Leena Taavitsainen-Petäjä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-0-33865-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Seppinen, Jukka | Nimeke=Neuvostotiedustelu Suomessa 1917–1991: Strategia ja toiminta | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-20-6548-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Seppinen, Jukka | Nimeke=Vaaran vuodet? Suomen selviytymisstrategia 1944–1950 | Julkaisupaikka=Helsinki Jyväskylä | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-492-151-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Seppänen, Esko | Nimeke=Oma pääoma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-264-033-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tucker-Jones, Anthony | Nimeke=Jihad: Taistelevan islamin taustat | Selite=(The rise of militant Islam: An insider's view of the failure to curb global jihad, 2010.) Suomentanut Juhani Nieminen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-492-457-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vesa, Unto | Nimeke=Maailma myllerryksessä: Analyysejä kylmän sodan jälkeisestä maailmasta | Selite=Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus, Tutkimuksia no. 62 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-706-144-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vihavainen, Timo | Nimeke=Ryssäviha: Venäjän-pelon historia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-492-778-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vihavainen, Timo (toim.) | Nimeke=Venäjän kahdet kasvot: Venäjä-kuva suomalaisen identiteetin rakennuskivenä | Selite=Kleio-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-37-3954-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Virtanen, Rauli | Nimeke=Saigonista Bagdadiin: Neljä vuosikymmentä ulkomaankirjeenvaihtajana | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35441-4}}

== 32.51 Euroopan unioni ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Clerc, Louis | Nimeke=Aatteista instituutioksi: Euroopan integraation historia ja rakenteet | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Avain | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-304-028-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Fischer, Joschka | Nimeke=Epäonnistunut Eurooppa | Selite=(Scheitert Europa?, 2014.) Suomentanut Mari Janatuinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2016 | Tunniste=ISBN 978-952-264-534-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hautala, Heidi &amp; Rehn, Olli &amp; Rosas, Allan &amp; Stubb, Alexander | Nimeke=Minun Eurooppani: Neljä visiota Euroopan unionin tulevaisuudesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-31-2366-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hytönen, Ville ym. (toim.) | Nimeke=Täällä Eurooppa, kuuleeko Washington: Euroopan perustuslakikysymys | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Eurooppanuoret | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-91-9032-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kiljunen, Kimmo | Nimeke=Euroopan unionin perustuslaki | Selite=Kannessa myös: Puheenvuoro. 2. uudistettu laitos. Eurooppa-tietoa 184 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ulkoasiainministeriö | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-724-475-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kivinen, Olli | Nimeke=Euroopan vuosisata alkaa | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-24119-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuosma, Tapio | Nimike=Uljas uusi Eurooppa: Euroopan unionin perustuslaki | Selite=Omakirja | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Livres Belles-Lettres | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-99178-7-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuusela, Hanna &amp; Bruun, Otto (toim.) | Nimeke=Euroopasta ei mitään uutta? Kansalaiset Euroopan unionia etsimässä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-495-107-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wallgren, Thomas (toim.) | Nimeke=EU vaakalaudalla: Kirjoituksia Suomen ja Euroopan tulevaisuudesta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-578-944-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mikkeli, Heikki ym. | Nimeke=Westfalenista Amsterdamiin: Nykyaika, historia, EU | Selite=Eurooppa-tietoa 168 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita: Eurooppa-tiedotus | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-37-2473-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkinen, Katja | Nimeke=Ohjelmoidut eurooppalaiset: Kansalaisuus ja kulttuuri EU-asiakirjoissa | Selite=Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 111 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-39-4893-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nieminen, Hannu &amp; Karppinen, Kari &amp; Mörä, Tuomo (toim.) | Nimeke=Onko Eurooppa olemassa? Näkökulmia eurooppalaiseen julkisuuteen ja demokratiaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-495-062-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nuotio, Kimmo &amp; Malkki, Leena (toim.) | Nimeke=Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden Eurooppa | Selite=Forum iuris | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-10-5538-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Patomäki, Heikki &amp; Minkkinen, Petri | Nimeke=Yhdentymisen ja rahaunionin politiikkaa: Suomi ja Emu globaalissa poliittisessa taloudessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Ulkopoliittinen instituutti | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-578-538-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Raunio, Tapio &amp; Saari, Juho (toim.) | Nimeke=Euroopan tulevaisuus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-495-037-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Raunio, Tapio &amp; Saari, Juho (toim.) | Nimeke=Euroopan paras maa? Suomen muuttuva asema Euroopan unionissa  | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-495-260-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Raunio, Tapio &amp; Wiberg, Matti (toim.) | Nimeke=EU ja Suomi: Unionijäsenyyden vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-37-3187-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rehn, Olli | Nimeke=Pieni valtio Euroopan unionissa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-26-4199-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ruonala, Marko | Nimeke=EU-perusteos | Selite=Eurooppa-tietoa 192 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ulkoasiainministeriö, Eurooppatiedotus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-724-639-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Stubb, Alexander | Nimeke=Minne menet EU? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-31-2931-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Stubb, Alexander (toim.) | Nimeke=Marginaalista ytimeen: Suomi Euroopan Unionissa 1989–2003 | Selite=Osa kirjoituksista julkaistu aiemmin eri lehdissä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-31-2961-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Stubb, Alexander | Nimeke=Alaston totuus ja muita kirjoituksia suomalaisista ja eurooppalaisista | Selite=The naked truth and other stories about Finns and Europeans. Kolumnit julkaistu aiemmin Blue Wings -lehdessä vuosina 2005–2009. Suomentanut Tero Valkonen. Kääntökirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35175-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tiilikainen, Teija &amp; Palosaari, Teemu (toim.) | Nimeke=Integraation teoria | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-495-042-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Toivanen, Erkki | Nimeke=Eurooppalaisuuden rajoilla | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-1-18930-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Widgrén, Mika | Nimeke=Euroopan integraation talous ja politiikka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Taloustieto | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-628-324-1}}

=== 32.51038 Sanakirjat. Sanastot ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Erkkilä, Tero &amp; Tiilikainen, Teija | Nimeke=Avain EU-käsitteisiin | Selite=Eurooppa-tietoa 150. Uusittu laitos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=UM:n Eurooppatiedotus | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-281-017-5}}

=== 32.5107 Oppikirjat. Harjoituskirjat ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Liuskari, Markku &amp; Päivärinta, Kimmo &amp; Vihervä, Vesa | Nimeke=Forum. 4, Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni | Selite=4. painos | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-1-25981-7}}

== 32.52 Suomen ulkopolitiikka ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Apunen, Osmo | Nimeke=Tilinteko Kekkosen aikaan: Ulkopoliittinen valta ja vallankäyttö Suomessa | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-26-2675-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Apunen, Osmo | Nimeke=Silmän politiikkaa | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-1-25728-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ervasti, Pekka &amp; Laakso, Jaakko | Nimeke=Karhun naapurista Naton kainaloon: Puolueettoman Suomen marssi läntisen sotilasliiton leiriin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-0-25559-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Forsberg, Tuomas &amp; Vaahtoranta, Tapani (toim.) | Nimeke=Johdatus Suomen ulkopolitiikkaan: Kylmästä sodasta uuteen maailmanjärjestykseen | Selite=Ulkopoliittisen instituutin julkaisuja nro 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-662-575-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harle, Vilho &amp; Moisio, Sami | Nimeke=Missä on Suomi? Kansallisen identiteettipolitiikan historia ja geopolitiikka | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-768-076-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kivinen, Olli | Nimeke=Nato ilman tunteilua | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen Atlantti-seura: Taloustieto | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-628-450-0 | www=http://www.atlanttiseura.fi/tiedostot/nato_ilman_tunteilua.pdf | www-teksti=Julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Krohn, Elias (toim.) | Nimeke=51 hyvää syytä sanoa Natolle ”kiitos ei” | Selite=Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-471-160-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Luukkanen, Arto | Nimeke=Suomi Venäjän taskussa: (Pamfletti) | Selite=Barrikadi-sarja no 20 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-37729-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pesonen, Raimo | Nimeke=Nato hampaankolossa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-01-1206-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rusi, Alpo (toim.) | Nimeke=Ei enää erityistapaus: Suomen kansainvälinen asema kylmän sodan jälkeen | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-27404-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saksi, Veikko | Nimeke=Karjalan palautus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=ProKarelia | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-98494-2-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saksi, Veikko | Nimeke=Karjalan palautus kuin tukka takussa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=ProKarelia | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-98494-3-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Salminen, Esko | Nimeke=Suomettumisen uusin aalto: Suomen haastavat naapurisuhteet 1990–2010 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-492-469-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Salomaa, Markku | Nimeke=Puhutaan Natosta | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Docendo | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-291-129-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Seppänen, Esa | Nimeke=Venäjä: Vanha tuttu, vaan niin vieras: Suomen naapurikuvan todet, luulot ja harhat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-31-5736-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sierla, Antti | Nimeke=Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ulkoasiainministeriö | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-724-631-6 | www=http://formin.finland.fi/public/download.aspx?id=23677&amp;guid={7D783336-24CF-4373-9DEC-06D502A26CBE} | www-teksti=Julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tarkka, Jukka | Nimeke=Karhun kainalossa: Suomen kylmä sota 1947-1990 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-1-25796-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tarkka, Jukka | Nimeke=Venäjän vieressä: Suomen turvallisuuskulttuuri 1990–2012 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-951-1-28667-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valkonen, Martti | Nimeke=Suomettaminen jatkuu yhä: Moskovan-kirjeenvaihtajan näkökulma Suomen ja itänaapurin suhteisiin kolmannesvuosisadan ajalta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-31-1355-8}}

=== 32.5209 Historia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hiilamo, Heikki | Nimeke=Kuoleman listat: Suomalaisten salainen apu Chilen vainotuille | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-1-24003-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Visuri, Pekka | Nimeke=Suomi kylmässä sodassa | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-1-20925-6}}

== 32.6 Kansainvälinen yhteistyö ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alasuutari, Pertti &amp; Ruuska, Petri | Nimeke=Post-patria? Globalisaation kulttuuri Suomessa | Selite=Sitra 224 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-768-051-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Backström, Lars | Nimeke=Katastrofin kasvot: Seitsemän vuotta humanitaarisen avun parissa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-37-4459-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hakanen, Maija &amp; Partanen, Leo | Nimeke=Kuka maksaa ympäristölaskut? Näkökulmia ympäristölliseen oikeudenmukaisuuteen globaalissa pörssitaloudessa | Selite=Marxilainen foorumi -julkaisusarja 33 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=TA-tieto: Demokraattinen sivistysliitto | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-99418-2-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harisalo, Risto &amp; Miettinen, Ensio | Nimeke=Globalisaatio: Avoin vai suljettu maailma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-884-281-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heininen, Lassi | Nimeke=Euroopan pohjoinen 1990-luvulla: Moniulotteisten ja ristiriitaisten intressien alue | Selite=Väitöskirja: Lapin yliopisto. Acta Universitatis Lapponiensis 21. Arktisen keskuksen tiedotteita 30 | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-634-667-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kohti yhteistyön maailmaa | Selite=SDP:n uusi periaateohjelma; keskusteluaineisto 9 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen sosialidemokraattinen puolue | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-9220-71-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Luukkanen, Arto | Nimeke=Suomi Venäjän taskussa | Selite=Barrikadi-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-37729-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rohweder, Liisa (toim.) | Nimeke=Kasvaminen globaaliin vastuuseen: Yhteiskunnan toimijoiden puheenvuoroja | Selite=Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen -projekti. Opetusministeriön julkaisuja 40:2008 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Opetusministeriö, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-485-594-5 | www=http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/opm40.pdf?lang=fi | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Salminen, Kerstin &amp; Poutanen, Päivi | Nimeke=Kulttuurikompassi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-37-2024-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Virtanen, Rauli | Nimeke=Hiljaiset auttajat: Suomalaista katastrofityötä Turkin sodasta Haitiin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-36830-5}}

== 32.68 Kansainväliset järjestöt ==
 
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Moninaisuus luovuutemme lähteenä: Kulttuurin ja kehityksen maailmankomission raportti | Selite=(Our creative diversity, 1996.) Suomennos: Susan Heiskanen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-1-15647-0}}

== 32.7 Rauhankysymys. Rauhantutkimus ==

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Aseettomuus – avain ihmisyyteen: Omakohtaisia aseettomuusratkaisuja | Selite=Kirjoittajat: Aira Lehtinen ym | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Kristosofinen kirjallisuusseura | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-8901-47-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Brock-Utne, Birgit | Nimeke=Rauhankasvatus: ”Rauha saa alkunsa naisten mielissä” | Selite=(The role of women, as mothers and members of society, in the education on young people for peace: Mutual understanding and respect for human rights, 1981.) UNESCO:n New Delhissä 7.–11.12.1981 pidettyä kasvatusalan asiantuntijoiden kokousta varten teettämä raportti. Käännös: Kaija Anttonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Naiset rauhan puolesta | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-99417-4-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Einstein, Albert | Nimeke=Atomisota vai rauha: Maailma Albert Einsteinin silmin | Selite=Toimittanut Eva Isaksson. 2. korjattu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Rauhankirjallisuuden edistämisseura | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-9457-06-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Einstein, Albert &amp; Freud, Sigmund | Nimeke=Miksi sotaa? Kirjeenvaihto vuodelta 1932 | Selite=(Warum Krieg? Ein Briefwechsel, 1932.) Essee: Isaac Asimov. Suomentanut Maija Pellikka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Bazar | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-9107-19-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Galtung, Johan | Nimeke=Rauhantutkimus | Selite=(Fredsforskning, 1967.) Prisma-tietokirjasto 4 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1969}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Green, Robert | Nimeke=Kohti ydinaseetonta maailmaa | Selite=(Fast track to zero nuclear weapons, 1998.) Julkaisija: The Middle Powers Initiative. Suomentanut Lassi Salvi. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-578-689-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Gruen, Arno | Nimeke=Tahdon maailman ilman sotaa | Selite=(”Ich will eine Welt ohne Kriege”, 2006.) Suomentanut Ilona Nykyri. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0104-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harle, Vilho (toim.) | Nimeke=Rauha, aate, historia: Kirjoituksia rauhanaatteesta historiassa | Selite=Oulun yliopiston historian laitoksen julkaisuja. Yleinen aate- ja oppihistoria no. 1988, 1 | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=Oulun yliopisto | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-42-2547-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heffermehl, Fredrik S. | Nimeke=Nobelin rauhanpalkinto: Mitä Nobel todella tahtoi | Selite=(The Nobel peace prize: What Nobel really wanted, 2010/2011.) Suomentanut Arvi Tamminen. Pystykorvakirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0689-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heino, Päivi &amp; Westermarck, Harri (toim.) | Nimeke=Kriisikattilat ja uskonnot maailmanpolitiikassa | Selite=Studia generalia, kevät 2001 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikunta | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-10-0082-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Huovinen, Veikko | Nimeke=Pirunkalan leuat: Ajatuksia sodasta ja loistavista voitoista | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-0-17356-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyvärinen, Risto | Nimeke=Aasian kuljetukset | Selite=KTM julkaisuja 28/2005 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kauppa- ja teollisuusministeriö | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-739-954-5 | www=http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/80B87F2E5599E2CBC22570DC00329902/$file/NETTI_28_2005.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Iversen, Felix | Nimeke=Mitä rauha on: Kirjoituksia 1925–1968 | Selite=Toimittanut Kalevi Kalemaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen rauhanliitto – YK-yhdistys | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-9193-28-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Jalkanen, Hannu ym. (toim.) | Nimeke=Rauha kasvaa meistä | Selite=Kuvitus: Outi Heiskanen | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-9362-13-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaakkuriniemi, Tapani &amp; Kanerva, Jukka (toim.) | Nimeke=Kaikki miehet aseisiin: Puheenvuoroja siviilipalvelusta ja asevelvollisuudesta | Selite=Toimitettu Jyväskylän yliopiston valtio-opin laitoksen ja Suomen ylioppilaskuntien liiton 12.11.1984 Jyväskylässä järjestämän ’Asevelvollisuus kontrollimuotona’ -seminaarin aineiston pohjalta | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Filo | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-99627-0-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kallio, Kalle &amp; Metsämäki, Mikko (toim.) | Nimeke=Pasifistin taskukirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen sadankomitealiitto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-9372-22-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaldor, Mary | Nimeke=Globaali kansalaisyhteiskunta – vastaus sodan ongelmaan | Selite=(Global civil society: An answer to war, 2003.) Suomentanut Maria Lyytinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-471-641-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kant, Immanuel | Nimeke=Ikuiseen rauhaan: Valtio-oikeudellinen tutkielma | Selite=(Zum Ewigen Frieden: Ein philosophischer Entwurf, 1795.) Suomentanut Jaakko Tuomikoski. 4. painos (1. painos 1922) | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-23-2764-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kekkonen, Helena | Nimeke=Rauhankirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Rauhankasvatusinstituutti | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 952-90-2389-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kekkonen, Helena &amp; Böök, Markku (toim.) | Nimeke=Aukko muurissa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Rauhankasvatusinstituutti | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 952-90-1331-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Käkönen, Jyrki | Nimeke=Konfliktit, turvallisuus ja ympäristö: Modernisaation kriisi | Selite=Tampere Peace Research Institute, Research reports no. 65. | Julkaisupaikka=Tampere: Jyväskylä | Julkaisija=Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus: Atena | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-706-147-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Linjakumpu, Aini &amp; Villa, Susan &amp; Jukarainen, Pirjo (toim.) | Nimeke=Sodan ja rauhan identiteetit | Selite=Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus, Tutkimustiedote no. 89 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-706-203-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Maailman federaation perustuslaki | Selite=Viimeiset muutokset hyväksytty maailman perustuslakia säätävässä kokouksessa Troiassa, Portugalissa 1991 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannusteoria | Vuosi=1992}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Männistö, Anssi (toim.) | Nimeke=Miksi soditaan? | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-768-117-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Peltola, Pekka | Nimeke=Aseettomuusihmiset | Selite=Ihmisyyden tunnustajien julkaisuja n:o 25 | Julkaisupaikka=Vilppula | Julkaisija=Ihmisyyden tunnustajat | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 952-9834-01-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pihlajamäki, Veikko | Nimeke=Aseistakieltäytyjiä koskevan lainsäädännön uudistaminen | Selite=Puolustusministeriön julkaisuja nro 1/1999 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Puolustusministeriö | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-53-2002-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pykäläinen, Tuija Maaret ym. | Nimeke=Lietso rauhaa!!! | Selite=Elämänsuojelukirjasto 1 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Elämänsuojelija-lehti | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-97762-0-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Raninen, Kaj  (toim.) | Nimeke=Katkelmia alistumisesta ja vastarinnasta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Aseistakieltäytyjäliitto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-97947-0-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Scheinin, Martin | Nimeke=Aseistakieltäytymisoikeus | Selite=Suomen akatemian tutkimushanke Oikeuden rajat. Helsingin yliopiston julkisoikeuden laitoksen julkaisuja. D 3 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-45-4514-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Scheinin, Martin &amp; Tarvain, Kirsi (toim.) | Nimeke=Oikeus kieltäytyä sotilaskäskyistä | Selite=29.9.–1.10.1990 Espoossa ja Helsingissä järjestetyn kansainvälisen symposiumin The right to refuse military orders aineisto. Julkaisijat: Suomen rauhanliitto – YK-yhdistys, Juristit rauhan ja eloonjäämisen puolesta ry | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen rauhanliitto – YK-yhdistys | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-9193-34-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmä | Nimeke=Siviilipalvelus 2020: Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmän mietintö | Selite=Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 9/2011 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Työ- ja elinkeinoministeriö | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-227-503-5 | www=http://www.tem.fi/files/29351/TEM_9_2011_netti.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Sota ja rauha tällä vuosisadalla | Selite=Kirjoittajat: Ulrich Beck ym. Barcelonassa 2002 järjestetyn CIDOB-säätiön (Barcelona Centre of Information and Documentation) seminaarin puheenvuoroja. Kääntäneet Elena Gorschkow ym | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Työväen sivistysliitto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-701-476-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Takala, Martti | Nimeke=Arkipäivän rauhankasvatus | Selite=Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja n:o 16 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-9113-14-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tolstoi, Leo | Nimeke=Omantunnon kujanjuoksu: Kirjoituksia rauhasta ja kansalaistottelemattomuudesta | Selite=Suomentanut Esa Adrian. Taskutieto 154 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-0-10475-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tolstoi, Leo | Nimeke=Omatuntoja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-264-203-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tuomikoski, Juha | Nimeke=Aseistakieltäytyjän maailma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Aseistakieltäytyjäliitto | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 952-90-1019-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tähtinen, Unto | Nimeke=Mitä Gandhi todella sanoi | Selite=Rauhankirjat 25. Uusintapainos. 1. painos 1970 WSOY:n kustantamana (Taskutieto 46) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Rauhankirjallisuuden edistämisseura | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-9457-24-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=The Weapons of Mass Destruction Commission | Nimeke=Kauhun aseet: Maailman vapauttaminen ydinaseista sekä biologisista ja kemiallisista aseista | Selite=(Weapons of terror: Freeing the world of nuclear, biological and chemical arms, 2006.) Suomennos: Eila Salomaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Rauhankirjallisuuden edistämisseura | Vuosi=2006}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vesa, Unto | Nimeke=Maailma myllerryksessä: Analyysejä kylmän sodan jälkeisestä maailmasta | Selite=Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus, Tutkimuksia no. 62 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-706-144-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vesa, Unto | Nimeke=Rauhantutkimuksesta ja rauhanajattelusta | Selite=Tutkimustiedotteita no. 71 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-706-166-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Väänänen, Jouko (toim.) | Nimeke=Rauhaa, peace! Pasifismin klassikoita: Uusintapainos 2500 vuotta vanhasta aiheesta | Selite=Lyhennetty laitos vuonna 1985 julkaistusta teoksesta Pasifistinen vakaumus. Into-pamfletti 14 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Into | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0364-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Väänänen, Jouko &amp; Kiljunen, Kimmo (toim.) | Nimeke=Nuoriso ja asevelvollisuus | Selite=29.11.–1.12.1985 pidetyn Kansainvälisen rauhantoimiston (IPB) ja Sodanvastustajien kansainvälisen internationaalin (WRI) järjestämän symposiumin esitelmät. Käännöstyön suorittaneet Oili Alm ja Jari Leino. Julkaisijat Suomen rauhanliitto, Aseistakieltäytyjäliitto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen rauhanliitto – YK-yhdistys | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-9193-11-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Yli-Vakkuri, Juhani (toim.) | Nimeke=Rauha ja konfliktit globalisoituvassa maailmassa | Selite=Pax kirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen rauhanliitto | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-9193-48-0}}

=== 32.701 Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rousseau, Jean-Jacques | Nimeke=Kirjoituksia sodasta ja rauhasta | Selite=(Extrait du projet de paix perpétuelle de M. l'abbé de Saint-Pierre, 1761; Jugement sur le paix perpétuelle, 1756, julkaistu 1782; Que l'état de guerre naît de l'état social, 1756–58; Fragments sur la guerre.) Johdanto: Harto Hakovirta. Suomentanut ja selityksin varustanut Alex Aissaoui | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Summa | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5418-29-3}}

=== 32.706 Järjestöt ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hallman, Kristiina | Nimeke=Tottelisinko? Suomalaista Sadankomiteaa vuodesta 1963 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen sadankomitealiitto | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-9372-14-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vire-Tuominen, Mirjam | Nimeke=Rauhaa rakentavaa työtä: Suomen rauhanpuolustajien viisi vuosikymmentä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Demokraattinen sivistysliitto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-97831-6-4}}

=== 32.709 Historia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Cortright, David | Nimeke=Rauha: Ajatusten ja liikkeiden historia | Selite=(Peace: A history of movements and ideas, 2008.) Suomentanut Eila Salomaa. Esipuhe: Kalevi Suomela | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-495-163-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heinonen, Reijo E. &amp; Kananen, Laura &amp; Rantanen, Laura (toim.) | Nimeke=Uudistuva rauhankasvatus – elämän mahdollisuus: Rauhankasvatusinstituutti ry:n 25-vuotisjuhlajulkaisu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Rauhankasvatusinstituutti | Vuosi=2006}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtola, Veli-Pekka | Nimeke=Nickul: Rauhan mies, rauhan kansa | Julkaisupaikka=Inari | Julkaisija=Kustannus-Puntsi | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 952-5343-05-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Löfberg, Erkki | Nimeke=Kanta vaihteli: Sivarit kertovat | Selite=Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen Rauhanpuolustajat | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0955-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paasilinna, Erno | Nimeke=Rohkeus: Arndt Pekurisen elämä ja teloitus | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-1-13242-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Santi, Rainer | Nimeke=100 vuotta rauhan rakentamista: Kansainvälisen rauhantoimiston (IPB) ja muiden kansainvälisen rauhanliikkeen järjestöjen ja verkostojen historiikki | Selite=(100 years of peace making: A history of the International Peace Bureau and other international peace movement organisations, 1991.) Julkaisija Rauhankirjallisuuden edistämisseura. Aseidenriisuntavihkot 34 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen rauhanliitto | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-9193-35-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tuomioja, Erkki | Nimeke=Suomen rauhanliikkeen tausta ja tulevaisuus | Selite=Snellman-instituutin B-sarja 27 | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Snellman-instituutti | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-842-102-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vesa, Unto | Nimeke=Miten rauhantutkimus tuli Suomeen | Selite=Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus, Tutkimuksia no. 69 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-706-151-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wilenius, Reijo | Nimeke=Sodan ja rauhan filosofiaa | Selite=Jyväskylän yliopisto. Filosofian laitos. Julkaisu 37 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-679-938-8}}

{{Katso myös|[[Suomenkielisten kirjojen luettelo 3-2]]}}

[[Luokka:Bibliografiat]]</text>
      <sha1>5n2m510advvebi8dqbb1n6p0plez50w</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suomenkielisten kirjojen luettelo: Muu kaunokirjallisuus</title>
    <ns>0</ns>
    <id>12360</id>
    <revision>
      <id>128747</id>
      <parentid>103327</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T21:28:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Lint-virheen (Misnested tag with different rendering in HTML5 and HTML4) korjaus.</comment>
      <origin>128747</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="123627" sha1="7bmuojexixfqygif8abyso2jgr6eu3h" xml:space="preserve">{{Pääartikkeli|[[:Luokka:Bibliografiat|Bibliografiat]]}}

== Eräkirjallisuus ==

=== K ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karsikas, Leevi | Nimeke=Metsänpiika. Erätarinoita ja luontoesseitä | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-23-4232-4}}

=== N ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nummelin, Juri (toim.) | Nimeke=Outoja jälkiä ja muita erätarinoita | Selite=M-novellit 21 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turbator | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5666-59-5}}

== Historiallinen kaunokirjallisuus ==

=== A ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aho, Juhani | Nimeke=Panu. Kuvauksia kristinuskon ja pakanuuden lopputaistelusta Suomessa | Selite=1. painos 1897 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-0-24944-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Annala, Orvokki | Nimeke=Donwennan lähde. Romaani 300-400-luvun Britanniasta | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-0-21814-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Annala, Orvokki | Nimeke=Sulkakäärme. Romaani 900-luvun Norjasta, Irlannista ja merentakaisista maista | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-0-24288-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Annala, Orvokki | Nimeke=Lallinkartanon Kerttu. Romaani 1150-luvulta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-0-29642-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Antila, Samuli | Nimeke=Kirveenkantajat | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Osuuskumma | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-6642-11-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Arnkil, Tom Erik | Nimeke=Kyyroksen kirja | Selite=Kuninkaan korva, osa 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-851-275-5}}

=== B ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bengtsson, Frans G. | Nimeke=Orm Punainen | Selite=(Röde Orm. Sjöfarare i västerled, 1941; Röde Orm. Hemma och i österled, 1946.) Suomentanut Emerik Olsoni. Suomennoksen tarkistanut ja selityksin varustanut Jaakko Anhava. Runot suomentaneet Emerik Olsoni, Jaakko Anhava, Toivo Lyy. Seitsentähdet | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-1-18043-6}}
	
* {{Kirjaviite | Tekijä=Blake, Michael | Nimeke=Tanssii susien kanssa | Selite=(Dances with Wolves, 1988.) Suomentanut Tarmo Haarala. 4. painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-20-6823-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bourin, Jeanne | Nimeke=Toukokuun rakkaus | Selite=(La chambre des dames, 1979.) Suomentanut Annikki Suni | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-26-2030-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bourin, Jeanne | Nimeke=Syksyn viimat | Selite=(La chambre des dames, 1979.) Suomentanut Annikki Suni | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-26-2119-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Brooks, Geraldine | Nimeke=Kirjan kansa | Selite=(People of the Book. A novel, 2008.) Suomentanut Arto Schroderus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-31-4471-5}}

=== C ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Cornwell, Bernard | Nimeke=Kapteeni Sharpe | Selite=(Sharpe’s Company, 1982.) Suomentanut Anu Niroma | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-0-13069-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Cornwell, Bernard | Nimeke=Talvikuningas | Selite=(The Winter King, 1995.) Suomentanut Paula Herranen | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-0-22791-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Cornwell, Bernard | Nimeke=Viimeinen kuningaskunta | Selite=(The Last Kingdom, 2004.) Suomentanut Outi Huovinen | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Bazar | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-9107-98-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Cornwell, Bernard | Nimeke=Kalpea ratsastaja | Selite=(The Pale Horseman, 2005.) Suomentanut Outi Huovinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Bazar | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-9107-99-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Cornwell, Bernard | Nimeke=Pohjoisen valtiaat | Selite=(Lords of the North, 2006.) Suomentanut Outi Huovinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Bazar | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-9107-42-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Cornwell, Bernard | Nimeke=Miekkojen laulu | Selite=(Sword Song, 2007.) Suomentanut Ulla Lempinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Bazar | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5637-14-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Cornwell, Bernard | Nimeke=Palava maa | Selite=(The Burning Land, 2009.) Suomentanut Ulla Lempinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Bazar | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5637-21-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Cornwell, Bernard | Nimeke=Kuninkaiden kuolema | Selite=(Death of Kings, 2011) Suomentanut | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Bazar | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-5637-21-2}}

=== D ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=DiFonte, Ugo | Nimeke=Maistaja | Selite=(The Foodtaster: The Story of My Incredible Life, 2002.) Suomentanut Leena Tamminen. Tekijän nimi nimiösivulla ja irtopäällyksessä Ugo DiFonte, joka on kuvitteellinen henkilö. Todellinen kirjoittaja Peter Elbling esiintyy esipuheessa ja irtopäällyksessä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-28192-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Druon, Maurice | Nimeke=Kirotut kuninkaat. 1. Rautakuningas | Selite=(Les rois maudits. Le Roi de fer, 1955.) Suomentanut Marja Huuskonen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-1-05031-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dumas, Alexandre, vanh. | Nimeke=Kolme muskettisoturia | Selite=(Les trois mousquetaires, 1844.) Suomentaja. Lauri Hirvensalo (1939). 11. painos (9. tarkistettu painos 1991) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-0-22354-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dumas, Alexandre, vanh. | Nimeke=Kolme muskettisoturia | Selite=(Les trois mousquetaires, 1844.) Suomentanut Lauri Hirvensalo (1939). Kuvitus. Maurice Leloir. 4. painos (1. painos 1992) | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-23-3126-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dumas, Alexandre, vanh. | Nimeke=Kolme muskettisoturia | Selite=(Les trois mousquetaires, 1844.) Suomentanut Anna Louhivuori. 6. painos (1. painos 1957) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-1-13229-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dumas, Alexandre, vanh. | Nimeke=Muskettisoturit seikkailevat jälleen | Selite=(Vingt ans après, 1847.) Suomentanut V. Hämeen-Anttila. 6. painos (1. painos 1914 nimellä Myladyn poika eli kaksikymmentä vuotta jälkeenpäin, 4. tarkistettu painos 1969 ilmestynyt viitenä niteenä) | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-23-2677-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dumas, Alexandre, vanh. | Nimeke=Muskettisoturien viimeiset urotyöt. 1, Bragelonnen varakreivi. Historiallinen romaani Ludvig XIV:n hovista | Selite=(Le vicomte de Bragelonne, ou Dix ans plus tard. Complément des Trois mousquetaires et de Vingt ans après, 1847.) Suomentanut V. Hämeen-Anttila. Kuvitus. J. Désandré &amp; A. de Neuville. 3. painos (1. painos 1916). Ilmestynyt 1939–40 5 niteenä nimellä Bragelonnen varakreivi, eli, Muskettisoturien viimeiset urotyöt | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-23-3183-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dumas, Alexandre, vanh. | Nimeke=Muskettisoturien viimeiset urotyöt. 2, Bragelonnen varakreivi. Historiallinen romaani Ludvig XIV:n hovista | Selite=(Le vicomte de Bragelonne, ou Dix ans plus tard. Complément des Trois mousquetaires et de Vingt ans après, 1847.) Suomentanut V. Hämeen-Anttila. Kuvitus. J. Désandré &amp; A. de Neuville. 3. painos (1. painos 1916). Ilmestynyt 1939–40 5 niteenä nimellä Bragelonnen varakreivi, eli, Muskettisoturien viimeiset urotyöt | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-23-3243-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dumas, Alexandre, vanh. | Nimeke=Monte-Criston kreivi | Selite=(Le comte de Monte-Cristo, 1844.) Lyhentäen suomentanut Lauri Hirvensalo. 11. painos (1. painos 1945) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-27313-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dumas, Alexandre, vanh. | Nimeke=Monte-Criston kreivi | Selite=(Le comte de Monte-Cristo, 1844.) Suomentanut Jalmari Finne. Ilmestynyt ensi kerran suomeksi 1911 Otavan kustantamana. Tämä laitos on 4., korjatun painoksen (1960) mukainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suuri suomalainen kirjakerho | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-643-306-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dumas, Alexandre, vanh. | Nimeke=Monte-Criston kreivi | Selite=(Le comte de Monte-Cristo, 1844.) Suomentanut Jalmari Finne. 7. painos. Ilmestynyt ensi kerran suomeksi 1911 Otavan kustantamana. Tämä laitos on 4., korjatun painoksen (1960) mukainen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-1-11041-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dumas, Alexandre, vanh. | Nimeke=Pariisin verihäät | Selite=(La reine Margot, 1845.) Suomentanut A. Somersalo. Historialliset romaanit 1 | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1966}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dumas, Alexandre, vanh. | Nimeke=Kuningatar Margot. Historiallinen romaani Margot-kuningattaren ajoilta | Selite=(La reine Margot, 1845.) A. Somersalon korjattu Suomennos: 2. painos (1. painos 1966). Historialliset romaanit 2 | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1972 | Tunniste=ISBN 951-23-0136-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dumas, Alexandre, vanh. | Nimeke=Velisurmaajat | Selite=(La reine Margot, 1845.) Suomentanut A. Somersalo (1930). Suomennos tarkistettu 1966. Historialliset romaanit 3 | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1966}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dumas, Alexandre, vanh. | Nimeke=Musta tulppaani | Selite=(La tulipe noire, 1850.) Suomentanut Hertta Tirranen. 6. painos (1. painos 1956). Koulun peruskirjasto 37 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-0-11539-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dumas, Alexandre, vanh. | Nimeke=Punainen sfinksi. Romaani | Selite=(Le comte de Moret ou Le sphinx rouge, 1865–66.) Suomentanut Olli Nuorto. 4. painos (1. painos 1948) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7569-0}}

=== E ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eco, Umberto | Nimeke=Ruusun nimi | Selite=(Il nome della rosa, 1980.) Suomentanut Aira Buffa. 17. painos. WSOY:n klassikot. Suomennoksen ensimmäinen painos ilmestyi 1983 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35007-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eco, Umberto | Nimeke=Baudolino | Selite=(Baudolino, 2000.) Suomentanut Leena Taavitsainen-Petäjä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-27242-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Einar Kárason | Nimeke=Miekkakäräjät. Romaani | Selite=(Óvinafagnaður, 2001.) Suomennos: Tapio Koivukari | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Johnny Kniga | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-28284-7}}

=== F ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Falcones, Ildefonso | Nimeke=Meren katedraali | Selite=(La catedral del mar, 2006.) Suomentanut Satu Ekman | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Bazar | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-5635-51-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Flaubert, Gustave | Nimeke=Salambo | Selite=(Salammbô, 1862.) Suomentanut Annikki Suni | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-0-12182-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Fletcher, Susan | Nimeke=Noidan rippi | Selite=(Corrag, 2010.) Suomentanut Jonna Joskitt | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0538-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Follett, Ken | Nimeke=Taivaan pilarit | Selite=(The Pillars of the Earth, 1989.) Suomentanut Anu Niroma. 4. painos | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-0-33965-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Fraser, Georg MacDonald | Nimeke=Flashmanin seikkailut. Ensimmäinen – vuodet 1839–1842 käsittävä – paketti Flashmanin papereita | Selite=(Flashman. From the Flashman Papers 1839–1842, 1969.) Suomentanut Aarne Valpola | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1969}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frobenius, Nikolaj | Nimeke=Pelon kasvot | Selite=(Jeg skal vise dere frykten, 2008.) Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen. Keltainen kirjasto 401 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-31-4919-2}}

=== G ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Gárdonyi, Géza | Nimeke=Egerin tähdet. Gergely Bornemisszan elämä | Selite=(Egri csillagok. Bornemissza Gergely élete, 1899.) Suomentanut Yrjö Liipola. Ilmestynyt aiemmin suomeksi kaksiosaisena 1926 ja 1927 WSOY:n kustantamana | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Librum | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-862-062-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Graves, Robert | Nimeke=Minä, Claudius | Selite=Rooman keisarin Tiberius Claudiuksen, joka syntyi vuonna 10 eKr., murhattiin ja julistettiin jumalaksi AD. 54 / oman elämäkerran mukaan kirjoittanut Robert Graves. (I, Claudius. From the Autobiography of Tiberius Claudius Born 10 B.C. Murdered and Deified A.D. 54, 1934.) Englanninkielestä suomentanut Frithiof J. Pennanen. 5. painos (1. painos 1936) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-0-22167-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Graves, Robert | Nimeke=Claudius jumala ja hänen vaimonsa Messalina | Selite=Rooman keisarin Tiberius Claudius Ceesarin, (joka syntyi vuonna 10 e.Kr. ja kuoli A. D. 54) vaivalloinen hallitus hänen itsensä kuvaamana ynnä hänen murhansa surkean kuuluisan Agrippinan (keisari Neron äidin) käden kautta ja hänen sen jälkeen tapahtunut jumalaksi julistamisensa muiden kuvaamina. (Claudius the God and his Wife Messalina, 1934.) Suomentanut Frithiof J. Pennanen | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1960 (1. painos 1936)}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Guillou, Jan | Nimeke=Tie Jerusalemiin | Selite=(Vägen till Jerusalem, 1998.) Suomentanut Tapio Koivukari | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2000 (5. painos 2008) | Tunniste=ISBN 951-578-768-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Guillou, Jan | Nimeke=Temppeliherra | Selite=(Tempelriddaren, 1999.) Suomentanut Tapio Koivukari | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 51-578-879-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Guillou, Jan | Nimeke=Pohjoinen valtakunta | Selite=(Riket vid vägens slut, 2000.) Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 952-471-007-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Guillou, Jan | Nimeke=Arnin perintö | Selite=(Arvet efter Arn, 2001.) Suomentanut Arvi Tamminen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-471-166-4}}

=== H ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hannila, Petteri | Nimeke=Kaukamoinen | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Petteri Hannila | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-6645-15-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harris, Robert | Nimeke=Pompeji | Selite=(Pompeii, 2003.) Suomentanut Jaakko Kankaanpää | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-1-19371-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harris, Robert | Nimeke=Kolmannen valtakunnan salaisuus | Selite=(Fatherland, 1992.) Suomentanut Juhani Lindholm | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-1-12173-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harris, Robert | Nimeke=Imperium | Selite=(Imperium, 2006.) Suomentanut Natasha Vilokkinen. Rooma 1 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-1-21564-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harris, Robert | Nimeke=Salaliitto | Selite=(Lustrum, 2009.) Suomentanut Natasha Vilokkinen. Rooma 2 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-1-21581-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harrison, Sue | Nimeke=Äiti Maa, isä Taivas | Selite=(Mother Earth, Father Sky, 1990.) Suomentanut Kaijamari Sivill. Ensimmäiset ihmiset 1 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-0-20538-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harrison, Sue | Nimeke=Veli Tuuli | Selite=(Brother Wind, 1994.) Suomentanut Kaijamari Sivill. Ensimmäiset ihmiset 2 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-0-22539-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harrison, Sue | Nimeke=Sisar kuu | Selite=(My Sister the Moon, 1996.) Suomentanut Kaijamari Sivill. Ensimmäiset ihmiset 3 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-0-21255-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harrison, Sue | Nimeke=Ensimmäiset ihmiset | Selite=(Mother Earth, Father Sky, 1990; Brother Wind, 1994; My Sister the Moon, 1996.) Suomentanut Kaijamari Sivill | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-24062-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harrison, Sue | Nimeke=Jokien laulu | Selite=(Song of the River, 1997.) Suomentanut Anu Niroma. Tarinankertoja 1 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-23804-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harrison, Sue | Nimeke=Tuulten viesti | Selite=(Cry of the Wind, 1998.) Suomentanut Anu Niroma. Tarinankertoja 2 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-0-24865-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harrison, Sue | Nimeke=Tähtien kutsu | Selite=(Call Down the Stars, 2001.) Suomentanut Anu Niroma. Tarinankertoja 3 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-26326-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikkilä, Jukka | Nimeke=Merikonsuli. Romaani | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-0-20235-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikkilä, Jukka | Nimeke=Tyranni. Romaani | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-0-22222-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikkilä, Jukka | Nimeke=Antigonos jumalten poika. Romaani | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-23-4091-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikkilä, Jukka M. | Nimeke=Arkhimedes syrakusalainen. Romaani | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-23-4425-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikkilä, Jukka M. | Nimeke=Augustuksen kisat. Romaani | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-23-4773-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikkilä, Jukka M. | Nimeke=Germania. Romaani | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-23-5003-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikkilä, Jukka M. | Nimeke=Karthago. Romaani | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-23-5379-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Henriksen, Vera | Nimeke=Hopeavasara | Selite=(Sølvhammaren, 1961.) Suomentanut Aune Brotherus. Runot suomentanut Aale Tynni | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1962}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hildebrandt, Johanne | Nimeke=Freija. Valhallan tarinoita | Selite=(Freja. Sagan om Valhalla, 2002.) Suomentanut Saara Villa | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Schildt | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-50-1427-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hildebrandt, Johanne | Nimeke=Idun. Valhallan tarinoita | Selite=(Idun. Sagan om Valhalla, 2003.) Suomentanut Saara Villa | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Schildt | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-50-1522-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hildebrandt, Johanne | Nimeke=Saaga. Valhallan tarinoita | Selite=(Saga från Valhalla, 2004.) Suomentanut Saara Villa | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Schildt | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-50-1522-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hugo, Victor | Nimeke=Yhdeksänkymmentäkolme. Romaani Ranskan vallankumouksen ajoilta | Selite=(Quatrevingt-treize, 1874.) Suomentaneet V. Hämeen-Anttila ja Urho Kivimäki. 3. painos (1. painos 1947) | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-23-2678-7}}

=== I ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Iggulden, Conn | Nimeke=Keisari 1. Rooman portit | Selite=(Emperor. The Gates of Rome, 2003.) Suomentanut Ilkka Rekiaro | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-1-19108-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Iggulden, Conn | Nimeke=Keisari 2. Kuninkaiden kuolema | Selite=(Emperor. The Death of Kings, 2004.) Suomentanut Ilkka Rekiaro | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-1-19121-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Iggulden, Conn | Nimeke=Keisari 3. Miekkojen kenttä | Selite=(Emperor. The Field of Swords, 2004.) Suomentanut Ilkka Rekiaro | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-1-19886-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Iggulden, Conn | Nimeke=Keisari 4. Sodan jumalat | Selite=(Emperor. The Gods of War, 2005.) Suomentanut Ilkka Rekiaro | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-1-22631-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Iggulden, Conn | Nimeke=Valloittaja. Tasankojen susi | Selite=(Conqueror. Wolf of the Plains, 2007.) Suomentanut Ilkka Rekiaro | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-1-21735-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Iggulden, Conn | Nimeke=Valloittaja. Nuolten herrat | Selite=(Conqueror. Lords of the Bow, 2007.) Suomentanut Ilkka Rekiaro | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-1-21736-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Iggulden, Conn | Nimeke=Valloittaja. Kunnian kentät | Selite=(Conqueror. Bones of the Hills, 2008.) Suomentanut Ilkka Rekiaro | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-1-23643-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Iggulden, Conn | Nimeke=Valloittaja. Hopeinen valtakunta | Selite=(Conqueror. Empire of Silver, 2008.) Suomentanut Ilkka Rekiaro | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-1-23644-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Irving, Washington | Nimeke=Alhambra | Selite=(Tales of the Alhambra, 1832.) Suomentanut Annukka Aikio. 2. painos (1. painos 1969). Laatukirjat | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-0-16179-9}}

=== J ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Johnson, Eyvind | Nimeke=Hänen armonsa aika | Selite=(Hans nådes tid, 1960.) Suomentanut Gerda Lindgren. 2. painos (1. painos 1962) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1974 | Tunniste=ISBN 951-0-06627-3}}

=== K ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kauppinen, Matti | Nimeke=Puro. Historiallinen romaani isonvihan ajalta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-492-518-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kauttu, Raija | Nimeke=Munkinkirkon noita. Historiallinen romaani | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-0-08813-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kazantzakis, Niko | Nimeke=Pyhä köyhyys. Romaani Fransiskus Assisilaisen elämästä  | Selite=(O phtõhoulos tou Theou, 1956.) Suomentanut Aarno Peromies. Keltainen kirjasto 36 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1961}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koskinen, Juha-Pekka | Nimeke=Ristin ja raudan tie | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-23-4531-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koskinen, Juha-Pekka | Nimeke=Viisi todistajaa | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-23-4671-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koskinen, Juha-Pekka | Nimeke=Savurenkaita. Kun patruuna Bogdanoff tehtaan perusti | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-23-4777-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koskinen, Juha-Pekka | Nimeke=Seitsemäs temppeliherra | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-23-4891-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Koskinen, Juha-Pekka | Nimeke=Punainen talvi | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-23-5195-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kross, Jaan | Nimeke=Keisarin hullu | Selite=(Keisri hull, 1978.) Suomentanut Juhani Salokannel. 4. korjattu painos (1. painos 1982). WSOY:n klassikot | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35843-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kurtén, Björn | Nimeke=Musta tiikeri | Selite=(Den svarta tigern, 1978.) Suomentanut Virve Kajaste. Käännös englanninkielisestä laitoksesta Dance of the tiger | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-30-5092-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kurtén, Björn | Nimeke=Mammutin suojelija | Selite=(Mammutens rådare, 1984.) Suomentanut Leila Koivukangas | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-30-6118-3}}

=== L ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=L’Amour, Louis | Nimeke=Matkarumpu | Selite=(The Walking Drum, 1984.) Suomentanut Juhani Karve | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-1-08805-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lander, Leena | Nimeke=Lankeaa pitkä varjo. Absurdi kronikka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-26-2798-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Landström, Björn | Nimeke=Viinimaan-matka. Romaani | Selite=(Vägen till Vinland, 1954.) Ruotsin kielestä suomentanut Lauri Hirvensalo. Piirrokset ja päällys tekijän | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1955}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lawhead, Stephen R. | Nimeke=Kuningas Korppi | Selite=(Hood. King Raven trilogy 1, 2006.) Suomentanut Mika Renvall. Robin Hood -trilogia 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Jalava | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-887-424-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Le Guin, Ursula K. | Nimeke=Lavinia | Selite=(Lavinia, 2008.) Suomentanut Kristiina Rikman | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35064-5}}

=== M ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mantel, Hilary | Nimeke=Susipalatsi | Selite=(Wolf Hall, 2009.) Suomennos ja jälkisanat. Kaisa Sivenius. Baabel | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-851-334-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mantel, Hilary | Nimeke=Susipalatsi | Selite=(Bring up the Bodies, 2012.) Suomennos: Kaisa Sivenius. Baabel | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-851-472-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Martorell, Joanot &amp; Galba, Marti Joan de | Nimeke=Tirant Valkoinen | Selite=(Tirant lo Blanc, 1490.) Suomentanut Paavo Lehtonen | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-20-2667-8, ISBN 951-20-3016-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=McCullough, Colleen | Nimeke=Valta ja rakkaus | Selite=(The First Man in Rome, 1990.) Suomentanut Paula Herranen. Rooman ensimmäinen mies 1 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-0-17209-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=McCullough, Colleen | Nimeke=Morganin matka | Selite=(Morgan’s Run, 2000.) Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-31-2171-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Merežkovski, Dmitri (Merežkowskij, Dimitri S.) | Nimeke=Jumalien kuolema; Julianus Luopio | Selite=(Smert bogov. Julian Otstupnik, 1896.) Suomentanut Hugo T. Salonen | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1923}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Merežkovski, Dmitri (Merežkowskij, Dimitri S.) | Nimeke=Antikristus. Pietari Suuri ja hänen poikansa Aleksei. Historiallinen romaani Venäjän suuruuden ajoilta. 1 osa | Selite=(Antihrist. Pjotr i Aleksei, 1905.) Suomentanut A. A. | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1926}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Merežkovski, Dmitri (Merežkowskij, Dimitri S.) | Nimeke=Antikristus. Pietari Suuri ja hänen poikansa Aleksei. historiallinen romaani Venäjän suuruuden ajoilta. 2 osa | Selite=(Antihrist. Pjotr i Aleksei, 1905.) Suomentanut A. A. | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1926}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Merežkovski, Dmitri | Nimeke=Ylösnousseet jumalat. Leonardo da Vinci. 1, Kirjat 1–7 | Selite=(Voskresšije bogi. Leonardo da Vintši, 1901.) Suomentanut K. W. Järnefelt | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ex libris | Vuosi=1972}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Merežkovski, Dmitri | Nimeke=Ylösnousseet jumalat. Leonardo da Vinci. 2, Kirjat 8–12 | Selite=(Voskresšije bogi. Leonardo da Vintši, 1901.) Suomentanut K. W. Järnefelt &amp; V. K. Trast | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ex libris | Vuosi=1972}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Merežkovski, Dmitri | Nimeke=Ylösnousseet jumalat. Leonardo da Vinci. 3, Kirjat 13–17 | Selite=(Voskresšije bogi. Leonardo da Vintši, 1901.) Suomentanut V. K. Trast | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ex libris | Vuosi=1972}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Michener, James A. | Nimeke=Havaiji. Romaani. 1 | Selite=(Hawaiji, 1959.) Suomentanut Erkki Haglund | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1961}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Michener, James A. | Nimeke=Havaiji. Romaani. 1 | Selite=(Hawaiji, 1959.) Suomentanut Erkki Haglund | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1961}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mitchell, Margaret | Nimeke=Tuulen viemää | Selite=(Gone with the Wind, 1970.) Suomentanut Maijaliisa Auterinen. 29. painos (1. painos 1937) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-1-11954-0}}

=== O ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=O’Brian, Patrick | Nimeke=Kuninkaan mies | Selite=(Master and Commander, 1970.) Suomentanut Renne Nikupaavola | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-31-1923-8}}

=== P ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pope, Dudley | Nimeke=Merisankari | Selite=(Ramage, 1964.) Suomentanut Väinö J. Tervaskari | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1966}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pressfield, Steven | Nimeke=Tuliportit | Selite=(Gates of Fire, 1998.) Suomennos: Heidi Nieminen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Jalava | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-887-299-6}}

=== R ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ransmayr, Christoph | Nimeke=Matka lopun maailmaan | Selite=(Die letzte Welt, 1988.) Suomentanut Oili Suominen | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-0-15853-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Renault, Mary | Nimeke=Kuninkaan on kuoltava. Romaani | Selite=(The King Must Die, 1958.) Suomentanut Mario Talaskivi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1961}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rushdie, Salman | Nimeke=Firenzen lumoojatar | Selite=(The Enchantress of Florence, 2008.) Suomentanut Arto Häilä. Aikamme kertojia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-051-0-35346-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ruusuvuori, Juha | Nimeke=Ryöstetty pyhimys | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-0-20692-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ruusuvuori, Juha | Nimeke=Kaniikki Lupus | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-0-18608-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ruusuvuori, Juha | Nimeke=Lemminkäisen laulu | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-23726-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ruusuvuori, Juha | Nimeke=Jurmo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-0-26102-5}}

=== S ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Salmi, Jukka | Nimeke=Pääsiäinen | Julkaisupaikka=Karkkila | Julkaisija=Robustos | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5758-04-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Salomon, Ernst von | Nimeke=Kaunis Wilhelmine. Romaani Preussin rokokooajalta | Selite=(Die schöne Wilhelmine. Ein Roman aus Preussens galanter Zeit, 1965.) Suomentanut Saila Guckenmuss | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1965}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Scott, Walter | Nimeke=Waverley | Selite=(Waverley, 1814.) Suomentanut V. Andelin. Suurten kertojain teoksia 3 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1904}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Scott, Walter | Nimeke=Mid-Lothianin sydän 1 | Selite=(The Heart of Midlothian, 1818.) Suomentanut J. A. Hollo. 2. painos (1. painos. Otava, 1948). Kuvitus. Wal. Paget. Erikoispainos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ex libris | Vuosi=1972}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Scott, Walter | Nimeke=Mid-Lothianin sydän 2 | Selite=(The Heart of Midlothian, 1818.) Suomentanut J. A. Hollo. 2. painos (1. painos. Otava, 1948). Kuvitus. Wal. Paget. Erikoispainos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ex libris | Vuosi=1972}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Scott, Walter | Nimeke=Ivanhoe | Selite=(Ivanhoe, 1820.) Vuonna 1930 ilmestyneen Suonion käännöksen pohjalla lyhentänyt ja kielellisesti korjannut Olli Nuorto. 5. painos (1. painos 1954). Maailman suurromaaneja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-0-24979-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shea, Robert | Nimeke=Shike. Lohikäärmeiden aika | Selite=(Shike, 1981.) Suomentanut Kaarin Tuominen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-30-5522-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shea, Robert | Nimeke=Shike. Karman kehä | Selite=(Shike, 1981.) Suomentanut Kaarin Tuominen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-30-5523-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shellabarger, Samuel | Nimeke=Loistava Orsini | Selite=(Prince of Foxes, 1947.) Suomentanut Laura Tetri. 2. painos (1. painos. Aura, 1947) | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1950}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shellabarger, Samuel | Nimeke=Loistava Orsini 1 | Selite=(Prince of Foxes, 1947.) Suomentanut Laura Tetri. 4. painos (1. painos. Aura, 1947) Siniset. Taskukirjasto 155 | Julkaisupaikka=Helsinki Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1975 | Tunniste=ISBN 951-0-06751-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shellabarger, Samuel | Nimeke=Loistava Orsini 2 | Selite=(Prince of Foxes, 1947.) Suomentanut Laura Tetri. 4. painos (1. painos. Aura, 1947) Siniset. Taskukirjasto 155 | Julkaisupaikka=Helsinki Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1975 | Tunniste=ISBN 951-0-06752-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shellabarger, Samuel | Nimeke=Kuninkaan kavaljeeri | Selite=(The King’s Cavalier, 1950.) Suomentanut Matti Kilpeläinen. 4. painos (1. painos 1951). Salamanteri | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1950 | Tunniste=ISBN 951-0-10525-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shuler, Linda Lay | Nimeke=Vain aurinko muistaa | Selite=(She Who Remembers, 1988.) Suomentanut Minna Lehtonen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-1-10032-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shuler, Linda Lay | Nimeke=Kun kotka kutsuu | Selite=(The Voice of the Eagle, 1992.) Suomentanut Marja Luoma | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-1-12335-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sienkiewicz, Henryk | Nimeke=Tulella ja miekalla. Kuvaus menneiltä ajoilta. 1–4 osa | Selite=(Ogniem i mieczem, 1884.) Suomentanut Maila Talvio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1916–20}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sienkiewicz, Henryk | Nimeke=Vedenpaisumus. Historiallinen romaani. 1–3 osa | Selite=(Potop, 1886.) Suomentanut Reino Silvanto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1926}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sienkiewicz, Henryk | Nimeke=Herra Wolodyjowski. Historiallinen romaani. 1–2 osa | Selite=(Pan Wołodyjowski, 1888.) Suomentanut V. K. Trast | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1930}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sienkiewicz, Henryk | Nimeke=Ristiritarit | Selite=(Krzyżacy, 1900.) Suomentanut Reino Silvanto | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1936 (2. painos 1961)}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sutcliff, Rosemary | Nimeke=Miekka ja auringonlasku | Selite=(Sword at Sunset, 1963.) Suomentanut Tapio Hiisivaara | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1963}}

=== T ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Thomas, Elizabeth Marshall | Nimeke=Peurankuu | Selite=(Reindeer Moon, 1987.) Suomentanut Anja Leppänen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-30-6700-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Toijanniemi, Kaarina | Nimeke=Simpsiöltä nousee savu | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-23-2840-2}}

=== U ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Untinen-Auel, Jean M. | Nimeke=Luolakarhun klaani | Selite=(The Clan of the Cave Bear, 1980.) Suomentanut Erkki Hakala. Suomennoksen tarkistanut Päivi Koivisto-Alanko. 18. tarkistettu painos. Maan lapset 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-26758-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Untinen-Auel, Jean M. | Nimeke=Hevosten laakso | Selite=(The Valley of Horses, 1982.) Suomentanut Erkki Hakala. Suomennoksen tarkistanut Päivi Koivisto-Alanko. 15. tarkistettu painos. Maan lapset 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-26759-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Untinen-Auel, Jean M. | Nimeke=Mammutin metsästäjät | Selite=(The Mammoth Hunters, 1985.) Suomentanut Erkki Hakala. 7. tarkistettu painos. Maan lapset 3 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-26760-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Untinen-Auel, Jean M. | Nimeke=Tasangon vaeltajat | Selite=(The Plains of Passage, 1990.) Suomentaneet Tiina Ohinmaa, Aulis Rantanen, Kirsti Kattelus. 4. tarkistettu painos. Maan lapset 4 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 951-0-26761-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Untinen-Auel, Jean M. | Nimeke=Luolien suojatit | Selite=(The Shelters of Stone, 2002.) Suomentaneet Ulla Selkälä ja Ilkka Äärelä. Maan lapset 5 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-26756-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Untinen-Auel, Jean M. | Nimeke=Maalattujen luolien maa | Selite=(The Land of Painted Caves, 2011.) Suomentanut Hilkka Pekkanen. Maan lapset 6 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-0-36599-1}}

=== W ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wallace, Lewis | Nimeke=Ben-Hur | Selite=(Ben-Hur, 1880.) Suomentanut Aatto S(uppanen). Toimittanut Paula Pesonen. 9., tarkistettu painos. Suuri lukukirjasto 10 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-0-11385-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Waltari, Mika | Nimeke=Kaarina Maununtytär. Historiallinen romaani | Selite=10. painos (1. painos 1942) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-18930-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Waltari, Mika | Nimeke=Tanssi yli hautojen. Romaani Porvoon valtiopäivien ajalta | Selite=13. painos (1. painos 1944) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35682-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Waltari, Mika | Nimeke=Sinuhe egyptiläinen. Viisitoista kirjaa lääkäri Sinuhen elämästä n. 1390–1335 e.Kr. | Selite=32. painos (1. painos 1945) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 (51. painos 2005) | Tunniste=ISBN 951-0-20749-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Waltari, Mika | Nimeke=Mikael Karvajalka. Mikael Karvajalan nuoruus ja merkilliset seikkailut monessa maassa vuoteen 1527 asti kymmenenä kirjana hänen itsensä vilpittömästi kertomina | Selite=19. painos (1. painos 1948) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-0-20748-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Waltari, Mika | Nimeke=Mikael Hakim. Kymmenen kirjaa Mikael Carvajalin eli Mikael el-Hakimin elämästä vuosina 1527–38 hänen tunnustettuaan ainoan Jumalan ja antauduttuaan Korkean portin palvelukseen | Selite=17. painos (1. painos 1949) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-20747-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Waltari, Mika | Nimeke=Nuori Johannes | Selite=8. painos (1. painos 1981) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-20746-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Waltari, Mika | Nimeke=Johannes Angelos. Hänen päiväkirjansa Konstantinopolin valloituksesta v. 1453 Kristuksen maailmanajan päättyessä | Selite=9. painos (1. painos 1952) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-0-20745-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Waltari, Mika | Nimeke=Turms, kuolematon. Hänen mainen elämänsä noin 520–450 eKr. kymmenenä kirjana | Selite=14. painos (1. painos 1955) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-0-22633-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Waltari, Mika | Nimeke=Valtakunnan salaisuus. Markus Mezentius Manilianuksen yksitoista kirjettä keväästä 30 jKr. | Selite=11. painos (1. painos 1959) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-20751-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Waltari, Mika | Nimeke=Ihmiskunnan viholliset. Rooman senaattori Minutus Lausus Manilianuksen muistelmat ajalta 46–79 jKr. | Selite=14. painos (1. painos 1964) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-20744-6}}

=== Y ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Yoshikawa, Eiji | Nimeke=Musashi | Selite=(Miyamoto Musashi, 1935.) Englannin kielestä suomentanut Paula Herranen | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-0-12665-9}}

== Huumori ==

=== A ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aito-Ihkula, Nanna | Nimeke=Pissismin vaaleanpunainen kirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=13 Kustannus Oy | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-5702-00-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ankku, Rudolf &amp; Joffán, Pertti | Nimeke=Paljas uneksija. Sananmuuttelua | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nastamuumio | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 952-5083-06-3}} 

* {{Kirjaviite | Tekijä=Anwood, Robert | Nimeke=Kaikki jääkarhut ovat vasenkätisiä ja 189 muuta kapakkafaktaa | Selite=(Bears Can’t Run Downhill. And 200 Other Dubious Pub Facts Explained, 2006.) Suomeksi toimittaneet Jyrki Liikka ja Tiina Lamminen | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-796-501-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Arijoutsi | Nimeke=Terve menoa. Pakinoitsijan vallaton vaellus ulkokahdeksikon lenkeillä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1959}}

=== B ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bierce, Ambrose | Nimeke=Laajennettu saatanan sanakirja | Selite=(Enlarged Devil’s Dictionary, 1967, edited by Ernest Jerome Hopkins.) Suomentanut Asmo Koste | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nastamuumio | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-5083-22-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Blond, Mirja (toim.) | Nimeke=Maailman parhaat miesvitsit | Julkaisupaikka=Jyväskylä Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2000 (2. painos 2003) | Tunniste=ISBN 951-20-5501-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Brotherus, Heikki (toim.) | Nimeke=Kaskuniekka | Selite=Kuvittanut Olavi Hurmerinta. 2., uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1970}}

=== D ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dobrohotova-Maikova, Natalia &amp; Pjatnitski, Vladimir | Nimeke=Harmsiaadi...ja he kaikki rakastivat venäläistä kirjallisuutta | Selite=(Käsikirjoitus 1970-luvun alusta.) Suomennos: Mika Rassi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nastamuumio | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-5083-34-7}}

=== E ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eco, Umberto | Nimeke=Miten käy. Pakinoita arkipäivän aiheista | Selite=(Il secondo diario minimo, 1992.) Suomentanut Liisa Ryömä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-0-20171-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eilenberger, Marianne | Nimeke=Epävirallinen miehen käyttöopas. Käytösohjeita lähinnä naisille; Epävirallinen naisen käyttöopas. Käytösohjeita lähinnä miehille | Selite=(Kvinders fejl og mangler, 1999.) Suomentanut Virpi Vainikainen. Kääntökirja | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-23-4270-7}}

=== F ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Feirstein, Bruce | Nimeke=Tosi mies vie eikä vikise eli Miehisen miehen käsikirja | Selite=(Real Men Don’t Eat Quiche, 1982.) Piirrokset. Lee Lorenz. Suomalaisina asiantuntijoina Seppo Hyrkäs ja Tommy Tabermann. 4. uudistettu painos (1. painos 1983) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-0-17181-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frangén, Simo &amp; Heikura, Pasi &amp; Liikka, Jyrki | Nimeke=Virallinen kirja. Radiohupailun vuosikymmen 1990–1995 | Selite=Kuvittanut Pentti Otsamo | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-1-14406-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frangén, Simo &amp; Heikura, Pasi &amp; Liikka, Jyrki | Nimeke=Huippuvirallinen kirja. Etuperin ja vähän takaperinkin 1990–1996 | Selite=Kuvittanut Pentti Otsamo | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-1-14964-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frangén, Simo &amp; Heikura, Pasi &amp; Liikka, Jyrki | Nimeke=Nuoret viralliset miehet. Vastarannan kiisket 1990–1997 | Selite=Kuvittanut Pentti Otsamo  | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-1-15557-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frangén, Simo &amp; Heikura, Pasi &amp; Liikka, Jyrki | Nimeke=Se virallinen tarina. Viisivuotiskauden saavutukset 1990–1999 | Selite=Kuvittanut Pentti Otsamo | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-1-16142-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frangén, Simo &amp; Heikura, Pasi &amp; Liikka, Jyrki | Nimeke=V niin kuin virallinen. Tunteita ja tuoksuja 1999 | Selite=Kuvittanut Pentti Otsamo | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-1-16619-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frangén, Simo &amp; Heikura, Pasi &amp; Liikka, Jyrki | Nimeke=Virallisuus on ilomme. Viralissi jaarituksi 2000–2001  | Selite=Kuvittanut Pentti Otsamo | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-1-17598-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frangén, Simo &amp; Heikura, Pasi &amp; Liikka, Jyrki | Nimeke=Virallisuus tai henki. Pukujen kahinointia 2001–2002  | Selite=Kuvittanut Pentti Otsamo | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-1-18216-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frangén, Simo &amp; Heikura, Pasi &amp; Liikka, Jyrki | Nimeke=Matka virallisuuden keskipisteeseen. Kolme miestä ei voi olla väärässä 2002–2003 | Selite=Kuvittanut Pentti Otsamo | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-1-18983-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frangén, Simo &amp; Heikura, Pasi &amp; Liikka, Jyrki | Nimeke=Virallisten vuorten gorillat. Luotettava hakuteos 2003–2004 | Selite=Kuvittanut Pentti Otsamo | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-1-19701-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frangén, Simo &amp; Heikura, Pasi &amp; Liikka, Jyrki | Nimeke=Kymmenes virallinen kirja. Ei ole täydellisyyden voittanutta 2004–2005 | Selite=Kuvittanut Pentti Otsamo | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-1-20434-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frangén, Simo &amp; Heikura, Pasi &amp; Liikka, Jyrki | Nimeke=Alivaltiosihteeri. Virallisuus ei vanhene koskaan. Yksi sana kertoo vähemmän kuin tuhat sanaa 2005–2006 | Selite=Kuvittanut Pentti Otsamo | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-1-21220-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frangén, Simo &amp; Heikura, Pasi &amp; Liikka, Jyrki | Nimeke=Virallisuus edellä puuhun. Huvinvointiyhteiskunnan puolesta 2006–2007 | Selite=Kuvittanut Pentti Otsamo | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-1-22002-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frangén, Simo &amp; Heikura, Pasi &amp; Liikka, Jyrki | Nimeke=Virallisuus sihisi hississä. Portaattomasti nousevaa tunnelmaa 2007–2008 | Selite=Kuvittanut Pentti Otsamo | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-1-22832-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frangén, Simo &amp; Heikura, Pasi &amp; Liikka, Jyrki | Nimeke=Alivaltiosihteeri. Virallinen kuin peipponen. Virka-aikainen lintu madon löytää 2008–2009 | Selite=Kuvittanut Pentti Otsamo | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-1-23803-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frangén, Simo &amp; Heikura, Pasi &amp; Liikka, Jyrki | Nimeke=Alivaltiosihteerin virallinen juhlakirja. Solmiokolmikon parhaat 1990–2010 | Selite=Kuvittanut Pentti Otsamo | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-1-24310-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frangén, Simo &amp; Heikura, Pasi &amp; Liikka, Jyrki | Nimeke=Alivaltiosihteeri. Viralliset ja rohkeat. Puutarhaletkun kosto 2009-2010 | Selite=Kuvittanut Pentti Otsamo | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-1-24610-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frangén, Simo &amp; Heikura, Pasi &amp; Liikka, Jyrki | Nimeke=Alivaltiosihteeri. Virallisuus on aseeni. Järjestäytyneen virallisuuden jäljillä 2013-2014 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-951-1-28179-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frankfurt, Harry G. | Nimeke=Paskapuheesta | Selite=(On Bullshit, 2005.) Suomentanut Antti Nylén | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Johnny Kniga | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-31766-7}}

=== H ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hardwick, Neil | Nimeke=Hardwick’s sauce, eli, Neilin tähteet. Pakinoita | Selite=Pakinat on pääosin julkaistu Suomen kuvalehdessä 1986–1988 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-30-7196-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikura, Pasi | Nimeke=Samoilla linjoilla. Lisää Suomen kansan latteuksia | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-1-19148-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heinimäki, Jaakko ym. | Nimeke=Napapaju. Sekovartisia selityksiä | Selite=Piirrokset. Matti Pikkujämsä | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-1-21068-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heinimäki, Jaakko &amp; Kalliala, Kaarlo &amp; Sisättö, Vesa | Nimeke=Pihlajanorsu. Selkärangattomia selityksiä | Selite=Piirrokset. Matti Pikkujämsä | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-1-22297-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hokkanen, Jouni &amp; Koste, Asmo (koonneet) | Nimeke=Räjähtävä valas – sekä muita uskomattomia tositarinoita | Selite=Kuvitus. Pastori Kärme | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Johnny Kniga | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-32433-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hugleikur Dagsson | Nimeke=Saako tälle edes nauraa? | Selite=(Should You be Laughing at This?, 2006. Alkuteos Forðist okkur, 2005.) Suomentanut Ville Lähteenmäki | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-796-502-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hugleikur Dagsson | Nimeke=Onko tämä muka hauskaa? | Selite=(Is This Supposed To Be Funny?, 2006. Alkuteos jargið okkur, 2005.) Suomentanut Ville Lähteenmäki | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-796-547-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hugleikur Dagsson | Nimeke=Tässä ei ole mitään vitsiä! | Selite=(Is This Some Kind of Joke?, 2008. Alkuteos Kaupið okkur, 2007.) Suomentanut Ville Lähteenmäki | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-796-583-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hugleikur Dagsson | Nimeke=Naura, pervo, naura! | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-796-661-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hugleikur Dagsson | Nimeke=Popular hits – Populaarimusiikin helmiä Dagssonin tapaan | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-796-668-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hugleikur Dagsson | Nimeke=Tässä ei ole mitään vitsiä! | Selite=(Is This Some Kind of Joke?, 2008. Alkuteos Kaupið okkur, 2007.) Suomentanut Ville Lähteenmäki | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-796-583-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyrkäs, Seppo | Nimeke=Tosi mies ei ikäänsä itke. Keski-iän kootut kolaukset | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-0-15396-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyrkäs, Seppo | Nimeke=Tosimies ei torttuun tukehdu. Miten torjun naisten lähentelyn | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-0-17243-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyrkäs, Seppo | Nimeke=Selityksiä, selityksiä! Hätävalehtelun käsikirja | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-0-18981-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyrkäs, Seppo | Nimeke=Virkisty vieraissa! Syrjähyppelyn etiketti | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-0-18260-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyrkäs, Seppo | Nimeke=Tervetuloa maailmanloppu. Vainohullun tietolaari | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-0-21278-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyrkäs, Seppo | Nimeke=Hullu maailma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-0-24921-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyrkäs, Seppo &amp; Tabermann, Tommy | Nimeke=Tapani tulette tuntemaan. Urbaanin käytöksen käsikirja | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-0-12615-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyrkäs, Seppo &amp; Tabermann, Tommy | Nimeke=Bryssä tulee! Tosimies ja euroeunukit | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-0-19860-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyrkäs, Seppo &amp; Tabermann, Tommy | Nimeke=Veivin heiton alkeet. Älä elä turhan kauan | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-0-20556-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyrkäs, Seppo &amp; Tabermann, Tommy | Nimeke=Tosimiehen testamentti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-20-7067-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hytönen, Ville &amp; Mallinen, Jukka (toim.) | Nimeke=Kun Putin ja Medvedev... Venäjän poliittiset vitsit | Selite=Esipuhe: Jukka Mallinen. Kuvittanut Ville Hytönen | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-5500-36-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyyppä, Aki &amp; Kuula, Taija &amp; Toppari, Elina | Nimeke=Seppojormairmeli. Etunimen selitys | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-20-7068-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hämäläinen, Jussi X | Nimeke=Häipywät tawut. Sananmuunnosten herkulliset opit ja kultaantuneet esimerkit | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Desibelius | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 952-90-9989-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hämäläinen, Jussi X | Nimeke=Sukkelin kielioppi. Sananmuunnosten häipywistä tawuista koostettuja jywiä ja Limerikkejä, siis kiwoille rimmoille patinoituja runoja | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Desibelius | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-67156-1-2}}

=== I ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Isokangas, Antti | Nimeke=Villejä rubiineja. Väärin kuultuja laulunsanoja. 10-vuotisjuhlapainos | Selite=Kooste ''Villejä rubiineja'' (1999) ja ''Minä suojelen sinua taiteelta'' (2000) -kirjoista. Kuvitukset. Joel Melasniemi, Pentti Otsamo ja Jussi Tuomola | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nemo | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-240-000-0}}

=== K ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kari | Nimeke=Viha etsii kohdetta. Pamfletti | Selite=Toimittanut Maarit Huovinen | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-0-20721-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karvonen, Pekka (salanimi) &amp; Pakkanen, Katja (salanimi) | Nimeke=Pehmeä jänis | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kani | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7680-2}} 

* {{Kirjaviite | Tekijä=Katajala, Marjut ym. (toim.) | Nimeke=Fantastinen Espoo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Espoon science fiction- ja fantasiaseura ESC | Vuosi=2009 (2. laajennettu painos 2014) | Tunniste=ISBN 978-952-67158-1-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kilpi, Tuomas | Nimeke=Kummallisten kuolemien kirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=13 kustannus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-5-70201-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kivimäki, Arto &amp; Vahtikari, Vesa &amp; Vesterinen, Sampo (toim.) | Nimeke=Ikivanha. Antiikin vitsejä ja sukkeluuksia | Selite=Suomentaneet ja toimittaneet Arto Kivimäki, Vesa Vahtikari, Sampo Vesterinen. Olympos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-31-2410-X}}

=== L ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lange, Henrik | Nimeke=90 kirjaklassikkoa kiireisille | Selite=(90 Classic Books for People in a Hurry, 2009.) Kuvitus. Henrik Lange. Teksti. Henrik Lange, Thomas Wengelewski. Suomentanut Saara Pääkkönen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35438-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Larmola, Kivi | Nimeke=Nauretaan natseille | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2016 | Tunniste=ISBN 978-952-268-171-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehmus, Esko (toim.) | Nimeke=Nauru sodalle. Sotiemme huumoria 1939–44 | Selite=Teksti. Pekka Kosonen. Kuvitus ja taitto. Jussi Aarnio | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Lehmus | Vuosi=1960}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtola, Jyrki | Nimeke=Teokset 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-0-26243-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtonen, Veli-Pekka &amp; Mattila, Ilkka | Nimeke=Taide-suomi-sanakirja | Selite=Piirrokset: Jukka Pylväs | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-31-3725-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Liikka, Jyrki | Nimeke=Missä sateenvarjo on, kun sitä tarvitaan? Ihminen, Suomi ja maailmankaikkeus pylpyröinä | Selite=Kuvitus. Laura Niemi-Pynttäri | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-300-028-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Liisaleena | Nimeke=Poikki ja pinoon. Kootut kolumnit | Selite=Kolumnit julkaistu aiemmin Ylioppilaslehdessä ja City-lehdessä | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Schildt | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-50-1349-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lipponen, Ulla (toim.) | Nimeke=Kilon toinen poliisi. Vanhoja ja uusia koululaisjuttuja | Selite=Piirrokset Laura Savioja. 12. uudistettu painos. Edelliset painokset ilmestyneet nimellä Kilon poliisi, 1. painos 1987. Folklore-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-746-685-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lowe, Steve &amp; McArthur, Alan | Nimeke=Onko minussa jotakin vikaa vai onko kaikki paskaa? Modernin elämän sanakirja | Selite=(Is it Just Me or is Everything Shit? The Encyclopedia of Modern Life?, 2005.) Suomeksi toimittanut Kalle Haatanen | Julkaisupaikka=Jyväskylä  | Julkaisija=Atena | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-796-453-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lähde, Jussi | Nimeke=Politiikka-suomi sanakirja. Tuppeensahattuja ja erikoishöylättyjä ilmaisuja politiikan saralta | Julkaisupaikka=Kirkkonummi | Julkaisija=Paasilinna | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5856-02-6}}

=== M ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkelä, Juhani | Nimeke=Erikoisasiantuntijan maailmat. Erikoisasiantuntijan pakinoita ja satiireja | Julkaisupaikka=Jyväskylä ; Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-202-860-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkelä, Juhani | Nimeke=Satunnainen matkailija lemmenlaivalla ja muita matkakertomuksia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen matkailuliitto | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-838-055-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkelä, Juhani | Nimeke=Satunnainen matkailija Paratiisisaarilla | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen matkailuliitto | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-838-059-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkelä, Juhani | Nimeke=Kaikkien alojen erikoisasiantuntija. Pakinoita ja satiireja | Julkaisupaikka=Porvoo ; Helsinki ; Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-016-576-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkelä, Juhani | Nimeke=Julkisuuden salaisuudet. Pakinoita ja satiireja journalismin ja julkisuuden kiehtovasta maailmasta | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-017-249-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkelä, Juhani | Tekijä=Mäkelä, Juhani | Nimeke=Noin viisikymppisen kirja. Pakinoita ja satiireja | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-018-028-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkelä, Juhani | Nimeke=Satunnainen matkailija matkustaa taas. Pakinoita ja satiireja | Julkaisupaikka=Porvoo ; Helsinki ; Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-018-893-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkelä, Juhani | Nimeke=Mäkelän parhaat. Valitut pakinat ja satiirit | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-021-217-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkelä, Juhani | Tekijä=Mäkelä, Juhani | Nimeke=Taivaalliset tarinat | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-0-22201-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkelä, Juhani | Nimeke=Noin kuusikymppisen kirja. Pakinoita ja satiireja varttuneille varttuneista | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-023-003-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkelä, Juhani | Nimeke=Vuoden 2000 käsikirja. Pakinoita ja satiireja tulevasta ajasta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-023-842-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkelä, Juhani | Nimeke=Pääasiassa pääkaupunki. Pakinoita ja satiireja Helsingistä | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkelä, Juhani | Nimeke=Entä jos sittenkin? Vaihtoehtomuistelmani | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY |Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-026-146-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkelä, Juhani | Nimeke=Noin seitsemänkymppisen kirja. Pakinoita senioreista ja senioreille | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-033-992-3}}

=== N ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nykänen, Matti | Nimeke=Elämä on laiffii ja muita Matti Nykäsen lentäviä lauseita | Selite=Toimittanut Juha Veli Jokinen. Alkuperäiset tekstit: Matti Nykänen | Julkaisupaikka=Helsinki Jyväskylä | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5591-84-0}}

=== O ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Olli | Nimeke=Hyviä tuloksia vähällä vaivalla. Sata parasta pakinaa | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-1-10894-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Overstreet, Wylie | Nimeke=Maailmanhistoria päivitettynä Facebookiin | Selite=(The History of the World According to Facebook, 2011.) Suomeksi toimittanut Panu Väänänen | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-796-902-4}}

=== P ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paakkinen, Jouni | Nimeke=Yhdeksänmetrinen maasika. Käännöskukkasten parhaita | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-796-332-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Paakkinen, Jouni | Nimeke=Agentti Appelsiini. Käännöskukkasten parhaita 2 | Selite=Kuvitus. Heikki Aro | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-796-385-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pasa &amp; Atpo | Nimeke=Eniten vituttaa kaikki | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kani | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7681-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pasa &amp; Atpo | Nimeke=Toiseksi eniten vituttaa kaikki | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kani | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7962-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pasa ja Atpo | Nimeke=Suuri suomalainen ihmiskirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-951-20-9482-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pile, Stephen | Nimeke=Suurten munausten kirja | Selite=(The Book of Heroic Failures, 1979.) Suomeksi toimittanut Jorma Ojaharju. Kuvittanut Bill Tidy | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-0-10847-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pohjola, Mike | Nimeke=Sanaleikkikirja. Sanaleikkejä, palindromeja, sananmuunnoksia, arvoituksia, riimittelyjä, runoja, vitsejä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7815-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Puukko, Martti &amp; Susiluoto, Ilmari (toim.) | Nimeke=Nauru pidentää tuomiota. Puolalais-venäläinen vitsimaaottelu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7917-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pälsi, Sakari | Nimeke=”Jetsulleen” sanoi fallesmannin Arvo. Valikoima poikajuttuja | Selite=Kuvittanut Erkki Tanttu. Joka kodin tähtikirjasto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1956}}

=== R ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rante, Risto | Nimeke=Naurudirektiivi. Euroopan hervottomimmat vitsit | Selite=Kuvitus: Jouko Nuora | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=BTJ | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-692-743-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Russ, Adam | Nimeke=101 paikkaa, joissa ei kannata käydä. Maailman surkeimpien, rumimpien, tylsimpien ja sisäsiittoisimpien matkakohteiden opas | Selite=(101 Places Not to Visit. Your Essential Guide to the World's Most Miserable, Ugly, Boring and Inbred Destinations, 2007.) Suomentanut Tommi Nieminen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-20-7233-5}}

=== S ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saarikoski, Pentti | Nimeke=Nenän pakinat | Selite=Toimittanut ja jälkisanan kirjoittanut Pekka Tarkka. Pakinat julkaistu sanoma- ja aikakauslehdissä 1959–1969 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-1-13097-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sallamo-Lavi, Anuirmeli (koonnut ja toimittanut) | Nimeke=Parhaat iskurepliikit | Selite=Kuvitus. Juba | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-1-20342-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Schatz, Roman | Nimeke=Suomesta, rakkaudella | Selite=Kuvitus. Maarika Autio. Suomennos: Maarika Autio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Johnny Kniga | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-30415-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Säännöt. Miehen kirja | Selite=(The Rules. A Man’s Guide to Life, 2003.) Suomentanut Jyrki Lehtola. Tekstit julkaistu alun perin Esquire-lehden numeroissa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nemo | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5613-15-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Söderlund, Mats &amp; Wahrman, Niklas | Nimeke=Urbaani sanakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-31-5586-5}}

=== T ===

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Tuhat tapaa kostaa eksälle | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-20-8177-6}}

=== V ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valentin | Nimeke=Sankarimatkailija | Selite=4. painos (1. painos 1930) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1951}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Juoppohullun päiväkirja | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-98009-0-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Tuupovaaran tuijottaja | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-98009-2-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Juoppiksen Myrkkyvuodet | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-98009-5-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Viimeinen suuri seikkailu | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-98009-6-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Juoppohullun päiväkirja. Toinen osa, Tolppa-apina | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-98009-8-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Juoppohullun päiväkirja. Osa 3, Raskausarpia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-471-154-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Kristianin nuoruusvuodet | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5474-05-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=No, velli | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5474-03-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Puuta ja tupsu tuoretta ruohoa | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-5474-12-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Juoppohullun päiväkirja. Osa 4, Vaippaihottuma | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-5474-08-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Nokimusta seikkailu | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5474-13-5}} 

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Kristianin teinivuodet | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-5474-15-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Veljekset Vaselin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-32495-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Kakkonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-0-33970-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Kristian siviilipalvelusmiehenä | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-5474-20-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Painajainen piparitalossa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-0-34599-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Vuorinen unblogged. Piuhat poikki päiväkirjaan | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5474-19-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Helmiä hanurista | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5474-23-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Pilven reunalla | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5474-21-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=The sound of Juoppohullu | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2010 | Selite=Äänikirja}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Vuorisen raksapäiväkirja | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5474-22-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Romaanikerjäläinen | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5474-25-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Ahdistus | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-5474-26-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Kaksipäisen vekaran varjossa | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-5474-27-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Kädestä suuhun -keitto-opas | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-5474-34-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Yhden tähden vessapaperia | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-5474-30-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Poikittaisella kynällä | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-5474-33-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorinen, Juha | Nimeke=Juoppohullun päiväkirja. Osa 5, Dokumentti | Julkaisupaikka=Tuusula | Julkaisija=Diktaattori | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-5474-35-0}}

== Romantiikka ==

=== A ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahern, Cecelia | Nimeke=Tapaaminen Elämän kanssa | Selite=(The Time of My Life, 2011.) Suomentanut Terhi Leskinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-20-8788-4}}

=== E ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ellilä, Kirsti | Nimeke=Outoa rakkautta | Selite=Osa novelleista ilmestynyt aiemmin eri lehdissä. M-novellit 7 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turbator | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-5666-17-5}}

=== F ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Fielding, Helen | Nimeke=Bridget Jones. Elämäni sinkkuna | Selite=(Bridget Jones’s Diary, 1996.) Suomentanut Sari Karhulahti | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-1-15493-1}} (Nidotun laitoksen 7. painos 2013)

* {{Kirjaviite | Tekijä=Fielding, Helen | Nimeke=Bridget Jones. Elämä jatkuu | Selite=(Bridget Jones: The Edge of Reason, 1999.) Suomentanut Sari Karhulahti | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 (10. painos. Seven, 2013) | Tunniste=ISBN 951-1-16132-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Fielding, Helen | Nimeke=Bridget Jones. Mad about the boy | Selite=(Bridget Jones: Mad About the Boy, 2013.) Suomentanut Annika Eräpuro | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-1-27420-9}}

=== G ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Galenorn, Yasmine | Nimeke=Noitanainen | Selite=(Witchling, 2006.) Suomennos: Elisa Valtonen. Toinen todellisuus, osa 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Pauna Media Group | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-496-257-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Grey, Sasha | Nimeke=Naamioleikit | Selite=(The Juliette Society, 2013.) Suomentanut Maija Kauhanen. Seven | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-1-27977-8}}

=== K ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harkness, Deborah | Nimeke=Lumottu | Selite=(A Discovery of Witches, 2011.) Suomentanut Helene Bützow | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-0-37745-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kinsella, Sophie | Nimeke=Himoshoppaajan salaiset unelmat | Selite=(The Secret Dreamworld of a Shopaholic, 2000.) Suomentanut Leena Tamminen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-0-24885-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kinsella, Sophie | Nimeke=Kevytkenkäinen kummitus | Selite=(Twenties Girl, 2009.) Suomentanut Aila Herronen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35841-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kauttu, Raija | Nimeke=Nouda hänet, Leontes | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1973 (3. painos 1973) | Tunniste=ISBN 951-0-05839-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Khariton | Nimeke=Kallirhoe | Selite=(Kallirhoe, noin 50–150.) Suomentanut Maarit Kaimio. 2. painos (1. painos 1983). Laatukirjat | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-0-24649-2}}

=== M ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mitchell, Margaret | Nimeke=Tuulen viemää | Selite=(Gone with the Wind, 1936.) Suomentanut Maijaliisa Auterinen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-1-23125-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Montgomery, L. M. | Nimeke=Sininen linna. Rakkausromaani | Selite=(The Blue Castle, 1926.) Suomentanut A. J. Salonen. 7. painos (1. painos 1930) | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1977 | Tunniste=ISBN 951-23-2462-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Morgernstern, Erin | Nimeke=Yösirkus | Selite=(The Night Circus, 2011.) Suomentanut Hanna Toivonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-260054-7}}

=== N ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Niffenegger, Audrey | Nimeke=Aikamatkustajan vaimo | Selite=(The Time Traveler’s Wife, 2004.) Suomentanut Paula Korhonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-20-6714-5}}

=== R ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rampling, Anne | Nimeke=Belinda | Selite=(Belinda, 1986.) Suomentanut Lea Karvonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-30-6907-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rice, Anne | Nimeke=Kuinka Prinsessa Ruusunen hurmataan | Selite=(The Claiming of Sleeping Beauty, 1983.) Suomentanut Timo Utterström. Basam Shakti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-260-168-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rice, Anne | Nimeke=Kuinka Prinsessa Ruususta rangaistaan | Selite=(Beauty’s Punishment, 1984.) Suomentanut Timo Utterström. Basam Shakti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-260-264-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rice, Anne | Nimeke=Kuinka Prinsessa Ruusunen vapautetaan | Selite=(Beauty’s Release, 1985.) Suomentanut Timo Utterström. Basam Shakti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-260-265-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Roberts, Nora | Nimeke=Morriganin risti | Selite=(Morrigan’s Cross, 2006.) Suomentanut Anna Salo. Trilogian ensimmäinen osa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7561-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Räsänen, Aino | Nimeke=Kartano odottaa isäntää | Selite=8. painos (1. painos 1951) | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1980 | Tunniste=ISBN 951-23-1442-8}}

=== S ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Smith, Dodie | Nimeke=Linnanneidon lokikirja | Selite=(I Capture the Castle, 1948.) Suomentanut Marja Helanen-Ahtola | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-20-5784-0}}

=== U ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Utrio, Kaari | Nimeke=Uhritulet | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-31-0258-0}}

=== V ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Waltari, Mika | Nimeke=Ihmeellinen Joosef, eli, Elämä on seikkailua. Vakava ajanvieteromaani | Selite=2. painos (1. painos 1938 M. Ritvala -nimimerkin kirjoittamana) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1993 (5. painos 2002) | Tunniste=ISBN 951-0-18835-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ward, J. R. | Nimeke=Pimeyden rakastaja | Selite=(Dark Lover, 2005.) Suomentanut Marke Ahonen. Mustan tikarin veljeskunta 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Shakti | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5734-30-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ward, J. R. | Nimeke=Ikuinen rakastaja | Selite=(Lover Eternal, 2006.) Suomentanut Marke Ahonen. Mustan tikarin veljeskunta 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Shakti | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5734-68-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ward, J. R. | Nimeke=Herätetty rakastaja | Selite=(Lover Awakened, 2006.) Suomentanut Marke Ahonen. Mustan tikarin veljeskunta 3 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Shakti | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5734-80-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ward, J. R. | Nimeke=Paljastettu rakastaja | Selite=(Lover Revealed, 2007.) Suomentanut Maria Sjövik. Mustan tikarin veljeskunta 4 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Shakti | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5734-80-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wolf, Joan | Nimeke=Punahirven tytär | Selite=(Daughter of the Red Deer, 1991.) Suomentanut Heikki Kannosto | Julkaisupaikka=Hyvinkää | Julkaisija=Book Studio | Vuosi=1992 (2. painos 1997) | Tunniste=ISBN 951-611-465-2}}

== Sota ==

=== B ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bek, Aleksander | Nimeke=Volokolamskin valtatie | Selite=(Volokolamskoje šosse, 1944.) Suomentanut Aarre Lehto. 3. painos (1. painos 1946) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansankulttuuri | Vuosi=1975 | Tunniste=ISBN 951-615-111-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Buchheim, Lothar-Günther | Nimeke=Sukellusvene | Selite=(The Boot, 1973.) Suomentanut Kai Kaila | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1975 | Tunniste=ISBN 951-35-1308-4}}

=== E ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Elford, George Robert | Nimeke=Paholaisarmeija | Selite=(Devil’s Guard, 1971.) Suomentanut Hannu Sarrala | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1976 | Tunniste=ISBN 951-23-1051-1}}

=== F ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Forsyth, Frederick | Nimeke=Sodan koirat | Selite=(The Dogs of War, 1974.) Suomentanut Olli Tuomola. 1. painos 1974 nimellä Zangaro. Top books | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-1-08784-3}}

=== H ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harris, Robert | Nimeke=Enigma. Suuri sotasalaisuus | Selite=(Enigma, 1995.) Suomentanut Jaakko Kankaanpää | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-1-14221-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hasford, Gustaf | Nimeke=Metallivaippa | Selite=(The Short-Timers, 1979.) Suomentanut Risto Mäenpää | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-0-14711-7}}

=== K ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karimo, Aarno | Nimeke=Kohtalon kolmas hetki. Suomen ja Venäjän sota vv. 1967–68 | Selite=Kirjoittanut ja kuvittanut Aarno Karimo | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1935}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kontio, Jukka | Nimeke=Punainen naamio | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1926}}

=== L ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Linna, Väinö | Nimeke=Sotaromaani. Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 (11. painos 2007) | Tunniste=ISBN 951-0-25187-9}}

=== M ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=MacLean, Alistair | Nimeke=Saattue Muurmanskiin | Selite=(H. M. S. Ulysses, 1955.) Suomentanut Martti Montonen | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1956}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Monsarrat, Nicholas | Nimeke=Julma meri | Selite=(The Cruel Sea, 1951.)  Suomentanut K. Killinen (1. painos 1952). Top books | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-1-10465-9}}

=== P ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Palaste, Onni | Nimeke=Siviilisissit Stalinin kanavalla | Selite=5. kuvitettu painos | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 (1. painos 1973) | Tunniste=ISBN 951-0-05938-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Plievier, Theodor | Nimeke=Stalingrad | Selite=(Stalingrad, 1945.) Suomentanut Martti Santavuori | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1953}}

=== R ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Remarque, Erich Maria | Nimeke=Länsirintamalta ei mitään uutta | Selite=(Im Westen nichts Neues, 1929.) Suomentanut Armas Hämäläinen. 16. painos (1. painos 1929) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 (18. painos. WSOY pokkarit, 2010) | Tunniste=ISBN 951-0-18819-0}}

=== S ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sirén, Esa | Nimeke=Iskujoukkue | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-20-6870-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sirén, Esa | Nimeke=Sissien tulimarssi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-20-7253-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sirén, Esa | Nimeke=Sissivääpeli Rusa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7528-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sirén, Esa | Nimeke=Verinen tie | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7770-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sirén, Esa | Nimeke=Ilomantsin ritaripartio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7991-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sirén, Esa | Nimeke=Vastaisku Syvärillä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-20-8297-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sirén, Esa | Nimeke=Aunuksen terässade | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-20-8586-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sirén, Esa | Nimeke=Rukajärven korpisissit | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-20-8978-9}}

== Näytelmät ==

=== A ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aiskhylos | Nimeke=Neljä tragediaa. Persialaiset. Seitsemän Teebaa vastaan. Turvananojat. Kahlehdittu Prometheus | Selite=(Persai, 472 eaa.; Hepta epi Thebas, 467 eaa.; Hiketides, 423 eaa.; Prometheus Desmotes, 415. eaa.?) Kreikan kielestä suomentanut Maarit Kaimio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1975 | Tunniste=ISBN 951-662-161-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aiskhylos | Nimeke=Oresteia | Selite=(Oresteia, 458 eaa.) Sisällys. Agamemnon; Hautauhrintuojat; Eumenidit. Emil Zilliacuksen vuonna 1947 ilmestyneen ruotsinnoksen pohjalta suomentanut Elina Vaara. Johdannon kirjoittanut Edwin Linkomies. Antiikin klassikot | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1961}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aiskhylos | Nimeke=Oresteia | Selite=(Oresteia, 458 eaa.) Sisällys. Agamemnon, hallitsija; Haudalla uhraajat; Raivottaret. (Agamemnon; Choephoroi; Eumenides.) Sovittaneet Marja Kaarina Mykkänen, Ritva Siikala ja Solja Kievari. Kreikan kielestä suomentanut Kirsti Simonsuuri | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Love kirjat | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-8978-23-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aiskhylos | Nimeke=Oresteia | Selite=(Oresteia, 458 eaa.) Sisällys. Agamemnon; Haudalla uhraajat; Raivottaret. (Agamemnon; Choephoroi; Eumenides.) Suomennos, selitykset ja jälkisanat. Kirsti Simonsuuri. Olympos-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-31-2682-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aristofanes | Nimeke=Pilvet. 5-näytöksinen huvinäytelmä | Selite=(Nefelai, 423 eaa.) Suomentanut V. Arti. 2. painos (1. painos 1952). Pieni kirjasto 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-0-25095-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aristofanes | Nimeke=Kolme komediaa | Selite=Linnut; Naistenjuhla; Sammakot (Ornithes, 414 eaa.; Thesmoforiazusai, 411 eaa.; Batrakhoi, 405 eaa.) Suomentanut Kaarle Hirvonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1972 | Tunniste=ISBN 951-662-023-X}}

=== B ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Beckett, Samuel | Nimeke=Huomenna hän tulee. Kaksinäytöksinen tragikomedia | Selite=(En attendant Godot. A Tragicomedy in Two Acts, 1953.) Suomentaneet Antti Halonen ja Kristiina Lyytinen. Suomennos perustuu Beckettin omaan englanninkieliseen käännökseen Waiting for Godot | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Love kirjat | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-8978-13-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Beckett, Samuel | Nimeke=Godota odottaessa | Selite= | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirja kerrallaan | Vuosi=2011 | Tunniste=}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Beckett, Samuel | Nimeke=Leikin loppu | Selite=(Fin de partie, 1957.) Suomentanut Aili Palmén. Moderneja kirjailijoita | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1963}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Beckett, Samuel | Nimeke=Voi miten ihana päivä. Kaksinäytöksinen näytelmä. Viimeinen ääninauha. Yksinäytöksinen näytelmä | Selite=(Happy Days, 1961.) Ranskan kielestä suomentanut Juha Mannerkorpi. (Krapps last tape, 1958.) Englannin kielestä suomentanut Seppo Virtanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1967}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bergholm, Eija-Elina ja Timo (toim.) | Nimeke=Tehdään teatteria. Yhdeksän näytelmää ja kabareelauluja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1967}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Brecht, Bertolt | Nimeke=Kolmen pennin ooppera | Selite=(Die Dreigroschenoper, 1928.) Suomentaneet Max Rand ja Turo Unho. Laulut suomentanut Elvi Sinervo. Delfiinikirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1970}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Brecht, Bertolt | Nimeke=Galilein elämä. Näytelmä | Selite=(Leben des Galilei, kirjoitettu 1939, ensiesitys 1943, toinen versio 1947.) Suomentanut Ritva Arvelo. Delfiinikirjat | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-1-05655-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Brecht, Bertolt | Nimeke=Äiti Peloton ja hänen lapsensa | Selite=(Mutter Courage und ihre Kinder, 1941.) Suomentanut Elvi Sinervo. Delfiinikirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1975 | Tunniste=ISBN 951-1-01999-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Brecht, Bertolt | Nimeke=Setšuanin hyvä ihminen ja muita näytelmiä | Selite=Sisältö. Setšuanin hyvä ihminen (Der gute Mensch von Sezuan, 1942.) Suomentanut Elvi Sinervo (1. painos 1967). Äiti Peloton ja hänen lapsensa (Mutter Courage und ihre Kinder, 1941.) Suomentanut Elvi Sinervo (1. painos 1975). Kolmen pennin ooppera (Die Dreigroschenoper, 1928.) Suomentaneet Max Rand ja Turo Unho. Laulut suomentanut Elvi Sinervo (1. painos 1970) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-1-15292-0}}

=== C ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Calderón de la Barca, Pedro | Nimeke=Elämä on unta | Selite=(La vida es sueño, 1635.) Espanjankielestä suomensi Helvi Vasara. 2. painos (1. painos 1953). Pieni kirjasto 10 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-0-25096-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Canth, Minna | Nimeke=Työmiehen vaimo; Kovan onnen lapsia | Selite=(1885; 1888.) Laatukirjasto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 (2. painos 2007) | Tunniste=ISBN 951-0-27818-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Čapek, Karel | Nimeke=R.U.R.. Rossum’s Universal Robots. Kollektiivinen draama, jossa on alkukomedia ja kolme näytöstä | Selite=(R.U.R.. Rossum’s Universal Robots. Kolektivní drama o vstupní komedii a třech dějstvích, 1920.) Suomentanut ja jälkisanoin varustanut Eero Balk | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5500-48-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Corneille, Pierre | Nimeke=Cid. 5-näytöksinen näytelmä | Selite=(Le Cid, 1637.) Suomentanut Eino Leino | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1917}}

=== E ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eliot, T. S. | Nimeke=Murha katedraalissa. Näytelmä | Selite=(Murder in the Cathedral, 1935.) Suomentanut Pertti Nieminen. Delfiinikirjat | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-1-08320-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eliot, T. S. | Nimeke=Cocktailkutsut | Selite=(The Cocktail Party, 1950.) Suomentaneet S. Repo ja Ville Repo. Delfiinikirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1951}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Eliot, T. S. | Nimeke=Yksityissihteeri. Komedia | Selite=(The Confidential Clerk, 1953.) Suomentaneet Eino S. Repo ja Ville Repo. Delfiinikirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1955}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ensler, Eve | Nimeke=Vaginamonologeja | Selite=(The Vagina Monologues, 2001.) Suomentanut Annu James. Jälkisanat kirjoittanut Gloria Steinem. Suomentanut Annika Eräpuro. Seven | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-1-17878-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Euripides | Nimeke=Bakkhantit | Selite=(Bákkhai, 405 eaa.) Suomentanut Mauno Manninen | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WS | Vuosi=1967}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Euripides | Nimeke=Hippolytos. Troijan naiset | Selite=(Hippolytos, 428 eaa.; Troades, 415 eaa.) Suomentanut Maarit Kaimio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1974 | Tunniste=ISBN 951-662-071-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Euripides | Nimeke=Herakles | Selite=(Herakles, noin 416 eaa.) Mukaillen suomentanut Pentti Saarikoski | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1967}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Euripides | Nimeke=Kyklooppi. Satyyrinäytelmä | Selite=(Kyklops, noin 412–408 eaa.) Suomentanut Pentti Saarikoski | Julkaisija=S.I. | Vuosi=s.a}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Euripides | Nimeke=Medeia. Ifigeneia Auliissa | Selite=(Medeia, 431 eaa.; Ifigeneia en Aulidi, noin 414 eaa.) Suomentaneet Otto Manninen, K. V. L. Jalkanen. Johdannon kirjoittanut Päivö Oksala. 2. painos (1. painos 1966 Antiikin klassikot -sarjassa) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-0-01465-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Euripides | Nimeke=Medeia | Selite=(Medeia, 431 eaa.) Suomennos ja jälkisanat Kirsti Simonsuuri. Kirja kerrallaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Lasipalatsi | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-9351-03-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Euripides | Nimeke=4 x Medeia. Käännöksiä ja esseitä | Selite=Toimittanut Maarit Kaimio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Klassillisen filologian laitos, Helsingin yliopisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-45-8549-6}}

=== F ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Frisch, Max | Nimeke=Tuhopolttajat. Opettavainen kappale ilman opetusta sekä jälkinäytös | Selite=(Biedermann und die Brandstifter. Ein Lehrstück ohne Lehre mit einem Nachspiel, 1953.) Suomentanut Pentti Saarikoski. Aikaisemmin julkaisematon suomennos vuodelta 1961 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nostromo | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-620-004-4}}

=== G ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=García Lorca, Federico | Nimeke=Doña Rosita ja muita näytelmiä | Selite=Sisältää näytelmät: Kunhan kuluu viisi vuotta (Así que pasen cinco años, 1931, esitetty 1945), Don Perlimplínin ja Belisan puutarharakkaus (Amor de don Perlimplín con Belisa en su jardin, 1925, esitetty 1933), Doña Rosita eli Kukkien kieli (Doña Rosita la soltera o El lenguaje de las flores, 1935). Suomentanut Pentti Saaritsa. Delfiinikirjat | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-1-04740-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=García Lorca, Federico | Nimeke=Veren häät ja muita näytelmiä | Selite=Sisältää näytelmät: Bodas de sangre (1932, esitetty 1933), Retablillo de don Cristóbal (1923, esitetty 1935) La casa de Bernarda Alba (1936, esitetty 1945). Suomentanut Pentti Saaritsa. Delfiinikirjat | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1977 | Tunniste=ISBN 951-1-04233-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Genet, Jean | Nimeke=Parveke. Näytelmä | Selite=(Le balcon, 1956.) Ranskankielisestä alkuperäisteoksesta suomentanut Esko Elstelä. Weilin &amp; Göösin kirjasto 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija= Weilin + Göös | Vuosi=1966}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Goethe, Johann Wolfgang von | Nimeke=Egmont. Viisinäytöksinen murhenäytelmä | Selite=Suomentanut J. Hollo. Goethen valitut teokset 1. - 2. painos (1. painos 1923) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1932}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Goethe, Johann Wolfgang von | Nimeke=Götz von Berlichingen, rautakäsi. Näytelmä | Selite=(Götz von Berlichingen mit der eisernen Hand, 1773.) Suomentanut J. Hollo. 2. painos (1. painos 1923). Goethen valitut teokset 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1932}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Goethe, Johann Wolfgang von | Nimeke=Hermann ja Dorothea | Selite=(Hermann und Dorothea, 1798.) Suomentanut O. Manninen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1929}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Goethe, Johann Wolfgang von | Nimeke=Torquato Tasso. Näytelmä | Selite=(Torquato Tasso. Ein Schauspiel, 1790.) Suomentanut J. Siljo. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 111 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=1913}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Goethe, Johann Wolfgang von | Nimeke=Iphigeneia Tauriissa. Viisi-näytöksinen näytelmä | Selite=(Iphigenie auf Tauris. Ein Schauspiel, 1787.) Suomentanut Eino Leino. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 111 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=1910}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Goethe, Johann Wolfgang von | Nimeke=Valitut teokset 4 | Selite=Suomennokset tarkastanut O. Manninen. Sisältö. ''Iphigeneia Tauriissa'', ''Torquato Tasso'', ''Faust'', ''Hermann ja Dorothea'' | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1929}}

=== H ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavikko, Paavo | Nimeke=Airo ja Brita. Näytelmä | Selite=Kansialanimeke: Näytelmä jatkosodan päämajasta. sodasta ja rakkaudesta jossa on kaikki pelissä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-884-259-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavikko, Paavo | Nimeke=Anastasia ja minä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-884-148-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavikko, Paavo | Nimeke=Hitlerin sateenvarjo. Näytelmä 2002 | Selite=Näytelmäkirjasarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-0-29123-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavikko, Paavo | Nimeke=Münchausen; Nuket. Kaksi näytelmää | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1960}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavikko, Paavo | Nimeke=Soitannollinen ilta Viipurissa 1918 | Julkaisija=Otava | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-1-04977-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavikko, Paavo | Nimeke=Sulka. 12 näytelmää | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-0-21855-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavikko, Paavo | Nimeke=Viisi pientä draamallista tekstiä | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-1-06332-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavikko, Paavo | Nimeke=Ylilääkäri. Kaksi näytelmää | Selite=Sisältää näytelmät: Ylilääkäri; Agricola ja kettu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1968}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Holberg, Ludvig | Nimeke=Neljä komediaa | Selite=Sisältö. Valtioviisas kannunvalaja (Den Politiske Kandestøber, 1722). Suomentanut Anja Samooja Gersov. Jeppe Niilonpoika (Jeppe paa Bierget eller den forvandlede Bonde, 1722). Suomentanut V. Tarkiainen (1909, 1946). Erasmus Montanus (Erasmus Montanus eller Rasmus Berg, 1723). Lapsensaajaiset (Barselstuen, 1723). Suomentanut Anja Samooja Gersov. Johdannon kirjoittanut Eino Krohn | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1966}}

=== I ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ibsen, Henrik | Nimeke=Valitut draamat 2, Brand. Dramaattinen runoelma | Selite=(Brand. Et dramatisk digt, 1866.) Aale Tynnin uusi suomennos | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1963}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ibsen, Henrik | Nimeke=Nukkekoti | Selite=(Et dukkehjem, 1879.) Suomentanut Eino Palola. 7. painos (1. painos 1964). Laatukirjat | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-23913-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Ionesco, Eugène | Nimeke=Kuningas kuolee | Selite=(Le roi se meurt, 1962.) Käännös: Pirkko Peltonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1964}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Isoaho, Hanna &amp; Vehmanen, Suvi &amp; Teerialho, Taina | Nimeke=Kaikkihan tietävät joulun ja pukin. Joka tontun välttämätön käsikirja | Julkaisupaikka=Pori | Julkaisija=Tainari | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-67233-6-5}}

=== J ===

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Jokamies. Vanha näytelmä rikkaan miehen kuolemasta | Selite=(Everyman, 1400-luku.) Suomentanut Huugo Jalkanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1916}}

=== K ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kleist, Heinrich von | Nimeke=Rikottu ruukku. Huvinäytelmä | Selite=(Der Zerbrochne Krug, 1811.) Suomentanut J. Siljo | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1916}}

=== L ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Laaksonen, Heli | Nimeke=Lukkosulaa ja lumpeenkukkia. Kaksinäytöksinen hapankomedia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-1-22690-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lessing, Gotthold Ephraim | Nimeke=Viisas Natan. Viisinäytöksinen runonäytelmä | Selite=(Nathan der Weise, 1779.) Suomentanut Matti Rossi. Teoksen toimittanut sekä Dupliikin, Lessingin esipuheen ja kirjeet suomentanut Vesa Tapio Valo. Like-klassikko | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-578-497-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lukianos | Nimeke=Jumalatarten kauneuskilpa ja muita satiireja | Selite=Kreikan kielestä suomentanut Kaarle Hirvonen. Klassikot-sarja 1 | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Littera | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-9356-01-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lukianos | Nimeke=Satiireja | Selite=Kreikan kielestä suomentanut Aapo Junkola. Käännöksen tarkistus ja Esipuhe: Martti Leiwo | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=A. Junkola | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 952-90-8072-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lukianos | Nimeke=Satiireja 2 | Selite=Kreikan kielestä suomentanut Aapo Junkola | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=A. Junkola | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-91-5732-0}}

=== M ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Marlowe, Christopher | Nimeke=Edvard II | Selite=(Edward II, noin 1592.) Suomentaneet Jarmo Haapanen ja Lasse Kekki | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Faros | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-98968-3-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Miller, Arthur | Nimeke=Kauppamatkustajan kuolema | Selite=(Death of a Salesman, 1949.) Suomentanut Rauno Ekholm. Laatukirjasto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-0-25197-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Molière | Nimeke=Ihmisvihaaja. Viisinäytöksinen huvinäytelmä | Selite=(Le Misanthrope ou l’Atrabilaire amoureux, 1666.) Suomentanut O. Manninen. Molièren komedioja. 2. painos (1. painos 1929) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-0-25098-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Molière | Nimeke=Komedioja 1. Naisten koulu, Tartuffe, Ihmisvihaaja, Amphitryon, Oppineet naiset | Selite=Suomentanut O. Manninen. Sisältö. Naisten koulu (1931), Tartuffe (1920), Ihmisvihaaja (1929), Amphitryon (1929), Oppineet naiset (1905) | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1959}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Molière | Nimeke=Komedioja 2. Porvari aatelismiehenä, Sievistelevät hupsut, Don Juan, Lääkäri vastoin tahtoaan, Saituri, Luulosairas | Selite=Suomentaneet Sulevi ja Otto Manninen, Tyyni Tuulio, Maija Lehtonen ja Lauri Hirvensalo | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1959}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Oksanen, Sofi | Nimeke=Stalinin lehmät; Kun kyyhkyset katosivat -näytelmä | Selite=Esipuhe: Sofi Oksanen. Puhe: Anders Olsson. Valitut teokset 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Silberfeldt | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-67534-5-4}}

=== P ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Parkkinen, Seppo | Nimeke=Elektra. Tutkimus veren historiasta. Aiskhyloksen, Sofokleen, Euripideen ja Senecan tragedioiden pohjalta | Selite=Suomennos ja dramaturgia: Seppo Parkkinen. Tekstin pohjana olevat näytelmät. Aiskhylos. Agamemnon; Haudalla uhraajat; Raivottaret. Sofokles. Elektra. Euripides. Elektra; Ifigeneia Auliissa. Seneca. Thyestes. - Suomennos pohjautuu näytelmien englanninkielisiin käännöksiin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirja kerrallaan | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-480-098-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Puškin, Aleksandr | Nimeke=Boris Godunov. Historiallinen draama | Selite=(Boris Godunov, 1825.) Suomentanut Martti Hännikäinen (1. painos. Helsingin kaupunginteatteri, 1985) | Julkaisupaikka=[S.l.] | Julkaisija=Martti Hännikäinen | Vuosi=2003}}

=== R ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Racine, Jean | Nimeke=Faidra. Viisinäytöksinen murhenäytelmä | Selite=(Phèdre, 1677.) Suomentanut Aale Tynni | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-0-13909-2}}

=== S ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saarikoski, Pentti | Nimeke=Antiikin runoutta ja draamaa. Suomennoksia | Selite=Toimittanut ja jälkisanan kirjoittanut H. K. Riikonen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-1-17918-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saisio, Pirkko (toim.) | Nimeke=Näkyykö tähtiä? ja muita nykynäytelmiä | Selite=Elektra | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-578-824-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sartre, Jean-Paul | Nimeke=Likaiset kädet; Suljetut ovet | Selite=(Les mains sales, 1948; Huis clos, 1944.) Suomentaneet Toini Kaukonen, Marja Rankkala. Moderneja kirjailijoita | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1966}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Schiller, Friedrich von | Nimeke=Rosvot. Viisinäytöksinen näytelmä. Orleansin neitsyt. Romanttinen murhenäytelmä | Selite=Rosvot (Die Räuber, 1781). J. Siljon (1915) tarkastettu suomennos. Orleansin neitsyt (Die Jungfrau von Orléans, 1801). Suomentanut Toivo Lyy | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1950}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Schiller, Friedrich von | Nimeke=Valitut teokset 2, Don Carlos; Maria Stuart | Selite=(Don Karlos, 1787; Maria Stuart, 1800.) Suomentanut Toivo Lyy. Valikoinnin suorittanut Rafael Koskimies | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1953}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Schiller, Friedrich von | Nimeke=Valitut teokset 3, Wallenstein-trilogia | Selite=(Wallenstein-Trilogie, 1799.) Suomentanut Toivo Lyy. Valikoinnin suorittanut Rafael Koskimies. Maailmankirjallisuuden mestariteoksia 15 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1955}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Schiller, Friedrich | Nimeke=Naiivista ja sentimentaalisesta runoudesta | Selite=(Über naive und sentimentalische Dichtung, 1795.) Suomentanut Henriikka Tavi. Paradeigma-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-5169-55-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Seneca | Nimeke=Kaksi tragediaa. Medeia ja Thyestes | Selite=(Medea, noin 50; Thyestes, noin 62.) Suomentaneet Antti T. Oikarinen &amp; Maija-Leena Kallela | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-260112-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Kaksi nuorta veronalaista | Selite=(The Two Gentlemen of Verona, noin 1590–93.) Suomentanut Leena Tamminen. Esipuhe: Kai Savola | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-30299-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Henrik VI. Ensimmäinen osa | Selite=(Henry VI, Part 1, noin 1591.) Suomentanut Matti Rossi. Esipuhe: Tuomas Heikkilä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35520-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Henrik VI. Toinen osa | Selite=(Henry VI, Part 2, noin 1591.) Suomentanut Matti Rossi. Esipuhe: Ritva Siikala | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-32323-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Henrik VI. Kolmas osa | Selite=(Henry VI, part 3, noin 1591.) Suomentanut Matti Rossi. Esipuhe: Ritva Siikala | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-32381-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Kuinka äkäpussi kesytetään | Selite=(The Taming of the Shrew, noin 1591.) Suomentanut Leena Tamminen. Esipuhe: Sirkku Aaltonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-32294-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Titus Andronicus | Selite=(Titus Andronicus, noin 1592.) Suomentanut Pentti Saaritsa. Esipuhe: Kuisma Korhonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 951-0-33062-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Rikhard III | Selite=(Richard III, noin 1592.) Suomentanut Matti Rossi. Esipuhe: Kalle Holmberg | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-0-29490-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Erehdysten komedia | Selite=(The Comedy of Errors, noin 1594.) Suomentanut Leena Tamminen. Esipuhe: Pirkko Koski | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-0-34766-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Romeo ja Julia | Selite=(Romeo and Juliet, noin 1591–95.) Suomennos ja esipuhe: Marja-Leena Mikkola | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-31683-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Juhannusyön uni | Selite=(A Midsummer Night's Dream, noin 1595.) Suomentanut Matti Rossi. Essee: Mirkka Rekola. Esipuhe: Nely Keinänen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-30705-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Rikhard II | Selite=(Richard II, noin 1595.) Suomentanut Matti Rossi. Esipuhe: Laura Ruohonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-0-33802-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Turhaa lemmen touhua | Selite=(Love’s Labour’s Lost, noin 1595–96.) Suomentanut Juhani Lindholm. Esipuhe: Juhani Lindholm | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-0-36267-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Kuningas Juhana | Selite=(King John, noin 1596.) Suomentanut Matti Rossi. Esipuhe: Arto Luukkanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 951-0-33801-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Venetsian kauppias | Selite=(The Merchant of Venice, noin 1596–97.) Suomentanut Tiina Ohinmaa. Esipuhe: Eva Johanna Holmberg | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 951-0-37195-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Windsorin iloiset rouvat | Selite=(The Merry Wives of Windsor, noin 1597.) Suomentanut Kersti Juva. Esipuhe: Anu Korhonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-32016-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Henrik IV. Ensimmäinen osa | Selite=(Henry IV, Part 1, noin 1597.) Suomentanut Matti Rossi. Esipuhe: Irmeli Niemi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-0-29026-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Henrik IV. Toinen osa | Selite=(Henry IV, Part 2, noin 1598–99.) Suomentanut Matti Rossi. Esipuhe: Irmeli Niemi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-0-29489-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Paljon melua tyhjästä | Selite=(Much Ado About Nothing, noin 1598–99.) Suomentanut Kersti Juva. Esipuhe: Heta Pyrhönen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-0-33063-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Henrik V | Selite=(Henry V, noin 1599.) Suomentanut Matti Rossi. Esipuhe: Kimmo Katajala | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-0-34765-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Julius Caesar | Selite=(Julius Caesar, noin 1599.) Suomentanut Lauri Sipari. Esipuhe: Jotaarkka Pennanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-31367-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Kuten haluatte | Selite=(As You Like It, noin 1599.) Suomennos ja esipuhe: Kirsti Simonsuuri | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35614-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Hamlet | Selite=(Hamlet, noin 1600–01.) Suomentanut Matti Rossi. Esipuhe: Ralf Långbacka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-0-38227-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Loppiaisaatto | Selite=(Twelfth Night, or What You Will, noin 1601–02.) Suomentanut Pentti Saaritsa. Esipuhe: Erik Söderblom | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-0-37747-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Troilos ja Cressida | Selite=(Troilus and Cressida, noin 1602.) Suomentanut Anna-Maija Viitanen. Esipuhe: Ralf Långbacka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 951-0-32373-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Mitta mitasta | Selite=(Measure for Measure, noin 1603–04.) Suomentanut Tiina Ohinmaa. Esipuhe: Juha Hurme | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-30706-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Othello: Venetsian mauri | Selite=(The Tragedy of Othello, the Moor of Venice, noin 1603–04.) Suomentanut Matti Rossi. Esipuhe: Kirsikka Moring | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-0-40003-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Loppu hyvin, kaikki hyvin | Selite=(All’s Well That Ends Well, noin 1604–05.) Suomentanut Tiina Ohinmaa. Esipuhe: Jyrki Nummi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-32133-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Timon Ateenalainen | Selite=(Timon of Athens, noin 1605–06.) Suomentanut Lauri Sipari. Esipuhe: Harri Virtanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-0-36851-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Kuningas Lear | Selite=(King Lear, noin 1605–06.) Suomentanut Matti Rossi. Esipuhe: Matti Rossi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-30298-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Macbeth | Selite=(Macbeth, noin 1605–06.) Suomentanut Matti Rossi. Esipuhe: Ralf Långbacka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-29027-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Coriolanus | Selite=(Coriolanus, noin 1605–08.) Suomentanut Lauri Sipari. Esipuhe: Markku Peltonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-0-32587-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Antonius ja Kleopatra | Selite=(Antony and Cleopatra, noin 1607.) Suomentanut Matti Rossi. Esipuhe: Jaana Toivari-Viitala | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-0-33086-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Talvinen tarina | Selite=(The Winter’s Tale, noin 1610–11.) Suomentanut Jyrki Vainonen. Esipuhe: Clas Zilliacus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-32017-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Cymbeline | Selite=(Cymbeline, noin 1611.) Suomentanut Lauri Sipari. Esipuhe: Matti Kilpiö | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-352-65-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William | Nimeke=Myrsky | Selite=(The Tempest, noin 1611.) Suomentanut Matti Rossi. Esipuhe: Marjo Kaartinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951--0-35814-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William &amp; Fletcher, John | Nimeke=Henrik VIII, tai Kaikki on totta | Selite=(Henry VIII, 1613.) Suomentanut Lauri Sipari. Esipuhe: Maria Salenius | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-0-38706-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William &amp; Fletcher, John | Nimeke=Kaksi jalosukuista | Selite=(The Two Noble Kinsmen, noin 1613–14.) Suomennos ja esipuhe: Lauri Sipari | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-0-38259-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shakespeare, William &amp; Wilkins, George | Nimeke=Pericles, Tyyroksen prinssi | Selite=(Pericles, Prince of Tyre, noin 1607–08.) Suomentanut Anna-Maija Viitanen. Esipuhe: Arto Kivimäki. Nimeke selässä ja irtopäällyksessä: Pericles | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-0-37499-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shaw, Bernard | Nimeke=Ihminen ja yli-ihminen. Komedia ja filosofia | Selite=(Man and Superman. A Comedy and a Philosophy, 1903.) Suomentanut Aino Malmberg | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1906}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Shaw, Bernard | Nimeke=Pyhä Johanna. Historiallinen näytelmä. Lopullinen teksti | Selite=(Saint Joan. A Chronicle Play in Six Scenes and an Epilogue, 1923.) Suomentanut Matti Norri | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kautelaari | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-99141-0-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sofokles | Nimeke=Antigone | Selite=(Antigone, noin 442 eaa.) Suomentanut Kirsti Simonsuuri | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2011 |Tunniste=ISBN 978-952-01-0575-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sofokles | Nimeke=Antigone; Kuningas Oidipus | Selite=(Antigone, noin 442 eaa.; Oidipus Tyrannos, noin 429 eaa.) Suomentaneet Elina Vaara &amp; Otto Manninen. Johdannon kirjoittanut Päivö Oksala. Antiikin klassikot | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1966}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sofokles | Nimeke=Elektra ja Trakhiin naiset | Selite=(Elektra, noin 410 eaa.; Trakhiniai, noin 450–424 eaa.) Suomentanut Tommi Nuopponen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Summa | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 952-5418-12-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sofokles | Nimeke=Kuningas Oidipus | Selite=(Oidipus Tyrannos, noin 429 eaa.) Suomentanut ja johdannon kirjoittanut Veijo Meri | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-1-10397-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sofokles | Nimeke=Kuningas Paksujalka | Selite=(Oidipus Tyrannos, noin 429 eaa.) Käännöstyöryhmä: Kari Heiskanen ym | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Nostromo | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-620-002-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sofokles | Nimeke=Oidipus Kolonoksessa | Selite=(Oidipus epi Kolono, 401 eaa.) Suomentanut Esa Kirkkopelto. Suomennettu erikielisistä käännöksistä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-578-199-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Strindberg, August | Nimeke=Mestari Olavi. Viisinäytöksinen näytelmä | Selite=(Mäster Olof. Skådespel i fem akter, 1872.) Näytelmän ensimmäisen kesällä 1872 kirjoitetun proosaversion mukaan suomentanut Veijo Meri. Delfiinikirjat | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-1-04744-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Strindberg, August | Nimeke=Neiti Julie. Naturalistinen murhenäytelmä | Selite=(Fröken Julie. Ett naturalistiskt sorgespel, 1888.) Suomentanut Helena Anhava. Delfiinikirjat | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-1-10118-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Strindberg, August | Nimeke=Uninäytelmä | Selite=(Ett drömspel, 1901.) Suomentanut Lauri Sipari | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Love-kirjat | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-835-098-1}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Strindberg, August | Nimeke=Uninäytelmä | Selite=(Ett drömspel, 1901.) Suomentanut ja sovittanut Jusa Peltoniemi. Kirja kerrallaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Lasipalatsi | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-9351-33-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Strindberg, August | Nimeke=Suuri maantie. Vaellusdraama, jossa on seitsemän pysähdyspaikkaa | Selite=(Stora landsvägen. Ett vandringsdrama med sju stationer, 1909.) Suomentanut Toini Havu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1967}}

=== T ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tšehov, Anton | Nimeke=Isättömyys (Platonov); Ivanov; Metsähiisi | Selite=(Bezottsovshtshina/Platonov, 1881; Ivanov, 1887; Leshi, 1889.) Suomentanut Esa Adrian | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Love-kirjat | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-835-100-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tšehov, Anton | Nimeke=Lokki; Vanja-eno; Kolme sisarta; Kirsikkatarha | Selite=(Cajka, 1895; Djadja Vanja, 1900; Tri sestry, 1901; Višnevyi sad, 1904.) Suomentanut Martti Anhava | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-1-15882-1}}

=== W ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Waltari, Mika | Nimeke=Mika Waltarin näytelmät | Selite=Toimittaja: Irina Björkman | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-23508-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Wuolijoki, Hella | Nimeke=Niskavuoren tarina | Selite=Näytelmät on kirjoitettu nimimerkillä Juhani Tervapää | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-1-13676-3}}

== Uskonnollinen kirjallisuus ==

=== C ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Crozier, W. P. | Nimeke=Pontius Pilatuksen kirjeet. Kirjoitetut hänen ollessaan Juudean maaherrana hänen ystävälleen Senecalle Roomaan | Selite=(Letters of Pontius Pilate: Written during His Governorship of Judea to His Friend Seneca in Rome, 1928.) Suomentanut Aapeli Saarisalo. 1. painos 1938 Gummeruksen kustantamana | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-796-210-X}}

=== G ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Gibran, Kahlil | Nimeke=Jeesus, ihmisen poika. Hänen sanansa ja tekonsa niiden tallentamina ja kertomina jotka tunsivat Hänet | Selite=(Jesus, the Son of Man. His words and His deeds as told and recorded by those who knew Him, 1928.) Suomentanut Helmi Krohn (1. laitos 1945) | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1975 (2. painos 1984) | Tunniste=ISBN 951-23-2162-9}}

=== L ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lewis, C. S. | Nimeke=Paholaisen kirjeopisto | Selite=(The Screwtape Letters, 1942.) Suomentanut Taneli Junttila | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-607-297-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lewis, C. S. | Nimeke=Suuri avioero | Selite=(The Great Divorce, 1945.) Suomennos: Kari Krohn. Piirrokset: Richard Seewald. Värikuvat: Aleksandra Ionowa | Julkaisupaikka=Lahti | Julkaisija=Karatas-kirjat | Vuosi=1970}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lewis, C. S. | Nimeke=Suuri avioero | Selite=(The Great Divorce, 1945.) Suomentanut Leena Huima | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-288-082-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Lewis, C. S. | Nimeke=Kasvoista kasvoihin. Tarina rakkaudesta | Selite=(Till We Have Faces. A Myth Retold, 1956.) Suomentanut Kirsi Nisula | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-247-427-8}}

=== S ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Saarinen, Risto | Nimeke=Jeesus Jokisen tapaus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-625-581-7}}

=== W ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Waltari, Mika | Nimeke=Jumalaa paossa. Kertomus Jumalan johdatuksesta | Selite=2. näköispainos. Alkuperäinen: Helsingissä. Suomen merimieslähetysseura, 1925 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen merimieskirkko | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-98549-4-6}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Waltari, Mika | Nimeke=Feliks onnellinen | Selite=10. painos (1. painos 1958) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-0-35683-8}}

[[Luokka:Bibliografiat]]</text>
      <sha1>7bmuojexixfqygif8abyso2jgr6eu3h</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Käyttäjä:CandalBot</title>
    <ns>2</ns>
    <id>12859</id>
    <revision>
      <id>128756</id>
      <parentid>86525</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T21:54:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Lint-virheen (Multi colon escape) korjaus. Poistetaan kaikki interwiki-linkit.</comment>
      <origin>128756</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="62" sha1="cksu51ta83rtnnigi0l7nagpu70ks5c" xml:space="preserve">{{bot|Candalua|site=it}}
{{heikko ohjaus|it:Utente:CandalBot}}</text>
      <sha1>cksu51ta83rtnnigi0l7nagpu70ks5c</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Käyttäjä:Averaver</title>
    <ns>2</ns>
    <id>12865</id>
    <revision>
      <id>128763</id>
      <parentid>91609</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T22:17:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Lint-virheen (Bogus file options) korjaus. Virhe: ei toista parametriä annettu mallineelle.</comment>
      <origin>128763</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="385" sha1="7fmf7j9dz8xz3s9909jc7x6lbzdkpia" xml:space="preserve">{{#Babel:fi-0|ru|en-2|gender=male}}
* [[Käyttäjä:Averaver/common.js]]

== Aiheesta muualla ==
{{Wikisanakirja|Kulttuuri|Kulttuuri}}
{{Wikipedia|Kulttuuri|Kulttuuri}}
{{Commonscat|Culture|kulttuuri}}
{{Commons|Art|Taide}}
**
{{Commonscat|Literature}}
{{Wikikirjasto|Luokka:Kirjallisuus}}
{{Wikiuutiset|Luokka:Kirjallisuus}}
**
{{Wikisitaatit|Luokka:Kirjallisuus|Luokka:Kirjallisuus}}</text>
      <sha1>7fmf7j9dz8xz3s9909jc7x6lbzdkpia</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>128764</id>
      <parentid>128763</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T22:18:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>sanakirjassa sana-artikkelit alkavat gemenalla</comment>
      <origin>128764</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="385" sha1="g8wadvtwnxcw4uusux4sc28ejsvhxrg" xml:space="preserve">{{#Babel:fi-0|ru|en-2|gender=male}}
* [[Käyttäjä:Averaver/common.js]]

== Aiheesta muualla ==
{{Wikisanakirja|kulttuuri|kulttuuri}}
{{Wikipedia|Kulttuuri|Kulttuuri}}
{{Commonscat|Culture|kulttuuri}}
{{Commons|Art|Taide}}
**
{{Commonscat|Literature}}
{{Wikikirjasto|Luokka:Kirjallisuus}}
{{Wikiuutiset|Luokka:Kirjallisuus}}
**
{{Wikisitaatit|Luokka:Kirjallisuus|Luokka:Kirjallisuus}}</text>
      <sha1>g8wadvtwnxcw4uusux4sc28ejsvhxrg</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Käyttäjä:Candalua</title>
    <ns>2</ns>
    <id>13122</id>
    <revision>
      <id>128755</id>
      <parentid>86524</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T21:54:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Lint-virheen (Multi colon escape) korjaus. Poistetaan kaikki interwiki-linkit.</comment>
      <origin>128755</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="36" sha1="92bh28d5ej4whbst6brj1dxf5fwti5x" xml:space="preserve">{{heikko ohjaus|it:Utente:Candalua}}</text>
      <sha1>92bh28d5ej4whbst6brj1dxf5fwti5x</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Se Wsi Testamenti Mattheus-Johannes.pdf/23</title>
    <ns>250</ns>
    <id>13316</id>
    <revision>
      <id>128766</id>
      <parentid>113382</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T22:45:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Mallineen Jae koodia on muutettu, joten tulos oli virheellinen täällä. Korjattu parametrillä m=.</comment>
      <origin>128766</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="620" sha1="40jw7tbhtue7bjygurty9ss3gnjx43l" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Pxos&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;= Pyhen Mattheusen Euangelion. =

== Ensimeinen Lucu. ==

[[File:Agricola New Testament illustration p23.png|thumb|left]]
{{jae|m= Matt 1:1}}TEme ombi Kiria Jesusen Chris-
tusen syndyme-
st * Dauidin poian / Abra-
hamin poian.
{{jae|m= Matt 1:2}}Abraham syn
nytti Isaac.
Isaac synnytti
Jacob.
Jacob synnytti
Judam / ia hen-
en weliense.
{{jae|m= Matt 1:3}}Judas synnytti
Pharez ia Sa-
ram sijte Tama
rist.
Pharez synnyt-
ti Hezron.
Hezron synnyt-
ti Ram.
{{jae|m= Matt 1:4}}Ram synnytti
Aminadab.
Aminadab syn
nytti Nahasson
Nahasson synnytti Salma.
{{jae|m= Matt 1:5}}Salma synnytti Boaz / Rahabist.
A Boaz&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>40jw7tbhtue7bjygurty9ss3gnjx43l</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Se Wsi Testamenti Mattheus-Johannes.pdf/24</title>
    <ns>250</ns>
    <id>13317</id>
    <revision>
      <id>128767</id>
      <parentid>113383</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T22:47:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Mallineen Jae koodia on muutettu, joten tulos oli virheellinen täällä. Korjattu parametrillä m=.</comment>
      <origin>128767</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1363" sha1="jxvg5587840zmksas8f9sxdkhwzb6qf" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Pxos&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;P. Mattheusen

Ruth 4. Boaz synnytti Obed / Rutist.
Obed synnytti Jesse.
{{jae|m= Matt 1:6}}Jesse synnytti sen Kuningan Dauid.
Kuningas Dauid &lt;sup&gt;b&lt;/sup&gt; synnytti Salomonem / Urian emeneste.
{{lukukelvoton|b.}} Reg. 12. Salomon synnytti Roboam.
{{jae|m= Matt 1:7}}Roboam synnytti Abia.
Abia synnytti Assa.
{{jae|m= Matt 1:8}}Assa synnytti Josaphat.
Josaphat synnytti Joram.
{{jae|m= Matt 1:9}}Joram synnytti Osian.
Osia synnytti Jothan.
Jothan synnytti Achas.
Achas synnytti Ezechia.
{{jae|m= Matt 1:10}}Ezechia synnytti Manasse.
Manasse synnytti Amon.
Amon synnytti Josia.  (fangeuxes
4 Re. 25. {{jae|m= Matt 1:11}}Josia synnytti Jechonia / ia henen weliens/ sijne Babilonian
{{lukukelvoton|1}}2. Pat. 36 Mutta ielkin sen Babilonian fangeuxen/ synnytti Jechonia
{{lukukelvoton|6}}. Estraz. {{jae|m= Matt 1:12}}Sealthiel synnytti Zorobabel. (Sealthiel
{{jae|m= Matt 1:13}}Zorobabel synnytti Abiud.
Abiud synnytti Eliachim Eliachim synnytti Asor.
{{jae|m= Matt 1:14}}Asor synnytti Zadoch.
Zadoch synnytti Achin. Achin synnytti Eliud.
{{jae|m= Matt 1:15}}Eliud synnytti Eleazar.
Eleazar synnytti Mathan.
Mathan synnytti Jacob.
&lt;nowiki&gt;*&lt;/nowiki&gt; Mari {{jae|m= Matt 1:16}} Jacob synnytti Joseph Marian miehen * iosta on syndynyt
ast. Jesus / ioca cutzutan Christus.
{{jae|m= Matt 1:17}}Nin ouat caiki poluet Abrahamist Dauidin asti nelietoista-
kymende&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>jxvg5587840zmksas8f9sxdkhwzb6qf</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Se Wsi Testamenti Mattheus-Johannes.pdf/25</title>
    <ns>250</ns>
    <id>13334</id>
    <revision>
      <id>128768</id>
      <parentid>113384</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T22:48:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Mallineen Jae koodia on muutettu, joten tulos oli virheellinen täällä. Korjattu parametrillä m=.</comment>
      <origin>128768</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2149" sha1="efs9njy1l60pq2xw6gblw9qzpaf2e50" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Pxos&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Euangelium. II.

kymende polue. Dauidhist haman sen Babilonian fangiuxen
asti / mös nelietoistakymende polue. Sijte Babiloniá fangiux
est hamá Christusen asti/ ouat mös nelietoistakymende polue.

{{jae|m= Matt 1:18}}JESUSEN CHRISTUSEN syndymys/ nein oli. Luc. {{lukukelvoton|1.}}
Cosca Maria hené eitens oli Josephijn kihlattu/ enné quin
hen weij sen cotians/ leuttin hen oleua raskas pyheste Hengest.
{{jae|m= Matt 1:19}}Mutta ette Joseph henen miehens oli hurskas/ ia ei tactonut
hende &lt;sup&gt;c&lt;/sup&gt; häweiste/ mutta aiatteli salaisest henen ylenanda.
{{jae|m= Matt 1:20}}Cosca hen nyt tete aiatteli/ Catzo/ nijn ilmestui Josephille
wnesa Herran Engeli/ ia sanoi/ Joseph Dauidin poica/ Ele
pelke ottaxes Maria sinun awioxes/ Sille että see quin henes-
se ombi sijnnyt/ se on Pyheste Hengest. {{jae|m= Matt 1:21}} Ja hené pite Poijan
synnyttemen/ ia sinun pite henen nimens JESUS cutzu-
man/ Sille henen pite wapactaman henen Canssans heiden
synneistens.

{{jae|m= Matt 1:22}}Mutta teme caiki ombi tapactanut/ Senpäle/ että teu-
tettemen pideis se/ quin Herralda on sanottu/ Prophetan
cautta/ ioca sanoi/ {{jae|m= Matt 1:23}}Catzo Yxi Neitzut pite wastoin oleman/
ia synnyttemen Poian/ Ja henen nimens pite cutzutaman Jesa. {{lukukelvoton|7a.}}
EmanuEl/ se ombi tulkittu/ Jumala meiden cansam.

{{jae|m= Matt 1:24}}Cosca nyt Joseph wnesta heräsi/ teki hen nijn quin
Herran Engeli henen keski/ {{jae|m= Matt 1:25}}Ja otti polisans tygens/ ia ei
tunnut hende * sihenasti quin hen synnytti henen Esikoi-
sens/ Ja cutzui henen nimense JESUS.

a    Dauid synnytti) Abrahamin ia Dauidin poica Christus tesse
ensin nimiteten/ ette hen oli heille molemille erinomaisesta luuattu.
b    P. Mattheus iette mutomat poluet pois/ ia wie Christusen su-
gut Salomonist lain ielken/ Mutta P. Lucas wiepi henen loonnon iel-
ken Natanist Salomonin weliest. Sille laki lukepi ne mös lapsixi.
iotca welieste/ ia ielkinienyist emenniste syndynyt ouat Deut. 25.
c    Häweiste) Se on/ eipe hen tactonut héde häpijän saatta canssan
eten quin henelle olis kylle wara ollut/ Lain ielkin. Ja että Joseph tel-
A ij         lens&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>efs9njy1l60pq2xw6gblw9qzpaf2e50</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Se Wsi Testamenti Mattheus-Johannes.pdf/36</title>
    <ns>250</ns>
    <id>13608</id>
    <revision>
      <id>128769</id>
      <parentid>113396</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T22:51:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>poistetaan &lt;small&gt;-tagit tarpeettomina tästä</comment>
      <origin>128769</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1872" sha1="62pbbkw6venx6ifuvjzpk8t6jxdemux" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Pxos&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;a  Coska) Tesse lugusa ei Christus puhu mailmaisest Esiwallast. Waan hen opetta Christikunnalens oikeat elemät Iumalan edes Hengese pitemen.

b  Perimen) Mailma lulepi maan omistauans / ia nautitzeuans tauarans / coska hen wäkiualda tekepi. Waan Christus opetta / että maa periteen ia nautitan Siueydhesä.

c  Rauhantekiet) Ne ouat enämbi quin Rauhaliset / nimittäin / iotca rauhan tekeuet / saattauat / piteuät ia muita souittauat. Nin quin Christus ombi meille rauhan tehnyt Iumalan cansa.

d  Soola) Cosca opettaiat Iumalan sanat wnohtauat / nin he maguttomaxi tuleuat inhimisten opin cautta. Ia soola pure / caruastele ia leicka / Nin mös Sarnaiast pitä Syndi rangaseman sanalla Ellei he cadhotuxen / tungion ia sondan tahdho poltetta.

e  Wehunexi) Se on Ei heneste pidhe palio pidhettemen / waan pois heitettemen.

f  Phariseusten) Ioinenga Wanhurscaus seisoi wainoin wlconaisis töise / ia wlconcullasudhes. Mutta Christus anopi wainoin Sydhemen wanhurskautta wskon cautta henen pälens.

g  Puchghais se wlgos) Hengelinen wlgospuchghastus ombi tesse käsketty / se on / coska Silmein himot esteten ia cooletetaan sydhemese.

h  Wannoco) Caiki wannomiset ia walat ouat tesse kieltyt / iotca Inhiminen itzestens tekepi. Mutta cosca Rackaus / häte / Lehimeisen tarue eli Iumalan Cunnia site anopi nin se on hyuesti techty. Ninquin mös Wiha on kieltu / ia on quitengin luualinen / cosca se Rackaudhesta ia Iumalan Cunnian waraxi tapachtupi.

i  Elket paha wastanseiso) Se on Ei kenengen pidhe itze wäryttä costaman. Mutta esiuallan / iolla miecka on / pite sen tekemen. Romanos 15.

k  Publicanit) Latinaxi. Ne cutzutan Somexi Weronottaiat / ia olit ne / iotca Romariten Weron ia räntyn edesseisoit ia ylescannoit. Ia ne olit enimest Iumalattomat Pacanat / siteuarten Romarilde sihen pannut.

