Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.46.0-wmf.22 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 3 197 128641 128459 2026-04-04T16:25:28Z Pxos 1517 /* Silmälläpidettäväksi */ no linkki 128641 wikitext text/x-wiki h4n0gdbqzf0uf960j9dutk11ctdcset 2 5901 128765 121050 2026-04-04T22:20:15Z Pxos 1517 Lint-virheen (Bogus file options) korjaus. Virhe | |. 128765 wikitext text/x-wiki j19km2spexyjqrjhjgl6g1yb6ebxizs 0 7411 128762 126924 2026-04-04T22:16:46Z Pxos 1517 Lint-virheen (Bogus file options) korjaus. Virhe | |. 128762 wikitext text/x-wiki s94tt7pe8ao4k3bke4eqnoacnppr416 0 7566 128760 119960 2026-04-04T22:16:19Z Pxos 1517 Lint-virheen (Bogus file options) korjaus: (riht ---> right). 128760 wikitext text/x-wiki mi53g3i4k1mp79l7zuyrpl32vonira6 2 7858 128757 69273 2026-04-04T22:05:55Z Pxos 1517 Lint-virheen (Multi colon escape) korjaus. 128757 wikitext text/x-wiki nt29peyxopoun1vrbkephoor3cm7th6 128761 128757 2026-04-04T22:16:39Z OrbiliusMagister 347 128761 wikitext text/x-wiki t9qfmpjrfmk381r3u9v13k5ay0gnh0f 0 9479 128758 86494 2026-04-04T22:13:29Z Pxos 1517 Lint-virheen (Bogus file options) korjaus. Virhe | |. 128758 wikitext text/x-wiki apdp32j6fv9s0tmup6lfibncpjrkgb2 0 11591 128746 102252 2026-04-04T21:28:16Z Pxos 1517 Lint-virheen (Misnested tag with different rendering in HTML5 and HTML4) korjaus. 128746 wikitext text/x-wiki fjcaagzny10cz9yqbda3nanlz2gy7nb 0 12203 128748 103333 2026-04-04T21:29:02Z Pxos 1517 Lint-virheen (Misnested tag with different rendering in HTML5 and HTML4) korjaus. 128748 wikitext text/x-wiki 5n2m510advvebi8dqbb1n6p0plez50w 0 12360 128747 103327 2026-04-04T21:28:41Z Pxos 1517 Lint-virheen (Misnested tag with different rendering in HTML5 and HTML4) korjaus. 128747 wikitext text/x-wiki 7bmuojexixfqygif8abyso2jgr6eu3h 2 12859 128756 86525 2026-04-04T21:54:52Z Pxos 1517 Lint-virheen (Multi colon escape) korjaus. Poistetaan kaikki interwiki-linkit. 128756 wikitext text/x-wiki cksu51ta83rtnnigi0l7nagpu70ks5c 2 12865 128763 91609 2026-04-04T22:17:43Z Pxos 1517 Lint-virheen (Bogus file options) korjaus. Virhe: ei toista parametriä annettu mallineelle. 128763 wikitext text/x-wiki 7fmf7j9dz8xz3s9909jc7x6lbzdkpia 128764 128763 2026-04-04T22:18:38Z Pxos 1517 sanakirjassa sana-artikkelit alkavat gemenalla 128764 wikitext text/x-wiki g8wadvtwnxcw4uusux4sc28ejsvhxrg 2 13122 128755 86524 2026-04-04T21:54:06Z Pxos 1517 Lint-virheen (Multi colon escape) korjaus. Poistetaan kaikki interwiki-linkit. 128755 wikitext text/x-wiki 92bh28d5ej4whbst6brj1dxf5fwti5x 250 13316 128766 113382 2026-04-04T22:45:53Z Pxos 1517 Mallineen Jae koodia on muutettu, joten tulos oli virheellinen täällä. Korjattu parametrillä m=. 128766 proofread-page text/x-wiki 40jw7tbhtue7bjygurty9ss3gnjx43l 250 13317 128767 113383 2026-04-04T22:47:33Z Pxos 1517 Mallineen Jae koodia on muutettu, joten tulos oli virheellinen täällä. Korjattu parametrillä m=. 128767 proofread-page text/x-wiki jxvg5587840zmksas8f9sxdkhwzb6qf 250 13334 128768 113384 2026-04-04T22:48:35Z Pxos 1517 Mallineen Jae koodia on muutettu, joten tulos oli virheellinen täällä. Korjattu parametrillä m=. 128768 proofread-page text/x-wiki efs9njy1l60pq2xw6gblw9qzpaf2e50 250 13608 128769 113396 2026-04-04T22:51:25Z Pxos 1517 poistetaan <small>-tagit tarpeettomina tästä 128769 proofread-page text/x-wiki 62pbbkw6venx6ifuvjzpk8t6jxdemux 4 13865 128771 91773 2026-04-04T23:03:28Z Pxos 1517 Lint-virheen (Bogus file options) korjaus. Virhe: kuvan koko 268px ja thumb yhdessä. 128771 wikitext text/x-wiki lh6no7t6sn94jzl2oq54u8vdascfzyy 10 13866 128759 102633 2026-04-04T22:15:08Z Pxos 1517 Lint-virheen (Bogus file options) korjaus. Virhe oli "Wiktionary". 128759 wikitext text/x-wiki a7ihju7mmp5dvee93l7rrvwh0c8wd1q 250 14538 128770 113381 2026-04-04T23:00:12Z Pxos 1517 testi: korvataan small-tagit span style -muotoilulla 128770 proofread-page text/x-wiki 7mp4xik50qyn3kzpou5sbbxfwn2gzdd 2 15248 128750 85515 2026-04-04T21:31:51Z Pxos 1517 Lint-virheen (Misnested tag with different rendering in HTML5 and HTML4) korjaus. Lisäksi poistettu kaikki interwiki-linkit tarpeettomina. 128750 wikitext text/x-wiki sk8jdhxfwfbnvgetrlsq9hdxc2c0656 0 16805 128745 101074 2026-04-04T21:27:16Z Pxos 1517 Lint-virheen (Misnested tag with different rendering in HTML5 and HTML4) korjaus. 128745 wikitext text/x-wiki dx838dkfbjqn082rv2bq24ybfwwecxf 828 17487 128735 100747 2026-04-04T21:01:34Z Pxos 1517 Tämä ei ole työkalumalline vaan tämä on moduuli, joten perustetaan luokka Moduulit tätä varten. 128735 wikitext text/x-wiki 2mvolnzjf3x5ck3j1p4aihpu78rli1g 128739 128735 2026-04-04T21:09:36Z Pxos 1517 includeonly 128739 wikitext text/x-wiki e99t9ly6ifnucyzgyj42nwfrcpbmjc2 14 17488 128736 100734 2026-04-04T21:03:27Z Pxos 1517 Pxos siirsi sivun [[Luokka:Työkalumallineet]] uudelle nimelle [[Luokka:Moduulit]]: Luotu malline-sanan sisältävällä nimellä, vaikka luokkaan on kuitenkin sijoitettu moduuli ( [[Moduuli:Edseur/ohje]] ). 100734 wikitext text/x-wiki 3mm6m9tgn8s166jk9nw6b1x601gt523 128742 128736 2026-04-04T21:12:43Z Pxos 1517 Vaihdetaan pääluokaksi [[:Luokka:Wikiaineisto]]. 128742 wikitext text/x-wiki 0zl05ctj76q0brk0bffagrht2u8232g 250 18937 128751 108577 2026-04-04T21:42:03Z Pxos 1517 Lint-virheen (Misnested tag with different rendering in HTML5 and HTML4) korjaus. 128751 proofread-page text/x-wiki e2e1yt477vk1554cyc2vs9fw7s4evsz 128752 128751 2026-04-04T21:43:33Z Pxos 1517 kielenkorjaus ym. 128752 proofread-page text/x-wiki 2nhk1mj1b08vrl9gfcju2vngfkkx2iy 128753 128752 2026-04-04T21:44:31Z Pxos 1517 Palautus aiempaan versioon. Virhe on toisaalla. 128753 proofread-page text/x-wiki p0on7rpdtf6a3mq38n4y2lvuwl2z3ig 128754 128753 2026-04-04T21:45:10Z Pxos 1517 Lint-virheen (Misnested tag with different rendering in HTML5 and HTML4) korjaus. 128754 proofread-page text/x-wiki l91z9xyg24hfokzcgjuvrxn6fikflty 4 19982 128772 127986 2026-04-04T23:04:18Z Pxos 1517 Lint-virheen (Bogus file options) korjaus. Virhe: | |. 128772 wikitext text/x-wiki n7xcyr7ksmq8v0ti3r38d58k6mgxi66 14 20187 128743 112805 2026-04-04T21:14:36Z Pxos 1517 Luokan vaihto: [[:Luokka:Wikiaineiston mallineet]] >> [[:Luokka:Mallineet]]. 128743 wikitext text/x-wiki jat6y4n23w9wc768auetcz3y4cm80t3 14 20190 128741 112806 2026-04-04T21:11:10Z Pxos 1517 + [[:Luokka:Moduulit]] 128741 wikitext text/x-wiki azzwdjec3obk95mktmfaeuynfwgixgb 14 20191 128740 112807 2026-04-04T21:10:21Z Pxos 1517 + [[:Luokka:Moduulit]] 128740 wikitext text/x-wiki k5pvfvap6947npl58i49dz7zd3ov3ee 14 20194 128738 112810 2026-04-04T21:09:10Z Pxos 1517 Lisätään tänne tänään perustettu yläluokka [[:Luokka:Moduulit]]. 128738 wikitext text/x-wiki 1ani80emhuc4vcsbya62ki3cprmskvo 10 23164 128726 128465 2026-04-04T20:20:27Z Pxos 1517 + [[:Luokka:Hakemistomallineet]] 128726 wikitext text/x-wiki 32hidiaoy1wexouvre4tx88y5x4z0yt 0 23246 128640 126822 2026-04-04T13:54:47Z Tjp 3103 /* Jorma Pohjanpalon lehtiartikkeleita */ 128640 wikitext text/x-wiki tresop3kar8wpfh0ubjytg54irruhlu 0 24703 128733 128461 2026-04-04T20:35:40Z Nysalor 5 Sotapojan heilat 128733 wikitext text/x-wiki knq5bz7g0xme92tpfezh4g7ixisgnpu 4 24883 128744 128479 2026-04-04T21:19:37Z Pxos 1517 poistetaan vielä toinen {{dir}}-mallinekutsu, joka jäi vahingossa huomaamatta edellisessä; muutetaan molempiin kuviin sijoitukseksi nyt "right" 128744 wikitext text/x-wiki 6bui8aesx6iv5cac3y3v90i4zddtkhi 252 25085 128561 128454 2026-04-04T12:16:50Z Johshh 7452 128561 proofread-index text/x-wiki k5lov8y8ccp55ljmnrtw2jgeg1ze1sb 128643 128561 2026-04-04T16:34:28Z Johshh 7452 128643 proofread-index text/x-wiki 7s0vvq86263yqpl73ulm88wfytnw8a4 10 25089 128724 128420 2026-04-04T20:16:55Z Pxos 1517 Poistetaan koodista englanninkielisestä projektista sellaisenaan kopioitu koodirivi {{documentation}} eli viittaus mallineohjeeseen, jota ei ole. Lisätään tilalle [[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]]. 128724 wikitext text/x-wiki 02mbqvgpz0hscuya59rle5wrmyxdbnb 10 25090 128725 128421 2026-04-04T20:17:38Z Pxos 1517 Poistetaan koodista englanninkielisestä projektista sellaisenaan kopioitu koodirivi {{documentation}} eli viittaus mallineohjeeseen, jota ei ole. Lisätään tilalle [[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]]. 128725 wikitext text/x-wiki skfg0mnk17ojfeyrv4kc1fl3ecx2b86 10 25092 128727 128423 2026-04-04T20:27:52Z Pxos 1517 Pxos siirsi sivun [[Malline:C]] uudelle nimelle [[Malline:Center]]: Tämän nimi on muualla "Center" ja C on vain ohjaus mallineeseen. Katso esim. [[:en:s:Template:Center]]. 128423 wikitext text/x-wiki sajkpornjefuehvgvmqca73rttwl2dc 128729 128727 2026-04-04T20:28:53Z Pxos 1517 Poistetaan koodista englanninkielisestä projektista sellaisenaan kopioitu koodirivi {{documentation}} eli viittaus mallineohjeeseen, jota ei ole. Lisätään tilalle [[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]]. 128729 wikitext text/x-wiki cio2ubfrs2i18rwl9yv6hoq7chp937p 128734 128729 2026-04-04T20:52:20Z Pxos 1517 Englanninkielistä Wikisourcea koskevaa erityistä seurantaa ja seurantaluokkaa ei tarvita täällä ollenkaan. joten #if-testin tuottama tarpeeton luokittelu poistetaan (vertaa: https://en.wikisource.org/w/index.php?diff=12457533 ). 128734 wikitext text/x-wiki 8qad3cgjec84tycu3tr4jo46t369ghp 10 25093 128730 128424 2026-04-04T20:33:16Z Pxos 1517 Poistetaan koodista englanninkielisestä projektista sellaisenaan kopioitu koodirivi {{documentation}} eli viittaus mallineohjeeseen, jota ei ole. Lisätään tilalle [[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]]. 128730 wikitext text/x-wiki cfefk833qb9qkexuvh7a11mut77onkl 128773 128730 2026-04-04T23:42:27Z Pxos 1517 Tehdään tästä versio, joka oli englanninkielisessä Wikisourcessa käytössä vielä huhtikuussa 2025 ja jossa ei ole kummallista ja tarpeetonta "yesno"-mallinetta. Katso: ( https://en.wikisource.org/w/index.php?title=Template:Center/s&oldid=15012274 ). 128773 wikitext text/x-wiki j1vpbyk0g74tg69l26irsfniyatass1 10 25095 128731 128426 2026-04-04T20:33:49Z Pxos 1517 Poistetaan koodista englanninkielisestä projektista sellaisenaan kopioitu koodirivi {{documentation}} eli viittaus mallineohjeeseen, jota ei ole. Lisätään tilalle [[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]]. 128731 wikitext text/x-wiki 4d46nw7km0i8l6d5m9tumzo8lq7kxhv 250 25132 128533 2026-04-04T11:59:25Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: heidän palkkaamistansa varten varattuun kapitaaliin 1). Tämä ajatusjuoksu on oikea; mutta, kuten jo olemme nähneet, pää- telmä ei pidä yhtä tosiasiain kanssa. Vika on siis haettava perusteluista. Tarkastakaammepa siis niitä. Tiedän erinomaisen hyvin, että tuo väittämä, jonka mu- kaan kapitaali on työpalkkain lähde, on vallitsevan taloustieteen perusoppeja, ja yksi niistä, joita enin kumoamattomina pidetään; sitä pitävät selviönä kaikki ne suuret ajat... 128533 proofread-page text/x-wiki 37tz3k91m5fc8grsqyhj8mhob5dabx8 250 25133 128534 2026-04-04T12:00:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Koska vallitseva teoria, että muka palkka lähtee kapitaalista, samalla opettaa, että kapitaali täyttyy työn tuotteista entiselleen, niin voisi tuo väitteemme ensi katsaukselta näyttää tarpeettomalta erottelemiselta, nimitysten vaihtelemiselta, joka olisi turhaa tieteellistä sanain saivarrusta. Mutta että tässä on todella kysymys jostakin paljon enemmästä kuin pelkästä muodollisesta erotuksesta, sen huomaa, kun ottaa lukuun, että juuri näiden molempien väit... 128534 proofread-page text/x-wiki f888jl41reawfdn1lv4vutsm9mo5zmy 250 25134 128535 2026-04-04T12:02:39Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Sanalla sanoen, kaikki nykyisen taloustieteen tärkeimmät ja laajaperäisimmat opit ovat enemmän tai vähemmän suo- ranaisesti siihen otaksumaan perustetut, että työ ylläpidetään ja maksetaan käsillä olevasta kapitaalista ennenkuin työn tarkottama lopullinen tuote vielä on aikaansaatu. Jos tuo voidaan todistaa vääräksi, jos voidaan todistaa, että päinvastoin työn kustan- nus ja maksaminen ei edes lyhyeksi ajaksi nojaudu kapitaaliin, vaan otetaan välittömä... 128535 proofread-page text/x-wiki gda0i8rifzpzq6slx41mm8fs9oirgk3 250 25135 128536 2026-04-04T12:04:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jonka vallitseva taloustiede on tuolle perustalle pystyttänyt, lepää oikeastaan pohjalla, jonka pitävyyttä ei ole lainkaan tut- kittu, vaan vähintäkään epäilemättä otaksuttu varmaksi. Koska palkat tavallisesti maksetaan rahoissa, vieläpä useissa tuotannon haaroissa maksetaan ennen kuin työn tulos on käsillä tai käy- tettävissä, niin sen perustuksella heti on päätetty, että palkat otetaan muka edeltäpäin olemassa olleesta kapitaalista, ja että tämä... 128536 proofread-page text/x-wiki h4b43avntl204n18q7ab81xfje4mw0a 250 25136 128537 2026-04-04T12:04:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mioituvat, mutta eivät suinkaan häviä olemattomiksi tai muutu päinvastaisiksi. Höyrymylly monimutkaisine koneistoineen ja kaikenkaltaisine liikkeineen on sentään lopultakin samaa kuin kömpelö, jostakin vanhasta joki-uomasta päivän valoon kaivettu muinainen kivihierrin, nimittäin yksinkertaisesti vaan jauhamisvehke. Ja joka mies, joka hörymyllyssä työskentelee viskelikö hän sitte halot uuniin, paniko koneen liikkeeseen, asetteliko kivet kohdalleen, säkitkö m... 128537 proofread-page text/x-wiki 26fu351m2z4dmxmg5bjchbmnjgr3a5u 250 25137 128538 2026-04-04T12:04:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: työnsä aivan yhtä paljon kalastukseen kuin varsinaiset kalastajat- kin, ja ne kalat, jotka hän illalla syö makeaan suuhunsa, ovat- han ne yhtä paljon hänen työnsä tuotetta kuin heidänkin. Kun siis työn jako sujuu hyvin, niin että yksi kalastaa, toinen metsästää, kolmas on marjassa, neljäs kokoo hedelmiä, viides valmistaa kaluja, kuudes rakentaa majoja, seitsemäs ompelee pukuja, kenenkään koettamatta tyydyttää tarpeitansa käymällä välittömästi luonn... 128538 proofread-page text/x-wiki nseidecs7cx4o4fqid5bxduukbkhrln 250 25138 128539 2026-04-04T12:04:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maksua hänen ylläpitämisekseen varatusta kapitaalista, vaan ovat niitä varoja tai ainakin se osa niistä, jolla hänen työnsä juuri oli yleistä varastoa enentänyt. Näitä seikkoja silmällä pitäen ymmärrämme, että esimer- kiksi piirustaja, joka jossakin Themsin rantakadun pimeässä konttorissa tekee suunnitelman suureen höyrylaivakoneeseen, todellakin tekee työtä saadaksensa leipää ja lihaa, yhtä varmasti kuin jos hän korjaisi eloa Kaliforniassa taikka... 128539 proofread-page text/x-wiki 3pbjk5e3ka4h7qqpyncjni98n76lc1p 250 25139 128540 2026-04-04T12:05:20Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|2. LUKU.}} {{c|'''Taloustieteellisten nimitysten merkitys.'''}} Ennenkuin jatkamme tätä tutkimusta, on meidän oltaya selvillä niistä tieteellisistä nimityksistä, joita käytämme; sillä epävarmuus niiden käyttämisessä toisi välttämättä mukanaan epäselvyyttä ja häilyväisyyttä todisteluihin. Kansantaloudellisiin tutkimuksiin nähden ei ole ainoastaan toivottavaa, että sanoille semmoisille kuin „varallisuus“, „kapitaali“, „korko“, „työp... 128540 proofread-page text/x-wiki 4mvvhqjq1y9kypk2iqrzxpq5lbe53gi 250 25140 128541 2026-04-04T12:05:48Z Johshh 7452 /* Problematisk */ footnote needed 128541 proofread-page text/x-wiki hr4oqrtkhrqegea0aiudq04a5wb93s1 250 25141 128542 2026-04-04T12:06:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kokoonsäästettyjä varoja“ ja samassa hengenvedossa selittää, että eloa kasvattava maa, nurmea kääntävä aura, tuotetta luova työ, jopa itse tuotekin, mikäli sen käyttämisestä lähtee aineel- lista hyötyä, ovat kukin katsottavat kapitaaliksi. Mutta kas sitä seikkaa, miten maata ja työtä käy kokoonsäästäminen, ei hän missään kohden alennu sanomaan. Samoin eräs tunnettu ame- rikalainen kirjailija, professori Amasa Walker („Science of Wealth", s, 66... 128542 proofread-page text/x-wiki tqhd2glnjdx07agg3f4f3h43cq06mz2 250 25142 128543 2026-04-04T12:06:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vallan hyvin, mitä kapitaali on, niin kauan kuin eivät rupea sitä määrittelemään, vieläpä taloustieteelliset kirjailijatkin, jotka määritelmissään niin peräti toisistaan eroavat, näyttävät teoksis- saan käyttävän kapitaali sanaa tuossa yleisessä merkityksessä kaikkialla paitsi ei juuri määritelmissään ja niihin perustuvissa todisteluissaan. Kapitaali merkitsee tavallisimmasti niitä varoja, joita käy- tetään enempien varojen tuottamiseksi. Adam S... 128543 proofread-page text/x-wiki 9ny3r05f4bl8i3v1703d9m3kdemgvyk 250 25143 128544 2026-04-04T12:07:15Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kohtana maalle ja työlle, niin heti huomaamme, ettei mikään, mitä syystä voidaan lukea maaksi tai työksi, voi samalla kertaa kuulua kapitaalin luokkaan. Maan käsitteeseen kuuluu tietysti paitsi maanpintaa, erotukseksi vedestä ja ilmasta, myöskin koko aineellinen kaikkeus, lukuun ottamatta ihmistä itseänsä, sillä ainoastaan joutuen tekemisiin maan kanssa, josta hänen ruu- miinsakin on kotosin, ihminen voi tulla luonnon yhteyteen ja sen voimia hyväkseen käyttä... 128544 proofread-page text/x-wiki e4d34ob9dmjoa1q33me8e86b06xsnes 250 25144 128545 2026-04-04T12:07:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mikään voi olla varsinaista kapitaalia, joka ei ole lähtenyt noista molemmista tekijöistä, eli toisin sanoen, ei mikään voi olla kapitaalia, mikä ei edusta varallisuuden esinettä. Mutta juuripa tämän laajaperäisen „varallisuuden käsitteen häilyväisyys onkin suureksi osaksi syynä siihen häilyväisyyteen, joka kapitaali käsitettä vaivaa. Tavallisessa puhekielessä ymmärretään varoilla kaikkea sitä, mikä ollen jonkun omistamana edustaa yleistä vaihto... 128545 proofread-page text/x-wiki d3rp2mhpby9yhfpfxz8pp90mjpd8tmk 250 25145 128546 2026-04-04T12:08:09Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nuo hinnat maksaminen. Ja niinpä kaikki nuo suhteelliset varallisuuden esineet, joita ei yleinen ajatustapa, ei kielen käy- täntö, ei laki eikä oikeus erota todellisesta varallisuudesta, voi- taisiin vähäisellä määrällä mustetta ja pienellä paperilapulla tehdä peräti olemattomiksi. Korkeimman valtiovallan käskystä voitai- siin kaikki velat tehdä olemattomiksi, kaikki orjat vapauttaa ja maa saattaa jälleen kansan yhteiseksi omaisuudeksi, yleisen varallisuude... 