Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.46.0-wmf.22 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 2 6806 129464 86551 2026-04-06T02:51:50Z Pxos 1517 Tyhjennetään käyttäjäsivu. Tunnus ei ole muokannut globaalisti 10 vuoteen (viimeksi 15 Feb 2016). Hän on luonut kolme mallinetta vain omaa käyttöään varten, joten kun sivu on tyhjä, turhat mallineet voidaan poistaa. 129464 wikitext text/x-wiki phoiac9h4m842xq45sp7s6u21eteeq1 10 9142 129429 119750 2026-04-06T01:39:22Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka keskittävät tekstin sivulla 129429 wikitext text/x-wiki <includeonly><div class="text_center"></includeonly><noinclude> Keskittää sivun tekstin ja sisentää kappaleiden ensimmäisen rivin. == Käyttö == <nowiki>{{Keskitys}}</nowiki> ''sisältö'' <nowiki>{{Keskitys-loppu}}</nowiki> == Katso myös == * {{malline|Keskitys-loppu}} * {{malline|Marginaalit}} * {{malline|Keskitys2}} [[Luokka:Mallineet, jotka keskittävät tekstin sivulla]] </noinclude> 0jh0kbtt62ker60wkd5t5y3cgl0tfnl 2 10195 129475 34477 2026-04-06T03:23:12Z Pxos 1517 muutetaan käyttäjän SUL-laatikko heikoksi ohjaukseksi 129475 wikitext text/x-wiki {{heikko ohjaus|w:fr:Utilisateur:Otourly}} 8dwmvv7cjmjaecj2ztv8yz1b6ph3r8z 10 12661 129441 125570 2026-04-06T02:07:55Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129441 wikitext text/x-wiki <includeonly><span style="font-variant:small-caps">{{{1}}}</span></includeonly><noinclude> Malline kapiteelitekstin esittämiseen. <code><nowiki>{{kapiteeli|Esimerkki}}</nowiki></code> → {{kapiteeli|Esimerkki}} Ks. myös {{malline|versaali}} [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia]] </noinclude> ku4931bdqakj5zjx40bxaath9fer0v9 10 14280 129451 86293 2026-04-06T02:18:04Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia. Interwikit poistetaan samalla. 129451 wikitext text/x-wiki <span style="float:left; display:block; line-height:1em; font-size:3em; margin:0em .1em 0em 0em;">{{{1}}}</span><noinclude> [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia]] </noinclude> 92oocguefl0slcqlbvxniwl2xeo5cxx 129463 129451 2026-04-06T02:47:13Z Pxos 1517 Palautetaan tämä sittenkin takaisin aiempaan luokkaan [[:Luokka:Typografiset mallineet]]. 129463 wikitext text/x-wiki <span style="float:left; display:block; line-height:1em; font-size:3em; margin:0em .1em 0em 0em;">{{{1}}}</span><noinclude> [[Luokka:Typografiset mallineet]] </noinclude> 7y260o5v0y5vh2lmjbzg818xiqds0ct 10 14783 129437 86294 2026-04-06T02:06:29Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129437 wikitext text/x-wiki <includeonly><span style="font-variant:small-caps">{{{1}}}</span></includeonly><noinclude> == Ohje == === Käyttö === Tällä mallineella saa aikaan valekapiteelikirjasimia tekstiin. Mallineen parametriksi annetaan haluttu teksti, joka muuntaa kirjasinten kokoa (engl. small caps). Kyseessä ei ole varsinainen kapiteeli vaan ainoastaan teknisesti toteutettu kirjasinkoon muutos eli niin kutsuttu <span style="font-variant:small-caps">valekapiteeli</span>. This template simplifies formatting text in <span style="font-variant:small-caps">Small caps</span>, where lowercase letters are replaced with smaller capital letters. === Esimerkki === <pre>{{small-caps|Tämä teksti halutaan kirjoittaa kapiteelina}}</pre> '''Tuottaa tuloksen:''' <span style="font-variant:small-caps">Tämä teksti halutaan kirjoittaa kapiteelina</span> <!-- LUOKITUS JA KIELILINKIT --> [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia]] [[en:Template:Sc]] </noinclude> 5dqzdhnukizo954cbyzj0for3g9kybq 10 15089 129456 84836 2026-04-06T02:32:19Z Pxos 1517 luokan vaihto: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129456 wikitext text/x-wiki {{(!}} cellspacing="0" cellpadding="0" style="background-color: transparent;{{#ifeq:{{{1}}}|leveä|width:100%|}}" <p></p> {{!}} style="text-align:left; vertical-align:top; {{ #if: {{{1|}}} | width: {{{1}}}}}" {{!}}<noinclude> Mallineella saa palstoitettua sivun sisältöä kahteen tai useampaan palstaan. Jos halutaan palstoitetun osan olevan koko sivun levyinen, lisätään mallinekutsun perään <tt>|leveä</tt>, eli <tt><nowiki>{{Palstoitus alkaa|leveä}}</nowiki></tt>. '''Käyttö:''' <pre> {{Palstoitus alkaa}} {{Palstanvaihto}} {{Palstoitus loppuu}} </pre> Neljä palstaa: <pre> {{Palstoitus alkaa}} Ensimmäinen palsta {{Palstanvaihto}} Toinen palsta {{Palstanvaihto}} Kolmas palsta {{Palstanvaihto}} Neljäs palsta {{Palstoitus loppuu}} </pre> ;Yksinkertainen käyttöesimerkki: <pre> {{Palstoitus alkaa}} '''Ensimmäinen sarake:''' Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisci elit, sed eiusmod tempor incidunt ut labore et dolore magna aliqua. {{Palstanvaihto}} '''Toinen sarake:''' Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquid ex ea commodi consequat. {{Palstanvaihto}} '''Kolmas sarake:''' Quis aute iure reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur. {{Palstanvaihto}} '''Neljäs sarake:''' Excepteur sint obcaecat cupiditat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum. {{Palstoitus loppuu}} </pre> ;Lopputulos näyttää tältä: {{Palstoitus alkaa}} '''Ensimmäinen sarake:''' Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisci elit, sed eiusmod tempor incidunt ut labore et dolore magna aliqua. {{Palstanvaihto}} '''Toinen sarake:''' Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquid ex ea commodi consequat. {{Palstanvaihto}} '''Kolmas sarake:''' Quis aute iure reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur. {{Palstanvaihto}} '''Neljäs sarake:''' Excepteur sint obcaecat cupiditat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum. {{Palstoitus loppuu}} </pre> [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia]] </noinclude> erz9hvcm04l3n77nuwg9nxj9x8ymofk 129469 129456 2026-04-06T03:07:50Z Pxos 1517 vielä parempi luokka: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla 129469 wikitext text/x-wiki {{(!}} cellspacing="0" cellpadding="0" style="background-color: transparent;{{#ifeq:{{{1}}}|leveä|width:100%|}}" <p></p> {{!}} style="text-align:left; vertical-align:top; {{ #if: {{{1|}}} | width: {{{1}}}}}" {{!}}<noinclude> Mallineella saa palstoitettua sivun sisältöä kahteen tai useampaan palstaan. Jos halutaan palstoitetun osan olevan koko sivun levyinen, lisätään mallinekutsun perään <tt>|leveä</tt>, eli <tt><nowiki>{{Palstoitus alkaa|leveä}}</nowiki></tt>. '''Käyttö:''' <pre> {{Palstoitus alkaa}} {{Palstanvaihto}} {{Palstoitus loppuu}} </pre> Neljä palstaa: <pre> {{Palstoitus alkaa}} Ensimmäinen palsta {{Palstanvaihto}} Toinen palsta {{Palstanvaihto}} Kolmas palsta {{Palstanvaihto}} Neljäs palsta {{Palstoitus loppuu}} </pre> ;Yksinkertainen käyttöesimerkki: <pre> {{Palstoitus alkaa}} '''Ensimmäinen sarake:''' Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisci elit, sed eiusmod tempor incidunt ut labore et dolore magna aliqua. {{Palstanvaihto}} '''Toinen sarake:''' Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquid ex ea commodi consequat. {{Palstanvaihto}} '''Kolmas sarake:''' Quis aute iure reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur. {{Palstanvaihto}} '''Neljäs sarake:''' Excepteur sint obcaecat cupiditat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum. {{Palstoitus loppuu}} </pre> ;Lopputulos näyttää tältä: {{Palstoitus alkaa}} '''Ensimmäinen sarake:''' Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisci elit, sed eiusmod tempor incidunt ut labore et dolore magna aliqua. {{Palstanvaihto}} '''Toinen sarake:''' Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquid ex ea commodi consequat. {{Palstanvaihto}} '''Kolmas sarake:''' Quis aute iure reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur. {{Palstanvaihto}} '''Neljäs sarake:''' Excepteur sint obcaecat cupiditat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum. {{Palstoitus loppuu}} </pre> [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla]] </noinclude> jh32xonvio29b639an8qo933vyz08pm 10 15090 129455 84837 2026-04-06T02:31:52Z Pxos 1517 luokan vaihto: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129455 wikitext text/x-wiki <p></p> {{!}} style="text-align:left; vertical-align:top; padding-left:20px;" {{!}}<noinclude> Mallineella saa palstoitettua sivun sisältöä kahteen tai useampaan palstaan. '''Käyttö:''' Neljä palstaa: <pre> {{Palstoitus alkaa}} Ensimmäinen palsta {{Palstanvaihto}} Toinen palsta {{Palstanvaihto}} Kolmas palsta {{Palstanvaihto}} Neljäs palsta {{Palstoitus loppuu}} </pre> [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia]] </noinclude> c1oa4hrbgbhzenzzsqa3typs5e8clo2 129468 129455 2026-04-06T03:07:23Z Pxos 1517 vielä parempi luokka: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla 129468 wikitext text/x-wiki <p></p> {{!}} style="text-align:left; vertical-align:top; padding-left:20px;" {{!}}<noinclude> Mallineella saa palstoitettua sivun sisältöä kahteen tai useampaan palstaan. '''Käyttö:''' Neljä palstaa: <pre> {{Palstoitus alkaa}} Ensimmäinen palsta {{Palstanvaihto}} Toinen palsta {{Palstanvaihto}} Kolmas palsta {{Palstanvaihto}} Neljäs palsta {{Palstoitus loppuu}} </pre> [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla]] </noinclude> ceh9xk8j4319jb6mwhlj8yo2v07lgrx 10 15091 129457 84838 2026-04-06T02:32:37Z Pxos 1517 luokan vaihto: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129457 wikitext text/x-wiki <p></p> {{!)}}<noinclude> Katso [[Malline:Palstoitus alkaa]]. [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia]] </noinclude> e4w681jpeage6k12et33jq3y5896tuh 129470 129457 2026-04-06T03:08:11Z Pxos 1517 vielä parempi luokka: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla 129470 wikitext text/x-wiki <p></p> {{!)}}<noinclude> Katso [[Malline:Palstoitus alkaa]]. [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla]] </noinclude> badf3hrgb3d1n0hi65eh971m8ggdt6p 10 15157 129450 85088 2026-04-06T02:17:10Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat lukujen ja numeroiden asemointia 129450 wikitext text/x-wiki <includeonly><span style="visibility:hidden;color:transparent;">{{{1|0}}}</span></includeonly><noinclude> Tilastotaulukoissa käytettävä malline, jonka avulla numerot saa asettumaan kohdalleen. Esimerkki: Koodi: <pre> {{0|0,000,0}}12{{0|.00}} km<br /> {{0|0,000,0}}24.{{0|00}} km<br /> {{0|0,000,}}212.5{{0|0}} km<br /> {{0|0,00}}3,212.51 km<br /> ja...<br /> {{0|00,0}}12{{0|.00}} km<br /> {{0|00,0}}24.{{0|00}} km<br /> {{0|00,}}212.5{{0|0}} km<br /> {{0|0}}3,212.51 km<br /> {{0|}}6,789.01 km<br /> </pre> tuottaa: {{0|0,000,0}}12{{0|.00}} km<br /> {{0|0,000,0}}24.{{0|00}} km<br /> {{0|0,000,}}212.5{{0|0}} km<br /> {{0|0,00}}3,212.51 km<br /> ja...<br /> {{0|00,0}}12{{0|.00}} km<br /> {{0|00,0}}24.{{0|00}} km<br /> {{0|00,}}212.5{{0|0}} km<br /> {{0|0}}3,212.51 km<br /> {{0|0}}6,789.01 km<br /> [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat lukujen ja numeroiden asemointia|{{PAGENAME}}]] </noinclude> lo6ywmw3e1nl6l258rle59lnjrqvwe9 14 15431 129433 86292 2026-04-06T01:46:07Z Pxos 1517 Yläluokan vaihto: ei Apumallineet vaan Mallineet. 129433 wikitext text/x-wiki Tekstin ja kirjasintyyppien muotoiluun tarkoitettuja apumallineita. Sisältää myös rivinvälejä ja tekstin sijoittelua muuttavat mallineet. [[Luokka:Mallineet]] 85skijzc0lh0l79a2k0uwn21u642hn9 10 16537 129462 97145 2026-04-06T02:44:49Z Pxos 1517 uusi luokka Hakemistomallineet 129462 wikitext text/x-wiki <span style="width: 240px; padding-left: 20px; padding-right: 20px; background-color: pink; color: black;" title="{{{1|}}}">''Tieto puuttuu.''</span><noinclude> Mallineen koodi: <nowiki>{{Tieto puuttuu| selitys }}</nowiki> == Parametrit == # selitys [[Luokka:Hakemistomallineet]] </noinclude> 6ypmw8jcaf2vqyyddcjv3zamsszuqpi 10 16657 129439 111503 2026-04-06T02:07:12Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129439 wikitext text/x-wiki <span style="letter-spacing: 0.2em; margin-right: -0.2em;" >{{{1}}}</span><noinclude> Harvennuksen tekemiseen. Koodi:<code><nowiki>{{sp|Kolmas luku}}.</nowiki></code> Tulos: {{sp|Kolmas luku}}. [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia]] </noinclude> pfke4dlqpbmxbo0a4murn5xz2j1xnaj 10 16813 129440 111490 2026-04-06T02:07:37Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129440 wikitext text/x-wiki <p style="text-align: right">{{{1}}}</p><noinclude> Tekstin kohdistus oikeaan reunaan. Koodi:<code><nowiki>{{oikea|Novo-Archangelsk, Kesäk. 1840.}}</nowiki></code> Tulos: {{oikea|Novo-Archangelsk, Kesäk. 1840.}} [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia]] </noinclude> dbwtvvkhvxffiv88vwm5h8ncv24kgpc 129474 129440 2026-04-06T03:15:37Z Pxos 1517 vielä parempi luokka: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla 129474 wikitext text/x-wiki <p style="text-align: right">{{{1}}}</p><noinclude> Tekstin kohdistus oikeaan reunaan. Koodi:<code><nowiki>{{oikea|Novo-Archangelsk, Kesäk. 1840.}}</nowiki></code> Tulos: {{oikea|Novo-Archangelsk, Kesäk. 1840.}} [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla]] </noinclude> hu24jtdhcsoqcoropjsrsrrgdi29ubm 10 16905 129425 98470 2026-04-06T01:29:24Z Pxos 1517 Mallineen ohjeteksti on leikattu täältä pois ja siirretty sivulle [[Malline:Keski/ohje]]. 129425 wikitext text/x-wiki <center>{{{1}}}</center><noinclude>{{mallineohje}}</noinclude> fm79qz8titz6hbpwc80nrpbn3a46hef 10 17064 129459 99074 2026-04-06T02:39:52Z Pxos 1517 luokan vaihto: Luokka:Luokkamallineet 129459 wikitext text/x-wiki {{{1}}}{{Vuosi-p|{{{1}}}|{{{2|}}}}}<noinclude> Luokittelee sivun vuoden mukaan. ==Käyttö== <nowiki>{{Vuosi|</nowiki>''vuosiluku''[|''tarkenne'']<nowiki>}}</nowiki> Malline luokittelee sivun vuoden mukaiseen luokkaan ja näyttää vuoden, joten sen voi kirjoittaa tekstissä esiintyvän vuosiluvun ympärille. Jos halutaan vain luokitella sivu eikä tekstiä näkyviin, voi käyttää muotoa [[Malline:Vuosi-p|Vuosi-p]]. Parametrit: # aineistoon oleellisesti liittyvä vuosiluku # (ei vaikuta mihinkään tällä hetkellä) vuosiluvun merktitys (esim. julkaisuvuosi, vuosi, josta teksti kertoo, kirjoitusvuosi). Esim. #*'''p''': päivätty, kirjoitusvuosi #*'''j''': julkaisuvuosi Esim. <nowiki>Tässä kirjassa kuvataan Soneran tapahtumia vuosien {{Vuosi|2000}} ja {{Vuosi|2001}} aikana Kaj-Erik Relanderin johtajakaudella.</nowiki> <nowiki>Omaruru 18⁷/₁87{{Vuosi-p|1887}}.</nowiki> [[Luokka:Luokkamallineet]] </noinclude> 2iihhxzhqmgic80eupuyarxagksmovp 10 17065 129460 99075 2026-04-06T02:40:15Z Pxos 1517 luokan vaihto: Luokka:Luokkamallineet 129460 wikitext text/x-wiki {{#ifeq:{{NAMESPACE}}||[[Luokka:{{{1}}}]]|}}<noinclude> Katso [[Malline:Vuosi]]. [[Luokka:Luokkamallineet]] </noinclude> 8svfafjupnvhmosnmf4hxiyz4j33wgl 10 17390 129448 100259 2026-04-06T02:15:37Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat lukujen ja numeroiden asemointia 129448 wikitext text/x-wiki ^{{{1}}}/_{{{2}}}<noinclude> Kauttaviivalla esitettyjen murtolukujen ja vastaavien esittämiseen. ==Käyttö== Koodi: <nowiki>{{Murto|13|4}}</nowiki> Tulos: {{Murto|13|4}} [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat lukujen ja numeroiden asemointia]] </noinclude> ey7posokk828ewrylpzykxeqt4k5ar2 828 17487 129413 128739 2026-04-06T00:10:49Z Pxos 1517 Ohjeen taustaväri ja laatikointi. 129413 wikitext text/x-wiki <div style="border: 1px solid var( --border-color-base, #a2a9b1 ); background-color:#ecfcf4; padding:6px"> == Esimerkit == === Alasivut === <nowiki>|edellinen={{subst:#invoke:Edseur|edellinen|../Alasivu I|../Alasivu II|../Alasivu III|n=../{{subst:SUBPAGENAME}}}}</nowiki> <nowiki>|seuraava={{subst:#invoke:Edseur|seuraava|../Alasivu I|../Alasivu II|../Alasivu III|n=../{{subst:SUBPAGENAME}}}}</nowiki> <nowiki>|edellinen={{subst:#invoke:Edseur|edellinen|a=1|l=3|../Alasivu %d|n=../Alasivu {{subst:SUBPAGENAME}}}}</nowiki> <nowiki>|seuraava={{subst:#invoke:Edseur|seuraava|a=1|l=3|../Alasivu %d|n=../Alasivu {{subst:SUBPAGENAME}}}}</nowiki><!-- --> </div> <includeonly> [[Luokka:Moduulit]] </includeonly> ky30nuqugbgh18rn2m9fgaw7oaspvo7 129416 129413 2026-04-06T00:26:39Z Pxos 1517 luokan vaihto: Luokka:Hunsvotin moduulit 129416 wikitext text/x-wiki <div style="border: 1px solid var( --border-color-base, #a2a9b1 ); background-color:#ecfcf4; padding:6px"> == Esimerkit == === Alasivut === <nowiki>|edellinen={{subst:#invoke:Edseur|edellinen|../Alasivu I|../Alasivu II|../Alasivu III|n=../{{subst:SUBPAGENAME}}}}</nowiki> <nowiki>|seuraava={{subst:#invoke:Edseur|seuraava|../Alasivu I|../Alasivu II|../Alasivu III|n=../{{subst:SUBPAGENAME}}}}</nowiki> <nowiki>|edellinen={{subst:#invoke:Edseur|edellinen|a=1|l=3|../Alasivu %d|n=../Alasivu {{subst:SUBPAGENAME}}}}</nowiki> <nowiki>|seuraava={{subst:#invoke:Edseur|seuraava|a=1|l=3|../Alasivu %d|n=../Alasivu {{subst:SUBPAGENAME}}}}</nowiki><!-- --> </div> <includeonly> [[Luokka:Hunsvotin moduulit]] </includeonly> np3y4paj8blov2vw02pbx69ka50mnzg 129421 129416 2026-04-06T00:44:59Z Pxos 1517 Palautetaan tähän ohjeeseen (ainakin väliaikaisena) takaisin Hunsvotin tälle 31.12.2015 antama alkuperäinen luokka "Luokka:Työkalumallineet". 129421 wikitext text/x-wiki <div style="border: 1px solid var( --border-color-base, #a2a9b1 ); background-color:#ecfcf4; padding:6px"> == Esimerkit == === Alasivut === <nowiki>|edellinen={{subst:#invoke:Edseur|edellinen|../Alasivu I|../Alasivu II|../Alasivu III|n=../{{subst:SUBPAGENAME}}}}</nowiki> <nowiki>|seuraava={{subst:#invoke:Edseur|seuraava|../Alasivu I|../Alasivu II|../Alasivu III|n=../{{subst:SUBPAGENAME}}}}</nowiki> <nowiki>|edellinen={{subst:#invoke:Edseur|edellinen|a=1|l=3|../Alasivu %d|n=../Alasivu {{subst:SUBPAGENAME}}}}</nowiki> <nowiki>|seuraava={{subst:#invoke:Edseur|seuraava|a=1|l=3|../Alasivu %d|n=../Alasivu {{subst:SUBPAGENAME}}}}</nowiki><!-- --> </div> <includeonly>[[Luokka:Hunsvotin moduulit]]</includeonly> [[Luokka:Työkalumallineet]] gdbp83i8clvtxf8j448vc3mw2m9e6qg 14 17488 129419 128742 2026-04-06T00:41:09Z Pxos 1517 Pxos siirsi sivun [[Luokka:Moduulit]] ohjauksen [[Luokka:Työkalumallineet]] päälle luomatta ohjausta: Palautetaan takaisin tämä Hunsvotin tarkoittamaksi luokitukseksi niin, että tänne tulee uudestaan Moduuli:Edseur. 128742 wikitext text/x-wiki [[Luokka:Wikiaineisto]] 0zl05ctj76q0brk0bffagrht2u8232g 129420 129419 2026-04-06T00:41:42Z Pxos 1517 Palautetaan yläluokaksi jälleen "Mallineet". 129420 wikitext text/x-wiki [[Luokka:Mallineet]] 3mm6m9tgn8s166jk9nw6b1x601gt523 14 18690 129458 105829 2026-04-06T02:36:00Z Pxos 1517 Luokan vaihto: Navigaatiomallineet. 129458 wikitext text/x-wiki [[Luokka:Navigaatiomallineet]] b7f5umxtd9fgfh98if2zqqpi8edf5ys 10 19595 129461 111225 2026-04-06T02:43:04Z Pxos 1517 luokan vaihto: Luokka:Työkalumallineet 129461 wikitext text/x-wiki <noinclude> Lisää sivulle ankkurin, johon voi linkittää. ==Käyttö== Parametrit: # ankkurin nimi Sivun ankkureihin voi linkittää näin: :<code><nowiki>[[#maali]]</nowiki></code>, <code><nowiki>[[#maali|teksti]]</nowiki></code>, <code><nowiki>[[sivu#maali]]</nowiki></code>, <code><nowiki>[[sivu#maali|teksti]]</nowiki></code> ==Esimerkit== *Koodi: <code><nowiki>{{ankkuri|maali}}</nowiki></code> *:Tulos: {{ankkuri|maali}} </noinclude><span id="{{{1}}}"></span><noinclude> [[Luokka:Työkalumallineet]] </noinclude> 3dnubxrywauc3ctr7sy5sy99dhspksc 10 19779 129452 112998 2026-04-06T02:20:02Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129452 wikitext text/x-wiki <noinclude> Lisää marginaalit tekstin molemmille puolille reunahuomautuksille ja lukemisen helpottamiseksi. Pienillä laitteilla lukiessa marginaaleja ei näytetä. == Käyttö == <nowiki>{{Marginaalit}}</nowiki> ''sisältö'' <nowiki>{{Marginaalit-loppu}}</nowiki> == Parametrit == * '''vasen:''' (valinnainen) vasen marginaali, esim. "8em" * '''oikea:''' (valinnainen) oikea marginaali * '''css:''' (valinnainen) mahdollinen lisä-css-koodi == Katso myös == * {{malline|Keskitys}} * {{malline|Lähde/kohta}} [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia]] ---- </noinclude><div class="marginaali-vasen marginaali-oikea" style="{{#if:{{{vasen|}}}|margin-left: {{{vasen|8em}}};}} {{#if:{{{oikea|}}}|margin-right: {{{oikea|8em}}};}} {{{css|}}} }}"> <noinclude> Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisci elit, sed eiusmod tempor incidunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquid ex ea commodi consequat. Quis aute iure reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur. Excepteur sint obcaecat cupiditat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum. </div> </noinclude> miss4d2rl3ntphqjxrfbej9v03x07ek 129466 129452 2026-04-06T03:06:09Z Pxos 1517 vielä parempi luokka: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla 129466 wikitext text/x-wiki <noinclude> Lisää marginaalit tekstin molemmille puolille reunahuomautuksille ja lukemisen helpottamiseksi. Pienillä laitteilla lukiessa marginaaleja ei näytetä. == Käyttö == <nowiki>{{Marginaalit}}</nowiki> ''sisältö'' <nowiki>{{Marginaalit-loppu}}</nowiki> == Parametrit == * '''vasen:''' (valinnainen) vasen marginaali, esim. "8em" * '''oikea:''' (valinnainen) oikea marginaali * '''css:''' (valinnainen) mahdollinen lisä-css-koodi == Katso myös == * {{malline|Keskitys}} * {{malline|Lähde/kohta}} [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla]] ---- </noinclude><div class="marginaali-vasen marginaali-oikea" style="{{#if:{{{vasen|}}}|margin-left: {{{vasen|8em}}};}} {{#if:{{{oikea|}}}|margin-right: {{{oikea|8em}}};}} {{{css|}}} }}"> <noinclude> Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisci elit, sed eiusmod tempor incidunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquid ex ea commodi consequat. Quis aute iure reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur. Excepteur sint obcaecat cupiditat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum. </div> </noinclude> h2lp13rt3ahknxdq4gjhkpkijeaku4c 10 19780 129453 117726 2026-04-06T02:20:26Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129453 wikitext text/x-wiki <noinclude> Katso {{malline|Marginaalit}} [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia]] </noinclude><includeonly></div class="marginaali-vasen marginaali-oikea"></includeonly> 231j7mlcjombzjb83jforxtuprbtzmv 129467 129453 2026-04-06T03:06:58Z Pxos 1517 vielä parempi luokka: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla 129467 wikitext text/x-wiki <noinclude> Katso {{malline|Marginaalit}} [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla]] </noinclude><includeonly></div class="marginaali-vasen marginaali-oikea"></includeonly> n53le6ouo0vwlr3nm0md17obzkquv17 10 20185 129426 128468 2026-04-06T01:33:26Z Pxos 1517 Otsikkotekstin muutos. Ennen "Mallineen PAGENAME käyttöohje". Nyt "Ohje mallineeseen PAGENAME". 129426 wikitext text/x-wiki <noinclude>[[Luokka:Mallineet]]</noinclude><!-- Jos on annettu toisen mallineen ohje haettavaksi, tarkista sen olemassa olo ja sitten tulosta se. -->{{#if:{{{ohje|}}} |{{#ifexist: Malline:{{{ohje|}}}/ohje | <div class="template-documentation" style="background-color: #ecfcf4; border: 1px solid #aaa; padding: 10px; margin-top: 8px; clear: both;">[[Kuva:Test Template Info-Icon.svg|left|50px]] <div style="font-size: 150%; border-bottom: 1px solid #aaa; padding-bottom: 6px;"><span>Mallineen käyttöohje </span><span class="editsection plainlinks" style="font-size: small"><nowiki>[</nowiki>[[Malline:{{{ohje}}}/ohje|näytä tämä käyttöohje omalla sivullaan]]<nowiki>]</nowiki> <nowiki>[</nowiki>[//fi.wikisource.org/w/index.php?title=Malline:{{urlencode:{{{ohje}}}}}/ohje&action=edit muokkaa tätä käyttöohjetta]<nowiki>]</nowiki> <nowiki>[</nowiki>[//fi.wikisource.org/w/index.php?title={{SUBJECTPAGENAMEE}}&action=purge päivitä]<nowiki>]</nowiki></span>{{clear}} </div> {{Malline:{{{ohje}}}/ohje}}</div> | Haettua ohjetta, Malline:{{{ohje}}}/ohje ei ole. }} |<!-- Oletustapauksessa tarkista, onko nykyisellä mallineella ohjesivu ja tulosta sitten ohje. Jos ohjetta ei ole, käytä vanhaa mallinetta, joka hakee myös metasivua. --> {{#ifexist: {{SUBJECTPAGENAME}}/ohje | <div class="template-documentation" style="background-color: #ecfcf4; border: 1px solid #aaa; padding: 10px; margin-top: 8px; clear: both;">[[Kuva:Test Template Info-Icon.svg|left|50px]] <div style="font-size: 150%; border-bottom: 1px solid #aaa; padding-bottom: 6px;"><span>Ohje mallineeseen {{PAGENAME}} </span><span class="editsection plainlinks" style="font-size: small"><nowiki>[</nowiki>[[{{SUBJECTPAGENAME}}/ohje|näytä tämä käyttöohje omalla sivullaan]]<nowiki>]</nowiki> <nowiki>[</nowiki>[//fi.wikisource.org/w/index.php?title={{SUBJECTPAGENAMEE}}/ohje&action=edit muokkaa tätä käyttöohjetta]<nowiki>]</nowiki> <nowiki>[</nowiki>[//fi.wikisource.org/w/index.php?title={{SUBJECTPAGENAMEE}}&action=purge päivitä]<nowiki>]</nowiki></span>{{clear}} </div> {{{{SUBJECTPAGENAME}}/ohje}}</div> | <br />● Huom! Mallineella ei vielä ole käyttöohjetta. Voit luoda sen [//fi.wikisource.org/w/index.php?title={{SUBJECTPAGENAMEE}}/ohje&action=edit tästä]. Muista kirjoittaa mallineen käyttöohjeen alkuun <code><nowiki>{{Mallineen käyttöohje}}</nowiki></code>. }} }}<!-- --> {{#if:{{{1|}}}|[[Luokka:{{{1|}}}]]}} mt42l0mj1y7854e1sje26a2dl5hphri 14 20193 129418 112809 2026-04-06T00:39:14Z Pxos 1517 + [[:Luokka:Moduulit]] 129418 wikitext text/x-wiki [[Luokka:Moduulit]] [[Luokka:Wikidata]] r7eqz0hq4d5l0qfucef87qi5bi7xwaw 10 21615 129430 117727 2026-04-06T01:39:39Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka keskittävät tekstin sivulla 129430 wikitext text/x-wiki <noinclude> Katso {{malline|Keskitys}} [[Luokka:Mallineet, jotka keskittävät tekstin sivulla]] </noinclude><includeonly></div class="text_center"></includeonly> e6a1t6t9ld4eiu29r6m8547jwfu5rfu 10 21664 129435 117908 2026-04-06T01:52:19Z Pxos 1517 Tässä ollut ohjeteksti on siirretty alasivulle ohjeeksi ([[Malline:Nop/ohje]]). 129435 wikitext text/x-wiki <div></div><noinclude>{{mallineohje}}</noinclude> 70ieim3zlfj4ekvjhgafaewtx28tswt 10 21840 129449 128487 2026-04-06T02:16:06Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat lukujen ja numeroiden asemointia 129449 wikitext text/x-wiki Malline numeroiden tasaukseen tietyn pisteen (esim. pilkun) suhteen. == Käyttö == :<code><nowiki>{{ntasaus|</nowiki>''alun kenttäleveys''<nowiki>|</nowiki>''luvun alku''<nowiki>|</nowiki>''luvun loppu''<nowiki>|</nowiki>''lopun kenttäleveys''<nowiki>}}</nowiki> Viimeinen sarake on valinnainen ja sitä tarvitaan vain, jos mallineita asetetaan useita peräkkäin. == Esimerkkejä == <pre> {{ntasaus|3em|10⁸||1em}}<br/> {{ntasaus|3em|22||1em}}<br/> {{ntasaus|3em|0|,20|1em}}<br/> {{ntasaus|3em|6|,6|1em}}{{ntasaus|1em|&nbsp;·&nbsp;10⁻²}}<br/> {{ntasaus|3em|5||1em}}{{ntasaus|1em|&nbsp;·&nbsp;10⁻¹⁶}}<br/> </pre> {{ntasaus|3em|10⁸||1em}}<br/> {{ntasaus|3em|22||1em}}<br/> {{ntasaus|3em|0|,20|1em}}<br/> {{ntasaus|3em|6|,6|1em}}{{ntasaus|1em|&nbsp;·&nbsp;10⁻²}}<br/> {{ntasaus|3em|5||1em}}{{ntasaus|1em|&nbsp;·&nbsp;10⁻¹⁶}}<br/> <noinclude>[[Luokka:Mallineohjeet|{{PAGENAME}}]]</noinclude><includeonly> [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat lukujen ja numeroiden asemointia]] </includeonly> 6lktlqhkb5j4xrw7zx3s8w0jpu7gxle 10 22286 129431 119755 2026-04-06T01:39:54Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka keskittävät tekstin sivulla 129431 wikitext text/x-wiki <includeonly><div style="width: {{{leveys|33em}}}; text-align: justify; margin:0px auto;"></includeonly><noinclude> Keskittää sivun tekstin. == Käyttö == <nowiki>{{Keskitys2}}</nowiki> ''sisältö'' <nowiki>{{Keskitys-loppu}}</nowiki> == Parametrit == *'''leveys:''' palstan leveys (valinnainen, oletus 33 em) == Katso myös == * {{malline|Keskitys-loppu}} * {{malline|Marginaalit}} * {{malline|Keskitys}} [[Luokka:Mallineet, jotka keskittävät tekstin sivulla]] </noinclude> 90o3x8owv0ixmkfuw8txp3cv6h4a443 10 23171 129408 122749 2026-04-05T23:33:55Z Pxos 1517 Lisätään tähän luokittelemattomaan mallineeseen nyt luokka <noinclude>[[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]]</noinclude>. 129408 wikitext text/x-wiki {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}} {{{1}}}<!-- --><noinclude>[[Luokka:Muualta tuodut mallineet]]</noinclude> tj7n00fgzdsz857mquwd9p8mpvsadiz 10 24035 129438 125568 2026-04-06T02:06:54Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129438 wikitext text/x-wiki <includeonly><span style="text-transform: uppercase;">{{{1}}}</span></includeonly><noinclude> Malline versaalitekstin esittämiseen. <code><nowiki>{{versaali|Esimerkki}}</nowiki></code> → {{versaali|Esimerkki}} Ks. myös {{malline|kapiteeli}} [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia]] </noinclude> 5rnpleih9tukue0o8p52v39sfdinh29 0 24703 129401 128733 2026-04-05T20:13:22Z Nysalor 5 Riemurasia 129401 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Tatu Pekkarinen''' (1892–1951) == Laulut == * ''[[Abu-Hassanin vaimot]]'' * ''[[Aetan oven takana]]'' * ''[[Ai, ai, Artturi]]'' * ''[[Aina sattuu]]'' * ''[[Ei maha mittää]]'' * ''[[Hei, hauska veikko]]'' * ''[[Hei Suomi voittohon!]]'' * ''[[Hellevi]]'' * ''[[Iloinen kotiapulainen]]'' * ''[[Italian muisto]]'' * ''[[Jos minä oisin]]'' * ''[[Jos sulla sellaista on]]'' * ''[[Juu, tietysti vieras mies]]'' * ''[[Kannaksen Katriina]]'' * ''[[Kastehelmi ja lumikukka]]'' * ''[[Katulaulaja]]'' (1931) * ''[[Katulaulaja (1951)|Katulaulaja]]'' (1951) * ''[[Kaunis Veera]]'' * ''[[Kirkonkylän tanssit]]'' * ''[[Koeta vielä kerran]]'' * ''[[Korpirojutehtailijan mielipiteitä]]'' * ''[[Korpraali Janne Jäppinen]]'' * ''[[Kumpi ompi parempi]]'' * ''[[Kyllä tästä selvitään]]'' * ''[[Kylärallatus]]'' * ''[[Käynti Pariisin olympiakisoissa]]'' * ''[[Köyhän pojan perintö]]'' * ''[[Laulu almanakasta]]'' * ''[[Laulu Marj-Lovviisasta]]'' * ''[[Laulu vanhanaikainen]]'' * ''[[Lentäjäpoikien laulu]]'' * ''[[Maailman Kalle]]'' * ''[[Mannerheimin linjalla]]'' * ''[[Markan jenkka]]'' * ''[[Marssin tahdissa]]'' * ''[[Meidän talon haitari]]'' * ''[[Meijän kylän tyttäret]]'' * ''[[Meillä on ja annetaan]]'' * ''[[Meripojan kirje]]'' (1940) * ''[[Meripojan kirje]]'' (1951) * ''[[Miina ja Mikko markkinoella]]'' * ''[[Minä tiedän kaikki]]'' * ''[[Missä on se mies]]'' * ''[[Missä on se mies?]]'' * ''[[Muistovärssy]]'' * ''[[Murheesi pistä vanhaan säkkiin]]'' * ''[[Myllärin polkka]]'' * ''[[Neljä heilaa]]'' * ''[[Neljä poikaa]]'' * ''[[Niinkuin kullan kilinä]]'' * ''[[Nikkelimarkka]]'' * ''[[Nälkäajan Helsinki]]'' * ''[[Onnellinen August]]'' * ''[[Onnen ennustus]]'' * ''[[Pieni sydän]]'' * ''[[Pohjanmaan junassa]]'' * ''[[Poikamiehen huolet]]'' * ''[[Posetiiviveisu viime vuosien elämästä]]'' * ''[[Puuhellalla ajetaan]]'' * ''[[Radiopolkka]]'' * ''[[Rakkauden vertaus]]'' * ''[[Rakuunan lempeä]]'' (1940) * ''[[Rakuunan lempeä (1951)|Rakuunan lempeä]]'' (1951) * ''[[Renk’ Jussi lähtöö reissulle]]'' * ''[[Renk’Jussi palajaa sodasta]]'' * ''[[Riemurasia]]'' * ''[[Ruhtinaan viulu]]'' * ''[[Sanat ja valat]]'' * ''[[Sattuneesta syystä]]'' * ''[[Savon ukko Helsingissä]]'' * ''[[Savonmuan Hilima]]'' * ''[[Savotan Sanni]]'' (1940) * ''[[Savotan Sanni (1951)|Savotan Sanni]]'' (1951) * ''[[Siperian vanki]]'' * ''[[Soita, Humu-Pekka]]'' * ''[[Sotapojan heilat]]'' (1940) * ''[[Sotapojan heilat (1951)|Sotapojan heilat]]'' (1951) * ''[[Souvaripoika]]'' * ''[[Sujut ollaan]]'' * ''[[Suomalaisen sotalaivan kannella]]'' * ''[[Syntymäpäiväpolkka]]'' * ''[[Taavetti ja Koljatti]]'' * ''[[Taina]]'' * ''[[Terve, täti Fiina]]'' * ''[[Toimeen tullaan]]'' * ''[[Tuohinen sormus]]'' * ''[[Tää on vain maailmaa]]'' (1940) * ''[[Tää on vain maailmaa (1951)|Tää on vain maailmaa]]'' (1951) * ''[[Tykkipoika]]'' * ''[[Uusi hattu]]'' * ''[[Valakia poeka]]'' * ''[[Vanhanpojan mietteitä]]'' * ''[[Viipurin polkka]]'' * ''[[Väliaikainen]]'' (1940) * ''[[Väliaikainen (1951)|Väliaikainen]]'' (1951) * ''[[Wei-Hai-Wei]]'' * ''[[Yhdentekevää]]'' * ''[[Yksi pikkunen viel’]]'' * ''[[Yksi suukko kerrallaan]]'' * ''[[Ylimääräinen laulu]]'' * ''[[Älä ajattele]]'' [[Luokka:Tatu Pekkarinen| ]] r7ni69buqcgd4077wqc1vm8smqglyvd 252 25085 129482 128643 2026-04-06T10:25:51Z Johshh 7452 129482 proofread-index text/x-wiki {{:MediaWiki:Proofreadpage_index_template |Nide= |Tekijä=[[Henry George]] |Kääntäjä=[[Arvid Järnefelt]] |Toimittaja= |Nimike=[[Edistys ja köyhyys]] |Vuosi=1906 |Julkaisija=KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAYA |Osoite= |Lähde=pdf |Kuva=1 |Sivut=<pagelist 10=1 /> |Huomautuksia={{Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/544}} {{Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/545}} {{Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/546}} |Niteet= |Valmiusaste= |Aakkostus= }} 88xyhjhnk3p0a5adlwl6i8y1jcqnvkj 10 25089 129446 128724 2026-04-06T02:12:04Z Pxos 1517 + Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129446 wikitext text/x-wiki <includeonly>{{font-size-base|font-size=249%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> [[Luokka:Muualta tuodut mallineet]] [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia|LargerXXXX]] </noinclude> px82oqhhuxr21zjhb2ltck1pr67k7hc 10 25092 129432 128734 2026-04-06T01:41:05Z Pxos 1517 + [[:Luokka:Mallineet, jotka keskittävät tekstin sivulla]] 129432 wikitext text/x-wiki {{center/s|nomargin={{{nomargin|false}}}|class={{{class|}}}|width={{{width|}}}|style={{{style|}}}}} {{{text|{{{1|}}}}}} {{center/e}}{{#if:{{{text|{{{1|}}}}}}||Tälle mallineelle ei ole nyt annettu mitään keskitettävää materiaalia.}}<noinclude> [[Luokka:Muualta tuodut mallineet]] [[Luokka:Mallineet, jotka keskittävät tekstin sivulla]] </noinclude> bvdq6m66xufs86l64rrj4e5ykp9mqa7 250 25238 129478 128645 2026-04-06T10:21:54Z Johshh 7452 129478 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>== Sisällys == <div style="text-align:center; width:70%; margin:auto;"> '''JOHDATUS''' <br> [[Edistys ja köyhyys/Ratkaistava kysymys|Ratkaistava kysymys]] <span style="float:right;">1</span> <br><br> '''ENSIMÄINEN KIRJA''' <br><small>Työpalkka ja kapitali</small> <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 1. [[Edistys ja köyhyys/Vallitseva oppi palkasta; opin vaillinaisuus|Vallitseva oppi palkasta; opin vaillinaisuus]] <span style="float:right;">13</span><br> 2. [[Edistys ja köyhyys/Taloustieteellisten nimitysten merkitys|Taloustieteellisten nimitysten merkitys]] <span style="float:right;">26</span><br> 3. [[Edistys ja köyhyys/Työpalkka ei lähde kapitalista, vaan tuotetaan työllä|Työpalkka ei lähde kapitalista, vaan tuotetaan työllä]] <span style="float:right;">44</span><br> 4. [[Edistys ja köyhyys/Työmiesten elatus ei lähde kapitalista|Työmiesten elatus ei lähde kapitalista]] <span style="float:right;">64</span><br> 5. [[Edistys ja köyhyys/Kapitalin todelliset tehtävät|Kapitalin todelliset tehtävät]] <span style="float:right;">72</span> </div> <br><br> '''TOINEN KIRJA''' <br><small>Väkiluku ja elintarpeet</small> <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 1. [[Edistys ja köyhyys/Malthuksen oppi, sen synty ja perusteet|Malthuksen oppi, sen synty ja perusteet]] <span style="float:right;">82</span><br> 2. [[Edistys ja köyhyys/Tosiseikkoihin perustuvia johtopäätöksiä|Tosiseikkoihin perustuvia johtopäätöksiä]] <span style="float:right;">94</span><br> 3. [[Edistys ja köyhyys/Analogioista johdettuja päätelmiä|Analogioista johdettuja päätelmiä]] <span style="float:right;">121</span><br> 4. [[Edistys ja köyhyys/Malthuksen opin kumoaminen|Malthuksen opin kumoaminen]] <span style="float:right;">132</span> </div> <br><br> '''KOLMAS KIRJA''' <br><small>Varain jakautumisen lait</small> <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 1. [[Edistys ja köyhyys/Tutkimuksen rajoittaminen varain jakautumisen lakeihin. Näiden lakien välttämätön yhteys|Tutkimuksen rajoittaminen varain jakautumisen lakeihin. Näiden lakien välttämätön yhteys]] <span style="float:right;">144</span><br> 2. [[Edistys ja köyhyys/Maakorko ja sen laki|Maakorko ja sen laki]] <span style="float:right;">156</span><br> 3. [[Edistys ja köyhyys/Kapitalikorko ja sen vaikutin|Kapitalikorko ja sen vaikutin]] <span style="float:right;">164</span><br> 4. [[Edistys ja köyhyys/Valekapitalista ja siitä voitosta, jota usein erehdyksestä pidetään kapitalikorkona|Valekapitalista ja siitä voitosta, jota usein erehdyksestä pidetään kapitalikorkona]] <span style="float:right;">179</span> </div> </div><noinclude><references/></noinclude> 1zsxbftrogu9pzlgrq3isr027hfr60x 129484 129478 2026-04-06T10:29:02Z Johshh 7452 129484 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c|{{xx-larger|Sisällys}} }} <div style="text-align:center; width:70%; margin:auto;"> '''JOHDATUS''' <br> [[Edistys ja köyhyys/Ratkaistava kysymys|Ratkaistava kysymys]] <span style="float:right;">1</span> <br><br> '''ENSIMÄINEN KIRJA''' <br><small>Työpalkka ja kapitali</small> <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 1. [[Edistys ja köyhyys/Vallitseva oppi palkasta; opin vaillinaisuus|Vallitseva oppi palkasta; opin vaillinaisuus]] <span style="float:right;">13</span><br> 2. [[Edistys ja köyhyys/Taloustieteellisten nimitysten merkitys|Taloustieteellisten nimitysten merkitys]] <span style="float:right;">26</span><br> 3. [[Edistys ja köyhyys/Työpalkka ei lähde kapitalista, vaan tuotetaan työllä|Työpalkka ei lähde kapitalista, vaan tuotetaan työllä]] <span style="float:right;">44</span><br> 4. [[Edistys ja köyhyys/Työmiesten elatus ei lähde kapitalista|Työmiesten elatus ei lähde kapitalista]] <span style="float:right;">64</span><br> 5. [[Edistys ja köyhyys/Kapitalin todelliset tehtävät|Kapitalin todelliset tehtävät]] <span style="float:right;">72</span> </div> <br><br> '''TOINEN KIRJA''' <br><small>Väkiluku ja elintarpeet</small> <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 1. [[Edistys ja köyhyys/Malthuksen oppi, sen synty ja perusteet|Malthuksen oppi, sen synty ja perusteet]] <span style="float:right;">82</span><br> 2. [[Edistys ja köyhyys/Tosiseikkoihin perustuvia johtopäätöksiä|Tosiseikkoihin perustuvia johtopäätöksiä]] <span style="float:right;">94</span><br> 3. [[Edistys ja köyhyys/Analogioista johdettuja päätelmiä|Analogioista johdettuja päätelmiä]] <span style="float:right;">121</span><br> 4. [[Edistys ja köyhyys/Malthuksen opin kumoaminen|Malthuksen opin kumoaminen]] <span style="float:right;">132</span> </div> <br><br> '''KOLMAS KIRJA''' <br><small>Varain jakautumisen lait</small> <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 1. [[Edistys ja köyhyys/Tutkimuksen rajoittaminen varain jakautumisen lakeihin. Näiden lakien välttämätön yhteys|Tutkimuksen rajoittaminen varain jakautumisen lakeihin. Näiden lakien välttämätön yhteys]] <span style="float:right;">144</span><br> 2. [[Edistys ja köyhyys/Maakorko ja sen laki|Maakorko ja sen laki]] <span style="float:right;">156</span><br> 3. [[Edistys ja köyhyys/Kapitalikorko ja sen vaikutin|Kapitalikorko ja sen vaikutin]] <span style="float:right;">164</span><br> 4. [[Edistys ja köyhyys/Valekapitalista ja siitä voitosta, jota usein erehdyksestä pidetään kapitalikorkona|Valekapitalista ja siitä voitosta, jota usein erehdyksestä pidetään kapitalikorkona]] <span style="float:right;">179</span> </div> </div><noinclude><references/></noinclude> dviiicrfzo0iezhirt3myc7rsn2lj0b 250 25239 129479 128647 2026-04-06T10:22:55Z Johshh 7452 129479 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude><div style="text-align:center; width:70%; margin:auto;"> '''II''' <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 5. [[Edistys ja köyhyys/Kapitaalikoron laki|Kapitaalikoron laki]] <span style="float:right;">185</span><br> 6. [[Edistys ja köyhyys/Työpalkat ja työpalkkain laki|Työpalkat ja työpalkkain laki]] <span style="float:right;">194</span><br> 7. [[Edistys ja köyhyys/Näiden lakien keskinäinen yhteys ja rinnakkaisuus|Näiden lakien keskinäinen yhteys ja rinnakkaisuus]] <span style="float:right;">207</span><br> 8. [[Edistys ja köyhyys/Ratkaistavan kysymyksen tasapainokohdista ollaan siis selvillä|Ratkaistavan kysymyksen tasapainokohdista ollaan siis selvillä]] <span style="float:right;">209</span> </div> <br><br> '''NELJÄS KIRJA''' <br><small>Aineellisen edistyksen vaikutus omaisuuden jakautumiseen</small> <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 1. [[Edistys ja köyhyys/Probleemin vaikuttavat voimat ovat vielä löytämättä|Probleemin vaikuttavat voimat ovat vielä löytämättä]] <span style="float:right;">214</span><br> 2. [[Edistys ja köyhyys/Väestön lisääntymisen vaikutus omaisuuden jakautumiseen|Väestön lisääntymisen vaikutus omaisuuden jakautumiseen]] <span style="float:right;">216</span><br> 3. [[Edistys ja köyhyys/Kehittyvän tekniikan vaikutus varain jakautumiseen|Kehittyvän tekniikan vaikutus varain jakautumiseen]] <span style="float:right;">230</span><br> 4. [[Edistys ja köyhyys/Aineellisen edistyksen herättämän keinottelun vaikutus|Aineellisen edistyksen herättämän keinottelun vaikutus]] <span style="float:right;">241</span> </div> <br><br> '''VIIDES KIRJA''' <br><small>Kysymyksen ratkaisu</small> <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 1. [[Edistys ja köyhyys/Yhäti uudistuvien teollisten ahdinkojen pääsyy|Yhäti uudistuvien teollisten ahdinkojen pääsyy]] <span style="float:right;">245</span><br> 2. [[Edistys ja köyhyys/Köyhyyden sitkeä jatkuminen keskellä kasvavaa rikkautta|Köyhyyden sitkeä jatkuminen keskellä kasvavaa rikkautta]] <span style="float:right;">266</span> </div> <br><br> '''KUUDES KIRJA''' <br><small>Parannuskeino</small> <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 1. [[Edistys ja köyhyys/Tavallisten parannusehdotusten riittämättömyys/]] <span style="float:right;">281</span><br> 2. [[Edistys ja köyhyys/Todellinen parannuskeino/]] <span style="float:right;">309</span> </div> <br><br> '''SEITSEMÄS KIRJA''' <br><small>Parannuskeinon oikeamielisyys</small> <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 1. [[Edistys ja köyhyys/Yksityisen maanomistuksen vääryys/]] <span style="float:right;">312</span><br> 2. [[Edistys ja köyhyys/Työväen orjistuminen lopullisena tuloksena yksityisestä maanomistusoikeudesta/]] <span style="float:right;">325</span><br> 3. [[Edistys ja köyhyys/Maanomistajain korvausvaatimukset/]] <span style="float:right;">336</span><br> 4. [[Edistys ja köyhyys/Yksityinen maanomistusoikeus historian näkökannalta katsottuna/]] <span style="float:right;">346</span><br> 5. [[Edistys ja köyhyys/Maanomistuksesta Yhdysvalloissa/]] <span style="float:right;">362</span> </div> <br><br> '''KAHDEKSAS KIRJA''' <br><small>Parannuskeinon sovelluttaminen</small> <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 1. [[/Yksityinen maanomistusoikeus ei ole sopusoinnussa maan parhaan käyttämistavan kanssa/]] <span style="float:right;">373</span><br> 2. [[/Kunkin yhtäläinen oikeus maahan on saavutettavissa ja säilytettävissä/]] <span style="float:right;">379</span> </div> </div><noinclude><references/></noinclude> rmspkak2tj5i56qljl4c0ssnd5wg9il 129480 129479 2026-04-06T10:24:31Z Johshh 7452 129480 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude><div style="text-align:center; width:70%; margin:auto;"> '''II''' <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 5. [[Edistys ja köyhyys/Kapitaalikoron laki|Kapitaalikoron laki]] <span style="float:right;">185</span><br> 6. [[Edistys ja köyhyys/Työpalkat ja työpalkkain laki|Työpalkat ja työpalkkain laki]] <span style="float:right;">194</span><br> 7. [[Edistys ja köyhyys/Näiden lakien keskinäinen yhteys ja rinnakkaisuus|Näiden lakien keskinäinen yhteys ja rinnakkaisuus]] <span style="float:right;">207</span><br> 8. [[Edistys ja köyhyys/Ratkaistavan kysymyksen tasapainokohdista ollaan siis selvillä|Ratkaistavan kysymyksen tasapainokohdista ollaan siis selvillä]] <span style="float:right;">209</span> </div> <br><br> '''NELJÄS KIRJA''' <br><small>Aineellisen edistyksen vaikutus omaisuuden jakautumiseen</small> <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 1. [[Edistys ja köyhyys/Probleemin vaikuttavat voimat ovat vielä löytämättä|Probleemin vaikuttavat voimat ovat vielä löytämättä]] <span style="float:right;">214</span><br> 2. [[Edistys ja köyhyys/Väestön lisääntymisen vaikutus omaisuuden jakautumiseen|Väestön lisääntymisen vaikutus omaisuuden jakautumiseen]] <span style="float:right;">216</span><br> 3. [[Edistys ja köyhyys/Kehittyvän tekniikan vaikutus varain jakautumiseen|Kehittyvän tekniikan vaikutus varain jakautumiseen]] <span style="float:right;">230</span><br> 4. [[Edistys ja köyhyys/Aineellisen edistyksen herättämän keinottelun vaikutus|Aineellisen edistyksen herättämän keinottelun vaikutus]] <span style="float:right;">241</span> </div> <br><br> '''VIIDES KIRJA''' <br><small>Kysymyksen ratkaisu</small> <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 1. [[Edistys ja köyhyys/Yhäti uudistuvien teollisten ahdinkojen pääsyy|Yhäti uudistuvien teollisten ahdinkojen pääsyy]] <span style="float:right;">245</span><br> 2. [[Edistys ja köyhyys/Köyhyyden sitkeä jatkuminen keskellä kasvavaa rikkautta|Köyhyyden sitkeä jatkuminen keskellä kasvavaa rikkautta]] <span style="float:right;">266</span> </div> <br><br> '''KUUDES KIRJA''' <br><small>Parannuskeino</small> <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 1. [[Edistys ja köyhyys/Tavallisten parannusehdotusten riittämättömyys|Tavallisten parannusehdotusten riittämättömyys]] <span style="float:right;">281</span><br> 2. [[Edistys ja köyhyys/Todellinen parannuskeino|Todellinen parannuskeino]] <span style="float:right;">309</span> </div> <br><br> '''SEITSEMÄS KIRJA''' <br><small>Parannuskeinon oikeamielisyys</small> <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 1. [[Edistys ja köyhyys/Yksityisen maanomistuksen vääryys|Yksityisen maanomistuksen vääryys]] <span style="float:right;">312</span><br> 2. [[Edistys ja köyhyys/Työväen orjistuminen lopullisena tuloksena yksityisestä maanomistusoikeudesta|Työväen orjistuminen lopullisena tuloksena yksityisestä maanomistusoikeudesta]] <span style="float:right;">325</span><br> 3. [[Edistys ja köyhyys/Maanomistajain korvausvaatimukset|Maanomistajain korvausvaatimukset]] <span style="float:right;">336</span><br> 4. [[Edistys ja köyhyys/Yksityinen maanomistusoikeus historian näkökannalta katsottuna|Yksityinen maanomistusoikeus historian näkökannalta katsottuna]] <span style="float:right;">346</span><br> 5. [[Edistys ja köyhyys/Maanomistuksesta Yhdysvalloissa|Maanomistuksesta Yhdysvalloissa]] <span style="float:right;">362</span> </div> <br><br> '''KAHDEKSAS KIRJA''' <br><small>Parannuskeinon sovelluttaminen</small> <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 1. [[Edistys ja köyhyys/Yksityinen maanomistusoikeus ei ole sopusoinnussa maan parhaan käyttämistavan kanssa/Yksityinen maanomistusoikeus ei ole sopusoinnussa maan parhaan käyttämistavan kanssa]] <span style="float:right;">373</span><br> 2. [[Edistys ja köyhyys/Kunkin yhtäläinen oikeus maahan on saavutettavissa ja säilytettävissä/Kunkin yhtäläinen oikeus maahan on saavutettavissa ja säilytettävissä]] <span style="float:right;">379</span> </div> </div><noinclude><references/></noinclude> cw6ckwvr6v5dv083prq43wrz09b7gwf 129481 129480 2026-04-06T10:25:01Z Johshh 7452 129481 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude><div style="text-align:center; width:70%; margin:auto;"> '''II''' <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 5. [[Edistys ja köyhyys/Kapitaalikoron laki|Kapitaalikoron laki]] <span style="float:right;">185</span><br> 6. [[Edistys ja köyhyys/Työpalkat ja työpalkkain laki|Työpalkat ja työpalkkain laki]] <span style="float:right;">194</span><br> 7. [[Edistys ja köyhyys/Näiden lakien keskinäinen yhteys ja rinnakkaisuus|Näiden lakien keskinäinen yhteys ja rinnakkaisuus]] <span style="float:right;">207</span><br> 8. [[Edistys ja köyhyys/Ratkaistavan kysymyksen tasapainokohdista ollaan siis selvillä|Ratkaistavan kysymyksen tasapainokohdista ollaan siis selvillä]] <span style="float:right;">209</span> </div> <br><br> '''NELJÄS KIRJA''' <br><small>Aineellisen edistyksen vaikutus omaisuuden jakautumiseen</small> <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 1. [[Edistys ja köyhyys/Probleemin vaikuttavat voimat ovat vielä löytämättä|Probleemin vaikuttavat voimat ovat vielä löytämättä]] <span style="float:right;">214</span><br> 2. [[Edistys ja köyhyys/Väestön lisääntymisen vaikutus omaisuuden jakautumiseen|Väestön lisääntymisen vaikutus omaisuuden jakautumiseen]] <span style="float:right;">216</span><br> 3. [[Edistys ja köyhyys/Kehittyvän tekniikan vaikutus varain jakautumiseen|Kehittyvän tekniikan vaikutus varain jakautumiseen]] <span style="float:right;">230</span><br> 4. [[Edistys ja köyhyys/Aineellisen edistyksen herättämän keinottelun vaikutus|Aineellisen edistyksen herättämän keinottelun vaikutus]] <span style="float:right;">241</span> </div> <br><br> '''VIIDES KIRJA''' <br><small>Kysymyksen ratkaisu</small> <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 1. [[Edistys ja köyhyys/Yhäti uudistuvien teollisten ahdinkojen pääsyy|Yhäti uudistuvien teollisten ahdinkojen pääsyy]] <span style="float:right;">245</span><br> 2. [[Edistys ja köyhyys/Köyhyyden sitkeä jatkuminen keskellä kasvavaa rikkautta|Köyhyyden sitkeä jatkuminen keskellä kasvavaa rikkautta]] <span style="float:right;">266</span> </div> <br><br> '''KUUDES KIRJA''' <br><small>Parannuskeino</small> <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 1. [[Edistys ja köyhyys/Tavallisten parannusehdotusten riittämättömyys|Tavallisten parannusehdotusten riittämättömyys]] <span style="float:right;">281</span><br> 2. [[Edistys ja köyhyys/Todellinen parannuskeino|Todellinen parannuskeino]] <span style="float:right;">309</span> </div> <br><br> '''SEITSEMÄS KIRJA''' <br><small>Parannuskeinon oikeamielisyys</small> <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 1. [[Edistys ja köyhyys/Yksityisen maanomistuksen vääryys|Yksityisen maanomistuksen vääryys]] <span style="float:right;">312</span><br> 2. [[Edistys ja köyhyys/Työväen orjistuminen lopullisena tuloksena yksityisestä maanomistusoikeudesta|Työväen orjistuminen lopullisena tuloksena yksityisestä maanomistusoikeudesta]] <span style="float:right;">325</span><br> 3. [[Edistys ja köyhyys/Maanomistajain korvausvaatimukset|Maanomistajain korvausvaatimukset]] <span style="float:right;">336</span><br> 4. [[Edistys ja köyhyys/Yksityinen maanomistusoikeus historian näkökannalta katsottuna|Yksityinen maanomistusoikeus historian näkökannalta katsottuna]] <span style="float:right;">346</span><br> 5. [[Edistys ja köyhyys/Maanomistuksesta Yhdysvalloissa|Maanomistuksesta Yhdysvalloissa]] <span style="float:right;">362</span> </div> <br><br> '''KAHDEKSAS KIRJA''' <br><small>Parannuskeinon sovelluttaminen</small> <div style="text-align:left; margin-top:0.5em;"> 1. [[Edistys ja köyhyys/Yksityinen maanomistusoikeus ei ole sopusoinnussa maan parhaan käyttämistavan kanssa|Yksityinen maanomistusoikeus ei ole sopusoinnussa maan parhaan käyttämistavan kanssa]] <span style="float:right;">373</span><br> 2. [[Edistys ja köyhyys/Kunkin yhtäläinen oikeus maahan on saavutettavissa ja säilytettävissä|Kunkin yhtäläinen oikeus maahan on saavutettavissa ja säilytettävissä]] <span style="float:right;">379</span> </div> </div><noinclude><references/></noinclude> 28ukk0tu405pwu6veibumhs4usj6nno 250 25363 128820 2026-04-05T11:59:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: he eivät voi antaa niistä niin paljon kuin ovat voineet antaa ennen. Tuotanto on jossain pysähtynyt, ja tämä muutamien tavarain tarjonnan vähentyminen on vaikuttanut muiden tavarain kysynnän lakkaamista, joten seisahdus levenee teollisuuden ja liike-elämän kaikille aloille. Teollisuuden pyramiidi lepää näh- tävästi maaperällä. Ensimäiset ja alkuperäisimmät työt, jotka synnyttävät kaikkien muiden kysyntää, ovat ilmeisesti niitä, jotka tuottavat varalli... 128820 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>he eivät voi antaa niistä niin paljon kuin ovat voineet antaa ennen. Tuotanto on jossain pysähtynyt, ja tämä muutamien tavarain tarjonnan vähentyminen on vaikuttanut muiden tavarain kysynnän lakkaamista, joten seisahdus levenee teollisuuden ja liike-elämän kaikille aloille. Teollisuuden pyramiidi lepää näh- tävästi maaperällä. Ensimäiset ja alkuperäisimmät työt, jotka synnyttävät kaikkien muiden kysyntää, ovat ilmeisesti niitä, jotka tuottavat varallisuutta luonnosta; ja siis seuratessamme tuota seisahdusta, joka ilmenee vähenneessä ostokyvyssä, toisesta vaihto- kohdasta toiseen ja toisesta teollisuuden haarasta toiseen, mei- dän on vihdoin se löytäminen eräässä seikassa, joka estää työn pääsemästä maahan käsiksi. Ja tämä este on selvästi juuri tuo keinottelun aikaansaama maakoron tai maa-arvon nouseminen; se vaikuttaa samalla tavalla (eikä oikeastaan muuta olekaan) kuin maanomistajien puolelta toimeenpantu työn ja kapitaalin sulkeminen pois maasta. Tämä tuotannon sulku, joka alkaa laajalle haaroutuneen teollisuuden juuresta, leviää yhdestä vaihto- kohdasta toiseen; ja tarjonnan lakkaaminen yhtäällä vaikuttaa_ kysynnän lakkaamista toisaalla, kunnes koko koneisto joutuu epäkuntoon, ja silloin alkaa tuo hukattujen työvoimain ja kur- juutta kärsivien työmiesten näytelmä kaikkialla yhtaikaa. Tämä ihmeellinen ja luonnoton näytelmä, jossa suuret, työtä janoovat joukot jäävät työtä vaille, on jo itsessään omansa jokaiselle johdonmukaisesti ajattelevalle antamaan aavistusta siitä, missä todellinen syy piilee. Sillä vaikka tottumus on meidät tehnyt tähän asiaan nähden jotenkin tunnottomiksi, niin on kaikissa tapauksissa merkillistä ja luonnotonta nähdä ihmisiä, jotka haluavat tehdä työtä tarpeittensa tyydyttämiseksi, eivätkä saa siihen tilaisuutta, kun kuitenkin työ on varallisuuden varsi- naisena luojana, ja työmies, joka tahtoo vaihtaa työtä ruokaan, vaatteisiin tai mihin muuhun varallisuusmuotoon tahansa, oikeas- taan on sen miehen kaltainen, joka tarjoo kulta- ja hopeapaloja rahan edestä tai vehnäjyviä vehnäjauhojen edestä. Puhumme työn tarjonnasta ja kysynnästä, mutta nuohan ovat ilmeisesti vaan suhteellisia käsitteitä. Työn tarjonta on kaikkialla yksi<noinclude><references/></noinclude> dc1b01pinpobmqccrk9mve6bw7bqjf5 250 25364 128821 2026-04-05T11:59:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: käsipari tulee aina maailmaan yhden suun mukana, kaksikym- inentäyksi poikaa kahtakymmentä tyttöä kohden ja työn kysyntää täytyy aina olla olemassa niin kauan kuin ihmiset tarvitsevat esineitä, joita vaan työ voi saada syntymään. Pu- humme „työn puutteesta“, mutta ilmeistä on, ettei leivän puutteen aikana ole työstä puutetta; onhan ilmeistä, ettei työn tarjonta voi olla liian suuri eikä myöskään työvoimain kysyntä liian pieni, niin kauan kuin ihm... 128821 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>käsipari tulee aina maailmaan yhden suun mukana, kaksikym- inentäyksi poikaa kahtakymmentä tyttöä kohden ja työn kysyntää täytyy aina olla olemassa niin kauan kuin ihmiset tarvitsevat esineitä, joita vaan työ voi saada syntymään. Pu- humme „työn puutteesta“, mutta ilmeistä on, ettei leivän puutteen aikana ole työstä puutetta; onhan ilmeistä, ettei työn tarjonta voi olla liian suuri eikä myöskään työvoimain kysyntä liian pieni, niin kauan kuin ihmisillä on puutetta esineistä, joita työ tuottaa. Todellisen vian täytyy olla siinä, että tarjontaa jotenkin ehkäistään palvelemasta kysyntää; että jossain kohti on olemassa seikka, joka estää tuottamasta mitä työmiehet tar- vitsevat. Kuvailkaamme mieleemme jotakin tuohon suureen työttö- mäin joukkoon kuuluvaa ihmistä, jolle epäilemättä, vaikkei hän ole milloinkaan mitään Malthuksesta tiennyt, täytyy asiat eh- dottomastikin näyttää semmoisilta niinkuin ihmisiä olisi maail- massa liian paljon. Hänen omissa tarpeissaan, hänen huolestu- neen vaimonsa hädässä, hänen vaillinaisesti elätettyjen, ehkä nälkäisten ja palelevien lastensa pyynnöissä on, Jumala sen tie- tää, kylläkin riittävästi työn kysyntää, ja hänen omissa tarmok- kaissa käsivarsissaan on kylläkin työn tarjontaa. Pane hänet asu- mattomalle saarelle, niin nuo samat hänen kaksi kättänsä, vaikka hän on erotettuna kaikista niistä suurista eduista, joita yhteis- työ, yhtyminen ja koko sivistysyhteiskunnan järjestö antaa ihmisen tuottavalle voimalle, nuo hänen kätensä ovat kuin ovatkin ruok- kivat hänen työstään elävien olentojen suita ja suojaavat heitä pakkaselta. Mutta siellä missä tuotantovoima on huippunsa saavuttanut, siellä ei hän ole tähän pystyvä! Miksi ei? Eiköhän syy ole se, että edellisessä tapauksessa hänellä on pääsy luon- non etuihin ja voimiin, ja että jälkimäisessä tämä pääsy on. häneltä kielletty? Eiköhän se seikka, että työ suljetaan luonnosta, alekin ainoa selitys siihen asiain tilaan, että ihmiset joutuvat pakolli- seen työttömyyteen, joilla kylläkin olisi halua työllään tarpei- tansa tyydyttää? Jollakin ihmisluokalla voi olla lähimpänä syynä<noinclude><references/></noinclude> mj04gvgopdqq69wimq8wzjjv2f8d9t6 250 25365 128822 2026-04-05T11:59:44Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pakolliseen työttömyyteen se, että toisten ihmisten puolelta lakkaa juuri sellaisten esineiden kysyntä, joita edelliset tuottavat; mutta jos tätä syytä tutkii kohta kohdalta, jos sitä seuraa työ- alalta työalalla, niin huomaa, että pakollinen työttömyys toisella työalalla johtuu pakollisesta työttömyydestä toisella, ja että se lamautuminen, joka saa aikaan pysähdyksen koko liikealalla, ei voi saada selitystänsä liian suuresta työn tarjonnasta tai liian v... 128822 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>pakolliseen työttömyyteen se, että toisten ihmisten puolelta lakkaa juuri sellaisten esineiden kysyntä, joita edelliset tuottavat; mutta jos tätä syytä tutkii kohta kohdalta, jos sitä seuraa työ- alalta työalalla, niin huomaa, että pakollinen työttömyys toisella työalalla johtuu pakollisesta työttömyydestä toisella, ja että se lamautuminen, joka saa aikaan pysähdyksen koko liikealalla, ei voi saada selitystänsä liian suuresta työn tarjonnasta tai liian vähästä työn kysynnästä, vaan sen täytyy johtua siitä seikasta, että tarjonta ei voi tyydyttää kysyntää tuottamalla niitä tavaroita, jotka pulasta päästäisivät ja olisivat työn esineenä. Mutta että työ pääsisi näitä esineitä tuottamaan, tarvitaan maata. Sanoessamme työn luovan varallisuutta, puhummė ku- vannollisesti. Ihminen ei luo yhtään mitään. Koko ihmiskunta, tekipä se työtä vaikka ikuisesti, ei voisi luoda vähintäkään tomuhiventä, joka auringon säteissä tanssii, ei voisi tehdä tätä maapalloamme hituisenkaan vertaa raskaammaksi tai ke- peämmäksi. Varallisuutta tuottaessaan työ ainoastaan luonnon- voimien avulla saattaa jo olemassaolevia aineita haluttuihin muotoihin ja sen täytyy siis päästä näihin aineisiin ja voimiin käsiksi, s. o., sen täytyy päästä käsiksi maahan. Maa on kai- ken varallisuuden lähde. Se on se kaivos, josta kaikki työn muovailtava malmi on ammennettava. Se on se alkuaine, jolle työ antaa muodon. Emmekö siis ole oikeutetut tekemään sitä johtopäätöstä, että jos työmies ei pysty omia tarpeitansa tyy- dyttämään, se ei voi riippua muusta kuin siitä, että häneltä kielletään pääsy maahan? Jos työttömyyttä on kaikilla aloilla; jos työ kaikkialla jou- tuu hukkaan tarpeiden jäädessä tyydyttämättömiksi, onhan sil- loin syy, joka estää työn tuottamasta omaa kaipaamaansa va- rallisuutta, väkisinkin oleva talousrakennuksen pohjakerroksessa. Tämä pohjakerros on maa. Muotikauppiaat, optikot, kultaajat ja kiillottajat eivät ole uutisasumusten ensimäisiä perustajia. Eivät kullankaivajat vaeltaneet Kaliforniaan tai Austraaliaan siksi, että siellä oli suutareja, räätälejä, konemiehiä ja kirjaltajia. Vaan nämä ammattimiehet seurasivat sinne kullankaivajia, aivan niin-<noinclude><references/></noinclude> k4xyag5v4yyo8f9kctz22e6d0dob31o 250 25366 128823 2026-04-05T12:00:02Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuin vielä tänä päivänä seuraavat heitä „Mustille Kummuille" ja seuraavat timantinkaivajia etelä Afrikaan. Ei puodin pitäjä vedä maanviljelijää johonkin seutuun, mutta kyllä maanviljelijä puotilaista. Kaupungin suureneminen ei kehitä maata, vaan maan kehitys saa kaupungin suurenemaan. Ja jos siis kaikilla työaloilla on työnhaluisia ihmisiä, jotka eivät pääse työtä teke- mään, niin täytyy vaikeuden olla löydettävissä siinä emä-elinkei- nossa,... 128823 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kuin vielä tänä päivänä seuraavat heitä „Mustille Kummuille" ja seuraavat timantinkaivajia etelä Afrikaan. Ei puodin pitäjä vedä maanviljelijää johonkin seutuun, mutta kyllä maanviljelijä puotilaista. Kaupungin suureneminen ei kehitä maata, vaan maan kehitys saa kaupungin suurenemaan. Ja jos siis kaikilla työaloilla on työnhaluisia ihmisiä, jotka eivät pääse työtä teke- mään, niin täytyy vaikeuden olla löydettävissä siinä emä-elinkei- nossa, joka luopi kaikkien muiden töiden kysyntää; syyn täytyy olla siinä, että työ on maasta eritetty. Leedsin tai Lowellin, Filadelfian tai Manchesterin, Lon- toon tai New-Yorkin elämässä näitä seikkoja havaitakseen täy- tyy ehkä olla suurtakin filosoofista ymmärrystä; mutta missä teollisuuden kehitys ei ole niin mutkikasta eikä liioin äärimmäi- set vitjan renkaat peräti kaukana toisistaan, siellä ovat tosi- seikat niin ilmeisiä, että niitä nähdäkseen täytyy olla vaan ummistamatta silmiään. Vaikka San Fransisko on vielä tuskin kolmenkymmenenkään ikäinen, luetaan sitä sekä väestönsä että kauppaliikkeensä vuoksi maailman suurkaupungiksi, ja se onkin New-Yorkin ohella kaikista Yhdysvaltain kaupungeista ehkä enin pääkaupungin tapainen. Mutta vaikka tuskin 30:kään vuotta on vielä kaupungin syntymisestä kulunut, siellä on jo joitakuita vuosia sitte olemassa yhä enentyvä työttömäin joukko. Tällöin on aivan ilmeistä, että kaupungissa on näin paljon työttömiä senvuoksi, ettei työtä maalta ole saatavissa; sillä heti kun elon- korjuu alkaa, vaeltaa väestö suurissa joukoissa maalle, ja kun tuo aika on ohitse, palaa se yhtä suurissa joukoissa takasin. Jos nuo kaikki työn puutteessa olevat ihmiset saisivat tilaisuu- den tuottaa varallisuutta maasta, niin eivät he ainoastaan itse saisi työtä, vaan hankkisivat työtä kaikille kaupungin käsityöläi- sille, hankkisivat ostajia pikkukauppiaille, tilauksia tukkukaup- piaille, yleisöä teattereihin, lukijoita ja ilmotuksia sanomalehdille, ja herättäisivät kaikkialla niin vilkasta kysyntää, että sen seu- raukset tuntuisivat sekä Vanhassa että Uudessa Englannissa, jopa ylt'ympäri koko maailmaakin kaikissa niissä paikoissa, mistä tuon väestön kuluttamia esineitä saadaan.<noinclude><references/></noinclude> hvirbnu2ea5xo822pf7tuuo50oz6fvp 250 25367 128824 2026-04-05T12:00:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta mistä tulee se, ettei koko tuo käyttämätön työ- voima voi saada maata viljeltäväkseen? Ei suinkaan siitä, että kaikki maa olisi muka jo viljeltyä. Vaikka ne merkit, joita kaikissa maissa. pidetään liikaväestön todistuksina, jo ovat alka- neet näyttäytyä San Fransiskossa, on kuitenkin nurinkurista puhua liikaväestä sellaisessa valtiossa, jossa on Ranskaan ver- rattavia luonnonrikkauksia, mutta väkiluku vasta miljoonan suu- ruinen. Muutaman peninkulma... 128824 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Mutta mistä tulee se, ettei koko tuo käyttämätön työ- voima voi saada maata viljeltäväkseen? Ei suinkaan siitä, että kaikki maa olisi muka jo viljeltyä. Vaikka ne merkit, joita kaikissa maissa. pidetään liikaväestön todistuksina, jo ovat alka- neet näyttäytyä San Fransiskossa, on kuitenkin nurinkurista puhua liikaväestä sellaisessa valtiossa, jossa on Ranskaan ver- rattavia luonnonrikkauksia, mutta väkiluku vasta miljoonan suu- ruinen. Muutaman peninkulman alalla San Fransiskon ympäris- tössä on riittävästi käyttämätöntä maata, joka voisi jokaiselle haluavalle antaa työtä. En sillä suinkaan tahdo sanoa, että jokainen työtön voisi tulla maanviljelijäksi tai rakentaa itselleen taloa, jos hänellä olisi siihen tarvittavaa maata, vaan ainoastaan, että sen tekisi niin moni heistä, että kaikki muut voisivat saada työtä. Mikäpä se siis estää työn käymästä tähän maa- han käsiksi? Ainoastaan se, että maa on tehty yksinoikeuden alaiseksi ja on saatavana keinotteluhinnoista, jotka eivät perustu nykyisiin hintoihin, vaan siihen ylimääräiseen hintaan, joka maalle on tuleva sittenkuin väestö vastaisuudessa on kasvava. Se, mikä näin ollen on San Fransiskossa jokaisen havait- tavana, jolla vaan on silmät nähdä, on epäilemättä vähänkin ajateltaessa yhtä selvästi havaittavana muuallakin. Nykyinen kauppaa ja teollisuutta vaivaava ahdinko, joka ensi kerran selvästi tuntui vuonna 1872 ja suuremmalla tai vähem- mällä voimalla ulottui yli koko sivistysmaailman, sanotaan joh- tuneen suureksi osaksi rautatieverkon suunnattomasta laajene- misesta; ja moni seikka osottaa, että näiden asianhaarain välillä todella on olemassa jotakin yhteyttä. Tiedän vallan hyvin, että rautateiden rakentaminen, ennenkuin niitä vielä tarvitaan, vetää kapitaalia ja työtä tuottavammista yrityksistä vähemmin tuotta- viin, ja edistää pikemmin maan köyhtymistä kuin rikastumista; ja jo silloin kuin rautateitten rakentamiskiihko oli ylimmillään, kiinnitin minä eräässä Kalifornian kansalle osotetussa valtiolli- sessa lentolehdessä („Kansanvaltainen puolue ja rautatiekysymys 1871) ihmisten huomiota tähän seikkaan; mutta kun tätä kapi- taalin tuhlausta tahdotaan pitää syynä moiseen laajaan liikkeen<noinclude><references/></noinclude> rkjhx02qpax8gvjxozvs0pazb48z4kp 250 25368 128825 2026-04-05T12:00:43Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pysähtymiseen, niin se tuntuu minusta samalta kuin jos tahdot- taisiin pitää syynä meriveden satunnaiseen mataluuteen sitä seikkaa, että siitä juuri ikään ammennettiin pari ylimääräistä saavillista vettä. Kapitaalin ja työn tuhlaus oli ollut sisällisen sodan aikana paljon suurempi, kuin se olisi milloinkaan ollut tarpeettomien rautateiden rakentamisesta, ja kuitenkaan se ei ollut moista tulosta aikaansaanut. Eikä voi muuta kuin pitää järjettömänä sitä... 128825 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>pysähtymiseen, niin se tuntuu minusta samalta kuin jos tahdot- taisiin pitää syynä meriveden satunnaiseen mataluuteen sitä seikkaa, että siitä juuri ikään ammennettiin pari ylimääräistä saavillista vettä. Kapitaalin ja työn tuhlaus oli ollut sisällisen sodan aikana paljon suurempi, kuin se olisi milloinkaan ollut tarpeettomien rautateiden rakentamisesta, ja kuitenkaan se ei ollut moista tulosta aikaansaanut. Eikä voi muuta kuin pitää järjettömänä sitä väitettä, että kapitaalin ja työn tuhlaaminen olisi ollut syynä liikkeen pysähtymiseen, kun pysähdyksen pää- tunnusmerkkinä päinvastoin oli käyttöä kysyvän kapitaalin ja työn tavaton runsaus. Että kaikissa tapauksissa yhteyttä on olemassa ennenaikaisten rautatierakennusten ja liikeahdinkojen välillä, voi jokainen hel- posti huomata, joka tietää, mikä merkitys on kohonneilla maa- arvoilla, ja joka on havainnut, mikä vaikutus rautateiden raken- tamisella on maakeinotteluihin. Missä ikinä jotakin rataa on rakennettu tai vasta suunniteltukin, siellä ovat maatilain hinnat keinottelun avulla heti nousseet, ja tuhansia dollareja heti lisääntynyt niiden nimellisarvoon; ja näitä summia on kapitaalin ja työn joko heti tai vähitellen ollut maksaminen korvaukseksi työn tekemisen ja varallisuuden tuottamisen luvasta. Ehdoton seuraus on ollut, että tuotanto ehkäistyi, ja tämä pysähdys tuo- tannossa on vuorostaan vaikuttanut kysynnän vähentymistä, joka taas on lamauttanut tuotantoa muilla tahoilla äärettömän vaihto alueen kaukaisimpiin ääriin asti, ja tullut tuntuvimmaksi sen teol- ¨lisen kokonaisuuden suurissa keskuksissa, joksi kauppa yhdistää sivistysmaailman. Tämän syyn alkuperäiset vaikutukset ovat tuskin missään selvemmin näkyviä kuin Kaliforniassa, joka enemmän eritetyn asemansa vuoksi muodostaa erikoisen, jyrkästi rajotetun yhteis- kunnan. 60:n luvun alusta melkein sen loppuun asti oli Kalifor- niassa vallalla sama vilkkaus teollisuuden alalla kuin pohjoisissa- kin valtioissa, jopa koko sivistysmaailmassakin, ellei nyt ota lukuun sitä liikkeen keskeytystä ja elinkeinojen häiriötilaa, jonka<noinclude><references/></noinclude> a16i2xn9dnx2v9tm1kojp9vuunqphy5 250 25369 128826 2026-04-05T12:00:58Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sota ja eteläisten satamain sulkeminen oli aiheuttanut. Tämä vilkkaus oli seurauksena aivan säännöllisistä syistä; sillä vaikka kullanhuuhdonta oli vähenemässä, niin avattiin hopeakaivantoja Nevadassa, vehnää ja villaa alkoi tulla kullan sijaan vientitava- rain luetteloihin ja kasvava väkiluku samoin kuin paranneet tuo- tanto- ja kuljetustavat kohottivat kohottamistaan työn tuotteliai- suutta. Mutta tämän aineellisen edistyksen rinnalla tapahtui alitui- nen... 128826 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>sota ja eteläisten satamain sulkeminen oli aiheuttanut. Tämä vilkkaus oli seurauksena aivan säännöllisistä syistä; sillä vaikka kullanhuuhdonta oli vähenemässä, niin avattiin hopeakaivantoja Nevadassa, vehnää ja villaa alkoi tulla kullan sijaan vientitava- rain luetteloihin ja kasvava väkiluku samoin kuin paranneet tuo- tanto- ja kuljetustavat kohottivat kohottamistaan työn tuotteliai- suutta. Mutta tämän aineellisen edistyksen rinnalla tapahtui alitui- nen maa-arvojen nouseminen, mikä oikeastaan onkin edistyksen seuraus. Tämä tasainen, luonnollinen nousu herätti nyt keinot- televaa maa-arvojen kohottamista, mikä yhteydessä rautatiehui- jausten kanssa kaikkialla pingotti maa-arvot ylimmilleen. Jos Kalifornian väkiluku oli ollut alituisesti nousemassa jo silloin kuin vielä tuo pitkä, kallis, kuumetautienalainen tie Panaman- kannaksen yli muodosti etevimmän liikenneyhteyden Kalifornian ja Atlantin rannikkovaltioiden kesken, niin arveltiin väkiluvun lisääntyvän aivan suunnattomasti, kunhan rata avattaisiin, joka lähentäisi New-Yorkin sataman ja San Fransiskolahden ainoas- taan seitsemän keveän päivämatkan päähän toisistaan, ja kun koko valtiossa veturi tulisi posti- ja kyytirattaitten sijaan. Tä- män johdosta odotettu maa-arvojen kohoaminen joutui jo enna- kolta diskonttauksen alaiseksi. Maapalstat San Fransiskon lähei- syydessä nousivat sadoilla ja tuhansilla prosenteilla; peltomaata ostettiin kaikkialla ja pidettiin tavattomissa hinnoissa, mihin ikinä odotettiin uutisasukkaita. Mutta odotettua maahanmuuttoa ei kuulunutkaan. Työ ja kapitaali eivät voineetkaan maksaa niin paljoa maasta, jos niiden oli saaminen kohtuullista korvausta. Tuotanto tuli eh- käistyksi, ellei suoranaisestikin niin ainakin suhteellisesti. Sen mukaan kuin Pacific-rata oli valmistumassa, alkoi ahdingon merkkejä ilmaantua odotetun vilkastumisen asemesta, ja kun rata sitten oli valmis, seurasi tuon eloisan liikekauden jälkeen sellainen lamautumisen kausi, ettei siitä vieläkään ole voitu täysin toipua. Sen kuluessa työpalkat ja kapitaalikorko ovat alituiseen laskeutuneet. Nyt on se, mitä sanoin maakoron todenperäiseksi<noinclude><references/></noinclude> 7u5ilzu03jwc8wsikshgvvnirex7cfo 250 25370 128827 2026-04-05T12:01:18Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: linjaksi, eli viljelyksen todellinen, luonnollinen raja, ruvennut siis lähestymään keinotekoista maakoron linjaa, johon myötävaikuttaa myös teknilliset edistykset ja väestön lisääntyminen, mikä yhäti jatkuu, vaikkakin hitaammin kuin olisi muuten jatkunut; hyvin tunnettu on kuitenkin sitkeys, millä keinoteltua maan hintojen korkeutta edistyvässä valtiossa ylläpidetään. 1) Mikä näin tapahtui Kaliforniassa, se tapahtui myös kai- kissa muissa Yhdysvaltain ed... 128827 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>linjaksi, eli viljelyksen todellinen, luonnollinen raja, ruvennut siis lähestymään keinotekoista maakoron linjaa, johon myötävaikuttaa myös teknilliset edistykset ja väestön lisääntyminen, mikä yhäti jatkuu, vaikkakin hitaammin kuin olisi muuten jatkunut; hyvin tunnettu on kuitenkin sitkeys, millä keinoteltua maan hintojen korkeutta edistyvässä valtiossa ylläpidetään. 1) Mikä näin tapahtui Kaliforniassa, se tapahtui myös kai- kissa muissa Yhdysvaltain edistysmaissa. Missä ikinä jotakin rataa rakennettiin tai suunniteltiin, anastettiin maa ennakolta ja vastaisia etuja diskontattiin kohonneina maan hintoina. Kun keinoteltu maakorko näin oli sen säännöllistä määrää korkeampi, pysähtyi tuotanto, kysyntä laimeni, ja työ ja kapitaali vetäyityi- vät maan kanssa välittömässä yhteydessä olevilta työaloilta täyt- tämään tulvallaan niitä aloja, missä maa oli vähemmän merkit- sevänä tekijänä. Tälläpä tavalla rautateiden ennenaikainen ja liiaṇ äkillinen laajentaminen on yhteydessä sitä seuraavan ah- dinkotilan kanssa. Ja se, mikä tapahtui Yhdysvalloissa, toistui enemmän tai vähemmän silmiinpistävästi kaikkialla muualla edistyvässä maail- massa. Kaikkialla ovat maa-arvot nousseet aineellisen edistyk- sen rinnalla, ja kaikkialla tuo nouseminen on vaikuttanut myös näiden arvojen keinotekoista kohoamista. Tästä perussyystä lähtevä sysäys ei jatkunut ainoastaan Yhdysvaltain toisista osista toisiin ja Yhdysvalloista Europaan, vaan sama alkuperäinen syy oli kaikkialla sivistyneessä maailmassa välittömästikin vaikutta- massa. Ja siten syntyi tuosta yli koko maailman levinneestä 1) Täytyy suoraan ihmetellä, kuinka itsepintaisesti hinnat uusissa maissa pysyvät keinotekoisina. On aivan tavallista saada kuulla sa- nottavan: „maatiloilla ei ole mitään menekkiä“, „niille ei saa mitään hintaa, ja kuitenkin on ostohaluisen ihmisen maksaminen noita vilk- kaimman keinottelun aikoina vallinneita hintoja, ellei sattumalta satu myyjäksi joku, jonka on pakko myydä. Omistajat pitävät maata näet hallussaan niin kauan kuin suinkin, ollen siinä varmassa uskossa, että nouseminen kerran alkaa kuin alkaakin uudestaan.<noinclude><references/></noinclude> 5q7b1fsld15bupkzfnxlpkif0i8cske 250 25371 128828 2026-04-05T12:01:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: edistyksestä yhtä laajalle levinnyt lamautuminen teollisuuden ja kaupan alalla. Voisi luulla minun jättäneen huomioon ottamatta erästä seikkaa, kun keinottelun kautta syntyneen maakoron tai maa- arvon kohoamişen luen näin pääasialliseksi ja alkuperäiseksi syyksi teollisuuden lamaukseen. Tämmöisen syyn vaikutuksen, niin nopea kuin se voikin olla, pitäisi kuitenkin tapahtua prog- ressiivisesti, olla enemmän painon kuin iskun kaltaista. Mutta nuo teolliset ahd... 128828 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>edistyksestä yhtä laajalle levinnyt lamautuminen teollisuuden ja kaupan alalla. Voisi luulla minun jättäneen huomioon ottamatta erästä seikkaa, kun keinottelun kautta syntyneen maakoron tai maa- arvon kohoamişen luen näin pääasialliseksi ja alkuperäiseksi syyksi teollisuuden lamaukseen. Tämmöisen syyn vaikutuksen, niin nopea kuin se voikin olla, pitäisi kuitenkin tapahtua prog- ressiivisesti, olla enemmän painon kuin iskun kaltaista. Mutta nuo teolliset ahdingot näyttävät tulevan aivan äkkiä, ne ovat nimenomaan halvausten tapaiset, joita sitten seuraa verrattain rauhallinen tainnoksissa-olo. Näyttää kuin kaikki menisi rau- hallista menoaan; kauppa ja teollisuus näyttävät voimakkailta ja kukoistavilta, mutta samassa tulee isku, aivan kuin salama kirk- kaalta taivaalta; joku pankki lakkaa maksujaan suorittamasta, joku suuri tehtailija tai kauppias tekee vararikon, ja aivan kuin tuo isku olisi kohdannut koko teollista elimistöä, seuraa vara- rikko vararikon perästä, työmiehiä aletaan kaikkialla erottaa työstänsä ja kapitaali kätkeytyy varmaan piiloon, voitoista välit- tämättä. Sallittakoon minun selittää, mitä pidän syynä tähän ilmiöön. Siinä tarkotuksessa on meidän ottaminen tarkastelun alaiseksi tapaa, millä vaihtoliike eli kauppa käy, sillä kauppahan se juuri yhdistääkin kaikkia liike-elämän muotoja järjestöksi, jonka kaikki osat ovat toistensa kanssa yhteydessä ja riippuvaisuudessa. Jotta vaihto kävisi päinsä pitkien aikojen ja välimatkain erottamien tuottajain kesken, on suuria varastoja pidettävä koossa ja kulje- tuksen alaisina, ja, kuten olen jo ennen selittänyt, minä pidän juuri tätä yhtenä kapitaalin päätehtävistä, sen tehtävän ohella, mikä sillä on työaseiden ja siemenviljan hankkimiseen nähden. Nämä vaihdot suoritetaan suureksi osaksi ja ehkä välttämättö- mästikin luoton avulla, s. o. anto tapahtuu yhtäällä aikaisemmin kuin maksun suoritus toisaalla. Sen koommin tarkastelematta syitä, tahdomme ainoastaan huomauttaa tunnetusta seikasta, nimittäin siitä, että noita en- nakkoantoja tavallisesti tekevät kehittyneemmin järjestyneet ja<noinclude><references/></noinclude> kgx0lnzhnnea8izmrziz83jm4cui4cq 250 25372 128829 2026-04-05T12:01:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: myöhemmät teollisuuden haarat alkuperäisemmille. Afrikan ete- läisen rannikon asukas esimerkiksi, joka vaihtaa palmuöljyä ja kookospähkinöitä kirjaviin vaatteisiin ja Birminghamista tuotuihin jumalankuviin, saa maksunsa heti; englantilaisen kauppiaan on sitävastoin antaminen tavaroitaan pitkiksi ajoiksi velaksi, ennen- kuin saa niistä rahansa. Maamies voi myydä satonsa heti kuin on sen korjannut, ja saapi niistä käteisen maksun; mutta suur- teollisuuden harj... 128829 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>myöhemmät teollisuuden haarat alkuperäisemmille. Afrikan ete- läisen rannikon asukas esimerkiksi, joka vaihtaa palmuöljyä ja kookospähkinöitä kirjaviin vaatteisiin ja Birminghamista tuotuihin jumalankuviin, saa maksunsa heti; englantilaisen kauppiaan on sitävastoin antaminen tavaroitaan pitkiksi ajoiksi velaksi, ennen- kuin saa niistä rahansa. Maamies voi myydä satonsa heti kuin on sen korjannut, ja saapi niistä käteisen maksun; mutta suur- teollisuuden harjottajan on pitäminen suunnatonta varastoa, lähet- täminen tavaransa kaukaisiin maihin asiamiehilleen ja tavallisesti sittenkin myyminen velaksi. Kun siis ennakkoantoja ja luottoa saavat hyväkseen tavallisesti niin sanoaksemme toisarvoiset liik- keet ensiarvoisilta, niin seuraa siitä, että jokainen jälkimäisten puolella tapahtunut liikepysähdys ei heti tule tuntumaan edel- listen puolella. Tuo ennakkoantojen ja luoton järjestelmä muo- dostaa tavallaan ikäänkuin sellaisen siteen, joka antaa melkoisesti myöten ennenkuin katkeaa; mutta katkeaakin sitte paukahtaen. Tai selitän ajatukseni toisin tavoin: Gizehin luona oleva suuri pyramiidi on rakennettu päällekkäin asetetuista kivistä, joista tietysti alin kannattaa kaikkia muita; jos voisimme joten- kin vähentää alinta kerrosta, niin pyramiidin yläosa kyllä jonkun aikaa pysyisi pystyssä ja säilyttäisi muotonsa, mutta kun paino- voima vihdoin olisi tullut rakennuskivien koossapysymisvoimaa suuremmaksi, ei pyramiidi suinkaan hajoaisi vähitellen ja asteet- tain, vaan sortuisi kokoon äkkiä kaikkineen. Teollisuuden jär- jestelmä voidaan verrata tämmöiseen pyramiidiin. Sitä suhdetta, jossa eri teollisuuden haarat jollakin yhteiskunnallisen kehityksen asteella toisiinsa ovat, on vaikeaa ja ehkä mahdotontakin mää- rätä; mutta sellainen suhde on ilmeisesti kuitenkin olemassa, aivan niinkuin kirjapainon kirjasinkokoelmassa on olemassa määrä suhde kirjainten välillä. Jokainen teollisuuden muoto, sellaisena kuin se kehittyy työjaon vuoksi, syntyy ja nousee toisista, ja kaikki lepäävät äärimmäisesti maaperällä; sillä maata paitsi olisi työ yhtä voimaton kuin olisi ihmininen tyhjässä ava- ruudessa. Jotta esimerkki sopisi vieläkin paremmin edistys- maiden oloja valaisemaan, ajatelkaamme pyramiidia, joka olisi<noinclude><references/></noinclude> tc96gkm4ym4txj1zxi15c4u5njed5pm 250 25373 128830 2026-04-05T12:02:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pantu kokoon toistensa päälle lidotuista kerroksista ja joka ali- tuisesti kasvaisi ja laajenisi. Kuvailkaamme sitte, että alin ker- ros tulee kasvussaan ehkäistyksi. Muut kerrokset jonkun aikaa jatkavat laajenemistaan ja kuten kasvuun nähden tavallisesti tapahtuu, ylikerrassa näyttäytyy aluksi entistä vilkkaampaakin kasvamista, sillä elon nesteet, jouduttuaan joutilaiksi pohja-kerrok- sessa, alkavat hakea tietä ylempiin kerroksiin, mutta tasapaino vihdoin h... 128830 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>pantu kokoon toistensa päälle lidotuista kerroksista ja joka ali- tuisesti kasvaisi ja laajenisi. Kuvailkaamme sitte, että alin ker- ros tulee kasvussaan ehkäistyksi. Muut kerrokset jonkun aikaa jatkavat laajenemistaan ja kuten kasvuun nähden tavallisesti tapahtuu, ylikerrassa näyttäytyy aluksi entistä vilkkaampaakin kasvamista, sillä elon nesteet, jouduttuaan joutilaiksi pohja-kerrok- sessa, alkavat hakea tietä ylempiin kerroksiin, mutta tasapaino vihdoin häiriytyy ja pyramiidi ruhjoutuu joka suunnalta kokoon. On nähdäkseni epäilemätöntä, että yhäti uudistuvien ja aikamme yhteiskunnalliselle elämälle niin ominaisten ahdinkojen pääsyy ja yleinen kulku on selitettävä tällä tavalla. Älköönkä lukija unohtako, että näihin ilmiöihin nähden voikin ainoastaan pääsyistä ja tavallisesta kulusta perille päästä tai yleensä jolti- sellakin varmuudella havaintoja tehdä. Taloustieteen on tarkas- teleminen ainoastaan yleisiä taipumuksia eikä sen ole tarviskaan mennä pitemmälle. Sitävastoin ovat johtuvaiset voimat niin moninaisia, niiden vaikutukset ja vastavaikutukset niin mutkik- kaita, vaihtelevaisia, että niiden tarkkaa määrittelyä ei voi mil- loinkaan saavuttaa. Tiedämme, että poikki hakattu puu kaatuu, mutta mihin suuntaan se on kaatuva, se riippuu rungon kallis- tumisesta, haarojen levenemisestä, kirveen iskujen paikasta, tuulen suunnasta ja voimasta, ja puuhun istahtuva lintukin tai oksalta oksalle hyppivä säikkyvä oravakin on pieneltä osaltaan tähän suunnan määräykseen vaikuttava. Me tiedämme, että loukkaus herättää ihmisen sydämmessä suuttumusta; mutta voidakseen sa- naa miten tämä suuttumus tulee ilmenemään, siihen tarvittaisiin vallan 'tavatonta punnitsemiskykyä; pitäisi voida seuloa näkyviin kaikki ihmisen entisyyden ja nykyisyyden vaikutelmat ja hänen luonteensa ominaisuudet: Tapa, millä minun keksimäni pääsyy teollisiin ahdinkoihin selittää niiden olemuksen, on itsessään hämmästyttävä vastakohta niille ristiriitaisille selitysyrityksille, joita on tehty vallitsevan varallisuuden-jakautumisteorian mukaan. Että keinoteltu maa- koron kohoaminen joka paikassa poikkeuksetta käy näiden ah- dinkoaikojen edellä, on kaikkialla huomattavissa. Että nuo seikat<noinclude><references/></noinclude> 26njbvl8d9npingqt63an6s8329chw9 250 25374 128831 2026-04-05T12:02:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: myös ovat keskenään syyn ja vaikutuksen suhteessa, täytyy olla ilmeistä jokaiselle, joka on pannut merkille maan ja työn vält- tämättömän keskinäisen yhteyden. Yhdysvaltoihin nähden me voimme huomata, että nykyään vallalla oleva ahdinko kallistuu jo loppuunsa, ja että edellä oso- tetulla tavalla uusi tasapaino alkaa vakiutua, joka johtaa jälleen verrattain vilkkaampaan liike-elämään. Maakoron säännöllinen linja ja keinoteltu linja pyrkivät yhtymää... 128831 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>myös ovat keskenään syyn ja vaikutuksen suhteessa, täytyy olla ilmeistä jokaiselle, joka on pannut merkille maan ja työn vält- tämättömän keskinäisen yhteyden. Yhdysvaltoihin nähden me voimme huomata, että nykyään vallalla oleva ahdinko kallistuu jo loppuunsa, ja että edellä oso- tetulla tavalla uusi tasapaino alkaa vakiutua, joka johtaa jälleen verrattain vilkkaampaan liike-elämään. Maakoron säännöllinen linja ja keinoteltu linja pyrkivät yhtymään 1) seurauksena kei- noteltujen maa-arvojen hinnan alenemisesta, mikä on selvästi havaittavissa arentimaksujen vähenemisestä ja kiinteimistön hin- nan alenemisesta suurkaupungeissa; 2) seurauksena työn suu- remmasta tuotteliaisuudesta, minkä väestön lisääntyminen ja uusien keksintöjen ja löytöjen käytäntöön tuleminen vaikuttaa; näistä muutamat ovat tosin vasta aavistettuja, mutta voivat kuitenkin toteutua minä päivänä tahansa ja saada melkein yhtä suuren merkityksen kuin höyryvoiman keksintö; 3) seurauksena tähän asti tavallisten palkka- ja korkomääräin alenemisesta, mikä seikka kapitaalikorkoon nähden ilmenee tehdystä 4 prosentin valtiolainasta, ja työpalkkaan nähden on niin yleisesti tunnettu asia, ettei sitä esimerkeillä tarvitse vahvistaa. Sittenkuin tasa- paino täten on entisellään, on uusi vilkastumisen aika alkava ja lopulta jälleen päättyvä maa-arvojen keinoteltuun nousemiseen. 1) Sitävastoin ei työpalkat eikä kapitaalikorko voi saada häviö- tänsä korvatuksi. Näiden häiriöiden ja aallon tapaisten liikkeiden äärimmäisenä tuloksena on se, että työpalkat ja kapitaalikorko vähitellen painuvat vähimpäänsä. Nämä ajoittaiset, yhä uudis- tuvaiset ahdingon ajat muodostavat, kuten jo johdatuksessa huo- mautimme, oikeastaan ainoastaan kärjistyksiä niistä oireista, jotka seuraavat aineellista edistystä. ¹) Tämä oli kirjotettu vuonna 1871. Nyt (heinäkuussa 1872) osottautuu selvästi, että edellä ennustettu vilkastumisen kausi on alka- nut, ja niinpä sekä New-Yorkissa että Chicagossa ovat maatilat alka- neet hintainsa puolesta kohota entiselleen.<noinclude><references/></noinclude> 03qlg2p1j9s2hccwq92hmvfaqfedxdu 250 25375 128832 2026-04-05T12:15:07Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: yhteiskunnassa on sama laki, jota ilmaistaan sanoilla: „yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta". Mutta työ ei pääse niittämään niitä etuja, joita edistyvä sivistys sille antaisi, koska nuo edut ennakolta joutuvat toisiin käsiin. Kun maa, joka on työlle aivan välttämätön, on joutu- nut yksityisen omaksi, niin jokainen työn tuotteliaisuuden lisään- nys vaikuttaa ainoastaan maakoron kohoamista, eli sen maksun kohoamista, jota työn on suorittaminen siitä hyv... 128832 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>yhteiskunnassa on sama laki, jota ilmaistaan sanoilla: „yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta". Mutta työ ei pääse niittämään niitä etuja, joita edistyvä sivistys sille antaisi, koska nuo edut ennakolta joutuvat toisiin käsiin. Kun maa, joka on työlle aivan välttämätön, on joutu- nut yksityisen omaksi, niin jokainen työn tuotteliaisuuden lisään- nys vaikuttaa ainoastaan maakoron kohoamista, eli sen maksun kohoamista, jota työn on suorittaminen siitä hyvästä, että sitä teetetään; ja niinpä kaikki edut, joita edistys tuo mukanaan, tulevat maan omistajain hyväksi, työpalkkojen pysyessä ennallaan. Työpalkat eivät edes voi saavuttaa vähintäkään pysyväistä pa- rannusta; sillä mitä suurempi työn tulo on, sitä suuremman osan se maksaa yleensä työn tekemisen oikeudesta. Työmie- hellä on yhtä vähän etua tuotantokyvyn yleisestä enènemisestä kuin Kuuban orjalla on sokerin hinnan kohoamisesta. Ja aivan sanalla tavalla kuin tuommoinen hinnan kohoaminen voi päin- vastoin huonontaa orjan asemaa, koska hänen herransa voi ru- veta häntä vieläkin kovempaan työhön vaatimaan, niin myös voi vapaankin työmiehen asema hänen työnsä tuotteliaisuuden kasvamisesta sekä suoranaisesti että suhteellisesti huonontua. Sillä maakoron jatkuvan kohoamisen vaikutuksesta syntyy tuo keinotteleva pyrkimys, joka jo edeltäpäin vähentää vastaisten parannusten vaikutusta maakoron nostamisella ja siten painaa työpalkkoja alas (missä ne eivät ole jo säännöllisenkin nousun vuoksi alimpaan määräänsä alenneet) nälkäpalkkaan asti, s. o., siihen vähimpään määräänsä asti, millä työmies näpin pystyy elämäänsä ylläpitämään. Kun työltä näin on riistetty kaikki tuotantovoiman kas- vamisesta syntyvät edut, saa tämä työ tuntea edistyvän sivis- tyksen puolelta muutamia vaikutuksia, jotka työn jäädessä vaille niitä etuja, jotka ovat sen luonnollisia seuralaisia tuot- tavat suorastaan pahaa, ja jo sellaisinaankin ovat omansa paina- maan vapaata työmiestä orjan auttamattomaan ja häpeälliseen asemaan. Sillä kaikki ne parannukset, jotka sivistyksen edistyessä<noinclude><references/></noinclude> f80ate38wuqt4md8tcs1yte5t0s1lev 250 25376 128833 2026-04-05T12:15:26Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kohottavat tuotantovoimaa, edellyttävät tai tekevät välttämättö- mäksi yhä suurempaa työnjakoa, joten työväestöarmeijan tuot- teliaisuus kokonaisuudessaan kasvaa sen eri jäsenten itsenäisyy- den kustannuksella. Yksityinen työmies hankkii tietoa ja taitoa ainoastaan jossakin vähäisemmässä osassa noita moninaisia töitä, joita tarvitaan kaikkein tavallisintenkin tarpeiden tyydyttämiseksi. Työn tuote jollakin metsäheimolla on, sellaisenaan ajateltuna, hyv... 128833 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kohottavat tuotantovoimaa, edellyttävät tai tekevät välttämättö- mäksi yhä suurempaa työnjakoa, joten työväestöarmeijan tuot- teliaisuus kokonaisuudessaan kasvaa sen eri jäsenten itsenäisyy- den kustannuksella. Yksityinen työmies hankkii tietoa ja taitoa ainoastaan jossakin vähäisemmässä osassa noita moninaisia töitä, joita tarvitaan kaikkein tavallisintenkin tarpeiden tyydyttämiseksi. Työn tuote jollakin metsäheimolla on, sellaisenaan ajateltuna, hyvin pieni, mutta jokainen heimon jäsen voi kuitenkin elää riippumattomana. Hän osaa rakentaa mökkinsä, kaivertaa tai panna kokoon venheensä, valmistaa vaatteensa, takoa aseensa, tehdä ansoja, työkaluja, koristeita. Hänellä on heimonsa kaikki tiedot luonnosta; hän tietää, mitkä kasvikunnan tuotteet kel- paavat ravinnoksi ja mistä niitä on saatavana; hän tuntee eläin- ten, lintujen, kalain, hyönteisten tapoja ja olinpaikkoja, hän osaa auringon ja tähtien johdolla, kukkain asennosta tai puun sam- maloitumisesta löytää tietä, lyhyesti, hän pystyy itse tyydyttä- mään kaikki tarpeensa. Hänet voi erottaa tovereistaan ja sitten- kin hän voi elää; ja senvuoksi hänellä on sitä riippumattomuutta, mikä tekee hänestä vapaan välipuheen kautta sitoutuneen asian- osaisen suhteissaan siihen yhteiskuntaan, jonka jäsen hän on, Verrattakoon nyt tähän metsäasukkaaseen työmiestä sivis- tyneen yhteiskunnan alimmasta kerroksesta, tuota miestä, joka viettää elämänsä valmistamalla yhtä ainoaa esinettä tai vielä useammin jotakin vähäistä osaa niistä moninaisista tuotteista, jotka muodostavat yhteiskunnan varallisuuden ja ovat välttämättömiä alkuperäisimpiinkin tarpeisiin, tuota miestä, joka ei pysty val- mistamaan työhönsä tarvittavia työkaluja, vaan useimmiten työs- kentelee vierailla kaluilla, joita hän ei voi toivoa milloinkaan saavansa sanoa omikseen. Ollen pakotettuna kovempaan ja sit- keämpään työhön kuin itse villikään ja kuitenkaan sillä ansaitse- matta enempää kuin tämä, nimittäin elämän ylläpitämiseen välttämättömimpänsä, on hän päälliseksi kadottanut itsenäisyy- den, jota villi omistaa. Hän ei pysty käyttämään voimiaan välittömästi tyydyttääkseen tarpeitaan, eipä edes välillisestikään sjihen pysty ilman monien muiden myötävaikutusta. Hän on<noinclude><references/></noinclude> qk6c2v0my80jabieqnyjbpy3958xelb 250 25377 128834 2026-04-05T12:15:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ainoastaan rengas tuossa suunnattomassa tuottajain ja kuluttajain ketjussa, voimatta niistä erota, tai liikahtaa niiden liikkumatta. Mutta kuta kurjempi hänen asemansa yhteiskunnassa on sitä riippuvaisempi hän on yhteiskunnasta, sitä mahdottomampi hä- nen on tehdä jotain oman itsensä hyväksi. Hänen vallassaan ei ole edes tilaisuutta saada käyttää työtänsä täydellisesti omia tarpeitaankaan tyydyttääkseen, vaan sen tilaisuuden voi hänelle antaa tai häneltä... 128834 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ainoastaan rengas tuossa suunnattomassa tuottajain ja kuluttajain ketjussa, voimatta niistä erota, tai liikahtaa niiden liikkumatta. Mutta kuta kurjempi hänen asemansa yhteiskunnassa on sitä riippuvaisempi hän on yhteiskunnasta, sitä mahdottomampi hä- nen on tehdä jotain oman itsensä hyväksi. Hänen vallassaan ei ole edes tilaisuutta saada käyttää työtänsä täydellisesti omia tarpeitaankaan tyydyttääkseen, vaan sen tilaisuuden voi hänelle antaa tai häneltä ottaa toisten toiminta tai yleiset syyt, johon nähden hänellä ei ole vaikutusta enempää kuin aurinkokunnan liikkeisiin. Kirous, mikä kohtasi Adamia, katsotaan siunaukseksi, ja ihmiset ajattalevat, puhuvat, puuhaavat, säätävät lakeja, aivan kuin tuo yksitoikkoinen työ olisi itsessään jokin onni eikä mi- kään paha, jokin tarkotusperä eikä vaan väline. Moisissa oloissa ihminen kadottaa ihmiskunnan oleellisimman ominaisuuden jumalallisen voiman muutella ja valita ulkonaisia oloja ja elin- ehtoja. Hän muuttuu orjaksi, koneeksi, tavaraksi, esineeksi, joka monessa suhteessa on eläintä alempana. En ole mikään haaveileva metsäasukkaiden ihailija. En perusta käsitystäni luonnon raaoista ihmisistä Rousseaun, Châ- teaubriandin tai Cooperin teoksiin. Tunnen perin hyvin heidän aineellisen ja henkisen köyhyytensä, heidän alhaisen ja ahtaan näköpiirinsä. Uskon, että sivistys on ihmisen luonnollinen tar- kotusperä, uskonpa vielä, että se vapauttaa, kohottaa ja hie- nostaa kaikkia ihmisen taipumuksia; ja minä olen sitä mieltä, että ihminen, joka nauttii sivistyksen eduista, voi valittaa luon- nontilan menettämistä ainoastaan ollessaan sellaisessa tunnel- massa, milloin hän on taipuvainen kadehtimaan märehtivien elukkainkin kohtaloa. Siitä huolimatta en luule yhdenkään ihmisen, joka avosilmin näkee eteensä, voivan olla tekemättä johtopäätöstä, että sivistyksemme sydämmessä on olemassa ihmis- luokkia, joiden oloihin raainkaan villi ei voisi kaupassa häviä- mättä olojansa vaihtaa. Varma vakaumukseni on, että jos elä- män kynnyksellä annettaisiin vapaasti valittavaksi tahtooko tulla Tulimaan asukkaaksi, tulla musta-ihoiseksi, austraalilaiseksi, tulla napaseutujen eskimolaisen oloihin, vai tullako alimman köyhä-<noinclude><references/></noinclude> o48tg2uyfji54mnnkausn145830shdz 250 25378 128835 2026-04-05T12:16:01Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: listön jäseneksi sellaiseen sivistysmaahan kuin Englanti, niin ihminen tekisi verrattoman paljon paremman vaalin rupeamalla villiksi. Sillä nuo yhteiskuntaluokat, jotka keskellä rikkauden pesiä ovat äärimmäiseen kurjuuteen tuomitut, saavat kärsiä kaik- kia metsäläisen puutteita omistamatta hänen personallisen vapau- tensa tuntoa; he ovat tuomitut suurempaan ahtauteen ja vähä- pätöisyyteen, kuin hän, olematta tilaisuudessa kehittämään hänen raa oja hyveit... 128835 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>listön jäseneksi sellaiseen sivistysmaahan kuin Englanti, niin ihminen tekisi verrattoman paljon paremman vaalin rupeamalla villiksi. Sillä nuo yhteiskuntaluokat, jotka keskellä rikkauden pesiä ovat äärimmäiseen kurjuuteen tuomitut, saavat kärsiä kaik- kia metsäläisen puutteita omistamatta hänen personallisen vapau- tensa tuntoa; he ovat tuomitut suurempaan ahtauteen ja vähä- pätöisyyteen, kuin hän, olematta tilaisuudessa kehittämään hänen raa oja hyveitään; jos heidän näköpiirinsä ovat hänen näkö- piiriään laajemmat, niin auttaa se vaan heille paljastamaan, mitä onnea heiltä puuttuu. Monesta on tämä tuntuva liiottelulta, mutta niin on ai- noastaan siksi, ettei hän itse ole milloinkaan huolinut oppia tuntemaan niiden yhteiskuntaluokkain todellista tilaa, joita ai- kamme sivistyksen rautainen kahle kaikella voimallaan puristaȧ. Tocqueville huomauttaa eräässä kirjeessään rouva Swetchinelle: „Pian sitä tottuu toisten kurjuuden ajatukseen, sillä kärsimys, jota joku ihminen tuntee yhä voimakkaammin mitä kauemmin sitä kestää, käy syrjästä katsojalle yhä helpommaksi nähdä juuri tämän kestävyytensä vuoksi“; ja ehkä tätä huomautusta par- haiten todistaa se seikka, että kaupungeissa, jossa on olemassa vaivaisten ja rikoksellisten luokka, jossa nuoret tytöt kylmästä vayisten ompelevat leipänsä ansaitsemiseksi, ja ryysyiset, avo- jalkaiset lapset pitävät katujen lokaa kotinansa, rahoja säännöl- lisesti kootaan lähetyssaarnaajain toimittamiseksi pakanamaille! Lähetyssaarnaajia pakanamaille! Pitäisi todella nauraa, ellei asia olisi niin surullinen. Sotajumala ei enää ojenna ahnaita, inhot- tavia käsiään saaliin tavotteluun; mutta kristityissä maissa on äitejä, jotka murhaavat lapsensa päästäkseen hautaus-apurahoihin käsiksi. Väitän, ettei kukaan pysty osottamaan luotettavista, metsäläisten elämää koskevista kertomuksista mitään esimerkkejä sellaisesta alentumisesta, jota voi lukea virallisista asiapapereista hienoimmissa sivistysmaissa terveyslautakuntain kertomuksista ja muista köyhälistön oloja valaisevista lähteistä. Se yksinkertainen teoria, jonka olen esittänyt (jos oikeas- taan voi teoriaksi sanoakaan pelkkää ilmeisimpien tosiseikkain<noinclude><references/></noinclude> cjsybwzoxmji0xe6a9m4j79fpxqpc86 250 25379 128836 2026-04-05T12:16:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tunnustamista), antaa selityksen tuohon yhteyteen köyhyyden ja rikkauden välillä, alhaisen työpalkan ja suuren tuotantovoiman välillä, inhimillisen pimeyden ja valistuksen välillä, todellisen orjuuden ja valtiollisen vapauden välillä. Se saattaa sopusoin- tuun ilmiöitä, jotka muuten tuntuisivat arvotuksilta, osottaen niiden johtuvan yleisestä horjumattomasta laista; se selittää syyt seikkoihin, jotka ilman sitä olisivat kaikkea yhteyttä vailla. Se selittää,... 128836 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tunnustamista), antaa selityksen tuohon yhteyteen köyhyyden ja rikkauden välillä, alhaisen työpalkan ja suuren tuotantovoiman välillä, inhimillisen pimeyden ja valistuksen välillä, todellisen orjuuden ja valtiollisen vapauden välillä. Se saattaa sopusoin- tuun ilmiöitä, jotka muuten tuntuisivat arvotuksilta, osottaen niiden johtuvan yleisestä horjumattomasta laista; se selittää syyt seikkoihin, jotka ilman sitä olisivat kaikkea yhteyttä vailla. Se selittää, miksi kapitaalikorko ja työpalkat ovat uusissa maissa korkeampia kuin vanhoissa, vaikka varallisuuden tuotanto sekä keskimääräisesti että yleisesti on edellisissä tavallisesti vähempi. Se selittää, miksi parannukset, jotka lisäävät työn ja kapitaalin tuotantovoimaa, eivät tee edellisen eikä jälkimäisen korvausta suuremmaksi. Se selittää tuon niin sanotun ristiriidan työn ja kapitaalin välillä ja todistaa todellisen yhtäpitäväisyyden niiden keskinäisissä eduissa. Se riistää suojelustullijärjestelmältä viimei- senkin tuen, mutta osottaa samalla, miksi vapaa kauppa ei voi tuottaa työväestölle mitään pysyviä etuja. Se selittää, miksi puute kasvaa ylellisyyden mukana, ja mistä syystä rikkaudet kasaantuvat yhä valtavampiin joukkoihin. Se selittää syyt tuon tuostakin uudistuviin ahdinkoihin teollisuuden alalla, perustu- matta nurinkurisiin käsityksiin liikatuotannosta tai liikakulutuk- sesta. Se selittää pakollisen työttömyyden suurien työtä halua- . vien joukkojen keskuudessa, jonka kautta pitkälle edistyneiden maiden tuotantovoimaa tuhlataan, tällöin tekemättä sitä hullun- kurista otaksumista, että työtä olisi liian vähän saatavissa tai että työn tekijöitä olisi liian paljon. Se selittää, miksi koneilla usein on niin vahingollinen vaikutus työväestöön, kuitenkaan kieltämättä niitä luonnollisia etuja, joita koneiden käyttäminen tuottaa. Se selittää, mistä syystä paheet ja kurjuus pesiytyvät usein juuri tiheimmän väestön keskuuteen, eikä tällöin lue Luo- jan viaksi niitä lakeja, jotka ovat johtuneet ainoastaan ihmisten omasta lyhytnäköisyydestä ja itsekkäistä laitoksista. Tämä selitys on täydessä sopusoinnussa kaikkien tosi- seikkain kanssa. Katsahtakaapa meidän päiviemme maailmaan. Mitä eri-<noinclude><references/></noinclude> cgpqznxtybhh27icdr30re1ghit5ktl 250 25380 128837 2026-04-05T12:16:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: laisimmissa maissa erilaisissa mitä tulee sekä valtiomuotoon että teollisuuteen, verotus- ja rahalaitokseen kaikissa tapaamme kurjuutta työväen keskuudessa; mutta samalla huomaamme kaik- kialla, missä köyhyyttä on keskellä rikkautta, että maa on yksin- oikeuden alainen; ettei maata käsitellä koko kansan yhteisenä omaisuutena, vaan yksityisen yksityisomaisuutena; että sen käyt- tämisestä työ saa maksaa suuret määrät työn tuloista. Kat- sahtakaamme nykyise... 128837 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>laisimmissa maissa erilaisissa mitä tulee sekä valtiomuotoon että teollisuuteen, verotus- ja rahalaitokseen kaikissa tapaamme kurjuutta työväen keskuudessa; mutta samalla huomaamme kaik- kialla, missä köyhyyttä on keskellä rikkautta, että maa on yksin- oikeuden alainen; ettei maata käsitellä koko kansan yhteisenä omaisuutena, vaan yksityisen yksityisomaisuutena; että sen käyt- tämisestä työ saa maksaa suuret määrät työn tuloista. Kat- sahtakaamme nykyiseen maailmaan, verratkaamme eri maita toisiinsa, ja me saamme nähdä, ettei se ole kapitaalin runsaus taikka työn tuotteliaisuus, mikä saattaa palkan korkeaksi tai alhaiseksi, vaan se määrä, minkä ne, jotka ovat maan yksin- oikeudekseen tehneet, voivat maakoron avulla itsellensä työn tuloista anastaa. Eikö se ole tietämättömimpienkin tietämä merkillisyys, että uudet maat, missä rikkautta on semmoisenaan vielä vähän, mutta maa halpaa, ovat aina työväelle parempia kuin rikkaat seudut, missä maa on kallista. Emmekö kaikkialla tee sitä havaintoa, että missä maata on verrattain halvasta saata- vana, siellä palkat ovat verrattain korkeita? Ja että missä maa on kallista, siellä palkat ovat alhaisia? Mitä enemmän maan arvo lisääntyy, sitä syvemmäksi tulee köyhyys ja yleinen varat- tomuus saa valtaa. Uusissa siirtoloissa, missä maa on halpaa, emme tapaa nimeksikään kerjäläisiä, ja erilaisuudet elämän- tavoissa ovat peräti vähäisiä. Suurissa kaupungeissa, missä maa on niin arvokasta, että sitä lasketaan neliötuumittain, tapaamme köyhyyden ja ylellisyyden äärimmäisyyksiä toinen toisensa rin- nalla. Ja tämä epäsuhtaisuus yhteiskunnallisen asteikon molem- pien äärimmäisten päitten välillä voidaan laskea maan hinnan mukaan. Maa on New-Yorkissa kalliimpaa kuin San Fransis- kossa, ja New-Yorkissa voi San Fransiskon asukas nähdä likaa ja kurjuutta, joka täyttää hänet kauhulla. Lontoossa on maa vielä kalliimpaa kuin New-Yorkissa, ja niinpä Lontoossa on myöskin lika ja kurjuus vielä pahempaa kuin New-Yorkissa. Jos saman maan oloja verrataan eri ajoilta toisiinsa, niin on sama seikka selvästi esiintyvä. Pitkien tutkimustensa tulok- sena lausuu Hallam vakaumuksenaan, että palkka ruumiillisesta<noinclude><references/></noinclude> 70qj4r2zy5oh2jq6ssdqhdvr722c03p 250 25381 128838 2026-04-05T12:17:15Z Johshh 7452 footnote needed 128838 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>työstä oli keskiaikana. Englannissa suurempi kuin nykyään. Mi- ten asia muuten lieneekään, on kaikissa tapauksissa ainakin sel- vää, että jos se olikin alhaisempi, ei se voinut olla paljon alhaisempi nykyistä. Työn tuotteliaisuuden suunnaton kasvami- nen, jota maanviljelyksessäkin on arvosteltu 700 tai 800 prosen- tiksi ja joka monessa teollisuuden haarassa on miltei arvaama- ton, on kohottanut ainoastaan maakorkoa. Maakorko pelto- maasta Englannissa on tätä nykyä, professori Rogersin laskujen mukaan, rahassa 120 kertaa niin suuri kuin se oli 508 vuotta sitten, ja vehnässä laskettuna 14 kertaa niin suuri, silloin kuin korko rakennustonteista ja vuorikaivosalueista on vielä verrat- toman paljon suurempi. Professori Fawcettin laskujen mu- kaan on Englannin maaomaisuuden korkoarvo, kapitaaliksi las- kettuna, 4,500,000,000 puntaa sterl. (eli noin 112,500 miljoo- naa markkaa), s. o., muutamalla tuhannella englantilaisella on kaikkien muiden työhön sellainen oikeus, jonka kapitaalissa las- kettu kokonais-arvo olisi enemmän kuin kahdesti niin suuri kuin Englannin koko väestön arvo, jos se olisi orjuudessa ja orjan arvo laskettaisiin Etelä-Valloissa v. 1860 vallinneen keskimää- räisen neekerihinnan mukaan. Belgiassa ja Flanderissa, Ranskassa ja Saksassa on maan arvo ja peltomaan myyntihinta tullut kaksinkertaiseksi viimeisten 30 vuoden kuluessa. 1) Lyhyesti, suurentunut tuotantovoima on kaikkialla nostanut maan arvoa, mutta ei missään työn arvoa; sillä vaikka palkka muutamin paikoin lieneekin määränsä puo- lesta jonkun verran noussut, niin on ilmeistä, että tuo on ollut muiden syiden aiheuttamaa. Monin paikoin se on määrässään alentunut nimittäin missä se yleensä on voinut alentua; sillä on olemassa tuo vähin määrä, jonka alapuolella työväki ei enää voi pysyä lukunsa puolesta entisellään. Mutta suhteessaan tuot- teeseen on työpalkka kaikkialla laskenut. Miten musta surma" oli vaikuttanut tuon suuren palk- kojen kohoamisen Englannissa 14:nellä vuosisadalla, näkyy sel- 1) „Systems of Land Tenure", Cobden-klubin julkaisuja.<noinclude><references/></noinclude> 4eyojvc7ys3jdhfign2q1zd2df22e9g 250 25382 128839 2026-04-05T12:17:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: västi maanomistajien ponnistuksista saada palkat lain kautta määrätyiksi. Onhan aivan epäilemätöntä, että tämä hirmui- nen väkiluvun vähennys oikeastaan vähensi työn tuottavuutta, eikä suinkaan sitä lisännyt; mutta maan kysynnän vähenemi- nen painoi maakorkoa alas vielä suuremmassa määrässä, ja palkat nousivat semmoisella vauhdilla, että katsottiin tarpeelli- seksi turvautua pakkokeinoihin ja rangaistusuhkiin pitääkseen niitä alhaisina. Aivan päi... 128839 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>västi maanomistajien ponnistuksista saada palkat lain kautta määrätyiksi. Onhan aivan epäilemätöntä, että tämä hirmui- nen väkiluvun vähennys oikeastaan vähensi työn tuottavuutta, eikä suinkaan sitä lisännyt; mutta maan kysynnän vähenemi- nen painoi maakorkoa alas vielä suuremmassa määrässä, ja palkat nousivat semmoisella vauhdilla, että katsottiin tarpeelli- seksi turvautua pakkokeinoihin ja rangaistusuhkiin pitääkseen niitä alhaisina. Aivan päinvastainen oli vaikutukseltaan se yksin- oikeuden anastus maahan, joka tapahtui Englannissa Henrik VIII:n hallitessa, nimittäin yhteismaiden anastuksen ja kirkon tilusten jaon kautta kaikellaisten satunnaisten onnenonkijain kesken, jotka siten saivat tilaisuuden perustamaan aatelis- sukuja. Tulos oli sama kuin se, johon maa-arvon keinoteltu nostaminen pyrkii. Malthuksen ilmotuksen mukaan (teoksessaan „Taloustieteen pääpiirteet“ hän mainitsee tuon seikan, kuiten- kaan näkemättä sen yhteyttä maanomistusjärjestelmän kanssa) voitiin Henrik VII:n hallitessa puolesta vakasta vehnää ostaa vaan vähän päälle yhden tavallisen päivätyön, silloin kuin Eli- sabethin hallituksen viime puoliskolla semmoisesta määrästä saa- tiin kolme tavallista päivätyötä. Tuskin pystyy ajattelemaan, että työpalkkojen aleneminen todella olisi ollut niin suuri kuin tämä vertaus todistaisi; mutta että aleneminen kuitenkin tapahtui ja että suuri hätä oli työväestössä vallalla, se nähdään valituksista „työttömien kuleksijain“ johdosta ja niistä asetuksista, jotka säädettiin niiden kukistamiseksi. Maan nopea joutuminen yksin- oikeuden alaiseksi, keinotellun korkolinjan nouseminen säännöl- listä korkolinjaa ylemmäs, kehitti irtolaisuutta ja köyhyyttä, aivan samalla tavalla kuin vielä meidänkin päivinämme voimme saman- kaltaisissa oloissa nähdä tapahtuvan Yhdysvalloissa. „Maa, josta ennen annettiin 29 ja 40 puntaa vuosittain", sanoo Hugh Latimer, „tuottaa nykyään 50 ja 100 puntaa vuo- tuista vuokraa. Isäni oli maamies; hänellä ei ollut mitään omaa maata, vaan ainoastaan arentitalo, josta maksoi korkeintaan 3 tai 4 puntaa vuosittain, ja piti maata viljelyksessä niin, että ' kuusihenkinen perhe sai siitä elatuksensa. Laidunta oli 100:lle<noinclude><references/></noinclude> ss1ft8et7sj4l0tuwumnxe41ermxxzk 250 25383 128840 2026-04-05T12:17:58Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lampaalle ja äidilläni oli 30 lypsylehmää; isä teki kuninkaalle ratsupalvelusta haarniskassa, ja täysissä sotatamineissa hän saapui katsastukseen vastaanottamaan kuninkaalta palkkaa. Muistan vielä, kuinka panin hänelle haarniskaa nappeihin hänen lähties- sään Blackheath kentälle. Hän käytti minua koulussa ja antoi sisarilleni, jotka oli kasvattanut uskossa ja Herran pelvossa, myötäjäisiksi 5 puntaa. Hän oli naapureilleen vierasvarainen ja antoi almuja kö... 128840 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>lampaalle ja äidilläni oli 30 lypsylehmää; isä teki kuninkaalle ratsupalvelusta haarniskassa, ja täysissä sotatamineissa hän saapui katsastukseen vastaanottamaan kuninkaalta palkkaa. Muistan vielä, kuinka panin hänelle haarniskaa nappeihin hänen lähties- sään Blackheath kentälle. Hän käytti minua koulussa ja antoi sisarilleni, jotka oli kasvattanut uskossa ja Herran pelvossa, myötäjäisiksi 5 puntaa. Hän oli naapureilleen vierasvarainen ja antoi almuja köyhille. Ja tätä kaikkea hän teki saman arenti- maansa tuloista, josta sen nykyinen vuokraaja vuosittain maksaa 16 puntaa tai enemmänkin pystymättä suorittamaan mitään pal- velusta kuninkaalle, itselleen tai lapsilleen, eikä edes nälkäistä ravitsemaan tai janoista juottamaan“. „Siitäpä onkin seurauksena", sanoo Thomas Morus pu- huessaan pikkuvuokraajain karkotuksista, minkä maakoron, nou- seminen oli aiheuttanut, „että nuo ihmisparat, miehet, vaimot, perheen isät, orvot, lesket, vanhemmat lapsineen, suuret per- heet, kaikki ajetaan kotikentiltänsä avaralle maantielle.* Niinpä tuli Latimerien ja Moruksien jälkeläisistä valtavan hengen jälkeläisistä, joka Oxfordissa marttyyrirovion liek- kien keskeltä huudahti: „ole mies, mister Ridley", tuosta voiman ja lempeyden sekotuksesta, jota ei onni pystynyt turmelemaan, ei pyövelin kirves pelottamaan tuli varkaita ja maankuljeksijoita, sai alkunsa koko tuo joukko rikoksia ja kurjuutta, joka on yhä näivettämässä hienoimpia terälehtiä Englannin ruusussa ja matona sen juuria kalvaa. Mutta miksipä emme yhtä hyvin rupeisi etsimään histo- riallisia todistuksia kappalten painolakiin. Tässä puheena oleva periaate on yhtä yleispätevä ja selvä. Että maakoron täytyy alentaa työpalkkoja, on yhtä selvää kuin että jäännös tulee sitä pienemmäksi mitä suurempi vähentäjä on. Että maakorko to- della alentaa palkkaa, sen voi jokainen panna merkille, oles- kelipa missä kohden maailmaa tahansa, kunhan vaan ympäril- leen silmäilee. Mitään salaisuutta ei ole niissä syissä, miksi palkat vuonna 1849 Kaliforniassa ja vuonna 1852 Austraaliassa niin äkkiä ja<noinclude><references/></noinclude> cursaqlln35nn6w9l16va64qwbenx09 250 25384 128841 2026-04-05T12:18:59Z Johshh 7452 /* Problematisk */ ocr is bad 128841 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Johshh" /></noinclude>256 nenkään omistamattomassa maassa - - niin suuressa määrin nousivat. Kultakaivosten löytäminen ke- missä työnteko siis oli jokaiselle vapaa se se kokkien kuukauspalkat San Fransis- kon ravintoloissa nosti 500:aan dollariin ja laivat mädännytti satamoihinsa perämiesten ja miehistön puutteesta, kunnes lai- vain omistajat myöntyivät palkkoihin, jotka kaikkialla muualla olisivat tintuneet suorastaan satumaisilta. Jos nuo kultakaivok- set olisivat olleet yksityisten omistamilla mailla tai tulleet heti anastetuiksi, joten maakorkoa olisi syntynyt, silloin eivät olisi palkat, vaan maiden arvot nousseet. Comstockin kultasuoni oli rikkaampi kuin vesijätöt, mutta joutui heti anastuksen alaiseksi, ja että palkkaa maksettiin 4 dollaria miehille, jotka saivat mel- kein paistua tehdessään työtä 2000 jalkaa maanpinnan alapuo- lella, mihin heille oli hengitysilmaa pumpattava, siitä saa kiittää ainoastaan kaivostyömiesten yhdistyksen lujaa järjestöä ja sen vahingon pelkoa, minkä tuo yhdistys olisi voinut aikaansaada. Comstock-suoni on nostanut maakorkoa. Näiden kaivosten myyntihinta nousee satoihin miljooniin, ja se on luonut yksityis- omaisuuksia, joiden kuukautiset tulot voidaan laskea sadoissa tuhansissa, ellei miljoonissakin. Mitään salaisuutta ei ollut myös- kään siinä, miksi Kaliforniassa palkat, oltuaan ensi vuosina erin- omaisen korkeita, alentuivat melkein Idässä vallitsevien määrien tasalle, ja miksi palkat yhä vieläkin pyrkivät alenemaan. Työn tuotteliaisuus ei ole vähennyt, päinvastoin, se on, kuten olen osottanut, lisääntynyt; mutta työn on nyt maksami- nen maakorkoa siitä, mitä se tuottaa. Kun kultaa sisältävät vesijätöt olivat tyhjennetyt, oli käyminen käsiksi syvemmällä ole- viin suoniin ja peltomaihin'; mutta kun nuo olivat saaneet jou- tua yksityiseen omistukseen, niin siksipä nyt saamme San Fran- siskonkin kaduilla nähdä vaeltelemassa ihmisiä, jotka ovat valmiit työhön melkein mistä hinnasta tahansa; sillä luonnon edut eivät enää ole työn vapaasti saatavissa. Totuus on ilmeinen. Tehkää jollekin ihmiselle, joka osaa ajatella johdonmukaisesti, tämmöinen kysymys: „Otaksukaamme, että Englannin kanavasta tai Pohjois-<noinclude><references/></noinclude> 410flsancewtzpc9u3otqh5hacvwf7y 250 25385 128842 2026-04-05T12:19:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: merestä kohoaisi maa, joka ei kuuluisi kenellekään, missä taval- lisella rajattomassa määrässä saatavalla työllä voisi ansaita 10 shillingin päiväpalkka, ja missä maa ei voisi tulla yksityiseen omistukseen, vaan olisi kaikkien käytettävänä, niinkuin ne yhteis- maat, jotka kerran muodostivat suuren osan Englannin maa- alasta. Mikä vaikutus tällä seikalla olisi Englannissa vallitseviin palkkoihin?" Jokainen vastaisi teille heti, että päiväpalkka Englanni... 128842 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>merestä kohoaisi maa, joka ei kuuluisi kenellekään, missä taval- lisella rajattomassa määrässä saatavalla työllä voisi ansaita 10 shillingin päiväpalkka, ja missä maa ei voisi tulla yksityiseen omistukseen, vaan olisi kaikkien käytettävänä, niinkuin ne yhteis- maat, jotka kerran muodostivat suuren osan Englannin maa- alasta. Mikä vaikutus tällä seikalla olisi Englannissa vallitseviin palkkoihin?" Jokainen vastaisi teille heti, että päiväpalkka Englannissa pian kohoaisi 10 shillinkiin. Mutta jos vielä tekisi toisen kysymyksyn: „Miten se vai- kuttaisi maakorkoon Englannissa?" niin hetken mietittyään hän vastaisi, että maakoron pitäisi välttämättä laskeutua; ja jos hän tahtoisi ajatella tarkemmin, miten asiat edelleen muodostuisivat, niin olisi hänen lisääminen, että tämä kaikki tulisi tapahtumaan ilman että sen kautta mikään perinpohjaisempi muutos Englan- nin teollisuuden muodoissa ja suunnissa syntyisi, koska on otaksuttavaa, että ainoastaan se osa tuotannosta tulisi jätetyksi, joka nyt antaa työlle ja maanomistajalle yhteensä vähemmän, kuin minkä työ voi ansaita uusissa olosuhteissa. Palkkojen suuri nouseminen tapahtuisi kuten sanottu maakoron kustan- nuksella. Kääntykäämme nyt vielä saman henkilön puoleen tai ehkä paremmin jonkun paksupäisen liikemiehen puoleen, jolla ei ole mitään teorioja, vaan joka hyvin ymmärtää rahoja ansaita, ja sanokaamme hänelle: „tuossa on pieni kylä; kymmenen vuo- den kuluttua on se muuttunut suureksi kaupungiksi, kymmenen vuoden kuluttua on rautatie astunut hevoskyydin sijaan, sähkö- valo kynttiläin sijaan, ja kaikkia koneita ja parannuksia, jotka ovat tehneet työn tuotteliaisuuden niin paljoa suuremmaksi, on siellä oleva yllin kyllin. Onko kapitaalikorko noiden kymmenen vuoden kuluttua oleva nykyistä korkeampi?" Hän vastaa siihen: „ei". Tulevatko palkat tavallisesta työstä olemaan suurempia? Tuleeko miehellä, jolla ei ole muuta kuin työhön tottuneet kä- tensä, olemaan helpompi elättää itseään ja pysyä itsenäisenä?*<noinclude><references/></noinclude> 0ezotz7xrauam4zrj55trn69i1swop5 250 25386 128843 2026-04-05T12:19:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tähän hän on vastaava: „ei; tavallisesta työstä ei tulla maksamaan enempää, vaan päinvastoin on kaikkea syytä otak- sua, että palkat alenevat; yksinkertaisten työmiesten ei ole oleva helpompi pysyä itsenäisinä ja tulla toimeen; luultavampaa on, että heidän olonsa käyvät kokolailla vaikeammiksi." „Mikä on siis enenevä?" „Maakorko, maan arvo. Mene, hanki heti itsellesi kiin- teimistö, äläkä hellitä sitä käsistäsi." Ja jos sellaisissa oloissa... 128843 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Tähän hän on vastaava: „ei; tavallisesta työstä ei tulla maksamaan enempää, vaan päinvastoin on kaikkea syytä otak- sua, että palkat alenevat; yksinkertaisten työmiesten ei ole oleva helpompi pysyä itsenäisinä ja tulla toimeen; luultavampaa on, että heidän olonsa käyvät kokolailla vaikeammiksi." „Mikä on siis enenevä?" „Maakorko, maan arvo. Mene, hanki heti itsellesi kiin- teimistö, äläkä hellitä sitä käsistäsi." Ja jos sellaisissa oloissa hänen neuvoansà seuraatte, ette tarvitse tehdä mitään muuta. Voitte istua piippuanne poltta- maan tai paneutua pitkäksenne kuin mikäkin. Neapelin latsaroni tai Meksikon leperos; voitte kohota katastelemaan maailmata ilmapallosta, tai kiivetä huviksenne johonkin maarotkoon; sillä panematta tikkua ristiin, vähimmälläkään toimella yhteishyvää edistämättä te tulette kymmenessä vuodessa upporikkaaksi! Tuossa uudessa kaupungissa teillä tulee kaiketi olemaan komea kivimuuri; mutta kaupungin julkisten rakennusten joukossa on oleva myös kyöhäinhuone. Kaiken tämän pitkän tutkimuksen perästä olemme pääs- seet sen yksinkertaisen totuuden perille, että koska työn suo- rittamiseksi varallisuuden tuottamista varten maa on välttämätön, niin maan omistaminen merkitsee samaa kuin oikeus työn kaik- kiin hedelmiin, paitsi sitä määrää, mikä on välttämätön, jotta työmiehet näpin pysyisivät elossa. On kuin olisimme kulkeneet vihollismielisen maan halki, jossa jokainen askel on punnittava, jo- kainen asema linnotettava, jokainen syrjäpolkų vakoiltava; tämän yksinkertaisen totuuden yhteys yhteiskunnallisten ja valtiollisten kysymysten kanssa on lukemattomille ihmisille salaisuutta osaksi juuri tämän yksinkertaisuutensa vuoksi, mutta vielä enemmän se on sitä laajalle levinneiden harhaluulojen ja virheellisen ajatus- tavan vuoksi; ihmiset hakevat kaikkialta muualta paitsi oikeasta paikasta selitystä siihen epäkohtaan, joka uhkaavana painajaisena lepää sivistyneen maailman päällä. Ja näiden huolellisesti som- miteltujen järkeilyjen ja harhaan johtavien teoriojen takana seisoo tarmokkaasti toimiva valta, joka, olivatpa maan valtiolliset lai-<noinclude><references/></noinclude> jzhowif1f8lbrlpxjwg1igtsy4hxakq 250 25387 128844 2026-04-05T12:20:20Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tokset millaisia tahansa, säätää lakeja ja johtaa ihmisajatuksia: laajan ja mahtavan rahanhimon valta. Mutta niin yksinkertainen ja selvä on tämä totuus, että ken sen on kerran oikein oivaltanut, hän on kaikkialla tunteva sen piirteitä. On olemassa kuvia, joita katsellessa ei ensi näke- mältä huomaa muuta kuin sikínsokin meneviä viivoja, jotakin maiseman, puun tai muun sellaisen töherrystä. kunnes vih- doin hoksaa, että kokonaisuutta tarkastellessa siitä e... 128844 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tokset millaisia tahansa, säätää lakeja ja johtaa ihmisajatuksia: laajan ja mahtavan rahanhimon valta. Mutta niin yksinkertainen ja selvä on tämä totuus, että ken sen on kerran oikein oivaltanut, hän on kaikkialla tunteva sen piirteitä. On olemassa kuvia, joita katsellessa ei ensi näke- mältä huomaa muuta kuin sikínsokin meneviä viivoja, jotakin maiseman, puun tai muun sellaisen töherrystä. kunnes vih- doin hoksaa, että kokonaisuutta tarkastellessa siitä esiintyy joku pää tai muu ihmiskuva. Kun tuon on kerran hoksannut, on asia sittemmin katsojalle aina selvä. Juuri niin on asianlaita puheena olevassakin kysymyksessä. Tämän totuuden valossa ryhmittyvät tosiseikat luonnolliseksi kokonaisuudeksi, ja mitä eri- luontoisimmat ilmiöt nähdään johtuvan yhdestä ainoasta suu- resta periaatteesta. Selitys sivistyksemme tuottamaan varallisuu- den jakaantumisen epätasaisuuteen ei ole työn ja kapitaalin keskinäisessä suhteessa eikä väestön kasvamisessa elatusvarain ylitse. Suuri syy tähän epätasaisuuteen on maaomistuksen epä- tasaisuus. Omistusoikeus maahan on tuo suuri perussyy, josta äärimmäisesti riippuu kansan yhteiskunnalliset, valtiolliset ja siis henkiset ja siveelliset olot. Eikä muuten voi ollakaan. Sillä maa on ihmisen asuinpaikka, se varastohuone, josta hänen on tarpeensa noutaminen, se aines, johon hänen on työnsä pane- minen kaikkien hänen halujensa tyydyttämistä varten; sillä eipä edes meren aarteita pääse hyväksensä käyttämään, ei auringon valosta nauttimaan eikä luonnonvoimia palvelukseensa saattamaan maata tai sen tuotteita käyttämättä. Maasta olemme me syn- tyneet, siitä me elämme, siihen me kerran palaamme emon lapsia me olemme yhtä hyvin kuin tuulessa häilyvä ruoho tai kedon kukka. Ota ihmiseltä kaikki, mikä maahan kuuluu ja hänestä ei ole mitään muuta kuin henki jälellä. Aineellinen edistys ei voi tehdä meitä maasta riippumattomiksi, se voi ai- noastaan enentää kykyämme varallisuuden tuottamiseen siitä; ja senvuoksi, kun maa on tehty yksityisomistuksen alaiseksi, edis- tys jatkuu loppumattomiin nostamatta palkkaa tai parantamatta niiden tilaa, joilla ei ole omaa muu kuin käsivartensa. Se voi<noinclude><references/></noinclude> ivmq1e6llc3sxngzorcodj7ykukai9x 250 25388 128845 2026-04-05T12:21:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ainoastaan auttaa maa-arvon kohoamista, se voi ainoastaan suu- rentaa sitä valtaa, jota maan omistaminen tuottaa. Kaikkialla, kaikkina aikoina, kaikkien kansain keskuudessa on maan omis- tus ollut ylimystön tukena, suurten omaisuuksien perustuksena, vallan lähteenä. Niinkuin sanoivat bramiinit harmaan muinai- suuden takaa: {{Oikea|Kelle maa kuuluu, sille sen hedelmät kuu- luvat. Valkeat auringonvarjostimet ja ylpey- dessään temmeltäväiset norsut ovat maan o... 128845 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ainoastaan auttaa maa-arvon kohoamista, se voi ainoastaan suu- rentaa sitä valtaa, jota maan omistaminen tuottaa. Kaikkialla, kaikkina aikoina, kaikkien kansain keskuudessa on maan omis- tus ollut ylimystön tukena, suurten omaisuuksien perustuksena, vallan lähteenä. Niinkuin sanoivat bramiinit harmaan muinai- suuden takaa: {{Oikea|Kelle maa kuuluu, sille sen hedelmät kuu- luvat. Valkeat auringonvarjostimet ja ylpey- dessään temmeltäväiset norsut ovat maan omis- tuksen kukkia.}}<noinclude><references/></noinclude> g3x51pfozavkjbe0h1xfhe4amm69jit 250 25389 128846 2026-04-05T12:22:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: uskonkappaleena eräs mielipide, jota myös Europan vapaamieliset puolueet kannattivat, nimittäin, että hätä vanhan maailman sor- rettujen kansankerrosten keskuudessa olisi aiheutunut ylimyksel- lisistä ja monarkisista hallitusmuodoista. Tuosta uskosta ovat nyttemmin kuitenkin luopuneet kaikki ajattelevat ihmiset, sitten- kuin Yhdysvaltain tasavaltaisten laitosten ohella samantapaista yhteiskunnallista kurjuutta on ilmestynyt kuin Europassakin, vaikkei se uude... 128846 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>uskonkappaleena eräs mielipide, jota myös Europan vapaamieliset puolueet kannattivat, nimittäin, että hätä vanhan maailman sor- rettujen kansankerrosten keskuudessa olisi aiheutunut ylimyksel- lisistä ja monarkisista hallitusmuodoista. Tuosta uskosta ovat nyttemmin kuitenkin luopuneet kaikki ajattelevat ihmiset, sitten- kuin Yhdysvaltain tasavaltaisten laitosten ohella samantapaista yhteiskunnallista kurjuutta on ilmestynyt kuin Europassakin, vaikkei se uudessa maailmassa ehkä olekaan ehtinyt yhtä voi- makkaaksi paisumaan. Mutta yhä vieläkin luetaan noiden yh- teiskunnallisten muotojen syyksi etupäässä noita suunnattomia rasituksia, joita hallitukset maan kannettavaksi panevat - noita suuria velkakuormia, sotajoukkoja ja sotalaivastoja kaikkine. nii- hin kuuluvine laitoksineen, sitä tuhlaavaisuutta, mikä on sekä tasavaltaisen että monarkisen hallitusmuodon, mutta ennen kaik- kea suurkaupunkien hallintojen tunnusmerkkinä. Tähän tulee lisäksi tuo erittäinkin Yhdysvaltain suojelustullijärjestelmää vai- vaava ryövääminen viranomaisten puolelta, joka vastaa yhtä dol- laria kutakin valtion rahastoon tulevaa 25 senttiä kohden, ellei ehkä neljää tai viittäkin dollaria, kuluttajain taskuista. Näyttää- hän kylläkin selvää yhteyttä olevan noiden tällä tavalla kansan varastoista otettujen summain ja alemman kansan keskuudessa vallitsevan puutteen välillä; ja pintapuolisesti asiaa tarkastellen pian onkin valmis otaksumaan, että jokin vähennys näissä hyö- dyttömissä, kuulumattomissa rasituksissa helpottaisi työläiskansan toimeentuloa. Mutta jos tarkastaa asiaa ennen selittämiemme taloustieteellisten periaatteiden valossa, niin saa nähdä, ettei seuraus olisikaan tämmöinen. Sen määrän alentaminen, mikä veroina otetaan jonkun kansan tuotannolta kokonaisuudessaan, olisi yksinkertaisesti sa- maa kuin lisäys tuotantokyvyssä. Se tulisi vaikutuksensa puo- lesta kohottamaan tuotteliaisuutta aivan samalla tavalla kuin väes- tön kasvaminen ja teknillinen edistys sitä kohottavat. Mutta niinkuin jälkimäisessä tapauksessa edut kohonneen maakoron muodossa pakostakin joutuvat maanomistajille, niin olisi käyvä edellisessäkin tapauksessa.<noinclude><references/></noinclude> awn851l9468rs2r0002kbapryay77wj 250 25390 128847 2026-04-05T12:22:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Työn ja kapitaalin tuloilla kannatetaan nykyään Englannissa äärettömän valtiovelan rasitusta, virallista valtiokirkkoa, kallista hovielämää, lukemattomia virkamiehiä, joilla ei ole mitään teke- mistä, suurta sotajoukkoa ja vielä suurempaa sotalaivastoa. Otak- sukaamme, että velkaa ei enää tunnustettaisi, että kirkko ero- tettaisiin valtiosta, kuninkaallinen perhe ajettaisiin maanpakoon ja olisi pakotettu omalla työllään itseään elättämään, sinekuri... 128847 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Työn ja kapitaalin tuloilla kannatetaan nykyään Englannissa äärettömän valtiovelan rasitusta, virallista valtiokirkkoa, kallista hovielämää, lukemattomia virkamiehiä, joilla ei ole mitään teke- mistä, suurta sotajoukkoa ja vielä suurempaa sotalaivastoa. Otak- sukaamme, että velkaa ei enää tunnustettaisi, että kirkko ero- tettaisiin valtiosta, kuninkaallinen perhe ajettaisiin maanpakoon ja olisi pakotettu omalla työllään itseään elättämään, sinekuristit poistettaisiin, armeija hajotettaisiin, laivaston upseerit ja miehistö laskettaisiin palveluksesta ja laivat myytäisiin. Siten tulisi ääre- tön verohelpotus mahdolliseksi. Puhdas tulo, mikä jäisi jaetta- vaksi tuotantoon osaa ottaneiden kesken, olisi tullut kokolailla suuremmaksi. Mutta tuo enennys olisi samaa laatua kuin se, minkä teknilliset edistykset jo kauan sitte ovat vaikuttaneet ja yhä vaikuttavat; kuitenkaan ei lisäys olisi lähimainkaan niin suuri kuin höyryn ja koneiden käytäntö olivat saaneet aikaan viimeisten kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden ku- luessa. Ja niinkuin nämä enennykset eivät ole auttaneet köyhä- listöä, vaan ainoastaan saaneet maakoron kohoamaan, niin ei tuokaan enennys mitään auttaisi. Englantilaiset maanomistajat niittäisivät itselleen kaikki edut. En tahdo kieltää, että jos kaikki tuo pantaisiin toimeen äkkiä ja ilman vallankumouksen yhteydessä olevia hävityksiä ja kustannuksia, sitä olisi jonkun verran, ja joksikin ajaksi parannusta alinten luokkain oloissa; mutta moinen äkillinen ja kuitenkin rauhallinen uudistus on ilmeisesti mahdoton. Jos se taas olisi mahdollinen, niin olipa parannus mikä tahansa, sen lopultakin nielisi kohoava maakorko, kuten Yhdysvaltainkin kehityksestä näkyy. Ja myös siinäkin tapauksessa, että Yhdysvalloissa vero- maksut alennettaisiin vähimpäänsä ja verot nostettaisiin tuloista, nün hyöty ei varmaankaan olisi suurempi kuin minkä verran rautatietkin ovat hankkineet enemmän varallisuutta kansalle ko- konaisuudessaan; mutta tämän enentyneen summan jakautumi- sessa tulisivat taas samat muuttumattomat lait vallitsemaan. Työstänsä elävien ihmisten asema ei ajanpitkään olisi mitenkään parantunut.<noinclude><references/></noinclude> hd6tn4fr3bx55c8poi9s8ks53f2m4dc 250 25391 128848 2026-04-05T12:23:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Hämärä aavistus tästä asiasta alkaa tunkeutua kansan- kerroksiin ja muodostaakin jo vakavimpia valtiollisia kysymyksiä amerikalaisessa tasavallassa. Ne, joilla ei ole muuta kuin työnsä, ja erittäin kaupunkien köyhälistöt, núo yhä kasvavat luokat, eivät suuriakaan välitä hallituksen tuhlaavaisuudesta, ovatpa päinvastoin taipuvaisia näkemään siinä jotakin hyvää, koska se muka „antaa työtä“ ja „panee rahat liikkeelle". Olipa New-Yorkissa ennen mui... 128848 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Hämärä aavistus tästä asiasta alkaa tunkeutua kansan- kerroksiin ja muodostaakin jo vakavimpia valtiollisia kysymyksiä amerikalaisessa tasavallassa. Ne, joilla ei ole muuta kuin työnsä, ja erittäin kaupunkien köyhälistöt, núo yhä kasvavat luokat, eivät suuriakaan välitä hallituksen tuhlaavaisuudesta, ovatpa päinvastoin taipuvaisia näkemään siinä jotakin hyvää, koska se muka „antaa työtä“ ja „panee rahat liikkeelle". Olipa New-Yorkissa ennen muinoin Tweed niminen mies, joka sen kaupungin nylki yhtä perusteellisesti kuin jokin sissisodan päällikkö saattaa nylkeä vallottamaansa kaupunkia; (mutta Tweedin tapaisia tyyppejä ovat kaikki nuo uudenaikaiset ryövärit, jotka anastavat käsiinsä kaik- kien nuorien kaupunkiemme hallinnot.) Tämä Tweed hän epäi- lemättä oli hyvin suosittu mies vaalimiesten enemmistön kes- kuudessa, vaikka hänen varkautensa olivat ilmeisiä ja tulivat julkisesti näkyviin timanttien ja tuhlailevan elintavan muodossa. Vielä sittenkin kuin hän jo oli asetettu syytettyjen penkille, hän riemulla valittiin senaattiin, ja kun hän kiinnisaatuna pakolaisena kuljetettiin oikeuden istunnosta vankilaan, tervehti häntä kadulla yleisö eläköönhuudoilla. Hän oli yleisistä varoista kavaltanut useampia miljooneja; mutta köyhälistöstä hän ei tuntunut var- kaalta heihin itseensä nähden. Ja taloustiede päättää heidän olleen oikeassa. Ymmärrettäköön minua oikein. En minä pidä säästäväi- syyttä valtion ja kunnallisten varain hoidossa tarpeettomana, sanon ainoastaan, että näiden menojen vähentämisellä ei ole mitään välitöntä vaikutusta köyhyyden poistamiseen ja työpalk- kojen kohottamiseen, niin kauan kuin maa on yksinoikeuden alaisena. Vaikka asianlaita on sellainen, pitäisi kuitenkin alintenkin luokkain etujen kannalta olla mitään ponnistuksia säästämättä tarpeettomien menojen välttämiseksi. Mitä kalliimpi ja mutkik- kaampi hallitus on, sitä enemmän se erkaantuu kansasta ja muuttuu riippumattomaksi vallaksi, ja sitä vaikeammaksi käy saattaa kansan elinkysymyksiä kansan itsensä ratkaistavaksi. Kaikki, mikä auttaa tekemään hallitusta yksinkertaiseksi ja hal-<noinclude><references/></noinclude> llw929uz94xsdvfosd6zqcru247b0gb 250 25392 128849 2026-04-05T12:23:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaksi, auttaa myös saattamaan sitä kansan valvonnan alaiseksi ja antamaan etusijaa todella tärkeille kysymyksille. Mutta ei mikään rajotus valtiomenoissa voi semmoisenaan tuottaa paran- nusta tai helpotusta siihen epäkohtaan, joka saa varallisuuden alituisesti jakautumaan niin epätasaisesti. 2. Sivistyksen levittäminen sekä ahkeruuden ja sääs- täväisyyden edistäminen. Yläluokissa on ja on vanhoista ajoista asti ollut olemassa hyvin yleinen luulo, että kans... 128849 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>vaksi, auttaa myös saattamaan sitä kansan valvonnan alaiseksi ja antamaan etusijaa todella tärkeille kysymyksille. Mutta ei mikään rajotus valtiomenoissa voi semmoisenaan tuottaa paran- nusta tai helpotusta siihen epäkohtaan, joka saa varallisuuden alituisesti jakautumaan niin epätasaisesti. 2. Sivistyksen levittäminen sekä ahkeruuden ja sääs- täväisyyden edistäminen. Yläluokissa on ja on vanhoista ajoista asti ollut olemassa hyvin yleinen luulo, että kansanjoukkojen köyhyys ja kärsimykset ovat seurauksia heidän laiskuudestaan, saamattomuudestaan ja tyhmyydestään. Tänä usko, joka on omansa rauhottamaan vastuunalaisuuden tunnetta ja samalla kutkuttaa asianomaisten itserakkautta, on sellaisissa maissa kuin Yhdysvallat, missä kaikki ihmiset ovat valtiollisesti yhdenarvoiset ja missä yhteiskunnan nuoruuden vuoksi ihmisten luokitteleminen koskee enemmän vaan yksityisiä eikä kokonaisia sukuja, vielä enemmän levinnyt kuin vanhoissa maissa, missä rajat ihmisten välillä ovat ammoi- sista ajoista olleet olemassa ja paljon jyrkempinä. Onhan aivan luonnollista, että ne, jotka ovat paremman yhteikunnallisen ase- manṣa todella saavuttaneet tarmokkuutensa, kokemuksensa ja sen älykkyytensä vuoksi, mikä neuvoi heille käyttämään hyväk- seen tarjolla olevia etuja, 1) kuvailevat, että köyhät ovat jääneet köyhiksi ainoastaan näiden ominaisuuksien puutteessa. Mutta jokainen, ken on ymmärtänyt varallisuuden jakau- tumisen lakeja sellaisina kuin ne edellisissä luvuissa ovat tulleet esitetyiksi, on huomaava tuon luulon erehdykseksi. Yhtä hy- vällä syyllä voisi väittää, että jokainen, joka ottaa osaa kilpa- ajoihin, on voittava. Että kuka tahansa voisi voittaa, on totta, mutta että kaikki voisivat voittaa, on mahdotonta. Sillä heti kun maa on saanut myyntiarvon, niin työpalkat eivät enää, kuten edellisestä olemme nähneet, riipu työn tuot- 1) Ollaksemme puhumatta siitä suuremmasta tunnottomuudesta, mikä useinkin on paras ominaisuus tekemään miljoonan omistajaa sel- laisesta henkilöstä, joka muuten ehkä olisi pysynyt köyhänä miehenä.<noinclude><references/></noinclude> mu08yb44l11emc9shl3zyew2y91hm96 250 25393 128850 2026-04-05T12:23:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: teesta, vaan siitä, mikä jää jälelle, kun maakorko on vedetty pois; ja niin pian kuin maa on täydellisesti anastettu, kuten kaikkialla muualla paitsi aivan uusissa maissa onkin asianlaita, täytyy maakoron painaa palkat alas siihen kohtaan asti, missä köyhimmät luokat juuri näpin voivat elättää itsensä ja lisääntyä; palkat täten pakotetaan vähimpään määräänsä, joka riippuu siitä, mitä sanomme the standard of comfort" s, o. siksi mää- räksi vält... 128850 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>teesta, vaan siitä, mikä jää jälelle, kun maakorko on vedetty pois; ja niin pian kuin maa on täydellisesti anastettu, kuten kaikkialla muualla paitsi aivan uusissa maissa onkin asianlaita, täytyy maakoron painaa palkat alas siihen kohtaan asti, missä köyhimmät luokat juuri näpin voivat elättää itsensä ja lisääntyä; palkat täten pakotetaan vähimpään määräänsä, joka riippuu siitä, mitä sanomme the standard of comfort" s, o. siksi mää- räksi välttämättömiä ja tottumuksesta riippuvia tarpeita, jotka ovat työläisten vähimpänä vaatimuksena voidakseen elää. Näin ollen on ahkeruus, taito, tyytyväisyys ja äly, olipa kuinka suuri tahansa, ainoastaan siinä tapauksessa yksilölle hyödyllinen, että ne kohottavat hänet muita ylemmäksi aivan niinkuin kilpa- ajoissa nopeus hyödyttää kilpailevaa ainoastaan mikäli hän to- della on muita kilpailijoita nopeampi. Jos joku tekee työtä enemmän tai tavallista taidokkaammin ja älykkäämmin, niin pääsee hän muiden edelle; mutta jos ahkeruus, taito ja äly kohoaa keskimääräisesti samalle asteelle, niin tulee työn lisään- tynyt tuotantokyky saamaan ainoastaan entisen palkan, ja sen, joka tahtoo päästä muita paremmaksi, täytyy siis tehdä työtä vielä lujemmin. Yksityinen voisi tosin tehdä säästöjä palkastaan, jos hän eläisi T:ri Franklinin tavalla, tämä kun oppipoikana ollessaan ja alussa vielä sälliaikoinakin oli päättänyt tyytyä pelkkään kasvi- ruokaaan. Monet köyhät perheet voisivat kyllä elää varakkaam- min, jos heitä opetettaisiin valmistamaan niitä helppoja aterioita, joihin Franklin koetti saada isäntänsä Keimerin tyytymään, lu- vaten, siinä tapauksessa, että tuo ehto tulisi täytetyksi, auttaa kukistamaan sen uuden uskonnon vastustajia, jonka profeetaksi Keimer oli tahtonut ruveta; 1) mutta jos työläiset todella ylei- 1) Verrattomalla tavallaan Franklin kertoo, kuinka Keimer lopulta luopui päätöksestään ja tilasi paistetun porsaan sekä kutsui aterialle kaksi naissukulaistansa; mutta kun porsas kannettiin sisälle, niin en- nenkuin vieraat vielä olivat saapuneetkaan, ei Keimer voinut sotia kiu- sausta vastaan, vaan pisteli yksin koko porsaan sorkkineen päivineen poskeensa.<noinclude><references/></noinclude> lf1u1m1gwinffaow3a05arw0drjbs0k 250 25394 128851 2026-04-05T12:26:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sesti päättäisivät ruveta elämään tällä tavalla, niin lopputulos olisi se, että palkat alenisivat samassa suhteessa, ja joka tah- toisi näin äärimmäistä säästäväisyyttä noudattamalla päästä itse eteenpäin tai lieventää köyhyyttä opettamalla semmoista säästä- väisyyttä muille, hänen pitäisi pian keksiä joku vielä halvempi keino, jolla saisi hengen pysymään ruumiissaan. Jos amerika- laiset työmiehet nykyisten olojen vallitessa suostuisiva... 128851 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>sesti päättäisivät ruveta elämään tällä tavalla, niin lopputulos olisi se, että palkat alenisivat samassa suhteessa, ja joka tah- toisi näin äärimmäistä säästäväisyyttä noudattamalla päästä itse eteenpäin tai lieventää köyhyyttä opettamalla semmoista säästä- väisyyttä muille, hänen pitäisi pian keksiä joku vielä halvempi keino, jolla saisi hengen pysymään ruumiissaan. Jos amerika- laiset työmiehet nykyisten olojen vallitessa suostuisivat kiinalai- siin elämäntapoihin, niin heidän olisi lopulta tyytyminen myös kiinalaisiin palkkoihin; tai jos englantilaiset työmiehet voisivat tyytyä bengalilaisten riisiruokiin ja niukkaan pukuun, niin ru- vettaisiin työtä Englannissa aivan pian palkitsemaan yhtä huo- nosti kuin Indiassa. Luultiin, että perunan tuonti Irlantiin olisi omiansa parantamaan köyhien luokkain tilaa, koska tämän hal- van ruoka-aineen käyttämisen piti vähentää heidän elatuskustan- nuksiaan ja osan palkasta siten säästyä. Mutta todellisena seu- rauksena oli vuokramaksujen nouseminen, ja palkkojen alenemi- nen, sekä, kun perunarutto oli alkunsa saanut, nälänhädän raivoominen väestön keskuudessa, joka oli elämäntapansa jo siihen määrään supistanut, että seuraavana askeleena oli nälkä. Samoin myös, jos joku työmies työskentelee tavallisten työtuntien ylitse, niin tosin hänen palkkansa suurenee; mutta kaikkien palkkaa ei tällä tavalla ajanpitkään voisi saada nouse- maan. Kaikki hyvin tietävät, että palkat työaloilla, joissa on pitkä työaika, eivät ole korkeammat kuin lyhytaikaisilla työ- aloilla, pikemmin päinvastoin; sillä mitä pitempi työaika on sitä avuttomammaksi käy työmies, sitä vähemmän aikaa hänellä on val- voa etujaan ja kehittää työalansa ulkopuolella olevia taipumuk- sia, sitä vähemmäksi käy myös hänen kykynsä tehdä muita töitä ja sellaisia tilaisuuksia hyväkseen käyttää. Tosin voi yleensä puhuen se työmies, joka antaa vaimonsa ja lastensa auttaa itseään työssä, myös saada tulonsa nousemaan; mutta työaloilla, missä jo on tullut tavaksi, että vaimo ja lapset työskentelevät miehen mukana, eivät tietenkään koko perheen ansaitsemat palkat ole korkeampia kuin ne, joita perheen isät saavat yksin muilla työaloilta. Sveitsiläisten perheiden työ kellojen valmis-<noinclude><references/></noinclude> krdlqmia44qvbel0s9w101u5ko76zea 250 25395 128852 2026-04-05T12:27:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuksessa kilpailee halpuudessa amerikalaisen koneellisen kello- teollisuuden kanssa. Böhmiläiset sikarintekijät New-Yorkissa, jotka tekevät tätä kotityönään, perheittensä, miesten, vaimojen ja lasten avulla, ovat painaneet sikariteollisuuden alalla palkat alemmiksi San Fransiskossa tavallisia kiinalaisia palkkoja. Nämä yleiset seikat ovat hyvin tunnettuja; ne ovat myös saaneet täydellisen tunnustuksen etevimmissä taloustieteellisissä teoksissa, mutta ne sel... 128852 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tuksessa kilpailee halpuudessa amerikalaisen koneellisen kello- teollisuuden kanssa. Böhmiläiset sikarintekijät New-Yorkissa, jotka tekevät tätä kotityönään, perheittensä, miesten, vaimojen ja lasten avulla, ovat painaneet sikariteollisuuden alalla palkat alemmiksi San Fransiskossa tavallisia kiinalaisia palkkoja. Nämä yleiset seikat ovat hyvin tunnettuja; ne ovat myös saaneet täydellisen tunnustuksen etevimmissä taloustieteellisissä teoksissa, mutta ne selitetään siellä Malthuksen teorian avulla, jonka mukaan väestö pyrkii lisääntymään elatusvarain äärimmäi- sille rajoille. Oikea selitys perustuu kuitenkin, kuten olen täy- dellisesti osottanut, maakoron taipumukseen painaa palkkoja alas. Erityistä mainitsemista ansainnee sivistyksen aikaansaaman vaikutuksen merkitys; sillä opetuksen tavallisesti luullaan vaikut- tavan aivan taikamaisesti. Opetuksella voi olla ainoastaan siinä tapauksessa merkitystä, että se tekee ihmisen kykeneväksi te- hokkaammalla tavalla käyttämään hyväkseen luonnollisia taipu- muksiaan; ja tätäpä ei „sivistys" useimmissa tapauksissa pysty- kään aikaan saamaan. Muistelen erästä tyttöä, joka oli hyvin pitkälle edistynyt koulumaantieteessä ja tähtitieteessä, mutta joka sittenkin suuresti ihmetteli, kun hänelle sanottiin että maa hänen kotinsa pihalla todella oli tämän maapallon pintaa; ja kun keskustelee nuorten ylioppilasten kanssa, niin huomaa pian monen heidän tietonsa olevan tuon tytön tietojen kaltaista. Harvoin ovat heidän ajatuksensa etevämpiä tai edes samanarvoi- siakaan kuin henkilöillä, jotka eivät milloinkaan ole koulua käyneet. Eräs monta vuotta Austraaliassa oleskellut mies, joka tunsi sikäläisten alkuasukkaiden kaikkia tapoja (lähetyssaarnaaja tri Blesdale), sanoi kerran minulle, kerrottuaan ensin näiden erinomaisesta taidosta aseiden käyttämisessä, säiden ennustuk- sessa ja arimpienkin lintujen pyynnissä: „Luullakseni on suuri erehdys pitää näitä mustia rotuja tietämättöminä. Heidän tie- tonsa ovat kyllä erilaiset kuin meidän, mutta ne ovat tavalli- sesti perusteellisempia. Heti kun he oppivat kävelemään, heitä opetetaan leikkimään pienellä bumerangi nimisella heittoaseella<noinclude><references/></noinclude> bt26iu06fq66jrcyycfun3643lf629g 250 25396 128853 2026-04-05T12:27:34Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja muilla aseilla, tekemään havaintoja ja johtopäätöksiä; ja kun he pääsevät siihen ikään, että voivat itsenäisesti tulla toimeen, niin he myös todella tulevat toimeen. He ovat tietojensa laa- tuun nähden todella sitä, mitä voisi sanoa sivistyneeksi mieheksi, mutta sitä ei voi suinkaan sanoa kaikista meikäläisistä nuoru- kaisista, jotka, kuten tapanamme on sanoa, ovat saaneet par- haimman kasvatuksen, ja kuitenkin saavuttavat miehuutensa iän pystymättä... 128853 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ja muilla aseilla, tekemään havaintoja ja johtopäätöksiä; ja kun he pääsevät siihen ikään, että voivat itsenäisesti tulla toimeen, niin he myös todella tulevat toimeen. He ovat tietojensa laa- tuun nähden todella sitä, mitä voisi sanoa sivistyneeksi mieheksi, mutta sitä ei voi suinkaan sanoa kaikista meikäläisistä nuoru- kaisista, jotka, kuten tapanamme on sanoa, ovat saaneet par- haimman kasvatuksen, ja kuitenkin saavuttavat miehuutensa iän pystymättä mihinkään toimeen itsensä saati muiden hyväksi." Olipa tämän asian laita mikä tahansa, selvää on kaikissa tapauksissa, että se ymmärryksen kehitys, mikä on tai ainakin pitäisi oleman kaiken opetuksen tarkotusperänä, ellei se valveuta kansanjoukkoja eikä tee niitä kykeneviksi havaitsemaan ja pois- tamaan väärän omaisuudenjakautumisen syitä, voi vaikuttaa palk- koihin ainoastaan mikäli se kohottaa työn tuotteliaisuutta. Sillä on sama vaikutus kuin mikä olisi suuremmalla taidolla tai suu- remmalla ahkeruudella. Ja se voi ainoastaan sikäli kohottaa jonkun palkkaa, mikäli se kohottaa häntä yli muiden. Kun luku- ja kirjotustaito oli vielä harvinaista, pidettiin kirjuria suuressa arvossa ja hän ansaitsi paljon; mutta nyt on luku- ja kirjotus- taito käynyt niin yleiseksi, ettei siitä ole enää mitään erikois- etua. Kiinalaiset näyttävät poikkeuksetta kaikki osaavan lukea ja kirjottaa, mutta siitä huolimatta ovat palkat Kiinassa mah- dollisimman alhaiset. Tietojen leviäminen, lukuunottamatta sitä, että se voi tehdä ihmiset tyytymättömiksi sellaisiin oloihin, joissa tuottajat saavat raataa mutta työttömät elävät ylellisyydessä, eivät voi kaikkialla kohottaa työpalkkaa tai mitenkään parantaa alinten yhteiskuntaluokkain asemaa; tuon yhteiskunnan „lika- sen pohjakerroksen", kuten kerran lausui muuan etelävaltion senaattori, on aina pysyminen maanpinnalla, kohosipa yläker- rokset kuinka korkealle tahansa. Ei mikään työn tuotteliaisuu- den kohoaminen voi yleensä pysyväisesti palkkoja nostaa, niin kauan kuin maakorko nielee koko voiton. Tämä johdelma ei perustu suinkaan ainoastaan teoreettisiin edyllytyksiin. Se on kokemuksen vahvistama tosiseikka. Tietojen eneneminen, kek-. sintöjen jatkuminen on tehnyt työn monin verroin tuottavam-<noinclude><references/></noinclude> fa1dd95dnyzu4d48dsm1i2lhumfok56 250 25397 128854 2026-04-05T12:27:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maksi, palkkoja kuitenkaan nostamatta. Englannissa on enem- män kuin miljoona vaivaisia. Myös Yhdysvalloissa on vaivais- talojen luku lisääntymässä ja palkat alenemassa. Totta kyllä on, että enenevä tarmo ja taito, suurempi arvaamiskyky ja terävämpi älykkyys tavallisesti seuraavat työ- läisten aineellisen tilan parantumista; mutta tosiseikat osottavat, että edellinen on ainoastaan seuraus jälkimäisestä, eikä suinkaan syy. Missä työläisluokkain aineellin... 128854 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>maksi, palkkoja kuitenkaan nostamatta. Englannissa on enem- män kuin miljoona vaivaisia. Myös Yhdysvalloissa on vaivais- talojen luku lisääntymässä ja palkat alenemassa. Totta kyllä on, että enenevä tarmo ja taito, suurempi arvaamiskyky ja terävämpi älykkyys tavallisesti seuraavat työ- läisten aineellisen tilan parantumista; mutta tosiseikat osottavat, että edellinen on ainoastaan seuraus jälkimäisestä, eikä suinkaan syy. Missä työläisluokkain aineellinen asema on parantunut, on seurauksena ollut heidän personallisten ominaisuuksiensa kohoa- minen, ja missä he ovat olleet aineellisesti sorretussa tilassa, siellä on heidän personalliset ominaisuutensa turmeltuneita; mutta ei missään voida lisääntyneen ahkeruuden, taidon, älykkyyden tai yleisen mielevyyden seuraukseksi sanoa parannusta raskaasen työhön tuomitun luokan keskuudessa kokonaisuudessaan; vaik- kapa nuo ominaisuudet, milloin ne (tai pikemminkin niitä seu- raava kohonnut varallisuuden keskimäärä) ovat kerran saavutetut, ovat omansa aikaansaamaan lujaa ja monessa tapauksessa tepsivää- kin vastarintaa aineellisten ehtojen huonontamisyrityksiä vastaan. Asianlaita on se, että ominaisuudet, jotka ihmisen aset- tavat eläintä ylemmäksi, lepäävät sellaisilla ominaisuuksilla, jotka ovat ihmiselle ja eläimelle yhteisiä, ja että ihmisen henkinen ja siveellinen luonto voi kehittyä ainoastaan silloin kuin hän va- pautuu eläimellisen luontonsa tarpeista. Jos ihminen pakotetaan alituiseen raatamaan kaikkein raskaimmissa töissä tyydyttääkseen eläimellisen luontonsa yksinkertaisimpia vaatimuksia, niin hän kadottaa kaiken ahkeróimishalunsa, kaiken yritteliäisyytensä tuon varsinaisen taidonlähteen, ja tekee ainoastaan sen, mi- hin häntä pakotetaan. Jos hänen asemansa tulee sellaiseksi, ettei se enää pahemmaksi voi muuttua ja ettei se anna mitään toivoa asiain paranemisesta, ryhtyipä hän mihin tahansa, niin hän on lakkaava ajattelemasta huomista päivää. Jos häneltä riistetään joutoaika ja joutoaika ei merkitse toimettomuutta, vaan ainoastaan vapautumista vastenmielisen työn pakosta eipä häntä voi saattaa sivistyneeksi, vaikkapa lapset pantaisiin kansakouluihin ja joka miehelle annettaisiin sanomalehti käteen.<noinclude><references/></noinclude> 11lk2hy0ai80vzfwvuz0uyg9jri2lft 250 25398 128855 2026-04-05T12:28:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Totta on, että aineellisen tilan parantuminen jossakin kansassa tai luokassa ei ehkä kohta saa aikaan henkistä ja siveellistä edistystä. Korkeampi työpalkka ehkä aluksi synnyttää laiskuutta ja huonoa elämää. Mutta lopulta se kuitenkin saa toimeliaisuuden, taidokkuuden, älyn ja kokemuksen enenemään. Vertaamalla toisiinsa eri maita, eri yhteiskuntaluokkia samoissa maissa, samoja henkilöitä eri aikoina, ja samoja henkilöitä mil- loin heidän asemansa on muuttu... 128855 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Totta on, että aineellisen tilan parantuminen jossakin kansassa tai luokassa ei ehkä kohta saa aikaan henkistä ja siveellistä edistystä. Korkeampi työpalkka ehkä aluksi synnyttää laiskuutta ja huonoa elämää. Mutta lopulta se kuitenkin saa toimeliaisuuden, taidokkuuden, älyn ja kokemuksen enenemään. Vertaamalla toisiinsa eri maita, eri yhteiskuntaluokkia samoissa maissa, samoja henkilöitä eri aikoina, ja samoja henkilöitä mil- loin heidän asemansa on muuttunut vieraaseen maahan siirtymi- sen kautta, näemme alituisena tuloksena sen, että äsken mai- nitut personalliset ominaisuudet esiintyvät heti -kun aineelliset olot ovat parantuneet, ja katoovat näkyvistä heti kun aineelliset olot huonontuvat. Köyhyys on se „epätoivon suo", minkä Bunyan näki unessa ja johon hyviä kirjoja voi iän kaiken heit- tää, niiden tekemättä mitään vaikutusta. Tehdäkseen ihmiset toimeliaiksi, varoviksi, taitaviksi ja älykkäiksi on välttämätöntä vapauttaa heidät ensin puutteesta. Ken tahtoo orjassa kehittää vapaan miehen avuja, tehköön ensin orjan vapaaksi. 3. Työväen liittäytyminen. Ennen esitetyistä varallisuudenjakautumisen laeista käy ilmi, että työväen keskinäinen liittäytyminen voi kohottaa palkkoja, eikä suinkaan muiden työläisten kustannuksella, kuten joskus väitetään, ei myöskään kapitaalin kustannuksella, kuten tavallisesti luullaan; vaan viime tingassa maakoron kustannuk sella. Tuo luulo, että työväen liittäytyminen ei voi aikaansaada mitään yleistä palkkojen kohoamista ja että joskin jotkut yksi- tyiset palkat siten saadaan kohoamaan, niin siitä on seurauksena muiden palkkojen tai kapitaalivoiton tai kummankin aleneminen, on kotosin siitä harhaan vievästä käsityksestä, että palkkojen lähteenä muka on kapitaali. Näiden mielipiteiden valheellisuus käy ilmi esittämistämme jakautumisen laeista ja myöskin ko- kemuksesta, niin pitkälle kuin sitä riittää. Työväen liittäytymisen vaikuttama palkkain kohoaminen muutamissa ammateissa, josta muuten on monta esimerkkiä olemassa, ei ole missään aikaan- saanut palkkojen alenemista muissa ammateissa ja näiden suh- teellisen voiton vähentymistä. Lukuun ottamatta sitä vaikutusta<noinclude><references/></noinclude> ia6v7yi4mcj0ejsic5xiwshwuntbs2o 250 25399 128856 2026-04-05T12:28:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mikä sillä saattaa olla työnantajan kiinteään kapitaaliin tai hänen juokseviin sitoumuksiinsa, voi palkkojen alentaminen ainoastaan sikäli häntä hyödyttää ja palkkojen kohottaminen ainoastaan sikäli häntä vahingoittaa, mikäli se hänen kilpailijoihinsa nähden tuottaa hänelle etua tai vahinkoa. Se teettäjä, joka ensiksi panee toimeen työväkensä palkkain alennuksen, tai ensiksi tulee pakotetuksi palkkoja ylentämään, saapi kilpailijoihinsa verraten edun... 128856 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>mikä sillä saattaa olla työnantajan kiinteään kapitaaliin tai hänen juokseviin sitoumuksiinsa, voi palkkojen alentaminen ainoastaan sikäli häntä hyödyttää ja palkkojen kohottaminen ainoastaan sikäli häntä vahingoittaa, mikäli se hänen kilpailijoihinsa nähden tuottaa hänelle etua tai vahinkoa. Se teettäjä, joka ensiksi panee toimeen työväkensä palkkain alennuksen, tai ensiksi tulee pakotetuksi palkkoja ylentämään, saapi kilpailijoihinsa verraten edun tai vahingon, joka kuitenkin lakkaa heti kuin sama ylen- nys tai alennus myös näidenkin liikkeessä tapahtuu. Mutta mikäli palkkojen määräin muutos muuttuneiden tuotantokustan- nusten vuoksi koskee hänen sovittuja teettämisehtojansa tai entistä varastoansa, voi tuo seikka hänelle personallisesti olla varsinaista voittoa tai vahinkoa, vaikkapa tämä voitto tai vahinko onkin ainoastaan suhteellinen ja katoaa, kun tarkastellaan koko yhteiskuntaa sellaisenaan. Jos työpalkkain muutos vaikuttaa muutoksen suhteellisessa kysynnässä, niin se voi tehdä pääoman, joka on koneissa, rakennuksissa tai muussa kiinteimistössä, enemmän tai vähemmän tuottavaksi. Tällöin syntyy kuitenkin pian uusi tasapaino; sillä erittäinkin edistysmaissa on kiinteä kapitaali ainoastaan vähissä määrin kiinteämpi kuin liikkeessä oleva. Jos sitä on liian vähän jossakin muodossa, niin kapitaa- lin pyrkiminen tähän muotoon aivan pian enentää sen riittävään määrään asti; jos sitä taas on liian paljon, niin enentymisen lakkaaminen saa pian tasapainon jälleen aikaan. Mutta vaikka palkkamääräin muutos jossakin erikoisessa ammatissa voi synnyttää muutoksen suhteellisessa työvoimain kysynnässä, niin ei se kuitenkaan voi aikaansaada muutosta kysynnässä kokonaisuudessaan. Otaksukaamme esimerkiksi, että joku työväen liitto saa jossakin erikoisessa ammatissa palkan kohoamaan yhdessä maassa, mutta joku työnantajain liitto alen- taa palkan samassa tuotannon lajissa toisessa maassa. Jos muutos on vaan tarpeeksi suuri, niin korvautuu kysyntä tai osa siitä ensinmainitussa maassa kysymyksessä olevan tavaran tuonnin kautta toisesta maasta. Mutta ilmeistä on, että jonkun erikoisen lajin lisääntynyt tuonti tekee välttämättömäksi joko<noinclude><references/></noinclude> ppciy11hh2oisy8vj93qeqgmdzb3fdu 250 25400 128857 2026-04-05T12:28:46Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vastaavan vähentymisen jonkun toisen tavaralajin tuotannossa taikka sitte vastaavan enennyksen viennissä; sillä ainoastaan vaihtamalla oman työnsä ja kapitaalinsa tuotteita voi joku maa saada toisen maan työn ja kapitaalin tuotteita. Luulo, että vähentämällä työpalkkoja voisi jonkun maan liikettä saada vil- kastumaan ja päinvastoin enentämällä lakastumaan, on yhtä perusteeton kuin luulo, että jonkun maan taloutta voisi saada kukoistamaan tuontitullien kautt... 128857 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>vastaavan vähentymisen jonkun toisen tavaralajin tuotannossa taikka sitte vastaavan enennyksen viennissä; sillä ainoastaan vaihtamalla oman työnsä ja kapitaalinsa tuotteita voi joku maa saada toisen maan työn ja kapitaalin tuotteita. Luulo, että vähentämällä työpalkkoja voisi jonkun maan liikettä saada vil- kastumaan ja päinvastoin enentämällä lakastumaan, on yhtä perusteeton kuin luulo, että jonkun maan taloutta voisi saada kukoistamaan tuontitullien kautta ja lamautumaan kauppa- ja ammattipakon poistamisella. Jos jossakin maassa kaikki palkat tulisivat kaksinkertaisiksi, niin siitä huolimatta samojen tavarain tuonti ja vienti pysyisi entisellään; sillä vaihtoa eivät määrää suoranaiset, vaan suhteelliset tuotantokustannukset. Jos sitä- vastoin palkat tehtäisiin kaksinkertaisiksi joissakin tuotannon haaroissa, mutta toisissa taas joko ei ollenkaan kohotettaisi tai ei kohotettaisi yhtä paljon, niin syntyisi kyllä muutos eri tuonti- määrien suhteissa, mutta mitään muutosta ei näkyisi viennin ja tuonnin keskinäisessä suhteessa. Vaikka siis useimmat palkan korottamisen tarkotuksessa tapahtunutta työläisten liittäytymistä vastaan tehdyt väitteet ovat perättömiä, vaikka tällaisten liittäytymisten seurauksena ei voi- kaan olla palkkojen aleneminen, kapitaalivoiton vähentyminen tai taloudellisen varakkuuden heikontuminen; niin onpa kuitenkin ne vaikeudet, jotka kohtaavat tehokkaita työväen liittäytymisiä, niin suuria, että niiden saavuttamat edut käyvät vallan pieniksi, samassa kuin niiden yhteydessä olevat epäkohdat ovat tuntuvia. Palkkojen korottaminen yhdessä tai useammassa ammatissa ja sehän on toistaiseksi kaikki mitä liittäytymiset ovat voi- neet aikaansaada on ilmeisesti sellainen tehtävä, jonka vai- keudet ovat yhäti lisääntymässä. Sillä mitä enemmän jonkun työalan palkat ovat yleistä tasoa ylempänä, sitä enemmän ne pyrkivät jälleen alas painumaan. Jos siis joku latojain liitto voitokkaalla taikka uhkaavalla lakolla saa latomispalkat kohoa- maan kymmenellä prosentilla ylitse muihin palkkoihin verraten säännöllisen määrän, niin on vaikutus heti tuntuva työvoimain suhteellisessa kysynnässä ja tarjonnassa. Toiselta puolen vä- - -<noinclude><references/></noinclude> 1qq2m495gjbeon0736y949ch9mkp1cu 250 25401 128858 2026-04-05T12:29:01Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hentyy latouksen kysyntä, toiselta taas vaikuttaa palkan korotus niin monella tavalla latojain luvun lisääntymistä, ettei lujinkaan liitto voi sitä kokonaan estää. Jos palkka on saatu kohoamaan kaksikymmentä prosenttia, niin on tuo vaikutus oleva vielä tuntuvampi, jos viisikymmentä prosenttia, sitäkin tuntuvampi, j. n. e. Senvuoksi käytännöllinen hyöty moisista ammattiyhdis- tyksistä maissa sellaisissakin kuin Englanti, jossa eri ammat- tien väliset rajat ov... 128858 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>hentyy latouksen kysyntä, toiselta taas vaikuttaa palkan korotus niin monella tavalla latojain luvun lisääntymistä, ettei lujinkaan liitto voi sitä kokonaan estää. Jos palkka on saatu kohoamaan kaksikymmentä prosenttia, niin on tuo vaikutus oleva vielä tuntuvampi, jos viisikymmentä prosenttia, sitäkin tuntuvampi, j. n. e. Senvuoksi käytännöllinen hyöty moisista ammattiyhdis- tyksistä maissa sellaisissakin kuin Englanti, jossa eri ammat- tien väliset rajat ovat paljon jyrkemmät ja missä siirtyminen toiselta työalalta toiselle on paljon vaikeampi, kuin Yhdysval- loissa on työpalkkojen kohottamiseen nähden verrattain vähäinen, silloinkin kuin yhdistykset tukevat toinen toistaan; sitäpaitsi sekin vähäinen hyöty rajottuu vaan omaan piiriinsä eikä koske ulkopuolella olevien työläisten pohjimmaisia kerroksia, joiden tila kuitenkin olisi enin avun tarpeessa ja joista kaikkien muiden kerrosten asema lopultakin riippuu. Ainoa tie, jolla palkat tätä keinoa käyttäen voisivat jossakin määrin ja pysyväi- semmin kohota, olisi yleinen työväen yhdistys, jommoista Inter- natsionale tarkotti, ja johon kuuluisi kaikkien työalojen työmiehet. Mutta sellaista liittoa täytynee pitää käytännöllisesti mahdot- tomana, sillä yksimielisyyden saavuttaminen, joka jo paraiten palkatuissakin ja rajotetuimmissa ammateissa käy niin vaikeaksi, on yhä vaikeampi mitä alemmas laskeudumme teollisuuden asteikossa. Ei ole myöskään unohtaminen, mitkä ne puolueet ovat, jotka oikeastaan ovat vastatusten sitkeässä ja pitkällisessä tais- telussa, jonka venyttäminen on työläisliittojen ainoa keino saada menestystä palkankorotusvaatimuksilleen. Vastakkaiset puolueet eivät ole työ ja kapitaali. Vastakkaiset puolueet ovat työmiehet yhtäällä ja maanomistajat toisaalla. Jos taistelu käytäisiinkin työn ja kapitaalin välillä, niin se olisi paljon tasaisempi. Sillä kapitaalin kestäväisyys moisessa taistelussa on ainoastaan vähäistä suurempi kuin työn. Kapitaali ei ainoastaan lakkaa ansaitse- masta heti kuin sitä ei enää käytetä, vaan se menee hukkaan, sillä melkein kaikissa muodoissaan sitä voi säilyttää ainoastaan alinomaisesti uudistamalla. Maa sitävastoin ei työläisten tavalla<noinclude><references/></noinclude> emqtt9kp3zjoau07n3tih9vggjfoyeu 250 25402 128859 2026-04-05T12:29:20Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: näe nälkää, ei kapitaalin tavalla mene hukkaan; sen omistajat voivat odottaa. Heitä voi totta kyllä saada pulaan; mutta mikä heille on vaan pientä kiusaa, se on kapitaalille täysi häviö ja työmiehille nälänhätä. Muutamin paikoin Englannissa koettavat maatyömiehet tätä nykyä saada toimeen liittoa kohottaakseen kurjan alhaisia palkkojaan. Jos se olisi kapitaali, joka anastaa puoleensa tuon äärettömän erotuksen työn todellisen tuotteen ja sen vähäpät... 128859 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>näe nälkää, ei kapitaalin tavalla mene hukkaan; sen omistajat voivat odottaa. Heitä voi totta kyllä saada pulaan; mutta mikä heille on vaan pientä kiusaa, se on kapitaalille täysi häviö ja työmiehille nälänhätä. Muutamin paikoin Englannissa koettavat maatyömiehet tätä nykyä saada toimeen liittoa kohottaakseen kurjan alhaisia palkkojaan. Jos se olisi kapitaali, joka anastaa puoleensa tuon äärettömän erotuksen työn todellisen tuotteen ja sen vähäpätöi- sen roposen välillä, minkä työ sütä osaksensa saapi, niin eipä työ- miesten silloin todella tarvitsisi menestyäkseen muuta kuin muo- dostaa tehokas liitto; sillä arentimiehet, jotka ovat heidän välittömiä työnantajiaan, voivat tuskin kauemmin kestää työ- lakkoa kuin työmiehet palkattomuutta. Mutta arentimiehet eivät voi suostua palkkoja korottamaan ilman arentimaksujen alennusta, joten taistelu siis todellisuudessa on käymässä maan- omistajien ja työmiesten välillä. Otaksukaamme liitto niin lujaksi, että se käsittäisi kaikki maatyömiehet ja pystyisi estä- mään yhdenkään lakonrikkurin työhön rupeamasta. Työmiehet kieltäytyvät työstä, elleivät saa melkoista palkan lisäystä; arenti- miehet eivät voi mihinkään sellaiseen suostua, ellei sitä ennen heille itselleen myönnetä tuntuvaa huojennusta arentimaksuissa. eivätkä hekään voi saavuttaa tätä maksujen alennusta muulla tavoin kuin seuraamalla työmiesten esimerkkiä ja luopumalla tuotannasta. Jos maanviljelys täten pysähtyisi, niin eivätpä maanomistajat silti kadottaisi muuta kuin maakorkonsa; itse maaperä pikemmin vaan parantuisi kesantona ollen. Työmiehet sitävastoin näkisivät nälkää. Ja vaikka kaikki Englannin työ- miehet kaikilta työaloilta yhtyisivät yhteen ainoaan suureen liittoon, niin taistelu pysyisi yhä samana ja päättyisi samoin. Sillä työpalkkoja kävisi korottaminen ainoastaan maakorkoa alen- tamalla; yleisen pysähdyksenkin vallitessa voisivat maanomistajat vielä elää, jotavastoin työväen olisi nälkää näkeminen tai maasta vaeltaminen. Englannin maanomistajat ovat omistusoikeutensa johdosta Englannin herroja. Niin peräti tosi on tuo sana kenen maa on, sen ovat sen hedelmätkin“. ,,Valkeat auringon<noinclude><references/></noinclude> gpo62qf67o61m51ig7w200p4ot8yxe2 250 25403 128860 2026-04-05T12:30:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: varjostimet ja ylpeydessään temmeltävät norsut" seuraavat to- della englantilaista maanomistusta; ja kansa kokonaisuudessaan ei voi milloinkaan voittaa takasin valtaansa, ennenkuin se on tuon omistuksen peruuttanut. Niinkuin asianlaita on Englannissa, niin se on kaikkialla muuallakin. Sanottaneen, ettei moista pysähdystä tuotannossa milloin- kaan voi tulla kysymykseen. Se voi olla totta, mutta ainoas- taan senvuoksi, että mitään niin lujaa ja yleistä liitto... 128860 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>varjostimet ja ylpeydessään temmeltävät norsut" seuraavat to- della englantilaista maanomistusta; ja kansa kokonaisuudessaan ei voi milloinkaan voittaa takasin valtaansa, ennenkuin se on tuon omistuksen peruuttanut. Niinkuin asianlaita on Englannissa, niin se on kaikkialla muuallakin. Sanottaneen, ettei moista pysähdystä tuotannossa milloin- kaan voi tulla kysymykseen. Se voi olla totta, mutta ainoas- taan senvuoksi, että mitään niin lujaa ja yleistä liittoutumista työläisten välillä, joka siihen pystyisi, ei voi ajatella. Sitävastoin antaa maan kiinteä ja pysyväinen luonne maanomistajille paljon paremman ja tehokkaamman tilaisuuden yhtymään kuin työmie- hille ja kapitalisteille. Miten helppo ja tehokas edellisten liit- toutuminen on, siihen antaa historia monta todistusta. Ehdoton välttämättömyys viljellä maata sekä kaikissa edistysmaissa vallit- seva varmuus sütä, että maa-arvon täytyy olla nousemassa, syn- nyttää, ilmankin varsinaista liittoutumista maanomistajien kesken, kaikki ne vaikutukset, joita ainoastaan mitä parhaiten järjestetty liittoutuminen työmiesten tai kapitalistien kesken voisi saada aikaan. Jos työmieheltä riistetään työn tilaisuus, niin on hän pian ponnistava kaikki voimansa saadakseen työtä hinnalla millä hyvänsä; mutta jokainen, joka on elänyt edistysmaassa, tietää millä sitkeydellä maanomistajat pysyttävät tilojensa hintoja enti- sillään, vaikka keinottelun laimetessa maan nimellisarvo on aivan silminnähtävästi jäänyt sen todellista arvoa ylemmäksi. Mutta paitsi näitä käytännöllisiä vaikeuksia, jotka koh- taavat, kun yritetään lakkoa äärimmäisyyteen jatkamalla pakot- taa isännistöä palkan korotukseen, on sellaisesta toimenpiteestä vielä muita ikävyyksiä, joilta työmiesten ei pitäisi ummistaa silmiään. Minä puhun ennakkoluuloista vapaana: sillä olen vielä kunniajäsenenä siinä ammattiyhdistyksessä, jota, niin kauan kuin vielä ammattityötäni tein ¹), olen aina vilpittömästi kannattanut. Mutta otettakoon huomioon: ainoa keino, millä joku työläis- yhdistys voi vaikuttaa, on välttämättömästi oleva hävittävää 1) Henry George on ollut latojana.<noinclude><references/> A. J.</noinclude> 5kzvkfsrkonvqw5p6kvf0kgcwgkn66g 128861 128860 2026-04-05T12:30:38Z Johshh 7452 128861 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>varjostimet ja ylpeydessään temmeltävät norsut" seuraavat to- della englantilaista maanomistusta; ja kansa kokonaisuudessaan ei voi milloinkaan voittaa takasin valtaansa, ennenkuin se on tuon omistuksen peruuttanut. Niinkuin asianlaita on Englannissa, niin se on kaikkialla muuallakin. Sanottaneen, ettei moista pysähdystä tuotannossa milloin- kaan voi tulla kysymykseen. Se voi olla totta, mutta ainoas- taan senvuoksi, että mitään niin lujaa ja yleistä liittoutumista työläisten välillä, joka siihen pystyisi, ei voi ajatella. Sitävastoin antaa maan kiinteä ja pysyväinen luonne maanomistajille paljon paremman ja tehokkaamman tilaisuuden yhtymään kuin työmie- hille ja kapitalisteille. Miten helppo ja tehokas edellisten liit- toutuminen on, siihen antaa historia monta todistusta. Ehdoton välttämättömyys viljellä maata sekä kaikissa edistysmaissa vallit- seva varmuus sütä, että maa-arvon täytyy olla nousemassa, syn- nyttää, ilmankin varsinaista liittoutumista maanomistajien kesken, kaikki ne vaikutukset, joita ainoastaan mitä parhaiten järjestetty liittoutuminen työmiesten tai kapitalistien kesken voisi saada aikaan. Jos työmieheltä riistetään työn tilaisuus, niin on hän pian ponnistava kaikki voimansa saadakseen työtä hinnalla millä hyvänsä; mutta jokainen, joka on elänyt edistysmaassa, tietää millä sitkeydellä maanomistajat pysyttävät tilojensa hintoja enti- sillään, vaikka keinottelun laimetessa maan nimellisarvo on aivan silminnähtävästi jäänyt sen todellista arvoa ylemmäksi. Mutta paitsi näitä käytännöllisiä vaikeuksia, jotka koh- taavat, kun yritetään lakkoa äärimmäisyyteen jatkamalla pakot- taa isännistöä palkan korotukseen, on sellaisesta toimenpiteestä vielä muita ikävyyksiä, joilta työmiesten ei pitäisi ummistaa silmiään. Minä puhun ennakkoluuloista vapaana: sillä olen vielä kunniajäsenenä siinä ammattiyhdistyksessä, jota, niin kauan kuin vielä ammattityötäni tein ¹), olen aina vilpittömästi kannattanut. Mutta otettakoon huomioon: ainoa keino, millä joku työläis- yhdistys voi vaikuttaa, on välttämättömästi oleva hävittävää 1) Henry George on ollut latojana.<noinclude><references/> {{Oikea|A. J.}}</noinclude> t3u7rcc5qyv7jnlkodbdgkk19bvl9lm 250 25404 128862 2026-04-05T12:31:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: laatua, sen järjestö on välttämättömästi oleva tyrannillista. Lakko, joka on ainoa keino, millä työväenyhdistys voi ajaa vaatimuk- siansa perille, on hävittävää sotaa, samankaltaista sotaa kuin se, johon muuan merkillinen, „dollarikuninkaaksi" sanottu mies oli kerran San Fransiskon alku-aikoina vaatinut erään henkilön, joka oli häntä ahneudesta moittinut; heidän piti nimittäin me- nemän satamaan ja vuorotellen viskelemän 20:dollarin kappaleita mereen... 128862 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>laatua, sen järjestö on välttämättömästi oleva tyrannillista. Lakko, joka on ainoa keino, millä työväenyhdistys voi ajaa vaatimuk- siansa perille, on hävittävää sotaa, samankaltaista sotaa kuin se, johon muuan merkillinen, „dollarikuninkaaksi" sanottu mies oli kerran San Fransiskon alku-aikoina vaatinut erään henkilön, joka oli häntä ahneudesta moittinut; heidän piti nimittäin me- nemän satamaan ja vuorotellen viskelemän 20:dollarin kappaleita mereen kunnes jompikumpi tunnustaisi olevansa voitettu. Niinpä myös kilpailu lakon kestävyydessä on sitä, mihin sitä usein on verrattu, se on sotaa, ja niinkuin kaikki sodat, niin sekin vä- hentää yleistä varallisuutta. Ja sen järjestön täytyy niinkuin jokaisen sotajärjestönkin olla tyrannillisen. Niinkuin miehen, joka tahtoo taistella vaikkapa vakaumuksenkin puolesta, täytyy sotajoukkoon tullessaan luopua personallisesta vakaumuksestaan ja muuttua vaan suuren koneiston osaksi, niin käypi työmiesten- kin, kun he järjestävät lakon. Nämä liitot siis vahingoittavat juuri sitä asiaa, jota niillä koetetaan saavuttaa ne hävittävät va- rallisuutta ja vapautta. Hindujen joukossa on olemassa vanha tapa, jonka tarkotus on pakottaa velallinen maksamaan ja josta Henry Maine on tavannut jälkiä myös Irlannin keltiläisen alkuväestön laeissa (Irish Brehons). Sitä sanotaan „darnana-istumiseksi", ja tapahtuu se siten, että velkoja koettaa pakottaa velallista maksamaan asettumalla istumaan velallisen oven eteen ja kietäytymällä syö- mästä ja juomasta siihen asti kunnes on saatavansa saanut. Työväen liittojen menettelytapa on samankaltainen. La- koissaan istuvat ammattiyhdistykset „darnana“. Erotus on vaan siinä, että hindulaisilla sekottuu asiaan taikauskon voimaa, mutta mikään sellainen ei ole edistämässä työväen sitkeyttä ja kes- tävyyttä. 4. Työn ja kapitaalin yhteistoimi. On joku aika sitten tullut tavaksi saarnata työväelle ko- operationia eli työn ja kapitaalin yhtymistä ja esittää sitä joksikin erinomaiseksi parannuskeinoksi kaikkia epäkohtia vastaan, jotka työläisluokkaa rasittavat. Mutta kaikeksi onnettomuudeksi<noinclude><references/></noinclude> 3goqguba4i8ctvnt4p3ukg5ahrpmeup 250 25405 128863 2026-04-05T12:31:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: yhteiskunnalliset epäkohdat eivät synnykään, kuten jo olemme osottaneet, työn ja kapitaalin ristiriitaisuudesta; niin että vaikka yhtyminen tulisi kaikkialla voimaan, ei se pysy- västi kohottaisi palkkoja tai estäisi köyhyyttä. Tuo havainto on aivan helppo tehdä. Ko-operationi on kahta lajia: yhteiskulutuksen ja yhteistuo- tannon tarkotuksessa. Kulutus-yhdistykset, vaikka pääsisivät kai- kistakin välittäjistä, pystyvät kuitenkin ainoastaan vähentämään v... 128863 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>yhteiskunnalliset epäkohdat eivät synnykään, kuten jo olemme osottaneet, työn ja kapitaalin ristiriitaisuudesta; niin että vaikka yhtyminen tulisi kaikkialla voimaan, ei se pysy- västi kohottaisi palkkoja tai estäisi köyhyyttä. Tuo havainto on aivan helppo tehdä. Ko-operationi on kahta lajia: yhteiskulutuksen ja yhteistuo- tannon tarkotuksessa. Kulutus-yhdistykset, vaikka pääsisivät kai- kistakin välittäjistä, pystyvät kuitenkin ainoastaan vähentämään vaihdon kustannuksia. Ne ovat yksinkertaisesti vaan keinoja, joilla -säästetään työtä ja lievennetään häviön vaaraa, ja niiden vaikutuk- set varain jakautumiseen voivatkin siis vaan olla samat kuin vaikutukset niistä parannuksista ja keksinnöistä, jotka ovat tehneet meidän päiviemme vaihtoliikkeen niin ihmeellisen hal- vaksi ja helpoksi, niiden vaikutuksena on nimittäin maakoron `kohoaminen. Tuotantoyhdistykset taas ovat vaan palautumista siihen palkkaamismuotoon, mikä yhä vieläkin on käytännössä valaspyynnissä ja jota siellä sanotaan „lay'ksi", osuudeksi. Tämmöisessä palkkaamistavassa tulee kiinteiden palkkojen sijaan osuudenmukaisia palkkoja, ja muodostaa se maksutavan, josta on satunnaisia esimerkkejä melkein kaikilla työaloilla; tai jos johdon ottavat käsiinsä työmiehet ja kapitalisti saa ainoastaan osansa puhtaaseen voittoon, niin on järjestelmä yksinkertaisesti vaan samaa kuin mikä Rooman vallan ajoista asti oli ollut laajalti käytännössä europalaisessa maanviljelyksessä nimittäin kolonaatti- tai sato-osuusjärjestelmä. Kaikki mitä voi sanoa tuotantoyhdistysten eduksi, on se, että ne tekevät työmiehen ahkerammaksi ja tarmokkaammaksi, eli toisin sanoen, että ne kohottavat työn tuotteliaisuutta. Näin ollen käykin niiden vai- kutus samaan suuntaan kuin höyrykoneen, pumpulinpoiminta- koneen, leikkuukoneen, sanalla sanoen kaiken sen, mikä muo- dostaa aineellisen edistyksen; ja niinpä sen seurauksenakin voi olla ainoastaa sama kuin tälläkin: maakoron kohoaminen. Miten yhteiskunnallisia kysymyksiä käsiteltäessä kaikkia periaatteita sivuutetaan, siihen on selvänä todistuksena juuri se seikka, että vallitsevassa taloustieteellisessä ja -puolitieteellisessä<noinclude><references/></noinclude> o1zg6iheuij2j8vmlay0veqy8489fap 250 25406 128864 2026-04-05T12:34:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kirjallisuudessa osuustoiminnalle pannaan niin suurta arvoa, pidetään sitä keinona työpalkkojen kohoamiseen ja köyhyyden poistamiseen. Ilmeistä on, ettei sillä voi olla tämmöistä yleistä vaikutusta. Mutta ajatelkaamme, että kaikki ne vaikeudet, jotka ny- kyisissä oloissa kohtaavat ko-operatiivisiä liikkeitä sekä kulutuk- sen että tuotannon alalla, olisivat voitettavissa, ja otaksukaamme, että tämä työn järjestämisen muoto olisi levinnyt niin, että oli... 128864 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kirjallisuudessa osuustoiminnalle pannaan niin suurta arvoa, pidetään sitä keinona työpalkkojen kohoamiseen ja köyhyyden poistamiseen. Ilmeistä on, ettei sillä voi olla tämmöistä yleistä vaikutusta. Mutta ajatelkaamme, että kaikki ne vaikeudet, jotka ny- kyisissä oloissa kohtaavat ko-operatiivisiä liikkeitä sekä kulutuk- sen että tuotannon alalla, olisivat voitettavissa, ja otaksukaamme, että tämä työn järjestämisen muoto olisi levinnyt niin, että olisi työntänyt tieltään kaikki muut muodot, että kulutus- yhdistykset olisivat tehneet tuottajain ja kuluttajain välisen vaihto- liikkeen mahdollisimman halvaksi, ja että osuusverstaat ja tehtaat, osuusmaanviljelys ja osuusvuorikaivanto olisi tunkenut tieltään ne työnantajat, jotka maksoivat kiinteitä palkkoja, ja kohottanut työn tuotteliaisuuden ylimmilleen, - mikä olisi lopullinen seu- raus tästä kaikesta? Ei mikään muu, kuin että nyt olisi mah- dollista tuottaa samaa varallisuusmäärää vähemmällä työllä ja että siis maanomistajat eli kaiken varallisuuslähteen omistajat tulisivat saamaan suuremman summan oikeudesta käyttää heidän maitansa. Tämä ei ole mitään ainoastaan teoriassa paikkansa pitävää totuutta, vaan se on kokemuksen ja tosiolojen vahvis- tama totuus. Tekotapain parannusten ja koneitten aikaansaama vaikutus on sama kuin se, mihin osuustoiminta tähtää ni- mittäin alentamaan kustannuksia tavarain siirtymisestä kuluttajain käsiin, ja nostamaan työn tuotteliaisuutta; ja näissä suhteissa ovat vanhemmat maat paljon edullisemmassa asemassa kuin uutismaat. Mutta kuten kokemus kyllä osottaa, ei tekotapojen ja työaseiden parannukset tuotantoon ja vaihtoon nähden pyri parantamaan alinten luokkain tilaa, vaan ovat palkat alhaisimmat ja köyhyys suurin niissä maissa, missä vaihto tapahtuu vähim- mällä mahdollisella kustannuksella ja tuotantoon käytetään edullisimpia koneita. Etu tulee yksistään maakoron hyväksi. Entäs jos sitten otaksuttaisiin tuottajain ja maanomistajain liittyneiksi yhteistoimintaan? Sellainen liittyminen tarkottaisi tietenkin vaan maakoron maksamista luonnossa, saman järjes- telmän mukaan kuin suuret maa-alat Kaliforniassa ja Eteläval-<noinclude><references/></noinclude> m8o8uu8x9z4jg8efnvc4281qp63t1sj 250 25407 128865 2026-04-05T12:34:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tioissa vuokrataan, eli niin että maanomistaja saapi osan sadosta. Lukuun ottamatta erotusta maksutavassa ei se poikkea missään kohden Englannissa vallitsevasta kiinteästä raha-arentijärjestel- mästä. Nimitettäköön sitä vaan yhteistoimeksi, jos niin tahdotaan, mutta tämän yhteistoimen ehtoja tulee aina määräämään samat lait, jotka ovat maakoronkin määrääjinä, ja missä ikinä maa on yksityisomistuksen alaisena, siellä on työn tuotteliaisuuden lisä... 128865 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tioissa vuokrataan, eli niin että maanomistaja saapi osan sadosta. Lukuun ottamatta erotusta maksutavassa ei se poikkea missään kohden Englannissa vallitsevasta kiinteästä raha-arentijärjestel- mästä. Nimitettäköön sitä vaan yhteistoimeksi, jos niin tahdotaan, mutta tämän yhteistoimen ehtoja tulee aina määräämään samat lait, jotka ovat maakoronkin määrääjinä, ja missä ikinä maa on yksityisomistuksen alaisena, siellä on työn tuotteliaisuuden lisään- tyminen aina antava maanomistajalle vallan vaatimaan isompaa osaa tuloista. Se seikka, että niin moni pitää osuustoimintaa „työväen kysymyksen“ varsinaisena ratkaisijana, on sannut tukea siitä, että niillä seuduin, missä asiaa on käytännössä koetettu, useasti todella on melkoisessa määrin saatu niiden asemaa paranemaan, jotka ovat asiaan välittömästi osaa ottaneet. Tämä menestys on kuitenkin luettava vaan sen seikan laskuun, että nuo ta- paukset ovat yksinäisiä tapauksia. Aivan niinkuin kuten olemme toisessa paikassa lausuneet ahkeruus, säästäväisyys tahi taito voi aikaansaada parannusta sen työmiehen oloissa, joka on ahkera, säästäväinen tai taitava suuremmassa määrässä kuin muut työmiehet, vaan kadottaa tämän vaikutuksensa, kun nuo ominaisuudet tulevat yleisemmiksi; juuri samalla tavalla voi yksityinen voitto varain hankinnassa tai suurempi tuotteliaisuus jollakin työalalla tuottaa etuja, jotka jälleen kadotetaan, kun nuo edut ovat tulleet niin yleisiksi, että ne vaikuttavat ja- kautumis-suhteisiin kokonaisuudessaan. Ja totta puhuen ei osuustoiminta, lukuun ottamatta ehkä sen kasvattavaa merkitystä, pystykään synnyttämään mitään yleisiä tuloksia, joita ei myös kilpailu voisi aikaansaada. Halpahintaiset kauppapuodit, jotka vaativat käteistä maksua, vaikuttavat hintoihin samalla tavalla kuin kulutus-yhdistyksetkin, ja samaten vaikuttaa myös kilpailu tuotannossa yhtäläisen voimain tasotuksen ja tulojen jaon kuin tuotanto-yhdistyskin. Että tuotantovoimain lisääntyminen ei lisää työn palkkaa, se ei riipu kilpailusta semmoisenaan, vaan siitä, että kilpailu on yksipuolista. Maa, jota paitsi ei mikään tuo- tanto voi tulla kysymykseen, on yksityisomistuksen ´alainen, ja<noinclude><references/></noinclude> 5p1fju0zy201rqnfjbo1uh66t3rejjk 250 25408 128866 2026-04-05T12:35:25Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuottajain kilpailu sen käyttämisoikeudesta painaa palkat alim- paan määräänsä jättäen maanomistajain käsiin tuotantovoimain lisääntymisestä lähtevän koko edun, nousevan maakoron, kohon- neen maa-arvon muodossa. Jos tuo yksinoikeus lakkautetaan, niin kilpailu on osottautuva riittäväksi saavuttamaan ne tarko- tukset, joihin yhteistoiminta pyrkii nimittäin takaamaan jokaiselle oman työnsä ansiot. Jos tuo yksinoikeus poistetaan, niin teollisuus muuttuu tasa-a... 128866 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tuottajain kilpailu sen käyttämisoikeudesta painaa palkat alim- paan määräänsä jättäen maanomistajain käsiin tuotantovoimain lisääntymisestä lähtevän koko edun, nousevan maakoron, kohon- neen maa-arvon muodossa. Jos tuo yksinoikeus lakkautetaan, niin kilpailu on osottautuva riittäväksi saavuttamaan ne tarko- tukset, joihin yhteistoiminta pyrkii nimittäin takaamaan jokaiselle oman työnsä ansiot. Jos tuo yksinoikeus poistetaan, niin teollisuus muuttuu tasa-arvoisten ihmisten yhteistoimin- naksi. {{c|5. Hallituksen johto ja sekaantuminen.}} Tämän kirjani rajotetut tarkotukset eivät salli yksityis- kohtaisemmin tarkastaa niitä keinoja, joita on ehdotettu köy- hyyden vähentämiseksi tai kokonaan poistamiseksi valtion puo- lelta tapahtuvan teollisuuden ja varallisuudenkasaarnis-järjestelyn kautta, ja joita kehittyneemmässä muodossaan sanotaan sosia- lismiksi. Se ei olisi edes tarpeellistakaan, sillä samat puutteet vaivaavat kaikkia noita keinoja. Puutteellisuudet ovat siinä, että yksilöllisen toimeliaisuuden vapaiden ilmaisujen sijaan tah- dottaisiin valtion johtoa, ja että pakolla koetettaisiin saavuttaa semmoista, mikä olisi paremmin vapauden kautta saavutettavissa. Siitä, mikä sosialistisissa aatteissa on oikeata, saan etempänä tilaisuuden sanasen sanoa; mutta selväähän on, että kaikki, mikä haiskahtaa asetuksilta ja pakolta, itsessään on jotakin pa- haa eikä saisi tulla kysymykseen niin kauan kuin on olemassa muita keinoja saman tarkotuksen perille pääsemiseksi. Tarkas- takaamme esimerkiksi erästä yksinkertaisinta ja lievintä puheen- alaisista toimenpiteistä progressiivistä tuloveroa. Tarkotus, jonka perille se pyrkii, nimittäin vähentämään tai estämään noita tavattomia rikkauksien kasaantumisia, on hyyä; mutta keino veisi perustamaan virkoja, joiden haltijat olisivat varustettavat inkvisitoorisella vallalla, se herättäisi lahjomis-yri- tyksiä, vääriä valoja ja kaikenlaisia lainkiertämisiä verotuksesta pääsemiseksi, se turmelisi kansalaistavat, se palvelisi tunnotto- muutta ja verottaisi tunnollisuutta; ja vihdoin, mikäli progres- siivinen verotus täyttäisi tarkotuksensa, laimenisi pian halu<noinclude><references/></noinclude> 0qcyu94uhoeu3sm84dunr2lktxpfl5g 250 25409 128867 2026-04-05T12:35:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: keräämään varallisuutta, mikä kuitenkia on teollisen edistyksen vahvimpia kannustimia. Nykyaikainen yhteiskunta ei voi menestyksen toivossa pyr- kiä tällaisiin keinotekoisiin suunnitelmiin, joissa jokaisella olisi määrätty paikkansa ja tehtävänsä ja kaikki erikoiskohtaisesti edeltäpäin järjestetty. Ainoa voima, mikä koskaan on sellaista elämänmuotoa voinut luoda, on ollut voimakas uskonnollinen tunne; mutta sen olemme me kadottaneet, ja se katoaa päivä p... 128867 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>keräämään varallisuutta, mikä kuitenkia on teollisen edistyksen vahvimpia kannustimia. Nykyaikainen yhteiskunta ei voi menestyksen toivossa pyr- kiä tällaisiin keinotekoisiin suunnitelmiin, joissa jokaisella olisi määrätty paikkansa ja tehtävänsä ja kaikki erikoiskohtaisesti edeltäpäin järjestetty. Ainoa voima, mikä koskaan on sellaista elämänmuotoa voinut luoda, on ollut voimakas uskonnollinen tunne; mutta sen olemme me kadottaneet, ja se katoaa päivä päivältä yhä enemmän jäljettömiin. Patriarkkaalisen elämän so- sialismi kuuluu menneisyyteen, emmekä me voi siihen palautua taantumatta kehityksessämme, mikä veisi anarkiaan ja ehkä raaistumiseen. Nykyiset valtiomme, kuten jo nyt näkyy, kukis- tuisivat siinä yrityksessä. Järjellisen velvollisuuden ja vastaavien etujen tasapainon asemesta meille jaettaisiin roomalaisella kädellä sisiilialaista viljaa, ja kansan yllyttäjä tulisi pian imperaattoriksi. Sosialismin ihanne on suuri ja jalo, ja se on minun kä- sittääkseni mahdollinen toteuttaa; mutta moista yhteiskunta- muotoa ei voi laittamalla laittaa; sen täytyy saada kasvaa itses- tään semmoiseksi. Yhteiskunta on elimistö, se ei ole kone. Se voi elää ainoastaan osiensa yksilöllisen elämän kautta, ja va-. paasta, luonnollisesta kaikkien osien kehityksestä on kokonai- suuden sopusointu syntyvä. {{c|6. Maan jakaminen pienempiin osiin.}} Aavistus, että maanomistusolot ovat jonkinlaisessa yhtey- dessä yhteiskunnallisten epäkohtain kanssa, semmoisina kuin ne esiintyvät suurimmissa edistysmaissa, saavuttaa yhä enemmän alaa; mutta tähän asti on tuo aavistus saanut aikaan ainoastaan ehdotuksia, jotka ovat tarkottaneet maan yleisempää jakamista, jommoisia ovat Englannissa ehdotukset maan myynnin ja oston täydellisestä vapauttamisesta, arentimiesten oikeuksista tai maan tasaisesta jakamisesta perillisten kesken; ja valloissa ehdotukset, että yksityisten omistamien maiden korkein aluemäärä lain kautta rajotettaisiin. Onpa Englannissa menty niinkin pitkälle, että on ehdotettu, että valtio lunastaisi. maat maanomistajilta, ja Yhdysvalloissa, että valtio myöntäisi - Yhdys-<noinclude><references/></noinclude> 5lv6aklv5lepeb66gtuinyi0cixfkjt 250 25410 128868 2026-04-05T12:36:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rahoja siirtolain perustamiseksi valtion maille. Edellisen ehdo- tuksen aijomme toistaiseksi sivuuttaa; jälkimäinen taas kuuluu pääpiirteissään viimeisenedellisessä osassa käsiteltyihin toimen- piteisiin. Ei ole tarpeen mitään todistelua osattaakseen, mitä epäkohtia ja mitä tapojen turmelusta valtiovarain ja valtioluoton myöntäminen toisi mukanaan. Miten kaikkien vaikeuksien poistaminen, jotka kohtaavat maan siirtymistä kädestä käteen, auttaisi maan jakaut... 128868 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>rahoja siirtolain perustamiseksi valtion maille. Edellisen ehdo- tuksen aijomme toistaiseksi sivuuttaa; jälkimäinen taas kuuluu pääpiirteissään viimeisenedellisessä osassa käsiteltyihin toimen- piteisiin. Ei ole tarpeen mitään todistelua osattaakseen, mitä epäkohtia ja mitä tapojen turmelusta valtiovarain ja valtioluoton myöntäminen toisi mukanaan. Miten kaikkien vaikeuksien poistaminen, jotka kohtaavat maan siirtymistä kädestä käteen, auttaisi maan jakautumista maalla pienempiin osiin, sitä en minä pysty näkemään, vaikka kyllä sellaista vaikutusta saattaisikin jonkun verran tuntua kau- pungeissa. Kaikkien maksujen ja rajotusten poistaminen maan myynnissä ja ostossa saisi maanomistuksen vielä pikemmin kes- kittymään yksiin käsiin. Että Isossa Britanniassa maanomistus pyrkii keskittymään, näkyy siitä, että huolimatta niistä vaikeuk- sista, joita tuottavat suuret maanluovutuksessa suoritettavat mak- sut, maan omistus joutuu yhä harvempiin käsiin; ja että tuo taipumus on kaikkialla havaittavissa, voi nähdä siitä, että se on havaittavissa myös Yhdysvalloissa. Niinkuin Englannissa ja Irlannissa pieniä vuokrataloja on ruvettu yhdistämään suuremmiksi, niin myös Uudessa Englan- nissa näyttää maatilain suuruudet olevan kasvamassa. Tämä seikka on Unionin uusimmissa valtioissa vieläkin huomattavampi. Vielä jokunen vuosi sitten olisi 320 acren suuruinen maatila kaikkialla ollut pidetty hyvin suurena tilana, luultavasti suurim- pana mitä yhden ihmisen olisi katsottu voivan menestyksellä viljellä. Mutta nykyään on Kaliforniassa maatiloja (ei karjalaitu- mia) 10-60 tuhanteen acreen asti, ja normaalitila Dakotassa sisäl- tää 100,000 acrea, Syy on selvä. Siellä käytetään maanviljelys- koneita ja tuotanto on suurtuotantoa. Sama seikka, mikä on itsenäisten käsikutojain sijaan luonut tehtaita tuhatlukuisine työ- miehineen, alkaa nyt päästä valtaan myöskin maanviljelyksessä. Tämä taipumus todistaa kahta seikkaa: ensiksikin, että kaikki toimenpiteet, jotka myöntävät taikka edistävät maan- jakoa, jäävät tuloksettomiksi; ja toiseksi, että kaikki toimen- piteet, joiden tarkotuksena olisi pakottaa maanjakoa, vaikuttavat<noinclude><references/></noinclude> dstiuso314yy3f3giyklex4kh22xomu 250 25411 128869 2026-04-05T12:36:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ehkäisevästi tuotantoon. Jos maata voi suurviljelyksenä viljellä halvemmalla hinnalla kuin pieninä tiloina, niin maanviljelyksen sitominen pikkuviljelykseen on vähentävä varallisuuden tuotantoa kokonaisuudessaan, ja mikäli sellaisia rajotuksia pannaan käy- täntöön ja saavat vaikuttaa, ovat ne vähentävät työn ja kapi- taalin tuotteliaisuutta. Kun tämmöisiä keinoja käyttäen koetetaan aikaansaada oikeamielisempää varain jakautumista, niin on siinä se ep... 128869 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ehkäisevästi tuotantoon. Jos maata voi suurviljelyksenä viljellä halvemmalla hinnalla kuin pieninä tiloina, niin maanviljelyksen sitominen pikkuviljelykseen on vähentävä varallisuuden tuotantoa kokonaisuudessaan, ja mikäli sellaisia rajotuksia pannaan käy- täntöön ja saavat vaikuttaa, ovat ne vähentävät työn ja kapi- taalin tuotteliaisuutta. Kun tämmöisiä keinoja käyttäen koetetaan aikaansaada oikeamielisempää varain jakautumista, niin on siinä se epäkohta tarjona, että itse jaettava määrä vähenee. Keino muistuttaa sitä keinoa, jota entinen apina käytti kissoille juustoa jakaessaan: se tasasi osuudet haukkasemalla isompia paloja vähemmiksi. Mutta tämä vastaväite, jonka merkitys kasvaa sen mukaan kuinka tärkeä ehdotettu toimenpide on, ei ole ainoa vastaväite, jota voi tehdä kaikkia tällaisia rajotusmääräyksiä vastaan. On olemassa muuan vieläkin ratkaisevampi vastaväite, nimittäin se, että tuommoinen rajotus ei auttaisi saavuttamaan sitä tarkotusta, joka yksin voisi vaivan korvata, et auttaisi työn tuloksen oikeam- paan jakaantumiseen. Sellainen toimenpide ei voi vähentää maakorkoa, ja juuri senvuoksi ei voi myös nostaa työpalkkoja. kokonaisuudessaan. Sen kautta voi kyllä hyvinvoipaan luokkaan kuuluvien lukumäärä lisääntyä; mutta alimpaan yhteiskuntaluok- kaan kuuluvien tilaa se ei voi paraantaa. Jos tuo niin sanottu Ulster tenant right, jonka mukaan vuokramaa vähitellen muuttuu omaisuudeksi, saatettaisiin voi- maan yli koko Ison Britannian, niin se merkitsisi vaan sitä, että maanomistajan omaisuudesta erotettaisiin osa vuokramiehen omai- suudeksi. Työmiehen asema ei siitä kävisi vähääkään parem- maksi. Jos maanomistajat kiellettäisiin korottamasta arentimak- suja tai häätämästä vuokramiehiä niin kauan kuin arentia sään- nöllisesti suoritetaan, niin tuottajain suuri joukko ei siitä sitten- kään mitään hyötyisi. Kansantaloudellinen maakorko nousisi siitä huolimatta ja työlle ja kapitaalille tuleva määrä vähenisi. Ainoa muutos olisi siinä, että alkuperäisten maanomistajain arentimiehet tulisivat vuorostaan maanomistajiksi ja pääsisivät käsiksi näin syntyneeseen voittoon.