== IV. Lucu. ==
&lt;noinclude/&gt;&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>62pbbkw6venx6ifuvjzpk8t6jxdemux</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiaineisto:Kahvihuone/arkisto/3</title>
    <ns>4</ns>
    <id>13865</id>
    <revision>
      <id>128771</id>
      <parentid>91773</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T23:03:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Lint-virheen (Bogus file options) korjaus. Virhe: kuvan koko 268px ja thumb yhdessä.</comment>
      <origin>128771</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="29370" sha1="lh6no7t6sn94jzl2oq54u8vdascfzyy" xml:space="preserve">{{Arkisto}}


==Etusivu==
Nyt täällä Wikiaineistossa on yli 5000 artikkelia, niin olisiko syytä uudista etusivua? Enemmän infomatiota antavaksi ja helpommin navigoitavaksi. Esim. mielestäni taas fransuilla on ihan kiva etusivu aineistoprojektissaan, joskin siellä on todella upeeta kirjallisuutta, on muuten meilläkin. Mitä mieltä käyttäjät asiasta ovat? Itsestäni ei ole moisen peukalottamaksi tekijäksi. Mutta kyllä varmaan joku hommat osaa. ystävyydellä --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 9. helmikuuta 2009 kello 09.31 (UTC)

: Minun puolestani laitetaan kaikin mokomin etusivu uuteen uskoon, joskaan minulla ei taida riittää siihen aikaa eikä energiaa. Kuka tahansa voi muokata sitä rohkeasti toimivammaksi, sillä nykyisenään se on aika mitäänsanomaton. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 9. helmikuuta 2009 kello 21.30 (UTC)

::Taidan esittää Wikipedian kahvihuoneessa toiveen, josko siellä joku huomattavasti minua lahjakkaampi innostusi moisen  etusivun tekemään. --[[Toiminnot:Muokkaukset/88.114.66.70|88.114.66.70]] 10. helmikuuta 2009 kello 08.17 (UTC) siis en ollut kirjautuneena sisään kun tämän tein. Olen luvannut kirjapalkinnon parhaan sivuehdotuksen tekijälle. --[[Toiminnot:Muokkaukset/88.114.66.70|88.114.66.70]] 10. helmikuuta 2009 kello 16.07 (UTC)

:::Olen kait jo liian vanha? Enhän näet osaa kirjottautua edes sisään Wikiaineistoon! Nuo edelliset kaksi kommenttia IP-numerolla ovat minulta! Anteeksi pynnön olevan velkaa yhteisölle omasta typeryydestäni. --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 11. helmikuuta 2009 kello 08.36 (UTC)

==Wikiaineiston määrittely==

&lt;nowiki&gt;[[Wikiaineisto:Miä on Wikiaineisto?]]&lt;/nowiki&gt; =&gt; Määrittelyssä on puutteita. [[Toiminnot:Muokkaukset/143.51.236.88|143.51.236.88]] 16. maaliskuuta 2009 kello 17.43 (UTC)

==Keskustelua aineistosisällöstä==

Alla olevalla keskustelulla on periaatteelista merkitystä: onko välttämätöntä pysyä ranskalaisessa mallissa. [[Toiminnot:Muokkaukset/143.51.236.88|143.51.236.88]] 16. maaliskuuta 2009 kello 17.56 (UTC)

==Mallinnus==

{| cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;margin-left: 0.5em; margin-bottom: 0.5em; border:3px solid #ffcc00; width:280px; font-size:90%; font-family:Arial,Helvetica&quot; align=&quot;right&quot;

! style=&quot;background: #ffcc00; color: black; text-align:center;&quot; colspan=3 | Möysän peruskoulu
|-
|colspan=&quot;3&quot; align=&quot;center&quot;| 
|-
|colspan=&quot;3&quot; align=&quot;center&quot;|[[kuva:None.png|center|thumb|Toivotaan Möysän kansa- tai peruskoulun kuvaa]]
|-
|}

'''Möysän peruskoulu''' (ennen Möysän kansakoulu)
*luokat 1-6
*oppilasmäärä noin 220
*perustettu 1906
*vanhempainyhdistys: Möysän Ystävät
*tulevaisuus: ylläpidetään (2008)

'''Koulurakennus'''
*valmistumisvuosi &lt;BR/&gt; - 1906 puurakennus
*laajentamisvuosi  &lt;BR/&gt; - 1928 kivirakennus ''Hollola'' (tontti Lahden kaupungin puolelle kunnanrajaa 1933) &lt;BR/&gt; - 1936 kaksikerroksinen lisäkivirakennus, jonka korotus 1953 nelikerroksiseksi

==Uutta tutkimusta==
Eikös tämä aineistowiki ole tarkoitettu juuri aiemmin julkaistuille ja jo tekijänoikeuksista vapaille aineistoille. Lahden koulut, mitä ne nyt ovatkaan, ovat varmasti uuttaa tutkimusta ja siten esim. wikikirjastoon sopiaavia juttuja. Jos jostain koulusta on tehty esim. matrikkeli, joka on vapaa tekijänoikeuksista, niin se tänne tietenkin sopii tai jopa kirjat tai artikkelit, jotka ovat vaapaita. --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 21. tammikuuta 2008 kello 10.18 (UTC)

:Miten tilastotieto voi olla &quot;uutta tutkimusta&quot;? Miten julkaistu tilasto, jota ei ole julistettu salaiseksi asianmukaisesti, voi olla tekijänoikeuden mukaista aineistoa? Viiteaineistossa on nimenomaan luetteloita ja tilastotietoja, joita ei ole kirjoitettu romaanin muotoon. Miten ''uusi tutkimus'' liittyy Wikisourceen? Kyseessähän on vain tapa estää kirjoittamasta teorioita itse uusiksi Wikipediaan. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 21. tammikuuta 2008 kello 13.47 (UTC)

:: Wikiaineisto on erityisesti tarkoitettu '''jossakin muualla julkaistuille teksteille''', ei itse laadituille kirjoituksille tai koululistauksille. Se, että jokin tieto on julkaistu jossakin, ei tee siitä tänne sopivaa vaan tekstin tulisi olla muuntelemattomassa asussa eli julkaistuna versiona. Minun nähdäkseni asiaa ei voi ratkaista sillä, että laittaa listaukseen mukaan, mitä luokkia missäkin koulussa on. Jos haluat, niin artikkelia voidaan ehdottaa poistettavaksi vaikka poistoäänestyksen kautta, niin saadaan yhteisön kanta siihen, sopiiko tällainen materiaalia tänne. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. tammikuuta 2008 kello 16.07 (UTC)

:::Kaikki tilastotiedot on julkaistu muualla julkisissa asiakirjoissa. Ne eivät ole kaunokirjallisuutta niin kuin Gutenbergista peistattu kaunokirjallisuus. Minusta Sinun kannattaisi katsoa vielä kertaalleen Wikisourcen säännöt - myös englanninkieliset, eikä äänestyttää mitenkään valmistelematta asiaa epäjohdonmukaisesti Wikipedian tapaan. Olen aivan varma, että mikään Gutenbergistakaan peistattu ei ole samassa muodossa kuin runsas vuosisata sitten, kun ne julkaistiin ensimmäistä kertaa kirjapainossa. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 21. tammikuuta 2008 kello 16.15 (UTC)

::::Pointti lienee että dokumenttien pitää olla aiemmin julkaistu sellaisenaan yhtenä kappaleena. Tänne ei tehdä koosteita. Miten tämä muuten eroaisi Wikipediasta? --[[Käyttäjä:Harriv|Harriv]] 21. tammikuuta 2008 kello 16.55 (UTC)

:::: Täällä ovat tosiaankin voimassa suomenkielisen Wikiaineiston säännöt samalla tavalla kuin suomenkielisen Wikiaineiston säännöt ovat voimassa suomenkielisessä Wikipediassa. Kieliversioiden välillä on eroja, etkä voi soveltaa englanninkielisen version sääntöjä suoraan tänne. Tosin englanninkielisessäkin on kyse bibliografioista eli teoslistoista, ei elämäkerroista [http://en.wikisource.org/wiki/Wikisource:What_is_Wikisource%3F#What_do_we_include_and_exclude_at_Wikisource.3F].

:::: Ainakin minun Gutenberg-projektiin lisäämäni teokset pyrkivät jäljittelemään mahdollisimman tarkasti alkuperäistä, ja erot rajoittuvat lähinnä ympäristön sallimaan ulkoasuun ja painovirheiden korjaamiseen. Sen sijaan esimerkiksi vanhan kielen piirteisiin ei puututa vaan ne jätetään autenttisiksi eikä kirjoja ”korjailla” nykypäivän tietämyksen mukaisiksi. Pointti on joka tapauksessa – kuten Harriv myös täsmensi –, että tekstit on '''julkaistu aiemmin sellaisinaan jossakin muualla'''. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. tammikuuta 2008 kello 17.13 (UTC)

:::::Tietenkin kaikki aineisto on julkaistu aina jossain muualla - muodossa tai toisessa. Muutoinhan kyseessä olisi julkisuuslainsäädännön määrittelemä tieto, ja kuuluisi lähdesuojassa Wikileaksiin. [[Toiminnot:Muokkaukset/143.51.236.88|143.51.236.88]] 16. maaliskuuta 2009 kello 17.48 (UTC)

:::::: Sinulta jäi ilmeisesti kokonaan huomaamatta, että täällä julkaistaan alkuperäisiä tekstejä '''sellaisinaan''' eikä esimerkiksi niiden pohjalta laadittuja omia esityksiä. Niiden paikka on tosiaankin Wikikirjasto. Julkisuuslailla ei liene sen kanssa paljonkaan tekemistä eikä liioin Wikileaksillakaan. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 16. maaliskuuta 2009 kello 21.17 (UTC)

:Valitettavasti ole nykyisin aiempaa vähemmän läsnä eri wikiprojekteissa, mutta kyllä harriv ja Nysalor toteavat täyttä asiaa. Minulle ei toki ole mitään Lahden koulutekstejä vastaan, mutta foorumi on väärä. Kuten aiemmin sanoin niin esimerkiksi Lähden koulujen martkikkelit voisi tänne tallentaa, jos ne vaan ovat vapaita tekijänoikeuksista. Arvoisa IP, suomeksi on paljon kirjallisuutta, erilaisia artikkelita ym. jo aiemmin julkaistuja tekstejä, joita tänne kannataa laitaa. Se on aina kulttuuriteko kun joku teksti kopioidaan nettiin. --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 27. tammikuuta 2008 kello 19.47 (UTC)
::Jos ajatellaan, että tietokantojen määrä kasvaa eksponentiaalisesti ja että on olemassa valtion jatkuvasti ylläpitämiä tietokantoja, käsittääkseni viitteet ovat 100-1000 kertaa tehokkaampi tapa tuoda tieto käsille kuin peistata kaikki uudestaan. Olisi jokseenkin surullista, jos Wikiaineisto käsitettäisiin vain ennen 1890 kirjoitetun suomalaisen kirjallisuuden n:ksi välivarastoksi. Tiedustelisin, mikä on oma näkemyksesi kehittämiseen. Nykyäänhän yksityiskohdasta voi olla tarkennus vain jos saman on jo kirjoittanut Wikipediaan. Wikiaineiston pitäisi löytää oma roolinsa. Genealogeilla, numismaatikoilla ja filatelisteilla voisi olla paljon annettavaa. Ei kommentilla varutettu luettelorivi ole artikkeli, mikä pitää tuhota tai kirjoittaa ensiksi Wikipediaan, jotta siihen voidaan viitata tagilla. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 28. tammikuuta 2008 kello 17.42 (UTC)

::Arvoisa IP, saanen esittää näkemykseni wikiperheen työnjaosta. Tämä on siis vain yhden vähäisen yksilön näkemys suuresta ja moninaisesta kokonaisuudesta. Wikipedia on tietenkin suurin ja kaunein, sen kokoaa omien periaatteittensa mukaisesti kaiken tiedon inhimillisestä yhteisöstä! Wikikirjastos on juuri ennen julkaisemattomia kirjoja, oppaita ja lueteloita varten, Wikiuutiset on lyhyen aikavälin hektistä uutisten valittämistä, mitä juuri nyt maailmassa tapahtuu, Wikiaineisto on tarkoitettu aiemmin painetun ja julkaistun, mutta tekijänoikeuksista vapaan materiaalin julkaisemiseen. Kun katsoo vaikkapa ranskankielisen  vastaavan sisältöä, niin siellä näkyy koko, tai ainakin lähes koko vanhempi kirjallisuus, joka näin on saatu kaikkien ulottuville. Näin mielestäni nuo Lahden koulujutut kuuluvat Wikikirjastoon ja ne ovat siellä hienoina dokumentteina ja juuri oikeassa ympäristössä. Tämä Wikiaineisto on  tavaltaan kulttuuriperinnön tallentamista ja sekin on tärkeätä. Kun pidämme eri wikien tietorajat selvinä, niin se helpottaa kaikkien käyttöä ja Hienon kokonaisuuden luomista. Ystävyydellä --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 30. tammikuuta 2008 kello 20.43 (UTC)

:::Mitä hyötyä on Wikipedialla siitä, että Wikisource:en peistataan Gutenbergissa ja muualla oleva tekijänoikeudesta vapautettu aineisto? Ranskalainen käytäntö ei estä peistaamasta Suomen koko vanhaan kirjallisuutta Wikiaineistoon, mutta se, että pysytään tiukasti ranskalaisessa muotissa, aiheuttaa tietenkin se, että 3-4 henkilöä yksinään keskustelelee suuntaviivoista parhaan kiinnostuksensa ja ymmärryksensä perusteella. [[Toiminnot:Muokkaukset/143.51.236.88|143.51.236.88]] 16. maaliskuuta 2009 kello 17.50 (UTC)

:::: Me voimme luoda tänne oman muottimme, mutta toistaiseksi ei sinun lisäksesi kukaan muu ole tuntunut haluavan muuttaa Wikiaineistoa siihen suuntaan, että tänne kerättäisiin tietoja Lahden kouluverkosta tai artikkeleita erilaisista aineistotyypeistä. Toistan vieläkin: sinun linjanmuutosehdotuksellesi ei ole löytynyt kannatusta. Voinet vapaasti rakennella niitä Wikikirjastoon.

:::: Olen lisännyt tänne materiaalia Gutenberg-projektin lisäksi paljon myös Historiallisesta sanomalehtikirjastosta, jotta sen usein fraktuuramuodossa oleva aineisto olisi helpommin käytettävissä. Materiaalia on hyödynnetty mm. yliopisto-opetuksessa, joten siinä sinulle vaikkapa yksi hyöty, jos sellaista kaipaat. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 16. maaliskuuta 2009 kello 21.17 (UTC)

== Suomen Wikimedia ==

Wikimedian suomenkielisten hankkeiden rinnalle ollaan perustamassa omaa yhdistystä. Yhdistyksen sääntöihin, nimeen, toimintaan ja tarkoitukseen voi vielä vaikuttaa – mitään ei ole lyöty lopullisesti lukkoon. Suomen Wikimedian tarkoituksena ei ole olla ainoastaan yhdistys suomenkieliselle Wikipedialle vaan myös muillekin projekteille.

Lisää tietoa tulevasta yhdistyksestä kiinnostuneille löytyy Wikipedian sivulta [[w:Wikipedia:Yhdistys|Wikipedia:Yhdistys]]. — [[Käyttäjä:Str4nd|str4nd]] [[Keskustelu käyttäjästä:Str4nd|⇌]] 21. huhtikuuta 2009 kello 13.16 (UTC)

== Passiiviset ylläpitäjät ==

Mitä hyötyä on noista ylläpitäjistä, jotka ovat muokanneet viimeksi vuonna 2006? --[[Käyttäjä:Johney|Johney]] 7. kesäkuuta 2009 kello 18.51 (UTC)

: Eipä noista ylläpitäjistä varmaankaan ole hyötyä, mutta lieneekö heistä haittaakaan? – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 8. kesäkuuta 2009 kello 19.06 (UTC)


::Eipä uusia ihmisiä tänne oikein kaivata, koska se lopettaisi sanelun ja harkinnanvallan. &lt;small&gt;Kommentin jätti [[Käyttäjä:81.175.138.199|81.175.138.199]] ([[Keskustelu käyttäjästä:81.175.138.199|keskustelu]]&amp;nbsp;–&amp;nbsp;[[Special:Contributions/81.175.138.199|muokkaukset]]).&lt;/small&gt;

== Tekijänoikeuksista ==

Terve kaikki. Ymmärsin lakia läpikäydessäni, että 70-vuotta kun on kulunut kirjailijan kuolemasta, niin tällöin tekstiä ei suojaa levittämästä tekijänoikeus. Onko näin? Ja voiko esim. Lutherin tekstejä kuten rukouksia tai Vähä Katekismuksen tänne lisätä? Toiseksi, jos on kyseessä vieraskielinen kirjailija niin tuleeko suomentaja myös mainita? [[Käyttäjä:Arto Alanenpää|Arto Alanenpää]] 15. elokuuta 2009 kello 20.24 (UTC)

: Suomen lain mukaan tosiaan tekstit vapautuvat, kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Kannattaa kuitenkin huomata, että tekijänoikeus koskee myös suomentajaa eli myös suomentajan kuolemasta on täytynyt kulua 70 vuotta, jotta teksti olisi vapaa. Mikäli tekijää ei tunneta, suoja-aika on 70 vuotta teoksen julkaisemisesta. Jos teksti on mukaelma – kuten Lutherin teksteissä välillä saattaa olla –, mukailija on tekijä ja saa myös tekijänoikeuslain antaman suojan. Tekijätiedot kannattaa mainita mahdollisimman täydellisinä.

: Lutherin alkuperäistekstit ovat luonnollisesti jo vapaita, ja esimerkiksi saksankielisiä alkuteoksia voi suomentaa ja julkaista vapaasti. Lutherin tekstien suomennoksissa täytyy sen sijaan huomioida suomentajan kuolinvuosi. Vanhoissa Luther-suomennoksissa on varmasti jo paljon vapautuneita tekstejä, mutta kohtuullisen tuoreet suomennokset eivät varmastikaan täytä noita kriteerejä, jollei kääntäjä ole erityisesti antanut vapaan julkaisun sallivaa lisenssiä, jolloin tekstin lisääminen tänne olisi sallittua. Vanhojen tekstien ongelmana voi olla saatavuus, ja toisaalta fraktuuralla painetut vanhat tekstit eivät ole helpoimpia digitalisoida.

: Lutherin tekstit olisivat oikein tervetulleita, jos ne ovat lain suhteen vapaita. Toistaiseksi Lutherilta on täällä vain [[Martti Luther|muutama teksti]]. Lausunpa vielä lopuksi sinut tervetulleeksi Wikiaineistoon! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 15. elokuuta 2009 kello 21.44 (UTC)

:: Kiitos monipuolisesta ja selkeästä vastauksesta! [[Käyttäjä:Arto Alanenpää|Arto Alanenpää]] 16. elokuuta 2009 kello 06.13 (UTC)

== Missä usurp ==

Hei, missä usurp sivu on täällä wikisourcessa? Jos sellaista ei ole voisiko joku ylläpitäjä ystävällisesti nimetä tämän tunnuksen uudelleen nimelle Olli (tunnukseni fi-wikissä) --[[Käyttäjä:Olliii|Olliii]] 8. lokakuuta 2009 kello 12.48 (UTC)

== Uhkailu kehittämiskeinona ==

[[Keskustelu käyttäjästä:84.248.36.214]] [[Toiminnot:Muokkaukset/84.248.36.214|84.248.36.214]] 26. lokakuuta 2009 kello 00.19 (UTC)

:Tyypillistä Nysalorille, kansanrunoumiehelle. &lt;small&gt;Kommentin jätti [[Käyttäjä:81.175.138.199|81.175.138.199]] ([[Keskustelu käyttäjästä:81.175.138.199|keskustelu]]&amp;nbsp;–&amp;nbsp;[[Special:Contributions/81.175.138.199|muokkaukset]]).&lt;/small&gt;

==Wikisourcesta on tuhottu jouluna paljon aineistoa, joka liittyy talvisotaan==

Keskustelua &quot;roskaa ei kuulu&quot; - perustelusta kannattaisi käydä. Se ei tunnu jouluun sopivalta perusteltulta, koska on helpompaa tuhota kuin koota monia tunteja. Rauhallista ja hyväntahtoista joulua Nysalorille! [[Toiminnot:Muokkaukset/84.248.36.214|84.248.36.214]] 24. joulukuuta 2009 kello 21.27 (UTC)

: Sinulle on annettu jo kaksi kertaa linkki listaukseen, mikä materiaali kuuluu Wikiaineistoon. Jos et ole sitä vielä havainnut, niin listaus löytyy [[Wikiaineisto:Mik%C3%A4_on_Wikiaineisto%3F#Mit.C3.A4_voi_julkaista.3F|tältä]]. Pelkät linkit muualla olevaan materiaaliin tai muualla olevan materiaalin kuvaukset eivät kuulu tänne. Voit vapaasti aloittaa täällä Kahvihuoneessa keskustelun, mikäli haluat muuttaa Wikiaineiston määrittelyä. Tai sitten voit laittaa tänne sopimattomat kyhäelmäsi esimerkiksi Wikikirjastoon, jos ne sinne sopivat.

: Hyvää joulua vain sinullekin ja jaksamista tutustua Wikiaineiston periaatteisiin! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 24. joulukuuta 2009 kello 21.50 (UTC)

== Who was who in Australia ==

It is great to find &quot;[[Kuka kukin oli]]&quot; here. But it raises two questions: 1) Is the text fully proofread? Was it typed or scanned, and are there any page images for proofreading? I found at least one &quot;Ro1f&quot; with digit &quot;1&quot; instead of lower case &quot;l&quot;. 2) And what is the copyright status? According to my library catalog, this book was published in 1961. (&quot;Who was who in Australia&quot; is how Google translates the title.) --[[Käyttäjä:LA2|LA2]] 17. helmikuuta 2010 kello 14.17 (UTC)

: 1) The text has been proofread, but sure, there are scannos that haven’t been corrected yet. As far as I know, there are no original images available.

: 2) Jukka Kemppinen, who has added the text, has told us that he is sure it isn’t copyrighted: the Finnish Copyright Law states that lists, catalogues, and databases are protected for 15 years only[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404]. “Kuka kukin oli” (‘Who Was Who’; it’s about Finland, not Australia) includes only information listed quite mechanically, so according to Kemppinen, it’s not a creative work defined in the Finnish Copyright Law. Each entry has only a short list of parents, wife or husband, education, career etc. We trust Kemppinen because he is a copyright specialist and former professor of Information Law, so he certainly know these copyright things in Finland. Of course, if there are other opinions, we can discuss them. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 17. helmikuuta 2010 kello 22.40 (UTC)

::Thank you! It's very interesting that you claim &quot;catalog protection&quot; for this kind of work. I'm doing the same with some similar works in Project Runeberg, e.g. http://runeberg.org/vemarvem/  --[[Käyttäjä:LA2|LA2]] 17. helmikuuta 2010 kello 23.20 (UTC)

== Books from Norway ==

Hello, 

The Norwegian National Library (Nasjonalbiblioteket) has uploaded a large number of books to its webpages; books which are PD can be downloaded as PDFs. Currently, the number of PD books available to be downloaded is at a little under 7500. These are the Finnish books which I have found, which are available for downloads (they all seem to be Finnish translations of Norwegian authors). Sincerely [[Käyttäjä:V85|V85]] 25. helmikuuta 2010 kello 19.25 (UTC)

*Alexander Kielland: [http://urn.nb.no/URN:NBN:no-nb_digibok_2009102010004 Jaakoppi]
*Alexander Kielland: [http://urn.nb.no/URN:NBN:no-nb_digibok_2009102010005 Nowelleja norjan]
*P.Chr. Asjbørnsen &amp; J. Moe: [http://urn.nb.no/URN:NBN:no-nb_digibok_2008102312002 Satukirja lapsille norjalaisia kansansatuja]
*P.Chr. Asjbørnsen &amp; J. Moe: [http://urn.nb.no/URN:NBN:no-nb_digibok_2008102212002 Satukirja lapsille]
*P.Chr. Asjbørnsen &amp; J. Moe: [http://urn.nb.no/URN:NBN:no-nb_digibok_2008102212003 Satukirja lapsille]
*G. Aagaard: [http://urn.nb.no/URN:NBN:no-nb_digibok_2008081910002 Väkevät kädet]

==Wikimania Scholarships==
The call for applications for Wikimania Scholarships to attend Wikimania 2010 in Gdansk, Poland (July 9-11) is now open. The Wikimedia Foundation offers Scholarships to pay for selected individuals' round trip travel, accommodations, and registration at the conference.
To apply, visit the [[wm2010:Main Page|Wikimania 2010]] [[wm2010:Scholarships|scholarships information page]], click the secure link available there, and fill out the form to apply.
For additional information, please visit the Scholarships information and FAQ pages:
* [[wm2010:Scholarships|Scholarships]]
* [[wm2010:Scholarships/FAQ|Scholarships FAQ]]
Yours very truly,
[[m:User:Cary Bass|Cary Bass]]&lt;/br&gt;
Volunteer Coordinator&lt;/br&gt;
Wikimedia Foundation

== Hakemistot ==

Moikka. Hakemisto-nimiavaruus ei näytä toimivan ollenkaan, mikä hankaloittaa aineiston työstämistä sivu sivulta aika lailla. Joku voisiko joku ylläpitäjän oikeuksilla varustettu käydä luomassa [[Järjestelmäviesti:Proofreadpage index template]] -sivun jotta homma saataisiin kuntoon? Mallia voi ottaa vaikka [[oldwikisource:MediaWiki:Proofreadpage index template|monikielisestä]] tai [[:en:MediaWiki:Proofreadpage index template|englanninkielisestä]] Wikiaineistosta. Kiitos, [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] 8. kesäkuuta 2010 kello 13.42 (UTC)

: Loin sen nyt, mutta teksti kaipaisi suomentamista. Jos joku suomentaa tekstin, voin lisätä sen, mutta itselläni ei taida nyt riittää tarmoa suomennoshommaan. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 8. kesäkuuta 2010 kello 19.28 (UTC)

::Ei [[Hakemisto:Fundamento de Esperanto.djvu|toimi]] vieläkään... Dokumentaatiosta on vaikea ottaa selvää, mutta veikkaisin että parametrien nimien pitää vastata [[Järjestelmäviesti:Proofreadpage index attributes]] -sivulta löytyviä käännöksiä. [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] 9. kesäkuuta 2010 kello 07.26 (UTC)

::: Laitoin jonkin verran suomenkielisiä termejä, mutta en tiedä niiden vastaavuuksista. Jos selvittelet, mikä termi pitää korvata milläkin, niin voin lisätä ne sinne. Tai ehkä tarvittaessa Wikipedian puolelta löytyisi teknistä asiantuntemusta tähän asiaan. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 9. kesäkuuta 2010 kello 19.24 (UTC)

::::Wikipediassa ei ole koko laajennus edes käytössä, joten en tiedä osaako siellä kukaan auttaa. Yritän ottaa asiasta selvää. [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] 9. kesäkuuta 2010 kello 22.35 (UTC)

::::Jahas, nyt näyttäisikin toimivan. Ylimääräiset parametrit (Translator, Editor, Address, Volumes) voi varmaan ottaa [[Järjestelmäviesti:Proofreadpage index template|järjestelmäviestistä]] pois. (Tai sitten lisätä ne hakemiston muokkaussivulle, mutta en kyllä tiedä miten se onnistuisi.) Kiitos paljon! [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] 10. kesäkuuta 2010 kello 06.30 (UTC)

:::::Täi kääntää: Translator = Kääntäjä, Editor = Toimittaja, Address = Kustantamon osoite, Volumes = Niteet, ja lisätä [[Järjestelmäviesti:Proofreadpage index attributes]] -sivulle. [[Käyttäjä:Feydey|Feydey]] 13. syyskuuta 2010 kello 14.15 (UTC)

== Aineiston lisäys Wikiaineistoon ==

Onko ohjetta että miten lisätään aineistoa Wikiaineistoon ?
Kokoan linjatohistoriaa Helsingin joukkoliikenteen bussilinjoista Muokkasin tätä http://fi.wikipedia.org/wiki/14_(Helsingin_bussilinja) ja kirjotin kokonaan tämän http://fi.wikipedia.org/wiki/13_(Helsingin_bussilinja) mutta kyseinen aineisto ilmeisesti liian triviaa Wikipediaan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Kahvihuone_(kysy_vapaasti)) sopisiko se tänne ja jos se ei sovi tänne niin minne sitten.
Tarkoituksenani on koota kattava historiikki Helsinginseudun linjastollisesta historiasta ja sen muutoksista linja linjalta (Katu ja vuositietoinen).
Eli ohjeita kaivattaisiin

: Wikiaineisto on pääasiassa jo aikaisemmin julkaistuja tekstejä varten. Itse laaditut teokset sen sijaan sopivat [http://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Etusivu Wikikirjastoon]. Wikiaineistoon sopivan materiaalin listaus löytyy [[Wikiaineisto:Mikä on Wikiaineisto?|täältä]]. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. heinäkuuta 2010 kello 20.04 (UTC)

== Bot ==

Jag har börjat använda [[user:LA2-bot|LA2-bot]] ([[Special:Contributions/LA2-bot|contributions]]) för interwiki-länkar och skulle ha nytta av bot-status. Tack! --[[Käyttäjä:LA2|LA2]] 12. elokuuta 2010 kello 22.57 (UTC)

== Suositeltu sisältö ==

Mielestäni Wikiaineistossa voisi listata suositeltua sisältöä etusivulla kuten en-wikissä ([http://en.wikisource.org/wiki/WS:FT Featured content]). Valinta perustuisi konsensukseen. Esimerkiksi [[Kalevala]], [[Piispa Henrikin surmavirsi]], [[Vänrikki Stoolin tarinat]] ja useat [[Juhani Aho]]n teokset. --[[Käyttäjä:Thi|Thi]] 11. syyskuuta 2010 kello 17.29 (UTC)

:Olisiko kyseessä laatikko, jossa on ns. kuukauden valittu tai laatikko, jossa olisi n. 7-8 suos. sis. luetteloituna? On kyllä muuten ihan hyvä idea. [[Käyttäjä:Feydey|Feydey]] 13. syyskuuta 2010 kello 13.55 (UTC)

: Minulla ei ole tästä asiasta vahvaa mielipidettä suuntaan eikä toiseen. Kaikin mokomin sen voi toteuttaa, jos siltä tuntuu. Englanninkielisen Wikiaineiston kriteerit tosin eivät minusta kelpaa suoraan tänne, sillä eipä meillä ole tarkkaan kirjoitettuja tyyliohjeita tai edes useita oikolukijoita. Päätöksen voisi tehdä ihan vain konsensuksella, mikä ei täällä tarkoittaisi montaakaan ihmistä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 13. syyskuuta 2010 kello 16.22 (UTC)

==2 uutta nimiavaruutta==
Pitäisi luoda uudet nimiavaruudet &quot;Hakemisto&quot; tätä vastaa eng. kiel. &quot;Index&quot; ([[:en:Help:Namespaces]]) ja &quot;Sivu&quot; (&quot;Page&quot;). Näitä käytetään djvu tiedostojen oikoluvussa wikiaineistoon. Jos ei ole vastustusta pitää laittaa viesti bugzilla:n kautta. Tässä esim. [https://bugzilla.wikimedia.org/show_bug.cgi?id=13385 en.wikisource:n pyyntö]. Kysyttävää? P.S. Onko tarvetta muille nimiavaruuksille?

Two new namespaces, &quot;Hakemisto&quot; (&quot;Index&quot; in en.wikisource; [[:en:Help:Namespaces]]) and &quot;Sivu&quot; (&quot;Page&quot;).  These are used for proofreading DjVu files. If there is no opposition to this then a bug will be made through bugzilla. Here f.ex. [https://bugzilla.wikimedia.org/show_bug.cgi?id=13385 en.wikisource request]. Comments? P.S. Is there a need to create other namespaces? [[Käyttäjä:Feydey|Feydey]] 16. syyskuuta 2010 kello 23.12 (UTC)

==Nysalorin perustelematon hävitystoiminta==

[[Myrskylän paikkatieto]] Keskustelualue ''Nylor jälleen hävittää tietoa siirtämättä vaivalla koottua tietoa muualle. Voisiko joku tehdä hänestä ilmoituksen Wikimedia Foundationiin. Hävittämisestä kannattaisi käydä keskustelu. Ei koko aineisto voi olla vain pelkkää kansanrunoutta, joka ei kukaan lue, vaikka jonka peistaaminen tuottaa tyydytystä yhdelle henkilölle.''

===Tämän tekstin hävitykset dokumentoidaan raportoitaviksi===

Tämän tekstin hävittämiset dokumentoidaan raportoitaviksi.&lt;small&gt;Kommentin jätti [[Käyttäjä:81.175.138.199|81.175.138.199]] ([[Keskustelu käyttäjästä:81.175.138.199|keskustelu]]&amp;nbsp;–&amp;nbsp;[[Special:Contributions/81.175.138.199|muokkaukset]]).&lt;/small&gt;

: Roskasta ei tarvitse keskustella, vaan sen voi poistaa aivan suoraan. Tekstisi oli roskaa, koska se ei ole [[Wikiaineisto:Mik%C3%A4_on_Wikiaineisto%3F#Mit.C3.A4_Wikiaineistossa_voi_julkaista.3F|sellaista, mitä Wikiaineistossa voi julkaista]]. Ilmeisesti olet sama käyttäjä, joka on yrittänyt lisäillä tänne jo aikaisemminkin Wikiaineistoon kuulumatonta roskaa. Luulisi asian jo tulleen selväksi sinulle. Voit kirjoittaa omia tekstejäsi vaikka Wikikirjastoon, mutta älä lisäile niitä tänne, jollet halua, että tekstisi poistetaan suoraan.

: Jos haluat muuttaa sitä, mitä materiaalia Wikiaineistoon kerätään, voit aloittaa täällä asiasta keskustelun. Periaatteita voidaan muuttaa konsensuksella. Voit toki ottaa yhteyttä Wikimedia Foundationiin, mutta roskan poistaminen on aivan säätiön linjan mukaista. Tekijänoikeuksista vapautuneet runot ja muu vastaava aineisto ovat puolestaan täysin projektin linjan mukaisia. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 30. syyskuuta 2010 kello 16.12 (UTC)

== 2010 Fundraising Is Almost Here ==

[[File:Wikimedia_Foundation_RGB_logo_with_text.svg|80px|left]] Hello Wikimedians, My name is Sam Chapman and I am working for the Wikimedia Foundation during the 2010 Fundraiser. My job is to be the liaison between your community and the Foundation. This year's fundraiser is intended to be a collaborative and global effort; we recognize that banner messages which may perform well in the United States don't necessarily translate well, or appeal to international audiences. &lt;Br&gt;

I'm contacting you as I am currently looking for translators who are willing to contribute to this project by helping translate and localize messages into different languages and suggesting messages that would appeal to your readers on the Fundraising Meta Page. We've started the setup on [http://meta.wikimedia.org/wiki/Fundraising_2010 meta] for both [http://meta.wikimedia.org/wiki/Fundraising_2010/Messages banner submission], [http://meta.wikimedia.org/wiki/Fundraising_2010/Banner_testing statistical analysis], and [http://meta.wikimedia.org/wiki/Fundraising_2010/Committee grouping volunteers together].&lt;br&gt;Use the talk pages on meta, talk to your local communities, talk to others, talk to us, and add your feedback to the proposed messages as well! I look forward to working with you during this year's fundraiser. If someone could translate this message I would really appreciate it so that everyone is able to understand our goals and contribute to this year's campaign.&lt;br&gt; [[m:User:Schapman|Sam Chapman]] 21. lokakuuta 2010 kello 05.05 (UTC)
&lt;!-- EdwardsBot 0022 --&gt;

&lt;/div&gt;</text>
      <sha1>lh6no7t6sn94jzl2oq54u8vdascfzyy</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Wikisanakirja</title>
    <ns>10</ns>
    <id>13866</id>
    <revision>
      <id>128759</id>
      <parentid>102633</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T22:15:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Lint-virheen (Bogus file options) korjaus. Virhe oli &quot;Wiktionary&quot;.</comment>
      <origin>128759</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1823" sha1="a7ihju7mmp5dvee93l7rrvwh0c8wd1q" xml:space="preserve">&lt;div class=&quot;noprint&quot; style=&quot;clear: right; border: solid #aaa 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 90%; background: #f9f9f9; width: 250px; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: right;&quot;&gt;
&lt;div style=&quot;float: left;&quot;&gt;[[Image:Wiktionary-logo.svg|50px|none]]&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;margin-left: 60px;&quot;&gt;Katso '''''[[wikt:{{{1|Special:Search/{{lc:{{SUBPAGENAME}}}}}}}|{{{1|{{lc:{{SUBPAGENAME}}}}}}}]]''''' [[:wikt:Etusivu|Wikisanakirjasta]], vapaasta sanakirjasta&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;&lt;noinclude&gt;
[[Luokka:Wikiaineiston mallineet|{{PAGENAME}}]]

[[ar:قالب:ويكاموس]]
[[an:Plantilla:Wiktionary]]
[[id:Templat:Wiktionary]]
[[ms:Templat:Wiktionary]]
[[su:Citakan:Wiktionary]]
[[be-x-old:Шаблён:ВікіСлоўнік]]
[[bg:Шаблон:Уикиречник]]
[[ca:Plantilla:Viccionari]]
[[cy:Nodyn:Wiciadur]]
[[da:Skabelon:Wiktionary]]
[[de:Vorlage:Wiktionary]]
[[en:Template:Wiktionary]]
[[es:Plantilla:Wikcionario]]
[[eo:Ŝablono:Vikivortaro]]
[[fr:Modèle:Wiktionnaire]]
[[gl:Modelo:Wiktionary]]
[[ko:틀:위키낱말사전]]
[[hi:साँचा:विक्षनरी]]
[[hsb:Předłoha:Wikisłownik]]
[[hr:Predložak:Wječnik]]
[[is:Snið:Wikiorðabók]]
[[la:Formula:Victionarium2]]
[[lb:Schabloun:Wiktionnaire]]
[[lt:Šablonas:Vikižodynas]]
[[nl:Sjabloon:Wikt]]
[[ja:Template:Wiktionary]]
[[no:Mal:Wiktionary]]
[[pl:Szablon:Wikisłownik]]
[[pt:Predefinição:Wikcionário]]
[[ro:Format:Wikționar]]
[[ru:Шаблон:Викисловарь]]
[[sq:Stampa:Wiktionary]]
[[simple:Template:Wiktionary]]
[[ss:Template:Wikt]]
[[sk:Šablóna:Wiktionary]]
[[sl:Predloga:Wikislovar]]
[[szl:Szablon:Wikisłownik]]
[[sr:Шаблон:Викиречник]]
[[sv:Mall:Wiktionary]]
[[vi:Bản mẫu:Wiktionary]]
[[tr:Şablon:Vikisözlük]]
[[uk:Шаблон:Вікісловник]]
[[zh:Template:Wiktionary]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>a7ihju7mmp5dvee93l7rrvwh0c8wd1q</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Se Wsi Testamenti Mattheus-Johannes.pdf/22</title>
    <ns>250</ns>
    <id>14538</id>
    <revision>
      <id>128770</id>
      <parentid>113381</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T23:00:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>testi: korvataan small-tagit span style -muotoilulla</comment>
      <origin>128770</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1036" sha1="7mp4xik50qyn3kzpou5sbbxfwn2gzdd" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Jafeluv&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;= Pyhen Mattheusen Eleme. P. Hyeronimusen cautta. =

MAttheus / ioca mös Leui cutzutan / tuli Weronottaiast Apostolixi / ensimeinen kirioitti Christusen Euangeliú Iudeas Hebraican bockstauil ia sanoilla ninen teden iotca ymberileickauxest olit Uskonuuat. Ionga Euágeliú ei ole hyuesti tietteue / cuka sijtte sen Grekixi tulkitzi. Mutta se sama Hebraican Ramattu wiele tehen peiuen asti Caesarian kiriacammios pideten / ionga Pamphilus Martyr sangé wisuimasti cocosi. Ia minulle mös se lainattin wloskirioittaxen Nazareilde / iotca Beraeas / Syrian caupungis tete Ramattu nautitzeuat. Iossa ombi merckitteminen / ette cussa jkenens Euangelista / taicka izestens / eli HErran wapactaian polesta / wanhan ramattun todhistoxia edhestootta / ettei hen ninen Seitzemenkymenein tulkein toime noudha / mutta sen Hebraican totudhen / iosta nemet caxi ouat. Egiptist mine cutzuin poicani / Ia. Sille henen pite Nazareusexi cutzuttaman.

&lt;span style=&quot;font-size:90%&quot;&gt;amen&lt;/span&gt;

[[Kuva:Wsi Testamenti ornament.png|160px|center]]&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>7mp4xik50qyn3kzpou5sbbxfwn2gzdd</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Käyttäjä:Kolega2357</title>
    <ns>2</ns>
    <id>15248</id>
    <revision>
      <id>128750</id>
      <parentid>85515</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T21:31:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Lint-virheen (Misnested tag with different rendering in HTML5 and HTML4) korjaus. Lisäksi poistettu kaikki interwiki-linkit tarpeettomina.</comment>
      <origin>128750</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="242" sha1="sk8jdhxfwfbnvgetrlsq9hdxc2c0656" xml:space="preserve">&lt;div align=&quot;center&quot; class=&quot;usermessage&quot;&gt;[[File:Internet-group-chat.svg|left|25px]] '''&lt;span class=&quot;plainlinks&quot;&gt;Send me a new message [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User_talk:Kolega2357&amp;action=edit&amp;section=new here]&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;</text>
      <sha1>sk8jdhxfwfbnvgetrlsq9hdxc2c0656</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kirje Amur’in maasta (1872)</title>
    <ns>0</ns>
    <id>16805</id>
    <revision>
      <id>128745</id>
      <parentid>101074</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T21:27:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Lint-virheen (Misnested tag with different rendering in HTML5 and HTML4) korjaus.</comment>
      <origin>128745</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5040" sha1="dx838dkfbjqn082rv2bq24ybfwwecxf" xml:space="preserve">{{Otsikko
|edellinen=
|seuraava=
|otsikko=Kirje Amur’in maasta
|tekijä=anonyymi
|huomiot=Lähde: {{Lehtiviite | Tekijä= | Otsikko= | Julkaisu=Sanomia Turusta | Ajankohta=7.3.1873 | Numero=10 | Sivut=3 | www=http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/482195#?page=3 }}
}}

&lt;center&gt;'''Kirje Amur’in maasta.'''&lt;/center&gt;
&lt;span style=&quot;font-size: 85%;&quot; &gt;
Eräs sinne lähteneistä suomalaisista siirtolaisista 
B. G., kotoisin Lemusta, on herra Tuomioprovasti 
Toht. T. T. Renvall’in kautta lähettänyt 
mainitussa pitäjässä asuvalle vanhalle
äidillensä 10 ruplaa sekä kirjeen, josta hyväntahtoisesti 
on meille osa annettu, ja joka huvittanee 
S. T.n lukijoita, jonka tähden siitä tähän
painatamme seuraavan otteen:&lt;/span&gt;

Amurin maan Nahdka’sta
elokuun 4 p:na 1872.

Rakas Äitini!

Vanhain ikäpäiväinne huviksi tahtoisin
oijentaa hoikan käteni täältä kaukaa itäisen
maan rannikoilta uloittumaan aina rakkaan
isänmaan syntymäpitäjääni asti, tarjoten
Teitille kaikesta sydämestäni paljon kristillisiä 
ja rauhallisia tervehdyksiä ja onnentoivotuksia, 
pitäen Teitä aina sydämessäni.
Rakas Äitini, vanhain päiväinne suurimpäin 
puutteittenne pieneksi avuksi lähetän
minä tässä teille kymmenen ruplaa rahaa.
ministerikunta on t. k. 25 p. esittä’
Aikomukseni oli lähettää 20 ruplaa, mutta
epäilin sitä, että kunnian Herra kukatiesi jo
olisi korjannut Teidät pois täältä katoovaisuuden 
maasta. Jopa sisareni Gustavakin 
on kuollut. Sen sain Turun sanomista 
lukea, vaikka en muutoin sieltä ole
saanut mitään tietoa, eletäänkö, vai onko
kuoltu. Gustava vainaja kerta kirjoitti,
että äiti vielä elää ja jaksaa niinkuin vanhat 
tavallisesti voivat. Meidän, terveytemme 
täällä, Jumalan kiitos, on pitkin aikaa 
ollut tavallisessa mitassa, ja muutoin
voiminen samalla tavalla. Ei minua ole
juuri rikkaus kohdellut, mutta ei myöskään
köyhyyskään ahdistanut. Lapsia on Jumala
minulle siunannut kolme. Heistä kaksi ensimmaistä, 
kaksoistyttäret, molemmat ovat
kuolleet. Kolmas, jälkimmäinen, Edla Lovisa, 
joka vielä elää, tulee 27 p:nä syyskuuta 
kahden vuoden vanhaksi.

Mitä elatuskeinoihin tulee, olen minäkin
käyttänyt karjanhoitoa, mutta se on täällä
huonolla kannalla ja vähän antavaista.
Se on paras lehmä, joka lypsää tuopin erältänsä, 
ja senkin sitten kuin vasikka ensin
imee ja heruttaa. Jos vasikka kuolee, sitten 
lehmä lakkaa perättömään lypsämästä.
Minulla on ollut luontokappalten Luku toisinaan 
isompi, toisinaan vähempi; minä olen 
niitä mulkannut, myynyt ja taas ostanut. 
Tätä nykyä minulla nyt on kymmenen 
kappalta, ja kaksi viikkoa takaisin myin
neljä kruunun sotakomantoon. Hinta täällä
on noin sata ruplaa parhaista lehmistä, ja
härjistä sen mukaan enempi sekä mullikoista
vähempi. Maanviljelys ei täällä ole edistyttänyt 
ketään meitiä, paitsi sitä, että perunoita 
on saatu syödä ja vähän myydäkin.
Kaloja täällä on monenlaatuisia ja runsaasti.
Ilmat ovat toisenluontoiset kuin Suomessa:
lämmin on helteempi ja pakkainen kovempi
sekä sade ja pouta ankarammat kuin Suo&lt;!-- 
palsta 3 

--&gt;messa. Heiniä täällä kasvaa paljo ja hyviä.

Mutta, rakas Äitini! Jos vielä elätte,
niin toimittakaa minulle tieto elämästänne
sekä voimisestanne. Vieläkö asutte vanhassa 
torpassanne; vieläkö net siinä ympärillä 
olevat maat ovat teidän hallussanne;
vieläkö puutarha on voimissa, ja kuka niitä
hoitaa? Sanokaa veljelleni Villelle ja T:lan
Juhalle erittäin paljon terveistä, samoin
kuin kaikille vanhoille tuttavilleni, jotka
minun tuntevat. Mieleeni on johtunut,
että, jos Jumala suo ja ikäpäiviä lisää,
taidan minäkin vielä siellä Isänmaani polkuja 
kuljeskella. Aikomus minulla olisi,
mutta en tiedä, käykö se toteen. Sisarestani 
Karolinasta tahdon myöskin ilmoittaa,
että hänen perheensä voi hyvin ja ovat
olleet terveinä. Heillä on jo neljä perillistä,
kolme tytärtä ja yksi poika. &amp;mdash; Kun tänne
kirjoitatte, on Teille paras toimittaa kirje
Turusta kauppaneuvos Julin’in konttorin
kautta, että siellä kirjoitetaan päällekirjoitus
venäjän kielellä; sillä ei kirje muutoin tule
paikalle. Postiraha maksaa 40 penniä. &amp;mdash;
Ei muuta tällä kertaa, vaan Herran rauhaa 
ja siunausta toivottaa Teille, Äiti kulta,
Teidän rakas poikanne rakastetun puolisonsa
ja tyttärensä kanssa kaikesta sydämen voimasta.

&lt;span style=&quot;font-size: 85%;&quot;&gt;
Tietämättä Lemun oloista, oli kirjeen tekijä
erityisesti pyytänyt Tuomioprovastilta, että, jos
äitinsä olisi kuollut, rahain edestä teetettäisiin
risti ja häkki hänen haudallensa. Äiti elää
vielä tavallisissa vanhuuden voimissa ja nauttii 
vaivais-apua, mutta asuu, niin kuin ennenkin,
vanhoissa huoneissaan. Myöskin kirjoittajan
veli on elossa ja asuu Lemussa. Siis tämä
omaisten ja isänmaan rakkautta todistava kirje
on löytänyt omistajansa.&lt;/span&gt;

Toim.


[[Luokka:Amurinmaa]]
[[Luokka:Siirtolaisuus]]
[[Luokka:Uudelleen julkaistut kirjeet]]</text>
      <sha1>dx838dkfbjqn082rv2bq24ybfwwecxf</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Moduuli:Edseur/ohje</title>
    <ns>828</ns>
    <id>17487</id>
    <revision>
      <id>128735</id>
      <parentid>100747</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T21:01:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Tämä ei ole työkalumalline vaan tämä on moduuli, joten perustetaan luokka Moduulit tätä varten.</comment>
      <origin>128735</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="559" sha1="2mvolnzjf3x5ck3j1p4aihpu78rli1g" xml:space="preserve">
== Esimerkit ==
=== Alasivut ===
 &lt;nowiki&gt;|edellinen={{subst:#invoke:Edseur|edellinen|../Alasivu I|../Alasivu II|../Alasivu III|n=../{{subst:SUBPAGENAME}}}}&lt;/nowiki&gt;
 &lt;nowiki&gt;|seuraava={{subst:#invoke:Edseur|seuraava|../Alasivu I|../Alasivu II|../Alasivu III|n=../{{subst:SUBPAGENAME}}}}&lt;/nowiki&gt;

 &lt;nowiki&gt;|edellinen={{subst:#invoke:Edseur|edellinen|a=1|l=3|../Alasivu %d|n=../Alasivu {{subst:SUBPAGENAME}}}}&lt;/nowiki&gt;
 &lt;nowiki&gt;|seuraava={{subst:#invoke:Edseur|seuraava|a=1|l=3|../Alasivu %d|n=../Alasivu {{subst:SUBPAGENAME}}}}&lt;/nowiki&gt;

[[Luokka:Moduulit]]</text>
      <sha1>2mvolnzjf3x5ck3j1p4aihpu78rli1g</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>128739</id>
      <parentid>128735</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T21:09:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>includeonly</comment>
      <origin>128739</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="587" sha1="e99t9ly6ifnucyzgyj42nwfrcpbmjc2" xml:space="preserve">
== Esimerkit ==
=== Alasivut ===
 &lt;nowiki&gt;|edellinen={{subst:#invoke:Edseur|edellinen|../Alasivu I|../Alasivu II|../Alasivu III|n=../{{subst:SUBPAGENAME}}}}&lt;/nowiki&gt;
 &lt;nowiki&gt;|seuraava={{subst:#invoke:Edseur|seuraava|../Alasivu I|../Alasivu II|../Alasivu III|n=../{{subst:SUBPAGENAME}}}}&lt;/nowiki&gt;

 &lt;nowiki&gt;|edellinen={{subst:#invoke:Edseur|edellinen|a=1|l=3|../Alasivu %d|n=../Alasivu {{subst:SUBPAGENAME}}}}&lt;/nowiki&gt;
 &lt;nowiki&gt;|seuraava={{subst:#invoke:Edseur|seuraava|a=1|l=3|../Alasivu %d|n=../Alasivu {{subst:SUBPAGENAME}}}}&lt;/nowiki&gt;
&lt;includeonly&gt;
[[Luokka:Moduulit]]
&lt;/includeonly&gt;</text>
      <sha1>e99t9ly6ifnucyzgyj42nwfrcpbmjc2</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Moduulit</title>
    <ns>14</ns>
    <id>17488</id>
    <revision>
      <id>128736</id>
      <parentid>100734</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T21:03:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Pxos siirsi sivun [[Luokka:Työkalumallineet]] uudelle nimelle [[Luokka:Moduulit]]: Luotu malline-sanan sisältävällä nimellä, vaikka luokkaan on kuitenkin sijoitettu moduuli ( [[Moduuli:Edseur/ohje]] ).</comment>
      <origin>100734</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="20" sha1="3mm6m9tgn8s166jk9nw6b1x601gt523" xml:space="preserve">[[Luokka:Mallineet]]</text>
      <sha1>3mm6m9tgn8s166jk9nw6b1x601gt523</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>128742</id>
      <parentid>128736</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T21:12:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Vaihdetaan pääluokaksi [[:Luokka:Wikiaineisto]].</comment>
      <origin>128742</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="23" sha1="0zl05ctj76q0brk0bffagrht2u8232g" xml:space="preserve">[[Luokka:Wikiaineisto]]</text>
      <sha1>0zl05ctj76q0brk0bffagrht2u8232g</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Suru-Runot Suomalaiset.djvu/11</title>
    <ns>250</ns>
    <id>18937</id>
    <revision>
      <id>128751</id>
      <parentid>108577</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T21:42:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Lint-virheen (Misnested tag with different rendering in HTML5 and HTML4) korjaus.</comment>
      <origin>128751</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="970" sha1="e2e1yt477vk1554cyc2vs9fw7s4evsz" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Hunsvotti&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;&lt;poem&gt;
{{lähde-sivu-vas|Sivu:Suru-Runot Suomalaiset.djvu|11}}Käsyi, ruhtoi rohkiasti/
Sekä sulloi surkiasti/
Että itkin ildacauden,
Itkin äänellä isolla/
Näitä töitä nähdesäni/
Käärimäsä käydesäni:
Näin ol' Herrat Hengelliset,
Näimbä ryöstetyt Rowastit.
Sitten meni mielisuosin
Kyrön kedolla kewäin/
Culla kesä corteria,
Maalla Leiriä macaisi:
&lt;span style=&quot;&gt;Auta ainoa Jumala
Päästä päiwistä pahoista!&lt;/big&gt;

&lt;center style=&quot;font-size: 2em; margin-top: 2ex;&quot;&gt;3.&lt;/center&gt;
&lt;span style=&quot;font-size: 1.2em; text-align: center;&quot;&gt;Wenäläisen mestoa ja Pohjan
maan waiwoista,&lt;br /&gt;Wuonna 1716.&lt;/span&gt;

EIpä Poicain poloisten
Wielä waiwam̄e wähennyt
Nijncuin luulimme lujalla/
Kerscaisimme kesän alla:
Joca cattilan carilda
Löysi padan paaden alda,
Taicka lotun louckahasta
Kätten kätköstä panosta/
Candoi cohta Carjalahan/
Saatti tuonne Sauwon maahan,
Pyysi sieldä siemeniä,
Suurus jauhoja suwexi/
&lt;/poem&gt;&lt;noinclude&gt;{{Oikea|Peh-}}

&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>e2e1yt477vk1554cyc2vs9fw7s4evsz</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>128752</id>
      <parentid>128751</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T21:43:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>kielenkorjaus ym.</comment>
      <origin>128752</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="978" sha1="2nhk1mj1b08vrl9gfcju2vngfkkx2iy" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Hunsvotti&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;&lt;poem&gt;
{{lähde-sivu-vas|Sivu:Suru-Runot Suomalaiset.djvu|11}}Käsyi, ruhtoi rohkiasti/
Sekä sulloi surkiasti/
Että itkin ildacauden,
Itkin äänellä isolla/
Näitä töitä nähdesäni/
Käärimäsä käydesäni:
Näin ol' Herrat Hengelliset,
Näimbä ryöstetyt Rowastit.
Sitten meni mielisuosin
Kyrön kedolla kewäin/
Culla kesä corteria,
Maalla Leiriä macaisi:
&lt;span style=&quot;&gt;Auta ainoa Jumala
Päästä päiwistä pahoista!&lt;/big&gt;

&lt;center style=&quot;font-size: 2em; margin-top: 2ex;&quot;&gt;3.&lt;/center&gt;
&lt;span style=&quot;font-size: 1.2em; text-align: center;&quot;&gt;Wenäläisen menoista ja Poh&lt;br /&gt;jan maan waiwoista,&lt;br /&gt;Wuonna 1716.&lt;/span&gt;

EIpä Poicain poloisten
Wielä waiwam̄e wähennyt
Nijncuin luulimme lujalla/
Kerscaisimme kesän alla:
Joca cattilan carilda
Löysi padan paaden alda,
Taicka lotun louckahasta
Kätten kätköstä panosta/
Candoi cohta Carjalahan/
Saatti tuonne Sauwon maahan,
Pyysi sieldä siemeniä,
Suurus jauhoja suwexi/
&lt;/poem&gt;&lt;noinclude&gt;{{Oikea|Peh-}}

&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>2nhk1mj1b08vrl9gfcju2vngfkkx2iy</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>128753</id>
      <parentid>128752</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T21:44:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Palautus aiempaan versioon. Virhe on toisaalla.</comment>
      <origin>128753</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="965" sha1="p0on7rpdtf6a3mq38n4y2lvuwl2z3ig" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Hunsvotti&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;&lt;poem&gt;
{{lähde-sivu-vas|Sivu:Suru-Runot Suomalaiset.djvu|11}}Käsyi, ruhtoi rohkiasti/
Sekä sulloi surkiasti/
Että itkin ildacauden,
Itkin äänellä isolla/
Näitä töitä nähdesäni/
Käärimäsä käydesäni:
Näin ol' Herrat Hengelliset,
Näimbä ryöstetyt Rowastit.
Sitten meni mielisuosin
Kyrön kedolla kewäin/
Culla kesä corteria,
Maalla Leiriä macaisi:
&lt;span style=&quot;&gt;Auta ainoa Jumala
Päästä päiwistä pahoista!&lt;/big&gt;

&lt;center style=&quot;font-size: 2em; margin-top: 2ex;&quot;&gt;3.&lt;/center&gt;
&lt;span style=&quot;font-size: 1.2em; text-align: center;&quot;&gt;Wenäläisen mestoa ja Pohjan
maan waiwoista,
Wuonna 1716.&lt;/span&gt;

EIpä Poicain poloisten
Wielä waiwam̄e wähennyt
Nijncuin luulimme lujalla/
Kerscaisimme kesän alla:
Joca cattilan carilda
Löysi padan paaden alda,
Taicka lotun louckahasta
Kätten kätköstä panosta/
Candoi cohta Carjalahan/
Saatti tuonne Sauwon maahan,
Pyysi sieldä siemeniä,
Suurus jauhoja suwexi/
&lt;/poem&gt;&lt;noinclude&gt;{{Oikea|Peh-}}

&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>p0on7rpdtf6a3mq38n4y2lvuwl2z3ig</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>128754</id>
      <parentid>128753</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T21:45:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Lint-virheen (Misnested tag with different rendering in HTML5 and HTML4) korjaus.</comment>
      <origin>128754</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="956" sha1="l91z9xyg24hfokzcgjuvrxn6fikflty" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Hunsvotti&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;&lt;poem&gt;
{{lähde-sivu-vas|Sivu:Suru-Runot Suomalaiset.djvu|11}}Käsyi, ruhtoi rohkiasti/
Sekä sulloi surkiasti/
Että itkin ildacauden,
Itkin äänellä isolla/
Näitä töitä nähdesäni/
Käärimäsä käydesäni:
Näin ol' Herrat Hengelliset,
Näimbä ryöstetyt Rowastit.
Sitten meni mielisuosin
Kyrön kedolla kewäin/
Culla kesä corteria,
Maalla Leiriä macaisi:
&lt;big&gt;Auta ainoa Jumala
Päästä päiwistä pahoista!&lt;/big&gt;

&lt;center style=&quot;font-size: 2em; margin-top: 2ex;&quot;&gt;3.&lt;/center&gt;
&lt;span style=&quot;font-size: 1.2em; text-align: center;&quot;&gt;Wenäläisen mestoa ja Pohjan
maan waiwoista,
Wuonna 1716.&lt;/span&gt;

EIpä Poicain poloisten
Wielä waiwam̄e wähennyt
Nijncuin luulimme lujalla/
Kerscaisimme kesän alla:
Joca cattilan carilda
Löysi padan paaden alda,
Taicka lotun louckahasta
Kätten kätköstä panosta/
Candoi cohta Carjalahan/
Saatti tuonne Sauwon maahan,
Pyysi sieldä siemeniä,
Suurus jauhoja suwexi/
&lt;/poem&gt;&lt;noinclude&gt;{{Oikea|Peh-}}

&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>l91z9xyg24hfokzcgjuvrxn6fikflty</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiaineisto:Kahvihuone/arkisto/9</title>
    <ns>4</ns>
    <id>19982</id>
    <revision>
      <id>128772</id>
      <parentid>127986</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T23:04:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Lint-virheen (Bogus file options) korjaus. Virhe: | |.</comment>
      <origin>128772</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="42290" sha1="n7xcyr7ksmq8v0ti3r38d58k6mgxi66" xml:space="preserve">{{arkisto}}

== Artikkelin nimessä oleva virhe ==
&lt;div style=&quot;background-color:yellow; padding:6px;&quot;&gt;
Rupesin viemään Wikiaineistoon uutta dokumenttia, mutta sähläsin artikkelin nimen kanssa. En keksinyt, miten nimeen tullut virhe korjataan. Poistin kirjoittamani sisällön ja aloitin kokonaan alusta.

No - seurauksena sivustolle jäi nyt kaksi virheellistä otsikkoa, joiden alla ei ole mitään tekstiä. Voisiko joku ystävällisesti poistaa nämä virheelliset otsikot tai nimet Wikiaineistosta:

Suomen sisällissota, ylipäällikön päiväkäsky (30. tammikuuta 1918)

Suomen sisällissota, ylipäällikön julistus (1. tammikuuta 1918)

Kiittäen --[[Käyttäjä:Amanuenssi|Amanuenssi]] ([[Keskustelu käyttäjästä: Amanuenssi|keskustelu]]) 6. helmikuuta 2017
kello 21.42 (EET)

:Siirsin ylläolevan viestin Wikipedian Kahvihuoneesta tänne ja poistin mainitut sivut. --[[Käyttäjä:Thi|Thi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Thi|keskustelu]]) 6. helmikuuta 2017 kello 19.48 (UTC)
&lt;/div&gt;
== Review of initial updates on Wikimedia movement strategy process ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
''Note: Apologies for cross-posting and sending in English. [[m:Strategy/Wikimedia movement/2017/Updates/Initial announcements review|Message is available for translation on Meta-Wiki]].''

The Wikimedia movement is beginning a movement-wide strategy discussion, a process which will run throughout 2017. For 15 years, Wikimedians have worked together to build the largest free knowledge resource in human history. During this time, we've grown from a small group of editors to a diverse network of editors, developers, affiliates, readers, donors, and partners. Today, we are more than a group of websites. We are a movement rooted in values and a powerful vision: all knowledge for all people. As a movement, we have an opportunity to decide where we go from here. 

This movement strategy discussion will focus on the future of our movement: where we want to go together, and what we want to achieve. We hope to design an inclusive process that makes space for everyone: editors, community leaders, affiliates, developers, readers, donors, technology platforms, institutional partners, and people we have yet to reach. There will be multiple ways to participate including on-wiki, in private spaces, and in-person meetings. You are warmly invited to join and make your voice heard.

The immediate goal is to have a strategic direction by Wikimania 2017 to help frame a discussion on how we work together toward that strategic direction.

Regular updates are being sent to the [[mail:Wikimedia-l|Wikimedia-l mailing list]], and posted [[m:Strategy/Wikimedia_movement/2017/Updates|on Meta-Wiki]]. Beginning with this message, monthly reviews of these updates will be sent to this page as well. [[m:Strategy/Wikimedia movement/2017/Updates/Signup|Sign up]] to receive future announcements and monthly highlights of strategy updates on your user talk page.

Here is a review of the updates that have been sent so far:

* [[m:Strategy/Wikimedia movement/2017/Updates/15 December 2016 - Update 1 on Wikimedia movement strategy process|Update 1 on Wikimedia movement strategy process]] (15 December 2016)
** Introduction to process and information about budget spending resolution to support it
* [[m:Strategy/Wikimedia movement/2017/Updates/23 December 2016 - Update 2 on Wikimedia movement strategy process|Update 2 on Wikimedia movement strategy process]] (23 December 2016)
** Start of search for Lead Architect for movement strategy process
* [[m:Strategy/Wikimedia movement/2017/Updates/8 January 2017 - Update 3 on Wikimedia movement strategy process|Update 3 on Wikimedia movement strategy process]] (8 January 2017)
** Plans for strategy sessions at upcoming Wikimedia Conference 2017
* [[m:Strategy/Wikimedia movement/2017/Updates/11 January 2017 - Update 4 on Wikimedia movement strategy process|Update 4 on Wikimedia movement strategy process]] (11 January 2017)
** Introduction of williamsworks 
* [[m:Strategy/Wikimedia movement/2017/Updates/2 February 2017 - Update 5 on Wikimedia movement strategy process|Update 5 on Wikimedia movement strategy process]] (2 February 2017)
** The core movement strategy team, team tracks being developed, introduction of the Community Process Steering Committee, discussions at WikiIndaba conference 2017 and the Wikimedia movement affiliates executive directors gathering in Switzerland
* [[m:Strategy/Wikimedia movement/2017/Updates/10 February 2017 - Update 6 on Wikimedia movement strategy process|Update 6 on Wikimedia movement strategy process]] (10 February 2017)
** Tracks A &amp; B process prototypes and providing feedback, updates on development of all four Tracks

More information about the movement strategy is available on the [[m:Strategy/Wikimedia movement/2017|Meta-Wiki 2017 Wikimedia movement strategy portal]].

''Posted by [[m:Special:MyLanguage/User:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] on behalf of the [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation|Wikimedia Foundation]], 15. helmikuuta 2017 kello 20.31 (UTC) • [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia movement/2017/Updates/Initial announcements review|{{int:please-translate}}]] • [[m:Talk:Strategy/Wikimedia movement/2017/Updates|Get help]]''
&lt;/div&gt;
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:GVarnum-WMF@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&amp;oldid=16297862 --&gt;

== Overview #2 of updates on Wikimedia movement strategy process ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
''Note: Apologies for cross-posting and sending in English. [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia movement/2017/Updates/Overview 2 of updates on Wikimedia movement strategy process|This message is available for translation on Meta-Wiki]].''

As we mentioned last month, the Wikimedia movement is beginning a movement-wide strategy discussion, a process which will run throughout 2017. This movement strategy discussion will focus on the future of our movement: where we want to go together, and what we want to achieve.

Regular updates are being sent to the [[mail:Wikimedia-l|Wikimedia-l mailing list]], and posted [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia_movement/2017/Updates|on Meta-Wiki]]. Each month, we are sending overviews of these updates to this page as well. [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia movement/2017/Updates/Signup|Sign up]] to receive future announcements and monthly highlights of strategy updates on your user talk page.

Here is a overview of the updates that have been sent since our message last month:
* [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia movement/2017/Updates/16 February 2017 - Update 7 on Wikimedia movement strategy process|Update 7 on Wikimedia movement strategy process]] (16 February 2017)
** Development of documentation for Tracks A &amp; B
* [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia movement/2017/Updates/24 February 2017 - Update 8 on Wikimedia movement strategy process|Update 8 on Wikimedia movement strategy process]] (24 February 2017)
** Introduction of Track Leads for all four audience tracks
* [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia movement/2017/Updates/2 March 2017 - Update 9 on Wikimedia movement strategy process|Update 9 on Wikimedia movement strategy process]] (2 March 2017)
** Seeking feedback on documents being used to help facilitate upcoming community discussions

More information about the movement strategy is available on the [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia movement/2017|Meta-Wiki 2017 Wikimedia movement strategy portal]].

''Posted by [[m:Special:MyLanguage/User:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] on behalf of the [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation|Wikimedia Foundation]], 9. maaliskuuta 2017 kello 19.43 (UTC) • [[m:Strategy/Wikimedia movement/2017/Updates/Overview 2 of updates on Wikimedia movement strategy process|{{int:please-translate}}]] • [[m:Talk:Strategy/Wikimedia movement/2017/Updates|Get help]]''
&lt;/div&gt;
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:GVarnum-WMF@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&amp;oldid=16350625 --&gt;

== We invite you to join the movement strategy conversation (now through April 15) ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;&lt;div class=&quot;plainlinks&quot;&gt;
: ''This message, &quot;[[mailarchive:wikimediaannounce-l/2017-March/001383.html|We invite you to join the movement strategy conversation (now through April 15)]]&quot;, was sent through multiple channels by  [[m:User:GVarnum-WMF|Gregory Varnum]] on 15 and 16 of March 2017 to village pumps, affiliate talk pages, movement mailing lists, and MassMessage groups. A similar message was sent by [[m:User:Nicole_Ebber_(WMDE)|Nicole Ebber]] to organized groups and their mailing lists on 15 of March 2017. This version of the message is available for translation and documentation purposes'' 

Dear Wikimedians/Wikipedians:

Today we are starting a broad discussion to define Wikimedia's future role in the world and develop a collaborative strategy to fulfill that role. You are warmly invited to join the conversation.

There are many ways to participate, by joining an existing conversation or starting your own: 

[[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia_movement/2017/Track_A|Track A (organized groups)]]: Discussions with your affiliate, committee or other organized group (these are groups that support the Wikimedia movement). 

Track B (individual contributors): [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia_movement/2017/Cycle_1|On Meta]] or your [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia_movement/2017/Participate|local language or project wiki]].

This is the first of three conversations, and it will run between now and April 15. The purpose of cycle 1 is to discuss the future of the movement and generate major themes around potential directions. What do we want to build or achieve together over the next 15 years?

We welcome you, as we create this conversation together, and look forward to broad and diverse participation from all parts of our movement.

* [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia_movement/2017|Find out more about the movement strategy process]]
* [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia_movement/2017/Toolkit/Discussion_Coordinator_Role|Learn more about volunteering to be a Discussion Coordinator]]

Sincerely,

Nicole Ebber (Track A Lead), Jaime Anstee (Track B Lead), &amp; the [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia_movement/2017/People|engagement support teams]]&lt;/div&gt;&lt;/div&gt; 18. maaliskuuta 2017 kello 05.09 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:GVarnum-WMF@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Strategy/Wikimedia_movement/2017/Updates/Global_message_delivery&amp;oldid=16453957 --&gt;

== [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Updates/Start of the 2017 Wikimedia Foundation Board of Trustees elections|Start of the 2017 Wikimedia Foundation Board of Trustees elections]] ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
''Please accept our apologies for cross-posting this message. [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Updates/Start of the 2017 Wikimedia Foundation Board of Trustees elections|This message is available for translation on Meta-Wiki]].''
[[File:Wikimedia-logo black.svg|right|150px|link=m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017]]

On behalf of the Wikimedia Foundation Elections Committee, I am pleased to announce that self-nominations are being accepted for the [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia_Foundation_elections/2017/Board_of_Trustees/Call_for_candidates|2017 Wikimedia Foundation Board of Trustees Elections]].

The [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation Board of Trustees|Board of Trustees]] (Board) is the decision-making body that is ultimately responsible for the long-term sustainability of the Wikimedia Foundation, so we value wide input into its selection. More information about this role can be found [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Board of Trustees|on Meta-Wiki]]. Please read the [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Board of Trustees/Call for candidates|letter from the Board of Trustees calling for candidates]].

'''The [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Board of Trustees/Candidates|candidacy submission phase]] will last from April 7 (00:00 UTC) to April 20 (23:59 UTC).'''

'''We will also be accepting questions to ask the candidates from April 7 to April 20. [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Board of Trustees/Questions|You can submit your questions on Meta-Wiki]].'''

Once the questions submission period has ended on April 20, the Elections Committee will then collate the questions for the candidates to respond to beginning on April 21.

The goal of this process is to fill the '''three community-selected seats''' on the Wikimedia Foundation Board of Trustees. The election results will be used by the Board itself to select its new members.

The full schedule for the Board elections is as follows. All dates are '''inclusive''', that is, from the beginning of the first day (UTC) to the end of the last. 

* April 7 (00:00 UTC) – April 20 (23:59 UTC) – '''Board nominations''' 
* April 7 – April 20 – '''Board candidates questions submission period'''
* April 21 – April 30 – '''Board candidates answer questions'''
* May 1 – May 14 – '''Board voting period'''
* May 15–19 – '''Board vote checking'''
* May 20 – '''Board result announcement goal'''

In addition to the Board elections, we will also soon be holding elections for the following roles:

* '''Funds Dissemination Committee (FDC)'''
** There are five positions being filled. More information about this election will be available [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Funds Dissemination Committee|on Meta-Wiki]].

* '''Funds Dissemination Committee Ombudsperson (Ombuds)'''
** One position is being filled.  More information about this election will be available [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Funds Dissemination Committee Ombudsperson|on Meta-Wiki]].

Please note that this year the Board of Trustees elections will be held before the FDC and Ombuds elections. Candidates who are not elected to the Board are explicitly permitted and encouraged to submit themselves as candidates to the FDC or Ombuds positions after the results of the Board elections are announced. 

More information on this year's elections can be found [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017|on Meta-Wiki]]. Any questions related to the election can be posted on the [[m:Talk:Wikimedia Foundation elections/2017|election talk page on Meta-Wiki]], or sent to the election committee's mailing list, &lt;tt dir=&quot;ltr&quot; style=&quot;white-space:nowrap;font-size:12px;line-height:1.5&quot;&gt;board-elections[[File:At sign.svg|15x15px|middle|link=|alt=(at)]]wikimedia.org&lt;/tt&gt;.

On behalf of the Election Committee,&lt;br /&gt;
[[m:User:KTC|Katie Chan]], Chair, [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections committee|Wikimedia Foundation Elections Committee]]&lt;br /&gt;
[[m:User:JSutherland (WMF)|Joe Sutherland]], Community Advocate, Wikimedia Foundation

''Posted by [[m:Special:MyLanguage/User:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] on behalf of the [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections committee|Wikimedia Foundation Elections Committee]], 7. huhtikuuta 2017 kello 03.38 (UTC) • [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Updates/Start of the 2017 Wikimedia Foundation Board of Trustees elections|{{int:please-translate}}]] • [[m:Talk:Wikimedia Foundation elections/2017|Get help]]''&lt;/div&gt;
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:GVarnum-WMF@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&amp;oldid=16441214 --&gt;

== Read-only mode for 20 to 30 minutes on 19 April and 3 May ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;fi&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;&lt;div class=&quot;plainlinks&quot;&gt;

[[:m:Special:MyLanguage/Tech/Server switch 2017|Lue tämä toisella kielellä]]  •  {{int:please-translate}}

[[foundation:|Wikimedia Foundation]] testaa toissijaista datakeskustaan, joka sijaitsee Dallasissa.  Tämä varmistaa sen, että Wikipedia ja muut Wikimedian wikit pysyvät käytössä jopa katastrofin sattuessa.  Varmistaaksemme että kaikki toimii, Wikimedian tekniikkaosaston pitää järjestää suunniteltu testi. Testi kertoo voivatko he vaihtaa luotettavasti yhdestä datakeskuksesta toiseen. Se vaatii monien tiimien valmistumista testiä varten ja paikalla oloa, jotta kaikki odottamattomat ongelmat saadaan korjattua. 

He siirtävät kaiken liikenteen toissijaiseen datakeskukseen '''keskiviikkona 19. huhtikuuta 2017'''.
'''Keskiviikkona 3. toukokuuta 2017''' he vaihtavat takaisin ensisijaiseen datakeskukseen.  

Valitettavasti joidenkin [[mw:Manual:What is MediaWiki?|MediaWikin]] rajoitusten vuoksi mitään muokkauksia ei ole mahdollista tehdä näiden kahden vaihdon aikana.  Pahoittelemme häiriötä, ja yritämme minimoida tämän tulevaisuudessa. 

'''Siirron aikana on lyhyt aika, jolloin voit lukea kaikkia wikejä, mutta et muokata.'''

*Et voi muokata noin 20-30 minuutin ajan keskiviikkona 19. huhtikuuta ja keskiviikkona 3. toukokuuta. Testi alkaa klo [https://www.timeanddate.com/worldclock/fixedtime.html?iso=20170419T14 14.00 UTC]. 
*Jos yrität muokata tai tallentaa näinä aikoina, saat virheilmoituksen.  Toivomme, ettei muokkauksia katoa näiden minuuttien aikana, mutta emme voi taata sitä.  Jos näet virheilmoituksen, odota kunnes kaikki vaikuttaa jälleen normaalilta.  Sen jälkeen sinun pitäisi pystyä tallentamaan muokkauksesi.  Mutta suosittelemme sinua varmuuden vuoksi ensin tekemään kopion muokkauksistasi.

''Muut vaikutukset'':

*Taustatyöt voivat kestää kauemmin ja osa saattaa jäädä tekemättä. Punaiset linkit eivät välttämättä päivity yhtä nopeasti kuin normaalisti. Punaisen linkin muuttuminen siniseksi artikkelin luomisen jälkeen saattaa kestää kauemmin kuin yleensä. Jotkin pitkäkestoiset skriptit tullaan pysäyttämään.
*Koodimuutoksia ei tapahdu 17. huhtikuuta ja 1. toukokuuta alkavilla viikoilla.  Koodimuutoksia ei tehdä, elleivät ne ole välttämättömiä.

Tätä projektia voidaan tarpeen vaatiessa siirtää.  Voit katsoa [[wikitech:Switch Datacenter#Schedule for 2017 switch|aikataulun sivulta wikitech.wikimedia.org]]. Kaikki muutokset julkistetaan aikataulussa.  Ilmoitamme vielä lisää tästä.  '''Jaa tämä tieto yhteisösi kanssa.''' /&lt;span dir=ltr&gt;[[m:User:Whatamidoing (WMF)|User:Whatamidoing (WMF)]] ([[m:User talk:Whatamidoing (WMF)|talk]])&lt;/span&gt;
&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;[[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 11. huhtikuuta 2017 kello 17.34 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Johan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&amp;oldid=16545942 --&gt;

== [https://meta.wikimedia.org/wiki/Special:SecurePoll/vote/341?setlang={{CONTENTLANG}} Voting has begun in 2017 Wikimedia Foundation Board of Trustees elections] ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;[[File:Wikimedia-logo black.svg|{{#switch:{{CONTENTLANG}}|ar=left|he=left|right}}|125px|link=m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Updates/Board voting has begun]]''This is a message from the [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections committee|Wikimedia Foundation Elections Committee]]. [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Updates/Board voting has begun|Translations]] are available.''

[https://meta.wikimedia.org/wiki/Special:SecurePoll/vote/341?setlang={{CONTENTLANG}}&amp;uselang={{CONTENTLANG}} Voting has begun] for [[m:Wikimedia Foundation elections/2017#Requirements|eligible voters]] in the 2017 elections for the ''[[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Board of Trustees|Wikimedia Foundation Board of Trustees]]''.

The [[m:Wikimedia Foundation Board of Trustees|Wikimedia Foundation Board of Trustees]] is the ultimate governing authority of the Wikimedia Foundation, a 501(c)(3) non-profit organization registered in the United States. The Wikimedia Foundation manages many diverse projects such as Wikipedia and Commons.

The voting phase lasts from 00:00 UTC May 1 to 23:59 UTC May 14. '''[https://meta.wikimedia.org/wiki/Special:SecurePoll/vote/341?setlang={{CONTENTLANG}}&amp;uselang={{CONTENTLANG}} Click here to vote].''' More information on the candidates and the elections can be found on the [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Board of Trustees|2017 Board of Trustees election page]] on Meta-Wiki. 

On behalf of the Elections Committee,&lt;br/&gt;
[[m:User:KTC|Katie Chan]], Chair, [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections committee|Wikimedia Foundation Elections Committee]]&lt;br/&gt;
[[m:User:JSutherland (WMF)|Joe Sutherland]], Community Advocate, Wikimedia Foundation

''Posted by the [[m:Special:MyLanguage/User:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] • [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Updates/Board voting has begun|Translate]] • [[m:Talk:Wikimedia Foundation elections/2017|Get help]]&lt;/div&gt; 3. toukokuuta 2017 kello 19.14 (UTC)''
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:GVarnum-WMF@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&amp;oldid=16683836 --&gt;

== Beta Feature Two Column Edit Conflict View ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;fi&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;
[[mw:Special:MyLanguage/Help:Two_Column_Edit_Conflict_View|Two Column Edit Conflict View]] -niminen laajennus otetaan käyttöön [[mw:Special:MyLanguage/Beta Features|beeta-ominaisuutena]] kaikissa wikeissä 9. toukokuuta alkaen. Two Column Edit Conflict View on uusi käyttöliittymä muokkausristiriitatoiminnolle. Se korostaa eroavaisuudet itse tekemäsi version sekä toisen käyttäjän samanaikaisesti tallentaman version välillä. Muokkausristiriidan ratkaiseminen kopioimalla ja liittämällä helpottuu eri tekstin osien välillä. Tämä toiminnallisuus toteuttaa [[m:WMDE Technical Wishes|saksankielisen yhteisön toiveen]] käyttäjille suunnatusta käyttäjäystävällisemmästä muokkausristiriitatoiminnosta. Tule mukaan testaamaan uutta toimintoa! Toivomme sen olevan sinulle hyödyllinen. &lt;/div&gt; [[m:user: Birgit Müller (WMDE)|Birgit Müller (WMDE)]] 8. toukokuuta 2017 kello 14.28 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Birgit Müller (WMDE)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=WMDE_Technical_Wishes/Technical_Wishes_News_list_1&amp;oldid=16712210 --&gt;

== Ehdotus: tallennetaan tiedostot suoraan Commonsiin ==
&lt;div style=&quot;background-color:yellow; padding:6px;&quot;&gt;
Ehdotan, että tiedostot tallennetaan jatkossa Wikimedia Commonsiin ja kytketään tiedostojen tallennus pois päältä. Tämän jälkeen ainoastaan ylläpitäjät voivat tallentaa kuvia paikallisesti. 

Wikiaineiston [[Wikiaineisto:Mikä_on_Wikiaineisto%3F#Tekij.C3.A4noikeus|käytännöt]] sallivat ainoastaan vapaan aineiston tallentamisen jonka voi tallentaa suoraan Commonsiin jolloin ne tulevat automaattisesti käyttöön kaikissa Wikiprojekteissa. Tällä hetkellä paikallisesti tallennettuja kuvia on [[Toiminnot:Tiedostoluettelo|35 kpl]]. Toinen syy kuvien tallentamiselle Wikimedia Commonsiin on se, että siellä on yhteisö joka nimenomaisesti tekee kuvien organisointia ja valvoo tekijänoikeuksia. 

Asiaa ehdotettiin vuonna 2014 kansainvälisen Wikimedia yhteisön toimesta (ks. [[Wikiaineisto:Kahvihuone/arkisto/6#Using_only_UploadWizard_for_uploads|1]], [[Wikiaineisto:Kahvihuone/arkisto/6#Tiedostotallennukset|2]], [[Wikiaineisto:Kahvihuone/arkisto/6#Tallentaa_tiedostoja.2C_Ohjattu_tiedoston_tallentaminen.3F|3]]), mutta se pysähtyi silloin ainoan asiaa kommentoineen käyttäjän vastustukseen. 

--[[Käyttäjä:Zache|Zache]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Zache|keskustelu]]) 8. toukokuuta 2017 kello 14.38 (UTC)

{{ping|Stryn}}, {{ping|Tropylium}}, {{ping|Mwåc8m}}, {{ping|Pxos}}, {{ping|Svallis}}, {{ping|Hunsvotti}}, {{ping|Nysalor}}, {{ping|Thi}} --[[Käyttäjä:Zache|Zache]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Zache|keskustelu]]) 8. toukokuuta 2017 kello 14.59 (UTC)

: Kantani ei ole juurikaan muuttunut vuodesta 2014, mutta odotan ensin muiden kommentteja ennen kuin panen tähän mitään virallista mielipidettäni. Jos yhteisö päättää sulkea paikallisen tallennuksen, en asetu esteeksi. Täällä kuitenkin on olemassa erityinen Sivu-avaruus, joka hyödyntää tänne tallennettuja tiedostoja, joten pitää ensin katsoa, toimiiko se jatkossa oikein, jos tiedostot tulevat Commonsista. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 8. toukokuuta 2017 kello 15.56 (UTC)

:: Eikös se näyttäisi toimivan ihan toivotulla tavalla: [[Sivu:Example.jpg]] --[[Käyttäjä:Zache|Zache]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Zache|keskustelu]]) 8. toukokuuta 2017 kello 16.21 (UTC)

: En oikein näe, mitä hyötyä olisi tänne tallentamisen kategorisesta estämisestä. Jos kuvilla tuskin on virkaa muissa projekteissa, ei niiden tallentaminen vain tänne liene haitaksi. Voidaan toki suositella, että potentiaalisesti hyödylliset kuvat tallennetaan Commonsiin, mutta estämistä vastustan. En ole kauhean vakuuttunut Commonsin tekijänoikeusvalvonnan tasosta, ja ainakin itse tarkistan aina tapauskohtaisesti, voinko luottaa kuvan lisenssiin. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 9. toukokuuta 2017 kello 19.07 (UTC)

:Ihan sama, voihan sen poistaa käytöstä täällä, koska samat kuvat voi joka tapauksessa lisätä Commonsiin, jolloin niitä voi käyttää muissakin projekteissa. Ylipäätään pienissä projekteissa ei pitäisi olla tiedostojen tallennusmahdollisuutta, sillä niitä on vaikeampi valvoa, kuin suurempia projekteja, joissa useita aktiivikäyttäjiä. [[Käyttäjä:Stryn|Stryn]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Stryn|keskustelu]]) 14. toukokuuta 2017 kello 15.59 (UTC)

::Stryn ei ole [[Wikiaineisto:Äänioikeus|äänioikeutettu]] täällä, joten hänen mielipiteensä pitää jättää huomiotta. Äänioikeuden tarkoitus on juuri se, että projektia koskevat tärkeät päätökset tehdään aktiivisten vakiokäyttäjien voimin ja ainoastaan äänioikeutettujen konsensus ratkaisee. Myöskään Zache ei ole äänoikeutettu, joten tällä hetkellä Nysalorin vastustus on ainoa ratkaiseva kommentti tässä keskustelussa. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 15. toukokuuta 2017 kello 19.52 (UTC)
&lt;/div&gt;
== RevisionSlider ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;fi&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;
17 toukokuuta alkaen [[mw:Special:MyLanguage/Extension:RevisionSlider|Revision Slider]] tulee saataville oletuksena kaikkien wikien käyttäjille. Revision Slider lisää liukusäädinnäkymän eroavaisuussivulle, jotta voit helposti siirtyä versioiden välillä. Liukusäädinnäkymä on oletuksena supistettu ja se avataan klikkaamalla. Halutessa näkymä voi myös kytkeä kokonaan pois päältä käyttäjäasetuksissa. Revision Slider on ollut saatavilla oletuksena kuusi kuukautta saksan-, arabian- ja hepreankielissä Wikipedioissa, sekä kahdeksan kuukautta beeta-ominaisuutena kaikissa wikeissä. Toiminto kehitettiin [[m:WMDE Technical Wishes|saksankielisen yhteisön teknisen toivomuslistan]] toiveena. Kiitämme kaikkia Revision Sliderin testaajia arvokkaasta palautteesta, jonka avulla olemme voineet parantaa toimintoa. Toivomme, että Revision Slideristä on jatkossakin hyötyä sinulle työssäsi. &lt;/div&gt; [[m:user:Birgit Müller (WMDE)|Birgit Müller (WMDE)]] 16. toukokuuta 2017 kello 14.39 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Birgit Müller (WMDE)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=WMDE_Technical_Wishes/Technical_Wishes_News_list_1&amp;oldid=16763498 --&gt;

== [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia movement/2017/Cycle 2|Join the next cycle of Wikimedia movement strategy discussions (underway until June 12)]] ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;
:''[[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia movement/2017/Updates/Cycle 2 discussions launch|Message is available for translation on Meta-Wiki]]''
[[File:Wikimedia-logo.svg|{{#switch:{{CONTENTLANG}}|ar=left|he=left|right}}||150px]]
The Wikimedia movement strategy core team and working groups have completed reviewing the more than 1800 thematic statements we received from the first discussion. They have identified [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia movement/2017/Cycle 2|5 themes that were consistent across all the conversations]] - each with their own set of sub-themes. These are not the final themes, just an initial working draft of the core concepts.

You are invited to [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia movement/2017/Participate|join the online and offline discussions taking place]] on these 5 themes. This round of discussions will take place between now and June 12th. You can discuss as many as you like; we ask you to participate in the ones that are most (or least) important to you.

Here are the five themes, each has a page on Meta-Wiki with more information about the theme and how to participate in that theme's discussion:

* [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia movement/2017/Cycle 2/Healthy, Inclusive Communities|Healthy, Inclusive Communities]]
* [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia movement/2017/Cycle 2/The Augmented Age|The Augmented Age]]
* [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia movement/2017/Cycle 2/A Truly Global Movement|A Truly Global Movement]]
* [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia movement/2017/Cycle 2/The Most Respected Source of Knowledge|The Most Respected Source of Knowledge]]
* [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia movement/2017/Cycle 2/Engaging in the Knowledge Ecosystem|Engaging in the Knowledge Ecosystem]]

On the [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia movement/2017/Participate|movement strategy portal on Meta-Wiki]], you can find more information about each of these themes, their discussions, and how to participate.

''Posted by [[m:Special:MyLanguage/User:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] on behalf of the [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation|Wikimedia Foundation]] • [[m:Special:MyLanguage/Strategy/Wikimedia movement/2017/Updates/Cycle 2 discussions launch|{{int:please-translate}}]] • [[m:Talk:Strategy/Wikimedia movement/2017/Updates|Get help]]''&lt;/div&gt; 16. toukokuuta 2017 kello 21.09 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:GVarnum-WMF@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Strategy/Wikimedia_movement/2017/Updates/Global_message_delivery&amp;oldid=16773425 --&gt;

== [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Updates/Start of the 2017 Wikimedia Foundation Funds Dissemination Committee elections|Start of the 2017 Wikimedia Foundation Funds Dissemination Committee elections]] ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;[[File:Wikimedia-logo black.svg|{{#switch:{{CONTENTLANG}}|ar=left|he=left|right}}|125px|link=m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Updates/Start of the 2017 Wikimedia Foundation Funds Dissemination Committee elections]]
:''[[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Updates/Start of the 2017 Wikimedia Foundation Funds Dissemination Committee elections|Translations of this message are available on Meta-Wiki]].''

On behalf of the Wikimedia Foundation Elections Committee, we are pleased to announce that self-nominations are being accepted for the [[m:Wikimedia Foundation elections/2017/Funds Dissemination Committee/Call for candidates|2017 Wikimedia Foundation Funds Dissemination Committee]] and [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Funds Dissemination Committee Ombudsperson|Funds Dissemination Committee Ombudsperson]] elections. Please read the letter from the Wikimedia Foundation calling for candidates at [[m:Wikimedia Foundation elections/2017/Funds Dissemination Committee/Call for candidates|on the 2017 Wikimedia Foundation elections portal]].

''Funds Dissemination Committee''&lt;br /&gt;
The Funds Dissemination Committee (FDC) makes recommendations about how to allocate Wikimedia movement funds to eligible entities.  There are five positions being filled. More information about this role can be found at [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Funds Dissemination Committee|the FDC elections page]].

''Funds Dissemination Committee Ombudsperson''&lt;br /&gt;
The Funds Dissemination Committee Ombudsperson receives complaints and feedback about the FDC process, investigates complaints at the request of the Board of Trustees,  and summarizes the investigations and feedback for the Board of Trustees on an annual basis. One position is being filled. More information about this role can be found at [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Funds Dissemination Committee Ombudsperson|the FDC Ombudsperson elections page]]. 

'''The [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Funds Dissemination Committee/Candidates|candidacy submission phase]] will last until May 28 (23:59 UTC).'''

'''We will also be accepting questions to ask the candidates until May 28. [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Funds Dissemination Committee/Questions|You can submit your questions on Meta-Wiki]].''' Once the questions submission period has ended on May 28, the Elections Committee will then collate the questions for the candidates to respond to.

The goal of this process is to fill the '''five community-selected seats''' on the Wikimedia Foundation Funds Dissemination Committee and the '''community-selected ombudsperson'''. The election results will be used by the Board itself to make the appointments.

The full schedule for the FDC elections is as follows. All dates are '''inclusive''', that is, from the beginning of the first day (UTC) to the end of the last.

* May 15 (00:00 UTC) – May 28 (23:59 UTC) – '''Nominations'''
* May 15 – May 28 – '''Candidates questions submission period'''
* May 29 – June 2 – '''Candidates answer questions'''
* June 3 – June 11 – '''Voting period'''
* June 12–14 – '''Vote checking'''
* June 15 – '''Goal date for announcing election results'''

More information on this year's elections can be found at [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017|the 2017 Wikimedia Foundation elections portal]].

Please feel free to post a note about the election on your project's village pump. Any questions related to the election can be posted on [[m:Talk:Wikimedia Foundation elections/2017|the talk page on Meta-Wiki]], or sent to the election committee's mailing list, &lt;tt dir=&quot;ltr&quot; style=&quot;white-space:nowrap;font-size:12px;line-height:1.5&quot;&gt;board-elections[[File:At sign.svg|15x15px|middle|link=|alt=(at)]]wikimedia.org&lt;/tt&gt;.

On behalf of the Election Committee,&lt;br /&gt;
[[m:User:KTC|Katie Chan]], Chair, [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections committee|Wikimedia Foundation Elections Committee]]&lt;br /&gt;
[[m:User:JSutherland (WMF)|Joe Sutherland]], Community Advocate, Wikimedia Foundation

''Posted by the [[m:Special:MyLanguage/User:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] • [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2017/Updates/Start of the 2017 Wikimedia Foundation Funds Dissemination Committee elections|Translate]] • [[m:Talk:Wikimedia Foundation elections/2017|Get help]]''&lt;/div&gt; 23. toukokuuta 2017 kello 21.06 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:GVarnum-WMF@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&amp;oldid=16804695 --&gt;

== Accessible editing buttons ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;The MediaWiki developers have been slowly improving the accessibility of the user interface.  The next step in this transition will change the appearance of some buttons and may break some outdated (non-updated or unmaintained) user scripts and gadgets.

You can see and use the [https://www.mediawiki.org/wiki/Project:Sandbox?action=submit&amp;ooui=0 old] and [https://www.mediawiki.org/wiki/Project:Sandbox?action=submit&amp;ooui=1 new] versions now.  Most editors will only notice that some buttons are slightly larger and have different colors.

&lt;gallery mode=&quot;nolines&quot; caption=&quot;Comparison of old and new styles&quot; heights=&quot;240&quot; widths=&quot;572&quot;&gt;
File:MediaWiki edit page buttons accessibility change 2017, before.png|Buttons before the change
File:MediaWiki edit page buttons accessibility change 2017, after.png|Buttons after the change
&lt;/gallery&gt;

However, this change also affects some user scripts and gadgets.  Unfortunately, some of them may not work well in the new system.  If you maintain any user scripts or gadgets that are used for editing, please see '''[[:mw:Contributors/Projects/Accessible editing buttons]]''' for information on how to test and fix your scripts.  Outdated scripts can be tested and fixed now.

This change will probably reach this wiki on '''Tuesday, 1 August 2017'''.  Please leave a note at [[:mw:Talk:Contributors/Projects/Accessible editing buttons]] if you need help.&lt;/div&gt; --[[m:User:Whatamidoing (WMF)|Whatamidoing (WMF)]] ([[m:User talk:Whatamidoing (WMF)|talk]]) 27. heinäkuuta 2017 kello 16.56 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Quiddity (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Whatamidoing_(WMF)/Sandbox&amp;oldid=17043399 --&gt;

== [[Kantarella]] ja Jimmy ==
&lt;div style=&quot;background-color:yellow; padding:6px;&quot;&gt;
Tosi monet lähteet, kuten http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&amp;ID=075e9449-da18-4ccd-b1da-2dfc980fe51c ja http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Kantarella+ja+jimmy väittävät tuota kansansävelmäksi tai J. Alfred Tannerin osittain säveltämäksi ja hänen kokonaan sanoittamakseen, joten ihan ymmärrettävä väärinkäsitys sinällään laittaa tuo tänne. Youtubesta kuitenkin löytyy biisi Ernst Rolf - Kantarella, jossa alkuperäissanoittajaksi mainitaan Karl-Ewert. Karl-Ewert lienee vuonna 1965 kuollut Karl-Ewert Christenson (https://sv.wikipedia.org/wiki/Karl-Ewert_Christenson), joka on tämän: http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kaantaja.php?Id=Christenson+Karl-Ewert mukaan sanoittanut kappaleen nimeltä Du gamle måne. Täällä: https://www.falun.se/download/18.703652e814b8261d2ee571fe/1424329417488/Ernst%20Rolf%20v%C3%A4gvisare%20reviderad.pdf puolestaan mainitaan Karl-Ewert (ilman sukunimeä) sekä Du gamle måne- että Kantarella- laulujen sanoittajaksi. Tavallisen käyttäjän on siis täydet perusteet luulla Kantarellaa ja Jimmyä vapaaksi, mutta ehkä tuo kannattaa täältä varmuuden vuoksi poistaa? Itse en pysty sitä tietenkään tekemään. (Ja anteeksi, tosi paljon linkkejä, mutta ehkä joku jaksaa ne kahlata läpi) [[Toiminnot:Muokkaukset/188.238.22.226|188.238.22.226]] 27. syyskuuta 2017 kello 21.02 (UTC)
&lt;/div&gt;
== Yhteisön toivelistakysely 2017 ==

Hei kaikki,

Yhteisön toivelistakysely on menetelmä, jossa Wikimedia-yhteisön jäsenet päättävät minkä kanssa Wikimedia Foundationin [[m:Community Tech|Community Tech]] -tiimin pitäisi työskennellä seuraavan vuoden aikana.

Community Tech -tiimi on keskittynyt kehittyneille Wikimedia-muokkaajille suunnattuihin työkaluihin. Voit jättää tekniset ehdotuksesi 20. marraskuuta saakka. Yhteisöt äänestävät ehdotuksia 28. marraskuuta – 12. joulukuuta välisenä aikana. Lisätietoa [[m:2017 Community Wishlist Survey|vuoden 2017 sivulla Metassa]]. /[[Käyttäjä:Johan (WMF)|Johan (WMF)]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Johan (WMF)|keskustelu]]) 8. marraskuuta 2017 kello 20.24 (UTC)

== New print to pdf feature for mobile web readers ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;
'''New print to pdf feature for mobile web readers'''

The Readers web team will be deploying a new feature this week to make it [[mw:Reading/Web/Projects/Mobile_PDFs|easier to download PDF versions of articles on the mobile website]].

Providing better offline functionality was one of the highlighted areas from [[m:New_Readers/Offline|the research done by the New Readers team in Mexico, Nigeria, and India]]. The teams created a prototype for mobile PDFs which was evaluated by user research and community feedback.  The [[m:New_Readers/Offline#Concept_testing_for_mobile_web|prototype evaluation]] received positive feedback and results, so development continued.

For the initial deployment, the feature will be available to Google Chrome browsers on Android. Support for other mobile browsers to come in the future. For Chrome, the feature will use the native Android print functionality. Users can choose to download a webpage as a PDF. [[mw:Reading/Web/Projects/Print_Styles#Mobile_Printing|Mobile print styles]] will be used for these PDFs to ensure optimal readability for smaller screens.

The feature is available starting Wednesday, Nov 15. For more information, see [[mw:Reading/Web/Projects/Mobile_PDFs|the project page on MediaWiki.org]]. 

{{Int:Feedback-thanks-title}} 
&lt;/div&gt; [[m:User:CKoerner (WMF)|CKoerner (WMF)]] ([[m:User talk:CKoerner (WMF)|talk]]) 20. marraskuuta 2017 kello 22.07 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:CKoerner (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:CKoerner_(WMF)/Mobile_PDF_distribution_list&amp;oldid=17448927 --&gt;</text>
      <sha1>n7xcyr7ksmq8v0ti3r38d58k6mgxi66</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikidata-mallineet</title>
    <ns>14</ns>
    <id>20187</id>
    <revision>
      <id>128743</id>
      <parentid>112805</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T21:14:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Luokan vaihto: [[:Luokka:Wikiaineiston mallineet]] &gt;&gt; [[:Luokka:Mallineet]].</comment>
      <origin>128743</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="61" sha1="jat6y4n23w9wc768auetcz3y4cm80t3" xml:space="preserve">[[Luokka:Mallineet]]
[[Luokka:Wikidata]]
[[Luokka:Scribunto]]</text>
      <sha1>jat6y4n23w9wc768auetcz3y4cm80t3</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Englanninkielisestä Wikipediasta tuodut moduulit</title>
    <ns>14</ns>
    <id>20190</id>
    <revision>
      <id>128741</id>
      <parentid>112806</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T21:11:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>+ [[:Luokka:Moduulit]]</comment>
      <origin>128741</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="40" sha1="azzwdjec3obk95mktmfaeuynfwgixgb" xml:space="preserve">[[Luokka:Moduulit]]
[[Luokka:Scribunto]]</text>
      <sha1>azzwdjec3obk95mktmfaeuynfwgixgb</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Wikidatasta tuodut moduulit</title>
    <ns>14</ns>
    <id>20191</id>
    <revision>
      <id>128740</id>
      <parentid>112807</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T21:10:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>+ [[:Luokka:Moduulit]]</comment>
      <origin>128740</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="60" sha1="k5pvfvap6947npl58i49dz7zd3ov3ee" xml:space="preserve">[[Luokka:Moduulit]]
[[Luokka:Scribunto]]
[[Luokka:Wikidata]]</text>
      <sha1>k5pvfvap6947npl58i49dz7zd3ov3ee</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Työkalumoduulit</title>
    <ns>14</ns>
    <id>20194</id>
    <revision>
      <id>128738</id>
      <parentid>112810</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T21:09:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Lisätään tänne tänään perustettu yläluokka [[:Luokka:Moduulit]].</comment>
      <origin>128738</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="40" sha1="1ani80emhuc4vcsbya62ki3cprmskvo" xml:space="preserve">[[Luokka:Scribunto]]
[[Luokka:Moduulit]]</text>
      <sha1>1ani80emhuc4vcsbya62ki3cprmskvo</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Dotted TOC page listing</title>
    <ns>10</ns>
    <id>23164</id>
    <revision>
      <id>128726</id>
      <parentid>128465</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T20:20:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>+ [[:Luokka:Hakemistomallineet]]</comment>
      <origin>128726</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1868" sha1="32hidiaoy1wexouvre4tx88y5x4z0yt" xml:space="preserve">&lt;onlyinclude&gt;&lt;!--

--&gt;&lt;templatestyles src=&quot;Dotted TOC page listing/styles.css&quot; /&gt;&lt;!--

--&gt;
{|&lt;!--
    --&gt; class=&quot;ws-summary wst-dtpl&quot;
{{#if:{{{1|{{{chaptertext|}}}}}}| {{!}} class=&quot;wst-dtpl_chaptertext&quot; {{optional style|width={{{chapter-width|}}}|max-width={{{chapter-width|}}}|text-align={{{chapter-align|}}}}} {{!}} {{{1|{{{chaptertext}}}}}} |}}
|&lt;div style=&quot;position:relative; width:100%;&quot;&gt;&lt;div style=&quot;max-width:{{{entry-width|80%}}}; text-align:{{{entry-align|left}}}; text-indent:-{{{hi|1.0em}}}; margin-left:{{{hi|1.0em}}};&quot;&gt;&lt;div class=&quot;toc-line-entry-text wst-dtpl-background&quot; style=&quot;display:inline; position:relative; text-align:left; padding:0.0em 0.5em 0.0em 0.0em; {{#if:{{{textbackground|}}}|background:{{{textbackground|white}}};}} z-index:2;&quot;&gt;{{{entrytext|{{{2|Entry text}}}}}}&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div class=&quot;ws-noexport wst-dtpl-background&quot; style=&quot;position:absolute; left:0px; bottom:0px; width:{{{hi|1.0em}}}; height:1.00em; {{#if:{{{textbackground|}}}|background:{{{textbackground|white}}};}} z-index:1;&quot;&gt;&lt;/div&gt;&lt;div class=&quot;ws-noexport&quot; style=&quot;position:absolute; right:0px; bottom:0px; width:100%; overflow:hidden; white-space:nowrap; text-align:right; z-index:0;&quot;&gt;&lt;div style=&quot;display:inline; float:right;&quot;&gt;{{{dottext|{{Dotted TOC page listing/{{StripWhitespace|{{{4|{{{spaces|1}}}}}}}}|{{{symbol|.}}}}}{{{dotend|}}}}}}&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;
|style=&quot;text-align:{{{col3-align|right}}}; vertical-align:bottom; padding:0.0em 0.0em 0.0em 0.5em; width:{{{col3-width|2.0em}}};&quot; | {{{3|{{{pagetext|{{scan page link|{{{pagenum|{{{djvupage|1}}}}}}|{{{positionoffset|{{{djvupageoffset|0}}}}}}}}}}}}}}&lt;!--
--&gt;{{#if:{{{col4text|}}}| {{!}}{{!}} class=&quot;wst-dtpl_col4defaults&quot; {{optional style|text-align={{{col4-align|}}}|width={{{col4-width|}}}}} {{!}} {{{col4text}}}|}}
|}&lt;/onlyinclude&gt;&lt;noinclude&gt;
[[Luokka:Muualta tuodut mallineet]]
[[Luokka:Hakemistomallineet]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>32hidiaoy1wexouvre4tx88y5x4z0yt</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Jorma Pohjanpalo</title>
    <ns>0</ns>
    <id>23246</id>
    <revision>
      <id>128640</id>
      <parentid>126822</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T13:54:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tjp</username>
        <id>3103</id>
      </contributor>
      <comment>/* Jorma Pohjanpalon lehtiartikkeleita */</comment>
      <origin>128640</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="13475" sha1="tresop3kar8wpfh0ubjytg54irruhlu" xml:space="preserve">{{Wikipedia}}
'''Jorma Pohjanpalo''' (1905–1991)

== Jorma Pohjanpalon lehtiartikkeleita ==
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/895314?page=11 Kaukaisesta Colombosta], Suomen Kuvalehti, 21.1.1928, nro 4, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871044?page=2 Välähdyksiä Melbournesta], Kansan kuvalehti, 4.5.1928, nro 18, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/895327?page=19 Suhteemme kaukaiseen Australiaan], Suomen Kuvalehti, 5.5.1928, nro 19, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/895331?page=40 Hinkler on saapunut], Suomen Kuvalehti, 26.5.1928, nro 22, s. 40, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1536873?page=6 Kuvakirje Australiasta], Helsingin Sanomat Viikkoliite, 8.7.1928, nro 28, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871064?page=5 Tropiikin paratiisin lumoissa. Välähdyksiä käynnistäni kaukaisessa Colombossa], Kansan kuvalehti, 31.8.1928, nro 35, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871071?page=2 Suomalainen tervaskanto etelän mailla], Kansan kuvalehti, 5.10.1928, nro 40, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/888879?page=21 Kirjailijoitamme etelän auringon alla], Suomen Kuvalehti, 3.11.1928, nro 45, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871077?page=6 Australian maaseutua näkemässä], Kansan kuvalehti, 9.11.1928, nro 45, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1536847?page=6 Aurinkoisesta Australiasta], Helsingin Sanomat Viikkoliite, 16.12.1928, nro 51, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/891483?page=10 Sydneyn eläintarhasta], Kansan kuvalehti, 18.1.1929, nro 3, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1536805?page=8 Etelän kuvia Pohjolan jouluun], Helsingin Sanomat Viikkoliite, 15.12.1929, nro 50, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889645?page=22 Suomi-koti Sydneyssä], Suomen Kuvalehti, 16.8.1930, nro 33, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871121?page=11 Austraaliaa], Kansan kuvalehti, 22.8.1930, nro 34, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1828029?page=23 Uusi Seelanti &quot;Luojan oma ihana maa&quot;], Helsingin Sanomat, 24.8.1930, nro 226, s. 23, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871122?page=10 Maailman suurin maatalousnäyttely], Kansan kuvalehti, 29.8.1930, nro 35, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1836681?page=3 Uusi Seelanti &quot;Luojan oma ihana maa&quot; II. Eurooppalaisten saapuminen], Helsingin Sanomat Viikkoliite, 14.9.1930, nro 37, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109077?page=12 Kuvakirje ikuisen kesän ja auringon mailta - Australiasta], Hakkapeliitta, 7.10.1930, nro 41, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1828295?page=23 Perth, &quot;kultaisen lännen&quot; pääkaupunki], Helsingin Sanomat, 8.2.1931, nro 38, s. 23, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1124778?page=25 &quot;Tramppi&quot;], Kansan kuvalehti, 1.5.1931, nro 18, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1828561?page=29 Etelän mailta Pohjolaan. Hyvästi, aurinkoinen Australia!], Helsingin Sanomat, 17.5.1931, nro 131, s. 29, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1828550?page=29 Etelän mailta Pohjolaan II. Jaava - idän ihmemaa], Helsingin Sanomat, 31.5.1931, nro 144, s. 29, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1829413?page=27 Etelän mailta Pohjolaan III. Bali - katoava paratiisi], Helsingin Sanomat, 14.6.1931, nro 158, s. 27, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1829400?page=23 Etelän mailta Pohjolaan IV. Idän sekamelskaa], Helsingin Sanomat, 21.6.1931, nro 165, s. 23, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1829420?page=19 Etelän mailta Pohjolaan V. Tarunhohteinen Ceylon - &quot;Idän helmi&quot;], Helsingin Sanomat, 28.6.1931, nro 170, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1829415?page=19 Etelän mailta Pohjolaan VI. Hiekkaa ja pyramiideja], Helsingin Sanomat, 5.7.1931, nro 177, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109589?page=8 Australian sotamuistomerkki ja sotamuseo], Hakkapeliitta, 8.12.1931, nro 49, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/888941?page=18 Suomalaista sisua etelän mailla], Suomen Kuvalehti, 6.2.1932, nro 6, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1829981?page=29 Etelän eläimiä], Helsingin Sanomat, 27.3.1932, nro 84, s. 29, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1829990?page=27 Etelän eläimiä II], Helsingin Sanomat, 3.4.1932, nro 90, s. 27, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871205?page=22 Sydneyn kuuluisa &quot;maailman suurin&quot;], Kansan kuvalehti, 6.5.1932, nro 19, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871216?page=6 Bali, turistien Mekka], Kansan kuvalehti, 8.7.1932, nro 28, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871220?page=38 Kummallisia tansseja, gamelan-musiikkia ja vähän muutakin], Kansan kuvalehti, 15.7.1932, nro 29-30, s. 38, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871219?page=22 Leipää ja &quot;sirkushuveja&quot;], Kansan kuvalehti, 29.7.1932, nro 31, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871218?page=18 Ruumiinpoltto Balissa], Kansan kuvalehti, 5.8.1932, nro 32, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871223?page=8 Bali - naisten maa], Kansan kuvalehti, 19.8.1932, nro 34, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1836625?page=1 Kaukaiset Fidjisaaret ja niiden asukkaat], Helsingin Sanomat Viikkoliite, 13.11.1932, nro 46, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1830517?page=22 Australian primitiiviset alkuasukkaat. Piirteitä heidän elämästään, tavoistaan ja uskomuksistaan], Helsingin Sanomat, 1.1.1933, nro 1, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/879716?page=22 Kuoleva kivikautinen kansa], Kansan kuvalehti, 5.5.1933, nro 19, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1830850?page=21 Kultakuumetta, kultaa ja kultaisia aikoja. Piirteitä Australian kullantuotannosta, sen kehittymisestä ja vähän muustakin], Helsingin Sanomat, 11.6.1933, nro 153, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/879727?page=10 Pikakäynnillä Kairossa ja pyramideilla], Kansan kuvalehti, 21.7.1933, nro 30-31, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/879734?page=27 Seitsemän makkabealaisen veljeksen muistojuhla], Kansan kuvalehti, 15.9.1933, nro 38, s. 27, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1836528?page=1 Papualaisten suuri, tuntematon maa], Helsingin Sanomat Viikkoliite, 31.12.1933, nro 53, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1831152?page=21 Raja-Karjalan sarja I. Raja-Karjalan kansasta ja sen kehitysoloista], Helsingin Sanomat, 21.1.1934, nro 19, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1831174?page=31 Raja-Karjalan sarja II. Suistamossa - runolaulajien pitäjässä], Helsingin Sanomat, 11.2.1934, nro 40, s. 31, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1831122?page=26 Raja-Karjalan sarja III. Timo Lipitsä - runolaulajien viimeisiä], Helsingin Sanomat, 4.3.1934, nro 61, s. 26, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1831131?page=27 Raja-Karjalan sarja IV. Itkuvirsiä ja vouhottelua], Helsingin Sanomat, 18.3.1934, nro 75, s. 27, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1831120?page=31 Raja-Karjalan sarja V. Kaukaista korpea ja sen kansaa], Helsingin Sanomat, 24.3.1934, nro 81, s. 31, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1831098?page=30 Raja-Karjalan sarja VI. Tshasounista, ukko Pyystä, taikuri Marpasta ja vähän muustakin], Helsingin Sanomat, 22.4.1934, nro 107, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1831113?page=31 Raja-Karjalan sarja VII. Rajamaita kiertämässä], Helsingin Sanomat, 6.5.1934, nro 120, s. 31, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1831392?page=22 Raja-Karjalan sarja VIII. Suojärvi], Helsingin Sanomat, 17.6.1934, nro 160, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1831355?page=23 Raja-Karjalan sarja IX. Mantshinsaaren härkäuhreista, Salmilaisista praasniekoista y.m.], Helsingin Sanomat, 1.7.1934, nro 172, s. 23, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1831656?page=25 &quot;Etelän kuningatar&quot; täyttää vuosia ja juhlii], Helsingin Sanomat, 14.10.1934, nro 277, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1124715?page=30 Balin kukkotappelussa], Suomen Kuvalehti, 19.1.1935, nro 3, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1982297?page=17 1,700 kilometriä rautateitse erämaan halki], Helsingin Sanomat, 28.7.1935, nro 199, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889695?page=20 Kivikautista kansaa], Suomen Kuvalehti, 10.8.1935, nro 32, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889724?page=6 Eteläisen pallonpuoliskon ainoa suomalainen lehti 10-vuotias], Suomen Kuvalehti, 14.3.1936, nro 11, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1951976?page=17 Murray - Australian &quot;Niili&quot;], Aamulehti, 12.4.1936, nro 99, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/929117?page=13 Hiukan tropiikin hedelmistä], Osuuskauppalehti : osuuskauppojen toimihenkilöitten ammattilehti, 22.6.1936, nro 13, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/751672?page=10 Riisi - 800 miljoonan ihmisen leipä], Seura, 5.8.1936, nro 32, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/929121?page=20 Soijapapu - maailmanmarkkinoiden uusi suurtuote], Osuuskauppalehti : osuuskauppojen toimihenkilöitten ammattilehti, 02.09.1936, nro 18, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/763260?page=16 Wayang wong, dalang ja gamelan. Jaavalaisten tanssi- ja näytelmäharrastuksista], Seura, 18.11.1936, nro 47, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/566822?page=32 Taman sari - Sultan Mangkoe Boemin &quot;sortunut suuruus&quot;], Forum, 1.1.1938, nro 10-12, s. 32, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/560014?page=17 Pyramiidien näkeminen on unohtumaton elämys], Forum, 1.1.1939, nro 1, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/763406?page=20 Pienen maanosan suuri lintu!], Seura, 27.9.1939, nro 39, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot


&lt;!--
{{AAKKOSTUS:Pohjanpalo, Jorma}}
[[Luokka:]]--&gt;</text>
      <sha1>tresop3kar8wpfh0ubjytg54irruhlu</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tatu Pekkarinen</title>
    <ns>0</ns>
    <id>24703</id>
    <revision>
      <id>128733</id>
      <parentid>128461</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T20:35:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nysalor</username>
        <id>5</id>
      </contributor>
      <comment>Sotapojan heilat</comment>
      <origin>128733</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3248" sha1="knq5bz7g0xme92tpfezh4g7ixisgnpu" xml:space="preserve">{{Wikipedia}}
{{Wikisitaatit}}

'''Tatu Pekkarinen''' (1892–1951)

== Laulut ==

* ''[[Abu-Hassanin vaimot]]''
* ''[[Aetan oven takana]]''
* ''[[Ai, ai, Artturi]]''
* ''[[Aina sattuu]]''
* ''[[Ei maha mittää]]''
* ''[[Hei, hauska veikko]]''
* ''[[Hei Suomi voittohon!]]''
* ''[[Hellevi]]''
* ''[[Iloinen kotiapulainen]]''
* ''[[Italian muisto]]''
* ''[[Jos minä oisin]]''
* ''[[Jos sulla sellaista on]]''
* ''[[Juu, tietysti vieras mies]]''
* ''[[Kannaksen Katriina]]''
* ''[[Kastehelmi ja lumikukka]]''
* ''[[Katulaulaja]]'' (1931)
* ''[[Katulaulaja (1951)|Katulaulaja]]'' (1951)
* ''[[Kaunis Veera]]''
* ''[[Kirkonkylän tanssit]]''
* ''[[Koeta vielä kerran]]''
* ''[[Korpirojutehtailijan mielipiteitä]]''
* ''[[Korpraali Janne Jäppinen]]''
* ''[[Kumpi ompi parempi]]''
* ''[[Kyllä tästä selvitään]]''
* ''[[Kylärallatus]]''
* ''[[Käynti Pariisin olympiakisoissa]]''
* ''[[Köyhän pojan perintö]]''
* ''[[Laulu almanakasta]]''
* ''[[Laulu Marj-Lovviisasta]]''
* ''[[Laulu vanhanaikainen]]''
* ''[[Lentäjäpoikien laulu]]''
* ''[[Maailman Kalle]]''
* ''[[Mannerheimin linjalla]]''
* ''[[Markan jenkka]]''
* ''[[Marssin tahdissa]]''
* ''[[Meidän talon haitari]]''
* ''[[Meijän kylän tyttäret]]''
* ''[[Meillä on ja annetaan]]''
* ''[[Meripojan kirje]]'' (1940)
* ''[[Meripojan kirje]]'' (1951)
* ''[[Miina ja Mikko markkinoella]]''
* ''[[Minä tiedän kaikki]]''
* ''[[Missä on se mies]]''
* ''[[Missä on se mies?]]''
* ''[[Muistovärssy]]''
* ''[[Murheesi pistä vanhaan säkkiin]]''
* ''[[Myllärin polkka]]''
* ''[[Neljä heilaa]]''
* ''[[Neljä poikaa]]''
* ''[[Niinkuin kullan kilinä]]''
* ''[[Nikkelimarkka]]''
* ''[[Nälkäajan Helsinki]]''
* ''[[Onnellinen August]]''
* ''[[Onnen ennustus]]''
* ''[[Pieni sydän]]''
* ''[[Pohjanmaan junassa]]''
* ''[[Poikamiehen huolet]]''
* ''[[Posetiiviveisu viime vuosien elämästä]]''
* ''[[Puuhellalla ajetaan]]''
* ''[[Radiopolkka]]''
* ''[[Rakkauden vertaus]]''
* ''[[Rakuunan lempeä]]'' (1940)
* ''[[Rakuunan lempeä (1951)|Rakuunan lempeä]]'' (1951)
* ''[[Renk’ Jussi lähtöö reissulle]]''
* ''[[Renk’Jussi palajaa sodasta]]''
* ''[[Ruhtinaan viulu]]''
* ''[[Sanat ja valat]]''
* ''[[Sattuneesta syystä]]''
* ''[[Savon ukko Helsingissä]]''
* ''[[Savonmuan Hilima]]''
* ''[[Savotan Sanni]]'' (1940)
* ''[[Savotan Sanni (1951)|Savotan Sanni]]'' (1951)
* ''[[Siperian vanki]]''
* ''[[Soita, Humu-Pekka]]''
* ''[[Sotapojan heilat]]'' (1940)
* ''[[Sotapojan heilat (1951)|Sotapojan heilat]]'' (1951)
* ''[[Souvaripoika]]''
* ''[[Sujut ollaan]]''
* ''[[Suomalaisen sotalaivan kannella]]''
* ''[[Syntymäpäiväpolkka]]''
* ''[[Taavetti ja Koljatti]]''
* ''[[Taina]]''
* ''[[Terve, täti Fiina]]''
* ''[[Toimeen tullaan]]''
* ''[[Tuohinen sormus]]''
* ''[[Tää on vain maailmaa]]'' (1940)
* ''[[Tää on vain maailmaa (1951)|Tää on vain maailmaa]]'' (1951)
* ''[[Tykkipoika]]''
* ''[[Uusi hattu]]''
* ''[[Valakia poeka]]''
* ''[[Vanhanpojan mietteitä]]''
* ''[[Viipurin polkka]]''
* ''[[Väliaikainen]]'' (1940)
* ''[[Väliaikainen (1951)|Väliaikainen]]'' (1951)
* ''[[Wei-Hai-Wei]]''
* ''[[Yhdentekevää]]''
* ''[[Yksi pikkunen viel’]]''
* ''[[Yksi suukko kerrallaan]]''
* ''[[Ylimääräinen laulu]]''
* ''[[Älä ajattele]]''

[[Luokka:Tatu Pekkarinen| ]]</text>
      <sha1>knq5bz7g0xme92tpfezh4g7ixisgnpu</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiaineisto:Kahvihuone/arkisto/13</title>
    <ns>4</ns>
    <id>24883</id>
    <revision>
      <id>128744</id>
      <parentid>128479</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T21:19:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>poistetaan vielä toinen {{dir}}-mallinekutsu, joka jäi vahingossa huomaamatta edellisessä; muutetaan molempiin kuviin sijoitukseksi nyt &quot;right&quot;</comment>
      <origin>128744</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="60107" sha1="6bui8aesx6iv5cac3y3v90i4zddtkhi" xml:space="preserve">{{Arkisto}}

== Moving Wikimania 2021 to a Virtual Event ==

&lt;div class=&quot;mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;
[[File:Wikimania_logo_with_text_2.svg|right|alt=Wikimania's logo.|75px]]

''{{int:Hello}}. Apologies if you are not reading this message in your native language. {{Int:Please-translate}}. {{Int:Feedback-thanks-title}}''

[[:m:Wikimania 2021|Wikimania will be a virtual event this year]], and hosted by a wide group of community members. Whenever the next in-person large gathering is possible again, [[:m:ESEAP Hub|the ESEAP Core Organizing Team]] will be in charge of it. Stay tuned for more information about how ''you'' can get involved in the planning
process and other aspects of the event. [https://lists.wikimedia.org/pipermail/wikimedia-l/2021-January/096141.html Please read the longer version of this announcement on wikimedia-l]. 

''ESEAP Core Organizing Team, Wikimania Steering Committee, Wikimedia Foundation Events Team'', 27. tammikuuta 2021 kello 15.16 (UTC) 
&lt;/div&gt;
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Elitre (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Elitre_(WMF)/Wikimania21&amp;oldid=21014617 --&gt;

== Project Grant Open Call ==

This is the announcement for the [[m:Grants:Project|Project Grants program]] open call that started on January 11, with the submission deadline of February 10, 2021.&lt;br&gt; This first open call will be focussed on Community Organizing proposals. A second open call focused on research and software proposals is scheduled from February 15 with a submission deadline of March 16, 2021.&lt;br&gt;

For the Round 1 open call, we invite you to propose grant applications that fall under community development and organizing (offline and online) categories. Project Grant funds are available to support individuals, groups, and organizations to implement new experiments and proven ideas, from organizing a better process on your wiki, coordinating a campaign or editathon series to providing other support for community building.  We offer the following resources to help you plan your project and complete a grant proposal:&lt;br&gt;

* Weekly proposals clinics via Zoom during the Open Call. Join us for [[m:Grants:Project|#Upcoming_Proposal_Clinics|real-time discussions]] with Program Officers and select thematic experts and get live feedback about your Project Grants proposal. We’ll answer questions and help you make your proposal better. We also offer these support pages to help you build your proposal:
* [[m:Grants:Project/Tutorial|Video tutorials]] for writing a strong application&lt;br&gt;
* General [[m:Grants:Project/Plan|planning page]] for Project Grants &lt;br&gt;
* [[m:Grants:Project/Learn|Program guidelines and criteria]]&lt;br&gt;

Program officers are also available to offer individualized proposal support upon request. Contact us if you would like feedback or more information.&lt;br&gt;

We are excited to see your grant ideas that will support our community and make an impact on the future of Wikimedia projects. Put your idea into motion, and [[m:Grants:Project/Apply|submit your proposal]] by February 10, 2021!&lt;br&gt;

Please feel free to get in touch with questions about getting started with your grant application, or about serving on the Project Grants Committee. Contact us at projectgrants(&amp;nbsp;at&amp;nbsp;)wikimedia.org. Please help us translate this message to your local language. [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 28. tammikuuta 2021 kello 08.01 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RSharma (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&amp;oldid=20808431 --&gt;

== Wiki Loves Folklore 2021 is back! ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;

{{int:please-translate}}

[[File:Wiki Loves Folklore Logo.svg|right|150px|frameless]]
You are humbly invited to participate in the '''[[:c:Commons:Wiki Loves Folklore 2021|Wiki Loves Folklore 2021]]''' an international photography contest organized on Wikimedia Commons to document folklore and intangible cultural heritage from different regions, including, folk creative activities and many more. It is held every year from the 1st till the 28th of February.

You can help in enriching the folklore documentation on Commons from your region by taking photos, audios, videos, and [https://commons.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:UploadWizard&amp;campaign=wlf_2021 submitting] them in this commons contest.

Please support us in translating the [[:c:Commons: Wiki Loves Folklore 2021|project page]] and a [https://meta.wikimedia.org/wiki/Special:Translate?group=Centralnotice-tgroup-wikiloveslove2020&amp;language=en&amp;filter=%21translated&amp;action=translate|one-line banner message] to help us spread the word in your native language.

'''Kind regards,'''

'''Wiki loves Folklore International Team'''

[[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 6. helmikuuta 2021 kello 13.25 (UTC)
&lt;/div&gt;
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Tiven2240@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Tiven2240/wll&amp;oldid=21073884 --&gt;

== Proposal: Set two-letter project shortcuts as alias to project namespace globally ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;
{{int:please-translate}}

Hello everyone,

I apologize for posting in English. I would like to inform everyone that I created a new global request for comment (GRFC) at Meta Wiki, which may affect your project: [[:m:Requests for comment/Set short project namespace aliases by default globally]].

In this GRFC, I propose that two-project shortcuts for project names will become a default alias for the project namespace. For instance, on all Wikipedias, WP will be an alias to the Wikipedia: namespace (and similar for other projects). Full list is available in the GRFC.

This is already the case for Wikivoyages, and many individual projects asked for this alias to be implemented. I believe this makes it easier to access the materials in the project namespace, as well as creating shortcuts like &lt;tt&gt;WP:NPOV&lt;/tt&gt;, as well as helps new projects to use this feature, without having to figure out how to request site configuration changes first.

As far as I can see, {{SITENAME}} currently does not have such an alias set. This means that such an alias will be set for you, if the GRFC is accepted by the global community.

I would like to ask all community members to participate in the request for comment at Meta-Wiki, see [[:m:Requests for comment/Set short project namespace aliases by default globally]].

Please feel free to [[:m:User talk:Martin Urbanec|ask me]] if you have any questions about this proposal.

Best regards,&lt;br /&gt;
--[[:m:User:Martin Urbanec|Martin Urbanec]] ([[:m:User talk:Martin Urbanec|talk]]) 18. helmikuuta 2021 kello 14.12 (UTC)
&lt;/div&gt;
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Martin Urbanec@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Martin_Urbanec/MassMessage&amp;oldid=21125035 --&gt;

== Wikifunctions logo contest ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;fi&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;
{{Int:Hello}}. &lt;span lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;Please help to choose a design concept for the logo of the new Wikifunctions wiki. Voting starts today and will be open for 2 weeks. If you would like to participate, then '''[[m:Special:MyLanguage/Abstract Wikipedia/Wikifunctions logo concept/Vote|please learn more and vote now]]''' at Meta-Wiki.&lt;/span&gt; {{Int:Feedback-thanks-title}} --[[m:User:Quiddity (WMF)|Quiddity (WMF)]]&lt;/div&gt; 2. maaliskuuta 2021 kello 01.49 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Quiddity (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&amp;oldid=21087740 --&gt;

== Universal Code of Conduct – 2021 consultations ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
=== Universal Code of Conduct Phase 2 ===

{{int:please-translate}}

The [[:wmf:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct|'''Universal Code of Conduct (UCoC)''']] provides a universal baseline of acceptable behavior for the entire Wikimedia movement and all its projects. The project is currently in Phase 2, outlining clear enforcement pathways. You can read more about the whole project on its [[:m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct|'''project page''']].

==== Drafting Committee: Call for applications ====

The Wikimedia Foundation is recruiting volunteers to join a committee to draft how to make the code enforceable. Volunteers on the committee will commit between 2 and 6 hours per week from late April through July and again in October and November. It is important that the committee be diverse and inclusive, and have a range of experiences, including both experienced users and newcomers, and those who have received or responded to, as well as those who have been falsely accused of harassment.

To apply and learn more about the process, see [[:m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Drafting committee|Universal Code of Conduct/Drafting committee]].

==== 2021 community consultations: Notice and call for volunteers / translators ====

From 5 April – 5 May 2021 there will be conversations on many Wikimedia projects about how to enforce the UCoC. We are looking for volunteers to translate key material, as well as to help host consultations on their own languages or projects using suggested [[:m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/2021 consultations/Discussion|key questions]]. If you are interested in volunteering for either of these roles, please [[:m:Talk:Universal Code of Conduct/2021 consultations|contact us]] in whatever language you are most comfortable.

To learn more about this work and other conversations taking place, see [[:m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/2021 consultations|Universal Code of Conduct/2021 consultations]].

-- [[User:Xeno (WMF)|Xeno (WMF)]] ([[User talk:Xeno (WMF)|talk]]) 5. huhtikuuta 2021 kello 22.15 (UTC)
&lt;/div&gt;
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:MNadzikiewicz (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:MNadzikiewicz_(WMF)/Without_Russian,_Polish_and_translated/7&amp;oldid=21302340 --&gt;

== Global bot policy changes ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;
{{int:hello}}!

I apologize for sending a message in English. {{int:please-translate}}. According to [[:m:Bot_policy/Implementation#Where_it_is_policy|the list]], your wiki project is currently opted in to the [[:m:Bot_policy#Global_bots|global bot policy]]. As such, I want to let you know about some changes that were made after the [[:m:Requests for comment/Refine global bot policy|global RfC]] was closed.

*Global bots are now subject to a 2 week discussion, and it'll be publicized via a MassMessage list, available at [[:m:Bot policy/New global bot discussion|Bot policy/New global bot discussion]] on Meta. Please subscribe yourself or your wiki if you are interested in new global bots proposals.
*For a bot to be considered for approval, it must demonstrate it is welcomed in multiple projects, and a good way to do that is to have the bot flag on at least 5 wikis for a single task.
*The bot operator should make sure to adhere to the wiki's preference as related to the use of the bot flag (i.e., if a wiki doesn't want a bot to use the flag as it edits, that should be followed).

Thank you for your time.

Best regards,&lt;br /&gt;
—'''''&lt;span style=&quot;font-family:Candara&quot;&gt;[[User:Tks4Fish|&lt;span style=&quot;color:black&quot;&gt;Thanks for the fish!&lt;/span&gt;]] &lt;sup&gt;[[User Talk:Tks4Fish|&lt;span style=&quot;color:blue&quot;&gt;talk&lt;/span&gt;]]•[[Special:Contribs/Tks4Fish|contribs]]&lt;/sup&gt;&lt;/span&gt;''''' 6. huhtikuuta 2021 kello 18.48 (UTC)
&lt;/div&gt;
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Tks4Fish@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Tks4Fish/temp&amp;oldid=21306363 --&gt;

== Line numbering coming soon to all wikis ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;fi&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;  

[[File:Technical_Wishes_–_Line_numbering_-_2010_wikitext_editor.png|thumb|Esimerkki]]
Alkaen 15 huhtikuuta voit ottaa käyttöön rivien numerointia eräissä wikitekstieditoreissa, ensin Malline -nimiavaruudessa ja myöhemmin myös muissa nimiavaruuksissa. Tämä ominaisuus helpottaa rivinvaihtojen tunnistamista sekä tiettyyn riviin viittaamista keskusteluissa. Rivit numeroidaan kun otat koodin väritys -toiminnalisuuden käyttöön ([[mw:Special:MyLanguage/Extension:CodeMirror|CodeMirror]]), mikä on mahdollista [[mw:Special:MyLanguage/Extension:WikiEditor|WikiEditorilla]] sekä [[mw:Special:MyLanguage/2017 wikitext editor|uudella wikitekstitilalla]]. 

Lisätietoa löytyy [[m:WMDE Technical Wishes/Line Numbering|tällä projektisivulla]]. Palautetta pyydetään lisätä [[m:talk:WMDE Technical Wishes/Line Numbering|tälle keskustelusivulle]].
&lt;/div&gt; -- [[m:User:Johanna Strodt (WMDE)|Johanna Strodt (WMDE)]] 12. huhtikuuta 2021 kello 15.08 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Johanna Strodt (WMDE)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=WMDE_Technical_Wishes/Technical_Wishes_News_list_all_village_pumps&amp;oldid=21329014 --&gt;

== Suggested Values ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;  

From April 29, it will be possible to suggest values for parameters in templates. Suggested values can be added to [[mw:Special:MyLanguage/Help:TemplateData|TemplateData]] and will then be shown as a drop-down list in [[mw:Special:MyLanguage/Help:VisualEditor/User guide|VisualEditor]]. This allows template users to quickly select an appropriate value. This way, it prevents potential errors and reduces the effort needed to fill the template with values. It will still be possible to fill in values other than the suggested ones.

More information, including the supported parameter types and how to create suggested values: [[mw:Help:TemplateData#suggestedvalues|[1]]] [[m:WMDE_Technical_Wishes/Suggested_values_for_template_parameters|[2]]]. Everyone is invited to test the feature, and to give feedback [[m:Talk:WMDE Technical Wishes/Suggested values for template parameters|on this talk page]].

&lt;/div&gt; [[m:User:Timur Vorkul (WMDE)|Timur Vorkul (WMDE)]] 22. huhtikuuta 2021 kello 14.08 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Timur Vorkul (WMDE)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=WMDE_Technical_Wishes/Technical_Wishes_News_list_all_village_pumps&amp;oldid=21361904 --&gt;

== Universal Code of Conduct News – Issue 1 ==

&lt;div style = &quot;line-height: 1.2&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;font-size:200%;&quot;&gt;'''Universal Code of Conduct News'''&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
&lt;span style=&quot;font-size:120%; color:#404040;&quot;&gt;'''Issue 1, June 2021'''&lt;/span&gt;&lt;span style=&quot;font-size:120%; float:right;&quot;&gt;[[m:Universal Code of Conduct/Newsletter/1|Read the full newsletter]]&lt;/span&gt;
----
Welcome to the first issue of [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct|Universal Code of Conduct News]]! This newsletter will help Wikimedians stay involved with the development of the new code, and will distribute relevant news, research, and upcoming events related to the UCoC.

Please note, this is the first issue of UCoC Newsletter which is delivered to all subscribers and projects as an announcement of the initiative. If you want the future issues delivered to your talk page, village pumps, or any specific pages you find appropriate, you need to [[m:Global message delivery/Targets/UCoC Newsletter Subscription|subscribe here]].

You can help us by translating the newsletter issues in your languages to spread the news and create awareness of the new conduct to keep our beloved community safe for all of us. Please [[m:Universal Code of Conduct/Newsletter/Participate|add your name here]] if you want to be informed of the draft issue to translate beforehand. Your participation is valued and appreciated.
&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;margin-top:3px; padding:10px 10px 10px 20px; background:#fffff; border:2px solid #808080; border-radius:4px; font-size:100%;&quot;&gt;
* '''Affiliate consultations''' – Wikimedia affiliates of all sizes and types were invited to participate in the UCoC affiliate consultation throughout March and April 2021. ([[m:Universal Code of Conduct/Newsletter/1#sec1|continue reading]])
* '''2021 key consultations''' – The Wikimedia Foundation held enforcement key questions consultations in April and May 2021 to request input about UCoC enforcement from the broader Wikimedia community. ([[m:Universal Code of Conduct/Newsletter/1#sec2|continue reading]])
* '''Roundtable discussions''' – The UCoC facilitation team hosted two 90-minute-long public roundtable discussions in May 2021 to discuss UCoC key enforcement questions. More conversations are scheduled. ([[m:Universal Code of Conduct/Newsletter/1#sec3|continue reading]])
* '''Phase 2 drafting committee''' – The drafting committee for the phase 2 of the UCoC started their work on 12 May 2021. Read more about their work. ([[m:Universal Code of Conduct/Newsletter/1#sec4|continue reading]])
* '''Diff blogs''' – The UCoC facilitators wrote several blog posts based on interesting findings and insights from each community during local project consultation that took place in the 1st quarter of 2021. ([[m:Universal Code of Conduct/Newsletter/1#sec5|continue reading]])&lt;/div&gt;
--[[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 11. kesäkuuta 2021 kello 23.06 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:SOyeyele (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:SOyeyele_(WMF)/Announcements/Other_languages&amp;oldid=21578291 --&gt;

== Wikimania 2021: Individual Program Submissions ==

[[File:Wikimania logo with text 2.svg|right|200px]]
Dear all,

Wikimania 2021 will be [[:wikimania:2021:Save the date and the Core Organizing Team|hosted virtually]] for the first time in the event's 15-year history. Since there is no in-person host, the event is being organized by a diverse group of Wikimedia volunteers that form the [[:wikimania:2021:Organizers|Core Organizing Team]] (COT) for Wikimania 2021.

'''Event Program''' - Individuals or a group of individuals can submit their session proposals to be a part of the program. There will be translation support for sessions provided in a number of languages. See more information [[:wikimania:2021:Submissions/Guidelines#Language Accessibility|here]].

Below are some links to guide you through;
* [[:wikimania:2021:Submissions|Program Submissions]]
* [[:wikimania:2021:Submissions/Guidelines|Session Submission Guidelines]]
* [[:wikimania:2021:FAQ|FAQ]]

Please note that the deadline for submission is 18th June 2021. 

'''Announcements'''- To keep up to date with the developments around Wikimania, the COT sends out weekly updates. You can view them in the Announcement section [[:wikimania:2021:Announcements|here]]. 

'''Office Hour''' - If you are left with questions, the COT will be hosting some office hours (in multiple languages), in multiple time-zones, to answer any programming questions that you might have.  Details can be found [[:wikimania:2021:Organizers#Office hours schedule|here.]]

Best regards,

[[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 16. kesäkuuta 2021 kello 04.19 (UTC)

On behalf of Wikimania 2021 Core Organizing Team
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Bodhisattwa@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Global_message_delivery/Targets/VisualEditor/Newsletter/Wikis_with_VE&amp;oldid=21597568 --&gt;

== Editing news 2021 #2 ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;
&lt;em&gt;[[m:Special:MyLanguage/VisualEditor/Newsletter/2021/June|Read this in another language]] • [[m:VisualEditor/Newsletter|Subscription list for this multilingual newsletter]]&lt;/em&gt;

[[File:Reply Tool A-B test comment completion.png|alt=Junior contributors comment completion rate across all participating Wikipedias|thumb|296x296px|When newcomers had the Reply tool and tried to post on a talk page, they were more successful at posting a comment. ([https://wikimedia-research.github.io/Reply-tools-analysis-2021/ Source])]]

Earlier this year, the Editing team ran a large study of [[mw:Talk pages project/Replying|the Reply Tool]].  The main goal was to find out whether the Reply Tool helped [[mw:Talk pages project/Glossary|newer editors]] communicate on wiki.  The second goal was to see whether the comments that newer editors made using the tool needed to be reverted more frequently than comments newer editors made with the existing wikitext page editor.

The key results were:

* Newer editors who had automatic (&quot;default on&quot;) access to the Reply tool were [https://wikimedia-research.github.io/Reply-tools-analysis-2021/ more likely] to post a comment on a talk page.
* The comments that newer editors made with the Reply Tool were also [https://wikimedia-research.github.io/Reply-tools-analysis-2021/ less likely] to be reverted than the comments that newer editors made with page editing.

These results give the Editing team confidence that the tool is helpful.

&lt;strong&gt;Looking ahead&lt;/strong&gt;

The team is planning to make the Reply tool available to everyone as an opt-out preference in the coming months.  This has already happened at the Arabic, Czech, and Hungarian Wikipedias.

The next step is to [[phab:T280599|resolve a technical challenge]]. Then, they will deploy the Reply tool first to the [[phab:T267379|Wikipedias that participated in the study]].  After that, they will deploy it, in stages, to the other Wikipedias and all WMF-hosted wikis.

You can turn on &quot;{{int:discussiontools-preference-label}}&quot; [[Special:Preferences#mw-prefsection-betafeatures|in Beta Features]] now.  After you get the Reply tool, you can change your preferences at any time in [[Special:Preferences#mw-prefsection-editing-discussion]].

–[[User:Whatamidoing (WMF)|Whatamidoing (WMF)]] ([[User talk:Whatamidoing (WMF)|talk]])
&lt;/div&gt; 24. kesäkuuta 2021 kello 14.15 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Elitre (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Global_message_delivery/Targets/VisualEditor/Newsletter/Wikis_with_VE&amp;oldid=21624491 --&gt;

== Server switch ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;fi&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;&lt;div class=&quot;plainlinks&quot;&gt;

[[:m:Special:MyLanguage/Tech/Server switch 2020|Lue tämä toisella kielellä]]  •  [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&amp;group=page-Tech%2FServer+switch+2020&amp;language=&amp;action=page&amp;filter= {{int:please-translate}}]

[[foundation:|Wikimedia-säätiö]] testaa ensimmäisen ja toissijaisen datakeskuksen vaihtoa.  Tarkoituksena on taata Wikipedian ja muiden Wikimedia-wikien toiminta jopa mahdollisen suuronnettomuuden jälkeen. Wikimedian tekniikkaosasto varmistaa järjestelmän toiminnan ennakkoon suunnitellulla testillä, jonka tarkoituksena on osoittaa luotettava siirtymä datakeskuksesta toiseen. Toimenpide vaatii monien tiimien ennakkovalmisteluja ja testinaikaista läsnäoloa, jotta kaikki odottamattomat ongelmat saadaan korjattua. &lt;!--

 Kaikki tietoliikenne siirretään toissijaiseen datakeskukseen '''tiistaina 27. lokakuuta 2020'''. --&gt;

Valitettavasti joidenkin [[mw:Manual:What is MediaWiki?|MediaWikin]] rajoitusten vuoksi kaikki muokkaukset pysähtyvät vaihdon ajaksi.  Pahoittelemme häiriötä, joiden vaikutuksia pyrimme jatkossa vähentämään. 