128546 proofread-page text/x-wiki iq9sfmn455pfqri4q8mutbwu786xp2z 250 25146 128547 2026-04-04T12:08:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vähentymistä, ja valtio, jolla jäsentensä lukuun nähden on sel- laisia esineitä enin, on myös rikkain. Kaikille moisille esineille yhteistä on se, että ne ovat luonnon aineita tai tuotteita, jotka ihmistyö on saanut ihmisten käytettäväksi tai nautittavaksi, ja niiden arvo riippuukin siitä työstä, mikä keskimäärin sellaisen esineen tuottamiseen menee. Siinä ainoassa merkityksessä, missä varallisuus käsitettä voidaan kansantaloustieteessä käyttää, m... 128547 proofread-page text/x-wiki 3gd5yascwvpvrqard0zfltwzang79go 250 25147 128548 2026-04-04T12:08:34Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taalia, ja sen, joka ei ole kapitaalia, voi helposti syntyä vielä muunlaisiakin eksyttäviä käsityksiä. Osottamani erehdykset, jotka tehdään sekottamalla varal- lisuus- ja kapitaalikäsitteitä laadultaan toisenlaisiin asioihin, ni- mittäin sellaisiin, joilla on ainoastaan suhteellinen merkitys, ovat oikeastaan, jos niin sopii sanoa, oppimattomien tekemiä erehdyksiä. Ne ovat tosin hyvin laajalle ja syvälle levinneitä, kun niitä eivät kannata ainoastaan vähemmi... 128548 proofread-page text/x-wiki oqmqrfgdteqj0cydpe4putan6w2lriw 250 25148 128549 2026-04-04T12:08:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Jalokivikauppiaan varasto esimerkiksi olisi Smithin mukaan luet- tava kapitaaliksi, mutta työmiehen elatus ja vaatevarat eivät olisi siihen luettavia. Ricardon ja Mc Cullochin määritelmien mukaan ei jalokivikauppiaan varasto kuuluisi kapitaaliin, samoin olisi asianlaita Millinkin mukaan, jos häntä saisi ymmärtää niinkuin hänen yllämainitsemistani sanoista useimmat häntä ym- märtäisivät. Mutta hänen oman selityksensä mukaan ei tällöin esineiden laatu eikä... 128549 proofread-page text/x-wiki fny6j1qxvj1o96d93ihg380k95o57qe 250 25149 128550 2026-04-04T12:09:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taan ne varat ovat kapitaalia, joita voidaan käyttää tai joita on määrä käyttää tai joita todella käytetään tuottajain ylläpitämi- seksi tai tuotannon helpottamiseksi, silloin jalokivi-, lelu-, tu- pakka-, makeis-, taidekauppiaiden ynnä muiden sellaisten varas- tot, sanalla sanoen, kaikki ylellisyysesineitä sisältävät varastot eivät ole mitään kapitaalia. Jos Mill, pitämällä tässä kohden kapitalistin aikomusta yksin ratkaisevana, saikin tuon haitan... 128550 proofread-page text/x-wiki 2ltimjbhjcdku31qsnz04oac294h5ka 250 25150 128551 2026-04-04T12:10:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kia pidettäisiin kapitaalina, mutta ei sitä takkia, jonka hän on omaksi tarpeekseen ommellut. Ne ruokavarat, joita ravintolan isäntä omistaa, luettaisiin kapitaaliksi, vaan ei niitä, joita per- heenemäntä ruokakaapissaan tai työmies eväskorissansa säilyttää. Sulattajan, valurin taikka kauppiaan käsissä oleva harkkorauta luettaisiin kapitaaliksi, mutta ei sitä harkkorautaa, joka on huvialuk- seen pohjapainoksi pantu. Sepän palkeet, tehtaan kangaspuut oli- siv... 128551 proofread-page text/x-wiki qpah6wa614vbgq7v2tinhypalnzy1ca 250 25151 128552 2026-04-04T12:11:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: semmoiset varallisuuden esineet, jotka jo ovat kuluttajainsa käsissä, eivät ole kapitaalia. Jos me siis määrittelemme kapitaalia „ , vaihdon alaisina oleviksi varoiksi" ja vaihdon alaisuudella ymmärrämme ei ainoastaan esineiden siirtymistä kädestä käteen, vaan myös sellaisia niiden muutoksia, jotka syntyvät,, kun luonnon monistelevat ja muo- dostelevat voimat käytetään varojen enentämiseksi, niin luullakseni onnistumme tähän määritelmään sulkemaan kai... 128552 proofread-page text/x-wiki sdofn9ik5awhyaptbdi6jswn0n5islg 250 25152 128553 2026-04-04T12:12:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nun ehdottamani kapitaalin määritelmä erikoisen tärkeä semmoi- senaan. En oppikirjaa kirjota, vaan koetan ainoastaan löytää ne lait, joista suuren yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaisu riip- puu, ja kunhan lukija saa vaan muodostetuksi itselleen käsityk- sen siitä, mitä me kapitaalilla ymmärrämme, niin olen tarkotta- milleni perille päässyt. Ennenkuin näin aineesta poikettuani palaan takasin, on minun huomauttaminen muutamasta serkasta, jota usein unohde- t... 128553 proofread-page text/x-wiki 5fr3nrik8jvvmtdlufujakfdjx45p0n 250 25153 128554 2026-04-04T12:13:28Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Jos tämä skotlantilainen suurmies olisi yllämainitun lau- seensa tehnyt tutkimustensa lähtökohdaksi ja yhä edelleen käsi- tellyt työn tuotteita luonnollisena työpalkkana sekä maanomistajaa ja työnteettäjää ainoastaan osakkaina siihen, niin olisivat hänen johtopäätöksensä olleet kokonaan toisia, eikä taloustieteessä olisi nykyään niin paljon ristiriitaisuuksia ja mahdottomuuksia; mutta seuraamatta tuota yksinkertaisissa tuotanto-oloissa silmiinpistä- v... 128554 proofread-page text/x-wiki nbwric6nvxh9b8qttjvw13ss6r87a3u 250 25154 128555 2026-04-04T12:13:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vänä, että tuo otaksuma, jonka mukaan palkka muka otetaan kapitaalista ja jolle tavallisissa kansantaloudellisissa kirjotuksissa häikäilemättä rakennetaan niin suunnaton joukko johtopäätöksiä, on ainakin suurimmaksi osaksi väärä; että ainoa mitä voi jolla- kin syyllä väittää, on, että muutamat työpalkan muodot (s. o. työmiehen nimenomaan kapitalistilta saainat palkat) otetaan kapi- taalista. Tämä perustelauseen rajotus heikontaa heti kaikki seu- rausl... 128555 proofread-page text/x-wiki 71vrqlplc9vgusc1pvl3yz73lb92egk 250 25155 128556 2026-04-04T12:14:28Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maissammekaan ole mikään harvinaisuus. Osuusmaanviljelys, jommoisena se jotenkin laajalti esiintyy Unionin etelävaltioissa ja Kaliforniassa, sitten myös tuo „sato-osuus-järjestelmä“ Euro- passa, samoin vielä ne tapaukset, jolloin työnjohtajat, asioitsijat ynnä muut maksetaan prosenttiosuudella voitosta, mitä ne ovat muuta kuin työn teettämistä palkasta, joka muodostaa osan työn omasta tuotteesta? Edetessämme yhä noista yksinkertaisista muodoista mut- kikk... 128556 proofread-page text/x-wiki gxumqsdfnev0sn45ypf8fb8n4b7tiju 250 25156 128557 2026-04-04T12:14:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: San Fransisco lahden edustalla Farallone saarilla on vesi- lintujen munimispaikka, ja eräs yhtiö, jonka hallussa saaret ovat, antaa sopivana vuodenaikana ympäristön väelle työtä, munia keräyttämällä. Yhtiö voisi tietysti ottaa työhön sillä puheella kuin valaanpyynnissäkin, nimittäin siten, että palkka tulisi saaliin mukainen, ja varmaan yhtiö sen tekisikin, jos tuo yritys olisi yhtä suuren häviönvaaran alainen; mutta kun lintuja on tavat- toman paljon ja... 128557 proofread-page text/x-wiki 49ni4v1b8zksuv2xgdyrkw2uw9xjkpe 250 25157 128558 2026-04-04T12:15:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sijaan, jonka vuoksi hän nykyään maksaakin heille enimmän palkan näin. No niin; eikö nyt tämä rahapalkan ja luonnossa suoritetun palkan yhtäläisyys, joka kaikissa näissä esimerkeissä esiintyy, käy ilmi myös kaikista muistakin tapauksista, missä palkkaa maksetaan tuottavasta työstä? Eivätkö työn luomat varat ole todellisuudessa juuri niitä varoja, joista palkat maksetaan? Kenties sanotaan tähän: „Erotus on siinä, että omassa työssä ollen, tai sa... 128558 proofread-page text/x-wiki r8dw07nst6f21xkjbkqpngak33u436n 250 25158 128559 2026-04-04T12:15:39Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: palkkaa. Palkka syntyy työn tuotteista eikä kapitaalin ennakko- maksusta. Missä ikinä rupeamme tosiseikkoja näin erittelemään, on asianlaita osottautuva samaksi. Sillä työ käy aina palkan edellä. Tämä on yhtä kouraantuntuvaa milloin kysymys on palkasta, joka saadaan teettäjältä, kuin puheen ollessa siitä palkasta, minkä työmies saa omassa työssään. Sekä edellisessä että jäl- kimäisessä tapauksessa on voimainponnistus palkinnon ehtona. Se palkka,... 128559 proofread-page text/x-wiki jorgpogdk9r64rla0qc1g2fpqrwr6j7 250 25159 128560 2026-04-04T12:16:07Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ruillaan, on hän tietysti heti valmis myöntämään, että täytyyhän työmiehillä olla ruokavaroja, vaatteita ynnä muuta sellaista voi- dakseen työssä olla, ja kun hänelle päälliseksi sanotaan, että tuottavassa työssä olevien työmiesten käyttämä ravinto, vaatetus y. m. on kapitaalia, niin myöntää hän senkin johtopäätöksen oikeaksi, että ennakkomaksu kapitaalista on työn teettämiseksi välttämätön. Tästä päätelmästä taas johdetaan, että el... 128560 proofread-page text/x-wiki qt801bojq0rahs1pstc4midcmbch83f 250 25160 128562 2026-04-04T12:17:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: johtopäätöksen, etteivät työmiehet voi mennä työhön ennenkuin työnteettäjä on antanut heille aamiaisen ja puvun. Mutta itse- hän työmiehet tavallisesti aamiaisensa ja työvaatteensa hankkivat, ja sitäpaitsi eihän kapitaali (mikäli tätä sanaa käytetään työn vastakohtana) muuten kuin vaan poikkeustapauksissa ota työmie- hille myöntääkseen ennakkomaksua ennen työhön ryhtymistä. Työnpuutteessakin olevien työmiesten suunnattomassa joukossa tuskin on... 128562 proofread-page text/x-wiki ckp5edgbjge6q37hh9nfty3qoaztref 250 25161 128563 2026-04-04T12:17:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pitaalinsa milloinkaan edes väliaikaiseksi hetkeksikään vähen- tynyt? 1). Tutkikaamme kysymystä tosiseikkain yhteydessä. Ajatel- kaamme esimerkiksi työn teettäjää, joka muuntaa raaka-aineita valmiiksi tehdastuotteiksi pumpulia sertingiksi, rautaa teräs- kaluiksi, nahkaa saappaiksi j. n. e. ja joka yleisen tavan mukaan maksaa työpalkat. kerran viikkoonsa. Jos maanantai- aamuna ennen työn alkamista tehdään tarkka luettelo hänen kapitaalistaan, niin siihen kuu... 128563 proofread-page text/x-wiki 8aovqr4zz2247eloai0u8leh85swhhi 250 25162 128564 2026-04-04T12:17:46Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lähtenyt mistään kapitaalista, vaan työn itsensä luomista varoista. Tässä kohden voisi yhtä vähän puhua kapitaali-ennakkomaksuista, kuin jos hän olisi palkannut miehensä simpukoita keräämään ja suorittanut heille maksun osalla löydetyitä simpukoita. Palkka oli nyt aivan yhtä paljon heidän työnsä tuotetta kuin sen „kauan ennen maan anastamista ja varallisuuden kasaantumista" eläneen historiantakaisen ihmisen palkka, joka sai ostroneita naputtelemalla n... 128564 proofread-page text/x-wiki pylqfpd7zlz1suraupq5dgha3nkdkcu 250 25163 128565 2026-04-04T12:18:07Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vat toisiinsa, on luonnollista, että vaihtoa kohtaavat vaikeudet ovat kaikkein tuntuvimpia milloin kysymys on vaihtamisesta rahoihin; joten tavallisesti onkin helpompi vaihtaa rahat johon- kuhun muuhun varallisuuslajiin, kuin vaihtaa joitakin erityisiä varallisuusesineitä rahoihin; syy on yksinkertaisesti se, että tavallisesti on enemmän sellaisia varallisuusarvojen omistajia, jotka haluavat vaihtaa yleensä, kuin sellaisia, jotka kysyvät jo- takin erikoista... 128565 proofread-page text/x-wiki qwn72i6kkhixmhnaibi33dpzr01eied 250 25164 128566 2026-04-04T12:18:22Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: myöskään kieltäminen, että asianlaita oli sama, milloin erikoisesti rikkaan kultasuonen omistaja palkkasi työhönsä väkeä ja maksoi palkat samoilla rahoilla, joita tokeista ja vesijätöistä oli hänelle kokoon haalittu. Kun sitten lyödyt rahat tulivat yleisemmiksi, ne syrjäyttivät kultahiekan, koska olivat mukavampia pidellä ja tekivät punnitsemisen tarpeettomaksi. Kultahiekka aleni taval- liseksi kauppatavaraksi. Nyt maksoi työn teettäjä palkat lyö- dyll... 128566 proofread-page text/x-wiki f9z1jrn8u67b8chapzfrlhoau5rpsip 250 25165 128567 2026-04-04T12:18:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Näitä tapauksia aina esille tuodaan, kun on tarkotuksena todistaa, että palkat annetaan ennakkomaksuna kapitaalista. Sillä milloin palkat maksetaan ennenkuin työn päämäärä on saavutettu tai suoritettu kuten esimerkiksi maanviljelyksessä, missä kyntö ja kylvö tapahtuu monta kuukautta ennen elonkorjuuta, taikka kuten taloja, laivoja, kanavia, rautateitä rakennettaessa j. n. e. silloin on selvä, että palkkoina maksetun kapitaalin omis- tajat eivät voi odottaa m... 128567 proofread-page text/x-wiki 6fqui0vg18ej7jgevcxpxmzzgzlxbp4 250 25166 128568 2026-04-04T12:18:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: luominen tapahtuu tuotannollisen toiminnan joka askeleella, välittömänä tuloksena tehdystä työstä; ja kestäköön itse työn meno kuinka kauan tahansa, aina lisää työ jotakin kapitaaliin ennenkuin se siitä mitään palkaksensa ottaa. Ajatelkaamme esimerkiksi seppää, joka pajassansa valmis- taa kuokkia. Onhan päivänselvää, että hän tuottaa kapitaalia silloin kuin hän, saamatta vielä mitään palkkaa isäntänsä kapi- taalista, lisää kuokan kuokan per... 128568 proofread-page text/x-wiki mheu97897kgj97pac5y2xj71xyk79z7 250 25167 128569 2026-04-04T12:19:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: asteita tuon lopullisen arvon muodostamisessa. Siirtyessämme asteelta toiselle voimme joka kerta tehdä arvolaskun, huomata kapitaalin lisäännyksen. Uunista otetulla leivällä on määrätty arvonsa, joka puolestaan sisältää sen jauhon arvon, josta taikina on tehty. Jauhoon taas sisältyy nisun arvo ja jauhattamisen arvo j. n. e. Harkkorauta ei ole mikään valmis tuote, sen täytyy vielä olla usean, ehkä hyvinkin monen käsittelyn alaisena, ennenkuin siitä valmistu... 128569 proofread-page text/x-wiki ji9eww92ctar5x02zmv6es6gg6mbo6x 250 25168 128570 2026-04-04T12:19:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rakennustelineet pystytettiin. Niinpä ei siis laivan rakentaja, maksamalla työpalkkoja ennenkuin laiva on valmis, vähennä omaa eikä yhteiskunnankaan kapitaalia; sillä laivatekeleen arvo korvaa maksettujen palkkain arvon. Nämä palkan maksut eivät ole mitään ennakkomaksua kapitaalista; sillä työmiesten työ hankkii laivan rakentajalle viikon tai kuukauden kuluessa enemmän kapi- taalia kuin mitä työmiehelle viikon tai kuukauden kuluttua mak- setaan takaisin. Tod... 128570 proofread-page text/x-wiki 3jdld61nt0j92i92y1z48ri2q8rvoqu 250 25169 128571 2026-04-04T12:19:43Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mullikkain ja karitsain hinta nousee mikäli niille ikää karttuu. Ja ellei tämä hinnan eneneminen olekaan aina niin aivan silmiin- pistävä tuotteiden ollessa niin sanoaksemme tavallisessa vaihdon- alaisuutensa tilassa, niin enennys kuitenkin aina tapahtuu milloin uusi voimanponnistus tulee lisäksi. Tämän johdosta voi sanoa, että kun työ näin tehdään ennenkuin palkka maksetaan, niin ennakkomaksu tulee päinvastoin suoritetuksi työn puolelta; se menee työmiehelt... 128571 proofread-page text/x-wiki n04u8xz4mjm4l1p45id6tk44sz3u86p 250 25170 128572 2026-04-04T12:20:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: palkat voitaisiin maksaa tunnelin osilla, mikä voisi tapahtua esi- merkiksi suorittamalla maksuja yhtiön osakkeilla, niin silloinhan ei kapitaalia tarvittaisi palkan maksamiseen. Rahakapitaalia tar- vitsevat tunnelin urakoitsijat ainoastaan senvuoksi, että he tah- tovat kasata .kapitaalia tunnelin muodossa. Ja palataksemme nyt ensimäiseen esimerkkiimme, voimme sanoa: rahan vaihtaja, jolle myön hopeani, ei tosin voisi liikettänsä harjottaa ilman kapi- taalia;... 128572 proofread-page text/x-wiki n6f2dyvlq6f8a3ghmx3yp0mx1wnm6vq 250 25171 128573 2026-04-04T12:20:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: määräerissä ja muussa muodossa. Työtä tehdessään hän pääsee yhä lähemmäksi vaihtoa, kunnes tuo vaihto palkanmaksussa sit- ten toteutuu. Palkkaa ansaitessaan hän suorittaa ennakkovaroja, kapitaalia, teettäjälle; mutta tämä puolestaan ei milloinkaan suorita kapitaalista ennakkomaksua työmiehelle, ellei palkkoja jossakin erikoisessa tapauksessa makseta ennen työn alkamista. Aikooko teettäjä, joka on vaihtanut palkkaan varatun rahan työn tuotteeseen, heti... 128573 proofread-page text/x-wiki 0p27xnunt73b4oh2e3qyuc7uykbok8s 250 25172 128574 2026-04-04T12:22:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Näissä lauseissa ilmenevä väite, jonka mukaan työn yllä- pitäminen kapitaalin avulla esiintyy muka niin selvänä asiana, ettei se mitään sen enempää todistelua kaipaa, tavataan sellai- senaan vallitsevan taloustieteen koko oppijärjestelmässä. Siihen uskotaan niin luottavasti, että samalla tuo toinenkin väite, jonka mukaan „työväestön luku riippuu työn teettämiseen varattujen rahastojen suuruudesta, niin että työväestö joko lisääntyy tai vähenee... 128574 proofread-page text/x-wiki qf413d9fh1ok6icl8dretitne7kn30n 250 25173 128575 2026-04-04T12:23:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kun siirtyvät sellaisten käsiin, jotka aikovat kuluttaa niitä; sillä siirtyessään näille ne siirtyvät pois tuotantoon varatuista varoista niihin varoihin, jotka ovat varatut kulutukseen, riippumatta siitä auttaako tuo kulutus uuden varallisuuden tuottamista vai ei. Ellei tätä erotusta tarkkaan pidä silmällä, on mahdotonta erottaa kapitaali-varoja muista varoista, vaikkapa Millin tavalla sanoisikin erotuksen riippuvan „omistajan aikeista“. Sillä söivätpä... 128575 proofread-page text/x-wiki 3ezhfaoaubullwe6t7ofy2wgqfywave 250 25174 128576 2026-04-04T12:23:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ylläpitämiseksi työn aikana. Katsokaamme onko asianlaita to- della sellainen. Vene, jonka rakentamisessa Robinson Crusoe oli sellaista vaivaa nähnyt, oli tuote, joka ei saattanut heti antaa korvausta hänen työlleen. Mutta olisiko hänen senvuoksi ollut välttämä- töntä, ennenkuin ryhtyi veistämään, koota riittävää määrää ruoka- varoja siksi ajaksi kuin oli puuta kaatamassa, pölkkyä koverta- massa ja sitä vesille työntämässä? Eipä suinkaan. Hänen... 128576 proofread-page text/x-wiki 4xr6suqv1g0qg35jg7h0z3eujnhx501 250 25175 128577 2026-04-04T12:24:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: munia, vasta kirnuttua voita, vasta lypsettyä maitoa on hänen ruokapöydällänsä, kala on kaksikymmentäneljä tuntia sitte uinut vielä meressä, liha tuotettiin teurastajalta juuri ennenkuin se pantiin paistinpannulle, vihannekset ja hedelmät noudettiin juuri ikään puutarhasta; lyhyesti, hänen pöydällänsä ei ole juuri mitään, mikä ei olisi vielä tuokio sitte ollut tuottajan käsissä, sillä tuottajiksihan on luettava myös ne henkilöt, jotka kulettavat ja... 128577 proofread-page text/x-wiki jugfqhpqqq1e6v2k0r8y6thblkt4yfp 250 25176 128578 2026-04-04T12:24:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: varastoista, vaan Niilin laakson alati uudistuvista sadoista; samoin kuin nykyaikainen hallitus, ryhtyessään laajaan ja pit- källiseen yritykseen, ei sen kustannuksiin määrää ennakolta tuotettuja varoja, vaan vasta tuotettavia, jotka sen mukaan kuin työ edistyy nostetaan tuottajilta verojen muodossa; aivan samoin lähtee myös niiden työmiesten elatustarpeet, joiden työ ei välittömästi tarkota elatustarpeiden tuottamista, siitä elatus-ainei- den tuotannosta, j... 128578 proofread-page text/x-wiki rzthc4c0ag4su16xirnk4gycq1kk8xh 250 25177 128579 2026-04-04T12:25:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuotanto-oloissa samaan käsitykseen, kuin olimme tulleet teh- dessämme havaintoja tuotannon ja vaihdon yksinkertaisista muo- doista yhteiskunnallisen kehityksen alkuasteilla. Me näemme, että nyt niinkuin silloinkin jokainen työmies pyrkii ponnistuksil- laan halujensa tyydytykseen; näemme, että vaikka visusti nou- datetun työjaon vallitessa kukin tuottaja suorittaa ainoastaan jonkun osan tai ehkä ei mitään osaa siitä erikois-esineestä, jonka tuottamiseen hän... 128579 proofread-page text/x-wiki kvxdeh6erb2e4lx6n3y099fea36775t 250 25178 128580 2026-04-04T12:25:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vielä kylvönkin jälkeen tarvitsee aikaa kasvaakseen, niin voipa kuitenkin sanoa kyntäjän tuottavan työllään elantonsa ja palk- kansa. Sillä huolimatta siitä, että kyntäminen on ainoastaan osa viljan saantiin välttämättömästä työstä, on se ainakin sem- moinen osa, joka on yhtä välttämätön kuin viljan korjuukin. Kyntämisen suorittaminen on askel elon hankkimisen tiellä, joka askel, se kun on vastaisen elon yhtenä ehtona, oikeuttaa kyntäjää elatuks... 