<noinclude><references/></noinclude> s70pwag5srlowepqpvqiodcwyr3b6b0 250 25412 128870 2026-04-05T12:36:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Jos rajottamalla yksityisen oikeutta maanomistukseen jär- jestelemällä testamentillisiä- ja perintömääräyksiä tai progressii- visen verotuksen avulla Ison Britannian muutaman tuhannen luk uinen maanomistajaluokka lisääntyisi parilla kolmella miljoo- nalla, niin nämä pari kolme miljoonaa tietenkin hyötyisivät asiain uudesta tilasta. Mutta väestön muut miljoonat eivät näkisi asemansa parantuvan. Heillä ei olisi sen suurempaa osuutta maanomistuksen etuihin ku... 128870 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Jos rajottamalla yksityisen oikeutta maanomistukseen jär- jestelemällä testamentillisiä- ja perintömääräyksiä tai progressii- visen verotuksen avulla Ison Britannian muutaman tuhannen luk uinen maanomistajaluokka lisääntyisi parilla kolmella miljoo- nalla, niin nämä pari kolme miljoonaa tietenkin hyötyisivät asiain uudesta tilasta. Mutta väestön muut miljoonat eivät näkisi asemansa parantuvan. Heillä ei olisi sen suurempaa osuutta maanomistuksen etuihin kuin ennenkään. Ja jos olisi mahdol- lista se, mikä muuten on mahdotonta, että nimittäin maa jaet- taisiin tasan koko väestön kesken ja säädettäisiin lakeja, jotka estäisivät maan keskittymistä, määräämällä, ettei kukaan saa omistaa enempää kuin kerran kaikkiaan määrätyn alueen, niin kuinka silloin kävisi väkiluvun lisääntyessä? Mitä on voitettavissa maan yleisemmän jakamisen kautta, sen osottavat muutamat Ranskan ja Belgian seudut, joissa val- litsee hyvin pitkälle kehitetty peltomaan ositus. Että sellainen maanjako on yleisesti puhuen paljon parempi ja tarjoo väestölle paljon lujemman pohjan kuin se, mikä Englannissa vallitsee, siitä ei voi olla mitään epäilystä. Mutta ettei se ole omansa palkkoja korottamaan tai korjaamaan niiden luokkain oloja, jotka elävät yksistään työllänsä, se on yhtä selvää. Nuo ranskalaiset ja belgialaiset talonpojat harjottavat sellaista ankaraa säästäväi- syyttä, jommoisesta Englannissa ei voi olla aavistustakaan. Ja jos näissä maissa ei tavata niin silmiinpistävää ja niin yleistä köyhyyttä ja kurjuutta alimpien luokkain keskuudessa, kuin toi- sella puolella Englannin kanavaa, niin on siihen minun käsit- tääkseni syynä sitä paitsi vielä sekin seikka, mikä muuten se- littää pikkutilojen pysyväisyydenkin, nimittäin että aineellinen edistys ei ole näissä maissa ollut niin nopea. Eikä väestö ole siellä lisääntynyt samalla nopeudella (se on päinvastoin pysynyt melkein paikallaan), ei liioin teknillinen edistys ole ollut erityisemmin huomattava. Siitä huolimatta de Lavelaye vakuuttaa, että työmiesten asema tuommoisen äärim- mäisyyteen saatetun maa-osituksen vallitessa on huonompi kuin Englannissa mitä taas vaokraajiin tulee ja niitä on isot<noinclude><references/></noinclude> 6dza06bdkd4dbxqru66srawp4weduts 250 25413 128871 2026-04-05T12:37:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: määrät sielläkin, missä ositus on suurin, niin niitä kiristetään armottomuudella, joka on Englannissa jopa Irlannissakin tunte- matonta, ja vaalioikeus „mitenkään kohottamatta heitä yhteiskun- nallisessa merkityksessä on päinvastoin heille kaikellaisen nöy- ryytyksen ja alennuksen lähteenä, sillä he ovat pakotetut äänes- tämäään maanomistajan tahdon mukaan, eivätkä pääse omia tunteitaan ja vakaumuksiaan seuraamaan. Mutta paitsi sitä, että nyt m... 128871 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>määrät sielläkin, missä ositus on suurin, niin niitä kiristetään armottomuudella, joka on Englannissa jopa Irlannissakin tunte- matonta, ja vaalioikeus „mitenkään kohottamatta heitä yhteiskun- nallisessa merkityksessä on päinvastoin heille kaikellaisen nöy- ryytyksen ja alennuksen lähteenä, sillä he ovat pakotetut äänes- tämäään maanomistajan tahdon mukaan, eivätkä pääse omia tunteitaan ja vakaumuksiaan seuraamaan. Mutta paitsi sitä, että nyt maan jakaminen pienempiin osiin ei voi mitenkään auttaa sitä pahaa vastaan, minkä maan yksityisomistus tuo mukanaan, paitsi sitä, että sillä ei ole mitään voimaa korottamaan palkkoja tai parantamaan alimpien luokkien tilaa, on sillä vielä se vaikutus, että se on suoraan esteenä todellisiin parannustoimiin ryhtymiselle, jopa yksin niiden ehdottelemisellekin, että se päinvastoin vahvistaa olevia vää- riä oloja tekemällä niiden pysyttämisen entistä useammille ihmi- sille edulliseksi. Samainen herra de Lavelaye ehdottaa maan jakamista pienempiin osiin varmimpana keinona Englannin suur- viljelijäin suojaamiseksi mullistavammilta uudistuksilta. Vaikka niissä seduin, missä maa on suuressa määrin ositettu, työmiehen hänen omien sanojensa mukaan on huonompi kuin missään muualla Europassa ja vuokraajaa sorretaan paljon pahemmin kuin Irlannissa, niin eipä heissä kuitenkaan huo- maa“, jatkaa hän, „mitään yhteiskunnallista järjestystä vastaan vihamielisiä tunteita", sillä: Vaikka vuokraajaa rasittaakin arentimaksujen alituinen kohoaminen, elää hän kuitenkin verstaistensa keskellä, talon- poikana talonpoikien joukossa. Näillä on kullakin omat vuok- raajansa, joita he kohtelevat aivan niinkuin suurtilallinen, ikään kohtelee alustalaisiaan. Hänen isällänsä, veljellänsä tai hänellä itsellään on ehkä vaan yksi ainoa acre maata; sen hän antaa arennille niin korkeasta hinnasta kuin suinkin mahdollista. Ka- pakoissa talonpojat kehuskelevat korkeita vuokriaan, joita nosta- vat maa-aloistaan, aivan kuin kehuisivat niitä hintoja, joita ovat onnistuneet saamaan sijoistaan tai perunoistaan. Arentimaksujen pingottaminen niin korkeiksi kuin mahdollista näyttää heistä<noinclude><references/></noinclude> f4fscp34a7tjyy6n1y66jqkjvn8rzi8 250 25414 128872 2026-04-05T12:38:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: olevan jotakin perin luonnollista, eivätkä he koskaan voisi tulla ajatelleeksikaan, että maanomistajaluokkaa vastaan olisi jotain muistuttamista tai että yksityisessä maanomistuksessa sellaisenaan olisi mitään väärää. Häntä ei paljonkaan huolestuta ajatus maanomistajaluokan herruudesta, noista „verityranneista“ jotka lihoovat köyhtyneiden vuokraajain hiestä, itse mitään tekemättä; sillä pahimmat sortajat eivät olekaan maakartanoiden omistajat, vaan vu... 128872 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>olevan jotakin perin luonnollista, eivätkä he koskaan voisi tulla ajatelleeksikaan, että maanomistajaluokkaa vastaan olisi jotain muistuttamista tai että yksityisessä maanomistuksessa sellaisenaan olisi mitään väärää. Häntä ei paljonkaan huolestuta ajatus maanomistajaluokan herruudesta, noista „verityranneista“ jotka lihoovat köyhtyneiden vuokraajain hiestä, itse mitään tekemättä; sillä pahimmat sortajat eivät olekaan maakartanoiden omistajat, vaan vuokraajain omat toverit, talonpojat. Täten muodostaa tuo maatilkkujen jakelu talonpojille jonkinlaisen suojelusmuurin suurtilain omistajille, ja talonpoikain pikkutiloja voi liiottelematta verrata siihen ukkosenjohdattimeen, joka yhteiskuntaa varjelee väkivaltaisten mullistusten vaaroilta. Maan keskittyminen suu- riksi tiloiksi, jotka kuuluvat harvoille perheille, herättää vaati- muksen tasottelevaan lainsäädäntöön. Englannin monessa suh- teessa niin kadehdittava asema näyttää minusta tässä suhteessa olevan täynnänsä tulevaisuuden vaaroja.“ Minun mielestäni taas juuri de Lavelayen mainitseman syyn perustuksella Englanti tuntuu voivan olla täynnänsä tule- vaisuuden toiveita. Luopukaamme kaikista yrityksistä vapautua yksityisen maa- omistuksen turmiollisista seurauksista rajottamalla maanomistuk- sen alaa. Maan tasanjako on mahdoton, mutta kaikki muu on esiintyvä ainoastaan jonkinlaisena epäkohtain lievennyksenä eikä parannuksena,. vieläpå linvennyksenä, joka eksyttää parannuk- sista. Ei mikään parannuskeino ansaitse tarkasteluakaan, joka ei ole sopusoinnussa yhteiskunnallisen kehityksen luonnolli- sen kulun kanssa eikä niin sanoaksemme sulaudu yhteen ajan vaatimusten kanssa. Että juuri keskittyminen on luonnollisen kehityksen lunnassana, siitä ei voi olla epäilystäkään, sillä se ilmaisee itsensä kaikkialla, ihmisten keskittymisessä suuriin kau- punkeihin, käsityöläisten keskittymisessä suuriin tehtaisiin, tavaran kuljetuksen keskittymisessä rautatie- ja laivakulkulinjoihin, ja maanviljelyksen keskittymisessä laajoilla viljelysaloille. Kaikkein vähäpätöisimmätkin asiat keskittyvät samalla tavalla, kaikki toimeksi-annot, kaikki matkatavarain kuljetukset nykyään käyvät<noinclude><references/></noinclude> rg6cav2u1ejg9ped190krd48jfkqtxx 250 25415 128873 2026-04-05T12:39:55Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: toimistoyhtiöiden kautta, ajan virtaus on kokonaan suuntau- nut keskittymiseen. Ja jotta tämmöistä ajan virtausta vastaan voisi menestyksellä taistella, pitäisi luopua sekä höyryn että sähkön käyttämisestä ihmisten palvelukseen. {{c|2 LUKU.}} '''Todellinen parannuskeino. Olemme huomanneet, että omaisuuden epätasainen jakau- tuminen, joka on nykyaikaisen sivistyksen kirous ja vaara, perustuu pohjaltaan yksityisen maanomistuksen laillistukseen. Olemme nähne... 128873 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>toimistoyhtiöiden kautta, ajan virtaus on kokonaan suuntau- nut keskittymiseen. Ja jotta tämmöistä ajan virtausta vastaan voisi menestyksellä taistella, pitäisi luopua sekä höyryn että sähkön käyttämisestä ihmisten palvelukseen. {{c|2 LUKU.}} '''Todellinen parannuskeino. Olemme huomanneet, että omaisuuden epätasainen jakau- tuminen, joka on nykyaikaisen sivistyksen kirous ja vaara, perustuu pohjaltaan yksityisen maanomistuksen laillistukseen. Olemme nähneet, että niin kauan kuin tämä laitos on olemassa, ei mikään tuotantovoimain lisäys voi tulla pysyväisesti kansan- joukkojen hyödyksi, vaan päinvastoin pyrkii saattamaan niiden tilaa entistäkin huonommaksi. Olemme tarkastelleet kaikkia niitä parannuskeinoja, joita yleisesti ehdotetaan köyhyyden pois- tamisen ja omaisuuden tasaisemman jaon tarkotuksessa, kaikkia keinoja paitsi yksityisen maanomistusoikeuden poista- mista ja olemme huomanneet ne kaikki tehottomiksi tai mahdottomiksi toteuttaa. Joku epäkohta voidaan poistaa ainoastaan poistamalla sen syy. Köyhyys tulee yhä suuremmaksi mitä enemmän rikkaus kasvaa, työpalkat alenevat tuotantovoiman enetessä, koska maa, varallisuuden lähde ja kaiken työn pohja, tehdään yksinoikeuden alaiseksi. Hävittääksemme köyhyyden, tehdäksemme palkat siksi, mitä ne oikeuden mukaan pitäisivät olla: työn täydeksi tuloksi, on meidän siis yksityisen maanomistuksen sijaan asettaminen maan yhteinen omistus. Ei mikään muu keino voi ulottua epä- kohdan syvimpään ytimeen eikä yksikään muu ehdotus anna vähintäkään menestyksen toivoa. Nykyaikaisessa sivistyksessä ilmenevän väärän ja epätasai- sen omaisuuden jaon ja kaikkien siitä johtuvien yhteiskunnallis- ten epäkohtain parannuskeino on siis tämä:<noinclude><references/></noinclude> bxa9zkws8fn7agp0tsfvqv6s2nsk7sh 128874 128873 2026-04-05T12:40:07Z Johshh 7452 128874 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>toimistoyhtiöiden kautta, ajan virtaus on kokonaan suuntau- nut keskittymiseen. Ja jotta tämmöistä ajan virtausta vastaan voisi menestyksellä taistella, pitäisi luopua sekä höyryn että sähkön käyttämisestä ihmisten palvelukseen. {{c|2 LUKU.}} {{c|'''Todellinen parannuskeino.}} Olemme huomanneet, että omaisuuden epätasainen jakau- tuminen, joka on nykyaikaisen sivistyksen kirous ja vaara, perustuu pohjaltaan yksityisen maanomistuksen laillistukseen. Olemme nähneet, että niin kauan kuin tämä laitos on olemassa, ei mikään tuotantovoimain lisäys voi tulla pysyväisesti kansan- joukkojen hyödyksi, vaan päinvastoin pyrkii saattamaan niiden tilaa entistäkin huonommaksi. Olemme tarkastelleet kaikkia niitä parannuskeinoja, joita yleisesti ehdotetaan köyhyyden pois- tamisen ja omaisuuden tasaisemman jaon tarkotuksessa, kaikkia keinoja paitsi yksityisen maanomistusoikeuden poista- mista ja olemme huomanneet ne kaikki tehottomiksi tai mahdottomiksi toteuttaa. Joku epäkohta voidaan poistaa ainoastaan poistamalla sen syy. Köyhyys tulee yhä suuremmaksi mitä enemmän rikkaus kasvaa, työpalkat alenevat tuotantovoiman enetessä, koska maa, varallisuuden lähde ja kaiken työn pohja, tehdään yksinoikeuden alaiseksi. Hävittääksemme köyhyyden, tehdäksemme palkat siksi, mitä ne oikeuden mukaan pitäisivät olla: työn täydeksi tuloksi, on meidän siis yksityisen maanomistuksen sijaan asettaminen maan yhteinen omistus. Ei mikään muu keino voi ulottua epä- kohdan syvimpään ytimeen eikä yksikään muu ehdotus anna vähintäkään menestyksen toivoa. Nykyaikaisessa sivistyksessä ilmenevän väärän ja epätasai- sen omaisuuden jaon ja kaikkien siitä johtuvien yhteiskunnallis- ten epäkohtain parannuskeino on siis tämä:<noinclude><references/></noinclude> 517pbmegl9n5mi2yp0b7ewvjkdwxdj6 250 25416 128875 2026-04-05T12:43:15Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|'''Meidän on tekeminen maa yhteiseksi omaisuudeksi.'''}} Olemme tähän johtopäätökseen päässeet tutkimusten kautta, joissa jokainen askel on todistettu ja varma. Todistuk- sen ketjussa ei puutu ainoatakaan rengasta eikä myös yksikään rengas ole viallinen. Sekä deduktioni että induktioni on tuonut meidät samaan totuuteen, siihen, että epätasaisuus maan omis- tuksessa välttämättömästi tuo mukanaan myös epätasaisuuden varain jakautumisessa. Ja kun ep... 128875 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c|'''Meidän on tekeminen maa yhteiseksi omaisuudeksi.'''}} Olemme tähän johtopäätökseen päässeet tutkimusten kautta, joissa jokainen askel on todistettu ja varma. Todistuk- sen ketjussa ei puutu ainoatakaan rengasta eikä myös yksikään rengas ole viallinen. Sekä deduktioni että induktioni on tuonut meidät samaan totuuteen, siihen, että epätasaisuus maan omis- tuksessa välttämättömästi tuo mukanaan myös epätasaisuuden varain jakautumisessa. Ja kun epätasaisuudet maanomistuksessa asian luonnon mukaan ovat erottamattomat yksityisen maan- omistuksen tunnustamisesta, niin seuraa tästä välttämättömästi, että ainoa parannuskeino epätasaisen varallisuuden jakautumisen poistamiseksi on maan tekeminen yhteisomaisuudeksi. Mutta tämä on totuus, joka yhteiskunnan nykyisellä kan- nalla ollessa on herättävä mitä katkerinta vihamielisyyttä; tuuma tuumalta sen on vallotettava itselleen alaa. Tulee siis välttämät- tömäksi vastata niiden väitteisiin, jotka totuutta kyllä tunnustaen tulevat kuitenkin selittämään sen mahdottomaksi käytännössä toteuttaa. Tähän tehtävään ryhtyessämme tulemme saattamaan edel- lisen todistelumme uuden ristikoetuksen alaiseksi. Niinkuin yh- teenlaskua koetellaan vähennyslaskun avulla, ja kertolaskua jako- laskun avulla, niin saatamme mekin tarkastaa johtopäätöksiämme tässä käsiteltyyn epäkohtaan nähden tutkimalla onko parannus- keino todella riittävä. Kaikkiuden lait ovat sopusointuisia. Ja jos se parannus- keino, johon tutkimuksemme on johtanut, on todellinen, niin täytyy sen vastata oikeellisuuden vaatimuksia; sen täytyy olla mahdollisen käytännössä toteuttaa ja sen täytyy myös olla sopu- soinnussa yhteiskunnallisen kehityksen kanssa ja muiden uudistus- pyrintöjen kanssa. Että se todella näitä kaikkia vaatimuksia vastaa, sen aijon minä todistaa. Aikomukseni on vastata kaikkiin käytännöllisiin väitteisiin, joita mahdollisesti voidaan tehdä, ja osottaa, että tâmä yksınkertainen toimenpide ei ole ainoastaan holppo toteut-<noinclude><references/></noinclude> 69l2gx76bbynw49sdikwm3w0terhdmf 250 25417 128876 2026-04-05T12:43:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taa, vaan että se samalla on riittävä parapnuskeino kaikkia niitä epäkohtia vastaan, jotka nykyisen yhteiskunnan edistyessä syn- tyvät tuosta yhä enenevästä omaisuudenjaon epätasaisuudesta, että se on asettava tasa-arvoisuuden eriarvoisuuden sijaan, yltäkylläisyyden puutteenalaisuuden sijaan, oikeamielisyyden vää- ryyden sijaan, yhteiskunnallisen voiman heikkouden sijaan, ja avaava tien yhä suurempiin ja jalompiin edistystoimiin. Olen tällöin myös todista... 128876 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>taa, vaan että se samalla on riittävä parapnuskeino kaikkia niitä epäkohtia vastaan, jotka nykyisen yhteiskunnan edistyessä syn- tyvät tuosta yhä enenevästä omaisuudenjaon epätasaisuudesta, että se on asettava tasa-arvoisuuden eriarvoisuuden sijaan, yltäkylläisyyden puutteenalaisuuden sijaan, oikeamielisyyden vää- ryyden sijaan, yhteiskunnallisen voiman heikkouden sijaan, ja avaava tien yhä suurempiin ja jalompiin edistystoimiin. Olen tällöin myös todistava, etteivät kaikkiuden lait ole ristiriidassa ihmismielen luonnollisten vetovoimain kanssa; että yhteiskunnallinen edistys on mahdollinen, ja jos se on jatkuva, niin sen kulku on oleva tasa-arvoisuutta eikä eriarvoisuutta koh- den, ja että taloudellisten suhteiden sopusointu vahvistaa tuon stoilaisen keisarin ymmärtämän ja julkilausuman totuuden: {{Oikea|„Me olemme luodut keskinäiseen yhteistoi- meen, niinkuin jalat, niinkuin kädet, niinkuin ¸silmäluomet; niinkuin ylä- ja alaleuką, toinen toi- siamme vastaamaan.“}}<noinclude><references/></noinclude> 4qw59eaq8u3flb1bs8osksqrozglp33 250 25418 128877 2026-04-05T12:50:02Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuus kylläkin usein himmetä; mutta kansallisen elämän laajem- malla alalla se kaikkialla ilmenee. Minä nöyrryn tämän lain edessä ja alistun sen ratkaisuun. Jos tutkiessamme syytä, joka tekee alhaisen työpalkan ja köy- hyyden aineellisen edistyksen seuraajiksi, olemme tulleet oikeaan tulokseen, niin täytyy sen pitää paikkansa, vaikka se siirrettäi- siin taloustieteen alalta siveysopin alalle: sen täytyy osottaa yhteiskunnallisten onnettomuuksien syyksi joku... 128877 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tuus kylläkin usein himmetä; mutta kansallisen elämän laajem- malla alalla se kaikkialla ilmenee. Minä nöyrryn tämän lain edessä ja alistun sen ratkaisuun. Jos tutkiessamme syytä, joka tekee alhaisen työpalkan ja köy- hyyden aineellisen edistyksen seuraajiksi, olemme tulleet oikeaan tulokseen, niin täytyy sen pitää paikkansa, vaikka se siirrettäi- siin taloustieteen alalta siveysopin alalle: sen täytyy osottaa yhteiskunnallisten onnettomuuksien syyksi joku vääryys. Ellei se taas tätä koetusta kestä, niin on se sillä kumottu; jos kes- tää, niin on se saanut lopullisen vahvistuksensa. Jos yksityinen maanomistus on oikeutta, niin on minun esittämäni parannus- keino väärä; jos se taas on vääryyttä, niin on minun parannus- keinoni oikea. Mikä se muodostaa kaiken omistamisen oikeudellisen pe- rustuksen? Mikä se sallii ihmisen täydellä oikeudella sanoa jos- takin esineestä: „tuo on minun“? Mistä on kotosin se ajatus- tapa, jonka mukaan hänellä on yksinoikeus siihen esineeseen koko maailmaa vastaan? Eikö se perustu ennen kaikkea ihmisen oikeuteen omaan itseensä, voimiensa käyttämiseen, ponnistus- tensa hedelmien nauttimiseen? Eiköhän se ole juuri tuo yksi- löllinen, yksilölliseen elimistöön perustuva oikeus, siihen seik- kaan nojautuva oikeus, että jokainen pari käsiä aina tottelee yksiä aivoja ja on yhteydessä eri mahan kanssa, siihen seikkaan, että jokainen ihminen muodostaa määrätyn, rajotetun, yhteydellisen ja itsenäisen kokonaisuuden eiköhän tuo ole juuri se oikeus, joka on yksityisen omistusoikeuden pohjana? Niinkuin ihminen kuuluu itsellensä, niin kuuluu hänelle myös hänen työnsä aikaansaama näkyväinen tulos. Tällä perustuksella on se, minkä ihminen tekee tai saa aikaan, hänen omaansa; ja hänelle yksin koko maailmaa vastaan kuuluu oikeus käyttää sitä hyväkseen tai hävittää se, vaihtaa se toiseen tai lahjottaa. Ei kellään ole oikeutta siihen, eikä hänen yksinoikeutensa siihen sisällä mitään vääryyttä muita kohtaan. Näin ollen on kaikkeen siihen nähden, mikä on ihmisen. pon- nistuksen aikaansaamaa, olemassa selvä ja kieltämätön nautinnon<noinclude><references/></noinclude> 6nq3vle5hcitikxaxr87x15xl6oa1tk 250 25419 128878 2026-04-05T12:50:22Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja hyväkseen-käyttämisen yksinoikeus, mikä on täydellisessä sopu- soinnussa oikeamielisyyden kanssa, koskapa se oikeus on kotosin alkuperäisestä tuottajasta, jolle itse luonnonlaki on sen oikeuden antanut. Kynä, jolla kirjotan, on täydellä oikeudella minun. Ei yhdelläkään toisella ihmisellä voi olla vaatimuksia siihen, sillä minulle on sen tuottaja, joka sen valmisti, oikeutensa luovutta- nut. Se on tullut omakseni paikallisen kauppiaan välityksellä, jolle s... 128878 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ja hyväkseen-käyttämisen yksinoikeus, mikä on täydellisessä sopu- soinnussa oikeamielisyyden kanssa, koskapa se oikeus on kotosin alkuperäisestä tuottajasta, jolle itse luonnonlaki on sen oikeuden antanut. Kynä, jolla kirjotan, on täydellä oikeudella minun. Ei yhdelläkään toisella ihmisellä voi olla vaatimuksia siihen, sillä minulle on sen tuottaja, joka sen valmisti, oikeutensa luovutta- nut. Se on tullut omakseni paikallisen kauppiaan välityksellä, jolle sen oli luovuttanut se, joka oli kynät maahan tuottanut. Tämä taas oli yksinoikeutensa kynään saanut tehtailijalta, jolle samallaisen kaupan välityksellä siirtyivät niiden oikeudet, jotka ovat lyijyn maasta kaivaneet ja muuttaneet sen kynäksi. Näin ollen johtuu minun yksinomainen omistusoikeuteni tähän kynään yksilön luonnollisesta oikeudesta omien kykyjensä käyttämiseen. Paitsi sitä, että tämä on alkuperäinen lähde, josta kaikki yksinomaisen omistusoikeuden käsitteet syntyvät, mikä näkyy järjen luonnollisesta taipumuksesta siihen vedota joka kerta kun yksinoikeuden aatetta yritetään saattaa epäilyksen alaiseksi, sa- moin myös yhteiskunnallisten oikeussuhteiden kehitystavasta on se välttämättömästi myös ainoa lähde. Ei voi olla ole- massa mitään oikeudenmukaista omistuksen perustetta, joka ei olisi johdettu tuottajan oikeudesta ja joka ei perustuisi ihmisen luonnolliseen oikeuteen omaan itseensä. Mitään lisä perustetta omistusoikeuteen ei voi olla olemassa, koska 1) ei ole olemassa mitään toista luonnon-oikeutta, johon omistusoikeus voisi nojau- tua, ja 2) kòska vielä jonkun toisen omistusoikeuden perustuk- sen tunnustaminen olisi ristiriidassa tämän perustuksen kanssa ja kumoisi sen. Sillä ensiksikin: mikä muu oikeus olisi olemassa, josta voisi johtaa yksinomaista omistusoikeutta, paitsi tuota ihmisen oikeutta omaan itseensä? Millä muulla vallalla on luonto ihmi sen varustanut kuin vallalla käyttää kykyjänsä? Miten hän muulla tavalla voisi vaikuttaa aineelliseen maailmaan tai muihin ihmi- siin? Jos liikehermosto halvaantuu, ei ihmisellä ole enää ulko- naista vaikutusta eikä valtaa enempää kuin pölkyllä tai kivellä. Mistäpä muusta näin ollen johtuisi hallitsemis- ja vallitsemis-<noinclude><references/></noinclude> 0kc0du5yci0i9chu2pe302phvq4on0s 250 25420 128879 2026-04-05T12:50:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: oikeus? Ellei se johtuisi ihmisestä itsestään, niin mistä se muusta johtuisi? Luonto ei tunnusta mitään muuta haltuun ottamisen oikeutta ihmiselle, ei mitään muuta herruutta kuin hänen työnsä tulokseen. Ei millään muulla tavalla voi luonnon aarteita esille ammentaa, sen voimia ohjata, tai sen ominai- suuksia hyväkseen käyttaa ja vallita. Luonto ei tee mitään ero- tusta ihmisten välillä, vaan on täydellisesti puolueeton kaikkiin nähden. Se ei tunne mitää... 128879 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>oikeus? Ellei se johtuisi ihmisestä itsestään, niin mistä se muusta johtuisi? Luonto ei tunnusta mitään muuta haltuun ottamisen oikeutta ihmiselle, ei mitään muuta herruutta kuin hänen työnsä tulokseen. Ei millään muulla tavalla voi luonnon aarteita esille ammentaa, sen voimia ohjata, tai sen ominai- suuksia hyväkseen käyttaa ja vallita. Luonto ei tee mitään ero- tusta ihmisten välillä, vaan on täydellisesti puolueeton kaikkiin nähden. Se ei tunne mitään erotusta herran ja orjan, kunin- kaan ja alamaisen, pyhimyksen ja pahantekijän välillä. Kaik- kien ihmisten suhde siihen on sama ja samat ovat heidän oikeu- tensakin. Se ei tunnusta muuta oikeutta kuin työn oikeutta, mutta sen se tunnustaa henkilöön katsomatta. Kun merirosvo levittää purjeensa, niin pullistaa ne tuuli aivan samalla tavalla kuin pullistaisi rauhallisen kauppa-aluksen tai lähetyssaarnaajain laivan purjeet; jos joku kuningas tai tavallinen kuolevainen suis- tuu laivankannelta veteen, pysyy kummankin pää veden pinnalla ainoastaan siinä tapauksessa, että hän uipi; linnut eivät lennä ampumamatkan päähän mieluummin tilanhaltijan kuin sala-ampu- jan eteen; tärppivätkö kalat onkeen, se ei riipu lainkaan siitä, onko koukun veteen viskannut siivo poika, joka käy sunnuntai- koulua, vai pahanilkinen katupoika, joka ei läksyistä välitä; vilja kasvaa ainoastaan, jos maa on muokattu ja siemen kylvetty; ainoastaan työtä tekemällä voidaan malmia kaivoksesta noutaa; aurinko paistaa ja sade lankeaa niin hyvin vanhurskaiden kuin syntistenkin päälle. Luonnon lait ovat Luojan määräämiä. Niistä ei löydä mitään tunnustusta muulle kuin työn oikeudelle, mutta selvästi ja suurilla kirjaimilla on niihin kirjotettu jokaisen ihmi- sen oikeus käyttää hyväkseen ja vallita luontoa, oikeus panna siihen työnsä ja vastaanottaa siltä työnsä palkka. Siitä syystä, että luonto antaa antimensa ainoastaan työlle, on tuotannossa tehty työ yksinomaisen omistusoikeuden ainoa oikeusperuste. Ja toiseksi: Tämä työstä johtuva omistusoikeus tekee mahdottomaksi kaiken muun omistusoikeuden. Jos ihmisellä on oikeus työnsä tuotteisiin, niin seuraa siitä, ettei kellään voi olla oikeutta mihinkään, mikä ei ole hänen työnsä tuotetta tai jon-<noinclude><references/></noinclude> piegtk4v499an365hhnklv2mlwjs95y 250 25421 128880 2026-04-05T12:51:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kun toisen työn tuotetta, mikä on hänelle siirretty. Jos tuot- tamiseen käytetty työ antaa tuottajalle oikeuden yksinomaiseen hallintoon ja nautintoon, niin silloin ei voi olla mitään yksin- omaista nautinto- ja hallinto-oikeutta semmoiseen, mikä ei ole työn tuotetta; ja näin ollen on väärin tunnustaa yksityistä maan- omistusoikeutta. Sillä oikeutta työn tuotteeseen ei voi hyväk- seen käyttää ilman oikeutta luonnon tarjoomien etujen vapaa- seen käyttämise... 128880 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kun toisen työn tuotetta, mikä on hänelle siirretty. Jos tuot- tamiseen käytetty työ antaa tuottajalle oikeuden yksinomaiseen hallintoon ja nautintoon, niin silloin ei voi olla mitään yksin- omaista nautinto- ja hallinto-oikeutta semmoiseen, mikä ei ole työn tuotetta; ja näin ollen on väärin tunnustaa yksityistä maan- omistusoikeutta. Sillä oikeutta työn tuotteeseen ei voi hyväk- seen käyttää ilman oikeutta luonnon tarjoomien etujen vapaa- seen käyttämiseen, ja joś tunnustetaan omistusoikeus näihin, niin se on samaa kuin kieltää omistusoikeutta työn tuotteisiin. Jos ne, jotka eivät ole tuottajia, voivat maakoron muodossa vaatia osaa niihin varoihin, joita tuottajat hankkivat, niin siten taval- laan kielletään tuottajain oikeus heidän työnsä hedelmään. Tämmöinen johtopäätös ei ole vältettävissä. Joka väittää ihmisellä olevan oikeutta ehdottomasti omistaa työnsä aineelli- sentunutta tulosta, hän samalla kieltää kellään voivan olla yksin- omaista omistusoikeutta maahan. Myöntää maanomistus lailli- seksi on samaa kuin tunnustaa sellainen vaatimus oikeutetuksi, jolla ei ole mitään perustusta luonnossa ja joka on ristiriidassa ihmisen rakenteen ja aineellisen kaikkiuden lakien kanssa. Suurimpana esteenä siihen, ettei yksityistä maanomistusta tunnusteta vääryydeksi, on tottumus lukea kaikkea, mitä voidaan pitää hallussa, kuuluvaksi samaan luokkaan ja voivan olla yhdellä- tapaa omistusoikeuden alaisena, tai, jos erotusta eri esinelaatuihin nähden tehdäänkin, niin seurataan ainoastaan tuota lakimiesten epätieteellistä omaisuuden jaotelmaa personalliseen omaisuuteen ja maaomaisuuteen eli irtaimistoon ja kiinteimistöön. Todelli- nen ja luonnollinen erotus on erotus esineiden välillä, jotka ovat työn tuotteita, ja esineiden, jotka ovat luonnon vapaita antimia, tai, käyttäen taloustieteen nimityksiä, erotus varallisuus- esineiden ja maan välillä. Nämä kaksi esineluokkaa ovat luonteensa ja keskinäisen suhteensa puolesta perin kaukana toisistaan, ja niiden lukemi- nen saman „omaisuus“ käsitteen alaisiksi on yhtä kuin täydel- lisesti sekottaa kaikki ajatukset, jotka koskevat omistusoikeuden Jaillisuutta tai laittomuutta, oikeutta tai vääryyttä.<noinclude><references/></noinclude> afpbt1ff84rxvgvh0ps9m2g01q11z6g 250 25422 128881 2026-04-05T12:51:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Niinpä esimerkiksi pidetään rakennusta ja sitä maa-aluetta, jonka päällä se seisoo, samalla tapaa omaisuutena, koska niitä kumpaakin voidaan pitää hallussa; ja lakimiehet lukevatkin niitä erotuksetta kiinteimistöön. Siitä huolimatta ne sekä luontee- seensa että keskinäiseen suhteeseensa nähden eroavat suuressa määrin toisistaan. Toinen on ihmistyön tuote ja kuuluu siihen luokkaan, jota taloustieteessä sanotaan varoiksi eli varallisuus- esineiksi. Toinen... 128881 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Niinpä esimerkiksi pidetään rakennusta ja sitä maa-aluetta, jonka päällä se seisoo, samalla tapaa omaisuutena, koska niitä kumpaakin voidaan pitää hallussa; ja lakimiehet lukevatkin niitä erotuksetta kiinteimistöön. Siitä huolimatta ne sekä luontee- seensa että keskinäiseen suhteeseensa nähden eroavat suuressa määrin toisistaan. Toinen on ihmistyön tuote ja kuuluu siihen luokkaan, jota taloustieteessä sanotaan varoiksi eli varallisuus- esineiksi. Toinen sitävastoin on osa luonnosta ja kuuluu siihen luokkaan, jota taloustieteessä sanotaan maaksi. Edellisen luokan oleellisena tunnusmerkkinä on se, että ne ovat työn aineellisentuneena tuloksena ja ihmisponnistuksen luomat; että niiden oleminen tai olemattomuus, niiden lisään- tyminen tai vähentyminen riippuu ihmisestä. Jälkimäisen luokan oleellisena tunnusmerkkinä taas on, etteivät ne ole työn tuloksia ja että ne ovat olemassa riippumatta ihmisen ponnistuksista jopa ihmisestä semmoisenaankin; ne ovat vaan se ala tai se ympä- ristö, mihin luonnon Herra on ihmisen asettanut, se varasto, josta hänen tarpeittensa täytyy tulla tyydytetyiksi; ne ovat sitä ainoata raaka-ainetta, sitä ainoata voimaa, jonka avulla ihmisen työ voi vaikuttaa. Heti kun tämä erotus on otettu varteen, huomataan myös, että sen oikeutuksen, minkä luonto antaa edellisen-laatuiselle omaisuudelle, sama luonto kieltää jälkimäiseltä; että se oikeu- tus, mikä on olemassa yksinoikeudella työn tuotteisiin, välttä- mättömästi tekee yksityisen maanomistuksen vääryydeksi; että kun toisen tunnustaminen tekee kaikki ihmiset yhdenveroisiksi ja turvaa jokaiselle työstänsä tulevan palkan, niin toisen tun- nustaminen samassa esiintyy ihmisten tasa-arvoisuuden kieltämi- senä ja myöntää niille, jotka eivät työtä tee, oikeuden anastamaan työntekijäin luonnollinen palkka omiin käsiinsä. Mitä siis tuotaneekin esille yksityisen maanomistuksen oikeuden puolustukseksi, selvää on kaikissa tapauksissa, ettei se ole puolustettavissa oikeamielisyyden näkökannalta. Kaikkien ihmisten yhtäläinen oikeus maan käyttämiseen on yhtä kieltämätön kuin heidän yhtäläinen oikeutensa ilman<noinclude><references/></noinclude> 3vde73n4s7risqaj7sd6zkt36rkv76n 250 25423 128882 2026-04-05T12:51:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hengittämiseen; se on oikeus, jonka perustuksena on heidän pelkkä olemassaolonsa. Sillä emmehän voine otaksua, että toi- silla ihmisillä olisi oikeus olla olemassa, mutta toisilla ei. Jos olemme täällä kaikki samalla Luojan luvalla, niin olemme täällä myös samalla tavalla oikeutetut saada nauttia hänen antimiaan, samalla tavalla oikeutetut käyttämään kaikkea sitä, mitä luonto niin puolueettomasti tarjoo. ¹) Tämä on oikeus, joka on luonnollinen ja luov... 128882 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>hengittämiseen; se on oikeus, jonka perustuksena on heidän pelkkä olemassaolonsa. Sillä emmehän voine otaksua, että toi- silla ihmisillä olisi oikeus olla olemassa, mutta toisilla ei. Jos olemme täällä kaikki samalla Luojan luvalla, niin olemme täällä myös samalla tavalla oikeutetut saada nauttia hänen antimiaan, samalla tavalla oikeutetut käyttämään kaikkea sitä, mitä luonto niin puolueettomasti tarjoo. ¹) Tämä on oikeus, joka on luonnollinen ja luovuttamaton; se on oikeus, joka an- netaan jokaiselle ihmiselle hänen tullessaan maailmaan, ja jota hänen olonsa aikana täällä rajottaa ainoastaan toisten samallai- nen oikeus. Luonnossa ei tapahdu mitään sellaista kuin maan läänitystä. Ei mikään maailman mahti voi oikeuden perustuk- sella läänittää yksinomaista omistusoikeutta maahan. Vaikkapa kaikki nykyiset ihmiset päättäisivät luopua yhtä suurista oikeuk- sistaan maahan, niin eivätpä he voisi antaa pois jälkeläistensä 1) Kun sanon, että yksityinen maanomistusoikeus lopulta voisi saada tukea ainoastaan siitä teoriasta, että toisilla ihmisillä on parempi oikeus olla olemassa kuin toisilla, en sano muuta kuin minkä vallitse- van opinsuunnan kannattajat itse ovat tunnustaneet. Se, mikä Malthuk- sen on tehnyt niin suosituksi yläluokan keskuudessa; se, mikä oli saanut aikaan, että hänen epäloogillinen teoksensa otettiin vastaan kuin mikäkin ilmestys; mikä sai hallitsijat lähettämään hänelle kunniamerk- kejä ja pani Englannin ahneimman rahamiehen tarjoomaan hänelle rik- kauksia, oli se seikka, että hän oli tuonut esiin näennäisen perustuk- sen siihen väitteeseen, että toisilla ihmisillä muka oli parempi oikeus olla olemassa kuin toisilla, mikä väite todella on välttämätön, jotta yksityinen maanomistus saataisiin oikeutetuksi, ja minkä Malthus avo- naisesti julistaakin selityksessään, jonka mukaan väestön lisääntyminen alituisesti pyrkii -tuottamaan mailmaan ihmisolentoja, joita luonto ei ota elättääkseen ja joilla siis ei ole vähintäkään oikeutta saamaan mi- tään osaa elintarpeiden varastosta joita luonto ajaa kuokkavieraina ovelle, säästämättä edes pakkokeinoja, käyttäen tarkotustensa saavutta- miseksi nälkää ja ruttoa, sotaa ja rikoksia, kuolevaisuutta ja lasten tauteja, julkista haureutta ja syfilistä". Ja vielä tänäänkin on tuo Malthuksen oppi se linnotus, johon yksityisen maanomistusoikeuden puolustajat turvaavat. Mihinkään muuhun ei moinen oikeus voikaan loogillisesti perustua.<noinclude><references/></noinclude> seduibwvrxfgbel65n4r1tp7xuyi03y 250 25424 128883 2026-04-05T12:51:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: oikeutta. Vai olisiko meillä lyhyenä elämämme aikana todella mitään muuta kuin käyttöoikeus maahan? Olemmeko maan luo- neet, että meillä olisi ennakolta oikeus anastamaan niiden oi- keutta, jotka meidän jälkeemme tulevat täällä asumaan? Kaikki- valtias, joka maailman loi ihmistä varten ja ihmisen maailmaa varten, on kaikkeuden lakikirjaan kirjotetulla päätöksellään mää- rännyt kaikki ihmislasten sukupolvet perinnönsaajiksi, eikä tätä päätöstä m... 128883 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>oikeutta. Vai olisiko meillä lyhyenä elämämme aikana todella mitään muuta kuin käyttöoikeus maahan? Olemmeko maan luo- neet, että meillä olisi ennakolta oikeus anastamaan niiden oi- keutta, jotka meidän jälkeemme tulevat täällä asumaan? Kaikki- valtias, joka maailman loi ihmistä varten ja ihmisen maailmaa varten, on kaikkeuden lakikirjaan kirjotetulla päätöksellään mää- rännyt kaikki ihmislasten sukupolvet perinnönsaajiksi, eikä tätä päätöstä mitkään ihmistoimet voi olemattomaksi tehdä tai sen määräyksiä rajottaa. Edelliset johtopäätöksemme, jotka jo itsessään olivat ku- moomattomia, saivat siis vielä tämän ylimmän ja viimeisen vah- vistuksensa. Siirrettyinä taloustieteen alalta siveysopin alalle ne osottavat vääryyden niiden onnettomuuksien lähteeksi, jotka aineellisen edistyksen mukana rehottavat. Kansanjoukot, jotka keskellä ylellisyyttä kärsivät puutetta; jotka valtiollista vapautta nauttien ovat tuomitut nälkäpalkoilla toimeentulemaan; joille työtä säästävät keksinnöt eivät tuota mitään helpotusta, vaan jotka päinvastoin juuri niiden kautta näyttävät menettävän etuja, nuo kansanjoukot tuntevat vaisto- maisesti, että jotakin nurinkurista on olevissa oloissa". Ja oikeassapa he ovatkin. Nuo laajalti levinneet yhteiskunnalliset onnettomuudet, jotka keskellä edistyspyrintöjä kaikkialla painavat ihmisiä, johtuvat suuresta perusvääryydestä sen maan anastamisesta yksin- oikeuden alaiseksi, josta kaikkien on eläminen. Maa on tehty muutamien harvain omaisuudeksi. Tästä perusvääryydestä joh- tuvat kaikki ne vääryydet, jotka tekevät nykyaikaisesta sivistyk- sestä irvikuvan ja uhkaavat sen olemassaoloa; jotka tuomitsevat varallisuuden tuottajia köyhyyteen ja sallivat tyhjäntoimittajien hekumoida ylellisyydessä; jotka rakentavat vuokrakasarmeja palat- sien rinnalle, istuttavat haureuspesiä kirkon varjoon ja pakottavat perustamaan yhtä monta vankilaa kuin perustetaan uusia kouluja. Ei ole mitään outoa tai selittämätöntä niissä ilmiöissä, jotka nyt panevat maailman hämmästymään. Ei siksi, ettei aineellinen edistys itsessään olisi jotakin hyvää; ei siksi, että<noinclude><references/></noinclude> q836fgdng48trizxcs0l75ynebeugkm 250 25425 128884 2026-04-05T12:52:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: luonto olisi kutsunut maailmaan lapsia, joista ei sitte olisikaan pitänyt huolta; ei siksi, että Luoja olisi luonnonlakeja saastut- tanut vääryydellä, jota vastaan ei mikään ihmisjärki voi olla nousematta, ei siksi aineelllinen edistys tuota katkeria hedelmiä. Että keskellä meidän ylintä sivistystämme ihmisiä vaipuu kuo- liaana maahan pelkän puutteen vuoksi, siihen ei ole syynä luon- non niukkuus, vaan ihmisten väärät laitokset. Paheet, kurjuus, köyhyys e... 128884 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>luonto olisi kutsunut maailmaan lapsia, joista ei sitte olisikaan pitänyt huolta; ei siksi, että Luoja olisi luonnonlakeja saastut- tanut vääryydellä, jota vastaan ei mikään ihmisjärki voi olla nousematta, ei siksi aineelllinen edistys tuota katkeria hedelmiä. Että keskellä meidän ylintä sivistystämme ihmisiä vaipuu kuo- liaana maahan pelkän puutteen vuoksi, siihen ei ole syynä luon- non niukkuus, vaan ihmisten väärät laitokset. Paheet, kurjuus, köyhyys eivät ole luonteensa mukaan varsinaisia, välttämättömiä seurauksia väestön lisääntymisestä ja teollisuuden kehityksestä; ne ainoastaan senvuoksi seuraavat väestön lisääntymistä ja teol- lisuuden kehitystä, että maata pidetään yksityisenä omaisuutena ne ovat välittömiä ja välttämättömiä seurauksia siitä, että oikeamielisyyden korkeinta lakia poljetaan luovuttamalla muuta- mille ihmisille yksinomaista omistusoikeutta siihen, minkä luonto on määrännyt koko ihmiskunnalle. Tunnustamalla yksityisen omistusoikeutta maahan kielle- tään toisten ihmisten luonnon-oikeuksia; siten syntyy vääryys, jonka täytyy ilmetä varallisuuden jaon epätasaisuudessa. Sillä kun työ ei voi mitään tuottaa maata käyttämättä, niin kieltää tasa- arvoisella oikeudella käyttämästä maata merkitsee välttämättö- mästi myös kieltää työltä oikeus sen omaan tulokseen. Jos jolla- kin ihmisellä on oikeus siihen maahan, jolla toisten on tekemi- nen työtä, niin hän voi anastaa heidän työnsä tuloksen palkintona siitä, että hän lupaa maallansa työtä tehtävän. Siten poljetaan luonnon peruslaki, joka säätää, että sen antimet kuuluvat ihmi- selle hänen vaivojensa palkkana. Yksi hyötyy tuottamatta, toinen tuottaa hyötymättä. Yksi rikastuu olematta siihen oikeutettu, toiselta riistetään hänen vaivainsa tulos. Tässä perusvääryydessä olemme nähneet äärimmäisen syyn olevan siihen väärään varal- lisuuden jakautumiseen, jonka johdosta nykyinen yhteiskunta ha- joaa ylellisen rikkaisiin ja äärimmäisen köyhiin. Tuo loppumat- tomasti kohoava maakorko, (jota työn on maksaminen maan käyttämisoikeudesta), se se riistää kansan suurelta enemmistöltä rehellisesti ansaitut varat, kasatakseen ne sen pienen vähem- mistön käsiin, joka ei tee mitään niitä tuottaakseen.<noinclude><references/></noinclude> nk7qnx5tkt6rbds28pp5y6x5lzprdab 250 25426 128885 2026-04-05T12:52:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Miksi ne, jotka tämän vääryyden alaisina kärsivät, eivät vaadi sen viipymätöntä poistamista? Mitä ovatkaan maanomis- tajat miehiänsä, että heidän yhä edelleen sallitaan niittää siellä, missä eivät ole kylväneet? Hetkisenkin miettiminen riittää, jotta äärimmäinen nurin- kurisuus niissä oikeusperusteissa ilmenisi, joiden voimasta me tosimielessä annamme maanomistusoikeuden siirtyä Pekalta Paa- volle ja siten sallimme jälkimäisen saada ehdottoman... 128885 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Miksi ne, jotka tämän vääryyden alaisina kärsivät, eivät vaadi sen viipymätöntä poistamista? Mitä ovatkaan maanomis- tajat miehiänsä, että heidän yhä edelleen sallitaan niittää siellä, missä eivät ole kylväneet? Hetkisenkin miettiminen riittää, jotta äärimmäinen nurin- kurisuus niissä oikeusperusteissa ilmenisi, joiden voimasta me tosimielessä annamme maanomistusoikeuden siirtyä Pekalta Paa- volle ja siten sallimme jälkimäisen saada ehdottoman vallan kaikkiin muihin nähden. Kaikkialla on omistusoikeus maahan saanut alkunsa väkivallasta, eikä suinkaan velvottavasta oikeu- desta. Mutta jos jonkun oikeuden pohjana on ainoastaan väki- valta, niin eipä auta valittaa, jos väkivalta myös tekee sellaisesta oikeudesta lopun. Milloin siis ikinä joku kansa, tarpeelliseen valtaan päästyänsä, päättää sen oikeuden lopettaa, niin ei oikea- mielisyyden kannalta voi sellaista päätösta vastaan mitään muis- tuttaa. On ollut ihmisiä, joilla on ollut valtaa anastaa itselleen ja toiselle läänittää yksinoikeutta muutamiin osiin maanpintaa mutta milloin ja missä on se ihmisolento ollut olemassa, jolla on ollut siihen oikeutta? Yksinomainen omistusoikeus mihin inhimilliseen tuotan- toon tahansa on ilmeisesti kieltämätön. Tällöin ei oteta lu- kuun, kuinka monen käden kautta tuote on kulkenut; sarjan alussa on aina ollut ihmistyötä joku on ponnistuksillaan hankkinut ja tuottanut esineen ja hänellä on koko muuhun ihmiskuntaan nähden ollut ilmeinen, pätevä omistusoikeus sii- hen, joka omistusoikeus on hyvin voinut kaupan tai lahjotuksen kautta siirtyä toiselle. Mutta minkä kauppain tai lahjotusten sarjan alussa voidaan todistaa tai olettaa samallaisen oikeuden olleen johonkin osaan tämän maapallomme pintaa? Tehtyihin maan parannuksiin voidaan tosin omistusoikeuden peruste löy- tää; mutta se oikeus koskeekin vaan näitä parannuksia eikä suinkaan myös itse maata. Jos perkaan metsän, kuivaan suon tai tukkean maanvieremän, niin kaikki, mihin minulla voi syyllä olla omistusoikeuden vaatimuksia, on se arvo, minkä ponnistuk- seni ovat luoneet. Ne eivät anna minulle mitään oikeutta itse<noinclude><references/></noinclude> 3001lpop1ehvacolxevoptffgbw6znb 250 25427 128886 2026-04-05T12:52:36Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maahan, ei ainakaan mitään muuta oikeutta kuin sen, mikä mi- nulla on yhteisenä kaikkien muiden yhteiskuntajäsenten kanssa siihen arvoon, mikä maalle tulee sen mukaan kuin yhteiskunta kehittyy. Mutta tähän nyt sanotaan: on olemassa parannuksia, joita ei ajanpitkään voi maasta erottaa. Olkoon niin; silloin oikeus parannuksiin todella sulautuu oikeuden kanssa maahan; yksilölli- nen oikeus häviää yhteiseen oikeuteen. Isompi nielee vähem- män; mutta ei vähempi... 128886 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>maahan, ei ainakaan mitään muuta oikeutta kuin sen, mikä mi- nulla on yhteisenä kaikkien muiden yhteiskuntajäsenten kanssa siihen arvoon, mikä maalle tulee sen mukaan kuin yhteiskunta kehittyy. Mutta tähän nyt sanotaan: on olemassa parannuksia, joita ei ajanpitkään voi maasta erottaa. Olkoon niin; silloin oikeus parannuksiin todella sulautuu oikeuden kanssa maahan; yksilölli- nen oikeus häviää yhteiseen oikeuteen. Isompi nielee vähem- män; mutta ei vähempi isompaa. Luonto ei ole ihmisestä pe- räisin, vaan ihminen luonnosta, luonnon poveen täytyy ihmisen ja kaikkien hänen tekojensa palautua. Tai sanottanee näin: kun jokaisella ihmisellä on oikeus käyttää hyväkseen luonnon antimia, niin täytyy sille, joka vilje- lee maata, myöntää ehdoton oikeus siihen, jotta hän voisi saada työstänsä täyden edun. Ei ole kuitenkaan vaikea määrätä, missä yksilöllinen oikeus päättyy ja mistä yleinen oikeus alkaa. Hienon ja tarkan laskuperustuksen me löydämme maan hin- nasta, eikä sen avulla ole lainkaan vaikea määrätä kunkin yksi- tyisen oikeutta, joka on yhtäläinen kaikille, kasvoipa väestö kuinka tiheäksi tahansa. Maan hinta, kuten olemme nähneet, on yksin- oikeuden hinta. Tätä hintaa eivät ole määräämässä maan suo- ranaiset vaan suhteelliset edut. Maa, joka ei ole toista vilje- lykseen vapaata maata parempi, ei voi olla missään hinnassa, vaikka sillä olisi mitä hyviä sisällisiä ominaisuuksia tahansa. Ja maan hinta aina määrää, mikä erotus laadussa on olemassa kysymyksenalaisen maan ja parhaan maan välillä, jota voi saada muokattavaksi maakorkoa maksamatta. Näin ollen ilmaisee maan hinta tarkassa ja sitovassa muodossa sen oikeuden, mikä yhteiskunnalla on maahan, joka on jonkun yksityisen hallussa; ja maakorko ilmaisee tarkalleen sen summan, minkä yksityinen on velvollinen maksamaan yhteiskunnalle, jotta vaatimus kaikkien yhtäläisestä oikeudesta tulisi tyydytetyksi. Jos me siis turvaamme maan nautinto-oikeuden sille, jonka hallussa maa jo on, mutta otamme maakoron takavarikkoon yhteiskunnan hyväksi, niin saamme yhtymään nuo kaksi seikkaa; nautinto-varmuuden, mikä<noinclude><references/></noinclude> s8d8fgr3282u5xnue8f4zkio3sw48s1 250 25428 128887 2026-04-05T12:52:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: on välttämätön, jotta maanviljelijät maitansa parantaisivat, ja kaikkien yhtäläisen oikeuden maan käyttämiseen. Mitä tulee täydellisen ja yksinomaisen yksilöllisen maan- omistusoikeuden puolustamiseen sillä perustuksella, että anastus muka on tapahtunut muita ennen, niin on tuo kaikkein järjet- tömin puolustustapa. Se seikka, että jotkin ihmiset ovat ehti- neet anastamaan maata ennen muita, antaisi muka yksinomaisen ja ainaisen oikeuden maanpintaan, jolla l... 128887 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>on välttämätön, jotta maanviljelijät maitansa parantaisivat, ja kaikkien yhtäläisen oikeuden maan käyttämiseen. Mitä tulee täydellisen ja yksinomaisen yksilöllisen maan- omistusoikeuden puolustamiseen sillä perustuksella, että anastus muka on tapahtunut muita ennen, niin on tuo kaikkein järjet- tömin puolustustapa. Se seikka, että jotkin ihmiset ovat ehti- neet anastamaan maata ennen muita, antaisi muka yksinomaisen ja ainaisen oikeuden maanpintaan, jolla luonnon järjestyksen mukaan lukemattomat sukupolvet toisiansa seuraavat! Olikohan entisen sukupolven ihmisillä tai sata, tuhat vuotta sitten elä- neillä ihmisillä suurempi oikeus tähän maailmaan kuin meillä nyt eläjillä? Tai oliko sellainen oikeus luolain asukkailla, tai mastodontin tai kolmivarpaisen hevosen aikalaisilla, tai niillä vielä varhaisemmilla sukupolvilla noina muinaisina aikoina, joita me voimme enää ajatella ainoastaan geoloogisina aikakausina, noilla sukupolvilla, jotka seurasivat toisiaan täällä maanpinnalla, jota me nyt lyhyeinä elämämme päivinä hallitsemme? Lieneeköhän sillä, joka ensimäiseksi juhlapäivällisille saa- puu, oikeus panna kaikki tuolit kumolleen ja vaatia, ettei yksikään muista vieraista saa ryhtyä syömään, ennenkuin on hänen kans- saan tehnyt sopimuksen? Tai saapiko se ihminen, joka teatterin vahtimestarille ensimäiseksi pääsylippunsa näyttää ja tulee sisälle, oikeuden sulkea ovet ja antaa näyttelijäin näytellä hänelle yk- sin? Sekö matkustaja, joka ensiksi nousee junaan, levittää matkakapineensa kaikille istumapaikoille ja siten pakottaa myö- hemmin tulleet matkustajat seisomaan? Nämä tapaukset ovat aivan samallaiset. Me tulemme ja menemme kuin vieraat alituisesti katettuna olevan juhlapöydän ympärillä; katsojina ja osanottajina näytökseen, jossa jokaisella tulijalla on paikkansa; matkustajina asemalta toiselle maapallon päällä, joka huimaavaa vauhtia syöksee' avaruuden halki. Meidän ottamis- ja anastamisoikeutemme eivät voi olla yksinomaisia; niitä rajottaa kaikkialla toisten yhtäläinen oikeus. Aivan niin- kuin matkustajan on lupa levittää itsensä ja kapineensa niin monelle paikalle kun haluaa, kunnes toisia matkustajia saapuu,<noinclude><references/></noinclude> 28rxfyh9p7qhltscl06v27bfqrgha5r 250 25429 128888 2026-04-05T12:53:08Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niin voi uutisviljelijäkin ottaa haltuunsa ja viljellä niin paljon maata kuin haluaa, kunnes ilmestyy muita maan tarvitsijoita, mikä näyttäytyy sillä, että maa saapi hinnan. Silloin on hänen oikeutensa rajottuminen toisten yhtäläisen oikeuden perustuk- sella, eikä mikään ennen-ehtiminen anatuksessa voi antaa hänelle oikeutta, joka loukkaisi toisten yhtäläisiä oikeuksia. Ellei tässä olisi perää, niin voisi joku „ennen-ehtimällä" anastaa haltuunsa ja mi... 128888 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>niin voi uutisviljelijäkin ottaa haltuunsa ja viljellä niin paljon maata kuin haluaa, kunnes ilmestyy muita maan tarvitsijoita, mikä näyttäytyy sillä, että maa saapi hinnan. Silloin on hänen oikeutensa rajottuminen toisten yhtäläisen oikeuden perustuk- sella, eikä mikään ennen-ehtiminen anatuksessa voi antaa hänelle oikeutta, joka loukkaisi toisten yhtäläisiä oikeuksia. Ellei tässä olisi perää, niin voisi joku „ennen-ehtimällä" anastaa haltuunsa ja mielin määrin muille siirtää yksinomaisen omistusoikeuden ei ainoastaan 160 tai 640 tynnörinalaan, vaan kokonaiseen kun- taan, kokonaiseen valtioon tai kokonaiseen maanosaan. Yksityisen maanomistamisen tunnustaminen johtaa äärim- mäisesti siihen ilmeiseen mielettömyyteen, että yksi ainoa ihmi- nen, jos hän voisi itselleen omistaa kaikki yksityiset oikeudet jonkun maakunnan maahan, olisi oikeutettu sieltä karkottamaan kaikki muut asukkaat; ja jos hän samoin voisi käsiinsä yhdistää yksityiset omistusoikeudet koko maapallon maihin, niin olisi hän yksin kaikkien maapallon asukkaideu joukossa oikeutettu ole- massa olemaan. Mutta se, mikä moisen edellytyksen perustuksella voisi tapahtua, tapahtuukin silmiemme edessä vähemmässä määrässä. Ison. Britannian maanomistajat, joille maiden saanti on suonut „valkosia auringonvarjostimia ja ylpeydessään temmeltäviä nor- suja", karkottavat kerta toisensa perästä laajoilta aloilta niitä alkuasukkaita, joiden esi-isät ovat ammoisista ajoista eläneet noilla mailla; karkottavat noita` ihmisiä maasta, karkottavat heitä köyhälistön riveihin tai nälkäkuolemaan. Jopa nuoren Kalifor- niankin valtion asumattomilla maa-aloilla tavataan savuttuneita uuninpiippuja ihmisten jäliltä, jotka ovat asumuksensa jättäneet karkotettuina sellaisten lakien perustuksella, jotka eivät ole tie- tääkseenkään mistään luonnollisesta oikeudesta; ja suuret maa- alat, jotka voisivat olla asuttuja, ovat autioina, koska yksinomai- sen maanomistusoikeuden tunnustamisen kautta yksi ainoa ihmis- olento on saanut vallan kieltää lähimmäisiltään maan käyttämi- sen. Se verrattain vähäinen joukko maanomistajia, joille Brittein saarten maaperä kuuluu, ei tekisi muuta kuin mihin Englannin<noinclude><references/></noinclude> 02mm82rk00fnbqew43toq48mw38t69v 250 25430 128889 2026-04-05T12:53:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: laki antaa heille täyden vallan ja minkä useat heistä vähemmässä määrässä jo ovatkin tehneet, jos he karkottaisivat brittiläisen kan- san muut miljoonat näiden esi-isäin saarilta. Sellainen karkotus, jonka avulla muutamat sadat tuhannet saisivat mielinmäärin ajaa 30 miljoonaa ihmistä näiden isänmaasta, olisi tosin silmäänpistä- vämpi, vaan ei ollenkaan suuremmassa määrässä ristiriidassa luonnollisen oikeamielisyyden kanssa kuin se näytelmä, mikä n... 128889 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>laki antaa heille täyden vallan ja minkä useat heistä vähemmässä määrässä jo ovatkin tehneet, jos he karkottaisivat brittiläisen kan- san muut miljoonat näiden esi-isäin saarilta. Sellainen karkotus, jonka avulla muutamat sadat tuhannet saisivat mielinmäärin ajaa 30 miljoonaa ihmistä näiden isänmaasta, olisi tosin silmäänpistä- vämpi, vaan ei ollenkaan suuremmassa määrässä ristiriidassa luonnollisen oikeamielisyyden kanssa kuin se näytelmä, mikä nyt tarjoutuu katseltavaksi, että nimittäin brittiläisen kansan suuri enemmistö on pakotettu muutamille harvoille, omille kansalaisil- leen, maksamaan niin suunnattomia määriä oikeudesta elää sillä maalla, jota tämä kansa sellaisella ylpeydellä sanoo isänmaak- seen, joka on heidän sydämmiensä kanssa yhteen kasvanut niin rakkaiden ja kunniakkaiden muistojen yhteydessä, ja jonka edestä heidän on velvollisuutensa vaadittaessa uhraamaan verensä ja henkensä. Minä mainitsen ainoastaan Brittiläisiä saaria, koska siellä maanomistus on keskittyneempi kuin muualla ja ne sen vuoksi tarjoovat selvimmän esimerkin siitä, mitä yksityinen maanomistus- oikeus välttämättömästi sisältää. , Kenelle maa kuuluu, sille myös sen hedelmät kuuluvat", on totuus, joka käy sitä ilmei- semmäksi mitä tiheämmäksi väestö kasvaa ja mitä enemmän parannukset ja keksinnöt lisäävät tuotantovoimaa; mutta se pitää paikkansa kaikkialla, yhtä paljon meidän uusissa valtiois- samme kuin Brittiläisillä saarillakin tai Indusvirran rannoilla. {{c|2 LUKU.}} {{c|'''Työväen orjistuminen lopullisena tuloksena yksityisestä maanomistusoikeudesta.'''}} Jos orjuus on vääryyttä, silloin on myös yksityinen maan- omistusoikeus vääryyttä. Sillä olivatpa olot mitkä tahansa, yksityinen maanomistus- oikeus on aina, sen mukaan kuin maau käyttämisen (todellinen<noinclude><references/></noinclude> hb6n57lgx69hovc80lb9pmumt0lmhmy 250 25431 128890 2026-04-05T12:54:22Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tai keinotekoinen) välttämättömyys on suurempi tai pienempi, mukanansa tuova myös omistusoikeuden ihmisiin. Tämä on ainoastaan toisin sanoin lausuttu maakorkolaki. Ja jos tämä välttämättömyys on ehdoton, jos jälellä ei ole muuta kuin valita nälkäkuoleman tai maanviljelyksen välillä, silloin käy tuo maanomistusta seuraava ihmisten omistusoikeus myös ehdottomaksi. Asetettakoon sata ihmistä jollekin saarelle, josta on mah- doton päästä pois, ja jos nyt... 128890 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tai keinotekoinen) välttämättömyys on suurempi tai pienempi, mukanansa tuova myös omistusoikeuden ihmisiin. Tämä on ainoastaan toisin sanoin lausuttu maakorkolaki. Ja jos tämä välttämättömyys on ehdoton, jos jälellä ei ole muuta kuin valita nälkäkuoleman tai maanviljelyksen välillä, silloin käy tuo maanomistusta seuraava ihmisten omistusoikeus myös ehdottomaksi. Asetettakoon sata ihmistä jollekin saarelle, josta on mah- doton päästä pois, ja jos nyt yksi näistä sadasta tehdään noiden muiden yhdeksänkymmenenyhdeksän yksinvaltiaaksi omistajaksi tai yksinvaltiaaksi saaren maan omistajaksi, on tulos oleva joten- kin sama sekä häneen että heihin nähden. Sekä edellisessä että jälkimaisessä tapauksessa tulee tuo yksi noiden yhdeksänkymmenenyhdeksän yksinvaltiaaksi herraksi ja hänen valtansa on ylettyvä elämän ja kuoleman kysymykseen asti, sillä hänen kieltonsa asumasta saarella olisi riittävä, jotta he ajautuisivat mereen. Suuremmissa ja mutkikkaammissa oloissa täytyy saman syyn kuitenkin vaikuttaa samalla tavalla ja samaan suuntaan, ja loppu- tulos, työväen orjistuminen, tulee sitä huomattavammaksi mitä enemmän painoa on heitä pakottamassa elämään ja työskentele- mään sillä maalla, jota käsitellään toisten yksinomaisena omaisuu- Tarkastakaamme jotakin maata, jossa maa ei ole yhden ainoan miehen hallussa, vaan jakautuneena useamman omistajan kesken, ja jossa, kuten nykyisissä tuotanto-oloissa on tavallista, kapitalisti ja työmiehet ovat eri henkilöitä, ja teollisuus ja kauppa kaikessa monihaaraisuudessaan on erottunut maanviljelyksestä. Vaikkei yhtä välittömästi eikä yhtä silmiinpistävästi, tulevat suh- teet maanomistajien ja työmiesten välillä, väestön lisääntyessä ja teollisuuden edistyessä, vaikuttamaan yhtäällä samaa ehdotonta herruutta ja toisaalla samaa kurjaa avuttomuutta, kuin äskeisellä saarellakin. Maakorko on nouseva työpalkkojen laskiessa. Tuot- teista on maanomistaja saava yhäti enenevän ja työmies yhäti vähenevän osuuden. Siinä määrässä kuin siirtyminen halvem- malle maalle käy vaikeammaksi tai mahdottomaksi, tulevat työ-<noinclude><references/></noinclude> pszlnyjkwar0ec1rc1wyi2kprrh2zzw 250 25432 128891 2026-04-05T12:54:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: miehet, tuottivatpa mitä tahansa, kiristettäviksi vähimpään toi- meentulonsa määrään, ja vapaa kilpailu heidän välillänsä, maan ollessa yksityisomaisuuden alaisena, on pakottava heitä asemaan, joka ei ole mitään muuta kuin orjuutta, vaikka heidän ase- maansa kuinkakin koetettaisiin koristella vapauden tunnussanoilla. Ei ole mitään hämmästyttävää siinä ilmiössä, että siitä tuotantovoiman äärettömästä kasvamisesta huolimatta, mikä mei- dän v... 128891 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>miehet, tuottivatpa mitä tahansa, kiristettäviksi vähimpään toi- meentulonsa määrään, ja vapaa kilpailu heidän välillänsä, maan ollessa yksityisomaisuuden alaisena, on pakottava heitä asemaan, joka ei ole mitään muuta kuin orjuutta, vaikka heidän ase- maansa kuinkakin koetettaisiin koristella vapauden tunnussanoilla. Ei ole mitään hämmästyttävää siinä ilmiössä, että siitä tuotantovoiman äärettömästä kasvamisesta huolimatta, mikä mei- dän vuosisadallamme on päässyt kehittymään, työpalkat teolli- suuden alimmassa ja laajimmassa kerroksessa kaikkialla pyrkivät painumaan orjapalkoiksi eli siksi määräksi, mikä vaivalla riittää ylläpitämään työmiestä työhön kykenevänä. Sillä omistus- oikeus maahan, jolla ja josta ihmisen on eläminen, on melkein samaa kuin omistusoikeus ihmiseen, ja jos me tunnustamme muutamat ihmiset. oikeutetuiksi yksinomaiseen maan hallintoon ja käyttämiseen, niin tuomitsemme muut ihmiset sellaiseen täy- delliseen orjuuteen, kuin jos todella pitäisimme heitä kaupat- tavana irtaimistona. Yksinkertaisemmissa yhteiskuntaoloissa, missä tuotanto pää- asiallisesti tapahtuu välittömänä maatyönä, ilmenee se orjuus, joka on luonnollisena seurauksena' yksityiselle myönnetystä yksin- oikeudesta siihen maahan, jolla jokaisen on eläminen, erittäin selvänä „helotismina", maa- tai kartano-orjuutena. Orjain omistaminen oli saanut alkunsa sotavankien otta- misesta, ja vaikka orjuutta on jossain määrin ollut olemassa kaikkialla maailmassa, niin ei tuo muinaisen orjuuden ala kui- tenkaan ollut niin perin laaja ja sen vaikutukset vähäpätöisem- mät verrattuina niihin orjuuden muotoihin, jotka syntyvät maan anastamisesta. Ei mikään kansa ole vielä kokonaisuudessaan koskaan ollut välittömässä, ehdottomassa orjuudessa samaan rotuun kuuluvien ihmisten alaisena, niinkuin nyt; ei ole myös- kään koskaan suurta kansaa vallotuksen kautta nöyryytetty sen- tapaiseen orjuuteen, kuin nykyinen. Yleistä kansanjoukkojen alistumista muutamien harvain vallan alaisiksi on tavattavissa kaikkialla, missä yhteiskunta on jonkun verran kehittynyt, ja se on seurauksena siitä, että maa on joutunut yksityisomistuksen<noinclude><references/></noinclude> rl0cynr3hsavxtwuap5hh827agi4uih 250 25433 128892 2026-04-05T12:54:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: alaiseksi. Omistusoikeus maahan se se kaikkialla synnyttää omistusoikeutta ihmisiin, jotka siitä maasta elävät. Se on sitä orjuutta, josta Egyptin komeat pyramiidit ja muut jättiläis- muistomerkit vielä puhuvat, ja jonka laadusta meillä ehkä on joku hämärä tieto raamatun kertomuksissa siitä nälänhädästä, jonka aikana Farao osteli kansan maapaloja. Se oli sitä or- juutta, jonka alaisiksi historian alkuaikoina Kreikan vallottajat saattoivat niemen alku-asuk... 128892 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>alaiseksi. Omistusoikeus maahan se se kaikkialla synnyttää omistusoikeutta ihmisiin, jotka siitä maasta elävät. Se on sitä orjuutta, josta Egyptin komeat pyramiidit ja muut jättiläis- muistomerkit vielä puhuvat, ja jonka laadusta meillä ehkä on joku hämärä tieto raamatun kertomuksissa siitä nälänhädästä, jonka aikana Farao osteli kansan maapaloja. Se oli sitä or- juutta, jonka alaisiksi historian alkuaikoina Kreikan vallottajat saattoivat niemen alku-asukkaat, tehden heistä heloteja pakotta- malla maksamaan korkoa maastansa. Latifundiain eli suurtilain syntyminen muutti Italian vanhan väestön voimakkaasta maa- miesrodusta, jonka tarmo oli vallottanut maailman, matelevaksi orjakansaksi. Se, mikä vähitellen teki vapaiden ja tasa-arvoisten Gallian, teutoonien ja hunnien jälkeläisistä coloneja ja villenejä, se, mikä muutti slaavilaiset vapaat kyläkuntalaiset venäläisiksi mushikoiksi ja puolalaisiksi maaorjiksi, se, mikä on luonut Kii- nan ja Jaapanin samoin kuin Europankin läänityslaitoksen, ja mikä teki Polyneesian ruhtinaista miltei yksinvaltiaat herrat omien kansalaistensa ylitse, se oli juuri tuo maan anastaminen heimojen johtajain yksinomaiseksi omaisuudeksi. Kuinka on saattanut tapahtua, että ne aarialaiset paimentolaiset ja soturit, jotka ver- taileva kielitiede sanoi olleen kotosin indo-europalaiselle rodulle yhteisestä syntymämaasta Hindostanin laaksossa, muuttuivat on- nettomiksi, mateleviksi hindulaisiksi, sen selittää se sanskriitin- kielinen lauselma, minkä olen tässä ylempänä esille tuonut. In- dialaisten rajahien valkoiset auringonvarjostimet ja ylpeydessään temmeltävät norsut olivat maanomistuksen kukkia. Ja jos meillä olisi avain sen kauan sitten kuolleen sivistyksen muistomerkkei- hin, joka on haudattuna Jukatanin ja Gvatemalan jättiläisrau- nioihin, todistaen hallitsevan luokan ylpeyttä ja kansanjoukkojen lakkaamatonta raatamista, niin kaiken inhimillisen päätelmän mukaan saisimme lukea orjuudesta, jonka alaiseksi kansan suu- ret joukot olivat tehdyt maan anastamisen kautta muutamien harvain käsiin, ja niin saisimme vielä lisäesimerkin siihen ylei- seen totuuteen, että ne, joilla maa on, ovat niiden herroja, jotka tällä maalla asuvat.<noinclude><references/></noinclude> igc295rzbs7zpjwza2xwn496rnpp2as 250 25434 128893 2026-04-05T12:55:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Työn ja maan riippuvaisuus toisistaan, ehdoton valta, minkä maanomistaminen antaa ihmisiin, jotka sitä käyttämättä eivät voi elää, se selittää sen, mikä muuten olisi käsittämä- töntä, se selittää sellaisten laitosten, sellaisten tapojen ja aattei- den kehittymisen ja jatkumisen, jotka ovat niin peräti ristiriitai- set vapauden ja tasa-arvoisuuden luonnollisen tunnon kanssa. Heti kun personallisen omaisuuden käsite, joka niin oikea- mielisenä ja luonnol... 128893 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Työn ja maan riippuvaisuus toisistaan, ehdoton valta, minkä maanomistaminen antaa ihmisiin, jotka sitä käyttämättä eivät voi elää, se selittää sen, mikä muuten olisi käsittämä- töntä, se selittää sellaisten laitosten, sellaisten tapojen ja aattei- den kehittymisen ja jatkumisen, jotka ovat niin peräti ristiriitai- set vapauden ja tasa-arvoisuuden luonnollisen tunnon kanssa. Heti kun personallisen omaisuuden käsite, joka niin oikea- mielisenä ja luonnollisena liittyy ihmistyön tuotteihin, ulotetaan maahan, niin seuraa kaikki paha aivan itsestään. Väkevimmät ja viekaimmat hankkivat pian itselleen suurimman osuuden tuol- laisesta omaisuudesta, jota ei saada tuotannon, vaan anastamisen kautta; ja päästyään maaperän herroiksi he ovat ehdottomasti päässeet myös ihmisten herroiksi. Maanomistus on ylimystön perustus. Ei aateluus antanut maata, vaan maanomistus antoi aateluuden. Kaikki aatelin tavattomat etuoikeudet keskiajalla Europassa olivat syntyneet sen asemasta maanomistajaluokkana. Maanomistuksen yksinkertainen periaate synnytti yhtäällä herran, toisaalla vasallin, joista edellinen lopulta sai kaikki oikeudet osakseen jälkimäisen jäädessä puille paljaille. Jos läänitysherran oikeus maahan oli kerran tunnustettu ja turvattu, niin ne, jotka sillä maalla elivät, saattoivat sitä tehdä ainoastaan hänen mää- räämillään ehdoilla. Näiden aikojen tapojen ja olojen mukaän kuului noihin ehtoihin sekä personallisia palveluksia ja rasituksia että myöskin joko luonnossa tai rahassa maksettava maakorko; mutta se, mikä oikeastaan pakotti näihin ehtoihin suostumaan, oli omistusoikeus maahan. Sellainen valta on olemassa kaik- kialla, missä yksityinen maanomistusoikeus on olemassa, ja sitä valtaa voidaan kaikkialla harjottaa, missä kilpailu maan käyt- tämisoikeudesta on kyllin suuri antaakseen maanomistajalle tilai- suuden asettamaan omat ehtonsa. Nykyisellä englantilaisella maanomistajalla on siinä laissa, joka tunnustaa hänen yksin- omaisen oikeutensa maahan, oikeastaan käsissään koko se valta, mikä ennen oli hänen edeltäjänsä, läänitysparoonin käsissä. Hän voisi myös maksattaa maakorkoa personallisissa palveluksissa tai orjatyöllä. Hän voisi pakottaa arentimiehiänsä pukeutumaan<noinclude><references/></noinclude> 4r3gmsff2ztt0xn3m55uck279jz5a9x 250 25435 128894 2026-04-05T12:58:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niinkuin hän tahtoo, tunnustamaan määrättyä uskontoa, lähettä- mään lapsensa määrättyyn kouluun, antamaan riitansa hänen ratkaistavakseen, lankeemaan polvilleen hänen heitä puhutellessa, seuraamaan häntä kaikkialle lakeijan puvussa, tai hänelle uhraa- maan naisten kunnian, jos nimittäin otaksuu, että nämä ennen suostuisivat siihen kuin karkotukseen kodeistansa. Hän voisi sanalla sanoen määrätä kovimmat ehdot, millä ihmiset vaan suostuisivat hänen... 128894 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>niinkuin hän tahtoo, tunnustamaan määrättyä uskontoa, lähettä- mään lapsensa määrättyyn kouluun, antamaan riitansa hänen ratkaistavakseen, lankeemaan polvilleen hänen heitä puhutellessa, seuraamaan häntä kaikkialle lakeijan puvussa, tai hänelle uhraa- maan naisten kunnian, jos nimittäin otaksuu, että nämä ennen suostuisivat siihen kuin karkotukseen kodeistansa. Hän voisi sanalla sanoen määrätä kovimmat ehdot, millä ihmiset vaan suostuisivat hänen maallaan asumaan, eikä laki voisi häntä tässä estää loukkaamatta hänen omistusoikeuttaan; sillä sopimus teh- täisiin tietysti yksityisen välipuheen muodossa, „vapaasti“, joten laki ei pitäisi itseään oikeutettuna sekaantumaan. Ja englanti- laiset kartanon herrat oikeastaan harjottavatkin tällaista valtaa, ainakin niin pitkälle kuin ajan tayat sallivat heidän mennä. Vapauduttuaan velvollisuudesta pitää huolta maan puolustuk- sesta, eivät he enää tarvitse arentimiestensä asepalvelusta, ja kun ei myös ole enää muodin mukaista esittää rikkauksiaan ja valtaansa nähtäväksi suurien seurueiden muodossa, vaan toisella tavalla, eivät he enää välitä liioin alustalaistensa personallisista palveluksista. Mutta sen sijaan heillä on tavallisesti käytettävi- nään arentimiestensä äänet ja monella tavalla he saavat heidät menettelemään tahtonsa mukaan. Korkea-arvoinen isä Kris- tuksessa", lordi ja piispa Plunkett, karkotti mailtaan joukon köyhiä irlantilaisia, arentimiehiä, koska nämä eivät olleet tahto- neet lähettää lapsiaan protestantisiin sunnuntaikouluihin; ja toista hyvää, kreivi Leitrimiä, joka vihdoin saikin kostonsa murhaajan kuulasta, syytettiin vieläkin mustemmista rikoksista. Monia hök- keleitä on hajottanut ja monia perheitä maantielle ajanut myös tuo kylmästi laskeva ahneus. Periaate, joka moista sallii, on sama periaate, joka raaempina aikoina ja yksinkertaisemmissa yhteiskuntaoloissa pani suuret rahvaan joukot ikeenalaisiksi ja loi niin syvän kuilun aatelin ja „alemman kansan" välille. Kun vapaa talonpoika tehtiin maaorjaksi, tapahtui se yksinkertaisesti vaan kieltämällä häntä jättämästä sitä maata, jolla oli syntynyt, ja niinpä siis keinotekoisesti saatiin toimeen samallainen tila, kuin otaksuimme tuolla saarella syntyneen. Heikosti așutuissa<noinclude><references/></noinclude> s3b34ddr88r4x3gn5yg3plcoiyuq750 250 25436 128895 2026-04-05T12:58:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maissa on tämmöinen toimenpide tarpeen ehdottoman orjuuden aikaansaamiseksi; mutta missä maa on tiheästi asuttu, voi sama seikka syntyä vaan kilpailusta. Verratessa toisiinsa maakorolla sorretun irlantilaisen talonpojan ja venäläisen maaorjan asemaa, on jälkimäinen monessa suhteessa pidettävä edullisempana. Maaorjan ei ainakaan tarvinnut yleensä nähdä nälkää. Nyt luulen lopullisesti todistaneeni, että sama syy, mikä on kaikkina aikoina alentanut ja sortanu... 128895 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>maissa on tämmöinen toimenpide tarpeen ehdottoman orjuuden aikaansaamiseksi; mutta missä maa on tiheästi asuttu, voi sama seikka syntyä vaan kilpailusta. Verratessa toisiinsa maakorolla sorretun irlantilaisen talonpojan ja venäläisen maaorjan asemaa, on jälkimäinen monessa suhteessa pidettävä edullisempana. Maaorjan ei ainakaan tarvinnut yleensä nähdä nälkää. Nyt luulen lopullisesti todistaneeni, että sama syy, mikä on kaikkina aikoina alentanut ja sortanut työläisjoukkoja, myös yhä vaikuttaa meidän sivistyneessäkin maailmassa. Personallinen vapaus, se on, vapaus siirtymään paikasta toiseen, on kaikkialla tunnustettu; eriarvoisuudesta valtiollisessa suhteessa ei Yhdys- valloissa ole jälkeäkään, ja ainoastaan aivan vähässä määrässä on tuota erotusta olemassa niillä kansoilla, jotka ovat nyky- aikaisen sivistyksen alimmalla asteella. Mutta yhä on olemassa suuri erotus elämänehdoissa, joka ilmenee epätasaisessa omai- suuden jakautumisessa. Orjuuden olemus on siinä, että se riis- tää työmieheltä kaikki, mitä tämä tuottaa, paitsi mitä hän tar- vitsee juuri henkensä elättämiseksi; ja tähänpä vähimpään mää- räänsä palkat nykyisissä oloissa selvästi pyrkivätkin painumaan. Lisaäntyköön tuotantovoima kuinka paljon tahansa, maakorko pyrkii aina nielemään siitä voiton, jopa enemmänkin kuin pel- kän voiton. Näin on joukkojen asema kaikissa sivistysmaissa oikeas- taan orjuutta, joka vaan esiintyy vapauden hahmossa, tai ainakin ovat olot semmoisiksi muuttumassa. Ja on hyvin luul- tavaa, että tämä orjuus on kaikista orjuuksista julmin ja armot- tomin. Sillä työmieheltä riistetään hänen työnsä hedelmä ja hän pakotetaan raatamaan pelkkää toimeentuloansa varten; mutta hänen nykyiset voutinsa eivät enää ilmesty ihmisolentoina, vaan jonkinlaisen pakottavan välttämättömyyden muodossa. Ne, joi- den hyväksi hän tekee työtänsä ja joilta hän palkkansa saa, usein itsekin puolestaan ovat yhtä pakottavien olojen alaisina, yhdysside työmiehen ja sen välillä, joka viime tingassa hä- nen työtänsä hyväkseen käyttää, on kokonaan katkennut ja kaikki yksilöllisyys häviää. Orjain haltijan välitön vastuunalai-<noinclude><references/></noinclude> lzpc2zyjcy2gy12xymjddy8074jv0ci 250 25437 128896 2026-04-05T13:57:44Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: suus orjiinsa nähden, vastuunalaisuus, joka enimmissä tapauk- sissa tekee ihmiset tunteellisemmiksi alaisiaan kohtaan, ei tällöin tule lainkaan kysymykseen; näyttää niinkuin ei ihminen, vaan jonkinlaiset vastustamattomat „tarjonnan ja kysynnän lait“, joista ei kukaan vastaa, pakottaisivat meitä keskeymättömään ja huo- nosti palkattuun työhön. Cato sensorin periaate, jota orjuu- denkin julmana ja epäinhimillisenä aikana pidettiin inhottavana, se periaate,... 128896 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>suus orjiinsa nähden, vastuunalaisuus, joka enimmissä tapauk- sissa tekee ihmiset tunteellisemmiksi alaisiaan kohtaan, ei tällöin tule lainkaan kysymykseen; näyttää niinkuin ei ihminen, vaan jonkinlaiset vastustamattomat „tarjonnan ja kysynnän lait“, joista ei kukaan vastaa, pakottaisivat meitä keskeymättömään ja huo- nosti palkattuun työhön. Cato sensorin periaate, jota orjuu- denkin julmana ja epäinhimillisenä aikana pidettiin inhottavana, se periaate, että orja, jolta jo oli imetty kaikki mahdollinen työvoima kuiviin ja joka oli jo tullut vanhaksi ja työhön kyke- nemättömäksi, oli ajettava korpeen kuolemaan, alkaa tulla ylei- sesti hyväksytyksi periaatteeksi; eipä edes sekään omaa etua tarkottava huoli, joka saa orjan-isännän koettamaan pitää häntä terveenä niin kauan kuin hän on työhön kykenevä, tällöin tule kysymykseen. Työ on tullut personattomaksi kauppatavaraksi ja työmies on muuttunut koneeksi. Ei nyt ole enää olemassa mitään herroja ja orjia, ei mitään omistajia ja omistettuja, nyt on olemassa ainoastaan ostajia ja myyjiä. Kaupitteleminen maail- man markkinoilla astuu kaikkien personallisten suhteiden ja tun- teiden sijaan. Kun Etelä-Amerikan orjainomistaja näki vapaitten työ- miesten aseman etevimmissä sivistysmaissa, saattoi hän täy- dellä syyllä pysyä silloisessa käsityksessään, että orjuudentila oli suorastaan jumalallinen laitos. Ei ole myöskään epäilemistä, että Etelä-Amerikan maaorjat, yhteiskunnallisena luokkana, oli- vat paremmin vaatetetut, saivat parempaa ruokaa ja parempia asumuksia, enemmän vapautta, enemmän huvituksia ja nautin- toja elämässä kuin Englannin maatyömiehet; ja plantaasien omiș- tajat saattoivat, käydessään suurissa pohjoisvaltioiden kaupun- geissa, nähdä ja kuulla tapauksista, jotka olisivat olleet aivan mahdottomia heikäläisissä työväenoloissa. Etelä-Amerikassa olisi orjuuden aikana kohdeltu inholla sitä herraa, joka olisi pakot- tanut neekerejään sellaiseen työhön ja sellaisiin elämäntapoihin, jommoisissa kokonaisten luokkain vapaita valkoisia miehiä ja naisia on nyt vapaissa maissa eläminen; ja ellei yleinen mieli- pide olisi häntä menettelyssään estänyt, olisi hänen oma itsek-<noinclude><references/></noinclude> owsuetup6vft7tg5brkvqgkc5yqznzv 250 25438 128897 2026-04-05T13:58:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kyytensä sen tehnyt: hän olisi katsonut edukseen pitää elävää omaisuuttansa voimissa ja terveenä. Mutta Lontoossa, New- Yorkissa ja Bostonissa, ihmisten keskuudessa, jotka ovat uhran- neet verensä ja omaisuutensa ja tarvittaessa uudelleen antaisivat itsensä uhriksi vapauttaakseen orjat; siellä, missä ei kukaan jul- kisesti voisi yhtäkään eläintä rääkätä joutumatta vankeuteen ja saamatta rangaistusta, siellä voi nähdä avojalkaisa, rääsyisiä lap- sia... 128897 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kyytensä sen tehnyt: hän olisi katsonut edukseen pitää elävää omaisuuttansa voimissa ja terveenä. Mutta Lontoossa, New- Yorkissa ja Bostonissa, ihmisten keskuudessa, jotka ovat uhran- neet verensä ja omaisuutensa ja tarvittaessa uudelleen antaisivat itsensä uhriksi vapauttaakseen orjat; siellä, missä ei kukaan jul- kisesti voisi yhtäkään eläintä rääkätä joutumatta vankeuteen ja saamatta rangaistusta, siellä voi nähdä avojalkaisa, rääsyisiä lap- sia talvellakin katuja harhailemassa, siellä saa nähdä naisten kuoliaaksi nääntyvän töihinsä kylmiin ullakkohuoneisiin ja epä- terveellisiin kellareihin palkoista, jotka eivät riitä valon ja ravinnon hankkimiseen. Onko silloin ihmetteleminen, että Etelä- Amerikan orjainomistajat pitivät orjain vapauttamisintoa pelkkänä teeskentelynä? Ja nyt, kun orjuus on poistettu, eivät maanviljelijät ete- läisissä valtioissa katso mitään vahinkoa kärsineensä. Kun he omistavat sen maan, jolla vapautettujen orjain on eläminen, niin heillä itse asiassa on sama määräämisvalta työhön nähden kuin ennenkin, jota paitsi he nyt ovat vapautetut tuosta usein hyvin- kin rasittavasta vastuunalaisuudestaan. Neekereillä on tosin nyt oikeus lähteä maasta, ja maastamuutto näyttääkin heidän jou- kossaan pääsevän hyvään vauhtiin; mutta mikäli väestö lisääntyy ja maa kallistuu, tulevat plantaasien omistajat saamaan suurem- man osan työmiestensä ansiosta kuin minkä saivat orjuuden aikana Sillä ja työmiehet taas verrattain pienemmän osan. orjuuden päivinä saivat neekerit ainakin riittävästi pysyäkseen terveinä, silloin kuin maissa sellaisissa kuin Englanti ei suurella osalla työväenluokkaa ole edes niinkään paljoa. Ne vaikutukset, jotka aina ovat seurauksia isännän ja or- jan personalllsista suhteista ja jotka orjuuden kirousta lieventä- vät, koska eivät salli isännän käyttää koko valtaansa orjaan nähden, ovat ilmenneet myöskin niissä raaemmissa orjuuden muodoissa, jotka vallitsivat Europan kehityksen aikaisemmilla asteilla; nuo vaikutukset, tapojen vakauttamina, uskonnon kan- nattamina ja joskus ehkä sivistyksenkin lieventäminä, ovat kaik- kialla panneet rajan, jota pitemmälle maanomistaja ei voinut<noinclude><references/></noinclude> lk16ecsoifih5zv63farwzfyra7gkti 250 25439 128898 2026-04-05T13:58:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaatimuksissaan mennä. Näin ollen ei köyhyyden kourissa ole- vien ihmisten kilpailu elintarpeiden saamisesta tarvinnut missään mennä äärimmäisyyksiin ja vaikuttaa koko tuhoamisvoimallaan. Kreikan helotit, Italian kahdanviljelijät, Venäjän ja Puolan maa- orjat, europalaiset läänitystalonpojat jättivät työansiostaan mää- rätyn osan herralleen eikä heitä yleensä tämän määrän ylitse kiristetty. Mutta ne vaikutukset, jotka näin olivat omansa lie- vent... 128898 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>vaatimuksissaan mennä. Näin ollen ei köyhyyden kourissa ole- vien ihmisten kilpailu elintarpeiden saamisesta tarvinnut missään mennä äärimmäisyyksiin ja vaikuttaa koko tuhoamisvoimallaan. Kreikan helotit, Italian kahdanviljelijät, Venäjän ja Puolan maa- orjat, europalaiset läänitystalonpojat jättivät työansiostaan mää- rätyn osan herralleen eikä heitä yleensä tämän määrän ylitse kiristetty. Mutta ne vaikutukset, jotka näin olivat omansa lie- ventämään yksityisten maanomistajien käsissä ollutta kiristys- valtaa, ja joita yhä vieläkin voi havaita englantilaisilla maatiloilla, missä tilanhaltija perheineen pitää velvollisuutenaan lähettää sai- raille ja raihnaisille alustalaisilleen lääkkeitä ja vahvaa ravintoa sekä yleensä huolehtia väkensä terveydentilasta. · aivan samoin kuin Etelän plantaasien omistajat olivat tottuneet huolehtimaan neekereistään ―; ne lieventävät vaikutukset katoavat tuntu- mattomiin siinä hienostuneessa ja vähemmin näkyvässä muo- dossa, missä orjuus esiintyy nykyisen tuotannon mutkikkaam- missa oloissa. Nämä olot erottavat erilleen työntekijöitä niistä henkilöistä, jotka ovat heidän työnsä herroja, erottavat niin monien ja pitkien arvoasteikkojen taakse, että niitä ajatukses- sakaan tuskin voi seurata; nämä olot poistavat kumpaiseenkin luokkaan kuuluvien yksilöjen suhteista kaiken välittömyyden ja personallisuuden. Nykyisen yhteiskunnan vapaan kilpailun aikana on täysi vapaus kiristää työläiseltä hänen äärimmäiset ponnis- tuksensa; ja millä pelottavalla voimalla tämä vaikutta, se voi- daan nähdä alimpien luokkain tilasta rikkauden ja teollisuuden paraissa keskuksissa. Että tuo alinten luokkain kurjuudentila ei ole vieläkin pitemmälle kehittynyt, siihen on arvatenkin vaikut- tanut viljeltäväksi kelpaavan maan runsaus Amerikassa, mikä on muodostanut virtauspaikan Yhdysvaltain vanhempien osien kas- vavalle väestölle, jopa melkoisessa määrin helpottanut ahdinkoa Europassakin; onpa eräästä Europan maasta, nimittäin Irlan- nista, väestön siirtyminen ollut niin tuntuva, että se on melkoi- sesti vähentänyt tuon maan oman väkiluvun määrää. Mutta tämmöistä siirtymistä ei voi ikuisesti jatkua. Tie alkaakin jo<noinclude><references/></noinclude> k5h7yuo92nk3uurn6e33plp1xci5l50 250 25440 128899 2026-04-05T13:58:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nopeasti tukkeentua; ja kun se vihdoin sulkeutuu, on ahdinko oleva kovaakin kovempi. Ramajanan viisaalla korpilla, tuolla Bushanda korpilla, „joka oli elänyt kaikissa maailman osissa ja tunsi kaikki mitä aikojen alusta oli tapahtunut“, oli kylläkin syytä sanoa, että joskin maal- listen etujen halveksiminen oli välttämätön ylimmän autuuden saavuttamiseksi, niin oli sentään köyhyys maallisista rangaistuk- sista kovin, mihin ihmistä suinkin saattoi tuomita. Se... 128899 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>nopeasti tukkeentua; ja kun se vihdoin sulkeutuu, on ahdinko oleva kovaakin kovempi. Ramajanan viisaalla korpilla, tuolla Bushanda korpilla, „joka oli elänyt kaikissa maailman osissa ja tunsi kaikki mitä aikojen alusta oli tapahtunut“, oli kylläkin syytä sanoa, että joskin maal- listen etujen halveksiminen oli välttämätön ylimmän autuuden saavuttamiseksi, niin oli sentään köyhyys maallisista rangaistuk- sista kovin, mihin ihmistä suinkin saattoi tuomita. Se köyhyys, missä ripeästi edistyväin sivistysmaiden suuret kansanjoukot elä- vät, ei anna sitä vapautta levottomuudesta ja kiusauksesta, jota viisaat ovat hakeneet ja filosofit ylistäneet; se on häpeällistä ja raaistuttavaa ' orjuutta, joka kytkee korkeampaa luontoa, tylsyttää hienompia tunteita ja kärsimyksiä tuottaen saattaa ihmiset tekoi- hin, joita eivät edes eläimetkään saattaisi tehdä. Tähän avut- tomaan ja toivottomaan hätään, joka kukistaa miehuuden ja hävittää naisellisuuden, jopa riistää lapsuudeltakin sen viatto- muuden ja ilon, tahän hätään saattaa työväenluokkaa voima, joka vaikuttaa heihin niinkuin vastustamaton ja tunteeton kone. Kaulustehtailija Bostonissa maksaa työläisnaisilleen kaksi senttiä tunnista; hän saattaa vilpittömästi valittaa näiden asemaa, mutta sekä häntä että heitä johtaa kilpailulaki; hän ei voi heille enem- pää maksaa, jos tahtoo liikettään jatkaa; sillä kaupassa ovat tunteet syrjään pantavat. Ja niinpä siis kaikilla väliasteilla niihin henkilöihin asti, jotka antamatta mitään vastinta saavat käsiinsä työn voiton maakoron muodossa, näyttää tuo kova tarjonnan ja kysynnän laki (voima, jota vastaan ihminen pystyy kilpailemaan yhtä vähän kuin tuulta ja virtaa vastaan) sortavan alemmat luokat köyhyyden ikeeseen. Mutta todellisuudessa on syy se, mikä on aina vienyt ja on aina vievä orjuuteen, nimittäin maan joutuminen yksityis- omaisuuden alaiseksi huolimatta siitä, että luonto on sen mää- rännyt kaikille. Ylistetty vapautemme sisältää välttämättömästi orjuutta niin kauan kuin tunnustamme yksityistä omistusoikeutta maa- han. Kummes tämä oikeus on poistettu, ovat kaikki itsenäisyy-<noinclude><references/></noinclude> oegnnw6pl1fmdjl35n25wyxao2h1bad 250 25441 128900 2026-04-05T14:00:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: den vakuutukset ja vapausliikkeet turhia. Niin kauan kuin yksi- tyisellä ihmisellä on yksinomainen omistusoikeus siihen maahan, jonka päällä muiden ihmisten on eläminen, on orjuus jatkuva ja aineellisen edistyksen omalla avulla kasvava ja kärjistyvä. Tämäpä seikka nyt tapahtuukin koko sivistysmaailmassa ja me olemme edellisissä luvuissa askel askeleelta seuranneet sen jälkiä. Yksityinen maanomistusoikeus on alempi myllyn- kivi, aineellinen edistys ylempi, j... 128900 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>den vakuutukset ja vapausliikkeet turhia. Niin kauan kuin yksi- tyisellä ihmisellä on yksinomainen omistusoikeus siihen maahan, jonka päällä muiden ihmisten on eläminen, on orjuus jatkuva ja aineellisen edistyksen omalla avulla kasvava ja kärjistyvä. Tämäpä seikka nyt tapahtuukin koko sivistysmaailmassa ja me olemme edellisissä luvuissa askel askeleelta seuranneet sen jälkiä. Yksityinen maanomistusoikeus on alempi myllyn- kivi, aineellinen edistys ylempi, ja näiden molempien väliin on työläisluokka, yhä kasvavan painon alaiseksi ruhjottu. {{c|3 LUKU.}} {{c|'''Maanomistajain korvausvaatimukset.'''}} Totuus on - ja siitä ei voi kukaan päästä, että ei ole eikä voi olla mitään oikeutta yksinomaiseen maanomistuk- seen; että yksityisen maanomistus on yhtä röyhkeää ja hämmäs- tyttävää vääryyttä kuin koskaan orjuus. Että niin moni sivistyneiden maiden ihmisistä ei sitä huo- maa, se johtuu yksinkertaisesti vaan siitä, että useimmat ihmiset eivät huoli ajatella. Heistä näyttää kaikki olemassaoleva oikealta, kunnes olemassaolevan vääryys on tullut niin ilmeisesti todiste- tuksi, ettei sitä vastaan enää käy väittäminen; mutta yleensä he ovat valmiit ristiinnaulitsemaan sitä, joka ensimäiseksi ottaa epäkohdasta huomauttaakseen. Ei kuitenkaan kenkään, joka tutkii taloustiedettä nykyis- tenkin oppijärjestelmien mukaan tai yleensä ajattelee tuotannon suhdetta omaisuuden jakautumiseen, voi olla näkemättä maan- omistusoikeuden oleellisesti eroavan omistusoikeudesta muihin inhimillisen työn tuotteihin, eikä edellisellä olevan minkäälaista tukea teoreettisen oikeamielisyyden kannalta. Tämä myönne- täänkin milloin suoraan milloin vaijeten kaikissa paraimpina pide- tyissä taloustieteellisissä teoksissa; tavallisesti kuitenkin ainoastaan<noinclude><references/></noinclude> 30bn2s5van3rktqvokv9t407rupwv1m 250 25442 128901 2026-04-05T14:01:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ohimennen viittaamalla tai jättämällä mainitsematta muutamia osia omaisuus käsitteen mahdollisesta sisällyksestä. Enimmäkseen johdetaan huomio pois tästä tärkeästä totuudesta jotenkin sa- malla tavalla kuin esimerkiksi milloin tahdottaisiin pitää esitel- mää moraalifilosofiassa orjainomistajain kokouksessa mitenkään näitä loukkaamatta: esitelmänpitäjä tietenkin jättäisi koskettele- matta turhan tarkkaan ihmisen luonnollisten oikeuksien alaa. Yksityin... 128901 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ohimennen viittaamalla tai jättämällä mainitsematta muutamia osia omaisuus käsitteen mahdollisesta sisällyksestä. Enimmäkseen johdetaan huomio pois tästä tärkeästä totuudesta jotenkin sa- malla tavalla kuin esimerkiksi milloin tahdottaisiin pitää esitel- mää moraalifilosofiassa orjainomistajain kokouksessa mitenkään näitä loukkaamatta: esitelmänpitäjä tietenkin jättäisi koskettele- matta turhan tarkkaan ihmisen luonnollisten oikeuksien alaa. Yksityinen omistusoikeus maahan selitetään muitta mutkitta ole- viin oloihin perustuvaksi tosiseikaksi tai välttämättömäksi ehdoksi siihen, että maa tulisi asianomaisesti viljellyksi ja sivistynyt valtio pysyisi koossa. Nyt suorittamamme tutkimus on kuitenkin mitä ratkaise- vimmalla tavalla todistanut, ettei yksityistä maanomistusoikeutta voi puolustaa hyödyn kannalta, vaan että se päinvastoin on pää- syynä kaikkeen köyhyyteen, puutteenalaisuuteen ja kurjuuteen, yhteiskunnan sairaaloisuuteen ja niihin valtiollisiin onnettomuuk- siin, jotka nyt uhkaavat edistyvää sivistystä. Hyödyn näkökoh- dat siis yhdessä oikeuden näkökohtain kanssa vaativat sen pois- tamista. Jos nyt sekä hyödyn että oikeuden näkökohdat yhtyvät vaatimaan jonkun yhteiskunnallisen laitoksen poistamista, jolla ei ole mitään varmempaa pohjaa kuin pelkkä mahtikäsky, miksi pitäisi olla kahdenvaiheella tämmöisen vaatimuksen toteuttami- sesta? Muuan seikka saattaa epäilevälle kannalle niitäkin, jotka muuten selvästi näkevät, että maan pitäisi oikeuden mukaan olla yhteistä omaisuutta. Ajatellaan nimittäin, että kun maata on jo näin kauan käytetty yksityisenä omaisuutena, niin täm- möisen oikeuden poistaminen tuottaisi vahinkoa niille, jotka ovat tehneet taloudelliset laskunsa tähänastisen oikeusjärjestel- män mukaisesti; että, yksityisen maanomistuksen oltua laillistet- tuna, maan joutuminen jälleen yhteiskunnan yhteiseksi omaisuu- deksi olisi vääryyttä niitä kohtaan, jotka ovat ostaneet maata jollakin, mikä epäilemättä oli ollut heidän laillista omaisuuttanșa. Väitetään senvuoksi, että jos poistamme maanomistusoikeuden,<noinclude><references/></noinclude> 844akzz3svpign1h5dhhrddz8dn97kq 250 25443 128902 2026-04-05T14:01:43Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niin muka oikeus ja kohtuus vaatii nykyisille omistajille annet tavaksi täyden korvauksen, samalla perustuksella kuin brittiläinen hallitus, poistettuaan upseerivaltakirjain kaupan, piti itsensä vel- votettuna hyvittämään niitä valtakirjain haltijoita, jotka olivat näitä ostaneet jälleenmyymisen aikomuksessa, tai kuin se pois- taessaan orjuuden alaisestaan osasta länsi Indiaa maksoi ojain- omistajille 100 miljoonaa dollaria. Jopa Herbert Spencerkin, joka te... 128902 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>niin muka oikeus ja kohtuus vaatii nykyisille omistajille annet tavaksi täyden korvauksen, samalla perustuksella kuin brittiläinen hallitus, poistettuaan upseerivaltakirjain kaupan, piti itsensä vel- votettuna hyvittämään niitä valtakirjain haltijoita, jotka olivat näitä ostaneet jälleenmyymisen aikomuksessa, tai kuin se pois- taessaan orjuuden alaisestaan osasta länsi Indiaa maksoi ojain- omistajille 100 miljoonaa dollaria. Jopa Herbert Spencerkin, joka teoksessaan „Social Sta- tics" on niin selvästi kumonnut kaikki ne väitteet, joilla koe- tetaan tukea yksinomaista maanomistusoikeutta, kannattaa kui- tenkin tätä käsitystä (mikä on mielestäni epäjohdonmukaisuutta hänen puoleltaan) selittämällä, että noiden nykyisten maanomis- tajain vaatimusten oikeamielinen arvostelu, jotka joko omasta tai esi-isäinsä toimesta ovat tiluksistaan antaneet rehellisesti hankkimiaan vastineita, muodostaa yhden vaikeimmista yhteis- kunnallisista tehtävistä tulevaisuudessa. Tämä käsitystapa on Isossa Britanniassa saanut kannattajia ehdotukselle, että hallitus ostaisi käsiinsä maatilat niiden käy- vistä hinnoista, ja tämä käsitys se myöskin antoi John Stuart Millille, vaikka hän selvästi näki yksityisen maanomistusoikeuden vääryyden, aiheen puolustaa ainoastaan osittaista maan palaut- tamista yhteiskunnalle, siten nimittäin, että valtio ottaisi hal- tuunsa ainoastaan tulevaisuudessa syntyviä etuja. Hänen suun- nitelmansa tarkotti, että kaikki kuningaskunnan maa arvioitaisiin käypäin hintain mukaan, ja että kaikki vastaiset arvonnoussut, joita ei voisi pitää omistajien parannuksista johtuvina, tulisivat valtion käsiin. Lukuunottamatta niitä käytännöllisiä vaikeuksia, joita näin mutkikkaat suunnitelmat synnyttäisivät laajojen hallintotoimen- piteiden vuoksi, ja lukuunottamatta myös niitä vehkeilyjä, joita se panisi alulle, on ehdotuksen päävirhe siinä, että on mahdo- tonta minkään sopimuksen avulla rakentaa siltaa oikean ja vää- rän jyrkän erotuksen ylitse. Samassa määrässä kuin maanomis- tajien etuja silmällä pidettäisiin, kärsisivät yleiset edut ja oikeu- dét, ja elleivät edelliset saa mitään oikeuksistaan kadottaa, niin<noinclude><references/></noinclude> 587vvepufvdicuqqjh42kxhfultksyp 250 25444 128903 2026-04-05T14:04:28Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuskinpa kansa kokonaisuudessaan voi mitään voittaa. Perso- nallisten maanomistusoikeuksien ostaminen olisi samaa kuin jos maanomistajille annettaisiin jossakin toisessa muodossa saman- lajinen ja -määräinen summa, minkä heidän maaomaisuutensa nyt antaa heille; tulisi välttämättömäksi heidän hyväkseen vero- tuksella nostaa sama määrä työn ja kapitaalin tuotteesta, kuin minkä he nyt anastavat siitä maakoron avulla. Heidän oikeu- dettomat etunsa jäisivät... 128903 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tuskinpa kansa kokonaisuudessaan voi mitään voittaa. Perso- nallisten maanomistusoikeuksien ostaminen olisi samaa kuin jos maanomistajille annettaisiin jossakin toisessa muodossa saman- lajinen ja -määräinen summa, minkä heidän maaomaisuutensa nyt antaa heille; tulisi välttämättömäksi heidän hyväkseen vero- tuksella nostaa sama määrä työn ja kapitaalin tuotteesta, kuin minkä he nyt anastavat siitä maakoron avulla. Heidän oikeu- dettomat etunsa jäisivät ennalleen silloin kuin muiden vääryydet jatkuisivat. Tosin syntyisi kansaan nähden kokonaisuudessaan jokin voitto, kun se aika koituisi, jolloin maakoron kasvamisen johdosta se määrä, minkä maanomistajat saisivat nykyisen jär- jestelmän vallitessa, olisi suurempi kuin maan ostoarvon nykyään tuottamat prosentit, vaan tuo olisi ainoastaan tulevaisuuden voitto, jotavastoin sitä ennen ei olisi mitään helpotusta, vaan sen sijaan kapitaalin ja työn niskoilla nykyään lepäävä rasitus olisi melkoisessa määrin enentynyt. Sillä tärkeimmän osan nykyi- sestä maan kauppa-arvosta muodostaa vastaisen arvon nousemisen odotus, joten maan ostaminen käyvästä hinnasta ja siten korkojen maksaminen tälle summalle ei olisi ainoastaan samaa kuin ny- kyisen maakoron, vaan vieläpä vastaisuudessa odotetun maa- koron siirtäminen tuottajain maksettavaksi. Tai lausuaksemme saman asian toisilla sanoilla: maa lunastettaisiin hinnasta, joka olisi laskettu tavallista alemman korkokannan mukaan (sillä maa- arvojen odotettu nouseminen saattaa aina maan käyvät hinnat korkeammiksi kuin mikään muu, mikä antaa vastaavaa tuloa), mutta kauppasumman korkoa maksettaisiin tavallisen korko- kannan mukaan. Näin ollen ei maanomistajille maksettaisi ai- noastaan sitä, minkä maa nyt heille tuottaa, vaan melkoista suurempi summa. Olisi niinkuin valtio olisi ikiajoiksi ottanut maan arennille nykyisiltä maanomistajilta, ja paljon korkeam- inasta maakorosta kuin minkä he nyt saavat. Valtio esiintyisi aluksi ainoastaan maanomistajien asiamiehenä arentimaksujen kannossa ja saisi maksaa heille ei ainoastaan yhtä paljon, vaan vieläpä paljon enemmänkin kuin he ennen saivat. Millin ehdotus, jonka mukaan kansan yhteiseksi omaisuu-<noinclude><references/></noinclude> f3xfayqp410hhl43nre45cxb1lpjwhv 250 25445 128904 2026-04-05T14:04:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: deksi muutettaisiin maa-arvojen vastainen nouseminen määrää- mällä kaiken maan nykyisen käyvän hinnan ja siirtämällä vas- taisia arvojen nousuja valtion käsiin, ei tosin enentäisi vääryyttä nykyisessä omaisuuden jaossa, vaan eipä se sitä sanottavasti poistaisikaan. Kaikki enempi odotettu maakoron nousu tosin lakkaisi ja kansa kokonaisuudessaan saisi tulevaisuudessa hal- tuunsa erotuksen maakoron vastaisen nousemisen ja sen mää- rän välillä, joksi se ol... 128904 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>deksi muutettaisiin maa-arvojen vastainen nouseminen määrää- mällä kaiken maan nykyisen käyvän hinnan ja siirtämällä vas- taisia arvojen nousuja valtion käsiin, ei tosin enentäisi vääryyttä nykyisessä omaisuuden jaossa, vaan eipä se sitä sanottavasti poistaisikaan. Kaikki enempi odotettu maakoron nousu tosin lakkaisi ja kansa kokonaisuudessaan saisi tulevaisuudessa hal- tuunsa erotuksen maakoron vastaisen nousemisen ja sen mää- rän välillä, joksi se oli arvattu silloin kuin järjestelyaikana val- litseva hinta määrättiin, jossa, kuten ylempänä jo osotettiin, vastaisella arvolla on myös osansa niinkuin nykyiselläkin. Mutta siten yhä edelleen yksi luokka jäisi omistamaan ikiajoiksi niitä suunnattomia etuja, joita sillä nyt on muiden luokkain rinnalla. Tästä ehdotuksesta ei voi todella sanoa muuta, kuin että sen toteuttaminen toki olisi parempi kuin asian jättäminen peräti ennalleen. Moisia vaillinaisia ja vaikeasti toteutettavia ehdotuksia otet- takoon käsiteltäväksi siellä, missä perinpohjaisempia ja vaikutta- vampia uudistuksia ei voi tulla kysymykseen, ja onhan asian puheeksi ottaminenkin jo lupaava merkki siihen, että totuuden kärki on jo alkanut tunkeutua yhteiskunnan tietoisuuteen. Kun oikeamielisyys uskaltaa esittää ensimäisen vastalauseensa ajan pyhittämää vääryyttä vastaan, käyttävät sen tulkit tavallisesti ma- televan nöyryyden kieltä; englantilaiset kansat kantavat vielä saksalaisen orjan kaularautoja ja ovat lapsuudestaan asti`oppi- neet kohtelemaan maanomistajien „laillisia oikeuksia“ kaikella sillä taikauskoisella kunnioituksella, millä vanhat egyptiläiset koh- telivat krokotiilia. Mutta ajan kypsyessä aatteet kasvavat, niin vähäpätöisiltä kuin ne alussa näyttivätkään. Tuli päivä, jona kolmannen säädyn jäsenet Ranskassa panivat hatut päähänsä, kun näkivät kuuinkaan hattu päässä: olihan se itsessään kylläkin vähäpätöinen seikka, mutta kaikissa tapauksissa se oli enne pian sen jälkeen tapahtuneihin suuriin valtiollisiin muutoksiin. jain vapautusliike Yhdysvalloissa alkoi siitä, että alettiin puhua orjain omistajain korvaamisesta; mutta kun vihdoin kerrallaan 4 miljoonaa orjaa vapautettiin, eivät entiset omistajat saaneet<noinclude><references/></noinclude> rr1zdml56v0dkuoqo0xb04mvf7505sh 250 25446 128905 2026-04-05T14:05:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mitään vahingonkorvausta eivätkä sitä edes vaatineetkaan. Ja kun asukkaat sellaisissa maissa kuin Englanti ja Yhdysvallat kerran pääsevät koko sen vääryyden ja sen suuren vahingon perille, minkä yksityinen maanomistusoikeus tuottaa, ja päättävät koettaa saattaa maan takasin kansan yhteisomaisuudeksi, silloin he ovat varmaan päässeet myös selvyyteen mukavammista ja suoranaisemmista keinoista, kuin mitä osto on. Heille ei ole varmaankaan tuottava huolia kysym... 128905 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>mitään vahingonkorvausta eivätkä sitä edes vaatineetkaan. Ja kun asukkaat sellaisissa maissa kuin Englanti ja Yhdysvallat kerran pääsevät koko sen vääryyden ja sen suuren vahingon perille, minkä yksityinen maanomistusoikeus tuottaa, ja päättävät koettaa saattaa maan takasin kansan yhteisomaisuudeksi, silloin he ovat varmaan päässeet myös selvyyteen mukavammista ja suoranaisemmista keinoista, kuin mitä osto on. Heille ei ole varmaankaan tuottava huolia kysymys maanomistajien korvaa- misesta. Sillä eipä suinkaan oikeamielisyys vaadi pitämään huolta maan omistajista. Että mies sellainen kuin John Stuart Mill on pannut niin paljon painoa maanomistajien korvaamiseen ja ehdottanut valtion käsiin ainoastaan maakoron vastaisen lisään- tymisen, siihen voi olla selityksenä hänen luja uskonsa vallitse- viin oppeihin, joiden mukaan palkka lähtee kapitaalista ja väestö aina pyrkii kasvamaan elintarpeiden määrän ylitse. Nämä opit sokaisivat häntä siihen määrään, ettei hän voinut oikealla tavalla arvostella yksityisen maanomistusoikeuden täyttä vaikutusta. Hän oivalsi, että „maanomistajan oikeuden täytyy olla kokonaan riip- puvaisen valtion yleisestä taloudesta", ja että „jos yksityinen omistusoikeus ei ole hyödyllinen, niin se on myöskin väärä "; 1) mutta sotkeutunut kuin oli Malthuksen opin verkkoihin, arveli hän kuten eräässä jo ennen esittämässäni lauseessa oli nimen- omaan sanonut että se kurjuus ja puute, jota hän ympäril- länsä näki, oli luettava luonnon antimien niukkuuden eikä ihmis- ten vääryyden viaksi; ja senvuoksi näytti hänestä maan yhteis- omaisuudeksi saattaminen verrattain vähäpätöiseltä seikalta, joka ei sanottavammassa määrässä voinut kurjuutta ja köyhyytta pois- mikä kävisi hänen mielestään päinsä ainoastaan sikäli kuin ihmiset oppivat rajottamaan luonnon heihin panemaa lisääntymis- viettiä. Niin suuri ja puhdas kuin hänen lämmin sydämmensä ja hänen jalo mielenlaatunsa olikin, ei hän kuitenkaan koskaan taa 1) Principles of Political Economy, I kirja, 2 luku, 6 osa.<noinclude><references/></noinclude> qgqoxe9k3ziii3ow9dtg34j2npdhs1r 250 25447 128906 2026-04-05T14:05:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nähnyt taloudellisten lakien tosi sopusointua, ei huomannut, kuinka tästä ainoasta päävääryydestä köyhyys, kurjuus, paheet ja kaikki häpeät alkunsa saavat, Muussa tapauksessa ei hän olisi koskaan voinut kirjottaa lausetta: „Irlannin maa niinkuin maa kaikkialla muualla kuuluu kansalle. Maanomistajiksi sano- tuilla henkilöillä ei ole mitään siveellistä eikä oikeamielisyyteen perustuvaa oikeutta muuhun kuin maakorkoon tai sen kauppa- arvoon." Mitä järjetö... 128906 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>nähnyt taloudellisten lakien tosi sopusointua, ei huomannut, kuinka tästä ainoasta päävääryydestä köyhyys, kurjuus, paheet ja kaikki häpeät alkunsa saavat, Muussa tapauksessa ei hän olisi koskaan voinut kirjottaa lausetta: „Irlannin maa niinkuin maa kaikkialla muualla kuuluu kansalle. Maanomistajiksi sano- tuilla henkilöillä ei ole mitään siveellistä eikä oikeamielisyyteen perustuvaa oikeutta muuhun kuin maakorkoon tai sen kauppa- arvoon." Mitä järjetöntä puhetta!! Jos jonkun maakunnan maa kuuluu sen kansalle, kuinka voi silloin siveellisyyden tai oikeu- den nimessä muutamilla yksityisillä maanomistajiksi nimitetyillä henkilöillä olla oikeutta maakorkoon? Jos maa todella kuuluu kansalle, miksi kansan olisi silloin siveellisyyden tai oikeuden nimessä maksaminen kauppa-arvoa omasta omaisuudestaan? Herbert Spencer sanoo: 1) „Jos meillä olisi tekemistä nii- den ihmisten kanssa, jotka alkujaan ryöstivät ihmiskunnalta sen perintöoikeuden, niin olisi juttu piankin selvitetty." Mutta miksi ei voitaisi juttua sittenkin pian selvittää? Eihän tuo ryöstö ole mitään hevosvarkautta tai rahan. vientiä, mikä voi joutua ka- doksiin heti kuin teko on tehty; vaan se on jatkuvaa ryöstöä, joka toistuu päivä päivältä ja tunti tunnilta. Maakorkoa ei oteta menneisyyden, vaan nykyisyyden tuotteesta. Se on tulli, jota alituiseen ja lakkaamatta otetaan työstä. Jokainen vasaranlyönti, jokainen kirveen isku, jokainen sukkulan heitto, jokainen höyry- koneen liikahdus maksaa sille veronsa. Se verottaa niiden mies- ten työansiota, jotka syvällä maanpinnan alapuolella työskennel- len panevat henkensä altiiksi, samoin kuin nöden, jotka meren hyrskyissä purjehtien riippuvat heiluvissa mastoissa; se ottaa osansa kapitaalin omistajalle kuuluvasta palkasta ja keksijän vai- valoisista töistä; se riistää lapset irti leikeistänsä ja kouluistansa ja pakottaa ne töihin ennenkuin heidän luurakennuksensa on vahvistunut ja jänteet kehittyneet; se vie palelevalta lämmön, nälkäiseltä ravinnon, sairailta lääkkeet, huolestuneilta levon. Se 1) Social Statics. s. 142.<noinclude><references/></noinclude> ogk2t7wmot53i9tqz9dw0ttlj8ecfkm 250 25448 128907 2026-04-05T14:05:58Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: häpäisee, se raaistaa, se katkerottaa. Se sulloo kahdeksan- jopa kymmenenhenkisiä perheitä yhteen ainoaan likaseen huoneeseen. Se täyttää kapakat ja oluttuvat ihmisillä jotka eivät kotoaan voi kodikkuutta löytää; se tekee nuorukaisista, joista olisi voinut tulla hyödyllisiä miehiä, vankilan asukkaita; se ajaa haureus- pesiin tyttöjä, jotka muuten olisivat voineet nauttia puhdasta äidiniloa; se kiihottaa voitonhimoa ja muita pahoja intohimoja uhkaaviksi voimi... 128907 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>häpäisee, se raaistaa, se katkerottaa. Se sulloo kahdeksan- jopa kymmenenhenkisiä perheitä yhteen ainoaan likaseen huoneeseen. Se täyttää kapakat ja oluttuvat ihmisillä jotka eivät kotoaan voi kodikkuutta löytää; se tekee nuorukaisista, joista olisi voinut tulla hyödyllisiä miehiä, vankilan asukkaita; se ajaa haureus- pesiin tyttöjä, jotka muuten olisivat voineet nauttia puhdasta äidiniloa; se kiihottaa voitonhimoa ja muita pahoja intohimoja uhkaaviksi voimiksi yhteiskunnan keskelle, niinkuin kova talvi ajaa sudet ihmisasumusten läheisyyteen; se himmentää uskon ihmissieluun ja pukee oikeamielisen ja armahtavan Luojan anka- ran, sokean ja julman kohtalon kuvaan! Se ei ole varkautta ainoastaan menneisyydessä, vaan myöskin nykyisyydessä; se on rikos, joka riistää nykyisiltä maailmaan tulevilta lapsilta heidän perintöosansa! Miksi epäili- simme ilman muuta luopua moisesta järjestelmästä? Olisiko mi- nun senvuoksi, että minulta oli eilen ja toispäivänä ja aina vielä sitäkin ennen varasteltu, antaminen varkaan viedä itseltäni myös tänään ja huomenna? onko minun myöntäminen, että var- kaalla on nautintoperäinen oikeus varastamaan minulta, koska hän on jo niin kauan minulta varastanut? Jos maa kuuluu kansalle, niin miksi saisivat maanomistajat yhä edelleen nostaa maakorkoa tai miksi heitä olisi millään ta- valla korvattava sen menettämisestä? Huomattakoon mitä maa- korko oikeastaan on. Se ei synny itsestänsä maasta; se ei ole mitään maksua jostakin, jota maanomistaja olisi aikaansaanut. Se edustaa varallisuusarvoa, jonka koko yhteiskunta on luonut. Annettakoon vaan maanomistajille kaikki, minkä maan omista- minen ilman muun yhteiskunnan olemassaoloa tuottaisi; mutta maakorko, koko yhteiskunnan luomana, kuuluu välttämättömästi tälle yhteiskunnalle. Tarkasteltakoon maanomistajain asiaa perustumalla yleiseen lakiin, jonka kautta ihmistenväliset oikeudet määrätään. Yleisen lain sanotaan olevan ylimmän järjen, eikä suinkaan maanomis- tajain ole syytä paheksia sen määräyksiä, ne kun ovat heidän omaksi edukseen heidän itsensä säätämiä. Mitä myöntää nyt<noinclude><references/></noinclude> jmi1atq2rgwvfalzjbhalfc2yk9o3d9 250 25449 128908 2026-04-05T14:06:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tämä laki viattomalle omistajalle, jos se maa, josta hän on mak- sanut vaivalla hankkimansa rahat, todistetaan lainmukaisesti toi- selle kuuluvaksi? Ei yhtään mitään. Että hän oli ostanut vil- pittömässä mielessä, se ei anna hänelle oikeutta mihinkään vahingonkorvaukseen. Laki ei ota harkitakseen „korvauksen mutkikasta kysymystä" vilpittömään ostajaan nähden. Laki ei sano niinkuin John Stuart Mill: maa kuuluu A:lle, senvuoksi ei B:llä, joka on tähän... 128908 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tämä laki viattomalle omistajalle, jos se maa, josta hän on mak- sanut vaivalla hankkimansa rahat, todistetaan lainmukaisesti toi- selle kuuluvaksi? Ei yhtään mitään. Että hän oli ostanut vil- pittömässä mielessä, se ei anna hänelle oikeutta mihinkään vahingonkorvaukseen. Laki ei ota harkitakseen „korvauksen mutkikasta kysymystä" vilpittömään ostajaan nähden. Laki ei sano niinkuin John Stuart Mill: maa kuuluu A:lle, senvuoksi ei B:llä, joka on tähän saakka luullut olevansa sen omistaja, ole mitään oikeutta muuhun kuin maakorkoon tai sen arvon vasti- neesen. Sillä moinen menettely muistuttaisi liian paljon tuosta kuuluisasta tuomiosta, mikä annettiin erään karanneen orjan jutussa, kun oikeus tuomitsi „lain pohjoselle ja neekerin ete- lälle. Laki sanoo aivan yksinkertaisesti: „maapala kuuluu A:lle, pitäköön siis oikeudenpalvelija huolta siitä, että A tulee sen nautintoon“. Se ei anna väärän kauppakirjan vilpittömälle hal- tijalle mitään oikeusvaatimusta, se ei myönnä hänelle mitään korvausta. Eikä vielä siinäkään kylläksi, vaan hän kadottaa vielä kaikki parannuksetkin, mitkä oli vilpittömässä mielessään maalle tehnyt. Olinpa minä maksanut kuinka korkean hinnan tahansa omaisuudestani ja näinpä kuinka paljon vaivaa tahansa hankkiakseni varmuutta saantooni; vaikka se olisi vuosikausia ollut häiritsemättä nautinnossani minun lainkaan aavistamatta mitään vastavaatimusten mahdollisuuksia; vaikka olisin vaivalla ja työllä saattanut sen hedelmälliseksi, rakentanut siihen kalliin rakennuksen, jonka arvo nousee maan arvoa suuremmaksi, tai perustanut vaatimattoman kodin, jossa olin aikonut omien istut- tamieni puiden siimeksessä ja omien viinitarhojeni ympäröimänä viettää vanhuuteni päiviä; niin jos kieräily, petos ja ahneus pääsee löytämään jonkun vaikkapa puhtaasti muodollisenkin vir- been saantopapereissani tai keksimään jonkun unohdetun peril- lisen, jolla ei ole ollut edes aavistustakaan perintöoikeudestaan, niin voidaan minulta ottaa sekä maa että vielä päälliseksi kaikki parannukset. Mutta ei tässäkään ole vielä kylläksi. Yleisen lain mukaan voidaan, sittenkuin olen jo jättänyt käsistäni maan `kaikkine parannuksineen, panna minut vastaamaan niistä tuloista,<noinclude><references/></noinclude> ccs6udbekxzi4avb6i40n4lyo4vmq0w 250 25450 128909 2026-04-05T14:07:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: joita olen omaisuudestani saanut siltä ajalta kuin se oli ollut hallussani. Jos näin ollen tämmöisessä kansan jutussa maanomistajia vastaan noudatamme samoja oikeusperusteita, joita maanomis- tajat ovat korottaneet laiksi ja joita joka päivä käytännössä toteutetaan Englannin ja Amerikan sivilituomioistuimissa, niin emme suinkaan tarvitse ajatella maanomistajien korvaamista, vaan on meillä päinvastoin oikeus ottaa heiltä pois kaikki pa- rannukset ja mitä iki... 128909 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>joita olen omaisuudestani saanut siltä ajalta kuin se oli ollut hallussani. Jos näin ollen tämmöisessä kansan jutussa maanomistajia vastaan noudatamme samoja oikeusperusteita, joita maanomis- tajat ovat korottaneet laiksi ja joita joka päivä käytännössä toteutetaan Englannin ja Amerikan sivilituomioistuimissa, niin emme suinkaan tarvitse ajatella maanomistajien korvaamista, vaan on meillä päinvastoin oikeus ottaa heiltä pois kaikki pa- rannukset ja mitä ikinä heillä hallussaan on. Mutta minä en ehdota enkä luule kenenkään muunkaan ehdottavan niin pitkälle menemistä. On kylläksi, jos kansa ottaa takasin omistusoikeutensa maahan. Maanomistajat pitäkööt parannuksensa ja personallisen omaisuutensa häiritse- mättä nautinnossaan. Tämä oikeamielinen menettely ei sisältäisi mitään väki- valtaa eikä tuottaisi mitään vahinkoa ainoallekaan yhteiskunta- luokalle. Päävaikutin nykyiseen epätasaiseen omaisuuden jakau- tumiseen sitä seuraavine kärsimyksineen, voimain kulutuksineen ja kurjuuksineen tulisi poistetuksi. Maanomistajat itsekin tulisi- vat osallisiksi yleiseen voittoon. Myös suuretkin maanomistajat tulisivat todellisesti voittamaan, ja vähemmille maanomistajille olisi voitto aivan suunnaton. Sillä kun ihmiset ottavat oikea- mielisyyden vieraakseen, ottavat he rakkauden palvelijan kes- kuuteensa. Rauha ja runsaus seuraa sen jäljissä; ei ainoastaan harvoille, vaan kaikille se antimensa jakaa. nähdä. Kuinka paljon perää tässä on, sen saamme tuonnempana Kun olen tässä luvussa puhunut oikeudesta ja hyödystä niinkuin ne olisivat eri asioita, niin olen sen tehnyt ainoastaan. kumotakseni niiden vastaväîtteitä, jotka näin puhuvat. Oikea- mielisyydessä piilee korkein ja totisin järjellisyys.<noinclude><references/></noinclude> 6bith9x9cx5x3uosrm0glopalranfei 250 25451 128910 2026-04-05T14:07:53Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|4 LUKU.}} {{c|'''Yksityinen maanomistusoikeus historian näkökannalta katsottuna.'''}} Mikä enin kaikesta estää näkemästä yksityisen maan- omistusoikeuden perusvääryyttä ja vilpittömästi punnitsemasta kaikkia ehdotuksia tämän vääryyden poistamiseksi, se on ihmis- järjen tapa pitää kaikkea kauan ollutta luonnollisena ja välttä- mättömänä. Olemme niin peräti tottuneet ajattelemaan maata yksi- tyisen omistusoikeuden esineeksi, se on laeissammekin... 128910 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c|4 LUKU.}} {{c|'''Yksityinen maanomistusoikeus historian näkökannalta katsottuna.'''}} Mikä enin kaikesta estää näkemästä yksityisen maan- omistusoikeuden perusvääryyttä ja vilpittömästi punnitsemasta kaikkia ehdotuksia tämän vääryyden poistamiseksi, se on ihmis- järjen tapa pitää kaikkea kauan ollutta luonnollisena ja välttä- mättömänä. Olemme niin peräti tottuneet ajattelemaan maata yksi- tyisen omistusoikeuden esineeksi, se on laeissammekin niin eh- dottomasti tunnustettu, samoin toimissamme ja oloissamme, että useimmat ihmiset eivät milloinkaan tule ajatelleeksikaan saattaa asiaa kysymyksenalaiseksi, vaan pitävät sitä välttämättömänä ehtona maan oikeaan käyttämiseen. He eivät pysty näkemään tai oikeammin he eivät milloinkaan ajattele yhteiskuntaa mah- dolliseksi maan olematta yksityisomistuksen alaisena. Jo ensi- mäinen ryhtyminen vapaan maan muokkaamiseen tai parantami- seen tuntuu heistä antavan omistusoikeutta siihen; jonkun maata pidetään yleisesti niin täydellisesti hänelle kuuluvana, että hän voi sitä myydä, antaa vuokralle, lahjottaa tai testamentata aivan yhtä mukavasti kuin karjaansa, rakennuksiansa, tavaroitaan tai huonekalujaan. „Omaisuuden pyhyydestä" on mitään erotusta tekemättä saarnattu sellaisella innolla ja voimalla, erittäinkin noiden „vanhan raakalaisuuden säilyttäjäin“ leirissä, kuten Vol- taire sanoi lakimiehistä, että useimmat ihmiset pitävät yksityistä maanomistusoikeutta sivistyksen varsinaisena maaperänä. Kun nyt siis vaaditaan maata tehtäväksi jälleen yhteiseksi omaisuu- deksi, pitävät he koko asiaa heti ensi näkemältä joko harha- luulon synnyttämänä kummituksena, mikä ei milloinkaan to- teudu eikä voikaan toteutua, taikka sitte ehdotuksena kukistaa yhteiskunta perustuksia myöten ja johtaa ihmiset entiseen raa- kuudentilaan. Vaikka olisi totta, että maata on aina pidetty yksityis-<noinclude><references/></noinclude> s71s0ctz4sy78l7kzc0hmh1fu09s6d7 250 25452 128911 2026-04-05T14:08:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: omistuksen alaisena, niin tämä ei todistaisi myös tulevaisuuteen nähden välttämättömäksi pitää maata yksityisomistuksen alaisena, yhtä vähän kuin orjúuden yleinen olemassaolo, jota joskus pidettiin niin tuiki välttämättöinänä, olisi voinut todistaa oikeaksi tai välttämättömäksi tehdä ihmislihaa ja verta toisen ihmisen omaisuudeksi. Ei kauankaan sitte pidettiin kuningasvaltaa tuiki välttä- mättömänä laitoksena; ja niinpä ei ainoastaan kuninka... 128911 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>omistuksen alaisena, niin tämä ei todistaisi myös tulevaisuuteen nähden välttämättömäksi pitää maata yksityisomistuksen alaisena, yhtä vähän kuin orjúuden yleinen olemassaolo, jota joskus pidettiin niin tuiki välttämättöinänä, olisi voinut todistaa oikeaksi tai välttämättömäksi tehdä ihmislihaa ja verta toisen ihmisen omaisuudeksi. Ei kauankaan sitte pidettiin kuningasvaltaa tuiki välttä- mättömänä laitoksena; ja niinpä ei ainoastaan kuninkaat vaan useimmat heidän alamaisistaankin todella kuvailivat, ettei yksi- kään maa voisi tulla toimeen ilman kuningasta. Siitä huoli- matta Ranska, puhumattakaan pohjois Amerikasta, tulee nyt toimeen ilman kuningasta; ja Englannin kuninkaalla, joka sa- malla on Indian keisari, ei ole sen enempää vaikutusta valta- kuntansa hallitukseen kuin laivan kokassa kekottavalla kotkan- kuvalla on vaikutusta laivan suunnan määräämiseen; ja taas jotkut muut Europan monarkeista istuvat, kuvannollisesti puhuen, suorastaan dynamiittipyttyjen päällä. Noin sata vuotta sitten selitti piispa Butter, kuuluisan „Analogian“ sepittäjä, että valtiomuoto ilman valtiokirkkoa on mahdottomuus, johon ei löydy maailmassa- ainoatakaan esimerk- kiä. Ettei todella ollut mitään esimerkkiä, siinä hän oli oi- keassa. Siihen aikaan ei ollut yhtäkään valtiota eikä liioin varmuudella voitu mainita mitään entistä valtiota valtion-uskon- notta; mutta Yhdysvalloissa olemme kuitenkin nyt jo vuosisadan aikana käytännössä osottaneet valtion voivan olla olemassa ilman valtiokirkkoa. Jos olisi totta, että maa on aina ja kaikkialla ollut per- sonallisen omistuksen alaisena, niin ei tämä vielä suinkaan todistaisi sen ikiajoiksi semmoiseksi jäävän. Mutta ei edes tämäkään ole totta. Päinvastoin on alkujaan kaikkialla maa ollut tunnustettu yhteisomaisuudeksi ja mieskohtainen omistus on alkunsa saanut vasta anastuksesta. Ihmisen alkuperäiset ja juurtuneet käsitykset perustuvat siihen, että kaikilla on luon- nostaan sama oikeus maahan; ja se, joka luulee yksityisen maanomistuksen olevan välttämättömän yhteiskuntarakennuksen<noinclude><references/></noinclude> lnoeck4kc7sitqci9zzffzdvff1tg88 250 25453 128912 2026-04-05T14:08:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vuoksi, on ainoastaan tietämättömyyden lapsi, joka ei kykene näkemään lähintä ympäristöään ulommas; tuo käsitys on ver- rattain uudenaikaista ja se on yhtä keinotekoista ja yhtä perus- teetonta kuin käsitys kuninkaitten jumalallisesta vallasta. Matkustajain havainnot, historioitsijain tutkimukset, jotka viime aikoina ovat niin paljon saaneet toimeen tuodakseen kan- sojen unohtuneita muistomerkkejä päivänvaloon, sellaisten mies- ten kuin Henry Mainen, Emil... 128912 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>vuoksi, on ainoastaan tietämättömyyden lapsi, joka ei kykene näkemään lähintä ympäristöään ulommas; tuo käsitys on ver- rattain uudenaikaista ja se on yhtä keinotekoista ja yhtä perus- teetonta kuin käsitys kuninkaitten jumalallisesta vallasta. Matkustajain havainnot, historioitsijain tutkimukset, jotka viime aikoina ovat niin paljon saaneet toimeen tuodakseen kan- sojen unohtuneita muistomerkkejä päivänvaloon, sellaisten mies- ten kuin Henry Mainen, Emil de Lavelayen, Bonnin professorin Nassen ja muiden tutkimukset yhteiskunnan synnystä todistavat, että missä ikinä ihmisyhteiskunta on saanut alkunsa, siellä ihmisten oikeus maan käyttämiseen on ollut tunnustettu yhtei- seksi, ja ettei missään ole rajatonta yksityisomistuksen oikeutta suostuttu vapaaehtoisesti tunnustamaan. Yksityistä omistus- oikeutta maahan ei käy puoltaminen historialliselta eikä siveel- seltä kannalta. Se ei synny missään suostumuksen nojalla, sitä ei voi missään tukea oikeuden tai yleishyödyn näkökantain pe- rustuksella, vaan sen synnyttäjänä on kaikkialla ollut sota ja vallotus sekä viekkaiden ihmisten kyky käyttää hyväkseen taika- uskoa ja kiertää lakia. Kaikkialla, missä olemme voineet seurata yhteiskunnan aikaisinta historiaa, Aasiassa, Europassa, Afrikassa, Amerikassa tai Polyneesiassa, on maata pidetty yhteisomaisuutena maana, johon ainakin kaikilla niillä, joiden ihmisoikeudet tun- nustettiin, oli yhtäläinen oikeus ja jommoisena se onkin pidettävä sen välttämättömän riippuvaisuuden takia, missä ihmis- elämä ja maa ovat toisiinsa. Toisin sanoen: yhteiskunnan kaikilla jäsenillä (eli kansa- laisilla, kuten nyt sanoisimme) oli sama oikeus käyttämään ja nauttimaan yhteiskunnan maata. Tämä maan yhteisyyden tun- nustaminen ei tehnyt mahdottomaksi yksinomaista erikois-oikeutta esineihin, jotka olivat maatyön tuotteita, ei myöskään yhteisyy- destä luovuttu silloin kuin maanviljelyksen kehitys teki välttämät- tömäksi tunnustaa yksinomaista hallinto-oikeutta maahan yksino- maisen nautinnon turvaamiseksi viljelystyön tuottamiin hedelmiin. Maan jakautuminen teollisten yksikköjen, perheiden, perhekuntain<noinclude><references/></noinclude> 30gdu6si5qj2s0uw0vnyqqnk07qe3qu 250 25454 128913 2026-04-05T14:09:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tai yksilöjen kesken ulottui ainoastaan niin pitkälle, kuin tarkotus teki välttämättömäksi; laidunmaat ja metsät jäivät edelleen yh- teisiksi; ja peltomaahan nähden palautettiin tasajako joko siten, että, kuten teutoonirotujen oloissa, maa jaettiin ajoittain uudel- leen, tai, kuten Mooseksen lait sääsivät, myyminen kiellettiin. Tämä alkuperäinen järjestelmä on, enemmän tai vähem- män muuttuneena yhä edelleen voimassa Indian, Venäjän kylä- kunnissa... 128913 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tai yksilöjen kesken ulottui ainoastaan niin pitkälle, kuin tarkotus teki välttämättömäksi; laidunmaat ja metsät jäivät edelleen yh- teisiksi; ja peltomaahan nähden palautettiin tasajako joko siten, että, kuten teutoonirotujen oloissa, maa jaettiin ajoittain uudel- leen, tai, kuten Mooseksen lait sääsivät, myyminen kiellettiin. Tämä alkuperäinen järjestelmä on, enemmän tai vähem- män muuttuneena yhä edelleen voimassa Indian, Venäjän kylä- kunnissa ja näihin päiviin asti turkkilaisvallan alla pysyncissä slaavilaisissa maissa, sveitsiläisissä vuorikanttooneissa, kabylien joukossa Pohjois- ja kafferien joukossa Etelä-Afrikassa, Jaavan alkuväestön keskuudessa ja Uuden-Seelandin alkuasukkaiden joukossa, siis kaikkialla, missä ulkonaiset seikat ovat sallineet yhteiskunnallisen järjestyksen häiritsemättä kehittyä. Että asian- laita on ollut sama kaikkialla maailmassa, on viime vuosina kyl- iin epäämättömästi todistettu useiden itsenäisten tiedemiesten ja tutkijain teoksissa, joista, mikäli minä tunnen, on paraiten esitetty Cobden klubin julkaisema: Systems of Land Tenures in Various Conntries („Maanomistus-oloista eri maissa"), samoin myös Emile de Lavelayen teos: Alkuperäinen omaisuusoikeus". Näitä teoksia suosittelen niille lukijoille, jotka haluavat jatkaa tutkimuksia erikoisuuksia myöten. Kaikissa alkuperäisissä yhteiskunnissa“ - niin päättelee de Lavelaye eräässä teoksessaan, jossa hän ei ole ainoatakaan maailman kolkkaa tutkimatta jättänyt, „oli maa kantasukujen yhteistä omaisuutta ja se jaettiin ajoittain uudellean perheiden kesken, jotta kaikki olisivat voineet elää työstänsä luonnon jär- jestyksen mukaan. Kun näin jokaisen aineellinen menestys oli riippuvainen hänen omasta tarmostaan ja älystään, ei yleensä kenenkään tarvinnut olla välttämättömimpiä elatusvaroja vailla; ja eräiden säädösten kautta pidettiin huolta siitä, että polvesta polveen enentyvä epätasaisuus jaossa tuli poistetuksi." Jos de Lavelaye on näin päätellessään oikeassa voi olla kahta mieltä hänen todella oikeassa olevan eikä niin silloin nousee kysymys: kuinka saattoi maa niin yleisesti joutua yksityisomaisuuden alaiseksi?<noinclude><references/></noinclude> ns1tbj7xevz9qqhcjiiqp8s4daq78ax 250 25455 128914 2026-04-05T14:09:58Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Syyt, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että tämä alkuperäi- nen käsitys kaikkien yhtäläisestä oikeudesta maan viljelemiseen sai antaa sijaa käsitykselle yksinomaisesta ja erilaisista oikeuk- sista, ovat minun ymmärtääkseni kaikkialla varmasti havaitta- vissa, vaikkakin ainoastaan yleisissä piirteissä. Syyt ovat aivan samat kuin ne, jotka ovat johtaneet yhtäläisten personallisten oikeuksien kieltämiseen ja synnyttäneet etuoikeutettuja luokkia. Nämä syyt voi... 128914 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Syyt, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että tämä alkuperäi- nen käsitys kaikkien yhtäläisestä oikeudesta maan viljelemiseen sai antaa sijaa käsitykselle yksinomaisesta ja erilaisista oikeuk- sista, ovat minun ymmärtääkseni kaikkialla varmasti havaitta- vissa, vaikkakin ainoastaan yleisissä piirteissä. Syyt ovat aivan samat kuin ne, jotka ovat johtaneet yhtäläisten personallisten oikeuksien kieltämiseen ja synnyttäneet etuoikeutettuja luokkia. Nämä syyt voidaan koota seuraaviin ryhmiin: 1) vallan keskittyminen päällikköjen ja sotilasluokan käsiin sellaisen sota- tilan vuoksi, joka antoi näille mahdollisuuden anastaa yhteis- maat yksinoikeuden alaisiksi; 2) vallotukset, jotka saattoivat voitetut jonkinlaisen maaorjuuden tilaan, niin että maa jakautui vallottajien kesken, jolloin erittäin johtajat saivat verrattain suu- rempia osuuksia; 3) mahtavan pappissäädyn ja ammatillisen lakimiesluokan syntyminen ja vaikutus, jolle oli eduksi, että maa tuli yksinomaisen ja personallisen omistuksen alaiseksi, entisen yhteisen ja yleisen omistuksen sijaan ¹) -ja näin ker- ran syntynyt epätasaisuus pyrkii eräänlaisen vetovoimalain tavalla yhä suurempaan epätasaisuuteen. Keskenään ristiriitaisina, aate yhtäläisestä oikeudesta maahan ja toiselta puolen pyrkimys val- lottaa sitä yksinomaiseen omistukseen olivat sisällisien taistelujen varsinaisena aiheena Kreikassa ja Roomassa; ja tässä pyrkimyk- sessä tapahtunut pysähdys, jonka Kreikassa vaikutti Lykur- gon ja Solonin tapaiset lait ja Roomassa Liciniuksien laki ynnä sen perustuksella toimeenpannut maanjaot se se nostatti molemmat valtiot voiman ja kunnian kehityskauteen; ja mainitun pyrkimyksen lopullinen voitto se vihdoin kukisti kummankin val- tion. Suuret yksityistilat hävittivät Kreikan, niinkuin sittem- min suuret maatilat hävittivät Italian “2); ja kun maa sitten, 1) Lainoppineiden vaikutus on Europan mannermaalla ja myös- kin Englannissa tullut hyvin tuntuvaksi sen kautta, että kaikki vanhan maanomistuksen muodot ovat kadonneet ja roomalaisen lain käsite, yksinomainen omistusoikeus, pääsi vallitsemaan. 2) Latifundia perdidere Italiam. Plinius.<noinclude><references/></noinclude> pn13iqqct02xq9fwk75r7l67j24rrpn 250 25456 128915 2026-04-05T14:10:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: suurten lainsäätäjäin ja valtiomiesten verotuksista huolimatta jou- tui harvojen käsiin, silloin alkoi väkiluku vähetä, silloin aleni taide, silloin rappeutui henkinen voima, ja se kansa, jossa ih- miskunta oli loistavimman kehityksensä saavuttanut, joutui ihmis- ten pilkan ja ylenkatseen alaiseksi. Ehdottoman personallisen maanomistuksen aate, minkä nykyaikainen sivistys on sittemmin Roomalta lainannut, oli siellä vasta historiallisena aikana saavuttanut t... 128915 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>suurten lainsäätäjäin ja valtiomiesten verotuksista huolimatta jou- tui harvojen käsiin, silloin alkoi väkiluku vähetä, silloin aleni taide, silloin rappeutui henkinen voima, ja se kansa, jossa ih- miskunta oli loistavimman kehityksensä saavuttanut, joutui ihmis- ten pilkan ja ylenkatseen alaiseksi. Ehdottoman personallisen maanomistuksen aate, minkä nykyaikainen sivistys on sittemmin Roomalta lainannut, oli siellä vasta historiallisena aikana saavuttanut täyden kehityksensä. Silloin kuin tuo vastainen maailman haltija vasta kohotti pää- tänsä historiantakaisesta hämäryydestä, oli jokaisella kansalaisella pieni luovuttamaton asuinalansa, ja yleinen alue, eli „julkisen oikeuden alainen viljamaa“, käytettiin yhteisesti, epäilemättä ase- tusten ja tapojen rajoissa, joiden tarkotus oli ylläpitää tasa- arvoisuutta, samalla tavalla kuin teutonisissa ja sveitsiläisissä yhteismaissa. Tästä yleisestä alueesta, jota alituisesti lisättiin uusien vallotusten kautta, onnistuivat patriisien perheet lohkaista itselleen suuret maatilansa. Yleisen vetovoimalain pakosta, joka aina liittää pienemmän suurempaan, kukistivat nuo suuret maa- tilat vihdoin, huolimatta lakien ajottaisista rajottamisista ja uudistuvista jaoista kaikki pienet maanomistajat; näiden pie- net perintöosuudet liitettiin rikkaiden äärettömiin latifundioihin ja entiset pikkutilalliset muuttuivat joko pelkiksi orjiksi tai vuok- raa maksaviksi colonii'ksi taikka sitten karkotettiin äsken vallo- tettuihin ulkomaalaisiin maakuntiin, missä legionain sotavanhuk- sille annettiin maita, tai vihdoin sullottiin pääkaupungin köyhä- listön riveihin, jolla ei ollut muuta toimeentulon lähdettä kuin ääntensä myyminen. Caesarien valta, joka pian muodostui hillittömäksi yksi- valtiudeksi itämaiseen tapaan, oli tämän kehityksen välttämättö- mänä valtiollisena seurauksena, ja keisarikunta oli, silloinkin kuin se käsitti koko maailmanvallan, pelkkä tyhjä kuori, joka pysyi koossa ainoastaan sen terveemmän elämän vuoksi, mikä vallitsi rajaseuduilla, siellä kun maa oli jaettuna sotilaallisten uutisasuk- kaiden kesken ja alkuperäiset vapauden tavat säilyivät kauem- min. Mutta nuo latifundiot, jotka olivat näännyttäneet Italian,<noinclude><references/></noinclude> rp9otfzd790p47dhqmm1a25739gvdy7 250 25457 128916 2026-04-05T14:10:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tekivät yhä edelleen hävitystyötänsä, hajottaen Sisilian, Afrikan, Espanjan ja Gallian maa-alat suuriin, maaorjien viljelemiin tiloi- hin. Vanhat, personallisesta riippumattomuudesta syntyneet raa'at hyveet hävisivät pois, voimaa imevä viljelys kuihdutti maaperän, ja metsän eläimet pesiytyivät moniin niihin paikkoihin, missä ennen oli ihmisiä asunut, kunnes raakalaiset, vapaudessaan ja tasa-arvoisuudessaan voimakkaina, murtautuivat esille. Rooma kukistui, ja... 128916 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tekivät yhä edelleen hävitystyötänsä, hajottaen Sisilian, Afrikan, Espanjan ja Gallian maa-alat suuriin, maaorjien viljelemiin tiloi- hin. Vanhat, personallisesta riippumattomuudesta syntyneet raa'at hyveet hävisivät pois, voimaa imevä viljelys kuihdutti maaperän, ja metsän eläimet pesiytyivät moniin niihin paikkoihin, missä ennen oli ihmisiä asunut, kunnes raakalaiset, vapaudessaan ja tasa-arvoisuudessaan voimakkaina, murtautuivat esille. Rooma kukistui, ja ennen niin ihanasta sivistyksestä oli jälellä ainoas- taan rauniot. Niin tapahtui se ihme, joka Rooman loiston ja suuruu- den aikana olisi tuntunut yhtä mahdottomalta kuin meistä tänään tuntuisi ajatus, että indiaanit ja „litteäpäät“ vallottaisivat Ame- rikan tai lappalaiset hävittäisivät Europan. Pääsyy on etsittävä maanomistusoloista. Yhdellä puolen synnytti häviötä se seikka, että kaikkien yhtäläinen oikeus maahan poistettiin, toisella puo- len antoi tasa-arvoisuus voimaa. ,Vapaus" sanoo de Lavelaye (teoksessaan „Alkuperäinen omaisuusoikeus" s. 116), „ja vapauden seurauksena osuus yh- teiseen maahan, johon jokaisen perheen päämiehellä kantahei- mon keskuudessa oli yhtäläinen oikeus, ne olivat varsinaisia sääntöjä germanilaisessa kyläkunnassa. Tämä ehdottoman saman- arvoisuuden järjestelmä antoi yksilölle määrätyn Inonteen, mikä puolestaan selittää sen ilmiön, että vähäiset barbaarijoukot rupe- sivat Rooman valtakunnan herroiksi, huolimatta tämän taidok- kaasta hallinnosta, sen täydellisestä keskityksestä, sen siviili- laeista, joita vielä tänäänkin sanotaan „kirjotetuksi oikeudeksi". Suuressa Rooman valtakunnassa oli itse ydin mätää. „Rooma“, sanoo professori Seeley, „kukistui miesten puutteen vuoksi". Guizot on luennoissaan „Europan sivistyshistoriasta“ ja erittäin luennoissaan „Sivistyksenhistoriasta Ranskaṣsa“ elävillä väreillä kuvannut sitä sekasortoa, joka oli Europassa vallalla Rooman keisarikunnan kukistumisen jälkeen, mikä sekasorto hänen sanojensa mukaan itsessään sisälsi kaikki uuden yhteis- kunnan alkeet, vaikka uusi yhteiskunta ainoastaan vähitellen<noinclude><references/></noinclude> lctua7miqxoygasazdiebskkzl25mzd 250 25458 128917 2026-04-05T14:11:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: saattoi siitä kehittyä. Tätä näytelmää ei käy kuvaaminen muu- tamin rivein; olkoon kylliksi kun sanomme, että seurauksena tuosta raa'an mutta voimakkaan elämän sekaantumisesta rooma- laiseen yhteiskuntaan oli sekä germanilaisen että roomalaisen yh- teiskuntarakennuksen epäjärjestykseen joutuminen, siitä syntyi sekotus maan yhteisyyden ja maan yksityisomistuksen käsitteistä, jommoisena se sitte esiintyi niissä itäroomalaisen valtakunnan maakunnissa, jotka s... 128917 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>saattoi siitä kehittyä. Tätä näytelmää ei käy kuvaaminen muu- tamin rivein; olkoon kylliksi kun sanomme, että seurauksena tuosta raa'an mutta voimakkaan elämän sekaantumisesta rooma- laiseen yhteiskuntaan oli sekä germanilaisen että roomalaisen yh- teiskuntarakennuksen epäjärjestykseen joutuminen, siitä syntyi sekotus maan yhteisyyden ja maan yksityisomistuksen käsitteistä, jommoisena se sitte esiintyi niissä itäroomalaisen valtakunnan maakunnissa, jotka sittemmin joutuivat turkkilaistulvan alaisiksi. Feodalijärjestelmä eli läänityslaitos, joka niin mielellään vastaan- otettiin ja joka niin laajalle levisi, oli tulos tällaisesta sekaantu- misesta; mutta tämän läänitysjärjestelmän ohella ja sen vieressä alkoi kasvaa tai oikeastaan vaan jälleen elpyi asukkaiden yhtei- siin oikeuksiin perustuva järjestelmä, joka on jättänyt jälkiä kaikkialle Europaan. Tämä alkuperäinen järjestelmä, jonka mu- kaan kaikilla oli yhtäläiset oikeudet viljeltyyn sekä yhteinen nautinto viljelemättömään maahan, ja joka oli olemassa jo van- hassa Italiassa samoin kuin saksilaisessa Englannissa, on pysynyt yksinvallan ja maaorjuuden ohella Venäjällä, muhamettilaisvallan aikana Serbiassa, ja on Indiassa noiden toinen toistaan seuraa- vien vallotushyökyjen ja vuosisataisen hirmuvallan jaloissa tosin joutunut syrjään sysätyksi, mutta ei koskaan kokonaan hävi- tetyksi. Läänityslaitos, joka ei ole jotain ainoastaan Europalle ominaista, vaan on luonnollinen seuraus jonkin varmasti järjes- tyneen valtion joutumisesta sellaisen rodun valtaan, missä tasa- väkisyys ja yksilöllisyys ovat vielä täydessä voimassaan, tunnusti ainakin teoriassa muitta mutkitta, että maa kuului koko yhteis- kunnalle eikä yksityiselle. Ollen raaka kehityksen tulos sellai- sena aikana, jolloin voima oli niin kokonaan oikeuden sijaan astunut (sillä oikeellisuuden aate ei ole milloinkaan peräti ulos- juurtuneena ihmishengestä, vaan se tavalla tai toisella ilmenee jopa rosvojen ja varkaidenkin joukossa), ei läänityslaitos kuiten- kaan antanut kenenkään yksityisen käsiin rajatonta ja yksin- omaista oikeutta maahan. Läänitetty maa oli luonteeltaan hal- tuun-uskottua tavaraa ja nautinto-oikeus siihen tuotti myös vel-<noinclude><references/></noinclude> 3b83gq5ijzjfsdutg1gj3xv8ylj04il 250 25459 128918 2026-04-05T14:11:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vollisuuksia. Lääniherra, edustaen oikeastaan koko kansan yh- teistä valtaa ja oikeuksia, oli läänitysjärjestelmän mukaan ainoa ehdoton maanomistaja. Ja vaikka maata luovutettiin yksityiseen- kin nautintoon, niin oli kuitenkin tämän nautinnon yhteydessä yhteiskunnallisia velvollisuuksia, joita täyttämällä otaksuttiin maan tuotteiden nauttijan antavan valtiolle vastinetta niistä eduista, joita hän oli saanut hänelle luovutetusta yhteisoikeudesta. Varsinaisen... 128918 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>vollisuuksia. Lääniherra, edustaen oikeastaan koko kansan yh- teistä valtaa ja oikeuksia, oli läänitysjärjestelmän mukaan ainoa ehdoton maanomistaja. Ja vaikka maata luovutettiin yksityiseen- kin nautintoon, niin oli kuitenkin tämän nautinnon yhteydessä yhteiskunnallisia velvollisuuksia, joita täyttämällä otaksuttiin maan tuotteiden nauttijan antavan valtiolle vastinetta niistä eduista, joita hän oli saanut hänelle luovutetusta yhteisoikeudesta. Varsinaisen läänityslaitoksen aikana suorittivat kruunun- tilat niitä valtiomenoja, jotka nyt sisältyvät niin sanottuun siviili- listaan; kirkon tilat suorittivat menot jumalanpalveluksesta ja opetustoimesta, sairas- ja köyhäinhoidosta, sekä elättivät koko- naisen luokan ihmisiä, joiden katsottiin uhraaavan elämänsä yleis- hyvän palvelukseen ja jotka ylimalkaan lienevät niin tehneetkin; sotilasläänitysten oli taas korvaaminen kustannukset maan puolus- tuksesta. Siinä velvollisuudessa, jonka mukaan sotilasläänityksen haltija tarpeen tullessa asestutti määrätyn sotavoiman, samoin myös siinä avustuksessa, minkä hänen oli velvollisuus antaa yli- herran vanhimman pojan tullessa ritariksi, hänen tyttärensä mennessä naimisiin tai yliherran itsensä ehkä joutuessa sota- vankeuteen, tuntuu alkuperäinen vaikkakin heikko tunnustus sii- hen, mitä luonnollinen ihmisjärki niin selvästi vaatii, että maa nimittäin ei ole yksitystä vaan yhteistä omaisuutta. Myöskään ei saanut nauttijan oikeus maan käyttämiseen kestää hänen elinaikaansa kauemmin. Vaikka perinnöllisyyden periaate pian sysäsi syrjään vapaan vaalin, niinkuin täytyy tapah- tua kaikkialla, missä valta keskittyy, niin vaati läänitysoikeus kuitenkin, että aina oli olemassa joku edustaja koko läänille, joka pystyi täyttämään suuren maanomistuksen yhteydessä ole- via velvollisuuksia sekä vastaanottamaan sen etuja; ja kuka se mies oli, se ei ollut jätetty yksilölliseen mielivaltaan, vaan edel- täpäin tarkkaan määrätty. Siitä syntyi holhous ja muita sen tapaisia laitoksia. Esikoisoikeus ja siitä johtunut fideikommissi eli sääntöperintö eivät alkujaan olleet mitään sellaisia nurinkuri- suuksia, jommoisiksi ne sittemmin muodostuivat. Läänityslaitoksen käytännöllinen peruste oli ehdoton omis-<noinclude><references/></noinclude> 9rs37dhsfaaf15vqh06b334xb6yzpn8 250 25460 128919 2026-04-05T14:12:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tusoikeus maahan käsitys, jonka barbaarit kylläkin mielellään omistivat keskellä voitettua kansaa, joka oli siihen jo tottunut; mutta tälle perusteelle läänityslaitos rakensi korkeamman oikeu- den, ja tämä tapahtui siten, että personallinen herruus alistettiin korkeamman herruuden alle, mikä edusti suurempaa yhteiskuntaa tai kansakuntaa. Tämän yhteisyyden yksiköitä olivat maanomis- tajat, jotka omisusoikeutensa nojalla olivat alueittensa rajattomia herroja j... 128919 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tusoikeus maahan käsitys, jonka barbaarit kylläkin mielellään omistivat keskellä voitettua kansaa, joka oli siihen jo tottunut; mutta tälle perusteelle läänityslaitos rakensi korkeamman oikeu- den, ja tämä tapahtui siten, että personallinen herruus alistettiin korkeamman herruuden alle, mikä edusti suurempaa yhteiskuntaa tai kansakuntaa. Tämän yhteisyyden yksiköitä olivat maanomis- tajat, jotka omisusoikeutensa nojalla olivat alueittensa rajattomia herroja ja harjottivat siellä sitä suojelijan tointa, josta Taine johdannossaan teokseensa „l'Ancien Régime" on niin selvin vaikka ehkä vähän liika väkevin värein puhunut. Läänityslaitok- sen tehtävänä oli yhteen liittää nuo yksiköt kansoiksi ja saada yksityisten lääniherrojen valta ja oikeudet alistumaan yhteis- kunnan yhteisen vallan ja oikeuden alaisiksi, joita edusti yli- lääniherra tai kuningas. Näin edusti läänityslaitos syntynsä ja kehityksensä puolesta maan yhteisyysaatteen voittoa, muuttaessaan rajattoman omistus- oikeuden ehdolliseksi ja asettaessaan erikoisia velvollisuuksia maakoron nauttimisen eduista. Yhtaikaa rajotettiin tavallaan myöskin alhaalta päin sitä valtaa, minkä maan nautinto tuotti, siten nimittäin, että talonpoikien mielivaltaisen irtisanomisen alaiset vuokrat hyvin yleisesti muutettiin perinnöllisiksi, ja maa- korko, minkä maanomistaja sai talonpojalta vaatia, kerran kaik- kiaan suuruudelleen määrättiin. Ja keskelle läänityslaitosta jäi pysymään tai syntyi maata viljeleviä yhteiskuntia, jotka olivat enemmän tai vähemmän lää- nitysrasitusten alaisina, mutta kuitenkin viljelivät maata yhteisenä omaisuutena; ja vaikka herrat, missä ja milloin heillä suinkin oli siihen valtaa, vaativat itselleen miltei kaikki, mitä katsoivat kannattavan itsellensä omistaa, niin oli kuitenkin aate yhteisestä oikeudesta maahan kylläkin vahva pysyäkseen sangen suureen maa-alaan nähden tavan nojalla itsepäisesti voimassa. Läänitys- laitoksen aikana ovat näet aivan suuret alueet useimmista Euro- pan maista olleen yhteismaina. Sillä de Lavelayen mukaan on niitä vieläkin Ranskassa neljään miljoonaan hehtaariin, huoli- matta siitä, että aatelisto kokonaisten vuosisatain kuluessa on<noinclude><references/></noinclude> lv6793cvymkjfc48bsfmyw7e0kkgrkp 250 25461 128920 2026-04-05T14:12:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: anastanut itselleen alueen toisensa jälkeen, ilman mitään muuta ehkäisyä, kuin minkä tuon tuostakin kuninkaalliset käskyt saivat aikaan, ja siitäkin huolimatta, että vallankumouksen ja ensimäi- sen keisarikunnan aikana tapahtui paljon tämmöisen maan myyn- tejä ja jakelemisia. Yhteismaiden suuruutta Englannissa läänitys- laitoksen aikana voidaan arvostella siitä tosiseikasta, että vaikka aatelisto alkoi anastaa sellaisia maita jo Henrik VII hallitessa, sittem... 128920 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>anastanut itselleen alueen toisensa jälkeen, ilman mitään muuta ehkäisyä, kuin minkä tuon tuostakin kuninkaalliset käskyt saivat aikaan, ja siitäkin huolimatta, että vallankumouksen ja ensimäi- sen keisarikunnan aikana tapahtui paljon tämmöisen maan myyn- tejä ja jakelemisia. Yhteismaiden suuruutta Englannissa läänitys- laitoksen aikana voidaan arvostella siitä tosiseikasta, että vaikka aatelisto alkoi anastaa sellaisia maita jo Henrik VII hallitessa, sittemmin vuosien 1710 ja 1843 välillä annettujen parlamentti- päätösten kautta on varmojen tietojen mukaan anastettu vielä kokonaista 7,660,413 acria yhteistä maata, joista 600,000 vasta 1845 vuoden jälkeen; ja lasketaan, että yhteismaata, tosin kyllä huonointa laatua, on vielä 2 miljoonaa acria jälellä. Paitsi näita yhteismaita oli Ranskassa vallankumoukseen saakka ja on muutamissa osissa Espanjaa vielä tänäkin päivänä olemassa tavanmukainen, täydellisesti lainvoimainen oikeus, jonka mukaan peltomaata elonkorjuun jälkeen sai kuka hyvänsä käyt- tää karjalaitumena ja ajotienä ensi kylvö-aikaan asti; ja sa- moin oli paikoin olemassa tapa, jonka mukaan jokaisella oli oikeus kylvää ja korjata viljaa maalta, jota omistaja oli laimin- lyönyt käyttämästä. Ja jos lannotusta oli pantu ensimäisen vuo- den viljalle, niin oli oikeus vielä seuraavana vuonna kylvää ja korjata toinen elo, tarvitsematta tähän maanomistajan lupaa ja hänen voimatta ketään siitä estää. Eivät ainoastaan sveitsiläiset „allmenden“, ditmarshien „marken“, sekä serbialaiset ja venäiäiset kylä-yhteismaat; eivät ainoastaan englantilaisen maan pitkät sarat, jotka nyt ovat yksi- tyisten yksinomaista omaisuutta, anna muinaisuuden tutkijoille tilaisuutta näkemään laajoja alueita, jotka ennen olivat kolmi- vuotisessa vuoroviljelyksessä ja joiden sadosta jokaisella kylän asukkaalla oli yhtä suuri oikeutensa; eivät ainoastaan ne asia- papereihin perustuvat todistukset, joita ahkerat oppineet ovat äskettäin esille kaivaneet vanhoista säiliöistä, vaan vieläpä ne laitokset, joiden alaisena nykyinenkin sivistys on kehittynyt, osot- tavat, kuinka yleisesti ja kuinka kauan maan yhteistä käyttämis- oikeutta on kaikkialla noudatettu.<noinclude><references/></noinclude> 78a9kkgk2kyocymoc98qziandc32fn8 250 25462 128921 2026-04-05T14:13:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Yhdysvalloissa on tavattavissa jäännöksiä vanhoista laeista, jotka nyt ovat kadottaneet merkityksensä, mutta jotka, samoin kuin Englannissa yhä vielä olevat jäännökset vanhasta yhteis- maajärjestelmästä, viittaavat sanottuihin oloihin. Oppi „kor- keimmasta vallasta" (joka oppi on olemassa myöskin muhamet- tilaisessa laissa ja) joka periaatteessa tekee hallitsijan ainoaksi ehdottomaksi maanomistajaksi, ei synny mistään muusta kuin hallitsijan tunnustamisesta... 128921 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Yhdysvalloissa on tavattavissa jäännöksiä vanhoista laeista, jotka nyt ovat kadottaneet merkityksensä, mutta jotka, samoin kuin Englannissa yhä vielä olevat jäännökset vanhasta yhteis- maajärjestelmästä, viittaavat sanottuihin oloihin. Oppi „kor- keimmasta vallasta" (joka oppi on olemassa myöskin muhamet- tilaisessa laissa ja) joka periaatteessa tekee hallitsijan ainoaksi ehdottomaksi maanomistajaksi, ei synny mistään muusta kuin hallitsijan tunnustamisesta kansan yhteisten oikeuksien edusta- jaksi esikoisoikeus ja sääntöperintö, jotka vielä ovat olemassa Englannissa ja jotka 100 vuotta sitten olivat olemassa myöskin muutamissa Amerikan valtioissa, ovat ainoastaan jonkinlaisia harhamuotoja siitä, mikä kerran oli luonnollisena seurauksena käsityksestä, että maa on yhteistä omaisuutta. Jopa sekin ero- tus, minkä englantilainen lakitiede tekee realisen ja personalli- sen omaisuuden välillä, on jäännös siitä erotuksesta, jota ennen muinoin tehtiin alkujaan yhteisenä pidetyn ja luonteensa mukaan aina yksityisen erikoisena pidetyn omaisuuden välillä. Ja se suurempi tarkkuus ja mutkaisuus, jota yhä vieläkin vaaditaan maaomaisuutta siirrettäissä henkilöltä toiselle, ei ole mitään muuta kuin nyt jo tarpeettomaksi käynyt jäännös ennen mui- noin vaaditusta yleisestä ja juhlallisesta myönnytyksestä, kun kysymys oli sellaisten oikeuksien siirtämisestä, joiden ei katsottu koskevan ainoastaan yhden jäsenen omaisuutta, vaan kokonaisen perheen eli heimon kaikkien jäsenten. Nykyisen sivistyksen kehitys on läänitysajan jälkeen ylei- sesti pyrkinyt kumoamaan näitä luonnollisia ja alkuperäisiä - maan yhteisomistuksen käsitteitä. Niin nurinkuriselta kuin tuo voikin kuulostaa, seurasi vapautumista läänityslaitoksen kahleista kui- tenkin pyrkimys panna maahan nähden käytäntöön sellaista omistusmuotoa, joka on tehnyt työmiehen orjaksi ja nyt kaik- kialla sivistyneessä maailmassa alkaa rauta-ikeenä painaa työläis- luokkaa; eikä tätä painoa voida lieventää pelkkien valtiollisten oikeuksien tai personallisen vapauden laajentamisella; väärin sitä taloustieteilijät pitävät luonnonlakien vaikutuksena ja väärin sitä työläiset katsovat kapitaalin tuottamaksi turmioksi.<noinclude><references/></noinclude> tfbknms4sljmsig2c0kggwcugf81m43 250 25463 128922 2026-04-05T14:13:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Se on ainakin varmaa, että meidän päiviemme Isossa Britanniassa on kansan oikeus isänmaahansa kokonaisuudessaan paljon vähemmän tunnustettu kuin oli läänityslaitoksen aikoina. Paljon vähemmällä osalla kansaa on maata hallussaan ja sen omistusoikeus on paljon rajattomammaksi tullut. Nuo muinoin avarat yhteismaat, jotka niin tehokkaasti edistivät alempien luokkain toimeentuloa ja riippumattomuutta, ovat, lukuun otta- matta jotakin määrää kelvotonta maata, kaik... 128922 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Se on ainakin varmaa, että meidän päiviemme Isossa Britanniassa on kansan oikeus isänmaahansa kokonaisuudessaan paljon vähemmän tunnustettu kuin oli läänityslaitoksen aikoina. Paljon vähemmällä osalla kansaa on maata hallussaan ja sen omistusoikeus on paljon rajattomammaksi tullut. Nuo muinoin avarat yhteismaat, jotka niin tehokkaasti edistivät alempien luokkain toimeentuloa ja riippumattomuutta, ovat, lukuun otta- matta jotakin määrää kelvotonta maata, kaikki yksityisomaisuu- deksi aidotettuina; nuo suuret kirkollistilat, jotka oikeastaan nekin olivat eräänlaista yhteisomaisuutta, ollen aijotut käytettä- viksi yleisiin tarkotuksiin, ovat kokonaan tämän luonteensa ka- dottaneet ja sen sijaan ne nyt palvelevat yksityisten henkilöjen rikastuttamista; niistä velvollisuuksista, jotka seurasivat sotilas- läänityksiä, ovat läänitysten omistajat vapautuneet ja sysän- neet sekä sotalaitosten ylläpitämisen että suunnattomien valtio- velkain korkojen maksamisen koko kansan niskoille verottamalla elämän välttämättömiä tarve- ja mukavuusesineitä. Kruunun tilat ovat enimmäkseen siirtyneet yksityisten haltuun, ja britti- läisen talonpojan on kuninkaallista perhettä ja kaikkia noita pikkuruhtinaita elättääkseen, jotka vuosittain viettävät häitään, maksaminen olutlasinsa ja tupakkansa hinta. Englantilainen talonpojisto, tuo sankarillinen suku, joka voitti Grecyn, Poitier- sin ja Againcourtin taistelut, on sukupuuttoon kuollut. Skott- lantilaisen klaanin jäsen, jonka oikeudet hänen kotiseutunsa maaperään olivat yhtä kieltämättömät kuin koskaan hänen pääl- likkönsä oikeudet, on maaltansa karkotettu ja jättänyt sen tämän päällikön jälkeläisille lammaslaitumiksi tai metsästyspuistoksi; irlantilaisten heimo-oikeus on muuttunut mielivaltaisesti irtisanot- tavaksi vuokraksi. Kolmellakymmenellä tuhannella ihmisellä on laillinen oikeus häätää koko asujaimisto viideltä kuudesosalta brittiläisiä saaria, ja brittiläisen kansan valtaavalla enemmistöllä ei ole minkäänlaista oikeutta isämaansa maahan, paitsi mikäli saavat kävellä kaduilla tai matkustaa maanteillä. Tähän kansaan nähden voi täydellä syyllä sovittaa roomalaisen kansantribuunin, Tiberius Gracchuksen sanat: „Rooman miehet, teitä sanotaan<noinclude><references/></noinclude> cr23f2ngu82y1r0sk37e7947hkkxnuu 250 25464 128923 2026-04-05T14:13:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ''maailman herroiksi, ja kuitenkaan ei teillä ole oikeutta yh- teenkään neliöjalkaan sen maasta! Metsän elävillä on maa- luolansa, mutta Italian sotilailla on vaan vettä ja ilmaa!"'' Tulos on Englannissa ehkä enemmän silmiinpistävä kuin missään muualla; mutta samansuuntainen kehitys on kaikkialla huomattavissa; se on Englannissa ainoastaan pitemmälle kehit- tynyt erinäisten syiden vuoksi, mitkä ovat tätä tulosta kiireh- tineet. Syynä siihen, että person... 128923 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>''maailman herroiksi, ja kuitenkaan ei teillä ole oikeutta yh- teenkään neliöjalkaan sen maasta! Metsän elävillä on maa- luolansa, mutta Italian sotilailla on vaan vettä ja ilmaa!"'' Tulos on Englannissa ehkä enemmän silmiinpistävä kuin missään muualla; mutta samansuuntainen kehitys on kaikkialla huomattavissa; se on Englannissa ainoastaan pitemmälle kehit- tynyt erinäisten syiden vuoksi, mitkä ovat tätä tulosta kiireh- tineet. Syynä siihen, että personallisen vapauden aate ja ykstyi- sen maanomistuksen aate kehittyvät yhtaikaa, on minun näh- däkseni siinä seikassa, että kun sivistyksen edistyessä kouraan- tuntuvimmat muodot maan hallinnon yhteydessä olevasta yli- vallasta hävisivät tai kävivät vähemmän jyrkiksi, huomio siirtyi pois salaisemmista mutta oikeastaan vielä vaikuttavammista muo- doista, ja maanomistajat saivat näin ollen hyvän tilaisuuden jär- jestää maanomistusseikat aivan samalle kannalle, jolla kaiken muun omistusoikeus lepäsi. Kansallisvallan kasvaminen joko kuningaskuntana tai par- lamenttaarisena hallituksena riisti suurilta herroilta heidän perso- nallisen mahtinsa ja merkityksensä, otti heiltä heidän tuomio- valtansa ja vaikutti siis näiden ilmeisten väärinkäytösten poista- miseen samalla tavalla kuin roomalaisen imperialismin kehitys oli vaikuttanut orjuuden ilmeisimpäin julmuuksien ehkäisemiseksi. Myös suurten läänitysalojen hajoominen pienemmiksi, mikä lisäsi maanomistajain lukua niin kauan kuin vielä nykyisen suurtuo- tannon synnyttämä keskityksen tarve ei ollut päässyt voimak- kaammin vaikuttamaan ja mikä poisti ne pakkokeinot, joilla lääniherrat olivat, väestön vielä ollessa harvalukuisena, koettaneet pidättää työväkeä maatiloillansa, auttoi myöskin osaltaan huo- mion kääntymiseen pois maan yksityisessä omistusoikeudessa ole- vasta vääryydestä; samoin vielä roomalaisen oikeuden levene- mistään levenevät aatteet, jotka muodostavat vielä nykyisenkin lakitieteen loppumattomaton ammennuslähteen, vaikuttivat siihen suuntaan, että luonnollinen erotus maan omistamisen ja muiden esineiden omistamisen välillä hävisi. Ja näinpä siis personallisen<noinclude><references/></noinclude> fkkkxati58trpmpnqth5zckwyycop7w 250 25465 128924 2026-04-05T14:15:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maanomistusoikeuden laajeneminen kävi käsi kädessä perso- nallisen vapauden laajenemisen kanssa. Paronien valtiollinen valta ei sitäpaitsi ottanut murtuak- seen niiden luokkain kapinoista, joihin maanomistusolojen vää- ryys tuntuvimmin koski. Sellaisia kapinoita sattui tosin kerran toisensa perästä, mutta yhtä usein kukistettiin ne hirmuisella julmuudella. Paronien vallalle pani rajan vasta käsityöläis- ja kauppiasluokan kasvaminen, joihin molempiin nähden... 128924 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>maanomistusoikeuden laajeneminen kävi käsi kädessä perso- nallisen vapauden laajenemisen kanssa. Paronien valtiollinen valta ei sitäpaitsi ottanut murtuak- seen niiden luokkain kapinoista, joihin maanomistusolojen vää- ryys tuntuvimmin koski. Sellaisia kapinoita sattui tosin kerran toisensa perästä, mutta yhtä usein kukistettiin ne hirmuisella julmuudella. Paronien vallalle pani rajan vasta käsityöläis- ja kauppiasluokan kasvaminen, joihin molempiin nähden palkan ja maakoron välillä oleva yhteys ei ole helposti havaittavissa. Noi- den luokkain valta olikin kehittynyt suljetuissa ammattikun- nissa, joiden avulla, kuten työväen liittäymisestä ja monopoo- leista puhuessani jo olen esiintuoṇut, he pääsivät ikäänkuin johonkin määrin puolustautumaan yleisen palkkalain vaikutusta vastaan, ja joita silloin voitiin paljon helpommin' pitää koossa kuin meidän päivinämme, jolloin parantuneet kulkuneuvot ja alkeistietojen samoin kuin päivän uutisten suurempi leveneminen yleensä tekee väestön enemmän liikkuvaksi. Nämä luokat eivät nähneet eivätkä yhä vieläkään näe, että maanomistussuhteet ne viime tingassa teollisen, yhteiskunnallisen ja valtiollisen elämän ehtoja määräävät. Ajan suunta on siis uusimman historiallisen kehityskauden kuluessa pyrkinyt sulattamaan yhteen maan omista- misen ja työn tuotteiden omistamisen käsitteet, onpa päälliseksi tehty puhtaita taantumusaskeleitakin, joita on tervehditty edis- tyksenä. Ranskalainen lakiasäätävä kokous luuli vuonna 1789 pääsevänsä viimeisestäkin hirmuvallan jäännöksestä, poistaes- saan kymmenykset ja määrätessään, että papisto oli elätettävä yleisellä verotuksella. Apotti Sièyes jäi aivan yksin, väittäes- sään, että sellaisella toimenpiteellä maanomistajat yksinkertai- sesti vapautettiin eräästä verosta, joka oli ollut muutamana eh- tona heidän oikeuksissaan pitää maita hallussaan, ja vero pan- tiin sen sijaan kansan työn hartioille. Mutta turhaan. Koska apotti Sièyes oli pappismies, täytyi hänen tietysti olla sääty- luokkansa etujen puoltaja, vaikka hän kuinkakin olisi esiintynyt yleisten ihmisoikeuksien puolesta. Näillä kymmennyksillä olisivat<noinclude><references/></noinclude> osfgm0f36k5zc2bo0lztzfhs5k3o5nb 250 25466 128925 2026-04-05T14:16:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ranskalaiset voineet säilyttää suuren valtiotulon, joka ei olisi ro- postakaan ottanut työpalkasta tai kapitaalin tuloista. Samoin oli tuo Englannin niin sanotun „pitkän parlamen- tin“ päättämä ja sittemmin Kaarle II:n vahvistama sotilaslääni- tysten poistaminen Englannissa oikeastaan vaan valtion tulojen anastamista lääniherrojen puolelta; he siten vapautuivat velvolli- suuksista, joiden perustuksella pitivät hallussaan kansan yhteistä omaisuutta, ja sen... 128925 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ranskalaiset voineet säilyttää suuren valtiotulon, joka ei olisi ro- postakaan ottanut työpalkasta tai kapitaalin tuloista. Samoin oli tuo Englannin niin sanotun „pitkän parlamen- tin“ päättämä ja sittemmin Kaarle II:n vahvistama sotilaslääni- tysten poistaminen Englannissa oikeastaan vaan valtion tulojen anastamista lääniherrojen puolelta; he siten vapautuivat velvolli- suuksista, joiden perustuksella pitivät hallussaan kansan yhteistä omaisuutta, ja sen sijaan laskivat nuo velvollisuudet koko kansan hartioille verottamalla kaikkea kulutusta; ja kuitenkin on tätä tapausta kauan pidetty vapauden asian voittona ja yhä- kin semmoisena pidetään lainopillisissa teoksissa. Mutta juuri tässäpä piileekin alkusyy Englannin suunnatto- maan valtiovelkaan ja raskaisiin veroihin. Jos näiden läänitys- rasitusten muoto olisi yksinkertaisesti vaan muuttunut johonkin muuttuneita aikoja vastaavaan tapaan, niin eivät Englannin sodat olisi milloinkaan tuottaneet kansalle yhtäkään puntaa valtiovel- kaa, eikä Englanṇin työtä ja kapitaalia olisi tarvinnut verottaa pennilläkään sotajoukon ylläpitämiseksi. Kaikki nämä kustan- nukset olisi maakorko korvannut, jonka maanomistajat nyt ovat itselleen anastaneet, eli ne olisi siis korvatut sillä verolla, minkä maanomistajat nyt ottavat työltä ja kapitaalilta. Englan- nin maanomistajat olivat maansa saaneet ehdoilla, jotka väestön ollessa niinkin harvalukuisena kuin se oli normannilaisina aikoina, pani heidän velvollisuudekseen ensi kutsunnassa asettaa sota- kuntoon 60,000 täysin varustettua, ratsumiestä ¹) ja sitäpaitsi vielä maksaa muutamia eriä ja lisämaksuja, jotka vastasivat mel- koista määrää maakorosta. Alhaisen laskuperusteen mukaan vas- taisivat nämä eri palvelukset ja maksut luultavasti puolta maa- koron arvoa. Jos maanomistajia olisi edelleen pakotettu näitä 1) Andrew Bisset merkillisessä teoksessaan „The Strengt of Nations" Lontoo 1859, jossa hän kääntää Englannin kansan huomion siihen manöveriin, millä maanomistajat vapautuivat maksamasta kansa- kunnalle maakorkoa, väittää vääräksi Blackstonen ilmotusta, jonka mu- kaan ritarin palvelusvelvollisuus olisi kestänyt ainoastaan 40 päivää; hän sanoo sen kestäneen niin kauan kuin ritaria tarvittiin palveluksessa.<noinclude><references/></noinclude> fzkrqqlzkzi85yycyhz58ihu3zgo0jk 250 25467 128926 2026-04-05T14:17:06Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: velvollisuuksia täyttämään, ja jos heitä olisi ehkäisty aidotta- masta omiin käsiinsä maata muuten kuin sellaisella ehdolla, niin olisi se tulo, joka meidän päivinämme olisi tullut Englannin kansan käsiin englantilaisesta maasta, muodostanut monta mil- joonaa suuremman summan kuin yhdistetyn kuningasvallan kaikki nykyiset valtiotulot yhteensä. Englanti olisi tänä päivänä naut- tinut ehdottoman elinkeino- ja kauppavapauden etuja. Se ei olisi tarvinnut mitää... 128926 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>velvollisuuksia täyttämään, ja jos heitä olisi ehkäisty aidotta- masta omiin käsiinsä maata muuten kuin sellaisella ehdolla, niin olisi se tulo, joka meidän päivinämme olisi tullut Englannin kansan käsiin englantilaisesta maasta, muodostanut monta mil- joonaa suuremman summan kuin yhdistetyn kuningasvallan kaikki nykyiset valtiotulot yhteensä. Englanti olisi tänä päivänä naut- tinut ehdottoman elinkeino- ja kauppavapauden etuja. Se ei olisi tarvinnut mitään tulleja, ei mitään aksiisejä, ei mitään panttiveroja, ei mitään tuloveroja, ja sittenkin olisi voitu suo- rittaa kaikki nykyiset valtiomenot, vieläpä olisi käsillä suuri yli- jäämä muihin yleishyödyllisiin tarkotuksiin käytettäväksi. Kun katsahdamme taaksepäin menneihin aikoihin, niin pitkälle kuin historian valo suinkin säteitään heittää, näemme kaikkien kansain alkujaan tunnustaneen yhteisomistusta maahan ja yksityisen omistusoikeuden olevan anastusta, väkivallan ja pe- toksen tuotetta. "Vapaus on vanhaa“, sanoo rouva Staël. Niin on myös oikeamielisyyskin, jos vanhimpia oloja tarkastamme, aina näyt- täytyvä olleen vääryyttä vanhempi. {{c|5 LUKU.}} {{c|'''Maanomistuksesta Yhdysvalloissa.'''}} Olemme edellisessä nähneet että sivistyksen aikaisimmilla kehitysasteilla maata pidettiin yhteisenä omaisuutena. Ja jos käännämme katseemme pimeästä muinaisuudesta omaan ai- kaamme, niin huomaamme luonnollisten käsitysten vieläkin ole- van samoja, ja ihmisten, jouduttuaan oloihin, joissa kasvatuksen ja tottumuksen valta syystä tai toisesta on heikontunut, vaisto- maisesti vielä tänäkin päivänä tunnustavan kaikkien tasa-arvoi- suutta oikeuksissa luonnon antimiin. Kullan löytäminen Kaliforniassa kokosi tähän uuteen maa-<noinclude><references/></noinclude> pvyr9e44dsf6p2n5okwzx2ejw4cxa8g 250 25468 128927 2026-04-05T14:17:25Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: han ihmisiä, jotka olivat tottuneet pitämään maata personallisen omistuksen laillisena esineenä ja joista ei arvatenkaan yksikään tuhannen joukossa ollut edes unissaan koskaan ollut ajatellut mitään erotusta olevan olemassa maaomaisuuden ja muun omai- suuden välillä. Mutta ensi kerran anglosaksilaisen rodun histo- riassa tulivat nämä miehet sellaisen maan yhteyteen, jossa saa- tiin kultaa vaan yksinkertaisen huuhtomisen avulla. Jos se maa, jonka kanssa he t... 128927 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>han ihmisiä, jotka olivat tottuneet pitämään maata personallisen omistuksen laillisena esineenä ja joista ei arvatenkaan yksikään tuhannen joukossa ollut edes unissaan koskaan ollut ajatellut mitään erotusta olevan olemassa maaomaisuuden ja muun omai- suuden välillä. Mutta ensi kerran anglosaksilaisen rodun histo- riassa tulivat nämä miehet sellaisen maan yhteyteen, jossa saa- tiin kultaa vaan yksinkertaisen huuhtomisen avulla. Jos se maa, jonka kanssa he tulivat tekemisiin, olisi ollut peltomaata tai laidunta tai jotakin erikoisen hyvänlaatuista met- sää; jos se olisi ollut maata, joka asemansa puolesta olisi ollut erikoisen arvokasta kauppapaikaksi tai käytettävänä olevan vesi- voiman vuoksi tai siellä löytyväin rikkaiden hiili-, rauta- tai lyijy- kerrosten tähden, silloin olisivat ne maanomistusolot, joihin he olivat tottuneet, tulleet käytäntöön, ja maa olisi pala palalta siirtynyt yksityisomistukseen, kuten esimerkiksi kävi niin sanot- tujen puebloalojen eli kaupunginmaitten San Fransiskossa (jotka oikeastaan muodostavat koko Kalifornian valtion arvokkaimpia alueita); Espanjalaisen lain mukaan ne olivat varatut vastaisille tämän kaupungin uutisasukkaille asuinrakennuksiksi, mutta olojen uutuus poisti tavaksi tulleet käsitykset ja saatti ihmisetkin takasin entisiin oikeuskäsityksiin; yksimielisesti päätettiin, että tämä kul- taa antava maa jäisi yhteiseksi omaisuudeksi, josta ei kukaan saisi ottaa enempää kuin minkä hän nähtävästi voi käyttää, eikä liioin pitää hallussaan kauempaa kuin hän siinä työskenteli. Tämä käsitys luonnollisesta oikeudesta sai osakseen päähallinnon ja tuomioistuinten hyväksymisen; ja niin kauan kuin kultaa oli run- saasti saatavana, ei tehty yhtäkään yritystä näistä alkuperäisistä oloista luopumiseen. Maan ylihallinto jäi hallituksen käsiin eikä kukaan voinut saada enempää kuin vaan nautinto-oikeuden alueeseensa. Kullankaivajat · määräsivät jokaiseen piirikuntaan nähden, kuinka suuren maa-alan kukin yksityinen oli oikeutettu työnalaiseksi ottamaan, samoin kuin myös, kuinka paljon työtä oli alueeseen pantava ennenkuin nautinto-oikeus syntyi. Ellei tätä työtä suoritettu, sai kuka tahansa ottaa alueen haltuunsa. Ei siis ollut kenenkään lupa ennakolta ostaa ja muilta pidättää<noinclude><references/></noinclude> ffpd8z9kbx8hy9jl8z879hbzk1l26l6 250 25469 128928 2026-04-05T14:17:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: luonnon rikkauksia. Työ katsottiin varallisuuden luojaksi; työ- miehellä oli täysi liikkumisen vapaus ja työn palkka turvattiin. Tämä menettelytapa ei olisi useimmissa maissa vallitseviin oloihin nähden voinut aikaansaada täyttä oikeuksien tasa- arvoa; mutta Kalifornian silloisissa oloissa, väestön ollessa harvalukuista, maan ollessa niin hyvin kuin kokonaan tunte- matonta ja itse työn ollessa pelkkää arpapeliä, tapahtui täysi oikeus kaikille. Yksi saattoi t... 128928 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>luonnon rikkauksia. Työ katsottiin varallisuuden luojaksi; työ- miehellä oli täysi liikkumisen vapaus ja työn palkka turvattiin. Tämä menettelytapa ei olisi useimmissa maissa vallitseviin oloihin nähden voinut aikaansaada täyttä oikeuksien tasa- arvoa; mutta Kalifornian silloisissa oloissa, väestön ollessa harvalukuista, maan ollessa niin hyvin kuin kokonaan tunte- matonta ja itse työn ollessa pelkkää arpapeliä, tapahtui täysi oikeus kaikille. Yksi saattoi tosin saada osakseen tavattoman rikkaan kultakerroksen, toinen taas turhaan hakea kultaa vuosi- määrien kuluessa; mutta kaikilla oli ainakin alusta pitäen samat mahdollisuudet. Päätarkotus kullankaivannon säännöissä oli en- nakko-ostojen ja monopolien estäminen. Samoihin periaatteisiin perustuvat kaivoslait Mexikossa, samat periaatteet otettiin käy- täntöön Austraaliassa, brittiläisessä Columbiassa ja etelä-afrika- laisissa timanttimaissa; sillä nuo periaatteet vastaavat luonnol- lisia oikeuskäsitteitä. Kullankaivannon jouduttua Kaliforniassa rappiolle pääsi lopulta voitolle tavallinen käsitys yksityisestä maanomistusoikeu- desta; annettiin laki, joka salli yksityisen täydellä omistusoikeu- della ottaa haltuunsa mineraalipitoisia maa-alueita. Ainoa seu- raus siitä oli, että luonnon, edut riistettiin yleisöltä, ja mine- raalipitoisen maan haltija sai oikeuden kieltää jokaista muuta käyttämästä sitä maata, jota hän itse ei suvainnut käyttää. Ja monin paikoin tapahtui nyt, että mineraalialueita siten pidettiin käyttämättöminä keinottelun tarkotuksissa; aivan niinkuin sa- moissa tarkotuksissa arvokasta asuin- ja peltomaata pidettiin käyttämättömänä ja kuitenkin kaikkia muita estetään sisä käyttä- mästä. Mutta paitsi sitä että yksityisomistuksen periaatteen ulotta- minen mineraalipitoiseen maahan on monessa tapauksessa esteenä sen käyttämiselle, ei tuo periaate ainakaan anna mitään takeita parannuksista. Enintä kapitaalia on kultakaivosten luomiseen ja laajentamiseen käytetty sellaisilla alueilla, jotka ovat olleet anastet- tuja vanhan oikeuden vallitessa, pelkän baltuun-oton oikeudella Jos ne olot, jotka ympäröitsivät ensimäisiä englantilaisia uutisasukkaita pohjois Amerikassa olisivat olleet sellaisia, että<noinclude><references/></noinclude> 1hydf8e9jc1b59f7pmtplgt99ojb83v 250 25470 128929 2026-04-05T14:18:02Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ne olisivat kääntäneet heidän huomiotansa kysymykseen maan yksityisomistuksen oikeudesta yleensä, niin eihän ole epäilemis- täkään, että he olisivat palanneet vanhoihin periaatteisiin, niin- kuin olivat tehneet valtiomuotoa koskevissa kysymyksissä; se olisi saattanut heidät hylkäämään yksilöllisen maanomistusoikeu- den, niinkuin he olivat hylänneet aateliuden ja monarkian. Mutta ensiksikin se maa, josta he olivat kotosin, ei ollut vielä täysin kehittänyt... 128929 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ne olisivat kääntäneet heidän huomiotansa kysymykseen maan yksityisomistuksen oikeudesta yleensä, niin eihän ole epäilemis- täkään, että he olisivat palanneet vanhoihin periaatteisiin, niin- kuin olivat tehneet valtiomuotoa koskevissa kysymyksissä; se olisi saattanut heidät hylkäämään yksilöllisen maanomistusoikeu- den, niinkuin he olivat hylänneet aateliuden ja monarkian. Mutta ensiksikin se maa, josta he olivat kotosin, ei ollut vielä täysin kehittänyt tätä järjestelmää, joten sen vaikutukset eivät vielä olleet käyneet oikein tuntuviksi; toiseksi tarjosi uudessa maassa ääretön manner tilaisuutta siirtolain perustamiseen. Näin ollen ei tuo kysymys maan yksityisomistuksen oikeamielisyydestä ja hyödystä lainkaan joutunut arvostelun alaiseksi. Sillä uudessa maassa tuntuu kuin olisi täysi oikeus tehty tasa-arvoisuudelle jo sillä, ettei kenenkään anneta anastaa itselleen maata niin pal- jon, että muut jäävät ilman. Ensin alussa ei näytä olevan mi- tään vaaraa siinä, että maata käsitellään ehdottomana omaisuu- tena. Maata on vielä kylläksi saatavana kaikilla, jotka sitä ha- luavat, senvuoksi ei myöskään tunnu sen orjuuden iestä, joka myöhemmällä kehityskaudella, välttämätöntä turmiota tuottaen, syntyy maan yksilöllisestä omistusoikeudesta. Virginiassa ja yleensä etelässä päin, missä uutisasutuksella oli ylimyksellinen luonne, oli maa jaettuna suurtilallisten kesken ja näiden suurten maatilain luonnollisena täydennyksenä syntyi neekeriorjuus. Mutta ensimäiset uutisasukkaat Uudessa Eng- lannissa jakoivat maan niinkuin kaksitoista vuosisataa sitten hei- dän esi-isänsä olivat jakaneet Ison Britannian maan: he antoi- vat jokaiselle perheenisälle asuintontin ja peltomaan joiden takana sitten sijaitsivat vapaat yhteismaat. Mikäli kysymys koski suur- tilallisia, joita englantilaiset kuninkaat koettivat lahjakirjoillaan luoda, ymmärsivät siirtolaiset kyllä näin alkuunpantujen maan monopoolien vääryyden, eikä kukaan näistä maanomistajista nauttinut suuriakaan etuja saamistaan lahjoista. Mutta asumat- toman maan runsauden vuoksi huomiota ei juuri käännetty sii- hen, että maan yksityinen omistusoikeus, silloinkin kun kysymys on pienemmistä alueista, ehdottomasti muuttuu monopooliksi<noinclude><references/></noinclude> gpuuvpkg64lfr1854vprft0yawhd4nh 250 25471 128930 2026-04-05T14:18:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: heti kun maan saanti alkaa käydä niukaksi. Ja niinpä tapah- tui, että uuden maailman suuri tasavalta olemassaolonsa alusta asti omisti laitoksen, joka oli muinoin saattanut vanhan ajan tasavallat häviöön; että kansa, joka oli julistannt kaikkien ihmis- ten yhtäläisen ja luovuttamattoman oikeuden elämään, vapauteen ja onnenpyrkimykseen, muitta mutkitta hyväksyi periaatteen, joka hylkäsi yhtäläisen ja luovuttamattoman oikeuden maahan, ja sillä kielsi myöskin... 128930 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>heti kun maan saanti alkaa käydä niukaksi. Ja niinpä tapah- tui, että uuden maailman suuri tasavalta olemassaolonsa alusta asti omisti laitoksen, joka oli muinoin saattanut vanhan ajan tasavallat häviöön; että kansa, joka oli julistannt kaikkien ihmis- ten yhtäläisen ja luovuttamattoman oikeuden elämään, vapauteen ja onnenpyrkimykseen, muitta mutkitta hyväksyi periaatteen, joka hylkäsi yhtäläisen ja luovuttamattoman oikeuden maahan, ja sillä kielsi myöskin yhtäläisen ja luovuttamattoman oikeuden elämään ja vapauteen; että vihdoin kansa, joka verisen sodan hinnalla oli poistanut orjuuden, salli orjuuden vielä laajemmassa ja vaa- rallisemmassa muodossa juurtua keskuuteensa. Mannermaamme on näyttänyt meistä niin suurelta, se alue, johon väestöllä oli vielä tilaisuus levitä, niin äärettömältä, että me, joihin kasvatus on juurruttanut käsitteen yksityisen maanomistuksen oikeamielisyydestä, emme voi nähdä sen varsi- naista vääryyttä. Sillä tuo asumattomien seutujen taka-ala ei ole ainoastaan estänyt yksityisen anastuksen täyttä vaikutusta edes Unionin vanhemmissa osissa; vaan eipä ole meistä näyttä- nyt kohtuuttomalta edes sekään, että joku otti haltuunsa enem- män maata kuin hän saattoi käyttää ja teki sen siinä tarkotuk- sessa, että pääsisi sitten jälkeensä tuleviltä kiristämään maksua luvasta käyttää hänen maatansa, koska olihan kaikilla muilla valta tehdä juuri samaten anastamalla vielä ulompana olevia maita haltuunsa. Eikä siinä vielä kyllä; vaan juuri nuo maan anastuksesta ja siis oikeastaan työpalkan verottamisesta kasva- neet rikkaudet selitettiin ja julistettiin muka palkkioksi tehdystä työstä. Kaikissa Unionin uudemmissa valtioissa ja suuremmaksi osaksi myös vanhemmissa elää meidän rikas maaylimystömme vielä ensimäistä sukupolveansa. Ne henkilöt, jotka olivat tilai- suudessa käyttää hyödykseen maa-arvon nousua, ovat enimmäk- seen miehiä, jotka ovat alkaneet tyhjin kourin. Heidän suuret omaisuutensa, jotka nousevat moniin miljooniin, näyttävät heistä itsestään ja myös monesta muusta olevan paraita todistuksia yhteiskunnallisten olojen oikeamielisyydestä, kun niiden vallitessa muka viisaus, älykkyys, ahkeruus ja säästäväisyys tulevat asian-<noinclude><references/></noinclude> fm1hfzgm7gbpofy24u56bxlq8scpqsh 250 25472 128931 2026-04-05T14:18:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: omaisella tavalla palkituiksi; eivätkä he lainkaan huomaa, että nuo varat oikeastaan ovat vaan voittoja monopooleista ja han- kittuja työn kustannuksella. Mutta se seikka, että näin rikas- tuneet ihmiset ovat alkaneet yksinkertaisesta työmiehestä, häm- mentää ihmisiltä totuuden. Sama unelma, mikä niin autuaana häämöttää arpalipun omistajan edessä, kun hän toivoo mahdol- lisesti saavansa jonkun noista suurista voitoista, on pidättänyt köyhätkin tuntemas... 128931 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>omaisella tavalla palkituiksi; eivätkä he lainkaan huomaa, että nuo varat oikeastaan ovat vaan voittoja monopooleista ja han- kittuja työn kustannuksella. Mutta se seikka, että näin rikas- tuneet ihmiset ovat alkaneet yksinkertaisesta työmiehestä, häm- mentää ihmisiltä totuuden. Sama unelma, mikä niin autuaana häämöttää arpalipun omistajan edessä, kun hän toivoo mahdol- lisesti saavansa jonkun noista suurista voitoista, on pidättänyt köyhätkin tuntemasta tyytymättömyyttä sellaiseen järjestelmään, mikä on niin monen köyhän rikkaaksi saattanut. Lyhyesti, Amerikan kansa ei ole vielä oppinut huomaa- maan yksityisen maanomistuksen vääryyttä, koska ei vielä ole tähän asti saanut kokea sen täyttä vaikutusta. Tuo ääretön valtiomaan rnnsaus, jota vielä meihän päivinämme on ollut jaet- tavaksi yksityisten kesken; tämä suunnaton yhteismaa, johon tarmokkaiden miesten silmät aina ovat tähdänneet, on aina ollut tuona varsinaisena tekijänä, joka ensimäisten siirtolaisten Atlannin rannikolle saapumisesta asti on muodostanut amerikalaisen kan- sallisluonteemme ja antanut kansalliselle ajatuksellemme värinsä. Olemme säilyneet niistä onnettomuuksista, joihin „heinäkuun 4:ṇen päivän puhujat“ 1) tavallisesti ovat viitanneet ja joita he ovat sanoneet vanhan maailman elähtynyttä yksinvaltaisuutta ku- vaaviksi. Mutta se ei ole tapahtuuut siitä syystä, että olemme vapautuneet nimiylimystöstä ja hävittäneet esikoisoikeuden; ei siitä syystä, että valitsemme kaikki virkamiehemme alkaen kou- lunjohtajasta presidenttiin saakka; ei siitä syystä, että lakimme julkaistaan kansan eikä ruhtinaan nimessä; ei siitä syystä, ettei valtiolla ole mitään määrättyä virallista uskontoa ja ettei tuo- marimme kanna peruukkeja. Yleinen mielevyys, laajalle levin- nyt varallisuus, kekseliäisyys, oloihin mukautuvaisuuden kyky ja vapaa ja riippumaton henki, kansallemme ominainen voima ja itseluottamus eivät ole mitään syitä, vaan ne ovat vaikutuksia, ne ovat saaneet alkunsa viljeltäviksi vapaiden maiden olemassa- 1) Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen juhlapäivä. Suom. muistutus.<noinclude><references/></noinclude> 831s63deelq8albtw0lmcma3dqsnqm5 250 25473 128932 2026-04-05T14:19:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: olosta. Tämä vapaa yleinen maa-alue on ollut sinä uudista- vana voimana, joka on Europan veltoista, tarınottomista talon- pojista tehnyt lännen vapaita, omiin voimiinsa luottavia maa- miehiä; onpa se noille yhteensullotuille suurten kaupunkienkin asukkaille antanut vapaudentuntoa sekä ollut toivon lähteenä henkilöille, jotka eivät milloinkaan olleet edes ajatelleet turvau- tua tuohon vapaaseen maahan. Kun jonkun kansan lapset Europassa ovat miehuuden ikään p... 128932 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>olosta. Tämä vapaa yleinen maa-alue on ollut sinä uudista- vana voimana, joka on Europan veltoista, tarınottomista talon- pojista tehnyt lännen vapaita, omiin voimiinsa luottavia maa- miehiä; onpa se noille yhteensullotuille suurten kaupunkienkin asukkaille antanut vapaudentuntoa sekä ollut toivon lähteenä henkilöille, jotka eivät milloinkaan olleet edes ajatelleet turvau- tua tuohon vapaaseen maahan. Kun jonkun kansan lapset Europassa ovat miehuuden ikään päässeet, tapaavat he aina parhaat paikat elämän pitopöydissä jo anastetuiksi ja heidän on nyt taisteleminen toveriensa kanssa ainoastaan putoavista muruista, yhdelläkään tuhannesta olematta mitään toivoa kos- kaan päästä puikahtamaan jollekin paikalle. Amerikassa on sentään kansan lapsella ollut tieto siitä, että hallituksen maihin oli aina pääsy jälellä. Tämän seikan tunto vaikutuksineen on tunkeutunut kansallisluonteeseemme, antaen tälle jalomielisyy- den, riippumattomuuden ja eteenpäin-riennollisuuden leiman. Kaikki se mistä me amerikalaisen luonteen johdosta ylpeilemme, kaikki, mikä tekee amerikalaiset olot ja laitokset vanhempien maiden oloja ja laitoksia paremmiksi, voidaan sanoa seurauk- seksi siitä, että maa on Yhdysvalloissa ollut halpaa, koska uutta maata on aina ollut siirtolaisen saatavana. Mutta amerikalainen edistys on nyt päässyt Tyyneeseen valtamereen asti. Etemmäs länteen päin emme enää voi edetä, vaan saattaa ‘kasvava väestö nyt levitä ainoastaan pohjoista ja etelää kohti, täyttäen niitä maa-aloja, joita nopeassa etenemi- sessä oli sivuutettu. Pohjoisessa on väen tulva jo täyttämässä ,Punasen Joen“, Red River'in laaksoa ja tunkeutumassa Sas- katshevan laaksoon. Ennakko-ostoja aletaan tehdä jo Washing- tonin piirissä; etelässä on läntinen Teksas täyttymässä ja väkeä leviää leviämistään viljelykseen kelpaaville aloille uudessa Meksi- kossa ja Aritsonassa. Tasavalta on tullut uuteen historialliseen kehityskauteen, jossa maanomistuksen monopooli on yhä kasvavalla voimalla tekevä itseänsä tuntuvaksi. Se suuri ja mahtava vaikutin, josta ylempänä mainitsimme, alkaa hävitä. Hallituksen maa on nimit-<noinclude><references/></noinclude> jottf9hz61ynxl8h7gq2bna796sx50s 250 25474 128933 2026-04-05T14:19:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: täin melkein lopussa, muutaman vuoden kuluttua on sen mer- kitys kokonaan lakkaava, sillä nopeasti se nyt jo vähenee. Tällä en tahdo suinkaan sanoa, ettei valtion maata tule enää ollen- kaan löytymään. Vielä kauan tulevat miljoonat akrit valtion maata olemaan rekisteröityinä hallituksen kirjoihin. Mutta on muistaminen, että parhain osa mantereen peltomaista on jo vil- jelykseen otettu ja että ainoastaan huonoin osa on enää jäl- jellä. On muistaminen, että... 128933 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>täin melkein lopussa, muutaman vuoden kuluttua on sen mer- kitys kokonaan lakkaava, sillä nopeasti se nyt jo vähenee. Tällä en tahdo suinkaan sanoa, ettei valtion maata tule enää ollen- kaan löytymään. Vielä kauan tulevat miljoonat akrit valtion maata olemaan rekisteröityinä hallituksen kirjoihin. Mutta on muistaminen, että parhain osa mantereen peltomaista on jo vil- jelykseen otettu ja että ainoastaan huonoin osa on enää jäl- jellä. On muistaminen, että jäljellä oleviin maihin kuuluu vaan nuo suuret vuorijonot, hedelmättömät erämaat ja vaan laidun- maiksi kelpaavat ylätasangot. Ja vielä on muistaminen sitäkin, että moni näistä piireistä, jotka virallisissa julkaisuissa mainitaan siirtolaisille avonaisiksi, ovat vielä kartallepanematonta ja tutki- matonta maata, johon yksityisillä jo suurimmaksi osaksi on hal- linto-oikeus tavallisen haltuun-oton perustuksella, ja ne ovat kaikki asianhaaroja, jotka tulevat tavallisesti näkyviin vasta sit- tenkuin maa tulee „mitattuna“ maakirjoihin otetuksi. Kalifornia esiintyy hallituksen rekistereissä suurialaisimpana valtiomaana, ollen nimittäin kooltaan lähimaille 100 miljoonaa akria tai jok- seenkin kahdeksastoista osa valtion koko maa-alasta. Mutta tästä menee niin paljon rautateihin ja niin paljon yllämainitulla tavalla; niin paljon on muokkaukseen kelpaamatonta mäkeä ja aroa, jotka vaativat keinotekoista kastelua; niin paljon joutuu kaikellaisten koskia käyttävien vesilaitosten hoteisiin, että oikeas- taan on perin vaikeata sürtolaiselle enää osottaa jotain sellaista kolkkaa, josta hän voisi saada maata asuakseen ja ylläpitääkseen perhettään; ja niinpä hän lopulta väsyy hakemiseen ja asia päättyy siihen, että hän ostaa itselleen maan yksityiseltä tai tekee jonkun vuokrasopimuksen. Ei niin, että Kaliforniassa. olisi puutetta maasta - sillä tämä valtio, joka muodostaa valta- kunnan itsessään, on kerran elättävä yhtä suurta väestöä kuin konsanaan Ranska mutta yksityisen maan anastus on käynyt uutisasukkaan edellä ja pyrkii yhä hänen edellänsä käymään. Noin kaksitoista tai viisitoista vuotta sitten lausui eräs Ohion senaattori-vainaja, Ben Wade, puheessaan Yhdysvaltain senaatissa, että tämän vuosisadan lopulla tulisi yhden akrin ko-<noinclude><references/></noinclude> hvij4mykqxxat5nw54plapaizzj48qz 250 25475 128934 2026-04-05T14:19:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: koinen ala tavallista peltomaata Unionissa olemaan 50 dollarin arvoinen kullassa. On jo käynyt ilmeiseksi, että jos hän oli erehtynyt, niin ainoastaan mikäli oli ajatellut tuon ajan olevan liian kaukana. Jos Yhdysvaltain väestö niinä 20 vuotena, joi- den kuluttua tämä vuosisata menee umpeen, yhä kasvaa samassa määrässä kuin se on kasvanut tasavallan perustamisesta asti (lukuun ottamatta sitä vuosikymmentä, jona sisällinen sota rie- hui), niin on nykyisen väe... 128934 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>koinen ala tavallista peltomaata Unionissa olemaan 50 dollarin arvoinen kullassa. On jo käynyt ilmeiseksi, että jos hän oli erehtynyt, niin ainoastaan mikäli oli ajatellut tuon ajan olevan liian kaukana. Jos Yhdysvaltain väestö niinä 20 vuotena, joi- den kuluttua tämä vuosisata menee umpeen, yhä kasvaa samassa määrässä kuin se on kasvanut tasavallan perustamisesta asti (lukuun ottamatta sitä vuosikymmentä, jona sisällinen sota rie- hui), niin on nykyisen väestön lukumäärä lisääntyvä noin nel- jälläkymmenelläviidellä miljoonalla lisäys, joka nousee noin seit- semän miljoonaa enempään kuin Yhdysvaltain koko nykyinen väki- luku 1870 vuoden luettelojen mukaan, ja lähes puoleen sen ver- taan kuin Englannin nykyinen väkiluku on. Kysymys ei ole lain- kaan siitä, etteikö Yhdysvallat voisi näin suurta väestöä elättää; ne voivat monta sataa miljoonaa suurempaakin elättää, ja yhteis- kunnallisten olojen ollessa muuten oikeassa järjestyksessä tämän väestön varallisuus on yhä kasvamassa; mutta miten kävisi, väes- tön näin kasvaessa, vapaan valtio-maan? Eihän siitä lopulta olisi yhtään mitään jäljellä. Pitkiä aikoja on menevä, ennenkuin kaikki maa tulee viljelyksenalaiseksi, mutta meidän nopean edis- tyksemme aikana ei ole suinkaan kauankaan kestävä ennenkuin kaikki se maa, josta ihmiset voivat jotain hyötyä, on saava omistajansa. Mutta surkeat seuraukset siitä, että jonkun kansan koko maa joutuu muutamien harvain yksinomaiseksi omaisuudeksi, ovat näyttäytyvät jo ennenkuin valtion maa on kokonaan siirty- nyt yksityiseen omistukseen. Näitä seurauksia emme tarvitse hakea kaukaisesta tulevaisuudesta; näemme niitä jo nykyisyydessä ja ne kasvavat rinnan meidän aineellisen edistyksemme kanssa. Kynnämme uusia alueita, saatamme työn alaisiksi uusia kaivantoja, perustamme uusia kaupunkeja, karkotamme indiaanit erämaihin ja hävitämme sukupuuttoon puhvelihärkiä; me piiri- tämme maan rautateillä ja punomme ilmat täyteen sähkölankoja; kokoomme tietoja tietojen päälle ja keksintöjä keksintöjen päälle; me rakennamme kansakouluja ja kannatamme yliopistoja; mutta kaikesta tästä huolimatta ei kansan suurille joukoille ole hel-<noinclude><references/></noinclude> jb9emzcwjsc04gak22pxrgpt02d89s3 250 25476 128935 2026-04-05T14:20:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pompi leipäänsä ansaita. Päinvastoin se käy yhä vaikeam- maksi. Varakkaat luokat tulevat yhä rikkaammiksi, köyhät me- nettävät yhä enemmän itsenäisyyttänsä. Kuilu työnteettäjän ja työntekijän välillä kasvaa yhä suuremmaksi, yhteiskunnalliset vastakohdat käyvät yhä jyrkemmiksi; sen mukaan kuin vaaku- noilla koristettuja vaunuja livreihin puettuine kuskineen rupeaa kaduilla näkymään, sen mukaan ilmestyy myös paljasjalkaisia lapsia. Totumme yhä en... 128935 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>pompi leipäänsä ansaita. Päinvastoin se käy yhä vaikeam- maksi. Varakkaat luokat tulevat yhä rikkaammiksi, köyhät me- nettävät yhä enemmän itsenäisyyttänsä. Kuilu työnteettäjän ja työntekijän välillä kasvaa yhä suuremmaksi, yhteiskunnalliset vastakohdat käyvät yhä jyrkemmiksi; sen mukaan kuin vaaku- noilla koristettuja vaunuja livreihin puettuine kuskineen rupeaa kaduilla näkymään, sen mukaan ilmestyy myös paljasjalkaisia lapsia. Totumme yhä enemmän puhumaan työtä tekevistä ja varakkaista luokista; kerjäläiset ovat niin tavallisia ilmiöitä, että missä ennen muinoin pidettiin melkein yhtä suurena häpeänä kieltää nälkäiseltä ruokaa ja juomaa kuin rosvota julkisella maan- tiellä, siellä nyt ovi pannaan salpaan ja villakoira päästetään irti, siellä irtolaisia vastaan säädetään lakeja, jotka muistuttavat Henrik VIII:n aikoja. Amerikalaiset sanovat itseään maailman edistyneimmäksi kansaksi. Mutta mikä on edistyksemme tarkotus, jos nämä ovat niitä hedelmiä, jotka sen tien varrella kasvavat? Tämmöiset ovat maan yksityisen omistusoikeuden tulokset, näin vaikuttaa se periaate, jonka täytyy tulla vaikuttamaan yhä enenevällä voimalla. Ei siksi, että työläisiä on muka enentynyt nopeammin kuin kapitaalia; ei siksi, että väestö muka pyrkii kas- vamaan elatusvarain yli; ei siksi, että koneet muka olisivat vai- kuttaneet työn puutetta; ei siksi, että olisi muka olemassa jotain todellista vihollisuutta työn ja kapitaalin välillä, vaan yksinker- taisesti siksi, että maa tulee yhä kalliimmaksi, ja että käy yhä vaikeammaksi työmiehen päästä niiden luonnon etujen nautin- toon, jotka yksin tekevät tuotannon mahdolliseksi. Valtion maa etenee yhä etemmäs ja vähenee alituisesti. Maanomistus kes- kittyy yhä enemmän harvain käsiin. Se osa kansasta, jolla ei ole mitään laillista oikeutta siihen maahan, millä se elää, kasvaa yhä suuremmaksi. New-Yorkin lehti The World sanoo: Omi- naista suurille maanviljelysalueille Uudessa Englannissa samoin kuin Irlannissakin on se piirre, että omistajat eivät asu maa- tiloillaan, joiden vuokramaksuja he vuosittain nostavat, ja että vuokraajain luonne pilaantumistaan pilaantuu.“ Ja sanomalehti<noinclude><references/></noinclude> krsa5r6cgze8qxyiecwix4xsozjpsqu 250 25477 128936 2026-04-05T14:20:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ''The Nation'' sanoo samasta asiasta: „Maan nimellisarvon lisään- tyminen, vuokramaksujen nouseminen, sellaisten farmien harvi- naisuus, joita omistaisivat niiden käyttäjät itse, sellaisten naisten luvun eneneminen, joita käytetään koviin ulkotöihin (mikä on varmin merkki sivistyksen alenemisesta) ja yhä huononeva maan- viljelysjärjestelmä ovat niitä olosuhteita, joiden olemassaoloa joukko aivan kumoamattomia tosiasioita todistaa." Sama tapaus on huomattavi... 128936 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>''The Nation'' sanoo samasta asiasta: „Maan nimellisarvon lisään- tyminen, vuokramaksujen nouseminen, sellaisten farmien harvi- naisuus, joita omistaisivat niiden käyttäjät itse, sellaisten naisten luvun eneneminen, joita käytetään koviin ulkotöihin (mikä on varmin merkki sivistyksen alenemisesta) ja yhä huononeva maan- viljelysjärjestelmä ovat niitä olosuhteita, joiden olemassaoloa joukko aivan kumoamattomia tosiasioita todistaa." Sama tapaus on huomattavissa myös niissä uusimmissa valtioissa, joissa jättiläismäiset yksityistilat muistuttavat noita muinaisia latifundioita, jotka vanhalle Italialle häviön tuottivat. Kaliforniassa annetaan vuokralle vuosittain paljon peltomaata maksusta, joka vaihtelee neljänneksen ja puolen sadon välillä. Vaikeat ajat, alhaiset työpalkat, enenevä köyhyys, mikä kaikki on Yhdysvalloissa havaittavissa, ovat vaan seurauksia niistä laeista, joiden perille olemme tutkimuksissamme päässeet laeista, jotka ovat yhtä yleisiä ja yhtä vastustamattomia kuin kappalten painolaki. Me amerikalaiset emme ole perustaneet tasavaltaa sillä, että viskasimme ruhtinaskuntain ja valtain kas- voille julistuksen ihmisten luovuttamattomista oikeuksista; me emme tule koskaan perustamaan mitään oikeata tasavaltaa, en- nenkuin olemme käytännössä toteuttaneet tämän julistuksen hankkimalla köyhinımällekin lapselle, joka keskuudestamme syn- tyy, yhtäläisen oikeuden synnyinmaahan! Emme myös ole pois- taneet orjuutta, kun hyväksyimme vapauslain; orjuuden poistaak- semme on meidän poistaminen yksityinen omistusoikeus maa- han. Ellemme mene takasin ensimäiseen oikeusperiaatteeseen, ellemme tunnusta luonnollisia oikeamielisyyden ja kohtuuden käsitteitä, ellemme julista kaikkien yhtäläistä oikeutta maahan, ovat vapaat laitoksemme olevat turhia, kaikki meidän keksin- tömme ovat vaan lisäävät sitä voimaa, joka sortaa kansan suurta enemmistöä ikeeseen.<noinclude><references/></noinclude> 81ekn127o0euziszl9l5h0kz1sn8b7x 250 25478 128937 2026-04-05T14:21:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|KAHDEKSAS KIRJA.}} {{c|Parannuskeinon sovelluttaminen.}} {{c|1 LUKU.}} {{c|Yksityinen maanomistusoikeus ei ole sopusoinnussa maan parhaan käyttämistavan kanssa.'''}} Taipumuksesta sekottaa toisiinsa asiaan kuuluvata ja asiaan kuulumatonta, on syntynyt erehdys, jota lainsäätäjät ovat kaikin tavoin tukeneet ja jota taloustieteilijät puolestaan ovat yleensä myös kannattanneet sen sijaan kuin olisivat paljastaneet, nimittäin se erehdys, että yksityinen m... 128937 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c|KAHDEKSAS KIRJA.}} {{c|Parannuskeinon sovelluttaminen.}} {{c|1 LUKU.}} {{c|Yksityinen maanomistusoikeus ei ole sopusoinnussa maan parhaan käyttämistavan kanssa.'''