'''Siirron aikana on lyhyt aika, jolloin voit lukea kaikkia wikejä, mutta muokkaaminen ei ole mahdollista.'''

*Et voi muokata korkeintaan tunnin ajan tiistaina 29. kesäkuuta. Testi alkaa [https://zonestamp.toolforge.org/1624975200 14:00 UTC] (kello 17 Suomen aikaa).
*Jos yrität muokata tai tallentaa näinä aikoina, saat virheilmoituksen.  Toivomme, ettei muokkauksia katoa näiden minuuttien aikana, mutta emme voi taata sitä.  Jos näet virheilmoituksen, odota tilanteen palautumista normaaliksi.  Sen jälkeen sinun pitäisi pystyä tallentamaan muokkauksesi.  Suosittelemme varmuuden vuoksi ensin tekemään kopion muokkauksistasi.

''Muut vaikutukset'':

*Taustatyöt voivat kestää kauemmin ja osa saattaa jäädä tekemättä. Punaiset linkit eivät välttämättä päivity yhtä nopeasti kuin normaalisti. Punaisen linkin muuttuminen siniseksi artikkelin luomisen jälkeen saattaa kestää kauemmin kuin yleensä. Joidenkin pitkien ohjelmasarjojen suorittaminen joudutaan keskeyttämään.
*Koodin jäädyttäminen tapahtuu viikolla, jolle 28. kesäkuuta 2021 sijoittuu.  Kiireettömät ohjelmiston julkaisut keskeytetään.

Projektia voidaan tarpeen mukaan siirtää.  Voit katsoa [[wikitech:Switch_Datacenter#Schedule_for_2021_switch|aikataulun wikitech.wikimedia.orgista]]. Kaikista aikataulua koskevista muutoksista ilmoitetaan etukäteen.  Ilmoitamme vielä lisää tästä. Kaikissa wikeissä näytetään banneri 30 minuuttia ennen operaatiota. '''Jaa tämä tieto yhteisösi kanssa.'''&lt;/div&gt;&lt;/div&gt; [[user:SGrabarczuk (WMF)|SGrabarczuk (WMF)]] 27. kesäkuuta 2021 kello 01.19 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:SGrabarczuk (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&amp;oldid=21463754 --&gt;

== Wikisource Satisfaction Survey 2021 ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
[[File:Astronaut illustration simplified with Wikimedia logo.png|right|80px]]
{{int:hello}}!

''Apologies for writing in English. {{Int:Please-translate}}''

In the past year, there has been a lot of changes to Wikisource features and tools. This was done by the [[m:Community Tech|Community Tech]] team at the Wikimedia Foundation, grantees funded by the Foundation or through projects like Google Summer of Code. '''We would like to understand what you feel about the changes'''. Tell us what you think about such tools as the [[m:Special:MyLanguage/Wikisource Pagelist Widget|Wikisource Pagelist Widget]] or the new [[m:Community_Tech/Ebook_Export_Improvement#March_31,_2021:_Final_update|Ebook Export tool]].

'''[[m:Wikisource Satisfaction Survey 2021|Take the survey]]''' in English, French, Spanish, Polish, Hindi or Punjabi. '''The deadline is 25th July 2021.'''

This survey will be conducted via a third-party service, which may subject it to additional terms. For more information on privacy and data-handling, see the survey privacy statement ([[wmf:Wikisource Community Tech Survey Privacy Statement|English]], [[wmf:Wikisource Community Tech Survey Privacy Statement/es|Spanish]], [[wmf:Wikisource Community Tech Survey Privacy Statement/fr|French]], [[wmf:Wikisource Community Tech Survey Privacy Statement/pl|Polish]], [[wmf:Wikisource Community Tech Survey Privacy Statement/hi|Hindi]] and [[wmf:Wikisource Community Tech Survey Privacy Statement/pa|Punjabi]]).

If you prefer to send your answers via email, copy [[m:Special:MyLanguage/Wikisource Satisfaction Survey 2021|the text of the survey]] and send to sgill@wikimedia.org.

If you have any questions or feedback about the survey, write to me at sgill@wikimedia.org.

{{int:Feedback-thanks-title}} [[user:SGill (WMF)|SGill (WMF)]] 16. heinäkuuta 2021 kello 22.30 (UTC)
&lt;/div&gt;
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:SGrabarczuk (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:SGill_(WMF)/lists/WS_VPs&amp;oldid=21748797 --&gt;

== Tämä artikkeli ==
&lt;div style=&quot;background-color:yellow&quot;&gt;
Täällä ei taida olla Tämä artikkeli -mallinetta. Tehdäänkö sitten kahdestakin saman nimisestä täsmennyssivu. Kyse on runoista [[Lepo]] ja [[Lepo (Elizabeth Barrett Browning)|Lepo]]. --[[Käyttäjä:Abc10|Abc10]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Abc10|keskustelu]]) 28. heinäkuuta 2021 kello 15.58 (UTC)

: Kyllä, kahdesta tai useammasta samannimisestä tekstissä voi tehdä täsmennyssivun. Itse tekstisivuihin voi laittaa tarkenteeksi sulkuihin tekijän sukunimen. Lisäämäsi runon suomentajan suhteen on kuitenkin ongelma, koska Hilja Haahti kuoli vasta 1966. Siten suomennos ei ole vielä Suomen tekijänoikeuslain mukaan vapautunut, joten jouduin poistamaan runon. Kansalliskirjasto on voinut julkaista tekijänoikeuden alaista materiaalia digitoiduissa lehdissä tekijänoikeusjärjestön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella, mutta se ei anna lupaa jakaa vielä suojan piireissä olevia tekstejä täällä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 28. heinäkuuta 2021 kello 20.36 (UTC)

:::Hyvä huomio, en ollenkaan tajunnut että Haahti on elänyt vielä noin myöhään. Hän tuntuisi kuuluneen 1930-luvulle. --[[Käyttäjä:Abc10|Abc10]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Abc10|keskustelu]]) 17. elokuuta 2021 kello 12.52 (UTC)
&lt;/div&gt;
== Universal Code of Conduct - Enforcement draft guidelines review ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
&lt;section begin=&quot;content&quot;/&gt;The [[m:Special:MyLanguage/Universal_Code_of_Conduct/Drafting_committee#Phase_2|Universal Code of Conduct Phase 2 drafting committee]] would like comments about the '''[[:m:Universal Code of Conduct/Enforcement draft guidelines review|enforcement draft guidelines]]''' for the [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct|Universal Code of Conduct]] (UCoC). This review period is planned for 17 August 2021 through 17 October 2021.

These guidelines are not final but you can help move the progress forward. The committee will revise the guidelines based upon community input.

Comments can be shared in any language on the [[m:Talk:Universal Code of Conduct/Enforcement draft guidelines review|draft review talk page]] and [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Discussions|multiple other venues]]. Community members are encouraged to organize conversations in their communities.

There are planned live discussions about the UCoC enforcement draft guidelines: 

:[[wmania:2021:Submissions/Universal_Code_of_Conduct_Roundtable|Wikimania 2021 session]] (recorded 16 August)
:[[m:Special:MyLanguage/Universal_Code_of_Conduct/2021_consultations/Roundtable_discussions#Conversation hours|Conversation hours]] - 24 August, 31 August, 7 September @ 03:00 UTC &amp; 14:00 UTC
:[[m:Special:MyLanguage/Universal_Code_of_Conduct/2021_consultations/Roundtable_discussions|Roundtable calls]] - 18 September @ 03:00 UTC &amp; 15:00 UTC

Summaries of discussions will be posted every two weeks [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Drafting committee/Digests|here]].

Please let me know if you have any questions.&lt;section end=&quot;content&quot;/&gt;
&lt;/div&gt;

[[User:Xeno (WMF)|Xeno (WMF)]] 17. elokuuta 2021 kello 22.46 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Xeno (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Xeno_(WMF)/Delivery/Wikisource&amp;oldid=21895574 --&gt;

== Update on the OCR Improvements ==

Hello! Sorry for writing in English. {{int:Please-translate}}.

The [[m:Community Tech/OCR Improvements|OCR Improvements]] are complete. We, the [[m:Community Tech|Community Tech]] team, are grateful for your feedback from the beginning to the last stage when we were finalizing the interface. 

=== Engine improvements === 
&lt;div style=&quot;margin-bottom:1em; border-left:.3em #c8ccd1 solid; padding-left:.5em;&quot;&gt;
[[File:OCR menu in toolbar.png|OCR menu in toolbar|frameless|right]]
;Reliability
Prior to our work, the OCR tools were separate gadgets. We have added &quot;Wikimedia OCR.&quot; It is available under one icon inside the toolbar on all Wikisource wikis. This tool supports two other OCR tools, Tesseract and Google OCR. We expect these tools to be more stable. We will maintain Wikimedia OCR.

The gadgets will remain available. The communities will have sovereignty over when to enable or disable these.
&lt;div style=&quot;clear:both;&quot;&gt;&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;border-left:.3em #c8ccd1 solid; padding-left:.5em; clear:both;&quot;&gt;
;Speed
Prior to this work, transcription would take upwards of 40 seconds. Our improvements average a transcription time under 4 seconds.
&lt;/div&gt;
=== Advanced Tools improvements === 
&lt;div style=&quot;margin-bottom:1em; border-left:.3em #c8ccd1 solid; padding-left:.5em; clear:both;&quot;&gt;
[[File:Multi-language support in advanced tools.png|frameless|right]]
;Multiple-language support
Documents with multiple languages can be transcribed in a new way.
# Open the [https://ocr.wmcloud.org/ {{int:wikisource-ocr-advanced}}]
# Select the Languages (optional) field
# Search for and enter the languages in order of prevalence in the document.
&lt;div style=&quot;clear:both;&quot;&gt;&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;margin-bottom:1em; border-left:.3em #c8ccd1 solid; padding-left:.5em; clear:both;&quot;&gt;
[[File:OCR-advanced cropping-activated.jpg|alt=UI Crop tool in Advanced tools|frameless|right]]
;Cropping tool / Multi-column support
We have included a Cropper tool. It allows to select regions to transcribe on pages with complicated layouts.
&lt;div style=&quot;clear:both;&quot;&gt;&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;margin-bottom:1em; border-left:.3em #c8ccd1 solid; padding-left:.5em; clear:both;&quot;&gt;
[[File:OCR onboarding.png|frameless|right]]
;Discoverability and accessibility of OCR
We have added an interface for new users. It is pulsating blue dots over the new icon in the toolbar. The new interface explains what OCR means and what transcription means in Wikisource.
&lt;div style=&quot;clear:both;&quot;&gt;&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;
We believe that you will do even more great things because of these changes. We also hope to see you at the 2022 Community Wishlist Survey. Thanks you again for all your opinions and support.

[[m:Talk:Community Tech/OCR Improvements|Please share your opinions on the project talk page!]]

[[m:user:NRodriguez (WMF)|NRodriguez (WMF)]] and [[user:SGrabarczuk (WMF)|SGrabarczuk (WMF)]] 19. elokuuta 2021 kello 01.57 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:SGrabarczuk (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:SGrabarczuk_(WMF)/sandbox/MM/Varia&amp;oldid=21905347 --&gt;

== Wikimedia Foundation Board of Trustees election has come to an end ==

Thank you for participating in the [[:meta:Special:MyLanguage/Wikimedia_Foundation_elections/2021|2021 Wikimedia Foundation Board of Trustees election]]! Voting closed August 31 at 23:59. The official data, including the four most voted candidates, will be announced as soon as the [[:meta:Special:MyLanguage/Wikimedia_Foundation_elections_committee|Elections Committee]] completes their review of the ballots. The official announcement of the new trustees appointed will happen later, once the selected candidates have been confirmed by the Board.

6,946 community members from 216 wiki projects have voted. This makes 10.2% global participation, 1.1% higher than in the last Board elections. In 2017, 5167 people from 202 wiki projects cast their vote. A full analysis is planned to be published in a few days when the confirmed results are announced. In the meantime, you can check the [[:meta:Special:MyLanguage/Wikimedia_Foundation_elections/2021/Stats|data produced during the election]].

Diversity was an important goal with these elections. Messages about the Board election were translated into 61 languages. This outreach worked well. There were 70 communities with eligible voters voting in this election for the first time. With your help, next year’s Board of Trustees election will be even better.

1. syyskuuta 2021 kello 20.50 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:MNadzikiewicz (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Xeno_(WMF)/Delivery/Wikisource&amp;oldid=21895574 --&gt;

== The 2022 Community Wishlist Survey will happen in January ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;
Hello everyone,

We hope all of you are as well and safe as possible during these trying times! We wanted to share some news about a change to the Community Wishlist Survey 2022. We would like to hear your opinions as well.

Summary:

&lt;div style=&quot;font-style:italic;&quot;&gt;
We will be running the [[m:Special:MyLanguage/Community Wishlist Survey|Community Wishlist Survey]] 2022 in January 2022. We need more time to work on the 2021 wishes. We also need time to prepare some changes to the Wishlist 2022. In the meantime, you can use a [[m:Special:MyLanguage/Community Wishlist Survey/Sandbox|dedicated sandbox to leave early ideas for the 2022 wishes]].
&lt;/div&gt;

=== Proposing and wish-fulfillment will happen during the same year ===

In the past, the [[m:Special:MyLanguage/Community Tech|Community Tech]] team has run the Community Wishlist Survey for the following year in November of the prior year. For example, we ran the [[m:Special:MyLanguage/Community Wishlist Survey 2021|Wishlist for 2021]] in November 2020. That worked well a few years ago. At that time, we used to start working on the Wishlist soon after the results of the voting were published.

However, in 2021, there was a delay between the voting and the time when we could start working on the new wishes. Until July 2021, we were working on wishes from the [[m:Special:MyLanguage/Community Wishlist Survey 2020|Wishlist for 2020]].

We hope having the Wishlist 2022 in January 2022 will be more intuitive. This will also give us time to fulfill more wishes from the 2021 Wishlist.

=== Encouraging wider participation from historically excluded communities ===

We are thinking how to make the Wishlist easier to participate in. We want to support more translations, and encourage under-resourced communities to be more active. We would like to have some time to make these changes.

=== A new space to talk to us about priorities and wishes not granted yet ===

We will have gone 365 days without a Wishlist. We encourage you to approach us. We hope to hear from you in the [[m:Special:MyLanguage/Talk:Community Wishlist Survey|talk page]], but we also hope to see you at our bi-monthly Talk to Us meetings! These will be hosted at two different times friendly to time zones around the globe.

We will begin our first meeting '''September 15th at 23:00 UTC'''. More details about the agenda and format coming soon!

=== Brainstorm and draft proposals before the proposal phase ===

If you have early ideas for wishes, you can use the [[m:Special:MyLanguage/Community Wishlist Survey/Sandbox|new Community Wishlist Survey sandbox]]. This way, you will not forget about these before January 2022. You will be able to come back and refine your ideas. Remember, edits in the sandbox don't count as wishes!

=== Feedback ===
* What should we do to improve the Wishlist pages?
* How would you like to use our new [[m:Special:MyLanguage/Community Wishlist Survey/Sandbox|sandbox?]]
* What, if any, risks do you foresee in our decision to change the date of the Wishlist 2022?
* What will help more people participate in the Wishlist 2022?

Answer on the [[m:Special:MyLanguage/Talk:Community Wishlist Survey|talk page]] (in any language you prefer) or at our Talk to Us meetings.
&lt;/div&gt;

[[user:SGrabarczuk (WMF)|SGrabarczuk (WMF)]] ([[user talk:SGrabarczuk (WMF)|talk]]) 7. syyskuuta 2021 kello 00.23 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:SGrabarczuk (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&amp;oldid=21980442 --&gt;

== Call for Candidates for the Movement Charter Drafting Committee ending 14 September 2021 ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
&lt;section begin=&quot;announcement-content&quot;/&gt;Movement Strategy announces [[:m:Special:MyLanguage/Movement_Charter/Drafting_Committee|the Call for Candidates for the Movement Charter Drafting Committee]]. The Call opens August 2, 2021 and closes September 14, 2021.

The Committee is expected to represent [[:m:Special:MyLanguage/Movement_Charter/Drafting_Committee/Diversity_and_Expertise_Matrices|diversity in the Movement]]. Diversity includes gender, language, geography, and experience. This comprises participation in projects, affiliates, and the Wikimedia Foundation.

English fluency is not required to become a member. If needed, translation and interpretation support is provided. Members will receive an allowance to offset participation costs. It is US$100 every two months.

We are looking for people who have some of the following [[:m:Special:MyLanguage/Movement_Charter/Drafting_Committee#Role_Requirements|skills]]:

* Know how to write collaboratively. (demonstrated experience is a plus) 
* Are ready to find compromises. 
* Focus on inclusion and diversity. 
* Have knowledge of community consultations. 
* Have intercultural communication experience. 
* Have governance or organization experience in non-profits or communities. 
* Have experience negotiating with different parties. 

The Committee is expected to start with 15 people. If there are 20 or more candidates, a mixed election and selection process will happen. If there are 19 or fewer candidates, then the process of selection without election takes place.

Will you help move Wikimedia forward in this important role? Submit your candidacy [[:m:Special:MyLanguage/Movement_Charter/Drafting_Committee#Candidate_Statements|here]]. Please contact strategy2030[[File:At sign.svg|16x16px|link=|(_AT_)]]wikimedia.org with questions.&lt;section end=&quot;announcement-content&quot;/&gt;
&lt;/div&gt;

[[User:Xeno (WMF)|Xeno (WMF)]] 10. syyskuuta 2021 kello 16.50 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Xeno (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Xeno_(WMF)/Delivery/Wikisource&amp;oldid=22002101 --&gt;

== Server switch ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;&lt;div class=&quot;plainlinks&quot;&gt;

[[:m:Special:MyLanguage/Tech/Server switch|Read this message in another language]] • [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&amp;group=page-Tech%2FServer+switch&amp;language=&amp;action=page&amp;filter= {{int:please-translate}}]

The [[foundation:|Wikimedia Foundation]] tests the switch between its first and secondary data centers. This will make sure that Wikipedia and the other Wikimedia wikis can stay online even after a disaster. To make sure everything is working, the Wikimedia Technology department needs to do a planned test. This test will show if they can reliably switch from one data centre to the other. It requires many teams to prepare for the test and to be available to fix any unexpected problems. 

They will switch all traffic back to the primary data center on '''Tuesday, 14 September 2021'''.

Unfortunately, because of some limitations in [[mw:Manual:What is MediaWiki?|MediaWiki]], all editing must stop while the switch is made. We apologize for this disruption, and we are working to minimize it in the future. 

'''You will be able to read, but not edit, all wikis for a short period of time.'''

*You will not be able to edit for up to an hour on Tuesday, 14 September 2021. The test will start at [https://zonestamp.toolforge.org/1631628049 14:00 UTC] (07:00 PDT, 10:00 EDT, 15:00 WEST/BST, 16:00 CEST, 19:30 IST, 23:00 JST, and in New Zealand at 02:00 NZST on Wednesday, 15 September).
*If you try to edit or save during these times, you will see an error message. We hope that no edits will be lost during these minutes, but we can't guarantee it. If you see the error message, then please wait until everything is back to normal. Then you should be able to save your edit. But, we recommend that you make a copy of your changes first, just in case.

''Other effects'':

*Background jobs will be slower and some may be dropped. Red links might not be updated as quickly as normal. If you create an article that is already linked somewhere else, the link will stay red longer than usual. Some long-running scripts will have to be stopped.
* We expect the code deployments to happen as any other week. However, some case-by-case code freezes could punctually happen if the operation require them afterwards.

This project may be postponed if necessary.  You can [[wikitech:Switch_Datacenter|read the schedule at wikitech.wikimedia.org]]. Any changes will be announced in the schedule. There will be more notifications about this. A banner will be displayed on all wikis 30 minutes before this operation happens. '''Please share this information with your community.'''&lt;/div&gt;&lt;/div&gt; [[user:SGrabarczuk (WMF)|SGrabarczuk (WMF)]] ([[user talk:SGrabarczuk (WMF)|&lt;span class=&quot;signature-talk&quot;&gt;{{int:Talkpagelinktext}}&lt;/span&gt;]]) 11. syyskuuta 2021 kello 00.46 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:SGrabarczuk (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&amp;oldid=21980442 --&gt;

== Talk to the Community Tech ==

[[File:Magic Wand Icon 229981 Color Flipped.svg|right|frameless|50px]]

[[:m:Special:MyLanguage/Community Wishlist Survey/Updates/2021-09 Talk to Us|Read this message in another language]] • [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&amp;group=page-Community_Wishlist_Survey/Updates/2021-09_Talk_to_Us&amp;language=&amp;action=page&amp;filter= {{int:please-translate}}]

Hello!

As we have [[m:Special:MyLanguage/Community Wishlist Survey/Updates|recently announced]], we, the team working on the [[m:Special:MyLanguage/Community Wishlist Survey|Community Wishlist Survey]], would like to invite you to an online meeting with us. It will take place on [https://www.timeanddate.com/worldclock/fixedtime.html?iso=20210915T2300 '''September 15th, 23:00 UTC'''] on Zoom, and will last an hour. [https://wikimedia.zoom.us/j/89828615390 '''Click here to join'''].

'''Agenda'''

* [[m:Special:MyLanguage/Community Wishlist Survey 2021/Status report 1#Prioritization Process|How we prioritize the wishes to be granted]]
* [[m:Special:MyLanguage/Community Wishlist Survey/Updates|Why we decided to change the date]] from November 2021 to January 2022
* Update on the [[m:Special:MyLanguage/Community Wishlist Survey 2021/Warn when linking to disambiguation pages|disambiguation]] and the [[m:Special:MyLanguage/Community Wishlist Survey 2021/Real Time Preview for Wikitext|real-time preview]] wishes
* Questions and answers

'''Format'''

The meeting will not be recorded or streamed. Notes without attribution will be taken and published on Meta-Wiki. The presentation (first three points in the agenda) will be given in English.

We can answer questions asked in English, French, Polish, and Spanish. If you would like to ask questions in advance, add them [[m:Talk:Community Wishlist Survey|on the Community Wishlist Survey talk page]] or send to sgrabarczuk@wikimedia.org.

[[m:Special:MyLanguage/User:NRodriguez (WMF)|Natalia Rodriguez]] (the [[m:Special:MyLanguage/Community Tech|Community Tech]] manager) will be hosting this meeting.

'''Invitation link'''

* [https://wikimedia.zoom.us/j/89828615390 Join online]
* Meeting ID: 898 2861 5390
* One tap mobile
** +16465588656,,89828615390# US (New York)
** +16699006833,,89828615390# US (San Jose)
* [https://wikimedia.zoom.us/u/kctR45AI8o Dial by your location]

See you! [[User:SGrabarczuk (WMF)|SGrabarczuk (WMF)]] ([[User talk:SGrabarczuk (WMF)|&lt;span class=&quot;signature-talk&quot;&gt;{{int:Talkpagelinktext}}&lt;/span&gt;]]) 11. syyskuuta 2021 kello 03.04 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:SGrabarczuk (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&amp;oldid=21980442 --&gt;

== Voting for the election for the members for the Movement Charter drafting committee is now open ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
&lt;section begin=&quot;announcement-content&quot;/&gt;
:''&lt;div class=&quot;plainlinks&quot;&gt;[[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Drafting Committee/MCDC Voter Email short 12-10-2021|{{int:otherlanguages}}]] • [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&amp;group=page-{{urlencode:Movement Charter/Drafting Committee/MCDC Voter Email short 12-10-2021}}&amp;language=&amp;action=page&amp;filter= {{int:please-translate}}]&lt;/div&gt;''
Voting for the election for the members for the Movement Charter drafting committee is now open. In total, 70 Wikimedians from around the world are running for 7 seats in these elections.

'''Voting is open from October 12 to October 24, 2021.'''

The committee will consist of 15 members in total: The online communities vote for 7 members, 6 members will be selected by the Wikimedia affiliates through a parallel process, and 2 members will be appointed by the Wikimedia Foundation. The plan is to assemble the committee by November 1, 2021.

Learn about each candidate to inform your vote in the language that you prefer: &lt;https://meta.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Movement_Charter/Drafting_Committee/Candidates&gt;

Learn about the Drafting Committee: &lt;https://meta.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Movement_Charter/Drafting_Committee&gt;

We are piloting a voting advice application for this election. Click yourself through the tool and you will see which candidate is closest to you! Check at &lt;https://mcdc-election-compass.toolforge.org/&gt;

Read the full announcement: &lt;https://meta.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Movement_Charter/Drafting_Committee/Elections&gt;

'''Go vote at SecurePoll on:''' &lt;https://meta.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Movement_Charter/Drafting_Committee/Elections&gt;

Best,

Movement Strategy &amp; Governance Team, Wikimedia Foundation
&lt;section end=&quot;announcement-content&quot;/&gt;
&lt;/div&gt;

[[User:Xeno (WMF)|Xeno (WMF)]] 14. lokakuuta 2021 kello 00.53 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Xeno (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Xeno_(WMF)/Delivery/Wikisource&amp;oldid=22185421 --&gt;

== Learn how Movement Strategy Implementation Grants can support your Movement Strategy plans ==

&lt;section begin=&quot;announcement-content&quot;/&gt;Movement Strategy Implementation grants now provide more than $2,000 USD to put Movement Strategy plans into action. Find out more about [[:m:Special:MyLanguage/Grants:MSIG/About|Movement Strategy Implementation grants, the criteria, and how to apply]].&lt;section end=&quot;annoumcent-content&quot;/&gt;

[[User:MNadzikiewicz (WMF)|MNadzikiewicz (WMF)]] ([[User talk:MNadzikiewicz (WMF)#top|talk]]) 13:30, 29 October 2021 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:MNadzikiewicz (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:MNadzikiewicz_(WMF)/Delivery&amp;oldid=22247589 --&gt;

== Meet the new Movement Charter Drafting Committee members ==

&lt;section begin=&quot;announcement-content&quot;/&gt;
:''&lt;div class=&quot;plainlinks&quot;&gt;[[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Drafting Committee/Elections/Results/Announcement|{{int:interlanguage-link-mul}}]] • [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&amp;group=page-{{urlencode:Movement Charter/Drafting Committee/Elections/Results/Announcement}}&amp;language=&amp;action=page&amp;filter= {{int:please-translate}}]&lt;/div&gt;''
The Movement Charter Drafting Committee election and selection processes are complete.
* The [[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Drafting Committee/Elections/Results|election results have been published]]. 1018 participants voted to elect seven members to the committee: '''[[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Drafting Committee/Candidates#Richard_Knipel_(Pharos)|Richard Knipel (Pharos)]]''', '''[[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Drafting Committee/Candidates#Anne_Clin_(Risker)|Anne Clin (Risker)]]''', '''[[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Drafting Committee/Candidates#Alice_Wiegand_(lyzzy)|Alice Wiegand (Lyzzy)]]''', '''[[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Drafting Committee/Candidates#Micha%C5%82_Buczy%C5%84ski_(Aegis_Maelstrom)|Michał Buczyński (Aegis Maelstrom)]]''', '''[[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Drafting Committee/Candidates#Richard_(Nosebagbear)|Richard (Nosebagbear)]]''', '''[[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Drafting Committee/Candidates#Ravan_J_Al-Taie_(Ravan)|Ravan J Al-Taie (Ravan)]]''', '''[[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Drafting Committee/Candidates#Ciell_(Ciell)|Ciell (Ciell)]]'''.
* The [[m:Special:MyLanguage/Movement_Charter/Drafting_Committee/Candidates#Affiliate-chosen_members|affiliate process]] has selected six members: '''[[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Drafting Committee/Candidates#Anass_Sedrati_(Anass_Sedrati)|Anass Sedrati (Anass Sedrati)]]''', '''[[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Drafting Committee/Candidates#%C3%89rica_Azzellini_(EricaAzzellini)|Érica Azzellini (EricaAzzellini)]]''', '''[[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Drafting Committee/Candidates#Jamie_Li-Yun_Lin_(Li-Yun_Lin)|Jamie Li-Yun Lin (Li-Yun Lin)]]''', '''[[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Drafting Committee/Candidates#Georges_Fodouop_(Geugeor)|Georges Fodouop (Geugeor)]]''', '''[[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Drafting Committee/Candidates#Manavpreet_Kaur_(Manavpreet_Kaur)|Manavpreet Kaur (Manavpreet Kaur)]]''', '''[[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Drafting Committee/Candidates#Pepe_Flores_(Padaguan)|Pepe Flores (Padaguan)]]'''.
* The Wikimedia Foundation has [[m:Special:MyLanguage/Movement_Charter/Drafting_Committee/Candidates#Wikimedia_Foundation-chosen_members|appointed]] two members: '''[[m:Special:MyLanguage/Movement_Charter/Drafting_Committee/Candidates#Runa_Bhattacharjee_(Runab_WMF)|Runa Bhattacharjee (Runab WMF)]]''', '''[[m:Special:MyLanguage/Movement_Charter/Drafting_Committee/Candidates#Jorge_Vargas_(JVargas_(WMF))|Jorge Vargas (JVargas (WMF))]]'''.

The committee will convene soon to start its work. The committee can appoint up to three more members to bridge diversity and expertise gaps.

If you are interested in engaging with [[m:Special:MyLanguage/Movement Charter|Movement Charter]] drafting process, follow the updates [[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Drafting Committee|on Meta]] and join the [https://t.me/joinchat/U-4hhWtndBjhzmSf Telegram group].

With thanks from the Movement Strategy and Governance team&lt;section end=&quot;announcement-content&quot;/&gt;

5. marraskuuta 2021 kello 15.53 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:MNadzikiewicz (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:MNadzikiewicz_(WMF)/Delivery&amp;oldid=22300322 --&gt;

== Celebrating 18 years of Wikisource ==

Hello Wikisource enthusiasts and friends of Wikisource,

I hope you are doing alright! I would like to invite you to celebrate 18 years of Wikisource. 

The '''first birthday party''' is being organized on '''24 November 2021 from 1:30 - 3:00 PM UTC''' ([https://zonestamp.toolforge.org/1637760610 check your local time]) where the incoming CEO of the WMF, [[:meta:Wikimedia Foundation Chief Executive Officer/Maryana’s Listening Tour|Maryana Iskendar]], will be joining us. Feel free to drop me a message on my talk page, telegram (@satdeep) or via email (sgill@wikimedia.org) to add your email address to the calendar invite.

Maryana is hoping to learn more about the Wikisource community and the project at this event and it would be really nice if you can share your answers to the following questions:

*What motivates you to contribute to Wikisource?
*What makes the Wikisource community special?
*What are the major challenges facing the movement going forward?
*What are your questions to Maryana?

You can share your responses during the live event but in case the date and the time doesn't work for you, you can share your responses on the '''[[:mul:Wikisource:Eighteenth Birthday|event page on Wikisource]]''' or in case you would like to remain anonymous, you can share your responses directly with me.

Also, feel free to reach out to me in case you would like to give a short presentation about your and your community's work at the beginning of the session.

We are running a poll to find the best date and time to organize the '''second birthday party''' on the weekend right after 24th November. Please share your availability on the following link by next Friday: 

https://framadate.org/zHOi5pZvhgDy6SXn

Looking forward to seeing you all soon!

Sent by [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 12. marraskuuta 2021 kello 09.10 (UTC)

&lt;small&gt; on behalf of [[:meta:User:SGill (WMF)|User:SGill (WMF)]] &lt;/small&gt;
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:SGill (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:SGill_(WMF)/lists/WS_VPs&amp;oldid=22324957 --&gt;

== Upcoming Call for Feedback about the Board of Trustees elections ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
&lt;section begin=&quot;announcement-content /&gt;
:''You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.''
:''&lt;div class=&quot;plainlinks&quot;&gt;[[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation Board of Trustees/Call for feedback:2022 Board of Trustees election/Upcoming Call for Feedback about the Board of Trustees elections|{{int:interlanguage-link-mul}}]] • [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&amp;group=page-{{urlencode:Wikimedia Foundation Board of Trustees/Call for feedback:2022 Board of Trustees election/Upcoming Call for Feedback about the Board of Trustees elections}}&amp;language=&amp;action=page&amp;filter= {{int:please-translate}}]&lt;/div&gt;''

The Board of Trustees is preparing a call for feedback about the upcoming Board Elections, from January 7 - February 10, 2022.

While details will be finalized the week before the call, we have confirmed at least two questions that will be asked during this call for feedback:

* What is the best way to ensure fair representation of emerging communities among the Board?

* What involvement should candidates have during the election?

While additional questions may be added, the Movement Strategy and Governance team wants to provide time for community members and affiliates to consider and prepare ideas on the confirmed questions before the call opens. We apologize for not having a complete list of questions at this time. The list of questions should only grow by one or two questions. The intention is to not overwhelm the community with requests, but provide notice and welcome feedback on these important questions.

'''Do you want to help organize local conversation during this Call?'''

Contact the [[m:Special:MyLanguage/Movement Strategy and Governance|Movement Strategy and Governance team]] on Meta, on [https://t.me/wmboardgovernancechat Telegram], or via email at msg[[File:At sign.svg|16x16px|link=|(_AT_)]]wikimedia.org.

Reach out if you have any questions or concerns. The Movement Strategy and Governance team will be minimally staffed until January 3. Please excuse any delayed response during this time. We also recognize some community members and affiliates are offline during the December holidays. We apologize if our message has reached you while you are on holiday.

Best,

Movement Strategy and Governance&lt;section end=&quot;announcement-content&quot; /&gt;
&lt;/div&gt;

{{int:thank-you}} [[User:Xeno (WMF)|Xeno (WMF)]] 27. joulukuuta 2021 kello 17.33 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Xeno (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Movement_Strategy_and_Governance/Delivery/Wikisource&amp;oldid=22502644 --&gt;</text>
      <sha1>6bui8aesx6iv5cac3y3v90i4zddtkhi</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Hakemisto:Edistys ja köyhyys.pdf</title>
    <ns>252</ns>
    <id>25085</id>
    <revision>
      <id>128561</id>
      <parentid>128454</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T12:16:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <origin>128561</origin>
      <model>proofread-index</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="98" sha1="k5lov8y8ccp55ljmnrtw2jgeg1ze1sb" xml:space="preserve">{{:MediaWiki:Proofreadpage_index_template
|Nide=
|Tekijä=Henry George
|Kääntäjä=Arvid Järnefelt
|Toimittaja=
|Nimike=Edistys ja köyhyys
|Vuosi=1906
|Julkaisija=KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAYA
|Osoite=
|Lähde=pdf
|Kuva=1
|Sivut=&lt;pagelist 10=1 /&gt;
|Huomautuksia=
|Niteet=
|Valmiusaste=
|Aakkostus=
}}</text>
      <sha1>k5lov8y8ccp55ljmnrtw2jgeg1ze1sb</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>128643</id>
      <parentid>128561</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T16:34:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <origin>128643</origin>
      <model>proofread-index</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="208" sha1="7s0vvq86263yqpl73ulm88wfytnw8a4" xml:space="preserve">{{:MediaWiki:Proofreadpage_index_template
|Nide=
|Tekijä=Henry George
|Kääntäjä=Arvid Järnefelt
|Toimittaja=
|Nimike=Edistys ja köyhyys
|Vuosi=1906
|Julkaisija=KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAYA
|Osoite=
|Lähde=pdf
|Kuva=1
|Sivut=&lt;pagelist 10=1 /&gt;
|Huomautuksia={{Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/544}}
{{Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/545}}
{{Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/546}}
|Niteet=
|Valmiusaste=
|Aakkostus=
}}</text>
      <sha1>7s0vvq86263yqpl73ulm88wfytnw8a4</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Xxxx-larger</title>
    <ns>10</ns>
    <id>25089</id>
    <revision>
      <id>128724</id>
      <parentid>128420</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T20:16:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Poistetaan koodista englanninkielisestä projektista sellaisenaan kopioitu koodirivi {{documentation}} eli viittaus mallineohjeeseen, jota ei ole. Lisätään tilalle [[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]].</comment>
      <origin>128724</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="149" sha1="02mbqvgpz0hscuya59rle5wrmyxdbnb" xml:space="preserve">&lt;includeonly&gt;{{font-size-base|font-size=249%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}&lt;/includeonly&gt;&lt;noinclude&gt;
[[Luokka:Muualta tuodut mallineet]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>02mbqvgpz0hscuya59rle5wrmyxdbnb</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Font-size-base</title>
    <ns>10</ns>
    <id>25090</id>
    <revision>
      <id>128725</id>
      <parentid>128421</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T20:17:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Poistetaan koodista englanninkielisestä projektista sellaisenaan kopioitu koodirivi {{documentation}} eli viittaus mallineohjeeseen, jota ei ole. Lisätään tilalle [[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]].</comment>
      <origin>128725</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="172" sha1="skfg0mnk17ojfeyrv4kc1fl3ecx2b86" xml:space="preserve">&lt;includeonly&gt;&lt;span {{optional style|font-size={{{font-size|}}}|style={{{style|}}}}}&gt;{{{1}}}&lt;/span&gt;&lt;/includeonly&gt;&lt;noinclude&gt;
[[Luokka:Muualta tuodut mallineet]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>skfg0mnk17ojfeyrv4kc1fl3ecx2b86</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Center</title>
    <ns>10</ns>
    <id>25092</id>
    <revision>
      <id>128727</id>
      <parentid>128423</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T20:27:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Pxos siirsi sivun [[Malline:C]] uudelle nimelle [[Malline:Center]]: Tämän nimi on muualla &quot;Center&quot; ja C on vain ohjaus mallineeseen. Katso esim. [[:en:s:Template:Center]].</comment>
      <origin>128423</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="364" sha1="sajkpornjefuehvgvmqca73rttwl2dc" xml:space="preserve">{{center/s|nomargin={{{nomargin|false}}}|class={{{class|}}}|width={{{width|}}}|style={{{style|}}}}}
{{{text|{{{1|}}}}}}
{{center/e}}{{#if:{{{text|{{{1|}}}}}}||{{category handler
| 1 = [[Category:Pages using center with no text argument]]
| main = 1
| page = 1
| translation = 1
| wikisource = 1
| nocat = {{{nocat|}}}
}}}}&lt;noinclude&gt;
{{documentation}}
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>sajkpornjefuehvgvmqca73rttwl2dc</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>128729</id>
      <parentid>128727</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T20:28:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Poistetaan koodista englanninkielisestä projektista sellaisenaan kopioitu koodirivi {{documentation}} eli viittaus mallineohjeeseen, jota ei ole. Lisätään tilalle [[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]].</comment>
      <origin>128729</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="382" sha1="cio2ubfrs2i18rwl9yv6hoq7chp937p" xml:space="preserve">{{center/s|nomargin={{{nomargin|false}}}|class={{{class|}}}|width={{{width|}}}|style={{{style|}}}}}
{{{text|{{{1|}}}}}}
{{center/e}}{{#if:{{{text|{{{1|}}}}}}||{{category handler
| 1 = [[Category:Pages using center with no text argument]]
| main = 1
| page = 1
| translation = 1
| wikisource = 1
| nocat = {{{nocat|}}}
}}}}&lt;noinclude&gt;
[[Luokka:Muualta tuodut mallineet]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>cio2ubfrs2i18rwl9yv6hoq7chp937p</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>128734</id>
      <parentid>128729</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T20:52:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Englanninkielistä Wikisourcea koskevaa erityistä seurantaa ja seurantaluokkaa ei tarvita täällä ollenkaan. joten #if-testin tuottama tarpeeton luokittelu poistetaan (vertaa: https://en.wikisource.org/w/index.php?diff=12457533 ).</comment>
      <origin>128734</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="297" sha1="8qad3cgjec84tycu3tr4jo46t369ghp" xml:space="preserve">{{center/s|nomargin={{{nomargin|false}}}|class={{{class|}}}|width={{{width|}}}|style={{{style|}}}}}
{{{text|{{{1|}}}}}}
{{center/e}}{{#if:{{{text|{{{1|}}}}}}||Tälle mallineelle ei ole nyt annettu mitään keskitettävää materiaalia.}}&lt;noinclude&gt;
[[Luokka:Muualta tuodut mallineet]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>8qad3cgjec84tycu3tr4jo46t369ghp</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Center/s</title>
    <ns>10</ns>
    <id>25093</id>
    <revision>
      <id>128730</id>
      <parentid>128424</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T20:33:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Poistetaan koodista englanninkielisestä projektista sellaisenaan kopioitu koodirivi {{documentation}} eli viittaus mallineohjeeseen, jota ei ole. Lisätään tilalle [[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]].</comment>
      <origin>128730</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="289" sha1="cfefk833qb9qkexuvh7a11mut77onkl" xml:space="preserve">&lt;templatestyles src=&quot;center/styles.css&quot; /&gt;&lt;div class=&quot;wst-center tiInherit {{yesno|{{{nomargin|false}}}|yes=wst-center-nomargin}} {{#if:{{{class|}}}|{{{class|}}}}}&quot; {{optional style|width={{{width|}}}|style={{{style|}}}}}&gt;&lt;noinclude&gt;
&lt;/div&gt;
[[Luokka:Muualta tuodut mallineet]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>cfefk833qb9qkexuvh7a11mut77onkl</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>128773</id>
      <parentid>128730</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T23:42:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Tehdään tästä versio, joka oli englanninkielisessä Wikisourcessa käytössä vielä huhtikuussa 2025 ja jossa ei ole kummallista ja tarpeetonta &quot;yesno&quot;-mallinetta. Katso: ( https://en.wikisource.org/w/index.php?title=Template:Center/s&amp;oldid=15012274 ).</comment>
      <origin>128773</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="244" sha1="j1vpbyk0g74tg69l26irsfniyatass1" xml:space="preserve">&lt;templatestyles src=&quot;center/styles.css&quot; /&gt;&lt;div class=&quot;wst-center tiInherit {{#if:{{{nomargin|}}}|wst-center-nomargin}}&quot; {{optional style|width={{{width|}}}|style={{{style|}}}}}&gt;
&lt;noinclude&gt;&lt;/div&gt;
[[Luokka:Muualta tuodut mallineet]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>j1vpbyk0g74tg69l26irsfniyatass1</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:Center/e</title>
    <ns>10</ns>
    <id>25095</id>
    <revision>
      <id>128731</id>
      <parentid>128426</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T20:33:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Poistetaan koodista englanninkielisestä projektista sellaisenaan kopioitu koodirivi {{documentation}} eli viittaus mallineohjeeseen, jota ei ole. Lisätään tilalle [[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]].</comment>
      <origin>128731</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="93" sha1="4d46nw7km0i8l6d5m9tumzo8lq7kxhv" xml:space="preserve">&lt;includeonly&gt;&lt;/div&gt;&lt;/includeonly&gt;&lt;noinclude&gt;
[[Luokka:Muualta tuodut mallineet]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>4d46nw7km0i8l6d5m9tumzo8lq7kxhv</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/28</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25132</id>
    <revision>
      <id>128533</id>
      <timestamp>2026-04-04T11:59:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: heidän palkkaamistansa varten varattuun kapitaaliin 1). Tämä ajatusjuoksu on oikea; mutta, kuten jo olemme nähneet, pää- telmä ei pidä yhtä tosiasiain kanssa. Vika on siis haettava perusteluista. Tarkastakaammepa siis niitä.  Tiedän erinomaisen hyvin, että tuo väittämä, jonka mu- kaan kapitaali on työpalkkain lähde, on vallitsevan taloustieteen perusoppeja, ja yksi niistä, joita enin kumoamattomina pidetään; sitä pitävät selviönä kaikki ne suuret ajat...</comment>
      <origin>128533</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2315" sha1="37tz3k91m5fc8grsqyhj8mhob5dabx8" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;heidän palkkaamistansa varten varattuun kapitaaliin 1). Tämä
ajatusjuoksu on oikea; mutta, kuten jo olemme nähneet, pää-
telmä ei pidä yhtä tosiasiain kanssa. Vika on siis haettava
perusteluista. Tarkastakaammepa siis niitä.

Tiedän erinomaisen hyvin, että tuo väittämä, jonka mu-
kaan kapitaali on työpalkkain lähde, on vallitsevan taloustieteen
perusoppeja, ja yksi niistä, joita enin kumoamattomina pidetään;
sitä pitävät selviönä kaikki ne suuret ajattelijat, jotka tähän
tieteeseen ovat voimiansa omistaneet. Kuitenkin kaikitenkin
luulen minä, että tämä väittämä voidaan todistaa perinpohjai-
seksi erehdykseksi, eksymykseksi, joka on synnyttänyt pitkän
sarjan muita eksymyksiä ja väärentänyt tärkeitä käytännöllisiä
johtopäätöksiä. Sen minä nyt aijonkin koettaa todistaa.
distukseni täytyy välttämättä olla selvän ja ratkaisevan, sillä
oppia, johon niin moni tärkeä johtopäätös perustuu, jota niin
moni etevä tiedemies kannattaa, joka itsessäänkin näyttää niin
todenmukaiselta ja taipuvaiselta toistumaan mitä erilaisimmissa
tiloissa, ei voi kumota yksistään vaan vastaan väittämällä.

Väite, jota siis tahdon koettaa, todistaa, on se,

{{Oikea|„että työpalkan lähteenä ei ole kapitaali, vaan palkattavan työn oma tuote&quot; )...}}

1) Mc Culloch esimerkiksi (Muist. 6. Adam Smithin teokseen:
Wealth of nations) sanoo: „Se osa jonkun maan kapitaalista eli va-
roista, jonka edestä työn antajat aikovat tai ovat taipuvaisia ostamaan
työtä, saattaa toisena aikana olla paljon suurempi kuin toisena. Mutta
olkoon sen suuruus mikä tahansa, muodostaa se silminnähtävästi aina
sen lähteen, mistä jokainen työpalkan osa otetaan. Mitään muuta
rahastoa ei ole olemassa, josta työmies semmoisenaan voisi ainoatakaan
ropoa ammentaa. Tästä seuraa, että keskimääräinen työpalkka, eli se työn
ostoon määrätty kansallisomaisuuden osa, joka keskimäärin tulee jo-
kaisen yksityisen työmiehen kohdalle, on suuruudelleen riippuvainen
niiden luvusta, joille se jaetaan.&quot; Tämän tapaisia otteita voisi luetella
kaikista etevimmistä kansantaloudellisista teoksista.

2) Tässä on puhe työstä, jota tehdään varsinaisessa tuottamisen
tarkotuksessa, ja selvyyden vuoksi on parasta, että rajotamme tutki-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>37tz3k91m5fc8grsqyhj8mhob5dabx8</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/29</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25133</id>
    <revision>
      <id>128534</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:00:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Koska vallitseva teoria, että muka palkka lähtee kapitaalista, samalla opettaa, että kapitaali täyttyy työn tuotteista entiselleen, niin voisi tuo väitteemme ensi katsaukselta näyttää tarpeettomalta erottelemiselta, nimitysten vaihtelemiselta, joka olisi turhaa tieteellistä sanain saivarrusta. Mutta että tässä on todella kysymys jostakin paljon enemmästä kuin pelkästä muodollisesta erotuksesta, sen huomaa, kun ottaa lukuun, että juuri näiden molempien väit...</comment>
      <origin>128534</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2347" sha1="f888jl41reawfdn1lv4vutsm9mo5zmy" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Koska vallitseva teoria, että muka palkka lähtee kapitaalista,
samalla opettaa, että kapitaali täyttyy työn tuotteista entiselleen,
niin voisi tuo väitteemme ensi katsaukselta näyttää tarpeettomalta
erottelemiselta, nimitysten vaihtelemiselta, joka olisi turhaa
tieteellistä sanain saivarrusta. Mutta että tässä on todella
kysymys jostakin paljon enemmästä kuin pelkästä muodollisesta
erotuksesta, sen huomaa, kun ottaa lukuun, että juuri näiden
molempien väitteiden eroavaisuuteen perustuvat kaikki nykyiset
kapitaalin ja työn keskinäistä suhdetta käsittelevät teoriat; että
edelleen sitä johdetaan oppeja, jotka ollen muka selviön ve-
roisia, pettävät, vievät harhaan terävimpiäkin ihmispäitä näissä
kysymyksissä. Sillä edellytykseen, että palkat lähtevät välit-
tömästi kapitaalista eikä työn tuotteista, ei perustu ainoastaan
se oppi, että työpalkka riippuu kapitaalin ja työn välisestä suh-
teesta, vaan myöskin se oppi, että kapitaali rajottaa elinkeino-
jenkin harjotusta; sitten se oppi, että kapitaalin täytyy olla
ensin koottuna, ennen kuin työn tekeminen voi tulla ky-
symykseen, ja että työn tekeminen voi tulla kysymykseen
ainoastaan siinä määrässä kuin kapitaalia löytyy koottuna;
sitte vielä se oppi, että heti kapitaalin lisääntyessä elinkeinojen
harjotus voi laajentua; sitte oppi, että liikkuvan kapitaalin
muuttuminen kiinteäksi vähentää työn teettämiseen käytettävinä
olevia varastoja; sitte oppi, että palkkojen ollessa alhaisia voi-
daan antaa työtä useammille tvömiehille kuin palkkojen ollessa
korkeita; oppi, että maanviljelykseen pantu kapitaali voi elättää
useampia työmiehiä kuin teollisuusyritykseen pantu; oppi, että
kapitaalivoitto on suuri tai pieni aina sen mukaan ovatko palkat
pieniä vai suuria, tai että tuo seikka riippuu työväen elatus-
kustannuksista; vihdoin perustuu siihen myös semmoiset para-
doksit kuin että tavaran kysyntä ei olisi muka samaa kuin työ-
voimien kysyntä, tai että muutamien tavarain hinta voi kohota
palkkojen alenemisesta ja aleta palkkojen ylenemisestä.

muksemme aluksi tämänlaiseen työhön. Mitä kysymyksiä lukijassa
heränneekään semmoiseen palkkaan nähden, jota maksetaan n. s.
tuottamattomista töistä, ovat ne kaikki toistaiseksi jätettävät syrjään.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>f888jl41reawfdn1lv4vutsm9mo5zmy</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/30</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25134</id>
    <revision>
      <id>128535</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:02:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Sanalla sanoen, kaikki nykyisen taloustieteen tärkeimmät ja laajaperäisimmat opit ovat enemmän tai vähemmän suo- ranaisesti siihen otaksumaan perustetut, että työ ylläpidetään ja maksetaan käsillä olevasta kapitaalista ennenkuin työn tarkottama lopullinen tuote vielä on aikaansaatu. Jos tuo voidaan todistaa vääräksi, jos voidaan todistaa, että päinvastoin työn kustan- nus ja maksaminen ei edes lyhyeksi ajaksi nojaudu kapitaaliin, vaan otetaan välittömä...</comment>
      <origin>128535</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2238" sha1="gda0i8rifzpzq6slx41mm8fs9oirgk3" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Sanalla sanoen, kaikki nykyisen taloustieteen tärkeimmät
ja laajaperäisimmat opit ovat enemmän tai vähemmän suo-
ranaisesti siihen otaksumaan perustetut, että työ ylläpidetään ja
maksetaan käsillä olevasta kapitaalista ennenkuin työn tarkottama
lopullinen tuote vielä on aikaansaatu. Jos tuo voidaan todistaa
vääräksi, jos voidaan todistaa, että päinvastoin työn kustan-
nus ja maksaminen ei edes lyhyeksi ajaksi nojaudu kapitaaliin,
vaan otetaan välittömästi työn tuotteista, silloin kadottaa koko
tuo suunnaton telineistö perustuksensa ja romahtaa maahan.
Silloin on myös kaikkien niiden jokapäiväisten teoriain kaatu-
minen, jotka niinikään perustuvat otaksumiseen, että työpalk-
koihin jakautuva rahasto on suuruudeltaan tarkalleen määrätty,
ja että siis eri osuuksien on välttämättä väheneminen työn-
tekijäin enetessä.

Erotus vallitsevan teorian ja minun esittämäni teorian
välillä on oikeastaan verrattava siihen erotukseen, mikä oli
olemassa merkantiiliteorian ja Adam Smithin vastateorian vä-
lillä. Jos toinen oppi sanoo, että kauppa on tavaran vaihtoa
rahaan, ja toinen, että kauppa on tavaran vaihtoa tavaraan,
niin eipä ensi katsaukselta näyttäisi mitään oleellista erotusta
näiden oppien välillä olevan, erittäinkin kun muistaa, että mer-
kantiilisysteemin puoltajat eivät katsoneet rahalla olevan mitään
muuta merkitystä kuin sen, että sitä saattoi vaihtaa tavaroihin.
Ja kuitenkin, kun näitä eri teorioja sitte käytännössä toteutetaan,
syntyy erotus suojelustullien ja vapaan kaupan välillä.

Jos olen jo kylläksi puhunut, jotta lukija huomaisi, kuinka
ylen tärkeitä ne päätelmät ovat, joihin pyydän itseäni seuraa-
maan, niin eipä ole syytä edeltäpäin selitellä, miksi esitykseni
on oleva niin alkeellista ja niin laajaperäistä. Niin tärkeätä ja
niin kuuluisien tiedemiesten kannattamaa oppia vastaan väitet-
täessä, on aivan välttämätöntä noudattaa sekä suurinta selvyyttä
että perinpohjaisuutta.

Ellei niin olisi, olisi kai minulle itselleni ollut kaikkein
mieluisinta yksinkertaisesti vaan kieltää se olettamus, että palkat
muka lähtevät kapitaalista. Sillä koko se laajaperäinen rakennus,&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>gda0i8rifzpzq6slx41mm8fs9oirgk3</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/31</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25135</id>
    <revision>
      <id>128536</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:04:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jonka vallitseva taloustiede on tuolle perustalle pystyttänyt, lepää oikeastaan pohjalla, jonka pitävyyttä ei ole lainkaan tut- kittu, vaan vähintäkään epäilemättä otaksuttu varmaksi. Koska palkat tavallisesti maksetaan rahoissa, vieläpä useissa tuotannon haaroissa maksetaan ennen kuin työn tulos on käsillä tai käy- tettävissä, niin sen perustuksella heti on päätetty, että palkat otetaan muka edeltäpäin olemassa olleesta kapitaalista, ja että tämä...</comment>
      <origin>128536</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2250" sha1="h4b43avntl204n18q7ab81xfje4mw0a" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;jonka vallitseva taloustiede on tuolle perustalle pystyttänyt,
lepää oikeastaan pohjalla, jonka pitävyyttä ei ole lainkaan tut-
kittu, vaan vähintäkään epäilemättä otaksuttu varmaksi. Koska
palkat tavallisesti maksetaan rahoissa, vieläpä useissa tuotannon
haaroissa maksetaan ennen kuin työn tulos on käsillä tai käy-
tettävissä, niin sen perustuksella heti on päätetty, että palkat
otetaan muka edeltäpäin olemassa olleesta kapitaalista, ja että
tämä kapitaali siis rajottaa elinkeinoja, se on: että työtä ei voi
teettää ennen kuin kapitaali on koossa ja ainoastaan siinä
määrässä kuin sitä on koossa.

Ja kuitenkin, samoissa kirjotuksissa, joissa häikäilemättä
väitetään kapitaalin rajottavan elinkeinojen harjotusta ja joissa
mitä tärkeimpiä seikkoja tuon väitteen avulla todistellaan, sa-
moissa kirjotuksissa sanotaan meille, että kapitaali on kasattua
eli varastoon koottua työtä, toisin sanoin, että kapitaali on
„se osa työn tuotteesta, joka varataan vastaisen tuotannon
tukemiseksi.❝ Jos „kapitaali&quot; sanan sijaan nyt pantaisiin tuo
sen määritelmä, niin puhuisi väite vallan itseänsä vastaan, sillä
sanoa, että työtä ei voi teettää ennen kuin sen tuote on sääs-
tetty, se on toki iian nurinkurista, jotta siitä kannattaisi mieli-
piteitä vaihtaa.

Jos tämä reductio in absurdum jäisi meidän viimeiseksi
sanaksemme, pelkäämme kuitenkin, että meitä vastaan tehtäisiin
- ellei juuri sitä huomautusta, että kohtalo oli varustanut
ensimäiset työmiehet tarpeellisella liikepääomalla, — niin ainakin
se huomautus, että tuo minun ahdistamani väite kuuluu yksin-
omaan sellaisiin yhteiskuntaoloihin, missä työn tuotanto on
muuttunut hyvin monipuoliseksi ja mutkikkaaksi asiaksi.

Mutta muuan perustotuuksia, joka kaikissa taloustieteelli-
sissä todisteluissa on tarkkaan silmällä pidettävä, on se, että
yhteiskunta kehittyneimmässä tilassaan ainoastaan on alkuperäisen
raa'an yhteiskunnan kirjavoittunut muoto, ja että ne periaatteet,
jotka ilmenevät yksinkertaisemmissa ihmisväleissä, joutuvat,
olojen käytyä työjaon ja mutkikkaampien työaseiden ja menettely-
tapojen vuoksi sekavammiksi, ainoastaan näkymättömiin, naa-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>h4b43avntl204n18q7ab81xfje4mw0a</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/32</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25136</id>
    <revision>
      <id>128537</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:04:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mioituvat, mutta eivät suinkaan häviä olemattomiksi tai muutu päinvastaisiksi. Höyrymylly monimutkaisine koneistoineen ja kaikenkaltaisine liikkeineen on sentään lopultakin samaa kuin kömpelö, jostakin vanhasta joki-uomasta päivän valoon kaivettu muinainen kivihierrin, nimittäin yksinkertaisesti vaan jauhamisvehke. Ja joka mies, joka hörymyllyssä työskentelee viskelikö hän sitte halot uuniin, paniko koneen liikkeeseen, asetteliko kivet kohdalleen, säkitkö m...</comment>
      <origin>128537</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2180" sha1="26fu351m2z4dmxmg5bjchbmnjgr3a5u" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;mioituvat, mutta eivät suinkaan häviä olemattomiksi tai
muutu päinvastaisiksi. Höyrymylly monimutkaisine koneistoineen
ja kaikenkaltaisine liikkeineen on sentään lopultakin samaa
kuin kömpelö, jostakin vanhasta joki-uomasta päivän valoon
kaivettu muinainen kivihierrin, nimittäin yksinkertaisesti vaan
jauhamisvehke. Ja joka mies, joka hörymyllyssä työskentelee
viskelikö hän sitte halot uuniin, paniko koneen liikkeeseen,
asetteliko kivet kohdalleen, säkitkö merkitsi tai piti kirjat
itse asiassa omistaa työnsä juuri samaan tarkotukseen kuin his-
toriantakainen hiertimen käyttäjä, nimittäin jyväin valmis-
tamiseen ihmisten syötäväksi.

Samoin myös, jos kaiken muunkin mutkikkuuden nykyi-
sessä tuotannossa hajotamme alkuperäiseen yksinkertaisimpaan
muotoonsa, niin näemme, että yksityinen, joka ottaa osaa tuo-
hon loppumattomasti haaraantuneeseen ja monistuneeseen tuo-
tannon ja vaihdon nivelistöön, todellisuudessa ei tee mitään
muuta, kuin teki alku-ihminen noutaessaan hedelmät puusta tai
seuratessaan pakenevaa luodetta näkinkenkien ja simpukoiden
poimimisen tarkotuksessa, nimittäin voimiansa ponnistamalla
koettaa käyttää luonnon antimia halujensa tyydyttämiseksi. Kun
tätä seikkaa pidämme tarkasti silmällä, kun ajattelemme tuo-
tantoa kokonaisuutena, eli kaikkien sen eri haaroissa ahercavien
yhteistoimintana jokaisen yksityisen halujen tyydyttämiseksi, niin
näemme selvästi, että kunkin vaivastaan saama palkka on yhtä
todenperäisesti ja yhtä välittömästi luonnosta kotosin, kuin alku-
ihmisenkin ponnistusten tulos.

Valaisemme tätä seikkaa esimerkillä: Yksinkertaisimmissa
oloissa, mitä suinkin voimme ajatella, hakee jokainen itse ma-
tosensa ja itse kalansa onkii. Pian kuitenkin aletaan huomata
työnjaon tuottamia etuja, ja nyt rupeaa toinen kaivelemaan
lieroja, toisen onkiessa. Onhan päivänselvää, että se, joka
lieroja hakee, avustaa kalastusta yhtä paljon kuin sekin, joka
kalastaa. Kun sitte kaikkien yhteiseksi eduksi keksitään venei-
den käyttö ja nyt joku, menemättä kalalle, jää kotiin veneitä
rakentamaan tai korjailemaan, niin omistaahan veneen rakentaja.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>26fu351m2z4dmxmg5bjchbmnjgr3a5u</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/33</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25137</id>
    <revision>
      <id>128538</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:04:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: työnsä aivan yhtä paljon kalastukseen kuin varsinaiset kalastajat- kin, ja ne kalat, jotka hän illalla syö makeaan suuhunsa, ovat- han ne yhtä paljon hänen työnsä tuotetta kuin heidänkin. Kun siis työn jako sujuu hyvin, niin että yksi kalastaa, toinen metsästää, kolmas on marjassa, neljäs kokoo hedelmiä, viides valmistaa kaluja, kuudes rakentaa majoja, seitsemäs ompelee pukuja, kenenkään koettamatta tyydyttää tarpeitansa käymällä välittömästi luonn...</comment>
      <origin>128538</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2286" sha1="nseidecs7cx4o4fqid5bxduukbkhrln" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;työnsä aivan yhtä paljon kalastukseen kuin varsinaiset kalastajat-
kin, ja ne kalat, jotka hän illalla syö makeaan suuhunsa, ovat-
han ne yhtä paljon hänen työnsä tuotetta kuin heidänkin.
Kun siis työn jako sujuu hyvin, niin että yksi kalastaa, toinen
metsästää, kolmas on marjassa, neljäs kokoo hedelmiä, viides
valmistaa kaluja, kuudes rakentaa majoja, seitsemäs ompelee
pukuja, kenenkään koettamatta tyydyttää tarpeitansa käymällä
välittömästi luonnon kimppuun, niin silloin jokainen, mikäli
hän vaihtaa oman työnsä välittömän tuloksen toisten työn
välittömään tulokseen, panee itse asiassa työnsä kaikkien kulut-
tamiensa tavarain tuottamiseen, tyydyttää siis halujansa omien
toimiensa ponnistuksella; eli toisin sanoen, hän tuottaa oikeas-
taan itse sen, minkä vaihtamalla toiselta saa. Jos hän kaivaa
maasta juuria ja vaihtaa ne metsän riistaan, hankkii hän itse
asiassa metsän riistaa aivan yhtä hyvin kuin jos hän itse met-
sästäisi ja antaisi metsästäjän repiä maasta tarvitsemiansa juuria.
Englantilainen sanoo: „olen tehnyt itselleni niin ja niin pal-
jon&quot;; tällä hän tahtoo sanoa ansainneensa niin ja niin pal-
jon; mutta kansantaloudelliselta kannalta ei tuo puheenparsi
ole ainoastaan kuvannollisesti, vaan aivan puustavillisestikin tosi.
Ansaitseminen on todella tekemistä!

Jos nyt seuraamme näitä yksinkertaisemmissa yhteiskunta-
oloissa kyllin selvästi näkyviä periaatteita niin sanottujen sivisty-
neiden yhteiskuntain mutkikkaampiin oloihin, niin huomaamme
nytkin selvästi, että milloin ikinä työ vaihdetaan tavaroihin,
tuotanto aina käy kulutuksen edellä; että työpalkka on ansio,
se on, työn tulos, eikä suinkaan ennakkomaksu kapitaa-
lista, ja että työmies, joka saa palkkansa rahassa (rahat saat-
toivat kyllä olla lyödyt tai painetut ennen kuin hän oli työnsä
alkanut), itse asiassa saapi ainoastaan osotuksen siihen kansan
tavara-varastoon, jota hänen työnsä on suuremmaksi kasvattanut,
ja josta hän nyt voi ottaa itsellensä juuri sen arvoesineen, minkä
tarvitsee; huomaamme vihdoin, etteivät rahat, jotka ovat oi-
keastaan, vaan tämmöisiä osotuksia, yhtä vähän kuin se erityi-
nen arvoesinekään, jonka hän niillä hankkii, ole mitään ennakko-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>nseidecs7cx4o4fqid5bxduukbkhrln</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/34</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25138</id>
    <revision>
      <id>128539</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:04:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maksua hänen ylläpitämisekseen varatusta kapitaalista, vaan ovat niitä varoja tai ainakin se osa niistä, jolla hänen työnsä juuri oli yleistä varastoa enentänyt.  Näitä seikkoja silmällä pitäen ymmärrämme, että esimer- kiksi piirustaja, joka jossakin Themsin rantakadun pimeässä konttorissa tekee suunnitelman suureen höyrylaivakoneeseen, todellakin tekee työtä saadaksensa leipää ja lihaa, yhtä varmasti kuin jos hän korjaisi eloa Kaliforniassa taikka...</comment>
      <origin>128539</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2261" sha1="3pbjk5e3ka4h7qqpyncjni98n76lc1p" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;maksua hänen ylläpitämisekseen varatusta kapitaalista, vaan
ovat niitä varoja tai ainakin se osa niistä, jolla hänen työnsä
juuri oli yleistä varastoa enentänyt.

Näitä seikkoja silmällä pitäen ymmärrämme, että esimer-
kiksi piirustaja, joka jossakin Themsin rantakadun pimeässä
konttorissa tekee suunnitelman suureen höyrylaivakoneeseen,
todellakin tekee työtä saadaksensa leipää ja lihaa, yhtä varmasti
kuin jos hän korjaisi eloa Kaliforniassa taikka heittelisi suopunkia
La Platan aroilla; hän valmistaa vaatteita samassa määrässä kuin
jos itse keritsisi lampaita Austraaliassa, taikka kutoisi kangasta
Paisleyssä; hän tuottaa päivällisviininsä aivan kuin jos itse poi-
misi rypäleitä Garonnen rannoilla. Kaivostyömies, joka Com-
stock-vuorien onkaloissa louhii hopeamalmia 2000 jalkaa maan
pinnan alapuolella, itse asiassa, tuhansien vaihtojen tapahduttua,
leikkaa viljaa laaksoissa, jotka ovat 5000 jalkaa maan keski-
pistettä lähempänä, pyytää valaita pohjolan jäämerillä, poimii
tupakkia Virginiassa ja kahvipapuja Hundurassa, leikkaa sokeri-
putkia Havaijin saarilla, kokoo pumpulia Georgiassa ja kutoo
sitä Manchesterissä tai Lowellissä, veistää pieniä somia leikki-
kaluja Harzin vuoristossa, poimii Los Angelosin vehreyttä ja
kultaa uhkuvissa puutarhoissa niitä appelsiinejä, jotka hän työnsä
lopetettua ostaa kotiinsa sairaalle vaimolleen. Se palkka, jonka
hän lauantaisin louhoksesta lähtiessään saapi, mitä onkaan se
muuta kuin koko maailman edessä pätevä todistus siitä, että
hän on tehnyt kaikkea tuota tehnyt ensimäisen vaihdon
siinä pitkässä vaihtojen sarjassa, joka muuttaa hänen työnsä
niiksi esineiksi, joita varten hän oikeastaan oli työtä tehnyt?

Asia on siis täydelleen selvä, jos sitä tältä kannalta kat-
selee. Mutta karkottaaksemme kysymyksessä olevan erehdyksen
kaikista sen loukoista ja lymypaikoista, ei meidän ole ainoastaan
deduktivisesti, vaan myös induktiivisesti tutkiminen asiața.
Katsokaammepa siis tulemmeko me tosioloista lähtien ja niiden
keskinäisiä suhteita toisiinsa vertaamalla samoihin tuloksiin, kuin
milloin peruskäsitteistä lähtien olimme tutkineet niiden ilmene-
mistä mutkikkaammissa olosuhteissa.
1&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>3pbjk5e3ka4h7qqpyncjni98n76lc1p</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/35</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25139</id>
    <revision>
      <id>128540</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:05:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|2. LUKU.}}  {{c|'''Taloustieteellisten nimitysten merkitys.'''}}  Ennenkuin jatkamme tätä tutkimusta, on meidän oltaya selvillä niistä tieteellisistä nimityksistä, joita käytämme; sillä epävarmuus niiden käyttämisessä toisi välttämättä mukanaan epäselvyyttä ja häilyväisyyttä todisteluihin. Kansantaloudellisiin tutkimuksiin nähden ei ole ainoastaan toivottavaa, että sanoille semmoisille kuin „varallisuus“, „kapitaali“, „korko“, „työp...</comment>
      <origin>128540</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2102" sha1="4mvvhqjq1y9kypk2iqrzxpq5lbe53gi" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;{{c|2. LUKU.}}

{{c|'''Taloustieteellisten nimitysten merkitys.'''}}

Ennenkuin jatkamme tätä tutkimusta, on meidän oltaya
selvillä niistä tieteellisistä nimityksistä, joita käytämme; sillä
epävarmuus niiden käyttämisessä toisi välttämättä mukanaan
epäselvyyttä ja häilyväisyyttä todisteluihin. Kansantaloudellisiin
tutkimuksiin nähden ei ole ainoastaan toivottavaa, että sanoille
semmoisille kuin „varallisuus“, „kapitaali“, „korko“, „työpalkka&quot;
annetaan tarkempi merkitys kuin mikä niillä tavallisessa puheessa
on, vaan eipä itse kansantaloudessakaan olla, paha kyllä, yhtä
mieltä siitä, missä merkityksessä muutamat näistä sanoista ovat
käytettävät, koskapa eri kirjailijat samalla sanalla tarkottavat
eri käsitteitä, jopa voi joku kirjailija käyttää yhtä sanaa useam-
massakin merkityksessä. Ei mikään voi tätä useiden eteväin
kirjailijain vaatimaa määritelmien selvyyttä todistaa niin tärkeäksi
kuin se tuon tuostakin esiintyvä tosiseikka, että samat kirjailijat
juuri niiden syiden perustuksella, joista varottavat, ovat tehneet
pahoja erehdyksiä. Eikä mikään niin selvästi osota, missä
määrin kieli vaikuttaa ajatuksen kulkuun, kuin se ilmiö, että
teräväpäisetkin ajattelijat perustavat tärkeitä johtopäätöksiä
saman sanan käyttämiseen eri merkityksissä. Tahdon koettaa
välttää tätä vaaraa. Milloin ikinä tapaan vähänkin tärkeämmän
nimityksen, tandon selvään sanoa, mitä sillä tarkotan, ja sitte
kaiken aikaa käyttää sitä juuri siinä eikä missään muussa mer-
kityksessä. Tahtoisin myös pyytää lukijaa huomaamaan määri-
telmiäni ja panemaan ne mieleensä, sillä muuten en voi olla
varma siitä, että minua ymmärretään niinkuin tarkotan.
aijo antaa sanoille mielivaltaisia merkityksiä, tai luoda uusia
sanoja, vaikkapa niitä joskus olisikin mukava luoda; aijon niin
tarkalleen kuin mahdollista noudattaa tavallista kielen käyttöä
ja ainoastaan sillä tavoin määrätä sanojen merkitystä, että ne
samalla tulevat selviksi ajatusten ilmaisijoiksi.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>4mvvhqjq1y9kypk2iqrzxpq5lbe53gi</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/36</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25140</id>
    <revision>
      <id>128541</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:05:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Problematisk */ footnote needed</comment>
      <origin>128541</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2196" sha1="hr4oqrtkhrqegea0aiudq04a5wb93s1" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;2&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Lähin tehtävämme on tutkia, onko siinä perää, että työ-
palkka lähtee kapitaalista. Senpä vuoksi on meidän ennen
kaikkea selvittäminen, mitä työpalkalla ja kapitaalilla ymmär-
rämme. Edelliselle sanalle ovat kansantaloustieteen kirjailijat
antaneet jotenkin tarkan merkityksen; mutta se häilyväisyys,
joka tässä tieteessä vaivaa jälkimäisen sanan käyttöä, vaatii
perinpohjaista tutkistelua, ennen kuin sen merkitystä käy mää-
rääminen.

Tavallisessa puheessa tarkotetaan „työpalkalla&quot; sitä kor-
vausta, jonka palkattu kenkilö on työstänsä saapa; puhumme
ihmisestä, joka tekee työtä palkasta“ erotukseksi semmoisesta,
joka tekee omaa työtänsä“. Kielen käyttö rajottaa sitäpaitsi
tätä merkitystä vielä siten, että työpalkasta puhuttaessa tarko-
tetaan tavallisesti ainoastaan ruumiillisen työn tekijöitä. Virka-
miehistä, kirjailijoista, lääkäreistä, papeista, opettajista, asian-
ajajista, kirjanpitäjistä ynnä muista semmoisista puhuttaissa
emme käytä „työpalkka“ sanaa, vaan puhumme vaan palkoista,
määrärahoista, korvauksista. Tavallisessa puheessa merkitsee
siis sana „työpalkka“ ainoastaan ruumiilliseen työhön palkatulle
henkilölle annettua korvausta. Kansantaloudessa on sitävastoin
tällä sanalla paljon laajempi merkitys ja tarkotetaan sillä kaikkea
tehdystä työstä annettua korvausta. Sillä taloustieteiljäin' seli-
tysten mukaan tuotannon kolme tekijää ovat: maa, työ ja kapi-
taali, jolloin toisen tekijän kohdalle tuleva osa koko tuotteesta
sanotaan „työpalkaksi“.

Näin ollen työ sana käsittää kaikkea inhimillistä ponnis-
tusta varallisuuden 1) tuotannassa ja palkka sana käsittää työn
kohdalle tulevaa tuotteen osaa eli korvausta kaikesta työhön käy-
tetystä ponnistuksesta. Kansantaloudellisessa merkityksessä ei
siis tehdä mitään erotusta työn laatuun nähden yhtä vähän kuin
siihenkään nähden tuleeko korvaus työnteettäjän kädestä vai ei;
„työpalkalla&quot; ymmärretään vaivasta annettua korvausta erotuk-
seksi siitä korvauksesta, joka tulee käytetyn kapitaalin osalle,

1) Varallisuus-käsitettä määritellään sivulla 34.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>hr4oqrtkhrqegea0aiudq04a5wb93s1</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/41</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25141</id>
    <revision>
      <id>128542</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:06:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kokoonsäästettyjä varoja“ ja samassa hengenvedossa selittää, että eloa kasvattava maa, nurmea kääntävä aura, tuotetta luova työ, jopa itse tuotekin, mikäli sen käyttämisestä lähtee aineel- lista hyötyä, ovat kukin katsottavat kapitaaliksi. Mutta kas sitä seikkaa, miten maata ja työtä käy kokoonsäästäminen, ei hän missään kohden alennu sanomaan. Samoin eräs tunnettu ame- rikalainen kirjailija, professori Amasa Walker („Science of Wealth&quot;, s, 66...</comment>
      <origin>128542</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2256" sha1="tqhd2glnjdx07agg3f4f3h43cq06mz2" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;kokoonsäästettyjä varoja“ ja samassa hengenvedossa selittää,
että eloa kasvattava maa, nurmea kääntävä aura, tuotetta luova
työ, jopa itse tuotekin, mikäli sen käyttämisestä lähtee aineel-
lista hyötyä, ovat kukin katsottavat kapitaaliksi. Mutta kas sitä
seikkaa, miten maata ja työtä käy kokoonsäästäminen, ei hän
missään kohden alennu sanomaan. Samoin eräs tunnettu ame-
rikalainen kirjailija, professori Amasa Walker („Science of
Wealth&quot;, s, 66), selittää ensin, että kapitaali muodostuu työn
puhtaasta voitosta, ja heti sen jälkeen pamahuttaa: maa on
kapitaalia!

Voisin sivuittain jatkaa näitä keskenänsä ja itseänsäkin
vastaan riitaisien esimerkkien luettelemista. Mutta se vaan
väsyttäisi lukijaa. Ja tarpeetonta onkin enää otteita tehdä,
sillä jo nytkin mainitsemamme selvään osottavat, mikä suuri
erimielisyys on vallalla kapitaali käsitteen suhteen. Ken haluaa
lisäesimerkkiä siihen babylonilaiseen sekamelskaan, joka tässä
kohden taloustieteilijäin kesken vallitsee, voi löytää niitä jokai-
sesta kirjastosta, missä heidän teostensa nidokset nähdään
hyllyillä vieri vieressä seisomassa.

Vähätpä oikeastaan siitä, mikä nimitys asioille annetaan,
kunhan nimitystä käytettäessä aina samaa asiaa ajatellaan.
Mutta se haitta, joka tämmöisestä kapitaali käsitteen häilyvästä
määrittelemisestä taloustieteellisissä tutkimuksissa syntyy, on,
että ainoastaan perusteluissa tätä sanaa käytetään määritelmän
tarkottamassa erikoisessa merkityksessä, jotavastoin käytännölli-
siin päätelmiin päästäessä se on jo unohtunut ja taas saanut
tuon yleisen, häilyväisen merkityksensä. Kun on esimerkiksi
puhe siitä, että työpalkka otetaan kapitaalista, niin tässä ta-
pauksessa kapitaali sanaa jo ymmärretään siinä merkityksessä,
missä me sitä käytämme puhuessamme kapitaalin puutteesta
tai runsaudesta, enenemisestä tai vähenemisestä, hävittämisestä
tai kasvattamisesta, eli siinä yleisesti tunnetussa varmassa mie-
lessä, joka kapitaalin erottaa muista tuotannon ehdoista, maasta
ja työstä, ja yleensä semmoisista esineistä, joita käytetään ai-
noastaan nautinnoksi. Oikeastaan ymmärtävät useimmat ihmiset&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>tqhd2glnjdx07agg3f4f3h43cq06mz2</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/42</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25142</id>
    <revision>
      <id>128543</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:06:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vallan hyvin, mitä kapitaali on, niin kauan kuin eivät rupea sitä määrittelemään, vieläpä taloustieteelliset kirjailijatkin, jotka määritelmissään niin peräti toisistaan eroavat, näyttävät teoksis- saan käyttävän kapitaali sanaa tuossa yleisessä merkityksessä kaikkialla paitsi ei juuri määritelmissään ja niihin perustuvissa todisteluissaan.  Kapitaali merkitsee tavallisimmasti niitä varoja, joita käy- tetään enempien varojen tuottamiseksi. Adam S...</comment>
      <origin>128543</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2300" sha1="9ny3r05f4bl8i3v1703d9m3kdemgvyk" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;vallan hyvin, mitä kapitaali on, niin kauan kuin eivät rupea
sitä määrittelemään, vieläpä taloustieteelliset kirjailijatkin, jotka
määritelmissään niin peräti toisistaan eroavat, näyttävät teoksis-
saan käyttävän kapitaali sanaa tuossa yleisessä merkityksessä
kaikkialla paitsi ei juuri määritelmissään ja niihin perustuvissa
todisteluissaan.

Kapitaali merkitsee tavallisimmasti niitä varoja, joita käy-
tetään enempien varojen tuottamiseksi. Adam Smith ilmaisee
tuon yleisen ajatuksen aivan oikein sanoessaan; „se osa jonkun
henkilön varoista, josta hän odottaa tuloa, sanotaan kapitaaliksi“.
Ja jonkun yhteiskunnan kapitaali on niin ollen sellaisten varal-
lisuus-esineiden summa tai se osa maan kaikista varoista, jonka
odotetaan tuottavan enemmän varoja, enemmän tavaroita. .Sem-
moinen on myös tuon sanan kansa- ja kielitieteellinen sisällys.
Sana kapitaali on, kuten kielitieteilijät selittävät, saapunut meille
ajoilta, jolloin varallisuutta laskettiin karjaluvun mukaan. Jonkun
tulot arvattiin laskemalla niiden elukkain päät (latinaksi capita),
jotka kukin saattoi elättää karjansa lisääntymistä varten.

Vaikeudet, jotka kohtaavat kapitaali sanan käyttämistä
tarkasti määrätyssä merkityksessä ja jotka ovat valtiollisissa ja
yhteiskunnallisissa tutkimuksissa vieläkin tavallisempia kuin kan-
santaloudellisissa määritelmissä, syntyvät kahdesta seikasta:
ensiksikin siitä, että muutamat lajit esineitä, joiden omistaminen
yksityiseen nähden merkitsee aivan samaa kuin kapitaa'in omis-
taminen, eivät muodostakaan mitään osaa yhteiskunnan kapitaa-
lista; ja toiseksi siitä, että samat esineet voivat olla kapitaalia
tai ei, sen mukaan mihin tarkotukseen niitä käytetään.

Vähänkin huomiota näihin seikkoihin pantaessa ei pitäisi
olla vaikea löytää kyllin selvää ja tarkkaa käsitettä siitä, mitä
kapitaali, sanan tavallisessa merkityksessä, oikeastaan sisältää,
käsitettä, joka tekisi mahdolliseksi päättää, mitkä esineet ovat
kapitaalia, mitkä eivät, joten tätä sanaa voisi ruveta käyttämään
ilman mitään häilyväisyyttä ja erehtymättä.

Maa, työ ja kapitaali ovat tuotannon kolme tekijää. Jos
pidämme mielessä, että kapitaali sanaa siis käytetään vasta-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>9ny3r05f4bl8i3v1703d9m3kdemgvyk</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/43</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25143</id>
    <revision>
      <id>128544</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:07:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kohtana maalle ja työlle, niin heti huomaamme, ettei mikään, mitä syystä voidaan lukea maaksi tai työksi, voi samalla kertaa kuulua kapitaalin luokkaan. Maan käsitteeseen kuuluu tietysti paitsi maanpintaa, erotukseksi vedestä ja ilmasta, myöskin koko aineellinen kaikkeus, lukuun ottamatta ihmistä itseänsä, sillä ainoastaan joutuen tekemisiin maan kanssa, josta hänen ruu- miinsakin on kotosin, ihminen voi tulla luonnon yhteyteen ja sen voimia hyväkseen käyttä...</comment>
      <origin>128544</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2252" sha1="e4d34ob9dmjoa1q33me8e86b06xsnes" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;kohtana maalle ja työlle, niin heti huomaamme, ettei mikään,
mitä syystä voidaan lukea maaksi tai työksi, voi samalla kertaa
kuulua kapitaalin luokkaan. Maan käsitteeseen kuuluu tietysti
paitsi maanpintaa, erotukseksi vedestä ja ilmasta, myöskin koko
aineellinen kaikkeus, lukuun ottamatta ihmistä itseänsä, sillä
ainoastaan joutuen tekemisiin maan kanssa, josta hänen ruu-
miinsakin on kotosin, ihminen voi tulla luonnon yhteyteen ja
sen voimia hyväkseen käyttää. Maa käsitteeseen kuuluu sanalla
sanoen kaikki luonnolliset aineet, voimat ja edut, eikä varsinai-.
seksi kapitaaliksi niinmuodoin käy sanominen mitään luonnon
vapaita antimia. Hedelmällinen pelto, rikas malmisuoni, putouk-
sen liikevoima saattaa kyllä omistajalleen tuottaa samanarvoisia
etuja kuin kapitaalinkin omistaminen, mutta jos noita asioita
sanoo kapitaaliksi, niin se on samaa kuin hävittää kaikki erotus
maan ja kapitaalin väliltä ja tehdä ne kokonaan merkityksettö-
miksi, mikäli ne ovat suhteessa toinen toiseensa. Niinikään
myös työhön kuuluu kaikki inhimillinen ponnistus, eivätkä siis
ihmisvoimat, olivatpa ne synnynnäisiä taikka hankittuja, ole
koskaan luettavat kapitaaliksi. Puhekielessä tosin usein sanomme
jonkun tietoja, taitoa tai työkykyä myös hänen kapitaalikseen,
mutta tuo on selvästi vaan kuvannollista kieltä, jota on vältettävä
tarkkuutta tavottelevassa tutkimuksessa. Erityisempi etevyys voi
kartuttaa yksityisen tuloja aivan samalla tavalla kuin kapitaali
sen tekisi, ja myös tietojen, taitojen kasvaminen jossain yhteis-
kunnassa voi aivan samalla tavalla lisätä tuotantoa kuin sen
tekee kapitaalin enentyminen; mutta tuo vaikutus syntyy lisään-
tyneistä työkyvyistä eikä kapitaalista. Nopeuden lisääntyminen
voi antaa kanuunan kuulan iskulle saman vaikutuksen kuin pai-
nonkin lisääntyminen, mutta eipä silti nopeus ja paino ole
samoja asioita.

Näin ollen on kapitaalin käsitteestä suljettava pois kaikki,
mikä voidaan lukea maan tai työn käsitteisiin kuuluvaksi. Sen
tehtyämme on jälellä ainoastaan semmoisia esineitä, mitkä eivät
ole maata eikä työtä, vaan jotka ovat syntyneet näiden tuotan-
non kahden alkuperäisen tekijän yhteisvaikutuksesta. Ei siis&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>e4d34ob9dmjoa1q33me8e86b06xsnes</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/44</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25144</id>
    <revision>
      <id>128545</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:07:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mikään voi olla varsinaista kapitaalia, joka ei ole lähtenyt noista molemmista tekijöistä, eli toisin sanoen, ei mikään voi olla kapitaalia, mikä ei edusta varallisuuden esinettä.  Mutta juuripa tämän laajaperäisen „varallisuuden käsitteen häilyväisyys onkin suureksi osaksi syynä siihen häilyväisyyteen, joka kapitaali käsitettä vaivaa.  Tavallisessa puhekielessä ymmärretään varoilla kaikkea sitä, mikä ollen jonkun omistamana edustaa yleistä vaihto...</comment>
      <origin>128545</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2263" sha1="d3rp2mhpby9yhfpfxz8pp90mjpd8tmk" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;mikään voi olla varsinaista kapitaalia, joka ei ole lähtenyt
noista molemmista tekijöistä, eli toisin sanoen, ei mikään voi
olla kapitaalia, mikä ei edusta varallisuuden esinettä.

Mutta juuripa tämän laajaperäisen „varallisuuden käsitteen
häilyväisyys onkin suureksi osaksi syynä siihen häilyväisyyteen,
joka kapitaali käsitettä vaivaa.

Tavallisessa puhekielessä ymmärretään varoilla kaikkea
sitä, mikä ollen jonkun omistamana edustaa yleistä vaihtoarvoa.
Mutta kansantaloudessa täytyy tuon käsitteen sisältö rajottaa
tarkemmin, koskapa usein sanotaan varoiksi esineitä, joita yh-
teisistä, yleisistä varoista puhuttaessa ei voi lainkaan varoiksi
lukea. Samoilla esineillä saattaa kyllä olla vaihtoarvonsa ja
varoiksihan niitä tavallisesti sanotaan, koska ne yksityisten tai
yksilöryhmäin hallussa ollen antavat tilaisuutta todellistenkin va-
rojen hankkimiseen, mutta itsessään ne eivät ole mitään varoja,
koskapa niiden eneneminen tai väheneminen ei millään tavalla
vaikuta kansan yleisen emävarallisuuden määrään. Niihin on
luettava valtiopaperit, kiinnityslainat, vekselit, pankkiosotukset
ja kaikki muut varojen siirtämismuodot. Niihin kuuluvat myös
orjat, joiden arvo riippuu ainoastaan toisen yhteiskuntaluokan
kyvystä anastaa mitä toinen luokka ansaitsee. Niihin kuuluu
myös omistusoikeus maa-aloihin ja muihin luonnon etuihin,
joiden arvo riippuu vaan siitä, että muutamien henkilöiden
yksinoikeus niiden käyttämiseen on tunnustettu, ja jotka ainoas-
taan edustavat maanomistajalle täten tulevaa valtaa vaatia itsel-
leen osaa niistä varoista, joita tuon maan viljelijät tuottavat.
Velkakirjain, kiinnityksien, pankkiosotusten ja arvopaperien
lisääntyminen ei voi lisätä yhteiskunnan varallisuutta, koskapa
tämän muodostajia ovat sekä ne, jotka ovat sitoutuneet maksa-
maan että ne, jotka ottavat näitä maksuja vastaan. Niinikään
jonkun kansan keskuudessa vallitseva orjuus ei voi tämän kan-
san varallisuutta lisätä, sillä minkä orjain omistajat voittavat,
sen orjat kadottavat. Maa-arvon nouseminen ei merkitse mitään
yleisen varallisuuden kasvamista; sillä minkä maanomistajat kor-
keimmilla hinnoilla voittavat, sen häviävät ostajat, joiden on&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>d3rp2mhpby9yhfpfxz8pp90mjpd8tmk</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/45</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25145</id>
    <revision>
      <id>128546</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:08:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nuo hinnat maksaminen. Ja niinpä kaikki nuo suhteelliset varallisuuden esineet, joita ei yleinen ajatustapa, ei kielen käy- täntö, ei laki eikä oikeus erota todellisesta varallisuudesta, voi- taisiin vähäisellä määrällä mustetta ja pienellä paperilapulla tehdä peräti olemattomiksi. Korkeimman valtiovallan käskystä voitai- siin kaikki velat tehdä olemattomiksi, kaikki orjat vapauttaa ja maa saattaa jälleen kansan yhteiseksi omaisuudeksi, yleisen varallisuude...</comment>
      <origin>128546</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2271" sha1="iq9sfmn455pfqri4q8mutbwu786xp2z" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;nuo hinnat maksaminen. Ja niinpä kaikki nuo suhteelliset
varallisuuden esineet, joita ei yleinen ajatustapa, ei kielen käy-
täntö, ei laki eikä oikeus erota todellisesta varallisuudesta, voi-
taisiin vähäisellä määrällä mustetta ja pienellä paperilapulla tehdä
peräti olemattomiksi. Korkeimman valtiovallan käskystä voitai-
siin kaikki velat tehdä olemattomiksi, kaikki orjat vapauttaa ja
maa saattaa jälleen kansan yhteiseksi omaisuudeksi, yleisen
varallisuuden kadottamatta nimeksikään arvostansa, sillä minkä
toiset olisivat kadottaneet sen toiset olisivat voittaneet. Mitään
yleistä varallisuutta ei hävitetty eikä liioin luotu sen kautta, että
Elisabeth Tudor rikastutti suosikkejaan monopoleilla taikka että
Boris Godunow teki venäläiset talcnpojat myyntitavaraksi.

Ei siis kaikki, millä on vaihtoarvoa, ole silti yleisvaroihin
luettava, siinä ainoassa merkityksessä kuin tätä varallisuuskäsitettä
kansallistaloudessa käytetään. Ainoastaan sellaiset esineet, joiden
tuotanto lisää ja joiden hävittäminen vähentää yleisen varalli-
suuden summaa, voidaan varallisuusesineiksi lukea. Jos otamme
lähemmin tarkastaaksemme, mitä ja minkä lajisia nämät esi-
neet ovat, niin meille tulee aivan helpoksi varallisuus käsitettä
määritellä.

Kun puhumme jostakin varallisuutensa puolesta kasvavasta
valtiosta, kun esimerkiksi sanomme, että Englanti on kunin-
gatar Viktorian noustua valtaistuimelle varallisuutensa puolesta
kasvanut, tai että Kalifornia on nyt rikkaampi maa kuin kuu-
luessaan Meksikon valtion yhteyteen, niin emmehän sillä tarkota,
että siellä nyt on enemmän maata, tai että luonnonvoimat ovat
siinä maassa käyneet suuremmiksi, tai että asukasluku on lisään-
tynyt (silloin puhuisimme vaan väestön kasvamisesta), tai että
yksityisten velat ja sitoumukset ovat kasvaneet, vaan me tar-
kotamme sillä, että eräiden kouraantuntuvien esineiden luku
on enennyt, joilla ei ole ainoastaan suhteellista vaan itsenäistä
arvoa, kuten esimerkiksi asumukset, karja, koneet, työaseet,
maanviljelys-, kaivos- ja tehdastuotteet, laivat, ajoneuvot, huone-
kalut y. m. Tämmöisten esineiden lisääntyminen on varalli-
suuden lisääntymistä; niiden vähentyminen on varallisuuden&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>iq9sfmn455pfqri4q8mutbwu786xp2z</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/46</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25146</id>
    <revision>
      <id>128547</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:08:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vähentymistä, ja valtio, jolla jäsentensä lukuun nähden on sel- laisia esineitä enin, on myös rikkain. Kaikille moisille esineille yhteistä on se, että ne ovat luonnon aineita tai tuotteita, jotka ihmistyö on saanut ihmisten käytettäväksi tai nautittavaksi, ja niiden arvo riippuukin siitä työstä, mikä keskimäärin sellaisen esineen tuottamiseen menee.  Siinä ainoassa merkityksessä, missä varallisuus käsitettä voidaan kansantaloustieteessä käyttää, m...</comment>
      <origin>128547</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2182" sha1="3gd5yascwvpvrqard0zfltwzang79go" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;vähentymistä, ja valtio, jolla jäsentensä lukuun nähden on sel-
laisia esineitä enin, on myös rikkain. Kaikille moisille esineille
yhteistä on se, että ne ovat luonnon aineita tai tuotteita, jotka
ihmistyö on saanut ihmisten käytettäväksi tai nautittavaksi, ja
niiden arvo riippuukin siitä työstä, mikä keskimäärin sellaisen
esineen tuottamiseen menee.

Siinä ainoassa merkityksessä, missä varallisuus käsitettä
voidaan kansantaloustieteessä käyttää, merkitsee se niitä luonnon
tuotteita, joita ihmiskäsi on hankkinut, kuljettanut, yhdistänyt,
erottanut tai muulla tavalla muuttanut, saadakseen ne ihmis-
halujen tyydyttämiseen sopiviksi. Varallisuuden esine on toisin
sanoen työ, joka on muuttanut aineen ja ihmistarpeita palvel-
lakseen siihen voimansa koonnut, niinkuin aurinko kokoo ja
kiteyttää säteensä kivihiileen. Varallisuuden tuotanto ei ole
työn ainoa tarkotus, sillä työtä tehdään myös ihmishalujen
välittömäksi tyydyttämiseksi; mutta varallisuus on sentään niin
sanotun tuottavan työn päämäärä ja tulos, sen työn, joka
antaa aineellisille esineille arvon. Ei mikään, mitä luonto antaa
ihmisille ilman työtä, kuulu varallisuuteen taloudellisessa mer-
kityksessä, yhtä vähän kuin varallisuutta voi syntyä ainoastaan
työn tekemisestä, joka ei tuota mitään kouraantuntuvaa, ihmis-
tarpeiden tyydyttämiseksi sopivaa, pysyvää esinettä. Kun nyt
kapitaalin muodostavat ainoastaan määrätarkotukseen varatut
varat, niin eipä kapitaalia voi olla mikään sellainen, joka ei
tämmöisiin varoihin kuulu. Tätä muistaen ja mielessämme
pitäen me voimme vapautua niistä vääristä käsityksistä, jotka
muuten tekevät kaikki ajatusrakennukset kieroiksi, mihin ikinä
pääsevät pujahtamaan, ja jotka kansan tietoisuutta himmentävät
ja teräväpäisimpiäkin ajattelijoita ristiriitaisuuksien umpisokkeloi
hin johtavat.

Mutta vaikka kaikki kapitaali on varallisuutta, niin eipä kaikki
varallisuus silti ole kapitaalia. Kapitaali on ainoastaan osa
varallisuudesta, nimittäin se osa, jonka on määrä tukea tuotantoa.
Tehdessämme erotusta sen varallisuuden välillä, joka on kapi-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>3gd5yascwvpvrqard0zfltwzang79go</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/47</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25147</id>
    <revision>
      <id>128548</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:08:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taalia, ja sen, joka ei ole kapitaalia, voi helposti syntyä vielä muunlaisiakin eksyttäviä käsityksiä.  Osottamani erehdykset, jotka tehdään sekottamalla varal- lisuus- ja kapitaalikäsitteitä laadultaan toisenlaisiin asioihin, ni- mittäin sellaisiin, joilla on ainoastaan suhteellinen merkitys, ovat oikeastaan, jos niin sopii sanoa, oppimattomien tekemiä erehdyksiä. Ne ovat tosin hyvin laajalle ja syvälle levinneitä, kun niitä eivät kannata ainoastaan vähemmi...</comment>
      <origin>128548</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2318" sha1="oqmqrfgdteqj0cydpe4putan6w2lriw" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;taalia, ja sen, joka ei ole kapitaalia, voi helposti syntyä vielä
muunlaisiakin eksyttäviä käsityksiä.

Osottamani erehdykset, jotka tehdään sekottamalla varal-
lisuus- ja kapitaalikäsitteitä laadultaan toisenlaisiin asioihin, ni-
mittäin sellaisiin, joilla on ainoastaan suhteellinen merkitys,
ovat oikeastaan, jos niin sopii sanoa, oppimattomien tekemiä
erehdyksiä. Ne ovat tosin hyvin laajalle ja syvälle levinneitä,
kun niitä eivät kannata ainoastaan vähemmin valistuneet luokat,
vaan suuri joukko niitäkin, jotka sivistysmaissa semmoisissa kuin
Englanti ja Yhdysvallat muodostavat ja johtavat yleistä mieli-
pidettä, säätävät lakeja parlamenteissa ja eduskunnissa ja sovel-
tavat niitä tuomioistuimissa. Näitä erehdyksiä tavataan sitä paitsi
lukemattomissa painotuotteissa, joilla niin monet pintapuoliset
tieteilijät kirjallisuutta rasittavat ja ihmisten ajatuksia sekottavat
tarjoten yleisölle nidoksittain kansallistaloutta, joita sitte taita-
mattomat ja epäitsenäiset ihmiset käyttävät oppikirjoina ja
luotettavina lähteinä. Siitä huolimatta ne ovat kuin ovatkin
pidettävät oppimattomien erehdyksinä, eivätkä ne saa tukea
yhdeltäkään etevämmältä taloustieteilijältä. Muutaman hairah-
duksen kautta, joka haittaa Adam Smithinkin suurenmoista
teosta ja ilmeisesti todistaa, miten suurinkin nero voi olla
erehtyväinen, lukee hän eräitä mieskohtaisia ominaisuuksia
kapitaaliksi. Tämä ei kuitenkaan sovellu edes hänen omaan
alkuperäiseen kapitaali-määritelmäänsä, koska sen mukaan ka-
pitaali on varoja, joista odotetaan tuloja. Mutta tämän hai-
rahduksen välttävät hänen etevimmät seuraajansa; sitä ei ole
enää olemassa ylempänä mainitsemissani Ricardon, Mc Cullochin
eikä Millin määritelmissä. Näissä, yhtä vähän kuin Smithinkään
määritelmässä, ei ole tehty sitä kömpelöä erehdystä, että to-
delliseen kapitaaliin luettaisiin semmoista, mikä ei ole muuta
kuin suhteellisessa merkityksessä kapitaalia (kuten velkakirjat,
kiinnitykset, maa-omaisuudet j. n. e.). Sitävastoin eroavat hei-
dän määritelmänsä toisistaan kysymyksen tullessa siitä, mikä on
todellisiin varoihin luettava, ja Smithin määritelmä eroaa muista
erityisesti siihen nähden, mitä on pidettävä kapitaalina, mitä ei.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>oqmqrfgdteqj0cydpe4putan6w2lriw</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/48</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25148</id>
    <revision>
      <id>128549</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:08:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Jalokivikauppiaan varasto esimerkiksi olisi Smithin mukaan luet- tava kapitaaliksi, mutta työmiehen elatus ja vaatevarat eivät olisi siihen luettavia. Ricardon ja Mc Cullochin määritelmien mukaan ei jalokivikauppiaan varasto kuuluisi kapitaaliin, samoin olisi asianlaita Millinkin mukaan, jos häntä saisi ymmärtää niinkuin hänen yllämainitsemistani sanoista useimmat häntä ym- märtäisivät. Mutta hänen oman selityksensä mukaan ei tällöin esineiden laatu eikä...</comment>
      <origin>128549</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2259" sha1="fny6j1qxvj1o96d93ihg380k95o57qe" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Jalokivikauppiaan varasto esimerkiksi olisi Smithin mukaan luet-
tava kapitaaliksi, mutta työmiehen elatus ja vaatevarat eivät
olisi siihen luettavia. Ricardon ja Mc Cullochin määritelmien
mukaan ei jalokivikauppiaan varasto kuuluisi kapitaaliin, samoin
olisi asianlaita Millinkin mukaan, jos häntä saisi ymmärtää
niinkuin hänen yllämainitsemistani sanoista useimmat häntä ym-
märtäisivät. Mutta hänen oman selityksensä mukaan ei tällöin
esineiden laatu eikä edes niiden tarkotus määrää, ovatko ne
kapitaalia vai eivät, vaan ainoastaan se seikka, aikooko niiden
omistaja käyttää joko niitä itseänsä tai niiden myynnistä saatua
arvoa koneiden, aineksien ja ylläpidon hankkimiseen tuottavaa
työtä varten. Kaikki nämä määritelmät lukevat kuitenkin yksi-
mielisesti kapitaaliksi työntekijän elatus- ja vaatetustarpeita; jotka
Smith sulkee määritelmästään pois.

Tahdomme nyt ottaa lähemmän tarkastelun alaiseksi nuo
kolme määritelmää, jotka ovat vallitsevan taloustieteen paraissa
opeissa esitettyjä.

Mc Cullochin määritelmä oli se, että kapitaali on „koko
se teollisten tuotteiden osa, jota voi välittömästi käyttää joko
ihmiselämän ylläpitämiseksi taikka tuotannon helpottamiseksi.&quot;
Tähän määritelmään ei ole vaikea tehdä vastaväitteitä. Eihän
tarvitse muuta kuin mennä pitkin jonkun kukoistavan kaupungin
suurta katua ja nähdä puodin ikkunat täytettyinä kaikellaisilla
arvoesineillä, joita ei tietenkään voi käyttää ihmiselämän yllä-
pitämiseksi eikä liioin tuotannon helpottamiseksi, mutta jotka
sittenkin epäilemättä ovat osa puodinomistajan kapitaalista ja
myöskin osa yhteiskunnan kapitaalista. Toiselta puolen näemme
myös elinkeinoharjotuksen tuotteita, jotka kylläkin voisivat yllä-
pitää ihmiselämää ja helpottaa tuotantoa, mutta jotka kuitenkin
palvelevat vaan turhamaisuutta ja ylellisyyttä.

Ricardo välttääkin lukemasta kapitaaliin esineitä, joita voisi
käyttää tuotantoon, mutta joita ei siihen käytetä, ja lukee ne
kapitaaliksi ainoastaan mikäli niitä siihen todella käytetään.
Mutta hänenkin määritelmäänsä nähden voi tehdä Mc Cullochia
vastaan tähdätty edellinen huomautus. Jos nimittäin ainoas-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>fny6j1qxvj1o96d93ihg380k95o57qe</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/49</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25149</id>
    <revision>
      <id>128550</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:09:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taan ne varat ovat kapitaalia, joita voidaan käyttää tai joita on määrä käyttää tai joita todella käytetään tuottajain ylläpitämi- seksi tai tuotannon helpottamiseksi, silloin jalokivi-, lelu-, tu- pakka-, makeis-, taidekauppiaiden ynnä muiden sellaisten varas- tot, sanalla sanoen, kaikki ylellisyysesineitä sisältävät varastot eivät ole mitään kapitaalia.  Jos Mill, pitämällä tässä kohden kapitalistin aikomusta yksin ratkaisevana, saikin tuon haitan...</comment>
      <origin>128550</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2343" sha1="2ltimjbhjcdku31qsnz04oac294h5ka" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;taan ne varat ovat kapitaalia, joita voidaan käyttää tai joita on
määrä käyttää tai joita todella käytetään tuottajain ylläpitämi-
seksi tai tuotannon helpottamiseksi, silloin jalokivi-, lelu-, tu-
pakka-, makeis-, taidekauppiaiden ynnä muiden sellaisten varas-
tot, sanalla sanoen, kaikki ylellisyysesineitä sisältävät varastot
eivät ole mitään kapitaalia.

Jos Mill, pitämällä tässä kohden kapitalistin aikomusta
yksin ratkaisevana, saikin tuon haitan vältettyä, (mikä minusta
näyttää kuitenkin epäiltävältä), niin tulee käsitteiden raja sen.
sijaan niin häilyväksi, että pitäisi olla kaikkitietävä voidakseen
vaadittaessa sanoa, mikä on kapitaalia mikä ei.

Näitä määritelmiä haittaa se suuri yhteinen vika, että ne
lukevat kapitaaliin aineksia, joita ilmeisesti ei voida kapitaalina
pitää, jos yleensä jotain erotusta työn ja kapitaalin välillä tah-
dotaan säilyttää. Sillä niiden mukaan tulisi kapitaaliin luetta-
vaksi sekä päivämiehen ruoka, vaatteet j. n. e., joita hänen on
kuluttaminen tekipä työtä taikka ei, että myös kapitalistin hal-
lussa olevat varat, joilla hän aikoo työntekijän kuitata.

Silminnähtävästi nämä kirjailijat eivät sentään käytä kapi-
taali sanaa tuossa merkityksessä, milloin puhuvat siitä, että työ
ja kapitaali ottavat eri tavoilla osaa tuotantoon ja saavat eri-
laisia osuuksia sen tuotteiden jaossa, tai milloin sanovat, että
työpalkka otetaan kapitaalista tai riippuu työvoimain ja kapitaa-
lin keskinäisestä suhteesta, tai milloin muissa tapauksissa tätä
sanaa yleensä käyttävät. Kaikissa näissä tapauksissa puhutaan
nimittäin kapitaalista sen tavallisessa merkityksessä ja tarkote-
taań vaan niitä varoja, joita omistaja ei aijo käyttää välittömästi
itseänsä varten, vaan enempien varojen hankkimiseksi. Lyhyesti,
sekä taloustieteilijät (jos nyt emme ajattele heidän määritelmiään
ja periaatteitaan) että kaikki muutkin ihmiset sanovat kapitaa-
liksi Adam Smithin sanoja käyttääksemme ,, sitä osaa
jonkun varoista, josta hän odottaa tuloja. Tässä ainoassa mer-
kityksessä kapitaali-sana ilmaisee varmasti määrätyn käsitteen, ja
ainoastaan semmoisena me sen voimme täysin selvästi erottaa
varojen yleisestä käsitteestä sekä asettaa työn vastakohdaksi.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>2ltimjbhjcdku31qsnz04oac294h5ka</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/51</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25150</id>
    <revision>
      <id>128551</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:10:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kia pidettäisiin kapitaalina, mutta ei sitä takkia, jonka hän on omaksi tarpeekseen ommellut. Ne ruokavarat, joita ravintolan isäntä omistaa, luettaisiin kapitaaliksi, vaan ei niitä, joita per- heenemäntä ruokakaapissaan tai työmies eväskorissansa säilyttää. Sulattajan, valurin taikka kauppiaan käsissä oleva harkkorauta luettaisiin kapitaaliksi, mutta ei sitä harkkorautaa, joka on huvialuk- seen pohjapainoksi pantu. Sepän palkeet, tehtaan kangaspuut oli- siv...</comment>
      <origin>128551</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2359" sha1="qpah6wa614vbgq7v2tinhypalnzy1ca" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;kia pidettäisiin kapitaalina, mutta ei sitä takkia, jonka hän on
omaksi tarpeekseen ommellut. Ne ruokavarat, joita ravintolan
isäntä omistaa, luettaisiin kapitaaliksi, vaan ei niitä, joita per-
heenemäntä ruokakaapissaan tai työmies eväskorissansa säilyttää.
Sulattajan, valurin taikka kauppiaan käsissä oleva harkkorauta
luettaisiin kapitaaliksi, mutta ei sitä harkkorautaa, joka on huvialuk-
seen pohjapainoksi pantu. Sepän palkeet, tehtaan kangaspuut oli-
sivat kapitaalia, mutta ei omaan laskuunsa työskentelevän naisen
ompelukone. Vuokrattava talo tai liikkeeseen ja tuotantoon käy-
tetty rakennus olisi kapitaalia, oma asunto sitävastoin ei olisi.
Sanalla sanoen, luullakseni me huomaisimme nyt niinkuin Adam
Smithinkin aikoina, että osa jonkun varoista, josta hän
odottaa tuloa, sanotaan kapitaaliksi“. Ja jollemme. ota lukuun
hänen onnetonta erehdystään mitä tulee noihin mieskohtaisiin
ominaisuuksiin, ja vähän rajotamme rahain käsitettä, jotka hän
katsoo määritelmäänsä kuuluviksi, niin onpa epäiltävää, voisim-
meko aikaansaada parempaa luetteloa kapitaalin eri esineistä
kuin minkä Adam Smith tämän luvun alussa esittämässäni koh-
dassa on tehnyt.

Jos nyt, erotettuamme kapitaalina pidettävät varat niistä
varoista, jotka eivät ole kapitaalia, tarkastamme erotusta näiden
molempien luokkien välillä, niin havaitsemme, ettei erotus riipu
esineiden laadusta, ei niiden käyttämisestä eikä lopullisesta tar-
kotuksesta, vaan luullakseni siitä seikasta, ovatko esineet ku-
luttajan käsissä vai eivät. 1) Varallisuuden esineet, jotka sem-
moisinaan taikka käyttämisensä tài tuotteittensa puolesta vielä
ovat vaihdettavat ennenkuin ne kulutetaan, ovat kapitaalia, mutta

1) Rahojen voidaan sanoa olevan kuluttajain käsissä, jos niiden
on tarkotus välittömästi tyydyttää omistajainsa tarpeita, sillä vaikka ne
eivät suorastaan olekaan määrätyt kulutettaviksi, sanan varsinaisessa
merkityksessä, niin ne kuitenkin edustavat kulutukseen määrättyjä •
tavaroita, ja näinpä siis tuo äsken puheena ollut tavallinen luokittelu
tulee täydennetyksi ja näyttäytyy oikeaksi. Tarkotan tietysti metalli-
rahaa, sillä paperirahat, vaikkapa täyttävätkin kaikki metallirahan teh-
tävät, eivät voi olla kapitaalia, koska eivät ole varallisuuden esineitä.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>qpah6wa614vbgq7v2tinhypalnzy1ca</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/52</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25151</id>
    <revision>
      <id>128552</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:11:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: semmoiset varallisuuden esineet, jotka jo ovat kuluttajainsa käsissä, eivät ole kapitaalia. Jos me siis määrittelemme kapitaalia „ , vaihdon alaisina oleviksi varoiksi&quot; ja vaihdon alaisuudella ymmärrämme ei ainoastaan esineiden siirtymistä kädestä käteen, vaan myös sellaisia niiden muutoksia, jotka syntyvät,, kun luonnon monistelevat ja muo- dostelevat voimat käytetään varojen enentämiseksi, niin luullakseni onnistumme tähän määritelmään sulkemaan kai...</comment>
      <origin>128552</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2355" sha1="sdofn9ik5awhyaptbdi6jswn0n5islg" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;semmoiset varallisuuden esineet, jotka jo ovat kuluttajainsa käsissä,
eivät ole kapitaalia. Jos me siis määrittelemme kapitaalia „ , vaihdon
alaisina oleviksi varoiksi&quot; ja vaihdon alaisuudella ymmärrämme ei
ainoastaan esineiden siirtymistä kädestä käteen, vaan myös sellaisia
niiden muutoksia, jotka syntyvät,, kun luonnon monistelevat ja muo-
dostelevat voimat käytetään varojen enentämiseksi, niin luullakseni
onnistumme tähän määritelmään sulkemaan kaikki, mikä kapitaalin
yleiseen käsitteeseen syyllä kuuluu, ja myös poistamaan siitä kaikki,
mikä siihen ei kuulu. Näin joutuvat tämän määritelmän alaisiksi
esimerkiksi kaikki työaseet, jotka ovat todellista kapitaalia. Sillä
kysymys, onko joku työase kapitaalia vai muita varoja, riippuu
siitä seikasta, josko työaseen palveluksia tai käyttöä aijotaan
muuhun vaihtaa vai ei. Niinpä esimerkiksi sorvipenkki, jota
käsityöläinen käyttää valmistaakseen tavaroita myytäväksi, on
kapitaalia, mutta jos joku yksityinen pitää sorvipenkkiä huvik-
sensa, niin se ei ole kapitaalia. Voi myöskin sanoa, että varat,
joita käytetään esimerkiksi rautateiden, sähkölennätinlinjojen,
postivaunujen, teatterien, vieraskotien ynnä muiden rakentami-
seen, ovat vaihdon alaisia. Vaihto ei tapahdu yhdellä kertaa,
vaan vähitellen, epämääräisen ihmisjoukon kanssa. Mutta vaihto
sentään alituisesti tapahtuu, ja rautateiden, sähkölinjain, posti-
vaunujen, teatterien ja vieraskotien „kuluttajat“ eivät ole näiden
laitosten omistajia, vaan ainoastaan henkilöitä, jotka silloin täl-
löin niitä hyväksensä käyttävät.

Puheenalainen määritelmä ei ole myöskään ristiriidassa
sen mielipiteen kanssa, että kapitaali on tuotantoon käytetty
osa varoista. Mutta itse tuotannon käsite on vaan liian ahdas,
jos se rajottuu ainoastaan esineiden valmistukseen. Tuotanto
ei kuitenkaan sisällä ainoastaan esineiden valmistamista, vaan
myös niiden toimittamista kuluttajain käsiin. Kauppias tai puo-
din omistaja on näin ollen yhtä hyvin tuottaja, kuin tehtailija
tai maanviljelijä, ja edellisten varat tai kapitaali omistetaan tuo-
tantoon aivan samoin kuin jälkimäistenkin. Nyt ei kuitenkaan
vielä saata ruveta laajemmalti puhumaan kapitaalin tehtävistä,
sen teemme edempänä tarkemmin. Ei ole myöskään tuo mi-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>sdofn9ik5awhyaptbdi6jswn0n5islg</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/53</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25152</id>
    <revision>
      <id>128553</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:12:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nun ehdottamani kapitaalin määritelmä erikoisen tärkeä semmoi- senaan. En oppikirjaa kirjota, vaan koetan ainoastaan löytää ne lait, joista suuren yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaisu riip- puu, ja kunhan lukija saa vaan muodostetuksi itselleen käsityk- sen siitä, mitä me kapitaalilla ymmärrämme, niin olen tarkotta- milleni perille päässyt.  Ennenkuin näin aineesta poikettuani palaan takasin, on minun huomauttaminen muutamasta serkasta, jota usein unohde- t...</comment>
      <origin>128553</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1903" sha1="5fr3nrik8jvvmtdlufujakfdjx45p0n" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;nun ehdottamani kapitaalin määritelmä erikoisen tärkeä semmoi-
senaan. En oppikirjaa kirjota, vaan koetan ainoastaan löytää
ne lait, joista suuren yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaisu riip-
puu, ja kunhan lukija saa vaan muodostetuksi itselleen käsityk-
sen siitä, mitä me kapitaalilla ymmärrämme, niin olen tarkotta-
milleni perille päässyt.

Ennenkuin näin aineesta poikettuani palaan takasin, on
minun huomauttaminen muutamasta serkasta, jota usein unohde-
taan. Kansantaloustieteessä käytettyinä ovat sanat „varallisuus&quot;,
„kapitaali“, „työpalkka&quot; y. m. abstraktisia, yleistettyjä käsitteitä,
eikä mitään semmoisia yleisiä ominaisuuksia voida niille omistaa
tai niiltä kieltää, joita ei voisi omistaa tai kieltää koko siihen
luokkaan nähden, jota ne edustavat. Tämän seikan sivuuttami-
nen on aikaansaanut paljon sekaannuksia ja tehnyt mahdolliseksi,
että erehdyksiä, jotka muissa tapauksissa olisivat tulleet helposti
huomatuiksi, on pidetty epäilemättöminä totuuksina. Kun va-
rallisuuden käsite yleistetään, niin siihen sisältyy myös vaihto-
kyvyn käsite; seikka, joka on tarkasti mielessä pidettävä. Jon-
kun varallisuusmäärän omistaminen on mahdollisuuksiensa puo-
lesta minkä muun saman arvoisen varallisuuslaadun omistamista
tahansa. Sama on siis asianlaita kapitaaliinkin nähden.

{{c|3. LUKU.}}

{{c|'''Työpalkka ei lähde kapitaalista, vaan tuotetaan työllä.'''}}

Tämän aineesta poikkeemisen tärkeys on tutkimuksemme
jatkuessa käyvä yhä näkyvämmäksi, mutta sen merkitys erityi-
sesti esilläolevaan lukuun nähden lienee jo nytkin selvä.

Heti ensi silmäyksellä näkee, että milloin työpalkka sano-
taan otettavan kapitaalista, sen kansallistaloudellinen merkitys
jätetään kokonaan huomioon ottamatta ja ajatellaan ainoastaan
tuon sanan jokapäiväistä, rajotetumpaa merkitystä. Sillä aina&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>5fr3nrik8jvvmtdlufujakfdjx45p0n</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/55</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25153</id>
    <revision>
      <id>128554</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:13:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Jos tämä skotlantilainen suurmies olisi yllämainitun lau- seensa tehnyt tutkimustensa lähtökohdaksi ja yhä edelleen käsi- tellyt työn tuotteita luonnollisena työpalkkana sekä maanomistajaa ja työnteettäjää ainoastaan osakkaina siihen, niin olisivat hänen johtopäätöksensä olleet kokonaan toisia, eikä taloustieteessä olisi nykyään niin paljon ristiriitaisuuksia ja mahdottomuuksia; mutta seuraamatta tuota yksinkertaisissa tuotanto-oloissa silmiinpistä- v...</comment>
      <origin>128554</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2337" sha1="nbwric6nvxh9b8qttjvw13ss6r87a3u" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Jos tämä skotlantilainen suurmies olisi yllämainitun lau-
seensa tehnyt tutkimustensa lähtökohdaksi ja yhä edelleen käsi-
tellyt työn tuotteita luonnollisena työpalkkana sekä maanomistajaa
ja työnteettäjää ainoastaan osakkaina siihen, niin olisivat hänen
johtopäätöksensä olleet kokonaan toisia, eikä taloustieteessä olisi
nykyään niin paljon ristiriitaisuuksia ja mahdottomuuksia; mutta
seuraamatta tuota yksinkertaisissa tuotanto-oloissa silmiinpistä-
vää totuutta johtona mutkikkaampien muotojen sokkeloihin, an-
taa hän sille tunnustuksensa ainoastaan hetkeksi, luopuakseen
siitä sittemmin kokonaan. Huomattuaan, että kaikkialla Eu-
ropassa kahṭakymmentä miestä kohden, jotka palvelevat työn-
teettäjää, tulee ainoastaan yksi ainoa itsenäinen&quot;, alkaa kän
tutkimuksensa uudestaan siltä kannalta lähtien, että teettäjä ot-
taa miestensä palkat kapitaalista.

Adam Smith oli ilmeisesti ajatellut ainoastaan käsityöläisiä,
laskiessaan omaa työtä tekevien ihmisten luvun ainoastaan yh-
deksi kahtakymmentä kohden. Mutta jos otetaan lukuun kaikki
työmiehet, niin niiden suhde, jotka saavat palkkansa suoraan
ilman teettäjäin välitystä, lienee Europassakin 100 vuotta sitten
ollut paljon suurempi. Sillä puhumattakaan itsenäisistä maan-
viljelijöistä, joita nyt on kaikkialla paljon, on Rooman ajoista
asti suurilla aloilla Europaa maanviljelystä harjotettu sato-
osuus-järjestelmän mukaan, jolloin kapitalisti sai tulonsa työn-
tekijältä eikä työntekijä kapitalistilta. Ainakin Yhdysvalloissa,
missä yleinen työpalkanlaki pitäisi ilmetä yhtä vallitsevana kuin
konsanaan Europassa, ja missä tehdasteollisuuden kehittymisestä
huolimatta suuri osa väestöä on itsenäisiä talonpoikia, se osa
työmiehiä, joka saa palkkansa työnteettäjältä, on verrattain pieni.

Ei ole kuitenkaan tarpeellista tutkia missä suhteessa itse-
näisten työmiesten luku on palkallisiin, eikä liioin tuoda esiin
lisäesimerkkejä siihen yleisesti tunnettuun seikkaan, että missä
työmies saa palkkansa välittömästi, tämä on hänen työnsä suora
tulos; sillä kun vaan muistaa, että palkka sana sisältää kaiken
työansion, niin hyvin sen, minkä työmies saa välittömästi työnsä
tuotteessa, kuin senkin, minkä hän saa teettäjältä, on heti sel-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>nbwric6nvxh9b8qttjvw13ss6r87a3u</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/56</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25154</id>
    <revision>
      <id>128555</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:13:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vänä, että tuo otaksuma, jonka mukaan palkka muka otetaan kapitaalista ja jolle tavallisissa kansantaloudellisissa kirjotuksissa häikäilemättä rakennetaan niin suunnaton joukko johtopäätöksiä, on ainakin suurimmaksi osaksi väärä; että ainoa mitä voi jolla- kin syyllä väittää, on, että muutamat työpalkan muodot (s. o. työmiehen nimenomaan kapitalistilta saainat palkat) otetaan kapi- taalista. Tämä perustelauseen rajotus heikontaa heti kaikki seu- rausl...</comment>
      <origin>128555</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2293" sha1="71vrqlplc9vgusc1pvl3yz73lb92egk" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;vänä, että tuo otaksuma, jonka mukaan palkka muka otetaan
kapitaalista ja jolle tavallisissa kansantaloudellisissa kirjotuksissa
häikäilemättä rakennetaan niin suunnaton joukko johtopäätöksiä,
on ainakin suurimmaksi osaksi väärä; että ainoa mitä voi jolla-
kin syyllä väittää, on, että muutamat työpalkan muodot (s. o.
työmiehen nimenomaan kapitalistilta saainat palkat) otetaan kapi-
taalista. Tämä perustelauseen rajotus heikontaa heti kaikki seu-
rauslauseet, jotka siihen nojautuvat; mutta tuohon nyt pysähty-
mätta katsokaamme oitis, pitääkö se edes tässä ahtaammassa
merkityksessä yhtä tosiolojen kanssa. Tartumme lankaan siitä
kohden, mihin Adam Smith sen käsistänsä pudotti, ja askel aske-
leelta edeten koetamme päästä selville, onko asian laita todella
semmoinen, että tuotannon yksinkertaisemmissa muodoissa aivan
ilmeinen seikka kadottaa merkityksensä sen mutkikkaammissa
muodoissa.

Lähinnä tuota „alkuperäistä“ ja kaikkea muuta kuin har-
vinaista asiain tilaa, jolloin työn koko tuote kuuluu työntekijälle,
on eräs melkein yhtä yksinkertainen järjestys, jolloin työmies,
tosin tehden toisen työtä eli toisen kapitaalia käyttäen, saapi
palkkansa luonnossa, oman työnsä tuotteissa. Tässä tapauksessa
on yhtä selvää kuin työmiehen työskennellessä omassa työssä,
että palkat oikeastaan otetaan työn tuloksesta eikä suinkaan
kapitaalista. Jos minä palkkaan miehen keräämään munia, poi-
mimaan marjoja taikka valmistamaan saappaita, ja maksan hä-
nen työnsä munilla, marjoilla taikka saappailla, jotka olen hä-
neltä saanut, niin eihän voi olla epäilystä siitä, että palkan lähde
on se työ, josta hänelle maksetaan. Tähän palkkauksen muo-
toon kuuluu se omituinen karjan vuokraamistapa, josta Henry
Maine on niin tarkkaa selvää tehnyt kirjassaan Early History
of`Institutions („, Yhteiskuntalaitosten vanhin historia“) ja jonka
mukaan niin ankarasti määriteltiin työnteettäjän ja tekijän suḥ-
teet, että se, joka otti karjan hoitaaksensa muuttui sen kapita-
listin alamaiseksi eli vasalliksi, joka oli hänet näin palkannut.
Samallaisilla ehdoilla teki Jakob työtä Labanille, ja meidän päi-
viimme asti ei moinen työnteettämistapa edes meidän sivistys-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>71vrqlplc9vgusc1pvl3yz73lb92egk</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/57</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25155</id>
    <revision>
      <id>128556</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:14:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maissammekaan ole mikään harvinaisuus. Osuusmaanviljelys, jommoisena se jotenkin laajalti esiintyy Unionin etelävaltioissa ja Kaliforniassa, sitten myös tuo „sato-osuus-järjestelmä“ Euro- passa, samoin vielä ne tapaukset, jolloin työnjohtajat, asioitsijat ynnä muut maksetaan prosenttiosuudella voitosta, mitä ne ovat muuta kuin työn teettämistä palkasta, joka muodostaa osan työn omasta tuotteesta?  Edetessämme yhä noista yksinkertaisista muodoista mut- kikk...</comment>
      <origin>128556</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2208" sha1="gxumqsdfnev0sn45ypf8fb8n4b7tiju" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;maissammekaan ole mikään harvinaisuus. Osuusmaanviljelys,
jommoisena se jotenkin laajalti esiintyy Unionin etelävaltioissa
ja Kaliforniassa, sitten myös tuo „sato-osuus-järjestelmä“ Euro-
passa, samoin vielä ne tapaukset, jolloin työnjohtajat, asioitsijat
ynnä muut maksetaan prosenttiosuudella voitosta,
mitä ne
ovat muuta kuin työn teettämistä palkasta, joka muodostaa osan
työn omasta tuotteesta?

Edetessämme yhä noista yksinkertaisista muodoista mut-
kikkaampiin, on seuraava askel se tapaus, jolloin luonnossa mää-
rätty palkka maksetaan jollakin muulla saman arvoisella. Niinpä
vallitsee esimerkiksi Amerikan valaanpyytäjien keskuudessa tapa,
jonka mukaan vakinaisia palkkoja ei makseta, vaan suoritetaan
„lay'ksi&quot; sanottu osuus saaliiseen, joka osuus vaihtelee siten,
että esimerkiksi kapteeni saa noin 16 tai osan, kajuutan-
vahti noin 3 osan. Kun siis semmoinen valaanpyytäjä-alus
onnistuneen pyynnin jälkeen saapuu New-Bedfordiin tai San
Fransiskoon, sisältyy sen ruomaan sekä miehistön palkat että
omistajan ansiot, sekä korvaus kaikista matkan aikana kulute-
tuista varoista ynnä muusta sellaisesta. Voiko mikään olla sel-
vempää, kuin että nämä palkat tuo rasva ja nuo miehistön
kokoomat valaan ruodot eivät ole kotosin kapitaalista, vaan
ovat suorastaan osa työn tuotteesta? Asia ei vähimmässäkään
määrin muutu tai himmene, jos paremman mukavuuden vuoksi
eri osuuksien arvo määrätään torihintojen mukaan ja suoritetaan
miehistölle puhtaassa rahassa, rasva- ja ruoto-osuuksien sijaan,
jotka alkuperäisesti olisivat olleet miehille jaettavat. Todellinen
palkka on rasva ja ruodot, raha on ainoastaan näiden sijainen.
Mitään, etumaksúa kapitaalista ei tällöin lainkaan tule kysymyk-
seen. Palkanmaksuvelvollisuus ei synny, ennenkuin se arvo, josta
palkka on maksettava, on satamassa. Samassa silmänräpäyk-
sessä kuin laivuri ottaa rahoja kapitaalista, miehet maksaaksensa,
liittää hän kapitaaliinsa rasvaa ja ruotoja.

Tähän asti ei vielä voikaan mikään erimielisyys tulla kysy-
mykseen. Mutta menkäämme nyt vielä askel eteenpäin, tullak-
semme tavalliseen työn teettämis- ja palkan maksamistapaan.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>gxumqsdfnev0sn45ypf8fb8n4b7tiju</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/58</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25156</id>
    <revision>
      <id>128557</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:14:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: San Fransisco lahden edustalla Farallone saarilla on vesi- lintujen munimispaikka, ja eräs yhtiö, jonka hallussa saaret ovat, antaa sopivana vuodenaikana ympäristön väelle työtä, munia keräyttämällä. Yhtiö voisi tietysti ottaa työhön sillä puheella kuin valaanpyynnissäkin, nimittäin siten, että palkka tulisi saaliin mukainen, ja varmaan yhtiö sen tekisikin, jos tuo yritys olisi yhtä suuren häviönvaaran alainen; mutta kun lintuja on tavat- toman paljon ja...</comment>
      <origin>128557</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2193" sha1="49ni4v1b8zksuv2xgdyrkw2uw9xjkpe" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;San Fransisco lahden edustalla Farallone saarilla on vesi-
lintujen munimispaikka, ja eräs yhtiö, jonka hallussa saaret ovat,
antaa sopivana vuodenaikana ympäristön väelle työtä, munia
keräyttämällä. Yhtiö voisi tietysti ottaa työhön sillä puheella
kuin valaanpyynnissäkin, nimittäin siten, että palkka tulisi saaliin
mukainen, ja varmaan yhtiö sen tekisikin, jos tuo yritys olisi
yhtä suuren häviönvaaran alainen; mutta kun lintuja on tavat-
toman paljon ja ne ovat kesyjä, joten munia voidaan kerätä
niin paljon kuin työtä vaan tehdään, niin pitää yhtiö edulli-
sempana maksaa väelle pysyviä palkkoja. Väki lähtee saarille
ja jääpi sinne munia keräämään, josta ne viedään laiturille,
mistä sitte kuletetaan aina parin päivän takaa pienillä aluksilla
San Fransiscoon, torilla myytäväksi. Munimisajan päätyttyä väki
palaa saarilta ja saapi palkkansa puhtaassa rahassa. Mutta oli-
sihan asia aivan sama, jos suostutun rahapalkan asemesta heille
maksettaisiin sama verta kootuissa munissa? Edustavathan
nuo rahat juuri niitä munia, joiden myynnistä ne ovat saadut,
ja ovathan nuo palkkarahat aivan samalla tavalla sen työn tuo-
tetta, josta ne maksettiin, kuin munat olisivat olleet sen miehen
käsissä, joka ne olisi itselleen kerännyt minkään teettäjän vä-
lityksettä!

Manitsemme toisen esimerkin, joka päinvastoin osottaa,
että rahapalkka on yhtä kuin palkka luonnossa. San Buona-
venturassa elelee mies, joka tienaa mainiosti ampumalla Santa
Barbaran saariseen salmeen nousevia hylkeitä ja myymällä
näistä lähtevää öljyä ja nahkaa. Hylkeenpyynnillä avustaa häntä
pari kolme kiinalaista, jotka alussa saivat häneltä yksistään raha-
palkkaa. Mutta nyt panevat kiinalaiset hyvin suurta arvoa
muutamiin hylkeen osiin, joita he kuivattavat ja survovat lääk-
keiksi, sekä ovat myöskin kovin halukkaita saamaan uroshylkeen
partaharjaksia, kunhan nämä ovat vaan tarpeeksi pitkiä; näitä
he käyttävät joihinkin salaperäisiin, meille barbaareille käsittä-
mättömän tarkotuksiin. Mies huomasi pian, että kiinalaiset
olisivat mielellään ottaneet ammutuista hylkeistä noita osia rahan&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>49ni4v1b8zksuv2xgdyrkw2uw9xjkpe</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/59</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25157</id>
    <revision>
      <id>128558</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:15:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sijaan, jonka vuoksi hän nykyään maksaakin heille enimmän palkan näin.  No niin; eikö nyt tämä rahapalkan ja luonnossa suoritetun palkan yhtäläisyys, joka kaikissa näissä esimerkeissä esiintyy, käy ilmi myös kaikista muistakin tapauksista, missä palkkaa maksetaan tuottavasta työstä? Eivätkö työn luomat varat ole todellisuudessa juuri niitä varoja, joista palkat maksetaan?  Kenties sanotaan tähän: „Erotus on siinä, että omassa työssä ollen, tai sa...</comment>
      <origin>128558</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2222" sha1="r8dw07nst6f21xkjbkqpngak33u436n" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;sijaan, jonka vuoksi hän nykyään maksaakin heille enimmän
palkan näin.

No niin; eikö nyt tämä rahapalkan ja luonnossa suoritetun
palkan yhtäläisyys, joka kaikissa näissä esimerkeissä esiintyy,
käy ilmi myös kaikista muistakin tapauksista, missä palkkaa
maksetaan tuottavasta työstä? Eivätkö työn luomat varat ole
todellisuudessa juuri niitä varoja, joista palkat maksetaan?

Kenties sanotaan tähän: „Erotus on siinä, että omassa
työssä ollen, tai saaden palkkaa teettäjältä luonnossa, palkan
määrä riippuu työn tuloksesta. Jos työ menisi hukkaan, ei
työn tekijä saisi mitään. Sitävastoin kun hän tekee työtä teet-
täjälle rahapalkasta, hän saapi palkkansa kaikissa tapauksissa;
palkka riippuu silloin työn tekemisestä eikä työn tuloksesta&quot;.
Tuo ei ole nähtävästi kuitenkaan mikään erotus. Sillä keski-
määrin tuottaa määräpalkasta tehty työ ei ainoastaan palkan
vertaa, vaan enemmän, muutenhan ei teettäjä voisikaan mitään
voittoa odottaa. Jos palkka on määrätty, vastaa teettäjä koko
häviön vaarasta ja ottaa tästä vastuustaan myös korvauksen;
joten määräpalkka onkin tavallisesti jonkun verran pienempi
kuin tuloksesta riippuva palkka. Mutta vaikka työmies, kun on
määräpalkasta sovittu, onkin tavallisesti omasta puolestaan
kontrahdin täytettyä laillisesti oikeutettu teettäjältä palkkaansa
saamaan, niin onpa kuitenkin usein, ellei ainakin, asianlaita
sellainen, että onnettomuudet, jotka estävät teettäjää saamasta
työstä voittoa, myös estävät häntä palkkaa maksamasta. Ja
muutamassa tärkeässä teollisuuden haarassa vapauttaakin laki
onnettomuuden sattuessa hänet palkan maksamisen velvollisuudesta,
vaikka palkka onkin ollut määrätty eikä ehdonalainen. Sillä
merilaissa noudatetaan periaatetta: „rahti on palkan emä“, niin
ǝttä vaikka merimies onkin sitoumuksensa täyttänyt, niin on-
nettomuus, joka estää laivaa rahtimaksua ansaitsemasta, tekee
tyhjäksi myös hänen palkkavaatimuksensa.

Tässä lain määräyksessä ilmenee muuten täydellä selvyy-
dellä se totuus, jonka puolesta minä taistelen. Tuotanto on
aina palkan emä. Tuotannotta ei ole eikä voi olla mitään&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>r8dw07nst6f21xkjbkqpngak33u436n</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/60</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25158</id>
    <revision>
      <id>128559</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:15:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: palkkaa. Palkka syntyy työn tuotteista eikä kapitaalin ennakko- maksusta.  Missä ikinä rupeamme tosiseikkoja näin erittelemään, on asianlaita osottautuva samaksi. Sillä työ käy aina palkan edellä. Tämä on yhtä kouraantuntuvaa milloin kysymys on palkasta, joka saadaan teettäjältä, kuin puheen ollessa siitä palkasta, minkä työmies saa omassa työssään. Sekä edellisessä että jäl- kimäisessä tapauksessa on voimainponnistus palkinnon ehtona. Se palkka,...</comment>
      <origin>128559</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2243" sha1="jorgpogdk9r64rla0qc1g2fpqrwr6j7" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;palkkaa. Palkka syntyy työn tuotteista eikä kapitaalin ennakko-
maksusta.

Missä ikinä rupeamme tosiseikkoja näin erittelemään, on
asianlaita osottautuva samaksi. Sillä työ käy aina palkan edellä.
Tämä on yhtä kouraantuntuvaa milloin kysymys on palkasta,
joka saadaan teettäjältä, kuin puheen ollessa siitä palkasta,
minkä työmies saa omassa työssään. Sekä edellisessä että jäl-
kimäisessä tapauksessa on voimainponnistus palkinnon ehtona.
Se palkka, minkä teettäjä maksaa työmiehilleen joko päivittäin
tai useammin viikottain tai kuukausittain, joskus vuosittain ja
muutamissa ammateissa „kappaleelta&quot;, maksetaan aina jo
suoritetusta työstä; sillä ne harvat tapaukset, jolloin mieskohtai-
sesta palveluksesta ennakkomaksut tulevat kysymykseen, ovat luet-
tavat joko hyväntekeväisyydeksi taikka vakuudeksi ja kaupaksi.
Sellaiset etumaksut kuin ne, joita joskus annetaan asianajajille,
eivät ole mitään muuta kuin vakuutta hänen kustannustensa
suorittamisesta; samoin se raha, mitä Englannissa ja Amerikassa
on tapana antaa merimiehille palkan muodossa, ja joka siellä
on saanut tuon kuvaavan nimen blood money“ (verirahat),
maksetaan oikeastaan niinkuin kaupanteossa, sillä sekä englanti-
laiset että amerikalaiset lait pitävät merimiestä samanlaisena
kauppatavarana kuin sikoja.

Viivyn tässä selvässä asiassa, että nimittäin työ käy aina
palkan edellä, senvuoksi, että sen mielessä pitäminen on perin
tärkeä, jotta palkan mutkikkaampia ilmiöitä ymmärtäisi. Ja niin
selvältä kuin asia näyttääkin sellaisena kuin olen sen esittänyt,
on kuitenkin se luulo, että palkka otetaan kapitaalista, tuo
niin tärkeiden ja laajaperäisten johtopäätösten pohjalla oleva
luulo saanut kaiken näennäisen perustuksensa, pääasiassa
juuri sellaisesta väitteestä, joka ei ole tietävinään tästä totuu-
desta ja kääntää huomiota siitä pois, nimittäin väitteestä.
että työmies ei pysty tuotantovoimaanṣa käyttämään, ennenkuin
saa ylläpitonsa kapitaalista ¹). Ellei lukija ole nimenomaan va-

1) „Elinkeinon harjotus riippuu kapitaalista: ei voi olla olemassa
enemmän ammattitoimintaa kuin mikäli työaineita ja elatusvaroja riittää.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>jorgpogdk9r64rla0qc1g2fpqrwr6j7</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/61</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25159</id>
    <revision>
      <id>128560</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:16:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ruillaan, on hän tietysti heti valmis myöntämään, että täytyyhän työmiehillä olla ruokavaroja, vaatteita ynnä muuta sellaista voi- dakseen työssä olla, ja kun hänelle päälliseksi sanotaan, että tuottavassa työssä olevien työmiesten käyttämä ravinto, vaatetus y. m. on kapitaalia, niin myöntää hän senkin johtopäätöksen oikeaksi, että ennakkomaksu kapitaalista on työn teettämiseksi välttämätön. Tästä päätelmästä taas johdetaan, että el...</comment>
      <origin>128560</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2397" sha1="qt801bojq0rahs1pstc4midcmbch83f" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;ruillaan, on hän tietysti heti valmis myöntämään, että täytyyhän
työmiehillä olla ruokavaroja, vaatteita ynnä muuta sellaista voi-
dakseen työssä olla, ja kun hänelle päälliseksi sanotaan, että
tuottavassa työssä olevien työmiesten käyttämä ravinto, vaatetus
y. m. on kapitaalia, niin myöntää hän senkin johtopäätöksen
oikeaksi, että ennakkomaksu kapitaalista on työn teettämiseksi
välttämätön. Tästä päätelmästä taas johdetaan, että elinkeinon
harjotus on kapitaalin rajottama, että työvoimain kysyntä on
kapitaalin tarjonnasta riippuvainen, ja vihdoin, että työpalkan
suuruuden määrää suhde työtä hakevien työmiesten luvun ja
heidän palkkaamisekseen varatun kapitaalimäärän välillä.