128580 proofread-page text/x-wiki jpo6wa1gqab5gflwz3qsxaveyjhzol6 250 25179 128581 2026-04-04T12:26:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tavat varat reservivaroista, joka merkittäisiin tileihin korvattavaksi vastaisilla työn tuotteilla, ja joka todella tuleekin korvatuksi, mikäli työ edistyy. Etelä Kalifornian maanviljelysvaltioissa sattui esimerkiksi vuonna 1877 täydellinen katovuosi, ja mil- joonista lampaista jäi ainoastaan luurangot jälelle. Suuressa San Joaquin laaksossa ei monilla maanomistajilla ollut varoja perheitänsä elättää ensi elonkorjuuseen asti, saati sitte pitää työmiehiä työs... 128581 proofread-page text/x-wiki quc2n1n92ssd3a8qxfk8wso2lxxpw3y 250 25180 128582 2026-04-04T12:37:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tetään enempien varojen hankkimiseksi, erotukseksi niistä va- roista, joita käytetään välittömästi tarpeita tyydyttämään; eli, kuten minun mielestäni käy määritteleminen, kapitaalilla ymmär- retään vaihdon-alaisia varoja. Kapitaali siis kohottaa työn kykyä tuottamaan varoja: 1) antamalla työlle mahdollisuutta tehokkaampaan tuotteliaisuu- teen, esimerkiksi kaivamaan simpukoita esille lapiolla hyppysien asemesta, tai panemaan laivaa liikkeeseen höyryvoim... 128582 proofread-page text/x-wiki itzymc5mfpxl7uszrjodigff1l4qjlh 250 25181 128583 2026-04-04T12:38:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Että kapitaali voi rajottaa teollisuuden muotoja on selvä. Ellei olisi tehtaita, niin ei olisi mitään tehtaan työmiehiä, ellei olisi ompelukoneita, niin ei olisi mitään koneompelusta, auratta ei olisi kyntäjää ja ilman suuria liikkeeseen laskettuja kapitaaleja ei teollisuus voisi haarautua niin moniin erikoismuotoihin, kuin nyt kauppapaikoissa nähdään. Yhtä selvää on, että työaseiden puute rajottaisi vieläkin enemmän teollisuuden tuotantokykyä. Jos maami... 128583 proofread-page text/x-wiki rwrvejkr2yvrkalhbvtwgzvwjbyfj27 250 25182 128584 2026-04-04T12:38:22Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kaalla vedellä, kaupungin vesisäiliöön täytyy olla koottuna mil- jooneja kannuja vettä, mikä määräpaikkoihinsa johdetaan joskus usean peninkulman pituisilla putkilla. Mutta tuo seikka, että kapitaali rajottaa teollisuuden muotoa ja tuotteliaisuutta, on jotakin aivan toista kuin väite, että kapitaali muka rajottaa teollisuutta itseään. Sillä vallitsevan taloustieteen väite, että „kapitaali rajottaa teollisuutta ei tar- kota sitä, että kapitaali rajottais... 128584 proofread-page text/x-wiki i7wcxgqp25imlissw1nvcki61pc8pci 250 25183 128585 2026-04-04T12:38:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Eikö siinä ilmene hallituksen voitonhimoa ja väärinkäytöksiä, omistusoikeuden epävarmuutta, asukkaiden tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja, mikä kaikki estää kapitaalin kokoomista? Eikö- hän tosi este olekin juuri näissä asianhaaroissa enemmän kuin kapitaalin puutteessa, jota ei oikein käytettäisi, vaikka sitä olisi- kin saatavana? Tosin voimme ajatella maata, jossa kapitaalin puute todella on ainoana esteenä työn fuotteliaisuudelle; mutta silloin meid... 128585 proofread-page text/x-wiki 0c831lubdj2ta4xw7xm9zpu8g4m0nxr 250 25184 128586 2026-04-04T12:38:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taaliansa suurentaisi; sillä kaikki mikä menee ylitse heille taval- lisen kapitaalin käytännön, ei saa heillä kapitaalin merkitystä, vaan tulee käytetyksi kulutukseen taikka jätetyksi pilaantumaan. Apatshen ja Siun heimoja ei estä maan viljelemisestä suinkaan mikään siementen taikka maanviljelyskalujen puute. Vaikka heille annettaisiin siemenet ja kalut käteen, eivät he niitä tuo- tantoon käyttäisi, ellei heitä samalla estettäisi kulkurielämästä ja opet... 128586 proofread-page text/x-wiki 826bepo2kriejnjw2rqr5de6t2mltye 250 25185 128587 2026-04-04T12:39:12Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: toista heimoa vastaan. Sodankäynti menestyikin niin hyvin, että jo heti ensi taistelukentällä kolmesataa vankia paistettiin ja syötiin, jolloin Hongi itse oli aterian alkajaisiksi kaivanut silmät kuolettavasti haavotetun vihamiehensä, vieraan heimopäällikön päästä, hotkaissut ne suuhunsa ja juonut hänen lämmintä hur- mettaan ¹). Nykyään sitävastoin, kun heidän alituiset sotansa ovat jo päättyneet ja Maori-heimon jälkeläiset ovat suurimmaksi osaksi omi... 128587 proofread-page text/x-wiki iu0apytsnxwda3hlkm3tbbjoh4rlica 250 25186 128588 2026-04-04T12:39:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: välineet eivät niinkään paljon riipu kapitaalin puutteesta kuin vaikeudesta saada sitä edullisella tavalla käytetyksi. Aivan niinkuin vesiammeeseen, kaikista kaatumisista huoli- matta, ei mene enempää vettä kuin siihen täytenä mahtuu, niin ei myös milloinkaan käytetä kapitaaliksi suurempaa osaa omai- suudesta kuin minkä vaatii se tuotanto- ja vaihtoliikkeen koneisto, joka olevissa oloissa paraiten soveltuu maan asukkaille heidän henkiseen kehitykseensä, tap... 128588 proofread-page text/x-wiki lxb2gy04crj2epx6yleutstibjrimqu 250 25187 128589 2026-04-04T12:40:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tämän tutkimuksemme tarkotus on ratkaista kysymys, johon niin monta keskenänsä ristiriitaista vastausta on annettu. Selvästi määrittelemällä mitä kapitaali todellisuudessa on ja mitkä sen varsinaiset tehtävät ovat, olemme ottaneet ensi- mäisen ja hyvin tärkeän askeleen kysymyksen ratkaisemiseen. Mutta tuo nyt on kuitenkin vasta ensi askel. Kertaamme tässä vielä lyhyesti minkä olemme sanoneet, ja menemme sitte eteenpäin. Olemme nyt nähneet, että vallits... 128589 proofread-page text/x-wiki 3uxwwdr52q0iaqig8ohzdq36js4qlur 250 25188 128590 2026-04-04T12:40:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Jos työmies tekemällänsä työllä todella luo ne varat, joista hänen palkkansa maksetaan, silloinhan ei palkka voi vähetä työväestön lisääntymisen johdosta; vaan kun työn tuotanto tie- tysti enenee työmiesluvun enetessä, niin pitää päinvastoin, olojen muuten ollessa samoja, palkkojen yleensä nousta mitä enemmän työmiehiä on olemassa. Mutta tuo välttämätön ehto, että nimittäin „olot muuten ovat samat“, vie meidät muutamaan kysymykseen, joka o... 128590 proofread-page text/x-wiki 19ag7j2ah28ed2sqcxk699xvfoxdu68 250 25189 128591 2026-04-04T12:41:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|'''TOINEN KIRJA.'''}} {{c|Väkiluku ja elintarpeet.}} {{c|1 LUKU.}} {{c|'''Malthuksen oppi, sen synty ja perusteet.'''}} Sen teorian takana, jota olemme tarkastelleet, on toinen, joka vielä on tarkastamatta. Vallalla oleva oppi työpalkan läh- teestä ja sitä määräävistä laeista löytää näet parhaan kannatuk- sensa eräästä yhtä yleisesti tunnustetusta opista, joka on saanut nimensä Malthuksesta ja jonka mukaan väkiluvulla on luonnolli- nen taipumus k... 128591 proofread-page text/x-wiki 6v6na5d4aumzq1koh2jmomv4zuo8cdn 128592 128591 2026-04-04T12:41:17Z Johshh 7452 128592 proofread-page text/x-wiki l57gg92l3oy6bs8ej36dw8at8ayr9bk 250 25190 128593 2026-04-04T12:41:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: useinkaan ota vaivakseen erottaa ruumenia akanoista; mutta sen sijaan täytyy hyvinkin ihmetellä, että teoria, joka lähemmin tarkastellessa on niin kokonaan kaikkea perää vailla, on saanut kannatusta useimmilta niistä teräväpäisistä ajattelijoista, jotka meidän vuosisatanamme ovat omistaneet voimia taloustieteen selventämiseksi ja kehittämiseksi. Tämän seikan, joka muuten olisi aivan käsittämätön, voi selittää ainoastaan se, että nuo tieteilijät ovat o... 128593 proofread-page text/x-wiki 7b76tudq32ucu83jf0eapx26stmkav8 250 25191 128594 2026-04-04T12:41:55Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ten mikä tahansa, nuo kaksi teoriaa liittyvät niin läheisesti toi- siinsa, ja täydentävät toisensa niin perinpohjin, että Buckle, luodessaan katsauksen taloustieteen historiaan teoksessaan „Skot- lantilaisen ajatuksen kehityksestä kahdeksannellatoista vuosi- sadalla", antoi ennen muita Malthukselle kunnian siitä, että vallitseva palkkateoria oli „lopullisesti todistettu" tuon opin avulla väkiluvun kasvamisen vaikuttamasta elintarpeiden vähenemi- sestä. Teoks... 128594 proofread-page text/x-wiki o7aofp63u3uuyreqonxnan8ja95wwt6 250 25192 128595 2026-04-04T12:42:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: meetisessä sarjassa (niinkuin luvut 1, 2, 3, 4, 5, 6 j. n. e.), eli siis joka 25 vuoden kuluttua lisääntyä ainoastaan alkujaan enentyneellä määrällä. Malthus lisää tähän lapsekkaasti: „Näi- den kahden erilaisen enenemissuhteen välttämättömät tulokset ovat sangen hämmästyttäviä." Ja ensimäisessä luvussa hän vertaa niitä toisiinsa seuraavalla tavalla: , Otaksukaamme Ison Britannian väkiluvun 11 miljonaksi ja otaksukaamme samalla, että sen nykyine... 128595 proofread-page text/x-wiki 7173wsx0kf2dq5hffume7r05vsbpbh5 250 25193 128596 2026-04-04T12:42:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuolevaisuutta lisäävät, ja joina hän pitää paheita ja köyhyyden tuottamaa kurjuutta. Sikiytymistä rajottavia syitä hän sanoo preventiivisiksi, ennakolta ehkäiseviksi; kuolevaisuutta enentäviä syitä taas hän sanoo positiivisiksi, hävittäviksi väkiluvun lisääntymisen esteiksi. Tuo nyt on se maailman kuulu Mal- thuksen oppi, semmoisena kuin hän on sen itse kehittänyt kir- jassaan „An Essay on Population", (Tutkimuskoe maan kan- sottumisesta). Tuskin kan... 128596 proofread-page text/x-wiki lxc0rx7p55iit32b3z2praqkopd12da 250 25194 128597 2026-04-04T12:42:55Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Malthuksen oppi sellaisena kuin sitä nykyään käsitetään, voidaan ilmaista voimakkaimmassa ja perusteellisimmassa muo- dossaan näin: Jos väkiluvun alituiseen lisääntymiseen ei mikään raken- taisi esteitä, niin sen lopulta täytyisi kohdata elintarpeiden raja- aidat, jotka eivät kyllä ole paikallaan pysyviä, mutta eivät myös- kään voi väestön lisääntymistä seurata, joten elintarpeiden hank- kiminen on vähitellen käyvä yhä vaikeammaksi. Siis kaikkia... 128597 proofread-page text/x-wiki o6cnet9oukc6ec2i7if4auqnhzar1we 250 25195 128598 2026-04-04T12:43:09Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lopulta kasvaa yli sen määrän, jolle maa kykenee elatusvaroja tai edes seisontapaikkaa antamaan, näyttää Malthuksen teoriaa tukevan myöskin havainnot kasvi- ja eläinkunnasta, siellä kun elämä kaikkialla pysähtyy niitä aitauksia vastaan, jotka eri sukuja muotoihinsa rajottavat, havainnot, joita nykyinen ajatus- suunta, ottamatta lukuun mitään erotusta eri elämän muotojen välillä, on yhä suurempaan merkitykseen nostanut. Tuo teoria tuntuu vihdoin saavan vahv... 128598 proofread-page text/x-wiki e1i2jxdaiie2y52mc1104inxy0qno3i 250 25196 128599 2026-04-04T12:43:26Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: siis, kuten Buckle yllämainitussa paikassa sanoo, Malthuksen perustama kansottumisteoria ehdottomasti todistavana tukena Smithin palkkateorialle. Ricardo, joka joku vuosi „Kansottumis-tutkielman“ jul- kaisemisen jälkeen oli oikaissut Smithin maakoron luonnon ja syiden selityksessä tekemän „erehdyksen", antoi puolestaan Malthuksen opille vielä lisätukea kääntämällä huomion siihen, että koron täytyy nousta sen mukaan kuin lisääntyvän väestön tarpeet pak... 128599 proofread-page text/x-wiki 7er36hqfx3ve2kryp09jpyr5jis5npj 250 25197 128600 2026-04-04T12:43:44Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Päävaikuttimena tämän teorian menestykseen on kuiten- kin se seikka, ettei se mitenkään uhkaa olemassa olevia oloja eikä kajoa valtaluokkain etuihin, vaan päinvastoin on erinomai- sen rauhottava ja lohduttava niille luokille, jotka rikkauden an- tamalla vallallaan hallitsevat ajatusmaailmaa. Aikana jolloin vanhat tukipylväät olivat alkaneet horjua, ilmestyi tuo oppi pe- lastamaan niitä erikoisia etuoikeuksia, joiden nojalla muutamat harvat ovat sellaisia rik... 128600 proofread-page text/x-wiki 4f5eg731724ugix5gzb3zvryxfhgsm5 250 25198 128601 2026-04-04T12:54:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tyynyä vasten Kaikkivaltijaan armolahjoja anoakseen, tuntematta vähintäkään vastuunalaisuutta lähikadulla vallitsevasta äärimmäi- sestä kurjuudesta. Sillä köyhyys, puute ja nälkä eivät ole tämän teorian mukaan luettavat yksityisen ahneuden eikä liioin yhteis- kunnallisten olojen syyksi; nehän ovat muka yleismaailmallisten lakien välttämättömiä seurauksia, ja niitä vastaan sotiminen ellei olisikaan suoraan jumalattomuutta — olisi ainakin yhtä hyö-... 128601 proofread-page text/x-wiki b0dc2qbgsf193vkyujdkvodf7wdirfn 250 25199 128602 2026-04-04T12:54:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Vielä on tämä sama teoria viime vuosina saanut lisätukea tuosta äkkinäisestä ajatusten käänteestä ihmisen alkuperän ja lajien muodostumisen kysymyksessä. Luulen helpoksi todistaa Bucklen olleen oikeassa sanoessaan, että Malthuksen teorian leveneminen on katsottava käännekohdaksi järkeilevän ajattele- misen historiassa; mutta liian pitkälle poikkeaisimme tutkimuk- semme alalta, jos ryhtyisimme osottamaan tuon opin jälkiä filo- sofiassa (Bucklen oma teos on... 128602 proofread-page text/x-wiki 8lx1twdc6r4g3hq82jb3pqw3psxgwm6 250 25200 128603 2026-04-04T12:54:53Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hen kyllä pian yhdistettiin. Niinpä Mc Culloch¹) arvelee tuon lisääntymisperiaatteen vaikuttaneen yhteiskuntaolojen parantumista ja taiteen edistystä, sekä selittää, että siitä johtunut köyhyys on ollut ainoastaan voimakkaana kiihottimena teollisuuden kehit- tymiselle, tieteiden levenemiselle ja rikkauksien kasaamiselle ylem- pien ja porvariluokkain keskuudessa, ja että ilman tätä kiiho- tinta yhteiskunta aivan pian vaipuisi välinpitämättömyyteen ja menisi... 128603 proofread-page text/x-wiki odfeqof4nxfhhfpnzsbsn1f6slesplh 250 25201 128604 2026-04-04T12:55:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sillä toisessa tai toisessa muodossa on Malthuksen teoria saanut ajatusmaailmassa osakseen miltei aivan yleisen hyväksymisen, ja sen jäljet tuntuvat kaikkialla sekä arvokkaammassa että huonom- massa jokapäiväisessä kirjallisuudessa. Sen tunnustavat talous- tieteilijät ja valtiomiehet, historioitsijat ja luonnontieteilijät, yhteiskuntaopilliset kongressit ja työväen yhdistykset, papit ja materialistit, ruti vanhoilliset ja punasista punasimmat. Otta- vatpa se... 128604 proofread-page text/x-wiki 24yth15rkn0bq40q65gz3an2fx8l3x2 250 25202 128605 2026-04-04T12:55:58Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Satun suoraan asian ytimeen sanoessani, ettei kokemus eikä analogia anna vähintäkään aihetta otaksumaan väkiluvun pyrkivän kasvamaan elintarpeita nopeammin. Ne seikat, jotka tämän väitteen todistamiseksi esitetään, eivät todista muuta kuin että missä ihmiset väestön harvalukuisuuden takia, kuten uutismaissa, taikka omaisuuden epätasaisen jaon vuoksi, kuten vanhojen maitten köyhimpien luokkain keskuudessa, työskentele- vät yksistään aineellisten tarpeitt... 128605 proofread-page text/x-wiki eg340b7i0wefkogfbi8tormm0cn6nmp 250 25203 128606 2026-04-04T12:56:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja helposti on ymmärrettävissä, miksi Godwin, jonka „Vaitiolli- nen oikeellisuus" niminen teos oli synnyttänyt „Kansottumis- tutkielman", oli vanhuutensa päiviin saakka pitänyt itselleen alentavana siihen mitään vastata. Malthuksen teos alkaa väit- teellä, että väestö pyrkii lisääntymään geometrisessä eli neliöl- lisessä sarjassa, jota vastoin elintarpeet voivat parhaassa tapauk- sessa ottaa enentyäkseen ainoastaan aritmeetisessä sarjassa, väite, jo... 128606 proofread-page text/x-wiki eeyf1oqtxhuqxnwfjkih4l35saoab64 250 25204 128607 2026-04-04T12:56:34Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vanhana, niin täytyy kirjailijan olla nyt jo kahdeksankymmenen ikäisenä, koska hän, kirjaltaja itse, oli neljänkymmenen vuotias. Moista ajatusten sekaannusta ei esiinny ainoastaan paikotellen, vaan ne ovat vallalla läpeensä koko kirjassa ¹). Suurin osa kir- jasta muodostaa oikeastaan epäitsetietoisen vastaväitteen juuri siihen teoriaan, jota kirja on kannattavinaan; sillä Malthuksen katsaus njihin vaikuttimiin, joita hän sanoo positiivisiksi, myöntö- peräisi... 128607 proofread-page text/x-wiki btlvjy8xz7xrta7pmsyg2qsh31tfuqt 250 25205 128608 2026-04-04T12:57:01Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Hakemalla hakienkaan ei koko maanpiiriltä löytyisi ainoatakaan merkitsevämpää maata 1), jossa köyhyyden syyksi voisi sanoa väestön lisääntymistä. Mitä vaaroja rajaton väestön lisääntymi- nen tuoneekin muassaan, tähän päivään asti ei niistä vielä ole ollut mitään tietoa. Ne eivät ole olleet niitä onnettomuuksia, jotka ovat ihmiskunnan vitsauksena olleet, miten sitte vas- taisuudessa käyneekin. Ettäkö väkiluku pyrkii aina kasvamaan elatusvarojen y... 128608 proofread-page text/x-wiki 88gg7j3866jrktexq8i96epqfemsooo 250 25206 128609 2026-04-04T12:57:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: liioteltuina pidetyissä vanhojen historioitsijain ja löytömatkailijain kertomuksissa olisi sittekin jotain perää, koskapa on tavattu merkkejä, jotka viittaavat siihen, että muinaisissa sivistyspesissä on väestö ollut lukuisampi, olot kehittyneempiä ja samoin myös, että koko ihmissukukin on vanhempaa kuin ennen otaksuttiin. Perustaessamme väestölaskumme kaupan ja liikeyhteyden kehi- tykseen, taiteiden edistykseen ja kaupunkien suuruuteen, me helposti jätämme... 