}} Taipumuksesta sekottaa toisiinsa asiaan kuuluvata ja asiaan kuulumatonta, on syntynyt erehdys, jota lainsäätäjät ovat kaikin tavoin tukeneet ja jota taloustieteilijät puolestaan ovat yleensä myös kannattanneet sen sijaan kuin olisivat paljastaneet, nimittäin se erehdys, että yksityinen maanomistus muka olisi välttämätön maan asianomaista käyttämistä varten ja että siis viljelys häviäisi ja me painuisimme takasin raakalaisuuteen, jos maa jälleen muutettaisiin yhteisomaisuudeksi. Tätä erehdystä voidaan verrata siihen harhaluuloon, minkä Charles Lamb kertoo niin kauan olleen vallitsevana kiinalaisilla: sittenkuin sattumalta, Ho-tin hökkelin palon jälkeen, huomattiin kuinka hyvältä kunnollisesti paistettu porsas maistaa, luultiin ylei- sesti, että porsaan paistamiseksi oli rakennus pantava tuleen. Vaikka tosin Lambin ihastuttavan kertomuksen mukaan tarvittiin erään viisaan ilmestymistä, ennenkuin kansa oppi porsaita pais- tamaan polttamatta rakennuksia, niin eipä toki mitään tietäjiä tarvittane, jotta me oppisimme ymmärtämään, ettei maan paran-<noinclude><references/></noinclude> 9lud0px99rww4z9cwg0u427c5mk1p4z 250 25479 128938 2026-04-05T14:22:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nuksiin välttämätön ehto ole suinkaan ehdoton omistusoikeus maahan, vaan ainoastaan varma oikeus siihen pantuihin paran- nuksiin. Tämän täytyy käydä selväksi jokaiselle, joka ottaa huomatakseen mitä hänen ympärillänsä tapahtuu. Paitsi sitä, ettei ole ollenkaan välttämättömämpää tehdä ketään maan yksin- omaiseksi ja ehdottomaksi omistajaksi saadakseen hänet hyvästi tätä maata viljelemään, kuin pistää rakennns tuleen saadakseen porsaan paistetu... 128938 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>nuksiin välttämätön ehto ole suinkaan ehdoton omistusoikeus maahan, vaan ainoastaan varma oikeus siihen pantuihin paran- nuksiin. Tämän täytyy käydä selväksi jokaiselle, joka ottaa huomatakseen mitä hänen ympärillänsä tapahtuu. Paitsi sitä, ettei ole ollenkaan välttämättömämpää tehdä ketään maan yksin- omaiseksi ja ehdottomaksi omistajaksi saadakseen hänet hyvästi tätä maata viljelemään, kuin pistää rakennns tuleen saadakseen porsaan paistetuksi; paitsi sitä, että maan läänittäminen yksi- tyisomaisuudeksi on yhtä kömpelö, tuhlaavainen ja epävarma keino parannusten aikaansaamiseen, kuin talon polttaminen on kömpelö, tuhlaavainen ja epävarma keino porsasten paistami- niin emmepä me omasta puolestamme voi ensinmaini- tun keinon käyttämiseen nähden vedota edes siihen puolustuk- seen, mihin Lambin kiinalaiset saattoivat vedota omaan keinoonsa nähden. Sillä ennenkuin se tietäjä ilmaantui, joka keksi alku- peräisen paistinparilaan (mikä Lambin ilmotuksen mukaan kävi vartaan ja paistinuunin edellä) ei heistä kukaan ollut kuullut koskaan puhuttavan siitä, että porsasta olisi missään paistettu taloa polttamatta. Mutta meillä ei ole mikään tavallisempaa, kuin että maa-alueita muokkaavat henkilöt, jotka eivät ole sen omistajia. Suurinta osaa Ison Britannian maasta viljelevät vuok- raajat, suurin osa Lontoon taloista on rakennettu vieraalle maalle, jopa Yhdysvalloissakin vallitsee sama järjestelmä kaik- kialla, suuremmassa tai vähemmässä määrässä. On siis aivan jokapäiväistä, että maan viljelys on erotettuna maan omis- tuksesta. Eiköhän kaikki tuo maa tulisi viljellyksi ja parannelluksi aivan yhtä hyvällä menestyksellä, jos vuokramaksu menisi val- tioille tai kunnalle, kuin nyt, jolloin se menee yksityisille hen- kilöille? Ellei olisi olemassa mitään yksityistä omistusoikeutta maahan, vaan kaikkea maata pidettäisiin siinä tilassa, että hal- tija tai viljelijä maksaisi maakorkonsa valtiolle, eiköhän maata viljeltäisi ja hoidettaisi aivan yhtä varmasti ja hyvästi kuin nyt- kin? Tähän voi olla ainoastaan yksi ainoa vastaus: tietysti olisi asianlaita sellainen! Maan ottaminen takasin yhteisomaisuudeksi<noinclude><references/></noinclude> s6n6n5y0n63iixxk8svk4oy5lc5k8z7 250 25480 128939 2026-04-05T14:23:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ei millään tavalla tulisi estämään sen kunnollista viljelystä ja parantelua. Se, mikä on tarpeen, jotta maa tulisi asianomaisesti vil- jellyksi, ei ole omistusoikeus, vaan varmuus siihen pantuihin parannuksiin nähden. Ei ole välttämätöntä sanoa jollekin: „tämä maa on sinun“, saadakseen hänet sitä viljelemään ja lannotta- maan. Täytyy vaan sanoa hänelle: „minkä kapitaalisi taikka työsi tuolla maalla tuottaa, se on oleva sinun." Jos kelle taa- taan... 128939 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ei millään tavalla tulisi estämään sen kunnollista viljelystä ja parantelua. Se, mikä on tarpeen, jotta maa tulisi asianomaisesti vil- jellyksi, ei ole omistusoikeus, vaan varmuus siihen pantuihin parannuksiin nähden. Ei ole välttämätöntä sanoa jollekin: „tämä maa on sinun“, saadakseen hänet sitä viljelemään ja lannotta- maan. Täytyy vaan sanoa hänelle: „minkä kapitaalisi taikka työsi tuolla maalla tuottaa, se on oleva sinun." Jos kelle taa- taan sadon saanti, niin on hän varmaan kylväväkin; jos hänelle taataan, että hän saa asua siinä huoneessa, minkä hän raken- taa, niin on hän varmaan sen rakentava. Tuollaiset hallussa- pitämiset ovat työn luonnollisia palkintoja. Ihmiset kylvävät saadakseen sadon; ihmiset rakentavat omistaakseen talon. Maan omistamisella ei ole tässä kohden mitään varsinaista merkitystä. Juuri tämän välttämättömän varmuuden saavuttamiseksi jätti niin moni pikkuviljelijä läänitysajan alussa omistusoikeutensa maahan heimopäällikölleen, pitäen itse vaan nautinto-oikeuden siihen, läänin tai haltuunuskotun tavaran muodossa, ja paljaste- tuin päin polvistuen, kädet lääninherran käsissä vannoi palvele- vansa häntä hengellään, ruumiillaan ja kaikilla mahdollisilla kun- nianosotuksilla. Samantapaisia esimerkkejä, että on luovuttu maanomistusoikeudesta, kunhan on saatu taatuksi siihen nau- tinto-oikeus, voi tavata Turkinmaalla, missä vakufiksi nimitetty kirkkomaa nauttii erikoista vapautusta veroista ja mielivaltaisista kiristelemisistä, ja missä maanomistajat sangen usein myyvät tilansa jostakin nimellishinnasta moskealle, ehdolla, että saavat jostakin määrämaksusta jäädä vuokraajina maitansa viljelemään. Ei mikään omistusoikeuden taikavoima, kuten Arthur Young on sanonut, vaan työn turvan taikavoima on muuttanut flamandilaiset hietiköt hedelmällisiksi vainioiksi. Tätä työn var- muutta voidaan saavuttaa muulla tavalla kuin tekemällä maa ' yksityisomaisuudeksi aivan niinkuin sitä kuumuutta, jota tar- vitaan porsaan paistamiseksi voidaan saavuttaa muulla tavalla kuin taloja polttamalla. Yksistään se seikka, että eräs irlantilai- nen tilanhaltija sitoutui olemaan kahdenkymmenen vuoden aikana -<noinclude><references/></noinclude> b78ydafkeupoj56eftzyr2969xdvty6 250 25481 128940 2026-04-05T14:23:39Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaatimatta mitään osaa viljelyksen satoihin, sai aikaan, että irlantilaiset tajonpojat tekivät hedelmättömästä vuoresta kukois- tavan puutarhan; pelkästään sen varmuuden perustuksella, että määrävuosiksi on taattu maakoron pysyminen samana, pystyte- tään kaupungeissa sellaisissa kuin Lontoo ja New-York mitä kalliimpia rakennuksia vuokratulie maalle. Jos maa-alojen paran- tajille ainoastaan annamme tuollaista varmuutta, voimme rau- hassa poistaa yksityisen om... 128940 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>vaatimatta mitään osaa viljelyksen satoihin, sai aikaan, että irlantilaiset tajonpojat tekivät hedelmättömästä vuoresta kukois- tavan puutarhan; pelkästään sen varmuuden perustuksella, että määrävuosiksi on taattu maakoron pysyminen samana, pystyte- tään kaupungeissa sellaisissa kuin Lontoo ja New-York mitä kalliimpia rakennuksia vuokratulie maalle. Jos maa-alojen paran- tajille ainoastaan annamme tuollaista varmuutta, voimme rau- hassa poistaa yksityisen omistusoikeuden maahan. Yhteisen oikeuden täysi tunnustaminen maahan nähden ei tarvitse tehdä mitään haittaa yksilön oikeuksien täydelle tun- nustamiselle parannuksiin ja satoon nähden. Kaksi henkilöä voi omistaa laivan sahaamatta sitä kahtia. Rautatien omistami- nen voi olla jakautuneena satoihin tuhansiin osakkaihin, ja kui- tenkin voidaan junia lähettää samassa järjestyksessä ja samalla täsmällisyydellä kuin jos rautatien omistaisi ainoastaan yksi hen- kilö. Lontoossa on muodostettu osakeyhtiö tarkotuksessa omis- taa ja hallita kiinteimistöjä. Kaikki voisi jäädä ennalleen, ja kuitenkin tunnustettaisiin yhteisomistus maahan käyttämällä maa- korkoa yleisiin tarkotuksiin. San Fransiskon keskustassa on suuri alue, johon tämän kaupungin asukkaiden yhteinen oikeus yhä vieläkin on laillisesti tunnustettu. Tätä aluetta ei ole jaettu lukemattomiin pieniin paloihin, eikä se myöskään ole jäänyt käyttämättömäksi autioksi kentäksi. Sen täyttää kauniit raken- nukset, jotka, vaikka ollen yksityisten omaisuutta, kuitenkin sei- sovat siinä täydellisessä turvassa. Ainoa erotus tämän alueen ja sen vieressä olevan alueen välillä on se, että edellisen korko menee kansakoulurahastoon, mutta jälkimäisen korko yksityisten ihmisten taskuihin. Mikä olisi esteenä siihen, että koko maan maaperä näin olisi kansan omaisuutta? Taitaisi olla vaikea löytää mitään paikkaa Yhdysvaltain rajojen sisäpuolella, missä sellaiset olot, jotka vallitsevien kat- santokantain mukaan tekisivät välttämättömäksi maan jättämisen yksityisten haltuun, olisivat suuremmassa määrässä vallalla kuin noilla pienillä St. Peterin ja St. Paulin saarilla Aleutisessa arki- pelagissa, joka joutui Yhdysvaltain haltuun Venäjältä ostetun<noinclude><references/></noinclude> 9re7w1t0zugmoterp7r6b0c27c9i92l 250 25482 128941 2026-04-05T14:24:01Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Alaskan mukana. Nämä saaret ovat sellaisten hyljelajien oles- kelupaikkoja, joista saadaan kalliimpia turkiksia. Eläin on niin arka ja varovainen, että vähinkin rauhattomuus saattaa sen jät- tämään tavalliset asuinpaikkansa, ollakseen niihin enää milloin- kaan palaamatta. Estääkseen tämän pyydystämisen täydellistä hävittämistä, on välttämätöntä säästää naaraksia ja poikasia, ja välttää kaikkea melua, kuten pistoolin laukasemista tai koirain ha... 128941 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Alaskan mukana. Nämä saaret ovat sellaisten hyljelajien oles- kelupaikkoja, joista saadaan kalliimpia turkiksia. Eläin on niin arka ja varovainen, että vähinkin rauhattomuus saattaa sen jät- tämään tavalliset asuinpaikkansa, ollakseen niihin enää milloin- kaan palaamatta. Estääkseen tämän pyydystämisen täydellistä hävittämistä, on välttämätöntä säästää naaraksia ja poikasia, ja välttää kaikkea melua, kuten pistoolin laukasemista tai koirain haukuntaa. Ne miehet, jotka tappavat eläimiä, eivät saa käydä umpimähkään asiaan käsiksi, vaan on heidän kuljeskeleminen hiljakseen rantakallioilla viruvien hylkeiden keskuudessa, kunnes nuo maalla niin kömpelöt mutta vedessä niin sulavaliikkeiset elukat kesyttyvät ja ainoastaan hitaasti väistyvät tieltä. Sen jäl- keen erotetaan huolellisesti ne, joita vastaiseen lisääntymiseen nähden saattaa haitatta tappaa, ja ajetaan hiljaa ja varovasti maalle päin, missä ne muiden joukkojen kuulematta ja näke- mättä lyödään nuijilla kuoliaiksi. Jos tämäntapainen metsästys tehtäisiin vapaaksi jokaiselle, joka haluaisi lähteä sinne metsäs- telemään, niin olisi jokaiselle seurueelle eduksi, tulevaisuudesta välittämättä, tappaa niin monta eläintä kuin suinkin; ja seu- rauksena olisi se, että pyydystys muutamien vuosien kuluessa olisi peräti pilaantunut, niinkuin samantapaiset pyydystykset ovat muissa merissä menneet pilalle. Mutta eipä ole silti tarpeellista tehdä näitä saaria yksityisomaisuudeksi. Vaikka muuten Ame- rikan kansan ääretöntä valtiomaata on paljon vähemmän järke- vistä syistä annettu yksityisten omaksi, mikäli halukkaita on ilmestynyt, niin on kuitenkin nämä saaret vuokrattu 317,500 dollarin vuosimaksusta; ¹) summa, joka arvattavasti ei ole pal- jonkaan alempi sitä korkeinta myyntiarvoa, josta ne olisi voitu Alaskan oston aikana myydä. Ne ovat kansalle tuottaneet jo 2,500,000 dollaria ja muodostavat yhä edelleen, arvoltaan vä- 1) Varsinainen vuokramaksu Alaskan turkis-yhtiön kanssa teh- dyssä kontrahdissa on 55,000 dollaria vuosittain ynnä siihen lisäksi 2,625 dollaria joka nahasta, mikä 100,000 nahasta eli tavallisesta vuosisaallista tekee 262,500 dollaria, siis kaikkiaan 317,500 dollaria. - -<noinclude><references/></noinclude> ig014z0umc2tq041nepy0o32uetixtk 250 25483 128942 2026-04-05T14:24:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hentymättöminä (sillä Alaskan turkis-yhtiön huolellisen hallinnon alaisina hylkeitä pikemmin lisääntyy kuin vähenee), Yhdysvaltain kansan yhteisomaisuuden. Kaukana siis siitä, että yksityinen omistusoikeus maahan olisi välttämätön, jotta maa tulisi kunnollisesti viljellyksi. Asian- laita on päinvastainen. Maan viljeleminen yksityisomaisuutena ehkäisee sen täyttä hyväksi-käyttämistä. Jos maata pidettäisiin yhteisomaisuutena, niin sitä viljeltäisiin h... 128942 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>hentymättöminä (sillä Alaskan turkis-yhtiön huolellisen hallinnon alaisina hylkeitä pikemmin lisääntyy kuin vähenee), Yhdysvaltain kansan yhteisomaisuuden. Kaukana siis siitä, että yksityinen omistusoikeus maahan olisi välttämätön, jotta maa tulisi kunnollisesti viljellyksi. Asian- laita on päinvastainen. Maan viljeleminen yksityisomaisuutena ehkäisee sen täyttä hyväksi-käyttämistä. Jos maata pidettäisiin yhteisomaisuutena, niin sitä viljeltäisiin heti kuin tarve niin vaa- tisi; mutta kun se on yksityisenä omaisuutena, niin voi omis- taja estää muita viljelemästä ja parantamasta sitä maata, minkä viljelemiseen ja parantamiseen hänellä itsellään ei ole halua. Kun syntyy riitajuttuja maan hallinto-oikeudesta, niin parhain- kin maa voi jäädä vuosikausiksi hoitoa vaille; monin paikoin Englantia jätetään tarpeellisia parannuksia tekemättä, koska maa- tilat ovat sukutilanluontoisia eikä siis ole mitään takeita siihen, että sen henkilön jälkeläiset, joka parannukset on tehnyt, tule- vat saamaan myös hyödyn niistä; ja suuret maa-alat, jotka val- tion omaisuutena ollen nyt olisivat asuinrakennusten täyttäminä tai aaltoilevina viljavainioina, lepäävät käyttämättöminä omista- jansa oikun vuoksi. Taajasti asutuissa Yhdysvaltain seuduissa on riittävästi maata elättämään kolmasti tai neljästi suurempaa väestöä kuin nykyinen on; mutta maa on nykyään käyttämä- tönnä, koska sen omistajat pitävät sitä kovin korkeassa hin- nassa; ja siirtolaisten on eteneminen kauas tämän käyttämättömän alueen tuolle puolen asuinpaikkoja löytääkseen, missä heidän työnsä on oleva paljon vähemmän tuottavaa. Jokaisessa suu- ressa kaupungissa voi tavata paikkoja, jotka ovat käyttämättö- minä samasta syystä. Jos kysymys ratkaistaan sen perustuksella, mikä maa on paraiten käytetty, niin silloin on yksityinen maan omistusoikeus todellakin hylättävä, niinkuin se on hylättävä kaikkien muiden seikkain perustuksella. Se on yhtä epämukava ja epävarma keino, jos mieli saada maa paraiten viljellyksi, kuin on talon polttaminen porsaan paistamiseksi. .<noinclude><references/></noinclude> gjebkx9lw8fqzdd9fszgiq0fuk548uz 250 25484 128943 2026-04-05T14:25:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|2 LUKU.}} {{c|'''Kuinka yhtäläinen oikeus maahan on saavutettavissa ja säilytettävissä.'''}} Se puutteenalaisuus ja ne kärsimykset, jotka kaikkialla vallitsevat työtä tekevän luokan keskuudessa nuo usein uu- distuvat ahdingot, työn puute, kaapitaalin vaikea asema, aineel- lisen edistyksen mukana tapahtuva työpalkkain yhä selvempi aleneminen pelkiksi nälkäpalkoiksi nuo kaikki olemme joh- taneet siitä seikasta, että maa, jonka päällä ja josta meidän ka... 128943 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c|2 LUKU.}} {{c|'''Kuinka yhtäläinen oikeus maahan on saavutettavissa ja säilytettävissä.'''}} Se puutteenalaisuus ja ne kärsimykset, jotka kaikkialla vallitsevat työtä tekevän luokan keskuudessa nuo usein uu- distuvat ahdingot, työn puute, kaapitaalin vaikea asema, aineel- lisen edistyksen mukana tapahtuva työpalkkain yhä selvempi aleneminen pelkiksi nälkäpalkoiksi nuo kaikki olemme joh- taneet siitä seikasta, että maa, jonka päällä ja josta meidän kaikkien on eläminen, on tehty joidenkuiden harvain yksityis- omaisuudeksi. Emme ole nähneet löytyyän mitään muita mahdollisia parannuskeinoja näitä onnettomuuksia vastaan kuin niiden todel- lisen syyn poistaminen; olemme nähneet, ettei yksityinen maan- omistusoikeus perustu oikeamielisyyteen, vaan että se päinvastoin on tuomittava luonnollisten oikeuksien kieltäjänä luonnonlain väärentäjänä, joka, sen mukaan kuin yhteiskunnallinen kehitys edistyy, on vievä suurimman osan ihmiskuntaa mitä kovimpaan ja häpeällisimpään orjuuteen. Olemme tutkineet kaikkia vastaväitteitä, emmekä ole huo- manneet yhtäkään oikeamielisyyteen tai hyötyyn perustuvaa syytä löytyvän, joka voisi pelottaa meitä tekemästä maata yhteisomai- suudeksi ottamalla maakorko takavarikkoon. On jälellä ainoastaan menettelytavan kysymys: kuinka tuo on toimeen pantava? Noudattaisimme oikeamielisyyden lakia, täyttäisimme kaikki taloudelliset vaatimukset, jos yhdellä iskulla poistaisimme yksi- tyisoikeudet maahan, julistaisimme kaiken maan yleiseksi omai- suudeksi sekä vuokraisimme sen sopivissa osuuksissa enin tar- jooville tai sellaisilla ehdoilla, että yksityinen omistusoikeus pa- rannuksiin tulisi mitä tyystimmin noudatetuksi. Näin menettelemällä me mutkikkaimmissa yhteiskunnalli- sissa oloissa aikaansaisimme saman oikeuksien tasa-arvon, kuin<noinclude><references/></noinclude> 13xa5eulgc7668teukkwpls22rs6d6a 250 25485 128944 2026-04-05T14:34:20Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: alkuperäisemmissa oloissa saavutetaan maan jakamisella ehdotto- masti tasaisiin osiin; ja antamalla maan nautinto-oikeuden sen käsiin, joka voisi sitä paraiten hyväkseen käyttää, me turvai- simme työlle mahdollisimman suuren tuotteliaisuuden. Tämmöinen ehdotus ei ole mikään pilviä tavottava, mah- doton mielikuvituksen tuote; onpa niin etevä ajattelija kuin Herbert Spencerkin sitä puoltanut (ainoastaan sillä eroavaisuu- della, että hän ehdottaa annettavaksi... 128944 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>alkuperäisemmissa oloissa saavutetaan maan jakamisella ehdotto- masti tasaisiin osiin; ja antamalla maan nautinto-oikeuden sen käsiin, joka voisi sitä paraiten hyväkseen käyttää, me turvai- simme työlle mahdollisimman suuren tuotteliaisuuden. Tämmöinen ehdotus ei ole mikään pilviä tavottava, mah- doton mielikuvituksen tuote; onpa niin etevä ajattelija kuin Herbert Spencerkin sitä puoltanut (ainoastaan sillä eroavaisuu- della, että hän ehdottaa annettavaksi vahingonkorvausta nykyi- sille maanomistajille. mikä epäilemättä on varomaton myön- nytys, jonka hän on tarkemmin ajateltuaan hylkäävä); hän näet sanoo teoksessa „Social Statics" 9 luvun 8 osassa : „Tämä teoria voidaan sovelluttaa korkeimpaan sivistys- tilaan, se voidaan toimeenpanna kommunismia välttämällä eikä tarvitse ehdottomasti vaikuttaa mitään erikoisen suuria mullis- tuksia olevissa yhteiskunnallisissa laitoksissa. Puheenalainen muu- tos olisi vaan siinä, että maanomistajat vaihtuisivat. Mieskoh- tainen omistusoikeus muuttuisi kansan yhteiseksi omistusoikeu- deksi. Oltuaan ennen yksityisten omana maa nyt joutuisi tuon suuren kunnan yhteiskunnan haltuun. Vuokraamatta enää peltojaan yksityiseltä tilanhaltijalta, vuokraisi maanviljelijä niitä nyt valtiolta maksamatta enää vuokraa sen tai tuon herran asiamiehelle, maksaisi hän sitä nyt valțion asiamiehille tai näi- den apulaisille. Voudit olisivat julkisia virkamiehiä eikä mitään yksityisiä kätyrejä ja vuokra olisi ainoa muoto, jolla maata saisi pitää hallussa. Tällainen asiain tila olisi täydessä sopusoinnussa siveyslain kanssa. Sen alaisena kaikki ihmiset olisivat yhtä pal- jon maanomistajia ja kaikilla olisi sama vapaus ruveta vuokraa- jiksi Selvää siis on, että maa sellaisen järjestelmän mukaan voisi tulla aidotetuksi, viljelykseen anastetuksi ja muokatuksi täydessä sopusoinnussa lain kanssa kaikkien yhtäläisestä vapau- desta." Tämmöinen ehdotus, vaikkakin aivan mahdollinen toteut- taa, ei minusta kuitenkaan näytä parhaalta. Minä ehdotan, että asia toteutettaisiin yksinkertaisemmalla, helpommalla ja rauhalli- semmalla tavalla, kuin nimenomaan ottamalla kaikki maa taka- varikkoon ja vuokraamalla sitä enin tarjooville. Tämmöinen menettely turhanpäiten loukkaisi nykyisiä ta- poja ja käsityksiä mikä on vältettävä.<noinclude><references/></noinclude> isr0j2mffthwyicrj6lucl2ze7ews4a 250 25486 128945 2026-04-05T14:35:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tämmöinen menettely toiseksi turhanpäiten laajentaisi hal- linnon koneistoa mikä myöskin on vältettävä. Valtiotaidossa on olemassa periaate, jota yksinvaltiaat ovat ymmärtäneet ja menestyksellä seuranneet, nimittäin, että suuria muutoksia pannaan paraiten toimeen pysymällä vanhoissa muo- doissa. Me, jotka todenteolla tahdomme vapauttaa ihmiskun- nan, meidän on tästä totuudesta ottaminen vaaria. Se on luon- nollista menettelytapaa. Kun luonto tahtoo luoda jo... 128945 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Tämmöinen menettely toiseksi turhanpäiten laajentaisi hal- linnon koneistoa mikä myöskin on vältettävä. Valtiotaidossa on olemassa periaate, jota yksinvaltiaat ovat ymmärtäneet ja menestyksellä seuranneet, nimittäin, että suuria muutoksia pannaan paraiten toimeen pysymällä vanhoissa muo- doissa. Me, jotka todenteolla tahdomme vapauttaa ihmiskun- nan, meidän on tästä totuudesta ottaminen vaaria. Se on luon- nollista menettelytapaa. Kun luonto tahtoo luoda jonkun kor- keamman olomuodon, niin se ottaa esille alemman ja kehittää tätä edelleen. Tämä on myös yhteiskunnallisen kehityksen laki. Seuratkaamme sitä. Virran mukana voimme uida no- peasti ja pitkälle, mutta virtaa vastaan on paha ponnistella ja vaikea edetä. Ehdotukseni ei tarkota yksityisen maanomistusoikeuden ostamista eikä takavarikkoon ottamista. Edellinen olisi vää- ryyttää, jälkimäinen hyödytöntä. Jääkööt ne ihmiset, jotka ovat maittensa nautinnossa, aivan mielellään, jos tahtovat, edelleenkin nauttimaan niitä maita, joita he suvaitsevat sanoa omikseen. Kutsukoot edelleenkin niitä omikseen. Myyskelkööt, ostelkoot, testamentatkoot ja perikööt niitä. Voimme rauhassa jättää heille kuoren, kunhan vaan itse saamme ytimen. ''Ei ole tarpeen ottaa maata takavarikkoon, on tarpeen ainoastaan ottaa takavarikkoon maakorko.'' Ei ole myöskään välttämätöntä, että kun maakorko ote- taan yleisiä tarkotuksia varten takavarikkoon, valtion olisi pitä- minen huolta maatilojen arennille antamisesta ja joutuminen sen yhteydessä olevien vaarojen alaiseksi puolueellisuuteen, keinotte- luihin ja tapain turmelukseen nähden. Ei ole tarpeen luoda mitään uutta hallintokoneistoa. Koneisto on jo olemassa. Mi- tenkään sitä enää laajentamatta on meidän ainoastaan tekemi- nen se yksinkertaisemmaksi ja supistuneemmaksi. Antamalla maanomistajien haltuun jonkun osan korosta, mikä vähennys on luultavasti aina oleva paljon pienempi kuin ne kustannukset ja vahingot, mitkä saisimme maksaa, jos maapalstat vuokrattaisiin valtion välityksellä; ja käyttämällä hyväksemme jo olemassaolevaa<noinclude><references/></noinclude> td2ragw0grxaj47x72big1q7ae6fqwl 250 25487 128946 2026-04-05T14:37:09Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: koneistoa, voimme me riidatta ja viḥatta anastaa haltuumme yhteisen oikeuden maahan, kun näin otamme yleisiä tarkotuksia varten takavarikkoon maakoron. Pientä osaa maakorosta me jo pidämme hallussamme ve- rotuksen avulla. Meidän on tekeminen vaan joitakuita muutok- sia verotusjärjestelmiin voidaksemme anastaa sen kokonaan. Se, minkä siis ehdotan yksinkertaisimpana ja kuitenkin tehokkaimpana parannuskeinona työpalkkojen korottamiseen, ka- pitaalivoiton enent... 128946 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>koneistoa, voimme me riidatta ja viḥatta anastaa haltuumme yhteisen oikeuden maahan, kun näin otamme yleisiä tarkotuksia varten takavarikkoon maakoron. Pientä osaa maakorosta me jo pidämme hallussamme ve- rotuksen avulla. Meidän on tekeminen vaan joitakuita muutok- sia verotusjärjestelmiin voidaksemme anastaa sen kokonaan. Se, minkä siis ehdotan yksinkertaisimpana ja kuitenkin tehokkaimpana parannuskeinona työpalkkojen korottamiseen, ka- pitaalivoiton enentämiseen, köyhyyden hävittämiseen, kurjuuden poistamiseen, tulokkaan työansion hankkimiseen jokaiselle ken sitä haluaa, tilaisuuden antamiseen ihmisvoimille täyteen kehi- tykseen, rikosten vähentämiseen ja sivistyksen saattamiseen en- tistä vielä jalompiin korkeuksiin, on se, että maakorko anaste- taan verotuksen avulla. Tällä tavalla voi valtio tulla yleiseksi maanomistajaksi, kui- tenkaan käyttämättä tätä nimeä ja uutta tehtävää nimeksikään omistamatta. Muodolleen jäisi maan hallinto-oikeus aivan en- nalleen. Ei yhtäkään tilanomistajaa tarvitsisi maaltaan karkottaa eikä mitään rajottavaa määräystä tehdä siihen maa-alaan nähden, jota kukin saisi hallussaan pitää. Sillä kun valtio ottaisi maa- koron verojen muodossa, niin maa, olipa se kirjotettu kenen nimiin tahansa tai jaettu kuinka suuriin palstoihin hyvänsä, todel- lisuudessa tulisi olemaan yhteis-omaisuutta ja jokaisella yhteis- kunnan jäsenellä olisi osuutensa niihin etuihin, joita maan nau- tinto tuottaa. Kun nyt sen veron, joka pannaan maakorolle tai maa- arvolle, on nouseminen sikäli kuin poistamme muita veroja, niin olisi ehdotuksemme käytännöllisessä muodossaan: ''että kaikki verotus poistetaan paitsi maa-arvojen verotusta.'' Mikäli olemme nähneet, ei maan arvòa sellaisenaan, yh- teiskunnan alkuasteilla, ole olemassa; mutta mitä enemmän yhteiskunta väestön lisääntymisen ja ammattitaidon edistyksen vuoksi kehittyy, sitä suuremmaksi muuttuu tämä arvo. Jokai- sessa sivistysmaassa, jopa kaikkein nuorimmassakin, on maan<noinclude><references/></noinclude> 8v8z1dkvxt4yqzzv4r56bswnvs4qjdi 250 25488 128947 2026-04-05T14:37:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: arvo kokonaisuudessaan täysin riittävä kaikkiin yleisiin menoi- hin. Kehittyneemmissä maissa on se paljoa suurempi kuin tar- kotukseen tarvitaankaan. Senvuoksi ei tämmöisissä maissa ole kylläksi, että vaan koko verotus pannaan maa-arvojen kannetta- vaksi. Siellä, missä maakorko on nykyisiä valtiotuloja suurempi, tulee välttämättömäksi vastaavassa määrässä kohottaa vaadittavaa. veromäärää ja jatkaa tätä menettelyä sen mukaan kuin yhteis- kunta kehit... 128947 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>arvo kokonaisuudessaan täysin riittävä kaikkiin yleisiin menoi- hin. Kehittyneemmissä maissa on se paljoa suurempi kuin tar- kotukseen tarvitaankaan. Senvuoksi ei tämmöisissä maissa ole kylläksi, että vaan koko verotus pannaan maa-arvojen kannetta- vaksi. Siellä, missä maakorko on nykyisiä valtiotuloja suurempi, tulee välttämättömäksi vastaavassa määrässä kohottaa vaadittavaa. veromäärää ja jatkaa tätä menettelyä sen mukaan kuin yhteis- kunta kehittyy ja maakorko nousee. Tämä onkin oikeastaan. niin luonnollinen ja helposti toteutettava seikka, että sen voi sa- noa sisältyvän tai kuuluvan itse siihen ehdotukseen, jonka mu- kaan kaikki verot pannaan maa-arvojen suoritettaviksi. Se on ensimäinen askel, jolla toimenpide pannaan alkuun. Kun jänis on kerran saatu kiinni ja teurastettu, osataan se kyllä paistaa ominkäsin, ilman opetusta. Kun yhteinen oikeus maahan on siihen määrään tunnustettu, että kaikki verot, paitsi maakorkoa kohtaavat, ovat poistetut, silloin ei ole enää pelättävä, ettei ihmi- siä voisi saada kokoomaan yleisinä varoina sitä, mikä ennen oli yksityisten maanomistajain käsissä. Joitakuita vuosia koeteltuani saada tätä ehdotusta tunne- tuksi ja yleisön hyväksymäksi on kokemus minulle osottanut, että missä ajatus kaikkien verojen keskittämisestä maaomaisuutta kohtaavaksi on saanut senkään verran jalansijaa, että se on he- rättänyt mielenkiintoa, siellä se on alkanut juurtumistaan juur- tua; mutta että ani harvat juuri siitä luokasta, joille muutos olisi edullisin, voivat heti tai edes pitkiin aikoihin nähdä sen merkitystä ja vaikutusta. Työläisen on näet hyvin vaikea päästä siitä käsityksestä, että työn ja kapitaalin välillä on olemassa todellista vihollisuutta. Pienempien maiden viljelijöille ja talon- omistajille on vaikea päästä ajatuksesta, että vapauttamalla ka- pitaali verotuksesta rikkaat tehdään vaan rikkaammiksi ja köyhät saatetaan köyhemmiksi. Tällaiset käsitykset johtuvat kuitenkin. täydellisestä ajatusten sekaannuksesta. Mutta tietämättömyyden. ja ennakkoluulojen takana piilee myöskin mahtava etukysymys, jolla tähän asti on palveluksessaan ollut sekä kirjallisuus, ope- tuslaitokset että yleinen mielipide. Suuri vääryys kuolee aina<noinclude><references/></noinclude> nyoiz4yeazwgml5ttv4bq2bq1omcm9f 250 25489 128948 2026-04-05T14:38:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hyvin hitaasti; niinpä ei sekään suuri vääryys, joka jokaisessa sivistysmaassa tuomitsee enimmät ihmiset köyhyyteen ja puut- teenalaisuuteen, ole kuoleva ilman katkeraa taistelua. . En kuitenkaan luule, että noita nyt mainittuja käsityksiä suosii se lukija, joka tähän kohtaan asti on minua tarkkuudella seurannut; mutta koska keskustelu yhteiskunnallisista seikoista aina mieluummin liikkuu kouraantuntuvissa tosiseikoissa kuin yleistetyn ajatuksen aloilla, ni... 128948 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>hyvin hitaasti; niinpä ei sekään suuri vääryys, joka jokaisessa sivistysmaassa tuomitsee enimmät ihmiset köyhyyteen ja puut- teenalaisuuteen, ole kuoleva ilman katkeraa taistelua. . En kuitenkaan luule, että noita nyt mainittuja käsityksiä suosii se lukija, joka tähän kohtaan asti on minua tarkkuudella seurannut; mutta koska keskustelu yhteiskunnallisista seikoista aina mieluummin liikkuu kouraantuntuvissa tosiseikoissa kuin yleistetyn ajatuksen aloilla, niin pyydän lukijoitani seuraamaan minua vieläkin edemmäs, jotta voisimme yhdessä tarkastaa eh- dottamani parannuskeinon pätevyyttä verotusperiaatteeseen näh- den. Tällöin esiintynee moni syrjäkysymys, joka muuten olisi helposti jäänyt huomaamatta. {{c|3 LUKU.}} {{c|'''Ehdotuksen tarkastus verotusperiaatteiden kannalta.'''}} Paraat verot, joilla valtion tuloja voidaan kantaa, ovat silminnähtävästi ne, mitkä täyttävät seuraavia ehtoja: 1) että ne niin vähän kuin mahdollista rasittavat tuotan- toa, ollakseen mahdollisimman vähässä määrässä haitaksi yleisen varallisuuspääoman lisääntymiselle, josta verot maksetaan ja yh- teiskunta elää; 2) että ne voidaan helposti ja halvalla kantaa ja että ne niin välittömästi kuin mahdollista kohtaavat veronalaista, jotta tältä tulisi otetuksi niin vähän kuin mahdollista yli sen mää- rän, minkä hallitus saapi; 3) että ne ovat suuruudelleen tarkasti määrätyt, jotta an- taisivat virkamiehille niin vähän kuin mahdollista tilaisuutta mielivaltaan tai petoksiin ja veronalaisille tarjoisivat niin vähän kuin mahdollista viettelyksiä lain kiertämiseen ja rikkomiseen; 4) että ne painavat tasaisesti kaikkia, niin ettei yhtä kan- salaista suosita taikka vahingoiteta toisen rinnalla.<noinclude><references/></noinclude> 3e31su8q5qf9tfqrqnasee79en3nehh 250 25490 128949 2026-04-05T14:40:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tarkastakaamme nyt, mikä verotuksen muoto paraiten toteuttaa nämät ehdot. Selvää on, että juuri sellaisen verotuk- sen täytyy olla parhaan keinon valtion tulojen kantamiseen. I. Verojen vaikutus tuotantoon. Kaikkien verojen lähteenä täytyy selvästi olla maan ja työn yhteisten tuotteiden, koskapa mitään muuta varallisuuden lähdettä ei ole olemassa kuin ihmisponnistusten yhdistys luon- non aineiden ja voimien kanssa. Mutta tavat, joilla nostettava veromäärä... 128949 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Tarkastakaamme nyt, mikä verotuksen muoto paraiten toteuttaa nämät ehdot. Selvää on, että juuri sellaisen verotuk- sen täytyy olla parhaan keinon valtion tulojen kantamiseen. I. Verojen vaikutus tuotantoon. Kaikkien verojen lähteenä täytyy selvästi olla maan ja työn yhteisten tuotteiden, koskapa mitään muuta varallisuuden lähdettä ei ole olemassa kuin ihmisponnistusten yhdistys luon- non aineiden ja voimien kanssa. Mutta tavat, joilla nostettava veromäärä jakautuu kunkin suoritettavaksi, voi koskea varalli- suuden tuotantoon hyvin erilailla. Se verotus, joka vähentää tuottajan korvausta, vähentää välttämättä myös tuottamisen kii- hotinta; se vero, joka tulee kohtaamaan itse tuotannollista tointa tai jonkun noiden tuotannon kolmen tekijän käyttämistä, laimen- taa välttämättömästi itse tuotantoa. Niinpä pyrkii se verotus, joka vähentää työmiehen ansioita tai kapitaalinomistajien tuloja, tekemään edellisen vähemmän tarmokkaaksi ja älykkääksi, jälki- mäisen taas vähemmän taipuvaiseksi säästämään ja sijottamaan kapitaalia tuottaviin yrityksiin. Vero, joka kohtaa itse tuotta- mistoimintaa, asettaa keinotekoisen esteen varallisuuden tuotta-. miselle. Työtä kohtaava vero, juuri silloinkuin työtä suoritetaan, tai kapitaalina käytettyjä varoja kohtaava vero tai viljelyksen- alaista maata kohtaava vero on epäilemättä vaikuttava paljon ehkäisevämmästi tuotantoon kuin yhtä suuri vero, joka kohtaa työläisiä huolimatta siitä, tekevätkö he työtä taikka huvittele- vat, varallisuutta, käytettiinpä tätä tuottaviin tai tuottamattomiin tarkotuksiin, maata, olipa se viljeltyä tai autioksi jätettyä. Verotustapa on oikeastaan aivan yhtä tärkeä kuin vero- tuksenmäärä. Aivan samoin kuin kepeämpikin kuorma, jos se on sopimattomasti valjastettu, voi vahingoittaa hevosta, joka helposti vetää paljon raskaampaa taakkaa, jos tämä vaan olisi hyvin valjastettu, niin voi myöskin kansa köyhtyä ja sen tuo- tantokyky kokonaan laimentua verotuksen kautta, jota voisi ai- van helposti kestää, jos sitä vaan otettaisiin toisella tavalla. Kun Muhamed Ali pani taatelipuut veronalaisiksi, rupesivat egypti- läiset fellahit kaatamaan taatelipuita; mutta kahdesti niin suuri<noinclude><references/></noinclude> 1hpakcrt96ucn1yy3pc0msikmqg31eu 250 25491 128950 2026-04-05T14:41:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vero, kun se kohtasi maata, ei tuottanut mitään tämmöisiä seu- rauksia. Se 10 prosentin vero, minkä alaiseksi Alba herttua pani kaiken myyntitavaran Alankomaissa, olisi lopen hävittä- nyt kaupan, jos olisi saanut kauan jatkua. Sen lakkauttami- nen tuotti ainoastaan sangen mitättömän vähennyksen valtio- tuloihin. Mutta emmepä tarvitse hakea esimerkkejä kaukaa rajojen takaa. Yhdysvaltainkin varallisuuden tuotantoa rajottaa aivan tuntuvasti se verotus, mikä ko... 128950 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>vero, kun se kohtasi maata, ei tuottanut mitään tämmöisiä seu- rauksia. Se 10 prosentin vero, minkä alaiseksi Alba herttua pani kaiken myyntitavaran Alankomaissa, olisi lopen hävittä- nyt kaupan, jos olisi saanut kauan jatkua. Sen lakkauttami- nen tuotti ainoastaan sangen mitättömän vähennyksen valtio- tuloihin. Mutta emmepä tarvitse hakea esimerkkejä kaukaa rajojen takaa. Yhdysvaltainkin varallisuuden tuotantoa rajottaa aivan tuntuvasti se verotus, mikä kohtaa tuotanollista valmistusta. Lai- vain rakennus esimerkiksi, millä alalla olemme saaneet aikaan erinomaisia tuloksia, on ulkomaiseen kauppaan nähden melkein kokonaan hävitetty, ja moni tuotannon sekä kaupan haara kärsii suuresti sellaisten verojen alaisena, jotka johtavat elinkeinoharjo- tuksen pois tuottavammilta aloilta vähemmin tuottaville. Ja tuotannon lamautuminen on enemmän tai vähemmän ominainen seuraus enimmistä veroista, joilla nykyiset hallitukset hankkivat itselleen tuloja. Kaikki teollisuuden tuotteita, kaup- paa, kapitaalia ja parannuksia kohtaavat verot ovat tähän luet- tavat. Niiden vaikutus on samanlaatuista kuin Muhamed Alin taatelipuuveron, vaikka seuraukset eivät ehkä olekaan yhtä silmiin- pistäviä. Kaikilla tällaisilla veroilla on pyrkimys vähentämään varal- lisuuden tuotantoa ja niitä ei pitäisi senvuoksi milloinkaan va- lita, niin kauan kuin on vähänkin mahdollisuutta nostaa sellaisia rahaveroja, jotka eivät vahingoita tuotantoa. Tämä käy mah- dolliseksi sikäli kuin yhteiskunta kehittyy ja rikkaudet kasaantu- vat. Ylellisyyttä kohtaavat verot tuottavat valtion rahastoihin varoja, jotka yksinkertaisesti olisivat tulleet tuhlatuiksi turhaan komeuteen, huomion herättämiseen; rikkaiden testamentteja kohtaava vero ei varmaankaan vaikuttaisi erityisen voimakkaasti ansaitsemishalun lamauttamiseksi, mikä halu, kerran ihmiseen syöpyneenä, kasvaa sokeaksi intohimoksi. Mutta sen suuren veroluokan, josta voi tuotantoa haittaamatta ottaa valtion tuloja, muodostaa monopooleja kohtaavat verot; sillä monopoolivoitto on oikeastaan vero, mikä otetaan tuotannolta, ja siis mono-<noinclude><references/></noinclude> i4pcslqrd5gt8kq3yupy6iy1brjr800 250 25492 128951 2026-04-05T14:41:22Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: poolin verottaminen on oikeastaan vaan samaa kuin valtion ra- hastoihin johtaa sitä, minkä tuotanto kaikissa tapauksissa saa muodossa tai toisessa suorittaa. Meillä on olemassa eri lajeja monopooleja. Niinpä on esimerkiksi patenttien ja kustannusoikeuksien määräajoiksi luo- mat monopoolit. Näiden verottaminen olisi hyvin suurta vää- ryyttä ja tyhmyyttä, koska ne edustavat vaan työn oikeutta aineettomiin tuotteihinsa ja muodostavat keksijöille ja kirjailijoi... 128951 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>poolin verottaminen on oikeastaan vaan samaa kuin valtion ra- hastoihin johtaa sitä, minkä tuotanto kaikissa tapauksissa saa muodossa tai toisessa suorittaa. Meillä on olemassa eri lajeja monopooleja. Niinpä on esimerkiksi patenttien ja kustannusoikeuksien määräajoiksi luo- mat monopoolit. Näiden verottaminen olisi hyvin suurta vää- ryyttä ja tyhmyyttä, koska ne edustavat vaan työn oikeutta aineettomiin tuotteihinsa ja muodostavat keksijöille ja kirjailijoille kuuluvaa palkkiota. Sitten on olemassa noita III kirjan IV lu- vussa mainittuja rasittavia monopooleja, jotka syntyvät kapitaalien yhtymisestä monopoolin-luontoisiin yrityksiin. Mutta koska olisi perin vaikeata ellei aivan mahdotontakin yleisellä lailla määrätä veroja niin, että ne kohtaisivat yksinomaan tuloja tällaisista mo- nopooleista, eivätkä samalla sisältäisi tuotannon tai vaihdon ve- rotusta, olisi paljon parempi kokonaan poistaa kaikki tämän- tapaiset monopoolit. Kaikki muut monopoolit ovat kuitenkin vähäarvoisia ver- rattuina maamonopooliin. Ja maan arvo, joka on monopoolin ilmaisu puhtaimmassa ja yksinkertaisimmassa muodossaan, on kaikissa suhteissa verotukselle sopiva. Huomattava on, että sil- loin kuin rautatien tai lennätinlinjan arvo, tai kaasun tai patentti- lääkkeen hinta, ilmaistessaan monopoolin hintaa, myös samalla ilmaisee siihen käytetyn työn ja kapitaalin määrän, niin ei maan arvo eli tuo taloustieteellinen maakorko, kuten olemme nähneet, ole ollenkaan näiden tekijäin muodostama; se ei ilmaise mitään muuta kuin sen edun, joka seuraa itse anastusta. Vero, joka kohtaisi maa-arvoa, ei vaikuttaisi vähimmässäkään määrässä la- mauttavasti tuotantoon, ellei se vaan ole maakorkoa eli vuosit- tain maasta tulevaa maksua ylempi; sillä päinvastoin kuin varal- lisuuden esineitä tai kauppaa tai kapitaalia tai tuotannollista valmistusta ja työaseita kohtaavat verot, ne eivät paina itse tuotantoa. Maan arvo ei ilmaise voittoa tuotannosta, niinkuin sato, karjalisäännys, rakennukset tai maan parannukset tai jon- kun muun niinsanottuun personalliseen omaisuuteen kuuluvan esineen arvo; maan arvo ilmaisee ainoastaan monopoolin vaihto-<noinclude><references/></noinclude> rmartwsl7kylaglqijk986ca5par6t3 250 25493 128952 2026-04-05T14:41:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: arvoa. Se ei ole milloinkaan maanomistajan luomaa; sen on luonut itse yhteiskunnan kasvaminen. Senvuoksi voi yhteis- kunta ottaa sen sinänsä takavarikkoon vähimmässäkään mää- rässä laimentamatta intoa maan parannuksiin ja varallisuuden luomiseen. Maa-arvon verotusta voidaan niin kauan jatkaa, kunnes valtio on ottanut koko maakoron haltuunsa, eikä sen- kautta työn palkka tai kapitaalin kasvu hituistakaan vähene tai mikään tavaran hinta kohoa tai tuotanto mite... 128952 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>arvoa. Se ei ole milloinkaan maanomistajan luomaa; sen on luonut itse yhteiskunnan kasvaminen. Senvuoksi voi yhteis- kunta ottaa sen sinänsä takavarikkoon vähimmässäkään mää- rässä laimentamatta intoa maan parannuksiin ja varallisuuden luomiseen. Maa-arvon verotusta voidaan niin kauan jatkaa, kunnes valtio on ottanut koko maakoron haltuunsa, eikä sen- kautta työn palkka tai kapitaalin kasvu hituistakaan vähene tai mikään tavaran hinta kohoa tai tuotanto mitenkään tule ahdin- koon. Ja vieläkin enemmän: maa-arvojen verotus, olematta useim- pien muiden verojen tavalla minään esteenä tuotannolle, on päinvastoin omansa sitä edistämään, koska tuommoinen verotus hävittää maakoron keinotekoisen nousemisen. Missä suhteessa tämä viimemainittu on tuotannolle ésteeksi, huomaa paitsi siitä, että arvokasta maata estetään tulemasta viljelyksen alaiseksi, myös noista kaupanhäiriöistä, jotka, syntyen keinotekoisesta maa- korosta, tuntuvat yli koko sivistyneen maailman, kaikkialla la- mauttaen elinkeinojen harjotusta ja aiheuttaen isompia vaurioita ja arvatenkin vielä suurempia kärsimyksiä kuin yleiset sodat. Se verotus, joka yleisten tarkotusten nimessä anastaisi maakoron, estäisi tätä kaikkea; jos maa olisi edes lähimailleen arvioitu korkoarvonsa mukaan, niin ei kukaan voisi ruveta omaan las- kuunsa anastamaan maata, jota hän ei aikoisi käyttää, ja siis tulisi kaikki käyttämätön maa avonaiseksi niille, jotka tahtoisivat sitä käyttää. Maa tulisi tiheämmin asutuksi ja työ ja kapitaali tulisi tilaisuuteen samalla ponnistuksella tuottamaan paljon enem- män kuin nyt. Paitsi sitä maakoron käyttäminen yhteiskunnallisiin tarpei- hin enentäisi varallisuuden tuotantoa vielä eräällä tärkeämmällä- kin tavalla, nimittäin vaikuttamalla varallisuuden jakautumiseen. Tämän kohdan tarkempi selitteleminen jääköön kuitenkin tuon- nemmaksi. On jo kyllin selvästi esillekäynyt, että tuotantoon nähden maan arvoa kohtaava vero on edullisin verotus, mikä suinkin voi kysymykseen tulla. Jos tehdastuotteita pannaan ve- ron alaisiksi, niin seuraus on se, että teollisuus lamautuu; jos<noinclude><references/></noinclude> afatxw1vbf0yz33xkfr17xinkm8cagw 250 25494 128953 2026-04-05T14:41:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maan parannuksia verotetaan, niin seurauksena on, että paran- nuksia vähennetään; jos kauppaa verotetaan, niin vähenee liike; jos kapitaalia verotetaan, niin alkaa se virrata pois maasta. Mutta jos koko maa-arvo tehdään veron alaiseksi, niin on ainoa seuraus oleva se, että elinkeinojen harjotus tulee edistetyksi, että kapitaalille avautuu uusia ansion mahdollisuuksia ja että varalli- suuden tuotanto lisääntyy. {{c|II. Veron kantamisen helppous ja halpuus.}}... 128953 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>maan parannuksia verotetaan, niin seurauksena on, että paran- nuksia vähennetään; jos kauppaa verotetaan, niin vähenee liike; jos kapitaalia verotetaan, niin alkaa se virrata pois maasta. Mutta jos koko maa-arvo tehdään veron alaiseksi, niin on ainoa seuraus oleva se, että elinkeinojen harjotus tulee edistetyksi, että kapitaalille avautuu uusia ansion mahdollisuuksia ja että varalli- suuden tuotanto lisääntyy. {{c|II. Veron kantamisen helppous ja halpuus.}} Lukuun ottamatta ehkä joitakuita patentti- ja leimamak- suja, jotka voidaan niin järjestää, että ne melkein kokoovat itse itsensä, vaikka ne tosin antavat tulokseksi verrattain pienen määrän, on maata kohtaava vero kaikista veroista se vero, jonka kantaminen on helpoin ja halvin. Sillä maata ei voi kätkeä tai viedä muualle, sen arvo on helposti määrättävissä ja jos vero- määrät ovat kerran lasketut, niin tarvitaan vaan henkilö, joka niitä vastaanottaa. Kaikissa verotusjärjestelmissä maaverot jo muodostavat jonkun osan valtion tuloista; asianomainen koneisto siis jo on olemassa, ja koska sen avulla voidaan yhtä hyvin kaikki kuin jonkun osan veroista kantaa, niin ne kustannukset, jotka nyt tarvitaan muiden verojen nostamiseen, voitaisiin kokonaan sääs- tää panemalla kaikkien näiden verojen sijalle maa-arvoa kohtaava vero. Mitä äärettömiä säästöjä tämän kautta saavutettaisiin, voidaan päättää siitä virkamiesjoukon suuruudesta, jota nyt käy- tetään verojen kannossa. Yksistään jo tämä säästökin melkoisesti vähentäisi ero- tusta sen välillä mitä verot nykyään kansalle maksavat, ja sen välillä, mitä ne sille tuottavat; mutta tuon ainoan maa-arvoa kohtaavan veron ottaminen kaikkien muiden verojen sijaan vä- hentäisi tämän erotuksen vielä tuntuvammalla tavalla. Maa-arvoa kohtaava vero ei nosta tavarain hintaa, ja sen veron siis maksavat välittömästi ne henkilöt, joita se kohtaa; silloin kuin kaikki verot, jotka kohtaavat määrässään vaihtelevia tavaralajeja, nostavat hintoja ja vaihdossa siirtyvät myyjän har- tioilta ostajain hartioille, vielä tämän siirronkin vuoksi kasvaen.<noinclude><references/></noinclude> qbetbylad9ei44l322j8no91s6rtzno 250 25495 128954 2026-04-05T14:42:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Jos rahalainat, kuten usein on koetettu, pannaan veronalaisiksi, niin lainanantaja on aina sysäävä veron lainanottajan hartioille, sillä ellei jälkimäinen halua ottaa sitä maksaaksensa, niin saa hän jäädä ilman lainaa. Jos lainanottaja käyttää tätä lainaa ljikkeessänsä, niin koettaa hän puolestaan saada veromäärän ostajien suoritettavaksi, sillä muuten tuottaisi hänen liikkeensä tappiota. Jos verotamme rakennuksia, niin joutuu vero vuokra- laisten mak... 128954 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Jos rahalainat, kuten usein on koetettu, pannaan veronalaisiksi, niin lainanantaja on aina sysäävä veron lainanottajan hartioille, sillä ellei jälkimäinen halua ottaa sitä maksaaksensa, niin saa hän jäädä ilman lainaa. Jos lainanottaja käyttää tätä lainaa ljikkeessänsä, niin koettaa hän puolestaan saada veromäärän ostajien suoritettavaksi, sillä muuten tuottaisi hänen liikkeensä tappiota. Jos verotamme rakennuksia, niin joutuu vero vuokra- laisten maksettavaksi; sillä rakennusinto pysähtyy, ellei vuokra- maksut tule kyllin korkeiksi antaakseen tavallisen voiton ja vielä veromäärän siihen lisäksi. Jos verotamme tuontitavaroita, niin tehtailija tai maahantuoja kiristää sen tukkukauppiaalta, tämä puolestaan vähittäismyyjältä ja vähittäismyyjä kuluttajalta, nosta- malla myyntihintaa. Kuluttaja, jonka suoritettavaksi vero näin joutuu, tulee pakotetuksi maksamaan paitsi itse veromäärää myöskin koron tästä määrästä jokaiselle, joka sitä on ennakolta saanut maksaa; sillä jokainen kauppias vaatii ostajaltaan sekä prosenttia liikkeeseen pannulle kapitaalilleen että myös prosenttia verojen maksuun pannulle kapitaalille. Manillan sikarit esimer- kiksi maksavat, jos ne ostetaan maahantuojalta San Fransiskossa, 70 dollaria tuhat; tästä määrästä on kuitenkin ainoastaan 14 dollaria sikarien ostohintaa täkäläisessä satamassa. Tuontitulli tekee 56 dollaria, ja tupakkikauppias, joka ostaa nämä sikarit jälleen myydäkseen, on pakotettu laskemaan korkoa ei ainoas- taan 14 dollarille eli tavaran oikealle ostohinnalle, vaan 70 dol- larille eli ostohinnalle ynnä tullille. Näin siirtyvät kaikki verot, jotka lisätään hintaan, käsistä käsiin, joka siirrolla enentyen, kunnes lopulta kohtaavat kuluttajaa, joten nämä maksavat paljon enemmän kuin minkä hallitus ottaa. Tuollaiset verot kohotta- vat hintoja, enentäen tuotannon kustannuksia ja vähentäen tar- jontaa. Mutta maa ei ole ihmiskätten työtä ja maakorkoa koh- taavat verot eivät voi vähentää tarjontaa maanomistajien puo- lelta. Maakorkoa kohtaava vero, vaikka se. siis enentääkin maan- omistajien maksuja, ei kuitenkaan anna heille mahdollisuutta vaatia suurempaa vuokraa maan käyttämisestä, koska tämä vero ei missään tapauksessa saa maan tarjontaa vähentymään. Päin-<noinclude><references/></noinclude> k2euk6ai6b4e8ih3vfql0nhjdcnbk96 250 25496 128955 2026-04-05T14:42:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vastoin, pakottamalla niitä ihmisiä, jotka keinottelun tarkotuk- sissa pitävät maita hallussaan, myymään niitä tai antamaan vuokralle kohtuhinnasta, on maakorkoa kohtaava vero omansa enentämään kilpailua omistajien kesken ja siten alentamaan maan hintaa. Näin ollen muodostaa maata kohtaava vero kaikissa suh- teissa halvimman veron, jonka avulla voidaan saavuttaa suuria yleisiä tuloja ja joka hallitukselle antaa suurimman puhtaan voi- ton verrattuna siihen m... 128955 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>vastoin, pakottamalla niitä ihmisiä, jotka keinottelun tarkotuk- sissa pitävät maita hallussaan, myymään niitä tai antamaan vuokralle kohtuhinnasta, on maakorkoa kohtaava vero omansa enentämään kilpailua omistajien kesken ja siten alentamaan maan hintaa. Näin ollen muodostaa maata kohtaava vero kaikissa suh- teissa halvimman veron, jonka avulla voidaan saavuttaa suuria yleisiä tuloja ja joka hallitukselle antaa suurimman puhtaan voi- ton verrattuna siihen määrään, mikä kansalta otetaan. III. Verotuksen varmuus. Varmuus on tärkeä puoli verotuksessa; sillä kun jonkun veron kantaminen pannaan riippuvaksi yhdeltä puolelta kantajain virka-innosta ja rehellisyydestä ja toiselta puolen maksajain yh- teishengestä ja kunniantunnosta, niin heti avautuu väljä ala mielivallalle ja turmelukselle yhdeltä puolen ja lain kiertämiselle ja petoksille toiselta puolen. Tapa, millä useimmat valtiotulomme kannetaan, on hylät- tävä jo tuostakin syystä, muita syitä mainitsemattakin. Hyvin tunnettuja ovat ne julkeat lahjomiset ja petokset, joita Yhdys- valloissa harjotetaan paloviina- ja tupakkiverojen vuoksi; yleisesti tunnettuja ovat niinikään nuo tavarain ala-arvoisiksi ilmottami- set, joita alituisesti tapahtuu tulliasemilla, nuo naurettavan val- heelliset ilmotukset tuloverojen taksotuslautakunnille, ja tuo täy- dellinen mahdottomuus saada lähimaillekaan oikeata arvioita yksityisistä omaisuuksista. Suuri on se aineellinen vahinko, jonka tällaiset verot saavat aikaan, suuri se kustannus, mikä siten tulee lisäksi siihen veromäärään, jota kansa saa maksaa ja joka kụi- tenkin jää pois hallituksen rahastoista. Englantilaisen suojelus- tullijärjestelmän vallitessa olivat Englannin rannikot täynnänsä henkilöitä, joiden tehtävänä oli tullikavallusten estäminen, ja henkilöitä, jotka koettivat, vetää näitä nenästä. Selväähän on silloin, että kustannukset kummankin lajisten henkilöjoukkojen elättämiseen ovat otettavat työn ja kapitaalin tuotteista, että tullikavaltajain sekä voitot että tappiot samoin kuin tullivirka- miesten sekä palkat että lahjomisrahat painavat verona kansan.<noinclude><references/></noinclude> 0gsgupe1wrxfmy7mqczr984frf7vmh8 250 25497 128956 2026-04-05T14:43:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: teollisuutta, paitsi sitä veroa mikä todella menee hallituksen ra- hastoon. Näin ovat kaikki arviomiehille annetut lahjat, kaikki rahat, joita uhrataan sormien lomitse katsovien virkamiesten valitsemiseen ja sellaisten päätöksien ja paperien hankkimiseksi, jotka tekevät veromaksut tyhjiksi, kaikki nuo kalliit syrjätiet, joita myöten tavaroita tuodaan maahan tulleja maksamatta tai joita käytetään tavaran valmistamiseksi niin, ettei niin korkeata tullia tarvit... 128956 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>teollisuutta, paitsi sitä veroa mikä todella menee hallituksen ra- hastoon. Näin ovat kaikki arviomiehille annetut lahjat, kaikki rahat, joita uhrataan sormien lomitse katsovien virkamiesten valitsemiseen ja sellaisten päätöksien ja paperien hankkimiseksi, jotka tekevät veromaksut tyhjiksi, kaikki nuo kalliit syrjätiet, joita myöten tavaroita tuodaan maahan tulleja maksamatta tai joita käytetään tavaran valmistamiseksi niin, ettei niin korkeata tullia tarvitse maksaa, kaikki sakkorahatkin ja kaikki maksut nuuskijoille ja salapoliiseille, kaikki rangaistukset ja käräjäkustan- nukset, joita suoritetaan hallituksen ja myös syytettyjenkin puo- lesta, kaikki nuo maksut ovat niitä rahoja, jotka tämä vero on ottanut yleisestä varallisuuden pääomasta, enentämättä valtion tuloja. Ja tämä on kuitenkin vielä pienin osa tappiosta. Verot, joilta puuttuu varmuuden ja täsmällisyyden luonnetta, vaikuttavat mitä turmiollisimmin siveellisyyteen. Meidän amerikalaisia vero- akejamme voisi täydellä syyllä sanoa „asetuksiksi valtion virka- miesten turmelemiseksi, rehellisyyden tukahuttamiseksi ja petok- sen edistämiseksi, väärän valan palkitsemiseksi ja lain käsitteen erottamiseksi oikeamielisyyden käsitteestä“. Tämmöinen on noi- den lakien todellinen tehtävä, ja siinä ne ihmeellisen hyvin onnistuvatkin. „Tullikamarivala" on muuttunut sananparreksi; arviomiehet tekevät säännöllisesti virkavalansa, jossa vannovat arvostelevansa kaikki tavarat oikeaan, täyteen arvoonsa, mutta menettelevätkin tavallisesti aivan päinvastoin; henkilöt, jotka ovat ylpeät personallisesta ja kauppiaskunniastaan, antavat lahjoja virkamiehille ja tekevät vääriä ilmotuksia! Tämä turmelusta tuottava näytelmä tapahtuu alituiseen tuomioistuinten edessä, jotka tänään tuomitsevat murhaajan ja huomenna käyvät käräjää tullittomasti tuotujen tulitikkujen myyjiä vastaan. Niin epätäsmälliset, niin turmelevaiset ovat nämä verotus- tavat, että new-yorkilainen komitea, jonka olivat panneet ko- koon David A. Wells, Edwin Dodge ja George W. Cuyler ja jonka tehtävään kuului tutkia verotuskysymystä tässä valtiossa, oli ehdottanut, että silloisten monien verojen sijaan, lukuun<noinclude><references/></noinclude> msqvjet5i5tg4j2my9rykkqsvvttr08 250 25498 128957 2026-04-05T14:43:31Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ottamatta kiinteimistöjä kohtaavia veroja, jokainen kansalainen pantaisiin mielivaltaisen veron alaiseksi, joka laskettaisiin hänen käyttämänsä huoneuston vuokrahinnan mukaan. Mutta eipä ole tarpeellista turvautua mihinkään mielival- taiseen verotukseen. Maa-arvoa kohtaava vero, joka on kai- kista veroista vähimmin mielivaltainen, on mitä suurimmassa määrässä täsmällinen. Se voidaan laskea ja kantaa varmuudella, joka muistuttaa melkein maan omaa liikkumatto... 128957 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ottamatta kiinteimistöjä kohtaavia veroja, jokainen kansalainen pantaisiin mielivaltaisen veron alaiseksi, joka laskettaisiin hänen käyttämänsä huoneuston vuokrahinnan mukaan. Mutta eipä ole tarpeellista turvautua mihinkään mielival- taiseen verotukseen. Maa-arvoa kohtaava vero, joka on kai- kista veroista vähimmin mielivaltainen, on mitä suurimmassa määrässä täsmällinen. Se voidaan laskea ja kantaa varmuudella, joka muistuttaa melkein maan omaa liikkumattomuuden ja sa- laamattomuuden luonnetta. Maaverot voidaan nostaa viime pen- niin saakka, ja vaikka maaomaisuuksien arviot ovatkin nykyään hyvin epätasaisia, niin eipä mieskohtaisten omaisuuksien takso- tukset ole suinkaan tasaisempia; ja nämä epätasaisuudet maan arvioimisessa syntyvät osaksi siitä, että verotukseen sisältyvät myös tehdyt parannukset, osaksi taas siitä tapain turmeluksesta, mikä yllämainitsemieni syiden perustuksella kaikkia verotusjärjes telmiämme vaivaa. Jos kaikki verot kohtaisivat maa-arvoa, pa- rannuksiin lainkaan koskematta, niin olisi koko verotusjärjestelmä niin yksinkertaista ja selvää, ja yleinen nielenkiinto seuraisi sitä semmoisella tarkkuudella, että verotusta varten toimeenpantu arvioiminen tulisi tapahtumaan samalla täsmällisyydellä, kuin millä maakauppain välittäjä osaa määrätä sen hinnan, jonka myyjä voi maastansa saada. IV. Verokuorman tasainen jakautuminen. Adam Smithin verosääntö kuuluu: „Jokaisen valtion ala- maisten on avustaminen hallituksensa ylläpitämistä niin läheisessä suhteessa kuin mahdollista kunkin maksukykyyn, se on, suhteel- lisesti niihin tuloihin, joita he valtion turvissa nauttivat." „Jo- kainen vero", sanoo hän muutamassa toisessa paikassa, „mikä kohtaa ainoastaan maakorkoa tai ainoastaan työpalkkaa tai ainoastaan kapitaalikorkoa, tulee ehdottomasti rasittamaan epä- tasaisesti." Tämän kanssa vetää yhtä köyttä myöskin vallitseva käsityskanta, jota meidän verotusjärjestelmämme kaikin tavoin vaikka turhaan koettavat toteuttaa, nimittäin se aate, että jokaisen on maksaminen veroa suhteellisesti varoihinsa eli tuloi- hinsa.<noinclude><references/></noinclude> tvpjyjhzghsqzt6chjwi5nf8auci47q 250 25499 128958 2026-04-05T14:43:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta puhumattakaan kaikista niistä käytännöllisistä vai- keuksista, mitkä kohtaavat jokaisen kansalaisen verottamista hä- nen varojensa mukaan, on selvää, ettei oikeutta tulisi täten noudatetuksi. Edessämme on esimerkiksi kaksi miestä, jotka ovat yhtä varakkaat eli joilla on samat tulot. Toisella on elätettävänä suuri perhe, toisella ei muuta kuin oma itsensä. Näitä henki- löitä kohtaavat välilliset verot hyvin eri tavalla, koska edellinen ei voi pä... 128958 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Mutta puhumattakaan kaikista niistä käytännöllisistä vai- keuksista, mitkä kohtaavat jokaisen kansalaisen verottamista hä- nen varojensa mukaan, on selvää, ettei oikeutta tulisi täten noudatetuksi. Edessämme on esimerkiksi kaksi miestä, jotka ovat yhtä varakkaat eli joilla on samat tulot. Toisella on elätettävänä suuri perhe, toisella ei muuta kuin oma itsensä. Näitä henki- löitä kohtaavat välilliset verot hyvin eri tavalla, koska edellinen ei voi päästä suorittamasta niitä veroja, jotka kohtaavat hänen perheensä kuluttamia elintarpeita, vaatteita j. n. e., silloin kuin jälkimäisen ei tarvitse maksaa veroa muusta kuin minkä itse kuluttaa. Jos taas otaksumme, että verotus tapahtuu välittömien verojen avulla, jotka ovat kumpaankin nähden samat, niin ei tässäkään tapauksessa päästä ilman vääryyttä. Toisen tulojen täytyy riittää kuuden, kahdeksan tai kymmenen henkilön elättä- miseen, toisen tuloja ei kysytä kuin yhden henkilön elättämi- seen. Ja ellemme suosi Malthuksen oppia niin sokeasti, että pidämme uuden kansalaisen ilmestymistä todellisena haittana val- tiolle, niin on myöntäminen tässä menettelyssä olevan suurta vääryyttä. Tähän ehkä väitettänee, että tuo on epäkohta, jota ei voi välttää; että luonto itse synnyttää avuttomia ihmisolentoja maailmaan, pannen heidän elättämisensä vanhempien hartioille, joiden vaivoja se sitten palkitsee suurilla ja ihanilla antimilla. Olkoon. Kääntykäämme siis luonnon puoleen ja lukekaamme oikeamielisyyden käskyt sen laeista. Luonto antaa antimensa työlle, ainoastaan työlle. Itse paratiisissakin nääntyisi ihminen nälkään, ellei hän lainkaan vai- vaisi itseään. Ajatelkaamme vielä kerran noita kahta miestä, joi- den tulot ovat yhtä suuret; toisen tulot ovat hänen työnsä tuotteita, toisen johtuvat maatilan tuottamista koroista. Onko oikein, että molemmat maksavat yhtä paljon valtion menojen korvaamiseksi? Se on vähimmättä epäilyksettä väärin. Toisen tuloja muodostaa varat, jotka hän itse luo ja liittää valtion ylei- seen varallisuuden pääomaan; toisen tuloja muodostaa varat,<noinclude><references/></noinclude> fzjxqv343tjc29h4auflbixf9go8fb6 250 25500 128959 2026-04-05T14:44:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jotka hän ottaa yleisestä pääomasta ja joita hän ei millään kor- vaa. Toisen oikeus tulojensa nauttimiseen riippuu luonnon omasta laista, joka antaa työlle varallisuutta; toisen oikeus tu- lojensa nauttimiseen perustuu ainoastaan luuloteltuun oikeuteen, valtiollisten ja kunnallisten asetusten määräyksiin, jotka ovat luonnolle vieraita ja joita se ei tunnusta. Isän, jolle sanotaan, että hänen velvollisuutensa on elättää lapsiaan, on myöntäminen tämä väite... 128959 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>jotka hän ottaa yleisestä pääomasta ja joita hän ei millään kor- vaa. Toisen oikeus tulojensa nauttimiseen riippuu luonnon omasta laista, joka antaa työlle varallisuutta; toisen oikeus tu- lojensa nauttimiseen perustuu ainoastaan luuloteltuun oikeuteen, valtiollisten ja kunnallisten asetusten määräyksiin, jotka ovat luonnolle vieraita ja joita se ei tunnusta. Isän, jolle sanotaan, että hänen velvollisuutensa on elättää lapsiaan, on myöntäminen tämä väite oikeaksi, sillä se on luonnon itsensä määrämä; mutta hän saa syyllä vaatia, ettei hänen työnsä tuottamasta tulosta oteta ropoakaan niin kauan kuin vähääkin on vielä saatavana tuloista, joita tuottavat monopoolit luonnon kaikille puolueetto- masti tarjoomiin luonnollisiin rikkauksiin. Adam Smith puhuu tuloista niinkuin niitä voisi nauttia . ainoastaan „valtion suojeluksessa“, ja tälläpä perustuksella taval- lisesti vaaditaankin kaikkien omaisuuslajien tasaista verottamista, kaikki omaisuus kun yhtä paljon nauttii tätä valtion suojelusta. Tämä käsitys silminnähtävästi perustuu siihen luuloon, että ainoastaan valtio voi tehdä mahdolliseksi jonkun omaisuuden nauttimisen, että on olemassa yhteiskunnan synnyttämiä ja ylläpitämiä arvoja, ja näiden on oikeuden mukaan korvaaminen tuosta suojeluksesta koituvat valtion menot. Mutta mitä arvoja nämä ovat? Ei mitään muuta kuin juuri maa-arvoja. Tämä on se arvo, joka muodostuu vasta kun yhteiskunta muodostuu, ja joka, vastoin kaikkia muita arvoja, kasvaa yhteiskunnan kehityk- sen seurauksena. Se on olemassa ainoastaan senvuoksi, että yhteiskunta on olemassa. Ajatelkaamme jonkun suurimman yh- teiskunnan kokonaan häviävän; silloin tuo äsken niin kallis maa kadottaa kaiken arvonsa. Jokaisen väenlisääntymisen mukana nousee myös maa-arvo, jokaisen väenvähenemisen mukana se laskeutuu. Tämä on laita ainoastaan niiden esineiden, jotka maanomistuksen tavalla ovat monopooleja. Maa-arvoa kohtaava vero on siis oikeamielisin ja halvin kaikista veroista. Se kohtaa vaan niitä, joilla on yhteiskunnasta erikoista arvokasta etua ja kohtaa heitä suhteellisesti heidän saamaansa etuun. Sen kautta palauttaa yhteiskunta yhteiskun-<noinclude><references/></noinclude> osd2g9qh9we3dkoz9w7qpqk272nqfxd 250 25501 128960 2026-04-05T14:44:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nan yleiseksi hyödyksi sen arvon, minkä tämä yhteiskunta itse oli luonut. Se on ainoastaan yleisen omaisuuden käyttämistä yleisiin tarkotuksiin. Kun koko maakorko on verotuksella valtion tarpei- hin tyhjiin ammennettu silloin on luonnon tarkottama tasa-arvoi- suus syntyvä. Ei yksikään kansalainen tule omistamaan mitään etua toisen rinnalla, paitsi minkä suurempi ahkeruus, taito ja kyky on luonut; ja jokainen on saava sen, minkä hän rehelli- sesti on ansainnu... 128960 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>nan yleiseksi hyödyksi sen arvon, minkä tämä yhteiskunta itse oli luonut. Se on ainoastaan yleisen omaisuuden käyttämistä yleisiin tarkotuksiin. Kun koko maakorko on verotuksella valtion tarpei- hin tyhjiin ammennettu silloin on luonnon tarkottama tasa-arvoi- suus syntyvä. Ei yksikään kansalainen tule omistamaan mitään etua toisen rinnalla, paitsi minkä suurempi ahkeruus, taito ja kyky on luonut; ja jokainen on saava sen, minkä hän rehelli- sesti on ansainnut. Silloin ja ainoastaan silloin on työ saava täyden palkkansa ja kapitaali luonnollisen tulonsa. {{c|4 LUKU.}} {{c|Myönnytyksiä ja vastaväitteitä.'''}} Syyt, joihin perustimme väitteemme siitä, että maa-arvoja tai maakorkoa kohtaavat verot ovat paraita menettelytapoja yleisten tulojen kokoomiseksi, ovat nimenomaan tai vaikene- malla hyväksytyt kaikkien merkitsevimpien taloustieteilijäin teok- sissa, siitä pitäen kuin maakoron luonne ja sen laki tuli selvästi käsitetyksi ja määritellyksi. Ricardo sanoo (10 luvussa): „Maakorkoa kohtaava vero tulisi kokonaisuudessaan maanomistajain suoritettavaksi eikä sitä voisi siirtää minkään kuluttajaluokan hartioille“; sillä „se jättäisi muuttumattomaksi erotuksen vähin tuottavan viljelyksenalaisen maan tuotteen ja sen tuotteen välillä, joka saadaan jokaisesta muunlajisesta maasta“ „Maakorkoa kohtaava vero ei estäisi ottamasta uutta maata viljelykseen, sillä tällaisesta maasta ei maksettaisi mitään korkoa ja se jäisi siis verottamatta." Mc Culloch (24:s muist. „Kansain varallisuuteen“) tosin selittää, että käytännöllisistä syistä maakorkoa kohtaava vero olisi mitä oikeuttomin ja valtioviisauden kannalta hylättävin"; mutta hän tekee tällaisen väitteen ainoastaan sen otaksumisensa perustuksella, että olisi muka käytännöllisesti mahdotonta vero-<noinclude><references/></noinclude> jstty4punvfzxox0yrb9pyawrsayur4 128961 128960 2026-04-05T14:44:45Z Johshh 7452 128961 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>nan yleiseksi hyödyksi sen arvon, minkä tämä yhteiskunta itse oli luonut. Se on ainoastaan yleisen omaisuuden käyttämistä yleisiin tarkotuksiin. Kun koko maakorko on verotuksella valtion tarpei- hin tyhjiin ammennettu silloin on luonnon tarkottama tasa-arvoi- suus syntyvä. Ei yksikään kansalainen tule omistamaan mitään etua toisen rinnalla, paitsi minkä suurempi ahkeruus, taito ja kyky on luonut; ja jokainen on saava sen, minkä hän rehelli- sesti on ansainnut. Silloin ja ainoastaan silloin on työ saava täyden palkkansa ja kapitaali luonnollisen tulonsa. {{c|4 LUKU.}} {{c|'''Myönnytyksiä ja vastaväitteitä.'''}} Syyt, joihin perustimme väitteemme siitä, että maa-arvoja tai maakorkoa kohtaavat verot ovat paraita menettelytapoja yleisten tulojen kokoomiseksi, ovat nimenomaan tai vaikene- malla hyväksytyt kaikkien merkitsevimpien taloustieteilijäin teok- sissa, siitä pitäen kuin maakoron luonne ja sen laki tuli selvästi käsitetyksi ja määritellyksi. Ricardo sanoo (10 luvussa): „Maakorkoa kohtaava vero tulisi kokonaisuudessaan maanomistajain suoritettavaksi eikä sitä voisi siirtää minkään kuluttajaluokan hartioille“; sillä „se jättäisi muuttumattomaksi erotuksen vähin tuottavan viljelyksenalaisen maan tuotteen ja sen tuotteen välillä, joka saadaan jokaisesta muunlajisesta maasta“ „Maakorkoa kohtaava vero ei estäisi ottamasta uutta maata viljelykseen, sillä tällaisesta maasta ei maksettaisi mitään korkoa ja se jäisi siis verottamatta." Mc Culloch (24:s muist. „Kansain varallisuuteen“) tosin selittää, että käytännöllisistä syistä maakorkoa kohtaava vero olisi mitä oikeuttomin ja valtioviisauden kannalta hylättävin"; mutta hän tekee tällaisen väitteen ainoastaan sen otaksumisensa perustuksella, että olisi muka käytännöllisesti mahdotonta vero-<noinclude><references/></noinclude> p2b0yas44zctxpadarp8b4z0ix6lfvb 250 25502 128962 2026-04-05T14:45:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuksessa erottaa toisistaan maan käyttämisestä maksettavaa sum- maa ja siihen pannusta kapitaalista maksettavaa summaa. Mutta edellyttäen, että tämän erotuksen voisi tehdä, myöntää hän kuitenkin, että se määrä, mikä maksetaan maanomistajille maan luonnollisten voimien käyttämisestä, voitaisiin verotuksen kautta hyvällä syyllä anastaa kokonaisuudessaan valtion haltuun, maan- omistajien olematta oikeutettuja sysäämään vähintäkään osaa taakasta ken... 128962 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tuksessa erottaa toisistaan maan käyttämisestä maksettavaa sum- maa ja siihen pannusta kapitaalista maksettavaa summaa. Mutta edellyttäen, että tämän erotuksen voisi tehdä, myöntää hän kuitenkin, että se määrä, mikä maksetaan maanomistajille maan luonnollisten voimien käyttämisestä, voitaisiin verotuksen kautta hyvällä syyllä anastaa kokonaisuudessaan valtion haltuun, maan- omistajien olematta oikeutettuja sysäämään vähintäkään osaa taakasta kenenkään muun hartioille ja tuotteiden hinnan muut- tumatta. John Stuart Mill myöntää tämän kaiken, vieläpä nimen- omaan selittää, että maakorkoa kohtaava vero on sekä hyödyl- linen että oikeutettu. Hän kysyy: Millä oikeudella maanomis- tajat anastavat haltuunsa sen varallisuudenlisän, mikä tulee hei- dän osakseen ilman työtä, ilman häviönvaaraa tai säästäväisyyttä, ainoastaan yhteiskunnan yleisen edistyksen nojalla? Ja vaikka hän jyrkästi vastustaa kaikkea maanomistajain oikeuksien louk- kaamista maan nykyiseen arvoon nähden, niin hän kuitenkin ehdottaa, että valtio ottaisi takavarikkoon koko vastaisen arvo- jen lisääntymisen, koska tämä kuuluu yhteiskunnalle luonnollisen oikeuden perustuksella. Rouva Fawcett sanoo pienessä miehensä teosten kokoel- massa, minkä hän on julkaissut nimellä,,Political Economy for Beginners" (Kansantalousoppi vasta-alkaville): „Maaverolla, olipa se sitten määrältään suuri tai pieni, on maanomistajien valtiolle maksaman koron luonne. Suurissa osissa Indiaa kuuluu maa hallitukselle, ja maata kohtaava vero on senvuoksi valtiolle vä- littömästi suoritettua maakorkoa. Tämmöisen järjestelmän talou- dellinen täydellisyys on helposti huomattavissa." Että maakoron pitäisi oikeastaan sekä tarkotuksenmukai- simpana että oikeamielisimpänä tulla varsinaisen verotuksen alai- seksi, se käy ilmi jo tuosta tunnetusta korkoteoriasta, ja jotakin senkaltaista voikin tavata kaikissa taloustieteellisissä teoksissa, jotka ovat omaksuneet Ricardon maakorkolain. Syynä siihen, ettei näitä perustuksia ole seurattu niiden äärimmäisiin ja vält- tämättömiin johtopäätöksiin asti, kuten minä olen tehnyt, on<noinclude><references/></noinclude> iq3o2uk0r0q81ic8zmn3c1np8mn7yw7 250 25503 128963 2026-04-05T14:45:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: epäilemättä osaksi pelko joutumasta ristiriitaan tai saattamasta vaaranalaisiksi niitä äärettömän laajoja etuja, jotka ovat yksityi- sen maanomistusoikeuden yhteydessä, osaksi myöskin ne väärät opit palkasta ja köyhyyden syistä, jotka taloustieteellisissä käsi- tystavoissa vallitsevat. On kuitenkin ollut olemassa taloustieteellinen koulu, joka on selvästi huomannut tuon kaikille luonnollisille, tottumuksesta riippumattomille ihmisille ilmeisen seikan, että... 128963 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>epäilemättä osaksi pelko joutumasta ristiriitaan tai saattamasta vaaranalaisiksi niitä äärettömän laajoja etuja, jotka ovat yksityi- sen maanomistusoikeuden yhteydessä, osaksi myöskin ne väärät opit palkasta ja köyhyyden syistä, jotka taloustieteellisissä käsi- tystavoissa vallitsevat. On kuitenkin ollut olemassa taloustieteellinen koulu, joka on selvästi huomannut tuon kaikille luonnollisille, tottumuksesta riippumattomille ihmisille ilmeisen seikan, että nimittäin tulot yhteisestä omaisuudesta, maasta, olisivat valtion puolelta otetta- vat yhteishyvän palvelukseen. Ranskalaiset kansantalouden tut- kijat edelliseltä vuosisadalta, Quesnay ja Turgot etunenässä, oli- vat ehdottaneet aivan samaa kuin minäkin: että kaikki verotus, paitsi maa-arvoa kohtaava, poistettaisiin. Kun tunnen Quesnayn ja hänen oppilaittensa oppeja ainoastaan englantilaisten kirjaili- jain teoksista, niin en ole tilaisuudessa sanoa ovatko hänen omi- tuiset ajatuksensa, kuten esimerkiksi se, että maanviljelys olisi ainoa tuottava työ, todellakin väärinkäsityksiä vai ainoastaanko nimitystavan omituisuuksia. Niin paljon kuitenkin tiedän var- muudella siitä ehdotuksesta, jossa hänen oppinsa saavutti ylim- män huippunsa, että hän ymmärtää perussuhteen maan ja työn välillä, mikä suhde sittemmin jälleen joutui tieteeltä hämäryy- teen, ja että hän oli johtunut käytännölliseen totuuteen, vaikka- kin ehkä vaillinaisesti suoritetun todistelun avulla. Fysiokraatien selitys niistä syistä, jotka maanomistajan käsiin antavat „puhtaan tuotteen", produit net, ei ole onnistuneempi kuin selitys, että kaivopumppu imee vettä koska luonnossa on vaikuttamassa hor- ror vaçui, eli koska luonto muka „pelkää tyhjyyttä“; mutta tosiseikka itsessään tunnustettiin ja sen käytännölliset suhteet yhteiskunnalliseen talouteen myönnettiin; he näkivät epäilemättä yhtä selvästi kuin minä, mitä etuja tuollainen täydellinen vapaus toisi mukanaan, joka kaupalle ja teollisuudelle koituisi, jos työtä ehkäisevien ja harhaan johtavien monien veromaksujen asemesta yksistään vaan maakorko tehtäisiin veronalaiseksi. Surkutelta- vinta Ranskan vallankumouksessa oli se, että se kukisti talous- tieteilijäin aatteet juuri silloin kuin ne alkoivat saada jalansijaa<noinclude><references/></noinclude> 81i0p7dfyia9n3gyvlq9ez5bgkr4568 250 25504 128964 2026-04-05T14:45:34Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja tunnustusta ajattelevien ihmisten puolelta ja kuten näyttää olivat saavuttamaisillaan vaikutusalaa verotuslakien säädännössä. Tietämättä mitään Quesnaystä ja hänen opeistaan olen minä tullut samaan käytännölliseen tulokseen kuin hänkin, syiden perustuksella, joiden pätevyyttä vallitseva taloustiede ei voi tehdä riidanalaisiksi. Ainoa tavallisissa taloustieteellisissä teoksissa tavattava väite maaveroa eli maa-arvoa kohtaavaa veroa vastaan on laad... 128964 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ja tunnustusta ajattelevien ihmisten puolelta ja kuten näyttää olivat saavuttamaisillaan vaikutusalaa verotuslakien säädännössä. Tietämättä mitään Quesnaystä ja hänen opeistaan olen minä tullut samaan käytännölliseen tulokseen kuin hänkin, syiden perustuksella, joiden pätevyyttä vallitseva taloustiede ei voi tehdä riidanalaisiksi. Ainoa tavallisissa taloustieteellisissä teoksissa tavattava väite maaveroa eli maa-arvoa kohtaavaa veroa vastaan on laadultaan sellainen, että se yhdellä kertaa ilmaisee päinvastoin tämän ve- ron edut; sanotaan näet ainoastaan, että on vaikea verotet- taessa erottaa erilleen maakorko ja että senvuoksi helposti tulisi tämän ohella myös jotakin muuta verotetuksi. Niinpä selittää esimerkiksi Mc Culloch maakorkoa kohtaavat verot epävaltio- . viisaiksi ja epäoikeutetuiksi senvuoksi, että sitä tuloa, joka saa- daan maan luonnollisista ja synnynnäisistä voimista, ei tarkkuu- della voi erottaa siitä määrästä, joka saadaan parannuksista, jotka näin ollen tulisivat kärsimään. Macaulay sanoo jossakin kohden, että jos painovoiman oppi olisi ristiriidassa jonkun mer- kitsevämmän rahakysymyksen kanssa, niin ei puuttuisi vastaväit- teitä painolakiakaan vastaan, ja siihenpä voi puheenalainen väite juuri ollakin esimerkkinä. Sillä vaikka otaksuisimmekin mah- dottomaksi. täsmälleen erottaa maan arvoa maahan pantujen parannusten arvosta, niin jokohan se seikka, että olisimme pa- kotetut verottamaan jotakin osaa tällaisista parannuksista, olisi syynä siihen, että meidän välttämättä pitäisi verrottaa myös kaikki parannukset! Jos jo sekin olisi omansa vaikuttamaan lamauttavasti tuotantoon, että verotettaisiin arvoja, joita työ ja kapitaali on miltei erottamattomasti yhdistänyt maan arvoon, niin kuinka paljon lamauttavampaa olisikaan tuotannolle, jos paitsi näitä verotettaisiin vielä kaikki ne täydellisesti erotetta- vissa olevat arvot, joita työ ja kapitaali luo! Mutta nyt onkin asianlaita sellainen, että maa-arvoa on kaikkialla helppo erottaa parannusten arvosta. Maissa sellaisissa kuin Yhdysvallat on koko joukko arvokkaita maa-aloja, jotka eivät milloinkaan ole olleet minkäänlaisten parannusten alaisina;<noinclude><references/></noinclude> cz2vkyh2f1y8wdx2i227i7s9ppyrgw0 250 25505 128965 2026-04-05T14:45:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: monissa valtioissa arvostelevat arviomiehet tavallisesti erikseen maan arvoa ja parannusten arvoa, vaikka nuo arvot sittemmin uudestaan pannaan yhteen yleiseen „kiinteimistö“ nimitykseen (real estate) kuuluviksi. Ei edes sellaisissa maissa, missä maa on miesmuistoisista ajoista ollut yksityisomaisuudeksi anastettua, ole mitään vaikeata määrätä erikseen maan arvoa; sillä usein kuuluu maa toiselle ja sillä olevat laitokset toiselle henkilölle; ja jos tällöin s... 128965 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>monissa valtioissa arvostelevat arviomiehet tavallisesti erikseen maan arvoa ja parannusten arvoa, vaikka nuo arvot sittemmin uudestaan pannaan yhteen yleiseen „kiinteimistö“ nimitykseen (real estate) kuuluviksi. Ei edes sellaisissa maissa, missä maa on miesmuistoisista ajoista ollut yksityisomaisuudeksi anastettua, ole mitään vaikeata määrätä erikseen maan arvoa; sillä usein kuuluu maa toiselle ja sillä olevat laitokset toiselle henkilölle; ja jos tällöin syntyy esimerkiksi tulipalo, joka hävittää laitokset, niin on aina jälellä selvä ja määrätty arvo maassa. Eipä maail- man kaikkein vanhimmassakaan maassa tämmöinen erottelemi- nen tuota mitään vaikeuksia, mikäli kysymys rajottuu vaan sel- västi näkyvien ja jonkun määrätyn ajanjakson kuluessa suoritet- tujen parannusten arvon erottamiseen siitä maan arvosta, mikä jäisi olemaan laitosten häviämisestä riippumatta. Siinä on sel- västi kaikki, mitä oikeuden ja valtiotalouden mukaan voidaan vaatia. Ehdoton täsmällisyys on jokaisessa järjestelmässä mah- doton. Olisi yhtä järjetöntä kuin mahdotonta koettaa erottaa kaikkea, mitä ihmissuku on tehnyt, siitä, minkä luonto on alkujaan antanut. Roomalaisten kuivattama suo tai tasottama mäki muodostaa tänä päivänä yhtä suuressa määrässä Britannian saarten luonnonetuja, kuin jos tuon työn olisi maanjäristys tai jäiden kulku aikaansaanut. Se seikka, että jonkun aikakauden kuluttua tuollaisten alituisesti pysyvien parannusten arvo näyttäisi olevan sulautunut yhteen maan arvon kanssa ja siis joutuisi tä- män kanssa yhdessä verotuksen alaiseksi, ei voisi pelottaa pois tällaisista parannuksista; sillä sellaisia töitä suorittavat usein kyllä henkilöt, jotka ovat vuokranneet maan määrävuosiksi. Asianlaita on se, että kukin sukupolvi rakentaa ja korjailee etu- päässä oman itsensä hyväksi eikä minkään kaukaisen tulevaisuu- den varalle. Ja epäilemätöntä on myös, että kunkin sukupolven täytyy saada periä paitsi maan luonnollisia voimia myöskin kai- ken sen, minkä menneiden sukupolvien työ on jälkeensä jät- tänyt. Kuitenkin voidaan vielä tehdä eräs toisenlainen vasta- väite. Voisi sanoa olevan hyvin toivottavaa, että, missä val-<noinclude><references/></noinclude> 9s88qdhnvg632sxzcwz3z8ljr5sxjc8 250 25506 128966 2026-04-05T14:46:43Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tiollinen valta on jakautuneena kaikkien yhteiskuntaluokkien kes- ken, siellä verot eivät kohtaisi jotakin erityistä luokkaa, kuten esimerkiksi maanomistajia, vaan kaikkia yhteiskunnan luokkia, jotta kaikki valtiollista valtaa nauttivat henkilöt aina tuntisivat edukseen harrastaa säästäväisyyttä valtion hallinnossa. Verotusta ja edustusta, sanotaan, ei voi ilman haitatta erottaa toisistaan. Niin toivottavaa kuin saattaakin olla, että valtiollisiin oikeuk- s... 128966 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tiollinen valta on jakautuneena kaikkien yhteiskuntaluokkien kes- ken, siellä verot eivät kohtaisi jotakin erityistä luokkaa, kuten esimerkiksi maanomistajia, vaan kaikkia yhteiskunnan luokkia, jotta kaikki valtiollista valtaa nauttivat henkilöt aina tuntisivat edukseen harrastaa säästäväisyyttä valtion hallinnossa. Verotusta ja edustusta, sanotaan, ei voi ilman haitatta erottaa toisistaan. Niin toivottavaa kuin saattaakin olla, että valtiollisiin oikeuk- siin yhtyy tietoisuus kansalaisvelvollisuuksista, niin eipä ainakaan nyt vallitseva järjestelmä suinkaan pysty sellaista aikaansaamaan. Välillisiä veroja otetaan suuressa määrin henkilöiltä, jotka vä- littömästi eivät ole juuri minkään.verojen alaisia. Yhdysvalloissa lisääntyy nopeasti se luokka, jolla ei ole mitään etua verotuk- sesta ja joka ei edes vähimmässäkään määrässä välitä siitä, onko hallitus hyvä vai huono. Suurisssa kaupungeissamme ei vaaleja suurimmaksi osaksi johda yleisten etujen näkökohdat, vaan sel- i laiset seikat, jotka muinoin johtivat vaaleja Roomassa, sitten kuin rahvas oli siellä lakannut välittämästä muusta kuin leivästä ja sirkuksesta. Jos nykyisten monien verojen sijalle pantaisiin yksi ainoa maan arvoa kohtaava vero, niin siten tuskin vähentyisi välitöntä veroa maksavain luku; sillä nykyään keinotekoisesti viljelyksestä pidätetty maa tulisi jakautumaan moniin käsiin. Ja kaikissa ta- pauksissa tämä muutos saisi aikaan omaisuuden tasotuksen, joka nostaisi köyhimmätkin sellaisesta äärimmäisen köyhyyden tilasta, missä yleisillä asioilla ei enää ole mitään merkitystä; jota paitsi se rajottaisi noita suunnattomia rikkauksia, joiden omistajat eivät tarvitse välittää yleisten asiain hoidosta. Yhteiskunnallisesti vaa- rallisimmat luokat ovat uppo rikkaat ja perin köyhät luokat. Mikään veronalaisuuden tieto ei tee ihmistä kiintyneeksi maa- hansa ja hallituksensa asioihin, vaan ainoastaan tieto siitä, että hän muodostaa välttämättömän osan yhteiskunnasta, että sen menestys on myös hänen menestyksensä, sen häpeä hänen häpeäänsä. Jos kansalainen niin tuntee; jos häntä ympäröitsee ne vaikutelmat, jotka tavallisesti seuraavat enemmän tai vähem- män varakasta elämää, silloin yhteiskunta voi luottaa häneen,<noinclude><references/></noinclude> a9ejqkzhghihppyuxiorugk9jlvgp0h 250 25507 128967 2026-04-05T14:47:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hän on sen edestä antava vapautensa ja henkensä. Isänmaalli- sesti äänestämään tai isänmaallisesti taistelemaan ei ihmisiä suin- kaan saa verovelvollisuuden tunto. Sitävastoin kaikki se, mikä saattaa kansan aineellisesti turvattuun ja riippumattomaan ase- maan, kehittää mitä voimakkaimmasti yhteishenkeä ja tekee ylimmät hallintovoimat mielevämmiksi ja siveellisemmiksi. Mutta ehkä tehdään kysymys: jos maavero todellakin on niin erinomainen verotustapa, n... 128967 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>hän on sen edestä antava vapautensa ja henkensä. Isänmaalli- sesti äänestämään tai isänmaallisesti taistelemaan ei ihmisiä suin- kaan saa verovelvollisuuden tunto. Sitävastoin kaikki se, mikä saattaa kansan aineellisesti turvattuun ja riippumattomaan ase- maan, kehittää mitä voimakkaimmasti yhteishenkeä ja tekee ylimmät hallintovoimat mielevämmiksi ja siveellisemmiksi. Mutta ehkä tehdään kysymys: jos maavero todellakin on niin erinomainen verotustapa, niin miksi hallitukset pitävät kaik- kia muita veroja parempina? Vastaus on selvä: maavero on ainoa merkitsevämpi vero, jota ei käy siirtäminen toisten hartioille. Se kohtaa välittömästi maanomistajaa, eikä ole olemassa mitään keinoa työntää rasi- tusta muiden kannettavaksi. Näin ollen on suurelle ja mahta- valle yhteiskuntaluokalle edullista pitää maaveroja niin vähäisinä kuin mahdollista ja näiden sijaan verottaa kaikkea mahdollista muuta, tarvittavien yleisvarojen hankkimiseksi; aivan niinkuin Englannin maanomistajat kaksisataa vuotta sitten onnistuivat saamaan aikaan erään kaikkia kuluttajia kohtaavan aksiisin nii- den velvollisuuksien sijaan, jotka rasittivat heidän läänitystilojaan ja joiden alaisina he yksistään olivat olleet. Varmat ja mahtavat edut siis ovat maa-arvon verotta- mista vastaan; noita muita veroja taas, joihin nykyaikaiset hal- litukset niin mielellään turvaavat, ei mitenkään näin erikoisesti vastusteta. Valtiomiehet ovat käyttäneet suurinta teräväpäisyyt- tänsä keksiäkseen verotusrasituksia, jotka imevät työpalkkaa ja kapitaalin ansioita, niinkuin sadun vamppyyrit imevät uhriensa sydänverta. Melkein kaikki nuo verot painavat lopultakin tuota epämääräistä olentoa, jota sanotaan kuluttajaksi; ja hän maksaa noita veroja huomaamatta maksavansa hän maksaa niitä niin pienissä erissä ja niin eksyttävissä muodoissa, ettei hän pysty niitä älyämään eikä edes katsoisi maksavan vaivaa sellaisia pikku- seikkoja vastaan tosissaan nurkuakaan. Mutta ne henkilöt, jotka maksavat veronsa välittömästi veron kantajalle, eivät ole ainoas- taan suostuvaisia veroihin, joita he niin helposti voivat omilta hartioiltaan sysätä toisten kannettaviksi, vaan heille päinvastoin -<noinclude><references/></noinclude> 5urffghql99f4dzlaxwh0pdn19v67zr 250 25508 128968 2026-04-05T14:47:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: on hyvin usein varsinaiseksi eduksi sellaisien verojen perustami- nen ja säilyttäminen, koska toivovat hyötyvänsä siitä hintain kohoamisesta, minkä nämä verot saavat aikaan. Melkein kaikki ne monenmoiset verot, jotka nyt rasittavat Yhdysvaltain kansaa, ovat perustetut enemmän yksityisten kuin verotustavan etuja silmällä pitäen; ja pahimpana esteenä verojen yksinkertaisemmiksi saattamiseen ovat juuri nuo yksityiset edut, joiden edustajat, niin pian kuin joku... 128968 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>on hyvin usein varsinaiseksi eduksi sellaisien verojen perustami- nen ja säilyttäminen, koska toivovat hyötyvänsä siitä hintain kohoamisesta, minkä nämä verot saavat aikaan. Melkein kaikki ne monenmoiset verot, jotka nyt rasittavat Yhdysvaltain kansaa, ovat perustetut enemmän yksityisten kuin verotustavan etuja silmällä pitäen; ja pahimpana esteenä verojen yksinkertaisemmiksi saattamiseen ovat juuri nuo yksityiset edut, joiden edustajat, niin pian kuin joku veroalennus on tekeillä, kiertelevät vehkeillen eduskuntakokouksen eteisissä koettaen saada aikaan, että ne verot, joista heille on hyötyä, jäisivät entisilleen. Ja juuri näistä vaikutuksista, eikä lainkaan noiden kömpelöiden suojelusaatteiden omistamisesta, on seurauksena ollut, että Yh- dysvaltoja nyt painaa suojelustullitariffi. Enentyneet verotulot, jotka tulivat kansallissodan tähden välttämättömiksi, synnyttivät kultaisen ajan noiden yksityisetujen tavottelijoille; ja veronalai- siksi pantiin mitä vaan eteen sattui, vähemmin välittäen valtio- tuloista kuin siitä, että muutamat luokat pääsivät. yeron kanta- misen ja niiden kavaltamisen osallisuuteen. Mutta sodan jälkeen ovat nämä etuihin osalliset puolueet olleet pääsyynä siihen, ettei veroja ole voitu alentaa, ja senvuoksi ne verot, jotka olisivat maksaneet kansalle vähin, ovat aina olleet helpommin poistetta- vissa kuin ne, jotka ovat kansalle käyneet kaikkein kalliimmiksi. Niinpä siis kansanvaltaisetkin hallitukset, jotka tunnustavat peri- aatetta, että mahdollisimman monelle on toimitettava mahdolli- simman paraimmat olot, toimittavat tavallisesti juuri hallitusten tärkeintä tehtävää koskevissa asioissa epäiltävää onnea harva- lukuiselle joukolle ja suoraa onnettomuutta enimmille. Patenttiveroja maksavat tavallisesti mielellään ne henkilöt, joita sellaiset verot kohtaavat, syystä että nämä verot tavallaan estävät muita henkilöitä heidän liikealallaan työskentelemästä; valmistusverot ovat samoista syistä usein sangen edullisia suur- tehtailijoille, minkä saattoi huomata Yhdysvalloissa muun muassa viinatehtailijain vastarinnasta viinaveron alentamista vastaan; tuonti- tullit antavat erikoisia etuja valmistajille, jopa ovat edullisia niille maahantuojille ja niille kauppiaille, joilla on suuría varastoja; ja<noinclude><references/></noinclude> q55lppscb0ey69htj3ion9873ti3bq2 250 25509 128969 2026-04-05T14:47:31Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niinpä tällaisten verojen määräämisestä ja pysyttämisestä on aina hyötyä laajoille yhteiskuntaryhmille, jotka kykenevät nopeasti järjestymään ja yksimielisesti toimimaan; sitävastoin jokainen yritys maa-arvon verottamiseen koskee suuria ja tuntuvia etu- kysymyksiä ja on senvuoksi aina herättävä sitkeätä ja kiivasta vastarintaa. Mutta helposti huomaa, että kun kerran sitä totuutta, jota koetan selvittää, kaikkialla ymmärretään, niin tulee mahdolli... 128969 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>niinpä tällaisten verojen määräämisestä ja pysyttämisestä on aina hyötyä laajoille yhteiskuntaryhmille, jotka kykenevät nopeasti järjestymään ja yksimielisesti toimimaan; sitävastoin jokainen yritys maa-arvon verottamiseen koskee suuria ja tuntuvia etu- kysymyksiä ja on senvuoksi aina herättävä sitkeätä ja kiivasta vastarintaa. Mutta helposti huomaa, että kun kerran sitä totuutta, jota koetan selvittää, kaikkialla ymmärretään, niin tulee mahdolliseksi sellainen valtiollisten voimain liittoutuminen, joka on pystyvä sitä toteuttamaan.<noinclude><references/></noinclude> ggaqt8njcr66edpwasq5ux27xuxobnz 250 25510 128970 2026-04-05T14:47:57Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sijaan, joilla nyt valtiontuloja kannatetaan, osottautuvat yhä suuremmiksi, mitä enemmän niitä punnitsee. Niissäpä piileekin se salaisuus, joka pienestä kylästä voi tehdä suuren kaupungin. Kaikkien niiden maksujen poistamisen kautta, jotka nyt rajotta- vat elinkeinojen harjotusta ja tukehuttavat kauppaa, kehittyisi tuotanto ennen kuulumattomalla nopeudella. Tämä taas puo- lestaan toisi mukanaan maan arvon nousemisen eli uuden tulolähteen, jota yhteiskunta vo... 128970 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>sijaan, joilla nyt valtiontuloja kannatetaan, osottautuvat yhä suuremmiksi, mitä enemmän niitä punnitsee. Niissäpä piileekin se salaisuus, joka pienestä kylästä voi tehdä suuren kaupungin. Kaikkien niiden maksujen poistamisen kautta, jotka nyt rajotta- vat elinkeinojen harjotusta ja tukehuttavat kauppaa, kehittyisi tuotanto ennen kuulumattomalla nopeudella. Tämä taas puo- lestaan toisi mukanaan maan arvon nousemisen eli uuden tulolähteen, jota yhteiskunta voisi käyttää yleisiin tarkotuksiin. Vapautuneena niistä epäkohdista, jotka tekevät valtion verojen kannosta kaiken turmeluksen lähteen ja lainsäädännön saattavat yksityisetujen palvelukseen, voisi yhteiskunta omistaa uusia teh- täviä, joita elämän kasvava mutkikkuus tekee välttämättömäksi, mutta joita ajattelevat ihmiset eivät pidä mahdollisina katsoen nykyisen järjestelmän aikana vallitsevaan valtiollisten tapain tur- melukseen. Tarkastakaamme ehdotetun. parannuskeinon vaikutusta tuotantoon. Sellaisten verojen poistaminen, jotka myötä- ja vastavaiku- tuksellaan jarruttavat nyt jokaista pyörää vaihdon koneistossa ja rasittavat kaikkia teollisuuden muotoja, vaikuttaisi samoin kuin äärettömän painon poistaminen voimakkaan ponnahtimen päältä. Uuden tarmon elähyttämänä tuotanto puhkeisi uuteen elämään, ja kauppaliike saisi vauhtia, joka tuntuisi sen kaukaisimpiin so- pukkoihin. Nykyinen verotusjärjestelmä vaikuttaa kauppaan niin- kuin keinotekoisesti aikaansaadut erämaat ja vuoristot; tavarain kuljettaminen tullin läpi maksaa enemmän kuin niiden kuljettami- nen maailman ympäri. . Se vaikuttaa toimintakykyyn, tarmok- kuuteen, taitoon ja taloudellisuuteen niinkuin jonkinlaiset uhka- sakot. Jos olen ankarasti työskennellyt ja siten saanut kuntoon itselleni hyvän rakennuksen, jotavastoin sinä olet työskennellyt vaan vähän ja tyytynyt hökkeliin, niin tulee veronkantomies vuo- sittain luokseni ja antaa minun maksaa sakon tuon toimeliai- suuteni ja akkeruuteni vuoksi; hän verottaa minua enemmän kuin sinua. Jos minä olen säästänyt sinun tuhlatessasi, saan minä maksaa rahasakkoja, mutta sinä pääset niistä vapaaksi. Jos<noinclude><references/></noinclude> a957sy0y6xqzz5ypbjfgr4erocjjv5w 250 25511 128971 2026-04-05T14:48:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: joku rakentaa laivan, niin annamme hänen maksaa rohkeudes- tansa, aivan kuin hän olisi tehnyt valtiolle jonkun vääryyden; jos yksityinen rautatie avataan liikenteelle, kohta on siinä veron- kantomies yritystä sakottamassa, aivan kuin rautatie olisi jotain julkista vallattomnutta; jos tehdas perustetaan, niin otamme siitä vuosittain rahamäärän, joka jo semmoisenaankin olisi kauniina tulona pidettävä. Sanomme tarvittavan kapitaalia, mutta jos joku joukostamme... 128971 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>joku rakentaa laivan, niin annamme hänen maksaa rohkeudes- tansa, aivan kuin hän olisi tehnyt valtiolle jonkun vääryyden; jos yksityinen rautatie avataan liikenteelle, kohta on siinä veron- kantomies yritystä sakottamassa, aivan kuin rautatie olisi jotain julkista vallattomnutta; jos tehdas perustetaan, niin otamme siitä vuosittain rahamäärän, joka jo semmoisenaankin olisi kauniina tulona pidettävä. Sanomme tarvittavan kapitaalia, mutta jos joku joukostamme sellaista kokoo tai sellaista tuo maahamme, niin saa hän siitä maksaa kauniit summat, aivan kuin olisimme me antaneet hänelle jonkun etuoikeuden. Sitä miestä, joka täyttää autiot arot lainehtivalla elolla, rankaisemme verolla; se, joka pystyttää koneita tai kuivattaa suon, saa siitä hyvästä raha- sakon. Kuinka raskaasti nämä verot painavat tuotantoa, huo- maavat ainoastaan ne, jotka ovat verotusjärjestelmämme kaik- kien sopukkain perillä; sillä kuten olen ennen sanonut, raskain osa verotuksesta on se, jonka seuraukset näyttäytyvät tavarain hintain kohoamisessa. Aivan ilmeisesti ovat nämä verot samaa sukua kuin egyptiläisen pashan taatelipuuvero. Ellei niiden seu- rauksena olekaan puiden kaataminen, niin ne ainakin estävä niiden istuttamista. Näiden verojen poistaminen olisi verotuksen koko äärettö- män painon nostamista tuotannollisen toiminnan hartioilta. Om- pelijan neula ja suuri tehdas, työhevonen ja veturi, kalastusvene ja hyörylaiva, talonpojan aura ja kauppiaan varasto jäisivät kaikki verottomiksi. Kaikki voisivat tehdä työtä tai säästää, ostaa tai myydä, vapaasti, verojen heitä rankaisematta ja veronkantajain häiritsemättä. Kun nyt sanotaan tuottajalle: „mitä enemmän tavaraa liität yleiseen pääomaan, sitä enemmän sinua verote- taan", niin silloin valtio sanoisi hänelle: „ole niin ahkera, niin toimelias kuin suinkin, sinä saat pitää omanasi koko palkkasi; et tarvitse suorittaa mitään veroja sen johdosta, että saat kasva- maan kaksi kortta siellä, missä ennen vaan yksi kasvoi; et joudu veronalaiseksi siitä syystä, että olet lisännyt yleistä varal- lisuuden määrää.“ Vai eikö valtio voittaisi kieltämällä tappamasta kanaa,<noinclude><references/></noinclude> 5c7xm98lrl02vk404ukx620zdaurrz6 250 25512 128972 2026-04-05T15:03:12Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: joka sille kultamunia munii, tai lakkaamalla tukkimasta riihtä puivan härän suuta, tai sallimalla ahkeruuden, taidon ja toimek- kuuden nauttia luonnollista palkkaansa vähentymätönnä? Sillä onhan yhteiskuntaankin nähden olemassa luonnollinen palkka. Yhteiskunnan laki on: yksi kaikkien ja kaikki yhden edestä. Ei kukaan voi itsellensä pidättää sitä hyvää, mitä hän tekee, yhtä vähän kuin pahaakaan. Kukin tuottava yritys antaa paitsi sitä etua, mikä välitt... 128972 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>joka sille kultamunia munii, tai lakkaamalla tukkimasta riihtä puivan härän suuta, tai sallimalla ahkeruuden, taidon ja toimek- kuuden nauttia luonnollista palkkaansa vähentymätönnä? Sillä onhan yhteiskuntaankin nähden olemassa luonnollinen palkka. Yhteiskunnan laki on: yksi kaikkien ja kaikki yhden edestä. Ei kukaan voi itsellensä pidättää sitä hyvää, mitä hän tekee, yhtä vähän kuin pahaakaan. Kukin tuottava yritys antaa paitsi sitä etua, mikä välittömästi tulee tuottajalle, myös välillisiä etuja muille. Jos joku istuttaa hedelmäpuun, on hänen voittonsa se, että hän ajan tullen korjaa hedelmän. Mutta paitsi hänen omaa voittoansa tulee siitä voittoa vielä koko yhteiskunnallekin. Muil- lekin kuin vaan voittajalle on hyötyä hedelmien lisääntymisestä; linnut, joille puu tarjoo suojaa, lentelevät levättyänsä kaikkialla; sade, jonka syntymistä se edistää, on kostuttava muutakin kuin tämän omistajan maaperää; yksinpä silmänkin, joka kaukaa sitä näkee, se on palkitseva ihailun tunteella. Ja niin on kaiken muunkin hyödyllisen laita. Talon, tehtaan, laivan tai rautatien rakentaminen hyödyttää muitakin kuin vaan niitä, joilla on siitä välitöntä voittoa. Luonto nauraa saituria. Hän on oravan ta- painen, joka pähkinänsä piilottaa ja sitten ne sinne unohtaa. Katso, ne itävät ja kasvavat puiksi! Muumio haudataan hie- noimpiin huntuihin käärittynä ja kalliimpiin öljyihin voideltuna; mutta tuhannen vuoden kuluttua keittää beduini ruokansa ro- violla, jonka hän kokosi arkun jätteistä; hiiltynyt muumio itse saa olla sen höyryn synnyttäjänä, jonka avulla matkaaja rientää eteenpäin, tai saa vaeltaa kaukaiseen maahan tyydyttääkseen siellä uusien sukupolvien ja toisien heimojen tiedonhalua. Me- hiläiset täyttävät puun onkalon medellä, mutta kun kaikki on valmista ilmestyy karhu tai ihminen siitä makeasta nauttimaan. Täydellä syyllä on valtion jättäminen yksityiselle tuottajalle kaikki, mikä suinkin voi kiihottaa häntä ponnistuksiansa jatka- maan; täydellä syyllä sen on työmiehelle antaminen hänen työnsä palkka lyhentämättömänä ja kapitaalin omistajalle koko tulo hänen kapitaalistansa. Sillä mitä enemmän työ ja kapitaali tuottaa, sitä suuremmaksi käy yleinen pääoma, josta kaikilla voi<noinclude><references/></noinclude> hw3sgokj41g1a5041542drehsgw2pi9 250 25513 128973 2026-04-05T15:03:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: olla osansa. Maan arvossa tai maakorossa onkin tämä yhteinen voitto lausuttuna määrätyssä ja selvässä muodossa. Tämä on sitä pääomaa, joka joutukoon valtion haltuun, mutta työ ja kapitaali jääköön nauttimaan täyttä palkkaansa. Tuotannollisen toiminnan karttuessa tämä palkka tulisi nousemaan vastaavassa määrässä. Mutta verotuskuorman siirtäminen tuotannon ja vaihdon hartioilta maan arvon tai maakoron suoritettavaksi ei ainoastaan antaisi uutta vauht... 128973 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>olla osansa. Maan arvossa tai maakorossa onkin tämä yhteinen voitto lausuttuna määrätyssä ja selvässä muodossa. Tämä on sitä pääomaa, joka joutukoon valtion haltuun, mutta työ ja kapitaali jääköön nauttimaan täyttä palkkaansa. Tuotannollisen toiminnan karttuessa tämä palkka tulisi nousemaan vastaavassa määrässä. Mutta verotuskuorman siirtäminen tuotannon ja vaihdon hartioilta maan arvon tai maakoron suoritettavaksi ei ainoastaan antaisi uutta vauhtia tavarain tuotannolle, vaan avaisi tälle vielä uusia liikealoja. Sillä tämän järjestelmän vallitessa ei kukaan tulisi pidättämään itselleen maata, joka jäisi viljelemättä; vaan se maa, mikä nyt pidetään viljelemätönnä, annettaisiin kaikkialla viljelyksen ja muiden parannusten alaiseksi. Maan myyntiarvo laskisi, keinottelu maan ostoissa saisi kuoliniskunsa, maan ottaminen yksityisomistukseen ei enää olisi tuottavaa. Miljooneja tynnyrinaloja maata, joihin uutisraivaajalle nyt ei ole korkeiden hintojen vuoksi pääsöä, tulisi nykyisten omistajien hylkäämiksi tai myydyiksi polkuhinnasta uutisasuk- kaille. Eikä näin kävisi ainoastaan rajaseuduilla, vaan sielläkin, missä jo nytkin katsotaan väestöä tiheäksi. Sadan peninkulman piirissä San-Fransiskon ympärillä tulisi olemaan riittävästi vapaata maata, jotta nykyisilläkin viljelystavoilla voitaisiin ruokkia yhtä suurta maaväestöä, kuin mikä tätä nykyä elää hajalla Oregonista 800 peninkulman päässä olevaan Meksikon rajaan asti ulottu- valla alueella. Näin kävisi yhtä suuressa määrässä useimpien Unionin läntisten valtioiden ja melkoisessa määrässä myöskin vanhempien itäisten valtioiden; sillä jopa New-Yorkissa ja Pen- sylvaniassakin on väestö harvalukuista verrattuna maan elättämis- kykyyn. Vieläpä tuossa tiheästi asutussa Englannissakin saisi moinen valtiotalous aikaan sen, että useampia satojatuhansia tynnyrinaloja tulisi viljelykseen sellaista maata, joka nyt on yksi- tyisten puistoina, eläintarhoina ja metsästysmaina. Sillä tämä yksinkertainen suunnitelma, jonka mukaan kaikki verot kohtaisivat maata, tarkottaisi jonkinlaisella urakkatarjouk- sella jättää maa sen haltuun, joka ottaisi siitä suurinta korkoa<noinclude><references/></noinclude> blh0rj981h2umfl47u1rz4osj4eneey 250 25514 128974 2026-04-05T15:03:53Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: valtiolle maksaaksensa. Maan kysyntä määrää sen arvon ja jos siis verot asetetaan niin, että ne miltei tekevät tämän arvon tyhjäksi, niin täytyy sen, joka tahtoo pitää viljelemätöntä maata hallussaan, maksaa melkein yhtä paljon siitä veroa, kuin mitä se tuottaisi jollekin, joka tahtoisi sitä maata hyväkseen käyttää. Ja onpa muistaminen, ettei tämä koske ainoastaan pelto- maata, vaan kaikkea maata. Kivennäisaineksia sisältävää maata annettaisiin... 128974 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>valtiolle maksaaksensa. Maan kysyntä määrää sen arvon ja jos siis verot asetetaan niin, että ne miltei tekevät tämän arvon tyhjäksi, niin täytyy sen, joka tahtoo pitää viljelemätöntä maata hallussaan, maksaa melkein yhtä paljon siitä veroa, kuin mitä se tuottaisi jollekin, joka tahtoisi sitä maata hyväkseen käyttää. Ja onpa muistaminen, ettei tämä koske ainoastaan pelto- maata, vaan kaikkea maata. Kivennäisaineksia sisältävää maata annettaisiin käytettäväksi samoin kuin peltomaatakin; eikä ku- kaan enää helposti saisi päähänsä kaupungin sydämmessä olla mahdollisimman edullisesti käyttämättä tonttipaikkoja tai kau- pungin ympäristössä vaatisi sellaisista paikoista enempää, kuin minkä sellaiset tontit todella voivat kunakin aikana tuottaa. Kaikkialla, missä maa olisi saanut arvoa, ei verotus, kuten ny- kyään, vaikuttaisi minkään rangaistuksen tavalla, vaan päinvas- toin kehottamalla kehottaisi parannuksiin. Joka hedelmäpuun istuttaisi, tai pellon kylväisi, tai huoneen tai tehtaan rakentaisi olipa tämä kuinka kallis tahansa, hänen ei tarvitsisi ve- rona maksaa enempää kuin minkä maksaisi samankokoisesta maapalasta, sitä viljelemättä. Jolla olisi yksinomainen oikeus peltomaahan, hän verotettaisiin aivan yhtä paljon, kuin jos hä- nen maansa olisi täynnä asuinrakennuksia, aittoja, viljaa ja karja- laumoja. Jonkin rakennustontin omistaja kaupungissa saisi luvan maksaa yhtä paljon oikeudestaan estää muita sitä käyttämästä kuin hänen naapurinsa, jonka tontilla seisoo kaunis talo. Olisi yhtä kallista omistaa sarjaa hajoavia hökkeleitä arvokkaalla 'maalla, kuin jos sama maaperä kannattaisi suurta hotellia tai jotain mahtavaa, kallisarvoisilla kauppatavaroilla täytettyä varasto- huonetta. Siten katoaisi se maksu, joka nyt on kaikkialla siellä, missä työ on enin tuottavaa, suoritettava ennenkuin työhön päästään ryhtymään. Maamies ei tarvitsisi maksaa puolta va- roistaan ja pantata työtänsä vuosikausiksi eteenpäin, saadakseen maata viljeltäväkseen; sen, joka rakentaa kaupunkitaloa, ei tar- vitsisi maksaa yhtä paljon jostakin pienestä maapalasta, kuin siitä talosta, minkä hän sille maalle rakentaa; yhtiön, joka aikoisi<noinclude><references/></noinclude> ipqi41gvusu9gznnkwotbntulacf09s 250 25515 128975 2026-04-05T15:04:08Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: perustaa tehtaan, ei tarvitsisi luovuttaa suurta osaa kapitaalis- taan yksistään maaperän lunastamiseksi. Ja tuo vuotuinen maasta valtiolle suoritettava maksu korvaisi kaikki ne verot, jotka nyt kohtaavat maan parannuksia, koneita ja varastoja. Huomattakoon, mikä vaikutus sellaisella muutoksella olisi työmarkkinoihin. Kilpailu ei olisi enää niin yksipuolista kuin nyt. Sen sijaan kuin työläiset nyt kilpailevat toistensa kanssa työn saannista ja tällöin paina... 128975 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>perustaa tehtaan, ei tarvitsisi luovuttaa suurta osaa kapitaalis- taan yksistään maaperän lunastamiseksi. Ja tuo vuotuinen maasta valtiolle suoritettava maksu korvaisi kaikki ne verot, jotka nyt kohtaavat maan parannuksia, koneita ja varastoja. Huomattakoon, mikä vaikutus sellaisella muutoksella olisi työmarkkinoihin. Kilpailu ei olisi enää niin yksipuolista kuin nyt. Sen sijaan kuin työläiset nyt kilpailevat toistensa kanssa työn saannista ja tällöin painavat palkkoja alas, kunnes nämä riittävät näpin heidän elintarpeisiinsa, sen sijaan työn teettäjät kaikkialla saisivat kilpailemalla kilpailla saadakseen työmiehiä, ja palkat nousisivat, kunnes muodostaisivat vihdoin työn koko tu- loksen. Sillä silloin olisi ilmestynyt työmarkkinoille suurin kil- pailija työn teettäjäin joukossa kilpailija, jonka kysyntää ei voi milloinkaan tyydyttää ennenkuin puute on täysin tyydytetty; se kysyntä on työtä tekeväin omalta puolelta tapahtuva ky- syntä. Työnteettäjäin olisi nyt palkkaa määrätessään kilpailemi- nen muiden työnteettäjäin kanssa, sillä kaikilla heillä on pää- tarkotuksena vaan laajentaa liikettänsä ja kartuttaa ansioitansa; jota paitsi heidän olisi vielä ottaminen lukuun työmiesten kykyä muuttua omiksi isännikseen niissä seuduissa, joihin he saisivat vapaan pääsyn yksinoikeutta ehkäisevän verotuksen avulla. Kun luonnon rikkaudet näin olisivat tehdyt vapaiksi työlle; kun kapitaali ja tehdyt parannukset olisivat vapautetut verosta ja vaihto vapautettu kaikista rajotuksista, olisi enää mahdoton sellainen ilmiö, että työhön halukkaat ihmiset eivät voi suun- nata työtänsä siihen, mistä heillä on puute; lakkaisivat nuo ali- tuisesti palaavat ahdingot, jotka lamauttavat elinkeinojen harjo- tusta; jokainen pyörä tuotannossa pääsisi liikkeelle; kysyntä pysyisi tarjonnan ja tarjonta kysynnän tasalla; kauppa laajenisi joka suunnalle ja rikkaudet kaikkialla karttuisivat.<noinclude><references/></noinclude> t24b8lekhfhbbwawtxzuu7ek8uvru8s 250 25516 128976 2026-04-05T15:04:43Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|2 LUKU.}} {{c|'''Ehdotetun parannuskeinon vaikutus varallisuuden jakautumiseen ja sen kautta tuotantoon.'''}} Niin suurilta kuin edut kaikkien verojen siirtämisestä maa- arvojen suoritettaviksi näyttänevätkin, ei noita etuja voida koko laajuudessaan arvostella ennenkuin tarkastellaan sitä vaikutusta, mikä tällaisella toimenpiteellä olisi varallisuuden jakautumiseen. Syyksi epätasaiseen varallisuuden jakautumiseen, joka esiin- tyy kaikissa sivistysmais... 128976 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c|2 LUKU.}} {{c|'''Ehdotetun parannuskeinon vaikutus varallisuuden jakautumiseen ja sen kautta tuotantoon.'''}} Niin suurilta kuin edut kaikkien verojen siirtämisestä maa- arvojen suoritettaviksi näyttänevätkin, ei noita etuja voida koko laajuudessaan arvostella ennenkuin tarkastellaan sitä vaikutusta, mikä tällaisella toimenpiteellä olisi varallisuuden jakautumiseen. Syyksi epätasaiseen varallisuuden jakautumiseen, joka esiin- tyy kaikissa sivistysmaissa ja enenee aineellisen edistyksen mu- kana, olemme huomanneet sen seikan, että nykyään yksityisten käsissä oleva maanomistusoikeus tarjoo yhä suurempaa valtaa anastamaan työn ja kapitaalin tuottamia varoja. Työn ja kapitaalin vapauttaminen kaikista veroista, sekä välittömistä että välillisistä, ja koko rasituksen paneminen maa- koron osalle, voisi siis niin pitkälle kuin sitä riittäisi olla vasta- vaikutuksena tuolle epätasaisuudelle, ja jos koko maakorko jou- tuisi verona valtion käsiin, tulisi koko epätasaisuuden syy koko- naan poistetuksi. Aikaansaamatta jakautumisen epätasaisuutta, kuten nyt, maakorko päinvastoin tulisi edistämään tasa-arvoi- suutta. Työ ja kapitaali saisivat silloin osakseen koko tulon, paitsi sitä osaa, minkä valtio ottaisi maan arvoa kohtaavana verona. Mutta tämäkin, käytettynä yleisiin tarkotuksiin, tulisi nyt tasaisesti jakautumaan kaikkien yhteiseksi hyödyksi. Näin ollen kussakin valtiossa tuotettu varallisuus tulisi ikäänkuin muodostamaan kaksi osaa; toinen jakautuisi työpalk- koina ja kapitaalikorkoina eri tuottajain hyväksi sen mukaan kuin kukin on tuotantoon osaa ottanut; toinen osa tulisi yh- teiskunnan hyväksi kokonaisuudessaan, kaikkien yleisten töiden ja parannusten suorittamiseksi, ja siis sekin tulisi yhteiskunnan jokaisen jäsenen hyväksi. Sillä siitähän saisi jokainen yhtäläisen osuuden: niin heikko kuin väkeväkin, alaikäinen lapsi ja hor- juva vanhus, raajarikkoinen, halvauksen alainen, ja sokea yhtä hyvin kuin näkeväkin. Ja oikeus siinä tapahtuisi; sillä silloin<noinclude><references/></noinclude> 2gy6rne1xdpgpxcvpqh3sm3zd7h9w2x 250 25517 128977 2026-04-05T15:05:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuin ensinmainittu osa varallisuudesta on yksityisen ponnistusta tuotannossa, edustaa jälkimäinen osa sitä karttunutta voimaa, jolla yhteiskunta kokonaisuutena tukee yksilön ahkeroimista. Kun nyt aineellinen edistys pyrkii kohottamaan maakor- koa, niin, jos maakorko yleisten tarkotusten nimessä anastettai- siin valtion haltuun, juuri se seikka, mikä nyt aineellisen edis- tyksen mukana aikaansaa yhä suurempaa erilaisuutta ihmisten elinehdoissa, päinvastoin a... 128977 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kuin ensinmainittu osa varallisuudesta on yksityisen ponnistusta tuotannossa, edustaa jälkimäinen osa sitä karttunutta voimaa, jolla yhteiskunta kokonaisuutena tukee yksilön ahkeroimista. Kun nyt aineellinen edistys pyrkii kohottamaan maakor- koa, niin, jos maakorko yleisten tarkotusten nimessä anastettai- siin valtion haltuun, juuri se seikka, mikä nyt aineellisen edis- tyksen mukana aikaansaa yhä suurempaa erilaisuutta ihmisten elinehdoissa, päinvastoin auttaisi yhä suuremman tasa-arvoisuu- den syntymistä. Täysin ymmärtääksemme tätä vaikutusta tah- domme palata ennen jo löytämiimme periaatteisiin. Olemme nähneet, että työpalkkoja ja kapitaalikorkoa kaik- kialla määrää maakorkolinja eli viljelysraja, se on, se korvaus, minkä työ ja kapitaali voivat saada semmoisella maalla, josta ei mitään korkoa makseta; olemme nähneet, että se varallisuuden yhteenlaskettu summa, minkä tuotannossa toimiva työ ja kapi- taali saavat, muodostaa tuotetun varallisuuden summan (tai oikeammin, jos otamme huomioon verot, veromäärällä vähenne- tyn varallisuudensumman) vähennettynä sillä määrällä, mikä me- nee maakorkoon. Olemme nähneet aineellisen edistyksen nykyisissä oloissa pyrkivän kohottamaan maakorkoa ja yleensä enentävän sitä osaa varallisuudesta, mikä tulee maakoron kohdalle, sekä vähentävän sitä osaa, mikä tulee kapitaalin ja työn kohdalle. Yhdeltä puo- len huomaamme edistyksen luonnollisen, yhteiskunnallisesta kehi- tyksestä riippuvan taipumuksen kohottamaan maakorkoa mää- rälleen, vähentämättä työpalkkaa ja kapitaalikorkoa, tai jopa niitä määrälleen nostaenkin; mutta toiselta puolelta taas ikäänkuin luonnottoman, maan yksityisanastuksesta riippuvan tai- pumuksen kohottamaan määrälleen maakorkoa vähentämällä määrälleen työpalkkoja ja kapitaalikorkoa. Siis jos maakorko otet- taisiin verona yleisten tarkotusten laskuun mikä toimenpide oikeastaan merkitsisi yksityisen maanomistuksen hävittämistä niin on selvä, että se olisi samaa kuin tehdä loppu tuosta työ- palkkain ja kapitaalikoron vähentymisen taipumuksesta, koskapa maan keinotteleva anastaminen ja keinotteleva maakoron nosta-<noinclude><references/></noinclude> ntl6rytp5icj6qz4evzh23bemgx7tw3 250 25518 128978 2026-04-05T15:05:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: minen lakkaisi; se olisi samaa kuin työpalkan ja kapitaalikoron tavaton eneneminen, koskapa nyt yksityisomistuksen alaiset luon- non rikkaudet joutuisivat vapaiksi ja maan hinta laskisi. Työ ja kapitaali tällöin voittaisivat ei ainoastaan sen, minkä nyt verojen vuoksi kadottavat, vaan hyötyisivät vielä siitä maakoron alenemisesta, mikä olisi seuraus maan keinotekoisen hinnan las- keutumisesta. Syntyisi uusi tasapainonsuhde, jossa työpalkkojen ja kapitaalikor... 128978 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>minen lakkaisi; se olisi samaa kuin työpalkan ja kapitaalikoron tavaton eneneminen, koskapa nyt yksityisomistuksen alaiset luon- non rikkaudet joutuisivat vapaiksi ja maan hinta laskisi. Työ ja kapitaali tällöin voittaisivat ei ainoastaan sen, minkä nyt verojen vuoksi kadottavat, vaan hyötyisivät vielä siitä maakoron alenemisesta, mikä olisi seuraus maan keinotekoisen hinnan las- keutumisesta. Syntyisi uusi tasapainonsuhde, jossa työpalkkojen ja kapitaalikoron keskiarvo olisi nykyistä paljoa suurempi. Ja kun tämä uusi tasapaino olisi aikaansaatu, niin tuotta- vain voimain entistä ripeämpi edistyminen kohottaisi maakoron vieläkin ylemmäksi, nyt ei kuitenkaan enää työpalkkojen eikä kapitaalikoron kustannuksella, vaan uusien tuotantovoimain vuoksi, jotka, maakoron ollessa yleisiä tarkotuksia varten valtion hallussa, tuottaisi hyötyä kaikille yhteiskunnan jäsenille. Tällä tavoin aineel- lisen edistyksen mukana paranisivat paranemistaan myöskin kan- sanjoukkojen elinehdot. Ei ainoastaan joku luokka, vaan kaikki tulisivat rikkaammiksi; ei ainoastaan joku luokka saisi haltuunsa enemmän elämäntarpeita, mukavuuksia ja loistoa, vaan kaikki saisivat sitä entistä enemmän. Sillä sitä karttunutta tuotanto- voimaa, joka seuraa väen lisääntymistä ja jokaista uutta keksin- töä teollisella tai teknillisellä alalla, jokaista helpotusta ja vapau- den laajennusta vaihdon alalla, ei kukaan voisi enää yksityiseen omistukseen anastaa. Se osa voitosta, joka ei välittömästi sisäl- tyisi työn ja kapitaalin palkkioon, menisi valtiolle, se on, yhteis- kunnalle kokonaisuudessaan. Noihin äärettömiin aineellisiin ja henkisiin etuihin, joita väestön tiheys tuo mukanaan, yhtyisi vapaus ja tasa-arvoisuus, mitkä nyt ovat tavattavissa ainoastaan uusilla, harvaan asutuilla alueilla. Otettakoon vielä huomioon, mitä kaikkea tämä tasotus omaisuuden jakautumisessa vaikuttaisi tuotantoon, miten se kaik- kialla estäisi työn hukkaan menemistä ja lisäisi sen voimaa. Jos olisi mahdollista numeroilla ilmaista sitä välitöntä rahallista tappiota, jota yhteiskunta näiden epäkohtain vuoksi kärsii saattaessaan suuret joukot kurjuuteen ja rikoksiin, niin puhuisivat nuo numerot todellakin kauheata kieltä. Englanti<noinclude><references/></noinclude> j90edryjfs85ltv8cjxo005ucmdcnvz 250 25519 128979 2026-04-05T15:06:08Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ylläpitää yleisen vaivaishoidon avulla yli miljoonan vaivaista; New-Yorkin kaupunki yksinänsä suorittaa vuosittain yli 7,000,000 dollaria samaan tarkotukseen. Mutta ne määrät, jotka makse- taan yleisistä rahastoista taikka hyväntekeväisyysseurain toimesta tai yksityisestä ihmisystävyydestä, muodostaisivat yhteenlasket- tuina ainoastaan ensimäisen ja pienemmän erän tuossa pitkässä erien sarjassa. Ne työansion mahdollisuudet, jotka tällöin me- nevät hukka... 128979 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ylläpitää yleisen vaivaishoidon avulla yli miljoonan vaivaista; New-Yorkin kaupunki yksinänsä suorittaa vuosittain yli 7,000,000 dollaria samaan tarkotukseen. Mutta ne määrät, jotka makse- taan yleisistä rahastoista taikka hyväntekeväisyysseurain toimesta tai yksityisestä ihmisystävyydestä, muodostaisivat yhteenlasket- tuina ainoastaan ensimäisen ja pienemmän erän tuossa pitkässä erien sarjassa. Ne työansion mahdollisuudet, jotka tällöin me- nevät hukkaan; laiskuuden ja huolettomuuden tuottamat tap- piot; se rahallinen tappio (ollaksemme nyt puhumatta kaikesta muusta), jonka edellyttää tuo kauhistuttava kuolevaisuuden määrä erittäin köyhän luokan lasten joukossa; se tuhlaavaisuus, josta köyhyyden mukana lisääntyvät kapakat ja viinapuodit todistavat; ne vahingot, joita yhteiskunnan huonot, kurjuuden ja puutteen synnyttämät ainekset varkaat, haureusnaiset, kerjäläiset ja maankuljeksijat aikaansaavat; menot yhteiskunnan suojelemiseksi näitä vastaan, kaikki tuo muodostaa menoeriä siinä kokonais- summassa, minkä nykyinen väärä ja epätasainen omaisuuden jakautuminen riistää siltä tulolta, jota yhteiskunta nykyisillä tuo- tantovälineillään voisi hyväkseen nauttia. Mutta ei tälläkään ole lasku vielä loppuun laskettu. Taitamattomuus ja rikollisuus kevytmielisyys ja siveettömyys, jota suuri erilaisuus omaisuuden jakautumisessa synnyttää, ilmenee. myöskin hallituksen järjettö- myydessä ja epärehellisyydessä; ja sen välttämättöminä seurauk- sina taas esiintyy valtiovarain tuhlaus sekä se vielä suurempi tuhlaus, joka tapahtuu tyhmässä ja turmiollisessa yleisten toimien ja tehtävien väärinkäytṭämisessä, Työpalkkain kohoaminen ja uusien toimialojen aukenemi- nen, joka olisi seurauksena maakoron käyttämisestä yhteiskun- nallisiin tarkotuksiin, ei ainoastaan lopettaisi tätä tuhlausta ja pelastaisi yhteiskuntaa näistä äärettömistä tappioista, vaan ko- hottaisi itse työnkin voimaa. Vanha kokemus osottaa, että työ on tuottavinta siellä, missä sen palkka on suurin. Huonosti palkattu työ on kaikkialla maailmassa tuloksetonta työtä, Se, mitä on huomautettu työn tuottavuudesta Englannin maanviljelysalueilla, missä tavataan jotenkin erisuuruisia palkkoja;<noinclude><references/></noinclude> ammgs943g90uhux7hnoeppl7kyf54rq 250 25520 128980 2026-04-05T15:06:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: se, minkä Brassey oli pannut merkille paremmin palkattujen englantilaisten rautatietyöläisten suuremmasta työkyvystä verrat- tuna mannermaan huonommin palkattuihin työläisiin; se, mikä Yhdysvalloissa on käynyt ilmi orjatyön ja vapaan työn vertaa- misesta toisiinsa; se, mitä Indiassa ja Kiinassa nähdään, siellä kun tarvitaan ääretöntä joukkoa käsityöläisiä ja palvelijoita en- nenkuin voi saada mitään sanottavaa aikaan, se kaikki on sa- maten kaikkiall... 128980 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>se, minkä Brassey oli pannut merkille paremmin palkattujen englantilaisten rautatietyöläisten suuremmasta työkyvystä verrat- tuna mannermaan huonommin palkattuihin työläisiin; se, mikä Yhdysvalloissa on käynyt ilmi orjatyön ja vapaan työn vertaa- misesta toisiinsa; se, mitä Indiassa ja Kiinassa nähdään, siellä kun tarvitaan ääretöntä joukkoa käsityöläisiä ja palvelijoita en- nenkuin voi saada mitään sanottavaa aikaan, se kaikki on sa- maten kaikkialla muuallakin maailmassa. Työn keskimääräinen tuottavuus kasvaa aina yhdessä keskimääräisen työpalkan kasva- misen mukana; sillä korkeampi palkka synnyttää oman arvon tuntoa, älyä, toivehikkuutta ja tarmoa. Ei ihminen ole kone, joka tekee määränsä eikä siitä ylitse; ei hän ole mikään eläin, jonka voimat ulottuvat johonkin määrärajaan eikä siitä edem- mäs. Henkenä on hän tuo suuri tuotannon synnyttäjä eikä ruumiinvoimana. Ihmisen kehitettävissä oleva ruumiillinen voima on verrattain hyvinkin pieni; mutta ihmisen järki johtaa vas- tustamattomalla voimalla luonnon virtauksia, ja aine alistuu ihmistahdon alaiseksi. Kansanjoukkojen viihtymisen, vapauden ja riippumattomuuden kasvaminen aiheutuu heidän älynsä kas- vamisesta, aivojen yhtymisestä kätten töihin, sen voiman valjasta- misesta tavallisiin elämän askareihin, joka mittaa infusoriot ja viitottaa tähtien radat. Kuka taitaa ennustaa, mihin loppumattomaan määrään työn tuotantokykyä voisi kohottaa sellaisten yhteiskunnallisten laitosten kautta, jotka takaisivat varallisuuden tuottajille ansaitut osuudet etuihin ja iloihin! Jo nykyistenkin valmistustapojen avulla olisi voitto arvaamaton; mutta sen mukaan kuin työpalkka nou- see, tapahtuu yhä enenevällä vauhdilla tuotannon välineiden ja koneiden kehitys. Syynä siihen, että etelä Venäjällä eloa yhä vielä niitetään viikatteen avulla ja puidaan petkeleellä, on ainoas- taan palkkojen alhaisuus. Amerikalaisen kekseliäisyyden, ame- rikalaisen taipumuksen työtäsäästäviin menettelytapoihin ja ko- neihin ovat luoneet siellä vallitsevat verrattain korkeat työpalkat. Jos meidän amerikalaiset tuottajamme olisivat olleet tuomitut Egyptin fellahien tai kiinalaisten kulien alhaisiin työpalkkoihin,<noinclude><references/></noinclude> 33tpnl0jit2zqa2fbsau7b0m0v04p5g 250 25521 128981 2026-04-05T15:06:36Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niin me ammentaisimme kaivovettä yhä edelleenkin käsivoimin ja käyttäisimme ihmishartioita kulkuneuvoina. Työn ja kapitaa- lin palkitseminen vieläkin runsaammalla mitalla saisi kekseliäi- syyden vielä siitäkin terästymään ja kiiruhtaisi yhä parempien työvälineiden käytäntöön ottamista; jolloin nämä osottautuisivat siksi, mitä ne todellisuudessa ovat: ehdottomaksi siunaukseksi ihmiskunnalle. Kaikki työtä säästävien koneiden työväelle va- hingollis... 128981 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>niin me ammentaisimme kaivovettä yhä edelleenkin käsivoimin ja käyttäisimme ihmishartioita kulkuneuvoina. Työn ja kapitaa- lin palkitseminen vieläkin runsaammalla mitalla saisi kekseliäi- syyden vielä siitäkin terästymään ja kiiruhtaisi yhä parempien työvälineiden käytäntöön ottamista; jolloin nämä osottautuisivat siksi, mitä ne todellisuudessa ovat: ehdottomaksi siunaukseksi ihmiskunnalle. Kaikki työtä säästävien koneiden työväelle va- hingolliset vaikutukset, jotka nyt niin usein esiintyvät ja joiden vuoksi kaikista järkisyistä huolimatta koneita yhä vieläkin moni pitää kirouksena eikä siunauksena, silloin katoaisivat. Jokainen uusi ihmisten palvelukseen käytetty voima parantaisi kaikkien tilaa. Ja korkeampi yleinen mielevyys ja henkinen virkeys, joka olisi seurauksena kansanjoukkojen elinehtojen yleisestä parantu- misesta, kehittäisi yhä uusia voimia, joista nykyään emme vielä voi uneksiakaan. Mutta en tahdo kieltää enkä haluakaan jättää huomios- tani sitä tosiseikkaa, että tasottunut omaisuuden jakautuminen, joka välttämättä seuraisi ehdottamastani yksinkertaisesta työn tuhlausta estävästä ja sen tuottavuutta enentävästä uudistuksesta, toiselta puolen vähentäisi rikkauteen pyrkimisen intoa. Yhteis. kuntaoloissa, missä ei kenenkään tarvitsisi pelätä köyhyyttä, ei minusta nähden kukaan haluaisi rikkautta, tai ainakaan ei kukaan tavottelisi sitä sellaisella levottomuudella kuin nykyään. Sillä sellainen ilmiö, että ihmiset lyhyen elämänsä aikana tekevät itsensä orjiksi voidakseen vihdoin kuolla rikkaina, on itsessään aivan varmaan niin luonnoton ja nurinkurinen, että yhteiskun- nassa, jossa puutteeseen joutumisen pelko on hävinnyt eikä siis enää ole syytä kateellisesti ihailla suuria rikkauksia, epäilemättä se henkilö, joka pyrkisi ansaitsemaan enemmän kuin hän aikoo kuluttaa, pidettäisiin yhtä mielettömänä kuin mẹ tänä päivänä pitäisimme sellaista miestä, joka latoisi päähänsä päällekkäin puolen tusinaa hattuja tai päivän paahteessa kulkisi paksuissa turkeissa. Milloin jokainen tietää varmasti saavansa riittävää ylläpitoa, silloin ei ole kukaan tekevä itseänsä kuormajuhdaksi. Mutta jos tuo tuotannon kiihotin katoaisikin, emmekö<noinclude><references/></noinclude> fv36r6oa2lgqdqt3xdjerbb1zhvjyoo 250 25522 128982 2026-04-05T15:07:06Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tulisi toimeen ilman sitä? Mikä tuon kiihottimen tehtävänä kehityksen aikaisemmilla asteilla lieneekin ollut, emme me sitä enää näinä päivinämme tarvitse. Sivistystämme uhkaavat vaarat eivät johdu tuotantolähteiden heikkoudesta. Syynä siihen, miksi sivistyksemme kärsii ja miksi se, ellei mitään parannusta ilmaannu, on häviävä, on tuotetun varallisuuden epätasainen jakautuminen. Puheena olevan kiihottimen poistuminen ei olisi siis edes tuotannonkaan kan... 128982 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tulisi toimeen ilman sitä? Mikä tuon kiihottimen tehtävänä kehityksen aikaisemmilla asteilla lieneekin ollut, emme me sitä enää näinä päivinämme tarvitse. Sivistystämme uhkaavat vaarat eivät johdu tuotantolähteiden heikkoudesta. Syynä siihen, miksi sivistyksemme kärsii ja miksi se, ellei mitään parannusta ilmaannu, on häviävä, on tuotetun varallisuuden epätasainen jakautuminen. Puheena olevan kiihottimen poistuminen ei olisi siis edes tuotannonkaan kannalta katsoen mikään ehdoton tappio. Sillä juuri se, että varallisuuden tuotannon määrää vähentää tuo suunnaton rikkauksien tavottelemisen himo, on nykyisen yhteis- kuntamme ilmeisimpiä tosiseikkoja. Ja jos tuo mieletön himo päästä hinnalla millä hyvänsä rikkaaksi laimenisi, niin ne hengen- voimat, jotka nyt käytetään noiden rikkauksien kasaamiseen, siirtyisivät paljon korkeampaa hyötyä tavottaville aloille. {{c|3 LUKU.}} {{c|Vaikutuksesta eri yksilöihin ja eri yhteiskuntaluokkiin.'''}} Ehdotettaessa kaikkien verojen siirtämistä maa-arvojen suo- ritettaviksi ja siten maakoron anastamista valtion hyväksi kaikki maanomistajat joutuvat arvattavasti kapinaan, ja varmaan tullaan tekemään yrityksiä epäluulojen herättämiseksi maalaisten ja kau- punkilaisten pikkutilallistenkin joukossa, uskotellakseen näille, että tämän ehdotuksen tarkotus on riistää heiltä vaivoin ansaitse- mansa omaisuudet. Mutta hetkenkin miettiminen osottaa, että ehdotuksen täytyy olla kaikkien niiden mieleen, joiden maan- omistaja-edut eivät suuresti ole heidän työläis- tai kapitalisti- etujaan tai kumpiakaan ylempänä. Asiaa lähemmin punnitessa on päinvastoin näyttäytyvä, että vaikka suuremmat maanomis- tajat tosin suhteellisesti kadottaisivat, niin hekin sentään ylei- semmältä kannalta katsoen tulisivat voittamaan; sillä tuotaton<noinclude><references/></noinclude> 1j25onsqs8ywc9l4q52723tkv65zy1g 128983 128982 2026-04-05T15:07:16Z Johshh 7452 128983 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tulisi toimeen ilman sitä? Mikä tuon kiihottimen tehtävänä kehityksen aikaisemmilla asteilla lieneekin ollut, emme me sitä enää näinä päivinämme tarvitse. Sivistystämme uhkaavat vaarat eivät johdu tuotantolähteiden heikkoudesta. Syynä siihen, miksi sivistyksemme kärsii ja miksi se, ellei mitään parannusta ilmaannu, on häviävä, on tuotetun varallisuuden epätasainen jakautuminen. Puheena olevan kiihottimen poistuminen ei olisi siis edes tuotannonkaan kannalta katsoen mikään ehdoton tappio. Sillä juuri se, että varallisuuden tuotannon määrää vähentää tuo suunnaton rikkauksien tavottelemisen himo, on nykyisen yhteis- kuntamme ilmeisimpiä tosiseikkoja. Ja jos tuo mieletön himo päästä hinnalla millä hyvänsä rikkaaksi laimenisi, niin ne hengen- voimat, jotka nyt käytetään noiden rikkauksien kasaamiseen, siirtyisivät paljon korkeampaa hyötyä tavottaville aloille. {{c|3 LUKU.}} {{c|'''Vaikutuksesta eri yksilöihin ja eri yhteiskuntaluokkiin.'''}} Ehdotettaessa kaikkien verojen siirtämistä maa-arvojen suo- ritettaviksi ja siten maakoron anastamista valtion hyväksi kaikki maanomistajat joutuvat arvattavasti kapinaan, ja varmaan tullaan tekemään yrityksiä epäluulojen herättämiseksi maalaisten ja kau- punkilaisten pikkutilallistenkin joukossa, uskotellakseen näille, että tämän ehdotuksen tarkotus on riistää heiltä vaivoin ansaitse- mansa omaisuudet. Mutta hetkenkin miettiminen osottaa, että ehdotuksen täytyy olla kaikkien niiden mieleen, joiden maan- omistaja-edut eivät suuresti ole heidän työläis- tai kapitalisti- etujaan tai kumpiakaan ylempänä. Asiaa lähemmin punnitessa on päinvastoin näyttäytyvä, että vaikka suuremmat maanomis- tajat tosin suhteellisesti kadottaisivat, niin hekin sentään ylei- semmältä kannalta katsoen tulisivat voittamaan; sillä tuotaton<noinclude><references/></noinclude> aadnii0ncdrxwdbsticbkarrqucntmr 250 25523 128984 2026-04-05T15:07:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: on kasvava siihen määrään, että työ ja kapitaali tulevat voitta- maan paljon enemmän kuin minkä yksityiset maanomistajat ka- dottavat; jota paitsi koko yhteiskunta kaikkine maanomistajineen tulee saamaan osansa näihin etuihin sekä niihin vielä paljon suurempiin etuihin, joita terveellisemmät yhteiskuntaolot tuovat mukanaan. Eräässä edellisessä luvussa olen tutkinut kysymystä siitä korvauksesta, jota pitäisi muka maksaa nykyisille maanomista- jille, ja täl... 128984 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>on kasvava siihen määrään, että työ ja kapitaali tulevat voitta- maan paljon enemmän kuin minkä yksityiset maanomistajat ka- dottavat; jota paitsi koko yhteiskunta kaikkine maanomistajineen tulee saamaan osansa näihin etuihin sekä niihin vielä paljon suurempiin etuihin, joita terveellisemmät yhteiskuntaolot tuovat mukanaan. Eräässä edellisessä luvussa olen tutkinut kysymystä siitä korvauksesta, jota pitäisi muka maksaa nykyisille maanomista- jille, ja tällöin osottanut, ettei heillä ole mitään oikeutta kor- vausvaatimuksiin. Mutta on olemassa vielä toinen syy, miksi voimme jättää kaikki huolet korvauksesta syrjään: he eivät näet tulekaan kärsimään mitään tappiota. On jo itsestäänkin selvää, että ehdottamani uudistus on tuottava suuria etuja kaikille niille, jotka elävät joko ruumiillisen tai henkisen työn palkasta, päiväläisille, tehdasväelle, käsi- työläisille, kauppapalvelijoille ja kaikellaisille ammattimiehille. Yhtä epäilemätöntä on, että se tuottaisi hyötyä kaikille niille, jotka elävät osaksi palkasta ja osaksi kapitaalinsa tuloista, kuten vähittäis- ja tukkukauppiaille, tehtailijoille, isännille ja yrit- telijöille kaikenlaatuisilla tuotannon ja vaihdon aloilla, alkaen kulkukauppiaista ja kuorma-ajureista rautateiden ja höyrylaivain omistajiin asti, yhtä epäilemätöntä on vielä sekin, että toi- menpide on suurentava niiden ansioita, jotka saavat tulonsa ainoastaan kapitaalinsa koroista, tai kapitaalin sijottamisesta muu- hun kuin maahan; poikkeuksen tekevät ainoastaan ehkä arvo- paperien omistajat, jotka nostavat pysyviä korkomääriä, ja siis korkokannan yleisesti noustessa kadottavat paperiensa arvon alenemisesta, huolimatta siitä, että saavat niistä entisen koron. Jos nyt ajattelee jotakin talonomistajaa, jotakin käsityö- läistä, puodin isäntää tai jotakin muuta ammattilaista, joka on hankkinut asunnokseen talon ja tonttipaikan ja sitä ihastuksella silmäilee, koska se on se paikka, josta hänen kuoltuaan hänen perhettään ei kukaan voi ajaa maantielle, niin hän ei tule tunte- maan mitään haittaa muutoksesta, hän tulee päinvastoin siitä voittamaan. Hänen tonttinsa myyntiarvo tulee tosin laskemaan<noinclude><references/></noinclude> bt6hlnbwc02xod551br4ccd3eodomw4 250 25524 128985 2026-04-05T15:07:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tai teoreetisesti puhuen, kokonaankin katoamaan; mutta se hyöty, jonka tontti tuottaa, ei ole katoava, se on palveleva hänen tarkottamaansa asiaa edelleen yhtä hyvin kuin koskaan ennen. Kaikkien muiden tonttien arvo on samassa suhteessa myös vähenevä tai katoova, mutta tontin haltijalla on entinen varmuus siitä, että hän saa tonttinsa pitää; se on: hän häviää ainoastaan siinä merkityksessä, kuin voisi sanoa saappaiden os- tajan häviävän sen kautta, että s... 128985 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tai teoreetisesti puhuen, kokonaankin katoamaan; mutta se hyöty, jonka tontti tuottaa, ei ole katoava, se on palveleva hänen tarkottamaansa asiaa edelleen yhtä hyvin kuin koskaan ennen. Kaikkien muiden tonttien arvo on samassa suhteessa myös vähenevä tai katoova, mutta tontin haltijalla on entinen varmuus siitä, että hän saa tonttinsa pitää; se on: hän häviää ainoastaan siinä merkityksessä, kuin voisi sanoa saappaiden os- tajan häviävän sen kautta, että saappaiden hinta hänen ostonsa jälkeen alenee. Hänen saappaansa tekevät hänelle samaa pal- velusta kuin ennenkin, ja ensi kerran ostaessaan on hänkin hyötyvä hinnan alhaisuudesta. Samoin kiinteimistönkin omista- jalla on oleva sama hyöty kuin ennenkin omaisuudestaan; ja jos hän myöhemmin tahtoo hankkia itselleen suuremman talon tai kasvaville lapsilleen rakentaa erityisiä asuinrakennuksia, niin on hän uusiin tontteihin nähden hyötyväkin. Ja muissa suh- teissa on hän jo nykyiseltäkin kannaltaan katsoen paljon hyö- tyvä. Sillä vaikka hän tuleekin maksamaan suurempaa veroa maastansa, niin hän samalla vapautuu kaikista veroista, jotka ennen rasittivat hänen rakennuksiaan ja laitoksiaan, irtaimistoa ja muuta mieskohtaista omaisuutta, kaikkea sitä, mitä hän ja hänen perheensä syö ja juo ja yllänsä pitää, jota paitsi hänen työansionsa kasvaa työpalkkojen kohoamisen, työn pysyväisyyden ja liike-elämän vilkastumisen vuoksi. Hänen häviönsä on tun- tuva ainoastaan milloin hän tahtoo myydä maansa hankkimatta muuta maata sijalle, mutta tämä olisi tuohon suureen hyötyyn nähden aivan mitätön häviö. Samalla tavalla muodostuisivat maalaisen maanomistajan asiat. Nyt en puhu sellaisista maanviljelijöistä, jotka eivät mil- loinkaan kajoa auran kurkeen, vaan toisten käsien avulla vilje- lyttävät tuhansia tynnyrinaloja ja ottavat niistä yhtä suuren voi- ton kuin etelä Amerikan rikkaat plantaasien omistajat muinoin ennen orjasodan puhkeamista. Minä puhun tässä ainoastaan niistä ahertavista maanviljelijöistä, jotka muodostavat niin suu- ren luokan Yhdysvalloissa, ihmisistä, joilla on pieniä tiloja ja jotka niitä viljelyttävät omilla pojillansa ja ehkä jonkusen työ- -<noinclude><references/></noinclude> s2iz7ofqkkcsxo1a18tsuur55it94t2 250 25525 128986 2026-04-05T15:08:01Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: miehen avulla ja joita Europassa nimitettäisiin itsenäisiksi talon- pojiksi. Niin oudolta kuin näiden miesten korvissa, ennenkuin he ovat tämän suunnitelman merkityksen oivaltaneet, ehdotuk- semme kuulostaneekin, on kuitenkin varmaa, että päivätyöläi- sen jälkeen juuri he, muiden luokkien edellä, tulisivat voitta- maan kaikkien verojen siirtämisestä maa-arvojen suoritettaviksi. Ettei heillä nyt ole niin hyvää toimeentuloa kuin heidän kovan työnsä pitäisi... 128986 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>miehen avulla ja joita Europassa nimitettäisiin itsenäisiksi talon- pojiksi. Niin oudolta kuin näiden miesten korvissa, ennenkuin he ovat tämän suunnitelman merkityksen oivaltaneet, ehdotuk- semme kuulostaneekin, on kuitenkin varmaa, että päivätyöläi- sen jälkeen juuri he, muiden luokkien edellä, tulisivat voitta- maan kaikkien verojen siirtämisestä maa-arvojen suoritettaviksi. Ettei heillä nyt ole niin hyvää toimeentuloa kuin heidän kovan työnsä pitäisi heille tuottaa, sen he yleensä tuntevat selvästi, vaikkeivät syytä ymmärtäisikään. Asia on se, että verot, sel- laisina kuin niitä nyt kannetaan, kohtaavat heitä aivan erityi- sellä painolla. Heitä verotetaan kaikista maallansa tekemistään parannuksista rakennuksista, ladoista, aitoista, eloista, työ- aseista. Heidän hallussaan olevaa mieskohtaista omaisuutta ei käy niin helposti salaaminen tai ala-arvosta ilmottaminen, kuin noita kaupunkiin keskitettyjä paljon kalliimpia esineitä. He saavat maksaa veroa paitsi personallisesta omaisuudestaan ja parannuksista, josta verosta viljelemättömän ja käyttämättömän maan omistajat pääsevät, vaan onpa heidän maansa tavallisesti vielä enemmän verotettu kuin maa, jota omistetaan ainoastaan keinottelun tarkotuksessa, ja tuo tapahtuu ainoastaan sen vuoksi, että heidän maansa on viljelty. Lisäksi kohtaavat kaikki kulutus- verot (ja erikoisesti ne, jotka suojelustullien tavoin ovat tarko- tetut tavarain hintaa nostamaan) koko painollaan maamiestä. Sillä maassa sellaisessa kuin Yhdysvallat, jonka päävientitava- rana juuri ovat maanviljelystuotteet, ei maamiestä voi tulleilla suojella. Kuka noista tulleista voiton saaneekin, tappiota niistä ainakin maamiehelle koituu. Muutama vuosi sitten julkaisi New- Yorkin Vapaa Kauppaliitto erään kaikkia niitä välttämättömimpiä tarveaineita esittävän taulun, jotka olivat tullinalaisia, sekä näitä tavaroita kohtaavien tullimaksujen määrät. Taulusta kävi ilmi jotakin seuraavantapaista: maamies nousee aamulla ja vetää jalkoihinsa housut, jotka ovat verotetut 40 prosentilla, ja saap- paat, jotka ovat verotetut 30 prosentilla; hän sytyttää kynttilän 200 prosentilla verotetun tulitikun avulla j. n. e. kaikissa hänen tekemisissään ja jättämisissään kaikkina hänen elämänsä<noinclude><references/></noinclude> a5zvk0pqc6dljdmfrpmzkxkh13evl9n 250 25526 128987 2026-04-05T15:08:13Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: päivinä, kunnes hän, noista veroista kuoliaaksi rasittuneena, las- ketaan hautaan 45 prosentilla verotettujen köysien avulla. Tämä on ainoastaan pieni kuvaava esimerkki siitä, miten nämä verot lopullisesti vaikuttavat. Maamies voittaisi paljon, jos kaikkien näiden verojen sijaan saataisiin yksi ainoa, maan arvoa kohtaava vero; sillä maan arvon verotus ei kohtaisi suurimmalla painel- laan maanviljelysalueita, missä maan arvo on verrattain alhainen, vaan kaupu... 128987 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>päivinä, kunnes hän, noista veroista kuoliaaksi rasittuneena, las- ketaan hautaan 45 prosentilla verotettujen köysien avulla. Tämä on ainoastaan pieni kuvaava esimerkki siitä, miten nämä verot lopullisesti vaikuttavat. Maamies voittaisi paljon, jos kaikkien näiden verojen sijaan saataisiin yksi ainoa, maan arvoa kohtaava vero; sillä maan arvon verotus ei kohtaisi suurimmalla painel- laan maanviljelysalueita, missä maan arvo on verrattain alhainen, vaan kaupungin alueita, missä se on korkea, jotavastoin perso- nallista omaisuutta ja parannuksia kohtaavat verot painavat aivan yhtä paljon maaseutua kuin kaupunkiakin. Ja harvaan asutuissa paikkakunnissa ei maamies tulisi maksamaan melkein mitään ve- roa. Sillä kun verot kohtaisivat pelkän maaperän arvoa, niin ne rasittaisivat yhtä paljon viljelemätöntä kuin viljeltyä maata. Viljelty ja hyvin hoidettu maatila rakennuksineen, aittoineen, hedelmätarhoineen, peltoineen ja työkaluineen ei tulisi verote- tuksi korkeammasta kuin viljelemätönkään samanlajinen maa. Seurauksena siitä olisi, että keinotteleva myyntihinta pysyisi al- haisena, ja viljellyt ja parannusten alaiset maatilat olisivat mel- kein kokonaan veroista vapaat, kunnes kaikki ympärillä oleva maa myöskin olisi joutunut viljelyksen alaiseksi. Näin ollen, näyttipä asia aluksi kuinka kummalta tahansa, ainoa tällaisen maaveron vaikutus olisi se, että kovimman rasituksen alaiset maamiehet vapautuisivat veroistansa. Se suuri etu, jonka työtä tekevä maamies tämän ehdo- tuksen toteuttamisesta saavuttaisi, tulee oikein selväksi vasta sitten kuin on päästy täysin perille sen vaikutuksesta väestösuh- teihin. Maan keinotekoisen hinnan poistaminen toisi mukanaan sen, että väestö hajaantuisi siellä, missä sitä on liian tiheässä, ja keskittyisi siellä, missä se on liian harvaa; että hyyrykasar- mien sijaan syntyisi pikku taloja puutarhoineen ja että jokainen maanviljelysalue tulisi täydellisesti viljelyksenalaiseksi ennenkuin viljelystyöhön halukkaitten ihmisten olisi meneminen hakemaan maata kauempaa, missä jäisivät kaikkia naapuruudesta syntyviä etuja vaille. Kaupunkilaiset näin saisivat osakseen enemmän maaseudun raikasta ilmaa ja kirkasta päiväpaistetta, ja maa-<noinclude><references/></noinclude> pzo4okw8os29ha3k71jlk468ti7q54i 250 25527 128988 2026-04-05T15:08:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: seutulaiset taas voisivat paremmin hyväkseen käyttää yhteiselä- män suloa ja kaupunkilaisia mukavuuksia. Jos asianlaita on sellainen kuin se epäilemättä on, että nimittäin koneiden käyt- täminen pyrkii edistämään maanviljelyksen harjottamista suur- viljelyksenä, niin seurauksena tulee olemaan, että maalainen väestö palaa vanhaan alkuperäiseen elintapaansa, kokoontuen jälleen kyliin. Maalaisen elämä on tätä nykyä turhan ikävää ja yksitoikkoista. H... 128988 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>seutulaiset taas voisivat paremmin hyväkseen käyttää yhteiselä- män suloa ja kaupunkilaisia mukavuuksia. Jos asianlaita on sellainen kuin se epäilemättä on, että nimittäin koneiden käyt- täminen pyrkii edistämään maanviljelyksen harjottamista suur- viljelyksenä, niin seurauksena tulee olemaan, että maalainen väestö palaa vanhaan alkuperäiseen elintapaansa, kokoontuen jälleen kyliin. Maalaisen elämä on tätä nykyä turhan ikävää ja yksitoikkoista. Hän on pakotettu isomman osan vuotta työs- kentelemään aamusta varhain iltaan myöhään, ja on sen lisäksi, väestön harvalukuisuuden vuoksi, vailla niitä mukavuuksia, hu- veja, oppimisen tilaisuuksia, osanottoa kaikkiin yhteiskunnallisiin ja hengellisesti kohottaviin rientoihin, jotka syntyvät lähemmästä yhteydestä ihmisten kesken. Kaikissa näissä suhteissa hän saa- vuttaisi paljon enemmän ja hänen työnsä olisi paljon tuotta- vampaa, jos hän naapureineen saisi pitää hallussaan maata ai- noastaan senverran kuin omiksi tarpeikseen tarvitsee ¹). Ja hä- nen kasvavat lapsensa eivät enää niin suuressa määrässä tuntisi viettelystä päästä kaupungin iloja nauttimaan tai ajautuisi niin kauas kotoa omien maapalstojen haussa. Toimeentulon keinot olisivat heidän omissa käsissään ja omilla kotiseuduillaan. Lyhyesti sanoen, työtä tekevä talollinen on sekä työläinen, kapitalisti että maanomistaja ja hän ansaitsee toimeentulonsa työllään ja kapitaalillaan. Hänen tappionsa tulisi olemaan ainoas- taan nimellinen, mutta hänen voittonsa todellinen ja melkoinen. ³) Paitsi ääretöntä työn tuotantovoiman karttumista, mikä olisi seurauksena väestön paremmasta sijottumisesta, esiintyisi vastaavia etuja myös itse maan tuottamiskykyyn nähden. Se kaupunkiväestön yhteensulloutuminen, jonka synnyttää suurten, harvaan asuttujen maa- alojen kuihduttava viljelys, johtaa parhaat hedelmällisyyden lähteet suorastaan mereen. Kuinka ääretön tämä tuhlaus on, se voidaan nähdä laskuista, joita on tehty suurten kaupunkiemme viemärilaitosten aikaansaamaan lannotusaineiden tavattomaan hukkaan nähden; ja käy- tännöllinen vaikutus tästä ilmenee maanviljelyksen alenevasta tuotte- liaisuudesta suurilla aloilla. Niinpä suuressa osassa Yhdysvaltoja on peltomaa alinomaa köyhtymässä.<noinclude><references/></noinclude> kju9mscbn9ruyh8rqhcslcqdk6pq82d 250 25528 128989 2026-04-05T15:08:46Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Sama on laita kaikkienkin maanomistajien, vaikka kyllä eri määrässä. Useat heistä ovat tavalla tai toisella työn tekijöitä. Voi tavata maanomistajia, jotka eivät ole työläisiä; mutta olisi vaikea löytää sellaista maanomistajaa, joka ei samalla olisi kapita- listi; tavallisena sääntönä on päinvastoin: mitä suurempi maan- omistaja sitä suurempi kapitalisti. Tämä asianlaita on niin ta- vallinen, että yleisessä tajunnassa molemmat käsitteet yhtyvätkin... 128989 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Sama on laita kaikkienkin maanomistajien, vaikka kyllä eri määrässä. Useat heistä ovat tavalla tai toisella työn tekijöitä. Voi tavata maanomistajia, jotka eivät ole työläisiä; mutta olisi vaikea löytää sellaista maanomistajaa, joka ei samalla olisi kapita- listi; tavallisena sääntönä on päinvastoin: mitä suurempi maan- omistaja sitä suurempi kapitalisti. Tämä asianlaita on niin ta- vallinen, että yleisessä tajunnassa molemmat käsitteet yhtyvätkin yhdeksi. Silloin kuin siis ainoan maaveron asettaminen melkoi- sessa määrin supistaisi noita määrättömiä rikkauksia, ei se kui- tenkaan missään tapauksessa tekisi rikkaasta köyhää. West- minsterin herttua esimerkiksi omistaa melkoisen osan siitä maasta, jolle Lontoo on rakennettu, ja on kaikitenkin maailman rikkain maanomistaja. Hänen kaikkien maakorkojensa anastaminen ve- rotuksen avulla valtion haltuun supistaisi tavattomasti hänen tulojaan, mutta kuitenkin jättäisi hänelle kaikki hänen rakennuk- sensa ja sen lisäksi paljon muunlaista irtaimistoa. Hänelle jäisi kuitenkin yllin kyllin mieskohtaista omaisuutta omaa tyydytys- tänsä varten, ja sitä paitsi yhteiskuntalaitos tulisi sellaiseksi, että hän voisi nauttia omastaan paljon suuremmassa määrässä kuin nyt. Myös pysyisivät Astor-perheen jäsenet New-Yorkissa hyvin rikkaina, ja sama olisi luullakseni asianlaita kaikkialla muualla: toimenpide ei tekisi ketään köyhemmäksi, paitsi semmoisia, jotka, ilman vahinkoa itselleen, sietäisivät köyhemmiksi tullakin. Suunnattomat rikkaudet tosin kärsisivät, mutta kukaan ei todelli- suudessa joutuisi köyhyyteen. Yhteiskunnallinen varallisuus sitävastoin kasvaisi tavatto- masti ja tulisi päälliseksi tasasemmin jakautumaan. En tarkota, että jokainen yksilö saisi osakseen saman määrän varallisuutta. Se ei olisikaan mitään tasaista jakautumista, niin kauan kuin eri yksilöillä on erilaisia taipumuksia ja eri toivomuksia. Mutta minä tarkotan, että varallisuus tulisi jakautumaan siinä suhteessa, missä kunkin ihmisen ahkeruus, kunto, taito tai älykkyys on ollut avullisena yhteiskunnallisen varallisuuden aikaansaamisessa. Se suuri vaikutin, mikä kasaa varallisuutta niiden käsiin, jotka eivät tuota, ja rüstää sitä niiden käsistä, jotka tuottavat, häviäisi.<noinclude><references/></noinclude> j31jpn7uqa7l8okwx24li767l8i0mxn 250 25529 128990 2026-04-05T15:09:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Jälelle jäisi vaan luonnon omat synnyttämät erilaisuudet, ja poistetuiksi tulisivat kaikki keinotekoiset erilaisuudet, jotka syn- tyvät luonnonlakien halveksimisesta. Tuotantoon osaa-ottamaton ihminen ei enää viruisi toimettomuudessa, silloin kuin tuottaja saa osakseen ainoastaan minkä hänen olemuksensa välttämättö- mimmin ravinnokseen vaatii. Kun yksinomainen oikeus maahan olisi kerran poistettu, niin suuret rikkaudet eivät enää olisi mitään pelättäviä.... 128990 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Jälelle jäisi vaan luonnon omat synnyttämät erilaisuudet, ja poistetuiksi tulisivat kaikki keinotekoiset erilaisuudet, jotka syn- tyvät luonnonlakien halveksimisesta. Tuotantoon osaa-ottamaton ihminen ei enää viruisi toimettomuudessa, silloin kuin tuottaja saa osakseen ainoastaan minkä hänen olemuksensa välttämättö- mimmin ravinnokseen vaatii. Kun yksinomainen oikeus maahan olisi kerran poistettu, niin suuret rikkaudet eivät enää olisi mitään pelättäviä. Sillä silloin on jokaisen yksilön rikkaus varallisuutta sanan varsinai- sessa merkityksessä varallisuutta, joka on työn tuotetta ja jolla on alituinen taipumus häviämään; enpä luule edes valtio- velkainkaan voivan pysyä kauan sen järjestelmän kukistuttua, joka on ne synnyttänyt. Niinpä siis kaikki suurten rikkauksien pelko kadottaisi merkityksensä; sillä kun jokainen saisi sen, minkä hän todella ansaitsee, niin ei kukaan voisi saada enempää kuin minkä hän todella ansaitsee. Ja lieneekö montakaan ihmistä, jotka todella ansaitsisivat miljoonan dollaria? {{c|4 LUKU.}} {{c|'''Muutoksista, jotka tapahtuisivat yhteiskunnallisessa järjestelmässä ja yhteiskunnallisessa elämässä.'''}} Tässä olemme tekemisissä ainoastaan yleisten periaattei- den kanssa. On olemassa muutamia erikoiskysymyksiä, kuten esimerkiksi kysymys tulojen jakautumisesta paikallisen kunnallis- hallituksen ja keskushallituksen välillä, mikä kysymys epäilemättä heräisi toimenpidettä toteutettaessa. Mutta sitä kysymystä ei tässä ole tarpeen lähemmin selitellä. Kun periaatteista kerran olemme selvillä, järjestyvät erikoiskysymykset itsestään. Ei olisi myöskään mahdollista ilman perinpohjaisia erikois- selittelyjä luetella kaikkia niitä muutoksia, joita moinen yhteis- kunnan kaikkia perusteita järkyttävä toimenpide saisi aikaan tai<noinclude><references/></noinclude> cqzzmvorpnriuzov5o2ds9rwqp2vgz7 250 25530 128991 2026-04-05T15:09:39Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tekisi mahdolliseksi; tahtoisin kuitenkin kääntää huomiota muu- tamien näiden muutosten pääpiirteihin. Erittäin silmiinpistävä on tällöin se yksinkertaisuus, mikä pääsisi voimaan valtiohallinnossa. Verojen kantaminen, väärin- käytösten estäminen ja rankaiseminen, lukemattomista eri läh- teistä johtuvien tulojen merkitseminen kirjoihin ja tarkastaminen muodostaa, puhumattakaan järjestyksen valvomisesta, sota- ja oikeuslaitosten ylläpitämisestä, varma... 128991 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tekisi mahdolliseksi; tahtoisin kuitenkin kääntää huomiota muu- tamien näiden muutosten pääpiirteihin. Erittäin silmiinpistävä on tällöin se yksinkertaisuus, mikä pääsisi voimaan valtiohallinnossa. Verojen kantaminen, väärin- käytösten estäminen ja rankaiseminen, lukemattomista eri läh- teistä johtuvien tulojen merkitseminen kirjoihin ja tarkastaminen muodostaa, puhumattakaan järjestyksen valvomisesta, sota- ja oikeuslaitosten ylläpitämisestä, varmaan kolme neljännestä ellei seitsemän kahdeksannesta hallituksen kaikista huolista. Tuollai- nen suunnaton ja mutkikas hallintokoneisto kävisi nyt tarpeet- tomaksi. Oikeuden käytössä syntyisi samallainen työn säästö. Suuri joukko riitajuttuja saa alkunsa maariidoista. Nämä riitajutut loppuisivat, kun valtio nimenomaan tunnustettaisiin ainoaksi maanomistajaksi ja kaikki entiset omistajat olisivat ainoastaan vuokraajia. Köyhyyden poistamisesta seuraava siveellinen nou- seminen vaikuttaisi yhtäläisen vähenemisen muissakin kansalais- ten välisissä oikeusriidoissa, mikä edistys voisi saada vieläkin suurempaa vauhtia, jos omistettaisiin Benthamin järkevä ehdotus ja hävitettäisiin kaikki lait velkojen ryöstöstä ja yksityisten sitou- musten pakollisesta täyttämisestä. Palkkojen kohoaminen, hel- pon ja riittävän toimeentulotilaisuuden avautuminen heti vähen- täisi jopa ehkä kokonaan hävittäisi varkaat, pettäjät ja muut pahantekijäluokat, jotka syntyvät epätasaisesta varallisuuden jaosta. Näin ei rikosjuttujen käsitteleminen järjestysmiehineen, sala- polisineen, vankiloineen ja kuritushuoneineen, yhtä vähän kuin siviilituomioistuimetkaan vaatisi yhteiskunnan puolelta niin suurta huomiota ja tarmon ponnistusta. Pääsisimme suurista joukoista tuomareita, oikeudenpalvelijoita, kirjureita, vanginvartijoita; pää- sisimme tuosta suuresta asianajajain paljoudesta, jota nyt tuotta- jain kustannuksella ylläpidetään; monet nyt lakitieteellisiin sana- saivarruksiin hukkuvat hengenlahjat suuntautuisivat korkeampia tarkotusperiä kohden. Hallituksen lainsäätämis,- oikeuden käyttö- ja toimeenpano- tehtävät tulisivat täten melkoista yksinkertaisemmiksi. En myös-<noinclude><references/></noinclude> 9fkt02v67l40nq9o7m96mnrafo9a5cx 250 25531 128992 2026-04-05T15:10:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kään voi ajatella, että valtiovelat ja pysyväiset sotajoukot, jotka ovat historiallisesti syntyneet siirtymisestä läänitys-omistuksen muodosta allodiali-omistuksen muotoon, voisivat enää kauankaan olla olemassa sen jälkeen kuin olisi palattu vanhaan käsitysta- paan, että jonkun maakunnan maaperä kuuluu sen maan kan- salle. Valtiovelat olisivat helposti maksettavissa sellaisen veron avulla, joka ei vähentäisi työpalkkaa tai lamauttaisi tuotantoa; sotajoukot t... 128992 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kään voi ajatella, että valtiovelat ja pysyväiset sotajoukot, jotka ovat historiallisesti syntyneet siirtymisestä läänitys-omistuksen muodosta allodiali-omistuksen muotoon, voisivat enää kauankaan olla olemassa sen jälkeen kuin olisi palattu vanhaan käsitysta- paan, että jonkun maakunnan maaperä kuuluu sen maan kan- salle. Valtiovelat olisivat helposti maksettavissa sellaisen veron avulla, joka ei vähentäisi työpalkkaa tai lamauttaisi tuotantoa; sotajoukot taas ja kaikki muu pahennus pian häviäisi kasvavan henkisen kehityksen ja kansassa heräävän vapaudentunnon mu- kana, ehkä myös keksintöjen alalla tapahtuvan edistyksen avulla, mitkä keksinnöt tekisivät kaikki sodat mahdottomiksi. Yhteiskunta näin lähestyisi Jeffersonin kansanvaltaa, Her- bert Spencerin luvattua maata hallituksen poistamista, mi- käli tämä esiintyy johtavana ja rajottavana voimana. Samalla olisi yhteiskunnalle mahdollista toteuttaa sosialismin parhaat unelmat. Kaikki nämä hallituksen nykyisten tehtävien supista- miset ja poistamiset tekisivät tuolle hallitukselle mahdolliseksi ryhtyä muutamiin muihin tehtäviin, jotka nykyään yhä odottavat ratkaisuaan. Hallitus voisi ottaa haltuunsa sähkölennättimen ja postin; se voisi ylläpitää ja hoitaa rautateitä yhtä hyvin kuin tavallisia maanteitä. Näin supistettaessa ja poistettaessa halli- tuksen nykyisiä tehtäviä voisi se vaaratta ja vaivatta ottaa huo- lekseen viimemainitut tehtävät, joten nuo laitokset tulisivat paremman tarkastelun alaiseksi kuin missä ne nyt ovat. Suuri ja yhä kasvava tulojen ylijäämä olisi seurauksena maan arvon verottamisesta, sillä entistä paljoa nopeampi aineellinen edistys silloin vaikuttaisi maakoron alituista kohoamista. Tämä yhteisestä omaisuudesta johtuva tulo voitaisiin käyttää yhteis- hyvään, niinkuin ennen muinoin käytettiin Spartan valtiotuloja. Emme tosin tarvitsisi panna toimeen mitään julkisia aterioita, sillä ne olisivat tarpeettomat; mutta voisimme panna toimeen julkisia kylpylaitoksia, museoita, puutarhoja, lukusaleja, soitanto- ja tanssisaleja, teattereita, yliopistoja, teknillisiä kouluja, ampuma- ratoja, kisapaikkoja, voimistelulaitoksia j. n. e. Lämmintä, valoa ja koneellista liikevoimaa samoin kuin vettäkin voitaisiin valtion<noinclude><references/></noinclude> gkq3rqped9sgxusss9m0dsohk1405oj 250 25532 128993 2026-04-05T15:10:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kustannuksella johtaa pitkin katujamme; tiet voitaisiin reunustaa hedelmäpuilla, löytäjät ja keksijät voitaisiin palkita, tieteellisiä tutkimuksia kannattaa ja valtiontuloja tuhannella tavalla käyttää kasvattaakseen yhteishyvää tarkottavia ponnistuksia. Saavuttai- simme sosialismin ihanteen alistumatta hallituksen painon alle. Hallitus muuttaisi luonnettaan ja olisi vaan suuren tuotanto- yhtiön hallintona. Se olisi vaan sinä asiamiehenä, jonka huo- lena on h... 128993 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kustannuksella johtaa pitkin katujamme; tiet voitaisiin reunustaa hedelmäpuilla, löytäjät ja keksijät voitaisiin palkita, tieteellisiä tutkimuksia kannattaa ja valtiontuloja tuhannella tavalla käyttää kasvattaakseen yhteishyvää tarkottavia ponnistuksia. Saavuttai- simme sosialismin ihanteen alistumatta hallituksen painon alle. Hallitus muuttaisi luonnettaan ja olisi vaan suuren tuotanto- yhtiön hallintona. Se olisi vaan sinä asiamiehenä, jonka huo- lena on hallita yleistä omaisuutta yhteiseksi hyödyksi. Näyttääkö nyt tämä mahdottomalta saada toimeen? Huo- mattakoon ainoastaan, mitä tavattomia muutoksia yhteiskunnalli- sessa elämässä syntyisi moisen toimenpiteen kautta, joka takaisi työlle täyden palkan, poistaisi köyhyyden ja köyhyyden kammon ja antaisi vähäväkisimmällekin vapauden kehittyä luonnollisessa sopusoinnussa itsensä ja ympäristönsä kanssa. Kun ajattelemme yhteiskunnallisten järjestelmien eri mah- dollisuuksia, kuvailemme tavallisesti, että inhimillisten vaikutinten joukossa on voitonhimo voimakkain ja että hallinnollisia muo- toja voidaan perustaa ainoastaan siihen käsitykseen, että ran- gaistuksen pelko on välttämätön jotta ihmiset pysyisivät rehelli- sinä että itsekkäät mielihalut ovat aina voimakkaampia kuin yhteishyvää tarkottavat pyrinnöt. Ei mikään voi olla kauempana totuudesta. Mistä saa alkunsa tuo voitonhimo, jonka nimessä ihmiset tallaavat jalkoihinsa kaiken puhtaan ja jalon, jolle he uhraa- vat elämän korkeamman kehityksen, joka muuttaa kohteliaisuu- den tyhjäksi teeskentelyksi, isänmaanrakkauden ontoksi koru- sanaksi ja uskonnon ulkokultaisuudeksi, ja joka tekee niin suuren osan sivistyselämästä sodankäynnin kaltaiseksi, jonka aseina ovat viekkaus ja petos? Eikö se johdu puutteenalaisuudesta? Carlyle sanoo jossa- kin kohden, että köyhyys on se helvetti, jota nykyaikainen englantilainen kaikkein enin pelkää. Ja hän onkin oikeassa. Köyhyys on se julma helvetti, jonka kita on auennut sivistyneen yhteiskunnan nielläksensä. Tarvinneeko enää parempaa helvet- tiä. Veda-kirjoissa on tuskin tottapuhuvampaa riviä kuin se,<noinclude><references/></noinclude> jvft9555zmh4w9a74ejbedslfb5l1il 250 25533 128994 2026-04-05T15:11:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: missä valkonen Bushanda korppi sanoo Vishnun kotkankuvan kantajalle, että köyhyys on kaikkia tuskia kovempi. Sillä köy- hyys ei ole ainoastaan puutetta; se tuo mukanaan myös häpeää ja alennusta; ikäänkuin tulikuumalla raudalla se polttaa siveellisen ja henkisen olemuksemme tuntehikkaampia osia; se vaatii kiel- täytymistä voimakkaimmista vieteistä ja ihanimmista tunteista; se raatelee keskellä elämän sisäisimpiä ytimiä. Rakastat vai- moasi, rakastat lapsias... 128994 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>missä valkonen Bushanda korppi sanoo Vishnun kotkankuvan kantajalle, että köyhyys on kaikkia tuskia kovempi. Sillä köy- hyys ei ole ainoastaan puutetta; se tuo mukanaan myös häpeää ja alennusta; ikäänkuin tulikuumalla raudalla se polttaa siveellisen ja henkisen olemuksemme tuntehikkaampia osia; se vaatii kiel- täytymistä voimakkaimmista vieteistä ja ihanimmista tunteista; se raatelee keskellä elämän sisäisimpiä ytimiä. Rakastat vai- moasi, rakastat lapsiasi; mutta eikö olisi keveämpää nähdä hei- dän kuolevan kuin joutuvan katkeran hädän alaisiksi, jommoi- sessa suuret ihmisjoukot elävät kaikissa edistyneimmissä sivistys- valtioissa? Eläimellisistä haluistamme on voimakkain se, joka pitää meitä elämään kiintyneinä; mutta sivistyneissä yhteiskun- nissa on aivan jokapäiväistä sellainen ilmiö, että ihmiset köy- hyydenpelosta ampuvat kuulan otsaansa tai nauttivat myrkkyä; ja niitä kohden, jotka tuon teon todellakin tekevät, on vähintäin sata sellaista, jotka sen tahtoisivat tehdä, mutta joita vaistomai- nen kuolemankammo, uskonnolliset syyt tai perhesiteet siitä estävät. On aivan luonnollista, että ihmiset kaikin voimin koetta- vat tätä köyhyyden helvettiä välttää. Oman itsensä suojelemi- sen pyrkimykseen yhtyy ylevämpiäkin tunteita ja rakkaus voi olla yhtä hyvin kamppailun vaikuttimena kuin pelkokin. Moni huono, epärehellinen teko, moni voitonhimon ja vääryyden työ tulee tehdyksi, milloin joku yrittää pelastaa äitiänsä, vaimoaan tai lapsiaan puutteesta tai sen pelosta. Ja tästä suhteesta syntyy yleinen mielipide, joka panee liikkeelle erään voimakkaimmista, muutamiin ihmisiin nähden ehkä kaikkeinkin voimakkaimman toiminnan kiihottimen, ja ohjaa sen taisteluun omaisuuden anastamiseksi: nimittäin halun olla tunnustettu, halun, joka saa meitä tavottamaan toisten ihmisten kunnioitusta, ihmettelyä ja mieltymystä. Vaikka usein runnel- tuna mitä luonnottomimpiin muotoihin, on sitä kuitenkin kaik- kialla tavattavissa. Se on yhtä valtavana aivan sivistymättömien metsänasukkaiden keskuudessa, kuin edistyneimpien yhteiskuntien enin sivistyneiden jäsenten keskuudessa; se osottautuu jo yht-<noinclude><references/></noinclude> 98yth16lpji7rdwgbvdotfwsv79x2g5 250 25534 128995 2026-04-05T15:11:20Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aikaa järjen ensimäisen välähdyksen kanssa ja pysyy sitten ih- misessä viimeiseen hengenvetoon saakka. Se halveksii muka- vuuksien suloa, se halveksii kivuntunteita, se uhmailee itse kuolemaakin. Se on vaikuttimena vähäpätöisimpiin ja myös suuremmoisimpiin tekoihin. Kävelemään ja puhumaan oppiva lapsi tekee uusia yri- tyksiä heti huomattuaan, että sen sukkelat pikkutemput saavat aikaihmiset hymyilemään. Kuoleva maailman hallitsija järjestää toogansa poimu... 128995 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>aikaa järjen ensimäisen välähdyksen kanssa ja pysyy sitten ih- misessä viimeiseen hengenvetoon saakka. Se halveksii muka- vuuksien suloa, se halveksii kivuntunteita, se uhmailee itse kuolemaakin. Se on vaikuttimena vähäpätöisimpiin ja myös suuremmoisimpiin tekoihin. Kävelemään ja puhumaan oppiva lapsi tekee uusia yri- tyksiä heti huomattuaan, että sen sukkelat pikkutemput saavat aikaihmiset hymyilemään. Kuoleva maailman hallitsija järjestää toogansa poimuja, erotakseen elämästä oikean kuninkaan tavalla; kiinalaiset äidit turmelevat tyttäriensä jalkoja julmilla siteillä, ja europalaiset naiset samallaisten muotien vuoksi turmelevat sekä oman että perheensä hyvinvoinnin. Herättääkseen ihmet- telyä kauniilla ihopiirustuksilla, voi polynesilainen pysyä paikal- taan hievahtamatta, sill'aikaa kuin hänen ihoansa raaviskellaan rikki haikalan hampailla. Paaluun sidottuna kärsii pohjois Ame- rikan intiaani vähimmättäkään valituksetta mitä helvetillisimpiä tuskia, ja saavuttaakseen urhokkaimman mainetta hän haukkumi- silla kiihottaa pyövelejään yhä uusiin julmuuksiin. Tuo halu se virittää kaikki sammuneet toiveet uusiin ponnistuksiin, se se yhä ja yhä uudelleen pitää väsyneen tutkijan yölamppua palamassa; se saa ihmiset pyrkimään, ponnistamaan, jopa rasittumaan ja liikarasituksesta heittämään henkensä. Se pystytti Epyptin pyra- miidit, se poltti Efeson temppelin poroksi. Ihmiset ihailevat sitä, mitä kaipaavat. Kuinka viehättä- vältä tuntuukaan turvallinen satama sen mielessä, joka on parai- kaa myrskyn kourissa, miltä ravinto nälkäiselle, juoma janoiselle, lämpö palelevalle, lepo väsyneelle, valta heikolle, tieto sille, jossa tiedon jano on herännyt! Samalla tavalla köyhyyden murhe ja sen pelko saa ihmiset pitämään rikkautta kaikkea muuta ylem pänä; rikastuminen on samaa kuin tulla arvossapidetyksi, ihail- luksi ja vaikuttavaksi. Hanki rahoja rehellisesti, jos voit, kunhan vaan hankit!" Siinä se läksy, jota yhteiskunta lak- kaamatta jäsentensä korviin toitottaa. Ihmiset ihailevat vaisto- maisesti hyveitä ja totuutta; mutta köyhyyden tuska ja kammo panee heidät kunnioittamaan rikkaita ja ihailemaan onnellisia vielä<noinclude><references/></noinclude> neoqfmelcaibzkrjyxrgcrxdzena8q3 250 25535 128996 2026-04-05T15:11:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: enemmän. Hyvä on olla kunniallinen ja rehellinen, ja ihmiset aina sellaista kiittävät; mutta se, joka petoksella ja vääryydellä ansaitsee itsellensä miljoonan, saa osakseen vielä enemmän kun- nioitusta, ihailua ja vaikutusvaltaa, enemmän silmän- ja suun- palvelusta, ellei ehkä, sydämmenkin myötätuntoa enemmän kuin se, joka ei ole sellaisiin tekoihin valmis. Tällä olkoon palkkansa jossain iankaikkisuudessa, olkoon vaan hänen nimensä kirjotettu elämän kir... 128996 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>enemmän. Hyvä on olla kunniallinen ja rehellinen, ja ihmiset aina sellaista kiittävät; mutta se, joka petoksella ja vääryydellä ansaitsee itsellensä miljoonan, saa osakseen vielä enemmän kun- nioitusta, ihailua ja vaikutusvaltaa, enemmän silmän- ja suun- palvelusta, ellei ehkä, sydämmenkin myötätuntoa enemmän kuin se, joka ei ole sellaisiin tekoihin valmis. Tällä olkoon palkkansa jossain iankaikkisuudessa, olkoon vaan hänen nimensä kirjotettu elämän kirjaan, odottakoon häntä valkonen puku ja palmunoksa, joka annetaan elämän viettelysten voittajalle; mutta rikkaalla on kaikissa tapauksissa palkkansa nykyisyydessä. Hä- nen nimensä on kirjotettu „merkillisempien kansalaistemme" luetteloon; hänen osakseen tulee miesten nöyrä ylistys ja nais- ten imartelu; hän istuu etupenkillä kirkossa, ja hänen perso- naansa koskettelee kaunopuheinen hengenmies, joka Kristuksen nimessä saarnaa evankeliumia rikkaasta miehestä ja Latsaruksesta ja mielellään esittää tuota totista vertausta kamelista ja neulan- silmästä ainoastaan itämaalaisen kuvannollisen kielen kukaksi. Hänestä voi tulla taiteiden suojelija, kirjailijain avustaja, hän voi nauttia järkimiesten seurasta ja hienostua hienojen parissa. Ehkä hänen almunsa antavat ravintoa köyhille, ehkä ne askartavia auttavat, ehkä tuovat päivänpaistetta kurjuuden pesiin, ja kun hän kuolee niin hyväntekeväisyyslaitokset siunaavat hänen ni- meään ja muistoaan. Pahahenki ei viettele ihmislasta sarvilla ja hännällä varustetun hirviön muodossa, vaan valon enkeliksi pukeutuneena. Se ei lupaa ainoastaan maallisia valtakuntia, vaan henkisiä ja siveellisiä etuja ja valtaa. Se ei käytä tarko- tuksiinsa ainoastaan eläimellisiä viettejä, vaan sellaisiakin haluja, jotka ihmisessä heräävät juuri siksi, että hän on jotain enem- pää kuin eläin. Ajatelkaamme vaikkapa noita kurjia ihmisiä, joilla on „sontatalikot kädessä“ ja joita voi nähdä kaikissa yhteiskunnissa yhtä selvästi kuin niitä Bunyan oli nähnyt näyssä, ihmisiä, jotka ovat jo aikoja sitten koonneet kylläksi rikkautta voidak- seen tyydyttää kaikkia mielitekojaan, mutta sittenkin yhä jatka- vat kokoamistaan, yhä tekevät tulevaisuuden suunnitelmia, pon-<noinclude><references/></noinclude> nug5r40m3m6hf0p6bw9ieuh15eclv6k 250 25536 128997 2026-04-05T15:14:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nistelevat voimiaan vieläkin rikastuakseen. Halu „tulla joksikin", useinpa päälliseksi halu saada aikaan suuria ja jaloja tekoja oli alunpitäen pannut heidät rahoja keräämään; ja se, mikä vielä kauan sen jälkeen kuin kaikki heidän tarpeensa jo olivat yllin kyllin tyydytetyt yhä vaan kiihottaa heitä eteenpäin tällä tiellä, ei ole ainoastaan tottumuksen yksinvaltias voima, vaan nuo hie- nommat nautinnot, joita rikkauksien omistaminen tuo mukanaan: saavutetu... 128997 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>nistelevat voimiaan vieläkin rikastuakseen. Halu „tulla joksikin", useinpa päälliseksi halu saada aikaan suuria ja jaloja tekoja oli alunpitäen pannut heidät rahoja keräämään; ja se, mikä vielä kauan sen jälkeen kuin kaikki heidän tarpeensa jo olivat yllin kyllin tyydytetyt yhä vaan kiihottaa heitä eteenpäin tällä tiellä, ei ole ainoastaan tottumuksen yksinvaltias voima, vaan nuo hie- nommat nautinnot, joita rikkauksien omistaminen tuo mukanaan: saavutetun vaikuťusvallan tietoisuus, kunnian ja arvonannon tunto, havainto, että heidän rikkautensa eivät ainoastaan kohota heitä yläpuolelle puutteenalaisuutta, vaan lisäksi tekevät heidät vai- kuttaviksi henkilöiksi siinä yhteiskunnassa, missä he elävät. Tämäpä se juuri saattaa rikkaan ihmisen niin haluttomaksi rik- kauksistaan luopumaan ja niin halukkaaksi uusia rikkauksia ta- vottamaan. Niitä viettelyksiä vastaan, jotka näin kääntyvät luonteemme vahvimmiksi voimiksi, voivat lainmääräykset ja uskonnon kiellot saada aikaan sangen vähän; eikä ole niin paljon ihmetteleminen tätä ihmisten itsekkyyttä, kuin sitä, etteivät ihmiset ole vielä paljon itsekkäämpiä. Että ihmiset vallitsevissa oloissa eivät ole vielä- kin voitonhimoisempia, vilpillisempiä ja itsekkäämpiä kuin ovat, se todistaa ihmisluonteen hyvyyttä ja tarmokkuutta, todistaa niiden ikuisuuden lähteiden alituista pulppuamista, joista hänen siveelliset ominaisuutensa saavat ravintonsa. Kaikilla meillä on äitejä, useimmilla meillä on lapsia, ja niinpä ei uskoa, puhtautta ja kieltäytymistä voida milloinkaan maailmastą kokonaan hävit- tää, olivatpa yhteiskunnalliset olot kuinka kurjia tahansa. Mutta mikä on voimakas pahassa, sen voi myöskin tehdä voimakkaaksi hyvässä. Ehdottamani uudistus hävittäisi ne syyt, jotka itsestänsä hyviä vaikuttimia pahaan suuntaavat; se muut- taisi ne voimat, jotka nyt uhkaavat yhteiskunnan kukistaa, niiksi voimiksi, jotka tekisivät sen yhtenäiseksi ja puhtaaksi. Avattakoon työlle vaan vapaat alat ja taattakoon sille täysi ansionsa; käytettäköön koko valtion hyväksi niitä tuloja, joita yhteiskunnan kehitys luo, silloin on sekä puute että puut- teen kammo katoava. Tuotannon lähteet vapautuisivat ja suun-<noinclude><references/></noinclude> nawevag0lc6t430c8yczo9q5ltarwjr 250 25537 128998 2026-04-05T15:15:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: naton varallisuuden lisääntyminen tekisi köyhimmällekin olon suloiseksi. Ihmisten ei olisi sen vaikeampaa hankkia itselleen työtä kuin heillä nyt on mitään puuhaa saadakseen ilmaa hen- gittääkseen; heillä ei olisi aineellisia huolia enempää kuin kedon kukkasilla. Tieteen edistyksestä, uusista keksinnöistä, kätevyy- den ja kaikkinaisen taidon leviämisestä olisi nyt etua kaikille. Täten, puutteen ja sen kammon hävittyä, katoaisi rikkau- den jumaloiminen,... 128998 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>naton varallisuuden lisääntyminen tekisi köyhimmällekin olon suloiseksi. Ihmisten ei olisi sen vaikeampaa hankkia itselleen työtä kuin heillä nyt on mitään puuhaa saadakseen ilmaa hen- gittääkseen; heillä ei olisi aineellisia huolia enempää kuin kedon kukkasilla. Tieteen edistyksestä, uusista keksinnöistä, kätevyy- den ja kaikkinaisen taidon leviämisestä olisi nyt etua kaikille. Täten, puutteen ja sen kammon hävittyä, katoaisi rikkau- den jumaloiminen, ja ihmiset hakisivat toistensa arvonantoa ja tunnustusta muulla tavalla kuin omaisuuden keräilemisellä ja rikkauden upeudella. Näin saataisiin yhteiskunnallisten asiain johtoon ja yhteisen omaisuuden hallintoon kiinnitetyiksi ne voi- mat ja kyvyt, se tarkkuus, uskollisuus ja rehellisyys, joita nyt tavataan keskuudessamme ainoastaan milloin kysymys on yksi- tyisetujen hoitamisesta; niin että esimerkiksi rautateitä ja kaasu- laitoksia voisi käyttää valtion puolesta ei ainoastaan yhtä hy- vällä taloudellisella menestyksellä ja yhtä tarmokkaasti kuin nyt yhtiöiden kautta, vaan yhtä suurella säästäväisyydellä ja pon- nella, kuin nykyään on mahdollista ainoastaan milloin nuo lai- tokset ovat yksityisten omia. Palkintona olympolaisissa leikeissä, jotka koko Kreikassa herättivät mitä suurinta kilpailua, oli ai- noastaan olivilehdistä tehty seppele; jostakin nauhapahasesta ovat ihmiset monasti tehneet palveluksia, joita ei voisi millään rahoilla ostaa. Lyhytnäköistä on se viisaustiede, joka pitää itsekkyyttä ihmistoiminnan päävaikuttimena. Se on näkemättä tosiseikkoja, joita maailma on täynnänsä. Se ei näe nykyisyyttä eikä voi arvata tulevaisuutta. Kun tahtoo saada ihmiset toimimaan, niin mihin on silloin vetoominen? Ei suinkaan heidän kukkaroihinsa, vaan heidän isänmaanrakkauteensa; ei heidän itsekkyyteensä, vaan ihmisystävyyteensä. Itsekkyys on tavallaan koneellinen voima, joka on tosin mahtava ja suuriin asioihin pystyy. Mutta ihmisluonteessa on myös jotakin, jota voisi verrata kemialliseen voimaan, jotakin, joka pehmittää, joka yhteensulattaa, joka valtaa, ja jolle ei näy mikään olevan mahdotonta. „Kaikki mitä ihminen omistaa, sen hän on valmis uhraamaan henkensä<noinclude><references/></noinclude> 9xpekz1go9z8atxgh733bg5mirzamia 250 25538 128999 2026-04-05T15:15:26Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pelastamiseksi" niin kuuluu itsekkyyden tunnustus. Mutta korkeampia vaikuttimia totellessaan on ihminen valmis uhraa- maan henkensäkin. Itsekkyys ei pystyisi rikastuttamaan kansojen aikakirjoja sankareilla ja pyhimyksillä. Itsekkyys ei pystyisi maailmanhisto- rian joka sivulla liekehtimään jalojen tekojen loistossa tai vala- maan esille pyhän elämän hentoa valoväreilyä. Itsekkyys ei olisi voinut saada Gautamaa kääntämään selkäänsä kuninkaalli- selle kodille... 128999 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>pelastamiseksi" niin kuuluu itsekkyyden tunnustus. Mutta korkeampia vaikuttimia totellessaan on ihminen valmis uhraa- maan henkensäkin. Itsekkyys ei pystyisi rikastuttamaan kansojen aikakirjoja sankareilla ja pyhimyksillä. Itsekkyys ei pystyisi maailmanhisto- rian joka sivulla liekehtimään jalojen tekojen loistossa tai vala- maan esille pyhän elämän hentoa valoväreilyä. Itsekkyys ei olisi voinut saada Gautamaa kääntämään selkäänsä kuninkaalli- selle kodilleen, tai Orleansin neitsyttä ottamaan alttarilta miek- kaa, tai noita kolmeasataa urhoa jäämään Termopylain vuoren- solaan, tai Winkelriediä kokoomaan keihäiden kärkiä omaan rintaansa, tai Vincent de Paulia kahlinnut kaleeriorjain penkkiin, tai Indian nälän hädän aikana pannut pienet nälkäiset lapset vielä heikompien nälkäisten pienokaisten kanssa sylitysten vaelta- maan avustusasemille. Sanottakoon sitä uskonnoksi, isänmaanrakkaudeksi, myötä- tunnoksi, intoilevaksi ihmisystävyydeksi tai rakkaudeksi Jumalaan annettakoon sille mikä nimi tahansa, on kaikissa tapauksissa olemassa voima, joka pystyy voittamaan ja karkottamaan itsek- kyyden, voima, joka on siveellisen maailmankaikkeuden sähköt- täjänä, voima, johon verraten kaikki muut voimat ovat mitättö- män heikkoja. Missä ikinä ihmisiä on elänyt, siellä on tämä voima valtaansa osottanut, ja vielä tänä päivänä, jos koskaan, on maailma sitä täynnänsä. Surkuteltava on sen ihmisen tila, joka ei sitä voimaa milloinkaan ole kokenut tai tuntenut! Kat- sokaa ympärillenne: aivan tavallisten miesten ja naisten keskuu- dessa, keskellä jokapäiväisyyden hyörinää, keskellä katuelämän hälinää ja kurjuuden lokaa on siellä täällä pimeys sen voiman väräjävien säteiden valaisemana. Silmät ummessa on vaeltanut se, joka ei tätä ole nähnyt. Mutta joka ympärillensä katsoo, hän voi nähdä, kuten Plutarchus sanoo, että „sielussa asustaa hyvyyden henki, joka ei ole luotu ainoastaan havaitsemaan, ajattelemaan ja muistamaan, vaan myös rakastamaan". Ja tämä kaikkien voimain voima, joka nyt menee huk- kaan tai kehittyy kieroon suuntaan, sen me voisimme käyttää<noinclude><references/></noinclude> r5qdvj94zjvpvcbogadys069y734ku3 250 25539 129000 2026-04-05T15:15:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vahvistaaksemme, kohottaaksemme ja jalostuttaaksemme yhteis- kuntaa, jos vaan tahtoisimme, aivan niinkuin nykyään käytämme hyväksemme fyysillisiä voimia, joita ennen muinoin pidettiin ainoastaan hävittävinä voimina. Meidän ei ole tekeminen mi- tään muuta kuin antaminen sille täysi vapautensa ja toiminta- alansa. Se vääryys, joka synnyttää eriarvoisuutta itse elämän perusehdoissa; se vääryys, joka keskellä ylellisyyttä kiduttaa ih- misiä köyhyydellä,... 129000 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>vahvistaaksemme, kohottaaksemme ja jalostuttaaksemme yhteis- kuntaa, jos vaan tahtoisimme, aivan niinkuin nykyään käytämme hyväksemme fyysillisiä voimia, joita ennen muinoin pidettiin ainoastaan hävittävinä voimina. Meidän ei ole tekeminen mi- tään muuta kuin antaminen sille täysi vapautensa ja toiminta- alansa. Se vääryys, joka synnyttää eriarvoisuutta itse elämän perusehdoissa; se vääryys, joka keskellä ylellisyyttä kiduttaa ih- misiä köyhyydellä, joka ehkäisee heidän ruumiinsa kehitystä, heitä henkisesti alentaa ja tekee siveellisesti raajarikoiksi; tämä vääryys se se yksin on esteenä yhteiskunnan sopusointuiselle elämälle. Sillä, „mikä ikinä jumalista lähtee, se on täynnänsä viisautta. Olemme luodut keskinäiseen yhteistoimeen, niinkuin jalat, niinkuin kädet, niinkuin silmäluomet, niinkuin ylä- ja ala- leuvan hammasrivit." On olemassa ihmisiä, jotka eivät voi milloinkaan saada päähänsä, että jokin parempi yhteiskunnallinen tila olisi mah- dollinen kuin tämä nykyinen, ihmisiä, jotka kuvailevat, että ajatus yhteiskunnasta, josta voitonhimo olisi poistettu, vankilat tyhjinä, yksityisedut yleisetuihin alistuneina, ja jossa ei kukaan enää koeta varastaa lähimmäiseltä eikä tätä sortaa, on muka ainoastaan mielikuvituksen tuotetta. Näitä tällaisia epäkäytän- nöllisiä haaveilijoita halveksivat sydämmensä pohjasta nuo käy- tännölliset jokapäiväisyyden miehet kaavamaisine aivoinensa, jotka eivät sano tunnustavansa muuta kuin olevia oloja. Mutta moiset ihmiset, vaikka jotkut heistä kirjottavat kirjoja, toiset ovat yliopiston professoreja, kolmannet saarnaavat kirkoissa, ei- vät oikeastaan lainkaan ajattele. Jos he olisivat tottuneet syö- mään sellaisissa ruokapaikoissa Lontoon ja Parisin laitaosissa, missä veitset ja haarukat ovat ketjuilla pöytään kiinnitetyt, niin he tietysti kohta päättäisivät ihmisellä olevan luonnollisen ja juurtuneen taipumuksen varastamaan niitä veitsiä ja haarukoita, joilla on aterioinut. Kuvailkaamme hyvin kasvatettujen miesten ja naisten seuraa. He syövät. Ei kukaan riitele ruuasta, ei kukaan yritä saamaan enempää kuin naapurinsa, ei kukaan koeta aṇastaa tai<noinclude><references/></noinclude> q110lhh1e4jrbewwhiizf16pkodkpbu 250 25540 129001 2026-04-05T15:15:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: varastaa mitään. Päinvastoin koettaa jokainen tarjota naapuril- leen ennenkuin ottaa itselleen, tarjota toisille parasta ja itse tyytyä huonompaan; ja jos joku osottaisi vähintäkään taipu- musta tyydyttämään omaa ruokahaluaan ennen muita tai ensi- mäisenä hyökkäisi pöytään tuodun ruuan kimppuun, niin häntä heti kohtaisi yleinen halveksiminen ja ylenkatse, joka raskas rangaistus pian opettaisi hänelle, kuinka ankarasti yleinen mieli- pide sellaista käytö... 129001 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>varastaa mitään. Päinvastoin koettaa jokainen tarjota naapuril- leen ennenkuin ottaa itselleen, tarjota toisille parasta ja itse tyytyä huonompaan; ja jos joku osottaisi vähintäkään taipu- musta tyydyttämään omaa ruokahaluaan ennen muita tai ensi- mäisenä hyökkäisi pöytään tuodun ruuan kimppuun, niin häntä heti kohtaisi yleinen halveksiminen ja ylenkatse, joka raskas rangaistus pian opettaisi hänelle, kuinka ankarasti yleinen mieli- pide sellaista käytöstä tuomitsee. Kaikki tuo on niin tavallista, ettei sitä edes huomata; sitä pidetään niin perin luonnollisena asiana. Ja kuitenkaan ei ole ollenkaan luonnollisempaa, etteivät ihmiset ahnaile ruokaa ja juomaa, kuin etteivät he ahnailisi rikkautta. He luonnostaan todella ahnailevatkin ruokaa, elleivät ole varmat siitä, että ruo- kaa tullaan jakamaan rehellisesti ja runsaasti, jotta jokainen saa kylläksensä. Mutta kun näin vaan menetellään, niin he heti lakkaavat ruokaa ahnailemasta. Ja samalla tavalla ihmiset ny- kyisissä yhteiskuntaoloissa ahnailevat rikkautta, koska jakoperus- teet ovat niin vääriä, että sen sijaan kuin jokainen olisi varma saavansa riittävästi useat päinvastoin ovat varmat tulevansa kär- simään puutetta. Niinpä juuri tuo nykyisissä yhteiskuntalaitok- sissa vallitseva sääntö että „hukka perii sen, joka viimeiseksi tulee", sepä se synnyttääkin kilpailua, rikkauden taistelua, jossa kaikki rehellisyyden, armeliaisuuden, uskonnon ja tunteen kysy- mykset sotketaan jalkoihin; jossa ihmiset unohtavat omat sie- lunsa ja haudan partaalle asti kamppailevat tavottaakseen sel- laista, mitä he eivät kuitenkaan voi ottaa mukaansa haudan tuolle puolen. Mutta jaon ollessa oikeana, jolloin kaikki ihmiset olisivat vapautetut puutteen pelosta, rikkaudenhimo katoaisi, aivan niinkuin hyvässä seurassa ei kukaan osota ruuan ahnehtimista. Ensimäiset Kalifornian linjan laivat olivat aina täpösen täynnä väkeä ja usein siellä nähtiin jyrkkä erotus ensi ja toisen luokan matkustajain käytöksessä, mikä seikka voi valaista tässä tarkotettua ihmisluonteen piirrettä. Ruokaa oli kylläksi sekä ensi että toisessa luokassa; mutta välikannella, jossa toisen luo- kan matkustajat söivät, ei oltu pidetty mitään huolta ruoka-<noinclude><references/></noinclude> lj4dfxvepdxgue3t3w581ucjcaw0y07 250 25541 129002 2026-04-05T15:16:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: järjestyksen valvomisesta, ja seuraus oli se, että siellä piti ottaa ruoka väkirynnäköllä. Sitä vastoin ensi luokan ruokailusalissa oli jokaisella paikkansa eikä kenenkään tarvinnut olla levoton. Siellä ei tapeltu annoksista, eikä senvuoksi mitään ruokaa men- nyt hukkaan, niinkuin kävi toisessa luokassa. Erotus ei ollut niin paljon ensimäisen ja toisen luokan henkilöjen luonteessa, vaan yksinkertaisesti tuossa mainitussa seikassa. Jos ensi luo- kan matkustaj... 129002 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>järjestyksen valvomisesta, ja seuraus oli se, että siellä piti ottaa ruoka väkirynnäköllä. Sitä vastoin ensi luokan ruokailusalissa oli jokaisella paikkansa eikä kenenkään tarvinnut olla levoton. Siellä ei tapeltu annoksista, eikä senvuoksi mitään ruokaa men- nyt hukkaan, niinkuin kävi toisessa luokassa. Erotus ei ollut niin paljon ensimäisen ja toisen luokan henkilöjen luonteessa, vaan yksinkertaisesti tuossa mainitussa seikassa. Jos ensi luo- kan matkustajat olisi siirretty välikannelle, niin olisivat hekin rynnänneet ruuan kimppuun samalla ahneudella, ja jos välikan- nen matkustajat olisi siirretty alasalonkiin, olisivat he heti muut- tuneet siivoiksi ja kohteliaiksi. Sama asia toteutuisi yleensäkin yhteiskunnassa, jos vallitsevan väärän omaisuudenjaon sijaan otettaisiin käytäntöön oikea. Otettakoon lukuun se tosiseikka, että on olemassa sivisty- nyttä, hienostunutta `seuraelämää, jossa kaikki raa'at intohimot pidetään aisoissa ja jossa tuo ei tapahdu mistään pakosta, ei minkään lain voimasta, vaan ainoastaan yleisen mielipiteen vuoksi ja keskinäisen miellyttämisen nimessä. Jos se on mahdollista jollekin osalle yhteiskuntaa, niin se on myös mahdollista koko yhteiskunnalle. On olemassa yhteiskuntatiloja, joissa jokaisen on oltava aseella varustettuna, jokaisen oltava valmiina ase kä- dessä puolustamaan itseään ja omaisuuttaan. Jos olemme sel- laisen tilan ohi päässeet, niin on meidän pääseminen vielä edemmäskin. Voi kuitenkin väittää, että moinen köyhyyden ja sen kammon häviäminen tulisi laimentamaan ihmisten ponnistuksia; että ihmiset muuttuisivat pelkiksi vetelehtijöiksi, ja että moinen onnellinen yleisen hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden tila tekisi lopun edistyksestä. Tuo on sitä vanhaa orjainomistajan puhetta, että ihmiset muka voidaan ainoastaan piiskalla pakottaa työhön. Ei mikään voi olla vähemmin totta. Puutteenalaisuus voidaan poistaa, mutta toivomukset ja halut jäävät kuitenkin entiselleen. Ihminen on kyllästymätön eläin. Hän on vasta ikään alkanut tutkia ja maailma on avoinna hänen edessään. Jokainen hänen askeleensa avaa uusia näkö-<noinclude><references/></noinclude> mjmtt4o384mycgseodei0r8nd3bcquu 250 25542 129003 2026-04-05T15:16:25Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aloja ja herättää uusia toiveita. Hän on luova eläin; hän ra- kentaa, hän muokkaa, hän keksii, hän panee kokoon; ja mitä suurempaa työtä hän on tekemässä sitä suurempaan työhön hän vielä valmistuu. Hän on enemmän kuin vaan eläin. Millai nen se järki lieneekin, joka on luonnon pohjana, varmaa on vaan, että sen kuvaksi on ihminen luotu. Höyrylaiva, jota huo- hottavat koneet vievät merien halki, on laadultaan, vaikkei kyllä samassa määrässä, kuite... 129003 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>aloja ja herättää uusia toiveita. Hän on luova eläin; hän ra- kentaa, hän muokkaa, hän keksii, hän panee kokoon; ja mitä suurempaa työtä hän on tekemässä sitä suurempaan työhön hän vielä valmistuu. Hän on enemmän kuin vaan eläin. Millai nen se järki lieneekin, joka on luonnon pohjana, varmaa on vaan, että sen kuvaksi on ihminen luotu. Höyrylaiva, jota huo- hottavat koneet vievät merien halki, on laadultaan, vaikkei kyllä samassa määrässä, kuitenkin samallainen luoma kuin valaskin, joka sen alla ui. Kaukoputki ja mikroskoopi mitä ovatkaan ne muuta kuin varasilmiä, jotka ihminen on itse itsellensä teh- nyt; ja eivätkö ne pehmeät kuteet ja ihanat värit, joihin nai- semme pukeutuvat, vastaa niitä kaunisvärisiä sulkia, joita luonto on linnuille antanut? Ihmisen täytyy aina olla tekemässä jotain tai ainakin kuvailla jotain tekevänsä, sillä luova vietti kuohuu hänessä; se, joka ei muusta välitä kuin päivänpaisteessa veny- misestä, ei ole mikään luonnollinen, vaan erikoinen ihminen. Heti kun lapsi on päässyt jänteitänsä hallitsemaan se al- kaa laitella hiekkakakkuja tai púkea nukkeansa; hänen leikkinsä on ainoastaan vanhempien askartelemisen matkimista; jopa hä- nen hävittämishalunsakin johtuu hänen toimintahalustansa, siitä mielihyvästä, että hän itse jotain aikaansaa. Ei ole oikeastaan olemassa mitään sellaista kuin huvin tavottamista vaan pelkän huvin vuoksi. Huvitkin huvittavat meitä ainoastaan mikäli ne antavat oppimista tai tekemistä tai ainakin näyttävät sitä anta- van. Heti kun ne lakkaavat olemasta tekemisissä tiedonhalumme tai luovan taiteemme kanssa, eivät ne enää kiinnitä mieltämme. Romaaninlukijan innostus katoo, jos hänelle edeltäpäin kerro- taan kuinka tuo romaani päättyy; epätietoisuus, miten pelissä käy, ja myös pelaamisen taito se se saa kortinlyöjän „tappa- maan aikaa sekottelemalla pieniä pahvipalasia. Mässäykset Versailles'sa olivat ihmisolennoille mahdolliset ainoastaan sen- vuoksi, että kuningas kuvaili niiden kuuluvan hänen hallitus- toimiinsa, ja hovilaiset tavottelivat niiden avulla uusia kunnia- virkoja ja uusia eläkkeitä. Henkilöillä, jotka elävät niin sanottua suurmaailman elämää ja antautuvat sen huvituksiin, on varmaan<noinclude><references/></noinclude> 036y24pxurqv44alyppdeq8j0ryzi0r 250 25543 129004 2026-04-05T15:16:46Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jotain muuta näköpiirissä kuin pelkästään tuo elämä, sillä muu- toin he kuolisivat ikävään; he voivat sitä kestää ainoastaan toivoen sen avulla pääsevänsä johonkin yhteiskunnalliseen ase- maan, saavansa „tuttavuuksia" tai hankkivansa tulevaisuuden mahdollisuuksia lapsilleen; jos ihminen suljetaan neljän seinän sisäpuolelle ja häneltä kielletään kaikki työ, niin hän joko kuo- lee tai kadottaa järkensä. Työ ei semmoisenaan ole ihmiselle vastenm... 129004 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>jotain muuta näköpiirissä kuin pelkästään tuo elämä, sillä muu- toin he kuolisivat ikävään; he voivat sitä kestää ainoastaan toivoen sen avulla pääsevänsä johonkin yhteiskunnalliseen ase- maan, saavansa „tuttavuuksia" tai hankkivansa tulevaisuuden mahdollisuuksia lapsilleen; jos ihminen suljetaan neljän seinän sisäpuolelle ja häneltä kielletään kaikki työ, niin hän joko kuo- lee tai kadottaa järkensä. Työ ei semmoisenaan ole ihmiselle vastenmielistä, luon- nollinen ponnistusten välttämättömyys ei ole mitään kirousta; mutta sitä on kyllä sellainen työ, joka ei mitään tuota, ja sel- lainen ponnistus, josta ei voi nähdä mitään tulosta lähtevän. Ahertaa aamusta iltaan ja päivästä päivään ja kuitenkin ansaita vaan niukimman toimeentulonsa, se on todellakin kovaa; se muistuttaa sitä rangaistusta, jossa ihminen pannaan ammenta- maan vettä, ettei hän hukkuisi, tai polkemaan pyörää, ettei hän musertuisi. Tällaisesta pakosta vapautuneina ihmiset tekisivät työtä vaan innokkaammin ja paremmin; sillä silloin he työs- kentelisivät taipumustenta mukaisesti; silloin he todellakin alkai- sivat huomata tekevänsä jotain sekä itsensä että muiden hy- väksi. Oliko Humboldtin elämä laiskan elämää? Eikö Franklin löytänyt mitään tekemistä, jätettyään kirjapainotyön, kylläksi varakkaana, jotta saattoi tulla toimeen? Kuuluuko Herbert Spen- cer joutilaitten joukkoon? vai maalasiko Michel Angelo ruuan ja vaatteiden vuoksi? Sitä työtä, joka parantaa ihmiskunnan tilaa, sitä työtä, joka laajentaa tietopiiriä, kartuttaa hengen voimaa, rikastuttaa kirjallisuutta, kohottaa ajatusta, sitä työtä ei tehdä toimeentulon saamisen vuoksi. Se työ ei ole mitään orjain työtä, joita vie työhön joko herransa piiska tai eläimen pakko. Sitä tekevät ihmiset, jotka ovat siihen ryhtyneet sen itsensä vuoksi, eikä enemmän syötävää ja juotavaa saadakseen, tai paremmin pu- keutuakseen tai komeammin elääkseen. Yhteiskunnassa, josta köyhyys olisi poissa, saisi tälläinen työ tavatonta vauhtia. Olen taipuvainen ajattelemaan, että ehdottamani maakoron takavarikkoon ottaminen synnyttäisi kaikkialla, missä suuria kapi-<noinclude><references/></noinclude> gnbghzdhx4i08decqu61n2kmdeny3kc 250 25544 129005 2026-04-05T15:16:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taaleja tarvittaisiin, ko-operatiivisen työjärjestelmän, tuotanto- yhtiöitä, koska tasaisempi omaisuuden jakautuminen pyrkisi tekemään kapitaalinomistajan ja työmiehen samaksi henkilöksi. Mutta onko asianlaita todella tällainen, sitä ei ole nyt tärkeä rat- kaista. Puhtaasti koneellisen työn raskaus häviäisi. Työpalkat olisivat liian korkeita ja työn saamisen tilaisuus liian helppo, että kukaan olisi enää pakotettu tukahuttamaan tai tappamaan itsessään l... 129005 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>taaleja tarvittaisiin, ko-operatiivisen työjärjestelmän, tuotanto- yhtiöitä, koska tasaisempi omaisuuden jakautuminen pyrkisi tekemään kapitaalinomistajan ja työmiehen samaksi henkilöksi. Mutta onko asianlaita todella tällainen, sitä ei ole nyt tärkeä rat- kaista. Puhtaasti koneellisen työn raskaus häviäisi. Työpalkat olisivat liian korkeita ja työn saamisen tilaisuus liian helppo, että kukaan olisi enää pakotettu tukahuttamaan tai tappamaan itsessään luontonsa korkeampia taipumuksia, vaan jokaisessa ammatissa järki pääsisi kättä tukemaan. Karkeampikin työ tulisi miellyttävämmäksi, eikä nykyisen tuotannon pyrkimys työn- jakoon toisi mukanaan mitään yksitoikkoisuutta tai vaikuttaisi mitään yksipuolisuutta työmiehen kykyjen kehityksessä; sillä lyhyen työajan, sopivan vaihtelun ja henkisen ja ruumiillisen työn vuorottelun vuoksi työ paljon helpottuisi. Seurauksena olisi nyt hukkaan menevien tuotantovoimien käytäntöön ottami- nen, nykyisten perin vaillinaisesti käytettyjen tietojen täysi käy- tännöllinen soveltaminen, vieläpä syntyisi työn suuremman liikku- vaisuuden ja heränneen henkisen toiminnan vuoksi uusia alotteita tuotannon alalla, joista meillä näinä päivinämme ei voi olla vielä aavistustakaan. Sillä niistä kaikista äärettömistä tappioista, joita yhteis- kunnan nykyiset laitokset tuovat mukanaan, on henkisten voi- main häviö suurin. Kuinka äärettömän pieniä ovatkaan yhä vielä nuo sivistyksen edistämiseksi vaikuttavat voimat verrattuina niihin voimiin, jotka toimettomina uinuvat. Kuinka vähän ajattelijoita, keksijöitä, löytöretkeilijöitä, järjestäjöitä onkaan ver- rattuna ihmiskunnan suuruuteen! Ja kuitenkin sellaisten miesten alkuja syntyy runsaasti maailmaan, vaikka olot sallivat ani har- vain kehittyä. Ihmisten keskuudessa on äärettömän paljon erilaisuuksia taipumuksissa ja kyvyissä, aivan niinkuin ruumiilli- sissa elimistöissä on niin paljon eroavaisuuksia, ettei ole kahta ihmistä, joita ei voisi aivan helposti erottaa toisistaan. Mutta olen tullut myös siihen käsitykseen, ettei luonnonlahjain erilai- suus ole suurempi kuin erilaisuus ruumiin koossa tai ruumiin voimissa. Suurten miesten elämäkertaa tarkastellessa ei voi<noinclude><references/></noinclude> co8mnpwa7z930nmhtr8ygcgaota3e9r 250 25545 129006 2026-04-05T15:17:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: olla huomaamatta, kuinka vähän usein olisi tarvittu, ettei noista miehistä olisi saatu mitään kuulla. Jos Caesar olisi syntynyt köyhälistön lapsena, jos Napoleon olisi syntynyt maailmaan joku vuosi aikaisemmin, jos Kolumbus olisi antautunut kirkolliselle alalle eikä merimieheksi, jos Shakespeare olisi joutunut suutarin tai nokikolarin oppiin, jos Newtonin olisi kohtalo pannut maan- viljelijän raskaaseen työhön ja oppiin, jos tohtori Adam Smith olisi syntynyt... 