Toivoakseni kuitenkin edellisissä luvuissa tehdyt tut-
kimukset auttavat jokaista näkemään tuon päätelmän virheelli-
syyden virheellisyyden, joka on teräväpäisimpiäkin ajatteli-
joita johtanut heidän omiin kutomiinsa verkkoihin. Virheellisyys
on siinä, että kapitaali sanaa on käytetty kahdessa eri merki-
tyksessä. Tuossa peruslauseessa, että kapitaali on välttämätön
tuottavan työn suorittamiseksi, ymmärretään kapitaali niin, että
siihen kuuluu elanto, vaatteet, asuinhuoneet j. n. e., jota vas-
toin päätelmälauseessa samaa sanaa käytetään sen tavallisessa,
oikeassa merkityksessä, ja tarkotetaan niitä varoja, jotka ovat
varatut enempien varojen tuottamiseksi eikä välittömien tarpeiden
tyydyttämiseksi, toisin sanoen, varoja, jotka ovat työn teettäjän
eikä työn tekijäin hallussa. Ajatuksen kulku on tuossa päätel-
mässä yhtä perusteeton, kuin jos joku, siihen nähden, ettei
työmies voi mennä työhön ilman aamiaista ja vaatteita, tekisi

Niin päivänselvää kuin se onkin, unohdetaan kuitenkin usein, ettei
maan väestöä ylläpidetä eikä sen tarpeita tyydytetä nykyisen, vaan jo
suoritetun työn tuotteilla. Väestö kuluttaa sitä, mikä jo on tuotettu,
eikä sitä, mitä vasta aijotaan tuottaa. Mutta siitä mikä on tuotettu, on
ainoastaan osa määrätty tuottavan työn ylläpitämiseksi, eikä senvukosi
tehdä eikä voida tehdä enemmän työtä, kuin minkä tuo siihen mää-
rätty osa (joka muodostaa maan kapitaalin) voi työmiehiä elättää já
varustaa aineilla ja työaseilla&quot;. John Stuart Mill, Principles of Political
Economy. I kirja, 5 luku, I osa.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>qt801bojq0rahs1pstc4midcmbch83f</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/62</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25160</id>
    <revision>
      <id>128562</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:17:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: johtopäätöksen, etteivät työmiehet voi mennä työhön ennenkuin työnteettäjä on antanut heille aamiaisen ja puvun. Mutta itse- hän työmiehet tavallisesti aamiaisensa ja työvaatteensa hankkivat, ja sitäpaitsi eihän kapitaali (mikäli tätä sanaa käytetään työn vastakohtana) muuten kuin vaan poikkeustapauksissa ota työmie- hille myöntääkseen ennakkomaksua ennen työhön ryhtymistä. Työnpuutteessakin olevien työmiesten suunnattomassa joukossa tuskin on...</comment>
      <origin>128562</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2199" sha1="ckp5edgbjge6q37hh9nfty3qoaztref" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;johtopäätöksen, etteivät työmiehet voi mennä työhön ennenkuin
työnteettäjä on antanut heille aamiaisen ja puvun. Mutta itse-
hän työmiehet tavallisesti aamiaisensa ja työvaatteensa hankkivat,
ja sitäpaitsi eihän kapitaali (mikäli tätä sanaa käytetään työn
vastakohtana) muuten kuin vaan poikkeustapauksissa ota työmie-
hille myöntääkseen ennakkomaksua ennen työhön ryhtymistä.
Työnpuutteessakin olevien työmiesten suunnattomassa joukossa
tuskin on yhtäkään sellaista, jota ei saataisi työhön ilman
ennakkomaksua, jos hän yleensä työtä haluaa. Suuri joukko
olisi epäilemättä valmis työhön semmoisilla ehdoilla, että palk-
kaa ei maksettaisi ennenkuin kuukauden kuluttua; ani harvoja
olisi semmoisia, jotka eivät tahtoisi tavanmukaisesti odottaa
palkkaansa viikon loppuun, ja aivan varmaan ei olisi heidän
joukossaan yhtäkään, joka ei ottaisi odottaakseen iltaan asti tai
ainakin ensi ateriaan. Ei tässä ole tärkeä tarkkaan määrätä
maksuaikaa; pääasia on ja siihen minä panen pääpainon
että maksu seuraa työn suorittamisen jälestä.

Palkan maksu siis aina edellyttää sitä ennen suoritettua
työtä. Mutta mikä merkitys on suoritetulla työllä tuotannossa?
Silminnähtävästi se merkitsee varain tuottamista, jotka mikäl
ne aijotaan vaihtaa taikka uuteen tuotantoon varata, ovat kapi-
taalia. Siispä työpalkkojen maksaminen kapitaalista edellyttää
kapitaalin tuottamista sillä työllä, josta palkka maksetaan. Ja
kun työn teettäjä tavallisesti saa voittoa, niin on palkan maksu
häneen nähden sama kuin työmiehelle takasin maksettu osa
tämän työn luomasta kapitaalista. Ja työmieheen nähden on
palkanmaksu ainoastaan vastaanotettu osa siitä kapitaalista,
minkä hänen työnsä on ennen tuottanut. Kun nyt tuo palk-
kana maksettu rahamäärä on syntynyt ainoastaan työn omien
luomien varojen vaihtamisesta noihin rahavaroihin, niin kuinka
voidaan väittää, että työpalkat otetaan kapitaalista tai siitä
ennakkomaksuna maksetaan? Kun työtä vaihdettaessa palkkaan
teettäjä saa aina työn huoman kapitaalin käsiinsä ennenkuin
hän maksaa tuota kapitaalia palkoiksi, niin onko hänen ka-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>ckp5edgbjge6q37hh9nfty3qoaztref</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/63</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25161</id>
    <revision>
      <id>128563</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:17:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pitaalinsa milloinkaan edes väliaikaiseksi hetkeksikään vähen- tynyt? 1).  Tutkikaamme kysymystä tosiseikkain yhteydessä. Ajatel- kaamme esimerkiksi työn teettäjää, joka muuntaa raaka-aineita valmiiksi tehdastuotteiksi pumpulia sertingiksi, rautaa teräs- kaluiksi, nahkaa saappaiksi j. n. e. ja joka yleisen tavan mukaan maksaa työpalkat. kerran viikkoonsa. Jos maanantai- aamuna ennen työn alkamista tehdään tarkka luettelo hänen kapitaalistaan, niin siihen kuu...</comment>
      <origin>128563</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2351" sha1="8aovqr4zz2247eloai0u8leh85swhhi" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;pitaalinsa milloinkaan edes väliaikaiseksi hetkeksikään vähen-
tynyt? 1).

Tutkikaamme kysymystä tosiseikkain yhteydessä. Ajatel-
kaamme esimerkiksi työn teettäjää, joka muuntaa raaka-aineita
valmiiksi tehdastuotteiksi
pumpulia sertingiksi, rautaa teräs-
kaluiksi, nahkaa saappaiksi j. n. e. ja joka yleisen tavan
mukaan maksaa työpalkat. kerran viikkoonsa. Jos maanantai-
aamuna ennen työn alkamista tehdään tarkka luettelo hänen
kapitaalistaan, niin siihen kuuluu hänen rakennuksensa, koneensa,
raaka-aineensa, hänen käteinen kassansa ja valmiiden tavarain
varastonsa. Yksinkertaisuuden vuoksi otaksukaamme, ettei hän
viikon kuluessa osta eikä myy mitään, ja että hän, työn pää-
tyttyä ja palkat lauantai-iltana maksettuansa tekee uuden luettelo-
listan kapitaalistansa. Käteinen kassa on osottava vähennystä,
sillä sieltähän palkat maksettiin; vähentyneet ovat myös raaka-
aineet, hiilet j. n. e. ja rakennusten ja koneiden arvossa on
tapahtunut vähennys, joka vastaa kulutusta viikon aikana. Kui-
tenkin, jos hänen liikkeensä antaa voittoa, niinkuin se keski-
määrin aina antaakin, on valmiiden tavarain varaston täytynyt
tulla sen verran suuremmaksi, että kaikki nuo vähennykset
peittyvät ja loppusummassa on osottautuva kapitaalin enennystä.
Onhan siis selvää, että työpalkkoihin maksettua määrää ei otettu
hänen eikä kenenkään muunkaan kapitaalista. Palkka ei ole

1) Paremman selvyyden vuoksi puhun nyt ainoastaan kapitaalia
tuottavasta työstä. Työ tuottaa aina joko varallisuusesineitä (jotka
saattavat olla kapitaalia eli ei) taikka palveluksia; ja tapaukset, joissa
ei mitään voiteta ovat ainoastaan epäonnistumisen aiheuttamia poik-
keuksia. Missä työ tarkottaa ainoastaan teettäjän mieskohtaisen tar-
peen tyydyttämistä, esimerkiksi kun palkkaan miehen puhdistamaan
saappaitani, niin silloin en maksa siis palkkaa kapitaalista, vaan niistä
varoista, jotka olen varannut omiin mieskohtaisiin tarpeihini enkä tuo-
tannon tarkotuksiin. Ja vaikkapa noin maksettu palkka katsottaisiinkin
kapitaalista otetuksi, niin se jo tuon menettelyni kautta muuttuu kapi-
taalista niiden varojen luokkaan, jotka ovat varatut omistajan kulutet-
taviksi, aivan niinkuin jos sikarikauppias ottaisi varastostaaan tusinan
sikareja ja pistäisi taskuunsa omiksi tarpeikseen.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>8aovqr4zz2247eloai0u8leh85swhhi</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/64</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25162</id>
    <revision>
      <id>128564</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:17:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lähtenyt mistään kapitaalista, vaan työn itsensä luomista varoista. Tässä kohden voisi yhtä vähän puhua kapitaali-ennakkomaksuista, kuin jos hän olisi palkannut miehensä simpukoita keräämään ja suorittanut heille maksun osalla löydetyitä simpukoita. Palkka oli nyt aivan yhtä paljon heidän työnsä tuotetta kuin sen „kauan ennen maan anastamista ja varallisuuden kasaantumista&quot; eläneen historiantakaisen ihmisen palkka, joka sai ostroneita naputtelemalla n...</comment>
      <origin>128564</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2251" sha1="pylqfpd7zlz1suraupq5dgha3nkdkcu" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;lähtenyt mistään kapitaalista, vaan työn itsensä luomista varoista.
Tässä kohden voisi yhtä vähän puhua kapitaali-ennakkomaksuista,
kuin jos hän olisi palkannut miehensä simpukoita keräämään
ja suorittanut heille maksun osalla löydetyitä simpukoita. Palkka
oli nyt aivan yhtä paljon heidän työnsä tuotetta kuin sen
„kauan ennen maan anastamista ja varallisuuden kasaantumista&quot;
eläneen historiantakaisen ihmisen palkka, joka sai ostroneita
naputtelemalla niitä kivellä irti kalliosta.

Kun teettäjän palveluksessa oleva työmies ei saa palk-
kaansa ennenkuin on työn suorittanut, on sellaisen työmiehen
asema sama kuin pankkiin tallettajan, joka ei myöskään voi
ottaa mitään rahoja ulos ennenkuin on rahoja sinne tallettanut.
Ja yhtä vähän kuin tallettaja vähentää pankin kapitaalia.otta-
malla talletuksensa ulos, yhtä vähän voivat työmiehet, ottamalla
palkkansa, mitenkään edes väliaikaisestikaan vähentää teettäjän
tai yhteiskunnan yhteistä kapitaalia. Heidän palkkansa lähtee
yhtä vähän kapitaalista, kuin tallettajan nostoliput lähtevät pan-
kin kapitaalista. Eihän tosin työmiehet saa palkanmaksussa
tavallisesti samanlajisia varallisuusesineitä kuin ne, joita he ovat
tuottaneet; yhtä vähän kuin tallettajakaan tavallisesti saa takasin
juuri samoja kolikoita ja seteleitä, jotka oli pankkiin jättänyt;
mutta he saavat takasin saman arvoista laatua; ja niinkuin me
siis syystä voimme sanoa tallettajan saavan takasin tallettamansa
rahat, niin voimme samalla syyllä sanoa työmiehen saavan pal-
kassaan juuri ne varat, jotka hän on työnsä muodossa tal-
lettanut.

Että tätä yleispätevää totuutta on niin usein himmennetty,
se johtuu suureksi osaksi tuosta taloustieteellisten erehdysten
runsaasta lähteestä, varallisuuden sekottamisesta rahoihin; ja
opettavaista on huomata, kuinka moni niistä, jotka Adam
Smithin jälkeen ovat osanneet asettaa kananmunan kärjelleen
ja todistaa merkantiilijärjestelmän vääräksi, nyt itse juuri samalla
tavalla eksyy selitellessään suhdetta kapitaalin ja työn välillä.
Rahojen ollessa yleisinä vaihtovälineinä, tuona suurená juokse-
vana virtaṇa, jonka avulla melkein kaikki varallisuusarvot vaihtu-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>pylqfpd7zlz1suraupq5dgha3nkdkcu</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/65</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25163</id>
    <revision>
      <id>128565</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:18:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vat toisiinsa, on luonnollista, että vaihtoa kohtaavat vaikeudet ovat kaikkein tuntuvimpia milloin kysymys on vaihtamisesta rahoihin; joten tavallisesti onkin helpompi vaihtaa rahat johon- kuhun muuhun varallisuuslajiin, kuin vaihtaa joitakin erityisiä varallisuusesineitä rahoihin; syy on yksinkertaisesti se, että tavallisesti on enemmän sellaisia varallisuusarvojen omistajia, jotka haluavat vaihtaa yleensä, kuin sellaisia, jotka kysyvät jo- takin erikoista...</comment>
      <origin>128565</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2227" sha1="qwn72i6kkhixmhnaibi33dpzr01eied" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;vat toisiinsa, on luonnollista, että vaihtoa kohtaavat vaikeudet
ovat kaikkein tuntuvimpia milloin kysymys on vaihtamisesta
rahoihin; joten tavallisesti onkin helpompi vaihtaa rahat johon-
kuhun muuhun varallisuuslajiin, kuin vaihtaa joitakin erityisiä
varallisuusesineitä rahoihin; syy on yksinkertaisesti se, että
tavallisesti on enemmän sellaisia varallisuusarvojen omistajia,
jotka haluavat vaihtaa yleensä, kuin sellaisia, jotka kysyvät jo-
takin erikoista varallisuusesinettä. Senvuoksi saattaa jollekin
teollisuuden harjottajalle, joka on rahansa palkkoihin maksanut,
käydä joskus vaikeaksi muuttaa takasin rahoiksi sitä enentynyttä
arvoa, minkä hän oli rahoistaan itselleen vaihtanut, ja sen joh-
dosta nyt sanotaan, että hän muka on antanut tai etukäteen
maksanut koko kapitaalinsa palkkoihin. Jos työn avulla aikaan-
saatu uusi varallisuuden arvo ei ole pienempi kuin palkkoihin
mennyt rahamäärä (pienempi se saattaa olla ainoastaan poikkeus-
tapauksissa), niin onhan hänellä sama kapitaali nyt tavaroissa,
mikä ennen oli ollut rahoissa; se on muotoansa muuttanut,
vaan ei vähentynyt.

On eräs tuotannon haara, jossa se häiriö, mikä syntyy
tavasta pitää kapitaalia rahana, on vähin kaikista pelättävä,
sillä siinä on tuote itse juuri sitä ainetta, josta raha on tavalli-
sesti valmistettu ja joka rahalle arvon antaa. Ja sattuu vielä
niin, että juuri tämä elinkeinonharjotus tarjoo nähtäväksemme
kuvia tuotannosta, lähtien sen yksinkertaisimmista ja päättyen
sen mutkaisimpiin muotoihin.

Ensi aikoina Kaliforniassa ja sittemmin Austraaliassa
kokosi kullanhuuhtoja jokien uomista tai niiden pohjamudista
vuosisatojen luomia kiiltäviä kultamuruja, ja niin tehdessään hän
siis kokosi „palkkaansa“ todellisissa rahoissa; (palkakseen hän
noita kultamuruja siihen aikaan sanoikin); sillä kun lyötyä rahaa
oli saatavana vähän, käytettiin punnittuja kultapaloja käypänä
maksuvälineenä, ja niinpä oli hänellä päivän päättyessä palk-
kansa nahkakukkaroon ja taskuun pistettynä. Ei voi olla kahta
mieltä siitä, onko tämä kulta-aine katsottava lähteneeksi kapitaa-
lista vai ei. Selvästihän se on hänen työnsä tuotetta.
Ei käy&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>qwn72i6kkhixmhnaibi33dpzr01eied</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/66</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25164</id>
    <revision>
      <id>128566</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:18:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: myöskään kieltäminen, että asianlaita oli sama, milloin erikoisesti rikkaan kultasuonen omistaja palkkasi työhönsä väkeä ja maksoi palkat samoilla rahoilla, joita tokeista ja vesijätöistä oli hänelle kokoon haalittu. Kun sitten lyödyt rahat tulivat yleisemmiksi, ne syrjäyttivät kultahiekan, koska olivat mukavampia pidellä ja tekivät punnitsemisen tarpeettomaksi. Kultahiekka aleni taval- liseksi kauppatavaraksi. Nyt maksoi työn teettäjä palkat lyö- dyll...</comment>
      <origin>128566</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2308" sha1="f9z1jrn8u67b8chapzfrlhoau5rpsip" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;myöskään kieltäminen, että asianlaita oli sama, milloin erikoisesti
rikkaan kultasuonen omistaja palkkasi työhönsä väkeä ja maksoi
palkat samoilla rahoilla, joita tokeista ja vesijätöistä oli hänelle
kokoon haalittu. Kun sitten lyödyt rahat tulivat yleisemmiksi,
ne syrjäyttivät kultahiekan, koska olivat mukavampia pidellä ja
tekivät punnitsemisen tarpeettomaksi. Kultahiekka aleni taval-
liseksi kauppatavaraksi. Nyt maksoi työn teettäjä palkat lyö-
dyllä rahalla, jonka oli hankkinut myymällä työn avulla koottua
kultahiekkaa. Jos hänellä oli kylliksi rahoja, niin hän sai pitää
kultahiekkansa (tarvitsematta myydä sitä lähimmälle kauppiaalle
ja antaa tälle osaa voitosta), kunnes oli koonnut niin paljon,
että kannatti tehdä matka San Fransiscoon tai lähettää eri
miehet tavaraa sinne viemään; sikäläisessä rahapajassa hän sai
tavaransa ilman vähennystä vaihdetuksi lyötyihin rahoihin.
Kootessaan näin kulta-ainetta väheni hänen rahavaransa, aivan
samoin kuin tehtailijakin tavaravarastoa kootessaan vähentää
rahavarojaan. Ei kukaan liene sentään niin tyhmä, että luulisi
urakoitsijan kadottavan varojansa keräämällä käsiinsä kultaa ja
antamalla käsistään rahaa.

Pianpa ne mutakerrokset, jotka ilman valmistavia töitä
kultaa tuottivat, menivät sentään tyhjiksi, ja kullan kaivaminen
muuttui siten vaivaloisemmaksi. Ennenkuin kultasuonta pääștiin
avaamaan niin pitkälle, että se jotain tuotti, oli puhkaistava
syviä maakerroksia, suuria patoja rakennettava, pitkiä kaivantoja
suoritettava kovimpiin kallioihin, vesi johdettava peninkulmien
päästä vuorien harjanteiden ja syvien laaksojen yli ja kalliita
koneita käytettävä. Näitä töitä ei käynyt teettäminen ilman kapi-
taalia. Joskus meni niihin vuosikausia, joiden kuluessa ei ollut
tietoa mistään tuloista, vaikka työväelle oli palkat joka viikko
taikka kuukausi maksettavat. Tämmöisissä tapauksissa, joskaan
ei missään muissa
maksetaan palkat sittekin
ennakolta kapitaalista, joka on maksettaessa välttämättömästi
vähentyvä. Tässä muka elinkeinonharjotus nyt ainakin on
kapitaalin rajottamana; sillä eipä semmoisia töitä voisi ilman kapi-
taalia suorittaa. Katsokaammepa onko asianlaita todella sellainen.
-
sanottaneen
-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>f9z1jrn8u67b8chapzfrlhoau5rpsip</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/67</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25165</id>
    <revision>
      <id>128567</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:18:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Näitä tapauksia aina esille tuodaan, kun on tarkotuksena todistaa, että palkat annetaan ennakkomaksuna kapitaalista. Sillä milloin palkat maksetaan ennenkuin työn päämäärä on saavutettu tai suoritettu kuten esimerkiksi maanviljelyksessä, missä kyntö ja kylvö tapahtuu monta kuukautta ennen elonkorjuuta, taikka kuten taloja, laivoja, kanavia, rautateitä rakennettaessa j. n. e. silloin on selvä, että palkkoina maksetun kapitaalin omis- tajat eivät voi odottaa m...</comment>
      <origin>128567</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2264" sha1="6fqui0vg18ej7jgevcxpxmzzgzlxbp4" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Näitä tapauksia aina esille tuodaan, kun on tarkotuksena
todistaa, että palkat annetaan ennakkomaksuna kapitaalista. Sillä
milloin palkat maksetaan ennenkuin työn päämäärä on saavutettu
tai suoritettu kuten esimerkiksi maanviljelyksessä, missä kyntö
ja kylvö tapahtuu monta kuukautta ennen elonkorjuuta, taikka
kuten taloja, laivoja, kanavia, rautateitä rakennettaessa j. n. e.
silloin on selvä, että palkkoina maksetun kapitaalin omis-
tajat eivät voi odottaa mitään välitöntä tuloa, vaan heidän
täytyy jonkun aikaa, usein vuosikausienkin kuluessa. „odottaa
omaansa“, kuten sanotaan. Ja ellei nyt peruskäsitteistä pidetä
kyllin lujasti kiinni, voi helposti johtua siihen päätökseen, että
palkat muka maksetaan ennakolta kapitaalista.

Mutta nuo tapaukset eivät voi johtaa harhaan sitä lukijaa,
jolle olen onnistunut saattaa itseni ymmärretyksi. Helpostihan
on huomattavissa, että ne tapaukset, joissa palkat maksetaan
ennenkuin työn tuote on valmis taikka alkuunkaan pantu, eivät
ole mitään poikkeuksia siitä säännöstä, joka on niin päivän
selvä milloin tuote on valmis ennenkuin palkka maksetaan.
Jos tulen rahakauppiaan luo vaihtamaan hopeata kultaan, niin
hän ottaa vastaan hopeani, laskee sen määrän ja pistää laatik-
koon, jonka jälkeen antaa minulle vastaavan määrän kullassa,
miinus hänen vaihtopalkkansa. Maksaako vaihtaja tässä minulle
mitään etukäteen kapitaalista? Ei suinkaan; vaan mikä hänellä
ennen oli ollut kullassa se on hänellä nyt hopeassa, plus hänen
vaihtovoittonsa; ja kun hän päälliseksi sai käsiinsä hopean
ennenkuin oli maksanut kultaa, niin ei ole hänen puoleltaan
mitään ennakkomaksua edes silmänräpäykseksikään tapahtunut.

Tämä vaihtokauppiaan menettely on aivan sama kuin ka-
pitalistin, joka nyt puheena olevissa tapauksissa antaa kapitaa-
liansa palkoiksi, Kun työ suoritetaan ennen palkan maksua ja
kun suoritettu tuottavainen työ aina luopi varallisuuden arvoja,
niin saapi siis työn teettäjä käsiinsä arvoja, ennenkuin hän antaa
käsistään, arvoja, toisin sanoen, hän ainoastaan vaihtaa toi-
senmuotoista kapitaalia toisenmuotoiseen. Sillä eihän arvon
luominen ole riippuvainen siitä, onko tuote valmis, vaan tuo&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>6fqui0vg18ej7jgevcxpxmzzgzlxbp4</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/68</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25166</id>
    <revision>
      <id>128568</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:18:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: luominen tapahtuu tuotannollisen toiminnan joka askeleella, välittömänä tuloksena tehdystä työstä; ja kestäköön itse työn meno kuinka kauan tahansa, aina lisää työ jotakin kapitaaliin ennenkuin se siitä mitään palkaksensa ottaa.  Ajatelkaamme esimerkiksi seppää, joka pajassansa valmis- taa kuokkia. Onhan päivänselvää, että hän tuottaa kapitaalia silloin kuin hän, saamatta vielä mitään palkkaa isäntänsä kapi- taalista, lisää kuokan kuokan per...</comment>
      <origin>128568</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2252" sha1="mheu97897kgj97pac5y2xj71xyk79z7" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;luominen tapahtuu tuotannollisen toiminnan joka askeleella,
välittömänä tuloksena tehdystä työstä; ja kestäköön itse työn
meno kuinka kauan tahansa, aina lisää työ jotakin kapitaaliin
ennenkuin se siitä mitään palkaksensa ottaa.

Ajatelkaamme esimerkiksi seppää, joka pajassansa valmis-
taa kuokkia. Onhan päivänselvää, että hän tuottaa kapitaalia
silloin kuin hän, saamatta vielä mitään palkkaa isäntänsä kapi-
taalista, lisää kuokan kuokan perästä tähän isännän kapitaaliin.
Tai ajatelkaamme koneen rakentajaa tai kupariseppää, joka va-
sarallaan kalkuttelee jättiläishöyrylaivan pohjalevyjä. Eikö hän
yhtälailla tuota varallisuutta tai kapitaalia? Sekä rautahöyrylaiva
että kuokka ovat varallisuuden esineitä ja muuttuvat vuorostaan
tuotannon välineiksi (siis kapitaaliksi); huolimatta siitä että toinen
ei ehkä joudu vuosiin valmiiksi, silloin kuin toisen valmistamiseen
menee vaan jokunen minutti, edustaa kuitenkin sekä edelliseen
että jälkimäiseen nähden jokainen päivätyö varallisuuden tuot-
tamista kapitaalin lisäämistä. Sekä höyrylaivaan että kuok-
kaan nähden ei viimeinen vasaranlyönti luo suurempaa arvoa
kuin ensimäinenkään; arvo syntyy keskeytymättä, välittömästi
työn vaivasta.

Tämä käy erittäin selvästi ilmi aina, milloin työnjaon
vuoksi on tullut tavaksi teettää tuotannon eri kohtia eri työ-
miesryhmillä, toisin sanoen, missä on jo opittu erikseen arvos-
telemaan niitä arvoja, joita valmistustyö jossakin edellisessä
kohdassa on tuottanut. Hiukankin ajateltua huomaamme, että
asianlaita on aivan sama useimpiin työn tuotteisiin nähden.
Ajatelkamme esimerkiksi laivaa, taloa, kynäveistä, kirjaa, sor-
mustinta taikka leipälimppua. Ne ovat kaikki valmiita tuotteita.
Mutta kutakin näistä esineistä ei ole suinkaan valmistettu yh-
dellä kertaa tai edes saman teettäjän toimesta. Näin ollen voimme
helposti erottaa eri kohtia tai asteita, niiden arvojen luomisessa,
joita ne valmiina tuotteina edustavat. Vaikkapa emme huoli-
sikaan erottaa eri asteita itse valmistuksessa, niin voimmepa
erottaa helposti itse aineksien eri arvot. Nämä voidaan usein
ilman muuta erotella moniin osiin, jotka nyt edustavat eri&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>mheu97897kgj97pac5y2xj71xyk79z7</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/69</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25167</id>
    <revision>
      <id>128569</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:19:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: asteita tuon lopullisen arvon muodostamisessa. Siirtyessämme asteelta toiselle voimme joka kerta tehdä arvolaskun, huomata kapitaalin lisäännyksen. Uunista otetulla leivällä on määrätty arvonsa, joka puolestaan sisältää sen jauhon arvon, josta taikina on tehty. Jauhoon taas sisältyy nisun arvo ja jauhattamisen arvo j. n. e. Harkkorauta ei ole mikään valmis tuote, sen täytyy vielä olla usean, ehkä hyvinkin monen käsittelyn alaisena, ennenkuin siitä valmistu...</comment>
      <origin>128569</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2269" sha1="ji9eww92ctar5x02zmv6es6gg6mbo6x" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;asteita tuon lopullisen arvon muodostamisessa. Siirtyessämme
asteelta toiselle voimme joka kerta tehdä arvolaskun, huomata
kapitaalin lisäännyksen. Uunista otetulla leivällä on määrätty
arvonsa, joka puolestaan sisältää sen jauhon arvon, josta taikina
on tehty. Jauhoon taas sisältyy nisun arvo ja jauhattamisen
arvo j. n. e. Harkkorauta ei ole mikään valmis tuote, sen
täytyy vielä olla usean, ehkä hyvinkin monen käsittelyn alaisena,
ennenkuin siitä valmistuu se lopullinen täydellinen esine, jota
rautamalmin louhiminen ja perille tuominen oli tarkottanut.
Mutta onhan harkkorautakin silti kapitaalia. Samaten eihän
tuotanto ole loppuun suoritettu sillä, että pumpulisato on kor-
jattu, eipä edes sillä, että se on puhdistettu ja puristuksiin saa-
tettu, ei vielä silloinkaan kuin se on tuotu Lowelliin tai Man-
chesteriin, tai kuin se on villoiksi muutettu, tai kankaaksi ku-
dottu; vaan vasta silloin kuin se vihdoin joutuu kulattajan käsiin.
Siitä huolimatta syntyy jokaisella tämän tuotannon asteella uusia
arvoja, kapitaalin lisäyksiä. Miksi ei siis voisi sanoa, vaikka
emme tavallisesti niin sanokaan, arvon eli kapitaalin lisäyksen
syntyvän jo sillä, että maa pumpulin kylvöä varten kynnetään?
Senkö vuoksi varomme niin sanomasta, että huonon vuoden
sattuessa sato voisi mennä hukkaan? Eipä suinkaan sen vuoksi,
sillä sama epäonnistumisen mahdollisuus on olemassa jokaisen
muunkin tavaran eri tuotanto-asteilla. Yleisesti puhuen, voihan
samalla syyllä sanoa pellon yleensä tulevan orastamaan ja kynnön
sekä kylvön tuottamaan jonkun keskimääräisen pumpulisadon,
kuin voi sanoa, että joku määrä kehrättyä pumpulilankaa antaa
tavallisen määränsä kangasta.

Lyhyesti, palkan maksun aina riippuessa jostakin määrätystä
työn suorituksesta, ei palkka tuotantoon nähden, olipa tuotannon
sarja kuinka pitkä tahansa, milloinkaan ole käsitettävä ennakko-
maksuksi kapitaalista tai miksikään silmänräpäykseksi vähennä
kapitaalia. Olkoonpa vaan, että jonkun laivan rakentamiseen
menee vuosia; mutta sen arvon luominen, joka kerran on lai-
valla oleva, jatkuu päivä päivältä, tunti tunnilta siitä hetkestä
lähtien kuin laivan emäpuu lyötiin kokoon taikka siitä kuin&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>ji9eww92ctar5x02zmv6es6gg6mbo6x</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/70</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25168</id>
    <revision>
      <id>128570</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:19:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rakennustelineet pystytettiin. Niinpä ei siis laivan rakentaja, maksamalla työpalkkoja ennenkuin laiva on valmis, vähennä omaa eikä yhteiskunnankaan kapitaalia; sillä laivatekeleen arvo korvaa maksettujen palkkain arvon. Nämä palkan maksut eivät ole mitään ennakkomaksua kapitaalista; sillä työmiesten työ hankkii laivan rakentajalle viikon tai kuukauden kuluessa enemmän kapi- taalia kuin mitä työmiehelle viikon tai kuukauden kuluttua mak- setaan takaisin. Tod...</comment>
      <origin>128570</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2277" sha1="3jdld61nt0j92i92y1z48ri2q8rvoqu" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;rakennustelineet pystytettiin. Niinpä ei siis laivan rakentaja,
maksamalla työpalkkoja ennenkuin laiva on valmis, vähennä
omaa eikä yhteiskunnankaan kapitaalia; sillä laivatekeleen arvo
korvaa maksettujen palkkain arvon. Nämä palkan maksut eivät ole
mitään ennakkomaksua kapitaalista; sillä työmiesten työ hankkii
laivan rakentajalle viikon tai kuukauden kuluessa enemmän kapi-
taalia kuin mitä työmiehelle viikon tai kuukauden kuluttua mak-
setaan takaisin. Todistuksena siihen on sekin seikka, että jos
joku tarjoutuisi omistajalta tuon tekeleen ostamaan, niin omistaja
varaisi kaupassa itselleen voiton.

Yhtä vähällä syyllä voi puhua ennakkomaksusta, kun rakenne-
taan jotakin Sutron tai S:t Gotthardin tunnelia tai kaivetaan
Suetsin kanavaa. Tunneli tai kanava muuttuu rakennettaessa
yhdellä tapaa kapitaaliksi, kuin sitä ovat palkkoina maksetut ra-
hat tai, miksei, myöskin se ruuti, ne porat y. m., mitä työhön
on käytetty, työmiesten kuluttamat ruokavavat, vaatteet j. n. e.;
siihen taas on todistuksena se seikka, että yhtiön kapitaalivaro-
jen arvo ei vähene, joskin sen rahat työn edistymisen mukana
muuttuvat senmuotoiseksi kapitaaliksi, jota sanomme nyt tunne-
liksi tai kanavaksi. Päinvastoin, kapitaali työn edistyessä yhä
kasvaa, yhdellä tavalla kuin jossain nopeamminkin tapahtuvassa
tuotannon haarassa käytetty kapitaali yleensä suurenee.

Sama on asianlaita silminnähtävästi myös maanviljelyksessä.
Että arvon syntyminen ei tässä tapahdu yhdellä kertaa, sinä
silmänräpäyksenä, jolloin elo ajetaan aittaan, vaan askel aske-
leelta elon valmistuessa korjattavaksi, ja ettei palkan maksu sillä
välin mitenkään vähennä maanviljelijän kapitaalia, se käy päivän
selväksi, milloin maa myydään tai vuokrataan tuotannon kes-
täessä; sillä onhan kynnetty pelto suurempiarvoinen kuin kyntä-
mätön, ja kylvetty kuin kylvämätön. Asianlaita on myös hyvin
silmiinpistävä, milloin elo joskus myydään kasvavana, tai milloin
maanviljelijä ei itse korjaa eloa, vaan sopii korjuusta leikkuu-
koneen omistajan kanssa. Samoin myös milloin hedelmäpuutar-
hat ja viinimäet, vaikka eivät vielä kanna hedelmää, kuitenkin
kohoavat hinnassa ikänsä mukaan. Samoin, milloin varsain,&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>3jdld61nt0j92i92y1z48ri2q8rvoqu</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/71</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25169</id>
    <revision>
      <id>128571</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:19:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mullikkain ja karitsain hinta nousee mikäli niille ikää karttuu. Ja ellei tämä hinnan eneneminen olekaan aina niin aivan silmiin- pistävä tuotteiden ollessa niin sanoaksemme tavallisessa vaihdon- alaisuutensa tilassa, niin enennys kuitenkin aina tapahtuu milloin uusi voimanponnistus tulee lisäksi. Tämän johdosta voi sanoa, että kun työ näin tehdään ennenkuin palkka maksetaan, niin ennakkomaksu tulee päinvastoin suoritetuksi työn puolelta; se menee työmiehelt...</comment>
      <origin>128571</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2268" sha1="n04u8xz4mjm4l1p45id6tk44sz3u86p" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;mullikkain ja karitsain hinta nousee mikäli niille ikää karttuu.
Ja ellei tämä hinnan eneneminen olekaan aina niin aivan silmiin-
pistävä tuotteiden ollessa niin sanoaksemme tavallisessa vaihdon-
alaisuutensa tilassa, niin enennys kuitenkin aina tapahtuu milloin
uusi voimanponnistus tulee lisäksi. Tämän johdosta voi sanoa,
että kun työ näin tehdään ennenkuin palkka maksetaan, niin
ennakkomaksu tulee päinvastoin suoritetuksi työn puolelta; se
menee työmieheltä työn teettäjälle, eikä teettäjältä työmiehelle.

„Mutta sittekin kaivataan kaikissa näissä tapauksissa kapi-
taalia&quot;, sanotaan vielä. Tietysti, sitä en aijokaan kieltää. Mutta
sitä ei kaivata ennakkomaksua varten työpalkkoihin; se on tar-
peen aivan toisia tarkotuksia varten. Mikä tämä tarkotus on,
näemme kohta.

Jos työpalkka maksetaan luonnossa, toisin sanoen, saman-
laatuisissa esineissä kuin ne, joita työ tuottaa;
jos esimer-
kiksi panen työmiehiä halon hakkuuseen ja sitte luovutan heille
osan haloista palkoiksi, kuten omistajat tai vuokraajat Amerikan
suurissa halkometsissä joskus menettelevätkin, niin on selvä, ettei
palkan maksuihin ole mitään kapitaalia tarvittu. Siinäkään ta-
pauksessa, että minä, pitäen silmällä kummankin etua, koska
esimerkiksi halkoja on helpompi ja edullisempi myydä summassa
kuin pienissä erissä, sovin rahapalkasta halkopalkan asemesta, en
minä mitään kapitaalia tarvitse, jos vaan voin saada halot ra-
hoiksi muuttumaan ennenkuin palkat ovat maksettavat. Ainoas-
taan siinä tapauksessa, etten voi tätä rahaksimuuttoa suorittaa
tai ainakaan en niin edullisesti kuin tahtoisin, ennenkuin halko-
varasto on kylläksi suuri, tarvitsen minä kapitaalia. Enkä edes
silloinkaan tarvitse mitään edeltäpäin varattua kapitaalia, jos
vaan voin tehdä jonkinlaisen väliaikaisen vaihdon, lainaamalla
rahaa halkovakuutta vastaan. Mutta ellen voi enkä tahdo myydä
halkojani enkä myöskään ottaa panttilainaa ja kuitenkin haluan
koota suuren halkovaraston, silloin kyllä tarvitsen kapitaalia
ennakolta. On sentään selvää, etten tätä kapitaalia tarvitse
palkan maksuihin, vaan voidakseni koota halkovarastoa. Sama
on asianlaita tunnelia porattaessa. Jos työmiesten ja hankkijain&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>n04u8xz4mjm4l1p45id6tk44sz3u86p</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/72</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25170</id>
    <revision>
      <id>128572</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:20:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: palkat voitaisiin maksaa tunnelin osilla, mikä voisi tapahtua esi- merkiksi suorittamalla maksuja yhtiön osakkeilla, niin silloinhan ei kapitaalia tarvittaisi palkan maksamiseen. Rahakapitaalia tar- vitsevat tunnelin urakoitsijat ainoastaan senvuoksi, että he tah- tovat kasata .kapitaalia tunnelin muodossa. Ja palataksemme nyt ensimäiseen esimerkkiimme, voimme sanoa: rahan vaihtaja, jolle myön hopeani, ei tosin voisi liikettänsä harjottaa ilman kapi- taalia;...</comment>
      <origin>128572</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2263" sha1="n6f2dyvlq6f8a3ghmx3yp0mx1wnm6vq" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;palkat voitaisiin maksaa tunnelin osilla, mikä voisi tapahtua esi-
merkiksi suorittamalla maksuja yhtiön osakkeilla, niin silloinhan
ei kapitaalia tarvittaisi palkan maksamiseen. Rahakapitaalia tar-
vitsevat tunnelin urakoitsijat ainoastaan senvuoksi, että he tah-
tovat kasata .kapitaalia tunnelin muodossa. Ja palataksemme nyt
ensimäiseen esimerkkiimme, voimme sanoa: rahan vaihtaja, jolle
myön hopeani, ei tosin voisi liikettänsä harjottaa ilman kapi-
taalia; mutta tätä kapitaalia ei hän tarvitse senvuoksi, että an-
taisi minulle jotain ennakkomaksua kapitaalistaan, vaihtaessaan
minulle hopeata kultaan, vaan hän tarvitsee sitä, koska hänen
liikkeensä luonne vaatii välttämättömästi, että hänellä on va-
rattuna joku määrä käytettävää kapitaalia voidakseen palvella
ihmisiä, jotka käyvät hänen luonaan rahojaan vaihtamassa.

Samaksi huomaamme asianlaidan kaikissa tuotannon haa-
roissa. Kapitaalia ei ole milloinkaan tarpeen varata palkkojen
maksamista varten, jos työn tuotteet, joista palkat ovat mak-
settavat, muutetaan rahaksi heti niiden valmistuttua; kapitaalia
on varattava vasta silloin kuin mielitään koota näitä tuotteita
varastoihin, tai
laske-
mikä on yksityiseen nähden yhtä
taan liikkeeseen ottamatta niistä maksua heti, se on, milloin ne
myydään luotolla. Mutta tämmöisessä tapauksessa kysymykseen
tulevaa kapitaalia, kuten ylempänä on osotettu, ei tarvita palk-
koihin tai ennakkomaksuihin työmiehille; sillä kapitaalia vas-
taava arvo sisältyy aina työn tuotteisiin.

Yrittelijä ei milloinkaan teettäjänä tarvitse kapitaalia, vaan
jos hän kapitaalia tarvitsee, niin ainoastaan siksi, että hän on
samalla myös kauppias, eikä vaan teettäjä; hän keinottelee
teettämillään tuotteilla, mikä muuten onkin teettäjille tavallista.

Luokaamme vielä silmäys äsken sanottuun.

Omassa työssänsä oleva mies saa palkakseen omia tuot-
teita, mikäli hän niitä valmistaa, ja hän ainoastaan muuttaa
niiden arvon toiseen muotoon, milloin niitä myy. Mies, joka
tekee toiselle työtä sovitusta rahapalkasta, tekee työtä vaihto-
sopimuksen perustuksella. Hän luopi palkkansa mikäli hänen
työnsä edistyy, hän ainoastaan saa palkan käsiinsä määräajoilla,&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>n6f2dyvlq6f8a3ghmx3yp0mx1wnm6vq</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/73</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25171</id>
    <revision>
      <id>128573</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:20:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: määräerissä ja muussa muodossa. Työtä tehdessään hän pääsee yhä lähemmäksi vaihtoa, kunnes tuo vaihto palkanmaksussa sit- ten toteutuu. Palkkaa ansaitessaan hän suorittaa ennakkovaroja, kapitaalia, teettäjälle; mutta tämä puolestaan ei milloinkaan suorita kapitaalista ennakkomaksua työmiehelle, ellei palkkoja jossakin erikoisessa tapauksessa makseta ennen työn alkamista. Aikooko teettäjä, joka on vaihtanut palkkaan varatun rahan työn tuotteeseen, heti...</comment>
      <origin>128573</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1901" sha1="0p27xnunt73b4oh2e3qyuc7uykbok8s" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;määräerissä ja muussa muodossa. Työtä tehdessään hän pääsee
yhä lähemmäksi vaihtoa, kunnes tuo vaihto palkanmaksussa sit-
ten toteutuu. Palkkaa ansaitessaan hän suorittaa ennakkovaroja,
kapitaalia, teettäjälle; mutta tämä puolestaan ei milloinkaan
suorita kapitaalista ennakkomaksua työmiehelle, ellei palkkoja
jossakin erikoisessa tapauksessa makseta ennen työn alkamista.
Aikooko teettäjä, joka on vaihtanut palkkaan varatun rahan työn
tuotteeseen, heti jälleen sen vaihtaa taikka säilyttää jonkun ai-
kaa varastossa, se seikka ei lainkaan muuta teettäjän ja tekijän
välisen kaupan luonnetta, yhtä vähän kuin sekään tapa, millä
tuotteiden viimeinen saaja niitä lopullisesti käyttää, hän kun ehkä
asuu aivan toisessa maan-osassa ja on ne käsiinsä saanut vasta
satojen vaihtojen jälkeen.

{{c|4. LUKU.}}

{{c|'''Työmiesten elatus ei lähde kapitaalista.'''}}

Vielä voi eräs seikka olla kompastuskivenä tai ainakin
lukijasta näyttää semmoiselta.

Kun maanviljelijä ei voi suuhunsa syödä kynnettyä vakoa
eikä liioin tekeillä oleva kone hankkia rakentajallensa niitä vaat-
teita, joita hän kuluttaa, niin ehkä minä olen, käyttääkseni John
Stuart Millin sanoja, „unohtanut, että maan asukkaat eivät tyy-
dytä tarpeitansa tekeillä olevasta, vaan jo suoritetusta työstä&quot;.
Tai käyttääkseni erään kansantajuisen, Mrs Fawcettin kirjottaman
alkeiskirjan sanoja, olen ehkä „unohtanut, että monta kuukautta
kuluu kynnöstä siihen hetkeen, jolloin kynnön hedelmä, leipä,
uunista otetaan, ja että „näin ollen työväki ei tietysti voi elää
siitä, mitä heidän työnsä auttaa tuottamaan, vaan he saavat
elatuksensa niistä varoista, joita heidän ja toisten työ on jo
ennen tuottanut ja jotka muodostavat kapitaalin*. 1)

1) Political Economy for Beginners, by Millicent Carret Faw-
cett. III luku, 25 s.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>0p27xnunt73b4oh2e3qyuc7uykbok8s</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/74</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25172</id>
    <revision>
      <id>128574</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:22:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Näissä lauseissa ilmenevä väite, jonka mukaan työn yllä- pitäminen kapitaalin avulla esiintyy muka niin selvänä asiana, ettei se mitään sen enempää todistelua kaipaa, tavataan sellai- senaan vallitsevan taloustieteen koko oppijärjestelmässä. Siihen uskotaan niin luottavasti, että samalla tuo toinenkin väite, jonka mukaan „työväestön luku riippuu työn teettämiseen varattujen rahastojen suuruudesta, niin että työväestö joko lisääntyy tai vähenee...</comment>
      <origin>128574</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2137" sha1="qf413d9fh1ok6icl8dretitne7kn30n" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Näissä lauseissa ilmenevä väite, jonka mukaan työn yllä-
pitäminen kapitaalin avulla esiintyy muka niin selvänä asiana,
ettei se mitään sen enempää todistelua kaipaa, tavataan sellai-
senaan vallitsevan taloustieteen koko oppijärjestelmässä. Siihen
uskotaan niin luottavasti, että samalla tuo toinenkin väite, jonka
mukaan „työväestön luku riippuu työn teettämiseen varattujen
rahastojen suuruudesta, niin että työväestö joko lisääntyy tai
vähenee mikäli kapitaalia enenee tai vähenee“ 1), pidetään myös-
kin selviönä ja tehdään tärkeiden johtopäätöksien pohjaksi.

Ja kuitenkin, jos näitä väitteitä ottaa lähemmin tarkas-
taakseen, ne osottautuvat perin epäselviksi jopa kokonaan se-
littämättömiksi; sillä ne perustuvat siihen otaksumiseen, ettei
työtä muka voida suorittaa ennenkuin työn tuotteita on ole-
massa, joten ne asettavat itse tuotteen sen oman tuottamisen
edelle.

Lähemmin tarkastellessa täytyy huomata, että näiden väit-
teiden näennäinen pätevyys johtuu kokonaan ajatusten sekaan-
nuksesta.

Olen jo osottanut vääräksi tuon harhaan vievästä määri-
telmästä riippuvan johtopäätöksen, jonka mukaan väitetään, että
kun ravinto, vaatteet, suoja ovat tuottavan työn tekijälle välttä-
mättömiä, niin teollisuus senvuoksi olisi kapitaalin rajottamana.
Se seikka, että miehen pitää saada suurustaa ennenkuin menee
työhön, ei toki merkitse, ettei hän voi mennä työhön ennen-
kuin kapitalisti on hänelle suuruksen antanut, sillä hänen suu-
ruksensa ei lähde tuotantoon varatuista, vaan elantoon varatuista
varoista. Näin on kaikkialla asianlaita, missä ei suoranaista
nälänhätää ole olemassa. Ja, kuten ylempänä olemme osotta-
neet, ravinto, vaatteet ja sanalla sanoen kaikki elantotarpeet ovat
ainoastaan niin kauan kapitaalia, kuin ovat sellaisten hallussa,
joiden ei ole aikomus kuluttaa niitä, vaan vaihtaa muihin arvoi-
hin tai tuottaviin töihin, ja lakkaavat olemasta, kapitaalia heti

1) Nuo sanat ovat Ricardon (II luku); mutta itse ajatus on kai-
kille taloudellisille pääteoksille yhteinen.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>qf413d9fh1ok6icl8dretitne7kn30n</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/75</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25173</id>
    <revision>
      <id>128575</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:23:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kun siirtyvät sellaisten käsiin, jotka aikovat kuluttaa niitä; sillä siirtyessään näille ne siirtyvät pois tuotantoon varatuista varoista niihin varoihin, jotka ovat varatut kulutukseen, riippumatta siitä auttaako tuo kulutus uuden varallisuuden tuottamista vai ei. Ellei tätä erotusta tarkkaan pidä silmällä, on mahdotonta erottaa kapitaali-varoja muista varoista, vaikkapa Millin tavalla sanoisikin erotuksen riippuvan „omistajan aikeista“. Sillä söivätpä...</comment>
      <origin>128575</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2370" sha1="3ezhfaoaubullwe6t7ofy2wgqfywave" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;kun siirtyvät sellaisten käsiin, jotka aikovat kuluttaa niitä; sillä
siirtyessään näille ne siirtyvät pois tuotantoon varatuista varoista
niihin varoihin, jotka ovat varatut kulutukseen, riippumatta siitä
auttaako tuo kulutus uuden varallisuuden tuottamista vai ei.
Ellei tätä erotusta tarkkaan pidä silmällä, on mahdotonta erottaa
kapitaali-varoja muista varoista, vaikkapa Millin tavalla sanoisikin
erotuksen riippuvan „omistajan aikeista“. Sillä söivätpä ihmiset
taikka paastosivat, olivatpa puettuina taikka alastomina, ei tämä
seikka riipu siitä, aikovatko he ryhtyä tuottavaan työhön vai ei-
vät; he syövät siksi että ovat nälkäisiä, ovat puettuja siksi että
ilmanala tai tapa niin vaatii. Ajatelkaammepa esimerkiksi ruokaa
työmiehen pöydällä, milloin töistä ei ole vielä varmaa tietoa,
vaan se riippuu asianhaaroista. Jos nyt erotus kapitaali-varojen
ja muiden varojen välillä riippuu siitä, ovatko varat aijotut tuot-
tavaan työhön vai eivät, niin kysytään, ovatko nuo ruokapalat
kapitaalia vai ei? Tähän on yhtä vaikea työmiehen vastata
kuin Ricardo-Millin kouluun kuuluvan tiedemiehen. Asiaa ei
voi ratkaista edes silloin kuin ruoka on jo työmiehen mahassa,
ja jos hän ei ole vieläkään saanut työtä, vaan yhä sitä hakee, niin
ei edes silloinkaan kuin ruoka on jo vereksi muuttuneena siirtynyt
ruumiin kudoksiin. Mutta siitä huolimatta on mies kaikissa
tapauksissa suuruksensa syövä.

Vaikka asia siis näyttäisi olevan jo kylläkin selitetty, ei
liene kuitenkaan viisasta pysähtyä tähän ja antaa todistuksen
jäädä lepäämään varallisuuden ja kapitaalin yleiselle erotukselle.
Emmekä tarvitsekaan niin tehdä. Tuo väite, että tekeillä ole-
vaa työtä ylläpitää ennen tehty työ, näyttäytynee lähemmin tar-
kastettaessa oikeaksi ainoastaan siinä mielessä, että työ päivälli-
sen jälkeen täytyy tapahtua päivällisen voimalla, tai että jänis ei
joudu suuhun, ennenkuin se on saatu kiinni ja paistettu. Mutta
tämä ei tietenkään ole se ajatus, jota väite tarkottaa perustel-
lessaan niitä tärkeitä johtopäätöksiä, joita siitä on tehty. Aja-
tus on tietysti se, että ennenkuin voidaan suorittaa semmoista
työtä, joka ei välittömästi tuota ihmisen ylläpitoon soveliaita
yaroja, täytyy olla varattuna elantotarpeiden varasto työväen&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>3ezhfaoaubullwe6t7ofy2wgqfywave</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/76</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25174</id>
    <revision>
      <id>128576</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:23:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ylläpitämiseksi työn aikana. Katsokaamme onko asianlaita to- della sellainen.  Vene, jonka rakentamisessa Robinson Crusoe oli sellaista vaivaa nähnyt, oli tuote, joka ei saattanut heti antaa korvausta hänen työlleen. Mutta olisiko hänen senvuoksi ollut välttämä- töntä, ennenkuin ryhtyi veistämään, koota riittävää määrää ruoka- varoja siksi ajaksi kuin oli puuta kaatamassa, pölkkyä koverta- massa ja sitä vesille työntämässä? Eipä suinkaan. Hänen...</comment>
      <origin>128576</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2267" sha1="4xr6suqv1g0qg35jg7h0z3eujnhx501" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;ylläpitämiseksi työn aikana. Katsokaamme onko asianlaita to-
della sellainen.

Vene, jonka rakentamisessa Robinson Crusoe oli sellaista
vaivaa nähnyt, oli tuote, joka ei saattanut heti antaa korvausta
hänen työlleen. Mutta olisiko hänen senvuoksi ollut välttämä-
töntä, ennenkuin ryhtyi veistämään, koota riittävää määrää ruoka-
varoja siksi ajaksi kuin oli puuta kaatamassa, pölkkyä koverta-
massa ja sitä vesille työntämässä? Eipä suinkaan. Hänen oli
vaan paneminen toinen puoli aikaansa elatustarpeiden hankki-
miseen, silloin kuin toista puolta käytti veneen rakentamiseen.
Tai otaksukaamme, että sata miestä nousisi asumattomiin maihin
ilman mitään ruokavaroja. Pitääkö heidän ensin koota niin suuri
ruokavarasto, että se kestää vastaiseen elonkorjuuseen asti,
ennenkuin he pääsevät maata muokkaamaan? Ei mitenkään!
Välttämätöntä olisi ainoastaan, että saatavana olisi kylläksi kalaa,
metsänriistaa, marjoja, joten osa miehistä voisi joka päivä hankkia
niitä riittävästi kaikille sadalle miehelle, ja että yhteisedun ja
keskinäisen avuliaisuuden tunto olisi kyllin kehittynyt saadakseen
ruokavarojen kerääjiä jakamaan näitä niille, jotka tekevät työtä
tulevaisuutta varten.

Jos tämä on totta tuossa tapauksessa, niin se on totta myös
kaikissa muissa tapauksissa. Semmoisten esineiden tuottamiseksi,.
joita ei voi käyttää elintarpeiksi tai joita ei voi heti siihen käyt-
tää, ei ole välttämätöntä, että on ennakolta tuotettu työmiesten:
elättämiseksi työn aikana tarvittavat varat. Ainoa, mikä on vält-
tämätöntä, on se, että vaihdon kierroksessa samalla aikaa tapahtuu.
jossain myös elatusaineiden riittävää tuotantoa, ja että on olemassa
halua vaihtaa näitä aineita siihen tuotteeseen, mitä työ tarkottaa.

Ja niinhän ainakin tavallisissa oloissa onkin, että kulutusta.
vastaa samanaikainen tuotanto.

Tuossa on esimerkiksi tyhjäntoimittaja, joka ei tee käsi-
työtä eikä päätyötä, vaan elää isänsä jättämillä varoilla,, aryo-
paperien nostolipuilla. Lähtevätkö nyt hänen elatustarpeensa
todellakin noista ennakolta kootuista varoista vai hänen ympä-
rillään tapahtuvasta tuotannollisesta työstä? Vasta. munittuja&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>4xr6suqv1g0qg35jg7h0z3eujnhx501</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/77</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25175</id>
    <revision>
      <id>128577</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:24:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: munia, vasta kirnuttua voita, vasta lypsettyä maitoa on hänen ruokapöydällänsä, kala on kaksikymmentäneljä tuntia sitte uinut vielä meressä, liha tuotettiin teurastajalta juuri ennenkuin se pantiin paistinpannulle, vihannekset ja hedelmät noudettiin juuri ikään puutarhasta; lyhyesti, hänen pöydällänsä ei ole juuri mitään, mikä ei olisi vielä tuokio sitte ollut tuottajan käsissä, sillä tuottajiksihan on luettava myös ne henkilöt, jotka kulettavat ja...</comment>
      <origin>128577</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2313" sha1="jugfqhpqqq1e6v2k0r8y6thblkt4yfp" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;munia, vasta kirnuttua voita, vasta lypsettyä maitoa on hänen
ruokapöydällänsä, kala on kaksikymmentäneljä tuntia sitte uinut
vielä meressä, liha tuotettiin teurastajalta juuri ennenkuin se
pantiin paistinpannulle, vihannekset ja hedelmät noudettiin juuri
ikään puutarhasta; lyhyesti, hänen pöydällänsä ei ole juuri
mitään, mikä ei olisi vielä tuokio sitte ollut tuottajan käsissä,
sillä tuottajiksihan on luettava myös ne henkilöt, jotka kulettavat
ja jakavat tavaroita, samoin kuin nekin, jotka työskentelevät
tuotannon ensi asteilla. Ei ole hänen pöydällänsä juuri mitään,
mikä olisi valmistettu hyvin kauan sitte, paitsi ehkä joku pul-
lollinen vanhaa viiniä. Se, minkä tuo mies on isältänsä peri-
nyt ja josta hän elää, kuten tavallisesti sanomme, se ei ole
mitään todellista varallisuutta, vaan edustaa ainoastaan hänen
valtaansa käyttää hyväkseen toisten tuottamia varoja. Ja tästä
samanaikaisesta tuotannosta lähtevät kaikki hänen elatustarpeensa.

Lontoon viidenkymmenen englannin-neliöpenikulman pinta-
alalla on
varmaan enemmän varallisuutta, kuin sitä on koossa
missään muualla maailmassa saman kokoisella allalla. Siitä huo-
limatta, jos tuotantotyö Lontoossa kerrassaan pysähtyisi, alkaisivat
ihmiset muutamien tuntien kuluttua sairastuneen lammaslauman
tavalla kuolla, ja jonkun viikon tai korkeintaan jonkun kuukauden
kuluttua olisi tuskin yhtäkään sielua enää elossa. Sillä tuotan-
nollisen työn äkkiarvaamaton taukoominen olisi kaupungille
hirvittävämpi onnettomuus, kuin koskaan mikään piiritys. Se
ei vaikuttaisi ainoastaan niinkuin ulkonainen piiritysmuuri, jom-
moisen Tiitus laitatti Jerusalemin ympäri estämään elatustarpeiden
alituista virtaamista tuohon suureen kaupunkiin, vaan se olisi
niinkuin piiritysmuuri, joka on kietonut sisäänsä jokaisen yksityi-
sen talon ja erottanut ne kaikesta keskinäisestä yhteydestä.
Kuvailkaapa mieleenne tämmöistä työn pysähtymistä missä
maassa tahansa, niin huomaatte todeksi sen, että ihmiskunta
elää oikeastaan päivästä päivään, ja että jokapäiväinen työ se
varaa ihmisille heidän jokapäiväisen leipänsä.

Aivan samoin kuin ne työmiehet, jotka rakensivat pyra-
miideja, eivät ottaneet elatustarpeitaan ennakolta kootuista&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>jugfqhpqqq1e6v2k0r8y6thblkt4yfp</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/78</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25176</id>
    <revision>
      <id>128578</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:24:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: varastoista, vaan Niilin laakson alati uudistuvista sadoista; samoin kuin nykyaikainen hallitus, ryhtyessään laajaan ja pit- källiseen yritykseen, ei sen kustannuksiin määrää ennakolta tuotettuja varoja, vaan vasta tuotettavia, jotka sen mukaan kuin työ edistyy nostetaan tuottajilta verojen muodossa; aivan samoin lähtee myös niiden työmiesten elatustarpeet, joiden työ ei välittömästi tarkota elatustarpeiden tuottamista, siitä elatus-ainei- den tuotannosta, j...</comment>
      <origin>128578</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2131" sha1="rzthc4c0ag4su16xirnk4gycq1kk8xh" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;varastoista, vaan Niilin laakson alati uudistuvista sadoista;
samoin kuin nykyaikainen hallitus, ryhtyessään laajaan ja pit-
källiseen yritykseen, ei sen kustannuksiin määrää ennakolta
tuotettuja varoja, vaan vasta tuotettavia, jotka sen mukaan kuin
työ edistyy nostetaan tuottajilta verojen muodossa; aivan samoin
lähtee myös niiden työmiesten elatustarpeet, joiden työ ei
välittömästi tarkota elatustarpeiden tuottamista, siitä elatus-ainei-
den tuotannosta, jossa muut samalla aikaa työskentelevät.

Jos seuraamme sitä vaihtojen sarjaa, jonka kautta suuren
höyrykoneen rakentamiseen pantu työ tuottaa tekijälleen leipää,
lihaa, asunnon ja vaatteet, niin huomaamme, että vaikkapa
tuhannet kädet välittäisivät vaihtoa yhtäältä konetyömiehen ja
toisaalta leivän, lihan ynnä muun sellaisen tuottajain välillä, niin
ei tuo vaihtokauppa, yksinkertaisimpaan muotoonsa saatettuna,
ole sittenkään mitään muuta kuin työn vaihtoa edellisen ja jäl-
kimäisen välillä. Syy siihen, että työtä koneen rakentamiseen
pannaan, on kaiketi se, että joku, joka pystyy antamaan mitä
työmies haluaa saada, tarvitsee konetta. Toisin sanoen, on
olemassa koneiden kysyntää sielläpäin, missä leipää, lihaa ynnä
muuta sellaista tuotetaan, tai sielläpäin, missä tuotetaan noiden
leivän, lihan y. m. tuottajain haluamia esineitä. Tuopa kysyntä
se juuri on, mikä suuntaa viilaajan työn koneen rakentamiseen,
ja päinvastoin taas viilaajan leivän-, lihan- ynnä muun tarve
suuntaa samanvertaisen työvoiman leivän, lihan ynnä muun
tuottamiseen, joten viilaajan työ, joka välittömästi tarkottaa
koneen rakentamista, tuottaa välillisesti niitä esineitä, joihin
hän palkkansa vaihtaa. Väite on lyhyesti lausuttuna täm-
möinen:

{{Oikea|''Kysyntä kuluttajain puolelta määrää, mihin suuntaan tuotanto on menevä.''}}

Tämä periaate on niin yksinkertainen ja selvä, ettei se
mitään sen pitempiä selityksiä kaipaa; ja kuitenkin sen valossa
häviää aineestamme kaikki sekavuudet, ja me tulemme työn
tositarkotukseen ja korvaukseen nähden aikamme mutkikkaissa&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>rzthc4c0ag4su16xirnk4gycq1kk8xh</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/79</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25177</id>
    <revision>
      <id>128579</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:25:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuotanto-oloissa samaan käsitykseen, kuin olimme tulleet teh- dessämme havaintoja tuotannon ja vaihdon yksinkertaisista muo- doista yhteiskunnallisen kehityksen alkuasteilla. Me näemme, että nyt niinkuin silloinkin jokainen työmies pyrkii ponnistuksil- laan halujensa tyydytykseen; näemme, että vaikka visusti nou- datetun työjaon vallitessa kukin tuottaja suorittaa ainoastaan jonkun osan tai ehkä ei mitään osaa siitä erikois-esineestä, jonka tuottamiseen hän...</comment>
      <origin>128579</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2277" sha1="kvxdeh6erb2e4lx6n3y099fea36775t" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;tuotanto-oloissa samaan käsitykseen, kuin olimme tulleet teh-
dessämme havaintoja tuotannon ja vaihdon yksinkertaisista muo-
doista yhteiskunnallisen kehityksen alkuasteilla. Me näemme,
että nyt niinkuin silloinkin jokainen työmies pyrkii ponnistuksil-
laan halujensa tyydytykseen; näemme, että vaikka visusti nou-
datetun työjaon vallitessa kukin tuottaja suorittaa ainoastaan
jonkun osan tai ehkä ei mitään osaa siitä erikois-esineestä, jonka
tuottamiseen hän panee työnsä, niin hän kuitenkin avustamalla
sen esineen tuottamista, jota muut tuottajat tarvitsevat, saattaa
omalta osaltansa toisten työn suuntautumaan sellaisten esineiden
tuottamiseen, joita hän puolestaan tarvitsee, ja siis viime tin-
gassa tavallaan itse tuottaa näitä esineitä. Ja niinpä, jos hän
esimerkiksi valmistaa puukkoja ja syö vehnää, on vehnä oikeas-
taan yhtä paljon hänen työnsä tuotetta kuin jos hän olisi sitä
omin käsin viljellyt ja antanut vehnänviljelijän itsensä laittaa
puukkoja.

Näemme nyt, kuinka peräti kaikissa kohdin paikkansa
pitävä se totuus on, ettei siinä, minkä työmiehet suorittamas-
taan työstä vastaanottavat ja kuluttavat, ole minkäänlaista kapi-
taalista lähtenyttä ennakkomaksua. Jos olen valmistanut puuk-
koja ja niillä saadun rahan edestä ostanut vehnää, niin oien
yksinkertaisesti vaan vaihtanut puukot vehnään, pannut puu-
kot olemassaoleviin yleisiin emävaroihin ja ottanut näistä vastaa-
van määrän vehnää. Ja kun kulutuksen puolelta tapahtuva
kysyntä määrää, mihin suuntaan tuotantotyö on kääntyvä, niin,
kunnes vehnänviljelys voi vielä olla rajaton, ei saata edes sanoa
minun vähentävän yleistä vehnävarastoa; sillä liittämällä vaihdet-
tavaksi määrättyyn tavaravarastoon puukkoja ja ottamalla siitä
vehnää olen minä vaihdon pitkän sarjan vastapäisellä puolella
suunnannut työvoimia vehnän tuotantoon, aivan samalla tavalla
kuin vehnän tuottaja, liittämällä yleiseen varastoon vehnää ja
kysymällä puukkoja, oli suunnannut minun työvoimani puukkojen
valmistukseen, mikä oli minusta ollut helpoin keino saada vehnää.

Tuossa kulkee mies auran kurjessa. Vaikka nyt se vilja,
jonka vuoksi hän kääntää peltoa, ei vielä ole kylvettykään ja&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>kvxdeh6erb2e4lx6n3y099fea36775t</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/80</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25178</id>
    <revision>
      <id>128580</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:25:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vielä kylvönkin jälkeen tarvitsee aikaa kasvaakseen, niin voipa kuitenkin sanoa kyntäjän tuottavan työllään elantonsa ja palk- kansa. Sillä huolimatta siitä, että kyntäminen on ainoastaan osa viljan saantiin välttämättömästä työstä, on se ainakin sem- moinen osa, joka on yhtä välttämätön kuin viljan korjuukin. Kyntämisen suorittaminen on askel elon hankkimisen tiellä, joka askel, se kun on vastaisen elon yhtenä ehtona, oikeuttaa kyntäjää elatuks...</comment>
      <origin>128580</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2277" sha1="jpo6wa1gqab5gflwz3qsxaveyjhzol6" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;vielä kylvönkin jälkeen tarvitsee aikaa kasvaakseen, niin voipa
kuitenkin sanoa kyntäjän tuottavan työllään elantonsa ja palk-
kansa. Sillä huolimatta siitä, että kyntäminen on ainoastaan
osa viljan saantiin välttämättömästä työstä, on se ainakin sem-
moinen osa, joka on yhtä välttämätön kuin viljan korjuukin.
Kyntämisen suorittaminen on askel elon hankkimisen tiellä,
joka askel, se kun on vastaisen elon yhtenä ehtona, oikeuttaa
kyntäjää elatukseen ja palkkaan yleisestä emävarastosta. Tämä
ei ole suinkaan ainoastaan teoreettisesti oikein, vaan se on
käytännössä toteutuva, puustavillisesti käsitettävä totuus. Otak-
sukaamme, ettei kyntöajan tultua kukaan ryhtyisi kyntämään.
Eikö puute tulisi heti tuntuvaksi, ennenkuin elonaika on vielä
käsissäkään? Eivätkö vaikutukset tuntuisi heti konttorissa,
koneverstaassa, tehtaassa? Eivätkö kangaspuut ja värttinät
pysähtyisi samoin kuin auratkin? Että niin todella kävisi, sen
huomaa siitä pysähdyksestä, minkä katovuosi heti saa aikaan.
Ja näin ollen, eikö siis voi sanoa yhtä hyvällä syyllä kyntäjän
tuottavan elantonsa ja palkkansa, kuin jos hänen viikko- tai
päivätyönsä tuottaisi välittömästi ne esineet, joihin hän työnsä
vaihtaa?

Onhan tunnettua, että milloin työn tilaisuutta haetaan, ei
kapitaalivarain puute estä maanomistajaa, jolla on tiedossa haluttu
viljansato, ottamasta heitä työhönsä. Hän lupaa heille esi-
merkiksi osan sadosta, kuten Yhdysvalloissa monin paikoin usein
menetelläänkin; siinä tapauksessa työmiehet, ellei heillä ole
varattuna elatustarpeita, saavat niitä velaksi lähimmältä kaup-
piaalta heidän työnsä tarjoomaa vakuutta vastaan; taikka sitte,
jos maanomistaja pitää parempana suorittaa miehille rahapalkkaa,
voi hän itse vastaisen sadon vakuudella saada rahaa velaksi.
Kummassakin tapauksessa tulee viljelykseen pantu työ heti
vaihtumaan kulutusesineihin, mikäli työ edistyy. Jos tällöin tulisi
kulutetuksi enemmän kuin milloin työmiehet olisivat pakotetut
työn asemesta syömään armoleipää (sillä kaikissa sivistysmaissa
vallitsevien olojen mukaan täytyy työmiehen tavalla tai toisella
kaikissa tapauksissa saada elatuksensa), niin lähtisi siihen tarvit-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>jpo6wa1gqab5gflwz3qsxaveyjhzol6</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/81</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25179</id>
    <revision>
      <id>128581</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:26:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tavat varat reservivaroista, joka merkittäisiin tileihin korvattavaksi vastaisilla työn tuotteilla, ja joka todella tuleekin korvatuksi, mikäli työ edistyy. Etelä Kalifornian maanviljelysvaltioissa sattui esimerkiksi vuonna 1877 täydellinen katovuosi, ja mil- joonista lampaista jäi ainoastaan luurangot jälelle. Suuressa San Joaquin laaksossa ei monilla maanomistajilla ollut varoja perheitänsä elättää ensi elonkorjuuseen asti, saati sitte pitää työmiehiä työs...</comment>
      <origin>128581</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1892" sha1="quc2n1n92ssd3a8qxfk8wso2lxxpw3y" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;tavat varat reservivaroista, joka merkittäisiin tileihin korvattavaksi
vastaisilla työn tuotteilla, ja joka todella tuleekin korvatuksi,
mikäli työ edistyy. Etelä Kalifornian maanviljelysvaltioissa
sattui esimerkiksi vuonna 1877 täydellinen katovuosi, ja mil-
joonista lampaista jäi ainoastaan luurangot jälelle. Suuressa
San Joaquin laaksossa ei monilla maanomistajilla ollut varoja
perheitänsä elättää ensi elonkorjuuseen asti, saati sitte pitää
työmiehiä työssä. Mutta sateet alkoivat oikealla ajalla ja samat
maanomistajat palkkasivat nyt miehiä kyntö- ja kylvötöihin.
Sillä siellä täällä oli sentään niitäkin maanomistajia, joilla oli
jokunen määrä viljaa säästössä; sateiden alettua he nyt kiirehtivät
myymään varastonsa, ennenkuin uusi sato ehti viljan hintaa
alentamaan. Tuo siten varastossa ollut vilja sürtyi vaihdon tai
ennakkomaksun kautta maanviljelijäin käytettäväksi. Sen oli
varastosta saanut liikkeelle eli oikeastaan suorastaan tuottanut
juuri tuo vastaista satoa valmistava työ.

Sitä vaihdon sarjaa, joka yhdistää tuotannon ja kulutuksen
toisiinsa, voidaan verrata vedellä täytettyyn putkeen. Kun
putken toiseen päähän lisätään joku määrä vettä, niin sama
vesimäärä juoksee toisesta päästä maalle. Eihän se tosin ole
sama vesi, mutta samaa vettä se sentään on. Sitenpä myös
tuottavan työn suorittajat panevat tuotantoon sen, minkä siitä
ottavat; he saavat palkkanaan ja elintarpeinaan ainoastaan oman
työnsä tuotteita.

{{c|5. LUKU.}}

{{c|'''Kapitaalin todelliset tehtävät.'''}}

Nyt saattaa joku kysyä: ellei kapitaalia tarvitse palkkojen
maksuun eikä työmiesten elättämiseen tuotannon kestäessä, mitä
tehtävää silloin koko kapitaalilla onkaan?

Edellisestä tutkimuksesta on selvä vastaus saatavana.
Kapitaali on, kuten olemme nähneet, niitä varoja, joita käy-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>quc2n1n92ssd3a8qxfk8wso2lxxpw3y</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/82</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25180</id>
    <revision>
      <id>128582</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:37:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tetään enempien varojen hankkimiseksi, erotukseksi niistä va- roista, joita käytetään välittömästi tarpeita tyydyttämään; eli, kuten minun mielestäni käy määritteleminen, kapitaalilla ymmär- retään vaihdon-alaisia varoja.  Kapitaali siis kohottaa työn kykyä tuottamaan varoja: 1) antamalla työlle mahdollisuutta tehokkaampaan tuotteliaisuu- teen, esimerkiksi kaivamaan simpukoita esille lapiolla hyppysien asemesta, tai panemaan laivaa liikkeeseen höyryvoim...</comment>
      <origin>128582</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2077" sha1="itzymc5mfpxl7uszrjodigff1l4qjlh" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;tetään enempien varojen hankkimiseksi, erotukseksi niistä va-
roista, joita käytetään välittömästi tarpeita tyydyttämään; eli,
kuten minun mielestäni käy määritteleminen, kapitaalilla ymmär-
retään vaihdon-alaisia varoja.

Kapitaali siis kohottaa työn kykyä tuottamaan varoja:
1) antamalla työlle mahdollisuutta tehokkaampaan tuotteliaisuu-
teen, esimerkiksi kaivamaan simpukoita esille lapiolla hyppysien
asemesta, tai panemaan laivaa liikkeeseen höyryvoimalla airojen
asemesta; 2) antamalla työlle mahdollisuutta paremmin käyttämään
hyväkseen luonnon kasvuvoimia, kuten kylvämään viljaa ja kas-
vattamaan karjaa; 3) tekemällä työjaon mahdolliseksi ja siten
saattamalla ihmisen osaa tuotannossa merkitsevämmäksi, mikä
tapahtuu erikoistaidon, ammattikykyjen ja työvoimain vähem-
män tuhlauksen kautta, ja toiselta puolelta myös tekemällä luon-
nonvoimien osaa tuotannossa mahdollisimman edulliseksi, mikä
taas tapahtuu siten, että maan ilmanalan ja aseman eri
laatuja mitä parhaiten otetaan huomioon ja eri tavaralajeja val-
mistetaan luonnon puolesta enin edullisissa paikoissa.

Ne raaka-aineet, joista työ luopi varallisuusesineitä, eivät
ole lähteneet kapitaalista, kuten väärin opetetaan; varallisuus-
esineihin tarvittavat raaka-aineet lähtevät luonnosta. Mutta
ollessaan vaihdon alaisina tai jo tekeleinä ovat nämä aineet
kapitaalia.

Kapitaali ei anna palkkaa ennakkomaksuna, kuten väärin
opetetaan. Palkka on aivan yksinkertaisesti työntekijän saama
osa työn omasta tuotteesta.

Kapitaali ei ylläpidä työmiestä työn aikana, kuten väärin
opetetaan. Työ itse ylläpitää työmiestä; ja se, joka kokonaan
tai osaksi valmistaa sellaista, mitä voi heti vaihtaa elintarpeihin,
tuottaa oikeastaan näitä elintarpeita.

Kapitaali ei siis rajota teollisuutta, kuten väärin opetetaan,
vaan teollisuuden ainoa rajotus on luonnollisten ainesten puute.
Mutta kapitaali voi kyllä rajottaa muutamia teollisuuden muotoja
ja tuottavuutta, rajottamalla työaseiden ja työnjaon käyttä-
mistä.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>itzymc5mfpxl7uszrjodigff1l4qjlh</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/83</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25181</id>
    <revision>
      <id>128583</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:38:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Että kapitaali voi rajottaa teollisuuden muotoja on selvä. Ellei olisi tehtaita, niin ei olisi mitään tehtaan työmiehiä, ellei olisi ompelukoneita, niin ei olisi mitään koneompelusta, auratta ei olisi kyntäjää ja ilman suuria liikkeeseen laskettuja kapitaaleja ei teollisuus voisi haarautua niin moniin erikoismuotoihin, kuin nyt kauppapaikoissa nähdään. Yhtä selvää on, että työaseiden puute rajottaisi vieläkin enemmän teollisuuden tuotantokykyä. Jos maami...</comment>
      <origin>128583</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2368" sha1="rwrvejkr2yvrkalhbvtwgzvwjbyfj27" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Että kapitaali voi rajottaa teollisuuden muotoja on selvä.
Ellei olisi tehtaita, niin ei olisi mitään tehtaan työmiehiä, ellei
olisi ompelukoneita, niin ei olisi mitään koneompelusta, auratta
ei olisi kyntäjää ja ilman suuria liikkeeseen laskettuja kapitaaleja
ei teollisuus voisi haarautua niin moniin erikoismuotoihin, kuin
nyt kauppapaikoissa nähdään. Yhtä selvää on, että työaseiden
puute rajottaisi vieläkin enemmän teollisuuden tuotantokykyä.
Jos maamiehen olisi käyttäminen lapiota, koska hänellä ei ole
kylläksi kapitaalia hankkiakseen itselleen auraa; jos hänen olisi
käyttäminen sirppiä leikkuukoneen asemesta, riihivarstaa puima-
koneen asemesta; jos konesepän täytyisi turvautua käsimeisseliin
halkaistakseen rautaa, kutojan käsikangastuoliin j. n. e., niin ei
työ voisi tuottaa kuin pienen osan siitä, minkä se tuottaisi
kapitaalin sitä tukiessa paraimmilla mahdollisilla työaseilla. Ei
myöskään voisi työnjakoa edistävä vaihto kehittyä raaimpia ja
alkuperäisimpiä muotojaan pitemmälle, tai ulottua lähimpiä naa-
pureja kauemmaksi, ellei jotakin osaa tuotannosta aina pidettäisi
varastossa tai kuljetuksen alaisena. Eipä esimerkiksi edes sem-
moisiakaan toimia kuin metsästystä, kalastusta, hedelmäin poi-
mimista, aseiden takomista voisi niin järjestää, että yksityinen
saattaisi kokonaan antautua johonkin yhteen näistä ammateista,
ellei jotakin osaa siitä, mitä kukin alallaan saa aikaan, erotet-
taisi erilleen heti kulutettaviksi aijotuista varoista, niin että se,
joka olisi antautunut jonkin erikoislajin tuottamiseen, voisi noita
muita saada heti tarvitessaan ja säästämillään varoilla toisen päivän
häviötä korvata toisen päivän `onnella. Jotta kävisi laatuun
sellaisen perinpohjaisen työnjaon toimeenpaneminen, mikä kor-
keammalle sivistysasteelle on niin luonteenomaista ja välttämä-
töntä, täytyy aina olla varastossa tai kuljetuksen alaisena suuri
joukko kaikenlaisia esineitä. Jotta sivistyneen yhteiskunnan
asukkaat voisivat mielin määrin vaihdella työtänsä ympärillä
asuvien työhön, ja myös maan kaukaisinten asukkaiden töihin,
täytyy tavaravarastoja olla koottuina puoteihin, makasiineihin,
laivojen ruomiin ja rautatievaunuihin; aivan niinkuin jotta suu-
ren kaupungin asukas voisi milloin hyvänsä täyttää lasinsa raik-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>rwrvejkr2yvrkalhbvtwgzvwjbyfj27</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/84</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25182</id>
    <revision>
      <id>128584</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:38:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kaalla vedellä, kaupungin vesisäiliöön täytyy olla koottuna mil- jooneja kannuja vettä, mikä määräpaikkoihinsa johdetaan joskus usean peninkulman pituisilla putkilla.  Mutta tuo seikka, että kapitaali rajottaa teollisuuden muotoa ja tuotteliaisuutta, on jotakin aivan toista kuin väite, että kapitaali muka rajottaa teollisuutta itseään. Sillä vallitsevan taloustieteen väite, että „kapitaali rajottaa teollisuutta ei tar- kota sitä, että kapitaali rajottais...</comment>
      <origin>128584</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2289" sha1="i7wcxgqp25imlissw1nvcki61pc8pci" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;kaalla vedellä, kaupungin vesisäiliöön täytyy olla koottuna mil-
jooneja kannuja vettä, mikä määräpaikkoihinsa johdetaan joskus
usean peninkulman pituisilla putkilla.

Mutta tuo seikka, että kapitaali rajottaa teollisuuden
muotoa ja tuotteliaisuutta, on jotakin aivan toista kuin väite,
että kapitaali muka rajottaa teollisuutta itseään. Sillä vallitsevan
taloustieteen väite, että „kapitaali rajottaa teollisuutta ei tar-
kota sitä, että kapitaali rajottaisi työn muotoa ja tuottavuutta,
vaan sitä, että kapitaali rajottaa itse työn harjottamista. Tuon
väitteen näennäinen totuudenmukaisuus johtuu siitä otaksumisesta,
että työ muka saapi aineensa ja ylläpitonsa kapitaalista, minkä
otaksuman olemme kuitenkin huomanneet perusteettomaksi;
sen perusteettomuuden huomaamme helposti myöskin muistaes-
samme, että työ synnyttää kapitaalia ja että siis työn täytyy
tapahtua ennenkuin mitään kapitaalia vielä onkaan olemassa.
Kapitaali voi rajottaa teollisuuden muotoa ja tuottavaisuutta;
mutta sillä ei ole suinkaan sanottu, että ilman kapitaalia ei
mitään teollisuutta voisi tulla kysymykseen, yhtä vähän kuin voi
sanoa, että ilman kutomakonetta ei voisi kutominen tulla kysy-
mykseen, ilman ompelukonetta ei ompeleminen, ilman auraa ei
maanviljeleminen, tai että valtiossa, jossa on ainoastaan yksi
ainoa asukas, kuten Robinson saarellaan, ei olisi mikään työ
mahdollinen, koska muka siellä ei voi tapahtua mitään vaihtoa.

Ja sanoa, että kapitaali voi rajottaa teollisuuden muotoa.
ja tuottavuutta, on toki toista kuin sanoa, että kapitaali rajottaa
sitä. Sillä niitä tapauksia, joissa jollakin syyllä voi väittää teol-
lisuuden muodon ja tuottavuuden olevan kapitaalin rajottamana,
lienee luullakseni enemmän paperilla kuin todellisuudessa. Selvää-
hän on, että maissa semmoisissa kuin Meksiko tai Tuunis voi
kapitaalin laajempi ja yleisempi käyttäminen melkoisessa määrin
muuttaa teollisuuden muotoja ja suunnattomasti kohottaa sen tuot-
tavuutta; ja semmoisten maitten usein sanotaan tarvitsevan kapitaalia
voidakseen hyväkseen käyttää luonnonrikkauksia. Mutta eiköhän
tuon kapitaalin puutteen takana ole jotain muuta vielä suurem-
paa epäkohtaa, josta sitten kapitaalinkin puute riippuu?&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>i7wcxgqp25imlissw1nvcki61pc8pci</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/85</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25183</id>
    <revision>
      <id>128585</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:38:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Eikö siinä ilmene hallituksen voitonhimoa ja väärinkäytöksiä, omistusoikeuden epävarmuutta, asukkaiden tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja, mikä kaikki estää kapitaalin kokoomista? Eikö- hän tosi este olekin juuri näissä asianhaaroissa enemmän kuin kapitaalin puutteessa, jota ei oikein käytettäisi, vaikka sitä olisi- kin saatavana? Tosin voimme ajatella maata, jossa kapitaalin puute todella on ainoana esteenä työn fuotteliaisuudelle; mutta silloin meid...</comment>
      <origin>128585</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2332" sha1="0c831lubdj2ta4xw7xm9zpu8g4m0nxr" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Eikö siinä ilmene hallituksen voitonhimoa ja väärinkäytöksiä,
omistusoikeuden epävarmuutta, asukkaiden tietämättömyyttä ja
ennakkoluuloja, mikä kaikki estää kapitaalin kokoomista? Eikö-
hän tosi este olekin juuri näissä asianhaaroissa enemmän kuin
kapitaalin puutteessa, jota ei oikein käytettäisi, vaikka sitä olisi-
kin saatavana? Tosin voimme ajatella maata, jossa kapitaalin
puute todella on ainoana esteenä työn fuotteliaisuudelle; mutta
silloin meidän täytyy ajatella asian yhteydessä seikkoja, joita
sattuu ani harvoin, ja silloinkin satunnaisesti ja ohimenevinä.
Sotavainojen, tulipalojen tai luonnon mullistusten hävittämä maa
taikka sitte nuori sivistyskansan asuttama siirtola jossakin uudessa
maassa näyttävät minusta olevan ainoita tapauksia, missä
asianlaita voi olla sellainen. Mutta kuinka perin nopeasti sodan
hävittämässäkin maassa kapitaalin määrä jälleen palautuu ennal-
leen, on jo kauan sitte huomattu, samoin kuin on huomattu
kuinka nopeasti tarvittava kapitaali jossakin uutismaassa syntyy.

Voin mielessäni ajatella ainoastaan harvinaisia ja ohi-
meneviä tapauksia, jolloin kapitaalin puute todellakin tekee
haittaa työn tuotteliaisuudelle. Sillä vaikka jossakin maassa
saattaa kyllä olla yksityisiä, joilta kapitaalin puutteen vuoksi työ
ei ota sujuakseen niinkuin he tahtoisivat, niin eipä tällöin
jos maassa yleensä on riittävästi kapitaalia - varsinaisena esteenä
ole kapitaalin puute, vaan sen sopimaton jakautuminen. Jos
huono hallitus riistää työntekijältä hänen kapitaalinsa; jos huo-
not lait anąstavat tehtailijoilta niitä varoja, joilla tuotanto olisi
ollut avustettava, ja toimittavat ne niiden käsiin, jotka ovat
teollisuuteen nähden pelkkiä eläkkeen-ottajia, niin työn tuotteliai-
suuden todellisena rajotuksena ei ole kapitaalin puute, vaan
huono hallitus. Samaa voi sanoa taitamattomuuteen, tapoihin
ja muihin asianhaaroihin nähden, jotka ovat kapitaalin käyttämi-
sen esteenä. Nuo syyt ne ne ovat todellisia rajottajia, vaan ei
kapitaalin puute. Jos jollekin patagonilaiselle annettaisiin sirkkeli-
saha, beduiinille veturi tai intiaanivaimolle ompelukone, ei siitä
työntuotteliaisuus kasvaisi. Yleensä näyttää aivan mahdotto-
malta antaa moisille ihmisille mitään sellaista, joka heidän kapi-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>0c831lubdj2ta4xw7xm9zpu8g4m0nxr</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/86</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25184</id>
    <revision>
      <id>128586</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:38:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taaliansa suurentaisi; sillä kaikki mikä menee ylitse heille taval- lisen kapitaalin käytännön, ei saa heillä kapitaalin merkitystä, vaan tulee käytetyksi kulutukseen taikka jätetyksi pilaantumaan. Apatshen ja Siun heimoja ei estä maan viljelemisestä suinkaan mikään siementen taikka maanviljelyskalujen puute. Vaikka heille annettaisiin siemenet ja kalut käteen, eivät he niitä tuo- tantoon käyttäisi, ellei heitä samalla estettäisi kulkurielämästä ja opet...</comment>
      <origin>128586</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2313" sha1="826bepo2kriejnjw2rqr5de6t2mltye" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;taaliansa suurentaisi; sillä kaikki mikä menee ylitse heille taval-
lisen kapitaalin käytännön, ei saa heillä kapitaalin merkitystä,
vaan tulee käytetyksi kulutukseen taikka jätetyksi pilaantumaan.
Apatshen ja Siun heimoja ei estä maan viljelemisestä suinkaan
mikään siementen taikka maanviljelyskalujen puute. Vaikka
heille annettaisiin siemenet ja kalut käteen, eivät he niitä tuo-
tantoon käyttäisi, ellei heitä samalla estettäisi kulkurielämästä ja
opetettaisi maanviljelykseen. Jos heille heidän asiainsa nykyisellä
kannalla ollessa annettaisiin Lontoon suuruisen kaupungin kaikki
kapitaalivarat, niin nuo varat heti lakkaisivat olemasta kapitaalia;
sillä he käyttäisivät tuotantoon aivan pienoisen osan noista va-
roista, ainoastaan mikäli niitä voisi käyttää metsästykseen, ja
senkin vasta sitte kuin kaikki suuhun sopiva osa tuosta heidän
ylitsensä tulvanneesta varastosta olisi puhtaaksi syöty. Mutta
sellaista kapitaalia, jota he tarvitsevat, osaavat he kaikki hankkia
itselleen, jopa pystyvät tällöin hyvinkin suuria vaikeuksia voitta-
maan. Niinpä nuo villit heimot käyttävät nykyään taisteluissaan
parhaimpia amerikkalaisten ja englantilaisten tehtaiden aseita, ja
pysyvät tässä kohden aina kaikkien uusimpien parannusten jäl-
jillä. Mutta vasta sittenkuin he joskus sivistyisivät, saattaisivat
he ruvėta panemaan arvoa senkinlaiselle kapitaalille, jota sivistys-
kansan tila vaatii; ennen ei mikään sellainen kapitaali voisi
heitä hyödyttää.

Yrjö IV hallitessa kerran muutamat kotimaahan palaavat
lähetyssaarnaajat toivat erään uusiseelantilaisen Hongi nimisen
heimopäällikön mukanansa Englantiin. Hänen jalomuotoinen
ruumiinrakennuksensa ja kauniit ihokuvansa herättivät suurta
huomiota, ja hänen tehdessään lähtöä takasin kotimaahansa,
lahjottivat hallitsija ja jotkut hengelliset seurat hänelle suuren
varaston työaseita, maanviljelyskaluja ja siemenviljaa. Kiitollinen
muukalainen käyttikin sitte tuota kapitaalia todellakin ruoka-
aineiden tuotantoon, mutta tavalla, jota hänen englantilaiset
hyväntekijänsä tuskin olivat voineet uneksiakaan. Paluumatkalla
hän näet vaihtoi Sidneyssä kaikki tyyni aseihin ja ampumavaroi-
hin, jotka hän sitte kotiin palattuaan käytti hyökkäyssotaan erästä&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>826bepo2kriejnjw2rqr5de6t2mltye</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/87</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25185</id>
    <revision>
      <id>128587</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:39:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: toista heimoa vastaan. Sodankäynti menestyikin niin hyvin, että jo heti ensi taistelukentällä kolmesataa vankia paistettiin ja syötiin, jolloin Hongi itse oli aterian alkajaisiksi kaivanut silmät kuolettavasti haavotetun vihamiehensä, vieraan heimopäällikön päästä, hotkaissut ne suuhunsa ja juonut hänen lämmintä hur- mettaan ¹). Nykyään sitävastoin, kun heidän alituiset sotansa ovat jo päättyneet ja Maori-heimon jälkeläiset ovat suurimmaksi osaksi omi...</comment>
      <origin>128587</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2146" sha1="iu0apytsnxwda3hlkm3tbbjoh4rlica" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;toista heimoa vastaan. Sodankäynti menestyikin niin hyvin, että
jo heti ensi taistelukentällä kolmesataa vankia paistettiin ja
syötiin, jolloin Hongi itse oli aterian alkajaisiksi kaivanut silmät
kuolettavasti haavotetun vihamiehensä, vieraan heimopäällikön
päästä, hotkaissut ne suuhunsa ja juonut hänen lämmintä hur-
mettaan ¹). Nykyään sitävastoin, kun heidän alituiset sotansa
ovat jo päättyneet ja Maori-heimon jälkeläiset ovat suurimmaksi
osaksi omistaneet europalaisia tapoja, on heidän joukossaan
montakin kapitaalin omistajaa ja käyttäjää.

Olisi niinikään erehdys lukea ainoastaan kapitaalin puut-
teen syyksi niitä yksinkertaisia tuotannon ja vaihdon muotoja,
joita uusissa maissa on otettu käytäntöön. Nuo vähää kapi-
taalia vaativat menettelytavat ovat tosin semmoisinaan kankeita
ja hitaita, mutta sellaisten maiden erikois-oloissa ne oikeastaan
osottautuvat kaikkein mukavimmiksi ja sopivimmiksi. Uusimmilla
parannuksilla ja keksinnöillä varustettu tehdaslaitos on tietysti
mahdollisimman paras keino villan tai pumpulin muuttamiseen
kankaaksi; mutta sitä se on ainoastaan mikäli kysymys on
joukkotuotannosta. Sitävastoin pikku kylän kangastarpeet voi-
daan valmistaa paljon vähemmällä puuhalla rukin ja kangas-
puiden avulla. Pikapaino viskaa luotansa tuhansia painoarkkia
jokaista tämän koneen käytössä työskentelevää miestä kohden,
sillä aikaa kuin vanhanaikuisella Frankliini-painolla mies ja poika
saa painetuksi noin sata kappaletta. Mutta jonkun maaseutu-
lehden vähäistä painosta varten on tuo vanhanaikainen paino-
kone paljoa edullisempi. Kuljettaakseen paria kolmea satunnaista
matkustajaa edestakasin on vene sopivampi kuin höyrylaiva; .
muutamaa jyväsäkkiä kannattaa paremmin kuljettaa työhevosella
kuin rautatiellä; kasata suurta tavaravarastoa kaukaisten metsä-
kylien pikku puoteihin olisi kapitaalin haaskaamista. Yleensä
voi tehdä sen havainnon, että uusien maiden harvalukuisen
väestön keskuudessa tarvittavat alkuperäiset tuotanto- ja vaihto-

1) New-Zealand and its inhabitants, Rew. Richard Taylor. Lontoo 1855. XXI luku.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>iu0apytsnxwda3hlkm3tbbjoh4rlica</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/88</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25186</id>
    <revision>
      <id>128588</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:39:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: välineet eivät niinkään paljon riipu kapitaalin puutteesta kuin vaikeudesta saada sitä edullisella tavalla käytetyksi.  Aivan niinkuin vesiammeeseen, kaikista kaatumisista huoli- matta, ei mene enempää vettä kuin siihen täytenä mahtuu, niin ei myös milloinkaan käytetä kapitaaliksi suurempaa osaa omai- suudesta kuin minkä vaatii se tuotanto- ja vaihtoliikkeen koneisto, joka olevissa oloissa paraiten soveltuu maan asukkaille heidän henkiseen kehitykseensä, tap...</comment>
      <origin>128588</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2362" sha1="lxb2gy04crj2epx6yleutstibjrimqu" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;välineet eivät niinkään paljon riipu kapitaalin puutteesta kuin
vaikeudesta saada sitä edullisella tavalla käytetyksi.

Aivan niinkuin vesiammeeseen, kaikista kaatumisista huoli-
matta, ei mene enempää vettä kuin siihen täytenä mahtuu, niin
ei myös milloinkaan käytetä kapitaaliksi suurempaa osaa omai-
suudesta kuin minkä vaatii se tuotanto- ja vaihtoliikkeen koneisto,
joka olevissa oloissa paraiten soveltuu maan asukkaille heidän
henkiseen kehitykseensä, tapoihinsa, vallitsevaan turvallisuusmää-
rään, väestön tiheyteen ynnä muuhun sellaiseen nähden. Olenpa
taipuvainen uskomaan, että tavallisuudessa tämä kapitaalimäärä
onkin aina käsillä, että yhteiskunnallinen elimistö erittää
itsestään tuon kapitaalimäärän aivan niinkuin ihmisen elimistö ter-
veenä ollessaan erittää itsestään tarvitsemansa määrän rasva-ainetta.

Mutta vaikka olisikin jotain perää siinä, että kapitaali-
määrästä joskus riippuu teollisuuden tuotantokyky ja siis myöskin
se maksimumi eli korkeinmäärä, jota ylemmäksi palkka ei voi
nousta, on kuitenkin selvää, ettei työväen köyhyys sivistys-
maissa johdu kapitaalin niukkuudesta. Sillä työpalkka ei ainoas-
taan ole kohoamatta sen mukaan kuin teollisuuden tuottavuus
kasvaa, vaan päinvastoin palkat ovat verrattain alhaisimmat siellä
missä kapitaalia on enin saatavissa. Tuottavaan työhön käy-
tettäviä työaseita ja koneita on kekittyneemmissä maissa silmin-
nähtävästi enemmän kuin niitä tarvittaisiin, ja missä ikinä ilmaan-
tuu vähänkin kannattavaa yritystä, siihen kohta on kapitaalia
tarjolla enemmän kuin kysytäänkään. Amme ei ole ainoastaan
täysi, vaan vesi vuotaa jo yli sen reunojen. Tämä on niin sil-
miinpistävää, että ei ainoastaan oppimattomien vaan korkeasti
oppineidenkin taloustieteilijäin joukossa pidetään teollisten ahdin-
kojen syynä liian suurta koneiden määrää ja liiallista kapitaalin
kasaantumista; mennäänpä muutamalla taholla niinkin pitkälle,
että sodasta, tuosta pahimmasta. kapitaalin hävittäjästä, odote-
taan kaupan vilkastumista ja palkkojen nousemista; ja ihmeelli-
sintä on, että tätä käsitystä kannattavat monet niistäkin, jotka
väittävät sekä työn että palkan määrän riippuvan kapitaalista.
Niin suuri on ajatusten hämmennys näissä kysymyksissä.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>lxb2gy04crj2epx6yleutstibjrimqu</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/89</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25187</id>
    <revision>
      <id>128589</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:40:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tämän tutkimuksemme tarkotus on ratkaista kysymys, johon niin monta keskenänsä ristiriitaista vastausta on annettu. Selvästi määrittelemällä mitä kapitaali todellisuudessa on ja mitkä sen varsinaiset tehtävät ovat, olemme ottaneet ensi- mäisen ja hyvin tärkeän askeleen kysymyksen ratkaisemiseen. Mutta tuo nyt on kuitenkin vasta ensi askel. Kertaamme tässä vielä lyhyesti minkä olemme sanoneet, ja menemme sitte eteenpäin.  Olemme nyt nähneet, että vallits...</comment>
      <origin>128589</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2123" sha1="3uxwwdr52q0iaqig8ohzdq36js4qlur" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Tämän tutkimuksemme tarkotus on ratkaista kysymys,
johon niin monta keskenänsä ristiriitaista vastausta on annettu.
Selvästi määrittelemällä mitä kapitaali todellisuudessa on ja
mitkä sen varsinaiset tehtävät ovat, olemme ottaneet ensi-
mäisen ja hyvin tärkeän askeleen kysymyksen ratkaisemiseen.
Mutta tuo nyt on kuitenkin vasta ensi askel. Kertaamme
tässä vielä lyhyesti minkä olemme sanoneet, ja menemme sitte
eteenpäin.

Olemme nyt nähneet, että vallitseva teoria, jonka mukaan
työpalkka riippuu työmiesten luvun suhteesta työn teettämiseksi
varattuun kapitaaliin, ei käy yhteen sen yleisesti havaittavan
tosiseikan kanssa, että nimittäin työpalkka ja korkokanta eivät
nouse ja laske käännetyssä vaan suorassa verrannossa, niin että
siis korkeata korkokantaa vastaa korkeat palkat, alhaista korko-
kantaa alhaiset palkat.

Tämä ristiriitaisuus otaksumisen ja tosiasian välillä saattoi
meidät tutkimaan tätä teoriaa perusteita myöten ja tällöin joh-
duimme lisäksi vielä siihen tulokseen, että vastoin tavallista
luuloa työpalkka ei lähdekään kapitaalista, vaan suoraan sen
työn tuotteesta, josta se maksetaan. Olemme nähneet, ettei
kapitaalista lähde ennakkomaksu palkkoihin eikä liioin työmiehen
ylläpitoon, vaan on kapitaalin tehtävä tukea työtä tuotannossa
varaamalla sille parempia työaseita, siemenviljaa j. n. e. sekä
vaihdon toimittamiseen tarpeellisia varoja.

Olemme tällöin tulleet niin tärkeihin käytännöllisiin johto-
päätöksiin, että se vaiva, jota ehdottomaan selvyyteen pyrkies-
sämme olemme nähneet, voidaan pitää täysin korvattuna.

Sillä ellei palkka lähde kapitaalista, vaan työn tuotteesta,
niin ovat vallitsevat teoriat kapitaalin ja työn keskinäisistä suh-
teista kaikkea merkitystä vailla, ja silloin kaikki nuo sekä
taloustieteen professorien että yksinkertaisten työmiesten eh-
dottamat keinot, jotka tarkottavat köyhyyden poistamista joko
kapitaalivarojen lisäämisellä taikka työmiesten luvun vähentämi-
sellä taikka vielä tuotannon rajottamisella, ovat mahdottomina
hylättävät.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>3uxwwdr52q0iaqig8ohzdq36js4qlur</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/90</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25188</id>
    <revision>
      <id>128590</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:40:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Jos työmies tekemällänsä työllä todella luo ne varat, joista hänen palkkansa maksetaan, silloinhan ei palkka voi vähetä työväestön lisääntymisen johdosta; vaan kun työn tuotanto tie- tysti enenee työmiesluvun enetessä, niin pitää päinvastoin, olojen muuten ollessa samoja, palkkojen yleensä nousta mitä enemmän työmiehiä on olemassa.  Mutta tuo välttämätön ehto, että nimittäin „olot muuten ovat samat“, vie meidät muutamaan kysymykseen, joka o...</comment>
      <origin>128590</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="694" sha1="19ag7j2ah28ed2sqcxk699xvfoxdu68" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Jos työmies tekemällänsä työllä todella luo ne varat, joista
hänen palkkansa maksetaan, silloinhan ei palkka voi vähetä
työväestön lisääntymisen johdosta; vaan kun työn tuotanto tie-
tysti enenee työmiesluvun enetessä, niin pitää päinvastoin, olojen
muuten ollessa samoja, palkkojen yleensä nousta mitä enemmän
työmiehiä on olemassa.

Mutta tuo välttämätön ehto, että nimittäin „olot muuten
ovat samat“, vie meidät muutamaan kysymykseen, joka on
ratkaistava ennen kuin pääsemme jatkamaan.

Kysymys on tämä onko luonnon tuotantavoimilla taipu-
musta vähenemään milloin niitä väkiluvun enetessä yhä enem-
män ruvetaan käyttämään? .&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>19ag7j2ah28ed2sqcxk699xvfoxdu68</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/91</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25189</id>
    <revision>
      <id>128591</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:41:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|'''TOINEN KIRJA.'''}}   {{c|Väkiluku ja elintarpeet.}}  {{c|1 LUKU.}}  {{c|'''Malthuksen oppi, sen synty ja perusteet.'''}}  Sen teorian takana, jota olemme tarkastelleet, on toinen, joka vielä on tarkastamatta. Vallalla oleva oppi työpalkan läh- teestä ja sitä määräävistä laeista löytää näet parhaan kannatuk- sensa eräästä yhtä yleisesti tunnustetusta opista, joka on saanut nimensä Malthuksesta ja jonka mukaan väkiluvulla on luonnolli- nen taipumus k...</comment>
      <origin>128591</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1324" sha1="6v6na5d4aumzq1koh2jmomv4zuo8cdn" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;{{c|'''TOINEN KIRJA.'''}}


{{c|Väkiluku ja elintarpeet.}}

{{c|1 LUKU.}}

{{c|'''Malthuksen oppi, sen synty ja perusteet.'''}}

Sen teorian takana, jota olemme tarkastelleet, on toinen,
joka vielä on tarkastamatta. Vallalla oleva oppi työpalkan läh-
teestä ja sitä määräävistä laeista löytää näet parhaan kannatuk-
sensa eräästä yhtä yleisesti tunnustetusta opista, joka on saanut
nimensä Malthuksesta ja jonka mukaan väkiluvulla on luonnolli-
nen taipumus kasvamaan nopeammin kuin elintarpeita ehtii
lisääntyä. Nuo kaksi toistensa kanssa niin perin sopusointuista
oppia luopikin sitte sen vastauksen, minkä vallitseva taloustiede
antaa ratkaistavanamme olevaan suureen kysymykseen.

Luulen edellisessä jo osottaneeni, että vallalla oleva oppi,
jonka mukaan palkan suuruuden määrää suhde kapitaalin ja
työläisten luvun välillä, on niin kokonaan tuulesta temmattu,
että täytyy ihmetellä, miten se näinkään kauan on saattanut
rauhassa rehottaa. Eipä tosin sovi ihmetellä, että tuo oppi on
voinut syntyä yhteiskuntaoloissa, joissa työläisten suuret joukot
näyttävät työnsaannin ja palkkauksensa puolesta olevan riippu-
*vaisia erityisestä kapitalistiluokasta; ei ole myöskään ihme, että
sitä näissä oloissa on kannattanut myös se osa väestöä, joka ei&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>6v6na5d4aumzq1koh2jmomv4zuo8cdn</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>128592</id>
      <parentid>128591</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T12:41:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <origin>128592</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1323" sha1="l57gg92l3oy6bs8ej36dw8at8ayr9bk" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;{{c|'''TOINEN KIRJA.'''}}


{{c|Väkiluku ja elintarpeet.}}

{{c|1 LUKU.}}

{{c|'''Malthuksen oppi, sen synty ja perusteet.'''}}

Sen teorian takana, jota olemme tarkastelleet, on toinen,
joka vielä on tarkastamatta. Vallalla oleva oppi työpalkan läh-
teestä ja sitä määräävistä laeista löytää näet parhaan kannatuk-
sensa eräästä yhtä yleisesti tunnustetusta opista, joka on saanut
nimensä Malthuksesta ja jonka mukaan väkiluvulla on luonnolli-
nen taipumus kasvamaan nopeammin kuin elintarpeita ehtii
lisääntyä. Nuo kaksi toistensa kanssa niin perin sopusointuista
oppia luopikin sitte sen vastauksen, minkä vallitseva taloustiede
antaa ratkaistavanamme olevaan suureen kysymykseen.

Luulen edellisessä jo osottaneeni, että vallalla oleva oppi,
jonka mukaan palkan suuruuden määrää suhde kapitaalin ja
työläisten luvun välillä, on niin kokonaan tuulesta temmattu,
että täytyy ihmetellä, miten se näinkään kauan on saattanut
rauhassa rehottaa. Eipä tosin sovi ihmetellä, että tuo oppi on
voinut syntyä yhteiskuntaoloissa, joissa työläisten suuret joukot
näyttävät työnsaannin ja palkkauksensa puolesta olevan riippu-
vaisia erityisestä kapitalistiluokasta; ei ole myöskään ihme, että
sitä näissä oloissa on kannattanut myös se osa väestöä, joka ei&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>l57gg92l3oy6bs8ej36dw8at8ayr9bk</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/92</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25190</id>
    <revision>
      <id>128593</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:41:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: useinkaan ota vaivakseen erottaa ruumenia akanoista; mutta sen sijaan täytyy hyvinkin ihmetellä, että teoria, joka lähemmin tarkastellessa on niin kokonaan kaikkea perää vailla, on saanut kannatusta useimmilta niistä teräväpäisistä ajattelijoista, jotka meidän vuosisatanamme ovat omistaneet voimia taloustieteen selventämiseksi ja kehittämiseksi.  Tämän seikan, joka muuten olisi aivan käsittämätön, voi selittää ainoastaan se, että nuo tieteilijät ovat o...</comment>
      <origin>128593</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2256" sha1="7b76tudq32ucu83jf0eapx26stmkav8" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;useinkaan ota vaivakseen erottaa ruumenia akanoista; mutta
sen sijaan täytyy hyvinkin ihmetellä, että teoria, joka lähemmin
tarkastellessa on niin kokonaan kaikkea perää vailla, on saanut
kannatusta useimmilta niistä teräväpäisistä ajattelijoista, jotka
meidän vuosisatanamme ovat omistaneet voimia taloustieteen
selventämiseksi ja kehittämiseksi.

Tämän seikan, joka muuten olisi aivan käsittämätön, voi
selittää ainoastaan se, että nuo tieteilijät ovat omaksuneet Mal-
thuksen teorian. Vallitseva palkkateoria ei ole milloinkaan ollut
perinpohjaisen tarkastelun alaisena juuri senvuoksi, että se Mal-
thuksen opin kannattamana on taloustieteilijäin silmissä näyttänyt
aivan epäilemättömältä totuudelta. Nuo molemmat teoriat käy-
vät käsi kädessä, tukevat ja kannattavat toisiaan joka puolelta,
jota paitsi ne saavat vielä lisäkannatusta eräästä opista, jolla on
suuri teoreetinen merkitys maakorkokysymyksen tutkimuksissa,
nimittäin siitä opista, että kapitaalin ja työvoimain kohdistumi-
nen maanviljelykseen, muutaman määrän yli mentyänsä, antaa
yhä väheneviä tuloksia. Yhteisesti nuo teoriat ovat antaneet
noissa ylimmilleen järjestyneissä edistysmaissa tavattaviin ilmiöi-
hin sellaisen selityksen, joka näyttää soveltuvan kaikkiin seikkoi-
hin ja joka senvuoksi on jäänyt lähempää tarkastelua vaille.

Vaikea on sanoa, mikä näistä teorioista on käynyt mui-
den edellä.

Väkiluvun teoria ei ollut vielä saanut tieteellisen uskon-
kappaleen luonnetta silloin kuin palkkateoria jo oli siksi muo-
dostunut. Mutta muuten ne syntyivät ja kehittyivät aivan luon-
nonomaisesti toistensa rinnalla ja ne tunnustettiinkin molemmat,
enemmän tai vähemmän valmiiksi muodostuneina, jo kauan enen-
kuin oli mitään yritystä tehty kansantaloudellisen järjestelmän
luomiseksi. Erikoisista sanoista ja lauseista voi päättää, että
Malthuksen teoria alkuperäisessä muodossaan orasteli jo Adam
Smithinkin käsityksissä, vaikkei hän tosin koskaan sitä sen pitem-
mälle kehittänyt; kaikissa tapauksissa on luullakseni juuri tämän
seikan syyksi luettava se väärä suunta, jolle hänen ajatuksensa
palkasta sitten ohjautuivat. Mutta olipa tämän asian laita mun-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>7b76tudq32ucu83jf0eapx26stmkav8</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/93</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25191</id>
    <revision>
      <id>128594</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:41:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ten mikä tahansa, nuo kaksi teoriaa liittyvät niin läheisesti toi- siinsa, ja täydentävät toisensa niin perinpohjin, että Buckle, luodessaan katsauksen taloustieteen historiaan teoksessaan „Skot- lantilaisen ajatuksen kehityksestä kahdeksannellatoista vuosi- sadalla&quot;, antoi ennen muita Malthukselle kunnian siitä, että vallitseva palkkateoria oli „lopullisesti todistettu&quot; tuon opin avulla väkiluvun kasvamisen vaikuttamasta elintarpeiden vähenemi- sestä. Teoks...</comment>
      <origin>128594</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2253" sha1="o7aofp63u3uuyreqonxnan8ja95wwt6" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;ten mikä tahansa, nuo kaksi teoriaa liittyvät niin läheisesti toi-
siinsa, ja täydentävät toisensa niin perinpohjin, että Buckle,
luodessaan katsauksen taloustieteen historiaan teoksessaan „Skot-
lantilaisen ajatuksen kehityksestä kahdeksannellatoista vuosi-
sadalla&quot;, antoi ennen muita Malthukselle kunnian siitä, että
vallitseva palkkateoria oli „lopullisesti todistettu&quot; tuon opin
avulla väkiluvun kasvamisen vaikuttamasta elintarpeiden vähenemi-
sestä. Teoksessaan „Englannin sivistyshistoria“, III nidoksessa,
5 luvussa hän sanoo:

Tuskin oli kahdeksastoista vuosisata lopussa, niin ilmestyi
ratkaiseva todistus siihen, että työpalkka riippuu kahdesta sei-
kasta, nimittäin sen kansallispääoman suuruudesta, josta työ
maksetaan, ja niiden työmiesten luvusta, joille tämä pääoma on
jaettava. Tästä tietämisemme suuresta edistyksestä on meidän
etupäässä, ellei juuri yksistäänkään, kiittäminen Malthusta, jonka
väkilukua käsittelevä teos on pidettävä käännekohtana tieteellisen
ajattelemisen historiassa, se kun on jo aikaansaanut huomattavia
käytännöllisiä tuloksia ja vastaisuudessa on arvatenkin yhä tär-
keämpiin tuloksiin johtava. Se julkaistiin v. 1798, joten v. 1790
manalle mennyt Adam Smith ei enää saanut osakseen sitä
suurta onnea, että olisi nähnyt omat mielipiteensä tässä teok-
sessa pikemmin edelleen kehitetyiksi kuin oikaistuiksi. Onhan
oikeastaan selvä, että ilman Adam Smithiä ei olisi voinut olla
Malthusta, toisin sanoen, ellei Adam Smith olisi pannut perus-
tusta ei olisi Malthus voinut rakentaa.&quot;

Tuon kuulun opin, joka on ensi syntymästään saakka niin
voimakkaasti ihmisajatukseen vaikuttanut, eikä ainoastaan
taloustieteen alalla vaan kaikkein korkeimmissakin tieteen ilma-
kerroksissa, on Malthus lausunut siinä väitteessä, että, kuten
pohjois-amerikalaiset siirtolat osottavat, väkiluvulla on luonnolli-
nen taipumus kasvaa kaksinkertaiseksi vähintäin joka. 25:n vuo-
den kuluttua, eli että se siis lisääntyy geometrisessä sarjassa
(nünkuin luvut 1, 2, 4, 8, 16, 32 j. n. e.), jota vastoin ne
elintarpeet, jotka maa voi tuottaa, ,,ihmistoiminnalle kaikkien
suotuisimmissa oloissa&quot; eivät voi enentyä nopeammin kuin arit-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>o7aofp63u3uuyreqonxnan8ja95wwt6</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/94</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25192</id>
    <revision>
      <id>128595</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:42:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: meetisessä sarjassa (niinkuin luvut 1, 2, 3, 4, 5, 6 j. n. e.), eli siis joka 25 vuoden kuluttua lisääntyä ainoastaan alkujaan enentyneellä määrällä. Malthus lisää tähän lapsekkaasti: „Näi- den kahden erilaisen enenemissuhteen välttämättömät tulokset ovat sangen hämmästyttäviä.&quot; Ja ensimäisessä luvussa hän vertaa niitä toisiinsa seuraavalla tavalla:  , Otaksukaamme Ison Britannian väkiluvun 11 miljonaksi ja otaksukaamme samalla, että sen nykyine...</comment>
      <origin>128595</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2182" sha1="7173wsx0kf2dq5hffume7r05vsbpbh5" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;meetisessä sarjassa (niinkuin luvut 1, 2, 3, 4, 5, 6 j. n. e.),
eli siis joka 25 vuoden kuluttua lisääntyä ainoastaan alkujaan
enentyneellä määrällä. Malthus lisää tähän lapsekkaasti: „Näi-
den kahden erilaisen enenemissuhteen välttämättömät tulokset
ovat sangen hämmästyttäviä.&quot; Ja ensimäisessä luvussa hän
vertaa niitä toisiinsa seuraavalla tavalla:

, Otaksukaamme Ison Britannian väkiluvun 11 miljonaksi ja
otaksukaamme samalla, että sen nykyinen tuotanto riittää tätä
väkilukua elättämään. Ensimäisten 25 vuoden kuluttua olisi
väkiluku 22 miljonaa, ja kun nyt elintarpeet olisivat myös kas-
vaneet kaksinkertaisiksi, jäisi asema ennalleen. Seuraavien 25
vuoden kuluessa kasvaisi väkiluku 44 miljonaksi, mutta elin-
tarpeita riittäisi ainoastaan 33 miljonalle. Sitte seuraavana 25-
vuotiskautena olisi väkiluku noussut 88 miljonaksi, mutta elin-
tarpeita ei riittäisi enää elannoksi kuin puolelle sen kokoisesta
väkijoukosta. Ensimäisen vuosisadan lopussa olisi väkiluku 176
miljonaa, mutta elintarpeita ainoastaan 55 miljonalle, joten
näin ollen 121 miljonan suuruinen väestö jäisi kaikkea elatusta
vaille&quot;.

„Jos tämän saaren asemesta otamme puheeksi koko maa-
pallon, niin silloin ei tietysti siirtolaisuuden vaikutus enää, voi
tulla kysymykseen, ja jos nyt maapallon nykyisen koko väki-
luvun arvelemme 1000, miljonaksi, niin lisääntyisi ihmissukua
seuraavan sarjan mukaan: 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64, 128, 256,
elintarpeita sitävastoin tämmöisessä sarjassa: 1, 2, 3, 4, 5, 6,
7, 8, 9. Kahden vuosisadan kuluttua suhtautuisi väkiluku elin-
tarpeisiin niinkuin 256: 9, kolmen vuosisadan kuluttua niinkuin
4096: 13, mutta 2000 vuoden kuluttua kävisi tuo suhteetto-
muus aivan arvaamattomaksi.“

Näin huonosta lopusta varjelee meitä tietysti ainoastaan
se, että on selvä mahdottomuus useampien ihmisten elää kuin
elintarpeet myöntävät, ja tuosta tekee nyt Malthus sen johto-
päätöksen, että tämä väkiluvun pyrkiminen rajattomaan lisään-
tymiseen on pidettävä aisoissa estämällä sikiämistä joko siveelli-
sen kieltäymisen avulla taikka niiden eri seikkain kautta, jotka&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>7173wsx0kf2dq5hffume7r05vsbpbh5</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/95</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25193</id>
    <revision>
      <id>128596</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:42:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuolevaisuutta lisäävät, ja joina hän pitää paheita ja köyhyyden tuottamaa kurjuutta. Sikiytymistä rajottavia syitä hän sanoo preventiivisiksi, ennakolta ehkäiseviksi; kuolevaisuutta enentäviä syitä taas hän sanoo positiivisiksi, hävittäviksi väkiluvun lisääntymisen esteiksi. Tuo nyt on se maailman kuulu Mal- thuksen oppi, semmoisena kuin hän on sen itse kehittänyt kir- jassaan „An Essay on Population&quot;, (Tutkimuskoe maan kan- sottumisesta).  Tuskin kan...</comment>
      <origin>128596</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2328" sha1="lxc0rx7p55iit32b3z2praqkopd12da" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;kuolevaisuutta lisäävät, ja joina hän pitää paheita ja köyhyyden
tuottamaa kurjuutta. Sikiytymistä rajottavia syitä hän sanoo
preventiivisiksi, ennakolta ehkäiseviksi; kuolevaisuutta enentäviä
syitä taas hän sanoo positiivisiksi, hävittäviksi väkiluvun
lisääntymisen esteiksi. Tuo nyt on se maailman kuulu Mal-
thuksen oppi, semmoisena kuin hän on sen itse kehittänyt kir-
jassaan „An Essay on Population&quot;, (Tutkimuskoe maan kan-
sottumisesta).

Tuskin kannattaa tuhlata aikaa sen erehdyksen osottami-
seen, joka on tuossa geometristen ja aritmeetisten lisääntymis-
sarjain otaksumisessa, sillä eihän se ole muuta kuin jonkinlaista
leikkimistä suhteitten kanssa, mikä sukkeluudessa ei vedä vertoja
edes tuolle tunnetulle viisastelulle Akilleestä ja kilpikonnasta, jossa
nopea Akilles jää ainiaaksi kilpikonnasta jälkeen. Eipä tuo otak-
suma ole edes Malthuksen omaan oppiin nähden välttämätön; ja
sen nimenomaan hylkääkin moni niistä, jotka muuten täydellisesti
opin hyväksyvät; niinpä esimerkiksi John Stuart Mill, joka sanoo
sitä epäonnistuneeksi täsmällisyyden tavotteluksi asioissa, joihin
se ei lainkaan sovi ja joka, kuten jokainen järkevä ihminen
huomaa, on asian todistamiseksi aivan tarpeeton.&quot; 1) Malthuk-
sen opin ydin on se, että väestö lisääntyy nopeammin kuin
elintarpeiden tuottamisen mahdollisuus, mutta ilmeneekö tämä
erotus kuten Malthuksella geometrisenä sarjana väestön lisäänty-
miseen ja aritmeetisenä elintarpeiden lisääntymiseen nähden,
taikka, kuten Millillä, pysyvänä suhteena väestöön nähden ja
vähenevänä elintarpeisiin nähden, se on tois'arvoinen kysymys.
Asian ydin, missä kumpikin pitää yhtä, on, Malthuksen sanoja
käyttääksemme, se, että „kansottumisella on luonnollinen taipumuk-
sensa ja alituinen pyrkimyksensä lisääntymään elatusvarojen ylitse.&quot;

1) Principles of Political Economy, II kirja, IX luku, VI osa.
Tästä Millin lausunnosta huolimatta on kuitenkin selvä, että Malthus
itse pani hyvinkin suurta panoa näihin geometrisiin ja aritmeetisiin sarjoi-
hinsa; onpa todennäköistä, että hän juuri niiden avulla saavutti mai-
neensa, ne kun olivat sellaisia komeilta kuulostavia kaavoja, jotka moniin
fhmisiin valkuttavat voimakkaammin kuin selvimmätkin järkiperustelut.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>lxc0rx7p55iit32b3z2praqkopd12da</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/96</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25194</id>
    <revision>
      <id>128597</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:42:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Malthuksen oppi sellaisena kuin sitä nykyään käsitetään, voidaan ilmaista voimakkaimmassa ja perusteellisimmassa muo- dossaan näin:  Jos väkiluvun alituiseen lisääntymiseen ei mikään raken- taisi esteitä, niin sen lopulta täytyisi kohdata elintarpeiden raja- aidat, jotka eivät kyllä ole paikallaan pysyviä, mutta eivät myös- kään voi väestön lisääntymistä seurata, joten elintarpeiden hank- kiminen on vähitellen käyvä yhä vaikeammaksi. Siis kaikkia...</comment>
      <origin>128597</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2232" sha1="o6cnet9oukc6ec2i7if4auqnhzar1we" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Malthuksen oppi sellaisena kuin sitä nykyään käsitetään,
voidaan ilmaista voimakkaimmassa ja perusteellisimmassa muo-
dossaan näin:

Jos väkiluvun alituiseen lisääntymiseen ei mikään raken-
taisi esteitä, niin sen lopulta täytyisi kohdata elintarpeiden raja-
aidat, jotka eivät kyllä ole paikallaan pysyviä, mutta eivät myös-
kään voi väestön lisääntymistä seurata, joten elintarpeiden hank-
kiminen on vähitellen käyvä yhä vaikeammaksi. Siis kaikkialla,
missä siittämisvietti on saanut aikansa vaikuttaa ja missä sitä ei
järkiperäisesti ole ehkäisty, täytyy sellaisen elintarpeiden puut-
teen vallita, että se on omansa pakottamaan väestön lukua
elatusvarojen määräämiin rajoihin.

Vaikka tämä teoria ei ole sopusointuisan, Jumalan hy-
vyyteen ja viisauteen vetoovan maailmankatsomuksen kanssa
oikeastaan sen suuremmassa ristiriidassa kuin sekään mukava
epäteoria, joka sysää kaitselmuksen tutkimattoman tahdon vas-
tattavaksi koko köyhyyden ja kaikki siitä seuraavat kurjuudet,
ollenkaan edes yrittämättä oikeiden syitten perille pääsemään,
niin se kuitenkin, avonaisesti selittämällä paheet ja kärsimykset
välttämättömiksi seurauksiksi luonnollisesta vaistosta, johon sen-
tään ihmisen puhtaimmat ja hellimmät tunteet yhtyvät, joutuu
mitä jyrkimpään ristiriitaan syvälle ihmismieleen juurtuneiden
aatteiden kanssa, ja se onkin senvuoksi heti syntymästään asti
herättänyt katkerinta vastustusta, jossa tosin on useinkin ilmen-
nyt enemmän intoa kuin järkisyitä. Mutta teoria on voimak-
kaasti tulikoetuksensa kestänyt, ja huolimatta semmoisten miesten
kuin Godwinin vastaväitteistä, Cobbetin syytöksistä, huolimatta
kaikista järkisyistä, kaikesta pilasta, ivasta, halveksimisesta, vihaṇ-
purkauksista, joita se on vastaansa saanut, pysyy se yhä vielä
tänäkin päivänä ajatusmaailmassa tunnustettuna totuutena, voit-
taen puolelleen useiden niidenkin myöntymystä, jotka muuten
mielellään pääsisivät siihen uskomasta.

Syyt tämän opin voittokulkuun, sen voiman lähteet ovat
selvät kyllä. Perustuen muka kieltämättömään aritmeetiseen
tosiasiaan, nimittäin siihen, että alati kasvavan väestön täytyy&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>o6cnet9oukc6ec2i7if4auqnhzar1we</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/97</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25195</id>
    <revision>
      <id>128598</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:43:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lopulta kasvaa yli sen määrän, jolle maa kykenee elatusvaroja tai edes seisontapaikkaa antamaan, näyttää Malthuksen teoriaa tukevan myöskin havainnot kasvi- ja eläinkunnasta, siellä kun elämä kaikkialla pysähtyy niitä aitauksia vastaan, jotka eri sukuja muotoihinsa rajottavat, havainnot, joita nykyinen ajatus- suunta, ottamatta lukuun mitään erotusta eri elämän muotojen välillä, on yhä suurempaan merkitykseen nostanut. Tuo teoria tuntuu vihdoin saavan vahv...</comment>
      <origin>128598</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2236" sha1="e1i2jxdaiie2y52mc1104inxy0qno3i" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;lopulta kasvaa yli sen määrän, jolle maa kykenee elatusvaroja
tai edes seisontapaikkaa antamaan, näyttää Malthuksen teoriaa
tukevan myöskin havainnot kasvi- ja eläinkunnasta, siellä kun
elämä kaikkialla pysähtyy niitä aitauksia vastaan, jotka eri sukuja
muotoihinsa rajottavat, havainnot, joita nykyinen ajatus-
suunta, ottamatta lukuun mitään erotusta eri elämän muotojen
välillä, on yhä suurempaan merkitykseen nostanut. Tuo teoria
tuntuu vihdoin saavan vahvistusta monesta kokemukseen perustu-
vasta elämän havainnosta; kuten siitä, että köyhyys, paheet ja
kärsimykset ovat enin vallalla tiheän väestön keskuudessa, että
aineellinen edistys vaikuttaa väestön lisääntymistä köyhyyttä
vähentämättä, että uutismaissa väestö lisääntyy nopeasti, jota
vastoin tuo lisääntyminen tiheämmin asutuissa maissa tulee
ehkäistyksi puutteenalaisuuteen tuomittujen kansanluokkain kes-
kuudessa vallitsevan suuremman kuolevaisuuden kautta.

Malthuksen oppi tarjoo nyt sellaisen yleisen periaatteen,
joka muka selittää kaikki nuo tuollaiset seikat, ja selittää ne
tavalla, joka on sopusoinnussa sen opin kanssa, että kapitaali
on palkan lähteenä, samoin kuin kaikkien tästä seuraavien joh-
delmain kanssa. Vallitsevan palkkateorian mukaan alenevat pal-
kať heti kuin työläisten luvun lisääntyminen alkaa vaatia kapi-
taalin enempää jakamista; Malthuksen opin mukaan köyhyys
syntyy heti kuin väestöluvun lisääntyminen tekee välttämättö-
mäksi elatustarpeiden enemmän jakamisen. Nyt ei puutu muuta
kuin että kapitaali selitetään samaksi kuin elatustarpeet, ja työ-
läisten luku samaksi kuin väkiluku (mikä merkitysten yhdistämi-
nen onkin aivan tavallinen nykyisissä taloustieteellisissä teoksissa,
joissa ne usein käytetään toinen toisensa asemesta), niin saate-
taan molemmat väitteet samaan sopusointuun muotonsa puolesta
kuin ne jo ovat sisällykseltään 1). Ja silläpä tavalla esiintyykin

1) Malthuksen teorian vaikutus kapitaalikäsitteen määrittelyyn
käy mielestäni ilmi, jos vertaa ennen Malthusta kirjottaneen Smithin
määritelmää hänen jälkeensä kirjottaneiden Ricardon, Mc Cullochin ja
Millin määritelmiin (katso sivu 28).&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>e1i2jxdaiie2y52mc1104inxy0qno3i</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/98</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25196</id>
    <revision>
      <id>128599</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:43:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: siis, kuten Buckle yllämainitussa paikassa sanoo, Malthuksen perustama kansottumisteoria ehdottomasti todistavana tukena Smithin palkkateorialle.  Ricardo, joka joku vuosi „Kansottumis-tutkielman“ jul- kaisemisen jälkeen oli oikaissut Smithin maakoron luonnon ja syiden selityksessä tekemän „erehdyksen&quot;, antoi puolestaan Malthuksen opille vielä lisätukea kääntämällä huomion siihen, että koron täytyy nousta sen mukaan kuin lisääntyvän väestön tarpeet pak...</comment>
      <origin>128599</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2156" sha1="7er36hqfx3ve2kryp09jpyr5jis5npj" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;siis, kuten Buckle yllämainitussa paikassa sanoo, Malthuksen
perustama kansottumisteoria ehdottomasti todistavana tukena
Smithin palkkateorialle.

Ricardo, joka joku vuosi „Kansottumis-tutkielman“ jul-
kaisemisen jälkeen oli oikaissut Smithin maakoron luonnon ja
syiden selityksessä tekemän „erehdyksen&quot;, antoi puolestaan
Malthuksen opille vielä lisätukea kääntämällä huomion siihen,
että koron täytyy nousta sen mukaan kuin lisääntyvän väestön
tarpeet pakottavat viljelemään yhä huonompia maita, mikä siis
oli hänen selityksensä koron nousemiseen. Näin syntyy jonkin-
lainen „trippelalliansi“, kolminaisliitto, jonka kautta Malthuksen
oppi saa molemmilta puolilta voimakkaan kannatuksen; sillä tuo
jo olemassa ollut palkkateoria ja myöhemmin hyväksytty korko-
teoria eivät tässä yhteydessä olleet mitään muuta kuin eri esi-
merkkejä Malthuksen nimellä käyvän yleisen periaatteen vaiku-
tuksesta, ja palkan laskeminen ja koron nouseminen,, jotka tuon
käsityksen mukaan syntyvät väkiluvun kasvamisesta, muodostivat
näin ollen ainoastaan eri muotoja, joissa kävi ilmi miten väki-
luvun lisääntyminen painaa alas elatustarpeita.

Näin on Malthuksen teoria syöpynyt taloustieteen sisim-
pään ytimeen (sillä tämä tiede, semmoisena kuin se meidän
päivinämme esiintyy, ei ole Ricardon ajoista saakka ollut min-
kään uudistuksien tai parannusten alaisena, vaikka muutamat
tois-arvoiset kysymykset ovatkin tulleet selitetyiksi ja kehite-
tetyiksi), ja vaikka Malthuksen oppi loukkaa noita ylempänä
mainittuja tunteita, niin eipä sitä kuitenkaan vieroksuta aina-
kaan vanhempien maiden työläisluokkain keskuudessa, päinvas-
foin, se näyttää käyvän yhteen tämän luokan mielipiteiden
kanssa aivan niinkuin palkkateoriakin, joka sitä tukee ja jota se
puolestaan kannattaa. Käsityöläisten ja tehdastyömiesten
mielestä on alhaisiin palkkoihin ja työnpuutteeseen syynä yksin-
kertaisesti vaan se kilpailu, joka syntyy liian suuresta työnhaki-
jain määrästä, ja kurjuuden pesiin katsottaessa mikä
näyttääkään selvemmältä kuin että ihmisiä on liian paljon.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>7er36hqfx3ve2kryp09jpyr5jis5npj</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/99</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25197</id>
    <revision>
      <id>128600</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:43:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Päävaikuttimena tämän teorian menestykseen on kuiten- kin se seikka, ettei se mitenkään uhkaa olemassa olevia oloja eikä kajoa valtaluokkain etuihin, vaan päinvastoin on erinomai- sen rauhottava ja lohduttava niille luokille, jotka rikkauden an- tamalla vallallaan hallitsevat ajatusmaailmaa. Aikana jolloin vanhat tukipylväät olivat alkaneet horjua, ilmestyi tuo oppi pe- lastamaan niitä erikoisia etuoikeuksia, joiden nojalla muutamat harvat ovat sellaisia rik...</comment>
      <origin>128600</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2267" sha1="4f5eg731724ugix5gzb3zvryxfhgsm5" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Päävaikuttimena tämän teorian menestykseen on kuiten-
kin se seikka, ettei se mitenkään uhkaa olemassa olevia oloja
eikä kajoa valtaluokkain etuihin, vaan päinvastoin on erinomai-
sen rauhottava ja lohduttava niille luokille, jotka rikkauden an-
tamalla vallallaan hallitsevat ajatusmaailmaa. Aikana jolloin
vanhat tukipylväät olivat alkaneet horjua, ilmestyi tuo oppi pe-
lastamaan niitä erikoisia etuoikeuksia, joiden nojalla muutamat
harvat ovat sellaisia rikkauksia ympärilleen keränneet, se kun
julisti puutteen ja kurjuuden luonnon välttämättömyydeksi; sillä
jos noita epäkohtia olisi pitänyt lukea valtiollisten laitosten
syyksi, niin olisi tnomionsa saanut jokainen hallitus, jonka
alaisina ne saivat jatkua. Tuo „Kansottumisen tutkielma&quot; oli
kuten tunnettu vastaus William Godwinin „Valtiollisen oikeelli-
suuden tutkimukseen“, teokseen, joka oli ottanut puolustaakseen
tasa-arvon periaatetta; ja Malthuksen teorian tarkotus oli selit-
tää olemassa olevan eriarvoisuuden ihmisten välillä oikeutetuksi
sysäämällä sen syyn ihmislaitoksista Luojan ikuisiin lakeihin.
Tässähän ei ollut oikeastaan mitään uutta; sillä jo neljäkym-
mentä vuotta aikaisemmin oli Wallace huomauttanut liial-
lisen väenlisääntymisen, vaarasta, jos muka ryhdytään, kuten
oikeuden nimessä oli vaadittu, omaisuuden tasaisempaan jakoon;
mutta silloiset olot olivat sitä laatua, että samat ajatukset,
Malthuksen lausumina, herättivät aivan erikoisesti valtaluokkain
suosiota, sillä tässä luokassa oli Ranskan vallankumous synnyttä-
nyt kauhistuksen kaikkia aatteita kohtaan, jotka saattoivat olevia
oloja epäilyksen alaisiksi.

Nyt niinkuin silloinkin hylkää Malthuksen oppi kaikki
uudistusvaatimukset ja antaa itsekkyydelle epäilysten ja oman-
tunnon vaivojen varalta suojelusta, selittämällä epäkohdat vält-
tämättömiksi. Tämä oppi herättää eloon filosofian, jonka
nojalla ahne, herkutteleva pohatta saattaa pitää asianomaisen
välimatkan päässä tuota hänen ovensa edessä nälkään nääntyvää
Latsarusta ja jonka nojalla rikkaus, kurjuuden anoessa almua,
voi hyvällä omallatunnolla kukkaronsa sulkea, ja joka sallii varak-
kaan kristityn sunnuntaisin notkistaa polvensa pehmeätä kirkko-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>4f5eg731724ugix5gzb3zvryxfhgsm5</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/100</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25198</id>
    <revision>
      <id>128601</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:54:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tyynyä vasten Kaikkivaltijaan armolahjoja anoakseen, tuntematta vähintäkään vastuunalaisuutta lähikadulla vallitsevasta äärimmäi- sestä kurjuudesta. Sillä köyhyys, puute ja nälkä eivät ole tämän teorian mukaan luettavat yksityisen ahneuden eikä liioin yhteis- kunnallisten olojen syyksi; nehän ovat muka yleismaailmallisten lakien välttämättömiä seurauksia, ja niitä vastaan sotiminen ellei olisikaan suoraan jumalattomuutta — olisi ainakin yhtä hyö-...</comment>
      <origin>128601</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2255" sha1="b0dc2qbgsf193vkyujdkvodf7wdirfn" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;tyynyä vasten Kaikkivaltijaan armolahjoja anoakseen, tuntematta
vähintäkään vastuunalaisuutta lähikadulla vallitsevasta äärimmäi-
sestä kurjuudesta. Sillä köyhyys, puute ja nälkä eivät ole tämän
teorian mukaan luettavat yksityisen ahneuden eikä liioin yhteis-
kunnallisten olojen syyksi; nehän ovat muka yleismaailmallisten
lakien välttämättömiä seurauksia, ja niitä vastaan sotiminen
ellei olisikaan suoraan jumalattomuutta — olisi ainakin yhtä hyö-
dytöntä kuin sotiminen kappalten painolakia vastaan. Tältä kannalta
katsoen se, joka keskellä ympäröivää köyhyyttä on kasannut
itselleen rikkautta, ei ole tehnyt muuta kuin vaan viattomasti
aidottanut itselleen pienoisen keitaan erämaan lentohiekkaa vas-
taan, joka muussa tapauksessa olisi hänet allensa haudannut.
Hän on saavuttanut vaan muka voiton omaan laskuunsa, ketään
vahingoittamatta. Ja vaikka rikkaat puustavillisesti täyttäisivät
Kristuksen käskyn ja jakaisivat omaisuutensa vaivaisille, niin ei
muka siitäkään mitään hyötyä lähtisi. Väkiluku siitä näet muka
kasvaisi yhä hurjemmin ja jälleen tunkisi elintarpeiden eli kapi-
taalin raja-aitaa vasten, joten saavutettu tasa-arvoisuus muuttuisi
pian vaan tasa-arvoisuudeksi yhteisessä kurjuudessa. Tämmöi-
sillä viisasteluilla kumotaan niitä uudistuspyrintöjä, jotka liian
läheltä kajoisivat valtaluokan etuihin; sanotaan vaan, että niistä
ei muka lähtisi mitään hyötyä. Kun näet siveyslaki kieltää
käyttämästä väen lisääntymisen ehkäisemiseksi luonnon käyttä-
miä keinoja ja siten ennakolta panemasta sulkuja väkiluvun
kasvamiselle, joka pian saattaisi paisua niin, että ihmisiä olisi
maailmassa vieri vieressä kuin silliä tynnyrissä, niin ei oikeas-
taan voi siis muka mitään tehdä köyhyyden poistamiseksi, ei
yksityisten eikä yhteisten ponnistusten avulla, ellei oteta lukuun
sitä, minkä parempi kasvatus ja kansan kehottaminen suurem-
paan varovaisuuteen mahdollisesti vaikuttaisi.

Teoria, joka yhdellä kertaa sekä vastaa köyhien luokkien
ajatustapoja että oikeuttaa rikkaiden voitonpyyntiä ja vallassa
olijain itsekkyyttä, levisi tietenkin nopeasti ja laski juurensa sy-
välle. Niin on Malthuksen teorian käynyt.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>b0dc2qbgsf193vkyujdkvodf7wdirfn</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/101</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25199</id>
    <revision>
      <id>128602</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:54:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Vielä on tämä sama teoria viime vuosina saanut lisätukea tuosta äkkinäisestä ajatusten käänteestä ihmisen alkuperän ja lajien muodostumisen kysymyksessä. Luulen helpoksi todistaa Bucklen olleen oikeassa sanoessaan, että Malthuksen teorian leveneminen on katsottava käännekohdaksi järkeilevän ajattele- misen historiassa; mutta liian pitkälle poikkeaisimme tutkimuk- semme alalta, jos ryhtyisimme osottamaan tuon opin jälkiä filo- sofiassa (Bucklen oma teos on...</comment>
      <origin>128602</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2139" sha1="8lx1twdc6r4g3hq82jb3pqw3psxgwm6" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Vielä on tämä sama teoria viime vuosina saanut lisätukea
tuosta äkkinäisestä ajatusten käänteestä ihmisen alkuperän ja
lajien muodostumisen kysymyksessä. Luulen helpoksi todistaa
Bucklen olleen oikeassa sanoessaan, että Malthuksen teorian
leveneminen on katsottava käännekohdaksi järkeilevän ajattele-
misen historiassa; mutta liian pitkälle poikkeaisimme tutkimuk-
semme alalta, jos ryhtyisimme osottamaan tuon opin jälkiä filo-
sofiassa (Bucklen oma teos on ainakin yksi esimerkki siihen);
meidän on yrityksestä luopuminen, niin mieltäkiinnittävää kuin
sellainen poikkeus saattaisikin olla. Mutta se välillinen taikka
välitön kannatus, minkä Malthuksen teorialle antaa tuo uusi kehi-
tyksen filosofia, joka nyt niin nopeasti leviää kaikkiin suuntiin,
on joka tapauksessa otettava lukuun, kun kysymys on niistä
lähteistä, joista tämä teoria ammentaa nykyisen vaikutusvoi-
mansa. Niinkuin kansantalouden alalla se kannatus, minkä tämä
oppi sai palkka- ja korkoteorioista, oli omansa kohottamaan
Malthuksen opin jonkinlaiseen keskustotuuden arvoon, niin on
samanlaatuisten aatteiden ulotttaminen elämän kehitykseen kai-
kissa sen muodoissa antanut tuolle teorialle vieläkin korkeam-
man ja hyökkäyksiltä turvatumman aseman. Agassiz, joka kuo-
lemaansa asti pysyi uuden luonnonfilosofian innokkaana vastus-
tajana, sanoi darvinismiä „Malthuksen uudeksi painokseksi &quot; 1,)
ja Darvin sanoi itsekin, että olemassaolon taistelu on Malt-
huksen oppia, sovitettuna kaksinkertaisella voimalla koko eläin-
ja kasvimaailmaan&quot; 2).

Minusta ei kaikitenkaaan näytä aivan täsmälliseltä sanoa,
että oppi luonnollisen valinnan tai väkevämpien ylivoiman kautta
tapahtuvasta kehityksestä olisi Malthuksen oppia laajemmassa
merkityksessä; sillä Malthuksen oppi ei alkujaan sisältänyt eikä
välttämättä sisälläkään keihtyksen aatetta. Mutta tuo aate sii-

1) Eräässä Massachusettsin maanviljelysseuran kokouksessa v.
1872 pitämässään esitelmässä, joka on julkaistu Yhdysvaltain Maan-
viljelysdepartementin vuosikertomuksessa vuodelta 1873.

2) Lajien synty, III luku.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>8lx1twdc6r4g3hq82jb3pqw3psxgwm6</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/102</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25200</id>
    <revision>
      <id>128603</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:54:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hen kyllä pian yhdistettiin. Niinpä Mc Culloch¹) arvelee tuon lisääntymisperiaatteen vaikuttaneen yhteiskuntaolojen parantumista ja taiteen edistystä, sekä selittää, että siitä johtunut köyhyys on ollut ainoastaan voimakkaana kiihottimena teollisuuden kehit- tymiselle, tieteiden levenemiselle ja rikkauksien kasaamiselle ylem- pien ja porvariluokkain keskuudessa, ja että ilman tätä kiiho- tinta yhteiskunta aivan pian vaipuisi välinpitämättömyyteen ja menisi...</comment>
      <origin>128603</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2224" sha1="odfeqof4nxfhhfpnzsbsn1f6slesplh" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;hen kyllä pian yhdistettiin. Niinpä Mc Culloch¹) arvelee tuon
lisääntymisperiaatteen vaikuttaneen yhteiskuntaolojen parantumista
ja taiteen edistystä, sekä selittää, että siitä johtunut köyhyys
on ollut ainoastaan voimakkaana kiihottimena teollisuuden kehit-
tymiselle, tieteiden levenemiselle ja rikkauksien kasaamiselle ylem-
pien ja porvariluokkain keskuudessa, ja että ilman tätä kiiho-
tinta yhteiskunta aivan pian vaipuisi välinpitämättömyyteen ja
menisi rappiolle. Mitä on tämä muuta kuin ihmis-yhteiskun-
taan sovellettu oppi „olemassaolon taistelusta“ ja „väkevämpien
ylivoimasta“, joita nyt, luonnontieteihin vedoten, sanotaan luon-
non käyttämiksi keinoiksi, joilla sen kaikkialla pulppuava lähde
kuohuttaa esille noita äärettömän moninaisia ja oloihin ihmeel-
sesti taipuvaisia elämänmuotoja. Mitä se on muuta kuin sen
voiman tunnustamista, joka näöltään julmana ja armottomana,
kuitenkin tuhansien vuosisatain kuluessa on kehittänyt nilviäisen
jostakin alemmasta lajista, apinan nilviäisestä, ihmisen apinasta
ja yhdeksännentoista vuosidan kivikaudesta.