128609 proofread-page text/x-wiki lk211f63jkmb6qbr837026p8xvpzcmd 250 25207 128610 2026-04-04T12:57:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nykyään; sama saattaa olla asianlaita myöskin luoteis- ja muu- tamissa keski- ja itä-Europan osissa. Amerikan väkiluku on kasvanut siitä pitäen kuin europa- laiset tämän maanosan löysivät; mutta lisäys ei ole niin suuri kuin tavallisesti otaksutaan, koskapa jotenkin todenmukaisten arviolaskujen mukaan yksin Perussa oli sen löytämisen aikaan lukuisampi asutus kuin mikä nyt elää Etelä-Amerikan koko alalla. Sitä paitsi viittaavat kaikki merkit siihen, että v... 128610 proofread-page text/x-wiki 91ekbbtaufziek31a0gq31ihcz16jgd 250 25208 128611 2026-04-04T12:58:08Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sekä India että Kiina näyttävät olleen joskus ennen väkirik- kaampia kuin nyt, jota paitsi myös Mongolia, tuo suuri ihmis- suvun kehto, josta läksi äärettömät ihmistulvat kansottamaan noita kahta maanosaa ja joka vyörytti ihmisaaltojaan myös Euro- pankin ylitse, on todennäköisesti ollut ennen aikaan paljon väki- rikkaampi kuin nyt. Merkillisimmät mullistukset ovat sentään tapahtuneet Vähässä Aasiassa, Syyriassa, Babyloniassa ja Per- siassa, eli lyhyesti... 128611 proofread-page text/x-wiki 0etilqdfcz98nuyygef3t5xjyuzqu1z 250 25209 128612 2026-04-04T12:58:28Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: voi otaksua, että ihmiset olisivat kaikki yht'aikaa maan päälle ilmestyneet kuten Kadmuksen kylvämistä lohikäärmeen ham- paista; mutta äärettömän kaukaisessa etäisyydessä me näemme suuria muinaisia kansakuntia, joihin historia, tarut ja muinais- muistot jaksavat heittää ainoastaan tuskin tuntuvia valonsäteitä. Eipä näiden tavattomien ajanjaksojen kuluessa lisääntymisen taipumus ole kuitenkaan ollut kyllin voimakas täyttääksensä maan ihmisillä tai ed... 128612 proofread-page text/x-wiki ndri0587edh89adjow0z52sg5hbih1m 250 25210 128613 2026-04-04T12:58:43Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja samalla kuitenkaan valtion pitämättä huolta avioliiton ja sikiä- misen rajottamisesta, seurauksena täytyy olla yleinen kurjuus ja turmelus. „Nuo seuraukset“, hän sanoo, „ovat olleet arvokkai- den kirjailijain teoksissa niin usein ja sellaisella selvyydellä esi- tettyinä, että tietämättömyys niistä ei ole sivistyneelle ihmiselle enää anteeksi annettavissa." Siitä huolimatta Spartassa, Perussa, Paraguaissa ja kaikissa muissa maata yhteisesti omistavissa... 128613 proofread-page text/x-wiki et86xxf6tnaybkf98tl7ge7imxizddp 250 25211 128614 2026-04-04T12:58:58Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jälkeläisiään ainoastaan 11,000 miespuolista jäsentä, sanokaamme kaikkiaan noin 20,000 henkeä. Mikä ääretön erotus! Ja se on sitäkin ihmeellisempää, kun ottaa huomioon, että kunnia, jota tämä suku nauttii esi-isänsä, „muinaisuuden pyhimmän opettajan" vuoksi, olisi epäilemättä pitänyt ehkäistä „positiivisten lisääntymis-esteitten“ vaikutusta, jonka lisäksi tulee, että Kon- fusiuksen oppi ei suinkaan kehota „preventiivisten keinojen“ käy... 128614 proofread-page text/x-wiki nj4wcj4jdjnu8oji3etx0ia9aijq35l 250 25212 128615 2026-04-04T12:59:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kaisella on kaksi vanhempaa, se on varma, ja yhtä varma on, että kummallakin näistä on vuorostaan ollut kaksi vanhempaa. Jos tätä neliösarjaa seurataan muutamien ylenevien sukupolvien läpi, niin huomataan, että se johtaa yhtä „hämmästyttäviin tu- loksiin kuin Malthuksen niin sanottu kansottumislaki. Käykäämme kuitenkin näistä ylimalkaisista katsahduksista tarkempiin tutkisteluihin. Väitän, että nuo esimerkkeinä tavalli- sesti mainitut liian lisäänty... 128615 proofread-page text/x-wiki kzzlx18mrykne7x8plozcbuqbmajwjf 250 25213 128616 2026-04-04T12:59:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maissa harjotetaan tuotantoa mitä alkuperäisimmissä ja epäedul- lisimmissa muodoissa, jota paitsi suuria luonnon tarjoomia apu- neuvoja on kokonaan jätetty käyttämättä. Tuo ei ole suinkaan seuraus mistään synnynnäisistä erityisesti näitä kansoja vai- vaavista puutteellisuuksista, sillä hindulainen on, kuten vertaava kielitiede on osottanut, meidän omaa vertamme; Kiinassa oli sivistys jo perin korkealla ja tärkeimmät meidän nykyisistä kek- sinnöistämme s... 128616 proofread-page text/x-wiki m5nfbcy2qjbn0qax0sfy4mmnwl130vh 250 25214 128617 2026-04-04T13:00:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Eikö ole päivänselvää, että Indian köyhyyteen ja nälkään oli syynä tämä hirmuvalta ja siitä johtuva epävarmuus; ja ettei hirmuvalta ole syntynyt puutteesta eikä puute puolestaan väki- luvun enentymisestä yli elatusvarojen, kuten Buckle arvelee? 1) Itä-intialaisen Komppanian palveluksessa ollut pappi, William Tennant, oli vuonna 1796, siis kaksi vuotta ennen Kansottu- misen tutkielman" ilmestymistä, sanonut: „Kun ottaa lukuun Indian suuren hedelmällisyy... 128617 proofread-page text/x-wiki f5g5ci19rzfhuql687j5cxb1wgyfput 250 25215 128618 2026-04-04T13:00:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lut pikku ruhtinaitten sekavan kirjava hallitus, joiden hallitus- valta perustui valtiokavalluksiin ja joiden kiristysmenettely oli yhtä rajatonta kuin heidän ahneutensakin. Hallitusveroja kis- koivat ja kiskovat yhä vieläkin, missä on kotimaisia hallitsijoita, kahdesti vuodessa julmat, sotamiesten puvuissa olevat roistot, usein karkottaen noita onnettomia talonpoikia kylistä metsiin ja häikäilemättä hävittäen ja mielinmäärin ryöstäen heidän omai- suuttansa.... 128618 proofread-page text/x-wiki 6u4odaoqjd6h24xyyuz1yt75z11n464 250 25216 128619 2026-04-04T13:00:53Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: olevan paksumpi kuin Surajah Dowlahin reidet. . . Hallitus tun- tui pikemminkin paholaisten kuin ihmishirmuvaltijain hallituk- selta. Joskus ihmiset alistuivat kärsivällisesti sortotilaansa, joskus taas pakenivat valkoista miestä niinkuin heidän esi-isänsä olivat ennen Maharattoja paenneet, ja usein kannettiin englantilaisen matkustajan kantotuolia äänettömien kylien ja kaupunkien läpi, jotka tieto hänen tulostaan oli autioiksi saattanut." Niihin hirmuihin,... 128619 proofread-page text/x-wiki hvcqkwag4tirw1trzn6fju4pijs2rbg 250 25217 128620 2026-04-04T13:01:08Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuo oikeauskoinen selitys ollut. Mutta, kuten englantilaisissa lehdissä nykyään paljastetuista epäkohdista intialaisissa oloissa käy ilmi, on asian oikea laita se, että Indian nälkävuodet, jotka ovat perikatoon syösseet ja yhä syöksevät miljooneja ihmisiä, ovat yhtä vähän riippuvia väestön kasvamisesta yli luonnollisten elinvarainsa, kuin siitä riippui Camaticin autioituminen, Haider Alin ratsastajain pyyhkäistessä hävityksen vihurina sen ylitse. Indian... 128620 proofread-page text/x-wiki hgssnl23yduby2hbzj71hylhf7qudks 250 25218 128621 2026-04-04T13:01:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: korkeilla vuokramaksuilla armotta nylkevät talonpoikia. Toisin paikoin, missä vuokramaksua vielä kannetaan valtion laskuun maaveron muodossa, ovat nuo maksut niin korkeita ja verot nostetaan sellaisella häikäilemättömyydellä, että talonpojat, jotka vaivoin hyvinäkään vuosina mitään satoa saavat, joutuvat kaikki järjestään koronkiskurein kynsiin, jotka ovat, jos mahdollista, vieläkin ahnaampia kuin zemindaarit. Suola, joka on kaikkialla ehdottomasti välttäm... 128621 proofread-page text/x-wiki ls97qt3sxtngsj7b24o1hcpwfk207cu 250 25219 128622 2026-04-04T13:01:49Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aikaansaavat, syntyvät oikeastaan rahan puutteen vuoksi“, sanoo H. M. Hyndman ¹); „miehet ja vaimot jäävät vaille ravintoa, koska eivät voi säästää kokoon niin paljon rahoja, että ruokaa itsellensä ostaisivat. Ja sittekin olemme me muka pakotetut verottamaan noita ihmisiä vieläkin enemmän.“ Hän mainitsee, että itse nälkäseuduistakin viedään elatusvaroja pois verojen maksuksi, ja kertoo, kuinka koko India on alituisen tyhjennyk- sen ja nylkemisen ala... 128622 proofread-page text/x-wiki 433tpbhha69b1zc5h9jhlvv1dmv5ogl 250 25220 128623 2026-04-04T13:02:09Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: keisarillisen hallituksen aikana kasvaneet, kuinka tuo armoton verotus, jolla rasitetaan äärimmäisessä köyhyydessä elävää kan- saa, riistää siltä kaikki keinot maan viljelemiseen vähänkin paremmalla menestyksellä; kuinka härkien, noiden intialaisten vetojuhtain luku vähenee, ja kurjat maanviljelyskalut joutuvat koronkiskurien käsiin, joilta me, „liikeyrityksiin tottunut kansa“, pakotamme talonpoikien lainaamaan 12-24-60 prosentin korolla ¹), voidakseen... 128623 proofread-page text/x-wiki 1erc6odrn5gzzq005o3p06r3dpdoyo6 250 25221 128624 2026-04-04T13:03:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ainoastaan aivan pintapuolisesti asioita arvostellessa voi- daan puutteen ja hädän syyksi niin hyvin entisessä kuin nykyi- sessäkin Indiassa katsoa liikaväestön kasvamista maassa löyty- vien elatusvarojen ylitse. Jos vaan talonpojat saisivat pitää hallussaan pientä kapitaaliansa, jos pääsisivät vapaiksi nylkemis- järjestelmästä, joka verrattain hyvinäkin vuosina tarjoo paljon huonompia elämänehtoja kuin englantilainen ihmisystävyys takaa vankiloihin suljet... 128624 proofread-page text/x-wiki b77798xjq1a7wntrugfdc0yxr7d92a2 250 25222 128625 2026-04-04T13:03:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jon suurempaa väkijoukkoa; sen todistaa ensiksikin se seikka, että siellä, matkustajien yksimielisten lausuntojen mukaan, on vielä ylen paljon viljelemätöntä maata, ja toiseksi sekin seikka, että tiedetään varmasti siellä olevan suunnattoman suuria vielä käyttämättömiä kivennäiskerroksia. Niinpä lienee Kiinassa suu- rimmat ja mainioimmat kivihiilivarastot, mitä koskaan missään on tavattu. Kuinka suuressa määrässä näiden kivihiilikerrosten käyttämi... 128625 proofread-page text/x-wiki ntmofjcs7c0srqc95kadit4qe1zmdvs 250 25223 128626 2026-04-04T13:03:55Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: väestö pyrkii kasvamaan sen ylitse ja synnyttämällä elatusvaro- jen puutetta „saamaan aikaan" käyttääksemme Malthuksen omia sanoja, „paheita ja kurjuutta semmoisessa määrässä, että se estää enempää lisääntymistä, joten, mikäli tuotantovoi- maa lisääntyy sikäli lisääntyy myös väestöä, ja sama puutteen- alaisuus on aina uudestaan edessä." Minä sitävastoin sanon, _ettei ole missään olemassa esimerkkiä, joka tätä teoriaa tukisi; että puu... 128626 proofread-page text/x-wiki 6xeg08abtxb2aupfbi63rb32rf0qpcv 250 25224 128627 2026-04-04T13:04:09Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Irlannissa jonkun verran yli kahdeksan miljoonaaa asukasta. Mutta sangen suuri osa näistä pystyi näpin henkeänsä elättä- mään, asui kurjissa hökkeleissä, käytti pukunaan rääsyjä ja ruo- kanaan ainoastaan perunoita. Kun tuli perunarutto, kuoli heitä tuhansittain. Mutta olikohan maan kykenemättömyys elättämään niin suurta väestöä syynä myöskin moiseen kurjaan elämään, joka niin monet saattoi mieronteille heti ensimäisen katovuoden tultua? Ei suink... 128627 proofread-page text/x-wiki s2totkjlgjl4a0chc30qq9gryo4bk6z 250 25225 128628 2026-04-04T13:05:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taavaa arvoa takasin, ainakaan suurelle osalle siitä. Irlannin asukkaihin nähden olisi noita maasta vietyjä varoja saanut yhtä hyvin vaikka poroksi polttaa tai mereen viskata tai olla lain- kaan tuottamatta. Sillä niitä ei viety vaihdettaviksi, vaan ainoas- taan lahjaksi vuokramaksuksi ulkomailla oleskeleville vieraille veroina tuottajilta semmoisille henkilöille, jotka eivät millään tavalla olleet tuotantoa avustaneet. tilanomistajille, Jos nuo elatusainee... 128628 proofread-page text/x-wiki 9zcduh72vuywz662n3yuzv7e8ji7dq8 250 25226 128629 2026-04-04T13:05:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: myöntöperäiseksi, niin voisi sanoa, että tuon „liikaväki-teorian“ mukaan Irlannissa olisi voinut helposti saada työtä ja jotakuin- kin hyvää elatusta noin 4 miljoonaa ihmistä. Mutta edellisen vuosisadan alussa, kun Swift kirjotti tuon „vaatimattoman ehdo tuksensa", oli Irlannin väkiluku noin 2 miljoonaa. Koska sillä välin eivät varat eivätkä tuotannon välineet olleet Irlannissa missään suuremmassa määrässä edistyneet, niin kun syynä Irlannin kans... 128629 proofread-page text/x-wiki sfwhr9aba88a04ua1dniid1tq8dk3s0 250 25227 128630 2026-04-04T13:06:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Irlannin köyhyyttä ja nälanhätää voi yhtä vähän lukea sen syyn tuottamaksi, kuin Afrikan orjakauppaa voidaan pitää liikaväestä johtuvana tai Jerusalemin hävityksen sanoa syntyneen väestön kasvamisesta tuon kaupungin elatustarpeiden ylitse. Olisipa Ir- lanti luontonsa puolesta vaikka pelkkää banaanilehtoa ja leipä- puistoa, olisipa sen rannat guaanokerrosten peittäminä, niinkuin Tshintsha saaret, ja sen kosteat maat eteläisten leveysasteiden auringon runs... 128630 proofread-page text/x-wiki kqy7tt370e21bjbxn1h99uk7v9ppm7k 250 25228 128631 2026-04-04T13:06:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kistaa ja heti alkuunsa tukahuttaa vähinkin vastarinta, mikä nou- see tuota kaikkea oikeudentuntoa herjaavaa järjestelmää vastaan? Eikö se jumalattomuus ole ateismiakin paljoa pahempaa, joka tekee luonnon lait vastuunalaisiksi moisella tavalla aikaansaatuun kurjuuteen? Mikä on totta näihin kolmeen tapaukseen nähden, se lä- hemmin tarkastaessa osottautuu todeksi myös kaikkiin muihinkin tapauksiin nähden. Niin pitkälle kuin tietomme ulottuvat voimme rohkeasti... 128631 proofread-page text/x-wiki rltkfiq0zz7d9n9x1svn4yr78e7qqpr 250 25229 128632 2026-04-04T13:06:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuhansittain munia, ja että kaikkialla näissä valtakunnissa jokai- nen laji alituisesti pyrkii kasvamaan, ja ellei lukuisat viholliset pane esteitä, todella kasvaakin elatusmahdollisuuksiensa äärim- mäisten rajojen ylitse, tuo kaikki on seikkoja, joita aina kuulee esiintuotavan, Malthuksesta alkaen meidän päiviemme oppikirjoihin saakka, milloin tahdotaan todistaa, että ihmistenkin väkiluku samalla tapaa pyrkii kasvamaan elatusmahdollisuuksiensa äärimmäisten... 128632 proofread-page text/x-wiki dpz46m0asod65nxvjxdtoos8k6zdhns 250 25230 128633 2026-04-04T13:07:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ainoastaan ampua haukkoja, niin metsänriistaa enentyy; hän ainoastaan hävittää kettuja, niin jäniksiä lisääntyy; mehiläiset seuraavat ihmistä korpiin, ja niistä orgaanisista aineista, joilla ihmisasutuksen läpi virtaavat joet täyttyvät, saavat kalat ravintonsa. Mutta ellemme ajattelisikaan tämän kaiken tapahtuvan jonkun varsinaisen tarkotuksen vuoksi; ellemine saisikaan otak- sua, että tuo suuri ja alituinen monistuminen kasvi- ja eläin- kunnassa tarkottai... 128633 proofread-page text/x-wiki 556d6sf1unaruzt2iw64wypfjvavbpk 250 25231 128634 2026-04-04T13:07:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ravintoaineiden lisääntymisen. Ravintoaineita on enemmän siitä yksinkertaisesta syystä, että ihmisiä on enemmän. Sillä erotus ihmisen ja eläimen välillä on tämä: sekä haukka että ihminen syö, kananpoikia, mutta mitä useampia haukkoja sitä vähemmän kananpoikia, jotavastoin mitä useampia ihmisiä sitä enemmän kananpoikia. Sekä hylje, että ihminen syö lohta, mutta kun hylje saa kiinni lohen, niin on lohia yhtä vähemmän, ja jos hylkeitä ru- peaa l... 128634 proofread-page text/x-wiki lem59irmsd9m3ccsqtd4vnfhoab7p5l 250 25232 128635 2026-04-04T13:07:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 100 miljonaksi tai 500:ksi tai 1000:ksikin miljonaksi; sillä se saa elatusvaransa koko maailmasta, joten sille riittää varoja yhtä pitkälle kuin maapallolla yleensä riittää varoja ihmisten elät- tämiseksi. Tällöin voi nyt kuitenkin herätä ajatus, josta Malthuksen teoria saa lujaa tukea, nimittäin se, että maaperän tuottavuus on väheneväistä laatua. Epäilemättömänä todistuksena maan vähenevän tuottavuuden laista mainitaan tavallisissa kansantalou- d... 128635 proofread-page text/x-wiki 2rfgi31j4gis4ttl0qu9v66ny6qjwjk 250 25233 128636 2026-04-04T13:08:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kun toisen maan osaksi tai jakautua tämän ja tuon maan kesken tai ehkä kaikkien maiden kesken; mutta tämä mahdollisuus vähenee, mikäli kysymykseen otetaan suurempia maa-aloja, ja lakkaa kokonaan tuntumasta, kun kysymys tulee koko maapal- losta. Että maa voisi elättää 1000 miljardia yhtä helposti kuin 1000 miljonaa, seuraa ehdottomasti niistä kumoamattomista totuuksista, että ainakin mitä tulee meidän elämän-oloihimme aine on ikuinen ja voiman täytyy olla ik... 128636 proofread-page text/x-wiki cu641x1y0be9hnbyaxml33ayyj3047r 250 25234 128637 2026-04-04T13:11:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lakien alaisia kuin kasvit, kalat, linnut ja kaikki muut eläimet; vaikkapa tämän kaiken myöntäisimmekin, on sittekin ole- massa tuo sama erotus ihmisen ja muiden eläinten välillä: ihmi- nen on ainoa eläin, jonka halut kasvavat sen mukaan kuin niitä tyydytetään, ainoa eläin, joka ei ole milloinkaan tyytyväinen. Jokaisen muun eläimen tarpeet ovat yksipuolisia ja aina samoja; meidän päiviemme härällä ei ole sen suurempia vaatimuksia kuin ensimäisellä härä... 128637 proofread-page text/x-wiki r7bw2gzj7z9x3nilb1qv9nd604f143z 250 25235 128638 2026-04-04T13:12:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muuttuu hienompien vaikutelmain alaiseksi, ja eläimellisten elä- män olojen karkea ja yksinkertainen muoto vaihtuu miellyttävän kauneuden kukoistukseen. Mikäli tarpeittensa tyydyttämisen kyky hänellä kasvaa, sikäli kasvaa myöskin hänen mielihalunsa. Niinpä halujen ollessa alemmalla asteella „Lucullus haluaa saada aterioida Luculluksen kanssa“; kaksitoista teurassikaa paistetaan vartaan nenässä, jotta Antonius saisi milloin haluaa mieleisensä liha-annoksen;... 128638 proofread-page text/x-wiki je2k4tahsaxicnj3ye0ipr9ovbbq7xc 250 25236 128639 2026-04-04T13:12:18Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tekee työtä sille, jota ei ole koskaan vielä nähnyt eikä koskaan tule näkemään, maineen vuoksi, tai ehkä tullakseen vaan jon- kunkaan verran lähemmäksi sitä tasa-arvoisuuden ihannetta, joka voi toteutua vasta pitkiä aikoja sen jälkeen kuin multakokkareet ovat hänen ruumisarkkuansa vasten kolahtaneet. Etukynnessä hän murtautuu eteenpäin, missä jäinen pakkanen häntä kohtaa, ja myös missä ihmisten kylmyys hänen työtänsä arvostelee, missä kivet ovat t... 128639 proofread-page text/x-wiki p6dyjslarlbngvuzchkst9keozwld7z 250 25237 128642 2026-04-04T16:34:19Z Johshh 7452 /* Uten tekst */ 128642 proofread-page text/x-wiki ngohqhxbqg29qlh42yaae771xrctg99 250 25238 128644 2026-04-04T16:34:46Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: SISÄLLYS. JOHDATUS. Siv. Ratkaistava kysymys . 1 ENSIMÄINEN KIRJA. Työpalkka ja kapitaali. Luku 1. 2. 3. 4. 5. Vallitseva oppi palkasta; opin vaillinaisuus . Taloustieteellisten nimitysten m erk ity s.................. Työpalkka ei lähde kapitaalista, vaan tuotetaan työllä . Työmiesten elatus ei lähde kapitaalista . Kapitaalin todelliset tehtävät . . 13 26 44 64 72 TOINEN KIRJA. 1. 2. 3. 4. Väkiluku ja elintarpeet. Malthuksen oppi, sen synty ja perus... 128644 proofread-page text/x-wiki a453inu1xr39ulkm0har1b4xfanccnx 128645 128644 2026-04-04T16:46:02Z Johshh 7452 128645 proofread-page text/x-wiki 8740nvx5gt18ejqvkb018c7w4l6gl3d 250 25239 128646 2026-04-04T16:46:26Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: II Luku 5. 