129006 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>olla huomaamatta, kuinka vähän usein olisi tarvittu, ettei noista miehistä olisi saatu mitään kuulla. Jos Caesar olisi syntynyt köyhälistön lapsena, jos Napoleon olisi syntynyt maailmaan joku vuosi aikaisemmin, jos Kolumbus olisi antautunut kirkolliselle alalle eikä merimieheksi, jos Shakespeare olisi joutunut suutarin tai nokikolarin oppiin, jos Newtonin olisi kohtalo pannut maan- viljelijän raskaaseen työhön ja oppiin, jos tohtori Adam Smith olisi syntynyt kaivostyömiesten keskuudessa tai Herbert Spencer ollut pakotettu ansaitsemaan leipäänsä tehtaalaisena, mitä olisivat silloin heidän luonnonlahjansa heitä hyödyttäneet? Mutta väitettänee tähän silloin olisi syntynyt toinen Caesar, toi- nen Napoleon, toinen Kolumbus, Shakespeare, Newton, Smith tai Spencer. Se on totta. Ja se näyttää, kuinka hedelmällinen inhimillinen luontomme on. Niinkuin tavallinen työmehiläinen voi tarvittaissa muuttua kuningatarmehiläiseksi, niin nousee ta- vallinen ihminen, kun olosuhteet ovat siihen sopivia, sankariksi tai johtajaksi, oppineeksi tai opettajaksi, tietäjäksi tai pyhimyk- seksi. Niin laajalle alalle on kylväjä siemenensä kylvänyt, niin väkevä on kasvun voima, joka panee itämään ja tuleentumaan. Mutta voi kivikkoa, voi lintuja, voi orjantappuroita! Kun yksi ainoa pääsee kehittymään täyteen suuruuteensa, kuinka monta tuleekaan ehkäistyksi, kuinka monta kasvaakaan väärään suuntaan! Sisällinen tahtomme on tietoisuuden lopullinen tuote. Ja kuitenkin, kuinka vähän parhaintemmekaan joukossa, heidän tiedoissaan ja asemassaan, jopa heidän luonteessaan onkaan mitään sellaista, mitä voisi sellaisenaan lukea heidän omaksi ansiokseen; ja kuinka paljon onkaan siinä vierasta vaikutusta, joka on heidät muodostanut! Onko olemassa viisasta, sivisty- nyttä, järkevää tai voimakasta miestä, joka sisällistä elämäänsä katsellessaan ei stoilaisen keisarin tavalla kiittäisi jumalia niistä hyvistä esimerkeistä, joita hän silloin tällöin on saanut nähdä, niistä jaloista ajatuksista, joista hän oli päässyt tietämään ja niistä sopivista tilaisuuksista, jotka olivat hänelle tarjoutuneet? Missä on se avosilmäinen mies, joka tultuaan elämän keski- päivään ei olisi joskus puolestaan lausunut samaa ajatusta kuin<noinclude><references/></noinclude> bzrmc4oukbi0oxzvo1zckbphxvlgqqq 250 25546 129007 2026-04-05T15:17:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sanoi hurskas englantilainen nähdessään pahantekijää vietävän hirsipuuhun „ellei olisi Jumalan armoa, niin minuakin noin vietäisiin." Mitä voi perinnöllisyys ulkonaisten olosuhteiden rinnalla! Me osotamme ihmistä ja sanomme hänen olevan tu- loksen Europan tuhatvuotisesta edistyksestä, ja osotamme toista, joka on tulos Kiinan tuhatvuotisesta liikkumattomuudesta; ja kuitenkin, jos joku kaukaasilaisrotuinen lapsi alaikäisenä jätettäi- siin keskelle Kiinaa yksi... 129007 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>sanoi hurskas englantilainen nähdessään pahantekijää vietävän hirsipuuhun „ellei olisi Jumalan armoa, niin minuakin noin vietäisiin." Mitä voi perinnöllisyys ulkonaisten olosuhteiden rinnalla! Me osotamme ihmistä ja sanomme hänen olevan tu- loksen Europan tuhatvuotisesta edistyksestä, ja osotamme toista, joka on tulos Kiinan tuhatvuotisesta liikkumattomuudesta; ja kuitenkin, jos joku kaukaasilaisrotuinen lapsi alaikäisenä jätettäi- siin keskelle Kiinaa yksinomaan kiinalaiseen hoitoon, niin se muuttuisi kokonaan ympäristönsä mukaisesti, puhuisi samaa kieltä, ajattelisi samoja ajatuksia, osottaisi samaa makua eikä häntä erottaisi kiinalaisesta muu kuin silmäkulmain muoto ja ehkä tukan väri. Jos lady Vere de Vere olisi otettu kät- kyestään, viety johonkin kurjuuden pesään elätettäväksi, niin nähdäänpä, saisiko sadan kreivin veri hänestä muodostumaan hienoa ja sivistynyttä naista? Puutteenalaisuuden ja sen kammon poistaminen, lepohet- kien, viihtymisen ja riippumattomuuden, elämän siisteyden ja sievyyden toimittaminen, tilaisuuden hankkiminen henkiseen ja siveelliseen kehitykseen kaikille luokille olisi samaa kuin veden johtaminen erämaahan. Hedelmätön hietikkö pian peittyisi tuoreeseen vehreään, ja ne kuivat paikat, joista elämä oli näyt- tänyt karkotetulta, varjoutuisivat ennen pitkää tuuheviin puihin, joiden oksilla linnut laulaisivat. Nyt kätkössä olevat kyvyt ja salatut hyveet pääsisivät esille rikastuttamaan ihmiselämää, teke- mään sitä täyteläisemmäksi, onnellisemmaksi, jalommaksi. Sillä pyöreiden ihmisten joukossa, jotka pakotetaan sopimaan kolmi- kulmaisiin reikiin, ja kolmikulmaisten ihmisten joukossa, jotka pakotetaan sopimaan pyöreisiin reikiin, ihmisten joukossa, jotka tuhlaavat voimansa rikkauden tavotteluun, ja toisten ihmisten joukossa, joista tehtaissa tehdään koneet ja pakon ajamina kyt- ketään aurankurkeen tai verstaan penkkiin; lasten joukossa, jotka kasvavat loassa, pahanteoissa ja tietämättömyydessä, kaik- kien niiden joukossa on ensi luokan kykyjä, mitä loistavimpia luontaisia taipumuksia. Tarvitaan vaan mahdollisuuksia niiden kaikkien saattamiseksi päivänvaloon.<noinclude><references/></noinclude> 6sn1b94lxvy3krmwm7kno1ckx6je5my 250 25547 129008 2026-04-05T15:17:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ajateltakoon kaikkia kehityksen mahdollisuuksia yhteis- kunnassa, joka sellaisia tilaisuuksia kaikille tarjoisi. Jätämme mielikuvituksen asiaksi suorittaa taulun maalaus; sen värit ovat liian ihania sanoin kuvattaviksi. Ajateltakoon vaan sitä siveel- listä kohoamista, sitä henkistä toimeliaisuutta, sitä yhteiskun- nallista elämää, joka siitä seuraisi. Otettakoon huomioon, kuinka jokaisen valtion jäsenet ovat tuhansien tekojen ja tointen kautta toistensa kans... 129008 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Ajateltakoon kaikkia kehityksen mahdollisuuksia yhteis- kunnassa, joka sellaisia tilaisuuksia kaikille tarjoisi. Jätämme mielikuvituksen asiaksi suorittaa taulun maalaus; sen värit ovat liian ihania sanoin kuvattaviksi. Ajateltakoon vaan sitä siveel- listä kohoamista, sitä henkistä toimeliaisuutta, sitä yhteiskun- nallista elämää, joka siitä seuraisi. Otettakoon huomioon, kuinka jokaisen valtion jäsenet ovat tuhansien tekojen ja tointen kautta toistensa kanssa yhteydessä, ja kuinka nykyisissä oloissa nekin harvat onnelliset, jotka seisovat yhteiskunnallisen pyramiidin huipulla, saavat kärsiä heidän alaisiensa keskuudessa vallitsevan köyhyyden, tietämättömyyden ja alennuksen tähden, vaikkeivät he ehkä aina olekaan asiasta selvillä. Ajateltakoon kaikkea tätä, ja sanottakoon sitten, eikö minun ehdottamani uudistus olisi todelliseksi eduksi jokaiselle, jopa isoimpainkin tilain haltijoille? Eikö oltaisi lasten tulevaisuudesta varmempia, jos heille kuol- tuansa ei jäisi ropoakaan tällaisessa yhteiskunnassa, kuin jos heille jäisi suuri perintö nykyisessä yhteiskunnassa? Jos moinen yhteiskunta todella jossain sijaitsisi, eipä annettaisi vähiä rahoja sinne pääsemiseksi; eiköhän siihen tarkotukseen annettaisi vaik- kapa koko omaisuuttakin? Olen nyt seurannut yhteiskunnallista heikkoutta ja sairaa- loisuutta sen lähteille asti. Olen osottanut parannuskeinon. Olen todistanut jokaisen kohdan ja käsitellyt jokaista mahdollista vastaväitettä. Mutta ne ratkaistavat kysymykset, joita olemme tarkastelleet, niin suuria kuin ovatkin, johdattavat vieläkin suu- rempiin, johdattavat suurimpiin kysymyksiin, mitä ihmishenki suinkin voi käsitellä. Tahdon siis pyytää sitä lukijaa, joka on minua tähän asti seurannut, seuraamaan vieläkin kauemmas, vieläkin ylemmille aloille kanssani noustakseen. Mutta pyydän häntä tällöin samalla muistamaan, etten tähän kirjaan määrätyllä ahtaalla alalla voi tyhjentävästi käsitellä niitä kysymyksiä, jotka esille pyrkivät. Voin ainoastaan viittaamalla kosketella muuta- mia ajatuksia, jotka ehkä antanevat aihetta jatkettuun ajattele- miseen.<noinclude><references/></noinclude> 4jhw0vn3ls62u5olstk2lsbp3kqea65 250 25548 129009 2026-04-05T15:18:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|KYMMENES KIRJA.}} {{c|Inhimillisen edistyksen laki.}} {{c|1 LUKU.}} {{c|'''Vallitseva inhimillisen edistyksen teoria; sen vaillinaisuus.'''}} Jos saavuttamamme johtopäätökset ovat oikeita, niin ne sopivat yhteen myöskin korkeamman, yleisemmän lain kanssa. Saattakaamme siis tutkistelumme uuden näkökannan alai- seksi, katsahtakaamme siihen korkeammalta paikalta, josta laa- jempi taivaanranta avautuu. Kysymme: Mikä on inhimillisen edistyksen laki? Tä... 129009 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c|KYMMENES KIRJA.}} {{c|Inhimillisen edistyksen laki.}} {{c|1 LUKU.}} {{c|'''Vallitseva inhimillisen edistyksen teoria; sen vaillinaisuus.'''}} Jos saavuttamamme johtopäätökset ovat oikeita, niin ne sopivat yhteen myöskin korkeamman, yleisemmän lain kanssa. Saattakaamme siis tutkistelumme uuden näkökannan alai- seksi, katsahtakaamme siihen korkeammalta paikalta, josta laa- jempi taivaanranta avautuu. Kysymme: Mikä on inhimillisen edistyksen laki? Tähän kysymykseen, joka sekä välillisesti että välittömästi koskettelee. muutamia kaikkein korkeimpia ihmisjärjen ratkais- tavana olevia arvotuksia, minä en lainkaan uskaltaisi ottaa vas- tatakseni, erittäinkään sitä vähäistä tilaa hyväkseni käyttäen, minkä voin sille omistaa, ellei se olisi välttämätöntä kaiken edellä sanomani vuoksi. Ovatko ne päätelmät, joihin olemme tulleet, sopusoinnussa vai ristiriidassa ihmiskunnan kehitystä hallitsevan suuren lain kanssa? Mikä on tämä laki? Meidän on löytäminen vastaus tähän kysymykseen; sillä vaikka vallitseva viisaustiede myöntääkin sel- laisen lain olemisen, niin ei se kuitenkaan anna siihen mitään<noinclude><references/></noinclude> qg56regr1lmen1tqrmeds4jywtrqi1k 250 25549 129010 2026-04-05T15:18:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sen tyydyttävämpää selitystä kuin minkä vallitseva taloustiede on antanut köyhyyden kukoistamisesta keskellä lisääntyvää rik- kautta. Pysymme mikäli mahdollista saavutettujen kokemusten vankalla maaperällä. Onko ihminen asteettain eläimestä kehit- tynyt vai ei, sitä kysymystä ei tässä ole pakko selvitellä. Ky- symys ihmisestä sellaisena kuin me hänet tunnemme ja kysymys ihmisen alkuperästä voivat olla hyvinkin läheisessä yhteydessä, mutta ainoast... 129010 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>sen tyydyttävämpää selitystä kuin minkä vallitseva taloustiede on antanut köyhyyden kukoistamisesta keskellä lisääntyvää rik- kautta. Pysymme mikäli mahdollista saavutettujen kokemusten vankalla maaperällä. Onko ihminen asteettain eläimestä kehit- tynyt vai ei, sitä kysymystä ei tässä ole pakko selvitellä. Ky- symys ihmisestä sellaisena kuin me hänet tunnemme ja kysymys ihmisen alkuperästä voivat olla hyvinkin läheisessä yhteydessä, mutta ainoastaan edellisen valossa voidaan jälkimäisen perille päästä. Tuntemattomasta emme voi tehdä päätelmiä tunnet- tuun nähden. Ainoastaan sellaisista tosiseikoista, joista olemme tietoisia, voimme päätellä asioista, jotka ovat olleet ennen tie- toisuuttamme. Olipa ihminen saanut alkunsa miten tahansa, emme hä- nestä kuitenkaan tiedä minkään muun laisena kuin millaisena hän juuri nyt on. Mitään kertomusta tai jälkeä hänestä joltain alhaisemmalta asteelta kuin millä vielä tänäkin päivänä voimme nähdä villien metsänasukkaiden olevan, ei ole olemassa. Mikä se silta lienee ollutkin, jota myöten ihminen on tullut sen suuren kuilun ylitse, joka nyt erottaa häntä eläimestä, ei siitä sillasta ole enää olemassa jälkeäkään. Meille tunnettujen, alhai- simmalla asteella olevien villien ja korkeampien eläinten välillä on olemassa ehdoton erotus; ei ainoastaan asteellinen, vaan laadullinenkin erotus. Monia ihmisen luonteen mukaisista omi- naisuuksista, toimintatavoista ja tunteista tavataan myös eläimel- lisillä olennoilla; mutta seisoipa ihminen kehityksessään kuinka alhaalla tahansa, niin on hänellä aina ollut eräs ominaisuus, jommoisesta eläin ei osota pienintäkään jälkeä, eräs selvästi näkyvä ja sittenkin melkein määrittelemätön ominaisuus, joka tekee hänet mahdolliseksi loppumattomaan kehitykseen tekee hänet edistyväksi eläimeksi. Majava rakentaa itselleen vesisulkua, lintu pesää ja me- hiläinen kiteitä; mutta silloin kuin majavan sulut, linnun pesät ja mehiläisten kennot aina rakennetaan samojen piirustusten mukaan, kehittyy ihmisasumus lehti- ja risukodasta komeiksi,<noinclude><references/></noinclude> kpc3n654alg3vu26dnb1oq6h6n5gyhx 250 25550 129011 2026-04-05T15:19:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kaikilla mukavuuksilla varustetuiksi palatseiksi. Koira pystyy johonkin määrään yhdistämään syyn ja vaikutuksen käsitteitä, ja sille voi opettaa joitakuita temppuja; mutta koiran taipu- mukset eivät tässä suhteessa ole niinä ajanjaksoina, joiden ku- luessa se on ollut ihmisten parissa, vähimmässäkään määrässä enentyneet, ja sivistyneen maailman koira ei ole missään suh- teessa viisaampi tai täydellisempi kuin harhailevan metsäläisen koira. Emme tied... 129011 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kaikilla mukavuuksilla varustetuiksi palatseiksi. Koira pystyy johonkin määrään yhdistämään syyn ja vaikutuksen käsitteitä, ja sille voi opettaa joitakuita temppuja; mutta koiran taipu- mukset eivät tässä suhteessa ole niinä ajanjaksoina, joiden ku- luessa se on ollut ihmisten parissa, vähimmässäkään määrässä enentyneet, ja sivistyneen maailman koira ei ole missään suh- teessa viisaampi tai täydellisempi kuin harhailevan metsäläisen koira. Emme tiedä mistään koirasta, joka käyttäisi vaatteita, keittäisi ruokaansa, valmistaisi työ- tai sota-aseita, kesyttäisi ja ruokkisi muita eläimiä, joita käyttäisi ravintonaan tai puhuisi lauserakenteista kieltä; jotavastoin ei ole missään muualla kuin vanhoissa saduissa tavatty ihmisiä, joilta nämä tunnusmerkit puuttuisivat. Se on: missä ikinä ihmistä löytyy, siellä hän näyttää taipumusta täydentämään mitä luonto on hänelle an- tanut sillä, mitä hän itse itsellensä tekee; ja ihmisen onkin luonto verrattain niin heikoilla ruumiinvoimilla varustanut, että paitsi Tyyneen valtamen pikku saaria, on tuskin paikkaakaan maailmassa, jossa hän voisi tulla toimeen ilman tätä kykyä. Kaikkialla ja kaikkina aikoina ilmenee ihmisessä tämä kyky, kaikkialla ja kaikkina aikoina niin pitkälle kuin tietomme ulottuvat, on ihminen tätä kykyä myös hyväksensä käyttänyt. Ainoastaan eri määrissä on tätä tapahtunut. Yksinkertaisen kanotin ja höyrylaivan välillä, bomberangin ja makasiinikiväärin välillä, karkeasti kirvestettyjen epäjumalankuvien ja Kreikan tai- teen eloa henkivän marmorin välillä, metsänasukkaan tietopiirin ja nykyisen tieteen välillä, intialaisen alkuasukkaan ja valkean uutisasukkaan välillä, hottentottinaisen ja ylimysmaailman kau- nottaren välillä on tavaton erotus olemassa. Tämän kyvyn käyttämisen määrän ei voi sanoa riippuvan eroavaisuudesta luonnollisten taipumusten määrässä; nykyajan edistyneimmät kansat olivat vielä meidän historiamme aikana villejä, ja me tapaamme suuria eroavaisuuksia samastakin alku- perästä lähteneitten kansojen välillä. Yhtä vähän voi eroavai- suutta lukea yksistään ympäröivän luonnon vaikuttamaksi; monia taiteiden ja tieteiden muinaisia kehtopaikkoja hallitsevat nyt<noinclude><references/></noinclude> 2ndbw8ikjhelduwujymqagge7u8s63j 250 25551 129012 2026-04-05T15:19:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: raakalaiskansat; ja usein kasvaa muutamien vuosien kuluessa suuria kaupunkeja villien heimojen entisille metsästysalueille. Kaikki nämä erilaisuudet riippuvat silminnähtävästi yhteiskun- nallisesta kehityksestä. Ihmisen on mahdotonta kehittyä alku- peräistä astettaan ylemmäs muulla tavalla kuin elämällä lähei- sessä yhteydessä muiden ihmisten kanssa. Kaikki nämä edistys- askeleet ihmisen kyvyssä ja oloissa sisältyvät siis sivistyksen käsitteeseen. Ihmis... 129012 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>raakalaiskansat; ja usein kasvaa muutamien vuosien kuluessa suuria kaupunkeja villien heimojen entisille metsästysalueille. Kaikki nämä erilaisuudet riippuvat silminnähtävästi yhteiskun- nallisesta kehityksestä. Ihmisen on mahdotonta kehittyä alku- peräistä astettaan ylemmäs muulla tavalla kuin elämällä lähei- sessä yhteydessä muiden ihmisten kanssa. Kaikki nämä edistys- askeleet ihmisen kyvyssä ja oloissa sisältyvät siis sivistyksen käsitteeseen. Ihmiset kehittyvät sen mukaan kuin sivistyvät, se on: sen mukaan kuin oppivat yhteistoimintaan järjestyneessä yhteiskunnassa. Mikä on tämän edistyksen laki? Mikä yleinen periaate on pohjana niille eri sivistyselämän asteille, joille eri yhteis- kunnat ovat päässeet? Mistä oikeastaan riippuu sivistyksen edis- tyminen, niin että voimme eri yhteiskunnallisista laitoksista sanoa, että toiset niistä sitä auttavat toiset eivät, tai voimme selittää, miksi joku laitos tai asiaintila, joka eräänä aikana sitä auttoi, toisena aikana sitä ehkäisee? Vallitsevana mielipiteenä on tässä kysymyksessä nykyään se, että sivistyksen edistyminen riippuu kehityksestä eli evo- lutsionista, jonka kuluessa ihmisen kyvyt kasvavat ja hänen ominaisuutensa kehittyvät samantapaisista syistä kuin ovat ne, joita mainitaan selitettäessä lajien syntyä, nimittäin: kelvollisinten elämäänjääminen ja saavutettujen taipumusten periytyminen. Että sivistys on kehitystä; että se Herbert Spencerin sanoja käyttääksemme on edistymistä epämääräisestä, yhteyttä vailla olevasta yhtäläisyydestä määrättyyn, keskinäisessä yhtey- dessä olevaan erilaisuuteen, siitä ei ole mitään epäilystä; mutta tämä kaava ei toki ole mikään selitys tai mikään niiden syiden esitys, jotka edistystä auttavat taikka ehkäisevät. En voi sanoa sisältyvätkö kaikki nämä syyt todellakin Herbert Spencerin laa- joihin yleistyksiin, joiden tarkotuksena on selittää kaikki ilmiöt aineen ja voiman käsitteillä; mutta tieteelliseltä kannalta katsoen ei kehitysoppi ole vielä lopullisesti tätä kysymystä ratkaissut, tai on se synnyttänyt tai ehkä paremmin sanoen antanut pontta. sellaiselle mielipiteelle, joka ei pidä yhtä tosiseikkain kanssa.<noinclude><references/></noinclude> jjc78ge9thl6kpplomiwhdd9cymtwrl 250 25552 129013 2026-04-05T15:20:01Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tavallinen käsitys edistyksestä on minun mielestäni hyvin sen arvostelun näköinen, jolla rahamies luonnollisesti arvostelee epätasaista omaisuuden jakautumista. Hänen teoriansa, jos hänellä yleensä mitään teoriaa on, on se, että jolla vaan on kylläksi tarmoa ja kykyä, se kyllä voi hankkia itselleen tarpeeksi rahoja, ja syynä köyhän ja rikkaan väliseen erotukseen ei ole mikään muu kuin taitamattomuus, laiskuus ja tuhlaavaisuus. Aivan samalla tavalla on ta... 129013 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Tavallinen käsitys edistyksestä on minun mielestäni hyvin sen arvostelun näköinen, jolla rahamies luonnollisesti arvostelee epätasaista omaisuuden jakautumista. Hänen teoriansa, jos hänellä yleensä mitään teoriaa on, on se, että jolla vaan on kylläksi tarmoa ja kykyä, se kyllä voi hankkia itselleen tarpeeksi rahoja, ja syynä köyhän ja rikkaan väliseen erotukseen ei ole mikään muu kuin taitamattomuus, laiskuus ja tuhlaavaisuus. Aivan samalla tavalla on tapana selittää syyksi sivistyksen eri- laisuuteen se, että ihmisten taipumukset ovat erilaisia. Sivis- tyneet rodut sanotaan olevan etevämpiä rotuja, josta eteväm- myydestä heidän edistyksensä muka riippuukin, juuri niinkuin englantilaisten mielestä syynä englantilaisten voittoihin on ollut englantilaisten luonnollinen etevämmyys sammakonsyöjien rans- kalaisten rinnalla; ja niinkuin vielä meidänkin päivinämme ame- rikalaiset tavallisesti kuvailevat, että kansanvaltainen hallitus- muoto, suurempi kekseliäisyys ja paremmat yhteiskunnalliset olot heidän maassansa ovat seurauksia „Yankeerodun älykkyy- destä ja tarmosta." Niinpä siis, aivan samoin kuin tämän tutkimuksemme alussa tarkastamamme ja kumoamamme taloustieteelliset opit näyttivät olevan sopusoinnussa ihmisten yleisten käsitysten kanssa, joiden mukaan kapitalistit muka maksavat työpalkkoja ja kilpailu alentaa niitä; aivan samoin kuin me näimme Malthuksen teorian olevan sopusoinnussa sekä rikkaiden että köyhäin keskuudessa vallitsevien ennakkoluulojen kanssa, juuri samoin on edistyk- senkin teorian selitys, että siinä muka ilmenee asteettainen rodun paraneminen, ollut sopusoinnussa yleisen käsityksen kanssa, jonka mukaan erotukset sivistyksessä riippuvat rotu-erotuksista. Tuo selitys on antanut yhteyttä ja tieteellisyyttä jo ennestään vallin- neille mielipiteille. Sen ihmeellinen leveneminen niistä ajoista asti, jolloin Darvin lahjotti maailmalle teoksensa „Lajien syn- nystä“, ei ole niin paljon vallotusta kuin assimilatsionia. Sen mielipiteen mukaan, joka nykyään vallitsee ajatus- maailmassa, ajaa taistelu olemassa olosta, mikäli se terästyy, ihmisiä yhä uusiin ponnistuksiin ja keksintöihin. Ihminen täy-<noinclude><references/></noinclude> b9g8smgm1wgfxphcs9uvejv41geapr5 250 25553 129014 2026-04-05T15:20:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: dellisentyy. Tämä täydellisentyminen ja täydellisentymisen kyky säilyy perinnöllisen siirtymisen kautta ja saa lisätukea erittäin siitä, että kelvollisimmalla ja täydellisimmällä yksilöllä on suu- rempi taipumus kuin muilla yksilöillä elämään ja lisääntymään, sekä myös siitä, että kelvollisimmilla ja täydellisimmillä suvuilla, kansallisuuksilla tai roduilla on taipumus voittaa taistelussa muiden yhteiskuntaryhmäin kanssa. Tämän teorian mukaan... 129014 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>dellisentyy. Tämä täydellisentyminen ja täydellisentymisen kyky säilyy perinnöllisen siirtymisen kautta ja saa lisätukea erittäin siitä, että kelvollisimmalla ja täydellisimmällä yksilöllä on suu- rempi taipumus kuin muilla yksilöillä elämään ja lisääntymään, sekä myös siitä, että kelvollisimmilla ja täydellisimmillä suvuilla, kansallisuuksilla tai roduilla on taipumus voittaa taistelussa muiden yhteiskuntaryhmäin kanssa. Tämän teorian mukaan selitetään erotukset ihmisen ja eläimen välillä samoin kuin erotukset kansain suhteellisessa edistyksessä, ja tehdään sitä yhtä suurella luottamuksella ja melkein yhtä yleisesti, kuin joku aika sitten samat ilmiöt selitettiin erikoisen luomistyön ja Jumalan välit- tömien toimien tulokseksi. Tämän teorian käytännöllinen tuote on jonkinlainen toi- vehikas fatalismi, kohtaloon luottaminen, jota nykyinen kirjal- lisuus on täynnänsä 1). Edistys on tämän mielipiteen mukaan tulos voimista, jotka hitaasti, alituisesti ja varmasti tekevät työtä ihmisen kohottamiseksi. Sota, orjuus, tyrannius, taika- usko, nälänhätä, rutto, köyhyys ja kurjuus, jotka kalvavat nyky- aikaista sivistystä, ovat juuri niitä vaikuttavia syitä, jotka pakot- tavat ihmiskuntaa eteenpäin, heittämällä pois heikompia tyyppejä ja antamalla leviämisen mahdollisuutta väkevämmille; ja perin- nöllisyys on se voima, joka säilyttää saavutettuja edistyksiä, 1) Puolitieteellisessä tai melkein kansantajuisessa muodossa on tämä mielipide saanut vilpittömimmän ja senvuoksi ehkä parhaan ilmai- sunsa Vinwood Readen teoksessa Martyrdom of Man (Ihmisen mart- tyrius). Tämä kirjailija on merkillisen elävä ja voimakas. Kirja esittää oikeastaan edistyksen historiaa tai sen syitten ja vaikutusten tutki- musta ja ansaitsee se lukemista elävien kertomustensa vuoksi, mitä muuten tekijän filosofisesta yleistämiskyvystä ajateltaneekin. Kirjan nimen ja sen sisällön suhteesta saa käsityksen loppusanoista: „Minä annan maailman historialle ihmeellisen, mutta todenperäisen nimityk sen Ihmisen marttyrius." Ihmiskuntaa on jokaisessa sukupol- vessaan vainottu ja piinattu, jotta jälkeentulevaiset hyötyisivät sen kärsimyksistä. Menestyksemme perustuu menneisyyden tuskiin. Onko siis vääryyttä siinä, että myös meidän on kärsiminen jälkeläistemme hyväksi.<noinclude><references/></noinclude> rfii1wlgi71cydh6fcmzkpz2q71bv83 250 25554 129015 2026-04-05T15:20:43Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jotka sitten ovat perustuksena uusiin edistyksiin. Yksilö on tulos muutoksista, jotka täten ovat leimautuneet ennen eläneiden yksilöjen pitkään sarjaan ja kulkeneet perintönä toiselta toiselle, ja yhteiskunnalliset laitokset saavat muodostuksensa niistä yksi- löistä, joista yhteiskunta on kokoon pantu. Tästä näkee, että puheenalainen teoria on, kuten Herbert Spencer sanoo, 1) radi- kaali paljon suuremmassa määrässä kuin tavallinen radikaalisuus voi aavistaa... 129015 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>jotka sitten ovat perustuksena uusiin edistyksiin. Yksilö on tulos muutoksista, jotka täten ovat leimautuneet ennen eläneiden yksilöjen pitkään sarjaan ja kulkeneet perintönä toiselta toiselle, ja yhteiskunnalliset laitokset saavat muodostuksensa niistä yksi- löistä, joista yhteiskunta on kokoon pantu. Tästä näkee, että puheenalainen teoria on, kuten Herbert Spencer sanoo, 1) radi- kaali paljon suuremmassa määrässä kuin tavallinen radikaalisuus voi aavistaakaan, koska se puhuu muutoksista ihmisen sisälli- sessä luonnossa; mutta samalla se myös on „paljon konserva- tiivisempi kuin mikään konservatiivisuus voi aavistaa“, koska se antaa merkitystä ainoastaan noille hitaille muutoksille ihmis- luonnossa. Opettakoot filosofit, että moinen näkökanta ei vä- hennä velvollisuutta työskentelemään epäkohtain poistamiseksi aivan kuin nekin jumaluusoppineet, jotka omaksuivat predesti- natsioni-opin, „armovaalin“, kuitenkin vaativat kaikkia taistele- maan iankaikkisen autuutensa eteen; mutta niinkuin asiaa taval- lisesti ymmärretään, on oppi lopultakin fatalismia: „teimmepä mitä tahansa, jumalien myllyt jauhavat jauhamistaan, välittämättä meidän avustamme tai vastustuksestamme.“ Mainitsen tästä ainoastaan valaistakseni erästä mielipidettä, joka, kuten minusta näyttää, leviää yhä kasvavalla vauhdilla ja tunkeutuu kansan- joukkojen ajatustapoihin; mutta en tee sitä suinkaan senvuoksi, että totuuden perille pyrittäissä muka pitäisi ottaa tuo mielipide varteen. Vallitsevana ajatuksena sivistyksestä katson siis edel- leen olevan: että sivistys on niiden voimien luoma, jotka mai- nitulla tavalla vaikuttaen hitaasti muuttavat ihmisen luonnetta, kehittäen ja kohottaen hänen ominaisuuksiaan; että erotus sivis- tyneen ja metsäläisen välillä on pitkällisen rotukasvatuksen tuote, mikä on ainiaaksi lyönyt leimansa edellisen henkiseen olentoon, ja että tämä kehitys pyrkii yhä edelleen kohoamaan ja johtamaan yhä korkeampaan ja korkeampaan sivistykseen. Olemme päässeet siihen, että edistys näyttää ikäänkuin luonnon- omaiselta meille ja tulevaisuudessa olemme varmaan näkevi- 1) The Study of Sociology - Loppulause.<noinclude><references/></noinclude> cbgy6e01yxwilgnyvh0y0ofexfsi437 250 25555 129016 2026-04-05T15:20:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nämme vielä suurempia edistyksiä; ovatpa jotkut meistä vakuu- tetut siitäkin, että tiede on lopulta valmistava ihmisille kuole- mattomuuden ja tekevä mahdolliseksi mieskohtaisesti pistäytymään kiertotähdissä, jopa kiintotähdissäkin, ja vihdoin ominpäin luo- maan aurinkoja ja tähtijärjestelmiä. ¹) Mutta tulematta tähtiin asti kohtaa tämä edistysteoria, joka edistyvässä yhteiskunnassa näyttää meistä niin luonnolliselta jo tämän matoisen maankin p... 129016 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>nämme vielä suurempia edistyksiä; ovatpa jotkut meistä vakuu- tetut siitäkin, että tiede on lopulta valmistava ihmisille kuole- mattomuuden ja tekevä mahdolliseksi mieskohtaisesti pistäytymään kiertotähdissä, jopa kiintotähdissäkin, ja vihdoin ominpäin luo- maan aurinkoja ja tähtijärjestelmiä. ¹) Mutta tulematta tähtiin asti kohtaa tämä edistysteoria, joka edistyvässä yhteiskunnassa näyttää meistä niin luonnolliselta jo tämän matoisen maankin päällä todellisia ristiriitaisuuksia. Vai mitä on ajatteleminen tuosta ihmeellisestä liikkumattomien, kivettyneiden sivistysmuotojen ilmiöstä? Enimmillä - ihmisillä ei ole vielä tänäkään päivänä mitään käsitystä edistyksestä; enim- mät nykyajan ihmisistä näkevät ihmiskunnan täydellisyyttä ainoas- taan menneisyydessä, (samoin kuin myös meidän esi-isämme näkivät sen menneisyydessä). Erotusta sivistyneen ja metsä- läisen välillä käy ehkä selittäminen sen teorian avulla, että jäl- kimäinen on vielä niin vähän kehittynyt, jotta hänen edistyk- siään tuskin vielä voidaan havaita; mutta kuinka siihen teoriaan nojautuen, että sivistys on yleisten ja alituisesti kasvavien syiden tuote, voidaan selittää niitä sivistysmuotoja, jotka määräkohtaan kehityttyään ovat liikkumattomiksi pysähtyneet? Hindulaisiin ja kiinalaisiin nähden emme voi sanoa niinkuin metsäläisiin näh- den, että etevämmyytemme on seuraus pitemmästä kasvatuk- sesta; että me edustamine ikäänkuin luonnon täysikäisiä, jota- vastoin he ovat vielä lapsuuden tilassa. Hindulaiset ja kiinalaiset olivat sivistyneitä jo silloin kuin me vielä olimme metsäläisiä. Heillä oli suuria kaupunkeja, ylimmilleen järjestyneitä ja mah- tavia hallituksia, heillä oli kirjallisuutta, filosofisia kouluja, hie- nostuneita tapoja, jotenkin laaja työnjako, suuri kauppa ja kehittyneitä ammatteja, silloinkuin meidän esi-isämme olivat vielä raakoja kulkurikansoja, jotka asuivat eläinnahoista kyhä- tyissä teltoissa eivätkä kehityksestä tienneet lainkaan enemmän kuin amerikalaiset intiaanit. Sillaikaa kuin me olemme kehit- tyneet tästä metsäläistilasta nykyisen vuosisatamme sivistykseen, 1) Vinwood Reade, .The Martyrdom of Man."<noinclude><references/></noinclude> 7ba4r50zyll4g0ry1riqqtqhje6pxk5 250 25556 129017 2026-04-05T15:21:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ovat he puolestaan pysähtyneet liikkumattomiksi paikoilleen. Jos edistys on määrättyjen, välttämättömien ja ikuisten lakien tuote, jotka johtavat ihmiskuntaa eteenpäin, kuinka voimme silloin selittää tuon tosiseikan? Muuan tämän kehitysopin paraimmista yleistajuisista esit- täjistä, Walter Bagehot, teoksessaan „Physics and Politics", myöntää tämän vastaväitteen tärkeyden ja koettaa seuraavalla tavalla siihen vastata: Ensimäinen ehto ihmisen sivistytt... 129017 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ovat he puolestaan pysähtyneet liikkumattomiksi paikoilleen. Jos edistys on määrättyjen, välttämättömien ja ikuisten lakien tuote, jotka johtavat ihmiskuntaa eteenpäin, kuinka voimme silloin selittää tuon tosiseikan? Muuan tämän kehitysopin paraimmista yleistajuisista esit- täjistä, Walter Bagehot, teoksessaan „Physics and Politics", myöntää tämän vastaväitteen tärkeyden ja koettaa seuraavalla tavalla siihen vastata: Ensimäinen ehto ihmisen sivistyttämiseksi on hänen kesyttämisensä saattaminen elämään yhdessä mui- den ihmisten kanssa, lakia tunnustaen. Tästä syntyy lakien ja tapojen „kerros“, joka vahvistumistaan vahvistuu luonnollisen valinnan kautta, ja näin koossa pysyvät kansat ovat etevämmät niitä, jotka eivät ole siten yhdistetyt. Mutta tämä tapojen kerros tulee vihdoin liian vahvaksi ja kovaksi voidakseen enempää kehittyä, ja niin on jatkuva edistys mahdollinen ainoastaan mikäli sattuu seikkoja, jotka tätä „kerrosta“ jonkun verran peh- mittävät ja siten saavat aikaan parannuksille välttämättömän vapauden ja notkeuden. Tämä selitys, jota Bagehot itsekin sanoo antavansa vähän epäillen, saattaa minun mielestäni koko teorian häilymään. Mutta asiasta ei ole tarpeen sen enempää puhua, koska selitys nähtävästi onkin sopusoinnussa tosiseikkain kanssa. Sen jähmettymis-taipumuksen, josta Bagehot puhuu, täy- tyisi näyttäytyä jo hyvin aikaisessa kehityskaudessa, ja hänen mainitsemansa esimerkit ovatkin melkein kaikki otetut metsäläis- tai puolimetsäläiselämästä. Nyt ovat kuitenkin nuo pysähtyneet sivistysmuodot kulkeneet pitkän tien ennenkuin ovat pysähtyneet. On täytynyt olla aika, jolloin ne, verrattuina villien tilaan, ovat olleet hyvin edistyneitä ja sentään olivat vielä taipuvaisia uusiin muotoihin, vapaita ja edistyshaluisia. Pysähtyneet sivistysmuodot ovat pysähtyneet kohtaan, joka tuskin missään suhteessa on alempana, vaan päinvastoin monessa suhteessa etempänä euro- palaista sivistystä kuudennellatoista tai ainakin viidennellätoista vuosisadalla. Mutta siihen asti ei pysähtymistä siellä huomattu; ihmiset keskustelivat ja väittelivät, rakastivat uudistuksia ja kai-<noinclude><references/></noinclude> 5esr2b6xw366bqq1q42y2mfi8cwtlx1 250 25557 129018 2026-04-05T15:21:31Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kellaista henkistä rientoa. Oli arkkitehtejä, jotka kehittivät rakennustaidetta hyvin korkealle kannalle, tietysti uusia keksintöjä ja parannuksia käyttäen; oli laivanrakentajia, jotka samaten keksinnöstä keksintöön kehittyen vihdoin saivat aikaan yhtä hyviä laivoja kuin olivat Henrik VII:nen sotalaivat; oli keksintöjen tekijöitä, jotka pääsivät aivan meidän tärkeimpien keksintöjemme kynnykselle, ja joilta meillä vieläkin olisi monessa tapauksessa palj... 129018 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kellaista henkistä rientoa. Oli arkkitehtejä, jotka kehittivät rakennustaidetta hyvin korkealle kannalle, tietysti uusia keksintöjä ja parannuksia käyttäen; oli laivanrakentajia, jotka samaten keksinnöstä keksintöön kehittyen vihdoin saivat aikaan yhtä hyviä laivoja kuin olivat Henrik VII:nen sotalaivat; oli keksintöjen tekijöitä, jotka pääsivät aivan meidän tärkeimpien keksintöjemme kynnykselle, ja joilta meillä vieläkin olisi monessa tapauksessa paljon oppimista; oli insinöörejä, jotka panivat kuntoon suuria vesijohtoja ja rakensivat kanavia laivakulkua varten; oli keskenään kilpailevia filosofisia kouluja ja keskenään väitteleviä uskonnol- lisia mielipiteitä. Suuri uskonto, joka monessa suhteessa muis- tuttaa kristinuskoa, syntyi Intiassa, syrjäytti vanhan uskonnon, siirtyi Kiinaan, levisi yli koko tämän valtakunnan, tultuaan itse puolestansa syrjäytetyksi alkuperäisessä kotimaassaan aivan niin- kuin kristinusko sittemmin syrjäytettiin ensimäisten tunnustajiensa paikoilta. Siellä oli toimeliasta elämää, siellä oli uudistuksia, jotka loivat edistystä, jo paljon sen jälkeen kuin ihmiset olivat oppineet elämään yhdessä. Sitäpaitsi on sekä India että Kiina vastaanottanut uutta elämäntulvaa vallottajakansoilta, joilla on ollut toisia tapoja ja toisia ajatuksia. Liikkumattomin ja kivettynein kaikista meille tunnetuista sivistysmaista oli Egypti, jossa itse taidekin lopulta sai kaava- maisen ja muuttumattoman muotonsa. Tiedämme kuitenkin sielläkin kerran olleen elämän ja toimien ajan, alituisesti kehit- tyvän ja levenevän sivistyksen, sellaisen kuin meidän sivistyk- semme on nykyään; sillä muutoin eivät taiteet ja tieteet olisi koskaan voineet päästä niin korkealle kehittymään. Ja äskettäin suoritetut kaivaukset ovat meille tähän asti tunnetun Egyptin alta tuoneet päivänvaloon vielä vanhemman Egyptin täynnänsä kuvapatsaita ja kuvaleikkauksia, joilla ei ole tuota kovaa, muo- toihinsa kangistunutta luonnetta, vaan jotka kuvastavat ilmeen elävyyttä ja näyttävät meille taistelevaa, lämmintä, luonnollista ja vapaața taidetta, mikä todistaa toimeliasta, laajenevaa elämää. Ja jotenkin samalla tavalla lienee ollut kaikkien nyt jo seisah- tuneiden sivistysten laita.<noinclude><references/></noinclude> m7tjnm9cgp9lo64ute1btefpbqrez1l 250 25558 129019 2026-04-05T15:21:55Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta nuo seisahtuneet sivistykset eivät suinkaan ole ai- noita tosiseikkoja, joita vallitseva kehitysoppi ei pysty selittämään. Ei siinä kyllä, että ihmiset ovat pitkälle ennättäneet edistyksen tiellä ja sitten pysähtyneet; he ovat menneet pitkälle tätä tietä ja sitten taantuneet takaisin. Eikä kysymys ole mistään erikois- tapauksesta, joka näin sotii tätä teoriaa vastaan vaan asia esiintyy yleisenä sääntönä. Jokaisella sivistyksellä, jota maailma... 129019 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Mutta nuo seisahtuneet sivistykset eivät suinkaan ole ai- noita tosiseikkoja, joita vallitseva kehitysoppi ei pysty selittämään. Ei siinä kyllä, että ihmiset ovat pitkälle ennättäneet edistyksen tiellä ja sitten pysähtyneet; he ovat menneet pitkälle tätä tietä ja sitten taantuneet takaisin. Eikä kysymys ole mistään erikois- tapauksesta, joka näin sotii tätä teoriaa vastaan vaan asia esiintyy yleisenä sääntönä. Jokaisella sivistyksellä, jota maailma tähän asti on nähnyt, on ollut voimakkaan kasvun, sitten py- sähtymisen, lamautumisen, vaipumisen ja vihdoin häviämisen aikansa. Kaikista sivistyksistä, jotka ovat syntyneet ja kukois- taneet, ovat ainoastaan ne, jotka ovat sitten pysähtyneet, ynnä meidän oma sivistyksemme enää jälellä; ja viimemainittu ei ole vielä niin vanha kuin pyramiidit olivat Abrahamin niitä katsel- lessa; ja ennen pyramiideja oli vielä kaksikymmentä vuosisataa kirjotettua historiaa. On epäilemättä totta, että meidän omalla sivistyksellämme on leveämpi pohjusta, että se on edistyneempää laatua, että se liikkuu nopeammin ja tähtää korkeammalle kuin mikään aikai- sempi sivistys; tässä suhteessa se on tuskin enempää edellä kreikkalais-roomalaista sivistystä, kuin tämä puolestaan oli edellä aasialaisia sivistysmuotoja; mutta vaikka niin olisikin, ei se to- distaisi lainkaan sen pysyväisyyttä ja sen vastaista menestystä, niin kauan kuin ei ole mahdollista todistaa, ettei sitä vaivaa ne epäkohdat, jotka saivat aikaan sen edeltäjien lopullisen häviön. Mutta vallitseva teoria ei voi antaa sellaista todistusta. Totta puhuen, maailman historiallisia tapahtumia ei mi- kään niin huonosti selitä kuin tuo teoria, että sivistys olisi luonnollisen valinnan luoma, mikä muka ehdottomasti vaikuttaisi inhimillisten ominaisuuksien kehittämistä ja jalostamista. Että sivistys on voinut syntyä eri paikoissa, eri aikoina ja kehittyä eri asteisiin, se ei ole mahdoton tämän teorian mukaan selittää; sillä sehän on voinut riippua edistävien ja ehkäisevien toimien erilaisuudesta; mutta että edistys, jolla on kaikkialla ollut al- kunsa (sillä otaksutaanhan alemmillakin asteilla olevilla heimoilla olleen jonkun verran edistystä), ei kuitenkaan missään ole ollut<noinclude><references/></noinclude> lt6i9fad35uwrh7avxdex2isula96j1 250 25559 129020 2026-04-05T15:22:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: alituisesti pysyvä, vaan päinvastoin kaikkialla saapunut seisahdus- kohtaansa, jopa taantumukseenkin, on kuin onkin aivan mah- doton tämän teorian avulla selittää. Sillä jos edistyminen vai- kuttaa täydellisentymistä ihmisluonteessa ja siten antaa aihetta jatkuvaan edistykseen, niin pitäisi, satunnaisia keskeytyksiä lukuunottamatta olla yleisenä sääntönä, että edistys jatkuu alituisesti, että toinen askel seuraa toista, ja sivistys aina kehittyy entistä kor... 129020 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>alituisesti pysyvä, vaan päinvastoin kaikkialla saapunut seisahdus- kohtaansa, jopa taantumukseenkin, on kuin onkin aivan mah- doton tämän teorian avulla selittää. Sillä jos edistyminen vai- kuttaa täydellisentymistä ihmisluonteessa ja siten antaa aihetta jatkuvaan edistykseen, niin pitäisi, satunnaisia keskeytyksiä lukuunottamatta olla yleisenä sääntönä, että edistys jatkuu alituisesti, että toinen askel seuraa toista, ja sivistys aina kehittyy entistä korkeammaksi sivistykseksi. Asianlaita ei ole ainoastaan tavallisesti päinvastainen, vaan vastakohta on yleisınaailmallisena sääntönä. Maa ei ole ainoas- taan kuolleiden ihmisten hautana, vaan kuolleiden valtakuntien. Tekemättä ihmisiä mahdollisiksi aina vaan suurempiin edistyksiin, ovat kaikki sivistykset, jotka aikoinaan olivat yhtä voimakkaita ja edistyväisiä kuin meidän nykyinen, joutuneet aivan itsestään pysähdyksiin. Yhä ja yhä on taide mennyt alaspäin, tiede taantunut, voima heikontunut, väestö harvennut, kunnes siitä kansasta, joka muinoin rakensi suuria temppeleitä ja mahtavia kaupunkeja, joka oli johtanut virtain suuntia, puhkaissut vuoria, viljellyt maata kuin puutarhaa ja osottanut suurinta kekseliäisyyttä elämän vähäpätöisimmissäkin asioissa, on ollut jälellä ainoastaan likaisia raakalaisia, jotka ovat muistonsakin kadottaneet esi-isäinsä urotöistä ja pitäneet muinaisesta suuruudestaan säilyneitä jälkiä vedenpaisumuksentakaisten haltijain tai jättiläisten tekoina. Se on niin totta, että menneisyyttä ajatellessamme meistä tuntuu niinkuin seisoisimme horjumattoman lain edessä, jota yhtä vähän voimme välttää kuin elämän pulppuavaa voimaa uhkuva nuo- rukainen voi toivoa pääsevänsä siitä häviämisestä, joka on mei- dän kaikkien yhteinen kohtalomme. „Oi Rooma, niin on ker- ran sinunkin käyvä!" sanoi Scipio, surumielin seistessään keskellä hävitetyn Kartagon raunioita, ja Macaulayn kuvaus uus-seelantilaisesta, joka seisoo ajatuksiinsa vaipuneena Lontoon sillan hajonneen arkun ääressä, on varmaan tekevä vaikutelmansa niihinkin, jotka ovat nähneet kaupunkien syntyvän erämaissa ja olleet osalliset uutta maailman valtakuntaa perustettaissa. Ja niinpä me myös, jotakin julkista rakennusta perustettaissa,<noinclude><references/></noinclude> 7vjdr4qc9udd5we17vhewyjej3zp3qm 250 25560 129021 2026-04-05T15:22:25Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: teemme syvennyksen kulmakiveen ja huolellisesti kätkemme sinne jotakin muistikapineita omilta päiviltämme, sillä me tie- dämme ajan tulevan, jolloin kättemme työt ovat raunioina ja me itse maan raossa. Onko tämä sivistyksen vuorotteleva nouseminen ja laske- minen, tuo taantuminen, joka aina edistystä seuraa, onko se jotain rytmiliikettä aina kohoavassa linjassa vai ei (ja minusta nähden, vaikken sen enempää huolikaan kysymystä tutkia, näyt- tää, että täys... 129021 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>teemme syvennyksen kulmakiveen ja huolellisesti kätkemme sinne jotakin muistikapineita omilta päiviltämme, sillä me tie- dämme ajan tulevan, jolloin kättemme työt ovat raunioina ja me itse maan raossa. Onko tämä sivistyksen vuorotteleva nouseminen ja laske- minen, tuo taantuminen, joka aina edistystä seuraa, onko se jotain rytmiliikettä aina kohoavassa linjassa vai ei (ja minusta nähden, vaikken sen enempää huolikaan kysymystä tutkia, näyt- tää, että täysin pätevästi todistaa asian niin olevan on vai- keampaa kuin tavallisesti luullaan), sillä seikalla ei tässä ole mitään merkitystä; sillä vallitseva teoria on kummassakin tapauk- sessa kumottu. On sivistyksiä, jotka ovat kokonaan hävinneet, ja vaivalla saavutetut edistykset ovat ainiaaksi joutuneet ihmis- kunnalta hukkaan; mutta vaikkapa otaksuisimme jokaisen edis- tyksen aallon tehneen mahdolliseksi vielä korkeamman aallon, ja jokaisen sivistyksen ojentaneen soihdun toiselle jatkuvalle sivis- tykselle, niin eipä sittenkään se teoria, että sivistys jatkuu nii- den muutosten seurauksena, jotka tapahtuvat ihmisluonteessa, voi selittää olemassa olevia tosiasioita. Sillä joka tapauksessa on asianlaita sellainen; ettei uutta sivistystä ala se rotu, joka edellisen sivistyksen kautta on tullut kasvatetuksi ja on perin- nöllisesti muuttunut, vaan uusi, alemmalta asteelta nouseva rotu. Edellisen ajan raakalaiset ovat seuraavan ajan sivistyneitä, an- taakseen sitten vuorostaan taas sijaa uusille raakalaisille. Sillä tähän asti on aina käynyt niin, että ihmiset ovat sivistyksen vaikutuksesta ensin menneet eteenpäin ja sitten joutuneet hun- ningolle. Nykyinen sivistynyt ihminen on sivistymätöntä paljon etevämpi; mutta juuri yhdellä tapaa oli jokainen sivistynyt ih- minen noissa kuolleissa sivistysmuodoissa sivistymätöntä etevämpi. Ja siitä huolimatta on aina tullut aika, jolloin on esiintynyt sivistyksen mädännäisyys, lahoominen ja heikkoneminen. Moisen sisällisen mädännäisyyden vaikutuksesta onkin oikeastaan jokai- nen noista raakalaisien hävittämistä sivistysmaailmoista joutunut häviöön.<noinclude><references/></noinclude> 7sugcw1uktfs2te77isxltewldd0y6n 250 25561 129022 2026-04-05T15:22:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tämä yleismaailmallinen tosiseikka, kun se vaan tunnus- tetaan, heti kumoo sen teorian, että edistys tapahtuisi muka perinnöllisen siirtymisen kautta. Jos tarkastelemme maailman historiaa, niin huomaamme, että suurimman edistyksen linja ei milloinkaan pitemmäksi ajaksi satu yhteen perinnöllisyyslinjan kanssa. Taantumus on seurannut edistystä jokaisella perinnöl- lisyyden linjalla. Onko meidän siis otaksuminen, että kansallisella tai rotu- elämällä on olemas... 129022 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Tämä yleismaailmallinen tosiseikka, kun se vaan tunnus- tetaan, heti kumoo sen teorian, että edistys tapahtuisi muka perinnöllisen siirtymisen kautta. Jos tarkastelemme maailman historiaa, niin huomaamme, että suurimman edistyksen linja ei milloinkaan pitemmäksi ajaksi satu yhteen perinnöllisyyslinjan kanssa. Taantumus on seurannut edistystä jokaisella perinnöl- lisyyden linjalla. Onko meidän siis otaksuminen, että kansallisella tai rotu- elämällä on olemassa eri ikäkausia samalla tavalla kuin yksilölli- sen elämän ikäkaudet; että jokaisella sosialisella yhteydellä on määränsä voimaa, jonka kulutettua häviö seuraa? Tämä on vanha, hyvin yleinen ajatustapa, jota vieläkin moni kannattaa ja joka kehitysoppia koskevissa kirjotuksissa alituisesti ja usein mitä sopimattomimmissa kohdin paistaa esille. Oikeastaan en ymmärrä, miksei sitä voisi ilmaista aineen ja liikkeen nimityk- sillä, ja siten saattaa suoraan kehitysopin yleistettyjen käsitteiden alaiseksi. Pitäen yksilöitä vaikkapa atoomeina, voisimme pitää yhteiskunnan kasvamista „aineen yhdistymisenä kokonaisuudeksi (integrationina) ja sen yhteydessä olevana liikkeen haihtumisena, jolloin aine muuttuu epämääräisyyden, yhteydettömän homogeni- tetin tilasta määrättyyn, yhtenäiseen heterogenitetin tilaan, mutta pidätetty liike joutuu vastaavan muutoksen alaiseksi" 1). Sama- ten voisi osottaa yhtäläisyyttä yhteiskunnan elämän ja aurinko- kunnan elämän välillä, perustuen otaksumaan 'tähtisumuista. Auringon lämpö ja valo syntyy atoomien yhtymisestä, jotka synnyttävät liikunnon; tämä liike vähitellen lakkaa, kun atoomit aikaa myöten joutuvat tasapainon ja rauhan tilaan; silloin alkaa liikkumattomuuden tila, jota voi häiritä ainoastaan ulkonaisten voimain sysäys, jotka voimat, koottuaan (integreerattuaan) liik- keen ja haihdutettuaan aineen kaasun muotoon, suuntaisivat kehityksen kulun liikkeen synnyttämiseen tämän kaasun tiivisty- misen kautta. Näin, voisimme me sanoa, synnyttää yksilöjenkin 1) Herbert Spencerin määritelmä kehityksestä teoksessaan First Principles", s. 396.<noinclude><references/></noinclude> q30fl6d09bvocti2l5ykokfbc0g0nrt 250 25562 129023 2026-04-05T15:22:58Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: yhdistys yhteiskunnassa voiman, joka luo sivistyksen valon ja lämmön; mutta kun tämä seikka lakkaa vaikuttamasta ja yksi- lölliset osat joutuvat tasapainon tilaan ja asettuvat määräpaikoil- leen, niin seuraa kivettyminen; ja tämän kiertokulun uudis- tamiseksi alusta alkain ja uuden kukoistavan sivistyksen synnyt- tämiseksi on nyt sellainen sekasorto ja hajaannus välttämätön, minkä raakalaisten hyökkäys saa aikaan. Mutta moisiin analogioihin nojautuminen on... 129023 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>yhdistys yhteiskunnassa voiman, joka luo sivistyksen valon ja lämmön; mutta kun tämä seikka lakkaa vaikuttamasta ja yksi- lölliset osat joutuvat tasapainon tilaan ja asettuvat määräpaikoil- leen, niin seuraa kivettyminen; ja tämän kiertokulun uudis- tamiseksi alusta alkain ja uuden kukoistavan sivistyksen synnyt- tämiseksi on nyt sellainen sekasorto ja hajaannus välttämätön, minkä raakalaisten hyökkäys saa aikaan. Mutta moisiin analogioihin nojautuminen on ajattelemiselle mitä vaarallisinta. Siten saattaa kyllä yhdistää kaksi yhtäläi- syyttä, mutta totuus jääpi hämärään tai tulee väärennetyksikin. Ja kaikki tämäntapaiset yhtäläisyydet ovatkin sangen pintapuo- lisia. Niin kauan kuin uusia jäseniä alituisesti virtaa lisäksi tuoreine lapsenvoimineen, ei valtio voi vanheta heikontuvan ja vanhenevan yksilön tavalla. Kun valtion voima kokonaisuudes- saan on aina yhtä kuin yksilöllisten osiensa voimat yhteenlas- kettuina, ei se voi kadottaa elinvoimaansa, ellei sen osien elin- voima heikkene. Siitä huolimatta piilee suuri totuus sekä siinä tavallisessa analogiassa, jossa kansan elinkykyä verrataan yksilön elinkykyyn, että myös minun äsken mainitsemassani analogiassa, nimittäin se totuus, että ne esteet, jotka lopulta saattavat edistyksen pysäh- tymään, syntyvät edistyksen omasta kulusta; että ne seikat, jotka ovat hävittäneet kaikki edelliset sivistysmaailmat, ovat olleeet riippuvaiset seikoista, joita sivistyksen oma kasvu on luonut. Tämä on totuus; josta vallitseva filosofia ei ole tietääk- seenkään; ja kuitenkin on se kaikkein tärkeimpiä totuuksia. Jokaisen vähänkin pätevän teorian, joka ihmisedistystä kosket- telee, pitäisi ottaa se varteen.<noinclude><references/></noinclude> sjv0jhcd8nkwwx65sr785vx1irevx8s 250 25563 129024 2026-04-05T15:23:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|2 LUKU.}} {{c|'''Erilaisuuksia sivistyksissä ja näiden erilaisuuksien synnystä.'''}} Inhimillisen kehityksen lakia haettaessa on ensi työksi lähemmin määrääminen, minkä laatuiset ne erilaisuudet ovat, joita nimitämme erotuksiksi sivistyksissä. Olemme jo nähneet, että vallitseva luonnonfilosofia, jonka mukaan yhteiskunnallinen edistys on tulos muutoksista itse ihmis- luonteessa, ei pidä yhtä historiallisen totuuden kanssa. Samoin voimme tarkemmin ajate... 129024 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c|2 LUKU.}} {{c|'''Erilaisuuksia sivistyksissä ja näiden erilaisuuksien synnystä.'''}} Inhimillisen kehityksen lakia haettaessa on ensi työksi lähemmin määrääminen, minkä laatuiset ne erilaisuudet ovat, joita nimitämme erotuksiksi sivistyksissä. Olemme jo nähneet, että vallitseva luonnonfilosofia, jonka mukaan yhteiskunnallinen edistys on tulos muutoksista itse ihmis- luonteessa, ei pidä yhtä historiallisen totuuden kanssa. Samoin voimme tarkemmin ajatellessa huomata, etteivät erilaisuudet eri sivistysasteilla olevien valtioiden välillä ole riippuvia synnyn- näisistä eroavaisuuksista niiden yksilöjen välillä, jotka näitä val- tioita muodostavat. On kyllä tosi, että luonnollisia eroavai- suuksia on olemassa ja että myös jotain semmoista on olemassa kuin luonteen ominaisuuksien periytymistä; mutta noita suuria erilaisuuksia eri yhteiskunta-asteilla olevien ihmisten välillä ei voida niin tavoin selittää. Perinnöllisyyden vaikutus, jota nyky- aikaan on tapana pitää niin perin tärkeänä tekijänä, on aivan vähäpätöinen niiden vaikutusten rinnalla, jotka itse ihmisen muodostavat sitten kuin hän on maailmaan tullut. Mikä muut- tuukaan tavaksemme suuremmassa määrässä kuin puhekieli, joka ei ole ainoastaan automaatinen jänteiden työ, vaan on ajatuksen välittäjänä? Mikä on pysyvämpää tai antaa nopeammin ilmi kansallisuuden? Ja kuitenkaan ei meillä syntyessämme ole mi- tään erikoistaipumusta johonkin kieleen. Äidinkielemme on äidinkieltämme ainoastaan siksi, että olemme sitä lapsuudes- samme oppineet. Olkoot jonkun lapsen esi-isät vaikka suku- polvesta sukupolveen ajatelleet ja puhuneet jotakin erityistä kieltä, niin oppii lapsi yhtä helposti jotakin toista kieltä, ellei se muuta kuule puhuttavan. Sama on laita muidenkin kansal- listen, paikallisten taikka luokka-ominaisuuksien. Ne näyttävät riippuvan kasvatuksesta ja tavasta eikä periytymisestä. Sen todistavat sellaiset tapaukset, jolloin valkoiset lapset ovat pieno-<noinclude><references/></noinclude> fn4taqx0c47yhg7roiwafdqdhmehgtz 250 25564 129025 2026-04-05T15:23:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kaisina joutuneet intiaanein käsiin ja tulleet kasvatetuiksi heikä- läisissä hökkeleissä. Lapsista on kasvanut täydellisiä intiaaneja, Sama on luullakseni laita niiden lasten, jotka ovat kasvaneet mustalaisten keskuudessa. Ettei samaa voi sanoa intiaanein tai muiden hyvin selvästi erottuvien rotujen lapsiin nähden, jotka ovat puolestaan joutu- neet valkeain kasvatettaviksi, riippuu nähdäkseni siitä seikasta, ettei niitä ole kohdeltu aivan yhdenarvoisina val... 129025 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kaisina joutuneet intiaanein käsiin ja tulleet kasvatetuiksi heikä- läisissä hökkeleissä. Lapsista on kasvanut täydellisiä intiaaneja, Sama on luullakseni laita niiden lasten, jotka ovat kasvaneet mustalaisten keskuudessa. Ettei samaa voi sanoa intiaanein tai muiden hyvin selvästi erottuvien rotujen lapsiin nähden, jotka ovat puolestaan joutu- neet valkeain kasvatettaviksi, riippuu nähdäkseni siitä seikasta, ettei niitä ole kohdeltu aivan yhdenarvoisina valkeiden lasten kanssa. Muuan opettaja, joka oli jonkun aikaa ollut opettajana neekerilasten koulussa, kertoi minulle kokemuksenaan, että musta- ihoiset lapset olivat kymmeneen tai kahteentoista ikävuoteen asti sukkelampiakin ja oppivaisempia kuin valkea-ihoiset lapset, mutta että ne tuon ikäkauden jälkeen muuttuivat tylsiksi ja välinpitämättömiksi. Hän piti tuota todistuksena rodun syn- nynnäisestä kyvyttömyydestä, ja olin minäkin siihen aikaan samaa mieltä. Myöhemmin kuulin kuitenkin erään hyvin sivistyneen mustan herran (piispa Hilleryn) sattumalta tekevän huomautuk- sen, joka näytti minusta riittävästi valaisevan asiaa. Hän sanoi: „Niin kauan kuin meidän lapsemme ovat nuoria, ovat né aivan yhtä lahjakkaita kuin valkosetkin ja oppivat yhtä pian; mutta tultuaan kyllin vanhoiksi ymmärtääkseen yhteiskunnallisen ase- mansa ja havaitakseen, että heitä pidetään ala-arvoisena rotuna ja etteivät he koskaan voi toivoa pääsevänsä muuksi kuin ko- keiksi, tarjoilijoiksi ja muiksi sellaisiksi, he kadottavat intonsa ja lakkaavat opinnoissaan pysymästä muiden rinnalla." Tähän hän olisi voinut lisätä, että kun he ovat köyhien, sivistymät- tömien vanhempien lapsia, niin kotoiset seikatkin vaikuttavat epäedullisesti heihin. Luullakseni voi yleensä havaita, että ope- tuksen ensi askeleilla tietämättömien vanhempain lapset ovat yhtä vastaanottavaisia kuin sivistyneidenkin vanhempain lapset, mutta että tavallisesti jälkimäiset myöhemmin sivuuttavat edel- lisiä ja tulevat verrattain mielevämmiksi. Syy on hyvin yksin- kertainen. Niin kauan kuin kysymys on ainoastaan alkeis- tiedoista, joita lapset saavat oppia vaan koulussa, on köyhien kotien lasten asema sama kuin sivistyneistä perheistä olevien<noinclude><references/></noinclude> aanrwpfrj2nfvhbtqskd1o0wru2hhli 250 25565 129026 2026-04-05T15:23:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lasten; mutta kun heidän opintonsa sittemmin tulevat moni- puolisemmiksi, näyttää se lapsi, joka kotonaan on tottunut kuulemaan esimerkiksi hyvää ääntämistapaa tai kehittävää kes- kustelua, tai on saanut käsiinsä kirjoja tai ollut tilaisuudessa saamaan vastauksia kysymyksiinsä, etuja, joilla on kylläkin suuri merkityksensä. Samaa voi havaita elämän myöhemmillä asteilla. Ajatel- kaamme esimerkiksi miestä, joka on itse kohonnut tavallisten työmiesten riv... 129026 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>lasten; mutta kun heidän opintonsa sittemmin tulevat moni- puolisemmiksi, näyttää se lapsi, joka kotonaan on tottunut kuulemaan esimerkiksi hyvää ääntämistapaa tai kehittävää kes- kustelua, tai on saanut käsiinsä kirjoja tai ollut tilaisuudessa saamaan vastauksia kysymyksiinsä, etuja, joilla on kylläkin suuri merkityksensä. Samaa voi havaita elämän myöhemmillä asteilla. Ajatel- kaamme esimerkiksi miestä, joka on itse kohonnut tavallisten työmiesten riveistä, ja huomaamme heti, että mikäli tämä mies tulee yhteyteen sivistyneiden ja hienostuneempien kanssa, hän itsekin muuttuu mielevämmäksi ja hienommaksi. Ajatelkaamme kahta veljeä, jotka ovat köyhäin vanhempain poikia, kasvatetut samasssa perheessä ja samalla tavalla. Toinen heistä pannaan raskaaseen työhön eikä koskaan pääse tekemästä toimeentulok- seen tämmöistä työtä; toinen taas alkaa juoksupojasta, saapi ehkä jonkun pienen avustuksen, joka tekee mahdolliseksi siirty- misen edullisemmalle toimialalle ja lopettaa vihdoin uransa etevänä asianajajana, kauppiaana tai valtiomiehenä. Neljän ja viidenkymmenen ikäisenä ollessaan on erilaisuus heidän välillään oleva hyvin silmiinpistävä ja joku voisi ajattelemattomasti päättää, että tuo on seuraus toisen suuremmista luonnonlahjoista. Yhtä silmiinpistäväksi käy erotus tavoissa ja sivistyksessä kahdella sisarella, joista toinen menee naimisiin köyhäksi jäävän miehen kanssa ja näin ollen koko ikänsä saa raastaa jokapäiväis:ssä. askareissa ja yksitoikkoisuudessa; silloin kuin toinen on joutunut -naimisiin miehen kanssa, jonka asema saattaa hänet sivisty- neeseen seuraelämään, antaa hänelle tilaisuuden maun kehityk- seen ja järjen viljelykseen. Muutoksia sekä parempaan että huonompaan päin voidaan ulkonaisten olosuhteiden vaikutuk- sesta havaita kaikkialla. Lause huono seura turmelee hyviä tapoja“ ilmaisee siis sen yleisen lain, että ihmisluonne sangen suuressa määrässä riippuu ympäröivien olosuhteiden vaiku- tuksesta. Muistelen kerran eräässä brasilialaisessa satamassa näh- neeni neekerin, jonka puvun piti arvattavasti olla jotakin aivan<noinclude><references/></noinclude> gyc6s4bw4zj9jaioufykoabedsgkixy 250 25566 129027 2026-04-05T15:24:15Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: uuden uutukaista muotia, mutta hänellä ei ollut kenkiä eikä sukkia. Joku merimiehistä, joiden seurassa olin ja joka oli tehnyt muutamia matkustuksia orjakauppalaivan mukana ja oli siis sitä mieltä, ettei neekeri ole mikään ihminen, vaan jonkinlainen apina, osotti tuota neekeriä juuri sen asian todistukseksi, eikä sanonut neekerille olevan sopivaakaan käyttää saappaita, se kun metsäläisenä ollessaan voi olla ihka alaston- nakin. Sittemmin sain kuitenkin kuull... 129027 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>uuden uutukaista muotia, mutta hänellä ei ollut kenkiä eikä sukkia. Joku merimiehistä, joiden seurassa olin ja joka oli tehnyt muutamia matkustuksia orjakauppalaivan mukana ja oli siis sitä mieltä, ettei neekeri ole mikään ihminen, vaan jonkinlainen apina, osotti tuota neekeriä juuri sen asian todistukseksi, eikä sanonut neekerille olevan sopivaakaan käyttää saappaita, se kun metsäläisenä ollessaan voi olla ihka alaston- nakin. Sittemmin sain kuitenkin kuulla niillä seuduin todella olleen tapana, että orjain piti käydä avojaloin; aivan niinkuin Englannissa pidettäisiin nuhteettomasti puetulle tarjoilijalle sopi- mattomana kantaa kultakoristeita. Mitä muuten tähän seikkaan tulee, niin olen usein kyllä tavannut henkilöitä, jotka ovat olleet tilaisuudessa pukeutumaan aivan mielensä mukaan, mutta jotka sittenkin ovat esiintyneet yhtä hullunkurisissa pukimissa kuin tuo brasilialainen neekeri. Suuri joukko niistä tosiasioista, joita mainitaan periytymisen esimerkkeinä, merkitsevät oikeas- taan yhtä vähän kuin tuo äsken esitetty laivuri-darvinistin mielipide. Että esimerkiksi suuri joukko New-Yorkin pahantekijöitä ja kerjäläisiä on todistettavasti peräisin kolmen tai neljänkin sukupolven takaa vaivaistalojen asukkaista, mainitaan usein muka hyvinkin puhuvana esimerkkinä taipumuksien periytymiseen. Mutta tuo ei todista mitään sellaista, erittäinkään kun täysin tyydyttävä selitys on paljon lähempää saatavissa. Kerjäläiset luovat kerjäläisiä, jopa silloinkin kuin lapset eivät ole heidän omiaan, samoin kuin läheinen yhteys pahantekijäin kanssa on luova pahantekijöitä mitä siveellisintenkin vanhempain lapsista. Oppiminen luottamaan armolahjoihin vaikuttaa välttämättömästi, että oman arvon ja riippumattomuuden tunne häviää, jotka ominaisuudet ovat välttämättömiä jotta ihminen luottaisi itseensä milloin elämän taistelu käy vaikeaksi. Tämä on siihen määrään totta, että, kuten hyvin tunnettu, hyväntekeväisyys: synnyttää tavallisesti vaan suuria vaatimuksia; ja onpa tässä suhteessa suorastaan kysymyksenalaista, eivätkö julkiset avustukset ja yksi- tyiset armolahjat tuokin mukanaan enemmän vahinkoa kuin<noinclude><references/></noinclude> 8c3fji4thb5bp50vqao7o66n3qyymx2 250 25567 129028 2026-04-05T15:24:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hyötyä. Samaa voi sanoa myöskin lasten taipumuksesta ilmaista vanhempiensa tunteita, makuja, ennakkoluuloja ja luonnonlahjoja. He imevät niitä itseensä aivan samalla tavalla kuin omistavat läheisten toveriensa tapoja. Ja ne poikkeukset, missä tällaisia tapoja vastaan herää inho, vahvistavat vaan sääntöä. Ja minusta näyttää paitsi tätä seurapiirin vaikutusta löy- tyvän vielä hienompikin vaikutus, jolla usein selitetään perin- nöllisinä pidettyjä lu... 129028 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>hyötyä. Samaa voi sanoa myöskin lasten taipumuksesta ilmaista vanhempiensa tunteita, makuja, ennakkoluuloja ja luonnonlahjoja. He imevät niitä itseensä aivan samalla tavalla kuin omistavat läheisten toveriensa tapoja. Ja ne poikkeukset, missä tällaisia tapoja vastaan herää inho, vahvistavat vaan sääntöä. Ja minusta näyttää paitsi tätä seurapiirin vaikutusta löy- tyvän vielä hienompikin vaikutus, jolla usein selitetään perin- nöllisinä pidettyjä luonteen piirteitä, sama vaikutus, joka pojassa herättää halun tulla merirosvoksi, kun hän lukee seik- kailuromaaneja. Tunsin ennen erään gentlemannin, jonka suo- nissa virtasi intiaanipäällikön verta. Hänellä oli tapana kertoa minulle isoisältänsä kuulemiaan juttuja, ja valaista siten muutamia intiaanien luonteen piirteitä, joita valkeaihoiset niin vähän ym- märtävät: tuota voimakasta, sitkeää vainolaisveren himoa ja roviolla poltetun sielunlujuutta. Katsoen siihen tapaan, millä hän puhui, en hetkeäkään epäile, että hän, niin korkeasti sivistynyt mies kuin olikin, olisi joissakin tiloissa voinut osottaa piirteitä, joita olisi hyvällä syyllä voinut lukea hänen intiaani- verensä laskuun, mutta joita vielä paljon paremmin voi selittää sillä, että mies oli aivan ylenmääräisesti haltioissaan esi-isäinsä urotöistä ¹). Jokaisessa suuressa yhteiskunnassa voimme eri luokkien tai yksilöryhmäin välillä tavata samanlaatuisia erilaisuuksia, kuin sellaisten yhteiskuntain välillä, joiden sanoimme olevan eri mää- rissä sivistyneitä, erilaisuuksia tiedoissa, uskossa, tavoissa, mauissa ja kielessä, ja jotka äärimmäisyyksissään ilmaisevat samanrotuisten ja samaan maahan kuuluvien ihmisten välillä melkein yhtä suuria eroavaisuuksia kuin on olemassa sivisty- neiden ja metsäläiskansain välillä. Niinkuin kaikkia yhteiskun- nallisen kehityksen asteita, kivikaudesta lähtien yhä edemmäs, 1) Wordsworth runoilija on erittäin sattuvalla tavalla viitannut. tämäntapaiseen vaikutukseen runossaan Song at the Feast of Braug- ham Castle: „Ruostuneet aseet huutavat hänen saleissansa: ota Clif- fordin veril peitsi käskee: kukista Skottlanti! kilpi neuvoo: vie minut Ranskaan!"<noinclude><references/></noinclude> 1pmaeadxbatne0u22tcgv6q9r43pokn 250 25568 129029 2026-04-05T15:24:49Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: voidaan tavata yht'aikaa ilmenevinä yhteiskuntina nykyisessä maailmassa, niin on myöskin olemassa samassa maassa jopa samassa kaupungissakin vierekkäin ryhmiä, jotka osottavat vas- taavaa eroavaisuutta. Maissa sellaisissa kuin Englanti ja Saksa puhuvat samanrotuiset, samalla paikkakunnalla syntyneet ja kas- vatetut lapset eri kieltä, heillä on eri uskonto, he noudattavat erilaisia tapoja ja osottavat erilaista makuaistia; jopa sellaises- sakin maassa kuin. Y... 129029 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>voidaan tavata yht'aikaa ilmenevinä yhteiskuntina nykyisessä maailmassa, niin on myöskin olemassa samassa maassa jopa samassa kaupungissakin vierekkäin ryhmiä, jotka osottavat vas- taavaa eroavaisuutta. Maissa sellaisissa kuin Englanti ja Saksa puhuvat samanrotuiset, samalla paikkakunnalla syntyneet ja kas- vatetut lapset eri kieltä, heillä on eri uskonto, he noudattavat erilaisia tapoja ja osottavat erilaista makuaistia; jopa sellaises- sakin maassa kuin. Yhdysvallat voidaan eri piirien ja ryhmäin välillä huomata samanlaatuisia erilaisuuksia, ellei ehkä samassa määrässä ilmenevinä. Mutta nuo erilaisuudet eivät suinkaan ole synnynnäisiä. Ei mikään pienokainen synny metodistina tai katolilaisena tai varustettuna taipumuksella puhumaan valtakunnan kieltä tai maalaismurretta. Kaikki nuo erilaisuudet, jotka ovat eri ryh- mille ja piireille ominaisia, johtuvat läheisestä seurustelemisesta näiden piirien keskuudessa. Janitsharit olivat nuorukaisia, jotka olivat ala-ikäisinä riis- tetyt kristityiltä vanhemmilta; siitä huolimatta he olivat kiih- koisia muhamettilaisia; jesuitat ja muut munkkikunnat tunnetaan erikoisista luonteenpiirteistään, mutta nuo piirteet eivät suinkaan ole minkään synnynnäisen periytymisen luomia; jopa sellaiset yhtymät, kuin koulut ja rykmentit, joiden jäsenet ovat vaan lyhyemmän ajan yhdessä ja alituisesti vaihtelevat, osottavat yleisiä tunnusmerkkejä, jotka ovat tuloksia henkisistä läheisen yhteyden luomista vaikutelmista. Se yhteisvaikutus, joka syntyy yhteisestä historiasta, us- konnosta, tavoista, laeista, tottumuksista, harrastuksista, ja joka ympäröi jokaista yksilöä, koko tuo „superorgaaninen piiri", joksi Herbert Spencer sitä sanoi, se se minun mielestäni mää- rääkin pääasiassa kansallisluonteen. Se se enemmän kuin mi- kään synnynnäinen periytyminen erottaa englantilaisen rans- kalaisesta, saksalaisen italialaisesta, amerikalaisen kiinalaisesta, sivistyneen metsäläisestä. Näin ne kansalliset luonteenpiirteet säilyvät ja kehittyvät tai muuttuvat. Perinnöllisyys tietyissä rajoissaan (tai ehkä semmoisenaan-<noinclude><references/></noinclude> 24dzt09wssyyvgsx2e36geb8496x900 250 25569 129030 2026-04-05T15:25:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kin, rajattomasti) voi joko edelleen kehittää taikka muuttaa ihmisen erilaisia ominaisuuksia; mutta tuo tapahtuu paljon suu- remmassa määrässä ihmisen ruumiillisiin kuin henkisiin ominai- suuksiin nähden, ja eläimen paljon enemmän kuin ihmisen ruumiillisiin ominaisuuksiin nähden. Kyyhkysviljelyksen ja sarvi- karjan suhteen saavutetut kokemukset eivät sovellu ihmismaail- maan, ja syy on siihen selvä kyllä. Ihmisen elämä on kaikkein raaimmillakin asteilla ääre... 129030 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kin, rajattomasti) voi joko edelleen kehittää taikka muuttaa ihmisen erilaisia ominaisuuksia; mutta tuo tapahtuu paljon suu- remmassa määrässä ihmisen ruumiillisiin kuin henkisiin ominai- suuksiin nähden, ja eläimen paljon enemmän kuin ihmisen ruumiillisiin ominaisuuksiin nähden. Kyyhkysviljelyksen ja sarvi- karjan suhteen saavutetut kokemukset eivät sovellu ihmismaail- maan, ja syy on siihen selvä kyllä. Ihmisen elämä on kaikkein raaimmillakin asteilla äärettömän paljon monipuolisempi eläimen elämää. Ihminen on siis alituisesti äärettömän paljon useampien vaikutelmain alainen, joiden joukossa suhteellinen periytymisen vaikutus yhä enemmän katoaa. Ihmisheimo, joka vaan syö, juo, nukkuu ja lisääntyy, voisi huolellisen hoidon ja sukuvalinnan kautta epäilemättä ajan kuluessa päästä niin pitkälle, että osot- taisi ulkonäössään ja luonteessaan yhtä suuria eroavaisuuksia kuin ne eroavaisuudet, joita samat keinot saavat aikaan koti- eläimissä. Mutta sellaisia ihmisiä ei ole olemassa; vaan ihmisillä, sellaisia kuin he ovat, sieluliikkeet, vaikuttaen ruumiiseen, ali- tuisesti keskeyttäisivät tuota kulkua. Ihmistä, jonka sielu on alituisessa jännityksessä, ei voisi tehdä lihavaksi, vaikka häntä aivan sian tavalla isoleerattaisiin ja lihotettaisiin. Kaiken toden- näköisyyden mukaan on ihmisiä ollut maan päällä pitemmän aikaa kuin useita eläinlajeja. Ihmiset ovat olleet toisistaan eril- lään, eläen eri elämänoloissa, jotka eläinkunnassa olisivat aikaan- saaneet mitä suurimpia erilaisuuksia; ja sittenkin ovat ruumiil- liset erilaisuudet eri ihmisrotujen välillä tuskin suurempia kuin valkeiden ja mustain hevosten välillä ne eivät ainakaan ole lähimainkaan niin suuret kuin erirotuisten koirain, esimerkiksi puudelien ja vinttikoirien välillä. Jopa nekin ruumiilliset eroa- vaisuudet, joita todella on olemassa eri ihmisrotujen välillä, ovat saaneet alkunsa (kuten otaksuvat ne, jotka niitä selittävät luonnollisen valinnan ja periytymisen avulla) aikana, jolloin ih- minen oli eläintä paljon lähempänä kuin nyt, s. o., kun hän oli vähemmässä määrässä henki-olento. Mutta jos asianlaita on tällainen ihmisen ruumiin ominai- suuksiin nähden, niin kuinka paljon suuremmassa määrässä<noinclude><references/></noinclude> g5t9e1a9uez99usgouz0cqnaj321wu9 250 25570 129031 2026-04-05T15:25:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: onkaan laita sama hänen sielunsa ominaisuuksien? Ruumiilliset elimistömme kaikki osat tulevat maailmaan meidän syntyes- sämme, mutta sielu kehittyy vasta myöhemmin. Kaikkien elimistöjen kehityksessä on olemassa sellainen aste, jolloin ainoastaan ympäristöön vertaamalla voi sanoa, onko tuosta syntyvästä eläimestä tuleva kala, matelevainen, apina vai ihminen. Ja samoin on asianlaita henkisessä suhteessa vasta- syntyneen lapsenkin; tuleeko sielu, joka vielä on... 129031 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>onkaan laita sama hänen sielunsa ominaisuuksien? Ruumiilliset elimistömme kaikki osat tulevat maailmaan meidän syntyes- sämme, mutta sielu kehittyy vasta myöhemmin. Kaikkien elimistöjen kehityksessä on olemassa sellainen aste, jolloin ainoastaan ympäristöön vertaamalla voi sanoa, onko tuosta syntyvästä eläimestä tuleva kala, matelevainen, apina vai ihminen. Ja samoin on asianlaita henkisessä suhteessa vasta- syntyneen lapsenkin; tuleeko sielu, joka vielä on herätettävä tietoisuuteen ja voimaan, englantilaiseksi vai saksalaiseksi, ame- rikalaiseksi vai kiinalaiseksi, sivistyneen ihmisen vai metsäläisen sieluksi, se riippuu kokonaan siitä yhteiskunnallisesta ympäris- töstä, mihin se joutuu. Ajatelkaamme joukko lapsia korkeasti sivistyneistä van- hemmista siirretyksi asumattomaan maahan. Otaksukaamme niiden jollakin kummallisella tavalla pysyvän elossa siihen asti, että voivat pitää huolta omasta toimeentulostaan. Mikä näky olisi edessämme? Edessämme olisi onnettomampia, saamatto- mampia metsäläisiä kuin mitä koskaan olemme nähneet. Kek- simättä olisi heillä tuli, takomatta yksinkertaisimmat aseet ja työkalut, kehittämättä kieli. Lyhyesti, heidän olisi kävelemään oppivan lapsen tavalla joka askeleella kompastuen ryömiminen kaikkein alkuperäisinten tietojen ääreen, joita nyt käyttävät `hy- väkseen jo alimmillakin asteilla olevat heimot. Että he vähi- tellen todella pääsisivät kaiken tuon perille, sitä en mitenkään epäile, sillä taipumus tätä kaikkea saavuttamaan on ihmishengelle ominainen, niinkuin käymisen taipumus on ihmisruumiille omi- naista; mutta en voi uskoa, että he tekisivät sen mitenkään paremmin tai huonommin, hitaammin tai nopeammin, kuin sivis- tymättömien vanhempien lapset, jotka saatettaisiin samaan ase- maan. Jos ajattelisimme ihmiskunnan kokonaisuudessaan joskus saavuttavan kaikkein korkeimmat hengen ominaisuudet, mihin sen etevimmät jäsenet koskaan ovat nousseet, niin mitenkä kävisikään ihmiskunnan semmoisessa tapauksessa, että joku suku- polvi erotettaisiin seuraavasta sukupolvesta jollakin väliajalla, niinkuin ne heinäsirkat, jotka ilmestyvät aina 17 vuoden ku-<noinclude><references/></noinclude> kvaat9k3tfra7kh6heuxa819etsgsrh 250 25571 129032 2026-04-05T15:25:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: luttua? Yksikin ainoa tällainen väliaika palauttaisi ihmiskunnan metsäläisyyden tilaan, vieläpä tilaan sellaiseen, johon verraten metsäläisten tila, mikäli sitä tunnemme, esiintyisi sivistyksenä. Jos nyt käännämme asian toisapäin ja otaksumme, että joku määrä metsäläislapsia vaihdettaisiin yhtä moneen sivisty- neiden lapseen, äitien tietämättä asiasta mitään (sillä tämä olisi erityisesti tärkeä, jotta koe tulisi ollenkaan vakuuttavaksi), voim... 129032 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>luttua? Yksikin ainoa tällainen väliaika palauttaisi ihmiskunnan metsäläisyyden tilaan, vieläpä tilaan sellaiseen, johon verraten metsäläisten tila, mikäli sitä tunnemme, esiintyisi sivistyksenä. Jos nyt käännämme asian toisapäin ja otaksumme, että joku määrä metsäläislapsia vaihdettaisiin yhtä moneen sivisty- neiden lapseen, äitien tietämättä asiasta mitään (sillä tämä olisi erityisesti tärkeä, jotta koe tulisi ollenkaan vakuuttavaksi), voim- meko sanoa, että nämä viimemainitut, varttuessaan, alkaisivat osottaa jotain erilaisuutta verrattuna sivistyneiden lapsiin? En Tuule kenenkään, jolla on ollut paljon tekemistä eri kansain ja luokkain kanssa, sitä väittävän. Se suuri oppi, mikä tästä voi- daan saada, on, että „ihmisluonto on koko maan päällä yhtä- läinen.“ Ja tätä oppia voi saada myöskin kirjoista. En tarkota erityisesti matkakertomuksia; sillä kirjoja kirjottavien sivistyneiden ihmisten kertomukset metsäläiselämästä ovat sangen usein sel- laisia kuin villit kirjottaisivat meistä, jos tuota pikaa käväisi- sivät meidän luonamme ja sitten istuisivat kynäilemään. Minä tarkotan noita muistomerkkejä muilta ajoilta ja muiden kansain elämästä ja ajatuksesta, jotka omalle nykyiselle kielellemme käännettyinä muodostavat ikäänkuin heijastuksen omasta elä- mästämme ja omasta ajatuksestamme. Niiden herättämä tunne puhuu ihmisen oleellisesti yhtäläisestä luonnosta. Kaiken his toriallisen ja taidetutkimuksen loppu“, sanoo Emanuel Deutsch, on tämmöinen: ja niinpä he siis olivat juuri sitä mitä mekin.“ On eräs koko maanpiirin yli levinnyt kansa, jossa voi erin- omaisesti nähdä, millaiset ominaisuudet riippuvat perinnöllisyy- destä ja millaiset pelkästä yhteydestä muiden ihmisten kanssa: minä puhun juutalaisista. Juutalaiset ovat säilyttäneet verensä puhtautta huolellisemmin ja paljon kauemmin kuin mikään euro- palaisista kansanheimoista, ja sittenkin olen taipuvainen ajatte- lemaan, että ainoa tunnusmerkki, jota voi pitää tämän seikan seurauksena, on ulkomuoto; ja onpa tämäkin todellisuudessa paljon vähemmin silmiinpistävä kuin tavallisesti otaksutaan, kuten jokainen, ken vaan ottaa asiata lähemmin tarkastellakseen, voi huomata. Vaikka juutalaiset ovat aina menneet naimisiin omaan " "<noinclude><references/></noinclude> bif5eapqbadvi1myx1w89la7qu3s2ws 250 25572 129033 2026-04-05T15:25:57Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rotuunsa kuuluvien kanssa, he ovat kuitenkin kaikkialla ottaneet vaikutuksia ympäristöltään, englantilaiset, venäläiset, puola- laiset, saksalaiset ja itämaalaiset juutalaiset eroavat monessa suhteessa toisistaan yhtä paljon kuin näiden maiden omat kansat keskenään. Siitä huolimatta niillä on paljon yhtäläi- syyttä toistensa kanssa ja ne ovat kaikkialla säilyttäneet yksilöl- lisyytensä. Syy siihen on selvä. Heprealainen uskonto ja uskonto ei ainakaan peri... 129033 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>rotuunsa kuuluvien kanssa, he ovat kuitenkin kaikkialla ottaneet vaikutuksia ympäristöltään, englantilaiset, venäläiset, puola- laiset, saksalaiset ja itämaalaiset juutalaiset eroavat monessa suhteessa toisistaan yhtä paljon kuin näiden maiden omat kansat keskenään. Siitä huolimatta niillä on paljon yhtäläi- syyttä toistensa kanssa ja ne ovat kaikkialla säilyttäneet yksilöl- lisyytensä. Syy siihen on selvä. Heprealainen uskonto ja uskonto ei ainakaan periydy syntymän kautta, vaan ihmis- yhteyden kautta se se on kaikkialla säilyttänyt heprealaisen rodun omituisuudet. Tämä uskonto, joka ei tule lapsiin samalla tavalla kuin ruumiilliset tunnusmerkit, vaan tulee opetuksen ja seurustelun kautta, ei ole ainoastaan oppiensa puolesta erikoi- nen, vaan saattaa tunnustajansa suoraan ulkonaisenkin painon alaiseksi, herättäen epäluuloa ja inhoa, mikä enemmän kuin nuo opit on tehnyt juutalaisesta kansallisuudesta „valtion kes- kelle valtiota." Uskonto on luonut ja kehittänyt suljetun lahko- kunnan, joka sitten on pannut leimansa jäseniinsä. Juutalaisten avioliitot yksinomaan juutalaisten kanssa ovat pidettävät pa- remmin seurauksena siitä kuin syynä siihen. Ja mitä eivät ole voineet matkaan saattaa vainot, jotka menivät niin pitkälle, että juutalaisia lapsia riistettiin vanhemmiltaan ja kasvatettiin ulko- puolella omaistensa piiriä, sen saa aikaan nyt vähemmän into- himoinen suhtaantuminen uskontoon, mikä jo onkin huomat- tavissa Yhdysvalloissa, siellä kun erotus juutalaisten ja muihin uskontoihin kuuluvain välillä on katoamassa pian jäljettömiin. Ja juuri sentapaisesta yhteiskunnallisen piirin vaikutuksesta saa minun mielestäni selityksensä se seikka, jota niin usein pi- detään todistuksena rotu-ominaisuuksien olemassa olosta, saa selityksensä se vaikeus, millä vähemmin sivistyneet rodut omistavat korkeampaa sivistyskantaa, jopa joskus sen vaikutuk- sesta kokonaankin menevät häviöön. Niinkauan kuin joku omi- nainen yhteiskunnallinen piiri pysyy voimassa, on sen jäsenille siirtyminen muuhun piiriin vaikeata tai. mahdotontakin. Kiinalaisen luonne on vakaa, jos minkään kansan. Kui- tenkin omistavat Kalifornian kiinalaiset amerikalaisia työ- ja<noinclude><references/></noinclude> nek2sxg8bj8g1vf8vu2q4nfh9l4o5td 250 25573 129034 2026-04-05T15:26:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kauppatapoja, koneiden käyttämistä j. n. e., keveydellä, joka osottaa, ettei heiltä puutu taipuvaisuutta eikä luonnonlahjoja. Että he muissa suhteissa ovat niin muuttumattomia, se on seuraus kiinalaisesta ympäristöstä, joka ei vieraassakaan maassa lakkaa olemasta heidän alituisena yksinomaisena piirinään. Saa- puessaan Kiinasta ovat he saapuneet aikomuksessa pian palata sinne takasin; ja Amerikassa oleskellessaan he elävät kuin pie- nessä, Kiinassa ikään jot... 129034 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kauppatapoja, koneiden käyttämistä j. n. e., keveydellä, joka osottaa, ettei heiltä puutu taipuvaisuutta eikä luonnonlahjoja. Että he muissa suhteissa ovat niin muuttumattomia, se on seuraus kiinalaisesta ympäristöstä, joka ei vieraassakaan maassa lakkaa olemasta heidän alituisena yksinomaisena piirinään. Saa- puessaan Kiinasta ovat he saapuneet aikomuksessa pian palata sinne takasin; ja Amerikassa oleskellessaan he elävät kuin pie- nessä, Kiinassa ikään jotenkin niinkuin englantilaiset luovat Indiassa itselleen pikku Englantinsa. Jo luonnollinen vetovoima panee meidät hakemaan seuraa niiden kanssa, joilla on samal- laisia mielipiteitä kuin meillä, ja siitä syystä kieli, uskonto ja tavat säilyvät siellä, missä ihmiset eivät elä kokonaan erossa toisistaan. Mutta sitä paitsi ilmaantuu näiden kansallisten eri- laisuuksien vuoksi vielä ulkonaistakin pakkoa, joka tekee sitäkin tärkeämmäksi samankaltaisille hakea keskinäistä yhteyttä. Nämä yksinkertaiset syyt antavat täydellisen selityksen kaikkiin ilmiöihin, jotka esiintyvät silloin kuin kaksi eriasteista sivistyskantaa sattuu yhteen, meidän tarvitsematta turvautua teoriaan synnynnäisistä eroavaisuuksista. Kuten vertaileva kieli- tiede on osottanut, kuuluu esimerkiksi hindulainen samaan ro- tuun kuin hänen englantilainen vallottajansa; ja erityiset esi- merkit ovat kylläkin osottaneet, että jos hindulaista voisi saattaa yksinomaan englantilaiseen ympäristöön, mikä olisi täydellisesti saavutettavissa toimittamalla hindulaisia lapsia englantilaisiin per- heisiin kummankaan puolen tietämättä mistään erotuksesta, niin yksi sukupolvi riittäisi hyvin europalaisen sivistyksen istuttami- seksi häneen. Siitä huolimatta voivat englantilaisten ajatus- ja elämäntavat ainoastaan hyvin hitaasti tunkeutua Indiaan, koskapa ne siellä joutuvat yhteen ajatusten ja tapojen kanssa, jotka sitkeästi säilyvät tavattoman rikkaan väkiluvun keskellä, esiintyen kaikissa sen elämän suhteissa. Kirjassaan „Physics and Politics" tahtoo Bagehot, väit- tämällä sivistyksen antaneen meille vankemman ruumiinraken- nuksen, selittää syyn siihen, että sivistymättömät kansat kụo- levat sukupuuttoon meidän sivistyksemme edeltä, vaikka raaka-<noinclude><references/></noinclude> cu3qzun7y6bl842lf1n3qwdeu460ipj 250 25574 129035 2026-04-05T15:26:31Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: laiset eivät hävinneetkään vanhan ajan kansain edestä. Huo- mautettuaan, ettei yhdelläkään klassillisella kirjailijalla tavata mitään valituksia sukupuuttoon hävinneistä raakalaiskansoista, vaan että ne kaikkialla näyttävät kestäneen roomalaisten lähei- syyttä, jopa niinkin, että roomalaiset monin paikoin sulautuivat heidän kanssaan yhteen, hän sanoo (s. 47-48): „Ne metsäläiset, jotka elivät kristillisen ajanlaskun alussa, olivat jotenkin samanlaat... 129035 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>laiset eivät hävinneetkään vanhan ajan kansain edestä. Huo- mautettuaan, ettei yhdelläkään klassillisella kirjailijalla tavata mitään valituksia sukupuuttoon hävinneistä raakalaiskansoista, vaan että ne kaikkialla näyttävät kestäneen roomalaisten lähei- syyttä, jopa niinkin, että roomalaiset monin paikoin sulautuivat heidän kanssaan yhteen, hän sanoo (s. 47-48): „Ne metsäläiset, jotka elivät kristillisen ajanlaskun alussa, olivat jotenkin samanlaatuisia kuin kahdeksannentoista vuosisadan metsäläiset, ja jos metsäläiset kestivät kosketusta vanhan ajan sivistyskansain kanssa, mutta eivät meidän kanssamme, niin pi- tänee otaksua meidän rotumme olevan arvatenkin vankempaa kuin entisen ajan; pitänee otaksua, että me pystymme kanta- maan kovempien tautien siemeniä kuin mitä vanhain kansain keskuudessa oli ollut. Muuttumatonta metsäläistä voimme ehkä pitää ruumiillisten voimain mittapuuna niissä roduissa, joiden kanssa hän tulee yhteyteen." Bagehot ei kuitenkaan millään tavalla koeta antaa seli- tystä siihen, minkä vuoksi sivistys 1800 vuotta sitten ei ollut suhteellisesti yhtä paljon metsäläisyyttä etevämpi kuin meidän nykyinen sivistyksemme. Onpa kuitenkin turhaa enempää puhua tästä asiasta ja osottaa, ettei ole olemassa ainoatakaan pätevää todistusta siihen, että ihmiselimistö todella olisi vähimmässä- kään määrässä entisestään parantunut. Jokainen, joka on näh- nyt, mikä vaikutus meidän rotumme kosketuksella on alhai- sempiin rotuihin, voi kyllä saada selityksen tähän asiaan lähempää, vaikkei meille tosin yhtä edulliselta kannalta. Emme senvuoksi, että ruumiimme olisi luonnostaan sit- keämpi kuin metsäläisten, voi verrattain hyvin kestää niitä tauteja, jotka tuottavat heille varman kuoleman; vaan senvuoksi, että me tunnemme näitä tauteja ja osaamme niitä parantaa, silloin kuin metsäläiset eivät niitä tunne eivätkä osaa niitä parantaa. Samat taudit, joita sivistyksen edellä tulvahtava ryöpy tartuttaa metsäläisiin, olisivat sivistyneihinkin nähden yhtä hävit- täviä, elleivät nämä ymmärtäisi muuta kuin antaa niiden ke- hittyä edelleen, kuten metsäläiset tietämättömyydessään tekevät;<noinclude><references/></noinclude> 9cxearsuzg0l3b9rulyudukp9b5gsi8 250 25575 129036 2026-04-05T15:26:39Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja ne todella olivatkin yhtä hävittäviä, niin kauan kuin emme vielä olleet keksineet menettelytapaa niitä vastaan. Sitä paitsi on sivistyksen tunkeutumisella metsäläisseutuihin se vaikutus, että metsäläisen voimat heikontuvat hänen koskaan pääsemättä niitä elämänoloja hyväkseen käyttämään, jotka antavat voimaa sivistyneelle ihmiselle. Hänen tapojensa ja olojensa vielä pyr- kiessä säilymään muuttumattomina ja todella mikäli mahdollista pysyessä... 129036 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ja ne todella olivatkin yhtä hävittäviä, niin kauan kuin emme vielä olleet keksineet menettelytapaa niitä vastaan. Sitä paitsi on sivistyksen tunkeutumisella metsäläisseutuihin se vaikutus, että metsäläisen voimat heikontuvat hänen koskaan pääsemättä niitä elämänoloja hyväkseen käyttämään, jotka antavat voimaa sivistyneelle ihmiselle. Hänen tapojensa ja olojensa vielä pyr- kiessä säilymään muuttumattomina ja todella mikäli mahdollista pysyessäkin muuttumattomina, joutuvat kaikki niihin liittyvät ulkonaiset olot perinpohjaisen muutoksen alaisiksi. Hän jää metsästäjäksi maahan, jossa ei enää ole riistaa, taistelijaksi, jolla ei ole aseita; hänen on oikeuden saavuttamiseksi käyttä- minen lainmuotoja, joita hän ei ymmärrä. Hän ei ole ainoas- taan rannasta lähtenyt eikä vielä toiseen saapunut, kuten Bagehot sanoo europalaisten Indiassa olevista sekarotuisista jälkeläisistä, vaan hän on siveellisessäkin suhteessa samallaisessa välitilassa; hän oppii sivistyksen paheita oppimatta sen hyveitä. Hän kadottaa totutut toimeentulonsa välineet, hän kadottaa oman arvonsa tunnon, hän kadottaa siveytensä hän turmeltuu ja kuolee sukupuuttoon. Ne surkeat olennot, joita voi nähdä vetelehtivän tyhjäntoimittajina rajakaupunkien kaduilla tai rauta- tienasemilla, valmiina kerjäämään, varastamaan tai tarjoomaan itseänsä sitäkin inhottavampiin palveluksiin, ne eivät ole noita varsinaisia intiaanityyppejä, jommoisina nämä olivat ennenkuin valkeat miehet tunkeutuivat heidän metsästysalueilleen. Ne ovat kadottaneet sen voiman ja ne hyveet, joita heillä entisessä asemassaan oli, omistamatta sijaan sitä voimaa ja sitä hyvettä, joka on korkeammalle sivistyskansalle ominainen. Oikeastaan ei sillä sivistyksellä, joka karkottaa tieltään puna-ihoisen rodun, olekaan mitään hyveitä. Rajaseutujen anglosaksin silmissä ei maan alkuasukkailla ole oikeastaan mitään oikeuksia, joita val- kosen olisi kunnioittaminen. Alkuasukasta ryöstetään puhtaaksi, häntä ei ymmärretä, häntä petetään, häntä pahoin pidellään. Hän kuolee sukupuuttoon niinkuin samoissa oloissa mekin kuo- lisimme. Hän häviää sivistyksen tieltä, niinkuin kerran hävisivät romaniseerautuneet brittiläiset saksalaisen raakalaisvallan tieltä.<noinclude><references/></noinclude> t8nrj4gn39uz4n35g5w85gcyp4x9szb 250 25576 129037 2026-04-05T15:26:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Oikea syy siihen, ettei yhdelläkään klassillisella kirjailijalla tavata mitään valitusta raakalaiskansain sukupuuttoon häviämi- sestä, vaan kaikki viittaa siihen, että roomalainen sivistys pikem- min yhdisti itseensä kuin hävitti nuo kansat, ei minun näh- däkseni ole ainoastaan siinä, että muinainen sivistys oli paljon lähempää sukua niille raakalaiskansoille, joiden kanssa se tuli yhteyteen, vaan siinä vielä tärkeämmässä seikassa, ettei sitä levitett... 129037 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Oikea syy siihen, ettei yhdelläkään klassillisella kirjailijalla tavata mitään valitusta raakalaiskansain sukupuuttoon häviämi- sestä, vaan kaikki viittaa siihen, että roomalainen sivistys pikem- min yhdisti itseensä kuin hävitti nuo kansat, ei minun näh- däkseni ole ainoastaan siinä, että muinainen sivistys oli paljon lähempää sukua niille raakalaiskansoille, joiden kanssa se tuli yhteyteen, vaan siinä vielä tärkeämmässä seikassa, ettei sitä levitetty samalla tavalla kuin meidän nykyistä sivistystämme. Se ei tunkeutunut esille välittömästi edelläkäyvän siirtolais- tulvan kautta, vaan vallotuksen kautta, joka ainoastaan teki uuden voittomaan alamaiseksi, mutta antoi kansan yhteiskun- nallisten ja tavallisesti myös valtiollisten laitosten enimmäkseen pysyä entisellään, joten tuo yhdistäminen ei tapahtunut väki- valtaisten taistelujen eikä kansallisen nöyryytyksen tietä. Jotenkin samantapaisesti näyttää nyt Jaapanin sivistys tulevan rauhallista tietä yhdistetyksi europalaisen sivistyksen kanssa. Amerikassa ovat anglosaksit sukupuuttoon hävittäneet in- tiaanit sen sijaan kuin olisivat tehneet heidätkin sivistyneiksi, ja tämä on tapahtunut yksinkertaisesti vaan siitä syystä, ettei alku-asukkaiden annettu päästä pysyväiseen ja rauhalliseen omin- takeiseen elämäänsä, vaan kosketus anglosaksien kanssa on ollut sitä laatua, ettei maahan saapunut sivistys ole suinkaan ollut omiansa vetämään puoleensa alku-asukkaiden mieltä ja saamaan ilman muuta luopumaan omista ajatus- ja elämäntavoistaan. Jotta olisi tullut mahdolliseksi sulautua niihin uusiin olosuhteisiin, joihin heitä oli saattanut tuntemattomien ja mahtavien naapu- rien läheisyys, olisi omista oloista luopuminen pitänyt tapahtua tavattoman nopeasti. Seuraus olisi kuitenkin ollut toinen, ellei valkeiden häikäilemättömyys ja kierous olisi herättänyt intiaa- neissa pahaa verta ja nostanut heitä sitkeään, kuolematakin halveksivaan vastarintaan. Ettei ole olemassa mitään synnyn- näistä estettä, mikä tekisi sivistymättömälle rodulle mahdotto- maksi meidän sivistyksemme omistamisen, sen ovat lukemattomat yksityiset tapaukset kerta toisensa perästä osottaneet. Ja samaa ovat todistaneet, mikäli kokeita on tehty, jesuiitat Paraguayssa,<noinclude><references/></noinclude> ijf1kx2e354ed1fmwenh2cc8uwql2b3 250 25577 129038 2026-04-05T15:27:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: fransiskaanit Kaliforniassa ja protestanttiset lähetyssaarnaajat muutamilla Tyynen valtameren saarilla. Otaksua minkäänlaisen rotukehityksen tapahtuneen sinä aikana, josta meillä yleensä voi olla historiallisia tietoja, on perin mielivaltaista, mutta siihen aikaan nähden, josta Bagehot puhuu, voidaan pikemmin päinvastaisia todistuksia antaa. Tie- dämme nimittäin klassillisista muistopatsaista, niiden painojen suuruudesta, joita muinaisajan sotamiehet kantoi... 129038 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>fransiskaanit Kaliforniassa ja protestanttiset lähetyssaarnaajat muutamilla Tyynen valtameren saarilla. Otaksua minkäänlaisen rotukehityksen tapahtuneen sinä aikana, josta meillä yleensä voi olla historiallisia tietoja, on perin mielivaltaista, mutta siihen aikaan nähden, josta Bagehot puhuu, voidaan pikemmin päinvastaisia todistuksia antaa. Tie- dämme nimittäin klassillisista muistopatsaista, niiden painojen suuruudesta, joita muinaisajan sotamiehet kantoivat, ja niistä marsseista, joita he suorittivat, tiedämme kilpa-ajo- ja voimistelu- ennätyksistä, että rotu ei ole kahdentuhannen vuoden aikana parantunut ruumiin muotoon eikä voimiin nähden. Mitä taas tulee otaksumaan sielun voimien kehityksestä, jota kuulee vie- läkin useammin ja vielä suuremmalla ponnella väitettävän, niin se on yhtä mahdoton. Onko nykyaikainen sivistys luonut yksi- löjä, jotka joko runoilijoina, taideniekkoina, arkkitehteinä, filo- soofeina, puhujina, valtiomiehinä tai sotajoukkojen johtajina ilmaisisivat suurempaa kykyä kuin vanhana aikana? On tarpee- tonta mainita nimiä, jokainen koulupoika ne tuntee. Näytteitä ja vertauskuvia hengenvoimista hakiessammė me vetoomme aina vanhaan aikaan. Ja jos hetkeksikin ajattelemme mahdollisuu- deksi sen, mitä vanhin ja enin levinnyt uskonto muuten pitää totuutena se uskonto, jota Lessing juuri tuon vanhuutensa ją levenemisensä vuoksi piti enin uskottavana, vaikka puolsi sitä tosin myös metafyysisistä syistä jos ajattelemme mah- dollisuudeksi sen, että Homerus tai Virgilius, Demostenes tai Cicero, Aleksanteri, Hannibal tai Caesar, Plaato tai Lukretius, Euklides tai Aristoteles eläisi uudestaan nykyisellä vuosisadal- lamme; voimmeko silloin otaksua heidän esiintyvän nykyajan miehiä ala-arvoisempina? Tai jos ajattelemme kaikkein pimeintä aikaa klassillisen ajan jälkeen tai jotakin aikaa sitä ennen, josta vaan vähänkin tiedämme, niin emmekö aina tapaa miehiä, jotka aikansa oloihin ja tietomäärään nähden ilmaisevat yhtä korkeata henkistä voimaa kuin ihmiset meidän päivinämme? Ja jos käännymme katsomaan vähemmän edistyneitä rotuja, niin emmekö heidänkin joukossansa tapaa miehiä, jotka olosuhtei-<noinclude><references/></noinclude> rm0j20cx67um5awtlhmuayxutexvqfb 250 25578 129039 2026-04-05T15:27:15Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hinsa nähden ilmaisevat yhtä korkeita henkisiä ominaisuuksia kuin sivistys konsanaan voi osottaa? Osottaako rautatien keksi- minen siihen aikaan verraten, jolloin se tehtiin, suurempaa kekseliäisyyttä kuin työntörattaitten keksiminen sinä aikana, jolloin sellaisia vielä ei ollut? Me nykyaikaisen sivistyksen lapset olemme paljon korkeammalla esi-isiämme ja vähemmin kehit- tyneitä aikuisiamme rotuja, mutta ainoastaan siksi, että sei- somme pyramiidin huipulla,... 129039 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>hinsa nähden ilmaisevat yhtä korkeita henkisiä ominaisuuksia kuin sivistys konsanaan voi osottaa? Osottaako rautatien keksi- minen siihen aikaan verraten, jolloin se tehtiin, suurempaa kekseliäisyyttä kuin työntörattaitten keksiminen sinä aikana, jolloin sellaisia vielä ei ollut? Me nykyaikaisen sivistyksen lapset olemme paljon korkeammalla esi-isiämme ja vähemmin kehit- tyneitä aikuisiamme rotuja, mutta ainoastaan siksi, että sei- somme pyramiidin huipulla, eikä siksi, että itse olisimme kor- keampia. Edelliset vuosisadat eivät ole kasvuamme lisänneet, vaan ainoastaan pystyttäneet rakennuksen, joka on vankkana pohjana jalkaimme alla meidän suorittaessamme omaa tehtä- väämme. Sallittakoon minun lyhyesti todistaa minkä olen sanonut. En tahdo suinkaan väittää kaikilla ihmisillä olevan yhtä suuren kyvyn tai heidän olevan henkisesti yhdenveroisia, yhtä vähän kuin tahtoisin sanoa heidän olevan ruumiillisesti yhdenveroisia. Kaikkien noiden lukemattomien miljoonien joukossa ei luulta- vasti ole ollut kahtakaan, jotka olisivat olleet henkisesti ja ruu- miillisesti aivan yhdenlaisia. En myöskään tahdo sanoa, ettei olisi yhtä selväpiirteisiä rotuerotuksia henkisessä suhteessa kuin on selväpiirteisiä rotuerotuksia ruumiillisessa suhteessa. En kiellä perinnöllisyyden vaikutusta henkisten ominaisuuksien siirtymi- sessä, mikä tässä tapauksessa käy samaa tietä ja on mahdol- linen samassa määrässä kuin ruumiillisten ominaisuuksien siirty- minen. Siitä huolimatta minusta näyttää, että niin henkeen kuin ruumiiseenkin nähden on olemassa muuan yleinen laatuisuus ja luonnollinen symmetría, johon kaikki pyrkii palautumaan, milloin siitä jotain poikkeuksia tapahtuu. Olosuhteiden kautta, joihin voimme tulla saatetuiksi, voi meissäkin saada alkunsa samallaiset epämuodostukset, kuin litteäpäisten heimolla nähdään, jotka litistävät vastasyntyneiden lastensa päitä, tai kuin kiinalaisilla, jotka sitovat tyttäriensä jalkoja. Mutta niinkuin litteäpäisten lapset yhä edelleen syntyvät säännöllisesti kehittyneillä päillä ja kiinalaisten tyttäret säännöllisesti kehittyneillä jaloilla, niin myös ihmisen henkinen luonto näyttää kaikkialla palaavan takasin<noinclude><references/></noinclude> bwz4brf64uvpudbp5tga1tae7pv4gup 250 25579 129040 2026-04-05T15:27:28Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: säännölliseen olomuotoonsa. Lapsi ei peri isänsä tietoja, aivan samalla tavalla kuin se ei peri hänen lasisilmäänsä tai keino- tekoista jalkaansa; ja tyhmimpienkin vanhempien lapsi voi tulla tienraivaajaksi tieteen ja ajatuksen alalla. Mutta pääasia, mihin nyt tähtäämme, on se, että ne kansain välillä eri aikoina ja eri paikoissa esiintyvät erilaisuudet, joita sanomme erotukseksi sivistyksessä, eivät ole erilaisuuksia, joiden juuret olisivat yksilöissä,... 129040 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>säännölliseen olomuotoonsa. Lapsi ei peri isänsä tietoja, aivan samalla tavalla kuin se ei peri hänen lasisilmäänsä tai keino- tekoista jalkaansa; ja tyhmimpienkin vanhempien lapsi voi tulla tienraivaajaksi tieteen ja ajatuksen alalla. Mutta pääasia, mihin nyt tähtäämme, on se, että ne kansain välillä eri aikoina ja eri paikoissa esiintyvät erilaisuudet, joita sanomme erotukseksi sivistyksessä, eivät ole erilaisuuksia, joiden juuret olisivat yksilöissä, vaan ne riippuvat yhteiskunnasta; etteivät nuo erilaisuudet, kuten Herbert Spencer vakuuttaa, riipu erilaisuuksista niiden yksikköjen välillä, joista yhteiskunta on muo- dostunut, vaan niistä olosuhteista, joissa nämä yksiköt ovat yh- teiskuntaan liitetyt. Lyhyesti, selitys ykteiskuntien tunnusmerk- kinä olevista erilaisuuksista näyttää minusta olevan seuraava: jokainen suuri tai pieni yhteiskunta kutoo itselleen välttämättä jonkun tietojen uskon, tapojen, kielen, taipumusten, laitosten ja lakien kuteen. Tähän jokaisen yhteiskunnan valmistamaan ku- teeseen (tai paremmin näihin kuteisiin, sillä kaikki jo alhaisim- man asteen ohi tulleet yhteiskunnat ovat kokoonpannut pienem- mistä yhteisryhmistä, jotka keskenään sekottuen nivelöityvät toi- nen toisiinsa) joutuu yksilö syntymänsä kautta ja jääpi tavallisesti siihen olemaan kuolemaansa saakka. Tämä on se valimo, jossa sielu muotoonsa kehittyy ja josta se leimansa saapi. Tällä ta- valla tavat, uskonnot, ennakkoluulot, makujen suunnat ja kielet syntyvät ja periytyvät sukupolvesta sukupolveen. Tällä tavalla taito siirtyy miehestä mieheen ja tietoja kerääntyy; tällä tavalla jonkun ajan keksinnöt muuttuvat varastohuoneeksi ja mukavaksi porrasastuimeksi seuraaville sukupolville. Vaikkapa tämä tosin on juuri sitä perintöä, mikä usein panee pahimmat esteet edis- tyksen tielle, niin on se kuitenkin toiselta puolen juuri se pe- rintö, joka tekee kaiken vastaisen edistyksen mahdolliseksi. Se saa aikamme koulupoikain muutamassa tunnissa oppimaan enem- män maailman kaikkeudesta, kuin Ptolemaeus siitä tiesi; se aset- taa hidasjärkisimmänkin oppineen paljon ylemmäksi sitä tieto- määrää, minkä Aristoteleen jättiläishenki oli saavuttanut. Tämä perintö on sukupolveen nähden samaa mitä muisti on yksilöön<noinclude><references/></noinclude> jn7ygmjg3xyrtt3ywbpi2t3phveu34v 250 25580 129041 2026-04-05T15:28:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nähden. Ihmeteltävä taiteemme, pitkälle tähtäävä tieteemme, meidän merkilliset keksintömme ne ovat kaikki juuri sen kautta mahdollisiksi tulleet. Inhimillinen edistys jatkuu mikäli jonkun sukupolven teke- mät edistykset näin säilyvät ja periytyvät seuraavan sukupolven yhteiseksi omaisuudeksi ja voivat olla lähtökohtana uusille edis- tyspyrinnöille. {{c|3 LUKU.}} {{c|'''Inhimillisen edistyksen laki.'''}} Mikä on nyt inhimillisen edistyksen laki - se lak... 129041 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>nähden. Ihmeteltävä taiteemme, pitkälle tähtäävä tieteemme, meidän merkilliset keksintömme ne ovat kaikki juuri sen kautta mahdollisiksi tulleet. Inhimillinen edistys jatkuu mikäli jonkun sukupolven teke- mät edistykset näin säilyvät ja periytyvät seuraavan sukupolven yhteiseksi omaisuudeksi ja voivat olla lähtökohtana uusille edis- tyspyrinnöille. {{c|3 LUKU.}} {{c|'''Inhimillisen edistyksen laki.'''}} Mikä on nyt inhimillisen edistyksen laki - se laki, jonka mukaan sivistys kehittyy? Sen täytyy voida selvästi ja varmasti eikä millään häily- villä ja yleisillä lauselmilla tai pintapuolisilla vertauksilla selittää, miksi nyt niin suuria erilaisuuksia yhteiskunnallisessa kehityksessä on olemassa, vaikka ihmiskunta arvattavasti on kehityskulkunsa alkanut kaikkialla samaan aikaan ja omistaen kaikkialla yhtäläisiä taipumuksia. Sen täytyy saada selitetyksi keskeytyneet, rappiolle joutuneet ja hävinneet sivistykset, ne yleiset vaikuttimet, jotka ovat saaneet sivistyksen syntymään ja ne kivettäväiset tai kuo- lettavat voimat, joita sivistys, edistyessään muutaman määräasteen ohitse, aina tuopi mukanaan. Sen täytyy selittää sekä taantu- minen että edistyminen, erotukset aasialaisen ja europalaisen, klassillisen ja nykyaikaisen sivistyksen välillä, sivistyksen eri no- peusasteet ja vihdoin nuo edistyksen äkkinäiset leimahdukset ja yhtä äkkinäiset sammumiset, jotka ovat niin silmiinpistäviä. Sen täytyy siis näyttää meille, mitkä edistyksen varsinaiset ehdot ovat, ja mitkä yhteiskunnalliset laitokset sitä avustavat ja mitkä sitä ehkäisevät. Ei ole mitään vaikeata keksiä sellainen laki. On ainoas- taan käyttäminen silmiämme, niin saamme sen nähdä. En väitä<noinclude><references/></noinclude> sspfz5z54v540sbofsk4bho8crlrzr1 250 25581 129042 2026-04-05T15:28:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: antavani siitä mitään tieteellisesti tarkkaa määritelmää, minä ai- noastaan viittaan siihen. Yllyttiminä edistykseen ovat ne vietit, jotka sisältyvät ih- misen luonteeseen eläimellisten tarpeiden tyydyttämisen vietti, henkisten tarpeiden ja tunne-elämän tyydyttämisen vietti; tarve olla, tietää ja toimia tarpeet, jotka äärettömyyden rajoille asti eivät milloinkaan voi tulla tyydytetyiksi, koska ne kasvavat mikäli niitä tyydytetään. Sielu on se väli... 129042 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>antavani siitä mitään tieteellisesti tarkkaa määritelmää, minä ai- noastaan viittaan siihen. Yllyttiminä edistykseen ovat ne vietit, jotka sisältyvät ih- misen luonteeseen eläimellisten tarpeiden tyydyttämisen vietti, henkisten tarpeiden ja tunne-elämän tyydyttämisen vietti; tarve olla, tietää ja toimia tarpeet, jotka äärettömyyden rajoille asti eivät milloinkaan voi tulla tyydytetyiksi, koska ne kasvavat mikäli niitä tyydytetään. Sielu on se väline, jonka avulla ihminen edistyy, jonka avulla jokainen edistysaskel voi jäädä pysyväksi ja olla pohjana uusille edistysaskeleille. Vaikkei ihminen ajattelemisellaan tosin voi lisätä hituisenkaan vertaa pituuteensa, niin voi hän kuitenkin ajattelemisen avulla laajentaa tietojansa maailman kaikkeudesta ja enentää valtaansa siihen, mikäli voimme päätellä, aivan loppu- mattomassa määrässä; mutta vaikka yksi sukupolvi voikin saada aikaan ainoastaan vähän, niin voivat kuitenkin sukupolvet, jotka saavat perinnökseen edeltäjiensä vallotukset, vähitellen kohottaa ihmiskunnan tilaa; aivan niinkuin korallipolyypit vähitellen kohoa- vat meren pohjasta, kun jokainen sukupolvi rakentaa edellisten rakennusten päälle. Henkinen voima on siis edistyksen liikeperiaate, ja ihmi- set menevät eteenpäin suorassa verrannossa siihen henkiseen voimaan, jota edistykseen käytetään siihen henkiseen voimaan, jota omistetaan tietojen laajentamiseen, menettelytapojen paran- tamiseen ja yhteiskunnallisten olojen oikeaan järjestämiseen. Mutta henkisellä työllä on määränsä, s. o. työllä, jota ih- minen voi tehdä sielullaan on rajansa aivan samalla tavalla kuin ruumiillisellakin työllä; ja henkinen voima, mikä edistykseen käy- tetään, muodostaa ainoastaan sen osan, joka jää jälelle sitten kuin ensin kaikki muut tarkotukset, paitsi edistys, ovat saaneet osansa. Nuo edistyksen ulkopuolella olevat tarkotukset, joihin hen- kistä voimaa kulutetaan, voidaan sanoa ylläpidon ja taistelun tar- kotuksiksi. Ylläpidolla en tarkota ainoastaan inhimillisiä elanto- huolia, vaan myöskin yhteiskunnallisen aseman ja jo saavutetun<noinclude><references/></noinclude> 2rlz5iujevkf5jsfm8787cmbjqeq5q9 250 25582 129043 2026-04-05T15:29:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: edistyksen säilyttämistä. Taistelulla en ymmärrä ainoastaan so- dankäyntiä ja valmistuksia siihen, vaan kaikkea henkisen voiman kuluttamista pyrittäessä tarpeitansa tyydyttämään toisten kustan- nuksella tai vastustettaessa toisten puolelta tehtyjä samallaisia yrityksiä. Yhteiskuntaa voi verrata veneeseen. Veneen vauhti ve- dessä ei riipu miehistön ponnistuksista yleensä, vaan niistä pon- nistuksista ainoastaan, joita tehdään nimenomaan veneen liikkeelle s... 129043 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>edistyksen säilyttämistä. Taistelulla en ymmärrä ainoastaan so- dankäyntiä ja valmistuksia siihen, vaan kaikkea henkisen voiman kuluttamista pyrittäessä tarpeitansa tyydyttämään toisten kustan- nuksella tai vastustettaessa toisten puolelta tehtyjä samallaisia yrityksiä. Yhteiskuntaa voi verrata veneeseen. Veneen vauhti ve- dessä ei riipu miehistön ponnistuksista yleensä, vaan niistä pon- nistuksista ainoastaan, joita tehdään nimenomaan veneen liikkeelle saamiseksi. Näiden ponnistusten määrä vähenee aina kun voi- mia pannaan toisaalle, esimerkiksi veden pumppuamiseen tai to- raan miehistön kesken tai soutamiseen vääriin suuntiin. Koska nyt kaikki ihmisen voimat, milloin hän elää erak- kona, tarvitaan elannon hankkimiseen ja henkinen voima vapau- tuu korkeampia tarkotuksia tavottelemaan vasta ihmisten yhdis tymisestä yhteiskuntiin, mikä tekee työjaon ja kaikki ne säästöt mahdolliseksi, jotka syntyvät suuremman ihmisjoukon yhteistyöstä, niin voimmekin sanoa, että yhdistyminen, assosiatsioni, on kai- ken edistyksen ensimäisenä ehtona. Täydellisentyminen käy mahdolliseksi niin pian kuin ihmiset yhtyvät rauhalliseen yhteis- toimeen, ja mitä laajempi ja syvällisempi yhdistyminen on, sitä suuremmat ovat täydellisentymisen mahdollisuudet. Ja kun nyt henkisten voimain turha kuluttaminen taisteluihin on suurempi tai vähempi aina sen mukaan onko se siveyslaki, joka takaa jo- kaiselle yhtäläiset oikeudet, noudatettu tai laiminlyöty, niin on tasa-arvoisuus (eli oikeellisuus) edistyksen toinen ehto. Täten on tasa-arvoisuudessa tapahtuva yhdistyminen edis- tyksen laki. Yhdistyminen vapauttaa henkisen voiman edistyk- seen käytettäväksi, ja tasa-arvoisuus eli oikeellisuus (eli vapaus, sillä nämä nimitykset merkitsevät tässä samaa, nimittäin siveys- lain tunnustamista) estää tämän voiman tuhlaamista hedelmättö- miin taisteluihin. Ja niinpä tämä on siis se edistyksen laki, joka selittää kaikki erilaisuudet, kaikki liikkeet eteenpäin ja pysähdykset ja myos kaikki liikkeet takaisin päin. Ihmiset menevät eteenpäin siinä määrässä kuin yhtyvät lähemmäksi toisiaan ja yhteistyön<noinclude><references/></noinclude> 7661fhh0xdi0pmnf0hnie1bb98e07zk 250 25583 129044 2026-04-05T15:29:39Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: avulla lisäävät sitä henkistä voimaa, jota voidaan kehitykseen käyttää; mutta siinä määrässä kuin ristiriitaisten harrastusten yh- teentörmäyksiä tapahtuu tai yhteiskunnallinen elämä synnyttää eriarvoisuutta elämänehdoissa ja oikeuksissa, vähenee edistyksen taipumus, se vihdoin ehkäistyy, jopa lopulta kääntyy aivan vas- takkaiseen suuntaan. Synnynnäisten luonnonlahjain ollessa yhtäläisiä on yhteis- kunnallinen kehitys käyvä nopeammin tai hitaa... 129044 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>avulla lisäävät sitä henkistä voimaa, jota voidaan kehitykseen käyttää; mutta siinä määrässä kuin ristiriitaisten harrastusten yh- teentörmäyksiä tapahtuu tai yhteiskunnallinen elämä synnyttää eriarvoisuutta elämänehdoissa ja oikeuksissa, vähenee edistyksen taipumus, se vihdoin ehkäistyy, jopa lopulta kääntyy aivan vas- takkaiseen suuntaan. Synnynnäisten luonnonlahjain ollessa yhtäläisiä on yhteis- kunnallinen kehitys käyvä nopeammin tai hitaammin, pysähtyvä tai menevä takasin, nähtävästi riippuen siitä vastuksesta, minkä se on kohtaava. Mutta kaikellaiset edistyksen esteet yleensä voi- daan itse yhteiskuntaan nähden jakaa kahteen luokkaan, ulkonai- siin ja sisällisiin, edelliset vaikuttavat suuremmalla voimalla aikaisemmilla sivistysasteilla, jälkimäiset saavat enemmän merki tystä sen myöhemmässä kehityksessä. Ihminen on luonnoltaan seurusteluun taipuvainen. Häntä ei tarvitse saada kiinni ja kesyttää jotta hän suostuisi elämään yhdessä muiden ihmisten kanssa. Se täydellinen avuttomuus, jossa hän tulee maailmaan, ja se pitkä aika, jota hänen voimiensa varttuminen kysyy, tekee perhesiteet välttämättömiksi, jotka, ku- ten jokainen voi helposti huomata, ovat alkuperäisessä tilassa olevilla kansoilla laajempia ja voimakkaampia kuin sivistyskan- soilla. Ensimäiset yhteiskunnat ovat heimoiksi laajentuneita perheitä ja nämä edelleenkin pitävät verisukulaisuuttansa kun- niassa, jopa suuriksi kansoiksikin kasvettuansa pitävät muistissaan yhteistä syntyperäänsä. Ajatelkaamme että tämäntapaisia olentoja olisi sijotettuina johonkin kiertotähteen, jolla olisi meidän maapallomme suuria erilaisuuksia pintamuodostukseen ja ilmanalaan nähden; silloin näyttää aivan luonnolliselta, että alkujaan samoillakin taipumuk- silla varustettuna ja samasta kodista lähteneenä ihmiskunta ke- hityksessään muodostuu hyvin erilaiseksi. Ensimäinen yhdisty- misen este ja vastus syntyy luonnon omista olosuhteista; ja kun nämä olosuhteet kovasti vaihtelevat eri seutuihin nähden, niin täytyy vastaavia erilaisuuksia osottautua myös edistyksessä. Väes- tön lisääntymisen nopeus ja se läheisyys, jossa ihmiset väestön<noinclude><references/></noinclude> 0lwudl0ganinr3a7lq82uet1s2ddtdx 250 25584 129045 2026-04-05T15:30:02Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kasvaessa voivat olla toisiinsa, riippuu sillä alhaisella tietokan- nalla, missä ihminen käyttää elantonaan melkein yksistään luon- non vapaita antimia, erittäin suuressa määrässä ilmanalasta, maan laadusta ja sen ulkonaisista eduista yleensä. Missä paljon liha- ravintoa ja lämpimiä vaatteita tarvitaan; missä maaperä on köy- hää ja karua; missä kuuman vyöhykkeen metsien uhkuva elämä tekee tyhjäksi heikon, sivistymättömän ihmisen yritykset pääst... 129045 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kasvaessa voivat olla toisiinsa, riippuu sillä alhaisella tietokan- nalla, missä ihminen käyttää elantonaan melkein yksistään luon- non vapaita antimia, erittäin suuressa määrässä ilmanalasta, maan laadusta ja sen ulkonaisista eduista yleensä. Missä paljon liha- ravintoa ja lämpimiä vaatteita tarvitaan; missä maaperä on köy- hää ja karua; missä kuuman vyöhykkeen metsien uhkuva elämä tekee tyhjäksi heikon, sivistymättömän ihmisen yritykset päästä luonnon herraksi; missä erämaat, vuoret, merenlahdet erottavat ihmisiä toisistaan ja pakottavat heitä yksinäisyyteen, siellä ei yh- distyminen yhteiskuntiin ja se edistykseen vievä voima, minkä se synnyttää, voi aluksi saada mitään suurempaa vauhtia. Mutta lämpimien vyöhykkeiden rikkailla tasangoilla, missä ihmiselämää voi ylläpitää vähillä voimainponnistuksilla ja paljon vähemmällä alalla, siellä voivat ihmiset lähemmin yhteen liittyä; ja se henki- nen voima, jota heti alusta asti voidaan omistaa kehitykselle, on verrattain paljon suurempi. Senpä vuoksi onkin sivistys luon- nollisesti ensin päässyt syntymään niissä suurissa laaksoissa ja niillä ylätasangoilla, missä sen aikaisimmat muistomerkit tapaam- mekin. Mutta nämä erilaisuudet luonnon olosuhteissa eivät ainoas- taan synnytä välitöntä eroavaisuutta yhteiskunnallisessa edistyk- sessä, vaan juuri nämä yhteiskunnalliset eroavaisuudet yksilössä- kin itsessään saavat aikaan esteen jopa tarmokkaan vastustuksen- kin edistystä vastaan, Şen mukaan kuin perheet ja heimot jou- tuvat toisistaan erille, lakkaa yhteiskunnallisen yhteyden tunto vaikuttamasta heidän välillään, ja syntyy erilaisuuksia kielessä, tavoissa, laitoksissa, uskonnossa, lyhyesti, koko siinä yhteiskutouk- sessa, jonka jokainen yhteiskunta, niin suuri kuin pienikin, aina kutoo ympärilleen. Näiden erilaisuuksien mukana seuraa hel- posti ennakkoluuloja ja vihaa, yhteen joutuminen synnyttää hel- posti riitaisuuksia, hyökkäys synnyttää vastahyökkäyksen, ja kärsitty vääryys sytyttää kostonliekin ¹). Ja niin kehittyy näiden 1) Kuinka helposti tietämättömyys muuttuu ylenkatseeksi ja in- hoksi; kuinka luonnollisena pidämme sitä, että katsomme jokaista ero-<noinclude><references/></noinclude> dhlqyithtsfdmv1ljfxgclaz2u7732v 250 25585 129046 2026-04-05T15:30:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: eri yhteiskunnallisten ryhmäin välille Ismaelin tunteita ja Kainin henkeä; sota tulee heimojen pysyväksi ja ikäänkuin luonnolliseksi keskinäiseksi suhteeksi, ja ihmisvoimia tuhlataan hyökkäys- ja puolustussotiin, keskinäisiin teurastuksiin ja hävittäviin sotaval- mistuksiin. Kuinka kauan moiset vihollisuudet voivat kestää, sen todistavat vielä tänäkin päivänä suojelustullitariffit ja sivisty- neen maailman pysyvät sotajoukot; kuinka vaikeasti vapaudutaan... 129046 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>eri yhteiskunnallisten ryhmäin välille Ismaelin tunteita ja Kainin henkeä; sota tulee heimojen pysyväksi ja ikäänkuin luonnolliseksi keskinäiseksi suhteeksi, ja ihmisvoimia tuhlataan hyökkäys- ja puolustussotiin, keskinäisiin teurastuksiin ja hävittäviin sotaval- mistuksiin. Kuinka kauan moiset vihollisuudet voivat kestää, sen todistavat vielä tänäkin päivänä suojelustullitariffit ja sivisty- neen maailman pysyvät sotajoukot; kuinka vaikeasti vapaudutaan sellaisesta käsityksestä, ettei ole muka mitään varkautta ryöstää muukalaista, sen todistavat ne vaikeudet, jotka kohtaavat kaikkia yrityksiä saada aikaan kansainvälistä sopimusta kirjallisesta omis- tusoikeudesta. Onko ihmetteleminen heimojen ja sukujen lak- kaamatonta vihollismielisyyttä? Onko ihmetteleminen, että, jokai- sen yhteiskunnan ollessa erotettuna toisesta ja ulkopuolella toisen vaikutusvoimaa, kutoutuessa omiin erikoisiin yhteiskunnallisiin muotoihinsa, joista ei yksikään yksilö voi päästä, sota oli sään- tönä ja rauha poikkeuksena? „Ja niinpä he olivat juuri sitä mitä mekin." Mutta sota on yhteiskunnallisen yhdistymisen vastakohta. Ja senvuoksi ihmisten erittyminen eri heimoihin, edistäen sotien lukua, juuri siten ehkäisee edistystä; jotavastoin seuduissa, missä väestön suurempi lisääntyminen on mahdollinen ilman sitä seu- raavaa erottumista, sivistys on jo vapaa ainakin heimosodista, vaikkapa valtio vielä käykin sotaa rajain ulkopuolella. Missä tusta tavoissa, laitoksissa, uskonnossa j. n. e. todistukseksi niiden ala- arvoisuudesta rinnallamme, sen huomaa helposti jokainen, joka on jos- sain määrin onnistunut vapautumaan ennakkoluulojen vallasta ja on tottunut seurustelemaan eri ihmisluokkain kanssa. Niinpä voi uskon- non alalla jokaisessa lahkokunnassa panna merkille sitä henkeä, joka ilmenee eräässä näin alkavassa laulussa: „Parempi on babtistina näyt- tää iloista mieltä, kuin metodistina joutua ikuiseen kadotukseen." Tai niinkuin sanoi muuan englantilainen pappi: „Oikeauskoisuus se on se usko, jota minä kannatan, mutta vääräuskoisuus se on jokai- nen muu usko." Samoin kaikki muutkin yleensä pitävät ihmisiä, jotka eivät kuulu vallitsevaan kirkkokuntaan, pakanoina ja ateisteinä; sama on asianlaita myös eri mielipiteisiin nähden tieteen, taiteen ja muilla aloilla.<noinclude><references/></noinclude> 9jluf25afaisf5ymquxo1728y9wxika 250 25586 129047 2026-04-05T15:30:55Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: luonnon puolesta on vähin vastuksia ihmisten yhdistymiselle, siellä sodankin ehkäisevä vaikutus ainakin aluksi on vähin tun- tuva, ja hedelmällisillä tasangoilla, missä sivistys tavallisesti ensin syntyy, se voi kohota suuriin korkeuksiin, silloin kuin hajalla olevat ja eristetyt heimot pysyvät yhä raakalaisina. Senvuoksi, jos pienet eristetyt valtiot jatkavat yhtämittaisia taisteluitaan, jotka estävät edistystä, niin on ensimäinen askel näiden sivistyk- see... 129047 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>luonnon puolesta on vähin vastuksia ihmisten yhdistymiselle, siellä sodankin ehkäisevä vaikutus ainakin aluksi on vähin tun- tuva, ja hedelmällisillä tasangoilla, missä sivistys tavallisesti ensin syntyy, se voi kohota suuriin korkeuksiin, silloin kuin hajalla olevat ja eristetyt heimot pysyvät yhä raakalaisina. Senvuoksi, jos pienet eristetyt valtiot jatkavat yhtämittaisia taisteluitaan, jotka estävät edistystä, niin on ensimäinen askel näiden sivistyk- seen se, että ilmestyy joku vallottajaheimo (tai kansakunta), joka yhdistää nuo pienemmät valtiot suuremmaksi kokonaisuudeksi, missä sisällinen rauha voi säilyä. Kaikkialla, missä tuo rauhal- lisen yhteyden asia tulee häirityksi, joko ulkonaisten hyökkäys- sotien tai sisällisten levottomuuksien johdosta, siellä pysähtyy edistys ja taantuminen alkaa. Mutta eivätpä yksistään nuo tuollaiset vallotukset auta yh- teyden syntymistä ja vapauttamalla henkistä voimaa sotaiseen asiaan antautumasta edistä sivistystä. Sitä edistävät myös nuo samat erilaisuudet ilmanalassa, maaperässä ja maan muodostuk- sissa, jotka tosin ensin olivat vaikuttaneet erottavaan suuntaan; sittemmin ne vaikuttavat päinvastoin vaihtoliikkeen vilkastumi- seksi. Ja kauppa puolestaan, joka jo itsessään on jonkinlainen yhdistymisen tai yhteistoimen muoto, edistää sivistystä ei ainoas- taan suoranaisesti vaan välillisestikin, herättäen harrastuksia, jotka menevät ristiriitaan sotien kanssa, ja hajottaen tietämättömyyden pimeää, tuota kaiken ennakkoluulojen ja vihan suurta lähdettä. Samoin myös uskonto. Vaikka sen muodot ja sen herät- tämät vihat usein ovat erottaneet ihmisiä ja synnyttäneet sotia, niin onpa se kuitenkin toisina aikoina ollut yhdistymistenkin aikaansaajana. Katsokaamme esimerkiksi kreikkalaisia; heillä on jumalanpalvelemisen yhteys usein lieventänyt sodan julmuutta ja ollut perustuksena liitoille; tai katsokaamme omaa sivistystämme; se on syntynyt kristinuskon päästyä voitolle Europan raakalais- kansoista. Ellei kristinuskoa olisi ollut olemassa silloin kuin Rooman valta hajosi, olisi Europa, kaiken yhdistävän siteen puutteessa, voinut vajota tilaan, joka ei olisi ollut kuinkaan pal- jon korkeampi sitä tilaa, missä nyt ovat pohjois-Amerikan intiaa-<noinclude><references/></noinclude> 8ax5oeugau7pt1wqfckre7ut6juhnq0 250 25587 129048 2026-04-05T15:31:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niheimot, tai olisi vastaanottanut sivistyksen aasialaisilta, käyrä- miekoilla asestetuilta laumoilta, joita yhdisti toisiinsa Arabian erämaissa syntynyt uskonto. Tämä sama uskonto oli sulattanut toisiinsa heimoja, jotka miesmuistoisista ajoista saakka olivat ol- leet toisistaan erotetut; se oli sitten, lähtien tästä maasta, yh- distänyt suuren osan ihmiskuntaa yhteiseen uskontokuntaan. Jos teemme yleiskatsauksen meille tunnettuun maailman- historiaan, niin... 129048 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>niheimot, tai olisi vastaanottanut sivistyksen aasialaisilta, käyrä- miekoilla asestetuilta laumoilta, joita yhdisti toisiinsa Arabian erämaissa syntynyt uskonto. Tämä sama uskonto oli sulattanut toisiinsa heimoja, jotka miesmuistoisista ajoista saakka olivat ol- leet toisistaan erotetut; se oli sitten, lähtien tästä maasta, yh- distänyt suuren osan ihmiskuntaa yhteiseen uskontokuntaan. Jos teemme yleiskatsauksen meille tunnettuun maailman- historiaan, niin näemme sivistyksen syntyvän kaikkialla, missä ihmiset joutuvat yhteiskunnalliseen yhteyteen toistensa kanssa, ja katoavan kohta kun tämä yhteys häiriintyy. Niinpä Rooman vallan sivistys, levittyään yli koko Europan vallotusten avulla, jotka takasivat sisällisen rauhan, joutui vuorostaan pohjoisten kansain jalkoihin; nämät hajottivat yhteiskunnan taas yhteyttömiin osiin; ja nykyaikainen sivistys sai alkunsa silloin kuin läänityslai- tos uudestaan yhdisti ihmiset suurempiin valtioihin ja kuin Roo- man hengellinen ylivalta saattoi nämä valtiot lähempään yhteyteen toistensa kanssa, niinkuin legionat ennen olivat niitä yhdistäneet. Sen mukaan kuin läänitysliitot muuttuivat kansallisiksi itsehallin- noiksi ja kristinusko pääsi vaikuttamaan tapojen parantumiseen, tuomaan päivänvaloon niitä tiedon aarteita, jotka se oli pimeinä aikoina piilottanut, punomaan eri langat yhteen rauhalliseksi yh- distykseksi ja kaikkialla ulottuvaksi järjestöksi ja antamaan uskon- nollisten seurakuntainsa kautta yhtymisen esimerkkiä, sen mukaan kävi yhä suurempi edistys mahdolliseksi, joka onkin, ihmisten tullessa yhä lähempään keskinäiseen yhteyteen ja yhteistoimeen, jatkunut yhä kasvavalla voimalla. Emme kuitenkaan koskaan oikein ymmärtäisi sivistyksen kulkua ja sen eri historiallisia ilmiöitä, ellemme ottaisi lukuun erästä seikkaa, jota tahtoisin sanoa sisälliseksi vastustukseksi tai vastavoimaksi, joka syntyy keskellä edistyvän yhteiskunnan sy- däntä ja joka yksin voi selittää, miten sivistys, joka on jo ke- hittyneellä asteella, voi joutua joko itsestään pysähdyksiin tai raakalaisten hävitettäväksi. Henkinen voima, tuo yhteiskunnallisen edistyksen liikkeelle- panija, vapautuu ihmisten yhdistymisen kautta, tai oikeammin<noinclude><references/></noinclude> 2xo7kf9q1pq2ld17tl8eg2rtkel8ntm 250 25588 129049 2026-04-05T15:31:25Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: heidän täydellisentymisensä kautta. Yhteiskunta muuttuu tällöin monimutkaisemmaksi, sen yksilöt toisistaan riippuvammiksi. Yh- teiskunnalliset toimet ja sen jäsenten tehtävät ominaistuvat. Väestö jättää kulkuri-elämänsä ja asettuu pysyville asuinsijoille. Entisen järjestyksen asemesta, jolloin jokaisen oli omin neuvoin tyydyttäminen kaikkia tarpeitansa, syntyy kaikellaisia ammatteja ja kauppaliikkeitä, toinen ihminen saavuttaa kätevyyttä yhdessä toinen... 129049 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>heidän täydellisentymisensä kautta. Yhteiskunta muuttuu tällöin monimutkaisemmaksi, sen yksilöt toisistaan riippuvammiksi. Yh- teiskunnalliset toimet ja sen jäsenten tehtävät ominaistuvat. Väestö jättää kulkuri-elämänsä ja asettuu pysyville asuinsijoille. Entisen järjestyksen asemesta, jolloin jokaisen oli omin neuvoin tyydyttäminen kaikkia tarpeitansa, syntyy kaikellaisia ammatteja ja kauppaliikkeitä, toinen ihminen saavuttaa kätevyyttä yhdessä toinen toisessa. Samoin haarautuu tiedekin (jonka sisältö laaje- nemistaan laajenee, kunnes yksilö ei enää pysty koko sen alaa hallitsemaan); se haarautuu erikoisaloihin, joihin nyt eri ihmiset antautuvat. Jopa uskonnollisten menojenkin suoritus joutuu eri- tyisesti tähän tarkotukseen vihityn virkakunnan käsiin, ja järjes- tyksen valvominen, oikeuden käyttö, verotus ja sodankäynti tulee elimellisen hallituksen erikoistehtäväksi. Lyhyesti, ja vielä kerran käyttääksemme lausetta, jolla Herbert Spencer määritteli evolut- sionia: yhteiskunnan kehitys on yhteiskunnan yksityisiin jäseniin nähden ylimeno epämääräisestä, yhteyttä vailla olevasta yhden- laatuisuudesta määrättyyn, yhtenäiseen moninaisuuteen. Mitä alempi yhteiskunnallisen kehityksen aste on, sitä enemmän on yhteiskunta noiden alhaisinten eläinten kaltainen, joilla ei ole elimiä eikä jäseniä ja joista voidaan osa leikata irti niiden menettä- mättä henkeänsä. Mitä korkeampi yhteiskunnallisen kehityksen aste on, sitä enemmän on yhteiskunta noiden korkeampien eli- mistöjen kaltainen, joiden tehtävät ja kyvyt ovat ominaistuneet ja toisen jâsenen elinvoima riippuu toisista jäsenistä. Mutta tätä täydellisentymistä, tätä tehtävien ja kykyjen ominaistumista seuraa, erään ehkä syvimmän ihmisluontoon kät- keyneen lain vuoksi, alituinen taipumus eriarvoisuuteen yksilöjen kesken. En sillä tarkota, että eriarvoisuus olisi yhteiskunnallisen kehityksen välttämätön tulos, vaan että tällä kehityksellä on ali- tuinen pyrkimys sanottuun suuntaan, ellei sopivia. toimenpiteitä ja uudistuksia panna toimeen yhteiskunnallisissa laitoksissa, joten tasa-arvoisuuden asia aina uudelleen turvataan kehityksen synnyt- tämissä uusissa oloissa. Tarkotan, että niin sanoakseni se lakien, tapojen ja valtiollisten laitoksien kutous, johon jokainen yhteis-<noinclude><references/></noinclude> f37ssq11z5410efqemcrkdtggjkkvsw 250 25589 129050 2026-04-05T15:32:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kunta aina punoutuu, uhkaa aina tulemaan liian ahtaaksi mitä enemmän yhteiskunta kehittyy. Tarkotan, että ihminen kehittyessään kulkee ikäänkuin jon- kinlaisessa labyrintissä, jossa hän ehdottomasti eksyy, jos menee um- pimähkään suoraan eteenpäin, ja jossa hän ainoastaan järjen ja oi- keudentunnon johdolla voi löytää oikean aina ulospäin vievän tien. Siten, vaikka kehitystä seuraava täydellisentyminen pyrkii- kin itsestään vapauttamaan henkistä voi... 129050 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kunta aina punoutuu, uhkaa aina tulemaan liian ahtaaksi mitä enemmän yhteiskunta kehittyy. Tarkotan, että ihminen kehittyessään kulkee ikäänkuin jon- kinlaisessa labyrintissä, jossa hän ehdottomasti eksyy, jos menee um- pimähkään suoraan eteenpäin, ja jossa hän ainoastaan järjen ja oi- keudentunnon johdolla voi löytää oikean aina ulospäin vievän tien. Siten, vaikka kehitystä seuraava täydellisentyminen pyrkii- kin itsestään vapauttamaan henkistä voimaa jatkuvaan edistykseen, syntyy sekä väestön lukumäärän kasvamisen että yhteiskunnallisen järjestön enenevän mutkikkuuden vuoksi aina muuan vastavaiku- tus, joka johtaa eriarvoisuuteen päin, ja tämä vuorostaan hävittää henkistä voimaa, jopa pitemmälle kehittyneenä saa edistyksen kokonaan pysähtymään. Sen lain äärimmäisille perille pääseminen, joka näin edis- tyksen mukana on kehittämässä tuota edistystä ehkäiseviä voi- mia, näyttää minusta antavan vastauksen syvempään kysymykseen kuin on kysymys maailman alkuperästä nimittäin kysymyk- seen, mistä paha on alkunsa saanut. Tässä on minun kuiten- kin tyytyminen vaan osottamaan, millä tavalla yhteiskunnallisen kehityksen mukana syntyy pyrkimyksiä tämän kehityksen py- säyttämiseen. Ihmisluonteessa on kaksi ominaisuutta, joista on hyvä aluksi huomauttaa. Toinen on tottumuksen voima taipumus pysyä entisellään. Toinen on henkisen ja siveellisen turmeltumisen mahdollisuus. Edellinen ilmenee siinä, että yhteiskunnallisessa kehityksessä sellaiset tavat, olot, lait ja laitokset pysyvät entisel- lään, jotka ovat jo aikoja sitten kadottaneet alkuperäisen tarko- tusperänsä ja hyötynsä; jälkimäinen ilmenee siinä, että sellaiset laitokset ja ajatustavat pääsevät kehittymään, joita vastaan ihmis- ten luonnolliset katsantotavat vaistomaisesti nousevat. Yhteiskunnan synty ja kehitys pyrkii tekemään kaikkia sen jäseniä yhä enemmän riippuviksi toisistaan ja vähentää yksilöjen omiinkin olemassaolon-ehtoihin nähden heidän vaikutustansa..yh- teiskunnan vaikutuksen rinnalla. Mutta yhdistymisen ja täydelli- sentymisen vaikutus on vielä sellaisen yhteisvoiman synnyttämi-<noinclude><references/></noinclude> g6e51xt4zk69gmjxeygzdxi68aq7xic 250 25590 129051 2026-04-05T15:33:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nen, jota käy erottaminen yksilöllisten voimain summasta. Tä- hän asiaan voi saada esimerkkejä joka taholta. Sen mukaan kuin eläinten elimistöt ovat monipuolisempia on paitsi osien elämää ja voimaa vielä olemassa elimistön kokonaisuuden elämä ja voima; paitsi tiedottomien liikkeiden kykyä on olemassa vielä tietoisten liikkeiden kyky. Kunta-kokonaisuuksien toiminta ja vai- kuttimet ovat, kuten usein on havaittu, erilaiset kuin yksilöjen toiminta ja vaikuttime... 129051 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>nen, jota käy erottaminen yksilöllisten voimain summasta. Tä- hän asiaan voi saada esimerkkejä joka taholta. Sen mukaan kuin eläinten elimistöt ovat monipuolisempia on paitsi osien elämää ja voimaa vielä olemassa elimistön kokonaisuuden elämä ja voima; paitsi tiedottomien liikkeiden kykyä on olemassa vielä tietoisten liikkeiden kyky. Kunta-kokonaisuuksien toiminta ja vai- kuttimet ovat, kuten usein on havaittu, erilaiset kuin yksilöjen toiminta ja vaikuttimet samassa tapauksessa olisivat olleet. Jon- kun rykmentin sotakuntoisuus voi olla aivan toinen kuin yksi- tyisten sotilasten. Mutta esimerkkejä on tällöin turha luetella. Tutkimuksissamme maakoron luonnosta ja synnystä havaitsimme saman seikan kuin mitä tässä tarkotan: että missä väestö on harvaa, siellä maalla ei ole mitään arvoa; mutta mikäli ihmisiä kokoontuu johonkin paikkaan, sikäli maan arvo sekä syntyy että nousee, ja tätä arvoa käy selvästi erottaminen yksilöjen ponnis- tusten tuottamista arvoista; siis arvo, joka syntyy ihmisten yh- distymisestä lisääntyy sikäli kuin yhdistyminen käy suuremmaksi ja lujemmaksi, ja häviää milloin yhteys hajoaa. Samaa voi sa- noa muistakin kuin vaan taloudellisten nimellä käyvistä voimista. Sen mukaan kuin yhteiskunta kehittyy, pyrkii vanhoissa yhteiskunnallisissa oloissa pysymisen taipumus antamaan tuon kokonaisuudesta syntyvän vallan ainoastaan yhteiskunnan pienem- män osan käsiin; ja tämä epätasainen yhteiskunnan edistyksestä syntyvä omaisuuden ja vallan jako pyrkii luomaan yhä suurem- paa ja suurempaa eriarvoisuutta yhteiskunnan jäsenien keskuu- dessa, koska anastamishalu kasvaa menestyksen mukana, ja tasa- arvoisuuden aate taas häviämistään häviää sen johdosta, että vääryyden sietäminen muuttuu tavaksi. Tällä tavalla voi yhteiskunnan patriarkaalinen järjestelmä helposti muuttua perinnölliseksi itsevaltiudeksi, jossa yksinvaltias on maailmallisena jumalana ja kansanjoukot ainoastaan hänen oikkujensa orjia. On luonnollista, että isä on perheen johtavana päänä ja että hänen kuoltua vanhin poika, tuon pikku yhteis- kunnan vanhimpana ja kokeneimpana jäsenenä, ottaa johdon kä- siinsä. Mutta jos tämä asiaintila jatkuu vielä sittenkin kuin perhe<noinclude><references/></noinclude> rxv4y2ltnga8c99pwwrhdonbc0rtbig 250 25591 129052 2026-04-05T15:33:26Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: on jo haaraantunut, silloin vallan voi jo sanoa siirtyneen erityi- sen sukuhaaran käsiin; ja tämä valta kasvaa yhä sen mukaan kuin yhteinen omaisuus ja yhteiskunnan valta kasvaa. Perheen- pää muuttuu, kuten sanottu, perinnölliseksi itsevaltiaaksi, jota sekä hän itse että muutkin rupeavat vähitellen pitämään korkeam- milla oikeuksilla varustettuna olentona. Ja mitä enemmän koko- naisvalta kasvaa verrattuna yksilön valtaan, on yksinvaltiaankin palkitsemis- ja... 129052 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>on jo haaraantunut, silloin vallan voi jo sanoa siirtyneen erityi- sen sukuhaaran käsiin; ja tämä valta kasvaa yhä sen mukaan kuin yhteinen omaisuus ja yhteiskunnan valta kasvaa. Perheen- pää muuttuu, kuten sanottu, perinnölliseksi itsevaltiaaksi, jota sekä hän itse että muutkin rupeavat vähitellen pitämään korkeam- milla oikeuksilla varustettuna olentona. Ja mitä enemmän koko- naisvalta kasvaa verrattuna yksilön valtaan, on yksinvaltiaankin palkitsemis- ja rankaisuvaita kasvava, ja tämän yhteydessä voitta- vat myös sellaiset yllyttimet alaa, jotka saavat ihmiset häntä lie- hakoimaan ja pelkäämään; kunnes vihdoin, jos asiat saavat häi- ritsemättä jatkua, koko kansa matelee valtaistuimen juurella ja sadat tuhannet ihmiset työskentelevät viisikymmentä vuotta pys- tyttääkseen patsasta kuolevaisen vertaisensa haudalle. Niin ei myös metsäläisjoukun sotapäällikkö ole muuta kuin vaan yksi heikäläisiä, jota he seuraavat urhokkaimpanaan ja älyk- käimpänään. Mutta jos suurien kansanjoukkojen on yhteisesti toimiminen, niin käy välitön mieskohtainen vaali vaikeammaksi; sokea tottelevaisuus tulee välttämättömäksi, johtaja oikeutetaan sellaista tottelevaisuutta voimassa pitämään, ja juuri niistä olo- suhteista, joita laajempi sodankäynti välttämättömästi vaatii, syn- tyy rajaton hallitusvalta. Jotain samantapaista voidaan huomata, kun yhteiskunnalli- set tehtävät ominaistuvat. Silminnähtävästi syntyy voittoa tuo- tantovoimissa, kun yhteiskunnallinen kehitys on edistynyt niin pitkälle, ettei tuottajia enää tarvitse temmata työstään ja kutsua sotapalvelukseen, vaan säännöllinen sotajoukko voidaan tarkotusta varten ylläpitää; mutta tämä tuo ehdottomasti mukanaan vallan keskityksen sotilasluokan ja sen johtajien käsiin. Sisällisen jär- jestyksen ylläpitäminen, oikeuden käyttö, lainsäädäntö, yleisten töiden suorittaminen ja valvonta ja erittäinkin hartauden harjo- tukset kaikki ne samalla tavalla pyrkivät joutumaan erikois- luokkain käsiin, joilla tavallisesti on erityinen taipumus laajenta- maan valtaansa virkatehtäviensä ulkopuolelle. Pääsyynä kansalaisten eriarvoisuuteen on kuitenkin se yk- sinoikeus luontoon, minkä maan omistusoikeus tuottaa. Ihmisten<noinclude><references/></noinclude> jox3mthn2lx7o2cfmh7vmamgrxti6tv 250 25592 129053 2026-04-05T15:33:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: alkuperäiset käsitystavat pitävät maata aina yhteisenä omaisuu- tena; mutta ne alkuperäiset toimenpiteet, joihin tämä käsitys vie kuten vuotuiset maanjaot tai maan yhteiset viljelemiset - käyvät laatuun vaan alemmalla kehitysasteella. Omistusoikeu- den aate, joka ihmistyön tuotantoon nähden on aivan luonnolli- nen, siirtyy kylläkin helposti myös maahan, ja laitos, joka väes- tön harvalukuisena ollessa, on kyllä omansa takaamaan maan muokkaajalle ja viljelij... 129053 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>alkuperäiset käsitystavat pitävät maata aina yhteisenä omaisuu- tena; mutta ne alkuperäiset toimenpiteet, joihin tämä käsitys vie kuten vuotuiset maanjaot tai maan yhteiset viljelemiset - käyvät laatuun vaan alemmalla kehitysasteella. Omistusoikeu- den aate, joka ihmistyön tuotantoon nähden on aivan luonnolli- nen, siirtyy kylläkin helposti myös maahan, ja laitos, joka väes- tön harvalukuisena ollessa, on kyllä omansa takaamaan maan muokkaajalle ja viljelijälle hänen työnsä palkan, lopulta, väestön käydessä tiheäksi ja maakoron syntyessä, päinvastoin riistää tuot- tajalta hänen työnsä palkan. Eikä siinä kyllä, vaan kun tulee aika, että maakorkoa voisi käyttää jo yleishyödyllisiin tarkotuk- siin mikä onkin ainoa keino, jolla maa korkeammilla yhteis- kunnallisilla kehitysasteilla voidaan säilyttää yhteisomaisuutena niin silloin, valtiollisen ja kirkollisen vallan jouduttua yläluokan käsiin, se muuttuu tämän luokan omaisuudeksi. Tämä luokka tulee yksin maan omistajaksi ja kaikki muut kansalaiset jäävät vuokraajiksi. Sodat ja vallotukset, jotka pyrkivät keskittämään valtiollista valtaa ja perustamaan orjuutta, tarkottavat luonnolli- sesti maan anastusta, heti kun maa yhteiskunnan kasvamisen vuoksi saa arvon. Niipä siis hallitseva luokka, keskittäessään valtaa käsiinsä, keskittää ennen kaikkea käsiinsä maan omistus- oikeutta. Tämä luokka saa suuria osia vallotetusta maasta, jota alkuperäiset haltijat jäävät nyt muokkaamaan ainoastaan vuokra- miehinä tai orjina. Tämä luokka ottaa sitäpaitsi haltuunsa val- tion omaisuuden, jopa yhteismaatkin, jotka yhteiskunnan kehit- tyessä luonnollisesti vielä jonkun aikaa pysyvät yhteisinä, mutta joutuvat vihdoin saman luokan käsiin, josta seikasta vielä mei- dänkin päivinämme voi mainita esimerkkejä. Kun epätasaisuus näin on kerran alkunsa saanut, pyrkii maan omistus yhä voi- makkaammin keskittymään, ja sitä enemmän mitä enemmän ke- hitys jatkuu. Koetan ainoastaan todistaa sitä seikkaa, että tämä epäta- saisuus käy käsikkäin yhteiskunnallisen kehityksen kanssa; en ota kuitenkaan tässä selitelläkseni erikoisseurauksia, jotka välttämät- tömästi vaihtelevat eri olosuhteiden mukana. Mutta tämä tärkeä<noinclude><references/></noinclude> tmza7fhuv7fkl4kzjkfjxxefx00barl 250 25593 129054 2026-04-05T15:33:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja pääasiallinen tosiseikka antaa selityksensä kaikille pysähtymis- ja taantumisilmiöille. Epätasaisuus vallan ja varallisuuden jaossa, joka syntyy ihmisten yhtyessä yhteiskunnalliseksi kokonaisuudeksi, pyrkii ehkäisemään ja vihdoin suorastaan vastustamaan juuri sitä voimaa, joka oli edistyksen synnyttänyt. Yhdeltä puolen ovat suuret kansalaisjoukot pakotetut käyttämään hengenlahjojaan ai- noastaan olemassaolonsa ylläpitämiseksi. Toiselta puolen käyte- tä... 129054 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ja pääasiallinen tosiseikka antaa selityksensä kaikille pysähtymis- ja taantumisilmiöille. Epätasaisuus vallan ja varallisuuden jaossa, joka syntyy ihmisten yhtyessä yhteiskunnalliseksi kokonaisuudeksi, pyrkii ehkäisemään ja vihdoin suorastaan vastustamaan juuri sitä voimaa, joka oli edistyksen synnyttänyt. Yhdeltä puolen ovat suuret kansalaisjoukot pakotetut käyttämään hengenlahjojaan ai- noastaan olemassaolonsa ylläpitämiseksi. Toiselta puolen käyte- tään henkistä voimaa osaksi eriarvoisuuden ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi, osaksi komeuteen, ylellisyyteen ja sotiin. Valtio, joka on mennyt kahtia, hajonnut hallitsevaan ja hallittuun luok- kaan, upporikkaisiin ja perin köyhiin, voi kyllä saada aikaan jät- tiläisrakennuksia ja koristella niitä kalleuksilla, mutta siitä syntyy vaan sydämmettömän kopeuden ja tyhjänpäiväisen turbamielisyy- den tai semmoisen uskonnon muistomerkkejä, joka vastoin alku- peräistä ihmisen ylentämisen tarkotusta on tehty ihmisen alentamisen välineeksi. Keksintöjen henki voi kyllä vielä jonkun aikaa olla vi- reillä, mutta se on antautuva nautinnonhimon ja jatkuvan hienostu- misen palvelukseen ja jättävä syrjään pyrkimyksen joukkojen vai- voja keventämään ja sen voimia vahvistamaan. Kirkkojen sakas- teissa tai hovilääkärien työhuoneissa on tiede vielä oleva löydettä- vissä; mutta sitä tullaan pitämään salassa tai vaarallisena vainoamaan, jos se uskaltaa nousta päivänvaloon korottamaan yleisinhimillistä aja- tusta tai kansallista elämää rikastuttamaan. Sillä niinkuin eriarvoi- suus vähentää edistykselle omistettua henkistä voimaa, niin se myös tekee ihmiset edistykselle vihamielisiksi. Kuinka sitkeästi vanhoissa menettelytavoissa pysytään sillä taholla, missä tietämättömyys vallitsee kansan ollessa pakotettuna raatamaan yksistään toimeen- tulon saavuttamiseksi, on kyllin hyvin tunnettu eikä kaipaa mi- tään esimerkkien luettelemista; yhtä hyvin on myös tunnettu niiden luokkain vanhoillisuus, joille olevien olojen entisellään säilyttäminen tuottaa erikoista etua. Tämä vastahakoisuus uudis- tuksia kohtaan, vaikka nämä olisivat suoranaisia parannuksia, on huomattava jokaisella eri alalla uskonnossa, lakitieteessä, lääketaidossa, tieteissä ja käsityöläisammateissa, ja se osottautuu sitä voimakkaammaksi mitä suljetumpi ala on. Suljettu ammatti-<noinclude><references/></noinclude> cfa4ng082aszqwrtzua9fu2kchh56zl 250 25594 129055 2026-04-05T15:34:09Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kunta on aina vaistomaisesti vihamielinen kaikille uudistuksille ja uudistajille, joka vihamielisyys syntyy vaan siitä vaistomaisesta pelosta, että muutoksen kautta ne rajotukset häviävät, jotka erot- tavat ammattikunnan tavallisesta ihmisestä, ja että sillä niinmuo- doin riistettäisiin sen merkitys ja valta; senpä vuoksi ollaan tie- tysti myös niin taipuvaisia huolellisesti salaamaan kaikkia ammat- tisalaisuuksia ja erikoistaitoja. Näin seuraa edistystä py... 129055 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kunta on aina vaistomaisesti vihamielinen kaikille uudistuksille ja uudistajille, joka vihamielisyys syntyy vaan siitä vaistomaisesta pelosta, että muutoksen kautta ne rajotukset häviävät, jotka erot- tavat ammattikunnan tavallisesta ihmisestä, ja että sillä niinmuo- doin riistettäisiin sen merkitys ja valta; senpä vuoksi ollaan tie- tysti myös niin taipuvaisia huolellisesti salaamaan kaikkia ammat- tisalaisuuksia ja erikoistaitoja. Näin seuraa edistystä pysähtyminen. Kasvava yhteiskun- nallinen eriarvoisuus johtaa edistyksen välttämättömään pysähty- miseen, mutta jatkuen yhä edelleen tai saaden aikaan vaan pe- rin heikkoa vastarintaa se alkaa vaatia uhrikseen sitäkin henkistä voimaa, joka on välttämätön aineellista toimeentuloa varten, ja silloin alkaa taantuminen. Nämä pääpiirteet ovat avaimena sivistyksen historiaan. Missä maan sääsuhteet, maaperä ja pinta-ala ovat vähin omiansa hajottamaan väestöä sen lisääntyessä, ja missä senvuoksi ensimäiset sivistyksen oireet ovatkin näyttäytyneet, täytyy tietysti niiden vaikutusten, jotka edistystä avustavat, kehittyä säännölli- semmin ja perinpohjaisemmin kuin siellä, missä pienemmät yh- teiskunnat, kehittyneinä kukin omalle eri suunnalleen, sittemmin kootaan suuremmaksi yhteydeksi. Tämä seikka näyttää minusta selittävänkin yleisiä kuvaavia piirteitä, jotka erottavat vanhempia sivistysmaita Europan uudemmista sivistysmaista. Samansukuiset yhteiskunnat, jotka alusta pitäen kehittyvät ilman mitään ristirii- taisuuksia eri tapojen, lakien, uskontojen välillä j. n. e. tulevat kaikessa osottamaan paljon suurempaa yhtäläisyyttä. Sen kes- kittäväiset ja oloja entisillään säilyttäväiset voimat tulevat niin sanoakseni vetämään kaikki yhtä köyttä. Ei mitkään toisiansa kadehtivaiset johtajat tule siellä pitämään toisiansa aisoissa, ei mitkään eroavaisuudet uskonnossa ole siellä esteenä pappisval- lalle. Valtiollinen ja kirkollinen valta siis keskittyy samoihin keskuspaikkoihin. Samat syyt, jotka synnyttävät perinnöllisen kuningas- ja pappisvallan, synnyttävät myös perinnöllisen käsityö- läis- ja talonpoikaisluokan sekä yleensä yhteiskunnan jakautumi- sen säätyluokkiin. Voimat, joita yhdistyminen saa edistyksen<noinclude><references/></noinclude> cb58y5uzwlyq9f2eo874xove2249jzs 250 25595 129056 2026-04-05T15:34:28Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hyväksi liikkeelle, joutuvat näin tuhlauksen alaisiksi ja edistymi- sen jatkuminen kohtaa esteitä. Joukkojen tuotantovoiman ylijäämä käytetään temppelien, palatsien, pyramiidien rakennuksiin, kopeu- den palvelemiseen ja hallitsijain ylellisyyden tyydyttämiseen; ja jos työstä vapaampien yhteiskuntaluokkain keskuudessa herää jo- kin edistyksen into, niin se heti tukahutetaan uudistusten pe- losta. Tällä tavalla kehittyvän yhteiskunnan on vihdoin pysäh- tyminen... 129056 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>hyväksi liikkeelle, joutuvat näin tuhlauksen alaisiksi ja edistymi- sen jatkuminen kohtaa esteitä. Joukkojen tuotantovoiman ylijäämä käytetään temppelien, palatsien, pyramiidien rakennuksiin, kopeu- den palvelemiseen ja hallitsijain ylellisyyden tyydyttämiseen; ja jos työstä vapaampien yhteiskuntaluokkain keskuudessa herää jo- kin edistyksen into, niin se heti tukahutetaan uudistusten pe- losta. Tällä tavalla kehittyvän yhteiskunnan on vihdoin pysäh- tyminen vanhoillisuuteen, joka ei salli minkään edistyksen jat- kumista. Ulkonaisista seikoista näyttää riippuvan, kuinka kauan täm- möinen täydellisen kivettymisen tila tulee kestämään; sillä yhteis- kunnallisessa piiritysmuurissa olevat rautavanteet ovat omansa kouristamaan kokoon hajottavia voimia yhtä hyvin kuin edistys- täkin. Moinen valtio joutuu helposti vieraiden vallottajien saa- liiksi; sillä kansanjoukot ovat tottuneet ainoastaan passiiviseen tottelevaisuuteen toivottamassa raataja-elämässään. Jos vallotta- tajat tyytyvät ainoastaan anastamaan hallitsevien luokkain asemaa, niinkuin hyksot tekivät Egyptissä ja tataarit Kiinassa, niin on kaikki jatkuva entiseen tapaansa. Mutta jos he etenevät ryös- täen ja hävittäen, silloin jää palatseista ja temppeleistä ainoas- taan raunioita jälelle. Europalainen sivistys eroaa luonteeltaan egyptiläisestä, sillä se ei ole syntynyt yhden yhtäläisen kansan yhdistymisestä, joka kansa olisi loppumattoman pitkän ajan kuluessa kehittynyt yhä samoissa oloissa, vaan se on syntynyt eri kansain yhdistyksestä, jotka olivat erilläolonsa aikoina omaksuneet erilaisia yhteiskun- nallisia ominaisuuksia, ja joiden pienemmät järjestöt olivat kauan aikaa estäneet vallan ja rikkauden keskittymästä yhteen ainoaan keskukseen. Kreikan niemekkeen pintamuodostuksen laatu on semmoinen, että sen on alussa täytynyt jakaa kansan useampiin pikku valtioihin. Kun nämä pienet tasavallat tai nimelliset ku- ningaskunnat lakkasivat tuhlaamasta tarmoaan sotiin, ja kaupan rauhallinen yhteistoimi sai enemmän alaa, silloin syttyi sivistyk- sen valo. Yhdistyminen ei ollut kuitenkaan koskaan kyllin vahva varjellakseen Kreikkaa sisällisiltä, heimojen välisiltä taisteluilta;<noinclude><references/></noinclude> rg35f9ufgernxore78esp21km8sretp 250 25596 129057 2026-04-05T15:34:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ja kun vallotus teki näistä taisteluista lopun, alkoi yhteiskunnal- lisen eriarvoisuuden pyrkimys, jota vastaan Kreikan viisaat ja valtiomiehet turhaan sotivat, turmiollisen vaikutuksensa kreikkalainen urhoollisuus, taide ja kirjallisuus muuttui pian men- neisyyden muistoiksi. Samalla tavalla voimme Rooman sivistyk- sen synnyssä, levenemisessä, taantumisessa ja kukistumisessa ha- vaita näiden kahden, yhdistymis- ja tasa-arvoisuus periaatteen vaikutusta, joid... 129057 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Ja kun vallotus teki näistä taisteluista lopun, alkoi yhteiskunnal- lisen eriarvoisuuden pyrkimys, jota vastaan Kreikan viisaat ja valtiomiehet turhaan sotivat, turmiollisen vaikutuksensa kreikkalainen urhoollisuus, taide ja kirjallisuus muuttui pian men- neisyyden muistoiksi. Samalla tavalla voimme Rooman sivistyk- sen synnyssä, levenemisessä, taantumisessa ja kukistumisessa ha- vaita näiden kahden, yhdistymis- ja tasa-arvoisuus periaatteen vaikutusta, joiden voimasta kaikki edistys alkunsa saapi. Lähteneenä Italian riippumattomien talonpoikain ja vapai- den kansalaisten liittoutumisesta ja saaden yhä uutta voimaa vallotuksista, jotka panivat toisilleen vihollismielisiä kansakuntia keskinäiseen liikeyhteyteen, pakotti Rooman valta maailman elä- mään rauhassa. Mutta yhteiskunnallisen eriarvoisuuden pyrkimys, joka alusta saakka oli tosi edistystä ehkäissyt, sai uutta vauhtia Rooman sivistyksen levenemisen mukana. Tämä sivistys ei ki- vettynyt, niinkuin nuo läpeensä samansukuiset, homogeenit sivis- tyskunnat, joissa tapojen ja taikauskon voimakkaat, kansaa or- juuttavat siteet arvattavasti myös suojelivat sivistystä tai ainakin ylläpitivät rauhaa hallitsijain ja hallittujen välillä; vaan se mätäni, vajosi ja ruhjoutui kokoon. Jo paljon ennenkuin gootit ja van- daalit olivat murtautuneet Rooman legioonain rajaketjujen läpi, jopa valtakunnan rajain vielä laajetessakin, oli Rooma jo juurel- taan kuollut. Suuret maaomaisuudet olivat hävittäneet Italian. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus oli kuivattanut roomalaisen maail- manvoiman ja hävittänyt sen tarmon. Hallitus muuttui yksinval- tiudeksi, jota ei edes murhaajan tikari voinut pitää aisoissa; isänmaanrakkaus muuttui orjamaisuudeksi; likaisimmat paheet re- hottivat avonaisesti; kirjallisuus vaipui pikkumaisuuksiin; tiede un- hottui; hedelmälliset seudut muuttuivat erämaiksi sodan niitä hävittämättä kaikkialla synnytti eriarvoisuus valtiollista, hen- kistä, siveellistä ja aineellista rappeutumista. Se raakalaisuus, joka pääsi Roomassa vallalle, ei tullut ulkoa vaan sisästä päin. Se oli välttämätön seuraus siitä järjestelmästä, joka oli Italian itsenäisistä maamiehistä tehnyt orjia ja colonii'tä ja hajottanut maakunnat senaattoriperheiden maatiloiksi.<noinclude><references/></noinclude> bovkp72xqvek26ts4zf683awz4qm3kq 250 25597 129058 2026-04-05T15:35:01Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Meidän uudenaikainen sivistyksemme saa etevämmyydes- tänsä kiittää sitä seikkaa, että tasa-arvoisuuden enentyminen on käynyt käsikkäin yhdistymisen laajenemisen kanssa. Kaksi suurta seikkaa on ollut siihen aiheena keskittyneen vallan hajaantu- minen lukuisiin pieniin keskuksiin, mikä tapahtui pohjoiskansain tulvan vuoksi, ja kristinuskon vaikutus. Ilman ensinmainitun sei- kan vaikutusta olisi pysähtyminen ja hidas rappeutuminen alka- nut niinkuin itä-Rooman... 129058 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Meidän uudenaikainen sivistyksemme saa etevämmyydes- tänsä kiittää sitä seikkaa, että tasa-arvoisuuden enentyminen on käynyt käsikkäin yhdistymisen laajenemisen kanssa. Kaksi suurta seikkaa on ollut siihen aiheena keskittyneen vallan hajaantu- minen lukuisiin pieniin keskuksiin, mikä tapahtui pohjoiskansain tulvan vuoksi, ja kristinuskon vaikutus. Ilman ensinmainitun sei- kan vaikutusta olisi pysähtyminen ja hidas rappeutuminen alka- nut niinkuin itä-Rooman valtakunnassa, missä valtio ja kirkko olivat mitä läheisimmässä yhteydessä keskenään ja missä ulko- naisen vallan menettäminen ei tuonut mukanaan mitään lieven- nystä sisällisessä hirmuvallassa. Ja ilman jälkimäisen seikan vai- kutusta taas olisi raakalaisuus päässyt vallalle, jolta olisi puuttu- nut sekä yhdistymisen että uudistusten mahdollisuuksia. Pikku- ruhtinaat ja allodialiherrat, jotka olivat kaikkialla anastaneet käsiinsä paikallisen ylipäällikkyyden, alkoivat pitää toisiaan aisoissa. Italian kaupungit saivat vanhan vapautensa takasin, uusia vapaa- kaupunkeja perustettiin, kyläkuntain elämä vakaantui ja maaorjat pääsivät sen maan osakkuuteen, jota he muokkasivat. Germa- nilaisten tasa-arvoisuus-aatteiden hapatus tunkeutui vähitellen yhteiskunnan hajonneeseen ja rappeutuneeseen rakennukseen. Ja vaikka yhteiskunta oli hajallaan lukemattomissa eri osissa, py- syi ajatus lähemmästä yhteydestä kuitenkin aina eleillä joko muistona menneestä maailmanvaltakunnasta taikka sitten aatteena yleismaailmallisesta kirkosta. Vaikka kristinusko keskellä mätänevää sivistystä kadottikin paljon puhtaudestaan; vaikka pakanallisia jumalia pääsikin pujah- tamaan sen taivaisiin; vaikka pakanallisia muotoja tunkeutui sen kirkonmenoihin ja pakanallisia ajatustapoja sen uskoon, ei kui- tenkaan sen pääajatus ihmisten tasa-arvoisuudesta milloinkaan päässyt lopen häviämään. Oli kaksi seikkaa, jotka saivat oras- televaan sivistykseen nähden perin suuren merkityksen: paavi- kunnan perustaminen ja kirkonmiesten naimattomuus. Edellinen esti pappisvallan keskittymästä samojen sukujen käsiin, joilla oli maallinen valta, ja jälkimäinen esti pappissäädyn syntymistä ai- kana, jolloin kaikkinainen valta pyrki tulemaan perinnölliseksi,<noinclude><references/></noinclude> c39jw7x5q2olo6hqb01gwtkkd00vzex 250 25598 129059 2026-04-05T15:35:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ponnistuksissaan orjuuden lakkauttamiseksi; „Jumalan rau- hassa" (Treuga Dei); munkkikunnissaan; kansoja yhdistävissä kirkolliskokouksissaan; käskykirjeissään, jotka lähetettiin ympäri maailmata mistään valtiollisista rajoista välittämättä; niissä alhai- sissa miehissä, joiden käsiin joutui ristin vertauskuva minkä edessä maailman ylpeimmät polvensa notkistivat; piispoissaan, jotka py- hityksensä kautta tulivat ylimmän aatelin arvoisiksi; tuossa „pal-... 129059 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Ponnistuksissaan orjuuden lakkauttamiseksi; „Jumalan rau- hassa" (Treuga Dei); munkkikunnissaan; kansoja yhdistävissä kirkolliskokouksissaan; käskykirjeissään, jotka lähetettiin ympäri maailmata mistään valtiollisista rajoista välittämättä; niissä alhai- sissa miehissä, joiden käsiin joutui ristin vertauskuva minkä edessä maailman ylpeimmät polvensa notkistivat; piispoissaan, jotka py- hityksensä kautta tulivat ylimmän aatelin arvoisiksi; tuossa „pal- velijain palvelijassaan", (sillä niin paavia virallisesti sanottiin), joka yksinkertaisen kalastajan sormuksen omistajana piti itseään oikeu- tettuna olemaan kansainvälisenä sovintotuomarina ja jonka rat- sastaessa kuninkaat pitelivät satulan kannattimista, oli kirkko, huolimatta kaikesta, mitä voidaan sen virheeksi lukea, kuitenkin yhteiskunnallisuuden edistäjä, ihmisten luonnollisen tasa-arvoisuu- den puoltaja. Ja kirkkohan se myös antoi tukea niille pyrin- nöille, jotka, sitten kuin ensimäinen yhdistyminen ja vapautumi- nen oli aikaansaatu, kuin kirkon solmimat siteet olivat varttuneet ja sen säilyttämä tieto maailmaan levinnyt, särkivät ne kah- leet, joilla se itse puolestaan oli ihmisten vapautta uhannut, ja suuressa osassa Europaa kukisti oman järjestönsä. Europalaisen sivistyksen synty ja kehitys on liian laajape- räinen ja monimutkainen aine, jotta sitä muutamilla lauseilla voisi oikeihin ääriviivoihinsa ja oikeihin suhteihinsa asettaa; mutta sekä kaikista erikoisuuksista että kaikesta pääasiasta käy se to- tuus esille, että edistys toteutuu sen mukaan kuin yhteiskunta pyrkii lähempään yhteyteen ja suurempaan tasa-arvoisuuteen. Sivistys on yhteistoimintaa. Yksimielisyys ja vapaus ovat sen vaikuttimia. Yhdistymisaatteen suuri kehittyminen, joka on ilmen- nyt ei ainoastaan laajojen ja tiheästi asuttujen valtioiden muo- dostumisessa, vaan myöskin kaupan, keskuusliikkeen ja kaiken vaihtoliikkeen kasvamisessa, mitkä ovat omansa yhdistämään jo- kaisen maan eri osia toisiinsa ja myös kaukaisimmatkin maat keskenänsä; kansainvälisen ja kunnallisen oikeuden kehitys; edis- tykset mieskohtaisen ja omaisuuden turvallisuuden asiassa, per- sonallisessa vapaudessa, kansanvaltaisessa hallitusmuodossa sanalla sanoen edistykset kaikkien yhtäläisten oikeuksien tunnus- -<noinclude><references/></noinclude> m8dy8zw6l6b8oyjyufjd26rn5ftwhvv 250 25599 129060 2026-04-05T15:35:43Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tamisessa elämään, vapauteen ja onnentavotteluun nähden, se se tekee meidän nykyaikaisen sivistyksemme niin paljon suurem- maksi ja korkeammaksi kaikkia entisiä sivistyksiä. Se se on vapauttanut henkisen voiman, joka on tietämättömyyden pimey- den haihduttanut ja avannut ihmisille laajempia näköaloja kuin jonkun pienen osan maanpinnasta; joka on mitannut avaruudessa kiertelevien tähtien ratoja ja näyttänyt meille liikkuvaa, pulppua- vaa elämää vesipisarassa;... 129060 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tamisessa elämään, vapauteen ja onnentavotteluun nähden, se se tekee meidän nykyaikaisen sivistyksemme niin paljon suurem- maksi ja korkeammaksi kaikkia entisiä sivistyksiä. Se se on vapauttanut henkisen voiman, joka on tietämättömyyden pimey- den haihduttanut ja avannut ihmisille laajempia näköaloja kuin jonkun pienen osan maanpinnasta; joka on mitannut avaruudessa kiertelevien tähtien ratoja ja näyttänyt meille liikkuvaa, pulppua- vaa elämää vesipisarassa; joka on meille avannut luonnon salai- suuksien esipihan ja opettanut lukemaan kauan sitten haudatun menneisyyden kätkettyjä asioita; joka on meidän palvelemisek- semme valjastanut ikeeseen luonnonvoimia niin mahtavia, että niiden rinnalla ihmisvoimat ovat häviävän vähäpätöisiä, ja joka. on lisännyt tuotantovoimaa tuhansien suurten keksintöjen avulla. Siinä sallimukseen uskovassa hengessä, joka, kuten olen viitannut, vallitsee meidän päiviemme kirjallisuudessa, on tullut tavaksi sodistakin ja orjuudesta puhua niinkuin ne olisivat ihmis- kunnan kehitystä edistäviä keinoja. Mutta sota, joka on yhdis- tymisen, yhteiskunnallisuuden vastakohta, voi ainoastaan siinä tapauksessa edistykseen myötävaikuttaa, että se ehkäisee uusia ja pahempia sotia tai murtaa yhteiskuntaa haittaavia rajoja, jotka sinäänkin jo ovat passiivista sotaa. Mitä orjuuteen tulee, niin en voi todellakaan ymmärtää, kuinka se milloinkaan on voinut vapauden asiaa edistää; ja va- paushan tasa-arvoisuuden synonymi on alkaen jo kaikkein raaimmasta tilasta, missä voi vaan kuvailla ihmisen elävän, ollut edistyksen liikkeellepanevana voimana ja ehtona. August Comten. ajatus, että orjuus olisi tehnyt lopun ihmissyönnistä, on yhtä paljon pelkkää mielikuvituksen tuotetta kuin Charles Lamban. humoristinen esitys siitä, miten ihmiskunta ensiksi rupesi pitä- mään porsaanpaistia maukkaana. Tuon ajatuksen mukaan olisi ihmislihan syömisen halu, joka ei ole koskaan ihmisessä ilmen- nyt muulloin kuin luonnottomiinmissa olosuhteissa, joko hirmuisimman hädän tai raaimman taikauskon perustuksella ¹) 1) Sandwich-saarien asukkaat osottivat hyville päälliköilleen kun-<noinclude><references/></noinclude> f5bi8ynbovthz0t19pvgo32tpml699s 250 25600 129061 2026-04-05T15:35:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muka ihmisluonnon alkuperäisiä viettejä; ihmisellä siis, joka alim- mallakin asteella ollen on korkeammalla kaikkia eläimiä, olisi synnynnäinen taipumus, jota jalommat petoeläimetkin ovat vailla. Yhtä nurinkurinen on ajatus, että orjuus olisi sivistystä edistänyt antamalla orjain omistajille aikaa kaikenpuoliseen kehitykseen. Orjuus ei ole ikinä edistänyt tai edes voinut edistää ih- miskunnan kehittymistä. Jos yhteiskunnan muodostaisi yksi herra ja yksi orj... 129061 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>muka ihmisluonnon alkuperäisiä viettejä; ihmisellä siis, joka alim- mallakin asteella ollen on korkeammalla kaikkia eläimiä, olisi synnynnäinen taipumus, jota jalommat petoeläimetkin ovat vailla. Yhtä nurinkurinen on ajatus, että orjuus olisi sivistystä edistänyt antamalla orjain omistajille aikaa kaikenpuoliseen kehitykseen. Orjuus ei ole ikinä edistänyt tai edes voinut edistää ih- miskunnan kehittymistä. Jos yhteiskunnan muodostaisi yksi herra ja yksi orja tai jos sen muodostaisi tuhat herraa ja miljoona orjaa, orjuus on aina ihmisvoimien tuhlaamista; sillä orjan työ ei ole ainoastaan vähemmän tuottavaa kuin vapaan työ, vaan myöskin herrain voimat tulevat tuhlatuiksi, he kun ovat pakote- tut ylläpitämään valtaansa orjain yli ja pitämään heitä silmällä, joten siis herratkin tulevat johdetuiksi pois niiltä teiltä, jotka todelliseen edistykseen vievät. Alusta loppuun on orjuus, niin- kuin jokainen muukin ihmisten luonnollisen tasa-arvon kieltämi- nen, tukehuttanut ja ehkäissyt edistystä. Mikäli orjuudella on tärkeä merkitys yhteiskunnallisessa laitoksessa, sikäli lakkaa edis- tys. Muinaisuudessa niin yleinen orjuus antoi epäilemättä ai- hetta siihen, että se henkinen toiminta, joka kehitti kirjallisuu- den niin hienoksi ja kohotti taiteen sellaiseen täydellisyyteen, ei milloinkaan suuntautunut niihin suuriin keksintöihin ja löytöihin, jotka ovat nykyaikaisen sivistyksen tunnusmerkkeinä. Ei mikään orjia omistava kansa ole koskaan ollut kekseliästä kansaa. Orja- valtiossa voivat ylemmät luokat tosin saavuttaa loistavuutta ja hienostumista, mutta ei koskaan kekseliäisyyttä. Kaikki, mikä alentaa työmiestä ja riistää häneltä hänen vaivojensa hedelmät, tukehuttaa kekseliäisyyden henkeä, jopa estää keksintöjen ja löy- töjen käyttämistä, vaikka sellaisia olisi tehtykin. Ainoastaan va- paudelle on se mahtava taikavoima annettu, mikä loihtii esille ne henget, joiden huostaan maan aarteet ja ilmojen näkymättö- mät voimat ovat annetut. niaa syömällä heidän ruumiitansa. Huonoja ja itsevaltaisia päälliköitä elvät sitä vastoin tahtoneet syödä. Uus-seelantilaiset kuvailivat voivansa omistaa vihollistensa urhoollisuuden ja volman, syömällä heidät. Tämä Juulo näyttää myös olevan aiheena yleiseen tapaan syödä sotavankeja.<noinclude><references/></noinclude> exz55wedyxlaikosoqnjkvuerd141rb 250 25601 129062 2026-04-05T15:36:26Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Inhimillisen edistyksen laki, mitä on se muuta kuin siveys- laki? Ainoastaan mikäli yhteiskunnalliset laitokset edistävät oi- keellisuutta, mikäli ne tunnustavat yhdenvertaisuutta ihmisten välillä, mikäli ne takaavat jokaiselle vapautta, on sivistys me- nevä eteenpäin. Mikäli nämä laitokset eivät näitä vaatimuksia täytä, sikäli on sivistys pysähtyvä ja vihdoin taantuva. Kansan- talous- ja yhteiskuntatiede eivät voi opettaa meille mitään, mikä ei olisi... 129062 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Inhimillisen edistyksen laki, mitä on se muuta kuin siveys- laki? Ainoastaan mikäli yhteiskunnalliset laitokset edistävät oi- keellisuutta, mikäli ne tunnustavat yhdenvertaisuutta ihmisten välillä, mikäli ne takaavat jokaiselle vapautta, on sivistys me- nevä eteenpäin. Mikäli nämä laitokset eivät näitä vaatimuksia täytä, sikäli on sivistys pysähtyvä ja vihdoin taantuva. Kansan- talous- ja yhteiskuntatiede eivät voi opettaa meille mitään, mikä ei olisi sisältynyt jo noihin yksinkertaisiin totuuksiin, joita ennen muinoin opetti köyhille kalastajille ja juutalaisille talonpojille muuan, tuhatkahdeksansataa vuotta sitten ristiinnaulittu mies noihin samoihin yksinkertaisiin totuuksiin, jotka itsekkyyden vää- rentäminäkin ja taikauskon pilaamina kuitenkin ovat perustana jokaiselle uskonnolle, joka on koettanut sanoihin ilmaista ih- misen henkistä kaipuuta. {{c|4 LUKU.}} {{c|'''Nykyaikaisen sivistyksen rappeutumisen mahdollisuus.'''}} Ne johtopäätökset, joihin nyt olemme tulleet, ovat täy- dellisesti yhtäpitäviä edellisessä saavuttamiemme tuloksien kanssa. Tutkiessamme inhimillisen edistyksen lakia, olemme alis- taneet jo ennen selville saamamme lait korkeamman lain alai- siksi, ehkä korkeimman, mitä henkemme voi käsittää. Vieläpä olemme todistaneet, että palauttamalla yhteisen omistusoikeuden maahan minun ehdottamallani tavalla antaisimme sivistykselle tähän asti kuulumattoman sysäyksen eteenpäin, jotavastoin se muussa tapauksessa olisi taantumukseen tuomittu. Sivistys sel- lainen kuin meidän ei voi muuta kuin joko mennä eteenpäin tai taantua; se ei voi pysyä paikallaan. Se ei ole tuota Niilin- laakson yksisyntyistä sivistystä, joka muodosteli ihmiset heidän paikkoihinsa sopiviksi ja sitten sovitteli ne toistensa viereen<noinclude><references/></noinclude> 21zm0xq5nwbfqvcbkwhedo626z28ik2 250 25602 129063 2026-04-05T15:37:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niinkuin tiilikivet pyramiidiin. Se on paljon enemmän sen sivistyksen kaltaista, jonka synty ja kukistuminen on historiallisen ajan sisäpuolella ja josta se onkin itse lähtenyt. Nykyään ovat ihmiset taipuvaisia nauramaan jokaiselle, joka saa päähänsä epäillä, että me olisimme kaikin puolin edis- tymässä. Aikamme henki on sitä henkeä, mikä ilmeni erään imartelevan kiinalaisen pääministerin kirjottamassa asetuksessa, sitten kuin keisari oli poltattanut kai... 129063 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>niinkuin tiilikivet pyramiidiin. Se on paljon enemmän sen sivistyksen kaltaista, jonka synty ja kukistuminen on historiallisen ajan sisäpuolella ja josta se onkin itse lähtenyt. Nykyään ovat ihmiset taipuvaisia nauramaan jokaiselle, joka saa päähänsä epäillä, että me olisimme kaikin puolin edis- tymässä. Aikamme henki on sitä henkeä, mikä ilmeni erään imartelevan kiinalaisen pääministerin kirjottamassa asetuksessa, sitten kuin keisari oli poltattanut kaikki vanhat kirjat: „Kaikki, jotka uskaltavat keskustella Shi'stä ja Shu'sta, ovat mestattavat; ja jotka puhuvat menneisyydestä tarkotuksella moittia nykyi- syyttä, tuomitaan sukuineen päivineen kuolemaan." Ja kuitenkin on selvää, että on ollut taantumisen aikoja niinkuin on ollut edistymisen; ja yhtä varmaa on myöskin, että aina, kun taantumisen aika on tullut, ei alussa ole voitu ym- märtää, että aika todella oli sellainen. Olisipa se ollut aika rohkea mies, joka silloin kuin Au- gustus muutti Rooman tiilirakennukset marmorirakennuksiksi, silloin kuin rikkautta karttui ja loistoa eneni, silloin kuin voi- tokkaat legionat laajensivat valtakunnan rajoja, kuin kaikki tavat ja kieli hienostuivat ja kirjallisuus kohosi ennen tuntemat- tomaan kukoistukseen, olisi julkilausunut, että Rooma nyt kulki kukistumistansa kohden. Ja kuitenkin oli asianlaita todella sellainen. Ja se, joka nyt ympärillensä katselee, voi nähdä, että vaikka sivistyksemme eittämättä menee eteenpäin nopeammin kuin milloinkaan, samat syyt, jotka Rooman edistyksen muut- tivat taantumukseksi, ovat nytkin vaikuttamassa. Se, mikä on kaikki edelliset sivistykset hävittänyt, se on ollut pyrkimys rikkauden ja vallan epätasaiseen jakoon. Juuri tämä yhä enenevällä voimalla vaikuttava pyrkimys on havaitta- vissa nykyisessäkin sivistyksessämme; se näyttäytyy jokaisessa edistyvässä maassa ja sitä voimakkaampana mitä ripeämmin maa menee eteenpäin. Työpalkat ja kapitaalikorot pyrkivät alituisesti laskeutumaan, maakorko ylenemään; rikkaat ovat yhä rikastumassa, köyhät tulemassa yhä enemmän avuttomiksi ja toivottomiksi, keskiluokat ovat peräti häviämässä.<noinclude><references/></noinclude> 9yl8cn8jtyxpuhjq5900bqyelnxcy83 250 25603 129064 2026-04-05T15:37:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Olen päässyt perille tämän seikan syistä. Olen osottanut, millä yksinkertaisilla keinoilla voimme pulasta päästä. Nyt tahdon osottaa, millä tavalla, jos tähän keinoon ei ryhdytä, edistys on joutuva rappiolle, ja nykyaikainen sivistys vaipuva raakalaisuuteen takasin, niinkuin ovat vaipuneet kaikki edelliset sivistykset. Kannattaa kyllä osottaa, kuinka se voi tapahtua, koskapa monet, jotka eivät voi ymmärtää, millä tavalla edistys voi muuttua taantumukseksi,... 129064 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Olen päässyt perille tämän seikan syistä. Olen osottanut, millä yksinkertaisilla keinoilla voimme pulasta päästä. Nyt tahdon osottaa, millä tavalla, jos tähän keinoon ei ryhdytä, edistys on joutuva rappiolle, ja nykyaikainen sivistys vaipuva raakalaisuuteen takasin, niinkuin ovat vaipuneet kaikki edelliset sivistykset. Kannattaa kyllä osottaa, kuinka se voi tapahtua, koskapa monet, jotka eivät voi ymmärtää, millä tavalla edistys voi muuttua taantumukseksi, pitävät koko asiaa mahdottomuu- tena. Niinpä esimerkiksi Gibbon arveli, ettei nykyaikainen sivistys milloinkaan voi kukistua, koska muka ei ole enää ole- massa raakalaisia, jotka sen hävittäisivät. Ja onpa jotenkin tavallinen luulo sekin, että kirjan painatuksen keksintö, jonka kautta kirjain lukumäärä on käynyt niin moninkertaiseksi, tekisi mahdottomaksi, että tieto enää milloinkaan voisi joutua hukkaan. Yhteiskunnallisen edistyksen ehdot ovat selvillesaamamme lain mukaan: yhdistyminen ja tasa-arvoisuus. Nykyaikaisessa kehityksessä tavattava yleinen pyrkimys on niistä ajoista lähtien, jolloin voimme havaita sivistyksen ensimäisiä säteitä Länsi- Rooman valtakunnan kukistumista seuranneessa pimeydessä, ollut suunnattuna valtiolliseen ja oikeudelliseen tasa-arvoisuuteen, or- juuden poistamiseen, pakkotyön lakkauttamiseen, perinnöllisten etuoikeuksien hävittämiseen, mielivaltaisen hallituksen vaihtami- seen perustuslailliseen, omantunnon vapauteen, yhtäläiseen per- sonalliseen ja aineelliseen turvallisuuteen ylhäiselle kuin alhai- selle, heikolle kuin väkevälle, laajennettuun vapauteen liikkumiseen ja työalaan, puhumiseen ja kirjottamiseen nähden. Nykyaikaisen sivistyksen historia on historia näissä seikoissa tehdyistä edis- tyksistä personallisen, valtiollisen, uskonnollisen vapauden taisteluista ja voitoista. Ja tämän lain yleisyyttä todistaa se tosiseikka, että sen mukaan kuin mainittu pyrkimys on päässyt voitolle, sivistys on mennyt eteenpäin, mutta heti kun yhdisty- misen ja tasa-arvoisuuden pyrkimystä on koetettu ehkäistä tai pakolla vastustaa, on sivistyskin pysähtynyt. Tämä pyrkimys on täydellisesti ilmennyt pohjois-amerika- laisessa tasavallassa, missä valtiolliset- ja kansalaisoikeudet ovat<noinclude><references/></noinclude> 7fj3w586c9gizkfv98sdsxgderrcg9i 250 25604 129065 2026-04-05T15:37:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aivan yhtäläiset ja missä virkamiesluokan syntymistä ehkäisee alituinen julkisten virkamiesten vaihtuminen; missä jokainen uskonto tai uskonnottomuus on saman vapauden nautinnossa; missä jokainen poika pahanen voi toivoa pääsevänsä presiden- tiksi; missä on yhtäläinen äänestysoikeus yleisissä asioissa ja missä jokainen virkamies on lyhyeen virka-aikaansa nähden välil- lisesti tai välittömästi riippuvainen kansan äänestyksestä. Yhdys- vallat ovat sana... 129065 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>aivan yhtäläiset ja missä virkamiesluokan syntymistä ehkäisee alituinen julkisten virkamiesten vaihtuminen; missä jokainen uskonto tai uskonnottomuus on saman vapauden nautinnossa; missä jokainen poika pahanen voi toivoa pääsevänsä presiden- tiksi; missä on yhtäläinen äänestysoikeus yleisissä asioissa ja missä jokainen virkamies on lyhyeen virka-aikaansa nähden välil- lisesti tai välittömästi riippuvainen kansan äänestyksestä. Yhdys- vallat ovat sanalla sanoen kaikista suurista valtioista pisimmälle kehittyneet siinä suunnassa, jossa nyt kaikki kulkevat; ja Yhdys- valloissa voimme siis täsmällisesti arvostella, mitä tämä pyrkimys valtiolliseen ja personalliseen vapauteen pystyy semmoisenaan aikaansaamaan. Ensimäinen vaikutus valtiollisesta tasa-arvoisuudesta oli tasaisempi rikkauden ja vallan jakautuminen; sillä niin kauan kuin väestö on verrattain harvalukuista, riippuu epätasaisuus varallisuuden jakautumisessa pääasiallisesti erilaisuudesta personal- lisissa oikeuksissa, ja juuri aineellisen edistyksen kehittyminen vasta tuokin selvästi päivänvaloon sen epätasaisuuden, joka syntyy maan luovuttamisesta yksityisomaisuudeksi. On nyt kai- kitenkin ilmeistä, että ehdoton valtiollinen yhdenvertaisuus ei semmoisenaan estä sen epätasaisuuden syntymistä, mitä yksi- tyinen maan omistusoikeus tuottaa; edelleen on myöskin selvää, että valtiollinen tasa-arvoisuus, jos se sattuu yhteen yhä kas- vavan pyrkimyksen kanssa epätasaiseen varallisuuden jakoon, lopulta on synnyttävä joko järjestetyn yksinvaltiuden mielivaltaa tai sitten anarkian vielä pahempaa mielivaltaa. Tasavaltaisen hallitusmuodon muuttamiseksi alhaisimmaksi ja raaimmaksi hirmuvallaksi ei ole tarve muodolleen muuttaa sen peruslakeja tai lakkauttaa kansan äänestysoikeutta. Vuosi- satoja kului Caesarin kuoleman jälkeen ennenkuin Rooman maailmanvallan ehdoton herra sai päähänsä hallita muulla kei- nolla kuin hänen edessään vapisevan senaatin nimessä. Mutta mitäpä ovat muodot sitten kuin oleellinen sisältö on hävinnyt, ja tasavaltaiset hallitusmuodot ovatkin juuri niitä muotoja, joista vapauden henki kaikkein helpoimmasti voi hävitä.<noinclude><references/></noinclude> 99e0k8f3luztpf9i87eevdd45eq5jr6 250 25605 129066 2026-04-05T15:38:06Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Vastakohdat koskettavat toisiinsa, ja niinpä joku hallitusmuoto yleisine äänestysoikeuksineen ja nimellisine yhdenvertaisuuksineen voi, milloin olot kaipaavat perinpohjaista muutosta, helpoimmin kaikista muuttua yksinvaltiudeksi. Sillä tässä tapauksessa ta- pahtuu muutos yksinvaltiuteen kansan omassa nimessä ja kansan oman vallan avulla. Kun kerran on päästy varmuuteen vallan ainoasta lähteestä, silloin on kaikki varmaa. Silloin ei enää ole olemassa mitään v... 129066 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Vastakohdat koskettavat toisiinsa, ja niinpä joku hallitusmuoto yleisine äänestysoikeuksineen ja nimellisine yhdenvertaisuuksineen voi, milloin olot kaipaavat perinpohjaista muutosta, helpoimmin kaikista muuttua yksinvaltiudeksi. Sillä tässä tapauksessa ta- pahtuu muutos yksinvaltiuteen kansan omassa nimessä ja kansan oman vallan avulla. Kun kerran on päästy varmuuteen vallan ainoasta lähteestä, silloin on kaikki varmaa. Silloin ei enää ole olemassa mitään valtiollisesti ala-ikäistä joukkoa, johon voisi vedota, ei ole etuoikeutettuja säätyjä, jotka oikeuksiansa puol- taessaan puolustaisivat myös kaikkien muiden oikeuksia. Ei ole sulkuja, jotka ehkäisisivät tulvaa, ei ole ylennyksiä, joille voisi vedenpaisumuksesta pelastua. Asestetut paroonit, messu- kaapuun puetun piispan johtamina, ne ne taivuttivat Plantage- netin Magna Chartan alaiseksi; keskisääty se masensi Stuartien kopeuden; mutta pelkkä rahaylimystö ei ole koskaan taisteleva, niin kauan kuin se voi toivoa saavansa lahjotuksi tyrannin. Ja kun elämän olojen erilaisuus kasvaa, on yleinen äänestys- oikeus vaan yhä paremmin auttava anastamaan vallan lähdettä, sillä sitä suurempi osuus valtaan on niillä, joilla ei ole mitään välitöntä etua siitä, millä tavalla hallitusta hoidetaan; jotka puutteen tuskastuttamina ja kurjuuden turmelemina ovat valmiit myymään ääniään enin tarjoovalle tai seuraamaan pahimmin rähisevän yllyttäjän johtoa; tai jotka vääryyksien katkerottamina katselevat turmeltunuttakin ja tyrannillista hallitusta jonkinlaisella mielihyvällä, jommoista voimme ajatella Rooman köyhälistön ja orjain tunteneen nähdessään jonkun Kaligulan tai Neeron pur- kavan raivoaan rikkaita patriiseja vastaan. Tasavaltaisessakin valtiossa, jossa yksi yhteiskuntaluokka on liian rikas tarvitakseen koskaan tuntea keskeytystä ylellisyydessään, johdettiinpa yleisiä asioita kuinka tahansa, ja toinen luokka niin köyhä, että vaali- päivänä muutamalla markalla on suurempi vaikutus kuin millään teorioilla, jossa jotkut harvat rypevät kullassa, mutta kansan- joukot raivoavat surkeaan asemaansa tyytymättöminä ja näke- mättä siitä mitään pääsyä, tullaan lopulta siihen, että valta joutuu rahamiesten käsiin, jotka sitä ostavat ja myyvät, niinkuin<noinclude><references/></noinclude> aazr0ceh2bdyaisbifoehnpdes6dbny 250 25606 129067 2026-04-05T15:38:31Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pretorianit muinoin möivät Rooman purppuraa, tai yllyttäjäin käsiin, jotka sen anastavat lyhyeksi ajaksi antaakseen sen pian yhäkin pahempien yllyttäjäin käsiin. Missä on olemassa vähänkin tasaista omaisuuden jakautu- mista se on: missä vallitsee yleinen isänmaanrakkaus, hyveet ja sivistys siellä on hallitus oleva sitä parempi mitä kansan- valtaisempi se on; ja päinvastoin, missä omaisuus jakaantuu hyvin epätasaisesti, siellä asema tulee sitä pahemmaksi... 129067 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>pretorianit muinoin möivät Rooman purppuraa, tai yllyttäjäin käsiin, jotka sen anastavat lyhyeksi ajaksi antaakseen sen pian yhäkin pahempien yllyttäjäin käsiin. Missä on olemassa vähänkin tasaista omaisuuden jakautu- mista se on: missä vallitsee yleinen isänmaanrakkaus, hyveet ja sivistys siellä on hallitus oleva sitä parempi mitä kansan- valtaisempi se on; ja päinvastoin, missä omaisuus jakaantuu hyvin epätasaisesti, siellä asema tulee sitä pahemmaksi mitä kansanvaltaisempi hallitus on; sillä vaikka turmeltunut kansan- valta ei olekaan itsessään pahempi kuin turmeltunut harvain valta, niin on kuitenkin edellisen vaikutus kansallisluonteeseen tuhoisampi kuin jälkimäisen. Äänestysoikeuden antaminen kul- jeksijoille ja almuilla eläjille henkilöille, jotka voivat saada - työtä ainoastaan milloin onnistuu ja jotka kerjäävät, varastavat tai kuolevat nälkään, kun eivät työtä saa, se ei ole enempää eikä vähempää kuin synnyttää hävitystä. Valtiollisen vallan antaminen nälkäisen, köyhyyden katkerottaman ja alentaman rahvaan käsiin on samaa kuin tulisoihtujen sitominen kettujen häntiin ja kettujen päästäminen tuulessa lainehtivien viljavainioiden keskelle; se on samaa kuin puhkaista Simsonin silmät ja so- vittaa hänen käsivartensa kansallis-elämän patsaan ympärille. Sattumalta voi sekä vallanperimyksessä että arvalla toimi- tetussa vaalissa (kuten vaali kävi muutamissa vanhoissa tasa- valloissa) valta joutua viisaan ja oikeamielisen käsiin; mutta tur- meltunut kansanvalta pyrkii aina antamaan vallan juuri kaikkein pahimman käsiin. Rehellisyys ja isänmaanrakkaus kukistuu, ja häikäilemätön tunnottomuus saa jalansijaa. Parhaat painuvat pohjaan, huonommat nousevat pinnalle, ja huonojen sijalle pää- sevät vaan vielä huonommat. Kun kansallisluonteen täytyy vähitellen omistaa sellaisia ominaisuuksia, joiden kautta saavu- tetaan valtaa ja kunnioitusta, niin tapahtuu tuo yleisen mieli- piteen turmeltuminen, jonka olemme historian suuressa pano- raamassa nähneet yhä ja yhä muuttavan vapaita miehiä orja- joukoiksi. Niinkuin Englannissa 17:nellä vuosisadalla, jolloin parlamentin<noinclude><references/></noinclude> ei2kqn63dpz01ff7lz5eqswdgvc7kaj 250 25607 129068 2026-04-05T15:38:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muodosti vaan suljettu ylimyskunta, niin voi kaikkialla muual- lakin turmeltunut oligarkia, jyrkästi kansanjoukosta eroavana, olla olemassa sanottavasti kansallisluonteeseen vaikuttamatta, sillä tässä tapauksessa vallan käsite ei kansan ajatustavassa yhdy suinkaan turmeluksen käsitteeseen. Mutta missä ei ole olemassa mitään perinnöllisiä erotuksia ja missä on totuttu näkemään, kuinka huononlaatuisia miehiä nousee alimmilta asteilta rik- kauden ja vallan kukk... 129068 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>muodosti vaan suljettu ylimyskunta, niin voi kaikkialla muual- lakin turmeltunut oligarkia, jyrkästi kansanjoukosta eroavana, olla olemassa sanottavasti kansallisluonteeseen vaikuttamatta, sillä tässä tapauksessa vallan käsite ei kansan ajatustavassa yhdy suinkaan turmeluksen käsitteeseen. Mutta missä ei ole olemassa mitään perinnöllisiä erotuksia ja missä on totuttu näkemään, kuinka huononlaatuisia miehiä nousee alimmilta asteilta rik- kauden ja vallan kukkuloille, siellä näiden ominaisuuksien sietä- minen muuttuu niiden ihailemiseksi. Turmeltunut kansanvaltainen hallitus lopulta ehdottomastikin turmelee koko kansan, ja kun itse kansa on päässyt kerran turmeltumaan, silloin ei mitään uudesti syntymistä voi enää kysymykseen tulla. Henki on lähte- nyt, ainoastaan ruumis on jälellä; ja kohtalon auran tehtäväksi enää vaan jää sen kääntäminen maailman näkyvistä nurmen alle. Tämmöinen kansanvaltaisen hallituksen muuttuminen alhai simmaksi ja kurjimmaksi yksinvaltiudeksi, mikä on ylen epä- tasaisen omaisuudenjaon välttämätön seuraus, ei ole suinkaan ainoastaan jossakin kaukaisessa tulevaisuudessa häämöttävä mah- dollisuus. Sellaisen kehityksen merkkejä on jo ruvennut ilmaan- tumaan Yhdysvalloissa ja asia edistyy jättiläisaskelin. Että meidän amerikalaiset lakiasäätävät eduskuntamme yhä enemmän luonteeltaan turmeltuvat; että mitä etevimmät miehet ja jaloim- mat luonteet ovat pakotettuina pysymään kaukana kaikesta val- tiollisesta elämästä, ja rahamiesten vehkeilyillä on paljon suu- rempi merkitys kuin valtiomiehillä; että äänestykset tapahtuvat yhä tunnottomammin ja rahan merkitys yhä kasvaa; että käy yhä vaikeammaksi saada kansa uskomaan uudistusten tarpeelli- suutta ja vielä vaikeammaksi panna niitä toimeen; että valtiol- liset eroavaisuudet eivät enää ole eroavaisuuksia periaatteissa, ovat ainoastaan eroavaisuuksia etukysymyksissä, ja että aatteellisuus yhä enemmän kadottaa merkitystänsä; että puolueet yhä sokeammin seuraavat johtajiaan, mikä täydellisesti vastaa sitä, mitä valtiossa sanottaisiin oligarkiaksi tai diktatuuriksi; kaikki tuo on tunnusmerkkinä voltiolliseen rappeutumiseen. vaan Suuren kaupungin elämä on nykyaikaisen kehityksen sel<noinclude><references/></noinclude> tkzrmsq8xb3h1pnfx35r1uze29d9dtz 250 25608 129069 2026-04-05T15:39:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vänä kuvana. Täällä voimme tavata suurinta rikkautta syvimmän köyhyyden rinnalla. Ja juuri täälläpä onkin kansan itsehallinto selvimmin näkyvän haaksirikkonsa kärsinyt. Kaikissa suurissa Amerikan kaupungeissa on meidän päivinämme olemassa yhtä jyrkästi erottuva hallitseva luokka kuin maailman enin ylimyk- sellisissä maissa. Sen jäsenillä on kokonaisia kaupunginosia taskuissaan, he määräävät vaalilistat vaalikokouksiin, jakavat virkoja keskinäisen s... 129069 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>vänä kuvana. Täällä voimme tavata suurinta rikkautta syvimmän köyhyyden rinnalla. Ja juuri täälläpä onkin kansan itsehallinto selvimmin näkyvän haaksirikkonsa kärsinyt. Kaikissa suurissa Amerikan kaupungeissa on meidän päivinämme olemassa yhtä jyrkästi erottuva hallitseva luokka kuin maailman enin ylimyk- sellisissä maissa. Sen jäsenillä on kokonaisia kaupunginosia taskuissaan, he määräävät vaalilistat vaalikokouksiin, jakavat virkoja keskinäisen sopimuksen perustuksella, ja vaikk❜eivät he „kylvä eivätkä kehrää" heillä on kuitenkin mitä kau- niimmat vaatteet yllänsä ja heidän kätensä jakavat kultaa. He ovat vallanpitäjiä, joiden suosiota kunniaanpyrkijän on tavotta- minen ja joiden kostoa hänen on välttäminen. Ketä ovat nämä miehet? Ovatko he noita viisaita, hyviä, lahjakkaita miehiä, jotka ovat kansalaistensa luottamuksen saavuttaneet nuhteetto- malla elämällänsä, kykynsä loistolla, rehellisyydellään yleisten asiain hoidossa, syvillä tutkimuksillaan hallinnollisissa asioissa? Eipä suinkaan. He ovat pelaajia, kapakan isäntiä, nyrkkitais- telijoita tai jotain vieläkin pahempaa he ovat miehiä, jotka pitävät ammattinaan kerätä ääniä, ostaa ja myydä virkoja ja valtakirjoja. Heidän suhteensa kaupungin hallitukseen on sama kuin pretoriaanien suhde rappeutuvan Rooman hallitukseen: ken tahtoo purppuraan pukeutua, ken haluaa kuruulisella virka- tuolilla istua tai käydä liktorien seuraamana, hänen täytyy mennä pretoriaanien leiriin tai lähettää sinne lähettiläänsä ja lahjoa heidät rahoilla ja lupauksilla. Näiden miesten toimesta rikkaat kunnat ja mahtavat rahamiehet voivat täyttää senaatin ja oikeus- istuimet mieleisillään elukoilla. Nämä miehet ne istuvat kou- lujen johtajina, tarkastusmiehinä, asessoreina, lainsäätäjinä, kong- ressien jäseninä j. n. e. Onpa monta vaalipiiriä Yhdysvalloissa, joissa miehillä semmoisilla kuin George Washington, Benjamin Franklin tai Thomas Jefferson ei olisi enempää toivoa päästä jonkun valtion lakiasäätävään alahuoneeseen, kuin l'ancien re- gimen aikana Ranskassa oli alhaisella talonpojalla toivoa päästä Ranskan marsalkaksi. Juuri heidän maineensa olisi voittamat- tomana esteenä heidän vaalikelpoisuudelleen.<noinclude><references/></noinclude> 7dct2z3f2gj300kb4q0zhmhffmc07jc 250 25609 129070 2026-04-05T15:39:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Teoriassa olemme kylläkin lujia kansanmiehiä. Yritys teurastaa sikoja temppelissä olisi Jerusalemissa tuskin herättänyt suurempaa mielipahaa ja inhoa kuin meillä herättäisi ehdotus, että etevimmille kansalaisillemme annettaisiin joku heidän ar- vonsa ylemmyyttä osottava merkki. Mutta eikö meillä ole muodostumassa muuan luokka, jolla on käsissään ylimystön koko valta, vailla kaikkia sen hyveitä? Meillä on yksinkertaisia kansa- laisia, joiden hallussa on tuha... 129070 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Teoriassa olemme kylläkin lujia kansanmiehiä. Yritys teurastaa sikoja temppelissä olisi Jerusalemissa tuskin herättänyt suurempaa mielipahaa ja inhoa kuin meillä herättäisi ehdotus, että etevimmille kansalaisillemme annettaisiin joku heidän ar- vonsa ylemmyyttä osottava merkki. Mutta eikö meillä ole muodostumassa muuan luokka, jolla on käsissään ylimystön koko valta, vailla kaikkia sen hyveitä? Meillä on yksinkertaisia kansa- laisia, joiden hallussa on tuhansia peninkulmia rautatietä, mil- jooneja, tynnyrinaloja maata siis suunnattomien ihmisjoukkojen ja jotka nimittävät kuvernöörejä itsenäisiin val- tioihin aivan samalla tavalla kuin omia kirjanpitäjiään; valitsevat senaattoreja aivan niinkuin asianajajiaan; ja joiden tahto on lakiasäätävissä kokouksissa yhtä määräävä kuin Ranskan kunin- kaan, tämän istuessa „lit de justice" ssään. Ajan pohjavirrat näyttävät työntävän meitä takasin niihin vanhoihin oloihin, joita olemme luulleet välttäneemme. Käsityöläis- ja kauppa- säädyn kehitys on vähitellen kukistanut läänityslaitoksen, sitten- kuin se oli niin täydellisesti tunkeutunut kaikkiin ajatustapoihin, että taivastakaan ei voitu kuvitella mieleen muuten kuin lää- nitysolojen mukaan järjestetyksi, joten ensimäinen ja toinen henkilö kolminaisuudessakin ajateltiin yliherraksi ja korkeim- maksi vasalliksi. Mutta näinä päivinä teollisuuden ja vaihto- liikkeen kehitys sellaisessa yhteiskunnallisessa järjestelmässä, missä maa on tehty yksityisomaisuudeksi, uhkaa pakottaa jo- kaista työmiestä hakemaan itsellensä työherraa, niinkuin se tur- vattomuus, joka vallitsi ennen Rooman valtakunnan lopullista häviämistä, oli pakottanut kaikkia vapaita ihmisiä hakemaan itselleen suojelusherraa. Ei mikään näy säilyvän tästä pyrki- myksestä. Teollisuus näyttää kaikkialla saavan sellaisen muo- don, jossa yksi on herrana ja monet palvelijoina. Ja missä yksi on herrana ja muut vaan täyttävät hänen käskyjään, siellä tämä yksi tulee muiden käskijäksi semmoisissakin asioissa kuin yleisissä vaaleissa. Niinkuin englantilainen tilanomistaja määrää vuokralaistensa äänet, niin määrää tehtaanomistaja täällä Uudessa Eglannissa työmiestensä äänet.<noinclude><references/></noinclude> ktidybd2ukup22kic4onp5c08js5oli 250 25610 129071 2026-04-05T15:39:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Emme voi salata itseltämme, että yhteiskunnan perus- tukset horjuvat silmiemme edessä, meidän turhaan kysyessämme, kuinka sellainen sivistys kuin meidän, rautateineen, sanomaleh- tineen, sähkölennättimineen, saattaa milloinkaan joutua häviön alaiseksi. Silloin kuin kirjallisuudessa on aivan vallalla se mieli- pide, että olemme muka ikipäiviksi jättäneet jälkeemme raaka- laisuuden tilan, tapahtuu silmiemme edessä sellaista, mikä epäi- lemättömästi todista... 129071 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Emme voi salata itseltämme, että yhteiskunnan perus- tukset horjuvat silmiemme edessä, meidän turhaan kysyessämme, kuinka sellainen sivistys kuin meidän, rautateineen, sanomaleh- tineen, sähkölennättimineen, saattaa milloinkaan joutua häviön alaiseksi. Silloin kuin kirjallisuudessa on aivan vallalla se mieli- pide, että olemme muka ikipäiviksi jättäneet jälkeemme raaka- laisuuden tilan, tapahtuu silmiemme edessä sellaista, mikä epäi- lemättömästi todistaa meidän palaavan takasin juuri tähän raakalaisuudentilaan. Tahdon sen esimerkillä todistaa. Raaka- laisuuden yhtenä tunnusmerkkinä on puuttuva kunnioitus henki- löllisiin ja omistusoikeuksiin. Sitä seikkaa, että anglosaksilaisten esi-isiemme laeissa rangaistiin murha rahasakoilla, jotka vastasivat murhatun yhteiskunnallista arvoa, silloin kuin meidän omat lakimme sitävastoin eivät tunnusta mitään arvoerotusta, vaan suojelevat alinta ylintä vastaan aivan samalla kuolemanrangais- tuksella, sitä pidetään todistuksena edellisten raakalaisuudesta ja meidän sivistyksestämme. Ja että merirosvous, ryövääminen, orjakauppa, kiristykset väkivallalla ja uhkauksilla muinoin pidet- tiin luvallisena ammattina, on olevinaan ratkaisevana todistuksena siitä alhaisesta sivistysasteesta, minkä me olemme jo kauan sitten jättäneet jälkeemme. Mutta tunnettua kuitenkin on, että laeistamme huolimatta kuka hyvänsä voi jos hänellä vaan on kylläksi rahaa tyydyttää tappamishimonsa keskellä kaikkein väkirikkaimpia ja vilkasliikkeisimpiä kaupunkiamme ja sitten mennä ja jättää itsensä poliisin haltuun, ollen varmana siitä, että sadassa tapauksessa yhtä ainoata vastaan hänen rangaistuksensa on oleva vaan jonkun ajan vankeus ja rahasakko, jonka suuruus riippuu osaksi hänen omasta varallisuudestaan, osaksi hänen tappamansa henkilön yhteiskunnallisesta asemasta ja varallisuudesta. Rahoja ei mak- seta murhatun perheelle, joka on elättäjänsä ja suojelijansa ka- dottanut, ei valtiolle, joka on kadottanut kansalaisen, vaan asianajajille, jotka osaavat juttua venyttää, löytää keskenään ristiriitaisia todistajia ja valamiehiä. Myöskin voi joku henkilö, jos hän vaan varastaa tarpeel-<noinclude><references/></noinclude> cr7r9gh186bk2an14expmotlmdsj258 250 25611 129072 2026-04-05T15:39:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lisen paljon, olla varma siitä, että hänen rangaistuksensa on supistuva velvotukseen toimittaa takasin vähäinen osa siitä, mitä oli varastanut; ja jos hän on varastanut niin runsaasti, että on saanut käsiinsä kokonaisen omaisuuden, niin tuttavat häntä ilomielin tervehtivät, niinkuin muinoin lie tervehditty meri- rosvoa tämän palatessa kotiin onnistuneen ryöstöretken perästä. Vaikkapa hän olisi pettänyt niitä, jotka olivat häneen luottaneet, vaikkapa ol... 129072 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>lisen paljon, olla varma siitä, että hänen rangaistuksensa on supistuva velvotukseen toimittaa takasin vähäinen osa siitä, mitä oli varastanut; ja jos hän on varastanut niin runsaasti, että on saanut käsiinsä kokonaisen omaisuuden, niin tuttavat häntä ilomielin tervehtivät, niinkuin muinoin lie tervehditty meri- rosvoa tämän palatessa kotiin onnistuneen ryöstöretken perästä. Vaikkapa hän olisi pettänyt niitä, jotka olivat häneen luottaneet, vaikkapa olisi riistänyt leskiltä ja orvoilta heidän viimeiset ro- ponsa, niin, jos hänen vaan on onnistunut anastaa haltuunsa kyllin paljon, hän voi ylpeällä varmuudella kopeilla rikkauksillaan koko maailman silmien edessä. Ja tämä suunta aikamme pyrkimyksissä kasvaa kasvamis- taan. Se näyttää olevan enin vallalla siellä, missä omaisuuden jakautuminen on enin epätasaista, ja se kasvaa sen mukaan kuin nämä epätasaisuudet kasvavat. Ellei tämä ole palaamista raakalaisuuteen, niin mikä sitä sitten olisi? Yllä viittaamani puutteellisuudet oikeudenkäynnissä ovat ainoastaan muutamina ilmiöinä koko hallituskoneiston yleisestä hajoomustilasta. Alkaa tulla aivan tavalliseksi sellaiset puheet kuin että olisi tarve muka palata alkuperäisiin yhteiskuntaoloihin ja kumota lait, koska silloin kansa, turvaa saadakseen, perustaisi omia suojelus- osastojaan ja rupeisi oikeuden jakamisesta itse huolta pitämään. Mutta mihin tämä viittaa, edistykseenkö vai taantumiseen? Kaikki tuo on yleisiä havaintoja. Ei auta enää salata, että yleinen luottamus tasavaltaisiin laitoksiin meillä, missä ne ovat kehityksensä huipun saavuttaneet, on ehdottomasti alene- massa. Ei ole enää olemassa tuota muinaista hurskasta uskoa tasavaltaiseen hallitusmuotoon, niinkuin se olisi kaiken kansalli- sen menestyksen lähteenä. Ajattelevat ihmiset alkavat nähdä sen vaaroja, näkemättä kuitenkaan miten ne olisivat vältettä- vissä; he alkavat olla Macaulayn mieltä ja epäillä Jeffersonia 1). Ja kansanjoukot tottuvat yhä enemmän tuohon kasvavaan tapain- 1) Kts. Macaulyn kirje RandaHille, Jeffersonin elämäkerran kir- jottajalle.