Näin suositeltuna ja muka todeksi todistettuna, tälläisten
mahtavain etujen tukemana ja kannattamana on nyt tuo Mal-
thuksen teoria eli se oppi, jonka mukaan köyhyys syntyy
väkiluvun kasvamisesta elatusvarojen ylitse, tai toisessa muo-
dossa lausuttuna, se oppi, jonka mukaan työläisten lisääntymis-
taipumus alituisesti painaa palkat siihen vähimpään määräänsä,
jolla työläiset suinkin saattavat pysyä hengissä ja edelleen
sikiintyä, yleisesti tunnustettu epäilemättömäksi totuudeksi,
jonka valossa kaikki yhteiskunnalliset ilmiöt selityksensä
saavat aivan niinkuin ennen muinoin tähtitaivaan ilmiöitä seli-
✓ tettiin otaksumalla maapallon seisovan liikkumatta paikallaan ja
geologiset seikat otaksumalla mosekselainen luomishistoria puus-
tavilliseksi totuudeksi. Tämän opin tunnustettuun kumoomatto-
muuteen nähden pitäisi sen kieltämiseen olla yhtä paljon roh-
keutta kuin eräälläkin papilla, joka tässä tuonaan nousi vastus-
tamaan sitä luuloa, että maa muka pyörii auringon ympäri;

1) IV:s muist. Adam Smithin Kansojen varallisuuteen.“&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>odfeqof4nxfhhfpnzsbsn1f6slesplh</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/103</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25201</id>
    <revision>
      <id>128604</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:55:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sillä toisessa tai toisessa muodossa on Malthuksen teoria saanut ajatusmaailmassa osakseen miltei aivan yleisen hyväksymisen, ja sen jäljet tuntuvat kaikkialla sekä arvokkaammassa että huonom- massa jokapäiväisessä kirjallisuudessa. Sen tunnustavat talous- tieteilijät ja valtiomiehet, historioitsijat ja luonnontieteilijät, yhteiskuntaopilliset kongressit ja työväen yhdistykset, papit ja materialistit, ruti vanhoilliset ja punasista punasimmat. Otta- vatpa se...</comment>
      <origin>128604</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1722" sha1="24yth15rkn0bq40q65gz3an2fx8l3x2" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;sillä toisessa tai toisessa muodossa on Malthuksen teoria saanut
ajatusmaailmassa osakseen miltei aivan yleisen hyväksymisen, ja
sen jäljet tuntuvat kaikkialla sekä arvokkaammassa että huonom-
massa jokapäiväisessä kirjallisuudessa. Sen tunnustavat talous-
tieteilijät ja valtiomiehet, historioitsijat ja luonnontieteilijät,
yhteiskuntaopilliset kongressit ja työväen yhdistykset, papit ja
materialistit, ruti vanhoilliset ja punasista punasimmat. Otta-
vatpa sen keskustelun alaiseksi useat semmoisetkin, jotka tuskin
tietävät mitään Malthuksesta ja hänen opistaan.

Ja kuitenkin olen minä siinä toivossa, että niinkuin val-
litseva palkkaoppi kaatui perusteiltaan, kun se saatettiin rehelli-
sen tarkastuksen alaiseksi, niin on kaatuva myöskin sen
kaksois-oppi, Malthuksen teoria. Todistettuamme, ettei kapitaali
ole palkan lähteenä, me olemme jo onnistuneet nostamaan tuon
Anteuksen maasta ja pitelemme sitä jo rinnuksista.

{{c|2. LUKU.}}

{{c|'''Tosiseikkoihin perustuvia johtopäätöksiä.'''}}

Malthuksen teorian yleinen tunnustaminen ja sen kor-
keasti tieteelliset kannattajat olivat antaneet minulle syytä pitää
välttämättömänä tutkia sen perustuksia sekä niitä vaikuttimia,
jotka ovat yhtyneet sille niin valtaavaa vaikutusta antamaan
yhteiskunnallisia kysymyksiä käsiteltäessä.

Mutta kun näin saatamme tämän teorian välittömän tar-
kastelun alaiseksi, niin osottautuu se luullakseni yhtä hataraksi
kuin vallalla oleva palkkateoriakin.

Ensiksikään ne seikat, jotka sen tukemiseksi tavallisesti
esiintuodaan, eivät suinkaan tue sitä, eivät liioin analogîat puhu
sen puolesta.

Toiseksi on olemassa seikkoja, jotka sen tykkänään
kumoovatkin.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>24yth15rkn0bq40q65gz3an2fx8l3x2</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/104</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25202</id>
    <revision>
      <id>128605</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:55:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Satun suoraan asian ytimeen sanoessani, ettei kokemus eikä analogia anna vähintäkään aihetta otaksumaan väkiluvun pyrkivän kasvamaan elintarpeita nopeammin. Ne seikat, jotka tämän väitteen todistamiseksi esitetään, eivät todista muuta kuin että missä ihmiset väestön harvalukuisuuden takia, kuten uutismaissa, taikka omaisuuden epätasaisen jaon vuoksi, kuten vanhojen maitten köyhimpien luokkain keskuudessa, työskentele- vät yksistään aineellisten tarpeitt...</comment>
      <origin>128605</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2324" sha1="eg340b7i0wefkogfbi8tormm0cn6nmp" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Satun suoraan asian ytimeen sanoessani, ettei kokemus
eikä analogia anna vähintäkään aihetta otaksumaan väkiluvun
pyrkivän kasvamaan elintarpeita nopeammin. Ne seikat, jotka
tämän väitteen todistamiseksi esitetään, eivät todista muuta
kuin että missä ihmiset väestön harvalukuisuuden takia, kuten
uutismaissa, taikka omaisuuden epätasaisen jaon vuoksi, kuten
vanhojen maitten köyhimpien luokkain keskuudessa, työskentele-
vät yksistään aineellisten tarpeittensa tyydyttämiseksi, siellä on
väen lisääntyminen niin nopea, että sen esteettä jatkuessa voisi
elatusaineiden saanti ajoittain käydä riittämättömäksi. Mutta
tästä ei saa vielä päättää, että sikiäminen olisi yhtä runsas
siellä, missä väkiluku on kyllin tiheä ja omaisuus siksi tasai-
sesti jaettu, että se vapauttaa koko yhteiskunnan välttämättö-
myydestä panna kaikki voimansa yksistään olemassaolon taiste-
luun. Ei myöskään saa otaksua, että tuo sikiämisen taipumus,
köyhyyttä synnyttäessään, tekee semmoisen yhteiskunnan mah-
dottomaksi, sillä tuo merkitseisi selvästi samaa kuin pitää juuri
riidanalaista kysymystä todistettuna lähtökohtana ja joutua lop-
pumattomaan todistelujen kiertoon. Ja vaikkapa myönnettäisiin-
kin lisääntymisen lopulta johtavan köyhyyteen, niin eipä yksin
tuohon otaksumaan perustuen voi väittää, että nykyäänkin yal-
litseva köyhyys olisi tästä syystä syntynyt, niin kauan kuin ei
ole todistettu, etteivät mitkään muut seikat ole voineet sitä
synnyttää. Mutta tuopa ei nykyisten hallitusten, lakien ja tapo-
jen vallitessa ole mitenkään mahdollista todistaa.

Tämä käy ilmeiseksi muun muassa myöskin itse „Kansot-
tumis-tutkielmastakin&quot;. Tuota kuuluisaa kirjaa, josta puhutaan
paljon enemmän kuin sitä luetaan, ansaitsisi kyllä yhä edelleen-
kin tutkia, ellei muuna niin kirjallisena merkillisyytenä. Vasta-
kohta itse kirjan ansioiden ja sen vaikutuksen välillä, minkä se
on aikaansaanut tai ainakin sanotaan aikaansaaneen (sillä vaikka
James Stuart, Townsend ja jotkut muut ovat Malthuksen kanssa
osallisia „sikiämislain“ kunniakkaaseen keksintöön, niin tuo
„Kansottumis tutkielma&quot; se vasta sen oikein näkyville ja kuulu-
ville nosti), on yksi kirjallisuudenhistorian merkillisimpiä ilmiöitä,&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>eg340b7i0wefkogfbi8tormm0cn6nmp</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/105</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25203</id>
    <revision>
      <id>128606</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:56:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja helposti on ymmärrettävissä, miksi Godwin, jonka „Vaitiolli- nen oikeellisuus&quot; niminen teos oli synnyttänyt „Kansottumis- tutkielman&quot;, oli vanhuutensa päiviin saakka pitänyt itselleen alentavana siihen mitään vastata. Malthuksen teos alkaa väit- teellä, että väestö pyrkii lisääntymään geometrisessä eli neliöl- lisessä sarjassa, jota vastoin elintarpeet voivat parhaassa tapauk- sessa ottaa enentyäkseen ainoastaan aritmeetisessä sarjassa, väite, jo...</comment>
      <origin>128606</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2356" sha1="eeyf1oqtxhuqxnwfjkih4l35saoab64" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;ja helposti on ymmärrettävissä, miksi Godwin, jonka „Vaitiolli-
nen oikeellisuus&quot; niminen teos oli synnyttänyt „Kansottumis-
tutkielman&quot;, oli vanhuutensa päiviin saakka pitänyt itselleen
alentavana siihen mitään vastata. Malthuksen teos alkaa väit-
teellä, että väestö pyrkii lisääntymään geometrisessä eli neliöl-
lisessä sarjassa, jota vastoin elintarpeet voivat parhaassa tapauk-
sessa ottaa enentyäkseen ainoastaan aritmeetisessä sarjassa,
väite, jolla ei ole yhtään suurempaa arvoa kuin jos väitettäisiin,
että koska pennun häntä oli kasvanut kahta pitemmäksi sillä
aikaa kuin pennun paino oli lisääntynyt jollakin naulalla, niin
pennun häntä kasvaa geometrisessä, mutta ruumiin paino arit-
meetisesssä sarjassa. Ja johtopäätös olisi juuri se, minkä Swift
satiirissään oli pannut eräällä saarella olleiden oppineiden suu-
hun, jolla saarella ei vielä koskaan oltu nähty koiria; oppineet,
verrattuaan näitä sarjoja toisiinsa, tulivat siihen „hämmästyttä-
vään tulokseen“, että koiran saavuttaessa 50 naulan painon
häntä on oleva peninkulman pitkä, joten sen heiluttaminen on
tuottava suuria häiriöitä, ja jonka vuoksi he ehdottivat preven-
tiivisenä keinona hännän sitomista, jos tahdottiin välttää ainoata
ehdottomasti tepsivää keinoa, nimittäin hännän typistämistä leik-
kausten avulla sen mukaan kuin se kasvoi. Tämmöisen päät-
tömän alun perästä suositellaan kirjassa monen sivun mittaan
tuontitulleja ja ehdotetaan tullimaksujen määräämistä maasta
vietävälle viljalle, mikä aate on nyt jo pitkät ajat sitte vanhentu-
neiden romutavarain joukkoon joutunut. Ja kaikkialla, missä
kirja pyrkii jotain todistelemaan, tavataan kohtia, jotka ilmaise-
vat tuon arvoisan pappismiehen naurettavaa kykenemättömyyttä
järkiperäiseen ajattelemiseen; niinpä esimerkiksi hänen väittäes-
sään, että päiväpalkan noustua 2:sta 5:een shillinkiin, täytyy
lihan hinnan välttämättä nousta 9 pencestä 2 tai 3 shillinkiin
naulalta, jonka vuoksi työväen asema ei siis muka paranisi
tuosta palkan korotuksesta. Väite, jonka tapaisen muistan
erään kunnon kirjaltajan kerran aivan tosissaan lausuneen, nimit-
täin, että kun muuan hänen tuttavansa kirjailija oli ollut nel-
'jänkymmenen ikäinen hänen ollessaan vasta kahdenkymmenen&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>eeyf1oqtxhuqxnwfjkih4l35saoab64</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/106</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25204</id>
    <revision>
      <id>128607</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:56:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vanhana, niin täytyy kirjailijan olla nyt jo kahdeksankymmenen ikäisenä, koska hän, kirjaltaja itse, oli neljänkymmenen vuotias. Moista ajatusten sekaannusta ei esiinny ainoastaan paikotellen, vaan ne ovat vallalla läpeensä koko kirjassa ¹). Suurin osa kir- jasta muodostaa oikeastaan epäitsetietoisen vastaväitteen juuri siihen teoriaan, jota kirja on kannattavinaan; sillä Malthuksen katsaus njihin vaikuttimiin, joita hän sanoo positiivisiksi, myöntö- peräisi...</comment>
      <origin>128607</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2443" sha1="btlvjy8xz7xrta7pmsyg2qsh31tfuqt" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;vanhana, niin täytyy kirjailijan olla nyt jo kahdeksankymmenen
ikäisenä, koska hän, kirjaltaja itse, oli neljänkymmenen vuotias.
Moista ajatusten sekaannusta ei esiinny ainoastaan paikotellen,
vaan ne ovat vallalla läpeensä koko kirjassa ¹). Suurin osa kir-
jasta muodostaa oikeastaan epäitsetietoisen vastaväitteen juuri
siihen teoriaan, jota kirja on kannattavinaan; sillä Malthuksen
katsaus njihin vaikuttimiin, joita hän sanoo positiivisiksi, myöntö-
peräisiksi lisääntymisen esteiksi, todistaa, vastoin hänen omaa
tarkotustaan, että tulokset, jotka hän sanoi liikaväen vaikutta-
miksi, oikeastaan perustuvatkin muihin vaikuttimiin. Kaikkien
niiden tapausten joukossa, joita hän mainitsee (ja niitä on
koottu melkein yli koko maanpiirin) ja joissa paheet ja kurjuus
vaikuttavat ehkäisevästi väen lisääntymiseen rajottamalla avio-
· liittojen lukua ja lyhentämällä ihmisen ikää, ei ole ainoatakaan
sellaista, jonka mukaan voisi paheiden ja kurjuuden syyksi sanoa
sitä, että syövien suiden luku on lisääntynyt nopeammin kuin
suita syöttävien käsien luku; vaan jokaiseen tapaukseen nähden
käy päivän selvästi ilmi, että paheet ja kurjuus syntyvät taita-
mattomuudesta ja ahneudesta, tai huonosta valtiomuodosta, vää-
ristä laeista, ja tuhoa tuottavista sodista.

Ja mikä Malthukselta jää todistamatta, sitä eivät miten-
kään hänen jälkeläisensäkään ole voineet saada todistetuksi.


1) Huomattava on, että Malthuksen muut teokset, vaikka ne
kirjotettiin hänen jo saavutettuaan kuuluisuutensa, eivät tehneet mitään
vaikutusta, vaan päinvastoin joutuivat niidenkin halveksimiksi, jotka
hänen „Tutkielmaansa&quot; pitävät suurena keksintönä. Esimerkiksi „En-
cyclopaedia Britannica“, joka täydellisesti hyväksyy Malthuksen teo-
rian, siitä huolimatta sanoo M:n .,Political Economy&quot; (Kansantalous)
nimisestä teoksesta „Se on perin huonosti kokoonpantu, eikä se mis-
sään suhteessa voi käydä käytännöllisen ja tieteellisen esityksen ni-
mellä. Siinä suuremmaksi osaksi tehdään vaan selkoa muutamista
Ricardon omituisista opinkappaleista sekä tarkastellaan arvon luontoa
ja syitä. Nuo selonteot ovat kuitenkin kaikkea muuta kuin tyydyttäviä.
Malthuksella, totta puhuen, ei ole koskaan ollut selvää ja oikeata käsi-
tystä Ricardon teorioista tai edes niistä periaatteista, jotka määräävät
vaihdonalaisien eri esineiden arvoa.&quot;&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>btlvjy8xz7xrta7pmsyg2qsh31tfuqt</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/107</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25205</id>
    <revision>
      <id>128608</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:57:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Hakemalla hakienkaan ei koko maanpiiriltä löytyisi ainoatakaan merkitsevämpää maata 1), jossa köyhyyden syyksi voisi sanoa väestön lisääntymistä. Mitä vaaroja rajaton väestön lisääntymi- nen tuoneekin muassaan, tähän päivään asti ei niistä vielä ole ollut mitään tietoa. Ne eivät ole olleet niitä onnettomuuksia, jotka ovat ihmiskunnan vitsauksena olleet, miten sitte vas- taisuudessa käyneekin. Ettäkö väkiluku pyrkii aina kasvamaan elatusvarojen y...</comment>
      <origin>128608</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2285" sha1="88gg7j3866jrktexq8i96epqfemsooo" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Hakemalla hakienkaan ei koko maanpiiriltä löytyisi ainoatakaan
merkitsevämpää maata 1), jossa köyhyyden syyksi voisi sanoa
väestön lisääntymistä. Mitä vaaroja rajaton väestön lisääntymi-
nen tuoneekin muassaan, tähän päivään asti ei niistä vielä ole
ollut mitään tietoa. Ne eivät ole olleet niitä onnettomuuksia,
jotka ovat ihmiskunnan vitsauksena olleet, miten sitte vas-
taisuudessa käyneekin. Ettäkö väkiluku pyrkii aina kasvamaan
elatusvarojen ylitse? Mutta miten on sitte selitettävä, että maa-
pallomme niiden tuhansien eli, kuten nykyään arvellaan, miljoo-
nien vuosien kuluessa, joina ihmisiä on maan päällä elänyt, on
yhä vieläkin niin harvaan asuttu? Miten on selitettävä, että
moni ihmistoiminnan keskus nyt on jäänyt autioksi, että mui-
naiset viljavainiot ovat tiheiksi näreiköiksi metsistyneet, ja että
petoeläimet pentujansa nuoleskelevat paikoissa, missä muinoin
vilisi ahkeroivia ihmisjoukkoja?

Missä näemme väestön kasvavan miljoonaluvuissa, siellä
helposti unohdamme sen tosiseikan, että, mikäli historiaa tun-
nemme, väestön väheneminen on aivan yhtä tavallinen ilmiö
kuin sen lisääntyminenkin. Emme edes tiedä onko väestön
lukumäärä koko maailmassa tätä nykyä suurempi kuin koskaan
ennen; me ainoastaan otaksumme niin olevan. Viime vuosi-
sadalla oli Montesquieu lausunut arvelun (mikä siihen aikaan
lienee muuten ollut jotenkin yleinen), että nimittäin maapallon
väkiluku on kristillisen ajanlaskun alusta pitäen melkoisesti vä-
hentynyt. Yleinen mielipide on tosin sittemmin kääntynyt päin-
vastaiseksi; mutta uusimmat tutkimukset ja löydöt ovat nyttem-
min alkaneet jälleen kallistaa asiaa sille puolelle, että noissa


1) Sanon ainoatakaan merkitsevämpää*, koskapa voi kyllä olla
pikku saaria, kuten esimerkiksi Pitcairns-saari, jotka erotettuina lähem-
mästä yhteydestä muun maailman kanssa ja siis myös näistä vaihdon
mahdollisuuksista, jotka ovat väkiluvun kasvaessa suurempien tuotanto-
välineiden aikaansaamiseksi välttämättömät, näyttävät kyllä kelpaavan
todistamaan tässä puheena olevaa seikkaa. Hetkisenkin miettiminen
on kuitenkin tekevä selväksi, ettei moisia poikkeustapauksia sovi todel-
lisina esimerkkeinä pitää.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>88gg7j3866jrktexq8i96epqfemsooo</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/108</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25206</id>
    <revision>
      <id>128609</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:57:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: liioteltuina pidetyissä vanhojen historioitsijain ja löytömatkailijain kertomuksissa olisi sittekin jotain perää, koskapa on tavattu merkkejä, jotka viittaavat siihen, että muinaisissa sivistyspesissä on väestö ollut lukuisampi, olot kehittyneempiä ja samoin myös, että koko ihmissukukin on vanhempaa kuin ennen otaksuttiin. Perustaessamme väestölaskumme kaupan ja liikeyhteyden kehi- tykseen, taiteiden edistykseen ja kaupunkien suuruuteen, me helposti jätämme...</comment>
      <origin>128609</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2306" sha1="lk211f63jkmb6qbr837026p8xvpzcmd" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;liioteltuina pidetyissä vanhojen historioitsijain ja löytömatkailijain
kertomuksissa olisi sittekin jotain perää, koskapa on tavattu
merkkejä, jotka viittaavat siihen, että muinaisissa sivistyspesissä
on väestö ollut lukuisampi, olot kehittyneempiä ja samoin myös,
että koko ihmissukukin on vanhempaa kuin ennen otaksuttiin.
Perustaessamme väestölaskumme kaupan ja liikeyhteyden kehi-
tykseen, taiteiden edistykseen ja kaupunkien suuruuteen, me
helposti jätämme huomioon ottamatta sitä asutusten tiheyttä,
jota tuo vanhoissa sivistysmaissa tavattava voimaperäinen maan-
viljelys saattoi ylläpitää, erittäinkin niillä seuduin, missä käytet-
tiin keinotekoista kastelujärjestelmää. Mikäli voimme muutamista
tiheästi asutuista Kiinan ja Europan seuduista päättää, saattaa
hyvinkin lukuisa väestö, joka noudattaa yksinkertaisuutta tavoissa,
elää ilman sanottavaa liikeyhteyttä ja saavuttamatta mitään kor-
keampaa kehitysastetta niissä taide- ja teollisuushaaroissa, jotka
ovat nykyiselle edistykselle ominaisimmat, samoin myös ilman
tuota aikamme kansain taipumusta kasaantumaan suuriin kau-
punkeihin ¹).

Olkoonpa tämän asian laita muuten kuinka tahansa, Eu-
ropa on kaikissa tapauksissa ainoa maanosa, jonka täydellä var-
muudella voimme sanoa nykyään olevan väkirikkaamman kuin
milloinkaan ennen. Kuitenkin on tällöin jotkut maat jätettä-
vät lukuun ottamatta. Epäilemättä on Kreikassa ja kenties
Espanjassakin ollut ennen muinoin enemmän asukkaita kuin


1) Eräästä H. H. Bancroftin „Native Races&quot; (Maan alkuasukkaat)
nimisessä teoksessa olevasta kartasta näkee, että Vera Cruzin valtio ei
ole mikään muinaisuutensa puolesta merkillinen osa Meksikosta, ja
kuitenkin sanoo Hugo Fink kirjassaan „The Smithsonian Institute*,
ettei tuon valtion maa-alalla ole ainoatakaan neliöjalkaa, josta ei kai-
vettaissa löytyisi särkyneitä kiviveitsiä tai saviastiain paloja; että koko
maan läpi käy yhdensuuntaisia kivirivejä, jotka estävät maan vierimistä
sadekausien aikana; nämä laitokset osottavat laihimmankin maan olleen
I viljelyksen alaisena, joten täytyy ehdottomasti tulla siihen johtopäätök-
seen että tuon valtion muinainen asutus oli ainakin yhtä tiheää kuin
Europan väkirikkaimmissa seuduissa.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>lk211f63jkmb6qbr837026p8xvpzcmd</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/109</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25207</id>
    <revision>
      <id>128610</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:57:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nykyään; sama saattaa olla asianlaita myöskin luoteis- ja muu- tamissa keski- ja itä-Europan osissa.  Amerikan väkiluku on kasvanut siitä pitäen kuin europa- laiset tämän maanosan löysivät; mutta lisäys ei ole niin suuri kuin tavallisesti otaksutaan, koskapa jotenkin todenmukaisten arviolaskujen mukaan yksin Perussa oli sen löytämisen aikaan lukuisampi asutus kuin mikä nyt elää Etelä-Amerikan koko alalla. Sitä paitsi viittaavat kaikki merkit siihen, että v...</comment>
      <origin>128610</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2218" sha1="91ekbbtaufziek31a0gq31ihcz16jgd" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;nykyään; sama saattaa olla asianlaita myöskin luoteis- ja muu-
tamissa keski- ja itä-Europan osissa.

Amerikan väkiluku on kasvanut siitä pitäen kuin europa-
laiset tämän maanosan löysivät; mutta lisäys ei ole niin suuri
kuin tavallisesti otaksutaan, koskapa jotenkin todenmukaisten
arviolaskujen mukaan yksin Perussa oli sen löytämisen aikaan
lukuisampi asutus kuin mikä nyt elää Etelä-Amerikan koko
alalla. Sitä paitsi viittaavat kaikki merkit siihen, että vähää
ennen Amerikan löytöä sen asutus oli ollut vähenemässä. Kuinka
moni suuri kansakunta on jo kehityskautensa suorittanut, kuinka
moni valtakunta syntynyt ja hävinnyt „tuossa uudessa maailmassa,
joka oikeastaan on juuri vanha maailma“, voimme me enää
vaan hämärästi aavistaa. Mutta valtavat rauniojäännökset puhu-
vat sivistyksestä, joka on käynyt Inca'in edellä ja ollut sitä suu-
remmoisempi. Yukatanin aarniometsissä ja keski Amerikassa
on olemassa jäännöksiä suurista, espanjalaisen vallotuksenkin
aikana jo unohdetuista kaupungeista; kun Cortez tuli Meksi-
koon, oli siellä raakalaisuus vallannut allensa korkeamman yhteis-
kunnallisen kehityksen; monin paikoin pitkin Yhdysvaltoja on
tavattavissa hautakumpuja, jotka puhuvat aikaisemmasta ja ver-
rattain tiheämmästä asutuksesta; siellä täällä esimerkiksi Lake
Superiorin kuparisuonissa tavataan jälkiä korkeammasta, niille
indiaaneille tuntemattomasta taiteesta, joiden kanssa valko-ihoiset
ovat tulleet yhteyteen.

Mitä tulee Afrikaan, niin epäilyksillä ei voi olla enää
mitään sijaa. Pohjois-Afrikassa saattaa tätä nykyä olla ainoas-
taan vähäinen osa siitä asutuksesta, mikä siinä vanhaan aikaan
oli ollut; sillä onhan Niilinlaaksossakin todistettavasti ollut ennen
muinoin verrattoman rikkaampi asutus kuin nyt, ja Saharan
eteläpuolella ei väkiluku näytä lisääntyneen koko historiallisen
ajanjakson kuluessa; pikemminkin on luultavaa, että orjakaupan
vuoksi suunnattomat maa-alat ovat joutuneet autioiksi.

Aasiaan nähden taas, johon nytkin sisältyy enemmän kuin
toinen puoli / ihmiskuntaa, vaikkei väen tiheys ole siellä paljoa
`enempää kuin puolet Europan tiheydestä, on huomattava, että&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>91ekbbtaufziek31a0gq31ihcz16jgd</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/110</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25208</id>
    <revision>
      <id>128611</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:58:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sekä India että Kiina näyttävät olleen joskus ennen väkirik- kaampia kuin nyt, jota paitsi myös Mongolia, tuo suuri ihmis- suvun kehto, josta läksi äärettömät ihmistulvat kansottamaan noita kahta maanosaa ja joka vyörytti ihmisaaltojaan myös Euro- pankin ylitse, on todennäköisesti ollut ennen aikaan paljon väki- rikkaampi kuin nyt. Merkillisimmät mullistukset ovat sentään tapahtuneet Vähässä Aasiassa, Syyriassa, Babyloniassa ja Per- siassa, eli lyhyesti...</comment>
      <origin>128611</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2279" sha1="0etilqdfcz98nuyygef3t5xjyuzqu1z" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;sekä India että Kiina näyttävät olleen joskus ennen väkirik-
kaampia kuin nyt, jota paitsi myös Mongolia, tuo suuri ihmis-
suvun kehto, josta läksi äärettömät ihmistulvat kansottamaan
noita kahta maanosaa ja joka vyörytti ihmisaaltojaan myös Euro-
pankin ylitse, on todennäköisesti ollut ennen aikaan paljon väki-
rikkaampi kuin nyt. Merkillisimmät mullistukset ovat sentään
tapahtuneet Vähässä Aasiassa, Syyriassa, Babyloniassa ja Per-
siassa, eli lyhyesti sanoen niissä maissa, joiden oli ollut alistumi-
nen Aleksanteri Suuren alamaisiksi. Paikoissa, missä ennen
muinoin oli ollut isoja kaupunkeja ja muurahaisina kiehuvia
ihmisjoukkoja, on nyt enää vaan kurjia kyliä tai hedelmättö-
miä aroja.

Onpa jotakuinkin kummaa, ettei noiden tuon tuostakin
syntyvien lukemattomien teoriojen joukossa ole ainoatakaan sel-
laista, joka väittäisi maan päällä olevien ihmisten lukumäärän
olevan kerran kaikkiaan ennakolta määrätyn. Sellainen teoria
vastaisi kaikissa tapauksissa paremmin historian tosiasioita, kuin
teoria, jonka mukaan väestöllä on alituinen taipumus kasvamaan
elatusvarain ylitse. Selväähän on, että väestöllä niinkuin merel-
läkin on luoteensa ja vuoksensa, jotka keskenään vuorottelevat;
väestön keskukset vaihtavat paikkojaan, uusia kansallisuuksia
syntyy, vanhoja häviää; harvaan-asutut seudut muuttuvat väki-
rikkaiksi, ja väkirikkaat muuttuvat väettömiksi; mutta niin pit-
källe kuin voimmekin, pelkkiin arvaamisiin vajoutumatta, taak-
semme nähdä, ei ole olemassa minkäänlaisia todistuksia alituisesta
väestön kasvamisesta, eipä edes mitään varmaa todistusta siihen,
että ihmiskunta olisi kokonaisuudessaan ollut aina lisääntymässä.
Niin pitkälle kuin voimme nähdä, eivät kansain etujoukot ole
milloinkaan tehneet hyökkäyksiä asumattomiin maihin, vaan aina
taistelleet kansoja vastaan, jotka olivat heitä ennen anastaneet
maita; hämärinä häämöttävien valtakuntien takaa häämöttävät
vielä vanhempien valtakuntien haamut. Jokseenkin varmasti voi
kyllä päättää, että maan asujaimisto on alkujaan ollut vähäinen,
sillä tiedämme, että on ollut geologinen aikakausi, jonka kes-
täessä ihmissukua ei ole voinut maan päällä löytyä, emmekä&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>0etilqdfcz98nuyygef3t5xjyuzqu1z</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/111</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25209</id>
    <revision>
      <id>128612</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:58:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: voi otaksua, että ihmiset olisivat kaikki yht'aikaa maan päälle ilmestyneet kuten Kadmuksen kylvämistä lohikäärmeen ham- paista; mutta äärettömän kaukaisessa etäisyydessä me näemme suuria muinaisia kansakuntia, joihin historia, tarut ja muinais- muistot jaksavat heittää ainoastaan tuskin tuntuvia valonsäteitä. Eipä näiden tavattomien ajanjaksojen kuluessa lisääntymisen taipumus ole kuitenkaan ollut kyllin voimakas täyttääksensä maan ihmisillä tai ed...</comment>
      <origin>128612</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2285" sha1="ndri0587edh89adjow0z52sg5hbih1m" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;voi otaksua, että ihmiset olisivat kaikki yht'aikaa maan päälle
ilmestyneet kuten Kadmuksen kylvämistä lohikäärmeen ham-
paista; mutta äärettömän kaukaisessa etäisyydessä me näemme
suuria muinaisia kansakuntia, joihin historia, tarut ja muinais-
muistot jaksavat heittää ainoastaan tuskin tuntuvia valonsäteitä.
Eipä näiden tavattomien ajanjaksojen kuluessa lisääntymisen
taipumus ole kuitenkaan ollut kyllin voimakas täyttääksensä maan
ihmisillä tai edes lisäämään sen asutusta kokonaisuudessaan sen-
kään vertaa, että pääsisimme sen varmuudella näkemään. Ottaen
lukuun maan kykyä elättämään ihmisiä, on maa kokonaisuu-
dessaan ajateltuna vielä aivan heikosti kansotettu.

On olemassa vielä toinen selvää kieltä puhuva tosiseikka,
jonka pitäisi hämmästyttää jokaista, ken näitä asioita ajatellen
ottaa katsahtaakseen nykyisen yhteiskunnan rajoja ulommas.
Malthuksen oppi julistaa yleiseksi laiksi, että väestöllä on luon-
nollinen taipumus kasvamaan elatusvarain ylitse. Jos nyt sellai-
nen laki todellakin olisi olemassa, niin pitäisi sen kaikkialla,
missä asutus on määrätyn tiheytensä saavuttanut, olla yhtä sil-
miinpistävänä kuin mikä muu tahansa niistä suurista luonnon-
laeista, jotka ovat kaikkialla huomattavissa ja tunnustettuina.
Kuinka on silloin mahdollista, ettei juutalaisten, eikä egyptiläis-
ten, ei indialaisten, ei kiinalaisten keskuudessa, ei roomalaisten
eikä kreikkalaisten kansain opinkappaleissa ja lukukirjoissa, yhtä
vähän kuin millään muilla kansalaisilla, jotka ovat eläneet eri-
koisina kansoina ja perustaneet uskontoja ja kirjottaneet laki-
kirjoja, tavata pienintäkään viittausta sen tapaisista lakimääräyk-
sistä kuin ovat Malthuksen preventiiviset keinot; vaan sen sijaan
vuosisatojen viisaus ja maailman uskonnot ovat aina terottaneet
ihmisten mieliin uskonnollisia ja kansalaisvelvollisuuksia, jotka
ovat aivan päinvastaisia kuin ne, joita vallitseva taloustiede nyt
opettaa ja joita Annie Besant koettaa tehdä Englannissa kan-
santajuisiksi.

Lisäksi on huomattava, että on ollut olemassa yhteiskuntia,
joissa valtio takasi jokaiselle jäsenellensä työtä ja elatusta. John
Stuart sanoo (II kirja, XII luku, II osa), että näin menetellen&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>ndri0587edh89adjow0z52sg5hbih1m</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/112</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25210</id>
    <revision>
      <id>128613</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:58:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja samalla kuitenkaan valtion pitämättä huolta avioliiton ja sikiä- misen rajottamisesta, seurauksena täytyy olla yleinen kurjuus ja turmelus. „Nuo seuraukset“, hän sanoo, „ovat olleet arvokkai- den kirjailijain teoksissa niin usein ja sellaisella selvyydellä esi- tettyinä, että tietämättömyys niistä ei ole sivistyneelle ihmiselle enää anteeksi annettavissa.&quot; Siitä huolimatta Spartassa, Perussa, Paraguaissa ja kaikissa muissa maata yhteisesti omistavissa...</comment>
      <origin>128613</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2315" sha1="et86xxf6tnaybkf98tl7ge7imxizddp" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;ja samalla kuitenkaan valtion pitämättä huolta avioliiton ja sikiä-
misen rajottamisesta, seurauksena täytyy olla yleinen kurjuus ja
turmelus. „Nuo seuraukset“, hän sanoo, „ovat olleet arvokkai-
den kirjailijain teoksissa niin usein ja sellaisella selvyydellä esi-
tettyinä, että tietämättömyys niistä ei ole sivistyneelle ihmiselle
enää anteeksi annettavissa.&quot; Siitä huolimatta Spartassa, Perussa,
Paraguaissa ja kaikissa muissa maata yhteisesti omistavissa yhteis-
kunnissa, jommoiseksi maanviljelys näyttää melkein kaikkialla
alkuperäisesti järjestyneen, on oltu kokonaan tietämättömiä tuon
luonnollisen taipumuksen uhkaavista vaaroista.

Paitsi näitä esittämiäni yleisiä seikkoja, on olemassa muita,
ehkä vieläkin paremmin tunnettuja, jotka näyttävät puhuvan
täydellisesti tuota valtaavaa lisääntymistaipumusta vastaan. Jos
tuo taipumus on todellakin niin voimakas kuin Malthus edel-
lyttää, kuinka on silloin selitettävissä, että usein kokonaiset per-
heet kuolevat sukupuuttoon perheet, jotka eivät ole köy-
hyydestä mitään tietäneet? Kuinka on selitettävissä, että vaikka
joskus lisääntymistä koetetaan edistää perinnöllisillä arvonimillä
ja perintötiloilla ja vaikka nämä edut siis riippuvat sukuluette-
lojen säilyttämisestä ja sukuperän todistuksista, sittekin sellaisen
ylimystön keskuudessa, kuin on englantilainen, niin monet aatelis-
suvut kuolevat sukupuuttoon, ja ylihuone voi pysyä koossa vuosi-
sadasta vuosisataan ainoastaan yhä uudistuvien nimitysten kautta?

Löytääksemme esimerkin semmoisesta perheestä, joka olisi
erikoisen pitkiä ajanjaksoja ollut olemassa, vaikkapa olikin tulo-
jensa ja kunniansa puolesta täysin turvattu, on meidän lähte-
minen tuohon aina muuttumattomaan Kiinaan. Siellä elävät
vielä Konfusiuksen jälkeläiset ja nauttivat erioikeuksia sekä suu-
remmoista arvoa, muodostaen maan ainoan, suoraan alenevassa
polvessa periytyvän ylimystön. Otaksuen, että väestö pyrkii
jokaisen 25 vuoden kuluessa lisääntymään kaksinkertaiseksi,
olisi se 2150 vuoden kuluttua Konfusiuksen kuolemasta nous
sut 859,559,193,106,709,670,198,710,528 henkeen. Mutta
tämmöisen armottoman määrän asemesta oli Kaughin hal-
litessa, 2150 vuotta Konfusiuksen kuoleman jälkeen, hänen&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>et86xxf6tnaybkf98tl7ge7imxizddp</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/113</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25211</id>
    <revision>
      <id>128614</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:58:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jälkeläisiään ainoastaan 11,000 miespuolista jäsentä, sanokaamme kaikkiaan noin 20,000 henkeä. Mikä ääretön erotus! Ja se on sitäkin ihmeellisempää, kun ottaa huomioon, että kunnia, jota tämä suku nauttii esi-isänsä, „muinaisuuden pyhimmän opettajan&quot; vuoksi, olisi epäilemättä pitänyt ehkäistä „positiivisten lisääntymis-esteitten“ vaikutusta, jonka lisäksi tulee, että Kon- fusiuksen oppi ei suinkaan kehota „preventiivisten keinojen“ käy...</comment>
      <origin>128614</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2263" sha1="nj4wcj4jdjnu8oji3etx0ia9aijq35l" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;jälkeläisiään ainoastaan 11,000 miespuolista jäsentä, sanokaamme
kaikkiaan noin 20,000 henkeä. Mikä ääretön erotus! Ja se
on sitäkin ihmeellisempää, kun ottaa huomioon, että kunnia,
jota tämä suku nauttii esi-isänsä, „muinaisuuden pyhimmän
opettajan&quot; vuoksi, olisi epäilemättä pitänyt ehkäistä „positiivisten
lisääntymis-esteitten“ vaikutusta, jonka lisäksi tulee, että Kon-
fusiuksen oppi ei suinkaan kehota „preventiivisten keinojen“
käyttämiseen.

Voisi joku arvella tätäkin lisäystä sentään kylläkin suu-
reksi. Kaksikymmentäkaksi tuhatta henkeä, jotka 2150 vuoden
kuluessa ovat kasvaneet yhden ainoan pariskunnan jälkeläisiksi,
ei kyllä saavuta Malthuksen neliösarjaa, mutta kaikissa tapauk-
sissa voisi liika lisääntymisen synnyttää.

On kuitenkin muistaminen, että jonkun yhden perheen
jälkeläisten lisääntyminen ei lainkaan todista koko väestön lisään-
tymistä. Sen se tekisi ainoastaan, jos avioliitto olisi solmittu
yksistään tämän saman suvun jäsenten välillä. Mutta tavallisesti
on asianlaita sellainen, että Hentusella ja hänen vaimollaan on
poika ja tytär, jotka menevät naimisiin toisen pariskunnan po-
jan ja tyttären kanssa, ja näistä uusista pariskunnista saa nyt
kumpikin kaksi lasta. Hentusella ja hänen vaimollaan on siis
neljä lastenlasta, mutta toisessa sukupolvessa ei sentään ole
useampia kuin toisessakaan, sillä kullakin lapsenlapsella, sekä
erikseen että yhteensä otettuina, on neljä esivanhempaa. Asiain
jatkuessa samalla tavalla yhä edelleen voisi otaksua jälkeläisten
helposti lisääntyvän sadaksi, tuhanneksi, jopa miljoonaksikin
hengeksi; mutta jokaisessa jälkeläisten sukupolvessa ei sitten-
kään olisi useampia henkilöitä kuin jokaisessa esi-isien sukupol-
vessa. Sukupolvien suhde toisiinsa voidaan verrata verkon sil-
mukkoihin tai kankaan ristikkäin käyviin lankoihin: lähtien jos-
takin kohden verkon yläreunasta, seuraa silmä lankoja, jotka
alaspäin mennessä eroavat yhä kauemmaksi toisistaan; mutta
lähtiessä jostakin kohden verkon alareunasta, juoksevat langat
ylöskin päin yhtä paljon toisistaan erille. Kuinka monta lasta
jollakin ihmisellä tulee olemaan on epätietoista; mutta että jo-.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>nj4wcj4jdjnu8oji3etx0ia9aijq35l</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/114</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25212</id>
    <revision>
      <id>128615</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:59:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kaisella on kaksi vanhempaa, se on varma, ja yhtä varma on, että kummallakin näistä on vuorostaan ollut kaksi vanhempaa. Jos tätä neliösarjaa seurataan muutamien ylenevien sukupolvien läpi, niin huomataan, että se johtaa yhtä „hämmästyttäviin tu- loksiin kuin Malthuksen niin sanottu kansottumislaki.  Käykäämme kuitenkin näistä ylimalkaisista katsahduksista tarkempiin tutkisteluihin. Väitän, että nuo esimerkkeinä tavalli- sesti mainitut liian lisäänty...</comment>
      <origin>128615</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2192" sha1="kzzlx18mrykne7x8plozcbuqbmajwjf" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;kaisella on kaksi vanhempaa, se on varma, ja yhtä varma on,
että kummallakin näistä on vuorostaan ollut kaksi vanhempaa.
Jos tätä neliösarjaa seurataan muutamien ylenevien sukupolvien
läpi, niin huomataan, että se johtaa yhtä „hämmästyttäviin tu-
loksiin kuin Malthuksen niin sanottu kansottumislaki.

Käykäämme kuitenkin näistä ylimalkaisista katsahduksista
tarkempiin tutkisteluihin. Väitän, että nuo esimerkkeinä tavalli-
sesti mainitut liian lisääntymisen tapaukset eivät kestä lähempää
tarkastelua. India, Kiina ja Irlanti ovat näiden esimerkkien jou-
kossa selväpuheisimpia. Kaikissa näissä maissa on suuria ihmis-
joukkoja kuollut nälkään, ja kokonaiset kansanluokat ovat yhä
edelleen tuomitut hirmuisimpaan kurjuuteen ja maasta siirtymi-
seen. Mutta jokohan tämä on todellakin liian kansottumisen
syyksi luettava?

Jos vertaamme maan koko pinta-alaa sen koko väestöön,
niin eivät India ja Kiina ole suinkaan tiheimmin asuttuja paik-
koja maapallolla. Behmin ja Wagnerin laskujen mukaan nou-
see Indian väkiluku ainoastaan 132 ja Kiinan 119 henkeen
englantilaista neliöpeninkulmaa kohden, jotavastoin Saksin kunin-
gaskunnan väkiluku on 442, Belgian 441, Englannin 442,
Alankomaitten 291, Italian 234, ja Japanin 233 henkeä neliö-
peninkulmaa kohden ¹). Kummassakin puheenalaisessa maassa
on siis olemassa suuria käyttämättömiä tai ainakin vaillinaisesti
viljeltyjä maa-aloja; mutta tiheämminkin asutuissa seuduissaan
ne voisivat molemmat epäilemättä elättää paljon suurempaa
väestöä ja paljon paremmissa elinehdoissa; sillä molemmissa


1) Nämä numerot olen ottanut the Smithsonian Instituten vuosi-
kertomuksesta v:lta 1873 jättämällä pois murtoluvut. Behmm ja Wagner
arvostelevat Kiinan väkilukua 446,500,000:ksi jotavastoin jotkut muut
eivät sano sen nousevan yli 150,000,000. Etu-Indian väkiluvun he
sanovat olevan 206,225,580 eli 132,29 neliöpeninkulmaa kohden; Cey-
lonin 2,405,287 eli 97,36 neliöpeṇinkulmaa kohden; Taka-Indian
21,018,062 eH 27,0 neliöpeninkulmaa kohden. Maan koko väestö on
heidän arvionsa mukaan 1,377,000,000 eli keskimäärin 26,64 neliöpenin-
kulmaa kohden&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>kzzlx18mrykne7x8plozcbuqbmajwjf</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/115</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25213</id>
    <revision>
      <id>128616</id>
      <timestamp>2026-04-04T12:59:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maissa harjotetaan tuotantoa mitä alkuperäisimmissä ja epäedul- lisimmissa muodoissa, jota paitsi suuria luonnon tarjoomia apu- neuvoja on kokonaan jätetty käyttämättä. Tuo ei ole suinkaan seuraus mistään synnynnäisistä erityisesti näitä kansoja vai- vaavista puutteellisuuksista, sillä hindulainen on, kuten vertaava kielitiede on osottanut, meidän omaa vertamme; Kiinassa oli sivistys jo perin korkealla ja tärkeimmät meidän nykyisistä kek- sinnöistämme s...</comment>
      <origin>128616</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2297" sha1="m5nfbcy2qjbn0qax0sfy4mmnwl130vh" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;maissa harjotetaan tuotantoa mitä alkuperäisimmissä ja epäedul-
lisimmissa muodoissa, jota paitsi suuria luonnon tarjoomia apu-
neuvoja on kokonaan jätetty käyttämättä. Tuo ei ole suinkaan
seuraus mistään synnynnäisistä erityisesti näitä kansoja vai-
vaavista puutteellisuuksista, sillä hindulainen on, kuten vertaava
kielitiede on osottanut, meidän omaa vertamme; Kiinassa oli
sivistys jo perin korkealla ja tärkeimmät meidän nykyisistä kek-
sinnöistämme siellä jo alulla silloin, kuin meidän esi-isämme oli-
vat vielä raakoja metsänsamoojia. Puutteenalaisuus on tulos
molempien maitten yhteiskunnallisen järjestyksen muodosta, joka
on kahlehtinut tuotantovoimat ja riistää elinkeinon harjottajilta
heidän palkkansa.

Ammoisista ajoista pitäen ovat Indian tyäväenluokat kis-
komisten ja kaikennäköisen sorron alaisina saaneet kokea mitä
surkeinta ja toivottominta kurjuutta. Vuosisatain aikana on
maata viljelevä väestö pitänyt itseänsä onnellisena, jos kiristäjät
ovat roposenkin heille jättäneet elämän ylläpitämiseksi ja siemen-
viljan varalle; kapitaalia ei toki missään ole voitu vaaratta kasata
tai suuremmassa määrässä käyttää tuotannon tukemiseksi; kaikki
varat, jotka kansalta saatiin kiristetyiksi, olivat ruhtinaitten hal-
lussa, jotka olivat yhtä pahoja kuin maahan majottuneet ryö-
väripäälliköt, tai sitte lääniherrain ja suosikkien käsissä, jotka
niitä tuhlasivat tarpeettomaan ja turmelevaan ylellisyyteen, minkä
kaiken aikana tuo sekavaksi ja inhottavaksi taika-uskoksi vajon-
nut uskonto piti ihmisten henkiä samallaisessa hirmuvallassa
kuin ulkonainen väkivalta ihmisten ruumiita. Tämmöisissä oloissa
saattoivat ainoastaan ne taiteet edistyä, jotka palvelivat maan
mahtavien turhamaisuutta ja ylellisyyttä. Rajahin norsut lois-
telivatkin mitä taitehikkaimmin kirjaelluissa kultakoristeissaan, ja
auringon varjostimet, hänen kuninkuutensa valtamerkkeinä, välk-
kyivät jalokivien kimmellyksessä; mutta talonpoikaisen auran
virkaa toimitti vaan terotettu seiväs. Rajahin haaremin naiset
verhoutuivat niin hienoihin musliinikankaihin, että heitä sanot-
tiin tuulen kutomiksi&quot;; mutta työläisen aseet olivat surkeita ja
kömpelöitä ja kauppaa oli käytävä vaan salateitä.
&quot;&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>m5nfbcy2qjbn0qax0sfy4mmnwl130vh</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/116</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25214</id>
    <revision>
      <id>128617</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:00:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Eikö ole päivänselvää, että Indian köyhyyteen ja nälkään oli syynä tämä hirmuvalta ja siitä johtuva epävarmuus; ja ettei hirmuvalta ole syntynyt puutteesta eikä puute puolestaan väki- luvun enentymisestä yli elatusvarojen, kuten Buckle arvelee? 1) Itä-intialaisen Komppanian palveluksessa ollut pappi, William Tennant, oli vuonna 1796, siis kaksi vuotta ennen Kansottu- misen tutkielman&quot; ilmestymistä, sanonut:  „Kun ottaa lukuun Indian suuren hedelmällisyy...</comment>
      <origin>128617</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2222" sha1="f5g5ci19rzfhuql687j5cxb1wgyfput" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Eikö ole päivänselvää, että Indian köyhyyteen ja nälkään
oli syynä tämä hirmuvalta ja siitä johtuva epävarmuus; ja ettei
hirmuvalta ole syntynyt puutteesta eikä puute puolestaan väki-
luvun enentymisestä yli elatusvarojen, kuten Buckle arvelee? 1)
Itä-intialaisen Komppanian palveluksessa ollut pappi, William
Tennant, oli vuonna 1796, siis kaksi vuotta ennen Kansottu-
misen tutkielman&quot; ilmestymistä, sanonut:

„Kun ottaa lukuun Indian suuren hedelmällisyyden, on
tuo alituisesti uudistuva nälänhätä todellakin hämmästyttävä ilmiö.
Aivan selvää on, ettei se synny mistään maan tai ilmanalan
sopimattomuudesta, vaan se on pantava jonkun valtiollisen sei-
kan laskuun, eikä tarvitse olla mikään kaukonäkijä huomatak-
seen koko syyn olevankin hallitusten ahneudessa ja nylkemisissä.
Elinkeinojen harjotuksen tärkein kannustin, turvallisuus, on koko-
naan olemattomissa, jonka vuoksi ei kukaan kylvä enempää vil-
jaa kuin minkä juuri itse tarvitsee, ja jo ensimäinen katovuosi
siten synnyttää nälänhädän.

„Mongolilainen hallitus ei tarjonnut ruhtinaille milloinkaan
täyttä turvaa, vielä vähemmin näiden läänitysherroille ja vähiu
kaikista talonpojille. Tämä hallitus oli täynnänsä väkivallan
tekoja ja kapinaa, kavallusta ja rankaisuja, joiden aikana ei
kauppa eikä taiteet voineet kukoistaa, tai maanviljelys sȧada
mitään järkiperäisiä muotoja. Tämän hallituksen kukistaminen
aiheutti kuitenkin vielä suurempaa sekasortoa, sillä onhan anar-
kia kaikissa tapauksissa vielä surkeampaa kuin huono hallitus.
Huono oli muhamettilainen hallitus ollut; mutta sen kukistumi-
nen ei ollut kuitenkaan luettava europalaisten kansain ansioksi.
Se kukistui omaan mädännäisyyteensä, ja siihen aikaan, jolloin
europalaiset saivat varman jalansijan maassa, oli sen sijalle jo tul-


1) „Sivistyksen historia“, I kirja, 2 luku. Buckle on tähän kir-
jaan koonnut suuren joukon todistuksia Indian kansan ikivanhasta sor-
ron ja alennuksen tilasta; Malthuksen opin sokaisemana, jonka hän on
hyväksynyt ja tehnyt kehityssteoriansa kulmakiveksi, hän katsoo syyksi
tuohon surkeuteen keveyden, jolla siellä voidaan ruoka-aineita.
hankkia!&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>f5g5ci19rzfhuql687j5cxb1wgyfput</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/117</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25215</id>
    <revision>
      <id>128618</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:00:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lut pikku ruhtinaitten sekavan kirjava hallitus, joiden hallitus- valta perustui valtiokavalluksiin ja joiden kiristysmenettely oli yhtä rajatonta kuin heidän ahneutensakin. Hallitusveroja kis- koivat ja kiskovat yhä vieläkin, missä on kotimaisia hallitsijoita, kahdesti vuodessa julmat, sotamiesten puvuissa olevat roistot, usein karkottaen noita onnettomia talonpoikia kylistä metsiin ja häikäilemättä hävittäen ja mielinmäärin ryöstäen heidän omai- suuttansa....</comment>
      <origin>128618</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2086" sha1="6u4odaoqjd6h24xyyuz1yt75z11n464" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;lut pikku ruhtinaitten sekavan kirjava hallitus, joiden hallitus-
valta perustui valtiokavalluksiin ja joiden kiristysmenettely oli
yhtä rajatonta kuin heidän ahneutensakin. Hallitusveroja kis-
koivat ja kiskovat yhä vieläkin, missä on kotimaisia hallitsijoita,
kahdesti vuodessa julmat, sotamiesten puvuissa olevat roistot,
usein karkottaen noita onnettomia talonpoikia kylistä metsiin ja
häikäilemättä hävittäen ja mielinmäärin ryöstäen heidän omai-
suuttansa. Jokaisen talonpoikien tekemän itsepuolustusyrityksen
seurauksena on vaan vieläkin julmemmat hävityksen kauhistukset
sotilasten puolelta. Talonpoikain kylät silloin piiritetään tykeillä,
kunnes vastarinta kukistuu, jonka jälkeen eloon jääneet myy-
dään, asumukset poltetaan ja maan tasalle tasotetaan. Usein
siellä näkee talonpoikien hakevan raunioista kokoon sitä, mikä
vielä eilen oli heidän omaansa, jos vaan uskaltavat pakopaikois-
taan palata entisille asuinsijoille; mutta vielä useammin näkee
savuavia raunioita, yhdenkään ihmisolennon häiritsemättä tapah-
tuneen hävityksen kammottavaa hiljaisuutta. Kuvaus ei koske
ainoastaan muhamettilaisia päälliköitä, vaan pitää paikkansa
myös niihin piireihin nähden, joita hallitsevat hindulaiset
rajahit&quot; 1).

Tämän armottoman rosvoamisen jälkeen, joka olisi syn-
nyttänyt kurjuutta ja nälänhätää vaikkapa asukkaita ei olisi ollut
kuin yksi henki neliöpenikulmaa kohden ja maa olisi sulaa Ede-
nin ilomäkeä, seurasi Indiassa brittiläisen herruuden ensi aikoina
yhtä kauheaa rosvousta, joka sai sitä paitsi kannatusta vieläkin
mahtavammalta taholta. Macaulay puhuu tästä teoksessaan
Essay on Lord Clive&quot;:

„Suunnattomia rikkauksia koottiin nopeasti Calcuttassa
samalla aikaa kuin miljoonat ihmisolennot suistuivat kurjuuden
syvimpiin kuiluihin. Olivathan ihmiset kylläkin tottuneita elä-
mään hirmuvallan kourissa, mutta eipä sentään koskaan tämän
vertaisen hirmuvallan! Itä-Indian Komppanian pikkusormi tuntui


1) Indian Recreation. By Rev. Wm Tennant, London 1804.
Nidos, 39 osa.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>6u4odaoqjd6h24xyyuz1yt75z11n464</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/118</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25216</id>
    <revision>
      <id>128619</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:00:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: olevan paksumpi kuin Surajah Dowlahin reidet. . . Hallitus tun- tui pikemminkin paholaisten kuin ihmishirmuvaltijain hallituk- selta. Joskus ihmiset alistuivat kärsivällisesti sortotilaansa, joskus taas pakenivat valkoista miestä niinkuin heidän esi-isänsä olivat ennen Maharattoja paenneet, ja usein kannettiin englantilaisen matkustajan kantotuolia äänettömien kylien ja kaupunkien läpi, jotka tieto hänen tulostaan oli autioiksi saattanut.&quot;  Niihin hirmuihin,...</comment>
      <origin>128619</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2274" sha1="hvcqkwag4tirw1trzn6fju4pijs2rbg" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;olevan paksumpi kuin Surajah Dowlahin reidet. . . Hallitus tun-
tui pikemminkin paholaisten kuin ihmishirmuvaltijain hallituk-
selta. Joskus ihmiset alistuivat kärsivällisesti sortotilaansa, joskus
taas pakenivat valkoista miestä niinkuin heidän esi-isänsä olivat
ennen Maharattoja paenneet, ja usein kannettiin englantilaisen
matkustajan kantotuolia äänettömien kylien ja kaupunkien läpi,
jotka tieto hänen tulostaan oli autioiksi saattanut.&quot;

Niihin hirmuihin, joihin Macaulay tässä vaan ohimennen
viittaa, on Burken kaunopuheisuus valanut vielä kirkkaampaa
väriä; te näette kokonaisia piirikuntia jätettyinä pahinten
ihmisten hillittömästi ryöstettäviksi; näette häviöön joutuneita
talonpoikia julmimman kidutuksen alaisina, jonka tarkotuksena
on kiristää heiltä viimeisetkin piilotetut roposensa; näette ennen
muinoin väkirikkaiden seutujen muuttuvan autioiksi erämaiksi.

Mutta entisen englantilaisen herruuden laiton mielivalta
on jo kauan sitte tullut rajotetuksi. Englannin väkevä käsi on
koko tuolle suurelle väestölle antanut enemmän kuin roomalai-
sen rauhan; englantilaisen lain oikeamieliset periaatteet ovat
kaikkialla päässeet voimaan perusteellisten järjestelmäin mukaan
laadittujen lakiteosten ja oikeudenkäyntisääntöjen avulla, jotka
pyrkivät turvaamaan alimmillekin noista alentuneista ihmisistä
vapaan anglosaksin oikeuksia; rautatiet risteilevät halki koko
maan ja suuremmoisia vesijohtolaitoksia on rakennettu. Mutta
sittekin on yhä lyhyempien väliaikojen päästä toinen nälänhätä
seuraunut toista, raivoten yhä enenevällä voimalla ja yhä laa-
jemmille aloille leviten.

Eikö tämäkään siis todista Malthuksen teorian pätevyyttä?
Eikö tämä osota, että, lisääntyipä elatusvarain määrä kuinka
paljon tahansa, väestö sittekin tulee niiden puutteeseen! Eikö
tämä osota Malthuksen olleen oikeassa väittäessään, että niiden
kanavain tukkiminen, joiden kautta liikaväki poistetaan, pakot-
taisi luonnon avaamaan toisia samallaisia kanavia, ja että ellei
ihmisten lisääntymisen lähdettä hyvin harkittujen varovaisuus-
keinojen avulla ehkäistä yli reunojensa tulvaamasta, niin joko
sota tai nälänhätä tulee välttämättömäksi? Tämmöinenhän on&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>hvcqkwag4tirw1trzn6fju4pijs2rbg</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/119</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25217</id>
    <revision>
      <id>128620</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:01:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuo oikeauskoinen selitys ollut. Mutta, kuten englantilaisissa lehdissä nykyään paljastetuista epäkohdista intialaisissa oloissa käy ilmi, on asian oikea laita se, että Indian nälkävuodet, jotka ovat perikatoon syösseet ja yhä syöksevät miljooneja ihmisiä, ovat yhtä vähän riippuvia väestön kasvamisesta yli luonnollisten elinvarainsa, kuin siitä riippui Camaticin autioituminen, Haider Alin ratsastajain pyyhkäistessä hävityksen vihurina sen ylitse. Indian...</comment>
      <origin>128620</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2147" sha1="hgssnl23yduby2hbzj71hylhf7qudks" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;tuo oikeauskoinen selitys ollut. Mutta, kuten englantilaisissa
lehdissä nykyään paljastetuista epäkohdista intialaisissa oloissa käy
ilmi, on asian oikea laita se, että Indian nälkävuodet, jotka
ovat perikatoon syösseet ja yhä syöksevät miljooneja ihmisiä,
ovat yhtä vähän riippuvia väestön kasvamisesta yli luonnollisten
elinvarainsa, kuin siitä riippui Camaticin autioituminen, Haider
Alin ratsastajain pyyhkäistessä hävityksen vihurina sen ylitse.
Indian miljoonat ovat monen vallottajan ikeen alle taipu-
neet; mutta pahin niistä on Englannin vallan alituinen musertava
paino, joka sanan täydessä merkityksessä pusertaa miljooneja
ihmisiä ulos elämästä ja joka englantilaisten kirjailijain omankin
arvelun mukaan lopulta on johtava mitä hirmuisimpaan ja laa-
jimpaan olojen mullistukseen. Onhan maa kyllä nähnyt muita-
kin vallottajia, mutta niin huono ja itsevaltias kuin näiden hal-
litus onkin ollut, ymmärsivät he kuitenkin kansaa ja kansa
ymmärsi heitä; vaan nyt on koko India verrattava suureen maa-
kartanoon, jonka isäntä on poissa oleva ulkomaalainen herra.
Tavattoman kalliita sotilas- ja siviililaitoksia on perustettu, joita
johtavat englantilaiset virkamiehet pitäen Indiassa oloaan ainoas-
taan ohimenevänä maanpakolaisuutena; ja ääretön, noin 20
miljoonaksi punnaksi arvattava vuotuinen rahasumma, otettuna
kansalta, jossa työmies hyvinäkin aikoina on mielissään kun
saapi työtä 1½ 2-4 pennyn ¹) päiväpalkasta, virtaa Englannista
remissivekselien, eläkkeiden, hallintokustannusten y. m. nimellä,
muodostaen siten ikäänkuin lahjapalkkion, josta ei mitään vas-
taavaa korvausta ole odotettavissa. Ne tavattomat rahasummat,
joita on käytetty rautateihin ja kalliisiin maanteihin, näyttävät
tililaskujen mukaan olevan pannun tuottamattomiin yrityksiin;
suuret vesilaitokset näyttävät olevan yhtä epäonnistuneita kuin
kalliita. Laajoilla Indian aloilla ovat englantilaiset, aikeessa
luoda maata omistavan väestöluokan, hankkineet ikuisen omis-
tusoikeuden maahan perinnöllisille veronkantajille, jotka liian

1) Noin 20-50 suom. pennin välillä.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>hgssnl23yduby2hbzj71hylhf7qudks</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/120</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25218</id>
    <revision>
      <id>128621</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:01:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: korkeilla vuokramaksuilla armotta nylkevät talonpoikia. Toisin paikoin, missä vuokramaksua vielä kannetaan valtion laskuun maaveron muodossa, ovat nuo maksut niin korkeita ja verot nostetaan sellaisella häikäilemättömyydellä, että talonpojat, jotka vaivoin hyvinäkään vuosina mitään satoa saavat, joutuvat kaikki järjestään koronkiskurein kynsiin, jotka ovat, jos mahdollista, vieläkin ahnaampia kuin zemindaarit. Suola, joka on kaikkialla ehdottomasti välttäm...</comment>
      <origin>128621</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2294" sha1="ls97qt3sxtngsj7b24o1hcpwfk207cu" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;korkeilla vuokramaksuilla armotta nylkevät talonpoikia. Toisin
paikoin, missä vuokramaksua vielä kannetaan valtion laskuun
maaveron muodossa, ovat nuo maksut niin korkeita ja verot
nostetaan sellaisella häikäilemättömyydellä, että talonpojat, jotka
vaivoin hyvinäkään vuosina mitään satoa saavat, joutuvat kaikki
järjestään koronkiskurein kynsiin, jotka ovat, jos mahdollista,
vieläkin ahnaampia kuin zemindaarit. Suola, joka on kaikkialla
ehdottomasti välttämätön tarveaine, mutta erittäinkin siellä, missä
ravintona käytetään ainoastaan kasviksia, on verotettu 1200
%:lla, joten sen käyttäminen teollisiin tarkotuksiin ei voi tulla
kysymykseen ja suuret kansanjoukot jäävät vaille mahdollisuutta
pitää itseään ja karjaansa terveenä. Englantilaisten virkamies-
ten palveluksessa on kokonainen lauma kotimaisia kätyreitä,
jotka sortoa ja nylkemistä välittävät. Englantilaisten ankarain
oikeussääntöjen ja alkuasukkaiden mielestä salaperäisen oikeuden-
käynnin vaikutus on ollut, että se on muuttunut mainion tepsi-
väksi ryöstökeinoksi kotimaisten kätyrien käsissä, joilta talonpo-
jat ovat pakotetut lainaamaan aivan uskomattomilla ehdoilla,
voidakseen siten maksaa veronsa, ja sitä paitsi tekemään sitou-
muksia, joiden merkitys on heille aivan käsittämätön. Florence
Nightingale kirjottaa surumielisesti: „Me emme pidä mitään
oikeata huolta Indian kansasta; surullisin näky, minkä itämailla,
ehkäpä koko maailmassakin voi nähdä, on talonpoika meidän
intialaisessa valtakunnassamme&quot;. Ja sitte osottaa mainittu kir-
jailijatar, että syyt noihin hirmuisiin nälänhädän kausiin ovat
veroissa, jotka riistävät talonpojalta viljelyksen välineet, ja li-
säksi siinä orjuudentilassa, johon he „meidän omien lakiemme
vuoksi ovat joutuneet“ ja joka maailman hedelmällisimmässäkin
maassa saa aikaan hivuttavan nälkäkitumisen jopa sellaisissakin
seuduissa, missä ei minkäänlaista varsinaista nälänhätää, ole ole-
massa 1). „Ne nälkätaudit, jotka Indiassa sellaista hävitystä


1) Miss Nightingale mainitsee kirjassaan „Indian kansa“ (Nine-
teenth Century elok. 1878) orjuuden tapauksia, joihin hän väittää
etelä Indian talonpoikien miljoonittain joutuneen sen kannatuksen&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>ls97qt3sxtngsj7b24o1hcpwfk207cu</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/121</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25219</id>
    <revision>
      <id>128622</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:01:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aikaansaavat, syntyvät oikeastaan rahan puutteen vuoksi“, sanoo H. M. Hyndman ¹); „miehet ja vaimot jäävät vaille ravintoa, koska eivät voi säästää kokoon niin paljon rahoja, että ruokaa itsellensä ostaisivat. Ja sittekin olemme me muka pakotetut verottamaan noita ihmisiä vieläkin enemmän.“ Hän mainitsee, että itse nälkäseuduistakin viedään elatusvaroja pois verojen maksuksi, ja kertoo, kuinka koko India on alituisen tyhjennyk- sen ja nylkemisen ala...</comment>
      <origin>128622</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2361" sha1="433tpbhha69b1zc5h9jhlvv1dmv5ogl" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;aikaansaavat, syntyvät oikeastaan rahan puutteen vuoksi“, sanoo
H. M. Hyndman ¹); „miehet ja vaimot jäävät vaille ravintoa,
koska eivät voi säästää kokoon niin paljon rahoja, että ruokaa
itsellensä ostaisivat. Ja sittekin olemme me muka pakotetut
verottamaan noita ihmisiä vieläkin enemmän.“ Hän mainitsee,
että itse nälkäseuduistakin viedään elatusvaroja pois verojen
maksuksi, ja kertoo, kuinka koko India on alituisen tyhjennyk-
sen ja nylkemisen alainen, mikä yhdessä tavattomien hallinto-
kustannusten kanssa vuosi vuodelta yhä enemmän köyhdyttää
kansaa. Indian vienti on melkein yksinomaan maanviljelystuot-
teissa. Mutta vähintäin kolmasosa näistä tuotteista, kuten Hynd-
man osottaa, menee hukkaan, antamatta mitään vastaavaa taka-
sin; tuo kolmannes on sitä saalista, ininkä englantilaiset lähettävät
Indiasta rahan muodossa kotiinsa, tai sitte kuuluu Indian hallinnon
englantilaisen osaston hallintokustannuksiin 2). Mitä tulee noihin
muihin maasta myytyihin viljavaroihin, niin niillä hankitaan enim-
mäkseen hallituksen varastoja tai mukavuus- ja ylellisyysesineitä
Indian englantilaisten herrojen käytettäviksi. Hän osottaa edel-
leen, kuinka suunnattomassa määrässä hallintokustannukset ovat

vuoksi, jota tuomioistuimet ovat koronkiskureille ja alempien virka-
miesten nylkemiselle ja petoksille antaneet. Meidän oikeuksiamme
pidetään laitoksina, joiden tarkotus on auttaa rikkaita köyhien orjuut-
tamisessa, ja monet hakevat turvaa niiden tuomiovallalta pakenemalla
kotimaisten hallitusten piirikuntiin&quot;, sanoo David Wedderburn eräässä
kirjassaan Englannin suojeluksen alaisista Indian ruhtinaista, saman
aikakauslehden edellisessä, heinäkuun numerossa; tällöin hän mainit-
see myös erään kotimaisen ruhtinaan hallitseman valtion, jonka verotus
on verrattain vähäinen ja joka senvuoksi on Indian kansakunnista
kaikkein kukoistavimmassa tilassa.

1) Kirjotuksessaan „Nineteenth Century'ssä&quot; lokakuu 1878 ja
maaliskuu 1879.

2) Professori Fawcett huomauttaa eräässä äskettäin julkaisemas-
saan kirjassa, jossa kosketellaan Indialle ehdotettuja lainoja, sellaisista
menoeristä kuin „1200 puntaa matkakustannuksiksi yhdelle kenraaliku-
vernöörin kanslian jäsenelle“, „2450 puntaa Calcuttan ja Bombayn
plispoille* niinikään matkakustannuksiksi.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>433tpbhha69b1zc5h9jhlvv1dmv5ogl</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/122</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25220</id>
    <revision>
      <id>128623</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:02:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: keisarillisen hallituksen aikana kasvaneet, kuinka tuo armoton verotus, jolla rasitetaan äärimmäisessä köyhyydessä elävää kan- saa, riistää siltä kaikki keinot maan viljelemiseen vähänkin paremmalla menestyksellä; kuinka härkien, noiden intialaisten vetojuhtain luku vähenee, ja kurjat maanviljelyskalut joutuvat koronkiskurien käsiin, joilta me, „liikeyrityksiin tottunut kansa“, pakotamme talonpoikien lainaamaan 12-24-60 prosentin korolla ¹), voidakseen...</comment>
      <origin>128623</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2299" sha1="1erc6odrn5gzzq005o3p06r3dpdoyo6" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;keisarillisen hallituksen aikana kasvaneet, kuinka tuo armoton
verotus, jolla rasitetaan äärimmäisessä köyhyydessä elävää kan-
saa, riistää siltä kaikki keinot maan viljelemiseen vähänkin
paremmalla menestyksellä; kuinka härkien, noiden intialaisten
vetojuhtain luku vähenee, ja kurjat maanviljelyskalut joutuvat
koronkiskurien käsiin, joilta me, „liikeyrityksiin tottunut kansa“,
pakotamme talonpoikien lainaamaan 12-24-60 prosentin
korolla ¹), voidakseen suorittaa suuria yleisiä töitä ja maksaa
korkoa sellaisiin yleisiin yrityksiin pannulle pääomalle, jotka eivät
ole milloinkaan vielä tuottaneet 5:ttäkään prosenttia kustannuksis-
taan. „Asianlaita on sellainen&quot;, sanoo Hyndman eräässä toi-
sessa kohden, „että intialainen yhteiskunta on yleensä hirvittä-
vässä määrässä köyhtynyt meidän hallintomme aikana ja että
jatkuva köyhdytys edistyy erinomaisen nopealla vauhdilla“. Tuo
on väite, jota eivät esitä ainoastaan mainitsemani kirjailijat,
vaan itse intialaiset virkamiehetkin, ja jota siis ei mitenkään voi
epäillä. Nekin ponnistukset, joita hallitus tekee nälänhädän lie-
ventämiseksi, edistävät vaan köyhyyden tosisyiden laajenemista,
koska kustannukset vaativat yhä enempää verotusta.
viime katojen aikana nälkään kuolleiden luku Etelä-Indiassa las-
ketaan 6 miljoonaksi, ja eloon jääneistäkin enimmät olivat jää-
neet vaille kaikkia elintarpeita, ei varojen huojennusta sitten-
kään myönnetty; ja suolavero, joka useimmille tämän köyhty-
neen kansan jäsenille merkitsee samaa kuin suolan täydellisesti
kieltämistä, korotettiin 40 prosenttia, aivan samoin kuin tuon
hirveän Bengalissa v. 1770 sattuneen nälänhädän jälkeen kruu-
nunverot itse asiassa entisestään korotettiin, koska kuolleilta
maksamatta jääneet verot kirjotettiin uusina veroina elossa ole-
vien maksettaviksi, ja todella kiristettiin mitä suurimmalla, anka-
ruudella.

1) Florence Nightingalen mukaan on satakin prosenttia aivan
tavallinen määrä, ja sen ohessa talonpoikia ryöstetään vielä muullakin
tavalla. Tuskin tarvinnee huomauttaa, että moista prosenttimäärää, yhtä
vähän kuin panttilainaajain prosentteja, ei voida pitää kansallistalou-
dellisessa merkityksessä minään korkona.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>1erc6odrn5gzzq005o3p06r3dpdoyo6</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/123</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25221</id>
    <revision>
      <id>128624</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:03:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ainoastaan aivan pintapuolisesti asioita arvostellessa voi- daan puutteen ja hädän syyksi niin hyvin entisessä kuin nykyi- sessäkin Indiassa katsoa liikaväestön kasvamista maassa löyty- vien elatusvarojen ylitse. Jos vaan talonpojat saisivat pitää hallussaan pientä kapitaaliansa, jos pääsisivät vapaiksi nylkemis- järjestelmästä, joka verrattain hyvinäkin vuosina tarjoo paljon huonompia elämänehtoja kuin englantilainen ihmisystävyys takaa vankiloihin suljet...</comment>
      <origin>128624</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2288" sha1="b77798xjq1a7wntrugfdc0yxr7d92a2" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Ainoastaan aivan pintapuolisesti asioita arvostellessa voi-
daan puutteen ja hädän syyksi niin hyvin entisessä kuin nykyi-
sessäkin Indiassa katsoa liikaväestön kasvamista maassa löyty-
vien elatusvarojen ylitse. Jos vaan talonpojat saisivat pitää
hallussaan pientä kapitaaliansa, jos pääsisivät vapaiksi nylkemis-
järjestelmästä, joka verrattain hyvinäkin vuosina tarjoo paljon
huonompia elämänehtoja kuin englantilainen ihmisystävyys takaa
vankiloihin suljetuille pahantekijöille, niin elinkeinojen harjotus
heti elpyisi, jopa muuttuisi niin paljon tuottavammaksi, että
voisi elättää monin verroin lukuisampaa väestöä kuin nykyään.
Indiassa on vielä suuria viljelykseen kelpaavia aloja, vielä käyt-
tämättömiä kivennäis-aarteita, ja varmaa on, ettei sikäläinen
asujaimisto ole nyt, eikä koskaan ennenkään historiallisena
aikana viljellyt maata sen tuottavuuden äärimmäisiin rajoihin
asti tai edes siihen asti, missä tämä tuottavuus alkaa vähetä
liiallisten vaatimusten vuoksi. Oikea syy puutteeseen on ollut
ja on yhä vieläkin ihmisten ahnas voitonpyynti eikä luonnon
antimien niukkuus.

Mitä tässä on sanottu Indiasta, sen voi sanoa myös Kii-
naan nähden. Niin tiheästi kuin Kiina muutamin paikoin onkin
asuttu, todistavat kuitenkin monet seikat, että syyt alempien
luokkain äärimmäiseen köyhyyteen ovat siellä samat kuin In-
diassakin, eikä syynä sielläkään suinkaan ole liikaväestö. Kii-
nassa vallitsee turvattomuus, tuotantoa suuresti vaikeutetaan, eikä
kauppa ole vapaa. Maassa, jossa hallitus on vaan sarja veron-
kiristyksiä ja kapitaalin turva on ostettava mandariineiltä; maassa,
missä ihmisten hartiat ovat sisällisen keskusliikkeen ainoita kul-
jetusvälineitä; missä veneet ovat lain mukaan rakennettavat
niin, ettei niillä kävisi merenkulkua harjottaminen; missä meri-
rosvous on säännöllistä elinkeinon harjotusta, ja missä rosvot
usein esiintyvät sotajoukoiksi järjestettyinä, - semmoisessa
maassa vallitsee luonnollisesti niin suuri köyhyys, että yksi
ainoa katovuosi voi aikaansaada nälänhädän, olipa väkiluku
kuinka harvalukuista tahansa 1). Kiina pystyisi elättämään pal-

1) Kiinan viimeinen nälänhätä ei raivonnut tiheimmin asutuissa
piireissä.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>b77798xjq1a7wntrugfdc0yxr7d92a2</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/124</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25222</id>
    <revision>
      <id>128625</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:03:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jon suurempaa väkijoukkoa; sen todistaa ensiksikin se seikka, että siellä, matkustajien yksimielisten lausuntojen mukaan, on vielä ylen paljon viljelemätöntä maata, ja toiseksi sekin seikka, että tiedetään varmasti siellä olevan suunnattoman suuria vielä käyttämättömiä kivennäiskerroksia. Niinpä lienee Kiinassa suu- rimmat ja mainioimmat kivihiilivarastot, mitä koskaan missään on tavattu. Kuinka suuressa määrässä näiden kivihiilikerrosten käyttämi...</comment>
      <origin>128625</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2317" sha1="ntmofjcs7c0srqc95kadit4qe1zmdvs" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;jon suurempaa väkijoukkoa; sen todistaa ensiksikin se seikka,
että siellä, matkustajien yksimielisten lausuntojen mukaan, on
vielä ylen paljon viljelemätöntä maata, ja toiseksi sekin seikka,
että tiedetään varmasti siellä olevan suunnattoman suuria vielä
käyttämättömiä kivennäiskerroksia. Niinpä lienee Kiinassa suu-
rimmat ja mainioimmat kivihiilivarastot, mitä koskaan missään
on tavattu. Kuinka suuressa määrässä näiden kivihiilikerrosten
käyttäminen voisi kohottaa maan kykyä lukuisampaa väestöä
elättämään, on helposti ymmärrettävissä. Kivihiili ei tosin ole
mitään elatusainetta, mutta kivihiilen tuotanto on kuitenkin
yhtä kuin elatusaineen tuotanto. Sillä hiiliä voi vaihtaa ravin-
toaineihin, kuten tapahtuu kaikissa käivospiireissä, ja sitä paitsi
se voima, jonka niiden polttaminen synnyttää, voidaan käyttää
myös ravintoaineiden tuottamiseen tai ainakin vapauttaa työ,
ja antaa sille tilaisuus elatusaineiden hankkimiseen.

Ei siis Indiaan ja Kiinaan nähden voi köyhyyden ja
nälänhädän millään syyllä sanoa syntyvän väestön lisääntymisestä
elatusvarojen ylitse. Ei mikään liikaväki, vaan ne syyt, jotka
yhteiskunnallisen elämän luonnollista kehitystä ehkäisevät ja riis-
tävät työltä sen täyden tuotteen, ne ovatkin niitä syitä, jotka
pitävät noita ihmisiä nälänhädän partaalla ja joskus miljooneja
kurjuuteen syöksevät. Että hindulainen työmies pitää itseänsä
onnellisena saadessaan palkaksi kourallisen riissiä, että kiinalai-
nen syö rottia ja koiria, riippuu yhtä vähän väestön lisääntymi-
sestä ruokavarojen ylitse, kuin sekään, että Amerikan indiaani
elää heinäsirkoista ja Austraalian alkuasukkaat syövät mädän-
neestä puusta löytämiään toukkia.

Ymmärrettäköön minua oikein! En minä tarkota yksis-
tään sitä, että India ja Kiina voisivat sivistyksen edistyessä
elättää suurempaa asukaslukua kuin nyt, sillä siinä asiassa voisi
jokainen Malthuksen oppilas olla minun kanssani yhtä mieltä.
Malthuksen oppi ei nimittäin kiellä, että tuottavissa ammateissa
tapahtunut edistys voi hankkia elatusta entistä suuremmalle
väestölle, Mutta Malthuksen teoria väittää ja se onkin sen
-
ydinkohta että, olipa tuotantokyky kuinka suuri tahansa,&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>ntmofjcs7c0srqc95kadit4qe1zmdvs</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/125</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25223</id>
    <revision>
      <id>128626</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:03:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: väestö pyrkii kasvamaan sen ylitse ja synnyttämällä elatusvaro- jen puutetta „saamaan aikaan&quot; käyttääksemme Malthuksen omia sanoja, „paheita ja kurjuutta semmoisessa määrässä, että se estää enempää lisääntymistä, joten, mikäli tuotantovoi- maa lisääntyy sikäli lisääntyy myös väestöä, ja sama puutteen- alaisuus on aina uudestaan edessä.&quot; Minä sitävastoin sanon, _ettei ole missään olemassa esimerkkiä, joka tätä teoriaa tukisi; että puu...</comment>
      <origin>128626</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2292" sha1="6xeg08abtxb2aupfbi63rb32rf0qpcv" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;väestö pyrkii kasvamaan sen ylitse ja synnyttämällä elatusvaro-
jen puutetta „saamaan aikaan&quot; käyttääksemme Malthuksen
omia sanoja,
„paheita ja kurjuutta semmoisessa määrässä,
että se estää enempää lisääntymistä, joten, mikäli tuotantovoi-
maa lisääntyy sikäli lisääntyy myös väestöä, ja sama puutteen-
alaisuus on aina uudestaan edessä.&quot; Minä sitävastoin sanon,
_ettei ole missään olemassa esimerkkiä, joka tätä teoriaa tukisi;
että puutteen syyksi ei milloinkaan voi sanoa väestön kas-
vamista yli sen ravintoaineiden määrän, jota ajan tieteelliset
apuneuvot pystyvät hankkimaan, että paheet ja kurjuus, jotka
sanotaan liika väestön synnyttämiksi, kaikkialla voidaan osottaa
johtuviksi sodista, hirmuhallituksista ja sorrosta, mitkä ehkäise-
vät tietojen käyttämistä ihmisten hyödyksi ja häiritsevät tuotan-
nolle välttämätöntä turvallisuutta. Varsinaisen syyn siihen, miksi
luonnollinen väen lisääntyminen ei synnytä mitään puutetta, me
otamme tuonnempana puheeksi. Tässä panemme ainoastaan
merklile sen tosiseikan, että näihin päiviin asti tämä lisääntyminen
ei ole vielä missään puutetta synnyttänyt. Asianlaita oli aivan
ilmeinen Indiaan ja Kiinaan nähden. Mutta yhtä ilmeiseksi on
se käyvä kaikkialla, missä rupeamme tutkimaan perussyitä nii-
hin ilmiöihin, jotka päältäpäin katsoen usein luullaan liikaväen
synnyttämiksi.

Irlanti on 'se Europan maista, joka ennen muita maini-
taan esimerkkinä liikaväen tuottamista vaurioista. Sikäläisten
talonpoikien äärimmäistä köyhyyttä, alhaisia työpalkkoja, siirto-
laisuutta mainitaan sellaisena todistuksena Malthuksen oppiin,
joka on muka koko sivistyneen maailman näkyvissä. Minä puo-
lestani epäilen tokko voisi mainita sattuvampaa esimerkkiä sii-
hen, kuinka joku ennakolta omistettu käsitys voi sokaista ihmiset
näkemästä asiain todellista tilaa. Asian todellinen laita on,
ja sen huomaa ensi katsahtamisesta, - ettei Irlannissa ole
vielä milloinkaan ollut niin suurta väkilukua, etteivät maan luon-
nolliset voimat, teollisuuden ollessa silloisella kehitysasteella,
olisi kaikkina aikoina pystyneet sitä hyvin elättämään. Väki-
luvun ollessa ylimillään, eli 1840-1845 vuosien välillä, oli
-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>6xeg08abtxb2aupfbi63rb32rf0qpcv</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/126</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25224</id>
    <revision>
      <id>128627</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:04:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Irlannissa jonkun verran yli kahdeksan miljoonaaa asukasta. Mutta sangen suuri osa näistä pystyi näpin henkeänsä elättä- mään, asui kurjissa hökkeleissä, käytti pukunaan rääsyjä ja ruo- kanaan ainoastaan perunoita. Kun tuli perunarutto, kuoli heitä tuhansittain. Mutta olikohan maan kykenemättömyys elättämään niin suurta väestöä syynä myöskin moiseen kurjaan elämään, joka niin monet saattoi mieronteille heti ensimäisen katovuoden tultua? Ei suink...</comment>
      <origin>128627</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2348" sha1="s2totkjlgjl4a0chc30qq9gryo4bk6z" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Irlannissa jonkun verran yli kahdeksan miljoonaaa asukasta.
Mutta sangen suuri osa näistä pystyi näpin henkeänsä elättä-
mään, asui kurjissa hökkeleissä, käytti pukunaan rääsyjä ja ruo-
kanaan ainoastaan perunoita. Kun tuli perunarutto, kuoli heitä
tuhansittain. Mutta olikohan maan kykenemättömyys elättämään
niin suurta väestöä syynä myöskin moiseen kurjaan elämään,
joka niin monet saattoi mieronteille heti ensimäisen katovuoden
tultua? Ei suinkaan, vaan syynä oli juuri samainen tunnoton
voitonhimo, joka oli Indian talonpojilta riistänyt heidän työnsä
hedelmät ja saanut kuolemaan nälkään keskellä lnonnon rikkauksia.
Tosin ei Irlannissa näkynyt mitään julmia ryöväreitä veroja kan-
tamassa, maata ryöstämässä ja ihmisiä kiduttamassa; mutta työ-
miestä nylkivät yhtä suurella menestyksellä maanomistajat, joiden
kesken maa oli jaettu ikiomaksi, ollenkaan lukuun ottamatta
niiden oikeutta, jotka sillä elivät.

Katsokaamme niitä tuotannon oloja, joissa nuo kahdeksan
miljoonaa olivat ennen perunaruttoa eläneet. Olot olivat sellai-
set, että se, mitä Tennant on Indiaan nähden sanonut, voidaan
syyllä sovittaa myöskin niihin. „Ahkeroimisen ainaista liittolaista,
turvallisuutta, ei ollut olemassa&quot;. Maata viljelivät suurimmaksi
osaksi vuokraajat ilman kiinteitä kontrahteja, ja nämä vuokraa-
jat, vaikkapa korkeat vuokramaksut eivät olisikaan siihen estettä
panneet, eivät uskaltaneet mihinkään maan parannuksiin ryhtyä,
sillä ne olisivat vaan heti antaneet aihetta vuokramaksujen ylen-
tämiseen. Näin ollen työ suoritettiin vähin tuottavalla ja vähin
edullisella tavalla; ja turhanpäiväisessä työttömyydessä tuhlattiin
niitä työvoimia, jotka olisi voitu saada hyvinkin ripeään toimin-
taan, jos vaan olisi työn hedelmiä tekijälleen taattu. Mutta
tämmöisissäkin oloissa elätti Irlanti sittekin enemmän kuin kah-
deksan miljoonaa asukasta. Sillä sen väkiluvun ollessa, ylimil-
lään, vietiin Irlannista vielä elintarpeita. Jopa itse nälänhädän-
kin kestäessa kuljetettiin viljaa ja lihaa, voita ja juustoa maasta
vietäviksi pitkin teitä, jotka olivat täynnänsä nälistyneitä, kule-
tettiin kuoppien ohitse, joihin kuolleiden ruumiita oli koottu.
Tämän elatusvarain viennin sijalle ei tullut minkäänlaista väs-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>s2totkjlgjl4a0chc30qq9gryo4bk6z</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/127</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25225</id>
    <revision>
      <id>128628</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:05:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taavaa arvoa takasin, ainakaan suurelle osalle siitä. Irlannin asukkaihin nähden olisi noita maasta vietyjä varoja saanut yhtä hyvin vaikka poroksi polttaa tai mereen viskata tai olla lain- kaan tuottamatta. Sillä niitä ei viety vaihdettaviksi, vaan ainoas- taan lahjaksi vuokramaksuksi ulkomailla oleskeleville vieraille veroina tuottajilta semmoisille henkilöille, jotka eivät millään tavalla olleet tuotantoa avustaneet. tilanomistajille,  Jos nuo elatusainee...</comment>
      <origin>128628</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2273" sha1="9zcduh72vuywz662n3yuzv7e8ji7dq8" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;taavaa arvoa takasin, ainakaan suurelle osalle siitä. Irlannin
asukkaihin nähden olisi noita maasta vietyjä varoja saanut yhtä
hyvin vaikka poroksi polttaa tai mereen viskata tai olla lain-
kaan tuottamatta. Sillä niitä ei viety vaihdettaviksi, vaan ainoas-
taan lahjaksi vuokramaksuksi ulkomailla oleskeleville vieraille
veroina tuottajilta semmoisille henkilöille,
jotka eivät millään tavalla olleet tuotantoa avustaneet.
tilanomistajille,

Jos nuo elatusaineet olisivat jääneet tuottajiensa käsiin;
jos maanviljelijät olisivat saaneet käyttää hyväkseen työnsä luo-
maa kapitaalia; jos turvallisuus olisi elinkeinon harjotusta edis-
tänyt ja sallinut tuotannon järkiperäistä järjestelyä, niin olisi ollut
riittävästi varoja elättämään lukuisampaa väestöä kuin Irlannissa
konsanaan on ollut; perunarutto olisi voinut olla ja mennä riis-
tämättä ainoaltakaan ihmiseltä kunnon ateriaa. Sillä eipä se
ollut „Irlannin talonpoikain typeryys&quot;, kuten englantilaiset talous-
tieteilijät kylmästi väittävät, joka oli saattanut heidät pitämään
perunaa pääravintoaineenansa. Irlantilaiset siirtolaiset eivät suin-
kaan elä yksin perunoilla, jos heillä vaan on tilaisuutta muuta
ravintoa saamaan, ja Yhdysvalloissa huomataan irlantilaisten kes-
kuudessa yleistä taipumusta säästämään tuloistansa myös huo-
nompien päivien varalle. He ovat eläneet perunalla vaan siksi,
että ylipäänsä nostettu vuokra riisti heiltä kaiken muun ravinnon.
Irlannin köyhyyttä ja kurjuutta näin ollen ei mitenkään voi lukea
liian väen viaksi.

Mc Culloch lausui vuonna 1838, 4:nessä muistutuksessaan
Adam Smithin „Kansojen varallisuuteen&quot;:

„Asutuksen tavaton tiheys Irlannissa on lähimpänä syynä
siellä vallitsevaan äärimmäiseen köyhyyteen ja kansan enemmistön
sorronalaiseen tilaan. Ei ole liikaa sanottu, jos sanotaan Irlan-
nissa olevan tällä hetkellä kaksi kertaa suuremman väkiluvun
kuin mikä sikäläisillä tuotannon välineillä voi kunnolleen työtä
tai edes johonkin määrään mahdollista elantoa saada“.

Kun vuonna 1841 Irlannin väkiluku oli 8,175,124 hen-
keä, voimme otaksua sen vuonna 1838 olleen noin 8 miljoo-
naa. Jos nyt muutamme Mc Cullochin kieltoperäisen väitteen&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>9zcduh72vuywz662n3yuzv7e8ji7dq8</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/128</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25226</id>
    <revision>
      <id>128629</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:05:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: myöntöperäiseksi, niin voisi sanoa, että tuon „liikaväki-teorian“ mukaan Irlannissa olisi voinut helposti saada työtä ja jotakuin- kin hyvää elatusta noin 4 miljoonaa ihmistä. Mutta edellisen vuosisadan alussa, kun Swift kirjotti tuon „vaatimattoman ehdo tuksensa&quot;, oli Irlannin väkiluku noin 2 miljoonaa. Koska sillä välin eivät varat eivätkä tuotannon välineet olleet Irlannissa missään suuremmassa määrässä edistyneet, niin kun syynä Irlannin kans...</comment>
      <origin>128629</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2336" sha1="sfwhr9aba88a04ua1dniid1tq8dk3s0" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;myöntöperäiseksi, niin voisi sanoa, että tuon „liikaväki-teorian“
mukaan Irlannissa olisi voinut helposti saada työtä ja jotakuin-
kin hyvää elatusta noin 4 miljoonaa ihmistä. Mutta edellisen
vuosisadan alussa, kun Swift kirjotti tuon „vaatimattoman ehdo
tuksensa&quot;, oli Irlannin väkiluku noin 2 miljoonaa. Koska sillä
välin eivät varat eivätkä tuotannon välineet olleet Irlannissa
missään suuremmassa määrässä edistyneet, niin kun syynä
Irlannin kansan hirveään köyhyyteen ja ahdinkoon vuonna 1838
pidettiin liikaväestöä on vuonna 1727, Mc Cullochin oman
otaksumisen mukaan, Irlannissa pitänyt olla tarjolla enemmän
kuin kylläksi työtä, ja olojen olla muutenkin kaikin puolin hyviä.
Mutta kaikkea muuta. Irlannin kansan hirveä köyhyys ja ah-
dinko oli niin suuri, että Swift polttavalla, myrkyllisellä ivalla
oli ehdottanut keinona liikaväestä pääsemiseksi sen, että koetet-
taisiin kehittää yleisön makua paistettuihin rintalapsiin, joten
vuosittain voitaisiin tuoda 100,000 irlantilaista pienokaista
teurastettaviksi ja rikkaiden makupaloina lihatorille vietäviksi.

Se, joka on perusteellisesti tutustunut irlantilaista kurjuutta
koskevaan kirjallisuuteen, niinkuin minun on pitänyt ennen tä-
män luvun kirjottamista tehdä, hänen on vaikea siivoilla sanoilla
puhua siitä kevytmielisyydestä, jota niinkin jalojen miesten teok-
sissa, kuin Millin ja Bucklen, tavataan, milloin he laskevat Irlan-
nin hädän ja kärsimykset liian suuren väkiluvun seurauksiksi.
Ei mikään voi saada verta raivokkaammin kuohahtamaan kuin
nuo kylmät kertomukset rosvomaisesta, yhteiskuntaa hävittävästä
hirmuvallasta, jonka alaisena Irlannin kansa on ollut ja joka
yksin on syynä maan köyhyyteen ja tuohon nälänhätään, jonka
aiheettomasti sanotaan johtuvan maan kyvyttömyydestä väestöänsä
elättämään ja ellei ota lukuun sitä veltostuttavaa vaikutusta,
mikä, kuten maailman historia osottaa, kaikkialla seuraa äärim-
mäistä köyhyyttä, niin olisi vaikea olla tuntematta jonkiniaista
ylenkatsetta sitä rotua kohtaan, joka noin suurien vääryyksien
alaisena ollen on ainoastaan silloin tällöin ryhtynyt vastarintaan!

Onko liikaväki milloinkaan ollut köyhyyden ja nälän syn-
nyttäjänä, se jääköön avonaiseksi kysymykseksi; mutta ainakin&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>sfwhr9aba88a04ua1dniid1tq8dk3s0</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/129</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25227</id>
    <revision>
      <id>128630</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:06:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Irlannin köyhyyttä ja nälanhätää voi yhtä vähän lukea sen syyn tuottamaksi, kuin Afrikan orjakauppaa voidaan pitää liikaväestä johtuvana tai Jerusalemin hävityksen sanoa syntyneen väestön kasvamisesta tuon kaupungin elatustarpeiden ylitse. Olisipa Ir- lanti luontonsa puolesta vaikka pelkkää banaanilehtoa ja leipä- puistoa, olisipa sen rannat guaanokerrosten peittäminä, niinkuin Tshintsha saaret, ja sen kosteat maat eteläisten leveysasteiden auringon runs...</comment>
      <origin>128630</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2370" sha1="kqy7tt370e21bjbxn1h99uk7v9ppm7k" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Irlannin köyhyyttä ja nälanhätää voi yhtä vähän lukea sen syyn
tuottamaksi, kuin Afrikan orjakauppaa voidaan pitää liikaväestä
johtuvana tai Jerusalemin hävityksen sanoa syntyneen väestön
kasvamisesta tuon kaupungin elatustarpeiden ylitse. Olisipa Ir-
lanti luontonsa puolesta vaikka pelkkää banaanilehtoa ja leipä-
puistoa, olisipa sen rannat guaanokerrosten peittäminä, niinkuin
Tshintsha saaret, ja sen kosteat maat eteläisten leveysasteiden
auringon runsashedelmäisiksi lämmittämät, niin sittekin siellä
vallitsevat, yhteiskunnalliset laitokset olisivat synnyttäneet köy-
hyyttä ja nälänhätää. Miten voisi välttää köyhtymistä ja nälän-
hätää sellainen maa, missä tavattoman korkealle kiristetty vuokra
riistää maanviljelijältä melkein koko hänen työnsä tuloksen, niin
että hän hyvinäkin vuosina näpin pysyy hengissä; missä maan-
omistajan mielivallasta riippuva vuokramaksu ehkäisee kaikki
maan parannukset ja painaa alas kaiken halun pyrkimään alku-
peräisistä viljelystavoista uudempiin; missä vuokraaja, vaikkapa
olisi voinutkin, ei kuitenkaan uskalla koota kapitaalia, peläten,
että tilanhaltija häneltä sen vuokramaksuna riistää; missä hän ei
todellakaan ole muuta kuin orja, joka vertaisensa ihmisen ensi
merkistä milloin hyvänsä voidaan ajaa ulos kurjasta hökkelistään
ja tehdä kodittomaksi, nälkäiseksi maantienkulkijaksi, jolla ei ole
oikeutta poimia edes metsässä kasvavia hedelmiä tai nälkänsä
tyydytykseksi pyydystää jänistä? Olipa maa kuinka harvaan
asuttua tahansa, löytyipä käytettävänä mitä luonnon rikkauksia
hyvänsä, eivätkö köyhyys ja kerjäläisyys ole luonnollisia seu-
rauksia maassa, missä varallisuuden tuottajat ovat pakotetut
työskentelemään näin toivottomissa oloissa, - oloissa, jotka
hävittävät kaiken oman-arvon tunnon, tahdon voiman ja työ-
kyvyn; missä ulkomaalaiset tilanhaltijat anastavat vähintäin nel-
jänneksen maan kaikista tuotteista antamatta niin mitään kor-
vaukseksi, ja missä kituvan teollisuuden on elättäminen vielä
kotimaisiakin lordeja hevosineen, koirineen, voutineen, pehtorei-
neen, välittäjineen, oikeudenpalvelijoineen, kannattaminen
kansalle vierasta ja sen uskonnollisia tunteita loukkaavaa kirkkoa,
suurilukuista poliisikuntaa ja sotaväkeä, jonka tehtävänä on ku-
---&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>kqy7tt370e21bjbxn1h99uk7v9ppm7k</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/130</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25228</id>
    <revision>
      <id>128631</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:06:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kistaa ja heti alkuunsa tukahuttaa vähinkin vastarinta, mikä nou- see tuota kaikkea oikeudentuntoa herjaavaa järjestelmää vastaan? Eikö se jumalattomuus ole ateismiakin paljoa pahempaa, joka tekee luonnon lait vastuunalaisiksi moisella tavalla aikaansaatuun kurjuuteen?  Mikä on totta näihin kolmeen tapaukseen nähden, se lä- hemmin tarkastaessa osottautuu todeksi myös kaikkiin muihinkin tapauksiin nähden. Niin pitkälle kuin tietomme ulottuvat voimme rohkeasti...</comment>
      <origin>128631</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1825" sha1="rltkfiq0zz7d9n9x1svn4yr78e7qqpr" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;kistaa ja heti alkuunsa tukahuttaa vähinkin vastarinta, mikä nou-
see tuota kaikkea oikeudentuntoa herjaavaa järjestelmää vastaan?
Eikö se jumalattomuus ole ateismiakin paljoa pahempaa, joka
tekee luonnon lait vastuunalaisiksi moisella tavalla aikaansaatuun
kurjuuteen?

Mikä on totta näihin kolmeen tapaukseen nähden, se lä-
hemmin tarkastaessa osottautuu todeksi myös kaikkiin muihinkin
tapauksiin nähden. Niin pitkälle kuin tietomme ulottuvat voimme
rohkeasti nousta sitä väitettä vastaan, että väestön lisääntyminen
milloinkaan olisi elatusvarain puutetta synnyttämällä aikaansaanut
kurjuutta ja paheita, että ihmisten eneneminen koskaan olisi
vähentänyt suhteellista elatusvarain tuotantoa. Indian, Kiinan ja
Irlannin nälkäkausiin voi yhtä vähän sanoa syyksi liikaväkeä,
kuin nälänhädän ilmiöihin harvaan asutussa Brasiliassa. Köy-
hyyden synnyttämää kurjuutta ja lokaa voidaan yhtä vähällä
syyllä lukea luonnon niukkuuden viaksi, kuin sen viaksi voi sanoa
Dshingiskaanin miekan kaatamia 6 miljoonaa, Tamerlanin pys-
tyttämiä pääkallo-pyramiidejä tai muinaisten Brittein tai Länsi-
Indian alkuasukkaiden sukupuuttoon hävitystä.

{{c|3 LUKU.}}

{{c|'''Analogioista johdettuja päätelmiä.'''}}

Jot nyt näistä Malthuksen oppia muka tukevista seikoista
käännymme tarkastelemaan niitä analogioja, yhtäpitäväisyyksiä,
joiden pitäisi sitä oppia kannattaman, niin emmepä niistäkään
löydä mitään vakuuttavaa.

Monisteluvoimain suuruus eläin- ja kasvimaailmassa,
semmoiset tosiseikat kuin esimerkiksi että lohipari, jos sitä jon-
kun vuoden aikana suojeltaisiin sen luonnollisilta vihollisilta,
täyttäisi koko valtameren mädillänsä; että monet kasvit sirotta-
vat siemeniänsä sadoin määrin, ja muutamat hyönteiset jättävät&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>rltkfiq0zz7d9n9x1svn4yr78e7qqpr</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/131</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25229</id>
    <revision>
      <id>128632</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:06:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuhansittain munia, ja että kaikkialla näissä valtakunnissa jokai- nen laji alituisesti pyrkii kasvamaan, ja ellei lukuisat viholliset pane esteitä, todella kasvaakin elatusmahdollisuuksiensa äärim- mäisten rajojen ylitse, tuo kaikki on seikkoja, joita aina kuulee esiintuotavan, Malthuksesta alkaen meidän päiviemme oppikirjoihin saakka, milloin tahdotaan todistaa, että ihmistenkin väkiluku samalla tapaa pyrkii kasvamaan elatusmahdollisuuksiensa äärimmäisten...</comment>
      <origin>128632</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2362" sha1="dpz46m0asod65nxvjxdtoos8k6zdhns" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;tuhansittain munia, ja että kaikkialla näissä valtakunnissa jokai-
nen laji alituisesti pyrkii kasvamaan, ja ellei lukuisat viholliset
pane esteitä, todella kasvaakin elatusmahdollisuuksiensa äärim-
mäisten rajojen ylitse, tuo kaikki on seikkoja, joita aina
kuulee esiintuotavan, Malthuksesta alkaen meidän päiviemme
oppikirjoihin saakka, milloin tahdotaan todistaa, että ihmistenkin
väkiluku samalla tapaa pyrkii kasvamaan elatusmahdollisuuksiensa
äärimmäisten rajain ylitse, ja että ellei sitä millään keinoin estetä,
niin luonnollinen väen lisääntymys välttämättä synnyttää alhaisia
palkkoja ja hätää, tai (ellei tämäkään vielä riitä, vaan väkiluku
sittekin yhä kasvaa) saa aikaan varsinaisen nälänhädän, joka on
omansa pitämään väkilukua elatusmahdollisuuksien rajoissa.

Mutta onko tuo analogia, tuo eläin- ja kasvikunnasta joh-
dettu yhtäpitäväisyyden päätelmä todellakin oikea? Eikö ihminen
saakin juuri kasvi- ja eläinkunnasta ravintoansa? Silloinpa näi-
den suurempi monistumisen kyky juuri päinvastoin todistaa, että
ihmisten ravintoaineet voivat lisääntyä nopeammin kuin ihmiset
itse. Kun kaikki, mikä on omansa ihmistä elättämään, voi
lisääntyä monin kerroin joskus tuhansittain, joskus miljoo-
nittain, jopa biljoonittainkin silloinkuin ihmisten lukumäärä
tulee ainoastaan. kaksinkertaiseksi, niin eikö tämä seikka todista,
ettei väkiluku milloinkaan voi kasvaa elatusvarain ylitse, vaikkapa
ihmissuku lisääntyisi äärimmäiseen mahdolliseen määräänsä?
Tämä käy päivänselväksi, kun muistaa, että vaikka eläin- ja
kasvikunnassa kukin laji pyrkii enentymään yli rajojensa, niin
nämä rajat puolestaan eivät ole missään ainaisesti samoja ja
muuttumattomia. Ei mikään laji ole sentään kasvanut yli
lisääntymismahdollisuuksien, jotka riippuvat maan, veden, ilman
tilavuudesta tai päivänvalosta; vaan todelliset rajat muodostuvat
vasta kilvottelusta ja taistelusta muiden lajien kanssa. Ihminen
voi siis laajentaa niitä ehtoja, joista jonkun hänelle ravinnoksi
kelpaavan lajin lisääntyminen riippuu, (joskus vaikuttaa hänen
pelkkä äsnäolonsa sitä), ja niinpä silloin niiden lajien monistu-
minen, jotka hänen tarpeitansa tyydyttävät, käy paljon nopeam-
min kuin hän itse ehtii lisääntyä. Hän ei tarvitse muuta, kuin&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>dpz46m0asod65nxvjxdtoos8k6zdhns</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/132</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25230</id>
    <revision>
      <id>128633</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:07:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ainoastaan ampua haukkoja, niin metsänriistaa enentyy; hän ainoastaan hävittää kettuja, niin jäniksiä lisääntyy; mehiläiset seuraavat ihmistä korpiin, ja niistä orgaanisista aineista, joilla ihmisasutuksen läpi virtaavat joet täyttyvät, saavat kalat ravintonsa.  Mutta ellemme ajattelisikaan tämän kaiken tapahtuvan jonkun varsinaisen tarkotuksen vuoksi; ellemine saisikaan otak- sua, että tuo suuri ja alituinen monistuminen kasvi- ja eläin- kunnassa tarkottai...</comment>
      <origin>128633</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2336" sha1="556d6sf1unaruzt2iw64wypfjvavbpk" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;ainoastaan ampua haukkoja, niin metsänriistaa enentyy; hän
ainoastaan hävittää kettuja, niin jäniksiä lisääntyy; mehiläiset
seuraavat ihmistä korpiin, ja niistä orgaanisista aineista, joilla
ihmisasutuksen läpi virtaavat joet täyttyvät, saavat kalat ravintonsa.

Mutta ellemme ajattelisikaan tämän kaiken tapahtuvan
jonkun varsinaisen tarkotuksen vuoksi; ellemine saisikaan otak-
sua, että tuo suuri ja alituinen monistuminen kasvi- ja eläin-
kunnassa tarkottaisi ihmisten tarpeiden palvelemista, ja ettei siis
alempien elämänmuotojen lisääntyminen ravintoaineiden ylitse
vielä todista samaa ihmiseenkin, tuohon luomakunnan ylimpään
kruunuun nähden; niin onpa olemassa ihmisen ja kaikkien mui-
den elämän muotojen välillä vielä toinenkin erotus, joka tekee
yhtäpitäväisyydet tyhjäksi. Kaikkien elävien olentojen joukossa
on ihminen ainoa, joka voi edistää sellaisten häntä itseänsä
mahtavampien monistusvoimien kehitystä, jotka tuottavat hänelle
ravintoa. Eläimet, hyönteiset, linnut, kalat ottavat ravinnokseen
ainoastaan sen minkä löytävät. Niiden lisääntyminen tapahtuu
ravintonsa kustannuksella, ja milloin he tulevat olemassa olevien
ravintoaineiden rajalle, niin täytyy ensin näiden ravintoaineiden
lisääntyä, ennenkuin heidän lisääntymisensä voi jatkua. Mutta
erotukseksi kaikista muista elävistä olennoista, ihmisen lisäänty-
minen aina tuo mukanansa hänen ravintoaineittensakin lisäänty-
misen. Jos Amerikan mantereelle olisi ihmisten asemesta las-
kettu maihin Europasta tuotuja karhuja, niin tuskinpa siellä ny-
kyään olisi enemmän karhuja kuin Kolumbuksen päivinä, ehkä
päinvastoin vähemmän, sillä karhujen ravintoaineet eivät olisi
lisääntyneet heidän maahan-muuttonsa johdosta yhtä vähän kuin
muutkaan elinehdot laajentuneet, ne olisivat pikemmin supistu-
neet. Sitävastoin on nykyään yksin Yhdysvalloissa 45,000,000
asukasta samalla alalla kuin siihen aikaan oli ollut ainoastaan
muutamia satatuhansia, ja sitäpaitsi on samalla alalla nyt miestä
kohden enemmän ravintoaineita noille 45 miljoonalle kuin süben
aikaan oli miestä kohden noille muutamille sadoille tuhansille.
Ei ole ravintoaineiden lisääntyminen synnyttänyt väkiluvun lisään-
tymistä, vaan päinvastoin väkiluvun lisääntyminen synnyttänyt&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>556d6sf1unaruzt2iw64wypfjvavbpk</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/133</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25231</id>
    <revision>
      <id>128634</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:07:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ravintoaineiden lisääntymisen. Ravintoaineita on enemmän siitä yksinkertaisesta syystä, että ihmisiä on enemmän.  Sillä erotus ihmisen ja eläimen välillä on tämä: sekä haukka että ihminen syö, kananpoikia, mutta mitä useampia haukkoja sitä vähemmän kananpoikia, jotavastoin mitä useampia ihmisiä sitä enemmän kananpoikia.  Sekä hylje, että ihminen syö lohta, mutta kun hylje saa kiinni lohen, niin on lohia yhtä vähemmän, ja jos hylkeitä ru- peaa l...</comment>
      <origin>128634</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2241" sha1="lem59irmsd9m3ccsqtd4vnfhoab7p5l" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;ravintoaineiden lisääntymisen. Ravintoaineita on enemmän siitä
yksinkertaisesta syystä, että ihmisiä on enemmän.

Sillä erotus ihmisen ja eläimen välillä on tämä: sekä
haukka että ihminen syö, kananpoikia, mutta mitä useampia
haukkoja sitä vähemmän kananpoikia, jotavastoin mitä useampia
ihmisiä sitä enemmän kananpoikia.

Sekä hylje, että ihminen syö lohta, mutta kun hylje saa
kiinni lohen, niin on lohia yhtä vähemmän, ja jos hylkeitä ru-
peaa liiaksi lisääntymään, niin alkavat lohet vähentyä; mutta
ihminen voi kalansiitoslaitosten avulla enentää lohien määrää
niin, että hänen syömäinsä lohien luku tulee täysin korvatuksi,
joten kaikesta ihmisten lisääntymisestä huolimatta lohia aina
tulee olemaan riittämiin asti.

Lyhyesti sanoen, kasvi- ja eläinkunnan ravintoaineiden
ollessa kaikkialla riippumattomia niistä olennoista, jotka niitä
hyväksensä käyttävät, ovat ravintoaineet ihmiseen nähden, lukuun
ottamatta maan, ilman, veden ja päivänvalon asettamia rajoja,
ainoastaan hänestä itsestänsä riippuvia. Ja kun näin on asian-
laita, niin on ilmeistä, ettei se analogia, jota on koetettu osot-
taa elämän alempien muotojen ja ihmisen välillä, ole paikkaansa
pitävä. Eläinten ja kasvien pyrkiessä lisääntymään ravinto-
aineittensa ylitse, ei ihminen ylety elintarpeittensa rajoihin ennen
kuin koko maapallon asettamat rajat ovat saavutetut. Huo-
mattava on, että tämä pitää paikkansa sekä kokonaisuuteen että
kaikkiin osiinsakin nähden. Niinkuin emme voi laskea veden-
pintaa pienimmässäkään merenlahdelmassa alemmaksi, laskematta
vedenpintaa yhtaikaa maailman kaikissa valtamerissä, niin ovat
myös elatusvarain rajat jossakin erityisessä paikassa riippuvia
koko maan, eikä yksistään tuon paikan rajoista. Viidenkymme-
nen englannin neliöpeninkulman maa-ala voi maanviljelyksen
ollessa nykyisellä kehitysasteella antaa elatusta muutamille tuhan-
sille ihmisille; mutta sillä 50 neliöpeninkulman alalla, jolla Lon-
toon kaupunki sijaitsee, elää 4. miljonaa ihmistä ja elatusvarat
lisääntyvät sen mukaan kuin väestökin lisääntyy.
Mikäli puhe on elatusvarain riittämisestä, niin voi Lontoon väkiluku kasvaa&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>lem59irmsd9m3ccsqtd4vnfhoab7p5l</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/134</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25232</id>
    <revision>
      <id>128635</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:07:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 100 miljonaksi tai 500:ksi tai 1000:ksikin miljonaksi; sillä se saa elatusvaransa koko maailmasta, joten sille riittää varoja yhtä pitkälle kuin maapallolla yleensä riittää varoja ihmisten elät- tämiseksi.  Tällöin voi nyt kuitenkin herätä ajatus, josta Malthuksen teoria saa lujaa tukea, nimittäin se, että maaperän tuottavuus on väheneväistä laatua. Epäilemättömänä todistuksena maan vähenevän tuottavuuden laista mainitaan tavallisissa kansantalou- d...</comment>
      <origin>128635</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2273" sha1="2rfgi31j4gis4ttl0qu9v66ny6qjwjk" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;100 miljonaksi tai 500:ksi tai 1000:ksikin miljonaksi; sillä se
saa elatusvaransa koko maailmasta, joten sille riittää varoja yhtä
pitkälle kuin maapallolla yleensä riittää varoja ihmisten elät-
tämiseksi.

Tällöin voi nyt kuitenkin herätä ajatus, josta Malthuksen
teoria saa lujaa tukea, nimittäin se, että maaperän tuottavuus
on väheneväistä laatua. Epäilemättömänä todistuksena maan
vähenevän tuottavuuden laista mainitaan tavallisissa kansantalou-
den oppikirjoissa sitä seikkaa, että ellei maan tuotteellisuus
vähenisi, kun siihen liian paljon työtä ja kapitaalia upotetaan,
niin silloin väestön lisääntyminen ei vaikuttaisi viljelysten laajen-
tumista alalleen, vaan kaikki enenevät tarpeet voitaisiin tyydyt-
tää ja tyydytettäisiinkin ottamatta mitään uusia maita viljelykseen.
Jos tuon myöntää, niin näyttää olevan myöntäminen oikeaksi
myös se oppi, että elatusvarain hankkiminen käy yhä vaikeam-
maksi, mitä enemmän väkiluku kasvaa.

Mutta minun luullakseni tuo myöntäminen ei sittenkään
ole välttämätöntä. Jos tuota väitettä lähemmin tarkastelee, niin
huomaa sen kuuluvan niihin päätelmiin, joiden totuus vielä riip-
puu lähemmästä määrittelemisestä, eli että se toisin sanoen on
suhteellista totuutta, joka näin yleisesti lauşuttuna ei pidäkään
paikkaansa. Sillä, ettei ihminen voi ammentaa tyhjiin tai edes
vähentää luonnonvoimia, se seuraa jo aineen ja voiman häviä-
mättömyyden laista. Tuotanto ja kulutus ovat oikeastaan vaan
suhteellisia käsitteitä. Yleisesti puhuen ei ihminen tuota eikä
liioin kuluta. Koko ihmiskunta, vaikka yöt päivät työskentelisi,
ei voisi tehdä tätä pyörivää maapalloa hituisenkaan vertaa ras-
kaammaksi tai keveämmäksi, tai nimeksikään lisätä tai vähentää
niiden voimain kokonaisuutta, joiden ikuinen kiertokulku on kai-
ken liikkeen synnyttäjä ja kaiken elämän ylläpitäjä. Niinkuin
vedestä ottamamme vesi jälleen veteen palaa, niinpä myös se
elatus, minkä luonnon varastosta otamme, on jo kohta otet-
tuamme palaamassa näihin varastoihin takasin. Minkä otamme
rajotetulta maa-alalta, se voi joksikin ajaksi vähentää tämän
maa-alan tuotteliaisuutta, koskapa takasinmaksu voi joutua jon-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>2rfgi31j4gis4ttl0qu9v66ny6qjwjk</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/135</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25233</id>
    <revision>
      <id>128636</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:08:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kun toisen maan osaksi tai jakautua tämän ja tuon maan kesken tai ehkä kaikkien maiden kesken; mutta tämä mahdollisuus vähenee, mikäli kysymykseen otetaan suurempia maa-aloja, ja lakkaa kokonaan tuntumasta, kun kysymys tulee koko maapal- losta. Että maa voisi elättää 1000 miljardia yhtä helposti kuin 1000 miljonaa, seuraa ehdottomasti niistä kumoamattomista totuuksista, että ainakin mitä tulee meidän elämän-oloihimme aine on ikuinen ja voiman täytyy olla ik...</comment>
      <origin>128636</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2193" sha1="cu641x1y0be9hnbyaxml33ayyj3047r" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;kun toisen maan osaksi tai jakautua tämän ja tuon maan kesken
tai ehkä kaikkien maiden kesken; mutta tämä mahdollisuus
vähenee, mikäli kysymykseen otetaan suurempia maa-aloja, ja
lakkaa kokonaan tuntumasta, kun kysymys tulee koko maapal-
losta. Että maa voisi elättää 1000 miljardia yhtä helposti kuin
1000 miljonaa, seuraa ehdottomasti niistä kumoamattomista
totuuksista, että ainakin mitä tulee meidän elämän-oloihimme
aine on ikuinen ja voiman täytyy olla ikuisesti vaikuttamassa.
· Elämä ei hävitä niitä voimia, jotka elämää ylläpitävät. Me as-
tumme aineelliseen kaikkiuteen tyhjin käsin, emmekä liioin läh-
tiessämme mitään mukanamme ota. Ruumilliselta kannalta
katsottuna on ihminen ainoastaan ohimenevä aineen muoto,
liikkeen vaihtuva. laji. Aine pysyy ja voima jatkuu ikuisesti.
Ei mikään vähene, ei mikään heikkene. Ja tästäpä nyt seuraa,
että maapallon kansottumisen rajat ovat samat kuin sen ulottu-
vaisuuden rajat.

Nuo maan ulottuvaisuuden rajat tuo vaara, että ihmis-
suku voisi kasvaa enemmän kuin sille maan päällä on tilaa,
on kuitenkin niin kaukainen, ettei sen merkitys ole meille täh-
dellisempää kuin jääkauden mahdollinen uudistuminen tai au-
ringon sammuminen. Mutta niin kaukainen, niin hämärä kuin
se onkin, on se juuri se mahdollisuus, joka antaa Malthuksen
teorialle näennäistä totuuden varjoa. Jos jatkamme tarkastus-
tamme vieläkin vähän pitemmälle, niin on tämä varjokin kui-
- tenkin häipyvä. Sekin näet syntyy väärästä yhtäpitäväisyyden
havainnosta. Kasvi- ja eläinkunnan pyrkiminen lisääntymään yli
paikallisuuden rajojen ei vielä lainkaan todista, että sama tai-
pumus olisi muka ihmiselämälläkin.

Vaikkapa myöntäisimmekin, että ihminen on vaan kehitty-
neempi eläin, että häntäniekka apina on vaan kaukaisempi ihmi-
sen sukulainen, joka on vähitellen harjaantunut mestari-urheilijan
temppuihin; että valaskala on toinen vielä kaukaisempi suku-
lainen, joka muinaisina aikoina oli lähtenyt merille asuskelemaan;
myöntäkäämmepä vielä enemmänkin, sen, että olemme kas-
vienkin sukulaisia, että vielä tänäkin päivänä olemme samojen&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>cu641x1y0be9hnbyaxml33ayyj3047r</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/136</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25234</id>
    <revision>
      <id>128637</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:11:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lakien alaisia kuin kasvit, kalat, linnut ja kaikki muut eläimet; vaikkapa tämän kaiken myöntäisimmekin, on sittekin ole- massa tuo sama erotus ihmisen ja muiden eläinten välillä: ihmi- nen on ainoa eläin, jonka halut kasvavat sen mukaan kuin niitä tyydytetään, ainoa eläin, joka ei ole milloinkaan tyytyväinen. Jokaisen muun eläimen tarpeet ovat yksipuolisia ja aina samoja; meidän päiviemme härällä ei ole sen suurempia vaatimuksia kuin ensimäisellä härä...</comment>
      <origin>128637</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2260" sha1="r7bw2gzj7z9x3nilb1qv9nd604f143z" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;lakien alaisia kuin kasvit, kalat, linnut ja kaikki muut eläimet;
vaikkapa tämän kaiken myöntäisimmekin, on sittekin ole-
massa tuo sama erotus ihmisen ja muiden eläinten välillä: ihmi-
nen on ainoa eläin, jonka halut kasvavat sen mukaan kuin niitä
tyydytetään, ainoa eläin, joka ei ole milloinkaan tyytyväinen.
Jokaisen muun eläimen tarpeet ovat yksipuolisia ja aina samoja;
meidän päiviemme härällä ei ole sen suurempia vaatimuksia
kuin ensimäisellä härällä, jonka ihmiset ikeen alle valjastivat.
Ne lokit, jotka Englannin kanavassa seuraavat nopeakulkuista
höyrylaivaa, eivät kaipaa parempaa ravintoa tai asuntoa kuin ne
lokit, jotka kiertelivät muinoin Caesarin sota-aluksia, näiden ensi
kertaa tullessa Britannian rannoille. Kaikesta mitä luonto tar-
joo, olivatpa sen antimet kuinka runsaita tahansa, voivat kaikki
elävät olennot, ihmistä lukuun ottamatta, käyttää hyväkseen ja
toivoa itselleen ainoastaan niin paljon, että se riittää tyydyttä-
mään kerran kaikkiaan määrättyjä tarpeita. Ainoa tapa millä
he voivat tätä luonnon runsautta eduksensa käyttää on se, että
alkavat nopeammin lisääntyä.

Toinen on ihmisen laita. Tuskin ovat hänen eläimelliset
tarpeensa tulleet tyydytetyiksi, kuin jo toisia tarpeita hänessä
•syntyy. Ravintoa hän ennen kaikkea tarvitsee, niinkuin eläin-
kin; sitte suojaa pahoja säitä vastaan, myös nimkuin eläimetkin;
ja kun nämä ovat saatavissa, herää hänessä lisääntymisen vaisto,
taas niinkuin asianlaita on eläinkunnassakin. Mutta tässäpä jo
eroaakin eläin ja ihminen toisistaan. Eläin ei enää mene pi-
temmälle, mutta ihminen on nyt vasta astunut loppumattoman
kehityksensä ensimäiselle astuimelle mennäkseen paljon kauem-
mas ja noustakseen paljon ylemmäs eläintä.

Kun ihminen on määrän puolesta ensi halunsa tyydyttä-
nyt, niin alkaa hän hakea jo tyydytyksen laatua. Nekin halut,
jotka hänellä on yhteisiä eläimen kanssa, laajenevat, hienostu-
vat, muuttuvat ylevämmiksi. Ravinto ei ole enää ainoastaan
nälän, vaan jo maunkin tyydyttämistä; puvussa hän ei enää bae
ainoastaan käytännöllisyyttä, vaan jo koreuttakin; alkuperäinen
kota muuttuu asuinrakennukseksi; umpimähkäinen sukuvietti&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>r7bw2gzj7z9x3nilb1qv9nd604f143z</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/137</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25235</id>
    <revision>
      <id>128638</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:12:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muuttuu hienompien vaikutelmain alaiseksi, ja eläimellisten elä- män olojen karkea ja yksinkertainen muoto vaihtuu miellyttävän kauneuden kukoistukseen. Mikäli tarpeittensa tyydyttämisen kyky hänellä kasvaa, sikäli kasvaa myöskin hänen mielihalunsa. Niinpä halujen ollessa alemmalla asteella „Lucullus haluaa saada aterioida Luculluksen kanssa“; kaksitoista teurassikaa paistetaan vartaan nenässä, jotta Antonius saisi milloin haluaa mieleisensä liha-annoksen;...</comment>
      <origin>128638</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2280" sha1="je2k4tahsaxicnj3ye0ipr9ovbbq7xc" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;muuttuu hienompien vaikutelmain alaiseksi, ja eläimellisten elä-
män olojen karkea ja yksinkertainen muoto vaihtuu miellyttävän
kauneuden kukoistukseen. Mikäli tarpeittensa tyydyttämisen
kyky hänellä kasvaa, sikäli kasvaa myöskin hänen mielihalunsa.
Niinpä halujen ollessa alemmalla asteella „Lucullus haluaa saada
aterioida Luculluksen kanssa“; kaksitoista teurassikaa paistetaan
vartaan nenässä, jotta Antonius saisi milloin haluaa mieleisensä
liha-annoksen; kaikki luonnon valtakunnat ryöstetään Kleopatran
kauneuden kohottamiseksi, ja syntyy marmoripylvästöjä, riippuvia
puutarhoja ja vuoren korkuisia pyramiideja. Ylempiin haluihin
siirtyessään ihmisessä herää semmoisia oireita, jotka ovat nuk-
kuneita kasvissa ja ainoastaan silloin tällöin eläimessä liikkuvat.
Järjen silmät aukeavat ja hän alkaa pyrkiä tietoon. Hän. uh-
mailee erämaiden tulista kuumuutta ja napaseutujen jäisiä meri-
myrskyjä, eikä hän tee sitä enää elatuksensa vuoksi; hän valvoo
yöt ainoastaan havaitakseen tähtien ikuista kiertokulkua. Hän
ponnistaa kaiket voimansa tyydyttääkseen nälkää, jommoista ei
yksikään eläin tunne, sammuttaakseen janoa, jota ei yksikään
eläin janoa.

Ulos luontoon, sisälle omaan itseensä, takasin mennei-
syyden sumujen läpi, eteenpäin tulevaisuutta verhoovan pimey-
den halki pyrkii se levoton tiedonhalu, joka herää heti kun
eläimelliset tarpeet tyydytettyinä vaikenevat. Kaiken olevaisen
takaa hän hakee siinä vallitsevia lakeja; hän tahtoo tietää,
kuinka maa on kokoon taottu, taivaankansi kalkuteltu, hän tah-
too tutkia itse elämänkin syviä syntyjä. Ja vihdoin, jos hänessä
vieläkin jalommat vaikuttimet pääsevät puhumaan, herää yhäkin
ylevämpi pyrkimys tuo intohimojen intohimo, tuo toivojen
toivo halu tavalla tai toisella omasta kohdastaan vaikuttaa
siihen, että elämä muuttuisi ihmisille paremmaksi ja valoisam-
maksi, että köyhyyden puute ja paheiden pimeys poistuisi, suru
iloon vaihtuisi. Hän kesyttää ja nöyryyttää eläimen itsessänsä,
hän kääntää selkänsä huveille ja luopuu vallasta; hän antaa rik-
kauden kokoomisen muiden huoleksi, muille jättää hän hetkel-
lisen nautintojen ilon ja päivänpaisteessa viruilemisen. Hän
-
-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>je2k4tahsaxicnj3ye0ipr9ovbbq7xc</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/138</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25236</id>
    <revision>
      <id>128639</id>
      <timestamp>2026-04-04T13:12:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tekee työtä sille, jota ei ole koskaan vielä nähnyt eikä koskaan tule näkemään, maineen vuoksi, tai ehkä tullakseen vaan jon- kunkaan verran lähemmäksi sitä tasa-arvoisuuden ihannetta, joka voi toteutua vasta pitkiä aikoja sen jälkeen kuin multakokkareet ovat hänen ruumisarkkuansa vasten kolahtaneet. Etukynnessä hän murtautuu eteenpäin, missä jäinen pakkanen häntä kohtaa, ja myös missä ihmisten kylmyys hänen työtänsä arvostelee, missä kivet ovat t...</comment>
      <origin>128639</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2250" sha1="p6dyjslarlbngvuzchkst9keozwld7z" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;tekee työtä sille, jota ei ole koskaan vielä nähnyt eikä koskaan
tule näkemään, maineen vuoksi, tai ehkä tullakseen vaan jon-
kunkaan verran lähemmäksi sitä tasa-arvoisuuden ihannetta, joka
voi toteutua vasta pitkiä aikoja sen jälkeen kuin multakokkareet
ovat hänen ruumisarkkuansa vasten kolahtaneet. Etukynnessä
hän murtautuu eteenpäin, missä jäinen pakkanen häntä kohtaa,
ja myös missä ihmisten kylmyys hänen työtänsä arvostelee,
missä kivet ovat terävimmät ja missä näreiköt hänen kasvojansa
repivät. Keskellä aikalaistensa ivaa ja ylenkatsetta, joka veit-
senä viiltää hänen sydäntänsä, rakentaa hän yhä vaan tulevai-
suutta; korpimaiden halki hän viitottaa polun, jonka sitte tule-
vat sukupolvet maanteiksi tasottavat. Yhä ylempiin ilma-
kerroksiin kohoaa hänen kaipuunsa, mukaansa vietellen; iḍän
tähti jo johtaa hänen kulkuansa. Ja katso! kohta herää hä-
nessä jo jumalainen henki: hän tahtoisi johtaa jo maailmallisen
elämän kulkua.

Eiköhän kuilu ole liian pohjaton, jotta tuo analogia voisi
sen ylitse ulottua? Elatusmahdollisuuksien lisääntyminen herät-
tää eläinkunnassa ainoastaan suvun lisääntymistä, mutta ihmis-
maailmassa samat seikat vaikuttavat hengen kehittymistä. Edel-
lisiin nähden esiintyy luova voima ainoastaan yksilöjen lukumää-
rän enentymisessä, mutta jälkimäisiin nähden se ehdottomasti
pyrkii kehittämään elämää, luoden sen korkeampia muotoja ja
yhä rikkaampia hengenvoimia. Ihminen on eläin, mutta paitși
eläintä hän on vielä jotakin muuta. Hän on se pyhä puu, jonka
juuret ovat maassa, mutta latva taivaissä kukoistaa.

Näin ollen kaikki nuo todistelusarjat, joihin perustuu oppi
väestön alituisesta taipumuksesta kasvamaan elatusvarojen ylitse,
näyttäytyvät, katsoipa niitä miltä näkökannalta tahansa, perus-
teettomilta. Logikan tuntijat sanoisivat, että noissa todiste-
luissa „keskitermin predikaatti on alaltaan ahtaampi kuin sub-
jekti, josta koko erehdys aiheutuu. Havaitsemamme tosiseikat
eivät tue tätä oppia, ja havaitsemamme analogiat eivät sitä
kannata. Se on harhanäky samallainen kuin se, joka niin kauan
esti ihmisiä ymmärtämästä maata pallon muotoiseksi ja kierto-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>p6dyjslarlbngvuzchkst9keozwld7z</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/547</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25237</id>
    <revision>
      <id>128642</id>
      <timestamp>2026-04-04T16:34:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Uten tekst */</comment>
      <origin>128642</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="13" sha1="ngohqhxbqg29qlh42yaae771xrctg99" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;0&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>ngohqhxbqg29qlh42yaae771xrctg99</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/544</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25238</id>
    <revision>
      <id>128644</id>
      <timestamp>2026-04-04T16:34:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: SISÄLLYS. JOHDATUS. Siv.  Ratkaistava kysymys .  1 ENSIMÄINEN KIRJA.  Työpalkka ja kapitaali. Luku  1. 2. 3. 4. 5.  Vallitseva oppi palkasta; opin vaillinaisuus . Taloustieteellisten nimitysten m erk ity s.................. Työpalkka ei lähde kapitaalista, vaan tuotetaan työllä . Työmiesten elatus ei lähde kapitaalista . Kapitaalin todelliset tehtävät . .  13 26 44 64 72  TOINEN KIRJA. 1. 2. 3. 4.  Väkiluku ja elintarpeet. Malthuksen oppi, sen synty ja perus...</comment>
      <origin>128644</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1076" sha1="a453inu1xr39ulkm0har1b4xfanccnx" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;SISÄLLYS.
JOHDATUS.
Siv.

Ratkaistava kysymys .

1
ENSIMÄINEN KIRJA.

Työpalkka ja kapitaali.
Luku

1.
2.
3.
4.
5.

Vallitseva oppi palkasta; opin vaillinaisuus .
Taloustieteellisten nimitysten m erk ity s..................
Työpalkka ei lähde kapitaalista, vaan tuotetaan työllä .
Työmiesten elatus ei lähde kapitaalista .
Kapitaalin todelliset tehtävät .
.

13
26
44
64
72

TOINEN KIRJA.
1.
2.
3.
4.

Väkiluku ja elintarpeet.
Malthuksen oppi, sen synty ja perusteet.
Tosiseikkoihin perustuvia johtopäätöksiä .
Analogioista johdettuja päätelmiä
Malthuksen opin kumoaminen

82
94
121
132

KOLMAS KIRJA.
1.
2.
3.
4.

Varain jakautumisen lait.
Tutkimuksen rajottaminen varain jakautumisen lakeihin. Näi­
den lakien välttämätön yhteys
.
. . 144
Maakorko ja sen laki........................................
. . 156
Kapitaalikorko ja sen vaikutin.......................................
164
Valekapitaalista ja siitä voitosta, jota usein erehdyksestä pide­
tään kapitaalikorkona.......................................................... 179&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>a453inu1xr39ulkm0har1b4xfanccnx</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>128645</id>
      <parentid>128644</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T16:46:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <origin>128645</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2062" sha1="8740nvx5gt18ejqvkb018c7w4l6gl3d" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;== Sisällys ==

&lt;div style=&quot;text-align:center; width:70%; margin:auto;&quot;&gt;

'''JOHDATUS'''
&lt;br&gt;
[[/Ratkaistava kysymys/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;1&lt;/span&gt;

&lt;br&gt;&lt;br&gt;

'''ENSIMÄINEN KIRJA'''
&lt;br&gt;&lt;small&gt;Työpalkka ja kapitali&lt;/small&gt;

&lt;div style=&quot;text-align:left; margin-top:0.5em;&quot;&gt;
1. [[Edistys ja köyhyys/Vallitseva oppi palkasta; opin vaillinaisuus/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;13&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
2. [[Edistys ja köyhyys/Taloustieteellisten nimitysten merkitys/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;26&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
3. [[Edistys ja köyhyys/Työpalkka ei lähde kapitalista, vaan tuotetaan työllä/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;44&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
4. [[Edistys ja köyhyys/Työmiesten elatus ei lähde kapitalista/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;64&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
5. [[Edistys ja köyhyys/Kapitalin todelliset tehtävät/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;72&lt;/span&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;br&gt;&lt;br&gt;

'''TOINEN KIRJA'''
&lt;br&gt;&lt;small&gt;Väkiluku ja elintarpeet&lt;/small&gt;

&lt;div style=&quot;text-align:left; margin-top:0.5em;&quot;&gt;
1. [[Edistys ja köyhyys/Malthuksen oppi, sen synty ja perusteet/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;82&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
2. [[Edistys ja köyhyys/Tosiseikkoihin perustuvia johtopäätöksiä/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;94&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
3. [[Edistys ja köyhyys/Analogioista johdettuja päätelmiä/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;121&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
4. [[Edistys ja köyhyys/Malthuksen opin kumoaminen/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;132&lt;/span&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;br&gt;&lt;br&gt;

'''KOLMAS KIRJA'''
&lt;br&gt;&lt;small&gt;Varain jakautumisen lait&lt;/small&gt;

&lt;div style=&quot;text-align:left; margin-top:0.5em;&quot;&gt;
1. [[Edistys ja köyhyys/Tutkimuksen rajoittaminen varain jakautumisen lakeihin. Näiden lakien välttämätön yhteys/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;144&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
2. [[Edistys ja köyhyys/Maakorko ja sen laki/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;156&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
3. [[Edistys ja köyhyys/Kapitalikorko ja sen vaikutin/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;164&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
4. [[Edistys ja köyhyys/Valekapitalista ja siitä voitosta, jota usein erehdyksestä pidetään kapitalikorkona/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;179&lt;/span&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;/div&gt;&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>8740nvx5gt18ejqvkb018c7w4l6gl3d</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/545</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25239</id>
    <revision>
      <id>128646</id>
      <timestamp>2026-04-04T16:46:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: II Luku  5. 6. 7. 8.  Siv.  Kapitaalikoron laki..................... 185 Työpalkat ja työpalkkainlak i............................... 194 Näiden lakien keskinäinenyhteys ja rinnakkuus.......................... 207 Ratkaistavan kysymyksen tasapainokohdista ollaan siis selvillä 209 NELJÄS KIRJA. Aineellisen edistyksen vaikutus om aisuuden jakautum iseen.  1. 2. 3. 4.  Probleemin vaikuttavat voimat ovat vielä löytämättä. . . Väestön lisääntymisen vaikutus omais...</comment>
      <origin>128646</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1845" sha1="09g42xdyzumj0in08j4tdz7yutc3dfe" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;II
Luku

5.
6.
7.
8.

Siv.

Kapitaalikoron laki.....................
185
Työpalkat ja työpalkkainlak i...............................
194
Näiden lakien keskinäinenyhteys ja rinnakkuus.......................... 207
Ratkaistavan kysymyksen tasapainokohdista ollaan siis selvillä 209
NELJÄS KIRJA.
Aineellisen edistyksen vaikutus om aisuuden jakautum iseen.

1.
2.
3.
4.

Probleemin vaikuttavat voimat ovat vielä löytämättä. . .
Väestön lisääntymisen vaikutus omaisuuden jakautumiseen
Kehittyvän tekniikan vaikutus varain jakautumiseen. .
Aineellisen edistyksen herättämän keinottelun vaikutus.

214
. 216
. 230
. 241

♦

VIIDES KIRJA.
Kysym yksen ratkaisu.

1. Yhäti uudistuvien teollisten ahdinkojen pääsyy............................ 245
2. Köyhyyden sitkeä jatkuminen keskellä kasvavaarikkautta
266
KUUDES KIRJA.
Parannuskeino.

1. Tavallisten parannusehdotusten riittämättömyys
2. Todellinen parannuskeino .
.
.
.

. 281
. 309

SEITSEMÄS KIRJA.
Parannuskeinon oikeam ielisyys.

1. Yksityisen maanomistuksen vääryys. .
312
2. Työväen orjistuminen lopullisena tuloksena yksityisestä maan­
omistusoikeudesta ........................
.
325
3. Maanomistajat korvausvaatimukset............................................... 336
4. Yksityinen maanomistusoikeus historian näkökannalta kat­
sottuna .......................................................................................346
5. Maanomistuksesta Yhdysvalloissa
. .
. 362
KAHDEKSAS KIRJA.
Parannuskeinon sovelluttaminen.