6. 7. 8. Siv. Kapitaalikoron laki..................... 185 Työpalkat ja työpalkkainlak i............................... 194 Näiden lakien keskinäinenyhteys ja rinnakkuus.......................... 207 Ratkaistavan kysymyksen tasapainokohdista ollaan siis selvillä 209 NELJÄS KIRJA. Aineellisen edistyksen vaikutus om aisuuden jakautum iseen. 1. 2. 3. 4. Probleemin vaikuttavat voimat ovat vielä löytämättä. . . Väestön lisääntymisen vaikutus omais... 128646 proofread-page text/x-wiki 09g42xdyzumj0in08j4tdz7yutc3dfe 128647 128646 2026-04-04T16:48:06Z Johshh 7452 128647 proofread-page text/x-wiki 3pjghmttdezzpjkcw15m16ch2alt8m2 250 25240 128648 2026-04-04T17:06:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: paitsi noita Malthuksen „preventiivisiä esteitä", on olemassa vielä kolmaskin väen lisääntymisen ehkäisijä, joka pääsee vai- kuttamaan vasta silloin kuin varallisuuden tila kohoaa ja hengen viljelys kehittyy. Onhan tunnettua että syntyneiden luku on verrattain suurempi uusissa siirtomaissa, missä taistelu luonnon esteitä vastaan ei tarjoa paljon tilaisuutta hengen viljelykseen, samoin myös köyhyyden kouristamissa vanhempien maiden yhteiskuntaluokissa, joilta... 128648 proofread-page text/x-wiki sojnmd5edo7s5y2q4afe9zcxb7n1pjr 250 25241 128649 2026-04-04T17:07:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuomitsevat niin monia ihmisiä kiduttavaan nälkäkuolemaan. Toivon voivani todistaa tämän seikan aivan kumoamattomalla tavalla, sitten kuin olen ensin laittanut tien edestäni puhtaaksi ja pääsen hakemaan yhteiskunnallisen kehityksen todellisia la- keja. Olisi näet todistelulleni haitaksi, jos nyt jo edeltäpäin näitä lakeja esittäisin. Jos, osottamalla mahdottomaksi todistaa Malthuksen oppia niillä perusteilla, joita tavallisesti sen tukemi- seksi esille tuoda... 128649 proofread-page text/x-wiki gamwtciorx1o2c3txj2586opj4ewcy8 250 25242 128650 2026-04-04T17:08:36Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kysymys siitä, pyrkiikö tämä lisääntyminen vähentämään sitä varallisuusmäärää, jota voidaan tuottaa jollakin määrätyllä työ- voimalla. Niin vakuuttaa ainakin vallitseva taloustiede. Se otaksuu, että luonto antaa verrattain yhä vähemmän mitä enemmän siltä vaaditaan, joten kaksinkertainen työ ei siis voisi antaa kaksinker- taista tulosta; ja että siis lisääntynyt väkiluku pyrkisi painamaan työpalkkoja alas ja enentämään köyhyyttä, eli, kut... 128650 proofread-page text/x-wiki 6au2ie09yk8dppssk3eg580wvh9f2ed 250 25243 128651 2026-04-04T17:09:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aikaan kohoaisi ennen kuulumattomaan määrään. Jos väkiluvun lisääntyminen jatkuisi samassa suhteessa, tulisi pian sellainen aika, jolloin ei kelläkään olisi muuta kuin aivan välttämättö- mimpiä elintarpeita, ja sen jälkeen vielä sellainen aika, ettei olisi edes sitäkään, vaan kuolema vihdoin panisi sulun kaikkea enempää lisääntymistä vastaan“. 1) Kaiken tuon minä epään! Väitän asianlaidan olevan juuri päivastaisen. Väitän, että millä sivi... 128651 proofread-page text/x-wiki pdetqjyi33r2vm2kczqkend5lydlsf9 250 25244 128652 2026-04-04T17:09:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vain voimien kulutus, olipa missä muodossa tahansa, on samaa kuin itse elatusvarojen kulutus. Otaksukaamme, että taskussani on rahaa. Sillä voin ostaa joko ravintoa tai şikareita tai koru- kapineita tai teatterilippuja. Timanttikappale on arvoltaan yhtä kuin niin ja niin monta säkkiä jauhoja, s. o., keskimäärin menee yhtä paljon työkustannuksia timanttien tuottamiseen kuin menisi niin ja niin monen jauhosäkin tuottamiseen. Ja jos minä syy- dän timantteja vai... 128652 proofread-page text/x-wiki 2b7huvirt7mst8tj3v378zllhbrvu6j 250 25245 128653 2026-04-04T17:10:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Yhdysvaltain väkiluku on joka 29 vuodessa käynyt kaksinker- taiseksi ¹), maan varallisuus on käynyt kaksinkertaiseksi paljon lyhyemmissä kausissa? Eikä ole totta, että muuten yhtäläisissä väkilukunsa ja sivistyksensä puolesta yhdenlaisissa tiheämmin asuttu maa on samalla rikkain maa? Eivätkö nuo tiheään asutut itäiset yhdysvaltiot ole väkilukuunsa verraten rikkaampia, kuin harvempaan asutut läntiset ja eteläi- set valtiot? Eikö Englanti, jonka väkiluku... 128653 proofread-page text/x-wiki 8fe5fr6gvya0eukirm4mi9926q72pal 250 25246 128654 2026-04-04T17:10:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: laskeutuneet väestön lisääntyessä, ja missä luonnonantimien vähentyminen on ilmeisenä tosiasiana eikä minään riidanalaisena teoriana. Se maa on Kalifornia. Kun kultalöydön jälkeen ensimäinen siirtolaistulva täytti tämän maan, oli luonto siellä sangen anteliaalla päällä. Jokien rantamilla ja vesijätöillä saat- toi mitä alkuperäisimmillä työaseilla koota vuosisatain huuhto- mia kultamurusia sellaiset määrät, että päiväpalkakseen sai noin unssi... 128654 proofread-page text/x-wiki 9grea00tqg7fhgc95xs0o0iwajhzxpt 250 25247 128655 2026-04-04T17:10:39Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: paljoksuttu kuukausikorkonakaan. Onko nyt tuo suhde luonnon vähentyneen tuottavuuden ja vähentyneiden palkkojen välillä syyn ja vaikutuksen keskinäistä suhdetta? Onko totta, että työ- palkka on tässä alhaisempi senvuoksi, että työ tuottaa vähem- män varallisuutta? Päinvastoin! Työn kyky varallisuuden tuottamiseen ei ollut · Kaliforniassa vuonna 1879 vähäisempi kuin vuonna 1849, vaan suurempi. Luullakseni ei kukaan, joka ottaa huomatakseen, kuinka suunnatto... 128655 proofread-page text/x-wiki e0a6biie9zgilz7lrib0ut06q37ptew 250 25248 128656 2026-04-04T17:11:07Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: den sekä tuotanto että kulutus on kasvanut vielä nopeammin kuin väestö, ja että, jos joku yhteiskuntaluokka saa osakseen vähemmän varallisuutta kuin mitä se tarvitsee, se tapahtuu ainoastaan varallisuuden epätasaisemman jaon vuoksi. Se, mikä tässä erikoistapauksessa heti silmiin pistää, on yh- dellä tapaa kaikkialla muuallakin vallitsemassa, jos vaan asioita sy- vemmältä tarkastellaan. Rikkaimpia maita eivät ole ne maat, missä luonto on tuhlaavaisin, vaan... 128656 proofread-page text/x-wiki npbrkdsu7qmhrq8e3vjzngcrilwbh2e 250 25249 128657 2026-04-04T17:11:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: koskapa ei ole ketään, joka ei pystyisi kuunolla itseänsä elättä- mään, niin eipä myöskään ole niitä, jotka saisivat paljon enem- pää kuin vähimmin saaja; on harvoja tai ei ole yhtäkään, joka voisi elää vanhempien maiden ylellisyydessä tai edes lähimaille vastaavissa mukavuuksissa. Se osottaa, että viimemainittujen maiden varain kulutus on väkilukuun verraten suurempi, huoli- matta siitä, että varain tuottaıniseen menevän työn summa on pienempi e... 128657 proofread-page text/x-wiki 1g6zs2qxhkfwbm8axtyxuozidvm66k7 250 25250 128658 2026-04-04T17:11:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: huomattu seikka, silloin kuin sodat tai muut maanvaivat ovat varallisuutta hävittäneet, hävittämättä kuitenkaan itse väestöä. Lontoon suuresta vuonna 1666 tapahtuneesta tulipalosta huoli- matta ei tässä kaupungissa ole mitään varallisuuden vähennystä huomattavissa, ei myöskään ole Chicago nyt vähemmän rikas kuin milloin v. 1870 sitä samallainen onnettomuus kohtasi. Näille tulen hävittämille paikoille ovat työtä tekevät kädet pys- tyttäneet vielä... 128658 proofread-page text/x-wiki kgsmptuxydeg96m3z34dnyvl670vbpk 250 25251 128659 2026-04-04T17:11:58Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: suurempaan varain kasaantumiseen ainoastaan siinä tapauksessa, että kasatut varat todella vähenevät, mutta kun kasattujen va- rain määrä pysyy entisellään ja vielä enemmän silloin kuin se lisääntyy, edellyttää enentynyttä varain kulutusta aina myös enentynyt varain tuotanto. Verrannemmeko eri yhteiskuntia toisiinsa tai saman yhteiskunnan eri kehityskausia toisiinsa, on päivänselvää, että se edistyksen tila, jonka todistuksena väen lisääntyminen on, to... 128659 proofread-page text/x-wiki 2j3n0riu035cof4v041m4ur3k9a6rxz 250 25252 128660 2026-04-04T17:12:12Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuotantovoimat, jos niitä vaan täydellisesti käytettäisiin, olevan kylläkin voimakkaita hankkimaan yhteiskunnan vähäväkisimmille- kin ei ainoastaan hyvää vaan ylellistäkin toimeentuloa. Se teolli- suuden lamaustila, se ahdinko kauppaliikkeessä, jonka kirous meidän päivinämme painaa sivistynyttä maailmaa, ei tietenkään johdu mistään tuotantovoimain puutteesta. Missä vika lienee- kään, ei se ole ainakaan kyvyttömyydessä tuottaa varallisuutta, se on selv... 128660 proofread-page text/x-wiki ichxuqlgnf5u4vnkdvr7rqvjlwgj7ns 250 25253 128661 2026-04-04T17:13:49Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|'''KOLMAS KIRJA.'''}} {{c|Varain jakautumisen lait.}} Kun ensimäiset koneet keksitään jonkun erikoisen liikkeen aikaansaamiseksi, ovat ne aina sangen mutkik- kaita, ja myöhemmät teknikot tavallisesti huomaavat samoja liikkeitä voitavan saada paremmin aikaan vähem- millä pyörillä, vähemmillä liikejohdoilla kuin alkuperäi- sessä koneessa tarvittiin. Samoin ovat myös tieteelliset järjestelmät aina sangen mutkikkaita, ja tavallisesti otak- sutaan, että uus... 128661 proofread-page text/x-wiki 9p6webs181i1jys4urydsxxy5cz8xr0 250 25254 128662 2026-04-04T17:14:18Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: teorian avulla, että muka työmiesluvun lisääntymisen vuoksi kapitaali olisi alituisesti jaettava yhä pienempiin palkkamääriin. Sillä työpalkan lähde, kuten olemme nähneet, ei ole kapitaali, vaan työn välitön tuote. Jokainen tuottavaa työtä tekevä mies tuottaa oman palkkansa sen mukaan kuin työtä tekee, ja jokai- nen uusi työmies tuo mukanaan lisäyksen todelliseen palkkojen lähteeseen, lisäyksen yhteiseen varallisuuden varastoon, mikä lisäys on tavalli... 128662 proofread-page text/x-wiki 6jpnpwdqevi43qn0v8k8991pcxha0s3 250 25255 128663 2026-04-04T17:14:36Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Siitä huolimatta olemme kuitenkin tulleet päämääräämme lähemmäksi. Löytääksemme, mitä haemme, on aluksi kyllä. hyvä, kun keksimme, mistä sitä ei pidä hakea. Olemmehan ainakin saaneet tutkimusalamme rajotetuksi ja määrätyksi. Sillä siitä olemme nyt kaikissa tapauksissa selvillä, että syy, joka tuotantovoimain tavattomasta kasvamisesta huolimatta päästää työläisten suuren joukon ainoastaan vähimpään mahdolliseen osallisuuteen tuotteesta, ei ole... 128663 proofread-page text/x-wiki tplc26v46spzjia4zb4nmg9jgvirece 250 25256 128664 2026-04-04T17:15:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hyväksi, jos maalla on jotain arvoa. Todellisuudessa menee osa tuotetuista varoista kapitaalin uudistumiseen, jota keskeyty- mättä kulutetaan ja joka keskeytymättä vaihtuu uuteen. Mutta tätä seikkaa ei ole pakko ottaa lukuun, koska siitä pääsee pitä- mällä kapitaalia jonakin alituisesti pysyvänä, jommoisena sekä puheessa että ajatuksissa kapitaalia pidämmekin. Kun siis puhumme tuotteesta, niin ymmärrämme sitä varallisuuden osaa, joka jää jälelle sitten... 128664 proofread-page text/x-wiki 6xty7543286jjnrcitxegld3cpjar8e 250 25257 128665 2026-04-04T17:15:26Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: siis tarpeen kolme nimitystä, joista kukin selvästi ilmaisee yhtä näistä osista, samalla sulkien muut syrjään. Maakorko, sem- moisena kuin sitä määritellään, ilmaisee kylläkin selvästi ensi- mäisen näistä osista, nimittäin sen, joka tulee maanomistajan käsiin. Työpalkka, semmoisena kuin sitäkin määritellään, ilmai- see niinikään riittävän selvästi tuon toisen osan, joka muodos- taa korvauksen työstä. Mutta mitä tulee kolmanteen nimityk- seen,... 128665 proofread-page text/x-wiki r2buw692p1tu9an4pibp0y3tf3x3zqw 250 25258 128666 2026-04-04T17:15:57Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taalin käyttämisestä tulevan korvauksen tavalliseen tai tavallista vielä pienempään määräänsä. Samantapaisia selityksiä annetaan useimmissa myöhemmissä teoksissa, joissa voitto tarkkaan mää- ritellään tavallisessa merkityksessään tai ehkä korkeintaan sulke- malla pois maakorko. Kaikissa näissä teoksissa sanotaan luki- jalle, että voitto muodostuu kolmesta alkuaineesta: työnjohtami- sen tai tarkastamisen palkkiosta, häviönvaaran korvauksesta ja koros... 128666 proofread-page text/x-wiki bipftvmqf83tuh5d6fbjr1esh92fd2o 250 25259 128667 2026-04-04T17:16:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mittaa varain jakautumisesta maakorkoon, työpalkkaaan, kapi- taalikorkoon ja voittoon. Ei sitä huoli ihmetellä. Sillä nimenomaan ensin erotel- tuaan voiton käsitteen kolmeen tekijään: johtamispalkkioon, häviönvaaran korvaukseen, sekä korkoon, puhuvat samaiset taloustieteilijät, voittoa koskevia seikkoja käsitellessään, asioita, jotka ilmeisesti tarkottavat ainoastaan sitä voiton osaa, jonka he ovat nimittäneet koroksi; ja kun he sitte alkavat erityisesti pu... 128667 proofread-page text/x-wiki 3ymnup4aha33cpw6xl5bqh3i6e7jj92 250 25260 128668 2026-04-04T17:16:58Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: merkitykseensä. Tämän johdosta, jos „korko“ nimitystä ruvet- taisiin käyttämään (nünkuin tätä nimitystä yllämainittujen mää- ritelmien mukaan olisikin käytettävä) merkitsemään kolmatta osuutta jakautuvassa tuotteessa, niin kaikki mieskohtaisen työn palkat, paitsi niinsanottua päiväläistä, jäisivät lukuunottamatta. Mutta sanomalla, että varain jakautuminen tapahtuu maakoron palkan ja voiton välillä, eikä maakoron, palkan ja kapitaalikoron vä... 128668 proofread-page text/x-wiki abtvvlipq8kqy4tnzhsc7h54itookh7 250 25261 128669 2026-04-04T17:17:31Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: olisi samaa kuin yhdellä kertaa antaa ilmi, että niiden väliltä puuttuu välttämätön keskinäinen yhteys. Varain jakautumisen lait ovat luonnollisesti verrannollisuu- den lakeja ja niiden on siis oleminen sellaisessa keskinäisessä suhteessa, että jos kaksi niistä ovat tunnettuja, kolmas voidaan näistä johtaa. Sillä jos sanotaan, että yksi kokonaisuuden kol- mesta osasta on muuttunut suuremmaksi tai pienemmäksi, niin se merkitsee, että yksi molemmista toisist... 128669 proofread-page text/x-wiki hhwbd76r48wkc5pivjbhygagyfs9ttn 250 25262 128670 2026-04-04T17:17:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sisällistä yhteyttä, mikä todellisilla jakautumislaeilla olisi oleva. Ne eivät riipu toisistaan eivätkä liioin ole rinnakkaiskäsitteitä. Senvuoksi täytyy ainakin kahden näistä laeista olla väärin käsi- tettyjä tai väärin esitettyjä. Kuten olemme nähneet, sellainen onkin asianlaita; vallalla oleva käsitys palkkalaista ja siis myös korkokannasta ei nimittäin siedä lähempää tarkastelua. Meidän on siis löytäminen todelliset lait, joiden mukaan työn... 128670 proofread-page text/x-wiki k4k5pr37hzp2lqwl5eazf8kg8dbf4h9 250 25263 128671 2026-04-04T17:18:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pien varain tuottamiseksi. Näiden kolmen tekijän kesken jakautuu koko tuote korvauksena. Sitä osaa, joka tulee maan- omistajan hyväksi, maksuna luonnonetujen käyttämisestä, sano- taan maakoroksi; sitä osaa, joka korvaa ihmistyön, sanotaan työpalkaksi, ja sitä osa, jolla korvataan kapitaalin käyttäminen, sanotaan kapitaalikoroksi (tai vaan koroksi). Nämät sanat ovat sisällykseensä nähden kokonaan ulkopuolella toinen toistaan. Yksilön tulot voivat lähteä yh... 128671 proofread-page text/x-wiki t4mg5o8q0ps7qggdfe9wixalmm3j0u3 250 25264 128672 2026-04-04T17:18:18Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: johtanut huomion pois niistä totuuksista, jotka ilman tuota tot- tumusta olisivat olleet päivänselvinä. Lyhyesti sanoen se virhe, joka varain jakautumisen suuriin lakeihin nähden sai taloustie- teilijät suohon sortumaan, sen sijaan kuin olisivat aukeille kun- naille nousseet, tuli tehdyksi silloin kuin Adam Smith ensimäi- sessä kirjassaan luopui siitä kannasta, joka ilmenee lauselmassa: „työn tuote on työn luonnollisen korvauksen eli palkan läh- teenä“, ja s... 128672 proofread-page text/x-wiki mui0mkcks3qp1gsx70iul367pzf1zms 250 25265 128673 2026-04-04T17:18:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: alistua palkkalakiin ja olla yksistään tämän kanssa vuorovaiku- tuksessa, jotta siihen sisältyisi myös ne tapaukset, missä koko tuote jakautuu työn ja kapitaalin kesken, maan jäädessä tuot- teesta osattomaksi. Palataksemme vielä kerran entiseen ver- taukseen: tuotteen jakautuminen maan, työn ja kapitaalin kes- ken on tapahtuva aivan samoin kuin se tapahtuisi Tuomaan, Richardin ja Henrikin kesken, jos Tuomas ja Richard olisivat alkuperäisiä yhtiön osakkaita,... 128673 proofread-page text/x-wiki 7dk4vid0xyh2mn3cm9q00ci0nyylgfg 250 25266 128674 2026-04-04T17:19:12Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: toin rakennusten ja muiden parannusten käyttämisestä maksettu osa on oikeastaan luettava kapitaalikoroksi, koskapa se on korvausta kapitaalin käyttämisestä. Laajempi se on seuraavassa tapauksessa: tavallisessa pu- heessa käytetään vuokra sanaa ainoastaan milloin maanomistaja ja sen viljelijä ovat eri henkilöitä. Mutta maakorosta puhut- taessa ei tehdä mitään erotusta siinä onko maan omistaja ja sen viljelijä sama vai eri henkilö. Milloin omistaja ja viljeli... 128674 proofread-page text/x-wiki 76aeqk9mxpzganpifvsobjkngc3dn5t 250 25267 128675 2026-04-04T17:19:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuotannolle annetusta avusta tai edusta, vaan yksinkertaisesti ainoastaan vallasta anastaa osa tuotannon tuloksesta. Olipa maan laatu kuinka hyvä tahansa, ei se kuitenkaan voi tuottaa korkoa tai olla minkään arvoinen, ennenkuin joku on valmis tarjoomaan työtä tai työn tuloksia oikeudesta sen viljelemiseen, ja se mitä tuosta oikeudesta ollaan taipuvaisia antamaan ei yleensä riipu maan laadusta semmoisenaan, vaan sen laadusta verrattuna semmoiseen maahan, jota... 128675 proofread-page text/x-wiki cbmnhhh9m0tela7pff53nx89lsu7zuq 250 25268 128676 2026-04-04T17:19:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tannuksella voi saada vähin tuottavasta viljelyksenalaisesta maasta. Tämä laki, jota voidaan sovelluttaa tietysti muitakin kuin vaan maanviljelyksen tarkotuksia palvelevaan maahan, samoin kuin myös kaikkiin muihin luonnonrikkauksiin, kuten vuorikai- voksiin, kalavesiin j. n. e., on kaikkien johtavien taloustieteili- jäin teoksissa sangen tyhjentävästi kehitetty ja esimerkeillä va- laistu; mutta väite semmoisenaan lausuttuna tuntuukin selviön veroiselta; sil... 128676 proofread-page text/x-wiki djs8nxt6awzebd2dje2gaszm9wd4of6 250 25269 128677 2026-04-04T17:20:20Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: teollisuuden tuottavuus alenee 15:een, niin kääntyvät teollisuu- den alalla toimivat voimat tietysti maanviljelykseen, ja tämä vuorottelu ei ole lakkaava ennenkuin joko viljelyksen laajentu- misen kautta yhä huonommille maille eli saman maan huonom- piin osiin taikka vähenneen tuotannon johdosta alenneen teolli- suustuotteiden hinnan vuoksi, taikka, kuten on luultavinta, mo- lempien näiden syiden yhteisvaikutuksen kautta työn ja kapitaalin tuottavuus molemmi... 