<noinclude><references/></noinclude> qe4h2uwtxygnm70hkowo6xn0wl3bknv 250 25612 129073 2026-04-05T15:40:15Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: turmelukseen. Kaikkein suurinta onnettomuutta uhkaava enne Yhdysvalloissa meidän päivinämme on se, että siellä aletaan yhä enemmän tulla siihen käsitykseen, ettei yleisissä viroissa ole ainoatakaan rehellistä miestä, tai pidetään sellaisia miehiä höl- möinä, jotka eivät ymmärrä käyttää tilaisuutta hyväkseen. Tuo merkitsee, että kansa itse alkaa turmeltua. Niinpä siis Yhdys- valtain tasavaltainen hallitusmuoto alkaa nykyään yhä enemmän solua sille... 129073 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>turmelukseen. Kaikkein suurinta onnettomuutta uhkaava enne Yhdysvalloissa meidän päivinämme on se, että siellä aletaan yhä enemmän tulla siihen käsitykseen, ettei yleisissä viroissa ole ainoatakaan rehellistä miestä, tai pidetään sellaisia miehiä höl- möinä, jotka eivät ymmärrä käyttää tilaisuutta hyväkseen. Tuo merkitsee, että kansa itse alkaa turmeltua. Niinpä siis Yhdys- valtain tasavaltainen hallitusmuoto alkaa nykyään yhä enemmän solua sille tielle, jolle sitä sen nykyiset epätasaisen omaisuuden- jaon olot välttämättömästi johtavat. Minne tämä tie viepi, se on selvä jokaiselle, joka tahtoo ajatella. Niin pian kuin turmelus muuttuu pysyväiseksi, kun yhteishenki häviää, kunnian, hyveen ja isänmaanrakkauden avut heikkonevat, lakeja ruvetaan halveksimaan eikä mistään uudis- tuksista ole toivoa, silloin alkaa mätänevissä rahvaan joukoissa syntyä tulivuorien voimia, jotka vaan hirmuisen puhkeamisensa tilaisuutta odottavat. Voimakkaat, minkään edessä häikäile- mättömät miehet, joita tämmöiset ajat luovat, tulevat kansan sokeiden viettien tai sen valloilleen päässeiden intohimojen tulkeiksi ja heittävät pois kaikki muodot, jotka ovat elollisuu- tensa kadottaneet. Miekka tulee jälleen kynää mahtavammaksi, ja hävityksen karnavaalitemmellyksessä on raaka väkivalta ja hurja mielettömyys vuorotteleva häviävän sivistyksen uneliaan saamattomuuden kanssa. Puhun tässä ainoastaan Yhdysvalloista, koska tämä maa on kaikista suurista valtioista pisimmälle edistyksessä joutunut. Mutta mitä on sanottava Europasta, jossa vanhojen lakien ja laitosten sulut kohottavat paisuvien virtojen pintaa ja pysyväiset armeijat painavat varaventtiileihin, vaikka maanalainen tuli käy vuosi vuodelta yhä kuumemmaksi? Europa on siirtymäisillään tasavaltaisuuteen oloissa, jotka eivät oikeastaan mitään oikeata tasavaltaisuutta voi päästää syntymään, oloissa, jotka va- pauden rauhallisen ja majesteettisen olemuksen asemesta näyt- tävät meille gillotinin hirviön. Mutta mistä voivat tulla uudet raakalaiset? Tehkää kävely- retki pitkin suurkaupunkien likaisia laitaosia ja te voitte nyt jo<noinclude><references/></noinclude> kemjyz7iv7aoxfcubus9efreogszp7e 250 25613 129074 2026-04-05T15:40:36Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nähdä niiden kokoontuvia parvia? Mutta voineeko tieto hukkua? Ihmiset lakkaavat lukemasta ja kirjoja he tulevat käyttämään ainoastaan murhapolttojen sytykkeiksi ja patruunain valmista- miseksi. Kauhistuttaa ajatella, kuinka vähäpätöisiä jälkiä meidän sivistyksemme jättäisi, jos sen olisi kestäminen yhtä ankaraa kuolonkamppausta kuin mikä seurasi kaikkia vanhempia sivis- tyksiä. Paperi ei ole yhtä kestävää kuin pergamentti, eivät liioin meidän tukevi... 129074 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>nähdä niiden kokoontuvia parvia? Mutta voineeko tieto hukkua? Ihmiset lakkaavat lukemasta ja kirjoja he tulevat käyttämään ainoastaan murhapolttojen sytykkeiksi ja patruunain valmista- miseksi. Kauhistuttaa ajatella, kuinka vähäpätöisiä jälkiä meidän sivistyksemme jättäisi, jos sen olisi kestäminen yhtä ankaraa kuolonkamppausta kuin mikä seurasi kaikkia vanhempia sivis- tyksiä. Paperi ei ole yhtä kestävää kuin pergamentti, eivät liioin meidän tukevimmat rakennuksemme ja muistomerkkimme voi lujuudessa vetää vertoja vanhojen sivistysten kallioon haka- tuille temppeleille ja jättiläisrakennuksille ¹). Sitä paitsi on kekseliäisyytemme antanut meille höyry- ja painokoneen ohella myös petroleumin, nitroglyserinin ja dynamiitin. Kuitenkin tuntuu meidän aikanamme pieninkin viittaus siihen, että sivistyksemme on taantumassa, jonkinlaiselta verratto- malta pessimismiltä. Edellä mainitsemistani erikoisista virtauk- sista ovat kyllä ajattelevaiset ihmiset selvillä, siitä huolimatta on sekä ajattelevien että suuren rahvaankin joukossa usko edis- tykseen vielä sangen luja ja voimakas; se on jonkinlainen uskon- kappale, joka ei siedä epäilyksen varjoakaan. Mutta jokainen ken kysymykseen todellisesti syventyy, ymmärtää, että asianlaita ei voi olla toinen siellä, missä edistys on taantumukseksi muuttunut. Yhteiskunnallisessa kehityksessä, niinkuin yleensä kaikkialla muuallakin, pyrkii kaikki liike säilyt- tämään suoraviivaisuuttansa, ja sen vuoksi, missä ennen oli ollut edistystä, siellä on erinomaisen vaikeata huomata taantumusta, vaikkapa se olisi jo täydessä vauhdissaan; ilmenee melkein kumoamaton usko siihen, että se liike, mikä oli ollut edistystä ja mikä yhä tuntuu jatkuvan, on yhä vieläkin samaa edistystä. Se uskon, tapojen, lakien, laitosten ja ajatusten kutous, jota 1) Tällöin lienee ehkä opettavaista huomata, kuinka vaillinainen ja harhaan johtava olisi sellainen käsitys sivistyksestämme, mikä voi- taisiin saada aikamme kirkkojen ja hautapatsaiden perustuksella; mutta nuohan ovat kuitenkin niitä ainoita lähteitä, joista me ammennamme tietojamme vanhimmista muinaisuuden sivistyksistä!<noinclude><references/></noinclude> 6d8cljnh78mvoa52o2fxl1p64czsmfk 250 25614 129075 2026-04-05T15:40:49Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jokainen yhteiskunta lakkaamatta kutoo ympärillensä ja joka sen ympäröimässä yksilössä saa aikaan kaikki nuo kansallisluonteen ominaisuudet, ei milloinkaan tule puretuksi samassa järjestyk- sessä kuin langat kutoutuivat. Toisin sanoen, kun sivistys alkaa mennä rappiolle, ei yhteiskunta taannu samaa tietä kuin se oli edistynyt. Valtiollisen sivistyksen rappeutuminen ei esimerkiksi veisi meitä tasavallasta perustuslailliseen monarkiaan ja siitä edelleen läänit... 129075 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>jokainen yhteiskunta lakkaamatta kutoo ympärillensä ja joka sen ympäröimässä yksilössä saa aikaan kaikki nuo kansallisluonteen ominaisuudet, ei milloinkaan tule puretuksi samassa järjestyk- sessä kuin langat kutoutuivat. Toisin sanoen, kun sivistys alkaa mennä rappiolle, ei yhteiskunta taannu samaa tietä kuin se oli edistynyt. Valtiollisen sivistyksen rappeutuminen ei esimerkiksi veisi meitä tasavallasta perustuslailliseen monarkiaan ja siitä edelleen läänityslaitokseen, vaan se heittäisi meidät yksinvaltaan ja anarkiaan. Uskonnon alalla ei taantuminen johtaisi takasin esi-isien uskontoon protestantisuuteen tai katolilaisuuteen vaan uusiin taikauskon muotoihin, joista ehkä mormonismi tai spiritismi voi antaa kaukaisen aavistuksen. Tieteiden alalla ei taantuminen toisi meitä takaisin Baconiin, vaan kiinalaisuuteen. Eikä ole vaikea ymmärtää, miksi sivistyksen taantuminen, joka seuraa sen edistystä, saattaa olla niin asteettainen, että sitä tuskin voi huomata; ei ole vaikea ymmärtää, miksi sellai- nen sivistyksen rappeutuminen useimpien ihmisten silmissä vält- tämättä tulee näyttämään edistykseltä. On esimerkiksi olemassa suuri erotus kreikkalaisen klassillisen taiteen ja myöhemmän Rooman valtakunnan taiteen välillä; mutta ylimeno toisesta toiseen tapahtui kuitenkin vastaavan maunmuutoksen mukana; joten taiteilijat, jotka olivat kärkkäimmät seuraamaan viimei- simmän maun vivahduksia, pidettiin silloin aivan erinomaisina taiteilijoina. Sama oli laita kirjallisuudessakin. Se muuttui yhä enemmän tyhjäksi, lapsekkaaksi ja komeilevaksi ja juuri sen kautta pysyi yhä vallitsevan maun mukana; sen yhä kasvavaa heikkoutta pidettiin sen yhä kasvavana voimana ja kauneutena. Todellisesti hyvä kirjailija ei olisi löytänyt mitään lukijoita; häntä olisi pidetty karkeana, kuivana ja ikävänä. Samalla tavalla me- netti draamallinen taide arvoansa; ei sen vuoksi, että olisi ollut puutetta hyvistä näytelmistä, vaan senvuoksi, että vallitsevaksi mauksi muuttui yhä enemmän raaimman luokan maut; tämä luokka piti tietysti sitä, mitä se enin kaikesta ihaili, parhaana mahdollisena taiteena. Samoin kävi myös uskonnon; taika- uskoisen rahvaan uskontoon liittämiä lisiä piti tämä rahvas aina<noinclude><references/></noinclude> gxhskk41dufd3sn4qorzgtgnftpxiqe 250 25615 129076 2026-04-05T15:41:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: edistyksenä. Kun taantumus on jo täydessä vauhdissaan, pide- tään raakalaistapojen omistamista ellei suorastaan edistyksenä niin ainakin välttämättömänä, jos mieli vastata ajan vaatimuksia. Äskettäin on esimerkiksi englantilaiseen rikoslakiin otettu takasin ruumiillinen rangaistus muutamissa tapauksissa ja samaa menettelyä on suositeltu tällekin puolelle Atlantia. En aijo antautua ratkaisemaan, onko raipparangaistus todellakin vankeus- rangaistusta parempi.... 129076 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>edistyksenä. Kun taantumus on jo täydessä vauhdissaan, pide- tään raakalaistapojen omistamista ellei suorastaan edistyksenä niin ainakin välttämättömänä, jos mieli vastata ajan vaatimuksia. Äskettäin on esimerkiksi englantilaiseen rikoslakiin otettu takasin ruumiillinen rangaistus muutamissa tapauksissa ja samaa menettelyä on suositeltu tällekin puolelle Atlantia. En aijo antautua ratkaisemaan, onko raipparangaistus todellakin vankeus- rangaistusta parempi. Mainitsen vaan itse tosiasian, koska se minusta todistaa, että rikosten luvun eneneminen ja vankein. hoidon kasvavat vaikeudet voivat johtaa siihen, että yhä enem- män palataan takasin vanhojen raakalaislakien ruumiillisiin kidu- tuksiin. Tuota roomalaisen vallan kukistumisen jälkeen yhä enenevää kidutusten käyttämistä rikosten selville saamiseksi pi- dettiin senvuoksi aivan välttämättömänä edistyksenä rikoslain säädännössä, kun tavat olivat raaistumassa ja pahempien rikosten luku enenemässä. Missä määrin todellakin uudenaikaisilla mielipiteillä ja mauilla jo on taipumusta tämmöiseen taantumukseen ja onko siihen jo ilmaantunut merkkejä, sitä ei ole tässä tarpeen lähem- min tutkia; mutta varma on, että monet kieltämättömät seikat osottavat meidän sivistyksemme tulleen ratkaisevaan käänne- kohtaan ja että ellei uutta askelta oteta yhteiskunnallista tasa- arvoisuutta kohden, aivan helpostikin saattaa tapahtua, että yhdeksästoista vuosisata tulee jälkimaailman silmissä esiintymään tämän sivistyksen huippukohtana. Teolliset ahdingot, jotka aikaansaavat yhtä paljon hävitystä ja kärsimyksiä kuin konsaan nälänhädät tai sodat, voidaan verrata niihin kipuihin ja „koh- tauksiin, jotka tavallisesti käyvät halvauksen edellä. Kaikkialla käy ilmeiseksi, että pyrkimys yhteiskunnalliseen epätasaisuuteen, joka on välttämätön seuraus aineellisesta edistyksestä, missä maa on monopoolin alainen, ei voi juuri enää pitemmälle kehittyä syöksemättä meidän sivistystämme sille luisuvalle alalle, johon on niin helppo tulla ja josta on sitten niin vaikea päästä, Kaikkialla on nähtävänä yhä katkerottuvaa taistelua olemassa- olosta; yhä välttämättömämmäksi tulee jännittää joka hermo,<noinclude><references/></noinclude> nifcj6mttcje7q62gtazei0og94o24p 250 25616 129077 2026-04-05T15:41:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jotta ei tulisi nurin heitetyksi ja jalkoihin sotketuksi rikkautta tavottelevissa kilpa-ajoissa; kaikkialla näkyy, että tämä taistelu imee niitä ydinvoimia, joiden tehtävänä olisi viedä eteenpäin ja ylläpitää edistystä. Kaikissa sivistysmaissa on köyhyys, ri- kokset, hulluus ja itsemurhat lisääntymässä. Kaikissa sivistys- maissa enenee niitä sairaudentapauksia, jotka johtuvat hermojen liikarasituksesta, vaillinaisesta ravinnosta, epäterveellisistä asun-... 129077 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>jotta ei tulisi nurin heitetyksi ja jalkoihin sotketuksi rikkautta tavottelevissa kilpa-ajoissa; kaikkialla näkyy, että tämä taistelu imee niitä ydinvoimia, joiden tehtävänä olisi viedä eteenpäin ja ylläpitää edistystä. Kaikissa sivistysmaissa on köyhyys, ri- kokset, hulluus ja itsemurhat lisääntymässä. Kaikissa sivistys- maissa enenee niitä sairaudentapauksia, jotka johtuvat hermojen liikarasituksesta, vaillinaisesta ravinnosta, epäterveellisistä asun- noista, vahingollisista ja yksitoikkoisista töistä, liian aikaisesta työstä, samoin kuin niistä ponnistuksista ja rikoksista, joihin köyhyys vie naisia. Kaikissa meidän enin sivistyneissä mais- samme näyttää ihmisen keski-ikä, joka viimeisten vuosisatojen kuluessa on ollut kohoamassa ja yhdeksännentoista vuosisadan ensi neljänneksellä lienee saavuttanut ylimmän määränsä, nyt taas olevan laskeutumassa ¹). Eivät sellaiset numerot osota mitään edistyvää sivistystä, ne osottavat sivistystä, jonka pohjavirrat ovat jo alkaneet las- keutua. Vuoksi jossakin lahdessa taikka joessa ei voi samalla kertaa muuttua luoteeksi; vaan paikotellen vesi vielä tekee. nousemista, kun se toisin paikoin jo laskeutuu. Kun kesä- päivän aurinko kulkee meridiaanin ohi, voi sen ainoastaan ha- vaita lyhyen varjon suunnasta; sillä päivän helle on yhä senkin jälkeen nousemassa. Mutta yhtä varmaan kuin palaava vuoksi pian jälleen muuttuu täydeksi luoteeksi, yhtä varmaan kuin päi- vän laskeutumista seuraa viileys, yhtä varma on, että vaikka tietopiiri yhä laajenee ja yhä uusia keksintöjä tehdään, vaikka yhä uusia valtioita perustetaan ja kaupungit suuruudelleen kasvavat, on sivistyksen rappeutuminen jo alkanut, koska mei- dän on väkilukuun verraten yhä useampia vankiloita rakentami- nen, yhä useampia vaivaistaloja ja hourujen huoneita perusta- minen. Yhteiskunta ei kuole ylhäältä alaspäin, vaan kuolee päinvastoin juurista pitäen latvaan päin. 1) Tilastollisia tietoja näistä seikoista on sopivalla tavalla koottu Samuel Roycen teokseen: „Deterioration and Race Education“, joka on saanut laajan lukijakunnan. Merkillistä kyllä, hän pitää ainoana mahdollisena parannuskeinona lastentarhain perustamista.<noinclude><references/></noinclude> tlmihxnj64gpaxas8vz8zm4rg9y8av5 250 25617 129078 2026-04-05T15:41:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta on olemassa vielä paljon tehoisampi todistus sivis- tyksen rappeutumisesta, kuin minkä tilasto voi tarjota. On olemassa epämääräistä, mutta aivan yleistä tyytymättömyyttä, yhä enenevää katkeruutta työläisluokkain keskuudessa, laajalti levinnyttä levottomuutta ja lähestyvän vallankumouksen odotusta. Jos kaikkea tätä seuraisi varma tieto parannuskeinosta, niin olisi siinä valoisan tulevaisuuden toivoa; mutta niin ei ole asian laita. Meidän omien sil... 129078 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Mutta on olemassa vielä paljon tehoisampi todistus sivis- tyksen rappeutumisesta, kuin minkä tilasto voi tarjota. On olemassa epämääräistä, mutta aivan yleistä tyytymättömyyttä, yhä enenevää katkeruutta työläisluokkain keskuudessa, laajalti levinnyttä levottomuutta ja lähestyvän vallankumouksen odotusta. Jos kaikkea tätä seuraisi varma tieto parannuskeinosta, niin olisi siinä valoisan tulevaisuuden toivoa; mutta niin ei ole asian laita. Meidän omien silmiemme edessä tapahtuu palaus takasin suojelustullijärjestelmään ja muihin ilmeisiin valtiollisiin erehdyk- siin. 1) Myöskin se suuri muutos uskonnollisissa käsityksissä, joka nykyään tapahtuu sivistysmaailmassa, näyttää epäilemättä myös vapaa-ajattelijankin silmissä kauhistuttavalta tosiasialta, jolla voi olla mitä arveluttavimpia seurauksia tulevaisuuteen nähden. Sillä se, mikä nykyään tapahtuu, ei ole enää ainoastaan uskon- nollisten muotojen vaihtelua, vaan itse niiden peruskäsitteiden kieltämistä ja hävittämistä, joista uskonto on alkunsa saanut. Kristinusko ei ainoastaan pyri vapautumaan taikauskosta, vaan se on kansan tietoisuudesta juurtajaksain kuoleutumassa, niinkuin pakanuus oli kuolemassa silloin kuin kristinusko tuli maailmaan. Mutta nyt ei ole olemassa mitään, mikä voisi tulla sijalle. Pe- ruskäsitteet järkiperäisestä Luojasta ja elämästä kuoleman jälkeen häviävät yhä enemmän kansan joukoista. Ratkaisematta, onko tätä pidettävä edistyksenä vai taantumuksena, jo siitä suuresta merkityksestäkin päättäen, mikä uskonnolla on ollut maailman historiassa, voi ymmärtää, kuinka perin tärkeä nyt tapahtuva muutos on. Ja ellei itse ihmisluonne ole joutunut jonkun äkil- lisen muutoksen alaiseksi niissä ominaisuuksissaan, jotka inhimil- lisen historian kaikkina aikoina ovat esiintyneet sen syvimpinä luonteenpiirteinä, niin on odotettavissa suuria tapahtumia ja mul- 1) Todistuskappaleena valtioviisaudesta, valtiollisten periaatteiden ymmärtämisestä ja kyvystä sovittaa keinoja tarkotusten mukaan on Yhdysvaltain sata vuotta sitten säädetty peruslaki; se on paljon ete- vämpi niitä peruslakeja, jotka ovat volmassa uusimmissa valtioissamme ja joista erittäinkin viimeinen, nimittäin kalifornilainen, ei ole mitään muuta kuin onneton kokoelma lauseparsia.<noinclude><references/></noinclude> a5ar8ph2jgin3i1t2wchwvtnhc7wy7t 250 25618 129079 2026-04-05T15:42:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: listuksia. Tuollaiset kehityskaudet ajatustavoissa ovat tähän asti aina merkinneet käännekohtia. Pienemmässä asteikossa ja pinta- puolisempana oli moinen ajatussuunta vallinnut ennen Ranskan vallankumousta; sillä otaksun, että ken tahansa ottaa huomioon virtauksia kirjallisuudessamme ja keskustelee näistä seikoista tois- ten kanssa, hän on tekevä sen havainnon, että materialistiset aatteet suorittavat nyt maailmassa pohjakyntöä, eivätkä enää vaan pintakynt... 129079 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>listuksia. Tuollaiset kehityskaudet ajatustavoissa ovat tähän asti aina merkinneet käännekohtia. Pienemmässä asteikossa ja pinta- puolisempana oli moinen ajatussuunta vallinnut ennen Ranskan vallankumousta; sillä otaksun, että ken tahansa ottaa huomioon virtauksia kirjallisuudessamme ja keskustelee näistä seikoista tois- ten kanssa, hän on tekevä sen havainnon, että materialistiset aatteet suorittavat nyt maailmassa pohjakyntöä, eivätkä enää vaan pintakyntöä. Mutta nykyistä uskonnollista haaksirikkoa enin muistuttava aika on se, jolloin vanhan ajan sivistys jättää loisto- kautensa ja alkaa rappeutumisensa. Millainen tuo muutos on nimenomaan oleva, sitä ei voi kukaan kuolevainen ennustaa, mutta valtava muutos on tulossa, siitä alkavat kaikki ajattelevai- set ihmiset olla selvillä. Sivistysmaailmaa odottaa jokin tärisyt- tävä liike. Edessämme on joko harppaus ylöspäin, joka on avaava tien ennen aavistamattomiin edistyksiin, taikka sortuminen alaspäin, joka palauttaa meidät takasin raakalaisuuteen. {{c|5 LUKU.}} {{c|'''Perustotuus.'''}} Katsoen siihen vähäiseen tilaan, mihin olen pakotettu tä- män viimeisen osan tutkimuksestamme rajottamaan, minun täytyy jättää sikseen paljon sellaista, mistä tekisi mieli vielä puhua, ja ainoastaan kevyesti kosketella seikkoja, jotka kylläkin olisivat sietäneet tyhjentävää tarkastusta. Siitä huolimatta laulen sittenkin onnistuneeni osottaa, että totuus, johon tämän tutkimuksemme taloustieteellisessä osassa johduimme, ilmenee yhtä selvänä kansain nousemisessa kuin vaí- pumisessa, sivistyksen kasvussa kuin rappeutumisessa, ja on so- pusoinnussa sen tiedon kanssa syyn ja vaikutuksen keskinäisestä yhteydestä, joka on niin syvälle olentoomme juurtunut ja jota sanomme siveelliseksi tunnoksemme. Näin ollen ovat väitteemme .saaneet suurimman varmuuden ja korkeimman uskottavuuden.<noinclude><references/></noinclude> 2apmj8jzv0q003nvvzvcppy8fg6w5dn 250 25619 129080 2026-04-05T15:54:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tähän totuuteen sisältyy sekä uhkaa että tulevaisuuden toivoa. Se osottaa, etteivät ne epäkohdat, jotka syntyvät vää- rästä ja epätasaisesta omaisuuden jaosta ja jotka nykyaikaisen sivistyksen mukana tulevat yhä enemmän näkyviin, ole ainoas- taan satunnaisia seurauksia, vaan päinvastoin seikkoja, jotka lo- pulta saattavat sivistyksen pysähdyksiin; etteivät ne voi itsestään parantua, vaan, ellei niiden syitä poisteta, ovat lisääntymistään lisääntyv... 129080 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Tähän totuuteen sisältyy sekä uhkaa että tulevaisuuden toivoa. Se osottaa, etteivät ne epäkohdat, jotka syntyvät vää- rästä ja epätasaisesta omaisuuden jaosta ja jotka nykyaikaisen sivistyksen mukana tulevat yhä enemmän näkyviin, ole ainoas- taan satunnaisia seurauksia, vaan päinvastoin seikkoja, jotka lo- pulta saattavat sivistyksen pysähdyksiin; etteivät ne voi itsestään parantua, vaan, ellei niiden syitä poisteta, ovat lisääntymistään lisääntyvät, kunnes ne syöksevät meidät takasin raakalaisuuteen, niinkuin on käynyt kaikkien aikaisempien sivistysten. Mutta se osottaa myöskin, etteivät mitkään luonnonlait ole näitä epäkoh- tia kannettavaksemme asettaneet, vaan ne yksinkertaisesti ovat vaan huonojen yhteiskunnallisten olojen synnyttämiä, jotka olot ovat ristiriidassa luonnonlakien kanssa, ja että me nuo syyt pois- tettuamme annamme tavattoman liikevoiman edistykselle. Köyhyydellä, joka ylellisyyden paraissa keskuksissa kiduttaa ja raaistuttaa ihmisiä, ja kaikella siitä seuraavalla pahalla on juu- rensa oikeudettomuudessa. Sallimalla niiden antimien monopo- lioimista, joita luonto tarjoo kaikille yhdenveroisesti, olemme me laiminlyöneet oikeamielisyyden perusvaatimuksia, sillä kun maail- mata katselemme suurena kokonaisuutena näyttää oikeamielisyys, mikäli voimme päättää, olevan kaikkein korkein maailmanlaki. Ja poistamalla tässä osotettua vääryyttä ja tunnustamalla kaikkien ihmisten yhtäläiset oikeudet luonnon antimiin me toimimme tä- män lain korkeimman tahdon mukaisesti, me poistamme pää- syyn tuohon luonnottomaan epätasaisuuteen varallisuuden jakau- tumisessa, hävitämme köyhyyden, tukahutamme voitonhimon tunnottoman temmellyksen, kuivatamme turmeluksen ja kurjuu- den lähteet, sytytämme pimeyksiin valonsoihdun, annamme kek- seliäisyydelle uutta vauhtia, hankimme löydöille uutta maaperää, saamme valtiollista voimaa valtiollisen heikkouden asemesta ja teemme sekä tyranniuden että anarkian mahdottomiksi. Ehdottamani uudistus on sopusoinnussa kaiken kanssa, mikä valtiolliselta, yhteiskunnalliselta tai siveelliseltä kannalta on toivottavaa. Tuolla uudistusehdotuksella on tosi uudistuksen ominaisuudet, sillä se on helpottava kaikkia muita parannuksia.<noinclude><references/></noinclude> 7hfpblxzly49u9u7zzl9z8n5qu0vsbe 250 25620 129081 2026-04-05T15:54:49Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mitä on se muuta kuin pohjois-amerikalaisessa itsenäisyysjulis- tuksessa lausutun totuuden sekä kirjaimellista että henkistä to- teutumista, mikä tuon julistuksen ytimenä ja sieluna lausu- taan sanoissa: „kaikki ihmiset ovat toistensa vertaisiksi luo- dut; Luoja on antanut heille muutamia luovuttamattomia oikeuksia, joihin kuuluu elämä, vapaus ja onneen pyrki- minen". Mutta näitä oikeuksia poljetaan kieltämällä ihmisiltä yhtä- läistä oikeutta maahan, joll... 129081 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Mitä on se muuta kuin pohjois-amerikalaisessa itsenäisyysjulis- tuksessa lausutun totuuden sekä kirjaimellista että henkistä to- teutumista, mikä tuon julistuksen ytimenä ja sieluna lausu- taan sanoissa: „kaikki ihmiset ovat toistensa vertaisiksi luo- dut; Luoja on antanut heille muutamia luovuttamattomia oikeuksia, joihin kuuluu elämä, vapaus ja onneen pyrki- minen". Mutta näitä oikeuksia poljetaan kieltämällä ihmisiltä yhtä- läistä oikeutta maahan, jolla ainoalla ja josta ainoasta he kui- tenkin vaan voivat elää. Yhdenarvoisuus valtiollisissa oikeuksissa ei voi olla minään korvauksena, kun kerran yhtäläinen oikeus luonnon antimiin on riistetty. Valtiollinen vapaus milloin yhtäläinen oikeus maahan ei ole toteutettu, ja väestön ja kek- sintöjen lisääntyessä on ainoastaan oikeutta nälkäpalkasta kilpailla työn saannissa. Tuonpa totuuden olemme kokonaan laiminlyöneet. Ja niinpä syntyy kerjäläisiä suurien kaupunkiemine kaduille ja irtolaisia maanteille; köyhyys tekee orjia ihmisistä, joita kehumme tehneemme osallisiksi valtiollisesta riippumatto- muudesta, puute luo pimeyttä, jota vastaan koulumme eivät mahda mitään; kansalaisia pakotetaan äänestämään herrojensa tahdon mukaan; kansan yllyttäjä anastaa valtiomiehen aseman; kulta pääsee painamaan oikeuden vaakaan; korkeina virkamie- hinä istuu henkilöitä, jotka eivät osota kansalaishyveille edes sitä kunnioitusta, että ottaisivat niiden naamion silmillensä; ja nuo tasavallan pylväät, joita me niin lujina pidimme, horjuvat jo kasvavan painon alla. Ylistämme vapautta ainoastaan nimen ja muodon vuoksi. Pystytämme sille kunniapatsaita ja huudamme sen ylistystä. Itse emme kuitenkaan ole sille täydellä luottamuksella antautuneet. Mutta sen vaatimukset meihin nähden lisääntyvät meidän kehit- tyessämme. Se ei voi enää tyytyä puolinaiseen palvelukseemme. Vapaus! Sillä sanalla on vannotun valan leima, eikä sillä auta turhaan kopeilla. Sillä vapaus on oikeamielisyyttä ja oikea- mielisyys on luonnonlaki terveyden, tasapainon, voiman, vel- jeyden ja yhteistoimen ehto.<noinclude><references/></noinclude> 2uhwntipzzuo6bp3skqirzs3a1xxhrl 250 25621 129082 2026-04-05T15:55:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ne, jotka arvelevat että vapauden asia on päähän asti ajettu sillä, että aatelin etuoikeudet ovat hävitetyt ja että joka miehellä on äänestysoikeus; ne, jotka eivät luule sillä olevan mitään muuta tekemistä jokapäiväisen elämän juoksussa, ne eivät ole milloinkaan nähneet sen todellista suuruutta niille ovat sen ylistyslaulajat pelkkiä sanoilla koreilijoita ja sen marttyyrit pelkkiä narreja! Niinkuin aurinko luonnon maailmassa on valon ja elämän herra... 129082 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Ne, jotka arvelevat että vapauden asia on päähän asti ajettu sillä, että aatelin etuoikeudet ovat hävitetyt ja että joka miehellä on äänestysoikeus; ne, jotka eivät luule sillä olevan mitään muuta tekemistä jokapäiväisen elämän juoksussa, ne eivät ole milloinkaan nähneet sen todellista suuruutta niille ovat sen ylistyslaulajat pelkkiä sanoilla koreilijoita ja sen marttyyrit pelkkiä narreja! Niinkuin aurinko luonnon maailmassa on valon ja elämän herra; niinkuin sen säteet pilvien lomasta pilkistäen synnyttävät kasvullisuutta ja kehitystä, saavat aikaan kaiken liik- keen ja muuten kylmästä, elottomasta aineesta loihtivat esille elämän loppumatonta moninaisuutta ja kauneutta, niin vaikuttaa myös vapaus ihmiskunnan keskuudessa! Ei! eivät ihmiset ole taistelleet ja henkeänsä uhranneet minkään yleisen teorian puo- lesta, eivät vapauden sankarit ole sitä varten jokaisena ajanjak- sona päätänsä nostaneet ja sen marttyyrit kärsimyksiänsä kär- sineet. Puhumme usein vapaudesta niinkuin hyveet, varallisuus, tiedot, taidot, kansallinen voima ja riippumattomuus olisivat siitä erillään olevia seikkoja. Mutta vapaus on lähteenä, emona, välttämättömänä ehtona tälle kaikelle. Se on hyveelle mitä valo on värille; se on varallisuudelle mitä päivänpaiste on viljalle; tiedolle mitä silmä on näkemiselle. Se on keksintöjen haltija- tar, kansan voiman hermo, se on kansallisen itsenäisyyden henki. Missä tosi vapaus orastaa, siellä orastavat hyveet, siellä varalli- suus kasvaa, tiedot leviävät, siellä keksinnöt tekevät ihmisvoimia moninkertaisiksi; ja toimessaan ja taidossaan esiintyvät vapaam- mat kansallisuudet naapuriensa joukossa niinkuin Saul veljensä rinnalla niitä korkeampana ja kauniimpana. Missä vapaus horjuu, siellä hyveet himmenevät, varallisuus vähenee, tiedot un- hottuvat, keksinnöt pysähtyvät; ja valtakunnat, jotka muinoin olivat mahtavat sekä sotatoimissa että rauhan tehtävissä, joutuvat avuttomina vapaampien raakalaisten valtaan! Ainoastaan himmeänä heijastusvalona on vapauden aurinko tähän asti ihmisten keskuudessa paistanut; mutta se yksin se sit- tenkin on kaiken edistyksen vaikuttanut.<noinclude><references/></noinclude> l6u2u4sh0welh0ojkgamsgdujjwdiik 250 25622 129083 2026-04-05T15:55:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Vapaus tuli orjaheimolle, joka aherteli egyptiläisen piiskan pakottamana, ja johti tuon heimon pois orjuuden huoneesta. Se karkasi heitä erämaassa ja teki heidät vallottajakansaksi. Moo- seksen lain vapaa henki nosti heidän ajattelijansa korkeuksiin, joista he saattoivat nähdä jumaluuden, ja innostutti heidän ru- noilijansa lauluihin, jotka vielä tänäkin päivänä voivat ilmaista ihmis-aatoksen korkeimpia ilmakehiä. Vapaus sarasteli foiniki- laisten rannikolla... 129083 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Vapaus tuli orjaheimolle, joka aherteli egyptiläisen piiskan pakottamana, ja johti tuon heimon pois orjuuden huoneesta. Se karkasi heitä erämaassa ja teki heidät vallottajakansaksi. Moo- seksen lain vapaa henki nosti heidän ajattelijansa korkeuksiin, joista he saattoivat nähdä jumaluuden, ja innostutti heidän ru- noilijansa lauluihin, jotka vielä tänäkin päivänä voivat ilmaista ihmis-aatoksen korkeimpia ilmakehiä. Vapaus sarasteli foiniki- laisten rannikolla, ja Herkuleen patsasten välistä purjehtivat laivat tuntemattoman meren ulapoille. Vapaus valaisi osittain myös Kreikanmaan, ja katso, marmori muovautui täydellisimmän ihanuuden muotoihin, ylevimmät ajatukset pukeutuivat sanoihin ja vapaiden kaupunkien pieniä sctajoukkoja vastaan murtuivat suurkuninkaan äärettömät laumat, niinkuin aallot kallioon. Va- paus heitti säteensä Italian talonpoikain pienille kyntömaille, ja sen voimasta syntyi mahti, joka maailman vallotti. Vapaus väl- kähti germaanien sotakilpiin, ja Augustus sai itkeä legionainsa häviöitä. Uuden pimenemisen yössä taas jotkut vinot säteet kohtasivat vapaita kaupunkeja, ja kadoksiin joutunut oppi virkosi jälleen, syntyi uusi sivistys, uusi maailma tuli päivän valoon; ja vapauden yhä kasvaessa kehittyi taide, varallisuus, mahtavuus, tieteet ja hienostus. Jokaisen kansan historiassa voimme tavata saman totuuden. Magna Chartan kasvattama voima se voitti Grecyn ja Againcourtin taistelut. Tudorien yksinvallan jälkeen elpynyt vapaus se nosti Elisabetin ajan kunniaan. Sama henki se sitten vei kruunatun tyrannin `mestauslavalle ja muuttui näin mahtavan puun siemeneksi. Vanhan vapauden tarmo se teki Espanjasta maailman mahtavimman valtion heti kun sen yhte- näisyys oli syntynyt, ja se vajosi taas heikkouden syvimpiin sy- vyyksiin heti kun tyrannia jälleen karkotti vapauden. Katsokaa, kuinka alas Ranskassa seitsemännentoista vuosisadan tyranniuden aikana kaikki henkinen voima vajosi, ja kuinka ylevänä se jälleen kohosi, kun vapaus kahdeksannellatoista vuosisadalla uudelleen heräsi ja Ranskan talonpoikain vapauttamiseen suuren vallan- kumouksen aikana perustui se ihmeteltävä sisällinen voima, joka meidän päivinämme on kaikkia koettelemuksia kestänyt.<noinclude><references/></noinclude> 9cqnrco9f8js9lf22zx9xse0r1yc4q1 250 25623 129084 2026-04-05T15:55:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Emmekö siis siihen uskoisi? Meidänkin aikanamme, niinkuin monasti ennen, matelevat kaikkialla esille nuo kavalat voimat, jotka eriarvoisuutta synnyt- täen hävittävät vapautta. Jo alkaa pilviä kasaantua taivaanran- nalle. Vapaus kutsuu meitä. Meidän on sitä kutsua edelleen seuraaminen, meidän on siihen uskominen rajattomasti. Meidän on päästäminen se täydellisesti valloilleen, taikka se jättää mei- dät. Ei ole siinä kyllä, että ihmisillä on äänestyso... 129084 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Emmekö siis siihen uskoisi? Meidänkin aikanamme, niinkuin monasti ennen, matelevat kaikkialla esille nuo kavalat voimat, jotka eriarvoisuutta synnyt- täen hävittävät vapautta. Jo alkaa pilviä kasaantua taivaanran- nalle. Vapaus kutsuu meitä. Meidän on sitä kutsua edelleen seuraaminen, meidän on siihen uskominen rajattomasti. Meidän on päästäminen se täydellisesti valloilleen, taikka se jättää mei- dät. Ei ole siinä kyllä, että ihmisillä on äänestysoikeus, ei ole kyllä, että ihmiset ovat teorian mukaan lain edessä yhdenarvoi- set. Heillä täytyy olla vapautta käyttämään hyväkseen elämisen apuneuvoja ja keinoja; heidän täytyy olla yhdenarvoisina myös- kin luonnon antimien nauttimisessa. Ellei tämä tapahdu, sam- muttaa vapaus valonsa! Ellei tämä tapahdu, lähestyy pimeys, ja ne samat voimat, jotka olivat synnyttäneet edistyksen, muut- tuvat vahingollisiksi voimiksi. Tämä on yleinen laki. Tämä on vuosisatojen oppi. Yhteiskunnallinen rakennus ei voi pysyä pys- tyssä, elleivät sen perustukset lepää oikeamielisyyden pohjalla. Meidän tärkein yhteiskunnallinen laitoksemme sisältää oi- keamielisyyden kieltämistä. Salliessamme harvain ihmisten anastaa käsiinsä sitä maata, jolla ja josta muiden ihmisten on eläminen, olemme tehneet jälkimäiset edellisten orjiksi; ja heidän orjuu- tensa laatu pahenee yhä mitä pitemmälle aineellinen edistys jat- kuu. Tämä on sitä salaperäistä alkemiaa, mikä kaikkialla sivis- tysmaissa kansanjoukoilta riistää heidän työnsä hedelmät; joka entisen, poistetun orjuuden sijaan saa aikaan vielä kovempaa ja toivottomampaa orjuutta; joka valtiollisesta vapaudesta tekee val- tiollisen yksinvallan ja pian on muuttava kansanvaltaiset laitokset anarkiaksi. Tämä se juuri muuttaa aineellisen edistyksen siunauksen kiroukseksi. Tämä se ajaa ihmisolentoja joukottain pimeihin kellariasuntoihin ja likasiin hyyrykasarmeihin; tämä se täyttää vankilat ja haureuspesät, saattaa ihmiset hätään ja antaa miden turmeltua voitonhimoihinsa; tämä se riistää naisilta täyden naisellisuuden suloa ja lapsilta elämän kevään iloa ja viatto muutta.<noinclude><references/></noinclude> mdlnsurqnebz6x7rbgm8kond34pp7hh 250 25624 129085 2026-04-05T15:56:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Semmoisille perustuksille rakennettu sivistys ei ole kestävää laatua. Häviöön joutuneitten valtakuntain rauniot sitä todistavat ja jokaisen ihmisen rinnassa puhuva ääni myös sanoo, ettei niin voi olla. Oikeamielisyys itse, joka on jotain enempää kuin vaan hyvää tahtoa, jotain korkeampaa kuin vaan armeliaisuutta, vaatii meitä poistamaan tätä vääryyttä. Lahjomaton oikeamielisyys ei ole salliva halveksimistansa, oikeamielisyys, joka vaakansa ohella kantaa my... 129085 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Semmoisille perustuksille rakennettu sivistys ei ole kestävää laatua. Häviöön joutuneitten valtakuntain rauniot sitä todistavat ja jokaisen ihmisen rinnassa puhuva ääni myös sanoo, ettei niin voi olla. Oikeamielisyys itse, joka on jotain enempää kuin vaan hyvää tahtoa, jotain korkeampaa kuin vaan armeliaisuutta, vaatii meitä poistamaan tätä vääryyttä. Lahjomaton oikeamielisyys ei ole salliva halveksimistansa, oikeamielisyys, joka vaakansa ohella kantaa myös miekkaa. Aijommeko iskua välttää messuilla ja rukouksilla? Aijo:mmeko päästä muuttumattoman lain mää- räyksistä rakentamalla kirkkoja, nälkäisten lasten parkuessa ja nääntyvien äitien itkiessä? Rukouksenkin kieltä puhuvana häpäisee Jumalata sellainen luulo, joka köyhyydestä syntyvää Kärsimystä ja kurjuutta pitää sallimuksen tutkimattomana välttämättömyytenä; joka kädet ris- tissä kääntyy Isän Kaikkivaltiaan puoleen ja Hänen hartioilleen vyöryttää syyn suurkaupunkiemme kurjuuteen ja rikoksiin. Me halvennamme siten ikuista Luojaa. Me herjaamme Vanhurs- kasta. Armelias ihmis-pahanenkin olisi maailman paremmaksi luonut kuin on tämä tällainen; oikeamielinen ihminen polkisi alkoihinsa mokoman läpimädänneen muurahaiskeon. Eipä siis Kaikkivaltias, vaan me itse vastaamme niistä paheista ja siitä kurjuudesta, mikä kalvaa sivistyksemme ydintä. Luoja syytää meille antimiansa, jotka ovat enemmän kuin riittäviä kaikille. Mutta ruuasta tappelevien sikojen tavalla me sotkemme ne lokaan toisiamme riistäen ja raastaen sotkemme ne lokaan! Sivistyksemme keskuspaikoissa on nykyisin hätää ja kärsi- myksiä niin paljon, että sydäntä kirvelee jokaisen, joka ei sil- miänsä ummista eikä hermojansa tahallaan sitä vastaan karkaise. Uskaltaisiko kääntyä Luojalta apua tähän kurjuuteen pyytämään? Otaksukaapa, että rukous tulisi todella kuulluksi, ja maailman kaikkiuden Luojan käskystä aurinko alkaisi paistaa entistä suu- remmalla lämmöllä, ilma täyttyisi uusilla ihmevoimilla, maa uudella kasvukyvyllä, niin että jokaista kortta kohden kaksi kortta kas- vaisi, ja että ne viljan jyvät, jotka nyt antavat viidenkymmenen- kertaisen sadon, antaisivat satakertaisen. Vähenisikö tästä köy-<noinclude><references/></noinclude> l7eyjwarlvj99q117txfnkrcoexp326 250 25625 129086 2026-04-05T15:56:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hyys ja tulisiko kurjuus poistetuksi? Eipä suinkaan! Kaikki edut, jotka syntyisivät, olisivat ohimenevää laatua. Sillä maail- maan tulleita uusia voimia voitaisiin hyväkseen käyttää ainoastaan maan välityksellä. Ja kun maa on yksityistä omaisuutta, niin ne luokat, jotka ennestään jo pitävät yksinomanaan Luojan antimia, ottaisivat huostaansa myös kaikki uudet. Maanomistajat siitä yksin voiton ottaisivat. Maakorko nousisi, mutta palkat yhä edelleen pyrkisivä... 129086 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>hyys ja tulisiko kurjuus poistetuksi? Eipä suinkaan! Kaikki edut, jotka syntyisivät, olisivat ohimenevää laatua. Sillä maail- maan tulleita uusia voimia voitaisiin hyväkseen käyttää ainoastaan maan välityksellä. Ja kun maa on yksityistä omaisuutta, niin ne luokat, jotka ennestään jo pitävät yksinomanaan Luojan antimia, ottaisivat huostaansa myös kaikki uudet. Maanomistajat siitä yksin voiton ottaisivat. Maakorko nousisi, mutta palkat yhä edelleen pyrkisivät nälkäpalkoiksi! Tuo ei ole ainoastaan taloustieteellinen päätelmä, vaan sen on kokemus vahvistanut. Me sen tiedämme, koska olemme sen omin silmin nähneet. Meidän omalla ajallamme, meidän omien silmiemme edessä on se voima, „,,joka on kaiken yläpuolella, kaikessa ja kaiken kautta" se voima, josta koko kaikkius on ainoastaan yksi ilmenemismuoto, se voima, joka on kaikki luonut ja jota paitsi ei mikään ole syntynyt mikä syntynyt on lisän- nyt ihmisten nautittaviksi annettuja antimiaan aivan samalla ta- valla kuin jos luonnon hedelmällisyys olisi enentynyt. Yhden sielussa heräsi ajatus, joka valjasti höyryn ihmiskunnan palveluk- seen. Toisen korvaan kuiskasi sisällinen ääni salaisuuden, joka ilmaisi kuinka salaman on lentäminen sanansaattajana ympäri maailmaa. Kaikilla suunnilla on aineen lakeja tutkittu; jokai- sella inhimillisen teollisuuden alalla ovat rautaiset käsivarret ja terässormet käyneet työhön käsiksi, joiden vaikutus varallisuuden tuotantoon on ollut aivan samallainen kuin luonnon hedelmälli- syyden enenemisestä syntyvä. Ja mikä on ollut seurauksena? Yksinkertaisesti vaan se, että koko voitto on tullut maanomis- tajien käsiin. Vuosisatamme ihmeelliset keksinnöt ja löydöt eivät ole palkkoja korottaneet, eivätkä työn vaivoja helpottaneet. Vaikutus on siis vaan ollut se, että jotkut harvat ovat käyneet entistäkin rikkaammiksi ja kansanjoukot entistäkin avuttomam- miksi. Mutta voineeko Luojan antimia tällä tavoin rankaisematta anastaa? Lieneeköhän tuo niin vähäpätöinen asia, että työltä riistetään ansionsa, voitonhimon vapaasti rikkauksillaan temmel- täessä, että kansanjoukot kärsivät puutetta muutamien har- -<noinclude><references/></noinclude> m56m93y00e1b78jdintiai0rx0t8y5r 250 25626 129087 2026-04-05T15:56:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vain ollessa kylläisiä? Otettakoon varteen historian opetukset: sen joka sivulta näkee, ettei moinen vääryys voi jäädä rankaise- matta, että kohtalon haltijatar, joka vääryydet kostaa, ei milloin- kaan nuku hetkensä ohi! Katsahtakaamme meidän päiviemme oloihin! Voiko tämmöistä kauemmin kestää? Vai tahdommeko mekin sanoa: „,meidän jälkeemme tulkoon vedenpaisumus?" Ei, valtioiden pylväät jo horjuvat, jo vavahtelevat yhteiskunnan pe- rustukset hehkuvien... 129087 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>vain ollessa kylläisiä? Otettakoon varteen historian opetukset: sen joka sivulta näkee, ettei moinen vääryys voi jäädä rankaise- matta, että kohtalon haltijatar, joka vääryydet kostaa, ei milloin- kaan nuku hetkensä ohi! Katsahtakaamme meidän päiviemme oloihin! Voiko tämmöistä kauemmin kestää? Vai tahdommeko mekin sanoa: „,meidän jälkeemme tulkoon vedenpaisumus?" Ei, valtioiden pylväät jo horjuvat, jo vavahtelevat yhteiskunnan pe- rustukset hehkuvien tulivoimain pyrkiessä purkautumaan. Se, jonka on joko antaminen uutta elämää yhteiskunnalle taikka lyö- minen kaikki tyyni säpäleiksi, on jo aivan lähellä, ellei jo edes- sämmekin. Ratkaiseva sana on jo lausuttu. Höyry ja sähkö ja edis- tyksen synnyttämät uudet mahdollisuudet ovat tuoneet maail- maan voimia, jotka joko kohottavat meitä ylemmille kehitys- asteille taikka kukistavat meidät niinkuin olivat kukistaneet kan- san toisensa perästä, sivistyksen toisensa perästä. On erehdys ja se erehdys käy tavallisesti turmion edellä luulla, että sivistysmaailman kuumeentapainen veren tykintä on ainoastaan ohimenevien satunnaisuuksien vaikutusta. Emme voi enää antaa kansan harjottaa äänivaltaa ja samalla pakottaa heitä kulkureiksi. Ei käy enää päinsä antaa pojille ja tytöille opetusta julkisissa kouluissa ja sitten kieltää heiltä rehellisen toimeentulon tilai- suutta. Emme saata enää ajan pitkään laverrella ihmisen luo- vuttamattomista oikeuksista ja samalla kieltää heiltä luovuttamat- tomia oikeuksiaan Luojan antimiin. Jo nyt alkaa uusi viini käydä vanhoissa leileissä ja alkuainekset ovat kokoontumassa taisteluun ryhtyäkseen. Mutta jos ajoissa turvaudumme oikeamielisyyteen ja sen käskyjä noudatamme, jos uskomme vapauteen ja sitä seuraamme, niin nuo meitä uhkaavat vaarat katoavat, nuo meitä vastaan ole- vat voimat muuttuvat keinoksi, jolla pääsemme entistä ylempiin kehitysmuotoihin. Ajatelkaapa vaan niitä voimia, joita nyt tuh- lataan; niitä äärettömiä vielä tuntemattomia tiedonaloja; niitä kehityksen mahdollisuuksia, joista tämän vuosisadan ihmeelliset keksinnöt antavat meille ainoastaan heikon aavistuksen! Jos<noinclude><references/></noinclude> 44p2ya9myxmyfoxryfph1cs8jxtofqw 250 25627 129088 2026-04-05T15:56:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: puute tulisi poistetuksi ja voitonhimo väistyisi jalompien vaikut- timien tieltä; još tasa-arvoisuudesta syntyvä veljeys syrjäyttäisi sen kateuden ja pelon, mikä nyt kiihottaa ihmisiä toisiansa vas- taan; jos hengenvoimat vapautuisivat sellaisten yhteiskuntaolojen kautta, jotka alimmillekin jäsenille antaisivat elämäniloa ja vapaa- hetkiä, kukapa silloin pystyisi mittaamaan niitä korkeuksia, joihin sivistyksemme vielä voisi kohota? Sanoja puuttuu sen korkeud... 129088 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>puute tulisi poistetuksi ja voitonhimo väistyisi jalompien vaikut- timien tieltä; još tasa-arvoisuudesta syntyvä veljeys syrjäyttäisi sen kateuden ja pelon, mikä nyt kiihottaa ihmisiä toisiansa vas- taan; jos hengenvoimat vapautuisivat sellaisten yhteiskuntaolojen kautta, jotka alimmillekin jäsenille antaisivat elämäniloa ja vapaa- hetkiä, kukapa silloin pystyisi mittaamaan niitä korkeuksia, joihin sivistyksemme vielä voisi kohota? Sanoja puuttuu sen korkeuden ilmaisemiseksi. Se olisi tuota runoilijain ylistämää kulta-aikaa, se olisi tuota ennustajain hengessä näkemää valta- kuntaa? Se olisi tuota ihanaa unelmaa, joka niin usein on ih- misten silmissä loistavana säteikköna väikkynyt. Se olisi sitä samaa, mitä ihminen näki Patmon saarella, kun taivaalliset näyt häikäsivät hänen silmiänsä. Se olisi kristinuskon huippu, Juma- lan kaupunki maan päällä jaspis-muurineen ja päärly-porttineen, se olisi rauhan ruhtinaan valtakunta.<noinclude><references/></noinclude> 63zy2aos5b2889te5f5odl8v1rudr65 250 25628 129089 2026-04-05T15:57:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|'''LOPPU.'''}} {{c|'''Yksilöllisen elämän arvotus.'''}} Tehtäväni on suoritettu. Mutta ajatus pyrkii vielä pitemmälle. Tutkimamme kysy- mykset vievät meitä vielä korkeampiin ja syvempiin kysymyksiin. Yhteiskunnallisen elämän arvotuksen takana on yksilöllisen elä- män arvotus. Minun on ollut mahdotonta ajatella edellistä pun- nitsematta myös jälkimäistä; ja niin luulen käyvän myös niiden, jotka tämän kirjan lukevat, joiden ajatukset ovat seurann... 129089 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c|'''LOPPU.'''}} {{c|'''Yksilöllisen elämän arvotus.'''}} Tehtäväni on suoritettu. Mutta ajatus pyrkii vielä pitemmälle. Tutkimamme kysy- mykset vievät meitä vielä korkeampiin ja syvempiin kysymyksiin. Yhteiskunnallisen elämän arvotuksen takana on yksilöllisen elä- män arvotus. Minun on ollut mahdotonta ajatella edellistä pun- nitsematta myös jälkimäistä; ja niin luulen käyvän myös niiden, jotka tämän kirjan lukevat, joiden ajatukset ovat seuranneet mi- nun ajatuksiani. Sillä, kuten Guizot sanoo: „kun sivistyshistoria on loppuun suoritettu, kun ei enää ole mitään sanomista nykyi- sestä olemassaolostamme, silloin ihminen ehdottomasti kysyy it- seltään:,,onko todellakin kaikki tyhjiin ammennettu, joko hän siis todellakin on kaiken päähän päässyt?" Tätä kysymystä en minä nyt voi ottaa lähemmin harki- takseni. Kosketan siihen ainoastaan, koska ajatus, joka tätä kirjaa kirjottaessani on minulle sanomatonta iloa tuottanut, ehkä on jotakin lukijoistanikin virvottava; sillä kohtasipa kirjaani mikä kohtalo tahansa, aina sen joku lukee, joka sydämmessään on päättänyt ottaa osaa uuteen ristiretkeen. Tämä ajatus on hä- nessä tosin heräävä minusta riippumattakin komme varmemmin näkevämme tähden, jos huomaamme mui- denkin sitä näkevän. Totuus, jota olen koettanut selvitellä, ei tule helposti tun- nustetuksi. Jos se olisi mahdollista, niin se olisi jo aikaa sitten<noinclude><references/></noinclude> hbrqz1aqs10xmgq6hgfawc7mgk6mjq9 250 25629 129090 2026-04-05T15:57:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: käytäntöön pantu. Jos se olisi mahdollista, niin ei sitä olisi milloinkaan saatu pimitetyksikään. Mutta ystäviä se on kyllä saava: ihmisiä, jotka sen puolesta taistelevat, kärsivät ja ehkä henkensäkin antavat. Sellainen on totuuden voima. Onko se lopulta voittava? Lopulta kyllä. Mutta meidänkö aikana vai niinäkö aikoina, jolloin ei meistä enää mitään muis- toa ole jälellä ken taitaa sen sanoa? Se ihminen, joka nähdessään yhteiskunnallisten epä... 129090 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>käytäntöön pantu. Jos se olisi mahdollista, niin ei sitä olisi milloinkaan saatu pimitetyksikään. Mutta ystäviä se on kyllä saava: ihmisiä, jotka sen puolesta taistelevat, kärsivät ja ehkä henkensäkin antavat. Sellainen on totuuden voima. Onko se lopulta voittava? Lopulta kyllä. Mutta meidänkö aikana vai niinäkö aikoina, jolloin ei meistä enää mitään muis- toa ole jälellä ken taitaa sen sanoa? Se ihminen, joka nähdessään yhteiskunnallisten epäkohtain synnyttämää puutetta, kurjuutta, tietämättömyyttä, raakuutta, yrittelee voimainsa takaa noita epäkohtia parannella, saa kokea suuria pettymyksiä ja paljon katkeruutta. Niin on kaikkina ai- koina ollut, niin on nytkin oleva. Mutta katkerimmista katkerin ajatus ja se syntyy joskus parhaimpienkin ja rohkeimpien mielessä on se, että koko pyrkimys olisi toivotonta ja sen puolesta uhrautuminen siis hyödytöntä. Kuinka harva kylväjä saapikaan nähdä kylvöksensä orastavan tai edes pääsee varmuu- teen siitä, että se ollenkaan itää. Älkäämme sitä itseltämme salatko. Kerta toisensa perästä on totuutta jalkoihin poljettu, joskus vereenkin tahrattu. Jos. totuutta vastaan nousevat voimat olisivat heikkoja, kuinka silloin erehdys olisi niin kauan voinut vallita? Jos oikeuden ei tar- vitsisi muuta kuin kohottaa päätänsä vääryyttä karkottaakseen, olisiko silloin sorrettujen näin kauan tarvinnut vaikeroida? Mutta niille, jotka totuutta näkevät ja sitä seurata tahtovat, niille, jotka sen tahtovat tunnustaa ja sen puolesta taistella, ei menestys olekaan kaikki. Menestyskö! Valhekin voi usein me- nestykseen johtaa, usein myös vääryys. Eikö totuudella olisi jotain sellaista antamista, mikä olisi niiden omaa epäilemättömän oikeuden perustuksella, niiden omaa oleellisesti eikä ainoastaan sattumoilta? Että totuudella on jotain sellaista tarjottavana jo täällä ja nykyhetkellä, tietää jokainen ken on sen nostattavaa vaikutusta tuntenut. Mutta joskus menee taivas sentään pilveen. Ainoas- taan syvää surua tuntien voi lukea niiden miesten elämäkertoja, jotka ovat tahtoneet jotain tehdä ihmiskunnalle. Sokrateelle he<noinclude><references/></noinclude> 26ono9o67ws99f8uxar4mwcr5cnn94s 250 25630 129091 2026-04-05T15:58:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tarjosivat myrkkymaljan, Gracchuksen he kivittivät kuoliaaksi, ja erään kaikkein suurimman ja puhtaimman he ristiinnau- litsivat. Nämä ovat vaan muutamia näkyvimpiä esimerkkejä. Tänään ovat Venäjällä vankilat täynnänsä ja pitkissä jonoissa vaeltaa Siperian teitä rautoihin pantuja miehiä ja naisia tullak- seen siellä elävinä haudatuiksi, miehiä ja naisia, jotka olisivat saaneet elämäänsä ylellisyydessä viettää, ellei heidän sydämmes- sään oli... 129091 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tarjosivat myrkkymaljan, Gracchuksen he kivittivät kuoliaaksi, ja erään kaikkein suurimman ja puhtaimman he ristiinnau- litsivat. Nämä ovat vaan muutamia näkyvimpiä esimerkkejä. Tänään ovat Venäjällä vankilat täynnänsä ja pitkissä jonoissa vaeltaa Siperian teitä rautoihin pantuja miehiä ja naisia tullak- seen siellä elävinä haudatuiksi, miehiä ja naisia, jotka olisivat saaneet elämäänsä ylellisyydessä viettää, ellei heidän sydämmes- sään olisi vapauden ääni soinut. Ja kuinka moni onkaan tässä maassa puutetta ja hätää kärsien, unohdettuna ja halveksittuna, kaiken säälin jättämänä silmänsä ummistanut! Sellaista me näemme. Mutta näemmekö kaikkea? Tätä kirjaa kirjottaessani on käsiini joutunut muuan sano- malehtinumero. Siinä näen lyhyen uutisen, arvatenkin puolivi- rallisena ilmotuksena, kolmen nihilistin hirttämisestä, mikä oli tapahtunut Kievissä, Hirtetyiksi tulivat preussiläinen Brandtner, muuan tuntematon, joka sanoi itseänsä Antonoffiksi, ja aatelis- mies Ossinsky. Viimeisellä hetkellä annettiin heille lupa suu- della toisiaan. Sitten he hirtettiin, jonka jälkeen pyöveli kat- kasi nuoran, lääkärit todistivat kuoleman, ruumiit kuopattiin hirsi- puiden alle ja nihilistit jätettiin ikuiseen unholaan". Näin sano- taan uutisessa. Minä en sitä luule, Ei, ei unholaän! Tässä tutkimuksessani olen omien ajatuksieni kulkua seu- rannut. Kun minä hengessä työtäni ensin suunnittelin, ei kysy- mys ollut ollenkaan minkään teorian tukemisesta taikka ainehiston saattamisesta johtopäätöksiin. Nähtyäni vaan ensi kertaa suur, kaupungin inhottavaa kurjuutta, minä kauhistuin, tunsin tuskaa ja koetin kaikin voimin päästä ajatuksissani perille siitä, miten tuo olisi selitettävissä ja miten autettavissa. Mutta näin tutkiessani tuli eteeni jotakin, jota en ollut odottanut löytäväni, ja usko, joka oli kuollut, alkoi jälleen elää. Tulevan elämän kaipaus on luonnollinen ja syvä. Se kas- vaa henkisen kehityksen mukana eikä sitä ehkä kukaan tunne voimakkaammin kuin ne, jotka ovat ruvenneet näkemään, kuinka<noinclude><references/></noinclude> 939r3j34xzxd5jedvgrxkhzp62tczcj 250 25631 129092 2026-04-05T15:58:44Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: suuri maailman kaikkeus on ja kuinka rajattomat näköpiirit au- keavat jokaisen edistyksen mukana tiedoissamme joiden tutkimiseen menisi ikuisuuksia. Mutta meidän ajallemme ominaisessa hengenpiirissä näyttää enimmistä ihmisistä, jotka ovat kaiken uskonsa kadottaneet, mahdottomalta, että tuossa kaipuussa olisi mitään muuta kuin lapsekasta, turhaa, inhimil- lisestä itserakkaudesta syntyvää toivoa, jolla ei ole vähintäkään perustusta, jota eivät mitkään tosi... 129092 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>suuri maailman kaikkeus on ja kuinka rajattomat näköpiirit au- keavat jokaisen edistyksen mukana tiedoissamme joiden tutkimiseen menisi ikuisuuksia. Mutta meidän ajallemme ominaisessa hengenpiirissä näyttää enimmistä ihmisistä, jotka ovat kaiken uskonsa kadottaneet, mahdottomalta, että tuossa kaipuussa olisi mitään muuta kuin lapsekasta, turhaa, inhimil- lisestä itserakkaudesta syntyvää toivoa, jolla ei ole vähintäkään perustusta, jota eivät mitkään tosiseikat tue, vaan joka päin- vastoin tuntuu tosi tiedon kanssa ristiriitaiselta. Mutta jos nyt otamme tarkkaan selkoa niistä ajatuksista, jotka kumoavat tulevan elämän toivoa, niin emme löydä niiden lähdettä luonnontieteen paljastuksissa, vaan pikemmin muuta- missa opeissa, jotka kuuluvat valtio- ja yhteiskuntatieteeseen ja jotka ovat syvältä vaikuttaneet ajatuksiin kaikilla sen suunnilla. Niiden juuret ovat sellaisissa teorioissa kuin että olisi olemassa yleinen pyrkimys saattaa maailmaan enemmän ihmisolentoja kuin minkä verran niitä voi kunnolla elättää; että edelleen paheet ja kurjuus ovat muka luonnonlakien omaa tuotetta, jopa että ne ovat keinoja, jotka auttavat kehitystä; että inhimillinen edistys on pitkällisen rotujalostuksen synnyttämä. Nämä tunnustettuina totuuksina julistetut teoriat saavat aikaan sen, mitä luonnontie- teiden edistys ei saa aikaan (ellemme ota lukuun sellaisia tie- teellisiä selittelyjä, jotka ovatkin saaneet vaikutusta noilta teo- rioilta), ne tekevät ihmisen mitättömyydeksi, ne hävittävät sen ajatuksen, että maailman kaikkiudessa olisi joku huomio kiinnitetty ihmisen yksilölliseen olemukseen, ne eivät anna mi- tään merkitystä sille mitä sanomme siveellisiksi ominaisuuksiksi. On vaikea saattaa ajatus ihmisen kuolemattomuudesta so- pusointuun sen ajatuksen kanssa, että luonto tuhlaa ihmiselämää kutsuessaan sitä sellaiseen maailmaan, missä sillä ei ole mitään tilaa. On mahdotonta saattaa ajatus ikihyvän ja ikiviisaan Luo- jan olemassaolosta sopusointuun sen uskon kanssa, että se kur- juus ja se alennustila, johon niin suuri osa ihmiskuntaa on sor- tunut, ovat seurauksia Hänen laitoksistaan; samalla kuin se aja- tus, että ihminen sekä henkensä että ruumiinsa puolesta olisi<noinclude><references/></noinclude> ry8sok7zrjjocf0komoeafkwdgdzav0 250 25632 129093 2026-04-05T15:59:20Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tulos pitkällisistä, periytyneistä ominaisuuksista, välttämättömästi vie siihen ajatukseen, että ihmisolemuksen tarkotusperä on rotu- elämä eikä yksilöllinen elämä. Niin on kadonnut ja vieläkin katoaa usealta meistä yhä enemmän se usko, joka kuitenkin elämän taisteluissa ja koettelemuksissa antaa lujinta ja syvintä lohdutusta. Mutta johan olemme tutkimuksissamme olleet tekemisissä näiden oppien kanssa ja olemme niiden hataruuden nähneet. Olemme näh... 129093 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tulos pitkällisistä, periytyneistä ominaisuuksista, välttämättömästi vie siihen ajatukseen, että ihmisolemuksen tarkotusperä on rotu- elämä eikä yksilöllinen elämä. Niin on kadonnut ja vieläkin katoaa usealta meistä yhä enemmän se usko, joka kuitenkin elämän taisteluissa ja koettelemuksissa antaa lujinta ja syvintä lohdutusta. Mutta johan olemme tutkimuksissamme olleet tekemisissä näiden oppien kanssa ja olemme niiden hataruuden nähneet. Olemme nähneet, ettei väkiluku pyri lisääntymään elantovarojen ylitse; olemme nähneet, ettei ihmiselämän hukka ja ihmiskärsi- mysten ylenpaltisuus ole luonnonlakien, vaan tietämättömyyden ja itsekkyyden synnyttämää, ihmiset kun eivät huoli seurata luonnonlakeja. Olemme nähneet, ettei ihmiskunnan edistys riipu lainkaan mistään ihmisluonteen ominaisuuksien muuttumisesta ja että ihmisluonne päinvastoin aina pysyy entisellään. Näin päästään siitä painajaisesta, joka on nykyaikaisesta maailmasta karkottanut uskon tulevaan elämään. Ei niin, että - - mutta kaikki vaikeudet olisivat jo voitetut sillä minne käännymme- kin, aina tapaamme seikkoja, joita emme voi ymmärtää - onpa kuitenkin sellaiset vaikeudet voitetut, jotka näyttivät rat- kaisevilta ja voittamattomilta. Ja niin pilkistää toivo esille. Mutta tässä ei vielä ole kaikki. Taloustiedettä on sanottu „pimeäksi“ tieteeksi; ja sellai- sena kuin sitä tavallisesti opetetaan ei se johdakaan muuhun kuin toivottomuuteen ja pimeyteen. Mutta tämä on, kuten olemme nähneet, seuraus ainoastaan siitä, että sitä on hal- veksittu ja himmennetty; että sen totuuksia on temmattu niiden oikeasta yhteydestä, sen sopusuhtaisuus on jäänyt näkemättä, sen vanha vapauden rakkaus on rajotettu ja sen vastaläuse vääryytta vastaan on kierretty vääryyden puolustukseksi. Mutta vapautettuna, sellaisena kuin olen kokenut sitä esittää ainoastaan sen omassa olemuksessaan olevien sopusuhtaisuuslakien sitomana on tässä tieteessä runsaasti säteilevää toivoa. Sillä oikein käsitettyinä osottavat varallisuuden tuotantoa ja jakautumista määräävät lait, että nykyaikaisissa yhteiskunta-<noinclude><references/></noinclude> 41reuspyatre7vxk6oeoq5ddpt1wm2s 250 25633 129094 2026-04-05T15:59:36Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: oloissa esiintyvä köyhyys ja vääryys eivät ole välttämättömiä, vaan että päinvastoin sellainen yhteiskuntamuoto on mahdollinen, jossa köyhyys olisi kokonaan tuntematon ja kaikilla ihmisluon- teen parhaimmilla ominaisuuksilla olisi täysi kehittymisen ti- laisuus. Ja kun edelleen näemme, ettei yhteiskunnallisen kehityk- sen määrääjänä ole mikään erikoinen kaitselmus eikä liioin ar- moton kohtalo, vaan samalla kertaa sekä muuttumaton että siu- nausta t... 129094 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>oloissa esiintyvä köyhyys ja vääryys eivät ole välttämättömiä, vaan että päinvastoin sellainen yhteiskuntamuoto on mahdollinen, jossa köyhyys olisi kokonaan tuntematon ja kaikilla ihmisluon- teen parhaimmilla ominaisuuksilla olisi täysi kehittymisen ti- laisuus. Ja kun edelleen näemme, ettei yhteiskunnallisen kehityk- sen määrääjänä ole mikään erikoinen kaitselmus eikä liioin ar- moton kohtalo, vaan samalla kertaa sekä muuttumaton että siu- nausta tuottava laki; kun näemme, että ihmistahto on päämää- rääjänä ja että ihmiset ylimalkaan itse muodostavat asemansa; kun näemme, että taloudellinen ja siveellinen laki ovat oikeas- taan samaa lakia, ja että totuus, jota ymmärrys käsittää vaiva- loisen ajatustyön avulla, on juuri se sama totuus, jonka siveel- linen tunne välittömän, nopean oivalluksen kautta tajuaa, niin silloin valovirta tulvahtaa yksilöllisen elämän arvotuksen ylitse. Ne monet miljoonat ihmisolennot, sellaiset kuin mekin, jotka ovat vaeltaneet ja yhä vaeltavat tämän maan päällä iloineen ja suruineen, vaivoineen ja pyrintöineen, kaipuineen ja pelkoineen, voimakkaine tajuntoineen asioista, joita järki ei voi tavottaa, yhteisine tuntoineen, jotka muodostavat yhteisen pohjan eninkin toisistaan eroavien uskontunnustusten välillä kaikkien heidän lyhyt elämänsä ei enää näytä miltään järjettömältä häviämiseltä. Se suuri tosiasia, jota tiede kaikissa sen haaroissa ilmai- see, on lain yleisyys. Kaikkialla, missä tähtientutkija voi lakia seurata, sekä omenan putoamisessa että kaksoisaurinkojen liik- keissä, hän näkee saman lain vaikutusta. Se vaikuttaa pienim missä hitusissa, mihin suinkin voin me aineen jakaa, samalla ta- valla kuin niissä mittaamattomissa väleissä, joita hänen tieteensä tutkii. Etäisyydestä, johon hänen kaukoputkensa ei enää ylety, syöksee taivaankappale kadotakseen jälleen näkyvistä. Hän nä- kee, että niin kauas kuin hän sen rataa voi seurata tämä ei ole sopusoinnussa yleisen mittausopillisen lain kanssa. Pitääkö hänen siis otaksua tämän olevan jonkun poikkeuksen laista? Ei suin- kaan; hän otaksuu, että se, minkä hän on nähnyt, an ainoas- taan osa tähden ratakehästä, ja että laki on voimassa ulkopuo-<noinclude><references/></noinclude> svrvq8fn2v8aoxcfnn3ysoq60gafw7o 250 25634 129095 2026-04-05T16:00:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lellakin hänen kaukoputkensa näköpiiriä. Sen perustuksella hän nyt tekee laskujansa, jotka vasta vuosisatojen kuluttua osottau- tuvat oikeiksi. Jos nyt tutkimme ihmisten yhteiskunnallisen elämän hal- litsevia lakeja, niin huomaamme niiden olevan samoja sekä suu- rimmissa että kaikkein pienimmissä yhteiskunnissa. Huomaamme, että se, mikä aluksi näytti meistä poikkeukselta, onkin samojen periaatteiden vaikuttamaa, vaikka eri yhteydessä, ja että kaik- kialla,... 129095 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>lellakin hänen kaukoputkensa näköpiiriä. Sen perustuksella hän nyt tekee laskujansa, jotka vasta vuosisatojen kuluttua osottau- tuvat oikeiksi. Jos nyt tutkimme ihmisten yhteiskunnallisen elämän hal- litsevia lakeja, niin huomaamme niiden olevan samoja sekä suu- rimmissa että kaikkein pienimmissä yhteiskunnissa. Huomaamme, että se, mikä aluksi näytti meistä poikkeukselta, onkin samojen periaatteiden vaikuttamaa, vaikka eri yhteydessä, ja että kaik- kialla, missä voimme yhteiskunnallista lakia seurata, se muodos- tuu yhdeksi siveyslain kanssa ja on tämän kanssa täydessä sopu- soinnussa, että yhteiskunnan elämässä oikeamielisyys poik- keuksetta tulee palkituksi ja vääryys rangaistuksi. Mutta yksi- löllisessä elämässä emme voi sitä aina nähdä. Jos yksilöllistä elämää sinänsä tarkastamme, niin emme voi nähdä maailman kaikkeuden laeilla olevan vähintäkään yhteyttä hyvän ja pahan, oikeuden ja vääryyden kanssa 1). Sanoisimmeko senvuoksi, että se laki, joka yhteiskunnallisessa elämässä ilmenee, ei pidäkään paikkaansa yksilölliseen elämään nähden? Ei olisi ainakaan tie- teellistä niin sanoa. Emme sellaisia päätelmiä tekisi muihin olosuhteisiin nähden. Eiköhän meidän olisi paremmin sanomi- nen sen vaan todistavan, ettemme voi nähdä koko yksilöllistä elämää täällä ajallisuudessa. Taloustieteen keksimät lait niinkuin ulkonaisen luonnonkin tosiseikat ja suhteet ovat sopusoinnussa sen kanssa, mikä näyttää olevan henkisen kehityksen laki, joten tämä kehitys ei ole mi- tään luonnon pakosta ja ehdottomasti syntyvää edistystä, vaan 1) Älkäämme lapsiamme harhaan johtako! ellei muusta syystä niin ainakin siitä, minkä Plato mainitsee. Kun he oppivat olemaan uskomatta sitä, mitä olemme heille hurskaina satuina kertoneet, niin he pian hylkäävät senkin, mitä olemme heille totuudesta kertoneet. Avut, jotka ihmisen omaan itseensä kohdistuvat, saavat ylimalkaan palkkansa. Kauppamies samoin kuin varaskin menestyy paremmin olemalla raitis, varovainen ja sanansa pitävä; mutta mitä tulee niihin avuihin, jotka eivät koske omaa itseään, niin näyttää kuin olisi vaan satumaailmoissa mahdollista saada mitä ansaitsee tai ansaita mitä saa.<noinclude><references/></noinclude> cznm2a66td1iurznxpqrjowzm2grhag 250 25635 129096 2026-04-05T16:00:13Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: on sellaista edistystä, jossa ihmistahto esiintyy perusvoimana. Mutta elämässä, sellaisena kuin sen tunnemme, ehtii henkinen kehitys tehdä ainoastaan muutamia askeleita. Tuskin on henki alkanut tehdä heräämistä, kuin ruumiilliset voimat jo alkavat heiketä; ihmisellä on vaan hämärä aavistus niistä äärettömistä aloista, jotka hänen edessään leviävät, hän on ainoastaan alkanut tuntea voimaansa ja sitä käyttää, alkanut käsittää asiain yhteyttä ja... 129096 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>on sellaista edistystä, jossa ihmistahto esiintyy perusvoimana. Mutta elämässä, sellaisena kuin sen tunnemme, ehtii henkinen kehitys tehdä ainoastaan muutamia askeleita. Tuskin on henki alkanut tehdä heräämistä, kuin ruumiilliset voimat jo alkavat heiketä; ihmisellä on vaan hämärä aavistus niistä äärettömistä aloista, jotka hänen edessään leviävät, hän on ainoastaan alkanut tuntea voimaansa ja sitä käyttää, alkanut käsittää asiain yhteyttä ja laajentaa rakkautensa piiriä silloin hänen on jo poistumi- nen näyttämöltä ruumiillista kuolemaa tekemään. Ellei tätä kuo- lemaa mikään uusi elämä seuraa, tuntuu edessämme olevan jokin aukko, jokin puutteellisuus. Olipa kysymyksessä itse Humboldt, tai Herschel, tai Mooses, joka Pisgah vuorelta näkee luvatun maan, tai Joosua, joka sotajoukkoja johtaa, tai joku noista lem- peistä, kärsivällisistä sieluista, jotka ahtaissa ulkonaisissa oloissa elävät rikasta sisällistä elämää, kaikissa tapauksissa tuntuu siltä kuin olisi edessämme jotain tarkotuksettomuutta, ellei täällä maan päällä kehittynyt sielu ja luonne pääse kehityksessään edelleen jatkumaan, ja tämä tarkotuksettomuus tuntuu olevan ristiriidassa sen yhteyden ja tarkotuksenmukaisuuden kanssa, mikä vallitsee maailman kaikkeudessa. Erään järjessämme olevan peruslain mukaan, johon talous- tiede kaikissa päätelmissään oikeastaan nojautuukin, emme voi ajatella mitään keinoa ilman tarkotusta, mitään rakennusta ilman aatetta. Ja koko siihen luontoon nähden, jonka kanssa me jou- dumme tässä maailmassa kosketuksiin, näyttää semmoisena tar- kotuksena ja aatteena olevan ihmiseen suljetun järjen ylläpitämi- nen ja käyttäminen. Mutta jos ihminen itse ei voi luoda jota- kin korkeampaa tai kohota korkeammalle, niin on hänen ole- massaolonsa käsittämätön. Niin voimakas on tämän ylijärkeisen välttämättömyyden tunto, että nekin, jotka kieltävät yksilöllä ole- van mitään muuta odotettavaa kuin tämä elämänsä, ovat pako- tetut siirtämään aatteen täydellisyyttä kohden kulkevasta kehi- tyksestä rodun toteutettavaksi. Mutta kuten olemme nähnnet (ja todistus olisi voinut olla paljon täydellisempi) ei ole olemassa mitään, mikä vähimmässäkään määrässä osottaisi rodun paran-<noinclude><references/></noinclude> k3h8l18qm5d5hlva2xn5fpug7pcztc3 250 25636 129097 2026-04-05T16:00:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nusta ihmissuvussa. Inhimillinen edistys ei ole ihmisluonnon muuttumista. Edistykset, jotka sivistyksen muodostavat, eivät säily ihmisen ruumiinrakennuksessa, vaan yhteiskunnan raken- nuksessa. Ne eivät näin ollen ole mitään pysyväistä ja alituista laatua, vaan voivat milloin hyvänsä mennä hukkaan, jopa ali- tuisesti pyrkivätkin hukkaan menemään. Ja sitä paitsi, jos ih- miselämä ei ulotu pitemmälle kuin minkä täällä näemme, niin me rotuunkin nähden koh... 129097 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>nusta ihmissuvussa. Inhimillinen edistys ei ole ihmisluonnon muuttumista. Edistykset, jotka sivistyksen muodostavat, eivät säily ihmisen ruumiinrakennuksessa, vaan yhteiskunnan raken- nuksessa. Ne eivät näin ollen ole mitään pysyväistä ja alituista laatua, vaan voivat milloin hyvänsä mennä hukkaan, jopa ali- tuisesti pyrkivätkin hukkaan menemään. Ja sitä paitsi, jos ih- miselämä ei ulotu pitemmälle kuin minkä täällä näemme, niin me rotuunkin nähden kohtaisimme samoja vaikeuksia kuin yksi- löön nähden! Sillä onhan yhtä varmaa, että rodun on kuole- minen kuin että yksilön on kuoleminen. Tiedämme olleen sel- laisia geologisia aikakausia, joina inhimillinen elämä olisi maan päällä ollut mahdoton. Tiedämme myös, että semmoisia aika- kausia täytyy jälleen tulla. Jo nytkin, maapallon vieriessä mää- rättyä rataansa, paksunevat pohjoisnavan jääkerrokset paksune- mistaan ja se aika vähitellen lähestyy, jolloin nuo jäävuoret taas vyörivät maan ylitse ja etelämeristä pohjoista kohden virtaavat aallot hautaavat nykyiset sivistyspesät vesiaavikkojen alle, jom- moiset meidän päivinämme kenties peittävät allensa muinoin ehkä yhtä korkealle kehittyneitä sivistyksiä kuin meidänkin. Ja vielä tämänkin kauden takana tiede ennustaa olevan sen kauden, jolloin maapallomme on kuollut taivaankappale, jolloin aurinko on sammunut ennustaa aikaa, jolloin aurinkokunta ruhjoutuu omaan itseensä ja muuttuu kaasun muotoon alkaakseen sitten uudelleen loppumattomien kehitysten ratoja. Mikä on siis tämän elämän merkitys, tämän elämän, jota kuolema ehdottomasti ja välttämättömästi joka taholta odottaa? Minusta se tuntuu käsitettävältä ainoastaan jos ajattelen sitä nousuna, eteisenä toiseen elämään. Ja sen ilmiöt näyttävät mi- nusta mahdollisilta selittää ainoastaan teorian mukaan, jota käy ainoastaan jumaluustarujen ja symbolien avulla ilmaiseminen ja jota kaikkialla ja kaikkina aikoina ovatkin tavalla tai toisella il- maisseet ne tarut ja vertauskuvat, joihin ihmiset aina ovat koet- taneet syvimmät aatoksensa pukea. Eläneiden ja jo kuolleiden ihmisten pyhät kirjotukset: Biblia, Zendavesta, Veda-kirjat, Dhammapada ja Koraani; van-<noinclude><references/></noinclude> ofhg00fb2v96os7dzyypn3vzhi8rx87 250 25637 129098 2026-04-05T16:00:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hojen filosofien esoteeriset opit; eräitten vanhojen uskontojen alkuperäinen merkitys, ekumeenisten kirkonkokousten dogmaati- set päätökset, semmoisten miesten kuin Foxin, Wesleyn ja Sa- vonarolan saarnat; puna-ihoisten intiaanein tavat ja villien nee- keriheimojen uskot, kaikilla on yksi sydän ja yksi ydin, jossa he yhtyvät, on jotain, joka näyttää olevan vaan alkuperäisen totuu- den erilaisia epäselviä käsityksiä. Ja meidän lausumistamme ajatuksista näyttä... 129098 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>hojen filosofien esoteeriset opit; eräitten vanhojen uskontojen alkuperäinen merkitys, ekumeenisten kirkonkokousten dogmaati- set päätökset, semmoisten miesten kuin Foxin, Wesleyn ja Sa- vonarolan saarnat; puna-ihoisten intiaanein tavat ja villien nee- keriheimojen uskot, kaikilla on yksi sydän ja yksi ydin, jossa he yhtyvät, on jotain, joka näyttää olevan vaan alkuperäisen totuu- den erilaisia epäselviä käsityksiä. Ja meidän lausumistamme ajatuksista näyttää ikäänkuin heikko heijastus välkähtävän siitä, mitä nämä ihmiset olivat hämärästi nähneet sumuinen säteily lopullisesta yhteydestä, mitä ei voi koskaan sanoin ilmaista muu- ten kuin kuvissa ja vertauksissa. Milloin on puhe puutarhasta, jossa seisoi hyvän ja pahan tiedon puu, milloin taas viinimäestä, johon me olemme pantuna Herramme töitä tekemään, milloin on se ylimenoa täkäläisestä elämästä taivaalliseen elämään; mil- loin koettelemusta ja taistelua, jonka päätä ei koskaan voi nähdä. Katsahtakaa tällä hetkellä ympärillenne! Täällä, meidän päivinämme, meidän sivistyneessä yhteis- kunnassamme muinaiset vertauskuvat yhä vieläkin pysyvät mer- kityksessään, muinaiset jumaluustarut yhä vieläkin ovat totuutta täynnä. „Kuoleman Varjon laaksoon" johtaa usein vieläkin „velvollisuuden tie", Kristitty ja Uskonmies vaeltavat yhä turha- mielisyyden markkinoilla ja Suursydämmen varustuksia vastaan rämähtelevät iskut. Yhä vieläkin taistelee Ormusd Arimanin kanssa, valon ruhtinas pimeyden voimain kanssa. Sitä, jolla on korvat kuulla, sitä sotatorvet kutsuvat! Ne kutsuvat ja kutsuvat ja kutsuvat, kunnes niiden sydän vahvistuu, jotka sitä kuulevat. Voimakkaita sieluja ja yleviä pyrkimyksiä maailma nyt enin kaipaa. Kauneus on vielä kah- littuna, ja rautapyörät vierivät vielä sen hyvän, toden ja kauniin ylitse, mikä pyrkisi syntymään ihmiselämästä. Ja ne, jotka taistelevat Ormusdin puolella, vaikkeivät ehkä toisiansa tunnekaan, joskus he jossain yhtyvät, kerran heidän taistelijanimiänsä esille huudetaan! Vaikka totuus ja oikeus tuntuvat usein poljetuilta, niin se tulee ehkä siitä, ettemme näe kaikkea. Miten voisimmekaan nähdä kaikkea kokonaisuutta? Emmehän tiedä kaikesta mikä<noinclude><references/></noinclude> logzuwtwuojrhzdnyozlmmn5xgx0i66 250 25638 129099 2026-04-05T16:01:15Z Johshh 7452 /* Problematisk */ ugly formating 129099 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Johshh" /></noinclude>täälläkään tapahtuu. Aineen värähdykset, jotka synnyttävät va- lon ja värin vaikutuksia, eivät enää ole erotettavissa niin pian kuin ne siirtyvät määrärajan tuolle puolen. Samoin voimme ääniä tajuta ainoastaan määrärajain sisäpuolella. Onpa eläimil- läkin aistimia, joita meiltä puuttuu. Entäs tämä maapallomme sitten? Verrattuna aurinkokuntaan on maapallomme mitätön hitunen ja itse aurinkokunta puolestaan kutistuu hituseksi, jos sitä koko tähtitaivaan mitoilla mitataan. Voinemmeko siis sa- noa, että se mikä menee meidän näköpiirimme tuolle puolen menee häviötä kohden? Ei, se ei mene häviötä kohden. Vaik- kakin kaukana, kaukana näköpiirimme ulkopuolella, ikuiset lait samalla tavalla vallitsevat kaikkeutta. Se toivo, joka tästä syntyy, on ytimenä kaikissa uskon- noissa. Runoilijat ovat sitä ylistäneet, profeetat siitä puhuneet, ja sydämmensä syvimmässä sopukassa jokainen ihminen on sen totuudesta vakuutettu. Plutarkon seuraavissa sanoissa on lausut- tuna se, minkä kaikkina aikoina ja kaikilla kielillä ovat sanoneet puhdassydämiset ja terävä-älyiset ihmiset, jotka seisoen ikään- kuin ajatuksen ylimmällä vuorenhuipulla, katse kiintyneenä valta- meren synkälle ulapalle, ovat nähneet maan epäselvien piirteiden häämöttävän sen pimeydestä: ,,Ruumiiseen ja intohimoihin kytketyillä ih- missieluilla ei ole muuta yhteyttä Jumalan kanssa kuin minkä voivat saavuttaa ajatuksessa, filoso- fian avulla, ikäänkuin jonakin hämäränä unen- näkönä. Mutta ruumiista vapauduttuaan ja siir- ryttyään tuntemattomaan, näkymättömään, rajat- tomaan ja puhtaaseen hengenmaailmaan, on Ju- mala oleva heidän johtajanansa ja heidän kunin- kaanansa, siellä he ovat jo täydellisesti hänen vallassaan, rakastavat häntä palavasti ja ovat alituisesti näkemässä sitä ikikauneutta, jota ei yksikään ihmismieli voi kuvailla eikä sanoihin pukea".<noinclude><references/></noinclude> 4tnltff88psueucxx0s7y1tnesu2olg 250 25639 129100 2026-04-05T16:07:13Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c| {{xx-larger|Yhteiskunnallista ja taloudellista kirjallisuutta}} {{x-larger|Otavan kustannuksella.}} }} '''Adler, G.,''' Yhteiskunnallinen kysymys. Suomentanut Kyösti Järvinen. 136 sivua. 2: 25. Tämä valaiseva kirja esittää yhteiskunnallisen kysymyksen kehitystä eri maissa. Se sisältää m. m. seuraavat kuvat ja elämäkerrat: Robert Owen, Thomas Carlyle, Francois Marie Charles Fourier, Pierre Josèphe Proudhon, Karl Marx, Ferdinand Lassalle, Wilhelm Lieb... 129100 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c| {{xx-larger|Yhteiskunnallista ja taloudellista kirjallisuutta}} {{x-larger|Otavan kustannuksella.}} }} '''Adler, G.,''' Yhteiskunnallinen kysymys. Suomentanut Kyösti Järvinen. 136 sivua. 2: 25. Tämä valaiseva kirja esittää yhteiskunnallisen kysymyksen kehitystä eri maissa. Se sisältää m. m. seuraavat kuvat ja elämäkerrat: Robert Owen, Thomas Carlyle, Francois Marie Charles Fourier, Pierre Josèphe Proudhon, Karl Marx, Ferdinand Lassalle, Wilhelm Liebknecht, Edvard Bernstein. '''Aschehoug, T. H.,''' Yhteiskunnallisen taloustieteen historia. Kansantaloudellisen yhdistyksen toimittama suomennos. 183 s. 2: 85. Asuntokysymys. Esitelmiä ja ehdotuksia julkaissut Kansantaloudellinen yhdistys. Sisältää seuraa- vat esitelmät: V. Wallin, Tampereen kaupungin kasvamisesta ja asutustavasta. K. A. Brander, Työväen talo-osakeyhtiot Helsingissä. Santeri Ingman, Helsingin kunnan toimet työväenasuntokysymyksen alalla. Onni Törnqvist, Asuntokysymys ja kaupunkien laajennussuunnittelut. Aug. Hjelt, Asunto- ja vuokra-oloista Helsingissä. Asuntokysymys komitea, Esityksiä kaupunkien asuntokysymyksen ratkaisemiseksi. 102 s. 1: 75. '''Becker, Th.,''' Suomen Hypoteekkiyhdistyksen vaiheista. Esitelmä pidetty Lokakuussa 1903. 50 p. Kansantal. Yhd. Esitelmiä 18. '''Blomqvist, A. R.,''' Eduskuntalaitokset eri maissa. 85 p. '''Brofeldt, Kaarlo,''' Itävallan kauppakouluoloista. 21 s. 50 p. Kansantaloudellisen Yhdistyksen Esitelmiä. 6. Eduskunnan Uudistamiskomitean mietintö. 188 s. 1: 85. '''Gebhard, Hannes,''' Maanviljelysopetus meillä ja muualla. -- -- Maanviljelijät yhteistoimintaan! Kolme esitelmää. Esipuheen Juuria hoitamaan" kirj. M. Johnsson. Toinen pai- nos. 54 s. 25 p. Otavan Kansankirjasia 2. 51 s. 75 p. Yhteiskunnallisia kysymyksiä 5.<noinclude><references/></noinclude> 2f81ek6hmyb2jscsxpg8zqn2ufjqqkl 10 25640 129101 2026-04-05T16:08:27Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: <includeonly>{{font-size-base|font-size=182%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> {{documentation|Template:X-smaller/doc}} </noinclude> 129101 wikitext text/x-wiki <includeonly>{{font-size-base|font-size=182%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> {{documentation|Template:X-smaller/doc}} </noinclude> c5kpvdak4baev8soufiehqiqpbsz1np 129404 129101 2026-04-05T23:28:33Z Pxos 1517 Poistetaan koodista englanninkielisestä projektista sellaisenaan kopioitu koodirivi {{documentation}} eli viittaus mallineohjeeseen, jota ei ole. Lisätään tilalle [[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]]. 129404 wikitext text/x-wiki <includeonly>{{font-size-base|font-size=182%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> [[Luokka:Muualta tuodut mallineet]] </noinclude> k4ssm9p6o7uubfsw5tpws19omymbyvy 129444 129404 2026-04-06T02:11:10Z Pxos 1517 + Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129444 wikitext text/x-wiki <includeonly>{{font-size-base|font-size=182%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> [[Luokka:Muualta tuodut mallineet]] [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia|LargerXX]] </noinclude> 1f109s9o1jcwexxebhq1xw2qqu4r6q2 10 25641 129102 2026-04-05T16:09:19Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: <includeonly>{{font-size-base|font-size=144%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> {{documentation|Template:X-smaller/doc}} </noinclude> 129102 wikitext text/x-wiki <includeonly>{{font-size-base|font-size=144%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> {{documentation|Template:X-smaller/doc}} </noinclude> 8ftgy1auc1zlyvddd986ya2c9x1rqwg 129405 129102 2026-04-05T23:28:58Z Pxos 1517 Poistetaan koodista englanninkielisestä projektista sellaisenaan kopioitu koodirivi {{documentation}} eli viittaus mallineohjeeseen, jota ei ole. Lisätään tilalle [[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]]. 129405 wikitext text/x-wiki <includeonly>{{font-size-base|font-size=144%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> [[Luokka:Muualta tuodut mallineet]] </noinclude> a1jmup66pyyfqhmsn8zjp7dpn0kbjsz 129443 129405 2026-04-06T02:10:41Z Pxos 1517 + Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129443 wikitext text/x-wiki <includeonly>{{font-size-base|font-size=144%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> [[Luokka:Muualta tuodut mallineet]] [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia|LargerX]] </noinclude> px2dzh3oyt9rwvy1nt1uobca0pvc8o0 252 25642 129103 2026-04-05T16:13:13Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: 129103 proofread-index text/x-wiki {{:MediaWiki:Proofreadpage_index_template |Nide=Sosialinen pulma |Tekijä=Henry George |Kääntäjä=Arvid Järnefelt |Toimittaja= |Nimike= |Vuosi=1908 |Julkaisija= |Osoite= |Lähde=pdf |Kuva= |Sivut=<pagelist /> |Huomautuksia= |Niteet= |Valmiusaste= |Aakkostus= }} 4l38v018a6cta2r554bj3gt4852xnsv 129104 129103 2026-04-05T16:13:55Z Johshh 7452 129104 proofread-index text/x-wiki {{:MediaWiki:Proofreadpage_index_template |Nide=Sosialinen pulma |Tekijä=Henry George |Kääntäjä=Arvid Järnefelt |Toimittaja= |Nimike= |Vuosi=1908 |Julkaisija= |Osoite= |Lähde=pdf |Kuva=1 |Sivut=<pagelist /> |Huomautuksia= |Niteet= |Valmiusaste= |Aakkostus= }} qx2i8uvj6rhk5gljqrj62ekky027gng 129105 129104 2026-04-05T16:15:03Z Johshh 7452 129105 proofread-index text/x-wiki {{:MediaWiki:Proofreadpage_index_template |Nide= |Tekijä=Henry George |Kääntäjä=Arvid Järnefelt |Toimittaja= |Nimike=[[Sosialinen pulma]] |Vuosi=1908 |Julkaisija= |Osoite= |Lähde=pdf |Kuva=1 |Sivut=<pagelist /> |Huomautuksia= |Niteet= |Valmiusaste= |Aakkostus= }} mdy5q9hjq54wkn8egcelgagku6xyl61 250 25643 129106 2026-04-05T16:20:36Z Johshh 7452 /* Korrekturlest */ 129106 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Johshh" /></noinclude>ARVID JÄRNEFELTIN JULKAISUJA N:o 8 {{xx-larger|HENRY GEORGE:}} {{xxx-larger|SOSIALINEN PULMA}} {{xx-larger|(SOCIAL PROBLEMS)}} {{larger|SUOMENTANUT}} {{x-larger|ARVID JÄRNEFELT}} {{larger|KUSTANTAJA}} {{larger|VIHTORI KOSONEN, HELSINKI}}<noinclude><references/></noinclude> ei7eknkme59mm672jg39uwrjfuziv3t 129107 129106 2026-04-05T16:20:48Z Johshh 7452 129107 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Johshh" /></noinclude>{{c| ARVID JÄRNEFELTIN JULKAISUJA N:o 8 {{xx-larger|HENRY GEORGE:}} {{xxx-larger|SOSIALINEN PULMA}} {{xx-larger|(SOCIAL PROBLEMS)}} {{larger|SUOMENTANUT}} {{x-larger|ARVID JÄRNEFELT}} {{larger|KUSTANTAJA}} {{larger|VIHTORI KOSONEN, HELSINKI}} }}<noinclude><references/></noinclude> bxzzwp9yvxm81xl7aagikzry9soiwvo 10 25644 129108 2026-04-05T16:21:09Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: <includeonly>{{font-size-base|font-size=207%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> {{documentation|Template:X-smaller/doc}} </noinclude> 129108 wikitext text/x-wiki <includeonly>{{font-size-base|font-size=207%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> {{documentation|Template:X-smaller/doc}} </noinclude> 87n1wo5a9ltv88secr1ugojda2wrcfa 129406 129108 2026-04-05T23:29:35Z Pxos 1517 Poistetaan koodista englanninkielisestä projektista sellaisenaan kopioitu koodirivi {{documentation}} eli viittaus mallineohjeeseen, jota ei ole. Lisätään tilalle [[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]]. 129406 wikitext text/x-wiki <includeonly>{{font-size-base|font-size=207%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> [[Luokka:Muualta tuodut mallineet]] </noinclude> lh8sgxwctp4w4bp4kntlj2auh8h2p64 129445 129406 2026-04-06T02:11:43Z Pxos 1517 + Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129445 wikitext text/x-wiki <includeonly>{{font-size-base|font-size=207%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> [[Luokka:Muualta tuodut mallineet]] [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia|LargerXXX]] </noinclude> iexjct5hks3aaku3tapfe4356ed50fp 10 25645 129109 2026-04-05T16:22:07Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: <includeonly>{{font-size-base|font-size=120%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> {{documentation|Template:X-smaller/doc}} </noinclude> 129109 wikitext text/x-wiki <includeonly>{{font-size-base|font-size=120%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> {{documentation|Template:X-smaller/doc}} </noinclude> thxusr6xnm4iot8j595q45ngzgr5j08 129407 129109 2026-04-05T23:30:04Z Pxos 1517 Poistetaan koodista englanninkielisestä projektista sellaisenaan kopioitu koodirivi {{documentation}} eli viittaus mallineohjeeseen, jota ei ole. Lisätään tilalle [[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]]. 129407 wikitext text/x-wiki <includeonly>{{font-size-base|font-size=120%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> [[Luokka:Muualta tuodut mallineet]] </noinclude> rivvyemhlb2vc58zuzs698yebgjdlua 129442 129407 2026-04-06T02:10:03Z Pxos 1517 + Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129442 wikitext text/x-wiki <includeonly>{{font-size-base|font-size=120%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> [[Luokka:Muualta tuodut mallineet]] [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia|LargerA]] </noinclude> s1gqj1w781o4np1ownqlnucs0e0mwwr 250 25646 129110 2026-04-05T16:24:50Z Johshh 7452 /* Korrekturlest */ 129110 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Johshh" /></noinclude>{{c| {{x-larger|HELSINKI 1908,}} {{x-larger|VIHTORI KOSOSEN KIRJAPAINO}} }}<noinclude><references/></noinclude> atwi78ex4pdug2jrhey5upvi0x2d20e 250 25647 129111 2026-04-05T16:25:46Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|1 LUKU.}} {{c|Yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisu käy yhä tärkeämmäksi.'''}} Jokaisen elämässä on hetkiä, jolloin kysytään ihmi- sen kaikkia voimia, jolloin ei auta haaveilla, vaan täytyy päättää ja toimia parhaan ymmärryksensä mukaan, kaiken tarmonsa takaa. Samoin sattuu kansainkin elä- mässä aikoja, jolloin kysytään mitä suurinta ajatuksen työtä ja ankarinta voimain ponnistusta. Kaikesta päättäen olemme juuri sellaiseen aikaan tulemass... 129111 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c|1 LUKU.}} {{c|Yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisu käy yhä tärkeämmäksi.'''}} Jokaisen elämässä on hetkiä, jolloin kysytään ihmi- sen kaikkia voimia, jolloin ei auta haaveilla, vaan täytyy päättää ja toimia parhaan ymmärryksensä mukaan, kaiken tarmonsa takaa. Samoin sattuu kansainkin elä- mässä aikoja, jolloin kysytään mitä suurinta ajatuksen työtä ja ankarinta voimain ponnistusta. Kaikesta päättäen olemme juuri sellaiseen aikaan tulemassa. Ovathan kansat ennenkin seisseet pulmal- listen kysymysten edessä, joiden ratkaisematta jättämi- nen olisi tuottanut samaa turmiota kuin muinaisen sfinxin arvotus; mutta eipä vielä milloinkaan ole kan- sain ratkaistavana ollut niin sekavia ja mutkikkaita kysymyksiä kuin nyt. Eikä sitä ole oudostuminen. Että yhdeksännentoista vuosisadan täytyi johtaa mitä tärkeimpiin yhteiskunnallisiin pulmiin, sen saattoi huo- mata jo niiden tieteellisten ja teknillisten keksintöjen suunnasta, jotka sen kehitystä määräsivät. Yhteiskunnallisen kehityksen ja eläinlajien kehi- tyksen välillä on olemassa paljon yhtäläisyyttä. Alem-<noinclude><references/></noinclude> h88anik9ljxju5ajgaijijqg77se5lp 250 25648 129112 2026-04-05T16:26:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pien elämänmuotojen välillä ei ole suurtakaan keski- näistä eroa: sekä tarpeet että niiden tyydyttämisen kei- not ovat yksinkertaisia ja kouraantuntuvia; kaikki liik- keet näyttävät konemaisilta, vaistoja käy tuskin erotta- minen kasvien vaistoista; ovatpa jotkut näistä elävistä olennoista ikäänkuin elämän varsinaista keskusta vailla, joten niitä sopii leikellä palasiin ja osat jäävät sittenkin itsenäisesti elämään. Mutta heti kun noustaan ylem-... 129112 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>pien elämänmuotojen välillä ei ole suurtakaan keski- näistä eroa: sekä tarpeet että niiden tyydyttämisen kei- not ovat yksinkertaisia ja kouraantuntuvia; kaikki liik- keet näyttävät konemaisilta, vaistoja käy tuskin erotta- minen kasvien vaistoista; ovatpa jotkut näistä elävistä olennoista ikäänkuin elämän varsinaista keskusta vailla, joten niitä sopii leikellä palasiin ja osat jäävät sittenkin itsenäisesti elämään. Mutta heti kun noustaan ylem- piin elämän ilmiöihin, niin yksinkertaisuus vaihtuu mut- kikkuuteen; eläimen osat muodostavat sen elimiä, joilla on jokaisella oma tehtävänsä ja keskinäinen tarkka sopusuhtansa; ilmaantuu uusia tarpeita ja sen mukana niiden uusia tyydyttämisen keinoja, ja yhä suurempaa älyä kysytään toimeentulon turvaamiseen ja vaarojen välttämiseen. Ellei kalalla, linnulla tai muulla eläimellä olisi enempää järkeä kuin polyypillä, niin luonto ei voisi heitä elossa pysyttää kauempaa kuin että he juuri ehtisivät kuolemaan. Tuo laki että nimittäin elimistön enenevä mut- kikkuus ja hienous, joka johtaa kykyjen ja voimain kasvamiseen, käy käsi kädessä tarpeiden kasvamisen ja vaarojen enenemisen kanssa, ja vaatii siis myös kehit- tyneempää älyä ilmenee kaikkialla luonnossa. Elä- män nousevien asteiden ylimmällä huipulla seisoo vih- doin ihminen, kaikista eläimistä ylevimmin ja hienoim- min kehittyneenä. Eikä ainoastaan hänen ylevät tai- pumuksensa vaadi ilmetäkseen kehittyneempää älyä, kuin minkä muut eläimet omaavat, vaan ilman tätä kehittyneempää älyä hän ei edes voisi olla olemassa. Hänen nahkansa on liian hienoa, hänen kyntensä ovat liian heikkoja; hän on liian huono juoksemaan, kiipee-<noinclude><references/></noinclude> 2u2yadwjlzs4l1xpav72uq4nm6fj9ut 250 25649 129113 2026-04-05T16:26:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mään, uimaan, maata tonkimaan. Ellei hänellä olisi kehittyneempää älyä kuin muilla eläimillä, niin hän me- nehtyisi kylmään, ei pystyisi ravintoa hankkimaan, jou- tuisi petojen raadeltavaksi, jotka ovat paremmin varus- tetut raakojen intohimojen mukaiseen taisteluun. Ihmisessä kuitenkin tuo äly, joka muussa luonnossa kehittyy vähitellen, kohoaa yhdellä haavaa sellaiseen korkeuteen, että hän tuntuu eroavan muista miltei pikemmin laatunsa puolesta kuin vaan... 129113 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>mään, uimaan, maata tonkimaan. Ellei hänellä olisi kehittyneempää älyä kuin muilla eläimillä, niin hän me- nehtyisi kylmään, ei pystyisi ravintoa hankkimaan, jou- tuisi petojen raadeltavaksi, jotka ovat paremmin varus- tetut raakojen intohimojen mukaiseen taisteluun. Ihmisessä kuitenkin tuo äly, joka muussa luonnossa kehittyy vähitellen, kohoaa yhdellä haavaa sellaiseen korkeuteen, että hän tuntuu eroavan muista miltei pikemmin laatunsa puolesta kuin vaan asteettaisesti. Tuo ahdas, tiedoton tajuaminen, jota sanomme vais- toksi, muuttuu ihmisellä tietoiseksi järjeksi, ja juma- lainen sovittelukyky ja kekseliäisyys tekee heikon ihmi- sen luonnon kuninkaaksi. Mutta ihmistä pitemmälle ei kohoava kehitys nouse. Eläimen elämä ei saavuta enää sen korkeampia muotoja; ei ole missään voitu havaita, että ihminen, eläinlajina, olisi vähintäkään kehittynyt sukupolviensa sarjassa: Eräässä toisessa suunnassa ilmenee sitävas- toin kylläkin liikettä eteenpäin. Missä lajien kehitys lakkaa, siitä alkaa yhteiskunnan kehitys, ja se yhteis- kunnallinen liike, jota sanomme sivistykseksi, enentää ihmisen taipumuksia siihen määrään, että metsäläisen ja sivistyneen välillä syntyy kuilu, joka melkein muistut- taa erotusta korkealle kehittyneen eläimen ja kallioon tarttuvan simpukan välillä. Ja jokainen askel tähän suuntaan aukasee yhä uusia näköaloja. Ei riitä mieli- kuvitusta täysin ymmärtääkseen sitä merkitystä ja sitä voimaa, jota edistyvä sivistys voi kerran antaa tule- vaisuuden ihmiselle. Tällä kehityksen tiellä, joka alkaa ihmisestä, samoin kuin silläkin, joka vähitellen häneen asti joh-<noinclude><references/></noinclude> 3xqb443pujgup4uz7jkwtsfkyca81wd 250 25650 129114 2026-04-05T16:26:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taa, vallitsee sama laki. Jokainen askel eteenpäin enentää yhä suuremman älyn vaatimusta. Yhteis- kunnan syntymisen mukana tulee yhteiskunnalli- nen ymmärtäminen tarpeelliseksi, eli se ihmisym- märrysten yhtymys, joka muodostaa yleisen mielipi- teen, yhteiskunnallisen tietoisuuden, kansan tavan, ja joka ilmenee laissa, laitoksissa ja hallinnossa. Mikäli yhteiskunta kehittyy täytyy olla käsillä yhä korkeampi aste tätä ymmärrystä, sillä eri henkilöjen välise... 129114 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>taa, vallitsee sama laki. Jokainen askel eteenpäin enentää yhä suuremman älyn vaatimusta. Yhteis- kunnan syntymisen mukana tulee yhteiskunnalli- nen ymmärtäminen tarpeelliseksi, eli se ihmisym- märrysten yhtymys, joka muodostaa yleisen mielipi- teen, yhteiskunnallisen tietoisuuden, kansan tavan, ja joka ilmenee laissa, laitoksissa ja hallinnossa. Mikäli yhteiskunta kehittyy täytyy olla käsillä yhä korkeampi aste tätä ymmärrystä, sillä eri henkilöjen väliset suh- teet käyvät yhä läheisemmiksi ja tärkeämmiksi, samalla kuin yhteiskunnan elimistön enenevä mutkikkuus syn- nyttää myös uudenlaisen vaaranalaisuuden. Ensi alussa, yhteiskunnan ollessa raa'alla asteella, kukin perhe tuottaa oman ravintonsa, itse valmistaa pukunsa, itse rakentaa talonsa ja siirtyessään paikasta toiseen käyttää vaan omia kulkuneuvojaan. Verratkaa- pa tähän itsenäisyyteen nykyaikaisen kaupungin kan- salaisten monimutkaista riippuvaisuutta toinen toisis- taan! He voivat varata itselleen toimeentulon esineitä suuremmalla varmuudella, monipuolisemmin ja run- saammin kuin metsäläiset, mutta ainoastaan monituhan- tisen väestön yhteisvaikutuksen avulla; se vesikin, jota he juovat, ja se tekovalaistus, jota he käyttävät, saadaan aikaan keinotekoisten laitosten avulla, mikä vaatii luke- mattomien ihmisten alituista työtä ja valvontaa. Mat- kustaa voidaan nopeudella, mikä metsäläistä suuresti hämmästyttää, mutta silloin on antaminen sekä hen- kensä että ruumiinsa toisten ihmisten huomaan. Rata- kiskon halkeaminen, koneenkäyttäjän humaltuminen, vaihdemiehen varomattomuus ja niin sitä mentiin autuaitten maille! Mahdollisuus mieskohtaisten halu- -<noinclude><references/></noinclude> 9nc4lz3wm93va6b1goqzvqis0zd0c30 250 25651 129115 2026-04-05T16:27:01Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jen tyydyttämiseen välittömästi omalla työllä joutuu yksityisen käsistä. Työmies muuttuu suuren koneen pelkäksi osaksi, joka milloin tahansa voi aikaansaada seisahduksen koko koneistossa vaikkapa vaan pienen huomaamattomuutensa tähden. Näin tulee jokaisen eri ihmisen menestys yhä enemmän riippuvaksi kaik- kien menestyksestä. Yksityinen tulee yhä enemmän riippuvaksi yhteiskunnasta. Ja niinpä syntyy myös uusia vaaroja. Alkuperäi- nen yhteiskunta muistuttaa... 129115 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>jen tyydyttämiseen välittömästi omalla työllä joutuu yksityisen käsistä. Työmies muuttuu suuren koneen pelkäksi osaksi, joka milloin tahansa voi aikaansaada seisahduksen koko koneistossa vaikkapa vaan pienen huomaamattomuutensa tähden. Näin tulee jokaisen eri ihmisen menestys yhä enemmän riippuvaksi kaik- kien menestyksestä. Yksityinen tulee yhä enemmän riippuvaksi yhteiskunnasta. Ja niinpä syntyy myös uusia vaaroja. Alkuperäi- nen yhteiskunta muistuttaa niitä eläviä olentoja, jotka voivat elää palasiksikin leikattuina; pitkälle kehittynyt yhteiskunta taas on pitkälle kehittynei- den eläinten kaltainen: jos johonkin arkaan paikkaan sattuu pisto, tai jos jokin elin lakkaa vaikuttamasta, seu- raa suuri häiriö koko elimistössä tai sen kuolema. Met- säläisten kylä voi joutua tulipalon uhriksi ja sen väki hajota, mutta tottuneina luonnon helmassa elämään nuo ihmiset sittenkin ymmärtävät tulla toimeen. Sitävastoin pitkälle kehittynyt sivistysihminen, joka käyttää hyväk- seen pääomia, koneita, työnjakoa, olisi aivan auttama- ton, jos häneltä kaikki tuo otettaisiin ja hän jäisi tyhjin käsin luontoon. Teollisessa tuotannossa voi kuusikym- mentä ihmistä mitä kalliimpia koneita hyväkseen käyt- täen työskennellä yhdessä jonkin kenkäparin valmis- tuksessa. Mutta noista kuudestakymmenestä ei yksi- kään pystyisi ompelemaan koko kenkää. Jotain saman- tapaista voi havaita tuotannon kaikilla aloilla, jopa maanviljelyksessäkin. Lieneekö olemassa montakaan uudenaikaista maanviljelijää, jotka osaisivat puida varstalla? Tai löytyisiköhän heidän vaimojensa jou- kossa yhtäkään, joka kykenisi valmistamaan pukua vil-<noinclude><references/></noinclude> 75hn9v228v2vwum803ghwlp3vooze22 250 25652 129116 2026-04-05T16:27:15Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lasta? On paljon maanviljelijöitä, jotka eivät itse val- mistä itselleen voita, eivätkä edes kyökkikasvia itse kas- vata. Suuri etu tuotantovoimille syntyy työnjaosta, jolloin yksityisen tehtäväksi tulee valmistaa vaan muu- tamia niistä esineistä jopa vaan jonkun osankin niistä esineistä, joita hän tarvitsee, ja jolloin jokainen tulee riippuvaiseksi toisesta, milloinkaan joutumatta näiden kanssa välittömään kosketukseen. Mutta tällöin tulee yhteiskunnall... 129116 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>lasta? On paljon maanviljelijöitä, jotka eivät itse val- mistä itselleen voita, eivätkä edes kyökkikasvia itse kas- vata. Suuri etu tuotantovoimille syntyy työnjaosta, jolloin yksityisen tehtäväksi tulee valmistaa vaan muu- tamia niistä esineistä jopa vaan jonkun osankin niistä esineistä, joita hän tarvitsee, ja jolloin jokainen tulee riippuvaiseksi toisesta, milloinkaan joutumatta näiden kanssa välittömään kosketukseen. Mutta tällöin tulee yhteiskunnallinen elimistö hyvin herkäksi. Alkuperäi- nen kyläkunta saattaa jatkaa tavallista jokapäiväistä elämäänsä, tuntematta niitä kärsimyksiä, joiden alai- sena naapurikylät ovat; mutta siinä likeisessä keskinäi- sessä yhteydessä, minkä me olemme sivistys-yhteiskun- nassamme saavuttaneet, sattaa toisella maapuoliskolla syntynyt sota, kato, liikepysähdys vaikuttaa mahtavasti toiseen maapuoliskoon, ja samat iskut ja järkytykset, joista alkuperäiset yhteiskunnat voivat helposti toipua, veisivät sivistysyhteiskunnan ehdottomaan häviöön. Hirvittää ajatella, mikä hävittävä vaikutus olisi meidän kaltaiseen yhteiskuntaan sellaisilla järkyttävillä tapauksilla, joita tuhka-tiheään sattui menneisyyden historiassa. Korkealle kehittyneiden kansakuntien vä- liset sodat ovat saaneet pikemmin armeijain kesken tapahtuvien kaksintaistelujen luonteen, sensijaan kuin sodat ennen olivat yhteentörmäyksiä kokonaisten kan- sain ja luokkien välillä. Ainoastaan heikkona kuvas- tuksena sen rinnalla mitä olisi voinut tapahtua, jos intohimot olisivat täyteen liekkiinsä syttyneet, on pari- silaisen kommuunin taistelu. Mutta vuodesta 1870 on paloöljyn lisäksi tullut kokonainen sarja hävitysväli- neitä. Pienen nitroglyseriini-määrän räjähtäminen<noinclude><references/></noinclude> 4tb6p9313fuwipmfj0ttwiuue1p0kys 250 25653 129117 2026-04-05T16:27:25Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muutamien vesijohtotorvien alla voisi tehdä suuren kaupungin tyyten autioksi; joidenkin rautatiesiltain ja tunnelien räjäyttäminen aikaansaisi nälänhädän pikem- min kuin muinoin Tiituksen kaivattamat piirityshau- dat Jerusalemin ympärillä; kaasuputkien täyttäminen ja pienellä tulitikulla sytyttäminen purkaisi kaikki kadut ja kukistaisi talot. Kolmenkymmenen vuotinen sota vaikutti taantumuksen Saksan sivistyksessä, mutta yhtä julma sota meidän päivinämme hä... 129117 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>muutamien vesijohtotorvien alla voisi tehdä suuren kaupungin tyyten autioksi; joidenkin rautatiesiltain ja tunnelien räjäyttäminen aikaansaisi nälänhädän pikem- min kuin muinoin Tiituksen kaivattamat piirityshau- dat Jerusalemin ympärillä; kaasuputkien täyttäminen ja pienellä tulitikulla sytyttäminen purkaisi kaikki kadut ja kukistaisi talot. Kolmenkymmenen vuotinen sota vaikutti taantumuksen Saksan sivistyksessä, mutta yhtä julma sota meidän päivinämme hävittäisi koko Saksan. Ei ainoastaan niin, että hävittävät voimat olisivat tavattomassa määrässä kasvaneet, vaan niin, että samalla myös koko yhteiskunnallinen elimistö on tullut hävitykselle paljon alttiimmaksi. Yksinkertaisemmissa yhteiskuntaoloissa isäntä ja työmies, naapurukset, tuntevat toinen toisensa, ja voi- vat he tämän tuttavuutensa nojalla aina odottaa toisil- taan apua vaaran hetkellä. Mutta nykyään ovat ajan kaikki virtaukset suuntautuneet tätä ihmistenvälistä personallista läheisyyttä hävittämään. Niinpä esimer- kiksi Lontoossa ei toisen talon asukkaat tiedä mitään naapuritalon asukkaista, viereisten kortterien hyyry- läiset ovat toisilleen umpivieraita. Antaapa kansallis- levottomuuksien syntyä ja hetkeksi hävittää tai tehdä voimattomaksi sikäläiset vallanpitäjät, niin samassa hetkessä tuon kaupungin suunnaton väestö on muut- tunut kauhunlyömäksi laumaksi, jolla ei ole vähintä- kään keskinäistä yhteyttä, ja varkaiden armeija on ryöstävä ja polttava poroksi kaupungin. Mutta eihän Lontoo ole muuta kuin suurin suurista kaupungeista. Mikä siis pitää paikkansa siihen nähden, se pitää paik- kansa myös New-Yorkiin ja jokaiseen muuhun suur-<noinclude><references/></noinclude> hk0vrns2gyc4hikv5k6bv0wgrau8esv 250 25654 129118 2026-04-05T16:27:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kaupunkiin nähden, minkä sadat tuhannet asukkaat ovat muuttumassa miljoonaväestöksi. Nuo suunnat- tomat ihmiskasaannukset, joissa yksinäisyyttä kaipaa- va löytää yksinäisyyttä helpommin kuin erämaasta, joissa rikkaus ja köyhyys tapaavat toisensa, joissa toi- nen mässää sillaikaa kuin hänen vieressään toinen on nälkään kuolemassa, joissa rikas ja köyhä ovat sellai- sen kuilun erottamina kuin konsaan se, mikä erotti helvettiin joutunutta rikasta miestä... 129118 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kaupunkiin nähden, minkä sadat tuhannet asukkaat ovat muuttumassa miljoonaväestöksi. Nuo suunnat- tomat ihmiskasaannukset, joissa yksinäisyyttä kaipaa- va löytää yksinäisyyttä helpommin kuin erämaasta, joissa rikkaus ja köyhyys tapaavat toisensa, joissa toi- nen mässää sillaikaa kuin hänen vieressään toinen on nälkään kuolemassa, joissa rikas ja köyhä ovat sellai- sen kuilun erottamina kuin konsaan se, mikä erotti helvettiin joutunutta rikasta miestä Abrahamin hel- massa istuvasta Latsaruksesta, nuo suunnattomat ihmis- kasaannukset ovat sivistysmaailmamme keskuksia ja mallikuvia. Antaapa että joku sysäys saisi tuon moni- mutkaisen ja herkän järjestelmän suunniltansa, antaa- pa että polisilta herpoisi miekka kädestä, heti syöksyi- sivät syvyyksien ryöpyt esille, ja yleinen sekasorto syn- tyisi hirvittävämpänä kuin milloinkaan ennen. Näyt- tipä sivistyksemme kuinka mahtavalta tahansa, sen sisällä jo kehittyy hävittäviä voimia. Ei erämaissa eikä metsissä, vaan kaupunkien kellarikerroksissa ja valtamaanteillä kasvatetaan niitä raakalaisia, joista uuteen sivistykseen nähden voi syntyä samallaisia hä- vittäjiä kuin olivat hunnit ja vandaalit vanhaan sivis- tykseen nähden. Ei ole myöskään unohtaminen, että sivistyneessä- kin ihmisessä piilee vielä metsäläisen verta. Ihmiset, jotka ennen muinoin kapinoitsivat tai kukistivat kapi- noita, jotka hengenkaupalla taistelivat joistakin vähäpätöisistä riitakysymyksistä ja julmuudessaan vuodattivat koston verta, jotka poroksi polttivat kaupunkeja ja jakoivat valtakuntia, olivat oikeastaan samallaisia ihmisiä kuin ne, joita joka päivä voimme -<noinclude><references/></noinclude> 7nv3rvtopi8wmjljttxnw1h23zl5hgc 250 25655 129119 2026-04-05T16:27:55Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tavata edessämme. Yhteiskunnallinen edistys on koon- nut tietoja, pehmentänyt luonteita, hienontanut makua ja laajentanut ystävyyden tunteita, mutta ihminen sel- laisenaan on pysynyt yhtä taipuvaisena raivokkaaseen julmuuteen, kuin niinä aikoina, jolloin hän eläinten nahkoihin puettuna kivipeitsellä taisteli petoja vastaan. Ja ainakin muutamat aikamme tuulahdukset uhkaavat herättää intohimoja, jotka usein kyllä ennen ovat hävit- tävää voimaansa osottaneet.... 129119 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tavata edessämme. Yhteiskunnallinen edistys on koon- nut tietoja, pehmentänyt luonteita, hienontanut makua ja laajentanut ystävyyden tunteita, mutta ihminen sel- laisenaan on pysynyt yhtä taipuvaisena raivokkaaseen julmuuteen, kuin niinä aikoina, jolloin hän eläinten nahkoihin puettuna kivipeitsellä taisteli petoja vastaan. Ja ainakin muutamat aikamme tuulahdukset uhkaavat herättää intohimoja, jotka usein kyllä ennen ovat hävit- tävää voimaansa osottaneet. Minään entisenä aikana emme voi tavata sellaisia nopeita muutoksia kuin ne, jotka nyt tapahtuvat sivis- tyneessä maailmassamme. Näyttää kuin vasta nyt mei- dän vuosisadallamme ja meidän europalaisessa rodus- samme ihminen astuisi varsinaiseen tehtäväänsä, vasta alkaisi hallita työaseitaan ja tuntea voimiaan. Vanhan maailman kukon-askeleet vaihtuvat ikäänkuin veturin eteenpäin kiitävään ja yhä kiihtyvään liikkee- seen. Täma nopea edistys ilmenee ennen kaikkea tuo- tantovoimien kehityksessä. Mutta muutokset teolli- suudessa edellyttävät yhteiskunnallisia muutoksia ja tekevät välttämättömiksi myös valtiollisia muutoksia. Edistyksenalaiset yhteiskunnat kasvavat suuremmiksi taitoksiaan niinkuin lapset kasvavat suuremmiksi vaat- teitaan. Yhteiskunnan edistys vaatii yhä suurempaa ymmärrystä yhteiskunnallisten asiain hoidossa, ja vaatii sitä varmemmin mitä nopeammin edistys tapahtuu ja mitä jyrkempiä muutokset ovat. Ja kaikkialla voimme nähdä, että nuo meidän päi- viemme nopeat muutokset synnyttävät yhteiskunnalli- sia kysymyksiä, joiden ratkaisu vaatii mitä jännitty- neintä huomiota. Kaikkialla sivistyneessä maailmassa<noinclude><references/></noinclude> 8p4gk8skagbiczp6c77deiwlwjbsf91 250 25656 129120 2026-04-05T16:28:06Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ilmestyy vaarojen oireita, väkivaltaisen mullistuksen enteitä. Uskonnot kuolevat pois, vakaumukset vaihtu- vat, voimat hajaantuvat, jotka ennen ovat pitäneet koossa vanhaa järjestystä. Valtiolaitokset eivät näy enää pitävän paikkaansa yhtä vähän kansanvaltaisessa Amerikassa kuin kuningasvaltaisessa Europassa. Kaik- kialla ilmaantuu levottomuutta kansanjoukkojen kes- kuudessa aivan riippumatta hallitusmuodoista, viha kasvaa, syntyy epämääräinen pyrintö löyt... 129120 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ilmestyy vaarojen oireita, väkivaltaisen mullistuksen enteitä. Uskonnot kuolevat pois, vakaumukset vaihtu- vat, voimat hajaantuvat, jotka ennen ovat pitäneet koossa vanhaa järjestystä. Valtiolaitokset eivät näy enää pitävän paikkaansa yhtä vähän kansanvaltaisessa Amerikassa kuin kuningasvaltaisessa Europassa. Kaik- kialla ilmaantuu levottomuutta kansanjoukkojen kes- kuudessa aivan riippumatta hallitusmuodoista, viha kasvaa, syntyy epämääräinen pyrintö löytää jokin ulos- pääsy sietämättömäksi käyvästä tilasta. Luulla että kaikki tämä on kansan yllyttäjäin toimeenpanemaa, se olisi samaa kuin luulla, että suonen nopeampi tykintä on synnyttänyt kuumeen. Uusi viini alkaa käydä van- hoissa astioissa. Jos purjealukseen sovittaa ensi luo- kan valtamerilaivaan kuuluvat höyrykoneet, niin se on sama kuin jouduttaa purjealuksen täydellistä häviötä. Samoin nuo uudet voimat, jotka nopeasti muuttavat kaikki yhteiskunnalliset suhteet, vihdoin hajottavat yhteiskunnalliset ja valtiolliset järjestelmät, jotka eivät ole sovelletut niiden työtapaan. Laitostemme uudelleen järjestäminen kasvaneita tarpeitamme ja muuttuneita olojamme vastaaviksi, kas siinä on osaksemme tullut tehtävä. Älykkyys, koti- maanrakkaus, inhimillisyys ja uskonnollinen tunne kaikki se yhdellä tapaa kehottaa meitä tähän tehtä- vään ryhtymään. Onhan vaaraa äkkinäisissä muutok- sissa, mutta vielä enemmän vaaraa on sokeassa vanhoil- lisuudessa. Ratkaistavanamme olevat kysymykset ovat painavia, niin painavia, että kauhistuttaa ajatus tokko ehdimme ajoissa niitä ratkaista ennenkuin tavattomat mullistukset tulevat. Mutta tämä painavuus, tämä nii-<noinclude><references/></noinclude> cl447d5xfpc9hrw3mqx20lmt4do86mi 250 25657 129121 2026-04-05T16:28:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: den vaikeus syntyy haluttomuudesta avonaisesti tun- nustaa niiden olemassaoloa ja rohkeasti niihin käsiksi käydä. Nuo meidän maatamme ja meidän sivistystämme uhkaavat vaarat osottavat ainoastaan, että jokin vielä ylempi sivistys on paraikaa synnyntätuskissa, että ihmisten tarpeet ja halut ovat jo kasvaneet niiden oloja ja laitoksia ulommas, jotka heitä ennen tyydyttivät. Sivistys, joka pyrkii keskittämään rikkautta ja valtaa harvain käsiin ja tekee muista... 129121 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>den vaikeus syntyy haluttomuudesta avonaisesti tun- nustaa niiden olemassaoloa ja rohkeasti niihin käsiksi käydä. Nuo meidän maatamme ja meidän sivistystämme uhkaavat vaarat osottavat ainoastaan, että jokin vielä ylempi sivistys on paraikaa synnyntätuskissa, että ihmisten tarpeet ja halut ovat jo kasvaneet niiden oloja ja laitoksia ulommas, jotka heitä ennen tyydyttivät. Sivistys, joka pyrkii keskittämään rikkautta ja valtaa harvain käsiin ja tekee muista ihmisistä pelkkiä työkoneita, on luonnon välttämättömyydellä johtava anarkiaan ja hävitykseen. Mutta on mahdollinen sel- lainenkin sivistys, jolloin kaikkein köyhimmälläkin on oikeus niihin elämän mukavuuksiin ja etuihin, joista nyt ovat ainoastaan rikkaat osallisina; jolloin kaikki vankilat ja vaivaistalot ovat tarpeettomia, ja hyvän- tekeväisyysseurat turhia. Sellainen sivistys odottaa vaan yhteiskunnallista ymmärrystä, joka osaisi sovit- taa keinot tarkotuksiin. Voimat, jotka voisivat antaa runsaan toimeentulon jokaiselle, ovat jo käsissämme. Näemme köyhyyttä ja puutetta ympärillämme, mutta onpa huomattavissa myöskin jotain epävarmuutta rik- kauttatuottavien voimain runsaudessakin. ,,Antakaa meille vaan markkinoita, niin kyllä me ne tavaroilla täytämme!" sanovat tehtailijat. „,Antakaa meille vaan työtä!" huutavat työnpuutteessa olevat ihmiset. Epäkohtiin, joita alkaa ilmaantua, on syynä se seikka, että me olemme käyttäneet älyämme yhteis- kunnallisiin asioihin paljon vähemmässä määrässä kuin olemme sitä käyttäneet mieskohtaisten tarpeittemme tyydyttämiseen ja aineellisten tarkotustemme saavut-<noinclude><references/></noinclude> bqikrvhbmeixhldwlgrhows832i89t4 250 25658 129122 2026-04-05T16:28:34Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tamiseen. Luonnontieteet ovat tehneet jättiläisaske- leita eteenpäin, mutta taloustieteet ovat olleet peräti jäljessä. Edistyessämme kaikin puolin varallisuuden tuottamisen taidossa emme ole tehneet yhtään mitään oikeamielisyyden turvaamiseksi sen jakautumisessa. Tiedot ovat suunnattomassa määrin kasvaneet, teolli- suus ja kauppa ovat olleet perinpohjaisten uudistusten alaisia, mutta kumpi on kansan hyvinvoinnille edulli- sempaa teollisuuden. suojelusko vai... 129122 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tamiseen. Luonnontieteet ovat tehneet jättiläisaske- leita eteenpäin, mutta taloustieteet ovat olleet peräti jäljessä. Edistyessämme kaikin puolin varallisuuden tuottamisen taidossa emme ole tehneet yhtään mitään oikeamielisyyden turvaamiseksi sen jakautumisessa. Tiedot ovat suunnattomassa määrin kasvaneet, teolli- suus ja kauppa ovat olleet perinpohjaisten uudistusten alaisia, mutta kumpi on kansan hyvinvoinnille edulli- sempaa teollisuuden. suojelusko vai kaupan vapaus kas siitä emme ole vielä päässeet yksimielisiksi. Ko- neemme olemme kehittäneet sellaiseen täydellisyyteen, jommoista viisikymmentä vuotta sitten ei olisi voitu uneksiakaan, mutta valtiollisen mädännyksen edessä pysymme auttamattomina kuin hölmöt. Brooklynin silta on insinööritaiteen huippu, mutta päästäkseen sitä rakentamaan oli tämän kaupungin kunnioitettujen kan- salaisten pakko pakata kapsäkkiinsä kuusikymmentä- tuhatta dollaria ja viedä ne New-Yorkin kaupungin päällikölle. Tämän suunnattoman sillan rakentaja oli ruumiiltaan niin heikko, että saattoi vaan vuoteesta kaukoputken avulla seurata rakennustyötä. Siitä huo- limatta tuon tavattoman ainemäärän paino tuli säntil- leen lasketuksi ja jokaiselle tuumalle jaetuksi. Mutta eipä mikään insinööritaito ole voinut estää sen kirotun rautalangan joutumasta laivain kaapeliksi ja siten tul- littomana purjehtimasta maasta. Sivistyksen edistyminen vaatii yhä enemmän älyä käyttämään myöskin yhteiskunnallisten asiain johta- miseen; se vaatii ettei ainoastaan harvain ymmärrys tällöin tulisi kysymykseen, vaan enemmistön. Emme voi vaaratta jättää politiikkaa politikoitsijain ja talous-<noinclude><references/></noinclude> irn6xbk3z78q2fakxo4fc9t1cxleany 250 25659 129123 2026-04-05T16:28:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tiedettä yliopiston professorien huostaan. Kansan on itsensä ajatteleminen, sillä kansa yksin voi toimia. Muutamassa sivistyksemme historiakirjassa arve- lee eräs kuuluisa opettaja yhteiskunnan pelastuksen riippuvan siitä, että jokainen tietäisi oman yksityisen tehtävänsä. Sellainen on itserakkauden evankeliumi, joka vienon huilun äänellä kutkuttaa niiden korvia, jotka itse ollen enemmän tai vähemmän mukavissa oloissa luulevat kaikkien muidenkin pitävän oll... 129123 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tiedettä yliopiston professorien huostaan. Kansan on itsensä ajatteleminen, sillä kansa yksin voi toimia. Muutamassa sivistyksemme historiakirjassa arve- lee eräs kuuluisa opettaja yhteiskunnan pelastuksen riippuvan siitä, että jokainen tietäisi oman yksityisen tehtävänsä. Sellainen on itserakkauden evankeliumi, joka vienon huilun äänellä kutkuttaa niiden korvia, jotka itse ollen enemmän tai vähemmän mukavissa oloissa luulevat kaikkien muidenkin pitävän olla yhtä tyytyväisinä kuin he. Mutta yhteiskunnan pelastus, vapaan ja täydellisen kehityksen toivo on veljeyden evankeliumissa, on Kristuksen opissa. Yhteiskunnal- linen edistys tekee kaikkien hyvinvoinnin yhä enem- män jokaisen asiaksi, se yhä kiinteämmin sitoo kaikki toisiinsa siteillä, joista ei kukaan pääse irrottumaan. Ken noudattaa lakia ja soveliaisuutta ja huolehtii per- heestänsä, mutta ei välitä yleisestä menestyksestä eikä ajattele niitä ihmisiä, jotka ovat yhteiskunnan pohja- kerroksena, sekä tyytyy jakelemaan näille ainoastaan almua, se ei ole oikea kristitty. Ei hän ole liioin mikään hyyä kansalainen. Ei kansalaisvelvollisuus ole sillä vaan täytetty. Se ymmärrys, jota vaaditaan yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemiseen, ei ole yksistään vaan älyä. Sen täytyy olla uskonnollisen tunnon ja hehkuvan ihmisrakkauden läpitunkemana. Sen täytyy ylettyä kauemmas oman edun ahdasta alaa. Sen täytyy hakea oikeamielisyyttä, sillä jokaisen yhteiskunnallisen kysy- myksen pohjalla me aina tapaamme jonkun yhteiskun- nallisen vääryyden.<noinclude><references/></noinclude> tpb84qdnuo1fn7xzchzau5oc2jezs6o 250 25660 129124 2026-04-05T16:29:12Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|2 LUKU.}} {{c|'''Valtiollisia vaaroja.'''}} Amerikan tasavalta on tätä nykyä sivistysmaiden eturivissä. Sen väestö on yhteenkuuluvaa, toimeliasta, ja se voi helpommin kuin mikään muu valtio itseensä sulattaa uusia aineksia. Sen kehityksen ja hyvinvoin- nin keskitaso on ylempänä kuin minkään muun Euro- pan kansoista; siinä paremmin kuin missään muualla osataan hyväkseen käyttää ajan teknillisiä apuneuvoja ja nopeammin myös sovellutetaan uusia keksin... 129124 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c|2 LUKU.}} {{c|'''Valtiollisia vaaroja.'''}} Amerikan tasavalta on tätä nykyä sivistysmaiden eturivissä. Sen väestö on yhteenkuuluvaa, toimeliasta, ja se voi helpommin kuin mikään muu valtio itseensä sulattaa uusia aineksia. Sen kehityksen ja hyvinvoin- nin keskitaso on ylempänä kuin minkään muun Euro- pan kansoista; siinä paremmin kuin missään muualla osataan hyväkseen käyttää ajan teknillisiä apuneuvoja ja nopeammin myös sovellutetaan uusia keksintöjä ; sen valtiolliset laitokset ovat paremmassa sopusoin- nussa uudenaikaisten käsitteiden kanssa, sen asema tekee sille mahdolliseksi niiden vaikeuksien ja vaarain voittamisen, jotka painavat europalaisia kansoja, ja suuret alat anastuksesta vielä vapaata maata antaa sille kasvamisen tilaisuutta. Jos englanninkieltä puhuva väestö tulee Ameri- kassa kasvamaan samalla nopeudella kuin se on kas- vanut tähän asti, niin kahdenkymmenennen vuosisadan alkaessa se tulee olemaan noin sadanmiljoonan suu- ruinen, eli se tulee olemaan jotenkin yhtä suuri kuin Rooman valtakunnan väestö parhaan mahtavuutensa aikoina. Kahdennenkymmenennen vuosisadan keski- vaiheilla eli aikana, jota nykyiset lapset saavat ker- ran nähdä, se on, jos se samalla tavalla kasvaa, oleva suurempi kuin nykyinen Europan väestö; ja kahden- nenkymmenennen vuosisadan lopussa se on oleva yhtä suuri kuin koko maan väestö, millaisena tämä oli vuosi- satamme alussa.<noinclude><references/></noinclude> bwe2jbc72pf25okvh0ktgxt4hepx8bn 250 25661 129125 2026-04-05T16:29:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta tuotantovoimien kasvu menee vielä väes- tönkin kasvamisesta edelle ja jatkuu yhä kiihtyvällä nopeudella. Löydöt ja keksinnöt johtavat aivan itses- tään yhä uusiin löytöihin ja keksintöihin, ja ainoastaan ottaen lukuun sen seikan, että kaiken todennäköisyyden mukaan viime viidenkymmenen vuoden aikana saavu- tetut teollisuuden edistykset tulevat himmenemään seu- raavan ajan edistysten rinnalla, me voimme hämärästi aavistaa mikä tulevaisuus odottaa... 129125 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Mutta tuotantovoimien kasvu menee vielä väes- tönkin kasvamisesta edelle ja jatkuu yhä kiihtyvällä nopeudella. Löydöt ja keksinnöt johtavat aivan itses- tään yhä uusiin löytöihin ja keksintöihin, ja ainoastaan ottaen lukuun sen seikan, että kaiken todennäköisyyden mukaan viime viidenkymmenen vuoden aikana saavu- tetut teollisuuden edistykset tulevat himmenemään seu- raavan ajan edistysten rinnalla, me voimme hämärästi aavistaa mikä tulevaisuus odottaa amerikalaista kansaa. Rikkauden, taidon, ylellisyyden ja sivistyksen keskus on siirtyvä tälle puolen Atlantin valtamerta, ja jo ennenkin kuin väestö kasvaa europalaista väestöä suu- remmaksi. Tuntuu kuin olisi meidän maanosamme ollut tahallaan jätettynä varamaaksi - - pantu muuta- miksi vuosisadoiksi muilta mailta piiloon jotta se sitten olisi ikäänkuin kenttänä, jolle europalainen sivis- tys voisi koko laajuudessaan levittäidä. Mutta juuri senvuoksi, että sivistyksemme on niin nopea; juuri sen- vuoksi, että kaikki nykyisen sivistyksen värähdykset täällä ilmenevät elokkaampina ja voimakkaampina kuin missään muualla, esiintyvätkin nykyisen sivistyksen ratkaistavina olevat kysymykset ennen kaikkea täällä lopullisessa muodossaan ja kaikkein kipeimmin ratkai- sua vaativina, joko itsetietoista, punnittua, taikka tiedottomasti taistelussa syntynyttä ratkaisua. Kun katselee menneisyyden historiaa ja sitten aja- tuksissaan siirtyy siihen mahtavuuteen, jota tulevai- suus lupaa Yhdysvalloille, niin on vaikea vapautua samallaisesta tunteesta kuin mikä saattoi Egyptin ku- ninkaan Amosiksen luopumaan liitosta ystävänsä Po- lykrateen kanssa, kun hän pelkäsi että „jumalat eivät Sosialinen pulma<noinclude><references/></noinclude> 4x62zc4ofkde919v7b6vg12vzxm9o2h 250 25662 129126 2026-04-05T16:29:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuitenkaan voi sallia niin suurta onnea kuolevaisten osaksi." Mutta eräästä seikasta me kaikissa tapauk- sissa voimme olla täysin vakuutetut, nimittäin siitä että kehityksemme nopeus tuo mukanaan vaaroja, joista meidät voi vapauttaa ainoastaan kaikkein terä- vin äly ja kiihkein rakkaus kansaan. On olemassa muuan merkillinen seikka, jonka täy- tyy hämmästyttää jokaista, ken on ajatellut menneiden aikojen historiaa ja vanhoja sivistysoloja. Suuret, rikkaat ja... 129126 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kuitenkaan voi sallia niin suurta onnea kuolevaisten osaksi." Mutta eräästä seikasta me kaikissa tapauk- sissa voimme olla täysin vakuutetut, nimittäin siitä että kehityksemme nopeus tuo mukanaan vaaroja, joista meidät voi vapauttaa ainoastaan kaikkein terä- vin äly ja kiihkein rakkaus kansaan. On olemassa muuan merkillinen seikka, jonka täy- tyy hämmästyttää jokaista, ken on ajatellut menneiden aikojen historiaa ja vanhoja sivistysoloja. Suuret, rikkaat ja mahtavat kansat ovat aina kadottaneet itse- näisyytensä, ja ainoastaan pienten, köyhien ja yksi- näisten heimojen keskuudessa on vapaus säilynyt. Eivätpä runoilijat ole turhaan aina laulaneet siitä, että vapaus rakastaa kallioita ja vuorijonoja, että se pake- nee rikkautta, valtaa ja loistoa, että se väistää suuria kaupunkeja ja kauppapaikkoja. Eivätpä myös tur- haan historianfilosofian tutkijat ole väittäneet kansojen turmeltumisen ja orjistumisen syiden olevan yhtey- dessä aineellisen yltäkylläisyyden kanssa. Vapaus on ihmiselle luonnonomaista. Ihmisten alkuperäiset käsitykset tunnustavat kaikille kansalaisille oikeuksien tasa-arvoisuutta, ja valtiolliset järjestöt aina pitävät tätä periaatetta kaiken perustana. Vasta yhteiskunnan kehittyessä pitemmälle valta keskittyy, ja laitokset, jotka perustuivat oikeuksien tasa-arvoon, muuttuvat laitoksiksi, jotka tekevät kansanjoukoista vähemmistön orjia. Voimme seurata tätä asiain kul- kua historiassa. Kaikissa valtiovaltaan perustuvissa laitoksissa kehittyy yhteiskunnan kasvaessa taipumus laajentamaan hallintopiiriään ja keskittämään val- taansa, ja voimakkaammat näistä laitoksista pyrkivät<noinclude><references/></noinclude> o0b4lsp1crjcyum0w7sp9mcv566ixym 250 25663 129127 2026-04-05T16:29:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nielemään heikompien valtaa. Näin siirtyy hallitus yhteiskunnan kehittyessä erikoisen luokan yksinoikeu- deksi. Mutta kun väestön kasvaessa jokaisen yksilön valta ja merkitys yhä vähenee verrattuna koko yhteis- kunnan valtaan ja merkitykseen, niin yhtaikaa myös hallitus yhä enemmän pääsee vapaaksi kansanjoukon valvonnasta. Jonkun sotilasjoukon päällikkö tai pie- nen kylän päämies saa toimia ja hallita ainoastaan yhteisestä suostumuksesta, ja jokaisella v... 129127 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>nielemään heikompien valtaa. Näin siirtyy hallitus yhteiskunnan kehittyessä erikoisen luokan yksinoikeu- deksi. Mutta kun väestön kasvaessa jokaisen yksilön valta ja merkitys yhä vähenee verrattuna koko yhteis- kunnan valtaan ja merkitykseen, niin yhtaikaa myös hallitus yhä enemmän pääsee vapaaksi kansanjoukon valvonnasta. Jonkun sotilasjoukon päällikkö tai pie- nen kylän päämies saa toimia ja hallita ainoastaan yhteisestä suostumuksesta, ja jokaisella vääryyttä kär- sineellä on tilaisuus vedota tovereihinsa. Mutta kun heimokunta kasvaa kansaksi, kun kylä muuttuu asu- tuksi piirikunnaksi, silloin päällikön valta ilman mitään muodollista enentämistä aivan itsestään melkoisesti kas- vaa. Sillä väestön enetessä päällikön menettelyn val- vominen käy yhä vaikeammaksi, ja vaikeammaksi käy myös valitusten tekeminen häntä vastaan, samassa kuin yhteiskunnan valta, joka on hänen käsissään, tulee yksi- tyiselle aivan voittamattomaksi. Ja niinpä vallan näin keskittyessä alkuperäiset käsitteet joutuvat yhä enem- män unohduksiin ja tulee tavaksi pitää kansanjoukkoa ainoastaan luoduksi päällikköä palvelemaan. - sen Näin ollen yhteiskunnan kasvaminen jo semmoise- naan sisältää sen vaaran, että hallitus vähitellen muut- tuu kansasta eristetyksi ja riippumattomaksi, vaaran, että yhteiskunnallisen vallan anastaa hallit- seva luokka. Ne samat keinot, jotka jossain pie- nessä kaupungissa, missä jokainen tuntee naapu- rinsa ja missä kaikki yleiset asiat ovat jokaisen nähtävänä, antavat mahdollisuuden kansalaisille va- paaseen itsehallintoon, ne samat keinot suuressa kaupungissa antavat tilaisuuden mille rosvojou-<noinclude><references/></noinclude> gmxng8udrmdluedpthh4oanompb84ob 250 25664 129128 2026-04-05T16:30:08Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kolle tahansa anastamaan ja pitämään hallussaan hal- lintoa. Samalla tavalla, kuten voi nähdä Yhdysvaltain kongressissa, yhteiskunnallinen kasvaminen ja etujen monistuminen vaikuttaa ainoastaan sen, että itsetietois- ten valitsijain luku yhä vähenee. Samoin myös toi- meenpaneva- ja lainkäyttövalta pyrkii erilleen kansan valvonnan alaisuudesta. Mutta niihin muutoksiin, joita kasvaminen herät- tää, tulee meillä Amerikassa lisäksi vielä ne muutokset, joita aik... 129128 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kolle tahansa anastamaan ja pitämään hallussaan hal- lintoa. Samalla tavalla, kuten voi nähdä Yhdysvaltain kongressissa, yhteiskunnallinen kasvaminen ja etujen monistuminen vaikuttaa ainoastaan sen, että itsetietois- ten valitsijain luku yhä vähenee. Samoin myös toi- meenpaneva- ja lainkäyttövalta pyrkii erilleen kansan valvonnan alaisuudesta. Mutta niihin muutoksiin, joita kasvaminen herät- tää, tulee meillä Amerikassa lisäksi vielä ne muutokset, joita aikaansaavat parannukset tuotantotavoissa. Höy- ryn ja koneiden käyttäminen johtaa kaikkialla työnja- koon, rikkauden ja vallan keskittymiseen. Työläiset kasaantuvat sadointuhansin samojen urakoitsijain töi- hin; pikkukauppiaat muuttuvat konttoripalvelijoiksi ja suurten kauppahuoneiden asioitsijoiksi; onpa meillä jo olemassa osakeyhtiöitä, joiden tulot ja menot ovat pal- jon suuremmat kuin suurinten kuntain. Sen ohella käy tämän keskityksen mukana yhteistoiminta näiden suurten liikkeiden välillä yhä helpommaksi. Kuinka nokkelasti saavatkaan työnseisahduksia aikaan rautatie- yhtiöt, kivihiilen hankkijat, teräksen tuottajat jopa tuli- tikkutehtailijatkin, kun vaan kysymys on hinnan korot- tamisesta tai hallitusvallan hyväkseenkäyttämisestä! Teollisuuden kaikilla haaroilla voi huomata tuota pyr- kimystä liittojen ja syndikaattien muodostamiseen har- jottajain kesken ja näitä liittoja vastaan yksityiset hen- kilöt ovat aivan voimattomia; ne osottavat myös mah- tavaa vaikutusvaltaansa hallitukseen kaikkialla missä heidän etujansa kosketaan. Rikkauksien kasaantuminen yksityisten ihmisten tai yhtiöiden käsiin pyrkii turmelemaan hallitusta ja<noinclude><references/></noinclude> s887anf2l2v4utkydsmxcj9et5l9j9y 250 25665 129129 2026-04-05T16:30:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: saattamaan sitä kansan valvonnan ulkopuolelle. Suur- kauppiaat kannattavat aina hallituspuoluetta, olipa se sitten kuinka turmeltunut tahansa. Tämä luokka ei milloinkaan puuhaa uudistuksia, sillä se vaistomaisesti pelkää kaikkia olojen muutoksia. Se ei milloinkaan myös taistele huonoa virkavaltaa vastaan. Hallitus- miesten uhkaamana se ei milloinkaan pane toimeen kii- hotuksia, ei milloinkaan vetoa kansaan, se osaa vaan päästä pulasta rahoillansa. Tätäpä tie... 129129 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>saattamaan sitä kansan valvonnan ulkopuolelle. Suur- kauppiaat kannattavat aina hallituspuoluetta, olipa se sitten kuinka turmeltunut tahansa. Tämä luokka ei milloinkaan puuhaa uudistuksia, sillä se vaistomaisesti pelkää kaikkia olojen muutoksia. Se ei milloinkaan myös taistele huonoa virkavaltaa vastaan. Hallitus- miesten uhkaamana se ei milloinkaan pane toimeen kii- hotuksia, ei milloinkaan vetoa kansaan, se osaa vaan päästä pulasta rahoillansa. Tätäpä tietä yhtä paljon kuin välittömän vaikutuksen tietä suuret rikkauksien kasaantumiset turmelevat hallituksia, tehden valtioasioi- den hoitoa kaupan alaiseksi. Meidän amerikalaisen kongressimme ja edustajakamarien permannonalaiset toimimiehet osaavat käyttää hyväkseen pörssimuutos- ten pelkoa yhtä paljon kuin sellaisten muutosten toivoa. Kun heillä „,aikaa riittää” niin he heti panevat vireille jonkun lakiehdotuksen, jonka tappamisesta he sitten saavat sievän palkinnon asianmaisilta liikkeiltä. Ja liikkeet puolestaan ovat aina valmiit kannattamaan hal- litsevia puolueita kaikennäköisten valtiolainain tilauk- silla, osottaen heille samaa auliutta kuin rautatieyhtiöt presidentti Arturille, kun kulettivat häntä maksutta Flo- ridaan kalastuksille. Mitä turmeltuneempi hallitus on sitä helpommin voi rikkaus sitä hyväkseen käyttää. Missä lain sää- däntö on kauppatavaraa, siellä ovat tietysti lain sää- täjinä rikkaat; missä oikeutta voidaan ostaa, siellä tie- tysti saa oikeutta ainoastaan se, jolla on rahaa. Ja vaikkapa olisikin niin, ettei rikkaat aina pidä turmeltu- nutta hallitusta parempana kuin turmeltumatonta, niin he itse puolestaan vaikuttavat siihen sittenkin yhtä tur-<noinclude><references/></noinclude> mhwupu2mz2by0te6pd07b8jkw9hlzdf 250 25666 129130 2026-04-05T16:33:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: miollisesti. Yhteiskunta, joka on kokoonpantu hyvin rikkaista ja hyvin köyhistä, joutuu helposti jokaisen valtaanpyrkijän saaliiksi. Hyvin köyhiltä puuttuu roh- keutta ja älyä vastustukseen, hyvin rikkailla taas ovat asiat liian laajoja, jotta voisivat panna niitä vaaran alaisiksi. Satumaisten rikkauksien kasvaminen Yhdysval- loissa, suunnattomien rikkauksien kasaantuminen yh- tiöiden käsiin ehdottomastikin todistaa että kansalta on riistetty mahdollisuus v... 129130 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>miollisesti. Yhteiskunta, joka on kokoonpantu hyvin rikkaista ja hyvin köyhistä, joutuu helposti jokaisen valtaanpyrkijän saaliiksi. Hyvin köyhiltä puuttuu roh- keutta ja älyä vastustukseen, hyvin rikkailla taas ovat asiat liian laajoja, jotta voisivat panna niitä vaaran alaisiksi. Satumaisten rikkauksien kasvaminen Yhdysval- loissa, suunnattomien rikkauksien kasaantuminen yh- tiöiden käsiin ehdottomastikin todistaa että kansalta on riistetty mahdollisuus valvoa hallitustansa. Kansan- valtaiset muodot voivat säilyä, mutta näiden muotojen takana voi piillä yhtä paljon tyranniaa ja hallinnollista mielivaltaa kuin minkä muun valtiomuodon vallitessa hyvänsä kansanvaltaiset muodot oikeastaan hyvin hel- posti voivatkin soveltua tyrannian ja mielivallan palve- lukseen. Muodoilla on yleensä hyvinkin vähän merki- tystä. Roomalaiset karkottivat kuninkaansa ja inhosi- vat yksinvaltiaan nimeäkin. Mutta caesariensa ja inpe- raattoriensa alaisina he kumarsivat tyranneja, jotka eivät olleet suinkaan vähemmän julmia kuin entiset kuninkaat. Olemmepa mekin täällä Amerikassa jo siit- täneet koko joukon valtiollisia caesareita kaupun- kiemme ja maakuntiemme hallinnossa. Jos asiat yhä edelleen samaan suuntaan kehittyvät, niin saammepa aikaa myöten koko kansakunnallemme itsevaltiaan isännän. Olemme vielä nuoria, mutta nopeasti me kas- vamme. Ja päivä on tuleva, jolloin Amerikan isäntä (,,boss") tulee uuteen maailmaan nähden samaksi minä caesar oli vanhoille roomalaisille. Muuan seikka on kaikissa tapauksissa aivan epäilemätön kansanvaltai- nen hallitusmuoto voi enemmän kuin vaan nimeltään<noinclude><references/></noinclude> mr4uvl8uvl85t2e5x7ibeskybws3eac 250 25667 129131 2026-04-05T16:33:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: olla vallitsemassa ainoastaan siellä missä varallisuus jakaantuu enemmän tai vähemmän tasaisesti, siellä, missä kansalaisten enemmistö on mieskohtaisesti va- paata ja riippumatonta, missä se ei ole köyhyyden kah- litsemaa eikä rikkauden polkemaa. Oikeastaan on tyrannin kylläkin viisasta hajottaa ihmiset varallisuu- tensa mukaan eri leireihin, sillä se, joka riippuu ainoas- taan leipäkysymyksessä, ei ole mikään vapaaihminen. Äänestysoikeuden antaminen orjall... 129131 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>olla vallitsemassa ainoastaan siellä missä varallisuus jakaantuu enemmän tai vähemmän tasaisesti, siellä, missä kansalaisten enemmistö on mieskohtaisesti va- paata ja riippumatonta, missä se ei ole köyhyyden kah- litsemaa eikä rikkauden polkemaa. Oikeastaan on tyrannin kylläkin viisasta hajottaa ihmiset varallisuu- tensa mukaan eri leireihin, sillä se, joka riippuu ainoas- taan leipäkysymyksessä, ei ole mikään vapaaihminen. Äänestysoikeuden antaminen orjalle on samaa kuin koota ääniä orjain omistajalle. Että yleinen äänestys- oikeus voi pikemmin laajentaa kuin supistaa rikkau- den valtiollista merkitystä, sen voimme nähdä jo siitä- kin miten tehtailijat ja kaivosten omistajat nyt pakot- tavat työläisiään äänestämään. Työansion mahdolli- suus, tarvitsematta ketään pelätä tai ketään kumarrella, riittävä toimeentulo ne ovat vapaan äänestyksen välttämättömiä ehtoja. Ainoastaan tämä mahdollisuus voi turvata tasavaltaisten laitosten kestävyyttä. Miten voi joku ihminen puhua isänmaastaan, kuin hänellä ei siinä maassa ole oikeutta kämmenenkään vertaan maata, kun hänellä on maan päällä ainoastaan työhön- pystyvät kätensä ja kun hän nälän ahdistamana on pakotettu taistelemaan vertaistensa kanssa pelkästä oikeudesta käyttää käsiänsä työhön? Kun maantien- kulkijat esiintyvät valitsijoina, silloin jokin periaate johdetaan naurettavaan ja vaaralliseen äärimmäisyy- teensä. Olenpa kuullut eräästäkin tapauksesta, jossa vaalin tuloksen ratkaisi vaalitilaisuuteen herrasvau- nuissa tuotu mierolainen. Tuskinpa sellaiset vaalit voi- vat edistää hyvää hallintoa.<noinclude><references/></noinclude> j7y969tvu9vdwk8ngff9spw1oc6nj6e 250 25668 129132 2026-04-05T16:34:07Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Kaikkien valtiollisten pulmien takana piilee sosia- linen kysymys varallisuuden jakautumisesta. Sitä seik- kaa meidän kansamme ei yleensä oivalla, vaan kuun- telee sensijaan puoskareita, jotka tarjoutuvat lääkitse- mään ainoastaan taudin ulkonaisia merkkejä, taudin juuriin kajoomatta. Me rupeamme valitsemaan hyviä ihmisiä yhteiskunnallisiin toimiin, sanovat nämä puos- karit. Se on melkein samaa kuin lintusten pyydystä- minen ripottamalla suolaa niiden hännil... 129132 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Kaikkien valtiollisten pulmien takana piilee sosia- linen kysymys varallisuuden jakautumisesta. Sitä seik- kaa meidän kansamme ei yleensä oivalla, vaan kuun- telee sensijaan puoskareita, jotka tarjoutuvat lääkitse- mään ainoastaan taudin ulkonaisia merkkejä, taudin juuriin kajoomatta. Me rupeamme valitsemaan hyviä ihmisiä yhteiskunnallisiin toimiin, sanovat nämä puos- karit. Se on melkein samaa kuin lintusten pyydystä- minen ripottamalla suolaa niiden hännille. Älkäämme pettäkö itseämme. Kansallisen itsehal- linnon koe Yhdysvalloissa on kuin onkin osottautunut hataraksi. Yleisesti puhuen voimme varmuudella sanoa, että Atlannin valtamerestä Tyyneeseen valtame- reen ulottuvassa maassamme on meidän kansallinen hal- lintomme suuressa määrässä muuttunut ja vielä suu- remmassa määrässä on muuttumaisillaan voimakkaiden ja häikäilemättömien ihmisten hallitukseksi. Kansa tietysti yhä ottaa vaaleihin osaa; mutta se kadottaa yhä enemmän valtaansa. Raha ja järjestöt alkavat saada yhä enemmän merkitystä vaaleissa. Muu- tamissa vaalipiireissä on lahjominen muuttunut aivan pysyväksi taudiksi, niin että suuri osa väestöstä myy joka vuosi äänensä. Toisissa piireissä suuret liikemie- het järjestelmällisesti harjottavat uhkaa työmiehiinsä nähden pakottaen äänestämään heidän ehdokkaitansa. Kaupunkien, maakuntien ja koko maankin virastoissa saavat yhä suurempaa merkitystä valtiolliset järjestöt. joita johtavat itsekkäät puoluepyyteet. Monin paikoin ovat nämä järjestöt päässeet sellaiseen valtaan, että tavalliset kansalaiset voivat vaikuttaa omaan hallin- toonsa yhtä vähän kuin voisivat vaikuttaa Kiinassa.<noinclude><references/></noinclude> bjva29cygkh2rceihegjp0cms3v77h3 250 25669 129133 2026-04-05T16:34:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Kansan pitäisi olla hallitsevana luokkana, mutta se on päinvastoin hallittuna. Joskus rupeaa kansa tuntemaan inhoa hallitsijoihinsa, silloin äänestetään muita ja vie- raan puolueen ehdokkaita, mutta tämäkin temppu vie lopulta vaan siihen, että,,herrat vaihtuvat" tai että enti- set herrat esiintyvät uudennimisinä. Ja vihdoin kylläs- tytään kaikkeen, ja politikoiminen jätetään varsinaisten politikoitsijain huoleksi. Koko politiikka muuttuu näin alaksi, jota r... 129133 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Kansan pitäisi olla hallitsevana luokkana, mutta se on päinvastoin hallittuna. Joskus rupeaa kansa tuntemaan inhoa hallitsijoihinsa, silloin äänestetään muita ja vie- raan puolueen ehdokkaita, mutta tämäkin temppu vie lopulta vaan siihen, että,,herrat vaihtuvat" tai että enti- set herrat esiintyvät uudennimisinä. Ja vihdoin kylläs- tytään kaikkeen, ja politikoiminen jätetään varsinaisten politikoitsijain huoleksi. Koko politiikka muuttuu näin alaksi, jota rehellisen, itseänsä arvossa pitävän ihmisen on paras niin paljon kuin suinkin karttaa. Me eritämme yhä itsestämme hallitsevaa luokkaa, toisin sanoen jonkinlaisia pretoriaaneja, jotka ottavat ammatikseen valtiollisen vallan anastuksen ja tekevät sen kauppatavaraksi. Puolueen nousukasjohtajan peri- kuvana ei meillä enää ole, kuten ennen, puhuja, vaan taitava järjestäjä, joka tietää miten saattaa työmiehet puolelleen, miten sovitella rahallisia etuja, kuinka panna rahoja liikkeelle, kuinka koota ympärilleen puoluelaisia ja taata itselleen näiden kannatusta. Puolueiden jär- jestöt alkavat tukea toinen toistaan, sillä politikoitsijat, aivan niinkuin rautatiehuijaritkin, näkevät selvän sel- västi, että yhteistoimi on paljon edukkaampaa kuin kil- pailu. Ja niinpä tapahtuu, että valtiolliset järjestöt muuttuvat pysyviksi, hävittämättömiksi, ja raharuhti- naat aina saavuttavat tarkoituksensa riippumatta vaa- lien tuloksista. Muutamat näennäisesti itsevaltiaat val- tiot ovat sellaisessa renkaiden ja yhtiöiden piirityk- sessä, että tuntuu kuin ainoastaan kapina voisi enää niitä vapauttaa vallananastajien käsistä.. Ja onkin oikeastaan täysi syy epäillä maamme yleisenkin hallin- non joutuvan pois kansan käsistä.<noinclude><references/></noinclude> fljz6v3g5s38ps7348gnhwdca6y4ew0 250 25670 129134 2026-04-05T16:34:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mitä tulee erityisesti rautatieruhtinaihin, niin he voivat kaikki sanoa niinkuin muuan heistä sanoi: ,,Olkoon kansa kirottu!" Kun he kansan valtaa tar- vitsevat, niin on se heidän käytettävänään sillä, että ostavat kansan johtajia. Yhdysvaltain kartta on väri- tetty, jotta valtioiden ja maakuntain rajat helpommin näkyisivät. Mutta paljon tärkeämpi olisi värittää kart- taa yksityisten raharuhtinaiden ja suur'-yhtiöiden halli- tuspiirien mukaan. Sanotaan tava... 129134 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Mitä tulee erityisesti rautatieruhtinaihin, niin he voivat kaikki sanoa niinkuin muuan heistä sanoi: ,,Olkoon kansa kirottu!" Kun he kansan valtaa tar- vitsevat, niin on se heidän käytettävänään sillä, että ostavat kansan johtajia. Yhdysvaltain kartta on väri- tetty, jotta valtioiden ja maakuntain rajat helpommin näkyisivät. Mutta paljon tärkeämpi olisi värittää kart- taa yksityisten raharuhtinaiden ja suur'-yhtiöiden halli- tuspiirien mukaan. Sanotaan tavallisesti senaatin ole- van kokoonpannun itsenäisten valtioiden edustajista, mutta oikeastaan siellä istuu vaan rautatiekuninkaiden ja suurten rahaliikkeiden edustajia. Ylin oikeus samoin kuin senaattikin on täynnänsä suur'-yhtiöiden asiamiehiä. Rautatiekuninkaat tekevät käskyläisiään korkeimman oikeusasteen virkamiehiksi aivan niinkuin ennen suuret maanomistajat tekivät nurkkapappejaan piispoiksi. Emme ole edes aikaansaaneet mitään taloudellisesti halpaa hallitusta. Voisimme ylläpitää kuninkaallista perhettä, antaa sille asunnoksi Versailles'n ja San- Soucin vertaisia palatseja, varustaa se hovimiehillä ja henkikaartilla, tallimestareilla ja puistomestareilla, suoda sille varoja pitojen ja tanssiaisten toimeenpane- miseen, rakentaa sille komeita huvipursia, ja kaikki tuo tulisi paljon halvemmaksi kuin se tuhlaus ja ryöväys, jota nyt harjoitetaan meidän niinsanotussa „,kansan itse- hallinnossa." Mikä kaunis lisätulo syntyisikään New- Yorkin herttualle, tai Filadelfian markiisille tai San- Franciscon kreiville, jos he ottaisivat haltuunsa noiden kaupunkien hallinnon vaan puolestakin sitä summaa,<noinclude><references/></noinclude> 3pi4mocd02m1pns3rsmr62elboavbcc 250 25671 129135 2026-04-05T16:34:49Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mikä nyt on sikäläisten hallintomiesten varkauksien ja tuhlausten alaisena! Kansa tietää koko lailla hyvin kaikesta tästä, ja sen keskuudessa tosin onkin paljon tyytymättömyyttä. Mutta siltä puuttuu sitä valistunutta ymmärrystä, joka on välttämätön silloin kuin valtiollisia laitoksia pitäisi soveltaa muuttuneihin olosuhteihin. Kansanjoukot nähtävästi käsittävät uudistuksilla ainoastaan toimi- miesten vaihtumista tai puolueiden vaihtumista, mutta ei l... 129135 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>mikä nyt on sikäläisten hallintomiesten varkauksien ja tuhlausten alaisena! Kansa tietää koko lailla hyvin kaikesta tästä, ja sen keskuudessa tosin onkin paljon tyytymättömyyttä. Mutta siltä puuttuu sitä valistunutta ymmärrystä, joka on välttämätön silloin kuin valtiollisia laitoksia pitäisi soveltaa muuttuneihin olosuhteihin. Kansanjoukot nähtävästi käsittävät uudistuksilla ainoastaan toimi- miesten vaihtumista tai puolueiden vaihtumista, mutta ei lainkaan koko järjestelmän muuttumista. Valtiolli- sesti alaikäisinä me olemme valmiit panemaan kelvotto- mien miesten tai kelvottomien puolueiden syyksi sel- laista, mikä oikeastaan johtuu yleistä luonnetta olevista syvistä syistä. Meidän molemmat valtiolliset pääpuo- lueemme eivät oikeastaan voi mitään muuta tarjota kuin taistelua toisiansa vastaan, jonka ainoana tarko- tuksena on vallan säilyttäminen tai anastaminen. Näi- hin puolueihin liittyy milloin mitäkin rahallisten uudis- tusten puuhaajia, jotka kuitenkin peräti kaukaa ja hä- märästi seuraavat yleistä tyytymättömyyttä. Eipä edes työmiesjärjestötkään mene uudistusehdotuksissaan kauemmaksi kuin kahdeksantuntisen työpäivän vaati- muksiin, työläistilaston perustamiseen, työnteettäjäin vastuunalaisuuden koventamiseen ja kaupan kieltämi- seen vankilaverstaiden tuotteilla. Kaikki tämä todistaa puutteellista ymmärrystä ja ajatuksen arkuutta. Eihän ole mikään satunnaisuus se. että hallituksemme turmeltuu ja joutuu pois kansan valvonnan-alaisuudesta. Ja jos me todella tahdomme, että hallituksemme olisi ja pysyisi kansallisena halli- tuksena, joka tyydyttäisi kansan tarpeita ja ilmaisisi<noinclude><references/></noinclude> 9w67923tbm7bkk93hkyavf7p59jtdv7 250 25672 129136 2026-04-05T16:35:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sen tahdon, niin silloin on meidän mitä syvimmällä perinpohjaisuudella suhtautuminen yhteiskunnallisiin pulmakysymyksiimme; meidän on oleminen valmiina muuttamaan mielipiteitämme, hylkäämään vanhoja ennakkoluuloja ja omistamaan uusia näkökantoja. Meidän on ajatteleminen kokonaan vapaalla ymmär- ryksellä. Merimies, joka välittämättä tuulen muuttu- misista pitää purjeitaan aina vaan samalla puolella, ei pääse satamaan. {{c|3 LUKU.}} {{c|'''Liikaväestö... 129136 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>sen tahdon, niin silloin on meidän mitä syvimmällä perinpohjaisuudella suhtautuminen yhteiskunnallisiin pulmakysymyksiimme; meidän on oleminen valmiina muuttamaan mielipiteitämme, hylkäämään vanhoja ennakkoluuloja ja omistamaan uusia näkökantoja. Meidän on ajatteleminen kokonaan vapaalla ymmär- ryksellä. Merimies, joka välittämättä tuulen muuttu- misista pitää purjeitaan aina vaan samalla puolella, ei pääse satamaan. {{c|3 LUKU.}} {{c|'''Liikaväestön uhka.'''}} Tätä kirjottaessani puut eivät vielä ole lehtiin puhjenneet, ja sittenkin New-Yorkin satamasta päin jo tulvaa laumottain merkillisen pukuisia miehiä ja naisia, mytyt kainaloissa, laukkuja ja kaikenlaisia matkakapi- neita kantaen. Myöhemmin keväällä tämä ihmistulva on vieläkin enenevä, mutta eipä se talvellakaan koko- naan keskeydy. Se on tuota ihmiskunnan suurta val- tameri-liikettä, joka suuntautuu Europasta Amerikaan, suurinta kansainvaellusta mikä maan päällä koskaan on tapahtunut. Amerikaan siirtyminen, joka sai alkunsa jo vuodesta 1848, on vähentänyt Irlannin väes- tön enemmän kuin kolmanneksella, ja sitten kuin Irlanti ei enää voinut tulvaa entisellään ylläpitää alkoi siirtolaisuus Englannista saada yhä enemmän valtaa; Saksasta käsin niinikään on siirtolaistulva jo niin suuri,<noinclude><references/></noinclude> habdv2j3luol00mcrfqa0m5pr1sy344 250 25673 129137 2026-04-05T16:35:28Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: että uhkaa voittaa kaikkien muiden maiden siirtolai- suuden, ja Italiankin monimiljoonainen väkiluku, puut- teen pakottamana, pyrkii jo irlantilaisten tavoin siirto- laislaivoja täyttämään. New-Yorkissa saa siirtolais- väen keskuudessa kuulla puhutṭavan Europan kaikkia kieliä ja nähdä sen kaikkia pukimia. Niitä virtaa tänne Norjan vuonoilta, Venäjän ja Unkarin tasangoilta, Valakian vuorilta, Välimeren rannoilta ja saarilta, jotka muinoin olivat klassillisen... 129137 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>että uhkaa voittaa kaikkien muiden maiden siirtolai- suuden, ja Italiankin monimiljoonainen väkiluku, puut- teen pakottamana, pyrkii jo irlantilaisten tavoin siirto- laislaivoja täyttämään. New-Yorkissa saa siirtolais- väen keskuudessa kuulla puhutṭavan Europan kaikkia kieliä ja nähdä sen kaikkia pukimia. Niitä virtaa tänne Norjan vuonoilta, Venäjän ja Unkarin tasangoilta, Valakian vuorilta, Välimeren rannoilta ja saarilta, jotka muinoin olivat klassillisen sivistyksen keskuksena. Vuosi vuodelta parannukset höyrylaivaliikkeessä yhä lyhentävät kahden maanosan väliä; vuosi vuodelta myös Europan rautatiet tekevät vähäpätöisemmäksi asiaksi mannermaan keskiväestölle päästä meren ran- nalle, ja lennätinlaitos, sanomalehdet, kansakoulu ja halpa posti vähentämistään vähentää niitä esteitä siirty- miseen uusille paikoille, joita on ennen asettanut tietä- mättömyys ja kotiseutuun kiintymys kansain keskuu- dessa. Tästä tavattomasta siirtymisestä huolimatta Europan väkiluku semmoisenaan kasvamistaan kasvaa. Vielä suurempi kansainvaellus tapahtuu omalla mannermaallamme idästä länteen, vanhemmista uudem- piin valtioihin. Meidän väestöllemme on siirtyminen helpompi kuin europalaisille, ja kasvoipa valtameren takaa tuleva siirtolaisuus kuinka suureksi hyvänsä, se on aina määrältään paljoa pienempi kuin meidän koti- mainen siirtolaisuutemme, joka syntyy väestömme luonnollisesta kasvamisesta. Ja sieltä, missä äsken vielä oli länsi koskemattomine multa-aroineen ja aarniomet- sineen, siirtolaisuus jo pyrkii eteenpäin yhä etäisempää ja uutta länttä kohden.<noinclude><references/></noinclude> puqf8haev9nrrjzhmh62gvzenoyokeo 250 25674 129138 2026-04-05T16:35:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ja siirtyminen länttä kohden on tapahtunut ali- tuiseen jo ensimäisestä Atlannin rannikon asutuksesta saakka. Se on ollut olojemme varsinaisena tunnus- merkkinä. Ellei meillä tuota siirtymisen mahdolli- suutta olisi, emme olisi ollenkaan senkaltaiset kuin nyt olemme. Meidän suurempi työpalkkamme, parempi toimeentulomme ja korkeampi sivistyksemme, meidän itsenäisyytemme, tarmomme, kekseliäisyytemme, kyke- neväisyytemme omistamaan uusia oloja ja sulattamaan it... 129138 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Ja siirtyminen länttä kohden on tapahtunut ali- tuiseen jo ensimäisestä Atlannin rannikon asutuksesta saakka. Se on ollut olojemme varsinaisena tunnus- merkkinä. Ellei meillä tuota siirtymisen mahdolli- suutta olisi, emme olisi ollenkaan senkaltaiset kuin nyt olemme. Meidän suurempi työpalkkamme, parempi toimeentulomme ja korkeampi sivistyksemme, meidän itsenäisyytemme, tarmomme, kekseliäisyytemme, kyke- neväisyytemme omistamaan uusia oloja ja sulattamaan itseemme uusia alkuaineita, se kaikki aivan yhtä suo- raan johtuu tuosta mahdollisuudesta, kuin mahtava kasvamisemmekin, jonka vertaista ei maailma tunne. Kaikesta siitä, josta olemme kansallisessa elämässämme ja kansallisessa luonteessamme ylpeilleet, saamme kiit- tää sitä seikkaa, että meillä vielä on tarjolla käyttämä- töntä maata. Olemmehan pelkkiä uudelle maaperälle istutettuja europalaisia, ja senvuoksi olemme syntyisin yleensä,,alaluokasta." Maasta eivät tavallisesti muuta ne, joiden on hyvä olla ja elää, maasta muuttavat ne, jotka elävät puutteessa ja kieltäytymyksissä ja jotka eivät tiedä mitään pääsyä ilottomasta asemasta. Enim- mät Amerikaan tulijat tulevat sinne senvuoksi että ovat köyhiä, oloihinsa tyytymättömiä, yrityksissään onnistu mattomia tai sitten hillitsemättömän seikkailuhaluisia; monet tulevat myös siksi, että heidät on karkotettu maaltaan, jota he muokkasivat, monet siksi, että heitä uhkasi vankila, monet siksi, että heitä oli väkisin sota- miehiksi tehty. Ja uuden maan voima, mahdollisuus asettua vapaille alueille antoi tervettä kasvua niille aineksille, jotka jos olisivat Europaan jääneet, olisivat siveellisesti turmeltuneet ja tulleet yhteiskunnalle vaa-<noinclude><references/></noinclude> amzt6ymp6mnj3pdedbus65ansfulv96 250 25675 129139 2026-04-05T16:35:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rallisiksi, aivan niinkuin Australiassa samallaiset olo- suhteet tekevät kuritusvankien jälkeläisistä ja vangeista arvossa pidettyjä ja arvoa ansaitseviakin kansalaisia. Sopii epäillä onko tähän päivään asti osattu antaa täyttä merkitystä sille vaikutukselle, mikä uuden maail- man löydöllä on ollut nykyaikaisen sivistyksen kehi- tykseen. Monessa suhteessa voi Kolumbuksen löytöä pitää tärkeimpänä tapauksena europalaisen maailman historiassa Kristuks... 129139 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>rallisiksi, aivan niinkuin Australiassa samallaiset olo- suhteet tekevät kuritusvankien jälkeläisistä ja vangeista arvossa pidettyjä ja arvoa ansaitseviakin kansalaisia. Sopii epäillä onko tähän päivään asti osattu antaa täyttä merkitystä sille vaikutukselle, mikä uuden maail- man löydöllä on ollut nykyaikaisen sivistyksen kehi- tykseen. Monessa suhteessa voi Kolumbuksen löytöä pitää tärkeimpänä tapauksena europalaisen maailman historiassa Kristuksen syntymästä asti. Mutta millai- nen tavaton merkitys oli Amerikalla Europaan nähden, se kun otti vastaan Europan kaikki levottomat, tyyty- mättömät, poljetut ja ahdistetut ainekset; millainen vai- kutus Amerikan vapaalla maalla ja vapaalla. elämällä on ollut Europan sekä henkiseen että aineelliseen elä- mään, siitä voimme saada jonkinlaisen käsityksen, jos koetamme mieleemme kuvailla, millaisena olisi nyt Europan asema, ellei Kolumbus olisi Europan ja Aasian väliltä löytänyt muuta kuin meriaavikon tai olisi löytänyt mannermaan, joka olisi ollut yhtä asut- tua kuin olivat Intia, Kiina ja Meksiko. Ja niinpä vaikuttaisi myös tämän liikkeen pysäh- tyminen valtavammin kuin mikään muu tapaus nykyi- seen maailmaan. Ja että se taas ennen tai myöhem- min on pysähtyvä, sen ymmärtää, kun muistaa että maa on pallon muotoinen. Eipä tämä tapaus todella olekaan kaukana meistä. Sen varjo jo nyt paneutuu eteemme. En sano sellai- sen vaaran meitä uhkaavan, että mannermaamme osot- tautuisi liian väkirikkaaksi. En väitä myöskään sitä, että nykyisenkään kasvamisen jatkuessa meille tulisi puute käyttämättömästä tai vaan osittain käytetystä<noinclude><references/></noinclude> ddowl9rnmg2tu83h93uxf24v4r6k0f9 250 25676 129140 2026-04-05T16:36:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maasta. Mutta emmepä tarvitse sitä odottaa kokeak- semme mitä merkitsee liikaväestön paino, kokeak- semme sitä samaa painoa, mikä pakottaa Europan väes- töä siirtymään meidän rannoillemme. Europassa ei nykyään ole likaväestöä. Irlannissa, mistä tänne Ame- rikaan on siirtynyt niin sankat joukot, ei ole viljelyk- sen alaisena kuudettakaan osaa koko maasta, ja monissa entisissä asumuspaikoissa on nyt luonnonniit- tyjä ja karjalaitumia. Skottlannissa ovat ke... 129140 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>maasta. Mutta emmepä tarvitse sitä odottaa kokeak- semme mitä merkitsee liikaväestön paino, kokeak- semme sitä samaa painoa, mikä pakottaa Europan väes- töä siirtymään meidän rannoillemme. Europassa ei nykyään ole likaväestöä. Irlannissa, mistä tänne Ame- rikaan on siirtynyt niin sankat joukot, ei ole viljelyk- sen alaisena kuudettakaan osaa koko maasta, ja monissa entisissä asumuspaikoissa on nyt luonnonniit- tyjä ja karjalaitumia. Skottlannissa ovat ketun asuin- sijoina ja teerilehtoina ne seudut, missä sata vuotta sitten oli ihmiskyliä. Englannin parhaissa, rikkaim- missa viljelyspiireissä saattaa junalla ajaessa olla näke- mättä lainkaan ihmisasumuksia. Viime vuonna tähän samaan aitapensaitten kukin- ta-aikaan minä kävelin muutamassa Eglannin ihanim- massa paikassa, erään sangen kunnioitetun tilanhaltijan maalla. Toisella puolen tietä oli äärettömät alat mitä parasta peltomaata, joka kuitenkaan ei ollut nyt vilje- lyksenalaisena, koska sen omistaja vaati siitä suurem- paa hintaa kuin minkä talonpojat olisivat voineet mak- saa. Toisella puolen tietä oli monien tynnyrinalojen mittaan kartanon puistoa, jonka hienoja nurmikkoja vaan paikka paikoin tallasi jalorotuisten kauriiden ka- vio. Seuralaiseni, sikäläinen maamies, valitteli katke- rasti sitä seikkaa, että heidän herransa, tämän maatilan omistaja, oli heiltä ottanut pienen niityn, jota koko heidän kyläkuntansa oli yhteisenä käyttänyt, ja oli sit- ten vielä asettanut aidat tiepuoleen niin pahasti, että kaikki syöttäminen penkereeltä oli käynyt mahdotto- maksi. Talonpoika ei voinut nyt edes hanhea elättää. eikä kylän lapsilla ollut edes leikkimäpaikkaa! Olihan<noinclude><references/></noinclude> 4ud3h3hsgzuq0etfjue8aykqldj1xre 250 25677 129141 2026-04-05T16:36:18Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: siellä oikeastaan alaa vaikka kuinka, mutta lapsiin ja hanhiin nähden olisi ollut yhdentekevää, jos tuo ala olisi ollut Afrikassa tai vaikkapa kuussa. Samoin olen nähnyt kaukaisessa lännessämme, kuinka siirtolaiset vaivaloisesti vaeltavat suunnattomien viljelemättömien maa-alojen ohi hakien viljelysmaata, jolle uskaltaisivat asettua. Matkamies seudussa, missä kaikki lähteet ja purot olisivat korkeiden seinien taakse muuratut, voisi vaan jonkun syrjäisen armo... 129141 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>siellä oikeastaan alaa vaikka kuinka, mutta lapsiin ja hanhiin nähden olisi ollut yhdentekevää, jos tuo ala olisi ollut Afrikassa tai vaikkapa kuussa. Samoin olen nähnyt kaukaisessa lännessämme, kuinka siirtolaiset vaivaloisesti vaeltavat suunnattomien viljelemättömien maa-alojen ohi hakien viljelysmaata, jolle uskaltaisivat asettua. Matkamies seudussa, missä kaikki lähteet ja purot olisivat korkeiden seinien taakse muuratut, voisi vaan jonkun syrjäisen armosta olla janoon kuolematta, aivan yhtä hyvin kuin erämaassa. On New-Yorkissa- kin paljon autioita maita ja kuitenkin ovat tässä kau- pungissa ihmiset yhteensullotut ahtaammin kuin mis- sään muualla maailmassa. Ympäristössäkin olisi pal- jon tilaa, muuan omistaa siellä 40 akria maata, sitä nimeksikään käyttämättä, koska hän itse oleskelee huvi- purellaan Europan vesillä; mutta kaikesta maan run- saudesta huolimatta tuhannet lapset joka vuosi kuole- vat New-Yorkissa ilman puutteeseen, ja kuolisi vielä toisetkin tuhannet, ellei hyväntekeväiset ihmiset keräisi varoja hankkiakseen köyhien vanhempien lapsille tilai- suutta päästä kesän ajaksi maaseudulle. Liikaväestön olemassaolo, joka heittää rannikoillemme tuon yhä paisuvan siirtolaisuuden hyökylaineen, ei ole seurauk- sena siitä että Europan kaikki maa olisi jo viljelyksen- alaisena, vaan siitä, että se kaikki on jo yksityiseen omistukseen anastettuna. Sama ilmiö on kohta meillä- kin esiintyvä. Ei meidänkään maa tulę kaikki vilje- lyksenalaiseksi, vaan se tulee kaikki yksityisten haltuun. Vaikka maa yhä on vielä verattain halpaa meillä, niin hinnat eivät voi kauan pysyä enää entisinä. Yhä suureneva siirtolaisuuden tulva ja yhä enenevä oma<noinclude><references/></noinclude> 8o9jzzbumlhh1b5jiqrh6ukoq3y8dmu 250 25678 129142 2026-04-05T16:36:28Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kasvamisemme piankin täyttää kaikki viljelykseen sopi- vimmat maat, niin että huonoimmankin viljelyk- seen kelpaavan maan hinta kohoaa ennen kuulumatto- miin. Parikymmentä vuotta sitten muuan herra Wade Ohiosta piti Yhdysvaltain senaatissa puheen ennustaen, että ensi vuosisadan vaihteessa hyvä, viljelyskelpoinen maa meillä tulee maksamaan vähintäin 50 dollaria. Huomaamme, että hänen ennustuksensa on paraikaa toteutumassa. Vuosisadan vaihteessa on meidän väki... 129142 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kasvamisemme piankin täyttää kaikki viljelykseen sopi- vimmat maat, niin että huonoimmankin viljelyk- seen kelpaavan maan hinta kohoaa ennen kuulumatto- miin. Parikymmentä vuotta sitten muuan herra Wade Ohiosta piti Yhdysvaltain senaatissa puheen ennustaen, että ensi vuosisadan vaihteessa hyvä, viljelyskelpoinen maa meillä tulee maksamaan vähintäin 50 dollaria. Huomaamme, että hänen ennustuksensa on paraikaa toteutumassa. Vuosisadan vaihteessa on meidän väki- lukumme, jos edelleen kasvamme samalla nopeudella kuin tähän asti, oleva nykyistä 40 miljoonaa suurempi. Mistä tämmöinen väkijoukko on löytävä halpaa maata? Länttä ei enää riitä kauemmas. Alituisesti länteen päin liikkuessamme olemme jo päässeet Tyyneen valta- mereen asti ja sen takana alkaa jo itä, kuhisevine mil- joonineen. Etelä-Amerikan päästä Pohjois-Amerikan päähän, toisen valtameren rannoilta toisen valtameren rannoille ei meillä ole enää oleva ainoatakaan maa- kaistaletta, joka ei tulisi olemaan asuttu taikka yksi- tyisten haltuun anastettu. Siirtolaisten on jo nyt siir- tyminen maamme kaikkein kaukaisimpiin osiin. Liika- väestö on jo siksi tuntuva, että maan hakijat alkavat jo mennä pohjoisrajojemme tuolle puolen Kanadaan ja etelässä Meksikoon; siksi tuntuva, että sellainenkin maa tulee asutuksi ja saa hintaa, jota olisi joku vuosi sitten varmaan pidetty hylkymaana, missä talvi kes- tää kuusi kuukautta ja lämpömäärä laskee 30 astetta alle nollan, missä huonon pohjan vuoksi sato on aina epäilyksenalaista, missä maata ei voida lain- kaan käyttää ilman keinotekoista kastelua.<noinclude><references/></noinclude> gmouz9ykw9aeo6goth0m6og63frw9qt 250 25679 129143 2026-04-05T16:36:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mitä oikeastaan on tapahtumassa, voimme arvos- tella nähdessämme millä ahneudella kapitalistit ostele- vat meidän maitamme, ja erittäin muukalaiset kapita- listit. He tietävät mitä voi maksaa maasta siellä missä sitä ei enää ole varastossa niiden käytettäväksi, jotka pyrkisivät sille asumaan. Jo ennenkin on tämmöinen maa tehnyt hyvät kauppansa, mutta nyt ei enää löy- tyne ainoatakaan rikkaampaa englantilaista ylimystä tai pankkimiestä, joka ei olisi... 129143 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Mitä oikeastaan on tapahtumassa, voimme arvos- tella nähdessämme millä ahneudella kapitalistit ostele- vat meidän maitamme, ja erittäin muukalaiset kapita- listit. He tietävät mitä voi maksaa maasta siellä missä sitä ei enää ole varastossa niiden käytettäväksi, jotka pyrkisivät sille asumaan. Jo ennenkin on tämmöinen maa tehnyt hyvät kauppansa, mutta nyt ei enää löy- tyne ainoatakaan rikkaampaa englantilaista ylimystä tai pankkimiestä, joka ei olisi mieskohtaisesti tai jon- kun yhtiön jäsenenä suurten alueiden omistajana mei- dän vielä koskematonta maatamme, ja suuria ostoja tapahtuu yhä joka päivä ulkomaalaisten puolelta. Näi- denpä maamme ulkopuolella asuvien maamme omista- jien kanssa tulevatkin Amerikan vastaiset sukupolvet tekemisiin. Ei ole myöskään unohtaminen, että väestömme kasvaessa ja erämaittemme joutuessa anastuksen alai- siksi, maamme viljavuus lakkaamatta vähenee, mikä käytännössä on samaa kuin jos maa laajuutensa puo- lesta vähenisi. Yleisesti puhuen on Yhdysvaltain maanviljelys laadultaan maata nylkevää. Emme anna maaperälle takasin mitä siltä otamme, vaan jokainen sato heikontaa sitä. Me hakkaamme alas metsiä, joita emme istuta uudelleen; me lauttaamme toiselle puolen valtamerta vehnänä, pellavana, tupakkana, lihana, he- delmällisyyden perusaineita, jotka pitkien vuosisatojen aikana olivat luonnollisen kehityksen tietä maaperään kasaantuneet. Lähellä on se hetki, jolloin kasvava väestömme ei enää voi asettua asumaan uusille maille; jolloin nuo nyt ulkomaille viemämme suunnattomat ravintoaineiden<noinclude><references/></noinclude> sms9wa4bj4hoasgk0dn5le83ec5bgn2 250 25680 129144 2026-04-05T16:36:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ylijäämät tulevat välttämättömiksi monille miljoonille omille suille; jolloin me emme ainoastaan saa tuntea liikaväestön painoa, mikä aina syntyy kaikkien luonnon rikkauksien anastamisesta, vaan jolloin meidän liika- väestömme paino on aikaansaava liikaväestön painon Europassa. Mihin määrään tärkeä tämä seikka on, sen ymmärrämme, kun koetamme kuvailla jotakin toista aluetta, mihin liikaväestöä voisi tulvata niinkuin Yhdys- valtoihin. Hakekaamme tar... 129144 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ylijäämät tulevat välttämättömiksi monille miljoonille omille suille; jolloin me emme ainoastaan saa tuntea liikaväestön painoa, mikä aina syntyy kaikkien luonnon rikkauksien anastamisesta, vaan jolloin meidän liika- väestömme paino on aikaansaava liikaväestön painon Europassa. Mihin määrään tärkeä tämä seikka on, sen ymmärrämme, kun koetamme kuvailla jotakin toista aluetta, mihin liikaväestöä voisi tulvata niinkuin Yhdys- valtoihin. Hakekaamme tarkkaan sellaisia alueita. Britannian hallussa pohjoisessa olevat maat sisältävät verrattain vähän viljelyskelpoista maata. Saskatshe- vanin ja Punasenvirran laaksot ovat jo anastetut ja maakeinottelu kehittyy siellä kuumeentapaisella nopeu- della. Meksiko tarjoo kyllä eräitä mukavuuksia ame- rikalaisille yrittelijöille, amerikalaisille kauppiaille ja tehtailijoille, mutta tuskinpa siirtolaisille. Meikäläisille siirtolaisille on tarjona jonkun verran maata sillä poh- joisella kaistaleella, joka tähän asti on pysynyt asu- mattomana siellä olevien intiaaniheimojen julmuuden vuoksi; mutta sitäkin on hyvin vähän. Meksikolainen ylänkö ja muutamat Keski-Amerikan ja Etelä-Ameri- kan osat, jotka soveltuisivat meidän siirtolaisuuttamme vastaanottamaan, ovat jo joutuneet anastuksen alai- siksi, ja tuota asutusta voimme työntää tieltämme ainoastaan niinkuin saksalaiset ennen muinoin työnsi- vät tieltään brittejä, nimittäin hävittävän sodan avulla. Anglosaksilaiset kapitaalit, yritteliäisyys ja vaikutus tulevat epäilemättä vallitsemaan näissä seuduissa, ja paljon amerikalaista väestöä tulee sinne asettumaan, mutta ainoastaan niinkuin englantilaiset asettuvat Intiaan tai Britannian Guineaan. Missä maa on jo<noinclude><references/></noinclude> 6t0bb8481bhh55ry76l9dz0nue2l7fr 250 25681 129145 2026-04-05T16:37:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: anastettu yksityisiin käsiin ja missä päivätyötä on saa- tavissa polkuhinnasta, siellä ei voi ajatella sellaista siirtolaisliikettä kuin se, mikä levisi pitkin Yhdysval- toja länteen päin. Samaa voi sança Afrikaankin näh- den. Meidän aikamme ihmiset ovat laittaneet itselleen pysyvän olinpaikan tämän suuren mannermaan eteläi- seen päähän, mutta kaikki yritykset siirtyä myös poh- joisemmaksi siitä jäävät menestystä vaille siellä vallit- sevan kuumuu... 129145 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>anastettu yksityisiin käsiin ja missä päivätyötä on saa- tavissa polkuhinnasta, siellä ei voi ajatella sellaista siirtolaisliikettä kuin se, mikä levisi pitkin Yhdysval- toja länteen päin. Samaa voi sança Afrikaankin näh- den. Meidän aikamme ihmiset ovat laittaneet itselleen pysyvän olinpaikan tämän suuren mannermaan eteläi- seen päähän, mutta kaikki yritykset siirtyä myös poh- joisemmaksi siitä jäävät menestystä vaille siellä vallit- sevan kuumuuden ja virkeiden alkuasukkaiden vuoksi. Afrikan pohjoisrantamat tosin näyttävät jälleen jou- tuvan latinalaisten kansojen haltuun ja aikaa myöten nämä luultavasti saavat tuon Välimeren etelärannikon entiseen väkirikkauteensa ja merkitykseensä, mutta tus- kinpa nuo seudut enää muille kuin heille voivat asuin- sijoja tarjota. Mitä sitten tulee siihen osaan Afrikaa, jonka läpi päiväntasaaja kulkee, niin vaikka voimmekin sitä tutkia, sivistää ja kehittää, niin emme kuitenkaan voi asettua sinne asumaan. ilmanalan ja sen seikan vuoksi että sen seudun alkuasukkaat pikemmin enene- vät kuin häviävät joutuessaan valkosen rodun yhtey- teen. Australiassa vihdoin viljelykseen kelpaavat maa- alat joutuvat hyvin pian saman siirtolaistulvan alai- siksi, mikä nyt Europasta kulkee Amerikaan. Näin ollen me jälleen palaamme siihen suurimpaan manner- maahan, josta meidän rotumme muinoin alkoi liik- keensä länteen, Aasiaan, kansojen ja uskontojen emämaahan, jonka monimiljoonainen väestö elää ja kuolee mitään uudesta maailmasta tietämättä. Sen herääminen länsimaisen sivistyksen kosketuksesta on tulevaisuuden suurimpia kysymyksiä.<noinclude><references/></noinclude> e3gcazep1fhdf9ajs4y5vs92uib3vht 250 25682 129146 2026-04-05T16:38:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta eipä tehtäviini sentään kuulu niin kaukais- ten seurausten selostaminen. Tahtoisin ainoastaan vii- tata siihen, että meidän on pian jääminen vaille muuatta kaikkein tärkeimmistä ehdoista, jonka vallitessa sivis- tyksemme on ollut kehittymässä, nimittäin vaille mah- dollisuutta asettua ennen koskemattomille maille, mikä mahdollisuus on tähän asti antanut vapautta ja pontta amerikalaiselle elämälle ja helpottanut liikaväestön painoa Europan edistyskans... 129146 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Mutta eipä tehtäviini sentään kuulu niin kaukais- ten seurausten selostaminen. Tahtoisin ainoastaan vii- tata siihen, että meidän on pian jääminen vaille muuatta kaikkein tärkeimmistä ehdoista, jonka vallitessa sivis- tyksemme on ollut kehittymässä, nimittäin vaille mah- dollisuutta asettua ennen koskemattomille maille, mikä mahdollisuus on tähän asti antanut vapautta ja pontta amerikalaiselle elämälle ja helpottanut liikaväestön painoa Europan edistyskansojen keskuudessa. Ilmiöt, jotka ovat vaarattomia, kun sellainen mahdollisuus on olemassa, voivat tulla kaikkein vaarallisimmiksi, kun asiat muuttuvat. Ruuti ei räjähdä ollessaan avonai- sena. Voitte myös asettaa kätenne hitaasti kohoavalle hydrautisen puristimen laatalle. Mutta kuinka käynee- kään käden, kun laatta vihdoin kohtaa vastimensa? {{c|4 LUKU.}} {{c|'''Kaksi vastakkaista pyrkimystä.'''}} Aikamme elämä on niin vapaata, ylevää, täyte- läistä ja monipuolista verrattuna entisten aikojen elä- mään, ettemme voi olla tuntematta entisyyttä kohtaan jonkinlaista sääliä, ellei juuri ylenkatsetta. Elämän mukavuudet, hyvit, sulot, joita äsken eivät vielä rikkaatkaan voineet edes rahan edes- tä itselleen hankkia, ovat nyt muuttuneet ylei- seksi tavaraksi. Yhdessä tunnissa voimme suo- rittaa helposti ja mukavasti sellaisia matkoja, joita<noinclude><references/></noinclude> o2oin7526q34wrwwcfzgnfe7ecvz0me 250 25683 129147 2026-04-05T16:39:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: esi-isämme saivat vaeltaa kokonaisia vuorokausia: muutamassa minuutissa voimme lähettää tiedon- antoja, joiden perille toimittamiseen heillä meni viik- koja. Me tunnemme paremmin kaukaisia seutuja kuin he tunsivat lähellä olevia; meille on päivän selvänä asiat, joita he pitivät luonnon syvinä salaisuuksina; meidän maailmamme on avarampi, näköalamme laa- jempi elämämme aikana ehdimme enemmän nähdä, enemmän aikaansaada, enemmän oppia. Ajatelkaapa vaan ti... 129147 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>esi-isämme saivat vaeltaa kokonaisia vuorokausia: muutamassa minuutissa voimme lähettää tiedon- antoja, joiden perille toimittamiseen heillä meni viik- koja. Me tunnemme paremmin kaukaisia seutuja kuin he tunsivat lähellä olevia; meille on päivän selvänä asiat, joita he pitivät luonnon syvinä salaisuuksina; meidän maailmamme on avarampi, näköalamme laa- jempi elämämme aikana ehdimme enemmän nähdä, enemmän aikaansaada, enemmän oppia. Ajatelkaapa vaan tietojen levenemistä, sivistys- määrää ja kaikenlaista valistustyötä. Verratkaa oppi- kirjoja, joiden mukaan nykyiset lapsemme lukevat, niihin oppikirjoihin, joiden mukaan isämme lukivat; huomatkaa, kuinka kansa on alkanut ymmärtää kirjal- lisuutemme aarteita, sitten kuin painattamistyö on tul- lut vähemmin maksavaksi; kuinka lukijakunta on laa- jentunut sekä kaunokirjallisuuden että historian, kir- jallisuudenarvostelun ja runouden aloilla; kuinka pal- jon paremmiksi ovat nekin tusinaromaanit käyneet, joita tavallisesti puotineidit lukevat, verrattuina entisiin kömpelöihin novelleihin kuolevine sankareineen ja hei- dän juhlallisine tunnustuksineen. Katsahtakaa päivän lehtiin, joita nyt köyhimmätkin lukevat ja jotka anta- vat lukijalleen käsityksen kaikesta, mikä tapahtuu eri yhteiskuntaluokkien keskuudessa, ja levittävät tietoja maan kaikilta ääriltä. Entäs kuvalehdet, jotka viikot- tain hankkivat miljoonille lukijoilleen elämän kuvia eri maista ja eri oloista, kuvia eri kaupungeista, kuvia ylevistä maisemista, merkillisinten miesten ja naisten muotokuvia, kuvia parlamenttien istunnoista, kongres- seista, hovitanssiaisista yhtä hyvin kuin villikansojen<noinclude><references/></noinclude> 1ul62imism14c8nc1ltuua8zb6tgq8s 250 25684 129148 2026-04-05T16:39:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hypyistä, taidemaalauksen etevimmistä tuotteista, kuva- veistosta, arkitehtuurista, teollisuuden tuotteista ja kek- sintöjen maailmasta. Sellaista panoraamaa ei ollut edellisellä sukupolvella joka viikko nähtävänä, eipä sii- hen ollut tilaisuutta edes sen ajan rikkaimmilla ja mah- tavimmillakaan. Kaikki tämä yhdessä monien muiden saavutus- ten kanssa vaikuttaa ehdottomasti ajatus- ja tunne- maailmaan hyvin valtavasti. Taikausko kuolee pois, ennakkoluulot hä... 129148 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>hypyistä, taidemaalauksen etevimmistä tuotteista, kuva- veistosta, arkitehtuurista, teollisuuden tuotteista ja kek- sintöjen maailmasta. Sellaista panoraamaa ei ollut edellisellä sukupolvella joka viikko nähtävänä, eipä sii- hen ollut tilaisuutta edes sen ajan rikkaimmilla ja mah- tavimmillakaan. Kaikki tämä yhdessä monien muiden saavutus- ten kanssa vaikuttaa ehdottomasti ajatus- ja tunne- maailmaan hyvin valtavasti. Taikausko kuolee pois, ennakkoluulot häviävät, luonteet ja tavat yhä enemmän tasottuvat, ystävyyden tunteet laajenevat, uudet aatteet alkavat innostaa kansaa. Mailmaan tultuamme on sielumme valmis vastaan- ottamaan kaikkia mahdollisia vaikutelmia. Lapsen sil- mille on kaikki uutta eikä toinen hänen näkemistään esineistä ole toista ihmeellisempi. Kaikkeen siihen näh- den, mikä on ulkopuolella jokapäiväistä kokemustam- me, me otamme vastaan ympärillämme olevien ihmis- ten mielipiteitä, ja ainoastaan voimakkaimmat älyniekat voivat jonkun verran kohota ajan vallitsevia käsityksiä ylemmäksi. Maassa, missä vallitsisi sellainen luulo, että maa on litteä tasanne, jota jättiläismäinen norsu kannattaa, olisi suuri enemmistö meistä yhtä varmana tästä kuin nyt uskomme maan palloksi, joka pyörii auringon ympäri. Ei ole niin valheellista teoriaa, ei niin kömpelöä satua eikä niin alhaista taikauskoa, jota ei pidettäisi jumalallisena totuutena, jos se vaan sisäl- tyy yleisten käsitysten piiriin. Sen uskon hyväksi ihmiset tulevat olemaan valmiit kidutuksiin ja kuole- maan. Mikä esimerkiksi voi olla luonnottomampaa kuin monivaimoisuus? Mutta katsokaapa kuinka kauan se<noinclude><references/></noinclude> 7bn3i9s7u9txpoowc020rsfhbqpep8d 250 25685 129149 2026-04-05T16:39:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pysyy voimassa ja kuinka suuri on sen tunnustajien joukko. Tässä tapauksessa uskoa kaikkea mitä meille sano- taan on yhtaikaa sekä hyvä että paha. Se nimittäin tekee mahdolliseksi yhteiskunnan edistyvän liikkeen, mutta se myöskin tekee tämän liikkeen näin hitaaksi ja tuskalliseksi. Kukin sukupolvi tämän taipumuksen avulla perii ilman mitään vaivaa edeltäjien tiedot, mitkä ovat raskaan työn tuloksia, mutta myös jokainen suku- polvi saman taipumuksen avulla... 129149 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>pysyy voimassa ja kuinka suuri on sen tunnustajien joukko. Tässä tapauksessa uskoa kaikkea mitä meille sano- taan on yhtaikaa sekä hyvä että paha. Se nimittäin tekee mahdolliseksi yhteiskunnan edistyvän liikkeen, mutta se myöskin tekee tämän liikkeen näin hitaaksi ja tuskalliseksi. Kukin sukupolvi tämän taipumuksen avulla perii ilman mitään vaivaa edeltäjien tiedot, mitkä ovat raskaan työn tuloksia, mutta myös jokainen suku- polvi saman taipumuksen avulla joutuu edeltäjiensä erehdysten orjaksi. Juuri tämän taipumuksen avulla jatkuu tyrannia ja pysyy taikausko. Monivaimoisuus ei ole luonnol- lista. Sen todistaa yleiset selvät tosiseikat. Miesten ja naisten lukumäärän alituinen tasaisuus, sen tunteen ominaisuus, mikä terveissä oloissa heitä toisiinsa vetää, lasten vitkallisen kasvamisen ja kehityksen synnyttä- mät velvollisuudet, kaikki tuo osottaa luonnon käskyn olevan yhden miehen ja yhden naisen liittoutumisen. Siitä huolimatta monivaimoisuus, vaikka se on risti- riidassa mitä selvimpien suhteiden ja voimakkaimpien vaistojen kanssa, näyttää ihan luonnolliselta ihmisten silmissä, jotka ovat kasvatetut monivaimoisuutta tun- nustavassa yhteiskunnassa, ja sellainen katsantotapa voi väistyä uuden katsantotavan tieltä ainoastaan pit- källisten ponnistusten ja julmien taistelujen jälkeen. Samaa voidaan huomata orjuuteenkin nähden. Sellai- set älyniekat kuin Plato ja Aristoteles pitivät aivan luonnollisena ihmisen orjana omistamista. Se ei ollut heistä sen ihmeellisempää kuin hevosen omistaminen. Vielähän meidän yhdeksännellätoista vuosisadallamme<noinclude><references/></noinclude> ccl9c31x38745l3rf22arxjadsivxnc 250 25686 129150 2026-04-05T16:39:53Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja meidän niinsanotussa „vapaassa maanosassamme" joku vuosikymmen sitten pidettiin ihmisiä, jotka vas- tustivat omistusoikeutta ihmisiin, „kommunisteina", ,,epäuskoisina", „murhapolttajina", yhteiskunnallisen järjestyksen rikkojina ja kaiken omistusoikeuden kiel- täjinä. Sama on yksivallan, ylimysvallan ja monen muun vallan laita, jotka kaikki ovat yhtä luonnotto- mia, mutta siitä huolimatta vielä meidän päivinämme pidetään olevina kaiken epäilyksen ulkop... 129150 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ja meidän niinsanotussa „vapaassa maanosassamme" joku vuosikymmen sitten pidettiin ihmisiä, jotka vas- tustivat omistusoikeutta ihmisiin, „kommunisteina", ,,epäuskoisina", „murhapolttajina", yhteiskunnallisen järjestyksen rikkojina ja kaiken omistusoikeuden kiel- täjinä. Sama on yksivallan, ylimysvallan ja monen muun vallan laita, jotka kaikki ovat yhtä luonnotto- mia, mutta siitä huolimatta vielä meidän päivinämme pidetään olevina kaiken epäilyksen ulkopuolella. Voiko mikään olla luonnottomampaa eli toisin sanoin enem- män järjetöntä, enemmän vastoin kaikkia luonnonlakia, kuin se, että ihmiset, jotka vähimmin tekevät työtä. saavat kaikista enin sitä mitä työllä tuotetaan? „Joka ei tahdo työtä tehdä, hän älköön leipääkään syökö.” Nuo eivät ole ainoastaan pelkkiä apostolin sanoja, vaan ne ovat luonnon selvää lakia. Siitä huolimatta kaik- kialla maailmassa on työtä tekevien joukkojen osa ras- kas ja köyhä, jotavastoin ihmiset, mitkä eivät tuotantoa edistä henkisellä eikä ruumiillisella työllä, elävät ylelli- syydessä ja loistossa. Olemme tähän tottuneet ja se on ruvennut näyttämään meistä yhtä luonnolliselta kuin monivaimoisuus, orjuus, ylimysvalta ja yksinvalta tuntuu niistä ihmisistä, jotka puolestaan ovat niihin tottuneet. Mutta järjen tottumukset, jotka olivat tuon sei- kan tehneet ikäänkuin luonnolliseksi silmissämme, vähi- tellen joutuivat epäilyksen alaisiksi; taikausko, mikä oli epäilyksistä kaukana, katoaa. Luonnontieteitten havainnot, parempi tuttavuus menneitten aikojen ja vieraiden kansojen kanssa, sivistyksen levenemi- nen, siirtolaisuus, matkustukset, arvostelun terottu-<noinclude><references/></noinclude> q5lwphbezj8gjok85emvpj1z2i5607y 250 25687 129151 2026-04-05T16:40:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: minen ja kaikkialla uusiutuneet tieteelliset menettely- tavat hävittävät sellaisia uskontoja, jotka olivat tehneet kansanjoukot tyytyväisiksi yksinomaisen ruumiillisen työn tehtäviin, hienontavat luonteita, laajentavat ystä- vyyden tunteita ja levittävät kaikkien ihmisten tasa- arvoisuuden ja veljeyden aatetta. Kaikkialla koko maailmassa alkavat kansanjoukot olla yhä tyytymättömämpiä sellaiseen asemaan, mikä kylläkin olisi tyydyttänyt entisen ajan ihmisiä.... 129151 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>minen ja kaikkialla uusiutuneet tieteelliset menettely- tavat hävittävät sellaisia uskontoja, jotka olivat tehneet kansanjoukot tyytyväisiksi yksinomaisen ruumiillisen työn tehtäviin, hienontavat luonteita, laajentavat ystä- vyyden tunteita ja levittävät kaikkien ihmisten tasa- arvoisuuden ja veljeyden aatetta. Kaikkialla koko maailmassa alkavat kansanjoukot olla yhä tyytymättömämpiä sellaiseen asemaan, mikä kylläkin olisi tyydyttänyt entisen ajan ihmisiä. Tur- haan heille koetetaan uskotella, että heidän asemansa on paljon entisestään parantunut; turhaan heille oso- tetaan, että heidän käytettävänään nyt muka on kaikki mukavuudet, ilot ja huvit, joista esi-isillä ei ennen ollut aavistustakaan. Näin paljon saadessaan he vaan kysyvät, miksi eivät voisi saada vieläkin enemmän. Halut kasvavat sen mukaan kuin niitä tyydytetään. Ei ihminen ole härkä. Ei hänen tyytymisellään ole mitään määrättyä mittaa tai sääntöä. Herättäkää hä- nen itserakkauttansa, herättäkää hänessä uusia tarpeita, ja hän tulee. yhtä varmaan tyytymättömäksi asemaansa kuin jos hänen asemansa todella olisi huonontunut. Nurkumatta me tyydymme kohtaloomme milloin tie- dämme, ettei mikään voi meitä auttaa; mutta milloin näemme että parannus on mahdollinen, silloin on nöy- ryytemmekin lopussa. Siitä saa selityksensä se mer- killinen havainto, minkä Tocqueville oli tehnyt, nimit- täin että kansanjoukot pitävät asemaansa sitä sietämät- tömämpänä mitä paremmaksi se käy. Orjain omista- jain lakikirjat olivat sangen viisaasti kokoonpantuja siinä suhteessa, että niissä määrättiin rangaistuksia lukemistaidon opettamisesta orjille, ja aivan johdon-<noinclude><references/></noinclude> 9o73pdrabexynwve5k8yi0a58azs841 250 25688 129152 2026-04-05T16:40:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mukaisesti päättelivät ne ihmiset, jotka vastustivat kan- san valistusta sillä perustuksella, että se vielä kerran herättää vallankumouksen. Nykyisissä sivistyneen maailman oloissa on kui- tenkin jotakin, mikä on vielä tärkeämpää kuin kasvava tyytymättömyys kauan sitten vallinneihin epäkohtiin. Kaikki on niissä suunattuna herättämään tasa-arvoi- suuden tunnetta, synnyttämään haluja ja toiveita, jotka tähän asti ovat olleet vieraita kansanjoukoill... 129152 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>mukaisesti päättelivät ne ihmiset, jotka vastustivat kan- san valistusta sillä perustuksella, että se vielä kerran herättää vallankumouksen. Nykyisissä sivistyneen maailman oloissa on kui- tenkin jotakin, mikä on vielä tärkeämpää kuin kasvava tyytymättömyys kauan sitten vallinneihin epäkohtiin. Kaikki on niissä suunattuna herättämään tasa-arvoi- suuden tunnetta, synnyttämään haluja ja toiveita, jotka tähän asti ovat olleet vieraita kansanjoukoille, aikaan- saamaan tietoisuutta suuresta vääryydestä varallisuu- den ja oikeuksien jaossa. Mutta samalla on kaikki niissä suunattuna tämän eriarvoisuuden kasvattami- seksi yhä suuremmaksi ja tavattomammaksi. Ei vielä milloinkaan siitä ajasta asti, jolloin suurtilat söivät Rooman sydämmen, ole maailma nähnyt niin suunnat- tomia omaisuuksia kuin ne, jotka meidän aikanamme muodostuvat. Ja samalla se ei ole vielä milloinkaan nähnyt kurjempia köyhälistöjoukkoja: Sanomaleh- dessä, joka mitä tarkemmin kertoo Vanderbiltillä pide- tyistä tanssiaisista, siellä nähtyjen pukujen ylellisyy- destä, jalokivien loistavuudesta, ruususateista, jolloin jokainen ruusu maksoi toistakymmentä markkaa, kal- liista viineistä, joita siellä virtanaan vuoti, luen myös lyhyen uutisen siitä, kuinka kolmekymmentäyhdeksän henkilöä niiden joukossa kahdeksantoista naista haki yösijaa palatsin vieressä sijaitsevan poliisikontto- rin huoneissa, kuinka he kaikki sitten seuraavana päi- vänä lähetettiin raastupaan ja tuomittiin irtolaisuudesta kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen. „Naiset, sano- taan uutisessa, itkivät ääneensä, kun heitä vietiin linnaan." Kristus syntyi naisesta, ja Maria Magda-<noinclude><references/></noinclude> cvk9ngvzgz7ayuqaro5b8rzibtfaogk 250 25689 129153 2026-04-05T16:40:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: leenan hän hellästi siunasi. Mutta nyt ovat nuo nais- olennot joutuneet sellaiseksi roskatavaraksi, että me pitemmittä puheitta pistelemme ne vankiloihin. Rauta- tiet ovat verrattain uutta keksintöä. Ja sittenkin ne ovat jo keskuudessaan jakaneet palvelijakuntansa sel- laisiin, jotka laskevat tulonsa miljooneissa, ja sellai- siin, jotka ovat tyytyväisiä kun saavat työtä vaikkapa vaan leipäpalkalla. Ken olojen ollessa tällaisina voi tulevien sukupolvien hyväk... 129153 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>leenan hän hellästi siunasi. Mutta nyt ovat nuo nais- olennot joutuneet sellaiseksi roskatavaraksi, että me pitemmittä puheitta pistelemme ne vankiloihin. Rauta- tiet ovat verrattain uutta keksintöä. Ja sittenkin ne ovat jo keskuudessaan jakaneet palvelijakuntansa sel- laisiin, jotka laskevat tulonsa miljooneissa, ja sellai- siin, jotka ovat tyytyväisiä kun saavat työtä vaikkapa vaan leipäpalkalla. Ken olojen ollessa tällaisina voi tulevien sukupolvien hyväksi panna esteen suunnatto- mien rikkauksien kokoutumiselle harvain käsiin? Ken pysäyttää tästä kasaantumisesta seuraavaa irtolaisjouk- kojen kasvamista? Kaikki keksinnöt ja edistykset, jotka niin häm- mästyttävästi suurentavat tuotantovoimia, ovat suuna- tut siihen, että vaan varallisuus kasaantuisi harvain käsiin ja joukkojen tila kävisi yhä toivottomammaksi ; siihen, että nopeampaa rikkauden tuotantoa varten saa- tettaisiin muuttumaan koneiksi ne ihmiset, jotka eivät noita rikkauksia saa hyväkseen käyttää, mutta joiden toiveet ja haaveet jo alkavat herätä. Ilman mitään poikkeusta, joka ansaitsisi mainitsemista, on aikam- me koko teknillinen edistys suuntautunut suurtuotan- non aikaansaamiseen, työjaon saattamiseen niin erikois- kohtaiseksi kuin mahdollista, vallan keskittämiseen suurkapitalistien käsiin. Yksin sellaisetkin keksinnöt kuin puhelin- ja kirjotuskone pyrkivät keskittämään varallisuutta, helpottaen suurliikkeiden hallintoa ja vähentäen niiden laajentumisen esteitä. Koneilla on kaikkialla taipumus riistää työmie- heltä mahdollisuutta itsenäisiin yrityksiin; ne pyrkivät tekemään hänelle ellei hän kuulu pomomiehiin<noinclude><references/></noinclude> l30jpdm4vmkgbfrw5o7s0k28y1uoh40 250 25690 129154 2026-04-05T16:40:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tarpeettomiksi tietoja, taitoa ja kätevyyttä, muutta- maan hänen tehtäväänsä yksitoikkoiseksi automaatti- työksi, missä loppumattomasti toistetaan aina vaan samoja liikkeitä. Vanhan järjestelmän vallitessa saattoi työmies kyllä tehdä paljon ja raskasta työtä, mutta työtä teh- dessään hän oli toisten seurassa, näki moninaisuutta, tunsi sitä nautintoa, joka luovan voiman käyttämistä seuraa, tunsi iloa nähdessään miten raaka-aine hänen käsissää... 129154 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tarpeettomiksi tietoja, taitoa ja kätevyyttä, muutta- maan hänen tehtäväänsä yksitoikkoiseksi automaatti- työksi, missä loppumattomasti toistetaan aina vaan samoja liikkeitä. Vanhan järjestelmän vallitessa saattoi työmies kyllä tehdä paljon ja raskasta työtä, mutta työtä teh- dessään hän oli toisten seurassa, näki moninaisuutta, tunsi sitä nautintoa, joka luovan voiman käyttämistä seuraa, tunsi iloa nähdessään miten raaka-aine hänen käsissään muuttuu valmiiksi tuotteeksi. Hän työsken- teli kotonaan tai isäntänsä verstaassa. Hänen työtänsä helpotti toverikilpailu, seurustelu, pilapuheet, kiistelyt. Oppipoikana ollessaan hän odotti aikaa milloin pääsee mestariksi; mestarina hän odotti milloin pääsee isän- näksi ja saa itse oppilaita. Hän oli riippumaton omis- taessaan vähän työkaluja ja aineita. Hänellä oli välit- tömät suhteet ihmisiin, jotka käyttivät hyväkseen hä- nen valmistamiaan tuotteita. Jos hän ei voinut löytää ostajia, niin oli hänelle aina tarjona vaihtajia. Se kauhea kammo, että hän jää toimeentulon mahdolli- suuksia vaille, että hän ei voi enää elättää perhettänsä, oli hänelle kokonaan tuntematon. Katsokaapa esimerkiksi entisen ajan seppää, jom- moisia tosin ei enää ole olemassa. Hänen pajansa sijaitsi maantien tai kadun varrella. Sen ovet avau- tuivat suoraan avaraan maailmaan. Matkustajat pysäh- tyivät tietä kysymään, juttelemaan, kuulumisia kuule- maan, lapset tulivat katsomaan taontaa, hehkuvasta rau- dasta lähteviä kipinöitä ihailemaan. Seppä itse milloin hevosta kengitti, milloin pyöriä raudotti, milloin kor- jaili työkaluja, milloin valmisteli kolmijalkaa, milloin<noinclude><references/></noinclude> td4i0oxer4kb9undfx34v4icf09qn00 250 25691 129155 2026-04-05T16:41:01Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: patakoukkuja, tai, kun ei tilauksia ollut, takoi nauloja kaupaksi. Menkääpä sitten johonkin noista suunnattomista tehtaista, jotka leviävät useampien tynnyrinalojen ko- koisilla maa-alueilla ja joissa työmiehet ovat tuhan- sittain yhteensulloutuneina, joissa rautaa käsitellään höyryvasarain ja koneiden avulla ja muutetaan val- miiksi tuotteeksi pienen pienellä osalla sitä työvoimaa, mikä vanhan järjestelmän vallitessa tuli kysymykseen. Te ette saa mennä sis... 129155 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>patakoukkuja, tai, kun ei tilauksia ollut, takoi nauloja kaupaksi. Menkääpä sitten johonkin noista suunnattomista tehtaista, jotka leviävät useampien tynnyrinalojen ko- koisilla maa-alueilla ja joissa työmiehet ovat tuhan- sittain yhteensulloutuneina, joissa rautaa käsitellään höyryvasarain ja koneiden avulla ja muutetaan val- miiksi tuotteeksi pienen pienellä osalla sitä työvoimaa, mikä vanhan järjestelmän vallitessa tuli kysymykseen. Te ette saa mennä sisälle ilman konttorista saatua lupaa, sillä jokaisen oven päällä on kirjotus: „,,pääsy syrjäisille ankarasti kielletty." Luvan saatuanne te ette saa jutella työläisten kanssa; ja mahdotonta se olisikin, sillä koneiden melun ja räminän keskellä ei käy puhuminen. Ihmiset tekevät täällä aina samaa yksitoikkoista työtään: toiset koko päivän mittaan pääs- tävät rautakiskoja valssilaitoksen läpi; toiset vievät rautoja uuniin ja kääntelevät niitä siellä edestakaisin kuusikymmentä kertaa minuutissa, tunnittain aina samalla tavalla, tunnittain, päivittäin, vuosittain. Koko suurella tehdas-alueella olisi tuskin ainoatakaan ihmis- tä, joka osaisi tehdä vielä jotakin muuta kuin pientä osaa siitä, mikä on tarpeen valmiin tuotteen aikaansaa- miseen. Uusi tulokas tehtaassa oppii hyvin pian työs- kentelemään jollakin erikoisella koneella. Mutta siihen päättyykin kaikki hänen oppinsa. Hän voi tulla har- maapäiseksi oppimatta mitään muuta. Kun hänen lap- sensa kasvavat suuremmiksi, niin ainoa, minkä hän voi tehdä lisätäkseen tulojaan, on että hän lapsensakin panee työhön. Mitä tulee toivoon joskus päästä moi- sen liikkeen isännäksi, niin siihen hänellä ei ole enem-<noinclude><references/></noinclude> kj15ldtg0mg33n3c6dfziwbgj6obf08 250 25692 129156 2026-04-05T16:41:13Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: män perustusta kuin toivoon päästä Englannin kunin- kaaksi tai Rooman paaviksi. Hän voi yhtä vähän muutella työolojansa kuin matkustaja junavaunussa voi vaikuttaa junan kulkuun. Syyt, joita hän ei voi välttää eikä edeltäpäin nähdä, voivat yhdellä kertaa pysäyttää hänen koneensa ja viskata hänet kadulle aivan tarpeettomana ihmisenä, joka ei pysty edes lapiota kädessään pitämään tai tadikkoa käyttämään. Kun asiat ovat hyvin ja hänen isäntän... 129156 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>män perustusta kuin toivoon päästä Englannin kunin- kaaksi tai Rooman paaviksi. Hän voi yhtä vähän muutella työolojansa kuin matkustaja junavaunussa voi vaikuttaa junan kulkuun. Syyt, joita hän ei voi välttää eikä edeltäpäin nähdä, voivat yhdellä kertaa pysäyttää hänen koneensa ja viskata hänet kadulle aivan tarpeettomana ihmisenä, joka ei pysty edes lapiota kädessään pitämään tai tadikkoa käyttämään. Kun asiat ovat hyvin ja hänen isäntänsä takoo itselleen rahakolikoita, niin silloin hän voi saavuttaa palkan lisäystä lakon tai lakon uhan avulla. Kun asioissa pieninkin häiriö syntyy, alenee hänen palkkansa, ja tätä alenemista hän voi vastustaa ainoastaan lakolla, toisin sanoin, jäämällä pitemmäksi tai lyhemmäksi ajaksi työpalkkaansa vaille. Olen puhunut ainoastaan yhdestä tuotantolajista, mutta kaikki se koskee myös jokaista muuta. Kaik- kialla on teollisuuden järjestelmillä samat muodot, jopa maanviljelyksessäkin. Suuret yhtiöt kasvattavat nyt karjaa äärettömillä arolaitumilla ja suunnattomat tilat käyttävät työvoimanaan kodittomia siirtolaislau- moja. Kaikilla työaloilla työläiset yhä enemmän jou- tuvat erilleen työvälineista ja luonnollisista eduista, ja kaikkialla alkaa yhä enemmän pistää silmiin varallisuu- den epätasaisuus. Ja tämä tapahtuu aikana, jona va- paat aatteet kaikkialla heräävät, jolloin vanhoillisuuden voima heikkonee, jolloin usko ihmisten tasa-arvoisuu- teen kasvamistaan kasvaa ja leviää. Silloin kuin niiden ihmisten välille, jotka työtä tekevät ja kärsivät puutetta, ja niiden, jotka elävät laiskoina ja ylellisyydessä, muodostuu niin syvä kuilu.