1. Yksityinen maanomistusoikeus ei ole sopusoinnussa maan par‘
haan käyttämistavan k a n s s a ................................................ 373
2. Kuinka yhtäläinen oikeus maahan on saavutettavissa ja säily­
tettävissä ............................................................................
379&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>09g42xdyzumj0in08j4tdz7yutc3dfe</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>128647</id>
      <parentid>128646</parentid>
      <timestamp>2026-04-04T16:48:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <origin>128647</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3091" sha1="3pjghmttdezzpjkcw15m16ch2alt8m2" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;&lt;div style=&quot;text-align:center; width:70%; margin:auto;&quot;&gt;

'''II'''

&lt;div style=&quot;text-align:left; margin-top:0.5em;&quot;&gt;
5. [[Edistys ja köyhyys/Kapitaalikoron laki/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;185&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
6. [[Edistys ja köyhyys/Työpalkat ja työpalkkain laki/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;194&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
7. [[Edistys ja köyhyys/Näiden lakien keskinäinen yhteys ja rinnakkaisuus/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;207&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
8. [[Edistys ja köyhyys/Ratkaistavan kysymyksen tasapainokohdista ollaan siis selvillä/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;209&lt;/span&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;br&gt;&lt;br&gt;

'''NELJÄS KIRJA'''
&lt;br&gt;&lt;small&gt;Aineellisen edistyksen vaikutus omaisuuden jakautumiseen&lt;/small&gt;

&lt;div style=&quot;text-align:left; margin-top:0.5em;&quot;&gt;
1. [[Edistys ja köyhyys/Probleemin vaikuttavat voimat ovat vielä löytämättä/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;214&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
2. [[Edistys ja köyhyys/Väestön lisääntymisen vaikutus omaisuuden jakautumiseen/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;216&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
3. [[Edistys ja köyhyys/Kehittyvän tekniikan vaikutus varain jakautumiseen/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;230&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
4. [[Edistys ja köyhyys/Aineellisen edistyksen herättämän keinottelun vaikutus/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;241&lt;/span&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;br&gt;&lt;br&gt;

'''VIIDES KIRJA'''
&lt;br&gt;&lt;small&gt;Kysymyksen ratkaisu&lt;/small&gt;

&lt;div style=&quot;text-align:left; margin-top:0.5em;&quot;&gt;
1. [[Edistys ja köyhyys/Yhäti uudistuvien teollisten ahdinkojen pääsyy/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;245&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
2. [[Edistys ja köyhyys/Köyhyyden sitkeä jatkuminen keskellä kasvavaa rikkautta/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;266&lt;/span&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;br&gt;&lt;br&gt;

'''KUUDES KIRJA'''
&lt;br&gt;&lt;small&gt;Parannuskeino&lt;/small&gt;

&lt;div style=&quot;text-align:left; margin-top:0.5em;&quot;&gt;
1. [[Edistys ja köyhyys/Tavallisten parannusehdotusten riittämättömyys/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;281&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
2. [[Edistys ja köyhyys/Todellinen parannuskeino/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;309&lt;/span&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;br&gt;&lt;br&gt;

'''SEITSEMÄS KIRJA'''
&lt;br&gt;&lt;small&gt;Parannuskeinon oikeamielisyys&lt;/small&gt;

&lt;div style=&quot;text-align:left; margin-top:0.5em;&quot;&gt;
1. [[Edistys ja köyhyys/Yksityisen maanomistuksen vääryys/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;312&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
2. [[Edistys ja köyhyys/Työväen orjistuminen lopullisena tuloksena yksityisestä maanomistusoikeudesta/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;325&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
3. [[Edistys ja köyhyys/Maanomistajain korvausvaatimukset/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;336&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
4. [[Edistys ja köyhyys/Yksityinen maanomistusoikeus historian näkökannalta katsottuna/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;346&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
5. [[Edistys ja köyhyys/Maanomistuksesta Yhdysvalloissa/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;362&lt;/span&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;br&gt;&lt;br&gt;

'''KAHDEKSAS KIRJA'''
&lt;br&gt;&lt;small&gt;Parannuskeinon sovelluttaminen&lt;/small&gt;

&lt;div style=&quot;text-align:left; margin-top:0.5em;&quot;&gt;
1. [[/Yksityinen maanomistusoikeus ei ole sopusoinnussa maan parhaan käyttämistavan kanssa/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;373&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
2. [[/Kunkin yhtäläinen oikeus maahan on saavutettavissa ja säilytettävissä/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;379&lt;/span&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;/div&gt;&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>3pjghmttdezzpjkcw15m16ch2alt8m2</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/140</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25240</id>
    <revision>
      <id>128648</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:06:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: paitsi noita Malthuksen „preventiivisiä esteitä&quot;, on olemassa vielä kolmaskin väen lisääntymisen ehkäisijä, joka pääsee vai- kuttamaan vasta silloin kuin varallisuuden tila kohoaa ja hengen viljelys kehittyy. Onhan tunnettua että syntyneiden luku on verrattain suurempi uusissa siirtomaissa, missä taistelu luonnon esteitä vastaan ei tarjoa paljon tilaisuutta hengen viljelykseen, samoin myös köyhyyden kouristamissa vanhempien maiden yhteiskuntaluokissa, joilta...</comment>
      <origin>128648</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2161" sha1="sojnmd5edo7s5y2q4afe9zcxb7n1pjr" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;paitsi noita Malthuksen „preventiivisiä esteitä&quot;, on olemassa
vielä kolmaskin väen lisääntymisen ehkäisijä, joka pääsee vai-
kuttamaan vasta silloin kuin varallisuuden tila kohoaa ja hengen
viljelys kehittyy. Onhan tunnettua että syntyneiden luku on
verrattain suurempi uusissa siirtomaissa, missä taistelu luonnon
esteitä vastaan ei tarjoa paljon tilaisuutta hengen viljelykseen,
samoin myös köyhyyden kouristamissa vanhempien maiden
yhteiskuntaluokissa, joilta keskellä rikkauden runsautta on riis-
tetty kaikki sen tarjoomat edut ja jotka ovat tuomitut miltei
eläimellisiin oloihin; jotavastoin syntyneiden lukumäärä on ver-
rattain pienempi niissä yhteiskuntakerroksissa, joille runsaampi
varallisuus on hankkinut riippumattomuutta, vapaata aikaa, kai-
kellaisia mukavuuksia, ja tehnyt elämän yleensä monipuolisem-
maksi ja vaiherikkaammaksi. Tämä seikka on ilmaistu jo iki-
vanhassa englantilaisessa sananlaskussa „a rich man for luck,
and a poor man for children“ (rikkaalle onnea, köyhälle lap-
sia). Sen oli havainnut myöskin Adam Smith; hän kertoo,
ettei Skottlannin ylängöllä ole ollenkaan harvinaista tavata näl-
kään nääntyvää vaimoa, joka on synnyttänyt kaksikymmentä-
kolme tai kaksikymmentäneljä lasta; ja onhan tuo ilmiö kaik-
kialla muuallakin niin silmiinpistävää, ettei se sen enempää
todistelua kaipaa.

Jos kansottumisen todellinen laki kuuluu niinkuin sen
minun käsittääkseni pitäisi kuulua, niin lisääntymisen taipumus
ei ole aina yhtäläinen, vaan voimakkaampi siellä, missä väki-
luvun enentyminen voisi aikaansaada yleistä vaurastumista ja
missä rotua uhkaa epäedullisten olojen synnyttämä kuolevai-
suus, ja heikompi siellä missä ihmisten kehittyminen käy
mahdollisemmaksi ja rodun olemassaolo on turvattu. Toisin
sanoen: kansottumisen laki on sopusoinnussa ja vuorovaikutuk
sessa henkisen kehityslain kanssa, ja tuota vaaraa, että ihmis-
lapsia syntyisi maailmaan siellä, missä ei ole mitään mahdolli
suutta niitä elättää, ei aiheuta mikään luonnonlaki, vaan yksis-
tään yhteiskunnalliset epäkohdat, jotka keskellä rikkauden pesiä&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>sojnmd5edo7s5y2q4afe9zcxb7n1pjr</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/141</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25241</id>
    <revision>
      <id>128649</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:07:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuomitsevat niin monia ihmisiä kiduttavaan nälkäkuolemaan. Toivon voivani todistaa tämän seikan aivan kumoamattomalla tavalla, sitten kuin olen ensin laittanut tien edestäni puhtaaksi ja pääsen hakemaan yhteiskunnallisen kehityksen todellisia la- keja. Olisi näet todistelulleni haitaksi, jos nyt jo edeltäpäin näitä lakeja esittäisin. Jos, osottamalla mahdottomaksi todistaa Malthuksen oppia niillä perusteilla, joita tavallisesti sen tukemi- seksi esille tuoda...</comment>
      <origin>128649</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1955" sha1="gamwtciorx1o2c3txj2586opj4ewcy8" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;tuomitsevat niin monia ihmisiä kiduttavaan nälkäkuolemaan.
Toivon voivani todistaa tämän seikan aivan kumoamattomalla
tavalla, sitten kuin olen ensin laittanut tien edestäni puhtaaksi
ja pääsen hakemaan yhteiskunnallisen kehityksen todellisia la-
keja. Olisi näet todistelulleni haitaksi, jos nyt jo edeltäpäin
näitä lakeja esittäisin. Jos, osottamalla mahdottomaksi todistaa
Malthuksen oppia niillä perusteilla, joita tavallisesti sen tukemi-
seksi esille tuodaan, olen saanut aikaan kieltoperäisen todistuk-
sen, niin on se toistaiseksi riittävää. Seuraavassa luvussa aijon
esittää positiivia, varsinaisia todisteita, joiden avulla osotan,
että muutamat tosiseikat ovat ilmeisessä ristiriidassa tuon opin
kanssa.

{{c|4. LUKU.}}

{{c|'''Malthuksen opin kumoaminen.'''}}

Oppi, että väkiluvun lisääntyminen pyrkii alentamaan palk-
koja ja synnyttämään köyhyyttä, on niin syvälle juurtunut ja
niin erottamattomasti yhdistynyt vallitseviin taloustieteellisiin teo-
rioihin; se on myös sellaisessa sopusoinnussa muutamien rah-
vaankin mielipiteitten kanssa, ja sellaisella sitkeydellä se palaa
yhä ja yhä uudestaan esille, että olen pitänyt välttämättömänä
näin tarkkaan punnita ja osottaa noiden järjestelmien perus-
teettomuutta, ennenkuin ryhdyin tarkastamaan niiden pätevyyttä
varsinaisiin tosiseikkoihin nähden. Sillä se seikka, että tuo oppi
on näin yleisesti hyväksytty, myöskin todistaa, miten kevytmielisesti
ihmiset unohtavat tosiasioita, kun joku ennakkoteoria heidän käsi-
tyksiänsä sokaisee; se on ehkä hämmästyttävimpiä todistuksia
niiden monien joukossa, joita ajatuksen maailmassa tavataan.
Nyt on oleva kokolailla helppo saattaa tämä teoria lopullisen
ja ratkaisevan tarkastelun alaiseksi. Selväähän on, että kysymys,
vaikuttaako väkiluvun lisääntyminen välttämättömästi työpalkan
vähenemistä ja puutteen synnyttämistä, on yksinkertaisesti vaan&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>gamwtciorx1o2c3txj2586opj4ewcy8</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/142</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25242</id>
    <revision>
      <id>128650</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:08:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kysymys siitä, pyrkiikö tämä lisääntyminen vähentämään sitä varallisuusmäärää, jota voidaan tuottaa jollakin määrätyllä työ- voimalla.  Niin vakuuttaa ainakin vallitseva taloustiede. Se otaksuu, että luonto antaa verrattain yhä vähemmän mitä enemmän siltä vaaditaan, joten kaksinkertainen työ ei siis voisi antaa kaksinker- taista tulosta; ja että siis lisääntynyt väkiluku pyrkisi painamaan työpalkkoja alas ja enentämään köyhyyttä, eli, kut...</comment>
      <origin>128650</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2235" sha1="6au2ie09yk8dppssk3eg580wvh9f2ed" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;kysymys siitä, pyrkiikö tämä lisääntyminen vähentämään sitä
varallisuusmäärää, jota voidaan tuottaa jollakin määrätyllä työ-
voimalla.

Niin vakuuttaa ainakin vallitseva taloustiede. Se otaksuu,
että luonto antaa verrattain yhä vähemmän mitä enemmän siltä
vaaditaan, joten kaksinkertainen työ ei siis voisi antaa kaksinker-
taista tulosta; ja että siis lisääntynyt väkiluku pyrkisi painamaan
työpalkkoja alas ja enentämään köyhyyttä, eli, kuten Malthus
sanoo, synnyttäisi paheita ja kurjuutta. John Stuart Mill lau-
suu saman ajatuksen seuraavilla sanoilla:

„Millä sivistysasteella tahansa oleva suurempi väkiluku ei
yleensä voi tulla niin hyvin toimeen kuin samalla asteella oleva
pienempi. Juuri luonnonantimien niukkuus, eikä yhteiskunnan
puolelta kohtaava vääryys, aiheuttaa liikaväen synnyttämän ran-
gaistuksen. Omaisuuden epätasainen jako ei pahenna, oloja,
vaan korkeintain saattaa epäkohdat helpommin tuntuviksi. Ei
auta sanoa, että kaikki suut, jotka väkiluvun lisääntyessä saate-
taan maailmaan, tuovat mukanaan myös parin vastaavaa kättä.
Uudet suut vaativat yhtä paljon ravintoa kuin vanhatkin, mutta
kädet eivät voikaan tuottaa yhtä paljon kuin ennen. Jos kaikki
tuotannon välineet olisivat koko kansan yhteistä omaisuutta ja
koko tuote olisi parhaalla mahdollisella oikeamielisyydellä kaik-
kien kesken samalla mitalla jaéttu, ja jos vielä edellytettäisiin,
että näin järjestetyssä yhteiskunnassa harrastus olisi aina yhtä
virkeää ja työn tulos aina yhtä suuri kuin nykyään, niin tosin
se riittäisi tekemään koko nykyisen väestön erinomaisen hyvin-
voivaksi; mutta kun täma väkiluku olisi ehtinyt kasvaa kaksin-
kertaiseksi mikä kansan nykyisiin tapoihin ja elatusvarain
runsauteen nähden tapahtuisi noin parinkymmenen vuoden kulut-
mimmoinen olisikaan silloin sen tila? Se seikka, että
niin suuressa määrin lisääntyneen väestön elättämiseksi pitäisi
ryhtyä huonompien maiden muokkaamiseen ja parempien mai-
den vaivaloisempaan ja vähemmän tuottavaan viljelemiseen, saat-
taisi lopultakin kaikki yhteiskunnan jäsenet surkeasti köyhty-
mään, ellei vaan teollisuuden kehitys ja tuottavuus samaan
tua
-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>6au2ie09yk8dppssk3eg580wvh9f2ed</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/143</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25243</id>
    <revision>
      <id>128651</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:09:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aikaan kohoaisi ennen kuulumattomaan määrään. Jos väkiluvun lisääntyminen jatkuisi samassa suhteessa, tulisi pian sellainen aika, jolloin ei kelläkään olisi muuta kuin aivan välttämättö- mimpiä elintarpeita, ja sen jälkeen vielä sellainen aika, ettei olisi edes sitäkään, vaan kuolema vihdoin panisi sulun kaikkea enempää lisääntymistä vastaan“. 1)  Kaiken tuon minä epään! Väitän asianlaidan olevan juuri päivastaisen. Väitän, että millä sivi...</comment>
      <origin>128651</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2134" sha1="pdetqjyi33r2vm2kczqkend5lydlsf9" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;aikaan kohoaisi ennen kuulumattomaan määrään. Jos väkiluvun
lisääntyminen jatkuisi samassa suhteessa, tulisi pian sellainen
aika, jolloin ei kelläkään olisi muuta kuin aivan välttämättö-
mimpiä elintarpeita, ja sen jälkeen vielä sellainen aika, ettei
olisi edes sitäkään, vaan kuolema vihdoin panisi sulun kaikkea
enempää lisääntymistä vastaan“. 1)

Kaiken tuon minä epään! Väitän asianlaidan olevan
juuri päivastaisen. Väitän, että millä sivistysasteella tahansá
suurempi ihmisjoukko ylipäänsä voi paremmin tulla toimeen
kuin pienempi. Väitän, että yhteiskunnan puolelta tapahtuva
vääryys, eikä luonnon niukkuus, aiheuttaa sen puutteen ja sen
kurjuuden, jonka vallitseva taloustiede sanoo liikaväen synnyttä-
mäksi. Väitän, että ne uudet suut, joita väen lisääntyminen
saattaa maailmaan ja jotka eivät tarvitse enempää ravintoa kuin
vanhat, tuovat mukanaan siihen myöskin kädet, jotka luonnon-
omaisista syistä voivat tuottaa enemmän kuin vanhat. Väitän,
että mitä suurempi väkiluku on, sitä suurempi on se varallisuus,
joka, muuten yhtäläisissä oloissa ja oikeamielisessä omaisuuden
jaossa, tulisi kunkin osalle. Väitän, että tasa-arvoisuuden valli-
tessa väkiluvun luonnollinen lisääntyminen pyrkii alituisesti teke-
mään jokaisen yksilön entistä rikkaammaksi, eikä köyhem-
mäksi.

Näin määriteltyäni riidanalaisen kysymyksen, siirryn sitä
tarkastamaan tosiseikkojen valossa.

Mutta tällöin, vaikkapa ehkä vähän tulen toistaneeksikin
jo puhuttuja asioita, tahtoisin varottaa lukijaa eräästä käsittei-
den sekaannuksesta, joka on huomattavissa hyvin kuuluisillakin
kirjailijoilla. Kysymys, jota tutkistelumme tässä tarkottaa, ei
ole kysymys siitä, millaisissa väkilukusuhteissa voidaan enin ela-
tusvaroja tuottaa, vaan siitä, millaisissa suhteissa ilmaantuu suu-
rinta kykyä varallisuuden tuotantoon. Sillä tuotantokyky, olipa
tuotanto mitä laatua tahansa, on yhtä kuin kyky tuottaa ela-
tusvaroja, ja
varojen tai varallisuutta tuotta-
päinvastoin

1) Principles of Political Economy 1 kirja, 13 luku, 2 osa.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>pdetqjyi33r2vm2kczqkend5lydlsf9</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/144</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25244</id>
    <revision>
      <id>128652</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:09:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vain voimien kulutus, olipa missä muodossa tahansa, on samaa kuin itse elatusvarojen kulutus. Otaksukaamme, että taskussani on rahaa. Sillä voin ostaa joko ravintoa tai şikareita tai koru- kapineita tai teatterilippuja. Timanttikappale on arvoltaan yhtä kuin niin ja niin monta säkkiä jauhoja, s. o., keskimäärin menee yhtä paljon työkustannuksia timanttien tuottamiseen kuin menisi niin ja niin monen jauhosäkin tuottamiseen. Ja jos minä syy- dän timantteja vai...</comment>
      <origin>128652</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2200" sha1="2b7huvirt7mst8tj3v378zllhbrvu6j" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;vain voimien kulutus, olipa missä muodossa tahansa, on samaa
kuin itse elatusvarojen kulutus. Otaksukaamme, että taskussani
on rahaa. Sillä voin ostaa joko ravintoa tai şikareita tai koru-
kapineita tai teatterilippuja. Timanttikappale on arvoltaan yhtä
kuin niin ja niin monta säkkiä jauhoja, s. o., keskimäärin menee
yhtä paljon työkustannuksia timanttien tuottamiseen kuin menisi
niin ja niin monen jauhosäkin tuottamiseen. Ja jos minä syy-
dän timantteja vaimoni pukuun, niin sillä tuhlaan yhtä suurta
tuotantovoimaa, kuin jos olisin uhrannut niin ja niin paljon ela-
tusvaroja johonkin turhamaiseen tarkotukseen. Jos käytän lakei-
jaa, niin mahdollisesti vähennän maan kyntäjien lukua. Kas-
vattamalla ja hoitamalla kilpa-ajohevosta kulutan huolta ja työtä,
joka riittäisi monen hevosen elättämiseen ja ruokkimiseeu.
Juhlatulituksen tai kunnialaukausten tuottama varojen hukka on
sama kuin niin ja niin paljojen elatusvarain lystikseen polttami-
nen. Rykmentin tai sotalaivan ylläpito on yhtä kuin suunnata
tuottamattomiin tarkotuksiin työtä, joka olisi voinut elättää
useita tuhansia ihmisiä. Senpä vuoksi jonkun yhteiskunnan
kykyä tuottamaan elatusvaroja ei saa mitata sen mukaan, kuinka
paljon varsinaisia elatusvaroja siinä tuotetaan, vaan sen mukaan,
kuinka paljon minkälaista tahansa tuotantovoimaa siinä kulu-
tetaan.

Ei tässä tarvitse mitään pilventakaisia järkeilyjä. Kysymys
on yksinkertaisista tosiseikoista. Väheneekö suhteellinen tuot-
tamiskyky väkiluvun lisääntyessä?

Tosiseikat puhuvat niin selvää kieltä, ettei tarvitse muuta
kuin kääntää niihin huomiota, niin asia jo selvenee. Olemme
viime aikoina nähneet monissa uudemmissa maissa väkiluvun
ripeästi lisääntyvän. Mutta eikö näissä maissa yhtaikaa varal-
lisuuskin ole vielä nopeammin lisääntynyt? Näemme monta
sellaista maata, jonka väestö on yhä vielä kasvamassa. Emmekö
näe varallisuuden kasvavan näissä maissa vieläkin nopeammin?
Onko mitään epäilystä siitä, että Englannin väkiluvun lisään-
tyessä 2%:n mukaan vuosittain, sen varallisuus on lisääntynyt
vieläkin suuremmassa suhteessa? Eikö ole totta, että kun
-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>2b7huvirt7mst8tj3v378zllhbrvu6j</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/145</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25245</id>
    <revision>
      <id>128653</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:10:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Yhdysvaltain väkiluku on joka 29 vuodessa käynyt kaksinker- taiseksi ¹), maan varallisuus on käynyt kaksinkertaiseksi paljon lyhyemmissä kausissa? Eikä ole totta, että muuten yhtäläisissä väkilukunsa ja sivistyksensä puolesta yhdenlaisissa tiheämmin asuttu maa on samalla rikkain maa? Eivätkö nuo tiheään asutut itäiset yhdysvaltiot ole väkilukuunsa verraten rikkaampia, kuin harvempaan asutut läntiset ja eteläi- set valtiot? Eikö Englanti, jonka väkiluku...</comment>
      <origin>128653</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2178" sha1="8fe5fr6gvya0eukirm4mi9926q72pal" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Yhdysvaltain väkiluku on joka 29 vuodessa käynyt kaksinker-
taiseksi ¹), maan varallisuus on käynyt kaksinkertaiseksi paljon
lyhyemmissä kausissa? Eikä ole totta, että muuten yhtäläisissä
väkilukunsa ja sivistyksensä puolesta yhdenlaisissa
tiheämmin asuttu maa on samalla rikkain maa?
Eivätkö nuo tiheään asutut itäiset yhdysvaltiot ole väkilukuunsa
verraten rikkaampia, kuin harvempaan asutut läntiset ja eteläi-
set valtiot? Eikö Englanti, jonka väkiluku on näidenkin itäis-
ten valtioiden väkilukua tiheämpi, myöskin ole verrattain näitä
rikkaampi? Missä näemme rikkautta kaikkein tuhlaavimmalla
tavalla syydettävän tuottamattomiin tarkotuksiin, kuten komei-
hin rakennuksiin, hienoihin kalustoihin, upėihin ajovaunuihin,
muistopatsaihin, maalauksiin, puutarhoihin, huvialuksiin? Eikö
juuri siellä, missä väestö on tiheintä, eikä suinkaan siellä, missä
se on harvinta? Missä on enin sellaisia ihmisiä, joita tuotanto
elättää heidän itsensä tekemättä tuottavaä työtä: ihmisiä, jotka
elävät koroistaan, ylhäisiä tyhjäntoimittajia, varkaita, palvelijoita,
asianajajia, lääkäreitä, kirjailijoita j. n. e.? Eikö siellä, missä
väestö on tiheätä, eikä suinkaan siellä, missä se on harvaa?-
Mistä virtaa kapitaali, voittoa antavaa käyttöä hakeakseen? Eikö
se tule tiheästi asutuista maista harvaan asuttuihin maihin?
Kaikki tämä todistaa epäilemättömästi, että rikkautta on run-
saammin missä väkeä on runsaammin, ja että varallisuus, minkä
joku työmäärä voi tuottaa, kasvaa väestön lisääntymisen mukana.
Minne käännämmekin katseemme, joka paikasta kohtaa meitä
sama ilmiö. Samoissa sivistysoloissa, samoilla teollisuuden kehi-
tysasteilla, samojen lakien ja laitoksien alaisuudessa on aina
tiheämmin asutut maat myöskin rikkaammat maat.

Tarkastakaamme erästä yksityistapausta, joka kaikkien
esimerkkien joukosta näyttää ensi katsaukselta paraiten tukevan
juuri sitä oppia, jota vastaan olemme nyt sotimassa, tarkas-
takaamme erästä maata, missä työpalkat todella ovat kovasti

1). Vuoteen 1860 asti oli suhde 35 prosenttia joka vuosikyṁ-
menessä.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>8fe5fr6gvya0eukirm4mi9926q72pal</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/146</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25246</id>
    <revision>
      <id>128654</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:10:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: laskeutuneet väestön lisääntyessä, ja missä luonnonantimien vähentyminen on ilmeisenä tosiasiana eikä minään riidanalaisena teoriana. Se maa on Kalifornia. Kun kultalöydön jälkeen ensimäinen siirtolaistulva täytti tämän maan, oli luonto siellä sangen anteliaalla päällä. Jokien rantamilla ja vesijätöillä saat- toi mitä alkuperäisimmillä työaseilla koota vuosisatain huuhto- mia kultamurusia sellaiset määrät, että päiväpalkakseen sai noin unssi...</comment>
      <origin>128654</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2287" sha1="9grea00tqg7fhgc95xs0o0iwajhzxpt" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;laskeutuneet väestön lisääntyessä, ja missä luonnonantimien
vähentyminen on ilmeisenä tosiasiana eikä minään riidanalaisena
teoriana. Se maa
on Kalifornia. Kun kultalöydön jälkeen
ensimäinen siirtolaistulva täytti tämän maan, oli luonto siellä
sangen anteliaalla päällä. Jokien rantamilla ja vesijätöillä saat-
toi mitä alkuperäisimmillä työaseilla koota vuosisatain huuhto-
mia kultamurusia sellaiset määrät, että päiväpalkakseen sai noin
unssin, joka on yhtä kuin 16 dollaria. Mehevän ruohoisilla
tasangoilla kävi laidunta lukemattomia hevos- ja karjalaumoja,
niin suurissa laumoissa, että ken hyvänsä sai matkansa varrelta
heittää satulansa uuden ratsun selkään tai teurastaa syötäväk-
seen härkämullikan, kunhan vaan omistajalle jätti takasin nahan,
joka oli ainoa mihin tämä saattoi arvoa panna. Hedelmällinen,
ensi kertaa viljelykseen pantu maa kasvatti pelkän kynnön ja
kylvön jälkeen sellaisia satoja, joita vanhemmissa maissa ei aina-
kaan ilman runsainta lannoitusta ja huolellisinta muokkausta voi
saada. Keskellä tätä luonnon anteliaisuutta olivat työpalkat ja
korko näinä Kalifornian varhaisempina aikoina korkeampia kuin
missään muualla maailmassa.

Tämä luonnon alkuperäinen anteliaisuus on sittemmin yhä
laimentumistaan laimentunut mikäli lisääntyvän väestön vaatimuk-
set ovat kasvamistaan kasvaneet. Yhä huonompia kultasuonia
on täytynyt ottaa työnalaisiksi; eikä nykyään enää tavatakaan
mitään tuottavampia suonia, vaan vaatii kullan kaivaminen san-
gen suuria kapitaaleja, suurta ammattitaitoa, mutkikasta koneis-
toa ja tarjoo melkoista häviön vaaraa. Hevoset ovat kalliita ja
Nevadan salviapensaikoissa syötettyä karjaa kuletetaan nyt rau-
tateitse vuoriharjanteen ylitse San Fransiskoon teurastettaviksi;
maamiehet alkavat jo olkea säästellä ja varata lannotusta, ja
jopa sellainenkin maa on viljelykseen otettu, joka kolmen vuo-
den kasvun perästä tuskin enää neljäntenä ilman keinotekoista
kastelua satoa antaisi. Yhtaikaa tämän mukana ovat palkat ja
korko olleet yhtämittaa laskemassa. Moni on tyytyväinen, kun
saa työstään viikossa sen mikä ennen saatiin päivässä, ja rahoja
on saatavana nyt sellaisesta vuosikorosta, jota ennen ei olisi&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>9grea00tqg7fhgc95xs0o0iwajhzxpt</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/147</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25247</id>
    <revision>
      <id>128655</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:10:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: paljoksuttu kuukausikorkonakaan. Onko nyt tuo suhde luonnon vähentyneen tuottavuuden ja vähentyneiden palkkojen välillä syyn ja vaikutuksen keskinäistä suhdetta? Onko totta, että työ- palkka on tässä alhaisempi senvuoksi, että työ tuottaa vähem- män varallisuutta?  Päinvastoin! Työn kyky varallisuuden tuottamiseen ei ollut · Kaliforniassa vuonna 1879 vähäisempi kuin vuonna 1849, vaan suurempi. Luullakseni ei kukaan, joka ottaa huomatakseen, kuinka suunnatto...</comment>
      <origin>128655</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2254" sha1="e0a6biie9zgilz7lrib0ut06q37ptew" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;paljoksuttu kuukausikorkonakaan. Onko nyt tuo suhde luonnon
vähentyneen tuottavuuden ja vähentyneiden palkkojen välillä
syyn ja vaikutuksen keskinäistä suhdetta? Onko totta, että työ-
palkka on tässä alhaisempi senvuoksi, että työ tuottaa vähem-
män varallisuutta?

Päinvastoin! Työn kyky varallisuuden tuottamiseen ei ollut
· Kaliforniassa vuonna 1879 vähäisempi kuin vuonna 1849, vaan
suurempi. Luullakseni ei kukaan, joka ottaa huomatakseen,
kuinka suunnattomasti työn tuotteliaisuus on näinä vuosina Kali-
forniassa edistynyt maanteiden, telakkain, vesijohtojen, rautatei-
den, höyrylaivain, sähkölaitosten ja kaikellaisten koneiden, kulku-
yhdistysten, niiden lukemattomien etujen avulla, jotka syntyvät
väestön enentymisestä, ei kukaan voi epäillä, etteikö se tulos,
minkä työ saapi Kaliforniassa luonnosta irti, ole nyt yleensä
paljoa suurempi kuin noitten vielä täysinäisten kultapenkereitten
ja koskemattomien uutismaitten aikana, sillä inhimillisen työn
osa on laajentunut ja enemmän kuin korvannut luonnon puo-
lelta tapahtuneen voimain vähennyksen. Että tämä johtopäätös
pitää paikkansa, siitä puhuvat ne monet seikat, jotka osottavat
varallisuuden kulutuksen verrattuna työmiesten lukuun olevan
nykyään paljon suuremman kuin ennen aikaan. Sen sijaan kuin
väestön silloin muodostivat melkein yksistään vaan paraassa
iässä olevat miehet, on siellä nyt suureksi osaksi myös naisia
ja lapsia, ja onpa muitakin tuotannon ulkopuolella olevia henki-
löitä lisääntynyt suuremmassa määrässä kuin väestö kokonai-
suudessaan; näemme siellä nyt ylellisyyttä, joka on noussut pal-
jon enemmän kuin palkat ovat laskeutuneet; näemme entisten
nahka- ja paperikotain asemesta nyt asumuksia, jotka loistossa
voivat kilpailla Europan palatsien kanssa; San Fransiskon ka-
duilla ajelevat nyt vaunut livreihin puettuine lakeijoineen, ja
huvialuksia on ankkuroitunut sen satamiin; koroilla elävä sääty-
luokka on käynyt yhä lukuisammaksi; siellä on nyt semmoisia
pohatoita, joiden rinnalla entiset rikkaat olisivat olleet köyhiä
kuin lappalaiset; lyhyesti, katsoipa minne suuntaan tahansa,
kaikkialla kohtaa meitä ilmeisiä todistuksia siihen, että varallisuu-
-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>e0a6biie9zgilz7lrib0ut06q37ptew</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/148</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25248</id>
    <revision>
      <id>128656</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:11:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: den sekä tuotanto että kulutus on kasvanut vielä nopeammin kuin väestö, ja että, jos joku yhteiskuntaluokka saa osakseen vähemmän varallisuutta kuin mitä se tarvitsee, se tapahtuu ainoastaan varallisuuden epätasaisemman jaon vuoksi.  Se, mikä tässä erikoistapauksessa heti silmiin pistää, on yh- dellä tapaa kaikkialla muuallakin vallitsemassa, jos vaan asioita sy- vemmältä tarkastellaan. Rikkaimpia maita eivät ole ne maat, missä luonto on tuhlaavaisin, vaan...</comment>
      <origin>128656</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2347" sha1="npbrkdsu7qmhrq8e3vjzngcrilwbh2e" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;den sekä tuotanto että kulutus on kasvanut vielä nopeammin
kuin väestö, ja että, jos joku yhteiskuntaluokka saa osakseen
vähemmän varallisuutta kuin mitä se tarvitsee, se tapahtuu
ainoastaan varallisuuden epätasaisemman jaon vuoksi.

Se, mikä tässä erikoistapauksessa heti silmiin pistää, on yh-
dellä tapaa kaikkialla muuallakin vallitsemassa, jos vaan asioita sy-
vemmältä tarkastellaan. Rikkaimpia maita eivät ole ne maat, missä
luonto on tuhlaavaisin, vaan ne, missä työ sujuu ripeimmin; ei siis
Meksiko, vaan Massatshusets, ei Brasilia, vaan Englanti. Ne
maat, missä väestö on tiheintä ja kovimmin panee luonnon-
voimia koetukselle, ovat, muuten samallaisten olojen vallitessa,
niitä maita, missä suurin osa tuotannosta voidaan panna ylelli-
syyteen ja tuottamattomien henkilöiden elättämiseen; niitä maita,
joissa on runsaimmin kapitaalia, ja jotka tarvittaessa, esimer-
kiksi sodan tullen, voivat kestää suurinta voimain menettämistä.
Että varain tuotannon, verrattuna tehtyyn työhön, täytyy olla
runsaamman tiheästi asutuissa maissa, kuten Englannissa, kuin
maissa, missä työpalkka ja korot ovat korkeat, käy ilmi siitä, että
vanhoissa maissa (vaikka siellä ottaa tuottavaan työhön osaa
paljon pienempi väkimäärä) melkoisesti suurempi ylijäämä työstä
riittää muuhun kuin vaan ruumiin tarpeitten tyydyttämiseen.
Uudessa maassa on sen koko käytettävänä oleva työvoima vä-
littömän tuotannon palveluksessa. Ei ole ainoatakaan tervettä
miestä, joka ei olisi jossain tuottavassa työssä kiinni, ainoata-
kaan naista, joka ei talouden asioissa askartaisi. Ei ole mitään
vaivaisia tai kerjäläisiä, mitään rikkaita tyhjäntoimittajia, mitään
kansanluokkia, joiden työ tarkottaisi vaan pitää huolta rikkaiden
mukavuudesta ja heidän oikkujansa palvella, ei mitään puhtaasti
kirjallisia tai tieteellisiä seuroja, ei mitään ryöstöstä elävää pahan-
tekijäluokkaa eikä liioin mitään suurta luokkaa, jonka tehtävänä
olisi yhteiskunnan puolustaminen noita pahantekijöitä vastaan.
Vaikka siis maan kaikki voimat käytetään tuotantoon, ei kansan
kokonaisuuteen nähden ole kuitenkaan olemassa tai edes voi olla
olemassa niin suurta varain kulutusta kuin vanhoissa maissà;
sillä vaikkakin alhaisemman yhteiskuntaluokan asema on parempi,&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>npbrkdsu7qmhrq8e3vjzngcrilwbh2e</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/149</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25249</id>
    <revision>
      <id>128657</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:11:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: koskapa ei ole ketään, joka ei pystyisi kuunolla itseänsä elättä- mään, niin eipä myöskään ole niitä, jotka saisivat paljon enem- pää kuin vähimmin saaja; on harvoja tai ei ole yhtäkään, joka voisi elää vanhempien maiden ylellisyydessä tai edes lähimaille vastaavissa mukavuuksissa. Se osottaa, että viimemainittujen maiden varain kulutus on väkilukuun verraten suurempi, huoli- matta siitä, että varain tuottaıniseen menevän työn summa on pienempi e...</comment>
      <origin>128657</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2212" sha1="1g6zs2qxhkfwbm8axtyxuozidvm66k7" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;koskapa ei ole ketään, joka ei pystyisi kuunolla itseänsä elättä-
mään, niin eipä myöskään ole niitä, jotka saisivat paljon enem-
pää kuin vähimmin saaja; on harvoja tai ei ole yhtäkään, joka
voisi elää vanhempien maiden ylellisyydessä tai edes lähimaille
vastaavissa mukavuuksissa. Se osottaa, että viimemainittujen
maiden varain kulutus on väkilukuun verraten suurempi, huoli-
matta siitä, että varain tuottaıniseen menevän työn summa on
pienempi eli että vähempi työmiesjoukko. tuottaa enemmän
varoja; sillä onhan varat ensin tuotettavat ennenkuin niitä käy
kuluttaminen.

Tähän ehkä voi huomauttaa, että vanhempien maiden
runsaampi rikkaus ei ole katsottava suuremman tuotantokyvyn
aiheuttamaksi, vaan seuraukseksi sellaisesta suurten varain ka-
saantumisesta, johon uudella maalla ei vielä ole ollut tilaisuutta
eikä voimaa.

Onkin syytä hetkisen pysähtyä tähän rikkauksien kasaantu-
miseen. Asianlaita on sellainen, että rikkautta voi kasata oikeas-
taan hyvin mitättömissä määrin. Yhteiskunnat niinkuin yksi-
tyisetkin elävät enimmäkseen „kädestä suuhun“. Todelliset
varallisuusesineet eivät näet salli kasaamista; joitakuita harvoja
muotoja lukuun ottamatta ne yleensä eivät siedä pitempiaikaista
säilyttämistä. Maapallon raaka-ainekset, jotka sittenkuin ovat
työn kautta saatetut haluttuun muotoonsa ovat yhteiskunnan
varallisuutta, pyrkivät alituisesti takasin alkutilaansa. Jotkut
varallisuusesineiden muodot kestävät vaan muutamia tuntia, toi-
set joitakuita päiviä, toiset muutamia kuukausia, muutamia vuo-
sia, mutta ani harvat pysyvät sukupolvesta toiseen. Ajatel-
kaamme varallisuusesineitä, jotka ovat kaikkein hyödyllisintä ja
pysyvintä laatua, laivoja, rakennuksia, rautateitä, koneita. Ellei
tehtäisi alituisesti työtä nüden ylläpitämiseksi ja uudistamiseksi,
kävisivät ne aivan pian kelpaamattomiksi. Ajatelkaamme, että
työ jossakin maassa kokonaan pysähtyisi; silloin varallisuus hä-
viäisi melkein yhtä pian, kuin vesisuihku, jonka putki tukitaan.
Kun työ sitten jälleen pannaan käyntiin, niin varalliṣuuttakin
melkein samassa hetkessä jälleen syntyy. Se on jo kauan sitte&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>1g6zs2qxhkfwbm8axtyxuozidvm66k7</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/150</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25250</id>
    <revision>
      <id>128658</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:11:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: huomattu seikka, silloin kuin sodat tai muut maanvaivat ovat varallisuutta hävittäneet, hävittämättä kuitenkaan itse väestöä. Lontoon suuresta vuonna 1666 tapahtuneesta tulipalosta huoli- matta ei tässä kaupungissa ole mitään varallisuuden vähennystä huomattavissa, ei myöskään ole Chicago nyt vähemmän rikas kuin milloin v. 1870 sitä samallainen onnettomuus kohtasi. Näille tulen hävittämille paikoille ovat työtä tekevät kädet pys- tyttäneet vielä...</comment>
      <origin>128658</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2253" sha1="kgsmptuxydeg96m3z34dnyvl670vbpk" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;huomattu seikka, silloin kuin sodat tai muut maanvaivat ovat
varallisuutta hävittäneet, hävittämättä kuitenkaan itse väestöä.
Lontoon suuresta vuonna 1666 tapahtuneesta tulipalosta huoli-
matta ei tässä kaupungissa ole mitään varallisuuden vähennystä
huomattavissa, ei myöskään ole Chicago nyt vähemmän rikas
kuin milloin v. 1870 sitä samallainen onnettomuus kohtasi.
Näille tulen hävittämille paikoille ovat työtä tekevät kädet pys-
tyttäneet vielä komeampia rakennuksia ja koonneet niihin vielä
suurempia tavaravarastoja; ja kaupungin historiasta tietämätön
matkailija, kulkiessaan katuja pitkin, ei voisi edes aavistaakaan,
että vaan joitakuita vuosia sitte koko kaupunki oli yhtenä mus-
tana palorauniona. Tuo sama seikka, että nimittäin varallisuus
alituisesti uudistuu, on erittäinkin silmiinpistävä vastaperustetuissa
kaupungeissa Väkiluvun ja työn tuotteliaisuuden ollessa samat
on eilispäivän kaupungilla oleva nautittavanaan yhtä paljon kuin
Rooman aikoina perustetulla kaupungilla. Ei kukaan, joka on
Melbournen tai San Fransiskon nähnyt, voi epäillä, että jos
Englannin asukkaat siirrettäisiin Uuteen Seelantiin, ottamatta
mukaan mitään ennestään kasattuja rikkauksia, Uusi Seelanti
aivan pian olisi yhtä rikas kuin Englanti nyt; tai päinvastoin,
että jos Englannin nykyinen väkiluku menisi yhtä pieneksi kuin
Uuuden Seelannin nykyinen, niin se kasatuista rikkauksistaan
huolimatta pian joutuisi yhtä köyhäksi kuin jälkimäinen. Kasa-
tut varat näyttävät suhtautuvan yhteiskunnan elimistöön melkein
samalla tavalla kuin kasatut ravintoaineet suhtautuvat ruumiin
elimistöön. Jokunen määrä kasattua varallisuutta saattaa kyllä
olla tarpeen ja voi olla hädän tullen apuna; mutta edellisten
sukupolvien tuottamia varoja voidaan tavallisuudessa yhtä vähällä
syyllä pitää nykyisen kulutuksen pohjana, kuin voidaan sanoa
viime vuonna syötyjen päivällisten antavan ihmiselle työvoimia
tänä vuonna.

Näitä seikkoja mainitsen enemmän vaan niiden yleisen
merkityksen vuoksi kuin sen vuoksi, että ne jotakin vaikuttaisi-
vat puheena olevaan kysymykseen. Sillä ilmankin niitä on sel-
vää, että suurempi varain kulutus voidaan sanoa perustuvan&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>kgsmptuxydeg96m3z34dnyvl670vbpk</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/151</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25251</id>
    <revision>
      <id>128659</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:11:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: suurempaan varain kasaantumiseen ainoastaan siinä tapauksessa, että kasatut varat todella vähenevät, mutta kun kasattujen va- rain määrä pysyy entisellään ja vielä enemmän silloin kuin se lisääntyy, edellyttää enentynyttä varain kulutusta aina myös enentynyt varain tuotanto. Verrannemmeko eri yhteiskuntia toisiinsa tai saman yhteiskunnan eri kehityskausia toisiinsa, on päivänselvää, että se edistyksen tila, jonka todistuksena väen lisääntyminen on, to...</comment>
      <origin>128659</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2238" sha1="2j3n0riu035cof4v041m4ur3k9a6rxz" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;suurempaan varain kasaantumiseen ainoastaan siinä tapauksessa,
että kasatut varat todella vähenevät, mutta kun kasattujen va-
rain määrä pysyy entisellään ja vielä enemmän silloin kuin se
lisääntyy, edellyttää enentynyttä varain kulutusta aina myös
enentynyt varain tuotanto. Verrannemmeko eri yhteiskuntia
toisiinsa tai saman yhteiskunnan eri kehityskausia toisiinsa, on
päivänselvää, että se edistyksen tila, jonka todistuksena väen
lisääntyminen on, todistaa itse puolestaan sekä kulutuksen että
varallisuuden lisääntymistä, eikä ainoastaan kokonaisuuteen näh-
den vaan myöskin keskimääräisesti kutakin asukasta kohden.
Siis merkitsee väestön lisääntyminen, niin kuin se tähän asti on
kaikkialla esiintynyt, yleensä aina varallisuustuotannon lisäänty-
mistä eikä suinkaan sen vähentymistä.

Ja syy siihen on aivan ilmeinen: Sillä vaikkapa otaksut-
taisiinkin, että väestön lisääntyminen heikontaa luonnon merki-
tystä tuotannossa pakottamalla ottamaan huonompaakin maata
viljelyksen alaiseksi, niin enentää puolestaan juuri tämä väen
lisääntyminen ihmistyön merkitystä tuotannossa niin suuressa
määrässä, että häviö runsain mitoin korvaantuu. Missä kaksi-
kymmentä henkeä yhteisesti työskentelee, siellä luonnonantimien
niukkuudestakin huolimatta he tuottavat enemmän kuin kaksi-
kymmentä kertaa sen, minkä yksi henkilö saisi aikaan kaikkein
anteliaammallakin paikalla. Mitä tiheämpi väestö on, sitä moni-
puolisemmaksi käy työn jako, sitä tuntuvammaksi säästöt tuo-
tannossa ja vaihdossa. Näinpä siis totuutena esiintyy Malthuksen
opin täydellinen vastakohta, nimittäin, että niissä rajoissa, joita
ulommas ei ole mitään syytä otaksua väkiluvun vastaisuudessa-
kaan kasvavan, voi jokaisella yhteiskunnallisella kehitysasteella
suurempi ihmismäärä saada aikaan enemmän varallisuutta ja
paremmin, tyydyttää kunkin yksityisen tarpeita, kuin pienempi
ihmismäärä.

Tarkastakaammepa vaan tosiseikkoja. Voiko mikään olla
sen ilmeisempää kuin että syynä sivistyksen paraimmissa keskuk-
sissa vallitsevaan puutteenalaisuuteen ei ole tuotantovoimain
heikkous? Maissa, missä suurin köyhyys vallitsee, näyttävät&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>2j3n0riu035cof4v041m4ur3k9a6rxz</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/152</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25252</id>
    <revision>
      <id>128660</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:12:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuotantovoimat, jos niitä vaan täydellisesti käytettäisiin, olevan kylläkin voimakkaita hankkimaan yhteiskunnan vähäväkisimmille- kin ei ainoastaan hyvää vaan ylellistäkin toimeentuloa. Se teolli- suuden lamaustila, se ahdinko kauppaliikkeessä, jonka kirous meidän päivinämme painaa sivistynyttä maailmaa, ei tietenkään johdu mistään tuotantovoimain puutteesta. Missä vika lienee- kään, ei se ole ainakaan kyvyttömyydessä tuottaa varallisuutta, se on selv...</comment>
      <origin>128660</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1411" sha1="ichxuqlgnf5u4vnkdvr7rqvjlwgj7ns" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;tuotantovoimat, jos niitä vaan täydellisesti käytettäisiin, olevan
kylläkin voimakkaita hankkimaan yhteiskunnan vähäväkisimmille-
kin ei ainoastaan hyvää vaan ylellistäkin toimeentuloa. Se teolli-
suuden lamaustila, se ahdinko kauppaliikkeessä, jonka kirous
meidän päivinämme painaa sivistynyttä maailmaa, ei tietenkään
johdu mistään tuotantovoimain puutteesta. Missä vika lienee-
kään, ei se ole ainakaan kyvyttömyydessä tuottaa varallisuutta, se
on selvää.

Juuri tuo seikka, että puute ilmestyy siellä missä tuo-
tantovoima on paraimmillaan ja varallisuuden tuotanto runsain,
sepä onkin se arvotus, jonka edessä sivistysmaailma neuvotonna
seisoo, ja jonka perille me nyt koetamme päästä. Silminnähtä-
västi Malthuksen oppi, joka puutteen syyksi panee tuotanto-
voimain heikkenemisen, ei voi tätä arvotusta ratkaista. Tuo
teoria on ristiriidassa kaikkien tosiseikkain kanssa. Se ei ole
mitään muuta kuin mielivaltainen yritys sysätä jumalallisten lakien
niskoille kaikki syy siihen asiain tilaan, joka, kuten jo tähän-
astisestakin selonteosta voimme päättää, johtuu yksistään vaan
ihmisten omista järjettömistä laitoksista. Tämä päätelmä tulee
jatkuvissa tutkisteluissamme vielä lopullisesti todistettavaksi. Mei-
dän on näet vielä tutkiminen, mikä on se varsinainen syy, joka
keskellä kasvavaa rikkautta synnyttää köyhyyttä.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>ichxuqlgnf5u4vnkdvr7rqvjlwgj7ns</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/153</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25253</id>
    <revision>
      <id>128661</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:13:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|'''KOLMAS KIRJA.'''}}  {{c|Varain jakautumisen lait.}}  Kun ensimäiset koneet keksitään jonkun erikoisen liikkeen aikaansaamiseksi, ovat ne aina sangen mutkik- kaita, ja myöhemmät teknikot tavallisesti huomaavat samoja liikkeitä voitavan saada paremmin aikaan vähem- millä pyörillä, vähemmillä liikejohdoilla kuin alkuperäi- sessä koneessa tarvittiin. Samoin ovat myös tieteelliset järjestelmät aina sangen mutkikkaita, ja tavallisesti otak- sutaan, että uus...</comment>
      <origin>128661</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1264" sha1="9p6webs181i1jys4urydsxxy5cz8xr0" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;{{c|'''KOLMAS KIRJA.'''}}

{{c|Varain jakautumisen lait.}}

Kun ensimäiset koneet keksitään jonkun erikoisen
liikkeen aikaansaamiseksi, ovat ne aina sangen mutkik-
kaita, ja myöhemmät teknikot tavallisesti huomaavat
samoja liikkeitä voitavan saada paremmin aikaan vähem-
millä pyörillä, vähemmillä liikejohdoilla kuin alkuperäi-
sessä koneessa tarvittiin. Samoin ovat myös tieteelliset
järjestelmät aina sangen mutkikkaita, ja tavallisesti otak-
sutaan, että uusi yhdysside, uusi periaate on välttämätön,
jotta kaksi näennäisesti eri ilmiötä saataisiin yhdistetyksi;
mutta usein tapahtuu, että sittemmin yksi ainoa suuri,
yhdistävä periaate havaitaan, johon voidaan sulkea ja
keskenään yhdistää kaikki nuo hajanaiset, koko luokalle
ominaiset ilmiöt.

{{Oikea|Adam Smith.}}
{{c|
1 LUKU.

'''Tutkimuksen rajottaminen varain jakautumisen lakei-
hin. Näiden lakien välttämätön yhteys.'''
}}

Uskallan toivoa tutkimuksemme toistaiseksi täydelleen to-
distaneen, ettei taloustieteen nimessä annettu tavallinen selitys
ratkaistavanamme olevaan kysymykseen oikeastaan selitä niin
mitään.

Etteivät työpalkat aineellisen edistyksen ohella nouse, vaan
pikemminkin pyrkivät laskeutumaan, sitä ei voi selittää sen&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>9p6webs181i1jys4urydsxxy5cz8xr0</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/154</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25254</id>
    <revision>
      <id>128662</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:14:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: teorian avulla, että muka työmiesluvun lisääntymisen vuoksi kapitaali olisi alituisesti jaettava yhä pienempiin palkkamääriin. Sillä työpalkan lähde, kuten olemme nähneet, ei ole kapitaali, vaan työn välitön tuote. Jokainen tuottavaa työtä tekevä mies tuottaa oman palkkansa sen mukaan kuin työtä tekee, ja jokai- nen uusi työmies tuo mukanaan lisäyksen todelliseen palkkojen lähteeseen, lisäyksen yhteiseen varallisuuden varastoon, mikä lisäys on tavalli...</comment>
      <origin>128662</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2160" sha1="6jpnpwdqevi43qn0v8k8991pcxha0s3" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;teorian avulla, että muka työmiesluvun lisääntymisen vuoksi
kapitaali olisi alituisesti jaettava yhä pienempiin palkkamääriin.
Sillä työpalkan lähde, kuten olemme nähneet, ei ole kapitaali,
vaan työn välitön tuote. Jokainen tuottavaa työtä tekevä mies
tuottaa oman palkkansa sen mukaan kuin työtä tekee, ja jokai-
nen uusi työmies tuo mukanaan lisäyksen todelliseen palkkojen
lähteeseen, lisäyksen yhteiseen varallisuuden varastoon, mikä
lisäys on tavallisesti paljon suurempi kuin hänen palkkaansa
menevä määrä.

Kysymystä ei käy myöskään ratkaiseminen sen teorian
avulla, että luonto muka antaisi vähemmän, mikäli siltä väestön
lisääntyessä enemmän vaaditaan; sillä työn kasvava tuotteliai-
suus vaikuttaa, että edistyksen jokaisena kautena yleensä tapah-
tuu varallisuuden alituinen kasvaminen, ja että tiheimmin asutut
maat ovat, muuten samojen olosuhteiden vallitessa, aina myös
rikkaimpia maita.

Tähän asti olemme tehneet kysymystä vaan mutkikkaam-
maksi. Olemme kumonneet teorián, joka tavallaan selitti olevia
oloja, mutta siten olemme tehneet nuo olot entistäkin vaikeam-
miksi selittää. On niinkuin olisi Ptolemeuksen järjestelmän
kukoistusaikana saatu todistetuksi, etteivät aurinko ja tähdet
kierrä maata. Päivän ja yön vaihtelu,' samoin kuin taivaan-
kappalten näennäinen liikkuminen maan ympäri jäisivät kuiten-
kin selittämättä, ja vanhaan teoriaan pitäisi ehdottomasti tur-
vautua, niin kauan kuin mitään uutta, parempaa selitystä ei
olisi sijalle saatu. Tutkimuksemme ovat vieneet meidät siihen
johtopäätökseen, että jokainen tuottavan työn tekijä luo itse
oman palkkansa, ja että työmiesluvun lisääntymisen pitäisi enen-
tää jokaisen yksityisen palkkaa samoin kuin varallisuuden varas-
toa kokonaisuudessaankin; mutta ilmeiset tosiseikat osottavat
kuitenkin aivan päinvastoin, että moni työmies ei voi löytää
työansiota, ja että työväen lisääntyminen tuo mukanaan palkko-
jen alennusta. Lyhyesti sanoen, olemme todistaneet, että palk-
kojen pitäisi olla ylimmillään siellä, missä ne todellisuudessa.
ovat alimmillaan.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>6jpnpwdqevi43qn0v8k8991pcxha0s3</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/155</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25255</id>
    <revision>
      <id>128663</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:14:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Siitä huolimatta olemme kuitenkin tulleet päämääräämme lähemmäksi. Löytääksemme, mitä haemme, on aluksi kyllä. hyvä, kun keksimme, mistä sitä ei pidä hakea. Olemmehan ainakin saaneet tutkimusalamme rajotetuksi ja määrätyksi. Sillä siitä olemme nyt kaikissa tapauksissa selvillä, että syy, joka tuotantovoimain tavattomasta kasvamisesta huolimatta päästää työläisten suuren joukon ainoastaan vähimpään mahdolliseen osallisuuteen tuotteesta, ei ole...</comment>
      <origin>128663</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2277" sha1="tplc26v46spzjia4zb4nmg9jgvirece" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Siitä huolimatta olemme kuitenkin tulleet päämääräämme
lähemmäksi. Löytääksemme, mitä haemme, on aluksi kyllä.
hyvä, kun keksimme, mistä sitä ei pidä hakea. Olemmehan
ainakin saaneet tutkimusalamme rajotetuksi ja määrätyksi. Sillä
siitä olemme nyt kaikissa tapauksissa selvillä, että syy, joka
tuotantovoimain tavattomasta kasvamisesta huolimatta päästää
työläisten suuren joukon ainoastaan vähimpään mahdolliseen
osallisuuteen tuotteesta, ei ole kapitaalin niukkuudessa eikä liioin
niiden luonnonvoimain vähenemisessä, jotka ovat työn pohjana.
Kun syytä ei siis voi löytää laeissa, jotka määräävät varain
tuotantoa, on se haettava niistä laeista, jotka määräävät varain
jakautumista. Siirtykäämme siis näihin.

On välttämätöntä tarkastaa pääpiirteissä varain jakautumi-
sen koko järjestelmää. Löytääksemme sen syyn, joka väestön
kasvaessa ja tuotannollisten menettelytapojen yhä kehittyessä
enentää alimpien luokkien köyhyyttä, on meidän löytäminen se
laki, joka määrää, kuinka suuri osa tuotteesta tulee palkaksi
työlle. Mutta löytääksemme palkkalain tai ainakin ollaksemme
asiastamme varmoja, kun sen löydämme, on meidän sitä paitsi
päästävä selville niistä laeista, jotka määräävät, mitkä osat työn
tuotteesta joutuvat kapitaalin ja maanomistajan käsiin; sillä kun
maa, työ ja kapitaali ovat yhteisesti tuottamassa varallisuutta,
niin jakautuu tuotekin juuri näiden kolmen keşken.

Jonkun maan tuotteilla tai tuotannolla ymmärretään sen
asukkaiden tuottamien varallisuusesineiden yhteenlaskettua sum-
maa sitä yleistä varastoa, josta (mikäli ennakkovarastot
eivät vähene) kaikki kulutukset ja kaikki tulot ovat suoritetta-
vat. Kuten jo eräässä toisessa paikassa olen maininnut, on
tuotannon käsitteeseen luettava paitsi uusien esineiden tuotta-
mista myöskin sitä hinnan enennystä, joka syntyy kuljetuksen
tai vaihdon kautta. Varallisuuden tuotantoa tapahtuu sekä
sellaisissa yhteiskunnissa, jotka harjottavat yksinomaan kauppaa,
että semmoisissa, jotka harjottavat yksinomaan maanviljelystä tai
teollisuutta; ja sekä edellisissä että jälkimäisissä on osa tästä
tuotannosta tuleva kapitaalin, osa työn ja osa maanomistajan&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>tplc26v46spzjia4zb4nmg9jgvirece</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/156</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25256</id>
    <revision>
      <id>128664</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:15:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hyväksi, jos maalla on jotain arvoa. Todellisuudessa menee osa tuotetuista varoista kapitaalin uudistumiseen, jota keskeyty- mättä kulutetaan ja joka keskeytymättä vaihtuu uuteen. Mutta tätä seikkaa ei ole pakko ottaa lukuun, koska siitä pääsee pitä- mällä kapitaalia jonakin alituisesti pysyvänä, jommoisena sekä puheessa että ajatuksissa kapitaalia pidämmekin. Kun siis puhumme tuotteesta, niin ymmärrämme sitä varallisuuden osaa, joka jää jälelle sitten...</comment>
      <origin>128664</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2123" sha1="6xty7543286jjnrcitxegld3cpjar8e" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;hyväksi, jos maalla on jotain arvoa.
Todellisuudessa menee
osa tuotetuista varoista kapitaalin uudistumiseen, jota keskeyty-
mättä kulutetaan ja joka keskeytymättä vaihtuu uuteen. Mutta
tätä seikkaa ei ole pakko ottaa lukuun, koska siitä pääsee pitä-
mällä kapitaalia jonakin alituisesti pysyvänä, jommoisena sekä
puheessa että ajatuksissa kapitaalia pidämmekin. Kun siis
puhumme tuotteesta, niin ymmärrämme sitä varallisuuden osaa,
joka jää jälelle sittenkuin siitä lasketaan pois tuotantoon käyte-
tyn kapitaalin uudistukseen menevä määrä; ja kun puhumnie
korosta tai kapitaalin kasvusta, niin tarkotamme kaikkea sitä,
mikä kapitaalin hyväksi tulee ylitse sen osan, jolla kapitaalia
uudistetaan tai ylläpidetään.

Tosiseikkoja on edelleen sekin, että jokaisessa maassa,
joka on kehittynyt alkuperäisempää kehitysastettansa edemmäs,
osa tuotteista menee veroihin ja joutuu hallituksen kulutetta-
vaksi. Mutta täta asianhaaraa ei tarvitse ottaa lukuun, milloin
kysymys on varain jakautumislakien hakemisesta. Toistaiseksi
voi jättää verotuksen joko kokonaan huomioon ottamatta taikka
pitää sitä kerran kaikkiaan määrättynä tuotteen vähennyksenä.
Samoin voimme toistaiseksi käsitellä sitä erää, joka tuotteesta
menee muutamanlaisien monopolien osalle, näillä kun on sama
vaikutusvoima kuin verotuksellakin; niistä puhumme eräässä seu-
raavista luvuista (4:nessä).

Vasta päästyämme jakautumisen lakien perille, voimme
nähdä onko verotuksella siihen vaikutusta ja mikä vaikutus
tämä on.

Meidän on itsen löytäminen kaikki nämä lait tai ainakin
kaksi niistä. Sillä sen, että nämä lait (ainakin kokonaisuudes-
saan) ovat tulleet vallitsevassa taloustieteessä väärin käsitetyikai,
huomaa paitsi edellisistä selonteoistamme myös kaikista vallalla
olevan koulun oppikirjoista.

Ennen kaikkea se käy ilmi niissä käytetyistä nimityksistä.
Kaikissa taloustieteellisissä teoksissa sanotaan meille, että
tuotannon kolme tekijää ovat: maa, työ ja kapitaali, ja että
koko tuote alkujaan jakautuu kolmeen vastaavaan osaan
On&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>6xty7543286jjnrcitxegld3cpjar8e</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/157</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25257</id>
    <revision>
      <id>128665</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:15:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: siis tarpeen kolme nimitystä, joista kukin selvästi ilmaisee yhtä näistä osista, samalla sulkien muut syrjään. Maakorko, sem- moisena kuin sitä määritellään, ilmaisee kylläkin selvästi ensi- mäisen näistä osista, nimittäin sen, joka tulee maanomistajan käsiin. Työpalkka, semmoisena kuin sitäkin määritellään, ilmai- see niinikään riittävän selvästi tuon toisen osan, joka muodos- taa korvauksen työstä. Mutta mitä tulee kolmanteen nimityk- seen,...</comment>
      <origin>128665</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2290" sha1="r2buw692p1tu9an4pibp0y3tf3x3zqw" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;siis tarpeen kolme nimitystä, joista kukin selvästi ilmaisee yhtä
näistä osista, samalla sulkien muut syrjään. Maakorko, sem-
moisena kuin sitä määritellään, ilmaisee kylläkin selvästi ensi-
mäisen näistä osista, nimittäin sen, joka tulee maanomistajan
käsiin. Työpalkka, semmoisena kuin sitäkin määritellään, ilmai-
see niinikään riittävän selvästi tuon toisen osan, joka muodos-
taa korvauksen työstä. Mutta mitä tulee kolmanteen nimityk-
seen, jonka pitäisi ilmaista korvausta kapitaalin käyttämisestä,
niin siihen nähden tapaamme pätevimpinä pidetyissä teoksissa
aivan erinomaista häilyväisyyttä ja hämmennystä.

Tavallisen puhekielen sanoista ilmaisee sana korko parai-
ten kapitaalin käyttämisestä tulevaa korvausta; sillä tavallisessa
merkityksessä se ilmaisee kapitaalin korvausta, sulkemalla pois
kaikki mikä koskee kapitaalin käyttämiseen ja hoitamiseen pan-
tua työtä, samoin myös kaikki, mikä koskee häviönvaaraa
mikäli se
ei tarkota itse kapitaalia. Sana „voitto“ käytetään
melkein samassa merkityksessä kuin sana tulo, ja sillä tarkote-
taan summaa, joka saadaan liikkeeseen pannun, takasin tulevan
summan ylitse, ja johon usein luetaan oikeastaan maakorkona
pidettäviä tuloja; siihen sisältyy melkein aina tulot, jotka
oikeastaan ovat työpalkkaa, samoin myös korvaus häviönvaarasta,
joka kutakin erilaista kapitaalinkäyttöä seuraa. Näin ollen, jos
sanalle ei tahdo antaa perin mielivaltaista merkitystä, ei tätä
sanaa voi taloustieteessä käyttää merkitsemään kapitaalin koh-
dalle tulevaa osuutta, vastakohtana niille osuuksille, jotka tule-
vat työn ja maanomistuksen kohdalle.

Kaikki tämä tosin tunnustetaan taloustieteen pääteoksissa.
Adam Smith tekee erinomaisella tavalla selkoa siitä, kuinka työ-
palkka ja häviönvaaran korvaus muodostavat melkoisen osan
voitosta, huomauttamalla, miten apteekin haltijain ja pikkukaup-
piaitten suuri voitto on oikeastaan katsottava heidän työnsä
palkaksi eikä kapitaalin koroksi; miten edelleen ne suuret voi-
tot, joita joskus saadaan rohkeilla yrityksillä, kuten tullikavalluk-
silla ja puutavarakaupalla, oikeastaan ovat katsottavat ylimääräi-
sen häviönvaaran korvauksiksi, mikä ajan pitkään painaa kapi-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>r2buw692p1tu9an4pibp0y3tf3x3zqw</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/158</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25258</id>
    <revision>
      <id>128666</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:15:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taalin käyttämisestä tulevan korvauksen tavalliseen tai tavallista vielä pienempään määräänsä. Samantapaisia selityksiä annetaan useimmissa myöhemmissä teoksissa, joissa voitto tarkkaan mää- ritellään tavallisessa merkityksessään tai ehkä korkeintaan sulke- malla pois maakorko. Kaikissa näissä teoksissa sanotaan luki- jalle, että voitto muodostuu kolmesta alkuaineesta: työnjohtami- sen tai tarkastamisen palkkiosta, häviönvaaran korvauksesta ja koros...</comment>
      <origin>128666</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2277" sha1="bipftvmqf83tuh5d6fbjr1esh92fd2o" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;taalin käyttämisestä tulevan korvauksen tavalliseen tai tavallista
vielä pienempään määräänsä. Samantapaisia selityksiä annetaan
useimmissa myöhemmissä teoksissa, joissa voitto tarkkaan mää-
ritellään tavallisessa merkityksessään tai ehkä korkeintaan sulke-
malla pois maakorko. Kaikissa näissä teoksissa sanotaan luki-
jalle, että voitto muodostuu kolmesta alkuaineesta: työnjohtami-
sen tai tarkastamisen palkkiosta, häviönvaaran korvauksesta ja
korosta, s. o. kapitaalin käyttämisen korvauksesta.

Siis „voitto&quot; sanaa ei voi sen tavallisessa eikä vallitsevan
taloustieteen sille nimenomaan antamassa merkityksessä käyttää
silloin kuin kysymys on varain jakautumisesta noiden tuotannon
kolmen tekijän kesken. Ottipa sanaṁ sen jokapäiväisessä merki-
tyksessä tai siinä erikoisessa merkityksessä, missä sitä talous-
tieteilijät käyttävät, niin heti kuin tulee puhe varain jakautumi-
sesta maakoroksi, työpalkoiksi ja voitoksi, tuntuu se aivan
samalta kuin jos puhuttaisiin ihmiskunnan jakautumisesta mie-
hiin, naisiin ja ihmisiin; ja kuitenkin juuri tuo tapahtuu kai-
kissa taloustieteen yleispäteviksi tunnustetuissa teoksissa, saattaen
lukijan kokonaan pyörälle. Ensin sanotaan voiton käsitettä
nimenomaan kolmesta osasta kokoonpannuksi, nimittäin teettä-
mispalkkiosta, häviövaaran korvauksesta sekä korosta, s. o. käy-
tetyn kapitaalin tuottamasta puhtaasta tulosta,
sitte aletaan
puhua varain jakautumisesta maanvuokraan, työpalkkaan ja kapi-
taalin voittoon.

Olen aivan varma siitä, että tuhannet ihmiset ovat pää-
tänsä vaivanneet tämän nimitysten sekasorron vuoksi ja epätoi-
voisina luopuneet turhasta yrityksestä, arvellen, että kun vika ei
tietenkään voi olla niin suurten ajattelijain, sen täytyy olla hei-
dän omassa tyhmyydessään. Ehkä näille ihmisille voi olla
jonkun verran lohdutusta siitä, että sellainen mies kuin Buckle-
kin, jolla todella oli hämmästyttävän selvä järki ymmärtämään
mitä luki ja joka oli tarkkaan lukenut kaikkia etevimpiä talous-
tieteilijöitä, Adam Smithistä alkaen, oli kuitenkin niin auttamat-
tomasti hämmentynyt noiden käsitteiden vuoksi. Sillä Buckle
(katso I kirja, 2 luku ja siihen kuuluva muistutus) puhuu yhtä-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>bipftvmqf83tuh5d6fbjr1esh92fd2o</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/159</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25259</id>
    <revision>
      <id>128667</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:16:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mittaa varain jakautumisesta maakorkoon, työpalkkaaan, kapi- taalikorkoon ja voittoon.  Ei sitä huoli ihmetellä. Sillä nimenomaan ensin erotel- tuaan voiton käsitteen kolmeen tekijään: johtamispalkkioon, häviönvaaran korvaukseen, sekä korkoon, puhuvat samaiset taloustieteilijät, voittoa koskevia seikkoja käsitellessään, asioita, jotka ilmeisesti tarkottavat ainoastaan sitä voiton osaa, jonka he ovat nimittäneet koroksi; ja kun he sitte alkavat erityisesti pu...</comment>
      <origin>128667</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2261" sha1="3ymnup4aha33cpw6xl5bqh3i6e7jj92" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;mittaa varain jakautumisesta maakorkoon, työpalkkaaan, kapi-
taalikorkoon ja voittoon.

Ei sitä huoli ihmetellä. Sillä nimenomaan ensin erotel-
tuaan voiton käsitteen kolmeen tekijään: johtamispalkkioon,
häviönvaaran korvaukseen, sekä korkoon, puhuvat samaiset
taloustieteilijät, voittoa koskevia seikkoja käsitellessään, asioita, jotka
ilmeisesti tarkottavat ainoastaan sitä voiton osaa, jonka he ovat
nimittäneet koroksi; ja kun he sitte alkavat erityisesti puhua
korosta, tuovat he esiin kaikenlaista hölynpölyä kysynnästä ja
tarjonnasta taikka mainitsevat seikkoja, jotka oikeastaan koske-
vat vaan häviönvaaran korvausta ja jolloin he selvästi käyttävät
tätä sanaa
sen jokapäiväisessä merkityksessä, eikä siinä talous-
tieteellisessä, minkä itse ovat sille antaneet ja mistä tuo kor-
vauksen käsite on suljettu pois. Jos lukija ottaa vaivakseen
katsahtaa John Stuart Millin „Kansantalouden perustuksiin&quot; ja
verrata siinä voittoa käsittelevää lukua (II kirja, 15 luku) kor-
koa käsittelevään lukuun (III kirja, 23 luku), on lukija tällä
taloustieteen selväpäisimmällä edustajalla havaitseva niin häm-
mästyttävän esimerkin tuon seikan johdosta syntyvään sekavuu-
teen, että kaikki lisäesimerkit näyttäytyvät tarpeettomiksi.

Moiset miehet eivät ole kuitenkaan syyttä tähän sekasor-
toon joutuneet. Jos he toinen toisensa jälkeen ovat seuran-
neet Adam Smithiä, niinkuin pojat „tee-niinkuin-minä“ („fol-
low my leader“) -leikissä hyppäävät milloin toinen hyppää
ją lankeevat milloin toinen lankee, niin tottapa hänen eteensä
oli tullut joku este, jonka yli hän oli hypännyt, ja joku kuoppa,
johon hän oli langennut.

Vaikeus, josta hämminki heidän keskuudessaan saa alkunsa,
johtuu tuosta ennakolta hyväksytystä palkkateoriasta. Syistä,
jotka olen ennen osottanut, oli heistä näyttänyt päivänselvältä,
että muutamien työläisluokkain palkat riippuvat suhteesta kapi-
taalin ja työläisten lukumäärän välillä. On kuitenkin olemassa
muutamia työpalkan lajeja, joihin nähden tämä teoria on sel-
västi soveltumaton, joten on tullut tarpeelliseksi rajottaa työpal-
kan käsitettä ahtaampaan, jokapäiväisessä puheessa käytettyyn&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>3ymnup4aha33cpw6xl5bqh3i6e7jj92</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/160</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25260</id>
    <revision>
      <id>128668</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:16:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: merkitykseensä. Tämän johdosta, jos „korko“ nimitystä ruvet- taisiin käyttämään (nünkuin tätä nimitystä yllämainittujen mää- ritelmien mukaan olisikin käytettävä) merkitsemään kolmatta osuutta jakautuvassa tuotteessa, niin kaikki mieskohtaisen työn palkat, paitsi niinsanottua päiväläistä, jäisivät lukuunottamatta. Mutta sanomalla, että varain jakautuminen tapahtuu maakoron palkan ja voiton välillä, eikä maakoron, palkan ja kapitaalikoron vä...</comment>
      <origin>128668</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2274" sha1="abtvvlipq8kqy4tnzhsc7h54itookh7" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;merkitykseensä. Tämän johdosta, jos „korko“ nimitystä ruvet-
taisiin käyttämään (nünkuin tätä nimitystä yllämainittujen mää-
ritelmien mukaan olisikin käytettävä) merkitsemään kolmatta
osuutta jakautuvassa tuotteessa, niin kaikki mieskohtaisen työn
palkat, paitsi niinsanottua päiväläistä, jäisivät lukuunottamatta.
Mutta sanomalla, että varain jakautuminen tapahtuu maakoron
palkan ja voiton välillä, eikä maakoron, palkan ja kapitaalikoron
välillä, ovat taloustieteilijät kylläkin mukavasti tämän vaikeuden
ohitse livahtaneet; kaikki työpalkat, jotka eivät sopineet enna-
kolta otaksutun palkkalain alaisiksi, luettiin pitemmittä mutkitta
voittoon, eli työn teettämisestä ja johdosta tulevaan palkkioon.

Jos luemme tarkkaan, mitä taloustieteilijät sanovat varain
jakautumisesta, niin huomaamme, että heidän muuten oikeasta
määritelmästään huolimatta tuota palkan käsitettä käytetään
selvittämättömässä kaksoismerkityksessä; mikä ei logiikan sään-
töjä vastaa; sillä palkalla ei tällöin ymmärretä kaikkea palkkaa,
vaan ainoastaan muutamia sen lajeja, nimittäin palkkoja, joita
teettäjä maksaa ruumiillisen työn tekijälle. Muut palkat sitte
pannaan kapitaalikorvausten nimiin ja luetaan voiton käsittee-
seen kuuluviksi, joten käy peräti mahdottomaksi erottaa toisis-
taan varsinaista kapitaalin korvausta ja ihmisponnistusten kor-
vausta. Asianlaita on kuin onkin se, että taloustiede ei ole
onnistunut antamaaan selvää ja johdonmukaista esitystä varain
jakautumisesta. Maakoron laki on selvästi esitetty, mutta on
muusta eritetty. Kaikki muu on hämärää ja yhteytöntä seka-
melskaa.

Jo itse suuntakin näissä taloustieteellisissä esityksissä
puhuu ajatuksenjuoksun hämmingistä ja johdonmukaisuuden
puutteesta. Minun tieten ei ole ainoassakaan teoksessa noita.
jakautumisen lakeja käsitelty tavalla, joka antaisi lukijalle tilai-
suutta yleiskatsaukseen, niiden keskinäistä yhteyttä nähdäkseen;
vaan kaikki se, mitä niistä kustakin erikseen sanotaan, on
sekaantunut valtiollisten ja siveellisten mietteiden hämäryyteen.
Syy ei ole kaukaa haettava. Asettaa nuo kolme jakaantumisen
lakia, semmoisina kuin niitä nykyään opetetaan, vierekkäin, se
+&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>abtvvlipq8kqy4tnzhsc7h54itookh7</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/161</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25261</id>
    <revision>
      <id>128669</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:17:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: olisi samaa kuin yhdellä kertaa antaa ilmi, että niiden väliltä puuttuu välttämätön keskinäinen yhteys.  Varain jakautumisen lait ovat luonnollisesti verrannollisuu- den lakeja ja niiden on siis oleminen sellaisessa keskinäisessä suhteessa, että jos kaksi niistä ovat tunnettuja, kolmas voidaan näistä johtaa. Sillä jos sanotaan, että yksi kokonaisuuden kol- mesta osasta on muuttunut suuremmaksi tai pienemmäksi, niin se merkitsee, että yksi molemmista toisist...</comment>
      <origin>128669</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2205" sha1="hhwbd76r48wkc5pivjbhygagyfs9ttn" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;olisi samaa kuin yhdellä kertaa antaa ilmi, että niiden väliltä
puuttuu välttämätön keskinäinen yhteys.

Varain jakautumisen lait ovat luonnollisesti verrannollisuu-
den lakeja ja niiden on siis oleminen sellaisessa keskinäisessä
suhteessa, että jos kaksi niistä ovat tunnettuja, kolmas voidaan
näistä johtaa. Sillä jos sanotaan, että yksi kokonaisuuden kol-
mesta osasta on muuttunut suuremmaksi tai pienemmäksi, niin
se merkitsee, että yksi molemmista toisista osista tai kumpikin
näistä ovat vastaavassa suhteessa joko pienentynyt tai suurentu-
nut. Jos Tuomas, Richard ja Henrik ovat osakkaita kolmimie-
hisessä yhtiössä, niin välipuheen, joka määrää yhdelle osak-
kaalle tulevan voiton suuruutta, täytyy samalla määrätä molem-
pien muidenkin osuudet, joko kutakin erikseen tai yhteensä.
Jos Tuomaan osa
lasketaan 40 prosentiksi, niin jää 60 pro-
senttia jaettavaksi Richardin ja Henrikin kesken. Jos Richardin
osuus pannaan 40 prosentiksi ja Henrikin 35:ksi, niin on Tuo-
maan osuus sillä jo määrätty ja tekee 25 prosenttia.

Mutta niiden varainjakautumislakien välillä, jotka esite-
tään taloustieteilijäin teoksissa, ei ole mitään tällaista verrannol-
lisuuden suhdetta. Kuiville vedettyinä ja rinnakkain asetettuina
näyttävät ne tämmöisiltä:

Työpalkan määrää palkan maksuun ja työläisten elättämi-
seen varatun kapitaalin suhde työtä hakevien työläisten lukuun.

Maakorko riippuu asutuksen ja viljelyksen määrästä; kaikki
maat tuottavat korkoa sikäli kuin niiden tuotteet ovat runsaam-
mat niitä tuotteita, joita samaa työ- ja kapitaalimäärää käyttä-
mällä saadaan köyhimmistä viljelyksen-alaisista maista.

Kapitaalikorko riippuu suhteesta lainojen kysynnän ja
lainaksi tarjottujen rahavarain välillä. Tai (jos pysymme siinä,
mitä mainitaan voiton laiksi) se riippuu työpalkoista, niin että
korko alenee milloin palkat ylenevät, ja ylenee milloin palkat
alenevat, tai Millin sanamuotoa käyttääksemme, se riippuu siitä
hinnasta, minkä työ maksaa kapitalistille.

Asettaessamme nuo yleisesti hyväksytyt tuotteen jakautu-
mislait rinnatusten huomaamme heti, että ne ovat vailla sitä&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>hhwbd76r48wkc5pivjbhygagyfs9ttn</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/162</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25262</id>
    <revision>
      <id>128670</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:17:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sisällistä yhteyttä, mikä todellisilla jakautumislaeilla olisi oleva. Ne eivät riipu toisistaan eivätkä liioin ole rinnakkaiskäsitteitä. Senvuoksi täytyy ainakin kahden näistä laeista olla väärin käsi- tettyjä tai väärin esitettyjä. Kuten olemme nähneet, sellainen onkin asianlaita; vallalla oleva käsitys palkkalaista ja siis myös korkokannasta ei nimittäin siedä lähempää tarkastelua. Meidän on siis löytäminen todelliset lait, joiden mukaan työn...</comment>
      <origin>128670</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2230" sha1="k4k5pr37hzp2lqwl5eazf8kg8dbf4h9" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;sisällistä yhteyttä, mikä todellisilla jakautumislaeilla olisi oleva.
Ne eivät riipu toisistaan eivätkä liioin ole rinnakkaiskäsitteitä.
Senvuoksi täytyy ainakin kahden näistä laeista olla väärin käsi-
tettyjä tai väärin esitettyjä. Kuten olemme nähneet, sellainen
onkin asianlaita; vallalla oleva käsitys palkkalaista ja siis myös
korkokannasta ei nimittäin siedä lähempää tarkastelua. Meidän
on siis löytäminen todelliset lait, joiden mukaan työn tuote
jakautuu palkkaan, maakorkoon ja kapitaalikorkoon. Todistuk-
sena siihen, että olemme ne löytäneet, tulee olemaan niiden
riippuvaisuus toinen toisestaan, se, että ne rajottavat kukin
toistaan, että ne ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja yh-
teydessä.

Tällä tutkimuksellamme ei ole silminnähtävästi mitään teke-
mistä voiton käsitteen kanssa. Me tahdomme päästä perille
siitä, mikä se määrää yhteisen tuotteen jakautumisen maan,
työn ja kapitaalin kesken, mutta „voitto&quot; ei ole mikään sellai-
nen käsite, joka yksinomaan kuuluisi johonkin yhteen näistä
kolmesta tekijästä. Niistä kolmesta osasta, joihin taloustieteili-
jät sanovat voiton jakautuvan nimittäin häviönvaaran kor-
vaukseen, työn teettämisen palkkioon ja kapitaalin käyttämisen
korvaukseen kuuluu viimemainittu oikeastaan kapitaalikoron
käsitteeseen, joka tarkottaa kaikkea korvausta kapitaalin käyttä-
misestä, lukuun ottamatta mitään muuta; työn teettämisen palk-
kio kuuluu oikeastaan työpalkan käsitteeseen, joka tarkottaa
kaikkea korvausta ihmistyösta, lukuun ottamatta mitään muuta;
ja häviönvaaran korvaus ei saisi tässä ollenkaan tulla kysymyk-
seen, koskapa jonkun maan kaikki liike-elämä kokonaisuutena käsi-
tettynä ei säännöllisissä oloissa ole minkään häviönvaaran alainen.
Aijon siis, taloustieteilijäin määritelmäin mukaisesti, käyttää
korko sanaa, tarkottaessani sitä tuotteen osaa, joka tulee kapi-
taalin hyväksi.

Toistakaamme nyt sanottuja seikkoja vielä kertaalleen:
Maa, työ ja kapitaali ovat tuotannon tekijöitä. Maa sana
käsittää kaikkia luonnonvoimia ja etuja,, työ kaikkia ihmisten
ponnistuksia, kapitaali kaikkia varoja, joita käytetään enem-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>k4k5pr37hzp2lqwl5eazf8kg8dbf4h9</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/163</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25263</id>
    <revision>
      <id>128671</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:18:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pien varain tuottamiseksi. Näiden kolmen tekijän kesken jakautuu koko tuote korvauksena. Sitä osaa, joka tulee maan- omistajan hyväksi, maksuna luonnonetujen käyttämisestä, sano- taan maakoroksi; sitä osaa, joka korvaa ihmistyön, sanotaan työpalkaksi, ja sitä osa, jolla korvataan kapitaalin käyttäminen, sanotaan kapitaalikoroksi (tai vaan koroksi). Nämät sanat ovat sisällykseensä nähden kokonaan ulkopuolella toinen toistaan. Yksilön tulot voivat lähteä yh...</comment>
      <origin>128671</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2274" sha1="t4mg5o8q0ps7qggdfe9wixalmm3j0u3" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;pien varain tuottamiseksi. Näiden kolmen tekijän kesken
jakautuu koko tuote korvauksena. Sitä osaa, joka tulee maan-
omistajan hyväksi, maksuna luonnonetujen käyttämisestä, sano-
taan maakoroksi; sitä osaa, joka korvaa ihmistyön, sanotaan
työpalkaksi, ja sitä osa, jolla korvataan kapitaalin käyttäminen,
sanotaan kapitaalikoroksi (tai vaan koroksi). Nämät sanat ovat
sisällykseensä nähden kokonaan ulkopuolella toinen toistaan.
Yksilön tulot voivat lähteä yhdestä, kahdesta taikka kaikista
kolmesta näistä lähteistä; mutta pyrkiessämme pääsemään jakau-
tumisen lakien perille, on meidän pitäminen niitä toisistaan
erillään.

Ennenkuin ryhdyn tarkottamaani tutkimukseen, sallitta-
koon minun huomauttaa, että se taloustieteellinen sekasotku,
jonka toivon täysin osottaneeni, minun käsittääkseni johtuu
siitä, että on väärästä näkökohdasta lähdetty. Senvuoksi, että
tämän tieteen suuret harjottajat elivät ja tekivät tutkimuksiaan
sellaisessa yhteiskunnassa, missä on tavallista, että kapitalisti
ostaa tai vuokraa maata ja sitte pestaa työmiehiä sitä viljele-
mään, joten hän ikäänkuin esiintyy tuotannon ensimäisenä
alkuunpanijana ja aikaansaajana, erehtyvät he pitämään kapitaa-
lia tuotannon alkuperäisenä tekijänä, maata sen välineenä ja
työtä sen toteuttajana tai aseena. Tuo käy ilmi heidän kirjo-
tustensa joka sivulla, heidän tutkimustensa muodosta ja tavasta,
heidän esiintuomiensa esimerkkien laadusta, jopa heidan käyt-
tämistään nimityksistäkin. Kaikkialla on kapitaali lähtökohtana,
kapitalisti päähenkilönä. Asiassa mennään niin pitkälle, että
sekä Adam Smith että Ricardo puhuvat „luonnollisesta pal-
kasta“ tarkottaessaan sitä minimumia, eli vähintä määrää, jolla
työläiset voivat elää; kun päinvastoin ellei nyt vääryys suo-
rastaan ole „luonnollista&quot; luonnolliseksi palkaksi pitäisi
pikemmin sanoa koko sitä tuotetta, mikä työmiehen käsistä läh-
tee. Tottumus pitämään kapitaalia kaiken työn teettäjänä, on
johtanut teoriaan, jonka mukaan palkat riippuvat kapitaalin run-
caudesta, mutta myöskin siihen teoriaan, että korkokanta on
kääntäen verrannollinen työpalkkojen määrään; sitä paitsi se on
--&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>t4mg5o8q0ps7qggdfe9wixalmm3j0u3</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/164</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25264</id>
    <revision>
      <id>128672</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:18:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: johtanut huomion pois niistä totuuksista, jotka ilman tuota tot- tumusta olisivat olleet päivänselvinä. Lyhyesti sanoen se virhe, joka varain jakautumisen suuriin lakeihin nähden sai taloustie- teilijät suohon sortumaan, sen sijaan kuin olisivat aukeille kun- naille nousseet, tuli tehdyksi silloin kuin Adam Smith ensimäi- sessä kirjassaan luopui siitä kannasta, joka ilmenee lauselmassa: „työn tuote on työn luonnollisen korvauksen eli palkan läh- teenä“, ja s...</comment>
      <origin>128672</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2245" sha1="mui0mkcks3qp1gsx70iul367pzf1zms" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;johtanut huomion pois niistä totuuksista, jotka ilman tuota tot-
tumusta olisivat olleet päivänselvinä. Lyhyesti sanoen se virhe,
joka varain jakautumisen suuriin lakeihin nähden sai taloustie-
teilijät suohon sortumaan, sen sijaan kuin olisivat aukeille kun-
naille nousseet, tuli tehdyksi silloin kuin Adam Smith ensimäi-
sessä kirjassaan luopui siitä kannasta, joka ilmenee lauselmassa:
„työn tuote on työn luonnollisen korvauksen eli palkan läh-
teenä“, ja sen sijaan omisti sen näkökannan, jonka mukaan
kapitaali esiintyy työn teettäjänä ja palkkaajana.

Jos kuitenkin katsomme asiata luonnolliselta ja alkuperäi-
seltä kannalta, on järjestys päinvastainen; kapitaali tulee viimei-
seksi, eikä ensimäiseksi; olematta mikään työn teettäjä, saa se
itse päinvastoin työltä tehtävänsä. Maata täytyy olla ennenkuin
työtä voi tehdä, ja työtä täytyy tehdä ennenkuin kapitaalia syn-
tyy. Kapitaali on työn tulos ja sen apuna enemmässä tuotan-
nossa. Työ on vaikuttava alkuperäinen voima, ja siis kapitaalin
käyttäjä. Työ voi kohdistua vaan maahan ja maasta lähtee se
aine, jonka työ sitte muovailee varallisuusesineeksi. Maa on
siis ennakkoehto, työn ala ja aines. Luonnollinen järjestys on:
maa, työ, kapitaali; ja lähtökohtamme on siis oleva maa, eikä
kapitaali.

Sitä paitsi on vielä pitäminen mielessä erästä seikkaa.
Kapitaali ei ole mikään ehdottomasti välttämätön tuotannon
tekijä. Maahan kohdistettu työ voi kapitaalin avutta tuottaa
varallisuutta, ja niinpä sen, asian luonnon mukaan, onkin ollut
tuottaminen varallisuutta ennenkuin kapitaalia oli voinut syntyä.
Senpä vuoksi täytyy maakorko-lain olla vuorovaikutuksessa
palkkalain kanssa ja tämän kanssa muodostaa täydellinen koko-
naisuus riippumatta kapitaalin laista; muutenhan nämä lait eivät
soveltuisi kaikkiin tapauksiip esimerkiksi juuri niihin tapauk-
siin, joita helposti voimme ajatella ja joita todella sattuukin,
milloin kapitaali ei ota osaa tuotantoon; ja jos kapitaali, kuten
usein kuulee sanottavan, on vaan kokoon säästettyä työtä, niin
se ei sitte olekaan muuta, kuin muuan työn muoto, muuan
työn yleisen määritelmän alaosastoista; sen lainkin pitäisi siis&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>mui0mkcks3qp1gsx70iul367pzf1zms</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/165</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25265</id>
    <revision>
      <id>128673</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:18:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: alistua palkkalakiin ja olla yksistään tämän kanssa vuorovaiku- tuksessa, jotta siihen sisältyisi myös ne tapaukset, missä koko tuote jakautuu työn ja kapitaalin kesken, maan jäädessä tuot- teesta osattomaksi. Palataksemme vielä kerran entiseen ver- taukseen: tuotteen jakautuminen maan, työn ja kapitaalin kes- ken on tapahtuva aivan samoin kuin se tapahtuisi Tuomaan, Richardin ja Henrikin kesken, jos Tuomas ja Richard olisivat alkuperäisiä yhtiön osakkaita,...</comment>
      <origin>128673</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1794" sha1="7dk4vid0xyh2mn3cm9q00ci0nyylgfg" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;alistua palkkalakiin ja olla yksistään tämän kanssa vuorovaiku-
tuksessa, jotta siihen sisältyisi myös ne tapaukset, missä koko
tuote jakautuu työn ja kapitaalin kesken, maan jäädessä tuot-
teesta osattomaksi. Palataksemme vielä kerran entiseen ver-
taukseen: tuotteen jakautuminen maan, työn ja kapitaalin kes-
ken on tapahtuva aivan samoin kuin se tapahtuisi Tuomaan,
Richardin ja Henrikin kesken, jos Tuomas ja Richard olisivat
alkuperäisiä yhtiön osakkaita, ja Henrik yhtyisi siihen ainoas-
taan Richardin apulaisena ja osakkaana tämän voittoon.

{{c|2 LUKU.}}

{{c|'''Maakorko ja sen laki.'''}}

Nimitys maakorko, taloustieteellisessä merkityksessä,-
milloin sitä käytetään, kuten minäkin käytäṇ, ilmaisemaan sitä
tuotteenosaa, jonka saavat maan tai muiden luonnonetujen omis-
tajat ainoastaan tuon omistusoikeutensa perustuksella,
vähän toista kuin maavuokran käsite. Muutamissa suhteissa on
maakoron taloustieteellinen käsite ahtaampi, toisissa laajempi
kuin vuokran käsite.

Ahtaampi se on seuraavassa tapauksessa: tavallisessa puhe-
kielessä käytetään vuokra sanaa`merkitsemään sekä maksuja
rakennusten, koneiden, asumusten y. m. käyttämisestä, että
myöskin maksuja maan tai muiden luonnonetujen käyttämisestä;
ja kun puhumme huoneen tai maatilan vuokrasta, niin emme
erota sitä vuokran osaa, joka maksetaan rakennuksista ja paran-
nuksista, siitä vuokran osasta, jota maksetaan itse maaperän
käyttämisestä. Maakorko käsitteeseen ei nyt kuitenkaan kuulu
maksut minkäänlaisten ihmistyön tuotteiden käyttämisestä. Näin
ollen koko siitä maksusta, joka suoritetaan huoneiden, maatalo-
jen y. m. s. käyttämisestä, on maakorkoa ainoastaan se osa,
joka suoritetaan maaperän käyttämisen korvauksena; jota vas-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>7dk4vid0xyh2mn3cm9q00ci0nyylgfg</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/166</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25266</id>
    <revision>
      <id>128674</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:19:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: toin rakennusten ja muiden parannusten käyttämisestä maksettu osa on oikeastaan luettava kapitaalikoroksi, koskapa se on korvausta kapitaalin käyttämisestä.  Laajempi se on seuraavassa tapauksessa: tavallisessa pu- heessa käytetään vuokra sanaa ainoastaan milloin maanomistaja ja sen viljelijä ovat eri henkilöitä. Mutta maakorosta puhut- taessa ei tehdä mitään erotusta siinä onko maan omistaja ja sen viljelijä sama vai eri henkilö. Milloin omistaja ja viljeli...</comment>
      <origin>128674</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2182" sha1="76aeqk9mxpzganpifvsobjkngc3dn5t" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;toin rakennusten ja muiden parannusten käyttämisestä maksettu
osa on oikeastaan luettava kapitaalikoroksi, koskapa se on
korvausta kapitaalin käyttämisestä.

Laajempi se on seuraavassa tapauksessa: tavallisessa pu-
heessa käytetään vuokra sanaa ainoastaan milloin maanomistaja
ja sen viljelijä ovat eri henkilöitä. Mutta maakorosta puhut-
taessa ei tehdä mitään erotusta siinä onko maan omistaja ja sen
viljelijä sama vai eri henkilö. Milloin omistaja ja viljelijä on
sama henkilö, sanotaan sitä osaa hänen tuloistaan, joka vastaisi
sitä määrää, minkä hän voisi saada vuokraamalla maansa vie-
raalle, maakoroksi, jotavastoin korvaus hänen työstään ja kapi-
taalistaan on se hänen tulojensa osa, jonka nämä tuottaisivat
hänelle, jos hän itse olisi maan vuokraaja eikä sen omistaja.
Maakorko ilmenee myöskin myyntihinnassa. Maata ostettaessa
on maan omistusoikeuden tai alituisen nautinto-oikeuden osto-
hinta yhtä kuin maakorkoa vastaava pääoma. Jos ostan maata
halvalla ja pidän sitä hallussani kunnes voin myydä sitä kalliista,
niin olen tullut rikkaaksi maakoron nousemisen vuoksi, enkä
työstäni tai kapitaalini kasvamisesta. Sanalla sanoen, maakorko
on se osa tuotetuista varoista, jota yksinoikeus luonnonetuihin
antaa näiden omistajalle. Missä ikinä maalla on vaihtoarvoa,
siellä on olemassa myös maakorkoa taloustieteellisessä merkityk-
sessä. Kaikkialla, missä viljellään jossakin arvossa olevaa maata,
olipa viljelijänä omistaja taikka vuokraaja, siellä on myös maa-
korkoa olemassa; missä maata ei käytetä, mutta sillä kuitenkin
on arvonsa, siellä on maakorkoa ainoastaan mahdollisuutensa
puolesta olemassa. Tuo mahdollisuus, tuo kyky tuottaa maa-
korkoa onkin maan vaihtoarvon synnyttäjä. Jos omistusoikeus
maahan ei tuota mitään etua, niin maalla ei ole mitään vaihto-
arvoa. ¹)

Näin ollen ei maan korko- eli vuokra-arvo synny maan
tuottavuudesta tai hyödyllisyydestä. Se ei ole mikään ilmaus

1) Puhuessani maan arvosta tarkotan yksistään pelkän maan
arvoa. Milloin puhun maan ynnä siihen kuuluvien rakennusten ja
parannusten arvosta, mainitsen nimenomaan näitä sanoja.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>76aeqk9mxpzganpifvsobjkngc3dn5t</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/167</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25267</id>
    <revision>
      <id>128675</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:19:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuotannolle annetusta avusta tai edusta, vaan yksinkertaisesti ainoastaan vallasta anastaa osa tuotannon tuloksesta. Olipa maan laatu kuinka hyvä tahansa, ei se kuitenkaan voi tuottaa korkoa tai olla minkään arvoinen, ennenkuin joku on valmis tarjoomaan työtä tai työn tuloksia oikeudesta sen viljelemiseen, ja se mitä tuosta oikeudesta ollaan taipuvaisia antamaan ei yleensä riipu maan laadusta semmoisenaan, vaan sen laadusta verrattuna semmoiseen maahan, jota...</comment>
      <origin>128675</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2233" sha1="cbmnhhh9m0tela7pff53nx89lsu7zuq" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;tuotannolle annetusta avusta tai edusta, vaan yksinkertaisesti
ainoastaan vallasta anastaa osa tuotannon tuloksesta. Olipa
maan laatu kuinka hyvä tahansa, ei se kuitenkaan voi tuottaa
korkoa tai olla minkään arvoinen, ennenkuin joku on valmis
tarjoomaan työtä tai työn tuloksia oikeudesta sen viljelemiseen,
ja se mitä tuosta oikeudesta ollaan taipuvaisia antamaan ei
yleensä riipu maan laadusta semmoisenaan, vaan sen laadusta
verrattuna semmoiseen maahan, jota voi saada ilmaiseksi. Mi-
nulla saattaa olla hallussani hyvin hedelmällistä maata, mutta se
ei anna mitään korkoa niin kauan kuin toista yhtä hyvää maata
on saatavissa ilmaiseksi. Mutta jos tuo toinen maa on jo otettu,
ja parhain maa, jota voi saada ilmaiseksi, on huonoa, joko
hedelmättömyytensä, huonon asemansa tai muiden seikkain vuoksi,
niin silloin maani alkaa saada arvoa ja tuottaa korkoa. Vaikka
minun maani tuottavuus vähenisi, niin jos ilmaiseksi saatavan
maan tuottavuus vähenee suhteellisesti vieläkin enemmän, on
korko ja siis myös maani hinta yhä nouseva. Maakorko on
sanalla sanoen monopolin eli yksinoikeuden hinta, joka syntyy
siitä, että luonnonedut, joita ihmiskäsi ei voi luoda eikä enen-
tää, ovat joutuneet yksityisen omistamiksi.

Jos kaikki maa, mikä johonkin yhteiskuntaan kuuluu, olisi
jonkun yksityisen omaa, niin voisi hän tietysti sen käyttämisestä
määrätä mitä hintaa ja mitä ehtoja tahansa, ja mikäli hänen
oikeutensa olisi tunnustettua, ei muilla kansalaisilla olisi edes-
sään muuta kuin joko nälkään kuoleminen taikka maasta läh-
teminen, jolleivät tahtoisi hänen ehtojaan täyttää. Näin onkin
tapahtunut monissa maissa; mutta uudemman-aikaisissa yhteis-
kunnissa on maa, vaikka sitä yksityiset omistavatkin, kuitenkin
niin monen miehen hallussa, ettei nautinto-oikeudesta tuleva
hinta voi riippua enää ainoastaan oikusta tai mielivallasta. Jo-
kainen omistaja tietenkin pyrkii saamaan niin paljon kuin suin-
kin; mutta tuolle kiskomiselle asettaa kuitenkin rajansa maan
myyntiarvo eli vuokrahinta, joka vaihtelee eri maihin ja eri ai-
koihin nähden. Se laki tai se suhde, joka tässä kaikkien asian-
omaisten kesken vallitsevassa vapaassa kilpailussa (tila, joka&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>cbmnhhh9m0tela7pff53nx89lsu7zuq</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/169</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25268</id>
    <revision>
      <id>128676</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:19:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tannuksella voi saada vähin tuottavasta viljelyksenalaisesta maasta.  Tämä laki, jota voidaan sovelluttaa tietysti muitakin kuin vaan maanviljelyksen tarkotuksia palvelevaan maahan, samoin kuin myös kaikkiin muihin luonnonrikkauksiin, kuten vuorikai- voksiin, kalavesiin j. n. e., on kaikkien johtavien taloustieteili- jäin teoksissa sangen tyhjentävästi kehitetty ja esimerkeillä va- laistu; mutta väite semmoisenaan lausuttuna tuntuukin selviön veroiselta; sil...</comment>
      <origin>128676</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2187" sha1="djs8nxt6awzebd2dje2gaszm9wd4of6" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;tannuksella voi saada vähin tuottavasta viljelyksenalaisesta
maasta.

Tämä laki, jota voidaan sovelluttaa tietysti muitakin kuin
vaan maanviljelyksen tarkotuksia palvelevaan maahan, samoin
kuin myös kaikkiin muihin luonnonrikkauksiin, kuten vuorikai-
voksiin, kalavesiin j. n. e., on kaikkien johtavien taloustieteili-
jäin teoksissa sangen tyhjentävästi kehitetty ja esimerkeillä va-
laistu; mutta väite semmoisenaan lausuttuna tuntuukin selviön
veroiselta; sillä ilmeistä on, että kilpailu pyrkii tekemään alhai-
simman palkan, mistä työ ja kapitaali ovat tuotantoon valmiina,
siksi korkeimmaksi palkaksi, minkä ne voivat vaatia; joten tuotta-
vampien maiden omistajat tulevat tilaisuuteen maakorkona anasta-
maan koko sen ylijäämän, minkä verran tulot ovat runsaammat
työpalkan ja kapitaalin käypiä hintoja, toisin sanoen, runsaam-
mat, sitä määrää, minkä työ ja kapitaali voi saada vähin tuotta-
valla viljelyksenalaisella maalla, jolloin tietysti mikään maakorko
ei tule kysymykseen.

Ehkä käy vieläkin helpommaksi täydellisesti käsittää maa-
korkolakia, jos sen lausuu seuraavassa muodossa: omistusoikeus
johonkin tuottavaan luonnon rikkauteen antaa omistajalle tilai-
suuden anastaa siihen käytetyn työn ja kapitaalin tuotteesta niin
paljon, kuin tuo tuote on runsaampi niitä tuloja, joita sama
työ ja kapitaali voi saada siinä vähimmin edullisessa tuotannossa,
mihin ne yleensä ovat valmiit antautumaan.

Tuo on oikeastaan samaa; sillä ei ole olemassa mitään
työn ja kapitaalin käyttämisalaa, joka ei vaatisi myös maan
käyttämistä; ja sitä paitsi on maan viljelyskin tai muu sen käy-
täntö aina laajeneva siihen alimpaan tuottavuuden määrään asti,
mihin ihmiset ovat tyytyväisiä muilla tuotannon aloilla. Ajatel-
kaamme esimerkiksi yhteiskuntaa, jossa toinen osa työstä ja
kapitaalista käytetään maanviljelykseen ja toinen tehdasteollisuu-
teen. Hedelmättömin maa antaa tuloksi keskimäärin sano-
kaamme 20; ja 20 on siis oleva sekä maanviljelyksessä että
teollisuudessa työn ja kapitaalin keskimääräinen tulo. Jos nyt
ajattelemme, että jonkun pysyväisesti vaikuttavan syyn vuoksi&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>djs8nxt6awzebd2dje2gaszm9wd4of6</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/170</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25269</id>
    <revision>
      <id>128677</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:20:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: teollisuuden tuottavuus alenee 15:een, niin kääntyvät teollisuu- den alalla toimivat voimat tietysti maanviljelykseen, ja tämä vuorottelu ei ole lakkaava ennenkuin joko viljelyksen laajentu- misen kautta yhä huonommille maille eli saman maan huonom- piin osiin taikka vähenneen tuotannon johdosta alenneen teolli- suustuotteiden hinnan vuoksi, taikka, kuten on luultavinta, mo- lempien näiden syiden yhteisvaikutuksen kautta työn ja kapitaalin tuottavuus molemmi...</comment>
      <origin>128677</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2214" sha1="fwsezkc4j5tkuk1szvfcqcjih6czldf" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;teollisuuden tuottavuus alenee 15:een, niin kääntyvät teollisuu-
den alalla toimivat voimat tietysti maanviljelykseen, ja tämä
vuorottelu ei ole lakkaava ennenkuin joko viljelyksen laajentu-
misen kautta yhä huonommille maille eli saman maan huonom-
piin osiin taikka vähenneen tuotannon johdosta alenneen teolli-
suustuotteiden hinnan vuoksi, taikka, kuten on luultavinta, mo-
lempien näiden syiden yhteisvaikutuksen kautta työn ja
kapitaalin tuottavuus molemmilla tahoilla on tullut taas samalle
tasalle; niin että olipa se tuottavuuden määrä, millä tehdas-
teollisuutta vielä voidaan pitkittää, kuinka alhainen tahansa,
esimerkiksi määrättynä luvuilla 18, 17 tai 16,
niin on
maanviljelyskin jatkuva, kunnes se saavuttaa tuon alimman mää-
rän. Näin ollen, kun sanotaan, että maan korkona on se
määrä, minkä verran tuon maan tulot ovat runsaammat niitä
tuloja, joita saadaan viljelyksen rajamailla tai viljelyksen alhai-
simmalla asteella, on se samaa kuin sanoa maan koroksi sitä
määrää, jolla tuon maan tulot ovat runsaampia saman työn ja
kapitaalin saavuttamia tuloja vähin edullisessa tuotannossa.

Maakoron laki johtuu oikeastaan vaan kilpailun laista ja
voidaan aivan yksinkertaisesti lausua näin: Koska työpalkka ja
kapitaalikorko pyrkivät pysymään samalla tasalla, niin koko se
määrä, millä yleinen varallisuuden tuotanto on runsaampi
sitä määrää, jonka käytetyt työvoimat ja kapitaalit olisivat voi-
neet saada vähin tuottaviin luonnon rikkauksiin pantuina, tulee
maakorkona maanomistajan hyväksi. Tämä laki nojaa oikeas-
taan siihen periaatteeseen, jolla taloustieteeseen nähden on sama
merkitys kuin painovoimalla fysiikkaan nähden, nimittäin, että
ihmiset pyrkivät halujansa tyydyttämään vähimmällä mahdolli-
sella vaivalla.

Tämä on nyt siis maakorkolaki. Monessa taloustieteelli-
sessä teoksessa liian orjamaisesti seurataan Ricardon esimerkkiä,
joka tarkastelee tätä lakia ainoastaan mikäli se koskee maan-
viljelystä, ja senvuoksi useissa kohden näyttää pitävän tehtaita
sellaisina laitoksina, jotka eivät tuota mitään maakorkoa, kun
päinvastoin juuri tehdasteollisuus ja tavaranvaihto maksaa kaik-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>fwsezkc4j5tkuk1szvfcqcjih6czldf</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/171</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25270</id>
    <revision>
      <id>128678</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:20:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kein korkeimman maakoron (mikä näkyy maan korkeammasta arvosta tehdas- ja kauppakaupungeissa), joten tämän lain mer- kitys suuresti himmenee. Tästä huolimatta tuo laki on Ricar- don ajoista asti ollut selvästi nähty ja täydellisesti tunnustettu. Samaa ei voi sanoa niiden johtopäätösten suhteen, jotka siitä ehdottomasti seuraavat. Niin selviä kuin ne ovatkin, on työ- palkan teoria (kannatettuna ja pönkitettynä siten kuin jo olemme osottaneet, ja sellaisten si...</comment>
      <origin>128678</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2203" sha1="rjs0ep1v268canpoq6wnqln90c972vn" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;kein korkeimman maakoron (mikä näkyy maan korkeammasta
arvosta tehdas- ja kauppakaupungeissa), joten tämän lain mer-
kitys suuresti himmenee. Tästä huolimatta tuo laki on Ricar-
don ajoista asti ollut selvästi nähty ja täydellisesti tunnustettu.
Samaa ei voi sanoa niiden johtopäätösten suhteen, jotka siitä
ehdottomasti seuraavat. Niin selviä kuin ne ovatkin, on työ-
palkan teoria (kannatettuna ja pönkitettynä siten kuin jo olemme
osottaneet, ja sellaisten sivutarkotusten nimessä, joiden tavaton
merkitys on selviävä yhä enemmän mitä lähemmäs lopullista
johtopäätöstämme vähitellen tulemme) näihin päiviin asti kui-
tenkin ollut esteenä niiden tunnustamiselle. 1) Ja kuitenkin,
onko yksinkertaisinkaan geometrinen laki selvempi kuin se totuus,
että maakorkolaki ja palkkalaki ovat keskinäisessä vuorovaiku-
tuksessa, milloin tuotteen jakautuminen tapahtuu ainoastaan maa-
koron ja työpalkan kesken; taikka että palkka ja kapitaalikorko,
yhteensä otettuina, ovat vuorovaikutuksessa maakoron kanssa,
milloin jakautuminen tapahtuu maakoron, työpalkan ja kapitaali-
koron kesken? Toisin päin, maakorkolaki on välttämättä myös
laki palkalle ja kapitaalikorolle, yhteensä otettuina, sillä tuossa
laissa on väite, että olipa työn ja kapitaalin aikaansaama tuote
kuinka suuri tahansa, nämä molemmat tekijät saavat palkassa ja
kasvuna ainoastaan sen osan tulosta, minkä ne olisivat tuotta-
neet maakorosta vapaalla maalla, s. o. vähin tuottavalla viljelyk-
senalaisella maalla. Sillä jos koko tuote, sitten kuin siitä on
laskettu pois se määrä, minkä työ ja kapitaali olisivat voineet
saada korkoatuottamattomalla maalla, on menevä maakorkona
maanomistajille, niin kaikki, mitä työ ja kapitaali voivat palk-
kana ja kasvuna vaatia, on juuri se 'määrä, minkä ne olisivat
voineet saada irti maasta, joka ei tuota korkoa.

Tai niinkuin voisimme ilmaista asian algebrallisessa
muodossa:

1) Buckle (Sivist. historia, II luka) tunnustaa maakoron kapi-
taalikoron ja työ-palkan välttämättömän keskinäisen yhteyden, mutta
muuten hänen esityksestään selvästi huomaa, ettet hän ole milloinkaan
asiaan tarkemmin perehtynyt.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>rjs0ep1v268canpoq6wnqln90c972vn</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/172</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25271</id>
    <revision>
      <id>128679</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:22:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Kun tuote = maakorko + palkka + kapitaalikorko, niin on tuote - maakorko = palkka + kapitaalikorko.  Näin ollen eivät palkat ja kapitaalikorot riipu työn ja kapitaalin tuotteesta, vaan siitä mikä jää jälelle, kun maakorko on tuotteesta vähennetty; tai toisin sanoin, siitä tuotteesta minkä ne voivat saada maksamatta maakorkoa, s. o. köyhim- mistä viljelykseen otetuista maista. Ja siitä seuraa, että olipa tuotantovoimain lisäys kuinka suuri tahansa, niin palka...</comment>
      <origin>128679</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2251" sha1="h55pz9r3r7xtbpv9mj64xolrsaukbcx" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Kun tuote = maakorko + palkka + kapitaalikorko,
niin on tuote - maakorko = palkka + kapitaalikorko.

Näin ollen eivät palkat ja kapitaalikorot riipu työn ja
kapitaalin tuotteesta, vaan siitä mikä jää jälelle, kun maakorko
on tuotteesta vähennetty; tai toisin sanoin, siitä tuotteesta
minkä ne voivat saada maksamatta maakorkoa, s. o. köyhim-
mistä viljelykseen otetuista maista. Ja siitä seuraa, että olipa
tuotantovoimain lisäys kuinka suuri tahansa, niin palkat ja kapi-
taalikorko eivät voi nousta, jos maakorko kasvaa yhtä nopeasti
kuin tuotantovoimat lisääntyvät.

Sinä hetkenä kuin tämä yksinkertainen suhde täydellisesti
selviää, välähtää kirkas valon säde yli ennen käsittämättömän
pimeyden, ja näennäisesti ristiriitaiset seikat itsestänsä järjestyvät
selvän lain alaisiksi. Edistysmaissa tapahtuva maakoron nouse-
minen näyttäytyy heti siksi avaimeksi, jonka avulla voi ymmär-
tää, miksi työpalkat ja kapitaalikorko eivät nouse kasvavan
tuotantovoimán rinnalla. Sillä kussakin maassa tuotettu varalli-
suus jakaantuu kahteen osaan ja jakajaksi voisi sanoa maakorko-
linjaa, jonka määrää viljelyksen rajat eli se tulo, minkä työ ja
kapitaali voivat saavuttaa korosta vielä vapailla mailla. Linjan
alapuolella olevasta tuotteen osasta täytyy työpalkan ja kapitaali-
koron tulla suoritetuksi. Mutta kaikki, mikä on sen yläpuolella,
menee maanomistajalle. Siten voi tapahtua, että missä maan
arvo on alhainen, varallisuuden tuotanto on jotenkin vähäinen,
ja kuitenkin, kuten uutismaissa, palkka ja korkokanta korkeita.
Ja missä maan arvo on korkea, voi varallisuuden tuotanto olla
hyvin suuri, ja kuitenkin, kuten vanhoissa maissa, palkat ja
korkokanta alhainen. Ja missä tuotantovoimat lisääntyvät, kuten
kaikissa edistysmaissa, ei tuo voimain edistys tule lainkaan vä-
littömästi tuntumaan palkkoihin ja korkokantaan, vaan nämä
tulevat riippumaan siitsi, mikä vaikutus tuotannon lisääntymisellä
on maakorkoon. Jos maan árvo kohoaa samassa määrässä kuin
tuotantokyky, niin nielee maakorko osalleen koko tuotanto-
lisäyksen, ja palkat ja kapitaalikorko jäävät entiselleen. Jos
maan arvo nousee suuremmassa määrässä kuin tuotantokyky, on&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>h55pz9r3r7xtbpv9mj64xolrsaukbcx</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/173</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25272</id>
    <revision>
      <id>128680</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:23:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maakorko nielevä vielä enemmänkin kuin tämän lisäyksen; ja sillä aikaa kuin työn ja kapitaalin tuote on oleva yhä suurempi, tulevat palkat ja korkokanta yhä alenemaan. Ainoastaan mi- käli maan arvo ei nouse yhtä nopeasti kuin tuotantokyky, voi työpalkka ja kapitaalikorko kasvaa tuotantokyvyn mukana. Kaik- kea tätä tukevat ilmeiset tosiseikat.  {{c|3 LUKU.}}  {{c|'''Kapitaalikorko ja sen vaikutin.'''}}  Määrättyämme maakorkolain saimme välttämättömänä...</comment>
      <origin>128680</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1857" sha1="jkktrt9qce5xsk54nwzsedz3wwymmsj" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;maakorko nielevä vielä enemmänkin kuin tämän lisäyksen; ja
sillä aikaa kuin työn ja kapitaalin tuote on oleva yhä suurempi,
tulevat palkat ja korkokanta yhä alenemaan. Ainoastaan mi-
käli maan arvo ei nouse yhtä nopeasti kuin tuotantokyky, voi
työpalkka ja kapitaalikorko kasvaa tuotantokyvyn mukana. Kaik-
kea tätä tukevat ilmeiset tosiseikat.

{{c|3 LUKU.}}

{{c|'''Kapitaalikorko ja sen vaikutin.'''}}

Määrättyämme maakorkolain saimme välttämättömänä seu-
rauksena siitä palkkalain, mikäli jakautuminen tapahtuu maa-
koron ja työpalkan kesken, sekä lain palkalle ja kapitaalille
yhteensä otettuina, mikäli jakautuminen tapahtuu näiden kolmen
kesken. Maakoron kohdalle tulevasta tuotteen osasta täytyy
riippua, kuinka suuri osa jää palkan kohdalle, jos kysymys on
vaan maasta ja työstä, ja kuinka suuri osa jakautuu palkan ja
kapitaalikoron välillä, jos kapitaalikin ottaa tuotantoon osaa.

Aijomme kuitenkin nyt koettaa löytää kunkin näistä laeista
erikseen ja toisistansa riippumatta. Ja jos, näin löydettyämme
nuo lait, huomaamme niiden olevan keskinäisessä vuorovaikutuk-
sessa, silloin johtopäätöksemme saavuttavat ylimmän varmuutensa.

Kun nyt palkkalain löytäminen on tutkimuksemme pää-
määränä, tahdomme ensin käsitellä kapitaalikorkoa.

Olen jo huomauttanut erotuksesta voiton ja kapitaalikoron
käsitteissä. Lienee kuitenkin paikallaan vieläkin kerran kääntää
huomiota siihen seikkaan, että kapitaalikorko, yleistettynä käsit-
teenä varain jakautumisopissa, eroaa tuon sanan tavallisesta
merkityksestä siinä kohden, että se sisältää kaikki korvaukset
kapitaalin käyttämisestä eikä ainoastaan sitä korvausta, minkä
lainanottaja antaa lainanantajalle, ja että siihen toiselta puolen
ei kuulu mikään häviönvaaran korvaus, joka kuitenkin muodos-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>jkktrt9qce5xsk54nwzsedz3wwymmsj</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/174</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25273</id>
    <revision>
      <id>128681</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:23:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taa niin suuren osan siitä, mitä tavallisesti sanotaan koroksi. Häviönvaaran korvauksella silminnähtävästi ainoastaan tasotetaan erityisistä kapitaalin käyttämisistä koituvia tuloja. Meidän tar- kotuksemme on ainoastaan päästä perille siitä, mikä se määrää tavallisen koron suuruutta varsinaisessa merkityksessä. Jos tähän lisätään nuo eri häviönvaarain korvausmäärät, niin saadaan kauppa- liikkeessä esiintyvä kapitaalikorko.  Selväähän on, e...</comment>
      <origin>128681</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2295" sha1="btl15yj8r3vcm0flln3pjsubl8qm31c" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;taa niin suuren osan siitä, mitä tavallisesti sanotaan koroksi.
Häviönvaaran korvauksella silminnähtävästi ainoastaan tasotetaan
erityisistä kapitaalin käyttämisistä koituvia tuloja. Meidän tar-
kotuksemme on ainoastaan päästä perille siitä, mikä se määrää
tavallisen koron suuruutta varsinaisessa merkityksessä. Jos tähän
lisätään nuo eri häviönvaarain korvausmäärät, niin saadaan kauppa-
liikkeessä esiintyvä kapitaalikorko.

Selväähän on, että suurimmat erilaisuudet tavallisen niin-
sanotun kapitaalikasvun määrissä riippuvat juuri häviönvaarain
erilaisuuksista; mutta selvää on niinikään, että suuria muutok-
sia myöskin eri maihin ja eri aikoihin nähden on varsinaisessa
korkokannassa tapahtunut. Niinpä Kaliforniassa ei ennen mui-
noin olisi 2 prosenttia kuukaudessa katsottu miksikään liialliseksi
koroksi semmoista vakuutta vastaan, jolla nykyään voisi saada
lainaa 7 tai 8 prosentilla vuodessa; ja vaikka erotus osaksi
syntyneekin suuremman turvallisuuden tunteesta, niin on sen
vaikuttajana kuitenkin suurimmaksi osaksi toinen, yleisempi syy.
Yhdysvalloissa on korkokanta yleensä ollut korkeampi kuin Eng-
lannissa, ja sen nuoremmissa valtioissa korkeampi kuin van-
hemmissa yleensä on korkokannan taipumus alenemaan samassa
määrässä kuin yhteiskunta edistyy sangen tuntuva ja jo kauan
sitte huomattu seikka. Mikä on nyt se, laki, joka kaikkia näitä
muutoksia määrää ja niiden yhteisen syyn ilmaisee?

Ei kannata viipyä kauemmin kuin jo olemme viipyneet.
vallitsevan taloustieteen epäonnistuneessa yrityksessä saada kapi-
taalikoron todellinen laki määrätyksi. Sen mietteet tästä aineesta
ovat vailla sitä tarkkuutta ja yhteyttä, joka on tehnyt palkka-
teorialle mahdolliseksi kaikesta perättömyydestään huolimatta,
pysyä pystyssä, eivätkä ne siis kaipaa yhtä seikkaperäistä tar-
kastelua kuin tämä. On ilmeistä, että ne ovat ristiriidassa tosi-
seikkain kanssa. Että korkokanta ei riipu työn ja kapitaalin
tuotteliaisuudesta, sen todistaa se yleinen ilmiö, että missä työ
ja kapitaali ovat tulokkaimmat, siellä on korkokanta alhaisin.
Ettei se toiselta puolen myöskään riipu palkoista (eli työn kus-
tannushinnasta), niin että se alenisi milloin palkat nousevat, ja&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>btl15yj8r3vcm0flln3pjsubl8qm31c</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/175</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25274</id>
    <revision>
      <id>128682</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:23:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nousisi milloin nämät alenevat, todistaa se tosiseikka, että korko- kanta on korkea niissä paikoissa ja niinä aikoina, milloin palkat ovat korkeita, ja alhainen niissä paikoissa ja niinä aikoina mil- loin palkat ovat alhaisia.  Mutta alottakaamme alusta. Kapitaalin merkitys ja teh- tävät ovat jo saaneet tarpeeksi valaistusta; tahdomme kuiten- kin, vaikkapa siten vähän tulisimmekin poikenneeksi ainees- tamme, päästä varmaan käsitykseen kapitaalikoron syntymis...</comment>
      <origin>128682</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2219" sha1="23mrmxai2w2lgr4i7hkv0ms1inw6szm" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;nousisi milloin nämät alenevat, todistaa se tosiseikka, että korko-
kanta on korkea niissä paikoissa ja niinä aikoina, milloin palkat
ovat korkeita, ja alhainen niissä paikoissa ja niinä aikoina mil-
loin palkat ovat alhaisia.

Mutta alottakaamme alusta. Kapitaalin merkitys ja teh-
tävät ovat jo saaneet tarpeeksi valaistusta; tahdomme kuiten-
kin, vaikkapa siten vähän tulisimmekin poikenneeksi ainees-
tamme, päästä varmaan käsitykseen kapitaalikoron syntymisestä,
ennenkuin haemme sen lakia. Sillä se ei ole ainoastaan tutki-
mustamme hyödyttävä antamalla parempaa ja varmempaa poḥ-
jaa aineellemme, vaan se voi myös johtaa meitä päätelmiin,
joiden käytännöllinen metkitys on etempänä astuva näkyviin.

Mikä on kapitaalikoron perustus ja mikä tekee sen oikeu-
tetuksi? Minkä vuoksi lainanottajan. on maksaminen takasin
enemmän kuin hän oli saanut? Näihin kysymyksiin on niiden
tärkeyden vuoksi vastattava, eikä ainoastaan järkiperäisistä syistä,
vaan käytännöllisistäkin. Tuo tunne, että korko muka olisi
ahkeroivien ihmisten nylkemistä, on laajalle levinnyt ja leviää
yhä edelleenkin; kummallakin puolella Atlantia se yhä enem-
män saa jalansijaa yleistajuisessa kirjallisuudessa ja kansan mielen-
osotuksissa. Vallitsevan taloustieteen edustajat väittävät, ettei
mitään ristiriitaa työn ja kapitaalin välillä ole olemassa, ja vas-
tustavat kaikkia yrityksiä rajottaa sitä korvausta, minkä kapitaali
saapi; ja sittenkin samoissa teoksissa esitetään sitä oppia, että
palkat ja kapitaalikorko ovat toisiinsa kääntäen verrannolliset,
niin että korko on muka korkea tai alhainen riippuen siitä
ovatko palkat päinvastoin alhaiset vai korkeat. Jos tuo oppi
olisi tosi, niin ei työväen kannalta katsoen voisi tietenkään
korkokannan rajottamistuumia vastaan muistuttaa juuri muuta,
kuin että ne eivät tulisi olemaan pysyväistä laatua; mutta tämä-
kin syy olisi jotenkin heikko niin kauan kuin lain kaikkivoipai-
suus on niin yleisesti tunnustettu; ja jos tämä vastaväite voi-
sikin vaikuttaa, että joku erikoinen ehdotus tulisi hylätyksi, niin
ei se kuitenkaan estä ihmisiä hakemasta ja tekemästä muita
ehdotuksia.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>23mrmxai2w2lgr4i7hkv0ms1inw6szm</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/176</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25275</id>
    <revision>
      <id>128683</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:24:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Miksi on korkoa ollenkaan olemassa? Korko on, kuten vallitsevan taloustieteen teoksissa opetetaan, säästäväisyyden palkka. Mutta tuo silminnähtävästi ei ole mikään riittävä seli- tys. Säästäväisyys ei ole mikään aktiivinen, vaan se on passii- vinen ominaisuus; se ei ole mitään toimèliaisuutta, vaan se on yksinkertaisesti toimettomuutta. Säästäväisyys semmoisenaan ei tuota mitäan. Minkä vuoksi siis pitäisi osan toimeliaisuuden tuotteesta joutua sää...</comment>
      <origin>128683</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2358" sha1="mqheu5bz8gd51ke36d8ppamz3rav9v8" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Miksi on korkoa ollenkaan olemassa? Korko on, kuten
vallitsevan taloustieteen teoksissa opetetaan, säästäväisyyden
palkka. Mutta tuo silminnähtävästi ei ole mikään riittävä seli-
tys. Säästäväisyys ei ole mikään aktiivinen, vaan se on passii-
vinen ominaisuus; se ei ole mitään toimèliaisuutta, vaan se on
yksinkertaisesti toimettomuutta. Säästäväisyys semmoisenaan ei
tuota mitäan. Minkä vuoksi siis pitäisi osan toimeliaisuuden
tuotteesta joutua säästäväisyyden hyväksi? Jos minulla on joku
rahamäärä, jota pidän vuoden ajan kaappiin lukittuna, niin olen
ollut yhtä säästäväinen, kuin jos olisin rahani lainaksi antanut.
Siitä huolimatta odotan jälkimäisessä tapauksessa rahojani takasin
korolla kasvaneina, jotavastoin edellisessä tapauksessa minulla on
vaan entinen rahamääräni ilman mitään lisäystä. Onhan säästä-
väisyys sentään ollut sama kummassakin tapauksessa. Jos sano-
taan, että antamalla rahani lainaksi olen tehnyt lainanottajalle
palveluksen, niin siihen voi vastata hänenkin tekevän minulle
palveluksen varmasti säilyttämällä kapitaaliani palveluksen,
joka monessa tapauksessa voi olla kylläkin suuriarvoinen, jopa
niinkin suuriarvoinen, että olisin valmis siitä jotakin maksamaan,
ja joka muutamiin kapitaalimuotoihin nähden voi olla vieläkin
tärkeämpi kuin rahoihin nähden. Sillä on olemassa paljon sem-
moisia kapitaalin muotoja, jotka eivät kestä pitempää aikaa,
vaan joita täytyy alituisesti uudistaa; jopa sellaisiakin, joiden
säilyttäminen tuottaa suurta vaivaa, ellei niitä saa heti käyte-
tyiksi. Eikö siis silloin voi sanoa, että jos kapitaalin kerääjä
lainan antamisella auttaa sitä, joka haluaa kapitaalia käyttää,
niin kuittaantuvat välit kokonaan, kun jälkimäinen puolestaan
antaa lainan entisenään takasin? Eikö kapitaalin varma säilytys,
ylläpitäminen ja uudistaminen ole täydellinen korvaus sen käyt-
tämisestä? Kokoominen on säästämisen päämäärä ja tarkotus.
Säästäväisyys ei voi mennä pitemmälle eikä mitään sen enem-
pää aikaansaada; eipä se oikeastaan voi aina édes sitäkään ai-
kaansaada. Jos me vaan kieltäytyisimme varoja käyttämästä,
mitään muuta tekemättä, kuinka paljon omaisuutta katoaisikaan
yhtenä ainoana vuonna! Ja kuinka vähän olisi sitä jälellä seu-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>mqheu5bz8gd51ke36d8ppamz3rav9v8</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/177</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25276</id>
    <revision>
      <id>128684</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:24:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: raavan vuoden lopussa! Siis, jos kapitaalista kieltäytyminen tuottaa enemmän kuin kapitaalin saaminen ehjänä takasin, niin eikö siinä tapahdu vääryyttä työlle? Tämän tapaiset arvelut ovat sen yleisen mielipiteen pohjana, että korko syntyy työn kustannuksella, ja on niin muodoin sen nylkemistä, mikä oikea- mielisyyteen perustuvassa yhteiskunnassa olisi muka poistettava.  Näitä mielipiteitä ei minun nähdäkseni ole aina saatu onnistuneella tavalla kumotuiksi...</comment>
      <origin>128684</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2229" sha1="byjiol2u3ia4yc38pb3acr3fjzdqfgk" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;raavan vuoden lopussa! Siis, jos kapitaalista kieltäytyminen
tuottaa enemmän kuin kapitaalin saaminen ehjänä takasin, niin
eikö siinä tapahdu vääryyttä työlle? Tämän tapaiset arvelut
ovat sen yleisen mielipiteen pohjana, että korko syntyy työn
kustannuksella, ja on niin muodoin sen nylkemistä, mikä oikea-
mielisyyteen perustuvassa yhteiskunnassa olisi muka poistettava.

Näitä mielipiteitä ei minun nähdäkseni ole aina saatu
onnistuneella tavalla kumotuiksi. Tarkastakaamme esimerkiksi
Bastiat'n usein mainittua kapitaalin vertausta höylään. Kirves-
mies Jaakko panee kymmenen päivää höylän valmistamiseen,
joka sitte pysyy käyttökunnossa 290 päivää vuoden 300
työpäivästä. Ville niminen toinen kirvesmies pyytää lainata
höylää vuodeksi ja lupaa tämän ajan kuluttua, kun höylä on
kelpaamattomaksi kulunut, antaa Jaakolle toisen yhtä hyvän
höylän. Jaakko ei suostu moisilla ehdoilla höyläänsä lainaa-
maan, kun ei sano saavansa korvausta siitä edusta, minkä höy-
län käyttäminen vuoden mittaan olisi tuottanut, jos hän vuoden
kuluttua ei saa muuta kuin vaan höylänsä takasin. Ville myön-
tää hänen väitteensä oikeaksi ja suostuu antamaan Jaakolle
paitsi höylää vielä uuden höylänrungon. Semmoinen puhe kel-
paa kummallekin ja höylä siirtyy Villelle. Höylä kuluu vuoden
aikana, mutta vuoden lopussa saa Jaakko yhtä hyvän höylän ja
sitä paitsi vielä luvatun runkopuun. Hän lainaa yhä uudelleen
tuota höylää, kunnes se vihdoin siirtyy hänen poikansa omai-
suudeksi, joka hänkin jatkaa samaa lainailemista ja saa aina
uuden rungon kaupan päälle. Tuon rungon, joka edustaa kor-
koa, sanotaan nyt olevan luonnollisen ja kohtuullisen korvauksen
höylän käyttämisesta, koskapa Ville puolestaan „saa hyväkseen
tuossa työkalussa asuvan, työn tuottavuuttà enentävän voiman&quot;
eikä ole siis tehnyt huonompaa kauppaa, kuin jos olisi ollut
höylää lainaamatta; ja Jaakko puolestaan ei saa enempää, kuin
minkä olisi saanut, jos olisi pitänyt höylänsä ja lainaamisen
asemesta sitä itse käyttänyt.

Onko asianlaita todellakin tämmöinen? Otettakoon huo-
mioon, ettei tässä sanota Jaakon osaavan, mutta Villen ei&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>byjiol2u3ia4yc38pb3acr3fjzdqfgk</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/178</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25277</id>
    <revision>
      <id>128685</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:24:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: osaavan tehdä höyliä; sillä siinä tapauksessa höylänrunko olisi palkkiona paremmasta taidosta. Jaakko oli yksinkertaisesti vaan kieltäytynyt kuluttamasta työnsä tuotteita, kunnes oli kasannut niitä höylän muotoon; tuossapa juuri onkin kapitaalin varsinai- nen merkitys.  Jos Jaakko ei olisi höyläänsä lainannut pois, olisi hän voinut käyttää sitä 290 päivää, jonka jälkeen se olisi ollut kulunut ja hänen olisi ollut pakko käyttää jälellä olevat 10...</comment>
      <origin>128685</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2264" sha1="frtc94ur7zbgkxzzhr4x5ztzg85x3k9" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;osaavan tehdä höyliä; sillä siinä tapauksessa höylänrunko olisi
palkkiona paremmasta taidosta. Jaakko oli yksinkertaisesti vaan
kieltäytynyt kuluttamasta työnsä tuotteita, kunnes oli kasannut
niitä höylän muotoon; tuossapa juuri onkin kapitaalin varsinai-
nen merkitys.

Jos Jaakko ei olisi höyläänsä lainannut pois, olisi hän
voinut käyttää sitä 290 päivää, jonka jälkeen se olisi ollut
kulunut ja hänen olisi ollut pakko käyttää jälellä olevat 10 päi-
vää työvuodesta uuden höylän valmistamiseen. Jos Ville ei
olisi ottanut höylää lainaksi, niin olisi hänen ollut käyttäminen
10 päivää höylän valmistamiseen, jota olisi sitte voinut käyttää
290 päivän kuluessa. Jos nyt otaksumme, että runkopuu on
höylän avulla saavutettu päivätyön tulos, niin olisi vuoden lo-
pussa, ellei mitään lainausta olisi tapahtunut, kumpikin .puoli
höylään nähden. ollut samassa asemassa; kummankin höylä olisi
ollut kulunut; mutta kullakin olisi työn tuloksena 290 höylän-
runkoa. Jos taas lainaus olisi tapahtunut Villen alussa määrää-
millä ehdoilla, nimittäin sillä puheella, että hän olisi vaan anta-
nut uuden höylän vanhan sijaan, silloin olisi kummankin asema
ollut sama kuin vuoden alussa. Ville olisi työskennellyt 290
päivää ja käyttänyt 10 jälellä olevaa päivää uuden höylän val-
mistamiseen, mikä oli Jaakolle laitettava. Jaakko taas olisi käyt-
tänyt vuoden 10 ensimäistä päivää valmistaakseen uutta höy-
lää, joka olisi kestänyt käyttää 290 päivää, joiden jälkeen hän
olisi sitte Villeltä saanut uuden. Näin ollen olisi yksinkertai-
nen höylän vaihtaminen vuoden lopussa uuteen höylään pannut
molemmat samaan asemaan, kuin jos ei mitään lainausta olisi
tapahtunut. Jaakko ei olisi kadottanut mitään Villen eduksi, ja
Ville ei olisi voittanut mitään Jaakon vahingoksi. Kummallakin
olisi ollut sama tulo, mikä hänellä muutenkin olisi työstään
ollut, nimittäin 290 höylänrunkoa, ja Jaakolla sitäpaitsi alkupe-
räinen etunsa: uusi höylä.

Mutta kun takasin suoritetun höylän ohella vielä anne-
taan korvaukseksi runkopuu, niin on Jaakko vuoden lopulla
paremmassa asemassa kuin jollei mitään lainausta olisi tapahtu-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>frtc94ur7zbgkxzzhr4x5ztzg85x3k9</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/179</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25278</id>
    <revision>
      <id>128686</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:25:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nut, Ville sitävastoin huonommassa. Jaakolla on oleva 291 runkopuuta ja uusi höylä, ja Villellä 289 runkopuuta eikä mi- tään höylää. Ja jos jälkimäinen yhä edelleen jatkaa lainaamis- tansa Jaakolta samoilla ehdoilla, eikö silloin ole ilmeistä, että toisen tulot vähitellen alkavat vähetä, sillä aikaa kuin toisen lisääntyvät, kunnes tulee aika, jolloin Jaakko tuloksena ensimäi- sestä höylänsä lainaamisesta saa Villen koko työn tuotteen, toi- sin san...</comment>
      <origin>128686</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2352" sha1="rwe6fyt0g9x92uoiora24bm2p09vxwa" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;nut, Ville sitävastoin huonommassa. Jaakolla on oleva 291
runkopuuta ja uusi höylä, ja Villellä 289 runkopuuta eikä mi-
tään höylää. Ja jos jälkimäinen yhä edelleen jatkaa lainaamis-
tansa Jaakolta samoilla ehdoilla, eikö silloin ole ilmeistä, että
toisen tulot vähitellen alkavat vähetä, sillä aikaa kuin toisen
lisääntyvät, kunnes tulee aika, jolloin Jaakko tuloksena ensimäi-
sestä höylänsä lainaamisesta saa Villen koko työn tuotteen, toi-
sin sanoen, jälkimäinen muuttuu edellisen orjaksi? Voiko korko
siis olla mitään luonnollista ja kohtuullista? Asia ei tule tämän
esimerkin kautta todistetuksi. Se, mitä Bastiat ja moni muu
sanoo kapitaalikoron perustukseksi: „työkalussa olevaa, työn tuot-
tavuutta enentävää voimaa,“ ei ole oikeamielisyyden eikä käytän-
nöllisen todellisuudenkaan kannalta perustuksena kapitaalikorolle.
Se erehdys, joka tekee Bastiat'n esimerkin vakuuttavaksi niiden
silmissä, jotka eivät ota vaivakseen tätä esimerkkiä meidän
tavallamme tutkistella, johtuu siitä, että he yhdistävät höylän
lainaukseen ajatuksen enentyneestä tuotantovoimasta, minkä
tuo lainaajalle siirtynyt höylä hänelle antaa. Mutta mitään sel-
laista ei mainittuun esimerkkiin sisälly. Se varsinainen arvo-
esine, jonka Jaakko Villelle lainasi, ei ollut mikään höylän käyt-
tämisen johdosta enentynyt tuotantovoima. Asianlaita olisi ehkä
sellainen, jos höylän valmistus sisältäisi jotain ammattisalaisuutta
tai patenttioikeutta, jolloin esimerkki kuuluisi monopoolin eikä
kapitaalin luokkaan. Jaakon Villelle lainaama arvoesine ei ollut
mikään tälle siirtynyt etu, jonka johdosta hän nyt voi käyttää.
työtänsä toimellisemmin, vaan kymmenpäiväisen työn tuloksen
käyttämisoikeus. Jos „työkalussa asuva, työn tuottavaisuutta
enentävä voima“ olisi kapitaalikoron vaikuttaja, niin korko nou-
sisi uusien keksintöjen mukana. Niin ei kuitenkaan ole asian-
laita eipä minulta myös vaadita suurempaa korkoa, jos lainaan
50 dollarin arvoisen ompelukoneen, kuin jos lainaan 50 dolla-
rin arvosta neuloja; jos lainaan höyrykoneen tai saman arvoisen
määrän tiilikiviä. Kapitaalia voi, niinkuin varallisuutta yleensä,
vaihtaa. Se ei ole aina sama esine; se on kaikkea sitä, millä
on samaa vaihtoarvoa. Koneiden kehittyminen ei myöskään&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>rwe6fyt0g9x92uoiora24bm2p09vxwa</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/180</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25279</id>
    <revision>
      <id>128687</id>
      <timestamp>2026-04-04T17:25:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: enennä kapitaalin kasvamisvoimaa, mutta se lisää työn tuotanto- voimaa.  Olenpa taipuvainen ajattelemaan, että jos kaikki varalli- suus olisi pelkkiä höylänrunkopuita ja kaikki tuotanto olisi vaan kirvesmiesten tuotantoa, s. o. jos varallisuuteen kuuluisi ainoas- taan luonnon raaka-aineita, ja tuotantoon ainoastaan näiden muovailemista erilaisiin muotoihin, niin korko olisi teollisuuden ryöväystä eikä sillä olisi mitään pysyväisyyttä. Tämä ei mer- kitse sa...</comment>
      <origin>128687</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2226" sha1="3ao3tusdp0tnq4dv6wahmf66jp3wfqa" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;enennä kapitaalin kasvamisvoimaa, mutta se lisää työn tuotanto-
voimaa.

Olenpa taipuvainen ajattelemaan, että jos kaikki varalli-
suus olisi pelkkiä höylänrunkopuita ja kaikki tuotanto olisi vaan
kirvesmiesten tuotantoa, s. o. jos varallisuuteen kuuluisi ainoas-
taan luonnon raaka-aineita, ja tuotantoon ainoastaan näiden
muovailemista erilaisiin muotoihin, niin korko olisi teollisuuden
ryöväystä eikä sillä olisi mitään pysyväisyyttä. Tämä ei mer-
kitse samaa kuin sanoa, ettei olisi mitään omaisuuden kasaa-
mistakaan. Sillä vaikka kasvun toivo esiintyykin vaikuttavana
syynä siihen, että varallisuus muuttuu kapitaaliksi, niin ei se
kuitenkaan esiinny itse kokoomisen vaikuttavana syynä, ainakaan
ei sen pääsyynä. Lapset säästävät roposia jouluksi, merirosvot
enentävät haudattuja aarteitaan, itämaiset ruhtinaat kokoovat
kasoittain rahakolikoita, ja henkilöt sellaiset kuin Stewart ja
Vanderbilt, kerran jouduttuaan loppumattoman rikastumisen
intohimoon, jatkavat miljooniensa kokoomista niin kauan kuin
voivat, vaikk’eivät nämä enää tuottaisi mitään kasvua.
Ei se
myöskään merkitse, ettei mitään lainan ottamisia eikä antamisia
enää tapahtuisi; sillä lainan antaminen ja ottaminen tapahtuu suu-
rimmaksi osaksi kummankin keskinäiseksi eduksi. Jos Villellä oli
työtä, jonka oli alkaminen heti, ja Jaakolla semmoista työtä,
jonka oli alkaminen kymmenen päivän perästä, niin saattoi mo-
lemmille olla edullista, että höylä tuli lainatuksi, vaikkei mitään
runkopuuta olisikaan luvattu lainan korvaukseksi.

Mutta eipä kaikki varallisuus ole saman luontoista kuin
höylät, runkopuut tai rahat; ei myöskään kaikki tuotanto ole
ainoastaan maan valmistamattomien ainesten muovailemista toi-
siin muotoihin. Tosi on, että jos suljen rahat kirstuun, niin ne
eivät voi kasvaa. Mutta otaksukaammepa, että varaan kellariini
viiniä. Vuoden kuluttua on minulla arvou enennys, sillä viini
on muuttunut laadultaan paremmaksi. Tai otaksukaamme, että
siirrän mehiläisparven sopivaan paikkaan; silloin minulla vuoden
lopussa on useampia parvia, paitsi sitä hunajaa, minkä ne ovat
valmistaneet. Tai otaksukaamme, että lasken lampaat, sarvi-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>3ao3tusdp0tnq4dv6wahmf66jp3wfqa</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/181</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25280</id>
    <revision>
      <id>128688</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:32:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: karjan ja siat hakaan; vuoden lopussa on varoissa yleensä tapah- tunut enennys.  Se, mikä tällaisissa tapauksissa aikaansaa enennystä, vaa- tii tosin tavallisesti työtä ennenkuin sitä voi hyväkseen käyttää, mutta se on kuitenkin jotain toista kuin työ, ja se on siitä kyllä erotettavissa, se on nimittäin luonnnon oma vaikuttava voima: kasvamisen, monistumisen periaate, joka kaikkialla on tuon salaperäisen, elämäksi sanomamme tilan tunnusmerkkinä. Ja minun k...</comment>
      <origin>128688</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2256" sha1="4jvo23b80qbmsv0nk0fan1m84iz2wuf" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;karjan ja siat hakaan; vuoden lopussa on varoissa yleensä tapah-
tunut enennys.