128677 proofread-page text/x-wiki fwsezkc4j5tkuk1szvfcqcjih6czldf 250 25270 128678 2026-04-04T17:20:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kein korkeimman maakoron (mikä näkyy maan korkeammasta arvosta tehdas- ja kauppakaupungeissa), joten tämän lain mer- kitys suuresti himmenee. Tästä huolimatta tuo laki on Ricar- don ajoista asti ollut selvästi nähty ja täydellisesti tunnustettu. Samaa ei voi sanoa niiden johtopäätösten suhteen, jotka siitä ehdottomasti seuraavat. Niin selviä kuin ne ovatkin, on työ- palkan teoria (kannatettuna ja pönkitettynä siten kuin jo olemme osottaneet, ja sellaisten si... 128678 proofread-page text/x-wiki rjs0ep1v268canpoq6wnqln90c972vn 250 25271 128679 2026-04-04T17:22:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Kun tuote = maakorko + palkka + kapitaalikorko, niin on tuote - maakorko = palkka + kapitaalikorko. Näin ollen eivät palkat ja kapitaalikorot riipu työn ja kapitaalin tuotteesta, vaan siitä mikä jää jälelle, kun maakorko on tuotteesta vähennetty; tai toisin sanoin, siitä tuotteesta minkä ne voivat saada maksamatta maakorkoa, s. o. köyhim- mistä viljelykseen otetuista maista. Ja siitä seuraa, että olipa tuotantovoimain lisäys kuinka suuri tahansa, niin palka... 128679 proofread-page text/x-wiki h55pz9r3r7xtbpv9mj64xolrsaukbcx 250 25272 128680 2026-04-04T17:23:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maakorko nielevä vielä enemmänkin kuin tämän lisäyksen; ja sillä aikaa kuin työn ja kapitaalin tuote on oleva yhä suurempi, tulevat palkat ja korkokanta yhä alenemaan. Ainoastaan mi- käli maan arvo ei nouse yhtä nopeasti kuin tuotantokyky, voi työpalkka ja kapitaalikorko kasvaa tuotantokyvyn mukana. Kaik- kea tätä tukevat ilmeiset tosiseikat. {{c|3 LUKU.}} {{c|'''Kapitaalikorko ja sen vaikutin.'''}} Määrättyämme maakorkolain saimme välttämättömänä... 128680 proofread-page text/x-wiki jkktrt9qce5xsk54nwzsedz3wwymmsj 250 25273 128681 2026-04-04T17:23:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taa niin suuren osan siitä, mitä tavallisesti sanotaan koroksi. Häviönvaaran korvauksella silminnähtävästi ainoastaan tasotetaan erityisistä kapitaalin käyttämisistä koituvia tuloja. Meidän tar- kotuksemme on ainoastaan päästä perille siitä, mikä se määrää tavallisen koron suuruutta varsinaisessa merkityksessä. Jos tähän lisätään nuo eri häviönvaarain korvausmäärät, niin saadaan kauppa- liikkeessä esiintyvä kapitaalikorko. Selväähän on, e... 128681 proofread-page text/x-wiki btl15yj8r3vcm0flln3pjsubl8qm31c 250 25274 128682 2026-04-04T17:23:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nousisi milloin nämät alenevat, todistaa se tosiseikka, että korko- kanta on korkea niissä paikoissa ja niinä aikoina, milloin palkat ovat korkeita, ja alhainen niissä paikoissa ja niinä aikoina mil- loin palkat ovat alhaisia. Mutta alottakaamme alusta. Kapitaalin merkitys ja teh- tävät ovat jo saaneet tarpeeksi valaistusta; tahdomme kuiten- kin, vaikkapa siten vähän tulisimmekin poikenneeksi ainees- tamme, päästä varmaan käsitykseen kapitaalikoron syntymis... 128682 proofread-page text/x-wiki 23mrmxai2w2lgr4i7hkv0ms1inw6szm 250 25275 128683 2026-04-04T17:24:13Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Miksi on korkoa ollenkaan olemassa? Korko on, kuten vallitsevan taloustieteen teoksissa opetetaan, säästäväisyyden palkka. Mutta tuo silminnähtävästi ei ole mikään riittävä seli- tys. Säästäväisyys ei ole mikään aktiivinen, vaan se on passii- vinen ominaisuus; se ei ole mitään toimèliaisuutta, vaan se on yksinkertaisesti toimettomuutta. Säästäväisyys semmoisenaan ei tuota mitäan. Minkä vuoksi siis pitäisi osan toimeliaisuuden tuotteesta joutua sää... 128683 proofread-page text/x-wiki mqheu5bz8gd51ke36d8ppamz3rav9v8 250 25276 128684 2026-04-04T17:24:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: raavan vuoden lopussa! Siis, jos kapitaalista kieltäytyminen tuottaa enemmän kuin kapitaalin saaminen ehjänä takasin, niin eikö siinä tapahdu vääryyttä työlle? Tämän tapaiset arvelut ovat sen yleisen mielipiteen pohjana, että korko syntyy työn kustannuksella, ja on niin muodoin sen nylkemistä, mikä oikea- mielisyyteen perustuvassa yhteiskunnassa olisi muka poistettava. Näitä mielipiteitä ei minun nähdäkseni ole aina saatu onnistuneella tavalla kumotuiksi... 128684 proofread-page text/x-wiki byjiol2u3ia4yc38pb3acr3fjzdqfgk 250 25277 128685 2026-04-04T17:24:53Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: osaavan tehdä höyliä; sillä siinä tapauksessa höylänrunko olisi palkkiona paremmasta taidosta. Jaakko oli yksinkertaisesti vaan kieltäytynyt kuluttamasta työnsä tuotteita, kunnes oli kasannut niitä höylän muotoon; tuossapa juuri onkin kapitaalin varsinai- nen merkitys. Jos Jaakko ei olisi höyläänsä lainannut pois, olisi hän voinut käyttää sitä 290 päivää, jonka jälkeen se olisi ollut kulunut ja hänen olisi ollut pakko käyttää jälellä olevat 10... 128685 proofread-page text/x-wiki frtc94ur7zbgkxzzhr4x5ztzg85x3k9 250 25278 128686 2026-04-04T17:25:06Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nut, Ville sitävastoin huonommassa. Jaakolla on oleva 291 runkopuuta ja uusi höylä, ja Villellä 289 runkopuuta eikä mi- tään höylää. Ja jos jälkimäinen yhä edelleen jatkaa lainaamis- tansa Jaakolta samoilla ehdoilla, eikö silloin ole ilmeistä, että toisen tulot vähitellen alkavat vähetä, sillä aikaa kuin toisen lisääntyvät, kunnes tulee aika, jolloin Jaakko tuloksena ensimäi- sestä höylänsä lainaamisesta saa Villen koko työn tuotteen, toi- sin san... 128686 proofread-page text/x-wiki rwe6fyt0g9x92uoiora24bm2p09vxwa 250 25279 128687 2026-04-04T17:25:26Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: enennä kapitaalin kasvamisvoimaa, mutta se lisää työn tuotanto- voimaa. Olenpa taipuvainen ajattelemaan, että jos kaikki varalli- suus olisi pelkkiä höylänrunkopuita ja kaikki tuotanto olisi vaan kirvesmiesten tuotantoa, s. o. jos varallisuuteen kuuluisi ainoas- taan luonnon raaka-aineita, ja tuotantoon ainoastaan näiden muovailemista erilaisiin muotoihin, niin korko olisi teollisuuden ryöväystä eikä sillä olisi mitään pysyväisyyttä. Tämä ei mer- kitse sa... 128687 proofread-page text/x-wiki 3ao3tusdp0tnq4dv6wahmf66jp3wfqa 250 25280 128688 2026-04-04T19:32:34Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: karjan ja siat hakaan; vuoden lopussa on varoissa yleensä tapah- tunut enennys. Se, mikä tällaisissa tapauksissa aikaansaa enennystä, vaa- tii tosin tavallisesti työtä ennenkuin sitä voi hyväkseen käyttää, mutta se on kuitenkin jotain toista kuin työ, ja se on siitä kyllä erotettavissa, se on nimittäin luonnnon oma vaikuttava voima: kasvamisen, monistumisen periaate, joka kaikkialla on tuon salaperäisen, elämäksi sanomamme tilan tunnusmerkkinä. Ja minun k... 128688 proofread-page text/x-wiki 4jvo23b80qbmsv0nk0fan1m84iz2wuf 250 25281 128689 2026-04-04T19:32:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taa vehnäjyviä tai jotakin muuta saman arvoista jauhoihin, ellei hän tällä vaihdollaan voisi hankkia itselleen semmoista tuloa lisäksi, minkä hän voi saada käyttämällä vehnänsä kylvöön. Ei kukaan ottaisi vaihtaakseen lammaslaumaansa sitä vastaavaan lammaslihan hintaan, joka olisi maksettava vuoden kuluttua, niin kauan kuin hänen on mahdollista pitää lampaansa; sillä jos hän pitää lampaansa elävinä, niin on hänellä seuraavana vuonna paitsi niiden li... 128689 proofread-page text/x-wiki ppobjdn4o2i1l4t1jws6f9isgk9aup3 250 25282 128690 2026-04-04T19:33:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kassa se tuote, joka ei ollut määratty kulutukseen, vaan vaih- toon, on tuottanut lisän. Tämänpä vuoksi Whittingtonin kissa, joka oli lähetetty kaukaiseen maahan, missä kissoja oli vähän, mutta rottia sitä enemmän, palasi isäntänsä luo tavaralaatikkojen ja kultasäkkien muodossa. Tietysti kysytään vaihdossakin niinkuin luonnon lisäänty- misvoimien hyväkseen käyttämisessä työtä, ja vaihdon tuote on niinkuin maanviljelyksenkin tuote työn tuotetta; sii... 128690 proofread-page text/x-wiki thzvtwobt49kbss1jrpovrs5bdbbmfi 250 25283 128691 2026-04-04T19:33:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kas siinä on ajalla merkityksensä. Kylvös itää ja kasvaa pellossa, maamiehen nukkuessa tai uusia peltoja kyntäessä, ja niin myös tuulen ja valtameren alituiset virrat kulettavat Whit- tingtonin kissan noille rottain ahdistamille maille. Palatkaamme nyt. Bastiat'n esimerkkiin. Selväähän on, että jos on olemassa jokin syy, miksi Villen on vuoden lopussa antaminen Jaakolle korvaukseksi vähän enemmän kuin pelkkä yhtäläinen höylä, niin ei tuo syy ole, kuten Ba... 128691 proofread-page text/x-wiki 23muuw3se9efm5ue5mk0ussmr59o9jn 250 25284 128692 2026-04-04T19:33:28Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: yleinen keskimäärä tai niin sanoaksemme tämä etujen tasaus, joka on ehdottomasti olemassa siellä, missä yhteiskunnan tarpeet vaativat eri tuotantolajien yht'aikaista käyttämistä, saa aikaan, että sellaisten varallisuuslajien omistaja, jotka eivät itsestään lisäänny, kuitenkin saa samallaisen edun kuin niiden varallisuus- lajien käyttäminen, jotka ajan päälle itsestänsä lisääntyvät. Lo- pullisessa vaakituksessa käy esille, että ajan kulumisen tuottam... 128692 proofread-page text/x-wiki j3db3jp0k85fregfanf602zesa2t0f7 250 25285 128693 2026-04-04T19:34:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tellen. Jos ostajalla ei ole tarvittavaa kapitaalia, niin on hä- nelle mukavampaa, että maksu lykkääntyy; mutta ainoastaan poikkeustapauksissa vaatisi myyjä sen nojalla mitään lisämaksua taikka ostaja olisi taipuvainen sellaista suorittamaan; ei tuom- moinen maksu myöskään olisi mitään varsinaista korkoa. Sillä korko ei ole oikeastaan maksu kapitaalin käyttämisestä, vaan korvaus, joka syntyy kapitaalin lisääntymisestä. Ellei kapitaali tuottaisi mitään va... 128693 proofread-page text/x-wiki q6847zudq0x5e70da44a3hmppkoj9tm 250 25286 128694 2026-04-04T19:34:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muodon ja ominaisuudet. Mutta siitä huolimatta kaikissa näissä tapauksissa kapitaalin koko hyöty sisältyy juuri sen käyttämiseen. Sitävastoin milloin kapitaalia käytetään toisessa näistä tuotanto- lajeista, esimerkiksi jos kylvämme siemeniä tai pidämme karjaa laitumella tai annamme viinin vanhentua, niin voitto ei synny käyttämisestä, vaan kapitaalin kasvamisesta. Samoin jos kapi- taalia käytämme kolmannella tavalla, eli vaihtamalla esineitä, niiden käy... 128694 proofread-page text/x-wiki 57enm46030nhrecsj1l975fm9jnp6ah 250 25287 128695 2026-04-04T19:35:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ne, jotka tahtovat poistaa kapitaalikoron, eksyvät samal- laiseen harhaluuloon kuin oli se, joka, kuten olemme ylempänä osottaneet, oli antanut jotain todennäköisyyttä tuolle opille, että muka palkan lähteenä on kapitaali. Sillä korkoa ajatellessaan he tarkottavat ainoastaan sitä, minkä kapitaalin käyttäjä maksaa sen omistajalle. Mutta tuo ei ole suinkaan yksin korkoa, vaan se on ainoastaan muuan koron lajeista. Jokainen, joka vaan käyttää hyväkseen kapitaa... 128695 proofread-page text/x-wiki nm306ohpjltn14zhp3bqjdshtxytg7x 250 25288 128696 2026-04-04T19:35:26Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lähteistä. Meidän päiviemme puhekielessä ja kirjallisuudessa sanotaan kapitalistiksi jokaista, jolla on sellaista omaisuutta, mikä hänen työtä tekemättään antaa hänelle tuloja, ja kaikkea, minkä hän näin saapi, sanotaan voitoksi tai kapitaalin antamaksi tuloksi. Kaikkialla kuulemme puhuttavan taistelusta työn ja kapitaalin välillä. Onko todella olemassa ristiriitaisuutta näiden molem- pien välillä, siitä pyydän lukijaa olemaan toistaiseksi muodosta- ma... 128696 proofread-page text/x-wiki 6np4ucw1ykthyuyqd1vedf2fphq3y73 250 25289 128697 2026-04-04T19:35:46Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: edustajina. Se kapitaali, minkä hallitus on kerran niistä saanut, on aikoinaan jo tullut käytetyksi ammutuksi ulos kanuunain suista, kulutetuksi sotalaivoihin, maksetuksi ihmisten opettami- seksi marssimaan, pitämään sotaharjotuksia, tappamaan ja hävittä- mään. Arvopaperi ei voi edustaa semmoista kapitaalia, joka on hävitetty. Se ei totta puhuen edusta lainkaan mitään kapitaa- lia. Se on ainoastaan juhlallisesti annettu sitoumus, että hallitus on jossakin va... 128697 proofread-page text/x-wiki 10dkgz76sg36ts5jk9o6ktf9nc96g7h 250 25290 128698 2026-04-04T19:36:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: valesummasta suoritetaan sitte enemmin tai vähemmin säännölli- sesti korko- ja osinkomaksuja. Mutta ne summat, joita moiset yhtiöt ansaitsevat ja maksavat ylitse sen korkomäärän, joka on suoritettava todella sijotetusta kapitaalista, samoin kuin ne suu- ret summat, joita hallitsevat „ringit“ nielevät, milloinkaan tiliä tekemättä, otetaan tietystikin maan yhteisestä tuotannosta eikä voida suinkaan viedä kapitaalin tekemien palvelusten laskuun; tuo kaikki ei... 128698 proofread-page text/x-wiki bygqib03tdfq6c5329mxwo84zh4zn6b 250 25291 128699 2026-04-04T19:36:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: uusi voima, joka tykkänään eroaa siitä kasvun lajista, mikä yleensä on kapitaalille ominainen ja mikä kapitaalikoron syn- nyttää. Tämän jälkimäisen ominaisuuden ollessa luonteensa puolesta rakentavaista laatua, on tuo kapitaalien yhdistämisestä syntyvä voima päinvastoin hävittävää laatua. Se on samaa, mitä Jaakko I antoi Buckinghamille, ja se ilmaisee vaikutuksensa yhtä täydellisesti taloudellisien kuin mieskohtaistenkin oikeuksien pol- kemisessa. Raut... 128699 proofread-page text/x-wiki s8uclnby4jhzylrfqhc7mka8buysbu4 250 25292 128700 2026-04-04T19:36:39Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ohimennen ainoastaan huomautamme näistä seikoista, niissä sen enempää viipymättä. Jokaiselle on tunnettu se mieli- valta ja ahneus, millä suuriin määriin kasattua kapitaalia usein hallitaan, hyvittämisen, lahjomisen ja ryöstämisen aikeessa. Mutta se, mihin tahdon lukijan kääntävän huomionsa on, että näin tavoin hankittuja voittoja ei saa sekottaa tuotannon tekijänä olevan kapitaalin laillisiin kasvuihin. Nuo voitot ovat enimmäk- seen seurauksia puutteell... 128700 proofread-page text/x-wiki ogdnmfua5jncdeohej6k3mdcw525lpp 250 25293 128701 2026-04-04T19:37:20Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rimmaksi osaksi ole suinkaan kasvaneet korkomaksuista, vaan yllämainitun-tapaisista lähteistä. Kuinka tärkeätä on pitää mielessä niitä erotuksia, joista tässä olen huomauttanut, se käy ilmeiseksi noista jokapäivä esiintyvistä väittelyistä, joissa totuuden kilpi on milloin musta milloin valkonen sen mukaan miltä puolelta kukin sitä vihol- listansa vastaan kääntää. Yhtäältä päin meitä vaaditaan myön- tämään, että köyhyyden olemassaolo keskell... 128701 proofread-page text/x-wiki qx9v9ap3rd2xqkte52muezmmsgclmh3 250 25294 128702 2026-04-04T19:37:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kasvua, minkä kapitaali tuottaa, ja minimumina eli vähimpänä määränä eli nollana tulee olemaan kapitaalin palauttaminen semmoisena kuin se oli saatu; sillä meneminen korkeammalle edellistä kohtaa tuottaisi kapitaalin lainaajalle tappiota ja taas alemmaksi jälkimäistä kohtaa menemällä ei kapitaalia voisi entisenään säilyttää. Pidettäköön mielessä mitä edellä jo on selitetty, ettei tämä maksimumi riipu, kuten useat kirjailijat pintapuolisesti väitt... 128702 proofread-page text/x-wiki kokxacfwdc6cfuj2456ig0kjj703u9v 250 25295 128703 2026-04-04T19:37:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: esimerkiksi erotus tuhansia mätimunia laskevan lohen ja toi- sella puolen valaskalan välillä, joka vuosien kuluttua synnyttää ainoastaan yhden poikasen, kuten erotus kaniinin ja norsun välillä, ohdakkeen ja jättiläishongan välillä, niin kuitenkin siitä tavasta, millä luonnollinen tasapaino aina säilyy, voimme päät- tää, että luonnon kasvattavien ja hävittävien voimien välillä tapahtuu alituinen tasotus, joka pitää lisääntymisen aina samana. Tätä l... 128703 proofread-page text/x-wiki f2eev4ule9ayaa6ya4my42ezacoh012 250 25296 128704 2026-04-04T19:38:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Niiden rajoina ovat ainoastaan vaihtokaupan omat rajat; joten se epäsuhde, missä Englannin teollisessa taloudessa sen maan- viljelys ja karjanhoito ovat verrattuina sen tehtaihin, tasottuu Joovan, Illinoisin, Texasin ja Kalifornian, Canadan ja Indian, Queenslandin ja Itämeren maiden kautta, lyhyesti sanoen kaikkien niiden maiden kautta, joihin Englannin maailmankauppa ulottuu. Toiseksi: vaikka sivistyksen levitessä teollisuudella on taipumus verrattain suure... 128704 proofread-page text/x-wiki 5s3546y5t03xqqs1ze1tmzmj3mtoomz 250 25297 128705 2026-04-04T19:39:12Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ihmisponnistuksen tuloksia. Kapitaali syntyy työstä; se on ainee- seen leimattua, aineeseen koottua työtä, joka uudestaan vapau- tuu sen mukaan kuin sitä tarvitaan, aivan niinkuin kivihiileen sidottu auringon kuumuus poltto-uunissa jälleen vapautuu kuumuudeksi. Kapitaalin käyttäminen tuotannossa on sen vuoksi ainoastaan muuan työn käyttämisen muotoja. Niinkuin kapitaalia voi käyt- tää ainoastaan sitä kuluttamalla, niin sen käyttäminen on työn kuluttamista, j... 128705 proofread-page text/x-wiki jl73hgkj9efm3jwlh8wu49tsjsl3w99 250 25298 128706 2026-04-04T19:39:25Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vastaavassa määrässä aleneminen, koskapa muussa tapauksessa kapitaalin lisääntyminen pysähtyisi. Me emme tietenkään puhu tässä mistään erikoisista työ- palkoista eikä erikoisista korkomääristä, vaan yleisestä palkka- määrästä ja yleisestä korkokannasta, kaikkialla tarkottaen korko- käsitteellä sitä kasvua, jonka kapitaali voi saada lukuun otta- matta korvausta häviönvaarasta ja palkkiota työn teettämisestä. Jossakin erikoisessa tapauksessa tai... 128706 proofread-page text/x-wiki l5te3c8msr4txxfosmm8t101nbutnp5 250 25299 128707 2026-04-04T19:39:46Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: varallisuudesta käytetään kapitaalin tehtäviin; ja milloin taas työpalkat alkavat pyrkiä nousemaan tasapainostaan korkokantaan nähden, täytyy senkin heti synnyttää pyrkimystä suuntaamaan työtä pois kapitaalin muodostamisesta ja sitäpaitsi vielä vähen- tämään kapitaalin suuruutta siirtämällä osa niistä esineistä, jotka muodostavat kapitaalia, tuotannon tarkotuksista tuottamattomiin tarkotuksiin. Kerratkaamme vielä, mitä olemme äsken sanoneet: Työ-... 