<noinclude><references/></noinclude> 3isksbgyntb7samb2b5z56ybvhi2lzb 250 25693 129157 2026-04-05T16:41:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: että nuo eri ihmisluokat kansan käsityksessä esiintyvät jo ikäänkuin eri rotuun kuuluvina; silloin kuin uskon- non nimessä kansanjoukoille alinomaan tyrkytetään, että tässä maailmassa on olevat olot Jumalan asettamia ja muuttumattomia, jossa jokaisella. on oma paikkansa; silloin kuin ihmiselle varhaisesta lapsuudesta opetetaan, että ihmisen velvollisuus on totella esivaltaa ja antaa sille kunnioitusta olipa tämä esivalta millainen tahansa; silloin kuin tälla... 129157 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>että nuo eri ihmisluokat kansan käsityksessä esiintyvät jo ikäänkuin eri rotuun kuuluvina; silloin kuin uskon- non nimessä kansanjoukoille alinomaan tyrkytetään, että tässä maailmassa on olevat olot Jumalan asettamia ja muuttumattomia, jossa jokaisella. on oma paikkansa; silloin kuin ihmiselle varhaisesta lapsuudesta opetetaan, että ihmisen velvollisuus on totella esivaltaa ja antaa sille kunnioitusta olipa tämä esivalta millainen tahansa; silloin kuin tällaisia kehotuksia matelemiseen, alistumi- seen ja nöyrtymiseen terästetään vielä ikuisen helve- tin uhkauksilla, silloin kuin toiselta puolen köyhät oppi- vat uskomaan, että jos he vaan kärsivällisesti täällä kes- tävät kaikki kurjuudet ja vaivat, niin Jumala valmis- taa heille kuoleman jälkeen paratiisin ilon, missä ei tule olemaan yksityistä omaisuutta eikä köyhyyttä, sil- loin eivät mitkään eriarvoisuuden huutavimmatkaan vääryydet voi enää herättää paheksumista. Mutta aatteet, jotka nyt tekevät tuloaan maail- maan ovat toisellaisia kuin nuo. Noin kaksituhatta vuotta sitten, kun sivistysmaail- massa oli kehittymässä mitä räikein eriarvoisuus, kun kansanjoukot kaikkialla olivat saatetut mitä toivotto- mimpaan orjuuteen, nousi muutamassa juutalaisessa pikkukylässä oppimaton kirvesmies, ja vastoin aikansa kaikkea oikeaoppisuutta ja kirkon tapoja, alkoi opettaa talonpojille ja kalastajille sellaista onnensanomaa, että Jumala on ihmisten isä, ja ihmiset kaikki tasa-arvoisia veljiä keskenään, sekä kehotti oppilaitaan rukoilemaan Jumalan valtakunnan lähestymistä maan päälle. Kor- keakoulujen professorit nauroivat häntä, oikeauskoiset papit haukkuivat häntä. Häntä pidettiin haaveilijana,<noinclude><references/></noinclude> 6mk5yetsvp35vit6jrcdtyuggrzevab 250 25694 129158 2026-04-05T16:41:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kiihottajana, „,kommunistina", ja hyvin järjestynyt yhteiskunta vihdoin julisti hänet vaaralliseksi ja hän naulittiin ristinpuuhun kahden pahantekijän väliin. Mutta hänen sanallaan oli etäisempi kaiku; pakolaiset ja orjat sitä levittivät, ja kaikista kielloista ja vainoista huolimatta se teki tehtävänsä, kunnes sai maailman val- lankumoukselliseksi ja vanhasta, mätänevästä sivistyk- sestä erotti uuden sivistyksen idun. Silloin etuoikeu- tetut luokat jällee... 129158 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kiihottajana, „,kommunistina", ja hyvin järjestynyt yhteiskunta vihdoin julisti hänet vaaralliseksi ja hän naulittiin ristinpuuhun kahden pahantekijän väliin. Mutta hänen sanallaan oli etäisempi kaiku; pakolaiset ja orjat sitä levittivät, ja kaikista kielloista ja vainoista huolimatta se teki tehtävänsä, kunnes sai maailman val- lankumoukselliseksi ja vanhasta, mätänevästä sivistyk- sestä erotti uuden sivistyksen idun. Silloin etuoikeu- tetut luokat jälleen yhtyivät liittoon, muovailivat kan- sanlapsen kuvan oikeussaleihinsa ja kuninkaittensa hau- takammioihin, hänen nimellään pyhittivät eriarvoisuu- den ja hänen väärennetyllä opillaan alkoivat puolustaa yhteiskunnallista vääryyttä. Mutta uudestaan alkavat kansanjoukoissa elpyä samat ylevät aatteet, että Jumala on yhteinen isämme, että kaikki ihmiset ovat veljeksiä, että sellainen elämä on mahdollinen, missä kukaan ei olisi työllä liikaa rasitettu eikä kukaan puutetta kärsisi. Jokainen ken tekee itselleen selvää niistä vastak- kaisista aatevirtauksista, jotka ovat alkaneet kehittyä sivistyneessä maailmassa, ymmärtää miten tärkeät ne yhteiskunnalliset kysymykset ovat, joiden kanssa me pian tulemme tekemisiin. Hän ymmärtää myös mitä tarkottivat Kristuksen sanat: „,Älkää luulko, että olen tullut tuomaan maailmaan rauhaa. En ole tullut tuo- maan rauhaa, vaan miekkaa."<noinclude><references/></noinclude> s4r12766548h2dg2m9t4xd4np55zq2f 250 25695 129159 2026-04-05T16:42:07Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|5 LUKU.}} {{c|'''Keskittymisen meno.'''}} Vuonna 1790, jolloin Yhdysvalloissa pantiin toi- meen ensimäinen yleinen väkiluvun laskeminen, oli kau- punkien asukkaina 3,3 prosenttia Yhdysvaltain koko väestöstä. Vuonna 1880 asui kaupungeissa jo 22,5 prosenttia. Tämä väestön taipumus keskittymään on aikamme huomattavimpia ilmiöitä. Kaikkialla sivis- tysmaailmassa kasvavat suurkaupungit vielä nopeam- min kuin koko väkiluku. Kaikki väen lisääntyminen Englannis... 129159 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c|5 LUKU.}} {{c|'''Keskittymisen meno.'''}} Vuonna 1790, jolloin Yhdysvalloissa pantiin toi- meen ensimäinen yleinen väkiluvun laskeminen, oli kau- punkien asukkaina 3,3 prosenttia Yhdysvaltain koko väestöstä. Vuonna 1880 asui kaupungeissa jo 22,5 prosenttia. Tämä väestön taipumus keskittymään on aikamme huomattavimpia ilmiöitä. Kaikkialla sivis- tysmaailmassa kasvavat suurkaupungit vielä nopeam- min kuin koko väkiluku. Kaikki väen lisääntyminen Englannissa ja Skotlannissa tulee yhdeksännellätoista- vuosisadalla kaupunkien osalle. Ranskassa, missä vä- kiluku on suuruuteensa nähden melkein muuttumaton, kasvavat suurkaupungit vuosi vuodelta yhä suurem- miksi. Irlannissa väestö vähenemistään vähenee, mutta siitä huolimatta Dublin ja Belfast kasvamistaan kasvavat. Samat suuret tekijät, höyry ja koneet, jotka näin kasaavat väestöä kaupunkeihin, keskittävät teollisuutta ja kauppaa vielä tarmokkaammin. Sitä voi huomata kaikkialla missä uusia voimia on käytetty ja teollisuu- den kaikissa haaroissa, alkaen niinkin alkuperäisistä kuin maanviljelys, karjanhoito, vuoriteollisuus ja kalas- tus, ja päättyen niihin teollisuuden haaroihin jotka ovat uusimpien keksintöjen tuloksia, kuten rautatiet ja lennätinlaitos, tai kaasu- ja sähkövalaistus. Kaikesta päättäen maanomistus, kuten kaikki muu- kin, pyrkii keskittymään ja maanviljelys muuttuu<noinclude><references/></noinclude> gun3m2je8kl3k334sm9x83brpe98u5a 250 25696 129160 2026-04-05T16:42:25Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: meillä Yhdysvalloissa yhä enemmän suurviljelykseksi. Se on seuraus maanviljelyskoneiden edistyksestä, joi- den käyttämiseen vaaditaan enemmän pääomaa, maan hintojen nousemisesta, rautateitten aikaansaamista muutoksista ja erikois-tariffeista, jotka suosivat suur- tuotantoa pikkutuotannon kustannuksella. Että moi- nen pyrkimys on yhä edelleen kehittyvä ja yhä nopeam- min kasvava, sitä ei ole epäilemistäkään. Maanvilje- lyksen uusi aikakausi on vasta alkamassa... 129160 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>meillä Yhdysvalloissa yhä enemmän suurviljelykseksi. Se on seuraus maanviljelyskoneiden edistyksestä, joi- den käyttämiseen vaaditaan enemmän pääomaa, maan hintojen nousemisesta, rautateitten aikaansaamista muutoksista ja erikois-tariffeista, jotka suosivat suur- tuotantoa pikkutuotannon kustannuksella. Että moi- nen pyrkimys on yhä edelleen kehittyvä ja yhä nopeam- min kasvava, sitä ei ole epäilemistäkään. Maanvilje- lyksen uusi aikakausi on vasta alkamassa. Ja mitkä sen edut lienevätkin, varmaa vaan on, että se on saat- tava suuren joukon Amerikan tilallisista vuokramiesten tai työmiesten asemaan. Miten samallainen kehitys tapahtuu kaikissa muissa teollisuuden haaroissa, siitä tuskin tarvinnee mainitakaan. Kaikkialla on ilmeistä, että entinen itse- näinen puuseppä muuttuu tehtaantyömieheksi, pikku- kauppiaaksi, puotipalvelijaksi suuriin makasiineihin, tai konttoristiksi tai kirjanpitäjäksi, ja että entisen järjes- telmän vallitessa itsenäisinä pysyneet ihmiset muuttu- vat nyt suurkauppiaitten ja teollisten yhtiöiden palve- lusväeksi. Mutta tätä seikkaa tuskin pystytään oival- tamaan. Suuri joukko ihmisiä, ja niiden joukossa mo- net tunnustetut kansan opettajat, alituiseen vatkuttavat meille, että muka taloudellinen menestys riippuu ainoas- taan tarmosta, ahkeruudesta ja säästäväisyydestä, aina osottaen henkilöihin, jotka ovat alkaneet ihan tyhjästä ja kuitenkin tulleet rikkaiksi; siten näet luul- laan saatavan todistetuksi, että kuka hyvänsä voi muka alkaa pennistä ja tulla uppo rikkaaksi. Että suurin osa meidän amerikalaisista pohatoista on alkanut tyhjästä, se on totta. Mutta että samaa<noinclude><references/></noinclude> 2x5fxi0bbv8hba64cbg4watuw6irw2m 250 25697 129161 2026-04-05T16:42:43Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: menestystä voi jokainen saavuttaa, se ei ole totta. Uudistusajat aina tarjoovat tilaisuutta muutamien hen- kilöjen kohoamiseen, mutta nämä tilaisuudet katoovat heti kun asiat muuttuvat jälleen ennalleen. Ja meillä ei ole ollut ainoastaan Amerikan suuri manner väellä täytettävä, vaan samalla höyryn ja koneiden käytän- töön ottaminen on aikaansaanut muutoksia teollisuu- dessa, joiden vertaisia maailma ei ennen ollut nähnyt. Kun Vilhelm Vallottaja jakoi Englan... 129161 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>menestystä voi jokainen saavuttaa, se ei ole totta. Uudistusajat aina tarjoovat tilaisuutta muutamien hen- kilöjen kohoamiseen, mutta nämä tilaisuudet katoovat heti kun asiat muuttuvat jälleen ennalleen. Ja meillä ei ole ollut ainoastaan Amerikan suuri manner väellä täytettävä, vaan samalla höyryn ja koneiden käytän- töön ottaminen on aikaansaanut muutoksia teollisuu- dessa, joiden vertaisia maailma ei ennen ollut nähnyt. Kun Vilhelm Vallottaja jakoi Englannin aseveik- kojensa kesken, silloin muuttui seikkailijalauma sem- moisenaan feodaaliseksi ylimystöksi. Mutta kun yh- teiskunta jälleen elpyi entiselleen, silloin syntyi perin- nöllinen aatelisto, johon ei voinut päästä tavallinen ihminen, ja entisten seikkailijain jälkeläiset alkoivat pitää sen luokan ihmisiä, joihin heidän esi-isänsä kuu- luivat, alempirotuisina ihmisinä. Samaten silloin kuin joku uusi maa joutuu nopean asutuksen alaiseksi, ihmiset, jotka sinne ilmestyvät maan hinnan ollessa vielä alhaisena ja teollisuuden ja kaupan vielä alku- tilassaan, nauttivat etuja, joita eivät voi nauttia samal- laiset ihmiset, jotka ilmestyvät sinne maan jo tultua kalliimmaksi ja yhteiskunnan kehittyneemmäksi. Ensimäisen sukupolven ihmiset uudessa maassa ovat tavallisesti aina ihmisiä, jotka ovat alkaneet tyh- jästä, mutta seuraavan sukupolven rikkaat ovat taval- lisesti jo heidän tavarainsa perijöitä. Kun Yhdysval- loissa kuulee puhuttavan jostakin rikkaasta miehestä, niin tulee luonnollisesti kysyneeksi: „Miten hän on rikkautensa koonnut?" Sillä meidän maassamme enim- mäkseen otaksutaan että hän on sen todella itse koon- nut. Englannissa sitävastoin ei tämmöistä kysymystä<noinclude><references/></noinclude> ewo5hysuiukh9u0adrzwn3ps9czcm8p 250 25698 129162 2026-04-05T16:42:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kukaan tee, sillä siellä otaksutaan hänen perineen rik- kautensa. Mutta sielläkin, vaikka maa on jo kauan sitten ollut jaettu, suuret muutokset, jotka syntyivät höyryvoiman ja koneiden käytäntöön ottamisesta, ovat luoneet samallaisen mahdollisuuden päästä rikkaaksi alkaen tyhjästä. Tämä mahdollisuus on kuitenkin jo taas häviämässä tai on jo hävinnytkin. Kun juna on lähtemässä liikkeelle, ei tarvitse ottaa kuin askele pääs- täkseen sillä ajamaan. M... 129162 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kukaan tee, sillä siellä otaksutaan hänen perineen rik- kautensa. Mutta sielläkin, vaikka maa on jo kauan sitten ollut jaettu, suuret muutokset, jotka syntyivät höyryvoiman ja koneiden käytäntöön ottamisesta, ovat luoneet samallaisen mahdollisuuden päästä rikkaaksi alkaen tyhjästä. Tämä mahdollisuus on kuitenkin jo taas häviämässä tai on jo hävinnytkin. Kun juna on lähtemässä liikkeelle, ei tarvitse ottaa kuin askele pääs- täkseen sillä ajamaan. Mutta jonkun hetken kuluttua ne, jotka eivät tätä askelta ottaneet, eivät pääse mukaan vaikka juoksisivat minkä jaksavat. Tyhmää on aja- tella, että on helppo astua nopeasti kulkevaan junaan sillä perustuksella, että on helppo istua vaunuun junan lähtiessä. Aivan yhtä tyhmää on ajatella, että ne mah- dollisuudet, jotka olivat olemassa silloin kuin höyry ja koneet vasta olivat keskittävää vaikutustansa alka- massa, ovat aina tarjolla. Muuan englantilaisista ystävistäni, rikas manches- terilainen tehtailija, joka oli jo vetäytynyt pois liike- maailmasta, kertoi minulle elämänsä historian: kuinka hän oli 18 vuotiaana alkanut työskennellä hinausköy- sien valmistuksessa, silloin kuin köysiä vielä valmis- tettiin yksinomaan käsin; kuinka hän sitten nuorukai- sena matkusti Manchesteriin ja sai luotolla paalin tap- puroita, laittoi siitä köysiä ja möi ne; kuinka hän sitten perusti pienen liikkeen ja alkoi antaa työtä muille; kuinka hän osasi käyttää edukseen siihen aikaan vasta käytäntöön tullutta höyrykonetta ja mekaanisia var- veja, kunnes rakensi suuren tehtaan ja ansaitsi suuret varat, ja vihdoin päätti vetäytyä lepoon jätettyään liik- keen poikansa haltuun.<noinclude><references/></noinclude> cmmo906ikfhl3h0ca0y7mol2wa5vgi6 250 25699 129163 2026-04-05T16:43:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ,,Mutta otaksukaa olevanne nyt nuori mies, sanoin minä, voitteko nyt lähteä Manchesteriin ja järjestää elämänne samalla tavalla kuin silloin?" ,,Ei, ei", vastasi hän, ,,ei millään muotoa. Nyt en voisi tehdä sitä siinäkään tapauksessa, että minulla olisi satatuhatta shillinkiä eikä viisi, kuten silloin." Samaa voi sanoa kaikista muistakin teollisuuden haaroista, mikäli niissä uudet voimat ovat alkaneet jos- sakin määrässä vaikutustaan ilmaista. Miljo... 129163 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>,,Mutta otaksukaa olevanne nyt nuori mies, sanoin minä, voitteko nyt lähteä Manchesteriin ja järjestää elämänne samalla tavalla kuin silloin?" ,,Ei, ei", vastasi hän, ,,ei millään muotoa. Nyt en voisi tehdä sitä siinäkään tapauksessa, että minulla olisi satatuhatta shillinkiä eikä viisi, kuten silloin." Samaa voi sanoa kaikista muistakin teollisuuden haaroista, mikäli niissä uudet voimat ovat alkaneet jos- sakin määrässä vaikutustaan ilmaista. Miljoonain omistaja Leland Stanford ajoi aikoinaan härkäparilla Kaliforniaan. Henry Villard saapui Saksasta Yhdys- valtoihin köyhänä poikana, rupesi sanomalehtikerto- jaksi ja matkusti muulilla Kansasista Denveriin silloin kuin aroilla vielä vilisemällä vilisi intiaaneja, - yritys, johon ei suinkaan antautuisi henkilö, jolla olisi pankki- papereja taskussaan. Stanford ja hänen toverinsa tulivat keskisen Tyynenvaltamerenradan päämieheksi, ja heidän hailussaan on tätä nykyä noin parikymmentä tuhatta peninkulmaa rautatietä, miljooneja akreja maata, höyrylaivalinjoja liikekonttorineen, pankkiosas- toineen, sanomalehtineen, puhumattakaan siitä että hei- dän hallussaan on lakia säätävät kamarit, kongressin jäsenet, tuomarit ja kaikki muu virkakoneisto. Samoin Henry Villard osaten käyttää hyväkseen onnellisia sat- tumuksia, anasti käsiinsä Oregonin höyrylaivayhtiön ynnä pohjoisen Tyynenvaltamerenradan siihen kuulu- vine maineen, muuttui rautatiekuninkaaksi seudulla, mikä oli pohjoispuolella Stanfordin valtakuntaa, hän- kin halliten tuhansia peninkulmia rautatietä, miljooneja akreja maata, sanomalehtiä, valtiollisia käskyläisiä ja kirjallisia lakeijoja, vaikkapa onkin epäilyksen alaista<noinclude><references/></noinclude> 2mz85069fnoxdvlwx180vs6b17agxlk 250 25700 129164 2026-04-05T16:43:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pystyykö hän pitämään puoliaan vielä suurempia rauta- tiekuninkaita vastaan. Eikä ainoastaan niin, että sellaisia tilaisuuksia. mitkä niin nostivat Stanfordeja ja Villardeja, syntyy vaan uusien maiden avaantuessa ja uusien tuotantovoi- mien kehittyessä, mutta jo sekin, että moisia Stanfor- deja ja Villardeja ilmaantuu, tekee mahdottomaksi enää muiden tulla samaan asemaan. Jos kuka aikoo rakentaa rautatietä Jokuman alueella, hänen täytyy alis- tua heihin ja... 129164 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>pystyykö hän pitämään puoliaan vielä suurempia rauta- tiekuninkaita vastaan. Eikä ainoastaan niin, että sellaisia tilaisuuksia. mitkä niin nostivat Stanfordeja ja Villardeja, syntyy vaan uusien maiden avaantuessa ja uusien tuotantovoi- mien kehittyessä, mutta jo sekin, että moisia Stanfor- deja ja Villardeja ilmaantuu, tekee mahdottomaksi enää muiden tulla samaan asemaan. Jos kuka aikoo rakentaa rautatietä Jokuman alueella, hänen täytyy alis- tua heihin ja tulla heidän nöyräksi alamaisekseen. Suuria rautatiekuninkaita voivat vaan suuret rauta- tiekuninkaat vastustaa, ja se seikka, että he pitävät hal- lussaan tärkeimmät rautatielinjat, antaa heille vallan kuljetusyhtiöiden, posti- ja höyrylaivaliikkeen yli, val- lan luoda taikka kukistaa pienempiä kaupunkeja, vie- läpä vallan yleensä kaikkien yritysten yli, jotka kysy- vät kuljetusvälineitä, mahdollisuuden anastaa kaiken ylijäämän siitä tulosta, minkä he katsovat harkintansa mukaan riittäväksi. Näiden suurten valtamiesten kasvu on suurten puitten kasvun kaltainen, jotka vetävät me- hun ympärillään olevasta maa-alasta ja varjollaan tuke- huttavat kaiken muun kasvullisuuden. Sama vaikutus on keskityksellä kaikkialla. Suuri tehdas tukehuttaa pientä. Suuri kauppahuone alkaa myydä sellaisilla hinnoilla, joilla eivät voi pienet myydä, ja vapautuu näin niiden kilpailusta. Amerikalainen kauppayhtiö sanomalehtien myymistä varten oli alku- jaan vaan muutamien sanomalehtimyyjäin kesken pe- rustettu liitto, jonka tarkotus oli yhteinen mukavuus. Nyt se on muuttunut niin mahtavaksi yritykseksi, että kaikki kokeet hävittää sen yksinvaltaa ja vallottaa edes<noinclude><references/></noinclude> l2qmin45bu4aeebkqka17eyla84f3cf 250 25701 129165 2026-04-05T16:43:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: osakaan sen yksinomaisesta voitosta ovat jääneet me- nestystä vaille huolimatta siitä, että yrittelijöinä on esiintynyt melkoisten kapitaalien omistajia ja tarkkoja asiantuntijoita. Tämän yhtiön rakennusten katon hui- pulla nähdään sanomalehtipoika, marmoriin veistet- tynä sellaisena näet alkoi elämänuransa yhtiön pää- osakas ja tirehtöri. Mutta voineeko nykyisillä sano- malehtipojilla olla mitään perustettuja toiveita samal- laiseen tulevaisuuteen? Ei... 129165 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>osakaan sen yksinomaisesta voitosta ovat jääneet me- nestystä vaille huolimatta siitä, että yrittelijöinä on esiintynyt melkoisten kapitaalien omistajia ja tarkkoja asiantuntijoita. Tämän yhtiön rakennusten katon hui- pulla nähdään sanomalehtipoika, marmoriin veistet- tynä sellaisena näet alkoi elämänuransa yhtiön pää- osakas ja tirehtöri. Mutta voineeko nykyisillä sano- malehtipojilla olla mitään perustettuja toiveita samal- laiseen tulevaisuuteen? Ei. Amerikalainen sanoma- lehtiyhtiö tekee sen mahdottomaksi. Samoilla mahdottomuuden tunteilla täytyy latojan katsella,,Tribunin" mahtavaa rakennusta tai sanoma- lehtimiehen katsella „Heroldin" palatsia. Sukkelin- kaan lehden toimittaja ei voisi nyt suunnitella ensi luo- kan lehden perustamista New-Yorkiin tai päästä jo olevan lehden päätoimittajaksi, ellei hän olisi hankkinut itselleen jonkun miljoonanomistajan kannatusta. Jopa kaikkein uusimmissakin kaupungeissa on jo se aika mennyt ohitse, jolloin muutamat latojat ynnä kirjotta- jat saattoivat yhtyä sanomalehteä julkaisemaan. Pu- humattakaan amerikalaisen toimittaja- ja julkaisijalii- ton renkaasta, joka on kokonaan ahtaitten yhtiönäkö- kohtain vallassa, on sanomalehti semmoisenaankin jo tullut suureksi koneeksi, joka vaatii tavattomia kapi- taaleja ja joka tavallisesti on kirjallisten ammattimes- tarien käyttämänä, mitkä tietävät miten yrityksen etu- nenässä olevia kapitalisteja palvellaan. Näihin aikoihin pidettiin täydessä purjehduskun nossa olevaa valtameren laivaa hyvin suurena, jos se veti 500 tonnia. Nykyään rakennetaan meillä 1000 tonnin vetoisia laivoja rantavesillä purjehdusta varten.<noinclude><references/></noinclude> jtxqvy5tfswoq2fhsl5ejr5puimy6vd 250 25702 129166 2026-04-05T16:43:57Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Joku aika sitten olivat meidän ensiluokan valtameri- höyrylaivat 1200-1500 tonnin kantoiset. Nyt saavut- tavat parhaat Europan kanssa liikeyhteydessä olevat höyrylaivat 10,000 tonnin kantavuuden. Mutta kap- teenien lukumäärä on verrattain vähempi ja heidän olonsa eivät ole muuttuneet suinkaan parempaan päin. Eräällä Atlannin valtameren höyrylaivalla palveleva kapteeni, jonka taitoon ja tarkkuuteen uskotaan puo- lentoistatuhannen ihmisen henget ja noin kymmen... 129166 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Joku aika sitten olivat meidän ensiluokan valtameri- höyrylaivat 1200-1500 tonnin kantoiset. Nyt saavut- tavat parhaat Europan kanssa liikeyhteydessä olevat höyrylaivat 10,000 tonnin kantavuuden. Mutta kap- teenien lukumäärä on verrattain vähempi ja heidän olonsa eivät ole muuttuneet suinkaan parempaan päin. Eräällä Atlannin valtameren höyrylaivalla palveleva kapteeni, jonka taitoon ja tarkkuuteen uskotaan puo- lentoistatuhannen ihmisen henget ja noin kymmenen- miljoonan markan omaisuus, kertoi minulle, ettei hän saa nyt enempää palkkaa kuin ennen muinoin ollessaan pienen purjealuksen päällikkönä. Kaikellaiset entiset voitto-osuudet ja satunnaiset ansiot ovat nyt myöskin heiltä poistetut, samoin ei heillä ole mitään mahdolli- suutta tulla joskus sellaisen höyrylaivan omistajaksi. joita he nyt johtavat. Olipa kuitenkin yhteiskunnallinen rakenne millai- nen tahansa, puhumatta ehkä suljetuista perinnöllisistä kastilaitoksista, niin on tietysti aina olemassa ihmisiä. jotka tavattomien taipumustensa tai onnellisten sattu- musten vuoksi ovat nousseet köyhyydestä rikkauteen ja alhaisesta asemasta ylhäiseen; mutta aikamme mah- tavat virtaukset tekevät sitä yhä vaikeammaksi. Kaikki on nykyään suunnattuna ei ainoastaan suurten omaisuuksien keskittämiseen, vaan myöskin nii- den jatkamiseen. Ei ole enää tietoa ristiretkistä, joihin rikkaat voisivat varojaan upottaa; eivät myös rikkai- den ihmisten tavat ole niin ylellisiä, että heidän varalli- suutensa senvuoksi pyrkisi hajoomaan; suurpeluu on tullut pois muodista, ja pörssipeli ei ole niinkään vaa- rallinen miljoonain omistajille kuin pelkkien tuhansien<noinclude><references/></noinclude> csxnn68zyfwese9yzliycelrwtqpm2r 250 25703 129167 2026-04-05T16:44:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: omistajille. Osakkeet, obligationit, hypoteekkipaperit, pankkitalletukset ja kaikennäköiset kapitalistien liitot auttavat suur-omaisuuksien suurina säilymistä, jonka ohella myös kaikki nykyiset laitokset ja järjestykset edistävät niiden menestyksellistä käyttämistä teollisiin tarkotuksiin. Toiselta puolen tavallinen työläinen tulee yhä enem- män auttamattomaksi, ja yhä vaikeammaksi käy pikku- kapitalistien kilpailla suurkapitalistien kanssa. Pikku rautatiey... 129167 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>omistajille. Osakkeet, obligationit, hypoteekkipaperit, pankkitalletukset ja kaikennäköiset kapitalistien liitot auttavat suur-omaisuuksien suurina säilymistä, jonka ohella myös kaikki nykyiset laitokset ja järjestykset edistävät niiden menestyksellistä käyttämistä teollisiin tarkotuksiin. Toiselta puolen tavallinen työläinen tulee yhä enem- män auttamattomaksi, ja yhä vaikeammaksi käy pikku- kapitalistien kilpailla suurkapitalistien kanssa. Pikku rautatieyhtiöt joutuvat pääyhtiöiden painon alaisiksi; eräs suuri lennätinyhtiö onkin jo ottanut käsiinsä mei- dän pienet lennätinyhtiömme, ja päästäkseen ostamasta uusia patentteja se suorittaa keksijöille maksuja, jotta nämä eivät keksisi! Englannissa melkein kaikki olut- puodit ovat joutuneet suurten olutpanimojen valtaan, niinikään on rautatiematkustajien ruokkiminen ja juot- taminen siirtynyt yhden ainoan suuren yhtiön käsiin, ja Parisissa muuan suur-ravintoloitsija laittelee kaikkialle lukemattomia haaraosastoja ja tukehuttaa siten kaikki muut pienemmät kuppilat. Samoin Amerikassa pojat, jotka myyskentelevät lehtiä ja poltettua mantelia, teke- vät tätä kauppaa jo yhtiön puolesta. Yhtiöt suorittavat lähetyksiä ja toimittelevat ihmisten pikkuasioita. En kiellä, ettei tämä kaikki olisi yleisön eduksi. Tarkotan vaan panna merkille nämä olot. Suuret muu- tokset tapahtuvat kaikkialla sivistyneessä maailmassa, samallaiset kuin se, joka feodaalisen järjestelmän aikana Europassa muutti vapaat maanomistajat vasal- leiksi ja teki koko yhteiskunnan raha-hierarkian ja etu- oikeuksien alaiseksi. Tuleeko uusi ylimystö olemaan perinnöllistä vai ei, se ei ole mikään tärkeä asia. Sat-<noinclude><references/></noinclude> l79u664pa56na73xrs1okffls8iqxab 250 25704 129168 2026-04-05T16:44:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tumasta riippuu kenelle joutuvat jotkin arpajaisvoitot. Mutta että enemmistö saa käsiinsä tyhjiä lippuja, sitä ei kai tarvitse epäillä. Uuden ajanjakson voimat eivät ole vielä saaneet kylläksi aikaa tehdäkseen etuoikeuk- sien siirtymisen perinnölliseksi, mutta näkyyhän jo päi- vänselvästi, kun teollinen järjestelmä pakottaa tuhansia työmiehiä tekemään työtä yhdelle isännälle, että isän- tien suhde työläisiin tulee olemaan yhden suhde tuhan- tee... 129168 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tumasta riippuu kenelle joutuvat jotkin arpajaisvoitot. Mutta että enemmistö saa käsiinsä tyhjiä lippuja, sitä ei kai tarvitse epäillä. Uuden ajanjakson voimat eivät ole vielä saaneet kylläksi aikaa tehdäkseen etuoikeuk- sien siirtymisen perinnölliseksi, mutta näkyyhän jo päi- vänselvästi, kun teollinen järjestelmä pakottaa tuhansia työmiehiä tekemään työtä yhdelle isännälle, että isän- tien suhde työläisiin tulee olemaan yhden suhde tuhan- teen. Amerikassa ei rakasteta sanaa,,isäntä" ,,mas- ter." Mutta mitä järkeä on vihata sanaa, kun meillä kuitenkin on juuri sitä mitä tuolla sanalla tarkotetaan? Ihminen, joka antaa minulle työtä uhaten minulle kär- simyksiä ellen ota sitä tehdäkseni, on kaikissa tapauk- sissa minun isäntäni, sanoinpa minä häntä isännäksi taikka en. {{c|6 LUKU.}} {{c|'''Vallitsevien olojen vääryys.'''}} Mukava oppi, jolla todistetaan, että toisten rik- kaus ja toisten köyhyys riippuu muuttumattomista luonnonlaeista ja että varallisuuden jaon raaka ja yhä kasvava epätasaisuus ei muka osota laitostemme nurin- kurisuutta, täyttää kaiken kirjallisuutemme, sitä saar- nataan sanomalehdistössä, kirkoissa, kouluissa ja yli- opistoissa. Maamme on vapauden maa, sanotaan meille; jokaisella kansalaisella on äänestysoikeus ja jokaisella<noinclude><references/></noinclude> 04it3llsj58jhwos090s9vy3a0aksvq 250 25705 129169 2026-04-05T16:44:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: on tilaisuus omalla tavallaan onneaan hakea. Talon- pojan lapsi voi tulla tasavallan presidentiksi; tämän päivän köyhä lapsukainen voi olla neljänkymmenen vanhana miljoonain omistaja, mutta miljoonanomista- jan pojanpoika sen ajan kuluttua kaiken todennäköi- syyden mukaan tulee olemaan köyhä. Tarvitseeko vielä tätä enempää mitään toivoa? Kellä vaan on tar- moa, ahkeruutta, älyä ja tarkkuutta, hän kyllä voi päästä varallisuuteen ja kunniaan. Kellä ei... 129169 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>on tilaisuus omalla tavallaan onneaan hakea. Talon- pojan lapsi voi tulla tasavallan presidentiksi; tämän päivän köyhä lapsukainen voi olla neljänkymmenen vanhana miljoonain omistaja, mutta miljoonanomista- jan pojanpoika sen ajan kuluttua kaiken todennäköi- syyden mukaan tulee olemaan köyhä. Tarvitseeko vielä tätä enempää mitään toivoa? Kellä vaan on tar- moa, ahkeruutta, älyä ja tarkkuutta, hän kyllä voi päästä varallisuuteen ja kunniaan. Kellä ei taipumuk- sia ole, hän älköön myös kadehtiko niitä, joilla sellai- sia on. Jos toiset paljon saavat, vaikka vähän tekevät, niin se muka tapahtuu vaan siksi, että heillä taikka hei- dän vanhemmilla on ollut taipumuksia, joiden avulla heidän on ollut mahdollista ansaita omaisuutta. Jos taas toisten on tekeminen paljon työtä ja tyytyminen vähään, niin se muka tapahtuu siksi, että he eivät vielä ole omaa alaansa löytäneet, että he ovat tietämättömiä. raakoja, kyvyttömiä sellaiseen säästäväisyyteen mikä tekisi mahdolliseksi päästä kapitaalin kokoomisen alkuun, tai siksi, että heidän isillään ei ole ollut tar- peellisia lahjoja. Epätasaisuus varallisuuden jaossa johtuu muka ihmisluonteiden erilaisuudesta, eri ihmis- ten erilaisista voimista ja taipumuksista. Jos toinen saa tehdä kymmenen tai kaksitoista tuntia päivässä voi- dakseen nauttia tuhannen markan vuosituloja, silloin kuin toinen, tehden vähän ja helppoa työtä, saapi useita tuhansia, niin se tapahtuu muka vaan siitä syystä, että edellinen lisää yleistä varallisuutta ainoastaan omien jäntereittensä voimalla. Hän saa vaan vähän enem- män kuin tavallinen elukka senvuoksi, että ne voimat, joita hän työssään käyttää, eivät laatunsa puolesta juuri<noinclude><references/></noinclude> td6fjff53w9oozaef4yfagci2nkokdj 250 25706 129170 2026-04-05T16:45:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: eroa elukan voimista. Hän on vaan yksi jäsen siinä pit- kässä työmiessarjassa, joka tekee työtä käskettyä. Toi- nen sen sijaan esiintyy järjestäjänä, päällikkönä, joka johtaa ja panee käyntiin tuota suurta koneistoa, jonka on punnitseminen ja tarkkaaminen; joten hänen suurempi palkkansa on seuraus vaan hänen verratto- man paljon korkeammista ja harvinaisemmista sielun- ominaisuuksistaan ja vielä hänen suorittamansa työn verrattoman paljon suuremmasta t... 129170 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>eroa elukan voimista. Hän on vaan yksi jäsen siinä pit- kässä työmiessarjassa, joka tekee työtä käskettyä. Toi- nen sen sijaan esiintyy järjestäjänä, päällikkönä, joka johtaa ja panee käyntiin tuota suurta koneistoa, jonka on punnitseminen ja tarkkaaminen; joten hänen suurempi palkkansa on seuraus vaan hänen verratto- man paljon korkeammista ja harvinaisemmista sielun- ominaisuuksistaan ja vielä hänen suorittamansa työn verrattoman paljon suuremmasta tärkeydestä. Eikö sivistyksen pidäkin tulla palkituksi ja eikö taidon pidä- kin luoda etuoikeuksia? Mikäpä muuten voisi olla kii- hottimena työhön, jota tarvitaan jonkun taidon hankki- miseen, ellei tuo taito tuottaisi etuja? Maksaa Rafaelin ja Rubensin töistä samaa kuin tavallisen lankkumaala- rin töistä olisi suurta vääryyttä edellisiä kohtaan; mutta se olisi sitäpaitsi suurten taipumusten ilmeistä sorta- mista. Varallisuuden epätasaisuuden poistaminen olisi siis muka edistymisen vaikutinten hävittämistä. Tä- män epätasaisuuden vastustaminen olisi luonnonlakien Yhtä suurella oikeudella sitten voi- simme moittia sitä, että päivät ovat eri pitkiä, että tai- vaan kuulla on eri kautensa, että on olemassa vuoria ja laaksoja, että on olemassa kuuman ilman vyöhyk- keitä ja ikuisen jään seutuja. Ja jos me väkivallalla jakaisimme kaikki varat ihmisten kesken tasan, niin emme sittenkään olisi tehneet mitään hyvää; sillä het- ken kuluttua olisi syntynyt yhtä suuri epätasaisuus kuin oli ennen. vastustamista. Tämmöinen on nyt se oppi, jota alituiseen saamme kuulla. Jotkut omistavat sen opin, koska se kutkuttaa heidän itserakkauttaan, vastaa heidän etujaan taikka<noinclude><references/></noinclude> ieamjeuutd38qmk2cr9re2vvai436dc 250 25707 129171 2026-04-05T16:45:13Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: toiveitaan; toiset taas omistavat sen siksi, että sitä on aina heidän korviinsa soitettu. Kaikkien valheellisten teoriojen tavalla, jotka ovat laajemmalle levinneet, se sisältää jonkun verran totuutta, mutta se totuus on temmattu irti muista totuuksista ja viety yhteen val- heen kanssa. Veden pumppuaminen laivasta, joka on saanut pohjavuodon, on toivotonta työtä; mutta siitä ei saa tehdä sitä johtopäätöstä, ettei siis reikiä tarvitsekaan yritellä tukkia ja... 129171 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>toiveitaan; toiset taas omistavat sen siksi, että sitä on aina heidän korviinsa soitettu. Kaikkien valheellisten teoriojen tavalla, jotka ovat laajemmalle levinneet, se sisältää jonkun verran totuutta, mutta se totuus on temmattu irti muista totuuksista ja viety yhteen val- heen kanssa. Veden pumppuaminen laivasta, joka on saanut pohjavuodon, on toivotonta työtä; mutta siitä ei saa tehdä sitä johtopäätöstä, ettei siis reikiä tarvitsekaan yritellä tukkia ja vettä laivasta ammentaa. Ei auta kieltää, että nykyisissä oloissa varallisuuden epätasai- suus pyrkisi entiselleen, vaikka se olisi väkipakosta lyhyemmäksi ajaksi saatu tasaiseksi; mutta tuo ei to- dista, että muka ne syyt, jotka epätasaisuuden vaikut- tavat, olisivat mahdottomat muuttaa. Ei voi myös- kään väittää, että vallitseva varallisuuden epätasaisuus riippuisi erilaisuudesta ihmisten voimissa ja taipumuk- sissa. Olen tuntenut sangen sukkelia ja myös sangen hitaita latojia; mutta se, joka oli näkemistäni latojista kaikkein sukkelin, ei kuitenkaan voinut latoa kahta kertaa nopeammin kuin hitain ja minä suuresti epäilen tokko muissakaan ammateissa olisi aivan suuria eroa- vaisuuksia olemassa. Tavallista kokoa olevien ihmis- ten välillä noin seitsemännen tai vaan kuudennen osan erotus pituudessa katsotaan suureksi erotukseksi, ja jät- tiläisistä pisin tuskin olisi neljääkään kertaa pitempi kuin kaikkein pienin lintukotolainen mitä koskaan on tunnettu; ja onpa epäilyttävää, että asiaa tarkkaavai- sesti punnitessa voisi henkisessä suhteessa havaita suu- rempaa erotusta ihmisten välillä kuin ruumiillisessa.<noinclude><references/></noinclude> 8squxvkezrge1q2ub6at4y6ke0pwgla 250 25708 129172 2026-04-05T16:45:25Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta meidän keskellämme ovat kuitenkin toiset jo satakin miljoonaa kertaa rikkaampia kuin toiset. Että sen, joka tuottaa, täytyy saada, ja sen, joka säästää, täytyy koota, se on sopusoinnussa järjen ja luonnollisen järjestyksen kanssa. Mutta vallitsevaa varallisuuden epätasaisuutta ei voi tällä perustuksella pitää oikeutettuna. Oikeastaan, voineeko monestakaan suuresta varallisuudesta totta puhuen sanoa, että ne olisivat vanhurskaan työn hedelmiä? Ovatko... 129172 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Mutta meidän keskellämme ovat kuitenkin toiset jo satakin miljoonaa kertaa rikkaampia kuin toiset. Että sen, joka tuottaa, täytyy saada, ja sen, joka säästää, täytyy koota, se on sopusoinnussa järjen ja luonnollisen järjestyksen kanssa. Mutta vallitsevaa varallisuuden epätasaisuutta ei voi tällä perustuksella pitää oikeutettuna. Oikeastaan, voineeko monestakaan suuresta varallisuudesta totta puhuen sanoa, että ne olisivat vanhurskaan työn hedelmiä? Ovatko ne usein- kaan sellaista rikkautta, jota olisivat tuottaneet niiden haltijat tai ne, jotka haltijoilta saivat? Eikö niiden luomiseen ole vielä jokin muukin seikka vaikuttanut paitsi suuri taito ja ahkeruus? Nämä ominaisuudet vaikuttavat vaan alussa, mutta milloin ihmisten käsissä jo on miljooneja, silloin heidän asiaansa edistävät jot- kin monopoolit, jotkin muiden tuottamien rikkauksien anastukset. Usein puuttuu kokonaan ahkeruuden, tai- don ja tarkkuuden ominaisuuksia, ja päävaikutus on vaan onnistumisella tai häikäilemättömyydellä keino- jen valitsemisessa. Muuan tuttavani kuoli tuonottain San-Francis- kossa jättäen jälkeensä kahdenkymmenen miljoonan pe- rinnön. Perijöitä haetaan paraikaa Englannissa. Olen tuntenut paljon ihmisiä, jotka ovat ahkerampia taita- vampia ja elämässään yksinkertaisempia kuin hän oli, mutta jotka eivät ole jälkeensä jättäneet tai eivät tule jättämään ropoakaan. Ei hän ollut ahkeruudella varo- jaan ansainnut, ei taidolla eikä kieltäymyksillä. Hän ei ollut tuottanut sitä enempää kuin hänen onnelliset englantilaiset perillisensä, jotka nyt saavat tyhjäntoi- mittamisessa viettää koko loppu-ikänsä. Hän joutui<noinclude><references/></noinclude> oci7nib8gw8lll8l9dr2nvsc9kdgg4j 250 25709 129173 2026-04-05T16:45:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rikkaaksi senvuoksi, että oli joskus maailmassa ottanut haltuunsa San-Franciskossa maa-alan, mikä kaupun- gin kasvaessa oli noussut tavattomaan hintaan. Hänen rikkautensa ei ole sitä mitä hän oli ansainnut, vaan sitä, mitä yksinomainen oikeus tähän maa-alaan teki hänelle mahdolliseksi anastamaan muiden ihmisten tuottamasta varallisuudesta. Samoin kuoli äskettäin Pittsburgissa muuan hen- kilö, joka jätti jälkeensä viidentoista miljoonan perin- nön. Hän saat... 129173 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>rikkaaksi senvuoksi, että oli joskus maailmassa ottanut haltuunsa San-Franciskossa maa-alan, mikä kaupun- gin kasvaessa oli noussut tavattomaan hintaan. Hänen rikkautensa ei ole sitä mitä hän oli ansainnut, vaan sitä, mitä yksinomainen oikeus tähän maa-alaan teki hänelle mahdolliseksi anastamaan muiden ihmisten tuottamasta varallisuudesta. Samoin kuoli äskettäin Pittsburgissa muuan hen- kilö, joka jätti jälkeensä viidentoista miljoonan perin- nön. Hän saattoi olla ahkera tai laiska, säästäväinen, taitava tai mitä tahansa, mutta ei minkään sellaisen ominaisuuden avulla hän ainakaan rikkauksiaan ollut saanut. Hän tuli rikkaaksi vaan senvuoksi, että oli oleskellut Washingtonissa ja ymmärtänyt saada aikaan kongressin päätöksen, joka „Amerikan työn suojelemi- seksi europalaista tulvaa vastaan" antoi hänelle tilai- suuden nauttia edut kuudenkymmenen-prosenttisesta tullista. Kuolemaansa saakka hän pysyi ankarana suo- jelustullien kannattajana ja ilmaisi aina pelkoansa, että vapaa kauppa on kerran hävittävä Amerikan „,orasta. van teollisuuden." Päivän selvää on, että ne 15 mil- joonaa, jotka tuo orastava teollisuus hänelle oli tuot tanut, eivät mitenkään ole pidettävät hänen puolel- taan tapahtuneena tuotannon lisänä. Noissa rahoissa ilmenee vaan etuoikeus, minkä hän oli saanut tullitarif- fista; se oli hankkinut hänelle mahdollisuuden anasta- maan toisten ihmisten työansioita. Tämä yksinoikeus, anastus ja ryövääminen ilmantuu, kuten tutkimus näyttää, yhtenä kaikkein tär- keimmistä suurten rikkauksien synnyttäjistä.<noinclude><references/></noinclude> 76lmdkih0ctd55bblb8c02u3b5ngy7i 250 25710 129174 2026-04-05T16:45:55Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: On kaksi lajia ihmisiä, jotka aina puhuvat suu- rista omaisuuksista niinkuin ne olsivat seurauksia vaan kapitaalin luontaisesta kasvukyvystä ihmiset, jotka väittävät, että olemassaoleva yhteiskunnallinen järjes- tys on täysin hyvä, ja ihmiset, jotka haukkuvat kapi- taalia ja vaativat kaiken koron lakkauttamista. Edel- listen ihmisten silmissä esiintyy rikkaana miehenä ennen kaikkea sellainen henkilö, joka säästäen ansait- semiansa varoja, panee nämä säästet... 129174 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>On kaksi lajia ihmisiä, jotka aina puhuvat suu- rista omaisuuksista niinkuin ne olsivat seurauksia vaan kapitaalin luontaisesta kasvukyvystä ihmiset, jotka väittävät, että olemassaoleva yhteiskunnallinen järjes- tys on täysin hyvä, ja ihmiset, jotka haukkuvat kapi- taalia ja vaativat kaiken koron lakkauttamista. Edel- listen ihmisten silmissä esiintyy rikkaana miehenä ennen kaikkea sellainen henkilö, joka säästäen ansait- semiansa varoja, panee nämä säästetyt varansa tuo- tantoa edistavään liikkeeseen ja rikastuu siten kapitaa- linsa luontaisen kasvamisen kautta. Jälkimäiset ihmiset taas tekevät laskuja, kuinka paljon markka kasvaisi korkoa koron päälle sadan vuoden kuluttua, ja sitten sanovat, että pitäisi poistaa prosentti, niin kyllä kaikki suuret rikkaudet häviäisivät. Luulen kuitenkin, että olisi vaikea löytää ainoa- takaan esimerkkiä suuresta omaisuudesta, joka olisi todella syntynyt kapitaalin lainmukaisista ja ahkeruu- della kokoon säästetyistä koroista. Rotschildien suunnaton omaisuus johtaa alkunsa aarteista, joita Hesssenin maakreivi sai myymällä kan- sansa Yrjö III :lle. Omaisuuden alkuna olivat veri- rahat, jotka pikku tyranni sai isolta tyrannilta omien alamaistensa hengen hintana. Omaisuus on nykyisiin suunnattomiin määriinsä kasvanut niiden lainojen avulla, joita europalaiset kuninkaat ovat saaneet ala- maistensa pitämiseksi kurissa ja hävittävien sotien toimeenpanemiseksi keskenään. Sitä voi yhtä vähällä syyllä pitää työn ja kapitaalin luomana, kuin niitä summia, joita nyt Englanti kiristää köyhyyden rasit- tamilta egyptiläisiltä talonpojilta saadakseen prosent -<noinclude><references/></noinclude> nd9cjkvp760ie5izngnr5sconf2y6ao 250 25711 129175 2026-04-05T16:46:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tinsa kedivin ottamista lainoista, jotka tämä on tuhlan- nut palatseihin, huvialuksiin, haaremiin, tanssiaisiin ja jalokiviin. Kaikista rikkaimman englantilaisen, Westminste- rin herttuan tavaton omaisuus on kokonansa anastuk- sen tuotetta. Siinä ei ole hänen eikä hänen edeltäjiensä työtä enempää kuin niissä tavattomissa rikkauksissa, jotka syntyivät Venäjällä, silloin kuin venäläiset hallit- sijat palkitsivat suosikkejaan lahjottamalla heille tuhan- sitta... 129175 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tinsa kedivin ottamista lainoista, jotka tämä on tuhlan- nut palatseihin, huvialuksiin, haaremiin, tanssiaisiin ja jalokiviin. Kaikista rikkaimman englantilaisen, Westminste- rin herttuan tavaton omaisuus on kokonansa anastuk- sen tuotetta. Siinä ei ole hänen eikä hänen edeltäjiensä työtä enempää kuin niissä tavattomissa rikkauksissa, jotka syntyivät Venäjällä, silloin kuin venäläiset hallit- sijat palkitsivat suosikkejaan lahjottamalla heille tuhan- sittain venäläisiä talonpoikia. Jokin englantilainen jo kauan sitten kuollut kuningas oli lahjottanut jollekin nykyisen Westminsterin herttuan edeltäjälle erään maa-alan, mikä on nyt joutunut Lontoon kaupungin sisäpuolelle, toisin sanoen, palkitsi hänet etuoikeu- della, jota tyhmä englantilainen kansa tähän päivään asti yhä tunnustaa ja joka antaa nykyiselle herttualle mahdollisuuden anastaa niin ja niin monen tuhannen nykyään elävän englantilaisen työansiosta niin ja niin paljon. Samaten ovat nuo tavattomat eglantilaisten olut- ja viinakauppiaitten omaisuudet syntyneet pääasiassa yksinoikeuksien, aksiisien ja liikkeenkeskityksen kautta. Tai, Amerikan pohattoihin jälleen kääntyäksem- me, katsokaamme esimerkiksi Astorien suunnattomia rikkauksia. Se on suurimmaksi osaksi samallaista toisten ansion anastusta kuin Westminsterin herttuan ja muiden englantilaisten maanomistajain. Ensimäi- nen Astor oli tehnyt jonkinlaisen välipuheen hänen aikanaan eläneiden ihmisten kanssa, ja tämän välipu- heen nojalla nyt hänen lapsillaan on oikeus pitää veron-<noinclude><references/></noinclude> gumqp6z61k47o3hvzvm952ha7kxst7s 250 25712 129176 2026-04-05T16:46:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: alaisena uutta sukupolvea, riistämään melkoista osaa työansiosta monilta tuhansilta nykyisen New- Yorkin asukkailta. Tämän omaisuuden pääsynnyttä- jänä ei ollut tuotanto eikä säästäväisyys. Ei yksikään ihmisolento voi tuottaa tai säästää maata. Jos kaikki Astorit olisivat jääneet Saksaan, josta olivat tulleet, tai ellei mitään Astoreja olisi milloinkaan ollut ole- massa, olisi New-Yorkin maa-ala samalla paikalla missä se nytkin on ja laadultaan sama... 129176 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>alaisena uutta sukupolvea, riistämään melkoista osaa työansiosta monilta tuhansilta nykyisen New- Yorkin asukkailta. Tämän omaisuuden pääsynnyttä- jänä ei ollut tuotanto eikä säästäväisyys. Ei yksikään ihmisolento voi tuottaa tai säästää maata. Jos kaikki Astorit olisivat jääneet Saksaan, josta olivat tulleet, tai ellei mitään Astoreja olisi milloinkaan ollut ole- massa, olisi New-Yorkin maa-ala samalla paikalla missä se nytkin on ja laadultaan samallaista kuin se silloin oli. Entäs Vanderbiltin suuri omaisuus? Ensimäinen Vanderbilt oli laivuri, joka kovalla työllä ansaitsi rahaa ja säästeli sitä. Mutta ei työ eikä säästäväi- syys ole antaneet hänelle mahdollisuutta saada kokoon niin suurta omaisuutta, vaan ryöstö ja anastus. Haa- littuaan kokoon kylläksi rahaa hän alkoi sitä käyttää kuin keppiä, jolla pieksi ihmisistä heidän työansionsa. Hän tukahutti kilpailevia yhtiöitä ja anasti käsiinsä kokonaisinaan höyrylaivalinjoja, sitten kävi käsiksi rautateihin, samoja keinoja käyttäen. Vanderbiltien omaisuus on saanut alkunsa työstä ja säästäväisyydestä yhtä vähän kuin merirosvojen maahan kätkemät aar- teet ovat työn ja säästäväisyyden tuloksia. Taikka sitten Gouldin suuri omaisuus! -- Alkunsa se on kyllä voinut saada hänen erikoisesta ahkeruu- destaan ja tarkkuudestaan. Mutta eivätpä ne nuo ominaisuudet ole tehneet häntä satojen miljoonain isännäksi, vaan rautatieyhtiöt, tuomarien ja lainsäätä- jäin lahjoomiset, työnseisahdusten ja sopimusten toi- meenpaneminen, joiden tarkotuksena on ollut pörssi-<noinclude><references/></noinclude> ixkkw16hmw81zq4mg09xc9ryz7i39l0 250 25713 129177 2026-04-05T16:46:53Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: arvojen ja tavarankuljetusmaksujen nostaminen ja alentaminen. Samaa voi sanoa niistä suunnattomista varoista, joita ovat luoneet Tyynen valtameren rautatiet. Ne ovat syntyneet lahjotun kongressin runsaista kansan rahojen jakelemisista, kaikellaisten Crédits Mobiliers'ien ja muiden samantapaisten yhtiöiden puuhista, ne ovat syntyneet monopoolien, anastusten ja petosten avulla. Samaa voi sanoa monen monien yhtiöiden omaisuuk- sista, jotka ovat syntyneet muka... 129177 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>arvojen ja tavarankuljetusmaksujen nostaminen ja alentaminen. Samaa voi sanoa niistä suunnattomista varoista, joita ovat luoneet Tyynen valtameren rautatiet. Ne ovat syntyneet lahjotun kongressin runsaista kansan rahojen jakelemisista, kaikellaisten Crédits Mobiliers'ien ja muiden samantapaisten yhtiöiden puuhista, ne ovat syntyneet monopoolien, anastusten ja petosten avulla. Samaa voi sanoa monen monien yhtiöiden omaisuuk- sista, jotka ovat syntyneet muka tarkotuksessa suojella kotimaista teollisuutta,,europalaisia polkuhintoja vas- taan.' Entä esimerkiksi omaisuudet, jotka ovat hankitut onnistuneilla patenteilla! Nekin, samoin kuin omai- suudet, jotka ovat johtuneet maan hintojen kasvami- sesta perustuvat kokonaan yksinkertaiseen ja selvään monopooliin. Ja olkoon sivumennen huomautettu, että enimmissä tapauksissa patenteista rikastuvat aivan toi- set henkilöt kuin keksintöjen tekijät itse. Kaikissa suurissa omaisuuksissa ja erittäinkin mel- kein kaikissa hankinnoissa, joiden tuloksena ovat suu- ret omaisuudet, voidaan havaita näitä monopoolin, ryöstön, petoksen ja keinottelun alkeita. Erään Yhdys- valtain kaikkein suurimman käsiteollisuus-yhtiön joh- taja sanoi minulle joku aika sitten: „Emme me taval- lisilla liikeasioillamme ansaitse niinkään paljon; mutta me ansaitsemme siellä, missä onnistumme saada liik- keemme monopoolin alaiseksi." Ja tämä pitää minun luullakseni paikkansa aivan yleisesti. Huomatkaa kuinka suurta osaa omaisuuksien luo- miseen on ottanut, ja Yhdysvalloissa yhäkin ottaa,<noinclude><references/></noinclude> du6y52ixfbg635i6qfys2qhrd5utgwg 250 25714 129178 2026-04-05T16:47:09Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maa-arvojen kasvaminen. Tässä meillä kaikitenkin on tekemistä yksinkertaisen ja selvän monopoolin kanssa. Jos maa kasvaa arvossa, niin ei se tapahdu siksi, että sen omistaja jotain sen arvoon lisäisi. Hän on voinut olla milloinkaan sitä edes näkemättä, jopa vastustaa kaikkia sen parannuksia. Hän itse on voinut, kuten asianlaita usein onkin, elää jossakin kaukaisessa kau- pungissa tai vieraassa maassa. Maan hintojen kasva- minen yksinkertaisesti ilmaisee vaan... 129178 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>maa-arvojen kasvaminen. Tässä meillä kaikitenkin on tekemistä yksinkertaisen ja selvän monopoolin kanssa. Jos maa kasvaa arvossa, niin ei se tapahdu siksi, että sen omistaja jotain sen arvoon lisäisi. Hän on voinut olla milloinkaan sitä edes näkemättä, jopa vastustaa kaikkia sen parannuksia. Hän itse on voinut, kuten asianlaita usein onkin, elää jossakin kaukaisessa kau- pungissa tai vieraassa maassa. Maan hintojen kasva- minen yksinkertaisesti ilmaisee vaan sitä, että maan omistajat, omistamalla sitä, mikä on ollut olemassa ennen kuin ihmistä vielä olikaan, ovat tilaisuudessa ottamaan haltuunsa suuren osan muiden ihmisten työn luomasta varallisuudesta. Tarkastakaapa siis, miten rikkauksien keskittymistä tunnottomien ihmisten käsiin edistävät monopoolit ja tullitariffiemme sekä verojär- jestelmämme tuottamat voitot; tarkastakaa, miten rikkauksien keskittymistä edistävät yksityiset rau- tatiet (jotka ovat monopooleja jo itse olemuk- seltaankin), sähkölennätin-yhtiöt, valaistus, vesijohto ja muut sellaiset yritykset; tarkastakaa, kuinka suuria omaisuuksia auttavat luomaan rautatietariffit, kaikellaiset teollisuuden harjottajain liitot ja syndi- kaatit, heidän työnsulkunsa, pörssikeinottelunsa ja tuhlaavainen, viime tingassa kansan suoritettavaksi joutuva taistelunsa kilpailijoita vastaan, niin teille kaikissa tapauksissa selviää, että epätasaisuus varal- lisuuden jaossa riippuu melkoisessa määrin suora- naisesta ryöstöstä; että syy siihen miksi paljon työtä tekeväiset saavat vähän, ja vähän työtä tekeväiset saa- vat paljon, on suureksi osaksi seuraus toisten työan- sion joutumisesta tavalla tai toisella toisten taskuihin.<noinclude><references/></noinclude> r7rfae5mq6qgjuujhst64hpg599yc63 250 25715 129179 2026-04-05T16:47:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Se seikka, että jotkut henkilöt tuon tuostakin pää- sevät niiden riveistä, jotka saavat vähemmän kuin ansaitsevat, niiden riveihin, jotka saavat enemmän kuin ansaitsevat, ei suinkaan oikeuta sellaista asiain tilaa enemmän kuin oikeuttaisi esimerkiksi merirosvoutta se seikka, että kauppalaivojen merimiehet ovat joskus muuttuneet merirosvoiksi ja ottaneet osaa merirosvou- den etuihin, ja todistaisi, ettei mihinkään toimenpitei- siin tämän rosvouden poistamisek... 129179 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Se seikka, että jotkut henkilöt tuon tuostakin pää- sevät niiden riveistä, jotka saavat vähemmän kuin ansaitsevat, niiden riveihin, jotka saavat enemmän kuin ansaitsevat, ei suinkaan oikeuta sellaista asiain tilaa enemmän kuin oikeuttaisi esimerkiksi merirosvoutta se seikka, että kauppalaivojen merimiehet ovat joskus muuttuneet merirosvoiksi ja ottaneet osaa merirosvou- den etuihin, ja todistaisi, ettei mihinkään toimenpitei- siin tämän rosvouden poistamiseksi tarvitse ryhtyä. En minä moiti rikkaita enkä tätä puhuessani tahdo herättää kateutta tai vihaa heitä kohtaan; mutta halu- ten saada selvän käsityksen yhteiskunnallisista pulma- kysymyksistä meidän on paneminen merkille se tosi- asia, että jos muutamilla ihmisillä on mahdollisuus saavuttaa niin suurta rikkautta toisten jäädessä niin suureen köyhyyteen, niin se riippuu monopooleista, joita me sallimme ja luomme, etuoikeuksista, joita annamme toisille ihmisille toisten kustannuksella, kis- komisista, joita pyhitämme laeillamme ja yleisellä mie- lipiteellä. Jos katsahdamme ympärillemme ja panemme merkille miten monopoolit, kiskomiset ja ryöstöt myö- tävaikuttavat kaikkien tai melkein kaikkien omaisuuk- sien syntymiseen, niin ensinkin meille käy selväksi niiden ihmisten suuri epärehellisyys, jotka meille saar- naavat, ettei yhteiskunnallisissa oloissa mitään vää- ryyttä ole ja että epätasaisuus varallisuuden jaossa muka syntyy meidän luontaisesta erilaisuudestamme, ja toiseksi me ymmärrämme, kuinka järjetön on niiden väite, jotka sanovat kapitaalia yhteiskunnan viholli- seksi, ja ehdottavat pakollisia lain toimenpiteitä rikkau- den kokoomista vastaan. Kapitaali on hyväksi, ja ka-<noinclude><references/></noinclude> tu9zlwtsuadei4yzy9x7xhvddr5kapp 250 25716 129180 2026-04-05T16:47:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pitalin omistaja on huolellinen yhteiskunnan jäsen, ellei hän ole samalla kertaa monopoolin omistaja. Voim- me vaaratta sallia jokaisen tulla niin rikkaaksi kuin hän suinkin saattaa, jos hän vaan tällöin ei riistä muita. On olemassa raskasta vääryyttä nykyisissä yhteis- kunnallisissa oloissa, mutta tämä vääryys ei ole mitään ihmisluonteesta semmoisenaan riippuvaa tai niiden yhteiskunnallisten lakien tuottamaa, jotka ovat yhtä paljon kuin muutkin luonnonlait... 129180 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>pitalin omistaja on huolellinen yhteiskunnan jäsen, ellei hän ole samalla kertaa monopoolin omistaja. Voim- me vaaratta sallia jokaisen tulla niin rikkaaksi kuin hän suinkin saattaa, jos hän vaan tällöin ei riistä muita. On olemassa raskasta vääryyttä nykyisissä yhteis- kunnallisissa oloissa, mutta tämä vääryys ei ole mitään ihmisluonteesta semmoisenaan riippuvaa tai niiden yhteiskunnallisten lakien tuottamaa, jotka ovat yhtä paljon kuin muutkin luonnonlait Jumalan lakeja. Vää- ryys riippuu sellaisesta huonosta järjestyksestä, minkä korjaaminen on täysin vallassamme. Ihanteellisena yhteiskunnallisena järjestyksenä ei ole semmoista jär- jestystä pidettävä, jonka vallitessa jokainen saisi yhtä paljon varoja kuin toiset, vaan sellaista, jonka valli- tessa jokainen saa niin paljon kuin hän on myötävai- kuttanut yhteisen varaston kokoamiseen. Ja yhteis- kunnan ollessa siten järjestettynä on työhalua ja intoa oleva ei ainoastaan yhtä paljon vaan verrattoman pal- jon enemmän kuin ennen. Jotta ihmiset tulisivat uut- terammiksi ja paremmiksi, taitavammiksi työmiehiksi ja etevämmiksi kansalaisiksi, täytyy jokaiselle turvata hänen työnsä hedelmät, eikä ensin koota kaikki yhteen läjään ja sitten alkaa jakelu, jonka jälkeen toisilla ilmaantuu olevan paljon enemmän kuin minkä olisivat voineet ansaita ja toisilla ei mitään.<noinclude><references/></noinclude> m4iyez4ug4iwzofr846zpk2q0kupya4 250 25717 129181 2026-04-05T16:47:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|7 LUKU.}} {{c|'''Onko maailmamme maailmoista paras?'''}} On niitä useita eri maailmoita samankin taivaan kaaren alla. New-Yorkiin saapuva matkailija, joka taskut täynnä rahaa pysähtyy ensi luokan ravintolaan, näkee yhdenlaisen New-Yorkin. Mies, joka sinne tulee taskussaan ainoastaan jokunen markka ja yöpyy mar- kan maksavaan yöpaikkaan, näkee toisen New-Yorkin. Mutta on niitä vielä viidenkymmenenkin pennin yöpaik- koja, ja on ihmisiä, joille sellaisetk... 129181 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c|7 LUKU.}} {{c|'''Onko maailmamme maailmoista paras?'''}} On niitä useita eri maailmoita samankin taivaan kaaren alla. New-Yorkiin saapuva matkailija, joka taskut täynnä rahaa pysähtyy ensi luokan ravintolaan, näkee yhdenlaisen New-Yorkin. Mies, joka sinne tulee taskussaan ainoastaan jokunen markka ja yöpyy mar- kan maksavaan yöpaikkaan, näkee toisen New-Yorkin. Mutta on niitä vielä viidenkymmenenkin pennin yöpaik- koja, ja on ihmisiä, joille sellaisetkin yöpaikat tun- tuvat kalliilta. Tuoksuavaa puistokatua myöten, heleässä touko- kuun päivänpaisteessa, ratsastaa englantilaisen juoksi- jan selässä rautatiekuninkaan tytär; hänen komea pu- kunsa hulmuaa kauniisti tuulessa, ja hänen pikenttinsä, asianomainen ratsuhattu päässä, pitkävartiset kiilto- saappaat jalassa ja yllänsä loistava ratsupuku ajaa hänen perässään, kunnioittavan välimatkan päässä, yhtä upealla, puhdasrotuisella, rajusti kuolaimiaan pureksivalla hevosella. Neitiä vastaan ajaa nopeassa ravissa suuren pörssipelaajan poika, englantilaiseen tapaan hypähdellen satulassa, englantilaista piiskaa keskikohdalta pidellen; hän kohottaa hattuansa neidin päännyökkäykseen. Tuossa tervehtii neitiä jalosukui- nen herra, joka ajaa yksinistuttavissa avovaunuissa, takanaan livreehen puettu lakeija, joka pitää käsiään ristissä rinnan päällä; hänen esivanhempansa olivat Saksasta siirtyneitä puutarhureja, ja heidän entinen<noinclude><references/></noinclude> 2bmvfmkaojpp16pyilw54cpkqjuuy7y 250 25718 129182 2026-04-05T16:48:13Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: puutarhansa, jossa nyt on korkeita rakennuksia, tuot- taa kreivillisiä tuloja. Pehmeässä, lämpöisessä ilmassa kuuluu metsästystorven toitotus, ja esille ajaa klubin nelivaljakko lakeijoineen, täynnänsä komeapukuisia, nauravia ihmisiä, joille elämä tanssijaisineen, huviret- kineen, teattereineen, kiemailuineen ja matkustuksineen tuntuu loppumattomalta juhlapäivältä, jonka kestäessä voisi yltäkylläisyyteen kyllästyä, ellei yhä uusia ja uusia huveja keksit... 129182 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>puutarhansa, jossa nyt on korkeita rakennuksia, tuot- taa kreivillisiä tuloja. Pehmeässä, lämpöisessä ilmassa kuuluu metsästystorven toitotus, ja esille ajaa klubin nelivaljakko lakeijoineen, täynnänsä komeapukuisia, nauravia ihmisiä, joille elämä tanssijaisineen, huviret- kineen, teattereineen, kiemailuineen ja matkustuksineen tuntuu loppumattomalta juhlapäivältä, jonka kestäessä voisi yltäkylläisyyteen kyllästyä, ellei yhä uusia ja uusia huveja keksittäisi. Kuinka toisellainen on tämä loistava maailma ver- rattuna sen vanhan naisen maailmaan, joka aamusta iltaan istuu tomuisella kadulla. omena- ja vehnäskorinsa ääressä; verrattuna niiden tyttöjen maailmaan, jotka kaiket päivät seisovat puotitiskin takana tai kutoma- koneen ääressä; jotka loppumattomien tuntien vieriessä kumartuvat ompelukoneittensa ylitse tai iltasin mene- vät kadulle ruumistansa kaupittelemaan! Kerran iltasella kävelin New-Yorkin pääkatua myöten ja erään komean palatsin luona tapasin muuta- man kelpo ystäväni, jota olin tuntenut jo Kalifornian ajoilta asti, silloin kuin hänellä amerikankielellä puhuen, ei ollut taskussaan milloinkaan muuta kuin pari dollaria kilisemässä. Toista oli nyt. Maksaessaan kalliit sikarit, joita me poltimme, hän veti taskustaan esille kokonaisen tukon seteleitä. Hän asui eräässä New-Yorkin parhaimmista hotelleista, kaupungin ensi- mäinen räätäli ompeli hänen pukujansa, ja päivällistä ei hänelle kelvannut valmistamaan muu kuin kaupun- gin paras ravintola. Hän kertoi minulle kaikellaista suurista yrityksistä, joissa oli osakkaana, ja puhui mil- joonista aivankuin olisi pikku kiviä käsissään pidellyt.<noinclude><references/></noinclude> o3ygelzg9i8kvpp66hwpnrp8heg77by 250 25719 129183 2026-04-05T16:48:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Kunhan kenellä vaan on oveluutta, huomautti hän, niin kyllä hän suuria asioita käsittelee yhtä helposti kuin pieniäkin kun joudutte tekemisiin suurten liikkeenhar- jottajien kanssa, niin ymmärrätte, etteivät nämä ole lainkaan toimeliaampia kuin muut ihmiset. Politiikasta hän oli sitä mieltä, että tärkeintä on vaan omistaa ystä- viä siellä missä tarvitaan. Kun maata kerran pitävät hallussaan kaikellaiset yhtiöt, niin on tyhmä se, joka sellaisia yhtiö... 129183 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Kunhan kenellä vaan on oveluutta, huomautti hän, niin kyllä hän suuria asioita käsittelee yhtä helposti kuin pieniäkin kun joudutte tekemisiin suurten liikkeenhar- jottajien kanssa, niin ymmärrätte, etteivät nämä ole lainkaan toimeliaampia kuin muut ihmiset. Politiikasta hän oli sitä mieltä, että tärkeintä on vaan omistaa ystä- viä siellä missä tarvitaan. Kun maata kerran pitävät hallussaan kaikellaiset yhtiöt, niin on tyhmä se, joka sellaisia yhtiöitä välttää. Mitä taas kansaan tulee, niin paljonko se asioita ymmärtää? Sanomalehdistö johtaa kansaa, mutta raha johtaa sanomalehdistöä. Parempi on juosta ajokoirain kanssa kuin joutua kiinni jänisten mukana ... Me erkanemme, mutta käännöksessä tervehtii mi- nua muuan toinen tuttavani. Hänen juttelunsa kiinnit- tää mieltäni ja minä saatan häntä, välittämättä omasta tiestäni, sillä paha olisi häntä viivyttää: jo kahdelta aamua on hänen nouseminen työhönsä. Hän oli yri- tellyt lukea,,Edistystä ja Köyhyyttä", mutta siihen ei sanonut olleen tilaisuutta muuta kuin silloin tällöin ja sellaisessa melussa sillä hän asui kahdessa huoneessa suuren lapsilauman kanssa, joita äiti ei päästänyt ulos, kun pelkäsi niiden oppivan siellä kaikellaista pahaa, joten hänen oli ollut hyvin vaikea käsittää kaikkia kir- jan paikkoja. Hän oli leipuri ja työskenteli päiväpal- kalla sangen hyvässä paikassa, nimittäin ravintolassa, missä työtä ei tehty kuin 12 tuntia päivässä. Useimpain leipurien hän sanoi olevan työssä 14, jopa 16:kin tuntia vuorokaudessa. On leipomoja, joissa voi kestää ainoas- taan kaikkein tottuneimmat leipurit ja nekin sentään ovat tuontuostakin pakotetut jättämään työnsä, tai --<noinclude><references/></noinclude> mxmyxzmkck2fwo181w2q0049laz1jna 250 25720 129184 2026-04-05T16:48:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: antautumaan juopotteluun, jotta kestäisivät paremmin. Muutamissa leipämyymälöissä hän kertoi käytettävän todella hyviä jauhoja, mutta hinta onkin sitten sen mukaan ja ostajina esiintyy vaan rikkaita ihmisiä. Tavallisimmissa leipomoissa on asian laita sellainen, että jauhoista on ennen käyttämistä seulottava madot erilleen. Voin laatu on perin huonoa. Hän kuului leipurien ammattikuntaan ja he koettavat kaikin voi- min saada jokaisen leipurin siihen liittymää... 129184 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>antautumaan juopotteluun, jotta kestäisivät paremmin. Muutamissa leipämyymälöissä hän kertoi käytettävän todella hyviä jauhoja, mutta hinta onkin sitten sen mukaan ja ostajina esiintyy vaan rikkaita ihmisiä. Tavallisimmissa leipomoissa on asian laita sellainen, että jauhoista on ennen käyttämistä seulottava madot erilleen. Voin laatu on perin huonoa. Hän kuului leipurien ammattikuntaan ja he koettavat kaikin voi- min saada jokaisen leipurin siihen liittymään; mutta vaikeinta on näyttänyt olevan saada liittymään niitä leipureja, joilla olisi juuri enintä hyötyä siitä, eli joilla on kaikkein pisin työpäivä. Nämä näet tylsistyvät pit- kän työpäivänsä vaikutuksesta ja kadottavat kaiken halun henkiseen ponnistukseen. Kerran hän sanoi koettaneensa hänkin panna pystyyn itsenäisen liikkeen; he vaimonsa kanssa saivat monien kieltäymysten jäl- keen kootuksi muutamia satoja dollareja ja perustivat pienen kaupan. Mutta hänellä ei ollut varoja ostaa itselleen jauhattajaliiton osaketta, johon liittoon kuului leipomojen isäntiä ja jonka tarkotus oli hankkia hal- vasta jauhoja osakkaille; hän ei siis voinutkaan kestää kilpailua, menetti kaiken omaisuutensa ja sai luvan jälleen ruveta leipomaan päiväpalkasta. Tästä asemasta ei hänellä ollut mitään toiveita koskaan päästä, ja hän sanoi joskus tuntuvan siltä kuin yhtä mielellään suostuisi olemaan orjana. Perhettä lisään- tyy yhä ja sen elättäminen käy päivä päivältä yhä kal- liimmaksi. Vapusta alkaen on lisätty kortterihyyryä kahdella dollarilla. Vaimo oli mennyt työnjohtajan puheille valittamaan, ettei palkkaa lisätä vaikka menoja enennetään. Mutta tämä ei ollut sanonut voivansa -<noinclude><references/></noinclude> b200z6ohdx3cahw94kinn3iv9tq9hwk 250 25721 129185 2026-04-05T16:48:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: asiaan mitään, koska talot olivat nousseet hinnassa ja siis hyyrymaksujenkin piti nousta. Sanoi tuollaisten valitusten johtuvan siitä, että työkansa ei elä varojensa mukaan vaan pyrkii saamaan kaikkea mitä näkee muilla ihmisillä olevan. Terveenä ja kylläisenä sanoi voivan pysyä pelkällä kaurapuurollakin, ja kun sitä vaan syötäisiin, niin ei muka olisi mitään syytä vali- tuksiin talonisäntiä vastaan. Amerikasta Europaan lähtee näinä kevätpäivinä n... 129185 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>asiaan mitään, koska talot olivat nousseet hinnassa ja siis hyyrymaksujenkin piti nousta. Sanoi tuollaisten valitusten johtuvan siitä, että työkansa ei elä varojensa mukaan vaan pyrkii saamaan kaikkea mitä näkee muilla ihmisillä olevan. Terveenä ja kylläisenä sanoi voivan pysyä pelkällä kaurapuurollakin, ja kun sitä vaan syötäisiin, niin ei muka olisi mitään syytä vali- tuksiin talonisäntiä vastaan. Amerikasta Europaan lähtee näinä kevätpäivinä niin paljon ihmisiä, että on vaikea saada pilettiä hytti- paikkaan, vaikka tilaisi kokonaista kuukautta jopa kah- takin ennen. Komeiden, tilavien herraskartanoitten ovet lyödään pian salpaan, sillä niiden asukkaat ovat lähtemässä Europaan, meren rantamille tai vuoristoi- hin. Täytyy lähteä, kun kaikki muutkin lähtevät”, sanovat he. Mutta eivätpä suinkaan kaikki lähde. Pari, kolme miljoonaa ihmistä jää tänne New-Yorkiin kuumuuteen tukahtumaan. Väen paljoudesta kiehu- vien talojen ovia ei lyödä kesän ajaksi salpoihin; jokai- nen akkuna, jokainen ovi avataan selko selälleen, että hengitys kävisi helpommaksi. Likasilla kaduilla tulee liikkumaan köyhää kansaa ja kampaamattomien lasten leikit tulevat täyttämään ne melullansa. Nämä lapset eivät ole milloinkaan nähneet peltojen vihriää eivätkä kuulleet laineiden loiskinaa, lukuun ottamatta niitä har- voja, jotka ovat päässeet mukaan joihinkin hyvänteke- vien seurain toimeenpanemiin retkeilyihin. Väsyneet äidit rupeavat rauhottelemaan itkeviä lapsiaan, jotka kituvat huonosta ruuasta ja pilaantuneesta ilmasta, ja kurjuus ja köyhyys, mitkä ovat talvella piilossa, tule- vat joka askeleella näkyviin.<noinclude><references/></noinclude> 34nusn6kp43w68z95wjsqkkuivcd7u3 250 25722 129186 2026-04-05T16:49:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tämän tapaisessa kaupungissa toisten ihmisten maailma eroaa toisten ihmisten maailmasta ehkä enem- män kuin Jupiter eroaa Marsista. On maailmoja, joille me uministamme silmämme, joita koetamme olla ajattelematta, joita pelkäämme jo kaukaa, ja kuitenkin niissä elää ihmisiä, maailmoita, joissa pahe on hy- veen asemassa, joista toivo näyttää olevan ainiaaksi karkotettuna, joissa vallitsee pohjaton alennus ja lop- pumattomat kärsimykset, eläimellinen raaistumine... 129186 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Tämän tapaisessa kaupungissa toisten ihmisten maailma eroaa toisten ihmisten maailmasta ehkä enem- män kuin Jupiter eroaa Marsista. On maailmoja, joille me uministamme silmämme, joita koetamme olla ajattelematta, joita pelkäämme jo kaukaa, ja kuitenkin niissä elää ihmisiä, maailmoita, joissa pahe on hy- veen asemassa, joista toivo näyttää olevan ainiaaksi karkotettuna, joissa vallitsee pohjaton alennus ja lop- pumattomat kärsimykset, eläimellinen raaistuminen ja mieletön julmuus. „Miksi he vaativat leipää?” kysyi viaton ranska- lainen ruhtinatar, silloin kuin Versailles'in hovin pihalla julmistuneet joukot melusivat. „Jos heillä ei ole lei- pää, niin miksi he eivät syö piirakoita?" Mutta eipä tuo herttainen ruhtinatar ollut sitten- kään tyhmistä tyhmin, vaikka ei ollutkaan eläessään kuullut, että piirakat eivät ilmesty ihmisille heti kun niitä halutaan.,,Miksi köyhät eivät tule ahkeroiksi, hyviksi, viisaiksi ja hillityiksi?" kuulee aina rikkaissa taloissa kyseltävän, kun puhe tulee alempien luokkien asemasta. Mitä on tämä muuta kuin sama ruhtinatta- ren kysymys? Ahkeruus, hyveet, viisaus, itsensä hillit- seminen eivät ole juuri luonnollisia seuralaisia köy- hyydelle. Suuri on se tyytyväisyys omaan itseensä, mikä näyttäytyy kaikkialla kirjallisuudessa ja ajatusmaail- massa. Tämä maailma, missä me ja aikalaisemme asumme, me kristityt, Amerikan kansalaiset muka muodostamme ainakin yhteiskunnallisten laitosten puo- lesta jotakuinkin juuri sellaisen maailman, jommoiseksi Kaikkivaltias on sen ajatellut.<noinclude><references/></noinclude> kd9607qpdhcig6n4ia5jv3tobq2sxwy 250 25723 129187 2026-04-05T16:49:26Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Muutamat sanovat suoraan, että asian laita on sellainen, toiset ovat vaan itsekseen sitä mieltä, mutta kaikkialla on sama henki toisessa taikka toisessa muo- dossa vallalla. Ken väittää, että köyhyys ja ahneus voidaan ainiaaksi karkottaa maailmasta, sitä pidetään niissä piireissä, jotka ylpeilevät sivistyksestään ja kult- tuuristaan, haaveilijana, melkein vaarallisena mieli- puolena. Tosin vanha ajatus, että muka kaikki yhteiskun- nallisissa oloissa olisi J... 129187 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Muutamat sanovat suoraan, että asian laita on sellainen, toiset ovat vaan itsekseen sitä mieltä, mutta kaikkialla on sama henki toisessa taikka toisessa muo- dossa vallalla. Ken väittää, että köyhyys ja ahneus voidaan ainiaaksi karkottaa maailmasta, sitä pidetään niissä piireissä, jotka ylpeilevät sivistyksestään ja kult- tuuristaan, haaveilijana, melkein vaarallisena mieli- puolena. Tosin vanha ajatus, että muka kaikki yhteiskun- nallisissa oloissa olisi Jumalan säätämää, että rikkaus on aijottu muutamille ja köyhyys enemmistölle, halli- tusvalta toisille, toisille orjuus, on kadottamassa mer- kityksensä ihmisten ajatuksissa, mutta sen sijalle astuu toinen ajatus, joka palvelee samaa tarkotusta. Meille sanotaan tieteen nimessä, että jos jokin yhteiskunnal- linen parannus on mahdollinen, niin se on mahdollinen ainoastaan rodun vähittäisen kehityksen kautta, jolloin päävaikuttimena esiintyy ankara taistelu olemassa- olosta, että kuten muuan kirjailija sanoo ,,ainoas- taan valiojoukko, yhteiskunnan kerma, saattaa kohota siihen hengen korkeuteen, missä järki ja omatunto voi- vat täysin hallita alempia vaikuttimia", että tavallisena saavutuksena, mihin harvoja poikkeuksia lukuun otta- matta yleensä voidaan kohota, on parhaassa tapauk- sessa tilaisuus elää elämänsä kunnialla loppuun, mak- saa velkansa, auttaa jaloilleen kolme neljä lasta ja sii- hen päättää tilinsä. Mitä tulee „ihmiskunnan hyvänte- kijöihin” ja niihin, jotka tahtoisivat,,poistaa köyhyyt- tä", niin sellaisiin hän suhteutuu samalla ylenkatseella kuin yhdeksäntoistasataa vuotta sitten kirjanoppineet ja fariseukset suhtautuivat sitä haaveilevaa yhteiskun-<noinclude><references/></noinclude> gd2gcp6l64i4xkubv1ugqipfts8wm8u 250 25724 129188 2026-04-05T16:49:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nan parantajaa kohtaan, minkä he sitten ristiinnau- litsivat. Kaikkein tällaisten teoriojen pohjana on itsekkyys, joka estää pääsemästä perille siitä, mihin oikeus ahneu- den kokoamiin rikkauksiin perustuu, ja vaikeus tai ha- luttomuus tunnustaa sellaisen maailman mahdollisuutta, missä olot olisivat toisellaisia. ,,Toinen puoli maailmaa ei tiedä miten toinen puoli elää" voi sanoa paremmin yläluokkaan kuin alaluok- kaan nähden. Siihen, mikä ihmisiä miellytt... 129188 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>nan parantajaa kohtaan, minkä he sitten ristiinnau- litsivat. Kaikkein tällaisten teoriojen pohjana on itsekkyys, joka estää pääsemästä perille siitä, mihin oikeus ahneu- den kokoamiin rikkauksiin perustuu, ja vaikeus tai ha- luttomuus tunnustaa sellaisen maailman mahdollisuutta, missä olot olisivat toisellaisia. ,,Toinen puoli maailmaa ei tiedä miten toinen puoli elää" voi sanoa paremmin yläluokkaan kuin alaluok- kaan nähden. Siihen, mikä ihmisiä miellyttää, he py- sähtyvät mieluummin kuin siihen, mikä heitä ei miel- lytä. Puotineiti nauttii romaanista, joka kertoo sen ja sen lordin rakkaudesta siihen ja siihen ladyyn, aivan samoin kuin katulapsi nauttii nähdessään makeisia puo- din ikkunassa, tai kuin nälkäiset ihmiset pito-kuvauk- sista, tai köyhät odottamatta saaduista rikkauksista. Mutta kärsimykset enimmäkseen ovat yhteiskunnassa näkymättömiä. Hyvin puetut kulkevat pääkatuja, rää- syiset sivukatuja. Hyvin puettua ihmistä kuunnellaan hartaasti siellä mistä hän heitettäisiin ulos jos olisi rää- syissä. Ja juuri se osa yhteiskuntaa, jolla on täysi syy olla tyytyväinen oleviin oloihin, hallitsee sanomalehdis- töä, kirkkoa, koulua, ja sepä levittääkin ylt'ympäriinsä omaa luomaansa mielipidettä, että se maailma, missä me asumme, on nykyisissä sivistysoloissaan juuri sellai- nen miksi Luoja sen on ajatellut. Mutta katsahtakaapa ympärillenne. Joka paikassa sivistysmaailmassa lepää kauneus, loisto ja kunnia näännytettyjen ja poljettujen ihmisolentojen hartioilla. Puhumattakaan Saksasta, Ranskasta tai Englan- nista on asianlaita sama täällä Amerikassakin, missä<noinclude><references/></noinclude> 5houqmkiz12zn5ofaky79pmu8pg6jad 250 25725 129189 2026-04-05T16:50:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: europalainen sivistys kehittyy uuden mannermaan va- paalla pohjalla, missä ei ole kuninkaita, ei pysyviä armeijoita, ei jälkiä feodaalisesta maaorjuudesta. missä kansallinen olemassaolo alkoi juhlallisella julis- tuksella ihmisoikeuksien tasa-arvoisuudesta ja synnyn- näisyydestä. Panen tähän sanomalehtiuutisen, joka melkein ensimäisenä sattui silmiini, sillä en minä koeta saada värejä sakeammiksi : ,,Margareta Hickey, kolmenkymmenen ikäinen nainen, tuli jo... 129189 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>europalainen sivistys kehittyy uuden mannermaan va- paalla pohjalla, missä ei ole kuninkaita, ei pysyviä armeijoita, ei jälkiä feodaalisesta maaorjuudesta. missä kansallinen olemassaolo alkoi juhlallisella julis- tuksella ihmisoikeuksien tasa-arvoisuudesta ja synnyn- näisyydestä. Panen tähän sanomalehtiuutisen, joka melkein ensimäisenä sattui silmiini, sillä en minä koeta saada värejä sakeammiksi : ,,Margareta Hickey, kolmenkymmenen ikäinen nainen, tuli joku päivä sitten New-Yorkiin Bostonista seitsenviikkoisen lapsen kanssa. Hän koetti saada itsel- leen työtä, mutta menestyksettä. Lauantai-iltana hän asetti lapsen muutamaan kellariin eräällä kadulla kau- pungin laitapuolella. Puoliyön aikaan ilmestyi keskus- poliisiasemalle ja ilmotti kadottaneensa lapsensa, sa- noen kadottaneensa sen viereisellä kadulla. Sillä välin löysi lapsen muuan poliisi-upseeri. Äiti pidätettiin, saatettiin raastupaan ja lähetettiin kuudeksi kuukau- deksi vankilaan. Aamuin ja illoin, päivänä toisensa jälkeen, rau- han- ja hyvinvoinnin aikana saamme sanomalehdissä lukea samallaisia uutisia, vieläpä pahempiakin. Olemme niihin niin tottuneet, ettei huomiomme niihin erityi- sesti pysähdy eikä ajatuksemme niistä herää. Tie- dämme mikä on oleva tuon Margareta Hickeyn ja hä- nen lapsensa kohtalo, jotka lähetettiin kuudeksi kuu- kaudeksi vankilaan. Parempi olisi heille ja parempi koko yhteiskunnallekin, jos he suoraan olisivat upotetut mereen niinkuin upotamme kissoja ja sokeita kissan- poikia; mutta moiset uutiset ovat niin tavallisia, ettem-<noinclude><references/></noinclude> 9e6y2ckh3botzilbhqrangfx0v1c3d9 250 25726 129190 2026-04-05T16:50:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: me pane niihin enempää huomiota kuin uutisiin josta- kin kilpaammunnasta tai tietoihin seuraelämän tapah- tumista, viimeisestä oopperasta, näytelmästä, jostakin avioerojutusta niiden ja niiden välillä, tai siitä suu- resta kysymyksestä, jota Amerikan kansa ensi vaa- leissa tulee ratkaisemaan, nimittäin kysymyksestä tu- leeko kansanvaltaisten virkamiehet pääsemään tasaval- taisten paikkoihin vai eivät. Joku aika sitten luin muutamassa sanomalehdessä kertom... 129190 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>me pane niihin enempää huomiota kuin uutisiin josta- kin kilpaammunnasta tai tietoihin seuraelämän tapah- tumista, viimeisestä oopperasta, näytelmästä, jostakin avioerojutusta niiden ja niiden välillä, tai siitä suu- resta kysymyksestä, jota Amerikan kansa ensi vaa- leissa tulee ratkaisemaan, nimittäin kysymyksestä tu- leeko kansanvaltaisten virkamiehet pääsemään tasaval- taisten paikkoihin vai eivät. Joku aika sitten luin muutamassa sanomalehdessä kertomuksen erään oikeuskunnan toimeenpanemasta kahdenvuotiaan lapsen kuoleman syyn tutkimisesta ,,itse paikalla." Haisevassa huoneessa ei ollut mitään muuta kuin rikkinäinen tuoli, likainen vuode ja tyhjä viinapullo. Vuoteella makasi ilman mitään hoitoa nuori tyttö, tuolilla röhjötti kuorsaten humaltunut isä. „,Kau- hun valtaamana" sanotaan kertomuksessa,,oikeuskunta pani kokoon asianomaisen pöytäkirjan ja kiirehti jät- tämään tämän paikan." Niin, me juoksemme pois näkemästä näitä kauhuja. Olkoot niiden kanssa teke- misissä poliisit, poliisiputkat, sairaalat ja hyvänteke- väisyys-seurat . . . Kuinka onkaan, me lähettelemme kuitenkin lähe- tyssaarnaajia pakanamaihin. Mutta missä koko maan piirillä, alkaen pohjoisnavasta etelänapaan asti, voisi löytää pakanoita, joiden joukossa olisi tavattavana niin suuressa kurjuudessa olevia ja niin vaivaisen näköisiä ihmisolentoja, kuin tapaamme joka askeleella niinsanot- tujen kristittyjen sivistyskeskuksiemme sydämmessä, joissa kuitenkin olemme kunnioittavinamme Jumalaa siihen määrään, että juoksemme takateitä kapakkoihin, jos mielimme pyhäpäivänä nauttia jotain väkevämpää.<noinclude><references/></noinclude> 2ml329jrpburw7gy2opmldg3ty1wswx 250 25727 129191 2026-04-05T16:50:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Minkäpä metsäläisrotujen keskuudessa olisi mahdolli- nen sellainen hirmuinen julmuus, josta meille kertoo muuan Massatshusetsin vaivaistaloa tarkastellut komi- tea. ,,Lapset eivät täällä elä tavallisesti kauan", oli siellä sanottu jollekin vaimolle, joka oli koettanut saada sinne sijotetuksi löytölasta. Ja eivätpä ne kauan elä- neetkään. Muutaman viikon kuluessa oli niitä siellä kuollut seitsemänkymmentäkolme henkeä seitsemästä- kymmenestä neljästä,... 129191 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Minkäpä metsäläisrotujen keskuudessa olisi mahdolli- nen sellainen hirmuinen julmuus, josta meille kertoo muuan Massatshusetsin vaivaistaloa tarkastellut komi- tea. ,,Lapset eivät täällä elä tavallisesti kauan", oli siellä sanottu jollekin vaimolle, joka oli koettanut saada sinne sijotetuksi löytölasta. Ja eivätpä ne kauan elä- neetkään. Muutaman viikon kuluessa oli niitä siellä kuollut seitsemänkymmentäkolme henkeä seitsemästä- kymmenestä neljästä, ja oli heidän ruumiitansa myyty anatomisiin laboratorioihin pyöreistä summista tusina- kaupalla. Kuuden kuukauden ikäinen lapsi, joka oli sinne joutunut, oli kahden päivän kuluessa kadottanut kaksi kiloa painostaan. Eivätkä aikuisetkaan siellä pit- kiä aikoja eläneet, nimittäin ne onnettomat ukot tai eukot, jotka olivat sieltä suojaa hakeneet. Heidät ryös- tettiin puhtaaksi, kidutettiin nälällä, piestiin ja aivan lyhyessä ajassa tehtiin kuolleiksi ruumiiksi, joita saat- toi myydä, sillä aikaa kuin tämän laitoksen korkeasti kunnioitettavat esimiehet lihoivat ja rikastuivat tarjo- ten tilapäisille tarkastajille komeita päivällisiä ja kal- liita viinejä. Olisi loukkaus eläimiä kohtaan, jos sanoisi eläimellisyydeksi sitä, mikä tuosta valkoiseksi sivellystä hautakammiosta tuli ilmi. Mutta rikkauden, sivistyksen ja korkeiden siveellisten ihanteiden edusta- jat Massatshusetsissa aivan kylmäverisesti ottivat vas- taan nuo paljastukset, vieläpä harjottivat julmaa vainoa sitä ihmistä kohtaan, joka nuo paljastukset oli tehnyt, ikäänkuin sellaisten hirmujen paljastaminen eikä itse laitoksen olemassaolo olisi ollut anteeksi antamaton rikos. Olivathan sen asukkaat muka pelkkiä vaivai- sia! Ja minä luin new-yorkilaisessa „,Tribun"-leh-<noinclude><references/></noinclude> oc4ft81fjvxs49blzent1u9zyiha8dg 250 25728 129192 2026-04-05T16:50:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: dessä, että kaikki mitä tuosta laitoksesta oli sanottu ,,olisi oikeastaan sanottava jokaisesta muustakin sa- mantapaisesta laitoksesta kaikkialla meidän maas- samme." Tai mitä sanotte niistä paljastuksista, jotka tänä talvena tehtiin tutkijakunnalle new-yorkilaisessa vanki- lassa harjotettujen kidutusten johdosta. Vankilajär- jestelmä pysyi kuitenkin entisellään, ei yksikään sen virkailijoista saanut eroa. Ilmeistä on, että yhteiskun- nassamme on vallalla v... 129192 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>dessä, että kaikki mitä tuosta laitoksesta oli sanottu ,,olisi oikeastaan sanottava jokaisesta muustakin sa- mantapaisesta laitoksesta kaikkialla meidän maas- samme." Tai mitä sanotte niistä paljastuksista, jotka tänä talvena tehtiin tutkijakunnalle new-yorkilaisessa vanki- lassa harjotettujen kidutusten johdosta. Vankilajär- jestelmä pysyi kuitenkin entisellään, ei yksikään sen virkailijoista saanut eroa. Ilmeistä on, että yhteiskun- nassamme on vallalla vakaumus, jonka muuan profes- soreistamme tuonnottain lausui seuraavin sanoin julki: ,,Rikoksellisella ei ole mitään oikeuksia yhteiskuntaan nähden. Mitä hänelle tehdään, se riippuu kokonaan siitä mitä keinoja katsotaan tarkotusta vastaavam- miksi!" Tosin lähetyssaarnaajamme eivät juuri lue sanomalehtiä, mutta kaikissa tapauksissa heidän ei pi- täisi lukea niitä pakanoille. Tämä kaikki on seurausta yhteiskunnallisista epä- kohdista. Rikoksentekijät, vaivaistalon asukkaat, katu- naiset, vaimot, jotka jättävät lapsensa, ihmiset, jotka tekevät itsemurhan, kun eivät saa ravintoa, suuret ker- jäläislaumat, varasjoukot ovat todistuksena siihen, että on olemassa laajoja väestöluokkia, joiden toimeentulo raskaan työn ohella on enemmän kuin epäilyksen alaista. „Meillä New-Yorkissa”, sanoi minulle kerran muuan sikäläinen tuomari, „on paljon niin vähissä va- roissa olevia perheitä, että parin lapsen saaminen entis- ten lisäksi merkitsisi uutta tulokasta vankiloihin ja uutta asukasta haureustaloihin." New-Yorkissa laske- taan olevan noin 30,000 perhettä, jotka nauttivat arme- liaisuus-seurojen apua, ja sanotaan, että jos pantaisiin<noinclude><references/></noinclude> gjonq3nkt7tda333l3uuq2fz6x3zy5x 250 25729 129193 2026-04-05T16:51:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: riviin kaikki ne New-Yorkin talot, joissa asuu rikok- sellisia ja almulla-eläjiä, niin niistä syntyisi 33 virstan pituinen katu. Muuan armeliaisuus-seura oli tänä tal- vena alkanut jakaa apuja kolmelle sadalle räätäliper- heelle. Räätälien ansiot ovat niin pieniä, että kun työ loppuu, heidän on antautuminen kèrjuulle taikka har- jottaminen varkauksia, taikka sitten nälkään kuole- minen. Ja asiat ovat samalla kannalla muuallakin eikä vaan New-Yorkissa. Ty... 129193 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>riviin kaikki ne New-Yorkin talot, joissa asuu rikok- sellisia ja almulla-eläjiä, niin niistä syntyisi 33 virstan pituinen katu. Muuan armeliaisuus-seura oli tänä tal- vena alkanut jakaa apuja kolmelle sadalle räätäliper- heelle. Räätälien ansiot ovat niin pieniä, että kun työ loppuu, heidän on antautuminen kèrjuulle taikka har- jottaminen varkauksia, taikka sitten nälkään kuole- minen. Ja asiat ovat samalla kannalla muuallakin eikä vaan New-Yorkissa. Tyhmyri sanoi sydämmessään, ettei Jumalaa ole olemassa. Mutta millä nimellä on kutsuminen sitä ih- mistä, joka sanoo Jumalan vaativan meitä olemaan tyy- tyväisiä tämmöiseen maailmaan? {{c|8 LUKU.}} {{c|'''Voisimme kaikki olla rikkaita.'''}} Rikkaan ja köyhän nimityksiä käytetään tietysti hyvin usein suhteellisessa merkityksessä. Irlannin ta- lonpoikien keskuudessa, jotka elävät nälkäisinä nii- den kiristysten vuoksi, jotka ovat välttämättömiä hei- dän tilanhaltijainsa elättämiseksi Lontoon tai Pariisin ylellisessä maailmassa, pidetään kolme lehmää omista- vaa vaimoa rikkaana, jotavastoin miljoonainomistajien keskuudessa pidetään ihmistä, jolla ei ole kuin puoli- miljoonaa, köyhänä. Selvää on, ettemme voi kaikki olla rikkaita siinä merkityksessä, että jokainen meistä<noinclude><references/></noinclude> 57b5f9b4k6hkm02nnjy7ek1mt98dztk 250 25730 129194 2026-04-05T16:52:02Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: omistaisi enemmän kuin toiset. Mutta milloin kuulee sanottavan, että me emme voi kaikki olla rikkaita tai että köyhiä tulee aina olemaan ympärillämme, niin sil- loin rikkaan ja köyhän nimityksiä ei käytetä tässä suh- teellisessa merkityksessä. Silloin tarkotetaan rikkailla niitä, joilla on kylläksi tai enemmän kuin kylläksi va- roja kaikkien mahdollisten tarpeiden tyydyttämiseksi, ja köyhillä niitä, joilla ei sellaisia varoja ole. Ja niinpä siis käyt... 129194 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>omistaisi enemmän kuin toiset. Mutta milloin kuulee sanottavan, että me emme voi kaikki olla rikkaita tai että köyhiä tulee aina olemaan ympärillämme, niin sil- loin rikkaan ja köyhän nimityksiä ei käytetä tässä suh- teellisessa merkityksessä. Silloin tarkotetaan rikkailla niitä, joilla on kylläksi tai enemmän kuin kylläksi va- roja kaikkien mahdollisten tarpeiden tyydyttämiseksi, ja köyhillä niitä, joilla ei sellaisia varoja ole. Ja niinpä siis käyttäen näitä nimityksiä tässä suo- rassa merkityksessä, minä väitän niitä vastaan, jotka sanovat, ettemme voi kaikki olla rikkaita, ja niitä vas- taan, jotka selittävät, että köyhiä aina täytyy olla ihmisyhteiskunnassa. En tietysti tahdo sanoa, että meillä kaikilla voisi olla lukemattomia pelvelijoita; että kaikki voisimme toinen toisemme edessä keikaroida loistavilla puvuilla, vaunuilla, ylellisillä kemuilla tai päivällisillä, talojemme komeudella. Silloin olisi risti- riitaisuutta nimityksissä. Tahdon vaan sanoa, että kai- killa meillä voisi olla lepohetkiä, elämän mukavuuksia ja runsautta ei ainoastaan siinä mitä pidetään välttä- mättömänä elämässä, vaan siinäkin mitä nyt pidettäi- siin elämän somennuksena ja ylellisyytenä. En luule mahdolliseksi täydellistä tasa-arvoisuutta tai että sel- lainen edes olisi mitään toivottavaa. En luule, että meistä jokainen tarvitsee juuri saman määrän erilaisia rikkauden muotoja. Olen vaan vakuutettu siitä, että jokaiselle meille voisi riittää rikkautta kaikkien järjel- listen toivomustemme toteuttamiseksi; että kaikilla meillä voisi olla niin paljon aineellisia esineitä, joista nyt taistelemme, ettei kenenkään olisi tarvis riistää lähimmäiseltänsä; ettei kukaan kituisi kokonaisia päi-<noinclude><references/></noinclude> jkb99wj426nimnmb0j1iada9w7jrxhj 250 25731 129195 2026-04-05T16:52:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: viä eikä yöllä heräisi lähestyvän köyhyyden kammoon ja lepohetkiänsä toivottomiin laskuihin käyttäisi. Jokohan tämä olisi vaan utoopinen haave? Mitä olisivat ihmiset viisikymmentä vuotta sitten ajatelleet, jos joku olisi heille kertonut tulevan mahdolliseksi om- mella höyryvoimalla, tehdä Atlannin matka kuudessa päivässä tai kiitää pohjois-Amerikan läpi kolmessa vuorokaudessa, saada Bostonissa aamulla tietoja Lon toosta, jotka olivat lähetetyt keskip... 129195 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>viä eikä yöllä heräisi lähestyvän köyhyyden kammoon ja lepohetkiänsä toivottomiin laskuihin käyttäisi. Jokohan tämä olisi vaan utoopinen haave? Mitä olisivat ihmiset viisikymmentä vuotta sitten ajatelleet, jos joku olisi heille kertonut tulevan mahdolliseksi om- mella höyryvoimalla, tehdä Atlannin matka kuudessa päivässä tai kiitää pohjois-Amerikan läpi kolmessa vuorokaudessa, saada Bostonissa aamulla tietoja Lon toosta, jotka olivat lähetetyt keskipäivällä samana päi- vänä kuulla New-Yorkissa ihmisen ääntä, joka puhuu Chikagossa? Oletteko nähneet, kuinka sikalauma hyökkää ruuan jätteitä sisältävän kaukalon kimppuun? Sen kal- tainen on ihmiskunta nykyiseen aikaan. Oletteko nähneet, kuinka hyvin kasvatetut ihmiset syövät yhdessä, tunkematta toisiaan tieltä, ahnehti- matta ja ylensyömättä, tietäen kaikille kyllä riittävän ja koettaen auttaa toinen toistaan? Sen kaltainen on ihmiskunta, jommoisena se voisi olla. „Piru perii sen, joka jälelle jää”, se on nykyisen niin sanotun sivistyneen yhteiskunnan tunnuslause. Jo aikaisin me opimme huolehtimaan omasta henkilös- tämme, jottei se vaan mitään saisi kärsiä, ja riistä- mään toiselta mitä itse emme edes tarvitsisi. Köy- hyyden kammo opettaa meitä ihastelemaan rikkautta, ja niin syntyy riistämistapoja. Näin saamme nähdä surkean kuvan ihmisistä, joilla jo on enemmän kuin he milloinkaan voivat tulla tarvitsemaan, mutta jotka oikein ja väärin yhä vaan varojaan lisäävät kuolin- päiväänsä saakka, hyvin tietäen, että kuolema, merkit- köön se muuten mitä tahansa, kaikissa tapauksissa mer-<noinclude><references/></noinclude> 3t3nl5kw1y3wjc331nmnm7t3qhbvg80 250 25732 129196 2026-04-05T16:52:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kitsee eroamista maallisista tavaroista, sekä suurista että pienistä. Suotta sitä komeissa kirkoissa määräsunnuntaina luetaan tunnettua vertausta rikkaasta miehestä ja Laatsaruksesta. Mitä se kirkoissa merkitsee, kun siellä kuitenkin miljoonainomistajaa kohdeltaisiin suurim- malla kunnialla, mutta Laatsarus sitävastoin osotettai- siin ovelle? Suotta saarnamiehet säälittelevät rikkau den turhuutta, koska ihmiset pelkäävät köyhyyttä enem- män kuin paholaist... 129196 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kitsee eroamista maallisista tavaroista, sekä suurista että pienistä. Suotta sitä komeissa kirkoissa määräsunnuntaina luetaan tunnettua vertausta rikkaasta miehestä ja Laatsaruksesta. Mitä se kirkoissa merkitsee, kun siellä kuitenkin miljoonainomistajaa kohdeltaisiin suurim- malla kunnialla, mutta Laatsarus sitävastoin osotettai- siin ovelle? Suotta saarnamiehet säälittelevät rikkau den turhuutta, koska ihmiset pelkäävät köyhyyttä enem- män kuin paholaista. Järjetön taistelu loppuu vasta silloin kuin köyhyyden kammo häviää. Silloin ja ainoastaan silloin tulee todellisesti kristillinen sivistys mahdolliseksi. Tai eikö köyhyyden kammo voikaan hävitä? Olemme niin tottuneet köyhyyteen, että kaikkein kehittyneimmissäkin maissa katsomme sen olevan jotain luontaista kansanjoukoille. Olemme tottuneet ajattelemaan, etä ylimmissäkin sivistysoloissamme lukuisten väestöryhmäin on kärsiminen sellaisen varal- lisuuden puutetta, mikä on välttämätön terveen elämän ylläpitämiseksi, ja että suuren enemmistön on raskaalla työllä ansaitseminen niukan vaivaisen toimeentulonsa. On olemassa taloustieteen professoreja, jotka opetta- vat sellaisten olojen olevan seurauksena sosiaalisista laeista, joita vastaan olisi hyödytöntä nurkua. On ole- massa kirkon palvelijoita, jotka saarnaavat, että elä- män on tällaiseksi määrännyt kaikkitietävä ja kaikki- voipa taivaallinen Isä omille lapsilleen! Jos joku ark- kitehti rakentaisi teatterin, jossa ainoastaan yksi kym- menesosa katsojista voisi nähdä ja kuulla, niin sellaista arkkitehtia sanoisimme peijaajaksi ja hutiloksi. Jos<noinclude><references/></noinclude> pxlo3zncn92p77682msx4797be1bjww 250 25733 129197 2026-04-05T16:53:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: joku panisi toimeen kemut, mutta varaisi niin vähän ruokaa, että yhdeksän kymmenestä hänen vieraitaan menisi nälkäisenä kotiin, sanoisimme mokomaa isäntää pässinpääksi tai vielä joksikin pahemmaksi. Mutta köyhyyteen olemme niin tottuneet, että niinsanotun kristinuskonkin julistajat sanovat suuren Luojan, jonka rajattomasta täydellisyydestä koko luonto on yhtenä ainoana todistuksena, muka luoneen tämän maailman niin epätäydelliseksi, että suuri enemmi... 129197 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>joku panisi toimeen kemut, mutta varaisi niin vähän ruokaa, että yhdeksän kymmenestä hänen vieraitaan menisi nälkäisenä kotiin, sanoisimme mokomaa isäntää pässinpääksi tai vielä joksikin pahemmaksi. Mutta köyhyyteen olemme niin tottuneet, että niinsanotun kristinuskonkin julistajat sanovat suuren Luojan, jonka rajattomasta täydellisyydestä koko luonto on yhtenä ainoana todistuksena, muka luoneen tämän maailman niin epätäydelliseksi, että suuri enemmistö niitä samoja ihmisiä, joita hän on elämään kutsunut, on hänen tekemiensä säädösten vuoksi tuomittu puut- teeseen, kärsimyksiin ja raaistavaan työhön, joka ei anna mitään tilaisuutta henkiseen kehitykseen, -- on pakotettu viettämään koko elämänsä tuskastuttavassa taistelussa pelkän olemassaolonsa ylläpitämiseksi! Mutta ken ympärilleen katsahdettuaan voisi olla huomaamatta, että olipa köyhyyden syy mikä hyvänsä se ei missään tapauksessa riipu luonnon antimien niuk- kuudesta, ja että ainoastaan sokeus tai herjaus voi lukea Jumalan tahdon syyksi sen raskaan elämän, johon kansanjoukot ovat tuomitut. Jos muutamilta puuttuu varoja elääkseen kunnol- lista elämää, niin eikö toisilla taas ole enemmänkin kuin mitä he todellisuudessa tarvitsevat? Jos rikkautta ei ole olemassa kyllin runsaasti, jotta sitä kaikille riit- täisi kylläistä elämää varten, niin siksikö olisi niin, että me olisimme päässeet sen tuottamisen äärimmäi- sille rajoille? Ettäkö koko maa olisi jo käytetty? Ettäkö koko meidän työmme olisi siihen jo suunnattu? Ettäkö koko kapitaalimme jo olisi liikkeelle · pantu? Vielä mitä! Päinvastoin, minne ikinä silmämme luo-<noinclude><references/></noinclude> mhp4bme6q0sgpy8oorwaq8vpe6gwiwi 250 25734 129198 2026-04-05T16:53:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nemmekin, kaikkialla tapaamme samaa järjetöntä tuo- tantovoimien tuhlausta niin mahtavien tuotantovoi- mien, että jos ne vaan asiaan käytettäisiin, niin rik- kautta saataisiin enemmän kuin riittävästi kaikille. Onko yhtäkään tuotantoalaa, joka olisi rajansa löy- tänyt? Onko yhtäkään tavaralajia, jota emme voisi tuottaa verrattoman paljon enemmän kuin sitä nyt tuotetaan? Jos suuri joukko New-Yorkin asukkaita elää liian ahtaissa, haisevissa suurien talojen... 129198 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>nemmekin, kaikkialla tapaamme samaa järjetöntä tuo- tantovoimien tuhlausta niin mahtavien tuotantovoi- mien, että jos ne vaan asiaan käytettäisiin, niin rik- kautta saataisiin enemmän kuin riittävästi kaikille. Onko yhtäkään tuotantoalaa, joka olisi rajansa löy- tänyt? Onko yhtäkään tavaralajia, jota emme voisi tuottaa verrattoman paljon enemmän kuin sitä nyt tuotetaan? Jos suuri joukko New-Yorkin asukkaita elää liian ahtaissa, haisevissa suurien talojen pienissä kortte- reissa, niin ei se tapahdu siksi, että kaupungissa ja sen ympäristössä olisi puute maasta, jolle voisi raken- taa eri talot jokaiselle perheelle. Jos siirtolaiset lähte- vät niin kaukaisiin seutuihin kuin Montanaan, Dako- taan ja Manitopaan, niin ei se tapahdu siksi, ettei muka löytyisi käyttämättä olevia maa-aloja paljon lähem- pänä väestön keskuksia. Jos maan vuokraaja maksaa neljänneksen, kolmanneksen jopa puoletkin satoa oikeudesta saada maata viljeltäväkseen, niin ei se tapahdu siksi, ettei olisi olemassa aivan kaikkein väki- rikkaimmissakin meidän valtioissamme tavaton määrä sellaista maata, mitä ei ole vielä koskaan auralla kään- netty. Ettei köyhyys riipu mahdottomuudesta tuot- taa enempää rikkautta kuin mitä yleensä jo on tuo- tettu, sen näkee siitä kaikille tunnetusta seikasta, että kaikkialla ollaan aina valmiit tuottamaan enemmän kuin mitä kaupaksi osataan saada, ja alituisesti pelä- tään tuotettavan liian paljon eikä liian vähän. Pidäm- mehän tullimaksuja hyvin korkeina ja ylläpidämme kokonaisia laumoja tullivirkamiehiä vaan siitä pe- losta, että muiden maiden kansat täyttävät muuten<noinclude><references/></noinclude> 947kebew3aq843z843b5gsv9wn2etwb 250 25735 129199 2026-04-05T16:53:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: markkinapaikkamme omilla tavaroillaan. Seisoohan melkoinen osa koneistamme liikkumattomina pitkiä aikoja? Näemmehän niinsanottuina teollisuuden elpy- misen aikoinakin suuria joukkoja työtöntä kansaa, joka ilolla ottaisi osaa tuotantoon, kunhan vaan olisi siihen tilaisuudessa? Kuulemmehan jo nyt kaikkialla ahdingoista, jotka ovat syntyneet juuri tuotantovoi- mien liiallisesta runsaudesta, kuulemmehan työnsu- luista, joiden tarkotus on vähentää tuotantoa. Kivi... 129199 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>markkinapaikkamme omilla tavaroillaan. Seisoohan melkoinen osa koneistamme liikkumattomina pitkiä aikoja? Näemmehän niinsanottuina teollisuuden elpy- misen aikoinakin suuria joukkoja työtöntä kansaa, joka ilolla ottaisi osaa tuotantoon, kunhan vaan olisi siihen tilaisuudessa? Kuulemmehan jo nyt kaikkialla ahdingoista, jotka ovat syntyneet juuri tuotantovoi- mien liiallisesta runsaudesta, kuulemmehan työnsu- luista, joiden tarkotus on vähentää tuotantoa. Kivi- hiilitehtailijat keskinäisen sopimuksen perustuksella vähentävät hiilen saantia; rautatehtaat seisovat tai työskentelevät ainoastaan puolella voimalla; viiniteh- taat ovat tuotantonsa supistaneet puolta pienemmäksi, sokeritehtaat kuudellakymmenellä prosentilla, paperi- tehtaat pannaan seisomaan yhtenä, kahtena tai kolmena päivänä viikossa, nahkatehtailijat viime kokouksessaan päättivät pysäyttää tehtaansa, kunnes markkinoilla ole- vat varastot ovat melkoisessa määrässä supistuneet, ja samanlaatuisiin päätöksiin ovat tulleet monet muut- kin tehtailijat. Vaatteiden koneellisen tuotannon sano- taan uudessa Eglannissa voivan kuuden kuukauden täydellä työllä tyydyttää koko vuodeksi koko Yhdys- valtain tarpeen; kummitehtaat voisivat tuottaa kaksi kertaa enemmän kuin minkä markkinat pystyvät nie- lemään. Tämä näennäinen tuotannon liikanaisuus, tämä näennäinen tuotantovoimain runsaus ilmenee kaikilla tuotannon aloilla ja sitä on huomattavissa joka pai- kassa sivistyneessä maailmassa. Mustista viinimar- joista, banaaneista tai omenista alkaen valtameri-höy- rylaivoihin tai seinäpeileihin asti löytyy tuskin mitään<noinclude><references/></noinclude> m32tb5fhk78600njgb7x7ctes8w4xw4 250 25736 129200 2026-04-05T16:53:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: esinettä, joka palvelee elämän mukavuutta tai sen koristamista, ja jota ei voisi tuottaa verrattoman pal- jon suuremmassa määrässä kuin nyt tuotetaan, ollen- kaan vähentämättä minkään muun tavaran tuotantoa. Tämä on siihen määrään ilmeistä, että useat niin ajattelevatkin, niin puhuvat ja niin kirjottavat, että muka koko pahennus on vaan siinä, että täytyy aina vaan puuhata kaikille ihmisille työtä. Me amerikalaiset aina pelkäämme, ettei vaan muut... 129200 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>esinettä, joka palvelee elämän mukavuutta tai sen koristamista, ja jota ei voisi tuottaa verrattoman pal- jon suuremmassa määrässä kuin nyt tuotetaan, ollen- kaan vähentämättä minkään muun tavaran tuotantoa. Tämä on siihen määrään ilmeistä, että useat niin ajattelevatkin, niin puhuvat ja niin kirjottavat, että muka koko pahennus on vaan siinä, että täytyy aina vaan puuhata kaikille ihmisille työtä. Me amerikalaiset aina pelkäämme, ettei vaan muut kansat voisi meille tehdä sitä mitä voimme itse itsellemme tehdä, ja hei- dän estämisekseen me perustamme suojelustulleja. Me sanomme yhteiskunnan hyväntekijöiksi niitä, jotka ,,antavat työtä." Meidän puheestamme kuuluu aina niinkuin tuo työn antaminen olisi mitä suurinta armoa koko maalle. Kun sitten on tarpeeksi kuunnellut mitä asiasta näin puhutaan ja kirjotetaan, niin rupee kuin rupeekin vihdoin näyttämään kuin köyhyys syntyisi siitä että useille ei riitä työtä ja että jos Luoja vaan olisi tehnyt kalliot vieläkin kovemmiksi, maaperän vähemmin hedelmälliseksi, raudan yhtä harvinaiseksi kuin kullan ja kullan niin harvinaiseksi kuin jalokivet, tai jos laivat useammin menisivät karille ja kaupungit palaisivat, niin olisi vähemmän köyhyyttä, koska olisi enemmän työtä. Lontoon kaupungin päällikkö ilmotti työväen lähetystölle, jonka työttömät olivat hänen luokseen lähettäneet, ettei heidän työllensä löydy kysyntää, ja että heidän ainoa keinonsa siis on siirtyminen toiseen paikkaan. Englannin hallitus siirtää Irlannista terveitä ja voimakkaita miehiä ja naisia välttääkseen niiden joutumista kunnan varoilla elätettäviksi. Jopa täällä<noinclude><references/></noinclude> j2lrctebrny9ldltdbokjc3ypecg8uv 250 25737 129201 2026-04-05T16:54:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Amerikassakin on aina olemassa melkoinen joukko ja liike-ahdinkojen aikana suurikin joukko ihmisiä, jotka kuumeentapaisella kiireellä hakevat työtä, se on tilai- suutta antamaan työvoimansa työllä tuotettujen esinei- den edestä. Ehkä ei sentään mikään sen selvemmin osota tuo- tantovoimain suuruuttta, joita alituisesti tuhlataan, kuin se tosiseikka, että kaikkien tuotantoalojen suurin kukoistusaika mitä meidän maamme koskaan on tun- tenut, oli kansallis-soda... 129201 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Amerikassakin on aina olemassa melkoinen joukko ja liike-ahdinkojen aikana suurikin joukko ihmisiä, jotka kuumeentapaisella kiireellä hakevat työtä, se on tilai- suutta antamaan työvoimansa työllä tuotettujen esinei- den edestä. Ehkä ei sentään mikään sen selvemmin osota tuo- tantovoimain suuruuttta, joita alituisesti tuhlataan, kuin se tosiseikka, että kaikkien tuotantoalojen suurin kukoistusaika mitä meidän maamme koskaan on tun- tenut, oli kansallis-sodan aika, jolloin me ylläpidimme suunnattomia sotalaivastoja ja armeijoja ja miljoonat tuottajistamme puuhasivat näiden varustamisessa rik- kauksilla, joita käytettiin tuottamattomiin tai suoraan hävittäviin tarkotuksiin. Ja turhaan sanotaan, että hyvinvointi oli tänä aikana muka vaan näennäistä. Kansanjoukot elivät paremmin, kävivät paremmissa vaatteissa, tulivat helpommin toimeen, nauttivat suu- rempia mukavuuksia ja enemmän huveja kuin tavalli- seen aikaan. Sodan päättyessä oli pohjoisvaltioissa enemmän aineellista rikkautta kuin sodan alkaessa. Ja tämä hyvinvointi ei riippunut suinkaan suunnattomasta setelirahojen liikkeeseen päästämisestä tai valtiovel- kain ottamisesta. Hallituksen setelipainimot valmisti- vat ainoastaan tavallisia velkasitoumus-papereita; ne eivät voineet valmistaa laivoja, tykkejä, kiväärejä, työ- aseita, ravintoa ja vaatteita. Myöskään emme voineet lainata näitä esineitä muilta mailta tai,,jälkeen tulevilta sukupolvilta." Meidän valtiolliset arvopaperimme alkoivat näkyä Europassa vasta sodan loppuajoilla, ja lainata tulevilta sukupolvilta me voimme yhtä vähän kuin lainata toisen taivaankappaleen asukkailta. Varat,<noinclude><references/></noinclude> j3l6b7w2zu9pmll6ldy16zkinvvt0ya 250 25738 129202 2026-04-05T16:54:20Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jotka meidän sotalaivastomme ja armeijamme kulutti- vat ja hävittivät, otettiin sitä ennen olleista varastoista. Me olisimme voineet jatkaa sotaa päästämättä liikkeelle ainoatakaan arvopaperia, jos häikäilemättä ottaa vai- molta ja lapsilta heidän ainoata turvaansa emme olisi myöskään häikäilleet ottaa varoja varakkailta. Laivastoja ja armeijoita ja tuota suunnatonta epätuotannollista ja hävittävää varojen käyttöä ylläpiti siihen aikaan meilläkin... 129202 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>jotka meidän sotalaivastomme ja armeijamme kulutti- vat ja hävittivät, otettiin sitä ennen olleista varastoista. Me olisimme voineet jatkaa sotaa päästämättä liikkeelle ainoatakaan arvopaperia, jos häikäilemättä ottaa vai- molta ja lapsilta heidän ainoata turvaansa emme olisi myöskään häikäilleet ottaa varoja varakkailta. Laivastoja ja armeijoita ja tuota suunnatonta epätuotannollista ja hävittävää varojen käyttöä ylläpiti siihen aikaan meilläkin tuotannossa toimiva työ ja kapi- taali. Ja ainoastaan senvuoksi, että sodan synnyttämä suuri kysyntä pani liikkeelle tuotantovoimia, tulivat sodan suuret kulungit korvatuiksi, vieläpä varallisuutta kasaantui pohjois-osissa maatamme. Se työn hukka, minkä hyökkäykset, vastahyökkäykset, sotakaivannot ja linnotukset, kivääri- ja tykkiammunta synnytti, se rikkauksien hukka, minkä armeijamme ja laivastomme saivat aikaan, ei sittenkään ollut verrattava siihen va- rojen hukkaan, mikä alituisesti syntyy siitä, että työ jää käyttämättä ja että koneet seisovat tai työskente- levät puolella voimalla. Ilmeistä on, että ääretön tuotantovoimain tuh- laus ei riipu luonnon lakien puutteellisuudesta, vaan yhteiskunnallisista epäkohdista, jotka ehkäisevät työtä pääsemästä käsiksi luonnon etuihin ja riistävät työn- tekijältä hänen oikeudenmukaisen palkkionsa. Ilmeistä on, että markkinain liiallinen täyttyminen ei riipu liika- tuotannosta, koska niin suuri joukko ihmisiä kärsii puutetta juuri niistä esineistä, joita pitäisi olla tuotettu liikaa, ja olisi valmis niihin työtänsä vaihtamaan, jos vaan siihen olisi tilaisuutta. Jokainen työttömyydessä vietetty päivä, vaikka työmies olisi työhön halukas,<noinclude><references/></noinclude> rc58b6iku9dtz30m81n7v6bz8qsez0e 250 25739 129203 2026-04-05T16:54:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaikuttaa kysynnän vähentymistä johonkin toiseen työhön nähden; jokainen palkan väheneminen vaikut- taa työmiehen ostokyvyn heikontumista, koska hänen tulonsa siten vähenee. Toimettomuus, mikä kaiken aikaa tuhlaa tuotantovoimia ja mikä teollisten ahdin- kojen aikana synnyttää enemmän häviötä kuin jokin hävittävä sota, on niiden epäkohtain luoma, jotka ovat työansioon ja tarpeittensa tyydyttämiseen haluk- kaiden ihmisten tiellä. Tuo toimettomuus ei voi... 129203 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>vaikuttaa kysynnän vähentymistä johonkin toiseen työhön nähden; jokainen palkan väheneminen vaikut- taa työmiehen ostokyvyn heikontumista, koska hänen tulonsa siten vähenee. Toimettomuus, mikä kaiken aikaa tuhlaa tuotantovoimia ja mikä teollisten ahdin- kojen aikana synnyttää enemmän häviötä kuin jokin hävittävä sota, on niiden epäkohtain luoma, jotka ovat työansioon ja tarpeittensa tyydyttämiseen haluk- kaiden ihmisten tiellä. Tuo toimettomuus ei voi riip- pua mistään luonnon asettamista rajotuksista ihmisten halujen ollessa vielä tyydyttämättä ja luonnon tarjo- tessa ihmisen käytettäväksi raaka-aineita rikkauksien luomista varten. Sen täytyy riippua yhteiskunnalli- sista epäjärjestyksistä, jotka sallivat anastaa näitä aineita yksinomaiseen haltuun ja riistää ahertajalta hänen laillisen palkkansa. Mitä laatua ovat nuo epäkohdat, siitä koetan tehdä selkoa seuraavissa luvuissa. Tässä tahdon vaan kääntää huomiota siihen seikkaan, että meidän kaltai- sissa sivistysoloissa olisi tuotantovoimia, jos niitä vaan ei estettäisi liikkeelle pääsemästä, riittävästi runsaiden varojen hankkimiseksi jokaiselle; tahdon vaan osottaa, ettei köyhyyden syy piile luonnon asettamissa rajoissa, joille emme mitään voi, vaan se syntyy epätasaisesta etujen jaosta ja sellaisista vääryyksistä, jotka koko- naan riippuvat meidän omasta tahdostamme. Matkustaja, joka New-Yorkin rannassa istuu höyrylaivaan lähteäkseen tuolle puolen valtamerta, ei pelkää ravintovarojen loppuvan kesken. Näiden höy- rylaivain omistajat eivät lähetä heitä merien taa ilman kaikille riittävää ruokavarastoa. Olisikohan siis Se,<noinclude><references/></noinclude> qov61i1mutuuj5uef9gn0h75iiu3uo8 250 25740 129204 2026-04-05T16:55:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: joka pani meidät tällä tähdellä avaruutta kiertämään, jättänyt sellaisesta asiasta huolta pitämättä? Aivan- han se tuntuu mahdottomalta. Maaperässä ja aurin- gon säteissä, kasvi- ja eläinkunnan maailmassa, malmi- kerroksissa ja niissä mahtavissa luonnon voimissa, joi- den perille vasta alamme tulla, piilee loppumattomia rikkauksia, ja järjen johtamat ihmiset voisivat niillä kaikki aineelliset tarpeensa tyydyttää. Luonnosta ei köyhyyden syyt ole löydet... 129204 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>joka pani meidät tällä tähdellä avaruutta kiertämään, jättänyt sellaisesta asiasta huolta pitämättä? Aivan- han se tuntuu mahdottomalta. Maaperässä ja aurin- gon säteissä, kasvi- ja eläinkunnan maailmassa, malmi- kerroksissa ja niissä mahtavissa luonnon voimissa, joi- den perille vasta alamme tulla, piilee loppumattomia rikkauksia, ja järjen johtamat ihmiset voisivat niillä kaikki aineelliset tarpeensa tyydyttää. Luonnosta ei köyhyyden syyt ole löydettävissä. Sillä ihminen on luonnostaan yhteiskunnallisesti elävä eläin ja ellei olisi olemassa tuota raaistavaa ja turmelevaa köyhyyden tautia, niin perheellinen rakkaus ja yhteiskunnallinen yhteistunto hankkisi kaiken välttämättömän niille, jotka eivät itse pystyisi ylläpitämään itseään. Mutta me emme elä järjenmukaisesti, vaikka jär- jen lahja meillä onkin, emmekä koeta saada yhteiskun- nallista rakennettamme sopusointuun luonnon lakien kanssa; me sallimme ihmisten niinkuin koirain, jotka istuvat kuormain päällä, anastaa haltuunsa kaiken sen. mitä ne eivät kuitenkaan voi hyväksensä käyttää; me sallimme väkeväin ja ahneitten riistää rehellisesti aher- tavilta, ja siksi meillä tulee pysymään köyhyys ja kaikki se paha, mihin köyhyys ehdottomasti yhteis- kuntaa vie. Moisissa oloissa vallitsisi köyhyys itse paratiisissakin. ,,Vaivaisia on aina teidän keskellänne." . . . Ei mitään evankeliumin sanoja ole milloinkaan niin pirul- lisissa tarkoituksissa väärin tulkittu kuin juuri näitä. Kuinka usein onkaan näiltä sanoilta koetettu riistää niiden luonnollinen suoranainen merkitys, jotta niiden avulla alisi saatu omantunnon rauhaa vallitsevan köy-<noinclude><references/></noinclude> 1yy56mgn6aclf9i5873t0ho5ucuiedz 250 25741 129205 2026-04-05T16:55:43Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hyyden ja muun alennuksen vuoksi ihmisten keskuu- dessa, jotta voitaisiin yhä jatkaa sitä Jumalan her- jausta, sitä kristinuskon alasrepimistä ja kieltämistä, mikä tapahtuu väitettäissä kaikkitietävän, kaikkivoivan ja hyvän Isän määränneen niin monen luoduista jää- mään köyhyyteen ja toisten taas perimään kaikki mitä kalliinta elämässä on, voidakseen sitten harjottaa miel- lyttävää ja arvoisaa almujen jakelemista. Vaivaisia on aina teidän keske... 129205 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>hyyden ja muun alennuksen vuoksi ihmisten keskuu- dessa, jotta voitaisiin yhä jatkaa sitä Jumalan her- jausta, sitä kristinuskon alasrepimistä ja kieltämistä, mikä tapahtuu väitettäissä kaikkitietävän, kaikkivoivan ja hyvän Isän määränneen niin monen luoduista jää- mään köyhyyteen ja toisten taas perimään kaikki mitä kalliinta elämässä on, voidakseen sitten harjottaa miel- lyttävää ja arvoisaa almujen jakelemista. Vaivaisia on aina teidän keskellänne”, sanoi Kristus; mutta koko hänen oppinsa edellyttää, että niitä tulee olemaan vaan niin kauan kuin Jumalan valtakunta ei ole vielä toteu- tunut. Siinä Jumalan valtakunnassa maan päällä. totuuden ja rakkauden valtakunnassa, jöta Jeesus oli käskenyt seuraajiensa pyytää ja tavotella, ei köyhiä enää tule olemaan. Mutta vaikka usko, toivo ja pyr- kimys tämän valtakunnan toteuttamiseen muodostaa Kristuksen opin varsinaisen ytimen, niin kaikkein kii- vaimpina sen mahdollisuuden kieltäjinä, sen kaikkein hartaimpina pilkkaajina esiintyvät juuri ne ihmiset, jotka itseänsä kristityiksi sanovat. Merkillisiä käsi- tyksiä jumaluudesta on joillakuilla näistä kristityistä, jotka ylpeilevät uskonsa puhtaudesta ja puuhailevat pakanain kääntymistä. Muuan sangen rikas, puhdas- oppinen kristitty puhui äskettäin sanomalehtikertojalle erästä laitosta vihittäissä, jossa hän kuului ansainneen miljooneja: „me olemme nauttineet Jumalan erikoista armoa: rauta ei ole ollut milloinkaan niin halpaa eikä työn hinta milloinkaan niin alhaista." Jos huolimatta kaikista meidän tavattomista edis- tyksistämme meillä tähän päivään asti on ollut keskuu- dessamme vaivaisia ja kerjäläisiä, eli ihmisiä, jotka<noinclude><references/></noinclude> eu8sm60rgatctil13os4fq58hafialo 250 25742 129206 2026-04-05T16:55:53Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ilman mitään omaa syytänsä näyttävät jääneen vaille terveitä, ihmiselle ominaisia elämänehtoja, niin se on tapahtunut meidän syystä ja meidän häpeäksemme. Ei tarvitse kuin katsahtaa ympärilleen huomatakseen, että ainoastaan se vääryys, joka ottaa luonnollisia etuja työntekijöiltä ja riistää häneltä hänen työnsä hedelmät, on syynä siihen, ettemme kaikki voi olla rikkaita. Kat- sokaa kuinka määräämättömän suuret ovat ne voimat, jotka vois... 129206 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ilman mitään omaa syytänsä näyttävät jääneen vaille terveitä, ihmiselle ominaisia elämänehtoja, niin se on tapahtunut meidän syystä ja meidän häpeäksemme. Ei tarvitse kuin katsahtaa ympärilleen huomatakseen, että ainoastaan se vääryys, joka ottaa luonnollisia etuja työntekijöiltä ja riistää häneltä hänen työnsä hedelmät, on syynä siihen, ettemme kaikki voi olla rikkaita. Kat- sokaa kuinka määräämättömän suuret ovat ne voimat, jotka voisivat palvella tuotantoa, mutta jotka nyt jou- tuvat tuhlauksen alaisiksi; katsokaa kuinka suuri on tuottamattomien kuluttajien luku, joita tuottajat saa- vat kustantaa, · kuinka paljon upporikkaita ja yleensä ylellisesti eläviä ihmisiä, sitten noita kokonaan hyödyt- tömiä valtionvirkamiehiä, varkaita, huijareja ja kon- nia; korkeasti kunnioitettuja nylkijöitä, jotka tekevät tekonsa lain varjon alla ja sen turvassa, noita kaikel- laisia anomuksentekijöitä ja asianajajia; kerjäläisiä, jotka pyytävät almua tai elävät vaivaisvaroilla, vanki- loihin suljettuja rikoksentekijöitä; yksinoikeuksien omistajia, keinottelijoita ja kaikenkarvaisia ja -nimisiä pelureja. Katsokaa kuinka paljon henkistä voimaa, tarmoa ja varoja tuhlautuu rikkauksien anastukseen eikä niiden tuottamiseen. Katsokaa kuinka suuri on kilpailun aikaansaama hävitys ja tuotantoa ehkäisevien lakien synnyttämä turmio. Katsokaa kuinka ihmis- voimat heikkenevät ravinnon puutteesta, asuntojen kel- vottomuuden vuoksi ja sairautta ja iän lyhentymistä aikaansaavan työn vaikutuksesta. Katsokaa kuinka turmiollisesti tuotantoon vaikuttaa hillitsemättömyys ja leväperäisyys, tietämättömyys ja köyhyyden synnyttä- mät paheet, ja jääkö teihin epäilyksen varjoakaan siitä<noinclude><references/></noinclude> 3l7lrbqrwosw786nditvmau5a1kgtv9 250 25743 129207 2026-04-05T16:56:08Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: että yhteiskunnallisen oikeamielisyyden oloissa voisim- me kaikki olla rikkaita? Tuotannolliset voimat, jotka pääsisivät liikkeelle, kun yhteiskunta perustuisi oikeamielisyyteen, kun rik- kaus joutuisi rikkauden tuottajille ja kun köyhyyden hävitessä häviäisi myös sen kammo, sen synnyttämä ahneus ja rikkauden tavottelu, nuo tuotannolliset voi- mat ovat niin suuria ja moninaisia, että meillä ei saata niistä olla kuin hämärä aavistus. Niin suuremmoisia kuin o... 129207 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>että yhteiskunnallisen oikeamielisyyden oloissa voisim- me kaikki olla rikkaita? Tuotannolliset voimat, jotka pääsisivät liikkeelle, kun yhteiskunta perustuisi oikeamielisyyteen, kun rik- kaus joutuisi rikkauden tuottajille ja kun köyhyyden hävitessä häviäisi myös sen kammo, sen synnyttämä ahneus ja rikkauden tavottelu, nuo tuotannolliset voi- mat ovat niin suuria ja moninaisia, että meillä ei saata niistä olla kuin hämärä aavistus. Niin suuremmoisia kuin olivatkin yhdeksännentoista vuosisadan löydöt ja keksinnöt, ne ovat kuitenkin vaan ensi askeleita siihen mahtiin mikä hengelle on suotu aineen yli. Löydöt ja keksinnöt vaativat levon, mukavuuden, vapauden mahdollisuuksia; turvatkaa sitä kaikille, ja kuka voi- kaan sitten enää sanoa, missä on ihmisvallan raja luon- non yli ? Ei ole olemassa mitään pakkoa siihen, että joku pitäisi olla tuomittu yksitoikkoiseen, ikävystyttävään työhön; ei ole mitään pakkoa siihen, että joku jäisi vaille rikkautta ja lepoa, joka on välttämätön jotta ihminen pääsisi kehittymään taipumuksissaan eläintä ylemmäksi. Henki eikä jäntere on edistyksen liikut- taja, mikä valtaa luonnon ja tuottaa rikkautta. Teh- den ihmiset koneiksi me tuhlaamme. Johan mei- dänkin yhteiskunnassamme on luokka onnellisia ihmi- siä, joiden ei ole pakko pitää huoli huomisesta päi- västä, pitää huoli siitä, mitä heidän on syöminen ja mitä juominen ja mihin pukeutuminen. Ja eiköhän Kristus ollut sentään enemmän kuin pelkkä haaveilija sanoessaan opetuslapsilleen, että oikeamielisyyden val- takunnassa, jota hän käski heidän pyytää ja tavotella, kaikki voivat olla semmoisessa asemassa?<noinclude><references/></noinclude> th5g25adci8jyy1ugjyo1dh4pzavf4y 250 25744 129208 2026-04-05T16:56:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|9 LUKU.}} {{c|'''Perustotuudet.'''}} Ken tutkii valtiollisia ja yhteiskunnallisia kysy- myksiä, jotka hänen edessään ovat, huomaa heti, että ne johtavat kaikki kysymykseen varallisuuden jaosta, ja ymmärtää, että niiden ratkaiseminen, vaikka voikin olla yksinkertainen, täytyy kaikissa tapauksissa olla perinpohjainen. Jokaisesta yhteiskunnallisesta vääryydestä täytyy löytyä vapautumisen keino. Mutta vapautumisen kei- nona voi olla vaan itse vääryyden po... 129208 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c|9 LUKU.}} {{c|'''Perustotuudet.'''}} Ken tutkii valtiollisia ja yhteiskunnallisia kysy- myksiä, jotka hänen edessään ovat, huomaa heti, että ne johtavat kaikki kysymykseen varallisuuden jaosta, ja ymmärtää, että niiden ratkaiseminen, vaikka voikin olla yksinkertainen, täytyy kaikissa tapauksissa olla perinpohjainen. Jokaisesta yhteiskunnallisesta vääryydestä täytyy löytyä vapautumisen keino. Mutta vapautumisen kei- nona voi olla vaan itse vääryyden poistaminen. Puoli- naiset toimenpiteet, pelkät parannukset ja huojennuk- set ovat lähimpäänkin tulevaisuuteen nähden sangen vähän merkitseviä, mutta lopullisesti niiden vaikutus on peräti mitätön. Mitä ovat meidän armeliaisuusseu- ramme, mitä rikoslakimme, meidän säännöksemme ja kieltomme, joiden avulla me niin surkean huonolla me- nestyksellä koetamme estää rikoksia; mitä ovat ne kaikki parhaassakin tapauksessa, ellei tyhmyrin keksin- töä, joka pantuaan koko kuorman aasin toiselle kyljelle koki auttaa onnetonta elukkaa kulkemaan suoraan ko- koomalla korillisen kiviä sen toiselle kyljelle? New-Yorkissa minun tätä kirjottaessani kutsutaan sanomalehtien ja kirkkojen kautta yleisöä muodosta- maan erityisiä rahastoja, jotka tekisivät mahdolliseksi kuumimman kesähelteen aikana ottaa lapsia tukehdut- tavista köyhäin korttereista ja viedä päiväksi tai vii- koksi hengittämään puhdasta meri-ilmaa meren ranta-<noinclude><references/></noinclude> ffr3ycwvpggejsvzi2b037nldwkp0lo 250 25745 129209 2026-04-05T16:56:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mille tai vuoristoihin. Mutta kuinka vähpätöiseksi tämmöinen apu supistuukaan, jos otamme noita lapsia tuodaksemme ne jälleen entisiin, kurjiin oloihinsa, olihin, jotka monelle merkitsevät pahempaa kuin ruu- miillista kuolemaa, niihin oloihin, joiden vallitessa voi varmuudella sanoa, että sillä tavalla pelastetuista toiset ovat pelastetut haureuslaitoksiin ja vaivaistaloi- hin, toiset vankiloihin. Voimme ikuisesti harjottaa tuota tointa, nimittäin koota raha... 129209 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>mille tai vuoristoihin. Mutta kuinka vähpätöiseksi tämmöinen apu supistuukaan, jos otamme noita lapsia tuodaksemme ne jälleen entisiin, kurjiin oloihinsa, olihin, jotka monelle merkitsevät pahempaa kuin ruu- miillista kuolemaa, niihin oloihin, joiden vallitessa voi varmuudella sanoa, että sillä tavalla pelastetuista toiset ovat pelastetut haureuslaitoksiin ja vaivaistaloi- hin, toiset vankiloihin. Voimme ikuisesti harjottaa tuota tointa, nimittäin koota rahastoja „puhtaan ilman" hankkimiseksi köyhille lapsille, ja vaikka kuinka suuria rahastoja saisimme kokoon kurjuus on yhä vaan kas- vava, mutta lapsia, niitä samoja lapsia, joista Kristus sanoi,,katsokaa ettette pahentaisi yhtäkään näistä pienemmistä, sillä totisesti sanon minä teille että hei- dän enkelinsä taivaissa aina näkevät minun Isäni kas- vot", niitä lapsia tulee kuolemaan kuin kärpäsiä niin kauan kuin köyhyys on pakottava heidän isiään ja äitejään elämään haisevissa, onnettomissa asun- noissa. Saamme toimittaa saarnamiehiä bulevardeille ja turvakoteja nuorten naisten pelastamiseksi turme- luksesta, mutta mitä arvoa kaikilla tämmöisillä lai- toksilla on sellaisten olojen vallitessa, jotka tekevät niin monta miestä kykenemättömiksi ylläpitämään vai- mojaan, jotka saattavat nuoria tyttöjä pitämään erityi- senä onnena, kun saavat raskaalla työllä ansaituksi muutaman kymmenpennisen päivässä, ja jotka saatta- vat äitejä sellaiseen epätoivoon että kristityn kaupun- kimme satamassa heittävät mereen lapsią ja seuraavat sitten itse samaa tietä? Turhiksi jäävät meidän yri- tyksemme kukistaa rikoksellisuutta keksimällä raakoja rangaistuksia köyhemmille pahantekijöille, samalla<noinclude><references/></noinclude> axjb8m5vvc17jbpry6t85oj0r0osu69 250 25746 129210 2026-04-05T16:57:06Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuin lapsia kasvatetaan köyhyyden tylsistyttävän vai- kutuksen alaisena ja aikuiset taas ovat valmiit vaikka mihin tekoihin sen iskuja välttääksensä. Turhia puu- hia tulevat olemaan meidän lakiemme kiellot alaikäisten käyttämistä vastaan tehtaissa, kun samaan aikaan työ- palkka on niin pieni, ettei perheelliset voi tulla toimeen ilman lastensa lisäansioita. Saammeko me hävitetyksi vallanpitäjäin ostettavuuden ja lahjottavuuden keksi- mällä heidän kansliain... 129210 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kuin lapsia kasvatetaan köyhyyden tylsistyttävän vai- kutuksen alaisena ja aikuiset taas ovat valmiit vaikka mihin tekoihin sen iskuja välttääksensä. Turhia puu- hia tulevat olemaan meidän lakiemme kiellot alaikäisten käyttämistä vastaan tehtaissa, kun samaan aikaan työ- palkka on niin pieni, ettei perheelliset voi tulla toimeen ilman lastensa lisäansioita. Saammeko me hävitetyksi vallanpitäjäin ostettavuuden ja lahjottavuuden keksi- mällä heidän kansliainsa uudestijärjestämisiä ja vaihta malla toisia virkamiehiä toisiin, silloin kuin puute ja köyhyyden pelko kasvattaa rikkauden tavottelun aja- tuksia, silloin kuin rikasta varasta pidetään arvossa, mutta rehellistä köyhää halveksitaan? Emme myöskään voisi saavuttaa mitään pysyvää tasa-arvoisuutta varallisuuden jaossa, jos väkivallalla ottaisimme sitä siltä kellä sitä on ja antaisimme sille kellä sitä ei ole. Me harjottaisimme suurta vääryyttä ja tulisimme tehneeksi pahoja töitä; sitä paitsi heti väkivallan työn suoritettuamme alkaisi ilmaantua uudestaan samoja pyrkimyksiä, jotka nytkin synnyttä- vät väärää varallisuuden jakoa, ja aivan lyhyessä ajassa kaikki kulkisi entistä latuaan. Yhteiskunnallisen epäkohdan korjaamiseksi ja yh- teiskuntaa uhkaavan vaaran torjumiseksi meidän on poistaminen ne syyt, jotka estävät varallisuuden tasaista jakoa toimeenpanemasta. Koko meidän puuhamme pitää tarkottaa vaan tätä esteiden poistamista. Meidän ei ole lainkaan tarvis keksiä mitään viekkaita ja monimutkaisia suunnitelmia oikeamielisyyden toteuttamiseksi varallisuuden jaossa, sillä oikeamielinen varallisuuden jako on ilmeisesti<noinclude><references/></noinclude> b556cvrg1a9jaswccww55wnxm2j94sa 250 25747 129211 2026-04-05T16:57:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: samalla myös luonnollista varallisuuden jakoa, mutta vääryys varallisuuden jaossa riippuu siis ilmeisesti tä- män luonnollisuuden keinotekoisesta häiritsemisestä. Mikä tuo oikeamielinen varallisuuden jako on, siitä ei voi olla kahta mieltä. Se on sitä jakoa, missä varat tulevat sille, joka niitä tuottaa, ja säästyvät sille, joka niitä kokoo. Tämän ainoan varallisuuden jaon oikeamielisyys on niin selvä, että sellaisetkin köykäiset kirjailijat, jotka koe... 129211 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>samalla myös luonnollista varallisuuden jakoa, mutta vääryys varallisuuden jaossa riippuu siis ilmeisesti tä- män luonnollisuuden keinotekoisesta häiritsemisestä. Mikä tuo oikeamielinen varallisuuden jako on, siitä ei voi olla kahta mieltä. Se on sitä jakoa, missä varat tulevat sille, joka niitä tuottaa, ja säästyvät sille, joka niitä kokoo. Tämän ainoan varallisuuden jaon oikeamielisyys on niin selvä, että sellaisetkin köykäiset kirjailijat, jotka koettavat puolustaa olevia yhteiskun- nallisia oloja, ovat joskus pakotetut loogillisen välttä- mättömyyden vuoksi valheellisesti myöntämään, että muka nykyiset varakkaammat ihmiset ovat nuo varansa tuottaneet ja kokoon säästäneet, tai saaneet lahjaksi tai perineet niiltä, jotka olivat varat tuottaneet tai säästä- neet; vaikka oikeastaan, kuten olen muutamassa edelli- sessä luvussa osottanut, kaikki nuo suuret omaisuudet, jotka synnyttävät kerjäläisiä ja maantien kulkijoita, ovat muitta mutkitta syntyneet toisten ihmisten tuottamien ja säästämien varain avonaisesta anasta- misesta. Eikä ole vaikea huomata, että tämä oikeamielinen varallisuuden jako on samalla sen luonnollista jakoa. Luonto antaa rikkauksiaan työlle, ja ainoastaan työlle. Ei ole olemassa ainoatakaan esinettä niistä esineistä, jotka rikkautta muodostavat, mikä ei olisi tuotettu ja saatu Luojan sitä varten varaamista raaka-aineista. Jos maailmassa olisi olemassa yksi ainoa ihminen, niin on päivänselvää, ettei hänellä voisi olla rikkautta enem- pää kuin minkä hän olisi tuottanut ja säästänyt. Sellai- nen on luonnollinen järjestys. Ja olipa väkiluku kuinka suuri hyvänsä ja yhteiskunnallinen järjestys kuinka<noinclude><references/></noinclude> cq8lvkkrxnl7wtx4767xujralfbkyno 250 25748 129212 2026-04-05T16:57:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: monimutkainen hyvänsä, ei yhdelläkään ihmisellä voi olla enemmän rikkautta kuin minkä hän on koonnut taikka säästänyt ellei hän ole saanut sitä lahjaksi toisilta ihmisiltä tai anastanut toisten ihmisten työn hedelmiä. Muuan englantilainen kirjailija jakoi kaikki ihmi- set kolmeen luokkaan työmiehiin, kerjäläisiin ja var- kaihin. Tämä jaotelma ei voi olla miksikään mairitte- luksi,,ylemmille" tai „sivistyneille" luokille, kuten nämä ovat tottuneet... 129212 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>monimutkainen hyvänsä, ei yhdelläkään ihmisellä voi olla enemmän rikkautta kuin minkä hän on koonnut taikka säästänyt ellei hän ole saanut sitä lahjaksi toisilta ihmisiltä tai anastanut toisten ihmisten työn hedelmiä. Muuan englantilainen kirjailija jakoi kaikki ihmi- set kolmeen luokkaan työmiehiin, kerjäläisiin ja var- kaihin. Tämä jaotelma ei voi olla miksikään mairitte- luksi,,ylemmille" tai „sivistyneille" luokille, kuten nämä ovat tottuneet itseänsä sanomaan, mutta talou- delliselta kannalta on jaotelma täysin perusteellinen. On ainoastaan kolme tietä, joita myöten ihminen voi ansaita varallisuutta: työllä, pyytämisellä ja varasta- misella. Ja selvää on, että jos työmiehet saavat niin vähän, niin se tapahtuu vaan senvuoksi, että pyytäjät ja varkaat saavat liian paljon. Kun ihminen saa varoja, joita hän ei ole tuottanut, hän saa niitä ehdottomasti niiden kustannuksella, jotka varoja tuottavat. Kaikki mitä meidän on tekeminen saavuttaak- semme oikeutta varallisuuden jaossa, keskittyy siis sii- hen, minkä kaikki teoriiat yksimielisesti tunnustavat valtion perustehtäväksi vapauden turvaamiseen kai- kille saada käyttää hyväkseen voimiansa, jota vapautta rajottaa vaan muiden samallainen vapaus; tilaisuuden turvaamiseen jokaiselle saada käyttää hyväkseen kaik- kia työnsä tuotteita, jota tilaisuutta taas rajottaa ainoas- taan ne poikkeukset, milloin näistä tuotteista joku määrä oikeuden mukaan menee yhteishyvän palve- lukseen. Minun tekisi mieleni mahdollisimman suurella voi- malla selittää tämä periaate, sillä on olemassa ihmisiä,<noinclude><references/></noinclude> l0c283bslq3er0i8wnk2uizsfmrnpha 250 25749 129213 2026-04-05T16:57:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jotka alinomaa puhuvat ja kirjottavat siten, että muka nykyisessä varallisuuden jaossa esiintyvien vääryyksien paljastaminen merkitsee samaa kuin vaatia, että rik- kailta riistettäisiin varoja köyhien hyväksi, että laiskat saisivat varoja ahkerain kustannuksella ja että tulisi toimeen se valheellinen ja mahdoton tasa-arvoisuus, joka panisi kaikki samalle elottomalle tasolle, hävittäisi kaiken pyrkimyksen edistykseen ja yleensä pysäyttäisi koko edistyksen. O... 129213 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>jotka alinomaa puhuvat ja kirjottavat siten, että muka nykyisessä varallisuuden jaossa esiintyvien vääryyksien paljastaminen merkitsee samaa kuin vaatia, että rik- kailta riistettäisiin varoja köyhien hyväksi, että laiskat saisivat varoja ahkerain kustannuksella ja että tulisi toimeen se valheellinen ja mahdoton tasa-arvoisuus, joka panisi kaikki samalle elottomalle tasolle, hävittäisi kaiken pyrkimyksen edistykseen ja yleensä pysäyttäisi koko edistyksen. Olevissa yhteiskunnallisissa oloissa ilmenevän huutavan vääryyden vastustamiseksi on todella synty- nyt moisia kömpelöitä suunnitelmia, ja on niillä vielä- kin puolustajansa. Mutta yhtä mahdottomilta ja inhot- tavilta ne minustakin tuntuvat kuin niistä ihmisistä, jotka näkevät niissä,,kommunismia" ja taistelevat niitä vastaan. En tahdo sanoa, että ihmiskunnan edistyessä olisi mahdoton sellainen yhteiskunnan tila, jossa toteu- tuisi Louis Blanc'in kaava: „jokainen taipumustensa mukaan ja jokaiselle tarpeensa mukaan", sillä onhan näihin päiviin asti säilynyt esimerkiksi muutamia kato- lilaisen kirkon munkkikuntia, jotka yhä ylläpitävät ensi- mäisten kristittyjen kommunistista elämänjärjestystä. Mutta minusta näyttää, että ainoa voima, joka pystyy luomaan ja säilyttämään sellaista yhteiskunnallista tilaa, on voima, jota yllä mainittujen suunnitelmien luojat tavallisesti eivät ota huomioon, elleivät suoraan nouse sitä vastaan taisteluunkin, nimittäin syvä, määrätty, mahtava uskonnollinen henki, joka olisi niin selvä ja niin innostava, että itsekkyys sen tieltä kokonaan tu- kehtuisi ja syntyisi sellainen henkinen tasapaino, että entinen aate alkuperäisestä viattomuudesta muuttuisi -<noinclude><references/></noinclude> cztmimsufki32rc2e4cu98o3ildykfo 250 25750 129214 2026-04-05T16:58:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jälleen todellisuudeksi ja ihminen kulkisi jälleen Jumala sydämmessään. Tämmöisen yhteiskunnallisen tilan mahdollisuus, nykyisen yhteiskunnallisen kehityksen vallitessa, näyt- tää minusta olevan paremmin niiden järkimiesten arvosteltava, jotka tunkeutuvat uskonnollisuuden kor- keimmille aloille, kuin niiden, joilla on tekemistä talous- ja valtiotieteellisten ilmiöiden kanssa. Uskal- taako kukaan järkevä ihminen väittää, että luonto sel- laisena kuin sen t... 129214 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>jälleen todellisuudeksi ja ihminen kulkisi jälleen Jumala sydämmessään. Tämmöisen yhteiskunnallisen tilan mahdollisuus, nykyisen yhteiskunnallisen kehityksen vallitessa, näyt- tää minusta olevan paremmin niiden järkimiesten arvosteltava, jotka tunkeutuvat uskonnollisuuden kor- keimmille aloille, kuin niiden, joilla on tekemistä talous- ja valtiotieteellisten ilmiöiden kanssa. Uskal- taako kukaan järkevä ihminen väittää, että luonto sel- laisena kuin sen täällä tunnemme tässä äärettömän pie- nessä ajan ja avaruuden osassa, jota sanomme maail- maksi, on korkein voiman ja tahdon ilmaisu, joka on kaiken olevaisuuden esille loihtinut? Ei saata kuiten- kaan olla kahdenvaiheella siitä, että ainoa tie, jota myö- ten ihminen voi saavuttaa jotain korkeampaa, on oman menettelytapansa saattaminen sopusointuun niiden käs- kyjen kanssa, jotka ovat yhtä ilmeisiä ihmisen suh- teessa lähimmäiseen ja ikuiseen luontoon kuin jos ne olisivat Jumalan sormella piirretyt häviämättömän kal- liokiven pintaan. Siveyden kehityksessä ilmestyy Moo- ses ennen Kristusta, käskyt „älä tapa”, „älä tee huo- rin",,,älä varasta" annettiin ennen käskyä „rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi", laki,,älä sido riihtä tappavan härän suuta” säädettiin ennenkuin yleisen rauhan luvattu maa alkoi ihmisille häämöttää, jolloin ei edes luonnossa ole enää petomaisuutta, jolloin lei- jona makaa karitsan vieressä ja lapsukainen voi niitä johtaa. En sano, että oikeamielisyys olisi siveellisen elä- män korkein vaatimus; sanon vaan, että se on ensimäi- nen sen ehto Mikä ikinä kohoaa sen yläpuolelle, lepää<noinclude><references/></noinclude> 075xoopiglu2fryry1iow9fxr3tnaq0 250 25751 129215 2026-04-05T16:58:15Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sen pohjalla, sisältää itsessään sen ja on vaan sen kautta saavutettavissa. Suottako juutalaisessa uskonnollisessa kehityksessä, jonka me olemme kristinuskon kautta perineet, tuo julistus: „Sinun Herrasi ja Jumalasi on oikeamielisyyden Jumala" oli vanhempi kuin tuo ila- huttavampi ilmestys rakkauden Jumalasta. Ennenkuin ihmiset ymmärtävät ikuisen oikeamielisyyden, on heiltä ikuinen rakkaus peitoksissa. Niinkuin jokaisen yksi- tyisen on ensin tuleminen oikeam... 129215 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>sen pohjalla, sisältää itsessään sen ja on vaan sen kautta saavutettavissa. Suottako juutalaisessa uskonnollisessa kehityksessä, jonka me olemme kristinuskon kautta perineet, tuo julistus: „Sinun Herrasi ja Jumalasi on oikeamielisyyden Jumala" oli vanhempi kuin tuo ila- huttavampi ilmestys rakkauden Jumalasta. Ennenkuin ihmiset ymmärtävät ikuisen oikeamielisyyden, on heiltä ikuinen rakkaus peitoksissa. Niinkuin jokaisen yksi- tyisen on ensin tuleminen oikeamieliseksi ennenkuin hän voi olla todellisesti jalomielinen, niin ihmisyhteis- kunnankin on perustaminen oikeamielisyyteen ennen- kuin se voi kohota hyväntekeväisyyteen. Yhtä ainoata minä väitän, sitä, että yhteiskunnal- listen laitostemme on oltava sopusoinnussa oikeamieli- syyden kanssa, niiden luonnollisten ja ikuisten periaat- teiden kanssa, joita ei kukaan voi kieltää, jotka ovat niin ilmeiset, että yhteiskunnallisen vääryyden puoltajainkin on joskus niihin nojautuminen. Yhtä ainoata minä väit- tämällä väitän, sitä, että joka tuottaa, hänen on saami- nen ja joka säästää hänen on vaurastuminen. En hae köyhille mitään mikä oikeuden mukaan kuuluu rik- kaille. En tahdo himmentää tai tehdä mitättömäksi omaisuusaatetta, vaan päinvastoin tahdon antaa sille entistä korkeamman pyhityksen; en tahdo vähentää rik- kauden tuottamisen intoa, vaan vahvistaa sitä, tehdä hedelmästä varmemmaksi. Mitä ikinä ihminen lisän- neekin yleiseen varallisuuteen tai mitä ikinä hän tuotta- jan vapaasta tahdosta tältä saa, se olkoon hänen omaansa kaiken maailman edessä, käyttäköön hän sitä hyväkseen tai antakoon sen toisille, tehköön sille mitä hyvänsä, niin kauan kuin hän siten menetellen ei häi-<noinclude><references/></noinclude> t22o6sbxf2ys6878v9pc2pguyu8opks 250 25752 129216 2026-04-05T16:58:25Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ritse toisten samallaista vapautta. Mitä minuun tulee, niin en puolestani panisi mitään esteitä omaisuuden ansaitsemiselle. Ansaitsipa ihminen kuinka monta mil- joonaa hyvänsä sellaisilla keinoilla, jotka eivät sisällä toisten ryöstämistä, se on yhdentekevää, ne ovat hänen, omistakoon hän niitä. En vaatisi häntä edes armeliai- suutta harjottamaan enkä hänen korviinsa toitottaisi hänen velvollisuuttansa köyhiä auttaa. Se on hänen yksityinen asiansa. Te... 129216 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ritse toisten samallaista vapautta. Mitä minuun tulee, niin en puolestani panisi mitään esteitä omaisuuden ansaitsemiselle. Ansaitsipa ihminen kuinka monta mil- joonaa hyvänsä sellaisilla keinoilla, jotka eivät sisällä toisten ryöstämistä, se on yhdentekevää, ne ovat hänen, omistakoon hän niitä. En vaatisi häntä edes armeliai- suutta harjottamaan enkä hänen korviinsa toitottaisi hänen velvollisuuttansa köyhiä auttaa. Se on hänen yksityinen asiansa. Tehköön hän mitä ikinä tahtoo sillä mikä hänelle kuuluu, ilman mitään rajotuksia tai mitään vaatimuksia. Jos hän omaisuutta ansaitsee riis- tämättä muita ja jos hän sitä käyttää ketään vahin- goittamatta, niin se on yksistään hänen ja hänen oman- tuntonsa asia. Luulen kyllä ylevämieliseksi niitä henkilöitä, jotka sellaisissa kaupungeissa kuin Lontoo ja New- York ovat järjestäneet suunnattomia armeliaisuus-seu- roja ja antaneet niille runsaita varoja, mutta että sel- laisia seuroja todella tarvitaan, se todistaa minusta, että olisi Kristuksen pilkkaamista sanoa noita kaupunkeja kristityiksi. On suuri häpeä New- Yorkille, että siellä täytyy yksityisten perustaa sellaisia laitoksia. Ja ken taistelee sen oikeamielisyyden puo- lesta, mikä antaa jokaiselle mitä hänelle kuuluu ja tekee tarpeettomaksi kerjuun, hän suorittaa tärkeämpää ja suurempaa työtä kuin ihmiset, jotka rakentavat kirk- koja, sairaaloita, perustavat yliopistoja ja kirjastoja. Eiköhän juuri tuota oikeamielisyyttä, joka ennen kaik- kea antaisi jokaiselle mitä hän on ansainut, tarkottanut apostoli sanoessaan: „Vaikkapa koko omaisuuteni jakaisin köyhille tai ruumiini jättäisin roviolla poltet-<noinclude><references/></noinclude> 3ph9y1bphiss3fp6skqf6bv5npoww51 250 25753 129217 2026-04-05T16:58:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 1tavaksi, niin mitä hyötyä siitä olisi, jos minussa ei ole rakkautta ?" Ottakaamme siis ensin selvä ihmisten luonnolli- sista oikeuksista ja koettakaamme niitä toteuttaa, en- nenkuin kehitämme almujen pyytämistä tai toisten riis-- tämistä. Seuraavassa esityksessäni otan tutkiakseni, mitkä ovat laadultaan ihmisen luonnolliset oikeudet ja kuinka vallitsevissa yhteiskunnallisissa oloissa niitä halveksi- taan ja kielletään. Sitä vaatii esitykseni järjestys. Mu... 129217 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>1tavaksi, niin mitä hyötyä siitä olisi, jos minussa ei ole rakkautta ?" Ottakaamme siis ensin selvä ihmisten luonnolli- sista oikeuksista ja koettakaamme niitä toteuttaa, en- nenkuin kehitämme almujen pyytämistä tai toisten riis-- tämistä. Seuraavassa esityksessäni otan tutkiakseni, mitkä ovat laadultaan ihmisen luonnolliset oikeudet ja kuinka vallitsevissa yhteiskunnallisissa oloissa niitä halveksi- taan ja kielletään. Sitä vaatii esitykseni järjestys. Mutta tahtoisin kehottaa niitä, joita ääneni saavuttaa, mieluummin huolehtimaan muiden avuttomampien ihmisten oikeuksien turvaamista kuin vaatimaan omien oikeuksiensa noudattamista. Luulen, että velvollisuu- den tunto voi aikaansaada enemmän yhteiskunnan pa- rantamiseksi kuin oman edun tunto; että myötätun- nossa ihmisiä kohtaan piilee mahtavampi voima kuin huolissa omasta itsestään. Luulen että jokainen yritys vähänkin laajempiin yhteiskunnallisiin parannuksiin syntyy ja saa kannatusta enemmän pyrkimyksestä tehdä elämä muille paremmaksi, jalommaksi ja onnellisem- maksi, kuin pyrkimyksestä oman hyvinvointinsa tur- vaamiseen. Vääryyden mammona voi aina ostaa itsek- käisyyttä siellä missä havaitsee sen itselleen edulliseksi, mutta se ei voi ostaa altistuvaisuutta. Tuossa aatteessa, että Jumala on vapaaehtoisesti astunut maan päälle pelastaakseen ihmiset, jonka aat- teen ovat paitsi kristinuskoa omistaneet myös muut suuret uskonnot, minusta näyttää piilevän ehkä vielä suurempi totuus kuin se, jota kirkoissa julistetaan. Se on se totuus, että ihmiskunnan pelastajina, vapautta-<noinclude><references/></noinclude> kkrofnnckhgxj15oml568krl0du22q6 250 25754 129218 2026-04-05T16:58:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jina, johtajina ovat aina esiintyneet ihmiset, joita ei pannut liikkeelle heidän omat kärsimyksensä, vaan mui- den poljettujen kärsimät vääryydet. Eipä se Mooses, joka johti Israelin lapset orjuuden maasta, ollut mikään pakkotyöhön tuomittu, kituva orja, vaan mies, joka tunsi kaikki egyptiläisten tieteen salaisuudet ja joka oli faraon hovissa kasvatettu. Graccukset, syntype- ränsä ja asemansa puolesta patriiseja, taistelivat hen- kensä kaupalla sitä maananas... 129218 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>jina, johtajina ovat aina esiintyneet ihmiset, joita ei pannut liikkeelle heidän omat kärsimyksensä, vaan mui- den poljettujen kärsimät vääryydet. Eipä se Mooses, joka johti Israelin lapset orjuuden maasta, ollut mikään pakkotyöhön tuomittu, kituva orja, vaan mies, joka tunsi kaikki egyptiläisten tieteen salaisuudet ja joka oli faraon hovissa kasvatettu. Graccukset, syntype- ränsä ja asemansa puolesta patriiseja, taistelivat hen- kensä kaupalla sitä maananastusta vastaan, joka lopulta vei Rooman häviöön. Ja niin on aina ollut, että sor- retut, poljetut ja ahdistetut ovat saavuttaneet vapaam- pia, helpompia oloja ei niin paljon omilla ponnistuk- sillaan kuin niiden ihmisten ponnistuksilla ja uhrauk- silla, joille kohtalo personallisesti ei ollut niinkään karsas. Sillä mitä täydellisemmin ihmisiltä on riistetty heidän luonnolliset oikeutensa, sitä vähemmän voimaa heillä on oikeuksiansa saavuttamaan. Mitä enemmän ihmiset ovat avun tarpeessa, sitä vähemmän he pysty- vät auttamaan itseänsä. Suurempaa iloa ei ihminen voi saada kuin minkä hänelle tuottavat heikotkin ponnistuksensa yhteiskun- nallisten olojen parantamiseksi ja elämän tekemiseksi muille ihmisille täyteläisemmäksi ja ylevämmäksi? Olisikohan sellainen sankari kuin John Brown, joka hirtettiin rikoksellisena ja meni ikuisuuteen taistelles- saan neekerien vapauttamisen puolesta, kuoli kahleet käsissä ja orjalapsen suutelo huulilla, olisiko sellainen voinut elää ylevämpää elämää ja kuolla jalomman kuo- leman, jos olisi voimansa antanut omien nautintojensa palvelukseen? Tokkohan hän kuollessaan otti mu- kaansa vähemmän kuin se, joka pyrki rikkaaksi ja<noinclude><references/></noinclude> 0s52jthbzieq2mbd6g6outj3qn7t9ip 250 25755 129219 2026-04-05T16:58:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jätti jälkeensä miljoonat? Puhutaan sitten kateudesta rikkaita kohtaan! Kuka, sanon minä, kuka ihmisistä. jotka ovat ymmärtäneet että heidän on kerran herää- minen jossain tämän maailman rajain tuolla puolen, voi kadehtia niitä, jotka voimiansa hukkaavat sellaisen kokomiseen, jota he eivät voi täällä käyttää ja jota he eivät voi ottaa mukanansa täältä lähtiessään? Ainoas- taan siitä voi jokainen meistä olla varma, että meitä odottaa kuolema.... 129219 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>jätti jälkeensä miljoonat? Puhutaan sitten kateudesta rikkaita kohtaan! Kuka, sanon minä, kuka ihmisistä. jotka ovat ymmärtäneet että heidän on kerran herää- minen jossain tämän maailman rajain tuolla puolen, voi kadehtia niitä, jotka voimiansa hukkaavat sellaisen kokomiseen, jota he eivät voi täällä käyttää ja jota he eivät voi ottaa mukanansa täältä lähtiessään? Ainoas- taan siitä voi jokainen meistä olla varma, että meitä odottaa kuolema. „Oi kuningas! lyhyt kuin tämän tel- tan läpi lentänyt pääskynen on elämä!" Me tulemme tietämättä mistä tulemme, menemme tietämättä minne menemme. Musta pimeys on takanamme, syvät varjot edessämme. Viimeisen hetken tullessa mitä merkitsee meille olemmeko joskus syöneet makeita ruokia vai emme, olemmeko olleet pukeutuneina pehmeihin vaat- teihin vai emme, jätimmekö suuren omaisuuden vai emme mitään, niitimmekö laakereita vai olimme hal- veksittuja, pidettiinkö meitä oppineina vai vähätietoi- sina, - mitä merkitystä on kaikella tällä oleva verrat- tuna siihen kysymykseen, miten olemme käyttäneet meille uskottua leiviskää? Mitä arvoa on kaikella tuolla siihen aikaan kuin silmämme himmenevät ja kuulomme tylsistyy ja pimeydestä vaan erottuu käsi ja kuuluu ääni: „Hyvä ja kelvollinen palvelija! olit uskollinen vähässä, siis teen sinut paljon haltijaksi, tule isäntäsi iloon?" Aijon puhua oikeuksista, aijon puhua hyödystä ja ihmisten omasta edusta; aijon puhua niiden kielellä, jotka pitävät suurinta rikkautta suurimpana onnena ja aineellista edistystä ylimpänä tarkotusperänä. Mutta<noinclude><references/></noinclude> sh7gd34s4wo6edk6qevuwmig4y5tkua 250 25756 129220 2026-04-05T16:59:18Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niin tehdessäni minä pidän pyhänä sitä totuutta, jonka Mazzini on lausunut seuraavissa sanoissaan: ,,Työmiehet, veljet! Kun Kristus ilmestyi maa- ilmaan muuttaakseen maan olot toisiksi, niin hän ei puhunut mistään oikeuksista, ei rikkaiden oikeuksista he eivät niitä kaivanneetkaan eikä köyhäin oikeuksista, he olisivat kuitenkin rikkaita matkies- saan niitä väärin käyttäneet; ei hän myöskään puhunut omasta edusta ihmisille, jotka eivät sitä ymmärtä... 129220 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>niin tehdessäni minä pidän pyhänä sitä totuutta, jonka Mazzini on lausunut seuraavissa sanoissaan: ,,Työmiehet, veljet! Kun Kristus ilmestyi maa- ilmaan muuttaakseen maan olot toisiksi, niin hän ei puhunut mistään oikeuksista, ei rikkaiden oikeuksista he eivät niitä kaivanneetkaan eikä köyhäin oikeuksista, he olisivat kuitenkin rikkaita matkies- saan niitä väärin käyttäneet; ei hän myöskään puhunut omasta edusta ihmisille, jotka eivät sitä ymmärtäneet; mutta hän puhui rakkaudesta, uhrautumisesta ja uskosta; sanoi, että olkoon se ensimäinen, joka työl- länsä enin kaikkien onnea edistää." ,,Ja Kristuksen sana sattui ihmisten korvakalvoon, joissa kaikki usko jo oli sammunut, palautti heidät elä- mälle, nosti kansan joukot, vallotti maailman ja johti ihmiskunnan edistyksen ylimmille asteille." ,,Työläiset! Meidän aikamme muistuttaa monessa suhteessa Kristuksen aikoja. Me elämme keskellä yhteiskuntaa, joka on yhtä turmeltunutta kuin pakana- maailmakin, tuntien sydämmemme syvimmässä välttä- mättömäksi puhaltaa siihen uutta eloa, uudistaa se, saattaa kaikki sen jäsenet sopusointuun yhteisen uskon avulla, yhden ainoan lain hengessä, yhtä ainoata tar- kotusta varten: kaikkien niiden taipumusten vapaata ja keskeytymätöntä kehitystä varten, jotka Jumala on luomiinsa istuttanut. Me tahdomme samallaista Juma- lan valtakuntaa maan päälle kuin on taivaissa, tai oikeammin, me tahdomme, että maallinen elämämme olisi astuimena taivaan vallottamiseen, ja yhteiskunta olisi yhä täydellisempänä Jumalan tahdon täyttymi- senä."<noinclude><references/></noinclude> fe1mv2f8u3028vyywb1rbddyxjhu6gy 250 25757 129221 2026-04-05T16:59:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ,,Mutta Kristus jäi kaikissa teoissaan uskolliseksi sille sanalle, minkä oli ihmisille tuonut; uskollisina pysyivät sille myös hänen oppilaansa. Olkaa tekin sille uskolliset, tekin, työläiset, ja teidän hetkenne on tuleva, jolloin te voitatte. Puhukaa ihmisille, joiden kanssa tulette yhteyteen, siitä, mitä heidän on tekeminen, ja täyttäkää myös itse tehtävänne mikäli se on vallassanne. Muistuttakaa ihmisille rohkeudesta, rakkaudesta ja uhrautuvaisuudesta, j... 129221 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>,,Mutta Kristus jäi kaikissa teoissaan uskolliseksi sille sanalle, minkä oli ihmisille tuonut; uskollisina pysyivät sille myös hänen oppilaansa. Olkaa tekin sille uskolliset, tekin, työläiset, ja teidän hetkenne on tuleva, jolloin te voitatte. Puhukaa ihmisille, joiden kanssa tulette yhteyteen, siitä, mitä heidän on tekeminen, ja täyttäkää myös itse tehtävänne mikäli se on vallassanne. Muistuttakaa ihmisille rohkeudesta, rakkaudesta ja uhrautuvaisuudesta, ja ennen kaikkea koettakaa itse olla rohkeita, rakastavia ja uhrauksiin valmiina. Anta- kaa ihmisille yleviä aatteita ja puhukaa heille suoraa totuutta, mitään peittämättä, vihatta ja uhkauksitta. Suurimpana uhkana, jos uhkaa joskus tarvittaisiin, olkoon vakaumuksenne horjumattomuus, mutta sanois- sanne älköön olko vihaa eikä katkeruutta." {{c|10 LUKU.}} {{c|'''Ihmisen oikeudet.'''}} On ihmisiä, jotka ovat valmiit väittämään, milloin se heille on mukavata, että mitään luonnollisia oikeuk- sia ei ole olemassa, vaan että kaikki oikeudet saadaan ylimmältä valtiovallalta. Väittely näiden herrojen kanssa olisi turhaa ajan hukkaa. Muutamat totuudet ovat niin ilmeisiä, että niitä ei kannata ruveta todiste- lemaan. Ja muuan sellainen totuus, joka kaikkien tie- toisuudessa totuutena pysyy, on, että jokaisella ihmi- sellä suhteissaan toisiin on oikeuksia, jotka olivat ole-<noinclude><references/></noinclude> gsfn29hxunutpfu5334uk8dzk8q1ihk 250 25758 129222 2026-04-05T16:59:57Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: massa ennenkuin mitään hallitusta vielä olikaan ja jotka pysyvät voimassa silloinkin kuin valtamiehet koettavat niitä olemattomiksi tehdä; että on olemassa ylempänä kaikkia ihmisasetuksia oleva laki, tuo luonnon leimaa kantava ja siinä kaikkialla ilmenevä Luojan laki, laki, joka on ollut olemassa ennen kaikkia ihmislakia ja joka näitä hallitsee, jonka kanssa sopusoinnussa ole- minen yksin voikin tehdä jonkun inhimillisen lain vähänkään mahdolliseksi. Tämän... 129222 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>massa ennenkuin mitään hallitusta vielä olikaan ja jotka pysyvät voimassa silloinkin kuin valtamiehet koettavat niitä olemattomiksi tehdä; että on olemassa ylempänä kaikkia ihmisasetuksia oleva laki, tuo luonnon leimaa kantava ja siinä kaikkialla ilmenevä Luojan laki, laki, joka on ollut olemassa ennen kaikkia ihmislakia ja joka näitä hallitsee, jonka kanssa sopusoinnussa ole- minen yksin voikin tehdä jonkun inhimillisen lain vähänkään mahdolliseksi. Tämän totuuden kieltämi- nen on samaa kuin sanoa, ettei ole olemassa mitään lakiemme ja laitostemme oikeamielisyyden tai oikeu- dettomuuden mittaa, ettei voi olla menettelytapaa, joka itsessään olisi hyvä tai paha, että joku ukaasi, joka käskee äitien tappamaan lapsiansa, on saava saman arvon kuin se laki, joka kieltää lapsia tappamasta. Nämä luonnolliset synnynnäiset oikeudet, tämä korkein laki, ovat ainoana ja varmana pohjana yhteis- kunnan järjestelmälle. Niinkuin halutessamme raken- taa hyvää konetta meidän on ottaminen huomioon fysii- kan lakeja painolakeja, kaasujen palamis- ja laajene- mislakeja ynnä muita; niinkuin halutessamme olla ruu- miillisesti terveitä meidän on ottaminen lukuun fysio- logian lakeja, niin myös halutessamme saavuttaa rau- hallista ja tervettä yhteiskunnallista rakennetta meidän on saattaminen laitoksemme sopusointuun suurten siveellisten lakien kanssa, joiden alaisia me kaikki ehdottomasti olemme ja jotka riippuvat meidän vallas- tamme yhtä vähän kuin aineen ja liikkeen lait. Ja niin- kuin nähdessämme jonkun koneen toimivan kunnotto- masti me päätämme, että sitä rakennettaessa on jätetty huomioon ottamatta tai rikottu joitakin fysiikan lakeja,<noinclude><references/></noinclude> 3kwg4c48ons5eu9cxcbnnvb7yteuk25 250 25759 129223 2026-04-05T17:00:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: samoin nähdessämme yhteiskunnallisia epäkohtia ja valtiollista hajaannusta me sanomme, että yhteiskun- nan järjestelmässä on siveyslaki tullut loukatuksi ja ihmisen luonnollisia oikeuksia jätetty huomioon otta- matta. Nämä luonnolliset ihmisoikeudet ovat seuraavalla tavalla lausutut Amerikan Yhdysvaltain Itsenäisyyden julistuksessa, missä niille annetaan se ainoa merkitys, johon laillinen hallitus voi toimintansa perustaa: „Me tunnustamme ilmeiseksi totuud... 129223 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>samoin nähdessämme yhteiskunnallisia epäkohtia ja valtiollista hajaannusta me sanomme, että yhteiskun- nan järjestelmässä on siveyslaki tullut loukatuksi ja ihmisen luonnollisia oikeuksia jätetty huomioon otta- matta. Nämä luonnolliset ihmisoikeudet ovat seuraavalla tavalla lausutut Amerikan Yhdysvaltain Itsenäisyyden julistuksessa, missä niille annetaan se ainoa merkitys, johon laillinen hallitus voi toimintansa perustaa: „Me tunnustamme ilmeiseksi totuudeksi, että kaikki ihmiset ovat luodut yhdenarvoisiksi, että he kaikki ovat Luojalta saaneet muutamia luovuttamatto- mia oikeuksia ja niiden joukossa oikeuden elämään, vapauteen ja onnen etsintään; että näiden oikeuksien turvaamiseksi ihmisten keskuuteen perustetaan halli- tuksia, joiden on laillista valtaansa käyttäminen ainoas- taan hallittavien suostumuksella; että kaikkialla, missä hallitus tästä tarkotusperästä poikkeaa, hallittavilla on oikeus muuttaa sitä tai hallitusmiehet erottaa ja perus- taa uusi hallitus sille pohjalle ja niihin muotoihin, jotka huomataan parhaiten turvaavan ihmisten rauhaa ja onnea." Samat periaatteet vallitsevat Yhdysvaltain perus- tuslaiessa, kuten näkyy niiden alkulauseesta: ,,Me, Yhdysvaltain kansa, aikoen muodostaa entistä täydellisemmän keskinäisen liiton, oikeamieli- syyden toteuttamiseksi, sisällisen rauhan ja ulkonaisen vaarattomuuden ylläpitämiseksi ja vapauden turvaami- seksi meille ja meidän jälkeläisillemme, säädämme ja voimaan saatamme seuraavat lait Amerikan Yhdysval- tain valtiomuodosta."<noinclude><references/></noinclude> h7bv81cqv1r95g7hk86quugl3y95s70 250 25760 129224 2026-04-05T17:00:36Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ja samat perustukset ja ilmeiset totuudet ovat lau- sutut siinä suuressa ihmis- ja kansalaisoikeuksien julis- tuksessa, minkä teki Perustava kokous Ranskassa vuonna 1789: ,,Ranskan kansan edustajat, muodostettuaan perus- tavan kokouksen, nähdessään, että tietämättömyys ihmisoikeuksista, niiden laiminlyöminen tai halveksi- minen esiintyy ainoana syynä yhteiskunnalliseen kur- juuteen ja hallituksen turmelukseen, ovat päättäneet juhlallisessa julistuksessa lau... 129224 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Ja samat perustukset ja ilmeiset totuudet ovat lau- sutut siinä suuressa ihmis- ja kansalaisoikeuksien julis- tuksessa, minkä teki Perustava kokous Ranskassa vuonna 1789: ,,Ranskan kansan edustajat, muodostettuaan perus- tavan kokouksen, nähdessään, että tietämättömyys ihmisoikeuksista, niiden laiminlyöminen tai halveksi- minen esiintyy ainoana syynä yhteiskunnalliseen kur- juuteen ja hallituksen turmelukseen, ovat päättäneet juhlallisessa julistuksessa lausua julki nämä luonnol- liset, syntyperäiset ja luovuttamattomat oikeudet; he tunnustavat ja julistavat Ylimmän olennon kasvojen edessä ja Hänen siunaustansa ja armoansa toivoen seu- raavat pyhät ihmisen ja kansalaisen oikeudet: I. Ihmiset syntyvät ja pysyvät aina vapaina ja tasa-arvoisina oikeuksiinsa nähden. Kansalais-eroa- vaisuudet siis saavat perustua ainoastaan yhteiskunnal- lisen hyödyn näkökohtiin. II. Kaikkien valtiollisten liittojen tarkotuksena on ihmisen luonnollisten ja luovuttamattomien oikeuk- sien suojeleminen, ja nämä oikeudet ovat vapaus, omis- tusoikeus, personallisen koskemattomuuden ja sorron vastustamisen oikeus." Mutta toista on julistaa ikuisia periaatteita, niin- kuin niitä julistetaan yhteiskunnallisen itsetunnon heräämisen hetkinä, ihmisten ollessa vakuutettuina asiastaan, ja toista on näitä periaatteina panna elä- mässä toimeen, niinkuin niitä on paneminen toimeen sen kansan keskuudessa, joka vastikään on tietämättö- myyden pimeästä päässyt ja joka on tavaksi tulleiden ajatusten orjuudessa elänyt, joita vuosisatain vääryy-<noinclude><references/></noinclude> euyyy394xxv7p24607qf0ghtrdvd8jm 250 25761 129225 2026-04-05T17:00:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: det ovat heissä ylläpitäneet. Ranskan kansa ei pysynyt uskollisena näille periaatteille, emme liioin me ameri- kalaiset pysy niille uskollisena, kaikista suurista edelly- tyksistä huolimatta. Ranskan vanha hallitusmuoto ilet- tävine „jumalallisine oikeuksineen", bastiljineen ja salaisine vankiloineen (,,lettres de cachet") kyllä hävi- tettiin. Mutta sen sijaan tuli aluksi punanen terrori sitten vallankumouksellinen, sitten valkonen, hallinnol- linen, sitten... 129225 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>det ovat heissä ylläpitäneet. Ranskan kansa ei pysynyt uskollisena näille periaatteille, emme liioin me ameri- kalaiset pysy niille uskollisena, kaikista suurista edelly- tyksistä huolimatta. Ranskan vanha hallitusmuoto ilet- tävine „jumalallisine oikeuksineen", bastiljineen ja salaisine vankiloineen (,,lettres de cachet") kyllä hävi- tettiin. Mutta sen sijaan tuli aluksi punanen terrori sitten vallankumouksellinen, sitten valkonen, hallinnol- linen, sitten anarkia, joka oli pukeutunut vapauden valepukuun, ja vihdoin imperialismi, joka sai pyhityk- sensä yleiseltä vaalioikeudelta ja joka johti niin vai- vaiseen tekeleeseen kuin on Ranskan tasavalta meidän päivinämme. Jopa meilläkin, huolimatta koskematto- mista viljelysmaistamme, huolimatta siitä, että olemme vapaat kaikista kansainvälisistä selkkauksista ja viha- mielisistä naapureista on syntynyt yhtä onneton ameri- kalainen tasavalta trustinensa ja syndikaatteinensa. rautatiekuninkainensa, joita yksinvaltaiset valtiot pel- käävät, lahjomisiin taipuvine virkakuntineen, ryysyläi- sineen ja lakkoineen, rikkauden ylistyksineen, tehtaissa työskentelevine ala-ikäisineen ja naisineen, jotka elä- mänsä hävittävät taistelussa leipäkannikan edestä. Käy hyvin päinsä nähdä totuutta, julistaa sitä, toistamistaan toistaa sen sanamuotoja, ja samalla kui- tenkin olla ymmärtämättä mitään mitä se sisältää. Ne ihmiset, jotka allekirjottivat meidän riippumattomuu- temme julistuksen, tai ne, jotka innostuneina sitä ter- vehtivät, samoin kuin ne, jotka vuodet läpeensä ovat hartaudella sitä lukemistaan lukeneet, ovat näitä kaik- kia tehneet vähintäkään ajattelematta totuuden ikuisten periaatteiden tuomitsevan neekeri-orjuutta yhtä paljon<noinclude><references/></noinclude> fqqvzjcvrb05ze6vtxjk6hf6si5vmec 250 25762 129226 2026-04-05T17:00:58Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuin Yrjö III:n tyranniaa. Ja monet niistä, jotka totuuden käsitettyään taistelivat orjain omistusta vas- taan ihmisen luovuttamattomien oikeuksien nimessä, eivät puolestaan huomanneet, että noissa oikeuksissa piilee jotakin enempää kuin vaan kielto kaupittelemasta ihmislihaa ja verta, ja, arvellen että poistettuaan orjuu- den ja annettuaan kaikille äänestysoikeuden, he voivat täydellisesti toteuttaa ihmisen luonnollisia oikeuksia, he erehtyivät yhtä paljon... 129226 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kuin Yrjö III:n tyranniaa. Ja monet niistä, jotka totuuden käsitettyään taistelivat orjain omistusta vas- taan ihmisen luovuttamattomien oikeuksien nimessä, eivät puolestaan huomanneet, että noissa oikeuksissa piilee jotakin enempää kuin vaan kielto kaupittelemasta ihmislihaa ja verta, ja, arvellen että poistettuaan orjuu- den ja annettuaan kaikille äänestysoikeuden, he voivat täydellisesti toteuttaa ihmisen luonnollisia oikeuksia, he erehtyivät yhtä paljon kuin heidän esi-isänsä olivat erehtyneet, jotka olivat luulleet täydellisesti toteutta- neensa nuo oikeudet kieltäessään alamaisuutta Englan- nin kuninkailta ja perustaessaan tänne kansanvaltaisen tasavallan. Amerikan kansalaiset meidän aikanamme tavalli- sesti kuvailevat, että meidän keskuudessamme on nyt täydellisesti tunnustettuna ihmisen tasa-arvoiset ja luo- vuttamattomat oikeudet; mitä taas köyhyyteen, rikok sellisuuteen, työpalkan alhaisuuteen,,,liikatuotantoon", hallituksen turmelukseen ynnä muuhun sellaiseen tulee, niin nuo seikat heidän mielestään ikäänkuin ,,kuuluvat asiaan", toisin sanoen jos ken tahtoo täsmällisem- män vastauksen, ne ajatellaan olevan olemassa sen- vuoksi, että Jumala, Luoja, tahtoo niiden olevan ole- Kaikesta huolimatta minä kuitenkin väitän noiden ihanuuksien riippuvan suorastaan siitä, että me itse rikomme niitä tasa-arvoisia ja luovuttamattomia oikeuksia vastaan, jotka Jumala, kuten riippumatto- muutemme julistus tämän totuuden lausuu, on kaikille ihmisille jakanut. Arvelen Ranskan Perustavan ko- kouksen olleen oikeassa, kun se toista sataa vuotta sitten, saman pyrkimyksen innostamana kuin mikä mei- massa.<noinclude><references/></noinclude> i00x9jbboqpswzagh9gv7ouz6ar8ll4 250 25763 129227 2026-04-05T17:01:09Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: täkin johti valtiolliseen vapauteen, julisti yhteiskun- nallisten epäkohtain ja hallituksen turmeluksen suureksi syyksi tietämättömyyden inhimillisistä oikeuksista, nii- den laiminlyömisen ja halveksimisen. Ja niinkuin Ranskan siihen aikaan kärsimä nälänhätä, niinkuin sen hallituksen heikkous ja turmelus, sen työväen luok- kain kurja asema ja ylimystön siveellinen rappeutumi- nen riippui suoraan ihmisen tasa-arvoisten, luonnollis- ten ja luovuttamattomien oi... 129227 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>täkin johti valtiolliseen vapauteen, julisti yhteiskun- nallisten epäkohtain ja hallituksen turmeluksen suureksi syyksi tietämättömyyden inhimillisistä oikeuksista, nii- den laiminlyömisen ja halveksimisen. Ja niinkuin Ranskan siihen aikaan kärsimä nälänhätä, niinkuin sen hallituksen heikkous ja turmelus, sen työväen luok- kain kurja asema ja ylimystön siveellinen rappeutumi- nen riippui suoraan ihmisen tasa-arvoisten, luonnollis- ten ja luovuttamattomien oikeuksien kieltämisestä, niin nekin yhteiskunnalliset ja valtiolliset kysymykset, jotka nyt niin uhkaavina nousevat Amerikan tasavallan eteen, ja koko maailmankin eteen, ovat saman syyn herättämiä. Syventykäämme tähän seikkaan. Eiköhän tasa- arvoinen, luonnollinen ja luovuttamaton oikeus elä- mään, vapauteen ja onnen etsintään edellytä jokaisen oikeutta vapaaseen taipumustensa käyttämiseen varo- jen hankkimiseksi itselleen ja perheelleen, oikeutta, jota rajottaa ainoastaan muiden ihmisten samallainen oikeus? Eiköhän se vaadi, että jokaisella olisi vapaus tuottamaan, säästämään tai kuluttamaan niitä varoja, joita hän tarvitsee, kunhan ei estä muita tekemästä sitä samaa? Eiköhän se vaadi, ettei ketään pakotettaisi vastoin tahtoansa tekemään työtä toisen hyväksi tai antamaan toiselle ansaitsemaansa; ettei kenenkään olisi lupa kiristää toiselta hänen työtänsä tai työnsä hedel- mää? Eihän tästä voi kukaan olla kahdenvaiheilla. Olisihan pelkkää pilantekoa, jos tunnustettaisssa tasa- arvoista oikeutta elämään ja vapauteen kiellettäisiin ihmisen omistusoikeus hänen omaan työhönsä ja kaik- kiin hänen työnsä hedelmiin.<noinclude><references/></noinclude> pqxaeyt51pek6tzv6b4jn3wuuxbke7p 250 25764 129228 2026-04-05T17:01:28Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta nyt on meidän tunnustuksemme juuri sel- laista tunnustusta. Niinsanottu ihmisen tasa-arvoisten ja luonnollisten oikeuksien tunnustuksemme on melkoi- seen väestön osaan nähden pelkkää pilantekoa, joka yhteiskunnallisen painon kasvaessa käy yhä katkeram- maksi pilanteoksi yhä suuremmalle väestöjoukolle, sillä meidän laitoksemme eivät missään määrin turvaa ihmi- sen oikeuksia työhönsä ja työnsä hedelmiin. Eikä ole vaikea huomata, että tämä ihmis... 129228 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Mutta nyt on meidän tunnustuksemme juuri sel- laista tunnustusta. Niinsanottu ihmisen tasa-arvoisten ja luonnollisten oikeuksien tunnustuksemme on melkoi- seen väestön osaan nähden pelkkää pilantekoa, joka yhteiskunnallisen painon kasvaessa käy yhä katkeram- maksi pilanteoksi yhä suuremmalle väestöjoukolle, sillä meidän laitoksemme eivät missään määrin turvaa ihmi- sen oikeuksia työhönsä ja työnsä hedelmiin. Eikä ole vaikea huomata, että tämä ihmisen perus- oikeuden kieltäminen esiintyy yhdeltä puolen köyhyy- den syynä ja toiselta puolen liika suurten omaisuuksien ja kaiken sen tuhlauksen ja turmeluksen syynä, mikä syntyy raskaasta epätasaisuudesta varallisuuden jaossa. Minä puhun oloista, jotka ovat yhteisiä koko sivistyneelle maailmalle ja voin siis aluksi kiinnittää huomioni asiain tilaan eräässä toisessa maassa toisi- naan ovat lähimmäisemme puutteet meille selvemmin näkyviä kuin omamme. Englanti, jolta olemme saa- neet kielemme ja laitoksemme, on meistä hiukan jäl- jessä mitä tulee valtiollisen vapauden muodolliseen tun- nustamiseen, mutta teollista vapautta siellä on yhtä pal- jon kuin meilläkin, jopa muutamissa suhteissa enem- mänkin, sillä Englanti, vaikkei kaupan vapautta vielä olekaan saavuttanut, on jo vapautunut tuosta konnia suojaavasta,,kotimaisen" teollisuuden suojelemisesta, mikä meillä on vielä täydessä käynnissään. Ja Eng- lannin kansa Englannin kansa parka on yleensä vapauteensa tyytyväinen ja siitä ylpeilee. Sille on niin kauan sitä virttä korviin toitotettu, että suurin osa vil- pittömästi uskoo englantilaisten olevan maailman va- paimman kansan, ja siellä lauletaan, että „Englannin<noinclude><references/></noinclude> fzmjd06453merdlvxye17436kwbrtyx 250 25765 129229 2026-04-05T17:01:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: poika se ei voi orjana olla" aivan niinkuin olisi kieltä- mätön totuus, että orja ei voi hengittää Englannin ilmaa. Tarkastakaammepa jotakin ihmistä tuon kansan joukosta, jotakin „vapaasti syntynyttä englantilaista talonpoikaa”, jolla on takanaan pitkä sarja „vapaasyn- tyisiä" esi-isiä jossakin seudussa, jonka maaperää he ovat viljelleet vielä saksonien ajoilta asti. Mies tulee täysi-ikäiseksi ja ottaa luonnollisessa järjestyksessä itselleen vaimon. M... 129229 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>poika se ei voi orjana olla" aivan niinkuin olisi kieltä- mätön totuus, että orja ei voi hengittää Englannin ilmaa. Tarkastakaammepa jotakin ihmistä tuon kansan joukosta, jotakin „vapaasti syntynyttä englantilaista talonpoikaa”, jolla on takanaan pitkä sarja „vapaasyn- tyisiä" esi-isiä jossakin seudussa, jonka maaperää he ovat viljelleet vielä saksonien ajoilta asti. Mies tulee täysi-ikäiseksi ja ottaa luonnollisessa järjestyksessä itselleen vaimon. Muiden veljiensä tavalla hän tulee maailmaan, jossa hänen nyt on Jumalan määräyksen mukaan työllä ansaitseminen elatuksensa. Hänellä on tarpeita ja nämä tarpeet enenevät, kun hän luonnolli- sessa järjestyksessä saa lapsia; mutta hänen aivoissaan ja jänteissään on luonnollinen voima, jonka avulla hän voi luonnon varastosta hankkia mitä tarvitsee. Hän osaa kaivaa ja kyntää, kylvää ja niittää, ja hänen käy- tettävänään on hyvää maata, joka nyt niinkuin tuhat vuotta ennen on valmiina antamaan rikkautta työn edestä. Sade lankee maahan, päivänen paistaa ja maan tehdessä kiertokulkuaan kevät seuraa talvea, ja kesä kevättä. Eiköhän tämän ihmisen ensimäinen ja kaik- kein ilmeisin oikeus ole ansaita itselleen elantoa, vaih- taa työtänsä varallisuuteen ja omistaa ja käyttää hyväk- seen näitä varoja sekä omaksi että niiden ihmisten hy- väksi, joita luonto on tehnyt hänestä riippuviksi. Hän ei saa vaatia itselleen minkään toisen ihmisen ansioita, mutta ei myöskään mikään toinen ihminen ole oikeu- tettu vaatimaan itselleen mitään osaa hänen ansiostaan. Hänellä ei ole oikeutta vaatia toisilta työtä hänen hy- väkseen, vaan eipä muillakaan ole oikeutta vaatia itsel-<noinclude><references/></noinclude> cag6b2kclwxk5pjdbcwf6imfn724iuq 250 25766 129230 2026-04-05T17:02:08Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: leen hänen työtänsä. Tämä oikeus omaan itseensä, omien voimiensa ja työnsä käyttämiseen omaksi hyväk- seen on luonnollinen, kaikille ilmeinen oikeus, jota peri- aatteessa ei kukaan pysty kumoomaan muuten kuin sillä herjaavalla väitteellä, että muka jotkut ihmiset ovat luodut tekemään työtä toisten hyväksi. Jos tämä ihmi- nen nyt samalla toteuttaa luonnollista oikeutta omaan työhönsä ja sen hedelmiin nähden, niin hän voisi run- saassa mitassa tyydyt... 129230 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>leen hänen työtänsä. Tämä oikeus omaan itseensä, omien voimiensa ja työnsä käyttämiseen omaksi hyväk- seen on luonnollinen, kaikille ilmeinen oikeus, jota peri- aatteessa ei kukaan pysty kumoomaan muuten kuin sillä herjaavalla väitteellä, että muka jotkut ihmiset ovat luodut tekemään työtä toisten hyväksi. Jos tämä ihmi- nen nyt samalla toteuttaa luonnollista oikeutta omaan työhönsä ja sen hedelmiin nähden, niin hän voisi run- saassa mitassa tyydyttää kaikki omat ja perheensä tar- peet. Hänen työnsä tuottaisi luonnon järjestyksen mu- kaan varallisuutta, joka vaihtuisi keskinäisen mukavuu- den vuoksi toisten ihmisten tuottamaan varallisuuteen ja hankkisi hänen perheelleen kaikki elämän mukavuu- det ja antaisi, ellei tietysti mitään arvelluttavia seik- koja väliin tulisi, hänelle mahdollisuuden kasvattaa lap- siaan sekä säästämään jotain vanhuutensa päiviksi. jotta hän ja hänen vaimonsa, voimain heiketessä, pääsi- sivät turvautumasta kenenkään muun kuin Luojansa armoihin. Mutta mitä näemmekään kaiken tuon asemesta? Huomaamme, että tuon „vapaana syntyneen" englanti- laisen oikeus omaan työhönsä ja sen hedelmiin jää yhtä täydellisesti kaikkea tunnustusta vaille kuin jos hän olisi lain mukaan tehty orjaksi; hän on pakotettu teke- mään työtä muiden rikastuttamiseksi aivan samalla tavalla kuin jos Englannin laki pitäisi häntä jonkun orjainomistajan omaisuutena. Hänen kotimaansa lait eivät sano häntä orjaksi, päinvastoin hän tunnustetaan muodollisesti täysin vapaaksi ihmiseksi, vapaaksi työskentelemään omaksi hyväkseen ja nauttimaan työnsä hedelmiä. Mutta eihän ihminen näin voi työs-<noinclude><references/></noinclude> aoxcntk8safj40eqcn509y679o4ttk1 250 25767 129231 2026-04-05T17:02:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kennellä, ellei hänellä ole minkä päälle työtä tekisi, aivan samoin kuin hän ei voi syödä, kun ei ole mitään syötävää. Ei ole ihmisten vallassa tuottaa mitään tyh- jästä. Se ei kuulunut luomisjärjestykseen. Luonto sanoo meille, että ken ei työtä tee saa nähdä nälkää, mutta samalla se antaa meille kaikki mitä tarvitsemme työn tekemistä varten. Ravinto, pukimet, asunto, kaikki esineet, joita haluamme ja joita sanomme varallisuu- deksi, voidaan t... 129231 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kennellä, ellei hänellä ole minkä päälle työtä tekisi, aivan samoin kuin hän ei voi syödä, kun ei ole mitään syötävää. Ei ole ihmisten vallassa tuottaa mitään tyh- jästä. Se ei kuulunut luomisjärjestykseen. Luonto sanoo meille, että ken ei työtä tee saa nähdä nälkää, mutta samalla se antaa meille kaikki mitä tarvitsemme työn tekemistä varten. Ravinto, pukimet, asunto, kaikki esineet, joita haluamme ja joita sanomme varallisuu- deksi, voidaan tuottaa työllä, mutta ainoastaan silloin kuin maasta saadaan niihin tarvittavia raaka-aineita. Heittää ihminen keskelle valtamerta ja sanoa hä- nelle, että hänen on valta laittautua rannalle, ei olisi ollenkaan pahempaa pilantekoa kuin asettaa hänet maalle, joka on kaikkinensa toisten ihmisten yksityi- seen omistukseen aṇastettu, ja sitten sanoa hänelle, että hän on vapaa ihminen, että hänellä nyt on valta tehdä työtä itselleen ja käyttää ansiotaan hyväkseen. Juuri sellainen on se asema, mihin englantilaisemme on jou- tunut. Hän on vapaa juuri saman verran kuin jos hän riippuisi nuorasta pohjattoman kuilun ylitse ja joku toinen pitelisi terävää veistä nuoralla; hän on vapaa saman verran kuin jos hän janon ahdistamana erä- maassa löytäisi lähteen, jonka ympärillä olisi virstoja pitkä sulkumuuri ja jota aseelliset ihmiset suojelisi- vat, jotka sanoisivat hänelle: sinulla on valta juoda tästä lähteestä vasta sitten kuin teet vapaan välipuheen ehdoista. Jos tämä englantilainen olisi elänyt monta sukupolvea ennen meitä, saksonilaisten esi-isiensä aikana, niin miehistyessään ja naimisiin mentyänsä hän olisi saanut osakseen asuintalon ja puutarhan, hänellä olisi ollut osuus suuriin peltoihin, niinkuin kaikilla<noinclude><references/></noinclude> eeryv1y2sgrgmgmy8osd3ee3i52svms 250 25768 129232 2026-04-05T17:02:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muillakin talonpojilla, jotka niitä yhteisesti viljelivät, hän olisi saanut niittää vapaasti heinää ja ampua metsä- lintuja yhteisestä metsästä ja ajaa karjansa yhteiselle laidunmaalle. Vielä joitakuita sukupolvia sitten, maan jo oltua useita vuosisatoja yksityiseen omistukseen anastettuna, mikä anastus alkoi Tudorien aikana, hän olisi kuitenkin löytänyt, silloisissa kyläkunnissa, edes jäännöksen vanhasta säännöstä, että maa on kaikille ihmisille mä... 129232 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>muillakin talonpojilla, jotka niitä yhteisesti viljelivät, hän olisi saanut niittää vapaasti heinää ja ampua metsä- lintuja yhteisestä metsästä ja ajaa karjansa yhteiselle laidunmaalle. Vielä joitakuita sukupolvia sitten, maan jo oltua useita vuosisatoja yksityiseen omistukseen anastettuna, mikä anastus alkoi Tudorien aikana, hän olisi kuitenkin löytänyt, silloisissa kyläkunnissa, edes jäännöksen vanhasta säännöstä, että maa on kaikille ihmisille määrätty eikä ainoastaan muutamille. Mutta nykyään hän tapaa joka kapanalan aidatuksi hänestä erilleen. Hänen esi-isiensä yhteisinä viljelemät pellot ovat tulleet kartanoherrain yksityiseksi omaisuudeksi, jota se herra nyt antaa vuokralle suurille lampuodeille niin kovilla ehdoilla, että nämä, saadakseen pääomal- leen tavallisen koron ovat pakotetut imemään työläisten voimat lopen tyhjiin; entiset riistamaat ovat nyt aido- tetut korkealla muurilla, jonka päälle on sirotettu lasin sirpaletta, ja niitä suojelevat aseilla varustetut vartijat, ottaen kiinni jokaisen, jonka päähän pistää siellä met- sästellä, ja haastaen oikeuden eteen, joka puolestaan tuomitsee salametsästäjän linnaan; entisillä yhteisillä laidunmailla on nyt suuri kartanon puisto, jossa käy lihava herraskarja ja puiden lehtiä nipistelevät hieno- jalkaiset kauriit. Aidotetut ovat entiset polutkin, joita ennen käytettiin oikoteinä tomuisen maantien asemesta, kulkien jossain pähkinämetsikön ja lorisevan puron reunaa. Mutta eipä tuo,,vapaasyntyinen" englantilainen, tuo brittiläinen, joka ei milloinkaan orjaksi rupee, voi elää ilman maata. Hänen on kuin onkin löytäminen joku paikka maanpinnalla, jolla hän ja hänen vaimonsa<noinclude><references/></noinclude> 0loirnuh68cvzeompt4m07h2mkntdo9 250 25769 129233 2026-04-05T17:02:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: saisivat tyyssijan ja voisivat sanoa omaksi kotitalok- seen. Mutta paitsi maanteitä ei kotimaan pinnasta ole ainoatakaan kapanalaa, jota he voisivat käyttää hy- väkseen ilman joidenkin muiden ihmisten lupaa, eipä edes maantielläkään heillä ole nukkumisen oikeutta, vielä vähemmin oikeutta rakentaa itselleen mökkiä risuista. Näin ollen, hankkiakseen asuinpaikakseen palasen kotimaastansa meidän „vapaasyntyinen" eng- lantilaisen me on pakotettu suostumaan työh... 129233 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>saisivat tyyssijan ja voisivat sanoa omaksi kotitalok- seen. Mutta paitsi maanteitä ei kotimaan pinnasta ole ainoatakaan kapanalaa, jota he voisivat käyttää hy- väkseen ilman joidenkin muiden ihmisten lupaa, eipä edes maantielläkään heillä ole nukkumisen oikeutta, vielä vähemmin oikeutta rakentaa itselleen mökkiä risuista. Näin ollen, hankkiakseen asuinpaikakseen palasen kotimaastansa meidän „vapaasyntyinen" eng- lantilaisen me on pakotettu suostumaan työhön niin ja niin moneksi päiväksi kuukaudessa jonkun englantilai- sen maanomistajan hyväksi, tai, mikä on nyt samaa. myymään työtänsä tai työnsä hedelmiä jollekin kolman- nelle henkilölle ja ansiostansa suorittamaan tämän maa- palan omistajalle maksua oikeudesta elää kotimaansa päällä. Uhrattuaan tällä tavalla osan työstänsä hank- kiakseen kanssaveljeltään luvan elää, meidän,,vapaa- syntyisen" englantilaisemme on sitten pitäminen huoli työstä ravinnon, vaatteiden ynnä muun hankkimiseksi. Mutta koska hän ei voi tehdä työtä ilman maata, jonka päällä tahtoen tai tahtomatta on työtä tekeminen, niin hänen täytyy, sen sijaan että tekisi työtä itselleen, myydä työnsä niille ihmisille, joilla maata on, ehdoilla, joita nämä suvaitsevat määrätä ehdoilla, jotka ovat niin lasketut että hän vaan näpin voisi ylläpitää kur- jaa olemassaoloansa, eli toisin sanoen, että häneltä riistettäisiin kaikki työnsä tulokset, ja hänelle jätettäi- siin niistä ainoastaan niin paljon kuin kaikkein julmin orjainomistaja katsoi ennen muinoin hyväksi orjallensa antaa, niin paljon kuin on välttämätöntä pelkän elä- män ylläpitämiseksi. Hän elää kurjassa mökissä, jossa on huono permanto ja vuotava katto. Hän ahertaa<noinclude><references/></noinclude> ccz3sbq97wb76caoamolv6zuutnigos 250 25770 129234 2026-04-05T17:02:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aamusta yöhön asti; samoin myös hänen vaimonsa; jopa lapsetkin heti jaloilleen päästyänsä saavat työhön kä- siksi käydä, perata rikkaruohoja, säikytellä variksia puutarhasta tai muuta sellaista toimitella maanomista. jalle, joka armossaan suo heidän elää ja tehdä työtä hänen maallansa. Jos hän ei osota tarpeellista kunnioi- tusta mahtimiehille, ellei lakki lennä ajoissa päästä kun herra kulkee ohitse, kun rouva tai kuka muu hyvänsä heidän perhees... 129234 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>aamusta yöhön asti; samoin myös hänen vaimonsa; jopa lapsetkin heti jaloilleen päästyänsä saavat työhön kä- siksi käydä, perata rikkaruohoja, säikytellä variksia puutarhasta tai muuta sellaista toimitella maanomista. jalle, joka armossaan suo heidän elää ja tehdä työtä hänen maallansa. Jos hän ei osota tarpeellista kunnioi- tusta mahtimiehille, ellei lakki lennä ajoissa päästä kun herra kulkee ohitse, kun rouva tai kuka muu hyvänsä heidän perheestään esiintyy, jos hän ei kasvata lap- siaan samassa alennuksen ja kumartavaisuuden tun- teissa herrasväkeä kohtaan, jotka pidetään sopivina ja välttämättöminä „alempien" suhteen, jos herää epäilys että hän on ottanut omenan herran puutarhasta, saanut kiinni jäniksen kartanon metsistä tai kalan purosta, niin hän kadottaa oikeutensa kartanon herran armoon ja kadottaa samalla työnsä. Silloin hän on tavallisesti pakotettu menemään kerjuulle tai vaivaistaloon tai kuo- lemaan nälkään. Ennen aikojaan hän menee köyrysel- käiseksi, ja vaimo pitää itseänsä elähtäneenä ja sairaana semmoiseen aikaan, jolloin hänen olisi oltava vielä täy- dessä voimassaan ja kukoistuksessaan. Ne hänen tyt- täristään, jotka elävät kyllin kauan, menevät naimisiin yhtäläisen kurjilon kanssa. kuin hänkin, elääkseen sitten elämänsä samallaisissa oloissa kuin äiti on elänyt, tai sitten joutuvat jonkun herran viettelemiksi ja lähtevät kaupunkiin varustettuina jollakin 100 markan armo- antimella, kuollakseen sitten jonkun vuoden kuluttua siellä jossain porttolassa, sairaalassa tai vankilassa. Hänen poikansa kasvavat tietämättömyydessä ja raa- kuudessa; heistä ei hän saa vanhuutensa tukea, vaik- kapa he sitä tahtoisivatkin, sillä he tulevat saamaan<noinclude><references/></noinclude> jrgdnl9euc82aw22ujvxeii350fd2j9 250 25771 129235 2026-04-05T17:03:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: liian vähän palkakseen työnsä tuotteista. Ainoana tur- vana vanhuksille on vaivaistalo oleva, missä näitä työn kuluttamia orjia pidetään sen häpeän vuoksi, mikä yh- teiskunnalle syntyisi, jos he kuolisivat nälkään maan- tielle. Siellä erotetaan mies vaimosta, ja niin tämä vanha pariskunta, ehkä sen kirkon läheisyydessä, jossa valtion palkkaama pappi saarnaa: „ei pidä ihmisten erottaman mitä Jumala on yhdistänyt", tulevat erillään toisistaan viett... 129235 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>liian vähän palkakseen työnsä tuotteista. Ainoana tur- vana vanhuksille on vaivaistalo oleva, missä näitä työn kuluttamia orjia pidetään sen häpeän vuoksi, mikä yh- teiskunnalle syntyisi, jos he kuolisivat nälkään maan- tielle. Siellä erotetaan mies vaimosta, ja niin tämä vanha pariskunta, ehkä sen kirkon läheisyydessä, jossa valtion palkkaama pappi saarnaa: „ei pidä ihmisten erottaman mitä Jumala on yhdistänyt", tulevat erillään toisistaan viettämään näännyttävää vankilaelämää sii- hen hetkeen asti kuin kuolema vihdoin suo heille keven- nyksen. Missä suhteessa on nyt tuollaisen,,vapaasyntyi- sen englantilaisen" asema orjan asemaa parempi? Jos kuitenkin minun kuvaamani elämä ei esitä oikeata ku- vaa Englannin maata viljelevästä työväestöstä, niin se on seuraus vaan siitä, että olen liian vähän huomiota pannut sen pimeihin puoliin, siihen äärimmäiseen tie- dottomuuteen, raakuuteen ja siveettömyyteen, mikä näille alennuksen tilassa eläville ja loukatuille yhteis- kunnan jäsenille on ominaista. Mitä tulee ravintoon, sen määrään ja laatuun, vaatteihin ja asumukseen, lepo- hetkiin ja virkistykseen, niin oli orjain asema etelä- valtioissa epäilemättä parempi kuin maatyön tekijäin meidän aikanamme Englannissa; orjain elämä oli yleensä paljon terveempää, onnellisempaa ja täydelli- sempää. Niin kauan kuin hyvin syötetty, terve, voima- kas neekeri oli 5000 markan arvoinen, ei yksikään orjainomistaja, olipa hän kuinka julma ja itsekäs hy- vänsä, saattanut pitää neekeriään sellaisessa asemassa kuin nykyään pidetään suurta enemmistöä „vapaasyn- tyisiä" englantilaisia. Näillä valkeilla orjilla ei ole yh-<noinclude><references/></noinclude> 1fui3spmv7cbqchi8reg24pbafzk8tc 250 25772 129236 2026-04-05T17:03:22Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tään mitään arvoa. Ei työllä, vaan maalla, joka työtä teettää, on kapitaaliksi muuttunut arvonsa. Työmies- ten työtä on saatavissa hinnasta, joka on pienempi kuin se hinta, jolla voisi ylläpitää vastaavan määrän orjia, ja kun nämä ihmiset sitten kadottavat työkykynsä, niin niistä pääsee paljon vähemmällä kuin orjista: ne saat- taa heittää kadulle tai lähettää vaivaistalojen hoi- dokkaiksi. Neekerithän ovat jotain ala-arvoisempaa rotua, sano... 129236 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tään mitään arvoa. Ei työllä, vaan maalla, joka työtä teettää, on kapitaaliksi muuttunut arvonsa. Työmies- ten työtä on saatavissa hinnasta, joka on pienempi kuin se hinta, jolla voisi ylläpitää vastaavan määrän orjia, ja kun nämä ihmiset sitten kadottavat työkykynsä, niin niistä pääsee paljon vähemmällä kuin orjista: ne saat- taa heittää kadulle tai lähettää vaivaistalojen hoi- dokkaiksi. Neekerithän ovat jotain ala-arvoisempaa rotua, sanovat muutamat. Mutta ainakin nämä Englannin valkeat orjat ovat syntyperältään samaa rotua, mikä on Englannille antanut sen tidemiehet ja runoilijat, filo- soofit ja valtiomiehet, kauppiaat ja keksijät; joka oli pienen saaren suojelijajoukkona, mutta laajensi siitä valtansa yli kaikkien merien. Ne ovat tietämättömyy- dessä, häväistyksessä ja alennuksessa eläviä ihmisiä. jotka elävät orjain elämää ja kuolevat kerjäläisen kuo- leman vaan senvuoksi, että heiltä on riistetty heidän luonnolliset oikeutensa. Näiden ihmisten naapureina, aivan heidän kurjien hökkeliensä vieressä, jotka eivät suurestikaan sikolä- teistä eroa, voimme nähdä komeita palatseja, satavuo- tisten puistojen ympäröiminä. Niiden palatsien asuk- kaat eivät tee mitään työtä, päinvastoin ylpeilevät, ett- eivät heidän esi-isänsäkään monina vuosisatoina olleet mitään työtä tehneet; ylenkatseella he kohtelevat kaik- kia, jotka tekevät työtä, vieläpä niitä, joiden esi-isistä jokukin on työmiehenä ollut. Siitä huolimatta he asu- vat suuressa ylellisyydessä; heillä on talo sekä kaupun- gissa että maalla, hevosia, vaunuja, lakeijoja, huvipur- sia, kalliita metsäkoiria; heillä on kaikkia mitä suinkin<noinclude><references/></noinclude> k48e1js02dovqtmib0uxi7zmvavyjdw 250 25773 129237 2026-04-05T17:03:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rikkaus voi antaa, kirjallista sivistystä, hyvä kasvatus, matkustusten opettavaisuus. He eivät edes käytä kaik kea sitä rikkautta, minkä saavat, vaan kokoovat sitä edelleen rautatie-osakkeiden, valtion arvopaperien ja Yhdysvalloissa ostamiensa maiden muodossa. Mutta ei vähinkään hituinen tuosta rikkaudesta ole heidän tuot- tamaansa. He saavat sitä ihmisiltä, jotka sitä tuotta- vat, ja saavat vaan sen perustuksella, että ovat maan- omistajia. Tässä yksinkert... 129237 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>rikkaus voi antaa, kirjallista sivistystä, hyvä kasvatus, matkustusten opettavaisuus. He eivät edes käytä kaik kea sitä rikkautta, minkä saavat, vaan kokoovat sitä edelleen rautatie-osakkeiden, valtion arvopaperien ja Yhdysvalloissa ostamiensa maiden muodossa. Mutta ei vähinkään hituinen tuosta rikkaudesta ole heidän tuot- tamaansa. He saavat sitä ihmisiltä, jotka sitä tuotta- vat, ja saavat vaan sen perustuksella, että ovat maan- omistajia. Tässä yksinkertaisessa ja ilmeisessä seikassa piilee alkuperäinen syy siihen epätasaiseen varallisuuden jakoon, mikä Englannissa saa aikaan niin kauhean, hen- gelle käyvän köyhyyden rehottavan rikkauden rinnalle ja mikä kaupungissa pistää silmiin melkein enemmän kuin maalla. Tästä yksinkertaisesta ja ilmeisestä sei- kasta on saatavana selitys siihen, miksi työtä pidetään kaikkein halvimpana tavarana ja miksi kaikilla työ- aloilla, joihin yksinkertaiset työmiehet voivat ottaa osaa, työpalkka on niin alhainen, että sitä näpin riittää elämän ylläpitämiseksi. Ihmiset, joilta on riistetty hei- dän luonnollinen, syntyperäinen oikeutensa maahan, jotka maan päällä luetaan pelkiksi kulkureiksi, ovat tavallisesti pakotetut suostumaan kurjimpiin, ainoas- taan eläimellistä olemassaoloa ylläpitäviin oloihin, ja he alenevat, kuten näemme tehdaskaupungeista ja niiden kurjuuden pesistä, sellaiseen köyhyyden ja kurjuuden kuiluun, että kadottavat inhimillisen ulkonäkönsä ja saavat tapoihinsa todella eläimellisiä elkeitä. Ja samallainen eriarvoisuus ihmisten asemassa, jommoisen näemme syntyvän täälläkin Yhdysvalloissa, on sekin tietysti riippuvainen samasta alkusyystä. Ame- Sosialinen pulma<noinclude><references/></noinclude> ionntrdz9hvdk83ro7d0xl8lcytgyio 250 25774 129238 2026-04-05T17:04:18Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rikan kansalaisoikeus ei turvaa oikeutta maahan. Ensi- mäinen ja ihmisen kaikkein oleellisin oikeus, hänen oikeutensa elämään, vapauteen ja onnen etsintään on täälläkin yhtä täydellisesti poljettu kuin Englannissa. Ja sen tähden täälläkin samat seuraukset pian näyt- täytyvät. {{c|11 LUKU.}} {{c|'''Roskasta vapautuminen.'''}} Se ihmistulva, mikä joka taholta suuntautuu mei- dän rantojamme kohti, ansaitsee kaikissa suhteissa suu- rempaa huomiota kuin min... 129238 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>rikan kansalaisoikeus ei turvaa oikeutta maahan. Ensi- mäinen ja ihmisen kaikkein oleellisin oikeus, hänen oikeutensa elämään, vapauteen ja onnen etsintään on täälläkin yhtä täydellisesti poljettu kuin Englannissa. Ja sen tähden täälläkin samat seuraukset pian näyt- täytyvät. {{c|11 LUKU.}} {{c|'''Roskasta vapautuminen.'''