Se, mikä tällaisissa tapauksissa aikaansaa enennystä, vaa-
tii tosin tavallisesti työtä ennenkuin sitä voi hyväkseen käyttää,
mutta se on kuitenkin jotain toista kuin työ, ja se on siitä kyllä
erotettavissa, se on nimittäin luonnnon oma vaikuttava voima:
kasvamisen, monistumisen periaate, joka kaikkialla on tuon
salaperäisen, elämäksi sanomamme tilan tunnusmerkkinä. Ja
minun käsittääkseni juuri tuo se vaikuttaakin siihen, että kapi-
taali kasvaa sen määrän yli, minkä työ tuottaa. Niissä liik-
keissä, jotka muodostavat luonnon pysähtymättömän juoksun,
on, jos niin voin sanoa, muutamia elämällisia virtauksia, jotka
omaksi hyväksemme käytettyinä auttavat meitä toiminnastamme
riippumattomalla voimalla saamaan aineen muovatuksi halua-
miimme muotoihin, s. o. muuttumaan varallisuudeksi.

Paljon voi tosin varallisuuden esineitä mainita, joissa raho-
jen, höylien, lautojen koneitten tai vaatteiden tavoin ei ole
mitään sisällistä lisääntymisvoimaa, mutta varallisuus- ja kapi-
taalikäsitteeseen kuuluu toiselta puolen myös esineitä, jotka vii-
nin tavoin eräässä suhteessa itsestään kasvavat arvossa, tai, me-
hiläisten ja karjan tavoin itsestänsä lukunsa puolesta lisääntyvät;
ja vielä muutamia muita esineitä, kuten esimerkiksi kaiken kal-
taiset siemenviljat, joiden lisääntymistä ei tosin voi aikaansaada
ilman työtä, mutta jotka näiden ehtojen täytyttyä itsestänsä
lisääntyvät, tai toisin sanoin antavat tulon, joka on runsaampi
kuin minkä työ välittömästi tuottaa.

Varallisuuden vaihtamismahdollisuus synnyttää välttämättö-
mästi keskiarvon kaikkien niiden eri etujen välillä, jotka kuhun-
kin eri varallisuuslajiin kuuluvat, joka keskiarvo sitte seuraa
minkä varallisuuslajin omistamistá tahansa; sillä eipä esimerkiksi
kukaan tahtoisi pitää hallussaan kapitaalia jossakin semmoisessa
muodosssa, joka ei tuottaisi niin paljon kuin toisessa muodossa
oleva kapitaali, ja joka kuitenkin voitaisiin tähän vaihtaa. Ei
esimerkiksi kukaan ottaisi jauhaakseen vehnää ja pitääkseen sitä
varastossa niiden saatavana, jotka silloin tällöin haluavat vaih-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>4jvo23b80qbmsv0nk0fan1m84iz2wuf</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/182</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25281</id>
    <revision>
      <id>128689</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:32:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taa vehnäjyviä tai jotakin muuta saman arvoista jauhoihin, ellei hän tällä vaihdollaan voisi hankkia itselleen semmoista tuloa lisäksi, minkä hän voi saada käyttämällä vehnänsä kylvöön. Ei kukaan ottaisi vaihtaakseen lammaslaumaansa sitä vastaavaan lammaslihan hintaan, joka olisi maksettava vuoden kuluttua, niin kauan kuin hänen on mahdollista pitää lampaansa; sillä jos hän pitää lampaansa elävinä, niin on hänellä seuraavana vuonna paitsi niiden li...</comment>
      <origin>128689</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2361" sha1="ppobjdn4o2i1l4t1jws6f9isgk9aup3" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;taa vehnäjyviä tai jotakin muuta saman arvoista jauhoihin, ellei
hän tällä vaihdollaan voisi hankkia itselleen semmoista tuloa
lisäksi, minkä hän voi saada käyttämällä vehnänsä kylvöön. Ei
kukaan ottaisi vaihtaakseen lammaslaumaansa sitä vastaavaan
lammaslihan hintaan, joka olisi maksettava vuoden kuluttua, niin
kauan kuin hänen on mahdollista pitää lampaansa; sillä jos hän
pitää lampaansa elävinä, niin on hänellä seuraavana vuonna paitsi
niiden lihaa vielä niiden karitsat ja villat. Ei kukaan ottaisi raken-
taakseen kastelu-ojaa, elleivät ne henkilöt, jotka sen avulla tulevat
käyttämään hyväkseen luonnon kasvattavia voimia, myöntäisi hä-
nelle niin suurta osaa voittoon, että se kapitaali, jonka hän uhraa
työhönsä, saa yhtä suuren tulon kuin heidänkin kapitaalinsa. Ja
näinpä nyt jokaisella vaihdon alalla täytyy tuon lisääntymiskyvyn,
minkä luonnon kasvattamis- ja elättämisvoimat muutamanlajiselle
kapitaalille antavat, tasottua vastaaviksi kaikkien muiden kanssa;
joten se, joka antaa lainaksi tai käyttää vaihtoliikkeessä rahoja.
höyliä, lautoja tai vaatteita, voi odottaa kasvua yhtä suurella
syyllä, kuin jos olisi antanut lainaksi tai sijottanut kapitaalinsa
sellaiseen tuotantoon, jolle luonto on antanut lisääntymiskyvyn.

Myöskin vaihtoliikkeen kautta syntyvä mahdollisuus käyt-
tämään hyväkseen erotusta luonnon ja ihmisen voimien välillä
tuottaa arvon lisäyksen, joka tavallaan muistuttaa tuota luonnon
elinvoimien tuottamaa lisäystä. Jollakin seudulla esimerkiksi
tuottaa joku työ 200 aineyksikköä kasviravintoa ja 100 aine-
yksikköä liharavintoa. Toisella seudulla on suhde päinvastainen,
niin että sama työ antaa 1.00 kasviaineksissa ja 200 liha-ainek-
sissa. Edellisellä paikalla on kasvi- ja liharavinnon suhde niin-
kuin 2: 1; jälkimäisellä niinkuin 1: 2; ja jos otaksumme, että
kutakin ravinnonlajia tarvitaan yhtä paljon, niin sama työmäärä
on kummassakin paikassa antava 150 kutakin lajia yhteensä.
Mutta jos sen sijaan toisella paikalla pannaan koko työ kasvi-
aineiden tuottamiseen ja toisella liha-aineiden, ja nuo aineet
sitte tarpeen mukaan vaihdetaan, niin voivat ihmiset kummalla-
kin paikalla tuottaa työllänsä siis 200, vähennettynä vaihdon
synnyttämillä menoilla ja kustannuksilla; joten kummassakin pai-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>ppobjdn4o2i1l4t1jws6f9isgk9aup3</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/183</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25282</id>
    <revision>
      <id>128690</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:33:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kassa se tuote, joka ei ollut määratty kulutukseen, vaan vaih- toon, on tuottanut lisän. Tämänpä vuoksi Whittingtonin kissa, joka oli lähetetty kaukaiseen maahan, missä kissoja oli vähän, mutta rottia sitä enemmän, palasi isäntänsä luo tavaralaatikkojen ja kultasäkkien muodossa.  Tietysti kysytään vaihdossakin niinkuin luonnon lisäänty- misvoimien hyväkseen käyttämisessä työtä, ja vaihdon tuote on niinkuin maanviljelyksenkin tuote työn tuotetta; sii...</comment>
      <origin>128690</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2300" sha1="thzvtwobt49kbss1jrpovrs5bdbbmfi" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;kassa se tuote, joka ei ollut määratty kulutukseen, vaan vaih-
toon, on tuottanut lisän. Tämänpä vuoksi Whittingtonin kissa,
joka oli lähetetty kaukaiseen maahan, missä kissoja oli vähän,
mutta rottia sitä enemmän, palasi isäntänsä luo tavaralaatikkojen
ja kultasäkkien muodossa.

Tietysti kysytään vaihdossakin niinkuin luonnon lisäänty-
misvoimien hyväkseen käyttämisessä työtä, ja vaihdon tuote on
niinkuin maanviljelyksenkin tuote työn tuotetta; siitä huolimatta
on työn kanssa myötävaikuttamassa, kummassakin tapauksessa,
toinenkin voima, mikä tekee mahdottomaksi mittaamaan työtä
ainoastaan tehdyn työn määrällä, vaan tekee kapitaalimäärän ja
sen ajan, minkä kuluessa kapitaali on ollut käytännössä, oleelli-
seksi osaksi tuottavien voimain summassa. Kapitaali avustaa
työtä kaikissa tuotannon eri lajeissa; kuitenkin on olemassa ero-
tus niiden keskinäisessä suhteessa niissä tuotantolajeissa, joissa
aine ainoastaan muodolleen tai paikalleen muuttuu, kuten esi-
merkiksi höyläyksessä tai kivihiilen hankinnassa, ja toiselta puo-
len niissä tuotantolajeissa, joissa käytetään hyväkseen luonnon
monistamisvoimia tai sitä lisääntymismahdollisuutta, mikä on
ihmisten ja luonnonvoimain erilaisuudessa, kuten esimerkiksi
viljan viljelys ja jään vaihtaminen sokeriin. Ensinmainitussa
tuotannon lajissa on työ yksinänsä vaikuttavana syynä; milloin
työ päättyy, silloin päättyy myös tuotanto. Kun puuseppä päi-
vän päättyessä laskee höylän käsistään, niin keskeytyy se arvon
kasvaminen, jota hän höylällänsä aikaansaa, kunnes hän seu-
raavana aamuna jälleen työhönsä ryhtyy.' Kun tehtaan kello
soi iltasella, kun työmiehet lähtevät kaivoksesta, niin päättyy
tuotanto siksi ajaksi kuin työhön jälleen ryhdytään. Väliajat
voisivat, mitä tulee tuotantoon, olla vaikka kokonaan poissa.
Päivien meno, vuodenaikojen vaihtelu ei mitään merkitse siinä
tuotannossa, joka riippuu ainoastaan siihen käytetystä työn mää-
rästä. Mutta noissa toisissa tuotannon lajeissa, joita olen mai-
ninnut ja joissa työn osanotto voidaan verrata lauttamiesten
työhön, jotka vierittävät tukkeja jokeen ja antavat ne virran
viedä monien peninkulmien päähän sahalaitoksen puomuille asti,&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>thzvtwobt49kbss1jrpovrs5bdbbmfi</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/184</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25283</id>
    <revision>
      <id>128691</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:33:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kas siinä on ajalla merkityksensä. Kylvös itää ja kasvaa pellossa, maamiehen nukkuessa tai uusia peltoja kyntäessä, ja niin myös tuulen ja valtameren alituiset virrat kulettavat Whit- tingtonin kissan noille rottain ahdistamille maille.  Palatkaamme nyt. Bastiat'n esimerkkiin. Selväähän on, että jos on olemassa jokin syy, miksi Villen on vuoden lopussa antaminen Jaakolle korvaukseksi vähän enemmän kuin pelkkä yhtäläinen höylä, niin ei tuo syy ole, kuten Ba...</comment>
      <origin>128691</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2289" sha1="23muuw3se9efm5ue5mk0ussmr59o9jn" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;kas siinä on ajalla merkityksensä. Kylvös itää ja kasvaa
pellossa, maamiehen nukkuessa tai uusia peltoja kyntäessä, ja
niin myös tuulen ja valtameren alituiset virrat kulettavat Whit-
tingtonin kissan noille rottain ahdistamille maille.

Palatkaamme nyt. Bastiat'n esimerkkiin. Selväähän on,
että jos on olemassa jokin syy, miksi Villen on vuoden lopussa
antaminen Jaakolle korvaukseksi vähän enemmän kuin pelkkä
yhtäläinen höylä, niin ei tuo syy ole, kuten Bastiat arvelee,
höylän tuottamassa suuremmassa tuotantovoimassa, sillä, niin-
kuin olen osottanut, tuo seikka ei ole mikään erityinen tuotan-
non tekijä, vaan se johtuu ajasta vuoden väliajasta, joka on
kulunut höylän lainaksi antamisesta sen takasin antamiseen. Jos
asiaa tutkimme yksistään vaan tätä esimerkkiä silmällä pitäen,
niin ei siinä mikään ilmaise ajan vaikutusta, sillä höylä ei ole
vuoden lopussa suuremman arvoinen kuin sen alussakaan.
Mutta jos höylän asemesta ajatellaan hiehoa, niin on ilmeistä,
että Villen täytyy antaa vuoden kuluttua Jaakolle hiehon ase-
mesta lehmä, jos hänen on saattaminen Jaakko yhtä hyvään
asemaan kuin missä tämä olisi ollut, ellei olisi lainannut hiehoa
Villelle. Tai jos otaksumme, että tuo kymmenen päivän työ
olisi käytetty viljan viljelemiseen, niin on selvää, ettei Jaakko
olisi saanut täyttä korvausta, jos hän vuoden kuluttua olisi
saanut takasin ainoastaan siemenviljansa; sillä tällä aikaa olisi
siemen itänyt, kasvanut ja monistunut; samoinpa olisi myös
höylä, jos se olisi ollut aijottu vaihtoliikkeeseen käytettäväksi,
vuoden kuluessa monta kertaa voinut tulla lainatuksi ja joka
kerta antanut Jaakolle jotain tuloksi. Kun nyt Jaakon työvoima
olisi voinut kohdistua johonkin näistä luetelluista töistä - tai,
mikä on samaa, osa höylään käytetystä työstä olisi voinut tulla
näin käytetyksi, niin eipä hän ota tehdäkseen höylää Villelle
koko vuoden ajan käytettäväksi, ellei hän vuoden lopussa saa
takasin enempää kuin höylän. Villella voi myös olla varaa
antaa takasin enemmän kuin vaan höylä, koska yleinen keski-
määräinen suhde eri työlajien tarjoomista eduista panee hänet
ajan päälle tilaisuuteen saamaan työstänsä jotakin voittoa. Tämä&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>23muuw3se9efm5ue5mk0ussmr59o9jn</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/185</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25284</id>
    <revision>
      <id>128692</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:33:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: yleinen keskimäärä tai niin sanoaksemme tämä etujen tasaus, joka on ehdottomasti olemassa siellä, missä yhteiskunnan tarpeet vaativat eri tuotantolajien yht'aikaista käyttämistä, saa aikaan, että sellaisten varallisuuslajien omistaja, jotka eivät itsestään lisäänny, kuitenkin saa samallaisen edun kuin niiden varallisuus- lajien käyttäminen, jotka ajan päälle itsestänsä lisääntyvät. Lo- pullisessa vaakituksessa käy esille, että ajan kulumisen tuottam...</comment>
      <origin>128692</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2304" sha1="j3db3jp0k85fregfanf602zesa2t0f7" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;yleinen keskimäärä tai niin sanoaksemme tämä etujen tasaus,
joka on ehdottomasti olemassa siellä, missä yhteiskunnan tarpeet
vaativat eri tuotantolajien yht'aikaista käyttämistä, saa aikaan,
että sellaisten varallisuuslajien omistaja, jotka eivät itsestään
lisäänny, kuitenkin saa samallaisen edun kuin niiden varallisuus-
lajien käyttäminen, jotka ajan päälle itsestänsä lisääntyvät. Lo-
pullisessa vaakituksessa käy esille, että ajan kulumisen tuottama
etu johtuu luonnon luomisvoimasta sekä erotuksista luonnon tai
ihmisen voimissa.

Jos aineen ominaisuudet olisivat kaikkialla yhtäläiset ja jos
tuotantovoima olisi yksinomaan ihmisen käsissä, niin ei mitään
korkoa olisi olemassa. Parempien työaseiden tuottamaa etua
tosin joskus voitaisiin siirtää koronmaksun kaltaisilla ehdoilla
käsistä käsiin, mutta moiset siirrot olisivat epäsäännöllisiä ja
harvinaisia poikkeuksia, eikä suinkaan tavallisia sääntöjä; sillä
kyky saada sellaisia tuloja ei riippuisi, kuten nyt on asianlaita,
kapitaalin omistamisesta, ja ajan tuottama etu tulisi kysymykseen
ainoastaan erikoisissa tapauksissa. Että minä, omistaen 1000
dollaria, voin antaa ne lainaksi korkoa vastaan, ei johdu siitä,
että on muita, joilla ei ole 1000 dollaria ja jotka senvuoksi
antaisivat minulle korvauksen niiden käyttämisestä, kun eivät
muulla tavalla voi päästä niihin käsiksi; vaan se johtuu siitä,
että tuo minun 1000 dollarini edustama kapitaali voi antaa
tuloa jokaiselle, jonka käsissä se on, olipa hän vaikka miljoo-
nain omistaja. Sillä jollakin esineellä oleva hinta ei riipu siitä,
mitä ostaja siitä tahtoo antaa ennenkuin siitä luopuu, vaan
siitä, mitä myyjä toisella taholla voi siitä saada. Eräällä teh-
tailijalla, joka tahtoo vetäytyä pois liikkeestä, on esimerkiksi
koneita 100,000 dollarin edestä. Ellei hän, koneet myytyänsä,
voi sijottaa noita 100,000 dollaria niin, että ne antaisivat kor-
koa, on hänelle, häviönvaaraa lukuun ottamatta, yhdentekevää,
saako hän koko hinnan heti vai vähittäismaksuina; ja jos osta-
jalla on tarvittava kapitaali käsillä mikä meidän onkin otak-
suminen ollaksemme tähän sekottamatta muita kysymyksiä,
niin on hänellekin yhdentekevää, maksaako hän heti vai vähi-
.
-
-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>j3db3jp0k85fregfanf602zesa2t0f7</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/186</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25285</id>
    <revision>
      <id>128693</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:34:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tellen. Jos ostajalla ei ole tarvittavaa kapitaalia, niin on hä- nelle mukavampaa, että maksu lykkääntyy; mutta ainoastaan poikkeustapauksissa vaatisi myyjä sen nojalla mitään lisämaksua taikka ostaja olisi taipuvainen sellaista suorittamaan; ei tuom- moinen maksu myöskään olisi mitään varsinaista korkoa. Sillä korko ei ole oikeastaan maksu kapitaalin käyttämisestä, vaan korvaus, joka syntyy kapitaalin lisääntymisestä. Ellei kapitaali tuottaisi mitään va...</comment>
      <origin>128693</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2186" sha1="q6847zudq0x5e70da44a3hmppkoj9tm" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;tellen. Jos ostajalla ei ole tarvittavaa kapitaalia, niin on hä-
nelle mukavampaa, että maksu lykkääntyy; mutta ainoastaan
poikkeustapauksissa vaatisi myyjä sen nojalla mitään lisämaksua
taikka ostaja olisi taipuvainen sellaista suorittamaan; ei tuom-
moinen maksu myöskään olisi mitään varsinaista korkoa. Sillä
korko ei ole oikeastaan maksu kapitaalin käyttämisestä, vaan
korvaus, joka syntyy kapitaalin lisääntymisestä. Ellei kapitaali
tuottaisi mitään varallisuuden lisäystä, niin sellaiset tapaukset,
että omistaja saa maksua kapitaalinsa lainaamisesta, olisivat
harvinaisia poikkeustapauksia. Ville peruuttaisi pian välipuheensa,
jos hänen ei kannattaisi antaa runkopuua oikeudestaan lykätä
tuonnemmaksi maksu Jaakon höylän käyttämisestä.

Lyhyesti, tuotantoa tarkastellessamme voimme siinä erot-
taa kolme eri lajia, nimittäin:

Muunteleminen, eli luonnontuotteiden muodolleen muutta-
minen ja paikasta toiseen siirteleminen, minkä kautta ne käyvät
sopiviksi ihmisen tarpeiden ja halujen tyydyttämiseen.

Kasvattaminen, eli luonnon elollisten voimain hyväkseen
käyttäminen, kuten esimerkiksi viljan viljeleminen ja karjan siitos.

Vaihtaminen, eli niiden luonnon lähteiden käyttäminen
yleistä varallisuuden määrää lisäävällä tavalla, joiden tulot vaih-
televat paikallisten olojen mukaan, sekä myös sellaisten ihmis-
voimain käyttäminen, joiden tuottavuus riippuu ihmisen asemasta,
toimesta ja luonteesta.

Kussakin näissä kolmessa tuotantolajissa voi kapitaali avus-
taa työtä; tai tarkemmin sanoen, ensimäisessä tapauksessa voi
kapitaali avustaa työtä olematta välttämättömän tarpeellinen;
molemmissa jälkimäisissä tapauksissa täytyy kapitaalin olla työtä
avustamassa ja on se siis välttämätön.

Epäilemätöntä on, että myös muuntelemalla kapitaalin
muotoja voimme enentää työn kykyä synnyttämään varallisuuden
esineitä, kuten esimerkiksi silloin kuin muovailemme puuta ja
rautaa höylän muotoon ja ominaisuuksiin, taikka annamme rau-
dalle, hiilelle, vedelle ja öljylle höyrykoneen muodon ja ominai-
suudet, tai kivelle, saviruukille, puulle ja raudalle rakennuksen&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>q6847zudq0x5e70da44a3hmppkoj9tm</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/187</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25286</id>
    <revision>
      <id>128694</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:34:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muodon ja ominaisuudet. Mutta siitä huolimatta kaikissa näissä tapauksissa kapitaalin koko hyöty sisältyy juuri sen käyttämiseen. Sitävastoin milloin kapitaalia käytetään toisessa näistä tuotanto- lajeista, esimerkiksi jos kylvämme siemeniä tai pidämme karjaa laitumella tai annamme viinin vanhentua, niin voitto ei synny käyttämisestä, vaan kapitaalin kasvamisesta. Samoin jos kapi- taalia käytämme kolmannella tavalla, eli vaihtamalla esineitä, niiden käy...</comment>
      <origin>128694</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2156" sha1="57enm46030nhrecsj1l975fm9jnp6ah" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;muodon ja ominaisuudet. Mutta siitä huolimatta kaikissa näissä
tapauksissa kapitaalin koko hyöty sisältyy juuri sen käyttämiseen.
Sitävastoin milloin kapitaalia käytetään toisessa näistä tuotanto-
lajeista, esimerkiksi jos kylvämme siemeniä tai pidämme karjaa
laitumella tai annamme viinin vanhentua, niin voitto ei synny
käyttämisestä, vaan kapitaalin kasvamisesta. Samoin jos kapi-
taalia käytämme kolmannella tavalla, eli vaihtamalla esineitä,
niiden käyttämisen asemesta, niin syntyy voittoa sikäli kuin
vaihdetut esineet ovat kummallekin asianomaiselle entisiä arvok-
kaammat.

Ne tulot, jotka saadaan muuntelemisella, tulevat alkupe-
räisesti työn osalle, ne taas, jotka syntyvät kasvattamisesta eli
viljelemisestä, tulevat kapitaalin osalle. Mutta koska työn jako
ja varain vaihdonalaisuus saavat aikaan ja itsessään jo tavallaan
sisältävätkin tulojen tasotuksen, niin mikäli tuotannon eri laadut
ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa, sikäli tulot, jotka saadaan
toisessa tuotannon lajissa, tasottuvat tulojen kanssa, jotka saa-
daan toisissa lajeissa, sillä eipä kapitaali eikä työ ota suuntau-
tuakseen johonkin tuotannon lajiin, jos ne toisissa tuotannon
lajeissa voivat saada enemmän korvausta. Tästä seuraa, että
ensimäiseen tuotannon lajiin käytetty työ alkaa kadottaa alku-
peräistä tuottavuuttansa, korvauksesta vähentyy se
osa, mikä
on välttämätön että kapitaali saisi sen kasvun, joka sillä voi
olla muutamissa tuotannon lajeissa, ja taas toisessa ja kol-
mannessa lajissa oleva kapitaali alkaa saada vähemmän kasvua,
siitä näet vähenee se osa, joka on omansa antamaan työlle
semmoisen korvauksen, minkä se olisi voinut saada ensimäisen
lajin tuotannossa.

Näin ollen kapitaalikorko riippuu siitä kasvukyvystä, minkä
luonnon monistavat voimat ja vaikutuksensa puolesta yhtäläinen
vaihtokykyisyys antaa kapitaalille. Korko ei ole mitään mieli-
valtaista, vaan se on luonnollista; korko ei ole tulos jostakin
yhteiskunnallisesta laitoksesta, vaan niistä yleisistä laeista, joi-
den alaisena yhteiskunta on. Ja on siis korossa jotakin oikeu-
tettua.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>57enm46030nhrecsj1l975fm9jnp6ah</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/188</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25287</id>
    <revision>
      <id>128695</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:35:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ne, jotka tahtovat poistaa kapitaalikoron, eksyvät samal- laiseen harhaluuloon kuin oli se, joka, kuten olemme ylempänä osottaneet, oli antanut jotain todennäköisyyttä tuolle opille, että muka palkan lähteenä on kapitaali. Sillä korkoa ajatellessaan he tarkottavat ainoastaan sitä, minkä kapitaalin käyttäjä maksaa sen omistajalle. Mutta tuo ei ole suinkaan yksin korkoa, vaan se on ainoastaan muuan koron lajeista. Jokainen, joka vaan käyttää hyväkseen kapitaa...</comment>
      <origin>128695</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1883" sha1="nm306ohpjltn14zhp3bqjdshtxytg7x" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Ne, jotka tahtovat poistaa kapitaalikoron, eksyvät samal-
laiseen harhaluuloon kuin oli se, joka, kuten olemme ylempänä
osottaneet, oli antanut jotain todennäköisyyttä tuolle opille, että
muka palkan lähteenä on kapitaali. Sillä korkoa ajatellessaan
he tarkottavat ainoastaan sitä, minkä kapitaalin käyttäjä maksaa
sen omistajalle. Mutta tuo ei ole suinkaan yksin korkoa, vaan
se on ainoastaan muuan koron lajeista. Jokainen, joka vaan
käyttää hyväkseen kapitaalia ja saapi sitä kasvua, mitä se voi
antaa, nostaa korkoa. Jos istutan puun ja hoidan sitä kunnes
se alkaa antaa hedelmää, niin minä saan hedelmissä koron sii-
hen kapitaaliin, jonka olen tuolla tavalla muodostanut, s. o.
korvauksen työstä, jonka olen kuluttanut. Jos kasvatan vasi-
kasta lehmän, niin maito, jonka siitä aamuin illoin saan, ei ole
ainoastaan pelkkää korvausta lypsämisen työstä, vaan se on
myös korkoa sille kapitaalille, minkä sen kasvattamiseen pantu
työni on lehmässä koonnut. Ja samoin myös, jos käytän omaa
kapitaaliani välittömästi avustamalla tuotantoa, esimerkiksi ko-
neiden avulla, tai välillisesti avustamalla tuotantoa kaupan avulla,
niin saan erikoisen edun kapitaalin kasvukykyisyydestä, edun,
joka on tässä tapauksessa yhtä todellinen, vaikkei ehkä yhtä
selvä, kuin siinäkin tapauksessa, milloin annan kapitaalini lai-
naksi toiselle ja hän maksaa minulle korkoa.

{{c|4 LUKU.}}


{{c|'''Valekapitaalista ja siitä voitosta, jota usein erehdyksestä pidetään kapitaalikorkona.'''}}


Tuo luulo, että kapitaalikorko on teollisuuden nylkemistä,
on minun ymmärtääkseni suurimmaksi osaksi syntynyt siitä, ettei
ole osattu erottaa toisistaan sitä, mikä on ja mikä ei ole kapi-
taalia, erottaa sitä voittoa, mikä todella on kapitaalikorkoa,
siitä voitosta, joka ei synny kapitaalin. käyttämisestä, vaan muista&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>nm306ohpjltn14zhp3bqjdshtxytg7x</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/189</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25288</id>
    <revision>
      <id>128696</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:35:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lähteistä. Meidän päiviemme puhekielessä ja kirjallisuudessa sanotaan kapitalistiksi jokaista, jolla on sellaista omaisuutta, mikä hänen työtä tekemättään antaa hänelle tuloja, ja kaikkea, minkä hän näin saapi, sanotaan voitoksi tai kapitaalin antamaksi tuloksi. Kaikkialla kuulemme puhuttavan taistelusta työn ja kapitaalin välillä. Onko todella olemassa ristiriitaisuutta näiden molem- pien välillä, siitä pyydän lukijaa olemaan toistaiseksi muodosta- ma...</comment>
      <origin>128696</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2309" sha1="6np4ucw1ykthyuyqd1vedf2fphq3y73" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;lähteistä. Meidän päiviemme puhekielessä ja kirjallisuudessa
sanotaan kapitalistiksi jokaista, jolla on sellaista omaisuutta, mikä
hänen työtä tekemättään antaa hänelle tuloja, ja kaikkea, minkä
hän näin saapi, sanotaan voitoksi tai kapitaalin antamaksi tuloksi.
Kaikkialla kuulemme puhuttavan taistelusta työn ja kapitaalin
välillä. Onko todella olemassa ristiriitaisuutta näiden molem-
pien välillä, siitä pyydän lukijaa olemaan toistaiseksi muodosta-
matta itselleen varmaa käsitystä; mutta vahingoksi ei suinkaan
ole jo nyt poistaa muutamia erehdyttäviä harhaluuloja.

Olemme jo ennen huomauttaneet siitä seikasta, että mai-
den arvot, jotka muodostavat niin suuren osan siitä mitä tavalli-
sesti sanotaan kapitaaliksi, eivät oikeastaan olekaan kapitaalia,
ja että maakorot, joita tavallisesti luetaan kapitaalin tuloihin ja
jotka muodostavat yhä suuremman osan edistysmaiden tuotteista,
eivät olekaan mitään korvauksia kapitaalista, vaan ovat visusti
kapitaalikorosta erotettavat. Tässä suhteessa ei ole tarpeen
enää mitään enempiä selityksiä. Huomautettu on niinikään siitä
seikasta, että osakkeet, valtio- ja muut arvopaperit, jotka myös
muodostavat suuren osan siitä, mitä tavallisesti sanotaan kapi-
taaliksi, eivät ole kapitaaliksi katsottavat; mutta joissakuissa
muodoissa ovat moiset velkasitoumukset kylläkin kapitaalin kal-
taisia, jopa joskus ikäänkuin suorittavat kapitaalin tehtäviä, tuot-
taen omistajalleen tuloja, joita ei ainoastaan sanota aina koroiksi,
vaan joissa todella onkin kaikki koron tunnusmerkit; senpä
vuoksi ei ole suinkaan liikaa, että ennenkuin koetetaan päästä
muista tuota koron käsitettä vaivaavista epäselvyyksistä, ryh-
dymme tarkemmin selvittelemään sanottuja seikkoja.

On aina muistaminen, ettei kapitaalina voi olla mikään,
mikä ei ole todellista varallisuutta, se on: ei mikään voi olla
kapitaalia, mikä ei ole todellisia, kouraantuntuvia esineitä, jotka
eivät ole luonnon vapaita antimia, esineitä, joilla on itses-
sään eikä ainoastaan muiden arvojen esittäjinä voimaa välittö-
mästi tai välillisesti tyydyttämään ihmisten tarpeita.

Edellä sanotun mukaan eivät siis valtiopaperit voi olla
kapitaalia, useissa tapauksissa ne eivät esiinny edes kapitaalin&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>6np4ucw1ykthyuyqd1vedf2fphq3y73</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/190</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25289</id>
    <revision>
      <id>128697</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:35:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: edustajina. Se kapitaali, minkä hallitus on kerran niistä saanut, on aikoinaan jo tullut käytetyksi ammutuksi ulos kanuunain suista, kulutetuksi sotalaivoihin, maksetuksi ihmisten opettami- seksi marssimaan, pitämään sotaharjotuksia, tappamaan ja hävittä- mään. Arvopaperi ei voi edustaa semmoista kapitaalia, joka on hävitetty. Se ei totta puhuen edusta lainkaan mitään kapitaa- lia. Se on ainoastaan juhlallisesti annettu sitoumus, että hallitus on jossakin va...</comment>
      <origin>128697</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2284" sha1="10dkgz76sg36ts5jk9o6ktf9nc96g7h" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;edustajina. Se kapitaali, minkä hallitus on kerran niistä saanut,
on aikoinaan jo tullut käytetyksi ammutuksi ulos kanuunain
suista, kulutetuksi sotalaivoihin, maksetuksi ihmisten opettami-
seksi marssimaan, pitämään sotaharjotuksia, tappamaan ja hävittä-
mään. Arvopaperi ei voi edustaa semmoista kapitaalia, joka on
hävitetty. Se ei totta puhuen edusta lainkaan mitään kapitaa-
lia. Se on ainoastaan juhlallisesti annettu sitoumus, että hallitus
on jossakin vastaisuudessa nostava veroina niin ja niin paljon
kansan varoja, jättääkseen ne sitten paperin omistajalle, ja vielä,
että hallitus on sitä ennen samalla tavalla nostava niin paljon,
että paperin omistaja saa korvauksen siitä varallisuuden kas-
vusta, minkä luvattu kapitaali antaisi hänelle, jos olisi hänen
käsissään. Ne suunnattomat varat, jotka täten otetaan kaikesta
nykyaikaisesta tuotannosta korkojen maksamiseksi valtiolainoista,
eivät muodosta kapitaalin kasvua, ne eivät ole todellisia kapi-
taalikorkoja sanan täsmällisessä merkityksessä, vaan ne ovat ve-
roja, joilla kaikki työn ja kapitaalin tuotteet ovat verotetut, ja
joiden jälkeen sitä vähemmän jää työpalkan ja todellisen ko-
ron osaksi.

Entäpä jos nuo velkasitoumukset olivat annetut jonkun
kulkuväylän syventämiseski tai majakan pystyttämiseksi tai kauppa-
hallien rakentamiseksi tai ´samaa ajatusjuoksua säilyttääk-
semme, mutta ainoastaan siirtyäksemme toiseen esimerkkiin,
jos jokin rautatie-yhtiö oli ne liikkeeseen laskenut? Tässähän
ne ainakin edustavat todellisesti olemassa olevaa, tuotantoon
aijottua kapitaalia, ja niitä voidaan siis yhtä suurella syyllä kuin
osinkoja maksavan yhtiön osakkeita pitää todistuksina kapitaali-
varain omistamisesta. Mutta osakkeiden veroisina niitä voidaan
kuitenkin pitää ainoastaan siinä tapauksessa, että niitä ei ole
laskettu liikkeeseen enempää kuin yritykseen on todellista kapi-
taalia käytetty. Melkein kaikki meidän amerikalaiset rautatie-
ja muut osakeyhtiöt ovat suuressa määrässä tälläisen huijauksen
alaisina. Missä oikeastaan ei kapitaalina ole annettu ulos yhtä
dollaria enempää, siellä lasketaan osakkeita liikkeeseen kahden,
kolmen, neljän, viiden jopa kymmenenkin dollarin arvosta, ja tästä&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>10dkgz76sg36ts5jk9o6ktf9nc96g7h</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/191</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25290</id>
    <revision>
      <id>128698</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:36:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: valesummasta suoritetaan sitte enemmin tai vähemmin säännölli- sesti korko- ja osinkomaksuja. Mutta ne summat, joita moiset yhtiöt ansaitsevat ja maksavat ylitse sen korkomäärän, joka on suoritettava todella sijotetusta kapitaalista, samoin kuin ne suu- ret summat, joita hallitsevat „ringit“ nielevät, milloinkaan tiliä tekemättä, otetaan tietystikin maan yhteisestä tuotannosta eikä voida suinkaan viedä kapitaalin tekemien palvelusten laskuun; tuo kaikki ei...</comment>
      <origin>128698</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2267" sha1="bygqib03tdfq6c5329mxwo84zh4zn6b" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;valesummasta suoritetaan sitte enemmin tai vähemmin säännölli-
sesti korko- ja osinkomaksuja. Mutta ne summat, joita moiset
yhtiöt ansaitsevat ja maksavat ylitse sen korkomäärän, joka on
suoritettava todella sijotetusta kapitaalista, samoin kuin ne suu-
ret summat, joita hallitsevat „ringit“ nielevät, milloinkaan tiliä
tekemättä, otetaan tietystikin maan yhteisestä tuotannosta eikä
voida suinkaan viedä kapitaalin tekemien palvelusten laskuun;
tuo kaikki ei siis ole mitään korkoa. Jos käyttäisimme niiden
taloustieteilijäin nimityksiä, jotka jakavat voiton kapitaalikorkoon,
vakuutukseen ja teettäjäpalkkioon, olisivat nämä summat luetta-
vat viimemainittuun luokkaan.

Mutta työnteettäjän palkkio johtuu silminnähtävästi sellai-
sista mieskohtaisista ominaisuuksista kuin taidosta, oveluudesta,
tarmosta, järjestämiskyvystä, kekseliäisyydestä, luonteesta j. n. e.
jotavastoin nyt puheena oleva kasvu johtuu aivan toisen seikan
vaikutuksesta, jota on kovin mielivaltaista lukea yhteen luokkaan,
mieskohtaisten ominaisuuksien kanssa; sen kasvun lähde on
monopooli eli yksinoikeus.

Kun Jaakko I antoi suosikilleen yksinoikeuden kulta- ja ho-
pealangan valmistukseen ja ankarilla rangaistuksilla uhkasi jokaista
muuta, joka rupesi noita esineitä valmistamaan, niin tuon oikeu-
den johdosta Buckinghamille koituva tulo ei syntynyt tähän
teollisuuden haaraan sijotetun kapitaalin korosta, ei myöskään
tätä työtä johtavien henkilöiden mieskohtaisesta taidosta j. n. e.,
vaan siitä, minkä hän oli kuninkaalta saanut, nimittäin yksin-
oikeudesta, joka ei itse asiassa ollut muuta kuin valta verottaa
omaksi hyväkseen kaikki tämmöisten lankain käyttäjät. Tuon
tapaisista lähteistä ovat kotosin enimmät niistä tuloista, joita
tavallisesti sekotetaan kapitaalista saatuun kasvuun. Tulot paten-
teista, jotka myönnetään määrävuosiksi keksintöjen edistämiseksi,
ovat tietenkin tähän lähteeseen luettavat; samoin tulot mono-
pooleista, joita muka kotimaisen teollisuuden edistämisen nimessä
luodaan suojelustullien avulla. Mutta löytyy muuan vielä paljon
petollisempi ja tavallisempi monopoolin muoto. Suurien kapi-
taalimäärien yhdistämisestä saman hallinnon alle on kehittynyt&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>bygqib03tdfq6c5329mxwo84zh4zn6b</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/192</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25291</id>
    <revision>
      <id>128699</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:36:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: uusi voima, joka tykkänään eroaa siitä kasvun lajista, mikä yleensä on kapitaalille ominainen ja mikä kapitaalikoron syn- nyttää. Tämän jälkimäisen ominaisuuden ollessa luonteensa puolesta rakentavaista laatua, on tuo kapitaalien yhdistämisestä syntyvä voima päinvastoin hävittävää laatua. Se on samaa, mitä Jaakko I antoi Buckinghamille, ja se ilmaisee vaikutuksensa yhtä täydellisesti taloudellisien kuin mieskohtaistenkin oikeuksien pol- kemisessa. Raut...</comment>
      <origin>128699</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2333" sha1="s8uclnby4jhzylrfqhc7mka8buysbu4" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;uusi voima, joka tykkänään eroaa siitä kasvun lajista, mikä
yleensä on kapitaalille ominainen ja mikä kapitaalikoron syn-
nyttää. Tämän jälkimäisen ominaisuuden ollessa luonteensa
puolesta rakentavaista laatua, on tuo kapitaalien yhdistämisestä
syntyvä voima päinvastoin hävittävää laatua. Se on samaa, mitä
Jaakko I antoi Buckinghamille, ja se ilmaisee vaikutuksensa yhtä
täydellisesti taloudellisien kuin mieskohtaistenkin oikeuksien pol-
kemisessa. Rautatieyhtiö lähenee pientä kaupunkia, kuin ryö-
väri uhriansa. Kuuluu uhkaus: ,ellette ehtoihimme suostu,
vedämme rautatielinjan pari kolme peninkulmaa kaupungistanne
syrjään.&quot; Tuo on samaa kuiņ ojennettaisiin pistooli vasten sil-
miä ja sanottaisin: „henki tai rahat!&quot;. Sillä rautatieyhtiön
uhkaus ei tarkota ainoastaan niiden etujen riistämistä kaupun-
gilta, joita rautație toisi mukanaan, vaan kaupunki on joutu-
massa paljon pahempaan vaaraan, kuin jos rautatietä ei ollen-
kaan rakennettaisi. Tai pannaan vesille, missä jo on laivakulku
olemassa, uusi laiva kilpailemaan; hinnat lasketaan niin alhai-
siksi, että entinen höyrylaiva tekee vararikon ja yleisö saa suo-
rittaa sotakustannukset, aivan niinkuin Rohillat pakotettiin mak-
samaan ne 40 lac'ia (4 miljoonaa rupiota), joista Surajah Dow-
lah osti Warren Hastingsilta englantilaisia sotamiehiä, tehdäk-
seen autioksi heidän maansa ja hävittääkseen heidän kansansa.
Aivan niinkuin maantie-ryövärit yhtyvät yhteistä rosvousta var-
ten ja sitte jakavat saaliin, niin yhtyvät rautatielinjatkin nos-
taakseen rahtimaksuja mahdollisimman korkeiksi ja sitte jakaak-
seen tulot, niin myös yhtyivät Pacific-rata ja Tyynen valtameren
höyrylaivayhtiö liittoon, jonka vuoksi sitte haitallisia tulliasemia
perustettiin sekä maalle että merelle. Ja aivan niinkuin Buc-
kinghamin kätyrit kultalankȧpatentin nimessä nuuskivat yksityis-
asuntoja ja ottivat takavarikkoon papereita ja vangitsivat ihmi-
siä toimeenpannakseen väkivaltaisuuksia ja kiristyksiä, niin menet-
telee myös tuo suuri sähkölennätin-yhtiö, joka yhdistetyn kapi-
taalin voimaan nojautuen estää Yhdysvaltain väestöä käyttämästä
hyväkseen suuren keksinnön siunausta, väärentelee sähkösanomia
ja saattaa häviöön lehtiä, jotka uskaltavat sen kimppuun käydä.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>s8uclnby4jhzylrfqhc7mka8buysbu4</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/193</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25292</id>
    <revision>
      <id>128700</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:36:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ohimennen ainoastaan huomautamme näistä seikoista, niissä sen enempää viipymättä. Jokaiselle on tunnettu se mieli- valta ja ahneus, millä suuriin määriin kasattua kapitaalia usein hallitaan, hyvittämisen, lahjomisen ja ryöstämisen aikeessa. Mutta se, mihin tahdon lukijan kääntävän huomionsa on, että näin tavoin hankittuja voittoja ei saa sekottaa tuotannon tekijänä olevan kapitaalin laillisiin kasvuihin. Nuo voitot ovat enimmäk- seen seurauksia puutteell...</comment>
      <origin>128700</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2234" sha1="ogdnmfua5jncdeohej6k3mdcw525lpp" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Ohimennen ainoastaan huomautamme näistä seikoista,
niissä sen enempää viipymättä. Jokaiselle on tunnettu se mieli-
valta ja ahneus, millä suuriin määriin kasattua kapitaalia usein
hallitaan, hyvittämisen, lahjomisen ja ryöstämisen aikeessa. Mutta
se, mihin tahdon lukijan kääntävän huomionsa on, että näin
tavoin hankittuja voittoja ei saa sekottaa tuotannon tekijänä
olevan kapitaalin laillisiin kasvuihin. Nuo voitot ovat enimmäk-
seen seurauksia puutteellisesta lainsäädännöstä, sokeasta pysymi-
sestä vanhassa raakalaisuudessa ja taikauskoisessa vanhojen oi-
keustapojen ja muodollisuuksien kunnioittamisessa; mutta yleisen
syyn siihen, että edistysmaissa rikkauksien keskittyminen vaikut-
taa samalla myös vallan keskittymisen, voimme löytää vasta
sen suuren kysymyksen ratkaistuamme, jota paraillaan käsitte-
lemme ja jonka perille emme vielä ole päässeet.

Yleensä on tarkastelumme osottava, että monet niistä voi-
toista, joita tavallinen ajatustapa sekottaa kapitaalikoron kanssa,
oikeastaan eivät ole luettavat kapitaalin tuottamiksi semmoisi-
naan, vaan yhdistyneitten kapitaalien aikaansaamiksi, erittäinkin
mikäli tämä yhdistynyt kapitaali pääsee vaikuttamaan huonoissa
yhteiskunnallisissa oloissa. Tutkimuksemme on myös näyttävä,
että se, mikä oikeastaan on työn teettäjäpalkkaa, hyvin usein
sekotetaan kapitaalivoittoon.

Samoin myös sekotetaan usein kapitaalikorkoon sitä voit-
toa, joka oikeastaan riippuu häviönvaaran korvauksista. Jotkut
henkilöt saavat rikkauksia siten, että antautuvat sellaisiin yrityk-
siin, joissa enemmistö ehdottomasti kärsisi tappiota. Siihen.
kuuluu monenlaisia yrityksiä ja erittäinkin kaikki pörssihuijaus.
Rohkeus, äly, kapitaalin omistaminen, kieräilyn taito tuottaa
etuja yksilölle; mutta, aivan niinkuin pelipöydässä, siinä voittaa
toinen ainoastaan sen, minkä toinen hävittää.

Jos nyt tarkastamme niitä suuria rikkauksia, joita niin
usein mainitaan esimerkkeinä kapitaalin taipumukseen kasvamaan,
sellaisia rikkauksia kuin Westminsterin herttuan, markiisi Buten,
Rothschildien, Astorin, Stewartin, Vanderbiltin, Gouldin, Stan-
fordin ja Floodin, niin huomaamme helposti, etteivät ne suu-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>ogdnmfua5jncdeohej6k3mdcw525lpp</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/194</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25293</id>
    <revision>
      <id>128701</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:37:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rimmaksi osaksi ole suinkaan kasvaneet korkomaksuista, vaan yllämainitun-tapaisista lähteistä.  Kuinka tärkeätä on pitää mielessä niitä erotuksia, joista tässä olen huomauttanut, se käy ilmeiseksi noista jokapäivä esiintyvistä väittelyistä, joissa totuuden kilpi on milloin musta milloin valkonen sen mukaan miltä puolelta kukin sitä vihol- listansa vastaan kääntää. Yhtäältä päin meitä vaaditaan myön- tämään, että köyhyyden olemassaolo keskell...</comment>
      <origin>128701</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1860" sha1="qx9v9ap3rd2xqkte52muezmmsgclmh3" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;rimmaksi osaksi ole suinkaan kasvaneet korkomaksuista, vaan
yllämainitun-tapaisista lähteistä.

Kuinka tärkeätä on pitää mielessä niitä erotuksia, joista
tässä olen huomauttanut, se käy ilmeiseksi noista jokapäivä
esiintyvistä väittelyistä, joissa totuuden kilpi on milloin musta
milloin valkonen sen mukaan miltä puolelta kukin sitä vihol-
listansa vastaan kääntää. Yhtäältä päin meitä vaaditaan myön-
tämään, että köyhyyden olemassaolo keskellä suurta rikkauk-
sien kasaantumista todistaa kapitaalin ja työn keskinäistä
vihollisuutta; toisaalta päin taas osotetaan, että kapitaali avus-
taa työtä, josta käsketään tekemään se johtopäätös, ettei
rikkaan ja köyhän välillä olevan kuilun suuruus olekaan muka
mitään vääryyttä tai luonnottomuutta; että rikkaus muka vaan
on ahkeruuden, älyn ja säästäväisyyden palkkaa, ja köyhyys
muka vaan rangaistusta laiskuudesta, tietämättömyydestä ja
ajattelemattomuudesta.

{{c|5 LUKU.}}

{{c|'''Kapitaalikoron laki.'''}}

Siirtykäämme nyt kapitaalikoron lakiin ja pitäkäämme täl-
löin mielessä kahta seikkaa, joihin huomiomme on jo ennen
ollut kiinnitettynä, nimittäin:

1) että työ se saapi kapitaalin aikaan, eikä kapitaali työtä;

2) että kapitaalia ei ole olemassa mitään varmaa määrää,
vaan sitä voi aina joko lisätä tai vähentää a) panemalla enem-
män tai vähemmän työtä kapitaalin muodostamiseen, b) muun-
tamalla olemassa olevaa varallisuutta kapitaaliksi taikka kapitaa-
lia varallisuudeksi; sillä kapitaalin määritelmään kuuluu, että se
on vaan erityisellä tapaa käytettyä varallisuutta, ja varallisuuden
käsite on kapitaalin käsitettä ulottuvaisempi.

On ilmeistä, että vapaissa oloissa se maksimumi eli ylin
määrä, mikä kapitaalin käyttämisestä voidaan antaa, vastaa sitä&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>qx9v9ap3rd2xqkte52muezmmsgclmh3</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/195</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25294</id>
    <revision>
      <id>128702</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:37:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kasvua, minkä kapitaali tuottaa, ja minimumina eli vähimpänä määränä eli nollana tulee olemaan kapitaalin palauttaminen semmoisena kuin se oli saatu; sillä meneminen korkeammalle edellistä kohtaa tuottaisi kapitaalin lainaajalle tappiota ja taas alemmaksi jälkimäistä kohtaa menemällä ei kapitaalia voisi entisenään säilyttää.  Pidettäköön mielessä mitä edellä jo on selitetty, ettei tämä maksimumi riipu, kuten useat kirjailijat pintapuolisesti väitt...</comment>
      <origin>128702</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2247" sha1="kokxacfwdc6cfuj2456ig0kjj703u9v" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;kasvua, minkä kapitaali tuottaa, ja minimumina eli vähimpänä
määränä eli nollana tulee olemaan kapitaalin palauttaminen
semmoisena kuin se oli saatu; sillä meneminen korkeammalle
edellistä kohtaa tuottaisi kapitaalin lainaajalle tappiota ja taas
alemmaksi jälkimäistä kohtaa menemällä ei kapitaalia voisi
entisenään säilyttää.

Pidettäköön mielessä mitä edellä jo on selitetty, ettei
tämä maksimumi riipu, kuten useat kirjailijat pintapuolisesti
väittävät, sitä suuremmasta tuotteliaisuudesta, minkä työ saapi
kapitaalin suuntautumisesta johonkin erityiseen muotoon tai
käytäntöön; vaan siitä keskimääräisestä kasvukyvystä, mikä kapi-
taalilla yleensä on olemassa. Kyky käyttää hyväkseen tuotan-
non edullisimpia muotoja kuuluu kokonaan työlle, eikä kapitaa-
lilla semmoisenaan voi olla mitään vaatimuksia tai osaa siihen.
Kaari ja nuoli voi saattaa intiaanin tilaisuuteen joka päivä kaa-
tamaan puhvelihärän, jotavastoin hän seipäitä ja kiviä käyttäen
tuskin voisi tappaa enempää kuin yhden viikossa; mutta silti ei
heimokunnan aseseppä voi vaatia omakseen joka seitsemättä
puhvelia korvaukseksi kaaren ja nuolien käyttämisestä; samoin
ei myöskään pumpulitehtaaseen sijotettu kapitaali voi tuot-
taa kapitalistille erotusta tehtaan tuotannon ja sen tuotannon
välillä, minkä sama työ olisi aikaansaanut rukeilla ja kangastuo-
leilla tehtynä. Kun Ville lainaa höylän Jaakolle, niin ei hän
sillä saa lainaksi sitä suuremman tuottavuuden etua, mikä höy-
län käyttämisestä on saavutettavissa verrattuna näkinkengällä tai
ukonkivellä saavutettavaan. Tiedoissa tapahtunut edistys on
tehnyt höylän käyttämisestä lähtevän edun yhteisomaisuudeksi,
ja työn ominaisuudeksi. Minkä Ville saa Jaakolta, se on ainoas-
taan se etu, minkä vuoden pituinen aika höylän hinnan edus-
tamalle kapitaalimäärälle tuottaa.

Jos nyt luonnon elinvoimat, jotka ajan kuluessa tuottavat
kasvua, ovat kapitaalikoron vaikuttajia, niin näyttää siitä seuraa-
van, että korkein korkomäärä riippuu näiden voimain määrästä
ja siitä, minkä verran ne ottavat tuotantoon osaa. Mutta vaikka
luonnon lisääntymiskyky on loppumattoman eroavainen kuten&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>kokxacfwdc6cfuj2456ig0kjj703u9v</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/196</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25295</id>
    <revision>
      <id>128703</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:37:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: esimerkiksi erotus tuhansia mätimunia laskevan lohen ja toi- sella puolen valaskalan välillä, joka vuosien kuluttua synnyttää ainoastaan yhden poikasen, kuten erotus kaniinin ja norsun välillä, ohdakkeen ja jättiläishongan välillä, niin kuitenkin siitä tavasta, millä luonnollinen tasapaino aina säilyy, voimme päät- tää, että luonnon kasvattavien ja hävittävien voimien välillä tapahtuu alituinen tasotus, joka pitää lisääntymisen aina samana. Tätä l...</comment>
      <origin>128703</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2294" sha1="f2eev4ule9ayaa6ya4my42ezacoh012" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;esimerkiksi erotus tuhansia mätimunia laskevan lohen ja toi-
sella puolen valaskalan välillä, joka vuosien kuluttua synnyttää
ainoastaan yhden poikasen, kuten erotus kaniinin ja norsun
välillä, ohdakkeen ja jättiläishongan välillä, niin kuitenkin siitä
tavasta, millä luonnollinen tasapaino aina säilyy, voimme päät-
tää, että luonnon kasvattavien ja hävittävien voimien välillä
tapahtuu alituinen tasotus, joka pitää lisääntymisen aina samana.
Tätä luonnollista tasapainoa pystyy ihminen muutamien ahtaiden
rajojen piirissä särkemään; hän voi, muuttelemalla luonnollisia
lisääntymisen ehtoja, mielivaltaisesti käyttää hyyäkseen luonnon
kasvattamiskyvyn vaihtelevaa voimaa. Mutta hänen tätä teh-
dessään syntyy hänen mielihalujensa laajalla temmellysalalla toi-
nen periaate, joka nyt puolestaan varallisuuden kasvussa aikaan-
saapi samallaisen tasotuksen, samallaisen tasapainon, kuin on se,
joka luonnossa vallitsee eri elämänmuotoihin nähden. Tämä
tasotus tapahtuu esineiden arvon eli hinnan avulla. Jos minä
viljelen kaniinejä ja joku toinen viljelee hevosia maalla, joka on
näille molemmille eläinlajeille sopiva, niin voivat minun kanii-
nini, kunnes luonnon asettama raja on saavutettu, lisääntyä
nopeammin, kuin hevoset. Kapitaalini ei tule kuitenkaan lisään-
tymään nopeammin kuin hänen kapitaalinsa, sillä noiden eri
lisääntymissuhteiden vaikutus tulee olemaan se, että kaniinien
arvo painuu alas hevosten arvon rinnalla, ja hevosten arvo nou-
see kaniinien arvon rinnalla.

Vaikka elollisten luonnonvoimain eri kasvamismäärät tasot-
tuvutkin, niin voi kuitenkin yhteiskunnallisen kehityksen eri as-
teilla olla olemassa jotakin erotusta niissä määrissä, millä nämä
elolliset voimat ottavat osaa tuotantoon kokonaisuudessaan.
Tällöin on kuitenkin kaksi seikkaa varteen otettava. Ensiksikin :
jos onkin niin, että maassa sellaisessa kuin Englanti tehdasteol-
lisuuden osa tuotantoon kokonaisuudessaan on paljon suurempi
kuin maanviljelyksen, niin on kuitenkin huomattava, että tässä
on kysymyksessä ainoastaan valtiolliset tai maantieteelliset rajat,
eikä koko teollisuusyhteiskunta. Sillä teollisuus yhteiskuntain
rajoja ei määrää valtiolliset maakuntarajat, ei vuoret eikä meret.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>f2eev4ule9ayaa6ya4my42ezacoh012</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/197</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25296</id>
    <revision>
      <id>128704</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:38:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Niiden rajoina ovat ainoastaan vaihtokaupan omat rajat; joten se epäsuhde, missä Englannin teollisessa taloudessa sen maan- viljelys ja karjanhoito ovat verrattuina sen tehtaihin, tasottuu Joovan, Illinoisin, Texasin ja Kalifornian, Canadan ja Indian, Queenslandin ja Itämeren maiden kautta, lyhyesti sanoen kaikkien niiden maiden kautta, joihin Englannin maailmankauppa ulottuu. Toiseksi: vaikka sivistyksen levitessä teollisuudella on taipumus verrattain suure...</comment>
      <origin>128704</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2302" sha1="5s3546y5t03xqqs1ze1tmzmj3mtoomz" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Niiden rajoina ovat ainoastaan vaihtokaupan omat rajat; joten
se epäsuhde, missä Englannin teollisessa taloudessa sen maan-
viljelys ja karjanhoito ovat verrattuina sen tehtaihin, tasottuu
Joovan, Illinoisin, Texasin ja Kalifornian, Canadan ja Indian,
Queenslandin ja Itämeren maiden kautta, lyhyesti sanoen kaikkien
niiden maiden kautta, joihin Englannin maailmankauppa ulottuu.
Toiseksi: vaikka sivistyksen levitessä teollisuudella on taipumus
verrattain suuremmassa määrässä lisääntymään kuin maanvilje-
lyksellä ja süs luonnon kasvattamisvoimat tulevat verrattain
vähemmän käytäntöön otetuiksi, niin tapahtuu tämän seikan
mukana kuitenkin myös vastaava kaupan laajeneminen ja siis
tulevat sen tarjoomat kasvattamisvoimat sitäkin enemmän käy-
tetyiksi. Näin siis nuo pyrkimykset suuremmaksi osaksi tasot-
tavat toisensa, tai, mikäli tähän päivään asti asiata tunnemme,
ne luultavasti tasottuvat täydellisesti, siten ylläpitäen sitä tasa-
painoa, mikä määrää kapitaalin keskimääräistä kasvua eli sään-
nöllistä korkokantaa.

Tämän kapitaalikoron normaalimäärän, joka on kapitaalikas-
vun välttämättömän maksimumin ja sen välttämättömän minimumin
välillä, täytyy, olipa se siinä missä kohti tahansa, olla sellaisen,
että lukuun ottaen kaikki seikat (kuten turvallisuuden tunteen,
keräämisen halun j. n. e.), palkkio kapitaalista ja palkkio työstä
ovat yhdenveroiset, s. o. tarjoovat yhtä viekottelevaa tulosta
niiden ponnistusten ja uhrausten palkaksi, jotka ovat tehtävät.
Ehkä on mahdotonta antaa varmoja kaavoja tälle seikalle, kos-
kapa palkka tavallisesti lasketaan määrän mukaan, mutta korko
suhteen mukaan; vaan jos pidämme jotakin yarallisuusmäärää
tuloksena jostakin työmäärästä ja kapitaalimäärän yhtäaikaisesta
myötävaikutuksesta, niin se suhde, missä tuote jakaantuu kapi-
taalin ja työn välillä, tarjoisi vertauskohdan. Täytyy olla ole-
massa tuollainen vertauskohta, jonka ympärillä korkokanta pyr-
kii määrittymään, sillä ellei tätä tasapainoa voisi saada aikaan,
niin ei työ suostuisi kapitaalia käyttämään eikä liioin kapitaali
tulemaan työtä avustamaan. Sillä työ ja kapitaali eivät ole
mitään muuta kuin saman asian eri puolia, molemmat ovat
-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>5s3546y5t03xqqs1ze1tmzmj3mtoomz</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/198</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25297</id>
    <revision>
      <id>128705</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:39:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ihmisponnistuksen tuloksia. Kapitaali syntyy työstä; se on ainee- seen leimattua, aineeseen koottua työtä, joka uudestaan vapau- tuu sen mukaan kuin sitä tarvitaan, aivan niinkuin kivihiileen sidottu auringon kuumuus poltto-uunissa jälleen vapautuu kuumuudeksi. Kapitaalin käyttäminen tuotannossa on sen vuoksi ainoastaan muuan työn käyttämisen muotoja. Niinkuin kapitaalia voi käyt- tää ainoastaan sitä kuluttamalla, niin sen käyttäminen on työn kuluttamista, j...</comment>
      <origin>128705</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2183" sha1="jl73hgkj9efm3jwlh8wu49tsjsl3w99" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;ihmisponnistuksen tuloksia. Kapitaali syntyy työstä; se on ainee-
seen leimattua, aineeseen koottua työtä, joka uudestaan vapau-
tuu sen mukaan kuin sitä tarvitaan, aivan niinkuin kivihiileen sidottu
auringon kuumuus poltto-uunissa jälleen vapautuu kuumuudeksi.
Kapitaalin käyttäminen tuotannossa on sen vuoksi ainoastaan
muuan työn käyttämisen muotoja. Niinkuin kapitaalia voi käyt-
tää ainoastaan sitä kuluttamalla, niin sen käyttäminen on työn
kuluttamista, ja säilyäkseen vähentymätönnä täytyy uuden kapi-
taalin työn aikana muodostua samassa määrässä kuin sitä työn
avustamisessa kuluu. Senpä vuoksi tuo sama periaate, joka
vapaan kilpailun vallitessa saattaa palkat yhteiseen keskimää-
räänsä ja saattaa myös voiton tasottumaan tuo periaate,
jonka mukaan ihmiset koettavat halujansa tyydyttää vähimmällä
mahdollisella ponnistuksella se periaate saa aikaan, että syn-
tyy pysyväinen tasapaino myös työpalkan ja kapitaalikoron
välillä.

Tämä luonnollinen suhde kapitaalikoron ja työpalkan vä-
tämä tasapaino, jossa molemmat samasta ponnistuksesta
saman tulon voidaan esittää myös muodossa, joka
saisi ikäänkuin vastakohdan luonteen; mutta vastakohta on täl-
löin ainoastaan näennäinen. Jos Pekka ja Paavo ovat keske-
nään yhtiömiehiä, ja Pekan sanotaan saavan määräosan voitosta,
niin sillä on myös sanottu, että Paavon osa on suurempi tai
pienempi sen mukaan kuin Pekan on pienempi tai suurempi; mutta
milloin, kuten meidän esimerkissämme, kukin saapi juuri sen
minkä on yhteisiin varoihin pannut, siellä ei toisen osuuden
kasvaminen vähennä toisen osuutta.

Jos tätä suhdetta pidetään mielessä, niin on selvä, että
kapitaalikoron ja työpalkan on nouseminen ja laskeminen yht'-
aikaa toistensa kanssa ja että edellinen ei luonnollisissa oloissa
voi nousta jälkimäisen nousematta, ja ettei liioin työpalkka voi
aleta painamatta korkokantaa alas. Sillä jos palkka alenee, on
kapitaalikoronkin suhteellisesti aleneminen, muussa tapauksessa
tulisi edullisemmaksi muuntaaa työtä kapitaaliksi kuin käyttää
sitä välittömästi; ja myös kun korko alenee, on työpalkankin&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>jl73hgkj9efm3jwlh8wu49tsjsl3w99</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/199</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25298</id>
    <revision>
      <id>128706</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:39:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vastaavassa määrässä aleneminen, koskapa muussa tapauksessa kapitaalin lisääntyminen pysähtyisi.  Me emme tietenkään puhu tässä mistään erikoisista työ- palkoista eikä erikoisista korkomääristä, vaan yleisestä palkka- määrästä ja yleisestä korkokannasta, kaikkialla tarkottaen korko- käsitteellä sitä kasvua, jonka kapitaali voi saada lukuun otta- matta korvausta häviönvaarasta ja palkkiota työn teettämisestä. Jossakin erikoisessa tapauksessa tai...</comment>
      <origin>128706</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2348" sha1="l5te3c8msr4txxfosmm8t101nbutnp5" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;vastaavassa määrässä aleneminen, koskapa muussa tapauksessa
kapitaalin lisääntyminen pysähtyisi.

Me emme tietenkään puhu tässä mistään erikoisista työ-
palkoista eikä erikoisista korkomääristä, vaan yleisestä palkka-
määrästä ja yleisestä korkokannasta, kaikkialla tarkottaen korko-
käsitteellä sitä kasvua, jonka kapitaali voi saada lukuun otta-
matta korvausta häviönvaarasta ja palkkiota työn teettämisestä.
Jossakin erikoisessa tapauksessa tai käytännössä voi työpalkan ja
kapitaalikoron tasottumisen taipumus tulla ehkäistyksi, mutta
yleisen työpalkka-arvon ja yleisen korkokannan välillä on tämä
taipumus ehdottomasti vaikuttamassa. Sillä vaikka jossakin eri-
koisessa tuotannon haarassa raja niiden välillä, jotka antavat työ-
voimansa, ja niiden, jotka antavat kapitaalinsa, voi olla hyvinkin
jyrkkä, niin sekaantuvat niissäkin maissa, missä erotus työläisen ja
kapitalistin välillä on enin silmäänpistävä, nuo molemmat luokat
tuskin huomattavien asteitten kautta toisiinsa, ja kosketuskohdassa,
missä molempien luokkain edustajat voivat olla samoja henkilöitä,
saattaa tuo vuorovaikutus, joka synnyttää tasapainon tai oikeammin
tämän häiritsemistä ehkäisee, tapahtua ilman mitään vaikeutta, olipa
sen tiellä mitä esteitä tahansa siellä, missä erotus näiden luokkien
välillä on täydellinen. Sitä paitsi on muistaminen, mitä jo en-
nenkin olemme sanoneet, että kapitaali on ainoastaan osa varal-
lisuutta ja eroaa varallisuudesta yleensä vaan siihen tarkotukseen
nähden, mihin sitä käytetään; siis koko varallisuusmäärällä on
sama tasottava vaikutus kapitaalin ja työn suhteihin kuin vauh-
tipyörallä on koneen liikkeeseen; kapitaali muuttuu muuksi va-
rallisuudeksi niin pian kuin kapitaalia on liian paljon, ja osa
varallisuudesta muuttuu päinvastoin jälleen kapitaaliksi niin pian
kuin syntyy puutetta kapitaalista; aivan niinkuin jalokivikauppias
voi antaa rouvansa kantaa timantteja milloin hänellä on timant-
teja runsaasti, ja jälleen panna ne ikkunaan näytteille, kun
varasto on supistunut. Kun siis korkokanta alkaa pyrkiä nou-
semaan ylitse tasapainonsa työpalkkoihin nähden, täytyy sen
niinmuodoin heti vaikuttaa, että työ suuntautuu kapitaalia
muodostamaan ja sitä paitsi vielä, että entistä suurempi osa&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>l5te3c8msr4txxfosmm8t101nbutnp5</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/200</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25299</id>
    <revision>
      <id>128707</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:39:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: varallisuudesta käytetään kapitaalin tehtäviin; ja milloin taas työpalkat alkavat pyrkiä nousemaan tasapainostaan korkokantaan nähden, täytyy senkin heti synnyttää pyrkimystä suuntaamaan työtä pois kapitaalin muodostamisesta ja sitäpaitsi vielä vähen- tämään kapitaalin suuruutta siirtämällä osa niistä esineistä, jotka muodostavat kapitaalia, tuotannon tarkotuksista tuottamattomiin tarkotuksiin.  Kerratkaamme vielä, mitä olemme äsken sanoneet: Työ-...</comment>
      <origin>128707</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2186" sha1="9eezrl58wreo401daba1te6u5f45m45" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;varallisuudesta käytetään kapitaalin tehtäviin; ja milloin taas
työpalkat alkavat pyrkiä nousemaan tasapainostaan korkokantaan
nähden, täytyy senkin heti synnyttää pyrkimystä suuntaamaan
työtä pois kapitaalin muodostamisesta ja sitäpaitsi vielä vähen-
tämään kapitaalin suuruutta siirtämällä osa niistä esineistä, jotka
muodostavat kapitaalia, tuotannon tarkotuksista tuottamattomiin
tarkotuksiin.

Kerratkaamme vielä, mitä olemme äsken sanoneet: Työ-
palkkojen ja korkokannan välillä on olemassa muuan välitön
verrannollisuussuhde, aiheutuneena syistä, jotka tosin eivät ole
ehdottomasti pysyviä, vaan kuitenkin hyvin hitaasti muuttuvia.
Tämän suhteen mukaisesti muuttuu tarpeellinen määrä työtä
aina kapitaaliksi, sikäli kuin vallitsevalla tiedon, taidon, väenti-
heyden, teollisuuden laadun, työnjaon, vaihdon laajuuden ja no-
peuden asteella tuotantoa varten aina tarvitaan; ja tätä verran-
nollisuussuhdetta pitää yllä aina työn ja kapitaalin välillä vallit-
seva vuorovaikutus; sen vuoksi täytyy korkokannan nousta ja
laskea yhdessä työpalkkojen kanssa.

Kas tässä esimerkki. Vehnäjauhon hinnan määrää vehnä-
jyväin hinta ja jauhattamiskustannukset. Jauhattamiskustannukset
vaihtelevat hitaasti ja ainoastaan vähän, niin että erotus hyvin-
kin pitkän ajan päälle on tuskin tuntuva, silloin kuin vehnän
hinta vaihtelee usein ja melkoisesti. Sen vuoksi sanomme jau-
hon hinnan riippuvan vehnän hinnasta, tai, jotta väite saisi
saman muodon kuin edellinen: vehnän ja jauhon hinnan välillä
on olemassa verrannollisuussuhde, jonka määrää jauhatuskustan-
nus, suhde, jonka alituisena ylläpitäjänä on vuorovaikutus jau-
hon kysynnän ja kaupaksi olevan vehnämäärän välillä; siis täy-
tyy jauhon hinnan nousta ja laskea vehnän hinnan nousemisen
ja laskemisen mukana.

Tai jos jätämme pois yhdistävän renkaan, vehnän hinnan,
voimme sanoa, että vehnän hinta riippuu vuodenajan laadusta,
sotatapauksista j. n. e. Samalla tavalla voimme saattaa kapi-
taalikorkoa koskevan lain siihen muotoon, joka sen välittömästi
sitoo maakorkolain kanssa, sanomalla, että yleisen korkokan-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>9eezrl58wreo401daba1te6u5f45m45</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/201</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25300</id>
    <revision>
      <id>128708</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:40:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nan määrää kapitaalin kasvu huonoimmalla maalla, mihin kapi- taalilla on vapaa pääsy, s. o. paraimmalla maalla, mihin sillä on pääsy ilman maakoron maksamisen velvollisuutta. Näin me saa- tamme kapitaalikorkolain sellaiseen muotoon, joka selvästi osot- taa sen olevan vuorovaikutuksessa maakoron kanssa.  Tämän väitteemme voimme todistaa vielä muullakin tavalla. Sillä sen, että kapitaalikoron täytyy laskea samassa määrin kuin maakorko nousee, voimme helposti...</comment>
      <origin>128708</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2297" sha1="rqnyh69ww4b9jzaurx05t7dmdkozr5t" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;nan määrää kapitaalin kasvu huonoimmalla maalla, mihin kapi-
taalilla on vapaa pääsy, s. o. paraimmalla maalla, mihin sillä on
pääsy ilman maakoron maksamisen velvollisuutta. Näin me saa-
tamme kapitaalikorkolain sellaiseen muotoon, joka selvästi osot-
taa sen olevan vuorovaikutuksessa maakoron kanssa.

Tämän väitteemme voimme todistaa vielä muullakin tavalla.
Sillä sen,
että kapitaalikoron täytyy laskea samassa määrin
kuin maakorko nousee, voimme helposti huomata, jos jätämme
työpalkan syrjään. Voidaksemme sen tehdä täytyy meidän aja-
tella aivan toiselle periaatteelle rakennettua maailmaa, kuin se,
jossa asumme. Mutta voimmehan kuvailla mieleemme sellaista
tilaa, jota Carlyle nimittäisi hullujen paradiisiksi („a fool's para-
dise“), missä varallisuuden tuottaminen voisi käydä päinsä ilman
työtä, yksistään kapitaalin oman kasvuvoiman avulla, missä
lammas kantaisi selässään valmiita vaatteita, lehmät antaisivat
valmista voita ja juustoa, ja härät, tarpeellisen lihaviksi pääs-
tyänsä, hajoaisivat itsestään pihveihin ja lihapulliin, missä
huoneet kasvaisivat siemenistä, ja maahan viskattu hylkypuukko
laskisi juuria ja ajan tullen tuottaisi valikoiman uuden uutukaisia
teräsveitsiä. Kuvailkaamme muutamien kapitalistien saapuvan
sopivanmuotoisine kapitaalineen tällaisen maahan. Tietysti
he kapitaalinsa tulona saisivat kapitaalin tuottaman varallisuuden
kokonaan, kuitenkin ainoastaan niin kauan kuin mitään osaa
tuotteista ei menisi maakoron maksamiseen; sillä heti kuin maa-
korko syntyisi, olisi se maksettava kapitaalin tuloista, ja mitä
enemmän maakorko nousisi, sitä vähemmäksi kävisi kapitaalin
omistajain tulo. Kuvailkaamme vielä, että se paikkakunta,
missä kapitaali näin pystyisi itsestään kasvattamaan varallisuutta,
olisi alaltaaan ainoastaan vähäinen saari; silloin helposti huo-
maamme, että kapitaalin kasvettua niin suureksi, ettei saari
pysty enempää vastaan ottamaan, kapitaalin tulojen täytyy vähen-
tyä siihen määrään, etteivät ne ole minimumia paljonkaan ylem-
pänä, eli että kapitaalia lainataan ilman korvausta, ja maan
omistajat silloin saisivat koko tuotteen maakorkonansa, sillä kapi-
taalin omistajilla ei olisi muuta neuvona kuin joko maksaa taikka&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>rqnyh69ww4b9jzaurx05t7dmdkozr5t</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/202</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25301</id>
    <revision>
      <id>128709</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:40:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: viskata kapitaalinsa mereen. Tai jos kuvailemme, että saari olisi liikeyhteydessä muun maailman kanssa, silloin kapitaalin tulot olisivat yhtäpitäviä muilla seuduilla vallitsevan korkokannan kanssa. Korkokanta ei olisi siellä korkeampi eikä alhaisempi kuin muualla. Maakorko siis nielisi koko sen edun, minkä tuo itses- tään kasvava kapitaali tarjoaa, ja maan hinta olisi saarella ylen korkea.  Kaiken tämän johtopäätöksenä kuuluu kapitaalikoron laki näin:  Suhd...</comment>
      <origin>128709</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1784" sha1="eah8wmev5ja7auqyyhkrmibjhubxqhx" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;viskata kapitaalinsa mereen. Tai jos kuvailemme, että saari olisi
liikeyhteydessä muun maailman kanssa, silloin kapitaalin tulot
olisivat yhtäpitäviä muilla seuduilla vallitsevan korkokannan kanssa.
Korkokanta ei olisi siellä korkeampi eikä alhaisempi kuin
muualla. Maakorko siis nielisi koko sen edun, minkä tuo itses-
tään kasvava kapitaali tarjoaa, ja maan hinta olisi saarella ylen
korkea.

Kaiken tämän johtopäätöksenä kuuluu kapitaalikoron
laki näin:

Suhde työpalkkojen ja kapitaalikoron välillä riippuu
kapitaalin keskimääräisestä kasvukyvystä käytettynä luonnon
kasvattavissa voimissa. Kun maakorko syntyy, alenee korko-
kanta työpalkkojen mukana, toisin sanoen, se riippuu silloin
kapitaalin tuottavuudesta viljelyksen rajamailla.

Olen näin seikkaperäisesti tutkimalla koettanut selvästi
määritellä ja valaista kapitaalikoron lakia enemmän vaan noiden
yleisten nimitysten ja vallitsevien ajatustapojen vuoksi; sillä ai-
neemme ei olisi sitä vaatinut, ellei sen tiellä olisi ollut kaiken-
näköisiä harhaan johtavia käsitteitä. Oikeastaan jakaantuu näet
varallisuus vaan kahteen, eikä kolmeen osaan. Kapitaali on
oikeastaan vaan muuan työn muoto, ja sen suhde työhön on
ainoastaan alaosaston suhde pääosastoon; aivan niinkuin työn
jakaantuminen tavallisiin töihin ja taitotöihin. Olemme tutki-
muksessamme päässeet siihen kohti, mihin olisimme päässeet
käsittelemällä kapitaalia yksinkertaisesti vaan työn muotona ja
hakemalla lakia, mikä jakaa tulon maakoron ja työpalkan välillä,
s. o., niiden eri ihmisryhmäin välillä, joilla on hallussaan nuo
kaksi tuotannon tekijää: luonnon aineet ja voimat yhtäällä ja
ihmistyö toisaalla, jotka tekijät yhteisesti tuottavat kaiken va-
rallisuuden.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>eah8wmev5ja7auqyyhkrmibjhubxqhx</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/203</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25302</id>
    <revision>
      <id>128710</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:40:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|6 LUKU.}}  {{c|'''Työpalkat ja työpalkkain laki.'''}}  Olemme jo päässeet työpalkkojen lakiin johtamalla sitä ylei- semmistä seikoista. Nyt tahdomme vielä tarkastela tätä johdelmaa ja vapauttaa kaikista häilyväisyyksistä, ja siinä tarkotuksessa hake- kaamme tätä samaa lakia myöskin lähtien itsenäiseltä näkökannalta.  Mitään yhteistä palkkamäärää ei tietysti ole olemassa siinä merkityksessä kuin jonakin aikana ja jossakin paikassa on ole- mas...</comment>
      <origin>128710</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2063" sha1="f2cb3lnbwqdx42s6exrxukfbadokgmk" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;{{c|6 LUKU.}}

{{c|'''Työpalkat ja työpalkkain laki.'''}}

Olemme jo päässeet työpalkkojen lakiin johtamalla sitä ylei-
semmistä seikoista. Nyt tahdomme vielä tarkastela tätä johdelmaa
ja vapauttaa kaikista häilyväisyyksistä, ja siinä tarkotuksessa hake-
kaamme tätä samaa lakia myöskin lähtien itsenäiseltä näkökannalta.

Mitään yhteistä palkkamäärää ei tietysti ole olemassa siinä
merkityksessä kuin jonakin aikana ja jossakin paikassa on ole-
massa yhteinen korkokanta. Työpalkka, jonka käsitteeseen kuu-
luu kaikki työn kautta saavutetut tulot, ei vaihtele, ainoastaan
yksilöjen erilaisen kyvyn vuoksi, vaan. myöskin yhä mutkikkaam-
pien yhteiskuntaolojen vuoksi ja erittäinkin erilaisten työlaatujen
mukaan. Siitä huolimatta on kuitenkin olemassa muuan yleinen
yhteys kaikkien palkkalajien kesken, niin että me lausumme sel-
vän ja tajuttavan ajatuksen, milloin yleisesti sanomme työpalkko-
jen jollakin ajalla tai jossakin paikassa olevan korkeampia tai
alhaisempia kuin muulloin tai muualla. Kaikki palkkalajit nou-
sevat ja laskevat muutaman yhteisen lain seurauksena. Mikä
on siis tämä yhteinen laki?

Inhimillisen toiminnan äärimmäisin periaate se laki,
mikä taloustieteeseen nähden on sama kuin painolaki on fysiik-
kaan nähden sehän on se laki, että ihmiset koettavat tyy-
dyttää halujaan vähimmällä mahdollisella ponnistuksella. Silmin-
nähtävästi täytyy tämän periaatteen, synnyttämänsä kilpailun
vuoksi, tasottaa se palkka, jota samankaltaisissa tiloissa makse-
taan samanveroisista ponnistuksista. Milloin työmiehet työsken-
televät omissa töissään, tämä tasa-arvo saavutetaan etupäässä
hintojen tasotuksella; mutta sama tasottumistaipumus on näyt-
täytyvä myöskin niiden välillä, jotka tekevät omaa työtänsä, ja
niiden, jotka ovat palkkatyössä.

Mitkä ovat siis vapaissa yhteiskuntaoloissa ne ehdot, joilla
tämän periaatteen mukaan joku voi palkata toisen työhönsä?
Ilmeisesti se riippuu sütä määrästä, minkä työmies voi ansaita&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>f2cb3lnbwqdx42s6exrxukfbadokgmk</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/204</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25303</id>
    <revision>
      <id>128711</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:41:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: omassa työssään ollen. Periaate, joka ei salli teettäjän antaa mitään enempää kuin juuri sen, mikä on tarpeen, jotta työmies heittäisi oman työnsä ja tulisi hänen työhönsä, estää toiselta puolen työmiestäkin ottamasta vähempää. Jos työmies vaatisi enemmän, niin vaikuttaisi toisten kanssa syntyvä kilpailu, ettei hän saisi työtä. Jos teettäjä tarjoisi vähemmän, niin ei yksi- kään työmies suostuisi ehtoihin, koskapa he voisivat saada enemmä...</comment>
      <origin>128711</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2252" sha1="eewyjxlc0x844k02ddv0e5f3xfq6clq" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;omassa työssään ollen. Periaate, joka ei salli teettäjän antaa
mitään enempää kuin juuri sen, mikä on tarpeen, jotta työmies
heittäisi oman työnsä ja tulisi hänen työhönsä, estää toiselta
puolen työmiestäkin ottamasta vähempää. Jos työmies vaatisi
enemmän, niin vaikuttaisi toisten kanssa syntyvä kilpailu, ettei
hän saisi työtä. Jos teettäjä tarjoisi vähemmän, niin ei yksi-
kään työmies suostuisi ehtoihin, koskapa he voisivat saada
enemmän omassa työssään ollen. Vaikka siis teettäjä tahtoo
maksaa niin vähän kuin mahdollista, ja työmies saada niin pal-
jon kuin mahdollista, niin tulee työpalkka äärimmäisesti määrä-
tyksi sen arvon nojalla, mikä työllä on työmieheen itseensä
nähden. Jos palkka nousee tai laskee jonakin aikana tämän
linjan ulkopuolelle, niin syntyy heti pyrkimys saattaa se enti-
selleen.

Mutta työn tulos eli, ansio, kuten helposti huomataan
niistä yksinkertaisimmista ja alkuperäisimmistä töistä, joihin työ
ensin suuntautuu, ja jotka eninkin kehittyneissä yhteiskunta-
järjestöissä vielä ovat tuotannon pohjana, ei riipu yksistään työn
omasta voimasta ja laadusta. Varallisuus on kahden tekijän
aikaansaama, maan ja työn, ja työn tulos tulee aina vaihtele-
maan niiden luonnon etujen mukaan, joita se hyväkseen käyt-
tää. Jos niin on,
niin sen periaatteen vuoksi, jonka mukaan
ihmiset pyrkivät tyydyttämään halujaan vähimmällä mahdollisella
ponnistuksella, myöskin työpalkka tulee riippuvaksi työn tuot-
teesta luonnon tuotteliaisuuden korkeimmassa kohdassa, mihin
työ suinkin voi päästä käsiksi. Saman periaatteen voimasta on
edelleen korkeimpana luonnon tuotteliaisuuden kohtana, mihin
työ vallitsevissa olosuhteissa voi päästä käsiksi, oleva se alhaisin
kohta, missä tuotantoa harjotetaan, sillä tuon ihmishengessä
asuvan lain nojalla, jonka mukaan he pyrkivät tyydyttämään.
halujaan vähimmällä mahdollisella vaivalla, he eivät pane työtä
vähemmän tuottavaan yritykseen niin kauan kuin suurempia
palkkoja lupaavia yrityksiä on olemassa. Näin se palkka, mikä
teettäjän on maksettava, tulee määrätyksi luonnon tuotteliaisuu
den alhaisimman kohdan mukaan, mihin tuotanto vaan ulottuu;,&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>eewyjxlc0x844k02ddv0e5f3xfq6clq</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/205</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25304</id>
    <revision>
      <id>128712</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:41:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja työpalkat nousevat tai laskevat aina sen mukaan nouseeko tämä kohta vai laskee.  Koetamme selittää tarkemmin. Alkuperäisissä yhteikunta- oloissa jokainen työskentelee omissa puuhissaan, kuten kaik- kialla alkuperäisesti tapahtuu; muutamat esimerkiksi metsästävät, toiset kalastavat, kolmannet viljelevät maata. Otaksumme vil- jelyksen vast'ikään päässeen valtaan ja kaiken viljelyksenalaisen maan olevan laadultaan yhtäläisen, niin että se palkitsee samoja...</comment>
      <origin>128712</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2169" sha1="ku2qlhu9xpjt49uc9cujadrv3g2cdw1" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;ja työpalkat nousevat tai laskevat aina sen mukaan nouseeko
tämä kohta vai laskee.

Koetamme selittää tarkemmin. Alkuperäisissä yhteikunta-
oloissa jokainen työskentelee omissa puuhissaan, kuten kaik-
kialla alkuperäisesti tapahtuu; muutamat esimerkiksi metsästävät,
toiset kalastavat, kolmannet viljelevät maata. Otaksumme vil-
jelyksen vast'ikään päässeen valtaan ja kaiken viljelyksenalaisen
maan olevan laadultaan yhtäläisen, niin että se palkitsee samoja
ponnistuksia samoilla tuloilla. Työpalkkana vaikka täällä
vielä ei ole eri miehet teettäjinä ja eri tekijöinä, niin kuitenkin
on työllä olemassa palkkansa on oleva työn täysi tulos, ja
ellemme ota lukuun sitä seikkaa, että toinen työ on miellyttä-
vämpää kuin toinen, ja häviönvaara. toiseen nähden suurempi
kuin toiseen, on palkka oleva keskimäärin kaikkialla yhtäläinen;
S. o., yhtäläiset ponnistukset ovat antavat yhtäläisiä tuloksia.
Jos nyt joku rupee tahtomaan toveriaan tekemään hänen puo-
lestaan työtä ja siis jättämään oman työnsä, niin on hänen
maksaminen tälle toverilleen palkka, joka on täydellisesti tuon
keskimääräisen työntulon veroinen.

Ajatelkaamme sitte, että joku aikajakso on kulanut. Vil-
jelys on laajentunut ja levinnyt maille, jotka eivät enää ole
kaikkialla yhtä hedelmällisiä kuin alkuperäiset, vaan maa on
hedelmällisyytensä puolesta sekalaista. Työpalkkana ei tule enää
olemaan, kuten ennen, työn keskimääräinen tuote yleensä.
Palkka tulee olemaan sen keskimääräisen työntulon suuruinen,
joka vallitsee viljelyksen äärimmäisellä rajalla, eli toisin sanoen,
se tulee riippumaan työn älimmista tulomääristä. Sillä kun ihmi-
set pyrkivät tyydyttämään halujaan vähimmällä mahdollisella vai-
valla, niin alin kohta työn tulomäärälle maanviljelyksessä on an-
tava tuloksen, joka vastaa keskimääräistä tuloa metsästyksestä ja
kalastuksesta. 1) Työ ei ole enää antava yhtäläisille ponnistuk-
sille yhtäläistä tuloa, vaan ne, jotka työskentelevät paremmalla


1) Tämä vastaavaisuus on syntyvä tavarain hinnan tasottumis-
&quot;taipumuksen kautta.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>ku2qlhu9xpjt49uc9cujadrv3g2cdw1</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/206</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25305</id>
    <revision>
      <id>128713</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:42:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maalla, tulevat samasta ponnistuksetta saavuttamaan suuremman tulon kuin ne, jotka viljelevät huonommanlaatuisia maita. Työ- palkat tulevat sentään aina pysymään yhtäläisinä; sillä se määrä, minkä paremman maan viljelijä saa enemmän kuin huonomman, muuttuu maakoroksi, joka antaa maalle arvon kohta kuin se on tullut yksityisomistuksen alaiseksi. Jos nyt olojen näin muu- tuttua joku yhteiskunnan jäsenistä haluaisi palkata toisen teke- mään työtä puolestaa...</comment>
      <origin>128713</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2211" sha1="nbr8vm3a0v6r87285wcn7tar5lu6uff" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;maalla, tulevat samasta ponnistuksetta saavuttamaan suuremman
tulon kuin ne, jotka viljelevät huonommanlaatuisia maita. Työ-
palkat tulevat sentään aina pysymään yhtäläisinä; sillä se määrä,
minkä paremman maan viljelijä saa enemmän kuin huonomman,
muuttuu maakoroksi, joka antaa maalle arvon kohta kuin se on
tullut yksityisomistuksen alaiseksi. Jos nyt olojen näin muu-
tuttua joku yhteiskunnan jäsenistä haluaisi palkata toisen teke-
mään työtä puolestaan, niin ei hänen tarvitse maksaa enempää,
kuin minkä työ tuottaa viljelyksen alimmalla asteella. Jos vil-
jelysraja sittemmin alenee yhä alhaisempaan tuotteliaisuuteen,
niin ovat työpalkatkin alenevat; jos se taas nousee, niin ovat
palkatkin nousevat; sillä aivan kuin vapaasti putoova kappale
tulee lyhintä tietä maan keskipistettä kohden, niin ihmisetkin
pyrkivät kaikkein helpoimmalla keinolla tyydyttämään halujansa.

Tässä on nyt siis palkkalaki esitettynä. Se on johdettu
täysin selvästä ja yleispätevästä periaatteesta.
Että työpalkka
riippuu viljelysrajasta, että se on korkeampi tai alhaisempi sen
suuremman tai pienemmän tulon mukaan, minkä työ voi saada
paraista sille vapaasti tarjona olevista luonnon eduista, johtuu
siitä periaatteesta, että ihmiset pyrkivät tyydyttämään halujaan
vähimmällä mahdollisella vaivalla.

Jos nyt käännymme tästä yksinkertaisesta yhteiskunnalli
sesta tilasta kehittyneiden sivistysvaltioiden mutkikkaampiin ilmiöi-
hin, niin tarkemmin tutkiessamme huomaamme, että nekin ovat
saman lain alaisia.

Sellaisissa yhteiskunnissa palkat eroavat melkoisesti toisis-
taan; mutta samassa kuitenkin on niiden välillä olemassa enem-
män tai vähemmän varma ja tuntuva yhtäläisyyssuhde. Tämä
suhde ei kuitenkaan ole muuttumaton. Niinpä voi yleisön suo-
siossa oleva filosofi toisen kerran ansaita luennoillansa monin
verroin suuremman palkan, jotavastoin toisella kertaa ei saa
enempää kuin tavallinen vahtimestari; samoin voivat jossain
suuressa, vanhassa kaupungissa muutamat toimet tuottaa verrat-
tain hyvin suuria palkkoja, jotka toimet vastaperustetussa kau-
pungissa tuottaisivat aivan vähäisen tulon; sittekin nämä työ-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>nbr8vm3a0v6r87285wcn7tar5lu6uff</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/207</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25306</id>
    <revision>
      <id>128714</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:42:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: palkkain erotukset kaikissa mahdollisissa tapauksissa ja niistä mielivaltaisistakin muutoksista huolimatta, joita tavat, lait ja muut semmoiset seikat synnyttävät, voidaan selittää muutamista määrätyistä syistä johtuviksi. Eräässä kiinnittävimmistä luvuis- taan luettelee Adam Smith seuraavia päävaikuttimia siihen, että „muutamissa ammateissa voidaan tyytyä pieniin tuloihin ja toi- sissa taas suuretkin tulot tuntuvat pieniltä. Ensiksikin: työn miellyttä...</comment>
      <origin>128714</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2264" sha1="l7pf5lqnkrytiiiaz0jcvon3hxq8xvv" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;palkkain erotukset kaikissa mahdollisissa tapauksissa ja niistä
mielivaltaisistakin muutoksista huolimatta, joita tavat, lait ja
muut semmoiset seikat synnyttävät, voidaan selittää muutamista
määrätyistä syistä johtuviksi. Eräässä kiinnittävimmistä luvuis-
taan luettelee Adam Smith seuraavia päävaikuttimia siihen, että
„muutamissa ammateissa voidaan tyytyä pieniin tuloihin ja toi-
sissa taas suuretkin tulot tuntuvat pieniltä. Ensiksikin: työn
miellyttävyys tai vastenmielisyys; toiseksi: työn oppimisen help-
pous ja halpuus tai vaikeus ja kalleus; kolmanneksi: työn ali-
tuisuus tai satunnaisuus; neljänneksi: työntekijältä vaadittu
isompi tai pienempi vakuus; viidenneksi: työn menestyksen
varmuus tai epävarmuus.&quot; 1) Ei ole tarpeellista sen pitemmälle
mennä selittelemään näitä syitä palkkojen erilaisuuteen eri töissä.
Niistä on erinomaisella tavalla tehnyt selkoa Adam Smith ja
hänen jälkeisensä taloustieteilijät, jotka ovat yleensä sangen hy-
vin kehittäneet erikoiskohtia, ellei itse pääkysymystä olekaan
oikein ymmärretty.

Kaikki nuo seikat, joista eroavaisuudet eri työlajien pal-
koissa syntyvät, voidaan yleisesti sanoa riippuvan tarjonnasta ja
kysynnästä; voimme täydellä syyllä sanoa, että eri työlajien
palkat vaihtelevat sen mukaan kuin työvoimain tarjonta ja ky-
syntä vaihtelee, jos kysynnällä ymmärretään koko yhteis-
kunnan tarvetta muutamanlaisiin palveluksiin, ja tarjonnalla ym-
märretään sitä `suhteellista työvoimain määrää, jota vallitsevissa
oloissa voidaan saada noihin erikoisiin töihin kiinnitetyksi. Mutta
vaikka tämä pitää paikkansa työpalkkojen keskinäisiin erotuksiin
nähden, niin jos, kuten usein tapahtuu, väitetään työpalkan
määrän yleensäkin riippuvan tarjonnasta ja kysynnästä, ei noilla
sanoilla ole mitään merkitystä. Silla tarjonta ja kysyntä ovat
pelkkiä suhteellisia käsitteitä. Työn tarjonta ei voi merkitä
muuta kuin työntarjousta muuta työtä tai työn tuotteita vastaan,


1) Tuo viimeksi mainittu seikka, joka vastaa voittoon sisältyvää
häviönvaaran ainesta, selittää, miksi etevät asianajajat, lääkärit, näyt-
telijät, laulajat ja muut semmoiset saavat niin korkeita palkkoja.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>l7pf5lqnkrytiiiaz0jcvon3hxq8xvv</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/208</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25307</id>
    <revision>
      <id>128715</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:42:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja työn kysyntä ei voi merkitä muuta kuin toiseen työhön vaih- dettavien työvoimain tai näiden tuotteiden kysyntää. Tarjonta on näin ollen yhtaikaa myös kysyntää ja kysyntä yhtaikaa myös tarjontaa, ja yhteiskunnassa kokonaisuudessaan täytyy toisen sar- jan ylettyä juuri yhtä pitkälle kuin toisenkin. Tätä seikkaa on vallitseva taloustiede pitänyt aivan ilmeisenä mikäli se esiintyy kaupanteossa, ja Ricardon, Millin ja muiden kirjailijain esiintuomat todi...</comment>
      <origin>128715</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2346" sha1="ajw5l8nmnsisinbewk45rpq17nsnt47" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;ja työn kysyntä ei voi merkitä muuta kuin toiseen työhön vaih-
dettavien työvoimain tai näiden tuotteiden kysyntää. Tarjonta
on näin ollen yhtaikaa myös kysyntää ja kysyntä yhtaikaa myös
tarjontaa, ja yhteiskunnassa kokonaisuudessaan täytyy toisen sar-
jan ylettyä juuri yhtä pitkälle kuin toisenkin. Tätä seikkaa on
vallitseva taloustiede pitänyt aivan ilmeisenä mikäli se esiintyy
kaupanteossa, ja Ricardon, Millin ja muiden kirjailijain esiintuomat
todistukset siitä, että tarjonnan ja kysynnän vaihtelut eivät voi
aikaansaada yleistä hintojen nousemista tai laskemista, vaikka voi-
vatkin vaikuttaa jonkin erikoisen tavaran hinnan suhteellista nou-
semista tai laskemista, ovat aivan yhtä paljon paikkansa pitäviä
myöskin työn ostoon nähden. Se, mikä vaikuttaa, ettei puhumi-
nen noin ylimąļkaan työn tarjonnasta ja kysynnästä heti tunnu
nurinkuriselta, on tottumus ajatella, että työnkysyntä saa alkunsa
kapitaalista ja että se on siis jotakin työn tarjonnasta erillään
olevaa; mutta selonteko, jolla edellisessä olemme tätä ajatustapaa
arvostelleet, on jo riittävästi sen hataruuden osottanut. Eksymys
käykin selväksi pelkästään osottamalla, ettei palkka ajan pitkään
voi milloinkaan kohota työn tuotetta ylemmäksi, ja ettei ole
olemassa mitään varastoa, mistä työpalkkoja minään hetkenä
otettaisiin, paitsi se varasto, minkä työ itse alituisesti lu̟opi.

Mutta vaikka kaikki ne seikat, jotka synnyttävät eron työ-
palkoissa eri työaloilla, voidaankin katsoa vaikuttavan tarjonnan
ja kysynnän kautta, niin ne kuitenkin (tai pikemmin tulokset
niiden vaikutuksesta, koskapa joskus sama syy vaikuttaa eri
suunnille) voidaan jakaa kahteen luokkaan, sen mukaan vaikutta-
vatko ne ainoastaan näennäisesti vai todellisesti palkkain nou-
semista s. o., samallaisista ponnistuksista tulevan keskimää-
räisen palkan enentymistä. Korkeat palkat muutamilla työaloilla
muistuttavat tavallaan arpajaisvoittoja, joihin Adam Smith ne
vertaakin: yhden suuri voitto on muodostunut monien häviöstä.
Tuo pitää paikkaansa ei ainoastaan niihin työaloihin nähden,
joita Adam Smith tuo esimerkkinä esille, vaan erityisesti myös
yrittelijäpalkkioon nähden kauppaliikkeissä, minkä todistuksena
on se seikka, että yli 90 prosenttia kaikista kauppahuoneista&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>ajw5l8nmnsisinbewk45rpq17nsnt47</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/209</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25308</id>
    <revision>
      <id>128716</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:44:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lopulta tekee vararikon. Korkeammat työpalkat niissä amma- teissa, joissa työtä on tekeminen erikoisen sään aikana tai jotka muuten ovat vaihtelevia ja epävarmoja, kuuluvat myöskin tähän luokkaan, jotavastoin erotukset, jotka johtuvat muutamia am- matteja seuraavasta työn rasittavuudesta, häpeästä ja epäter- veellisyydestä, riippuvat erotuksesta&quot; uhrauksen määrässä, jonka uhrauksen parempi palkitseminen oikeastaan ei ole muuta kuin yhtäläisten ponnistust...</comment>
      <origin>128716</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2239" sha1="aagvjvai4aguxmzsvqjstz5dbfym3c6" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;lopulta tekee vararikon. Korkeammat työpalkat niissä amma-
teissa, joissa työtä on tekeminen erikoisen sään aikana tai jotka
muuten ovat vaihtelevia ja epävarmoja, kuuluvat myöskin tähän
luokkaan, jotavastoin erotukset, jotka johtuvat muutamia am-
matteja seuraavasta työn rasittavuudesta, häpeästä ja epäter-
veellisyydestä, riippuvat erotuksesta&quot; uhrauksen määrässä, jonka
uhrauksen parempi palkitseminen oikeastaan ei ole muuta kuin
yhtäläisten ponnistusten palkitsemista yhtäläisellä korvauksella.
Kaikki nämä eroavaisuudet ovat sellaisista seikoista syntyviä
tasotuksia, jotka, Adam Smithin sanoja käyttääksemme, „korvaa-
vat palkkojen pienuutta muutamissa töissä ja taas toisissa oikeut-
tavat korkeita palkkoja.&quot; Mutta paitsi näitä ainoastaan näen-
näisiä erotuksia on olemassa eri työaloilla myös todellisia palkan
erilaisuuksia, jotka johtuvat niihin tarvittavien ominaisuuksien
enemmästä tai vähemmästä harvinaisuudesta; suurempi kyky
ja etevämpi taito, olipa se sitte luonnollinen tai hankittu, vaatii
yleensä suurempaa palkkaa. Nuo ominaisuudet vastaavat lähi-
maille voiman ja ripeyden erotusta käsityössä; ja niinkuin
tässä työhön kykenevämmälle miehelle maksettu korkeampi
palkka riippuu siitä palkasta, mikä maksetaan keskinkertaiselle
miehelle, niin myös palkka suurempia lahjoja ja taitoa kysyvissä
toimissa on riippuvainen siitä palkasta, mikä maksetaan keskin-
kertaisesta taidosta.

Sekä havainto että teoria siis osottaa, että olivatpa ne
seikat mitkä tahansa, jotka vaikuttavat palkan eroavaisuutta eri
ammateissa, ja vaihtelivatpa nämä seikat miten hyvänsä keske-
nään, synnyttäen milloin siellä milloin täällä suurempia tai pie-
nempiä suhteellisia erotuksia, niin on kuitenkin työpalkan määrä
toisessa ammatissa aina riippuvainen palkan määrästä toisessa
ammatissa, ja niin edespäin, alimpaan ja laajimpaan palkanta-
soon asti semmoisilla työaloilla, missä kysyntä on melkein aina
sama ja missä työtä on helpoin saada.

Jos jonkun työn tekemisessä onkin esteitä, joita on enem-
män tai vähemmän vaikea voittaa, niin eipä kuitenkaan sen
työvoiman suuruus, joka voidaan suunnata johonkin erikoiseen&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>aagvjvai4aguxmzsvqjstz5dbfym3c6</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/210</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25309</id>
    <revision>
      <id>128717</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:44:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tehtävään, ole missään ehdottomasti pysyväinen. Kaikki käsi- työläiset voisivat tehdä rengin töitä, ja moni renki voisi helposti oppia käsitöihin; kaikki tukkukauppiaat voisivat suorittaa vähittäis- myyjän tehtäviä ja moni vähittäismyyjä pystyisi tukkukauppaa harjottamaan; monet maanviljelijät voisivat vaadittaessa ruveta metsästäjiksi, kaivostyömiehiksi, kalastajiksi ja merimiehiksi, ja moni metsästäjä, kaivosmies, kalastaja ja merimies tuntee ri...</comment>
      <origin>128717</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2365" sha1="cy4ua9u82912r08065kwqxkaxtdpsck" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;tehtävään, ole missään ehdottomasti pysyväinen. Kaikki käsi-
työläiset voisivat tehdä rengin töitä, ja moni renki voisi helposti
oppia käsitöihin; kaikki tukkukauppiaat voisivat suorittaa vähittäis-
myyjän tehtäviä ja moni vähittäismyyjä pystyisi tukkukauppaa
harjottamaan; monet maanviljelijät voisivat vaadittaessa ruveta
metsästäjiksi, kaivostyömiehiksi, kalastajiksi ja merimiehiksi, ja
moni metsästäjä, kaivosmies, kalastaja ja merimies tuntee riittä-
västi maanviljelystä voidakseen tarpeen tullessa siihen ryhtyä.
Joka ammatissa on henkilöitä, jotka hyvin tuntevat toisia am-
matteja ja jotka siirtyilevät toisesta ammatista toiseen. Sitä
paitsi virtaa alituisesti työriveihin nuoria voimia, jotka suuntau-
tuvat sinnepäin, missä edut ovat suurimmat ja vaiva vähin.

Tähän tulee vielä lisäksi, että kaikki työpalkkain asteet
‹ aivan huomaamattomasti menevät toisiinsa, joten niiden välillä
ei ole mitään selvästi erotettavia rajoja. Huonoimmankin käsi-
työläisen palkka on tavallisesti parempi rengin palkkaa; mutta
on myös aina olemassa käsityöläisiä, jotka eivät saa niinkään
paljon kuin moni renki; suurituloisimmat asianajajat saavat pal-
jon enemmän kuin parhaat kirjanpitäjät, mutta suurituloisimmat
kirjanpitäjät ansaitsevat enemmän kuin moni asianajaja, ja kai-
kissa tapauksissa ansaitsevat huonopalkkaisimmat kirjanpitäjät
enemmän kuin huonotuloisimmat asianajajat. Näin siis jokaisen
ammatin rajalla on työmiehiä, jotka ovat milloin hyvänsä, pie-
nimmänkin syyn sattuessa, valmiit siirtymään ammatista toiseen.
Sen vuoksi jonkin erikoisen työlajin heikontuva tai enentyvä
kysyntä saattaa korkeintaan joksikin ajaksi palkat alenemaan tai
ylenemään tässä ammatissa muihin ammatteihin verraten, joissa
palkkojen keskimäärä riippuu ennen mainituista asianhaaroista,
sellaisista kuin työn enemmästä tai vähemmästä miellyttävyy-
destä, alituisuudesta j. n. e. Jopa sielläkin missä keinotekoisilla
rajotuksilla koetetaan tätä vuorovaikutusta estää, mikä tapahtuu
ehkäisevien lakien, suljettujen ammattikuntien tai kastilaitosten
avulla, voi näiden rajotusten kautta tasapaino joksikin ajaksi
kyllä häiriytyä, mutta ei täälläkään ajan pitkään. Sellaiset rajo-
tukset vaikuttavat vaan niinkuin sulut, jotka pakottavat veden&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>cy4ua9u82912r08065kwqxkaxtdpsck</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/211</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25310</id>
    <revision>
      <id>128718</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:44:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: korkeammalle luonnollista korkeuttansa, mutta eivät voi estää sitä ylitse vuotamasta.  Vaikka työpalkat siis näin voivat aika ajoin keskinäisissä suhteissaan muuttua, mikäli ne asianhaarat vaihtelevat, joista nuo suhteelliset keskimäärät riippuvat, niin on kuitenkin selvää, että palkat kaikissa noissa eri asteissaan ovat lopultakin riippuvaisia palkoista alimmalla ja laajimmalla asteella, niin että edelliset nousevat tai laskevat jälkimäisten mukana.  Alkupe...</comment>
      <origin>128718</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2203" sha1="covvtm5yjflhb7rx5187dovtoms51po" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;korkeammalle luonnollista korkeuttansa, mutta eivät voi estää
sitä ylitse vuotamasta.

Vaikka työpalkat siis näin voivat aika ajoin keskinäisissä
suhteissaan muuttua, mikäli ne asianhaarat vaihtelevat, joista nuo
suhteelliset keskimäärät riippuvat, niin on kuitenkin selvää, että
palkat kaikissa noissa eri asteissaan ovat lopultakin riippuvaisia
palkoista alimmalla ja laajimmalla asteella, niin että edelliset
nousevat tai laskevat jälkimäisten mukana.

Alkuperäiset työlajit, joihin voidaan sanoa kaikkien mui-
den nojaavan, ovat epäilemättä ne työlajit, jotka hankkivat va-
rallisuutta suoraan luonnosta; sen vuoksi täytyy niissä vallitse-
van palkkalain olla yleisenäkin palkkalakina. Ja kun tähän
kuuluvista töistä tuleva palkka nähtävästi riippuu siitä, mitä työ
voi tuottaa sillä luonnollisen tuotannon alimmalla rajalla, mihin
työtä yleensä pannaan, niin riippuu siis yleinenkin työpalkka
tuosta viljelysrajasta, tai, vielä täsmällisemmin sanoen, siitä luon-
nollisen tuotannon korkeimmasta kohdasta, mihin työ voi mak-
samatta maakorkoa vapaasti suuntautua.

Tämä laki on niin silmiinpistävä, että siihen usein perus-
tutaan, vaikkei sitä käsitetäkään. Maista sellaisista kuin Kali-
fornia ja Nevada kuulee usein sanottavan, että olipa siellä vaan
saatavana halpoja työvoimia, niin edistys menisi suurin askelin
eteenpäin, koska tuo näet tekisi mahdolliseksi panna työnalai-
siksi noita köyhempiä, mutta laajempia kultakerroksia. Näin
puhuttaessa tunnustetaan yhteys alhaisen työpalkan ja aihaisen
tuotantorajan välillä, mutta siinä vaan sekotetaan toisiinsa syy
ja vaikutus.

Ei työpalkan alhaisuus vaikuttaisi siihen, että ala-arvoista
malmia ruvettaisiin louhimaan, vaan tuotannon ulottaminen alem-
malle asteelle alentaisi palkan. Jos palkkaa mielivaltaisesti pai-
nettaisiin alas, kuten toisinaan on yritetty lainmääräysten avulla
tehdä, niin vähemmän tuottavat kultasuonet jäisivät sittekin kai-
vamatta niin kauan kuin tuottavampia olisi saatavissa. Jos taas
tuotantoraja mielivaltaisesti painettaisiin alas, mikä esimerkiksi
olisi mahdollista siten, että ne maa-alueet, jotka tarjoovat suu-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>covvtm5yjflhb7rx5187dovtoms51po</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/212</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25311</id>
    <revision>
      <id>128719</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:46:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rempia luonnon etuja, joutuisivat sellaisten omistajain käsiin, jotka mieluummin odottavat alueittensa arvon vieläkin kohoavan ennenkuin päästävät niille kullankaivajia, niin palkat välttämättö- mästi aleneisivat.  Todistus on nyt päähän asti suoritettu. Palkkalaki, johon olemme tulleet, om sama; minkä jo ennen olemme johtaneet maakorkolaista, ja se on täydellisessä sopusoinnussa myös kapi- taalikorkolain kanssa. Se kuuluu näin:  Työpalkat riippuvat tuotan...</comment>
      <origin>128719</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2040" sha1="1sl9xe74340kisomccg4hqpklvsrv3d" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;rempia luonnon etuja, joutuisivat sellaisten omistajain käsiin,
jotka mieluummin odottavat alueittensa arvon vieläkin kohoavan
ennenkuin päästävät niille kullankaivajia, niin palkat välttämättö-
mästi aleneisivat.

Todistus on nyt päähän asti suoritettu. Palkkalaki, johon
olemme tulleet, om sama; minkä jo ennen olemme johtaneet
maakorkolaista, ja se on täydellisessä sopusoinnussa myös kapi-
taalikorkolain kanssa. Se kuuluu näin:

Työpalkat riippuvat tuotantorajasta eli siitä tulosta,
minkä työ voi saada sillä luonnon tuotannon korkeimmalla
kohdalla, joka on työn käytettävissä vapaana maakorosta.

Tämä laki on sopusoinnussa yleisten tosiseikkain kanssa,
joihin se valaa selvyyttä ja jotka ilman tuon lain ymmärtämistä
näyttäisivät sekavilta ja ristiriitaisilta. Tästä samasta laista joh-
tuvat seuraavat lauselmat:

Missä maa on vapaa ja työ ei ole kapitaalin avustama,
siellä on työn palkkana työn koko tulo.

Missä maa on vapaa ja kapitaali avustaa työtä, vähenee
työn palkkana oleva tulo sillä määrällä, mikä on tarpeen, jotta
ihmiset alkaisivat koota työtä kapitaalin muotoon.

Missä maa on joutunut yksityisomistuksen alaiseksi ja
maakorko syntynyt, siellä riippuvat työpalkat siitä määrästä,
minkä työ pystyy tuottamaan niillä luonnon etujen puolesta
parhaimmilla seuduilla, joihin sillä on vielä pääsyä maakorkoa
maksamatta.

Missä kaikki luonnon edut ovat yksinoikeuteen anastetut,
voi palkka työmiesten välillä tapahtuvan kilpailun vuoksi painua
siihen vähimpään määräänsä, millä työmiehet suinkin voivat elää
ja lisääntyä.

Tämä palkan välttämätön vähinmäärä eli palkka-minimumi
(jotą Smith ja Ricardo sanovat „luonnollisen palkan“ rajakoh-
daksi, ja jota Mill piti varsinaisena työpalkkojen määrääjänä,
niin että palkka nousee tai laskee aina niiden suurempien ja
vähempien elämänvaatimusten mukaan, mihin työväenluokka
äärimmäisesti suostuu) sisältyy kuitenkin jo palkkalakiin sellai-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>1sl9xe74340kisomccg4hqpklvsrv3d</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/213</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25312</id>
    <revision>
      <id>128720</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:47:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sena kuin me olemme sen ylempänä esittäneet; sillä on selvää, ettei tuotantoraja voi laskeutua alemmas sitä kohtaa, missä työ- palkkoihin on vielä niin paljon jälellä, että työtä voidaan pitää käynnissä.  Niinkuin Ricardon maakorkolain, jonka rinnakkaislaki palkka- laki on, on tämän palkkalainkin todistus laissa itsessään, joten se selviää heti jo lausuttaissa. Sillä sehän johtuu vaan siitä päätotuudesta, joka on kaikkien taloustieteellisten pä...</comment>
      <origin>128720</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2285" sha1="13lc05lusqx6quafpkslo055l2tc6dj" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;sena kuin me olemme sen ylempänä esittäneet; sillä on selvää,
ettei tuotantoraja voi laskeutua alemmas sitä kohtaa, missä työ-
palkkoihin on vielä niin paljon jälellä, että työtä voidaan pitää
käynnissä.

Niinkuin Ricardon maakorkolain, jonka rinnakkaislaki palkka-
laki on, on tämän palkkalainkin todistus laissa itsessään, joten
se selviää heti jo lausuttaissa. Sillä sehän johtuu vaan siitä
päätotuudesta, joka on kaikkien taloustieteellisten päätelmäin
peruspohjana, nimittäin, että ihmiset pyrkivät täyttämään halu-
jansa vähimmällä mahdollisella vaivalla. Ei kukaan tavallisissa
oloissa ottaisi tehdäkseen vierasta työtä vähemmästä kuin minkä
hän omassaan voi saada; ja senpä vuoksi sen tulon, minkä työ
voi saada vapaasti käytettävinä olevista luonnon eduista, täytyy
olla sen palkan määrääjänä, mitä työ yleensä saapi
että maakoron linja on myöskin välttämättä palkkalinjan mää-
rääjänä. Oikeastaan edellyttää tuon yleisesti omaksutun maa-
korkolain tunnustaminen, että on edeltäpäin (vaikka useissa
tapauksissa tosin tietämättä) omaksuttu puheenalainen palkkalaki.
Että jokin maanlaatu antaa maakorkoa sikäli kuin siitä lähtevät
tulot ovat runsaampia vähin tuottavan viljelyksenalaisen maan
tuloja, se käy selväksi vasta kun ollaan perillä siitä tosiseikasta,
että paremmanlaatuisen maan omistaja voi maansa viljelykseen
tarvittavia työvoimia saada maksamalla ainoastaan sen, minkä
nuo voimat olisivat tuottaneet huonommalla maalla käytettyinä.

Yksinkertaisemmissa ilmenemismuodoissaan tunnustetaan
tätä lakia niiden puolelta, jotka muuten taloustieteestä vähät
välittävät, aivan niinkuin se tosiseikka, että painavan esineen
täytyy pudota maata kohden, oli jo kauan tunnettu ihmisille,
jotka eivät milloinkaan olleet painolakia tulleet ajatelleeksi. Ei
tarvitse olla filosoofi oivaltaakseen, että jos joku maa tarjoo
luonnon etuja, joiden avulla työmiehet voivat hankkia itselleen
suurempaa korvausta kuin alimpain nykyisten työpalkkain mää-
rän, silloin yleisen palkkamäärän täytyy nousta; niinpä tiesivät
myös tyhmimmät ja yksinkertaisimmatkin kullanhuuhtojat Kali-
forniassa ennen muinoin, että kohta kun kultaa sisältävä sora-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>13lc05lusqx6quafpkslo055l2tc6dj</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/214</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25313</id>
    <revision>
      <id>128721</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:47:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kerros oli tyhjennetty taikka maa joutunut yksityisomistuksen alaiseksi, työpalkkojen täytyi laskea. Ei kaivata mitään taito- kuteista teoriaa sen seikan selittämiseksi, miksi uusissa maissa, joissa maa ei vielä ole joutunut yksityis-omistuksen alaiseksi, työpalkat ovat tuotantoon verraten korkeita. Syy on aivan ilmeinen. Kukaan ei rupea tekemään toisen työtä vähemmästä kuin minkä hänen työnsä todella tuottaa siinä tapauksessa, että hän jonkun matkan pä...</comment>
      <origin>128721</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2237" sha1="jtqlu119dnl1gwg07fle1z7k670ml3g" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;kerros oli tyhjennetty taikka maa joutunut yksityisomistuksen
alaiseksi, työpalkkojen täytyi laskea. Ei kaivata mitään taito-
kuteista teoriaa sen seikan selittämiseksi, miksi uusissa maissa,
joissa maa ei vielä ole joutunut yksityis-omistuksen alaiseksi,
työpalkat ovat tuotantoon verraten korkeita. Syy on aivan
ilmeinen. Kukaan ei rupea tekemään toisen työtä vähemmästä
kuin minkä hänen työnsä todella tuottaa siinä tapauksessa, että
hän jonkun matkan päässä voi itse saada viljelykseen kelpaavaa
maata. Vasta sittenkuin maa on joutunut yksinoikeuden alai-
seksi ja sen luonnonedut ovat työltä sulkeutuneet, tulevat työ-
miehet pakotetuiksi työn saannista keskenään kilpailemaan, ja
maanomistajalle käy mahdolliseksi palkata miehiä työhönsä sekä
itse jäädä elämään siitä erotuksesta, joka on olemassa heidän
työnsä tuotteen ja sen palkan välillä, minkä hän heille maksaa.

Adam Smith oli aivan hyvin ymmärtänyt syyn siihen,
että palkat ovat korkeat missä maata on vielä runsaasti saata-
vana; mutta hän ei vaan osannut näiden tosiseikkojen täyttä
merkitystä ja keskinäistä yhteyttä oivaltaa. Kirjotuksessaan
The Causes of the Prosperity of New Colonies („Syyt uusien
siirtomaiden kukoistukseen&quot;, joka kirjotus löytyy hänen teok-
sessaan Wealth of Nations&quot;, IV kirja, 7 luku) hän sanoo:

„Jokainen siirtolainen saa enemmän maata kuin jaksaa
viljellä. Hänen ei tarvitse maksaa mitään maakorkoa tuskinpa
mitään veroakaan, hänen on siis kiire joka taholta hankkimaan
työvoimia maillensa ja maksamaan näille voimille mitä paraita
palkkoja. Mutta juuri nuo runsaat palkat, yhteydessä sen sei-
&quot;kan kanssa, että halpaa maata on myös mielin määrin saata-
vissa, vaikuttavat hyvin pian, että työmiehet jättävät hänet muut-
tuakseen itse maanomistajiksi ja ruvetakseen nyt yhtä runsaita
palkkoja maksamaan toisille työmiehille, jotka sitte vuorostaan
hekin pian jättävät isäntänsä samoista syistä kuin nämä jättivät
omat herransa.&quot;

Mainittu kirjotus sisältää lukemattomia kohtia, jotka, sa-
moin kuin työpalkkoja käsittelevän luvun johdatuslauselmatkin
osottavat Adam Smithin, ei osanneen löytää varallisuuden jakau-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>jtqlu119dnl1gwg07fle1z7k670ml3g</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/215</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25314</id>
    <revision>
      <id>128722</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:47:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tumisen todellisia lakeja ainoastaan siitä syystä, että hän, kääntä- mättä huomiota alkuperäisin yhteiskuntamuotoihin ja sieltä hake- matta yhteiskunnan äärimmäisiä periaatteita, haki niitä mutkik- kaammista yhteiskunnallisista ilmiöistä, joissa häntä sokaisi tuo ennakolta omaksuttu teoria kapitaalin tehtävistä, ja myöskin, kuten näyttää, hämärä aavistus siitä opista, jolle Malthus sitte kaksi vuotta hänen kuolemansa jälkeen antoi varman muodon...</comment>
      <origin>128722</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2357" sha1="cl2krkj8hea251z16je5ykmturm40ym" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;tumisen todellisia lakeja ainoastaan siitä syystä, että hän, kääntä-
mättä huomiota alkuperäisin yhteiskuntamuotoihin ja sieltä hake-
matta yhteiskunnan äärimmäisiä periaatteita, haki niitä mutkik-
kaammista yhteiskunnallisista ilmiöistä, joissa häntä sokaisi tuo
ennakolta omaksuttu teoria kapitaalin tehtävistä, ja myöskin,
kuten näyttää, hämärä aavistus siitä opista, jolle Malthus sitte
kaksi vuotta hänen kuolemansa jälkeen antoi varman muodon.
Lukiessa niitä taloustieteilijöitä, jotka jälkeen Adam Smithin
aikojen yrittelivät perustelemaan ja selvittelemään kansantaloutta,
ei voi mitenkään olla näkemättä heidän alituisia kompastuksiansa
palkkalakiin, heidän sitä kuitenkaan koskaan hoksaamatta. He
ovat sitä niin läheltä sipaisseet, että jos se olisi ollut tavallinen
rakki, se olisi jo aikoja sitte heidän housunlahkeihinsa tarttunut.
Onpa vaikea vapautua semmoisestakin ajatuksesta, että jotkut
heistä kyllä ovat tämän lain huomanneet, mutta niitä käytän-
nöllisiä seurauksia peläten, joihin sen olisi täytynyt johtaa, he
eivät ole olleet sitä huomaavinaan, ja pikemminkin peittäneet
sitä kuin käyttäneet avaimena sellaisten kysymysten ratkaisuun,
joita ilman niitä ei voi ratkaista. Aikakaudelle, joka on suuren
totuuden hylännyt ja jalkoihinsa tallannut, ei tämä totuus ole
mikään rauhan palmu, vaan päinvastoin sodan sanoma!

Ehkä on paikallaan ennen tämän luvun päättämistä muis-
tuttaa lukijalle eräästä seikasta, josta olen edellä puhunut, ni-
mittäin siitä, etten minä käytä työpalkka sanaa osottamaan jota-
kin määrää semmoisenaan, vaan osoṭtamaan osuutta. Jos sanon
työpalkkojen alenevan maakoron noustessa, niin en suinkaan
tarkota, että työmiesten palkkana saaman varallisuuden määrän
välttämättömästi pitäisi olla pienemmän, vaan ainoastaan, että
sen osuus koko tuloon on välttämättömästi pienempi. Osuus
voi vähetä, vaikka palkan määrä pysyy entisellään tai lisääntyy-
kin. Jos tuotannon raja laskee kohdasta, jota merkitkäämme
25:llä, siihen kohtaan, jota merkitsemme 20:llä, niin maakorko
kaikesta siitä maasta, josta sitä ennen on jo korkoa lähtenyt,
on arvolleen tuon erotuksen verran lisääntyvä, ja se osuus koko
tulosta, joka tulee työmiesten palkaksi, on samassa suhteessa
&quot;&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>cl2krkj8hea251z16je5ykmturm40ym</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/216</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25315</id>
    <revision>
      <id>128723</id>
      <timestamp>2026-04-04T19:48:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vähenevä; mutta jos sillä välin tieteiden edistys tai väen lisään- tymisen aikaansaamat säästöt ovat lisänneet työn tuottavuutta siihen määrään, että 20:n kohdalla sama ponnistus tuottaa yhtä paljon kuin ennen 25:n kohdalla, niin saavat työmiehet palkak- seen yhtä suuren määrän kuin ennenkin, ja palkkojen suhteelli- nen laskeminen ei ole tuntuva siinä, mikä on tarpeen työmies- ten varustamiseksi välttämättömimmillä elatusvaroilla, vaan ainoas ta...</comment>
      <origin>128723</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1891" sha1="69kit0og3zq0utjqrs116m0igeuc707" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;vähenevä; mutta jos sillä välin tieteiden edistys tai väen lisään-
tymisen aikaansaamat säästöt ovat lisänneet työn tuottavuutta
siihen määrään, että 20:n kohdalla sama ponnistus tuottaa yhtä
paljon kuin ennen 25:n kohdalla, niin saavat työmiehet palkak-
seen yhtä suuren määrän kuin ennenkin, ja palkkojen suhteelli-
nen laskeminen ei ole tuntuva siinä, mikä on tarpeen työmies-
ten varustamiseksi välttämättömimmillä elatusvaroilla, vaan ainoas
taan maan hintain ylenemisessä ja maakorkoa nauttivien luokkien
Hisääntyneissä tuloissa ja tuhlailevammassa elämässä.

{{c|7 LUKU.}}

{{c|'''Näiden lakien keskinäinen yhteys ja rinnakkuus.'''}}

Saavuttamamme johtopäätökset niihin lakeihin nähden,
jotka määräävät varallisuuden jakaantumisen, antavat laajalle ja
hyvin tärkeälle taloustieteen osalle, semmoisena kuin sitä nykyään
opetetaan, kokonaan toisen muodon, kääntävät ylösalasin eräitä
sen taitavimmin punotuista teorioista ja valavat uutta selvyyttä
muutamiin sen tärkeimpiin kysymyksiin. Ja kuitenkaan emme
tällöin ole perustuneet ainoaankaan riidanalaiseen alaan, emme
ainoatakaan periaatetta pystyttäneet, joka ei jo ennen olisi ollut
tunnustettu.

Se kapitaalikorkolaki ja se palkkalaki, jotka olemme aset-
taneet ennen hyväksyttyjen ja julistettujen sijaan, ovat välttä-
mättömiä johdelmalauseita siitä suuresta laista, joka yksin tekee
mahdolliseksi koko taloustieteen siitä valtavasta lakien laista,
jota on yhtä mahdoton ihmishengestä erilleen ottaa, kuin erot-
taa painolakia aineesta, ja jota paitsi olisi mahdoton osata
edeltäpäin laskea mitään ihmisen tekoa, niin suuressa kuin vä
hässäkin. Tuo peruslaki, että ihminen koettaa täyttää halu-
jansa vähimmällä mahdollisella vaivalla, muuttuu, milloin sitä
tarkastellaan suhteessaan ensimäisen tuotannon tekijään, maako-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>69kit0og3zq0utjqrs116m0igeuc707</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:C</title>
    <ns>10</ns>
    <id>25316</id>
    <redirect title="Malline:Center" />
    <revision>
      <id>128728</id>
      <timestamp>2026-04-04T20:27:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Pxos siirsi sivun [[Malline:C]] uudelle nimelle [[Malline:Center]]: Tämän nimi on muualla &quot;Center&quot; ja C on vain ohjaus mallineeseen. Katso esim. [[:en:s:Template:Center]].</comment>
      <origin>128728</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="26" sha1="j517kjj9xlwo7b3fyfo2ls9evwgjrwy" xml:space="preserve">#OHJAUS [[Malline:Center]]</text>
      <sha1>j517kjj9xlwo7b3fyfo2ls9evwgjrwy</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sotapojan heilat (1951)</title>
    <ns>0</ns>
    <id>25317</id>
    <revision>
      <id>128732</id>
      <timestamp>2026-04-04T20:35:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nysalor</username>
        <id>5</id>
      </contributor>
      <comment>Sotapojan heilat</comment>
      <origin>128732</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="895" sha1="cemtkj9ps5x5k7087sgjsmo03ap30jv" xml:space="preserve">{{Otsikko
|edellinen=
|seuraava=
|otsikko=Sotapojan heilat
|alaotsikko=
|tekijä=Tatu Pekkarinen
|huomiot=
}}

: Monta on heilua pojalla,
: vaan hauskin niist’ on Hanna,
: vaikk’ ei se mulle pyytämättä
: suukkostakaan anna.

: 2. Paljon on helluja pojalla,
: mutt’ suurin niist’ on Sanni.
: Aina sitä tyttöä suudellessa
: on jalkaini alla palli.

: 3. Monta on hellua pojalla,
: mutt’ veikein niist’ on Veera,
: kun ruotsin murteella juttelee, että:
: ”Pussa minu liite meera!”

: 4. Paljon on helluja pojalla,
: mutt’ ihanin on Irma.
: Hänestäpä mallin ottaisi
: joka ainut muotifirma.

: 5. Kyllä on helluja pojalla,
: mutt’ hilpein niist’ on Hilma.
: Hälle minä lempeni tunnustan,
: kun sattuvi kaunis ilma.

: 6. Onhan noita helluja pojalla,
: mutt’ etevin on Enni.
: Sille vielä kihlat ostaisin,
: vaikka menis’ ainut penni.


{{Iloinen testamentti}}</text>
      <sha1>cemtkj9ps5x5k7087sgjsmo03ap30jv</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Työkalumallineet</title>
    <ns>14</ns>
    <id>25318</id>
    <redirect title="Luokka:Moduulit" />
    <revision>
      <id>128737</id>
      <timestamp>2026-04-04T21:03:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Pxos siirsi sivun [[Luokka:Työkalumallineet]] uudelle nimelle [[Luokka:Moduulit]]: Luotu malline-sanan sisältävällä nimellä, vaikka luokkaan on kuitenkin sijoitettu moduuli ( [[Moduuli:Edseur/ohje]] ).</comment>
      <origin>128737</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="28" sha1="pz8fgpm9h77a689nzpymvesg8ddb4h0" xml:space="preserve">#OHJAUS [[:Luokka:Moduulit]]</text>
      <sha1>pz8fgpm9h77a689nzpymvesg8ddb4h0</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/546</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25319</id>
    <revision>
      <id>128774</id>
      <timestamp>2026-04-05T10:47:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: III Luku  Siv.  3. Ehdotuksen tarkastus verotusperiaatteiden kannalta . 4. Myönnytyksiä ja vastaväitteitä . . .  384 . . 396  YHDEKSÄS KIRJA. Parannuskeinon vaikutukset.  1. Tämän keinon vaikutus varallisuudentuotantoon.......................405 2. Ehdotetun parannuskeinon vaikutus varallisuuden jakautumi­ seen ja sen kautta tu o tan to o n ...........................................412 3. Keinon vaikutuksesta eri yksilöihin ja eri yhteiskuntaluokkiin 418 4....</comment>
      <origin>128774</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1093" sha1="2suvbpq02cmjjb9rz47s6kno9cqaoka" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;III
Luku

Siv.

3. Ehdotuksen tarkastus verotusperiaatteiden kannalta .
4. Myönnytyksiä ja vastaväitteitä
. . .

384
. . 396

YHDEKSÄS KIRJA.
Parannuskeinon vaikutukset.

1. Tämän keinon vaikutus varallisuudentuotantoon.......................405
2. Ehdotetun parannuskeinon vaikutus varallisuuden jakautumi­
seen ja sen kautta tu o tan to o n ...........................................412
3. Keinon vaikutuksesta eri yksilöihin ja eri yhteiskuntaluokkiin 418
4. Muutoksista, jotka tapahtuisivat yhteiskunnallisessa järjestel­
mässä ja yhteiskunnallisessa elämässä......................
425
KYMMENES KIRJA.
Inhimillisen edistyksen laki.

1.
2;
3.
4.
5.

Vallitseva inhimillisen edistyksen teoria, sen vaillinaisuus. . 444
Erilaisuuksia sivistyksissä ja näiden erilaisuuksien synnystä . 459
Inhimillisen edistyksen l a k i .......................................
476
Nykyaikaisen sivistyksen rappeutumisen mahdollisuus .
. 497
Perustotuus............................... * ...................................... 514
LOPPU.

Yksilöllisen elämän arvotus . .

524&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>2suvbpq02cmjjb9rz47s6kno9cqaoka</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>128775</id>
      <parentid>128774</parentid>
      <timestamp>2026-04-05T10:49:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <origin>128775</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1731" sha1="0khbcpeckmc5wjnaw5qrdsgos95onvx" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;&lt;div style=&quot;text-align:center; width:70%; margin:auto;&quot;&gt;

'''III'''

&lt;div style=&quot;text-align:left; margin-top:0.5em;&quot;&gt;
3. [[/Ehdotuksen tarkastus verotusperiaatteiden kannalta/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;384&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
4. [[/Myönnytyksiä ja vastaväitteitä/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;396&lt;/span&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;br&gt;&lt;br&gt;

'''YHDEKSÄS KIRJA'''
&lt;br&gt;&lt;small&gt;Parannuskeinon vaikutukset&lt;/small&gt;

&lt;div style=&quot;text-align:left; margin-top:0.5em;&quot;&gt;
1. [[/Tämän keinon vaikutus varallisuuden tuotantoon/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;405&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
2. [[/Ehdotetun parannuskeinon vaikutus varallisuuden jakautumiseen ja sen kautta tuotantoon/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;412&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
3. [[/Keinon vaikutuksesta eri yksilöihin ja eri yhteiskuntaluokkiin/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;418&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
4. [[/Muutoksista, jotka tapahtuisivat yhteiskunnallisessa järjestelmässä ja yhteiskunnallisessa elämässä/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;425&lt;/span&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;br&gt;&lt;br&gt;

'''KYMMENES KIRJA'''
&lt;br&gt;&lt;small&gt;Ihmillisen edistyksen laki&lt;/small&gt;

&lt;div style=&quot;text-align:left; margin-top:0.5em;&quot;&gt;
1. [[/Vallitseva inhimillisen edistyksen teoria, sen vaillinaisuus/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;444&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
2. [[/Erilaisuuksia sivistyksissä ja näiden erilaisuuksien synnystä/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;459&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
3. [[/Inhimillisen edistyksen laki/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;476&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
4. [[/Nykyaikaisen sivistyksen rappeutumisen mahdollisuus/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;497&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
5. [[/Perustotuus/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;514&lt;/span&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;br&gt;&lt;br&gt;

'''LOPPU'''

&lt;div style=&quot;text-align:left; margin-top:0.5em;&quot;&gt;
[[/Yksilöllisen elämän arvotus/]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;524&lt;/span&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;/div&gt;&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>0khbcpeckmc5wjnaw5qrdsgos95onvx</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>128776</id>
      <parentid>128775</parentid>
      <timestamp>2026-04-05T10:50:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <origin>128776</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2589" sha1="2q04o32pca91hqzlwluqr471q7qgang" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;&lt;div style=&quot;text-align:center; width:70%; margin:auto;&quot;&gt;

'''III'''

&lt;div style=&quot;text-align:left; margin-top:0.5em;&quot;&gt;
3. [[Edistys ja köyhyys/Ehdotuksen tarkastus verotusperiaatteiden kannalta|Ehdotuksen tarkastus verotusperiaatteiden kannalta]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;384&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
4. [[Edistys ja köyhyys/Myönnytyksiä ja vastaväitteitä|Myönnytyksiä ja vastaväitteitä]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;396&lt;/span&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;br&gt;&lt;br&gt;

'''YHDEKSÄS KIRJA'''
&lt;br&gt;&lt;small&gt;Parannuskeinon vaikutukset&lt;/small&gt;

&lt;div style=&quot;text-align:left; margin-top:0.5em;&quot;&gt;
1. [[Edistys ja köyhyys/Tämän keinon vaikutus varallisuuden tuotantoon|Tämän keinon vaikutus varallisuuden tuotantoon]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;405&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
2. [[Edistys ja köyhyys/Ehdotetun parannuskeinon vaikutus varallisuuden jakautumiseen ja sen kautta tuotantoon|Ehdotetun parannuskeinon vaikutus varallisuuden jakautumiseen ja sen kautta tuotantoon]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;412&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
3. [[Edistys ja köyhyys/Keinon vaikutuksesta eri yksilöihin ja eri yhteiskuntaluokkiin|Keinon vaikutuksesta eri yksilöihin ja eri yhteiskuntaluokkiin]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;418&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
4. [[Edistys ja köyhyys/Muutoksista, jotka tapahtuisivat yhteiskunnallisessa järjestelmässä ja yhteiskunnallisessa elämässä|Muutoksista, jotka tapahtuisivat yhteiskunnallisessa järjestelmässä ja yhteiskunnallisessa elämässä]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;425&lt;/span&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;br&gt;&lt;br&gt;

'''KYMMENES KIRJA'''
&lt;br&gt;&lt;small&gt;Ihmillisen edistyksen laki&lt;/small&gt;

&lt;div style=&quot;text-align:left; margin-top:0.5em;&quot;&gt;
1. [[Edistys ja köyhyys/Vallitseva inhimillisen edistyksen teoria, sen vaillinaisuus|Vallitseva inhimillisen edistyksen teoria, sen vaillinaisuus]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;444&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
2. [[Edistys ja köyhyys/Erilaisuuksia sivistyksissä ja näiden erilaisuuksien synnystä|Erilaisuuksia sivistyksissä ja näiden erilaisuuksien synnystä]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;459&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
3. [[Edistys ja köyhyys/Inhimillisen edistyksen laki|Inhimillisen edistyksen laki]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;476&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
4. [[Edistys ja köyhyys/Nykyaikaisen sivistyksen rappeutumisen mahdollisuus|Nykyaikaisen sivistyksen rappeutumisen mahdollisuus]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;497&lt;/span&gt;&lt;br&gt;
5. [[Edistys ja köyhyys/Perustotuus|Perustotuus]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;514&lt;/span&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;br&gt;&lt;br&gt;

'''LOPPU'''

&lt;div style=&quot;text-align:left; margin-top:0.5em;&quot;&gt;
[[Edistys ja köyhyys/Yksilöllisen elämän arvotus|Yksilöllisen elämän arvotus]] &lt;span style=&quot;float:right;&quot;&gt;524&lt;/span&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;/div&gt;&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>2q04o32pca91hqzlwluqr471q7qgang</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/219</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25320</id>
    <revision>
      <id>128777</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:00:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: että maa on kaikkiuden keskipiste, oli esteenä sellaisille tutki- muksille, jotka pyrkivät selittämään maan pyörivän oman akse- linsa ympäri ja kiertävän aurinkoa, kunnes tuli ilmeisesti todiste- tuksi, että taivaankappalten näennäistä liikuntoa oli mahdoton selittää sen teorian perustuksella, jonka mukaan maa oli paí- kallaan.  Oikeastaan onkin olemassa selvä yhtäläisyys nykyisessä muodossaan olevan taloustieteen ja tähtitieteen välillä siltä ajalta...</comment>
      <origin>128777</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2264" sha1="od84tp69ejpwq3dfvqmckvnxco5c81r" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;että maa on kaikkiuden keskipiste, oli esteenä sellaisille tutki-
muksille, jotka pyrkivät selittämään maan pyörivän oman akse-
linsa ympäri ja kiertävän aurinkoa, kunnes tuli ilmeisesti todiste-
tuksi, että taivaankappalten näennäistä liikuntoa oli mahdoton
selittää sen teorian perustuksella, jonka mukaan maa oli paí-
kallaan.

Oikeastaan onkin olemassa selvä yhtäläisyys nykyisessä
muodossaan olevan taloustieteen ja tähtitieteen välillä siltä ajalta,
jolloin Copernicus'en opit eivät vielä olleet tunnustettuja. Ne
temput, joilla vallitseva taloustiede kokee selittää nykyään kai-
ken sivistyneen maailman mieltä kiinnittäviä yhteiskunnallisia il-
miöitä, voidaan vallan hyvin verrata niihin konstikkaisiin cykli-
ja epicykli-järjestelmiin, joita oppineet suunnittelivat selittääkseen
taivaankannen ilmiöitä vastaavasti ennakolta uskottujen opetta-
jain ja oppimattomien raakojen harhaluulojen kanssa. Ja aivan
niinkuin ne havainnot, jotka todistivat, ettei tämä kehien ja
apukehien teoria voinut selittää kaikkia taivaan ilmiöitä, tasotti
tien tuolle yksinkertaisemmalle teorialle, joka lopulta otti edelli-
sestä voiton, aivan samalla tavalla on käyvä, kun huomataan
mahdottomaksi vallitsevan teorian avulla selittää monia yhteis-
kunnallisia ilmiöitä: tuo huomio on saava aikaan, että ruvetaan
tosi mielessä perustelemaan sellaista teoriaa, joka on antava
taloustieteelle saman yksinkertaisuuden ja sopusoinnun kuin Co-
pernicon teoria oli antanut tähtitieteelle.

Tähän päättyy kuitenkin kaikki yhtäpitäväisyys. Että „tuo
kiinteä ja vakaa maa-emo&quot; todellakin kieriskelisi avaruuksissa
huimaavalla nopeudella, se ajatus oli suoraan sanoen vasten-
mielinen kaikkien säätyjen vanhoille yksinkertaisille ihmisille;
sitävastoin totuus, jota minä pyrin selittämään, on tuntuva perin
luonnolliselta jokaisen ihmisen ajatuksissa; sitä ymmärrettiin jo-
kaisen kansan lapsuudenaikana ja se on vaan myöhemmin tullut
hämmennetyksi sivistyneiden yhteiskuntalaitosten mutkikkaissa
muodoissa, itsekkäiden tarkotusten valheverkoissa ja siinä vää-
rässä suunnassa, mihin oppineiden järkeily oli kääntynyt. Sitä
ymmärtääksemme on meidän vaan palaaminen perimmäiseen&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>od84tp69ejpwq3dfvqmckvnxco5c81r</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/220</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25321</id>
    <revision>
      <id>128778</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:01:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: periaatteeseen ja pitäminen kiinni kaikkein yksinkertaisimmista käsitteistä. Eihän mikään voi olla selvempää kuin se väite, että palkkojen kyvyttömyys nousemaan yhdessä kasvavan tuo- tantovoiman kanssa johtuu maakoron nousemisesta.  Kolme tekijää yhtyy tuotannon aikaansaamiseen: työ, kapitaali ja maa.  Kolme on osakasta tuotteen jaossa: työmies, kapitalisti ja maanomistaja.  Jos tuotannon kasvaessa työmies ei saakaan entistä suu- rempaa palkkaa eikä kapital...</comment>
      <origin>128778</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2010" sha1="gx9uhnkwg7y47bqf1wt3k4ugpl8hmqn" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;periaatteeseen ja pitäminen kiinni kaikkein yksinkertaisimmista
käsitteistä. Eihän mikään voi olla selvempää kuin se väite,
että palkkojen kyvyttömyys nousemaan yhdessä kasvavan tuo-
tantovoiman kanssa johtuu maakoron nousemisesta.

Kolme tekijää yhtyy tuotannon aikaansaamiseen: työ,
kapitaali ja maa.

Kolme on osakasta tuotteen jaossa: työmies, kapitalisti
ja maanomistaja.

Jos tuotannon kasvaessa työmies ei saakaan entistä suu-
rempaa palkkaa eikä kapitalisti entistä suurempaa korkoa, niin
seuraa siitä välttämättömästi se johtopäätös, että maanomistaja
niittää osalleen koko voiton.

Ja tosiseikat vahvistavatkin tätä päätelmää. Sillä vaikkei
työpalkka eikä kapitaalikorko missään nouse aineellisen edistyk-
sen kasvamisen mukana, niin on sitävastoin tämän kasvamisen
välttämättömänä seurauksena ja tunnusmerkkinä maakoron kas-
vaminen, maan arvon nouseminen.