128707 proofread-page text/x-wiki 9eezrl58wreo401daba1te6u5f45m45 250 25300 128708 2026-04-04T19:40:06Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nan määrää kapitaalin kasvu huonoimmalla maalla, mihin kapi- taalilla on vapaa pääsy, s. o. paraimmalla maalla, mihin sillä on pääsy ilman maakoron maksamisen velvollisuutta. Näin me saa- tamme kapitaalikorkolain sellaiseen muotoon, joka selvästi osot- taa sen olevan vuorovaikutuksessa maakoron kanssa. Tämän väitteemme voimme todistaa vielä muullakin tavalla. Sillä sen, että kapitaalikoron täytyy laskea samassa määrin kuin maakorko nousee, voimme helposti... 128708 proofread-page text/x-wiki rqnyh69ww4b9jzaurx05t7dmdkozr5t 250 25301 128709 2026-04-04T19:40:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: viskata kapitaalinsa mereen. Tai jos kuvailemme, että saari olisi liikeyhteydessä muun maailman kanssa, silloin kapitaalin tulot olisivat yhtäpitäviä muilla seuduilla vallitsevan korkokannan kanssa. Korkokanta ei olisi siellä korkeampi eikä alhaisempi kuin muualla. Maakorko siis nielisi koko sen edun, minkä tuo itses- tään kasvava kapitaali tarjoaa, ja maan hinta olisi saarella ylen korkea. Kaiken tämän johtopäätöksenä kuuluu kapitaalikoron laki näin: Suhd... 128709 proofread-page text/x-wiki eah8wmev5ja7auqyyhkrmibjhubxqhx 250 25302 128710 2026-04-04T19:40:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|6 LUKU.}} {{c|'''Työpalkat ja työpalkkain laki.'''}} Olemme jo päässeet työpalkkojen lakiin johtamalla sitä ylei- semmistä seikoista. Nyt tahdomme vielä tarkastela tätä johdelmaa ja vapauttaa kaikista häilyväisyyksistä, ja siinä tarkotuksessa hake- kaamme tätä samaa lakia myöskin lähtien itsenäiseltä näkökannalta. Mitään yhteistä palkkamäärää ei tietysti ole olemassa siinä merkityksessä kuin jonakin aikana ja jossakin paikassa on ole- mas... 128710 proofread-page text/x-wiki f2cb3lnbwqdx42s6exrxukfbadokgmk 250 25303 128711 2026-04-04T19:41:26Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: omassa työssään ollen. Periaate, joka ei salli teettäjän antaa mitään enempää kuin juuri sen, mikä on tarpeen, jotta työmies heittäisi oman työnsä ja tulisi hänen työhönsä, estää toiselta puolen työmiestäkin ottamasta vähempää. Jos työmies vaatisi enemmän, niin vaikuttaisi toisten kanssa syntyvä kilpailu, ettei hän saisi työtä. Jos teettäjä tarjoisi vähemmän, niin ei yksi- kään työmies suostuisi ehtoihin, koskapa he voisivat saada enemmä... 128711 proofread-page text/x-wiki eewyjxlc0x844k02ddv0e5f3xfq6clq 250 25304 128712 2026-04-04T19:41:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja työpalkat nousevat tai laskevat aina sen mukaan nouseeko tämä kohta vai laskee. Koetamme selittää tarkemmin. Alkuperäisissä yhteikunta- oloissa jokainen työskentelee omissa puuhissaan, kuten kaik- kialla alkuperäisesti tapahtuu; muutamat esimerkiksi metsästävät, toiset kalastavat, kolmannet viljelevät maata. Otaksumme vil- jelyksen vast'ikään päässeen valtaan ja kaiken viljelyksenalaisen maan olevan laadultaan yhtäläisen, niin että se palkitsee samoja... 128712 proofread-page text/x-wiki ku2qlhu9xpjt49uc9cujadrv3g2cdw1 250 25305 128713 2026-04-04T19:42:26Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maalla, tulevat samasta ponnistuksetta saavuttamaan suuremman tulon kuin ne, jotka viljelevät huonommanlaatuisia maita. Työ- palkat tulevat sentään aina pysymään yhtäläisinä; sillä se määrä, minkä paremman maan viljelijä saa enemmän kuin huonomman, muuttuu maakoroksi, joka antaa maalle arvon kohta kuin se on tullut yksityisomistuksen alaiseksi. Jos nyt olojen näin muu- tuttua joku yhteiskunnan jäsenistä haluaisi palkata toisen teke- mään työtä puolestaa... 128713 proofread-page text/x-wiki nbr8vm3a0v6r87285wcn7tar5lu6uff 250 25306 128714 2026-04-04T19:42:44Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: palkkain erotukset kaikissa mahdollisissa tapauksissa ja niistä mielivaltaisistakin muutoksista huolimatta, joita tavat, lait ja muut semmoiset seikat synnyttävät, voidaan selittää muutamista määrätyistä syistä johtuviksi. Eräässä kiinnittävimmistä luvuis- taan luettelee Adam Smith seuraavia päävaikuttimia siihen, että „muutamissa ammateissa voidaan tyytyä pieniin tuloihin ja toi- sissa taas suuretkin tulot tuntuvat pieniltä. Ensiksikin: työn miellyttä... 128714 proofread-page text/x-wiki l7pf5lqnkrytiiiaz0jcvon3hxq8xvv 250 25307 128715 2026-04-04T19:42:58Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja työn kysyntä ei voi merkitä muuta kuin toiseen työhön vaih- dettavien työvoimain tai näiden tuotteiden kysyntää. Tarjonta on näin ollen yhtaikaa myös kysyntää ja kysyntä yhtaikaa myös tarjontaa, ja yhteiskunnassa kokonaisuudessaan täytyy toisen sar- jan ylettyä juuri yhtä pitkälle kuin toisenkin. Tätä seikkaa on vallitseva taloustiede pitänyt aivan ilmeisenä mikäli se esiintyy kaupanteossa, ja Ricardon, Millin ja muiden kirjailijain esiintuomat todi... 128715 proofread-page text/x-wiki ajw5l8nmnsisinbewk45rpq17nsnt47 250 25308 128716 2026-04-04T19:44:22Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lopulta tekee vararikon. Korkeammat työpalkat niissä amma- teissa, joissa työtä on tekeminen erikoisen sään aikana tai jotka muuten ovat vaihtelevia ja epävarmoja, kuuluvat myöskin tähän luokkaan, jotavastoin erotukset, jotka johtuvat muutamia am- matteja seuraavasta työn rasittavuudesta, häpeästä ja epäter- veellisyydestä, riippuvat erotuksesta" uhrauksen määrässä, jonka uhrauksen parempi palkitseminen oikeastaan ei ole muuta kuin yhtäläisten ponnistust... 128716 proofread-page text/x-wiki aagvjvai4aguxmzsvqjstz5dbfym3c6 250 25309 128717 2026-04-04T19:44:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tehtävään, ole missään ehdottomasti pysyväinen. Kaikki käsi- työläiset voisivat tehdä rengin töitä, ja moni renki voisi helposti oppia käsitöihin; kaikki tukkukauppiaat voisivat suorittaa vähittäis- myyjän tehtäviä ja moni vähittäismyyjä pystyisi tukkukauppaa harjottamaan; monet maanviljelijät voisivat vaadittaessa ruveta metsästäjiksi, kaivostyömiehiksi, kalastajiksi ja merimiehiksi, ja moni metsästäjä, kaivosmies, kalastaja ja merimies tuntee ri... 128717 proofread-page text/x-wiki cy4ua9u82912r08065kwqxkaxtdpsck 250 25310 128718 2026-04-04T19:44:55Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: korkeammalle luonnollista korkeuttansa, mutta eivät voi estää sitä ylitse vuotamasta. Vaikka työpalkat siis näin voivat aika ajoin keskinäisissä suhteissaan muuttua, mikäli ne asianhaarat vaihtelevat, joista nuo suhteelliset keskimäärät riippuvat, niin on kuitenkin selvää, että palkat kaikissa noissa eri asteissaan ovat lopultakin riippuvaisia palkoista alimmalla ja laajimmalla asteella, niin että edelliset nousevat tai laskevat jälkimäisten mukana. Alkupe... 128718 proofread-page text/x-wiki covvtm5yjflhb7rx5187dovtoms51po 250 25311 128719 2026-04-04T19:46:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rempia luonnon etuja, joutuisivat sellaisten omistajain käsiin, jotka mieluummin odottavat alueittensa arvon vieläkin kohoavan ennenkuin päästävät niille kullankaivajia, niin palkat välttämättö- mästi aleneisivat. Todistus on nyt päähän asti suoritettu. Palkkalaki, johon olemme tulleet, om sama; minkä jo ennen olemme johtaneet maakorkolaista, ja se on täydellisessä sopusoinnussa myös kapi- taalikorkolain kanssa. Se kuuluu näin: Työpalkat riippuvat tuotan... 128719 proofread-page text/x-wiki 1sl9xe74340kisomccg4hqpklvsrv3d 250 25312 128720 2026-04-04T19:47:02Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sena kuin me olemme sen ylempänä esittäneet; sillä on selvää, ettei tuotantoraja voi laskeutua alemmas sitä kohtaa, missä työ- palkkoihin on vielä niin paljon jälellä, että työtä voidaan pitää käynnissä. Niinkuin Ricardon maakorkolain, jonka rinnakkaislaki palkka- laki on, on tämän palkkalainkin todistus laissa itsessään, joten se selviää heti jo lausuttaissa. Sillä sehän johtuu vaan siitä päätotuudesta, joka on kaikkien taloustieteellisten pä... 128720 proofread-page text/x-wiki 13lc05lusqx6quafpkslo055l2tc6dj 250 25313 128721 2026-04-04T19:47:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kerros oli tyhjennetty taikka maa joutunut yksityisomistuksen alaiseksi, työpalkkojen täytyi laskea. Ei kaivata mitään taito- kuteista teoriaa sen seikan selittämiseksi, miksi uusissa maissa, joissa maa ei vielä ole joutunut yksityis-omistuksen alaiseksi, työpalkat ovat tuotantoon verraten korkeita. Syy on aivan ilmeinen. Kukaan ei rupea tekemään toisen työtä vähemmästä kuin minkä hänen työnsä todella tuottaa siinä tapauksessa, että hän jonkun matkan pä... 128721 proofread-page text/x-wiki jtqlu119dnl1gwg07fle1z7k670ml3g 250 25314 128722 2026-04-04T19:47:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tumisen todellisia lakeja ainoastaan siitä syystä, että hän, kääntä- mättä huomiota alkuperäisin yhteiskuntamuotoihin ja sieltä hake- matta yhteiskunnan äärimmäisiä periaatteita, haki niitä mutkik- kaammista yhteiskunnallisista ilmiöistä, joissa häntä sokaisi tuo ennakolta omaksuttu teoria kapitaalin tehtävistä, ja myöskin, kuten näyttää, hämärä aavistus siitä opista, jolle Malthus sitte kaksi vuotta hänen kuolemansa jälkeen antoi varman muodon... 128722 proofread-page text/x-wiki cl2krkj8hea251z16je5ykmturm40ym 250 25315 128723 2026-04-04T19:48:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vähenevä; mutta jos sillä välin tieteiden edistys tai väen lisään- tymisen aikaansaamat säästöt ovat lisänneet työn tuottavuutta siihen määrään, että 20:n kohdalla sama ponnistus tuottaa yhtä paljon kuin ennen 25:n kohdalla, niin saavat työmiehet palkak- seen yhtä suuren määrän kuin ennenkin, ja palkkojen suhteelli- nen laskeminen ei ole tuntuva siinä, mikä on tarpeen työmies- ten varustamiseksi välttämättömimmillä elatusvaroilla, vaan ainoas ta... 128723 proofread-page text/x-wiki 69kit0og3zq0utjqrs116m0igeuc707 10 25316 128728 2026-04-04T20:27:52Z Pxos 1517 Pxos siirsi sivun [[Malline:C]] uudelle nimelle [[Malline:Center]]: Tämän nimi on muualla "Center" ja C on vain ohjaus mallineeseen. Katso esim. [[:en:s:Template:Center]]. 128728 wikitext text/x-wiki j517kjj9xlwo7b3fyfo2ls9evwgjrwy 0 25317 128732 2026-04-04T20:35:36Z Nysalor 5 Sotapojan heilat 128732 wikitext text/x-wiki cemtkj9ps5x5k7087sgjsmo03ap30jv 14 25318 128737 2026-04-04T21:03:27Z Pxos 1517 Pxos siirsi sivun [[Luokka:Työkalumallineet]] uudelle nimelle [[Luokka:Moduulit]]: Luotu malline-sanan sisältävällä nimellä, vaikka luokkaan on kuitenkin sijoitettu moduuli ( [[Moduuli:Edseur/ohje]] ). 128737 wikitext text/x-wiki pz8fgpm9h77a689nzpymvesg8ddb4h0 250 25319 128774 2026-04-05T10:47:55Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: III Luku Siv. 3. Ehdotuksen tarkastus verotusperiaatteiden kannalta . 4. Myönnytyksiä ja vastaväitteitä . . . 384 . . 396 YHDEKSÄS KIRJA. Parannuskeinon vaikutukset. 1. Tämän keinon vaikutus varallisuudentuotantoon.......................405 2. Ehdotetun parannuskeinon vaikutus varallisuuden jakautumi­ seen ja sen kautta tu o tan to o n ...........................................412 3. Keinon vaikutuksesta eri yksilöihin ja eri yhteiskuntaluokkiin 418 4.... 128774 proofread-page text/x-wiki 2suvbpq02cmjjb9rz47s6kno9cqaoka 128775 128774 2026-04-05T10:49:06Z Johshh 7452 128775 proofread-page text/x-wiki 0khbcpeckmc5wjnaw5qrdsgos95onvx 128776 128775 2026-04-05T10:50:46Z Johshh 7452 128776 proofread-page text/x-wiki 2q04o32pca91hqzlwluqr471q7qgang 250 25320 128777 2026-04-05T11:00:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: että maa on kaikkiuden keskipiste, oli esteenä sellaisille tutki- muksille, jotka pyrkivät selittämään maan pyörivän oman akse- linsa ympäri ja kiertävän aurinkoa, kunnes tuli ilmeisesti todiste- tuksi, että taivaankappalten näennäistä liikuntoa oli mahdoton selittää sen teorian perustuksella, jonka mukaan maa oli paí- kallaan. Oikeastaan onkin olemassa selvä yhtäläisyys nykyisessä muodossaan olevan taloustieteen ja tähtitieteen välillä siltä ajalta... 128777 proofread-page text/x-wiki od84tp69ejpwq3dfvqmckvnxco5c81r 250 25321 128778 2026-04-05T11:01:02Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: periaatteeseen ja pitäminen kiinni kaikkein yksinkertaisimmista käsitteistä. Eihän mikään voi olla selvempää kuin se väite, että palkkojen kyvyttömyys nousemaan yhdessä kasvavan tuo- tantovoiman kanssa johtuu maakoron nousemisesta. Kolme tekijää yhtyy tuotannon aikaansaamiseen: työ, kapitaali ja maa. Kolme on osakasta tuotteen jaossa: työmies, kapitalisti ja maanomistaja. Jos tuotannon kasvaessa työmies ei saakaan entistä suu- rempaa palkkaa eikä kapital... 128778 proofread-page text/x-wiki gx9uhnkwg7y47bqf1wt3k4ugpl8hmqn 250 25322 128779 2026-04-05T11:01:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ellei tuotanto olisi kehittynyt tuota yksinkertaista tilaa pitemmälle, missä kaikki työ pannaan välittömästi maahan ja kaikki palkat maksetaan luonnossa, niin ei olisi milloinkaan ka- donnut näkyvistä tuokaan totuus, että jos maanomistaja ottaa suuremman osan, on työmiehen tyytyminen vähempään. Mutta sivistyskansain keskuudessa vallitseva tuotannon loppumaton haaroutuminen, missä kaupalla on niin suuri merki- tys ja niin paljon työtä pannaan maasta irti ote... 128779 proofread-page text/x-wiki kljr2uqcoecg5jfok7cw3j72j3oph8d 250 25323 128780 2026-04-05T11:01:36Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mimmassa ja toivottomimmassa tilassa ei tarvitse mennä aitaa- mattomille aroniityille tai vasta perattujen aarniometsäin hirsi- tupiin, missä asuu luonnon kanssa omin voimin taistelevia ihmisiä ja 'missä maalla ei ole vielä mitään arvoa, vaan on meneminen suuriin kaupunkeihin, missä pienen maapalasen omistaminen edustaa suurta omaisuutta. 128780 proofread-page text/x-wiki sslatwi4l98vpctf4qqsoue7zvkoyvy 250 25324 128781 2026-04-05T11:02:18Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|NELJÄS KIRJA.}} {{c|Aineellisen edistyksen vaikutus omaisuuden jakautumiseen.}} {{c|1 LUKU.}} {{c|'''Probleemin vaikuttavat voimat ovat vielä löytämättä.'''}} Huomattuamme, että maakorko on sen lisääntyneen tulon nielijä, jonka aineellinen edistys synnyttää, mutta josta työ ei tule osalliseksi, ja päästyämme perille siitä, ettei etujen ristiriitaa ole olemassa työn ja kapitaalin välillä, kuten tavallisesti otaksu- taan, vaan yhtäältä työn ja ka... 128781 proofread-page text/x-wiki b4frn3r1ftsryzvids7c51oua6b983h 250 25325 128782 2026-04-05T11:02:49Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: elatusaineita tekee välttämättömäksi huonommankin maan tai sitten saman maan vähemmän hedelmällisten kohtain ottamista viljelyksen alaisiksi; ja muiden taloustieteilijäin kirjotuksissa pide- tään tuota tuotannon siirtymistä paremmilta maa-aloilta huo- nommille niin peräti yksinomaisena syynä maakoron nousuun, että Carey (ja hänen jälkeensä professori Perry y. m.) on kù- vaillut kumonneensa Ricardon maakorkoteorian osottamalla, ettei maanviljelyksen kulku k... 128782 proofread-page text/x-wiki g43si1a4jwm1t2v5bmzrn3ud47p5h8l 250 25326 128783 2026-04-05T11:03:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: domme nyt tutkia aineellisen edistyksen vaikutusta omaisuuden jakautumiseen. Ne muutokset, jotka aineellisen edistyksen vaikuttavat tai siihen auttavat, ovat kolmea lajia: 1) väestön lisääntyminen, 2) ammattitaidon ja kaupan kehitys sekä 3) tieteiden ja valis- tuksen, valtiomuodon, hallinnon, tapojen ja siveyden edistys, mikäli nämä enentävät varallisuuden tuottamiskykyä. Aineellinen edistys, sanan tavallisessa merkityksessä, saa alkunsa näistä kol- mesta p... 128783 proofread-page text/x-wiki sshlfjq666bj430ce0pmtzlq7cc5pua 250 25327 128784 2026-04-05T11:03:44Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: den tai huonompien tuotantoalojen käyttämiseen. Jos siis vilje- lysraja jonkun väestömäärän vallitessa on 30, niin maksaa kaikki maa, jolla on suurempaa tuotantovoimaa, maakorkoa. Kun väestön luku tulee kaksinkertaiseksi, tarvitaan enemmän elanto- varoja, joita taas ei voi saada laajentamatta viljelystä, ja siten tulevat maakorkoa maksamaan semmoisetkin maat, jotka eivät ennen sellaista antaneet. Jos viljelys siirtyy sellaiselle rajalle, jota voimme merkitä... 128784 proofread-page text/x-wiki bcfyhqjgxsplhnzxpi1fpjbajt49apn 250 25328 128785 2026-04-05T11:04:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: opin olemme jo kumonneet, mutta eräs lisätodistus sitä vastaan on lukijalta vievä viimeisenkin epäilyksen mahdollisuuden, kun me tuonnempana tulemme osottamaan, että ne ilmiöt, joiden sanotaan syntyvän väestön kasvamisesta elatustarpeiden ylitse, olisivat vallalla, vaikka väestö pysyisi lukumäärältään aina samana. Se harhakäsitys, johon nyt siirrynkin, ja joka oikean ym- märryksen saavuttamiseksi väestön lisääntymisen vaikutuksesta omaisuuden jakautumi... 128785 proofread-page text/x-wiki dzjt76pdodwq8fy8stet2ehx0gtmaku 250 25329 128786 2026-04-05T11:04:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lessa harvalukuisempana. Sillä ei sovi unohtaa (vaikka kyllä useinkin unohdetaan), että maan tuottavuutta samoin kuin työn- kin tuottavuutta ei ole laskeminen yhden ainoan tuotetun esine- lajin mukaan, vaan kaikkien esineiden tai arvojen mukaan, joita tarvitsemme ja joita voidaan tuottaa. Uutisasukas perheinensä voi tosin maapaikallaan, joka on 100 peninkulman päässä lä- himmästä ihmisasumuksesta, viljellä yhtä paljon viljaa kuin jos hänen maansa sijaitsisi... 128786 proofread-page text/x-wiki 520fb6o9doez9bom69mb4avw6aa0odh 250 25330 128787 2026-04-05T11:04:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: että kasvava väestö työn tuottavuutta enentää nopeammin kuin se pakottaa kääntymään vähemmän! sopivien maiden viljelykseen, niin huolimatta siitä, että viljelysraja tulee ulottumaan huonom- mille maille ja että maakorko nousee, tuloksena sittekin on oleva työpalkan vähimmän määrän enentyminen. Toisin sanoen, palkka enenisi määrälleen, mutta alenisi suhteessaan maakorkoon. Varallisuuden keskimääräinen tuotanto enentyisi. Jos verrannon suhteet olisiva... 128787 proofread-page text/x-wiki kd9icul5o7d577465yjcr2ggvhohves 250 25331 128788 2026-04-05T11:04:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kokonaisuudessaan, verraten kaikkeen käytettyyn työhön, vaan suurentaa sitä päinvastoin joskus aika tavalla. Mutta väestön lisääntymisen näin nostaessa maakorkoa viljelysrajaa alentamalla, olisi erehdys luulla tätä ainoaksi sei- kaksi, joka vaikuttaa maakoron nousemista väestön lisääntyessä. Väestön lisääntyminen nostaa maakorkoa myös viljelysrajan alenematta, ja (huolimatta sellaisten kirjailijain väitteistä kuin Mc Culloch, joka vakuuttaa, ettei maa... 128788 proofread-page text/x-wiki q8ljfdbs9u1inkfvou9gxwz7wmbncfg 250 25332 128789 2026-04-05T11:05:12Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: syntyvä työn suurempi tuottavuus tulee enimmäkseen vaan määrä- alan osaksi, ja sielläkin hyvin vaihtelevissa asteissa. Ajatelkaamme rajatonta ruohokenttää, joka matkustajaa ikävystyttää kasvullisuutensa keskeymättömällä tasaisuudella. Ensi- mäisen siirtolaisen kuormavankkuri saapuu arolle. Hän ei voi päättää minne asettuisi. Maa on joka paikassa yhtä hyvää. Tarvepuita ja vettä on kaikkialla yhtälailla, ettei tiedä senkään puolesta minkä paikan... 