}} Se ihmistulva, mikä joka taholta suuntautuu mei- dän rantojamme kohti, ansaitsee kaikissa suhteissa suu- rempaa huomiota kuin minkä sille suomme. Paljon on siinä itsessäänkin sellaista, mikä tekee sen aikamme tär- keimmäksi ilmiöksi, mutta erikoisesti meihin nähden se on jo siitäkin syystä tärkeä, että se on omiansa meille aina vakuuttamaan elävämme oloissa, joista hyvin pian on kehittyvä ratkaiseva mullistus. Muuan osa tänä vuonna luoksemme saapuneista siirtolaisista tarjoo erittäinkin paljon oppimista. Joukko suuria valtame- ren laivoja poikkeaa Amerikan matkoillaan Englannin hallituksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vähä- pätöisiin satamiin Irlannin länsi-rannikolla ottaakseen sieltä täyden lastin sikäläisiä miehiä, vaimoja ja lapsia. jotka sitten hallituksen kustannuksella suorittavat mat- kan meidän luoksemme valtameren tälle puolen, New- Yorkin ja Bostonin rantamille. Heillä on joitakuita markkoja taskuissaan jokaisella ensi hätää varten<noinclude><references/></noinclude> e2lh0zl2wuryo8frlwue4m8q5p0jz9y 250 25775 129239 2026-04-05T17:05:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: uudessa maailmassa. riippuu tietysti sitä muodostavista ihmisistä. Ihmiset tekevät maansa suureksi ja mahtavaksi, rikkaaksi ja kunnioitetuksi muiden kansojen rinnalla. Kuitenkin hallitus, sivistynyt ja kristitty, tai ainakin siitä käypä, kulettaa ihmisiään valtameren taakse, ja jättää toisen mannermaan rannalle, aivan niinkuin roskaa kuletetaan New-Yorkista ja heitetään kauas mereen. Näitä ihmi- siä ei voi pitää kansan sivistykselle haitallisena ainek- sena.... 129239 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>uudessa maailmassa. riippuu tietysti sitä muodostavista ihmisistä. Ihmiset tekevät maansa suureksi ja mahtavaksi, rikkaaksi ja kunnioitetuksi muiden kansojen rinnalla. Kuitenkin hallitus, sivistynyt ja kristitty, tai ainakin siitä käypä, kulettaa ihmisiään valtameren taakse, ja jättää toisen mannermaan rannalle, aivan niinkuin roskaa kuletetaan New-Yorkista ja heitetään kauas mereen. Näitä ihmi- siä ei voi pitää kansan sivistykselle haitallisena ainek- sena. Nämä ihmiset, muuttuivatpa he meillä miksi tahansa, kun joutuvat meidän kaupunkilaisiin luo- liimme ja saavat kokea meidän valtiollisten laitostemme turmelevaa vaikutusta ja elää niin perin toista elämää kuin mihin olivat tottuneet, nämä ihmiset ovat koto- naan sangen rauhallista, ahkeraa ja muutamissa tär- keissä suhteissa erittäin siveellistä väkeä, jolta puuttuu henkistä ja yhteiskunnallista kehitystä ja niitä luonteen jaloja ominaisuuksia, mitkä ovat riippumattomuuden seurauksia, ainoastaan sen köyhyyden vuoksi, johon he ovat tuomitut. Ministerivaltiosihteeri Trevelyan, Ir- lannin asiain esittelijä Lontoossa, lausui alakamarissa, että nämä ihmiset ovat sekä ruumiillisesti että henki- sesti terveitä ja ovat täysin kykenevät hankkimaan ela- tuksensa. Siitä huolimatta hallitus, jonka jäsenenä hän oli, kulettaa heitä maasta yleisillä varoilla, niinkuin ros- kaa viedään New-Yorkista! Nämä ihmiset ovat täysin kykeneviä itseänsä elät- tämään, sanoi Trevelyan; mutta kotimaassa he eivät pysty hankkimaan muuta kuin kaikkein niukinta toi- meentuloa parhaimpina vuosina, ja huonoina vuosina taas on heitä armolahjoilla pidettävä hengissä, niin että<noinclude><references/></noinclude> kdn4hinday04uwij0fy9c4b1eb8hk6y 250 25776 129240 2026-04-05T17:05:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kaikkein halvimpana keinona heistä päästäkseen täytyy pitää heidän kulettamistansa yleisillä varoilla valtame- ren tuolle puolen! Mikä on tämmöisen ilmiön syy? Miksi nämä ihmiset, jotka itsessään ovat täysin kykeneviä elatus- tansa hankkimaan, eivät voi elatusta hankkia kotimaas- sansa? Aivan yksinkertaisesti siitä syystä, että ne luon- nolliset, tasa-arvoiset, luovuttamattomat ihmisoikeudet, jotka he ovat Luojaltansa saaneet, ovat heiltä riistetyt. N... 129240 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kaikkein halvimpana keinona heistä päästäkseen täytyy pitää heidän kulettamistansa yleisillä varoilla valtame- ren tuolle puolen! Mikä on tämmöisen ilmiön syy? Miksi nämä ihmiset, jotka itsessään ovat täysin kykeneviä elatus- tansa hankkimaan, eivät voi elatusta hankkia kotimaas- sansa? Aivan yksinkertaisesti siitä syystä, että ne luon- nolliset, tasa-arvoiset, luovuttamattomat ihmisoikeudet, jotka he ovat Luojaltansa saaneet, ovat heiltä riistetyt. Nälkä, kerjäläisyys, vallattomuus ja epäjärjestys Irlan- nissa, raskaat vääryydet, jotka pitävät vireillä Irlanti- laista kapinahenkeä ja ne tavattomat vaikeudet, jotka Irlannin asiain hoidossa syntyvät Englannin hallitus- miehille, kaikki se on seurauksena siitä minkä Rans- kan Perustava kokous vuonna 1789 julisti yhteiskun- nallisten epäkohtain ja hallituksen turmeluksen syyksi, nimittäin ihmisoikeuksien halveksimisesta. Irlannin talonpoika on pakotettu näkemään nälkää, kerjäämään ja muuttamaan maasta; hän muuttuu niiden silmissä, jotka häntä hallitsevat, pelkäksi yhteiskunnalliseksi roskaksi, jota täytyy jonnekin kulettaa, sosiaaliseksi kuonaksi, senvuoksi että häneltä on, samoin kuin Eng- lannin talonpojalta, joka elää orjana ja kuolee kerjä- läisenä, riistetty luonnolliset oikeutensa kotimaahan; senvuoksi että ei tunnusteta hänen luovuttamatonta oikeuttansa omalla työllä hankkia varallisuutta ja sitä omaksi hyväkseen käyttää. Se maa, josta nämä ihmiset muuttavat vapaa- ehtoinen maastamuutto on vielä paljon suurempi kuin se muutto minkä hallitus saa aikaan, se maa pystyy kunnollisesti elättämään verrattoman paljon suurempaa -<noinclude><references/></noinclude> pd1lopt8cjuz45g2min1awm5xnjog2h 250 25777 129241 2026-04-05T17:05:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: väkilukua kuin mikä siinä maassa on koskaan ollut. Ei ole olemassa mitään luonnollisia syitä, joiden nojalla sen asukkaat, pystyessään itseänsä elättämään, olisivat pakotetut kärsimään puutetta ja nälkää. Ja syy miksi he nälkää näkevät, on yksistään siinä, että heillä ei ole maata, jossa voisivat työskennellä, ja että lait sallivat toisten ihmisten riistää heiltä heidän työnsä hedelmiä, jos heillä missä onkin lupa työskennellä. Koko... 129241 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>väkilukua kuin mikä siinä maassa on koskaan ollut. Ei ole olemassa mitään luonnollisia syitä, joiden nojalla sen asukkaat, pystyessään itseänsä elättämään, olisivat pakotetut kärsimään puutetta ja nälkää. Ja syy miksi he nälkää näkevät, on yksistään siinä, että heillä ei ole maata, jossa voisivat työskennellä, ja että lait sallivat toisten ihmisten riistää heiltä heidän työnsä hedelmiä, jos heillä missä onkin lupa työskennellä. Koko tuosta ihmisjoukosta, jonka Englannin hallitus nykyään lä- hettää Atlannin valtameren tuolle puolen ja heittää oman onnen nojaan meidän rannikoillemme, ei arva- tenkaan ole ainoatakaan täysi-ikäistä, joka ei työllänsä ole tuottanut niin paljon varallisuutta että se hyvin olisi riittänyt sekä ylläpitämään häntä paljon paremmissa oloissa kuin joissa hän on saanut elää, että myös mak- samaan hänen matkansa Amerikaan, jos häntä olisi huvittanut tänne tulla, vieläpä olisi hänellä ollut ran- noillemme tullessaan riittävästi pääomaa jonkun liike- yrityksen alkuunpanemiseksi. Heillä ei ole ropoakaan senvuoksi vaan, että heitä on järjestelmällisesti ryös- tetty syntymästään siihen päivään asti kuin he Ameri- kaan läksivät. Kuukausi sitten minä matkustelin siinä Irlannin osassa, josta nuo hallituksen avustamat siirto- laiset lähtevät. Mikä minua amerikalaista heti ensi hetkestä asti hämmästytti, se oli väestön harvalukui- suus; ehdottomasti heräsi ajatus: onko tässä nyt mi- tään jälkeä siitä Irlannista, jossa sanotaan olevan liika paljon väkeä? Kaikkialla näin olevan yllin kyllin hy- vää maata, mutta se on vaan kaikkialla lihavain leh- mäin ja lampaiden laidunmaana. Ne olivat niin val- keita että olisi luullut niitä joka aamu pestävän ja<noinclude><references/></noinclude> qrshla76aqep4kybn3h1gmt7886430d 250 25778 129242 2026-04-05T17:05:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: voideltavan. Entisinä aikoina on tämä maa ollut vil- jelyksen alaisena ja tiheästi asuttua, mutta nyt ei nä- kynyt muuta kuin hävinneiden kylien jälkiä ja siellä täällä paimenten hökkeleitä, joissa nämä elivät niin huonosti että tuskinpa Tulimaan asukkaatkaan heitä kadehtisivat. Tämän maan omistajat, jotka asuvat jossain Lontoossa ja usein eivät ole edes nähneetkään maatilojansa, pitävät karjanhoitoa itselleen edullisem- pana kuin maanviljelystä, j... 129242 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>voideltavan. Entisinä aikoina on tämä maa ollut vil- jelyksen alaisena ja tiheästi asuttua, mutta nyt ei nä- kynyt muuta kuin hävinneiden kylien jälkiä ja siellä täällä paimenten hökkeleitä, joissa nämä elivät niin huonosti että tuskinpa Tulimaan asukkaatkaan heitä kadehtisivat. Tämän maan omistajat, jotka asuvat jossain Lontoossa ja usein eivät ole edes nähneetkään maatilojansa, pitävät karjanhoitoa itselleen edullisem- pana kuin maanviljelystä, ja niinpä siis ihmisiä kar- kotetaan pois heidän mailtansa. Vasta soille ja kal- liomaille, vuoristoon ja meren rannikolle tultuanne voitte löytää kiinteämpää väestöä. Täällä sitä on ka- saantunut maatilkuille, joita luonto ei suinkaan ollut ajatellutkaan ihmisten asuinpaikoiksi. Maa on liian köyhää laidunmaaksi, jonka vuoksi paremmalta maalta karkotettujen ihmisten on lupa elää siellä niin kauan kuin he säännöllisesti suorittavat vuokramaksujansa. Ellei tuo kävisi niin kipeästi sydämmelle, niin te var- maan purskahtaisitte nauruun nähdessänne niitä vai- vaisia maatilkkuja, joita he sanovat pelloikseen. Täy- tyy ajatella maaperän olleen siellä alussa yhtä sopivaa viljelysmaaksi kuin jonkun suuren kaupungin kivikatu. Mutta vaivoja säästämättä on pienet kivet kerätty läjiin, şuuret sitävastoin jätetty paikoilleen, joten auran käyttäminen on mahdotonta; suopaikoissa taas pinta- kerros on poistettu ja sen sijaan tuotu meriruohoja, joita rannoilta ovat kantaneet miehet ja naiset, kunnes maaperä on saatu siksi paranemaan että se on jotain satoa alkanut tuottaa. Ja näistäpä kallio- ja suotilkuista sillä maaksi voisi niitä nimittää ainoastaan kohteliaisuudesta — jot-<noinclude><references/></noinclude> dck3r1h7vzh9w71yje7boxr4jh5baxq 250 25779 129243 2026-04-05T17:06:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ka jos jotain tuottavat niin ainoastaan väsymättömän työn vuoksi, ovat nuo ihmiset velvolliset maksamaan lystiä pitäville tilanomistajille vuokraa, joka vastaa noin 50-100 markkaa hehtaarilta; paitsi sitä heidän on maksaminen vuokraa meriruohoista, jotka Atlan- nin autiot aallot heittävät rannikoille, ja vielä niistä turpeista, jotka saadaan soista, kun ylin kerros vilje- lystä varten leikataan pois. Oikeastaan siis näiden ihmisten on maastansa maksaminen en... 129243 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ka jos jotain tuottavat niin ainoastaan väsymättömän työn vuoksi, ovat nuo ihmiset velvolliset maksamaan lystiä pitäville tilanomistajille vuokraa, joka vastaa noin 50-100 markkaa hehtaarilta; paitsi sitä heidän on maksaminen vuokraa meriruohoista, jotka Atlan- nin autiot aallot heittävät rannikoille, ja vielä niistä turpeista, jotka saadaan soista, kun ylin kerros vilje- lystä varten leikataan pois. Oikeastaan siis näiden ihmisten on maastansa maksaminen enemmän kuin minkä he voivat siitä saada. Oikeastaan heidän on maksaminen paitsi maan ja valtameren käyttämisestä myös ilman käyttämisestä. He maksavat veronsa ja hyvinä vuosina ylläpitävät henkeänsä niillä roposilla, joita naiset ansaitsevat sukkien kutomisella sillä ajalla kuin kantavat korejaan torille tai meren rannoilta ky- liin, he ylläpitävät henkeään niiden ansiorahoilla, jotka joka vuosi menevät Englantiin elonkorjuulle, tai niillä rahoilla, joita heille lähettävät heidän Amerikaan pääs- seet miehensä tai lapsensa. Ja tästä väsymättömästä työstä huolimatta nämä ihmiset elävät hirveässä köy- hyydessä. Hyvinä vuosina he vaivoin tulevat toimeen. Huonoina vuosina, kun perunat ovat vikaperäisiä, he ovat pakotetut käyttämään ravinnokseen meriruohoja tai pyytämään avustusta kunnalta ja elämään niillä varoilla, jotka heidän hyväkseen kootaan maailman eri äärissä. Kun joku heistä pääsee sellaiseen rikkauteen että voi kasvattaa kananpoikia tai sikoja, niin hänen on yhtä sopimatonta käyttää niitä ravinnokseen kuin olisi Vanderbiltin teurastaa tuhansia maksavat ajohe- Kanat ja siat myydään ja saaduilla rahoilla suoritetaan vuokramaksut. Järvissä tavataan lihavia vosensa.<noinclude><references/></noinclude> 34bcpu7t52lpjz3a041q0u7ywqrqnro 250 25780 129244 2026-04-05T17:06:26Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lohia, jotka sinne merestä nousevat; mutta niihin hän varoo kajoomasta yhtä tarkasti kuin jos niiden selkään olisi luonto itse kirjottanut:,,sille ja sille loordille Lon- tooseen terveisten kanssa Herralta Jumalalta." Pa- raimmissa puodeissa, mitä siellä maaseuduilla voi ta- vata, on koko tavaravarastona joitakin nauloja sokeria ja teetä, pikku paketteihin aseteltuina, muutama jauho- säkki, pari punaista alushametta, pakka jotakin kar- keata kangasta, pumase... 129244 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>lohia, jotka sinne merestä nousevat; mutta niihin hän varoo kajoomasta yhtä tarkasti kuin jos niiden selkään olisi luonto itse kirjottanut:,,sille ja sille loordille Lon- tooseen terveisten kanssa Herralta Jumalalta." Pa- raimmissa puodeissa, mitä siellä maaseuduilla voi ta- vata, on koko tavaravarastona joitakin nauloja sokeria ja teetä, pikku paketteihin aseteltuina, muutama jauho- säkki, pari punaista alushametta, pakka jotakin kar- keata kangasta, pumaseeta ja sertinkiä, nappirasioita ja ehkä muutama viinapullo, joka on piilotettu jon- nekin maahan, vähän matkaa puotihökkelistä, siltä varalta että jos pullot joutuisivat poliisin käsiin niin puodin isäntä ei tarvitsisi senvuoksi vankilassa istua. Milläs rahoilla muuten hovia ja armeijoita ylläpidet- täisiin, ja pitäähän viinatehtailijainkin jostain saada varoja kirkkojen ja temppelien rakentamiseen. Nuo ihmiset ovat siihen määrään köyhiä ja heidän mökeis- sään on niin vähän omaisuutta, että vuonna 1882 muuan nimismiehen apulainen, joka siellä toimitti ulos- mittausta maksamattoman vuokran vuoksi noin sadan perheen luona, ei saanut kokoon täyttä sataa markkaa. Tilanhaltijat ne elävät tietysti ihan eri tavalla. Tässä maassa matkustaessa tulee yhtämittaa kulke- neeksi heidän ylellisten kartanoittensa ohi, jotka ovat muureilla ympäröidyt. Päästä noiden muurien sisä- puolelle olisi melkein yhtä vaikea kuin päästä johon- kin toiseen maailmaan. Laajat kentät hienoa vihreää nurmea, kirkasvärisiä kukkapenkkejä, varjoisia puis- tokäytäviä ja tilava kartano kaikkine ylellisine muka- vuuksineen, suunnattomine tallineen, koiratarhoineen ja muine talousrakennuksineen. Näistä erinomaisista<noinclude><references/></noinclude> qxdg0y5b530ba2qu7sjw8lgd62p84pv 250 25781 129245 2026-04-05T17:06:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kartanoista huolimatta suurtilan viljelijät harvoja poik- keuksia lukuun ottamatta elävät Lontoossa tai Pari- sissa, tai viettävät osan vuodesta suurissa kaupungeissa ja toisen osan Schweitsissä, Italiassa tai jossain muualla Välimeren rannikoilla. Toisinaan jotkut heistä tekevät matkan valtamerenkin ylitse nähdäkseen meidän uutta maanosaamme ja tutustuakseen sen tarjoomiin suuriin mukavuuksiin pääomien sijoittamisessa käyttämättö- miin korpimaihin, jotka pi... 129245 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kartanoista huolimatta suurtilan viljelijät harvoja poik- keuksia lukuun ottamatta elävät Lontoossa tai Pari- sissa, tai viettävät osan vuodesta suurissa kaupungeissa ja toisen osan Schweitsissä, Italiassa tai jossain muualla Välimeren rannikoilla. Toisinaan jotkut heistä tekevät matkan valtamerenkin ylitse nähdäkseen meidän uutta maanosaamme ja tutustuakseen sen tarjoomiin suuriin mukavuuksiin pääomien sijoittamisessa käyttämättö- miin korpimaihin, jotka pian kohoavat samaan hintaan kuin Englannin tai Irlannin kartanomaat. Ei heidän ole tarvis työtä tehdä; heidän tulonsa joutuvat heidän käsiinsä ilman mitään vaivaa heidän puoleltaan; hei- dän ei tarvitse muuta kuin vaan antaa rahain luistaa. Jotkut heistä sentään kokoovat taulukokoelmia, toisilla on himo vanhoihin kirjoihin ja maksavatkin he silloin aivan satumaisia hintoja harvinaisemmista painoksista. Jotkut pelaavat, jotkut pitävät juoksijahevosia tai kal- liita huvipursia, onpa sellaisiakin, jotka käyttävät raho- jaan vielä huonompiin tarkotuksiin. Yksinpä heidän asiamiehensäkin, joiden tehtävänä on kiristää vuokra- maksuja irlantilaisilta ahertajilta, elävät ylellisyydessä. Siitä huolimatta kaikki tuo otetaan juuri niiden ihmis- ten työansiosta, jotka nykyään viskataan ilman ropos- takaan rahaa meidän rannikoillemme, heidän työ- ansiostaan tai siitä mitä heidän sukulaisensa lähettävät heille Amerikasta tai muut uhrautuvaiset ihmiset heille antavat. Juuri sellaisen ryöstöjärjestelmän ylläpitämistä varten Irlanti onkin nyt täynnänsä poliiseja ja sota- joukkoja, spiooneja ja ilmiantajia, ja kansa, joka voisi muodostaa jakamattoman osan Britannian kansalli-<noinclude><references/></noinclude> dajrhx2i6ua4hzc03iutfjmwbbmjq41 250 25782 129246 2026-04-05T17:06:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: suudesta, on muuttunut senvuoksi loukkauskiveksi tälle kansallisuudelle, sen taakaksi, sen voimattomuu- den lähteeksi. Taloudelliselta kannalta katsoen Irlan- nin tilanhaltijat eivät ole enemmän hyödyllisiä kuin yhtäläinen joukko suuria, ahnaita petoja susia, nor- suja tai niitä lohikäärmeitä, joita tarun mukaan pyhä Yrjö otti hengiltä. He eivät tuota niin mitään; he vaan nielevät kitaansa ja hävittävät. Ja he hävittävät vielä enemmän kuin nielevät... 129246 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>suudesta, on muuttunut senvuoksi loukkauskiveksi tälle kansallisuudelle, sen taakaksi, sen voimattomuu- den lähteeksi. Taloudelliselta kannalta katsoen Irlan- nin tilanhaltijat eivät ole enemmän hyödyllisiä kuin yhtäläinen joukko suuria, ahnaita petoja susia, nor- suja tai niitä lohikäärmeitä, joita tarun mukaan pyhä Yrjö otti hengiltä. He eivät tuota niin mitään; he vaan nielevät kitaansa ja hävittävät. Ja he hävittävät vielä enemmän kuin nielevät. Sillä Irlanti ei ainoas- taan muutu sotaleiriksi kansan pitämiseksi alamaisuu- dessa sillä aikaa kuin sitä nyljetään; vaan varallisuuden tuottajatkin, jotka tämän ryöstön tähden jäävät pää- omaa vaille, köyhyyteen ja tietämättömyyteen joutuen tulevat vielä päälliseksi kykenemättömiksi tuottamaan sitä varallisuutta, jota he voisivat tuottaa ja tuottai- sivat, jos työ saisi täyden korvauksensa ja varallisuus jäisi niille, jotka sitä luovat. Tietysti todellinen valtio- viisaus käskisi, jos nyt ketään maasta on karkotettava, karkottamaan ennen kaikkea niitä, jotka ainoastaan nielevät ja hävittävät varallisuutta eikä suinkaan niitä, jotka sitä tuottavat. Mutta Englannin valtiomiehet ajattelevat toisin ja niinpä tuo irlantilaisten miesten, naisten ja lasten hyl- kiöjoukko, hylkiöjoukko vaan senvuoksi ettei Irlan- nin tilanhaltijat heitä tarvitse, syöstään pois koti- maastansa ja viskataan meidän rannikoillemme. He saapuvat meidän maahamme, tuohon „,vapauden ja urhoollisuuden synnyinmaahan" juuri tuossa heinä- kuun neljännen päivän seuduilla, jolloin saavat kuulla kansallisena juhlapäivänämme julki luettavan Itsenäi-<noinclude><references/></noinclude> f84kd4dpdxzed3ibonvwu272ntlvs1r 250 25783 129247 2026-04-05T17:07:07Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: syytemme Julistusta ja sen pontevia sanoja ihmisen luovuttamattomista oikeuksista. Mutta vapauttavatko nuo sanat täällä heitä siitä järjestelmästä, joka teki heidät kotimaassaan maa- orjiksi ja ihmisroskaksi? Kaikkea muuta. He eivät edes pääse vapaaksi entisten omien tilanhaltijainsa val- lasta riistää heiltä heidän työnsä tuotteita. Me saamme näet vastaanottaa Irlannista, Englan- nista ja Skotlannista paitsi tuota tilanhaltijain hylky- joukkoa myös itse... 129247 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>syytemme Julistusta ja sen pontevia sanoja ihmisen luovuttamattomista oikeuksista. Mutta vapauttavatko nuo sanat täällä heitä siitä järjestelmästä, joka teki heidät kotimaassaan maa- orjiksi ja ihmisroskaksi? Kaikkea muuta. He eivät edes pääse vapaaksi entisten omien tilanhaltijainsa val- lasta riistää heiltä heidän työnsä tuotteita. Me saamme näet vastaanottaa Irlannista, Englan- nista ja Skotlannista paitsi tuota tilanhaltijain hylky- joukkoa myös itse tilanhaltijoita. Samaan aikaan tä- män siirtolaisuuden kanssa tapahtuu liike, joka tekee Suur-Britannian tilanhaltijat laajojen maa-alojen omis- tajiksi Amerikassa. Jo nyt on tuskin yhtäkään suu- rempaa maanomistajasukua Englannissa, jolla ei olisi vielä suurempia maaomaisuuksia Amerikassa, sillä tämä Amerikan maa muuttuu heidän silmissään yhä enemmän halutuksi paikaksi, jonne sopii edullisesti pääomiaan sijottaa. Tosin Englannin herrojen ja kauppiaitten amerikalaiset maat eivät ole vielä siinä hinnassa, kuin heidän maaomaisuutensa kotona, mutta kauan ei tarvitse odottaa ennenkuin ne samaan hintaan nousevat, meidän väestömme kasvaessa yhä lisäänty- vän siirtolaisuuden vuoksi. Jokainen liika" irlantilainen, amerikalainen tai skotlantilainen, joka meille siirtyy, vaikuttaa välittö- mästi maan hintain ja vuokramaksujen tai maakoron nousemista. Vanhasta maailmasta uuteen maailmaan kulkevan siirtolaisuuden edistäminen on mainio kek- sintö näiden kahden mannermaan tilanhaltijain puo- lelta. He pääsevät ihmisistä, joita muuten saisivat huo- noina vuosina tavalla tai toisella ylläpitää, ja samalla<noinclude><references/></noinclude> fyrxrydz36j7dskww78j6aipz6dkc7p 250 25784 129248 2026-04-05T17:07:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: saavat aikaan hintain nousun amerikalaisille maaomis- tuksilleen. Ei ole mitään mahdotonta että useat noista kar- kotetuista talonpojista joutuvat täällä uudelleen vuok- ranmaksajiksi samoille tilanhaltijoille, joiden tuloja he niin kauan olivat työllänsä enentäneet kotimaassansa; mutta vaikka sellaista ei sattuisikaan, niin jo heidän saapumisensa tänne vaikuttaa sekin maan kysynnän lisääntymistä ja antaa siten noille tilanhaltijoille mah- dollisuuden vaati... 129248 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>saavat aikaan hintain nousun amerikalaisille maaomis- tuksilleen. Ei ole mitään mahdotonta että useat noista kar- kotetuista talonpojista joutuvat täällä uudelleen vuok- ranmaksajiksi samoille tilanhaltijoille, joiden tuloja he niin kauan olivat työllänsä enentäneet kotimaassansa; mutta vaikka sellaista ei sattuisikaan, niin jo heidän saapumisensa tänne vaikuttaa sekin maan kysynnän lisääntymistä ja antaa siten noille tilanhaltijoille mah- dollisuuden vaatia joiltakin muilta ihmisiltä, että nämä luovuttaisivat heille osan työnsä tuotteista korvaukseksi armollisesta luvasta elää Amerikan maan päällä. Ai- noastaan sellaisissa tarkotuksissa vanhan maailman tilanhaltijat ostavat niin paljon maata uudessa maail- massa. Eivät he sitä maata tarvitse sen päällä asuak- seen; kyllä he mieluummin asuvat Lontoossa tai Pari- sissa, kuten nyt jo ovat oppineet tekemään myös monet Amerikankin valtaluokkiin kuuluvista. Ei se maa ole myöskään heille tarpeen työn tekemiseksi sen päällä; sillä he eivät ensinkään aijokaan ruveta työtä tekemään. Se maa on heille tarpeen ainoastaan sen vallan vuoksi, jonka heille on antava sen omistusoikeus, kunhan meidän väestömme vielä tulee vähänkin lisääntymään; se on heille tarpeen, koska se antaa heille mahdollisuu- den riistää kansan työansiota. Ja vallitsevissa oloissa ei ole oleva yhden tai kahden sukupolven asia, vaan ainoastaan jonkun vuoden asia, se, että he saavat tilai- suuden nostaa amerikalaisista tiloistaan summia, jotka ovat heidän irlantilaisia summiansa vielä suuremmat- kin. Toisin sanoin, he tulevat, vaikkakin peitetyssä<noinclude><references/></noinclude> 8ikb4nzgzy40wsl4uwmigayt2h4q9me 250 25785 129249 2026-04-05T17:07:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muodossa, vielä suuremmassa määrässä olemaan Ame- rikan herroja kuin nyt ovat Irlannin. Se järjestelmä, joka on tehnyt hävitystään ja syn- nyttänyt kerjäläisyyttä Irlannin väestön keskuudessa muutamien harvain hyväksi, näyttäytyy siis täällä ole- van yhtä paljon vallalla kuin Irlannissa, vieläpä niin- kin, että sillä on täällä laajempia edellytyksiä kuin siellä. Huolimatta siitä, että me luemme julki Itse- näisyytemme Julistusta joka neljä... 129249 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>muodossa, vielä suuremmassa määrässä olemaan Ame- rikan herroja kuin nyt ovat Irlannin. Se järjestelmä, joka on tehnyt hävitystään ja syn- nyttänyt kerjäläisyyttä Irlannin väestön keskuudessa muutamien harvain hyväksi, näyttäytyy siis täällä ole- van yhtä paljon vallalla kuin Irlannissa, vieläpä niin- kin, että sillä on täällä laajempia edellytyksiä kuin siellä. Huolimatta siitä, että me luemme julki Itse- näisyytemme Julistusta joka neljäntenä päivänä heinä- kuuta, huolimatta siitä, että me silloin pidämme kovaa melua ja lujasti juhlimme, tuo kaikkein ensimäinen luovuttamattomista oikeuksista, jonka joka mies on saanut Luojaltansa, nimittäin tasaarvoinen oikeus käyttää hyväkseen luonnon alkuaineita, joita paitsi va- rallisuutta ei voi tuottaa eikä edes elämää ylläpitää, on meillä yhtä vähän tunnustettu kuin Irlannissa. Paljon kuulee puhuttavan,,Irlannin tilanhaltijois- ta" aivan kuin siellä olisi jokin erikoinen laji vahin- gollisia tilanhaltijoita. Se on erehdys. Irlannin tilan- haltijat eivät ole missään suhteessa huonompia kuin Englannin, Skotlannin tai Amerikan tilanhaltijat, eivätkä ne ole mitenkään julmempia kuin muutkaan ihmiset. Tavallisuudessa ovat sivistyneet, hienostu- neeseen elämään tottuneet ihmiset yleensä vähemmän ahnaita vuokraajiansa kohtaan kuin itse vuokraajat niitä talonpoikia kohtaan, joille he maan jälleen vuok- raavat. Maanomistajat katsovat maan omakseen, siinä kaikki, he tahtovat saada siitä tuloja, ja pitävät siis sitä työnjohtajaa paraimpana, joka heille suurim- man tulon lähettää.<noinclude><references/></noinclude> 9xosdg2rj05bnspwvyxuu828jt1w8pb 250 25786 129250 2026-04-05T17:07:39Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Sellaiset Irlannin kansan johtomiehet kuin Parnell tai Sullivan, puhuvat mielellään Irlannin feodaalisesta maan hallinnosta, kun käyvät täällä Amerikassa. Se ei ole totta; siten vaan yritetään saada ihmiset usko- maan Irlannin maaolot aivan erilaisiksi kuin ameri- kalaiset; sillä tarkotetaan ilmeisesti vaan olla loukkaa- matta amerikalaisia maanomistajia ja yht’aikaa hauk- kua irlantilaisia. Irlannissa ei ole mitään, mitä voisi sanoa feodaaliseksi maan halli... 129250 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Sellaiset Irlannin kansan johtomiehet kuin Parnell tai Sullivan, puhuvat mielellään Irlannin feodaalisesta maan hallinnosta, kun käyvät täällä Amerikassa. Se ei ole totta; siten vaan yritetään saada ihmiset usko- maan Irlannin maaolot aivan erilaisiksi kuin ameri- kalaiset; sillä tarkotetaan ilmeisesti vaan olla loukkaa- matta amerikalaisia maanomistajia ja yht’aikaa hauk- kua irlantilaisia. Irlannissa ei ole mitään, mitä voisi sanoa feodaaliseksi maan hallinnoksi. Koko se valta, jota irlantilainen tilanhaltija hyväkseen käyttää, koko se tyrannia, jota hän ilmaisee, johtuu hänen omistus- oikeudestaan maahan, johtuu laista, joka tekee maan hänen omaisuudekseen. Jos tilanhaltijain asema Irlan- nissa tuntuu tyrannillisemmalta kuin Englannissa, niin se on seuraus vaan siitä, että teollinen järjestelmä on siellä alkuperäisemmällä kannalla ja että siellä on vä- hemmän välimiehiä ryöstettyjen ja ryöstäjäin välillä. Ja jos sekä Irlannin että Englannin tilanhaltijain asema tuntuu tarjoovan enemmän tilaisuutta tyrannisuuteen kuin Amerikan, niin se taas on seuraus siitä, että Ame- rika on uusi maanosa ja ettei koko maa täällä vielä ole joutunut yksityiseen omistukseen. Mutta täkäläi- sen lain mukaan on noilla herroilla ja kauppijoilla, jotka meidän maassamme hankkivat itselleen paljon suurempia tiloja, kuin mitä heillä on kotonaan, enem- män valtaa tilanhaltijoina kuin heidän kotimaassaan. Erittäinkin juuri Irlannissa on lainsäädäntö usei- den vuosien kuluessa ollut suunnattuna tilanhaltijain vallan rajottamiseen heidän suhteissaan vuokramiehiin. Yhdysvalloissa on tilanhaltijan valta aivan rajaton, hän saa tehdä omaisuudellaan mitä ikinä tahtoo. Maan<noinclude><references/></noinclude> k9033xqghk5ww3ewexz7ht5zpjegxyf 250 25787 129251 2026-04-05T17:07:53Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: antaminen sille vuokramiehelle, joka enin maksaa, se on meillä tavallinen, melkeinpä ainoa vuokramuoto. Meillä ei ole olemassa pitkiä oikeudenkäyntejä ennen vuokraajahäädön toimeenpanemista, ei ole myös mi- tään tekemistä tilanhaltijalla köyhäinhoitolaitosten kanssa. Vuokramies, johon tilanhaltija on tyytmätön, voidaan häätää mahdollisimman vähällä vaivalla ja kustannuksella. Näin kirjottaa muun muassa eräs kertoja new- yorkilaisessa ,,Tribun" lehde... 129251 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>antaminen sille vuokramiehelle, joka enin maksaa, se on meillä tavallinen, melkeinpä ainoa vuokramuoto. Meillä ei ole olemassa pitkiä oikeudenkäyntejä ennen vuokraajahäädön toimeenpanemista, ei ole myös mi- tään tekemistä tilanhaltijalla köyhäinhoitolaitosten kanssa. Vuokramies, johon tilanhaltija on tyytmätön, voidaan häätää mahdollisimman vähällä vaivalla ja kustannuksella. Näin kirjottaa muun muassa eräs kertoja new- yorkilaisessa ,,Tribun" lehdessä: ,,Tuomari Gedney on minulle kertonut tämän kuun ensi päivänä allekirjottaneensa kokonaista kaksi- sataaviisikymmentä häätötuomiota. Hänen piiriinsä kuuluu useita syrjäkatuja, jossa on pieniä korttereita, ja hänen osalleen sattuu sen vuoksi tämmöisiä epämiel- lyttäviä juttuja enemmän kuin muille virkaveljilleen. Vapunpäivä on tavallisesti kaikkein pahin päivä, mutta muutenkin jokaisen kuukauden alussa hän tulee alle- kirjottaneeksi ainakin satakunnan häätötuomiota. Ar- katunteisille ihmisille tuskin voisi löytää parempaa lää- kettä kuin pakollinen läsnäolo sellaisia asioita käsitel- täessä. Täällä jos missä näkee ihmiskurjuuden syn- kimmät syvyydet. Tuomari Gedneyn sanojen mukaan on pahimmissa tapauksissa maksujen laiminlyömisen syynä onnettomuudet, ainakin useammin kuin laiskuus tai huono elämä. Nousee esimerkiksi paha paise sor- meen ja silloin täytyy jäädä kotiin, kunnes kaikki sääs- töt ovat kulutetut ja tavarat panttikonttoriin viedyt; ja siihen lisäksi vielä lapset sairastuvat tai vaimo kuo- lee; ja niinpä nyt vouti, saatuaan ankaran käskyn maanomistajalta, joka itse ehkä viettää hekumallista<noinclude><references/></noinclude> jf1e9w5za6eijis953ex0a8247es1z2 250 25788 129252 2026-04-05T17:08:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: elämää jossain Europassa, vaatii heti koko hyyryn ja antaa jutun tuomioistuimelle." Joku aika sitten, kun oli vielä kovia pakkasia, luin sanomalehdissä uutisen, että eräässä Pensylvaanian pikku kaupungissa oli löydetty muutamasta nurkasta. tynnyristä, vaimo kolmen lapsensa kanssa, nälkäisinä ja melkein kuoliaaksi paleltuneina. Vaimon asia oli hyvin yksinkertainen. Hänen miehensä oli kadottanut työ- paikan, tehnyt varkauden yrityksen ja viety vankilaan. Ei o... 129252 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>elämää jossain Europassa, vaatii heti koko hyyryn ja antaa jutun tuomioistuimelle." Joku aika sitten, kun oli vielä kovia pakkasia, luin sanomalehdissä uutisen, että eräässä Pensylvaanian pikku kaupungissa oli löydetty muutamasta nurkasta. tynnyristä, vaimo kolmen lapsensa kanssa, nälkäisinä ja melkein kuoliaaksi paleltuneina. Vaimon asia oli hyvin yksinkertainen. Hänen miehensä oli kadottanut työ- paikan, tehnyt varkauden yrityksen ja viety vankilaan. Ei ollut millä maksaa hyyry, isäntä hääti heidät, ja niinpä he eivät löytäneet muuta paikkaa asunnokseen kuin tynnyrin. Irlannissa, vaikka siellä kyllä kurjuutta onkin, olisi vaimon luo toki ilmestynyt ainakin joku jäsen vaivaistalon johtokunnasta ja varmaan olisi tar- jonnut heille tilaisuuden vaivaistaloon asettumaan. Ja nuo irlantilaiset miehet ja vaimot, jotka mei- dän rannoillemme tulevat jokunen markka täskussaan, löytänevätkö he täällä helpompaa pääsyä luontoon kuin kotimaassaan? Jossakin kaukana länsi Amerikassa he ehkä voisivat toivoa maan kimppuun pääsevänsä, jos he osaavat sinne matkustaa ja jos heillä on sellaiseen matkaan varoja. Mutta täällä, vaikka he juuri New- Yorkin läheisyydessä näkevät paljon käyttämätöntä maata, on tämä maa kaikkialla anastettu jonkun yksi- tyiseksi omaisuudeksi. Ryhtyivätpä he mihin työhön hyvänsä on heidän täällä aivan niinkuin kotonaankin antaminen osa ansiostaan maksuksi luvasta tehdä työtä, ja vielä suorittaminen joillekin toisille ihmisolennoille oikeudestaan elää. Yleensä ovat heidän tulevaisuuden- toiveensa täällä kyllä paremmat kuin kotona, sillä Ame- rika on vielä uusi maa ja noin sata vuotta sitten mei-<noinclude><references/></noinclude> 2aqvnk0erdhdlezf0zw41bcxqbzzer5 250 25789 129253 2026-04-05T17:08:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: dän asutuksemme vasta kapeana kaistaleena reunusti- vat suuren mannermaan itäistä rantaa. Mutta nyt on koko alalla Atlannin valtamerestä Tyyneen valtamereen asti olemassa tuota,,ihmisroskaa" ja melkoinen osa irlantilaista roskaa on epäilemättä sitä vieläkin suuren- tava. Minne ikinä tulette kaikkialla on Amerikassa maantienmierolainen jo hyvin tunnettu ilmiö, ja itse New-Yorkissa elää, hyväntekeväisyyden järjestämiseksi perustettujen seurain tiedonantojen mu... 129253 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>dän asutuksemme vasta kapeana kaistaleena reunusti- vat suuren mannermaan itäistä rantaa. Mutta nyt on koko alalla Atlannin valtamerestä Tyyneen valtamereen asti olemassa tuota,,ihmisroskaa" ja melkoinen osa irlantilaista roskaa on epäilemättä sitä vieläkin suuren- tava. Minne ikinä tulette kaikkialla on Amerikassa maantienmierolainen jo hyvin tunnettu ilmiö, ja itse New-Yorkissa elää, hyväntekeväisyyden järjestämiseksi perustettujen seurain tiedonantojen mukaan, kaksisa- taaviisikymmentä-tuhatta ihmistä kerjuulla. Miten on meidän käyvä joidenkin vuosien kuluttua, kun emme enää löydä paikkaa mihin roskan loisimme? Tuleeko- han olomme helpommaksi siitä, että tämä ihmisroska on saava oikeuden ottaa osaa vaaleihin? {{c|12 LUKU.}} {{c|'''Liikatuotanto.'''}} Että yhteiskunnalliset epäkohdat ja hallitusten tur- melus johtuu, kuten Ranskan perustavan kokouksen ju- listuksessa sanotaan, ihmisoikeuksien tuntemattomuu- desta, laiminlyömisestä tai halveksimisesta, sen voimme nähdä kaikkialla minne ikinä katsahdamme. Ottakaamme puheeksi vaikkapa tuo „liikatuo- tanto", josta niin paljon keskustellaan ja jonka syyksi tavallisesti pannaan kaupan pysähdykset ja vaikeudet työn saannissa. Jos asiaa syvemmin ajattelee, niin eiköhän näytä perin tyhmältä puhua siitä missään ylei-<noinclude><references/></noinclude> rw3dym5s3kax9nye9pynqa81e33wzq8 250 25790 129254 2026-04-05T17:09:08Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sessä merkityksessä? Varallisuudenko liikaa tuotta- mista semmoiseen aikaan, jolloin kaikkialla kiihkeästi taistellaan varallisuuden enentämisestä; jolloin suuri joukko ihmisiä elää mitä vähimmissä varoissa, raastaen viimeisin voimin; jolloin suuri väestöluokka pysyy köy- hänä ja kärsii kaikkea puutetta! Voiko olla puhetta varallisuuden liiasta tuotannosta silloin kuin ei vielä ole tyydytetty kaikkien niiden halut, jotka varallisuutta hakevat, kun on ihmisi... 129254 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>sessä merkityksessä? Varallisuudenko liikaa tuotta- mista semmoiseen aikaan, jolloin kaikkialla kiihkeästi taistellaan varallisuuden enentämisestä; jolloin suuri joukko ihmisiä elää mitä vähimmissä varoissa, raastaen viimeisin voimin; jolloin suuri väestöluokka pysyy köy- hänä ja kärsii kaikkea puutetta! Voiko olla puhetta varallisuuden liiasta tuotannosta silloin kuin ei vielä ole tyydytetty kaikkien niiden halut, jotka varallisuutta hakevat, kun on ihmisiä, jotka sitä ovat hankkimassa? Tietysti voi olla olemassa suhteellista liikatuotan- toa. Muutamia tavaralajeja voi olla tuotettuna aivan liian paljon, suhteettoman paljon verrattuna muihin tuotteisiin, niin että niitä vaihdettaissa näihin muihin ei voi saada tavallista palkkiota työlle ja pääomalle, jotka ovat niiden tuottamiseen ja markkinapaikkoihin saatta- miseen pantu. Mutta tämä suhteellinen liikatuotanto on jotakin muuta kuin yleinen varallisuuden liikatuo- tanto. Sen syynä on vaan jonkun erikoisen tavaralajin enentynyt tuotanto tai toisten tavaralajien vähentynyt tuotanto. Niinpä esimerkiksi se, mitä voisi sanoa kellojen liikatuotannoksi - jolloin kelloja ei olisi tuotettu enem- män kuin niitä voidaan edullisesti myydä, olisi ainoastaan suhteellista liikatuotantoa. Se voisi syntyä kellojen enentyneestä tuotannosta, jonka kautta ky- syntä ei jaksaisi tarjontaa seurata, tai sitten olla seu- raus muiden tuotteiden vähentyneestä tuotannosta, mikä olisi heikontanut kellojen ostamisen kykyä. Enenipä kellojen tuotanto kuinka hyvänsä ihmisten vielä halu- tessa niitä omistaa, mitään kellojen liikatuotantoa ei olisi, jos samaan aikaan muiden tavarain tuotanto kas-<noinclude><references/></noinclude> 0ecucwkjgdiv0fn425alqe5s2b2hdmk 250 25791 129255 2026-04-05T17:09:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaisi riittävässä määrässä, niin että voisi vaihtaa enen- tyneihin kelloihin suhteellisesti enentyneitä muita tava- roita. Ja vähenipä kellojen tuotanto kuinka paljon hy- vänsä, meillä olisi olemassa niiden liikatuotanto, jos samaan aikaan muiden tavarain tuotanto supistuisi sii- hen määrään, että kyky antaa toisia tavaroita kellojen edestä olisi vielä enemmän vähentynyt. Lyhyesti sanoen, niin kauan kuin tarve ei ole tyy- dytetty, voi jonkun erityisen... 129255 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>vaisi riittävässä määrässä, niin että voisi vaihtaa enen- tyneihin kelloihin suhteellisesti enentyneitä muita tava- roita. Ja vähenipä kellojen tuotanto kuinka paljon hy- vänsä, meillä olisi olemassa niiden liikatuotanto, jos samaan aikaan muiden tavarain tuotanto supistuisi sii- hen määrään, että kyky antaa toisia tavaroita kellojen edestä olisi vielä enemmän vähentynyt. Lyhyesti sanoen, niin kauan kuin tarve ei ole tyy- dytetty, voi jonkun erityisen tavaran liikatuotanto olla olemassa ainoastaan suhteellisesti muihin tavaroihin, ja se voi syntyä joko ylenmääräisen tuotannon kasvami- sesta teollisuuden erityisissä haaroissa tai tuotannon pysähtymisestä muissa haaroissa. Mutta vaikka liika- tuotannon ilmiöt näin ollen voivat riippua syistä, jotka välittömästi synnyttävät tuotannon kasvamista, tai syistä, jotka välittömästi synnyttävät pysähdystä siinä, niinkuin vaaka voi mennä tasapainosta joko painon lisäämisestä tai sen vähentämisestä, niin siitä huoli- matta on olemassa tunnusmerkkejä, jotka tekevät mah- dolliseksi määrätä kumpiko nimenomaan näistä kah- desta syystä tasapainoa häiritsee. Sillä ainoastaan määrä rajoissa nämä eri syyt voivat tuottaa samoja seu- rauksia; mutta yleensä ne jyrkästi toinen toisestaan eroavat vaikutukseensa nähden. Tuotannon kasvami- nen jossakin erikoisessa teollisuuden haarassa pyrkii enentämään kaikki muutkin tuotantolajit; tuotannon pysähtyminen jossakin erikoisessa teollisuuden haa- rasṣa pyrkii taas vaikuttamaan pysähdystä myös kai- kissa muissa tuotannon haaroissa. Tästä erotuksesta toisten tai toisten syiden ylei- sissä vaikutuksissa voidaan päästä selville, kun tarkas- telee erotusta samalla tuotannon alalla tapahtuvan enen-<noinclude><references/></noinclude> lzkt8x7e2f0h5yjn8haiwq8pcmallu2 250 25792 129256 2026-04-05T17:09:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tymisen tai vähentymisen yleisessä vaikutuksessa. Otaksukaamme, että uusien kaivosten löytämisen vuoksi, koneiden edistymisen, työsulkujen tai joidenkin muiden syiden vuoksi hiilen saanti nopeasti ja voimak- kaasti kohoaa muiden teollisuuden haarain tuotannon vastaavassa määrässä kasvamatta. Vapaassa kaupassa hiilen hinta tietysti laskee. Tämän laskemisen johdosta hiilen käyttäjille käy mahdolliseksi vähän enentää hii- len ja muiden aineiden käyttämistä... 129256 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tymisen tai vähentymisen yleisessä vaikutuksessa. Otaksukaamme, että uusien kaivosten löytämisen vuoksi, koneiden edistymisen, työsulkujen tai joidenkin muiden syiden vuoksi hiilen saanti nopeasti ja voimak- kaasti kohoaa muiden teollisuuden haarain tuotannon vastaavassa määrässä kasvamatta. Vapaassa kaupassa hiilen hinta tietysti laskee. Tämän laskemisen johdosta hiilen käyttäjille käy mahdolliseksi vähän enentää hii- len ja muiden aineiden käyttämistä ja hiilen meno-erän supistaminen vaikuttaa elvyttävästi kaik- kiin niihin teollisuuden haaroihin, joissa välillisesti tai välittömästi hiiliä tarvitaan. Näin ollen yleisenä seu- rauksena on oleva teollisuuden kasvaminen, ja rikkoon- tunut tasapaino hiilen saannin ja muun tuotannon vä- lillä on pääsevä entiselleen koko tuotannon kasvamisen vuoksi. Mutta otaksukaamme, että kaivosten omistajat ja kivihiiliyhtiöt päättävät kohottaa hiilen hintaa, kuten ovat usein tehneetkin, ja siinä tarkotuksessa pysäyttä- vät tai supistavat hiilen saantia. Suunnaton ihmis- joukko, joka työskentelee hiilen tuotannossa, heti tun- tee ostokykynsä joko kokonaan tai osaksi menneen. Heidän kysyntänsä niihin tavaroihin nähden, joita he tavallisesti käyttävät, vähenee; muissa tuotannon haa- roissa vallitseva kysyntä ja kulutus vähenevät, ja muut kuluttajat vuorostaan tulevat pakotetuiksi kysyntäänsä supistamaan. Samassa hiilen hinnan kohoaminen tulee vaikuttamaan tuotannon hintain kohoamista kaikissa niissä teollisuuden haaroissa, jotka hiiltä käyttävät, ja hiilen kysynnän ja muiden esineiden kysynnän väḥenty- mistä hiilen kuluttajain puolelta. Näin tuotannon py- sähtyminen tulee levenemään kaikkiin teollisuuden haa-<noinclude><references/></noinclude> e4uwko74ki8z9cegr8owqnj6v1q57qn 250 25793 129257 2026-04-05T17:10:07Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: roihin, ja tasapainon palauttaminen hiilen saannin ja muiden esineiden tuotannon välillä on tapahtuva tuo­ tannon yleisen supistumisen tietä. Jokainen kauppa — se täytyy huomata — on tava­ ran vaihtoa tavaraan; rahat ovat ainoastaan arvojen mittana ja mukavamman ja säästävämmän vaihtomenettelyn keinona. Kysyntä (joka eroaa pelkästä ha­ lusta sillä että se edellyttää ostokykyä) on joidenkin tavarain etsintää tarkotuksessa antaa niiden sijaan muita sa... 129257 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>roihin, ja tasapainon palauttaminen hiilen saannin ja muiden esineiden tuotannon välillä on tapahtuva tuo­ tannon yleisen supistumisen tietä. Jokainen kauppa — se täytyy huomata — on tava­ ran vaihtoa tavaraan; rahat ovat ainoastaan arvojen mittana ja mukavamman ja säästävämmän vaihtomenettelyn keinona. Kysyntä (joka eroaa pelkästä ha­ lusta sillä että se edellyttää ostokykyä) on joidenkin tavarain etsintää tarkotuksessa antaa niiden sijaan muita samanhintaisia tavaramääriä. Tarjonta on joiden­ kin tavarain tarjoomista vaihdettaviksi muihin saman hintaisiin tavaramääriin. Nuo ovat siis suhteellisia nimi­ tyksiä; kysyntä sisältää aina tarjontaa ja tarjonta ky­ syntää. Kaikki, mikä enentää tavarain määrää, jotka tarjotaan vaihdettaviksi toisiin tavaroihin, lisää samas­ sa sekä tarjontaa että kysyntää. Ja päinvastoin, kaikki mikä hidastuttaa tavarain joutumista markkinoille, se samassa supistaa tarjontaa ja vähentää kysyntää. Näin ollen, vaikka sama alkuperäinen vaikutus jonkun tavaran tai tavaralajin suhteellisesta tarjon­ nasta ja kysynnästä voikin johtua joko sellaisten tava­ rain enentyneestä tarjonnasta taikka, toisten tavarain supistuneesta tarjonnasta, niin edellisessä tapauksessa yleisenä vaikutuksena on teollisuuden elvytys, koska se herättää toisten tavarain enentynyttä tarjontaa ja vil­ kastuttaa yleensä kysyntää; jotavastoin jälkimäisessä tapauksessa vaikutus on teollisuutta lamauttavaa laa­ tua, koska se vähentää kysyntää "kokonaisuudes­ saan ja heikontaa tarjontaa. Tarjonnan ja kysyn­ nän tasottuminen maantuotteiden ja teollisuustuottei­ den välillä voisi näin ollen vaihdella samassa suunnassa<noinclude><references/></noinclude> r44j8kpbtptx10iicpyjjktnh0g7imo 250 25794 129258 2026-04-05T17:10:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja samassa määrässä sekä niiden hyvien vuosien kautta, jotka alentavat maantuotteiden hintaa verrattuna teol- lisuustuotteisiin, että niiden häiriöiden kautta tehdas- tavarain tuotannossa ja vaihdossa, jotka niiden hintaa kohottavat verrattuna maatuotteiden hintoihin. Mutta edellisessä tapauksessa maan tuotannon yleinen summa suurenisi. Suurenisi ei ainoastaan maatuotteiden tuo- tanto, vaan samalla myös kysynnän enentyminen osot- taisi elvyttävää vaikutusta... 129258 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ja samassa määrässä sekä niiden hyvien vuosien kautta, jotka alentavat maantuotteiden hintaa verrattuna teol- lisuustuotteisiin, että niiden häiriöiden kautta tehdas- tavarain tuotannossa ja vaihdossa, jotka niiden hintaa kohottavat verrattuna maatuotteiden hintoihin. Mutta edellisessä tapauksessa maan tuotannon yleinen summa suurenisi. Suurenisi ei ainoastaan maatuotteiden tuo- tanto, vaan samalla myös kysynnän enentyminen osot- taisi elvyttävää vaikutusta tehdastavarain tuotantoon, jonka ohella myös teollisuuden elpyminen, antaen siinä työskenteleville ihmisille tilaisuuden enentämään ky- syntäänsä maatuotteihin nähden, vaikuttaisi vuoros- taan takasin maanviljelykseen. Sitävastoin jälkimäi- sessä tapauksessa tuotannon yleinen summa vähenisi. Teollisuustuotteiden hinnan nouseminen pakottaisi talonpoikia supistamaan kysyntäänsä, ja tämä vuoros- taan heikontaisi teollisuuden alalla työskentelevien ihmisten kysynnän kykyä maatuotteisiin nähden. Kauppa lamautuisi ja tuotanto kaikkialla pysähtyisi. Että todella näin tavallisesti käykin, sen voimme nähdä erilaisista yleisistä ilmiöistä, jotka seuraavat hyviä ja huonoja vuosia, vaikka yksityisille talonpojille korkeat hinnat olisivatkin jonakin korvauksena huonosta sadosta. Toistakaamme vielä äsken sanottua. Suhteellinen liikatuotanto voi riippua sekä tuotantoa enentävistä syistä että sitä vähentävistä syistä. Mutta jossakin eri- tyisessä teollisuuden haarassa tapahtuva tuotannon enentyminen pyrkii suurentamaan tuotantoa sen kai- kissa haaroissa, pyrkii vilkastuttamaan kauppaa ja ko- hottamaan yleistä hyvinvointia, jolloin kaikki sen<noinclude><references/></noinclude> 8eog1u7ov9qm1ii86b0jp50d5vohdgu 250 25795 129259 2026-04-05T17:10:55Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aikaansaama tasapainon häiriintyminen tavallisesti nopeasti menee entiselleen. Sitävastoin jossakin eri- tyisessä teollisuuden haarassa tapahtuva tuotannon vä- hentyminen pyrkii vähentämään tuotantoa sen kaikissa haaroissa, lamauttamaan kauppaa ja alentamaan yleis- tä hyvinvointia, jolloin näin syntynyt ahdinkotila taval- lisesti leviää yhä laajemmille aloille, ja teollisuuden kaikissa haaroissa tuotannon pysähtyminen jollakin yhdellä alalla synnyttää kysynn... 129259 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>aikaansaama tasapainon häiriintyminen tavallisesti nopeasti menee entiselleen. Sitävastoin jossakin eri- tyisessä teollisuuden haarassa tapahtuva tuotannon vä- hentyminen pyrkii vähentämään tuotantoa sen kaikissa haaroissa, lamauttamaan kauppaa ja alentamaan yleis- tä hyvinvointia, jolloin näin syntynyt ahdinkotila taval- lisesti leviää yhä laajemmille aloille, ja teollisuuden kaikissa haaroissa tuotannon pysähtyminen jollakin yhdellä alalla synnyttää kysynnän vähentymistä tuo- tannon muilla aloilla. Ken syventyy laajalle leviäviin ilmiöihin, joita tavallisesti pidetään liikatuotannon aikaansaamina, jää tuskin kahdenvaiheelle siitä kumpiko kahdesta yllä- mainitusta syystä on niiden oikea synnyttäjä. Hän on näkevä, että ne ovat tuotannon ahdingosta ja lamauksesta eikä suinkaan sen liiallisuudesta lähteneet. Monella tavalla me häiritsemme tuotantoa, sekä välillisesti että välittömästi, sillä huomattava on, ettei tuotanto ole suinkaan yksistään tavarain valmistusta, vaan se on myös niiden kuljetusta ja vaihtoa. Ja jokai- nen kaupan tai sen välineiden ahdinko voi aikaansaada yhtä syviä ahdinkoja tuotannossa kuin jos se olisi koh- dannut suoraan maanviljelystä tai tehdasteollisuutta. Tullitariffit, joita me ylläpidämme selvällä tarkotuk- sella ahdistaa ulkomaalaista kauppaamme ja ehkäistä meidän tuotteittemme vapaata vaihtoa muiden maiden tuotteisiin, on kuin onkin tuotannon itsensä ahdista- mista. Monopoolit, jotka olemme luoneet tai joiden olemme sallineet syntyä, jotka verottavat meidän sisäl- listä kauppaamme tai liittojen ja työnsulkujen kautta vähentävät hintoja, ovat samallaisena esteenä tuotan-<noinclude><references/></noinclude> 3lwzo03tuolxgs3h1mip2vuwhm6wx32 250 25796 129260 2026-04-05T17:11:18Z Johshh 7452 /* Problematisk */ footnote needed 129260 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Johshh" /></noinclude>nolle; tämän ohella muutamia teollisuuden haaroja ja tehdastavaroita kohtaavat verot ovat jo aivan suora- naisia tuotannon ehkäisijöitä. Samalla tavalla ehkäisevät tuotantoa myös ne vä- littömät verot, joita paikalliset hallituksemme ottavat ja jotka ovat keskushallinnon veroja suuremmat. Noita veroja tavallisesti kootaan samassa määrässä kaikkea lajia olevasta omaisuudesta, niin että ne kohtaavat osaksi maata, joka ei ole tuotannon tulos, osaksi taas esineitä, jotka ovat tuotannon tuloksia; mutta puhu- mattakaan rakennusten ja laitosten verottamisesta on jo maan verottaminen sellaisenaankin omansa tuotan- nosta pelottamaan pois, sillä rakennuksilla ja laitok- silla täytettyä maa-alaa verotetaan aina enemmän, jos- kus hyvinkin paljon enemmän kuin rakennuksista va- paata ja käyttämätöntä maata*). Näin ollen tuottamista ja parantamista on uhkaa- massa ikäänkuin jokin rangaistus. Me kohtelemme ihmisiä, jotka tuottavat tai kokoovat varallisuutta, niinkuin he olisivat tehneet jotain sellaista, mikä yh- teiskunnan menestyksen vuoksi pakottaisi kurittamaan heitä. Jos joku talo on rakennettu tai laiva laskettu vesille tai tehdas perustettu, heti ilmestyvät ve- romiehet sakottamaan niitä, jotka ovat sellaista teh- neet. Jos joku maanviljelijä ottaa viljelyksen alaiseksi *) Tämä seikka johtuu siitä laajalle levinneestä, mutta silti sangen väärästä käsityksestä, että omaisuutta on verotettava muka sen tuottaman tulon mukaan. Isossa Britaniassa on tuo periaate kehittynyt mahdottomuutensa äärimmäiseen huippuun, sillä siellä ei makseta mitään veroja käyttämättömästä maasta olipa tällä vaikka kuinkakin suuri arvo.<noinclude><references/></noinclude> mvb6qwor9f9nji7jyu3x74x17jdocg6 250 25797 129261 2026-04-05T17:11:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: käyttämättömän maan, mikä ei ole millään tavalla vielä lisännyt kansallisvarallisuutta, jos hän sen perkaa, muokkaa, kylvää viljan tai käyttää sitä laidunmaana, niin me panemme hänet maksamaan tästä varallisuuden lisäämisestä, vieläpä, häntä yhä enemmän vierottaak- semme sellaisista puuhista, verotamme hänen maansa paljon enemmästä kuin samanhintaisen aution maan. Jos joku saa kokoon säästövaroja, heti me veroillamme rankaisemme häntä hän... 129261 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>käyttämättömän maan, mikä ei ole millään tavalla vielä lisännyt kansallisvarallisuutta, jos hän sen perkaa, muokkaa, kylvää viljan tai käyttää sitä laidunmaana, niin me panemme hänet maksamaan tästä varallisuuden lisäämisestä, vieläpä, häntä yhä enemmän vierottaak- semme sellaisista puuhista, verotamme hänen maansa paljon enemmästä kuin samanhintaisen aution maan. Jos joku saa kokoon säästövaroja, heti me veroillamme rankaisemme häntä hänen säästäväisyytensä takia. Näin tulee tuotanto kaikissa kohdissaan ehkäistyksi. Mutta ei siinä vielä kaikki. On meillä vielä paljon suurempia tuotannon ehkäisemiskeinoja. Jos olisi olemassa ylempiä olentoja, jotka kor- keammalla ymmärryksellä varustettuina tekisivät tut- kimuksia kaikkeuden loppumattomista ihmeistä ja jos- kus ottaisivat tarkastuksen alaiseksi sen pienen tähti- hitusen, joka on meidän asuntonamme, jos he tut- kisivat yhtä suurella tieteellisellä mielenkiinnolla kuin meidän mikroskoopin käyttäjät tutkivat elollisuutta vesipisarassa, niin heitä varmaan panisi suuresti ym- mälle väestösuhteet esimerkiksi Amerikan mantereella. Täkäläisissä kaupungeissa he saisivat nähdä ihmiset niin ahtaasti yhteensullotuiksi, että näiden on eläminen kerroksittain toinen toistensa päällä; maaseudulla taas he huomaisivat väestön olevan aivan liian harvan ja jäävän näin vaille naapuruuden etuja. He näkisivät suurien rakennuksien kohoavan kaupunkiemme lai- doissa, silloin kuin paljon kalliimmat maa-alat keskem- pänä kaupunkia olisivat vielä rakennuksia vailla. He näkisivät ihmisten vaeltavan pitkiä välimatkoja saa- dakseen oikeuden asettua maata asumaan, silloin kuin<noinclude><references/></noinclude> 6tjhiwr9qn1wufje2nimfubvvx8q9ox 250 25798 129262 2026-04-05T17:11:44Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: juuri siellä, mistä he läksivät, on yllin kyllin sellaista maata, joka viljelystä vielä odottaa. Ja tutkien moko- mia väestösuhteita kyllin voimakkailla suurennusla- seilla, jotta näkisivät meidän kaltaisia pikku luomia. nuo olennot eivät voisi olla huomaamatta, että siirto- laiset sen sijaan kuin pyrkisivät asettumaan mahdolli- simman lähemmäksi toinen toistaan, asettuvatkin toi- sistaan pitkien välimatkojen päähän, erämaiden erot- tamiksi. Jos kaikkeude... 129262 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>juuri siellä, mistä he läksivät, on yllin kyllin sellaista maata, joka viljelystä vielä odottaa. Ja tutkien moko- mia väestösuhteita kyllin voimakkailla suurennusla- seilla, jotta näkisivät meidän kaltaisia pikku luomia. nuo olennot eivät voisi olla huomaamatta, että siirto- laiset sen sijaan kuin pyrkisivät asettumaan mahdolli- simman lähemmäksi toinen toistaan, asettuvatkin toi- sistaan pitkien välimatkojen päähän, erämaiden erot- tamiksi. Jos kaikkeudessa todella olisi oppineita seu- roja, jotka olisivat meihin samassa suhteessa kuin me olemme muurahaisiin tai mikroskoopillisiin eläviin. niin mokomat ilmiöt varmaan herättäisivät heissä lop- pumattoman sarjan mitä hullunkurisimpia arveluja. Katsahtakaapa New-Yorkiin linnun lentämiltä radoilta, niinkuin katsoisitte siihen ilmapallosta. Talot kohoavat pilviin, kahdeksan, kymmenen, jopa viiden- toista kerroksisina, joissa ihmiset asuvat kerros ker- roksen päällä, perhe perheen päällä, vailla riittävää valoa ja ilmaa, vailla tilaa lasten leikkiä tai aikuisten rinnan täydeltä hengittää. Rakennukset ovat niin ah- taasti sijotetut, että kadut näyttävät kapeilta halkea- milta sementti- ja tiilikivimassassa, katujen välillä on rakennuksia rakennusten vieressä niin taajassa, että toiselle kadulle ja toiselle antautuvien talojen takapäät ovat ainoastaan parin kolmen sylen erottamina, jolle alalle ei keski päivälläkään auringonsäde pääse tunkeu- tumaan. Samalla on kuitenkin kaupungin ympärillä ja mukavassa liike-yhteydessä keskustan kanssa joukko autioita maita; oikeastaan ei kaupungin piirin sisäpuo- lellakaan maa ole puoleksikaan vielä rakennettu; autioi- ta aloja on usein täyteen ahdettujen rakennuspiirien<noinclude><references/></noinclude> kyza6e846aopp295dqqmkuzljn9i5ef 250 25799 129263 2026-04-05T17:12:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ympärillä, missä väkeä kihisemällä kihisee. Jos joi- denkin parannusten avulla meidän kaukoputkissamme näkisimme toisella taivaankappaleella järviä, joissa vesi ei muodostaisi mitään keveitten laineiden tasapin- taa, vaan kohoaisi patsaana ilmaan, niin sellainenkaan ilmiö tuskin meitä siihen määrään kummastuttaisi kuin kummastuttaisi noita otaksumiani olentoja se, minkä he meidän maamme pinnalla näkisivät. Kuinka on seli- tettävä he epäilemättä kys... 129263 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ympärillä, missä väkeä kihisemällä kihisee. Jos joi- denkin parannusten avulla meidän kaukoputkissamme näkisimme toisella taivaankappaleella järviä, joissa vesi ei muodostaisi mitään keveitten laineiden tasapin- taa, vaan kohoaisi patsaana ilmaan, niin sellainenkaan ilmiö tuskin meitä siihen määrään kummastuttaisi kuin kummastuttaisi noita otaksumiani olentoja se, minkä he meidän maamme pinnalla näkisivät. Kuinka on seli- tettävä he epäilemättä kyselisivät että sellaisen väenpaljouden vallitessa, joka pakottaa perheitä asu- maan kerroksittain toinen toistensa päällä ja työntää tavaravarastoja ja verstaita torneina korkeuksiin, tuo vapaa maa voi jäädä rakennuksia vaille ja käyttämät- tömäksi? Jokin merkillinen sekaannus tässä kaikiten- kin on olemassa, mutta mikä sekaannus -- se varmaan jäisi heille arvoitukseksi. Australian saarelainen niistä vanhoista pakana- heimoista, jotka me olemme sivistyksen nimessä mel- kein kokonaan hävittäneet auringon alta, hän ehkä voisi antaa asiaan jonkinlaisen selityksen. Kun näet joku heidän ylimmistä johtajistaan vaan kosketti jota- kin paikkaa tai esinettä, niin se paikka tai esine oli sillä muuttunut muilta rauhotetuksi eli kielletyksi, eikä kukaan tavallisista kuolevaisista, ei yksikään näistä taikauskoisista metsäläisistä uskaltanut enää sitä kos- kea tai sitä käyttää. Hän oli valmis ennen kiertämään vaikka kymmenen penikulmaa, kuin jalkansa terällä koskettamaan sitä tietä, joka oli tällä tavalla kielletty; hän mieluummin nääntyi tai kuoli janoon kuin joi kiel- letystä lähteestä; mieluummin menehtyi nälkään kuin kokosi kielletyltä maalta mätäneviä hedelmiä. Tämä<noinclude><references/></noinclude> 73wcp9ek08gsplfp4s15qeen36lj8ay 250 25800 129264 2026-04-05T17:12:28Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: saarelainen, nähdessään aution maan, sanoisi varmaan: tuo maa on kaiketi „kiellettyä maata.” Eikä hän olisi totuudesta kaukana. Tämä maa on kuin onkin autiona vaan siksi, että se on sen kirouksen alaisena, jota me taikauskoisesti kunnioitamme „yksityisen omaisuuden" ja,,laillisen omistusoikeuden" nimellä. Näkymättömänä esteenä talojen rakentamiselle ja kaupunkien levenemiselle on maan korkea hinta, joka kasvaa yhtaikaa sen tiedon kanssa, että väestön... 129264 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>saarelainen, nähdessään aution maan, sanoisi varmaan: tuo maa on kaiketi „kiellettyä maata.” Eikä hän olisi totuudesta kaukana. Tämä maa on kuin onkin autiona vaan siksi, että se on sen kirouksen alaisena, jota me taikauskoisesti kunnioitamme „yksityisen omaisuuden" ja,,laillisen omistusoikeuden" nimellä. Näkymättömänä esteenä talojen rakentamiselle ja kaupunkien levenemiselle on maan korkea hinta, joka kasvaa yhtaikaa sen tiedon kanssa, että väestön lisään- tyessä maan tarve on tuleva yhä suuremmaksi. Näin ollen mitä enemmän löytyy halua maan käyttämiseen sitä suuremmaksi käy este, joka on maan käyttämisen tiellä. Suuria rakennuksia pienine korttereineen ko- hoaa keskellä autioita maita senvuoksi vaan, että hin- ta, jota maasta vaaditaan, on niin korkea, että vähä- varaiset ihmiset ovat pakotetut kaikin tavoin rajotta- maan maankäyttämistään ja asettumaan asumaan mie- luummin vaikka päällekkäin. Silloin kuin kaikissa meidän kaupungeissamme maan hintain nousu, joka riippuu paitsi näiden kau- punkien kasvamisesta myös tämän kasvamisen odotta- misesta, synnyttää näin pysähdystä rakentamisesssa ja maan käyttämisessä, vaikuttaa sama maan hintain kas- vaminen maaseudulla vähän eri tavalla. Siellä se ei sullo ihmisiä yhteen kaikkien yhteiseksi haitaksi, vaan siellä se taas niitä hajottaa toisistaan, niinikään kaik- kien yhteiseksi haitaksi. Maan hintain noususta syn- tyvän voiton toivo saattaa uusille maille asettuvia ihmi- siä ottamaan haltuunsa paitsi sitä maata, jota he voi- vat edullisimmin viljellä, vielä paljon muuta maata, vaikkapa se heidän käsissään jäisikin käyttämättö-<noinclude><references/></noinclude> m95uv33eizq9c27qkajwocb35go6dop 250 25801 129265 2026-04-05T17:12:39Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mäksi; ja suunnattomia aloja anastavat näin sellaiset- kin ihmiset, jotka eivät ensinkään aijo sitä ruveta vil- jelemään, vaan ottavat maata haltuunsa ainoastaan ai- keessa kiskoa hyvää hintaa niiltä, joille se jonkun ajan kuluttua tulee tarpeelliseksi. Tästä syystä väestö ha- jaantuu erilleen ja siten kadottaa ei ainoastaan niitä mukavuuksia, iloja, nautintoja ja yllykkeitä, jotka lä- heisestä naapuruudesta syntyvät, vaan vieläpä osan tuo- tannollista... 129265 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>mäksi; ja suunnattomia aloja anastavat näin sellaiset- kin ihmiset, jotka eivät ensinkään aijo sitä ruveta vil- jelemään, vaan ottavat maata haltuunsa ainoastaan ai- keessa kiskoa hyvää hintaa niiltä, joille se jonkun ajan kuluttua tulee tarpeelliseksi. Tästä syystä väestö ha- jaantuu erilleen ja siten kadottaa ei ainoastaan niitä mukavuuksia, iloja, nautintoja ja yllykkeitä, jotka lä- heisestä naapuruudesta syntyvät, vaan vieläpä osan tuo- tannollista voimaansakin. Turhat kustannukset rauta- teiden ja muiden teiden rakentamiseen ja ylläpitoon. pitkät matkat, joita myöten maatuotteita ja muita tava- roita täytyy kulettaa, hajaannuksen synnyttämät vai- keudet siihen yhteyteen nähden, jota nykyaikaisen tuotannon alkeismuodotkin ja vaativat, kaikki tä- mä on omansa hidastuttamaan ja supistamaan tuo- tantoa. Samalla kuin suurissa kaupungeissa ja niiden läheisyydessä korkeat maanhinnat haittaavat rakennus- intoa, samalla myös maalla maan hintain nousu vai- keuttaa peltomaiden muodostamista ja yleensä niiden käyttämistä. Mitä korkeampi maan hinta on sitä enem- män pääomaa vaaditaan maanviljelijältä, sitä enemmän on hänen antaminen sen edestä työnsä tuotteita, kun hän ostaa maata pitkillä maksuajoilla tai vuokraa sitä mää- rävuosiksi. Ihmiset, jotka muuten innolla muokkaisi- vat ja parantelisivat maatansa, jos vaan maata hal- tuunsa saisivat, joutuvat nyt maasta erilleen ja pitävät parempana kuluttaa voimiansa työn ja hyvien palkko- jen hakuun, siirtyen niiden tavallisten työläisten rivei- hin, jotka pitävät ainoana ammattinaan työvoimansa kauppaamista enin tarjoovalle, jotka hakevat kaupunki- ja tehdaspaikkoja ja jotka usein sittenkin jäävät työtä<noinclude><references/></noinclude> 0ad7y4kjeut7yz5wg00xcjahzimjg3x 250 25802 129266 2026-04-05T17:13:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaille, turmeltuvat ja tulevat vielä hyödyttömämmiksi ja huonommiksi kuin tavalliset maantienkulkijat. Näin tuotanto ehkäistään niillä työaloilla, jotka ovat kaikkien muiden tuotantoalojen perustana. Py- sähdys muutamien varallisuuslajien tuotannossa vä- hentää muunlajisen varallisuuden kysyntää, ja näin sen vaikutus siirtyy toisesta teollisuuden haarasta toiseen, synnyttäen ilmiöitä, joista puhutaan niinkuin liikatuo- tannosta, mutta jotka ennen kaikkea... 129266 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>vaille, turmeltuvat ja tulevat vielä hyödyttömämmiksi ja huonommiksi kuin tavalliset maantienkulkijat. Näin tuotanto ehkäistään niillä työaloilla, jotka ovat kaikkien muiden tuotantoalojen perustana. Py- sähdys muutamien varallisuuslajien tuotannossa vä- hentää muunlajisen varallisuuden kysyntää, ja näin sen vaikutus siirtyy toisesta teollisuuden haarasta toiseen, synnyttäen ilmiöitä, joista puhutaan niinkuin liikatuo- tannosta, mutta jotka ennen kaikkea riippuvat tuotan- non lamauttamisesta. Mutta koska maan hinnat kasvavat ei ainoastaan väestön ja varallisuuden lisääntymisen vuoksi, vaan myös tämän lisääntymisen odotuksen vuoksi; koska siis niiden kohoava liike saa yllykettä myöskin tuosta mah- tavasta ja mielikuvituksen lennättämästä toivon tun- nosta, niin on seurauksena, että erittäinkin nopeasti kasvavissa maissa vallitsee alituinen pyrkimys nostaa hintoja korkeammalle sitä määrää, milloin työ ja pää- oma vielä voivat edullisesti ottaa tuotantoon osaa, jota pyrkimystä ei voi vastustaa mikään muu kuin työn ja pääoman luopuminen tuotannosta. Aika ajoin tämä pyrkimys vaikuttaa erinomaisella voimalla, keinottelu nostaa hinnat kuumeentapaisella nopeudella, -- ja sil- loin syntyy yleinen ja äkillinen tuotannon pysähdys, joka (kysyntää supistaen) laajenee teollisuuden kai- kille haaroille ja on siten sen tilan aiheuttajana, joka on tunnettu kauppa- tai teollisuus ahdingon nimellä, jol- loin pääomia tuhlataan, työväki on työttä, tavaravaras- toja ei voida myydä ilman tappiota ja kaikkialla enenee puute ja kärsimykset. Totta on, että myöskin muut tuotantovoimain vapaan kehityksen esteet voivat aiheut-<noinclude><references/></noinclude> sw0hu78nab7itm445q1mslgnhrqz6m4 250 25803 129267 2026-04-05T17:13:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taa, enentää tai ylläpitää moista teollisuusjärjestelmän tolaltaan menemistä, mutta luullakseni ei voi olla kah- denvaiheilla siitä, että näiden lamaustilojen pää- ja pe- russyynä on juuri tuo mainittų pyrkimys. Ja luulenpa vielä vähemmin sopivan epäillä sitä, että, johtuivatpa teollisuus- ja kauppasuhteiden ahdin- got alkujaan mistä syistä hyvänsä, nuo jaksottaiset py- sähdykset, jolloin kysyntä ja tarjonta eivät näytä pys- tyvän toinen toista... 129267 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>taa, enentää tai ylläpitää moista teollisuusjärjestelmän tolaltaan menemistä, mutta luullakseni ei voi olla kah- denvaiheilla siitä, että näiden lamaustilojen pää- ja pe- russyynä on juuri tuo mainittų pyrkimys. Ja luulenpa vielä vähemmin sopivan epäillä sitä, että, johtuivatpa teollisuus- ja kauppasuhteiden ahdin- got alkujaan mistä syistä hyvänsä, nuo jaksottaiset py- sähdykset, jolloin kysyntä ja tarjonta eivät näytä pys- tyvän toinen toistansa tyydyttämään, eivät koskaan voisi päästä sellaiseen vauhtiin, jos tuotantovoimilla olisi vapaa pääsy maan käyttämiseen. Mitään noiden yleisten ja pitkäaikaisten ahdinkojen tapaista ei voisi teollisuudessa syntyä, jos pääomalle ja työlle avattai- siin tuo luonnollinen pääsy. Kun vaan syntyisi oireita suhteellisesta liikatuotannosta jossakin teollisuuden haarassa, se saisi heti helpotusta pääoman ja työn siir- tymisellä niille toimialoille, joissa varallisuutta hanki- taan maasta. Näemme siis, että ne yhteiskunnalliset epäkohdat, joita sanomme pysähdyksiksi eli teollisiksi ahdingoiksi, ne epäkohdat, jotka voimakkaammin ilmestyessään syn- nyttävät enemmän häviötä ja kärsimyksiä kuin sodat, oikeastaan ovat syntyneet ihmisoikeuksien tuntematto- muudesta ja halveksimisesta; ne ovat syntyneet siitä, ettemme ole antaneet tunnustusta kaikkien ihmisten tasa-arvoiselle ja luovuttamattomalle oikeudelle va- paasti kääntyä luonnon puoleen tarpeittensa tyydyttä- misen tarkotuksissa ja työnsä tulosten täydelliseksi käyttämiseksi omaksi hyväkseen.<noinclude><references/></noinclude> bmmg2029dd6k24hpvj2ft8yh7tsrp88 250 25804 129268 2026-04-05T17:13:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|13 LUKU.}} {{c|'''Työttömät ihmiset.'''}} Olemme jo nähneet miten ihmisoikeuksien laimin- lyöminen esiintyy päävaikuttimena niiden suurten omai- suuksien luomiseen, joiden jatkuva kasvaminen on niin oleellinen piirre meidän kehityksessämme. Ja yhtä sel- västi voimme huomata, että samasta syystä johtuu myös köyhyys ja kerjäläisyys. Maantienkulkija on vaan vastike miljoonain omistajalle. Kuvailkaapa mieleenne tätä hirveätä ilmiötä, maantien mierola... 129268 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c|13 LUKU.}} {{c|'''Työttömät ihmiset.'''}} Olemme jo nähneet miten ihmisoikeuksien laimin- lyöminen esiintyy päävaikuttimena niiden suurten omai- suuksien luomiseen, joiden jatkuva kasvaminen on niin oleellinen piirre meidän kehityksessämme. Ja yhtä sel- västi voimme huomata, että samasta syystä johtuu myös köyhyys ja kerjäläisyys. Maantienkulkija on vaan vastike miljoonain omistajalle. Kuvailkaapa mieleenne tätä hirveätä ilmiötä, maantien mierolaista, ilmiötä, joka on vielä kam- mottavampi kuin hävitysretkeen valmistuneet armeijat ja sotalaivastot. Mitä on maantien kulkija? Alun pitäen se on ihminen, joka on kykenevä työhön ja haluaisikin työhön tarpeittensa tyydyttämiseksi; löytä- mättä kuitenkaan työtä kotiseudullaan hän lähtee sitä hakemaan muualta, mutta yhä onnistumatta joutuu lopulta tahtomattaankin kerjäämään tai varastelemaan, ja menettäen oman arvonsa tunnon kadottaa kaiken sen, mikä ihmistä kohottaa, jalostuttaa ja tekee pysty- väksi taisteluun ja työhön; hän on nyt koditon, hy- lätty, vaarallinen mies, joka on valmis yhteiskunnalle kostamaan kaikista niistä kärsimyksistä, jotka hän elä- västi vaikkakin epäselvästi tuntee yhteiskunnan hänelle saattaneen. Mutta tuollainen kulkija muodostaa toistaiseksi Amerikassa pitkin koko sen alaa ainoastaan osan tästä ilmiöstä. Hänen takanansa, vaikkakaan hyvien aikain vallitessa ei niin silmiinpistävänä, on suunnaton joukko<noinclude><references/></noinclude> qgjecmokbntp5tg30g95ild2ijtl4eo 250 25805 129269 2026-04-05T17:13:57Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: työtöntä kansaa, joka ei voi, ei tahdo tai ei vielä ole pakotettu kuljeksija-elämään antautumaan, vaan joka tähän mahdollisuuteen suhtautuu niinkuin meressä uiva jäävuori suhtautuu meren pinnalle näkyvään pieneen huippuunsa. Se vaikeus, mitä työn saantiin nähden kärsii sel- lainen joukko työhön halukkaita ja valmiita ihmisiä, on meidän silmissämme tullut niin tavalliseksi ilmiöksi, ettei se enään herätä huomiotamme, emmekä edes pidä tarpeellise... 129269 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>työtöntä kansaa, joka ei voi, ei tahdo tai ei vielä ole pakotettu kuljeksija-elämään antautumaan, vaan joka tähän mahdollisuuteen suhtautuu niinkuin meressä uiva jäävuori suhtautuu meren pinnalle näkyvään pieneen huippuunsa. Se vaikeus, mitä työn saantiin nähden kärsii sel- lainen joukko työhön halukkaita ja valmiita ihmisiä, on meidän silmissämme tullut niin tavalliseksi ilmiöksi, ettei se enään herätä huomiotamme, emmekä edes pidä tarpeellisena asiaa sen lähemmin tutkia, kunhan se vaan ei kasva kovin uhkaavaksi. Olemme siihen niin tottu- neet, että vaikka jokainen meistä tietää työn olevan aina jotain raskasta eikä löytyvän ihmisolentoja, jotka hakisivat työtä huvikseen, me sittenkin aina ajatte- lemme ja puhumme niinkuin työ olisi itsessään jotain autuutta. Tämä aate on niin syvälle painunut ihmisten mieliin, että me noudatamme politiikkaa, joka perustuu sellaiseen oletukseen, että muka mitä enemmän me teemme työtä vieraille kansoille ja mitä vähemmän lu- paamme heidän tehdä työtä meidän hyväksemme, sitä parempi on meidän olla, ja yhteiskunnallisissa ja yksi- tyisissä kokouksissa me tuontuostakin saamme kuulla kiitettävän ihmisiä ja ylistettävän niitä liikkeitä, jotka ,,antavat työtä", vieläpä on meidän keskuudessamme paljon henkilöitä, jotka ovat enemmän tai vähemmän vakuutetut siitä, että muka työtä säästäväiset keksinnöt tuottavat vahinkoa, koska vähentävät tarvittavan työn määrää. Selvää on, ettei työ ole mikään tarkotusperä, vaan ainoastaan keino; selvää on myös, ettei työnpuutetta pitäisi voida olla, niin kauan kuin ihmisten kaikki tar-<noinclude><references/></noinclude> j6g426be215rfpllmaa4s6wg5ywazx8 250 25806 129270 2026-04-05T17:14:18Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: peet eivät vielä ole tulleet tyydytetyiksi, koska työ on ainoastaan keino, jolla aineellisia tarpeita tyydytetään. Kuinka ovat siis selitettävissä silloin ne ilmeiset tosi- seikat, jotka saattavat ihmiset ajattelemaan ja puhu- maan niinkuin työ olisi itsessään jotain toivottavaa? Eikö ole ihmeellistä, että työ, tuo kaiken varalli- suuden tuottaja, kaikkien mahdollisten arvojen luoja, on voinut kokea vaikeuksia tointa hakiessaan? Vaih- taa tavaroihin sellais... 129270 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>peet eivät vielä ole tulleet tyydytetyiksi, koska työ on ainoastaan keino, jolla aineellisia tarpeita tyydytetään. Kuinka ovat siis selitettävissä silloin ne ilmeiset tosi- seikat, jotka saattavat ihmiset ajattelemaan ja puhu- maan niinkuin työ olisi itsessään jotain toivottavaa? Eikö ole ihmeellistä, että työ, tuo kaiken varalli- suuden tuottaja, kaikkien mahdollisten arvojen luoja, on voinut kokea vaikeuksia tointa hakiessaan? Vaih- taa tavaroihin sellaista, mikä antaa arvoa jokaiselle tavaralle, pitäisi olla kaikista vaihdoista selvimmän ja helpoimman. Jokainen joka haluaa vaihtaa työtä ravin- toon, vaatteihin tai johonkin niistä lukemattomista esi- neistä, joita työ luopi, on sen ihmisen kaltainen, joka tahtoo vaihtaa kultahiekkaa kultarahaan, pellavaa kan- kaaseen tai jyviä jauhoihin. Eikä siinä kyllä, vaan työn vaihtaminen tavaroihin käy tavallisesti niin päin, että työ suoritetaan ensin, ja siis ihminen, joka tarjoo työtänsä, tarjoutuu oikeastaan tuottamaan ja anta- maan käsistään arvoesineitä ennenkuin arvoesineet pa- laavat hänelle. Mutta jos asianlaita on kerran sellainen, niin miksi emme näe työnantajien välillä sellaista kilpailua työ- miesten saannista kuin näemme olevan työmiesten vä- lillä työn saannista? Miksi emme pidä velvottavana asianosaisena työntekijää, vaan päinvastoin sitä, joka ,,työtä antaa", kuten sanotaan? Niinpä kuitenkin pitäisi olla, jos sanomalla työtä varallisuuden tuottajaksi me sillä lausuimme asian niin- kuin se todellisuudessa on. Mutta nyt on työ varalli- suuden tuottaja ainoastaan siinä mielessä, että se esiin- tyy toimivana tekijänä tuotannossa. Tuotantoa var-<noinclude><references/></noinclude> aq8igt20v7yn2fis3j7869t95w5mxt1 250 25807 129271 2026-04-05T17:14:28Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ten täytyy työllä olla pääsy sitä ennen olleihin luonnon alkuaineisiin ja voimiin. Ei ole ihmisen vallassa luoda mitään tyhjästä. Ei hän voi luoda pienintäkään aine- hituista, ei vähintäkään voimaa. Olipa hänen tai- tonsa muuttamaan aineita ja käyttämään voimia kuinka suuri hyvänsä, nuo kaikki ovat kuitenkin vaan taitoa sovittamaan, muuttamaan ja siirtämään sellaista, mikä on jo ennen ollut olemassa. Käteni aines, jolla näitä rivejä piirtelen,... 129271 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ten täytyy työllä olla pääsy sitä ennen olleihin luonnon alkuaineisiin ja voimiin. Ei ole ihmisen vallassa luoda mitään tyhjästä. Ei hän voi luoda pienintäkään aine- hituista, ei vähintäkään voimaa. Olipa hänen tai- tonsa muuttamaan aineita ja käyttämään voimia kuinka suuri hyvänsä, nuo kaikki ovat kuitenkin vaan taitoa sovittamaan, muuttamaan ja siirtämään sellaista, mikä on jo ennen ollut olemassa. Käteni aines, jolla näitä rivejä piirtelen, samoin kuin paperi, jolle kirjotan, oli- vat ennen toisten ihmisten ja toisten eläinten, kasvien, maaperän, ilmakerroksen ja luultavasti toisten maail- main ja aurinkokuntain aineksina. Samaa voi sanoa siitä voimasta, joka kynääni liikuttaa. Kaikki mitä siitä tiedämme on siinä, että se on saanut aikaan vaikutusta ja vastavaikutusta siinä ikuisessa kiertokulussa, jonka edessämme näemme, ja nähtävästi saapunut tänne maa- pallolle auringosta. Aineen ja voiman häviäminen, samoin kuin aineen ja voiman luominen ovat meille käsittämättömiä asioita. Ihmisolennossa, jollakin salaperäisellä tavalla, jota meille eivät voi selittää fysioloogit eivätkä filosoofit, on tietoinen, toimiva järki lyhyeksi ajaksi ja rajote- tussa määrässä ottanut haltuunsa ihmisruumiiseen sisältyvän aineen ja voimat. Kyky vetää kokoon ja ojentaa ruumiin jänteitä on ensimäinen voima, jonka avulla ihmishenki osottaa vaikutustaan aineelliseen maailmaan. Tämän taitonsa kautta hän ilmaisee muita taitoja, ja niinpä aineen muodot ja suhteet muuttelevat ihmisten halujen mukaisesti. Mutta olipa tämä vaiku- tuksen mahdollisuus ulkonaiseen luontoon kuinka suuri hyvänsä ja että se todella on suuri sen alamme vasta -<noinclude><references/></noinclude> 6h76h4gz24o7l1l9vprz3kjz85tb4nu 250 25808 129272 2026-04-05T17:14:46Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nyt täysin ymmärtää, kaikissa tapauksissa se sisäl- tää ainoastaan mahdollisuuden vaikuttamaan sellaiseen, mikä jo edeltäpäin on ollut olemassa. Ilman pääsyä ulkonaiseen luontoon, ilman mahdollisuutta käyttää sen ainetta ja voimia hyväkseen ihminen ei ole ainoastaan vailla mahdollisuutta jotain tuottamaan, vaan hän ko- konaan häviää aineellisesta maailmasta. Hän on itse- kin, ainakin ruumiinsa puolesta, ainoastaan vaihteleva aineen muoto, vaihteleva liik... 129272 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>nyt täysin ymmärtää, kaikissa tapauksissa se sisäl- tää ainoastaan mahdollisuuden vaikuttamaan sellaiseen, mikä jo edeltäpäin on ollut olemassa. Ilman pääsyä ulkonaiseen luontoon, ilman mahdollisuutta käyttää sen ainetta ja voimia hyväkseen ihminen ei ole ainoastaan vailla mahdollisuutta jotain tuottamaan, vaan hän ko- konaan häviää aineellisesta maailmasta. Hän on itse- kin, ainakin ruumiinsa puolesta, ainoastaan vaihteleva aineen muoto, vaihteleva liikkeen laji, joka alituisesti uudistuu ympäröivän luonnon aineista. Ilman noita kolmea alkuainetta, maata, ilmaa ja vettä, ihminen ei voisi olla olemassa, mutta hän on sitä- paitsi erityisesti maaolento, joka elää maan pinnalla ja maasta tarpeitansa tyydyttää. Vaikka hän myöskin voi purjehtia vesillä ja kerran kai on purjehtiva myös- kin ilmassa, niin voi hän tätä tehdä ainoastaan maasta otettujen ainesten avulla. Maa on hänelle suuri varasto aineksia ja säiliö voimia, joita hän käyttää tarpeittensa tyydyttämiseksi. Ja koska varallisuus on luonnon aineita ja tuotteita, joita kootaan tai muodolleen muu- tetaan ihmisen työn avulla, jotta ne saadaan ihmisen halujen tyydyttämiseen sopiviksi*), niin työ esiintyy toimivana tekijänä varallisuuden tuotannossa, ja maa passiivisena, jota ilman työ ei voi tuottaa eikä edes käydä päinsä. *) Ei mitään voida pitää varallisuutena, olipa sen hyödylli syys kuinka suuri hyvänsä, mikä ei tuottamiseen vaadi työtä, eikä mikään, kuinka paljon työtä sen tuottamiseen tarvinneekaan, voi olla varallisuutta, jos se on kadottanut kykynsä tyydyttämään tarpeita.<noinclude><references/></noinclude> hf5joj1zxzcault6sfkgyrkh2j8dt36 129273 129272 2026-04-05T17:14:57Z Johshh 7452 /* Problematisk */ footnote needed 129273 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Johshh" /></noinclude>nyt täysin ymmärtää, kaikissa tapauksissa se sisäl- tää ainoastaan mahdollisuuden vaikuttamaan sellaiseen, mikä jo edeltäpäin on ollut olemassa. Ilman pääsyä ulkonaiseen luontoon, ilman mahdollisuutta käyttää sen ainetta ja voimia hyväkseen ihminen ei ole ainoastaan vailla mahdollisuutta jotain tuottamaan, vaan hän ko- konaan häviää aineellisesta maailmasta. Hän on itse- kin, ainakin ruumiinsa puolesta, ainoastaan vaihteleva aineen muoto, vaihteleva liikkeen laji, joka alituisesti uudistuu ympäröivän luonnon aineista. Ilman noita kolmea alkuainetta, maata, ilmaa ja vettä, ihminen ei voisi olla olemassa, mutta hän on sitä- paitsi erityisesti maaolento, joka elää maan pinnalla ja maasta tarpeitansa tyydyttää. Vaikka hän myöskin voi purjehtia vesillä ja kerran kai on purjehtiva myös- kin ilmassa, niin voi hän tätä tehdä ainoastaan maasta otettujen ainesten avulla. Maa on hänelle suuri varasto aineksia ja säiliö voimia, joita hän käyttää tarpeittensa tyydyttämiseksi. Ja koska varallisuus on luonnon aineita ja tuotteita, joita kootaan tai muodolleen muu- tetaan ihmisen työn avulla, jotta ne saadaan ihmisen halujen tyydyttämiseen sopiviksi*), niin työ esiintyy toimivana tekijänä varallisuuden tuotannossa, ja maa passiivisena, jota ilman työ ei voi tuottaa eikä edes käydä päinsä. *) Ei mitään voida pitää varallisuutena, olipa sen hyödylli syys kuinka suuri hyvänsä, mikä ei tuottamiseen vaadi työtä, eikä mikään, kuinka paljon työtä sen tuottamiseen tarvinneekaan, voi olla varallisuutta, jos se on kadottanut kykynsä tyydyttämään tarpeita.<noinclude><references/></noinclude> f2zx1lq8bm9fva2q6e6d2uxi0so6lwo 250 25809 129274 2026-04-05T17:15:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Kaikki tämä on siihen määrään ilmeistä, että siitä puhuminen tuntuu melkein ajan hukkaamiselta. Ja kuitenkin tässä selvässä tosiasiassa piilee selitys siihen arvotukseen, joka on niin monen pään pannut ym- mälle, nimittäin selitys työväenkysymykseen. Se mikä näyttää selittämättömältä, kun unohdamme ihmisen ehdottoman ja alituisen riippuvaisuuden maasta, muut- tuu selväksi, heti kun otamme tuon seikan huomioon. Kuvailkaamme mieleemme mahdollisimma... 129274 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Kaikki tämä on siihen määrään ilmeistä, että siitä puhuminen tuntuu melkein ajan hukkaamiselta. Ja kuitenkin tässä selvässä tosiasiassa piilee selitys siihen arvotukseen, joka on niin monen pään pannut ym- mälle, nimittäin selitys työväenkysymykseen. Se mikä näyttää selittämättömältä, kun unohdamme ihmisen ehdottoman ja alituisen riippuvaisuuden maasta, muut- tuu selväksi, heti kun otamme tuon seikan huomioon. Kuvailkaamme mieleemme mahdollisimman elä- västi sellaista ihmisyhteiskuntaa maailmassa, joka on kaikissa muissa suhteissa meidän maailmamme kaltai- nen, paitsi yhdessä ainoassa suhteessa. Kuyailkaamme, että tämä otaksuttu maailma ja sen asukkaat ovat sel- laisissa oloissa, että ihmiset voivat pysyä ilmassa ja ilman aineista työllänsä tuottaa mitä ravinnokseen ja muiksi hyvikseen tarvitsevat. En ajattele oloja sel- laisiksi, että ihmiset lentelisivät lintujen lailla ilmassa tai kaloina vedessä uisivat, tuottaen alkuperäisimpiä luonnon tarpeita siitä, minkä onnistuisivat kiinni saa- maan. Ajattelen olot sellaisiksi, että ihmiset olisivat vapautuneet ehdottomasta riippuvaisuudestaan maahan, niin etteivät he enää sitä yksinomaiseksi olinpaikakseen tarvitsisi eikä varastoksi aineksille ja voimille. Olkoon työ siellä yhtä välttämätöntä kuin se on meillä, olkoon ihmisen halut yhtä rajattomat, pääomaksi kootun työn edut yhtä suuret, työnjako yhtä kehittynyt; olkoon ainoa erotus vaan siinä seikassa, ettei yksikään ihmis- olento ole pakotettu tekemään välipuheita toisten kanssa saadakseen itselleen asuinpaikkaa (sillä ei ku- kaan ole tullut vielä ajatelleeksi ilman anastamista yksi- tyiseksi omaisuudeksi), ja kaikilla ihmisillä olisi pääsy<noinclude><references/></noinclude> dmqclmkc8jqn5pabbrzn8co5zjp6429 250 25810 129275 2026-04-05T17:15:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aineisiin ja voimiin, joita paitsi työ ei voi mitään tuot- taa. Vaikka olojen tällaisina ollessa työn jako tulisi kuinka kehittyneeksi hyvänsä, vaikka pääoma kuinka- kin kasaantuisi ja työtä säästävät keksinnöt kehittyisi- vät kuinka pitkälle hyvänsä, ei milloinkaan voisi tulla kysymykseen mitään sellaista kuin työn tarjonnan lii- kaa runsautta työn kysyntään verraten, ei milloinkaan olisi mitään vaikeutta työn saannissa eikä koskaan saa- taisi n... 129275 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>aineisiin ja voimiin, joita paitsi työ ei voi mitään tuot- taa. Vaikka olojen tällaisina ollessa työn jako tulisi kuinka kehittyneeksi hyvänsä, vaikka pääoma kuinka- kin kasaantuisi ja työtä säästävät keksinnöt kehittyisi- vät kuinka pitkälle hyvänsä, ei milloinkaan voisi tulla kysymykseen mitään sellaista kuin työn tarjonnan lii- kaa runsautta työn kysyntään verraten, ei milloinkaan olisi mitään vaikeutta työn saannissa eikä koskaan saa- taisi nähdä ihmisiä, jotka haluaisivat työtä ja sitä var- ten omaisivat jänteissään ja aivoissaan kykyä tuotta- maan tarpeitaan ja perheensä tarpeita ja sittenkin oli- sivat pakotetut kerjäämään työtä taikka almuja. Jos kerran jokaisen työhön kykenevän vallassa olisi suun- nata työtänsä välittömästi tarpeittensa tyydyttämiseen kysymättä siihen kenenkään lupaa, niin ei enää voisi olla olemassa sitä julmaa kilpailua, jossa ihmiset toinen toisensa edessä alentavat työnsä palkkaa, kun pelkää- vät muuten jäävänsä työtä vaille ja saavansa nähdä nälkää. Tosin voisi olla epävakaisuutta joidenkin tava- rain tai palvelusten kysynnässä, mikä seikka synnyt- täisi vaihtelua työn kysynnässä eri toimialoilla ja pa- kottaisi työpalkan näillä toimialoilla vähän kohoamaan taikka vähän alenemaan; mutta kun työn olisi aina mah- dollista löytää itselleen tointa, kun perustoimien alaa voisi loppumattomasti laajentaa, niin kävisi työlle mah- dolliseksi näihin vaihteluihin mukautua ilman mitään hukkaa ja kärsimyksiä, vieläpä niin helposti, että sitä tuskin huomaisi. Sillä eri toimet punoutuvat toinen toi- seensa melkein tuntumattomissa asteissa, olipa työn- jako kuinka erikoiskohtainen hyvänsä, vieläpä niin- —<noinclude><references/></noinclude> q5fvekel6twm4muiypua7lit6pt20pm 250 25811 129276 2026-04-05T17:15:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kin, että mitä pitemmälle työnjako on kehittynyt sitä vähemmän nuo asteet ovat huomattavissa; jokaisella toimialalla on olemassa ihmisiä, jotka voivat helposti siirtyä työstä toiseen, ja sellaiset ihmiset saisivat kyllä- kin aikaan sen, että eri teollisuusalojen laajentumiset ja supistumiset voisivat käydä päinsä kivuttomasti ja py- syä vapauden rajoissa. Tuo mahdollisuus alkuperäis- ten toimialojen epämääräiseen laajentumiseen ja siitä seuraava jokais... 129276 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kin, että mitä pitemmälle työnjako on kehittynyt sitä vähemmän nuo asteet ovat huomattavissa; jokaisella toimialalla on olemassa ihmisiä, jotka voivat helposti siirtyä työstä toiseen, ja sellaiset ihmiset saisivat kyllä- kin aikaan sen, että eri teollisuusalojen laajentumiset ja supistumiset voisivat käydä päinsä kivuttomasti ja py- syä vapauden rajoissa. Tuo mahdollisuus alkuperäis- ten toimialojen epämääräiseen laajentumiseen ja siitä seuraava jokaisen tilaisuus löytää itselleen sieltä käsin ravintoa antaisi välttämättömän joustavuuden teollisen järjestelmän kaikille osille. Tällaisten olojen vallitessa pääoma ei voisi sor- taa työmiestä. Nykyaikana on asianlaita sellainen, että pääoman ja työn joutuessa ristiriitaan pääomalla on aina suunnattomia etuja puolellaan, koska se pystyy paremmin odottamaan. Pääoma tuhlautuu ellei sitä saa liikkeelle, mutta työ näkee nälkää. Mutta milloin työ kaikissa tapauksissa voisi löytää itselleen tointa, siellä ei olisi enää ristiriitain sattuessa kaikki edut pää- oman puolella; eikä olisi työväkeä liian paljon, mikä aina antaa pääomalle tilaisuutta tekemään niin edullisia välipuheita työn kanssa. Ihminen, joka tahtoisi mui- den työskentelevän hänen hyväkseen, ei näkisi edessään työn puutteessa olevaa joukkoa; hän näkisi kaikki työ- miehet jo toimessa, ja niinpä olisi hänen, saadakseen työvoimaa, tarjoominen heille suurempaa palkkaa kuin minkä he voivat saada ollen omassa työssä. Olisi ole- massa kilpailua paremminkin työnantajjen kesken työ- miehistä kuin työmiesten kesken työn saannista, ja siten ne edut, joita varallisuuden tuotannossa lähtee pääoman kasaantumisesta (lukuunottamatta sitä osaa<noinclude><references/></noinclude> b4r08njdpcqflgh5urnbk2ltc9325ie 250 25812 129277 2026-04-05T17:15:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: noista eduista, mitkä ovat välttämättömät yllykkeeksi pääoman kasaamiseen ja liikkeelle panemiseen), lopul- takin alkaisi joutua työntekijäin käsiin. Sellaisten olo- jen vallitessa työn antaminen toiselle ei merkitsisi tehdä hänelle armoa, ja me pitäisimme velvottavana asianosaisena nyt päinvastoin sitä ihmistä, joka rupeisi toisen työhön, eikä enää työnantajaksi. Jos joku väittää, että sellaisissa oloissa syntyisi uudestaan samallainen epätasais... 129277 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>noista eduista, mitkä ovat välttämättömät yllykkeeksi pääoman kasaamiseen ja liikkeelle panemiseen), lopul- takin alkaisi joutua työntekijäin käsiin. Sellaisten olo- jen vallitessa työn antaminen toiselle ei merkitsisi tehdä hänelle armoa, ja me pitäisimme velvottavana asianosaisena nyt päinvastoin sitä ihmistä, joka rupeisi toisen työhön, eikä enää työnantajaksi. Jos joku väittää, että sellaisissa oloissa syntyisi uudestaan samallainen epätasaisuus varallisuuden jaos- sa kuin on nytkin vallalla, niin siihen voi sanoa, että se olisi mahdollista ainoastaan jos olettamuksessa poik- keaa vielä enemmän luonnon järjestyksestä kuin minkä me teimme otaksuessamme ilman eikä maan siksi alku- aineeksi, josta varallisuus etupäässä lähtee. Mutta vaikka otaksuisikin epätasaisuuden olevan yhtä suu- ren, me aina helposti huomaisimme, ettei suurilla omai- suuksilla enää olisi suurta merkitystä ja ne tulisivat säi- lymään ainoastaan sangen lyhyen ajan. Missä aina on työn tarjontaa, olipa ehdot kuinka kurjat hyvänsä, missä enemmistö ansaitsee ainoastaan sen verran kuin on tarpeellista, ettei henki ruumiista eroa, ja missä työpaikan kadottaminen merkitsee levottomuutta ja puutetta, ellei kerjäläisyyttä ja nälkää, siellä noilla suu- rilla omaisuuksilla on tavaton valta. Mutta missä työn puutetta ei olisi, missä jokainen voisi hankkia elintar- peensa itselleen ja perheelleen ilman mitään pelkoa ja hätiköimistä, siellä eivät mitkään sadat ja tuhannet miljonat antaisi omistajilleen mahdollisuutta harjottaa kiristämistä ja kiskomista. Päällimäinen myllynkivi ei voi yksin jauhaa. Jau- hattamista varten on alempikin kivi tarpeen. Ei mi-<noinclude><references/></noinclude> 8992i2x01pseqahk4cdy2q50zxxhltu 250 25813 129278 2026-04-05T17:16:12Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kään voimamäärä voi särkeä munankuortakaan vaikut- tamalla vaan toiselta puolen. Niin ei myöskään pääoma voi kiristää työläisiä niin kauan kuin heillä on pääsy maahan, ja maailmassa, missä nämä luonnolliset voi- mat olisivat yhtä vapaat kuin meillä on ilma, ei olisi mitään vaikeuksia työn saannissa, ei yksikään työn- tekoon ojentuva käsi olisi yhteydessä nälkäisen vatsan kanssa eikä työpalkka milloinkaan pyrkisi siihen vä- himpään mää... 129278 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kään voimamäärä voi särkeä munankuortakaan vaikut- tamalla vaan toiselta puolen. Niin ei myöskään pääoma voi kiristää työläisiä niin kauan kuin heillä on pääsy maahan, ja maailmassa, missä nämä luonnolliset voi- mat olisivat yhtä vapaat kuin meillä on ilma, ei olisi mitään vaikeuksia työn saannissa, ei yksikään työn- tekoon ojentuva käsi olisi yhteydessä nälkäisen vatsan kanssa eikä työpalkka milloinkaan pyrkisi siihen vä- himpään määräänsä, joka turvaa ihmisiä ainoastaan nälkään kuolemasta. Sellaisessa maailmassa ei tarvit- sisi olla kellekään kiitollisuuden velassa työn saannista, yhtä vähän kuin me nyt ketään kiitämme oikeudesta hengittää. Että Luoja olisi voinut sijottaa meidät sellaiseen maailmaan, jommoista olen koettanut tässä kuvailla, yhtä helposti kuin meidän maailmaamme, sitä en vä- hintäkään epäile. Mutta helppo on ymmärtää, miksi hän ei sitä ole tehnyt. Moinen maailma olisi epäile- mättä paras maailma tyhmyreille. Meidän maailmam- me sitävastoin on paras maailma ihmisille, jotka halua- vat käyttää hyväkseen heille annettua järkeä. Siitä asiasta puhun tuonnempana enemmän. Nyt pyydän lukijaani kuvailemaan mieleensä maailmaa, jossa luon- non edut olisivat käytettäviksi yhtä vapaat kuin ilma, sillä aikomukseni on selittää, että se, mikä estää työtä vapaasti maata käyttämästä, on juuri tuona myllyn alakivenä, jota vasten työ musertuu, - että se on todel- linen syy näihin epäkohtiin, jotka teollisessa järjes- telmässä kaikkialla ilmenevät. -<noinclude><references/></noinclude> hcwwii0ppekdoo88gc2rvrs681rmfap 250 25814 129279 2026-04-05T17:16:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta voidaan sanoa ja usein sanotaankin: „Em- mehän me kaikki maata tarvitse. Emmehän voi kaikki ruveta maanviljelijöiksi!" Siihen vastaan, että me kaikki todella tarvitsemme maata, vaikka tosin ehkä eri tavalla ja eri määrässä. Ilman maata ei voi elää yksikään ihmisolento, ilman maata ei voi mitään ihmistointa harjottaa. Maanvil- jelys ei ole ainoa maan käyttämistapa. Se on vaan yksi monista käyttämistavoista. Ja niinkuin on totta, että korkeimman rak... 129279 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Mutta voidaan sanoa ja usein sanotaankin: „Em- mehän me kaikki maata tarvitse. Emmehän voi kaikki ruveta maanviljelijöiksi!" Siihen vastaan, että me kaikki todella tarvitsemme maata, vaikka tosin ehkä eri tavalla ja eri määrässä. Ilman maata ei voi elää yksikään ihmisolento, ilman maata ei voi mitään ihmistointa harjottaa. Maanvil- jelys ei ole ainoa maan käyttämistapa. Se on vaan yksi monista käyttämistavoista. Ja niinkuin on totta, että korkeimman rakennuksen ylin kerros lepää maalla samoin kuin alinkin, niin on myöskin totta, että jokai- nen työmies käyttää hyväkseen maata samoin kuin talonpoika. Niinkuin kaikki varallisuus lopullisesti näyttäytyy työn ja maan yhdistykseksi, niin myöskin jokainen tuotanto ei lopullisesti ole mitään muuta kuin työn panemista maahan. Ei ole myöskään totta, ettemme kaikki voisi tulla maanviljelijöiksi. Tämä on sitä ainoaa tointa, jota me todellakin kaikki voisimme harjottaa. Jos kaikki ihmiset rupeisivat kauppiaiksi tai räätäleiksi tai nikka- reiksi, niin he kyllä pian alkaisivat nähdä nälkää. Sitä- vastoin on ollut ja vieläkin on olemassa ihmisyhteis- kuntia, joissa kaikki saavat elintarpeensa välittömästi luonnosta. Toimet, jotka kohdistuvat välittömästi luon- toon, ovat alkuperäisiä toimia, joista sitten yhteiskun- nan kehittyessä kaikki muut toimialat haaroutuvat. Ja nuo alkuperäiset toimet, tulipa teollinen järjestelmä kuinka mutkikkaaksi hyvänsä, aina jäävät perustoi- miksi, joista kaikki muut riippuvat, niinkuin raken- nuksen ylimmät kerrokset perustuvat kivijalkaan. Maanviljelijä on nyt niinkuin hän on aina ennenkin<noinclude><references/></noinclude> 8obz2576tn5g0z9wl6t3tt97nkmuecs 250 25815 129280 2026-04-05T17:16:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ollut meidän edelläkävijämme. Työntekijän asema näis- sä alkuperäisissä ja kaikkien laajimmalle levinneissä toi- missa määrää ehdottomasti kaikkien työntekijäin ase- maa yleisesti, aivan niinkuin valtameressä vallitseva vedenkorkeus määrää veden korkeutta kaikissa sen sal- missa, lahdelmissa ja merissä. Kun työn kysyntä on suuri ja työpalkka korkea maanviljelyksessä, silloin on pian oleva työn kysyntä suuri ja työpalkka korkea myös kaikilla toim... 129280 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ollut meidän edelläkävijämme. Työntekijän asema näis- sä alkuperäisissä ja kaikkien laajimmalle levinneissä toi- missa määrää ehdottomasti kaikkien työntekijäin ase- maa yleisesti, aivan niinkuin valtameressä vallitseva vedenkorkeus määrää veden korkeutta kaikissa sen sal- missa, lahdelmissa ja merissä. Kun työn kysyntä on suuri ja työpalkka korkea maanviljelyksessä, silloin on pian oleva työn kysyntä suuri ja työpalkka korkea myös kaikilla toimialoilla. Mutta työn kysyntä ja kor- kea palkka maanviljelyksessä nähtävästi riippuu työn kyvystä löytää tointa, se on, helppoudesta saada maata Senpä vuoksi uusissa maissa, missä on helppo saada maata, työpalkka ei ainoastaan maanviljelyksessä, vaan kaikilla työaloilla on tavallisesti korkeampi kuin van- hoissa maissa, missä maan saanti on vaikeata. Ja sen- vuoksi myös maan hintain kasvaessa työpalkka alenee ja työn saanti tulee huonoksi. Tullakseen näistä seikoista vakuutetuksi ei tarvitse muuta kuin katsahtaa ympärilleen. Vaikeus työn saan- nissa, eli se seikka, että kaikilla teollisuuden aloilla työn tarjonta on sen kysyntää suurempi, riippuu, kuten jokainen käsittää, niistä vaikeuksista, jotka estävät työmiestä tekemästä työtä itselleen, eli niistä esteistä, jotka erottavat työtä maasa. Että joissakin erikoisissa teollisuuden haaroissa esiintyy liian paljon työhön pyr- kijöitä, riippuu vaikeudesta löytää työtä toisilla aloilla. Missä vallitsee suuri konttoripalvelijain kysyntä, siellä ei yksikään kirjanpitäjä voi kärsiä työn puutteesta. Sama on asianlaita muilla toimialoilla aina niihin asti, jotka välittömästi tuottavat varallisuutta maasta. Va- paa pääsy näille toimialoille aivan lyhyessä ajassa voi<noinclude><references/></noinclude> jh0k0dozjysfhukrxkzhvaezixcnykz 250 25816 129281 2026-04-05T17:17:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tasottaa kaikilla muilla aloilla ilmestyvää työn liika- tarjontaa. Ei niin, että jokainen nikkari, kutoja tai konttoripalvelija, paikkansa menetettyään, voisi ruveta maanviljelijäksi, vaan kaikilta eri toimialoilta voisi riit- tävä määrä ihmisiä suuntautua maatyöhön helppottaak- seen painoa työmarkkinoilla. {{c|14 LUKU.}} {{c|'''Koneitten vaikutus.'''}} Miten ihmisoikeuksien tuntemattomuus, laimin- lyöminen ja halveksiminen voi muuttaa yhteiskunnan onnen... 129281 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tasottaa kaikilla muilla aloilla ilmestyvää työn liika- tarjontaa. Ei niin, että jokainen nikkari, kutoja tai konttoripalvelija, paikkansa menetettyään, voisi ruveta maanviljelijäksi, vaan kaikilta eri toimialoilta voisi riit- tävä määrä ihmisiä suuntautua maatyöhön helppottaak- seen painoa työmarkkinoilla. {{c|14 LUKU.}} {{c|'''Koneitten vaikutus.'''}} Miten ihmisoikeuksien tuntemattomuus, laimin- lyöminen ja halveksiminen voi muuttaa yhteiskunnan onnen sen onnettomuudeksi, siitä voimme hyvin päästä selville tarkastamalla työtäsäästävien keksintöjen vai- kutusta. Monet ajattelevaiset ja sivistyneet kiinalaiset ovat vihoissaan länsimaisten työtäsäästävien keksintöjen levenemisestä heillä, ja sitä he eivät suinkaan ole pel- kän sokean vastenmielisyyden vuoksi kaikkea uutta kohtaan. He myöntävät, että nuo keksinnöt ovat mɔ- nessa suhteessa hankkineet meille etuja, mutta ovat kuitenkin sitä mieltä, että noista eduista me lopultakin saamme suorittaa liian suuren hinnan. Itämaalaiset pitävät oikeastaan niitä suuria voimia, jotka ovat länsi- maisen sivistyksen vallassa, jotenkin samoina kuin kes- kiajan ihmiset pitivät niitä voimia, joita silloisten käsi- tysten mukaan saattoi päästä käyttämään niinsanotun mustan magian avulla, ja joiden käyttämisestä ihmi-<noinclude><references/></noinclude> pda8qmmr7kr0x88juvrxmug83jylixs 250 25817 129282 2026-04-05T17:17:36Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nen sai lopulta maksaa sekä ruumiinsa että sielunsa häviöllä. Ja paljon kaikesta siitä, mihin sivistyksemme meitä nyt johtaa ja mihin se meidät on tuonut, antaa- kin tukea moisille kiinalaisten arveluille. On selvää, että keksinnöt ja löydöt, jotka yhdek- sännellätoista vuosisadalla siihen määrään ovat vara!li- suutta tuottavia voimia enentäneet, ovat osottautuneet sekalaisen hyödyllisiksi. Ne eivät ainoastaan yksin- kertaisesti jaa siunaustansa epäta... 129282 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>nen sai lopulta maksaa sekä ruumiinsa että sielunsa häviöllä. Ja paljon kaikesta siitä, mihin sivistyksemme meitä nyt johtaa ja mihin se meidät on tuonut, antaa- kin tukea moisille kiinalaisten arveluille. On selvää, että keksinnöt ja löydöt, jotka yhdek- sännellätoista vuosisadalla siihen määrään ovat vara!li- suutta tuottavia voimia enentäneet, ovat osottautuneet sekalaisen hyödyllisiksi. Ne eivät ainoastaan yksin- kertaisesti jaa siunaustansa epätasaisesti, vaan päälli- seksi tuottavat ehdotonta turmiota. Ne keskittävät pääomaa harvain käsiin ja tekevät tämän keskitetyn pääoman kykeneväksi anastuksiin ja sortoon; ne teke- vät työmiehen riippuvammaksi, riistävät häneltä hä- nen taitonsa etuja ja mahdollisuuden taitoa saavuttaa; ne vähentävät hänen valtaansa omaan asemaansa näh- den ja vievät häneltä kaiken toivon sen paranemisesta; ne särkevät hänen sielunsa ja monissa tapauksissa teke- vät hänen ruumiinsa raajarikkoiseksi tai sitä heikon- tavat. Minusta nähden on mahdotonta nähdä teollisen kehityksemme nykyisiä taipumuksia, - jos niitä nimit- täin ei voi välttää, myöntämättä kiinalaisten filo- soofien olevan oikeassa ja niiden voimien, jotka olem- me palvelukseemme kutsuneet, lopultakin tulevan mei- dät kukistamaan. Me supistamme tuotannon kustan- nuksia, mutta niitä supistaessamme ehkäisemme lasten kasvukykyä, teemme naiset kykenemättömiksi imettä- mään ja muutamme miehet koneita hoitaviksi laitok- siksi. Me emme vähennä toimeentulon taistelun jul- muutta. Vaikka teemmekin työtä niin ahkerasti, ettei enemmistölle meistä jää aikaa eikä voimia mihinkään<noinclude><references/></noinclude> nadq4ss60k8jldbl98m2nscco8sx5v6 250 25818 129283 2026-04-05T17:18:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muuhun toimeen, ovat toimeentulon huolet sittenkin vaan kasvaneet eivätkä suinkaan vähentyneet. Mieli- sairaiden luku on enentynyt, itsemurhain luku yhä lisääntyy ja aviollisen elämän vältteleminen on tullut tavallisemmaksi. Yhtäällä kasvavat suuret omaisuudet kasvamistaan, toisaalla taas kehittyy hirveä köyhyys. Nuo ovat taudin oireita, joita eivät mitkään edut voi vastata. Olisi kuitenkin, ilmeinen erehdys pitää onnea tai onnettomuutta välttämättömä... 129283 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>muuhun toimeen, ovat toimeentulon huolet sittenkin vaan kasvaneet eivätkä suinkaan vähentyneet. Mieli- sairaiden luku on enentynyt, itsemurhain luku yhä lisääntyy ja aviollisen elämän vältteleminen on tullut tavallisemmaksi. Yhtäällä kasvavat suuret omaisuudet kasvamistaan, toisaalla taas kehittyy hirveä köyhyys. Nuo ovat taudin oireita, joita eivät mitkään edut voi vastata. Olisi kuitenkin, ilmeinen erehdys pitää onnea tai onnettomuutta välttämättömänä seurauksena niistä kek- sinnöistä ja parannuksista, joiden tuloksena on yhteis- kunnallisten ja teollisten suhteiden muuttuminen. yksinkertaisesti vaan enentävät voimaa, mutta voi- ma puolestaan voi synnyttää joko onnea tai onnetto- muutta, riippuen siitä johtaako sitä järki vai ei. Tarkastakaamme niitä seurauksia, joita työtäsääs- tävien koneiden käytäntöön ottamisella on, tai oikeam- min ei ainoastaan koneiden vaan kaikkien niiden löy- töjen, keksintöjen ja parannusten käytäntöön ottami- sella, jotka enentävät jollakin työmäärällä tuotettujen varallisuusesineiden lukua. Sen alkuperäisen tilan vallitessa, jolloin jokaisen perheen työ tyydyttää sen tarpeet, on jokainen kek- sintö tai löytö, mikä enentää mahdollisuutta tyydyt- tämään jotakin yhden perheen tarpeista, enentävä myös muiden tarpeiden tyydyttämisen mahdollisuutta, sillä työ, joka säästyy yhtäällä, voidaan nyt suunnata toisaalle. Kun työnjako tulee käytäntöön ja eri henkilöt rupeavat hoitamaan tuotannon eri osia, silloin jostakin työtä säästävästä keksinnöstä lähtevä hyöty jollakin<noinclude><references/></noinclude> 6wkhpj5taf5iaylnatydhwk2uwhbbpo 250 25819 129284 2026-04-05T17:18:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuotannon alalla jakaantuu samalla tavalla sen kaikille aloille. Jos esimerkiksi tehdään jotain parannuksia kankaan kutomisessa ja raudan valmistuksessa, niin sen seurauksena on tavallisesti, että vakallisesta jyviä saa enemmän kangasta ja rautaa, ja näin syntyy talon- pojille mahdollisuus saada sama määrä kaikkia tarve- aineita vähemmällä työllä tai hiukan enemmän samalla työllä. Sama on asianlaita kaikkiin muihin tuottajiin nähden. Jopa silloinkin kuin ke... 129284 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tuotannon alalla jakaantuu samalla tavalla sen kaikille aloille. Jos esimerkiksi tehdään jotain parannuksia kankaan kutomisessa ja raudan valmistuksessa, niin sen seurauksena on tavallisesti, että vakallisesta jyviä saa enemmän kangasta ja rautaa, ja näin syntyy talon- pojille mahdollisuus saada sama määrä kaikkia tarve- aineita vähemmällä työllä tai hiukan enemmän samalla työllä. Sama on asianlaita kaikkiin muihin tuottajiin nähden. Jopa silloinkin kuin keksintöä pidetään salassa tai kuin keksijä suojelee itseään patentilla hyöty siitä jää ainoastaan osaksi vaan joidenkuiden harvain hyväksi. Sillä yleisenä ominaisuutena kaikille työtä säästäville keksinnöille, ainakin teollisuuden kehityttyä määrä asteelle, on välttämättömyys harjottaa tuotantoa suu- remmissa mitoissa. Ja ne, joilla on yksinoikeus johon- kin keksintöön tai parannukseen, aina pitävät itselleen edullisempana tuottaa enemmän huokeammalla hinnalla kuin tuottaa yhtä paljon entisellä hinnalla. kautta muiden tavarain tuottajat tulevat tilaisuuteen hankkia vähemmällä työllä esineitä, joiden tuotannossa on työtä säästävä keksintö tehty, ja osa siitä lähtevästä hyödystä, jopa tavallisesti suurempi osa, jakaantuu tuotannon kaikille aloille. Tätä tietä kaikki työtä säästävät keksinnöt pyrki- vät enentämään jokaisen työn tuottavuutta, jakamalla joka suunnalle siunaustansa, joka näin ainoastaan osaksi tulee yksinomistajan hyväksi. Heti kun jossa- kin toimessa ilmaantuu mahdollisuus ansaita enemmän kuin toisissa, alkaa työ pyrkiä siihen toimeen, kunnes ansio tasottuu kaikilla työaloilla samaksi. Niin myös<noinclude><references/></noinclude> 8m1jhfxrrvsf1sogb1nhy581g1amjyl 250 25820 129285 2026-04-05T17:18:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: keinotekoisista häiriöistä vapaina aikoina tasottuu kai- killa toimialoilla myös pääoman korvausmäärä, joka on saattanut parannusten vuoksi jossain vaihdella. On kuitenkin huomattava, että tuotantovoimaa enentävien parannusten ja keksintöjen välittömänä seurauksena on aina työpalkan eikä pääomakoron enentyminen. Edut sellaisistakin parannuksista, jotka ensi katsauk- selta voivat näyttää enemmän pääomaa kuin työtä säästäviltä, kuten esimerkiksi... 129285 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>keinotekoisista häiriöistä vapaina aikoina tasottuu kai- killa toimialoilla myös pääoman korvausmäärä, joka on saattanut parannusten vuoksi jossain vaihdella. On kuitenkin huomattava, että tuotantovoimaa enentävien parannusten ja keksintöjen välittömänä seurauksena on aina työpalkan eikä pääomakoron enentyminen. Edut sellaisistakin parannuksista, jotka ensi katsauk- selta voivat näyttää enemmän pääomaa kuin työtä säästäviltä, kuten esimerkiksi keksintö, joka kar- varin ammatissa vähentää aikaa nahkain käsittelyssä, - tulevat aina työn eduksi. Ja tämä tapahtuu ly- hyesti sanoen siksi, että työ on tuotannon toimiva tekijä, jotavastoin pääoma on vaan sen väline, ase. Ne suunnattomat voitot, joita muutamat pääoman omistajat saavat parannusten käyttämisestä, eivät muo- dosta pääomasta lähtevää tuloa, vaan tavallisesti tuloa yksinoikeudesta ja joskus myös tuloa vahingon vaa- rasta ja yritysten johtamisesta. Sen koron määrä. mikä on pääoman korvauksen mittana, ei ole enentynyt kaikkien noiden tavattomien työtä säästävien paran- nusten johdosta, jotka on yhdeksännellätoista vuosi- sadalla tehty, päinvastoin se on osottanut taipu- musta alenemaan. Mutta suurien pääomamäärien ky- syntä, mikä on tavallisesti seurauksena työtä säästä- vien parannusten käytäntöön ottamisesta, voi suurkapi- talisteille helpottaa yksinoikeuksien aikaansaamista ja siten tehdä heille mahdolliseksi anastamaan sitä mikä luonnollisissa oloissa olisi kuulunut työlle. Tämä on kuitenkin pikemmin seuraus eikä syy siihen, että työlle ei onnistu vallata tuotannossa tapahtuvista parannuk- sista lähteviä etuja.<noinclude><references/></noinclude> k9tzgg600nc0chxeybchvwg2rnoz51f 250 25821 129286 2026-04-05T17:18:57Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Syyn löytämiseksi meidän on tekeminen muuan askel eteenpäin. Työtä säästävät parannukset voivat työn voimaa enentää; mutta ei mikään parannus tai keksintö voi vapauttaa työtä sen riippuvaisuudesta maasta; työtä säästävät parannukset ainoastaan enen- tävät kykyä tuottaa varallisuutta maasta. Mutta koska maa on anastettu muutamien harvain yksityisomaisuu- deksi, jotka näin ollen voivat estää muita sitä hyväk- seen käyttämästä, niin myös kaik... 129286 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Syyn löytämiseksi meidän on tekeminen muuan askel eteenpäin. Työtä säästävät parannukset voivat työn voimaa enentää; mutta ei mikään parannus tai keksintö voi vapauttaa työtä sen riippuvaisuudesta maasta; työtä säästävät parannukset ainoastaan enen- tävät kykyä tuottaa varallisuutta maasta. Mutta koska maa on anastettu muutamien harvain yksityisomaisuu- deksi, jotka näin ollen voivat estää muita sitä hyväk- seen käyttämästä, niin myös kaikki edut, jotka alku- jaan tulisivat työn osaksi, voivat nyt joutua työnteki- jöiltä maan omistajille korkeampien vuokramaksujen ja kohonneiden maanhintain muodossa. Senpä vuoksi, kuten kaikkialla näemme, meidän keksintömme ja pa- rannuksemme eivät ole yhdelläkään prosentilla enen- täneet pääoman korvausta eikä liioin työpalkkaa, vaan ovat aina ja joka paikassa vaan johtaneet maan hintain kasvamiseen. Missä työpalkka on jossain määrin nous- sut, on se tapahtunut työläisten keskuudessa syntynei- den liittojen avulla ja erityisten syiden yhtymäin kaut- ta, mutta aivan mitättömässä määrässä on työpalkan kohoamiseen vaikuttanut se enentynyt tuotteliaisuus, mikä alkujaan juuri työn osaksi tuli. Joku osa siitä joutui kaikenlaisille yksinoikeuksien haltijoille, suu- rempi osa meni kuitenkin maaoikeuksien omistajille enentyneinä vuokramaksuina ja maan hintain kohoa- misena. Rautatie esimerkiksi on mahtava työtä säästävä keksintö. Se ei enennä talonpojan saamaa jyvämää- rää, ei enennä myöskään sitä tavaramäärää, minkä joku tehtailija voi valmistaa; mutta vähentäessään kul- jetuksen kustannuksia se enentää kaikkien niiden eri<noinclude><references/></noinclude> sl6kh1bmdtl92okwevpftegsjsprkj2 250 25822 129287 2026-04-05T17:19:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: esineiden määrää, joita talonpoika voi saada vaihto- kaupassa viljaa vastaan, mikä siis oikeastaan on samaa kuin jos se enentäisi suorastaan jyväin ja noiden teh- dastuotteiden määrää. Nämä edut pitäisivät oikeastaan joutua työn hy- väksi, se on, rautateitten aikaansaamat edut niissä seu- duissa, missä se kulkee, ovat siinä, että työtä säästyy, että on mahdollista samalla työmäärällä hankkia enem- män varallisuutta. Mutta nyt näemme kuitenkin... 129287 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>esineiden määrää, joita talonpoika voi saada vaihto- kaupassa viljaa vastaan, mikä siis oikeastaan on samaa kuin jos se enentäisi suorastaan jyväin ja noiden teh- dastuotteiden määrää. Nämä edut pitäisivät oikeastaan joutua työn hy- väksi, se on, rautateitten aikaansaamat edut niissä seu- duissa, missä se kulkee, ovat siinä, että työtä säästyy, että on mahdollista samalla työmäärällä hankkia enem- män varallisuutta. Mutta nyt näemme kuitenkin, että missä rautateitä rakennetaan, siellä edut eivät tule työn hyväksi. Sen mukaan kuin työn tuottavuus kas- vaa tai kuin vaan toivokin sen kasvamisesta herää, kasvaa maan hinta, ja työ, maksamalla nyt vastaavassa määrässä enemmän maasta, kadottaa lopullisesti kaiken hyödyn rautateistä. Kun rautatielinjaa jossain raken- netaan, niin me jo kokemuksesta tiedämme, ettei siellä suinkaan ole mitään palkkojen kohoamista odotetta- vana; siellä on odotettavissa ainoastaan maan hintain kohoamista. Ilmassa johdetut rautatielinjat New-Yorkissa ovat niinikään mahtavia työtä säästäviä laitoksia, jotka ovat paljon supistaneet sitä aikaa ja työtä, mitkä ovat tarpeen ihmisten kuljettamiseksi kaupungin toisesta päästä toiseen. Ne ovat aikaansaaneet, että liian tiheälle väestölle on käynyt mahdolliseksi asettua sem- moisille vapaille paikoille, joita ennen pidettiin liian etäisinä. Mutta ne eivät ole suurentaneet työläisten ansiota eivätkä hänen elämäänsä helpottaneet. Jon- kun osan rautateitten tuottamasta hyödystä anastivat hra Gyrus Field, hra Samuel Tilden, hra Jay Gould ja muut sellaiset asioitsijat ja huijarit. Loppuosa voi-<noinclude><references/></noinclude> go0hxorsrx00m0ajcnkl268yikzt7xb 250 25823 129288 2026-04-05T17:19:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tosta meni maanomistajille. Ajan ja kuljetusmaksu- jen supistuminen tosin teki jonkun määrän maata va- paaksi liian ahtaalle väestölle, mutta samaan aikaan kuin tämä maa tuli vapaaksi kasvoi myös sen hinta, ja niin työläisten asumukset jäivät ennalleen yhtä ah- taasti asutuiksi. Noiden rautateiden isännät pistivät taskuihinsa miljoonia, satoja miljooneja pistivät tas- kuihinsa läheisten maiden omistajat, mutta New- Yorkin työväen luokalle ei niistä koitun... 129288 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tosta meni maanomistajille. Ajan ja kuljetusmaksu- jen supistuminen tosin teki jonkun määrän maata va- paaksi liian ahtaalle väestölle, mutta samaan aikaan kuin tämä maa tuli vapaaksi kasvoi myös sen hinta, ja niin työläisten asumukset jäivät ennalleen yhtä ah- taasti asutuiksi. Noiden rautateiden isännät pistivät taskuihinsa miljoonia, satoja miljooneja pistivät tas- kuihinsa läheisten maiden omistajat, mutta New- Yorkin työväen luokalle ei niistä koitunut mitään hyö- tyä. Minkä he hyötyivät kuljetuksen paranemisesta, sen he kärsivät vahinkoa hyyryjen kohoamisesta. Sama seuraus olisi mistä parannuksesta tai aineel- lisesta avusta hyvänsä. Kuvailkaamme, että kaikkein rikkaimmat New-Yorkin ihmisistä joutuisivat äkkiä intoihinsa yhteishengestä ja rupeisivat perustelemaan kirjastoja ja yliopistoja; kuvailkaamme että tämä into kasvaisi suorastaan kiihkoksi, joka tekisi heistä köyhiä miehiä heidän pyrikiessään tekemään onnellisiksi kan- salaisiaan. Otaksukaamme, että hra Gould antaisi ilma- rautatiensä New-Yorkin asukkaiden maksutta käytettä- väksi, ottaisi kustantaakseen palokunnan ja yhdistäisi kaikki talot maksuttomilla telefooneilla, mutta hra Van- derbilt puolestaan, ollakseen yhtä hyvä, ottaisi kustan- taakseen katujen korjauksen ja siivouksen, ja tarjoisi yleisölle tilaisuuden vapaasti käyttää raitioteitä, silloin kun Astorit taas, hekin puoltansa pitääkseen, perustaisi- vat jokaiseen kaupunginneliöön kansankirjaston. Ku- vailkaamme, että ihmiset, joilla olisi viisikymmentä, kaksikymmentä, kymmenen ja vähemmän miljooneja, joutuisivat saman innostuksen valtaan ja alkaisivat omalla kustannuksellaan sekä erikseen että yhteisesti<noinclude><references/></noinclude> 6upbpbnxzcbx1bmzo7a2xy5qm005bjj 250 25824 129289 2026-04-05T17:19:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: toimittaa asukkaille ilmaista veden, lämmön, valon ja liikevoiman saantia, rakentaa ja ylläpitää kouluja, pe- rustaa teattereja ja toimeenpanna kansankonsertteja. istuttaa julkisia puistoja, rakentaa yhteisiä saunoja ja katettuja kauppahalleja, avata makasiineja, joissa olisi tilaisuus ostaa vähittäin tavaroita kaikkein halvim- masta paljottais-hinnasta, sanalla sanoen, alkaisivat - tehdä kaikkea mikä vaan voisi helpottaa elämää New- Yorkissa ja muuttaa sen... 129289 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>toimittaa asukkaille ilmaista veden, lämmön, valon ja liikevoiman saantia, rakentaa ja ylläpitää kouluja, pe- rustaa teattereja ja toimeenpanna kansankonsertteja. istuttaa julkisia puistoja, rakentaa yhteisiä saunoja ja katettuja kauppahalleja, avata makasiineja, joissa olisi tilaisuus ostaa vähittäin tavaroita kaikkein halvim- masta paljottais-hinnasta, sanalla sanoen, alkaisivat - tehdä kaikkea mikä vaan voisi helpottaa elämää New- Yorkissa ja muuttaa sen maailman miellyttävimmäksi olinpaikaksi. Seurauksena olisi, että ilmestyisi enem- män sellaisia ihmisiä, jotka haluaisivat asua New-Yor- kissa, ja maanomistajat voisivat ottaa sen mukaan suu- rempia hintoja huvista asua New-Yorkissa. Kaikki nuo hyvät työt korottaisivat maakorkoa. Näin ollen, panipa mitä parannuksia hyvänsä toi- meen, jos maa on kerran yksityisomistuksen alaisena, etu niistä joutuu lopultakin maanomistajain käsiin. Jos työtä säästävät keksinnöt kehittyisivät semmoiseen täy- dellisyyteen, että varallisuutta luodessa voitaisiin tulla toimeen aivan ilman työtä, niin seuraus olisi, että maan- omistajat saisivat käsiinsä kaiken tuotetun varallisuu- den eivätkä antaisi työntekijöille edes sitä, mikä on heidän elämisekseen välttämätöntä. Jos maan voimat ja kasvukyvyt enenisivät, niin hyöty siitä joutuisi maanomistajille. Jos työn voimat ja kyvyt enenisivät. niin hyödyn siitä ottaisivat taaskin maanomistajat, eivätkä työläiset. Työ ei voi tulla toimeen ilman maata, ja senvuoksi ne, jotka pitävät maata yksin käsissään, ovat tilaisuu- dessa panemaan mitä ehtoja hyvänsä työlle. Kilpailu ihmisten välillä, jotka eivät voi tehdä työtä itselleen ja<noinclude><references/></noinclude> 6bttjd4qegjej635mn36kzuspi6hbvu 250 25825 129290 2026-04-05T17:20:08Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuitenkin ovat pakotetut joko tekemään työtä taikka näkemään nälkää, alentaa palkan pienimpään mää- räänsä, jolla työmiehet vaan suinkin voivat elää ja lisääntyä. Tällä asteella on työpalkka pysyvä kaikkialla, missä maa on anastettu yksityiseen omistukseen, ja työ- palkka on kohoava alinta ylemmäksi ainoastaan niillä keinotekoisilla tai muilla ehdoilla, jotka antavat työlle muutamissa toimissa suurempaa palkkaa kuin toisissa. Ja senvuoksi ei mi... 129290 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kuitenkin ovat pakotetut joko tekemään työtä taikka näkemään nälkää, alentaa palkan pienimpään mää- räänsä, jolla työmiehet vaan suinkin voivat elää ja lisääntyä. Tällä asteella on työpalkka pysyvä kaikkialla, missä maa on anastettu yksityiseen omistukseen, ja työ- palkka on kohoava alinta ylemmäksi ainoastaan niillä keinotekoisilla tai muilla ehdoilla, jotka antavat työlle muutamissa toimissa suurempaa palkkaa kuin toisissa. Ja senvuoksi ei mikään parannus, ei edes työn omalla alalla, johtuipa se kasvatuksesta, jäntereiden välittö- mästä voimistumisesta, nukkumisajan lyhentymisestä tai työajan pidentymisestä, voisi kohottaa työmiesten palkkaa tätä tasoa ylemmäs. Tämä on sitä,,työpalkan rautaista lakia", niinkuin sitä saksalaiset sanovat, sitä lakia, joka pitää työpal- kan määränä vähintä, millä työväki on suostuvainen elämään ja lisääntymään. Sitä lakia tunnustavat kaikki taloustieteilijät, vaikka ne sen syyksi panevatkin jotain muuta kuin sen tosisyyn. Se näyttää ilmeisesti olevan välttämätön seuraus siitä, että maa, josta kaik- kien on eläminen, on muutamien harvain yksinomaksi tehty. Maan haltija on ehdottomasti niiden ihmisten haltija, jotka sillä maalla asuvat. Ne ovat yhtä ehdot- tomasti ja yhtä täydellisesti hänen orjiansa, kuin jos hänellä olisi laillinen oikeus heidän lihaansa ja ve- reensä. Heidän keskinäinen kilpailunsa elintarpeiden saamisesta häneltä välttämättömästi pakottaa heitä an- tamaan hänelle kaikki minkä he työllänsä tuottavat, pidättäen itselleen ainoastaan sen välttämättömän orjan- ansion, jotapaitsi he eivät voisi pysyä elossa eikä yllä- pitää lukumääräänsä entisellään. Ja niinkuin orjalle<noinclude><references/></noinclude> thchzdk8740o80tq49rukh45lozdiyh 250 25826 129291 2026-04-05T17:20:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: työn tuottavuuden lisääntyminen tai elämiskustannus- ten väheneminen ei ole miksikään eduksi, niin se ei ole eduksi, missä maa on yksityisomaisuutta, myöskään niille ihmisille, joilla ei ole mitään muuta kuin heidän työvoimansa. Se voi ainoastaan lisätä maan hintaa, sitä osaa tuotteista, mikä joutuu maanomistajain haltuun. Mutta maan ollessa yksityisomaisuutta ko- neiden enentynyt käyttäminen, työn kehittyneempi jako ja muut semmoiset edut muuttuvat työ... 129291 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>työn tuottavuuden lisääntyminen tai elämiskustannus- ten väheneminen ei ole miksikään eduksi, niin se ei ole eduksi, missä maa on yksityisomaisuutta, myöskään niille ihmisille, joilla ei ole mitään muuta kuin heidän työvoimansa. Se voi ainoastaan lisätä maan hintaa, sitä osaa tuotteista, mikä joutuu maanomistajain haltuun. Mutta maan ollessa yksityisomaisuutta ko- neiden enentynyt käyttäminen, työn kehittyneempi jako ja muut semmoiset edut muuttuvat työläisjoukoille pel- käksi kiroukseksi, tehden heidän asemansa entistä vielä raskaammaksi ja toivottomammaksi kaiken aineellisen kukoistuksen keskellä. Itse kasvatuskin lisää vaan kär- simyksiä. Jos kerran orjan on orjaksi jääminen, niin on julmaa antaa hänelle orjuutensa tietoisuutta. Tätä kaikkea me emme vielä ole tähän asti saaneet koko laajuudessaan tuntea omassa nahassamme, sillä teollinen käänne, joka oli alkanut höyryn käytäntöön ottamisesta, on yhä vielä ensi askeleitaan ottamassa, ja sitä paitsi väestön leveneminen uudelle manner- maalle on koko tällä ajalla heikontanut liikaväestön uhkaa ei ainoastaan täällä vaan Europassakin. Mutta uusi mannermaa alkaa jo pian olla anastettu ja talou- dellinen mullistus kehittyy yhä enenevällä nopeudella.<noinclude><references/></noinclude> ev2zg40pxbmygpecyzzyc4qda4764sy 250 25827 129292 2026-04-05T17:20:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|15 LUKU.}} {{c|'''Orjuus ja orjuus.'''}} Minun on jättäminen lukijan asiaksi jatkaa, jos hän niin tahtoo, pitemmälle niitä tutkimuksia, joita olen kolmessa viimeisessä luvussa käsitellyt *). Mitä tarkemmin hän on tutkiva, sitä täydellisemmin hän on pääsevä siihen vakaumukseen, että kaikkien yhteiskun- nallisten pulmien pohjalla on vääryys, että ihmis- oikeuksien tuntemattomuus, laiminlyöminen ja hal- veksiminen on syynä yhteiskunnallisiin epäkohtii... 129292 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c|15 LUKU.}} {{c|'''Orjuus ja orjuus.'''}} Minun on jättäminen lukijan asiaksi jatkaa, jos hän niin tahtoo, pitemmälle niitä tutkimuksia, joita olen kolmessa viimeisessä luvussa käsitellyt *). Mitä tarkemmin hän on tutkiva, sitä täydellisemmin hän on pääsevä siihen vakaumukseen, että kaikkien yhteiskun- nallisten pulmien pohjalla on vääryys, että ihmis- oikeuksien tuntemattomuus, laiminlyöminen ja hal- veksiminen on syynä yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja hallituksen turmelukseen." Mutta oikeastaan ei ole välttämätöntä perusteellisesti tutkia. Ymmärtääkseen, miksi aineellinen edistys ei tuota mitään siunausta jou- koille, on vaan tunnustaminen se päivän selvä totuus, että ihminen ei voi elää ilman maata, että ihmistyö voi jotain tuottaa ainoastaan maan päällä ja maasta. Robinson Krusoe, kuten kaikki tiedämme, teki Perjantain orjakseen. Otaksukaapa, että Robinson Krusoe, sensijaan kuin teki hänet orjakseen, olisi ter- vehtinyt häntä vapaana ihmisenä ja veljenänsä, olisi lukenut hänelle Itsenäisyytemme Julistuksen, Orjain Vapautusjulistuksen ja olisi ilmottanut hänelle, että hän on tästä hetkestä asti vapaa ja riippumaton kansa- lainen, jolla on äänestysoikeus ja oikeus yhteiskunnal- lisiin, julkisiin toimiin, mutta samalla olisi hänelle tie- *) Ne ovat esitetyt tarkemmassa ja tieteellisemmässä muo- dossa kirjassani „Edistys ja köyhyys", jonka lukemiseen nyt viit- taankin lukijaa perusteellisemmin tutustuakseen taloudellisiim kysymyksiin.<noinclude><references/></noinclude> hvp1bxd524ct1soxwb9al82l3lw9qsp 129293 129292 2026-04-05T17:20:56Z Johshh 7452 /* Problematisk */ footnote needed 129293 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Johshh" /></noinclude>{{c|15 LUKU.}} {{c|'''Orjuus ja orjuus.'''}} Minun on jättäminen lukijan asiaksi jatkaa, jos hän niin tahtoo, pitemmälle niitä tutkimuksia, joita olen kolmessa viimeisessä luvussa käsitellyt *). Mitä tarkemmin hän on tutkiva, sitä täydellisemmin hän on pääsevä siihen vakaumukseen, että kaikkien yhteiskun- nallisten pulmien pohjalla on vääryys, että ihmis- oikeuksien tuntemattomuus, laiminlyöminen ja hal- veksiminen on syynä yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja hallituksen turmelukseen." Mutta oikeastaan ei ole välttämätöntä perusteellisesti tutkia. Ymmärtääkseen, miksi aineellinen edistys ei tuota mitään siunausta jou- koille, on vaan tunnustaminen se päivän selvä totuus, että ihminen ei voi elää ilman maata, että ihmistyö voi jotain tuottaa ainoastaan maan päällä ja maasta. Robinson Krusoe, kuten kaikki tiedämme, teki Perjantain orjakseen. Otaksukaapa, että Robinson Krusoe, sensijaan kuin teki hänet orjakseen, olisi ter- vehtinyt häntä vapaana ihmisenä ja veljenänsä, olisi lukenut hänelle Itsenäisyytemme Julistuksen, Orjain Vapautusjulistuksen ja olisi ilmottanut hänelle, että hän on tästä hetkestä asti vapaa ja riippumaton kansa- lainen, jolla on äänestysoikeus ja oikeus yhteiskunnal- lisiin, julkisiin toimiin, mutta samalla olisi hänelle tie- *) Ne ovat esitetyt tarkemmassa ja tieteellisemmässä muo- dossa kirjassani „Edistys ja köyhyys", jonka lukemiseen nyt viit- taankin lukijaa perusteellisemmin tutustuakseen taloudellisiim kysymyksiin.<noinclude><references/></noinclude> 6p082eni2miwya8gapzbesvne6z0tef 250 25828 129294 2026-04-05T17:21:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: doksi antanut myöskin, että tämä erillään oleva saari on Robinson Krusoen yksityistä ja yksinomaista omai- suutta. Olisiko silloin tullut mitään muutosta Perjan- tain asemaan? Eihän Perjantai olisi voinut lentää ilmaan tai uida tiehensä valtameren yli, vaan jos hän tahtoi elää, niin hänen oli eläminen tällä saarella, ja senvuoksi molemmissa tapauksissa hän jäi orjaksi. Saaren omistusoikeus antoi Robinson Krusoelle omis- tusoikeuden myös Perjantaihin. P... 129294 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>doksi antanut myöskin, että tämä erillään oleva saari on Robinson Krusoen yksityistä ja yksinomaista omai- suutta. Olisiko silloin tullut mitään muutosta Perjan- tain asemaan? Eihän Perjantai olisi voinut lentää ilmaan tai uida tiehensä valtameren yli, vaan jos hän tahtoi elää, niin hänen oli eläminen tällä saarella, ja senvuoksi molemmissa tapauksissa hän jäi orjaksi. Saaren omistusoikeus antoi Robinson Krusoelle omis- tusoikeuden myös Perjantaihin. Personallinen orjuus on oikeastaan vaan karkea ja alkuperäinen muoto omistusoikeutta ihmiseen. Se syn- tyy ainoastaan siellä missä väestö on harvaa; ei se mis- sään, lukuunottamatta erikoisia asianhaaroja, pysy voi- massa pitempää aikaa kuin että väestön kasvaminen ehtii antaa maalle korkean arvon, sillä silloin maan omistusoikeus jo antaa kaiken sen vallan, mikä on oikeudessa ihmiseen, ja antaa sen päälliseksi vielä mu- kavammassa muodossa. Jos me historiasta näemme vallottajain saattavan vallotetut persoonalliseen orjuu- teen, niin se tapahtuu aina siellä, missä väestö on har- vaa eikä maalla ole arvoa, tai missä heillä on mahdolli- suus viedä mukanaan elävän saaliinsa. Muissa tapauk- sissa vallottaja yksinkertaisesti anastaa maan haltuunsa ja tämän kautta yhtä varmasti ja paljon mukavammin pakottaa vallotetut tekemään työtä hyväkseen. Orjain tuonti Italiaan alkoi vasta sitten kuin patriisien suun- nattomat maatilat olivat saattaneet kylät autioiksi. Tur- kissa ja Egyptissä on orjuus yhä vielä lain sallima, mutta orjina ovat ainoastaan haaremien asukkaat ja näiden palvelijat. Jos Englannin laivat lastattuina nee- keri-orjilla suuntasivat kulkunsa Amerikaan eikä Eng-<noinclude><references/></noinclude> tqudm9suvrutcg4tfv1tcsi30yra2tu 250 25829 129295 2026-04-05T17:21:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lantiin taikka Irlantiin, niin se tapahtui vaan siksi, että Amerikassa maa oli halpaa ja työ kallista, silloin kun länsi Europassa maa oli kallista ja työ halpaa. Heti kun mahdollisuus levittäidä uusille maille hävisi, alkoi personallinen orjuus itsestään lakata meidän eteläval- tioissamme. Ja nykyisillä plantaasien omistajilla ei ole mitään katumista orjien vapauttamisesta. Vapaute- tuilta neekereiltä, joille he vuokraavat viljelysmaata, he saavat yhtä palj... 129295 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>lantiin taikka Irlantiin, niin se tapahtui vaan siksi, että Amerikassa maa oli halpaa ja työ kallista, silloin kun länsi Europassa maa oli kallista ja työ halpaa. Heti kun mahdollisuus levittäidä uusille maille hävisi, alkoi personallinen orjuus itsestään lakata meidän eteläval- tioissamme. Ja nykyisillä plantaasien omistajilla ei ole mitään katumista orjien vapauttamisesta. Vapaute- tuilta neekereiltä, joille he vuokraavat viljelysmaata, he saavat yhtä paljon kuin saivat heidän orjina ollessaan. Mitä taas tulee maaorjuuteen eli siihen orjuuden muo- toon, joka pysyi kaikkein kauimmin Europassa, niin sillä on jotain merkitystä omistajiin nähden ainoastaan niin kauan kuin kilpailu maan saannista on vielä vähäi- nen. Ei maaorjuus eikä täydellinen personallinen or- juus voisi missään suhteessa enentää nykyistä irlantilai- sen tilanhaltijan omistusoikeutta ihmisiin, nimittäin hä- nen valtaansa pakottaa ihmisiä tekemään hänelle kor- vauksetta työtä. Heidän keskinäinen kilpailunsa elin- tarpeista turvaa hänelle kaikki mitä heistä suinkin voi lähteä. Englantilaiselle maanomistajalle olisi orjain omistus suoranaisena taakkana ja tappiona, koska hän kerran voi saada työläisiä helpommasta kuin mitä orjain ylläpito maksaisi ja taudin ja työn kykenemättö- myyden sattuessa hän voi panna koko huolenpidon kun- nan niskoille. Tai mitä hyötyä olisi amerikalaiselle tehtailijalle työväen orjistuttamisesta? Niin sanottu- jen vapaiden ihmisten keskinäinen kilpailu, maan ollessa heiltä kokonaan anastettua siinä maassa, jota he sanovat isänmaakseen, tarjoo hänelle heidän työtänsä halvemmasta ja mukavaminasti kuin mitä ikinä perso- nallinen orjuus tarjoisi.<noinclude><references/></noinclude> 0pc3g8clkvn1xv36a1gvtnbcoatku9w 250 25830 129296 2026-04-05T17:21:36Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Että kansaa voi orjuuttaa yhtä varmasti anasta- malla omakseen sen maata kuin anastamalla omakseen sen ruumiinvoimia, se on toisiseikka, jota kaikkien ai- kain vallottajat ovat ymmärtäneet ja jota yhteiskunnan kehittyessä ovat mielihyvällä käyttäneet voimakkaat ja häikäilemättömät ihmiset, jotka ovat tahtoneet elää toisten työstä. Alkuperäisempi orjuuden muoto, jossa jokainen eri orja on eri isännän omaisuutta, kelpaa ainoastaan alkuperäisemmissä yhteis... 129296 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Että kansaa voi orjuuttaa yhtä varmasti anasta- malla omakseen sen maata kuin anastamalla omakseen sen ruumiinvoimia, se on toisiseikka, jota kaikkien ai- kain vallottajat ovat ymmärtäneet ja jota yhteiskunnan kehittyessä ovat mielihyvällä käyttäneet voimakkaat ja häikäilemättömät ihmiset, jotka ovat tahtoneet elää toisten työstä. Alkuperäisempi orjuuden muoto, jossa jokainen eri orja on eri isännän omaisuutta, kelpaa ainoastaan alkuperäisemmissä yhteiskuntaoloissa. Täm- möinen orjuuden muoto panee yhteiskunnan kehittyessä omistajien hartioille yhä enemmän huolta, vaivaa ja kustannuksia. Mutta anastamalla maat haltuunsa ihmis- ten asemesta omistajat vapautuvat kaikista huolista, sil- mälläpidosta ja kustannuksista, ja vaikka silloin ei ku- kaan eri orja ole eri isännän omaisuutta, niin siitä huo- limatta toinen luokka aivan samalla tavalla kuin ennen- kin anastaa itselleen toisen luokan työn hedelmät. Se järjestelmä, jonka mukaan jokainen eri orja kuuluu eri isännälle, muuttuisi oikeastaan, yhteiskun- nan kehittyessä ja teollisuusliikkeen käydessä mutkik- kaammaksi, ilmeisesti epäedulliseksi isännille. Pitäisi ajaa tai jotenkin muuten pakottaa orjia työhön; pitäisi vartioida heitä, pitäisi ylläpitää heitä sairauden aikana tai vanhuuden päivinä; pitäisi valmistaa heille työtä taikka antaa heitä lainaksi, sillä orjain luku, jota isän- nät ja urakoitsijat voisivat edullisesti käyttää, tietysti vaihtelisi vuodenaikojen ja yleensä liikkeen kulun mu- kaan. Sen mukaan kuin yhteiskunta kehittyi olisi noita epämukavuuksia, ellei muuta mahdollisuutta niiden poistamiseksi olisi keksitty, voitu välttää siten, että orjain omistajat olisivat ruvenneet jotenkin yhteisesti<noinclude><references/></noinclude> 5lb7yvb10gz82a48eq8jjxthv55wr4x 250 25831 129297 2026-04-05T17:21:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: omistamaan tai käyttämään hyväkseen orjia, sillä ta- valla kuin yhteinen etu on saattanut pääomainkin omis- tajat pääomiaan käyttämään. Yhteiskunnan ollessa alkuperäisellä kannalla oli ihmisen, joka tarvitsi kätei- siä rahoja, piilottaminen niitä kotinurkkiinsa tai mat- kustaessaan kulettaminen mukanaan. Pääoman omis- tajan oli joko itsensä käyttäminen rahaa taikka lainaa- minen muille. Mutta yhteinen mukavuus yhteiskunnan kehittyessä tarjosi keinoja,... 129297 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>omistamaan tai käyttämään hyväkseen orjia, sillä ta- valla kuin yhteinen etu on saattanut pääomainkin omis- tajat pääomiaan käyttämään. Yhteiskunnan ollessa alkuperäisellä kannalla oli ihmisen, joka tarvitsi kätei- siä rahoja, piilottaminen niitä kotinurkkiinsa tai mat- kustaessaan kulettaminen mukanaan. Pääoman omis- tajan oli joko itsensä käyttäminen rahaa taikka lainaa- minen muille. Mutta yhteinen mukavuus yhteiskunnan kehittyessä tarjosi keinoja, joilla saattoi välttää tuon tapaisia huolia. Ken halusi pitää rahoja käsillä, hän pani ne pankkiin, joka tallettaa ne, ja antaa hänelle takasin tosin ei juuri samoja rahoja, mutta yhtä paljon rahoja. Ja samaten panemalla pääomansa säästöpank- kiin tai liikepankkiin tai ostamalla osakkeita tai arvo- papereja ihminen vapautuu pääomansa sijottamisen huolista joihinkin liikeyrityksiin tai rahan välittömästä käyttämisestä. Jos personallinen orjuus jatkuisi, niin jokin tuollainen keino olisi varmaan keksitty aikaa myö- ten myös orjainkin omistamiseen ja käyttämiseen näh- den. Mutta muuttamalla orjuuden muotoa, vapautta- malla ihmiset ja sensijaan anastamalla maat, näyttäy- tyi mahdolliseksi säilyttää kaikki personallisen orjuu- den edut ja samassa päästä kokonaan vapaaksi niistä epämukavuuksista, jotka kehittyneessä yhteiskunnassa kohtaavat eri työläisen kuulumista eri isännälle. Kadotettuaan mahdollisuuden välittömästi käyttää voimiaan hyväkseen nuo ainoastaan nimellisesti vapaat työläiset ovat pakotetut kilpailemalla keskenään mak- samaan maakoron muodossa kaikki, mitä ansaitsevat ylitse ehdottomasti välttämättömän elantokustannuk- sen, ja myymään työtänsä hinnasta, joka näpin riittää<noinclude><references/></noinclude> jxg0dj42fp2uyfou6hr4ckajhdexht7 250 25832 129298 2026-04-05T17:22:18Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: heidän toimeentuloonsa. Maanomistajina taas entiset orjain omistajat osottavat voivansa aivan entisellä ta- valla anastaa itselleen entisten orjainsa työn tai tuot- teet, säilyttäen itselleen siinä hinnassa, minkä tämä tuotteiden anastusvalta maalle antaa, pääomaksi laske- tun arvon, joka ei ole suinkaan pienempi vaan päin- vastoin suurempi kuin heidän orjiensa arvo. Heidän ei tarvitse enää puuhata orjilleen työtä, ei huolehtia nii- den lainaksi antamista ta... 129298 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>heidän toimeentuloonsa. Maanomistajina taas entiset orjain omistajat osottavat voivansa aivan entisellä ta- valla anastaa itselleen entisten orjainsa työn tai tuot- teet, säilyttäen itselleen siinä hinnassa, minkä tämä tuotteiden anastusvalta maalle antaa, pääomaksi laske- tun arvon, joka ei ole suinkaan pienempi vaan päin- vastoin suurempi kuin heidän orjiensa arvo. Heidän ei tarvitse enää puuhata orjilleen työtä, ei huolehtia nii- den lainaksi antamista tai ylläpitää niitä aikana, jollon ne eivät ole työhön kykeneviä. Kaikki sellaiset huolet pannaan nyt orjien omaksi asiaksi. Osuus, minkä he kuten ennenkin ottavat työn tuotteista, on nyt saanut vapaan maksun muodon. Asia saa sellaisen leiman kuin he nostaisivat ainoastaan heille oikeuden mukaan kuuluvan osan tuotannon korvauksesta, sillä he muka antoivat tuotantoon tarpeellisen maan! Ja heillä on käytettävinään niinsanottuja oppineita taloustieteili- jöitä, puhumattakaan kristinuskon saarnaajista, jotka kaikki virkansa puolesta todistavat, että asiat ovat niin- kuin niiden oleman pitääkin. Me Yhdysvaltain kansalaiset kehumme poista- neemme orjuuden. Mutta vaikka panisimmekin syr- jään kysymyksen siitä, missä määrin enimmät meistä ovat todella ottaneet osaa neekeriorjain vapauttami- seen, täytyy sittenkin pitää epäilemättömänä, että olemme poistaneet ainoastaan erään muodon orjuu- desta, vieläpä päälliseksi vaan sen alkuperäisen muo- don, joka suurimmassa osassa maatamme yhteiskun- nallisen kehityksen mukana itsestään hävisi, ja joka, huolimatta rotuerotuksesta, joka orjuutta erikoisesti edisti, olisi aikaa myöten itsestään hävinnyt myös<noinclude><references/></noinclude> sox53li172qd6llr8frtgstj5rvycrr 250 25833 129299 2026-04-05T17:22:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muissa osissa maatamme. Orjuutta itseänsä me emme ole poistaneet; me olemme sen säilyttäneet kaikista pe- tollisimmassa ja laajimmassa muodossaan, sellaisessa muodossa, joka kelpaa yhtä hyvin valkeihin kuin mus- tiin ihmisiin nähden. Me olimme. niin kaukana orjuu- den hävittämisestä, että vielä nytkin vaan levitämme ja vahvistamme sitä ja silmää räpäyttämättä myömme siihen omat lapsemme, tasavallan vastaisia kansalaisia. Sillä mitä muuta ellemme juuri t... 129299 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>muissa osissa maatamme. Orjuutta itseänsä me emme ole poistaneet; me olemme sen säilyttäneet kaikista pe- tollisimmassa ja laajimmassa muodossaan, sellaisessa muodossa, joka kelpaa yhtä hyvin valkeihin kuin mus- tiin ihmisiin nähden. Me olimme. niin kaukana orjuu- den hävittämisestä, että vielä nytkin vaan levitämme ja vahvistamme sitä ja silmää räpäyttämättä myömme siihen omat lapsemme, tasavallan vastaisia kansalaisia. Sillä mitä muuta ellemme juuri tätä me tee myydes- sämme maata, jolla heidän, jos he eloon jäävät, on tulevaisuudessa asuminen? Orjuuden ydin on työn ryöstäminen. Ihmisiä pa- kotetaan työskentelemään ja otetaan heiltä kaikki hei- dän työnsä tuotteet sekä annetaan vaan niin paljon kuin on tarpeen hengen pysyttämiseksi ruumiissa. Vai eikö enimpien meidän vapaiden ja tasa-arvoisten ame- rikalaisten kansalaistemme kohtalo ole sellainen ja eikö myös muiden maiden kansalaisia odota sama kohtalo? Kaikissa kaupungeissamme parhaimpinakin ai- koina on tuhansittain ihmisiä, jotka olisivat valmiit työhön ruokapalkalla eli siis orjain työhön. Kuten olen jo ennen maininnut, vakuuttavat sekä Massachu- setsin että Illinoisin työväen tilastotoimistot samalla tapaa, että enimmissä tapauksissa työläisten ansiot eivät riitä heidän perheittensä elättämiseen, jonka vuoksi isien työhön täytyy tulla lisäksi äitien ja lasten työ. Kaikkein rikkaimmissakin valtioissamme voi nähdä ihmisiä, joita heidän velkojansa ovat oikeastaan teh- neet orjikseen. He tekevät työtä isäntiensä verstaissa. he asuvat isäntiensä rakennuksissa eivätkä he milloin- kaan pääse veloistaan. New-Yorkissa ommellaan pai-<noinclude><references/></noinclude> teoycqrl54g9oq6dq653r2mu8jexq4t 250 25834 129300 2026-04-05T17:22:46Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: toja 35 sentistä tusinalta, ja naiset, työskennellen nel- jästätoista kuuteentoista tuntiin vuorokaudessa, ansait- sevat keskimäärin 3 tai 4 dollaria viikkoon. On muita kaupunkeja, joissa maksu samallaisesta työstä on vie- läkin pienempi. Mikäli kysymys on työn korvauksesta ei yksikään orjainomistaja voisi pakottaa orjiaan teke- mään enemmän työtä ja vähemmästä palkasta. Tähän voidaan kuitenkin sanoa, että yhtäläisyydet meidän teollisen järjestelm... 129300 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>toja 35 sentistä tusinalta, ja naiset, työskennellen nel- jästätoista kuuteentoista tuntiin vuorokaudessa, ansait- sevat keskimäärin 3 tai 4 dollaria viikkoon. On muita kaupunkeja, joissa maksu samallaisesta työstä on vie- läkin pienempi. Mikäli kysymys on työn korvauksesta ei yksikään orjainomistaja voisi pakottaa orjiaan teke- mään enemmän työtä ja vähemmästä palkasta. Tähän voidaan kuitenkin sanoa, että yhtäläisyydet meidän teollisen järjestelmämme ja personallisen or- juuden välillä voidaan tunnustaa ainoastaan sikäli kuin puhe on äärimmäisyyksistä. Niiden välillä, jotka saa- vat ansaittua ainoastaan elatuksen, ja niiden, jotka elä- vät ylellisyydessä toisten työn kustannuksella, voi väit- tää olevan monta astetta, jotka muodostavat lukuisan luokan. Sitä paitsi kaikissa luokissa on niitä muodos- tavien yksikköjen välillä alituinen vaihtuminen. Mil- joonain omistajan lapsenlapset voivat olla maantien ritareja, ja köyhä taas, vaikkei enää itse toivoisikaan päästä rikkaaksi, voi kuitenkin yhä uskoa poikansa ker- ran rikastuvan. Eikä ole totta edes sekään, että koko erotus työn todellisen ansion ja sen välillä, minkä työ- mies todellisuudessa saa, menisi maanomistajien taskui- hin. Suuri joukko Yhdysvaltain maanomistajia on pikku tilallisia, jotka elävät kotonaan ja muokkaava* peltojaan, ja nämä edustavat yhtaikaa sekä työmiesra että maanomistajaa. Näihin väitteihin käy parhaiten vastaaminen ku- vailemalla mieleensä täysin kehittyneen yhteiskunnan, muuten saman kaltaisen kuin meidän paitsi siinä, että siellä vallitsisi rotuerotuksista aivan riippumaton or- juus. Sellaista on tosin vaikea mieleensä kuvailla ilman<noinclude><references/></noinclude> 8rnpbrqhpt76dkzs8thw79ylvhnnlvt 250 25835 129301 2026-04-05T17:23:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: erityistä aivojen ponnistusta, sillä mitään senkaltaista yhteiskuntaa emme tunne. Europassa on mieskohtai- nen orjuus poistettu jo ennen nykyisen sivistyksen syn- tymistä, ja uudessa maailmassa on taas ollut olemassa ainoastaan rotu-orjuutta, ja vaan alemman teollisen ke- hityksen asteilla. Mutta jos sittenkin kuvailemme mieleemme rotu- erotuksista riippumatonta orjuutta jossain edistys- maassa, niin ymmärrämme, ettei yhteiskunta siinäkään tapauksessa että... 129301 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>erityistä aivojen ponnistusta, sillä mitään senkaltaista yhteiskuntaa emme tunne. Europassa on mieskohtai- nen orjuus poistettu jo ennen nykyisen sivistyksen syn- tymistä, ja uudessa maailmassa on taas ollut olemassa ainoastaan rotu-orjuutta, ja vaan alemman teollisen ke- hityksen asteilla. Mutta jos sittenkin kuvailemme mieleemme rotu- erotuksista riippumatonta orjuutta jossain edistys- maassa, niin ymmärrämme, ettei yhteiskunta siinäkään tapauksessa että aluksi suurempi osa kansasta olisi jou- tunut vähemmistön orjiksi, voisi pitempää aikaa pysyä ainoastaan kaksiluokkaisena, orjina ja niiden omista- jina. Laiskuus, oma etu ja välttämättömyys aivan pian pakottaisi omistajat muodostamaan välittäjäluo- kan heidän ja heidän orjainsa välille. Voidakseen pi- tää silmällä orjain työntekoa ja ylläpitää heitä käskyn- alaisuudessa pitäisi valita orjain joukosta tarkastus- miehiä, urakoitsijoita j. n. e. sekä palkita näitä run- saammin orjain tuotteilla kuin muita orjia. Samoin olisi erottaminen erilleen taitavampia ja lahjakkaampia. Ja niinpä yhteiskunnallisen kehityksen mukana välttä- mättömästi syntyisi kauppiasluokka, joka ottaen toi- mekseen orjain tuotteiden vaihtamisen myös pidättäisi itselleen osan orjain työn tuotteista, ja urakoitsijain luokka, joka vuokraamalla orjia näiden omistajilta myös pidättäisi osan tuotteista. Näin ollen yksistään elatuksekseen työskentelevien orjien ja työttä elävien omistajien välille ilmaantuisi välimiehiä kaikkia mah- dollisia eri asteita, joista jotkut epäilemättä kokoisivat itselleen sievät omaisuudet. Ja kohtalon kovissa kou- rissa muutamat orjainomistajista, köyhtyessään var-<noinclude><references/></noinclude> j7x2jx01ynwyf1fmb7lgg8j8wioz5ay 250 25836 129302 2026-04-05T17:23:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maan tuontuostakin joutuisivat tuohon väliluokkaan, jopa orjainkin luokkaan, kun sitävastoin jotkut yksi- tyiset orjat pääsisivät ylenemään. Omatunto, hyvä- sydämisyys tai kiitollisuus saattaisivat omistajia usein antamaan vapauden orjille; oma etukin kehottaisi heitä palkitsemaan ahkeruutta, kekseliäisyyttä ja uskolli- suutta tai sitten toveruuden pettämistä. Näin ollen, niinkuin asianlaita usein on orjamaissa ollutkin, meillä olisi olemassa: orjia, joilla... 129302 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>maan tuontuostakin joutuisivat tuohon väliluokkaan, jopa orjainkin luokkaan, kun sitävastoin jotkut yksi- tyiset orjat pääsisivät ylenemään. Omatunto, hyvä- sydämisyys tai kiitollisuus saattaisivat omistajia usein antamaan vapauden orjille; oma etukin kehottaisi heitä palkitsemaan ahkeruutta, kekseliäisyyttä ja uskolli- suutta tai sitten toveruuden pettämistä. Näin ollen, niinkuin asianlaita usein on orjamaissa ollutkin, meillä olisi olemassa: orjia, joilla olisi vapaus tehdä kaikkea mihin pystyvät, ehdolla että suorittavat omistajilleen kuukausittain tai vuosineljänneksittäin jonkun määrä- summan; orjia, jotka olisivat lunastaneet itselleen va- pauden pariksi kolmeksi päiväksi viikossa tai määrä- kuukausiksi vuodessa, ja jotka olisivat lunastaneet täyden vapauden tai saaneet sen lahjaksi. Ja niin- kuin aina käy siellä, missä orjuudella ei ole ollut rotu- luonnetta, muutamat näistä vapautetuista tai heidän lapsistaan alituisen liikkeen vallitessa tuontuostakin pääsisivät pujahtamaan ylimmille asteille, joten ole- vien olojen puolustajat voitonriemulla osottaisivat noi- hin esimerkkeihin, sanoen: ,,Katsokaa mikä mainio laitos tuo orjuus sentään on! Jokainen orja voi itse päästä orjanomistajaksi, jos hän vaan on rehellinen, toimelias ja älykäs ihminen. Ainoastaan orjain lais- kuus, tietämättömyys ja tuhlaavaisuus estää heitä kaik- kia pääsemästä herroiksi!" Ja sitten he alkaisivat haukkua ihmisen turmeltunutta luontoa. „Eihän sii- hen ole suinkaan orjuus syynä", he sanoisivat;,,siihen on syynä ihmisluonto", jolloin he tarkottaisivat tietysti jotain muuta kuin omaa luonnettaan. Mutta jos joku tällöin viittaisi orjuuden poistamiseen, niin häntä syy<noinclude><references/></noinclude> stuw14prtr78ym6sr2g93dygranm0ke 250 25837 129303 2026-04-05T17:23:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tettäisiin pyhien omistusoikeuksien loukkaamis-yrityk- sestä, halusta riistää köyhältä, sokealta leskeltä tämän viimeiset orjat, jotka ovat hänen ainoa toimeentulonsa; sellaista miestä sanottaisiin tyhjänpäiväiseksi haaveili- jaksi ja anarkistiksi, ihmisten viholliseksi ja Jumalan herjaajaksi. Ottakaa vihdoin huomioon se vaikutus, mikä ve- roilla olisi kehittyvässä, mieskohtaiseen orjuuteen pe- rustuvassa yhteiskunnassa, se vaikutus, mikä olisi monopooleil... 129303 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tettäisiin pyhien omistusoikeuksien loukkaamis-yrityk- sestä, halusta riistää köyhältä, sokealta leskeltä tämän viimeiset orjat, jotka ovat hänen ainoa toimeentulonsa; sellaista miestä sanottaisiin tyhjänpäiväiseksi haaveili- jaksi ja anarkistiksi, ihmisten viholliseksi ja Jumalan herjaajaksi. Ottakaa vihdoin huomioon se vaikutus, mikä ve- roilla olisi kehittyvässä, mieskohtaiseen orjuuteen pe- rustuvassa yhteiskunnassa, se vaikutus, mikä olisi monopooleilla valmistavassa teollisuudessa, kaupassa ja kuljetustoimessa, valtiorautateillä j. n. e., ja te näette. että yhteiskunnalliset ilmiöt sellaisen järjestelmän val- litessa, joka tekee ihmisiä omaisuudeksi, ei itse asiassa mitenkään eroaisi ilmiöistä sellaisessa järjestelmässä, joka tekee omaisuudeksi maan. Ei ole myöskään unohtaminen, että maan anas- tuksesta syntyvä orjuus ei synny yhdellä haavaa, vaan pääsee valtaan vähitellen ja petollisesti. Missä väestö on harvaa ja maan hinta vähäinen, siellä yksityinen maanomistus voi olla olemassa melkein kenenkään siitä kärsimättä. Mutta samassa kuin tulee yhä vai- keammaksi saada maata, alkaa päästä valtaan myös tuo yksityisen maanomistuksen mukana seuraava työ- läisluokan orjuutus. Ja mitä enemmän maan arvo kohoaa, sitä enemmän vaaditaan työläisten ansiota palkkioksi maan käyttämisestä, kunnes heille jää vaan orjan palkka, pelkän ravinnon hinta. Mutta se aste samoin kuin muotokin, mikä ilme- nee tämän liikkeen vaikutuksessa yksityisiin ihmisiin, on tietysti hyvin erilainen. Missä omistusoikeus maa- han on hyvin moniin käsiin levinnyt, siellä voi jonkun<noinclude><references/></noinclude> hubq468svgm7zsm5dc7fd61vw3e25mn 250 25838 129304 2026-04-05T17:23:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aikaa vielä sen jälkeen kuin tavalliset työläiset ovat orjapalkkaan asti saatetut pysyä melkoinen pikkuvilje- lijäin joukko, jolla on väliasema maanomistajien ja työmiesten välillä, ja tätä joukkoa voi, sen mukaan mitä maata se omistaa ja mikä suhde tällä maalla on heidän työhönsä, verrata vastaaviin asteisiin orjain- omistajien asemassa, nimittäin niihin, joilla on vaan muutamia orjia, tai sellaisiin, joilla ei ole orjia mutta jotka itse sentään ovat v... 129304 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>aikaa vielä sen jälkeen kuin tavalliset työläiset ovat orjapalkkaan asti saatetut pysyä melkoinen pikkuvilje- lijäin joukko, jolla on väliasema maanomistajien ja työmiesten välillä, ja tätä joukkoa voi, sen mukaan mitä maata se omistaa ja mikä suhde tällä maalla on heidän työhönsä, verrata vastaaviin asteisiin orjain- omistajien asemassa, nimittäin niihin, joilla on vaan muutamia orjia, tai sellaisiin, joilla ei ole orjia mutta jotka itse sentään ovat vapaita, taikka sitten osittaisiin orjiin, joiden on pakko tehdä isännilleen työtä päivän. kaksi, kolme, neljä taikka viisi viikossa, mutta jotka saavat käyttää lopun aikaa vapaasti omaan työhönsä. Sen mukaan kuin maa saa yhä suuremman hinnan tämä luokka siirtyy yhä enemmän varsinaisten orjis- tuneiden luokkaan. Ja semmoiseksi ovat välttämättö- mästi meidän talonpoikamme vähitellen muuttuvat. Itsenäisen, omin käsin maata muokkaavan amerikalai- sen talonpojan päivät ovat luetut, ja se on yhtä epäi- lemätöntä kuin kaksituhatta vuotta sitten olivat luetut hänen italialaisen esikuvansa päivät. Hän on häviävä yksityisen maanomistusoikeuden kehittyessä, niinkuin on jo hävinnyt englantilainen itsenäinen talonpoika. Olemme neekeri-orjuuden poistaneet Yhdysval- loista. Mutta kuinka vähän ovatkaan itse orjat siitä hyötyneet. George M. Jackson kirjottaa minulle St. Louis'sta, elokuun 15 p. 1883: ,,Sodan aikana minä palvelin Kentuckyn rykmen- tissä liittoutuneiden armeijassa. Sodan alkaessa oli isälläni kuusikymmentä orjaa. Ja niinpä, kun minä äskettäin palasin sodasta kotiini Kentuckyyn, muuan isäni entisistä orjista sanoi minulle tavatessamme:<noinclude><references/></noinclude> dof7lskhh25y9wyjhsn0jpyxwrtd7e4 250 25839 129305 2026-04-05T17:24:07Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ..Herrà George, te sanotte vapauttaneenne meidät, mutta minä tunnustan teille niinkuin Jumalan edessä, että minun on nyt vaikeampi elää kuin ollessani isänne omana. Mitä tulee plantatoreihin (isäntiin), niin he ovat muutokseen kylläkin tyytyväisiä. „Olimmepa aika hölmöjä, sanovat he, kun aloimme sodan orjain vapautusta vastaan. Nythän saamme työntekijöitä paljon halvemmasta kuin ennen omistaessamme orjia." Ja kuinka he nyt niitä halvemmasta saavat? Vuok... 129305 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>..Herrà George, te sanotte vapauttaneenne meidät, mutta minä tunnustan teille niinkuin Jumalan edessä, että minun on nyt vaikeampi elää kuin ollessani isänne omana. Mitä tulee plantatoreihin (isäntiin), niin he ovat muutokseen kylläkin tyytyväisiä. „Olimmepa aika hölmöjä, sanovat he, kun aloimme sodan orjain vapautusta vastaan. Nythän saamme työntekijöitä paljon halvemmasta kuin ennen omistaessamme orjia." Ja kuinka he nyt niitä halvemmasta saavat? Vuokra- maksun nimellä he nyt ottavat neekeriltä paljon enem- män kuin minkä saattoivat ottaa ennen orjuuden aika- na, koska he silloin olivat pakotetut antamaan neeke- rille riittävän ravinnon, pitää häntä hyvissä vaatteissa ja antaa hänelle tarvittaessa lääkäriapua, ja sekä oma- tunto että yleinen mielipide jopa lakikin käski yllä- pitämään häntä, kun hän ei enää jaksanut tehdä työtä, jotavastoin nyt heidän vastuunalaisuutensa on lopussa heti kun ovat ottaneet häneltä kaiken sen työn, mikä on otettavissa ollut." Eräässä novellissaan kapteeni Marryat kertoo kouluopettajasta, joka selittää luopuneensa vitsain käyttämisestä. Kun hellät äidit tästä ilmotuksesta ihastuneina toivat poikansa kouluun, todisteli hän kau- nopuheliaasti vitsarangaistuksen raakuutta. Mutta tuskin oli ovi sulkeutunut äitien jälkeen, kun hänen oppilas-parkansa saivat selkänahassaan tuntea vitsasta luovutun ainoastaan senvuoksi että keppi oli käytän- töön otettu. Hyvin tämän näköistä on meidänkin luo- pumisemme neekeriorjuudseta. Yksi ainoa suurmiehistämme, Thadeus Stephens, oli aavistanut mitä orjuuden poistamiseksi todella olisi<noinclude><references/></noinclude> aykq2yoq2cyv0zjdootae6fbnmdldw5 250 25840 129306 2026-04-05T17:24:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ollut tehtävä, mutta hänelläkin se oli vaan aavistusta. „Neljäkymmentä tynnyrinalaa ja muulijuhta” olisi ollut vaivaista oikeamielisyyttä vapautettuja kohtaan, ja ainoastaan sellainen toimenpide olisi joksikin ajaksi tehnyt heitä jotakuinkin vapaiden ihmisten kaltaisiksi. Mutta sitäkin vaan joksikin ajaksi. Myöhemmin. väkiluvun kasvaessa, olisivat nuo neljäkymmentä tyn- nyrinalaa joutuneet enimmillä panttiin, muulit olisi myyty ja ihmiset olisivat pian ryhty... 129306 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ollut tehtävä, mutta hänelläkin se oli vaan aavistusta. „Neljäkymmentä tynnyrinalaa ja muulijuhta” olisi ollut vaivaista oikeamielisyyttä vapautettuja kohtaan, ja ainoastaan sellainen toimenpide olisi joksikin ajaksi tehnyt heitä jotakuinkin vapaiden ihmisten kaltaisiksi. Mutta sitäkin vaan joksikin ajaksi. Myöhemmin. väkiluvun kasvaessa, olisivat nuo neljäkymmentä tyn- nyrinalaa joutuneet enimmillä panttiin, muulit olisi myyty ja ihmiset olisivat pian ryhtyneet kuten nytkin kilpailemaan keskenään maapalasta ja elannon hankki- misesta sen avulla. Sellainen toimenpide olisi vaan helpottanut vapautetuille elämään ryhtymisen ja joille- kin ehkä lykännyt huonot päivät tuonnemmaksi, mutta siinä myös kaikki. Kerran kun maa olisi yksityistä omaisuutta, nuo huonot päivät sittenkin ennen tai myöhemmin välttämättä tulisivat. En tahdo kieltää, että neekerit etelässä ovat muu- tamissa suhteissa vähän hyötyneetkin orjuuden poista- misesta. En tahdo väittämällä väittää, ettei heidän taloudellinen asemansa olisi yleensä parantunut. Mutta ei ole unohtaminen, että eteläisissä maanosissamme on väestö vielä harvalukuista ja teollisessa merkityksessä hyvin jälellä. Kauan jatkunut orjuus siellä on ollut osaksi sen seurausta osaksi sen syytä. Väestön kas- vaessa ja teollisuuden kehittyessä on vapautettujen asema käyvä yhä vaikeammaksi. Maa on etelässä tois- taiseksi vielä verraten hyvin halpaa ja siellä on paljon käyttämätöntä jopa anastamatontakin aluetta. Seu- rauksena siitä on, että vapautetut eivät siellä vielä ole sen kauhean kilpailun alaisia, mikä vallitsee tiheäm- män väestön keskuudessa; siellä ei myöskään, kuten<noinclude><references/></noinclude> 264lwecw3ca74z4c4zvnr7gx39zdjm8 250 25841 129307 2026-04-05T17:24:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pohjoisessa, ole olemassa ilmeistä työn liikatarjontaa, joka saattaa hakemaan työtä ehdoilla millä hyvänsä. Vapautetut siellä yksinkertaisesti vaan hankkivat elan- tonsa niinkuin ennen orjuutensakin aikoina, ja monin paikoin he eivät saa niinkään hyvää ravintoa kuin ennen, mutta kaikissa tapauksissa heillä ei ole siinä vai- keuksia. Voidakseen oikealla tavalla verrata vapau- tettujen nykyistä asemaa heidän entiseen orja-ase- maansa, meidän on odottaminen kun... 129307 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>pohjoisessa, ole olemassa ilmeistä työn liikatarjontaa, joka saattaa hakemaan työtä ehdoilla millä hyvänsä. Vapautetut siellä yksinkertaisesti vaan hankkivat elan- tonsa niinkuin ennen orjuutensakin aikoina, ja monin paikoin he eivät saa niinkään hyvää ravintoa kuin ennen, mutta kaikissa tapauksissa heillä ei ole siinä vai- keuksia. Voidakseen oikealla tavalla verrata vapau- tettujen nykyistä asemaa heidän entiseen orja-ase- maansa, meidän on odottaminen kunnes väestö ja teol- linen kehitys etelässä alkaa olla samalla kannalla kuin pohjoisessa. Mutta eipä edes pohjoisessa (niinkuin ei kaikkialla Europassakaan) se orjuuden muoto, jonka välttämät- tömänä maan anastuksesta johtuvana tuloksena on se, että työ kadottaa perintöosansa, ole vielä täyteen kehi- tykseensä päässyt. Sillä meidän maanosassamme vielä löytyvä laaja anastamattoman maan alue on estänyt missään tuntumasta nykyisen kehityksen kaikkein pa- himpia seurauksia. Mutta sen mukaan kuin maan saa- minen käy yhä vaikeammaksi työläisluokkain orjistu- minen on peitetyssä muodossa yhä enemmän toteutuva. Maan hinnan kohotessa ruvetaan yhä enemmän työn- ansiosta vaatimaan hyvikkeeksi maan käyttämisestä, toisin sanoin, yhä enemmän ajastansa on työläisten antaminen maanomistajien hyväksi, kunnes heille lopuksi ei jää itselleen mitään muuta kuin mikä on välttämätöntä elämän ylläpitämiseksi, olipa heidän työnsä kuinka raskasta hyvänsä. Kahdesta orjuuden muodosta samalla henkisellä kehitysasteella on se muoto, joka tekee ihmiset toisten omaisuudeksi, minun mielestäni ilman mitään epäilystä<noinclude><references/></noinclude> 4dcxuw1jgnkjap44pse3embx2rij8bu 250 25842 129308 2026-04-05T17:24:53Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: inhimillisempi kuin se muoto, joka tekee omistusoikeu- den alaiseksi maan. Henkilöllisessä orjuudessa vallit- sevat julmuudet tosin paremmin pistävät silmiin ja herättävät inhoa, koska tuntuvat ikäänkuin tiettyjen henkilöjen tahalliselta sorrolta. Mutta tuon hienostu- neemman orjuudenmuodon vallitessa ei kukaan esiinny vastuunalaisena köyhien kärsimyksistä. Jos joku ihmi- nen tahallisesti poltetaan roviolla, niin se meissä herät- tää sääliä ja paheksumista... 129308 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>inhimillisempi kuin se muoto, joka tekee omistusoikeu- den alaiseksi maan. Henkilöllisessä orjuudessa vallit- sevat julmuudet tosin paremmin pistävät silmiin ja herättävät inhoa, koska tuntuvat ikäänkuin tiettyjen henkilöjen tahalliselta sorrolta. Mutta tuon hienostu- neemman orjuudenmuodon vallitessa ei kukaan esiinny vastuunalaisena köyhien kärsimyksistä. Jos joku ihmi- nen tahallisesti poltetaan roviolla, niin se meissä herät- tää sääliä ja paheksumista paljon suuremmassa mää- rässä kuin tulipalon tai rautatieonnettomuuden sat- tuessa, kun sadat ihmiset tulevat elävältä haudatuiksi. Ja juuri tämä seikka vaikuttaa, että julmuudet, joita ei kukaan hyväksyisi toisessa järjestelmässä, jäävät melkein huomaamattomiksi toisessa. Ihmisiä näänny- tetään työllä ja nälällä, eristetään kaikista elämän iloista ja suloisuuksista, jätetään pimeyteen ja raakuu- teen, ruumiillisten ja henkisten tautien raadeltaviksi, saatetaan rikoksiin ja itsemurhiin, ja kaikki tämä tapahtuu ikäänkuin ilman mitään osanottoa kenenkään puolelta, ikäänkuin itsestään, luonnonlain pakosta, josta ei kukaan ole erikseen vastuunalainen. Löytääkseen henkilöllisen orjuuden historiassa mitään niihin hirmuihin verrattavaa, joita päivästä päivään tapahtuu herättämättä ihmisissä mitään huo- miota, ja tapahtuu kristillisen sivistyksen parhaimmissa keskuksissa, olisi luotava katse hyvin kaukaiseen aikaan, esimerkiksi espanjalaisten vallotuksiin Uudessa maailmassa tai kertomuksiin orjien kuljetuksesta Afri- kasta Länsi-Intiaan. Että mieskohtainen orjuus ei ole pahin orjuuden muoto, sen jo siitäkin tiedämme, että maissa missä se<noinclude><references/></noinclude> bs6h9de6hmjf5nq1dsj1aoq70cvaehp 250 25843 129309 2026-04-05T17:25:02Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: on ollut vallalla riippumatta rotu-erotuksesta, orjain rivit täyttyivät vapailla köyhillä, jotka puutteen pakot- tamina myivät itsensä tai lapsensa orjuuteen. Ja luul- lakseni ei kukaan, joka sanomalehtiämme lukee, epäile nytkin löytyvän Yhdysvalloissa paljon ihmisiä, jotka, jos rodusta riippumaton orjuus olisi meillä vielä voi- massa, mielellään möisivät itsensä tai lapsensa ja tällä luopumisellaan vapaudesta todella tulisivat voiton puolelle. Me emme ol... 129309 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>on ollut vallalla riippumatta rotu-erotuksesta, orjain rivit täyttyivät vapailla köyhillä, jotka puutteen pakot- tamina myivät itsensä tai lapsensa orjuuteen. Ja luul- lakseni ei kukaan, joka sanomalehtiämme lukee, epäile nytkin löytyvän Yhdysvalloissa paljon ihmisiä, jotka, jos rodusta riippumaton orjuus olisi meillä vielä voi- massa, mielellään möisivät itsensä tai lapsensa ja tällä luopumisellaan vapaudesta todella tulisivat voiton puolelle. Me emme ole poistaneet orjuutta; emmekä ole sitä poistavat niin kauvan kuin emme rehellisesti tun- nusta perustotuudeksi Itsenäisyytemme julistuksessa lausuttuja sanoja ja turvaa kaikille yhtäläisiä, luovut- tamattomia Luojalta saatuja oikeuksia. Mutta ellemme voi tai ellemme tahdo sitä tehdä, niin jo ihmisrakkaus ja yhteiskunnan turvallisuuskin meitä kehottaisi otta- maan punnittavaksi, eikö meille olisi parempi, kerran kun se on mahdollista, oikaista vähän peruslakejamme ja sallia sekä valkoisten että mustien köyhäin ruveta jälleen myymään itseänsä hyville isännille. Jos orjuus on kerran kaikissa tapauksissa oleva, niin on parempi, että se on siinä muodossa, missä orjat tuntevat isän- tiään ja tarpeen tullessa voivat vedota omistajan omaantuntoon, kunniaan tai inhimillisyyteen. Parempi on kasvattaa lapsia hyvien sivistyneiden herrain orjiksi kuin kasvattaa heitä haureustaloja ja rangaistuslaitok- sia varten. Mutta onnettomuudeksi on tämäkin tie meiltä suljettu. Otaksukaamme että me todella pani- simme orjuuden jälleen voimaan, mutta kuka rupeisi ostamaan ihmisiä, kun niitä saa polkuhinnasta vuokrata?<noinclude><references/></noinclude> 5szi8up92s6ba7fptl83kp54gi53tv8 250 25844 129310 2026-04-05T17:25:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|16 LUKU.}} {{c|'''Vaitiolainat ja välilliset verot.'''}} Mitä enemmän tutkimme sitä varmemmaksi tulem- me siitä, että yhteiskunnalliset epäkohdat ja hallitusten turmelus riippuu ihmisen luonnollisten oikeuksien lai- minlyömisestä tai halveksimisesta. Siitä seikasta, että Europa, sivistyksen korkeu- desta huolimatta, on pelkkänä sotaleirinä, ja että ihmis- kunnan kehittyneimmän osan voimat menevät sotatar- kotuksiin, saamme kiittää kahta suurta keksin... 129310 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c|16 LUKU.}} {{c|'''Vaitiolainat ja välilliset verot.'''}} Mitä enemmän tutkimme sitä varmemmaksi tulem- me siitä, että yhteiskunnalliset epäkohdat ja hallitusten turmelus riippuu ihmisen luonnollisten oikeuksien lai- minlyömisestä tai halveksimisesta. Siitä seikasta, että Europa, sivistyksen korkeu- desta huolimatta, on pelkkänä sotaleirinä, ja että ihmis- kunnan kehittyneimmän osan voimat menevät sotatar- kotuksiin, saamme kiittää kahta suurta keksintöä: välillisten verojen ja valtiolainain keksintöjä. Molemmat nämä keksinnöt, joiden avulla hirmu- vallat kukoistavat, hallitukset turmeltuvat ja köyhää kansaa riistetään, ovat historiallisia seurauksia maan anastuksesta, ja molemmat ne avoimesti vastustavat ihmisen luonnollisia oikeuksia. Feodaali-järjestelmän aikana suuri osa yhteiskunnan menoista korvattiin maakorolla, ja maanomistajain velvollisuutena oli so- dan käyminen tai ainakin sotakustannusten suoritta- minen. Jos tämä järjestelmä olisi pysynyt voi- massa, niin esimerkiksi Englannilla ei nykyaikana olisi ollenkaan valtiovelkaa. Ja voi varmasti sanoa, että tämä maa ja koko maailma olisi vapaa niistä jul- mista sodista, joissa kaikkina näinä aikoina eglanti- laista verta on vuotanut ja englantilaisia varoja hä- vinnyt. Mutta välillisten verojen ja valtiolainain avulla suurviljelijät saivat mahdollisuuden panna kansanjouk- kojen hartioille sen ikeen, jonka kantaminen oli ennen heidän maan-omistamisensa ehtona, ja panna vielä sillä<noinclude><references/></noinclude> 32qcdfwe18qk9npo66qgro4bvimocdq 250 25845 129311 2026-04-05T17:25:44Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tavalla, että sen kantajat kärsimästään rasituksesta huo- limatta eivät voi ymmärtää näiden rasitusten lähdettä. Ja näin maan hallinto petollisesti muuttui yhteiskun- nalta nautitun vuokran luontoisesta yksityiseksi perin- nölliseksi omaisuudeksi, ja kansalta riistettiin ensimäi- nen ja kaikkein tärkein ihmisoikeus. Valtiolainain laitos, samoin kuin maan yksityinen omistusoikeus; perustuu siihen väärään luuloon, että muka toinen sukupolvi voi velvollisuu... 129311 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tavalla, että sen kantajat kärsimästään rasituksesta huo- limatta eivät voi ymmärtää näiden rasitusten lähdettä. Ja näin maan hallinto petollisesti muuttui yhteiskun- nalta nautitun vuokran luontoisesta yksityiseksi perin- nölliseksi omaisuudeksi, ja kansalta riistettiin ensimäi- nen ja kaikkein tärkein ihmisoikeus. Valtiolainain laitos, samoin kuin maan yksityinen omistusoikeus; perustuu siihen väärään luuloon, että muka toinen sukupolvi voi velvollisuuksilla sitoa toista sukupolvea. Jos joku ihminen tulisi minulle sano- maan: „Kas tässä välikirja, jonka teidän isoisänne-isä on antanut minun isoisäni-isälle ja jonka mukaan tei- dän on maksaminen minulle siinä määrätty raha- summa", minä nauraisin häntä vasten silmiä ja sanoi- sin, että jos hän tahtoo tuon paperin mukaan maksua, niin paras olisi hakea esille se henkilö, joka sen on kir- jottanut, mutta minulla ei ole mitään tekemistä iso- isäni-isän lupausten kanssa. Ja jos hän vaan yhä vaa- tisi ja saisi vihdoin huomioni kääntymään siihen mitä paperissa. todella on kirjotettu, ja minä näkisin isoisäni- isän ilmeisesti luvanneen juuri minun tulevan maksa- maan, niin nauraisin vieläkin enemmän ja vielä var- memmin uskoisin olevani hullun kanssa tekemisissä. Sellaiseen vaatimukseen jokainen meistä varmaan vas- taisi,,Isoisäni-isä on ollut ilmeinen veijari tai leikin- laskija, ja teidän on ollut ilmeinen hölmö, jonka omi- naisuuden te näytte perineen, koskapa toivotte minun maksavan teille sillä perustuksella että isoisäni-isä oli niin luvannut. Yhtä hyvällä syyllä olisi hän voinut iso- isänne-isälle asettaa vekselin Aatamin maksettavaksi.<noinclude><references/></noinclude> e1hnp3xeoclsdnuma22v5t7jv6qwmuk 250 25846 129312 2026-04-05T17:25:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tai kirjottaa osotuslipun, joka olisi pankin suoritettava kuussa eikä maassa. Mutta juuri tämmöiseen edellytykseen, että muka esi-isät voivat tehdä sitoumuksia jälkeläisten suoritet- taviksi eli toinen sukupolvi säätää lakia toiselle, perus- tuu maan omistusoikeuksien ja valtiolainain sitovaisuus. Jos nykyinen aika voisi lainata tulevalta, jos ny- kyään eläväiset voisivat käyttää maksun suorituksena niitä varoja, joita vastaiset sukupolvet tulevat luomaa... 129312 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tai kirjottaa osotuslipun, joka olisi pankin suoritettava kuussa eikä maassa. Mutta juuri tämmöiseen edellytykseen, että muka esi-isät voivat tehdä sitoumuksia jälkeläisten suoritet- taviksi eli toinen sukupolvi säätää lakia toiselle, perus- tuu maan omistusoikeuksien ja valtiolainain sitovaisuus. Jos nykyinen aika voisi lainata tulevalta, jos ny- kyään eläväiset voisivat käyttää maksun suorituksena niitä varoja, joita vastaiset sukupolvet tulevat luomaan. niin sellaisessa mahdollisuudessa piilisi mitä vaarallisin voima, joka olisi sangen sopiva kaikkien ilkivaltaisuuk- sien harjottamiseen ja erittäin mainio keino ihmisen luonnollisten ja luovuttamattomien oikeuksien halvek- simiseen. Mutta sellaista mahdollisuutta ei ole ole- massa, eikä mikään keksintö pystyisi sitä luomaan. Puhuessamme tulevien sukupolvien velvottamisesta kantamaan osansa nykyajan rasituksiin ja menoihin, uskallamme pitää aivan selvänä, että he tunnustavat menomme olevan tehtyinä yhtä paljon heidän hyväk- seen kuin omaksemme. Valtiolainat eivät ole mitään lainoja tulevaisuudelta, mitään keinoja tulevien suku- polvien pakottamiseksi niiden menojen suorittamiseen, joita nykyiset sukupolvet saavat aikaan. Tuo olisi tie- tysti suora mahdottomuus. Ne ovat yksinkertaisesti vaan vallan anastusta olemassa oleviin rikkauksiin lupauksen nojalla tulevaisuudessa jakaa näitä rikkauk- sia määrätyllä tavalla, ne ovat sellaista anastusta, jonka avulla olemassa olevien rikkauksien omistajat saadaan antamaan ne käsistään sellaisilla ehdoilla, että muut ihmiset sitten saavat suorittaa ne heille veroina, vieläpä noiden muiden ihmisten lapsetkin saavat jatkaa -<noinclude><references/></noinclude> ljpz6mtz601v8yzs6wb4b5xu9m1egkn 250 25847 129313 2026-04-05T17:26:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: samojen verojen suoritusta heidän lastensa tai lasten- lastensa hyväksi. Vallanpitäjät näin ollen tulevat mah- dollisuuteen saamaan rahoja, joita he eivät olisi voi- neet saada kokoon välittömällä verotuksella herättä- mättä paheksumista ja vastusta niiden ihmisten puo- lelta, jotka todelliseen vastustukseen parhaiten pystyi- sivät. Näin sitä tyranniaa ylläpidetään ja näin se tuh- laavaisuus ja turmelus rehottaa. Jos voitaisiin viitata joihinkin tapauksii... 129313 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>samojen verojen suoritusta heidän lastensa tai lasten- lastensa hyväksi. Vallanpitäjät näin ollen tulevat mah- dollisuuteen saamaan rahoja, joita he eivät olisi voi- neet saada kokoon välittömällä verotuksella herättä- mättä paheksumista ja vastusta niiden ihmisten puo- lelta, jotka todelliseen vastustukseen parhaiten pystyi- sivät. Näin sitä tyranniaa ylläpidetään ja näin se tuh- laavaisuus ja turmelus rehottaa. Jos voitaisiin viitata joihinkin tapauksiin, joissa valtio- ja kunnallisten lai- nain ottamisen oikeus saattaisi tuottaa jotain hyötyä. niin nuo tapaukset olisivat aivan hukkuvana osana mui- den tapausten joukossa, joissa niiden seurauksena on pelkkää pahaa. Kunnalliset ja valtiolainat, joita voi puolustaa pa- remmalla syyllä kuin mitään muita, ovat kaikenlaisiin yhteiskunnallisiin parannuksiin käytetyt lainat; mutta se tuhlaavaisuus ja turmelus, joita sellaisten lainain ottamisen oikeus on synnyttänyt Yhdysvalloissa, ovat liian hyvin tunnetut, jotta niistä sen pitemmälle tarvit- sisi puhua, eikä suinkaan turhaan juuri tämän oikeuden rajottamiseksi ole monissa valtioissa ryhdytty perus- lakien korjaamiseen. Jopa nuo nimeltään,,kunnalli- set" rautatie- ja muiden sentapaisten yhtiöiden lainat saivat aikaan niin suurta tuhlausta ja sellaista turme- lusta, että niistä lähtenyt häviö kaikissa tapauksissa oli niiden tuottamaa etua suurempi. Mitä tulee noihin suunnattomiin eri maiden puhtaasti valtiollisiin lainoi- hin, jotka kuten tunnettu ovat tehty sotien ja muun tyranian tarkotuksissa, niin tuskin niistä voi lähteä mi- tään muuta kuin pelkkää turmiota. Kaikista näistä lai- noista voidaan pitää Yhdysvaltain tekemiä lainoja par-<noinclude><references/></noinclude> 6tdouw8zw1neqtnckc7v2w1vgnw4rlp 250 25848 129314 2026-04-05T17:26:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: haimpina, mutta eivät nekään ole mitään poikkeuksia tässä suhteessa. Kuten olen jo sanunut, sotiin kuluttamiamme va- roja me emme ole saaneet mistään ulkoapäin eikä liioin tulevaisuudelta, vaan siihen aikaan olemassa olleista ja kansallemme kuuluneista varoista. Ja jos me, kutsues- samme ihmisiä antamaan henkensä isänmaan edestä, emme häikäilisi tarpeen vaatiessa ottaa ei henkeä vaan yhdeksänsataayhdeksänkymmentäyhdeksän tu- hatta markkaa niiltä, joill... 129314 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>haimpina, mutta eivät nekään ole mitään poikkeuksia tässä suhteessa. Kuten olen jo sanunut, sotiin kuluttamiamme va- roja me emme ole saaneet mistään ulkoapäin eikä liioin tulevaisuudelta, vaan siihen aikaan olemassa olleista ja kansallemme kuuluneista varoista. Ja jos me, kutsues- samme ihmisiä antamaan henkensä isänmaan edestä, emme häikäilisi tarpeen vaatiessa ottaa ei henkeä vaan yhdeksänsataayhdeksänkymmentäyhdeksän tu- hatta markkaa niiltä, joilla on miljoonan omaisuus. niin meillä ei olisi ollenkaan tarvis tehdä valtiolainoja. Mutta sensijaan me olemme turvautuneet veroihin, joilla olemme voineet ottaa köyhiltä enemmän kuin rik- kailta ja joiden avulla on tilaisuuden sattuessa ollut mahdollisuus luoda monopooleja, jotta rikkaat saisivat vielä entisestäänkin rikastua köyhäin kustannuksella. Ja kun näitä köyhiltä saatuja verorahoja näyttäytyi ole- van sittenkin liian vähän, niin me käännyimme rikkai- den puoleen, mutta ei suinkaan ottaaksemme varoja niiltä, joilla varoja oli, vaan tarjouksella, että kansa saisi käyttää osaa heidän rikkauksistaan lupaamalla heille siitä etuja, nimittäin antamalla heille vallan mää- rätä veroja, laina-ehtoja ja korkomaksujen takeita. Olemmepa tehneet heille tuon asian enemmänkin kuin vaan edulliseksi. Perustettuamme valtiopankin me olemme heille maksaneet takasin yhdeksän kymmen- nestä koko lainasta ja kuitenkin jatkamme koron mak- sua koko summasta, vieläpä olemme ottaneet velvolli- suudeksemme maksaa lainaa takasin kullassa, vaikka itse saimme sen paperirahassa, seikka mikä ei millään tavalla kuulunut lainan ehtoihin eikä ollut olosuhteiden<noinclude><references/></noinclude> haed76m6ltrkbwc4xw171wv9qrmdjui 250 25849 129315 2026-04-05T17:27:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaatima. Seurauksena sellaisesta sota-asiain johdosta oli, että rikkaat tulivat entistä rikkaammiksi eikä suin- kaan köyhemmiksi. Kansainvälinen sota näyttää Yh- dysvalloissa olleen ylimenona satumaisten omaisuuk- sien aikakauteen. Ja jos Yhdysvaltain valtiolainain synty on tällai- nen, niin millainen onkaan se muissa valtioissa? Mitä maksaa Englannin väestö korkoina tämän maan suunnattomista valtiolainoista? Se maksaa kor- koja rahoille, joita entisen aja... 129315 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>vaatima. Seurauksena sellaisesta sota-asiain johdosta oli, että rikkaat tulivat entistä rikkaammiksi eikä suin- kaan köyhemmiksi. Kansainvälinen sota näyttää Yh- dysvalloissa olleen ylimenona satumaisten omaisuuk- sien aikakauteen. Ja jos Yhdysvaltain valtiolainain synty on tällai- nen, niin millainen onkaan se muissa valtioissa? Mitä maksaa Englannin väestö korkoina tämän maan suunnattomista valtiolainoista? Se maksaa kor- koja rahoille, joita entisen ajan turmeltuneet tyrannit tai harvainvalta ovat tuhlanneet tai antaneet lahjoina siveettömille naisille, vehkeilijöille, imartelijoille ja isänmaansa vapauden pettäjille; menoina lainsäätäväin laitosten lahjomiseksi tai sotien käymiseksi, jotka ovat suunnatut joko oman maan oikeuksien ja vapauden hävittämiseen; hesseniläisten palkkaamiseksi, intiaanein asestamiseksi, laivaston ja maaväen lähettämiseksi tais- teluun Amerikan siirtomaiden kanssa, minkä seurauk- sena on ollut kansan hajaantuminen kahteen puoluee- seen sensijaan kuin olisi voitu muodostaa suurenmoi- nen keskinäinen liitto; menoina Irlannin kansan kukis- tamiseen ja noiden vieläkin verta vuotavien haavain iskemiseen; tavattomina menoina Europan vanhoillisen jumalalliseen oikeuteen perustuvan valtiomuodon säi- lyttämiseksi, viattomien ihmisten piiskaamiseen ja ryös- tämiseen kaikilla maailman äärillä. Verot otetaan ny- kyään eläviltä englantilaisilta. Niillä vaaditaan häneltä sellaista velkaa, jota ei hänen isoisänsä-isä ollut tehnyt, niillä vaaditaan sen nuoran hintaa, johon hänen iso- isänsä-isä oli hirtetty, tai niiden risujen hintaa, jotka hänen polttorovioonsa oli käytetty.<noinclude><references/></noinclude> 7r1p5xf2zonbjz3dzggccgtnyoxd5cc 250 25850 129316 2026-04-05T17:27:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tuo niinsanottu egyptiläinen velka, joka äskettäin saatiin Englannin avulla korvatuksi, on vieläkin hänı- mästyttävämpi esimerkki ryöstöstä. Kediivi vainaja ei ollut aikanaan mitään muuta kuin arabialainen rosvo, joka eleskeli ilmaiseksi maassa ja vapaasti ryösteli sen asukkaita. Se, minkä hän oli onnistunut saada asuk- kailta, ryöstettyään heitä nälkäisiksi ja paljaiksi, oli vielä riittämätöntä tuolle määräämättömälle raa'alle mässääjäl... 129316 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Tuo niinsanottu egyptiläinen velka, joka äskettäin saatiin Englannin avulla korvatuksi, on vieläkin hänı- mästyttävämpi esimerkki ryöstöstä. Kediivi vainaja ei ollut aikanaan mitään muuta kuin arabialainen rosvo, joka eleskeli ilmaiseksi maassa ja vapaasti ryösteli sen asukkaita. Se, minkä hän oli onnistunut saada asuk- kailta, ryöstettyään heitä nälkäisiksi ja paljaiksi, oli vielä riittämätöntä tuolle määräämättömälle raa'alle mässääjälle, ja niinpä europalaiset pankkimiehet, vedo- ten valtiolainain luuloteltuun pyhyyteen, tarjosivat hä- nelle lainaa täydellisillä koronkiskuri-ehdoilla. Näin saadut rahat tulivat käytetyiksi raa'an järjettömiin tar- kotuksiin, haaremeihin, palatseihin, huvipursiin, jalo- kiviin, lahjoihin ja huvituksiin; mutta koron saamiseksi lainarahoille häviöön saatetuilta Egyptin talonpojilta. lähettää kristitty Englanti sinne laivastonsa ja armei- jansa murhia ja tulipaloja toimeenpanemaan, ja käyt- tää voimaansa heikkojärkisen kediivin tyrannisuuden ja ylellisyyden kannattamiseksi Egyptin kansan kus- tannuksella. Näin valtiolainain keksintö antaa tyrannialle tilai- suuden vahvistumaan ja keinottelijoille, joiden käsissä valta on, mahdollisuuden halveksia kansan etuja. Se sallii tehdä tavattomia tuhlauksia, pakottaen sellaiset ihmiset vaikenemaan jopa avustajikseenkin, jotka muu- ten olisivat näitä menoja mitä tarmokkaimmin vastus- taneet. Jos hallitsijoilla ei olisi oikeutta tehdä valtio- lainoja, ei olisi millään voitu alkaa yhdeksättäkään kym- menettä osaa kaikista niistä sodista, joita kristityssä maailmassa on kahtena viime vuosisatana käyty. Va- rallisuuden hävittäminen, veren vuodattaminen ja les-<noinclude><references/></noinclude> 98idiuarhl4263rghuyr4ih8pp3fz94 250 25851 129317 2026-04-05T17:27:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kien, äitien ja lasten kärsimykset ovat jo sellaisinaan- kin kovin suunnattoman suuria, mutta niiden laskuun on vielä lisättävä alituisten sotavalmistusten synnyttä- mät hävitykset ja tuhot. Mutta pelkkiin sotakustannuksiin, sotavalmistuk- siin ja siihen siveelliseen turmelukseen, jota suunnatto- mat valtiomenomme synnyttävät, eivät vielä pääty ne yhteiskunnalliset epäkohdat ja se hallitusten rappeutu- minen, jotka ovat seurauksena valtiolainain tunnusta- m... 129317 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kien, äitien ja lasten kärsimykset ovat jo sellaisinaan- kin kovin suunnattoman suuria, mutta niiden laskuun on vielä lisättävä alituisten sotavalmistusten synnyttä- mät hävitykset ja tuhot. Mutta pelkkiin sotakustannuksiin, sotavalmistuk- siin ja siihen siveelliseen turmelukseen, jota suunnatto- mat valtiomenomme synnyttävät, eivät vielä pääty ne yhteiskunnalliset epäkohdat ja se hallitusten rappeutu- minen, jotka ovat seurauksena valtiolainain tunnusta- misesta. Sotien synnyttämät intohimot, rotuviha, sota- kunnian tavottaminen, voittojen ja koston himo tuka- buttavat kansan omaatuntoa, muuttaen yhteiskunnalli- set vaistot sellaiseksi alhaiseksi itserakkauden hengeksi, jota väärinkäsityksestä sanotaan isänmaallisuudeksi, tappavat vapaudenrakkauden ja johtavat ihmisiä alis- tumaan tyrannisuuteen ja väkivaltaan pelkän halun vuoksi ottaa toiselta pää ennenkuin toinen ehtii häneltä itseltään päätä viemään. He siihen määrään turmele- vat ihmisten uskonnollisen tunteen, että itse kristinopin julkiset tunnustajat siunaavat murha- ja tappoaseita ja pitävät kiitosjumalanpalveluksia voittojen johdosta, joissa maa peittyy raajarikkoisiksi lyödyillä ruumiilla ja suru täyttää kaiken ihmismielen. Mutta eipä paha vielä tähänkään pääty. William Vanderbilt, omistaen kahdensadan miljoonan markan edestä valtiopapereita, ilmottaa, että valtiovelkaa ei saa kuolettaa, että se on päinvastoin enennettävä, koska se tekee hallituksen lujaksi. „Jokainen, joka tulee arvo- paperin omistajaksi, sanoi hän new-yorkilaisen leh- den haastattelijalle, muuttuu samassa rauhalliseksi ja järkeväksi kansalaiseksi" Herra Vanderbilt -<noinclude><references/></noinclude> bkcmo1ej7ujsn3l53zuudy9n96h7f1i 250 25852 129318 2026-04-05T17:28:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ilmaisee noilla sanoillaan kaikille hänen kaltaisilleen miehille yleisen ominaisuuden. Ensi rivin taistelijoina meidän kansainvälisessä sodassamme eivät olleet rau- halliset ja järkevät kansalaiset, eivätkä sellaiset yleen- säkään ole tavallisesti urhoollisimpia taistelijoita, vaan kaikkialla on arvopaperilla taipumus todella tehdä ihmi- sestä rauhallisen ja järkevän ihmisen, uskollisen jokai- selle, ken vaan valtaan pääsee, ja halukkaan ainoastaan rauhassa... 129318 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ilmaisee noilla sanoillaan kaikille hänen kaltaisilleen miehille yleisen ominaisuuden. Ensi rivin taistelijoina meidän kansainvälisessä sodassamme eivät olleet rau- halliset ja järkevät kansalaiset, eivätkä sellaiset yleen- säkään ole tavallisesti urhoollisimpia taistelijoita, vaan kaikkialla on arvopaperilla taipumus todella tehdä ihmi- sestä rauhallisen ja järkevän ihmisen, uskollisen jokai- selle, ken vaan valtaan pääsee, ja halukkaan ainoastaan rauhassa nostolippujansa leikkaamaan. Jokainen mel- koisempi valtiolaina heti synnyttää melkoisen rahakei nottelun, jolle on,,luja" hallitus tarpeen ja joka pel- kää kaikkia muutoksia, ja sen johdosta on aina vank- kana tukena turmeltuneelle ja itsevaltaiselle hallituk- selle taistelussa kansaa vastaan. Voimme jo Yhdy valloissakin huomata sentapaisen vaikutuksen turmele- via seurauksia, mutta Europassa, missä se on ilmennyt voimakkaampana, se onkin muuttunut jo tyrannian päätueksi ja kaikkein lujimmaksi esteeksi uudistuksille. Tuomas Jeffersson oli oikeassa kun hän, perus- tuen siihen,,itseselvään totuuteen, että maa kuuluu sen nykyisille asukkaille ainoastaan ohimenevästi", julisti, ettei mikään sukupolvi voi entisten sukupolvien tekemiä lakeja tai velkoja pitää velvottavina. Eikä tämä Amerikan jaloin isänmaanystävä ja suurin valtio- mies erehtynyt sanoessaan tämän periaatteen toteutta- miseen tähdättyjen toimenpiteiden olevan sitä enem- män siunausta tuottavia mitä enemmän niihin tullaan huomiota kiinnittämään. Välilliset verot ovat yhtä tärkeä keksintö tunno- tonta kansan veren imemistä varten ja niiden ihmisten herpaisemiseksi, jotka muuten voisivat tehdä mitä tun-<noinclude><references/></noinclude> kegoh6l4iynqj2y3uuajmh2jdugm4qk 250 25853 129319 2026-04-05T17:28:58Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuvinta vastarintaa tuhlaaville ja turmeltuneille halli- tuksille. Näitä veroja määrätään sillä tavalla, että ihmiset, jotka niitä välittömästi maksavat, voivat siir- tää ne enentyneinä hintoina toisten ihmisten makset- taviksi ja siten maksaa noita veroja pienellä voitolla itselleen. Niillä, jotka noita veroja välittömästi mak- savat, ja mikä on erittäin tärkeätä niillä, jotka - haluavat hintojen kohoamista, on tavallisesti etuja ve- rojen säilymi... 129319 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tuvinta vastarintaa tuhlaaville ja turmeltuneille halli- tuksille. Näitä veroja määrätään sillä tavalla, että ihmiset, jotka niitä välittömästi maksavat, voivat siir- tää ne enentyneinä hintoina toisten ihmisten makset- taviksi ja siten maksaa noita veroja pienellä voitolla itselleen. Niillä, jotka noita veroja välittömästi mak- savat, ja mikä on erittäin tärkeätä niillä, jotka - haluavat hintojen kohoamista, on tavallisesti etuja ve- rojen säilymisestä, mutta ne taas, joiden hartioille vero lopulta tulee, eivät pysty tätä asiaa ymmärtämään. Välillisten verojen turmeleva vaikutus on kaik- kialla näkyvissä, missä ne ovat käytäntöön otetut, mutta ei missään muualla se ole niin silmiinpistävä kuin Yhdysvalloissa. Kansalaissotamme ajoista asti hallituksemme suurimmat ponnistukset ovat tähdätyt keinojen keksimiseen sodan johdosta syntyneiden ve- rojen säilyttämiseksi, eikä suinkaan verojen vähentä- miseen. Näissä tarkotuksissa ylläpidettiin suurinta tuhlaavaisuutta kaikilla hallinnon aloilla ja menoja kaikin tavoin suurennettiin. Me olemme tahallamme ottaneet halvan liikerahan sijaan kalliin, me olemme tahallamme enentäneet valtiolainamme kuoletuskustan- nuksia; me ylläpidämme kallista laivastoa, josta ei meillä ole mitään hyötyä ja joka ei sodan aikana mihin- kään kelpaisi, ja sotajoukkoa, joka on kaksitoista ker- taa lukuisampi ja viisitoista kertaa kalliimpi kuin tarvis vaatisi. Me hankimme kultaa maasta Nevadassa ja Koloradossa ja uudestaan hautaamme sen maahan Washingtonissa, New-Yorkissa ja San Franciskossa, missä se ei tuota lainkaan enempää hyötyä. Me tuh- laamme suunnattomia rahoja tarpeettomiin kunnallisiin<noinclude><references/></noinclude> m7bujm11vaqahh6f0iyzsqs2yu43ls3 250 25854 129320 2026-04-05T17:29:09Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: töihin ja suoritamme eläkkeitä lakiemme nojalla, jotka ovat aivan kuin tahalla keksittyjä palkintojen antami- seksi petoksesta ja kansan rahojen tuhlaamisesta. Ja sittenkin kongressillamme on suurena kysymyksenä, mitä muka on tehtävä jälellä olevilla rahoilla. Kaikki ehdotukset verojen vähentämiseksi kohtaavat mitä an- karinta vastustusta niiden puolelta, jotka saavat tai luulevat saavansa voittoa näistä veroista, ja keinotteli- jain meluava joukko piirittää... 129320 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>töihin ja suoritamme eläkkeitä lakiemme nojalla, jotka ovat aivan kuin tahalla keksittyjä palkintojen antami- seksi petoksesta ja kansan rahojen tuhlaamisesta. Ja sittenkin kongressillamme on suurena kysymyksenä, mitä muka on tehtävä jälellä olevilla rahoilla. Kaikki ehdotukset verojen vähentämiseksi kohtaavat mitä an- karinta vastustusta niiden puolelta, jotka saavat tai luulevat saavansa voittoa näistä veroista, ja keinotteli- jain meluava joukko piirittää kongressia, pyytäen, rukoillen, uhaten, lahjoten ja tehden välipuheita yhtei- sestä työstä verojen vähentämistä vastaan, huutaen, että mikä vero hyvänsä supistettakoon, kunhan vaan ei se heidän lempiveronsa, jonka täytyy kaikissa tapauk- sissa jäädä entiselleen. Se sitkeys, millä noista veroista hyötyä nauttivaiset niitä varjelevat, voi antaa meille jonkun kuvan siitä, kuinka paljon enemmän noilla ve- roilla otetaan kansalta yli sen mikä vihdoin joutuu kruunun kassoihin. Mutta tuo kuva on oleva hyvin epätäydellinen sittenkin, sillä se mikä menee kruunulle ja minkä keinottelijat pistävät omiin taskuihinsa, on vielä verrattain vähäinen osa, ja paljoa suuremman erän tekevät ne häviöt ja menot, joita aikaansaa näistä veroista tuotannolle ja liikkeelle koituvat esteet ja ahdingot. Sittenkin olisivat tuon järjestelmän kustannukset vielä vähäiset, ellei oteta lukuun sitä vahinkoa, minkä se tuottaa turmelemalla hallitukset, alentamalla yhteis- kunnallista siveellisyyttä ja pimittämällä kansanjouk- koja. Ensi tehtävä, mikä pannaan jokaisen meidän ,,vapaaseen maahamme" saapuvan ihmisen eteen, on väärän valan tekeminen, sitten tullivirkamiehen lahjo-<noinclude><references/></noinclude> 065ngiu029oao44t1bzyib4xlmym4n3 250 25855 129321 2026-04-05T17:29:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: minen j. n. e. kaikissa valtiollisissa ja yhteiskunnalli- sissa suhteissamme tuntuu tuon saman myrkytyksen vaikutusta. Laki muuttuu joksikin halveksituksi, ker- ran kun sellaisia tekoja pidetään rikoksina, joissa ei mitään rikoksellista ole. Menettelyssään häikäilemät- tömät ihmiset saavat etusijan rehellisten rinnalla. Va- litsijoita vuokrataan ottamaan osaa vaaleihin, virka- miehiä lahjotaan, sanomalehdistöä ruokitaan rahoilla, ja se sitkeys, jolla kourall... 129321 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>minen j. n. e. kaikissa valtiollisissa ja yhteiskunnalli- sissa suhteissamme tuntuu tuon saman myrkytyksen vaikutusta. Laki muuttuu joksikin halveksituksi, ker- ran kun sellaisia tekoja pidetään rikoksina, joissa ei mitään rikoksellista ole. Menettelyssään häikäilemät- tömät ihmiset saavat etusijan rehellisten rinnalla. Va- litsijoita vuokrataan ottamaan osaa vaaleihin, virka- miehiä lahjotaan, sanomalehdistöä ruokitaan rahoilla, ja se sitkeys, jolla kourallista ihmisiä suojellaan etu- oikeuksissaan, siihen määrään pimittää kansan ymmär- rystä, että melkoinen osa Amerikan kansalaisista nyt täytenä totena uskoo heille tehtävän hyviä töitä, kun heitä verotetaan! Niiden yhteiskunnallisten epäkohtain ja niiden hal- lituksen turmeltumiseen vaikuttavien seikkain tarkempi luetteleminen, jotka ovat tämän rikoksellisen verojär- jestelmän seurauksena, ottaisi enemmän tilaa kuin minkä voin sille aineelle suoda. Ja minä osotan tässä ainoastaan; että nekin, kuten valtiolainainkin synnyt- tämä tuho, ovat viime tingassa seurauksia,,ihmis- oikeuksien tuntemattomuudesta, laiminlyömisestä ja halveksimisesta." Jos voisikin vaatia, että jokainen kan- salainen suorittaisi oman osansa asianomaisista halli- tuksen menoista, niin olisi kaikissa tapauksissa ilmeistä luonnollisten oikeuksien rikkomista sellaisen veron- nostovallan käyttäminen, jossa toisille kansalaisille annettaisiin etusija toisten rinnalla, jossa muutamilta otetaan heidän työnsä tuotteet tarkotuksella enentää toisten tuloja, ja jossa rikoksena rangaistaan tekoja, mitkä eivät mitään paheksittavaa sisällä.<noinclude><references/></noinclude> a4vnnluwkno6y258m9k3xzdvt6pa03z 250 25856 129322 2026-04-05T17:29:46Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|17 LUKU.}} {{c|'''Hallituksen velvollisuudet.'''}} Hallituksen estämiseksi turmeltumasta ja käy- mästä itsevaltijaaksi on sen hallinnollinen järjestelmä saatettava yksinkertaisemmaksi, sen tehtäviksi ovat jätettävät ainoastaan ne toimet, jotka ovat yhteis- hyvälle vättämättömät, ja se on saatettava mahdollisim- man lähelle kansaa, siitä mahdollisimman riippuvaksi. Me olemme monessa suhteessa laiminlyöneet näitä sääntöjä, ja sen seurauksena on o... 129322 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c|17 LUKU.}} {{c|'''Hallituksen velvollisuudet.'''