Maakoron nouseminen selittää, miksi työpalkat ja kapi-
taalikorko eivät enene. Se syy, joka tuottaa maanomistajalle
eneneviä tuloja, on sama syy, joka riistää tuloja työmieheltä ja
kapitalistilta. Että työpalkat ja kapitaalikorko ovat uusissa maissa
korkeammat kuin vanhoissa, ei johdu siitä, että luonto siellä,
kuten vallalla olevat taloustieteilijät sanovat, antaa työlle ja
kapitaalille suurempia tuloja, vaan siitä, että maa on siellä hal-
vempaa, ja että siis työ ja kapitaali, kun maakoron osalle tulee
vähempi määrä tulosta, voivat omalle osalleen saada enemmän
luonnon antimista. Ei bruttotulo, vaan nettotulo se määrää
mitä (maakoron luettua pois) työpalkkojen ja kapitaalikoron
osalle on tuleva. Senpä vuoksi tulee palkkamäärä ja korko-
kanta kaikkialla riippumaan enemmän maan arvosta kuin työn
tuottavuudesta. Kaikkialla, missä edellinen on verrattain alhai-
nen, ovat palkat ja kapitaalikorko verrattain korkeita; missä
taas maan arvo on verrattain korkea, siellä työpalkat ja kapi-
taalikorko ovat verrattain alhaisia.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>gx9uhnkwg7y47bqf1wt3k4ugpl8hmqn</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/221</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25322</id>
    <revision>
      <id>128779</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:01:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ellei tuotanto olisi kehittynyt tuota yksinkertaista tilaa pitemmälle, missä kaikki työ pannaan välittömästi maahan ja kaikki palkat maksetaan luonnossa, niin ei olisi milloinkaan ka- donnut näkyvistä tuokaan totuus, että jos maanomistaja ottaa suuremman osan, on työmiehen tyytyminen vähempään.  Mutta sivistyskansain keskuudessa vallitseva tuotannon loppumaton haaroutuminen, missä kaupalla on niin suuri merki- tys ja niin paljon työtä pannaan maasta irti ote...</comment>
      <origin>128779</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2175" sha1="kljr2uqcoecg5jfok7cw3j72j3oph8d" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Ellei tuotanto olisi kehittynyt tuota yksinkertaista tilaa
pitemmälle, missä kaikki työ pannaan välittömästi maahan ja
kaikki palkat maksetaan luonnossa, niin ei olisi milloinkaan ka-
donnut näkyvistä tuokaan totuus, että jos maanomistaja ottaa
suuremman osan, on työmiehen tyytyminen vähempään.

Mutta sivistyskansain keskuudessa vallitseva tuotannon
loppumaton haaroutuminen, missä kaupalla on niin suuri merki-
tys ja niin paljon työtä pannaan maasta irti otettujen raaka-
aineiden muovailemiseen, ei voi tässä suhteessa mitään muuttaa,
vaikka ajattelemattomalle pysyykin hämäränä, miksi kaikki tuo-
tanto aina on noiden kahden tekijän, maan ja työn, yhdistys,
ja miksi maakorko (maanomistajan osuus) ei voi nousta muuten
kuin palkan (työmiehen osuuden) ja kapitaalikoron (kapitaalin
osuuden) kustannuksella. Aivan niinkuin se osa sadosta, jonka
yksinkertaisemmissa talousoloissa peltomaan omistaja syksyn tul-
len saa maakorkona, vähentää sitä määrää, joka jää tuon pellon
viljelijän työpalkaksi ja hänen kapitaalinsa koroksi, juuri niin
vähentää maakorko, joka nostetaan tehdas- tai kauppakaupun-
gin maapohjasta, sitä määrää, mikä jakautuu työmiesten ja nii-
den kapitalistien kesken, jotka siellä toimivat varallisuuden
tuottamisessa ja kauppaamisessa.

Lyhyesti sanoen, kun maan arvo kokonaan riippuu omis-
tusoikeuden myöntämästä vallasta työn luomain varain anastuk-
seen, niin tapahtuu maan arvon nouseminen aina työn arvon
kustannuksella. Ja kun siis tuotantovoimain enentyminen ei
enennä työpalkkoja, niin on se seuraus siitä, että se enentää
maan arvoa. Maakorko nielee koko voiton ja köyhyys kulkee
käsikkäin edistyksen kanssa.

On aivan tarpeetonta tukea tätä seikkaa esimerkkien
luettelemisella. Ne tulevat itsestänsä lukijalle esiintymään. Ylei-
nen ja kaikkialla havaittava totuus on, että mikäli maan arvo
nousee sikäli kasvaa vastakohta rikkauden ja köyhyyden välillä.
On yleinen totuus, että missä maan arvo on korkeimmillaan,
siellä sivistys tarjoo nähtäväksi suurimman ylellisyyden rinnalla
kurjinta köyhyyttä. Tavatakseen ihmisiä kurjimmassa, avutto-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>kljr2uqcoecg5jfok7cw3j72j3oph8d</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/222</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25323</id>
    <revision>
      <id>128780</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:01:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mimmassa ja toivottomimmassa tilassa ei tarvitse mennä aitaa- mattomille aroniityille tai vasta perattujen aarniometsäin hirsi- tupiin, missä asuu luonnon kanssa omin voimin taistelevia ihmisiä ja 'missä maalla ei ole vielä mitään arvoa, vaan on meneminen suuriin kaupunkeihin, missä pienen maapalasen omistaminen edustaa suurta omaisuutta.</comment>
      <origin>128780</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="362" sha1="sslatwi4l98vpctf4qqsoue7zvkoyvy" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;mimmassa ja toivottomimmassa tilassa ei tarvitse mennä aitaa-
mattomille aroniityille tai vasta perattujen aarniometsäin hirsi-
tupiin, missä asuu luonnon kanssa omin voimin taistelevia
ihmisiä ja 'missä maalla ei ole vielä mitään arvoa, vaan on
meneminen suuriin kaupunkeihin, missä pienen maapalasen
omistaminen edustaa suurta omaisuutta.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>sslatwi4l98vpctf4qqsoue7zvkoyvy</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/223</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25324</id>
    <revision>
      <id>128781</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:02:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|NELJÄS KIRJA.}}  {{c|Aineellisen edistyksen vaikutus omaisuuden jakautumiseen.}}  {{c|1 LUKU.}}  {{c|'''Probleemin vaikuttavat voimat ovat vielä löytämättä.'''}}  Huomattuamme, että maakorko on sen lisääntyneen tulon nielijä, jonka aineellinen edistys synnyttää, mutta josta työ ei tule osalliseksi, ja päästyämme perille siitä, ettei etujen ristiriitaa ole olemassa työn ja kapitaalin välillä, kuten tavallisesti otaksu- taan, vaan yhtäältä työn ja ka...</comment>
      <origin>128781</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1268" sha1="b4frn3r1ftsryzvids7c51oua6b983h" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;{{c|NELJÄS KIRJA.}}

{{c|Aineellisen edistyksen vaikutus omaisuuden jakautumiseen.}}

{{c|1 LUKU.}}

{{c|'''Probleemin vaikuttavat voimat ovat vielä löytämättä.'''}}

Huomattuamme, että maakorko on sen lisääntyneen tulon
nielijä, jonka aineellinen edistys synnyttää, mutta josta työ ei
tule osalliseksi, ja päästyämme perille siitä, ettei etujen ristiriitaa
ole olemassa työn ja kapitaalin välillä, kuten tavallisesti otaksu-
taan, vaan yhtäältä työn ja kapitaalin sekä toisaalta maan-
omistusoikeuden välillä, olemme tulleet johtopäätökseen, jolla
on mitä suurin käytännöllinen merkitys. Mutta nyt ei ole vielä
paikallaan lähemmältä siihen kajota, koskapa emme vielä ole
lopullisesti sitä kysymystä ratkaisseet, jonka alussa ratkaistavak-
semme otimme. Kun sanotaan työpalkkojen olevan alhaisia
senvuoksi, että maakorko nousee, niin se merkitsee samaa kuin
jos sanottaisiin höyrylaivan liikkuvan senvuoksi, että sen siivet
pyörivät. Lähinnä on nyt kysymys, mikä on pakottavana syynä
siihen, että tuotantovoiman yhä edistyessä yhä suurempi osa
tuotannosta erkaantuu maakoron osaksi?

Maakoron nousua vaikuttavaksi syyksi Ricardo lukee
ainoastaan väestön lisääntymisen, mikä vaatimalla runsaammin&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>b4frn3r1ftsryzvids7c51oua6b983h</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/224</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25325</id>
    <revision>
      <id>128782</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:02:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: elatusaineita tekee välttämättömäksi huonommankin maan tai sitten saman maan vähemmän hedelmällisten kohtain ottamista viljelyksen alaisiksi; ja muiden taloustieteilijäin kirjotuksissa pide- tään tuota tuotannon siirtymistä paremmilta maa-aloilta huo- nommille niin peräti yksinomaisena syynä maakoron nousuun, että Carey (ja hänen jälkeensä professori Perry y. m.) on kù- vaillut kumonneensa Ricardon maakorkoteorian osottamalla, ettei maanviljelyksen kulku k...</comment>
      <origin>128782</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2488" sha1="g43si1a4jwm1t2v5bmzrn3ud47p5h8l" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;elatusaineita tekee välttämättömäksi huonommankin maan tai
sitten saman maan vähemmän hedelmällisten kohtain ottamista
viljelyksen alaisiksi; ja muiden taloustieteilijäin kirjotuksissa pide-
tään tuota tuotannon siirtymistä paremmilta maa-aloilta huo-
nommille niin peräti yksinomaisena syynä maakoron nousuun,
että Carey (ja hänen jälkeensä professori Perry y. m.) on kù-
vaillut kumonneensa Ricardon maakorkoteorian osottamalla, ettei
maanviljelyksen kulku käykään paremmalta maalta huonommalle. ¹)

Vaikka epäilemättä onkin perää siinä, että lisääntyvän
väestön painosta, kun se tekee välttämättömäksi huonompien
tuotantoalojen ottamista käytäntöön, täytyy olla ja onkin 'seu-
rauksena maakoron nouseminen, niin enpä kuitenkaan myönnä
kaikkien tästä tavallisesti johdettujen päätelmäin pitävän paik-
kaansa, yhtä vähän kuin sitäkään, että tuo täydellisesti selittäisi
maakoron nousemista aineellisen edistyksen rinnalla. On ilmei-
sesti muitakin syitä olemassa, jotka auttavat maakorkoa kohoa-
maan, mutta jotka joko kokonaan tai osaksi ovat jääneet hämä-
ryyteen noiden eksyttävien mielipiteitten johdosta, jotka koske-
vat kapitaalin tehtäviä ja työpalkan lähdettä. Löytääksemme
nuo syyt ja ymmärtääksemme niiden vaikutusten laadun, tah-


1) Tähän nähden huomautettakoon seuraavaa: 1) Että mikäli maan-
viljelyksen tilasto Unionin uusimmissa valtioissa ja viljelemättömäksi
jääneen maan laatu vanhemmissa valtioissa osottaa, on viljelyksen kulku
todellakin käynyt paremmilta mailta huonommille. 2) Että tapahtuipa vil-
jelyksen kulku ehdottomasti paremmilta ehdottomasti huonommille maille
taikka päinvastoin (on näet paljon seikkoja, jotka viittaavat siihen, että
paremmuus ja huonommuus tässä suhteessa ainoastaan tarkottaa meidän
nykyistä käsitystämme maan laaduista, ja että vastaiset havainnot tule-
vat osottamaan sellaisilla mailla, joita pidetään kokonaan hedelmättö-
minä, toisia, täydellisesti yhdenarvoisia etuisuuksia), on viljelyksellä
ja ihmisjärjen lakien mukaan aina täytyykin olla taipumus alkamaan
semmoisesta maasta, joka sinä hetkenä näyttää paremmalta, sekä siitä
sitte siirtymään huonompina pidetyille maille. 3) Etta Ricardon maa-
korkolaki sitä paitsi ei riipu viljelyskulun suunnasta, vaan perustuu
siihen väitteeseen, että jos jokin maanlaatu antaa vissin määränsä, niin
paremman maanlaadun on antaminen enemmän.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>g43si1a4jwm1t2v5bmzrn3ud47p5h8l</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/225</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25326</id>
    <revision>
      <id>128783</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:03:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: domme nyt tutkia aineellisen edistyksen vaikutusta omaisuuden jakautumiseen.  Ne muutokset, jotka aineellisen edistyksen vaikuttavat tai siihen auttavat, ovat kolmea lajia: 1) väestön lisääntyminen, 2) ammattitaidon ja kaupan kehitys sekä 3) tieteiden ja valis- tuksen, valtiomuodon, hallinnon, tapojen ja siveyden edistys, mikäli nämä enentävät varallisuuden tuottamiskykyä. Aineellinen edistys, sanan tavallisessa merkityksessä, saa alkunsa näistä kol- mesta p...</comment>
      <origin>128783</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1883" sha1="sshlfjq666bj430ce0pmtzlq7cc5pua" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;domme nyt tutkia aineellisen edistyksen vaikutusta omaisuuden
jakautumiseen.

Ne muutokset, jotka aineellisen edistyksen vaikuttavat tai
siihen auttavat, ovat kolmea lajia: 1) väestön lisääntyminen,
2) ammattitaidon ja kaupan kehitys sekä 3) tieteiden ja valis-
tuksen, valtiomuodon, hallinnon, tapojen ja siveyden edistys,
mikäli nämä enentävät varallisuuden tuottamiskykyä. Aineellinen
edistys, sanan tavallisessa merkityksessä, saa alkunsa näistä kol-
mesta perussyystä tai kehityksen suunnasta. Kaikki edistys-
kansat ovat ammoisista ajoista, vaikkakin eri määrässä, noita
teitä myöten edenneet. Kun tieteiden edistys, valtiomuodon
kehittyminen j. n. e., mikäli niitä katsomme aineellisina voimina
tai taloudellisina tekijöinä, vaikuttaa samaa kuin tuotantotaidon
edistys, niin ei ole tarvis niitä erikseen ottaa puheeksi. Etem-
pänä tahdomme lähemmin tarkastella, mikä merkitys henkisellä
tai siveellisellä kehityksellä, semmoisenaan, on meidän problee-
miimme nähden. Mutta tällä kertaa on meillä tekemistä aineel-
lisen edistyksen kanssa, jota nuo seikat edistävät ainoastaan
mikäli lisäävät varallisuuden tuottamisen voimaa, ja me saamme
nähdä niiden vaikutuksia, kun tulemme tarkastamaan parannuksia
tuotantotaidossa.

Päästäksemme määrittelemään aineellisen edistyksen vaiku-
tusta omaisuuden jakautumiseen, tahdomme siis ensin tarkas-
tella väestön lisääntymisen vaikutusta riippumatta teknillisten
parannusten vaikutuksesta, ja sitten näiden parannusten vaiku-
tuksia riippumatta väestön lisääntymisen vaikutuksesta.

{{c|2 LUKU.}}

{{c|'''Väestön lisääntymisen vaikutus omaisuuden jakautumiseen.'''}}

Vallitsevan taloustieteen selitysten ja esitysten mukaan
väestön lisääntyminen vaikuttaa maakoron nousemista siten, että
elantotarpeitten kasvaminen pakottaa tuotantoa huonompien mai-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>sshlfjq666bj430ce0pmtzlq7cc5pua</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/226</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25327</id>
    <revision>
      <id>128784</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:03:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: den tai huonompien tuotantoalojen käyttämiseen. Jos siis vilje- lysraja jonkun väestömäärän vallitessa on 30, niin maksaa kaikki maa, jolla on suurempaa tuotantovoimaa, maakorkoa. Kun väestön luku tulee kaksinkertaiseksi, tarvitaan enemmän elanto- varoja, joita taas ei voi saada laajentamatta viljelystä, ja siten tulevat maakorkoa maksamaan semmoisetkin maat, jotka eivät ennen sellaista antaneet. Jos viljelys siirtyy sellaiselle rajalle, jota voimme merkitä...</comment>
      <origin>128784</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2253" sha1="bcfyhqjgxsplhnzxpi1fpjbajt49apn" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;den tai huonompien tuotantoalojen käyttämiseen. Jos siis vilje-
lysraja jonkun väestömäärän vallitessa on 30, niin maksaa kaikki
maa, jolla on suurempaa tuotantovoimaa, maakorkoa. Kun
väestön luku tulee kaksinkertaiseksi, tarvitaan enemmän elanto-
varoja, joita taas ei voi saada laajentamatta viljelystä, ja siten
tulevat maakorkoa maksamaan semmoisetkin maat, jotka eivät
ennen sellaista antaneet. Jos viljelys siirtyy sellaiselle rajalle,
jota voimme merkitä 20:llä, niin alkaa kaikki maa 20:n ja 30:n
välillä antaa korkoa ja saada arvoa, ja kaikki maa, mikä on yli
30, antaa vielä enemmän korkoa ja saa vielä suurempaa arvoa.
Tässä nyt Malthuksen oppi saa tavallisista maakorkoteo-
rioista sen kannatuksen, josta olin puhunut luetellessani niitä
syitä, mitkä ovat nostaneet tämän teorian miltei rajattomaan
herruuteen yleisessä ajatustavassa. Malthuksen opin mukaan
väestön paino elatusvaroihin käy yhä suuremmaksi mitä enem-
män tämä väestö kasvaa, ja vaikka joka uuden suun mukana
seuraa maailmaan myös kaksi kättä, niin on kuitenkin, John
Stuart Millin sanoja käyttääksemme, noiden uusien käsien yhä
vaikeampi elättää uusia suita. Ricardon maakorkoteorian mu-
kaan syntyy maakorko eroavaisuudesta viljelyksenalaisien maa-
alojen tuotteliaisuudessa, ja maakoron nouseminen, mikä koke-
muksen mukaan seuraa väestön lisääntymistä, riippuu Ricardon
ja hänen jälkeläistensä arvelujen mukaan siitä, että elatustar-
peitten suurempi määrä, jota nyt vaaditaan, voidaan hankkia
ainoastaan entistä suuremmilla kustannuksilla, joka seikka pakot-
taa väestöä kääntymään yhä huonommille tuotantoaloille ja ko-
hottaa vastaavassa määrässä maakorkoa. Siten nämä molemmat
teoriat saadaan, kuten olen jo ennen huomauttanut, sopimaan
ja sulautumaan toisiinsa, joten maakorkolaki tulee ainoastaan
Malthuksen esittämän yleisemmän lain erikoistapaukseksi, ja
väestön lisääntymistä seuraava maakoron kasvaminen tulee vaan
tämän lain vastustamattoman vaikutuksen todistajaksi. Puhun
tästä vaan ohimennen, kun juuri tässä kohden on helppo nähdä
miten nurinkurinen se käsitys on, jonka mukaan maakorkolaki
muka tukee tuota Malthuksen kansottumisoppia. Malthuksen&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>bcfyhqjgxsplhnzxpi1fpjbajt49apn</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/227</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25328</id>
    <revision>
      <id>128785</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:04:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: opin olemme jo kumonneet, mutta eräs lisätodistus sitä vastaan on lukijalta vievä viimeisenkin epäilyksen mahdollisuuden, kun me tuonnempana tulemme osottamaan, että ne ilmiöt, joiden sanotaan syntyvän väestön kasvamisesta elatustarpeiden ylitse, olisivat vallalla, vaikka väestö pysyisi lukumäärältään aina samana.  Se harhakäsitys, johon nyt siirrynkin, ja joka oikean ym- märryksen saavuttamiseksi väestön lisääntymisen vaikutuksesta omaisuuden jakautumi...</comment>
      <origin>128785</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2337" sha1="dzjt76pdodwq8fy8stet2ehx0gtmaku" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;opin olemme jo kumonneet, mutta eräs lisätodistus sitä vastaan
on lukijalta vievä viimeisenkin epäilyksen mahdollisuuden, kun
me tuonnempana tulemme osottamaan, että ne ilmiöt, joiden
sanotaan syntyvän väestön kasvamisesta elatustarpeiden ylitse,
olisivat vallalla, vaikka väestö pysyisi lukumäärältään aina samana.

Se harhakäsitys, johon nyt siirrynkin, ja joka oikean ym-
märryksen saavuttamiseksi väestön lisääntymisen vaikutuksesta
omaisuuden jakautumiseen on oikaistava, on eräässä edellytyk-
sessä, joka julkisesti tai peitetysti sisältyy kaikkiin maakorkoa
ja sen suhdetta väestöön koskeviin mietelmiin, edellytys, että
muka jokainen siirtyminen alempiin tuotannon kohtiin tuo muka-
naan vähennystä keskimääräisessä tulossa käytettyyn työhön näh-
den. Ettei tämä sentään aina tapahḍu, sen näkee selvästi, kun
ottaa huomioon parannukset maanviljelyksessä, jotka, Millin sa-
noja käyttääksemme, ovat pidettävät tavallaan niiden siteiden
löyhentämisenä, jotka rajottavat väestön lisääntymistä“. Mutta
sielläkään, missä ei ole tapahtunut mitään edistystä ammatti-
taidossa ja siirtyminen alempiin tuotannon kohtiin ilmeisesti on
syntynyt lisääntyneen väkiluvun kasvaneista tarpeista, ei vähen-
tynyt keskimääräinen tulo ole lainkaan mikään välttämätön seu-
raus. Päinvastoin väestön lisääntyminen, riippumatta edistyk-
sistä ammattitaidossa, synnyttää usein enennystä työn tuotta-
vuudessa. Sadan ihmisen työ tuottaa, muuten yhtäläisissä olo-
suhteissa, enemmän kuin sata kertaa yhden ihmisen työn, ja
tuhannen miehen työ tuottaa paljon enemmän kuin kymmenen
kertaa sadan miehen työn; joten kunkin uuden käsiparin mu-
kana, minkä lisääntyvä väkiluku synnyttää, työn tuotteellinen
voima lisääntyy vielä enemmänkin kuin entisessä suhteessa.
Näin ollen väestön lisääntyessä voi siirtyminen huonommille
luonnon tuotannon aloille tapahtua ei ainoastaan keskimääräisen
tuottavuuden vähentymättä siihen käytetyn työn rinnalla, vaan
synnyttämättä moista vähennystä edes alimmallakaan tuotanto-
alalla. Väestön kasvettua kaksinkertaiseksi, voi maa, jonka
tuottavuus alkujaan laskettiin 20:ksi, antaa samalle työmäärälle
yhtä paljon kuin 30:ksi arvosteltu maa oli antanut väestön ol-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>dzjt76pdodwq8fy8stet2ehx0gtmaku</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/228</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25329</id>
    <revision>
      <id>128786</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:04:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lessa harvalukuisempana. Sillä ei sovi unohtaa (vaikka kyllä useinkin unohdetaan), että maan tuottavuutta samoin kuin työn- kin tuottavuutta ei ole laskeminen yhden ainoan tuotetun esine- lajin mukaan, vaan kaikkien esineiden tai arvojen mukaan, joita tarvitsemme ja joita voidaan tuottaa. Uutisasukas perheinensä voi tosin maapaikallaan, joka on 100 peninkulman päässä lä- himmästä ihmisasumuksesta, viljellä yhtä paljon viljaa kuin jos hänen maansa sijaitsisi...</comment>
      <origin>128786</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2265" sha1="520fb6o9doez9bom69mb4avw6aa0odh" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;lessa harvalukuisempana.
Sillä ei sovi unohtaa (vaikka kyllä
useinkin unohdetaan), että maan tuottavuutta samoin kuin työn-
kin tuottavuutta ei ole laskeminen yhden ainoan tuotetun esine-
lajin mukaan, vaan kaikkien esineiden tai arvojen mukaan, joita
tarvitsemme ja joita voidaan tuottaa. Uutisasukas perheinensä
voi tosin maapaikallaan, joka on 100 peninkulman päässä lä-
himmästä ihmisasumuksesta, viljellä yhtä paljon viljaa kuin jos
hänen maansa sijaitsisi väekkään seudun keskustassa. Mutta
tässä väekkäässä seudussa hän voisi hankkia itselleen yhtä hy-
vän toimeentulon paljon vähemmällä omalla maalla, tai yhtä
hyvällä maalla, josta saisi maksaa korkeata vuokraa, koskapa
hänen työnsä keskellä tiheää väestöä olisi tullut paljon tuotta-
vammaksi, ehkä ei viljan tuotantoon nähden, mutta varalli.
suuden tuotantoon nähden yleensä, s. o., kaikkien niiden tava-
rain ja palvelusten aikaansaamiseen nähden, joita hänen työnsä
oikeastaan tarkottaa.

Mutta sielläkin, missä työn tuottavuus kaikkein alhaisim-
malla tuotantoalalla näyttäisi vähentyneeksi,
s. O., missä kas-
vava tavaran kysyntä on painanut tuotannon niin alhaisille luon-
non tuotteliaisuuden asteille, ettei edes väestön kasvamisen joh-
dosta enennyt työvoima olisi enää riittävänä vastapainona,
sielläkään ei olisi syytä päättää tuotannon kokonaisuudessaan
vähentyneen kaikkeen käytettyyn työhön nähden.

Enemmän selvyyden vuoksi ajatelkaamme jotain maata,
joka on laadultaan vaihtelevaa. Parhain maa tulisi tietysti vil-
jelyksenalaiseksi ensin, ja sitte väestön lisääntyessä tulisi yhä
huonompi maa käytäntöön j. n. e. Kun kuitenkin tämä väes-
tön lisääntyminen tekisi mahdolliseksi voimain säästöjä ja työn
tuottavuus siten enentyisi, niin sama syy siis, joka on vähitellen
saanut huonommatkin maanlaadut viljelyksenalaisiksi, yhtaikaa
myös nostaa sitä varallisuusmäärää, minkä jokin työmäärä saattaa
sillä maalla tuottaa. Mutta tämä syy on aikaansaava jotakin
vielä enempää, se tulee enentämään työn tuottavuutta myös
kaikilla parhaimmilla mailla, jotka jo ovat viljelyksenalaisina.
Jos tällöin määrän ja laadun keskinäiset suhteet ovat sellaisia,
-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>520fb6o9doez9bom69mb4avw6aa0odh</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/229</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25330</id>
    <revision>
      <id>128787</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:04:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: että kasvava väestö työn tuottavuutta enentää nopeammin kuin se pakottaa kääntymään vähemmän! sopivien maiden viljelykseen, niin huolimatta siitä, että viljelysraja tulee ulottumaan huonom- mille maille ja että maakorko nousee, tuloksena sittekin on oleva työpalkan vähimmän määrän enentyminen. Toisin sanoen, palkka enenisi määrälleen, mutta alenisi suhteessaan maakorkoon. Varallisuuden keskimääräinen tuotanto enentyisi. Jos verrannon suhteet olisiva...</comment>
      <origin>128787</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2309" sha1="kd9icul5o7d577465yjcr2ggvhohves" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;että kasvava väestö työn tuottavuutta enentää nopeammin kuin
se pakottaa kääntymään vähemmän! sopivien maiden viljelykseen,
niin huolimatta siitä, että viljelysraja tulee ulottumaan huonom-
mille maille ja että maakorko nousee, tuloksena sittekin on
oleva työpalkan vähimmän määrän enentyminen. Toisin sanoen,
palkka enenisi määrälleen, mutta alenisi suhteessaan maakorkoon.
Varallisuuden keskimääräinen tuotanto enentyisi. Jos verrannon
suhteet olisivat olleet sellaiset, että työn lisääntyvä tulokkuus
paraiksi korvaisi sen maan vähentyvää tuotteliaisuutta, joka myö-
hemmin tulisi viljelyksenalaiseksi, niin väestön lisääntymisen
seuraukseksi tulisi, että maakorko nousisi viljelysrajan alenemisen
vuoksi, palkan määrän semmoisenaan alenematta, ja että tuo-
tannon keskimäärä kohoaisi. Jos nyt otaksumme, että väestön
luku vieläkin lisääntyisi, vaan että erotus huonoimman tähän
asti viljelyksessä olleen maan ja sitte viljelykseen otetun maan
välillä olisi niin suuri, että työn enentynyt tulokkuus, joka on
ollut seurauksena väestön kasvamisesta, ei voisikaan sitä saa-
vuttaa, silloin työn tulon vähin määrä tulisi alenemaan ja maa-
korko nousemaan, ja tämän noustessa palkat alenisivat ei ainoas-
taan verrannollisesti vaan semmoisinaankin. Mutta jollei uutis-
maiden laadun aleneminen ole tuntuvampi kuin tavallisuuden
mukaan voi ajatella tai kuin minun luullakseni milloinkaan ta-
pahtuu, on keskimääräinen tuotanto sittekin yhä lisääntyvä, sillä
tuo työn korkeampi tulokkuus, joka seuraa juuri siitä samasta
väestön lisääntymisestä, mikä saattaa huonompien maiden vilje-
lykseen turvautumaan, ulottuu kaikkeen työhön ja on runsain
määrin korvaava äsken viljelykseen otettujen uusien maiden vä-
hempää tuottavuutta. Varallisuuden tuotanto kokonaisuudessaan
on suhteessaan kaikkeen käytettyyn työhön oleva suurempi,
vaikka jakautuminen onkin oleva epätasaisempi.

Pyrkimällä pakottamaan tuotantoa vähemmin anteliaille
luonnon aloille väestön lisääntyminen näin ollen saa aikaan myös、
maakoron nousemisen ja suhteellisen työpalkkain alenemisen,
jopa joskus näiden todellisenkin alenemisen; sitävastoin se ani
harvoin tai ei milloinkaan voi vähentää varallisuuden tuotantoa&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>kd9icul5o7d577465yjcr2ggvhohves</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/230</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25331</id>
    <revision>
      <id>128788</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:04:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kokonaisuudessaan, verraten kaikkeen käytettyyn työhön, vaan suurentaa sitä päinvastoin joskus aika tavalla.  Mutta väestön lisääntymisen näin nostaessa maakorkoa viljelysrajaa alentamalla, olisi erehdys luulla tätä ainoaksi sei- kaksi, joka vaikuttaa maakoron nousemista väestön lisääntyessä. Väestön lisääntyminen nostaa maakorkoa myös viljelysrajan alenematta, ja (huolimatta sellaisten kirjailijain väitteistä kuin Mc Culloch, joka vakuuttaa, ettei maa...</comment>
      <origin>128788</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2237" sha1="q8ljfdbs9u1inkfvou9gxwz7wmbncfg" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;kokonaisuudessaan, verraten kaikkeen käytettyyn työhön, vaan
suurentaa sitä päinvastoin joskus aika tavalla.

Mutta väestön lisääntymisen näin nostaessa maakorkoa
viljelysrajaa alentamalla, olisi erehdys luulla tätä ainoaksi sei-
kaksi, joka vaikuttaa maakoron nousemista väestön lisääntyessä.
Väestön lisääntyminen nostaa maakorkoa myös viljelysrajan
alenematta, ja (huolimatta sellaisten kirjailijain väitteistä kuin
Mc Culloch, joka vakuuttaa, ettei maakorkoa lainkaan syntyisi,
jos olisi tarjolla rajaton määrä yhtä hyvää maata) se nostaa
sitä lainkaan riippumatta maan erilaisesta laadusta; sillä lisään-
tyneen väestön tuottama yhteisvoimain ja vaihtoliikkeen kasva-
minen merkitsee yhtä paljon kuin maan tuottavuuden enenty-
minen; voimmepa täydellä syyllä sanoa niiden johtavan välittö-
mästi myös maaperän laadun paranemiseen.

Tarkotukseni ei ole sanoa vaan sitä, että väestön lisäänty-
mistä seuraava suurempi tuottavuus antaa samalle työlle suu-
remman tulon, joka täydellisesti vastaa maaperän synnynnäisten
voimien parantumista (ja joka on seuraus myös tekotapojen ja
koneiden kehittymisestä), vaan tahdon sanoa lisäksi, että sellai-
nen tuottavuuden eneneminen antaa vissiin maahan käytetylle
työlle suurempaa voimaa, joka ei ole työlle sellaisenaan ominaista,
vaan on ominaista ainoastaan tähän erikoiseen maahan käyte-
tylle työlle, ja joka jää tämän maaperän omaisuudeksi samoin
kuin kaikki muut maan laadusta, ilmanalasta, pohjaperästä tai
asemasta riippuvat ominaisuudet, ja voidaan sitä siirtää, niinkuin
näitäkin, maan hallinto-oikeuden mukana.

Parannettu viljelystapa, jonka kautta samoilla kustannuk-
silla voi saada kaksi satoa yhden asemesta, tai työaseiden ja
koneiden parantaminen, joka tekee työn tulon kaksinkertaiseksi,
vaikuttavat varmaan jonkun maa-alan tulokkuuteen nähden sa-
moin kuin jos tuon maa-alan hedelmällisyys kasvaisi kaksinkerțai-
seksi. Erotus on kuitenkin siinä, että viljelystavan tai työaseen
parannus koskee kaikkia maita, jotavastoin lisääntynyt hedel-
mällisyys vaikuttaa vaan sillä maalla, jota hedelmällisyyden siu-
naus on kohdanuut. Samoin myös väestön lisääntymisestä&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>q8ljfdbs9u1inkfvou9gxwz7wmbncfg</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/231</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25332</id>
    <revision>
      <id>128789</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:05:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: syntyvä työn suurempi tuottavuus tulee enimmäkseen vaan määrä- alan osaksi, ja sielläkin hyvin vaihtelevissa asteissa.  Ajatelkaamme rajatonta ruohokenttää, joka matkustajaa ikävystyttää kasvullisuutensa keskeymättömällä tasaisuudella. Ensi- mäisen siirtolaisen kuormavankkuri saapuu arolle. Hän ei voi päättää minne asettuisi. Maa on joka paikassa yhtä hyvää. Tarvepuita ja vettä on kaikkialla yhtälailla, ettei tiedä senkään puolesta minkä paikan...</comment>
      <origin>128789</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2327" sha1="oqda63vggwpro1wlt05sal01fzsn5rf" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;syntyvä työn suurempi tuottavuus tulee enimmäkseen vaan määrä-
alan osaksi, ja sielläkin hyvin vaihtelevissa asteissa.

Ajatelkaamme rajatonta ruohokenttää, joka matkustajaa
ikävystyttää kasvullisuutensa keskeymättömällä tasaisuudella. Ensi-
mäisen siirtolaisen kuormavankkuri saapuu arolle. Hän ei voi
päättää minne asettuisi. Maa on joka paikassa yhtä hyvää.
Tarvepuita ja vettä on kaikkialla yhtälailla, ettei tiedä senkään
puolesta minkä paikan valitsisi; hän joutuu melkein ymmälle
tämän runsauden keskellä. Vihdoin väsyy hakemaan sellaista
paikkaa, joka olisi kaikkia muita parempi, ja asettuu minne sattuu
ja alkaa rakentaa itselleen kotia. Uutismaa on antavaa ja rikasta,
metsänriistaa on runsaasti, joet ovat lohia täynnä. Luonto on
juhla-asussaan. Hänellä on kaikkea, mikä voisi tehdä hänet
rikkaaksi, jos hän vaan olisi väekkäässä paikassa; mutta nyt hän
on kaikesta huolimatta köyhä. Puhumattakaan henkisistä tar-
peista, joita tyydyttääkseen hän olisi valmis ottamaan avosylin
vastaan kenen muukalaisen tahansa, painaa häntä kaikki¸ yksi-
näisyyden taloudelliset epämukavuudet. Mihinkään sellaiseen
työhön, johon pitäisi useampien yhteisesti ryhtyä, hän ei saa
apua muilta kuin omilta kotolaisiltaan tai rengiltä, jota hänen
täytyy pysyväisesti pitää palveluksessaan. Vaikka hänellä on
elukoita, ei hän useinkaan voi saada ravinnokseen tuoretta lihaa,
sillä pihvipaistia varten hänen pitäisi teurastaa mullikoita. Hä-
nen täytyy olla oma seppänsä, oma kirvesmiehensä ja suuta-
rinsa, sanalla sanoen, vähän kutakin. Mitään koulu-opetusta
hän ei voi lapsilleen hankkia, sillä sitä tehdäkseen hänen olisi
pitäminen luonaan pysyväistä kotiopettajaa. Kaikkea, mitä hän
ei itse pysty aikaansaamaan, on ostettava suurin määrin ja pi-
dettävä varastossa kotona, ellei hän tahdo tuon tuostakin nähdä
puutetta; sillä eipä hän aina voi työtänsä jättää ja lähteä pit-
kille puotiretkille liikekeskuksiin, ja jos tuommoinen retki on
syystä tai toisesta tehtävä, niin voi joku pullollinen tarvittavaa
lääkettä tai jonkun rikkimenneen poran vaihtaminen uuteen mak-
saa hänelle useampien päivien omaa ja hevosten työtä. Olipa
luonto kuinka antelias tahansa, on ihminen sellaisissa tiloissa&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>oqda63vggwpro1wlt05sal01fzsn5rf</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/232</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25333</id>
    <revision>
      <id>128790</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:05:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: köyhä. Helppo on uutis-asukkaan hankkia ravintonsa, mutta mikä siitä yli menee, niin siinä hänen yksinäinen työnsä voi ainoastaan hänen alkuperäisimpiä tarpeitaan vaivalla tyydyttää.  Mutta jopa saapuu lisäksi toinen siirtolainen. Vaikka tuon loppumattoman niittyaron kaikki paikat ovat aivan yhtä hyvät, ei hän kuitenkaan hetkeäkään epäile minne aset- tua. Tosin on maa joka paikassa yhtä hyvää, mutta on kui- tenkin yksi paikka, joka hänelle on edullis...</comment>
      <origin>128790</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2284" sha1="sqvhl5pc0fixo6ql0ts1udmmin1vieo" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;köyhä. Helppo on uutis-asukkaan hankkia ravintonsa, mutta
mikä siitä yli menee, niin siinä hänen yksinäinen työnsä voi
ainoastaan hänen alkuperäisimpiä tarpeitaan vaivalla tyydyttää.

Mutta jopa saapuu lisäksi toinen siirtolainen. Vaikka
tuon loppumattoman niittyaron kaikki paikat ovat aivan yhtä
hyvät, ei hän kuitenkaan hetkeäkään epäile minne aset-
tua. Tosin on maa joka paikassa yhtä hyvää, mutta on kui-
tenkin yksi paikka, joka hänelle on edullisempi kuin mikään
muu, nimittäin se paikka, missä jo asuu ennestään siirtolainen,
josta hän voi saada itselleen naapurin. Hän siis asettuu ensin
tulleen viereen. Tämän asema heti melkoisesti paranee; paljon
tulee hänelle mahdolliseksi, mikä ennen oli ollut tuiki mahdo-
tonta; sillä kaksi ihmistä voi auttaa toisiaan suorittamaan asioita,
joita yksin ei milloinkaan pystyisi saamaan toimeen.

Eipä aikaakaan, jo ilmestyy kolmas siirtolainen, ja saman
vetovoiman vaikutuksesta asettuu sinne, missä jo ennestään on
kaksi. Nyt tulee vielä uusia, toinen toisensa perästä, kunnes
tuon ensimäisen uutisasukkaan ympärillä on koossa parikymmentä
naapurusta. Työ saapi nyt voiman, jommoista sillä ei tuon yh-
den aikana vielä milloinkaan ollut. Kun joku vaikeampi työ on
suoritettavana, uutis-asukkaat kokoontuvat yhteisiin talkoihin ja
yhdessä päivässä saavat aikaan sen, missä yksinäisen olisi kes-
tänyt vuosikausia töhertää. Jos yksi teurastaa härän, ottavat
toiset siitä osia ja antavat samoja paloja takasin, kun itse vuo-
rostaan teurastavat, joten kaikilla on alituiseen tuoretta lihaa
saatavana. He ottavat yhteisesti kotiopettajan ja jokaisen lapset
saavat opetusta pienestä osasta sitä summaa, minkä sama ope-
tus olisi tullut ensimäiselle uutisasukkaalle maksamaan yksinänsä.
Tulee myös verrattain helpoksi saada yhteyttä lähimpään kau-
punkiin, sillä aina sinne joku tekee lähtöä. Sitä paitsi ovat
koko kaupunkimatkat nyt paljon vähemmän tarpeellisia. Seppä
ja vaunujen tekijä laittavat verstaansa kuntoon, ja uutisasukas on
tilaisuudessa korjauttamaan ajokalunsa ja työaseensa aivan vähäi-
sestä summasta verraten siihen, mitä tuo ennen maksoi hänelle.
Vihdoin avataan jo puotikin, ja sieltäkös nyt saa mielinmäärin&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>sqvhl5pc0fixo6ql0ts1udmmin1vieo</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/233</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25334</id>
    <revision>
      <id>128791</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:05:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: valikoida kaiken tarvittavansa; tuossa jo postikonttorikin ilmot- taa aukiolo-aikansa ja kirjevaihto alkaa kaukaisimpienkin suku- laisten kesken. Suutari, puuseppä, satulantekijä, lääkäri kiin- nittää ilmotuslautansa yleisön nähtäväksi; jopa rakennetaan pientä kirkkoakin. Siellä saattaa hartautta harjottaa, jota ei yksinäi- syydessä osannut vireille panna. Ihmisen seurustelutaipumukset ja hänen henkinen luontonsa, joka hänet eläintä ylemmäs ko- hottaa, saa...</comment>
      <origin>128791</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2358" sha1="75jtewrjpz2si564okw81k4n13jbc3m" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;valikoida kaiken tarvittavansa; tuossa jo postikonttorikin ilmot-
taa aukiolo-aikansa ja kirjevaihto alkaa kaukaisimpienkin suku-
laisten kesken. Suutari, puuseppä, satulantekijä, lääkäri kiin-
nittää ilmotuslautansa yleisön nähtäväksi; jopa rakennetaan pientä
kirkkoakin. Siellä saattaa hartautta harjottaa, jota ei yksinäi-
syydessä osannut vireille panna. Ihmisen seurustelutaipumukset
ja hänen henkinen luontonsa, joka hänet eläintä ylemmäs ko-
hottaa, saavat jotakin tilaa kehittyäkseen. Ystävyyden voima ja
toveruuden henki, kaikellainen kilpailu yhtäläisyyteen tai vástak-
kaisuuteen pääsemiseksi herättävät laajapiirteisempää, täyteläi-
sempää ja vaiherikkaampaa elämää. Ilon aikana on iloon osan-
ottajia, surussa löytää myötätuntoa ja lohdutusta. Vuoroin
vieraissa käydään, kokoonnutaan milloin omenia kuorimaan tai
peitettä tikkaamaan ja sen johdosta iloa pitämään. Tosin on
tanssilavana vaan mukulainen pirtin permanto ja musikanttina
yksinäinen viuluniekka, mutta sulavastipa lähtee sen kielistä sen-
tään tanssin hypittävät säveleet, ja lemmen liekki viriää savui-
sessakin pirtissä. Häissä on häävieraita ilakoimassa ja morsianta
ulos huutamassa; kuolinvuoteelle saapuu naapurin mummo val-
vomaan, ja haudan partaalla seisoo ihmisystävyys surevia tuke-
massa. Silloin tällöin ilmestyy paikkakunnalle matkustava luen-
noitsija tieteen, taiteen ja kirjallisuuden maailmoihin näköaloja
avaamaan; vaalien aikana saapuu agitaatoreja herättämään kansa-
lais-arvon ja vallan tuntoa, sillä edusmiehet kilpailevat hänen
kannatuksestaan ja hänen äänestään ja selittävät hänelle valta-
kunnan asiat päästä päähän. Jo ilmestyy sirkuskin. Kauan
ennen oli jo puhuttu kylissä siitä ihmeestä. Jȧ sen tultua las-
ten mielikuvitus saa uutta vauhtia ja heidän aatoksensa lentävät
kauas aroniittyjä edemmäksikin; he näkevät satumaailmoiden
prinssejä ja prinsessoja, pansaroituja ristiretkeilijöitä, tärbaani-
päisiä maurilaisia, satukuninkaan ihmeellisiä vaunuja ja vanhan
ajan jättiläisiä; leijonia, jotka laskeutuivat Danielin jalkoihin tai
repelivät marttyyrejä Rooman amfiteatterissa; strutseja, jotka
muistuttavat hieta-aavikkoja, kameleita, sellaisia kuin ne, jotka
olivat saapuvilla, kun Joosefin pahat veljet ottivat hänet kai-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>75jtewrjpz2si564okw81k4n13jbc3m</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/234</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25335</id>
    <revision>
      <id>128792</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:06:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vosta ja möivät orjuuteen; norsuja sellaisia kuin ne, jotka Han- nibalin mukana tulivat alppien yli tai menivät makkabealaisten miekanteriä vastaan, ja ihanaa soitantoa, joka kumahtelee ja rakentelee sydämmen kammioissa tunnelmia, unelmia, haaveelli- sia satulinnoja.  Meneppä nyt uutisasukkaillemme sanomaan: „Sinulla on niin ja niin monta hedelmäpuuta kasvatettuna, niin ja niin pal- jon aitaa tarhasi ympärillä, sinulla on kaivo, lato, asumus lyhyesti sinä ol...</comment>
      <origin>128792</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2202" sha1="89lbkqpijwoljup2jm2gzg40av6fqvv" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;vosta ja möivät orjuuteen; norsuja sellaisia kuin ne, jotka Han-
nibalin mukana tulivat alppien yli tai menivät makkabealaisten
miekanteriä vastaan, ja ihanaa soitantoa, joka kumahtelee ja
rakentelee sydämmen kammioissa tunnelmia, unelmia, haaveelli-
sia satulinnoja.

Meneppä nyt uutisasukkaillemme sanomaan: „Sinulla on
niin ja niin monta hedelmäpuuta kasvatettuna, niin ja niin pal-
jon aitaa tarhasi ympärillä, sinulla on kaivo, lato, asumus
lyhyesti sinä olet työlläsi lisännyt tämän omaisuuden arvoa
niin ja niin paljon. Mutta maasi ei ole enää aivan saman ar-
voinen kuin ennen. Olet ottanut monta satoa siitä ja pian se
ei enää anna kasvua ilman lannotusta. Tahdon antaa sinulle
täyden hinnan kaikista parannuksistasi, jos luovutat omaisuutesi
minulle ja itse lähdet perheinesi uudestaan asumattomille aro-
maille niitä muokkaamaan.&quot; Hän ei voisi muuta kuin nauraa
moista tarjousta. Hänen maansa ei tosin anna hänelle enem-
pää perunoita tai vehnää kuin ennen, mutta se antaa hänelle
paljon enemmän muita elämän mukavuuksia. Hänen työnsä ei
voi tuottaa tuolla maalla suurempia tai ehkä ei arvokkaampia-
kaan satoja, mutta se on tuottava hänelle paljon enemmän kaik-
kea muuta hyvää, jota ihmistyö tarkottaa. Toisten uutisasukkai-
den läsnäolo väestön lisääntyminen on antanut maahan
pannulle työlle enemmän voimaa tuottamaan kaikkea tuota hy-
vää, ja juuri tuo tuotteliaisuuden lisäännys antaa maalle eteväm-
myyden kaiken muun samanlaatuisen maaperän rinnalla, jossa
ei ole vielä uutisasukkaita. Ellei minkäänlaista muuta maata ole
olemassa kuin semmoista, joka on yhtä kaukana asutuista seu-
duista kuin tuo uutisasukkaamme maa hänen vasta siihen tul-
tuaan, niin on hänen nykyisen maansa hinta eli maakorko las-
kettava sen kaikissa yllä luetelluissa suhteissa enentyneen tuot-
teliaisuuden mukaan. Mutta jos, kuten yllä otaksuimme, on
olemassa keskeytymätön ala laadultaan yhtä hyvää maata, jonka
yli väestö leviää, niin uuden siirtolaisen ei enää tarvitsekaan
lähteä välttämättä erämaahan, kuten ensimäinen oli tehnyt. Hän
asettuu muiden siirtolaisten viereen ja tulee siten käyttämään&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>89lbkqpijwoljup2jm2gzg40av6fqvv</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/235</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25336</id>
    <revision>
      <id>128793</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:06:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hyväkseen tämän naapuruuden tuottamaa etua. Uutisasukkaamme maan hinta eli sen antama korko tulee näin ollen riippumaan siitä edusta, mikä hänellä on siitä, että maa on väestön kes- kuudessa eikä rajamailla. Sillä jälkimäisessä tapauksessa tulee tuotannon rajaviiva olemaan sama kuin ennenkin, edellisessä tapauksessa se tulee nousemaan.  Väestön kasvaminen jatkuu yhä edelleen, ja sen kasvaessa enenevät myöskin ne säästöt, jotka väkiluvun lisääntymi...</comment>
      <origin>128793</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2278" sha1="dfg0ghwez1xb1gymu3oew0s6chrzcrt" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;hyväkseen tämän naapuruuden tuottamaa etua. Uutisasukkaamme
maan hinta eli sen antama korko tulee näin ollen riippumaan
siitä edusta, mikä hänellä on siitä, että maa on väestön kes-
kuudessa eikä rajamailla. Sillä jälkimäisessä tapauksessa tulee
tuotannon rajaviiva olemaan sama kuin ennenkin, edellisessä
tapauksessa se tulee nousemaan.

Väestön kasvaminen jatkuu yhä edelleen, ja sen kasvaessa
enenevät myöskin ne säästöt, jotka väkiluvun lisääntyminen mu-
kanansa tuopi ja jotka itse asiassa kohottavat maan tuotanto-
voimaa. Kun ensimäisen uutisasukkaamme maa on asutuksen
keskuudessa, niin ovat puodit, pajat, ajokaluverstaat kaikki hä-
nen maallansa tai sen läheisyydessä; pian syntyy kylä, se kasvaa
nopeasti kaupungiksi, joka muuttuu nyt vaihtoliikkeen keskuk-
seksi maakunnan kaikelle väestölle. Vaikka tuon maan maa-
tuotteiden runsaus ei ole suurempi kuin alussakaan, rupeaa se
kuitenkin tästä hetkestä asti kehittymään yhä tuottavammaksi.
Sille työlle, joka pannaan ohran, maissin eli perunan viljelykseen,
ei tämä maa tosin anna suurempaa satoa kuin ennenkään;
mutta sille työlle, joka tehdään niissä erikoisissa tuotannon haa-
roissa, jotka vaativat muiden tuottajain läsnäoloa, ja erittäinkin
sille työlle, joka tapahtuu tuotannon viimeisellä kehitysasteella,
nimittäin sen jakautumisessa, on se antava verrattoman paljon
suurempia tuloja. Vehnän viljelijä voi painua takamaille ja siellä
löytää maata, josta hänen työnsä tuottaa yhtä paljon vehnää ja
melkein yhtä paljon varallisuutta yleensä; mutta käsityöläinen,
tehtailija, kauppias, lääkäri, asianajaja j. n. e. on keksivä, että
hänen työnsä täällä liikkeen keskuksessa tuottaa hänelle paljon
enemmän kuin se tuottaisi vähänkään kauempana siitä, ja tätäpä
tulokkuuden enennystä voikin maanomistaja vaatia omiksi hyvik-
seen aivan samalla tavalla, kuin hän voi vaatia itselleen sitä
etua, minkä tuottaa hänen maansa enentynyt kyky kasvamaan
vehnää. Niinpä nyt uutisasukkaamme tulee tilaisuuteen myy-
mään muutamia tynnyrinaloja maastansa asuintonteiksi hintaan,
jota hän ei olisi saanut vehnän viljelemisellä, vaikkapa maan
hedelmällisyys olisi tullut kymmenkertaiseksi. Uusien tuloläh-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>dfg0ghwez1xb1gymu3oew0s6chrzcrt</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/236</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25337</id>
    <revision>
      <id>128794</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:06:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: teittensä avulla hän nyt rakennuttaa itselleen kauniin talon ja sisustaa sen mukavasti. Tai, lausuaksemme asian alastomim- massa muodossaan: ne henkilöt, jotka haluavat käyttää maata hyväkseen, rakentavat ja sisustavat hänelle talon ehdolla, että hän sallii heidän käyttää hyödykseen väestön lisääntymisestä syntynyttä maan suurempaa tuottavuutta.  Mutta väestö lisääntyy lisääntymistään, maan arvo sen- vuoksi kohoaa kohoamistaan, sen asukkaat rikast...</comment>
      <origin>128794</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2227" sha1="sc3wahbzbi9ddr55zx02arhh2s0r38w" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;teittensä avulla hän nyt rakennuttaa itselleen kauniin talon ja
sisustaa sen mukavasti. Tai, lausuaksemme asian alastomim-
massa muodossaan: ne henkilöt, jotka haluavat käyttää maata
hyväkseen, rakentavat ja sisustavat hänelle talon ehdolla, että
hän sallii heidän käyttää hyödykseen väestön lisääntymisestä
syntynyttä maan suurempaa tuottavuutta.

Mutta väestö lisääntyy lisääntymistään, maan arvo sen-
vuoksi kohoaa kohoamistaan, sen asukkaat rikastumistaan
rikastuvat. Pikku kaupungista on tullut suurkaupunki
St Louis, Chicago, San-Fransisko ja kaupunki kasvamis-
taan kasvaa. Tuotantoa harjotetaan nyt mitä laajimmassa mää-
rässä, parhailla koneilla ja apuneuvoilla; työnjako käy mitä eri-
koisimmaksi ja monipuolisimmaksi; vaihto tapahtuu niin laajalti
ja niin nopeasti, että sen tuottama häviö rajottuu vähimpäänsä.
Täällä on nyt sen suuren yhteiskunnallisen elimistön sydän ja
aivot, joka on kasvanut ensimäisen uutisasumuksen siemenestä;
tänne on muodostunut yksi ihmismaailman suurimmista hermo-
keskuksista. Tänne kaikki tiet johtavat, tänne kaikki virrat vir-
taavat, yli ympäristön laajain maiden haarottuen. Jos kellä on
jotain myytävänä, täällä ne markkinat ovat; jos on jotain os-
tettavaa, täällä ne suurimmat ja valikoiduimmat varastot ovat.
Tänne on henkinenkin toimi kuin polttopisteeseensä keskittynyt,
ja täältä lähtee se riennon hurma, joka mielipiteiden yhtymi-
sistä ja ristiriitaisuuksista syttyy. Täällä ovat nuo suuret kir-
jastot
täällä
nuo tieteiden varasto- ja säilytyshuoneet
oppineet tiedemiehet, täällä lääketaidon merkkimiehet. Täällä
ovat museot, taide ja maalausnäyttelyt, tieteellisten koekoneiden
kokoelmat ja merkillisyyksien paraat aartehiṣtot.
Tänne saapu-
vat etevimmät näyttelijät, parhaat puhujat ja laulajat koko maail-
masta. Sanalla. sanoen, täällä on kaiken inhimillisen elämän
keskus sen moninaisine ilmiöineen.

Niin tavattomat ovat ne edut, joita tämä maa nyt tarjoo
siihen pannulle työlle, että sen sijaan kuin ennen yksi mies
hevosparilla kynti useita tynnyrinaloja, nyt paikotellen tuhannet
työmiehet samalla tynnyrinalalla rakentelee permantoja perman-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>sc3wahbzbi9ddr55zx02arhh2s0r38w</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/237</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25338</id>
    <revision>
      <id>128795</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:06:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tojen päälle, jotka toinen toistaan ylempänä kohoavat viisi, kuusi, seitsen kerroksisiksi rakennuksiksi, sillaikaa kuin saman maan pinnan alla tuhansien hevosvoimain höyrykoneet huohottavat.  Kaikki nämä edut ovat maaperän yhteydessä; tällä maa- pohjalla eikä millään muulla voivat ne tulla nautituiksi, sillä täällä on väestön keskus, liike-elämän polttopiste, kaiken elin- keinoharjotuksen vilkkain markkinapaikka ja ylin työpaja. Ne tuotantovoimat, jotka...</comment>
      <origin>128795</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2298" sha1="fq5j67812tqoqof0mgav807akm3xwq3" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;tojen päälle, jotka toinen toistaan ylempänä kohoavat viisi, kuusi,
seitsen kerroksisiksi rakennuksiksi, sillaikaa kuin saman maan
pinnan alla tuhansien hevosvoimain höyrykoneet huohottavat.

Kaikki nämä edut ovat maaperän yhteydessä; tällä maa-
pohjalla eikä millään muulla voivat ne tulla nautituiksi, sillä
täällä on väestön keskus, liike-elämän polttopiste, kaiken elin-
keinoharjotuksen vilkkain markkinapaikka ja ylin työpaja. Ne
tuotantovoimat, jotka väestön tiheys on tälle maalle antanut,
ovat samanarvoiset kuin sata- tai tuhatkertainen lisäännys sen
alkuperäisessä hedelmällisyydessä, ja maakorko, joka osottaa
eron sen lisääntyneen tuottavuuden ja vähin tuottavan, viljelyk-
senalaisen maan välillä, on noussut vastaavassa määrässä. Uutis-
asukkaasta tai hänen oikeutensa omistajasta on nyt tullut mil-
joonain omistaja. Niinkuin muinoin Rip van Winkle voi hänkin
panna nukkumaan ja herätä rikkaana miehenä; hän on nyt
rikas, vaikkei ole pannut tikkua ristiin, rikas ainoastaan sen-
vuoksi, että väkiluku on kasvanut. On olemassa maakappaleita,
joista jokainen neliöjalka tuottaa omistajalleen enemmän kuin
käsityöläinen pystyy työllänsä ansaitsemaan; on maa-aloja, jotka
tuottavat suurempia summia kuin menisi niiden laskemiseksi
kultakivillä. Meidän pääkaduillamme kohoaa graniitti-, marmori-,
rauta- ja peililasipalatseja mitä tuhlaavimmin koristettuina ja
mitä mukavimmin sisustettuina. Ja sittekään ne eivät ole sen
arvoiset kuin se maaperä, jolla ne seisovat sama maaperä,
jolla uutisasukkaan tullessa ei ollut arvoa nimeksikään!

Että väestön lisääntyminen juuri näin vaikuttaa voimak-
kaasti maakoron nousemiseen, siitä saattaa jokainen päästä va-
kaumukseen, ken vaan ottaa tarkastellakseen edistysmaiden oloja.
Asian kehitys tapahtuu aivan silmiemme edessä. Yhä enenevä
tulokkuuden erotus viljelyksessä olevien maiden välillä, mikä
erotus vaikuttaa maakoron enenevää lisääntymistä, ei niinkään
paljon johdu välttämättömyydestä väestön lisääntyessä ottaa huo-
nompaa maata viljelyksenalaiseksi, kuin riippuu etupäässä siitä
enentyneestä tulokkuudesta, jonka lisääntynyt väestö antaa vilje-
lyksessä jo olevalle maalle. Maapallomme arvokkain maaperä,&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>fq5j67812tqoqof0mgav807akm3xwq3</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/238</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25339</id>
    <revision>
      <id>128796</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:07:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: joka suurimman maakoron antaa, ei ole suinkaan mikään juuri hedelmällisyytensä puolesta parhain maa, vaan se on sellaista maata, mikä väestön lisääntymisen vuoksi on saavuttanut erinomai- sen tärkeytensä.  Tuottavuuden enentyminen eli hyödyllisyys, minkä jotkut maat saavat väestön lisääntymisen johdosta ja mistä olen juuri puhunut, on niin sanoaksemme ainoastaan maaperän pelkässä ulottuvaisuudessa. Suuren väestön keskukseksi muuttuvan maan kalliimpana o...</comment>
      <origin>128796</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2090" sha1="dr4h1jnkorhuzd82tcnjaoflbfc9crb" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;joka suurimman maakoron antaa, ei ole suinkaan mikään juuri
hedelmällisyytensä puolesta parhain maa, vaan se on sellaista
maata, mikä väestön lisääntymisen vuoksi on saavuttanut erinomai-
sen tärkeytensä.

Tuottavuuden enentyminen eli hyödyllisyys, minkä jotkut
maat saavat väestön lisääntymisen johdosta ja mistä olen juuri
puhunut, on niin sanoaksemme ainoastaan maaperän pelkässä
ulottuvaisuudessa. Suuren väestön keskukseksi muuttuvan maan
kalliimpana ominaisuutena näyttää olevan sen pinta-ala, jol-
loin on yhdentekevää onko tämä pinta-ala hedelmällistä vesi-
jättöä, kuten Filadelfiassa, rikasta tasankoa, kuten New-Orlean-
sissa, soralla täytettyä suota, kuten Pietarissa, tai autiota hieta-
aroa, kuten suurin osa San Fransiskoa.

Ja vaikkapa arvo näyttäisi syntyvän erinomaisista luonnon
ominaisuuksista, kuten esimerkiksi satamaveden syvyydestä,
ankkuroimispohjan sopivaisuudesta, hiili- ja rautakerrosten rik-
kaudesta tai suurien rakennuspuiden runsaudesta, niin sielläkin
tarkemmin asiaa silmäillessä huomataan, että kaikki nuo suuret
edut voivat tulla käytäntöön vasta väkiluvun ollessa tarpeellisen
suurena. Pensylvanian hiili- ja rautatantereet, jotka tänä päi-
vänä ovat suunnattomien summien arvoiset, olivat 50 vuotta
sitte kokonaan arvottomat. Mikä on syynä tähän eroavaisuu-
teen? Yksinkertaisesti vaan erotus väestön tiheydessä. Wyo-
mingin ja Montanan hiili- ja rautatehtaat, jotka tänä päivänäkin
vielä ovat arvottomia, ovat 50 vuoden kuluttua miljoonien arvoi-
set, yksistään vaan siksi, että väkiluku silloin tulee olemaan
melkoisesti lisääntynyt.

Mainiosti evästettynä on se laiva, jolla me avaruuksien
halki purjehdimme. Milloin välikannella alkaa olla puute lei-
västä, ei tarvitse muuta kuin avata ruoman luukku, ja uusia
varastoja tulee päivän valoon, joista ennen ei ollut aavistusta-
kaan. Ja suuren vallan toisten työn omistamiseen saavat ne,
jotka luukkuja avatessa voivat sanoa: , tämä on minun omaani.&quot;

Kerratkaamme vielä, mitä äsken olemme sanoneet:&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>dr4h1jnkorhuzd82tcnjaoflbfc9crb</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/239</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25340</id>
    <revision>
      <id>128797</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:07:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Väestön lisääntymisen vaikutus varain jakautumiseen on sellainen, että maakorko nousee (joten siis kapitaalin ja työn osalle tuleva tuotteen määrä vähenee). Tämä vaikutus aiheutuu kah- desta syystä: ensiksikin siitä, että viljelysraja painuu huonom- mille maille; toiseksi siitä, että muutamat maassa piilevät hyö- dylliset ominaisuudet tulevat käytäntöön, jotka muuten olisivat jääneet käyttämättä, ja että eräät maa-alueet välittömästi saavat...</comment>
      <origin>128797</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1872" sha1="guvwsclidyaka20a9lir0vgwvzlufu0" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Väestön lisääntymisen vaikutus varain jakautumiseen on
sellainen, että maakorko nousee (joten siis kapitaalin ja työn osalle
tuleva tuotteen määrä vähenee). Tämä vaikutus aiheutuu kah-
desta syystä: ensiksikin siitä, että viljelysraja painuu huonom-
mille maille; toiseksi siitä, että muutamat maassa piilevät hyö-
dylliset ominaisuudet tulevat käytäntöön, jotka muuten olisivat
jääneet käyttämättä, ja että eräät maa-alueet välittömästi saavat
hyödyllisiä ominaisuuksia.

Olen taipuvainen ajattelemaan, että tämä viimemainittu
syy, johon taloustieteilijät panevat kuitenkin sangen vähän huo-
miota, on oikeastaan juuri enin merkitsevä. Mutta sillä asialla
ei ole mitään erikoista merkitystä nykyiseen tutkimukseemme
nähden.

{{c|3 LUKU.}}

{{c|'''Kehittyvän tekniikan vaikutus varain jakautumiseen.'''}}

Jättäen teknillisen kehityksen syrjään olemme tarkastelleet
ainoastaan väestön lisääntymisen vaikutusta varain jakautumiseen.
Nyt sitävastoin jätämme vuorostaan väestön lisääntymisen syr-
jään ja koetamme päästä perille, miten teknilliset edistykset
vaikuttavat tähän jakautumiseen.

Olemme nähneet väestön lisääntymisen nostavan maakor-
koa, pikemminkin nostamalla kuin vähentämällä työn tuottavuutta.
Jos nyt voidaan todistaa, että väestön lisääntymisestä riippu-
matta myös edistykset tuotannon ja vaihtoliikkeen tavoissa pyr-
kivät maakorkoa nostamaan, silloin on Malthuksen teoria ja
kaikki siitä johtuvat tai sen yhteydessä olevat todistukset ja
opit tulleet lopullisesti, ratkaisevasti ja täydellisesti kumotuiksi,
sillä silloin olemme saaneet selityksen aineellisen edistyksen tai-
pumukseen alentamaan palkkoja ja huonontamaan alinten yhteis-
kuntaluokkain asemaa, tarvitsematta turvautua tuohon teoriaan
väkiluvun kasvamisesta elintarpeiden ylitse.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>guvwsclidyaka20a9lir0vgwvzlufu0</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/240</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25341</id>
    <revision>
      <id>128798</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:08:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Että asianlaita todella sellainen onkin, siitä voi luullakseni päästä aivan helposti selville.  Teknillisten keksintöjen ja parannusten vaikutus tuotan- toon ilmaantuu työn säästämisessä s. o. saman tuloksen saavut- tamisessa vähemmällä työllä tai suuremman tuloksen samalla työllä.  Jos nyt ajatellaan sellaista tilaa, jossa olemassaoleva työ- voima voisi palvella kaikkien aineellisten tarpeitten tyydyttämistä niin, ettei olisi mahdollisuutta mitään sell...</comment>
      <origin>128798</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2272" sha1="s90xflxdyydb9i5b3xho1nlpvswaxw6" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Että asianlaita todella sellainen onkin, siitä voi luullakseni
päästä aivan helposti selville.

Teknillisten keksintöjen ja parannusten vaikutus tuotan-
toon ilmaantuu työn säästämisessä s. o. saman tuloksen saavut-
tamisessa vähemmällä työllä tai suuremman tuloksen samalla työllä.

Jos nyt ajatellaan sellaista tilaa, jossa olemassaoleva työ-
voima voisi palvella kaikkien aineellisten tarpeitten tyydyttämistä
niin, ettei olisi mahdollisuutta mitään sellaisia toivomuksia he-
rättää, jotka eivät heti tulisi tyydytetyiksi, silloin olisi työtä
säästävien parannusten vaikutus yksinkertaisesti vaan se, että
tarvittavan työn määrä vähentyisi. Moista yhteiskunnallista tilaa
voi sentään tuskin milloinkaan olla olemassa, tai, jos voikin,
niin ainoastaan silloin kuin ihminen ei ole vielä aivan kaukana
eläimestä. Niin sanotuissa sivistysmaissa, joiden kanssa meidän
on tässä tutkimuksessamme tekemistä, on asianlaita aivan päin-
`vastainen. Kysyntä ei ole mitään määrälleen pysyväistä, joka
ainoastaan enenisi välittömästi väestön lisääntymisen rinnalla.
Se enenee jokaiseen yksilöön nähden sen mukaan kuin tämä yk-
silö pystyy hankkimaan itselleen mitä toivoo. Ihminen ei ole
mikään härkä, joka kylläksi syötyään paneutuisi märehtimään;
verimadon sikiötä hän pikemminkin muistuttaa, joka alituiseen
enempää ja enempää tahtoo. „Kun saan rahaa&quot;, tuumaili
Erasmus, ,ostan itselleni muutamia kreikkalaisia kirjoja ja sitte
vähän vaatteita&quot;. Tuotettujen varain määrä ei vastaa missään
varain saamisen halua, vaan tuo halu kasvaa aina kun sen tyy-
dyttämisen mahdollisuuksia enenee.

Jos asia on tällainen, niin työtä säästävien parannusten
vaikutuksena tulee olemaan tuotannon lisääntyminen. Mutta
varain tuotantoon vaaditaan kahta seikkaa työtä ja maata.
Työtä säästävien parannusten vaikutuksena on siis oleva maan
enentynyt kysyntä ja vielä se, että missä tavallista laatua ole-
vaa maata ei enää ole saatavissa ryhdytään viljelemään maita,
jotka ovat laatunsa puolesta vähemmän tuottavia, tai samalla
maa-alalla viljelys ulotetaan vähempää tuottavuutta vastaavaan
kohtaan. Ja kun näin ollen työtä säästävien parannusten alku-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>s90xflxdyydb9i5b3xho1nlpvswaxw6</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/241</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25342</id>
    <revision>
      <id>128799</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:08:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: peräinen vaikutus on työvoiman lisääntyminen, on sen toisena seurauksena viljelysalan laajentuminen ja maakoron nouseminen heti kun tämä laajennus alkaa mennä viljelysrajan ylitse. Missä kaikki maa siis on jo viljelykseen otettu, kuten Englannissa, tai missä se tarvittaessa on aivan helppo viljelykseen saattaa, kuten Yhdysvalloissa, siellä on työtä säästävien koneiden tai parannus- ten lopullisena seurauksena se, että maakorko nousee, palkkoja tai kapitaalik...</comment>
      <origin>128799</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2208" sha1="5mg9q1anwu6q9zwdyn6x8o9wsmucyws" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;peräinen vaikutus on työvoiman lisääntyminen, on sen toisena
seurauksena viljelysalan laajentuminen ja maakoron nouseminen
heti kun tämä laajennus alkaa mennä viljelysrajan ylitse. Missä
kaikki maa siis on jo viljelykseen otettu, kuten Englannissa, tai
missä se tarvittaessa on aivan helppo viljelykseen saattaa, kuten
Yhdysvalloissa, siellä on työtä säästävien koneiden tai parannus-
ten lopullisena seurauksena se, että maakorko nousee, palkkoja
tai kapitaalikorkoa nostamatta.

Tärkeä on tehdä itselleen tästä seikasta täysi selko; sillä
se todistaa, että ne seuraukset, joita vallitseva taloustiede pitää
väkiluvun lisääntymisen synnyttäminä, todellisuudessa johtuvat
uusista keksinnöistä, ja se selittää myös tuota muuten käsittämä-
töntä seikkaa, miksi työtä säästävät koneet eivät missään tuota
työmiehille mitään etua.

Tätä totuutta täysin ymmärtääkseen on kuitenkin välttämä-
töntä pitää mielessä varain vaihtokykyisyyttä, jota olen jo useaan
kertaan ollut tilaisuudessa esittämään. Mainitsen asiasta vieläkin
kerran ainoastaan siksi, että sitä niin huolellisesti unohtavat tai
tahallaan syrjäyttävät ne kirjailijat, jotka puhuvat maanviljelys-
tuotannosta aivankuin se olisi erotettava tuotannosta yleensä, ja
elintarpeista aivan kuin ne eivät olisi luettavat varallisuusesineiden
joukkoon.

Älköön lukija unohtako, että varallisuuden omistaminen
ja tuottaminen jossakin erityisessä muodossaan on samaa kuin va-
rallisuuden omistaminen ja tuottaminen missä muussa muodossa
tahansa, johon sitä vaan voidaan vaihtaa; silloin hän on selvään
näkevä, etteivät ainoastaan ne parannukset, jotka aikaansaavat
säästöä suoraan maahan pannussa työssä, vaan kaikki muutkin
parannukset, jotka tavalla tai toisella säästävät työtä, pyrkivät
maakorkoa nostamaan.

Että yksityisen työ suuntautuu vaan jonkun erityisen va-
rallisuuslajin tuottamiseen, on seuraus ainoastaan työnjaosta.
Yksityisen työ ei tarkota saada jotain yhtä varallisuuden lajia,
vaan kaikkia niitä lajeja, joita hän itsellensä toivoo. Näin ollen
joku parannus, joka saa aikaan säästöä siinä työssä, mikä me-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>5mg9q1anwu6q9zwdyn6x8o9wsmucyws</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/242</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25343</id>
    <revision>
      <id>128800</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:08:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nee jonkun yhden toivotun varallisuusesineen tuottamiseen, enen- tää samalla myös kaikkien muiden esineiden tuottamiskykyä. Jos nieheltä menee puolet aikaa ravintonsa hankkimiseen, ja toinen puoli vaatteiden ja suojan hankkimiseen, niin parannus, joka lisää hänen kykyänsä elatusvarain tuottamiseen, on myös lisäävä hänen kykyään hankkia vaatteita ja asuntoa. Jos hänen halunsa rnnsaamman ja paremman ravinnon saamiseen ja hänen halunsa enempien ja parempien va...</comment>
      <origin>128800</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2253" sha1="qs0v7gs9d0zjcp6bhgov1aqtrjh6zsg" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;nee jonkun yhden toivotun varallisuusesineen tuottamiseen, enen-
tää samalla myös kaikkien muiden esineiden tuottamiskykyä.
Jos nieheltä menee puolet aikaa ravintonsa hankkimiseen, ja
toinen puoli vaatteiden ja suojan hankkimiseen, niin parannus,
joka lisää hänen kykyänsä elatusvarain tuottamiseen, on myös
lisäävä hänen kykyään hankkia vaatteita ja asuntoa. Jos hänen
halunsa rnnsaamman ja paremman ravinnon saamiseen ja hänen
halunsa enempien ja parempien vaatteiden ja paremman asu-
muksen saamiseen olisivat kaikki yhtä voimakkaita, niin merkit-
sisi parannus toisella työalalla aivan samaa kuin vastaava paran-
nus toisella. Jos parannus olisi siinä, että hänen kykynsä
ravinnon hankkimiseen olisi tullut kaksinkertaiseksi, niin käyttäisi
hän ravintonsa hankkimiseen ainoastaan kaksi kolmasosaa siitä
ajasta mitä ennen siihen käytti, ja yhden kolmannen osan enempi
aikaa vaatteiden ja asumuksen hankkimiseen. Jos taas tuon
parannuksen kautta vaatteiden ja asumuksen hankkimisen kyky
olisi tullut kaksinkertaiseksi, niin käyttäisi hän näiden seikkain
tuottamiseen kolmasosan vähemmän aikaa ja kolmasosan enem-
män aikaa ravinnon hankkimiseen. Jokaisessa tapauksessa olisi
tulos, aina sama: hän pystyisi samalla työllä hankkimaan itselleen
haluamiaan esineitä kolmatta osaa enemmän sekä määrälleen
että laadulleen.

Missä siis tuotanto lepää yksilöiden välisen työnjaon pe-
rustuksella, siellä lisääntynyt kyky jonkun yhden esineen tuottami-
sessa kaikista niistä esineistä, joiden tuottamista tuotanto yli-
malkaan tarkottaa, lisää kykyä saada muita esineitä, ja lisää
muiden esineiden tuotantoa siinä määrässä, joka ilmenee sääs-
tetyn työn suhteesta tehdyn työn yleiseen määrään ja vastaa-
vasta halujen voimasta. En voi kuvailla mieleeni yhtään sel-
laista varallisuuden muotoa, jonka kysyntä ei lisääntyisi milloin
syntyy säästöä siinä työssä, joka pannaan toisten varallisuusesi-
neiden tuottamiseen. On mainittu ruumisarkkuja ja ruumisvau-
nuja sellaisten tavarain esimerkkinä, joiden kysyntä arvatenkaan
ei lisääntyisi, mutta tuo koskee ainoastaan lukumäärää semmoise-
naan. Että työn tuottavuuden eneneminen toisi mukanaan kal-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>qs0v7gs9d0zjcp6bhgov1aqtrjh6zsg</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/243</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25344</id>
    <revision>
      <id>128801</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:09:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: liimpien ruumisvaunujen ja ruumisarkkujen kysyntää, sitä ei ku- kaan epäile, joka on pannut merkille, kuinka suuri halu ihmi- sillä on osottaa kunnioitusta vainajille kalliitten hautajaisten muodossa.  Ei myöskään ravintoaineiden kysyntä ole rajotettu, kuten taloustieteellisissä mietelmissä usein mutta väärin otaksutaan. Elatusvaroista puhutaan usein aivan kuin ne muodostaisivat jon- kun pysyvän määrän; mutta sitä ne ovat ainoastaan milloin kysymys on niiden...</comment>
      <origin>128801</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2275" sha1="h6zgmln7ukajzzqsotj4tz6lab48327" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;liimpien ruumisvaunujen ja ruumisarkkujen kysyntää, sitä ei ku-
kaan epäile, joka on pannut merkille, kuinka suuri halu ihmi-
sillä on
osottaa kunnioitusta vainajille kalliitten hautajaisten
muodossa.

Ei myöskään ravintoaineiden kysyntä ole rajotettu, kuten
taloustieteellisissä mietelmissä usein mutta väärin otaksutaan.
Elatusvaroista puhutaan usein aivan kuin ne muodostaisivat jon-
kun pysyvän määrän; mutta sitä ne ovat ainoastaan milloin
kysymys on niiden vähimmästä ihmiselle välttämättömästä mää-
rästä. Vähemmän kuin joku määrä ei voi pitää ihmistä elossa,
ja vähemmän kuin jonkun verran suurempi määrä ei voi pitää
ihmistä terveenä. Mutta mitä tästä vähimmästä määrästä ylitse
menee, on se määrä, minkä ihminen pystyy ravintoaineita ku-
luttamaan, melkein rajaton. Adam Smith sanoo, ja Ricardo
kannattaa hänen väitöstänsä, että ravinnon halu rajottuu ihmi-
sellä hänen vatsansa sulattamiskykyyn; mutta tämä on ilmeisesti
totta ainoastaan siinä merkityksessä, että ihminen on kylläinen
milloin hänen mahansa on täysi. Sitävastoin ei ravintoaineiden
kysyntä riipu tällaisesta rajotuksesta. Vitelliuksen vatsa ei voi-
nut aikanaan sulattaa enempää ruokaa kuin silloisen yhtä van-
feran talonpojankaan; mutta silloin kuin talonpoika tarvitsi ai-
noastaan pienen maakaistaleen saadakseen leipänsä ja rehunsa,
mitkä hän ravinnokseen tarvitsi, oli Vitelliuksen tarpeitten tyy-
dyttämiseksi käytettävä satojen tuhansien tynnyrinalojen tuotteita,
sillä hän itse tuhlasi ruokaansa kaikkien valituimpia herkkuja ja
sitä paitsi meni suuret määrät palvelijoille, hevosille ja koirille.
Mutta jokapäiväisenkin elämän ilmiöistä, kunkin omista, vielä
ehkä uinuvista haluista, voimme huomata, että heti kun kyky
tuottamaan jotain varallisuuden muotoa on enentynyt, enenee
myös maan ja sen välittömien tuotteiden kysyntä. Mies, joka
nyt syö yksinkertaista ruokaa ja asuu pienessä rakennuksessa,
alkaa tavallisesti käyttää kalliimpaa ravintoa ja muuttaa suurem-
paan asumukseen heti kun hänen tulonsa enenevät. Jos hän
vielä siitäkin rikastuu, niin hän rupee ylläpitämään hevosia,
palvelijoita, puutarhoja ja nurmikkoja, joten hänen tulee yhä&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>h6zgmln7ukajzzqsotj4tz6lab48327</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/244</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25345</id>
    <revision>
      <id>128802</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:09:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tarpeellisemmaksi käyttää maata, mitä enemmän hän rikastuu. Kaupungissa, missä tätä kirjoitan, asuu mies, jommoisia oikeas- taan tapaa kaikkiallakin; ennen muinoin se itse keitti rokkansa ja paisti silavansa, mutta nyt hän on tullut rikkaaksi, hänellä on täällä kivimuuri, joka ulottuu kokonaisen kaupunki-neliön alalle ja joka vallan hyvin voisi käydä ensimäisen luokan hotel- lista; sitä paitsi hänellä on pari kolme maakartanoa suurine puistoineen, siitos...</comment>
      <origin>128802</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2071" sha1="7rnum1duo34zokeb10fwsumlc63qnuu" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;tarpeellisemmaksi käyttää maata, mitä enemmän hän rikastuu.
Kaupungissa, missä tätä kirjoitan, asuu mies, jommoisia oikeas-
taan tapaa kaikkiallakin; ennen muinoin se itse keitti rokkansa
ja paisti silavansa, mutta nyt hän on tullut rikkaaksi, hänellä
on täällä kivimuuri, joka ulottuu kokonaisen kaupunki-neliön
alalle ja joka vallan hyvin voisi käydä ensimäisen luokan hotel-
lista; sitä paitsi hänellä on pari kolme maakartanoa suurine
puistoineen, siitoslaitos rotuhevosia ja rotulehmiä varten, yksi-
tyinen raitiotie j. n. e. Nykyään tarvitaan varmaan vähintäin tuhat
tai useampiakin tuhansia kertoja enemmän maata tämän miehen
tarpeitten tyydyttämiseksi kuin hänen vielä köyhänä ollessaan.
Tällä tavalla jokainen keksintö tai parannus, olipa se
mitä laatua tahansa, joka antaa työlle lisävoimaa varallisuuden
tuottamiseen, synnyttää enentyvää maan ja sen tuotteiden kysyn-
tää, ja vaikuttaa siis siihen, että viljelysraja siirtyy huonommille
maille; aivan samalla tavalla kuin väestön lisääntymisen aiheut-
tama kysyntä olisi vaikuttanut. Näin ollen on jokaisen työtä
säästävän keksinnön äärimmäisenä seurauksena, olipa tämä kek-
sintö sitte joko höyryllä käypä kyntöaura, lennätinlaitos, paran-
nus malmin sulatustavassa, latova painokone taikka ompelukone,
maakoron nouseminen.

Tai, lausuaksemme tämän totuuden täsmällisessä muodossa:

{{Oikea|„Kun varallisuus kaikissa muodoissaan on
maahan tai sen tuotteihin pannun työn synnyt-
tämä, niin jokainen lisäys työn tuottavassa voi-
massa, varallisuuden kysynnän tulematta milloin-
kaan täysin tyydytetyksi, tulee käytetyksi enempään
varallisuuden luomiseen ja siten enentäneeksi maan
kysyntää.&quot;}}

Havainnollisesti ymmärtääksemme työtä säästävien konei-
den ja parannusten vaikutusta, ajatelkaamme, että jossakin
maassa, kuten kaikissa sivistysmaissa asianlaita onkin, maan-
omistus on ainoastaan jonkun kansanluokan käsissä. Kuvail-
kaamme edelleen, että tässä maassa on olemassa jokin pysy-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>7rnum1duo34zokeb10fwsumlc63qnuu</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/245</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25346</id>
    <revision>
      <id>128803</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:09:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: väinen este väen lisääntymiselle, joko jonkun ankaran ja tarkasti seuratun herodekselaisen lain voimasta taikka Annie Besantin tapaisten lentolehtisten vaikutuksesta. Merkitkäämme viljelys- tai tuotantoraja luvulla 20. Maaperä tai muut luonnonedut, jotka niihin pannun työn ja kapitaalin tuloksi antavat 20:llä merkityn määrän, antaisi näissä oloissa vaan tavallisen palkka- ja kapitaalikorkomäärän, ilman mitään maakorkoa, jotavastoin kaikki maat, jotka samall...</comment>
      <origin>128803</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2338" sha1="0ayv0cug8h76x35vojv3iqrbbw1qsao" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;väinen este väen lisääntymiselle, joko jonkun ankaran ja tarkasti
seuratun herodekselaisen lain voimasta taikka Annie Besantin
tapaisten lentolehtisten vaikutuksesta. Merkitkäämme viljelys-
tai tuotantoraja luvulla 20. Maaperä tai muut luonnonedut,
jotka niihin pannun työn ja kapitaalin tuloksi antavat 20:llä
merkityn määrän, antaisi näissä oloissa vaan tavallisen palkka-
ja kapitaalikorkomäärän, ilman mitään maakorkoa, jotavastoin
kaikki maat, jotka samalla työllä ja kapitaalimäärällä tuottaisivat
tuloksi enemmän kuin 20, antaisivat tuon ylijäämän maakor-
kona. Otaksukaamme, että, väestön pysyessä siellä samana,
käytäntöönotetut keksinnöt ja parannukset tulevat yhdellä kym-
meneksellä vähentämään saman varallisuusmäärän aikaansaami-
seen välttämätöntä työ- ja kapitaalikulutusta. Silloin voi kym-
menesosa työstä ja kapitaalista tulla joko vapaaksi ja tuotanto
pysyä entisellään, tai jää sama työ- ja kapitaalimäärä edelleen
toimimaan ja tuotanto tulee kasvamaan vastaavassa määrässä.
Mutta täällä, kuten kaikissa muissakin sivistysmaissa, on teolli-
nen järjestelmä sellainen, että työ ja kapitaali, erittäinkin en-
sinmainittu, on ehdolla millä hyvänsä pidettävä toimessa; teolli-
nen järjestelmä on sellainen, ettei työläisen asemassa oleva
henkilö pääse vaatimaan täyttä osuutta uudessa varainjakautumi-
sessa; järjestelmä on sellainen, ettei jokainen vähennys tuotan-
toon tarvittavassa työssä ainakaan alussa ole vaikuttava sitä, että
työmies tulee saamaan saman määrän tuotteesta vähemmällä
työllä, vaan sen, että muutamat työmiehet päinvastoin kokonaan
kadottavat ansiotyönsä ja siten jäävät aivan vaille kaikkea osaa
tuotteeseen. Mutta työn suuremman tuotteliaisuuden vuoksi,
minkä nuo uudet parannukset ovat aikaansaaneet, voi nyt lu-
vulla 18 merkitty luonnon tuottavuus antaa saman tulon kuin
ennen 20:llä merkitty. Näin ollen varallisuuden tyydyttämätön
haluaminen, työn ja kapitaalin kilpailu toimesta alentaisi tuo-
tantorajan arvatenkin 18-kohtaan asti, jolloin maakoron pitäisi
enentyä 18:n ja 20:n erotuksella, jotavastoin työpalkka ja kapi-
taalikorko eivät määrälleen nousisi entistä ylemmäksi, vaan
osuutensa puolesta koko tuotantoon päinvastoin vähenisivät.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>0ayv0cug8h76x35vojv3iqrbbw1qsao</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/246</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25347</id>
    <revision>
      <id>128804</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:24:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Varallisuuden tuotanto olisi suurempi; mutta maanomistajilla olisi siitä koko etu (lukuun ottamatta joitakuita ajoittaisia vä- hennyksiä, joista puhumme tuonnempana).  Jos nyt keksintöjä ja parannuksia yhä edelleen tehdään, lisääntyy työn tuotteliaisuus vieläkin, ja sen työn ja kapitaalin määrä, jota vaaditaan jonkun tuloksen aikaansaamiseen, on yhä- kin vähenevä. Samat syyt tulevat saamaan aikaan, että tämä uusi tuottavan voiman lisä tulee käytetyksi...</comment>
      <origin>128804</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2260" sha1="m23vntg6gi074mki3sbkyisz9slai2h" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Varallisuuden tuotanto olisi suurempi; mutta maanomistajilla
olisi siitä koko etu (lukuun ottamatta joitakuita ajoittaisia vä-
hennyksiä, joista puhumme tuonnempana).

Jos nyt keksintöjä ja parannuksia yhä edelleen tehdään,
lisääntyy työn tuotteliaisuus vieläkin, ja sen työn ja kapitaalin
määrä, jota vaaditaan jonkun tuloksen aikaansaamiseen, on yhä-
kin vähenevä. Samat syyt tulevat saamaan aikaan, että tämä
uusi tuottavan voiman lisä tulee käytetyksi vielä runsaamman
varallisuuden tuottamiseen; viljelysraja siirtyy vieläkin huonom-
mille maille, ja maakorko tulee nousemaan sekä suoranaisesti
että suhteellisesti, työpalkan ja kapitaalikoron nousematta.. Ja
sikäli kuin keksinnöt ja parannukset kehittyvät ja alituisesti
enentävät työn tuottavuutta, on tuotantoraja painuva yhä alem-
mas ja alemmas ja maakorko kasvamistaan kasvava, vaikkapa
väestö pysyisikin aina samana.

En tahdo tällä suinkaan sanoa, että tuotantorajan alene-
minen aina tarkalleen vastaisi tuotantovoiman lisäystä, yhtä vä-
hän kuin tahdon väittää, että tuo kehitys tapahtuisi aina sel-
västi erotettavissa jaksoissa. Seuraako jossain erikoisessa tapauk-
sessa tuotantorajan aleneminen kaukana jälessä tai ennättääkö
se tuotantovoimain enentymisen edelle, se riippuu muuten
käsittääkseni seikasta, jota voisi nimittää tuottavuus-tasoksi, joka
voi tulla käytetyksi ennenkuin viljelys tulee pakotetuksi lähin
huonommille maille. Jos esimerkiksi viljelysraja on 20:n koh-
dalla, niin parannukset, jotka tekevät mahdolliseksi saman tuot-
teen aikaansaamisen kymmenesosaa vähemmällä työllä ja kapi-
taalilla, ei tule alentamaan rajaa 18:ksi, jos se ala, jonka
tuottavuus on merkittävä 19:llä, on kyllin suuri voidakseen pitää
toimessa niitä työvoimia ja sitä kapitaalia, jotka ovat tulleet
suljetuiksi pois parempien alojen viljelyksestä. Tässä tapauk-
sessa pysähtyisi viljelysraja 19:een; maakorko nousisi 19:n ja
20:n erotuksella, sekä palkat ja kapitaalikorko 18:n ja 19:ņ ero-
tuksella. Mutta jos, tuotantokyvyn kasvaessa samalla tavalla,
tuo 20:n ja 18:n välillä oleva tuottavuustaso näyttäytyisi riittä-
mättömältä antamaan sijaa kaikille syrjään sysätyille työvoimille&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>m23vntg6gi074mki3sbkyisz9slai2h</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/247</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25348</id>
    <revision>
      <id>128805</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:24:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja kaikelle hyljätylle kapitaalille, niin täytyy viljelysrajan, jos sama määrä työtä ja kapitaalia hakee tointa ja sijotusta, alentua 18:een. Tässä tapauksessa tulisi maakoron hyväksi enemmän kuin tuotannon lisäys on, ja työpalkka ja kapitaalikorko tulisivat pienemmiksi kuin ne olivat ennenkuin nuo tuotantovoimaa edis- tävät parannukset pantiin käytäntöön.  Ei myöskään olisi täysin oikein sanoa, että kaikki tuo jokaisen parannuksen johdosta vapautunut...</comment>
      <origin>128805</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2227" sha1="1i2f9qezcihdlk5mc62bl1w2ksdhdc3" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;ja kaikelle hyljätylle kapitaalille, niin täytyy viljelysrajan, jos
sama määrä työtä ja kapitaalia hakee tointa ja sijotusta, alentua
18:een. Tässä tapauksessa tulisi maakoron hyväksi enemmän
kuin tuotannon lisäys on, ja työpalkka ja kapitaalikorko tulisivat
pienemmiksi kuin ne olivat ennenkuin nuo tuotantovoimaa edis-
tävät parannukset pantiin käytäntöön.

Ei myöskään olisi täysin oikein sanoa, että kaikki tuo
jokaisen parannuksen johdosta vapautunut työ tulisi pakotetuksi
hakemaan tointa enempien varain hankkimisessa. Suurempi
kyky tyydyttämään haluja, minkä jokainen parannus tarjoo jolle-
kin osalle yhteiskuntaa, tulee käytetyksi myös lepoajan, kaikel-
laisten palvelusten samoin kuin varallisuudenkin saamiseen. Moni
entinen työmies muuttuu tyhjäntoimittajaksi, moni tulee siirty-
mään tuottajain riveistä tuottamattomien riveihin, jotka, kuten
kokemus osottaa, kasvavat verrannollisessa suhteessa yhteiskunnan
edistyksen kanssa.

Koska kuitenkin pian otan puheeksi erään tähän asti syr-
jäytetyn seikan, mikä alituisesti pyrkii viljelysrajaa laajentamaan
huonommille maille, edistämään maakoron enenemistä, jopa sen
nousemista yli todellisen viljelysrajan määräämää suhdetta, niin
ei tässä maksa vaivaa ottaa lähemmän tarkastelunalaiseksi näitä
häilyväisyyksiä viljelysrajan siirtymisessä huonommille maille ja
maakoron asteettaisessa kohoamisessa. Tahdon ainoastaan saada
selväksi, että ilmankin väkiluvun lisääntymistä useat keksinnöt ja
parannukset aikaansaavat maanomistajille yhä suurempaa osuutta
tuotteisiin ja jättävät yhä pienemmän osuuden työlle ja kapi-
taalille.

Ja kun emme voi ajatella mitään rajotuksia edistykselle
keksintöjen alalla, niin emme liioin voi ajatella mitään rajaa maa-
koron nousemiselle paitsi milloin sen osalle tulee koko tuote.
Sillä edellyttäen, että työtä säästävät keksinnöt jatkuisivat äärim-
mäiseen täydellisyyteen asti ja ettei enää mitään ihmistyötä
tarvitsisi käyttää tuotantoon, silloinhan kaikki, minkä maa tuot-
taa, saataisiin ilman työtä ja viljelysraja siirtyisi 0:kohtaan. Mi-
kään työpalkka tai kapitaalikorko ei enää tulisi kysymykseen,&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>1i2f9qezcihdlk5mc62bl1w2ksdhdc3</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/248</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25349</id>
    <revision>
      <id>128806</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:24:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaan ottaisi maakorko osakseen kaiken tulon. Sillä kun maan- omistaja voisi työttä saada kaikki ne varat, mitkä luonnosta lähtevät, niin sekä työ että kapitaali tulisivat joutaviksi, eikä niillä olisi mitään mahdollisuutta päästä tuotetun omaisuuden osallisuuteen. Ja riippumatta siitä kuinka suuri tai pieni väki- luku olisi jos yleensä enää mitään ihmisiä paitsi maanomis- tajia lainkaan olisi olemassa olisi kaikki jäänyt maanomistajain oikun tai armo...</comment>
      <origin>128806</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2291" sha1="mrbv0pi51bqubn8bcit4lo579q7zm4m" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;vaan ottaisi maakorko osakseen kaiken tulon. Sillä kun maan-
omistaja voisi työttä saada kaikki ne varat, mitkä luonnosta
lähtevät, niin sekä työ että kapitaali tulisivat joutaviksi, eikä
niillä olisi mitään mahdollisuutta päästä tuotetun omaisuuden
osallisuuteen. Ja riippumatta siitä kuinka suuri tai pieni väki-
luku olisi jos yleensä enää mitään ihmisiä paitsi maanomis-
tajia lainkaan olisi olemassa olisi kaikki jäänyt maanomistajain
oikun tai armon varaan, ihmisiä elätettäisiin ainoastaan maan-
omistajien huviksi, tai pantaisiin vaivaistaloihin hänen armolei-
' päänsä syömään.

Tämmöinen aika, jolloin työtä säästäväiset keksinnöt oli-
sivat täydellisyytensä huipun saavuttaneet, näyttäköön kuinka
kaukaiselta tahansa, vaikkapa kokonaan mahdottomaksikin, se
on kaikissa tapauksissa se aika, jota keksintöjen kulku päivä
päivältä ja yhä kasvavalla vauhdilla lähestyy. Kun näkee väki-
luvun vähenevän Ison Britannian maanviljelysalueilla, missä pikku
tilat yhdistetään suurtiloiksi, kun näkee noita laajoja koneilla
viljeltyjä vehnäketoja Kaliforniassa ja Dakotassa, missä voi
peninkulmittain ratsastaa lainehtivien elomaiden halki ainoata-
kaan ihmisasumusta havaitsematta, silloin jo huomaa ensi oireita
siihen lopulliseen tilaan, jota kohti kaikki sivistynyt maailma
rientää. Höyryaura ja leikkuukone luopi nykyajan maailmaan
samanlaatuista suurviljelystä kuin minkä sotavankeina saatujen
orjain tulva muinoin vaikutti Italiassa. Ja monelle köyhälle. rau-
kalle, joka näin häädetään ja karkotetaan entisiltä mailtaan
niinkuin roomalaiset talonpojat, jotka irtolaisiksi jouduttuaan
muuttuivat suuren kaupungin köyhälistöksi tai myivät itsensä
leivästä legioonain riveihin, monen tämmöisen mielestä ovat
nuo työtä säästävät keksinnöt pelkkää kirousta, ja ruumiillisesta
työstä kuulee puhuttavan aivan kuin jänteiden väsyttävää pon-
nistusta pidettäisiin semmoisenaan tarpeellisena ja hyvänä.

Puhuessani edellisessä keksinnöistä ja parannuksista olen
tietysti ajatellut niiden olevan yleisesti käytännössä. Niin kauan
kuin vaan harvat käyttävät jotakin keksintöä tai parannusta
hyväkseen, on selvää, etteivät ne sanottavasti vaikuta yleiseen&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>mrbv0pi51bqubn8bcit4lo579q7zm4m</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/249</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25350</id>
    <revision>
      <id>128807</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:25:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: varallisuuden jakautumiseen. Semmoinen on laita esimerkiksi niiden rajotettujen yksinoikeuksien, jotka syntyvät patentti- laeista ja seikoista, mitkä antavat rautateille ja lennätinlaitok- sille y. m. s. samallaisen monopooliluonteen. Nuo täten synty- vät yksityisvoitot eivät ole, kuten usein väärin otaksutaan, mitään kapitaalivoittoa, vaan, niinkuin muutamassa edellisistä Juvuista jo osotettiin, oikeastaan vaan tuloja monopoolista; ja mikäli ne nielevät tek...</comment>
      <origin>128807</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2223" sha1="fs505etvd5hellh0qtahv4l2q65ssod" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;varallisuuden jakautumiseen. Semmoinen on laita esimerkiksi
niiden rajotettujen yksinoikeuksien, jotka syntyvät patentti-
laeista ja seikoista, mitkä antavat rautateille ja lennätinlaitok-
sille y. m. s. samallaisen monopooliluonteen. Nuo täten synty-
vät yksityisvoitot eivät ole, kuten usein väärin otaksutaan,
mitään kapitaalivoittoa, vaan, niinkuin muutamassa edellisistä
Juvuista jo osotettiin, oikeastaan vaan tuloja monopoolista; ja
mikäli ne nielevät teknillisistä parannuksista lähtevän voiton,
eivät ne voi vaikuttaa omaisuuden jakautumiseen yleensä. Esi-
merkiksi rautatien tai muuten tavarain-kuljetusta halventavan
yrityksen tuottamat edut voivat olla joko yleistettyjä tai mono-
poliseerattuja, yksinoikeutettuja, aina sen mukaan ovatko rahti-
maksut alennetut semmoisiksi, että ne vastaavat tavallista
korkoa yritykseen pannulle kapitaalille, vai ovatko ne nostetut
niin korkeiksi, että ne antavat ylimääräisen voiton, peittäen
urakoitsijain ja johtomiestensä petoksia. Ja, kuten on hyvin
tunnettu, maakoron eli maan arvon nouseminen on vuorovaiku-
tuksessa kuljetusmaksun alenemisen kanssa.

Niinkuin ennen jo on huomautettu, on maakorkoa nosta-
vien parannusten joukkoon luettava paitsi niitä parannuksia,
jotka välittömästi enentävät tuotantovoimaa, myöskin sellaiset
valtiomuotoa, tapoja ja siveyttä koskevat parannukset, jotka
tuotantovoimaa välillisesti edistävät. Aineellisiksi voimiksi aja-
teltuina kaikki nämä parannukset vaikuttavat tuotantovoiman
kohoamista; ja ne edut, joita ne tuovat mukanaan, joutuvat,
samoin kuin nekin edut, jotka johtuvat teknillisestä edistyksestä,
lopultakin maanomistajien yksinoikeudeksi. Sattuvana esimerk-
kinä tästä voi olla suojelustullien poistaminen Englannissa.
Vapaa kauppa on suunnattomasti lisännyt Ison Britannian rik-
kautta, vähentämättä köyhyyttä. Se on yksinkertaisesti vaan
nostanut maakorkoa. Ja jos otaksuisimme, että nuo läpitsensä
mädänneet suurten amerikkalaisten kaupunkiemme hallinnot
muuttuisivat oikeamielisyyden ja säästäväisyyden tyyssijoiksi, seu-
raus siitä olisi vaan se, että maaomaisuuden arvo kohoaisi, työ-
palkkain tai kapitaalikoron suinkaan enentymättä.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>fs505etvd5hellh0qtahv4l2q65ssod</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/250</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25351</id>
    <revision>
      <id>128808</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:25:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|4 LUKU.}}  {{c|'''Aineellisen edistyksen herättämän keinottelun vaikutus.'''}}  Olemme nyt nähneet, että niinkuin kasvava väkiluku pyrkii nostamaan maakorkoa, niin myöskin kaikki ne syyt, jotka edis- tyvissä yhteiskuntaoloissa aikaansaavat työn tuotteliaisuuden lisäystä, pyrkivät nostamaan maakorkoa, vaan eivät työpalkkoja eikä kapitaalikorkoa. Lisääntynyt varain tuotanto menee kor- keamman maakoron muodossa lopultakin maanomistajille, ja vaikka siihen a...</comment>
      <origin>128808</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2033" sha1="g60tljnct0gh11v6tym55yayesvxtxp" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;{{c|4 LUKU.}}

{{c|'''Aineellisen edistyksen herättämän keinottelun vaikutus.'''}}

Olemme nyt nähneet, että niinkuin kasvava väkiluku pyrkii
nostamaan maakorkoa, niin myöskin kaikki ne syyt, jotka edis-
tyvissä yhteiskuntaoloissa aikaansaavat työn tuotteliaisuuden
lisäystä, pyrkivät nostamaan maakorkoa, vaan eivät työpalkkoja
eikä kapitaalikorkoa. Lisääntynyt varain tuotanto menee kor-
keamman maakoron muodossa lopultakin maanomistajille, ja
vaikka siihen aikaan, jolloin jotakin teknillistä parannusta pan-
naan käytäntöön, saattaakin olla hyötyä joillekuille henkilöille,
jotka eivät ole maanomistajia, ja melkoinen osuus lisääntyneistä
tuloista pysähtyisi heidän käsiinsä, niin siitä huolimatta ei näissä
parannuksissa ole mitään sellaista, joka yleensä pyrkisi varaa-
maan myös työlle ja kapitaalille suurempia tuloja.

On kuitenkin vielä olemassa tähän asti mainitsematon
seikka, joka on huomioon otettava, jos mieli päästä täydellisesti
perille aineellisen edistyksen vaikutuksesta varallisuuden jakautu-
miseen.

Tämä huomattava seikka on ne varmat laskut, joita teh-
dään maan arvon jatkuvaa kohoamista odotettaessa, jotka laskut
perustuvat siihen, että kaikissa edistysmaissa maakorko yhtä-
mittaa nousee, mikä johtaa maan ennakko-ostoihin ja myynti-
hinnan pitämiseen korkeampana kuin se luonnostaan olisi.

Tähän asti olemme otaksuneet, kuten maakorkoteoriaa
käsiteltäessä tavallisesti tehdään, että viljelyksen todenperäinen
raja aina pitää yhtä niiden rajojen kanssa, joita voisi sanoa
viljelyksen välttämättömiksi rajoiksi, eli että viljelys vasta silloin
suuntautuu vähemmän tuottaviin kohtiin, kun tämä tulee välttä-
mättömäksi senvuoksi, että luonnon edut tuottavammilla pai-
koilla jo ovat täydellisesti nautintoon otetut.

Asianlaita lienee tällainen paikallaan pysyvissä taikka hyvin
hitaasti edistyvissä maissa, mutta vilkkaasti edistyvissä maissa,
missä nopea ja keskeytymätön maakoron nouseminen tekee&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>g60tljnct0gh11v6tym55yayesvxtxp</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/251</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25352</id>
    <revision>
      <id>128809</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:26:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mahdolliseksi varmoja laskuja sen vastaisestakin nousemisesta, on asianlaita toinen. Sellaisissa maissa herättävät varmat toiveet vastaisista hinnan ylennyksistä liittoutumisia maanomistajien kes- ken, mikä johtaa siihen, että hyvät maat jätetään viljelemättä, joten viljelysraja siirtyy vielä huonommille maille kuin luonnon- omaisesti olisi pakkokaan.  Tämän syyn täytyy olla vaikuttamassa jossain määrin kai- kissakin sivistysmaissa, vaikka se kyllä sellaisi...</comment>
      <origin>128809</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2186" sha1="8v0yvx132wpqw8diksrkfnmi7ehcng5" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;mahdolliseksi varmoja laskuja sen vastaisestakin nousemisesta, on
asianlaita toinen. Sellaisissa maissa herättävät varmat toiveet
vastaisista hinnan ylennyksistä liittoutumisia maanomistajien kes-
ken, mikä johtaa siihen, että hyvät maat jätetään viljelemättä,
joten viljelysraja siirtyy vielä huonommille maille kuin luonnon-
omaisesti olisi pakkokaan.

Tämän syyn täytyy olla vaikuttamassa jossain määrin kai-
kissakin sivistysmaissa, vaikka se kyllä sellaisissa maissa kuin
Englanti, missä arentijärjestelmä on maanviljelyksen alalla val-
litsevana, kaiketi ilmenee enemmän maan myyntihinnassa kuin
viljelyksen rajassa tai todellisessa maakorossa. Mutta maissa
semmoisissa kuin Yhdysvallat, missä maanviljelijät tavallisesti
tahtovat mielellään olla myös maanomistajia, ja missä suunnat-
tomia maa-aloja on viljelykseen vapaasti saatavissa, vaikuttaa
se tavattomalla voimalla.

Sen alan äärettömyys, jolle Yhdysvaltain väestö on levin-
neenä, on tähän todistuksena. Jos joku lähtee itärannikolta liik-
keelle viljelysrajaa hakemaan, missä hän tarvitsematta maakorkoa
maksaa saisi maata, on hänen asemansa sama kuin sen miehen,
joka ui virran yli vettä itsellensä noutaakseen; hänen on mat-
kaaminen yli pitkien taivalten, jotka ovat vaan puoleksi viljel-
tyjä, hänen on sivuuttaminen suuria aloja aivan koskematonta
maata, ennenkuin hän pääsee siihen, missä maata voi saada
maakorkoa maksamatta s. o. ainoastaan haltuun-ottamisella eli
anastuksella. Odottaessaan vastaista maan arvon nousua ovat
ihmiset ostaneet noita käyttämättömiä maa-aloja, ja näiden las-
kujen vuoksi täytyy nyt hänen etsiä viljelysrajaa paljon kauem-
paa kuin muuten olisi tarvinnut. Ja kun hän vihdoin asettuu
johonkin paikkaan, niin on hänkin ottava haltuunsa enemmän
maata kuin hän tarvitsee, siinä toivossa, että se piankin on
saava arvonsa, ja nünpä hänen jälkeisensä maanhakijat tulevat
vuorostaan työnnetyiksi kauemmas kuin tuotannon tarve olisi
vaatinut, viljelysrajan siirtyessä kohtiin, jotka ovat vieläkin huo-
nommin antavia, koska ovat vielä kauempana.

Sama seikka on huomattavissa jokaisessa nopeasti kasva-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>8v0yvx132wpqw8diksrkfnmi7ehcng5</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/252</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25353</id>
    <revision>
      <id>128810</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:26:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vassa kaupungissa. Jos paremmanlaatuista maata, sen asemaan nähden, aina täydellisesti käytettäisiin ennenkuin ryhdyttäisiin huonompaan maahan, niin kaupungin laajetessa ei jäisi yksikään paikka asumattomaksi, emme liioin saisi nähdä kurjia hökkeleitä rikkaiden rakennusten keskellä. Noita tontteja (usein kylläkin arvokkaita) ei lasketa käytäntöön, tai lasketaan ainoastaan osit- tain, koska niiden omistajat eivät omin neuvoin pysty tai eivät tunne halua rak...</comment>
      <origin>128810</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2234" sha1="ei60lv0w98ayhipx5k27qnvvpest1ra" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;vassa kaupungissa. Jos paremmanlaatuista maata, sen asemaan
nähden, aina täydellisesti käytettäisiin ennenkuin ryhdyttäisiin
huonompaan maahan, niin kaupungin laajetessa ei jäisi yksikään
paikka asumattomaksi, emme liioin saisi nähdä kurjia hökkeleitä
rikkaiden rakennusten keskellä. Noita tontteja (usein kylläkin
arvokkaita) ei lasketa käytäntöön, tai lasketaan ainoastaan osit-
tain, koska niiden omistajat eivät omin neuvoin pysty tai eivät
tunne halua rakennuttamaan, vaan pitävät parempana odottaa
maan arvon nousemista ja sen vuoksi panevat tonteilleen pa-
remman hinnan, kuin minkä voisivat saada niiltä, jotka sillä
hetkellä olisivat halukkaat rakennuttamaan. Mutta seurauksena
siitä, ettei näille maa-aloille rakenneta tai rakennetaan ainoastaan
vähän, verraten siihen mitä niille voisi rakentaa, tulevat kau-
pungin rajat työnnetyiksi yhä kauemmas sen keskuksesta.

Ja kun tulemme kasvavan kaupungin rajamaille nimit-
täin todelliselle rakennusrajalle, joka vastaa viljelysrajaa maan-
viljelyksessä, niin emme löydä mitään maata, joka olisi myy-
tävänä maanviljelys-arvoonsa, niinkuin sitä löytyisi, jos maakorko
tulisi määrätyksi yksinkertaisesti vaan nykyisten vaatimusten mu-
kaan; sen sijaan huomaisimme, että maa on kaukana ulkopuo-
lella kaupunkia jo saanut tulevaisuuden laskuihin perustuvan
korkeamman arvonsa, koska odotetaan, että maa kerran tulee
käytetyksi kaupunginmaana; näin ollen, päästäkseen ostamaan
sellaista maata, jonka hinta ei perustu kaupunkilaiseen maa-
korkoon, on painautuminen kauas ulkopuolelle käytettyjen kau-
punginmaitten todellisia rajoja.

Tai mainitaksemme toisen tapauksen, jommoisista varmaan
on kaikkialla esimerkkejä tavattavissa. Marinin kreivikunnassa,
jonne on hyvä pääsy San Fransiskosta, on säilynyt kaunis palsta
honkametsää. Luonnollisen järjestyksen mukaan olisi tämä ollut.
ensin käytettävä, ennenkuin San Fransiskon rakennusainetarpeiden
tyydyttämiseksi olisi käyty käsiksi paljon kauempana oleviin
honkametsiin. Mutta siitä huolimatta on palsta saanut jäädä
koskemattomaksi, ja monen peninkulman takaa kaadettuja tukkia
kuljetetaan joka päivä tämän metsäpalstan ohitse, koska sen&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>ei60lv0w98ayhipx5k27qnvvpest1ra</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/253</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25354</id>
    <revision>
      <id>128811</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:26:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: omistaja pitää itselleen edullisempana saada vastaisuudessa siitä korkeampaa hintaa. Kun tämä metsä näin ei tule kulutuksen alaiseksi, on rakennusaineiden tuotantorajojen pakostakin siirty- minen yhä kauemmas kummallekin suunnalle pitkin niemen ran- toja. Tunnettu on myös, että monet runsaat, yksityisten omis- tamat malmikerrokset usein jätetään liikuttamatta, silloin kuin paljon köyhemmät kerrokset kylläkin joutuvat louhinnan alai- siksi. Unionin uusimmissa...</comment>
      <origin>128811</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2248" sha1="eybfrg26r588akzyxejdt127tw0m9sd" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;omistaja pitää itselleen edullisempana saada vastaisuudessa siitä
korkeampaa hintaa. Kun tämä metsä näin ei tule kulutuksen
alaiseksi, on rakennusaineiden tuotantorajojen pakostakin siirty-
minen yhä kauemmas kummallekin suunnalle pitkin niemen ran-
toja. Tunnettu on myös, että monet runsaat, yksityisten omis-
tamat malmikerrokset usein jätetään liikuttamatta, silloin kuin
paljon köyhemmät kerrokset kylläkin joutuvat louhinnan alai-
siksi. Unionin uusimmissa valtioissa voi tuhkatiheään tavata
henkilöitä, joita sanotaan nimellä „maaköyhät“ (land poor),
koska he pysyvät köyhinä, jopa suoraan puutteenkin alaisina,
kun itsepäisesti pitävät hallussaan maata, jota eivät pysty käyt-
tämään, mutta vaativat siitä sellaista hintaa, jota ei kukaan muu
voi tappiota kärsimättä siitä maksaa.

Palatkaamme nyt takasin edellisessä luvussa esitettyyn
selontekoon. Viljelysrajan ulottuessa 20:llä merkittyyn kohtaan
otaksumme tuotantovoimissa tapahtuvan sellaisen lisäyksen, että
sama tulos on saavutettavissa kymmenesosaa vähemmällä työllä.
Ennen sanottujen syiden nojalla on nyt tuotantorajan luvun las-
keutuminen, ja jos se pysähtyy 18:aan, niin jäävät työn ja ka-
pitaalin tulot entiselleen, kuten tuotantorajan ollessa merkittynä
20:llä. Onko tuotantorajan laskeutuminen 18:aan vai vielä alem-
mas, riippuu tuottavuustasosta (kuten olen sen nimittänyt), joka
tavallisissa oloissa on 20:n ja 18:n välillä. Mutta jos on var-
muudella odotettavissa maakoron yhä jatkuva nouseminen ja
omistajat sen johdosta vaativat maakorkoa 20:llä merkitystä
maanlaadusta 3, 19:llä merkitystä 2, ja 18:lla merkitystä 1, ja
jos he mieluummin jättävät nuo alueet viljelemättömiksi kuin
suostuvat vaatimuksiansa alentamaan, niin voi tuotteliaisuus pai-
nua niin alhaalle, että viljelysrajan täytyy laskeutua 17:ään jopa
vielä siitäkin alemmas; ja näin ollen tulisivat työmiehet, työn
tulokkuuden kasvamisen johdosta, saamaan entistä pienemmän
palkan, jonka ohella kapitaalikorko niinikään painuisi vastaa-
vassa määrässä. Maakorko yksin nousisi, ja vielä suuremmassa
suhteessa kuin tuotantovoima oli kasvanut.

Tämmöisten keinottelevien maakauppojen vaikutus maa-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>eybfrg26r588akzyxejdt127tw0m9sd</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/254</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25355</id>
    <revision>
      <id>128812</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:27:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: koron nousemiseen on tärkeä tosiseikka, jota ei käy sivuutta- minen missään täydellisessä varallisuuden jakautumisen teoriassa, joko me sitten sanomme sitä tuotannon rajan keinotekoiseksi laa- jentamiseksi taikka maakorkolinjan siirtymiseksi viljelysrajan ulko- puolelle. Se on kaikissa tapauksissa voimaa, joka, aineellisesta edistyksestä kehittyneenä, alituisesti tarkottaa nostaa maakorkoa suuremmassa verrannollisuus-suhteessa kuin edistys enentää tuo- tanto...</comment>
      <origin>128812</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2213" sha1="l2eh499zt3cpgjou6hdtd0ikcnv6gi6" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;koron nousemiseen on tärkeä tosiseikka, jota ei käy sivuutta-
minen missään täydellisessä varallisuuden jakautumisen teoriassa,
joko me sitten sanomme sitä tuotannon rajan keinotekoiseksi laa-
jentamiseksi taikka maakorkolinjan siirtymiseksi viljelysrajan ulko-
puolelle. Se on kaikissa tapauksissa voimaa, joka, aineellisesta
edistyksestä kehittyneenä, alituisesti tarkottaa nostaa maakorkoa
suuremmassa verrannollisuus-suhteessa kuin edistys enentää tuo-
tantoa, ja joka senvuoksi keskeytymättä pyrkii, mikäli aineellinen
edistys saa vauhtia ja tuotantovoima kasvaa, alentamaun työ-
palkkoja, eikä ainoastaan suhteellisesti, vaan suoranaisestikin.
Tämä kasvava voima, vaikuttaen, erityisellä ponnella uusissa
maissa, synnyttää niissä vanhojen maiden yhteiskunnallisia tau-
teja, jotka ovat siellä aivan ennenaikaisia; se synnyttää maan-
kuljeksijoita hedelmällisillä, vielä viljelemättömillä kedoilla ja
vaivaisia vasta puoleksi viljellyillä mailla.

Sanalla sanoen, yleinen ja alituinen maan arvon kohoa-
minen edistyvässä yhteiskunnassa synnyttää tavarain hinnassa
ehdottomasti sellaista ylimääräistä ylenemisen taipumusta, jota
voidaan havaita milloin joku yleinen ja pysyväinen syy vai-
kuttaa hintain säännöllistä kohoamista.

Niinkuin paperirahan nopeassa alenemisessa Etelävaltojen
Liiton viime aikoina se seikka, että edellisenä päivänä ostettu
tavara voitiin myydä seuraavana päivänä kalliimmasta, vaikutti
sen, että tavarain hinta kohosi vielä nopeammin kuin paperi-
rahan arvo aleni, samoin vaikuttaa tuo alituinen maa-arvojen
kohoaminen, minkä aineellinen edistys synnyttää, sen, että tuo
kohoaminen tapahtuu sitäkin nopeammin. Tällaisen lisäsyyn
näemme täydessä vaikutuksessaan siinä maakauppa-kiihkossa,
mikä on havaittavana uusien maiden joutuessa anastuksen alai-
siksi; mutta vaikka nämä ovat vaan satunnaisia poikkeusilmiöitä,
on kuitenkin kieltämätöntä, että sama syy alituisesti, enemmällä
tai vähemmällä voimalla, vaikuttaa kaikissa edistyksenalaisissa
yhteiskunnissa.

Se syy, joka rajottaa keinottelua tavarakaupassa, nimit-
täin kohoavan hinnan taipumus herättämään tarjonnan vilkastu-&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>l2eh499zt3cpgjou6hdtd0ikcnv6gi6</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/255</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25356</id>
    <revision>
      <id>128813</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:27:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mista, ei voi estää maan arvon kohottamisen keinottelua, kos- kapa maa edustaa pysyväistä määrää, joka ihmistoimesta ei ota lisääntyäkseen tai vähetäkseen; siitä huolimatta on kuitenkin olemassa rajansa maankin hinnalla, nimittäin sen vähimmän määrän vuoksi, minkä työ ja kapitaali osalleen vaatii suostuak- seen tuotantoon antautumaan. Jos olisi mahdollista aina alentaa palkkaa, kunnės siitä ei olisi mitään jälellä, silloin olisi myös mahdollista a...</comment>
      <origin>128813</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1404" sha1="9fgnif4rgk6r79vvys411a5h36ld7a4" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;mista, ei voi estää maan arvon kohottamisen keinottelua, kos-
kapa maa edustaa pysyväistä määrää, joka ihmistoimesta ei ota
lisääntyäkseen tai vähetäkseen; siitä huolimatta on kuitenkin
olemassa rajansa maankin hinnalla, nimittäin sen vähimmän
määrän vuoksi, minkä työ ja kapitaali osalleen vaatii suostuak-
seen tuotantoon antautumaan. Jos olisi mahdollista aina alentaa
palkkaa, kunnės siitä ei olisi mitään jälellä, silloin olisi myös
mahdollista aina korottaa maakorkoa, kunnes se nielisi koko
tuotteen. Kun palkkaa ei kuitenkaan voi pitemmäksi ajaksi
alentaa vähemmäksi sitä määrää, millä työmiehet voivat tulla
toimeen ja lisääntyä, eikä liioin kapitaalia alemmaksi sitä mää-
rää, että se suostuu tuotantoa avustamaan, niin on siis sittenkin
olemassa raja, joka ehkäisee maakoron keinottelemista rajatto-
muuteen. Senvuoksi ei keinottelulla, niissä maissa, joissa työ-
palkat ja korkokanta jo ovat vähintä määräänsä lähellä, ole
enää samaa mahdollisuutta maakorkoa nostamaan, kuin maissa,
joissa ne ovat paljon korkeammat. Että kaikissa edistysmaissa
keinottelun nostama maakorko alituisesti pyrkii käymään senkin
rajan yli, missä tuotanto jo rupeaa pysähtymään, sen todistavat
ymmärtääkseni nuo alinomaa uudistuvat teolliset ahdingot,
seikka, jonka otamme seuraavassa kirjassa lähemmän tarkastelun
alaiseksi.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>9fgnif4rgk6r79vvys411a5h36ld7a4</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/257</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25357</id>
    <revision>
      <id>128814</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:27:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ahdinkoihin, joiden alaiseksi jokainen sivistysmaa ja kaikki sivis- tysmaat yhteisesti näyttävät yhä enemmän joutuvan.  En tällä tahdo saada sanotuksi, ettei siihen olisi muita- kin vaikuttavia ja lähempänä olevia syitä. Yhä mutkikkaam- maksi käyvä tuotannon koneisto ja sen eri osien riippuvaisuus toinen toisestaan, mikä vaikuttaa, että jokainen töytäys tai sulku, joka sitä jossakin yhdessä kohden kohtaa, kertautuu yhä laa- jemmissa piireissä; se suuri p...</comment>
      <origin>128814</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2231" sha1="6380isibsfovhnuqhwk3zan24p33a14" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;ahdinkoihin, joiden alaiseksi jokainen sivistysmaa ja kaikki sivis-
tysmaat yhteisesti näyttävät yhä enemmän joutuvan.

En tällä tahdo saada sanotuksi, ettei siihen olisi muita-
kin vaikuttavia ja lähempänä olevia syitä. Yhä mutkikkaam-
maksi käyvä tuotannon koneisto ja sen eri osien riippuvaisuus
toinen toisestaan, mikä vaikuttaa, että jokainen töytäys tai sulku,
joka sitä jossakin yhdessä kohden kohtaa, kertautuu yhä laa-
jemmissa piireissä; se suuri puutteellisuus, joka vaivaa kaikkia
rahakantoja, että nimittäin rahat voivat vähetä liikkeestä juuri
sinä hetkenä jolloin niitä siinä enin kaivattaisiin; hämmästyttävä
epävakaisuus kauppa uoton määrissä, sen yksinkertaisimmissa
muodoissa, mikä luotto kuitenkin esiintyy paljon suuremmassa
määrässä kuin minkäänlaiset rahat vaihdon välittäjänä tai kan-
nattajana; suojelustullit, jotka asettavat keinotekoisia esteitä tuo-
tantovoimien vapaalle kehittymiselle, ja kaikki muut tämän-
tapaiset syyt ovat epäilemättä koko lailla vaikuttaneet niin sanot-
tujen „kovien aikain&quot; synnyttämiseen ja pitkittämiseen. Mutta
sekä teoreetisista tutkimuksista että havainnollisten ilmiöiden
perustuksella käy epäilemättömästi ilmi, että alkuperäinen suuri
syy on haettava keinottelun kautta aikaansaadusta maa-arvon
nostamisesta.

Edellisessä luvussa olen osottanut tämän keinottelun avulla
nostetun maa-arvon pyrkivän pakottamaan viljelys- tai tuotanto-
rajaa ulommas sen luonnollisia ääriä ja siten pakottavan työn
ja kapitaalin tyytymään vähempään tuloon tai (mikä on näiden
ainoa vastaķeino) lakkauttamaan tuotantoa. On aivan luonnol-
lista, että työ ja kapitaali tekevät vastarintaa sille palkan ja
kapitaalikoron alenemiselle, joka on seuraus keinottelun aikaan-
saamasta maakoron nousemisesta; ne saa siihen jo pelkkä itsensä-
säilyttämisen-vaistokin, sillä on alemassa muuan korvauksen vä-
hinmäärä, jonka alapuolella työtä ei voi tehdä ja kapitaalia ei
voi ylläpitää. Tuostapa maakeinottelusta siis voimmekin johtaa
kaikki ne ilmiöt, jotka ovat ajoittain uudistuvien teollisten ah-
dinkojen tunnusmerkkinä.

Ajatelkaamme jotakin edistysmaata, jossa väkiluku on&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>6380isibsfovhnuqhwk3zan24p33a14</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/258</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25358</id>
    <revision>
      <id>128815</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:55:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jossa tehdään keksintöjä keksintöjen perästä ja maan hinta siis lakkaamatta kohoaa. Tämä jatkuva maan arvon kohoaminen antaa luonnollisesti aihetta keinotteluihin vastaisen hintain kohoamisen toivossa; ja niinpä maan arvot pingotetaan yli sen kohdan, missä työ ja. kapitaali, vallitseviin oloihin nähden, voi saada tavallisen tulonsa. Tuotanto alkaa senvuoksi pysähtyä. Ei niin, että suoranainen tuotannon vähe- neminen olisi välttamätöntä tai edes luultavaak...</comment>
      <origin>128815</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2150" sha1="16yym8pgtl9y75jlq9thcena5gmm2dz" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;jossa tehdään keksintöjä keksintöjen perästä
ja maan hinta siis lakkaamatta kohoaa. Tämä jatkuva maan
arvon kohoaminen antaa luonnollisesti aihetta keinotteluihin
vastaisen hintain kohoamisen toivossa; ja niinpä maan arvot
pingotetaan yli sen kohdan, missä työ ja. kapitaali, vallitseviin
oloihin nähden, voi saada tavallisen tulonsa. Tuotanto alkaa
senvuoksi pysähtyä. Ei niin, että suoranainen tuotannon vähe-
neminen olisi välttamätöntä tai edes luultavaakaan; mutta syn-
tyy tila, mikä edistysmaassa olisi samaa kuin paikallaan pysy-
vässä maassa suoranainen tuotannon vähennys: tuotanto lakkaa
enentymästä luonnollisessa määrässään seurauksena siitä, että
lisääntyneiden työvoimain ja kapitaalin on mahdoton löytää
tointa tavallista korvausta vastaan.

Tämä tuotannon pysähtyminen muutamilla tahoilla vai-
kuttaa ehdottomasti muuallakin teollisuuden verkossa kysynnän
vähentymistä, joten sielläkin tuotanto laimenee; ja laimennus
leviää näin teollisuuden ja kaupan kaikkiin haaroihin, joka pai-
kassa horjuttaen tuotannon ja vaihtoliikkeen keskinäistä tasa-
painoa ja johtaen ilmiöihin, jotka tulevat näyttämään milloin
liikatuotannon milloin liikakulutuksen seuraukseksi, aina sen
mukaan miltä kannalta niitä tarkastelee.

Näin syntyneen liikepysähdyksen tila tulee jatkumaan siksi
1) kunnes keinottelun aikaansaama maakoron kasvaminen lak-
kaa, 2) kunnes työn tuottavuuden enentyminen, joka riippuu
väestön kasvamisesta ja teknillisistä eduista, saa aikaan sen, että
maakoron luonnollinen määrä saavuttaa keinottelun luoman mää-
rän, tai 3) kunnes kapitaali ja työ suostuvat tuotantoon vähem-
mästä korvauksesta. Otaksuttavinta kuitenkin on, että kaikki
nämä kolme syytä tulee yhdessä vaikuttamaan uuden tasapainon
syntymistä, jossa kaikki tuotantovoimat jälleen saavat merkityk-
sensä, ja silloin alkaa taas toimeliaisuuden aika; tämän vilkas-
tumisen seurauksena on oleva, että maakorko jälleen alkaa
kohota, uudestaan ilmaantuu keinoteltua maakoron nousemista,
uudestaan tuotannon pysähtymistä ja näin uudestaan toistuvat
samat ilmiöt.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>16yym8pgtl9y75jlq9thcena5gmm2dz</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/259</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25359</id>
    <revision>
      <id>128816</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:55:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Nykyiselle sivistykselle ominaisen erinomaisesti kehittyneen ja mutkikkaan tuotannon vallitessa, ja kun päälliseksi ei ole olemassa enää teollisessa suhteessa erillään olevia, toisistaan riippumattomia maita, vaan maantieteellisesti ja valtiolliseti ero- tetut valtiot monella tavalla ja eri määrissä sekottuvat ja nive- löityvät toisiinsa teollisilla järjestöillään, ei ole enää niin selvästi ja varmasti nähtävänä syiden ja vaikutusten yhteyttä kuin olisi...</comment>
      <origin>128816</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2319" sha1="djplchjx4hbmaqkiv47n5zju3c0kvzl" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Nykyiselle sivistykselle ominaisen erinomaisesti kehittyneen
ja mutkikkaan tuotannon vallitessa, ja kun päälliseksi ei ole
olemassa enää teollisessa suhteessa erillään olevia, toisistaan
riippumattomia maita, vaan maantieteellisesti ja valtiolliseti ero-
tetut valtiot monella tavalla ja eri määrissä sekottuvat ja nive-
löityvät toisiinsa teollisilla järjestöillään, ei ole enää niin selvästi
ja varmasti nähtävänä syiden ja vaikutusten yhteyttä kuin olisi
yksinkertaisemmissa oloissa, sellaisessa yhteiskunnassa, joka muo-
dostaisi täydellisen, itseensä suljetun taloudellisen kokonaisuuden.
Siitä huolimatta näemme, että nuo vilkastuvan toimeliaisuuden
ja väsähtyvän laimenemisen vaihtelemiset ovat täydessä sopu-
soinnussa niiden johtopäätöksien kanssa, jotka teimme keinot-
telun aikaansaamaan maakoron nousemiseen nähden.

Deduktioni siis osottaa, että todelliset ilmiöt ovat seu-
rauksia ennakolta otaksutusta periaatteesta. Päinvastaisesti me-
netellen on yhtä helppo löytää tuo periaate induktionin teitse,
eli johtua siihen perustumalla kokemuksen vahvistamiin ilmiöihin.

Näiden pysähdysten edellä käy aina toimeliaisuuden ja
yritteliäisyyden ajat, ja tuon yhteyden olemassaolo myönnetään-
kin joka taholta, niin että pysähtymistä pidetään luonnollisena
taantumuksena liiallisen yritteliäisyyden jälkeen, aivan samoin
kuin aamuinen päänkipu on yöllä vietettyjen ilojuhlien seurauk-
sena. Mutta siihen tapaan nähden, millä pysähdys johtuu kei-
nottelusta, jakaantuvat mielipiteet kahteen luokkaan eli kouluun,
mikäli voimme päättää kummallakin puolen Atlantia tehdyistä
yrityksistä selittää nykyistä teollista ahdinkotilaa.

Toinen kouluista vakuuttaa, että keinottelu synnyttää
lamausta liikatuotannon vuoksi, ja viittaa tavaroilla täyttynei-
hin varastohuoneisiin, myymättä jäävään kauppatavaraan, jolle ei
saada hintaa, suljettuihin tai puolella voimalla toimiviin tehtai-
hin, jätettyihin vuorikaivoksiin ja teloilleen nostettuihin höyry-
laivoihin, rahoihin, jotka toimettomina makaavat pankkien hol-
veissa ja työttömyyteen ja kärsimyksiin tuomittuihin työmies-
laumoihin. Näihin seikkoihin viitataan siinä mielessä, että tuo-
tanto muka on siis yli tarpeiden noussut, ja lausutaan sitäpaitsi&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>djplchjx4hbmaqkiv47n5zju3c0kvzl</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/260</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25360</id>
    <revision>
      <id>128817</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:57:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: arveluja, että liike on vilkastuva niin pian kuin sota-aika alkaa, jolloin hallitus esiintyy valtavana tavaran kuluttajana ja ottaa markkinoihin osaa, kuten esimerkiksi sisällisen sodan aikana Yhdysvalloissa tai Napoleonia vastaan käydyn sodan aikana Englannissa.  Toinen koulu väittää, että keinottelu on synnyttänyt la- mausta liikakulutuksen vuoksi; ja sekin koulu viittaa yli äyräit- tensä täyttyneihin varastohuoneisiin, ruostuviin laivoihin, suljet- tuihin...</comment>
      <origin>128817</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2193" sha1="0eawqjvqp3le8sdyy2qz6u3kpm30bkg" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;arveluja, että liike on vilkastuva niin pian kuin sota-aika alkaa,
jolloin hallitus esiintyy valtavana tavaran kuluttajana ja ottaa
markkinoihin osaa, kuten esimerkiksi sisällisen sodan aikana
Yhdysvalloissa tai Napoleonia vastaan käydyn sodan aikana
Englannissa.

Toinen koulu väittää, että keinottelu on synnyttänyt la-
mausta liikakulutuksen vuoksi; ja sekin koulu viittaa yli äyräit-
tensä täyttyneihin varastohuoneisiin, ruostuviin laivoihin, suljet-
tuihin tehtaisiin ja työttömiin työläisiin
tahtoen todistaa
kysynnän vilkkauden laimenneen sen johdosta, että kansa, joka
- valheellisen ylellisyyden vuoksi oli ruvennut tuhlailevaksi, on elä-
nyt yli varojensa ja nyt on pakotettuna vähentämään meno-
jansa s. o. kuluttamaan vähemmän varoja. Sitäpaitsi viita-
taan siihen suunnattomaan varain kulutukseen, jota sodat, kan-
nattamattomat rautatierakennukset, vararikon partaalla oleville
hallituksille annetut lainat saavat aikaan, ollen tuhlauksia, jotka
eivät ehkä heti tunnu niinkuin ei tavallinenkaan tuhlaaja
heti tunne rikkautensa vähennystä, mutta kuitenkin ovat
sittemmin korvattavat vastaavalla kulutuksen rajottamisella.

Molemmat näistä teorioista lausuvat nähtävästi erään puo-
len yleisestä totuudesta, mutta ilmeistä on, ettei niistä kumpi-
kaan edusta koko totuutta. Kumpikin on yhtä riittämätön
tyydyttävästi selittämään kysymyksessä olevia ilmiöitä.

Sillä kuinka voisi liikatuotannosta olla kysymystä siellä,
missä ihmisten suuri enemmistö tarvitsee enemmän varallisuutta
kuin mitä on saatavissa, ja kun ihmiset ovat valmiit varalli-
suutta saadakseen antamaan sitä, mikä on kaiken varallisuuden
pohja ja aines, nimittäin työtä? Ja kuinka toiselta puolen voi
olla kysymystä liikakulutuksesta siellä, missä tuotantokoneisto jou-
tuu rappiolle ja tuottajat ovat tuomitut pakolliseen työttömyyteen?

Kun runsaamman kulutuksen halua seuraa aina runsaam-
man tuottamisen halu ja kyky, niin pysähdys teollisuuden ja
kaupan alalla ei voi johtua liikatuotannosta eikä liikakulutuk
sesta. Vika on nähtävästi siinä, että tuotanto ja kulutus eivät
voi vastata ja tyydyttää toinen toistaan.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>0eawqjvqp3le8sdyy2qz6u3kpm30bkg</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/261</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25361</id>
    <revision>
      <id>128818</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:58:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mistä johtuu tämä kyvyttömyys? On selvää, ja kaikki sen tunnustavatkin, että se johtuu keinottelusta. Mutta minkä kaltaisesta keinottelusta?  Tietenkään ei keinottelusta niillä tavaroilla, jotka ovat työn tuotteita maanviljelys- tai vuorikaivos- tai tehdastuot- teilla; sillä sellaisen keinottelun vaikutus on (mikä tavallisissa oppikirjoissa on todistettu tarpeeksi selvästi, jotta nyt olisi pakko mitään lisäesimerkkejä luetella) yksinkertaisesti vaan se, ett...</comment>
      <origin>128818</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2156" sha1="qqtnq2b5y7uzpnbdbsja46q5mmhes01" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Mistä johtuu tämä kyvyttömyys? On selvää, ja kaikki sen
tunnustavatkin, että se johtuu keinottelusta. Mutta minkä
kaltaisesta keinottelusta?

Tietenkään ei keinottelusta niillä tavaroilla, jotka ovat
työn tuotteita
maanviljelys- tai vuorikaivos- tai tehdastuot-
teilla; sillä sellaisen keinottelun vaikutus on (mikä tavallisissa
oppikirjoissa on todistettu tarpeeksi selvästi, jotta nyt olisi pakko
mitään lisäesimerkkejä luetella) yksinkertaisesti vaan se, että
tarjonta ja kysyntä tulevat tasapainoon ja että tuotannon ja ku-
lutuksen välillä oleva vuorovaikutus vakiintuu aivan kuin koneen
liike vauhtipyörästä.

Näin ollen, jos siis keinottelu on syynä näihin teollisiin
pysähdyksiin, täytyy keinottelun koskea esineitä, jotka eivät ole
työn tuotteita, mutta jotka sittenkin ovat välttämättömiä, jotta
työtä voisi panna varallisuuden tuottamiseen keinottelun täy-
tyy koskea esineitä, jotka ovat määrälleen pysyväistä laatua,
sanalla sanoen, sen täytyy koskea maata.

Että maakeinottelu todella on varsinainen syy teollisiin
ahdinkoihin, on ilmeistä ainakin Yhdysvaltoihin nähden. Teol-
lisuusliikkeen vilkastumisen aikoina kohosivat maan arvot vähi-
tellen yhtämittaisesti, kunnes syntyi keinottelua, mikä alkoi nostaa
hintoja suurin askelin. Tämän jälkeen syntyi säännöllisesti työn
sulkuja tuotannossa ynnä sen seuralaisena kysynnän laimenemista,
joka tavallisesti toi mukanaan vararikkoja kauppaliikkeissä; sitten
seurasi vihdoin jonkinlainen seisahduksen aika, jolloin tasapaino
hitaasti jälleen toteutui, mutta kohta jälleen alkaakseen saman
kiertokulkunsa. Tämmöistä asiain kulkua voi panna merkille
kaikkialla sivistysmaailmassa. Ylenmääräisen teollisen vilkkauden
jälkeen seuraa aina maa-arvojen luonnoton, keinoteltu nousemi-
nen, jonka jälkeen alkaa näkyä laimenevan tuotannon oireita.
Nämä vaikuttavat tavallisesti ensin, että uusien maa-alojen ky-
syntä äkisti pysähtyy juuri silloin kuin maa-arvon nousu on
päässyt korkeimmilleen.

Tosiseikkoja tarkastellen huomaa, että tuo todella on oikea
selitys näihin jaksottaisiin ahdinkotiloihin.&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>qqtnq2b5y7uzpnbdbsja46q5mmhes01</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/262</title>
    <ns>250</ns>
    <id>25362</id>
    <revision>
      <id>128819</id>
      <timestamp>2026-04-05T11:58:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Johshh</username>
        <id>7452</id>
      </contributor>
      <comment>/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Älkäämme unohtako, että kaikki kauppa on tavarain vaih- toa tavaroihin, ja näin ollen on kysynnän lakkaaminen muuta- miin tavaroihin nähden, mikä on aḥdinkotilan tunnusmerkkinä, oikeastaan samaa kuin pysähdys toisten tavarain tarjonnassa. Se seikka, että kauppiaat näkevät tavaransa ja tehtailijat tilauksensa vähenevän, vaikka ne tavarat, joita he kauppaavat tai helposti voivat valmistaa, ovat alituisesti tarvittavia esineitä, osottaa yksin- kertaisesti sen,...</comment>
      <origin>128819</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2260" sha1="40bsq1ox0eu98l27qu24jy0c0l04ffh" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;1&quot; user=&quot;Johshh&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;Älkäämme unohtako, että kaikki kauppa on tavarain vaih-
toa tavaroihin, ja näin ollen on kysynnän lakkaaminen muuta-
miin tavaroihin nähden, mikä on aḥdinkotilan tunnusmerkkinä,
oikeastaan samaa kuin pysähdys toisten tavarain tarjonnassa. Se
seikka, että kauppiaat näkevät tavaransa ja tehtailijat tilauksensa
vähenevän, vaikka ne tavarat, joita he kauppaavat tai helposti
voivat valmistaa, ovat alituisesti tarvittavia esineitä, osottaa yksin-
kertaisesti sen, että toisten esineiden tarjonta on vähentynyt,
joita kaupassa olisi niiden sijaan annettu. Jokapäiväisessä pu-
heessa sanomme: „ostajilla ei ole rahaa“, tai „on huonot raha-
ajat&quot;; mutta näin sanoessamme unohdamme rahojen olevan
ainoastaan vaihdon välineitä. Se, mikä ostohaluisilta ihmisiltä
•todella puuttuu, ei ole rahaa, vaan tavaraa, jota voidaan ra-
haksi vaihtaa; ei ole siis puute rahoista&quot;, vaan eräistä erityi-
sistä tuotteista. Kysynnän väheneminen kuluttajien puolelta on
siis oikeastaan vaan tulos tuotannon vähentymisestä.

Sen saavat tehdaskaupungin kauppiaat hyvinkin tuntuvasti
kokea milloin tehtaat seisovat ja työmiehet ovat työttöminä.
Tuotannon pysähtyminen se on estänyt työmiehet tekemästä
haluamiaan ostoksia, ja se se siis vaikuttaa, että kappiaat vähen-
tyneen kysynnän vuoksi eivät pääse liian suurista varastoistaan,
joten tulevat pakotetuiksi erottamaan palveluksestaan kauppa-
apulaisiaan ja muuten vähentämään tarpeitaan. Myös sekin
kysynnän pysähtyminen (puhe on tässä tietysti yleisistä tapauk-
sista eikä sellaisista suhteellisista muutoksista kysynnässä kuin
esimerkiksi muodin vaihteluista), joka pani tehtailijan pulaan jät-
tämällä hänelle liian suuren varaston ja saattoi hänet erottamaan
työmiehiä, on samalla tavalla syntynyt. Jossakin, ehkä maail-
man toisessa päässä, on jokin pysähdys tuotannossa aikaansaa-
nut pysähdyksen kuluttajain kysynnässä. Kun kysyntä laimenee,
tarpeiden olematta tyydytettyinä, niin se osottaa, että tuotanto
on jossain tykertynyt.

Yleisö tarvitsee niitä tavaroita, joita tehtailija valmistaa,
yhtä hyvin kuin koskaan ennen; samoin myös työmiehet tar-
vitsevat niitä tavaroita, joita kauppiaalla on myytävänä; mutta&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>40bsq1ox0eu98l27qu24jy0c0l04ffh</sha1>
    </revision>
  </page>
</mediawiki>