128789 proofread-page text/x-wiki oqda63vggwpro1wlt05sal01fzsn5rf 250 25333 128790 2026-04-05T11:05:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: köyhä. Helppo on uutis-asukkaan hankkia ravintonsa, mutta mikä siitä yli menee, niin siinä hänen yksinäinen työnsä voi ainoastaan hänen alkuperäisimpiä tarpeitaan vaivalla tyydyttää. Mutta jopa saapuu lisäksi toinen siirtolainen. Vaikka tuon loppumattoman niittyaron kaikki paikat ovat aivan yhtä hyvät, ei hän kuitenkaan hetkeäkään epäile minne aset- tua. Tosin on maa joka paikassa yhtä hyvää, mutta on kui- tenkin yksi paikka, joka hänelle on edullis... 128790 proofread-page text/x-wiki sqvhl5pc0fixo6ql0ts1udmmin1vieo 250 25334 128791 2026-04-05T11:05:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: valikoida kaiken tarvittavansa; tuossa jo postikonttorikin ilmot- taa aukiolo-aikansa ja kirjevaihto alkaa kaukaisimpienkin suku- laisten kesken. Suutari, puuseppä, satulantekijä, lääkäri kiin- nittää ilmotuslautansa yleisön nähtäväksi; jopa rakennetaan pientä kirkkoakin. Siellä saattaa hartautta harjottaa, jota ei yksinäi- syydessä osannut vireille panna. Ihmisen seurustelutaipumukset ja hänen henkinen luontonsa, joka hänet eläintä ylemmäs ko- hottaa, saa... 128791 proofread-page text/x-wiki 75jtewrjpz2si564okw81k4n13jbc3m 250 25335 128792 2026-04-05T11:06:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vosta ja möivät orjuuteen; norsuja sellaisia kuin ne, jotka Han- nibalin mukana tulivat alppien yli tai menivät makkabealaisten miekanteriä vastaan, ja ihanaa soitantoa, joka kumahtelee ja rakentelee sydämmen kammioissa tunnelmia, unelmia, haaveelli- sia satulinnoja. Meneppä nyt uutisasukkaillemme sanomaan: „Sinulla on niin ja niin monta hedelmäpuuta kasvatettuna, niin ja niin pal- jon aitaa tarhasi ympärillä, sinulla on kaivo, lato, asumus lyhyesti sinä ol... 128792 proofread-page text/x-wiki 89lbkqpijwoljup2jm2gzg40av6fqvv 250 25336 128793 2026-04-05T11:06:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hyväkseen tämän naapuruuden tuottamaa etua. Uutisasukkaamme maan hinta eli sen antama korko tulee näin ollen riippumaan siitä edusta, mikä hänellä on siitä, että maa on väestön kes- kuudessa eikä rajamailla. Sillä jälkimäisessä tapauksessa tulee tuotannon rajaviiva olemaan sama kuin ennenkin, edellisessä tapauksessa se tulee nousemaan. Väestön kasvaminen jatkuu yhä edelleen, ja sen kasvaessa enenevät myöskin ne säästöt, jotka väkiluvun lisääntymi... 128793 proofread-page text/x-wiki dfg0ghwez1xb1gymu3oew0s6chrzcrt 250 25337 128794 2026-04-05T11:06:34Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: teittensä avulla hän nyt rakennuttaa itselleen kauniin talon ja sisustaa sen mukavasti. Tai, lausuaksemme asian alastomim- massa muodossaan: ne henkilöt, jotka haluavat käyttää maata hyväkseen, rakentavat ja sisustavat hänelle talon ehdolla, että hän sallii heidän käyttää hyödykseen väestön lisääntymisestä syntynyttä maan suurempaa tuottavuutta. Mutta väestö lisääntyy lisääntymistään, maan arvo sen- vuoksi kohoaa kohoamistaan, sen asukkaat rikast... 128794 proofread-page text/x-wiki sc3wahbzbi9ddr55zx02arhh2s0r38w 250 25338 128795 2026-04-05T11:06:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tojen päälle, jotka toinen toistaan ylempänä kohoavat viisi, kuusi, seitsen kerroksisiksi rakennuksiksi, sillaikaa kuin saman maan pinnan alla tuhansien hevosvoimain höyrykoneet huohottavat. Kaikki nämä edut ovat maaperän yhteydessä; tällä maa- pohjalla eikä millään muulla voivat ne tulla nautituiksi, sillä täällä on väestön keskus, liike-elämän polttopiste, kaiken elin- keinoharjotuksen vilkkain markkinapaikka ja ylin työpaja. Ne tuotantovoimat, jotka... 128795 proofread-page text/x-wiki fq5j67812tqoqof0mgav807akm3xwq3 250 25339 128796 2026-04-05T11:07:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: joka suurimman maakoron antaa, ei ole suinkaan mikään juuri hedelmällisyytensä puolesta parhain maa, vaan se on sellaista maata, mikä väestön lisääntymisen vuoksi on saavuttanut erinomai- sen tärkeytensä. Tuottavuuden enentyminen eli hyödyllisyys, minkä jotkut maat saavat väestön lisääntymisen johdosta ja mistä olen juuri puhunut, on niin sanoaksemme ainoastaan maaperän pelkässä ulottuvaisuudessa. Suuren väestön keskukseksi muuttuvan maan kalliimpana o... 128796 proofread-page text/x-wiki dr4h1jnkorhuzd82tcnjaoflbfc9crb 250 25340 128797 2026-04-05T11:07:49Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Väestön lisääntymisen vaikutus varain jakautumiseen on sellainen, että maakorko nousee (joten siis kapitaalin ja työn osalle tuleva tuotteen määrä vähenee). Tämä vaikutus aiheutuu kah- desta syystä: ensiksikin siitä, että viljelysraja painuu huonom- mille maille; toiseksi siitä, että muutamat maassa piilevät hyö- dylliset ominaisuudet tulevat käytäntöön, jotka muuten olisivat jääneet käyttämättä, ja että eräät maa-alueet välittömästi saavat... 128797 proofread-page text/x-wiki guvwsclidyaka20a9lir0vgwvzlufu0 250 25341 128798 2026-04-05T11:08:12Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Että asianlaita todella sellainen onkin, siitä voi luullakseni päästä aivan helposti selville. Teknillisten keksintöjen ja parannusten vaikutus tuotan- toon ilmaantuu työn säästämisessä s. o. saman tuloksen saavut- tamisessa vähemmällä työllä tai suuremman tuloksen samalla työllä. Jos nyt ajatellaan sellaista tilaa, jossa olemassaoleva työ- voima voisi palvella kaikkien aineellisten tarpeitten tyydyttämistä niin, ettei olisi mahdollisuutta mitään sell... 128798 proofread-page text/x-wiki s90xflxdyydb9i5b3xho1nlpvswaxw6 250 25342 128799 2026-04-05T11:08:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: peräinen vaikutus on työvoiman lisääntyminen, on sen toisena seurauksena viljelysalan laajentuminen ja maakoron nouseminen heti kun tämä laajennus alkaa mennä viljelysrajan ylitse. Missä kaikki maa siis on jo viljelykseen otettu, kuten Englannissa, tai missä se tarvittaessa on aivan helppo viljelykseen saattaa, kuten Yhdysvalloissa, siellä on työtä säästävien koneiden tai parannus- ten lopullisena seurauksena se, että maakorko nousee, palkkoja tai kapitaalik... 128799 proofread-page text/x-wiki 5mg9q1anwu6q9zwdyn6x8o9wsmucyws 250 25343 128800 2026-04-05T11:08:53Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nee jonkun yhden toivotun varallisuusesineen tuottamiseen, enen- tää samalla myös kaikkien muiden esineiden tuottamiskykyä. Jos nieheltä menee puolet aikaa ravintonsa hankkimiseen, ja toinen puoli vaatteiden ja suojan hankkimiseen, niin parannus, joka lisää hänen kykyänsä elatusvarain tuottamiseen, on myös lisäävä hänen kykyään hankkia vaatteita ja asuntoa. Jos hänen halunsa rnnsaamman ja paremman ravinnon saamiseen ja hänen halunsa enempien ja parempien va... 128800 proofread-page text/x-wiki qs0v7gs9d0zjcp6bhgov1aqtrjh6zsg 250 25344 128801 2026-04-05T11:09:07Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: liimpien ruumisvaunujen ja ruumisarkkujen kysyntää, sitä ei ku- kaan epäile, joka on pannut merkille, kuinka suuri halu ihmi- sillä on osottaa kunnioitusta vainajille kalliitten hautajaisten muodossa. Ei myöskään ravintoaineiden kysyntä ole rajotettu, kuten taloustieteellisissä mietelmissä usein mutta väärin otaksutaan. Elatusvaroista puhutaan usein aivan kuin ne muodostaisivat jon- kun pysyvän määrän; mutta sitä ne ovat ainoastaan milloin kysymys on niiden... 128801 proofread-page text/x-wiki h6zgmln7ukajzzqsotj4tz6lab48327 250 25345 128802 2026-04-05T11:09:39Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tarpeellisemmaksi käyttää maata, mitä enemmän hän rikastuu. Kaupungissa, missä tätä kirjoitan, asuu mies, jommoisia oikeas- taan tapaa kaikkiallakin; ennen muinoin se itse keitti rokkansa ja paisti silavansa, mutta nyt hän on tullut rikkaaksi, hänellä on täällä kivimuuri, joka ulottuu kokonaisen kaupunki-neliön alalle ja joka vallan hyvin voisi käydä ensimäisen luokan hotel- lista; sitä paitsi hänellä on pari kolme maakartanoa suurine puistoineen, siitos... 128802 proofread-page text/x-wiki 7rnum1duo34zokeb10fwsumlc63qnuu 250 25346 128803 2026-04-05T11:09:58Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: väinen este väen lisääntymiselle, joko jonkun ankaran ja tarkasti seuratun herodekselaisen lain voimasta taikka Annie Besantin tapaisten lentolehtisten vaikutuksesta. Merkitkäämme viljelys- tai tuotantoraja luvulla 20. Maaperä tai muut luonnonedut, jotka niihin pannun työn ja kapitaalin tuloksi antavat 20:llä merkityn määrän, antaisi näissä oloissa vaan tavallisen palkka- ja kapitaalikorkomäärän, ilman mitään maakorkoa, jotavastoin kaikki maat, jotka samall... 128803 proofread-page text/x-wiki 0ayv0cug8h76x35vojv3iqrbbw1qsao 250 25347 128804 2026-04-05T11:24:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Varallisuuden tuotanto olisi suurempi; mutta maanomistajilla olisi siitä koko etu (lukuun ottamatta joitakuita ajoittaisia vä- hennyksiä, joista puhumme tuonnempana). Jos nyt keksintöjä ja parannuksia yhä edelleen tehdään, lisääntyy työn tuotteliaisuus vieläkin, ja sen työn ja kapitaalin määrä, jota vaaditaan jonkun tuloksen aikaansaamiseen, on yhä- kin vähenevä. Samat syyt tulevat saamaan aikaan, että tämä uusi tuottavan voiman lisä tulee käytetyksi... 128804 proofread-page text/x-wiki m23vntg6gi074mki3sbkyisz9slai2h 250 25348 128805 2026-04-05T11:24:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja kaikelle hyljätylle kapitaalille, niin täytyy viljelysrajan, jos sama määrä työtä ja kapitaalia hakee tointa ja sijotusta, alentua 18:een. Tässä tapauksessa tulisi maakoron hyväksi enemmän kuin tuotannon lisäys on, ja työpalkka ja kapitaalikorko tulisivat pienemmiksi kuin ne olivat ennenkuin nuo tuotantovoimaa edis- tävät parannukset pantiin käytäntöön. Ei myöskään olisi täysin oikein sanoa, että kaikki tuo jokaisen parannuksen johdosta vapautunut... 128805 proofread-page text/x-wiki 1i2f9qezcihdlk5mc62bl1w2ksdhdc3 250 25349 128806 2026-04-05T11:24:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaan ottaisi maakorko osakseen kaiken tulon. Sillä kun maan- omistaja voisi työttä saada kaikki ne varat, mitkä luonnosta lähtevät, niin sekä työ että kapitaali tulisivat joutaviksi, eikä niillä olisi mitään mahdollisuutta päästä tuotetun omaisuuden osallisuuteen. Ja riippumatta siitä kuinka suuri tai pieni väki- luku olisi jos yleensä enää mitään ihmisiä paitsi maanomis- tajia lainkaan olisi olemassa olisi kaikki jäänyt maanomistajain oikun tai armo... 128806 proofread-page text/x-wiki mrbv0pi51bqubn8bcit4lo579q7zm4m 250 25350 128807 2026-04-05T11:25:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: varallisuuden jakautumiseen. Semmoinen on laita esimerkiksi niiden rajotettujen yksinoikeuksien, jotka syntyvät patentti- laeista ja seikoista, mitkä antavat rautateille ja lennätinlaitok- sille y. m. s. samallaisen monopooliluonteen. Nuo täten synty- vät yksityisvoitot eivät ole, kuten usein väärin otaksutaan, mitään kapitaalivoittoa, vaan, niinkuin muutamassa edellisistä Juvuista jo osotettiin, oikeastaan vaan tuloja monopoolista; ja mikäli ne nielevät tek... 128807 proofread-page text/x-wiki fs505etvd5hellh0qtahv4l2q65ssod 250 25351 128808 2026-04-05T11:25:46Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|4 LUKU.}} {{c|'''Aineellisen edistyksen herättämän keinottelun vaikutus.'''}} Olemme nyt nähneet, että niinkuin kasvava väkiluku pyrkii nostamaan maakorkoa, niin myöskin kaikki ne syyt, jotka edis- tyvissä yhteiskuntaoloissa aikaansaavat työn tuotteliaisuuden lisäystä, pyrkivät nostamaan maakorkoa, vaan eivät työpalkkoja eikä kapitaalikorkoa. Lisääntynyt varain tuotanto menee kor- keamman maakoron muodossa lopultakin maanomistajille, ja vaikka siihen a... 128808 proofread-page text/x-wiki g60tljnct0gh11v6tym55yayesvxtxp 250 25352 128809 2026-04-05T11:26:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mahdolliseksi varmoja laskuja sen vastaisestakin nousemisesta, on asianlaita toinen. Sellaisissa maissa herättävät varmat toiveet vastaisista hinnan ylennyksistä liittoutumisia maanomistajien kes- ken, mikä johtaa siihen, että hyvät maat jätetään viljelemättä, joten viljelysraja siirtyy vielä huonommille maille kuin luonnon- omaisesti olisi pakkokaan. Tämän syyn täytyy olla vaikuttamassa jossain määrin kai- kissakin sivistysmaissa, vaikka se kyllä sellaisi... 128809 proofread-page text/x-wiki 8v0yvx132wpqw8diksrkfnmi7ehcng5 250 25353 128810 2026-04-05T11:26:31Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vassa kaupungissa. Jos paremmanlaatuista maata, sen asemaan nähden, aina täydellisesti käytettäisiin ennenkuin ryhdyttäisiin huonompaan maahan, niin kaupungin laajetessa ei jäisi yksikään paikka asumattomaksi, emme liioin saisi nähdä kurjia hökkeleitä rikkaiden rakennusten keskellä. Noita tontteja (usein kylläkin arvokkaita) ei lasketa käytäntöön, tai lasketaan ainoastaan osit- tain, koska niiden omistajat eivät omin neuvoin pysty tai eivät tunne halua rak... 128810 proofread-page text/x-wiki ei60lv0w98ayhipx5k27qnvvpest1ra 250 25354 128811 2026-04-05T11:26:46Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: omistaja pitää itselleen edullisempana saada vastaisuudessa siitä korkeampaa hintaa. Kun tämä metsä näin ei tule kulutuksen alaiseksi, on rakennusaineiden tuotantorajojen pakostakin siirty- minen yhä kauemmas kummallekin suunnalle pitkin niemen ran- toja. Tunnettu on myös, että monet runsaat, yksityisten omis- tamat malmikerrokset usein jätetään liikuttamatta, silloin kuin paljon köyhemmät kerrokset kylläkin joutuvat louhinnan alai- siksi. Unionin uusimmissa... 128811 proofread-page text/x-wiki eybfrg26r588akzyxejdt127tw0m9sd 250 25355 128812 2026-04-05T11:27:06Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: koron nousemiseen on tärkeä tosiseikka, jota ei käy sivuutta- minen missään täydellisessä varallisuuden jakautumisen teoriassa, joko me sitten sanomme sitä tuotannon rajan keinotekoiseksi laa- jentamiseksi taikka maakorkolinjan siirtymiseksi viljelysrajan ulko- puolelle. Se on kaikissa tapauksissa voimaa, joka, aineellisesta edistyksestä kehittyneenä, alituisesti tarkottaa nostaa maakorkoa suuremmassa verrannollisuus-suhteessa kuin edistys enentää tuo- tanto... 128812 proofread-page text/x-wiki l2eh499zt3cpgjou6hdtd0ikcnv6gi6 250 25356 128813 2026-04-05T11:27:20Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mista, ei voi estää maan arvon kohottamisen keinottelua, kos- kapa maa edustaa pysyväistä määrää, joka ihmistoimesta ei ota lisääntyäkseen tai vähetäkseen; siitä huolimatta on kuitenkin olemassa rajansa maankin hinnalla, nimittäin sen vähimmän määrän vuoksi, minkä työ ja kapitaali osalleen vaatii suostuak- seen tuotantoon antautumaan. Jos olisi mahdollista aina alentaa palkkaa, kunnės siitä ei olisi mitään jälellä, silloin olisi myös mahdollista a... 128813 proofread-page text/x-wiki 9fgnif4rgk6r79vvys411a5h36ld7a4 250 25357 128814 2026-04-05T11:27:53Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ahdinkoihin, joiden alaiseksi jokainen sivistysmaa ja kaikki sivis- tysmaat yhteisesti näyttävät yhä enemmän joutuvan. En tällä tahdo saada sanotuksi, ettei siihen olisi muita- kin vaikuttavia ja lähempänä olevia syitä. Yhä mutkikkaam- maksi käyvä tuotannon koneisto ja sen eri osien riippuvaisuus toinen toisestaan, mikä vaikuttaa, että jokainen töytäys tai sulku, joka sitä jossakin yhdessä kohden kohtaa, kertautuu yhä laa- jemmissa piireissä; se suuri p... 128814 proofread-page text/x-wiki 6380isibsfovhnuqhwk3zan24p33a14 250 25358 128815 2026-04-05T11:55:09Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jossa tehdään keksintöjä keksintöjen perästä ja maan hinta siis lakkaamatta kohoaa. Tämä jatkuva maan arvon kohoaminen antaa luonnollisesti aihetta keinotteluihin vastaisen hintain kohoamisen toivossa; ja niinpä maan arvot pingotetaan yli sen kohdan, missä työ ja. kapitaali, vallitseviin oloihin nähden, voi saada tavallisen tulonsa. Tuotanto alkaa senvuoksi pysähtyä. Ei niin, että suoranainen tuotannon vähe- neminen olisi välttamätöntä tai edes luultavaak... 128815 proofread-page text/x-wiki 16yym8pgtl9y75jlq9thcena5gmm2dz 250 25359 128816 2026-04-05T11:55:36Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Nykyiselle sivistykselle ominaisen erinomaisesti kehittyneen ja mutkikkaan tuotannon vallitessa, ja kun päälliseksi ei ole olemassa enää teollisessa suhteessa erillään olevia, toisistaan riippumattomia maita, vaan maantieteellisesti ja valtiolliseti ero- tetut valtiot monella tavalla ja eri määrissä sekottuvat ja nive- löityvät toisiinsa teollisilla järjestöillään, ei ole enää niin selvästi ja varmasti nähtävänä syiden ja vaikutusten yhteyttä kuin olisi... 128816 proofread-page text/x-wiki djplchjx4hbmaqkiv47n5zju3c0kvzl 250 25360 128817 2026-04-05T11:57:55Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: arveluja, että liike on vilkastuva niin pian kuin sota-aika alkaa, jolloin hallitus esiintyy valtavana tavaran kuluttajana ja ottaa markkinoihin osaa, kuten esimerkiksi sisällisen sodan aikana Yhdysvalloissa tai Napoleonia vastaan käydyn sodan aikana Englannissa. Toinen koulu väittää, että keinottelu on synnyttänyt la- mausta liikakulutuksen vuoksi; ja sekin koulu viittaa yli äyräit- tensä täyttyneihin varastohuoneisiin, ruostuviin laivoihin, suljet- tuihin... 128817 proofread-page text/x-wiki 0eawqjvqp3le8sdyy2qz6u3kpm30bkg 250 25361 128818 2026-04-05T11:58:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mistä johtuu tämä kyvyttömyys? On selvää, ja kaikki sen tunnustavatkin, että se johtuu keinottelusta. Mutta minkä kaltaisesta keinottelusta? Tietenkään ei keinottelusta niillä tavaroilla, jotka ovat työn tuotteita maanviljelys- tai vuorikaivos- tai tehdastuot- teilla; sillä sellaisen keinottelun vaikutus on (mikä tavallisissa oppikirjoissa on todistettu tarpeeksi selvästi, jotta nyt olisi pakko mitään lisäesimerkkejä luetella) yksinkertaisesti vaan se, ett... 128818 proofread-page text/x-wiki qqtnq2b5y7uzpnbdbsja46q5mmhes01 250 25362 128819 2026-04-05T11:58:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Älkäämme unohtako, että kaikki kauppa on tavarain vaih- toa tavaroihin, ja näin ollen on kysynnän lakkaaminen muuta- miin tavaroihin nähden, mikä on aḥdinkotilan tunnusmerkkinä, oikeastaan samaa kuin pysähdys toisten tavarain tarjonnassa. Se seikka, että kauppiaat näkevät tavaransa ja tehtailijat tilauksensa vähenevän, vaikka ne tavarat, joita he kauppaavat tai helposti voivat valmistaa, ovat alituisesti tarvittavia esineitä, osottaa yksin- kertaisesti sen,... 128819 proofread-page text/x-wiki 40bsq1ox0eu98l27qu24jy0c0l04ffh