}} Hallituksen estämiseksi turmeltumasta ja käy- mästä itsevaltijaaksi on sen hallinnollinen järjestelmä saatettava yksinkertaisemmaksi, sen tehtäviksi ovat jätettävät ainoastaan ne toimet, jotka ovat yhteis- hyvälle vättämättömät, ja se on saatettava mahdollisim- man lähelle kansaa, siitä mahdollisimman riippuvaksi. Me olemme monessa suhteessa laiminlyöneet näitä sääntöjä, ja sen seurauksena on ollut hallituksen tú. meltuminen ja siveellinen rappeutuminen, hallituksen ja kansan välien heikkeneminen ja hallituksen tehtä- vien muuttuminen harvain etuja valvoviksi ja kaikkien etuja suuresti vahingoittaviksi. Auttaa asiata ainakin yhdeltä puolen me voimme tekemällä hallinnon yksin- kertaisemmaksi. Hallituksen ensimäinen ja tärkein tehtävä on ihmeen hyvin määritelty siinä suuressa asiapaperissa, jota me amerikalaiset niin kunnioitamme ja kuitenkin niin vähän tunnemme, nimittäin Itsenäisyytemme Julis- tuksessa. Sen tarkotus on turvata ihmisille ne tasa- arvoiset ja luovuttamattomat oikeudet, jotka he ovat Luojaltansa saaneet. Tuonnempana tahdon osottaa, kuinka sen ainoan keinon käyttäminen, joka voi sivis- tyneessä ja edistyvässä yhteiskunnassa turvata ensi- mäisen näistä luovuttamattomista oikeuksista, nimit- täin yhtäläisen oikeuden maahan, yht'aikaa mitä suu- rimmassa määrässä saisi hallituskoneiston yksinkertai-<noinclude><references/></noinclude> m3ojgug3pgndz4uhsbyko96sexhegsi 250 25857 129323 2026-04-05T17:30:01Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: semmaksi ja tekisi lopun turmeleville vaikutuksille. Mutta on muitakin seikkoja, jotka tekisivät hallinnon koko lailla yksinkertaisemmaksi, eikä niitä suinkaan sovi halveksia, jos ne missä voivat sellaisia tuloksia aikaansaada. Koska valtioelämän turmeltuminen tekee uudistusten vastustamisen helpommaksi, niin kaikki mikä suinkin edistää valtio-elämän parantumista ja sen saattamista valistuneen tarkastuksen ja yleisön vaiku- tuksen alaiseksi, on sekä itsessää... 129323 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>semmaksi ja tekisi lopun turmeleville vaikutuksille. Mutta on muitakin seikkoja, jotka tekisivät hallinnon koko lailla yksinkertaisemmaksi, eikä niitä suinkaan sovi halveksia, jos ne missä voivat sellaisia tuloksia aikaansaada. Koska valtioelämän turmeltuminen tekee uudistusten vastustamisen helpommaksi, niin kaikki mikä suinkin edistää valtio-elämän parantumista ja sen saattamista valistuneen tarkastuksen ja yleisön vaiku- tuksen alaiseksi, on sekä itsessään suotavaa että myös hyvänä apuna uudistustarkotusten saavuttamiseen. Amerikalla ei ole sen enempää hyötyä narrimai- sesta laivastostaan kuin jollakin rauhallisella jättiläi- sellä on hyötyä pumpuliruoskasta tai tinamiekasta. Se on olemassa vaan jotta upseerit ja muu laivaston päällystö saisi nauttia palkkojaan. Rauhan aikana se ainoastaan isontaa menoja ja turmelusta, sodan aikana ei siitä mitään hyötyä lähtisi. Me olemme liian voi- makkaat, että mikään ulkovalta voisi kevytmielisesti hyökätä kimppuumme, ja meidän on oleminen liian mahtavat, että kevytmielisesti itse toisten kimppuun hyökkäisimme. Jos meitä joskus sotaan saatettaisiin, niin voisimme rohkeasti luottaa tieteeseemme ja kekse- liäisyyteemme, jotka jo ovat tekemässä laivastoa tar- peettomaksi nopeammin kuin laivoja voi rakentaa. Sama on armeijaimmekin laita. Kaikki mitä tar- vitsemme, jos nykyään mitään sellaista ollenkaan tar- vitsemme, on joku määrä rajapoliseja samaan tapaan kuin Australiassa ja Kanadassa. Pysyväiset laivastot ja seisovat armeijat ovat tosin kansanvaltaisuuden kanssa ristiriidassa, ja sekä ylpeytemme että velvolli- suudentuntomme pitäisi meitä johtaa osottamaan maa-<noinclude><references/></noinclude> 72ok44eh22xn4f8k93giia75pkk6m39 250 25858 129324 2026-04-05T17:30:13Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ilmalle suuren tasavallan voivan tulla toimeen ilmankin niitä. Sekä suunnitelmansa että koko olemisensa puo- lesta ovat laivastomme ja armeijamme ilmeisessä risti- riidassa kansanvaltaisuuden aatteen kanssa. Niissä ylläpidetään samaa erotusta yli- ja ala-upseeriston vä- lillä kuin mikä on syntynyt Europassa, jossa edellinen on muodostunut ylimystöstä, jälkimäinen maaorjista ja talonpojista. Edelliset katsoivat itseään ylemmäksi roduksi jälkimäisten rinnall... 129324 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ilmalle suuren tasavallan voivan tulla toimeen ilmankin niitä. Sekä suunnitelmansa että koko olemisensa puo- lesta ovat laivastomme ja armeijamme ilmeisessä risti- riidassa kansanvaltaisuuden aatteen kanssa. Niissä ylläpidetään samaa erotusta yli- ja ala-upseeriston vä- lillä kuin mikä on syntynyt Europassa, jossa edellinen on muodostunut ylimystöstä, jälkimäinen maaorjista ja talonpojista. Edelliset katsoivat itseään ylemmäksi roduksi jälkimäisten rinnalla. Tämmöinen sotalaitos on loukkaus, vääryys kansanvaltaisuutta vastaan ja se on siis hävitettävä. Myöskin valtiotaitomme suunta on kuninkaitten- välisten tapojen orjamaista matkimista. Nuo kunin- kaat tekivät keskenään välipuheita kansainsa valla muuksien yhteiseksi torjumiseksi niinä muinaisina aikoina, jolloin ei vielä ollut olemassa valtameriliikettä eikä sähkö-yhteyttä. Sellainen voi ainoastaan palvella politikoitsijain pyyteitä ja silloin tällöin turmella jon- kun runoilijasielun. Sen hävittäminen merkitsisi tehdä säästöjä, supistaa tapainturmelusta ja ylläpitää kansal- lista arvoa. Oikeuslaitoksessa ja lainsäädännössä tarjoutuu niinikään laaja ala perinpohjaisille muutoksille. Sii- näkin me olemme vaan orjallisesti englantilaisia jälji- telleet. Olemme sallineet lakimiesten siihen määrin omaksi edukseen panna kokoon lakeja, että koko oikeu- denkäynti on meillä muodostunut aivan liian kalliiksi asiaksi köyhien ihmisten käytettäväksi. Parasta mită voisimme suunnattomille lakikokoelmillemme tehdä olisi myydä ne makulatuurina, ja sensijaan omistaa sel- laisia lainkäytön periaatteita, jotka supistaisivat meidän<noinclude><references/></noinclude> d0tjpuoloou2hreuxh52yjf8dhzjmob 250 25859 129325 2026-04-05T17:30:22Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: suunnattoman lakmies-armeijamme edes ranskalaisen kokoiseksi. Samalla voisimme suureksi eduksemme lyhentää kaikellaiset asetuksemme. Ei ole hallituksen asia tehdä ihmisiä jalomielisiksi tai uskonnollisiksi tai estää tyhmyreitä heidän tyhmyyksiensä seurauksista. Hallitus ei saa käyttää pakkovaltaansa enempää kuin mikä on tarpeen vapauden suojelemiseksi turvaamalla tasa-arvoa yhteiskunnan jäsenille yhteiskunnan toisia. vääryyttä harjottavia jäseniä vastaan,... 129325 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>suunnattoman lakmies-armeijamme edes ranskalaisen kokoiseksi. Samalla voisimme suureksi eduksemme lyhentää kaikellaiset asetuksemme. Ei ole hallituksen asia tehdä ihmisiä jalomielisiksi tai uskonnollisiksi tai estää tyhmyreitä heidän tyhmyyksiensä seurauksista. Hallitus ei saa käyttää pakkovaltaansa enempää kuin mikä on tarpeen vapauden suojelemiseksi turvaamalla tasa-arvoa yhteiskunnan jäsenille yhteiskunnan toisia. vääryyttä harjottavia jäseniä vastaan, ja niin pian kuin hallituksen kiellot menevät tätä rajaa pitemmälle on heti vaara tarjona, että tullaan haittaamaan juuri niitä tarkotuksia, joita oli määrä palvella. Niinkuin jos laki käskee tai kieltää sellaista mitä siveellinen tunto ei käske eikä kiellä, niin tuo on omansa horjuttamaan kunnioitusta lakiin, synnyttämään ulkokultaisuutta ja kiertämisiä, samoin myöskin yritykset, joilla ikäänkuin koetetaan tuoda lainmääräyksiä siveellisen tunnon avuksi sellaisissa tapauksissa, missä toisten vapautta ei häiritä, pikemmin heikontavat kuin lisäävät siveel- listä tuntoa. Moiset yritykset alentavat siveellisiä vaatimuksia ainoastaan lain vaatimuksiksi ja tekevät mahdolliseksi jokaiselle, ken vaan sukkelasti osaa lain rangaistusta välttää, välttämään myös kaikkea rangais- tusta. Näin ollen, hävittämällä esimerkiksi ne lait, jotka koskevat velkain hakemista, me epäilemättä suu- ressa määrin kohottaisimme rehellisyyttä kauppa-elä- mässä. Kauppa-asioissa voi sukkela keinottelija nyt aina pysytellä lain rajojen sisäpuolella tai sitä kiertää. samalla kuin itse lainsäädösten olemassaolo alentaa yhteiskunnallisen siveellisyyden tasoa ja herpasee ylei- sen mielipiteen voimaa.<noinclude><references/></noinclude> aapjtrsigrjwrssodkiot4y8su1m2nq 250 25860 129326 2026-04-05T17:30:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Toimintavapauden rajottamiset, kiellot, häiritse- miset, jotka itsessään voivat olla kylläkin vaarattomia, ovat vääryyttä olemuksensa puolesta, ja vaikka ne toi- sinaan voivat olla välttämättömiä ovat ne enimmissä tapauksissa verrattavat lääkkeihin, jotka vaan tukehut- tavat tai saattavat taudin toiseen muotoon, mutta eivät sitä paranna. Ja kaikkiallakin, missä lain rajo- tuksia tai kieltoja käytetään, on se paha, jota niillä koetetaan kukistaa, tavallis... 129326 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Toimintavapauden rajottamiset, kiellot, häiritse- miset, jotka itsessään voivat olla kylläkin vaarattomia, ovat vääryyttä olemuksensa puolesta, ja vaikka ne toi- sinaan voivat olla välttämättömiä ovat ne enimmissä tapauksissa verrattavat lääkkeihin, jotka vaan tukehut- tavat tai saattavat taudin toiseen muotoon, mutta eivät sitä paranna. Ja kaikkiallakin, missä lain rajo- tuksia tai kieltoja käytetään, on se paha, jota niillä koetetaan kukistaa, tavallisesti vaan seuraus joistakin edellisistä rajotuksista, joistakin entisistä luonnol- listen oikeuksien loukkaamisista. Kaikki aikamme henki on suuntautunut suurem- pien maiden pyrintöihin sulattaa itseensä pienemmät maat, keskushallinnon rajain laajentamiseen yhä si i- remmaksi yhtenäisyys-alaksi. Mutta juuri senvuoksi meidän onkin sitä tarmokkaammin ajaminen sitä peri- aatetta, että jokaisen valtiollisen erikoisosan, kunnan, kaupungin, pikku valtion tai minkä nimellisen pikku yhdyskunnan hyvänsä, on kaikissa sitä yksin koske- vissa asioissa saaminen täydellisesti itsenäinen toi- mintavapautensa. Me olemme tätä periaatetta laimin- lyöneet pikku valtioittemme sisälliseen elämään nähden melkein vielä enemmän kuin näiden pikku valtioiden ja yleisvaltion keskinäiseen suhteeseen nähden, ja, sal- lien valtioitten edustajien sekaantumista suurkaupun- kien hallintoon ja sitten antaen lainsäädäntökamarien ratkaistavaksi sellaisia asioita, jotka kuuluisivat oikeas- taan kuntain ja piirikuntain alaan, me olemme myötä- vaikuttaneet hallinnon turmeltumiseen. Paljon olisi myös tehtävää puoluejärjestöjen vää- rinkäytösten ehkäisemiseksi ja valitsijain tahdon pa-<noinclude><references/></noinclude> qtrf0f38fyz80j0i0fadobgubycb3yg 250 25861 129327 2026-04-05T17:30:46Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: remmaksi toteutumiseksi vaalitapamme saattamisella yksinkertaisemmaksi. Ei liioin koskaan saa jättää huo- mioon ottamatta sitä periaatetta, jota kylläkin usein unohdamme, nimittäin, että kansa ei voi syventyä kaik- kiin hallinon yksityiskohtiin ja voi tietoisesti valita ainoastaan joitakuita harvoja virkailijoita. Jos valitsi- jan tehtäväksi annetaan jokaisessa vaalissa tutkia pitkiä ehdokaslistoja hänen tietämättä mitään siinä maini- tuista henkilöistä, e... 129327 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>remmaksi toteutumiseksi vaalitapamme saattamisella yksinkertaisemmaksi. Ei liioin koskaan saa jättää huo- mioon ottamatta sitä periaatetta, jota kylläkin usein unohdamme, nimittäin, että kansa ei voi syventyä kaik- kiin hallinon yksityiskohtiin ja voi tietoisesti valita ainoastaan joitakuita harvoja virkailijoita. Jos valitsi- jan tehtäväksi annetaan jokaisessa vaalissa tutkia pitkiä ehdokaslistoja hänen tietämättä mitään siinä maini- tuista henkilöistä, ellei hän ole varsinaiseen valtioelä- mään varta vasten syventynyt, on samaa kuin yksin- kertaisesti antaa hänen äänensä kaikellaisten vaaliliit- tojen ja valtiollisten ryhmäin käytettäväksi. Vallan jakaminen on usein samaa kuin vastuunalaisuuden vä- hentäminen ja laittomain vallan anastusten edistämi- nen, eikä suinkaan niiden ehkäiseminen. Minun on vaan lyhyesti koskettaminen näitä asioita, vaikka ne ansaitsevatkin mitä suurinta huo- miota. Mahdollisimman täydellinen hallituskoneiston yksinkertaiseksi saattaminen ja parantaminen on sitä- kin enemmän välttämätöntä, koska yhteiskunnan kehit- tyessä hallitukselle kuuluvat tehtävät laajenemistaan laajenevat. Yhteiskunnan ollessa vasta lapsuuden tilassa hallitukset voivat rajottua yleisen suojeluksen tehtäviin ja heikomman turvaamiseen väkevämpää vas- taan. Yhteiskunnan kehittyessä käy välttämättömäksi tasa-arvoisuuden ylläpitämiseksi säätää asetuksia, jotka koskettavat muita elämänpuolia, ja niin hallituksen alkuperäisiin tehtäviin liittyy tehtävät, joita voisi sanoa ko-operatiivisiksi, joista kieltäytymällä hallitus yhtä paljon tekee yksityiselle vääryyttä kuin omistamalla<noinclude><references/></noinclude> 8rsr7wmvec9anzq43wb8vputz9yxyyr 250 25862 129328 2026-04-05T17:31:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hallitukselle kuulumattomia johto- ja pakkotoimen- piteitä. Työjaon ja toimialojen erikoistumisen vallitessa. jotka jo yhteiskunnan varhaisesta kehityksestä alkavat ja sitten kehityksen mukana jatkuvat, on tavallista. että samalla kuin jotkut ihmiset otetaan muutamia yhteiskunnan asioita hoitamaan, toiset niiden hoitami- sesta estetään. Niinpä jos joku avaa pikku puodin tai kahvilan tai panee toimeen säännöllisen matkustaja- tai tavarakuljetuksen, taikka ot... 129328 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>hallitukselle kuulumattomia johto- ja pakkotoimen- piteitä. Työjaon ja toimialojen erikoistumisen vallitessa. jotka jo yhteiskunnan varhaisesta kehityksestä alkavat ja sitten kehityksen mukana jatkuvat, on tavallista. että samalla kuin jotkut ihmiset otetaan muutamia yhteiskunnan asioita hoitamaan, toiset niiden hoitami- sesta estetään. Niinpä jos joku avaa pikku puodin tai kahvilan tai panee toimeen säännöllisen matkustaja- tai tavarakuljetuksen, taikka ottaa ammatikseen jonkun erityisen käsityön tai toimen, josta on kaikille hyötyä. niin tämä hänen toimintansa estää muita harjottamasta samaa tointa ja johtaa sellaisten tapojen muodostu- miseen, jotka tekevät välttämättömäksi muiden kään- tyä hänen puoleensa. Näin ollen tasa-arvoisuuden yllä- pitämisen vuoksi käy välttämättömäksi siten rajottaa toimintavapautta, että ne, jotka ottavat suorittaakseen tälläisiä yhteiskunnallisia tehtäviä, pakotetaan palvele- maan erotuksetta kaikkia, jotka tavallisilla ehdoilla tulevat heidän puoleensa kääntyneeksi. Tämä periaate on kaikissa maissa tunnustettu, jotka suinkin sivistys- maiden nimeä kantaa tahtovat, se on tunnustettu. hei- dän laeissaan, jotka koskevat kuljetusta, majatalojen ylläpitoa, luotsilaitosta ynnä muuta sellaista. Sivistyksen kehittyessä ja teollisuuden kasvaessa suurempien voimien ja parempien menettelytapojen käyttämisestä johtuva keskitys viepi yhä enempään kilpailun rajottamiseen ja syrjäyttämiseen ja täydelli- siin monopooleihin. Se on hyvästi nähtävänä rauta- tielaitoksessa. Olisi suoraa pääoman ja työn hukkaa, jos kaksi rautatietä rakennettaisiin toinen toisensa vie-<noinclude><references/></noinclude> 55io0l2u8q6o3ppsx0dreone2194cte 250 25863 129329 2026-04-05T17:31:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: reen kulkemaan, ja missä sellaista tapahtuu, siellä liike itse saa ne joko yhtymään taikka muuten vuorovaiku- tukseen suostumaan, niin että jopa niinsanotuissa kil- pailukohdissakin kilpailu on tavallisesti vaan ohimene- vää laatua. Rautateittemme yhdistyminen, joka vie lopulta siihen, että kaikki linjat joutuvat viiden kuuden yhtiön haltuun, tulojen suhteellinen jako ja keskinäiset sopimukset kuljetus- ja tariffisäännöistä, kilpailun syr- jäyttäminen itse k... 129329 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>reen kulkemaan, ja missä sellaista tapahtuu, siellä liike itse saa ne joko yhtymään taikka muuten vuorovaiku- tukseen suostumaan, niin että jopa niinsanotuissa kil- pailukohdissakin kilpailu on tavallisesti vaan ohimene- vää laatua. Rautateittemme yhdistyminen, joka vie lopulta siihen, että kaikki linjat joutuvat viiden kuuden yhtiön haltuun, tulojen suhteellinen jako ja keskinäiset sopimukset kuljetus- ja tariffisäännöistä, kilpailun syr- jäyttäminen itse kilpailevilla linjoillakin ovat kaikki rautatiejärjestelmän kehityksen tuotetta ja sitä olisi turhaa valittaa. Koska hallituksen lähin tehtävä ja päätarkotus on jokaisen luonnollisten oikeuksien ja yhdenvertaisen va- pauden turvaaminen, niin kaikki, mikä sisältää itsesään monopoolia, välttämättömästi täytyy alistaa hallituksen tarkastuksen ja johdon alaiseksi, ja erittäinkin sellaiset asiat, jotka jo luontonsa puolesta ovat monopooleja. ovat pidettävät hallituksen välittömänä toimialana. Yhteiskunnan kehittyessä valtion on omistaminen nämä toimialat tarkotuksella turvata kaikkien yhtäläistä oikeutta ja vapautta. Toisin sanoin, samalla kuin täy- dellisentymisen tapahtuessa yksilö yhä enemmän tulee riippuvaisuuteen kokonaisuudesta, tulee hallitukselle välttämättömäksi, hallitus kun oikeastaan on se sosialinen elin, minkä avulla yksilöt vaan voivatkin toimia, ottaa kaikkien edun nimessä tehtäväkseen sellaista, mitä ei voida uskoa yksilön käsiin. Näin ollen siitä periaatteesta, että hallituksen tosi tehtävä ja lähin tarkotus on yksilön luonnollisten oikeuksien ja vapauden turvaaminen, johtuu se periaate, että halli- tuksen asianą o̟n toteuttaa sellaista, mitä ei voida ollen-<noinclude><references/></noinclude> lays6qiwspy1le5xfowyfp3x3l3a88m 250 25864 129330 2026-04-05T17:31:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kaan taikka ei voida hyvin toteuttaa yksilöjen omasta toimesta. Niinkuin lajien kehityksessä koko elävän olennon tietoinen, osia alistava toiminta saapi kehityksen kohotessa yhä enemmän merkitystä verraten osien omavaltaiseen toimintaan, niin täytyy tapahtua myös yhteiskunnan kehitykseen nähden. Tämä on sosialismiin sisältyvä totuus, jota olemme jo liian kauan olleet tunnustamatta, vaikka sen tunnustamiseen meitä johtaa teollisuuden edistys ja muu yhteiskunn... 129330 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kaan taikka ei voida hyvin toteuttaa yksilöjen omasta toimesta. Niinkuin lajien kehityksessä koko elävän olennon tietoinen, osia alistava toiminta saapi kehityksen kohotessa yhä enemmän merkitystä verraten osien omavaltaiseen toimintaan, niin täytyy tapahtua myös yhteiskunnan kehitykseen nähden. Tämä on sosialismiin sisältyvä totuus, jota olemme jo liian kauan olleet tunnustamatta, vaikka sen tunnustamiseen meitä johtaa teollisuuden edistys ja muu yhteiskunnan kehitys. Elävässä elimistössä voi heikkous ja sairaus olla yhtä usein seuraus muutamien elinten liiasta rasituk- sesta kuin niiden riittämättömästä työstä. Samen valtiollinen turmeltuminen ja yhteiskunnalliset epäkoh- dat voivat syntyä sekä siitä että hallitus ei ota suo- rittaakseen niitä tehtäviä, joiden täytyy sille kuulua, että myös sen sekaantumisesta puhtaasti yksilölliseen toimialaan. Senpä näemmekin omissa asioissamme. Sekä siinä mitä me koetamme hallituksemme avulla toteuttaa että siinä mitä me jätämme toteuttamatta. olemme sen ihmisen kaltaiset, joka pitää vatsansa teh- tävänä päivällisen valmistamisen ja itse koettaa johtaa tahtonsa voimalla ruuan sulatusta; tai sen ihmisen kal- taiset, joka kulkien paljoväkisellä kadulla tai huonolla tiellä keskittää koko vallassaan olevan taidon jalkojensa liikkeeseen, jättäen kokonaan huomionsa ulkopuolelle kysymyksen minne matka. Selittäkäämme tätä tarkemmin. Ei ole hallituksen asiana pitää huolta siitä, mitä kukin ajattelee Luojas- tansa ja hänen palvelemisen tavasta, kun kerran nämä mieskohtaiset palvelemistavat eivät häiritse toisten<noinclude><references/></noinclude> 9lpwzggvg4rma2ajpnkp5rb7zhud24r 250 25865 129331 2026-04-05T17:31:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: samallaista vapautta, ja seurauksena hallituksen se- kaantumisesta näihin asioihin onkin ollut aina ulko- kultaisuus, turmelus, vainot ja uskonnolliset sodat. Ei ole myöskään hallituksen asia sekaantua työn ja pää- oman sijotuksiin tai kannattaa joitakuita teollisuuden haaroja toisten kustannuksella, ja niinpä sen suuntaiset hallituksen yritykset johtavatkin kaikkiin niihin menoi- hin, tuhlauksiin ja turmelukseen, joita suojelustullit aina synnyttävät. Tois... 129331 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>samallaista vapautta, ja seurauksena hallituksen se- kaantumisesta näihin asioihin onkin ollut aina ulko- kultaisuus, turmelus, vainot ja uskonnolliset sodat. Ei ole myöskään hallituksen asia sekaantua työn ja pää- oman sijotuksiin tai kannattaa joitakuita teollisuuden haaroja toisten kustannuksella, ja niinpä sen suuntaiset hallituksen yritykset johtavatkin kaikkiin niihin menoi- hin, tuhlauksiin ja turmelukseen, joita suojelustullit aina synnyttävät. Toiselta puolen on hallituksen asiana kyllä paperi- rahan liikkeeseen toimittaminen. Se tunnustettiin pian sen jälkeen kuin mahtava, työtä säästävä rahan kek- sintö alkoi sysätä välitöntä tavaran vaihtoa syrjään. Jos jokaisella olisi oikeus antaa ulos rahoja, syntyisi siitä joka taholla epämukavuutta ja hukkaa, petollisuu- den kiusaus olisi suurempi ja köyhemmät kansan ker- rokset tulisivat hyvin epäedulliseen asemaan. Nämä ilmeiset seikat ovat kaikkialla johtaneet yhteiskunnan kehityksen mukana rahanlyönnin tunnustamiseen yk- sinomaan hallituksen tehtäväksi. Ja kun jatkuvan kehityksen vuoksi tuli mahdolliseksi uusi työtä säästävä paperirahan käyttäminen metallin asemesta, tuli vielä uusia näkökohtia lisäksi, jotka puolustavat hallituksen yksinomaisuutta tässä suhteessa. Liian hyvin muis- tamme, kuinka paljon pahaa synnytti Yhdysvalloissa vapaa setelinanto-oikeus, jotta olisi tarpeen siitä tässä erityisesti huomauttaa. Häviöt, epämukavuudet, petok- set ja turmelus, johon johti jokaiselle valtiolle myön- netty oikeus setelipankkien perustamiseen, päättyivät kansalais-sodan päättyessä eikä nyt enää kukaan ajat- telekaan sellaisten oikeuksien uudistamista. Siitä huo-<noinclude><references/></noinclude> 0jmvbzwp0xhoakwfr1e5714du8ezp86 250 25866 129332 2026-04-05T17:31:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: limatta olemme me pankkimiesten etuja silmällä pitäen panneet toimeen sekajärjestelmän, jonka mukaan suuri joukko rahaa lasketaan liikkeeseen pankkien kautta, vaikkakin keskushallinnon valvonnan alla. Pankkien luvallinen tehtävä talletusten vastaanottaminen, lai- nausliike ja vekselien diskonttaus on aivan oikein jätetty yksityisten henkilöjen ja yhtiöiden asiaksi; mutta antamalla niille vaikkapa hallituksen valvonnan alaisina setelinanto-oikeuksia me aikaan... 129332 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>limatta olemme me pankkimiesten etuja silmällä pitäen panneet toimeen sekajärjestelmän, jonka mukaan suuri joukko rahaa lasketaan liikkeeseen pankkien kautta, vaikkakin keskushallinnon valvonnan alla. Pankkien luvallinen tehtävä talletusten vastaanottaminen, lai- nausliike ja vekselien diskonttaus on aivan oikein jätetty yksityisten henkilöjen ja yhtiöiden asiaksi; mutta antamalla niille vaikkapa hallituksen valvonnan alaisina setelinanto-oikeuksia me aikaansaamme Yhdys- valtain väestölle miljooniin nousevan rahallisen tappion ja melkoisessa määrin enennämme hallituksen taipu- musta turmeltumiseen. En tahdo väittää olemattomaksi niitä vaaroja, jotka syntyvät siitä, että hallitus ottaa suorittaakseen uusia tehtäviä entistensä lisäksi muuttamatta samalla omaa luonnettaan. Minä koetan vaan todistaa, kuinka välttämätöntä on saada hallinto yksinkertaisemmaksi ja järkiperäisemmäksi juuri senvuoksi, että hallitus todella voisi ottaa sellaisia uusia tehtäviä hartioilleen, joita yhteiskunnan kehitys sille asettaa. Ei riitä, että estämme hallitusta enemmästä turmeltumisesta ja toi- mettomuudesta, vaan meidän täytyy tehdä hallitus vä- hemmän turmeltuneeksi ja toimeliaammaksi. Vaarat, jotka meitä uhkaavat, eivät ole mitään satunnaisia. Ne johtuvat maailmallisesta laista, jota emme voi tehotto- maksi saattaa, ne johtuvat siitä tämän kirjan ensi luvussa mainitusta laista, että jokainen askel eteenpäin kehityksen tiellä tuo mukanaan yhä uusia vaaroja ja vaatii yhä enemmän ylevämielistä ja selvää ymmär- rystä. Niinkuin elintensä puolesta korkeammalle ke- hittynyt eläin ei voi elää ilman kehittyneempää järkeä<noinclude><references/></noinclude> rn8ip47t7tuuex7of8e6h27c8492c2d 250 25867 129333 2026-04-05T17:32:12Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuin alemmilla eläimillä on, samoin myös korkeam- malle kehittyneen yhteiskunnan täytyy kukistua, ellei se yhteiskunnallisten asiainsa hallintoon saa korkeam- paa ymmärrystä ja siveellistä tuntoa. Nykyaikaisten keksintöjen avulla saavutettu suunnaton edistys aineel- lisen sivistyksen alalla vaatii myöskin vastaavaa edis- tystä yhteiskunnallisessa ja valtiollisessa elämässä. Luonto ei hemmottele ala-ikäisyyttä. Meidän on joko eläminen sen tarjoomissa oloissa... 129333 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kuin alemmilla eläimillä on, samoin myös korkeam- malle kehittyneen yhteiskunnan täytyy kukistua, ellei se yhteiskunnallisten asiainsa hallintoon saa korkeam- paa ymmärrystä ja siveellistä tuntoa. Nykyaikaisten keksintöjen avulla saavutettu suunnaton edistys aineel- lisen sivistyksen alalla vaatii myöskin vastaavaa edis- tystä yhteiskunnallisessa ja valtiollisessa elämässä. Luonto ei hemmottele ala-ikäisyyttä. Meidän on joko eläminen sen tarjoomissa oloissa taikka oleminen ensin- kään elämättä. Tahdon tässä osottaa, kuinka tärkeätä meidän on saada hallintomme yksinkertaisemmaksi, pysäyttää val- tiollinen turmeluksemme ja parantaa yhteiskunnalliset olomme. Sitten aijon myöskin osottaa, kuinka paljon tähän suuntaan voitaisiin tehdä yhdellä ainoalla suu- rella uudistuksella. Mutta vaikka en pidäkään itseäni oikeutettuna tarpeettomasti laajentamaan esitystäni, on minun kuitenkin kääntäminen lukijan huomiota muutamiin periaatteihin, joita ei saisi unohtaa kysy- myksen ollessa hallituksen tehtävien laajennuksesta. Ensiksikin voi minun mielestäni pitää kokemuksen vahvistamana sääntönä, että jos jokin suuri etukysy- mys on jossain yhteydessä hallinnon kanssa, niin sillä on turmelevampi vaikutus hallitukseen sen vaikuttaessa syrjästä päin, kuin milloin se kokonaan kuuluu hallituk sen toimialaan. Jos ankkuri keskellä pohjatonta valta- merta heitetään veteen ja laiva rupeaa sitä köydestä perässään kuljettamaan, niin kyllähän laiva pääsee osasta painoa, koska vesi johonkin määrin kannattaa ankkuria ja köyttä, mutta laivan liike siitä huolimatta hidastuu ja sen ohjaaminen tulee sangen vaikeaksi,<noinclude><references/></noinclude> rm3gvzaw7vpx1vf0ym69zwa9rhnnjni 250 25868 129334 2026-04-05T17:32:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sillä se lakkaa peräsintä tottelemasta. Sensijaan, kun laiva ottaa sekä ankkurin että köyden kannelleen ja ne lujasti siihen kiinnitetään, ei sen kulussa enää mitään hidastusta huomaa. Pysyvällä sotajoukolla on turmeleva vaikutus ja se uhkaa aina kansan vapautta. Mutta rupeaako ku- kaan väittämään, että, kun sotaväestä ei kuitenkaan voi päästä, sen kokoominen ja kustantaminen olisi annet- tava yksityisten ihmisten huostaan, joilta hallitus sitä tarvi... 129334 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>sillä se lakkaa peräsintä tottelemasta. Sensijaan, kun laiva ottaa sekä ankkurin että köyden kannelleen ja ne lujasti siihen kiinnitetään, ei sen kulussa enää mitään hidastusta huomaa. Pysyvällä sotajoukolla on turmeleva vaikutus ja se uhkaa aina kansan vapautta. Mutta rupeaako ku- kaan väittämään, että, kun sotaväestä ei kuitenkaan voi päästä, sen kokoominen ja kustantaminen olisi annet- tava yksityisten ihmisten huostaan, joilta hallitus sitä tarvittaessa vuokraisi? Sellainen sotajoukko olisi vai- kutukseltaan paljon turmiollisempi ja vaarallisempi kuin hallituksen ylläpitämä, ja sen johtajat hyvin pian muuttuisivat maan vallanpitäjiksi. Velttous, tuhlaavaisuus ja turmelus, mitkä tavalli- sesti katsomme valtion taloudenpidon luonnollisiksi seurauksiksi, ovat kuitenkin huomattavat vaan niissä asioissa, jotka eivät ole kansan näkösällä ja jotka eivät paljonkaan kuulu yhteiskunnan mukavuuskysymyksiin. Hyvinkö vai huonosti rakennettuja ne kuusi panssari- laivaa ovat, joita sukkelat urakoitsijat onnistuivat saada kongressin rakennettaviksi määräämään, sitä ei Aineri- kan kansa saa milloinkaan tietää muuten kuin sanoma- lehtien kautta, ja sellaisten asiain menestys tai epä- onnistuminen koskee kansaa yhtä vähän kuin sulttaa- nin housujen valmistus. Mutta annappa että posti jou- tuu harhateille tai postinkantaja jättää kirjeen perille tuomatta, kas silloin heti nousee myrsky. Postiasian valtio hoitaa paremmin kuin mitään muita tehtäviään juuri senvuoksi, että se likeisemmin koskee kansaa. Samoin myös rautatielaitos on, vielä enemmän kuin ehkä mikään muu, kansan välittömän tarkastuksen alai-<noinclude><references/></noinclude> 923mjlxemkpk6q7srq50gife0gztszi 250 25869 129335 2026-04-05T17:32:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Se koskee niin läheisesti kaikkien etuja, muka- vuutta ja vaarattomuutta, ettei kenenkään tarvitse pe- lätä kansan huomion voivan heiketä ja tehdä siten me- nestyksen epäilyksen alaiseksi. Tämä koskee niin- ikään myös sähkölennätinlaitosta, puhelinta, kaasu- ja muuta valaistuslaitosta kaupungeissa, vesijohtoa, yhtei- siä lämmitys- ja sähkölaitoksia. Kaikkien yritysten, jotka luontonsa puolesta ovat monopooleja, pitäisi olla hallituksen huostassa. Val- ti... 129335 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Se koskee niin läheisesti kaikkien etuja, muka- vuutta ja vaarattomuutta, ettei kenenkään tarvitse pe- lätä kansan huomion voivan heiketä ja tehdä siten me- nestyksen epäilyksen alaiseksi. Tämä koskee niin- ikään myös sähkölennätinlaitosta, puhelinta, kaasu- ja muuta valaistuslaitosta kaupungeissa, vesijohtoa, yhtei- siä lämmitys- ja sähkölaitoksia. Kaikkien yritysten, jotka luontonsa puolesta ovat monopooleja, pitäisi olla hallituksen huostassa. Val- tion on joko harjottaminen valvontaa niihin nähden tai välittömästi pitäminen niitä käsissään, omaa itse- puolustustaan ja myös tasa-arvon ylläpitämistä varten kansalaisten kesken. Mutta yhteishengen kasvamisen mukana ja hallituksen käydessä täydellisemmäksi on sekin ala laajeneva, jossa hallitus voi menestyksellä toimia suuremmoisen ko-operatiivisen liiton toimeen- panevana elimenä, joksi todellinen sivistys pyrkii halli- tusta muuttamaan. Olemme tähän suuntaan ottaneet jo tärkeän aske- leen kansanvalistuksen asiassa. Enin osa väestös- tämme pitää valtion kouluja lastensa kaikkein parhaim- pana kasvatusvälineenä. Toinen esimerkki hallituksen ko-operatiivisten teh- tävien laajentumisesta on maksuttomien kansankirjas- tojen ja lukusalien perustaminen, mikä liike alkoi tuossa yhteishenkensä puolesta eturivin kaupungissa, Bostonissa, ja on sittemmin levenemistään levinnyt yli koko maan. Myös voi mainita onnistuneina yrityksinä yhteisten puistojen ja urheilukenttien toimittamisen. Voi mennä vielä paljon pitemmälle tuohon suun- taan, esimerkiksi hankkimalla jokaiselle tilaisuutta val-<noinclude><references/></noinclude> siwd2cn165v558hbzzd7pyq7yibir4x 250 25870 129336 2026-04-05T17:34:25Z Johshh 7452 /* Problematisk */ footnote needed 129336 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Johshh" /></noinclude>tion kustantamaan terveyden hoitoon, lasten kasvatuk- seen ja levon nauttimiseen rasittavasta työstä, samoin myös, yhteiskunnallisina kehottimina tieteelliseen toi- mintaan ja keksintöjen tekemiseen. Mutta jos hallitus todella voitaisiin tehdä yksinkertaisemmaksi ja siveelli- semmäksi, niin sen tehtäväksi voisi antaa vielä eri kei- noilla huolehtimisen niistä eduista, joista nyt koettavat pitää huolta yksityiset ko-operatiiviset yhtiöt. Siten voisi sekä saavuttaa suurta vähennystä jokaisen yksi- tyisen menoissa että myöskin ehkäistä yhä kasvavaa halua väärennyksiin ja petoksiin *) Tämän mukana teollisuus epäilemättä myöskin omistaisi sellaisen jär- jestelmän, jossa hyvin suuressa määrin vähenisi kasa- tun pääoman tilaisuus liikoihin anastuksiin, ja häviäisi tuo sotiakin kiivaampi taistelu markkinapaikasta. Yh- teiskunnallisen kehityksen luonnollinen kulku on epäi- lemättä suuntautunut ko-operatiivisuuteen eli - jos ehkä tämä sana miellyttää enemmän sosialismiin, vaikka minä puolestani vältän koko sanaa, koska sitä käytetään niin perin monissa aivan erilaisissa ja epä- määräisissä merkityksissä. Sivistys on ihmisten taito *) On paljon teollisuuden tuotteita, joista tuottaja saa nyt ainoastaan kolmanneksen kuluttajan maksamasta hinnasta, ja väärennyksissä on kehitytty niin pitkälle, etteivät tavalliset osta- jat enää pysty niitä huomaamaan. Puhumattakaan juomain vää- rentämisistä, margariinista ja siirapista, on petoksien määrä yhä pitemmälle kehittymässä. Niinpä, kun ihmiset väärennysten pe- losta rupesivat ostamaan jauhetun kahvin asemesta kahvipapuja ja itse niitä jauhamaan, ilmestyi kauppaan taikinasta tehtyjä kahvi- papuja, joita suurissa määrin sekotettiin oikeaan kahviin, ne kun olivat niin taitavasti tehtyjä, että olivat aivan oikeiden näköisiä.<noinclude><references/></noinclude> cm2ui0bi0sehj5q35njy7oa16ifnamb 250 25871 129337 2026-04-05T17:35:20Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: elää entista likeisemmässä yhteydessä. Ihmiskunnan yhteinen elämä kokonaisuutena on jumalallisen hengen ilmeinen tarkotus, se on Hänen tahtonsa, mikä ilmenee fyysillisen ja henkisen maailman muuttumattomissa laeissa, joiden seuraaminen tulee palkituksi ja rikkomi- nen rangaistuksi. Nykyaikaista yhteiskuntaa uhkaavat vaarat ovat ainoastaan niiden siunausten vastapuolta, joista se voisi olla osallinen. Keskitys, joka tapahtuu teollisuuden kaikilla aloilla, on... 129337 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>elää entista likeisemmässä yhteydessä. Ihmiskunnan yhteinen elämä kokonaisuutena on jumalallisen hengen ilmeinen tarkotus, se on Hänen tahtonsa, mikä ilmenee fyysillisen ja henkisen maailman muuttumattomissa laeissa, joiden seuraaminen tulee palkituksi ja rikkomi- nen rangaistuksi. Nykyaikaista yhteiskuntaa uhkaavat vaarat ovat ainoastaan niiden siunausten vastapuolta, joista se voisi olla osallinen. Keskitys, joka tapahtuu teollisuuden kaikilla aloilla, on teknillisten edistystem- me välttämätön seuraus. Se keskitys ei ole itsessään mikään paha. Ja jos se missä pahaa aikaansaa, niin se on vaan tulos meidän huonosta yhteiskunnallisesta jär- jestyksestämme. Meidän asumamme maailman rakenne on sellainen, että tuhat yksinvoimin työskentelevää ihmistä voi tuottaa moneen kertaan enemmän kuin tu- hat erillään työskentelevää ihmistä. Mutta siitä ei suinkaan tarvitse olla seurauksena, että yhdeksänsataa- yhdeksänkymmentäyhdeksän ihmistä pitäisi saattaa yh- den ihmisen orjiksi. Vieläkin toistan sen, mitä pidän kaikkien olemassa- olevien yhteiskunnallisten ilmiöiden johtopäätöksenä, jonka täytyy käydä selväksi jokaiselle noita ilmiöitä tutkineelle ja johon meidän on kääntäminen kaikki huomiomme. Yhteiskunnallisen edistyksen mukaiset lait vaativat meitä käymään eteenpäin ei ainoastaan ai- neellisen viljelyksen alalla, vaan myöskin järkiperäi- sessä ja siveellisessä kehityksessämme. Luonnolliset lait, jotka ovat meille antaneet höyrylaivan, veturin, sähkölennättimen, painokoneen ja tuhansia muita kek- sintöjä, jotka ovat enentäneet herruuttamme luonnon yli ja valtaamme elämän aineellisiin olosuhteihin, vaa-<noinclude><references/></noinclude> g7d860skqg4xj3g5e6o1iwffykrewed 250 25872 129338 2026-04-05T17:35:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tivat suurempaa yhteiskunnallista ymmärrystä ja yh- teiskunnallisen siveellisyyden kohoamista korkeam- malle tasolle. Ja erittäinkin ne vaativat yhä ehdotto- mammin oikeamielisyyden noudattamista ihmisten vä- lillä, mikä edellyttää tasa-arvon tunnustamista heidän luonnollisissa oikeuksissaan. „Hakekaa ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen to- tuuttansa (se on, oikeata ihmisten välistä suhdetta) ja kaikki muu tulee teille itsestään." Ensi askeleena yh- teiskunn... 129338 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tivat suurempaa yhteiskunnallista ymmärrystä ja yh- teiskunnallisen siveellisyyden kohoamista korkeam- malle tasolle. Ja erittäinkin ne vaativat yhä ehdotto- mammin oikeamielisyyden noudattamista ihmisten vä- lillä, mikä edellyttää tasa-arvon tunnustamista heidän luonnollisissa oikeuksissaan. „Hakekaa ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen to- tuuttansa (se on, oikeata ihmisten välistä suhdetta) ja kaikki muu tulee teille itsestään." Ensi askeleena yh- teiskunnan luonnolliseen ja terveeseen järjestykseen täytyy olla luonnollisen, kaikille ihmisille tasa-arvoisen, luovuttamattoman oikeuden turvaaminen aineelliseen maailmaan. Tämän oikeuden turvaamisella ei tosin ole vielä tehty kaikkia mikä välttämättä tehtävä on, mutta sillä on tehty kaikki muu helpommaksi toteuttaa. Ja niin kauan kuin tätä ei ole tehty, ei mistään muusta ole lähtevä mitään hyötyä. Tässä luvussa olen kevyesti kosketellut sellaisia aineita, joiden perusteellinen käsitteleminen olisi vaa- tinut paljon laajempaa esitystä. Tarkotukseni on ollut osottaa että hallituksen yksinkertaisemmaksi ja siveelli- semmäksi saattaminen on aivan välttämätöntä niiden tehtävien vuoksi, joita teollisen kehityksen kulku sille asettaa, ja myös niiden uusien tehtävien vuoksi, joiden antaminen hallituksen huostaan käy yleishyvän kan- nalta yhä suotavammaksi. Seuraavissa luvuissa on ai- komukseni osottaa, miten hallitusta voisi saada suu- ressa määrin yksinkertaisemmaksi ja sen turmelevaa vaikutusta rajottaa tunnustamalla ja toteuttamalla ih- misten tasa-arvoista ja luovuttamatonta oikeutta hei- dän kotimaansa maaperään. Sillä Ranskan Perustava<noinclude><references/></noinclude> oostren0c0l9d2dvo6tu4l9relbte8h 250 25873 129339 2026-04-05T17:36:06Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kokous ei erehtynyt julistaessaan yhteiskunnalliset epä- kohdat ja hallituksen turmeluksen riippuviksi ihmis- oikeuksien tuntemattomuudesta, laiminlyömisestä ja halveksimisesta. On päivän selvää, että tässä ja muissa luvuissa puhuessani hallituksesta, valtiosta j. n. e. käytän näitä nimityksiä yleisessä merkityksessä aivan riippumatta olemassaolevista valtio-opillisista jaotelmista. {{c|18 LUKU.}} {{c|'''Mikä on tehtävämme.'''}} Tahdon vieläkin luoda... 129339 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>kokous ei erehtynyt julistaessaan yhteiskunnalliset epä- kohdat ja hallituksen turmeluksen riippuviksi ihmis- oikeuksien tuntemattomuudesta, laiminlyömisestä ja halveksimisesta. On päivän selvää, että tässä ja muissa luvuissa puhuessani hallituksesta, valtiosta j. n. e. käytän näitä nimityksiä yleisessä merkityksessä aivan riippumatta olemassaolevista valtio-opillisista jaotelmista. {{c|18 LUKU.}} {{c|'''Mikä on tehtävämme.'''}} Tahdon vieläkin luoda yleiskatsauksen äsken sa- nottuun. Meitä uhkaavien vaikeuksien päälähteenä on yltyvä epätasaisuus varallisuuden jaossa. Siihen on nähtävästi myötävaikuttamassa kaikki nykyiset keksin- nöt ja sitä edistää myös valtiollinen turmeltuminen ja teolliset yksinoikeudet, jotka syntyvät lainsäädäntöval- lan väärinkäyttämisestä. Mutta alkusyy siihen on ilmeisesti yhteiskunnallisen järjestyksen perustuksissa, niissä keskinäisissä suhteissa, joihin olemme saattaneet työn ja sen välineet, työn ja luonnon-edut, ihmisen ja sen taivaankappaleen, joka on hänen asuinpaikkansa, työpajansa ja varastohuoneensa. Niinkuin maaperä on jokaisen rakennuksen pohjana, niin myöskin periaat- teet, jotka järjestävät maaperän käyttämistä, ovat poh- jana jokaiselle yhteiskunnalliselle järjestelmälle ja eh-<noinclude><references/></noinclude> ibps8osj61bcc1q0hasvf7ngecrxms2 250 25874 129340 2026-04-05T17:36:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: dottomasti vaikuttavat tämän järjestelmän koko luon- teeseen ja kehitykseen. Yhteiskunnassa, missä tunnus- tetaan luonnollisten oikeuksien tasa-arvoisuus, ei tie- tysti voi olla mitään suurta erotusta omaisuuksissa. Siinä ei kukaan paitsi ruumiillisesti työhön kykenemä- tön ole riippuvainen toisista ihmisistä; ei kenenkään ole pakko myydä työtänsä toisille. Tulee tietysti ole- maan erotusta rikkauden määrässä, sillä onhan ole- massa erotusta ihmisten t... 129340 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>dottomasti vaikuttavat tämän järjestelmän koko luon- teeseen ja kehitykseen. Yhteiskunnassa, missä tunnus- tetaan luonnollisten oikeuksien tasa-arvoisuus, ei tie- tysti voi olla mitään suurta erotusta omaisuuksissa. Siinä ei kukaan paitsi ruumiillisesti työhön kykenemä- tön ole riippuvainen toisista ihmisistä; ei kenenkään ole pakko myydä työtänsä toisille. Tulee tietysti ole- maan erotusta rikkauden määrässä, sillä onhan ole- massa erotusta ihmisten tarmossa, taidossa, älyssä, neu- vokkuudessa, ahkeruudessa; mutta ei tule olemaan hy- vin rikasta luokkaa eikä hyvin köyhää, ja kun jokainen sukupolvi tulee saamaan hyväksensä käyttää työnsä tasa-arvoista oikeutta luonnon etuihin, niin eroavaisuu- det, jotka toisessa sukupolvessa syntyvät, eivät tule pyrkimään alituiseen jatkumiseen. Sellaisessa yhteis- kunnassa, olipa sen muoto millainen hyvänsä, on val- tiollinen järjestelmä luontonsa puolesta oleva kansan- valtainen. Mutta yhteiskunnassa, missä maaperää pidetään vaan muutaman kansanosan omaisuutena, tulevat toi- set ihmiset heti syntymäpäivästään saakka epäedulli- sempaan asemaan, toiset taas pääsevät nauttimaan ta- vattomia etuja. Ne, joilla ei ole mitään oikeuksia maahan, tulevat pakotetuiksi myymään työtänsä maan- omistajille hinnasta mistä hyvänsä, ja oikeastaan he eivät voi edes elääkään ilman maanomistajien suostu- musta. Sellaisessa yhteiskunnassa täytyy välttämättö- mästi syntyä herrojen ja orjain luokka, suurten rik- kauksien omistajain luokka ja luokka, joka on vailla kaikkia rikkauksia, ja sellaisen yhteiskunnan valtiolli-<noinclude><references/></noinclude> ihy3enxewtipoeccixmtk9rxwf7v3wb 250 25875 129341 2026-04-05T17:36:26Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nen järjestelmä, olipa sen muoto mikä hyvänsä, on lopulta välttämättä muuttuva yksinvaltaiseksi. Meidän perusvirheemme on, että tunnustamme yk- sityistä omistusoikeutta maahan. Tällä väärällä perus- tuksella lepää sivistyksemme kaikkialla, ja senvuoksi siinä kaikkialla aineellisen edistyksen rinnalla kehittyy sellainen satumainen taloudellisten asemain erilaisuus, että koko sivistyksen täytyy senvuoksi kukistua. Koska ihmistä ilman maata ei voi olla o... 129341 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>nen järjestelmä, olipa sen muoto mikä hyvänsä, on lopulta välttämättä muuttuva yksinvaltaiseksi. Meidän perusvirheemme on, että tunnustamme yk- sityistä omistusoikeutta maahan. Tällä väärällä perus- tuksella lepää sivistyksemme kaikkialla, ja senvuoksi siinä kaikkialla aineellisen edistyksen rinnalla kehittyy sellainen satumainen taloudellisten asemain erilaisuus, että koko sivistyksen täytyy senvuoksi kukistua. Koska ihmistä ilman maata ei voi olla olemassa, koska hänen ruumiinsa ja kaikki minkä hän hankkii ja tuottaa on maasta otettu, niin tulee omistusoikeus johonkin maahan olemaan samaa kuin omistusoikeus sen maan asujamiin, se tulee onnettomalla tavalla joh- tamaan heitä taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja valtiolliseen alamaisuuteen. Siinä piilee perussyy siihen merkilliseen ilmiöön, että työtä säästäväiset keksinnöt, joita viimeinen vuosisata on niin run- saasti luonut, ovat joka paikassa osottautuneet ilmeisesti ristiriitaisiksi työväen olojen parantumisen kanssa. Työtä säästäväiset keksinnöt ennen kaikkea enentävät työn tuottavuutta ja niiden olisi siis enentä- minen työpalkkaa ja parantaminen työtä tekevien luok- kain asemaa. Mutta sellainen seuraus voi keksinnöillä olla ainoastaan missä maa on työlle vapaana. Sillä työ ei voi ilman maata toimia. Eivät mitkään työtä sääs- tävät keksinnöt voi saada meitä kykeneviksi tuotta- maan jotain tyhjästä tai jollakin tavalla vähentää riip- puvaisuuttamme maasta. Jokainen sellainen keksintö ainoastaan enentää työn kykyä muovailemaan maasta hankittuja raaka-aineita. Siis kaikkialla, missä maa on saatettu yksityiseksi omaisuudeksi, lopputuloksena<noinclude><references/></noinclude> thrqs0rz07exmqy2h4n5xssbqaucfq3 250 25876 129342 2026-04-05T17:36:39Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: työtä säästävistä keksinnöistä ja kaikenlaisista löy- döistä ja teknillisistä parannuksista voi olla ainoas- taan maanomistajille tarjoutuva tilaisuus vaatia ja työ- läisille syntyvä pakko antaa entistä enemmän maan käyttämisestä. Maanhinta nousee, mutta työpalkka ei nouse; päinvastoin, jos se vaan voi johonkin suuntaan muuttua, niin kyllä se alenemistaan alenee. Olemme sen omin silmin nähneet ja olemme sen nähneet huolimatta siitäkin tosiseikasta,... 129342 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>työtä säästävistä keksinnöistä ja kaikenlaisista löy- döistä ja teknillisistä parannuksista voi olla ainoas- taan maanomistajille tarjoutuva tilaisuus vaatia ja työ- läisille syntyvä pakko antaa entistä enemmän maan käyttämisestä. Maanhinta nousee, mutta työpalkka ei nouse; päinvastoin, jos se vaan voi johonkin suuntaan muuttua, niin kyllä se alenemistaan alenee. Olemme sen omin silmin nähneet ja olemme sen nähneet huolimatta siitäkin tosiseikasta, että nykyisten keksintöjen sangen tärkeänä seurauksena kulkuneuvo- jen alalla on ollut uusien maiden avautuminen työkan- salle. Ja mimmoinen vaikutus on oleva yhä jatkuvista parannuksista teollisuudessa, sitten kuin kaikki vilje- lykseen kelpaava maa meillä Amerikassa on tullut aida- tuksi yksityiseen omistukseen, mikä jonkun vuoden ku- luttua onkin tapahtuva, siitä voimme saada käsityksen ajatellessamme sitä vaikutusta, mikä Europassa olisi työtä säästävillä keksinnöillä siinä tapauksessa, ettei Amerikaa olisi löydetty. Tähän nyt voidaan huomauttaa, että minä, väit- tämällä kaikkien tekniikasta johtuvien siunausten jou- tuvan lopulta maanomistajille, en ota lukuun tosi- asioita, vaan annan pelkälle periaatteelle enemmän pai- noa kuin sillä todellisuudessa on, koskapa on selvää, että suuri osa lisääntyneestä varallisuudesta ei mene maan- omistajille, vaan kapitalisteille, tehtailijoille ja muun laisien yksinoikeuksien omistajille. Voidaan huomaut- taa, että rikkaimpana sukuna Europassa pidetään Rothschildejä, joiden toimena on paremmin lainojen välittäminen ja pankkiliike kuin maanomistaminen; ja vielä että Amerikan rikkaimpina ihmisinä ovat Van-<noinclude><references/></noinclude> ncpywpsp7ofgsfvvf6w1bmfma5f57nb 250 25877 129343 2026-04-05T17:36:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: derbiltit eikä Astorit; että Jay Gould ei ole miljoo- niaan maan anastuksilla hankkinut, vaan harjottaen pörssissä huijausta osakkeilla, ryöstämällä ihmisiä ostet- tujen lakimiesten avulla, lahjomalla tuomareita ja tur- melemalla lakiasäätäviä kamareita. Voidaan huo- mauttaa, etten minä anna mitään merkitystä petoksille ja ryöstöille, joita harjotetaan,,suosimalla kotimaista teollisuutta" ja kaikenlaisilla vehkeilyillä rahaliikkees- sämme. Edellisissä l... 129343 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>derbiltit eikä Astorit; että Jay Gould ei ole miljoo- niaan maan anastuksilla hankkinut, vaan harjottaen pörssissä huijausta osakkeilla, ryöstämällä ihmisiä ostet- tujen lakimiesten avulla, lahjomalla tuomareita ja tur- melemalla lakiasäätäviä kamareita. Voidaan huo- mauttaa, etten minä anna mitään merkitystä petoksille ja ryöstöille, joita harjotetaan,,suosimalla kotimaista teollisuutta" ja kaikenlaisilla vehkeilyillä rahaliikkees- sämme. Edellisissä luvuissa olen jo vastannut kaikkiin täl- laisiin väitteisiin; ja nyt ainoastaan supistuneessa muo- dossa toistaen vastaukseni huomautan, etten ole ollut lukuun ottamatta ainoatakaan noista seikoista, mutta että ne eivät missään suhteessa tee olemattomaksi sitä päivänselvää totuutta että jos maa on yksityisenä omai- suutena, niin kaikki siunaukset mistä teknillisistä pa- rannuksista hyvänsä lopulta joutuvat maanomistajien hyväksi. Sanoa, että jos ihminen rupee arpapeliä pe- laamaan, niin hän lopulta kadottaa kaikki rahansa, ei merkitse väittämistä, ettei häneltä voitaisi rahoja myös suoraan varastaakin. Koetan saada ajatukseni selväksi esimerkin avulla. Kuvailkaamme mieleemme saarta, jossa maa on joidenkin asukkaiden omaisuutta. Muiden saarenasuk- kaiden on joko vuokraaminen maata näiltä omistajilta, maksaen siitä maakorkoa, tâikka myyminen heille työ- tänsä saaden heiltä työpalkkaa. Saaren väestön kas- vaessa kilpailu maattomien välillä työnsaannista tai maan käyttämisoikeudesta tulee kohottamaan maakor- koa ja alentamaan työpalkkaa siihen määrään, että maattomille jää ainoastaan niin paljon kuin he elatuk-<noinclude><references/></noinclude> gonres4tgolx9a8elsy1mg0pzoxkbta 250 25878 129344 2026-04-05T17:37:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sekseen tarvitsevat, ja omistajat taas tulevat ottamaan itselleen kaiken muun mitä saarella tuotetaan. Otaksu- kaamme nyt, että siellä tehtäisiin jokin parannus tai keksintö, joka enentäisi työn tuotteliaisuutta. Ymmär- rettävää on, että heti kun keksintö tulisi yleiseen käy- täntöön, kilpailu maattomien välillä alkaisi antaa koko siitä lähtevän hyödyn maanomistajille. Olipa keksintö vaikutuksiltaan kuinka laaja hyvänsä, sillä voisi olla vaan tämä... 129344 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>sekseen tarvitsevat, ja omistajat taas tulevat ottamaan itselleen kaiken muun mitä saarella tuotetaan. Otaksu- kaamme nyt, että siellä tehtäisiin jokin parannus tai keksintö, joka enentäisi työn tuotteliaisuutta. Ymmär- rettävää on, että heti kun keksintö tulisi yleiseen käy- täntöön, kilpailu maattomien välillä alkaisi antaa koko siitä lähtevän hyödyn maanomistajille. Olipa keksintö vaikutuksiltaan kuinka laaja hyvänsä, sillä voisi olla vaan tämä ainoa lopullinen tulos. Jos parannukset olisivat niin suuria, että kaikki varallisuus, mitä saarella voidaan tuottaa tai omistajille kelpaisi, voitai- siin tuottaa puolella entisestä työstä, niin omistajilla olisi tilaisuus toisen puolen työmiehistä jättää vaikka nälkäkuoleman käsiin tai heittää meren aaltojen val- taan; tai, jos he sattuisivat olemaan niitä hurskaita, jotka uskovat kaikkivoivan Jumalan sittenkin määrän- neen nuo työläiset elämään, vaikkei heille maata asut- tavaksi antanutkaan, ehkä elättäisivät heitä armopa- loilla niinkuin kerjäläisiä tai siirtäisivät laivoilla joihin- kin muhin mahin, niinkuin Englannin hallitus nyt siir- tää Irlannin,,liikaväestöä". Mutta olkoonpa. että he tapettaisiin tai eloon jätettäisiin, kaikissa tapauksissa he olisivat maanomistajille hyödyttömiä, ja sikäli kuin parannukset jatkuisivat tämä heidän hyödyttömyytensä yhä enentyisi. Se on yleinen periaate. Mutta olettakaamme, että paitsi tätä maanomis- taja- ja heidän vuokraaja- ynnä renkiväestöänsä saa- rella olisi vielä puodinomistaja, keksinnön tekijä, hui- jari ja merirosvo. Jotta oletuksemme vastaisi nyky- aikaisia oloja meidän on ajatteleminen tuota huijaria<noinclude><references/></noinclude> 66dkxvqm3oq00k20q46qsxry5dujthg 250 25879 129345 2026-04-05T17:37:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nauttivaksi yleistä kunnioitusta, sellaiseksi mieheksi, joka uhraa rahoja yliopistollisten stipendien perustami- seksi ja kirjottaa nimeänsä avustuslistoihin pakana- lähetyksen hyväksi, ja merirosvoa pitäisi meidän ku- vailla mitä suurimmassa määrin jalomieliseksi meri- rosvoksi, jonka nopeakulkuisen risteilijän mastossa lie- huisi purjehdusseuran lippu entisten hirveiden pää- kallojen ja veristen luiden asemesta, mutta joka kokoisi ryöstettyjä varoja kuiten... 129345 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>nauttivaksi yleistä kunnioitusta, sellaiseksi mieheksi, joka uhraa rahoja yliopistollisten stipendien perustami- seksi ja kirjottaa nimeänsä avustuslistoihin pakana- lähetyksen hyväksi, ja merirosvoa pitäisi meidän ku- vailla mitä suurimmassa määrin jalomieliseksi meri- rosvoksi, jonka nopeakulkuisen risteilijän mastossa lie- huisi purjehdusseuran lippu entisten hirveiden pää- kallojen ja veristen luiden asemesta, mutta joka kokoisi ryöstettyjä varoja kuitenkin vielä perusteellisemmin ja perinpohjaisemmin kuin entisen ajan merirosvo. Olettakaamme, että puotilainen, huijari ja meri- rosvo hoitavat asioitaan hyvin ja saavat paljon rahaa. Nyt esiintyy keksinnöntekijä ilmottaen: „Olen tehnyt keksinnön, joka on suuressa määrin enentävä työn tuot- tavuutta ja kaikkea tämän saaren tuotannon yleismää- rää, jota voidaan jakaa teidän kaikkien kesken; mutta minä julkaisen keksintöni vasta sitten kuin te suos- tutte antamaan minulle määrätyn maksun sen käyttä- misestä, hyväksenne." He suostuvat, keksintö tulee käytetyksi ja suuressa määrin suurentaa varallisuuden tuotantoa. Mutta siitä ei lähde mitään hyvää työ- miehille. Kilpailu heidän välillään yhä pakottaa heitä maksamaan niin suurta maakorkoa taikka ottamaan niin pientä työpalkkaa, ettei heidän elämänsä ole pa- rempi kuin ennenkään. He yhä vaan tulevat näpin toimeen. Koko keksinnön tuottama hyöty ei tässä tapauksessa kuitenkaan mene maanomistajille. Keksijä saa suuren tulon keksinnöstään, samoin myös puoti- laisen, huijarin ja merirosvon tulot enenevät. Jokai- sen tulo, sen voimme mielellämme myöntää, näyttää suuremmalta kuin yhdenkään maanomistajan, ja hei-<noinclude><references/></noinclude> tctgfuiwzlfkp2758wu5889r6eo3yqi 250 25880 129346 2026-04-05T17:37:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: dän ansionsa muodostavat hämmästyttävän vastakoh- dan työläisten köyhyydelle, jotka ovat nyt kovin kat- keroittuneet ettei heille tullut mitään keksinnön aiheut- tamasta varallisuuden lisäyksestä. He vainuavat vää- ryyttä ja jotkut heistä alkavat napista, sanoen, ettei tämän saaren Luoja tietenkään sitä vaan muutamille harvoille asukkaille aikonut, että hekin ovat yhtä hyviä kuin muut ihmiset ja että heillä on myöskin jotain oikeuksia saaren maahan... 129346 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>dän ansionsa muodostavat hämmästyttävän vastakoh- dan työläisten köyhyydelle, jotka ovat nyt kovin kat- keroittuneet ettei heille tullut mitään keksinnön aiheut- tamasta varallisuuden lisäyksestä. He vainuavat vää- ryyttä ja jotkut heistä alkavat napista, sanoen, ettei tämän saaren Luoja tietenkään sitä vaan muutamille harvoille asukkaille aikonut, että hekin ovat yhtä hyviä kuin muut ihmiset ja että heillä on myöskin jotain oikeuksia saaren maahan. Otaksukaamme, että joku oppineempi heistä silloin nousee tälläistä puhetta pitämään: „,,Koko tuo maa- kysymys on aivan joutava eikä se pitkään aikaan voi tulla päivän polttavaksi kysymykseksi; se voi ainoas- taan herättää eripuraisuutta ja yleistä tyytymättö- myyttä, ja ennen kaikkea se arvelluttavassa määrässä vivahtaa kommunismiin. Mutta te työläiset, joilla ei ole muuta kuin työpaitanne, ymmärrätte hyvin, että kommunismi on paha ja vaarallinen oppi, joka vie les- kien ja orpojen ryöstämiseen ja uskonnon kieltämi- seen. Älkäämme unelmiin luottako. Te työläiset olette köyhiä ja kärsitte puutetta senvuoksi, että puotilainen puijaa teitä, että keksinnön tekijä kiskoo teiltä liikoja, että huijari teitä pettää ja merirosvo ryöstää. Maan- omistajat ja maattomat, teidän on yhdessä taistelemi- nen noita verenimijöitä vastaan. Yhtykäämme, teh- däksemme lopun heidän kiskomisistaan. Puotilainen saa kymmenestä viiteenkymmeneen prosenttiin voittoa kaikesta mitä hän myö. Perustakaamme kuluttaja- puoti, joka tulee myömään kaikki tehdashintoihin ja antaa työläisille tilaisuuden rikastumaan, kun saavat omakseen kauppiaan voiton kaikesta mitä kuluttavat.<noinclude><references/></noinclude> ql9zwtm439squ882lx12463nhypp8r5 250 25881 129347 2026-04-05T17:37:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mitä tulee keksijään, niin hän on jo kylläksi hyötynyt meidän kustannuksellamme. Lakatkaamme jo hänelle maksamasta hänen keksinnöstään, ja niin meille jää vastaava määrä jaettavaksi maanomistajien ja maat- tomien kesken. Mutta mitä vihdoin tulee huijariin ja merirosvoon, niin me kerrassaan teemme lopun hei- dän veihkeilyistään jä karkotamme heidät maasta!" tuu. Kuvailkaamme, että tätä puhetta seuraa myrskyä- vät kättentaputukset ja että ehdotus... 129347 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Mitä tulee keksijään, niin hän on jo kylläksi hyötynyt meidän kustannuksellamme. Lakatkaamme jo hänelle maksamasta hänen keksinnöstään, ja niin meille jää vastaava määrä jaettavaksi maanomistajien ja maat- tomien kesken. Mutta mitä vihdoin tulee huijariin ja merirosvoon, niin me kerrassaan teemme lopun hei- dän veihkeilyistään jä karkotamme heidät maasta!" tuu. Kuvailkaamme, että tätä puhetta seuraa myrskyä- vät kättentaputukset ja että ehdotus täydellisesi toteu- Mutta mikä olisi seuraus? Ei muuta kuin että maanomistajat tulisivat vastaavassa määrin rikkaam- miksi. Työläiset eivät hyötyisi mitään, ellei hyödyksi lue sitä, että he nyt alkaisivat vihdoin ymmärtää pää- syytä köyhyyteensä. Sillä vaikka he puotilaisesta pääs- tyään voisivatkin elää halvemmin, niin kilpailu heidän välillään pian pakottaisi heitä luovuttamaan tätä etua maanomistajille, koska he alkaisivat tehdä työtä hal- vemmasta ja maksaa suurempaa vuokraa maasta. Sa- moin myös keksijän palkkion hävittäminen, huijarin ja merirosvon anastusten ja varkauksien lopettaminen tekisi vaan maan kalliimmaksi ja enentäisi omistajien tuloja. Säästö, mikä ilmaantuisi puotilaisesta, keksi- jästä, huijarista ja merirosvosta vapautumisen joh- dosta, menisi kaikkinensa maanomistajille sen mukaan kuin tuotanto enenisi keksinnön vaikutuksesta. Ei ole vaikea havaita, että tämä kaikki olisi aivan samaa joka paikassa muuallakin eikä vaan kuvaile- mallamme saarella. Meillä, esimerkiksi, rautatieverk- komme kehityksen mukana tuli maan melkein kaikki kuljetusliike jättiläismäisten monopoolien omistajien haltuun, jotka enimmäksi osaksi määräsivät kuljetus-<noinclude><references/></noinclude> 67j5120az75sy348k5k1tih8sayxlx7 250 25882 129348 2026-04-05T17:37:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maksun niin suureksi kuin vaan mahdollista ja usein sovittelivat sitä aivan mielivaltaisesti eri seutuihin näh- den. Missä vaan heidän mielivaltansa pääsi vaikut- tamaan, siellä kuten aivan yleisistä valituksista käy ilmi, on ollut seurauksena maanhintojen laskeminen Mutta otaksukaamme, että tuo mielivalta hävitettäisiin, ja meille on selvänä, ettei työpalkka siitä vähintäkään kohoaisi eikä työläisten asema nimeksikään paranisi. Sen hävittäminen toi... 129348 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>maksun niin suureksi kuin vaan mahdollista ja usein sovittelivat sitä aivan mielivaltaisesti eri seutuihin näh- den. Missä vaan heidän mielivaltansa pääsi vaikut- tamaan, siellä kuten aivan yleisistä valituksista käy ilmi, on ollut seurauksena maanhintojen laskeminen Mutta otaksukaamme, että tuo mielivalta hävitettäisiin, ja meille on selvänä, ettei työpalkka siitä vähintäkään kohoaisi eikä työläisten asema nimeksikään paranisi. Sen hävittäminen toisi mukanaan vaan maan hintojen kohoamisen, toisin sanoin, kuljetusmaksujen alene- misen johdosta työläisten olisi maksaminen enemmän maan käyttämisestä. Sama olisi asianlaita kaikkiin yksinoikeuksiin nähden ja niiden luku on legio. Jos hävitettäisiin kaikki yksinoikeudet paitsi maamonopoolit, jospa vaikka osuustoiminnan tai muiden keinojen avulla kauppavoitto kokonaan hävitettäisiin, niin että tavarat suoraan kulkisivat tuottajilta kuluttajille mahdollisim- ınan vähillä kustannuksilla; jos hallitus olisi niin muo- dostettu, ettei sitä enää millään saisi lahjottua, ja se muuttuisi säästeliääksi, niin sittenkään ei tuolla kaikella olisi mitään saavutettu parempaan tasa-arvoisuuteen nähden varallisuuden jaossa. Kilpailu työläisten vä- lillä, joilla ei olisi mitään oikeutta maahan ja jotka siis eivät voisi tehdä työtä ilman jonkun lupaa, nostaisi maan hintaa ja alentaisi työpalkkaa siihen määrään, mikä juuri elantoon riittää. Minua voidaan väärin käsittää. En minä väitä, että jokaisen ihmis-olennon tasa-arvoisten ja luovutta- mattomien oikeuksien tunnustamisesta siihen luonnon alkuaineeseen, josta elanto lähtee ja kaikki tarpeet tuo-<noinclude><references/></noinclude> 3t2c1tedoj6rnfg3498a5z4y64gqpld 250 25883 129349 2026-04-05T17:38:18Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tetaan, riippuisi kaikkien yhteiskunnallisten kysymys- ten ratkaisu. Myönnän täydellisesti, että sittenkin kuin kaikki tämä olisi toteutettu meillä olisi vielä pal- jon tehtävää. Me voisimme tunnustaa tasaoikeuden maahan ja sittenkin meidän keskellämme saattaisi itse- valtaisuus ja riistäminen viihtyä. Mutta mitä muuta me ikinä tekisimmekin, niinkauan kuin emme tunnusta luonnon alkuaineita tasa-oikeuden alaisiksi, ei meitä mikään voi vapauttaa siitä luonn... 129349 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tetaan, riippuisi kaikkien yhteiskunnallisten kysymys- ten ratkaisu. Myönnän täydellisesti, että sittenkin kuin kaikki tämä olisi toteutettu meillä olisi vielä pal- jon tehtävää. Me voisimme tunnustaa tasaoikeuden maahan ja sittenkin meidän keskellämme saattaisi itse- valtaisuus ja riistäminen viihtyä. Mutta mitä muuta me ikinä tekisimmekin, niinkauan kuin emme tunnusta luonnon alkuaineita tasa-oikeuden alaisiksi, ei meitä mikään voi vapauttaa siitä luonnottomasta epäsuhteesta varallisuuden jaossa, mikä on niin suurien epäkohtien ja vaarojen alkulähteenä. Mitä uudistuksia me ajatte- lisimmekin, niin tämän perus-uudistuksen ollessa toteut- tamatta meidän aineellinen edistyksemme ei voisi muuta kuin jakaa kansan upporikkaihin ja ryysyköy- hiin. Olipa varallisuuden kasvaminen kuinka suuri hyvänsä, kansan joukkojen toimeentulo olisi aina vaan kurja, aina vaan olisi meillä suuri rikoksentekijäin luokka, aina vaan armopaloilla eläjiä, jotka ovat saa- tetut siveelliseen alennustilaan ja epätoivoon, kun rehel- linen elannon hankkiminen on käynyt mahdottomaksi. {{c|19 LUKU.}} {{c|'''Ensimäinen suuri uudistus.'''}} Mihin ikinä me ryhtyisimmekin emme voi mitään pysyvää ja todellista aikaansaada niin kauan kuin emme ole turvanneet kaikille ensimäistä niistä tasa arvoisista ja luovuttamattomista oikeuksista, jotka<noinclude><references/></noinclude> 9z7q9s8hxn6quzkgtngy7c3ixozbawa 250 25884 129350 2026-04-05T17:38:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: meidän Itsenäisyytemme Julistuksessa ovat lausutut ja jotka ihmisten Luoja on ihmisille antanut, tasa- arvoista ja luovuttamatonta oikeutta luonnon rikkauk- sien käyttämiseen. On ihmisiä, jotka aina koettavat löytää jotain keskitietä oikeamielisyyden ja vääryyden välillä, ihmisiä, jotka nähdessään päänmenettämiseen väärin tuomitun henkilön aina alkavat vakuuttaa, että oikeas- taan olisi häneltä ollut katkaistava jalat eikä pää. Sel- laisia ovat n... 129350 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>meidän Itsenäisyytemme Julistuksessa ovat lausutut ja jotka ihmisten Luoja on ihmisille antanut, tasa- arvoista ja luovuttamatonta oikeutta luonnon rikkauk- sien käyttämiseen. On ihmisiä, jotka aina koettavat löytää jotain keskitietä oikeamielisyyden ja vääryyden välillä, ihmisiä, jotka nähdessään päänmenettämiseen väärin tuomitun henkilön aina alkavat vakuuttaa, että oikeas- taan olisi häneltä ollut katkaistava jalat eikä pää. Sel- laisia ovat ne herrat, jotka saatuaan aavistuksen maa- kysymyksen tärkeydestä ehdottavat Irlannissa ja Eng. lannissa sellaisia toimenpiteitä kuin vuokramaksujen määräämistä lain avulla ja maan hankkimista tilatto- mille, ja Yhdysvalloissa jäljellä olevien kruunun- maiden antamista vaan työtätekeville siirtolaisille ja maanomistusten rajottamista alaltaan. Mutta moisilla aran puolinaisilla ja epäloogillisilla toimenpiteillä ei voida saavuttaa yhtään mitään. Jos yhteiskunnallisesta taudista tahdomme päästä, on sen juuriin käsiksi käyminen. Ei ole mitään järkeä siinä, että kruununmaiden jätteitä varattaisiin nyt muka vaan työtätekeville siir- tolaisille. Sehän olisi samaa kuin huolehtia tallin sul- kemisesta vasta sitten kuin hevonen on jo sieltä varas- tettu, tai ellei niinkään, niin se kaikissa tapauksissa ei enää mitään auttaisi. Ei ole mitään järkeä myöskään ehdotuksissa maanomistusten alan rajottamisesta. Jos se olisikin mahdollista toteuttaa, niin se olisi hyödytöntä, sillä se ei vaikeuksien ytimeen kajoisi. Omistusoikeus tuhanteen neliösyleen kaupunginmaata voi antaa enem-<noinclude><references/></noinclude> qvr67m6zjhragfk4zlbpt746keo3wpz 250 25885 129351 2026-04-05T17:43:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: män valtaa työn ylitse kuin omistusoikeus sataantuhan- teen tynnyrinalaan harvaan asuttua maata, ja olisi perin vaikeata, melkeinpä mahdotontakin minkään lainsää- däntötoimen avulla estää omistuksen keskittymistä kui- tenkin säilyttämällä niitä yleisiä syitä, jotka ehdotto- masti keskitykseen johtavat. Niin kauan kuin työ- palkalla on oleva taipumus alenemaan siihen määrään, missä on pelkkä nälkäinen elämä mahdollinen, emme voi pysäyttää kaike... 129351 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>män valtaa työn ylitse kuin omistusoikeus sataantuhan- teen tynnyrinalaan harvaan asuttua maata, ja olisi perin vaikeata, melkeinpä mahdotontakin minkään lainsää- däntötoimen avulla estää omistuksen keskittymistä kui- tenkin säilyttämällä niitä yleisiä syitä, jotka ehdotto- masti keskitykseen johtavat. Niin kauan kuin työ- palkalla on oleva taipumus alenemaan siihen määrään, missä on pelkkä nälkäinen elämä mahdollinen, emme voi pysäyttää kaikenkaltaisen omaisuuden taipumusta keskittymään, mutta työpalkalla on sellainen taipumus oleva niin kauan kunnes kaikille turvataan tasaoikeus synnyinmaan maaperään. Voimme poistaa teollista orjuutta maanomistusten rajottamisella alalleen yhtä vähän kuin olisimme voineet poistaa mieskohtaista orjuutta rajottamalla orjain lukua, minkä kukin omis- taja olisi saanut pitää. Monessa tapauksessa, mikäli sellainen toimenpide toteutettaisiin, sillä vaan vaikeu- tettaisiin taistelua epäkohtaa vastaan, koska epäkohdan ylläpitämisestä olisi useammille henkilöille etua. Meille amerikalaisille ei ole olemassa muuta kei- noa. Jos mieli pelastaa tasavaltaa niikauankuin yhteis- kunnallinen eriarvoisuus ja valtiollinen turmelus eivät ole vielä saavuttaneet sitä astetta, jolloin pelastuksesta ei enää voi puhettakaan olla, meidän on toteuttaminen Itsenäisyytemme Julistuksen periaatetta, tunnustami- nen tasa-arvoiset ja luovuttamattomat oikeudet, joiden täytyy Luojan antamina kuulua kaikille ihmisille, ja tekeminen maa yhteiseksi omaisuudeksi. Jos tuossa ajatuksessa, että kaikilla ihmisillä on tasa-arvoiset ja luovuttamattomat oikeudet maan käyt- tämiseen, on jotain kummallista, niin se on vaan seu-<noinclude><references/></noinclude> 6zeggcka1soq0ibhtxs4hb61y5mlaum 250 25886 129352 2026-04-05T17:43:44Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: raus tottumuksen ja tavan ominaisuudesta saada mei- dät sokeiksi ilmeisimpiin totuuksiin nähden. Orjuus, monivaimoisuus, ihmissyöminen, lasten päiden litistä- minen tai heidän jalkojensa turmeleminen ovat aivan luonnollisia asioita ihmisille, jotka ovat sellaisissa tavoissa ja laitoksissa kasvatetut. Mutta oikeastaan voisi mainita tuskin mitään muuta yhtä vastaista ihmis- käsitykselle kuin maan pitämistä samallaisena yksi- tyisomistuksen esineenä kuin työn t... 129352 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>raus tottumuksen ja tavan ominaisuudesta saada mei- dät sokeiksi ilmeisimpiin totuuksiin nähden. Orjuus, monivaimoisuus, ihmissyöminen, lasten päiden litistä- minen tai heidän jalkojensa turmeleminen ovat aivan luonnollisia asioita ihmisille, jotka ovat sellaisissa tavoissa ja laitoksissa kasvatetut. Mutta oikeastaan voisi mainita tuskin mitään muuta yhtä vastaista ihmis- käsitykselle kuin maan pitämistä samallaisena yksi- tyisomistuksen esineenä kuin työn tuotetta. Ainoas- taan mitätön kourallinen maan päällä eläneistä ihmi- sistä on synnyttänyt ajatuksen siitä, että muka maa voidaan käsitellä yksityisenä omaisuutena, ja tässäkin kourallisessa ihmisiä on tuo ajatus herännyt ainoas- taan pitkällisten anastusten, väkivallan ja petosten sar- jan jälkeen. Ajatus kehittyi roomalaisilla, jotka se tur- meli ja saattoi perikatoon. Tarvittiin useita sukupol- via, jotta se sai jalansijaa meidän esi-isiemme keskuu- dessa, ja heidänkin joukossansa se saavutti täyden kehi- tyksensä vasta noin pari vuosisataa sitten, kun Kaarlo II:n aikana parlamentti poisti maanomistajien feodaa- liset velvollisuudet. Me, Amerikan asukkaat, olemme omistaneet tämän ajatuksen niinkuin olemme omista- neet armeijamme ja laivastomme ylimyksellisen järjes- telmän ja paljon muuta sellaista, missä olemme orjalli- sesti seuranneet Europan tapoja. Maita oli suunnat- tomasti, mutta kansaa vähän; meidän ei juolahtanut mieleemmekään, mitä tulee sitten tapahtumaan, kun parissa kolmessa kaupungissa tulee olemaan yhtä pal- jon asukkaita kuin silloin kaikissa kolmessakymme- nessä valtiossa. Mutta nyt on tullut aika, jolloin mei- dän on kuin onkin asiata ajatteleminen, jolloin eteemme<noinclude><references/></noinclude> n86dy7pj6csbueq5le2a9v63x8m3cdr 250 25887 129353 2026-04-05T17:44:25Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ovat vapaista valtiolaitoksistamme huolimatta tulleet ne pulmakysymykset, jotka niin uhkaavasti ovat Europalle esiintyneet, jolloin - katsomatta siihen, ettei kaikki koskematon maa ole vielä anastettu, meillä jo on - ilmaantunut „työväen luokka”, ja „,rikoksentekijäin luokka", jolloin meillä jo on tuhansia niinsanottuja vapaita kansalaisia, jotka eivät pysty raskaallakaan työllä hankkimaan elatusta perheellensä, jolloin toi- selta puolen keskuudessamme kasva... 129353 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ovat vapaista valtiolaitoksistamme huolimatta tulleet ne pulmakysymykset, jotka niin uhkaavasti ovat Europalle esiintyneet, jolloin - katsomatta siihen, ettei kaikki koskematon maa ole vielä anastettu, meillä jo on - ilmaantunut „työväen luokka”, ja „,rikoksentekijäin luokka", jolloin meillä jo on tuhansia niinsanottuja vapaita kansalaisia, jotka eivät pysty raskaallakaan työllä hankkimaan elatusta perheellensä, jolloin toi- selta puolen keskuudessamme kasvaa sellaisia satumai- sia rikkauksia, jommoisia maailma ei ole nähnyt siitä pitäen kuin suurtilat söivät Rooman sydämmen. Eikö ole todellakaan nurinkurista kohdella maata yksityisomaisuutena? Maa on kaikissa suhteissa eri- lainen esine kuin kaikki muut, jotka ihmistyön tuot- teina todella ovat ihmisten omaisuutta. Maa on Juma- lan luoma, mutta nämä ovat ihmisten tuottamia. Maata on aina sama määrä, näitä taas voidaan rajattomasti enentää. Maa jää olemaan sukupolvien vaihtuessa, muut esineet lyhyessä ajassa häviävät, jälleen muut- tuen alkuaineisiinsa. Eikö siis ole nurinkurista, että joku yksityinen omistaja tämän meidän taivaan- kappaleemme päivän-elävä lapsi kokoo maksua muilta maan käyttäjiltä, tai myy heille sellaista, mikä on ollut olemassa vuosituhansia ennen häntä ja on vuosituhansia hänen jälkeensä oleva? Eikö ole nurin- kurista, että me nykyään New-Yorkissa elävät ihmiset olemme olleet pakotetut tekemään työtä kouralliselle maanomistajia, jotka ovat saaneet oikeuden elää mei- dän kustannuksellamme joiltakin jo kuolleilta ja usein vuosisatoja sitten eläneiltä englantilaisilta kuninkailta? Eikö ole nurinkurista, että me nykyiset Yhdysvaltain -<noinclude><references/></noinclude> gkve77j30e8dc1p8i5tdzha0iegq1nt 250 25888 129354 2026-04-05T17:44:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: asukkaat olemme voineet suoda kansalaisillemme tai ulkomaalaisille pääomanhaltijoille vallan anastaa itsel- leen työansion Amerikan tulevilta sukupolvilta? Eikö ole nurinkurisia kaikki nuo „omistusoikeudet” maa- han? Jos yhden sukupolven koko väestö yhtyisi yh- deksi ihmiseksi, niin se ei sittenkään voisi myydä maan omistusoikeutta toiselta sukupolvelta, yhtä vähän kuin se voisi myydä tämän sukupolven itsensä. On itses- tään selvä totuus, kuten sen Tuom... 129354 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>asukkaat olemme voineet suoda kansalaisillemme tai ulkomaalaisille pääomanhaltijoille vallan anastaa itsel- leen työansion Amerikan tulevilta sukupolvilta? Eikö ole nurinkurisia kaikki nuo „omistusoikeudet” maa- han? Jos yhden sukupolven koko väestö yhtyisi yh- deksi ihmiseksi, niin se ei sittenkään voisi myydä maan omistusoikeutta toiselta sukupolvelta, yhtä vähän kuin se voisi myydä tämän sukupolven itsensä. On itses- tään selvä totuus, kuten sen Tuomas Jefferson ilmaisi, että maa on ainoastaan väliaikaisessa omistuksessa sen päällä elävien ihmisten käsissä. Ei myöskään käy laatuun puolustaa yksityistä maan omistusoikeutta perustuen sellaisen omistus- oikeuden hyödyllisyyteen. Onhan tuo sama omistus- oikeus kaikkialla pelkkänä haittana sen käyttämiselle; sen kaikkialla synnyttämä keinottelu kasaa väkeä sinne, missä väestö voisi olla harvempaa, ja hajottaa sitä siellä, missä se voisi olla tiheämpää; kaikkialla se pa- kottaa niitä, jotka haluaisivat tehdä maallensa paran- nuksia, antamaan ensin suurimman osan pääomasta tai moneksi vuodeksi myymään työnsä; kaikkialla se estää ihmisiä tekemästä työtä itselleen, pakottaen heitä jul- maan keskinäiseen kilpailuun työpalkasta, minkä isäntä heille viskaa; kaikkialla se pysäyttää varallisuuden tuo- tantoa, saaden samassa aikaan mitä raaimman epätasai- suuden sen jakautumisessa. Tavallisesti väitetään tosin aivan todistamattomilla syillä, että muka yksityinen maanomistusoikeus on välttämätön, jotta maa tulisi oikein käytetyksi ja pysy- väisiä parannuksia tehtäisiin. Mikä todella on välttä- mätöntä, jotta maa tulisi mahdollisimman hyvin käy-<noinclude><references/></noinclude> gshqc1w5f9pmizrbapsb7enuto7kwnp 250 25889 129355 2026-04-05T17:45:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tetyksi, niin se on parannuksille suotu turva, - var- muus siitä, että niihin pantu työ ja pääoma tuottavat asianomaisen palkkionsa. Mutta tuo on jotain aivan toista kuin rajaton omistusoikeus maahan. Mitä lois- tavimpia rakennuksia on New-Yorkissa pystytetty vuokramaalle. Vuokramaalle on niinikään melkein koko Lontoo rakennettu ja muut Englannin kaupungit, samoin myös suuri osa Filadelfiasta ja Baltimoresta. Vuokramaalle laitetaan kaikellaisia kaivantoja. K... 129355 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tetyksi, niin se on parannuksille suotu turva, - var- muus siitä, että niihin pantu työ ja pääoma tuottavat asianomaisen palkkionsa. Mutta tuo on jotain aivan toista kuin rajaton omistusoikeus maahan. Mitä lois- tavimpia rakennuksia on New-Yorkissa pystytetty vuokramaalle. Vuokramaalle on niinikään melkein koko Lontoo rakennettu ja muut Englannin kaupungit, samoin myös suuri osa Filadelfiasta ja Baltimoresta. Vuokramaalle laitetaan kaikellaisia kaivantoja. Ka- liforniassa ja Nevadassa ovat kalleimmat vuorikaivos- tehtaat kaikki vuokramaalla sellaisilla ehdoilla, että niiden oikeudet tähän maahan ovat voimassa ainoas- taan niin kauan kuin tehdas on käynnissä. Jos kivihiilikerroksia on louhittu esille, jos tun- nelia kaivettu ja kaikkein kalliimpia koneita käytetty yhteisellä maalla ja pelkän hallinnon tarjoomalla va- kuudella, niin miksikä ei muutkin työt ja kaikenkal- taiset parannukset voisi tapahtua saman vakuuden poh- jalla? Jos yksityiset ihmiset voivat tehdä kaikenkal- taisia töitä ja laitoksia toisille kuuluvalla maalla, niin miksi he eivät voisi tehdä työtä ja perustaa laitoksia koko kansalle kuuluvalla maalla? Mikä estäisi sellai- sella maalla, joka kuuluu Kolmianisuuden kirkolle, Merimieshuoneelle, Astoreille tai Rheinlandereille, tai joillekin muille yhtiöille tai yksityishenkilöille, raken- nuksia syntymästä tai sitä käyttämästä, siinä tapauk- sessa, että siitä lähtevä maakorko, sen sijaan kuin se nyt menee joillekin yhtiöille tai yksityisille henkilöille, alkaisi mennä kunnan tai valtion rahastoon? Jos maa todellakin pidettäisiin koko kansan yhtei- senä omaisuutena, niin siinä tehtäisiin parannuksia ja<noinclude><references/></noinclude> gnav02rfyr1tljva82de77bjcv449hd 250 25890 129356 2026-04-05T17:46:06Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pystytettäisiin laitoksia paljon mieluummin kuin nyt, sillä noihin yrityksiin antautuneet ihmiset saisivat omaksi hyväkseen koko niistä lähtevän tulon. Nykyi- sen järjestelmän vallitessa on maasta maksettava hinta suurena vaikuttimena siihen, ettei parannuksiin eikä lai- toksiin ryhdytä. Hankkiessaan maata joko omakseen taikka vuokralle on yrittelijä pakotettu maksamaan sekä välittömiä veroja parannuksistaan taikka laitok- sistaan että myös raskaita välillis... 129356 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>pystytettäisiin laitoksia paljon mieluummin kuin nyt, sillä noihin yrityksiin antautuneet ihmiset saisivat omaksi hyväkseen koko niistä lähtevän tulon. Nykyi- sen järjestelmän vallitessa on maasta maksettava hinta suurena vaikuttimena siihen, ettei parannuksiin eikä lai- toksiin ryhdytä. Hankkiessaan maata joko omakseen taikka vuokralle on yrittelijä pakotettu maksamaan sekä välittömiä veroja parannuksistaan taikka laitok- sistaan että myös raskaita välillisiä veroja kaikesta mitä hän käyttää hyväkseen. Mutta jos maa olisi koko kansan yhteistä omaisuutta, niin siitä koko kansan hyväksi lähtevä tulo (maakorko) riittäisi korvaa- maan yleiset menot, ja kaikki muut verot, tullimaksut ja rasitukset voisi kokonaan poistaa. Yrittelijä voisi helpommin saada maata töihinsä ja laitoksiinsa käytet- täväksi, vieläpä hänelle tulisi turvatuksi koko niistä läh- tevä tulo, veroista aivan vapautettuna. Tasa-arvoisen oikeuden turvaaminen kaikille kan- salaisille maahan, jolla he asuvat, ei merkitse, kuten muutamat tietämättömät luulevat, peltomaa-osuuksien jakamista jokaiselle tai kaupunkimaan jakamista pie- niin palstoihin. Sellaisilla keinoilla olisi mahdoton jo- kaiselle turvata tasa-oikeuksia siinäkään tapauksessa, ettei moinen jakelu olisi jo itsessäänkin mahdoton. Pie- nessä ja alkuperäisessä yhteiskunnassa, jossa teollisuus ja tavat ovat yksinkertaisia, kuten esimerkiksi sellai- sessa, jolle Mooseksen lait olivat kirjotètut, on kyllä mahdollista saavuttaa todellista tasa-arvoisuutta jaka- malla jokaiselle perheelle saman verran maata ja tun- nustamalla nuo osuudet luovuttamattomiksi. Tai, ku- ten meidän raakojen esi-isiemme keskuudessa länsi<noinclude><references/></noinclude> ljfb1mm8dqjdobvq06cbqu408vxmpwz 250 25891 129357 2026-04-05T17:46:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Europassa taikka sellaisissa alkuperäisissä kylä-yhteis- kunnissa kuin Venäjällä ja Indiassa, voitaisiin todel- lista tasa-arvoa toteuttaa maan ajottaisten uudestijako- jen ja yhteisviljelyksen avulla. Tai harvalukuisen väes- tön keskuudessa, kuten uuden Englannin ensi asutuk- sessa, voisi niinikään tasa-arvo todella tulla turvatuksi antamalla jokaiselle perheelle tonttimaata, peltomaata, ja muun maan säilyttämisellä varamaana tai yhteis- maana. Mutta korkea... 129357 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Europassa taikka sellaisissa alkuperäisissä kylä-yhteis- kunnissa kuin Venäjällä ja Indiassa, voitaisiin todel- lista tasa-arvoa toteuttaa maan ajottaisten uudestijako- jen ja yhteisviljelyksen avulla. Tai harvalukuisen väes- tön keskuudessa, kuten uuden Englannin ensi asutuk- sessa, voisi niinikään tasa-arvo todella tulla turvatuksi antamalla jokaiselle perheelle tonttimaata, peltomaata, ja muun maan säilyttämisellä varamaana tai yhteis- maana. Mutta korkealle kehittyneessä ja nopeasti edis- tyvässä sivistysmaassa, missä keskukset vaihtelevat, missä on suuria kaupunkeja, missä työnjako on pitkälle kehittynyt ja tuotantojärjestelmä käynyt mutkikkaam- maksi, sellaiset kouraantuntuvat toimenpiteet kävisivät sekä hyödyttömiksi että mahdottomiksi. Mutta onko meidän nyt tämän vuoksi salliminen, että muutamat harvat yksityisenä omanaan hallitsevat sitä, mikä ilmeisesti on kaikkien yhteistä perintöä? Ei suinkaan. Kun kaksi henkilöä löytää timantin, niin eivät he mene jalokivikauppiaan luo lyöttämään timant- tiansa kahdeksi. Kun kolme poikaa perii laivan, niin eivät he sitä sahauta kolmeen osaan, ja tietäessään sen mahdottomaksi he eivät kuitenkaan siitä päätä mah- dottomaksi jakaa perintöänsä kolmeen tasa-osaan. Eikö muka ole rautateitten omistajilla muuta keinoa omistus- oikeutensa turvaamiseen kuin kiskojen, koneiden, irtai- men kaluston ja asemien jakamista niin moneen osaan kuin osakkaita on? Samoin siis tasaoikeuden turvaa- miseksi kaikille ihmisille maahan ei ole ollenkaan vält- tämätöntä jakaa maa tasaisiin osiin; siihen ei tarvitse muuta kuin koota tulo maasta (maakorko) yhteiseksi hyväksi.<noinclude><references/></noinclude> 50w5ik373ad99r2njl23ozx0o7o53cy 250 25892 129358 2026-04-05T17:46:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ja maakoron ottamiseksi yhteisiin tarkotuksiin val- tion ei lainkaan tarvitse todella ottaa haltuunsa maata ja antaa sitä sitten vuokralle vuodeksi taikka muuksi ajaksi. Tuon voi aikaansaada paljon helpommin ja yk- sinkertaisemmin verottamalla maan hinnat eli sen tulok- kuuden. Poistamalla kaikki muut verot on jättäminen vaan verot maan hinnasta eli tulokkuudesta, laskematta tähän hintaan sitä työtä ja pääomaa, mikä maahan on pantu, ja tällä tavalla onkin ma... 129358 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Ja maakoron ottamiseksi yhteisiin tarkotuksiin val- tion ei lainkaan tarvitse todella ottaa haltuunsa maata ja antaa sitä sitten vuokralle vuodeksi taikka muuksi ajaksi. Tuon voi aikaansaada paljon helpommin ja yk- sinkertaisemmin verottamalla maan hinnat eli sen tulok- kuuden. Poistamalla kaikki muut verot on jättäminen vaan verot maan hinnasta eli tulokkuudesta, laskematta tähän hintaan sitä työtä ja pääomaa, mikä maahan on pantu, ja tällä tavalla onkin maakorko yhteisiin tarko- tuksiin käytettäväksi koottava. Tuleeko tämä olemaan lopultakin paras keino kai- ken yhteiskunnalle kuuluvan saatavan kokoomiseksi yh- teiskunnan hyväksi, se on kysymys, jonka pohtiminen nykyisissä oloissa tuskin ketään huvittanee. Mutta aluksi olisi sitä kaikissa tapauksissa paras ja helpoin koota juuri tällä yksinkertaisella tavalla, nimittäin verojen keskittämisellä maan arvoja kohtaaviksi. Sen mukaan kuin maan työstä riippumatonta arvoa koh- taava vero kohoaisi, tulisi yhä suurempi osa maa- korosta, joka nyt menee muutamien onnellisten taskui- hin, otetuksi yhteisiin tarkotuksiin, ja vihdoin, jos ker- ran täydellisyyden saavuttaisimme, kaikki maat, kaik- kein kalliimmatkin, kadottaisivat kokonaan kauppa- hintansa, ja maakorko tulisi valtiolle verona kokonaan maksetuksi. Tätä yksinkertaista tietä, hallintokoneistoa teke- mättä vähintäkään mutkikkaammaksi, päinvastoin saat- tamalla sen melkoisesti yksinkertaisemmaksi, me voi- simme tehdä maan olennoltaan yhteisomaisuudeksi. Näin menetellen me voisimme poistaa kaikki muut ve- rot ja meille yhä jäisi alituinen ja aina kasvava vero-<noinclude><references/></noinclude> g4t93dsp4fc24i394135n9a2poqhwvy 250 25893 129359 2026-04-05T17:46:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jen ylijäämä, kasvava yleinen pääoma, jonka siunauk- sista kaikki olisivat osalliset ja jonka hallitsemisesta kaikilla olisi niin välitöntä etua, että tuhlaus tai väärin- käytökset olisivat mahdottomia. Tällaisen järjestel- män vallitessa ei kukaan voisi pitää hallussaan maata sitä samalla käyttämättä, ja käyttämätön maa tarjou- tuisi niille, jotka sitä käyttää haluaisivat. Tämä vai- kuttaisi heti kilpailupainon helpottumista työmarkki- noill... 129359 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>jen ylijäämä, kasvava yleinen pääoma, jonka siunauk- sista kaikki olisivat osalliset ja jonka hallitsemisesta kaikilla olisi niin välitöntä etua, että tuhlaus tai väärin- käytökset olisivat mahdottomia. Tällaisen järjestel- män vallitessa ei kukaan voisi pitää hallussaan maata sitä samalla käyttämättä, ja käyttämätön maa tarjou- tuisi niille, jotka sitä käyttää haluaisivat. Tämä vai- kuttaisi heti kilpailupainon helpottumista työmarkki- noilla, tuotanto ja maan parannukset saisivat suuren sysäyksen eteenpäin. Veroa olisi nyt maksettava vaan maaperästä sen hinnan mukaan, riippumatta siitä mil- laiset parannukset, rakennukset ja laitokset olisi tehty sitä käyttävien ihmisten käsillä. Noista laitoksista tai niiden käyttämisestä hän ei maksaisi mitään. Millä ikinä hänen työnsä voisi yleistä varallisuutta lisätä ja hänen älynsä säästöjä kartuttaa, se kaikki olisi hänen luovuttamatonta omaisuuttansa, josta ei kukaan häntä verojen nostamisella rankaisisi. Ja näin olisi vihdoin pyhä omistusoikeus tunnustettu, joka kaikille työn tu- lokset takaa. Tekemällä maan arvon veron alaiseksi me oikeas- taan voisimme toteuttaa suuren perus-uudistuksen, joka helpottaisi kaikki muut uudistukset ja jota paitsi ei mil- lään uudistuksilla voi olla hyödyllistä vaikutusta. Mei- dän olisi vaan maata kohtaava vero saatettava niin kor- keaksi, että siihen sisältyisi mikäli mahdollista maa- korko kokonaisuudessaan, joka nyt menisi yhteisiin tar- kotuksiin. Niistä ihmisistä, jotka eivät ole milloinkaan näitä asioita tutkineet, tuntuu naurettavalta ja kummalliselta, kun suurimpana ja hedelmällisimpänä uudistuksena<noinclude><references/></noinclude> 63ckpcreo2z2brdzkhvw9qge17arfao 250 25894 129360 2026-04-05T17:47:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ehdotetaan pelkkää verotuksen muuttamista. Mutta ken on edellisissä luvuissa esitettyä ajatuksenjuoksua seurannut, hän ymmärtää, että tässä ehdotuksessa pii- lee suurin yhteiskunnallinen vallankumous, vallanku- mous, johon verrattuna se vallankumous, joka Rans- kassa kukisti muinaisen kuningasvallan tai Yhdysval- loissa poisti personallisen orjuuden, oli aivan mitätön. Kirjassa sellaisessa kuin tämä, joka kääntyy luki- jain puoleen, joilla ei liene erikoist... 129360 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ehdotetaan pelkkää verotuksen muuttamista. Mutta ken on edellisissä luvuissa esitettyä ajatuksenjuoksua seurannut, hän ymmärtää, että tässä ehdotuksessa pii- lee suurin yhteiskunnallinen vallankumous, vallanku- mous, johon verrattuna se vallankumous, joka Rans- kassa kukisti muinaisen kuningasvallan tai Yhdysval- loissa poisti personallisen orjuuden, oli aivan mitätön. Kirjassa sellaisessa kuin tämä, joka kääntyy luki- jain puoleen, joilla ei liene erikoista halua antautua tieteellisesti tutkimaan tämän nähtävästi yksinkertai- taisen uudistuksen suhdetta taloudellisiin lakeihin, en minä voi tyhjentävästi selostaa uudistuksen koko mer- kitystä, ja voin ainoastaan huomauttaa muutamia sen kaikkein ilmeisimpiä seurauksia. Maakoron siirtyminen verona yhteiskunnan hal- tuun tekisi mahdolliseksi kaikkien muiden verojen pois- tamisen, jotka nyt raskaana taakkana painavat työtä ja pääomaa. Ja se taas saisi aikaan, että varallisuuden tuotanto suuresti enenisi, kun se näin esteet tieltänsä murtaisi ja omat yllyttimensä päästäisi täyteen voimaan. Samassa tuo uudistus erinomaisesti tuotantoa lisäisi sillä, että se avaisi vapaan pääsyn luonnon etui- hin. Se hävittäisi kokonaan yksinoikeuden maahan. sillä se tekisi maan hallinnon edulliseksi vaan niille, jotka maata käyttävät. Ei olisi kukaan kiusauksessa pitää maata hallussaan pelkästä toivosta, että sen hinta tulevaisuudessa kasvaa, kun olisi kerran kaikkiaan jo- kaiselle selvänä, että tämä hinnan kasvaminen tulee ote- tuksi verona yhteiskunnan käsiin. Ei kukaan voisi pitää hallussaan arvokasta maata, sitä käyttämättä, sillä<noinclude><references/></noinclude> nypp9a4scpjagtpv79w9afggb6r0tly 250 25895 129361 2026-04-05T17:47:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: siitä olisi maksettava niin paljon veroa kuin jos se olisi käytettynä. Näin ollen maakeinottelu, maan ostaminen ja hallussa pitäminen pelkän myymisen tarkotuksissa, loppuisi ja maa, jota ei kukaan käytä, tarjoutuisi niiden vapaasti käytettäväksi, jotka sitä käyttää haluavat. Tuotannon tavaton kasvaminen, joka olisi seurauk- sena tuotantoon tarvittavien luonnon rikkauksien ja etu- jen tarjoutumisesta työntekijäin käsiin ja verojen pois- tamisesta samalla tuo... 129361 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>siitä olisi maksettava niin paljon veroa kuin jos se olisi käytettynä. Näin ollen maakeinottelu, maan ostaminen ja hallussa pitäminen pelkän myymisen tarkotuksissa, loppuisi ja maa, jota ei kukaan käytä, tarjoutuisi niiden vapaasti käytettäväksi, jotka sitä käyttää haluavat. Tuotannon tavaton kasvaminen, joka olisi seurauk- sena tuotantoon tarvittavien luonnon rikkauksien ja etu- jen tarjoutumisesta työntekijäin käsiin ja verojen pois- tamisesta samalla tuotannon hartioilta, jota ne nyt eh- käisevät ja ikäänkuin sakottavat, enentäisi mitä suurim- massa määrin sitä vuosittain muodostuvaa pääomaa josta kaikki korot lähtevät. Ja samalla myös varalli. suuden jako tulisi verrattoman paljon tasasemmaksi. Se suuri osa tästä pääomasta, jota nyt maanomistajat ottavat itselleen senvuoksi, että ovat anastaneet luon- nolliset rikkaudet ja edut, eikä senvuoksi, että he tuo- tantoa mitenkään edistäisivät, se osa, ysä suurentuen edistyksen ja maan hintojen kasvamisen mukana tulisi oikeastaan jakautumaan kaikkien kesken ja käytetyksi yleisiin tarkotuksiin. Työtä rasittavien epäkohtain poistamien ja luonnon etujen joutuminen työläisten kä- siin antaisi heille tilaisuuden käyttämään voimiaan tuo- tantoon. Työ, kaiken rikkauden tuottaja, lakkaisi ole- masta hylkytavaraa silloin kuin halu varallisuuden luo- miseen olisi vielä tyydyttämättä. Kaikille tarjonaole- vien luonnon etujen ollessa vapaina olisi mahdoton se näytelmä, jossa työtä haluavat ihmiset turhaan työtä hakevat, ei olisi myöskään enää työttömien varajouk- koa, joka ylläpitäen työläisten kesken tunnotonta kilpai- lua työn saannista, alentaa työpalkkaa nälkäpalkan ta- salle. Yksipuolisen kilpailun asemesta työläisten välillä<noinclude><references/></noinclude> 2jygq1wtqtng62fd0l03lvg4y8a6i5t 250 25896 129362 2026-04-05T17:47:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: syntyisi kilpailu isäntien välillä työläisistä. Tarpeetto- miksi tulisivat työläisten lakot palkan ylläpitämiseksi entisellään tai korottamiseksi, sillä työpalkka ei enää pyrkisi alimpaan määräänsä, millä työmies suinkin voi elää, vaan päinvastoin pyrkisi kohoamaan korkeimpaan määräänsä, minkä isännät suinkin pystyvät maksamaan, ja sensijaan kuin työmies ennen sai ainoastaan jonkun osan ansiostaan, hän nyt alkaisi saada täyden korvauk- se... 129362 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>syntyisi kilpailu isäntien välillä työläisistä. Tarpeetto- miksi tulisivat työläisten lakot palkan ylläpitämiseksi entisellään tai korottamiseksi, sillä työpalkka ei enää pyrkisi alimpaan määräänsä, millä työmies suinkin voi elää, vaan päinvastoin pyrkisi kohoamaan korkeimpaan määräänsä, minkä isännät suinkin pystyvät maksamaan, ja sensijaan kuin työmies ennen sai ainoastaan jonkun osan ansiostaan, hän nyt alkaisi saada täyden korvauk- sen työstänsä, ja isännille jäisi vaan se ylijäämä, mikä oikeuden mukaa heille kuuluukin korvaukseksi heidän taidostaan, älystään ja pääomastaan. Se suurempi tasa-arvoisuus, mikä näin olisi seu- rauksena, johtaisi tuotantovoimain tavattomiin sääs- töihin ja kasvamiseen. Yhteiskunnalle jäisi kaikki mikä siltä nyt menee hukkaan sen jäsenten työttömyyden takia, heidän kerjäläisyytensä ja rikoksellisuutensa vuoksi, jotka köyhyys mukanansa tuopi, mutta työn suurempi liikkuvaisuus, kansan suurempi sivistys, tasa- semman varallisuuden jaon seuraukset, ja enentyneet yllykkeet keksintöjen ja parannusten tekemiseen, mikä olisi työpalkan nousemisen tuloksena, suuressa määrin lisäisivät tuotantoa. Kaikkien paitsi maan arvoja kohtaavien verojen poistaminen samalla tekisi erinomaisessa määrin hallin- non koneiston yksinkertaisemmaksi, halventaisi sen ylläpitämistä ja supistaisi hallituksen menoja. Tulisi mahdolliseksi vapautua tullivirkamiesten armeijasta, veronkantajista, taksoituslautakunnista, urkkijoista, tarkastusmiehistä, ilmiantajista ja sen semmoisista hal- lituksen asiamiehistä. Vapauduttaisiin siitä turmele- vasta vaikutuksesta, mikä välillisillä veroilla on valtio- asiaimme menoon ja yhteiskunnallisiin suhteisiimme.<noinclude><references/></noinclude> pwad26uavyzui385q7z2dymtqiedun7 250 25897 129363 2026-04-05T17:47:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Kaikellaiset syndikaatit ja tehtailijain liitot, jotka nyt ovat verojen vähentämisestä niin riippuvia, lakkaisivat jakelemasta rahoja valitsijain lahjomiseksi ja vehkei- lyistä, jotka ovat eninten valtiotulojemme ainaisia seu- ralaisia. Me pääsisimme siveellisestä turmeluksesta, jonka synnyttävät turhat kieltolait, turhat rangaistuk- set teoista, joita ei kukaan pidä omantunnon vastai- sina, ja palkinnot teoista, joita omatunto kieltää. Maa on kaikkien nähtä... 129363 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Kaikellaiset syndikaatit ja tehtailijain liitot, jotka nyt ovat verojen vähentämisestä niin riippuvia, lakkaisivat jakelemasta rahoja valitsijain lahjomiseksi ja vehkei- lyistä, jotka ovat eninten valtiotulojemme ainaisia seu- ralaisia. Me pääsisimme siveellisestä turmeluksesta, jonka synnyttävät turhat kieltolait, turhat rangaistuk- set teoista, joita ei kukaan pidä omantunnon vastai- sina, ja palkinnot teoista, joita omatunto kieltää. Maa on kaikkien nähtävänä. Sitä ei voi peittää tai piiloon panna. Sen hintaa käy määrääminen helpommin ja tarkemmin kuin minkään muun hintaa ja veroa käy näistä arvoista kantaminen ehdottoman säännöllisesti ja vähimmillä kustannuksilla. Maan arvojen eli maan tulokkuuden verottaminen yleisten menojen suorittami- seksi tekisi hallituksen siiheen määrään yksinkertaiseksi ja siihen määrään poistaisi petosten ja lahjomisten vai- kuttimia, että voisimme rohkeasti antaa hallituksen teh- täväksi sellaisten yritysten johtamisen, jotka nyt ovat vielä yksityisten käsissä, ja vaaratta suunnata yhteis- ten tulojen ylijäämää sellaisten asiain kustantamiseen, jotka sivistyksen kehittyessä meille esiintyvät kansan parasta tarkottavina ja jokaisen etuja vastaavina. Tällöin on pitäminen mielessä paitsi hallituskoneis- ton yksinkertaisuutta, mikä olisi uudistuksen seurauk- sena, myöskin sitä ylevämpää siveellistä tasoa, minkä yhteiskunnalliselle elämälle antaisi tasaisempi varalli- suuden jako ja köyhyyden häviäminen. Voiton tavot- telu, joka liikemaailmassa tekee niin monista ihmisistä heittiöitä ja saattaa yleisen luottamuksen väärinkäytök- sen niin tavalliseksi, on ainoastaan seuraus köyhyyden kammosta. Ihmiset polkevat toisia, pelätesssään enem-<noinclude><references/></noinclude> tb0wac5sf4o130k0w6x8o7zmmmflpcb 250 25898 129364 2026-04-05T17:47:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: män kuin kuolemaa sitä, että tulisivat itse poljetuiksi, ja ihailu millä he katsovat tunnottomaankin rikkauk- sien haltijaan, on suora tulos ajatusten tottumuksesta nähdä kaikki olemassaolon-taistelun valossa, johon tais- teluun enimmät meistä uhraavat parhaat voimansa. Mutta milloin kenenkään ei tarvitsisi pelätä puutetta, milloin jokainen olisi varma helposta ja itsenäisestä toi- meentulosta itselleen ja perheelleen, silloin tuo rahvaan ihailu, joka nyt sa... 129364 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>män kuin kuolemaa sitä, että tulisivat itse poljetuiksi, ja ihailu millä he katsovat tunnottomaankin rikkauk- sien haltijaan, on suora tulos ajatusten tottumuksesta nähdä kaikki olemassaolon-taistelun valossa, johon tais- teluun enimmät meistä uhraavat parhaat voimansa. Mutta milloin kenenkään ei tarvitsisi pelätä puutetta, milloin jokainen olisi varma helposta ja itsenäisestä toi- meentulosta itselleen ja perheelleen, silloin tuo rahvaan ihailu, joka nyt saattaa rikkaita yhä rikkauksiansa kar- tuttamaan, herkeäisi olemasta ahneuden palkintona Me alkaisimme pitää ihmistä, joka pyrkisi saamaan enemmän kuin tarvitsee, tyhmyrinä, jota hän epäile- mättä onkin. Silmien täytyy olla taipuvaisia näkemään ainoas- taan alhaista ja huonoa jotta ihmisten keskuudessa elettyään voisi olla näkemättä vallanhimon, ahneuden, rikoksellisuuden olevan seurauksia ennen kaikkea yh- teiskunnallisista oloista, jotka kehittävät ihmisluonteen pahoja puolia ja tukehuttavat hyviä, ja jo nyt olevan ihmisten joukossa riittävästi altistuvaisuutta ja hy- vyyttä, jotta yhteikunnallisten asiain paras hallintotapa voisi tulla turvatuksi, kunhan vaan yhteiskunnalliset ja valtiolliset olomme sallisivat meidän käyttää näitä omi- naisuuksia hyväksemme. Kuka ei ole tuntenut köyhiä ihmisiä, joiden huostaan rohkeasti voisi uskoa lukemat- tomia miljooneja? Kuka ei ole tavannut rikkaita ihmi- siä, jotka sydämmessään tuntevat mitä palavinta rak- kautta lähimmäiseen ja ovat aivan valmiita palvele- maan ihmiskuntaa koko elämällään? Katsokaapas mei- dän hyväntekeväisyyslaitoksiamme, kuinka toivotonta on näiden puuha minkään pysyväisen tuloksen saavut-<noinclude><references/></noinclude> tqno55gugdnn3ptahd44isxigacxz3i 250 25899 129365 2026-04-05T17:48:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tamiseksi! Mutta eivätkö ne osota ainakin sitä, että on olemassa altistuvaa osanottoa ihmisiä kohtaan, joka oikeaan suuntaan johdettuna voisi ilmetä myös yhteis- kunnallisessa elämässämme? Se mitä minä ehdotan, ei ole yksinkertaisesti vaan verojärjestelmän muutos; se on tärkeimpien yhteiskun- nallisten laitosten sopusointu luonnonlakien kanssa. Ihmisistä, jotka eivät ole koskaan näitä asioita ajatel- leet, voi näyttää sopimattomalta ja herjaavalta väit... 129365 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tamiseksi! Mutta eivätkö ne osota ainakin sitä, että on olemassa altistuvaa osanottoa ihmisiä kohtaan, joka oikeaan suuntaan johdettuna voisi ilmetä myös yhteis- kunnallisessa elämässämme? Se mitä minä ehdotan, ei ole yksinkertaisesti vaan verojärjestelmän muutos; se on tärkeimpien yhteiskun- nallisten laitosten sopusointu luonnonlakien kanssa. Ihmisistä, jotka eivät ole koskaan näitä asioita ajatel- leet, voi näyttää sopimattomalta ja herjaavalta väite, että Luojan ilmeisenä tarkotuksena on ollut maa-arvo- jen verottaminen eli maakoron joutuminen koko yhteis- kunnan haltuun. Mutta ken asiaan syventyy, huomaa, ettei moinen väite ole sen herjaavampi kuin väite, että Luoja on määrännyt ihmiset kävelemään jaloillaan eikä käsillään. Ihmisten yhteiskunnalliset olot kuulu- vat yhtä paljon jumalalliseen määräyspiiriin kuin ihmi- sen ruumiillinenkin olento. Niinkuin kala on määrätty vedessä uimaan, lintu ilmassa lentämään, apina puussa kiipeemään, siili maata tonkimaan, niin on ihminen määrätty elämään vertaistensa seurassa. Hän on luon- tonsa puolesta yhteiskunnallinen eläin. Ja Luojan kait- selmus koskee yhteiskunnallista kehitystä ja elämää aivan samalla tavalla kuin se koskee yksilön kehitystä ja elämää. Sivistyksemme ei voi saattaa meitä ulkopuolelle luonnonlakien valtakuntaa. Rautatiet, sähkölennätti- met, työtäsäästävät koneet ovat yhtä vähän mitään satunnaisuuksia kuin kukat tai puut. Ihmisten vaistot ja tarpeet vievät heitä yhteis- kunnan muodostamiseen. Yhteiskunnalla, näin muo- dostuneena, on eräitä tarpeita ja vaatimuksia, joiden<noinclude><references/></noinclude> oxlji7bayhuferm7hylb4ynw4x3bnrd 250 25900 129366 2026-04-05T17:48:09Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tyydyttämiseen yhteiskunnalliset tulot menevät. Nämä tarpeet ja vaatimukset kasvavat yhteiskunnan kehit- tyessä, kaivaten yhä suurempia tuloja. Sekä kokemus että järki, puhumattakaan ihmishengen vaistomaisista käsityksistä, osottavat meille, että on olemassa muuan luonnollinen keino jokaisen luonnollisen tarpeen tyydyt- tämiseksi. Ja niinpä, jos ihmiskunta todella on jotain välttämätöntä luonnollisten ilmiöiden sarjassa, ja siitä ei voi olla mitään epä... 129366 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tyydyttämiseen yhteiskunnalliset tulot menevät. Nämä tarpeet ja vaatimukset kasvavat yhteiskunnan kehit- tyessä, kaivaten yhä suurempia tuloja. Sekä kokemus että järki, puhumattakaan ihmishengen vaistomaisista käsityksistä, osottavat meille, että on olemassa muuan luonnollinen keino jokaisen luonnollisen tarpeen tyydyt- tämiseksi. Ja niinpä, jos ihmiskunta todella on jotain välttämätöntä luonnollisten ilmiöiden sarjassa, ja siitä ei voi olla mitään epäilystä, niin myös yhteiskun- nalliset tarpeet ovat jotain yhtä laillista kuin meidän mieskohtaiset tarpeemme, ja täytyy siis olla olemassa jokin luonnollinen ja laillinen keino yhteiskunnallisten tulojen kokoomiseen, niinkuin täytyy olla luonnollinen eli laillinen keino kävelemiseen pitkin maata. Me tiedämme hyvin, että kävelemisen luonnollinen keino on käveleminen jaloilla eikä käsillä. Tiedämme sen varmaan siitä syystä, että jalat ovat käymistä var- ten sovelletut, kädet sitävastoin eivät sitä ole; siitä syystä, että jalkojen astuessa kaikki muut jäsenet voi- vat vapaasti täyttää määrätyn tehtävänsä, mutta eivät voi sitä tehdä käsillä kävellessä; siitä syystä, että ihmi- nen voi käydä jaloillaan helposti, mukavasti ja nopeasti, jota vastoin hän käsillään pitkienkin harjotusten pe- rästä kävelee vaan kömpelösti, hitaasti ja tuskaisesti ponnistellen. Samoin myös tiedämme, että sellaisten tulojen luonnollisena ja laillisena kokoomiskeinona, joita käytetään yhteiskunnan tarpeihin, on maan arvoja eli tulokkuutta kohtaava vero. Maan arvo on luon- tonsa ja olemuksensa puolesta aivan yhtä paljon sovel- tuva verojen kokoomiseen kuin jalat maan päällä käy-<noinclude><references/></noinclude> 6y722w1hd0g3barkqebv45satwtv6c4 250 25901 129367 2026-04-05T17:48:33Z Johshh 7452 /* Problematisk */ footnote needed 129367 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Johshh" /></noinclude>miseen. Maan arvo*) syntyy vasta sitten kuin yhteis- kunnan muodostuessa alkaa tuntua tarve yhteisiin tai yhteiskunnallisiin tuloihin. Se kasvaa yhteiskunnan kehityksen mukana ja senvuoksi tarvitaan yhä suurem- pia tuloja. Maan arvoa kohtaava vero ei vähimmäs- säkään määrin heikennä tuotannon ja säästämishalun mieskohtaisia yllykkeitä, niinkuin muut verot tekevät; päinvastoin se tarjoo tuotantovoimille vapaan kehitys- tilaisuuden ja poistaa esteet sen tieltä. Se ei edistä monopooleja eikä synnytä väärää epätasaisuutta varal- lisuuden jaossa, kuten muut verot; päinvastoin se johtaa maamonopoolin hävittämiseen ja varallisuuden tasaiseen jakautumiseen. Sitä voidaan koota tarkem- min ja taloudellisemmin kuin mitään muuta veroa; se ei herätä lainrikkomisia, lahjomisia eikä petoksia. joiden kanssa muiden verojen kanto on kylläkin lähei- sessä yhteydessä. Sanalla sanoen se tyydyttää kaikkia taloudellisia ja siveellisiä vaatimuksia. Eikö siis ole oikeamielisyyden mukaista, että maasta lähtevä tulo, joka ei riipu ihmistyöstä, vaan yhteiskunnan olemassa- olosta ja kasvamisesta, otetaan yhteiskunnan yhteisten tarpeitten tyydyttämiseksi? Yrittäessäni edellisessä luvussa kuvailla mieleeni maailmaa, jossa luonnon rikkaudet ja edut olisivat vapaat niinkuin ilma, minä sanoin, että se maailma. jossa me olemme, on paras ihmisille, jotka järkeänsä *) Ei ole koskaan unohtaminen, että arvo on jotain aivan toista kuin hyöty. Näiden kahden eri käsityksen sekottaminen toisiinsa on tuottanut paljon hämmennystä ja erehdyksiä. Olipa joku esine kuinka hyödyllinen hyvänsä, sillä ei sittenkään voi olla arvoa alinkauankuin ei ole ihmistä, joka haluaisi antaa sen edestä työtä taikka työn tuotteita.<noinclude><references/></noinclude> 5mer7kgmvud55s3i7xjz0di32hl1cy5 250 25902 129368 2026-04-05T17:48:55Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: käyttää tahtovat. Asianlaita on todella sellainen. Ne lait, jotka pakottavat yhteiskunnallisen vääryyden ilme- nemään ihmistenvälisenä eriarvoisuutena, kärsimyksinä ja siveellisenä turmeluksena, ovat luonnostaan siu- nausta tuottavia. Kaikki tämä paha on vaan sen hyvän sijassa, mikä noista laeista voisi seurata. Ihminen on jotain enempää kuin pelkkä elukka. Ja asumaamme maailmaan katsahtaessamme me näem- me sen olevankin aijottuna myös muuksi kuin vaan e... 129368 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>käyttää tahtovat. Asianlaita on todella sellainen. Ne lait, jotka pakottavat yhteiskunnallisen vääryyden ilme- nemään ihmistenvälisenä eriarvoisuutena, kärsimyksinä ja siveellisenä turmeluksena, ovat luonnostaan siu- nausta tuottavia. Kaikki tämä paha on vaan sen hyvän sijassa, mikä noista laeista voisi seurata. Ihminen on jotain enempää kuin pelkkä elukka. Ja asumaamme maailmaan katsahtaessamme me näem- me sen olevankin aijottuna myös muuksi kuin vaan eläimellistä elämää varten. Jos tämä maailma olisi olemassa vaan eläimellisen ihmisen syöttämistä, juot- tamista, puettamista ja mukavasti asuttamista varten hänen lyhyenä elämänsä aikana, niin joku niistä maa- ilmoista, joita äsken koetin mieleeni kuvailla, vastaisi paremmin sellaista tarkotusta. Mutta tämän maail- man tarkotus, ainakin mikäli se ihmistä koskee. on ilmeisesti kehittää hänen siveellisiä ja henkisiä voimiaan enemmän kuin ruumiillisia. Tarkastelimmeko itse ihmistä taikka hänen suhdettaan ulkopuoliseen luon- toon, kaikkialla me kohtaamme selvän todistuksen siitä totuudesta, joka on niin rohkeasti julistettu juutalais- ten raamatussa, nimittäin, että ihminen on luotu Ju- malan kuvaksi. Jos kaikki ihmisen tarpeellisimmat aineelliset esi- neet voitaisiin tuottaa yhtä hyvällä menestyksellä maan pinnan kaikilla kohdilla, niin se olisi nähtävästi sangen mukavaa eläimelle, mutta miten kävisi silloin hänen nousemisensa eläimellistä tasoa ylemmäksi? Niinkuin yhteiskunnan kehityshistoriasta näemme on kauppa aina ollut ja on vielä näihinkin päiviin asti mahtavana sivistyksen kohottajana ja ihmiskunnan kasvattajana. Maan pinnan eri osien loppumattoman erilaiset tuo-<noinclude><references/></noinclude> 89qpe3y29u3uq6gn4kzhv7cwdp90hyr 250 25903 129369 2026-04-05T17:49:15Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tantomahdollisuudet johtavat nähtävästi sellaiseen tuotteiden vaihtoon, joka on voimakkaimpana esteenä itseensä sulkeutumiselle, joka hävittää ennakkoluulot, laajentaa tietopiirin ja vapauttaa ajatuksen. Tämä monipuolisuus luonnossa, joka nähtävästi kasvaa sen mukaan kuin tietomme lisääntyvät, niinkuin mahdolli- suuksien monipuolisuus yksilöissä ja yhteiskunnissa, joka sekin samalla tavalla kasvaa yhteiskunnan kehit- tyessä, herättää voimia ja antaa ilon... 129369 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tantomahdollisuudet johtavat nähtävästi sellaiseen tuotteiden vaihtoon, joka on voimakkaimpana esteenä itseensä sulkeutumiselle, joka hävittää ennakkoluulot, laajentaa tietopiirin ja vapauttaa ajatuksen. Tämä monipuolisuus luonnossa, joka nähtävästi kasvaa sen mukaan kuin tietomme lisääntyvät, niinkuin mahdolli- suuksien monipuolisuus yksilöissä ja yhteiskunnissa, joka sekin samalla tavalla kasvaa yhteiskunnan kehit- tyessä, herättää voimia ja antaa ilon aiheita, mitkä eivät milloinkaan voisi syntyä, jos ihmisen asema maan päällä olisi sama kuin härän asema loppumattomalla apilakentällä. „Jumalan säätämä kansainvälinen laki", jota vastaan me nousemme tullimaksuinemme sillä niin lyhytnäköinen on ihmisten tietämättömyys ja itse- rakkaus, on henkiseen kehitykseen vievä laki, on laki, jota sivistys saa kiittää olemassaolostaan. Ja samoin, maakoron ilmiöön syventyen, me näemme sen olevan yhden niistä ihmeellisistä ja siu- nausta tuottavista ilmiöistä, joissa ihmisjärki havaitsee rajattoman täydellisen järjen leiman ja tuntee suuren Luojansa käsialaa. Maakoron laki on tälläinen: Kun yksilöt kokoon- tuvat yhteen ja yhteiskunta syntyy, joka sisältää nyt yhä enemmän jäseniä ja tekee yhteiset edut ja yhteiset olosuhteet verrattain yhä tärkeämmiksi, silloin syntyy niiden arvojen ohella ja ylitse, joita itse yksilöt voivat luoda, arvo, jonka koko yhteiskunta kokonaisuudessaan luopi ja joka, riippuen maasta, muuttuu näkyväksi, määrätyksi, mahdollisiksi laskea ja omistaa. Yhteis- kunnan kasvaessa kasvaa myös tämä sen luoma arvo, joka arvo edustaa näkyvässä muodossa yhteiskunnan osanottoa määrättyyn tuotantoon, erotukseksi sen eri<noinclude><references/></noinclude> h79ejtmiazn0fnmxo6vjshyk8pb0zln 250 25904 129370 2026-04-05T17:49:28Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jäsenien osanotosta siihen. Luonnonlain perustuksella - niissä sen ilmiöissä, joiden tutkiminen on taloustie- teen asiana niinkuin kemian tai tähtitieteen asiana on sen muiden ilmiöiden tutkiminen, johtaa jokainen yhteiskunnalliseen edistykseen päin tehty askel välttä- mättömästi tämän yleisen arvon kasvamiseen, tämän yhteisen pääoman enentymiseen. Tämä pääoma esiintyy ikäänkuin varastona, joka luonnonlain vaikutuksesta valmistuu kehittyvän yhteis- k... 129370 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>jäsenien osanotosta siihen. Luonnonlain perustuksella - niissä sen ilmiöissä, joiden tutkiminen on taloustie- teen asiana niinkuin kemian tai tähtitieteen asiana on sen muiden ilmiöiden tutkiminen, johtaa jokainen yhteiskunnalliseen edistykseen päin tehty askel välttä- mättömästi tämän yleisen arvon kasvamiseen, tämän yhteisen pääoman enentymiseen. Tämä pääoma esiintyy ikäänkuin varastona, joka luonnonlain vaikutuksesta valmistuu kehittyvän yhteis- kunnan kasvavia tarpeita varten; tässä on ikäänkuin luonnon itsensä tekemä sovellutus, jonka voimasta yhteiskunnan luonnollinen edistys on eriarvoisuuden vaihtumista tasa-arvoisuudeksi, on keskihakuisten, yhdistävien voimain kasvaminen keskipakoisten, hajot- tavien voimain ylitse. Tästä koko yhteiskunnalle koko- naisuudessaan kuuluvasta pääomasta voidaan saada va- roja heikkojen, avuttomien, vanhentuneiden yhteiskun- nan jäsenten ylläpitämiseksi, näiden tarvitsematta vedo- ta ihmisarvoa alentavaan almujen aneluun; tästä pää- omasta voidaan saada varoja kaikkien kansalaisten yhteiskunnallisten tarpeiden tyydyttämiseksi, jota jokaisella on oikeus vaatia; ja tämä pääoma, yhteis- kunnan yhä kehittyessä, voi olla tälle yhteiskunnalle ylimenona raa'asta liitosta ulkonaisen ja sisällisen vaa- rattomuuden turvaamiseksi toverillisuuteen, missä ihmiset yhdistävät voimansa ja toinen toistansa aut- taen ovat tilaisuudessa antamaan jokaiselle paljon enemmän kuin hän voisi yksinäisillä ponnistuksillaan saada aikaan. Sitävastoin tunnustamalla yksityistä omistus- oikeutta maahan, sallimalla tämän ilmeisesti kaikille tarkotetun pääoman anastusta yksityisten puolelta me<noinclude><references/></noinclude> aw2turs4i6nnyb3oiyzk48dg42j50g2 250 25905 129371 2026-04-05T17:49:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hävitämme yhteiskunnallista omaisuutta ja edistämme sitä alkuperäistä eriarvoisuutta, joka sitten antaa kas- vun kaikille muille eriarvoisuuden syille. Ja näistä Luojan hyvien antimien väärinkäytöksistä, näistä hä- nen säätämiensä yhteiskunnallisten lakien halveksimi- sesta kasvavat meidän sivistyksemme sydämmessä nuo hirveät mädännyksen tuntomerkit. {{c|20 LUKU.}} {{c|'''Amerikan talonpoika.'''}} Usein kuulee väitettävän, etteivät muka mitkä... 129371 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>hävitämme yhteiskunnallista omaisuutta ja edistämme sitä alkuperäistä eriarvoisuutta, joka sitten antaa kas- vun kaikille muille eriarvoisuuden syille. Ja näistä Luojan hyvien antimien väärinkäytöksistä, näistä hä- nen säätämiensä yhteiskunnallisten lakien halveksimi- sesta kasvavat meidän sivistyksemme sydämmessä nuo hirveät mädännyksen tuntomerkit. {{c|20 LUKU.}} {{c|'''Amerikan talonpoika.'''}} Usein kuulee väitettävän, etteivät muka mitkään ehdotukset yhteisoikeudesta maahan voi tulla edes toti- sen keskustelun alaisiksi, koskapa sellaisia ehdotuksia vastustavat maataomistavat talonpojat, ja näitä on mel- koinen osa Amerikan väestöstä, joten ehdotus ei voi milloinkaan saavuttaa enemmistöä puolelleen. Totta on, että aatteet yleensä hitaammin löytävät tiensä maaväestön kuin kaupunkiväestön keskuuteen, vaikka tämä minun mielestäni pitää vähemmin paik- kaansa Amerikaan kuin muihin maihin nähden. Mutta siitä huolimatta minusta on suuri erehdys luulla Yhdys- valtain pikkuviljelijäin lujasti tukevan maan yksityistä omistusoikeutta. Vaikka myönnettäisiinkin, mitä minä puolestani en voi myöntää, että muka talonpojat aina tulevat vas- tustamaan sellaisia yhteiskunnalle ehkä kuinkakin tar- peellisia toimenpiteitä, jotka vaan ovat ristiriidassa hei- dän mieskohtaisten pikku etujensa kanssa, ei kuitenkaan voisi sanoa talonpoikien välttämättä vastustavan niitä<noinclude><references/></noinclude> h8dqnz3p5nalq5umzyo4bycgbnoq585 250 25906 129372 2026-04-05T17:50:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: toimenpiteitä, joita minä olen ehdottanut, sillä ne toi- menpiteet eivät ole ristiriidassa suuren talonpoikais- enemmistön etujen kanssa. Päinvastoin. Ne eivät ole talonpoikain etuja vastaan, yhtä vähän kuin ovat työ- palkasta elävien ihmisten etuja vastaan. Ensi kuule- malta tavallinen talonpoika kyllä peräytyy ajatusta maan tekemisestä yhteisomaisuudeksi, mutta antakaa hänelle vaan aikaa päästä asian perille, niin hän kyllä torjuu kaikki sellaisten ihmi... 129372 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>toimenpiteitä, joita minä olen ehdottanut, sillä ne toi- menpiteet eivät ole ristiriidassa suuren talonpoikais- enemmistön etujen kanssa. Päinvastoin. Ne eivät ole talonpoikain etuja vastaan, yhtä vähän kuin ovat työ- palkasta elävien ihmisten etuja vastaan. Ensi kuule- malta tavallinen talonpoika kyllä peräytyy ajatusta maan tekemisestä yhteisomaisuudeksi, mutta antakaa hänelle vaan aikaa päästä asian perille, niin hän kyllä torjuu kaikki sellaisten ihmisten väitteet, jotka koet- tavat hänelle todistaa verojen kohdistamisen maan arvon päälle olevan samaa kuin panna kaikki verot talonpoikien hartioille. Tavallisin Amerikan talonpoika osaa lukea, kirjottaa ja laskea, jopa erinomaisestikin laskea asioissa, jotka häntä läheltä koskevat. Hän ei seiso aivan syrjässä suurista aatevirtauksista, vaikka ne häneen vaikuttavatkin verrattain hitaasti, eikä hän missään tapauksessa esiinny itsetyytyväisenä tyhmy- rinä, joka vaan toivoo kaiken jäävän ennalleen. Hänkin on jo tyytymätön oloihinsa ja yhä enemmän ne häntä painavat. Hänen raskas, eristetty elämänsä alkaa näyttää hänestä vielä raskaammalta ja eristy- neemmältä hänen sitä verratessa iloiseen ja helppoon kaupunkilaiselämään, josta hän alituiseen saa lukea ellei itsekin näe, ja noissa suurissa ihmisten kasaamissa ja varallisuutta lainkaan lisäämättömissä omaisuuk- sissa hän jo vainuaa vääryyden oireita. Hän alkaa jo olla tietoisena siitä, että hän kantaa raskaampaa yhteis- kunnallista taakkaa kuin mikä hänen osalleen oikeas- taan tulisi ja saa yhteiskunnalta vähemmän kuin minkä ansaitsisi, ja vaikka täyden heräämisen aika ei hänelle vielä olekaan tullut, niin hänen ajatuksensa jo yhä enemmän suuntautuu taloudellisiin ja yhteiskunnalli- siin kysymyksiin.<noinclude><references/></noinclude> k67wbgz2q3nezy075j545g7gnzkrfje 250 25907 129373 2026-04-05T17:50:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Selvää on, että ehdottamani muutos verojärjestel- mässä, keinona, jolla tasa-arvoinen oikeus maahan voi- daan turvata, olisi edullinen talonpojille, jotka muok- kaavat vierasta maata tai pitävät hallussaan velkaantu- nutta maata, joka oikeastaan kuuluu kiinnitysten omis- tajille, tai edullinen niille, jotka vasta hakevat itselleen maata. Mutta se olisi edullinen myöskin niille talon- pojille, jotka muodostavat suuren osan meidän ameri- kalaisista talonpojist... 129373 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Selvää on, että ehdottamani muutos verojärjestel- mässä, keinona, jolla tasa-arvoinen oikeus maahan voi- daan turvata, olisi edullinen talonpojille, jotka muok- kaavat vierasta maata tai pitävät hallussaan velkaantu- nutta maata, joka oikeastaan kuuluu kiinnitysten omis- tajille, tai edullinen niille, jotka vasta hakevat itselleen maata. Mutta se olisi edullinen myöskin niille talon- pojille, jotka muodostavat suuren osan meidän ameri- kalaisista talonpojistamme ja joilla todella on hallus- saan omaa maata ja joiden luullaan tulevan vastusta- maan ehdotustani. Hekin, jos vaan uudistusehdotuk- seni ymmärtäisivät, tulisivat sen kiivaimmiksi puolta- jiksi. Totta on, että talonpoika, joka omin käsin vilje- lee pientä maatilkkuansa, on maanomistaja; mutta hän on sittenkin enemmän työmies, ja, karjan, rakennusten. työkalujen omistajana, myöskin kapitalisti. Hän saa elatuksensa pikemmin työstänsä, jota hänen kapitaa- linsa avustaa, kuin mistään eduista, joita hänen maansa arvo hänelle tuottaisi. Tuottajan edut ovat hänelle tärkeämpiä kuin maanomistajan edut. Dublinissa eli joku vuosi sitten muuan Murphy niminen herra, joka oli todella komea Murphy kaikkien Murphien joukossa. Hänellä oli omaa maata Tippe- raryssä; mutta kun hänellä oli siellä pehtori, joka piti huolta vuokramaksujen kantamisesta ja epäsäännöllis- ten maksajain häätämisestä niin hän piti mukavampana itse asua Dublinissa. Mutta Dublinissa ja oikeastaan koko maailmassakin kaikkein mukavimpana paikkana hän piti vuodettaan. Ja katso, hän makasi vuoteellaan lähes kahdeksan vuotta; ja makasi eikä ollut sairaana. sillä hän makasi että hänen mielensä sitä halusi. Ja hän söi vuoteessaan ja ravitsi itseänsä kaikkinaisilla vii-<noinclude><references/></noinclude> a8u7mpo744073taetd5g9but5yr65vj 250 25908 129374 2026-04-05T17:50:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: neillä ja hyvänhajuisilla sikareilla, luki ja korttia pelasi, otti vastaan vieraitansa, tarkasteli pehtorinsa tilejä ja kirjotteli osotuslippuja pankkeihin. Mutta kahdeksan ajastaikaa näin maattuansa hän kyllästyi elämäänsä, nousi vuoteeltansa, pukeutui ja käveli muutamia vuo- sia siellä täällä, kuten muutkin ihmiset, ja sitten kuoli. Mutta hänen emäntänsä ja koko huoneensa eli hänen jälkeensä niinkuin hän ei olisikaan vuoteella koko aikaansa viettänyt... 129374 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>neillä ja hyvänhajuisilla sikareilla, luki ja korttia pelasi, otti vastaan vieraitansa, tarkasteli pehtorinsa tilejä ja kirjotteli osotuslippuja pankkeihin. Mutta kahdeksan ajastaikaa näin maattuansa hän kyllästyi elämäänsä, nousi vuoteeltansa, pukeutui ja käveli muutamia vuo- sia siellä täällä, kuten muutkin ihmiset, ja sitten kuoli. Mutta hänen emäntänsä ja koko huoneensa eli hänen jälkeensä niinkuin hän ei olisikaan vuoteella koko aikaansa viettänyt, eikä puutetta missään kärsinyt, sillä hänen tulonsa ja tavaransa eivät vähentyneet hä- nen makaamisestansa, vaikka hänen menonsa tosin supistuivat. Tämä oli todellinen maanomistaja, jossa ei vilppiä ollut eikä mitään väärää väriä. Mutta ajatelkoonpa nyt työtä tekevä ja maata omistava talonpoika, miten hänen ja hänen perheensä kävisi, jos hänkin lapsineen paneutuisi vuoteelle virumaan, niin kyllä hänelle sel- viää, missä määrin hänen etunsa työmiehenä ovat tär- keämmät hänen etujansa maanomistajana. Ei talonpoika tarvitse kovinkaan järkeillä ymmär- tääkseen, että kaikkien verojen poistaminen ja ainoas- taan maan arvoa eli sen tulokkuutta kohtaavan veron sijalle ottaminen olisi juuri hänelle edullista, olipa sen vaikutus suurtilalliseen nähden mikä hyvänsä. Ajatel- koon hän, kuinka raskaana taakkana hänen hartioillaan lepäävät kaikki välilliset verot, joita hän ei voi siirtää kenenkään muun maksettaviksi; kuinka ne kohtaavat kaiken hintaa mitä hän vaan tarvitsee ostaa, vähintä- kään kohottamatta sen hintaa, mitä hän myö; kuinka ne saavat hänen antamaan varoja hallituksen ylläpitä- miseksi hänen omaisuuteensa verraten paljon enemmän kuin mitä rikkaat antavat, ja hän on ymmärtävä, -<noinclude><references/></noinclude> f80l7ciye2ksimt9ds2gukz88do8r5k 250 25909 129375 2026-04-05T17:50:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: että välillisten verojen vaihtuminen välittömiin olisi hä- nelle hyvin edullista. Hiukankin järkeänsä vaivattuaan hän myöskin ymmärtäisi että olisi hänelle vielä edulli- sempaa, jos välittömät verot olisivat sovitetut maan arvon eli tuottavuuden mukaan. Talonpojan maa ei ole mitään alastonta maata ja tavallisesti parannusten, rakennusten ja karjan arvo on melkoista suurempi kuin itse maaperän. Mutta koska kaikki muut arvokkaat maat, joita yleensä on palj... 129375 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>että välillisten verojen vaihtuminen välittömiin olisi hä- nelle hyvin edullista. Hiukankin järkeänsä vaivattuaan hän myöskin ymmärtäisi että olisi hänelle vielä edulli- sempaa, jos välittömät verot olisivat sovitetut maan arvon eli tuottavuuden mukaan. Talonpojan maa ei ole mitään alastonta maata ja tavallisesti parannusten, rakennusten ja karjan arvo on melkoista suurempi kuin itse maaperän. Mutta koska kaikki muut arvokkaat maat, joita yleensä on paljon enemmän, jäävät paran- nuksia vaille, niin rakennuksia, parannuksia ja karjaa kohtaavien verojen vaihtaminen vaan itse maaperän arvoa eli tulokkuutta kohtaaviksi olisi ilmeiseksi eduksi rakennetun maan omistajille ja yleensä pikkutilallisille, joilla laitokset itse maahan verraten maksavat enem- män kuin suurtilallisilla ja jotka nyt, yleisen tuloveron vallitessa, saavat maksaa maankin tuottamista tuloista paljon enemmän kuin suurtilalliset. Tätä ymmärtääkseen talonpojan ei tarvitse muuta kuin ympärilleen katsahtaa. Hänen kolmen- tai kuu- denkymmenen hehtaarin suuruisen maansa vieressä on kahden, kolmen- jopa neljäntuhannen hehtaarin, joskus kymmenenkin tuhannen hehtaarin tiloja, joiden maa on yhtä arvokasta kuin hänen maansa, mutta talou- dellisten laitostensa puolesta paljon alakynnessä tai sit- ten kokonaan kaikkia parannuksia vailla ja aivan käyt- tämätönnä; kylissä on puolen tai neljänneksen hehtaa- rin maatilkkuja, joihin ei ole mitään kustannuksia tehty ja jotka kuitenkin ovat paljon kalliimpia kuin koko hänen maansa kaikkine talouksineen. Sitten kauem- pana on maita, missä löytyy mineraaleja tai muita luon- non suuria rikkauksia; näillä mailla on suuri arvo, mutta niihin ei ole tehty melkein mitään kustannuksia,<noinclude><references/></noinclude> 0k2b8lrkq9xvqirl118p3p8tqbebk29 250 25910 129376 2026-04-05T18:19:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: joista vero otettaisiin. Jos hän suuriin kaupunkeihin katsahtaa, niin hän voi siellä nähdä autioiksi jätettyjä aloja muutaman sadan neliösylen alalta, jotka maksa- vat enemmän kuin hänen seudullaan kokonaiset neliö- kilometrit muokattua maata, ja kaupungin pääkatujen varsilla hän näkisi komeita taloja, jotka maksavat vä- hemmän kuin se maaperä, jolle ne ovat pystytetyt, koska jokainen syli tätä maata arvostellaan siellä kal- liimmaksi kuin yksikään talo... 129376 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>joista vero otettaisiin. Jos hän suuriin kaupunkeihin katsahtaa, niin hän voi siellä nähdä autioiksi jätettyjä aloja muutaman sadan neliösylen alalta, jotka maksa- vat enemmän kuin hänen seudullaan kokonaiset neliö- kilometrit muokattua maata, ja kaupungin pääkatujen varsilla hän näkisi komeita taloja, jotka maksavat vä- hemmän kuin se maaperä, jolle ne ovat pystytetyt, koska jokainen syli tätä maata arvostellaan siellä kal- liimmaksi kuin yksikään talonpoikainen maatalous. On itsestään selvää, että kaikkien verojen kohdistaminen maa-arvoihin merkitsisi samaa kuin sekä suhteellisesti että suoranaisestikin vähentää talonpojan nykyisiä ve- romaksuja. Suuri erehdys olisi luulla, että kaikkien verojen kohdistaminen maan arvoon muka johtaisi kaupunkien rikastuttamiseen maaseudun kustannuksella, sillä seu- raus olisi juuri päinvastainen. Maa-arvot kohoavat kaikkein nopeimmin juuri kaupungeissa ja yhteiskun- nallisen kehityksen nykyisissä oloissa tämä kohoami- nen kulkisi edelleenkin samassa järjestyksessä. Sen- vuoksi kaikkien verojen kohdistaminen maa-arvoihin veisi veromaksujen vähennykseen maaseudulla verraten kaupunkeihin. Ja sitä vaatii oikeamielisyyskin. Sillä kaupunkein ja kauppalain maaperälle antaa arvoa ei ainoastaan niiden oman väestön lukuisuus, vaan myös- kin se seikka, että on olemassa hajallisempi maalais- väestö, jolle kaupungit ovat teollisina, kauppa- ja raha- liike-keskuksina. Vaikka ensi katsaukselta talonpojasta voisi tuntua kuin kaikkien verojen poistaminen ja ainoastaan maa- arvon veron säilyttäminen merkitsisi rikkaampien kau- punkilaisten vapauttamista veroista ja verojen kohdis-<noinclude><references/></noinclude> kiubdikob0g4mpvb929nhhmdurr90pz 250 25911 129377 2026-04-05T18:19:43Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tamista hänen hartioilleen, niin asiata tuumailtuaan hän on ymmärtävä, että tällä toimenpiteellä olisi aivan päin- vastainen vaikutus. Personallinen varallisuus ei ole, eikä ole koskaan ollut, eikä voi koskaan tulla tasaisesti verotetuksi. Rikas pääsee sellaisista veroista vähem- mällä kuin köyhä, kaupunki vähemmällä kuin maa- seutu. Verot, jotka sisältyvät tavarain hintoihin, pai- navat harvaan asuttuja seutuja yhtä paljon jopa mo- nessa suhteessa pa... 129377 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tamista hänen hartioilleen, niin asiata tuumailtuaan hän on ymmärtävä, että tällä toimenpiteellä olisi aivan päin- vastainen vaikutus. Personallinen varallisuus ei ole, eikä ole koskaan ollut, eikä voi koskaan tulla tasaisesti verotetuksi. Rikas pääsee sellaisista veroista vähem- mällä kuin köyhä, kaupunki vähemmällä kuin maa- seutu. Verot, jotka sisältyvät tavarain hintoihin, pai- navat harvaan asuttuja seutuja yhtä paljon jopa mo- nessa suhteessa paljon enemmänkin kuin suurten kau- punkien asukkaita. Maatalouslaitoksia kohtaavat verot rasittavat työtätekevää talonpoikaa, jonka omaisuu- desta suuri osa on juuri näitä esineitä ja rakennuksia, ilmeisesti enemmän kuin suurten käyttämättömien ar- vokkaiden maa-alojen omistajia tai, kuten kaupun- geissa, sellaisen maan omistajien, joka on rakennuksia paljon kalliimpi. Tosi on, että työtätekevä talonpoika suuressa mää- rin hyötyisi moisesta verojärjestelmän muutoksesta. Missä hänen olisi maksaminen enemmän veroa maansa tulokkuuden vuoksi, siellä hän vapautuisi niistä ve- roista, jotka nyt kohdistuvat hänen rakennuksiinsa ja taloudellisiin laitoksiinsa, ja kaikista välillisistä veroista. jotka häntä nyt niin suuresti rasittavat. Mutta kun ra- kentamaton maa tulisi verotetuksi samalla tavalla kuin rakennettukin, ja maakeinottelijat tulisivat pakotetuksi myymään maansa ja luopumaan keinotekoisesti noste- tuista hinnoista, niin harvaan asuttujen seutujen talon- pojat melkein kokonaan vapautuisivat veronmaksuista. He saisivat maksaa veroa tuntuvammassa määrässä ai- noastaan silloin kuin maat heidän ympärillänsä, saman arvoisina kuin heidän maansa, olisivat kokonaan käyte-<noinclude><references/></noinclude> e3hgdl8g44a9h0x4afvrtgwq6oivld2 250 25912 129378 2026-04-05T18:19:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tyt ja he siis jo nauttisivat hyvin sijoitetun naapuruu- den kaikkia etuja. Talonpoikainen maanomistaja kadottaisi ainoas- taan maansa kauppa-arvon, vaikka maan tuottavuus jäisi häneen nähden ennalleen, jopa oikeastaan suureni- sikin, koska hän alkaisi saada suurempaa tuloa maa- työstänsä. Mutta kun kaikkien muidenkin maiden kauppahinta häviäisi, niin tuo hukka ei olisi hänelle esteenä uuden maan hankkimiseen, jos hän tahtoisi saada maata lapsilleen tai muu... 129378 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tyt ja he siis jo nauttisivat hyvin sijoitetun naapuruu- den kaikkia etuja. Talonpoikainen maanomistaja kadottaisi ainoas- taan maansa kauppa-arvon, vaikka maan tuottavuus jäisi häneen nähden ennalleen, jopa oikeastaan suureni- sikin, koska hän alkaisi saada suurempaa tuloa maa- työstänsä. Mutta kun kaikkien muidenkin maiden kauppahinta häviäisi, niin tuo hukka ei olisi hänelle esteenä uuden maan hankkimiseen, jos hän tahtoisi saada maata lapsilleen tai muuten viljellä suurempia aloja. Hänen vahinkonsa olisi vaan näennäinen, mutta voittonsa olisi epäilemätön. Talonpojalle ja erittäinkin naineelle talonpojalle on edullisempaa että työ kallistuu kuin että maa kallistuu. Tuo voi näyttää kummalli- selta, mutta pienten maiden omistajille on kuin onkin tappiota maa-arvojen kasvamisesta. Se on usein hei- dän häviönsä syynä. Mutta ennenkuin otan tämän asian puheeksi on minun selittäminen se suuri väärinkäsitys, mikä piilee luulossa, että muka pikkuviljelijät tulevat muodostamaan Amerikan kansassa enemmistön. Maanviljelys on perustoimiala; Amerikan talon- poika on sivistyksen raivaaja; jopa niissä vähäpätöisim- missä tapauksissa, missä asutus on alkanut kalliita me- talleja sisältävien maiden hakemisesta, on se tullut var- maksi vasta sitten kuin maanviljelys on johonkin mää- rin alkuun päässyt. Mutta väestön kasvaessa ja teolli- suuden kehittyessä maanviljelyksen suhteellinen tärkeys vähenee. Yhdysvalloissa on jo ilmeistä, että maata vil- jelematön väestö alkaa olla maataviljelevää suurempi. Virallisten tietojen mukaan oli Yhdysvaltain kaupunki- väestö vuonna 1790 ainoastaan 3,3 prosenttia koko väestöstä, silloin kuin vuonna 1880 se oli jo 22,5 pro-<noinclude><references/></noinclude> 8sus1g7bcj22bxlu7e5baehw6ehuz71 250 25913 129379 2026-04-05T18:20:08Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: scnttia. Tosin maanviljelys yhä pysyy laajimmalle levinneenä toimialana, mutta toiset toimialat, yhteensä laskettuina, ovat jo melkoista lukuisammat. Väenlas- kutilaston mukaan, joka puutteellisuudestaan huoli- matta yhä on tämäntapaisten tietojen ainoana lähteenä. oli vuonna 1880 maanviljelyksessä toimivien henkilö- jen luku 7.670.493, jotavastoin kaikilla muilla työ- aloilla yhteensä työskenteli 17.392.099 henkeä. Näistä numeroista käy selville, ettei Yhdy... 129379 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>scnttia. Tosin maanviljelys yhä pysyy laajimmalle levinneenä toimialana, mutta toiset toimialat, yhteensä laskettuina, ovat jo melkoista lukuisammat. Väenlas- kutilaston mukaan, joka puutteellisuudestaan huoli- matta yhä on tämäntapaisten tietojen ainoana lähteenä. oli vuonna 1880 maanviljelyksessä toimivien henkilö- jen luku 7.670.493, jotavastoin kaikilla muilla työ- aloilla yhteensä työskenteli 17.392.099 henkeä. Näistä numeroista käy selville, ettei Yhdysvaltain maanvilje- lysväestö voi muodostaa valitsijain enemmistöä edus- kunnassa, mutta muilla teollisuusaloilla toimivan väes- tön merkitys, joka jo nyt on jotenkin silmiinpistävä. on yhä kasvamassa. Näin ollen jo maatyöväestö kokonaisuudessaankin näyttää Yhdysvalloissa olevan vähemmistönä, mutta sen joukossa on maataomistava väestö vielä tässäkin vähemmistössä vähemmistönä. Henkikirjotuksen mu- kaan oli vuonna 1880 maatalouksia Yhdysvalloissa 4.008.907. Vuokramiesten luku, jotka suorittavat vuokraansa rahassa tai osalla satoa, on mainittu 1.024.601 :ksi. Jälelle jää siis ainoastaan 2.984.306 ni- mellistä maanomistajaa noista 7.679.493 :sta Varsinai- sia maanomistajia täytyy olla sitäkin vähemmän, ja kai kissa tapauksissa ne ovat ainoastaan vähäisenä osana kaikista maatyössä olevista ihmisistä. Sitäpaitsi ovat kaikki muutkin ajan virtaukset suunnatut tekemään loppua amerikalaisesta talonpo- jasta, ihmisestä, joka omin käsin maatansa muok- kaa. Sensuuntainen liike on vasta äskettäin saanut alkunsa, mutta se on kaikissa tapauksissa alkanut, ja se on nykyisten olojen vallitessa yhä kasvavalla nopeu- della kehittyvä. Suurtilain luvun lisääntyminen ja<noinclude><references/></noinclude> 5s10u2aex9ab47gamivkplnmjd84qlu 250 25914 129380 2026-04-05T18:20:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pikku tilain luvun väheneminen, mikä käy ilmi ennen- esittämistäni tilastotiedoista, ei todista mitään muuta kuin sitä numeroittakin päivänselvää seikkaa, että pyr- kimys keskitykseen, joka monella muulla alalla on itse- näisten tuottajain sijaan luonut tehdasteollisuuden, alkaa päästä valtaan jo maanviljelyksessäkin. Pitkä sarja keksintöjä on jo antanut suurtilallisille ratkaise- via etuja pikku tilallisten rinnalla, ja yhä uudet keksin- nöt kehittäv... 129380 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>pikku tilain luvun väheneminen, mikä käy ilmi ennen- esittämistäni tilastotiedoista, ei todista mitään muuta kuin sitä numeroittakin päivänselvää seikkaa, että pyr- kimys keskitykseen, joka monella muulla alalla on itse- näisten tuottajain sijaan luonut tehdasteollisuuden, alkaa päästä valtaan jo maanviljelyksessäkin. Pitkä sarja keksintöjä on jo antanut suurtilallisille ratkaise- via etuja pikku tilallisten rinnalla, ja yhä uudet keksin- nöt kehittävät asian kulkua edelleen samaan suuntaan. Ja tämä suurtuottajan ylivalta maanviljelyksessä pikku tuottajaan nähden tekeytyy tuntuvaksi ei ainoastaan välittömästi tuotannossa, vaan myöskin tuotteiden kul- jetuksessa, myynnissä ja viljelystarpeiden ostossa. Tuo puhe, jota joskus kuulee, että muka suuret koneita käyt- tävät kartanot ennen pitkää hajoovat pikku tiloiksi, on yhtä perätön kuin jos sanottaisiin, että suuret, jalki- neita koneellisesti valmistavat tehtaat pian häviävät en- tisten suutarien tieltä. Suuret tilat koneinensa ja suun- nattomat rautalanka-aitauksilla ympäröidyt laidunalueet tulevat pysymään yhtä kauan kuin olevaiset olotkin. Tämä suunta vie omin käsin työskentelevän ja per- heensä avulla maata viljelevän amerikalaisen talonpo- jan ehdottomaan häviöön. Kun jokin Brooklynin asian- ajaja tai Bostonin pankkiherra ajaa komeassa juna- vaunussa meidän länteemme, ostaa siellä hallitukselta maa-aloja, antaa ne muokattavaksi, ja ottaa sitten vas- taan tulot ensi sadosta, saaden 30-50 tuhatta markkaa kultakin alalta, silloin ei voi muu kuin perin huono kohtalo odottaa sitä talonpoikaa, joka sinne siirtyy vai- moineen ja lapsineen suoritettuaan vaivaloisen maan- tiematkan rattailla, jotka hevosineen ja eväineen muo- dostavat usein koko hänen pääomansa. Kun englanti-<noinclude><references/></noinclude> 3xk5n1gg9rlx752pb4ecdaesr3j64mh 250 25915 129381 2026-04-05T18:20:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lainen tai amerikalainen kapitalisti ympäröi suunnatto- man alan pistävällä rautalanka-aidalla ja kasvattaa lau- moittain karjaa, tomittaen sitä vähimmillä kustannuk- silla markkinoille ja myöden suurimmilla voitoilla, niin voiko silloin mitään tulevaisuuden toiveita olla ihmi- sellä, joka alkaa karjanhoitonsa jokusella elukalla? Pois häviävien entisajan amerikalaisten talonpoi- kain sijalle syntyy nyt toisaalta kapitalistitalonpoikia ja toisaalta päiväläis... 129381 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>lainen tai amerikalainen kapitalisti ympäröi suunnatto- man alan pistävällä rautalanka-aidalla ja kasvattaa lau- moittain karjaa, tomittaen sitä vähimmillä kustannuk- silla markkinoille ja myöden suurimmilla voitoilla, niin voiko silloin mitään tulevaisuuden toiveita olla ihmi- sellä, joka alkaa karjanhoitonsa jokusella elukalla? Pois häviävien entisajan amerikalaisten talonpoi- kain sijalle syntyy nyt toisaalta kapitalistitalonpoikia ja toisaalta päiväläisiä. Kapitalistitalonpoika ei tee työtä omin käsin; hänen sijastaan ahertavat muut. Muok- kaamallansa maalla hän ei oleskele kuin vähän aikaa, taikka ei käy siellä koskaan. Hän asuu kaupungissa tai jossain liikepaikassa ja usein enemmän harjottaa pankkitoimia ja muuta keinottelua kuin maanviljelystä. Päivätyöläinen taas on kaikkinensa köyhälistöön kuu- luva osan vuodesta hän on maatyössä, toisen osan liik- keellä talosta taloon, paikasta paikkaan, perheettömänä, kodittomana, tietämättä velvollisuuksista ja vastuun- alaisuudesta, jotka edes vähänkin hänessä ihmisarvoa ylläpitäisivät Jos maaolomme jäävät edelleenkin en- nalleen, niin osa talonpojistamme on lähestyvä kapita- listeja, mutta suurempi osa muuttuva näiden päiväläi- siksi. Mutta tuotannon pyrkimyksen rinnalla suurtuo- tannoksi, joka hävittää pikkutilalliset, ilmenee toinen- kin samaan suuntaan vaikuttava tekijä, nimittäin maa- arvojen kasvaminen. Liittoutuneiden sotajoukkojen ryöstäessä vuonna 1860 muuatta Pekingin keisarillista palatsia joutui jo- kunen juveeli tavallisten sotamiestenkin käsiin. Mutta pysyiköhän se kauankaan heidän käsissään? Jos Braunschweigin herttua jakaisi timanttinsa köyhille, niin kauanko nämä niitä hallussaan pitäisivät? Irlan-<noinclude><references/></noinclude> m644rylwlar316776eexy2sttoa7dfe 250 25916 129382 2026-04-05T18:20:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nin talonpojilla ja Lontoon hedelmä- ja vihanneskaup- piailla on aaseja, jotka eivät maksa kuin 15-25 mark- kaa kaikkiaan. Mutta jos joidenkin olosuhteiden vai- kutuksesta noiden aasien hinta tulisi hevosen hinnan suuruiseksi, niin ei noille talonpojille tai kauppiaille jäisi ainoatakaan aasia. Missä kananpojat ovat hal- poja, siellä niitä köyhä kansa syöpi; missä ne ovat kalliita, siellä ei niitä näe kuin rikkaiden pöydillä. Sama on laita maankin. Heti kun... 129382 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>nin talonpojilla ja Lontoon hedelmä- ja vihanneskaup- piailla on aaseja, jotka eivät maksa kuin 15-25 mark- kaa kaikkiaan. Mutta jos joidenkin olosuhteiden vai- kutuksesta noiden aasien hinta tulisi hevosen hinnan suuruiseksi, niin ei noille talonpojille tai kauppiaille jäisi ainoatakaan aasia. Missä kananpojat ovat hal- poja, siellä niitä köyhä kansa syöpi; missä ne ovat kalliita, siellä ei niitä näe kuin rikkaiden pöydillä. Sama on laita maankin. Heti kun se tulee hintaan, näyttäy- tyy sen taipumus livahtamaan niiden ihmisten käsistä. jotka tekevät työtä jokapäiväisen leipänsä ansaitsemi- seksi, rikkaiden käsiin. Se, mikä Englannissa synnytti tuon erinomaisen maaomaisuuksien keskityksen, ei ollut niinkään paljon feodaalisen maanhallinnon muuttuminen mieskohtai- seksi omaisuudeksi, ei niinkään kirkonmaiden ja kun- nanmaiden anastus, kuin juuri tämä maa-arvojen kas- vaminen. Pikkutilat, joita Englannissa oli paljon kaksi- sataa jopa vaan satakin vuotta sitten, muuttuivat suur- tilain osiksi pääasiallisesti ostojen kautta. Niillä on vetovoima rikkaiden luo niinkuin timanteilla, kalliilla tauluilla ja rotuhevosilla. Niin kauan kuin kansanjoukot pysyvät kyllin tyh- minä tunnustaakseen yksityistä omistusoikeutta maa- han, tullaan tätä maan omistusoikeutta täydellä syyllä pitämään kaikkein varmimpana omaisuutena. Se ei voi palaa eikä mitenkään hävitä, sitä ei voi varastaa, sen hinta alituiseen nousee väestön kasvaessa ja teolli- suuden edistyessä. Kun maan omistaminen on rikkau- den näkyväisenä todistuksena ja kun se asettaa isännän, jo vähäisenkin kilpailun vallitessa, herran tai Jumalan asemaan noiden ihmisten ylitse, joilla ei ole laillisia<noinclude><references/></noinclude> d7qz0bc9ivgtjot9uoon94x2h2n3h5f 250 25917 129383 2026-04-05T18:21:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: oikeuksia tähän meidän kiertotähteemme, niin se tuot- taa omistajille sekä yhteiskunnallista arvoa että eri- koista kunnioitusta. Näin ollen maa saa suuremman arvon kuin mikään muu, mikä tuottaa samoja tuloja, ja senvuoksi se ihminen, jolle välittömät tulot ovat tär- keämmät kuin kapitaalin sijotuksen varmuus, aina pitä- vät maan vuokraamista edullisempana kuin ostamista. Maan hinnan noustessa Englannissa oli sentähden pikkutilallisten suoranaisena etuna m... 129383 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>oikeuksia tähän meidän kiertotähteemme, niin se tuot- taa omistajille sekä yhteiskunnallista arvoa että eri- koista kunnioitusta. Näin ollen maa saa suuremman arvon kuin mikään muu, mikä tuottaa samoja tuloja, ja senvuoksi se ihminen, jolle välittömät tulot ovat tär- keämmät kuin kapitaalin sijotuksen varmuus, aina pitä- vät maan vuokraamista edullisempana kuin ostamista. Maan hinnan noustessa Englannissa oli sentähden pikkutilallisten suoranaisena etuna myydä maitansa, sillä ottaa vuosikaupalla käyttääkseen maata on hal- vempaa kuin ottaa käyttääkseen kapitaalia. Myymällä maansa ja sitten ottamalla toista maata vuokralle eng- lantilainen talonpoika, joka näin oli muuttunut maan- omistajasta vuokralaiseksi, sai ainakin ajaksi mahdol- lisuuden käyttää hyväkseen paljon maata ja paljon kapitaalia, ja siitä syystä maan omistus siirtyi niiden ihmisten käsistä, joiden lähimpänä tarkotusperänä oli elannon hankkiminen, niiden käsiin, jotka ennen kaik- kea hakevat varmaa pääoman sijotusta. Sama kehitys odottaa Yhdysvaltojakin, sen maan- hintain kohotessa. Tuo alkaa jo nyt ilmetä. Ainoas- taan vastarakennetuissa kasvavien kaupunkiemme osis- sa voimme tavata vähävaraisempia ihmisiä, jotka elä- vät ornissa taloissaan. Sitävastoin missä maalla on suurempi hinta näemme ihmisten jo asuvan hyyrykort- tereissa. Semmoisilla kaupunkien uusilla asutusmailla myydään tontti tontin perästä, tietysti velkoihin kiin- nitettyinä, perheille, jotka näin koettavat hankkia itsel- leen,,oman talon." Mutta minusta nähden on yleisenä sääntönä, että vuosien kuluessa, kun maa saapi suurem- man hinnan, nuo asutut tontit siirtyvät nimellisten omistajiensa käsistä suuremmille maanomistajille ja<noinclude><references/></noinclude> ocraoz1r20llsinrot7pd0qztp2lzho 250 25918 129384 2026-04-05T18:21:15Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tulevat sitten vuokraajien asumiksi. Samoin myös maanviljelysalueilla ainoastaan missä maa on vähän tai ei ollenkaan hinnassa noussut, voi tavata talouksia, jotka ovat pitemmän aikaa olleet samojen talonpoi- kaisten haltijain käsissä. Muutaman tärkeimmän rau- tatielinjamme johtaja kertoi minulle vasta silloin huo- manneensa maakysymyksen suuren merkityksen kuin näki tuon suuren kansanvaelluksen länttä kohden, mikä hänen tarkkojen tiedustelujensa mukaan oli s... 129384 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tulevat sitten vuokraajien asumiksi. Samoin myös maanviljelysalueilla ainoastaan missä maa on vähän tai ei ollenkaan hinnassa noussut, voi tavata talouksia, jotka ovat pitemmän aikaa olleet samojen talonpoi- kaisten haltijain käsissä. Muutaman tärkeimmän rau- tatielinjamme johtaja kertoi minulle vasta silloin huo- manneensa maakysymyksen suuren merkityksen kuin näki tuon suuren kansanvaelluksen länttä kohden, mikä hänen tarkkojen tiedustelujensa mukaan oli seurauk- sena maanhintain kasvamisesta. Sen mukaan kuin maanhinta kasvaa käy työtätekevälle talonpojalle yhä vaikeammaksi eri talouden hankkiminen lapsilleen, jotavastoin oman maan myyminen hyvästä hinnasta tekee hänelle mahdolliseksi saada paljon enemmän maata siellä missä maa on halpaa. Tai sitten hän jou- tuu kiusaukseen tai suoraan pakotetuksikin panttaa- maan maansa; silloin kiinnityslaina alkaa niellä kaikki mitä hän suinkin saa maasta irti kiskottua, ja hän vih- doin tulee siihen onnettomaan vakaumukseen, ettei mikään ole hänelle sen parempaa kuin käyttää eduk- seen erotusta kiinnitysvelan ja hänen maansa myynti- arvon välillä ja siirtyä lännemmäksi. Usein hän siel- läkin alkaa kiinnityslainasta. Ja mihin hänen maan- ostonsa tavallisesti päättyvät, sen voi nähdä siirtolais- konttorien ilmotuksista, joissa tuhansittain tarjotaan kaupaksi kuntoon saatettuja maataloja melkein millä maksuehdoilla tahansa. Mies ostaa kiinnitetyn talon, ei maksa ajoissa korkoa tai katuu kauppojaan, ja vael- taa edemmäs, mutta hänen parantamansa talo myydään toiselle, joka ottaa vaan velasta vastatakseen. Yleisesti puhuen esiintyvät todellisina isäntinä viime tingassa velkakirjain eikä talon omistajat. Nuo kiinnityspaperit<noinclude><references/></noinclude> cu2t50wtdr8lv5t9qwnjsw10dmq841v 250 25919 129385 2026-04-05T18:21:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: saavat oikeastaan aikaan sen, että talonpoikainen maan- omistus muodostuu ainoastaan sillaksi suurtilallisuu- teen siirtymiseksi, jolloin he itse jäävät vuokraajiksi. Amerikan talonpoika, joka teki itse omalla maalla työtä, oli oikeastaan sellaisten olosuhteiden luoma jol- loin työ oli kallista ja maa halpaa. Kun nuo olosuh- teet muuttuvat siten, että työ käy halvemmaksi ja maa kalliimmaksi, häviää hän pois, niinkuin jo on hävinnyt Englannista. Nykyään on... 129385 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>saavat oikeastaan aikaan sen, että talonpoikainen maan- omistus muodostuu ainoastaan sillaksi suurtilallisuu- teen siirtymiseksi, jolloin he itse jäävät vuokraajiksi. Amerikan talonpoika, joka teki itse omalla maalla työtä, oli oikeastaan sellaisten olosuhteiden luoma jol- loin työ oli kallista ja maa halpaa. Kun nuo olosuh- teet muuttuvat siten, että työ käy halvemmaksi ja maa kalliimmaksi, häviää hän pois, niinkuin jo on hävinnyt Englannista. Nykyään on jo aivan mahdotonta vanhemmissa valtioissamme kenenkään talonpojan päästä oman maan haltijaksi, ellei hänellä ole rahaa. Ja sen mukaan kuin vapaiden valtionmaiden saanti loppuu, muuttuu asian- laita sellaiseksi koko Yhdysvalloissa. Kun sellainen talonpoika jostakin syystä kadottaa talonsa tuntien mahdottomaksi kilpailla joko suurtilallisten tai raha- miesten kanssa, ei hän enää voi uudestaan jaloilleen nousta, vaan hän voi ainoastaan siirtyä vuokramiesten riveihin tai ruveta rengiksi. Näin maanomaisuus haa- liutuu suurviljelijäin käsiin ja kehitys on siihen suun- taan käyvä niinkauan kuin yksityinen maanomistus- oikeus on voimassa pysyvä. Tämä järjestelmä on siis ristiriidassa työtätekevien talonpoikien edun kanssa, jopa suoraan uhkaa heidän tai ainakin heidän lastensa olemassaoloa, riistämällä heiltä kaiken oikeuden maan käyttämiseen, hävittämällä heidän personallisen itsenäi- syytensä ja luomalla uutta maaorjuutta.<noinclude><references/></noinclude> fnux47r5duylja8x7rb0tc0wm8tsr7d 250 25920 129386 2026-04-05T18:21:49Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|21 LUKU.}} {{c|'''Kaupunki ja maaseutu.'''}} Cobbet vertasi Lontoota, tämän vielä ollessa ny- kyistä paljon pienempänä, suureen paiseeseen, joka on ilmestynyt Englannin puhtaille kasvoille. Tuossa ver- tauksessa on perää. Tuskinpa mikään muu niin sel- västi osottaa olevien yhteiskunnallisten olojen mädän- näisyyttä kuin väestön lakkaamaton keskittyminen kau- punkeihin. New-Yorkin teurastuslaitoksissa otetaan hengiltä noin 12,000 härkää viikossa, ja,... 129386 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>{{c|21 LUKU.}} {{c|'''Kaupunki ja maaseutu.'''}} Cobbet vertasi Lontoota, tämän vielä ollessa ny- kyistä paljon pienempänä, suureen paiseeseen, joka on ilmestynyt Englannin puhtaille kasvoille. Tuossa ver- tauksessa on perää. Tuskinpa mikään muu niin sel- västi osottaa olevien yhteiskunnallisten olojen mädän- näisyyttä kuin väestön lakkaamaton keskittyminen kau- punkeihin. New-Yorkin teurastuslaitoksissa otetaan hengiltä noin 12,000 härkää viikossa, ja, lukuunotta- matta muualle vietäviä, saapuu tänne Chicagosta vii- kottain 2,100 teurasnautaa. Ajatelkaapas kuinka pal- jon hedelmällisyyden alkuaineita tulee tämän ainoan erän kautta suurissa kaupungeissa hävitetyksi, kuinka paljon sitä menee viemäreitä myöten ulos mereen sen- sijaan kuin palaisi takaisin maahan, mistä se on otettu. Maanviljelys siellä maalla muuttuu yhä enemmän nylke- väksi, pellot käyvät vuosi vuodelta yhä huonommiksi. Kaikilla ihmiselämän aloilla ilmenee samaa vai- kutusta. Suurten kaupunkien tiheä väestö on koko- naan erotettuna luonnon elähyttävästä voimasta. Enim- mät niiden asukkaista eivät milloinkaan jalallansakaan satuta maaemoon, eivät ole koskaan vielä kukkaista itsellensä taittaneet, eivät puron lorinaa, eivät tuulessa huojuvan rukiin suhinaa tai koivun lehden hiljaista lipotusta kuulleet. Luonnon rauhottavilla, pehmen- tävillä vaikutuksilla ei ole mitään valtaa heihin. Luon- non äänet häviävät katuvaunujen räminään ja ihmis- huutoihin viereisistä huoneista tai taloista; luonnon kuvat jäävät korkeiden kiviseinien taa.<noinclude><references/></noinclude> de6sawg8qyggigsr6dct7fbcpsqswq2 250 25921 129387 2026-04-05T18:22:08Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Aurinko ja kuu nousevat ja laskevat, ja tähti- sikeröt juhlallisesti vaeltavat taivaankantta, mutta nuo onnettomat salpoihinsa suljetut näkevät niitä niinkuin voi nähdä ihminen syvän rotkon pohjalta. Valkonen lumi tulee heillä alas vaan muuttuakseen likaiseksi katu- ryövyksi, ja kun kesäaurinko menee mailleen, niin kes- kipäivän kuumuus vielä hohtaa kivimuurien seinistä. Tämä suurkaupungin elämä ei ole ihmisen luon- nollista elämää. Siinä eläen hänen... 129387 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Aurinko ja kuu nousevat ja laskevat, ja tähti- sikeröt juhlallisesti vaeltavat taivaankantta, mutta nuo onnettomat salpoihinsa suljetut näkevät niitä niinkuin voi nähdä ihminen syvän rotkon pohjalta. Valkonen lumi tulee heillä alas vaan muuttuakseen likaiseksi katu- ryövyksi, ja kun kesäaurinko menee mailleen, niin kes- kipäivän kuumuus vielä hohtaa kivimuurien seinistä. Tämä suurkaupungin elämä ei ole ihmisen luon- nollista elämää. Siinä eläen hänen on pakostakin ka- dottaminen paljon sekä ruumiillisesti että henkisesti. Mutta kaikki paha, mikä suurkaupungista lähtee ei ole vielä sillä lueteltu. Tämä kaikki on vaan muuan puoli asiasta. Kaupunkien luonnottomuudet levittävät vastaa- vaa luonnottomuutta myös maalle. Niinkuin jokin paise, vetäen mätänsä luo terveitä nesteitä, kiduttaa koko ruu- mista, niin myös ihmisolentojen kasaantuminen suuriin kaupunkeihin synnyttää sairautta koko maan elämään. Ihminen on laumaeläin. Hän ei voi elää yksis- tänsä leivästä. Jos hän ruumiinsa, henkensä ja sielunsa puolesta sairastaa, ollessaan liian ahtaassa yhteydessä kaltaistensa kanssa, niin sairastaa hän myöskin liialli- sesta erillään olemisesta. Luonnon ihanuutta ja suu- remmoisuutta ihminen aivan pian lakkaa tuntemasta siellä, missä hän ei saa nähdä muita ihmisiä; sen vaihtelevaisuus kyllästyttää häntä, milloin hänellä ei ole seuraa; eristettynä ollen hän aina vaan saa kokea aineellista puutetta ja monenlaista epämukavuutta, ja hänen paremmat taipumuksensa sammuvat; kaikki. mikä asettaa häntä eläintä ylemmäksi, kuihtuu sen yllykkeen puutteesta minkä aina yhteys toisten ihmisten kanssa tuo mukanaan. Ajatelkaapa mitä yksitoikkoista elämää saa elää muista ihmisistä erillään elävä talon-<noinclude><references/></noinclude> tv2ofmv4uf5813gu966jfoumj13askk 250 25922 129388 2026-04-05T18:22:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: poika, ajatelkaa sitä noiduttua kehää unen ja työn ali- tuisessa vuorottelussa, josta hän ei melkein milloinkaan pääse irrottumaan. Ja ajatelkaa sitä, mikä on vieläkin hirveämpää, sitä onnetonta asemaa, johon hänen vai- monsa on tuomittu, sitä kaiken levon ja mielenvirkis- tyksen puutetta, jota hän kärsii milloinkaan saamatta tyydyttää, kehittää tunne-elämäänsä, kauneudenaistian- sa, sopusuhtaisuuden vaatimuksiansa; ajatelkaa hänen loppumattomia tö... 129388 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>poika, ajatelkaa sitä noiduttua kehää unen ja työn ali- tuisessa vuorottelussa, josta hän ei melkein milloinkaan pääse irrottumaan. Ja ajatelkaa sitä, mikä on vieläkin hirveämpää, sitä onnetonta asemaa, johon hänen vai- monsa on tuomittu, sitä kaiken levon ja mielenvirkis- tyksen puutetta, jota hän kärsii milloinkaan saamatta tyydyttää, kehittää tunne-elämäänsä, kauneudenaistian- sa, sopusuhtaisuuden vaatimuksiansa; ajatelkaa hänen loppumattomia töitään ja huoliaan, jotka tuottavat hä- nelle sairautta ja ennenaikaista vanhuutta. Eipä edes kaupunkien luolissa asuvain kurjuus ja puute ole hänen kärsimänsä kurjuuden ja puutteen veroisia. Niinkuin kaupunkien kasvaessa ihmiset niihin kerääntyvät ker- ros kerroksen päälle, perhe perheen päälle, suunnatto- maksi haitaksi itselleen, niin myös samallaiseksi hai- taksi itselleen ihmiset hajaantuvat maalla toisistaan erille. Kaikkialla missä asiain kulku on tällainen kau- pungeissa, se on myöskin vastaavainen maalla, pyrkien täällä tekemään elämän köyhemmäksi ja vaikeammaksi, koska se siltä riistää ihmisolennolle niin välttämättö- miä vaikuttimia ja yllykkeitä. Kaikkialla maalla hä- viää entis-ajan terve yhteiselämä. Englannissa, Skot- lannissa ja Irlannissa alkaa väestön harvalukuisuus maanviljelys-alueella olla yhtä silmiinpistävä kuin sen keskitys kaupunkeihin. Kun matkustatte Irlannin maanteitä, niin kyytimiehenne, jos hän on jo ikäihmi- siä, osottaa teille useita paikkoja, missä hänen pienenä ollessaan oli ollut lasten naurusta ja nuorison kisoista raikuvia kyliä, mutta missä nyt ei ole kuin autiota kenttää, jossa ihmisjälkiä muistuttavat ainoastaan hajanaiset paimenhökkelit. Skotlannissa, semmoisiin kaupunkeihin kuin Glasgow, on väestö niin tiheään<noinclude><references/></noinclude> cbpcfr9wt4kuvplvtn02aiswdzvw1p1 250 25923 129389 2026-04-05T18:22:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pakattuna, että pari, kolme perhettä tyytyy asumaan yhdessä huoneessa, että kadulla pyhäaattona kulkiessa voi nähdä ihmisiä, jotka saisivat kadehtia viheliäisintä metsäläistä; mutta maaseudulla olisi alaa vaikka kuin- ka, sillä ennen tuhansia asukkaita elättäneet laaksot ovat nyt karjalaitumina ja teerilehtoina, jotka nyt ovat vuokratut parille kolmelle metsästäjälle. Samoin myös etelässä on Lontoon, Liverpoolin, Leedsin, Man- chesterin ja Nottinghamin k... 129389 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>pakattuna, että pari, kolme perhettä tyytyy asumaan yhdessä huoneessa, että kadulla pyhäaattona kulkiessa voi nähdä ihmisiä, jotka saisivat kadehtia viheliäisintä metsäläistä; mutta maaseudulla olisi alaa vaikka kuin- ka, sillä ennen tuhansia asukkaita elättäneet laaksot ovat nyt karjalaitumina ja teerilehtoina, jotka nyt ovat vuokratut parille kolmelle metsästäjälle. Samoin myös etelässä on Lontoon, Liverpoolin, Leedsin, Man- chesterin ja Nottinghamin kasvaessa,,loisen" Englannin kyläelämä melkein kokonaan hävinnyt. Kolme neljän- nestä maan koko väestöstä on kasaantunut kaupunkei- hin. Niitä eloisia kyläkuntia, jommoisissa kerrotaan Shakespearen tovereineen ennen muinoin huvitelleen, ei ole enää olemassa; entiset kisapaikat, joissa oli kii- peemätankoja ja maaliinammuntakojeita, ovat herras- kartanojen viljelyksessä, ja kaikkialla on vaan muisto- merkkejä entisistä sukupolvista, kirkkoja, jotka eivät mitenkään voi täyttyä, ellei kaupungeista saavu yli- määräisellä junalla sinne jotain uskonnollisia seuroja hartaushetkiä viettämään. Myöskin vanhempien valtioittemme maanviljelys- piireissä on havaittavissa yhtäläistä kehitystä, vaikka se esiintyykin etupäässä uusimmissa valtioissa. Pelkästä tuosta alituisesta kaupunkiväestön kas- vamisestakin jo voi varmuudella päättää, että lopulta joudutaan ehdottomaan häviöön. Sata vuotta sitten oli New-Yorkissa etukaupunkineen yhteensä 25,000 asukasta. Nyt niitä on 2,000,000. Samalla vauhdilla kasvaessa on väestö sadan vuoden kuluttua 160,000,000. Sellainen kaupunki olisi mahdoton. Mutta mitä on sanottava 10 ja 20 miljoonaisistakin kaupungeista, joita nyt syntyneet lapset tulevat kerran näkemään?<noinclude><references/></noinclude> 2mi58lps1daatyap9e2swfw277pcxdl 250 25924 129390 2026-04-05T18:22:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: En kuitenkaan tahdo kauemmin viipyä tässä asias- sa. Tahdon vaan kääntää huomiota siihen tosiseik- kaan, että moinen keskittyminen heikentää yhteiskun- nallista elämää yli koko maan, että se vahingoittaa sekä talonpoikaa että kaupunkilaisten luolain asukkaita. Tämä luonnoton väestön jakautuminen on sen luonnottoman varallisuuden jakautumisen kaltainen, mikä toisille antaa satoja miljooneja ja toiset tekee maantienkiertäjiksi. Se on seuraus uusien teolli... 129390 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>En kuitenkaan tahdo kauemmin viipyä tässä asias- sa. Tahdon vaan kääntää huomiota siihen tosiseik- kaan, että moinen keskittyminen heikentää yhteiskun- nallista elämää yli koko maan, että se vahingoittaa sekä talonpoikaa että kaupunkilaisten luolain asukkaita. Tämä luonnoton väestön jakautuminen on sen luonnottoman varallisuuden jakautumisen kaltainen, mikä toisille antaa satoja miljooneja ja toiset tekee maantienkiertäjiksi. Se on seuraus uusien teollisuus- voimien työstä sellaisissa olosuhteissa, jotka eivät ole lainkaan niihin sovelletut. Se syntyy ennen kaikkea siitä tavasta, jolla me maata käytämme yksityisenä omaisuutena, ja sitten siitä, miten me laiminlyömme niitä yhteiskunnallisia velvollisuuksia, joiden omaksu- miseen aineellinen edistys meitä kehottamalla kehottaa. Vasta sitten kuin nämä syyt ovat poistetut luonnollinen varallisuudenjako saa alkunsa, mikä on tekevä jokai- selle mahdolliseksi hengittää ja olla muiden ihmisten kanssa yhdyselämässä. Tämä mahdollisuus se olisikin talonpojalle suu- reksi eduksi ehdottamastani uudistuksesta. Kun ylei- nen oikeus maahan olisi tunnustettu, hajaantuisi kau- punkien liiaksi kasaantunut väestö ja maaseudun haja- nainen väestö taas alkaisi elää lähemmässä yhteydessä. Kun ei kukaan voisi saada voittoa maan arvon nouse- misesta; kun ei kenenkään tarvitsisi pelätä, että hänen lapsiltaan riistetään näiden luonnollista oikeutta, silloin ei kellään olisi halua omistaa enempää maata kuin min- kä hän edullisesti voi käyttää. Nykyisten onnettomien, vaivaisesti viljeltyjen sarkojen asemesta oikeat maa- talot pian alkaisivat kukoistaa. Siirtolainen ei enää tarvitsisi vaeltaa epämääräiseen kaukaisuuteen autioit-<noinclude><references/></noinclude> pbvp0ttd09gl1kni8sqlxaqtxzwm344 250 25925 129391 2026-04-05T18:23:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ten maiden halki, ja viljaa ei vietäisi tuhansien virstain päähän puoleksi viljeltyjen peltojen ohi. Koneellinen viljelys ei jäisi käytännöstä; vaan missä suurviljelys osottautuisi edullisemmaksi, siellä koneita käytettäisiin niinkuin ennenkin, sillä erotuksella vaan, ettei mitään yksinoikeutta enää olisi näiden käyttämisessä; että työ- palkka olisi korkeampi ja varallisuus tasasemmin jakaantunut, joten talous hyvin pian omistaisi ko-ope- ratiivisia mu... 129391 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>ten maiden halki, ja viljaa ei vietäisi tuhansien virstain päähän puoleksi viljeltyjen peltojen ohi. Koneellinen viljelys ei jäisi käytännöstä; vaan missä suurviljelys osottautuisi edullisemmaksi, siellä koneita käytettäisiin niinkuin ennenkin, sillä erotuksella vaan, ettei mitään yksinoikeutta enää olisi näiden käyttämisessä; että työ- palkka olisi korkeampi ja varallisuus tasasemmin jakaantunut, joten talous hyvin pian omistaisi ko-ope- ratiivisia muotoja. Maanviljelys lakkaisi olemasta maan nylkemistä, ja muuttuisi väkiperäiseksi; se saisi maasta suurempia tuloja ja kuitenkin täydellisesti palauttaisi takaisin minkä se maasta ottaa. Tämmöinen tasaisempi väestön sijotus veisi mo- nessa suhteessa säästöihin; työ kävisi verrattoman pal- jon tuottavammaksi, ja maalaiselle avautuisivat ne mu- kavuudet, ilot ja huvit, joista nyt ovat vaan suurten kaupunkien varakkaimmat luokat osallisia. Ja minusta näyttää, että maamonopoolin hävittyä maalaiselämä alkaisi palautua entiseen muotoonsa, nimittäin kyläkun- naksi, jonka ympärillä olisivat viljelysmaat yhteisine laitumineen ja metsineen. Mutta kävi kuinka hyvänsä, työtätekevä talonpoika pääsisi kaikkien niiden mää- räämättömien etujen nautintoon, joita yhteistoiminta tuo mukanaan saamalla aikaan järjestyneen ko-opera- tiivisen menettelytavan nyt vallitsevan raa'an mielival- lan ja nylkemisen sijaan. Että ihmiset, jotka nyt ovat pesiytyneet kaupunki- laisiin kellareihin ja elävät sairautta ja kuolemaa tuot- tavissa, rikoksellisuutta synnyttävissä oloissa, eläisivät perheittäin somissa, puutarhojen ympäröimissä taloissa; että talonpojat tulisivat toimeen kolmen, neljän tunnin päivätyöllä, mikä olisi paremminkin terveellistä virkis-<noinclude><references/></noinclude> 5q5scrk72xvkmsgfthr1t2piyqbe0vk 250 25926 129392 2026-04-05T18:23:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tystä kuin rasittavaa työtä; että heidän talonsa olisivat täynnä kaikkea mukavuutta, että ne voisivat käyttää valoa, lämmintä ja liikevoimaa, missä sitä tarvitaan, ja olisivat naapuritalojen kanssa telefooniyhteydessä; että heidän perheensä voisi käyttää hyväksensä kirjas- toja, luentokursseja ja oppilaitoksia; että he saisivat käydä teattereissa ja konserteissa milloin vaan halua- vat, ja silloin tällöin tehdä matkoja ulkomaille; että sanalla s... 129392 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>tystä kuin rasittavaa työtä; että heidän talonsa olisivat täynnä kaikkea mukavuutta, että ne voisivat käyttää valoa, lämmintä ja liikevoimaa, missä sitä tarvitaan, ja olisivat naapuritalojen kanssa telefooniyhteydessä; että heidän perheensä voisi käyttää hyväksensä kirjas- toja, luentokursseja ja oppilaitoksia; että he saisivat käydä teattereissa ja konserteissa milloin vaan halua- vat, ja silloin tällöin tehdä matkoja ulkomaille; että sanalla sanoen kaikki ihmiset, eikä ainoastaan yksi onnellinen tuhannesta saisi osaa ylentävistä ja jalos- tavista sivistyksen vaikutuksista, se kaikki aikamme lapsista näyttää humaltuneen ihmisen villiltä haaveelta. Ja kuitenkin voimat, jotka jo ovat ihmisen hallussa, tekevät kaiken tuon helposti saavutettavaksi. Järjettömässä taistelussamme toinen toisemme voittamiseksi kuinka vähän me huomaammekaan niitä antimia, joita luonto niin runsain mitoin meille tarjoo! Ajatelkaapas vaikka esimerkiksi seuraavaa tosiseikkaa. Enemmistölle sellaisten sivistysmaiden väestöä kuin Englanti jopa melkoisessa määrässä Yhdysvallatkin ovat hedelmät jotakin ylellisyyttä. Maaemo ei kuiten- kaan ole heitä kohtaan siinä suhteessa suinkaan kitsas, ja jos ihmiset vaan tahtoisivat, niin he voisivat istut- taa hedelmäpuita kaikkien teittensä varsille. {{c|22 LUKU.}} {{c|'''Loppulause.'''}} Tässä nyt on minun nähdäkseni aikamme suurten yhteiskunnallisten kysymysten sisällys tai merkitys. Meille on enemmän annettu kuin kenellekään meitä<noinclude><references/></noinclude> t2hm67oxn25kxd0g66e9upz2gt5uocs 250 25927 129393 2026-04-05T18:23:39Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: enneneläneistä ihmisistä, ja meiltä siis myös enemmän vaaditaan. Me olemme aikaansaaneet ja yhä jatkamme suunnattomia ennätyksiä aineellisen sivistyksen alalla, meidän on nyt vaan saavuttaminen samallaisia ennätyk- siä henkiselläkin alalla. Sivistys nykyisellä kehitys- asteella vaatii suurempaa rehellisyyttä, hienompaa tun- netta, veljeļlisempiä suhteita, voimakkaampaa ja kehit- tyneempää yhteishenkeä. Jos tätä kaikkea puuttuu, on sivistys päinvastoin m... 129393 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>enneneläneistä ihmisistä, ja meiltä siis myös enemmän vaaditaan. Me olemme aikaansaaneet ja yhä jatkamme suunnattomia ennätyksiä aineellisen sivistyksen alalla, meidän on nyt vaan saavuttaminen samallaisia ennätyk- siä henkiselläkin alalla. Sivistys nykyisellä kehitys- asteella vaatii suurempaa rehellisyyttä, hienompaa tun- netta, veljeļlisempiä suhteita, voimakkaampaa ja kehit- tyneempää yhteishenkeä. Jos tätä kaikkea puuttuu, on sivistys päinvastoin muuttuva hävittäväksi voimaksi. Sitä ei voida ylläpitää metsäläistilan siveellisyysasteella ollen, sillä sivistys lähentää ihmisiä yhä enemmän toi- siinsa ja lakkaamatta pyrkii saattamaan yksilöä yhteis- kunnan alaiseksi tekemällä yhteiskunnan olosuhteihin taipumista jokaiselle yhä enemmän välttämättömäksi. Edessämme olevat yhteiskunnalliset ja valtiolliset kysymykset ovat totisemmat, uhkaavammat, kuin luu- levat ne ihmiset, jotka eivät vielä ole asiaa oikein aja- telleet; mutta niiden ratkaisu riippuu kokonaan yhteis- kunnallisten voimien oikeasta käyttämisestä. Ihminen hallitsee aineellista luontoa, sen lakeja tutkien, ja niissä oloissa ja voimissa, jotka aluksi näyttivät hävittäviltä, hän on löytänyt juuri rikkaimmat varastot kaikkea sitä. mitä hän tarvitsee, ja myös uskollisimmat palveli- jansa. Vaikka olemme vasta alkamassa saada järjes- tykseen tietomme aineellisen maailman laeista, on kui- tenkin jo selvää, että luonto ei ole kieltävä tyydyttä- mästä ainoatakaan toivomuksistamme, jos vaan haem- me tätä tyydytystä sen lakeja loukkaamatta. Ja niinpä se sama hänen taitonsa, jolla hän sovel- taa keinoja tarkotuksiinsa ja joka on antanut hänelle mahdollisuuden muuttamaan valtatieksi ennen ylipääse- mättömän valtameren, pääskystä nopeammin siirty-<noinclude><references/></noinclude> irslsi85096gfi0awzdv9tial91cf3c 250 25928 129394 2026-04-05T18:23:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mään paikasta toiseen, välimatkoista riippumatta vaih- tamaan ajatuksiansa toisten ihmisten kanssa, saamaan kivistä lämpöä, valoa, liikevoimaa ja tuhansiin tarko- tuksiin kelpaavaa ainetta, punnitsemaan tähtiä ja mää- rittelemään auringon kemiallista yhtymää, synnyttä- mään jäätä kuuman ilman vyöhykkeissä ja kasvatta- maan kukkia pohjolan talvilumien keskellä, se sama hänen taitonsa, jos hän vaan tahtoo, on antava hänelle mahdollisuuden pääsemää... 129394 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>mään paikasta toiseen, välimatkoista riippumatta vaih- tamaan ajatuksiansa toisten ihmisten kanssa, saamaan kivistä lämpöä, valoa, liikevoimaa ja tuhansiin tarko- tuksiin kelpaavaa ainetta, punnitsemaan tähtiä ja mää- rittelemään auringon kemiallista yhtymää, synnyttä- mään jäätä kuuman ilman vyöhykkeissä ja kasvatta- maan kukkia pohjolan talvilumien keskellä, se sama hänen taitonsa, jos hän vaan tahtoo, on antava hänelle mahdollisuuden pääsemään myös yhteiskunnallisista epäkohdista ja yhteiskunnalliset vaarat välttämään. Lain valta ei rajotu fyysilliseen luontoon, vaan ulottuu myös ajatuksen ja siveellisen tunnon maailmaan, ja yhteiskun- nallista kehitystä ja elämää hallitsevat lait, jotka eivät ole vähemmän päteviä kuin aineen tai liikkeen lait. Ha- lutessamme saattaa yhteiskunnallisen elämän terveeksi ja onnelliseksi meidän on näitä lakeja hakeminen ja so- pusoinnussa niiden kanssa tarkotuksiamme ajaminen. Tätä kirjaa kirjottaessani ei ole haaveenani ollut, että lukijat ilman muuta omistaisivat siinä lausumani mielipiteet, vaan että se heitä itsenäiseen ajattelemi- seen johtaisi. Jokainen ken ennakkoluulot ja itsekkyytensä syr- jäyttäen ryhtyy tarkkaavasti ja rehellisesti tutkimaan meidän aikanamme niin ilmeisiä yhteiskunnallisia epä- kohtia, hakemaan niiden syitä ja ja miettimään tais- telukeinoja niitä vastaan, hän tuolla vaan täyttää sen, mikä on niiden poistamiseksi hänen puoleltaan kaikkein tärkeintä. Tuo on meitä yksityisinä kansalaisina ja ihmisinä ihan ensimäiseksi kohtaava velvollisuus. Jos ken voi tehdä jotakin vielä tätä enemmän, se on eri asia, mutta tätä on ainakin jokaisen meistä ensimäi-<noinclude><references/></noinclude> t50dn77dxnrbh6m2c0och5ft9ng4018 250 25929 129395 2026-04-05T18:24:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: seksi tekeminen. Sillä muuten,,jos sokea alkaa sokeata taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat." Yhteiskunnallista uudistusta ei voida saavuttaa melulla ja huudoilla, valituksilla ja kinailulla, puoluei- den muodostamisilla tai vallankumouksen valmistami- silla; sitä voidaan saavuttaa ainoastaan aatteen herät- tämisellä ja henkisellä liikkeellä. Kunnes puuttuu oikeata aatetta, sinnes puuttuu oikeata toimintaa, mutta oikeasta aatteesta oikea toiminta j... 129395 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>seksi tekeminen. Sillä muuten,,jos sokea alkaa sokeata taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat." Yhteiskunnallista uudistusta ei voida saavuttaa melulla ja huudoilla, valituksilla ja kinailulla, puoluei- den muodostamisilla tai vallankumouksen valmistami- silla; sitä voidaan saavuttaa ainoastaan aatteen herät- tämisellä ja henkisellä liikkeellä. Kunnes puuttuu oikeata aatetta, sinnes puuttuu oikeata toimintaa, mutta oikeasta aatteesta oikea toiminta jo itsestänsä lähtee. Valta on aina kansanjoukkojen käsissä; jos jokin kansaa sortaa, niin se voi tapahtua vaan kansan oman tietämät- tömyyden, sen oman lyhytnäköisen itsekkyyden vuoksi. Senpä vuoksi jokaisen olevien olojen parantami- seen pyrkivän ihmisen ja jokaisen järjestön päätehtä- vänä on aatteen herättäminen kansassa. Kaikki muu voi olla tarpeellista ainoastaan mikäli se tätä tarkotusta edistää. Ja tähän voi ottaa osaa jokainen ajattelemaan pystyvä ihminen, ensin itselleen selvittäen oikeita käsi- tyksiä asiasta ja sitten koettaen vastaavia aatteita herät- tää niissä ihmisissä, joiden yhteyteen hän joutuu. Kansanjoukot ovat rasittavan työn näännyttämiä, ne ovat olemassaolon taistelussa tylsistyneet eivätkä voi syventyä yhteiskunnallisen elämän kysymyksiin. Mutta juuri senvuoksi tuo onkin niin tärkeä velvolli- suus ihmisille, joilla on vapaata aikaa ja tilaisuutta. Jos ajattelevia ihmisiä on vähän, niin ne ovat sitä mer kitsevämpiä. Älköönkä kukaan luulko̟ olevansa vaiku- tusta vailla. Ajattelevainen ihminen, olipa hän mikä ja missä hyvänsä, on aina valon ja voiman lähteenä muille. Voisi näyttää kovalta sanoa jokaisesta turhaan lausutusta sanasta ihmisen saavan viimeisellä tuomiolla vastata. Mutta onhan päivän selvää, että liikevoiman<noinclude><references/></noinclude> at383pfmkvuahq6omle4t48fi31m1gq 250 25930 129396 2026-04-05T18:24:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: laki, jonka mukaan liike voi ainoastaan siirtyä eikä koskaan hävitä, soveltuu yhtä hyvin henkiseen kuin aineelliseenkin maailmaan. Aatteeseen innostumalla ihminen ikäänkuin sytyttää itsessään liekin, josta uudet valonlähteet syttyvät, ja hänen vaikutuksensa tuntuu kaikissa ihmisissä, jotka joutuvat kosketukseen hänen kanssansa, olipa niitä sitten paljon tai vähän. Miten pitkälle tuo vaikutus voi ylettyä näin yhä laajeten, siitä ei tiedä kukaan muu kui... 129396 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>laki, jonka mukaan liike voi ainoastaan siirtyä eikä koskaan hävitä, soveltuu yhtä hyvin henkiseen kuin aineelliseenkin maailmaan. Aatteeseen innostumalla ihminen ikäänkuin sytyttää itsessään liekin, josta uudet valonlähteet syttyvät, ja hänen vaikutuksensa tuntuu kaikissa ihmisissä, jotka joutuvat kosketukseen hänen kanssansa, olipa niitä sitten paljon tai vähän. Miten pitkälle tuo vaikutus voi ylettyä näin yhä laajeten, siitä ei tiedä kukaan muu kuin „,viinitarhan Isäntä." Kuten olen muutamassa tämän kirjan ensimmäi- sistä luvuista jo sanonut, sivistyksen edistyminen tekee välttämättömäksi suuremman huomion panemista yh- teiskunnallisiin asioihin ja myös niiden parempaa ym- märtämistä. Ja me teemme mielestäni varmaan suuren virheen kieltäessämme naisilta äänestysoikeutta yhteis- kunnallisissa asioissa. Luullakseni emme voi saavut- taa yhteiskunnallisten kysymysten käsittelyssä tarpeel- lista huomiota, ymmärrystä ja velvollisuudentuntoa, ennenkuin vapautamme vaimomme. Jos yhteiskunnan alemmilla kehitysasteilla onkin riittänyt vaan toisen sukupuolen osanotto yhteiskunnallisiin asioihin, niin nyt, kun on kysymys paljon mutkikkaampien, hienom- pien ja tärkeämpien yhteiskunnallisten asiain ratkai- susta, on tarpeen yhtä paljon miesten kuin naistenkin osanotto, emmekä me muutoin milloinkaan oikeaan rat- kaisuun pääse. Se tarkkuuden puute, se lavertelemi- nen, se epärehellisyys, mikä nyt on niin silmiinpistävä tärkeimmissäkin yhteiskunnallisissa asioissa, on minun nähdäkseni juuri siitä seuraus, että me riistämme nai- silta heidän osanottoansa julkiseen elämään. Ei mi- kään voi täydellisesti kiinnittää miesten mieltä, mikä ei kiinnittäisi myös naisten.<noinclude><references/></noinclude> q8j2u966t5tzq5xc0e6xxh8878zzseh 250 25931 129397 2026-04-05T18:24:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ja minä olen syvästi vakuutettu, kuten jo olen ennenkin sanonut, että tärkeämpien yhteiskunnallisten parannusten saavuttamiseksi on aina parempi vedota ihmisten myötätuntoisuuteen muita kohtaan kuin hei- dän omien etujensa tuntoon; on parempi vedota heidän velvollisuudentuntoonsa kuin heidän oman nautintonsa vaistoon. Kateus on sukua ihailulle, ja juuri se ihailu, minkä rikkaat ja vallanpitäjät herättävät, onkin yli- mystön parhaana tukena. Missä pieksut jal... 129397 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>Ja minä olen syvästi vakuutettu, kuten jo olen ennenkin sanonut, että tärkeämpien yhteiskunnallisten parannusten saavuttamiseksi on aina parempi vedota ihmisten myötätuntoisuuteen muita kohtaan kuin hei- dän omien etujensa tuntoon; on parempi vedota heidän velvollisuudentuntoonsa kuin heidän oman nautintonsa vaistoon. Kateus on sukua ihailulle, ja juuri se ihailu, minkä rikkaat ja vallanpitäjät herättävät, onkin yli- mystön parhaana tukena. Missä pieksut jalassa esiin- tyvä kerjäläinen halveksii virsuissa esiintyvää kerjä- läistä, siellä tulee aina viihtymään yhteiskunnallinen vääryys, joka tekee kansasta halonhakkaajia ja veden- kuljettajia etuoikeuksia nauttivalle vähemmistölle. Muutamasta florentilaisesta agitatorista kerrotaan, että hän, saatuaan uuden saapasparin, tuli siihen vakau- mukseen, että kaikki kansan valitukset olivat tyydyte- tyt. Ja kuinka usein näemmekään saman jutun tois- tuvan työväenliikkeemme keskuudessa! Tuo on kaik- kien niiden liikkeiden heikko puoli, joita ylläpidetään vaan oman edun tuntoon vetoomalla. Ja niinkuin ihmisluonnosta itsestään riippuu se, että hän voi saavuttaa enemmän tai vähemmän onnea ainoastaan koettamalla hankkia onnea muille, niin näyt- tää asiain yleisessäkin luonnossa vallitsevan sellainen sääntö, että yksityiset ihmiset ja koko yhteiskuntaluo- katkin voivat saavuttaa oikeuksia ainoastaan taistelussa muiden ihmisten oikeuksien puolesta. Sen voi selittää esimerkillä. Kun jonkun ryhmän työmiehet muodos- tavat liiton, niin alistaen yksityiset etunsa kaikkien yh- teisiin etuihin he koettavat pakottaa isäntiä tekemään joitakin parannuksia heidän oloihinsa. Mutta he eivät voi paljonkaan saavuttaa, sillä tämän liiton tielle aivan<noinclude><references/></noinclude> 391xohlz8ukfd70946nvyc7sj81xk2h 250 25932 129398 2026-04-05T18:24:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pian tulevat ne työtä hakevat ihmiset, jotka eivät hei- dän liittoonsa kuulu. Senvuoksi ei mikään työläisliitto voi kohottaa työpalkkaa. Sellaiset yritykset menesty- vät yhtä huonosti kuin yritykset luoda vettä tapitto- masta veneestä. Näin ollen, jos työväen on mieli saa- vuttaa vähänkin näkyvää ja pysyvää olojensa paran- nusta, heidän ei olę pyrkiminen ainoastaan siihen, että kukin ryhmäliitto ottaisi lukuun muiden ryhmäliittojen etuja, vaan myö... 129398 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Johshh" /></noinclude>pian tulevat ne työtä hakevat ihmiset, jotka eivät hei- dän liittoonsa kuulu. Senvuoksi ei mikään työläisliitto voi kohottaa työpalkkaa. Sellaiset yritykset menesty- vät yhtä huonosti kuin yritykset luoda vettä tapitto- masta veneestä. Näin ollen, jos työväen on mieli saa- vuttaa vähänkin näkyvää ja pysyvää olojensa paran- nusta, heidän ei olę pyrkiminen ainoastaan siihen, että kukin ryhmäliitto ottaisi lukuun muiden ryhmäliittojen etuja, vaan myöskin, että ammattitaitoiset työmiehet panisivat huomiota pääasiallisesti niihin toimiin, jotka voisivat parantaa ammatittomien työmiesten asemaa. Jos kenenkään puolesta on työväen vapautustaistelussa huolehtiminen, niin juuri niiden ihmisten puolesta, jotka kaikkein vähimmin voivat itseänsä ajatella ja oi- keuksiansa ajaa, - niiden puolesta, joilla ei ole varalli- suuden, taiteen ja sivistyksen antamia etuoikeuksia, niiden miesten ja vaimojen puolesta, jotka ovat yhteis- kunnan alimmalla asteella. Yrittämällä saavuttaa tasa- oikeutta näille me saavutamme tasa-arvoisuutta kaikille. Senpä vuoksi ihmisten on, kuten Mazzini sanoo, yhtyminen paremmin velvollisuuden lipun kuin oman edun lipun ympärille, saadakseen ihmisoikeutensa tun- nustetuksi. Ja tässä me myös voimme nähdä, kuinka syvä filosoofinen merkitys oli sillä, joka opetti rakas- tamaan lähimmäistä niinkuin itseään. Tässä eikä missään muussa hengessä voi yhteis- kunnallinen pulma tulla ratkaistuksi ja sivistys ottaa askeleensa eteenpäin.<noinclude><references/></noinclude> 3yfekvpghn6gn9bk6xzcnguoq255rce 0 25933 129399 2026-04-05T18:30:26Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: {{Wikipedia}} '''Henry George''' (1839–1897) == Runot == * ''[[Edistys ja köyhyys]]'' * ''[[Sosialinen pulma]]'' [[Luokka:Émile Verhaeren| ]] 129399 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} '''Henry George''' (1839–1897) == Runot == * ''[[Edistys ja köyhyys]]'' * ''[[Sosialinen pulma]]'' [[Luokka:Émile Verhaeren| ]] r9docrjk13pix0fr8i0x96z9udyq8fm 129402 129399 2026-04-05T23:17:58Z Pxos 1517 Sivu parempaan kuntoon. Viitataan hakemistoihin teoslinkkeinä, vaikka mitään ei ole oikoluettu eikä korjattu. Otsikon korjaus ja luokituksen korjaus. 129402 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} '''Henry George''' (1839–1897) == Suomennettuja teoksia == * [[Hakemisto:Edistys ja köyhyys.pdf|Edistys ja köyhyys]] (1906), suomentanut [[Arvid Järnefelt]] * [[Hakemisto:Sosialinen pulma.pdf|Sosialinen pulma]] (1908), suomentanut Arvid Järnefelt [[Luokka:Henry George| ]] 7kak0lwcg3ppvqio6qa3wpyh7d7gnho 0 25934 129400 2026-04-05T20:13:15Z Nysalor 5 Riemurasia 129400 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Riemurasia |alaotsikko= |tekijä=Tatu Pekkarinen |huomiot=Säveltänyt Erkki Salama. }} : On laulettu asioista monista, : nyt veisaan mä gramofonista. : Ei se ole turha eikä tarpeeton : tuo nykyajan ilopeli verraton. : 2. On gramofoni rattoisa asia, : riemulla täytetty rasia. : Onpa siinä masiinassa mieltäkin: : se opettaapi vierasta kieltäkin. : 3. Jos tunnet itsesi hyljätyks’, : niin sulla on ainakin ystävä yks’; : kun gramofoni soipi sun vierelläs’, : kohta muutut sä iloiseksi mieleltäs’. : 4. Ja jos kiusaa sua eukkosi jallitus, : pane soimaan gramofonirallitus. : Se sovinnon tuo kohta perheesees’ : ja anteeksiannon sun erheesees’. : 5. Gramofonikonetta kun laulattaa, : niin se itkettää tahi naurattaa. : Jos sulla on puute rahalantista, : sillä satasen saat vaikkapantista. {{Iloinen testamentti}} f2dxc6yf5xs3dpl13ba5g8io5climq8 14 25935 129403 2026-04-05T23:21:03Z Pxos 1517 Uusi luokka ekonomistille ja sosiaalifilosofille Henry Georgelle. Luokka kuitenkin Wikiaineiston luokituksen mukaan saa lakonisesti yläluokan "yhdysvaltaiset kirjailijat". 129403 wikitext text/x-wiki [[Luokka:Yhdysvaltalaiset kirjailijat|George, Henry]] o4uhc1dm9jsodeagxyz5yk8kvoqzpg0 828 25936 129409 2026-04-05T23:45:16Z Pxos 1517 Ohjesivu, joka ei toimi ohjeena vaan linkkinä ja luokkana. 129409 wikitext text/x-wiki Tämä moduuli on tuotu sellaisenaan englanninkielisestä Wikisourcesta 2. huhtikuuta 2026, ja sille ei ole mitään suomenkielistä ohjetta olemassa. Moduulin toimintaperiaatteita voi kenties selvittää sivulta [[:en:s:Module:Arguments|Module:Arguments]].<includeonly> [[Luokka:Moduulit]]</includeonly> omsn7dv4qkezjbyd04hdp3cyt2pvt9y 129411 129409 2026-04-05T23:51:12Z Pxos 1517 Luokan vaihto: [[:Luokka:Englanninkielisestä Wikisourcesta tuodut moduulit]], Taustaväri vaaleanvihreäksi. 129411 wikitext text/x-wiki <div style="border: 1px solid var( --border-color-base, #a2a9b1 ); background-color:#ecfcf4; padding:6px"> Tämä moduuli on tuotu sellaisenaan englanninkielisestä Wikisourcesta 2. huhtikuuta 2026, ja sille ei ole mitään suomenkielistä ohjetta olemassa. Moduulin toimintaperiaatteita voi kenties selvittää sivulta [[:en:s:Module:Arguments|Module:Arguments]].</div><includeonly> [[Luokka:Englanninkielisestä Wikisourcesta tuodut moduulit]]</includeonly> grv1nf21a3x0ey0nvupcrvlamwpijny 14 25937 129410 2026-04-05T23:47:29Z Pxos 1517 Uusi kategoria moduuleja varten, jotka on tuotu sellaisenaan en-sourcesta. 129410 wikitext text/x-wiki [[Luokka:Moduulit]] 6whq9lkxl1j47xmdhdr0u755udm7x8p 828 25938 129412 2026-04-06T00:06:30Z Pxos 1517 Ohjesivu, joka ei toimi moduulin ohjeena vaan linkkinä ja luokkana. 129412 wikitext text/x-wiki <div style="border: 1px solid var( --border-color-base, #a2a9b1 ); background-color:#ecfcf4; padding:6px"> Tämä moduuli on tuotu sellaisenaan englanninkielisestä Wikisourcesta 2. elokuuta 2022, ja sille ei ole mitään suomenkielistä ohjetta olemassa. Moduulin toimintaperiaatteita voi kenties selvittää englanninkielisen moduulin sivulta [[:en:s:Module:Optional_style|Module:Optional style]]. Tämä moduuli tarvitsee toimiakseen [[Moduuli:Arguments|moduulia Arguments]]. </div><includeonly> [[Luokka:Englanninkielisestä Wikisourcesta tuodut moduulit]]</includeonly> nbg3h9k3de7h6qn1j21qlk4ahdtbzu3 828 25939 129414 2026-04-06T00:24:21Z Pxos 1517 Ohjesivu, joka ei ole ohje vaan pieni selitys ja luokitus. 129414 wikitext text/x-wiki <div style="border: 1px solid var( --border-color-base, #a2a9b1 ); background-color:#ecfcf4; padding:6px"> Tämä on muokkausyhteenvedon mukaan "''Väliaikainen tietokanta lehtien numeroimista varten''". Moduuli lienee luotu [[User:Hunsvotti|Hunsvotin]] omia tarpeita varten syksyllä 2017. Siihen ei ole kirjoitettu mitään ohjeita.</div><includeonly> [[Luokka:Hunsvotin moduulit]]</includeonly> br7gofwuea2n0svpa7e1pweomh40xef 14 25940 129415 2026-04-06T00:25:57Z Pxos 1517 Oma luokka käyttäjä Hunsvotin tänne luomia moduuleita varten. 129415 wikitext text/x-wiki [[Luokka:Moduulit]] 6whq9lkxl1j47xmdhdr0u755udm7x8p 828 25941 129417 2026-04-06T00:32:11Z Pxos 1517 Ohjesivu, jolla ei ole ohjetta vaan joka on luotu vain moduulin luokittelun vuoksi. 129417 wikitext text/x-wiki <div style="border: 1px solid var( --border-color-base, #a2a9b1 ); background-color:#ecfcf4; padding:6px"> Tämän moduulin on luonut käyttäjä Hunsvotti vuonna 2023. Moduulia tarvitaan [[Malline:SisLuku|mallineessa SisLuku]].</div><includeonly> [[Luokka:Hunsvotin moduulit]]</includeonly> 2ju41q9iul27wiv02m1prlpop1pacbj 14 25942 129422 2026-04-06T00:47:59Z Pxos 1517 Luodaan (tyhjästä) Wikiaineistoon kaikille moduuleille yhteinen yläluokka, joka puolestaan kuuluu pääluokkaan "Luokka:Wikiaineisto". 129422 wikitext text/x-wiki Luokka sisältää Wikiaineistoon luodut ja tuodut moduulit. [[Luokka:Wikiaineisto]] q2yza0o5eh73uxx509ewlepakd86ps6 10 25943 129423 2026-04-06T01:11:06Z Pxos 1517 Luodaan hyvin pieni tietosivu ja luokitus. 129423 wikitext text/x-wiki Tämä on Geohakkerin luoma css-tyylisivu, jota käyttää alasivu [[Käyttäjä:Geohakkeri/392]].<includeonly>[[Luokka:Työkalumallineet]]</includeonly> pocc2jyrtyxiz2068wipcpzxbciw1nt 10 25944 129424 2026-04-06T01:28:54Z Pxos 1517 Siirretty mallineen ohje omalle ohjesivulle mallineesta "Malline:Keski". Ohjetekstin on kirjoittanut [[User:Hunsvotti|Hunsvotti]]. 129424 wikitext text/x-wiki Keskittää parametrina annatun tekstin. Koodi:<code><nowiki>{{Keski|'''Ondonga''' ja sen '''asukkaat.'''}}</nowiki></code> Tulos: {{Keski|'''Ondonga''' ja sen '''asukkaat.'''}} ==Katso myös== *[[Malline:Keskitys]] *[[Malline:Oikea]] <includeonly>[[Luokka:Typografiset mallineet]]</includeonly> auziosxl6bxwvfhv32hbgmni6irq72u 129428 129424 2026-04-06T01:38:39Z Pxos 1517 uusi Luokka:Mallineet, jotka keskittävät tekstin sivulla 129428 wikitext text/x-wiki Keskittää parametrina annatun tekstin. Koodi:<code><nowiki>{{Keski|'''Ondonga''' ja sen '''asukkaat.'''}}</nowiki></code> Tulos: {{Keski|'''Ondonga''' ja sen '''asukkaat.'''}} ==Katso myös== *[[Malline:Keskitys]] *[[Malline:Oikea]] <includeonly>[[Luokka:Mallineet, jotka keskittävät tekstin sivulla]]</includeonly> e6zt0vcg4a9g4sa4vlvaentb3yez9w1 14 25945 129427 2026-04-06T01:37:22Z Pxos 1517 Uusi luokka useille eri mallineille, joiden tarkoitus on keskittää teksti sivulla. 129427 wikitext text/x-wiki Tämä sisältää mallineet, joiden tarkoitus on keskittää teksti sivulla. [[Luokka:Mallineet]] fv1tiwc83di77vjfjwak5y6svwcx719 129454 129427 2026-04-06T02:29:51Z Pxos 1517 uusi luokka tähän: "Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia" 129454 wikitext text/x-wiki Tämä sisältää mallineet, joiden tarkoitus on keskittää teksti sivulla. [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia]] ivo15af6ez1uuwue7o4wz60yksvhytl 129473 129454 2026-04-06T03:14:07Z Pxos 1517 Siirretään tämä yläluokkaan "Luokka:Typografiset mallineet", jotta tämän löytää helposti muiden luokkien joukosta. 129473 wikitext text/x-wiki Tämä sisältää mallineet, joiden tarkoitus on keskittää teksti sivulla. [[Luokka:Typografiset mallineet|Keskitys]] sgrkoyan4wfu8yrqo4wwj7k2s4l2h9k 10 25946 129434 2026-04-06T01:51:17Z Pxos 1517 Siirretty tänne ohjesivuksi mallineeseen "Malline:Nop" sisäänkirjoitettu opasteksti, jonka on kirjoittanut vuonna 2020 [[Toiminnot:Muokkaukset/Shinnin|Shinnin]]. 129434 wikitext text/x-wiki Mallinetta käytetään Sivu-nimiavaruudessa olevan sivun lopussa mikäli kyseinen sivu loppuu kappaleenvaihtoon. == Esimerkki == Sivu 1 {| class="wikitable" style="width: 200px" |- | ...kappale, joka loppuu sivun loppuun. <br /><nowiki>{{nop}}</nowiki> |} Sivu 2 {| class="wikitable" style="width: 200px" |- | Seuraavan sivun alusta alkava uusi kappale... |} Kun sivut [[Ohje:Oikoluku_Proofread_Page_-laajennuksen_avulla#Sisällytys|sisällytetään]] toiselle sivulle, tulostuu sivujen väliin kappaleenvaihto: {| class="wikitable" style="width: 200px" |- | ...kappale, joka loppuu sivun loppuun.<br /><br />Seuraavan sivun alusta alkava uusi kappale... |} Ilman nop-mallinetta sivujen teksit tulostuvat yhteen. == Katso myös == * {{malline|Clear}} <includeonly> [[Luokka:Apumallineet]] </includeonly> stw96u6eqcqu3kxct360kaoojttzk25 14 25947 129436 2026-04-06T02:05:54Z Pxos 1517 Mallineet, jotka suurentavat tai pienentävät tekstiä tai saavat sen asemoinnin muuttumaan sivulla. 129436 wikitext text/x-wiki Mallineet, jotka suurentavat tai pienentävät tekstiä tai saavat sen asemoinnin muuttumaan sivulla. [[Luokka:Typografiset mallineet]] tql1qe71mv9ctuxl1989u8dbkmy1lp6 129472 129436 2026-04-06T03:12:53Z Pxos 1517 luokan avain: Teksti 129472 wikitext text/x-wiki Mallineet, jotka suurentavat tai pienentävät tekstiä tai saavat sen asemoinnin muuttumaan. [[Luokka:Typografiset mallineet|Teksti]] 6mb9ywqjkskshf5vj2z7gz611n6zl2t 14 25948 129447 2026-04-06T02:15:06Z Pxos 1517 Mallineet, jotka vaikuttavat siihen, miten numeromerkit tai erilaiset luvut tulostuvat sivulla oikein. 129447 wikitext text/x-wiki Mallineet, jotka vaikuttavat siihen, miten numeromerkit tai erilaiset luvut tulostuvat sivulla oikein. [[Luokka:Typografiset mallineet]] b9ggh9rtx8arby162d4sotr28hvupa4 129471 129447 2026-04-06T03:09:27Z Pxos 1517 luokan avain: Luvut 129471 wikitext text/x-wiki Mallineet, jotka vaikuttavat siihen, miten numeromerkit tai erilaiset luvut tulostuvat sivulla oikein. [[Luokka:Typografiset mallineet|Luvut]] cl5kaus0psv8kv6bja8uixya3n55zd0 14 25949 129465 2026-04-06T03:05:34Z Pxos 1517 Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla jollain tavalla. Erotetaan tämä aiemmin luodusta luokasta, jossa oli tekstin koko ja asemointi samassa. 129465 wikitext text/x-wiki Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla jollain tavalla (esimerkiksi palstoittamalla tekstiä, keskittämällä sitä tai luomalla marginaaleja). [[Luokka:Typografiset mallineet|Asettelu]] g1a9d26nsz9cwjjorh18d2ekc8sp76p 14 25950 129476 2026-04-06T03:51:32Z Pxos 1517 Tämä on haluttu luokka (18 jäsentä). Sijoitetaan tämä nyt väliaikaisesti paremman puutteessa luokkaan [[:Luokka:Aineisto tyypeittäin]]. 129476 wikitext text/x-wiki [[Luokka:Aineisto tyypeittäin|Gutenberg]] l7k5ufwywr5m2m2lmmantml6nz8zv33 14 25951 129477 2026-04-06T03:55:50Z Pxos 1517 Tämä on haluttu luokka (5 jäsentä). Ilmeisesti tämä on sanomalehti "Wiipuri". 129477 wikitext text/x-wiki [[Luokka:Sanomalehtiaineisto]] kzbsrphknj99msvbw46l1fhi7fk6ee0 0 25952 129483 2026-04-06T10:27:44Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: <pages index="Edistys ja köyhyys.pdf" from=1 to=3 /> <pages index="Edistys ja köyhyys.pdf" from=544 to=546 /> 129483 wikitext text/x-wiki <pages index="Edistys ja köyhyys.pdf" from=1 to=3 /> <pages index="Edistys ja köyhyys.pdf" from=544 to=546 /> fd5dbreoie76zlb2mp5t18estg40j5e 129485 129483 2026-04-06T10:31:03Z Johshh 7452 129485 wikitext text/x-wiki <pages index="Edistys ja köyhyys.pdf" from=1 to=3 /> <pages index="Edistys ja köyhyys.pdf" from=544 to=546 /> [[Luokka:Politiikka]] [[Luokka:1906]] iwfy5vng3uw0o2bmkifejjjox94iz0n 0 25953 129486 2026-04-06T10:34:08Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: <pages index="Edistys ja köyhyys.pdf" from=10 to=21 /> 129486 wikitext text/x-wiki <pages index="Edistys ja köyhyys.pdf" from=10 to=21 /> 9f9r0aa5jz5m5gm0ktit6aizouhk1n2